<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

83 Käyttäjää paikalla! 0.0080769062042236

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 | 
1: Vuoden 1990
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 251-550
12: 
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: 
18: HELSINKI
19:           ISSN 0783-991X
20: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 251-550
27: 
28: -   251 Ala-Harja ym.: Tuki- ja liikuntaelinsai-     -   265 Jääskeläinen: Saamelaismuseon ja Ylä-
29:     rauksien hoidon kehittämisestä                       Lapin opastuskeskuksen rakentamisesta
30: 
31: -   252 Ala-Harja ym.: Sotilasvammalain mukais-      -   266 Elo ym.: Rautatieyhteyksien parantami-
32:     ten palvelujen järjestämisestä                       sesta välillä Satakunta-Helsinki
33: 
34: -   253 P. Leppänen ym.: Perhepäivähoitajille        -   267 Helle ym.: Lainsäädännön saattamisesta
35:     maksettavan kustannuskorvauksen verovä-              vastaamaan ihmisoikeussopimuksia
36:     hennyskelpoisuudesta
37:                                                      -   268 Heikkinen ym.: TV-lupamaksujen porras-
38: -   254 Mäkelä: Kuntien myöntämistä avustus-             tamisesta näkyvyysalueitten mukaan
39:     luonteisista peruskorjauslainojen ehdoista
40:                                                      -   269 Renko ym.: Opintotukijärjestelmän kehit-
41: -   255 Vuoristo ym.: Rintamaveteraanien hau-            tämisestä
42:     taamisesta valtion kustannuksella
43:                                                      -   270 Vihriälä: Rautatieliikenteen palvelutason
44: -   256 Tennilä: Postinjakelun järjestämisestä So-
45:                                                          turvaamisesta Jalasjärven liikennepaikalla
46:     dankylässä
47: 
48: -   257 Heikkinen ym.: Yksilöllistä varhaiseläket-   -   271 Stenius-Kaukonen ym.: Lapsivähennyk-
49:     tä saavan henkilön mahdollisuudesta sivuan-          sen huomioon ottamisesta kunnallisverotuk-
50:     sioihin                                              sessa
51: 
52: -   258 Kietäväinen: Hirvien aiheuttamien taimi-     -   272 Ikonen ym.: Elintarvikkeiden koostumus-
53:     tuhojen korvaamisesta                                ta koskevan tietopankin perustamisesta
54: 
55: -   259 Riihijärvi: Vieraiden kielten tuntiopetuk-   -   273 Jouppila ym.: Dosenttiopetuksen turvaa-
56:     sen turvaamisesta Helsingin yliopistossa             misesta maamme lääketieteellisissä tiedekun-
57:                                                          mssa
58: -   260 Ala-Harja ym.: Terveyskeskuslääkäripu-
59:     lan poistamisesta                                -   274 Mönkäre ym.: Vankiloissa järjestettävän
60:                                                          iltalukio-opetuksen kustannusten korvaami-
61: -   261 Urpilainen: Vaikeavammaisille tarkoitet-         sesta kunnille
62:     tujen tulkkipalvelujen lisäämisestä
63:                                                      -   275 Junnila: Pariisin rauhansopimuksessa
64: -   262 Fred: Ilmassa olevien kemiallisten ainei-        puolustusvoimille asetettujen rajoitusten pois-
65:     den seurannan tehostamisesta Riihimäellä             tamisesta
66: 
67: -   263 Niinistö ym.: Salon ja Rauman alueiden       -   276 Pulliainen: Suuritehoisten moottorivenei-
68:     postin lajittelun keskittämisestä Turkuun            den nopeuksien rajoittamisesta
69: 
70: -   264 Jääskeläinen: Yksityisten ammatillisten      -   277 Pulliainen: Kaivostoiminnasta aiheutuvien
71:     oppilaitosten valtionosuuksien korottamisesta        ympäristöhaittojen estämisestä
72: 
73: 510062Q
74: 4                                          Sisällysluettelo
75: 
76: -   278 · Aittoniemi: Opistotasoisen koulutuksen    -   295 Kekkonen: Ulosliputettujen alusten voit-
77:     jatkamisesta Ahlmanin maatalousoppilaitok-          tojen tulouttamisesta Suomeen
78:     sessa
79:                                                     -   296 Almgren: Viittomakielen opetuksen lisää-
80: -   279 Aittoniemi: Opiskelijan kotipaikan mää-         misestä kuurojen kouluopetuksessa
81:     räytymisperusteiden muuttamisesta
82:                                                     -   297 Pulliainen: Loma-asuntojen rakentamisen
83: -   280 Pulliainen: Autojen paineilmajarruja kos-       rajoittamisesta Suur-Saimaan alueella
84:     kevien määräysten muuttamisesta
85:                                                     -   298 Ala-Harja ym.: Päihdehuollon palvelujen
86: -   281 Vuoristo ym.: Yhdysvesijohtojen rakenta-        lisäämisestä ja parantamisesta
87:     misesta Rauman seudulle
88:                                                     -   299 Gustafsson: Valtatien n:o 9 kunnostami-
89: -   282 Aaltonen ym.: Maailmanpankin toimin-            sesta ja leventämisestä Orivedellä
90:     taan vaikuttamisesta
91:                                                     -   300 Mäkipää: Porin Ahlaisten alueelle suunni-
92: -   283 Myller ym.: Linja-autoliikenteen tukemi-        tellusta ydinjätteiden sijoittamisesta
93:     sesta
94:                                                     -   301 Sarapää ym.: Maidon kuljetusavustuksen
95: -   284 Dromberg ym.: Nummenkylän postitoimi-           säilyttämisestä
96:     paikan säilyttämisestä
97:                                                         302 Nordman: Om åtgärder för att förbättra
98: -   285 Lax: Puhtaiden kaasujen käyttämisestä           tjänstemännens språkkunskaper
99:     autojen polttoaineena
100:                                                     -   302 Nordman: Virkamiesten kielitaidon pa-
101: -   286 Jääskeläinen: Lakimiesliiton ja Ekonomi-        rantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
102:     liiton työnvälitystoiminnan jatkumisen tur-
103:     vaamisesta                                      -   303 Jokinen ym.: Venäjän kielen opiskelun
104:                                                         lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
105: -   287 Jääskeläinen: NNKY:n liiton entisen las-
106:     tenkodin kunnostamisesta Inarin Riutulassa
107:                                                     -   304 Puska ym.: Liikunnan ja terveystiedon
108:                                                         opetuksen turvaamisesta terveydenhuolto-op-
109: -   288 Isohookana-Asunmaa ym.: Maatilojen in-
110:                                                         pilaitoksissa
111:     vestointiavustusvyöhykejaon muuttamisesta
112:     lijokivarren kuntien osalta
113:                                                     -   305 Ajo ym.: Tervolan Varikon työntekijöiden
114: -   289 Mäkipää: Hoitotuen maksamisesta van-            työllisyyden turvaamisesta
115:     huksia kotona hoitaville
116:                                                     -   306 Savolainen ym.: Rintamaveteraanien kun-
117: -   290 Taina ym.: Määräaikaisten työtilaisuuk-         toutuspalvelujen kohderyhmän laajentamises-
118:     sien tarjoamisesta Itä-Euroopan nuorille            ta
119: 
120: -   291 Mäkelä: Opiskelijoiden toimeentulon tur-    -   307 Törnqvist ym.: Kunnallisista luottamus-
121:     vaamisesta lainakorkojen noustessa                  tehtävistä aiheutuvan ansionmenetyksen vai-
122:                                                         kutuksesta eläketurvaan
123: -   292 Mäkelä: Varusmiesten kotiuttamisrahan
124:     korottamisesta                                  -   308 Törnqvist ym.: Lihantuotantoon tarkoi-
125:                                                         tettujen tarhaeläinten tarhauksen sallimisesta
126: -   293 Mäkipää: Vihertietokeskusten perustami-
127:     sesta                                           -   309 Anttila ym.: Yrittäjiä koskevan lomitus-
128:                                                         järjestelmän toteuttamisesta
129: -   294 Isohookana-Asunmaa ym.: Terveyden-
130:     huollon peruspalveluiden turvaamisesta Ii-      -   310 Anttila ym.: Lihateollisuuden toiminta-
131:     Kiiminki -alueella                                  edellytysten turvaamisesta
132:                                              Sisällysluettelo                                          5
133: 
134: -   311 Aittoniemi: Maantien n:o 2611 peruspa-        -   326 Viinanen ym.: Energian säästämisestä ve-
135:     rantamisesta Ikaalisissa                              denkulutuksen huoneistokohtaisella mittauk-
136:                                                           sella
137:     312 Aittoniemi: Esitutkintalain edellyttämien
138:     poliisivirkojen perustamisesta                    -   327 Mönkäre ym.: Kliinisen fysiologian pro-
139:                                                           fessuurin perustamisesta Helsingin yliopis-
140: -   313 Anttila ym.: Päivähoitopaikkojen perusta-         toon
141:     misesta sairastaville lapsille
142:                                                       -   328 Kietäväinen ym.: Ruokaa tuottavien pui-
143: -   314 Anttila ym.: Sairausvakuutuslain mukai-           den jalostamisen lisäämisestä
144:     sen päivärahan maksamisesta yrittäjille ja
145:     maatalousyrittäjille                              -   329 Mäkelä: Eläketurvan järjestämisestä Suo-
146:                                                           meen muuttaville inkeriJäisille
147: -   315 P. Lahtinen: Eläkepäätösten perustelujen
148:     lisäämisestä                                      -   330   Mäkelä:    Rintamapalvelustunnuksen
149:                                                           myöntämisestä sotiin osallistuneille inkeriJäi-
150:     316 Ala-Harja ym.: Veteraanitunnuksen                 sille
151:     myöntämisestä sotiin osallistuneille inkeriJäi-
152:     sille                                             -   331 Sarapää: Metsästyksen ja marjastamisen
153:                                                           sallimisesta Neuvostoliittoon rajoittuvalla ra-
154: -   317 P. Leppänen ym.: Metsähallituksen met-            javyöhykkeellä
155:     sien vuokraamisesta metsästystarkoituksiin
156:                                                       -   332 Lamminen: Maantiekuljetusalan verotuk-
157: -   318 Pystynen ym.: Keksijän oikeuksien turvaa-         sen lieventämisestä
158:     miseksi tarvittavista toimenpiteistä
159:                                                       -   333 Rinne: Maa- ja metsätalouden ympäristö-
160:     319 P. Leppänen: Kansaneläkeuudistuksen               vaikutusten selvittämisestä
161:     neljännen vaiheen toteuttamisesta
162:                                                           334 Kohijoki: Suodenniemen-Kilvakkalan
163: -   320 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för inle-           maantien peruskorjauksen toteuttamisesta
164:     dande av produktionen av etanol som mo-
165:     torbränsle                                        -   335 Männistö ym.: Kunnallisten luottamus-
166:                                                           henkilöiden eläke-etujen parantamisesta
167: -   320 Westerlund ym.: Toimenpiteistä moottori-
168:     polttoaineena käytettävän etanolin tuotannon      -   336 Pulliainen: Suurlähettilään nimittämisestä
169:     aloittamiseksi                                        kansainvälisen ympäristönsuojelutoiminnan
170:                                                           edistämiseen
171: -   321 Ryynänen: Kotona vammaista lasta hoi-
172:     tavan eläke- ja sosiaaliturvan parantamisesta     -   337 P. Leppänen ym.: Julkisuuden lisäämisestä
173:                                                           talousrikoksia koskevissa oikeudenkäynneissä
174: -   322 Kohijoki ym.: Maakuntakirjastojen val-
175:     tionavun korottamisesta                           -   338 Kietäväinen ym.: Maatalousyrittäjien lo-
176:                                                           mittajapalvelujen lisäämisestä
177: -   323 Pulliainen: Perunan toimittamisesta Neu-
178:     vosto-Karjalaan                                   -   339 Saari: Valtionrautateiden palvelujen tur-
179:                                                           vaamisesta maaseudulla
180: -   324 Pulliainen: Ydinjätteiden sijoituspaikka-
181:     tutkimusten laajentamisesta                       -   340 Moilanen: Kuulovammaisten opiskelijoi-
182:                                                           den opiskelutulkkien lisäämisestä
183: -   325 Pulliainen: Polttoaineena käytettävästä
184:     palavasta kivestä aiheutuvien saastehaittojen     -   341 Elo ym.: Satakunnassa suoritettavien tie-
185:     estämisestä Porissa                                   töiden rahoituksen lisäämisestä
186: 6                                            Sisällysluettelo
187: 
188: -   342 Melin ym.: Suomen ja Japanin välisen           -   357 Pulliainen: Pääkaupunkiseudun jätehuol-
189:     kaupan perusteista                                     lon järjestämistä koskevien päätösten aikaan-
190:                                                            saamisesta
191: -   343 Kohijoki ym.: Turun seudun Säkylän Py-
192:     häjärveä koskevista vedenottosuunnitelmista        -   358 Rauramo: Metsä- ja puutalousinsinöörien
193:                                                            pikakoulutuksesta luopumisesta
194:     344 Nordman m.fl.: Om finansiering av mil-
195:     jöåtgärder i samband med att företaget går i       -   359 Turunen ym.: Ammattiyhdistysjärjestöjen
196:     konkurs                                                harjoittaman työnvälitystoiminnan turvaami-
197:                                                            sesta
198: -   344 Nordman ym.: Ympäristötoimenpiteiden
199:     rahoituksesta yrityksen konkurssin yhteydes-       -   360 Vuoristo: Vuoden 1918 sodassa kaatunei-
200:     sä                                                     den kunnioittamisesta kaatuneiden muistopäi-
201:                                                            vänä
202: -   345 Lahti-Nuuttila ym.: AIDSin leviämisen
203:     estämisestä                                        -   361 Väänänen: Biologisten tuontivihannesten
204:                                                            ja -hedelmien tarkastuksen tehostamisesta
205: -   346 Moilanen: Omasta asunnosta maksettavan
206:     asuntotuloveron kiristymisen estämisestä           -   362 Mattila: Maanomistajilta perittävien oji-
207:                                                            tuskustannusten määräytymisperusteiden tar-
208: -   347 Tennilä: Henkilöjunaliikenteen aloittami-          kistamisesta
209:     sesta Kemin ja Tornion välillä
210:                                                        -   363 Jokinen ym.: Maanviljelyksen rajoittami-
211: -   348 Tennilä: Naisten jättämien rintamapalve-           sesta vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyy-
212:     lustunnushakemusten käsittelyn nopeuttami-             dessä
213:     sesta
214:                                                        -   364 Kohijoki: Poliisin toimialaan kuuluvaa
215: -   349 Pulliainen: Metsäverotuksen alentamisesta          lupahallintoa koskevien säännösten uudista-
216:     metsänsuojelutoimenpiteiden perusteella                misesta
217: 
218: -   350 Pulliainen: Kaksoispohjavaatimuksen            -   365 Jääskeläinen: Poikkeuksellisia ilmiöitä
219:     edellyttämisestä aluevesirajan sisäpuolella lii-       koskevan tiedottamisen nopeuttamisesta
220:     kennöiviltä säiliöaluksilta
221:                                                        -   366 Pokka: Hallituksen toimenpiteistä Kuo-
222:                                                            laan suunniteltujen ydinvoimaloiden rakenta-
223: -   351 Pulliainen: Kaksoispohjavaatimuksen
224:                                                            misen estämiseksi
225:     edellyttämisestä sisävesillä kemikaalituotteita
226:     kuljettavilta säiliöaluksilta
227:                                                        -   367 Tiuri: Karjanhoidon ammoniakkipäästö-
228:                                                            jen vähentämisestä
229: -   352 Pulliainen: Raskaan polttoöljyn kuljetta-
230:     misen kieltämisestä sisävesialueilla               -   368 Koistinen ym.: Voin kuluttajahintojen las-
231:                                                            kemiseksi tarvittavista toimenpiteistä
232: -   353 Pulliainen: Paperiteollisuuden energianku-
233:     lutuksen vähentämiseksi tarvittavista toimen-      -   369 Tennilä: Lentokentän rakentamisesta Yli-
234:     piteistä                                               tornioon
235: -   354 Pulliainen: Porin hiilivoimalaitoshank-        -   370 Kohijoki: Merivartioasemien toiminta-
236:     keen toteuttamisen estämisestä                         edellytysten turvaamisesta
237: 
238: -   355 Pulliainen: Litokairan kansallispuiston pe-    -   371 Tiuri: Energian pakkosäästämistä koske-
239:     rustamisesta Rannalle ja Pudasjärvelle                 van ohjelman laatimisesta
240: 
241: -   356 Pulliainen: Korkean valkuaispitoisuuden        -   372 Jäätteenmäki ym.: Tulliniemen alueen
242:     omaavan maidon tuottamisen edistämisestä               suojelemisesta Hangossa
243:                                             Sisällysluettelo                                        7
244: 
245:     373 Jokinen ym.: Nopeusrajoitusten noudatta-     -   390 Dromberg: Oppisopimuskoulutuksen ra-
246:     misen valvonnan tehostamisesta                       hoituksen turvaamisesta
247: 
248:     374 Ala-Harja ym.: Tupakkatuotteiden mark-       -   391 Saari ym.: Suoran tulotuen turvaamisesta
249:     kinoinnista nuorisolle                               luonnonmukaista maataloustuotantoa har-
250:                                                          joittaville
251:     375 Pulliainen: Tuulivoimaloiden tuottaman
252:     sähkön vapauttamisesta liikevaihtoverosta        -   392 Savolainen: Eduskunnassa tapahtuvan
253:                                                          työharjoittelun sisällyttämisestä yliopisto-
254: -   376 Seppänen: Edustuskulujen vähennyskel-            opintoihin
255:     poisuuden rajoittamisesta yritysten verotuk-
256:     sessa                                            -   393 P. Leppänen: Eläkkeensaajien mahdolli-
257:                                                          suudesta tehdä työtä ja ansaita
258:     377 Pulliainen: Vitamiinivalmisteiden saami-
259:     sesta sairausvakuutuskorvausten piiriin          -   394 Saarinen ym.: Kuljettajantutkinnon vaati-
260:                                                          misesta rekisteröidyn veneen kuljettajalta
261: -   378 Pulliainen: Vaikeasti vammaisen lapsen
262:     kotihoidon tuen lisäämisestä
263:                                                      -   395 Kemppainen: Maatalousyrittäjien lomi-
264:                                                          tuspalvelun käyttämisestä sairauslomien yh-
265: -   379 Pulliainen: Patojen turvallisuuden paran-
266:                                                          teydessä
267:     tamisesta
268: 
269: -   380 Tennilä: Murmanskiin suuntautuvan mat-       -   396 Soininvaara: Kilpaveneiden harjoittelura-
270:     kailun edistämisestä Lapissa                         tojen aiheuttamista meluhaitoista
271: 
272: -   381 Dromberg: Poliisin henkilöstön lisäämi-      -   397 Jäätteenmäki ym.: Maatalouspiirien toi-
273:     sestä Espoossa ja Vantaalla                          mituskirjoja koskevan leimaveron poistami-
274:                                                          sesta
275: -   382 Dromberg: Penikkatautirokotteen saannin
276:     turvaamisesta                                    -   398 Jäätteenmäki ym.: Valtionavun myöntä-
277:                                                          misestä maataloussihteereiden palkkaukseen
278: -   383 Pulliainen: Kromipäästöjen vähentämises-
279:     tä Tornion terästehtaalla                        -   399 Fred: Moottoripyöräilyn liikenneturvalli-
280:                                                          suuden parantamisesta
281: -   384 Björkstrand: Om hur antalet tjänstgörings-
282:     år inverkar på tjänstemännens pension            -   400 Fred: Mopojen virittämisen estämiseksi
283:                                                          tarvittavista toimenpiteistä
284: -   384 Björkstrand: Palvelusvuosien määrän vai-
285:     kutuksesta virkamiesten eläkkeeseen              -   401 Koistinen ym.: Ympäristöä säästävien vil-
286:                                                          jelymenetelmien tukemisesta
287: -   385 Valo: Poliisin henkilöstön lisäämisestä
288:     Uudellamaalla
289:                                                      -   402 Tykkyläinen ym.: Vanhemmille ihmisille
290: -   386 Lamminen: Invalidien suojatyöuudistuk-           tarkoitetun yliopisto-opiskelun suunnittelun
291:                                                          aloittamisesta
292:     sen toteuttamisesta
293: 
294: -   387 Särkijärvi ym.: Kehitysavun antamisesta      -   403 Lahti-Nuuttila ym.: Yhteistoimintalain
295:     Etiopiaan                                            mukaisten palkkioiden korottamisesta
296: 
297: -   388 T. Roos ym.: Veroilmoitusten käsittelyn      -   404 Astala ym.: Tielaitoksen Turun tiepiirin
298:     nopeuttamisesta                                      konekorjaamon rakentamisen aloittamisesta
299: 
300: -   389 Rinne: Ulkopuolisten siivouspalvelujen       -   405 Lapiolahti ym.: Valtionrautateiden palve-
301:     käytön lopettamisesta armeijassa                     luiden turvaamisesta
302: 8                                            Sisällysluettelo
303: 
304: -   406 Anttila: Forssan yhteistoiminta-alueen po-    -    420 Särkijärvi: Itämeren kalastuskiintiöiden
305:     liisitoimen toimintavalmiuden säilyttämisestä          muuttamisesta
306: 
307: -   407 Kohijoki: Toimenpiteistä maamme ja eri-       -    421 Särkijärvi: Työeläkemaksujen takaisinlai-
308:     tyisesti Satakunnan tieverkoston kehittämi-            nausehtojen muuttamisesta
309:     seksi
310:                                                       -    422 Westerlund m.fl.: Om handläggningen och
311: -   408 Tennilä: Porokarin koulun toiminnan jat-           förverkligandet av det riksomfattande strand-
312:     kumisen turvaamisesta Rovaniemen maalais-              skyddsprogrammet
313:     kunnassa
314:                                                       -    422 Westerlund ym.: Valtakunnallisen ranto-
315: -   409 Tennilä: Veitsiluoto Oy:n talotehtaan              jensuojeluohjelman käsittelystä ja toteuttami-
316:     työntekijöiden työsuhteen jatkumisen turvaa-           sesta
317:     misesta Kemissä
318:                                                       -    423 Nyman: Om tryggande av Kyrkans avtals-
319: -   410 Zyskowicz: Ulkomaankaupan säännösten               delegations representation i kommitteerna för
320:     rikkomiseen liittyvien taloudellisten seuraa-          beredning av arbetstidslagstiftningen och se-
321:     mussäännösten uudistamisesta                           mesterlagen
322: 
323: -   411 Vähänäkki: Diabeetikkojen silmälääkäri-       -    423 Nyman: Edustuksen turvaamisesta Kir-
324:     ja jalkahoitopalvelujen parantamisesta                 kon sopimusvaltuuskunnalle työaikalainsää-
325:                                                            däntöä ja vuosilomalakia valmistelevissa ko-
326: -   412 Seppänen: Tasapuolisuuden turvaamisesta            miteoissa
327:     jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen pää-
328:     sylippujen myynnissä                               -   424 Kohijoki: Sotilasvammalakiin perustuvien
329:                                                            hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta tapa-
330: -   413 Seppänen: Ulkomaille siirtyvien myynti-            turma virastossa
331:     voittojen verottamisesta
332:                                                        -   425 Heikkinen: Verovirastojen ja -toimistojen
333: -   414 Seppänen: Rakennusveron vaikutuksista              henkilöstön lisäämisestä työtilanteen helpot-
334:     toimitila- ja liiketilarakentamiseen pääkau-           tamiseksi
335:     punkiseudulla
336:                                                        -   426 Heikkinen: Vuoden 1989 veroäyrimäärän
337: -   415 Tiuri: Keksintösäätiön tuen lisäämisestä           ilmoittamisesta kunnille määräaikana
338: 
339: -   416 Kohijoki: Sanomalehtien postimaksujen          -   427 Heikkinen: Vuoden 1989 veronpalautus-
340:     alentamisesta                                          ten maksuajankohdasta
341: 
342: -   417 Kohijoki: Kuntien vapauttamisesta pai-         -   428 Heikkinen: Muuttuvien verotusperustei-
343:     kallistiekorvauksista                                  den huomioon ottamisesta vuoden 1991 enna-
344:                                                            konpidätyksessä
345: -   418 Nyman: Om förlängd frist för kommuner-
346:     na att avge utlåtande om strandskyddspro-          -   429 Kohijoki: Neuvostoliittoon jääneiden suo-
347:     gram                                                   malaisten sotavankien kohtalon selvittämises-
348:                                                            tä
349: -   418 Nyman: Jatkoajan myöntämisestä kunnil-
350:     le rantojensuojeluohjelmasta annettavaa lau-       -   430 Vähänäkki: Satamien lisärakentamisen ra-
351:     suntoa varten                                          joittamisesta Helsingissä
352: 
353: -   419 Melin: Om den europeiska integrationens        -   431 Nyby: Om tillsättandet av en maktutred-
354:     verkningar inom lantbruket                             ning i Finland
355: 
356: -   419 Melin: Euroopan yhdentymisen vaikutuk-         -   431 Nyby: Vallankäyttöä koskevan selvityksen
357:     sista maataloudelle                                    tekemisestä Suomessa
358:                                              Sisällysluettelo                                        9
359: 
360: -   432 Särkijärvi: Tuomioistuinten päätösten tie-    -   445 Westerlund: Postipalvelujen turvaamisesta
361:     doksisaattamisesta                                    haja -asutusalueilla
362: 
363: -   433 Särkijärvi: Vaarallisten aseiden myynnin      -   446 Björkstrand: Om en skälig räntenivå för
364:     rajoittamisesta                                       bostadslån
365: 
366: -   434 Särkijärvi: Geenitekniikkaa koskevan          -   446 Björkstrand: Asuntolainojen korkotason
367:     lainsäädännön tarpeesta                               kohtuullistamisesta
368: 
369: -   435 Särkijärvi: Lyijyhaulien käytön rajoittami-   -   447 Rinne: Ojitusten rajoittamisesta Koke-
370:     sesta                                                 mäenjoen suiston lintualueilla
371: 
372: -   436 Pokka: Norjasta tulleiden porojen aiheut-     -   448 Rinne: Kokemäenjoen perkaussuunnitel-
373:     tamien vahinkojen korvaamisesta                       mista luopumisesta
374: 
375: -   437 Pokka: Paarien hyväksymisestä taksien         -   449 Rinne: Golfkenttien vesistöille aiheutta-
376:     lisälaitteeksi haja-asutusalueilla                    mista ympäristöhaitoista
377: 
378: -   438 Kohijoki: Harjavallan ja Turun välisen        -   450 Rinne: Maatiloille maksettavan pinta-ala-
379:     maantieosuuden tieluokituksen muuttamises-            tuen perusteena olevan peltoalan määrästä
380:     ta
381:                                                       -   451 Gustafsson: Postipalvelujen turvaamisesta
382: -   439 Kohijoki: Valtion virastojen lähettämän           suurehkoissa kunnanosakeskuksissa
383:     virkapostin kulun nopeuttamisesta
384:                                                       -   452 Nyman: Om åtgärder för att förbättra
385:                                                           servicen inom skatteförvaltningen
386: -   440 Melin: Kuntien perimistä kaavoitusmak-
387:     suista
388:                                                       -   452 Nyman: Verohallinnon palveluiden paran-
389:                                                           tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
390: -   441 Puska: Tupakkalain muuttamisesta mai-
391:     nonnan ja sponsoroinnin osalta                    -   453 Melin m.fl: Om nordiska länders insatser
392:                                                           för att minska industriutsläppen på Kola-
393: -   442 Renlund: Om småföretagarnas rätt till             halvön
394:     grunddagpenning enligt lagen om utkomst-
395:     skydd för arbetslösa                              -   453 Melin ym.: Pohjoismaiden toimista Kuo-
396:                                                           lan niemimaan teollisuuspäästöjen vähentämi-
397: -   442 Renlund: Pienyrittäjien oikeudesta työttö-        seksi
398:     myysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan
399:                                                       -   454 Pulliainen: Vanhojen arvorakennusten
400: -   443 Seppänen: Mahdollisen EY -jäsenyyden              suojelun tehostamisesta
401:     vaikutuksista Suomen puolueettomuuspoli-
402:     tiikkaan                                          -   455 Pulliainen: Luonnonsuojelullisten näkö-
403:                                                           kohtien huomioon ottamisesta kaivostoimin-
404: -   444 Renlund m.fl: Om hur planerna om in-              nassa
405:     dragning av postkontor påverkar förhands-
406:     röstningen                                        -   456 Aittoniemi: Toimenpiteistä järvien happa-
407:                                                           moitumisen ja rehevöitymisen estämiseksi
408: -   444 Renlund ym.: Postitoimipaikkojen lak-
409:     kauttamissuunnitelmien vaikutuksesta ennak-       -   457 Aittoniemi: Hakemusten käsittelyn no-
410:     koäänestykseen                                        peuttamisesta tapaturmavirastossa
411: 
412: -   445 Westerlund: Om säkerställande av postser-     -   458 T. Roos: Korvaavien toimintojen järjestä-
413:     vicen i glesbygderna                                  misestä postitoimipaikkoja lakkautettaessa
414: 
415: 2 510062Q
416: 10                                           Sisällysluettelo
417: 
418: -    459 Jääskeläinen: Saksan kielen opetuksen li-    -   476 Särkijärvi: Puolueelle maksettavan luotta-
419:      säämisestä ammatillisissa oppilaitoksissa            mushenkilömaksun saamisesta verotuksessa
420:                                                           vähennyskelpoiseksi
421: -    460 Kankaanniemi: Suomi-keskuksen perusta-
422:      misesta Tallinnaan                               -   477 Särkijärvi: Euroopan taloudellista yhden-
423:                                                           tymistä koskevan tiedottamisen lisäämisestä
424: -    461 Kankaanniemi: Alkoholin ja tupakan               yrittäjille
425:      poistamisesta indekseihin vaikuttavien tuot-
426:      teiden luettelosta                               -   478 Lehtosaari ym.: Rantojensuojeluohjelman
427:                                                           ja voimassa olevan lainsäädännön välisestä
428: -    462 Kankaanniemi: Jämsän ja Kaipolan väli-           suhteesta
429:      sen tien perusparantamisesta
430:                                                       -   479 Kettunen: Koutaniemen ja Kajaanin väli-
431: -    463 Kankaanniemi: Haapamäen avovankilan              sen paikallistien perusparantamisen aloittami-
432:      rakennustöiden aloittamisesta                        sesta
433: 
434: -    464 Aittoniemi: Metsätuhojen tutkimisesta        -   480 Lahti-Nuuttila: Aikuisopintotukeen oi-
435:      Pohjois-Satakunnassa                                 keuttavan Opiskeluajan pidentämisestä
436: 
437: -    465 Aittoniemi: Pakolaisista aiheutuvien kus-    -   481 Paakkinen ym.: Takojan seisakkeen säilyt-
438:      tannusten määrästä                                   tämisestä Tuusulassa
439: 
440: -    466 Särkijärvi: Paluumuuttajien asunnonvaih-     -   482 Jääskeläinen: Keramiikkateollisuuden op-
441:      don verotuksen muuttamisesta                         pilaitoksen perustamisesta Posiolie
442: 
443: -    467 Elo: Postipalveluiden turvaamisesta Porin    -   483 Mattila: Hallituksen toimenpiteistä Wärt-
444:      alueella                                             silä Meriteollisuus Oy:n tilintarkastuksessa
445:                                                           tehtyjen havaintojen johdosta
446: -    468 Vihriälä ym.: Maatilalainojen myöntämi-
447:                                                       -   484 Hilpelä ym.: Kansanopistoissa opiskele-
448:      sen turvaamisesta
449:                                                           vien opintososiaalisten etujen yhdenmukaista-
450:                                                           misesta
451: -    469 Jääskeläinen: Rattijuoppoudesta annetta-
452:      vien rangaistusten koventamisesta
453:                                                       -   485 P. Leppänen: Lääkäripulan poistamisesta
454: -    470 Väistö: Sydänvikaisten lasten hoidon te-     -   486 Tenhiälä: Riihimäen varuskunnan toimiti-
455:      hostamisesta                                         lojen peruskorjaamisesta
456: -    471 Pulliainen: Simon Käärmeaavan säilyttä-      -   487 Särkijärvi: Aravaomistusasuntojen ja ara-
457:      misestä luonnontilaisena                             vavuokratalojen perusparantamisen lainoitta-
458:                                                           misesta
459: -    472 Pulliainen: Rangaistusten täytäntöönpa-
460:      noasetuksen uudistamisesta                       -   488 Särkijärvi: Opiskelijan kotipaikkaoikeu-
461:                                                           den määräytymisperusteista
462: -    473 Kärhä ym.: Myyntivoittoveron poistami-
463:      sesta kunnalle luovutettavan maan osalta         -   489 Särkijärvi: Työtilaisuuksien tarjoamisesta
464:                                                           turvapaikka-anomuksen käsittelyä odottaville
465: -    474 Särkijärvi: Valokuvan tekijänoikeutta kos-       pakolaisille
466:      kevan suoja-ajan pidentämisestä
467:                                                       -   490 Vuoristo ym.: Biotieteiden uusien saavu-
468: -    475 Särkijärvi: Alitajuntaan vaikuttavien kei-       tusten aiheuttamista lainsäädäntötarpeista
469:      nojen kieltämisestä mainonnassa                      bioetiikan alueella
470:                                             Sisällysluettelo                                        11
471: 
472: -   491 Vihriälä ym.: Maanomistajien kuulemises-     -   506 Tykkyläinen ym.: Kotiäitien sosiaalitur-
473:     ta rantojensuojeluohjelman lausuntokierrok-          van parantamisesta
474:     sella
475:                                                          507 Elo ym.: Verotulomenetysten korvaami-
476: -   492 Jokinen: Ajo-opetuksen sisällyttämisestä         sesta Eurajoen kunnalle harkintaverotuksesta
477:     koulujen opetusohjelmiin                             luovuttaessa
478: 
479: -   493 Jokinen: Kakskerranjärven veden säilyttä-    -   508 Seppänen: Tulevan kansaneläkeuudistuk-
480:     misestä puhtaana                                     sen vaikutuksista kansaneläkkeen lisäosan
481:                                                          määrään
482: -   494 Jääskeläinen: Poikamiesrajanvartijoiden
483:     kotipaikan määräytymisestä                       -   509 Puska ym.: Rintamasotilastunnuksen
484:                                                          myöntämisestä evakuointityöhön osallistu-
485: -   495 Nyby: Om kompetensvillkor för musiklä-           neille miehille
486:     rartjänster vid medborgar- och arbetarinstitut
487:                                                          510 Anttila ym.: Maatalouden tutkimuskes-
488: -   495 Nyby: Kansalais- ja työväenopistojen mu-         kuksen toiminnan turvaamisesta
489:     siikinopettajan virkojen pätevyysvaatimuksis-
490:     ta                                               -   511 Apukka ym.: Rautatieyhteyden rakenta-
491:                                                          misesta Kelloselästä Neuvostoliittoon
492: -   496 Väistö: Metsänparannusavustusten lisää-
493:     misestä Pohjois-Karjalassa                       -   512 Väistö: Öljytuotteiden kuljetuskustannus-
494:                                                          ten tasausjärjestelmän säilyttämisestä
495: -   497 Rantanen ym.: Työansiomenetysten kor-
496:     vaamisesta valtion omistamien oppilaitosten      -   513 Tennilä ym.: Kemin ja Rovaniemen väli-
497:     johtokuntien jäsenille                               sen postiautoreitin säilyttämisestä
498: 
499: -   498 Pelttari: Rovaniemen metsäoppilaitoksen      -   514 Paavilainen ym.: Opettajankoulutuksen
500:     Pellon sivutoimipisteen toiminnan turvaami-          järjestämisestä Jyväskylän yliopiston täyden-
501:     sesta                                                nyskoulutusyksikössä Kokkolassa
502: 
503: -   499 Jokinen: Postitoimipaikkojen lakkautta-      -   515 Nyman m.fl.: Om tryggande av verksam-
504:     misen vaikutuksista eduskuntavaalien äänes-          heten för länsdelegationerna
505:     tysmenettelyyn
506:                                                      -   515 Nyman ym.: Lääninneuvottelukuntien toi-
507:     500 Sarapää: Hintatuen maksamisesta poron-           minnan turvaamisesta
508:     lihalle
509:                                                          516 Jurva: Karjalan palauttamista koskevista
510: -   501 Myller: Kotimaisen ratapölkkytuotannon           neuvotteluista
511:     turvaamisesta
512:                                                      -   517 Almgren: MBD-oireisten lasten aseman
513: -   502 Helle: Asikkalassa olevan Paakkolan yk-          parantamisesta
514:     sityistien muuttamisesta paikallistieksi
515:                                                      -   518 Astala: Postitoimipaikkojen säilyttämises-
516: -   503 Jääskeläinen: Porotalouden verotuksen            tä Varsinais-Suomen kunnissa
517:     uudistamisesta
518:                                                      -   519 Sarapää ym.: Verotulomenetysten korvaa-
519: -   504 Jääskeläinen: Tieyhteyksien parantamises-        misesta kunnille harkintaverotuksesta luovut-
520:     ta Suomen ja Kuolan välillä                          taessa
521: 
522: -   505 Tenhiälä: Hampaiden oikomishoidon li-        -   520 Säilynoja ym.: Asumisoikeusasuntojen
523:     säämisestä                                           suuntaamisesta nuorille asunnontarvitsijoille
524: 12                                           Sisällysluettelo
525: 
526:      521 P. Leppänen ym.: Eduskunnan päätösten         -   535 Vähänäkki ym.: Erityisalue-etuisuuksien
527:      huomioon ottamisesta Euroopan taloudellista           saantia koskevan jatkoajan myöntämisestä
528:      yhdentymistä koskevissa neuvotteluissa                eräiden kuntien osalta
529: 
530: -    522 Nyby: Om åtgärder för att motverka                536 Aittoniemi: Kaavailtujen liikevaihtove-
531:      vattenskador i fastigheter                            rouudistusten vaikutuksista parturi- ja kam-
532:                                                            paamoalalla
533: -    522 Nyby: Vesivaurioiden estämisestä kiinteis-
534:      töissä                                                537 Heikkinen: Kaivostoiminnan aloittamises-
535:                                                            ta Sotkamon Talvivaarassa
536: -    523 Pokka: Polttonesteitä koskevan alueellisen
537:      hinnantasausjärjestelmän säilyttämisestä (Ky-     -   538 Laine: Mustalaisväestön erityislainalla
538:      symyksen n:o 512 yhteydessä)                          hankittujen asuntojen myyntirajoituksista
539: 
540: -    524 Aittoniemi: Inarin opiston toiminnan tu-      -   539 Kohijoki ym.: Inkeriläisiä paluumuuttajia
541:      kemisesta                                             palvelevan Inkerikeskuksen perustamisesta
542: 
543:                                                        -   540 Helle ym.: Toimenpiteistä Turkin ihmisoi-
544:      525 Vähänäkki: Valtion tuella kunnostettujen
545:                                                            keustilanteen parantamiseksi
546:      kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken-
547:      nusten vakuuttamisesta
548:                                                        -   541 Helle ym.: Korkeakoulujen itsenäisen tut-
549:                                                            kimustoiminnan turvaamisesta
550:      526 Aaltonen: Alempien korkeakoulututkinto-
551:      jen palauttamisesta ja avoimen korkeakoulu-       -   542 Astala ym.: Elämänkatsomustiedon ope-
552:      opetuksen kehittämisestä                              tuksesta kouluissa
553:      527 Heikkinen: Ystävyyden puiston toiminnan       -   543 Pulliainen: Virkamiehille hallintotehtävien
554:      kehittämisestä Kuhmossa                               siirroista aiheutuvista epäkohdista
555: 
556: -    528 von Bell: Poliisin ulkomaisiin matkailijoi-       544 Pulliainen: Opettajapulan poistamisesta
557:      hin kohdistuvista menettelytavoista
558:                                                        -   545 Moilanen ym.: Harmaakaihileikkausten
559: -    529 Heikkinen: Verotulomenetysten korvaa-             lisäämisestä
560:      misesta kunnille harkintaverotuksesta luovut-
561:      taessa                                            -   546 Lax m.fl.: Om ökat internationellt bi-
562:                                                            ståndssamarbete i fråga om Östeuropa
563:      530 Väistö: Lastentarhanopettajakoulutuksen
564:      kehittämisestä                                    -   546 Lax ym.: Kansainvälisen yhteistyön lisää-
565:                                                            misestä Itä-Euroopan avustustoiminnassa
566: -    531 Sarapää: Kuntien kantokykyluokituksen
567:      säilyttämisestä nykyisellään                          547 Pulliainen: Metsäntutkimuslaitoksen maa-
568:                                                            tilamalli-projektiin liittyvän tutkimustoimin-
569:                                                            nan lopettamisesta
570:      532 Rajamäki: Työllisyyskoulutuksen lisäämi-
571:      sestä                                             -   548 Tennilä: Toimenpiteistä erään valtionyh-
572:                                                            tiön hallituksen puheenjohtajan menettelyn
573: -    533 Tennilä: Rovaniemen metsäoppilaitoksen            johdosta
574:      Pellon sivutoimipisteen toiminnan turvaami-
575:      sesta                                             -   549 Anttila ym.: Tilastotietojen keräämisen
576:                                                            yksinkertaistamisesta
577: -    534 Puska ym.: Kuntien hammashuollosta sai-
578:      rausvakuutusrahastolle maksamien korvaus-             550 Almgren: Vajaakuntoisia henkilöitä kos-
579:      ten poistamisesta                                     kevan työllistämistoiminnan jatkamisesta
580:                                                 1990 vp.
581: 
582: Kirjallinen kysymys n:o 251
583: 
584: 
585: 
586: 
587:                                   Ala-Harja ym.: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon kehittä-
588:                                       misestä
589: 
590: 
591:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
592:    Työikäisten ja vanhusten selkävaivat, nivel-      tusta on kehitettävä ja tutkimustyötä lisättävä.
593: säryt ja muut tuki- ja liikuntaelinten oireet ovat   Kyse olisi lähinnä resurssien järkevämmästä
594: jo nyt yleisiä ja yleistyvät ilman vastatoimia       käytöstä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat
595: edelleen voimakkaasti. Yhteiskunta maksaa            laaja yhteiskunnallinen, terveys- ja työvoima-
596: näistä sairauksista yli 5 miljardia markkaa          poliittinen ongelma. Muun ohella on myös
597: vuodessa eläkkeinä, päivärahoina, hoitoina ja        ehdotettu laajapohjaisen neuvottelukunnan pe-
598: kuntoutuksena. Eduskunnassa havaittiin tuki-         rustamista ohjaamaan näiden sairauksien vä-
599: ja liikuntaelinsairauksien kasvu jo 1970-luvun       hentämiseen pyrkiviä toimenpiteitä.
600: lopulla, jolloin asiasta tehtiin eduskuntakysely.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
601: Lääkintöhallitus asetti sen johdosta asiantunti-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
602: jaryhmän. Sen varassa ei tautiryhmän torjunta        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
603: ole juurikaan edennyt.                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
604:    Alan tutkijat ovat laatineet asiasta muitakin
605: raportteja, mm. näiden sairauksien kansanter-
606: veydellisistä merkityksistä. Niiden johtopäätös                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
607: on, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien kasvu             ryhtyä tuki- ja liikuntaelinsairauksien
608: voi katketa, jos työelämän laatua onnistutaan               hoidon, kuntoutuksen ja tutkimustyön
609: parantamaan. Myös sairaanhoitoa ja kuntou-                  lisäämiseksi?
610:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
611: 
612:           Kirsti Ala-Harja              Kalevi Lamminen                Keijo Jääskeläinen
613:           Riitta Uosukainen             Tapio Holvitie                 Gunnar Jansson
614: 
615: 
616: 
617: 
618: 200070S
619: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 251
620: 
621: 
622: 
623: 
624:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n J momentissa       on tehty lukuisia selvityksiä tuki- ja liikunta-
626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        elinsairauksiin liittyvistä ongelmista. Sen toi-
627: olette 26 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           mesta on myös valmistunut selkäsairauksien
628: kirjeenne ohella toimittanut valtioneUV<)Ston        ehkäisyn ja hoidon tehostamiseksi ja niiden
629: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sosiaalisten seuraamusten lieventämiseksi laaja
630: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-         ohjelma, jonka toimeenpano edellyttäisi monen
631: jallisesta kysymyksestä n:o 251:                     tahon sitoutumista asiaan. Onkin käynyt ilmi,
632:                                                      että tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheutta-
633:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      man ongelman menestyksellinen ratkaisu vaatii
634:         ryhtyä tuki- ja liikuntaelinsairauksien      tähänastista laajempaa tietoisuutta ja yhden-
635:         hoidon, kuntoutuksen ja tutkimustyön         suuntaista toimintaa yhteiskunnan eri sektoreil-
636:         lisäämiseksi?                                la. Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmä on
637:                                                      omalta osaltaan pyrkinyt tähän järjestämällä
638:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         eri tahojen ja asiantuntijoiden informaatio- ja
639: vasti seuraavaa:                                     keskustelutilaisuuksia.
640:                                                         Samanaikaisesti kun ongelmaa tarkastellaan
641:    Tuki- ja liikuntaelinsairauksien suuri maara      laajasti, tietoisina siitä, että yhteiskunnalliset
642: ja niiden aiheuttama työkyvyttömyys on mer-          ratkaisut voivat lisätä tai vähentää sairasta-
643: kittävä yhteiskunnallinen ongelma, jota ei voi-      vuutta, on myös määrätietoisesti työskenneltä-
644: da ratkaista yksinomaan sairaanhoidollisin kei-      vä näiden sairauksien hoidon ja kuntoutuksen
645: noin. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheutuvat      kehittämiseksi. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien
646: merkittäväitä osin työelämän fyysisistä ja           hoidossa on esim. ortopediassa kehitetty tehok-
647: psyykkisistä rasitustekijöistä, jotka myös ovat      kaita hoitomenetelmiä, jotka lyhentävät hoi-
648: omiaan pahentamaan oireita. Ongelma on               toaikoja. Osa tuki- ja liikuntaelinsairauksista ei
649: myös tasa-arvokysymys, sillä ongelmat kasau-         ole kuitenkaan näillä keinoin hoidettavissa.
650: tuvat vähiten koulutetuille kansalaisille, joilla    Erityisesti selkäsairauksien hoidossa vaihtelevat
651: on pienimmät mahdollisuudet keventää työ-            hoitokäytännöt vielä suuresti ja ne kaipaavat
652: tään tai vaihtaa toiseen ammattiin. Lisäksi          kehittämistä.
653: sairaudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.       Hoidon kehittämisen lähtökohtana on tutki-
654: Erityisesti naisten työ on kehittymässä yhä          mus. Kansainvälisesti katsottuna on tuki- ja
655: rasittavampaan suuntaan.                             liikuntaelinsairauksien tutkimus ollut vähäistä
656:    Työterveyshuollon ja työsuojelun keinoin on       muihin sairausryhmiin verrattuna. Näin on asia
657: mahdollisuus vaikuttaa tuki- ja liikuntaelinsai-     ollut myös Suomessa. Viime aikoina on kuiten-
658: rauk'lien ehkäisyyn ja oireiden lieventämiseen.      kin ilmestynyt useita tutkimuksia, joissa on
659: Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-      tarkasteltu tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liit-
660: miva työterveyshuollon neuvottelukunta on            tyviä keskeisiä ongelmia. Lisäksi on meneillään
661: laatinut Työterveyshuollon valtakunnalliset ke-      tai suunnitteilla laajempia tutkimus- ja kehittä-
662: hittämislinjat -nimisen toimintaohjelman, jonka      misohjelmia, joissa erityisesti tarkastellaan
663: tarkoituksena on osoittaa työterveyshuoltoon         tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteyttä työhön.
664: vaikuttavien osapuolten osuutta toiminnan ke-        Tutkimuksessa aktiivisesti toimivina tahoina
665: hittämisessä. Toimintaohjelman toteutumista          mainittakoon Kansaneläkelaitos, Työsuojelura-
666: seurataan aktiivisesti.                              hasto ja Työterveyslaitos.
667:    Lääkintöhallituksen yhteydessä toimii asian-         Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmässä on
668: tuntijaryhmä, jonka tehtävänä on seurata tuki-       ryhdytty valmistelemaan tuki- ja liikuntaelin-
669: ja liikuntaelinsairauksien yleisyyttä ja kehitystä   sairauksien hoidon kehittämisprojektia, joka
670: väestössä sekä tehdä aloitteita näiden sairauk-      tähtää tuloksellisempien hoitokäytäntöjen luo-
671: sien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta koskeviksi      miseen. Tällaisen projektin käynnistäminen ja
672: toimenpiteiksi. Asiantuntijaryhmän aloitteesta       ohjaaminen edellyttää riittäviä voimavaroja
673:                                       1990 vp. -     KK n:o 251                                        3
674: 
675: keskushallinnossa. Sosiaali- ja lääkintöhallitus-    tarkistamista. Lakiehdotukset ovat parhaillaan
676: ten yhdistäminen ja näiden keskusvirastojen          lausuntokierroksella. Lausuntojen pohjalta val-
677: tehtävien painottaminen kehittämistyöhön an-         mistellaan hallituksen esitys, joka on tarkoitus
678: taa nykyistä paremmat mahdollisuudet tähän.          saattaa eduskunnan käsiteltäväksi tulevan syk-
679:    Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat        syn aikana.
680: usein kuntoutuksen tarvetta. Mitä aikaisem-             Sosiaali- ja terveydenhuolto pyrkii omalla
681: massa vaiheessa kuntoutus voidaan aloittaa,          alallaan siihen, että näiden sairauksien ehkäi-
682: sitä parempi on yleensä tulos. Kuntoutustoi-         syä, hoitoa ja kuntoutusta tehostetaan ja että
683: minnan yleisen tehokkuuden parantamiseksi on         sosiaaliturva säädetään sellaiseksi, että se on
684: sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu laa-   omiaan tehostamaan kuntoutuksen tuloksia.
685: jat kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudis-        Tässä työssä tarvitaan tukea myös muilta
686: tusehdotukset. Ne koskevat kuntoutusta järjes-       yhteiskunnan aloilta. Vain näin voidaan odot-
687: tävien tahojen työnjakoa ja yhteistyötä, kun-        taa tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintymisen
688: toutusajan toimeentuloturvaa sekä tapaturma-         ja niiden aiheuttamien ongelmien määrän
689: ja liikennevakuutuksen kuntoutussäännösten           kääntyvän laskuun.
690: 
691:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
692: 
693:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri .Mauri .Miettinen
694: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 251
695: 
696: 
697: 
698: 
699:                               Till Riksdagens Herr Talman
700: 
701:    [ det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        samt att ta initiativ tili åtgärder som gäller
702: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         förebyggande, vård och rehabilitering av dessa
703: av den 26 april 1990 tili vederbörande medlem       sjukdomar. På expertgruppens initiativ har ett
704: av statsrådet översänt avskrift av följande av      stort antal utreclningar gjorts om problem i
705: riksdagsledamot Ala-Harja m.fl. undertecknade       samband med dessa sjukdomar. Expertgruppen
706: spörsmål nr 251:                                    har även låtit uppgöra ett omfattande program
707:                                                     för effektivering av förebyggandet och vården
708:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            av rygg~jukdomar och för lindring av deras
709:        vidta i syfte att öka den vård, den          sociala följder. Ett genomförande av program-
710:        rehabilitering och det forskningsarbete      met förutsätter att flera instanser engagerar sig
711:        som gäller sjukdomar i stöd- och rörel-      i saken. Det har framkommit att en framgångs-
712:        seorganen?                                   rik lösning på dct problem som orsakas av
713:                                                     sjukdomar i stöd- och rörelscorganen kräver
714:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ~törre insikter än vad man haft förut och
715: samt anföra följande:                               parallell verksamhet på olika samhällssektorer.
716:                                                     Medicinalstyrelsens expertgrupp har för sin del
717:     Det stora antalet sjukdomar i stöd- och         strävat tili detta mål genom att anordna infor-
718: rörelseorganen samt den invaliditet som dessa       mations- och diskussionsmöten för olika in-
719: sjukdomar medför är ett betydande samhälle-         stanser och experter.
720: ligt problem som inte kan lösas enbart genom           Sarritidigt som man granskar problemet ur
721: sjukvård. Dessa sjukdomar beror till en bety-       en vid synvinkel, medveten om att samhälleliga
722: dande del på fysiska och psykiska stressfakto-      avgöranden kan öka el!er minska sjukfrekven-
723: rer i arbetslivet, vilka även bidrar tili att       sen, måste man också målmedvetet arbeta på
724: förvärra symptomen. Problcmet är också en           att utveckla vården och rehabiliteringen av
725: jämställdhetsfråga, ty problemen hopar sig hos      dcssa sjukdomar. 1 fråga om vården av sjuk-
726: de minst utbildade medborgarna, som har de          domar i stöd- och rörelseorganen har det t .ex.
727: minsta möjligheterna att göra sitt arhete min-      inom ortopedin tagits fram effektiva vårdme-
728: dre tungt eller att byta yrke. Dessutom är dessa    toder som förkonar vårdtiderna. En del av
729: sjukdomar vanligare bland kvinnor än bland          dessa sjukdomar kan likväl inte skötas med
730: män. I synnerhet kvinnornas arbetc håller på        sådana metoder. Särskilt i fråga om ryggsjuk-
731: att bli allt mer betungande.                        domar varierar vårdpraxis ånnu stort och
732:     Med de medel som företagshälsovården och        behöver vidareutvecklas.
733: arbetarskyddet erbjuder är det möjligt att bidra       Utgångspunkten när vården utvecklas är
734: till att förebygga sjukdomar i stöd- och rörel-     forskning. Internationellt sett har det forskats
735: seorganen samt till att lindra symptomen.           föga i sjukdomar i stöd- och rörelseorganen i
736: Delegationen för företagshälsovård, som är          jämförelse med andra sjukdomskategorier. Så
737: verksam i anslutning tili social- och hälsovårds-   har det också varit i Finland. Under den
738: ministcriet, har uppgjort ctt handlingsprogram,     senaste tiden har det likväl publicerats flera
739: som innehåller riksomfattande utvecklingslinjer     undersökningar som gäller centrala problem i
740: för företagshälsovården. Syftet med program-        samband med sjukdomar i stöd- och rörelseor-
741: met är att ange vilken andel de i företagshäl-      ganen. Dessutom pågår eller planeras :,törre
742: sovården medverkande parterna har när verk-         forsknings- och utvecklingsprogram som sär-
743: samheten byggs ut. Genomförandet av hand-           skilt gäller sambandct mellan dessa sjukdomar
744: lingsprogrammet följs aktivt.                       och arbetet. Bland de instanser som aktivt
745:     I anslutning till medicmalstyrelsen verkar en   bedriver forskning kan nämnas Folkpensions-
746: expertgrupp, som har tili uppgift att följa         anstalten, Arbetarskyddsfonden och Institutet
747: förekomsten och utvecklingen av sjukdomar i         för arbetshygien.
748: stöd- och rörelseorganen hos befolkningen              Medicinalstyrelsens expertgrupp har bör,iat
749:                                      1990 Yp. -     KK n:o 251                                     5
750: 
751: bereda ett utvecklingsprojekt scm gäller värden      komstskyddet under rehabiliteringen samt jus-
752: av sjukdomar i stöd- och rördseorganen, i syfte      tering av de stadganden om rehabilitering som
753: att skapa mer framgängsrika vårdmetoder. För         ansluter sig till olycksfalls- och trafikförsäk-
754: att man skall kunna inleda och Ieda ett sådant       ringen. Lagförslagen är som bäst på remiss. På
755: projekt krävs det tillräckliga resurser inom         basis av utlåtandena kommer en regerings-
756: centralförvaltningen. Genom att socialstyrelsen      proposition att bercdas, och avsikten är att den
757: och medicinalstyrelsen sammanslås och tyngd-         skall föreläggas riksdagen under kommande
758: punkten i dessa centrala ämbetsverks uppgifter       höst.
759: läggs på utvecklingsarbete blir möjligheterna           Social- och hälsovården strävar på sitt eget
760: till detta bättre än nu.                             område efter att förebyggandet, vården och
761:     Sjukdomar i stöd- och rörelseorganen ieder       rehabiliteringen av dessa sjukdomar skall effek-
762: ofta till att rehabilitering behövs. Ju tidigare     tiveras samt att den sociala tryggheten skall
763: rehabiliteringen kan inledas, desto bättre är        regleras så att den är ägnad att förstärka
764: resultatct i allmänhet. För att förbättra reha-      rcsultaten av rehabilitering. I detta arbete
765: biliteringsverksamhetens allmänna eftek<ivitet       behövs stöd ocksä från andra samhällssektorer.
766: har omfattande förslag om revidering av l<lg-        Endast pä detta sätt är en minskning att vänta
767: stiftningen om rehabilitering beretts vid social-    i fråga om förekomstcn av sjukdomar i stöd-
768: och hälsovårdsministeriet. Förslagen gäller ar-      och rörelseorganen samt i fråga om de problem
769: betsfördelningen och samarbetct mellan de            som sjukdomarna medför.
770: instanser som anordnar rehabilitering, ut-
771: 
772:      Helsingfors den 29 maj 1990
773: 
774:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
775:                                                1990 vp.
776: 
777: Kirjallinen kysymys n:o 252
778: 
779: 
780: 
781: 
782:                                  Ala-Harja ym.: Sotilasvammalain mukaisten palvelujen järjestä-
783:                                      misestä
784: 
785: 
786:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
787: 
788:    Sotavammalain mukaiset palvelut eivät to-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
789: teudu tasapuolisesti eri kunnissa. Osalla sotain-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
790: valideistä on oikeus mm. kotihoidon varmista-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
791: miseksi saada kotiapua ja vammaisen kotihoi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
792: don tukea, jonka valtio maksaa. On selvinnyt,
793: että maassamme on kuntia, joissa yksikään
794: tukeen oikeutettu sotainvalidi ei saa sotilas-                Mihin toimenpttetsnn Hallitus aikoo
795: vammalain mukaista kotihoidon tukea vam-                   ryhtyä, että sotilasvammalain mukaiset
796: maista hoitavalle henkilölle. Myös kuntoutus-              palvelut järjestetään lain hengen mukai-
797: Jaitoshoidon jälkeen suositettua avokuntoutus-             sesti yhtäläisesti eri kunnissa?
798: ta on evätty.
799:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
800: 
801:           Kirsti Ala-Harja              Kalevi Lamminen               Keijo Jääskeläinen
802:           Riitta Uosukainen             Tapio Holvitie                Gunnar Joutsensaari
803: 
804: 
805: 
806: 
807: 200070S
808: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 252
809: 
810: 
811: 
812: 
813:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
814:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        set, ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että
815: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sosiaalihuoltolain     mukaisia      kotipalveluja
816: olette 26 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            myönnettäessä on aina otettava huomioon
817: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          asiakkaiden yksilölliset olosuhteet ja erityistar-
818: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         peet (sosiaalihuoltoasetus 607/83, 6 §). Edelli-
819: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-          sestä seuraa, että sotainvalideja ei sosiaalipal-
820: jallisesta kysymyksestä n:o 252:                      veluja myönnettäessä voida asettaa etusijalle,
821:                                                       vaan palvelut myönnetään asiakkaiden tarpeen
822:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mukaan ja palvelut pyritään turvaamaan eniten
823:         ryhtyä, että sotilasvammalain mukaiset        apua tarvitseville huolimatta avun tarpeeseen
824:         palvelut järjestetään lain hengen mukai-      johtaneesta syystä. Sotilasvammalain muutok-
825:         sesti yhtäläisesti eri kunnissa?              set eivät tuottaneet sotainvalideille ehdottomia
826:                                                       oikeuksia sosiaalipalveluihin.
827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Kansalaiset eivät ole täysimääräisesti tasa-
828: taen seuraavaa:                                       arvoisia sosiaalipalvelujen tarjonnan ja käyttö-
829:                                                       mahdollisuuksien suhteen. Kunnat tuottavat
830:    Kysymyksessä todetaan, että sotainvalideille       palveluja, myös kotipalveluja, määrittelemänsä
831: tarkoitetut palvelut eivät toteudu tasapuolisesti     tarpeen mukaan ja kunnanvaltuusto varaa toi-
832: eri kunnissa. Erityisesti nostetaan esiin sosiaa-     mintoja varten määrärahat, esimerkiksi van-
833: lihuoltolain (71 0/82) mukaiset kunnalliset koti-     husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ko-
834: palvelut (kodinhoitoapu ja vanhusten, vam-            tihoidon tukeen.
835: maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tu-           Kunnat ovat myös hyvin erilaisia kooltaan,
836: ki). Kysymyksessä todetaan, että on kuntia,           asukasluvultaan, taloudellisilta resursseiltaan
837: joissa yksikään tukeen oikeutettu sotainvalidi        sekä jopa kotipalveluhenkilöstön saatavuuden
838: ei saa sotilasvammalain mukaista kotihoidon           osalta. Kuntien erilaiset mahdollisuudet järjes-
839: tukea vammaista hoitavalle henkilölle.                tää kotipalveluja vaikuttavat luonnollisesti sii-
840:    Sotilasvammalain (404/48) 6 a §:n nojalla          hen, missä määrin palveluja on kansalaisten
841: korvataan kunnalle tai kuntainliitolle vähin-         käytettävissä.
842: tään 30 %:n haitta-asteen omaaville sotainva-            Sotainvalidien kohdalla tasa-arvoisuutta on
843: lideille järjestetyistä sosiaalihuoltolain 17 §:n 1   pyritty lisäämään sillä, että valtio maksaa
844: momentin 3 kohdan mukaisista kotipalveluista          sotainvalideille järjestetyistä palveluista aiheu-
845: ja kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 koh-         tuvat kustannukset kokonaisuudessaan eivätkä
846: dan mukaisista laitoshuollon ja avosairaanhoi-        ne näin ollen rasita kuntien taloutta.
847: don palveluista aiheutuneet kustannukset.                Sotainvalideille kunnan toimesta järjestettä-
848:    Vuoden 1986 alusta voimaan tulleen järjes-         vien palvelujen saatavuutta on pyritty paranta-
849: telmän tarkoituksena on antaa sotainvalideille        maan myös siten, että sosiaali- ja terveyden-
850: mahdollisuus asua kotona ja kotipaikkakun-            huollon järjestämistä koskevissa valtakunnalli-
851: nalla sekä pyrkiä vähentämään laitoshuollon           sissa suunnitelmissa on lääninhallituksille an-
852: tarvetta.                                             nettu mahdollisuus vahvistaa suunnitelmien
853:    Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lain-        mukaisten virkakiintiöiden lisäksi sellaiset toi-
854: säädännön nojalla järjestämät palvelut on tar-        minnan laajennukset, jotka ovat tarpeellisia
855: koitettu kaikille palveluiden tarpeessa oleville      muun muassa kotipalvelujen tuottamiseksi.
856: kunnan asukkaille. Tavoitteena on, että palve-        Lääninhallitukset ovat tätä mahdollisuutta
857: lut järjestetään niin sisällöltään kuin laajuudel-    myös käyttäneet ja vahvistaneet huomattavan
858: taankin sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve      määrän uusia virkoja sotainvalideille tuotetta-
859: edellyttää.                                           via palveluja varten.
860:    Se, että kunnalle korvataan täysimääräisesti          Lisäksi on syytä todeta, että tapaturmaviras-
861: sotainvalidien huollosta aiheutuvat kustannuk-        to voi myöntää sotilasvammalain nojalla yli-
862:                                     1990 vp. -     KK n:o 252                                   3
863: 
864: määräistä sairausapulisää, joka vastaa kuntien     nille maksamien korvausten kehitys. Vuoteen
865: suorittamaa vanhusten ja vammaisten kotihoi-       1987 kohdistuvat kulut olivat 77 miljoonaa
866: don tukea. Ylimääräistä sairausapulisää suori-     markkaa, seuraavaan vuoteen 116,9 miljoonaa
867: tetaan sotainvalidille, jonka haitta-aste on vä-   markkaa ja viime vuoteen kohdistuvat kulut
868: hintään 50 % ja joka ei saa edellä mainittua       156,2 miljoonaa markkaa. Kun noususuuntaus
869: kunnallista kotihoidon tukea.                      näyttää edelleen jatkuvan, tulee sotainvalidien
870:    Kuntien sotainvalideille järjestämät palvelut   tasa-arvoisuus ministeriön käsityksen mukaan
871: ovat sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen    paranemaan myös kotipalvelujen saatavuuden
872: mukaan kehittyneet jatkuvasti varsin voimak-       osalta.
873: kaasti. Tätä kuvastaa tapaturmaviraston kun-
874: 
875:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1990
876: 
877:                                                                 Ministeri Tuulikki Hämäläinen
878: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 252
879: 
880: 
881: 
882: 
883:                              Tili Riksdagens Herr Talman
884:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skall ordnas så att såväl innehållet som om-
885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        fattningen motsvarar behovet i kommunen.
886: av den 26 april 1990 tili vederbörande medlem         Trots att kommunen till fullt belopp ersätts
887: av statsrådet översänt avskrift av följande av     för de kostnader som vården av krigsinvalider-
888: riksdagsledamot Ala-Harja m.fl. undertecknade      na förorsakar, kvarstår dock det faktum att
889: spörsmål nr 252:                                   klienternas personliga förhållanden och särskil-
890:                                                    da behov (6 § socialvårdsförordningen 607/ 83)
891:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          alltid skall beaktas då hemservice beviljas enligt
892:        vidta för att den service som avses i       socialvårdslagen. Därav följer att krigs-
893:        lagen om skada, ådragen i militärtjänst,    invaliderna inte kan prioriteras vid beviljandet
894:        skall kunna anordnas i enlighet med         av socialservice, emedan servicen beviljas enligt
895:        lagens anda så att den är Iikadan i         klienternas behov och servicebehovet i mån av
896:        samtliga kommuner?                          möjlighet skall tryggas för dem som mest
897:                                                    behöver hjälp, oberoende av viiken orsak som
898:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       framkallat behovet. Ändringarna i lagen om
899: samt anföra följande:                              skada, ådragen i militärtjänst innebär inte
900:                                                    några absoluta rättigheter tili socialservice för
901:    Det konstateras i spörsmålet att servicen för   krigsinvaliderna.
902: krigsinvaliderna inte har anordnats på ett            Medborgarna är inte fullt jämställda i fråga
903: likvärdigt sätt i de olika kommunerna. 1           om utbudet på och möjligheterna till socialser-
904: synnerhet berörs frågan om kommunal hem-           vice. Kommunerna tillhandahåller service, även
905: service (hemvårdshjälp och hemvårdsstöd för        hemservice, utgående från det uppskattade
906: åldringar, handikappade och långtidssjuka),        behovet och kommunfullmäktige reserverar an-
907: som avses i socialvårdslagen (710/82). Det         slag för de olika funktionerna, exempelvis
908: konstateras i spörsmålet att det finns kommu-      hemvårdsstöd för åldringar, handikappade och
909: ner, i vilka inte en enda tili stöd berättigad     långtidssjuka.
910: krigsinvalid får i lagen om skada, ådragen i          Kommunerna är även rätt olika beträffande
911: militärtjänst avsett hemvårdsstöd för en person    storlek, invånarantal och ekonomiska resurser
912: som sköter den handikappade.                       samt rentav i fråga om utbudet på hemservice-
913:    Med stöd av 6 a § lagen om skada, ådragen       personal. Kommunernas olika möjligheter att
914: i militärtjänst (404/48) utges tili en korumun     ordna hemservice avgör givetvis i viiken ut-
915: eller ett kommunalförbund, som för krigsinva-      sträckning service finns att tillgå för medbor-
916: lider med en invaliditetsgrad av minst 30 %        garna.
917: ordnat hemservice enligt 17 § 1 mom. 3 punk-          Beträffande krigsinvaliderna har försök
918: ten socialvårdslagen eller service i form av       gjorts att öka likvärdigheten genom att staten
919: anstaltsvård och öppen vård enligt 14 § 1 mom.     betalar samtliga kostnader för den service som
920: 2 punkten folkhälsolagen, ersättning för de        ordnas för krigsinvaliderna så att de inte
921: därav föranledda kostnaderna.                      belastar kommunernas ekonomi.
922:    A vsikten med det system som trädde i kraft        Bemödanden har gjorts att öka tillgången på
923: vid ingången av år 1986 är att ge krigsinvali-     service som ordnas av kommunerna genom att
924: derna en möjlighet att bo hemma och på             länsstyrelserna i de riksomfattande planerna
925: hemorten samt att försöka reducera behovet av      för ordnande av socialvården och hälsovården
926: anstaltsvård.                                      har fått möjlighet att förutom planenliga tjäns-
927:    Den service som kommunerna ordnar med           tekvoter fastställa även en sådan utbyggnad av
928: stöd av social- och hälsovårdslagstiftningen är    verksamheten som är nödvändig bl.a. för pro-
929: avsedd för alla kommuninvånare som behöver         ducering av hemservice. Länsstyrelserna har
930: denna service. Målsättningen är att servicen       nyttjat denna möjlighet och fastställt ett avse-
931:                                      1990 vp. -     KK n:o 252                                     5
932: 
933: värt antal nya tjänster för den service som         har enligt social- och hälsovårdsministeriets
934: tilihandahålis krigsinvaliderna.                    uppfattning utvecklats rätt kraftigt hela tiden.
935:    Det bör dessutom konstateras att olycksfalls-    Detta avspeglas i utvecklingen av de ersättning-
936: verket med stöd av lagen om skada, ådragen i        ar som olycksfallsverket erlägger tili kommu-
937: militärtjänst kan bevilja ett extra tiliägg tili    nerna. Kostnaderna för år 1987 uppgick tili 77
938: sjukpenningen, som motsvarar kommunernas            milj. mk, för det därpå följande året tili 116,9
939: hemvårdsstöd för åldringar och handikappade.        milj. mk och för detsenaste året tili 156,2 milj.
940: Ett extra tillägg tili sjukpenningen betalas tili   mk. Då den uppgående trenden förefalier att
941: krigsinvalider, vilkas invaliditetsgrad är minst    fortgå, kommer krigsinvalidernas jämlikhet en-
942: 50 % och som inte får det ovan nämnda               ligt ministeriets uppfattning att förbättras även
943: hemvårdsstödet.                                     i fråga om tiligången på hemservice.
944:    Kommunernas service för krigsinvaliderna
945: 
946:     Helsingfors den 28 maj 1990
947: 
948:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
949:                                           1990 vp.
950: 
951: Kirjallinen kysymys n:o 253
952: 
953: 
954: 
955: 
956:                                P. Leppänen ym.: Perhepäivähoitajille maksettavan kustannus-
957:                                   korvauksen verovähennyskelpoisuudesta
958: 
959: 
960:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
961: 
962:   Perhepäivähoitajille maksettavaa kustannus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
963: korvausta on pidetty veronalaisena tulona,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
964: vaikka kustannukset muodostuvatkin mm.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
965: huonekalujen, huoneiden, ruokailuvälineiden,    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
966: vaatteiden jne. kulumisesta.
967:   Monet muut palkansaajaryhmät saavat teh-
968: dä verotuksessa aivan vastaavia vähennyksiä.              Mihin toimenpiteisim Hallitus aikqo
969:   Tähän seikkaan ovat perhepäivähoitajat sekä           ryhtyä, että perhepäivähoitajille anne-
970: useat kansanedustajat kiinnittäneet huomiota,           taan samat oikeudet kuin muille pal-
971: mutta asia näyttää olevan edelleenkin hoita-            kansaajaryhmille vähentää todelliset
972: matta oikeudenmukaisesti.                               kulut verotuksessa?
973: 
974:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
975: 
976:           Pekka Leppänen            Juhani Vähäkangas             Heli Astala
977:           Anna-Liisa Jokinen        Lauha Männistö                Asko Apukka
978:           Claes Andersson           Timo Laaksonen                Pauli Uitto
979:           Vappu Säilynoja           Pertti Lahtinen               Esko Seppänen
980: 
981: 
982: 
983: 
984: 200070S
985: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 253
986: 
987: 
988: 
989: 
990:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
991:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nallisten keskusjärjestöjen hoitokulukorvaus-
992: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     suosituksen mukaisesti.
993: olette 26 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           Sekä kunnallisen että itsenäisenä yrittäjänä
994: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      toimivan perhepäivähoitajan tulonhankkimis-
995: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kustannuksina vähennetään lasten hoitamisesta
996: edustaja Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvasta       aiheutuvat todelliset kustannukset, jos veroil-
997: kirjallisesta kysymyksestä n:o 253:               moitukseen on liitetty niistä selvitys. Tällaisia
998:                                                   kustannuksia ovat erilaiset hoitopaikkana käy-
999:                                                   tetyn kodin ja sen välineiden kulumisesta ja
1000:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     puhdistamisesta johtuvat menot, lapsille val-
1001:        ryhtyä, että perhepäivähoitajille anne-    mistettujen aterioiden aiheuttamat kustannuk-
1002:        taan samat oikeudet kuin muille pal-       set ja muut senkaltaiset välittömästi perhepäi-
1003:        kansaajaryhmille vähentää todelliset       vähoitajan työstä aiheutuvat kulut. Jos selvi-
1004:        kulut verotuksessa?                        tystä kuluista ei ole veroilmoitukseen liitetty,
1005:                                                   mutta palkansaaja-perhepäivähoitajan työnan-
1006:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      taja eli kunta on maksanut korvauksia tällai-
1007: vasti seuraavaa:                                  sista menoista, vähennetään tulonhankkimis-
1008:                                                   kustannuksina määrä, jolla hoitokulukorvaus
1009:    Palkansaaja saa enslSljatsena luonnollisena    ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän.
1010: vähennyksenä tehdä verotuksessaan tulonhank-      Tulonhankkimisvähennys ja erikseen vähenne-
1011: kimisvähennyksen. Tulo- ja varallisuusverolain    tyt kustannukset vastaavat siten yhteensä hoi-
1012: (1240/88) 86 §:n mukaan tulonhankkimisvähen-      tokulukorvauksen määrää.
1013: nyksen määrä on kolme prosenttia palkkatulon         Perhepäivähoitajan saama hoitokulukorvaus
1014: määrästä, kuitenkin enintään 2 000 markkaa.       mitoitetaan kunnallisten keskusjärjestöjen suo-
1015: Tulonhankkimisvähennyksen lisäksi palkkatu-       situksen mukaisesti. Sen verokohtelu, lukemi-
1016: losta vähennetään työmarkkinajärjestön jäsen-     nen perhepäivähoitajan veronalaiseksi tuloksi,
1017: maksut ja työttömyyskassamaksut sekä asun-        perustuu oikeuskäytäntöön. Samalla tavoin
1018: non ja työpaikan väliset matkakustannukset        menetellään myös muiden palkansaajien saa-
1019: siltä osin kuin ne ovat verotuksessa vähennys-    mien sellaisten korvausten suhteen, joita ei ole
1020: kelpoisia. Muut palkkatulon hankkimisesta ja      erikseen säädetty verosta vapaiksi ja joita ei
1021: säilyttämisestä johtuvat menot vähennetään sil-   voida sulkea myöskään yleisen tulokäsitteen
1022: tä osin kuin niiden määrä ylittää tulonhankki-    ulkopuolelle. Vähennyksenä huomioon otetta-
1023: misvähennyksen määrän. Edellä mainitut sään-      va määrä voi selvitykseen perustuen olla veron-
1024: nökset koskevat kaikkia palkansaajia, myös        alaisen korvauksen määrää suurempi.
1025: kunnallisia perhepäivähoitajia.                      Toisin kuin kysymyksessä on esitetty, perhe-
1026:    Itsenäisenä yrittäjänä toimivan perhepäivä-    päivähoitajien verotus ei poikkea muiden vas-
1027: hoitajan verotus rinnastuu pääperiaatteiltaan     taavassa tilanteessa olevien palkansaajien vero-
1028: muiden yrittäjien verotukseen. Koska itsenäi-     tuksesta. Kulukorvausten katsominen laajasti
1029: sen yrittäjän tulo ei ole palkkatuloa, ei palk-   verosta vapaaksi tuloksi johtaisi palkan mak-
1030: katuloon kohdistuvaa kaavamaista tulonhank-       samiseen erilaisten kustannuskorvausten muo-
1031: kimisvähennystäkään tehdä. Tulonhankintaku-       dossa, mikä ei olisi verovelvollisten tasapuoli-
1032: lut vähennetään annetun selvityksen perusteella   sen kohtelun kannalta perusteltua. Kokonais-
1033: tai verohallituksen asiaa koskevan yhtenäistä-    verouudistuksessa on eräitä aikaisemmin veros-
1034: misohjeen mukaan. Verohallituksen ohjeen mu-      ta vapaita korvauksia säädetty veronalaiseksi
1035: kaan vähennetään määrä, joka arvioidaan kun-      tuloksi, joten verokohtelu on nykyisin aikai-
1036:                                    1990 vp. -     KK n:o 253                                     3
1037: 
1038: sempaa yhdenmukaisempi. Todellisten tulon         verottaminen ei perhepäivähoitajilla eikä muil-
1039: hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvien kus-   lakaan palkansaajilla rajoita, joten hallituksen
1040: tannusten vähennysoikeutta kulukorvausten         toimenpiteet eivät ole asiassa tarpeen.
1041: 
1042:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
1043: 
1044:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
1045: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 253
1046: 
1047: 
1048: 
1049: 
1050:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1051:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vårdare som familjedagvårdare viiken verkar
1052: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          som självständig företagare avdras som kost-
1053: av den 26 april 1990 till vederbörande medlem        nader för inkomstens förvärvande de faktiska
1054: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kostnader som föranletts av vården av barnen,
1055: riksdagsman Pekka Leppänen m.fl. underteck-          om en utredning över dessa kostnader bifogats
1056: nade spörsmål nr 253:                                skattedeklarationen. Dylika kostnader är olika
1057:                                                      slag av utgifter på grund av slitage och
1058:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
1059:                                                      rengöring av ett såsom vårdplats använt hem
1060:        vidta för att familjedagvårdarna skall        och dess inventarier, kostnader för barnens
1061:        ges samma rättigheter som andra lön-
1062:                                                      måltider och andra dylika utgifter som direkt
1063:        tagargrupper att avdra sina faktiska          förorsakas av familjedagvårdarens arbete. Om
1064:        kostnader i beskattningen?                    en utredning över kostnaderna inte bifogats
1065:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skattedeklarationen, men löntagarens-familje-
1066: samt anföra följande:                                dagvårdarens arbetsgivare, dvs. kommunen,
1067:                                                      har betalat ersättning för sådana utgifter, av-
1068:    Löntagaren får som primärt naturligt avdrag       dras i kostnader för inkomstens förvärvande
1069: göra avdrag för inkomstens förvärvande vid           det belopp med vilket ersättningen för vår-
1070: beskattningen. Enligt 86 § lagen om skatt på         dkostnaderna överstiger beloppet av avdraget
1071: inkomst och förmögenhet (1240/88) uppgår             för inkomstens förvärvande. A vdraget för in-
1072: detta avdrag till 3 % av löneinkomstens be-          komstens förvärvande och de skilt för sig
1073: lopp, dock högst 2 000 mk. Utöver avdraget           avdragna kostnaderna motsvarar sålunda till-
1074: för inkomstens förvärvande avdras medlemsav-         sammans beloppet av ersättningen för vård-
1075: gifter till arbetsmarknadsorganisationer och         kostnaderna.
1076: avgifter till arbetslöshetskassor samt kostnader        Den ersättning familjedagvårdaren erhåller
1077: för resor mellan bostaden och arbetsplatsen till     för vårdkostnaderna dimensioneras i enlighet
1078: den del de är avdragbara i beskattningen.            med de kommunala centralorganisationernas
1079: Andra utgifter för förvärvande eller bibehållan-     rekommendationer. Behandlingen därav i skat-
1080: de av löneinkomst avdras tili den del deras          tehänseende, det sätt på vilket den hänförs till
1081: sammanlagda belopp överstiger avdraget för           familjedagvårdarens skattepliktiga inkomst,
1082: inkomstens förvärvande. De ovan nämnda               grundar sig på rättspraxis. Förfarandet är
1083: stadgandena gäller alla löntagare, också kom-        detsamma också när det gäller sådana ersätt-
1084: munala familjedagvårdare.                            ningar som utbetalas till andra löntagare och
1085:    Beskattningen av en såsom självständig fö-        om vilka inte skilt för sig är stadgat att de är
1086: retagare arbetande familjedagvårdare är vad de       skattefria och som inte heller kan lämnas
1087: huvudsakliga principerna beträffar densamma          utanför det allmänna inkomstbegreppet. Det
1088: som i fråga om andra företagare. Eftersom en         belopp som skall beaktas som avdrag kan då
1089: självständig företagares inkomst inte är lönein-     det baserar sig på en utredning vara större än
1090: komst, görs inte heller något sådant schema-         beloppet av den skattepliktiga ersättningen.
1091: tiskt avdrag för inkomstens förvärvande som             Tvärtemot vad som anförs i spörsmålet
1092: gäller löneinkomst. U tgifterna för inkomstens       avviker familjedagvårdarnas beskattning inte
1093: förvärvande avdras på basis av den utredning         från andra löntagares som befinner sig i mot-
1094: som givits eller enligt skattestyrelsens anvisning   svarande situation. Om man i mera vittomfat-
1095: om förenhetligande i denna fråga. Enligt skat-       tande bemärkelse skulle betrakta kostnadser-
1096: testyrelsens anvisning avdras ett belopp som         sättningen som skattefri inkomst, skulle detta
1097: fastställs i enlighet med de kommunala central-      leda till att lön skulle utbetalas i form av olika
1098: organisationernas rekommendation om ersätt-          slag av kostnadsersättningar, vilket med tanke
1099: ning för vårdkostnader.                              på en jämlik behandling av de skattskyldiga
1100:    Såväl när det gäller kommunal familjedag-         inte skulle vara motiverat. 1 den totala skatte-
1101:                                     1990 vp. -     KK n:o 253                                    5
1102: 
1103: reformen har stadgats att vissa ersättningar       vande och bibehållande begränsas inte av
1104: som tidigare varit skattefria hädanefter betrak-   beskattning av kostnadsersättningen, vare sig i
1105: tas som beskattningsbar inkomst, på grund          fråga om familjedagvårdare eller andra lönta-
1106: varav behandlingen i skattehänseende numera        gare, varför åtgärder från regeringens sida inte
1107: är enhetligare än förut. Rätten att avdra de       är påkallade i saken.
1108: faktiska kostnaderna för inkomstens förvär-
1109:     Helsingfors den 24 maj 1990
1110: 
1111:                                                                         Minister Ulla Puolanne
1112:                                                1990 vp.
1113: 
1114: Kirjallinen kysymys n:o 254
1115: 
1116: 
1117: 
1118: 
1119:                                   Mäkelä: Kuntien myöntämistä avustusluonteisista peruskorjaus-
1120:                                     lainojen ehdoista
1121: 
1122: 
1123:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1124: 
1125:    Kunnat myöntävät yli 65-vuotiaille henkilöil-     laina siirtyy normaaliksi lainaksi normaaleine
1126: le avustusluonteisia pitkäaikaisia perusparan-       korkoineen ja lyhennykset alkavat. Mikäli
1127: nuslainoja omistusasuntonsa korjaamiseen.            aviopuolisoista nuorempi on kuitenkin jo eläk-
1128: Lainojen tarkoituksena on auttaa vanhuksia           keellä tai on ollut koko elämänsä perheenäitinä
1129: selviytymään mahdollisimman pitkään omassa           ilman merkittäviä tuloja, hän joutuu suuriin
1130: asunnossaan kotipalvelun turvin. Kyseinen me-        taloudellisiin vaikeuksiin. Tämän takia tulisi
1131: nettely on koettu tervetulleeksi avustusmuo-         kyseiseen avustusluonteisten peruskorjauslaino-
1132: doksi varsinkin haja-asutusalueiden vanhusten        jen siirtymäsäännökseen saada kohtuullisuus-
1133: keskuudessa, ja tätä kautta niin valtiovalta         pykälä, jolla tällaiset ongelmatapaukset voitai-
1134: kuin kunnatkin ovat säästäneet merkittäviä           siin hoitaa, vaikka ko. henkilöt eivät täyttäisi-
1135: määriä varoja välttyessään rakentamasta van-         kään säännösten asettamia edellytyksiä iän
1136: huksille laitosmuotoisia hoitopaikkoja.              puolesta.
1137:    Avustusluonteisten       peruskorjauslainojen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1138: korkotuen ehtona on se, että avustuksen saa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1139: jana oleva vanhus asuu vakituisesti korjatussa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1140: asunnossa. Näin ollen vanhuksen muuttaessa           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1141: tai hänen kuollessaan laina muuttuu normaa-
1142: liksi lainaksi. Asunnon myyruistapauksissa                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
1143:  tämä on luonnollista ja samoin perillisten                 että kuntien myöntämät avustusluontei-
1144: periessä korjatun asunnon. Ongelmia syntyy                  set pitkäaikaiset perusparannuslainat
1145:  kuitenkin silloin, kun perusparannuslaina on               voitaisiin siirtää avustuksen saaneen
1146: myönnetty eläkepariskunnasta vanhemmalle                    puolison kuollessa toiselle aviopuolisol-
1147:  aviopuolisolle ja hän kuolee. Tällöin nuorempi             le, vaikka hän ei täytäkään säännösten
1148:  aviopuoliso ei aina täytä avustuksen saannin               asettamia edellytyksiä iän puolesta,
1149: ehtoja, jotta avustusluonteinen laina voitaisiin            mutta on tulojen puolesta riittävän vä-
1150: siirtää hänen nimiinsä entisillä ehdoilla. Tällöin          hätuloinen?
1151:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
1152: 
1153:                                             Tina Mäkelä
1154: 
1155: 
1156: 
1157: 
1158: 200070S
1159: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 254
1160: 
1161: 
1162: 
1163: 
1164:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1165:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määritelty lähemmin asunto-, omaksilunasta-
1166: mainitussa ta.rkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mis- ja perusparannuslainan myöntämisessä,
1167: olette 25 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          korkotukilainaksi hyväksymisessä sekä asuk-
1168: kirjeenne n:o 789 ohella toimittanut valtioneu-     kaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvoste-
1169: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        luperusteista vuosittain annettavassa valtioneu-
1170: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta         voston päätöksessä.
1171: kirjallisesta kysymyksestä n:o 254:                    Perusparannuslainsäädäntö mahdollistaa siis
1172:                                                     pitkäaikaisen perusparannuslainan myöntämi-
1173:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      sen avustusluonteisena paitsi 65 vuotta täyttä-
1174:        että kuntien myöntämät avustusluontei-       neelle heikossa taloudellisessa asemassa olevalle
1175:        set pitkäaikaiset perusparannuslainat        henkilölle myös yhteisesti tällaiselle henkilölle
1176:        voitaisiin siirtää avustuksen saaneen        ja hänen heikossa taloudellisessa asemassa ole-
1177:        puolison kuollessa toiselle aviopuolisol-    valle puolisolleen omaa asuntoa varten. Tällöin
1178:        le, vaikka hän ei täytäkään säännösten       puolison ei tarvitse olla 65 vuotta täyttänyt.
1179:        asettamia edellytyksiä iän puolesta,         Avustusluonteisena lainaa ei lain mukaan voi-
1180:        mutta on tulojen puolesta riittävän vä-      da myöntää yksin alle 65-vuotiaalle puolisolle,
1181:        hätuloinen?                                  vaikka hän olisi heikossa taloudellisessa ase-
1182:                                                     massa.
1183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Niissä tapauksissa, jolloin laina on myönnet-
1184: taen seuraavaa:                                     ty puolisoille yhteisesti, lakia on tulkittu siten,
1185:                                                     että jos kumpi tahansa puolisoista kuolee ja
1186:     Pitkäaikainen perusparannuslaina voi asun-      leski jatkaa asumista ko. asunnossa, ei lainaa
1187: tojen perusparantamisesta annetun lain 10 §:n       tarvitse muuttaa normaaliksi pitkäaikaiseksi
1188: mukaan olla eräissä tapauksissa avustusluon-        perusparannuslainaksi. Lainoitetun asunnon
1189: teinen. Lainan lyhennykset ja korot voidaan         on katsottu edelleen olevan asuntojen peruspa-
1190: katsoa maksetuiksi ilman suoritusta lainaehto-      rantamisesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitetulla
1191: jen mukaan, jos laina on myönnetty tai siirretty    tavalla lainansaajan omassa käytössä. Sen si-
1192: heikossa taloudellisessa asemassa olevalle 65       jaan lainan siirto sellaiselle puolisolle, joka ei
1193: vuotta täyttäneelle henkilölle taikka tällaiselle   ole 65 vuotta täyttänyt, on rinnastettavissa
1194: henkilölle ja hänen heikossa taloudellisessa        lainan myöntämistilanteeseen, jossa lainan saa-
1195: asemassa olevalle puolisolleen omaa asuntoa         jana olisi alle 65-vuotias puoliso yksin. Tällöin-
1196: varten. A vustusluonteisuuden edellytyksenä on      hän lainaa ei voida myöntää avustusluonteise-
1197: lisäksi, että lainoitettu asunto lyhennysten ja     na.
1198: korkojen erääntyessä on lainansaajan omassa            Käytännössä laina myönnetään lähes aina
1199: asuinkäytössä.                                      molemmille avio- tai avopuolisoille. Sellaiset
1200:     Jos lainansaaja täyttää edellytykset pitkäai-   tapaukset, joissa perusparannuslaina olisi
1201: kaisen perusparannuslainan myöntämisen tai          myönnetty eläkeläispariskunnasta vain toiselle
1202: siirtämisen jälkeen, voidaan laina hakemukses-      (vain vanhemmalle), ovat käytännössä harvi-
1203: ta myöhemminkin muuttaa avustusluonteisek-          naisia. Vielä harvinaisempia ovat ne tapaukset,
1204: si.                                                 joissa leski, sen lisäksi ettei ole lainansaaja, ei
1205:     Jos asunnon käyttämistä koskeva edellytys       myöskään täytä avustusluonteisen lainan saa-
1206: lakkaa, on lainan myöntäneen viranomaisen           misen edellytyksiä. Tällöin laina jouduttaisiin
1207: asuntojen perusparantamisesta annetun asetuk-       muuttamaan normaaliksi pitkäaikaiseksi perus-
1208: sen 14 §:n mukaan muutettava laina normaa-          parannuslainaksi.
1209: liksi pitkäaikaiseksi perusparannuslainaksi.           Näissäkin tapauksissa leski, jos hän omistaa
1210:     Heikon taloudellisen aseman kriteerit on        asunnon ja myöhemmin täyttää avustusluontei-
1211:                                    1990 vp. -    KK n:o 254                                    3
1212: 
1213: sen lainan saannin edellytykset, saa hakemuk-    vuotta, jää korkojen ja lyhennysten maksami-
1214: sesta muutetuksi lainansa avustusluonteiseksi.   sen aika yleensä lyhyeksi eikä asian taloudelli-
1215: Koska leski tällaisessa tapauksessa yleensä on   nen merkitys muodostu suureksi.
1216: jo melko iäkäs ja täyttää pian vaadittavat 65
1217: 
1218:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
1219: 
1220:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
1221: 4                                      1990 vp. -      KK n:o 254
1222: 
1223: 
1224: 
1225: 
1226:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1227:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            närmare definierats i det årliga statsrådsbeslu-
1228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            tet om de bedömningsgrunder som skall tilläm-
1229: nr 789 av den 25 april 1990 tili vederbörande          pas då bostads-, inlösnings- och grundförbätt-
1230: medlem av statsrådet översänt avskrift av              rings1ån bevi1jas samt då bostadsinvånare god-
1231: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under-             känns.
1232: tecknade spörsmål nr 254:                                 Lagstiftningen om grundförbättringslån gör
1233:                                                        det alltså möjligt att bevilja ett långfristigt
1234:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
1235:                                                        grundförbättringslån så att det har karaktären
1236:         vidta för att de långfristiga grundför-
1237:                                                        av understöd inte enbart tili personer som har
1238:         bättringslån som kommunerna beviljar           fyllt 65 år och har svag ekonomisk ställning
1239:         och som har karaktären av understöd
1240:                                                        utan också gemensamt till en sådan person och
1241:         då den ena maken dör skall kunna
1242:                                                        dennes make i svag ekonomisk ställning för
1243:         föras över tili den andra, då den efter-
1244:                                                        egen bostad. Maken behöver då inte ha fyllt 65
1245:         levande inte i fråga om ålder uppfyller        år. Lånet kan inte beviljas enbart tili en make
1246:         förutsättningarna i stadgandena, men
1247:                                                        under 65 år så att det har karaktären av
1248:         nog i fråga om inkomsterna har tili-
1249:                                                        understöd, även om denne har en svag ekono-
1250:         räckligt låga inkomster?
1251:                                                        misk ställning.
1252:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              1 de fall då lånet har beviljats makarna
1253: samt anföra följande:                                  gemensamt har lagen tolkats så att om viiken
1254:                                                        som he1st av makarna dör och den efterlevande
1255:    Enligt 10 § lagen om grundförbättring av            fortsätter att bo i bostaden, behöver lånet inte
1256: bostäder kan långfristigt grundförbättringslån i       ändras till ett normalt långfristigt grundförbätt-
1257: vissa fall ha karaktären av understöd. Avkort-         ringslån. Den belånade bostaden har alltjämt
1258: ningarna och räntorna på lånet kan enligt              ansetts vara i låntagarens eget bruk så som
1259: 1ånevillkoren anses betalda utan prestation, om        avses i 10 § lagen om grundförbättring av
1260: lånet har bevi1jats eller överförts till en person     bostäder. Däremot kan överföring av lånet till
1261: i svag ekonomisk ställning som har fyllt 65 år,        en make som inte har fyllt 65 år jämställas med
1262: eller gemensamt tili en sådan person och               en situation då lån beviljas en make som inte
1263: dennes make i svag ekonomisk ställning för en          har fyllt 65 år. Lånet kan ju då inte beviljas så
1264: egen bostad. En förutsättning för att lånet skall      att det har karaktären av understöd.
1265: få karaktären av understöd är vidare att den              1 praktiken beviljas lånet så gott som alltid
1266: belånade bostaden då avkortningarna och rän-           bägge makarna eller samborna gemensamt.
1267: torna förfaller tjänar som låntagarens egen            Sådana fall där grundförbättringslån enbart
1268: bostad.                                                har beviljats den ena av ett pensionär~,Par (bara
1269:    Om låntagaren uppfyller dessa förutsättning-        den äldre) är i praktiken sällsynta. Annu mer
1270: ar efter det att ett långfristigt grundförbättrings-   sällsynta är sådana fall där den efterlevande
1271: lån har beviljats eller överförts, kan lånet också     utöver att han inte är låntagare inte heller
1272: senare på ansökan ändras så att det får                uppfyller förutsättningarna för erhållande av
1273: karaktären av understöd.                               lån av understödskaraktär. 1 sådana fall vore
1274:    Om den förutsättning som gäller använd-             det nödvändigt att ändra lånet så att det blir ett
1275: ningen av bostaden inte längre uppfylls, skall         normalt långfristigt grundförbättringslån.
1276: den myndighet som har beviljat lånet enligt               Också i sådana fall kan den efterlevande, om
1277: 14 § förordningen om grundförbättring av bo-           han äger bostaden och senare uppfyller förut-
1278: städer ändra lånet tili ett normalt långfristigt       sättningarna för erhållande av lån med karak-
1279: grundförbättringslån.                                  tären av understöd, på ansökan få sitt lån
1280:    Kriterierna för svag ekonomisk ställning har        ändrat så att det får karaktären av understöd.
1281:                                    1990 vp. -    KK n:o 254                                   5
1282: 
1283: Eftersom den efterlevande i sådana fall vanli-   viiken han betalar avkortningar och räntor i
1284: gen redan innehar rätt hög ålder och snart       allmänhet kort, och saken får inte så stor
1285: fyller erforderliga 65 år, blir den tid under    ekonomisk betydelse.
1286: 
1287:     Helsingfors den 31 maj 1990
1288: 
1289:                                                                   Miljöminister Kaj Bärlund
1290:                                                  1990 vp.
1291: 
1292: Kirjallinen kysymys n:o 255
1293: 
1294: 
1295: 
1296: 
1297:                                   Vuoristo ym.: Rintamaveteraanien hautaamisesta valtion kustan-
1298:                                       nuksella
1299: 
1300: 
1301:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1302: 
1303:    Vanhoissa kulttuureissa veteraani-sanalla on       nioituksen ilmapiirissä. Onhan selvää, että hei-
1304: hyvä kaiku. Sana viittaa täysin palvelleeseen ja      dän ja heidän kaatuneitten tovereittensa ansios-
1305: kunnioitettuun vanhenemiseen sekä lopulta             ta elämme itsenäisessä valtiossa.
1306: kuolemiseen - voisimme melkein sanoa -                   Aidon kunnioituksen osoitus valtiovallan
1307: valtion erityisessä suojeluksessa.                    toimesta veteraanejamme kohtaan voisi olla
1308:    Oma kulttuurimme on suhteellisen nuori, ja         esimerkiksi sellainen, että heidät - sitten kun
1309: sotiimme osallistuneet ovat oikeastaan ensim-         se aika on - siunattaisiin hautaan valtion
1310: mäiset itsenäisen valtiomme veteraanit. Ei ole        kustannuksella, kuten tehdään valtiollisten
1311: siten ihmeteltävää, että suhteemme heihin ei          merkkihenkilöitten, viimeksi Edwin Laineen,
1312: aina ole ollut oikealla tolalla eikä veteraaneilla    kohdalla. Minkälaisia toimenpiteitä tällainen
1313: itselläänkään ole ollut selvää kuvaa siitä, mitä      käytäntö hallitukselta edellyttää, niitä emme
1314: on olla veteraani.                                    tietysti osaa sanoa emmekä arvioida.
1315:    Olemme yrittäneet ostaa veteraanien kun-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1316: nioituksen tarjoamalla heidän odotuksiinsa ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1317: vaatimuksiinsa milloin mitäkin. Vanhoissa             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1318: kulttuureissa ymmärretään, että kunnioitus ei         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1319: ole myytävissä taikka ostettavissa eikä rahalla
1320: mitattavissa. Sen kaltaisesta kunnioituksesta
1321: veteraaniudessa on viime kädessä kysymys.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1322:    Oman kulttuurellisen ja henkisen identiteet-              ryhtyä, jotta sotiemme rintamatunnuk-
1323: timme vahvistamiseksi ja hyvän tulevaisuuden                 sen omistavat veteraanit haudattaisiin
1324: rakentamiseksi olisi hyvä, jos voisimme hoitaa               kunnioitetusti valtion kustannuksella
1325: veteraanit keskuudessamme - ei vain heidän                   esimerkiksi itsenäisyytemme 75-vuotis-
1326: asiansa vaan ihmiset - loppuun saakka kun-                   juhlavuodesta 1.1.1992 lähtien?
1327: 
1328:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
1329: 
1330:           Raimo Vuoristo                Jukka Roos                     Matti Vähänäkki
1331:                    Matti Saarinen                              Kai Kalima
1332: 
1333: 
1334: 
1335: 
1336: 200070S
1337: 2                                       1990 vp. -      KK n:o 255
1338: 
1339: 
1340: 
1341: 
1342:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          myös hyvin pitkäaikaisille pääministereille,
1344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           eduskunnan puhemiehille ja erityistä kansallista
1345: olette 27 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn              merkitystä omaaville henkilöille, kuten esimer-
1346: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            kiksi mahdollisille Nobel-palkinnon saajille.
1347: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Näin järjestetyistä tai kustannetuista hautajai-
1348: edustaja Vuoriston ym. kirjallisesta kysymyk-           sista käytetään "haudataan valtion varoin"
1349: sestä n:o 255, joka kuuluu seuraavasti:                 -termin sijasta termiä "valtiolliset hautajaiset".
1350:                                                            Puolustusvoimien palveluksessa olevien hen-
1351:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kilöiden, virantoimituksessa surmansa saanei-
1352:         ryhtyä, jotta sotiemme rintamatunnuk-           den sekä suuronnettomuuden uhrien sekä ha-
1353:         sen omistavat veteraanit haudattaisiin          kemuksesta suoritettujen hautajaiskustannus-
1354:         kunnioitetusti valtion kustannuksella           ten myöntämisessä noudatetaan entistä käytän-
1355:         esimerkiksi itsenäisyytemme 75-vuotis-          töä sekä käytetään termiä "haudataan valtion
1356:         juhlavuodesta 1.1.1992 lähtien?                 varoin" tai "haudataan valtion kustannuksel-
1357:                                                         la".
1358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Kysyjien esittämä kunnianosoitus rintama-
1359: vasti seuraavaa:                                        miestunnuksen omaaville veteraaneille olisi
1360:                                                         ehkä vaivattomasti järjestettävissä vastaavin
1361:    Valtio osallistui vuodesta 1921 lähtien kan-         menettelyin kuin puolustusvoimien palvelukses-
1362: sakuntamme johtajien ja muiden merkkihenki-             sa olevien hautaaminen valtion kustannuksella
1363: löiden hautajaiskustannuksiin tarkoituksena             on järjestetty. Joulukuisen periaatepäätöksen
1364: kunnioittaa heidän maalleen tekemiään palve-            jälkeen menettelyllä ei kuitenkaan olisi enää
1365: luja. Lisäksi valtion kustannuksella on haudat-         kysyjien tarkoittamaa kunnianosoitusten luon-
1366: tu puolustusvoimien palveluksessa olleita hen-          netta siinä määrin kuin aikaisemmin valtion
1367: kilöitä, virantoimituksessa surmansa saaneita           kustannuksella hautaamiseen on yhdistetty.
1368: ja suuronnettomuuksien uhreja.                             Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlia valmis-
1369:    Noudatetussa käytännössä suurimpana epä-             televa toimikunta on hallitukselle tekemissään
1370: kohtana oli kuitenkin se, että kunnianosoituk-          juhlavuotta koskevissa ehdotuksissa kiinnittä-
1371: sen kohdistuminen oli pitkälti henkilön omais-          nyt erityistä huomiota veteraaneihin.
1372: ten tai häntä lähellä olevien yhteiskuntapiirien           Aineellisten parannusten lisäksi tarkoitukse-
1373: aktiivisuuden varassa. Tämä johti siihen, että          na on liittää kansallisen veteraanipäivän vietto
1374: vastaavan palvelun maalleen tehnyt tai joskus           kiinteästi juhlavuoden tilaisuuksiin, muistaa
1375: jopa merkittävämpikin henkilö jäi kunnian-              veteraaneja kunniamerkkien jaossa sekä kutsua
1376: osoituksen ulkopuolelle. Myöskään henkilöitä,           heitä kunniavieraaksi muihin juhlavuoden tilai-
1377: jotka toivoivat hiljaisuudessa tapahtuvaa siu-          suuksiin.
1378: nausta, ei valtio ole voinut kunnioittaa järjes-           Vaikka kunnioitusta ei olisikaan rahalla os-
1379: tämällä hautajaisia tai osallistumalla hautajais-       tettavissa, on rintamamiesten ja -naisten toi-
1380: kustannuksiin.                                          meentulon parantaminen välttämätöntä näiden
1381:    Kun vertailukelpoisten kriteerien luominen           vanhenevien kansalaisten elämän edellytysten
1382: henkilön maalleen tekemistä palveluista on              turvaamiseksi. Se on myös vastapalvelus ja
1383: käytännössä lähes mahdotonta, päätti hallitus           usealle veteraanille tärkein huomionosoitus hei-
1384: iltakoulussaan 13.12.1989 luopua vuoden 1990            dän yhteiskunnan hyväksi tekemästään uh-
1385: alusta lukien tähänastisesta käytännöstä. Teh-          rauksesta. Tarkoituksena onkin juhlavuonna
1386: dyn periaatepäätöksen mukaan ainoastaan pre-            sopivin tavoin kohottaa rintamapalveluksessa
1387: sidenteille järjestetään valtiolliset hautajaiset tai   olleiden eläketurvaa.
1388: kustannetaan ne valtion varoin. Poikkeusta-                Talvisodan päättymisen 50-vuotismuistopäi-
1389: pauksissa valtioneuvosto voi harkita valtiollis-        vän kunniaksi hallitus jo päätti parantaa hei-
1390: ten hautajaisten järjestämistä tai rahoittamista        kommassa taloudellisessa asemassa olevien ve-
1391:                                    1990 vp. -    KK n:o 255                                    3
1392: 
1393: teraanien eläketurvaa siten, että ylimääräinen   turvaa. Elokuun alusta voimaan tulevaksi tar-
1394: rintamamieslisä vuosina 1990--91 kolminker-      koitettua korotusta koskeva hallituksen esitys
1395: taistetaan nykyiseen verrattuna. Ylimääräistä    on annettu 27 päivänä huhtikuuta eduskunnal-
1396: rintamamieslisää saa noin 170 000 veteraania.    le. Vuoden 1991 korotuksesta annetaan erilli-
1397: Muutos parantaisi heistä noin 162 OOO:n eläke-   nen hallituksen esitys.
1398:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1990
1399: 
1400:                                                                      Ministeri Ilkka Kanerva
1401: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 255
1402: 
1403: 
1404: 
1405: 
1406:                              Till Riksdagens Herr Talman
1407:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som statsminister under en mycket lång tid, för
1408: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        riksdagens talman och för personer som har
1409: av den 27 april 1990 tili vederbörande medlem      särskild betydelse för nationen, t. ex. eventuelia
1410: av statsrådet översänt avskrift av följande av     Nobelpristagare. I stäliet för uttrycket "begra-
1411: riksdagsman Vuoristo m.fl. undertecknade           vas med statsmedel" skall "statsbegravning"
1412: spörsmål nr 255:                                   användas om begravningar som ordnas eller
1413:                                                    bekostas på detta sätt.
1414:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             Då begravningskostnader betalas i fråga om
1415:        vidta för att de krigsveteraner som har     personer som varit anställda vid försvarsmak-
1416:        mottagit fronttecken skali begravas på      ten, sådana som dödats vid tjänsteutövning
1417:        statens bekostnad på ett hedervärt sätt     och offer för storolyckor samt på grund av
1418:        exempelvis räknat från vår självständig-    ansökan, följs tidigare praxis och då används
1419:        hets 75:e jubileumsår 1.1.1992?             uttrycket "begravas med statsmedel" elier be-
1420:                                                    gravas på statens bekostnad".
1421:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Den hedersbetygelse som spörsmålsstäliarna
1422: samt anföra följande:                              föreslår för de veteraner som har mottagit
1423:                                                    frontmannatecken kunde eventuelit med 1ätthet
1424:    Sedan år 1921 har staten deltagit i kostna-     ordnas enligt motsvarande förfarande som tili-
1425: derna för begravningen av ledare för vår nation    lämpas vid begravning av personer i försvars-
1426: och andra bemärkta personer i syfte att hedra      maktens tjänst på statens bekostnad. Efter det
1427: de tjänster de har utfört tili förmån för sitt     principbeslut som fattades i december har
1428: land. Därutöver har personer i försvarsmaktens     förfarandet emeliertid inte längre samma ka-
1429: tjänst, personer som har dödats vid tjänste-       raktär av hedersbetygelse som spörsmålsstäliar-
1430: utövning och personer som fallit offer för         na avser och som tidigare sammankopp1ades
1431: storolyckor begravts på statens bekostnad.         med begravning på statens bekostnad.
1432:    Den största olägenheten med den praxis som         Den kommitte som förbereder 75-års-jubileet
1433: har tillämpats är emeliertid att denna heders-     av Finlands självständighetsförklaring har i
1434: betygelse i hög grad är beroende av hur aktiva     sina tili regeringen avgivna förslag beträffande
1435: personens anhöriga elier honom närstående          jubileumsåret fäst särskild uppmärksamhet vid
1436: samhäliskretsar är. Detta kunde 1eda tili att en   veteranerna.
1437: person som utfört motsvarande tjänst för sitt         Utöver materielia förbättringar är avsikten
1438: land elier ibland rentav en mer betydelsefuli      att knyta firandet av den nationelia veteranda-
1439: person inte fick denna hedersbetygelse. Staten     gen tili evenemangen under jubileumsåret, att
1440: har inte helier kunnat hedra sådana personer       ihågkomma veteranerna vid utdelningen av
1441: som önskat bli välsignade tili gravens ro i        hederstecken samt att inbjuda dem som heders-
1442: stilihet genom att delta i kostnaderna för         gäster tili övriga sammankomster under jubi-
1443: begra vningen.                                     leumsåret.
1444:    Då det i praktiken är närapå omöjligt att          Ä ven om högaktning inte går att köpa för
1445: stälia upp jämförbara kriterier för de tjänster    pengar är det nödvändigt att förbättra utkom-
1446: som olika personer har gjort sitt land, beslöt     sten för frontmän och -kvinnor i syfte att
1447: regeringen vid sin aftonskola 13.12.1989 att       trygga levnadsbetingelserna för dessa åldrande
1448: avstå från hittilis rådande praxis, räknat från    medborgare. Detta utgör också en gentjänst
1449: ingången av år 1990. I enlighet med nämnda         och för många veteraner den viktigaste formen
1450: principbeslut ordnas statsbegravning elier be-     av uppmärksamhet för den uppoffring de har
1451: kostas begravning med statsmedel endast för        gjort tili förmån för samhäliet. Avsikten är att
1452: presidenter. I undantagsfali kan statsrådet        under jubileumsåret med lämpliga medel höja
1453: överväga att ordna statsbegravningar elier att     pensionsskyddet för de personer som utfört
1454: bekosta dessa även för personer som verkat         fronttjänst.
1455:                                    1990 vp. -     KK n:o 255                                   5
1456: 
1457:    För att hedra dagen för 50-årsminnet av        162 000 av dessa inm;bär förändringen en
1458: vinterkrigets slut beslöt regeringen redan att    förbättring av pensionsskyddet. En regerings-
1459: förbättra pensionsskyddet för de veteraner som    proposition avläts den 27 april till riksdagen
1460: befinner sig i en svag ekonomisk situation så     om denna höjning. Lagen avses träda i kraft
1461: att det extra fronttillägget tredubblas jämfört   räknat från början av augusti. En särskild
1462: med det nuvarande under åren 1990-91. Ca          regeringsproposition kommer att avlåtas om
1463: 170 000 veteraner får extrafronttillägg. För ca   höjningen för år 1991.
1464:     Helsingfors den 7 juni 1990
1465: 
1466:                                                                       Minister Ilkka Kanerva
1467:                                              1990 vp.
1468: 
1469: Kirjallinen kysymys n:o 256
1470: 
1471: 
1472: 
1473: 
1474:                                  Tennilä: Postinjakelun järjestämisestä Sodankylässä
1475: 
1476: 
1477:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1478:   Sodankylässä postin kanto on hidastunut             On tietysti vain kohtuullista, että posti jae-
1479: aiemmasta. Nykyisin kirjeet ja myös pohjoisen      taan myös pohjoisessa aamupäivällä. Tämän
1480: lehdet jaetaan vasta iltapäivällä, kun ne aiem-    mahdollistavat toimet voidaan haluttaessa suo-
1481: min jaettiin, niin kuin yleensä taajamissa ja      rittaa.
1482: haja-asutusalueillakin, jo aamupäivällä.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1483:    Usean tunnin viivästyminen postin saamises-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
1484: sa johtuu siitä, että aiemmin kirjeposti ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1485: pohjoisen sanomalehdet jaettiin kello 7.35 saa-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1486: puvasta postiautosta. Nyt jako on yhdistetty
1487: kello 10.45 saapuvaan etelän lehtiä (Helsingin
1488: Sanomat) kuljettavan auton jälkeen saapuvaan                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1489: jakeluun. Kuljetuksista etelästä on kaiken li-            ryhtyä, että kirjeposti ja lehdet jaettai-
1490: säksi ollut vielä myöhästymisiä. Tällaisina päi-          siin Sodankylässä aiemman käytännön
1491: vinä postin saanti on jäänyt varsin myöhäisek-            mukaisesti jo aamupäivällä?
1492: SI.
1493: 
1494:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
1495: 
1496:                                        Esko-Juhani Tennilä
1497: 
1498: 
1499: 
1500: 
1501: 200070S
1502: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 256
1503: 
1504: 
1505: 
1506: 
1507:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1508: 
1509:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      postin jakelujärjestykseen lajittelu vie aikaa
1510: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       noin 3 tuntia, joten käytännössä jakelu voitai-
1511: olette 27 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          siin aloittaa noin kello 10.30, jos ei odotettaisi
1512: kirjeenne n:o 807 ohella toimittanut valtioneu-     Helsingistä saapuvia päivälehtiä, jotka muuten
1513: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        olisivat jakelussa vasta seuraavana työpäivänä
1514: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-        päivän vanhoina.
1515: jallisesta kysymyksestä n:o 256:                       Postinjakelu päättyy Sodankylässä kello
1516:                                                     14.00:ään mennessä, jolloin kirjeposti ja lehdet
1517:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      on toimitettu postinsaajille. Yleisesti jakelurei-
1518:        ryhtyä, että kirjeposti ja lehdet jaettai-   tit on rakennettu koko maassa siten, että
1519:        siin Sodankylässä aiemman käytännön          jakelut päättyvät kello 14.30:een mennessä,
1520:        mukaisesti jo aamupäivällä?                  joten Sodankylä ei ole poikkeus ajallisen pal-
1521:                                                     velutason suhteen.
1522:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Lokeroposti ja vientipalvelu ovat käytettävis-
1523: vasti seuraavaa:                                    sä jo kello 9.00:stä alkaen.
1524:                                                        Päivälehtien, joita ovat Pohjolan Sanomat
1525:   Sodankylän kirkonkylän postinjakelu on al-        Kemistä sekä Kaleva ja Kansan tahto Oulusta,
1526: kanut aikaisemmin kello 10.00. Vuonna 1989          sekä Sodankylän paikallislehden osalta ollaan
1527: muutettiin jakelu alkavaksi kello 11.15. Muu-       parhaillaan tutkimassa mahdollisuuksia erillis-
1528: toksen aiheuttivat lisääntynyt postimäärä ja        jakelun järjestämiseksi kyseisille lehdille kus-
1529: Helsingissä ilmestyvien lehtien kuljetuksen saa-    tannusvastaavana. Kysymys on noin 400 leh-
1530: puminen Sodankylään kello 10.45.                    destä, jotka nykyisin jaetaan myös kello 11.15
1531:   Nykyisin kirjeposti saapuu Sodankylään kel-       alkavassa postinjakelussa. Jakelu tulisi alka-
1532: lo 7.35 ja postivaunussa n:o 7 Rovaniemen           maan noin kello 9.00. Varsinainen postinjake-
1533: kautta ohjattu viimeinen kirjeposti kello 10.10.    lu, Helsingissä ilmestyvät päivälehdet mukaan
1534: Postin saapumisen jälkeen vaadittava esityö, eli    lukien, tulisi edelleen alkamaan kello 11.15.
1535: 
1536:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
1537: 
1538:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
1539:                                     1990 vp. -     KK n:o 256                                    3
1540: 
1541: 
1542: 
1543: 
1544:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1545:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i anspråk, varför utdelningen i praktiken skulle
1546: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse        kunna inledas ca kl. 10.30 om man inte
1547: nr 807 av den 27 april 1990 tili vederbörande      inväntade ankomsten av dagstidningarna från
1548: medlem av statsrådet översänt avskrift av          Helsingfors, vilka annars skulle kunna delas ut
1549: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-       först följande arbetsdag, varvid de skulle vara
1550: de spörsmål nr 256:                                en dag gamla.
1551:                                                       Postutdelningen avslutas i Sodankylä före kl.
1552:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           14, varvid brevposten och tidningarna har
1553:        vidta för att brevpost och tidningar i      distribuerats tili sina mottagare. Allmänt är
1554:        enlighet med tidigare praxis skall kunna    utdelningsrutterna uppbyggda så i hela Jandet
1555:        utdelas 1 Sodankylä redan på förmidda-      att utdelningen upphör före kl. 14.30. Sodan-
1556:        gen?                                        kylä utgör alltså inte något undantag vad den
1557:                                                    tidsmässiga servicenivån beträffar.
1558:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Postboxposten och exportservicen är till-
1559: samt anföra följande:                              gängliga redan från och med kl. 9.00.
1560:                                                       Vad dagstidningarna beträffar, dvs. Pohjolan
1561:    Postutdelningen i Sodankylä kyrkby har          Sanomat från Kemi, Kaleva och Kansan tahto
1562: tidigare inletts kl. 10.00. År 1989 ändrades       från Uleåborg, samt Sodankyläs lokaltidning,
1563: tidpunkten så att utdelningen började kl. 11.15.   håller man som bäst på att undersöka möjlig-
1564: Ändringen föranleddes av den ökade mängden         heterna att ordna en specialdistribution för
1565: post och den omständigheten att de tidningar       dessa tidningar utgående från affärsprinciper så
1566: som utkommer i Helsingfors an1änder tili So-       att kostnaderna täcks av intäkterna. Det är
1567: dankylä kl. 10.45.                                 fråga om ca 400 tidningar, som för närvarande
1568:    För närvarande anländer brevposten till So-     också delas ut i den postutdelning som börjar
1569: dankylä kJ. 7.35 och den sista hrevposten, som     kl. 11.15. Utdelningen skulle komma att börja
1570: kommer i postvagn ur 7 via Rovaniemi, kl.          ca kl. 9.00. Den egentliga postutdelningen,
1571: 10.10. Det förarbete som erfordras efter det       inkiusive de i Helsingfors utkommande dags-
1572: posten anlänt, dvs. sorteringen, tar ca 3 timmar   tidningarna, skulle alltjämt börja kl. l1.15.
1573:     Helsingfors den 17 maj 19$0
1574: 
1575:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
1576:                                             1990 vp.
1577: 
1578: Kirjallinen kysymys n:o 257
1579: 
1580: 
1581: 
1582: 
1583:                                 Heikkinen ym.: Yksilöllistä varhaiseläkettä saavan henkilön
1584:                                     mahdollisuudesta sivuansioihin
1585: 
1586: 
1587:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1588: 
1589:   Monet yksilöllisellä varhaiseläkkeellä olevat   vasti huomioon niin työoloihin kuin yksilön
1590: henkilöt ovat halukkaita voimiensa mukaan         elämäntilanteeseen vaikuttavat seikat. Saman
1591: tekemään työtä. Eläkeoikeuden menettämisen        kokonaistilanteen harkinnan tulisi olla lähtö-
1592: pelossa ei ainakaan erityisammattitaitoa omaa-    kohtana myös silloin, kun eläkkeeseen oikeu-
1593: va henkilö voi työskennellä, koska tulojen        tettu on halukas tekemään työtä.
1594: katto on määritelty 939 markaksi kuukaudessa.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1595: Työkyvyttömyyseläkkeen suhteen ei ole asetet-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1596: tu näin tiukkaa rajoitusta.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1597:   Yksilöllisen varhaiseläkkeen sivutulon raja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1598: on tarpeettoman alhainen. Yhteiskunnan edun
1599: mukaista ei ole rajoittaa erityisammattitaitoa
1600: omaavan henkilön työskentelyä, kun samaan                   Mihin toimenptteisim Hallitus aikoo
1601: aikaan hänen ammattialallaan vallitsee huutava           ryhtyä, että yksilöllisellä varhaiseläk-
1602: työvoimapula. Esimerkiksi eläkkeellä oleva lää-          keellä olevat henkilöt voisivat työsken-
1603: käri voi lyhentää potilasjonoja työskentelemäl-          nellä voimiensa mukaan, erityisesti sil-
1604: lä muutamana päivänä viikossa. Yksilöllistä              loin, kun heidän erityisalallaan vallitsee
1605: varhaiseläkettä myönnettäessä otetaan jousta-            työvoimapula?
1606: 
1607:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
1608: 
1609:           Kauko Heikkinen             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Riitta Kauppinen
1610:           Pekka Puska                 Matti Väistö                   Eino Siuruainen
1611:                                       Jukka Vihriälä
1612: 
1613: 
1614: 
1615: 
1616: 200070S
1617: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 257
1618: 
1619: 
1620: 
1621: 
1622:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1623: 
1624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      putoamistilanteita voidaan tehokkaasti ehkäis-
1625: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tä.
1626: olette 27 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn              Komitean työstä saatujen tietojen mukaan
1627: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        komitean tarkoituksena on kiireellisesti selvit-
1628: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tää eri eläkemuodoissa olevat ongelmat ja
1629: edustaja Kauko Heikkisen ym. näin kuuluvasta        mahdolliset kehittämisvaihtoehdot, jotka liitty-
1630: kirjallisesta kysymyksestä n:o 257:                 vät eläkeaikaiseen työskentelyyn. Eräs tällainen
1631:                                                     on yksilöllisellä varhaiseläkkeellä olijalle asetet-
1632:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tu ansiotuloraja.
1633:        ryhtyä, että yksilöllisellä varhaiseläk-         Nykylainsäädännön mukaan raja on perus-
1634:        keellä olevat henkilöt voisivat työsken-     teltu, koska yksilöllinen varhaiseläke on työky-
1635:        nellä voimiensa mukaan, erityisesti sil-     vyttömyyseläke, joka edellyttää henkilön työ-
1636:        loin, kun heidän erityisalallaan vallitsee   kyvyn alenemista pysyvästi siten, että hänen on
1637:        työvoimapula?                                kohtuutonta jatkaa omassa työssään. Yksilöl-
1638:                                                     linen varhaiseläke, siinä muodossa kuin se
1639:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nykyisen lainsäädännön mukaan on, menettää
1640: vasti seuraavaa:                                    kokonaan tarkoituksensa, jos eläkkeensaajan
1641:                                                     sallittaisiin eläkkeellä ollessa työskennellä täy-
1642:    Kysymyksessä tarkoitettu uudistusehdotus         simääräisesti. Tällaista työskentelyä ei mahdol-
1643: on selvitettävänä valtioneuvoston 21.12.1989        lista tavallinenkaan työkyvyttömyyseläke.
1644: asettamassa Eläkekomitea 1990:ssä. Toimek-              Komitean tavoitteena on löytää keinot ny-
1645: siannon mukaan komitean tulee tehdä ehdotus         kyistä joustavampaan työskentelyn ja eläkkeel-
1646: toimenpiteistä, joilla poistettaisiin eläke- ja     läolon yhdistämiseen. Selvittämistyöhön komi-
1647: muussa lainsäädännössä olevia, ikääntyneiden        tean tarkoituksena on kytkeä myös osa-aika-
1648: työntekijöiden työhönosallistumista ja työllisty-   eläkkeen kehittäminen ja siihen liittyvät muut
1649: mistä haittaavia esteitä, sekä tehdä ehdotus        toimenpiteet, jotka edistävät osa-aikaeläkkeen
1650: toimenpiteistä, jotka kannustavat työnteon jat-     tarkoituksenmukaista käyttöä.
1651: kamiseen eläkkeen vaihtoehtona tai eläkkeen             Komitean työskentelylle on asetettu jousta-
1652: ohella ja jotka ehkäisisivät tai lykkäisivät en-    van eläkeikäjärjestelyn osalta määräajaksi
1653: nenaikaiselle eläkkeelle joutumista. Komitean       31.5.1991. Tämän jälkeen on päätettävä mah-
1654: tulee tarkastella ikääntyneiden työntekijöiden      dollisista lainsäädäntötoimenpiteistä.
1655: sosiaaliturvaa kokonaisuutena siten, että väliin-
1656:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
1657: 
1658:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
1659:                                      1990 vp. -     KK n:o 257                                        3
1660: 
1661: 
1662: 
1663: 
1664:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1665: 
1666:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kan förhindra situationer där arbetstagare blir
1667: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          utslagna.
1668: av den 27 april 1990 tili vederbörande medlem           Enligt de uppgifter som erhållits om kommit-
1669: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tens arbete har kommitten för avsikt att i bråd-
1670: riksdagsman Kauko Heikkinen m.fl. under-             skande ordning utreda problem som ansluter
1671: tecknade spörsmål nr 257:                            sig tili de olika pensionsformerna och möjliga
1672:                                                      utvecklingsalternativ, som ansluter sig tili ar-
1673:                                                      bete under pensionstiden. Ett sådant alternativ
1674:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             är den förvärvsinkomstgräns som utsatts för
1675:        vidta för att personer som lyfter indivi-     personer som är förtidspensionerade.
1676:        duell förtidspension skall kunna arbeta          Enligt nuvarande lagstiftning är gränsen mo-
1677:        på det sätt som deras krafter medger,         tiverad, eftersom den individuella förtidspen-
1678:        särskilt då det råder brist på arbetskraft    sionen är en invalidpenson, som förutsätter att
1679:        på deras specialområde?                       en persons arbetsförmåga varaktigt har ned-
1680:                                                      satts så att det är oskäligt att förutsätta att han
1681:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skulle kunna fortsätta med sitt eget arbete. Den
1682: samt anföra följande:                                individuella förtidspensionen i den form den
1683:                                                      har enligt nuvarande lagstiftning förlorar helt
1684:   Det i spörsmålet åsyftade reformförslaget är       sitt syfte om pensionären skulle tillåtas arbeta i
1685: föremål för utredning i den av statsrådet            full utsträckning medan han åtnjuter pension.
1686: 21.12.1989 tillsatta Pensionskommitten 1990.         Sådant arbete möjliggörs inte heller av den
1687: Enligt sitt uppdrag skall kommitten framlägga        vanliga invalidpensionen.
1688: förslag om åtgärder genom vilka det är möjligt          Kommittens mål är att finna utvägar att på
1689: att eliminera sådana hinder i pensions- och          ett smidigare sätt än för närvarande samtidigt
1690: annan lagstiftning som försvårar äldre arbets-       kunna arbeta och vara pensionerad. Kommit-
1691: tagares deltagande i arbetslivet och möjlighe-       ten har för avsikt att i utredningsarbetet
1692: terna att sysselsätta denna grupp av arbetsta-       innefatta också utvecklandet av deltidspensio-
1693: gare. Ytterligare skall kommitten utarbeta ett       nen och därtill hörande andra åtgärder som
1694: förslag om åtgärder som stöder fortsatt yrkes-       främjar ett ändamålsenligt utnyttjande av
1695: arbete som alternativ tili pensioneringen eller      nämnda pensionsform.
1696: vid sidan av pensionen och som skulle förhin-           Vad arrangemangen för flexibel pensionsål-
1697: dra eller uppskjuta förtidspensionering. Kom-        der beträffar skall kommitten slutföra sitt
1698: mitten skall granska de äldre arbetstagarnas         arbete senast 31.5.1991. Därefter bör beslut om
1699: socialskydd som en helhet så att man effektivt       eventuella lagstiftningsåtgärder fattas.
1700: 
1701:     Helsingfors den 29 maj 1990
1702: 
1703:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
1704:                                                1990 vp.
1705: 
1706: Kirjallinen kysymys n:o 258
1707: 
1708: 
1709: 
1710: 
1711:                                   Kietäväinen: Hirvien aiheuttamien taimituhojen korvaamisesta
1712: 
1713: 
1714:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1715:     Maamme hirvikanta on lisääntynyt 1970-           kohden, pohjoisessa määrän pitäisi olla tätäkin
1716: luvun alkuvuosista lähes kolminkertaiseksi.          alempi. Hirvien talvehtimisalueilla tulisi ryhtyä
1717: Hirvien taimistoille, liikenteelle ja maataloudel-   vielä erityistoimiin tuhojen vähentämiseksi. Va-
1718: le aiheuttamat vahingot ovat myös lisääntyneet       hinkojen vähentäminen edellyttää, että maa- ja
1719: selvästi. Taimistotuhot ovat esiintyneet laajoilla   metsätalous ja liikenne ovat omalta osaltaan
1720: alueilla useana vuonna peräkkäin tehden mm.          päättämässä kaatomääristä. Nykyistä hirvien
1721: rauduskoivun ja männyn kasvatuksen alueilla          määrän arvioimista yksinomaan riistanhoidol-
1722: mahdottomaksi. Hirvipolitiikka ohjaa siis laa-       lisin perustein ei voida pitää mitenkään oikeu-
1723: joilla alueilla metsätalouttamme, joillakin yksi-    denmukaisena.
1724: tyisillä tiloilla se on jopa määräävänä tekijänä.       Ministeri Norrback totesi vuonna 1988 jät-
1725: Nykyinen tilanne on kohtuuton, sillä esim.           tämääni asiaa koskevaan kirjalliseen kysymyk-
1726: Pirkka-Hämeen metsälautakunnan tekemän               seen 1.6.1988 mm., että maa- ja metsätalous-
1727: selvityksen mukaan alueen metsille aiheutunei-       ministeriöllä on tarkoitus säilyttää maan hirvi-
1728: den vahinkojen määrästä on korvattu noin             kanta jokseenkin nykyisellä tasolla. Samoin
1729:  10 %. Uudenmaan-Hämeen alueella vahinko-            todettiin, että hirvivahinkojen nykyinen kor-
1730: alasta on korvattu vain noin 6 %. Mikkelin           vausjärjestelmä on laajempi kuin missään
1731: läänissäkin korvausprosentti on jäänyt hyvin         muussa maassa ja ettei korvausjärjestelmään
1732: alhaiseksi.                                          ole tarkoitus tehdä muita kuin teknisiä tarkis-
1733:     Metsänomistajille on tarjottu vaihtoehdoksi      tuksia. Samassa vastauksessa kuitenkin myös
1734: useammin tuhoutuvilla alueilla taimikohtaista        todetaan, että ministeriön tarkoituksena on
1735:  karkoainekäsittelyä, joka maksaa jo aineiden        huolehtia siitä, ettei hirvikanta muodostu ke-
1736: puolesta paljon ja vaatii erittäin runsaasti työtä   nellekään kohtuuttomaksi rasitukseksi. Kuiten-
1737: useana vuonna peräkkäin. Tätä työtä metsän-          kin tilanne on muodostunut kohtuuttomaksi ja
1738: omistajalle ei mistään korvata. Vaikkakin osa        vaatii muutoksia hirvikannan tiheyteen ja kor-
1739: torjuntavälineistä onkin ilmaisia, aiheutuu ny-      vausmenettelyn yksinkertaistamista, omavas-
1740: kyisestä ylitiheän hirvikannan laiduntamisesta       tuun poistamista ja korvausten nostamista oi-
1741: metsissämme metsänomistajille runsaasti kus-         keudenmukaiselle tasolle.
1742:  tannuksia, joita ei korvata. Metsäntutkimuslai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1743:  toksella tutkitaan myös koivun jalostusta sel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1744:  laiseksi, ettei se enää maistuisi hirvieläimille.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1745: Tätä kautta ratkaisua saadaan odottaa vielä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1746:  kauan aikaa.
1747:     Kun metsästyslaki antaa hirville tehokkaan
1748:  suojan, tulee valtion huolehtia siitä, ettei ku-               Mihin tehokkaisiin toimenpiteisiin
1749:  kaan ilman omaa syytään joudu kärsimään                     Hallitus aikoo ryhtyä hirvieläinten ai-
1750:  taloudellisia menetyksiä hirvien aiheuttamista              heuttamien metsä-, maatalous- ja liiken-
1751:  vahingoista. Vahingonkorvauksia jää runsaasti               nevahinkojen vähentämiseksi, torjunta-
1752:  hakematta omavastuurajan ja korvausmenette-                 keinojen edistämiseksi ja korvausmenet-
1753:  lyn byrokraattisuuden johdosta. Hirvikanta tu-              telyssä esiintyvien epäkohtien poistami-
1754:  lisi enimmillään alentaa kahteen IOOO:ta ha                 seksi?
1755:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
1756: 
1757:                                           Timo Kietäväinen
1758: 
1759: 200070S
1760: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 258
1761: 
1762: 
1763: 
1764:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1765:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       Myöskään minkään muun luonnonvaraisen
1766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eläimen aiheuttamia vahinkoja ei korvata sa-
1767: olette 27 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          massa laajuudessa. Tähän järjestelmään joita-
1768: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kin teknisiä tarkistuksia lukuunottamatta ei ole
1769: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tarkoituksena suorittaa mitään laajempia muu-
1770: edustaja Kietäväisen näin kuuluvasta kirjalli-      toksia."
1771: sesta kysymyksestä n:o 258:                            Em. vastauksen antamisen jälkeen maan
1772:                                                     hirvikannan kokonaismäärässä ei ole tapahtu-
1773:           Mihin tehokkaisiin toimenpiteisiin        nut sanottavia muutoksia. Sen sijaan alueelliset
1774:        Hallitus aikoo ryhtyä hirvieläinten ai-      erot ovat tasoittuneet ja kantojen määrät eri-
1775:        heuttamien metsä-, maatalous- ja liiken-     tyisen vahinkoaroilla alueilla vähentyneet. Hir-
1776:        nevahinkojen vähentämiseksi, torjunta-       vien vaellukset ja laumautuminen perinteisille
1777:        keinojen edistämiseksi ja korvausmenet-      talvilaidunalueille muodostavat kuitenkin eri-
1778:        telyssä esiintyvien epäkohtien poistami-     tyisesti metsätaloudelle aiheutuvien vahinkojen
1779:        seksi?                                       johdosta edelleen merkittävän ongelman. Kun
1780:                                                     hirvet saattavat vaeltaa talvehtimisalueille hy-
1781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vinkin kaukaa ja kun vaellukset vaihtelevat eri
1782: vasti seuraavaa:                                    vuosina eri tavoin, ei vahinkoja talvehtimis-
1783:                                                     alueilla ole mahdollista estää pelkästään hirvi-
1784:    Kietäväinen ym. ovat esittäneet samaa asiaa      kantojen määriä vähentämällä kuten usein on
1785: koskevan kirjallisen kysymyksen aikaisemmin         esitetty, vaan vahinkojen vähentämiseen on
1786: vuonna 1988. Tähän kysymykseen silloin an-          pyrittävä metsänhoidollisin (puulajien valinta,
1787: netussa vastauksessa todettiin mm. seuraavaa:       uudistustapa, taimikonkäsittely ym.), metsäs-
1788:    "Maa- ja metsätalousministeriöllä on tarkoi-     tyksenisin (metsästystapa, ajankohta, kannan
1789: tuksena säilyttää maan hirvikanta jokseenkin        rakenne ym.) sekä erilaisin taimikoiden suojaa-
1790: nykyisellä tasolla. Samalla on kuitenkin tarkoi-    mistoimenpiteiden (aidat, karkottimet, hajus-
1791: tus pyrkiä pitämään sen aiheuttamat vahingot        teet ym.) keinoin. Kun metsävahingot ovat
1792: mahdollisimman vähäisinä sekä huolehtimaan          viime vuosina hirvien aiheuttamista korvatta-
1793: siitä, ettei hirvikanta muodostu kenellekään        vista vahingoista muodostaneet pääosan ja kun
1794: kohtuuttomaksi rasitukseksi. Vahinkojen vä-         merkittävä osa näistä vahingoista tapahtuu
1795: hentämiseksi on tarkoitus metsästyksellä ohjata     juuri hirvien talvehtimisalueilla, on käytettävis-
1796: hirvikantojen rakenteen sekä alueellisen jakau-     sä olevia resursseja ohjattu juuri näiden kysy-
1797: tuman kehitystä, metsänkäsittelyohjeita kehit-      mysten selvittämiseen. Samoin on menetelty
1798: tämällä lisätä hirvilaidunten kestokykyä sekä       myös muissa pohjoismaissa. Metsätalouden ja
1799: toistuvissa vahinkokohteissa lisätä vahinkojen      metsästyksen pitkäjänteisyyden huomioon ot-
1800: torjuntakeinojen käyttöä. Metsäntutkimuksen         taen on kuitenkin ilmeistä, ettei ongelmaan ole
1801: ja riistantutkimuksen yhteistyötä on tarkoitus      löydettävissä mitään nopeaa ja tehokasta rat-
1802: lisätä sekä niiden käytössä olevia tutkimusva-      kaisua.
1803: roja aikaisempaa enemmän ohjata metsästyk-             Hirvivahinkojen korvausjärjestelmään liitty-
1804: sen ja metsien käsittelyn oikeiden ohjeiden         viä metsähallituksen ohjeita korvattavan met-
1805: laatimiseksi tarpeellisten kysymysten selvittämi-   sän kasvu- ja laatutappioiden laskemiseksi on
1806: seen. Hirvikantojen sekä etenkin vahinkojen         vuonna 1988 annetun vastauksen jälkeen tar-
1807: kannalta ongelmallisten hirvien vaellusten sa-      kistettu kahdesti. Vastaavia vahinkojen lasken-
1808: moin kuin vahinkomäärien seurantamenetelmiä         taperusteiden tarkistuksia on tarkoitus tehdä
1809: on tarkoitus edelleen kehittää.                     aina välittömästi, mikäli siihen ilmenee tarvet-
1810:    Hirvivahinkojen nykyinen korvausjärjestel-       ta. Muutoin ei nykyiseen korvausjärjestelmään
1811: mä on laajempi kuin missään muussa maassa.          ole suunnitteilla muutoksia.
1812:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
1813: 
1814:                                                                           Ministeri Ole Norrback
1815:                                     1990 vp. -     KK n:o 258                                    3
1816: 
1817: 
1818: 
1819: 
1820:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1821:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       älgstammarna, samt metoderna för uppföljning
1822: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        av skadornas omfattning skall alltjämt utveck-
1823: av den 27 april 1990 tili vederbörande medlem      las.
1824: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Det nuvarande systemet för ersättande av
1825: riksdagsman Kietäväinen undertecknade spörs-       älgskador är mera omfattande än i något annat
1826: mål nr 258:                                        land. Inte heller skador som orsakas av något
1827:                                                    annat vilt djur ersätts i samma utsträckning.
1828:                                                    Med undantag av några tekniska justeringar
1829:           Vilka effektiva åtgärder har Rege-       kommer inga mera omfattande ändringar att
1830:        ringen för avsikt att vidta för att         göras i detta system."
1831:        minska de skador på skog, jordbruk             Sedan ovan nämnda svar gavs på spörsmålet
1832:        och trafik som hjortdjur åstadkommer,       har inga nämnvärda förändringar i älgstam-
1833:        för att främja utvägar för avvärjning       mens storlek inträffat. Däremot har de regio-
1834:        och för att avhjälpa de missförhållan-      nala skillnaderna utjämnats och älgstammarnas
1835:        den som finns i ersättningsförfarandet?     storlek minskat på de områden som är speciellt
1836:                                                    känsliga för skador. Älgarnas vandringar och
1837:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       deras vana att samla sig i hjordar på de
1838: samt anföra följande:                              traditionella vinterbetesmarkerna utgör emel-
1839:                                                    lertid speciellt med anledning av de skador som
1840:    Rdm. Kietäväinen m.fl. har framställt ett       orsakas skogsbruket fortfarande ett betydande
1841: spörsmål i samma ärende tidigare år 1988. 1 det    problem. Då älgarna kan vandra tili övervin-
1842: svar som då gavs på frågan konstaterades bl.a.     tringsområdena från synnerligen avlägsna plat-
1843: följande:                                          ser och vandringarna varierar på olika sätt
1844:    "Jord- och skogsbruksministeriet har för        under olika år, är det inte möjligt att enbart
1845: avsikt att bevara landets älgstam tämligen         genom att minska storleken på älgstammarna
1846: oförändrad. Samtidigt har ministeriet dock för     förhindra skador på övervintringsområdena,
1847: avsikt att försöka hålla de skador som älgstam-    såsom ofta har föreslagits. Skadorna kan där-
1848: men orsakar så små som möjligt samt se tili att    emot minskas med hjälp av skogsvårdande
1849: älgstammen inte blir en oskälig börda för          åtgärder (vai av trädslag, förnyelsesätt, be-
1850: någon. För att skadorna skall minskas är det       handling av plantbeståndet m.m.), jaktåtgärder
1851: meningen att genom jakt styra utvecklingen av      Gatksätt, tidpunkt, älgbeståndets struktur
1852: älgstammens struktur samt fördelningen områ-       m.m.) samt olika åtgärder för att skydda
1853: desvis, att genom att utveckla skogsbehandlings-   plantbestånden (stängsel, repellenter, luktäm-
1854: direktiven öka älgbetenas hållbarhet samt att      nen m.m.). Då skogsskadorna under de senaste
1855: på ställen där skadorna upprepas öka använd-       åren har utgjort lejonparten av de skador som
1856: ningen av medel för avvärjning av skador.          älgarna orsakar och som ersätts och då en
1857: Avsikten är att samarbetet mellan skogsforsk-      betydande del av dessa skador inträffar just på
1858: ningen och viltforskningen skall ökas samt att     älgarnas övervintringsområden har de tilibuds-
1859: de forskningsmedel som de förfogar över i          stående resurserna inriktats på klarläggning av
1860: högre grad skall styras tili utredningen av        just dessa frågor. På samma sätt har man även
1861: frågor som är nödvändiga för uppgörande av         gått tili väga i de övriga nordiska länderna.
1862: rätta direktiv för jakt och behandling av          Med beaktande av skogsbrukets och jaktens
1863: skogar. Metoderna för uppföljning av älgstam-      långsiktiga karaktär är det emellertid uppen-
1864: marna samt älgarnas vandringar, som är sär-        bart att det inte står att finna någon snabb och
1865: skilt problematiska med tanke på skadorna och      effektiv lösning på problemet.
1866: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 258
1867: 
1868:   Forststyrelsens direktiv som hör ihop med        gånger. Man har för avsikt att alltid omedel-
1869: systemet med ersättning för älgskador om           bart göra motsvarande justeringar av grunder-
1870: uträknande av tillväxt- och kvalitetsförluster i   na för ersättning av skador om det verkar
1871: den skog som skall ersättas, har efter det svar    finnas behov för detta. I övrigt planeras inga
1872: som 1988 gavs på spörsmålet justerats två          ändringar i det nuvarande ersättningssystemet.
1873:     Helsingfors den 4 juni 1990
1874: 
1875:                                                                         Minister Ole Norrback
1876:                                              1990 vp.
1877: 
1878: Kirjallinen kysymys n:o 259
1879: 
1880: 
1881: 
1882: 
1883:                                  Riihijärvi: Vieraiden kielten tuntiopetuksen turvaamisesta Hel-
1884:                                      singin yliopistossa
1885: 
1886: 
1887:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1888:    Suomi on kiihtyvällä vauhdilla kansainvälis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1889: tymässä yhtenevän Euroopan ansiosta. Tämän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1890: takia maassamme on korkeimman opetuksen            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1891: taso ja laajuus turvattava mahdollisimman          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1892: pitkälle. Mikäli opiskelijat eivät saa mahdolli-
1893: suutta opiskella Suomessa, he muuttavat ulko-
1894: maille. Tämä kansallinen tappio tulisi mahdol-                 Tietääkö Hallitus, että määrärahasu-
1895: lisuuksien mukaan estää.                                     pistusten johdosta Helsingin yliopistos-
1896:    Varojen puutteen takia on kuitenkin esimer-               sa on jouduttu peruuttamaan suunnitel-
1897: kiksi Helsingin yliopistossa jouduttu irtisano-              tua opetusta mm. italian kielen osalta,
1898: maan tuntiopettajina toimivia henkilöitä. Lä-                Ja
1899: hinnä supistukset ovat aiheuttaneet sen, että                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1900: useita harvinaisempien kielten kursseja on jou-              tämänkaltaisen maamme kansainvälis-
1901: duttu peruuttamaan ja näin ollen opiskelijoiden              tymistä vaarantavan kehityksen torju-
1902: kielitaidon monipuolisuus on kärsinyt.                       miseksi?
1903:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
1904: 
1905:                                          Heikki Riihijärvi
1906: 
1907: 
1908: 
1909: 
1910: 200070S
1911: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 259
1912: 
1913: 
1914: 
1915: 
1916:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1917:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräraha on kokovuotinen kokonaissumma.
1918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Helsingin yliopiston luento- ja tuntiopetus-
1919: olette 27 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          määräraha oli vuoden 1989 erityismenoarviossa
1920: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        33 736 900 markkaa. Opetusministeriö myönsi
1921: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       päätöksellään (9 .6.1989 nro 53, 54/204/89) yli-
1922: edustaja Heikki Riihijärven näin kuuluvasta         opistolle oikeuden ylittää luento- ja tuntiope-
1923: kirjallisesta kysymyksestä n:o 259:                 tusmäärärahaa 4 426 000 markalla. Yliopiston
1924:                                                     luento- ja tuntiopetusmäärärahat olivat vuonna
1925:           Tietääkö Hallitus, että määrärahasu-      1989 näin ollen yhteensä 38 162 900 markkaa.
1926:        pistusten johdosta Helsingin yliopistos-        Vuoden 1990 erityismenoarviossa Helsingin
1927:        sa on jouduttu peruuttamaan suunnitel-       yliopistolle on myönnetty yhteensä 93 367 000
1928:        tua opetusta mm. italian kielen osalta,      markkaa määräaikaisen henkilökunnan pa1k-
1929:        ja                                           kauksiin, mihin sisältyvät tilapäisen (1 376 900
1930:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       mk) ja työsuhteisen henkilökunnan (43 663 800
1931:        tämänkaltaisen maamme kansainvälis-          mk), luento-opetuksen (33 750 000 mk), joka
1932:        tymistä vaarantavan kehityksen torju-        sisältää myös dosenttiopetuksen, sekä kausi-
1933:        miseksi?                                     apulaisten palkkaukset (8 139 600 mk) ja palk-
1934:                                                     kiot (6 436 700 mk). Yliopisto voi omilla pää-
1935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          töksillään kohdentaa nämä määrärahat eri
1936: taen seuraavaa:                                     käyttötarkoituksiin oman arviointinsa mukai-
1937:                                                     sesti, jolloin myös siirtoja eri määrärahojen
1938:    Yliopiston tehtävänä on päättää sille osoitet-   välillä voidaan tehdä tarvetta vastaavasti.
1939: tujen määrärahojen käytöstä ja niiden kohden-          Opetusministeriö on tukenut korkeakoulujen
1940: tamisesta eri käyttötarkoituksiin. Korkeakou-       kansainvälistymispyrkimyksiä perustamalla vii-
1941: lujen päätösvaltaa näissä kysymyksissä on vii-      me vuosina ulkoeurooppalaisiin kieliin ja kult-
1942: me vuosien tulo- ja menoarvioissa jatkuvasti        tuureihin sekä kehitysmaatutkimukseen 14 vir-
1943: laajennettu. Valtion tulo- ja menoarviossa osoi-    kaa: mm. Helsingin yliopistoon Itä-Aasian kiel-
1944: teituja määrärahoja ei kuitenkaan saa ylittää.      ten ja kulttuurien sekä Afrikan kielten ja
1945: Ministeriö saa antaa luvan ylitykseen vain          kulttuurien professuurit, arabian kielen assis-
1946: niissä tapauksissa, joissa määräraha osoittau-      tentuurin ja Intian kielten Iehtomatin ja Tek-
1947: tuu riittämättömäksi vahvistettujen maksupe-        nilliseen korkeakouluun japanin kielen lehto-
1948: rusteiden mukaisten palkkausten suorittami-         raatin.
1949: seen. Jos lisäystä palkkausmäärärahoihin tarvi-        Italian kielen opetuksen tukemiseksi opetus-
1950: taan lisähenkilöstön ottamista varten, on siihen    ministeriö on myöntänyt kirjeellään (2.5.1990
1951: saatava eduskunnan suostumus. Opetusminis-          nro 110/501/90) Helsingin yliopistolle määrära-
1952: teriö ilmoitti kirjeellään 21.10.1988 korkeakou-    han italian kielen tp. lehtorin palkkaamiseksi
1953: luille, että vuoden 1989 tuntiopetukseen varattu    syyslukukaudeksi.
1954:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1990
1955: 
1956:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
1957:                                     1990 vp. -     KK n:o 259                                     3
1958: 
1959: 
1960: 
1961: 
1962:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1963: 
1964:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ning i specialbudgeten 1989 för Helsingfors
1965: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        universitet var 33 736 900 mark. Genom sitt
1966: av den 27 april 1990 tili vederbörande medlem      beslut nr 54/204/89 9.6.1989 beviljade under-
1967: av statsrådet översänt en avskrift av följande     visningsministeriet universitetet rätt att över-
1968: av riksdagsman Heikki Riihijärvi underteckna-      skrida anslaget med 4 426 000 mark. Sålunda
1969: de spörsmål nr 259:                                var anslaget för föreläsningar och timundervis-
1970:                                                    ning sammanlagt 38 162 900 mark år I989.
1971:           Är Regeringen medveten om att man           I specialbudgeten 1990 har Helsingfors uni-
1972:        på grund av de minskade anslagen vid        versitet beviljats sammanlagt 93 367 000 mark
1973:        Helsingfors universitet har blivit tvung-   för avlöning av personai för viss tid. 1 denna
1974:        en att annullera den planerade under-       summa ingår Iönerna åt tillfällig personai
1975:        visningen bl.a. i italienska, och           (1 376 900 mark) och personai i arbetsavtals-
1976:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     förhållande (43 663 800 mark), löner för timun-
1977:        ta för att hindra en sådan utveckling       dervisning (33 750 000 mark), i viiken summa
1978:        som äventyrar vårt lands internationa-      ingår löner (8 139 600 mark) och arvoden
1979:        lisering?                                   (6 436 700 mark) för docentundervisning samt
1980:                                                    säsongbiträden. Genom egna beslut kan uni-
1981:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       versitetet inrikta dessa ansiag för oiika ända-
1982: följande:                                          mål enligt sin bedömning, varvid överföringar
1983:                                                    mellan olika anslag kan göras med hänsyn till
1984:    Det är universitetets uppgift att besluta om    behovet.
1985: användningen av anslagen för olika ändamål.           Undervisningsministeriet har stött högsko-
1986: Högskolornas beslutanderätt i dessa frågor har     lornas strävanden tili internationalisering ge-
1987: fortlöpande utvidgats i statsbudgeterna under      nom att under de senaste åren inrätta 14 nya
1988: de senaste åren. De anslag som har anvisats i      tjänster för utomeuropeiska språk och kuiturer
1989: statsbudgeten får dock inte överskridas. Minis-    samt u-landsforskning: bl.a. vid Helsingfors
1990: teriet får bevilja tillstånd tili överskridning    universitet professurer i ostasiatiska språk och
1991: endast i de fall där anslaget visar sig vara       kulturer samt afrikanska språk och kulturer, en
1992: otillräckligt att betala löner i enlighet med      assistentur i arabiska och ett lektorat i indiska
1993: fastställda grunder. Om det behövs tilläggsan-     språk och vid Tekniska högskolan ett Iektorat
1994: slag för att avlöna extra personal, måste          i japanska.
1995: riksdagens samtycke inhämtas. Genom sitt              1 syfte att stöda undervisningen i italienska
1996: brev 21.10.1988 meddelade undervisningsminis-      har undervisningsministeriet genom sitt brev
1997: teriet högskolorna att anslaget för timundervis-   2.5.1990 nr 110/501/90 beviijat Helsingfors
1998: ning 1989 är en totalsumma för hela året.          universitet ett anslag för tillfällig avlöning av
1999:    Anslaget för föreläsningar och timundervis-     en lektor i italienska för höstterminen.
2000: 
2001:      Helsingfors den 1 juni 1990
2002: 
2003:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
2004:                                              1990 vp.
2005: 
2006: Kirjallinen kysymys n:o 260
2007: 
2008: 
2009: 
2010: 
2011:                                  Ala-Harja ym.: Terveyskeskuslääkäripulan poistamisesta
2012: 
2013: 
2014:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2015: 
2016:    Osittain valtion eri viranomaisten ja kuntien   vystystoiminta takaa lähellä palvelujen tarvitsi-
2017: keskusjärjestöjen vuosien kuluessa asettamien      jaa toteutuvan nopean toiminnan kansalaisten
2018: jäykkien ja byrokraattisten sekä elävää ja         auttamiseksi äkillisissä sairauksissa sekä hen-
2019: kehittyvää terveyskeskustoimintaa kangistavien     genvaaran uhatessa.
2020: ja yhteiskunnassa muuten tapahtunutta uudis-          Muistion vastaanottaessaan maaherra Mau-
2021: tumiskehitystä huomioon ottamatta annettujen       no Kangasniemi asetti samalla lääninhallituk-
2022: lakien ja säädösten takia maassamme esiintyy,      sen sosiaali- ja terveysosaston tehtäväksi seu-
2023: kuten tunnettua, huomattava pula terveyskes-       rata terveyskeskuslääkärien tilanteen kehitystä
2024: kuslääkäreistä.                                    Vaasan läänissä.
2025:    Vaasan läänin terveyskeskuslääkäripulatyö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2026: ryhmä luovutti mietintönsä maaherra Mauno          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2027: Kangasniemelle 26.3.1990. Kyseisen muistion        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2028: mukaan pula terveyskeskuslääkäreistä on ab-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2029: soluuttisesti suurin Uudenmaan läänissä ja
2030: suhteellisesti suurin Vaasan läänissä. Kuitenkin             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2031: pulaa terveyskeskuslääkäreistä esiintyy tasai-            ryhtyä      terveyskeskuslääkäritilanteen
2032: sesti kautta koko Suomen. Terveyskeskuksissa              seuraamiseksi koko valtakunnan alu-
2033: toteutuu vuosittain noin 11 miljoonaa potilas-            eella, jotta perustettaisiin valtion kes-
2034: käyntiä lääkäreitten vastaanotoilla. Vertauksen           keisten elinten ja kunnallisten keskus-
2035: vuoksi sairaaloiden poliklinikoilla tapahtuu              järjestöjen edustajista työryhmä, jonka
2036: vuosittain noin miljoona käyntiä ja myös yk-              tehtäväksi tulisi kaikkien Vaasan lää-
2037: sityisvastaanotoilla miljoona käyntiä. Esitetyt           nin terveyskeskuslääkäripulatyöryhmän
2038: luvut kuvaavat terveyskeskuksissa tapahtuvan              muistiossa mainittujen epäkohtien kor-
2039: perusterveydenhuollon merkitystä maamme                   jaaminen ja parannusehdotusten to-
2040: kansalaisille väestön tarvitsemien terveyshuol-           teuttaminen maatamme vaivaavan ter-
2041: topalvelujen tuottajana. Mm. terveyskeskuspäi-            veyskeskuslääkäripulan poistamiseksi?
2042:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
2043: 
2044:           Kirsti Ala-Harja             Martti Korkia-Aho            Kalevi Lamminen
2045:           Anneli Taina                 Aino Pohjanoksa              Pirjo Rusanen
2046:                      Pekka Puska                            Pentti Mäki-Hakola
2047: 
2048: 
2049: 
2050: 
2051: 200070S
2052: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 260
2053: 
2054: 
2055: 
2056: 
2057:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Toimenpideohjelman mukaisesti on mm. vä-
2059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hennetty uusien lääkärinvirkojen perustamista
2060: olette 26 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Lääkärikou-
2061: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lutusta kehitetään yhdessä opetusministeriön ja
2062: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         yliopistojen kanssa. Sosiaali- ja terveysministe-
2063: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-          riön asettama opetusterveyskeskustoimikunta
2064: jallisesta kysymyksestä n:o 260:                      tekee alkukesästä ehdotuksensa terveyskeskus-
2065:                                                       opetuksen tehostamiseksi.
2066:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Toimenpideohjelman mukaisesti Suomen
2067:        ryhtyä      terveyskeskuslääkäritilanteen      Kunnallisliitto asetti työryhmät pohtimaan ter-
2068:        seuraamiseksi koko valtakunnan alu-            veyskeskuslääkärien urakehityksen edistämistä
2069:        eella, jotta perustettaisiin valtion kes-      ja terveyskeskusbyrokratian vähentämistä.
2070:        keisten elinten ja kunnallisten keskus-        Nämä työryhmät ovat jo luovuttaneet muis-
2071:        järjestöjen edustajista työryhmä, jonka        tionsa alkuvuodesta.
2072:        tehtäväksi tulisi kaikkien Vaasan lää-            Terveyskeskustyön sisällön kehittämiseen ja
2073:        nin terveyskeskuslääkäripulatyöryhmän          työn uudelleen organisointiin tähtäävät erityi-
2074:        muistiossa mainittujen epäkohtien kor-         sesti viime ja tänä vuonna käynnistyneet väes-
2075:        jaaminen ja parannusehdotusten to-             tövastuisen perusterveydenhuollon kokeilut. Jo
2076:        teuttaminen maatamme vaivaavan ter-            käynnistyneistä kokeiluista saadut ensimmäiset
2077:        veyskeskuslääkäripulan poistamiseksi?          kokemukset ovat olleet myönteisiä. Näiden
2078:                                                       kokeilujen myötä on selvästi havaittu myös
2079:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lääkärien entistä myönteisempi suhtautuminen
2080: vasti seuraavaa:                                      terveyskeskustyöhön.
2081:                                                          Yleisen virkaehtosopimuksen muutoksilla ja
2082:    Terveyskeskuslääkäripulaa seuraavat tilas-         erillisillä kokeiluvirkaehtosopimuksilla on ter-
2083: tollise3ti lääkintöhallitus ja Suomen Lääkäri-        veyskeskuslääkärien tulonmuodostus parantu-
2084: liitto säännöllisesti tehtävillä selvityksillä. So-   nut, mikä taas on selvästi lisännyt halukkuutta
2085: siaali- ja terveysministeriö on usean vuoden          hakeutua virkoihin.
2086: aikana järjestänyt pari kertaa vuodessa eri              Edellä mainittujen toimenpiteiden seuraukse-
2087: tahojen yhteisneuvotteluja, joissa on sovittu         na lääkäripulan paheneminen on ainakin py-
2088: toimenpiteistä terveyskeskuslääkäripulan pois-        sähtynyt. Pulasta kärsiviä terveyskeskuksia on
2089: tamiseksi.                                            eri puolilla maata. Kuitenkin tilanne on paran-
2090:    Hallitus käsitteli iltakoulussaan vuosi sitten     tunut Vaasan läänissä, jossa pula on ollut
2091: toukokuussa lääkäripulan lievittämiseen täh-          tähän asti pahin.
2092: täävää toimenpideohjelmaa. Kuluneen vuoden               Vaasan läänin lääkäripulatyöryhmän muis-
2093: aikana toimenpideohjelman eri kohtia on to-           tiossaan esittämistä toimenpide-ehdotuksista
2094: teutettu terveys- ja opetusviranomaisten, am-         on useita jo valtakunnan tasolla toteutettu.
2095: mattijärjestöjen ja kuntien keskusjärjestöjen         Muistio otetaan huomioon lääkäripulan lievit-
2096: sekä terveyskeskusten toimesta.                       tämiseen tähtäävissä jatkotoimenpiteissä.
2097:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
2098: 
2099:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
2100:                                      1990 vp. -     KK n:o 260                                        3
2101: 
2102: 
2103: 
2104: 
2105:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2106:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid hälsocentra1erna och sjukhusen. Läkarut-
2107: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          biidningen utvecklas i samarbete med undervis-
2108: av den 26 april 1990 tili vederbörande medlem        ningsministeriet och universiteten. Undervis-
2109: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ningshälsocentralkommissionen, som tillsatts av
2110: riksdagsledamot Ala-Harja m.fl. undertecknade        social- och hälsovårdsministeriet, kommer i
2111: spörsmåi nr 260:                                     början av sommaren att framlägga ett förslag
2112:                                                      om effektivering av hälsocentralundervisningen.
2113:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               1 enlighet med åtgärdsprogrammet tillsatte
2114:        vidta för bevakning av läget i fråga om       Suomen Kunnallisliitto arbetsgrupper för att
2115:        hälsocentralläkare i hela landet, så att      dryfta hur karriärutvecklingen kan främjas för
2116:        en arbetsgrupp inrättas som skulle bestå      hälsocentralläkarna och hur byråkratin vid
2117:        av representanter för statens centrala        hälsocentralerna kan minskas. Arbetsgrupper-
2118:        organ och kommunernas centralorgani-          na överlämnade sina promemorior redan i
2119:        sationer och få till uppgift att avhjälpa     början av innevarande år.
2120:        alla de brister som nämns i en prome-            De försök gällande primärvård med befolk-
2121:        moria från en arbetsgrupp som utrett          ningsansvar som inleddes särskilt i fjol och i år
2122:        bristen på häisocentralläkare i Vasa Iän,     syftar till att utveckla innehållet i hälsocentral-
2123:        och att förverkliga förbättringsförsiagen     arbetet och tili att omorganisera arbetet. De
2124:        i syfte att avhjälpa den i Jandet rådande     första erfarenheterna av de försök som redan
2125:        bristen på hälsocentralläkare?                inietts har varit positiva. Vid försöken har man
2126:                                                      klart kunnat märka att också läkarna förhållit
2127:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sig mer positivt än förut tili hälsocentralarbe-
2128: samt anföra följande:                                tet.
2129:                                                         Genom ändringar i det allmänna tjänstekol-
2130:     Bristen på hälsocentralläkare bevakas statis-    lektivavtalet och genom särskilda försökskol-
2131: tiskt av medicinaistyrelsen och Finlands Läkar-      lektivavtal har inkomstbildningen för hälsocen-
2132: förbund genom regelbundna utredningar. Soci-         tralläkare förbättrats, varigenom benägenheten
2133: al- och hälsovårdsministeriet har under flera        att söka tjänster har ökat tydligt.
2134: års tid ett par gånger i året för olika instanser       Som en följd av de nämnda åtgärderna har
2135: anordnat gemensamma förhandlingar, vid viika         skärpningen av läkarbristen åtminstone avstan-
2136: man har avtalat om åtgärder för avhjäipande          nat. Bristen drabbar hälsocentraler i olika delar
2137: av bristen på hälsocentralläkare.                    av landet. Likväl har situationen förbättrats i
2138:     Regeringen behandiade i sin aftonskola i maj     Vasa Iän, där bristen h&r varit den värsta
2139: för ett år sedan ett åtgärdsprogram som syftar       hittills.
2140: tili lindring av läkarbristen. I år har olika           Flera av de åtgärdsförslag som arbetsgrup-
2141: punkter i åtgärdsprogrammet förverkligats av         pen för läkarbristen i Vasa Iän framlade i sin
2142: hälso- och undervisningsmyndigheterna, av            promemoria har redan förverkiigats på riksni-
2143: fackorganisationernas och kommunernas cen-           vå. Promemorian kommer att beaktas i de
2144: tralorganisationer samt av häisocentralerna.         fortsatta åtgärder som syftar tili att lindra
2145:     1 enlighet med åtgärdsprogrammet har man         bristen på läkare.
2146: bl.a. minskat på inrättandet av nya läkartjänster
2147:     Helsingfors den 29 maj 1990
2148: 
2149:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
2150:                                               1990 vp.
2151: 
2152: Kirjallinen kysymys n:o 261
2153: 
2154: 
2155: 
2156: 
2157:                                  Urpilainen: Vaikeavammaisille tarkoitettujen tulkkipalvelujen li-
2158:                                      säämisestä
2159: 
2160: 
2161:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2162: 
2163:    Vuoden 1988 alusta voimaan tullut vam-           syys. Vaikeinta tulkin saaminen on virka-
2164: maispalvelulaki määrää kunnan huolehtimaan          aikana, koska tulkit toimivat lähes poikkeuk-
2165: vammaisille tarkoitettujen palvelujen ja tukitoi-   setta sivutoimisina varsinaisen ansiotyönsä
2166: mien järjestämisestä sisällöltään ja laajuudel-     ohessa. Suurimmissa kaupungeissa on järjestet-
2167: taan kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan.            ty tulkkien välitystoimintaa, mutta maan muil-
2168: Vammaispalveluasetuksessa määritellään vai-         la alueilla tulkin saaminen voi viedä kohtuut-
2169: keasti kuulovammaisten, kuulo- ja näkövam-          tomasti aikaa ja aiheuttaa suuria hankaluuksia.
2170: maisten sekä puhevammaisten tulkkipalvelut.         Alueellisten tulkkikeskusten perustaminen saat-
2171: Asetuksen mukaan vuoden 1994 alusta lähtien         taisi olla merkittävä parannus vaikeavammais-
2172: vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä      ten ihmisten tulkkipalvelujen saantiin.
2173: on mahdollisuus saada vähintään 240 tulkinta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2174: tuntia kalenterivuodessa ja vaikeasti kuulovam-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2175: maisella tai puhevammaisella vähintään 120          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2176: tulkintatuntia kalenterivuodessa. Lisäksi on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2177: järjestettävä opiskeluun liittyvää tulkkipalve-
2178: lua.                                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2179:    Tulkin saaminen ei käytännössä aina ole                  ryhtyä turvatakseen riittävät vaikea-
2180: helppoa. Suurin ongelma on tulkkien vähäi-                  vammaisille tarkoitetut tulkkipalvelut?
2181:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
2182: 
2183:                                           Kari Urpilainen
2184: 
2185: 
2186: 
2187: 
2188: 200070S
2189: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 261
2190: 
2191: 
2192:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kolmivuotiseksi. Samalla opetussisältö laajeni.
2194: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Vuoteen 1994 mennessä tulisi koulutettuja tulk-
2195: olette 27 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            keja olla riittävästi käytettävissä.
2196: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Ammattitaitoisten tulkkien puutteen lisäksi
2197: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         liittyy tulkkipalvelun järjestämiseen muitakin
2198: edustaja Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallises-      ongelmia. Tulkkien työoikeudellinen asema ja
2199: ta kysymyksesta n:o 261:                              palkkioperusteet ovat edelleen epäselvät. Myös
2200:                                                       se, että valtaosa tulkeista toimii edelleenkin
2201:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sivutoimisina tai satunnaisina tulkkeina, vai-
2202:         ryhtyä turvatakseen riittävät vaikea-         keuttaa tulkkipalvelun järjestämistä käytännös-
2203:         vammaisille tarkoitetut tulkkipalvelut?       sä. Oman vaikeutensa tuovat myös Suomen
2204:                                                       olosuhteet. Harvaan asutussa maassa välimat-
2205:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kat ovat pitkät. Tulkkeja pitäisi olla varsin
2206: taen seuraavaa:                                       tiheä verkosto, jotta käytännön ongelmat voi-
2207:                                                       taisiin poistaa.
2208:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä              Sosiaalihallitus pitää yllä tulkkiluetteloa, jo-
2209: palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/87,     hon on merkitty asianmukaisen koulutuksen
2210: jäljempänä vammaispalvelulaki) nojalla kun-           saaneet tulkit. Kuitenkin muidenkin kuin luet-
2211: nan on järjestettävä vaikeavammaiselle henki-         teloon merkittyjen tulkkien käyttö on mahdol-
2212: lölle muun muassa tulkkipalvelut, jos henkilö         lista. Päätoimisia tulkkeja on koko maassa
2213: vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä         ainoastaan 7. Kuitenkin tulkkaus esimerkiksi
2214: tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisis-       virka-aikana edellyttänee päätoimisen tulkin
2215: ta elämän toiminnoista. Laki edellyttää kunnan        virkojen perustamista.
2216: huolehtivan siitä, että palvelut järjestetään si-         Tulkkipalvelun käytännön ongelmien ratkai-
2217: sällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kun-      semiseksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti
2218: nassa esiintyvä tarve edellyttää.                     vuonna 1988 työryhmän. Työryhmän työ val-
2219:    Tulkkipalvelujen laajuudesta on säädetty           mistuu lähiaikoina. Se tulee tekemään ehdotuk-
2220: vammaisuuden perusteella järjestettävistä pal-        set siitä, kuinka tulkkipalvelun vähimmäistaso
2221: veluista ja tukitoimista annetun asetuksen (759/      vuonna 1994 pystytään toteuttamaan. Työryh-
2222: 87, jäljempänä vammaispalveluasetus) 9 §:ssä.         mä tullee ehdottamaan muun muassa tulkkivä-
2223:    Tulkkipalvelun järjestäminen kuuluu kunnan         lityksen lisäämistä ja tulkkikeskusten perusta-
2224: erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, toisin   mista sekä tulkin päätoimisten virkojen lisää-
2225: sanoen lain edellytykset täyttäväHä asiakkaalla       mistä. Työryhmän ehdotukset tullevat sisältä-
2226: on oikeus saada laissa ja sen nojalla annetussa       mään myös tulkkien asemaan ja opiskelutulk-
2227: asetuksessa tarkoitettua tulkkipalvelua.              kipalveluun liittyvien epäkohtien korjaamisen.
2228:    Erityinen järjestämisvelvollisuus tulee voi-           Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on
2229: maan 1.1.1994. Ennen erityisen järjestämisvel-        käynnistänyt vammaispalvelulain toteutumisen
2230: vollisuuden voimaantuloa kunnat järjestävät           seurannan. Tätä kautta tullaan saamaan tietoa
2231: tulkkipalvelua vammaispalvelulaissa olevana           myös tulkkipalvelun käytännön toteutuksesta.
2232: muuna palveluna. Erityisen järjestämisvelvolli-           Vammaispalvelulain toteuttaminen on, kuten
2233: suuden voimaantulolle on varattu aikaa run-           sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa yleen-
2234: saasti, koska tulkkipalvelun järjestämisessä on       säkin, ensisijaisesti kuntien vastuulla. Tulkki-
2235: käytännön ongelmia.                                   palvelun toteuttaminen tulee olemaan yksi kes-
2236:    Keskeinen epäkohta on pitkään jatkunut             keinen painopistealue lähivuosina. Sen onnis-
2237: tulkkien puute. Viittomakielen tulkkien koulu-        tunut toteuttaminen edellyttää valtion, kuntien
2238: tus suunniteltiin vasta 1980-luvulla. Vuonna          ja myös vammaisjärjestöjen kiinteätä yhteistyö-
2239: 1988 piteni viittomakielen tulkkien koulutus          tä.
2240:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
2241: 
2242:                                                                      Ministeri Tuulikki Hämäläinen
2243:                                     1990 vp. -     KK n:o 261                                      3
2244: 
2245: 
2246: 
2247: 
2248:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2249: 
2250:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       tolkar i teckenspråk planerades först på 1980-
2251: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        talet. År 1988 förlängdes utbildningstiden tili
2252: av den 27 april 1990 till vederbörande medlem      tre år. Samtidigt utbyggdes innehåliet i under-
2253: av statsrådet översänt avskrift av följande av     visningen. Fram till år 1994 bör antalet utbil-
2254: riksdagsman Urpilainen undertecknade spörs-        dade tolkar vara tiliräckligt.
2255: mål nr 261:                                            Förutom bristen på yrkeskunniga tolkar är
2256:                                                    anordnandet av tolktjänsten även förknippat
2257:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           med andra problem. Tolkarnas arbetsrättsliga
2258:        vidta för att trygga en tiliräcklig, för    stälining och grunderna för deras arvoden är
2259:        gravt handikappade avsedd tolktjänst?       alitjämt oklara. Även det faktum att flertalet
2260:                                                    tolkar fortfarande arbetar i bisyssla elier som
2261:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tillfälliga tolkar försvårar anordnandet av tolk-
2262: samt anföra följande:                              tjänsten i praktiken. Förhåliandena i Finland
2263:                                                    medför ytterligare svårigheter. I ett glest be-
2264:    Med stöd av lagen om service och stöd på        byggt land är avstånden stora. Det bör finnas
2265: grund av handikapp (380/87, nedan handi-           ett tätt nät av tolkar för att de praktiska
2266: kappservicelagen) skali kommunen för en gravt      problemen skali kunna undanröjas.
2267: handikappad person ordna bl.a. tolktjänst, om          Socialstyrelsen har gjort upp en förteckning
2268: personen på grund av sitt handikapp elier sin      över tolkar med vederbörlig utbildning. Det är
2269: sjukdom nödvändigt behöver sådan service för       givetvis möjligt att anlita även andra tolkar.
2270: att klara de funktioner som hör till normal        Antalet tolkar i huvudsyssla är endast 7 i hela
2271: livsföring. Lagen förutsätter att kommunen         landet. Tolkning exempelvis under tjänstetid
2272: skali tillse att servicen ordnas så att dess       torde dock förutsätta att tjänster inrättas för
2273: innehåli och omfattning motsvarar det behov        tolkar i huvudsyssla.
2274: som föreligger i kommunen.                             För att de praktiska problemen i fråga om
2275:    Om tolktjänstens omfattning stadgas i 9 §       tolktjänst skali kunna lösas tillsatte social- och
2276: förordningen om service och stöd på grund av       hälsovårdsministeriet år 1988 en arbetsgrupp.
2277: handikapp (759/87, nedan handikappserviceför-      Arbetsgruppens arbete blir färdigt inom kort.
2278: ordningen).                                        Gruppen kommer att framlägga förslag till
2279:    Anordnandet av tolktjänst hör tili kommu-       hur miniminivån för tolktjänsten kan realise-
2280: nens särskilda skyldighet att anordna service.     ras år 1994. Arbetsgruppen kommer sannolikt
2281: Detta innebär att en klient som uppfylier de       att föreslå bl.a. att tolkförmedlingen skali
2282: förutsättningar om vilka stadgas i lagen har       effektiveras och tolkcentra inrättas samt att
2283: rätt att få i lagen och i den med stöd av lagen    tolktjänster i huvudsyssla skali inrättas. Ar-
2284: givna förordningen avsedd tolktjänst.              betsgruppens förslag torde även gå ut på att
2285:    Den särskilda skyldigheten att anordna ser-     missförhålhindena i tolkarnas situation och i
2286: vice träder i kraft 1.1.1994. Dessförinnan ord-    studietolkservicen skali avhjälpas.
2287: nar kommunerna tolkservice i form av annan            Social- och hälsovårdsministeriet har dess-
2288: sådan handikappservice varom stadgas i han-        utom startat uppföljningen av hur handikapp-
2289: dikappservicelagen. En lång tid har reserverats    servicelagen har förverkligats. Därigenom fås
2290: för ikraftträdandet, av den särskilda skyldighe-   även information om hur tolktjänsten har
2291: ten att ordna service, emedan anordnandet av       genomförts i praktiken.
2292: tolktjänst är förknippat med praktiska pro-           Förverkligandet av handikappservicelagen
2293: blem.                                              ankommer främst på kommunerna, något som
2294:    Ett centralt missförhåliande har varit den      i regel även gäller andra serviceformer inom
2295: långvariga bristen på tolkar. Utbildningen av      social- och hälsovården. Förverkligandet av
2296: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 261
2297: 
2298: tolktjänsten kommer att vara ett centralt pre-   genomföras tillfredsställande är ett nära samar-
2299: ferensområde under de närmaste åren. En          bete mellan staten, kommunerna och handi-
2300: förutsättning för att planerna skall kunna       kapporganisationerna.
2301: 
2302:     Helsingfors den 4 juni 1990
2303: 
2304:                                                                Minister Tuulikki Hämäläinen
2305:                                               1990 vp.
2306: 
2307: Kirjallinen kysymys n:o 262
2308: 
2309: 
2310: 
2311: 
2312:                                  Fred: Ilmassa olevien kemiallisten aineiden seurannan tehostami-
2313:                                      sesta Riihimäellä
2314: 
2315: 
2316:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2317: 
2318:    Maassamme ei toistaiseksi ole järjestetty        non säilymisestä. Ilman, maaperän ja vesistön
2319: jatkuvaa ilmassa olevien kemiallisten aineiden      muutoksien seuranta olisi välttämätöntä laitok-
2320: seurantaa. Ilmaan päässeitä kemikaaleja voi-        sen ympäristössä.
2321: daan mitata vain, jos tiedetään mitä etsitään.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2322: Siten etsintä perustuukin lähinnä vain päästä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2323: jän mahdollisesti antamiin tietoihin. Näin ei ole   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2324: lainkaan mahdollista esimerkiksi varoittaa ylei-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2325: söä yllättävistä päästöistä.
2326:    Vakituisen seurannan puuttuminen aiheuttaa                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
2327: turvattomuuden tunnetta myös erityisesti Rii-              tus aikoo ryhtyä ilmassa olevien kemial-
2328: himäellä toimivan ongelmajätelaitoksen ympä-               listen aineiden jatkuvan tarkkailun jär-
2329: ristön asukkaissa. Ulkomailta hävitettäväksi               jestämiseksi maassamme ja erityisesti
2330: tuotavat ongelmajätteet vain lisäävät seudun               Riihimäellä toimivan ongelmajätelai-
2331: ihmisten huolta omasta terveydestään ja Juon-              toksen ympäristössä?
2332: 
2333:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
2334: 
2335:                                             Jorma Fred
2336: 
2337: 
2338: 
2339: 
2340: 200070S
2341: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 262
2342: 
2343: 
2344: 
2345: 
2346:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2347: 
2348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaan vaiheeseen siirrytään, jos ilmansuojeluti-
2349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lanne sitä vaatii.
2350: olette 2 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn                Tällä hetkellä on tehty tai käynnissä 90
2351: kirjeenne n:o 832 ohella lähettänyt valtioneu-        ilmansuojelun esi- tai perusselvitystä. Perussel-
2352: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          vityksessä selvitettäviä epäpuhtauksia ovat en-
2353: kansanedustaja Fredin kirjallisesta kysymyk-          sisijaisesti valtioneuvoston päätöksessä (537 /84)
2354: sestä n:o 262, jossa tiedustellaan:                   mainitut epäpuhtaudet, toisin sanoen rikki-
2355:                                                       dioksidi, hiukkaset, typpidioksidi ja hiilimo-
2356:                                                       noksidi. Perusselvityksissä tarkastellaan myös
2357:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      muita, paikallisesti merkityksellisiä epäpuh-
2358:        tus aikoo ryhtyä ilmassa olevien kemial-       tauksia.
2359:        listen aineiden jatkuvan tarkkailun jär-          Jatkuva tarkkailu aloitetaan, jos se on pe-
2360:        jestämiseksi maassamme ja erityisesti          russelvityksen perusteella todettu tarpeelliseksi.
2361:        Riihimäellä toimivan ongelmajätelai-           Ilmanlaadun tarkkailussa hankitaan tietoja ul-
2362:        toksen ympäristössä?                           koilman epäpuhtauksista tai niiden vaikutuk-
2363:                                                       sista jatkuvin tai säännöllisesti toistuvin mit-
2364:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tauksin tai muilla tutkimuksilla sekä kerätään
2365: vasti seuraavaa:                                      muita tarpeellisia tietoja. Jatkuvaa ilmanlaadun
2366:                                                       tarkkailua tehdään 40 kunnassa.
2367:    Suomessa ilmanlaatua seurataan sekä kun-              Ilmansuojeluasetuksen 7 §:ssä mainittujen
2368: nissa että niin sanotuilla tausta-asemilla. Taus-     toimialojen laitosten päästöjen ja päästöjen
2369: ta-asemamittauksista huolehtii Ilmatieteen lai-       vaikutusten selvitystarve kussakin tapauksessa
2370: tos. Kuntien ilmanlaadun selvittämisvelvolli-         arvioidaan lääninhallitukselle tehtyjen ilman-
2371: suus jakaantuu kunnan ja toiminnanharjoitta-          suojeluilmoitusten ja vuosikertomusten sekä
2372: jan kesken.                                           laitosten sijainnin ja päästökorkeuksien perus-
2373:    Kunnissa ilmanlaatua on seurattu ilmanlaa-         teella. Esimerkiksi Riihimäellä sijaitsevan Eko-
2374: dun mittauksin ja leviämismallein, jotka anta-        kem Oy Ab:n ongelmajätelaitoksen päästöjen
2375: vat tietoja ilman epäpuhtauspitoisuuksista tai        ja ympäristön tarkkailuohjelma on tehty varta
2376: epäpuhtauksien laskeumista, sekä välillisesti         vasten juuri tätä laitosta varten.
2377: seuraamalla päästöjä ja epäpuhtauksien vaiku-            Hämeen lääninhallituksen Ekokem Oy Ab:n
2378: tuksia. Erilaisten epäpuhtauksien havaitsemi-         ongelmajäte- ja ilmansuojeluasiassa tekemässä
2379: nen mittaamalla ulkoilmasta on näistä keinois-        päätöksessä on hyvä esimerkki asianmukaisesti
2380: ta teknisesti vaikein muun muassa siksi, että         järjestetystä ilmansuojelun tarkkailusta. Lai-
2381: pitoisuudet ovat yleensä miljoonasosien suurui-       tokselle saapuvista jäte-eristä otetaan analy-
2382: sia.                                                  sointia varten näytteitä, jotta voitaisiin valita
2383:    Niukkojen voimavarojen säästämiseksi pyri-         asianmukainen käsittelytapa ja ennakoida syn-
2384: tään seurannassa käyttämään tutkimusmenetel-          tyvät päästöt. Prosessia ja päästöjä seurataan
2385: miä, jotka ovat riittäviä olematta kuitenkaan         monin jatkuvatoimisin mittauksin, joista saata-
2386: paikallisiin oloihin ylimitoitettuja. Siksi kuntien   vien tietojen perusteella laitoksen eri osien
2387: ilmanlaadun seurannassa on edetty askel aske-         toimintaa voidaan ohjata ja välittömästi muut-
2388: leelta. Aluksi tehdään esiselvitys eli kootaan        taa. Savukaasupäästöjä tarkkaillaan osittain
2389: olemassa olevat tiedot, sitten tehdään perussel-      jatkuvin, osittain jaksottaisin ja osittain kerta-
2390: vitys eli hankitaan ilmansuojelutilanteen arvioi-     luonteisin mittauksin. Laitoksen ympäristössä
2391: miseksi koko kunnan alueella tarvittavat lisä-        seurataan laskeumaa ja mitataan siitä löytyviä
2392: tiedot. Kolmas vaihe on ryhtyä tarkkailuun eli        epäpuhtauksia sekä tehdään kasvistotutkimuk-
2393: seuraamaan säännöllisesti ilmansuojelutilannet-       sia. Tarkkailuun osallistuvat laitoksen itsensä
2394: ta. Jokaisen selvitysvaiheen jälkeen tehdään          lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat ja viranomai-
2395: arvio jatkotoimien tarpeellisuudesta ja seuraa-       set.
2396:                                  1990 vp. -    KK n:o 262                                    3
2397: 
2398:   Ilmanlaadun seurannan toimeenpano on         kään ole syytä puuttua ilmansuojelun tarkkai-
2399: maassamme edennyt, kun käytettävissä olevat    lun järjestämiseen Riihimäellä toimivassa on-
2400: voimavarat ja tekniset keinot otetaan huo-     gelmajätelaitoksessa ja sen ympäristössä, koska
2401: mioon, tyydyttävästi. Hallituksella ei myös-   se on täysin asianmukaista.
2402:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
2403: 
2404:                                                             Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2405: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 262
2406: 
2407: 
2408: 
2409: 
2410:                              Till Riksdagens Herr Talman
2411:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        följer luftvårdssituationen. Efter varje skede i
2412: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        utredningen görs en uppskattning av nödvän-
2413: nr 832 av den 2 maj 1990 till vederbörande         digheten av fortsatta åtgärder och till följande
2414: medlem av statsrådet översänt avskrift av          skede övergår man om luftvårdssituationen så
2415: följande av riksdagsman Fred undertecknade         kräver.
2416: spörsmål nr 262:                                      För närvarande har man gjort eller håller
2417:                                                    man på att göra 90 för- eller grundutredningar
2418:           Vilka åtgärder har Regeringen för        om luftvård. Föroreningar som behandlas i
2419:        avsikt att med det snaraste vidta för att   grundutredningen är i främsta hand de förore-
2420:        anordna fortgående kontroll av kemis-       ningar som nämns i statsrådets beslut (537 /84),
2421:        ka ämnen i luften i Finland och speciellt   med andra ord svaveldioxid, partiklar, kväve-
2422:        i omgivningen kring problemavfallsan-       dioxid och kolmonoxid. 1 grundutredningarna
2423:        läggningen i Riihimäki?                     iakttas även andra, lokalt betydande förore-
2424:                                                    ningar.
2425:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          En fortgående kontroll påbörjas om den på
2426: samt anföra följande:                              basis av grundutredningen har konstaterats
2427:                                                    vara nödvändig. Vid kontroll av luftens kvali-
2428:    1 Finland följer man med luftens kvalitet       tet inhämtas uppgifter om föroreningar i ute-
2429: både i kommunerna och vid de s.k. bakgrunds-       luften eller om deras verkningar genom fort-
2430: stationerna. För mätningarna vid bakgrunds-        gående eller regelbundet återkommande mät-
2431: stationer svarar Meteorologiska institutet.        ningar eller genom andra undersökningar. Dess-
2432: Kommunernas skyldighet att utreda luftens          utom insamlas andra nödvändiga uppgifter.
2433: kvalitet fördelas mellan kommunen och verk-        Fortgående kontroll av luftens kvalitet utförs i
2434: samhetsidkaren.                                    40 kommuner.
2435:    1 kommunerna har luftens kvalitet följts med       Behovet att i varje enskilt fall utreda utsläpp
2436: genom mätningar och spridningsmodeller, som        och verkningar av utsläpp från i 7 § luftvårds-
2437: ger uppgifter om koncentrationen av förore-        föroreningen nämnda branschers anläggningar
2438: ningar i luften och om nedfallande stoft från      uppskattas på basis av de luftvårdsanmälningar
2439: föroreningar, samt indirekt genom att man följt    och årsberättelser som tillställs länsstyrelsen
2440: dels utsläpp dels verkningarna av föroreningar.    samt på basis av anläggningarnas läge och
2441: Att upptäcka olika föroreningar genom mät-         utsläppshöjderna. Kontrollprogrammet för ut-
2442: ning av uteluften är tekniskt sett den svåraste    släpp och miljö i t.ex. Ekokem Oy Ab:s
2443: av dessa utvägar, bl.a. därför att koncentratio-   problemavfallsanläggning i Riihimäki har upp-
2444: nen i allmänhet endast är någon miljondedel        gjorts för just denna anläggning.
2445: stor.                                                 1 beslutet från länsstyrelsen i Tavastehus län
2446:    För att spara in på de knappa resurserna        i ärendet angående Ekokem Oy Ab:s problem-
2447: försöker man vid uppföljningen använda såda-       avfall och luftvård finns ett gott exempel på
2448: na undersökningsmetoder som är tillräckliga        behörigen ordnad luftvårdskontroll. Av de
2449: utan att dock vara överdimensionerade för de       avfallspartier som anländer till anläggningen
2450: lokala förhållandena. Därför har man vid           tas prover för analys, för att man skall kunna
2451: uppföljningen av luftens kvalitet i kommunerna     välja ett riktigt sätt att behandla avfallet och
2452: framskridit steg för steg. Först görs en för-      kunna förutse de utsläpp som uppstår. Proces-
2453: utredning, dvs. man samlar in tillgängliga         sen och utsläppen följs genom många fortgåen-
2454: uppgifter. Sedan görs en grundutredning, dvs.      de mätningar och på basis av uppgifterna från
2455: man anskaffar de tilläggsuppgifter som behövs      dessa kan verksamheten i anläggningens olika
2456: för att uppskatta luftvårdssituationen på hela     delar styras och omedelbart ändras. Rökgasut-
2457: kommunens område. Det tredje stadiet är att        släpp kontrolleras delvis med fortgående, delvis
2458: börja med kontroll, dvs. att man regelbundet       med periodiska och delvis med engångmätning-
2459:                                       1990 vp. -     KK n:o 262                                    5
2460: 
2461: ar. 1 anläggningens omgivning observeras ned-        land med beaktande av tillgängliga resurser och
2462: fallet och föroreningarna däri mäts. Likaså          tekniska medel. Regeringen har inte heller
2463: görs undersökningar av floran. I kontrollen          orsak att blanda sig i anordnandet av luftvårds-
2464: deltar förutom anläggningen själv dessutom           kontroll vid problemavfallsanläggningen i Rii-
2465: utomstående experter och myndigheter.                himäki och i dess omgivning, eftersom den är
2466:     Verkställandet av uppföjningen av luftens        fullständigt sakenlig.
2467: kvalitet har framskridit tillfredsställande i vårt
2468: 
2469:      Helsingfors den 4 juni 1990
2470: 
2471:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
2472:                                               1990 vp.
2473: 
2474: Kirjallinen kysymys n:o 263
2475: 
2476: 
2477: 
2478: 
2479:                                  Niinistö ym.: Salon ja Rauman alueiden postin lajittelun keskit-
2480:                                      tämisestä Turkuun
2481: 
2482: 
2483:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2484: 
2485:    Turun postikeskuksen käyttöönoton yhtey-         tama viivästys tulee vaikuttamaan postin jake-
2486: dessä on työryhmä valmistellut myös Salon ja        luun. Samaten tiedot siitä, saavutetaanko kes-
2487: Rauman alueiden postin lajittelun keskittämis-      kittämisellä tehokkuuden lisääntymisen muo-
2488: tä Turkuun. Tähän saakka lajittelu on suori-        dossa taloudellista säästöä, ovat puutteelliset.
2489: tettu asianomaisilla paikkakunnilla, mikä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2490: mahdollistanut nopean ja tehokkaan postin           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
2491: jakelun.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2492:    Postin lajittelun keskittäminen Turkuun joh-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2493: taa Salon ja Rauman kohdalla tilanteisiin,
2494: jolloin osa postista väistämättä kulkee ylimää-               Katsooko Hallitus välttämättömäksi
2495: räisen edestakaisen matkan. Yleisen elämänko-              Salon ja Rauman postin lajittelun kes-
2496: kemuksen mukaan tämä on omiaan viivyttä-                   kittämisen Turkuun silläkin uhalla, että
2497: mään postin kulkua.                                        postipalvelut sen vuoksi viivästyvät, ja
2498:    Postikeskuksen keskittämisestä ei ole esitetty             mitä Hallitus aikoo tehdä tuon vii-
2499: selvityksiä siitä, miten postikeskuksen aiheut-            västyksen uhan eliminoimiseksi?
2500: 
2501:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
2502: 
2503:                      Sauli Niinistö                          Aino Pohjanoksa
2504:                      Jukka Roos                              Raimo Vuoristo
2505: 
2506: 
2507: 
2508: 
2509: 200070S
2510: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 263
2511: 
2512: 
2513: 
2514: 
2515:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2516:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiin huomioon myös Rauman ja Salon posti-
2517: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kontioreiden postinkäsittely silloisissa tiloissa,
2518: olette toukokuun 2 päivänä 1990 päivätyn             kunnes Turun postikeskus valmistuu, jotta
2519: kirjeenne n:o 833 ohella toimittanut valtioneu-      postin palvelutaso voidaan taata ylimenokau-
2520: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         den aikana. Turun postikeskuksen suunnitte-
2521: kansanedustaja Niinistön ym. näin kuuluvasta         lussa on jo 1970-luvun loppupuolelta lähtien
2522: kirjallisesta kysymyksestä n:o 263:                  ollut useita työryhmiä. Suunnitelmat on tehty
2523:                                                      yhteistyössä Turun postikonttorin lisäksi myös
2524:           Katsooko Hallitus välttämättömäksi         Salon ja Rauman postikontioreiden ja niiden
2525:        Salon ja Rauman postin lajittelun kes-        henkilöstön kanssa.
2526:        kittämisen Turkuun silläkin uhalla, että         Postinkäsittelyn siirtämisellä Salosta ja Rau-
2527:        postipalvelut sen vuoksi viivästyvät, ja      malta Turkuun 1. 7.1990 lukien voidaan paran-
2528:           mitä Hallitus aikoo tehdä tuon vii-        taa postinkulun varmuutta ja palvelutasoa
2529:        västyksen uhan eliminoimiseksi?               alueellisesti ja erityisesti valtakunnallisesti, kos-
2530:                                                      ka valtakunnalliset yhteydet kulkevat Lounais-
2531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Suomeen Turun kautta. Rauman osalta postin-
2532: vasti seuraavaa:                                     jakelun aikataulut pysyvät ennallaan ja Salon
2533:                                                      alueella muutokset ovat totuttuun palveluta-
2534:    Lounais-Suomen postipiirikonttori es1tt1          soon nähden vähäisiä, korkeintaan 30--45 mi-
2535: vuonna 1976 uuden postikeskuksen rakenta-            nuuttia, ja tämäkin koskee vain pientä osaa
2536: mista, koska postikonttori Turku 1O:n tilat          jakelusta.
2537: olivat käyneet ahtaiksi ja olivat tulleet käsitel-      Turun uusi mekanisoitu postikeskus mahdol-
2538: täviin postimääriin nähden muutenkin epätar-         listaa kasvavien postimäärien taloudellisen kä-
2539: koituksenmukaisiksi. Ahtaat tilat, monikerrok-       sittelyn pitkälle tulevaisuuteen ja varmistaa
2540: sinen toiminta, piha-alueen riittämättömyys          hyvän palvelutason koko Lounais-Suomen alu-
2541: lastaus- ja purkaustoimintoihin sekä sijainti        eella. Postinkäsittelyn keskittäminen Turun
2542: liikenteellisesti keskellä kaupunkia hankaloitti-    postikeskukseen lisää myös omalta osaltaan
2543: vat oleellisesti koko postiliikennettä. Tämä         mahdollisuuksia saavuttaa postinkululle asete-
2544: johti myös osittain palvelutason heikkenemi-         tut valtakunnalliset nopeustavoitteet Muutok-
2545: seen.                                                sen johdosta Posti välttyy sekä Salossa että
2546:    Turun postikeskuksen suunnittelu käynnis-         Raumalla lisätilojen hankinnalta. Tästä ja pos-
2547: tettiin välittömästi vuonna 1976. Suoritetun         tinkäsittelyn tehostumisesta saadaan noin puo-
2548: kartoituksen perusteella hankittiin tontti posti-    len miljoonan markan säästö vuodessa. Toi-
2549: keskuksen rakentamista varten 29.3.1979. Pos-        minnan käynnistämisvaiheessa tarvittavien kul-
2550: tikeskuksen suunnittelun lähtökohtana oli alus-      jetusjärjestelyjen kustannukset jäävät noin
2551: ta lähtien se, että Turun lajittelukeskusalueen      300 000 markkaan vuodessa. Muutoksen joh-
2552: postit tullaan käsittelemään keskitetysti uudes-     dosta Postin henkilöstöä ei irtisanota.
2553: sa postikeskuksessa. Samassa yhteydessä otet-
2554: 
2555:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
2556: 
2557:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
2558:                                      1990 vp. -     KK n:o 263                                      3
2559: 
2560: 
2561: 
2562: 
2563:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2564: 
2565:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Salo och Raumo, tills postcentralen i Åbo blir
2566: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         färdig, för att postens servicenivå skall kunna
2567: nr 833 av den 2 maj 1990 tili vederbörande          garanteras under övergångsperioden. Redan
2568: medlem av statsrådet översänt avskrift av           sedan slutet av 1970-talet har ett flertal arbets-
2569: följande av riksdagsman Niinistö m.fl. under-       grupper deltagit i planeringen av postcentralen
2570: tecknade spörsmål nr 263:                           i Åbo. Planerna har utarbetats i samarbete
2571:                                                     förutom med postkontoret i Åbo också med
2572:           Anser Regeringen det vara ofrån-          postkontoren i Salo och Raumo och persona-
2573:        komligt att sorteringen av post tili Salo    len vid dem.
2574:        och Raumo koncentreras tili Åbo även             Genom att flytta posthanteringen från Salo
2575:        om postservicen hotar att fördröjas som      och Raumo tili Åbo räknat från 1.7.1990 kan
2576:        följd därav, och                             man förbättra postgångens tillförlitlighet och
2577:           vad ämnar Regeringen göra i syfte att     servicenivå på det regionala och särskilt på det
2578:        eliminera detta hot?                         riksomfattande planet, eftersom förbindelserna
2579:                                                     på riksplanet tili sydvästra Finland går via
2580:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Abo. Vad Raumo beträffar förblir tidtabellerna
2581: samt anföra följande:                               för postutdelningen desamma som förut och på
2582:                                                     Salos område är förändringarna små i jämfö-
2583:     Postdistriktskontoret i sydvästra Finland fö-   relse med den nuvarande servicenivån, på sin
2584: reslog år 1976 att man skulle bygga en ny           höjd 30-45 minuter, och även detta gäller
2585: postcentral, eftersom utrymmena i postkonto-        endast en liten del av utdelningen.
2586: ret Åbo 10 hade blivit trånga och också annars          Den nya mekaniserade postcentralen i Åbo
2587: oändamålsenliga med tanke på den mängd post         möjliggör en ekonomisk hantering av de väx-
2588: som skulle hanteras. Trånga utrymmen, verk-         ande postmängderna långt in i framtiden och
2589: samhet i flere våningar i byggnaden, otillräck-     säkrar en god servicenivå inom hela sydvästra
2590: liga utrymmen på gården för på- och avlast-         Finland. Koncentreringen av posthanteringen
2591: ning samt placeringen i trafikmässigt avseende      till postcentralen i Åbo ökar också för sin del
2592: mitt i staden komplicerade i hög grad hela          möjligheterna att uppnå de riksomfattande mål
2593: posttrafiken. Detta ledde också delvis tili en      som uppställts för snabbheten vad postgången
2594: försämring av servicenivån.                         beträffar. På grund av ändringen behöver
2595:     Planeringen av postcentralen i Åbo igångsat-    Posten inte skaffa nya utrymmen vare sig i Salo
2596: tes omedelbart år 1976. På basis av den             eller Raumo. Härigenom och på grund av
2597: kartläggning som utförts anskaffades en tomt        effektiveringen av posthanteringen uppnås en
2598: för uppförande av postcentralen 29.3.1979.          inbesparing av ca en halv miljon mark om året.
2599: Utgångspunkten för planeringen av postcentra-       Kostnaderna för de transportarrangemang som
2600: len var från första början den att post som hör     är nödvändiga i det skede då verksamheten
2601: tili Åbo sorteringscentralområde skall hanteras     igångsätts stannar vid ca 300 000 mk om året.
2602: centralt vid den nya postcentralen. 1 detta         Personai vid Posten sägs inte upp på grund av
2603: sammanhang beaktades även posthanteringen i         ändringen.
2604: de dåvarande utrymmena vid postkontoren
2605:      Helsinfors den 22 maj 1990
2606: 
2607:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
2608:                             j
2609:                            j
2610:                           j
2611:                          j
2612:                         j
2613:                        j
2614:                       j
2615:                      j
2616:                     j
2617:                    j
2618:                   j
2619:                  j
2620:                 j
2621:                j
2622:               j
2623:              j
2624:             j
2625:            j
2626:           j
2627:          j
2628:         j
2629:        j
2630:       j
2631:      j
2632:     j
2633:    j
2634:   j
2635:  j
2636: j
2637:                                               1990 vp.
2638: 
2639: Kirjallinen kysymys n:o 264
2640: 
2641: 
2642: 
2643: 
2644:                                  Jääskeläinen: Yksityisten ammatillisten oppilaitosten valtion-
2645:                                      osuuksien korottamisesta
2646: 
2647: 
2648:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2649:    Yhden kunnan tai kuntainliittojen ammatil-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2650: listen oppilaitosten valtionosuudet laitehankin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2651: toihin vaihtelevat kantokykyluokkien mukaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2652: 86 prosentista 51 prosenttiin sekä perustamis-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2653: kustannusten osalta 51 prosentista 33 prosent-
2654: tiin. Yksityisille ammatillisille oppilaitoksille             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2655: valtionosuus on taas laitehankintoihin 51 pro-             ryhtyä saattaakseen yksityiset ammatil-
2656: senttia ja perustamiskustannuksiin 33 prosent-             liset oppilaitokset laitehankintojensa ja
2657: tia. Valtio on asettanut yksityiset oppilaitokset          perustamiskustannustensa osalta tasa-
2658: näiltä osin kuntien ja kuntainliittojen oppilai-           arvoiseen asemaan valtionosuuksien
2659: toksia heikompaan asemaan.                                 suhteen?
2660:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
2661: 
2662:                                          Keijo Jääskeläinen
2663: 
2664: 
2665: 
2666: 
2667: 200070S
2668: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 264
2669: 
2670: 
2671: 
2672: 
2673:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2674: 
2675:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksen määrä on 33 prosenttia varsinaisiin
2676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rakentamismenoihin ja 51 prosenttia perusta-
2677: olette 2 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            miskustannuksiksi luettaviin laitehankintoihin.
2678: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Tätä suurempi valtionavustus yksityisille oppi-
2679: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        laitoksille voidaan myöntää erityisistä syistä
2680: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta          valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. Säännös
2681: kirjallisesta kysymyksestä n:o 264:                  on kirjoitettu tähän muotoon, koska yksityisen
2682:                                                      oppilaitoksen sijaintikunnan kantokykyluokka
2683:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ja oppilaitoksen taloudellinen asema ovat kaksi
2684:        ryhtyä saattaakseen yksityiset ammatil-       eri asiaa. Toistaiseksi ainoastaan yksi yksityi-
2685:        liset oppilaitokset laitehankintojensa ja     nen ammatillinen oppilaitos on anonut tätä
2686:        perustamiskustannustensa osalta tasa-         lain tarkoittamaa mahdollisuutta saada kor-
2687:        arvoiseen asemaan valtionosuuksien            keampaa valtionavustusta. Asia on toistaiseksi
2688:        suhteen?                                      ratkaisematta.
2689:                                                         Kunnalliset ja yksityiset oppilaitokset eivät
2690:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ole valtion rahoituksen suhteen olennaisesti
2691: taen seuraavaa:                                      eriarvoisessa asemassa, sillä yksityisillä oppilai-
2692:                                                      toksilla on myös investointeihin erityisistä syis-
2693:    Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten op-     tä mahdollisuus saada yhtä suuri valtionavus-
2694: pilaitosten rahoitusta koskevat säännökset si-       tus kuin kunnallisilla oppilaitoksilla.
2695: sältyvät ammatillisten oppilaitosten rahoituk-          Opetusministeriön asettama projektiryhmä
2696: sesta annettuun lakiin (494/83) ja asetukseen        selvittää paraikaa opetusministeriön hallinnon-
2697: (625/85). Näiden oppilaitosten käyttökustan-         alan valtionosuus- ja -avustusjärjestelmän ko-
2698: nuksia koskevat säännökset ovat omistuspoh-          konaisuudistusta. Tässä yhteydessä myös yksi-
2699: jasta riippumatta asiallisesti yhdenmukaiset.        tyisten ammatillisten oppilaitosten investointei-
2700: Sen sijaan perustamiskustannuksia koskevissa         hin myönnettäviä valtionavustuksia koskevat
2701: säännöksissä on eroavuuksia. Kunnallisissa op-       säännökset tulevat tarkasteltaviksi. Työryhmän
2702: pilaitoksissa rakentamismenoihin myönnettä-          työn valmistuttua lähikuukausina selviää tar-
2703: vän valtionavustuksen määrä vaihtelee kunnan         kemmin, miten muun muassa yksityisten oppi-
2704: kantokykyluokan mukaan 33 ja 51 prosentin            laitosten valtionavustussäännöksiä ehdotetaan
2705: välillä. Yksityisissä oppilaitoksissa valtionavus-   muutettaviksi.
2706:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1990
2707: 
2708:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
2709:                                     1990 vp. -     KK n:o 264                                    3
2710: 
2711: 
2712: 
2713: 
2714:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2715:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       byggnadskostnaderna och 51 procent för kost-
2716: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        naderna för sådan anskaffning av utrustning
2717: av den 2 maj 1990 till vederbörande medlem av      som kan räknas som anläggningskostnader. Ett
2718: statsrådet översänt en avskrift av följande av     större statsunderstöd kan av särskilda skäl
2719: riksdagsman Keijo Jääskeläinen undertecknade       beviljas privata läroanstalter inom ramen för
2720: spörsmål nr 264:                                   statsbudgeten. Stadgandet har utarbetats i den-
2721:                                                    na form eftersom bärkraftsklassen för en koru-
2722:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           mun där en privat läroanstalt befinner sig i och
2723:        vidta för att de privata yrkesläroanstal-   läroanstaltens ekonomiska ställning är två skil-
2724:        terna skall bli jämställda i fråga om       da saker. Tillsvidare har endast en privat
2725:        statsandelarna för anskaffning av           yrkesläroanstalt utnyttjat denna möjlighet i
2726:        utrustning och för sina anläggnings-        lagen att få högre statsunderstöd. Tills vidare
2727:        kostnader?                                  har ärendet inte avgjorts.
2728:                                                       1 fråga om statsfinansiering är de korumu-
2729:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       nala och privata läroanstalterna inte i någon
2730: följande:                                          ojämlik ställning, ty de privata läroanstalterna
2731:                                                    har möjlighet att av särskilda skäl få ett lika
2732:    Stadgandena om finansiering av korumunala       stort statsunderstöd för sina investeringar som
2733: och privata yrkesläroanstalter ingår i lagen       de kommunala.
2734: (494/83) och förordningen (625/85) om finan-          En projektgrupp som har tillsatts av under-
2735: siering av yrkesläroanstalter. Stadgandena om      visningsministeriet utreder som bäst en totalre-
2736: dessa läroanstalters driftskostnader är i sak      form av statsandels- och statsunderstödssyste-
2737: enhetliga oberoende av ägoförhållandet. Där-       met på undervisningsministeriets förvaltnings-
2738: emot finns det avvikelser i stadgandena om         område. 1 detta sammanhang kommer även de
2739: anläggningskostnaderna. Det statsunderstöd         stadganden som gäller statsunderstöden för
2740: som beviljas för byggnadskostnader i fråga om      privata läroanstalters investeringar att revide-
2741: korumunala läroanstalter varierar enligt kom-      ras. När arbetsgruppens uppdrag är fullgjort
2742: munens bärkraftsklass mellan 33 och 51 pro-        inom de närmaste månaderna blir det klart hur
2743: cent. 1 fråga om de privata läroanstalterna är     bl.a. stadgandena om statsunderstöd åt privata
2744: statsunderstödet 33 procent för de egentliga       läroanstalter föreslås bli ändrade.
2745:     Helsingfors den 5 juni 1990
2746: 
2747:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
2748:                                             1990 vp.
2749: 
2750: Kirjallinen kysymys n:o 265
2751: 
2752: 
2753: 
2754: 
2755:                                 Jääskeläinen: Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin opastuskeskuksen
2756:                                     rakentamisesta
2757: 
2758: 
2759:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2760: 
2761:    Inarin kunnassa saamelaismuseo ja Ylä-La-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2762: pin opastuskeskus muodostavat merkittävän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2763: talonrakennushankkeen, jota valtion tulee tu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2764: kea. Saamelaisteatteri on niin ikään aloittanut   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2765: toimintansa vastikään, ja sen tilantarve tulisi
2766: ottaa huomioon tässä rakennushankkeessa. Sa-
2767: moin tulisi opastuskeskuksen tiloihin rakentaa              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2768: metsähallituksen palvelupiste niin matkailijoi-           ryhtyä saamelaismuseon ja Ylä-Lapin
2769: den kuin paikallisen väestönkin palveluja hoi-            opastuskeskuksen yhteisen rakennus-
2770: tamaan.                                                   hankkeen aikaansaamiseksi?
2771:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
2772: 
2773:                                        Keijo Jääskeläinen
2774: 
2775: 
2776: 
2777: 
2778: 200070S
2779: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 265
2780: 
2781: 
2782: 
2783: 
2784:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2785: 
2786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Opetusministeriön asettaman saamelaismu-
2787: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seotyöryhmän muistio (1988:14), joka sisälsi
2788: olette 2 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          esityksen yhteisestä uudisrakennuksesta saame-
2789: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       laismuseolle ja Ylä-Lapin opastuskeskukselle,
2790: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      valmistui vuoden 1988 alussa. Muistiossa työ-
2791: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta        ryhmä yksimielisesti kannatti näiden kahden
2792: kirjallisesta kysymyksestä n:o 265:                hankkeen yhdistämistä samaan rakennukseen.
2793:                                                    Siinä esitettiin rakennuspaikaksi saamelaismu-
2794:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      seon vieressä olevaa aluetta Inarin kirkonky-
2795:        ryhtyä saamelaismuseon ja Ylä-Lapin         lässä. Uudisrakennuksen pinta-ala olisi 2 000
2796:        opastuskeskuksen yhteisen rakennus-         m2 , josta museon tilat olisivat 1 000 m 2 , opas-
2797:        hankkeen aikaansaamiseksi?                  tuskeskuksen tilat 300 m 2 ja yhteiskäyttöiset
2798:                                                    tilat 700 m 2 . Hankkeen kokonaiskustannusar-
2799:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vioksi arvioitiin tuolloin n. 19,5 miljoonaa
2800: taen seuraavaa:                                    markkaa. Nämä kustannukset esitettiin rahoi-
2801:                                                    tettaviksi valtion varoista.
2802:    Inarin saamelaismuseo on Suomen merkittä-          Työryhmän esityksiä kannatettiin yleisesti
2803: vin saamelaiskulttuuria tallentava museo ja        lausunnoissa. Lähinnä huomautukset kohdis-
2804: samalla se on Suomen saamelaisalueen päämu-        tuivat tilojen riittämättömyyteen. Uudisraken-
2805: seo. Se on kuitenkin tällä hetkellä ainoastaan     nuksen suunnittelun aloittamiseen on varattu
2806: kesäkuukausina avoinna oleva ulkomuseo. Esi-       määrärahat opetusministeriön ja ympäristömi-
2807: neistön säilytysolosuhteet eivät täytä riittäviä   nisteriön budjetissa. Uudisrakennuksen yksi-
2808: palo- ja varkausturvallisuusvaatimuksia eivätkä    tyiskohtia ja saamelaismuseosäätiön hallintoa
2809: nykyiset tilat ole riittävät takaamaan esineiden   on selvitetty nyt niin, että yksityiskohtainen
2810: kunnon säilymistä. Ympärivuotisen toiminnan        suunnittelu on mahdollista aloittaa hyvin pian.
2811: sekä museon näyttely-, tallennus- ja tutkimus-        Opetusministeriö tulee lähettämään kesä-
2812: toiminnan turvaamiseksi tarvittaisiin museolle     kuun alussa saamelaismuseon ja Ylä-Lapin
2813: päärakennus. Saamelaismuseosäätiö teki ope-        opastuskeskuksen yhteistä rakennusta koske-
2814: tusministeriölle esityksen uudisrakennuksen ra-    van esityksen lausunnolle valtiovarainministe-
2815: kentamisesta Inarin kirkonkylään.                  riön alaisuudessa toimivalle valtion rakennus-
2816:    Samanaikaisesti kun saamelaismuseohanke         asiainneuvottelukunnalle. Mikäli neuvottelu-
2817: oli esillä opetusministeriössä, ympäristöminis-    kunta puoltaa rakennushanketta, voidaan vä-
2818: teriössä suunniteltiin Ylä-Lapin luonnonsuoje-     littömästi ryhtyä laatimaan rakennuksen esi-
2819: lualueiden opastuskeskuksen rakentamista.          suunnitelmaa. Myönteisessä tapauksessa olisi
2820: Saamelaismuseosäätiön esityksestä opetusmi-        rakentaminen mahdollista aloittaa aikaisintaan
2821: nisteriön ja ympäristöministeriön välillä käy-     vuonna 1992.
2822: dyissä neuvotteluissa tuli esille hankkeiden sa-      Mahdollisuudet saada uudisrakennukseen
2823: manaikaisuus. Neuvotteluissa todettiin myös se     saamelaisteatterin ja metsähallituksen palvelu-
2824: tarkoituksenmukaisuus, mikä yhteisellä raken-      pisteen edellyttämät lisätilat selviää rakentami-
2825: nuksella saavutettaisiin, kun voitaisiin näytte-   sen neuvottelukunnan lausuntokierroksen yh-
2826: lyillä kertoa sekä Ylä-Lapin luonnosta että        teydessä. Opetusministeriö ja ympäristöminis-
2827: kulttuurista. Myös tutkimustoiminnan ja ylei-      teriö esittävät lisätilojen sisällyttämistä raken-
2828: sönpalvelun kannalta yhteinen rakennus olisi       nukseen. Kyseessä on melko vähäinen lisäys
2829: hyvin tarkoituksenmukainen. Ministeriöt päät-      alkuperäiseen suunnitelmaan, joka toisaalta pa-
2830: tivät asettaa työryhmän suunnittelemaan yh-        rantaisi merkittävästi talon käyttömahdolli-
2831: teistä hanketta.                                   suuksia.
2832: 
2833:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1990
2834: 
2835:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
2836:                                     1990 vp. -     KK n:o 265                                     3
2837: 
2838: 
2839: 
2840: 
2841:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2842: 
2843:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       betjäning vore en gemensam byggnad ytterst
2844: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        ändamålsenlig. Ministerierna beslöt tilisätta en
2845: av den 2 maj 1990 tili vederbörande med1em av      arbetsgrupp för att planera det gemensamma
2846: statsrådet översänt en avskrift av följande av     projektet.
2847: riksdagsman Keijo Jääskeläinen undertecknade          Promemorian av den av undervisningsminis-
2848: spörsmål nr 265:                                   teriet tillsatta arbetsgruppen för samemuseet
2849:                                                    (1988:14) färdigställdes i början av 1988, och
2850:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           den gick ut på ett förslag tili en gemensam
2851:        vidta för att få tili stånd det gemensam-   nybyggnad för samemuseet och guidecentra1en
2852:        ma byggnadsprojektet i fråga om same-       för Övre Lappland. 1 promemorian understöd-
2853:        museet och guidecentralen i Övre Lapp-      de arbetsgruppen enhälligt att bägge projekten
2854:        land?                                       skulle sammanslås i en byggnad. Som bygg-
2855:                                                    p1ats föreslogs området kring det nuvarande
2856:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt       samemuseet i Enare kyrkby. Nybyggnadens yta
2857: följande:                                          är 2 000 m2 av vilka museiutrymmena 1 000 m2 ,
2858:                                                    guidecentra1ens utrymmen 300m2 , och gemen-
2859:    Samemuseet i Enare är det mest betydande        samma utrymmen 700m 2 • Den totala kostnads-
2860: museet som bevarar samekultur i Finland, och       kalkylen beräknades då tili ca 19,5 miljoner
2861: samtidigt är det kärnan inom sameregionen i        mark. Kostnaderna föreslogs bli finansierade
2862: Finland. För närvarande är det ett fri1uftsmu-     med statliga medel.
2863: seum, som endast är öppet under sommarmå-             1 olika utlåtanden fick arbetsgruppens för-
2864: naderna. Förhållandena med tanke på uppbe-         slag i allmänhet understöd. Närmast riktades
2865: varing av föremålen fyller inte kraven på          anmärkningarna mot att lokalerna var otili-
2866: brand- och stöldsäkerhet. lnte heller garanterar   räckliga. 1 undervisningsministeriets och miljö-
2867: de nuvarande utrymmena att föremålen skali         ministeriets budgeter har det reserverats anslag
2868: kunna hållas i skick. För att kunna säkerställa    för att inleda planeringen av nybyggnaden.
2869: verksamheten vid museet året runt samt utstäli-    Detaljerna kring nybyggnaden och samemu-
2870: ningar, bevarande av föremål och forskning         seets förva1tning har nu utretts så långt att det
2871: behövs det en huvudbyggnad. Stiftelsen för         mycket snart är möjligt att påbörja detaljpla-
2872: samemuseet har gjort en framstälian hos un-        neringen.
2873: dervisningsministeriet om att uppföra en ny           1 början av juni kommer undervisningsminis-
2874: byggnad i Enare kyrkby.                            teriet att sända ett förslag tili den gemensamma
2875:    Samtidigt som projektet samemuseet var före     byggnaden för samemuseet och guidecentralen
2876: vid undervisningsministeriet hade man vid mil-     för övre Lappland på remiss tili statens dele-
2877: jöministeriet planer på att bygga en guidecen-     gation för byggnadsärenden som är underställd
2878: tral för naturskyddsregionerna i Övre Lapp-        finansministeriet. Om delegationen förordar
2879: land. På framställan av stiftelsen för samemu-     projektet, kan man omedelbart inleda utbygg-
2880: seet kom det vid överläggningar melian under-      nadsplaneringen tili byggnaden. Under gynn-
2881: visningsministeriet och miljöministeriet fram      samma omständigheter vore det möjligt att
2882: att bägge projekten var aktuella vid samma         börja byggarbetet tidigast 1992.
2883: tidpunkt. Vid överläggningarna konstaterades          Möjligheterna att i nybyggnaden kunna in-
2884: även fördelarna med en gemensam byggnad,           kludera de tiliäggsutrymmen som sameteatern
2885: där man genom utställningar kunde presentera       och forststyrelsens servicepunkt förutsätter
2886: både naturen och kulturen i Övre Lappland.         kommer att klarläggas i samband med utlåtan-
2887: Ä ven med tanke på forskning och allmänhetens      det från delegationen för byggnadsärenden.
2888: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 265
2889: 
2890: Undervisningsministeriet och miljöministeriet     obetydligt tillägg tili den ursprungliga planen,
2891: föreslår att tilläggsutrymmena skall inkluderas   men som dock betydligt skulle förbättra möj-
2892:    nybyggnaden. Det är fråga om ett rätt          ligheterna att utnyttja byggnaden.
2893: 
2894:     Helsingfors den 5 juni 1990
2895: 
2896:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
2897:                                                 1990 vp.
2898: 
2899: Kirjallinen kysymys n:o 266
2900: 
2901: 
2902: 
2903: 
2904:                                    Elo ym.: Rautatieyhteyksien parantamisesta välillä Satakunta-
2905:                                        Helsinki
2906: 
2907: 
2908:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2909: 
2910:     Rautateillä on todettu olevan merkittävät         nen on avainasemassa. Erityistä huomiota tulee
2911: kehitysmahdollisuudet kaikkialla Euroopassa.          kiinnittää niiden alueiden liikenteen kehittämi-
2912: Niinpä Keski-Euroopassa on viime vuosina              seen, jotka sijaitsevat etäällä esim. pääkaupun-
2913: panostettu sekä rautateiden että kuljetuskalus-       kiseudulta. Voidaankin todeta, että Satakunta
2914: ton parantamiseen. Keski-Euroopan rautateillä         ja erityisesti Satakunnan pääpaikkakunnat Pori
2915: 300 kilometrin tuntinopeudet alkavat olla jo          sekä Rauma sijaitsevat suhteellisen etäällä pää-
2916: varsin yleisiä. Näin eurooppalainen rautatielii-      kaupungista. Näin ollen rautateiden kehittämi-
2917: kenne pystyy kilpailemaan tasapäisesti muun           sellä on näiden alueiden kannalta erittäin suuri
2918: liikenteen, myös lentoliikenteen kanssa.              merkitys. Viime vuosiin asti jatkunut käytäntö,
2919:     Rautatieliikenteen suosion kasvu perustuu         jolla on supistettu junavuoroja, on kuitenkin
2920: moniin eri tekijöihin. Ympäristökysymysten            osoittautunut huonosti suunnitelluksi, ja tällä
2921: tullessa yhä tärkeämmiksi rautateiden kehittä-        hetkellä VR:llä onkin suunnitelmia junayhteyk-
2922: minen on osoittautunut luontevaksi vaihtoeh-          sien lisäämiseksi pääkaupunkiseudulta Sata-
2923: doksi. Toisaalta junat ovat luonnollisista syistä     kuntaan. Tähän on myös hyvät perustelut, sillä
2924: myös turvallisia moniin muihin liikennemuotoi-        esim. Pori-Helsinki-matkojen kasvu oli koko-
2925: hin verrattuna.                                       naisuudessaan kuluneen vuoden aikana lähes
2926:     Edellä mainittujen tekijöiden, ympäristöystä-     80 prosenttia. VR:n taholta on myös todettu,
2927: vällisyyden ja turvallisuuden, lisäksi nopeudet       että Porin aseman myyntisuoritteet ovat pro-
2928: ovat luonnollisesti rautateiden kehittämisen          sentuaalisesti kasvaneet VR:n myyntipisteistä
2929: avainkysymys. Myös Suomen rautatielaitokses-          kaikkein parhaiten. Kuitenkin VR:n markki-
2930: sa on viime vuosina entistä paremmin ymmär-           naosuus Porista Helsinkiin on tällä hetkellä
2931: retty nopeuksien lisääntyvä merkitys rautatei-        vain noin 10 prosenttia, kun esim. lentoliikenne
2932: den kilpailuvalttina muiden liikennemuotojen          kuljettaa porilaisia pääkaupunkiin kaksinker-
2933: kanssa. Nopeuksien lisäämisen ehdottomana             taisen määrän.
2934: edellytyksenä ovat rautateiden perusparantami-           Satakunnassa on otettu tyytyväisinä vastaan
2935: nen sekä sähköistäminen.                              tieto siitä, että ns. JnterCity-junaliikenne alkaa
2936:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ju-        Porin ja Helsingin välillä 13 päivänä elokuuta
2937: nien suunnitellut nopeudet nousevat Suomessa           1990. Kuitenkin Satakunnassa on erityisesti
2938: parhaimmillaankin vain 160-200 kilometriin            esitetty toivomus siitä, että yhteydet Rauman
2939: tunnissa 1990-luvulla. Kuitenkin vaikuttaisi sil-     suunnalta InterCity-junaan, kuten muihinkin
2940: tä, että myös Suomessa olisi tähdättävä Euroo-        juniin, voitaisiin turvata VR:n toimesta. Maa-
2941: passa jo yleisiksi tulleisiin 240-300 kilometrin      kunnassa on luonnollisesti ymmärretty se, että
2942:  tuntinopeuksiin mahdollisimman nopeasti.             junayhteyksien nopeuttamisen ehtona on py-
2943: Tämä merkitsisi luonnollisesti ratojen peruspa-       sähdyspaikkojen karsiminen. Kuitenkin tulisi
2944:  rantamista, sähköistämistä sekä entistä parem-       edelleen harkita junan pysähtymistä Kokemäel-
2945:  paa kuljetuskalustoa. Myös uusia ratoja, jotka       lä entiseen tapaan.
2946:  nopeuttaisivat suurempien paikkakuntien välis-          Suunnitellut junayhteydet Porin ja Helsingin
2947:  tä rautatieliikennettä, tulisi suunnitella mahdol-   välillä nopeutuvat jonkin verran entisestään.
2948:  lisimman pikaisesti.                                 Kuitenkin junayhteydet saavat entistä suurem-
2949:     Eurooppalaisessa aluepolitiikassa annetaan        man merkityksen vasta, kun nopeuksia voidaan
2950:  infrastruktuurin kehittämiselle entistä suurempi     oleellisesti lisätä. Niinpä Porin ja Helsingin
2951:  paino. Tällöin eri liikennemuotojen kehittämi-       välille tulisi mahdollisimman nopeasti saada
2952: 
2953: 200070S
2954: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 266
2955: 
2956: yhteys, joka kulkisi kyseisen välin kahdessa ja   tellut radan oikaisemista välillä Helsinki-Mik-
2957: puolessa tunnissa sekä viimeistään vuonna         keli, tulisi myös harkita radan oikaisua Helsin-
2958: 2000 yhteys, joka kulkisi kahdessa tunnissa.      gin ja Porin välillä.
2959: Tämä edellyttää luonnollisesti perusparannuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2960: sen suorittamista myös välillä Kokemäki-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2961: Pori/Rauma sekä rataosuuden Tampere-Pori/         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2962: Rauma sähköistämistä suunnitellussa aikatau-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2963: lussa vuosina 1992-1995. Satakunnan kehi-
2964: tyksen kannalta olisi myös oleellista ottaa                Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
2965: mukaan uusi ratasuunnitelma 2000-luvun alku-             turvata entistä paremmat rautatieyhtey-
2966: vuosina. Samalla tavoin kuin VR on suunni-               det Satakunnan ja Helsingin välillä?
2967:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1990
2968: 
2969:                     Mikko Elo                              Timo Roos
2970:                                    1990 vp. -     KK n:o 266                                         3
2971: 
2972: 
2973: 
2974: 
2975:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2976: 
2977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kunnan ja Helsingin välistä rautatieyhteyttä
2978: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lisäämällä uuden nopean IC-junan välille
2979: olette 3 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         Pori-Helsinki 13.8.1990 alkaen. Näin ollen
2980: kirjeenne n:o 837 ohella toimittanut valtioneu-   junamäärä em. välillä lisääntyy nykyisestä kuu-
2981: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      desta junaparista seitsemään. Tämän IC-junan
2982: kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta kir-      matka-aika välillä Pori-Helsinki on 3 h 25
2983: jallisesta kysymyksestä n:o 266:                  min. Kyseinen matka-aika on saatu aikataulu-
2984:                                                   järjestelyillä sekä vähentämällä junan pysäh-
2985:          Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo      dyspaikkoja.
2986:        turvata entistä paremmat rautatieyhtey-       Rauman yhteys IC-junalle on järjestetty Har-
2987:        det Satakunnan ja Helsingin välillä?       javallan kautta, jonne päästään aamulla yh-
2988:                                                   teystaksilla ja illalla takaisinpäin yhteys bussilla.
2989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Yhteysliikenteessä kelpaavat Valtionrautatei-
2990: vasti seuraavaa:                                  den matkaliput.
2991:                                                      Junatarjonnan lisäykseen on johtanut ko.
2992:    Liikenneministeriön toimesta on selvitetty     rataosan matkustajamäärien hyvä kehitys. Kas-
2993: junaliikenteen nopeuttamisen vaikutusta liiken-   vu on ollut jopa 60 % joustavan hinnoittelun
2994: teen kysyntään ja tarvittaviin investointeihin    sekä pienten liikennepaikkojen poistamisen
2995: välillä Helsinki-Tampere. Selvitys antaa tukea    vuoksi. Merkittävämpään matka-aikojen ly-
2996: sille, että nopeuksia nostamalla saadaan aikaan   hentämiseen päästään radan Tampere-Pori
2997: kasvua kysynnässä. Tavoitteena on aluksi nos-     sähköistyksen, turvalaiteuudistuksen ja kalus-
2998: taa junanopeuksia 160:een km/h ja myöhem-         tohankinnan jälkeen ensi vuosituhannen puo-
2999: min 200:aan km/h tärkeimmillä yhteysväleillä,     lella. Valtionrautateiden suunnitelmien mukaan
3000: mihin väli Helsinki-Tampere kuuluu. Tämä          matka-aika välillä Pori-Helsinki on tällöin 2 h
3001: vaikuttaa luonnollisesti myös kauempana ole-      30 min. Tätä on pidettävä hyvänä tasona
3002: via yhteyksiä nopeuttavasti.                      verrattuna moneen muuhun paikkakuntaan
3003:     Lähiaikoina Valtionrautatiet parantaa Sata-   Suomessa.
3004: 
3005:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1990
3006: 
3007:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3008: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 266
3009: 
3010: 
3011: 
3012: 
3013:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3014: 
3015:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kunta och Helsingfors genom att sätta in ett
3016: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse          nytt snahht IC-tåg på sträckan Björnehorg-
3017: nr 837 av den 3 maj 1990 tili vederhörande           Helsingfors räknat från 13.8.1990. Mängden
3018: medlem av statsrådet översänt avskrift av            tåg på den nämnda sträckan ökar således från
3019: följande av riksdagsman Elo m.fl. underteck-         nuvarande sex tili sju tågpar. Restiden för detta
3020: nade spörsmål nr 266:                                IC-tåg på sträckan Björnehorg-Helsingfors är
3021:                                                      3 h 25 min. Denna restid är ett resultat av att
3022:          Med vilka åtgärder ämnar Regering-          tidtahellerna har tillrättalagts samt att antalet
3023:        en trygga hättre järnvägsförhindelser         ställen där tåget stannar minskats.
3024:        mellan Satakunta och Helsingfors?                Från Raumo ordnas förhindelsen tili IC-
3025:                                                      tåget via Harjavalta, dit man kommer med
3026:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         förhindelsetaxi på morgonen och tilihaka på
3027: samt anföra följande:                                kvällen med förhindelsehuss. 1 förhindelsetrafi-
3028:                                                      ken gäller Statsjärnvägarnas resehiljetter.
3029:    Genom försorg av trafikministeriet har det           Den positiva utvecklingen i fråga om passa-
3030: utretts hur den omständigheten att tågtrafiken       gerarantalet på den aktuella hansträckan har
3031: görs snahhare inverkar på trafikefterfrågan och      lett tili denna ökning av tåguthudet. Ökningen
3032: på nödvändiga trafikinvesteringar mellan Hel-        har varit rentav 60 %, heroende på en smidig
3033: singfors och Tammerfors. Utredningen ger stöd        prissättning samt på att små trafikplatser läm-
3034: för att efterfrågan ökar om hastigheterna höjs.      nats hort. En mer hetydande förkortning av
3035: A vsikten är att tili en hörjan höja tågens          restiderna fås tili stånd heträffande hanan
3036: hastighet tili 160 km/h och senare tili 200 km/h     Tammerfors-Björnehorg sedan hanan elektri-
3037: på de viktigaste förhindelsesträckorna, tili vilka   fierats, skyddsanordningarna förnyats och ma-
3038: sträckan Helsingfors-Tammerfors hör. Detta           terielanskaffningar gjorts inpå nästa årtusende.
3039: resulterar naturligtvis i att även de mera           Enligt Statsjärnvägarnas planer hlir tiden för
3040: avlägsna förhindelserna hlir snahhare.               en resa mellan Björnehorg och Helsingfors då 2
3041:    Under den närmaste tiden förhättrar Stats-        h 30 min. Detta hör anses som en god nivå
3042: järnvägarna järnvägsförhindelsen mellan Sata-        jämfört med många andra orter i Finland.
3043: 
3044:      Helsingfors den 23 maj 1990
3045: 
3046:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
3047:                                               1990 vp.
3048: 
3049: Kirjallinen kysymys n:o 267
3050: 
3051: 
3052: 
3053: 
3054:                                  Helle ym.: Lainsäädännön saattamisesta vastaamaan ihmisoi-
3055:                                      keussopimuksia
3056: 
3057: 
3058:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3059: 
3060:   Kansalainen nimeltä Reino Virtanen kävi yli       täkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä on
3061: 10 vuotta oikeutta lääkäreiden ja hoitohenki-       omaksuttu sellainen kanta, että tältä osin so-
3062: lökunnan tekemästä hoitovirheestä, tarkemmin        pimukseen liityttäessä tehdään varauma eli
3063: sanoen siitä, että hänen elimistöönsä jätettiin     jatketaan voimassa olevaa käytäntöä sopimuk-
3064: huolimattomuudesta vuonna 1979 palleatyrä-          sesta huolimatta. Esitys lupailee puutteen kor-
3065: leikkauksessa suonipuristimet.                      jaamista "mahdollisimman pian".
3066:    Viimeisimmässä oikeudenkäynnissä Reino              Vastaavasti Suomi teki varauman vuonna
3067: Virtanen vaati leikkauksessa hutiloineita kor-       1976 voimaan tulleeseen YK-sopimukseen kan-
3068: vauksiin saamastaan monihermotulehduksesta,         salais- ja poliittisista oikeuksista. Silloin varau-
3069: jonka hän uskoi johtuneen puristimesta elimis-      ma tehtiin muun muassa sopimuksen pidätys-
3070: töönsä liuenneista raskasmetalleista. Lääkärei-     aikoja koskeviin artikloihin. Vuonna 1988 ha-
3071: den arvion mukaan monihermotulehdukseen             vahduttiin huomaamaan - asian ajankohtais-
3072: sairastunut menehtyy tautiin, joten kyseessä on     tuttua Euroopan neuvostoon liittymisen kyn-
3073: varsin vakava sairaus.                              nyksellä - että pidätysajat ovat edelleen muut-
3074:    Lisäksi Virtanen epäili esitutkinnassa esite-    tamatta.
3075: tyn todistusaineiston vaihtuneen ja hankki täs-        Suomessa sovelletulla varaumapolitiikalla
3076: tä myös näyttöä. Kaikki oikeusasteet käsitteli-     näyttää olevan taipumus säilyttää ihmisoikeuk-
3077: vät jutun ja katsoivat Virtasen kanteen jääneen     sia loukkaava lainsäädäntö ennallaan. Puuttei-
3078: toteennäyttämättömäksi. Erityisesti tapaukses-      ta ei korjata kuin pakon edessä.
3079: sa kiinnittyy huomio siihen, että Virtasella oli       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3080: kanteensa tueksi esitettävänään lisätodistajia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3081: ylimmässä tuomioistuinvaiheessa, mutta suul-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3082: lista todistajien kuulemista ei enää suoritettu,    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3083: ja näin tapaus ratkaistiin mahdollisesti puut-
3084: teellisen näytön perusteella.                                  Milloin Hallitus aikoo ehdottaa la-
3085:    Edellä kerrottu oikeusprosessi on melko tyy-             kiesityksiä, jotka saattavat maamme
3086: pillinen. Siinä ilmenee eräs suomalaiseen oikeu-            lainsäädännön vastaamaan ihmisoi-
3087: denkäyntimenettelyyn liittyvä puutteellisuus.               keussopimusten vaatimuksia, ja m1ssa
3088:  Suomessa vastoin Euroopan neuvoston ihmis-                 vaiheessa hallituksen esityksen valmiste-
3089:  oikeusyleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen               lu on nyt siitä, että asianosaisella olisi
3090:  määräystä ei asianosaisella ole oikeutta suulli-           myös Suomessa oikeus muutoksenha-
3091:  seen käsittelyyn muutoksenhakutuomioistui-                 kutuomioistuimessa suulliseen käsitte-
3092:  messa. Hallituksen esityksessä n:o 22 ihmisoi-             lyyn Euroopan neuvoston ihmisoikeus-
3093:  keuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi teh-             tuomioistuimen noudattaman oikeus-
3094:  dyn yleissopimuksen ja siihen liittyvän lisäpöy-           käytännön edellyttämässä laajuudessa?
3095:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1990
3096: 
3097:           Esko Helle                 Anna-Liisa Jokinen         Raila Aho
3098:           Claes Andersson            Pauli Uitto                Pekka Leppänen
3099:           Pertti Lahtinen            Juhani Vähäkangas          Timo Laaksonen
3100:           Lauha Männistö             Asko Apukka                Vappu Säilynoja
3101:                       Jarmo Wahlström                   Heli Astala
3102: 
3103: 200070S
3104: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 267
3105: 
3106: 
3107: 
3108: 
3109:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      oikeustuomioistuimen yleissopimuksen 6 artik-
3111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lan 1 kappaletta koskevaa oikeuskäytäntöä.
3112: olette 3 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           Sanotun oikeuskäytännön mukaan oikeuden-
3113: kirjeenne n:o 838 ohella toimittanut valtioneu-     mukainen oikeudenkäynti edellyttää usein tuo-
3114: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        mioistuinkäsittelyitä suullisuutta myös muu-
3115: kansanedustaja Esko Helteen ym. näin kuulu-         toksenhakuasteessa, varsinkin asianosaisen niin
3116: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 267:           vaatiessa.
3117:                                                        Vaikka suullinen käsittely muutoksenhaussa
3118:           Milloin Hallitus aikoo ehdottaa la-       onkin Suomessa usein mahdollista ja toisinaan
3119:        kiesityksiä, jotka saattavat maamme          jopa pakollista, ei meillä asianosaisella ole
3120:        lainsäädännön vastaamaan ihmisoi-            siihen oikeutta yleissopimuksen oikeuskäytän-
3121:        keussopimusten vaatimuksia, ja m1ssa         nön edellyttämässä laajuudessa seuraavissa vi-
3122:        vaiheessa hallituksen esityksen valmiste-    ranomaisissa: hovioikeudet, korkein oikeus,
3123:        lu on nyt siitä, että asianosaisella olisi   korkein hallinto-oikeus, lääninoikeudet, vesioi-
3124:        myös Suomessa oikeus muutoksenha-            keudet, vesiylioikeus, vakuutusoikeus ja tarkas-
3125:        kutuomioistuimessa suulliseen käsitte-       tuslautakunnat
3126:        lyyn Euroopan neuvoston ihmisoikeus-            Oikeusministeriön marraskuun 15 päivänä
3127:        tuomioistuimen noudattaman oikeus-           1989 hovioikeuksien oikeudenkäyntimenettelyn
3128:        käytännön edellyttämässä laajuudessa?        uudistamista valmistelemaan asettamassa toi-
3129:                                                     mikunnassa on erikseen kiireellisenä valmistel-
3130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tu osamietintöä, jonka mukaan asioiden käsit-
3131: vasti seuraavaa:                                    tely hovioikeuksissa nykyistä suuremmassa
3132:                                                     määrin olisi suullista ja niin ollen tältäkin osin
3133:    Suomi on liittynyt useisim kansainvälisiin       yleissopimuksen mukaista.
3134: ihmisoikeuksia koskeviin sopimuksiin. Niistä           Korkeimman oikeuden osalta vaatimus suul-
3135: merkittävimpiä ovat YK:n puitteissa tehty kan-      lisen käsittelyn toimittamisesta koskee lähinnä
3136: salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva    niitä asioita, jotka on käsitelty ensimmäisenä
3137: yleissopimus sekä äskettäin ratifioitu Euroopan     oikeusasteena hovioikeudessa ja niitä verraten
3138: neuvoston ihmisoikeuksien ja perusvapauksien        harvoja tapauksia, joissa valitusluvan myöntä-
3139: suojaamiseksi tehty yleissopimus (ihmisoikeus-      misen jälkeen korkeimmassa oikeudessa on
3140: sopimus).                                           kysymys näytön arvioimisesta. Sellaisten asioi-
3141:    Aina ennen kansainväliseen sopimukseen liit-     den lukumäärä on erittäin vähäinen, ja menet-
3142: tymistä selvitetään sen suhde Suomen voimassa       telyn saattaminen vastaamaan ihmisoikeussopi-
3143: olevaan lainsäädäntöön. Mikäli sopimuksen ja        musta saattaa olla mahdollista oikeuskäytäntöä
3144: lainsäädäntömme välillä on ristiriitoja, on joko    muuttamalla.
3145: muutettava säännöksiä tai tehtävä sopimuk-             Hovioikeusmenettelyyn tehtävät muutokset
3146: seen varaumia. Suomen lainsäädäntö vastaa           tulevat soveltuvin osin vesilain 15 luvun 23 §:n
3147: ihmisoikeussopimusten vaatimuksia sellaisina        nojalla koskemaan myös menettelyä vesiylioi-
3148: kuin niitä tähän mennessä on sovellettu ja          keudessa. Vesioikeuksissa ja eräiden vesiylioi-
3149: kaikilta niiltä osin kuin olemme niihin sitoutu-    keudessa käsiteltävien asioiden osalta tullaan
3150: neet.                                               erikseen selvittämään, minkä yksittäisten asioi-
3151:    Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston          den osalta menettelyä tulisi muuttaa siten, että
3152: ihmisoikeussopimuksen toukokuun 4 päivänä           se vastaa yleissopimusta.
3153: 1990 ja se on Suomen osalta tullut voimaan             Oikeusministeriössä on valmisteilla menette-
3154: sanotun kuukauden 10 päivänä. Ratifioimis-          lyä hallintolainkäytössä sääntelevä yleislaki (ns.
3155: asiakirjansa tallettaessaan Suomi teki varau-       hallintoprosessilaki). Laki tulisi koskemaan
3156: man sen johdosta, että lainsäädäntömme ei           muun muassa menettelyä lääninoikeuksissa ja
3157: kaikilta osin vastaa Euroopan neuvoston ihmis-      korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämän lain
3158:                                    1990 vp. -     KK n:o 267                                   3
3159: 
3160: valmistelun yhteydessä selvitetään, millaisia     maila kun hallintolainkäytön menettelyn muu-
3161: säännöksiä tarvitaan suullisesta käsittelystä     kin kehittäminen.
3162: hallintolainkäytössä, jotta ihmisoikeussopi-         Vakuutusoikeuden ja tarkastuslautakunnan
3163: muksen velvoitteet täyttyisivät tältä osin. On    osalta selvitetään lähitulevaisuudessa, minkä-
3164: ilmeisesti tarkoituksenmukaista, että suullista   laisten asioiden osalta menettelyä tulisi muut-
3165: käsittelyä koskevat uudistukset toteutetaan sa-   taa siten, että se vastaa ihmisoikeussopimusta.
3166: 
3167:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1990
3168: 
3169:                                                                Oikeusministeri Tarja Halonen
3170: 4                                      1990 vp. -      KK n:o 267
3171: 
3172: 
3173: 
3174: 
3175:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3176:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            europeiska domstolen för de mänskliga rättig-
3177: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             heterna när det gäller 6 artikeln 1 stycket i
3178: nr 838 av den 3 maj 1990 tili vederbörande              konventionen. Förutsättningen för en rättvis
3179: medlem av statsrådet översänt avskrift av               rättegång är enligt sagda rättspraxis ofta munt-
3180: följande av riksdagsman Esko Helle m.fl. un-            lig handläggning vid domstol även i rättsme-
3181: dertecknade spörsmål nr 267:                            delsinstansen, särskilt när part så yrkar.
3182:                                                            Fastän det ofta är möjligt och ibland t.o.m.
3183:            När ämnar Regeringen komma med               obligatoriskt med muntlig behandling vid änd-
3184:         lagförslag, genom vilka vår lagstiftning        ringssökande i Finland, har part ingen sådan
3185:         fås att motsvara kraven i konventioner-         rätt i den omfattning som förutsätts av den
3186:         na om de mänskliga rättigheterna och i          rättspraxis som gäller konventionen i följande
3187:         vilket skede är nu beredningen av en           myndigheter: hovrätterna, högsta domstolen,
3188:         regeringsproposition om att part även i        högsta förvaltningsdomstolen, länsrätterna,
3189:         Finland i en fullföljdsdomstol skulle ha       vattendomstolarna, vattenöverdomstolen, för-
3190:         rätt tili muntlig behandling i den om-         säkringsdomstolen och prövningsnämnderna.
3191:         fattning som förutsätts av rättspraxis             Inom den kommission som justitieministeriet
3192:         inom den europeiska domstolen för de           tillsatte den 15 november 1989 för revidering
3193:         mänskliga rättigheterna?                       av rättegångsförfarandet i hovrätterna har så-
3194:                                                        som brådskande uppgift separat förberetts ett
3195:   Som svar på detta spörsmål får jag vörd-             delbetänkande, enligt vilket handläggningen av
3196: nadsfullt anföra följande:                             ärendena skall vara muntlig vid hovrätterna i
3197:                                                         större utsträcklig än för närvarande och således
3198:     Finland har tillträtt flera internationella kon-   även tili denna del motsvara konventionen.
3199: ventioner om mänskliga rättigheter. De mest                När det gäller högsta domstolen gäller kravet
3200: betydande är PNs konvention om medborger-              på muntlig behandling närmast de ärenden,
3201: liga och politiska rättigheter och Europarådets        som har behandlats av hovrätten såsom första
3202: konvention om skydd för de mänskliga rättig-           instans och de relativt sällsynta fall, där det i
3203: heterna och de grundläggande friheterna (kon-          högsta domstolen är fråga om värdering av
3204: ventionen om mänskliga rättigheter) viiken             bevis efter att besvärstillstånd har beviljats.
3205: ratificerats nyligen.                                  Antalet sådana fall är synnerligen litet och det
3206:     Den internationella konventionens förhållan-       kan vara möjligt att förfarandet fås att mat-
3207: de tili gällande lagstiftning i Finland utreds         svara konventionen om mänskliga rättigheter
3208: alltid innan konventionen tillträds. Om vår            genom att ändra rättspraxis.
3209: lagstiftning strider mot konventionen, skall               De ändringar som görs i hovrättsförfarandet
3210: man antingen ändra stadgandena eller göra              kommer i tillämpliga delar även att gälla
3211: reservationer beträffande konventionen. Lag-           vattenöverdomstolen enligt 15 kap. 23 § vatten-
3212: stiftningen i Finland motsvarar kraven i kon-          lagen. När det gäller ärenden som handläggs av
3213: ventionerna om mänskliga rättigheter på det            vattendomstolarna och vissa ärenden som
3214: sätt som de hittills har tillämpats och tili alla de   handläggs av vattenöverdomstolen kommer
3215: delar som vi har förbundit oss tili dem.               man separat att utreda beträffande vilka en-
3216:     Finland har ratificerat Europarådets konven-       skilda ärenden som förfarandet skall ändras så
3217: tion om mänskliga rättigheter den 4 maj 1990           att det motsvarar konventionen.
3218: och den har för Finlands del trätt i kraft den 10          Inom justitieministeriet bereds som bäst en
3219: maj 1990. I samband med deponeringen av                allmän lag som reglerar förfarandet i förvalt-
3220: ratifikationsinstrumentet gjorde Finland en re-        ningslagskipningen (s.k. förvaltningsprocess-
3221: servation på grund av att vår lagstiftning inte        lag). Lagen kommer bl.a. att gälla förfarandet
3222: tili alla delar motsvarar rättspraxis inom den         i länsrätterna och högsta förvaltningsdomsto-
3223:                                    1990 vp. -    KK n:o 267                                     5
3224: 
3225: len. 1 samband med beredningen av denna lag      tidigt som förfarandet i förvaltningslagskip-
3226: utreds vilka stadganden som behövs om munt-      ningen i övrigt utvecklas.
3227: lig behandling i förvaltningslagskipningen för      När det gäller försäkringsdomstolen och
3228: att förpliktelserna i konventionen om mänskli-   prövningsnämnden utreds inom en nära fram-
3229: ga rättigheter uppfylls till denna del. Det är   tid i vilka ärenden som förfarandet skall ändras
3230: uppenbart ändamålsenligt att reformerna som      så att det motsvarar konventionen.
3231: gäller det muntliga förfarandet genomförs sam-
3232: 
3233:     Helsingfors den 1 juni 1990
3234: 
3235:                                                                Justitieminister Tarja Halonen
3236:                                                 1990 vp.
3237: 
3238: Kirjallinen kysymys n:o 268
3239: 
3240: 
3241: 
3242: 
3243:                                    Heikkinen ym.: TV-lupamaksujen porrastamisesta näkyvyys-
3244:                                       alueitten mukaan
3245: 
3246: 
3247:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3248: 
3249:    Television kolmasverkon rakentaminen ja            pääosa kunnan alueesta oli näkyvyysalueen
3250: lähetykset aloitettiin Etelä-Suomesta ja sitä on      ulkopuolella, perittiin alennettua lupamaksua.
3251: laajennettu nopeasti muualle maamme väkirik-          Tämä oli oikeudenmukainen ja tasapuolinen
3252: kaille alueille. Itä- ja Pohjois-Suomi sekä har-      ratkaisu. TV:n lupamaksut tulisi porrastaa
3253: vaan asutut seudut eli laajat alueet maastamme        nytkin samalla tavalla siihen saakka, kun koko
3254: jäävät kuitenkin näkyvyysalueen ulkopuolelle.         maa on asiallisesti kolmostelevision näkyvyys-
3255: TV 3 on lisännyt voimakkaasti lähetysaikaansa         aluetta.
3256: ja ohjelmatarjontaa viime aikoina. Tämän seu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3257: rauksena eriarvoisuus näkyvyysalueitten välillä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3258: on lisääntynyt ja tullut korostetusti esille. Tästä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3259: huolimatta Yleisradio perii katselijoilta koko        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3260: maassa, myös kolmostelevision näkyvyysalueen
3261: ulkopuolella, samansuuruisen television lupa-
3262: maksun. Tätä ei voida pitää oikeudenmukaise-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3263: na ja tasapuolisena kansalaisten kohtelemisena.              ryhtyä TV-lupamaksujen porrastami-
3264:    Vastaavankaltainen tilanne oli myös, kun TV               seksi siten, että alueilla, missä kolmos-
3265: 2 -verkkoa rakennettiin ja laajennettiin. Kak-               television lähetykset eivät vielä näy,
3266: kostelevision ohjelmat eivät näkyneet koko                   perittäisiin alennettua lupamaksua, ja
3267: maassa. Tuolloin lupamaksut porrastettiin nä-                milloin tällainen päätös aiotaan toteut-
3268: kyvyysalueen mukaan. Niissä kunnissa, missä                  taa?
3269: 
3270:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1990
3271: 
3272:           Kauko Heikkinen                Kimmo Sarapää                  Kalle Röntynen
3273:           Arvo Kemppainen                Annikki Koistinen              Tellervo Renko
3274:           Jukka Vihriälä                 Matti Väistö                   Markku Lehtosaari
3275: 
3276: 
3277: 
3278: 
3279: 200070S
3280: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 268
3281: 
3282: 
3283: 
3284: 
3285:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3286: 
3287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sen valtioneuvosto nimenomaisesti edellytti, et-
3288: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tei Kolmostelevision toiminnan rahoittamiseen
3289: olette 3 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          käytetä lupamaksuvaroja.
3290: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Vuoden 1990 vaihteessa toteutettujen osake-
3291: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      järjestelyjen jälkeen Kolmostelevisiosta on tul-
3292: edustaja Heikkisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     lut MTV Oy:n tytäryhtiö. Sekä MTV että
3293: lisesta kysymyksestä n:o 268:                      Kolmostelevisio      harjoittavat  toimintaansa
3294:                                                    Yleisradion toimiluvan puitteissa ja Yleisradion
3295:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     omistaman lähetysasemaverkon välityksellä.
3296:        ryhtyä TV-Iupamaksujen porrastami-          Näiden kummankaan kaupallista televisiotoi-
3297:        seksi siten, että alueilla, missä kolmos-   mintaa harjoittavan yhtiön toiminnan rahoi-
3298:        television lähetykset eivät vielä näy,      tukseen ei kuitenkaan käytetä eikä voidakaan
3299:        perittäisiin alennettua lupamaksua, ja      käyttää lupamaksuvaroja. Tämän vuoksi ei ole
3300:        milloin tällainen päätös aiotaan toteut-    perusteltua porrastaa televisiolupamaksujen
3301:        taa?                                        suuruutta Kolmostelevision näkyvyysalueen
3302:                                                    mukaan. Tilanne ei myöskään ole verrattavissa
3303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       TV 2:n näkyvyysalueen laajentamisen aikoihin
3304: vasti seuraavaa:                                   vallinneeseen tilanteeseen.
3305:                                                       Todettakoon kuitenkin, että hyväksytyn
3306:     Radiolaitteista annetun lain (8/27) mukaan     Kolmostelevision lähetysasemaverkon rakenta-
3307: televisioluvista perittävät maksut kerätään eri-   misaikataulun mukaan Kolmostelevision näky-
3308: tyiseen rahastoon, jonka varoja voidaan valtio-    vyysalue kattaa vuoden 1993 alkuun mennessä
3309: neuvoston harkinnan mukaan käyttää yleisra-        96 % Suomen väestöstä. Kokonaistavoitteena
3310: diotoiminnan edistämiseen. Myöntäessään Oy         on, että kolmas televisioverkko rakennetaan
3311: Kolmostelevisio Ab:n toiminnan aloittamisen        koko maan kattavaksi.
3312: mahdollistaneen Yleisradion toimiluvan lisäyk-
3313: 
3314:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
3315: 
3316:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3317:                                      1990 vp. -     KK n:o 268                                     3
3318: 
3319: 
3320: 
3321: 
3322:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3323: 
3324:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gen att 1icensmedel inte används tiii finansie-
3325: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ringen av Ko1mostelevisios verksamhet.
3326: av den 3 maj 1990 till vederbörande medlem av          Efter vissa aktiearrangemang, som företogs
3327: statsrådet översänt avskrift av följande av         vid senaste årsskifte, b1ev Kolmostelevisio ett
3328: riksdagsman Heikkinen m.fl. undertecknade           dotterbolag tiii reklamtelevisionsbolaget MTV
3329: spörsmå1 nr 268:                                    Oy. Både MTV och Kolmostelevisio bedriver
3330:                                                     sin verksamhet inom ramen för Yleisradios
3331:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           koncession och genom förmedling av ett sän-
3332:        vidta för gradering av TV-Iicensavgif-       darstationsnät som ägs av Yleisradio. Licensav-
3333:        terna så att en lägre avgift skuiie upp-     giftsmedel används likväl inte och kan inte
3334:        bäras inom de områden där man ännu           heiier användas tiii att finansiera den verksam-
3335:        inte kan se TV 3 och när är avsikten att     het som dessa två bolag bedriver, dvs. kom-
3336:        verkstäiia ett sådant beslut?                mersieii televisionsverksamhet. Därför är det
3337:                                                     inte motiverat att gradera storleken av televi-
3338:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sionslicensavgifterna i enlighet med Kolmoste-
3339: samt anföra följande:                               Ievisios sebarhetsområde. Situationen kan inte
3340:                                                     heiier jämföras med den situation som rådde
3341:     Enligt lagen om radioanläggningar (8/27)        när sebarhetsområdet för TV 2 utvidgades.
3342: bildas av de avgifter som uppbärs för televi-          Det kan dock konstateras att Kolmostelevi-
3343: sionslicenser en särskild fond, vars medel en1igt   sios sebarhetsområde, i enlighet med det god-
3344: statsrådets prövning kan användas tiii främjan-     kända tidsschemat för byggandet av Kolmoste-
3345: de av rundradioverksamheten. När det tiiiägg        levisios sändarstationsnät, senast i början av år
3346: tiii rundradiobolaget Oy Yleisradio Ab:s kon-       1993 kommer att omfatta 96% av Finlands
3347: cession beviljades som gjorde det möjligt för       befolkning. Slutmålet är att det tredje televi-
3348: Oy Kolmostelevisio Ab, dvs. TV 3, att inleda        sionsnätet skaii byggas ut så att det kommer
3349: sin verksamhet, förutsatte statsrådet uttryck1i-    att täcka hela landet.
3350: 
3351:     Helsingfors den 31 maj 1990
3352: 
3353:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
3354:                                               1990 vp.
3355: 
3356: Kirjallinen kysymys n:o 269
3357: 
3358: 
3359: 
3360: 
3361:                                  Renko ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
3362: 
3363: 
3364:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3365:    Maamme vaikea asuntotilanne, kiristyvä ta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3366: lous ja korkea korkotaso vaikeuttavat monien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3367: opiskelijoiden ja heidän perheidensä toimeen-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3368: tuloa.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3369:    Eduskunta on vuoden 1987 budjetin perus-
3370: teluissa edellyttänyt, että opintotukijärjestel-              Aikooko Hallitus kehittää opintotu-
3371: mää kehitetään asteittain niin, että opintorahan           kijärjestelmää niin, että opintolainan
3372: osuus on 50 prosenttia ja opintolainan osuus               osuus olisi 50 % ja opintorahan osuus
3373: 50 prosenttia. Sivistysvaliokunta on myös usein            50 %, kuten eduskunta vuoden 1987
3374: kiirehtinyt opintotuen kehittämistä mm. halli-             budjetin perusteluissa edellytti, vai
3375: tuksen kertomuksien yhteydessä. Eduskunnas-                   aikooko Hallitus toteuttaa yleisen
3376: sa on käyty useaan kertaan myös keskustelua                opiskelijoiden perusturvaa koskevan
3377: yleisen perusturvan kehittämisen tarpeellisuu-             uudistuksen ja jos, niin millä aikatau-
3378: desta, jonka piiriin myös opiskelijat tulisi saa-          lulla?
3379: da.
3380:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1990
3381: 
3382:           Tellervo Renko             Jukka Vihriälä                  Tytti Isohookana-Asunmaa
3383:           Juho Sillanpää             Juhani Alaranta                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3384:           Heikki Kokko               Eino Siuruainen                 Pauli Saapunki
3385:           Anneli Jäätteenmäki        Jorma Huuhtanen                 Kauko Heikkinen
3386:           Pirkko Ikonen              Matti Väistö                    Riitta Kauppinen
3387:           Seppo Kääriäinen           Kalle Röntynen                  Kimmo Sarapää
3388:           Esko Aho                   Aapo Saari                      Mauri Pekkarinen
3389:           Marjatta Väänänen          Matti Maijala                   Päivi Varpasuo
3390:           Toimi Kankaanniemi         Seppo Pelttari                  Juhani Vähäkangas
3391:           Pekka Haavisto             Erkki Pulliainen                Pentti Lahti-Nuuttila
3392:           Jukka Gustafsson           Jouni Backman                   Heli Astala
3393:                      Vappu Säilynoja                         Marjatta Stenius-Kaukonen
3394: 
3395: 
3396: 
3397: 
3398: 200070S
3399: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 269
3400: 
3401: 
3402: 
3403: 
3404:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3405:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rahaa saavan korkeakouluopiskelijan tuesta
3406: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ateriatuki huomioon ottaen on noin 43 %
3407: olette 3 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             muuta kuin lainamuotoista ja ammatillisissa
3408: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          oppilaitoksissa vastaava luku on 46 %.
3409: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Opintorahan nostaminen puoleen koko tues-
3410: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli-         ta nykyisin myöntämisperustein vaatisi noin
3411: sesta kysymyksestä n:o 269:                           500 miljoonan markan lisärahoitusta, mikä
3412:                                                       lisäisi opintorahamenoja lähes 45 prosentilla.
3413:            Aikooko Hallitus kehittää opintotu-           Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvion
3414:         kijärjestelmää niin, että opintolainan        perustelujen lausumaa opintorahaosuuden kas-
3415:         osuus olisi 50 % ja opintorahan osuus         vattamisesta puoleen ei ole myöhempinä vuo-
3416:         50%, kuten eduskunta vuoden 1987              sina uudistettu. Hallituksen tarkoituksena on
3417:         budjetin perusteluissa edellytti, vai         kuitenkin asteittain edetä opintorahaosuuden
3418:            aikooko Hallitus toteuttaa yleisen         kasvattamisessa tähän päämäärään valtionta-
3419:         opiskelijoiden perusturvaa koskevan           louden sallimissa puitteissa. Kuten edellä ole-
3420:         uudistuksen ja jos, niin millä aikatau-       vasta on käynyt ilmi, keskiasteella ollaan jo
3421:         lulla?                                        lähestymässä tätä tavoitetta, kun opintososiaa-
3422:                                                       liset edut otetaan huomioon.
3423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Vuoden 1990 alussa muistionsa luovuttaneen
3424: vasti seuraavaa:                                      opetusministeriön asettaman opintotukityöryh-
3425:                                                       män keskeisenä ehdotuksena on opintotuen
3426:     Nykyisen hallituksen aikana opintorahan eli       kehittäminen säännösperusteisesti kansaneläk-
3427: opintorahan perusosan ja asumislisän perus-           keen tasoiseksi ja perustoimeentulon turvaa-
3428: määrän osuus korkeakouluopiskelijan opinto-           vaksi etuudeksi vuoden 1994 loppuun mennes-
3429: tuen enimmäismääristä on noussut 30 prosen-           sä. Tarkoituksena on, että tämä toteutetaan 20
3430: tista 35 prosenttiin. Ammatillisissa oppilaitok-      vuotta täyttäneiden osalta ja että se tapahtuu
3431: sissa opiskelevan opintotuesta opintorahan            velkaantumisastetta lisäämättä.
3432: osuus on ollut noin 34 %, mutta samanaikai-              Työryhmän piirissä tehdyt laskelmat osoitta-
3433: sesti opintososiaaliset etuudet ovat laajentuneet     vat tosin, että nykyisen opintotuen ei voida
3434: niin, että lähes kaikilla ammatillisten oppilai-      katsoa yleisesti olevan ratkaisevasti tasoltaan
3435: tosten opiskelijoilla on maksuton ruoka, asun-        muita perusturvajärjestelmiä heikompi. Kansan-
3436: to ja koulumatkat maksutloman opetuksen               eläkejärjestelmää lukuun ottamatta' ei niiden-
3437: lisäksi. Mainitut etuudet huomioon ottaen kor-        kään tasoa ole sidottu indeksiperusteeseen.
3438: keakouluopiskelijoiden muu kuin lainamuotoi-          Työryhmän ehdotus tähtää lähinnä selkeän
3439: nen tuki nousee noin 39 prosenttiin ja amma-          mitoitusperusteen luomiseen ja opiskelukustan-
3440: tillisissa oppilaitoksissa noin 44 prosenttiin        nusten nykyistä parempaan huomioon ottami-
3441: perusmääräisestä kokonaistuesta.                      seen tuen mitoituksessa. Työryhmä esittää
3442:     Voimavarojen rajallisuuden ja sosiaalisen oi-     opintorahaosuuden yleistä nostamista puoleen
3443: keudenmukaisuuden vaatimusten johdosta                kokonaistuesta vasta pidemmällä aikavälillä.
3444: kohdistetaan opintotukea enemmän niille, joi-         Työryhmän ehdotukset ovat parhaillaan ope-
3445: den sosiaalinen tilanne sitä edellyttää. Pyrki-       tusministeriön harkittavina.
3446: myksenä on ollut antaa sosiaalisen tilanteen             Opintotukijärjestelmä kaipaa lainsäädännön
3447: perusteella saatava tuki opintorahan korotuk-         vanhentuneisuuden ja monimutkaisuuden joh-
3448: sena, jolloin siitä ei aiheudu lisärasitusta takai-   dosta selkeyttämistä. Hallitus katsoo, että pyr-
3449: sinmaksuvaiheessa. Opintorahaa voidaan ko-            kimys opintorahaosuuden kasvattamiseen ja
3450: rottaa mm. asumismenojen, huoltovelvollisuu-          opiskelijan perusturvan kehittämiseen tulee hal-
3451: den ja opintolainan hoitomenojen perusteella.         lituksen mukaan samanaikaisesti ottaa lähtö-
3452: Asumismenojen perusteella korotettua opinto-          kohdaksi kehittämistyössä, eikä niitä tarvitse
3453:                                    1990 vp. -     KK n:o 269                                    3
3454: 
3455: pitää toisensa poissulkevina vaihtoehtoina, ku-   sä erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien
3456: ten kysymyksessä näytetään edellytettävän. So-    opiskelijoiden asemaa.
3457: siaalisin perustein myönnettävät opintorahan        Opintotukityöryhmän esittämä aikataulu on
3458: korotukset helpottavat nykyisessä järjestelmäs-   lähtökohtana opintotukea kehitettäessä.
3459:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1990
3460: 
3461:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
3462: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 269
3463: 
3464: 
3465: 
3466: 
3467:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3468:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ter och med beaktande av måltidsstödet är ca
3469: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         43 % annat stöd än lånestöd och motsvarande
3470: av den 3 maj 1990 tili vederbörande medlem av       tai för en studerande vid yrkesläroanstalterna
3471: statsrådet översänt en avskrift av följande av      är 46%.
3472: riksdagsman Renko m.fl. undertecknade spörs-           Det skulie fordras en tilläggsfinansiering på
3473: mål nr 269:                                         ca 500 miljoner mark för att höja studiepen-
3474:                                                     ningen tili hälften av hela stödet med nu
3475:           Ämnar Regeringen utveckla studie-         gäliande grunder. Detta skulie öka utgifterna
3476:        stödet så att andelen studielån blir 50 %    för studiestödet med nästan 45 procent.
3477:        och andelen studiepenning 50%, såsom            Uttalandet i motiveringen tili statsbudgeten
3478:        riksdagen förutsatte i motiveringen i        1987 om ökningen av andelen studiepenning tili
3479:        statsbudgeten 1987, eller                    hälften har inte upprepats under de följande
3480:           ämnar Regeringen genomföra en all-        åren. Regeringen har dock för avsikt att stegvis
3481:        män reform som gäller studerandes            öka andelen studiepenning så att detta mål nås
3482:        grundtrygghet och om så är, med viiken       inom ramen för statsfinanserna. Som av det
3483:        tidtabell?                                   anförda framgår närmar sig situationen på
3484:                                                     melianstadiet detta mål när de studiesociala
3485:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        förmånerna beaktas.
3486: följande:                                              Ett av de centrala förslagen i en promemoria
3487:                                                     som i början av 1990 avgavs av arbetsgruppen
3488:    Under nuvarande regering har studiepen-          för studiestöd var att utveckla studiestödet så
3489: ningen, dvs. studiepenningens grunddel och          att det enligt lagstiftningen når nivån för
3490: bostadstiliäggets grundbelopp stigit från 30 tili   folkpensionen och blir en förmån som tryggar
3491: 35 procent av det maximala studiestödet för         basutkomsten före utgången av 1994. Avsikten
3492: högskolestuderande. För studerande vid yrkes-       är att detta skali genomföras i fråga om dem
3493: läroanstalter har andelen studiepenning av stu-     som har fylit 20 år och att det sker utan att
3494: diestödet varit ca 34 procent, men samtidigt        skuldsättningen ökar.
3495: har de studiesociala förmånerna utvidgats så           Kalkylerna som arbetsgruppen gjorde visar
3496: att nästan alla studerande vid yrkesläroanstal-     visserligen att studiestödet inte på något avgö-
3497: terna har avgiftsfri måltid, bostad och skolre-     rande sätt kan anses vara sämre än andra
3498: sor utöver undervisningen som även är gratis.       system för bastrygghet. Med undantag av
3499: Om man beaktar de nämnda förmånerna stiger          folkpensionen är inte nivån på dem helier
3500: stödet åt högskolestuderande med undantag av        bundet tili något index. Arbetsgruppens förslag
3501: stödet i låneform tili ca 39 procent och stödet     syftar närmast tili att skapa klara grunder för
3502: åt studerande vid yrkesläroanstalterna tili ca 44   stödets storlek och att bättre ta hänsyn tili
3503: procent av det sammanlagda grundstödet.             studiekostnaderna när det skali dimensioneras.
3504:    På grund av de begränsade resurserna och         Arbetsgruppen föreslår att andelen studiepen-
3505: kraven på social rättvisa riktas stödet i högre     ning endast på längre sikt höjs tili hälften av
3506: grad tili dem vars sociala situation förutsätter    det sammanlagda stödet.
3507: det. Strävan har varit att bevilja det stöd som        På grund av att lagstiftningen är föråldrad
3508: baserar sig på sociala grunder i form av            och komplicerad är studiestödet i behov av ett
3509: förhöjd studiepenning, varvid detta inte föran-     förtydligande. Enligt regeringen bör strävan att
3510: leder någon ytterligare belastning när lånen        utvidga andelen studiepenning och att förbättra
3511: skali återbetalas. Studiepenningen kan höjas        studerandes bastrygghet samtidigt tas som ut-
3512: bl.a. på basis av boendeutgifter, försörjnings-     gångspunkt i utvecklingsarbetet. De behöver
3513: plikt och studielåns skötselkostnader. Av det       inte vara alternativ tili varandra såsom man
3514: stöd som en högskolestuderande får i form av        synes förutsätta i spörsmålet. De förhöjningar i
3515: förhöjd studiepenning på basis av boendeutgif-      studiestödet som beviljas på sociala grunder
3516:                                     1990 vp. -     KK n:o 269                                    5
3517: 
3518: underlättar speciellt situationen för dem som      stödet har föreslagit är utgångspunkten i arbe-
3519: har det sämst ställt i det nu gällande systemet.   tet att utveckla studiestödet.
3520:   Den tidtabell som arbetsgruppen för studie-
3521:     Helsingfors den 5 juni 1990
3522: 
3523:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
3524:                                               1990 vp.
3525: 
3526: Kirjallinen kysymys n:o 270
3527: 
3528: 
3529: 
3530: 
3531:                                  Vihriälä: Rautatieliikenteen palvelutason turvaamisesta Jalasjär-
3532:                                      ven liikennepaikalla
3533: 
3534: 
3535:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3536:    Valtionrautatiet on muuttunut liikelaitoksek-    vioimatta ratkaisujen kohtalokkaita yhteiskun-
3537: si. VR vastaa taloudestaan ja organisaatios-        nallisia seurauksia.
3538: taan. Uusimuotoinen liikelaitos on ryhtynyt            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3539: supistamaan palvelujaan. Rautatieyhteyksiä ke-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3540: hitetään pääasiassa suurempien asutuskeskus-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3541: ten osalta. Jalasjärvellä pysähtyneet pikajunat     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3542: ovat palvelleet jalasjärveläisiä sekä muiden
3543: maaseutukuntien asukkaita. Uusien aikataulu-                   Miten Hallitus aikoo turvata rauta-
3544: jen myötä 27.5.1990 on loppumassa pikajunien                tiepalvelujen saatavuuden, kun pikaju-
3545: pysähtyminen Jalasjärvellä. Päätös merkitsee                nien pysähtyminen lakkaa Jalasjärven
3546: junayhteyksien heikkenemistä, koska tilalle ei              liikennepaikalla rautateiden uusien ai-
3547: tule mitään korvaavaa liikennettä. Päätöksiä                kataulujen tullessa voimaan toukokuun
3548: perustellaan vain liiketaloudellisilla syillä ar-           lopulla?
3549:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1990
3550: 
3551:                                           Jukka Vihriälä
3552: 
3553: 
3554: 
3555: 
3556: 200070S
3557: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 270
3558: 
3559: 
3560: 
3561: 
3562:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3563:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toslainsäädännön mukaisesti perustua liiketa-
3564: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       loudellisiin periaatteisiin, mikä merkitsee sitä,
3565: olette 3 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           että Valtionrautatiet muun muassa vastaa
3566: kirjeenne n:o 841 ohella toimittanut valtioneu-     pääosin toimintansa rahoituksesta omalla tulo-
3567: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        rahoituksellaan.
3568: kansanedustaja Jukka Vihriälän näin kuuluvas-           Jalasjärven keskusta on 13 kilometrin etäi-
3569: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 270:              syydellä Jalasjärven rautatieliikennepaikasta,
3570:                                                     joten näin ollen se ei kuulu ns. radanvarsipaik-
3571:           Miten Hallitus aikoo turvata rauta-       kakuntiin. Valtionrautatiet on kilpailukykyinen
3572:        tiepalvelujen saatavuuden, kun pikaju-       vaihtoehto suurten asutuskeskuksien välisessä
3573:        nien pysähtyminen lakkaa Jalasjärven         liikenteessä ja eritoten juuri siksi, että junalla
3574:        liikennepaikalla rautateiden uusien ai-      päästään keskustasta keskustaan.
3575:        kataulujen tullessa voimaan toukokuun            Jalasjärvi sijaitsee kolmostien varrella, joten
3576:        lopulla?                                     sinne on erittäin hyvät yhteydet bussilla tai
3577:                                                     henkilöautolla. Tämä näkyy junaa käyttävien
3578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        matkustajamäärissä, koska arkisin lukemat
3579: vasti seuraavaa:                                    ovat olleet 1-4 matkustajaa junaa kohti.
3580:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-    Liikenne painottuu viikonloppuun, jolloin Ja-
3581: kelaitoksista annetun yleislain (627/87) mukai-     lasjärveä palvelevat junat 445 (perjantaisin klo
3582: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-     18.19) ja 448 (sunnuntaisin klo 19.18). Toisaal-
3583: tionrautateistä annetun laitoskohtaisen lain        ta Jalasjärveltä matka Seinäjoelle ei ole kuin
3584: (747 /89) mukaan Valtionrautatiet harjoittaa        noin 35 km ja Parkanoon noin 50 km. Näiltä
3585: rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden     paikkakunnilta on hyvät junayhteydet Etelä- ja
3586: kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa.            Pohjois-Suomeen.
3587:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa            Valtionrautateiden mielestä edellä mainittu
3588: on Valtionrautateiden henkilöliikenteen palve-      liikennöintisuunnitelma kattaa Jalasjärven lii-
3589: lu- ja toimintatavoitteiksi asetettu se, että       kennepaikan matkustustarpeen riittävän laajas-
3590: henkilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksen-     ti.
3591: mukaisena osana koko maan tarpeita palvele-             Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
3592: vasta pitkämatkaisesta joukkoliikennejärjestel-     tionrautateiden liikenteen järjestely on sopu-
3593: mästä sekä osana pääkaupunkiseudun lähilii-         soinnussa Valtionrautateille asetettujen palve-
3594: kennettä. Lähivuosien tavoitteena on rautatie-      lu- ja toimintatavoitteiden kanssa. Mikäli rau-
3595: liikenteen markkinaosuuden nostaminen jouk-         tatiematkustustarve osoittaisi selviä lisääntymi-
3596: koliikenteessä sekä liikenteen kannattavuuden       sen merkkejä, on junien pysähtymiseen mah-
3597: parantaminen. Näiden tavoitteiden mukaisesti        dollista palata uuden aikataulukauden myötä.
3598: Valtionrautateiden tulee voida itsenäisesti päät-   Asian edistäminen vaatii luonnollisesti Jalasjär-
3599: tää liikenteen aikataulu- ja seisakesuunnitelmis-   ven kunnan aktiivista yhteydenpitoa Valtion-
3600: ta. Kuljetus- ja palvelutoiminnan tulee liikelai-   rautateihin.
3601: 
3602:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1990
3603: 
3604:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3605:                                      1990 vp. -     KK n:o 270                                      3
3606: 
3607: 
3608: 
3609: 
3610:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3611: 
3612:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ra sig på företagsekonomiska principer, vilket
3613: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         innebär att Statsjärnvägarna bl.a. huvudsakli-
3614: nr 841 av den 3 maj 1990 tili vederbörande          gen finansierar sin verksamhet med den egna
3615: medlem av statsrådet översänt avskrift av           inkomstfinansieringen.
3616: följande av riksdagsman Jukka Vihriälä under-          Centrum av Jalasjärvi ligger 13 km från
3617: tecknade spörsmål nr 270:                           Jalasjärvi järnvägstrafikplats och är därigenom
3618:                                                     inte en av de orter som ligger invid banan.
3619:           Hur ämnar Regeringen trygga till-         Statsjärnvägarna utgör ett konkurrenskraftigt
3620:        gången på järnvägsservice när snälltå-       alternativ i fråga om trafiken mellan stora
3621:        gen inte längre kommer att stanna vid        bosättningscentra och detta just därför att man
3622:        Jalasjärvi trafikplats i och med att de      med tåg kommer från ett centrum tili ett annat.
3623:        nya järnvägstidtabellerna träder i kraft i      Jalasjärvi ligger vid riksväg 3, varför förbin-
3624:        slutet av maj?                               delserna dit är synnerligen goda med buss elier
3625:                                                     personbil. Detta märks också i järnvägens
3626:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        passagerarstatistik: på vardagarna har antalet
3627: samt anföra följande:                               passagerare varit 1-4 per tåg. Trafiken är
3628:                                                     koncentrerad tili veckosluten, då tåg 445 (fre-
3629:    Statsjärnvägarna är fr.o.m. ingången av 1990     dagar kl. 18.19) och tåg 448 (söndagar kl.
3630: ett sådant affärsverk som avses i den allmänna      19.18) betjänar Jalasjärvi. A andra sidan är det
3631: lagen om statens affärsverk (627 /87). Enligt       från Jalasjärvi inte mer än ca 35 km tili
3632: lagen om Statsjärnvägarna (747 /89) idkar           Seinäjoki och ungefår 50 km tili Parkano.
3633: Statsjärnvägarna verksamhet som avser järn-         Dessa orter har goda tågförbindelser tili södra
3634: vägstrafik och tillhandahåller annan service i      och norra Finland.
3635: samband med Statsjärnvägarnas transporter.             Statsjärnvägarna anser att den ovan nämnda
3636:    1 statsbudgeten för 1990 har som service- och    trafikeringsplanen tiliräckligt väl täcker resebe-
3637: verksamhetsmål för Statsjärnvägarnas person-        hovet tili och från Jalasjärvi trafikplats.
3638: trafik uppstälits att den skali utvecklas som en       Enligt trafikministeriets uppfattning harmo-
3639: ändamålsenlig del av det koliektivtrafiksystem      nierar Statsjärnvägarnas trafikarrangemang
3640: för långväga resor som betjänar hela landets        med de service- och verksamhetsmål som upp-
3641: behov samt som en del av huvudstadsregionens        stälits för Statsjärnvägarna. Om behovet av att
3642: närtrafik. Målet under de närmaste åren är att      resa med tåg skulie visa tydliga teeken på att
3643: höja järnvägstrafikens marknadsandel av kol-        öka, är det möjligt att tågen igen kan börja
3644: lektivtrafiken samt att förbättra trafikens lön-    stanna. Saken kan då ordnas i samband med
3645: samhet. lnom ramen för dessa mål bör Stats-         att tidtabelierna ändras nästa gång. För att
3646: järnvägarna självständigt kunna besluta om          ärendet skali avancera krävs det naturligtvis att
3647: planerna i fråga om tidtabelier och håliplatser.    Jalasjärvi kommun aktivt håller kontakt med
3648: Enligt den lagstiftning som gälier affärsverken     Statsjärnvägarna.
3649: skali transport- och serviceverksamheten base-
3650: 
3651:     Helsingfors den 28 maj 1990
3652: 
3653:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
3654:                                               1990 vp.
3655: 
3656: Kirjallinen kysymys n:o 271
3657: 
3658: 
3659: 
3660: 
3661:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Lapsivähennyksen huomioon ottamisesta
3662:                                       kunnallisverotuksessa
3663: 
3664: 
3665:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3666: 
3667:    Tuoreet tutkimukset osoittavat, että naisten     mk, mikä keventää verotusta ylimääräiset 205
3668: ja miesten väliset palkkaerot ovat 1980-luvulla     mk. Jos lapsia on kolme, perusvähennyksen
3669: jälleen kasvaneet. Naisten palkkojen jälkeen-       tuoma ylimääräinen veronkevennys on noin
3670: jääneisyyttä korostaa vielä se, että lapsista       600 mk. Kokonaisvuositulon alittaessa noin
3671: tehtävät verovähennykset merkitään viran puo-       50 000 markkaa perusvähennyksen tuoma hyö-
3672: lesta perheessä suurempituloiselle, joka tavalli-   ty on kaksilapsisessa perheessä n. 800 mk ja
3673: sesti on mies. Näin palkkaerot vain korostuvat      kolmilapsisessa perheessä n. 1 200 mk. Vasta
3674: käteenjäävää tuloa verrattaessa.                    kun verotettava tulo ennen lapsivähennyksen
3675:    Valtionverotuksen vähennysten tekeminen          tekemistä jää alle seuraavien tulorajojen:
3676: suurempituloisen tuloista on usein perheen              1 lapsi 16 917 mk
3677: kannalta edullisempaa. Koska kunnallisvero on       - 2 lasta 25 333 mk
3678: jakovero, vähennysten vaikutus on yleensä           - 3 lasta 33 750 mk jne.,
3679: samansuuruinen riippumatta siitä, kumpi puo-        kannattaa suurempituloisemman tehdä lapsivä-
3680: lisoista sen tekee. Kuitenkin perusvähennyksen      hennykset tai jakaa vähennykset puolisoiden
3681: ansiosta kunnallisverotuksen lapsivähennyksen       kesken.
3682: tekeminen pienempituloiselta on perheen kan-           Esimerkit osoittavat, että yleensä naisten ja
3683: nalta edullisempaa, milloin pienempituloisen        usein koko perheen kannalta on edullisempaa,
3684: verotettava tulo jää alle 51 000 markan.            että kunnallisverotuksen lapsivähennykset te-
3685:     Vähennysten vaikutusta voidaan kuvata ha-       kee perheen pienempituloinen. Sillä olisi tärkeä
3686:  vainnollisemmin esimerkein. Vuonna 1990 kun-       merkitys naisten käteenjäävän tulon lisääjänä.
3687:  nallisverotuksen lapsivähennys on 10 100              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3688: markkaa jokaista alaikäistä lasta kohti. Vähen-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3689:  nyksen verotusta keventävä vaikutus on keski-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3690:  määrin 10 100 mk x 20 p (kunnan veroäyri +         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3691:  sairausvakuutusmaksu 1,7 p + mahd. kansan-
3692:  eläkemaksu 1,55 p + mahd. kirkollisvero) =                   Aikooko Hallitus muuttaa kunnallis-
3693:  2 020 mk lasta kohti.                                     verotuksen lapsivähennyksen viran puo-
3694:     Jos toisen puolison vuositulo on 68 000 mk             lesta tapahtuvaa myöntämistä siten,
3695: ja hän vähentää tulonhankkimisvähennyksen                  että se tehdään pienempituloisen tulois-
3696:  (2 000 mk) sekä lisäksi kahdesta lapsesta lap-            ta aina silloin, kun sillä voidaan lisätä
3697:  sivähennyksen, yhteensä 20 200 mk, hänen                  pienempituloisen käteenjäävää tuloa
3698:  verotettava tulonsa jää 45 800 markkaan. Täl-             vaikuttamatta kielteisesti perheen koko-
3699:  löin hän saa lisäksi perusvähennyksenä 1 040              naisverotukseen?
3700: 
3701:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
3702: 
3703:           Marjatta Stenius-Kaukonen    Marja-Liisa Löyttyjärvi        Vappu Säilynoja
3704:           Raila Aho                    Anna-Liisa Jokinen             Lauha Männistö
3705:           Heli Astala                  Tina Mäkelä                    Annikki Koistinen
3706:           Anneli Taina                 Riitta Uosukainen              Lea Kärhä
3707:           Sirkka-Liisa Anttila         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Marja-Liisa Tykkyläinen
3708:           Elisabeth Rehn               Riitta Järvisalo-Kanerva       Liisa Jaakonsaari
3709: 
3710: 200070S
3711: 2                           1990 vp. -   KK n:o 271
3712: 
3713:     Arja Alho                 Sinikka H urskainen     Saara-Maria Paakkinen
3714:     Sinikka Mönkäre           Tarja Kautto            Riitta Myller
3715:     Tuula Paavilainen         Iiris Hacklin           Anneli Jäätteenmäki
3716:     Seija Karkinen            Sirpa Pietikäinen       Tuula Linnainmaa
3717:     Liisa Hilpelä             Pirjo Rusanen           Tytti Isohookana-Asunmaa
3718:     Riitta Saastamoinen       Riitta Kauppinen        Pirkko Ikonen
3719:     Kirsti Ala-Harja          Anna-Kaarina Louvo      Ritva Vastamäki
3720:     Marita Jurva              Tellervo Renko          Mirja Ryynänen
3721:     Virpa Puisto              Eeva Turunen            Päivi Varpasuo
3722:     Lea Mäkipää               Hannele Pokka           Kerttu Törnqvist
3723:     Marjatta Väänänen         Elsi Hetemäki-Olander   Ritva Laurila
3724:     Helena Pesola             Kaarina Dromberg        Riitta Jouppila
3725:     Pirjo-Riitta Antvuori     Eeva-Liisa Moilanen     Lea Savolainen
3726:                               Aino Pohjanoksa
3727:                                      1990 vp. -     KK n:o 271                                       3
3728: 
3729: 
3730:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3731: 
3732:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kapa yhdessä aikaisemman puolisonsa kanssa
3733: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vastaa yhteisten lasten elatuksesta. Tasa-arvoi-
3734: olette 4 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           sena pidettiin myös mahdollisuutta jakaa yh-
3735: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teisistä lapsista myönnettävät lapsivähennykset
3736: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       puolisoiden kesken.
3737: edustaja Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin            Kun verovelvolliselle suotiin oikeus valita
3738: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 271:      vähennyksen saaja, alettiin myös perhevero-
3739:                                                     tuksessa entistä laajemmin harrastaa vero-
3740:           Aikooko Hallitus muuttaa kunnallis-       suunnittelua erityisesti silloin, kun pienempitu-
3741:        verotuksen lapsivähennyksen viran puo-       loiselle puolisolle tarjoutui mahdollisuus vä-
3742:        lesta tapahtuvaa myöntämistä siten,          hennyksiä tietyllä tavalla kohdentaen päästä
3743:        että se tehdään pienempituloisen tulois-     perusvähennyksen vaikutusalueelle. Ratkaisu
3744:        ta aina silloin, kun sillä voidaan lisätä    on usein perheen kokonaistalouden kannalta
3745:        pienempituloisen käteenjäävää tuloa          edullinen, mutta jo varsin kaukana niistä
3746:        vaikuttamatta kielteisesti perheen koko-     tasa-arvoperusteista, joiden perusteella valin-
3747:        naisverotukseen?                             taoikeutta aikanaan vaadittiin. Verosuunnitte-
3748:                                                     lu lain suomissa rajoissa on toki sallittua,
3749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mutta tarkoituksenmukaista ei ole, että suun-
3750: vasti seuraavaa:                                    nittelu tehtäisiin viran puolesta verotuksen
3751:                                                     toimittamisen yhteydessä. Hallituksen käsityk-
3752:    Tulo- ja varallisuusverolain        (1240/88)    sen mukaan verohallinnon nykyisin resurssein
3753: 112 §:n mukaan eläkevakuutusmaksuvähennys,          ei ole edes mahdollista ryhtyä toimittamaan
3754: muusta kuin ansiotoimintaan liittyvästä vero-       koeverotuksia sen selville saamiseksi, kumman
3755: velvollisen omasta tai puolison velasta johtuva     puolison tuloista tehtynä lapsivähennys toisi
3756: korkovähennys, sairauskuluvähennys, lapsen-         suurimman hyödyn. Hyötynäkökohtien arvos-
3757: hoitovähennys ja lapsivähennys tehdään sen          telukaan ei olisi yksiselitteistä, joten puolisoita
3758: puolison tuloista, joka vähennystä on vaati-        olisi monissa tapauksissa ennen päätöksen
3759: nut. Jollei vähennystä voida tehdä sen mu-          tekemistä kuultava. Ratkaisun tekeminen vi-
3760: kaan kuin puolisot ovat sitä vaatineet, vähen-      ran puolesta saattaisi johtaa myös ennakkope-
3761: nys tehdään ensisijaisesti sen puolison tuloista,   rinnässä valitusta poikkeavaan ratkaisuun lo-
3762: jonka valtionverotuksen kokonaistulon määrä         pullisessa verotuksessa, mikä toisi uusia ongel-
3763: on suurempi. Lapsenhoitovähennystä tai lapsi-       mia jo pelkkään edullisuusvertailuun, koska
3764: vähennyksen kustakin lapsesta erikseen myön-        palautettaville ja kannossa maksettaville ve-
3765: nettävää määrää ei voida kuitenkaan jakaa           roille suoritetaan esimerkiksi kuluvalta vuodel-
3766: tehtäväksi molempien puolisoiden tuloista.          ta toimiteltavassa verotuksessa koron luonteis-
3767:    Kokonaisverouudistuksen yhteydessä on            ta korotusta. Kysymyksessä esitetty menettely
3768: tasa-arvopyrkimyksien vuoksi toteutettu eräitä      on lisäksi vielä hankalampi silloin, kun puoli-
3769: perhekohtaisia verovähennyksiä koskeva valin-       soilla on eri kunnissa veroteltavia tuloja.
3770: taoikeus puolisoiden kesken. Valintaoikeutta           Kokonaisverouudistuksen eräänä tavoitteena
3771: lasten elättämisen perusteella myönnettäville       on ollut verotuksen vähennysjärjestelmän sel-
3772: vähennyksille vaadittiin erityisesti sen vuoksi,    kiyttäminen. Kysymyksessä esitetty menettely
3773: että perheissä nykyisin on yhä useammin paitsi      ei ole näiden yksinkertaistamispyrkimysten mu-
3774: yhteisiä, myös ainoastaan toisen puolison lap-      kainen eikä sovellu verotuksen massamenette-
3775: sia, joiden elatukseen molemmat verotuksessa        lyluonteeseen. Ehdotetuna menettelyllä saavu-
3776: perheenä käsiteltävät puolisot eivät osallistu.     tettava hyöty ei olisi myöskään tarkoituksen-
3777: Tärkeänä pidettiin, että esimerkiksi lapsivähen-    mukaisessa suhteessa aiheuttamiinsa kustan-
3778:  nyksen voi tehdä myös pienempituloinen puo-        nuksiin.
3779: liso, jos hän uudessa perheessä yksin tai vaik-
3780: 
3781:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1990
3782: 
3783:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
3784: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 271
3785: 
3786: 
3787: 
3788: 
3789:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3790: 
3791:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vara viktigt att också t.ex. den av makarna som
3792: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          har lägre inkomster skall kunna göra barnav-
3793: av den 4 maj 1990 till vederbörande medlem av        drag, om han i den nya familjen ensam eller
3794: statsrådet översänt avskrift av följande av          t.ex. tillsammans med sin tidigare make svarar
3795: riksdagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen            för underhållet av gemensamma barn. Möjlig-
3796: m.fl. undertecknade spörsmål nr 271:                 heten att barnavdrag som beviljas för gemen-
3797:                                                      samma barn delas mellan makarna ansågs
3798:           Ämnar Regeringen ändra det bevil-          också vara jämställd.
3799:        jande av barnavdrag i kommunalbe-                Då den skattskyldige gavs rätten att välja
3800:        skattningen som görs på tjänstens väg-        vem som får avdraget, började man också i
3801:        nar så att avdraget alltid görs från den      större omfattning än tidigare idka skatteplane-
3802:        makes inkomster som har lägre inkom-          ring vid familjebeskattningen i synnerhet då det
3803:        ster då man därigenom kan öka net-            för den av makarna som har lägre inkomster
3804:        toinkomsten för den som har lägre             yppade sig en möjlighet att genom att utnyttja
3805:        inkomster utan att det inverkar negativt      avdragen på ett visst sätt komma i åtnjutande
3806:        på totalbeskattningen av familjen?            av grundavdraget. Lösningen är ofta gynnsam
3807:                                                      för familjens totala ekonomi men redan mycket
3808:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         långt från de jämställdhetsgrunder enligt vilka
3809: samt anföra följande:                                valrätt påyrkades i tiden. Skatteplanering är
3810:                                                      dock tillåten inom de gränser som lagen med-
3811:    Enligt 112 § lagen om skatt på inkomst och        ger, men det är inte ändamålsenligt att plane-
3812: förmögenhet (1240/88) görs pensionsförsäk-           ringen görs på tjänstens vägnar i samband med
3813: ringspremieavdrag, avdrag för ränta på den           beskattningen. Enligt vad regeringen anser är
3814: skattskyldiges eller makens skuld som hänför         det med skatteförvaltningens nuvarande resur-
3815: sig till något annat än förvärvsverksamhet,          ser inte ens möjligt att börja verkställa prov-
3816: sjukdomskostnadsavdrag,        barnavårdsavdrag      beskattningar för att utreda från viiken makes
3817: och barnavdrag på den makes inkomst som har          inkomster barnavdraget skall göras för att
3818: yrkat på avdraget. Om avdraget inte kan göras        största möjliga nytta skall uppnås. Bedömning-
3819: i den ordning som makarna har yrkat, görs            en av nyttosynpunkter är inte heller entydig
3820: avdraget i första hand från den makes inkom-         och därför bör makarna i många fall höras
3821: ster vars totalinkomst vid statsbeskattningen är     innan något beslut fattas. Att fatta beslut på
3822: större. Barnavårdsavdrag eller det belopp av         tjänstens vägnar kan också leda tili ett beslut
3823: barnavdraget som beviljas för varje barn sär-        vid den slutliga beskattningen som avviker från
3824: skilt kan dock inte delas så att det skall dras av   det som fattades vid förskottsbeskattningen,
3825: från båda makarnas inkomster.                        vilket för med sig nya problem redan vid en
3826:    I samband med totalskattereformen har på          lönsamhetsjämförelse, eftersom det på skatter
3827: grund av jämställdhetssträvanden genomförts          som skall återbäras eller betalas vid uppbörd
3828: valrätt mellan makar i fråga om vissa skat-          verkställs en ränteliknande höjning t.ex. vid
3829: teavdrag som gäller familjer. Valrätt för avdrag     den beskattning som skall verkställas för inne-
3830: som beviljas på basis av underhåll av barn           varande år. Det förfarande som anförs i spörs-
3831: påyrkades i synnerhet därför att det i familjer-     målet är dessutom ännu besvärligare om ma-
3832: na nuförtiden allt oftare utom de gemensamma         karna har inkomster som skall beskattas i olika
3833: barnen finns barn tili den ena maken, i vilkas       kommuner.
3834: underhåll inte båda makarna, som vid beskatt-           Ett mål för totalskattereformen har varit att
3835: ningen anses vara en familj, deltar. Det ansågs      göra avdragssystemet vid beskattningen klara-
3836:                                    1990 vp. -    KK n:o 271                                   5
3837: 
3838: re. Det förfarande som anförs i spörsmålet       inte heller i ändamålsenlig proportion tili de
3839: överensstämmer inte med dessa förenklings-       kostnader det förorsakar. Regeringen ämnar
3840: strävanden och lämpar sig inte för massförfa-    inte genomföra det förslag som anförs i spörs-
3841: randet vid beskattningen. Den nytta som skulle   målet.
3842: uppnås genom det föreslagna förfarandet står
3843: 
3844:     Helsingfors den 1 juni 1990
3845: 
3846:                                                                      Minister Ulla Puolanne
3847:                                                1990 vp.
3848: 
3849: Kirjallinen kysymys n:o 272
3850: 
3851: 
3852: 
3853: 
3854:                                   Ikonen ym.: Elintarvikkeiden koostumusta koskevan tietopankin
3855:                                       perustamisesta
3856: 
3857: 
3858:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3859: 
3860:    Ravinnon merkityksen selvittäminen on yhä            Suomessa on tuotettu järjestelmällisesti edus-
3861: keskeisempää kansanterveyden edistämiseen            tavaa tietoa suomalaisten elintarvikkeiden ra-
3862: tähtäävässä tutkimuksessa ja toimenpidesuun-         vintoainepitoisuuksista, myös viime aikoina
3863: nittelussa. Ravitsemustilan arvioimisen lähtö-       paljon keskustellusta sianmaksan A-vitamiini-
3864: kohtana käytetään tietoja väestöryhmien ja           pitoisuudesta. Suomalaisen elintarviketuotan-
3865: yksilöiden ruoankäytöstä ja ravintoaineiden          non ja ravitsemusneuvonnan perusteita ravis-
3866: saannista. Tiedot elintarvikkeiden ravintosisäl-     telleelta tilanteelta oltaisiin vältytty, jos elintar-
3867: löstä ovat käyneet välttämättömiksi yhä              vikkeiden koostumustieto olisi keskitetysti
3868: useammalla taholla näitä laskelmia varten.           koottu yhteen paikkaan, josta se olisi nopeasti
3869:    Toimiva elintarvikkeiden koostumustieto-          kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä.
3870: pankkijärjestelmä sisältäisi valvottua, jatkuvasti      Suomalaisen elintarvikkeiden koostumustie-
3871: ajan tasalla pidettävää tietoa Suomessa markki-      topankkijärjestelmän aikaansaamista on käsi-
3872: noilla olevien elintarvikkeiden ravintoainepitoi-    telty jo kahdessa sosiaali- ja terveysministeriön
3873: suuksista ja tarvittaessa myös niiden vierasaine-    asettamassa työryhmässä (Sosiaali- ja terveys-
3874: pitoisuuksista.       Elintarvikekoostumustietoa     ministeriön työryhmämuistiot 1986:20 ja
3875: tarvitsevat toiminnassaan valvontaviranomai-          1988:6). Molemmissa työryhmissä ja muistioista
3876: set, ravitsemus- ja lääketieteellinen tutkimus,      annetuissa lausunnoissa tietopankkijärjestelmä
3877: terveyden- ja sairaanhoidon sekä joukkoruokai-       nähtiin yksimielisesti erittäin tarpeellisena.
3878: lun sektorit, opetus-, valistus- ja neuvontatoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3879: mintaa harjoittavat sekä elintarviketeollisuus.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3880:    Koska tietojen tarvitsijoita on monia, on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3881: syntynyt erilaisia ja osaksi myös päällekkäisiä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3882: järjestelmiä tiedon kokoamiseen ja tallentami-
3883: seen. Tämä on aiheuttanut selvää resurssien
3884: päällekkäiskäyttöä. On myös olemassa suuri                     Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
3885: vaara siinä, että eri järjestelmiin kootut tiedot            asian vaatimiin toimenpiteisiin elintar-
3886: poikkeavat toisistaan ja niiden avulla laskettu-             vikkeiden koostumustietopankin perus-
3887: jen tulosten vertailtavuus heikentyy. Näin on                tamiseksi?
3888: ilmeisesti jo tapahtunutkin.
3889: 
3890:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
3891: 
3892:       Pirkko Ikonen                     Pekka Puska                         Riitta Kauppinen
3893:       Jorma Huuhtanen                   Pirjo-Riitta Antvuori               Ritva Vastamäki
3894:       Virpa Puisto                      Reijo Lindroos                      Kaarina Dromberg
3895:       Riitta Jouppila                   Tellervo Renko                      Vappu Säilynoja
3896:       Marjatta Stenius-Kaukonen         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa             Marjatta Väänänen
3897:       Mauri Pekkarinen                  Tytti Isohookana-Asunmaa            Jukka Vihriälä
3898:       Aapo Saari                        Annikki Koistinen                   Jorma Fred
3899:       Matti Väistö                      Toimi Kankaanniemi                  Tina Mäkelä
3900:       Lea Mäkipää                       Esko Jokiniemi                      Heikki Kokko
3901: 
3902: 
3903: 200070S
3904: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 272
3905: 
3906: 
3907: 
3908: 
3909:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3910:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saamista tarpeellisena ja sen sijoittamista kan-
3911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       santerveyslaitokseen tarkoituksenmukaisena.
3912: olette 4 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn              Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa
3913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        osoitettiin kansanterveyslaitokselle 100 000
3914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       markkaa tietopankin perustamista valmistele-
3915: edustaja Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-    viin tehtäviin. Tietopankin aikaansaamisen val-
3916: ta kysymyksestä n:o 272:                            mistelu kansanterveyslaitoksessa käynnistettiin
3917:                                                     vuonna 1989 saadulla määrärahalla. Sen raken-
3918:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti         tamista on jatkettu syövänehkäisytutkimukseen
3919:        asian vaatimiin toimenpiteisiin elintar-     saaduilla ulkopuolisilla projektirahoilla. Tällä
3920:        vikkeiden koostumustietopankin perus-        hetkellä on olemassa käyttökelpoinen tiedosto,
3921:        tamiseksi?                                   jonka luomiseen on käytetty kansanterveyslai-
3922:                                                     toksen ja yliopistojen tutkimustoiminnassa syn-
3923:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tynyttä tietoa.
3924: vasti seuraavaa:                                       Syövänehkäisyprojekti toteutetaan ulkopuo-
3925:                                                     lisella rahoituksella. Tämän vuoksi ei projektin
3926:    Elintarvikkeiden koostumustietopankkijär-        voimavaroja voida käyttää muuhun kuin tähän
3927: jestelmän aikaansaamista on selvitetty kahdes-      tutkimukseen eikä esimerkiksi ulkopuolisille
3928: sa sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa      suunnattuun palvelutoimintaan. Siten elintarvi-
3929: työryhmässä (työryhmämuistio 1986:20 ja             ketiedostoa ei voida saattaa yleiseen käyttöön.
3930:  1988:6). Molemmat työryhmät katsoivat tieto-       Kun lisäksi projekti päättyy, ei tiedoston yllä-
3931: pankin perustamisen erittäin tarpeelliseksi ja      pitämiseen ja käyttämiseen tällä pohjalla ole
3932: kiireelliseksi. Työryhmä esitti sopivimmaksi si-    enää mahdollisuuksia. Tämän vuoksi asia ote-
3933: joituspaikaksi kansanterveyslaitosta, vaikkakin     taan käsiteltäväksi valtion vuoden 1991 tulo- ja
3934: jälkimmäisessä työryhmässä jätettiin eriävä         menoarvion yhteydessä, jotta tietopankin toi-
3935: mielipide, jossa ehdotettiin sijoittamista Kan-     minta voidaan täydessä laajuudessaan aloittaa
3936: saneläkelaitokseen. Muistioista saaduissa lau-      vuonna 1991.
3937: sunnoissa pidettiin yleisesti tietopankin aikaan-
3938: 
3939:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1990
3940: 
3941:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
3942:                                      1990 vp. -     KK n:o 272                                     3
3943: 
3944: 
3945: 
3946: 
3947:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3948:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         åstadkomma en databank och att det är
3949: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ändamålsenligt att placera den i folkhälsoinsti-
3950: av den 4 maj 1990 tili vederbörande medlem av        tutet.
3951: statsrådet översänt avskrift av följande av             1 statsbudgeten för 1989 anvisades för folk-
3952: riksdagsman Ikonen m.fl. undertecknade spörs-        hälsoinstitutet JOO 000 mk för förberedande
3953: mål nr 272:                                          uppgifter i anslutning tili grundandet av en
3954:                                                      databank. Det förberedande arbetet för en
3955:           Har Regeringen för avsikt att med          databank påbörjades vid folkhälsoinstitutet
3956:        det snaraste vidta de åtgärder som            med anslaget för 1989. Byggandet av databan-
3957:        krävs för grundande av en databank för        ken har fortsatts med utomstående projektme-
3958:        livsmedels sammansättning?                    del, som erhållits för forskning för förebyggan-
3959:                                                      de av cancer. För närvarande finns ett använd-
3960:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         bart dataregister, som har uppgjorts med hjälp
3961: samt anföra följande:                                av information som erhållits vid folkhälsoinsti-
3962:                                                      tutets och universitetens forskningsverksamhet.
3963:    Två arbetsgrupper, tillsatta av social- och          Projektet för förebyggande av cancer skall
3964: hälsovårdsministeriet, har utrett möjligheterna      genomföras med utomstående finansiering. För
3965: att åstadkomma ett databankssystem för livs-         den skull kan projektresurserna inte användas
3966: medels sammansättning (arbetsgruppens PM             för annat än denna undersökning och inte t.ex.
3967: 1986:20 och 1988:6). Båda arbetsgrupperna            för serviceverksamhet som är riktad tili utom-
3968: ansåg att grundandet av en databank är syn-          stående. Därför kan livsmedelsregistret inte tas
3969: nerligen nödvändigt och brådskande. Den ena          i allmänt bruk. Då projektet dessutom snart
3970: arbetsgruppen föreslog att det lämpligaste stäl-     avslutas finns det inte längre några möjligheter
3971: let att placera systemet var folkhälsoinstitutet,    att upprätthålla och använda dataregistret. Av
3972: fastän det i den andra framfördes en reserva-        den orsaken tas ärendet upp tili behandling i
3973: tion, vari föreslogs en förläggning vid folkpen-     samband med statsbudgeten för 1991, för att
3974: sionsanstalten. 1 utlåtandena om promemorian         databankens verksamhet skall kunna inledas i
3975: ansågs allmänt att det är nödvändigt att             full utsträckning år 1991.
3976:     Helsingfors den 6 juni 1990
3977: 
3978:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
3979:                                               1990 vp.
3980: 
3981: Kirjallinen kysymys n:o 273
3982: 
3983: 
3984: 
3985: 
3986:                                  Jouppila ym.: Dosenttiopetuksen turvaamisesta maamme lääke-
3987:                                     tieteellisissä tiedekunnissa
3988: 
3989: 
3990:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3991: 
3992:    Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on      den hallintaan, mikä puoltaa dosenttien ja
3993: viimeisen vuoden aikana jouduttu supistamaan        muiden erityisasiantuntijoiden käyttöä opetuk-
3994: dosenttiopetusta määrärahojen niukkuuden ta-        sessa. Heidän palveluksestaan joudutaan nyt
3995: kia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketie-     osin luopumaan.
3996: teellisessä tiedekunnassa on tänä vuonna käy-          Kurssimuotoinen opiskelu on alusta loppuun
3997: tettävissä tunti- ja dosenttiopetukseen 27,5 %      asti tarkkaan ohjelmaitua ja sidottua. Nyt
3998: vähemmän varoja kuin vuonna 1989.                   antamatta jääneiden tärkeiden opetusten kor-
3999:    Eniten tilanteesta kärsii kliininen ryhmäope-    vaaminen on myöhemmin vaikeaa. Lääketie-
4000: tus: laitokset joutuvat joko vähentämään ope-       teellinen tiedekunta on ennen kaikkea akatee-
4001: tuskertoja tai nostamaan ryhmäkokoja ja kar-        minen ammattikoulu. Terveyskeskuksissa ja
4002: simaan ruotsinkielistä opetusta. Havainnointi,      sairaaloissa ei voida enää paikkailla puutteel-
4003: potilaan tutkiminen, kontaktin luominen poti-       lista ammattitaitoa: olisi arveluttavaa edes yrit-
4004: laaseen sekä erilaisten toimenpiteiden tekemi-      tää työskennellä perustaitoja taitamattomana
4005: nen on olennainen osa lääkärin ammattia.            lääkärinä. Viime kädessä tilanteesta kärsivät
4006: Juuri niitä taitoja opitaan ryhmäopetustilan-       eniten potilaat.
4007: teessa. Oppimisen edellytyksenä on riittävän           Maamme lääketieteen taso on tunnetusti
4008: pieni ryhmäkoko, korkeintaan kuusi henkeä.          ollut näihin saakka korkea kansainvälistenkin
4009: Myöskään potilaan kannalta ei suuri ryhmäko-        vertailujen valossa. Edellä olevan kehityksen
4010: ko ole suotavaa - käsitelläänhän usein arka-        jatkuessa tulevien lääkäreiden taso uhkaa hei-
4011: luonteisia asioita. Opetus olisi annettava opis-    ketä opetuksen heikkenemisen johdosta. Tähän
4012: kelijoiden äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi.   meillä ei liene varaa.
4013: Kaikesta edellä mainitusta joudutaan nyt tin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4014: kimään.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4015:    Myös luento-opetus kärsii määrärahasupis-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4016: tuksista. Lääketiede on erityisen nopeasti ke-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4017: hittyvä tieteenala, jossa tuoreimpia tutkimustu-
4018: loksia sovelletaan nopeasti käytäntöön. Tämän                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4019: ja pitkälle edenneen erikoistumisen vuoksi eivät           ryhtyä dosenttiopetuksen tason turvaa-
4020: yhden tai kahden henkilön tiedot ja kliininen              miseksi maamme lääketieteellisissä tie-
4021: kokemus voi riittää kaikkien uusimpien asioi-              dekunnissa?
4022: 
4023:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
4024: 
4025:           Riitta Jouppila              Ole Wasz-Höckert               Ritva Laurila
4026:           Claes Andersson              Pirjo-Riitta Antvuori          Jorma Huuhtanen
4027:           Kaarina Dromberg             Ritva Vastamäki                Pekka Puska
4028:           Riitta Kauppinen             Pirkko Ikonen                  Jukka Roos
4029:           Arto Lapiolahti              Virpa Puisto                   Sinikka Mönkäre
4030:           Reijo Lindroos               Osmo Soininvaara               Sakari Valli
4031:           Kirsti Ala-Harja             Heikki A. Ollila               Riitta Uosukainen
4032:           Anna-Kaarina Louvo           Aino Pohjanoksa                Lea Kärhä
4033:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Matti Hokkanen                 Kimmo Sasi
4034:           Pirjo Rusanen                Päivi Varpasuo                 Eino Siuruainen
4035: 
4036: 200070S
4037: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 273
4038: 
4039: 
4040: 
4041: 
4042:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4043:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtioneuvoston päätöksen (1986) mukaisesti
4044: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     korkeakoulujen työsuhde-, opetus- ja tutkimus-
4045: olette 4 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         sekä laitehankintamäärärahoja lisätään vuosina
4046: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      1988-1991 vuosittain 15 %. Tämän päätöksen
4047: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nojalla korkeakoulujen joustavasti kohdeunet-
4048: edustaja Riitta Jouppilan ym. näin kuuluvasta     tavan henkilökunnan määrärahaa on vuosina
4049: kirjallisesta kysymyksestä n:o 273:               1988-1990 lisätty n. 850 henkilön palkkauksia
4050:                                                   vastaavalla määrällä. Näitä määrärahoja kor-
4051:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     keakoulut voivat kohdentaa myös dosenttiope-
4052:        ryhtyä dosenttiopetuksen tason turvaa-     tukseen harkintansa mukaan.
4053:        miseksi maamme lääketieteellisissä tie-       Vuoden 1990 erityismenoarviossa koko kor-
4054:        dekunnissa?                                keakoululaitokselle on myönnetty yhteensä
4055:                                                   387 154 400 markkaa määräaikaisen henkilö-
4056:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kunnan palkkauksiin, johon sisältyvät tilapäi-
4057: taen seuraavaa:                                   sen (8 087 300 mk) ja työsuhteisen henkilö-
4058:                                                   kunnan (146 752 100 mk), luento-opetuksen
4059:    Korkeakoulujen tehtävänä on päättää niille     (169 158 800 mk), joka sisältää myös dosent-
4060: osoitettujen määrärahojen käytöstä ja niiden      tiopetuksen, sekä kausiapulaisten palkkaukset
4061: kohdentamisesta eri käyttötarkoituksiin. Kor-     (27 286 600 mk) ja palkkiot (35 869 600 mk).
4062: keakoulujen päätösvaltaa näissä kysymyksissä      Korkeakoulut voivat omilla päätöksillään
4063: on viime vuosien tulo- ja menoarvioissa jatku-    kohdentaa nämä määrärahat eri käyttötarkoi-
4064: vasti laajennettu. Vuoden 1990 tulo- ja me-       tuksiin oman arviointinsa mukaisesti, jolloin
4065: noarviossa on joustavuuden lisäämiseksi kor-      myös siirtoja eri määrärahojen välillä voidaan
4066: keakoulujen määräaikaisen henkilökunnan           tehdä tarvetta vastaavasti.
4067: palkkauksiin tarkoitetut määrärahat budjetoitu       Päätösvallan siirtyessä korkeakouluille on eri
4068: siten, että korkeakoulut voivat perus- ja sopi-   tieteenalojen opetuksen ja tutkimuksen turvaa-
4069: muspaikkaisten virkamiesten palkkauksia lu-       minen tasapuolisesti vastaisuudessakin ensi si-
4070: kuun ottamatta käyttää määrärahojen rajoissa      jassa korkeakoulun sisäinen asia.
4071: muita palkkausmäärärahoja joustavasti eri
4072: käyttötarkoituksiin.
4073:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1990
4074: 
4075:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
4076:                                    1990 vp. -     KK n:o 273                                    3
4077: 
4078: 
4079: 
4080: 
4081:                              Tili Riksdagens Herr Taiman
4082:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      den, undervisning och forskning samt appara-
4083: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse       tur ökas med 15% per år under åren 1988-
4084: av den 4 maj 1990 tili vederbörande mediem av     1991. Med stöd av detta besiut har det ansiag
4085: statsrådet översänt en avskrift av föijande av    som högskoiorna efter eget gottfinnande kan
4086: riksdagsman Riitta Jouppiia m.fl. underteckna-    aviöna personai med under åren 1988-1990
4087: de spörsmåi nr 273:                               höjts med ett beiopp som motsvarar lönerna
4088:                                                   för ca 850 personer. Dessa ansiag kan högsko-
4089:          Viika åtgärder ämnar Regeringen          iorna efter egen prövning även använda för
4090:        vidta för att trygga nivån på docentun-    docentundervisning.
4091:        dervisningen vid de medicinska fakulte-       1 speciaibudgeten 1990 har högskoieväsendet
4092:        terna i vårt iand?                         i sin heihet beviijats sammaniagt 387 154 400
4093:                                                   mark för aviöning av personai för viss tid. 1
4094:    Som svar på spörsmåiet anför jag vördsamt      denna summa ingår 8 087 300 mark för tillfällig
4095: föijande:                                         personai och 146 752 100 mark för personai i
4096:                                                   arbetsavtaisförhållande, 169 158 800 mark för
4097:    Det är högskoiornas uppgift att besiuta om     föreläsningar, i summa viiken ingår 27 286 600
4098: användningen av de anvisade ansiagen för          mark i iöner och 35 869 600 mark i arvoden för
4099: olika ändamål. Högskoiornas besiutanderätt i      docentundervisning och säsongbiträden. Hög-
4100: dessa frågor har fortiöpande utvidgats i stats-   skoiorna kan genom egna besiut inrikta dessa
4101: budgeterna under de senaste åren. 1 syfte att     ansiag för oiika ändamåi eniigt eget gottfinnan-
4102: öka smidigheten har ansiagen i statsbudgeten      de, varvid även överföringar mellan olika
4103: i990 för aviöning av personai budgeterats så      ansiag kan göras med hänsyn tili behovet.
4104: att högskoiorna kan använda de disponibia            1 och med att besiutsfattandet övergår tili
4105: iöneansiagen för oiika ändamåi, med undantag      högskoiorna är frågan om att även framdeles
4106: av iönerna för tjänstemän med grundiön och        rättvist trygga undervisningen och forskningen
4107: avtaisiön.                                        på oiika vetenskapsområden i första hand en
4108:    1 eniighet med statsrådets besiut 1986 skall   intern fråga för högskoiorna.
4109: högskoiornas ansiag för arbetsavtaisförhållan-
4110: 
4111:     Heisingfors den 5 juni 1990
4112: 
4113:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
4114:                                                1990 vp.
4115: 
4116: Kirjallinen kysymys n:o 274
4117: 
4118: 
4119: 
4120: 
4121:                                   Mönkäre ym.: Vankiloissa järjestettävän iltalukio-opetuksen
4122:                                       kustannusten korvaamisesta kunnille
4123: 
4124: 
4125:                              Ed usk un nan Herra Puhemiehelle
4126: 
4127:    Eräät kaupungit ovat tehneet sopimuksia           päivinä, eivät ole laskutusmielessä oppilaita.
4128: vankilaopetuksesta, kuten esimerkiksi Kerava         Vankilamiljöössä tällä on suuri merkitys (op-
4129: oman kaupunkinsa alueella sijaitsevan vankilan       pilas vaihtaa vankilaa, vapautuu, menettää
4130: ja Imatra naapurikunnassa sijaitsevan Kon-           opiskeluetuuden esim. huumeiden takia jne.).
4131: nunsuon vankilan kanssa opetuksen järjestämi-        Vankilaryhmät ovat pieniä, joten maksajia on
4132: sestä vangeille. Konnunsuon vankilassa Joutse-       suhteellisen vähän. Järjestelmän pahana epä-
4133: nossa opetuksesta huolehtii Imatran iltalukio.       kohtana on se, että oppilaiden intimiteettisuoja
4134: Imatran kaupunki on tehnyt päätöksen, että           katoaa. Vankilaopetusta aloitettaessa intimi-
4135: vankilaopetuksesta ei saa kunnalle koitua net··      teettisuoja katsottiin tärkeimmäksi asiaksi.
4136: tokustannuksia.                                      Edes kouluvirasto ei tiennyt oppilaiden nimiä.
4137:    Kaupunki saa iltalukio-opetuksen järjestämi-          Imatran iltalukion opettajat antavat opetusta
4138: sestä oppilasta kohden määritellyn normin            Konnunsuolla ja näin ollen iltalukion opetta-
4139: mukaan valtionosuutta. Iltalukiolain (478/83)        jilla on kaksi toimipaikkaa. Virkaehtosopimuk-
4140:  16 a §:n, sellaisena kuin se on 29 .l.J 988 anne-   sessa on määräykset niistä matkakustannuksis-
4141: tussa laissa (89/88), jos oppilas käy iltalukiota    ta, jotka iltalukion kotikunnan, eli tässä ta-
4142: muussa kuin siinä kunnassa, jossa hänellä oli        pauksessa Imatran, tulisi korvata opettajille.
4143: väestökirjalain (141 /69) mukainen kotipaikka            Nämä ylimääräiset opettajien matkakustan-
4144: lukukauden alussa, on oppilaan kotikunta vel-        nukset ovat noin 30 000 markkaa vuodessa
4145: vollinen suorittamaan iltalukion ylläpitäjäkun-      (edestakainen matka on 63 kilometriä). Jos
4146: nalle iltalukiossa olevasta oppilaasta aiheutu-      vankila ja koulu olisivat samalla paikkakunnal-
4147: van osuuden iltalukion valtionosuuteen oikeut-       la, tätä ongelmaa ei olisi. Vankeinhoitolaitos
4148: tavista käyttökustannuksista, joista on vähen-       olisi valmis maksamaan matkat, jos saisi luvan,
4149: netty peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston       ja ilmeisesti rahaakin tähän olisi. Kotikunnat
4150: valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain      ovat esimerkiksi Konnunsuon kokemusten pe-
4151: (1112/78) mukaan määräytyvät valtionosuudet          rusteella olleet haluttomia maksamaan vankien
4152: ja -avustukset sekä iltalukion saarnat muut          kustannuksia silmälaseista ja hammashuollos-
4153: tulot.                                               takin.
4154:    Näiden säännösten mukaan Imatran kau-                Vankilassa tapahtuva opetus on koettu erit-
4155: pungilla olisi oikeus periä vankilaopetuksessa       täin tärkeäksi. Vankeinhoitoviranomaiset pitä-
4156:  olevan lukion iltalinjan oppilaan kotikunnalta      vät sitä hyvin tärkeänä vankeinhoidossa. Ilmei-
4157:  se osuus kustannuksista, joka jäisi muutoin         sesti paras käytäntö olisi, että valtionosuuden
4158:  Imatran kaupungin katettavaksi.                     jälkeen kuntien kustaunettavaksi jäävän osuu-
4159:    Käytännössä iltalukiokunnalle jää nettokus-       den maksaisi vankeinhoitolaitos. Ilmeisesti tä-
4160: tannuksia tässä järjestelyssä. Valtionosuus on       hän olisi myös halukkuutta vankeinhoitolaitok-
4161: noin 2/3 menoista ja kotikunnille jää noin 1/3       sessa. Tämän takia iltalukiolakiin tulisi lisätä
4162: vankien iltalukio-opetuksesta. Ongelmina on          erillinen pykälä, jossa määriteltäisiin, että ne
4163: mainittu, että kaikilla oppilailla (esimerkiksi      muut kustannukset, jotka 16 a §:ssä jäävät kun-
4164:  Ruotsissa asuvat) ei ole kotikuntaa, eikä mak-      tien kustaunettavaksi valtionosuuden jälkeen,
4165:  suja täten saada perityksi. Edelleen opiskelijat    maksaisi vankeinhoitolaitos.
4166:  rekisteröidään 20.11. ja 1.3.; ne opiskelijat,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4167: jotka eivät ole koulun kirjoilla edellä olevina      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4168: 200070S
4169: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 274
4170: 
4171: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen            misestä aiheutuneiden kustannusten
4172: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             korvaamiseksi täysimääräisesti oppilai-
4173:                                                         tosten ylläpitäjäkunnille esimerkiksi
4174:          Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-           vankeinhoitolaitoksen määrärahoista?
4175:        koo ryhtyä vankilaopetuksen järjestä-
4176: 
4177:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
4178: 
4179:         Sinikka Mönkäre             Riitta Uosukainen             Markku Pohjola
4180:         Antti Kalliomäki            Antero Kekkonen               Jorma Rantanen
4181:         Arto Lapiolahti             Kai Kalima                    Liisa Jaakonsaari
4182:         Timo Roos                   Sakari Knuuttila              Raimo Vuoristo
4183:         Kerttu Törnqvist            Reijo Lindroos                Virpa Puisto
4184:         Aimo Ajo                    Matti Saarinen                Tarja Kautto
4185:                                       1990 vp. -      KK n:o 274                                       3
4186: 
4187: 
4188: 
4189: 
4190:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4191: 
4192:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         oikeus maksuttomaan kouluateriaan. ellei oi-
4193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keutta siihen ole muulla perusteella. Kouluhal-
4194: olette 2 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             litus voi kuitenkin erityisestä syystä antaa
4195: kitjeenne n:o 851 ohella toimittanut valtioneu-       luvan periä oppilasmaksuja.
4196: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Ennen näiden muutosten voimaantuloa oli
4197: kansanedustaja Mönkäreen ym. näin kuuluvas-           vankilassa opetusta järjestä villä iltalukioilla ja
4198: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 274:                lukion iltalinjoilla mahdollisuus periä valtion-
4199:                                                       osuuden ylittävät kustannukset lukukausimak-
4200:          Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-         suina, jotka vankila suoritti. Muutosten jälkeen
4201:        koo ryhtyä vankilaopetuksen järjestä-          vankilalla ei ole perusteita suorittaa oppilaitok-
4202:        misestä aiheutuneiden kustannusten             sen ylläpitäjälle opetuksen järjestämisestä ai-
4203:        korvaamiseksi täysimääräisesti oppilai-        heutuvia kustannuksia tai osaa niistä. Lupaa
4204:        tosten ylläpitäjäkunnille esimerkiksi          periä vankilaopetuksen osalta oppilasmaksuja
4205:        vankeinhoitolaitoksen määrärahoista?           ei ole myönnetty sitä pyytäneelle lukion iltalin-
4206:                                                       jan ylläpitäjälle.
4207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Iltalukioiden ja lukion iltalinjojen kustannus-
4208: vasti seuraavaa:                                      ten suorittamista koskeviin säädöksiin ei ole
4209:                                                       sisällytetty erityismääräyksiä vankilassa järjes-
4210:    Valtioneuvosto on iltalukiolain 24 §:n nojalla     tettävän opetuksen osalta. Ongelmia on synty-
4211: myöntänyt luvan seitsemälle iltalukion tai lu-        nyt, koska valtionosuuden määräytymisessä ei
4212: kion iltalinjan ylläpitäjälle järjestää iltalukio-    ole voitu riittävästi ottaa huomioon vankila-
4213: laissa tarkoitettua opetusta vankilassa. Ko.          opetuksen olosuhteita mm. eräisiin käyttökus-
4214: oppilaitokset järjestävät opetusta Helsingin,         tannuksiin suoritettavan valtionosuuden perus-
4215: Riihimäen ja Konnunsuon keskusvankiloissa,            tana olevan oppilasmäärän laskentatavassa.
4216: Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilassa, Ke-         Samalla on kuitenkin huomattava, että vaikka
4217: ravan nuorisovankilassa ja Oulun lääninvanki-         opettajien matkoista aiheutuu kustannuksia,
4218: lassa. Turun keskusvankilassa aloitettaneen ko.       toisaalta eräitä sellaisia menoja ei aiheudu,
4219: opetus syyslukukauden 1990 alusta (lupa on            jotka sisältyvät valtioneuvoston oppilasta koh-
4220: ollut voimassa jo lukuvuonna 1989-90).                den vahvistamaan, valtionosuuteen oikeutta-
4221:    Iltalukioiden ja lukion iltalinjojen järjestä-     vien käyttömenojen laskennalliseen määrään.
4222: mällä opetuksella on ollut hyvin tärkeä merki-        Mm. maksuton kouluateria ei koske oppilaina
4223: tys aikuisopetusta tarvitsevien vankien perus-        olevia vankeja, koska vankila huolehtii heidän
4224: koulu- ja lukio-opintojen kannalta. Säännölli-        aterioistaan.
4225: nen opetus on vaikuttanut myönteisesti opiske-           Oikeusministeriön käsityksen mukaan yhteis-
4226: luhaluun ja opintomenestykseen. Vangeille jär-        kunnan opetuksesta vastaavien viranomaisten
4227: jestettävän opetuksen vastaavuuteen vankilan          ja oppilaitosten tulee normaalisuusperiaatteen
4228: ulkopuolella annettavan opetuksen kanssa              mukaan vastata myös vankien koulutuksesta.
4229: päästään parhaiten, kun opetus järjestetään           Se, että koulun oppilaana on vanki tai että
4230: vankilassakin oppilaitoksen toimesta.                 opetus käytännössä järjestetään vankilassa, ei
4231:    Iltalukiolaista on 1.8.1989 lukien kumottu         saa myöskään vaikuttaa kotikunnan velvolli-
4232: lukukausimaksua koskeva säännös. Samalla on           suuteen vastata oppilaasta aiheutuvista kustan-
4233: lisätty säännös kotikunnan maksuosuudesta,            nuksista. Vankien intimiteettisuoja ei vaaran-
4234: joka on tullut voimaan 1.8.1988 (89/88). Lakia        nu, mikäli oppilaitoksen ylläpitäjä ei kotikuntia
4235: lukion oppilaiden opintososiaalisista eduista on      laskuttaessaan erottele oppilaitaan sen perus-
4236: muutettu (90/88) ja asetuksella (578/89) säädet-      teella, missä koulun opetuspisteessä he ovat
4237: ty siten, että myös iltalukion ja lukion iltalinjan   saaneet opetusta. Ongelmia saattaa syntyä, jos
4238: opetus on oppilaalle maksutonta ja hänellä on         kotikunnalta perittävät kustannukset vankilas-
4239: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 274
4240: 
4241: sa opiskelevan osalta poikkeavat muista oppi-       opetuksesta muista oppilaista aiheutuviin kus-
4242: laista perityistä kotikunnan maksuosuuksista.       tannuksiin verrattuna ja voidaanko kustannus-
4243:    Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että van-       järjestelmä nykyisten säädösten puitteissa ke-
4244: kien koulutuksen järjestäminen yhteistyössä         hittää sellaiseksi, ettei ylimääräisiä kustannuk-
4245: kuntien kanssa tapahtuu sellaisten selkeiden        sia aiheudu. Erityisesti on tarkoituksena selvit-
4246: periaatteiden mukaisesti. joista sekä valtion       tää, voidaanko ongelmat poistaa siten, että
4247: että kuntien edustajat voivat olla yksimielisiä.    valtionosuuden määräytymistä koskevien sää-
4248: Oikeusministeriöllä on tarkoitus välittömästi       dösten soveltamisessa vankilaopetuksen osalta
4249: yhteistyössä kouluhallituksen kanssa selvittää,     otettaisiin nykyistä paremmin huomioon van-
4250: mitä ylimääräisiä kustannuksia iltalukion tai       kilaopetuksen todelliset oppilasmäärät, tai si-
4251: lukion iltalinjan ylläpitäjälle aiheutuu Vankila-   ten, että vankila suorittaisi oppilasmaksuja.
4252:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1990
4253: 
4254:                                                                   Oikeusministeri Tarja Halonen
4255:                                       1990 vp. -     KK n:o 274                                       5
4256: 
4257: 
4258: 
4259: 
4260:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4261:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ändrats (90/88) och i förordning (578/89) har
4262: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          det stadgats att undervisningen även vid kvälls-
4263: nr 851 av den 2 maj 1990 tili vederbörande           gymnasier och gymnasiernas kvällslinjer är
4264: medlem av statsrådet översänt avskrift av            avgiftsfri för eleverna och att de har rätt tili en
4265: följande av riksdagsledamot Mönkäre m.fl.            avgiftsfri skolmåltid, om rätten tili den inte
4266: undertecknade spörsmål nr 274:                       finns på annan grund. Skolstyrelsen kan likväl
4267:                                                      av särskilt skäl ge tillstånd att uppbära elevav-
4268:           Vilka brådskande åtgärder ämnar            gifter.
4269:        Regeringen vidta för att åt kommuner              lnnan dessa ändringar trädde i kraft hade de
4270:        som upprätthåller läroinrättningar tili       kvällsgymnasier och gymnasiers kvällslinjer
4271:        fullt belopp tili exempel ur fångvårdsvä-     som i ett fängelse anordnade undervisning
4272:        sendets medel ersätta de kostnader som        möjlighet att uppbära de kostnader som över-
4273:        förorsakas av fängelseundervisningen?         steg statsandelen i form av terminsavgifter,
4274:                                                      vilka fängelset betalade. Efter ändringarna fö-
4275:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         religger det ingen grund för ett fängelse att åt
4276: följande:                                            upprätthållaren av en läroinrättning helt eller
4277:                                                      delvis erlägga de kostnader som förorsakas av
4278:    Statsrådet har med stöd av 24 § lagen om          anordnandet av undervisning. Åt upprätthålla-
4279: kvällsgymnasier beviljat tillstånd åt sju upprätt-   ren av ett gymnasiums kvällslinje som ansökte
4280: hållare av kvällsgymnasium eller kvällslinje vid     om tillstånd att för fängelseundervisningens del
4281: gymnasium att anordna i lagen om kvällsgym-          uppbära elevavgifter beviljades detta tillstånd
4282: nasier avsedd undervisning i fängelse. lfråga-       inte.
4283: varande läroinrättningar anordnar undervis-              1 de stadganden som gäller erläggande av
4284: ning vid centralfångelserna i Helsingfors, Rii-      kvällsgymnasiers och gymnasiers kvällslinjers
4285: himäki och Konnunsuo, vid Tavastehus cen-            kostnader ingår inga specialstadganden beträf-
4286: tral- och länsfängelse, vid ungdomsfängelset i       fande undervisning som anordnas i fängelse.
4287: Kervo och vid länsfängelset i Uleåborg. Vid          Det har uppstått problem på grund av att man
4288: centralfängelset i Åbo torde ifrågavarande un-       i bestämmandet av statsandelar inte i tillräck-
4289: dervisning påbörjas från och med höstterminen        ligt hög grad har kunnat beakta fängelseunder-
4290: 1990 (tillståndet har varit i kraft redan under      visningens förhållanden bl.a. beträffande sättet
4291: läsåret 1989-1990).                                  att beräkna elevantalet som ligger till grund för
4292:    Den undervisning som anordnats av kvälls-         statsandelen för vissa driftskostnader. Samti-
4293: gymnasier och gymnasiernas kvällslinjer har          digt bör man likväl beakta att trots att lärarnas
4294: haft en mycket stor betydelse med tanke på           resor föranleder kostnader uppstår å andra
4295: grundskole- och gymnasiestudierna för de fång-       sidan inte vissa sådana kostnader som hänförs
4296: ar som behöver vuxenundervisning. Den regel-         tili de till statsandel berättigande drifts-
4297: bundna undervisningen har haft en positiv            kostnadernas beräknade belopp, vilka statsrå-
4298: inverkan på studieviljan och studieframgångar-       det fastställer per elev. Bl.a. gäller stadgandet
4299: na. Den undervisning som ges åt fångar kan           om avgiftsfri skolmåltid inte då eleverna är
4300: bäst fås att motsvara den undervisning som ges       fångar, eftersom fängelset sörjer för deras
4301: utanför fängelset på så sätt att läroinrättning-     måltider.
4302: en också i fängelset anordnar undervisningen.            Enligt justitieministeriets uppfattning bör de
4303:    Stadgandet om terminsavgift i lagen om            myndigheter och läroinrättningar som svarar
4304: kvällsgymnasier upphävdes från och med               för undervisningen i samhället också svara för
4305:  1.8.1989. Samtidigt fogades tili lagen ett stad-    fångarnas utbildning i enlighet med normalise-
4306: gande om hemkommuns betalningsandel, som             ringsprincipen. Det faktum att skoleleven är en
4307: trädde i kraft 1.8.1988 (89 /88). Lagen om           fånge eller att undervisningen i praktiken ord-
4308: studiesociala förmåner för gymnasieelever har        nas i ett fängelse får inte heller inverka på
4309: 6                                     1990 vp. -      KK n:o 274
4310: 
4311: hemkommunens skyldighet att stå för de kost-          har för avsikt att omedelbart i samarbete med
4312: nader som eleverna förorsakar. Fångarnas in-          skolstyrelsen utreda vilka extra kostnader upp-
4313: timitetsskydd äventyras inte om läroinrättning-       rätthållaren av ett kvällsgymnasium eller ett
4314: ens upprätthållare vid debiteringen av hem-           gymnasiums kvällslinje förorsakas av fängel-
4315: kommunerna inte gör skillnad på sina elever på        seundervisningen jämfört med de kostnader
4316: den grund i viiken av skolans undervisningsen-        som förorsakas av övriga elever samt huruvida
4317: heter de har fått undervisning. Problem kan           kostnadssystemet inom ramen för nugällande
4318: uppstå om de av hemkommunerna debiterade              stadganden kan utvecklas så att extra kostna-
4319: kostnaderna beträffande dem som studerar i ett        der inte uppstår. Speciellt har man för avsikt
4320: fängelse avviker från de betalningsandelar som        att utreda om problemen kan avhjälpas på så
4321: i fråga om övriga elever debiteras av hemkom-         sätt att man vid tillämpningen av stadgandena
4322: munen.                                                om fastställande av statsandelar beträffande
4323:    Justitieministeriet anser det viktigt att anord-   fängelseundervisningen i större utsträckning än
4324: nandet av fångarnas utbildning i samarbete            för tillfcillet kunde beakta det verkliga elevan-
4325: med kommunerna sker enligt klara principer,           talet i fängelseundervisningen eller på så sätt
4326: om vilka såväl statens som kommunernas                att fängelset skulle erlägga elevavgifter.
4327: företrädare kan vara eniga. Justitieministeriet
4328:      Helsingfors den 30 maj 1990
4329: 
4330:                                                                     Justitieminister Tmja Halonen
4331:                                                 1990 vp.
4332: 
4333: Kirjallinen kysymys n:o 275
4334: 
4335: 
4336: 
4337: 
4338:                                    Junnila: Pariisin rauhansopimuksessa puolustusvoimille asetettu-
4339:                                        jen rajoitusten poistamisesta
4340: 
4341: 
4342:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4343: 
4344:    Pariisissa helmikuun 10 päivänä 1947 Suo-          että nämä määräykset voidaan "kokonaan tai
4345: men sekä "Liittoutuneiden ja Liittyneiden Val-        osaksi" muuttaa joko Liittoutuneiden ja Liit-
4346: tojen" välillä solmitun rauhansopimuksen Ill          tyneiden Valtojen sekä Suomen välisellä sopi-
4347: osassa, lähinnä sen 13. ja 17. artikloissa, on        muksella "tai, sen jälkeen kun Suomi on tullut
4348: Suomen puolustusvoimille määrätty sekä nii-           Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, turval-
4349: den miesvahvuutta että aseistusta koskevia            lisuusneuvoston ja Suomen välisellä sopimuk-
4350: rajoituksia. Silloisissa oloissa ne saattoivat olla   sella".
4351: ymmärrettäviä, mutta tuskin Euroopan nykyi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4352: sissä, niistä ajoista suuresti muuttuneissa olo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4353: suhteissa. Nuo rajoitukset ovat kuitenkin yhä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4354: edelleen voimassa, yli neljä vuosikymmentä            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4355: Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittamisen
4356: jälkeen.
4357:    Ne haittaavat eräissä suhteissa Suomen puo-                  Onko Hallitus sitä mieltä, että aika
4358: lustuslaitoksen kehittämistä, mutta ne merkit-               on kypsynyt Pariisin rauhansopimuksen
4359: sevät myös siksi ilmeistä Suomen täysivaltai-                Suomen puolustusvoimille asettamista
4360: suuden rajoitusta, että myös tästä syystä ase-               rajoituksista vapautumiselle, ja jos on.
4361: mansa itsenäisenä eurooppalaisena valtiona                      aikooko Hallitus käynnistää neuvot-
4362: kaikin tavoin vakiinnuttaneen maan olisi syytä               te! uprosessin, joka on tarpeen noiden
4363: pyrkiä niistä vapautumaan. On aihetta todeta.                rajoitusten poistamiseksi ja samalla
4364: että jo Pariisin rauhansopimuksessa itsessään-               Suomen valtion täysivaltaisuuden pa-
4365: kin, sen 22. artiklassa, pidetään mahdollisena,              lauttamiseksi myös tässä kohden?
4366: 
4367:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
4368: 
4369:                                              Tuure Junnila
4370: 
4371: 
4372: 
4373: 
4374: 200070S
4375: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 275
4376: 
4377: 
4378: 
4379: 
4380:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4381: 
4382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Rauhansopimuksen III osaan sisältyvät soti-
4383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     laalliset määräykset eivät yleisesti ottaen ole
4384: olette 8 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         asettaneet esteitä puolustusvoimiemme kehittä-
4385: kirjeenne n:o 869 ohella toimittanut valtioneu-   miselle.
4386: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Milloin siihen on ollut aihetta, olemme pää-
4387: kansanedustaja Junnilan näin kuuluvasta kir-      sopimusvaltioiden kanssa sopineet sopimus-
4388: jallisesta kysymyksestä n:o 275:                  määräysten tarkoituksenmukaisesta tulkinnas-
4389:           Onko Hallitus sitä mieltä, että aika    ta.
4390:        on kypsynyt Pariisin rauhansopimuksen         Viimeaikainen kansainvälinen kehitys tukee
4391:        Suomen puolustusvoimille asettamista       käsitystä, että näin voidaan jatkossakin mene-
4392:        rajoituksista vapautumiselle, ja jos on,   tellä ja siten turvata edellytykset puolustusvoi-
4393:           aikooko Hallitus käynnistää neuvot-     mien kehittämiselle.
4394:        teluprosessin, joka on tarpeen noiden         Hallitus seuraa jatkossakin tarkoin kansain-
4395:        rajoitusten poistamiseksi ja samalla       välistä, erityisesti Euroopan turvallisuuteen liit-
4396:        Suomen valtion täysivaltaisuuden pa-       tyvää kehitystä ja harkitsee asemamme ja
4397:        lauttamiseksi myös tässä kohden?           etujemme vaatimiJ. toimenpiteitä.
4398:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4399: vasti seuraavaa:
4400: 
4401:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1990
4402: 
4403:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
4404:                                      1990 vp. -     KK n:o 275                                     3
4405: 
4406: 
4407: 
4408: 
4409:                               Tili Riksdagcns Herr Talman
4410: 
4411:    I dct syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           De militära bestämmelserna i fredsfördragets
4412: angcr har Ni, Herr Talman, med Er skrivelsc         III avdelning har i generellt hänseende inte
4413: nr 869 av dcn 8 maj 1990 tili vederbörande          uppställt bcgränsningar för utvecklandet av vår
4414: medlem av statsrådct översänt avskrift av           försvarsmakt.
4415: följande av riksdagsman Junnila undertecknade          När dct funnits anledning därtill har vi med
4416: spörsmål nr 275:                                    dc centrala fördragsslutande staterna kommit
4417:                                                     överens om en ändamålsenlig tolkning av
4418:           Anser Rcgeringen att tiden är mogen
4419:                                                     bestämmelserna i fördraget.
4420:        för en liberalisering av de begränsningar
4421:                                                        Den senaste tidens intcrnationella utveckling
4422:        som fredsfördraget i Paris uppställer
4423:        med avseendc på försvarsmakten i Fin-        stöder uppfattningen att detta förfarande kan
4424:                                                     tillämpas också i fortsättningen och att förut-
4425:        land, och om så är fallet,
4426:           ämnar Regeringen inleda den för-          sättningarna för utvecklandct av försvarsmak-
4427:                                                     ten kan tryggas på detta sätt.
4428:        handlingsprocess som behövs för att
4429:                                                        Också i fortsättningcn följer regeringen noga
4430:        avskaffa dessa bcgränsningar och sam-
4431:                                                     den intcrnationella utvecklingen, i synnerhet
4432:        tidigt återställa finska statens suveräni-
4433:                                                     vad gäller säkerheten i Europa, och överväger
4434:        tet också i detta hänseende?
4435:                                                     åtgärder som vår ställning och våra intressen
4436:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kräver.
4437: samt anföra följande:
4438:     Helsingfors den 28 maj 1990
4439: 
4440:                                                                    Utrikesminister Pertti Paasio
4441: 1
4442: 1
4443: 1
4444:     1
4445:     1
4446:     1
4447:         1
4448:         1
4449:         1
4450:             1
4451:             1
4452:             1
4453:                 1
4454:                 1
4455:                 1
4456:                     1
4457:                     1
4458:                     1
4459:                         1
4460:                         1
4461:                         1
4462:                             1
4463:                             1
4464:                                                   1990 vp.
4465: 
4466: Kirjallinen kysymys n:o 276
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471:                                     Pulliainen: Suuritehoisien moottoriveneiden nopeuksien rajoitta-
4472:                                         misesta
4473: 
4474: 
4475:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4476: 
4477:    Veneilykausi alkoi tänä vuonna tavallista           vitään vain säätämällä tekninen maksimino-
4478: aikaisemmin. Rannoilta ja venekaupoista saa-           peus veneille, joita käytetään vapaa-ajan toi-
4479: dut tiedot viittaavat siihen, että monilla vesi-       minnoissa. Sellainen voisi olla esim. 15 solmua
4480: alueilla on alkamassa todellinen muskelivenei-         tunnissa. Tällä vauhdilla ehtii hyvin mökille ja
4481: lykausi. Firmojen varoilla on hankittu nopea-          takaisin. Samalla palautetaan kohtuullinen
4482: kulkuisia, ns. muskeliveneitä. Niillä ajelu tu-        määrä luonnonrauhaa. Kansa toivoo, että sää-
4483: hoaa vesillä liikkumisen perimmäisen tarkoi-           dös tästä saataisiin pian voimaan.
4484: tuksen, luonnosta nauttimisen.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4485:    Muskeliveneillä liikkuvat aiheuttavat myös          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4486: monenlaista suoranaista vahinkoa ympäristöl-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4487: leen ja veneilijöille itselleen. Suurilla nopeuksil-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4488: la ajettaessa kohoaa törmäysriski ja saatetaan
4489: voimakkaalla laineiden synnyttämisellä soutu-
4490: veneillä liikkuvat hengenvaaraan. Samat seikat                    Aikooko Hallitus pikaisesti t01m1a
4491: tuhoavat suuren määrän vesilintujen poikasia.                  niin, että ns. muskeliveneily lopetetaan
4492: Muskeliveneillä ajelun riskiä lisää vielä siihen               esimerkiksi niin, että vapaa-ajan käy-
4493: usein liittyvä alkoholinkäyttö.                                tössä oleville veneille säädetään tekni-
4494:    Muskeliveneet aiheuttavat suoranaista pel-                  seksi maksiminopeudeksi 15 solmua
4495: koa rannikkovesillä liikkuvissa. Tilanteesta se!-              tunnissa?
4496:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
4497: 
4498:                                             Erkki Pulliainen
4499: 
4500: 
4501: 
4502: 
4503: 200070S
4504: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 276
4505: 
4506: 
4507: 
4508: 
4509:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4510: 
4511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Niin sanotut muskeliveneet muodostavat po-
4512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tentiaalisen vaaratekijän, mikäli veneen kuljet-
4513: olette 9 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            taja ei hallitse nopeaa venettään ja käyttää
4514: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         joko ympäristöön tai tilanteeseen soveltuma-
4515: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tonta nopeutta. Näitä haittoja on säännelty
4516: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä       veneliikennelakiin vuonna 1977 tehdyillä muu-
4517: n:o 276:                                             toksilla. Moottoriveneiden suuresta nopeudesta
4518:                                                      aiheutuvia haittoja voidaan lain muutoksella
4519:            Aikooko Hallitus pikaisesti totmm         vähentää antamalla lääninhallituksen päätös.
4520:         niin, että ns. muskeliveneily lopetetaan     Tämä päätös voi kuitenkin olla ainoastaan
4521:         esimerkiksi niin, että vapaa-ajan käy-       määrättyä, tarkoin rajattua aluetta koskeva.
4522:         tössä oleville veneille säädetään tekni-     Lain nojalla ei ole mahdollista antaa seutukoh-
4523:         seksi maksiminopeudeksi 15 solmua            taisia tai koko maata koskevia nopeusrajoituk-
4524:         tunnissa?                                    sia.
4525:                                                         Veneliikenteen turvallisuuden parantamiseen
4526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tähtääviä säännöksiä valmistellaan parhaillaan
4527: vasti seuraavaa:                                     merenkulkuhallituksessa ja sen yhteydessä toi-
4528:                                                      mivassa veneilyasiain neuvottelukunnassa. Sa-
4529:    Veneilyonnettomuuksia on tutkittu sJsa-           moin ympäristöministeriössä on valmisteltu ve-
4530: asiainministeriön, merenkulkuhallituksen ja          neilyyn liittyviä ympäristönsuojelusäännöksiä.
4531: lääkintöhallituksen toimesta vuodesta 1986 läh-      Eräänä vaihtoehtona on ollut esillä erillisen
4532: tien. Tutkimusalueena on koko maa ja tutki-          vesiliikennelain säätäminen. Ajankohtaisia ve-
4533: muksiin otetaan mukaan kaikki sellaiset onnet-       neilyturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on kä-
4534: tomuudet, joissa vähintään yksi huvialuksen          sitelty myös pohjoismaisena yhteistyönä.
4535: kuljettajana tai matkustajana ollut henkilö on          Harkittavana on ollut myös yleisen nopeus-
4536: kuollut. Kuolemaan päättyneitä veneonnetto-          rajoituksen asettaminen suuritehoisille mootto-
4537: muuksia on vuosittain 90--100 kappaletta.            riveneille. Yleisen nopeusrajoituksen noudatta-
4538: Niissä menehtyy 110--130 henkilöä. Onnetto-          misen valvonta aiheuttaisi kuitenkin vesiliiken-
4539: muuksista noin 75 % tapahtuu sisävesillä ja          teessä suuria vaikeuksia. Valvontaorganisaatio-
4540: 25 % merialueella.                                   ta olisi nykyisestään huomattavasti lisättävä.
4541:    Onnettomuusveneistä noin 80 % on soutuve-         Lisäksi rajoitukset vaikeuttaisivat saariston
4542: neitä tai pienitehoisia avoimia perämoottorive-      asukkaiden toimintaa, sillä hyvät ja nopeat
4543: neitä, joita ei tarvitse rekisteröidä. Hukkuneista   kulkuyhteydet ovat useimmiten saaristotaisille
4544: on alkoholin vaikutuksen alaisia 70-80 %.            elinehto. Veneilyn turvallisuudesta vastaavat
4545: Alkoholin lisäksi onnettomuuksien syynä on           viranomaistahot ovatkin katsoneet, että yleisen
4546: epävakaa tai huonokuntoinen vene ja varoma-          nopeusrajoituksen sijasta tulisi tehostaa venei-
4547: ton toiminta.                                        lijöiden asennekasvatusta. Valtion varoista ra-
4548:    Nopeus on ollut syynä onnettomuuksiin hy-         hoitettavia erilaisia tiedotuskampanjoita on
4549: vin harvoin. Tutkituista yli sadasta tapauksesta     tarkoitus lisätä. Samoin on harkittu niin sanot-
4550: vain yhdessä nopeus on ollut pääasiallinen syy       tua pakollista veneajokorttia nopeakulkuisten
4551: onnettomuuteen. Veneen ominaisuuksista va-           moottoriveneiden kuljettajille.
4552: kavuus on tutkimusten mukaan merkittävin                Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
4553: syytekijä. Veneen vakavuus vaikuttaa sekä pu-        erilaisia veneilyn turvallisuuden parantamiseen
4554: toamiseen yli laidan että veneen kaatumiseen,        suunnattuja toimenpiteitä valmistellaan par-
4555: jotka ovat yleisimmät haverityypit.                  haillaan eri viranomaistahoilla ja myös pohjois-
4556:                                   1990 vp. -    KK n:o 276                                      3
4557: 
4558: maisena yhteistyönä. Tässä vaiheessa yleisen    lisäämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Eräs täl-
4559: nopeusrajoituksen säätämistä ei voida pitää     lainen toimenpide saattaisi olla erityisen tutkin-
4560: toteuttamiskelpoisena ratkaisuna. Sen sijaan    non vaatiminen hyvin nopeiden veneiden kul-
4561: ponnistelut tulee suunnata asenteiden muutta-   jettajilta.
4562: miseen sekä muihin veneilyn turvallisuuden
4563:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
4564: 
4565:                                                           Liikenneministeri Raimo Vistbacka
4566: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 276
4567: 
4568: 
4569: 
4570: 
4571:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4572:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        givningen eller tili den aktuella situationen kör
4573: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         med för hög hastighet. Dessa olägenheter har
4574: av den 9 maj 1990 tili vederbörande med1em av       reglerats genom ändringarna som gjordes år
4575: statsrådet översänt avskrift av följande av          1977 i båttrafiklagen. Olägenheter förorsakade
4576: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         av motorbåtars höga hastigheter kan genom
4577: mål nr 276:                                         ändring av lagen minskas genom beslut av
4578:                                                     länsstyrelsen. Detta beslut kan dock gälla
4579:           Kommer Regeringen att snart agera         endast ett begränsat och noga avgränsat om-
4580:        för att göra slut på den s.k. muskelbåts-    råde. Med stöd av lagen kan region- eller
4581:        trafiken, genom att för båtar i fritids-     landsomfattande hastighetsbegränsningar inte
4582:        användning föreskriva en maximihastig-       föreskrivas.
4583:        het på 15 knop i timmen?                         Bestämmelser som avser att förbättra båttra-
4584:                                                     fiksäkerheten förbereds för tillfållet i sjöfarts-
4585:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        styrelsen och inom delegation för båtärenden
4586: samt framföra följande:                             som verkar i anslutning tili sjöfartsstyrelsen.
4587:                                                     Inom miljöministeriet har även förberetts mil-
4588:    Båttrafikolyckor har undersökts inom inri-       jöskyddsföreskrifter i anknytning tili båttrafi-
4589: kesministeriet, sjöfartsstyrelsen och medicinal-    ken. Ett av de framkomna alternativen har
4590: styrelsen alltsedan år 1986. Undersökningarna       varit att stifta en skild lag för vattentrafiken.
4591: har omfattat hela Jandet och de behandlar alla      Aktuella frågor i anknytning tili båttrafiksäker-
4592: sådana olyckor i vilka minst en person, fritids-    heten har även behandlats inom ramen för det
4593: båtens förare eller passagerare, har omkommit.      nordiska samarbetet.
4594: Antalet båtolyckor med dödlig utgång uppgår             Hastighetsbegränsningar för högeffektiva
4595: årligen tili 90-100. J dessa olyckor förolyckas     motorbåtar har även övervägts. Övervakningen
4596: 110--130 personer. Av olyckorna sker ca 75%         av allmänna hastighetsbegränsningar skulle
4597: på insjöarna och 25 % på havsområdena.              dock leda tili alltför stora svårigheter i båttra-
4598:    Av olycksbåtarna är ca 80 % roddbåtar eller      fiken. Bevakningsnätet borde utvidgas betyd-
4599: öppna lågeffektiva utombordsmotorbåtar som          ligt. Utöver detta skulle begränsningarna för-
4600: inte behöver registreras. Av de som drunknat        svåra skärgårdsbornas verksamhet, eftersom
4601: är 70--80 % i olycksstunden under alkoholpå-        goda och snabba förbindelser oftast är livsvill-
4602: verkan. Förutom alkoholpåverkan står orsa-          kor för skärgårdsborna. De myndigheter som
4603: kerna tili olyckorna att finna i båtens instabi-    ansvarar för båttrafiksäkerheten har kommit
4604: litet eller dåliga skick samt i oförsiktigt age-    tili den slutsatsen att i stället för allmänna
4605: rande.                                              hastighetsbegränsningar borde båtförarnas at-
4606:    Hastigheten har mycket sällan varit orsak tili   titydfostran effektiveras. Det är meningen att
4607: olyckorna. Av över hundra undersökta olyckor        öka antalet av olika typers informationskam-
4608: har hastigheten endast i ett fall utgjort huvud-    panjer som bekostas av staten. Ett s.k. båtkör-
4609: saklig orsak tili olyckan. Båtens stabilitet är     kort för förare av snabbgående motorbåtar har
4610: enligt undersökningarna en av de mest bety-         också övervägts.
4611: dande orsakerna. Båtens stabilitet inverkar             På basis av det ovan relaterade konstaterar
4612: både på fall överbord och båtens kantrande,         regeringen att o1ika åtgärder som avser att
4613: vilka är de mest typiska haverityperna.             förbättra båttrafiksäkerheten utarbetas för till-
4614:    De s.k. muskelbåtarna blir en potentiell         fället av olika myndigheter samt inom ramen
4615: riskfaktor, om båtens förare inte behärskar sin     för det nordiska samarbetet. I detta skede kan
4616: snabba båt och endera i förhållande tili om-        en allmän hastighetsbegränsning inte anses
4617:                                    1990 vp. -   KK n:o 276                                    5
4618: 
4619: vara en realiserbar lösning. Däremot måste      båttrafiksäkerheten. En speciell examen för
4620: ansträngningarna inriktas på förändring av      förare av mycket snabbgående motorbåtar
4621: attityderna och på andra åtgärder som ökar      kunde vara ett dylikt alternativ.
4622: 
4623:     Helsingfors den 13 juni 1990
4624: 
4625:                                                              Trafikminister Raimo Vistbacka
4626:                                              1990 vp.
4627: 
4628: Kirjallinen kysymys n:o 277
4629: 
4630: 
4631: 
4632: 
4633:                                  Pulliainen: Kaivostoiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen
4634:                                      estäruisestä
4635: 
4636: 
4637:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4638: 
4639:    Suomi on lakkautettujen ja ehtyvien kaivok-      voksen avaamiseksi saa tehdä laillisesti lähes
4640: sien maa. Kaivoslaki, joka säätelee kaivostoi-      mitä tahansa; luonuolla ei ole muuta arvoa
4641: mintaa, on säädetty nykyisestä poikkeavassa         kuin kallioperässä olevat malmit. Tämä ajatte-
4642: asenneilmastossa. Nyt edellytetään yleisesti,       lu on herättänyt voimakasta kritiikkiä.
4643: että kaivostoiminnan lakattua kaivosalue saa-          Kaivoslaki kaipaa pikaista ajanmukaistaruis-
4644: tetaan turvalliseen tilaan ja kaivosalue maise-     ta niin, että mm. edellä mainitut näkökohdat
4645: moidaan mahdollisimman hyvin. Nykykäytän-           otetaan huomioon. Tämä kaivoslain uudistami-
4646: nössä on toivomisen sijaa edellisessä ja jälkim-    nen ehditään hoitaa vielä tässä eduskunnassa,
4647: mäinen täysin laiminlyöty, kun mikään tai           jos hallitus pitää kiirettä oman esityksensä
4648: kukaan ei siihen velvoita.                          antamisessa.
4649:    Nykyisin monet vielä toiminnassa olevat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4650: kaivokset aiheuttavat merkittäviä melu-, saas-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
4651: te- ja muita ympäristöhaittoja. Vaikuttaa siltä,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4652: että näitä tapauksia ei koske edes sellainen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4653: normista, jonka teollisuus joutuu ottamaan
4654: toiminnassaan huomioon. Tästä seuraa, että ei                  Aikooko Hallitus laatia pikaisesti sel-
4655: ole tapaa hakea korvauksia kaivostoiminnan                  laisen kaivoslain uudistuksen, joka ot-
4656: aiheuttamista haitoista.                                    taa luonnonsuojelulliset sekä ympäris-
4657:    Kiihko aloittaa uutta kaivostoimintaa on                 tönsuojelulliset ja -hoidolliset (mm.
4658: nykyisin siinä määrin suurta, että uuden kai-               maisemoinnin) näkökohdat huomioon?
4659: 
4660:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
4661: 
4662:                                          Erkki Pulliainen
4663: 
4664: 
4665: 
4666: 
4667: 200070S
4668: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 277
4669: 
4670: 
4671: 
4672: 
4673:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaivostoiminnan ja sen jatkojalostustoiminnan
4675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kasvua, josta on syntynyt maalle lisää vauraut-
4676: olette 9 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           ta, ja on kehitetty korkeatasoinen ympäristöys-
4677: kirjeenne n:o 871 ohella toimittanut valtioneu-     tävällinen teknologia, joka sekin on kysytty
4678: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        vientiartikkeli.
4679: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-         Kysymyksessä esitetään yksilöimättömiä
4680: jallisesta kysymyksestä n:o 277:                    väitteitä siitä, että monet toiminnassa olevat
4681:                                                     kaivokset aiheuttavat merkittäviä melu-, saas-
4682:           Aikooko Hallitus laatia pikaisesti sel-   te- ja muita ympäristöhaittoja ja että kaivos-
4683:        laisen kaivoslain uudistuksen, joka ot-      alueet eivät olisi turvallisia toiminnan lakattua.
4684:        taa luonnonsuojelulliset sekä ympäris-       Samoin väitetään, että kaivoksia ei koske
4685:        tönsuojelulliset ja -hoidolliset (mm.        muuta teollisuutta koskeva normisto ja että ei
4686:        maisemoinnin) näkökohdat huomioon?           ole tapaa hakea korvauksia kaivostoiminnan
4687:                                                     aiheuttamista haitoista.
4688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kaivostoiminnassa noudatetaan kaivoslain-
4689: vasti seuraavaa:                                    säädännön lisäksi kaikkea muuta kaivostoimin-
4690:                                                     taan soveltuvaa normistoa, joten esitetyt väit-
4691:    Kaivostoiminnassa on tapahtunut kaivoslain       teet eivät pidä paikkaansa. Todettakoon, että
4692: säätämisen jälkeen kehitystä ja muutoksia,          jokaisella kaivoksella esim. on tarpeenmukaiset
4693: jotka poikkeavat kysymyksessä esitetystä. Ai-       vesilain luvat. Kaivoslain 46 §:ssä säädetään,
4694: kana, jolloin kaivoslaki säädettiin v. 1965, oli    että "jos kaivostoiminnasta aiheutuu sellaista
4695: kaikkien kaivosten malmien ja mineraalien           vahinkoa ja haittaa, jota kaivospiiriä määrät-
4696: vuosilouhinta yhteensä 8 milj. tn. Vastaava         täessä ei ole otettu huomioon, saa siitä erikseen
4697: louhintamäärä v. 1979 oli 16 milj. tn ja v. 1989    hakea korvausta kanteella paikkakunnan alioi-
4698: 20 milj. tn. Louhintamäärät ovat siis tuntuvasti    keudessa". Tämän perusteella on monissa ta-
4699: kasvaneet.                                          pauksissa haettu haittakorvauksia. Tarpeelliset
4700:    Kaivospiirihakemuksia tehtiin v. 1988 8 kpl      säännökset ovat siis olemassa ja toimivat.
4701: ja v. 1989 12 kpl. Uusia esiintymiä on näin            Meillä suurimmat avolouhokset saattavat
4702: ollen edelleen löydetty.                            muodostua pari kilometriä pitkiksi, puoli kilo-
4703:    Kaivostoiminnassa on tapahtunut 1980-lu-         metriä leveiksi ja parisataa metriä syviksi.
4704: vulla sellainen muutos, että metallimalmikai-       Kannattavuussyiden johdosta räjäytykset ovat
4705: vosten lukumäärä ja tuotanto ovat vähenty-          erittäin suuria, jopa 60-70 tn räjähdysainetta
4706: neet. Mineraalikaivosten määrän ja tuotannon        kerralla. Tällaisia räjäytyksiä tapahtuu har-
4707: kasvu on kuitenkin tämän vähentymisen kom-          voin, muutaman kerran kuukaudessa. Niistä
4708: pensoinut siten, että kaikkien kaivosten tuotan-    aiheutuu kieltämättä meluhaittoja ympäris-
4709: tomäärät ovat 1980-luvun loppupuolella pysy-        töön, mutta niitä ei voida suurtuotannossa
4710: neet lähes samalla tasolla.                         kokonaan välttää.
4711:    Meillä esim. kromiesiintymien varannot riit-        Kaivostoiminta luonnollisesti aiheuttaa sel-
4712: tävät nykyisellä tuotantotasolla muutama sata       viä muutoksia ympäristössään. Vanhat kaivos-
4713: vuotta ja kalkkikiven ja kvartsin osalta useita     alueet ovat ajan myötä maisemoituneet. Tämän
4714: satoja vuosia. Myös fosforin osalta varannot        lisäksi yhtiöt ovat istutuksilla siistineet alueita.
4715: ovat mittavat. Metallimalmikaivosten tuotanto       Mm. Outokummun vanhalle kaivosalueelle on
4716: tulee nyt käytettävissä olevilla tiedoilla 1990-    suunnitteilla vapaa-ajankeskus golfkenttineen.
4717: luvulla edelleen vähenemään, mutta kaikkien            Suuren avolouhoksen ympärille jää huomat-
4718: kaivosten kokonaistuotanto ei tule oleellisesti     tavan suuria kivikasoja, jotka muodostavat
4719: muuttumaan eikä kysymyksessä esitettyä ehty-        raaka-ainereservin erilaisiin rakentamisen tar-
4720: vien kaivosten maata siten ole näköpiirissä.        peisiin. Ei ole taloudellisesti eikä muutoinkaan
4721:    Kaivoslaki on osaltaan ollut edistämässä         järkevää peittää tai siirtää tällaisia varastoka-
4722:                                      1990 vp. -      KK n:o 277                                      3
4723: 
4724: soja. Avolouhokset täyttyvät vedellä ja täten           Eräiden esiintymien osalta on olemassa ris-
4725: maisemoituvat luonnostaan.                           tiriitoja suojelunäkökohtien kanssa. Esim. So-
4726:    Kaivoslaki (51§) ja sen perusteella annetut       dankylän Koitelaisen laaja-alainen kromiesiin-
4727: kaivosten turvallisuusmääräykset sisältävät riit-    tymä, joka löydettiin ja tutkittiin alustavasti
4728: täväksi katsotut säännökset kaivosalueen saat-       1970-80-luvulla, on merkittävä esiintymäkoko
4729: tamiseksi toiminnan päätyttyä yleisen turvalli-      maailman mittakaavassa. Sen kromisisällön
4730: suuden vaatimaan kuntoon.                            kauppa-arvo on useita kymmeniä miljardeja
4731:    Kaivoslain tarkoituksena on kaivostoimin-         markkoja. Nyt aluetta on suunniteltu suojelta-
4732: nan edistäminen, ei sen estäminen. Kaivoslain        vaksi. Laajamittainen kaivostoiminta ei suoje-
4733: perusteella saa tehdä vain sellaisia toimenpitei-    lualueelle sovellu. Tutkimustoiminnan tulee
4734: tä, jotka ovat tutkimustoiminnan ja kaivostoi-       kuitenkin olla sallittua. On sitten erikseen
4735: minnan kannalta tarpeellisia.                        ratkaistava, suojellaanko alue vai voidaanko
4736:    Toiminnassa olevien kaivosalueiden yhteen-        kaivostoimintaan aikanaan ryhtyä kaivoslain
4737: laskettu pinta-ala on vajaa 6 000 ha, mikä on        sallimalla tavalla.
4738: alle 0,02 % maan pinta-alasta. Tähän pinta-             Kaivostoiminnassa noudatetaan kaivoslakia
4739: alaan sisältyy kaivosten asuntoalueet, toimisto-,    ja kaivosten turvallisuusmääräyksiä ja sovelle-
4740: korjaamo- ja varastoalueet niin, että varsinai-      taan kaikkea muuta asiaan liittyvää lainsää-
4741: sesti louhinnan kohteena olevat alueet lienevät      däntöä. Kun esitetyssä kysymyksessä ei yksi-
4742: yhteensä alle 1 000 ha. Nämä pinta-alat ovat         löidä mitään tapauksia, ei ole mahdollista
4743: niin vähäisiä ja kaivoksia on niin harvassa, että    tapauskohtaisesti tarkastella esitettyjä väitteitä
4744: niistä ei voi muodostua oleellista ympäristön        ja ottaa lopullista kantaa esitettyihin vaatimuk-
4745: haitta tekijää.                                      snn.
4746: 
4747:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
4748: 
4749:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
4750: 4                                    1990 Yp. -     KK n:o 277
4751: 
4752: 
4753: 
4754: 
4755:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4756:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         synhåll någon mark som skulle omge sinande
4757: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         gruvor, såsom det framställs i spörsmålet.
4758: nr 871 av den 9 maj 1990 till vederbörande              Gruvlagen har för sin del främjat tillväxten
4759: medlem av statsrådet översänt avskrift av           inom gruvverksamheten och den därtill höran-
4760: följande av riksdagsledamot Pulliainen under-       de vidareförädlingen, vilket har gjort Jandet
4761: tecknade spörsmål nr 277:                           rikare. Dessutom har en högklassig, miljövänlig
4762:                                                     teknologi utvecklats, som också den är en
4763:                                                     efterfrågad exportartikel.
4764:           Har Regeringen för avsikt att snabbt          I spörsmålet framställs ospecificerade påstå-
4765:        utarbeta en sådan reform av gruvlagen        enden om att många verksamma gruvor föror-
4766:        som beaktar synpunkter gällande natur-       sakar betydande buller-, förorenings- och an-
4767:        skyddet samt miljöskyddet och -vården        dra miljöolägenheter och att gruvområdena
4768:        (bl.a. anpassningen tili landskapet)?        inte vore säkra sedan verksamheten har upp-
4769:                                                     hört. På samma sätt påstås det också att det
4770:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        normsystem som gäller för övrig industri inte
4771: samt anföra följande:                               gäller för gruvorna och att det inte finns något
4772:                                                     sätt att söka ersättning för de olägenheter som
4773:     Sedan gruvlagen stiftades har utvecklingen      gruvverksamheten har förorsakat.
4774: och förändringarna inom gruvverksamheten                J gruvverksamheten iakttas förutom gruvlag-
4775: skett i en riktning som avviker från det som        stiftningen alla andra normsystem som lämpar
4776: framläggs i spörsmålet. Den tid då gruvlagen        sig för gruvverksamheten, vilket gör att påstå-
4777: stiftades, år 1965, uppgick malm- och mineral-      endena inte stämmer. Det kan konstateras att
4778: brytningen i alla gruvor tili totalt 8 milj. ton    varje gruva t.ex. har de tillstånd som enligt
4779: per år. Motsvarande brytningsmängd år 1979          vattenlagen är nödvändiga. I 46 § gruvlagen
4780: var 16 milj. ton och år 1989 20 milj. ton.          stadgas att om "gruvdrift vållar skada eller
4781: Brytningsmängderna har alltså ökat kännbart.        olägenhet. som vid utmålsläggningar icke beak-
4782:     Ansökningarna om utmål uppgick år 1988          tats, må därför sökas ersättning genom särskild
4783: tili 8 st och år 1989 tili 12 st. Nya fyndigheter   talan i underrätten på orten". På basis av detta
4784: har följaktligen fortsättningsvis hittats.          har ersättningar för olägenheter i många fall
4785:     I gruvverksamheten har det under 1980-talet     sökts. De stadganden som är nödvändiga finns
4786: skett en sådan förändring att antalet metall-       alltså och de fungerar.
4787: malmsgruvor och produktionen i dem har                  Hos oss kan de största dagbrotten bli ett par
4788: minskat. Det ökade antalet mineralgruvor och        kilometer långa, en halv kilometer breda och
4789: den ökade produktionen i dem har emellertid         ett par hundra meter djupa. Av lönsamhetsskäl
4790: kompenserat denna minskning så att produk-          är sprängningarna synnerligen omfattande och
4791: tionsmängderna från samtliga gruvor under           tili dem kan användas upp tili 60-70 ton
4792: slutet av 1980-talet har kvarstått på så gott       sprängämnen. Dylika sprängningar sker sällan,
4793: som samma nivå.                                     några gånger per månad. De förorsakar otvi-
4794:     Hos oss kommer t.ex. kromförekomsterna          velaktigt bullerolägenheter för omgivningen,
4795: med den nuvarande produktionsnivån att räcka        men de kan inte helt undvikas vid storproduk-
4796: ett par sekler och för kalkstenens och kvartsens    tion.
4797: del i flera sekler. Också i fråga om fosfor är          Gruvverksamheten medför naturligtvis klara
4798: reserverna omfattande. Produktionen i metall-       förändringar i sin omgivning. Gamla gruvom-
4799: malmsgruvorna kommer, enligt de uppgifter           råden har under tidens lopp anpassats tili
4800: som nu står tili buds, att fortsätta att minska     landskapet. Dessutom har bolagen snyggat upp
4801: under 1990-talet, men totalproduktionen i           områdena genom planteringar. Bland andra på
4802: samtliga gruvor kommer inte i väsentlig grad        Outokumpus gamla gruvområde planeras ett
4803: att förändras och därmed finns det inte inom        fritidscentrum med golfplaner.
4804:                                      1990 vp. -     KK n:o 277                                       5
4805: 
4806:    Runt ett stort dagbrott uppkommer mycket          kan utgöra någon egentlig negativ faktor för
4807: stora stenhögar som utgör en råmaterialreserv        miljön.
4808: för olika byggnadsbehov. Det är inte ekono-              I fråga om vissa fyndigheter finns det kon-
4809: miskt och inte annars heller förnuftigt att täcka    flikter med skyddssynpunkterna. Exempelvis
4810: eller flytta sådana upplagshögar. Dagbrotten         den vidsträckta kromfyndigheten Koitelainen i
4811: fylls med vatten och anpassas därmed på              Sodankylä, som hittades och undersöktes pre-
4812: naturlig väg tili landskapet.                        liminärt på 1970-80-talen, är en betydande
4813:    Gruvlagen (51 §) och de säkerhetsföreskrifter     fyndighet mätt med hela världen som mått-
4814: för gruvorna som getts med stöd av den               stock. Handelsvärdet av den krom fyndigheten
4815: innehåller stadganden som kan anses tillräck-        innehåller uppgår tili flera tiotals miljarder
4816: liga för att ett gruvområde sedan verksamheten       mark. Nu har det planerats att området skall
4817: har upphört skall fås i ett sådant skick som den     skyddas. Gruvverksamhet i stor skala passar
4818: allmänna säkerheten föreskriver.                     inte på ett skyddsområde. Det måste emellertid
4819:    A vsikten med gruvlagen är att främja gruv-       vara tillåtet att bedriva undersökningsverksam-
4820: verksamheten, inte att hindra den. På basis av       het. Sedan måste man separat avgöra om ett
4821: gruvlagen får endast sådana åtgärder vidtas          område skall skyddas eller om man i sinom tid
4822: som är nödvändiga med tanke på undersök-             kan påbörja gruvverksamhet på det sätt som
4823: nings- och gruvverksamheten.                         tillåts i gruvlagen.
4824:    Den sammanlagda arealen av de verksamma               1 gruvverksamheten iakttas gruvlagen och
4825: gruvområdena är knappt 6 000 ha, vilket är           säkerhetsföreskrifterna för gruvorna och till-
4826: mindre än 0,02 % av landets areal. I denna           lämpas all annan lagstiftning som ansluter sig
4827: areal ingår gruvornas bostadsbyrå-, verkstads-       tili ärendet. Då inget fall specificeras i detta
4828: och upplagsområden, vilket gör att de områden        spörsmål är det inte möjligt att granska de
4829: som är föremål för egentlig brytning totalt          framlagda påståendena på ett enskilt fall och
4830: torde uppgå tili mindre än 1 000 ha. Dessa           slutgiltigt ta ställning tili de företedda kraven.
4831: arealer är så små och gruvorna så få att de inte
4832: 
4833:      Helsingfors den 8 juni 1990
4834: 
4835:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
4836:                                              1990 vp.
4837: 
4838: Kirjallinen kysymys n:o 278
4839: 
4840: 
4841: 
4842: 
4843:                                  Aittoniemi: Opistotasoisen koulutuksen jatkamisesta Ahlmanin
4844:                                      maatalousoppilaitoksessa
4845: 
4846: 
4847:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4848: 
4849:    Opistotasoinen koulutus Ahlmanin maata-         manin maatalousoppilaitoksella on erinomaiset
4850: lousoppilaitoksessa Tampereella on supistunut      edellytykset maaseutuelinkeino-opistoksi.
4851: maatalousteknikoiden pätevöittämiskoulutuk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4852: seksi, joka sekin toistaiseksi on määräaikaista.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4853:    Ahlmanin maatalousoppilaitoksella on kui-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4854: tenkin erinomaiset edellytykset toimia mm.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4855: sijaintinsa, nykyaikaisten opetustilojensa ja
4856: opistotasoisen koulutuksen opettajavakanssien
4857: perusteella opistotasaisena koulutuslaitoksena.               Aikooko Hallitus turvata opistotasoi-
4858: Tarvetta tällaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen            sen koulutuksen jatkamisen ja sen edel-
4859: on erityisesti Pirkanmaalla, jossa on myös                 leen kehittämisen Ahlmanin maatalous-
4860: voimakas maa- ja metsätalous. Jatkossa Ahl-                oppilaitoksessa Tampereella?
4861: 
4862:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
4863: 
4864:                                          Sulo Aittaniemi
4865: 
4866: 
4867: 
4868: 
4869: 200070S
4870: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 278
4871: 
4872: 
4873: 
4874: 
4875:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4876:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tällä hetkellä maassamme on maatilatalou-
4877: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den koulutuksessa runsaasti käyttämättömiä
4878: olette 8 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           oppilaspaikkoja. Karkeasti ottaen puolet kou-
4879: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        luasteen koulutuksen kapasiteetista on käyttä-
4880: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mättä tai sitten se on muussa käytössä kuin
4881: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta           nuorisoasteen koulutuksessa.
4882: kirjallisesta kysymyksestä n:o 278:                    Oppilaitosverkosto kaipaa kehittämistä.
4883:                                                     Maassamme on heikosti toimivia pieniä maa-
4884:           Aikooko Hallitus turvata opistotasoi-     talousoppilaitoksia, jotka eräissä tapauksissa
4885:        sen koulutuksen jatkamisen ja sen edel-      sijaitsevat vielä lähekkäin ja kilpailevat vähistä
4886:        leen kehittämisen Ahlmanin maatalous-        opiskelijoista samalla koulutustarjonnalla. Hä-
4887:        oppilaitoksessa Tampereella?                 meen läänissä toimii tällä hetkellä kaikkiaan
4888:                                                     kymmenen maatalousalan oppilaitosta. Osa
4889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          näistä toimii tällä hetkellä hyvin pienen opis-
4890: taen seuraavaa:                                     kelijamäärän varassa.
4891:                                                        Opetusministeriön käsityksen mukaan pää-
4892:    Tilanne maatalouselinkeinon kohdalla on          tösten tekeminen maatilatalouden koulutuksen
4893: muuttunut hyvin nopeasti sellaiseksi, että maa-     lisäämisestä opistoasteella Hämeen läänissä on
4894: tilatalouden ammatillinen koulutus ei tällä het-    tarkoituksenmukaista vasta sen jälkeen kun
4895: kellä määrällisesti eikä myöskään laadullisesti     maatalousalan valtakunnalliset määrälliset ta-
4896: täysin vastaa työelämän vaatimuksia. Alan           voitteet on tarkistettu ja kun Hämeen läänin
4897: koulutuksen pitemmän aikavälin määrälliset          maatalousoppilaitosten verkosto on saatu vas-
4898: tavoitteet sekä kouluasteelia että opistoasteella   taamaan paremmin työelämän vaatimuksia ja
4899: on tarkistettava. Samoin on myös tehtävä            muutoinkin toimimaan taloudellisemmin ja te-
4900: muutoksia opetussuunnitelmien valtakunnalli-        hokkaammin.
4901: siin perusteisiin. Mahdollisesti on myös tehtävä
4902: muutoksia koulutuksen rakenteeseen.
4903:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
4904: 
4905:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
4906:                                       1990 vp. -      KK n:o 278                                    3
4907: 
4908: 
4909: 
4910: 
4911:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4912: 
4913:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          derna för läroplanerna. Eventuellt måste det
4914: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           även göras justeringar i utbildningens struktur.
4915: av den 8 maj 1990 tili vederbörande medlem av            För närvarande finns det rikligt med obesat-
4916: statsrådet översänt en avskrift av följande av        ta elevplatser inom lantbruksutbildningen i vårt
4917: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade             land. Grovt sett är hälften av kapaciteten i
4918: spörsmål nr 278:                                      utbildningen på skolnivå outnyttjad eller så
4919:                                                       används den för andra ändamål än för utbild-
4920:           Ämnar Regeringen se tili att utbild-        ningen på ungdomsstadiet.
4921:        ningen på institutnivå vid Ahlmanska              Läroanstaltsnätet är i behov av utveckling. 1
4922:        lantbruksläroanstalten i Tammerfors            vårt land finns det dåligt fungerande små
4923:        kan fortsätta och att den vidareutveck-        lantbruksläroanstalter, som i vissa fall är när-
4924:        las?                                           belägna och konkurrerar om det ringa antalet
4925:                                                       elever med samma utbud av utbildning. 1
4926:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          Tavastehus Iän finns det i detta nu sammanlagt
4927: följande:                                             tio läroanstalter i lantbruksbranschen. En del
4928:                                                       av dem har ett ytterst litet antal elever.
4929:    Situationen mom jordbruksnäringen har                 Enligt undervisningsministeriets uppfattning
4930: snabbt utvecklats så att yrkesutbildningen i          är det ändamålsenligt att fatta beslut om att
4931: lantbruksbranschen i detta nu varken kvanti-          öka lantbruksutbildningen i Tavastehus Iän
4932: tativt eller kvalitativt motsvarar kraven i arbets-   först när de riksomfattande kvantitativa målen
4933: livet. De kvantitativa målen på längre sikt för       har reviderats och när läroanstaltsnätet i Ta-
4934: branschens utbildning både på skolnivå och            vastehus Iän bättre motsvarar kraven i arbets-
4935: institutnivå måste revideras. Likaledes måste         livet och för övrigt fungerar mera ekonomiskt
4936: det göras ändringar i de riksomfattande grun-         och effektivt.
4937: 
4938:      Helsingfors den 8 juni 1990
4939: 
4940:                                                                     Minister Anna-Liisa Kasurinen
4941:                                               1990 vp.
4942: 
4943: Kirjallinen kysymys n:o 279
4944: 
4945: 
4946: 
4947: 
4948:                                  Aittoniemi: Opiskelijan      kotipaikan   määräytymisperusteiden
4949:                                      muuttamisesta
4950: 
4951: 
4952:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4953:   Opiskelija asuu pääasiassa opiskelupaikka-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4954: kunnanaan yleensä useita vuosia, jopa vuosi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4955: kymmenen. Väestökirjalain tulkinnan mukaan          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4956: opiskeluun liittyvä asuminen opiskelupaikka-
4957: kunnalla ei aikuisenkaan henkilön osalta ole                   Mitkä ovat ne perusteet, joiden no-
4958: peruste kotipaikan muutokseen. Opiskelijalta                jalla opiskelijan kotipaikka määrätään,
4959: puuttuvat tähän liittyvästi kaikki ne edut, jotka           ja
4960: kotipaikkaoikeus tuo mukanaan.                                 aikooko Hallitus esittää muutosta
4961:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           asiaa koskevaan lainsäädäntöön?
4962:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
4963: 
4964:                                           Sulo Aittaniemi
4965: 
4966: 
4967: 
4968: 
4969: 2000705
4970: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 279
4971: 
4972: 
4973: 
4974: 
4975:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4976:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     koskee myös muiden ministeriöiden hallinnon-
4977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aloja.
4978: olette 8 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa
4979: kirjeenne n:o 873 ohella toimittanut valtioneu-    ne tapaukset, joissa henkilö joutuu olemaan
4980: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       pitkään poissa kotipaikaltaan. Opiskelijoiden
4981: kansanedustaja Aittaniemen näin kuuluvasta         ohella on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi
4982: kirjallisesta kysymyksestä n:o 279:                laitoshoitoa tarvitseviin, tilapäisluonteisten työ-
4983:                                                    tehtävien vuoksi muualla asuviin, yhteiskunnal-
4984:           Mitkä ovat ne perusteet, joiden no-      lisissa luottamustehtävissä toimiviin sekä ulko-
4985:        jalla opiskelijan kotipaikka määrätään,     mailla pitkäaikaisesti oleskeleviin Suomen kan-
4986:        Ja                                          salaisiin.
4987:           aikooko Hallitus esittää muutosta           Uudistuksen vaikutukset liittyvät muun
4988:        asiaa koskevaan lainsäädäntöön?             muassa verotukseen, vaalioikeuteen ja -kelpoi-
4989:                                                    suuteen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalvelui-
4990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         hin. Kotipaikan perusteella määräytyy usein
4991: taen seuraavaa:                                    myös viranomaisten alueellinen toimivalta. Ko-
4992:                                                    tipaikkalainsäädännön uudistuksen yhteydessä
4993:    Kotipaikan määräytymistä koskevat saan-         on selvitettävä sen vuoksi tarkoin esimerkiksi
4994: nökset sisältyvät väestökirjalakiin ( 141 /69).    kunnallistaloudelliset vaikutukset. Selvitettäviin
4995: Opiskelijoiden kotipaikkaa määrättäessä sovel-     asioihin kuuluu myös kotipaikkapäätösmenet-
4996: letaan lain 10 §:n säännöstä, jonka mukaan         telyyn liittyviä kysymyksiä: kuka viranomainen
4997: henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta,         ratkaisee henkilön kotipaikan, onko tämä pää-
4998: että hän on tilapäisesti poissa kotipaikaltaan.    tös muita viranomaisia oikeudellisesti sitova,
4999: Lainkohdassa mainitaan tilapäisenä poissaoJo-      keillä on muutoksenhakuoikeus jne.
5000: na muun muassa opiskelu. Opiskelijaa ei tämän         Väestökirjalakia on tarpeen muuttaa lähiai-
5001: vuoksi yleensä merkitä väestökirjoihin opiske-     koina väestökirjanpidon tietojenkäsittelyssä ta-
5002: lupaikkakunnalla vakinaisesti asuvaksi. Jos        pahtuneiden uudistusten sekä tietopalvelun ke-
5003: henkilöllä on opiskelun lisäksi muitakin syitä     hittymisen vuoksi. Tätä koskevat säädösmuu-
5004: asumiselleen opiskelupaikkakunnalla, tilanne       tokset valmistellaan suunnitelmien mukaan ku-
5005: voi olla toinen.                                   luvan vuoden aikana, jotta hallituksen esitys
5006:    Yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten          voitaisiin antaa eduskunnalle ensi kevätistunto-
5007: seurauksena kotipaikan määräytymistä koske-        kaudella. Sisäasiainministeriössä selvitetään
5008: vat säännökset on tarpeen tarkistaa kokonai-       parhaillaan, olisiko jo tässä yhteydessä mah-
5009: suudessaan. Kotipaikkalainsäädännön uudista-       dollista tarkistaa väestökirjalain kotipaikka-
5010: minen on vireillä sisäasiainministeriössä. Kysy-   säännöksiä esimerkiksi tilapäistä oleskelua kos-
5011: mys on varsin laajasta lainsäädäntötyöstä, joka    keviita osin.
5012: 
5013:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
5014: 
5015:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
5016:                                     1990 vp. -     KK n:o 279                                    3
5017: 
5018: 
5019: 
5020: 
5021:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5022: 
5023:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        en person är tvungen att vara borta från sin
5024: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        hemort en längre tid. Uppmärksamhet bör
5025: nr 873 a v den 8 maj 1990 tili vederbörande        fästas dels vid studerandena, dels också vid
5026: medlem av statsrådet översänt avskrift av          t.ex. personer som är i behov av anstaltsvård,
5027: följande av riksdagsman Aittaniemi underteck-      personer som är bosatta på annan ort på grund
5028: nade spörsmål nr 279:                              av arbetsuppgifter av tillfällig natur, personer
5029:                                                    som innehar samhälleliga förtroendeuppdrag
5030:          Vilka är grunderna för fastställande      samt finska medborgare som är långvarigt
5031:        av en studerandes hemort, och               bosatta utomlands.
5032:          ämnar Regeringen föreslå ändringar i         Reformens verkningar ansluter sig bl.a. tili
5033:        lagstiftningen härom?                       beskattningen, valrätten och valbarheten, häl-
5034:                                                    sovården och socialservicen. På grundvalen av
5035:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       hemorten fastställs ofta också myndigheternas
5036: samt anföra följande:                              regionala befogenheter. Vid en helhetsöversyn
5037:                                                    av hemortslagstiftningen måste man noga ut-
5038:    Stadgandena om fastställande av hemort          reda t. ex. kommunalekonomiska verkningar.
5039: ingår i lagen om befo1kningsböcker (141/69).       De ärenden som måste utredas tillhör också
5040: Då studerandenas hemort fastställs tillämpas       frågor om förfarandet vid beslutsfattande; vii-
5041: stadgandet i lagens 10 §, enligt viiken en         ken myndighet fattar beslut om personens
5042: persons hemort inte ändras av den anledningen      hemort, är detta beslut för övriga myndigheter
5043: att han tillfälligt är borta från hemorten. 1      rättsligt bindande, vem som har rätt att söka
5044: lagrummet nämns som tillfällig bortavaro bl.a.     ändring i hemortsbeslut o.s.v.
5045: studier. Studerandena antecknas därför i all-         Det är påkallat att ändra lagen om befolk-
5046: mänhet inte i befolkningsböckerna såsom var-       ningsböcker under den närmaste tiden på
5047: aktigt bosatt på studieorten. Om en person har     grund av de reformer som företagits i fråga om
5048: andra skäl utöver studierna att vara bosatt på     databehandlingen av befolkningsbokföringen
5049: studieorten, kan situationen vara en annan.        och den utveckling som skett i fråga om
5050:    Som följd av de förändringar som inträffar i    infonnationsservicen. Ändringarna av stadgan-
5051: samhället är det nödvändigt att företa en          dena om dessa frågor bereds enligt planerna
5052: helhetsöversyn av stadgandena om fastställan-      under innevarande år, för att regeringen skall
5053: de av hemort. En förnyelse av lagstiftningen       kunna avlåta en proposition i saken tili riks-
5054: om hemort är anhängig vid inrikesministeriet.      dagen under nästa vårsession. Inom inrikesmi-
5055: Det är fråga om ett rätt vittomfattande lag-       nisteriet utreds som bäst frågan om det redan i
5056: stiftningsarbete, som gäller också andra minis-    detta sammanhang vore möjligt att justera
5057: teriers förvaltningsområden.                       stadgandena om hemort i lagen om befolknings-
5058:    Frågorna som skall avgöras är de fall i vilka   böcker angående t. ex. tillfällig bortvaro.
5059: 
5060:     Helsingfors den 8 juni 1990
5061: 
5062:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
5063:                                                   1990 vp.
5064: 
5065: Kirjallinen kysymys n:o 280
5066: 
5067: 
5068: 
5069: 
5070:                                     Pulliainen:Autojen       paineilmajarruja koskevien      määräysten
5071:                                         muuttamisesta
5072: 
5073: 
5074:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5075: 
5076:     Liikenneministeriö muutti päätöksellään            kokeessakin. Suunnittelijan paperilla tOimiva
5077: (2409 jO 1/89) paineilmajarruilla varustettujen        järjestelmä ei toimikaan odotetulla tavalla käy-
5078: autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen            tännössä. On siirryttävä liikenneturvallisuuden
5079: jarrulaitteista annettua päätöstä. Uuden pää-          nimissä 20.12.1989 kumottuun vanhaan järjes-
5080: töksen mukaan piti siirryttämän käyttämään             telmään.
5081: "kuorman haistavia jarruventtiileitä". Käytän-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5082: nössä tämä ns. uudistus tarkoitti siirtymistä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5083: järjestelmään, josta esimerkiksi Ruotsissa luo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5084: vuttiin jo 1970-luvulla.                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5085:     Käytännön kokemukset uudesta järjestel-
5086: mästä ovat olleet pääosin kielteisiä, jopa suun-
5087: nittelutyössä mukana ollut insinööri ilmoitti                    Aikooko Hallitus toimia niin, että
5088: TV:ssä, että "puolet kokemuksista on ollut                     20.12.1989 tehty liikenneministeriön
5089:  kielteisiä". Tämä kielteisyys tarkoittaa sitä, että           päätös paineilmajarruilla varustettujen
5090: autossa jarruttaa tositilanteessa vain etuakseli,              autojen ja niihin kytkettävien perävau-
5091: ei auton peräosa. Perävaunuyhdistelmä ei pysy                  nujen jarrulaitteista kumotaan ja samal-
5092:  liukkaalla kelillä tiellä, kun etupää menee                   la palataan siihen järjestelmään, joka
5093:  lukkoon. Näin kävi TV:ssä näytetyssä jarrutus-                mainitulla päätöksellä kumottiin?
5094: 
5095:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
5096: 
5097:                                             Erkki Pulliainen
5098: 
5099: 
5100: 
5101: 
5102: 200070S
5103: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 280
5104: 
5105: 
5106: 
5107: 
5108:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5109: 
5110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sitten myös yhteispohjoismainen tutkimus, joka
5111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toi ilmi selvästi uusien jarrumääräysten anta-
5112: olette 9 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           misen tarpeellisuuden kaikissa pohjoismaissa.
5113: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Suomi ehti antaa ne ensimmäisenä.
5114: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Uusien määräysten mukaisilla jarruilla va-
5115: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   rustetun auton jarrupoljinta on painettava yhtä
5116: kysymyksestä n:o 280:                               kovasti saman jarrutushidastuvuuden saavutta-
5117:                                                     miseksi riippumatta siitä, onko auto kuormi-
5118:          Aikooko Hallitus toimia mm, että           tettu vai ei. Tätä uutta jarrutustuntumaa on
5119:        20.12.1989 tehty liikenneministeriön         oudoksuttu ja siitä ovat peräisin enimmät
5120:        päätös paineilmajarruilla varustettujen      valitukset.
5121:        autojen ja niihin kytkettävien perävau-         Samoin on oudoksuttu näille jarrutusmiiä-
5122:        nujen jarrulaitteista kumotaan ja samal-     räyksille tunnusomaista etuakselin lukkiutumis-
5123:        la palataan siihen järjestelmään, joka       taipumusta, joka varoittaa kuljettajaa tien pin-
5124:        mainitulla päätöksellä kumottiin?            nan liukkaudesta. Siltä osin kuin tämä etuak-
5125:                                                     selin lukkiutumistaipumus on liiallista, mihin
5126:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kysymyksessä viitattaneen, on lukkiutumistai-
5127: vasti seuraavaa:                                    pumus eittämättä Iiukkaissa olosuhteissa hai-
5128:                                                     tallista. Tätä asiaa tutkitaan parhaillaan liiken-
5129:     Uudet raskaan kaluston jarrumääräykset an-      neministeriössä ja tarkoituksena on muuttaa
5130: nettiin 31.3.1988. Niitä on täydennetty             jarrumääräyksiä siten, että tällaisia jarrujen
5131: 24.1.1989 ja 20.12.1989 annetuilla Iisäyksillä.     rakenne- ja säätökysymyksiin liittyviä ilmiöitä
5132: Nämä määräykset perustuvat pääosin ECE:n            ei pääsisi esiintymään.
5133: jarrusääntöön R 13 ja sitä vastaavaan EY:n             Jarrumääräysten mukanaan tuoma uusi tek-
5134: jarruja koskevaan direktiiviin (71/320). Uudet      niikka on aiheuttanut alkuvaikeuksia, jotka
5135: jarrumääräykset ovat tulleet voimaan asteittain     osaltaan ovat johtuneet jarrukomponenttien,
5136: vuoden 1989 alusta alkaen, ja niiden täyttämi-      mittausvälineiden, teoreettisen tietämyksen ja
5137: nen on ollut yhtenä vaatimuksena 1.1.1990           kokemuksen puutteesta. Hallitus seuraa mei-
5138: voimaan tulleiden uusien painojen saamiseksi        dän olosuhteittemme edellyttämää ja EY:n
5139: myös vanhalle ajoneuvokalustolle.                   piirissä tapahtuvaa raskaan liikenteen kehitys-
5140:     Ennen edellä mainittujen raskaan kaluston       tä. Tähän liittyvästi hallitus on valmistautunut
5141: jarrumääräysten antamista ei meillä ollut var-      asettamaan uusille kuorma-autoille ja niiden
5142: sinaisesti vastaavia jarrumääräyksiä. Tämä          perävaunuille 1.1.1992 alkaen EY:n aikataulua
5143: seikka oli esillä aiempina vuosina myös kysy-       seuraten lukkiutumattomat jarrut pakolliseksi
5144: myksessä mainituissa TV -ohjelmissa, radio-oh-      varustevaatimukseksi, joka oleellisesti tulee pa-
5145: jelmissa ja lehdistössä. Tuolloin raskaan kalus-    rantamaan raskaan kaluston liikenneturvalli-
5146: ton jarrut todettiin liikenneturvallisuutta vaa-    suutta ja poistamaan osaltaan kysymyksessä
5147: rantaviksi pääasiassa muille liikenteen osapuo-     mainittuja vaikeuksia. Hallitus ei näe edellä
5148: lille ja varsinkin kevyemmälle kalustolle. Ras-     kerrotuista syistä mahdollisuuksia palata van-
5149: kaan kaluston jarruista tehtiin muutama vuosi       haan jarrumääräyskäytäntöön.
5150: 
5151:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1990
5152: 
5153:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
5154:                                    1990 vp. -     KK n:o 280                                     3
5155: 
5156: 
5157: 
5158: 
5159:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5160: 
5161:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      betydligt behov att utarbeta bestämmelser an-
5162: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       gående bromsarna. Bromsbestämmelserna ut-
5163: av den 9 maj 1990 tili vederbörande medlem av     kom först i Finland.
5164: statsrådet översänt avskrift av följande av          Bromspedalen i bilar som har utrustats med
5165: riksdagsman Pulliainen undcrtecknade spörs-       bromsar enligt de nya bestämmelserna skall
5166: mål nr 280:                                       tryckas ned lika hårt för uppnående av samma
5167:                                                   bromsningsretardation oberoende av om bilen
5168:           Ämnar Regeringen förfara så att tra-    är lastad eller inte. Detta nya bromsningssätt
5169:        fikministeriets beslut från 20.12.1989     har väckt förundran, och de flesta klagomålen
5170:        om bromsanordningar för bilar försed-      har anförts angående detta.
5171:        da med tryckluftsbromsar och till dessa       Samtidigt har man förundrat sig över fram-
5172:        kopplade släpvagnar upphävs och att        axelns benägenhet att låsa sig, vilket fenomen
5173:        det system som med detta beslut upp-       varnar föraren för att vägytan är hal. Tili
5174:        hävdes samtidigt återställs?               denna del låsningsbenägenheten hos framaxeln
5175:                                                   är överdriven, vilket fall torde avses i spörsmå-
5176:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      let, är den onekligen farlig vid hait väglag.
5177: samt anföra följande:                             Saken undersöks som bäst vid trafikministeriet
5178:                                                   och syftet är att bromsbestämmelserna skall
5179:    De nya bromsbestämmelserna om den tunga        ändras så att dylika fenomen som samman-
5180: trafiken gavs den 31.3.1988. Dessa har kom-       hänger med konstruktionen och justeringen av
5181: pletterats med tilläggsbestämmelser som gavs      bromsarna inte skall få förekomma.
5182: den 24.1.1989 och den 20.12.1989. Dessa be-          Den nya teknik som bromsbestämmelserna
5183: stämmelser baserar sig 1 huvudsak på ECE:s        har fört med sig har förorsakat vissa begynnel-
5184: bromsregel R 13 och på EG:s motsvarande           sesvårigheter, vilka har berott på brist på
5185: direktiv om bromsar (71/320). De nya broms-       bromskomponenter, mätinstrument, teoretisk
5186: bestämmelserna har trätt i kraft stegvis från     kunskap och erfarenhet. Regeringen följer den
5187: och med början av år 1989. Att de äldre           utveckling av den tunga trafiken som våra
5188: transportfordonen skall uppfylla dessa krav har   förhållanden förutsätter och som pågår inom
5189: uppställts som en av förutsättningarna för att    EG. 1 anslutning härtill är regeringen beredd
5190: ele nya vikter som infördes fr.o.m. 1.1.1990      att, med beaktande av EG:s tidtabell, såsom
5191: tillåts också för dessa fordon.                   obligatoriskt krav stipulera att nya iastbilar
5192:     Före ovan nämnda bestämme1ser om den          och deras släp fr.o.m. 1.1.1992 skall vara
5193: tunga trafiken fanns det inte några motsvaran-    utrustade med bromsar som inte låser sig.
5194: de bromsbestämmelser. Denna punkt har be-         Detta kommer att i väsentlig mån förbättra
5195: handlats under åren vid tv- och radioprogram      trafiksäkerheten för tunga fordons del och
5196: samt i pressen. Då konstaterades det att tunga    avlägsna de svårigheter som nämns i spörsmå-
5197: fordons bromsar först och främst utgör ett        let. På grund av dessa ovan nämnda faktorer
5198: faromoment för de andra trafikanterna, speci-     ser regeringen ingen orsak att återinföra det
5199: ellt för de lätta fordonen. För några år sedan    tidigare praxis i fråga om bromsbestämmelser-
5200: gjordes en samnordisk undersökning gällande       na.
5201: de tunga fordonens bromsar, vilket visade ett
5202: 
5203:     Helsingfors den 7 juni 1990
5204: 
5205:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
5206:                                               1990 vp.
5207: 
5208: Kirjallinen kysymys n:o 281
5209: 
5210: 
5211: 
5212: 
5213:                                  Vuoristo ym.: Yhdysvesijohtojen rakentamisesta Rauman seudulle
5214: 
5215: 
5216:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5217: 
5218:    Pyhärannan-K odisjoen--Rauman maalais-              Lähin raakavesilähde on Pyhärannan Ropal-
5219: kunnan yhdysvesijohto sekä Pyhärannan kir-          la, jossa pohjavesialueen mitattu antoisuus on
5220: konkylän ja Kaunissaaren välinen yhdysjohto         3 100 m 3/d. Ropalta on rakennettu yhdysvesi-
5221: ovat osana Rauman seudun vedenhankinnan             johto Ihoden kylään. Jatkorakentamista sieltä
5222: yleissuunnitelmaa, joka laadittiin kuuden kun-      odotetaan, jolloin vesiongelmat poistuisivat ky-
5223: nan, Turun vesi- ja ympäristöpiirin sekä vesi- ja   seisiltä alueilta.
5224: ympäristöhallituksen yhteistyönä vuonna 1986.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5225: Suunnitelmassa pyrittiin ratkaisemaan haja-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5226: asutusalueen vesihuolto-ongelmat sekä kriisi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5227: ajan vedenhankinta.                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5228:    Kodisjoen kirkonkylän, Lahdenvainion, Ver-
5229: muntilan ja Kulamaan kylien alueella pohjave-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5230: den laatu on heikko ja hyvälaatuisen veden                 ryhtyä Pyhärannan-Kodisjoen-Rau-
5231: esiintyvyys huono. Kylien alueilla ei ole sellai-          man maalaiskunnan yhdysvesijohdon
5232: sia runsaita ja hyvälaatuisia pohjavesiesiintymi-          sekä Pyhärannan kirkonkylän ja Kau-
5233: siä, joiden varaan yhdyskunnan vedenhankinta               nissaaren välisen yhdysjohdon rakenta··
5234: voisi tukeutua.                                            miseksi?
5235: 
5236:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
5237: 
5238:                      Raimo Vuoristo                          Aino Pohjanoksa
5239: 
5240: 
5241: 
5242: 
5243: 200070S
5244: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 281
5245: 
5246: 
5247: 
5248: 
5249:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5250: 
5251:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nen mahdollisuuksien mukaan pohjavesivarois-
5252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta. Rakentamalla kysymyksessä tarkoitettu yh-
5253: olette 9 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn              dysvesijohto Pyhärannan ja Kodisjoen sekä
5254: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           eräiden Rauman maalaiskunnan kylien välille
5255: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          turvataan alueen asutukselle hyvälaatuisen ta-
5256: edustaja Raimo Vuoriston ym. näin kuuluvasta           lousveden saanti. Hanke täyttää valtioneuvos-
5257: kirjallisesta kysymyksestä n:o 281:                    ton päätöksessä valtion vesihuoltotyölle asete-
5258:                                                        tut edellytykset ja se sisältyy vesi- ja ympäris-
5259:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         töhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmaan
5260:        ryhtyä Pyhärannan-Kodisjoen-Rau-                vuosille 1991-94.
5261:        man maalaiskunnan yhdysvesijohdon                  Hankkeen kustannusarvio on 3 800 000
5262:        sekä Pyhärannan kirkonkylän ja Kau-             markkaa, josta valtion osuus työkustannuksina
5263:        nissaaren välisen yhdysjohdon rakenta-          olisi 2 000 000 markkaa. Voidaanko hanke
5264:        miseksi?                                        sisällyttää jo vuoden 1991 tulo- ja menoarvio-
5265:                                                        esitykseen, selviää budjettiesityksen valmistelun
5266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yhteydessä hallituksen päättäessä esitykseen
5267: vasti seuraavaa:                                       sisällytettävistä uusista hankkeista.
5268:                                                           Mitä tulee kysymyksessä tarkoitetun toisen
5269:    Rauman seudun vedenhankinnan yleissuun-             eli Pyhärannan kirkonkylän ja Kaunissaaren
5270: nitelmassa on selvitetty vaihtoehtoisia ratkaisu-      välisen yhdysvesijohdon rakentamiseen, Pyhä-
5271: ja vedenhankinnan järjestämiseksi kysymykses-          rannan kunta on jo pääosin toteuttanut sen.
5272: sä tarkoitetulla alueella. Yleissuunnitelma sisäl-     Rakentamatta olevan noin kahden kilometrin
5273: tää myös ehdotuksen suunnittelualueen taaja-           pituisen johto-osan toteuttamista voitaneen tu-
5274: mien ja haja-asutuksen vedenhankinnan järjes-          kea vesi- ja ympäristöhallinnon viranomaisten
5275: tämiseksi vuoteen 2010 saakka. Tavoitteena on          toimesta myöntämällä hankkeelle vesihuolto-
5276: hyvälaatuisen talousveden saannin turvaami-            avustusta ja korkotukilainaa.
5277: 
5278:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
5279: 
5280:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5281:                                    1990 vp. -       KK n:o 281                                     3
5282: 
5283: 
5284: 
5285: 
5286:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5287: 
5288:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nom att den i spörsmålet avsedda förbindelse-
5289: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ledningen mellan Pyhäranta och Kodisjoki
5290: av den 9 maj 1990 tili vederbörande medlem av       samt vissa byar i Raumo landskommun byggs
5291: statsrådet översänt avskrift av följande av         tryggas tillgången på hushållsvatten av god
5292: riksdagsman Raimo Vuoristo m.fl. underteck-         kvalitet för befolkningen inom området. Pro-
5293: nade spörsmål nr 281:                               jektet uppfyller de förutsättningar för statens
5294:                                                     vatten- och avloppsarbeten varom stadgas i ett
5295:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           statsrådsbeslut. Projektet ingår i vatten- och
5296:        vidta för byggande av en förbindelse-        miljöförvallningens verksamhets- och ekono-
5297:        ledning för vattenförsörjningen mellan       mipian för åren 1991-94.
5298:        Pyhäranta, Kodisjoki och Raumo lands-           Projektets   kostnadskalkyl    uppgår     tili
5299:        kommun samt en förbindelseledning            3 800 000 mk, varav statens andel av arbets-
5300:        mellan Pyhäranta kyrkby och Kaunis-          kostnaderna är 2 000 000 mk. Huruvida pro-
5301:        saari?                                       jektet kan fås med redan i budgetpropositionen
5302:                                                     för 1991 blir klart i samband med beredningen
5303:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av denna proposition då regeringen beslutar
5304: samt anföra följande:                               om vilka nya projekt som skall upptas däri.
5305:                                                        Beträffande byggandet av den i spörsmålet
5306:    I generalplanen för vattenförsörjningen i        avsedda andra förbindelseledningen mellan Py-
5307: Raumotrakten har olika alternativa lösningar        häranta kyrkby och Kaunissaari har Pyhäranta
5308: utretts i syfte a tt ordna vattenförsörjningen      kommun i huvudsak redan förverkligat den.
5309: inom det område som avses i spörsmålet.             Den ca 2 km långa ledningsdelen som det
5310: Generalplanen innehåller också ett förslag tili     äterstår att bygga torde kunna stödas genom
5311: hur vattenförsörjningen inom tätorterna och         försorg av myndigheter inom vatten- och mil-
5312: glesbygden i planeringsområdet skall ordnas         jöförvaltningen genom att projektet beviljas
5313: fram till år 2010. Avsikten är att trygga           understöd för vatten och avlopp samt ränte-
5314: tillgången på hushållsvatten av god kvalitet ur     stödslån.
5315: grundvattensresurser i mån av möjlighet. Ge-
5316: 
5317:     Helsingfors den 12 juni 1990
5318: 
5319:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5320:                                                  1990 vp.
5321: 
5322: Kirjallinen kysymys n:o 282
5323: 
5324: 
5325: 
5326: 
5327:                                     Aaltonen ym.: Maailmanpankin toimintaan vaikuttamisesta
5328: 
5329: 
5330:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5331: 
5332:     Kansanedustaja Ahde ym. (143 allekirjoitta-           Tältä pohjalta voidaan sanoa, että Suomen
5333: jaa) tiedustelivai 16 päivänä toukokuuta 1989          valtionhallinnossa pyritään olemaan hyvin pe-
5334: päivätyssä kysymyksessään (kirjallinen kysy-           rillä Maailmanpankin ympäristöpolitiikasta ja
5335: mys n:o 298/1989 vp.) seuraavaa:                       sen rahoittamien hankkeiden sosiaali- ja ympä-
5336:     "Miten Suomen Hallitus on järjestänyt tai          ristövaik utuksista."
5337: aikoo järjestää Maailmanpankin rahoittamien               Vastauksesta saattaa saada sen vaikutelman,
5338: hankkeiden seurannan siten, että Suomessa              että Maailmanpankin rahoittamien hankkeiden
5339: voidaan olla selvillä suomalaisinkin varoin tuet-      ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia koskeva
5340: tavien hankkeiden mahdollisista ekologisista ja        arviointi- ja seurantajä1jestelmä toimii hallituk-
5341: sosioekonomisista haittavaikutuksista, sekä            sen mielestä nykyään tyydyttävästi. Kuiten-
5342:     miten Hallitus aikoo vaikuttaa Maailman-           kaan esimerkiksi Maailmanpankin pohjoismai-
5343: pankin toimintaan varmistaakseen, että se kai-         sella toimistolla ei tietääksemme ole palveluk-
5344: kilta osiltaan edistää ekologisesti ja sosiaalisesti   sessaan ainoatakaan ympäristöasiantuntijaa.
5345: kestävää kehitystä?"                                   Koska ekologisten, sosiaalisten ja sosioekono-
5346:     Valtiovarainministeri Erkki Liikanen antoi         misten vaikutusten selvittäminen on yhä, pa-
5347: hallituksen puolesta vastauksen kysymykseen 20         rannuksista huolimatta, Maailmanpankin tuke-
5348: päivänä kesäkuuta. Vastauksessa todetaan mm.           mien hankkeiden ja niiden valmistelun koko
5349: seuraavaa:                                             laajuuteen verrattuna varsin vähäisen henkilös-
5350:     "Samassa kokouksessa (Maailmanpankin ke-           tön ja toissijaisen huomion varassa, on mah-
5351:  hityskomitean kokouksessa syksyllä 1988) poh-         dollista ja pelättävissä, etteivät näitä kysymyk-
5352: joismaiden aloitteesta päätettiin, että pankin         siä koskevat selvitykset edelleenkään kaikissa
5353:  tulee valmistella vuosittain erityinen ympäris-       tapauksissa ole niin kattavia ja perinpohjaisia
5354:  tönäkökohtien huomioon ottamista pankin Iai-          kuin olisi aiheellista.
5355:  nanannassa koskeva selonteko."                           Vastauksessa ei täsmennetä, miten Maail-
5356:     "Johtokuntatyöskentelyn tasolla Suomeakin          manpankin pohjoismainen toimisto todella
5357:  pankissa edustava pohjoismainen toimisto seu-         käytännössä kykenee tarkkailemaan sekä ar-
5358:  raa valmisteilla olevia projekteja ja raportoi        vioimaan kriittisesti valmisteilla olevien hank-
5359:  niiden edistymisestä, niihin mahdollisesti liitty-    keiden mahdollisia ekologisia, sosiaalisia ja
5360:  vistä sosiaalisista ja ympäristöongelmista sekä       sosioekonomisia haittavaikutuksia.
5361:  muiden jäsenmaiden odotettavissa olevista kan-           Yksittäiskysymysten osalta on syytä todeta
5362:  noista. Valmisteilla on erityinen ympäristö-          seuraavaa:
5363:  asioiden seurantaa pankissa koskeva yleisohje            ~ Vastauksessa       sivuutetaan mammnatta
5364:  toimiston työtä helpottamaan. Valtiovarain- ja        laajamittaisten eukalyptusviljelmien ekologiset
5365:  ulkoasiainministeriöissä toimiston raporttien         ja sosiaaliset haittavaikutukset. Kysymys on
5366:  sekä myös muiden pohjoismaiden kanssa käy-            tärkeä ja vaatii kannanottoa, sillä eukalyptus-
5367:  tävän tietojen vaihdon pohjalta seurataan hank-       viljelmiä suunnitellaan ja toteutetaan lämpimän
5368:  keiden edistymistä sekä valmistellaan kantoja         ilmastovyöhykkeen maissa yhä laajenevassa
5369:  niihin. Yhteispohjoismaisissa viikoittain pidet-      mitassa, yleensä kansainvälisen rahoitusavun
5370:  tävissä puhelinkokouksissa sovitaan Maailman-         turvin ja myönteisen "metsitys"-nimikkeen al-
5371:  pankin pohjoismaiselle toimistolle sekä alueel-       la. Kuitenkin useissa ~ mahdollisesti jopa
5372:  listen kehityspankkien osalta pohjoismaita            useimmissa ~ tapauksissa eukalyptusistutukset
5373:  edustaville johtokunnan jäsenille annettavista        ovat hyödyttäneet vain harvoja, joskin vaiku-
5374:  ohjeista.                                             tusvaltaisia ihmisiä, samalla kun ne ovat ai-
5375: 200070S
5376: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 282
5377: 
5378: heuttaneet vahinkoa ympäristölleen ja heiken-        seksi olleet taipuvaisia tukemaan mieluummin
5379: täneet köyhän maalaisväestön elinehtoja enti-        suurimittaisia ja suuromistukseen perustuvia
5380: sestään.                                             kehityshankkeita, joiden tuotto on helposti
5381:    Tähän on useita syitä. Nopeakasvuiset euka-       mitattavissa ja haitat epäsuoria, kuin pienimit-
5382: lyptuslajit kuluttavat maaperän vesivaroja voi-      taista ja pienomistukseen tai pieniin päätöksen-
5383: makkaasti. mikä vaikuttaa myös ympäröivillä          tekoyksikköihin perustuvaa toimimaa, jonka
5384: alueilla. Tukahduttamalla aluskasvillisuuden         hyödyt tuntuvat paikallisen väestön elämässä
5385: nämä puut ainakin muualla kuin runsassatei-          eivätkä näy selkeänä rahavirtojen ja hinnoitel-
5386: silla seuduilla pikemminkin jouduttavat kuin         tujen pääomien kasvuna.
5387: hillitsevät eroosiota.                                  Rahatalouden "häikäisy" peittää helposti
5388:    Eukalyptusviljelmiä on perustettu paitsi jou-     näkyvistä pienimittaisen monilajiviljelyn suu-
5389: tomaille myös luonnonmetsien tilalle sekä köy-       remman tosiasiallisen tehokkuuden sekä ekolo-
5390: hän väestön käyttämille pelto- ja laidunmaille.      gisen ja sosiaalisen paremmuuden yhden lajin
5391: Eukalyptusviljelmät eivät tuota ihmisille eivät-     viljelmiin verrattuna. Arviointeja vääristää
5392: kä karjalle sopivaa ravintoa, eikä niiden tuot-      myös se, että "tehokkaiden" suurimittaisten
5393: tama puu useinkaan ole paikallisen väestön           hankkeiden haittavaikutukset ovat usein välil-
5394: käytettävissä poltto- tai rakennusaineena. Pai-      lisiä, laajalle ulottuvia, vaikeasti mitattavia ja
5395: kalliset asukkaat ovat usein vastustaneet jyr-       tilastoinnin ulkopuolella.
5396: kästi eukalyptusistutuksia.                             Näistä syistä Maailmanpankin tulisi mieles-
5397:    Eukalyptusviljelmien soveltuvuuden ja järke-      tämme nykyistä huomattavasti enemmän pyr-
5398: vyyden tutkiminen on Suomen kannalta oleel-          kiä tukemaan peltometsäviljelyä sekä maanja-
5399: lista, koska Maailmanpankin lainojen ohella          kouudistukseen liittyvää puiden istuttamista
5400: myös Suomen "omia" kehitysyhteistyövaroja            kaikissa niissä maissa, joissa sellaiset hankkeet
5401: on käytetty ja tultaneen käyttämään näiden           ovat tarpeellisia ja mahdollisia.
5402: istutusten edistämiseen, mm. niitä koskevien            - Vastauksessa todetaan:
5403: teknisten suunnitelmien rahoittamiseen.                 " ... kysymys maanjakouudistuksesta on erit-
5404:     Kysymys on samalla laajemmista periaatteis-      täin herkkä poliittinen kysymys, jossa painos-
5405: ta: monet eukalyptusistutukset ovat olleet mal-      tustoiminta ulkopuolelta, esim. Maailmanpan-
5406: liesimerkkejä siitä, miten "kehityshankkeita"        kin taholta ei voi tulla kysymykseen, vaan
5407: suunnitellaan vain teknisten näkökohtien pe-         johtopäätökset on vedettävä asianomaisten mai-
5408: rusteella kiinnittämättä paljoakaan huomiota         den itsensä taholta."
5409: paikallisen köyhän väestön todellisiin tarpeisiin       Mikäli tämä näkemys hyväksytään, on hyvin
5410: ja osallistumismahdollisuuksiin.                     vaikea ymmärtää, miksi Maailmanpankki ja
5411:    - Vastauksessa sivuutetaan mammnatta              sen sisarlaitos Kansainvälinen valuuttarahasto
5412: kysymys ns. peltometsäviljelyn ("agroforestry")      (JMF) jatkuvasti käyttävät suurta painostus-
5413: edistämisestä. Tällä tarkoitetaan puiden ja pel-     voimaansa Suomenkin suostumuksella - pa-
5414: tokasvien istuttamista samalle alueelle niin, että   kottaen useat kehitysmaat devalvoimaan va-
5415: paikallisiin oloihin sopeutuneet puulajit tuotta-    luuttansa, purkamaan hintasäännöstelyn, va-
5416: vat polttopuun ohella myös syötäviä hedelmiä         pauttamaan tuonnin, poistamaan maatalouden
5417: tai pähkinäitä ja rehua sekä lannoittavat maa-       subventiot sekä vähentämään julkisia menoja.
5418: perää karikkeilla. Toisin kuin eukalyptusviljel-     On vaikeata ymmärtää, miksi mikään näistä
5419: mät, tällainen monilajiviljely suojaa maata          asioista ei ole "herkkä poliittinen kysymys",
5420: eroosiolta. Yhteenlaskettu erilaisten hyödykkei-     jossa painostustoiminta ulkopuolelta ei voi
5421: den tuotto pinta-alaa kohden on usein huomat-        tulla kysymykseen.
5422: tavasti suurempi kuin yhden lajin viljelmissä.          On tunnettua, että suuressa osassa maailmaa
5423:     Kuten jo kirjallisen kysymyksen n:o 298/         "kehitys" merkitsee nykyään vain rikkaiden
5424:  1989 vp. perusteluissa todettiin, peltometsävil-    rikastumista. Maatalouden tehostuminen mer-
5425: jelyn edut ovat suurimmillaan silloin, kun maa       kitsee usein sitä, että köyhiä ihmisiä ei tarvita
5426: on jaettu maalaisväestön hallintaan perhe- tai       enää mihinkään - tehokkaiden suurtilojen
5427: yhteisviljelmiksi niin, että käyhirnmilläkin on      tuotteet myydään ulkomaille, vaikkapa rehuk-
5428: todellista päätösvaltaa ja mahdollisuus hyödyt-      si, samalla kun maattomilla ja työttömillä ei
5429: tää itseään omalla työllään.                         ole rahaa eikä ruokaa. Pien- ja vuokraviljeli-
5430:    On ilmeistä, että Maailmanpankki ja sen           jöiden, joiden asema tosiasiallisesti muistuttaa
5431: kaltaiset rahoituslaitokset ovat ainakin toistai-    velkaorjuutta, ei taas kannata ryhtyä minkään-
5432:                                        1990 vp. -      KK n:o 282                                       3
5433: 
5434: laiseen tuotannon tehostamiseen, koska hyöty           energiaa". Tuleeko päätöksestä todella ennak-
5435: ei kuitenkaan jäisi heille itselleen. Tekniset         kotapaus vai jääkö se poikkeukseksi, on vielä
5436: parannukset pikemminkin johtaisivat siihen.            näkemättä.
5437: että heidät häädettäisiin niiltä maatilkuilta,            Kehitysmaat tulevat epäilemättä tulevaisuu-
5438: joiden arvoa he ovat kohottaneet.                      dessa tarvitsemaan enemmän energiaa kuin ne
5439:     Yhteiskunnallinen ja erityisesti maan omis-        nyt käyttävät. Kun toisaalta otetaan huomioon
5440: tamiseen liittyvä eriarvoisuus johtaa laajalti         kasvavaan energiantuotantoon yleisesti liittyvät
5441: siihen, että köyhimmät ihmiset joutuvat ainoa--        haitat ja riskit, on välttämätöntä pyrkiä hävik-
5442: na - ja silloinkin tilapäisenä ~- selviytymis-         kien ja rakenteellisen tuhlauksen vähentämi-
5443: keinonaan kaatamaan metsää ja viljelemään              seen sekä teollistuneissa että vasta teollistumis-
5444: eroosiolle alttiita maita, samalla kun parempia        kehityksen alussa olevissa maissa.
5445: viljelymaita käytetään toisarvoisiin tarkoituk-           Suuriin energiantuotantohankkeisiin liitty-
5446: siin.                                                  vien haittojen ja riskien arvioiminen ja vähen-
5447:     On ilmeisen mieletöntä ja kohtuutonta suh-         täminen, samoin kuin pätevien kannattavuus-
5448:  tautua miljooniin maatyöläisiin tai pien- ja          laskelmien ja arvovertailujen tekeminen, toden-
5449: vuokra viljelijöihin vain marginaalisena tuotan-       näköisesti helpottuu, jos ensin voidaan hankkia
5450: non tekijänä. joka voidaan helposti "saneerata         lisäaikaa nopeasti toteutettavissa olevan ener-
5451:  pois". Siinäkin tapauksessa, että teollisuuden        gian käytön tehostamisen ja hävikkien vähen-
5452:  kasvu voisi työllistää osan näistä ihmisistä,         tämisen avulla.
5453:  nykyiset, usein kehitykseksi nimitetyt muutok-           Mielestämme on myös tärkeätä, että kehitys-
5454: set suuressa osassa maailmaa ovat liian nopeita        maiden energiahuoltoa suunniteltaessa kiinnite-
5455: ja laajoja, ekologisilta perusteiltaan virheellisiä,   tään nykyistä enemmän huomiota hajautettuun
5456:  epätarkoituksenmukaisia ja epäinhimillisiä.           ja pienimittaiseen energiantuotantoon, joka voi
5457:     On myös vakuuttavasti osoitettu, että maan         tuoda parannusta tavallisten maalaiskylien elä-
5458:  tuottavuus on yleensä suurin ja silti ekologiset      mään.
5459:  riskit ovat pienimmät silloin, kun maaseudun             - Vastauksessa todetaan keskisessä Intiassa
5460:  koko väcstöllä on turvattu ja tasa-arvoinen           sijaitsevaan Narmada-jokeen suunnitellun Sar-
5461:  hallintaoikeus maahan ja uusiutuviin luonnon-         dar Sarovarin padon todennäköisistä vaikutuk-
5462:  varoihin. On erittäin perusteltua väittää, että       sista seuraavaa:
5463:  maanjakouudistus on lukuisissa valtioissa kes-           " ... padon rakentamisesta aiheutuva väes-
5464:  tävän, todellisen kehityksen keskeinen ja vält-       tön muuttotarve koskettaa n. 79 000 ihmistä.
5465:  tämätön ehto. Mm. Unicefin pääjohtaja James            Nämä kuuluvat Intian köyhimpiin ihmisiin ja
5466:  P. Grant on painottanut, ettei kysymystä              he ovat heikosti integroituneet Intian yhteis-
5467:  maanjakouudistuksesta voida ohittaa edes :;il-        kuntaan ja talouteen. Muutto uusille asuin-
5468:  loin. kun ensisijainen huolenaihe on lasten           alueille ja heille maksettavat korvaukset mer-
5469:  ravitsemus ja terveys.                                kitsisivät parannusta useimpien elinolosuhtei-
5470:     -- Vastauksessa sivuutetaan ilman suora-           siin. Ongelmia aiheutuu kuitenkin siitä, että
5471:  naista mainintaa kysymys Maailmanpankin               Gujarat on velvollinen asuttamaan myös muis-
5472:  valmisteluasiakirjojen julkisuudesta. Kysymys         ta osavaltioista olevat ihmiset oikeuden pää-
5473:  on oleellinen, sillä hankkeiden ekologisia ja         töksen mukaan (tosin useimmat heistä haluai-
5474:  sosiaalisia vaikutuksia on erittäin vaikeata ar-      sivat jäädä entisiin osavaltioihinsa) sekä se, että
5475:  vioida Iuotettavasri etukäteen muuten kuin            ennen pankin mukaantuloa uudelleen asutetut
5476:  yhteistyössä niiden ihmisten ja yhteisöjen kans-      ihmiset saivat huonommat korvaukset kuin ne,
5477:  sa, joiden elämään hankkeet vaikuttavat.              jotka ovat muuttaneet tai muuttavat tämän
5478:     -- Vastauksessa todetaan, että Maailman-           jälkeen. Ymmärrettävästi aiemmin asutetut
5479:  pankki suunnittelee suuren ympäristönsuojelu-         vaativat tasa-arvoista kohtelua. Myös maan-
5480:  ja en..:rgiansäästöinvestointeihin tarkoitetun lai-   hankintatilanne vaihtelee osavaltiosta toiseen."
5481:  nan myöntämistä Brasilialle aiemmin harkitun             "Pääjohtaja Conable vieraili Intiassa marras-
5482:  (järjestyksessä toisen) 500 miljoonan dollarin        kuussa 1987 ja tapasi tuolloin myös kansalais-
5483:  suuruisen "energiasektorilainan" sijasta. Kysy-       järjestöjen edustajia. Conable vahvisti tällöin
5484:  myksessä on - toivottavasti - merkittävä              pankin halun pyrkiä kohti oikeudenmukaisia
5485:  ennakkotapaus. sillä energian käytön tehosta-         asutusjärjestelyjä. Varapääjohtaja Qureshi puo-
5486:  minen ja hävikkien vähentäminen on usein              lestaan viittasi helmikuussa 1989 tekemänsä
5487:   kehitysmaissakin halvin tapa "tuottaa lisää          vierailun yhteydessä lainojen maksatusten mah-
5488: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 282
5489: 
5490: dolliseen jäädyttämiseen ellei tyydyttäviin asu-   vanlaisissa tilanteissa merkinneet käytännössä
5491: tusjärjestelyihin päästä."                         henkistä -· välillisesti osin fyysistäkin - kan-
5492:    Väite, että pakkosiirto parantaisi useimpien    sanmurhaa.
5493: patoaltaan tieltä häädettävien ihmisten elinolo-      Tästä syystä 128 suomalaista kansanedusta-
5494: ja, ei selvästikään pidä paikkaansa. Maailman-     jaa allekirjoitti Maailmanpankin pääjohtajalle
5495: pankin oman valtuuskunnan huhtikuussa 1989         Barber B. Conablelle osoitetun, 31.10.1989
5496: esittämän raportin mukaan mitään vuosina           lähetetyn kirjeen, jossa kysytään, mihin toimiin
5497:  1984 ja 1985 annetuista Narmadan laakson          Maailmanpankki aikoo ryhtyä, jotta Sardar
5498: uudelleenasutusohjelmia koskevista lupauksista     Sarovarin patohanke ei aiheuttaisi kurjuutta ja
5499: ei ole pystytty pitämään. Gujaratin osavaltios-    kärsimystä padon tieltä häädettävien ihmisten
5500: sa, missä tilanne on paras, alle kolmannes         keskuudessa. Vastauksessaan pääjohtaja Co-
5501: häädetyistä ihmisistä on kyennyt hankkimaan        nable vakuutti, että ongelmat yritetään ratkais-
5502: uutta maata. Kyläyhteisöjä ei myöskään --          ta ja että hyödyt tulevat olemaan haittoja
5503: lupausten vastaisesti - ole pystytty siirtämään    suuremmat. Tapahtumien kehitys Intiassa viit-
5504: kokonaisina, joten uudelleenasuttaminen on         taa kuitenkin siihen, ettei luottamus ongelmien
5505: johtanut yhteisöjen hajoamiseen. Tämä on mo-       ratkaisemiseen ole enää suuri niistä kärsimään
5506: nin tavoin pahentanut pakkosiirron kohteiksi       joutuvan väestön keskuudessa. On myös huo-
5507: joutuneiden ihmisten henkistä ja aineellista       mattava, että intialaisten ja yhdysvaltalaisten
5508: ahdinkoa.                                          kansalaisjärjestöjen laatimien selvitysten mu-
5509:    Maailmanpankin valtuuskunta päätteli sa-        kaan ne hyödyt, joita Sardar Sarovarin hank-
5510: massa yhteydessä, että uudelleenasutusohjel-       keella tavoitellaan, voitaisiin pienemmin kus-
5511: man toteuttaminen tyydyttävällä tavalla on         tannuksin, pienemmin teknisin riskein ja olen-
5512: todennäköisesti mahdotonta, minkä vuoksi           naisesti pienemmin inhimillisin ja ympäristöön
5513: pankin pitäisi vetäytyä koko hankkeesta. Val-      liittyvin uhrauksin saavuttaa pienimittaisilla
5514: tuuskunnan arviosta huolimatta pankki on           vaihtoehtoisilla keinoilla.
5515: päättänyt jatkaa tukeaan Narmadan laakson              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5516: kehitysohjelmalle, mikä tässä vaiheessa tarkoit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5517: taa Sardar Sarovarin patoa - ainakin kesä-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5518: kuun 1990 loppuun saakka.                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5519:    Paikallisen väestön vastustus hanketta koh-
5520: taan on kasvanut kaiken aikaa. Sardar Saro-                   Miten Suomen Hallitus aikoo varmis-
5521: varin patoa ja koko "kehitysohjelmaa" vastus-              taa, että Maailmanpankin pohjoismai-
5522: tavat mielenosoitukset ovat yleistyneet ja laa-            nen toimisto pystyy käytännössä riittä-
5523: jentuneet. Syyskuun 28 päivänä 1989 Harsudin               vän tehokkaasti, asiantuntevasti ja kriit-
5524: kaupunkiin Madhya Pradeshissa kerääntyi suu-               tisesti seuraamaan pankin rahoittamien
5525: reen mielenosoitukseen vaihtelevien arvioiden              hankkeiden valmistelua, erityisesti kiin-
5526: mukaan 40 000-60 000 Sardar Sarovarin ja                   nittäen huomiota hankkeiden mahdolli-
5527: sitä seuraavana toteuttamisvuorossa olevan                 siin ekologisiin, sosiaalisiin ja sosioeko-
5528: Narmada Sagarin padon vastustajaa. Narma-                  nomisiin, välittömiin ja välillisiin hait-
5529: dan laakson kehitysohjelmaa vastustamaan on                tavaikutuksiin;
5530: perustettu useita järjestöjä ja kansanliikkeitä.              miten Suomen Hallitus aikoo Maail-
5531: Viimeisimmät tiedot kertovat laajamittaisesta              manpankin välityksellä edistää laaja-
5532: ja jatkuvasta väkivallattomasta vastarinnasta,             mittaisten cukalyptusistutusten ekolo-
5533: jolla viranomaisten toimet on osittain estetty.            gisten ja sosiaalisten vaikutusten selvit-
5534: Tiettävästi mm. Madhya Pradeshin uusi pää-                 tämistä sekä parempien metsitysvaih-
5535: ministeri Sunderlal Patwa on ilmaissut kannat-             toehtojen etsimistä;
5536: tavansa hankkeen pysäyttämistä.                               miten Suomen Hallitus aikoo vaikut-
5537:    Kansainvälinen vastalausekampanja painot-               taa Maailmanpankkiin, jotta pankki
5538: taa mm. sitä, että suuri osa patojen ja altaiden           ryhtyisi nykyistä voimakkaammin edis-
5539: tieltä häädettävistä ihmisistä kuuluu Intian               tämään ns. peltometsäviljelyn tutkimis-
5540: ikivanhoihin alkuperäiskansoihin, jotka ovat               ta, kehittämistä ja soveltamista siihen
5541: eläneet omavaraista ja eristynyttä elämää met-             sopivilla alueilla;
5542: säisissä jokilaaksoissa. Yhteisöjen hajottaminen              miten Suomen Hallitus aikoo toimia
5543: ja ihmisten siirtäminen ovat jo toisissa vastaa-           parantaakseen niiden ihmisten, joiden
5544:                                1990 vp. -     KK n:o 282                                 5
5545: 
5546:   elämään Maailmanpankin rahoittamat                   miten Suomen Hallitus aikoo toimia,
5547:   hankkeet vaikuttavat, mahdollisuutta              jotta Maailmanpankin energia-alan lai-
5548:   tutustua valmisteluasiakirjoihin ja esit-         noitus entistä enemmän tukisi energian
5549:   tää suunnitelmista mielipiteensä;                 käytön tehostamista, hävikkien vähen-
5550:      eikö Suomen Hallitus todellakaan               tämistä, energian säästämistä sekä au-
5551:   katso Maailmanpankin voivan miten-                rinkoenergian käyttöä ja muuta pieni-
5552:   kään edistää maanjakouudistusta niissä            muotoista energiantuotantoa suurpato-
5553:   maissa, joissa sellainen uudistus on il-          jen ja hiilivoimaloiden sijasta; sekä
5554:   meinen ja välttämätön ehto köyhyyden                 mitä Suomen Hallitus aikoo tehdä,
5555:   poistamiselle sekä metsien ja maaperän            jotta Maailmanpankki lopettaisi tuken-
5556:   tuhoutumisen pysäyttämiselle; ja toi-             sa ns. Narmadan laakson kehitysohjel-
5557:   saalta, mikäli Maailmanpankilla saat-             malle ja erityisesti Sardar Sarovarin
5558:   taisi olla sellainen vaikutusmahdolli-            pato hankkeelle?
5559:   suus, katsooko Suomen Hallitus voi-
5560:   vansa vaikuttaa tässä asiassa Maail-
5561:   manpankkiin;
5562: 
5563: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
5564: 
5565:    Markus Aaltonen                Matti Ahde                 Risto Ahonen
5566:    Aimo Ajo                       Arja Alho                  Jouni Backman
5567:    Ilkka-Christian Björklund      Mikko Elo                  Jukka Gustafsson
5568:    Iiris Hacklin                  Sinikka Hurskainen         Liisa Jaakonsaari
5569:    Ilkka Joenpalo                 Riitta Järvisalo-Kanerva   Kai Kalima
5570:    Antti Kalliomäki               Tarja Kautto               Antero Kekkonen
5571:    Sakari Knuuttila               Pentti Lahti-Nuuttila      Arto Lapiolahti
5572:    Reijo Lindroos                 Matti Luttinen             Lauri Metsämäki
5573:    Riitta Myller                  Sinikka Mönkäre            Mats Nyby
5574:    Saara-Maria Paakkinen          Tuula Paavilainen          Markku Pohjola
5575:    Virpa Puisto                   Kari Rajamäki              Jussi Ranta
5576:    Jorma Rantanen                 Heikki Rinne               Jukka Roos
5577:    Timo Roos                      Matti Saarinen             Lea Savolainen
5578:    Jouko Skinnari                 Marja-Liisa Tykkyläinen    Kerttu Törnqvist
5579:    Kari Urpilainen                Raimo Vuoristo             Matti Vähänäkki
5580:    Kirsti Ala-Harja               Pirjo- Riitta Antvuori     Matti Hokkanen
5581:    Kaarina Dromberg               Kari Häkämies              Riitta Jouppila
5582:    Keijo Jääskeläinen             Martti Korkia-Aho          Lea Kärhä
5583:    Juhani Laitinen                Kalevi Lamminen            Ritva Laurila
5584:    Tuula Linnainmaa               Anna-Kaarina Louvo         Sauli Niinistö
5585:    Heikki A. Ollila               Sirpa Pietikäinen          Aino Pohjanoksa
5586:    Anssi Rauramo                  Pirjo Rusanen              Riitta Saastamoinen
5587:    Oiva Savela                    Anneli Taina               Eeva Turunen
5588:    Riitta Uosukainen              Sakari Valli               Tauno Valo
5589:    Päivi Varpasuo                 Ritva Vastamäki            Ben Zyskowicz
5590:    Esko Aho                       Juhani Alaranta            Sirkka-Liisa Anttila
5591:    Kauko Heikkinen                Jorma Huuhtanen            Pirkko Ikonen
5592:    Tytti Isobaokana-Asunmaa       Esko Jokiniemi             Anneli Jäätteenmäki
5593:    Riitta Kauppinen               Timo Kietäväinen           Annikki Koistinen
5594:    Heikki Kokko                   Eeva Kuuskoski-Vikatmaa    Seppo Kääriäinen
5595:    Markku Lehtosaari              Matti Maijala              Kalevi Mattila
5596:    Mauri Pekkarinen               Seppo Pelttari             Pekka Puska
5597:    Tellervo Renko                 Mirja Ryynänen             Kalle Röntynen
5598:    Aapo Saari                     Kimmo Sarapää              Juho Sillanpää
5599: 6                           1990 vp. -   KK n:o 282
5600: 
5601:     Eino Siuruainen           Hannu Tenhiälä            Jukka Vihriälä
5602:     Marjatta Väänänen         Raila Aho                 Claes Andersson
5603:     Asko Apukka               Heli Astala               Esko Helle
5604:     Anna-Liisa Jokinen        Timo Laaksonen            Pertti Lahtinen
5605:     Pekka Leppänen            Lauha Männistö            Esko Seppänen
5606:     Vappu Säilynoja           Pauli Uitto               Jarmo Wahlström
5607:     Juhani Vähäkangas         Henrik Lax                Håkan Nordman
5608:     Per-Henrik Nyman          Ole Wasz-Höckert          Lea Mäkipää
5609:     Heikki Riihijärvi         Esko Almgren              Jorma Fred
5610:     Sauli Hautala             Toimi Kankaanniemi        Ensio Laine
5611:     Marja-Liisa Löyttyjärvi   Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
5612:     Pekka Haavisto            Eero Paloheimo            Erkki Pulliainen
5613:                Osmo Soininvaara                  Urpo Leppänen
5614:                                      1990 vp. -     KK n:o 282                                      7
5615: 
5616: 
5617: 
5618: 
5619:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5620: 
5621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                miten Suomen Hallitus aikoo toimia,
5622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              jotta Maailmanpankin energia-alan lai-
5623: olette 9 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn                  noitus entistä enemmän tukisi energian
5624: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               käytön tehostamista, hävikkien vähen-
5625: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-              tämistä, energian säästämistä sekä au-
5626: edustaja Aaltosen ym. näin kuuluvasta kirjal-              rinkoenergian käyttöä ja muuta pieni-
5627: lisesta kysymyksestä n:o 282:                              muotoista energiantuotantoa suurpato-
5628:                                                            jen ja hiilivoimaloiden sijasta; sekä
5629:           Miten Suomen Hallitus aikoo var-                    mitä Suomen Hallitus aikoo tehdä,
5630:        mistaa, että Maailmanpankin pohjois-                jotta Maailmanpankki lopettaisi tuken-
5631:        mainen toimisto pystyy käytännössä                  sa ns. Narmadan laakson kehitysohjel-
5632:        riittävän tehokkaasti, asiantuntevasti ja           malle ja erityisesti Sardar Sarovarin
5633:        kriittisesti seuraamaan pankin rahoitta-            pato hankkeelle?
5634:        mien hankkeiden valmistelua, erityisesti
5635:        kiinnittäen huomiota hankkeiden mah-           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5636:        dollisiin ekologisiin, sosiaalisiin ja so-   vasti seuraavaa:
5637:        sioekonomisiin, välittömiin ja välillisiin
5638:        haittavaikutuksiin;                             Yleisenä huomiona hallitus toteaa aluksi,
5639:           miten Suomen Hallitus aikoo Maail-        että kysymyksen kattamat aiheet ovat erityises-
5640:        manpankin välityksellä edistää laaja-        ti viime vuosina olleet hallituksen kiinteän
5641:        mittaisten eukalyptusistutusten ekolo-       seurannan kohteena ja että valtiovarainminis-
5642:        gisten ja sosiaalisten vaikutusten selvit-   teriö ja ulkoasiainministeriö asiantuntijoitaan
5643:        tämistä sekä parempien metsitysvaih-         käyttäen ovat myös näissä kysymyksissä jatku-
5644:        toehtojen etsimistä;                         vassa keskusteluyhteydessä Maailmanpankin
5645:           miten Suomen Hallitus aikoo vaikut-       kanssa sekä johtokuntaedustajamme välityksel-
5646:        taa Maailmanpankkiin, jotta pankki           lä että erilaisissa teemakokouksissa ja yksittäis-
5647:        ryhtyisi nykyistä voimakkaammin edis-        ten kehitysmaiden talous- ja apuohjelmia kos-
5648:        tämään ns. peltometsäviljelyn tutkimis-      kevissa koordinointikokouksissa. Hallituksen
5649:        ta, kehittämistä ja soveltamista siihen      keskeinen lähtökohta on kehitysmaiden oman
5650:        sopivilla alueilla;                          vastuun korostaminen kehitysohjelmien laati-
5651:           miten Suomen Hallitus aikoo toimia        misessa ja toteuttamisessa kestävän, tasapainoi-
5652:        parantaakseen niiden ihmisten, joiden        sen ja demokraattisen kehityksen periaatteiden
5653:        elämään Maailmanpankin rahoittamat           pohjalta. Tämän tavoitteen mukaisesti ulkoisen
5654:        hankkeet vaikuttavat, mahdollisuutta         avun, ml. Maailmanpankki, tehtävä on ensisi-
5655:        tutustua valmisteluasiakirjoihin ja esit-    jaisesti antaa kehitysmaille lisää voimavaroja,
5656:        tää suunnitelmista mielipiteensä;            auttaa kehitysmaita em. periaatteiden mukais-
5657:           eikö Suomen Hallitus todellakaan          ten ohjelmien ja toimintatapojen luomisessa
5658:        katso Maailmanpankin voivan miten-           sekä vahvistaa kehitysmaiden omia henkisiä
5659:        kään edistää maanjakouudistusta niissä       voimavaroja.
5660:        maissa, joissa sellainen uudistus on il-        Yksityiskohtaisten kysymysten osalta voi-
5661:        meinen ja välttämätön ehto köyhyyden         daan todeta seuraavaa:
5662:        poistamiselle sekä metsien ja maaperän          1. Maailmanpankin rahoittamien hankkei-
5663:        tuhoutumisen pysäyttämiselle; ja toi-        den seurantaa on viime vuosina jatkuvasti
5664:        saalta, mikäli Maailmanpankilla saat-        tehostettu niin Suomessa kuin pohjoismaisen
5665:        taisi olla sellainen vaikutusmahdolli-       yhteistyön puitteissakin. Tässä tarkoituksessa
5666:        suus, katsooko Suomen Hallitus voi-          on mm. sovittu Pohjoismaiden kesken vastuun-
5667:        vansa vaikuttaa tässä asiassa Maail-         jaosta siten. että kussakin maassa keskitytään
5668:        manpankkiin;                                 erityisesti sille läheisissä kehitysmaissa ja sek-
5669: 8                                    1990 vp. -      KK n:o 282
5670: 
5671: toreilla toteutettavien hankkeiden seuraami-         noin 0,5:tä prosenttia kehitysmaiden metsäpin-
5672: seen. Maailmanpankin pohjoismaiselle toimis-         ta-alasta.
5673: tolle on myös annettu pysyväisohjeita Pohjois-          Hallituksen käsityksen mukaan Maailman-
5674: maille tärkeiden näkökohtien toteutumisen seu-       pankissa ollaan varsin hyvin selvillä niistä
5675: raamiseksi: tällainen on mm. ympäristönäkö-          virheistä, joita eukalyptusistutusten toteutuk-
5676: kohtien huomioon ottamista koskeva ohje.             sessa on tehty. Maailmanpankki on jo 1970-
5677: Pohjoismailla on tunnettu ja vakiintunut linja       luvun alussa laatimansa metsästrategian mu-
5678: mm. köyhyys-, nais- ja ympäristönäkökohtien          kaisesti pyrkinyt vaikuttamaan yksittäisten ke-
5679: huomioon ottamisesta Maailmanpankin toi-             hitysmaiden metsäsektorin suunnittelun kehit-
5680: minnassa ja tämä linja on hyvin pankin poh-          tämiseen ja tarvittavien instituutioiden luomi-
5681: joismaisen toimiston tiedossa. Hallituksella ei      seen ja vahvistamiseen. Kun pankin näkökul-
5682: ole mitään syytä epäillä toimiston kykyä seu-        ma alkuvuosina oli metsänhoidollinen, siihen
5683: rata myös käytännössä tehokkaasti, asiantun-         on 1980-luvun kuluessa yhä selvemmin lisätty
5684: tevasti ja kriittisesti pankin rahoittamien hank-    yhteiskunnallinen ja ympäristönäkökulma.
5685: keiden vaikutuksia eri näkökulmilta. Tätä edes-      Niinpä pankin metsäsektorille antamiin lainoi-
5686: auttaa myös se, että toimistossa virkojen kier-      hin tyypillisesti sisältyy mm. seuraavanlaisia
5687: toperiaatteen vuoksi aina on ollut pankin            kehitysmaiden metsäsektorin puutteita korjaa-
5688: toiminnan kannalta tärkeiden alojen asiantun-        via ehtoja: metsäinventointien teko ja riittävä
5689: temusta omaavia, hyvin päteviä ja asialleen          päivitys, metsänhoitosuunnitelmien teko ja toi-
5690: omistautuneita virkamiehiä.                          meenpano, metsityssuunnitelmien valmistami-
5691:    2. Maailmanpankin metsityshankkeita kos-          nen ja riittävät toimet myös yksityismetsän-
5692: kevissa selvityksissä on todettu, että metsitys-     omistajien saamiseksi mukaan metsänuudistuk-
5693: hankkeiden puulajivalinnat riippuvat siitä tar-      seen sekä tutkimuksen organisointi. Tutkimus
5694: koituksesta, mihin istutusmetsiä suunnitellaan       käsittää biologisen ja metsänhoidollisen näkö-
5695: käytettävän sekä myös käytettävissä olevista         kulman ohella usein taloudellisen, sosiologisen
5696: istutusalueista. Eukalyptusistutuksia on suosit-     sekä maaperänsuojelunäkökulman.
5697: tu ensi sijassa silloin, kun on tarve myyntiin ja       Hallitus seuraa aktiivisesti myös Suomen
5698: metsäteollisuuden käyttöön tarkoitetusta puu-        oman kehitysyhteistyön kautta saatavia koke-
5699: raaka-aineesta. Eukalyptusistutuksista saatavat      muksia ja alan tutkimuksen kehitystä.
5700: kokemukset ratkaisevat, missä määrin niitä              3. Ns. peltometsäviljelyä (agroforestry) on
5701: tulevaisuudessa tullaan käyttämään; mikäli           ryhdytty viime vuosina suosimaan Maailman-
5702: osoittautuu, että jatkuva viljely vaatii huomat-     pankin maatalous- ja metsityshankkeissa. Ku-
5703: tavia panoksia esim. runsaan lannoituksen            ten kysymyksen perusteluissa todetaan, pelto-
5704: muodossa maaperän köyhtymisen vuoksi, vil-           metsäviljclyllä on huomattavia etuja paikallisel-
5705: jelijät siirtyvät epäilemättä vähemmän vaativiin     le väestölle monipuolisuutensa vuoksi. Parhail-
5706: puulajeihin. Ns. sosiaaliseen metsätalouteen         laan Maailmanpankki rahoittaa 17:ää hanket-
5707: (social forestry) eukalyptus luonnollisesti sovel-   ta, näistä useimmat Afrikassa, joissa pelto-
5708:  tuu huonosti, se ei ole vastaus esim. paikallisen   metsäviljelyä sovelletaan. Maailmanpankin
5709: väestön polttopuutarpeisiin.                         rahoitus näissä kohoaa yli 700 milj. dollarin.
5710:    Hallituksen saamien tietojen mukaan Maail-           4. Hallituksen mielestä niillä ihmisillä ja
5711: manpankki on osallistunut vain vähäisessä            ryhmillä, joita Maailmanpankin rahoittamat
5712: määrin ja osin kokeilunluonteisesti eukalyptus-      hankkeet tavalla tai toisella koskevat, tulisi olla
5713: istutusten rahoittamiseen. Parhaillaan ovat to-      mahdollisuus tutustua hankkeiden valmistelu-
5714: teutusvaiheessa 3 500 ha:n eukalyptusistutus-        asiakirjoihin ja lausua niistä mielipiteensä. Vas-
5715: hanke Burundissa ja 41 000 ha:n mäntyeuka-           tuu hankkeiden valmistelusta tiedottamisesta
5716: lyptusviljelmä Brasiliassa sekä kaksi metsitys-      on ensi sijassa ao. maiden viranomaisilla.
5717: hanketta Intiassa, joissa eukalyptusistutusten       Maailmanpankki ei voi yksipuolisesti ja ilman
5718: osuus istutusaloista on 1,5-2 %. Näiden lisäk-       maan suostumusta saattaa julkisuuteen meneil-
5719: si Ugandassa ja Senegalissa on rahoitettu muu-       lään olevien neuvotteluiden yksityiskohtia.
5720: taman sadan hehtaarin koealoja. Maailman-            Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n yhdek-
5721: pankin osuus näissä istutuksissa on varsin           sännestä lisärahoituksesta käytyjen neuvottelui-
5722: vaatimaton, kun cm. lukuja verrataan siihen          den yhteydessä sovittiin, että IDA:n (ja siis
5723: koko 10 miljoonan ha:n alueeseen, jolla maail-       myös Maailmanpankin, koska sen ja IDA:n
5724: massa on eukalyptusmetsiä. Tämä taas vastaa          toimintaperiaatteet lainaehtoja lukuun otta-
5725:                                       1990 vp. -      KK n:o 282                                        9
5726: 
5727: matta eivät käytännössä voi poiketa toisistaan)       Keinoina ovat tällöin olleet toisaalta konkreet-
5728: johto antaa ohjeet hankkeiden ympäristövaiku-         tisten hankkeiden rahoittaminen ja tähän kyt-
5729: tusten arviointituloksista tiedottamisesta. Täl-      ketty ehdollisuus, toisaalta tekninen apu ja
5730: laiset ohjeet annettiin huhtikuussa 1990 ja           tutkimustyö. Viimeisten kymmenen vuoden ai-
5731: niiden mukaan lainansaajia on rohkaistava             kana Maailmanpankki on myöntänyt kaik-
5732: pitämään entistä tiiviimpää yhteyttä ja anta-         kiaan 46 lainaa yhteismääräitään n. 4,8 mrd.
5733: maan tietoja paikallisille kansalaisjärjestöille ja   dollaria sellaisiin hankkeisiin, joihin on liittynyt
5734: muille asianasaisille hankkeiden ympäristövai-        energiansäästötoimenpiteitä. Säästötoimenpi-
5735: kutuksista. Erityisesti lainansaajien tulisi antaa    teiden rahoituksen määräksi arvioidaan run-
5736: tiedoksi hankkeista laaditut ympäristöarvioin-        saat 1 mrd. dollaria. Tilivuoden 1989 osuus
5737: nit (environmental assessments). Mikäli lainan-       tästä on lähes 300 milj. dollaria. Valtaosa tästä
5738: saaja vetoaa juridisiin tai muihin syihin, jotka      rahoituksesta kohdistui Intialle. Myös Unkaril-
5739: sen näkemyksen mukaan estävät tietojen anta-          Ie myönnettiin erityinen teollisuuden energian-
5740: misen, Maailmanpankki ja sen johtokunta voi           säästölaina määrältään 110 milj. dollaria.
5741: kuitenkin harkita, onko olemassa vaihtoehtoi-            Maailmanpankin        perustamissopimuksessa
5742: sia keinoja kansalaisjärjestÖJen ja muiden            mainittu tehtävä rahoittaa vain taloudellisesti
5743: asianosaisten pitämiseksi ajan tasalla.               perusteltuja hankkeita sopii hyvin yhteen ener-
5744:     Edellä todetun lisäksi Maailmanpankki pyr-        gian käytön tehostamisen ja energian säästämi-
5745: kii myös yleisemmällä tasolla tiedottamaan            sen periaatteen kanssa. Maailmanpankin tulee
5746: ympäristöpolitiikastaan. Valtiovarainministeri        hallituksen mielestä rahoittaa sellaisia ja sen
5747:  Liikanen teki syyskuussa 1988 kehityskomitean        laajuisia energiahankkeita, jotka kulloinkin
5748: kokouksessa aloitteen vuosittaisten ympäristö-        parhaiten edistävät taloudellisuuden, energian
5749: raporttien antamisesta pitäen silmällä myös           säästämisen ja ympäristö- sekä muiden yhteis-
5750: kansalaisjärjestöjen tiedontarvetta pankin toi-       kunnallisten kustannusten minimoimisen vaati-
5751:  menpiteiden ympäristövaikutuksista. Tällaista        muksia. Nämä vaatimukset ovat useimmissa
5752:  raporttia ei vielä viime vuonna annettu, mutta       tapauksissa yhdensuuntaiset.
5753:  hallitus lähtee siitä, että kuluvan vuoden syys-        7. Maailmanpankki on rahoittanut Narma-
5754:  kuussa sellainen annetaan.                           da-joen laakson kehitysohjelmaa Intiassa kol-
5755:     5. Hallitus katsoo, kuten ministeri Liikasen      mella v. 1985 myönnetyllä lainalla yhteismää-
5756:  kesäkuun 20 päivänä 1989 päivätyssä vastauk-         räitään vajaat 500 milj. dollaria. Tästä määräs-
5757:  sessa kansanedustaja Ahteen ym. kirjalliseen         tä on tähän mennessä käytetty n. 78 milj.
5758:  kysymykseen n:o 298/1989 vp. todetaan, että          dollaria. Rahoitusta on myönnetty toisaalta
5759:  maanjakouudistus olisi tärkeä toimenpide köy-        vesihuolto- ja kasteluhankkeelle ja toisaalta
5760:  hyyden vähentämiseksi, naisten aseman paran-         Sardar Sarovarin pato- ja voimalahankkeelle.
5761:  tamiseksi ja maataloustuotannon tehostamisek-        Näistä erityisesti viimeksi mainittu on herättä-
5762:  si niissä kehitysmaissa, joissa maanomistus on       nyt runsaasti keskustelua ja arvostelua. Kum-
5763:  voimakkaasti keskittynyt. Maailmanpankki voi         mankin hankkeen kohdalla on tapahtunut usei-
5764: ja sen tulee edistää maanjakouudistusta käy-          ta viivästyksiä lainaehtojen toteuttamisessa, eri-
5765:  mällä dialogia näiden maiden hallitusten kans-       tyisesti uudelleen asuteltavan väestön sijoitta-
5766:  sa. Pohjoismaiden taholta on tätä näkökohtaa         misessa. Tilanne tältä osin vaihtelee kolmessa
5767:  tuotu toistuvasti ja painokkaasti esiin. Samalla     hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvassa osaval-
5768:  on kuitenkin todettava, että suvereenien val-        tiossa. Gujaratissa tilanne on parhaiten hallin-
5769:  tioiden toimivaltaan kuuluu päättää, milloin ja      nassa, kun taas Maharashtrassa ja Madhya
5770:  missä muodossa tällainen uudistus toimeenpan-        Pradeshissa on edelleen runsaasti vaikeuksia.
5771:  naan. Sama koskee luonnollisesti myös kaikkia        Toisaalta Gujaratin osavaltiohallitusta on syy-
5772:  talouspolitiikan alueelle kuuluvia toimenpiteitä,    tetty yhteistyöhaluttomuudesta muiden osaval-
5773:  kuten esim. devalvaatiota tai hintasäännöstelyn      tioiden kanssa.
5774:  purkamista.                                             Maailmanpankki on pyrkinyt yhteistoimin-
5775:     6. Eräs Maailmanpankin energialainanannon         taan sekä kansainvälisten että paikallisten kan-
5776:  keskeisistä periaatteista on ollut energian tuo-     salaisjärjestöjen kanssa hankkeiden valvonta-
5777:  tanto ja käyttö mahdollisimman tehokkaasti.          ja arviointityössä. Arviot näiden taholta vaih-
5778:  Tätä on pyritty seuraamaan sekä suoraan              televat: arvostelu on ollut osin ankaraa erityi-
5779:  energiasektorille suunnatussa rahoituksessa          sesti kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja tie-
5780:  että myös esim. teollisuuden rahoituksessa.          dotusvälineiden taholta, kun taas paikallisten
5781: 2 200070S
5782: 10                                    1990 vp. -     KK n:o 282
5783: 
5784: JafJestoJen antama kuva on vivahteikkaampi.          muihin paikallisiin viranoma1snn parannusten
5785: Maailmanpankin pohjoismaisen toimiston saa-          aikaansaamiseksi mm. lykkäämällä lainojen
5786: mien tietojen mukaan eniten hankkeita näyt-          maksatuksia. Ilman pankin läsnäoloa tilanne
5787: täisivät vastustavan sellaiset parempituloiset       Narmadan laaksossa olisi huomattavasti vai-
5788: viljelijät, jotka joutuvat vain osittain hankkei-    keampi. Hallitus katsookin, että pankin jatku-
5789: den vaikutuspiiriin.                                 va mukanaolo hankkeiden eteenpäin viemisessä
5790:    On ilmeistä, että näitä hankkeita valmistel-      on varmin tae köyhimpien väestönosien tarpei-
5791: taessa ei kiinnitetty riittävästi huomiota asutus-   den huomioon ottamiseksi ja ympäristöhaitto-
5792: toiminnan vaikeuksiin, ympäristövaikutuksiin         jen pienentämiseksi. Sen sijaan uusien hankkei-
5793: eikä hankkeita toteuttavien viranomaisten ky-        den (mm. ehdotettu Narmada Sagarin pato-
5794: kyyn ratkoa näitä ongelmia. Näistä virheistä         hanke) toteutusta ei tulisi aloittaa ennen kuin
5795: on opittu matkan varrella ja niitä on pyritty        näihin jo toteutusvaiheessa oleviin hankkeisiin
5796: korjaamaan. Maailmanpankki on voinut vai-            liittyvät ongelmat on tyydyttävästi ratkaistu.
5797: kuttaa huomattavasti osavaltiohallituksiin ja
5798: 
5799:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
5800: 
5801:                                                            Valtiovarainministeri Matti Louekoski
5802:                                     1990 vp. -     KK n:o 282                                      11
5803: 
5804: 
5805: 
5806: 
5807:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5808: 
5809:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 hur ämnar Finlands Regering handla
5810: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse               för att Världsbankens långivning inom
5811: av den 9 maj 1990 tili vederbörande medlem av             energibranschen alltmera skall stöda en
5812: statsrådet översänt avskrift av följande av               effektivering av energianvändningen,
5813: riksdagsman Aaltonen m.fl. undertecknade                  minskning av svinnet, inbesparing av
5814: spörsmål nr 282:                                          energi samt användning av solenergi
5815:                                                           och annan energiproduktion i liten ska-
5816:                                                           la i stället för storbassänger och kol-
5817:           Hur ämnar Finlands Regering säker-              kraftverk; samt
5818:        ställa att Världsbankens nordiska byrå i              vad ämnar Finlands Regering göra
5819:        praktiken tillräckligt effektivt, sakkun-          för att Världsbanken skall dra in sitt
5820:        nigt och kritiskt skall kunna följa be-            stöd för utvecklingsprogrammet för den
5821:        redningen av projekt som banken finan-             s.k. Narmada-dalen och i synnerhet för
5822:        sierar, i synnerhet med beaktande av               dammprojektet i Sardar Sarovar?
5823:        projektens eventuella ekologiska, socia-
5824:        la och socioekonomiska, direkta och           Såsom svar pä detta spörsmål får jag vörd-
5825:        indirckta skadcverkningar;                  samt anföra följande:
5826:           hur ämnar Finlands Regering genom
5827:        Världsbankcns förmedling främja ut-            Som en allmän anmärkning konstaterar re-
5828:        redningen av de vidsträckta eukalyp-        geringen inledningsvis att de ämnen som spörs ..
5829:        tusplanteringarnas ekologiska och so-       målet omspänner har i synnerhet under de
5830:        ciala verkningar samt sökandet av bätt-     senaste åren uppmärksamt följts av regeringen
5831:        re beskogningsalternativ;                   och att finansministeriet och utrikesministeriet
5832:           hur ämnar Finlands Regering påver-       med hjälp av sina sakkunniga även i dessa
5833:        h Världsbanken så att den effektivare       frågor har ständig kontakt med Världsbanken
5834:        än vad nu är fallet börjar främja forsk-    både via vår styrelsercpresentation och vid
5835:        ningen kring, utvecklingen och tillämp-     olika temamöten och möten för koordinering
5836:        ningen av s.k. jordbruksskog (agrofore-     av ekonomi- och hjälpprogram för enskilda
5837:        stry) på områden som lämpar sig för         utvecklingsländer. En central utgångspunkt för
5838:        det;                                        regeringen är en betoning av utvecklingsländer-
5839:           hur ämnar Finlands Regering handla       nas eget ansvar vid uppgörandet och genom-
5840:        för att människor, vilkas Iiv påverkas      förandet av utvecklingsprogram på grundval av
5841:        av projekt som finansieras av Världs-       principerna för en bestående, balanserad och
5842:        banken, skall få bättre möjlighet att       demokratisk utveckling. I enlighet med detta
5843:        bekanta sig med beredningshandlingar-       mål har den yttre hjälpen, inklusive Världsban-
5844:        na och framföra sina åsikter om planer-     ken, i första hand tili uppgift att ge utvecklings-
5845:        na;                                         länderna mera resurser, hjälpa dem att skapa
5846:           anser Finlands Regering verkligen        program och tillvägagångssätt enligt ovan
5847:        inte att Världsbanken på något sätt kan     nämnda principer samt förstärka deras egna
5848:        främja en jordreform i de Iänder där en     andliga resurser.
5849:        sådan reform är ett uppenbart och              När det gäller detaljfrågorna kan konstateras
5850:        nödvändigt alternativ för att avlägsna      som följer:
5851:        fattigdomen samt hejda förstöringen av         1. Uppföljningen av projekt som finansieras
5852:        skogar och jordmån, och å andra sidan.      av Världsbanken har under de senaste ären
5853:        om Världsbanken råkar ha en sådan           fortgående effektiverats såväl i Finland som
5854:        möjlighet att päverka, anser Finlands       inom ramen för det nordiska samarbetet. I
5855:        Regering att den kan påverka Världs-        detta syfte har bl.a. överenskommits om en
5856:        banken i denna sak;                         ansvarsfördelning mellan de nordiska länderna
5857: 12                                   1990 vp. -     KK n:o 282
5858: 
5859: så att man i respektive land koncentrerar sig på    ra hektars provarealer. Världsbankens andel i
5860: uppföljningen av projekt som skall genomföras       dessa planteringar är mycket anspråkslös, då
5861: i utvecklingsländer och sektorer som står lan-      ovan nämnda tai jämförs med det område om
5862: det nära. För Världsbankens nordiska kontor         hela 10 milj. hektar där det finns eukalyptus-
5863: har också utfärdats stående direktiv för upp-       skogar i världen. Detta motsvarar igen ca
5864: följningen av genomförandet av synpunkter           0,5 % av skogsarealen i utvecklingsländerna.
5865: som är viktiga för de nordiska länderna: en            Enligt regeringens uppfattning är man vid
5866: sådan är bl.a. ett direktiv som gäller beaktan-     Världsbanken mycket väl medveten om de fel
5867: det av miljösynpunkter. De nordiska länderna        som har begåtts i samband med eukalyptus-
5868: har en känd och hävdvunnen linje bl.a. när det      planteringarna. Världsbanken har i enlighet
5869: gäller beaktandet av fattigdoms-, kvinno- och       med den skogsstrategi som den utarbetade
5870: miljösynpunkter i Världsbankens verksamhet          redan i början på 1970-talet haft för avsikt att
5871: och denna linje är bankens nordiska kontor väl      påverka utvecklingen av planeringen av skogs-
5872: medveten om. Regeringen har inget skäl att          sektorn i enskilda utvecklingsländer samt ska-
5873: misstänka kontorets förmåga att även i prak-        pandet och förstärkandet av behövliga institu-
5874: tiken effektivt, sakkunnigt, kritiskt och från      tioner. Medan banken under de första åren
5875: olika synvinklar följa verkningarna av projekt      omfattade skogsvårdssynpunkter, har dessa un-
5876: som finansieras av banken. Detta främjas även       der 1980-talet allt klarare utökats med sam-
5877: av att det i kontoren på grund av principen         hälls- och miljösynpunkter. Således är det
5878: med tjänsterotation alltid har funnits sådana       typiskt att i lån som banken beviljar skogssek-
5879: tjänstemän som besitter sakkunskap inom om-         torn ingår bl. a. följande villkor som tillrätta-
5880: råden som är viktiga för bankens verksamhet         lägger bristerna inom skogssektorn i utveck-
5881: och som är mycket kompetenta och hängivna           lings1änder: skogstaxeringar och en tillräcklig
5882: sin sak.                                            uppdatering, utarbetande och verkställande av
5883:    2. I utredningar som gäller Världsbankens        skogsvårdsplaner, beredning av beskognings-
5884: beskogningsprojekt har konstaterats att valen       planer och ti1lräckliga åtgärder för att även få
5885: av trädslag inom beskogningsprojekten beror         ägarna tili enskilda skogar med i skogsförnyel-
5886: på hur det är planerat att de planterade            sen samt organiseringen av forskningen. Forsk-
5887: skogarna skall användas samt även på de             ningen omfattar förutom en biologisk synvin-
5888: disponibla planteringsområdena. Eukalyptus-         kel och en skogsvårdssynvinkel ofta en ekono-
5889: planteringar har i första hand rekommenderats       misk och en sociologisk synvinkel samt en
5890: då det finns behov av sådant råmaterial av trä      synvinkel som berör skydd av jordmånen.
5891: som är avsett att användas tili försäljning och        Regeringen följer aktivt även erfarenheter
5892: skogsindustrin. Erfarenheterna av eukalyptus-       som fås genom Finlands eget utvecklingssamar-
5893: planteringarna avgör i viiken mån de kommer         bete och utvecklingen av forskningen inom
5894: att användas i framtiden. Om det visar sig att      branschen.
5895: en fortsatt odling kräver betydande insatser           3. Under de senaste åren har s.k. jordbruks-
5896: t.ex. i form av riklig gödsling p.g.a. en utarmad   skogar börjat prioriteras inom Världsbankens
5897: jordmån, övergår odlarna utan tvivel tili mind-     jordbruks- och beskogningsprojekt. Såsom
5898: re krävande trädslag. För s.k. socialt skogsbruk    konstateras i motiveringen tili spörsmålet med-
5899: (social forestry) lämpar sig eukalyptus givetvis    för jordbruksskogen betydande förmåner för
5900: dåligt. Det är inte svaret t.ex. på lokalbefolk-    lokalbefolkningen tack vare sin mångsidighet.
5901: ningens bränslebehov.                               Som bäst finansierar Världsbanken 17 projekt,
5902:    Enligt uppgifter som regeringen fått har         av vilka de flesta finns i Afrika där jordbruks-
5903: Världsbanken endast i ringa mån och dels på         skogar tillämpas. Världsbankens finansiering
5904: försök deltagit i finansieringen av eukalyptus-     överstiger i dessa projekt 700 milj. dollar.
5905: planteringar. Som bäst håller ett eukalyptus-          4. Enligt regeringen bör människor och
5906: projekt som omfattar 3 500 hektar på att            grupper som på något sätt berörs av de projekt
5907: genomföras i Burundi och en tall- och euka-         som Världsbanken finansierar ha möjlighet att
5908: lyptusodling som omfattar 41 000 hektar i           bekanta sig med beredningshandlingarna tili
5909: Brasilien samt två beskogningsprojekt i lndien      projekten och att uttala sin åsikt om dem.
5910: där eukalyptusplanteringarnas andel av plante-      Ansvaret för informationen om beredningen av
5911: ringsarealen är 1,5-2 %.Utöver dessa har i          projekten bärs i första hand av myndigheterna
5912: Uganda och Senegal finansierats ett par hund-       i de aktuella länderna. Världsbanken kan inte
5913:                                      1990 vp. -     KK n:o 282                                    13
5914: 
5915: ensidigt och utan landets samtycke offentliggö-     ekonomisk politik, såsom t.ex. devalvering eller
5916: ra detaljer i pågående förhandlingar. 1 sam-        hävande av en prisreglering.
5917: band med förhandlingarna om den Internatio-             6. En av de centrala principerna i Världs-
5918: nella utvecklingsfonden lDA:s nionde tilläggs-      bankens långivning för energi har varit att
5919: finansiering kom man överens om att ledningen       produktionen och användningen av energi skall
5920: för IDA (och alltså också ledningen för Världs-     vara så effektiv som möjligt. A vsikten har varit
5921: banken, eftersom verksamhetsprinciperna för         att detta skall iakttas både inom finansiering
5922: den och IDA, med undantag av lånevillkoren,         som iir direkt inriktad på energisektorn och
5923: inte i praktiken kan avvika från varandra) skall    även t.ex. inom finansiering av industrin. Med-
5924: utfärda anvisningar om hur information skall        len har då å ena sidan varit finansiering av
5925: ges om de resultat som nåtts vid uppskattning-      konkreta projekt och den villkorlighet som är
5926: en av projektens miljöverkningar. Sådana an-        ansluten därtill samt å andra sidan teknisk
5927: visningar utfärdades i april 1990 och enligt dem    hjälp och forskningsarbete. Under de senaste
5928: skall låntagarna uppmuntras att hålla ännu          tio åren har Världsbanken beviljat allt som allt
5929: intimare kontakt och informera lokala medbor-       46 lån, som sammanlagt uppgick tili ca 4,8
5930: garorganisationer och andra berörda om pro-         miljarder dollar, för sådana projekt som har
5931: jektens miljöverkningar. 1 synnerhet bör lånta-     varit förknippade med energisparåtgärder. Be-
5932: garna informera om vilka uppskattningar om          loppet av finansieringen av sparåtgärderna
5933: projektens miljöverkningar som har gjorts (en-      uppskattas tili drygt 1 miljard dollar. Räken-
5934: vironmenta1 assessments). Om en låntagare           skapsåret 1989 stod för nästan 300 milj. dollar
5935: åberopar juridiska eller andra skä1 som enligt      av detta. En övervägande del av denna finan-
5936: dess uppfauning hindrar lämnandet av uppgif-        siering inriktades på Indien. Även Ungern
5937: ter, kan Världsbanken och dess styrelse dock        beviljades ett speciellt energisparlån för indu-
5938: överväga om det finns alternativa sätt att hålla    strin tili ett belopp av 110 milj. dollar.
5939: medborgarorganisationerna och andra berörda             Uppgiften att endast finansiera projekt som
5940: informerade om dagsläget.                           är ekonomiskt motiverade, viiken nämns i
5941:     Utom det som har konstaterats ovan vill         stiftelseavtalet om Världsbanken, passar bra
5942: Världsbanken även på högre nivå informera           ihop med principen om en effektivering av
5943: om sin miljöpolitik. Finansminister Liikanen        energianvändningen och -sparandet. Världs-
5944: tog i september 1988 vid utvecklingskommit-         banken skall enligt regeringen finansiera såda-
5945:  tens sammanträde ett initiativ om att årliga       na energiprojekt och energiprojekt av sådan
5946:  miljörapporter, där man även beaktar medbor-       omfattning som i varje situation bäst främjar
5947:  garorganisationernas behov av information om       kraven på lönsamhet, energisparande samt
5948:  vilka miljöverkningar bankens åtgärder har,        minimering av miljö- och andra samhällskostna-
5949: skall avges. Någon sådan rapport hade inte          der. Dessa krav är i de flesta fall likriktade.
5950:  ännu senaste år avgetts men regeringen utgår           7. Vär1dsbanken har med tre lån som bevil-
5951:  ifrån att en rapport avges i september i år.       jades 1985 tili ett sammanlagt belopp av dryga
5952:     5. Regeringen anser, liksom konstateras i       500 milj. dollar finansierat ett utvecklingspro-
5953:  minister Liikanens svar den 20 juni 1989 på        gram för dalen vid Narmada-floden i Indien.
5954:  riksdagman Ahdes m. fl. skriftliga spörsmål nr     Av detta belopp har hittills använts ca 78 milj.
5955:  298/1989 rd., att en jordreform vore en viktig     dollar. Finansieringen har å ena sidan beviljats
5956:  åtgärd för minskning av fattigdomen, förbätt-      för vattenvårds- och bevattningsprojekt och å
5957:  ring av kvinnornas ställning och för en effek-     andra sidan för damm- och kraftverksprojektet
5958:  tivering av lantbruksproduktionen i de utveck-     i Sardar Sarovar. Av dessa har i synnerhet det
5959:  lingsländer där jordägandet är starkt centrali-    sist nämnda väckt en livlig diskussion och
5960:  serat. Världsbanken kan och bör främja en          kritik. Varje projekt har drabbats av flera
5961: jordreform genom att föra en dialog med             fördröjningar i fråga om realiserandet av låne-
5962:  regeringarna i dessa länder. Från de nordiska      villkoren, i synnerhet vid omplaceringen av den
5963:  länderna har denna synpunkt framförts uppre-       befo1kning som skall flyttas. Situationen vari-
5964:  pade gånger och med eftertryck. Samtidigt          erar på denna punkt i de tre delstater som hör
5965:  skall dock konstateras att tili suveräna staters   tili projektet. I Gujarat är situationen bäst
5966:  befogenheter hör att besluta när och i viiken      under kontroll medan det ännu förekommer
5967:  form en dylik reform skall verkställas. Samma      rikligt med svårigheter i Maharashtra och
5968:  gäller givetvis också alla åtgärder som hör tili   Madhya Pradesh. A andra sidan har delstats-
5969: 14                                   1990 vp. -     KK n:o 282
5970: 
5971: regeringen i Gujarat anklagats för ovilja tili      myndigheter som genomför projekten har att
5972: samarbete med d~ övriga delstaterna.                lösa dessa problem. Dessa fel har man med
5973:    Världsbanken har eftersträvat samarbete bå-      tiden tagit lärdom av samt försökt rätta tili.
5974: de med internationella och lokala medborgar-        Världsbanken har på ett avgörande sätt kunnat
5975: organisationer i arbetet med övervakning och        påverka delstatsregeringarna och andra lokala
5976: utvärdering av projekten. Utvärderingen varic-      myndigheter för att förbättringar skall fås tili
5977: rar i fråga om dessa: kritiken har delvis varit     stånd, hl.<.t. genom att uppskjuta utbetalning-
5978: sträng, i synnerhet när dcn kommer från             arna av lån. Utan bankens existens skulle
5979: internationella medborgarorganisationer och         situationen i Narmada-dalen vara betydligt
5980: massmedier medan den bild som lokala orga-          svårare. Regeringen anser ocbå att bankens
5981: nisationer ger är mer nyanserad. Enligt uppgif·     ständiga närvaro när projekten framskrider är
5982: tcr som Världsbankens nordiska kontor har           den säkraste garantin för att de fattigaste
5983: fått verkar det som om de största motståndar-       befolkningsdelarnas behov skall beaktas och
5984: na tili projekten är sådana odlare med högre        miljöskadorna minskas. Däremot bör inte nå-
5985: inkomster <;om enda:o.t delvis berörs av projek-    gon realisering av nya projekt (b!.a. det före-
5986: ten.                                                slagna dammprojektet i Narmada Sagar) inle-
5987:    Det är uppenhart att det vid beredningen av      das förrän problem som anslu~er sig till de
5988: dessa projekt inte har fästs tillräcklig uppmärk-   projekt som redan håller på att realiseras har
5989: samhet vid svårigheterna med koloniseringen.        lösts på ett tillfredsställande sätt.
5990: miljösvårigheter eller vid viiken förmåga de
5991: 
5992:      Helsingfors den 13 juni 1990
5993: 
5994:                                                                  Finansminister lvlatti Louekoski
5995:                                              1990 vp.
5996: 
5997: Kirjallinen kysymys n:o 283
5998: 
5999: 
6000: 
6001: 
6002:                                  Myller ym.: Linja-autoliikenteen tukemisesta
6003: 
6004: 
6005:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6006: 
6007:    Eduskunnan valtiovarainvaliokunta edellytti        Mikäli linja-autoliikenteen toimintaedelly-
6008: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviota           tyksiä ja kilpailukykyä parannettaisiin poista-
6009: koskevassa mietinnössään, että hallitus selvit-    malla liikevaihtovero ammattimaisessa liiken-
6010: tää vuoden 1990 aikana mahdollisuuksia pois-       teessä käytettäviltä linja-autoilta ja myöntämäl-
6011: taa liikevaihtovero ammattimaisessa liikentees-    lä niille verouoman polttoaineen käyttöoikeus,
6012: sä käytettäviltä linja-autoilta. Lisäksi mietin-   voitaisiin myös linja-autoliikenteessä soveltaa
6013: nössä todetaan, että selvitystyön yhteydessä on    eläkeläisiin samoja alennuksia kuin valtionrau-
6014: erikseen selvitettävä, voidaanko linja-autolii-    tateillä.
6015: kenteelle myöntää verohelpotusta sallimalla ve-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6016: rottoman polttoaineen käyttö.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6017:    Nykyisellään linja-autoilla kuljetetaan 15,8    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6018: prosenttia kotimaan henkilöliikenteen kuljetus-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6019: suoritteista. Vastaavat prosenttiosuudet ovat
6020: henkilöautojen osalta peräti 76,3 prosenttia,                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6021: junien 5,7 prosenttia, lentokoneiden 1,5 pro-             ryhtyä ammattimaisen linja-autoliiken-
6022: senttia, laivojen 0,2 prosenttia ja muiden väli-          teen toimintaedellytysten ja kilpailuky-
6023: neiden 0,5 prosenttia. Vuonna 1989 linja-autot            vyn parantamiseksi niin, että myös lin-
6024: kuljettivat runsaat kolme neljäsosaa joukkolii-           ja-autoliikenne voi soveltaa samanlaisia
6025: kenteen matkustajista.                                    eläkeläisalennuksia kuin valtionrauta-
6026:    Selvitysten mukaan suurin osa kahdesta ja              tiet?
6027: puolesta miljoonasta ajokortittomasta käyttää
6028: joukkoliikenteen palveluita. Heistä huomattava
6029: osa on nuoria ja eläkeläisiä.
6030:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
6031: 
6032:           Riitta Myller                Virpa Puisto                  Antti Kalliomäki
6033:           Sakari Knuuttila             Timo Roos                     Raimo Vuoristo
6034:                                        Heikki Rinne
6035: 
6036: 
6037: 
6038: 
6039: 200070S
6040: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 283
6041: 
6042: 
6043: 
6044: 
6045:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6046: 
6047:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
6049: olette 9 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn
6050: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Hallituksen tarkoituksena on lähiaikoina an-
6051: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      taa eduskunnalle esitys laiksi luvanvaraisesta
6052: edustaja Riitta Myllerin ym. näin kuuluvasta       henkilöliikenteestä tiellä. Laki koskisi eräiltä
6053: kirjallisesta kysymyksestä n:o 283:                osin myös raideliikennettä. Laissa määriteltäi-
6054:                                                    siin perussäännökset muun muassa valtion
6055:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuesta joukkoliikenteelle. Tarkoituksena on,
6056:        ryhtyä ammattimaisen linja-autoliiken-      että valtio tukisi joukkoliikennettä yhtäJäisin
6057:        teen toimintaedellytysten ja kilpailuky-    perustein riippumatta siitä, hoidetaanko liiken-
6058:        vyn parantamiseksi niin. että myös linja-   ne junalla vai linja-autolla.
6059:        autoliikenne voi soveltaa samanlaisia
6060:        eläkeläisalennuksia kuin valtionrauta-
6061:        tiet?
6062: 
6063:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
6064: 
6065:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
6066:                                    1990 vp. -   KK n:o 283                                    3
6067: 
6068: 
6069: 
6070: 
6071:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6072: 
6073:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
6074: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse     samt framföra följande:
6075: av den 9 maj 1990 tili vederbörande medlem av
6076: statsrådet översänt avskrift av följande av        Regeringen har för avsikt att inom närmaste
6077: riksdagsman Riitta Myller m.fl. undertecknade   framtid överlämna tili riksdagen en proposition
6078: spörsmål nr 283 som följer:                     om lag tili licensbelagd persontrafik på vägar-
6079:                                                 na. Lagen kommer tili vissa delar att också
6080:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen       beröra den spårbundna trafiken. I lagen defi-
6081:        vidta för att förbättra verksamhetsbe-   nieras grundstadgandena för bl.a. statsstöd för
6082:        tingelserna och konkurrenskraften för    kollektivtrafik. A vsikten är att staten skall
6083:        den yrkesmässiga busstrafiken så att     stöda kollektivtrafiken enligt samma grunder
6084:        man även i busstrafiken kan tillämpa     oberoende av om trafiken sköts med tåg eller
6085:        likadana pensionsrabatter som inom       buss.
6086:        statsjärnvägarna?
6087: 
6088:     Helsingfors den 13 juni 1990
6089: 
6090:                                                              Trafikminister Raimo Vistbacka
6091:                                              1990 vp.
6092: 
6093: Kirjallinen kysymys n:o 284
6094: 
6095: 
6096: 
6097: 
6098:                                  Dromberg ym.: Nummenkylän postitoimipaikan säilyttämisestä
6099: 
6100: 
6101:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6102: 
6103:    Nummenkylä on tällä hetkellä 200 talouden       alueen asukkaiden palvelutoimintoja lopetta-
6104: alue, jossa on oma postitoimipaikka. Alueelle      malla postitoimipaikkoja.
6105: on tulossa suunnitelmien mukaan lähitulevai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6106: suudessa huomattava kotitalouksien lisäänty-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6107: minen alueen rakentamissuunnitelmien joh-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6108: dosta. Asukkaiden määrä on nousemassa              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6109: 1 300:aan. Postitoimipaikan palveluja käyttävät
6110: tällä hetkellä laajasti muidenkin alueiden asuk-
6111: kaat, siis eivät ainoastaan lähiympäristön.                 Onko Hallitus tietoinen Nummenky-
6112:    Nyt, kun postitoimipaikkojen määrää ollaan             län postitoimipaikan mahdollisesta lak-
6113: supistamassa, on tärkeää, että supistuksia teh-           kauttamisesta, ja jos on,
6114: täessä otetaan huomioon alueen kehittämis-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6115: suunnitelmat, jottei tarpeettomasti hankaloiteta          ryhtyä postitoimipaikan säilyttämiseksi?
6116:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
6117: 
6118:                      Kaarina Dromberg                       Tauno Valo
6119: 
6120: 
6121: 
6122: 
6123: 200070S
6124: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 284
6125: 
6126: 
6127: 
6128: 
6129:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6130: 
6131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       jatkanut toimintaa toistaiseksi nykyisessä laa-
6132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        juudessa.
6133: olette toukokuun 9 päivänä 1990 päivätyn                Hallitus on 9.5.1990 antamassaan välikysy-
6134: kirjeenne n:o 878 ohella toimittanut valtioneu-      mysvastauksessa todennut mm. toimipaikka-
6135: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         verkon tulevista järjestelyistä koskevassa osas-
6136: kansanedustaja Drombergin ym. näin kuulu-            sa, että Postin toimipaikkaverkko, jota Posti-
6137: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 284:            pankki käyttää pankkipalvelujen välittämiseen,
6138:                                                      on maailman tihein asukaslukuun verrattuna.
6139:           Onko Hallitus tietoinen Nummenky-          Niissä 1 900 konttorissa, joista pankkipalvelut
6140:         län postitoimipaikan mahdollisesta lak-      lopetetaan, pankin palvelujen osuus on keski-
6141:         kauttamisesta, ja jos on,                    määrin 70 % työmäärästä. Tämän johdosta on
6142:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       päädytty siihen, että kaikkein vähäliikenteisim-
6143:         ryhtyä postitoimipaikan säilyttämiseksi?     mät postikonttorit lopetetaan lähivuosina. Nii-
6144:                                                      tä arvioidaan olevan noin 1 000. Lähtökohtana
6145:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuitenkin on, että lakkaavien kontioreiden
6146: vasti seuraavaa:                                     postipalvelut korvataan jakelujärjestelmää ke-
6147:                                                      hittämällä.
6148:    Postin toimipaikkaverkon kustannukset ovat           Postin palveluja tarjotaan tämän jälkeen
6149: noin miljardi markkaa vuodessa ja ne ovat 400        noin 2 000 kiinteässä palvelupaikassa. Pankki-
6150: miljoonaa markkaa alijäämäiset. Postitoimi-          palveluja tarjotaan 1 000 kiinteässä toimipai-
6151: paikkaverkko käsittää noin 2 900 postikontto-        kassa kuntakeskuksissa tai muissa merkittävis-
6152: ria ja 350 postipalvelupistettä.                     sä taajamissa. Noin tuhannen toimipaikan pal-
6153:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion Posti-         velut sijoitetaan pääsääntöisesti kauppojen,
6154: ja telelaitosta koskevissa palvelutavoitteissa to-   matkailu- tai muiden yritysten yhteyteen.
6155: detaan, että postitoimen toimipaikkaverkko           Nämä toimipaikat tarjoavat kaikki postipalve-
6156: pidetään sellaisena, että se täyttää kohtuulliset    lut ja välittävät pankkipalveluja pankkipääte-
6157: tasapuolisuus- ja palvelutasovaatimukset sekä        toimipaikassa tehtäväksi.
6158: palvelujen kysyntätarpeet.                              Mainittu Nummenkylän postitoimipaikka si-
6159:    Liikenneministeriön 11.1.1989 antamissa           jaitsee Järvenpään kaupungissa. Posti- ja pank-
6160: maaseutu- ja haja-asutusalueiden postltmmr-          kipalvelujen kysyntä on erittäin vähäistä: yh-
6161: paikkaverkon kehittämistä koskevissa ohjeissa        destä aukiolotunnista asiakkaiden palveluun
6162: korostetaan Postin yhteiskunnallisen tehtävän        käytetään vain runsaat 6 minuuttia. Pankkipal-
6163: tärkeyttä haja-asutusalueilla. Ohjeiden mukaan       velujen osuus työmäärästä on noin 73 %.
6164: voidaan kysynnän vähetessä muuttaa erilaisia         Etäisyydet lähimpiin täydet posti- ja pankki-
6165: järjestelyjä.                                        palvelut tarjoaviin postikonttoreihin, Jampan
6166:    Kaupunki- ja taajamapostien osalta vastaa-        kaupunginosassa sijaitsevaan Järvenpää 4:ään
6167: vaa ohjeistusta ei ole, koska taajamaposteilla ei    ja Tuusulan kunnassa sijaitsevalle Kellokoskel-
6168: katsota olevan samanlaista yhteiskunnallista         le, on noin 3 km. Nummenkylän postinjakelu
6169: tehtävää kuin haja-asutusalueiden posteilla.         hoidetaan jo nykyisin Järvenpään postikontto-
6170:    Liikenneministeriön ohjeiden mukaan posti-        rista lähtevällä postinjakeluautolla, johon voi-
6171: toimipaikkojen lukumäärä ei nykyisestä oleel-        daan liittää korvaavia välityspalveluja tarpeen
6172: lisesti vähenisi. Kehitys olisi jatkunutkin tämän    mukaan.
6173: suuntaisena, ellei Postipankki Oy olisi päättä-         Postissa valmistuu syksyllä 1990 selvitys sii-
6174: nyt supistaa pankkipalvelujensa tarjontaa noin       tä, mihin toimipaikkoihin pankkipalvelut jää-
6175: 1 900 postikonttorista.                              vät ja missä toimipaikoissa tarjotaan postipal-
6176:    Kansanedustaja Drombergin ym. kirjallisessa       velut ja välitetään pankkipalveluja sekä mitkä
6177: kysymyksessä n:o 284 mainittu Nummenkylän            ovat ne toimipaikat, joiden palvelut korvataan
6178: postitoimipaikka olisi suunnitelmien mukaan          jakelun avulla.
6179:                                    1990 vp. -     KK n:o 284                                   3
6180: 
6181:   Hallitus valvoo, että palveluverkon kehittä-    tulee lisäksi seuraamaan, että Posti toteuttaa
6182: minen tapahtuu Posti- ja telelaitoksesta anne-    uudistukset kuntien ja asiakkaiden kanssa yh-
6183: tun lain 3 §:n edellyttämällä tavalla. Hallitus   teistyössä.
6184: 
6185:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
6186: 
6187:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
6188: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 284
6189: 
6190: 
6191: 
6192: 
6193:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6194:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nr 284, skulle enligt planerna tillsvidare ha
6195: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           fortsatt sin verksamhet i nuvarande omfatt-
6196: nr 878 av den 9 maj 1990 tili vederbörande            ning.
6197: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 Regeringen framhåller i sitt interpellations-
6198: följande av riksdagsledamot Dromberg m.fl.            svar av den 9 maj 1990 bl.a. i den del som
6199: undertecknade spörsmål nr 284:                        gäller kommande arrangemang för anstaltsnä-
6200:                                                       tet att Postens anstaltsnät, som Postbanken
6201:                                                       använder för förmedling av banktjänster, är
6202:           Är Regeringen medveten om den               världens tätaste i relation tili befolkningsmäng-
6203:         eventuella stängningen av Nummenkylä          den. 1 de 1 900 kontor i vilka bankservicen
6204:         postanstalt, och om så är fallet,             skall slopas utgör bankservicen i medeltal 70 %
6205:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        av arbetsmängden. Man har därför kommit tili
6206:         ta för att bibehålla postanstalten?           den slutsatsen att de postkontor som har den
6207:                                                       allra minsta trafiken dras in under de närmaste
6208:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          åren. Deras antal uppskattas tili ungefär 1 000.
6209: samt anföra följande:                                 Utgångspunkten är dock att de indragna kon-
6210:                                                       torens postservice skall ersättas genom att
6211:    Kostnaderna för postanstaltnätet är ca 1           utdelningssystemet utvecklas.
6212: mrd. mk om året och av dessa är ca 400 milj.              Postservice erbjuds härefter på ca 2 000 fasta
6213: mk underskott. Nätet omfattar ca 2 900 post-          betjäningsställen över hela landet. Banktjänster
6214: kontor och 350 postbetjäningsställen.                 erbjuds i 1 000 fasta anstalter i kommuncentra
6215:    I servicemålen för Post- och televerket i          och andra betydande tätorter. Den service som
6216: innevarande års budget framhålls att postfunk-        finns i ca tusen anstalter placeras i huvudsak i
6217: tionens anstaltsnät hålls sådant att det uppfyl-      anslutning tili affärer, rese- eller andra företag.
6218: ler skäliga krav på opartiskhet och servicenivå       Dessa anstalter erbjuder alla postbetjäningsfor-
6219: samt motsvarar efterfrågan på tjänster.               mer och förmedlar banktjänster som utförs i
6220:    I trafikministeriets direktiv den 11 januari       bankterminalanstalt.
6221: 1989 om utvecklandet av postanstaltsnätet på              Nummenkylä postanstalt är belägen i Träsk-
6222: lands- och glesbygden betonas vikten av Pos-          ända stad. Efterfrågan på post- och banktjän-
6223: tens samhälleliga uppgift i glesbygderna. Enligt      ster är synnerligen ringa. Av en timme då
6224: direktiven är det möjligt att ändra på olika          postanstalten är öppen används endast drygt 6
6225: arrangemang om efterfrågan minskar.                   minuter tili kundbetjäning. Banktjänsternas an-
6226:    Det finns inga motsvarande direktiv för            del av arbetsmängden är ca 73 %. Avstånden
6227: postanstalter i städer och tätorter, eftersom         tili de närmaste postkontor som erbjuder full
6228: dessa inte anses ha samma samhälleliga uppgift        post- och bankservice, Järvenpää 4 i stadsdelen
6229: som postanstalterna i glesbygden.                     Jamppa samt Kellokoski i Tusby kommun, är
6230:    Enligt trafikministeriets direktiv skall antalet   ca 3 km. Postutdelningen i Nummenkylä sköts
6231: postanstalter inte minska nämnvärt från det           redan nu med postutdelningsbil som avgår från
6232: nuvarande. Utvecklingen skulle ha fortsatt i          Träskända postkontor, tili viiken bil det vid
6233: denna riktning, om inte Postbanken Ab hade            behov går att anknyta ersättande förmedlings-
6234: beslutat inskränka utbudet av bankservice vid         service.
6235: ca 1 900 postkontor.                                      Hösten 1990 blir en utredning klar vid
6236:    Nummela postanstalt, som nämns i riksdags-         posten om vilka anstalter som skall ha kvar
6237: ledamot Drombergs m.fl. skriftliga spörsmål           bankservicen och vilka anstalter som skall
6238:                                     1990 vp. -     KK n:o 284                                    5
6239: 
6240: erbjuda postservice och förmedla bankservice       lagen om Post- och televerket. Regeringen
6241: samt vilka anstalters service som skall ersättas   kommer dessutom att kontrollera att Pasten
6242: med distribution.                                  genomför reformerna i samarbete med kommu-
6243:   Regeringen ser tili att utvecklandet av servi-   nerna och sina kunder.
6244: cenätet sker på det sätt som förutsätts i 3 §
6245:     Helsingfors den 25 maj 1990
6246: 
6247:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
6248:                                                  1990 vp.
6249: 
6250: Kirjallinen kysymys n:o 285
6251: 
6252: 
6253: 
6254: 
6255:                                    Lax: Puhtaiden kaasujen käyttämisestä autojen polttoaineena
6256: 
6257: 
6258:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6259: 
6260:    Liikenteen aiheuttamat päästöt tiedetään            suautoihin kohdistuvia koeprojekteja, joihin
6261: haitallisiksi. Erityisen ongelman muodostavat          valtiovalta (kauppa- ja teollisuusministeriö, lii-
6262: kaupunkien taajamat. Tilanne paranee, tosin            kenneministeriö ja ympäristöministeriö) osallis-
6263: vain osittain, sitä mukaa kuin uudet kataly-           tuu rahoittajana. Vuosien 1989-92 aikana
6264: saattorein varustetut bensiiniä käyttävät autot        valtiovallan osuus on näihin koeprojekteihin,
6265: korvaavat vanhoja. Kohdistettiinpa tähän               joista kaksi on kotimaista ja yksi yhteispohjois-
6266: käyttäjäryhmään mitä tahansa toimenpiteitä,            mainen, yhteensä n. 2,5 milj. mk. Autojen
6267: jäljelle jäävät joukko- ja jakeluliikennettä hoi-      testausluonteen johdosta kaksi liikenteessä ole-
6268: tavat autot, jotka lähes yksinomaan ovat die-          vaa autoa on saanut valtiovarainministeriöltä
6269: selkäyttöisiä.                                         määräaikaisen vapautuksen ajoneuvoveron li-
6270:                                                        säverosta.
6271:    Dieselmoottorit ovat luotettavia ja taloudel-
6272: lisia, mutta niiden ongelmana ovat pakokaasu-             Kaasua polttoaineena käyttävien autojen
6273: päästöt. Erityisesti typpioksidi- ja partikkeli- eli   päästöt ovat vähäiset dieselin vastaaviin verrat-
6274: nokipäästöt ovat suuret. Niiden pienentäminen          tuna. Useiden tutkimusten mukaan typpidiok-
6275: on vaikeasti hallittavissa. Kaupallisia ratkaisu-      sidipäästöt ovat kaasumoottorilla tavanomai-
6276: ja ei vielä ole, joten myös dieselmoottoreita          siin dieselmoottoreihin verrattuna 15--40 % ja
6277: korvaavia vaihtoehtoja tulisi kehittää.                nokipäästöt vastaavasti 3-10 %. Häkä- ja
6278:                                                        hiilivetypäästöt ovat samaa suuruusluokkaa tai
6279:    Vaihtoehtoja ovat mm. kaasumaiset polttoai-         hiukan alle. Kaasumoottorin melupäästä on
6280: neet, nestekaasut ja maakaasu, jotka molem-            merkittävästi pienempi kuin dieselin, likimain
6281: mat ovat monissa maissa jo jokapäiväisessä             samaa tasoa bensiinimoottorin kanssa.
6282: kaupallisessa käytössä. Maakaasuautoja on
6283: koko maailmassa n. 800 000. Nestekaasuauto-               Suomessa kaupunkien joukko- ja jakelulii-
6284: ja, jotka ovat teknisesti helpompia toteuttaa,         kennettä hoitavan kaluston korvaaminen kaa-
6285: on yksin Manner-Euroopassa jo n. 2 miljoo-             sukäyttöisillä ajoneuvoilla ei polttoaineen jake-
6286: naa. Päästäteknisesti tiedetään nestekaasu ja          lujärjestelmän rakentamisen osalta muodostaisi
6287: maakaasu tieliikenteessä likimain samanarvoi-          suurta ongelmaa. Lähes säännöllistä reittiä
6288: siksi.                                                 ajavat autot voitaisiin tankata niiden omilla
6289:                                                        varikoilla. Koko maan kattavaa huoltoasema-
6290:    Suomessa kiinnostus puhtaiden kaasujen              verkostoa ei tarvitsisi rakentaa tämän kaupun-
6291: käyttöön liikenteen polttoaineena on ollut vä-         kitaajamien päästäongelman ratkaisemiseksi.
6292: häistä, koska sen on estänyt kaasuautoon
6293:                                                           Kaasuauton hankintaa rajoittavat sen kor-
6294: kohdistuva verotus. Kaasua, maakaasua tai
6295:                                                        keat valmistuskustannukset. Esimerkiksi neste-
6296: nestekaasua polttoaineenaan käyttävästä au-
6297:                                                        kaasukäyttöinen linja-auto maksaa noin 10%
6298: tosta tulee suorittaa ajoneuvoveron lisäveroa,
6299:                                                        enemmän kuin vastaava dieselmoottorilla va-
6300: jonka vuosittainen suuruus on vastaavan auton
6301:                                                        rustettu auto. Maakaasuauto on hieman tätä-
6302: ns. dieselvero kaksikymmenkertaisena. Linja-
6303:                                                        kin kalliimpi. Kokonaiskustannukset eivät olisi
6304: auton osalta vero saattaa nousta 150 000 mark-
6305: kaan asti vuodessa. Niissä maissa, joissa ym-          nykyistä tasoa suuremmat, mikäli liikennekäyt-
6306:                                                        töön tarkoitettuun kaasuun kohdistettaisiin
6307: päristökeskustelu on jo siirtynyt toteutettavalle
6308: tasolle, valtiovalta päinvastoin veropolitiikal-       enintään tavanomainen liikevaihtovero. Vas-
6309:                                                        taava kohtelu olisi mahdollinen myös hyöty-
6310: laan tukee kaasuautojen hankintaa ja käyttöä.
6311:                                                        käyttöön, jakelu- ja joukkoliikenteeseen, tar-
6312:   Myös Suomessa on käynnistynyt eräitä kaa-            koitetun auton hankinnan ja sen käytön osalta.
6313: 
6314: 200070S
6315: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 285
6316: 
6317:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6318: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 ryhtyä, jotta vaihtoehtoisten polttoai-
6319: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               neiden käyttö tulisi mahdolliseksi jouk-
6320: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                ko- ja jakeluliikenteessä käytettävien
6321:                                                            moottoriajoneuvojen osalta?
6322: 
6323:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1990
6324: 
6325:                                              Henrik Lax
6326:                                       1990 vp. -     KK n:o 285                                       3
6327: 
6328: 
6329: 
6330: 
6331:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6332:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        neuvoveroa vastaava määrä kaksikymmenker-
6333: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taisena. Polttoaineveroa nestekaasusta ei kan-
6334: olette 10 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           neta lainkaan. Maakaasua käyttävästä ajoneu-
6335: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vosta kannettaneen niin ikään lisäveroa, joskin
6336: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        säännökset ovat tältä osin jossain määrin tul-
6337: edustaja Laxin näin kuuluvasta kirjallisesta         kinnanvaraisia. Vuoden 1990 alusta maakaa-
6338: kysymyksestä n:o 285:                                susta on ryhdytty kantamaan polttoaineveroa
6339:                                                       1,0 penniä kuutiometriltä.
6340:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Nestekaasua käyttävien ajoneuvojen lisäve-
6341:        ryhtyä, jotta vaihtoehtoisten polttoai-       roa koskevat säännökset on otettu lakiin vuon-
6342:        neiden käyttö tulisi mahdolliseksi jouk-      na 1981 (486/81 ). Tuolloin oli ryhdytty käyttä-
6343:        ko- ja jakeluliikenteessä käytettävien        mään nestekaasua ajoneuvojen polttoaineena
6344:        moottoriajoneuvojen osalta?                   sen verotuksesta johtuvan taloudellisen edulli-
6345:                                                      suuden johdosta. Lainmuutokseen johtaneen
6346:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hallituksen esityksen perustelujen mukaan nes-
6347: vasti seuraavaa:                                     tekaasun valmisteveroa ei katsottu tarkoituk-
6348:                                                      senmukaiseksi korottaa liikennepolttoaineiden
6349:     Moottoriajoneuvoverosta annetun lain sään-       verotusta vastaavalle tasolle, koska nestekaa-
6350: nösten mukaan moottoriajoneuvoista on suori-         susta suurin osa käytettiin teollisuudessa ja
6351: tettava lisäveroa, kun ajoneuvoa ryhdytään           kotitalouksissa. Nestekaasun laajempaan käyt-
6352: käyttämään laissa tarkemmin säädettyjä polt-         töön liikennepolttoaineena katsottiin liittyvän
6353: toaineita lievemmin verotetuilla polttoaineilla.     jakeluun sekä käyttöturvallisuuteen liittyviä
6354: Lisävero on suoritettava esimerkiksi dieselkäyt-     ongelmia. Näistä syistä ei pidetty tarkoituksen-
6355: töisestä ajoneuvosta, jossa käytetään dieselöl-      mukaisena sitä, että nestekaasua polttoaineena
6356: jyn sijasta kevyttä polttoöljyä. Tämä johtuu         käyttävät autoilijat asetettaisiin verotuksellises-
6357: siitä, että liikennepolttoaineista on katsottu       ti muita autoilijoita edullisempaan asemaan.
6358: tarkoituksenmukaiseksi kantaa enemmän veroa          Ympäristökysymyksiä ei lainmuutoksen yhtey-
6359: kuin pääasiassa lämmitystarkoituksiin käytet-        dessä käsitelty lainkaan.
6360: tävistä koostumukseltaan vastaavista polttoai-          Tällä hetkellä ei kaasukäyttöisiä ajoneuvoja
6361: neista. Lisäveron tarkoituksena on varmistaa         juuri käytetä Suomessa. Pääasiassa tämän voi-
6362: ainakin saman verotuoton kertyminen siinäkin         daan katsoa aiheutuneen siitä, ettei mainittujen
6363: tapauksessa, että tieliikenteessä käytettäisiin      veromuutosten yhteydessä pidetty tarkoituk-
6364: muuta kuin siinä käytettäväksi tarkoitettua          senmukaisena järjestää saataville liikennepolt-
6365: polttoainetta. On myös katsottu, ettei näiden        toaineena verotettavaa nestekaasua, joka muun
6366: polttoaineiden käytön tulisi muodostua käyttä-       muassa olisi tullut tehdä sopivalla tavalla
6367: jille taloudellisesti veronalaisten polttoaineiden   muusta nestekaasusta erotettavaksi, samaan
6368: käyttöä edullisemmaksi.                              tapaan kuin kevyt polttoöljy voidaan erottaa
6369:     Kysymyksessä tarkoitetaan vaihtoehtoisilla       dieselöljystä. Jos tuolloin olisi kaasujen polt-
6370: polttoaineilla sen perustelujen mukaan lähinnä       toaineverotuksessa päädytty samaan ratkai-
6371: kaasujen käyttöä ajoneuvoissa. Seuraavassa           suun kuin dieselpolttoaineiden kohdalla oli
6372: käsitellään asiaa maakaasun ja nestekaasun           käytössä, kaasuja polttoaineena käyttävät au-
6373: käytön kannalta, joskin samat näkökohdat             tot olisi hyvin voitu rinnastaa myös lisäveron
6374: koskevat myös esimerkiksi alkoholipohjaisten         suhteen dieselajoneuvoihin.
6375: polttoaineiden käyttöä tieliikenteessä.                 Kuten kysymyksen perusteluosassa todetaan,
6376:     Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 14 §:n      maakaasun tai nestekaasun käytöllä liikenne-
6377: 2 momentin mukaan autosta, jossa käytetään           polttoaineena voidaan saavuttaa merkittäviä
6378: polttoaineena nestekaasua, on aina suoritettava      ympäristöetuja. Erityisesti tämä koskee raskai-
6379: lisäveroa. Lisäveron määrä on vuotuista ajo-         ta ajoneuvoja, joissa ei ainakaan toistaiseksi ole
6380: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 285
6381: 
6382: kehitetty diesclmoottorille muita ympäristön             Huolimatta ympäristöeduista kaasumaisia
6383: kannalta edullisia vaihtoehtoja. Huolimatta sii-      polttoaineita ei periaatteessa tule ottaa liiken-
6384: tä, että kaasukäyttöisiä ajoneuvoja eri puolilla      nepolttoaineeksi kokonaan verotta. Tieliiken-
6385: on käytössä runsaastikin, näyttää siltä, että         teeltä perittävissä veroissa otetaan huomioon
6386: tämän tekniikan käyttöönotto edellyttää myös          useita muitakin näkökohtia kuin ympäristöön
6387: Suomessa tehtävää tutkimustyötä ja teknisten          liittyviä seikkoja. Tieliikenneverotuksessa on
6388: ratkaisujen soveltamista meidän oloihimme so-         yhä enemmän korostettu ajoneuvon käytön
6389: piviksi. Yhtenä näkökohtana on tällöin myös           verotusta, eli polttoaineveroa. Kaasuajoneuvo-
6390: se, että on syytä pyrkiä valitsemaan eri vaih-        jen käyttöönotto kokonaan ilman käytön ve-
6391: toehdoista mm. ympäristön kannalta parhaiten          rotusta olisi tämän kehittämislinjan vastaista.
6392: toimivat ratkaisut.                                       Kysymys on lähinnä teknisten ratkaisujen ja
6393:    Mainituista syistä on tällä hetkellä eri tahoil-   veromuutosten keskinäisestä ajoittamisesta
6394: la käynnissä koeprojekteja, joihin kysymyksen         eikä siitä, että verotuksella haluttaisiin estää
6395: perusteluissakin viitataan. Varsinainen käyt-         uuden tekniikan käyttöönottoa. Tätä osoittaa
6396: töönottovaihe voinee tulla kysymykseen vasta          sekin, että tähän mennessä on veronhuojennus-
6397: näiden hankkeiden yhteydessä tapahtuvan tut-          teitse voitu järjestää kaasuajoneuvojen käyttö
6398: kimus- ja kehittämistyön tulosten valmistuttua.       tutkimus- ja kehittämishankkeissa ilman, että
6399: Yhtenä osana tätä työtä on myös jakeluverk-           lisäveroa olisi jouduttu suorittamaan. Valtiova-
6400: koon liittyvien kysymysten ratkaiseminen.             rainministeriö pyrkii omalta osaltaan tiivisti
6401:    Kun maakaasu tai nestekaasu kehittelyvai-          seuraamaan näiden hankkeiden edistymistä ja
6402: heen jälkeen otettaisiin laajemmin varsinaisessa      teknistä kehitystä.
6403: liikenteessä käyttöön, verosäännöksiä voidaan             Kun kaasukäyttöisiä ajoneuvoja ryhdytään
6404: kehittää siten, että verotus tapahtuu muutoin         tutkimus- ja kehittelyvaiheen jälkeen ottamaan
6405: kuin lisäveron avulla. Liikennepolttoaineena          varsinaiseen liikennekäyttöön, verotus voidaan
6406: käytettävistä kaasuista olisi tällöin ryhdyttävä      järjestää sellaiseksi, että se kohtelee kaasuajo-
6407: kantamaan polttoaineveroa. Muun muassa ym-            neuvoja muihin ajoneuvoryhmiin verrattuna
6408: päristönäkökohdat voitaisiin ottaa sopivalla          tasapuolisesti. Ainakaan toistaiseksi verosään-
6409: tavalla huomioon liikennekäyttöön tarkoitetun         nösten muutoksiin ei muiden ratkaisujen vielä
6410: kaasun verotuksen tasoa harkittaessa. Jos eri         puuttuessa ole aihetta. Verotusta ei ole tämän-
6411: tavoin verotettuja kaasuja ei voida dieselöljyn       hetkisestä tilanteesta huolimatta syytä pitää
6412: ja kevyen polttoöljyn tavoin tehdä toisistaan         ympäristölle edullisten kaasuajoneuvojen kehit-
6413: erotettaviksi, yhden mahdollisuuden veroval-          telyn eikä aikanaan myöskään laajamittaisen
6414: vonnan järjestämiseen tarjoaa myös veroval-           käyttöönoton esteenä.
6415: vonnan huomioon ottaminen polttoaineen ja-
6416: kelujärjestelmää ja ajoneuvojen tankkaustek-
6417: niikkaa kehitettäessä.
6418:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1990
6419: 
6420:                                                             Valtiovarainministeri Matti Louekoski
6421:                                     1990 vp. -     KK n:o 285                                      5
6422: 
6423: 
6424: 
6425: 
6426:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6427:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ingen bränsleaccis. Ä ven för fordon som drivs
6428: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        med naturgas uppbärs tilläggsskatt. Härvidlag
6429: av den 10 maj 1990 tili vederbörande medlem        lämnar stadgandena dock i någon mån rum för
6430: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tolkning. Från ingången av 1990 har man
6431: riksdagsman Lax undertecknade spörsmål nr          börjat uppbära bränsleaccis för naturgas. Ac-
6432: 285:                                               cisens storlek är 1,0 penni per kubikmeter.
6433:                                                        Stadgandena om tilläggsskatt för fordon som
6434:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           drivs med flytgas intogs i lagen 1981 (486/81 ).
6435:        vidta för att möjliggöra en användning      Man hade då börjat använda flytgas som
6436:        av alternativa bränslen i de motorfor-      bränsle i fordon, emedan det var ekonomiskt
6437:        don som används inom kollektiv- och         fördelaktigt på grund av beskattningen. Enligt
6438:        distributionstrafiken?                      motiveringen tili den proposition som ledde tili
6439:                                                    en ändring av lagen ansågs det inte ändamåls-
6440:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       enligt att höja accisen på flytgas tili en nivå
6441: samt anföra följande:                              som skulle matsvara beskattningen av bränslen
6442:                                                    som är avsedda för motorfordon, emedan
6443:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på          flytgas tili övervägande del konsumeras inom
6444: motorfordon skall tilläggsskatt betalas för mo-    industrin och hushållen. Det ansågs att en mera
6445: torfordon när man börjar driva fordonet med        utbredd användning av flytgas som bränsle för
6446: sådant bränsle som är lindrigare beskattat än      motorfordon är förknippad med problem som
6447: vissa i lagen närmare angivna bränslen. Till-      har att göra med distribution och driftssäker-
6448: läggsskatt skall betalas t.ex. för fordon som är   het. Av dessa orsaker ansågs det inte ända-
6449: avsedda att drivas med dieselolja, men som         målsenligt att de bilister som använder flytgas
6450: drivs med lätt brännolja. Detta beror på att det   skulle försättas i en skattemässigt sett förmån-
6451: ansetts ändamålsenligt att uppbära högre skatt     ligare ställning än övriga bilister. Miljöfrågorna
6452: för sådant bränsle som används i trafik än för     b_ehandlades inte alls i samband med lagänd-
6453: sådant bränsle med motsvarande sammansätt-         nngen.
6454: ning som huvudsakligen används för uppvärm-            För närvarande används nästan inga gas-
6455: ning. Avsikten med tilläggsskatten är att säker-   drivna fordon i Finland. Detta kan huvudsak-
6456: ställa åtminstone samma skatteintäkt även i        ligen anses bero på att det i samband med
6457: sådana situationer då man i vägtrafik använder     nämnda skatteändringar inte ansågs ändamåls-
6458: annat bränsle än sådant som är avsett för det      enligt att ordna med tillgång på flytgas, som
6459: ändamålet. Man har även ansett att det inte        skulle beskattas som bränsle för motorfordon.
6460: skall bli billigare för användaren att utnyttja    Det hade då bl.a. varit nödvändigt att på
6461: dessa bränslen än att använda skattepliktigt       lämpligt sätt kunna särskilja denna flytgas från
6462: bränsle.                                           övrig flytgas, på samma sätt som lätt brännolja
6463:    Med alternativa bränslen avses i spörsmålet     kan särskiljas från dieselolja. Om man då vid
6464: enligt motiveringen tili detsamma närmast an-      beskattningen av gas som används som bränsle
6465: vändning av gaser i fordon. I det följande         hade kommit fram tili samma lösning som
6466: behandlas ärendet med tanke på användning          tillämpades i fråga om dieselbränslen, skulle de
6467: av natur- och flytgas (gasol), även om samma       bilar i vilka gas används som bränsle väl ha
6468: synpunkter även gäller för t.ex. användning av     kunnat jämställas med dieseldrivna fordon
6469: alkoholbaserade bränslen för vägtrafik.            även i fråga om tilläggsskatt.
6470:    Enligt 14 § 2 mom. lagen om skatt på               Såsom det framhålls i motiveringen tili
6471: motorfordon skall tilläggsskatt alltid betalas     spörsmålet kan man uppnå betydande fördelar
6472: för fordon i vilket flytgas används som bränsle.   ur miljösynvinkel genom att använda flytgas
6473: Tilläggsskatten är det tjugofaldiga beloppet av    som bränsle för motorfordon. Det här gäller i
6474: den årliga fordonsskatten. För flytgas uppbärs     synnerhet tunga fordon, för vilka man åtmin-
6475: 6                                     1990 vp. -      KK n:o 285
6476: 
6477: stone inte tillsvidare har utvecklat några andra         Oberoende av de miljömässiga fördelarna
6478: ur miljösynpunkt förmånliga alternativ tili die-      bör bränslen i gasform i princip inte tas i bruk
6479: selmotorer. Trots det faktum att gasdrivna            som bränsle för trafik helt utan att de beskat-
6480: fordon används på olika håll och det t.o.m. i         tas. Vid den beskattning som berör vägtrafiken
6481: stor omfattning, förefaller det som om ett            beaktas även andra aspekter än de frågor som
6482: införande av denna teknik förutsatte att det          anknyter tili miljön. Man har härvid i allt
6483: görs forskningsarbete även i Finland och att de       högre grad framhävt en beskattning av använd-
6484: tekniska lösningarna anpassas så att de lämpar        ningen av fordon och inte bränsleaccisen. Om
6485: sig för våra förhållanden. Det är också en            gasdrivna fordon börjar användas helt utan att
6486: aspekt att det finns skäl att försöka välja bl.a.     denna användning beskattas skulle detta strida
6487: sådana lösningar som med tanke på miljön              mot nämnda utvecklingslinje.
6488: fungerar bäst bland de olika alternativ som              Det är närmast fråga om att inbördes tids-
6489: finns.                                                bestämma tekniska lösningar å ena sidan och
6490:     Av nämnda skäl pågår det för tillfället på        ändringar av beskattningen å andra sidan och
6491: olika håll försöksprojekt, tili vilka det även        inte om att man genom beskattning skulle vilja
6492: hänvisas i motiveringen till spörsmålet. Ett          förhindra att ny teknik tas i bruk. Detta
6493: egentligt introduktionsskede kan sannolikt bli        framgår även av att det hittills har varit möjligt
6494: aktuellt först sedan resultaten av det forsknings-    att skattelättnadsvägen ordna användningen av
6495: och utvecklingsarbete som pågår i anknytning          gasdrivna fordon för forsknings- och utveck-
6496: tili dessa projekt blivit klara. Avgörandet av de     lingsprojekt utan tilläggsskatt. Finansministe-
6497: frågor som anknyter tili distributionsnätet ut-       riet försöker för sin del noggrant följa med hur
6498: gör också en del av detta arbete.                     dessa projekt och deras tekniska utveckling
6499:     Då natur- eller flytgas efter utvecklingsskedet   framskrider.
6500: tas i bruk i större omfattning i egentlig trafik,        Då gasdrivna fordon efter forsknings- och
6501: kan skattestadgandena utvecklas så att beskatt-       utvecklingsskedet tas i egentligt bruk i trafik
6502: ningen sker på annat sätt än genom tilläggs-          kan beskattningen ordnas så att gasdrivna
6503: skatt. För de gaser som är avsedda att använ-         fordon skattemässigt blir jämställda med övri-
6504: das som bränsle för trafik borde härvid börja         ga grupper av fordon. Åtminstone hittills har
6505: uppbäras bränsleaccis. Då nivån för beskatt-          det inte funnits skäl att ändra skattestadgan-
6506: ningen av gas som är avsedd för trafikbruk            dena, emedan de övriga lösningarna ännu
6507: övervägs kunde bl.a. miljösynpunkter beaktas          saknas. Oberoende av den rådande situationen
6508: på lämpligt sätt. Om det inte är möjligt att          finns det ingen anledning tili att hålla beskatt-
6509: särskilja gaser, som beskattas på olika sätt,         ningen som ett hinder för utvecklingen av
6510: från varandra, såsom i fråga om dieselolja och        gasdrivna fordon, som är förmånliga med
6511: lätt brännolja, kan skatteövervakningen även          tanke på miljön, och inte heller som ett hinder
6512: ordnas så att den beaktas vid utvecklandet av         för att dessa i sinom tid tas i omfattande bruk.
6513: distributionssystemet för bränsle och tanknings-
6514: tekniken för fordon.
6515:      Helsingfors den 6 juni 1990
6516: 
6517:                                                                    Finansminister Matti Louekoski
6518:                                               1990 vp.
6519: 
6520: Kirjallinen kysymys n:o 286
6521: 
6522: 
6523: 
6524: 
6525:                                  Jääskeläinen: Lakimiesliiton ja Ekonomiliiton työnvälitystoimin-
6526:                                      nan jatkumisen turvaamisesta
6527: 
6528: 
6529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6530: 
6531:    Lakimiesliitolla on ollut työnvälityslupa vuo-      Lakimiesliiton ja Ekonomiliiton erikoistu-
6532: desta 1947. Työministeriössä on päätetty, ettei     neet työnvälityskanavat ovat olleet ja ovat
6533: Lakimiesliitolle myönnetä enää työnvälityslu-       edelleenkin eduksi sekä työnantajille että työn-
6534: paa.                                                hakijoille. Molemmilla liitoilla on halu ja kyky
6535:    Ekonomiliitolla on niin ikään ollut työnvä-      jatkaa maksutonta työnvälityspalveluaan. Liit-
6536: lityslupa vuodesta 1939. Ekor;omiliitto on saa-     tojen tulisi saada riittävän pitkät ajat työnvä-
6537: nut työnvälitysluvalleen yhden vuoden jatko-        litysluvilleen. Valtion tulisi olla tyytyväinen
6538: ajan aikaisemmin saamalleen viiden vuoden           siihen, että Lakimiesliitto ja Ekonomiliitto ovat
6539: luvalle.                                            hoitaneet työnvälityksensä erinomaisesti.
6540:    Työnvälitys on yksi Ekonomiliiton päätoi-           Edellä olevan peruste,ella ja valtiopäiväjärjes-
6541: minnoista. Se on ollut ensimmäinen jäsenpal-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6542: velu ja on jäsenistön mielestä edelleenkin tär-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6543: keä. Ekonomiliiton ekonomipörssi ja muu             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6544: työnvälitys palveli viime vuonna 3 OOO:ta työtä
6545: hakevaa ekonomia. Tämä on huomattava mää-
6546: rä, kun työikäistä ekonomikuntaa on hieman                     Mihin toimenp:te1snn Hallitus aikoo
6547: yli 20 000. Täytettäviä työpaikkoja oli 750.                ryhtyä Ekonomiliiton ja Lakimiesliiton
6548: Toimenvälitys avustaa myös ekonomiopiskeli-                 työnvälityslupien jatkamiseksi siten,
6549: joita. Tänä keväänä jo yhdennentoista kerran                että niistä liittojen työnvälityksen kan-
6550: Ekonomiliitto hankki heille kesätyöpaikkoja.                nalta tulee kyllin pitkäjänteisiä?
6551: 
6552:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
6553: 
6554:                                         Keijo Jääskeläinen
6555: 
6556: 
6557: 
6558: 
6559: 2000705
6560: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 286
6561: 
6562: 
6563: 
6564: 
6565:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6566: 
6567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta siihen, kuinka keskeinen merkitys työnväli-
6568: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tystoiminnalla on lupaa anovan yhdistyksen
6569: olette 14 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           toiminnassa.
6570: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Yhdistysten työnvälitys on ollut julkista
6571: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        työnvälitystä täydentävää sellaisilla aloilla, joil-
6572: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta          la julkisen työnvälityksen toimintamahdollisuu-
6573: kirjallisesta kysymyksestä n:o 286:                  det eivät ole olleet riittävät.
6574:                                                         Viime vuosina julkisen työnvälityksen palve-
6575:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lumahdollisuudet ovat kuitenkin parantuneet
6576:         ryhtyä Ekonomiliiton ja Lakimiesliiton       merkittävästi mm. seuraavien toimenpiteiden
6577:         työnvälityslupien jatkamiseksi siten,        ansiosta:
6578:         että niistä liittojen työnvälityksen kan-       - Työnvälityksen valtakunnallinen atk-jär-
6579:         nalta tulee kyllin pitkäjänteisiä?           jestelmä tarjoaa työnvälitykselle aikaisempaa
6580:                                                      tuntuvasti tehokkaammat palvelumahdollisuu-
6581:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           det. Reaaiiaikaiset koko maan kattavat tiedot
6582: taen s.::uraavaa:                                    avoimista työpaikoista ja työnhakijoista lisää-
6583:                                                      vät työnvälityksen toimintakykyä ja tulokselli-
6584:    Työnvälityslain (246/59) mukaan työnväli-         suutta.
6585: tystä saavat harjoittaa valtio, yhteistoiminnassa       - Vuoden 1987 alusta voimaan tullut avoin-
6586: työnvälitysviranomaisten kanssa valtion omat         ten työpaikkojen ilmoittamismenettely on lisän-
6587: ja valtion valvonnan alaiset laitokset laitoksista   nyt työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen
6588: pääseville henkilöille sekä puolustusvoimat ase-     työpaikkojen määrää ja monipuolistanut työ-
6589: palveluksesta vapautuville ja toimiluvan saa-        paikkavalikoimaa. Vuonna 1989 työvoimatoi-
6590: neet yhdistykset. Lain 2 §:n 1 momentissa            mistoihin ilmoitettiin joka kuukausi lähes
6591: todetaan, että yhdistykselle voidaan myöntää         30 000 uutta avointa työpaikkaa. Työvoimatoi-
6592: toimilupa välittää työtä tai työpaikkoja, mil-       mistoihin kuukausittain ilmoitetut uudet avoi-
6593: loin yhdistyksellä katsotaan olevan erityiset        met työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta 1987
6594: työvoiman työhönsijoitusmahdollisuudet mää-          keskimäärin 70 % koko maassa. Työpaikat
6595: rätyllä alalla. Toimilupa voidaan myöntää kor-       ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten teknisen,
6596: keintaan viideksi vuodeksi. Säädökset perustu-       yhteiskunnallisen työn, sosiaalialan ja tervey-
6597: vat ILO:n työnvälitystoimistoja koskevaan so-        denhuollon ja hallinto- ja toimistotyön ammat-
6598: pimukseen n:o 96 vuodelta 1949.                      tiryhmissä. Vastaavasti työv0imatoimistojen
6599:    Työministeriössä ei ole vireillä kyseisen sää-    palvelumahdollisuuksien parantuessa ovat pal-
6600: döksen muutosta, joten jatkossakin tehdessään        velut tavoittaneet uusia asiakasryhmiä, mm.
6601: yhdistysten työnvälitystoimintaa koskevia pää-       työssä olevia työpaikan vaihtajia.
6602: töksiä työministeriö harkitsee kussakin yksit-          - Työnvälitystä kehitetään erityisesti lisää-
6603: täistapauksessa voimassa olevien säädösten           mällä ja monipuolistamalla ns. tiedottavia pal-
6604: pohjalta toimiluvan myöntämisedellytykset.           veluja. Näin työnhakijat voivat saada tietoja
6605:    Harkitessaan, onko yhdistyksellä lain edel-       avoimista työpaikoista kirjoittautumatta työ-
6606: lyttämät erityiset työvoiman työhönsijoitus-         voimatoimiston asiakkaiksi ja työnantajien rck-
6607: mahdollisuudet määrätyllä alalla työministeriö       rytointimahdollisuudet laajenevat.
6608: on kiinnittänyt huomiota mm. yhdistyksen                - Myös työvoimatoimistojen henkilöstön
6609: harjoittaman työnvälityksen työvoimapoliitti-        asiakaspalveluvalmiuksien kehittämiseen sekä
6610: seen merkitykseen, työhallinnon mahdollisuuk-        työelämän ja ammattien tuntemuksen paranta-
6611: siin ja edellytyksiin hoitaa alan työnvälitystä      miseen on panostettu voimakkaasti työhallin-
6612: sekä yhdistyksen edustaman alan erityispiirtei-      nossa
6613: siin. Sen sijaan arvioitaessa luvan myöntämis-          Julkisen työnvälityksen palvelumahdolli-
6614: edellytyksiä ei lainkaan ole kiinnitetty huomio-     suuksien kehittyminen vaikuttaa siten jatkossa
6615:                                      1990 vp. -     KK n:o 286                                  3
6616: 
6617: yhä voimakkaammin työministeriön päätök-            lä lain tarkoittamat enty1set työhönsijoitus-
6618: siin, kun työministeriö harkitsee työnvälityslain   mahdollisuudet määrätyllä alalla.
6619: perusteella tapauskohtaisesti, onko yhdistyksil-
6620: 
6621:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
6622: 
6623:                                                                    Työministeri Matti Puhakka
6624: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 286
6625: 
6626: 
6627: 
6628: 
6629:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6630: 
6631:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        samt vid särdragen för det område som före-
6632: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningen representerar. Vid bedömandet av för-
6633: a v den 14 maj 1990 tili vederbörande medlem        utsättningarna för beviljandet har man där-
6634: av statsrådet översänt avskrift av följande av      emot inte alls fäst uppmärksamhet vid hur
6635: riksdagsman Keijo Jääskeläinen undertecknade        central betydelsen av arbetsförmedlingen är för
6636: spörsmål nr 286:                                    föreningens verksamhet.
6637:                                                        Föreningarnas arbetsförmedling har kom-
6638:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           pletterat den offentliga arbetsförmedlingen på
6639:        vidta för förlängning av Ekonomför-          områden där den offentliga förmedlingens
6640:        bundets och Juristförbundets arbetsför-      verksamhetsmöjligheter inte varit tillräckliga.
6641:        medlingstillstånd på så sätt att dessa          Under de senaste åren har den offentliga
6642:        med tanke på förbundens arbetsförmed-        arbetsförmedlingens servicemöjligheter emeller-
6643:        ling blir tillräckligt långsiktiga?          tid blivit märkbart bättre bl.a. tack vare föl-
6644:                                                     jande åtgärder:
6645:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           - Arbetsförmedlingens          riksomfattande
6646: samt anföra följande:                               ADB-system erbjuder förmedlingen märkbart
6647:                                                     effektivare servicemöjligheter. De riksomfattan-
6648:    Enligt lagen om arbetsförmedling (246/59)        de realtidsuppgifterna om lediga platser och
6649: får arbetsförmedling bedrivas av staten, i sam-     arbetssökande ökar arbetsförmedlingens pres-
6650: råd med arbetsförmedlingsmyndigheterna av           tationsförmåga och resultat.
6651: statens egna och dess tillsyn underkastade             ·- Anmälningsförfarandet beträffande ledi-
6652: inrättningar åt personer, som lämnar nämnda         ga arbetsplatser, vilket trädde i kraft i början
6653: inrättningar, av försvarsmakten åt värnpliktiga     av 1987, har ökat antalet lediga platser som
6654: vid tjänstgöringstidens slut samt av föreningar     anmälts tili arbetskraftsbyråerna och gjort plats-
6655: som fått tillstånd därtill. I lagens 2 § 1 mom.     urvalet mångsidigare. År 1989 anmäldes må-
6656: konstateras att en förening kan beviljas till-      natligen nästan 30 000 nya lediga platser till
6657: stånd att förmedla arbete eller arbetsplatser,      arbetskraftsbyråerna. De månatligen anmälda
6658: om föreningen anses besitta särskilda möjlig-       nya platserna har sedan 1987 ökat med i
6659: heter att på ett visst område placera arbets-       genomsnitt 70 % i hela Jandet Antalet platser
6660: kraft. Tillståndet kan beviljas för högst fem år.   har ökat relativt mest inom yrkesgrupperna
6661: Författningarna baserar sig på ILO:s konven-        tekniskt arbete, samhälle\igt arbete, socialt ar-
6662: tion nr 96 från 1949 gällande arbetsförmedlings-    bete och hälsovård samt inom administrativt
6663: byråer.                                             arbete och kontorsarbete. I och med att arbets-
6664:    Vid arbetsministeriet är det inte aktuellt med   kraftsbyråernas servicemöjligheter har förbätt-
6665: någon ändring av denna författning. Vid beslut      rats har på motsvarande sätt servicen nått nya
6666: angående föreningars arbetsförmedlingsverk-         kundgrupper, bl.a. ombytessökande som har
6667: samhet övervägcr arbetsministeriet därför även      arbete.
6668: i fortsättningen förutsättningarna för bcviljan-       - Arbetsförmedlingen utvecklas speciellt
6669: det a v tillstånd på ba sis a v dc författningar    genom att man ökar den s.k. informativa
6670: som gäller i varje enskilt fall.                    servicen och gör den mångsidigare. Sålunda
6671:    Vid övervägandet av huruvida en förening         kan arbetssökandena få information om lediga
6672: har i lagen förutsatta särskilda möjligheter att    platser utan att skriva in sig som kunder vid
6673: på ctt visst område placera arbetskraft har         arbetskraftsbyrån. Samtidigt ökar också arbets-
6674: arbetsministeriet fäst uppmärksamhet vid bl.a.      givarnas rekryteringsmöjligheter.
6675: den av föreningen bedrivna arbetsförmedling-           -- Man har också inom arbctsförvaltningen
6676: ens arbetskraftspolitiska betydelse, arbetsför-     satsat kraftigt på att utveckla kundservicebe-
6677: valtningens möjligheter och förutsättningar att     redskapen och förbättra kännedomen om ar-
6678: sköta arbetsförmedlingen på området i fråga         betslivet och de olika yrkena.
6679:                                     1990 vp. -     KK n:o 286                                     5
6680: 
6681:   Utvecklingen beträffande den offentliga ar-      av lagen om arbetsförmedling i varje enskilt fall
6682: betsförmedlingens servicemöjligheter inverkar      överväger om föreningarna har de i lagen
6683: sålunda i fortsättningen allt kraftigare på ar-    avsedda särskilda möjligheterna att på ett visst
6684: betsministeriets beslut, då ministeriet på basis   område placera arbetskraft.
6685: 
6686:     Helsingfors den 14 juni 1990
6687: 
6688:                                                                  Arbetsminister Matti Puhakka
6689:                                               1990 vp.
6690: 
6691: Kirjallinen kysymys n:o 287
6692: 
6693: 
6694: 
6695: 
6696:                                  Jääskeläinen: NNKY:n liiton entisen lastenkodin kunnostami-
6697:                                      sesta Inarin Riutulassa
6698: 
6699: 
6700:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6701: 
6702:    Opetusministeriö on elokuussa 1989 vahvis-       mintaan sekä toimisi kansainvälisesti muuten-
6703: tanut valtakunnallisia nuorison leiri- ja kurssi-   kin erityisesti Pohjois-Kalotin ja Muurmanskin
6704: keskuksia koskevien investointien ajoitussuun-      aluetta palvelevana nuoriso- ja kulttuurivaih-
6705: nitelman. Lapin läänin kohteena ohjelmaan           don paikkana.
6706: sisältyy hanke tehdä Inarin kunnan Riutulassa          Koko leirikeskusjärjestelmän ongelmana on
6707: sijaitsevasta entisestä NNKY:n liiton lastenko-     toistaiseksi ollut riittämätön valtion investointi-
6708: dista nuorisotyölain tarkoittama valtakunnalli-     ja käyttöavustus. Leirikeskusten yhteistyötoi-
6709: nen leirikeskus.                                    mikunta on 23.1.1990 luovuttanut opetusminis-
6710:    Riutulan peruskorjaukseen ja välttämättö-        teri Kasuriselle esityksen urheiluopistolainsää-
6711: mään lisärakentamiseen on Inarissa varauduttu       dännön mukaisen tukijärjestelmän luomiseksi
6712: vuosina 1991--92. Investointien kokonaiskus-        nuorison leirikeskuksille. Asia on toimitettu
6713: tannukset ovat noin lO miljoonaa markkaa.           nuorisokomitealle. Ilman toimenpiteitä on uh-
6714: Kunta on asettanut hankkeen toteuttamiselle         kana koko ohjelman vesittyminen tai ainakin
6715: lähtökohdaksi 80 prosentin valtion tuen. Kun-       joidenkin keskusten käynnistymisen huomatta-
6716: nan tavoitteena on se, että Riutula toimisi jo      va viivästyminen. Mikäli Riutulan osalta rahoi-
6717: kesällä 1992. Kunnan kannalta painetta asete-       tus ei järjesty, on varmaa se, että Lapin lääni
6718: tuissa aikatauluissa pysymiseen aiheuttaa se,       jää vuosiksi valtakunnallisen leirikeskusohjel-
6719: että nvkvisen kunnan omistuksessa olevaa kiin-      man ulkopuolelle.
6720: teistöii ~uokrannut saamelaisalueen ammatilli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6721: nen koulutuskeskus ei 1.7.1990 alkaen enää          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6722: tarvitse kiinteistöä vaan se jää tyhjilleen. Mm.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6723: saamelaisteatteri on toiminut väliaikaisesti Riu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6724: tulassa.
6725:    Toteutuessaan Riutula palvelee ensisijaisesti              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6726: valtakunnallisia tarpeita. Perussuunnitelmassa             ryhtyä Inarin kunnan Riutulassa sijait-
6727: on lähdetty siitä, että keskus osaltaan loisi              sevan entisen NNKY:n liiton lastenko-
6728: mahdollisuuksia saamelaisnuorten kulttuuritoi-             din kunnostamiseksi?
6729: 
6730:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1990
6731: 
6732:                                          Keijo Jääskeläinen
6733: 
6734: 
6735: 
6736: 
6737: 200070S
6738: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 287
6739: 
6740: 
6741: 
6742: 
6743:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6744: 
6745:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nan Riutulan leiri- ja kurssikeskuksen peruspa-
6746: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     rantaminen vuorossa v. 1991. Riutulan lisäksi
6747: olette 10 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn        suunnitelmassa on kahden jo toiminnassa ole-
6748: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      van keskuksen lisärakentaminen ja perusparan-
6749: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     taminen ja kaksi uutta kohdetta. A vustamis-
6750: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta       mahdollisuudet riippuvat tulo- ja menoarvioon
6751: kirjallisesta kysymyksestä n:o 287:               varattavan määrärahan suuruudesta. Vuosina
6752:                                                   1989-1990 on rakentamisen suhdannekehityk-
6753:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sen johdosta jouduttu julkisia investointeja
6754:        ryhtyä Inarin kunnan Riutulassa sijait-    lykkäämään, ja se osaltaan aiheuttaa jatkossa
6755:        sevan entisen NNKY:n liiton lastenko-      suurempaa määrärahatarvetta, mikäli laadittua
6756:        din kunnostamiseksi?                       ohjelmaa noudatetaan.
6757:                                                      Opetusministeriön hyväksymä investointien
6758:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ajoitussuunnitelma rakentuu osaksi työllisyys-
6759: taen seuraavaa:                                   perusteisten    investointiavustusmahdollisuuk-
6760:                                                   sien varaan. Avustusmahdollisuudet työminis-
6761:    Opetusministeriö on 16.2.1988 hyväksynyt       teriön määrärahasta ovat kuitenkin pienenty-
6762: Inarin Riutulan leiri- ja kurssikeskuksen nuo-    neet; avustusta on voitu osoittaa vain kaikkein
6763: risotyölain (1068/85) piiriin kuuluvaksi valta-   vaikeimmille työssäkäyntialueille. Myös tämä
6764: kunnalliseksi nuorison leiri- ja kurssikeskuk-    aiheuttaa lisämäärärahatarvetta keskusten ra-
6765: seksi. Toiminnan aloittaminen edellyttää kui-     kentamiseen.
6766: tenkin keskuksen rakennusten perusparanta-           Inarin kunnassa sijaitseva Riutulan leiri- ja
6767: mista. Myös eräät lisärakennustyöt ovat perus-    kurssikeskus on avustusvuorossa toiminnassa
6768: teltavissa. Nuorisotyölain 20 §:n perusteella     olevien keskusten jälkeen ennen muita uusia
6769: voidaan valtion tulo- ja menoarvioon otetun       keskuksia, joten keskuksen perusparannustyöt
6770: määrärahan rajoissa myöntää valtionavustusta      ja niiden avustaminen voidaan mitä suurim-
6771: keskusten rakentamisesta, hankkimisesta, pe-      malla todennäköisyydellä aloittaa vuonna
6772: rusparantamisesta ja varustamisesta aiheutu-      1991, edellyttäen että keskuksen perusparan-
6773: viin perustamiskustannuksiin.                     nussuunnitelmat sitä ennen lähetetään opetus-
6774:    Opetusministeriön 23.8.1989 hyväksymän         ministeriöön ennakkotarkastettaviksi.
6775: avustussuunnitelman mukaan on Inarin kun-
6776: 
6777:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
6778: 
6779:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
6780:                                     1990 vp. -    KK n:o 287                                    3
6781: 
6782: 
6783: 
6784: 
6785:                             Tili Riksdagens Herr Talman
6786: 
6787:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       renovering av Riutu1a läger- och kurscentral i
6788: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       tur år 1991. Förutom Riutula omfattar planen
6789: av den 10 maj 1990 tili vederbörande medlem       tillbyggnaden och renoveringen av två redan
6790: av statsrådet översänt en avskrift av följande    verksamma centraler samt två nya objekt.
6791: av riksdagsman Keijo Jääskeläinen underteck-      Möjligheterna tili understöd är avhängiga av
6792: nade spörsmål nr 287:                             det anslag som reserveras i statsbudgeten. På
6793:                                                   grund av byggnadskonjunkturerna har man
6794:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          under åren 1989-1990 blivit tvungen att upp-
6795:        vidta för att före detta KFUK:s barn-      skjuta offentliga investeringar, och framdeles
6796:        hem i Riutula i Enare kommun skali         föranleder detta ett större behov av anslag, om
6797:        kunna renoveras?                           det uppgjorda programmet skall realiseras.
6798:                                                      Den tidtabell för investeringar som undervis-
6799:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      ningsministeriet har godkänt bygger delvis på
6800: följande:                                         sådana möjligheter tili investeringsunderstöd
6801:                                                   som hänför sig tili sysselsättningsmässiga grun-
6802:    U ndervisningsministeriet har 16.2.1988 god-   der. Möjligheterna tili understöd genom arbets-
6803: känt läger- och kurscentralen i Riutula, Enare    ministeriets anslag har dock minskat; under-
6804: kommun som en under ungdomsarbetslagen            stöd har kunnat anvisas endast till de regioner
6805: ( 1068/85) fallande riksomfattande läger- och     som har det sämst ställt när det gäller att få
6806: kurscentral för ungdom. Förutsättningen för       arbete. Även detta ger upphov till ett behov av
6807: att verksamheten skall kunna inledas är att       tilläggsanslag för byggande av olika läger- och
6808: byggnaderna vid centralen undergår en grund-      kurscentraler.
6809: lig renovering. Man kan även motivera vissa           Riutula läger- och kurscentral i Enare kom-
6810: tillbyggnadsarbeten. Med stöd av 20 § ungdoms-    mun står i tur att få understöd efter de
6811: arbetslagen kan det inom ramen för anslagen i     verksamma centralerna men före de nya cen-
6812: statsbudgeten beviljas statsunderstöd för an-     tralerna, varför renoveringen av denna central
6813: läggningskostnader för att bygga, anskaffa,       och understödet av den med största sannolik-
6814: grundligt renovera och utrusta läger- och kurs-   het kan inledas 1991. Förutsättningen är dock
6815: centraler.                                        att planerna för den grundliga renoveringen
6816:    Enligt en understödsplan som undervisnings-    dessförinnan sänds tili undervisningsministeriet
6817: ministeriet godkände 23.8.1989 står en grundlig   för förhandsgranskning.
6818: 
6819:     Helsingfors den 15 j uni 1990
6820: 
6821:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
6822:                                               1990 vp.
6823: 
6824: Kirjallinen kysymys n:o 288
6825: 
6826: 
6827: 
6828: 
6829:                                  Isohookana-Asunmaa ym.: Maatilojen investointiavustusvyöhy-
6830:                                      kejaon muuttamisesta Iijokivarren kuntien osalta
6831: 
6832: 
6833:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6834: 
6835:    Parhaillaan ollaan uudistamassa maatilalakia     ajan ollaan vähentämässä. Tämä merkitsee
6836: uudeksi maaseutuelinkeinolaiksi. Lain valmis-       käytännössä      heikkeneviä     mahdollisuuksia
6837: telu perustuu hyvin pitkälle maatilalainsäädän-     avustusten saamiseen. Tämän perusteella onkin
6838: nön uudistamistaimikunnan tekemiin esityk-          pääteltävissä, että voimakkaasti iaajennetulle
6839: siin. Yhtenä osana maaseutuelinkeinolain laa-       20 % :n avustusalueelle avustuksia ei tulla juuri
6840: timista on myös siihen liittyvän asetuksen          saarnaan. Näin varsinkin, kun ko. alue tulee
6841: laatiminen, josta esitys s1sältyy myös edellä       pitämään sisällään varsin vahvojakin maata-
6842: mainittuun mietintöön.                              lousvaltaisia alueita.
6843:    Maaseutuelinkeinolakiasetuksen 15 §:ssä tul-        Oulujoen pohjoispuolella sijaitsevat Pohjois-
6844: laan määrittelemään vyöhykkeet, joiden puit-        Pohjanmaan, siis lähinnä Iijokivarren kunnat
6845: teissa ko. lain perusteella tullaan jakamaan        ovat luonnonolosuhteiltaan paljon heikommas-
6846: maatilojen investointiavustusta, joka vastaa ny-    sa asemassa kuin muut 20 %:n avustusvyöhyk-
6847: kyisen maatilalain rakennusavustusalueita.          keeseen tulossa olevat kunnat. Onkin erittäin
6848:    Kyseisessä ehdotuksessa korkein myönnettä-       suuri vaara, että käytännössä myös Iijokivarsi
6849: vä avustus tulee kolmessa pohjoisimmassa kun-       tulee jäämään ilman avustuksia määrärahojen
6850: nassa olemaan edelleen nykyiset 60 %. Sitä          loppumisen takia. Tämän johdosta Taivalkos-
6851: vastoin 40 %:n ja 30 %:n avustusvyöhykkeet          ken, Pudasjärven, Yli-Iin, Kuivaniemen ja Iin
6852: yhdistetään 40 %:n vyöhykkeeksi, mikä siis          sekä myös Hailuodon kunnat tulisikin sisällyt-
6853: käytännössä merkitsee parannusta ko. vyöhyk-        tää uuteen 40 %:n avustusvyöhykkeeseen, jo-
6854: keen eteläosille. Nykyinen 20 %:n avustusalue,      hon Iijokivarren kunnista Kuusamo tulisikin
6855: joka käsittää Pohjois-Pohjanmaalta Kuivanie-        kuulumaan. Tällä tavalla voitaisiin varmistaa,
6856: men, Yli-Iin, Pudasjärven, Taivalkosken ja          että alue pääsisi samaan alueeseen muiden
6857: Hailuodon kunnat sekä eräitä kuntia Kainuus-        luonnonolosuhteiltaan      vastaavien     kuntien
6858: ta ja Pohjois-Karjalasta. laajennettaisiin käsit-   kanssa.
6859: tämään koko ensimmäinen tukivyöhyke.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6860: Uudessa lakiesityksessä tukivyöhyke tulee kä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6861: sittämään paitsi nykyisen maatilalain ensim-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6862: mäisen vyöhykkeen kunnat, lisäksi myös ns.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6863: kehitysaluelain I vyöhykkeen kaikki kunnat.
6864: Kävtännössä tämä 20 %:n avustusalue tulee                    Aikooko Hallitus ryhtyä uudista-
6865: laa]enemaan maataloudelliselta potentiaaliltaan            maan maatilalainsäädäntöä niin, että
6866: moninkertaiseksi.                                          kaikki Iijokivarren kunnat sisällyte-
6867:    Maaseutuelinkeinolain perusteella jaettavia             tään uuden maaseutuelinkeinoasetuksen
6868: avustuksia voidaan jakaa vain maatalouden                  15 §:n mukaisissa avustusvyöhykkeissä
6869: kehittämisrahaston määrärahoista, joita koko               40 %:n avustusvyöhykkeeseen?
6870: 
6871:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1990
6872: 
6873:                      Tytti fsohookana-Asunmaa                Eino Siuruainen
6874:                      Pauli Saapunki                          Juhani Alaranta
6875: 
6876: 
6877: 
6878: 2000705
6879: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 288
6880: 
6881: 
6882: 
6883: 
6884:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6885: 
6886:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kentamisavustusta enintään 20 prosenttia hy-
6887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          väksytyn kustannusarvion määrästä.
6888: olette 10 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn                Avustukset on rahoitettu n'aatilatalouden
6889: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kehittämisrahaston varoilla. Maaseutuelinkei-
6890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          nolakiluonnoksen mukaan avustuxset tultaisiin
6891: edustaja Tytti Isohookana-Asunmaan ym. näin            aikaisemmasta poiketen myöntäm.'iän ja mak-
6892: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 288:         samaan valtion tulo- ja menoarviossa osoitet-
6893:                                                        tavista määrärahoista.
6894:          Aikooko Hallitus ryhtyä uudista-                 Maaseutuelinkeinolakiluonnoksen         15 §:n
6895:        maan maatilalainsäädäntöä niin, että            mukaan       maatilojen    investointiavustuksen
6896:        kaikki Iijokivarren kunnat sisällyte-           enimmäismäärä olisi enintään 60 % hyväksyt-
6897:        tään uuden maaseutuelinkeinoasetuksen           tävistä kustannuksista. Asetuksella on tarkoi-
6898:        15 §:n mukaisissa avustusvyöhykkeissä           tus rajoittaa investointiavustuksen enimmäis-
6899:        40 %:n avustusvyöhykkeeseen?                    määriä siten, että käyhirnmissä ja tuotantoedel-
6900:                                                        lytyksiltään   heikoimmissa Pohjois-Suomen
6901:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kunnissa investointiavustusta voitaisiin myön-
6902: taen seuraavaa:                                        tää 60 prosenttia tai 40 prosenttia kustannusten
6903:                                                        määrästä ja muissa ensimmäiseen vyöhykkee-
6904:     Maatilalain 74 §:n nojalla voidaan maatila-        seen kuuluvissa kunnissa enintään 20 prosent-
6905: lain 67 §:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä, toisel-     tia kustannusten määrästä. Muilla vyöhykkeillä
6906: l<l ja kolmannella vyöhykkeellä myöntää avus-          investointiavustusta ei myönnettäisi. Taivalkos-
6907: tusta tien tekemiseen ja pellon salaojittamiseen.      ken, Pudasjärven, Yli-Iin, Kuivaniemen, Iin ja
6908: Lisäksi voidaan ensimmäisellä vyöhykkeellä             Hailuodon kuntien osalta kotieläinrakennusten
6909: Lapin läänissä sijaitsevissa kunnissa sekä eräis-      rakentamiseen myönnettävien avustusten pro-
6910: sä Oulun läänissä sijaitsevissa kunnissa myön-         sentuaalinen enimmäismäärä säilyisi niin ollen
6911: tää avustusta karjarakennuksen rakentamiseen,          samana kuin maatilalainsäädäntöä sovellettaes-
6912: laajentamiseen ja perusk01jaukseen. Koko               sa.
6913: maassa voidaan lisäksi myöntää avustusta                  Maatilatalouden tukemisessa käytetty ja ase-
6914: työympäristön      parantamisesta    aiheutuviin       tusluonnoksen 6 §:ään otettu vyöhykejako py-
6915: suunnittelukustannuksiin.                              ritään yhtenäistämään muuta valtion tukea
6916:     Avustusten prosentuaalisista enimmäismää-          jaettaessa sovellettavan aluepolitiikasta anne-
6917: ristä on säännökset maatila-asetuksen 9 luvus-         tun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston
6918: sa. Taivalkosken, Pudasjärven, Yli-Iin, Kuiva-         päätöksen mukaisen vyöhykejaon kanssa. Vyö-
6919: niemen ja Iin kunnissa, jotka kuuluvat maati-          hykejaon muuttamisen johdosta mikään kunta
6920: lalain 67 §:ssä tarkoitettuun ensimmäiseen vyö-        ei kuitenkaan joutuisi maatilalain soveltamises-
6921: hykkeeseen, voidaan myöntää tientekoavustus-           sa noudatettua vyöhykejakoa heikompaan ase-
6922: ta enintään 60 prosenttia hyväksyttyjen kustan-        maan, vaan säilyttäisi tukipoliittisesti vähin-
6923: nusten määrästä, salaojitusavustusta enintään          tään entisen asemansa.
6924: 40 prosenttia kustannusarvion määrästä ja ra-
6925: 
6926:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
6927: 
6928:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
6929:                                    1990 vp. -      KK n:o 288                                       3
6930: 
6931: 
6932: 
6933: 
6934:                             Tili Riksdagens Herr Talman
6935: 
6936:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningcn        av den godkända kostnadskalkylens belopp.
6937: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             Bidragen har finansierats med medel ur
6938: av den JO maj 1990 tili vederbörande medlem         gårdsbrukets utvecklingsfond. Enligt utkastet
6939: av statsrådet översänt avskrift av följande av      till landsbyggsnäringslag kommer bidragen
6940: rikadagsledamot Tytti Isohookana-Asunmaa            med avvikelse från tidigare att beviljas och
6941: m.fl. undertecknade spörsmål nr 288:                betalas av ele anslag som anvisas i statsbudge-
6942:                                                     ten.
6943:           Ämnar Regeringen börja revidera               Enligt 15 § i utkastet tili landsbygdsnärings-
6944:        lagstiftningen om gårdsbruksenheter så       lag skall maximibeloppet av investeringsbidra-
6945:        att alla kommuner vid Iijoki tas med i       gen för gårdsbruksenheter vara högst 60% av
6946:        zonen för bidrag om 40 % i bidragszo-        ele gocltagbara kostnaderna. Avsikten är att
6947:        nerna enligt 15 § den nya landsbygds-        genom förordningen begränsa investeringsbi-
6948:        näringsförordningen?                         dragens maximibelopp så att i ele fattigaste och
6949:                                                     med avseende på produktionsförutsättningarna
6950:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        svagaste kommunerna i norTa Finland kan
6951: samt anföra följande:                               60 % eller 40 % av kostnadsbeloppet beviljas i
6952:                                                     investeringsbidrag och i övriga kommuner som
6953:     Med stöd av 74 § lagcn om gårdsbruksenhe-       hör till den första zonen högst 20 % av
6954: ter kan man inom den första, andra och tredje       kostnadsbeloppet. Inom övriga zoner beviljas
6955: zon som avscs i 67 § lagen om gårdsbruksen-         inget investeringsbidrag. När det gäller Taival-
6956: heter bevilja bidrag för hyggande av väg och        koski, Pudasjärvi, Yli-Ii, Kuivaniemi, Ii och
6957: täckdikning av åker. Dessutom kan man i             Karlö förblir det procentuella maximibeloppet
6958: sådana kommuner i Lapplands Iän och vissa           av bidrag som beviljas för byggande av ladu-
6959: kommuner i Uleåborgs Iän som är belägna             gårdar sålunda detsamma som när lagstiftning-
6960: inom den första zonen bevilja bidrag för            en om gårdsbruksenheter tillämpas.
6961: uppförande, utvidgning och grundreparation              A vsikten är att den zonindelning som an-
6962: av ladugård. I hela Jandet kan dessutom             vänts vid stödjandet av lantbruket och som
6963: beviljas bidrag för planeringskostnader som         tagits med i 6 § utkastet till förordningen skall
6964: föranlcds av en förbättring av arbetsmiljön.        samordnas med zonindelningen i den lag om
6965:     Om bidragens procentuella maximibelopp          regionalpolitik och det statsrådsbeslut som
6966: finns stadganden i 9 kap. förordningen om           utfärdas med stöd av lagen som skall tillämpas
6967: gårdsbruksenheter. I Taivalkoski, Pudasjärvi,       vid utdelningen av annat statligt stöd. En
6968: Yli-Ii Kuivaniemi och Ii kommuner, som hör          ändring av zonindelningen kommer dock inte
6969: tili d~n första zon som avses i 67 § lagen om       att försätta någon kommun i en sämre situa-
6970: gårdsbruksenheter, kan beviljas bidrag för väg-     tion än den har vid den zonindelning som
6971: bygge upp tili högst 60 % av ele godtagbara         iakttas vid tillämpningen av lagen om gårds-
6972: kostnadernas belopp, bidrag för täckdikning         bruksenheter utan kommunen bevarar stödpo-
6973: upp tili högst 40% av kostnadskalkylens be-         litiskt sett åtminstone sin tidigare position.
6974: lopp och byggnadsbidrag upp till högst 20 %
6975: 
6976:     Helsingfors den 12 juni 1990
6977: 
6978:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
6979:                                              1990 vp.
6980: 
6981: Kirjallinen kysymys n:o 289
6982: 
6983: 
6984: 
6985: 
6986:                                  Mäkipää: Hoitotuen maksamisesta vanhuksia kotona haitaville
6987: 
6988: 
6989:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6990: 
6991:    Tällä hetkellä henkilö, joka hoitaa vammais-    rempi vaihtoehto. Vanhusten laitoshoitopai-
6992: ta lastaan kotona, on oikeutettu saamaan           koista on lisäksi jatkuva pula, mikä aiheuttaa
6993: rahallista tukea kunnalta tekemästään hoito-       painetta lisärakentamiseen ja on yhteiskunnalle
6994: työstä. Lähinnä kyseeseen tulevat vaikeavam-       erittäin kallis vaihtoehto. Myös henkilöstöpula
6995: maisten lasten vanhemmat, jotka haluavat hoi-      vaikeuttaa useissa kunnissa vanhusten kunnol-
6996: taa lastaan kotonaan ja tällä tavoin vapauttaa     lista laitoshoitamista.
6997: yhteiskunnalta Jaitoshoitopaikkoja. Tämä toi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6998: minta on havaittu myönteiseksi niin potilaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6999: kuin yhteiskunnankin kannalta.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7000:    Säännökset tiukasti tulkittuna aiheuttavat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7001: kuitenkin sellaisen nurinkurisuuden, että hen-
7002: kilö, joka hoitaa omia vaikeasti sairaita van-               Tietääkö Hallitus, että omia vaikea-
7003: hempiaan kotonaan, jää täysin kyseisen tuen               vammaisia vanhuksiaan kotona hoitava
7004: ulkopuolelle. Tämä on sangen ihmeellistä siksi,           henkilö ei voi saada yhteiskunnan ta-
7005: että yleensä lapsi, joka hoitaa omia vanhem-              holta samaa tukea, jota omaa vaikea-
7006: piaan omassa tai vanhempiensa kotona, ei                  vammaista lastaan kotona hoitavat
7007: pysty käymään muussa ansiotyössä. Tämän                   vanhemmat tällä hetkellä saavat, sään-
7008: takia olisi varsin luonnollista, että yhteiskun-          nösten tiukkuuden ja mahdollisesti vää-
7009: nan taholta heitä tuettaisiin samalla tavoin              rän tulkinnan takia, ja
7010: kuin vanhempia, jotka hoitavat vammaista                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7011: lastaan kotonaan. Kyseessähän on täsmälleen               kyseisen epäkohdan poistamiseksi ja
7012: sama tilanne ja jopa yhteiskunnalle vielä kal-            tällä tavoin turvatakseen vanhuksille
7013: liimpi, mikäli molemmat vanhemmat ovat vai-               omaisten niin halutessa omaisten toi-
7014: keavammaisia. Lisäksi tällainen hoitotyö on               mesta tapahtuvan hoidon yhteiskunnan
7015: myös vanhuksille itselleen poikkeuksetta pa-              tuella?
7016:      Helsingissä II päivänä toukokuuta 1990
7017: 
7018:                                           Lea Mäkipää
7019: 
7020: 
7021: 
7022: 
7023: 200070S
7024: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 289
7025: 
7026: 
7027: 
7028: 
7029:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7030:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      minen perustuu kansaneläkelain (347/56)
7031: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      30 a §:ään ja sen maksajana on Kansaneläke-
7032: olette II päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         laitos.
7033: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          - Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai-
7034: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      raiden kotihoidon tuki. Tuen suorittaminen
7035: edustaja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallises-     perustuu       sosiaalihuoltoasetuksen    (607/83)
7036: ta kysymyksestä n:o 289:                           9 §:ään ja sen maksajana on pääsääntöisesti
7037:                                                    henkilön kotikunta.
7038:                                                        Kansanedustaja Mäkipään kirjallisesta kysy-
7039:           Tietääkö Hallitus, että omia vaikea-     myksestä ei tarkemmin käy ilmi, mitä tukimuo-
7040:        vammaisia vanhuksiaan kotona hoitava        toa hän arvostelee. Kun kysymyksen peruste-
7041:        henkilö ei voi saada yhteiskunnan ta-       luissa viitataan kunnan maksamaan tukeen, on
7042:        holta samaa tukea, jota omaa vaikea-        arvostelun kohteena ilmeisesti vanhusten, vam-
7043:        vammaista lastaan kotona hoitavat           maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tu-
7044:        vanhemmat tällä hetkellä saavat, sään-      ki.
7045:        nösten tiukkuuden ja mahdollisesti vää-         Kyseistä kotihoidon tukea suoritetaan kun-
7046:        rän tulkinnan takia, ja                     nan sosiaalilautakunnan ja vammaisen tai van-
7047:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      huksen hoitajan välillä tehtävän sopimuksen
7048:        kyseisen epäkohdan poistamiseksi ja         perusteella. Sen suorittamisen osalta ei ole
7049:        tällä tavoin turvatakseen vanhuksille       olemassa mitään ikärajoja, vaan tukea voidaan
7050:        omaisten niin halutessa omaisten toi-       maksaa yhtä lailla vammaista tai pitkäaikais-
7051:        mesta tapahtuvan hoidon yhteiskunnan        sairasta lastaan haitaville vanhemmille kuin
7052:        tuella?                                     avun tarpeessa olevan vanhuksen lapsille, mil-
7053:                                                    loin nämä hoitavat kyseistä vanhusta.
7054:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Vuonna 1988 kunnat suorittivat vanhusten,
7055: taen seuraavaa:                                    vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon
7056:                                                    tukea runsaan 18 000 henkilön hoitamisesta.
7057:    Eri-ikäisten vammaisten sekä vanhusten ko-      Hoidettavista henkilöistä 15% oli alle 18-
7058: tona tapahtuvan hoidon tukemista varten on         vuotiaita ja 63 % yli 65-vuotiaita. Tämä tuki-
7059: olemassa erilaisia taloudellisia tukimuotoja, ja   muoto painottuu siten selkeästi vanhusten hoi-
7060: järjestelmä kokonaisuudessaan on melko haja-       tojärjestelyjen tukemiseen.
7061: namen.                                                 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
7062:    Kyseisiä tukimuotoja ovat seuraavat:            vuosina 1990---1994 annetun valtakunnallisen
7063:    - Lapsen hoitotuki. Tuen suorittaminen          suunnitelman mukaan vanhusten, vammaisten
7064: perustuu lakiin lapsen hoitotuesta (444/69) ja     ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuen määrä
7065: sen maksajana on Kansaneläkelaitos.                on vuonna 1990 enintään 3 400 mk kuukau-
7066:    - Lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavus-        dessa. Tuen suuruus määräytyy hoidettavan
7067: tus. Avustuksen suorittaminen perustuu sai-        avun tarpeen määrän ja ajoittumisen mukaan.
7068: rausvakuutuslain 76 b §:n nojalla annettuun        Enimmäismäärä          voidaan    valtakunnallisen
7069: valtioneuvoston päätökseen (47 /88) ja sen mak-    suunnitelman mukaan suorittaa niiden kohdal-
7070: sajana on Kansaneläkelaitos. Sairausvakuutus-      la, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista apua
7071: lakiin tehdyllä muutoksella (1255/89) tämä         ja hoitoa.
7072: tukimuoto tulee lakisääteiseksi 1.10.1990 lukien      Vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan
7073: ja sen nimeksi tulee erityishoitoraha.             kotihoidon tuesta antamassaan yleiskir:jeessä A
7074:    - Vammaistuki. Tuen suorittaminen perus-        10/1985/hu sosiaalihallitus on antanut suosi-
7075: tuu vammaistukilakiin (124/88) ja sen maksa-       tuksen tuen määrästä kolmessa ryhmässä, jotka
7076: jana on Kansaneläkelaitos.                         on arvioitu avun ja hoidon tarpeen perusteella.
7077:    - Eläkkeensaajan hoitotuki. Tuen suoritta-      Suosituksen mukaan tuki on ensimmäisessä
7078:                                     1990 vp. -     KK n:o 289                                   3
7079: 
7080: ryhmässä 90-100 %, toisessa 70-89% ja                 Käytännössä tuen suuruus samoin kuin nii-
7081: kolmannessa 25-69 % kulloinkin voimassa            den henkilöiden määrä, jotka hyväksytään tuen
7082: olevassa sosiaalihuollon valtakunnallisessa        piiriin, riippuu kunnan tähän tarkoitukseen
7083: suunnitelmassa määritellystä enimmäismarkka-       osoittamista määrärahoista. Tämän johdosta
7084: määrästä.                                          tuen maksamisessa esiintyy vaihtelua eri kun-
7085:   Tuen suuruus samoin kuin kohdistaminen eri       tien kesken.
7086: ikäryhmiin on siten edellä mainituissa puitteis-
7087: sa kunnan harkinnassa.
7088: 
7089:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
7090: 
7091:                                                                 Ministeri Tuulikki Hämäläinen
7092: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 289
7093: 
7094: 
7095: 
7096: 
7097:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7098:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       det av detta stöd baserar sig på 30 a § folkpen-
7099: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sionslagen (347 /56). Stödet betalas av folkpen-
7100: av den 11 maj 1990 tili vederbörande medlem        sionsanstalten.
7101: av statsrådet översänt avskrift av följande av        - Stöd för vård i hemmet av åldringar,
7102: riksdagsman Mäkipää undertecknade spörsmål         handikappade och långtidssjuka. Erläggandet
7103: nr 289:                                            av detta stöd baserar sig på 9 § socialvårdsför-
7104:                                                    ordningen (607 /83). Stödet betalas i regel av
7105:           Är Regeringen medveten om att en         den berörda personens hemkommun.
7106:        person som hemma sköter sina svårt             Av riksdagsledamot Mäkipääs spörsmål
7107:        handikappade åldringar på grund av de       framgår inte närmare, viiken stödform hans
7108:        stränga stadgandena och en eventuelit       kritik gälier. Då det i motiveringen för spörs-
7109:        felaktig tolkning inte kan få samma         målet hänvisas tili stöd som betalas av kom-
7110:        stöd från samhäliet som för närvarande      munen, gäller kritiken uppenbarligen stödet för
7111:        ges föräldrar som hemma sköter ett          vården i hemmet av åldringar, handikappade
7112:        gravt handikappat barn, och                 och långtidssjuka.
7113:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Ifrågavarande stöd för vård i hemmet betalas
7114:        ta för att avskaffa nämnda missförhål-      på grund av ett avtal som ingåtts melian
7115:        lande och därigenom med samhällets          kommunens socialnämnd och den som vårdar
7116:        stöd säkerstälia att åldringarna kan        en handikappad elier åldring. Beträffande er-
7117:        vårdas av sina anhöriga om de anhöriga      läggandet finns det inte några åldersgränser,
7118:        så önskar?                                  utan stödet kan betalas såväl tili föräldrar som
7119:                                                    sköter sitt handikappade eller långtidssjuka
7120:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       barn som tili barn tili en åldring som behöver
7121: samt anföra följande:                              hjälp då dessa barn vårdar ifrågavarande åld-
7122:                                                    ring.
7123:    För stödjandet av vården i hemmet av               Stöd för vård i hemmet av åldringar, handi-
7124: handikappade i olika åldrar samt av åldringar      kappade och långtidssjuka betalades av kom-
7125: finns olika ekonomiska stödformer och syste-       munerna år 1988 för vården av drygt 18 000
7126: met i sin helhet är rätt splittrat.                personer. Av de personer som fick vård var
7127:    lfrågavarande stödformer är:                    15 % under 18 år och 63 % över 65 år.
7128:    - Vårdbidrag för barn. Erläggandet av           Tyngdpunkten för denna stödform är alitså
7129: detta stöd baserar sig på lagen om vårdbidrag      k1art inriktad på stödjandet av vårdarrange-
7130: för barn (444/69). Stödet betalas av Folkpen-      mangen för åldringar.
7131: sionsanstalten.                                       Enligt den riksomfattande planen för ordan-
7132:    - Sjukvårds- och rehabiliteringsunderstöd       de av social- och hälsovården under åren
7133: för barn. Erläggandet av detta understöd ba-       1990-1994 är beloppet av stödet för vård i
7134: serar sig på statsrådets beslut (47 /88) som       hemmet av åldringar, handikappade och lång-
7135: utfärdats med stöd av 76 b § sjukförsäkringsla-    tidssjuka år 1990 högst 3 400 mk per månad.
7136: gen. Understödet betalas av Folkpensionsan-        Stödets storlek faststälis enligt kvantiteten och
7137: stalten. Denna stödform blir genom en ändring      tidsplaneringen av vårdtagarens hjälpbehov.
7138: av sjukförsäkringslagen (1255/89) lagstadgad       Enligt den riksomfattande planen kan maximi-
7139: räknat från 1.10.1990 och benämns special-         beloppet erläggas för dem som behöver vård
7140: vårdspenning.                                      och hjälp dygnet runt.
7141:    - Handikappbidrag. Erläggandet av detta            I sitt cirkulär A 10/1985/hu om stöd för vård
7142: bidrag baserar sig på lagen om handikappbi-        i hemmet av åldringar, handikappade och
7143: drag (124/88). Bidraget betalas av folkpensions-   långtidssjuka har socia1styrelsen gett en rekom-
7144: anstalten.                                         mendation om stödbeloppet i tre grupper som
7145:    - Vårdbidrag tili pensionstagare. Erläggan-     har beräknats på basis av behovet av hjälp och
7146:                                    1990 vp. -    KK n:o 289                                   5
7147: 
7148: vård. Enligt rekommendationen är stödet i        ramar beroende av kommunens prövning.
7149: första gruppen 90-100 %, i andra gruppen           1 praktiken är stödets storlek och likaså
7150: 70-89 % och i tredje gruppen 25-69 % av          antalet personer som godkänns som mottagare
7151: det maximibelopp som fastställts i den vid       av stöd beroende av de anslag som för detta
7152: ifrågavarande tidpunkt gällande riksomfattan-    ändamål anvisas av kommunen. Av denna
7153: de planen för socialvården.                      orsak varierar utbetalningen av stödet i olika
7154:    Stödets storlek och inriktning på olika ål-   kommuner.
7155: dersgrupper är därför inom ovan nämnda
7156: 
7157:     Helsingfors den 13 juni 1990
7158: 
7159:                                                                Minister Tuulikki Hämäläinen
7160:                                                1990 vp.
7161: 
7162: Kirjallinen kysymys n:o 290
7163: 
7164: 
7165: 
7166: 
7167:                                   Taina ym.: Määräaikaisten työtilaisuuksien tarjoamisesta Itä-
7168:                                       Euroopan nuorille
7169: 
7170: 
7171:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7172: 
7173:    Allekirjoittaneet ottivat osaa 9.4.1990 Stras-       Itä-Euroopan nuorten liikkumismahdolli-
7174: bourgissa pidettyyn Euroopan neuvoston               suuksia ja kansainvälisiä kontakteja voitaisiin
7175: Round Table -kokoukseen, jonka teemana oli           mielestämme tukea tarjoamalla heille Suomessa
7176: "Nuorison liikkuvuus Euroopassa". Kokouk-            1-3 kuukauden mittaisia määräaikaisia työti-
7177: sessa pohdittiin keinoja nuorison liikkuvuuden       laisuuksia. Työtilaisuuksia voitaisiin tarjota
7178: edistämiseksi koko Euroopassa.                       keskitetysti siten, että paikkoja tarjoavat työn-
7179:    Erityisesti kokouksen osanottajat sosialisti-     antajat sitoutuisivat kohtuullisen palkan mak-
7180: sista ja entisistä sosialistisista maista korosti-   samisen ohella asunnon järjestämiseen työsuh-
7181: vat, että näiden maiden nuorisolla on hyvin          teen ajaksi.
7182: suuri halu matkustamiseen, mutta esteenä ovat           Tällaisia työskentelymahdollisuuksia Suo-
7183: korkeat matka- ja majoituskustannukset, jotka        messa voitaisiin tarjota 18-25-vuotiaille neu-
7184: on maksettava länsivaluutassa.                       vostoliittolaisille, Baltian maissa asuville, puo-
7185:    Itä-Euroopan nuorten matkustus- ja liikku-        lalaisille, unkarilaisille, DDR:läisille, tsekkoslo-
7186: mismahdollisuuksien tukeminen olisi Suomen           vakialaisille, bulgarialaisille, romanialaisille, ju-
7187: kannalta mielekästä eurooppalaista politiikkaa,      goslavialaisille ja albanialaisille nuorille.
7188: joka tukisi kansainvälisen yhteisymmärryksen            Toteuttamalla työtilaisuuksien tarjoaminen
7189: lisääntymistä ja Euroopan itä-länsivuorovaiku-       keskitetysti vältyttäisiin myös pimeiden työ-
7190: tuksen kehittymistä. Myös Suomelle olisi edul-       markkinoiden mukanaan tuomilta ongelmilta,
7191: lista, että mahdollisimman usealla eurooppalai-      vähennettäisiin laitonta työnvälitystä sekä eri-
7192: sella nuorella olisi maastamme ensi käden            laisia mustan pörssin kauppatoimia, joilla jos-
7193: tietoa ja kokemuksia. Näiden nuorten tapaa-          kus pyritään rahoittamaan oleskelua lännessä.
7194: minen olisi myös suomalaisille hyvää kansain-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7195: välisyyskasvatusta.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7196:    Suomalaisen nuorison liikkuvuutta ja työ-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7197: mahdollisuuksia ulkomailla on aktiivisesti tuet-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7198: tu mm. toisen maailmansodan jälkeen, jolloin
7199: monilla oli tilaisuus matkustamiseen ja työnte-                 Olisiko Hallitus valmis luomaan jär-
7200: koon ulkomailla mm. kansainvälisten työleirien               jestelmän, jolla 18-25-vuotiaille Itä-
7201: puitteissa. Suomi on myös mukana kansainvä-                  Euroopan nuorille tarjottaisiin määräai-
7202: lisissä harjoittelijanvaihto-ohjelmissa.                     kaisia työtilaisuuksia Suomessa?
7203:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
7204: 
7205:                       Anneli Taina                            Pekka Haavisto
7206: 
7207: 
7208: 
7209: 
7210: 200070S
7211: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 290
7212: 
7213: 
7214: 
7215: 
7216:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7217:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa ja Norjassa noudatettua työlupakäytäntöä
7218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       loma-ajan työskentelyyn nähden. Myös näissä
7219: olette 14 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          maissa kesätöihin tulijat ovat pääasiallisesti
7220: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Itä-Euroopan maista.
7221: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Tänä vuonna käyttöön otettu kesätyölupa-
7222: edustaja Tainan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       järjestelmä vastaa siis melko hyvin kirjallisessa
7223: sesta kysymyksestä n:o 290:                         kysymyksessä esitettyihin tarpeisiin. Mitä kui-
7224:                                                      tenkin tulee kysymyksessä esitettyyn keskitet-
7225:           Olisiko Hallitus valmis luomaan jär-       tyyn järjestelmään, jolla määräaikaisia työtilai-
7226:        jestelmän, jolla 18-25-vuotiaille Itä-       suuksia tarjottaisiin Itä-Euroopan nuorille, niin
7227:        Euroopan nuorille tarjottaisiin määräai-      tällaista järjestelmää ei ole. Tällaisen järjestel-
7228:        kaisia työtilaisuuksia Suomessa?             män luominen edellyttäisi työvoimahallinnolle
7229:                                                     huomattavia lisävoimavaroja. Vaarana on
7230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          myös, että keskitetystä järjestelmästä muodos-
7231: taen seuraavaa:                                     tuisi kankeasti toimiva. Toisaalta näyttää saa-
7232:                                                     tujen kokemusten perusteella siltä, että tällai-
7233:    Työministeriö on tänä vuonna ryhtynyt so-        seen järjestelmään ei käytännössä ole ollut
7234: veltamaan sisäasiainministeriölle antamissaan       tarvetta. Maatilat ym. yritykset ovat löytäneet
7235: työlupalausunnoissa menettelyä, jonka tarkoi-       työhön halukkaita ottamalla yhteyttä Itä-Eu-
7236: tuksena on toisaalta helpottaa työnantajien,        roopan maiden yliopistoihin ym. oppilaitoksiin.
7237: erityisesti maatilojen, lyhytaikaista työvoiman     Yhteyksien luomisessa ovat myös olleet muka-
7238: tarvetta kesäkuukausien aikana ja toisaalta         na maatalouskeskukset, maatalousalan järjes-
7239: edistää kansainvälistä nuorisovaihtoa. Ministe-     töt, opiskelijajärjestöt, ystävyysseurat ym. jär-
7240: riö on ilmoittanut sisäasiainministeriölle, että    jestöt sekä ystävyyskuntatoiminnassa mukana
7241: se puoltaa työlupien myöntämistä 1.5.-30.9.         olevat kunnat. Työlupamenettelyllä puolestaan
7242: välisenä aikana enintään kolmeksi kuukaudeksi       valvotaan, että työ- ja palkkaehdot ovat asian-
7243:  18-30-vuotiaille ulkomaalaisille nuorille, jotka   mukaiset ja että majoitus on järjestetty joko
7244: kotimaassaan ovat kirjoilla jossakin oppilaitok-    työnantajan toimesta tai muulla tavoin.
7245: sessa. Edellytyksenä työlupien myöntämiselle            Edellä selostettujen kesätyötä koskevien jär-
7246: on luonnollisesti lisäksi se, että suomalaisten     jestelyjen lisäksi voidaan todeta, että työviran-
7247: nuorten kesätyön saanti on turvattu. Tässä          omaiset ovat vastaanottaneet 1950-luvulta läh-
7248: suhteessa työllisyystilanne näyttää ensi kesän      tien teknisten alojen harjoittelijoita Puolasta ja
7249: osalta olevan hyvä, joten työlupia on voitu         Jugoslaviasta, vuodesta 1983 lähtien myös Un-
7250: myöntää tarvetta vastaavassa määrässä.              karista ns. IAESTE-vaihdon osana (lnternatio-
7251:    Kesätyölupajärjestelmä on verrattavissa kan-     nal Association for the Exchange of Students
7252: sainväliseen harjoitteluun, mutta poikkeaa siitä    for Technical Experience). Kuluvana vuonna
7253: siinä suhteessa, että työn ei tarvitse vastata      järjestelmä on avautunut myös liettualaisille ja
7254: opiskelualaa. Siihen ei myöskään sisälly vasta-     virolaisille opiskelijoille. Lisäksi on vastaan-
7255: vuoroisuutta eikä se myöskään nimenomaisesti        otettu muiden alojen harjoittelijoita kahdenvä-
7256: koske vain joistakin tietyistä maista tulevia,      lisin sopimuksin Puolasta ja Unkarista siten,
7257: vaan sitä sovelletaan kansalaisuuteen katso-        että vastaanottajamaa on maksanut harjoitteli-
7258: matta. Käytännössä kiinnostus tämäntapaiseen        joille elinkustannukset kattavan stipendin.
7259: työskentelyyn Suomessa on kuitenkin osoittau-          Viime vuonna työministeriön kansainvälisen
7260: tunut olevan suurinta Itä-Euroopan maissa,          harjoittelun osana sijoitettiin em. ryhmien li-
7261: joten kesätyölupajärjestelmä vastaa siten juuri     säksi yhteensä noin 200 puolalaista ja virolaista
7262: näiden maiden nuorten tarpeita. Todettakoon         maatalousalan ja noin 100 virolaista teknisten
7263: tässä yhteydessä, että Suomessa käyttöön otet-      alojen harjoittelijaa. Tänä vuonna toimintaa
7264: tu kesätyölupajärjestelmä myös vastaa Ruotsis-      jatketaan ja mukaan tulee ensimmäistä kertaa
7265:                                      1990 vp. -     KK n:o 290                                  3
7266: 
7267: Latvia. Osa näistä harjoittelijoista on välitetty   työnantajien ja hakijoiden välisiä yhteyksiä
7268: keskitetysti työministeriöstä. Samaiia kuitenkin    myös mm. oppilaitosten ja järjestöjen kautta.
7269: on pidetty tarkoituksenmukaisena kanavoida
7270:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
7271: 
7272:                                                                    Työministeri Matti Puhakka
7273: 4                                      1990 vp. -      KK n:o 290
7274: 
7275: 
7276: 
7277: 
7278:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7279:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med sommararbetstillstånd också motsvarar i
7280: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            Sverige och Norge tillämpad arbetstillstånds-
7281: av den 14 maj 1990 till vederbörande medlem            praxis då det gäller semesterrarbete. Ä ven i
7282: av statsrådet översänt avskrift av följande av         dessa Iänder kommer de som söker sommarar-
7283: riksdagsledamot Taina m.fl. undertecknade              bete huvudsakligen från Östeuropa.
7284: spörsmål nr 290:                                          Det i år införda systemet med sommararbets-
7285:                                                        tillstånd motsvarar således tämligen bra de
7286:            Är Regeringen redo att skapa ett            behov som framförts i spörsmålet. Vad emel-
7287:         system varigenom östeuropeiska ungdo-          lertid beträffar det i spörsmålet framförda
7288:         mar i åldern 18-25 år kunde erbjudas           centraliserade systemet varigenom man skulle
7289:         tidsbegränsade arbetstillfällen i Fin-         erbjuda tidsbegränsade arbetstillfällen åt östeu-
7290:         land?                                          ropeiska ungdomar, existerar inget sådant sys-
7291:                                                        tem. Skapandet av ett dylikt system skulle
7292:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           förutsätta betydande tilläggsresurser för arbets-
7293: samt anföra följande:                                  förvaltningen. Det finns också en risk för att
7294:                                                        ett centraliserat system skulle fungera trögt. På
7295:    Arbetsministeriet har 1 ar i sina arbetstill-       basis av de erfarenheter man fått verkar det å
7296: ståndsutlåtanden åt inrikesministeriet börjat          andra sidan som om det i praktiken inte funnits
7297: tillämpa ett förfarande vars syfte å ena sidan är      något behov av ett dylikt system. Lantgårdarna
7298: att lindra arbetsgivarnas, speciellt lantgårdar-       och andra företag har fått tag på arbetsvilliga
7299: nas, kortvariga behov av arbetskraft under             genom att kontakta universitet och andra
7300: sommarmånaderna och å andra sidan att främ-            läroanstalter i Östeuropa. Lantbrukscentraler-
7301: ja det internationella ungdomsutbytet. Ministe-        na, lantbruksorganisationerna, studentorgani-
7302: riet har underrättat inrikesministeriet om att         sationerna, vänskapsföreningarna och andra
7303: det förordar beviljandet av arbetstillstånd för        dylika organisationer har också varit med om
7304: högst tre månader under tiden 1.5-30.9 åt              att upprätta förbindelser. De kommuner som
7305: utländska ungdomar i åldern 18-30 år, vilka i          deltagit i vänortsverksamheten har likaså varit
7306: sitt hemland är inskrivna vid någon läroanstalt.       med. Genom arbetstillståndsförfarandet där-
7307: En förutsättning för beviljandet av arbetstill-        emot övervakar man att anställnings- och
7308: stånd är naturligtvis dessutom att de finska           lönevillkoren är behöriga och att inkvartering
7309: ungdomarnas tillgång tili sommarjobb är tryg-          ordnats på uppdrag av arbetsgivaren eller på
7310: gad. 1 detta avseende ser sysselsättningsläget         annat sätt.
7311: för sommarens vidkommande bra ut, varför                  Förutom ovan beskrivna arrangemang i an-
7312: det varit möjligt att bevilja arbetstillstånd så att   slutning tili sommararbete kan man konstatera
7313: det matsvarat behovet.                                 att arbetsmyndigheterna allt sedan 1950-talet
7314:    Systemet med sommararbetstillstånd är jäm-          tagit emot praktikanter inom de tekniska bran-
7315: förbart med internationell praktik, men avviker        scherna från Polen och Jugoslavien, sedan 1983
7316: såtillvida att arbetet inte behöver matsvara           också från Ungern som ett led i det s.k.
7317: studieområdet. Där ingår inte heller ömsesidig-        IAESTE-utbytet (lnternational Association for
7318: het, ej heller gäller systemet uttryckligen ung-       the Exchange of Students for Technical Expe-
7319: domar från några vissa länder, utan det tilläm-        rience). Under innevarande år har systemet
7320: pas utan avseende på nationalitet. 1 praktiken         varit tillgängligt även för litauiska och estniska
7321: har emellertid intresset för dylikt arbete i           studerande. Dessutom har man genom bilate-
7322: Finland visat sig vara störst i de östeuropeiska       rala avtal från Polen och Ungern tagit emot
7323: länderna, och sålunda motsvarar systemet med           praktikanter inom andra branscher på så sätt
7324: sommararbetstillstånd behoven hos de unga i            att mottagarlandet betalat ett stipendium åt
7325: just dessa länder. Det må konstateras i detta          praktikanterna, vilket täcker levnadskostnader-
7326: sammanhang att det i Finland införda systemet          na.
7327:                                      1990 vp. -     KK n:o 290                                     5
7328: 
7329:   Som ett led i arbetsministeriets internationel-   för första gången deltar nu Lettland. En del av
7330: la praktik mottog man i fjol förutom ovan           dessa praktikanter har förmedlats centraliserat
7331: nämnda grupper sammanlagt cirka 200 polska          via arbetsministeriet. Samtidigt har man dock
7332: och estniska lantbrukspraktikanter och cirka        ansett det ändamålsenligt att kanalisera förbin-
7333: 100 estniska praktikanter inom de tekniska          delserna mellan arbetsgivarna och ansökarna
7334: branscherna. I år fortsätter verksamheten och       också via bl.a. läroanstalter och organisationer.
7335:     Helsingfors den 14 juni 1990
7336: 
7337:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
7338:                                              1990 vp.
7339: 
7340: Kirjallinen kysymys n:o 291
7341: 
7342: 
7343: 
7344: 
7345:                                  Mäkelä: Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisesta lainakorko-
7346:                                    jen noustessa
7347: 
7348: 
7349:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7350: 
7351:    Valtioneuvosto on julkisuudessa esiintynei-     siaalisen lainamahdollisuuden poistumista täy-
7352: den tietojen mukaan sopinut pankkien kanssa        sin ja saattaisi opiskelijat ennennäkemättömän
7353: siitä, että ne suostuvat pitämään vuoden 1990      vaikeisiin tilanteisiin.
7354: ajan opintolainojen korot 9,75 %:ssa. Näin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7355: ollen opintolainojen korot nousevat prosent-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7356: tiyksiköllä. Pankit ovat kuitenkin ilmoittaneet,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7357: että ne tyytyvät tähän ratkaisuun ainoastaan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7358: väliaikaisena ja vaativat jatkoneuvotteluja
7359: opintolainojen korkojen tulevaisuudesta vuo-
7360: desta 1991 alkaen. Näin ollen nykyisen kaltais-             Mihin tormun Hallitus aikoo ryhtyä
7361: ten opintolainojen tulevaisuus on varmistettu             opiskelijoiden toimeentulon turvaami-
7362: ainoastaan vuodeksi. Pankkien julkisuuteen an-            seksi vuoden 1990 jälkeen, koska pankit
7363: tamien kantojen mukaan ne ovat korottamassa               ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä perimään
7364: opintolainat markkinakorkojen tasolle eli n.              opintolainoista markkinakoron suuruis-
7365: 15 %:iin. Tämä merkitsisi nykyisen opintoso-              ta korkoa vuoden 1991 alusta alkaen?
7366:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
7367: 
7368:                                            Tina Mäkelä
7369: 
7370: 
7371: 
7372: 
7373: 200070S
7374: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 291
7375: 
7376: 
7377: 
7378: 
7379:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    seen. Tilannetta selvitetään valtiovarainminis-
7381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     teriön toimesta kokonaisuutena, johon liittyy
7382: olette 14 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn        pankkitalletusten verotuskohtelu ja siirtyminen
7383: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      ns. lähdeverotukseen sekä korkotukilainajärjes-
7384: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     telmien uudistaminen. Nykytilanteessa opinto-
7385: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta    lainojen ja eräiden muiden valtion korkotukea
7386: kysymyksestä n:o 291:                             saavien lainojen keskimääräistä edullisempi
7387:                                                   korkotaso on osaltaan perustunut pankkitalle-
7388:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     tusten edulliseen verotuskohteluun ja verova-
7389:        opiskelijoiden toimeentulon turvaami-      pauteen. Edelleenkin verovapauden piirissä on
7390:        seksi vuoden 1990 jälkeen, koska pankit    noin 70 % pankkien talletuskannasta.
7391:        ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä perimään         Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa opiske-
7392:        opintolainoista markkinakoron suuruis-     lijan korkotuen alaisesta opintolainasta maksa-
7393:        ta korkoa vuoden 1991 alusta alkaen?       man korko-osuuden pysyttämisen nykyisellään
7394:                                                   huolimatta korkotason mahdollisesta noususta
7395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        myös ensi opintovuoden jälkeen. Jos lainojen
7396: taen seuraavaa:                                   korkotasoa joudutaan nostamaan opintolaino-
7397:                                                   jen saannin turvaamiseksi, lisää se kuitenkin
7398:    Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion     valtion korkotukimenoja melko huomattavasti.
7399: luvun 29.39 Valtion opintotukikeskus peruste-     Kysymys onkin valtion kannalta ensi sijassa
7400: lujen mukaan opiskelijan korkotuen alaisesta      kustannuksista. Valtiovarainministeriön korko-
7401: opintolainasta maksama korko-osuus on             tukilainoihin liittyvä selvitystyö valmistunee
7402: 3,75% 1.7.1990 alkavan opintovuoden lop-          runsaan puolen vuoden kuluttua. Keskeisesti
7403: puun, ja tämänkin jälkeen opiskelijan maksa-      pankkitoiminnan edellytyksiin ja korkotukilai-
7404: ma korko-osuus on tarkoitus säilyttää kohtuul-    nojen korkotasoon liittyvät kysymykset voi-
7405: lisella tasolla.                                  daan ratkaista vasta silloin. Vasta tämän jäl-
7406:    Opiskelijoiden aseman turvaamiseksi on ku-     keen on perusteita ryhtyä arvioimaan opinto-
7407: luvan vuoden alussa voimaan tulleella opin-       lainojen korkotuesta aiheutuvia kustannuksia.
7408: totukilain muutoksella poistettu valtion opin-       Jos opintolainojen korkotaso ei pysy koko-
7409: tolainoille maksaman korkotuen yläraja. Tä-       naisuuden kannalta kohtuullisella tasolla, on
7410: män johdosta valtio voi maksaa korkotuen          tarpeen selvittää, voisiko valtio hoitaa opinto-
7411: alaisista opintolainoista kiinteän korko-osuu-    lainojen myöntämisen edullisemmin erityisen
7412: den ylittävän osan. Näin korkotuen alaisen        tätä tarkoitusta varten perustettavan rahaston
7413: opintolainan saajan korko-osuus on voitu ra-      kautta kuin pankkilainoituksen kautta. Tällöin
7414: joittaa kohtuulliselle tasolle.                   on otettava huomioon paitsi pääomien hankin-
7415:    Eräitä opintotukimääriä koskevalla valtio-     ta- ja korkomenot myös myöntämisestä aiheu-
7416: neuvoston päätöksellä on lainansaajan makset-     tuvat kustannukset ja lisähenkilöstön tarve.
7417: tavaksi korko-osuudeksi vahvistettu tulo- ja         Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että
7418: menoarvion mukainen 3,75% korkotuen alai-         pankkijärjestelmää hyödyntämällä voidaan
7419: selta opintolainalta. Korkotukiaika jatkuu kes-   päästä kokonaisuuden kannalta edullisimpaan
7420: kimäärin hieman alle kaksi vuotta opintojen       ratkaisuun.
7421: päättymisestä. Mainitussa valtioneuvoston pää-       Todettakoon myös, että opiskelijan aseman
7422: töksessä on myös vahvistettu opintolainojen       turvaamiseksi on myös opintorahana ja sosiaa-
7423: enimmäiskorko 9,75 prosentiksi pankkien           lisina etuina annettavan suoran avustuksen
7424: kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.            osuutta opiskelun tukemisesta pyritty kasvatta-
7425:    Pankkien esittämä vaatimus opintolainojen      maan. Opiskelun tuen kokonaismääristä las-
7426: korkotason ottamisesta uudelleen tarkastelta-     kien se on tällä hetkellä korkeakouluopiskeli-
7427: vaksi liittyy rahamarkkinatilanteen muutok-       joilla hieman alle 40 prosenttia ja keskiasteella
7428:                                    1990 vp. -    KK n:o 291                                   3
7429: 
7430: noin 45 prosenttia kokonaistuesta. Hallituksen   suoran avustuksen osuutta opintotuesta tarkoi-
7431: pyrkimyksenä on ollut mm. lainajärjestelmän      tukseen osoiteitujen voimavarojen sallimissa
7432: haittojen vähentämiseksi edelleen kasvattaa      puitteissa.
7433: 
7434:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
7435: 
7436:                                                                Opetusministeri Ole Norrback
7437: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 291
7438: 
7439: 
7440: 
7441: 
7442:                                Till Riksdagens Herr Talman
7443: 
7444:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          riet håller på att utreda situationen i sin helhet,
7445: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          i vilken ingår beskattningen av bankdepositio-
7446: av den 14 maj 1990 till vederbörande medlem          ner och övergången tili s.k. källskatt samt
7447: av statsrådet översänt en avskrift av följande       reformen av räntestödet. 1 nuvarande situation
7448: av riksdagsman Mäkelä undertecknade spörs-           har den genomsnittligt förmånligare räntan på
7449: mål nr 291:                                          studielån och vissa andra lån med statligt
7450:                                                      räntestöd för sin del grundat sig på bankdepo-
7451:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            sitioners fördelaktiga beskattning och skattefri-
7452:        vidta för att trygga utkomsten för de         het. Ca 70 % av depositionerna i bankerna är
7453:        studerande efter 1990, eftersom banker-       fortfarande skattefria.
7454:        na har meddelat att de kommer att                Den nu gällande lagstiftningen gör det möj-
7455:        uppbära marknadsränta på studielånen          ligt att bibehålla ränteandelen för studielån
7456:        fr.o.m 1991?                                  med räntestöd på en oförändrad nivå oberoen-
7457:                                                      de av en eventuell förhöjning av räntenivån
7458:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          även efter nästa studieår. Om man blir tvungen
7459: följande:                                            att höja räntan på lånen för att trygga tillgång-
7460:                                                      en på studielån, kommer detta dock att betyd-
7461:    Enligt motiveringen till kapitel 29.39 Statens    ligt öka statens utgifter för räntestödet. För
7462: studiestödscentral i årets statsbudget är rän-       staten är det i första hand en fråga om
7463: teandelen som en studerande betalar för ett          kostnader. En utredning vid finansministeriet
7464: studielån med räntestöd 3, 75 % fram till slutet     angående räntestödslån torde färdigställas in-
7465: av det studieår som begynner 1.7.1990. Även          om drygt ett halvt år. Först då kan de
7466: därefter är avsikten att bibehålla de studeran-      väsentliga frågorna om bankernas förutsätt-
7467: des ränteandel på en skälig nivå.                    ningar och räntorna på lån med räntestöd
7468:    1 syfte att trygga de studerandes ställning har   lösas. Efter detta finns det grunder att pröva
7469: den Övre gräns som staten betalar i räntestöd        kostnaderna för studielånens räntestöd.
7470: for studielån slopats genom en ändring i                Om räntan på studielån med tanke på
7471: studiestödslagen som trädde i kraft i början av      helheten inte håller sig på en skälig nivå, är det
7472: detta år. Av denna anledning kan staten betala       nödvändigt att utreda huruvida staten förmån-
7473: den överskridande delen av det fasta räntestö-       ligare än genom bankutlåning kan bevilja
7474: det för studielån med räntestöd. På detta sätt       studielån genom en särskild fond som inrättas
7475: har ränteandelen för en studielåntagare kunnat       för detta ändamål. Härvid bör man beakta
7476: bibehållas på en skälig nivå.                        anskaffnings- och räntekostnaderna för dessa
7477:    Genom ett statsrådsbeslut som gäller vissa        resurser, men även kostnaderna för att bevilja
7478: studiestöd har den ränteandel som låntagaren         lånen och behovet av extra personal.
7479: av lån med räntestöd skall betala fastställts till      1 detta skede ser det dock ut som om man
7480: 3,75% i enlighet med statsbudgeten. 1 genom-         genom att utnyttja bankerna kommer tili en
7481: snitt fortgår tiden för räntestödet under något      fördelaktigare lösning med tanke på helheten.
7482: mindre än två år efter avslutade studier. Nämn-         Det bör även observeras att man i syfte att
7483: da statsrådsbeslut fastställer även den högsta       trygga de studerandes situation även har för-
7484: räntan på studielån tili 9, 75 procent efter         sökt öka andelen direkt understöd i form av
7485: förhandlingar med bankerna.                          studiepenning och studiesociala förmåner. Av
7486:    Bankernas krav på att ompröva räntenivån          det sammanlagda studiestödet är andelen för
7487: för studielån beror på förändringarna i situa-       högskolestuderande något under 40 procent
7488: tionen på penningmarknaden. Finansministe-           och för studerande på mellanstadiet ca 45
7489:                                    1990 vp. -    KK n:o 291                                  5
7490: 
7491: procent. För att lindra skadeverkningarna av     andelen direkt understöd inom ramen för de
7492: detta lånesystem har regeringens strävan bl.a.   resurser som har anvisats för detta ändamål.
7493: varit att fortsättningsvis av studiestödet öka
7494: 
7495:     Helsingfors den 15 juni 1990
7496: 
7497:                                                         Undervisningsminister Ole Norrback
7498:                                              1990 vp.
7499: 
7500: Kirjallinen kysymys n:o 292
7501: 
7502: 
7503: 
7504: 
7505:                                  Mäkelä: Varusmiesten kotiuttamisrahan korottamisesta
7506: 
7507: 
7508:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7509: 
7510:   Tällä hetkellä varusmiespalvelustaan suorit-     suorittamiseksi. On varsin ihmeteltävää, että
7511: taville varusmiehille maksetaan heidän päästes-    varusmiesten asemaa ei haluta maassamme
7512: sään siviiliin kotiuttamisrahaa 300 markkaa        vahvistaa, vaikka nuorten puolustustahto ja
7513: kertasuorituksena. Kotiuttamisrahan suuruus        isänmaallisuus ovat tällä hetkellä erittäin kor-
7514: on pysynyt ennallaan jo vuodesta 1986 huoli-       kealla tasolla. Tämän takia tätä kehitystä tulisi
7515: matta siitä, että mm. SMP:n eduskuntaryhmä         valtion toimesta tukea parantamalla varusmies-
7516: on lukuisia kertoja budjettiriihessä vaatinut      ten taloudellista asemaa, eikä päinvastoin jät-
7517: määrärahan korottamista. Esimerkkinä mainit-       tää heitä yhä heikomman sosiaalisen avun
7518: takoon, että Ruotsissa vastaava määrä on           turviin.
7519: 3 000 kruunua eli yli 1 700 markkaa. Tämän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7520: takia mm. Varusmiesliitto on vaatinut kotiut-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7521: tamisrahan korottamista 1 300 markkaan tule-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7522: vassa valtion tulo- ja menoarvioesityksessä.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7523:    Parlamentaarinen puolustuskomitea esitti jo
7524: n. 10 vuotta sitten käsityksenään, että varus-
7525: miesten kotiuttamisrahan tulisi vastata yhden               Mihin t01mun Hallitus aikoo ryhtyä
7526: kuukauden vähimmäispalkkaa. Tästä tavoit-                 varusmiesten kotiuttamisrahan korotta-
7527: teesta ollaan jatkuvasti ajauduttu yhä kauem-             miseksi merkittävästi nykyisestään lä-
7528: maksi ja tällä tavoin on halveksittu varusmies-           hemmäs parlamentaarisen puolustusko-
7529: ten panosta isänmaamme vapauden turvaami-                 mitean esittämää kuukauden vähim-
7530: seksi ja kansalaisvelvollisuutensa tunnollisesti          mäispalkan tasoa?
7531:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
7532: 
7533:                                            Tina Mäkelä
7534: 
7535: 
7536: 
7537: 
7538: 200070S
7539: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 292
7540: 
7541: 
7542: 
7543: 
7544:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7545:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tulisi riittää kotiutettavan asevelvollisen elatuk-
7546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seen kahden viikon ajan. Ensimmäinen palkka
7547: olette 14 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         tai työttömyysturva on yleensä käytettävissä
7548: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       aikaisintaan kyseisen ajan kuluttua ja opinto-
7549: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tuki vasta 2-3 kuukauden kuluttua kotiutta-
7550: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta     misesta.
7551: kysymyksestä n:o 292:                                 Kotiuttamisrahan määrä on lain muutoksella
7552:                                                    vuonna 1985 vahvistettu 300 markaksi. Kotiut-
7553:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       tamisrahan korottaminen on tämän jälkeen
7554:        varusmiesten kotiuttamisrahan korotta-      sisältynyt sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
7555:        miseksi merkittävästi nykyisestään la-      nonalan toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä
7556:        hemmäs parlamentaarisen puolustusko-        ministeriön valtion tulo- ja menoarviota kos-
7557:        mitean esittämää kuukauden vähim-           keviin ehdotuksiin.
7558:        mäispalkan tasoa?                              Korotuksen edellyttämiä määrärahoja ei kui-
7559:                                                    tenkaan ole hyväksytty valtion tulo- ja menoar-
7560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vioihin.
7561: taen seuraavaa:                                       Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
7562:                                                    mukaan kotiuttamisrahan taso on nykyisellään
7563:    Kotiuttamisrahalain (910/77) mukaan val-        riittämätön. Kotiuttamisrahaa tulisi korottaa
7564: tion varoista suoritetaan kotiuttamisrahaa va-     vastaamaan vähintään kahden viikon toimeen-
7565: kinaisesta palveluksesta kotiutettavalle asevel-   tulotuen laskennallista määrää, joka on noin
7566: volliselle. Kotiuttamisrahaan on oikeutettu        1 000 markkaa vuoden 1990 hintatasossa. Ko-
7567: myös aseettomaan palvelukseen tai siviilipalve-    rotuksen toteutuminen jää riippumaan valtion-
7568: lukseen määrätty asevelvollinen. Lakia säätäes-    talouden mahdollisuuksista.
7569: sään eduskunta edellytti, että kotiuttamisrahan
7570:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1990
7571: 
7572:                                                                   Ministeri Tuulikki Hämäläinen
7573:                                       1990 vp. -      KK n:o 292                                     3
7574: 
7575: 
7576: 
7577: 
7578:                                Till Riksdagens Herr Talman
7579:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riksdagen att hemförlovningspenningen skulle
7580: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           räcka tili för den hemförlovade värnpliktiges
7581: av den 14 maj 1990 tili vederbörande medlem           uppehälle under två veckors tid. Den första
7582: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lönen eller det första utkomstskyddet för ar-
7583: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-           betslösa finns vanligen att tillgå tidigast efter
7584: mål nr 292:                                           förloppet av den ifrågavarande tiden och stu-
7585:                                                       diestödet först 2-3 månader efter hemförlov-
7586:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             ningen.
7587:        vidta i syfte att betydligt höja de värn-         Hemförlovningspenningens belopp har ge-
7588:        pliktigas hemförlovningspenning från           nom en lagändring år 1985 fastställts tili 300
7589:        dess nuvarande storlek, så att den när-        mk. En höjning av hemförlovningspenningen
7590:        mar sig den nivå som har föreslagits av        har därefter ingått i verksamhets- och ekono-
7591:        den parlamentariska försvarskommit-            miplanerna för social- och hälsovårdsministe-
7592:        ten, dvs. minimilönen för en månad?            riets förvaltningsområde samt i ministeriets
7593:                                                       förslag angående statsbudgeten. De anslag som
7594:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          höjningen förutsätter har likväl inte godkänts i
7595: samt anföra följande:                                 statsbudgeten.
7596:                                                          Enligt social- och hälsovårdsministeriets
7597:    Enligt lagen om hemförlovningspenning              uppfattning är hemförlovningspenningens nivå
7598: (910/77) utges tili värnpliktig som hemförlovas       för närvarande för låg. Hemförlovningspen-
7599: från aktiv tjänst av statens medel hemförlov-         ningen borde höjas så att den motsvarar det
7600: ningspenning. Ä ven värnpliktig som förordnats        kalkylerade beloppet av utkomststödet, vilket
7601: att i stället för vapentjänst fullgöra vapenfri       är ca 1 000 mk en1igt 1990 års prisnivå.
7602: tjänst eller civiltjänst, äger rätt tili hemförlov-   Förverk1igandet av höjningen blir beroende av
7603: ningspenning. Då lagen stadgades förutsatte           statshushållningens möjligheter.
7604:      Helsingfors den 11 juni 1990
7605: 
7606:                                                                     Minister Tuulikki Hämäläinen
7607:                                               1990 vp.
7608: 
7609: Kirjallinen kysymys n:o 293
7610: 
7611: 
7612: 
7613: 
7614:                                  Mäkipää: Vihertietokeskusten perustamisesta
7615: 
7616: 
7617:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7618: 
7619:    Hämeenkyrön kunta on esittänyt ympäristö-           Ympäristöministeriö 011 asettanut enty1sen
7620: ministeriölle vihertietokeskuksen sijoittamista     vihertietokeskustoimikunnan, jonka tehtävänä
7621: alueelleen. Vihertietokeskus tulisi olemaan puu-    on valmistella ehdotus ainakin kolmen viher-
7622: tarhaharrastajien opastuskeskus havaintovilje-      tietokeskuksen sijoittamisesta Suomeen. Tässä
7623: lyksineen, joissa esiteitäisiin kasvivaihtoehtoja   yhteydessä olisi varsin luonnollista, että yksi
7624: ja erilaisia hoitomenetelmiä oheistoimintoi-        näistä keskuksista sijoitettaisiin edellä mai11i-
7625: neen. Mm. luonnonmukaisella viljelyllä tulisi       tuin perustein Hämeenkyrön kuntaan.
7626: olemaan erityisasema suunnitelluissa keskuksis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7627: sa.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7628:    Hämeenkyröä puoltavina tekijöinä vihertie-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7629: tokeskuksen sijoituspaikaksi ovat mm. Pirkan-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7630: maan laaja väestöpohja, hyvä saavutettavuus,
7631: luonnonmukaisen viljelyn taitotieto, yrttivilje-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7632: lyn tuntemus, Osaran maatalousoppilaitoksen                että vauhditettaisiin suunnitelmia kol-
7633: läheisyys sekä maaseudun elinkeinojen moni-                men vihertietokeskuksen perustamisesta
7634: puolistumisprojekti. Kunnan omistuksessa 011               maahamme ja että yksi niistä sijoitettai-
7635: lisäksi tarkoitukseen soveltuvia viljclysalueita,          siin Hämeenkyrön kuntaan Satakun-
7636: mm. Heiskan peltoalueet                                    taan?
7637: 
7638:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
7639: 
7640:                                            Lea Mäkipää
7641: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 293
7642: 
7643: 
7644: 
7645: 
7646:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7647: 
7648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tietokeskuksen sijaintipaikkana. Ympäristön-
7649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suojeluneuvoston lokakuussa 1988 asettama
7650: olette 14 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         vihertietokeskustyöryhmä on mietinnössään
7651: kirjeenne n:o 906 ohella toimittanut valtioneu-    esitellyt esimerkinomaisesti yhdentoista kunnan
7652: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       suunnitelmia tai ehdotuksia vihertietokeskus-
7653: kansanedustaja Mäkipään kirjallisesta kysy-        idcan sovellutukseksi kyseisellä paikkakunnal-
7654: myksestä n:o 293, jossa tiedustellaan:             la. Näiden joukossa on myös Hämeenkyrön
7655:                                                    kunta.
7656:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        Vihertietokeskustyöryhmä i!sittää mietinnös-
7657:        että vauhditettaisiin suunnitelmia kol-     sään, että Suomeen perustetaan piha-, puutar-
7658:        men vihertietokeskuksen perustamisesta      ha- Ja ympäristöneuvontaan crikoistuvia viher··
7659:        maahamme ja että yksi niistä sijoitettai-   tietokeskuksia. Tietokeskusten tavoitteena tu-
7660:        siin Hämeenkyrön kuntaan Satakun-           lee olla puutarhakulttuurin edistäminen, puu-
7661:        taan?                                       tarhaharrastuksen lisääminen, ympäristökasva-
7662:                                                    tuksen edistäminen ja luonnonmukaisten vilje-
7663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lymenetelmien tunnetuksi tekeminen.
7664: vasti seuraavaa:                                      Työryhmän mukaan tietokeskusten tulisi toi-
7665:                                                    mia yhteisten perustavoitteiden ohella omalei-
7666:    Ympäristönsuojeluneuvosto järjesti monien       maisesti niin, että kukin keskus esittelisi alueen
7667: tahojen, muun muassa ympäristöministeriön,         luontaista erityisosaamista ja tarkoin valittuja
7668: kanssa vuonna 1985 erityisen kampanjan koko        erityisaiheita. Perustettavien vihertietokeskus-
7669: maassa, nimeltään Vihervuosi 1985. Vihervuo-       ten tulee olla toiminnailtaan puutarhaharrasta-
7670: den tarkoituksena oli löytää erityisesti suoma-    jia ja tavallisia kansalaisia monipuolisesti pal-
7671: lainen kaupunkiluonto sekä tuoda kaupunkei-        velevia. Niiden tulee toimia nykyisiä neuvonta-
7672: hin vihreys, terveys ja viihtyisyys. Eräs Viher-   palveluja hyväksi käyttäen ja tukien sekä kyetä
7673: vuoden tavoite oli myös lähentää viherraken-       luomaan toiminnalleen uusia harrastajaläheisiä
7674: tamisen, maisemansuunnittelun ja puutarha-         muotoja.
7675: alan ammattilaisia ja tehtäviä sekä ympäristön-       Ympäristönsuojeluneuvosto on kokoukses-
7676: suojelun perinteisiä tehtäväalueita toisiinsa.     saan 4 päivänä kesäkuuta 1990 tehnyt ympä-
7677: Vihervuosi onnistui tässä tehtävässä varsin        ristöministeriölle aloitteen, jossa osoitetaan vi-
7678: hyvin, erityisesti kunnissa. Vihervuonna näkyi     hertietokeskusten perustamisen tarve sekä tarve
7679: selvästi viheralan toivomus, että ympäristömi-     valtion osallistumisesta keskusten suunnitte-
7680: nisteriön roolia viheralalla tulisi oleellisesti   luun ja rahoitukseen. Neuvosto on myös täh-
7681: voimistaa. Samaten kävi selvästi ilmi, että        dentänyt vihertietokeskusten merkitystä yhteis-
7682: viheralan tutkimusmahdollisuuksia pitäisi pa-      kunnalle ja ympäristökasvatukselle, mitä se
7683: rantaa. On myönnettävä, että nämä tarpeet ja       perustelee laajalla mietinnöllä ja Vihervuoden
7684: toiveet ovat jääneet ympäristöhallinnossa mui-      1985 kokemuksilla.
7685: den tarpeiden jalkoihin.                              Olen juuri ottanut kyseisen aloitteen vastaan
7686:    Vihertietokeskuksen toiminnan ytimenä olisi     ja ilmaissut neuvostolle myönteisen suhtautu-
7687: puutarhaharrastuksessa ja pihapiirin paranta-      miseni siinä esitettyihin ehdotuksiin. Näkemyk-
7688: misessa tarvittavien tietojen antaminen havain-    seni mukaan Suomeen tulisikin perustaa pai··
7689: nollisessa muodossa. Samalla keskus opastaisi      kallisten ideoiden ja olosuhteiden pohjalta eri-
7690: ymmärtämään luonnon toimintoja ja ympäris-         laisia asukasläheisiä, kaikille kansalaisille suun-
7691: tönsuojelun välttämättömyyttä.                     nattuja vihertietokeskuksia. Valtion tulisi osal-
7692:    Kysymyksessä viitataan Hämeenkyrön kun-         listua keskusten suunnitteluun, jotta niistä ei
7693: taan Satakunnassa eräänä mahdollisena viher-       tulisi pelkästään kaupallisia hankkeita.
7694: 
7695:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
7696: 
7697:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
7698:                                       1990 vp. -     KK n:o 293                                      3
7699: 
7700: 
7701: 
7702:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7703: 
7704:    r dct syfte 37 § l mom. riksdagsordningcn         för en gröndatacentral. Den arbetsgrupp som
7705: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          miljövårdsrådet tillsatte i oktober 1988 har i
7706: nr 906 av den 14 maj 1990 tili vederbörande          sitt bctänkande i exempelform presenterat pla-
7707: medlem av statsrådet översänt avskrift av            nerna i elva kommuner, eller deras förslag om
7708: följande av riksdagsman Mäkipää underteck-           hur en gröndatacentral skulle utformas på
7709: nade spörsmål nr 293:                                respektive orter. En av dessa kommuner är
7710:                                                      Tavastkyro.
7711:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                 Gröndatacentralsarbetsgruppen föreslår i sitt
7712:        vidta för att försnabba planerna på att       betänkande att gröndatacentraler specialiserade
7713:        inrätta tre gröndatacentraler i vårt land     på gård-, trädgårds- och miljörådgivning skall
7714:        och för att en av dem skall placeras i        inrättas i Finland. Datacentralerna skall syfta
7715:        Tavastkyro kommun i Satakunta?                tili att främja trädgårdskulturen, öka träd-
7716:                                                      gårdsintresset, främja miljöfostran och göra
7717:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         naturenliga odlingsmetoder bättre kända.
7718: samt anföra följande:                                    Arbetsgruppen föreslår att datacentralerna
7719:                                                      jämsides med den gemensamma grundläggande
7720:    M iljövårdsrådet anordnade år 1985 i samråd       målsättningen skall ha individuell prägel så att
7721: med många andra instanser, bland annat mil-          varje central skall ägna sig åt det speciella
7722: jöministeriet, en särskild riksomfattande kam-       kunnande som finns i området samt åt nog-
7723: panj kallad Grönåret 1985. Avsikten var att          grant utvalda specialfrågor. De gröndatacen-
7724: speciellt fästa uppmärksamhet vid naturen i          traler som inrättas skall på ett mångsidigt sätt
7725: Finlands städer och att göra städerna gröna,         betjäna trädgårdsintresserade och vanliga med-
7726: hälsosamma och trivsamma. En av grundtan-            borgare. De bör använda sig av och stödja den
7727: karna i kampanjen var att sammanföra upp-            existerande rådgivningsverksamheten och ge-
7728: gifter och yrkesfolk inom grönbyggande, land-        nom sitt arbete skapa nya hobbyinriktade
7729: skapsplanering och trädgårdsodling samt inom         serviceformer.
7730: de traditionella miljövårdsområdcna. 1 detta             Miljövårdsrådet har vid sitt möte den 4 juni
7731: hänsecnde lyckades Grönåret, speciellt i kom-         1990 tagit ett initiativ hos miljöministeriet där
7732: munerna. Under Grönåret kom det klart tili           man pekar på behovet att inrätta gröndatacen-
7733: synes att det inom branschen ansågs önskvärt         traler och behovet av statligt deltagande i
7734: att miljöministeriet skulle spela en åtskilligt      planeringen och finansieringen av centralerna.
7735: ~törrc roll inom grönbranschen. Det blev också       Rådet har också framhållit den betydelse som
7736:  uppenbart att förutsättningarna för forskning i     gröndatacentraler har för samhället och för
7737: grönbranschen borde förbättras. Vi får lov att       miljöfostran, och detta motiveras i ett omfat-
7738: medge att dessa behov och önskemål har               tande betänkande och med erfarenheterna av
7739: kommit i kläm mellan andra behov inom                grönåret 1985.
7740: miljöförvaltningen.                                      Jag har nyligen tagit emot detta initiativ och
7741:     Kärnan i gröndatacentralsverksamheten är         för rådet meddelat att jag ställer mig positivt
7742:  att man där på ett åskådligt sätt tillhandahåller   tili dess förslag. Enligt min uppfattning borde
7743:  uppgifter som behövs inom trädgårdsodlingen         vi i Finland på basis av lokala ideer och
7744:  och då man förbättrar gårdsplanerna. Samti-         omständigheter inrätta olika slags medborgar-
7745:  digt skall en gröndatacentral kunna ge vägled-      centrerade och för allmänheten avsedda grön-
7746:  ning om hur naturen fungerar och om behovet         datacentraler. Staten borde ta del i planeringen
7747:  av miljövård.                                       av ccntralerna för att de inte enbart skall bli
7748:     I spörsmålet hänvisas tili Tavastkyro kom-       kommersiella företag.
7749:  mun i Satakunta som en möjlig förläggningsort
7750: 
7751:      Helsingfors den 15 juni 1990
7752: 
7753:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
7754:                     j
7755: 
7756:                     j
7757: 
7758:                 j
7759: 
7760:                 j
7761: 
7762:             j
7763: 
7764:             j
7765: 
7766:         j
7767: 
7768:         j
7769: 
7770:     j
7771: 
7772:     j
7773: 
7774: j
7775: 
7776: j
7777:                                               1990 vp.
7778: 
7779: Kirjallinen kysymys n:o 294
7780: 
7781: 
7782: 
7783: 
7784:                                  Isohookana-Asunmaa ym.: Terveydenhuollon peruspalveluiden
7785:                                      turvaamisesta Ii--Kiiminki-alueella
7786: 
7787: 
7788:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7789: 
7790:    Ii-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kun-        hyväksytty vasta vuodelle 1994. Terveysaseman
7791: tainliiton alueella Haukiputaan vuodeosasto         laajennus pitäisi ehdottomasti toteuttaa vii-
7792: (60 sairaansijaa) valmistuu kesäkuussa 1990.        meistään vuonna 1992, jolle vuodelle se jo oli
7793: Vuodeosasto voidaan ottaa 1.9.1990 käyttöön         hyväksytty edellisessä toteuttamissuunnite1man
7794: vain 30-paikkaisena, koska henkilökuntaa ei         vahvistamispäätöksessä.
7795: ole riittävästi. Vahvistetussa toteuttamissuunni-      Käyttökustannushankkeissa        Haukiputaan
7796: telmapäätöksessä vuosille 1991-1994 ovat            hammashoitolan rakentaminen oli jätetty ko-
7797: henkilökuntamäärät vähentyneet huomattavas-         konaan suunnitelmakaudelle vahvistamatta.
7798: ti edellisestä toteuttamissuunnitelman vahvis-      Haukipulaan kirkonkylän hammashoitola toi-
7799: tuspäätöksestä. Tämä aiheuttaa sen, ettei Hau-      mii kunnalta vuokratuissa tiloissa kahden ham-
7800: kiputaan vuodeosastoa pystytä ottamaan käyt-        maslääkärin yksikkönä. Haukipulaalle on hy-
7801: töön 60-paikkaisena vuoden 1993 loppupuolel-        väksytty henkilöstökiintiöistä erikoishammas-
7802: lakaan. Kuntainliitossa on muutoinkin vähiten       lääkäri ja terveyskeskushammaslääkäri, joille
7803: virkoja verrattuna Oulun läänin terveyskeskuk-      kummallekaan ei ole toimitiloja. Haukipulaan
7804: siin. Oulun lääninhallituksen toteuttamissuun-      kirkonkylän hammashoitolan rakentaminen on
7805: nitelmien 1988-1992 vahvistuspäätösten yh-          ollut kuntainliiton suunnitelmissa jo 1980-lu-
7806: teenvedossa vuonna 1988 Oulun läänissä oli          vun alkupuolelta saakka.
7807: 103,5 asukasta/virka, kun Ii-Kiiminki-alueen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7808: kansanterveystyön kunlainliitossa oli 148,4         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7809: asukasta/virka.                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7810:    Kiimingin terveysaseman laajennushanke ja        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7811: Haukiputaan hammashoitolahanke ovat olleet
7812: vireillä koko 1980-luvun ajan. Kiimingin ter-                 Miten Hallitus aikoo turvata Ii-
7813: veysasema oli jo valmistuessaan vuonna 1980                Kiiminki-alueen        kansanterveystyön
7814: liian pieni. Tuolloin Kiimingin kunnassa oli               kuntainliiton alueen kansalaisille edellä
7815: 5 821 asukasta. 1.1.1990 Kiimingissä oli jo                mainitut terveydenhuollon peruspalve-
7816: 8 363 asukasta. 1.1.1985 lähtien on osa terveys-           lut, ja
7817: aseman henkilökunnasta sijoitettu terveysase-                 aikooko Hallitus tarkistaa välittö-
7818: man vieressä sijaitseviin kunnalta vuokratlui-             mästi sosiaali- ja terveydenhuollon val-
7819: hin tiloihin.                                              takunnallista suunnitelmaa niin, että
7820:    Nyt hyväksytyssä sosiaali- ja terveydenhuol-            Oulun lääni saa tarvitsemansa lisän
7821: lon toteuttamissuunnitelman vahvistuspäätök-               henkilökuntakiintiöön ja käyttökustan-
7822: sessä Kiimingin terveysaseman laajennus oli                nushankekiintiöön?
7823:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
7824: 
7825:                      Tytti Isohookana-Asunmaa                Juhani Alaranta
7826: 
7827: 
7828: 
7829: 
7830: 200070S
7831: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 294
7832: 
7833: 
7834: 
7835: 
7836:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7837: 
7838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tarkasteltaessa erikseen Oulun läänin kiin-
7839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tiöitä voidaan todeta, että läänin osuus koko-
7840: olette 14 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             naiskiintiöistä on ollut vähintäänkin tyydyttä-
7841: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vä. Esimerkiksi vuoden 1990 virkakiintiö on
7842: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           160 virkaa, mikä on noin 18 % koko maan
7843: edustaja Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-             virkakiintiöstä, kun Oulun läänin asukasmäärä
7844: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 294:            on noin 9 % koko maan asukasmäärästä.
7845:                                                        Oulun läänin vuoden 1990 virkakiintiö verrat-
7846:            Miten Hallitus aikoo turvata Ii--           tuna esimerkiksi vuoteen 1987 on yli kaksin-
7847:         Kiiminki-aluecn        kansanterveystyön       kertainen. Oulun läänin terveyskeskusten inves-
7848:         kuntainliiton alueen kansalaisille edellä      tointien määrä vuosien 1974--1988 aikana oli
7849:         mainitut terveydenhuollon peruspalve-           1 575 markkaa asukasta kohden. mikä on
7850:         lut, ja                                        läänikohtaisessa vertailussa toiseksi korkein lu-
7851:            aikooko Hallitus tarkistaa välittö-         ku. Vain Pohjois-Karjalan läänin investoinnit
7852:         mästi sosiaali- ja terveydenhuollon val-       asukasta kohti ovat Oulun lääniä korkeammat.
7853:         takunnallista suunnitelmaa niin, että          Vaikka tulevan viisivuotiskauden aikana kiin-
7854:         Oulun lääni saa tarvitsemansa lisän            tiöt eri läänien välillä vaihtelevatkin, mikä
7855:         henkilökuntakiintiöön ja käyttökustan-         johtuu paljolti rakennushankkeitten määrästä,
7856:         nushankekiintiöön?                             tulevat Oulun läänin osuudet pysymään suun-
7857:                                                        nilleen nykyisellä tasolla.
7858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Ii-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kun-
7859: vasti seuraavaa:                                       tainliiton Haukipulaan terveysaseman vuode-
7860:                                                        osaston käynnistämiseen täysipainoisen toimin-
7861:    Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -asiakirjan         nan aloittamiseksi liittyy ongelmia, koska vir-
7862: mukaan terveydenhuollon tasapainoinen kehi-            kakiintiöt eivät ole olleet riittäviä. Vaikka
7863: tys turvataan kokonaistaloudelliseen kehityk-          tilannetta ei mitenkään voida pitää tyydyttävä-
7864: seen sopeuttaen siten, että virkalisäykset vuo-        nä, on kuitenkin korostettava sitä tosiasiaa,
7865: teen 2000 pidetään suunnilleen nykyisessä val-         että hankkeen rakentamiseen vuonna 1988 on
7866: takunnallisessa suunnitelmassa olevien kiintiöi-       ryhdytty tietoisina siitä, että uusien tilojen
7867: den suuruisena. Vain, mikäli taloudellisen ti-         käyttöönotto tulee tapahtumaan useamman
7868: lanteen muutosten tai muiden talous- tai työl-         vuoden ajalle porrastettuna. Valtion taholta ja
7869: lisyyspoliittisten syiden nojalla on tarpeen           myös kuntainliiton taholla on pidetty kuitenkin
7870: muuttaa kasvu-uraa nopeammaksi tai hitaam-             rakennustöiden aloittamista suunnitellun vuo-
7871: maksi, voidaan suunnitelmia tarkistaa.                 den aikana tarkoituksenmukaisempana kuin
7872:    Kansanterveystyön valtakunnallisten suunni-         aloittamisen siirtämistä sellaiselle vuodelle, jol-
7873: telmien mukaan lähes koko 1980-luvun ajan              loin kaikki tarvittavat virat olisivat olleet saa-
7874: ovat virkakiintiöt olleet vuosittain noin 900          tavissa kokonaisuudessaan. Toiminnallisesti
7875: uutta virkaa ja käyttökustannushankkeitten             voidaan pitää jopa perusteltuna suuren hank-
7876: aloittamisvaltuuclet noin 160 milj. markkaa.           keen porrastettua käynnistämistä. Hankkeitten
7877: Tällä hetkellä ei ole näkyvissä sellaisia tekijöitä,   porrastettu käyttöönotto on koskenut kaikkia
7878: jotka antaisivat aihetta olettaa kiintiöiden oleel-    hankkeita, joten tässä suhteessa Haukiputaan
7879: lista nousua lähivuosien aikana, pikemminkin           hanke ei ole ollut poikkeuksellisessa asemassa.
7880: saattavat työvoiman saatavuuteen liittyvät on-            Mitä tulee kysymyksessä mainittuihin käyt-
7881: gelmat johtaa kasvu-uran hidastumiseen.                tökustannushankkeisiin, on todettava, että Ou-
7882:    Valtakunnallisten suunnitelmien kiintiöt            lun lääninhallitus on joutunut omalta osaltaan
7883: alueellistetaan sosiaali- ja terveysministeriön        suorittamaan esitettyjen hankkeiden kesken
7884: toimesta valtakunnallisessa suunniteimassa esi-        tärkeysjärjestyksen arviointia. Oulun läänin
7885: tettyjen periaatteiden mukaisesti.                     käyttökustannushankkeitten kiintiöt ovat suun-
7886:                                     1990 vp. -     KK n:o 294                                      3
7887: 
7888: nitelmakauden aikana yhteensä 56,6 milj.              Lopuksi on huomattava, että Ii-Kiiminki-
7889: markkaa, kun kunnat ovat esittäneet suunni-        alueen kuntainliiton terveydenhuollon perus-
7890: telmia 134 milj. markan edestä. Koska tervey-      palvelujen järjestämisessä kysymyksessä tarkoi-
7891: denhuollon kehittämisen kasvu--uralla ei juuri-    tetuissa kohteissa on ensisijaisesti kysymys pe-
7892: kaan ole odotettavissa muutoksia, on kuntien       ruspalvelujen lisäämisestä ja uusien voimavaro-
7893: ja lääninhallituksen sopeutettava toimintansa      jen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vähäisestä
7894: kiintiöihin sopiviksi ja kiinnitettävä erityistä   viivästymisestä.
7895: huomiota tarpeiden priorisointiin.
7896: 
7897:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
7898: 
7899:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
7900: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 294
7901: 
7902: 
7903: 
7904: 
7905:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7906:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ministeriet tili regionerna i enlighet med de
7907: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         principer som anförs i den riksomfattande
7908: av den 14 maj 1990 tili vederbörande medlem         planen.
7909: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Vid granskning av kvoten för Uleåborgs Iän
7910: riksdagsledamot Isohookana-Asunmaa m.fl.            särskilt för sig kan man konstatera att länets
7911: undertecknade spörsmål nr 294:                      andel av totalkvoten har varit minst sagt
7912:                                                     tillfredsställande. Tjänstekvoten för t.ex. år
7913:                                                     1990 är 160 tjänster, vilket är ca 18% av
7914:            Hur har Regeringen för avsikt att        tjänstekvoten i hela Iandet, medan folkmäng-
7915:        trygga ovan nämnda pnmarservice              den i Uleåborgs Iän är ca 9% av folkmängden
7916:        inom hälsovården för invånarna inom          i hela 1andet. Tjänstekvoten för år 1990 i
7917:        regionen för kommunalförbundet för           Uleåborgs Iän är mer än dubbelt så stor som
7918:        folkhälsoarbete i Ii-Kiiminki, samt          kvoten för t.ex. år 1987. Investeringarnas stor-
7919:            har Regeringen för avsikt att omedel-    lek vid hälsovårdscentralerna i Uleåborgs Iän
7920:        bart justera den riksomfattande planen       under åren 1974-1988 var 1 575 mk per
7921:        för social- och hälsovård så att Uleå-       invånare, vilket i jämförelsen 1änsvis är den
7922:        borgs Iän får det behövliga tillskottet      nästhögsta summan. Endast investeringarna
7923:        tili personalkvoten och kvoten för drifts-   per invånare i Norra Kare1ens Iän är högre än
7924:        kostnadsprojekt?                             i Uleåborgs Iän. Fastän kvoterna under den
7925:                                                     kommande femårsperioden varierar i de olika
7926:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        länen, i hög grad beroende på antalet byggnads-
7927: samt anföra följande:                               projekt, kommer andelarna i Uleåbogs Iän att
7928:                                                     bibehållas så gott som oförändrade.
7929:     Enligt dokumentet Hälsa för alla år 2000            Öppnandet av en bäddavdelning vid hälso-
7930: tryggas en stabil utvecling inom hälsovården        vårdscentralen i Haukipudas vid kommunalför-
7931: genom en anpassning tili den samhällsekono-         bundet för folkhälsoarbete i Ii-Kiiminki är
7932: miska utvecklingen så1unda att tjänstetillskot-     förknippat med problem då det gäller att inleda
7933: ten fram tili år 2000 ungefär hålls lika stora      en fullödig verksamhet, eftersom tjänstekvoter-
7934: som kvoterna i den nuvarande riksomfattande         na inte har varit tillräckliga. Fastän situationen
7935: planen. Endast om det med stöd av förän-            inte på långt när kan anses tillfredsställande
7936: dringar i den ekonomiska situationen eller av       bör det emellertid poängteras att då man 1988
7937: andra ekonomiska eller sysselsättningspolitiska     började uppföra byggnaden var man medveten
7938: orsaker är nödvändigt att ändra tillväxten, så      om att de nya utrymmena kommer att tas i
7939: att den blir snabbare eller långsammare, kan        bruk etappvis under flera år. Från statens och
7940: man justera planerna.                               även från kommunalförbundets sida har man
7941:     Enligt de riksomfattande planerna för folk-     emellertid ansett det ändamålsenligare att på-
7942: hälsoarbete har tjänstekvoterna under nästan        börja byggnadsarbetena det år som avsetts än
7943: hela 1980-talet årligen utgjort ca 900 nya          att tlytta fram byggandet tili ett sådant år då
7944: tjänster och befogenheterna för inledande av        alla behövliga tjänster hade kunnat erhållas i
7945: driftskostnadsprojekt har omfattat ca 160 milj.     sin helhet. Funktionellt sett kan man t.o.m.
7946: mk. För närvarande finns inga sådana faktorer       anse det motiverat att etappvis starta ett stort
7947: inom synhåll som föranleder någon att tro att       projekt. lbruktagande av projekt etappvis har
7948: kvoterna i väsentlig grad kommer att stiga          gällt alla projekt, och därmed har projektet i
7949: under de närmaste åren. Snarare kan problem         Haukipudas i detta avseende inte utgjort något
7950: i anslutning tili tillgången på arbetskraft leda    undantag.
7951: tili att tillväxten sker långsammare.                  Vad gäller de i spörsmålet nämnda drifts-
7952:     K voterna i de riksomfattande planerna hän-     kostnadsprojekten kan det konstateras att läns-
7953: förs genom försorg av social- och hälsovårds-       styrelsen i Uleåborgs Iän för sin del har varit
7954:                                    1990 vp. -     KK n:o 294                                     5
7955: 
7956: varit tvungen att uppskatta viktighetsordning-     och fästa speciell vikt vid en prioritering av
7957: en bland de föreslagna projekten. K voterna för    behoven.
7958: driftskostnadsprojekten i Uleåborgs Iän är un-        Slutligen bör märkas att det vid anordnandet
7959: der planeringsperioden sammanlagt 56,6 mi\j.       av primärservice inom hälsovården vid kom-
7960: mk, medan kommunerna har föreslagit planer         munalförbundet i Ii-Kiiminki angående de
7961: för 134 milj. mk. Eftersom det i tillväxten för    objekt som nämns i spörsmålet i första hand är
7962: utvecklandet av hälsovården knappast kan           frågan om en ökning av primärservicen och om
7963: väntas ändringar, måste kommunerna och läns-       ett mindre dröjsmål med de nya resurserna med
7964: styrelsen anpassa sin verksamhet tili kvoterna     tanke på en längre tidsperiod.
7965:     Helsingfors den 12 juni 1990
7966: 
7967:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
7968:                                              1990 vp.
7969: 
7970: Kirjallinen kysymys n:o 295
7971: 
7972: 
7973: 
7974: 
7975:                                  Kekkonen:  Ulosliputettujen alusten voittojen tulouttamisesta
7976:                                      Suomeen
7977: 
7978: 
7979:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7980: 
7981:    Kansainvälisen merenkulun vaikeaan tilan-       ra avustus. Avustusjärjestelmä esitettiin kuiten-
7982: teeseen liittyvästi on Suomen lipun alla purjeh-   kin toteutettavaksi väliaikaisena joitakin vuosia
7983: tiva kauppalaivastomme ollut useita vuosia         kestävänä ratkaisuna.
7984: supistumassa. Ulkomaanliikenteessä toimivan           Jotta tulevaisuudessa voitaisiin puolueetto-
7985: Suomen kauppalaivaston vetoisuus pieneni           masti arvioida eri vaihtoehtojen välisiä vaiku-
7986: vuosina 1984--1987 noin 2,36 miljoonasta           tuksia niin kuljetustaseen kuin koko kansanta-
7987: bruttorekisteritonnista noin 0,85 miljoonaan       loutemmekin kannalta, tulee kaikkien vaih-
7988: bruttorekisteritonniin eli noin 65 %. Vastaa~      toehtojen välittömien ja välillisten vaikutusten
7989: vasti alusten lukumäärä väheni noin 190 aluk-      olla käytettävissä.
7990: sesta noin l 00 alukseen.                             Kun Suomen Pankki mahdollisti 1980-luvun
7991:    Kansainvälisen ja varsinkin muissa pohjois-     puolivälissä ulosliputusten aloittamisen, perus-
7992: maissa tapahtuneen kehityksen huomioon ot-         teli se päätöksiään sillä, että näin voitiin
7993: taen on myös Suomessa todettu tarvittavan          turvata alusten hallinnan ja voitontuloutuksen
7994: erityistoimer:.piteitä Suomen lipun alla purjeh-   säilyminen suomalaisissa käsissä. Valuutan
7995: tivien ulkomaanliikenteen lastialusten kustan-     ulosvientipäätöksiin sisällytettiin nimittäin
7996: nustason alentamiseksi lähimpiä kilpailijamaita    ehto, jonka mukaan voitot tulee tulouttaa
7997: vastaavalle tasolle.                               ulkomaisen tytäryhtiön emomaahan eli Suo-
7998:    Keinoina kustannustason alentamiseksi on        meen. Julkisuudessa ei kuitenkaan ole ollut
7999: pidetty mm. ulosliputusta, rinnakkais- tai kak-    tietoja voittojen tuloutuksista.
8000: soisrekisteriä taikka suoraa valtion tukea. Lii-      Jotta kaikkia merenkulun kehittämisen vaih-
8001: kenneministeriö asetti 27.9.1989 parlamentaari-    toehtoja voitaisiin puolueettomasti vertailla,
8002: sen alusrekisteritoimikunnan selvittämään suo-     tulee tämä tieto saattaa julkisuuteen.
8003: malaisten alusten kaksoisrekisteröinnin mah-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8004: dollisuutta sekä suomalaisen rinnakkaisrekiste-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8005: rin perustamisen tarvetta ja toteuttamismah-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8006: dollisuuksia sekä suoran valtionavustuksen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8007: käyttöön ottoa.
8008:    Vaikka toimikunta pitikin suomalaista rin-
8009: nakkaisrekisterimallia edelleen pidemmällä ai-               Onko Hallitus tietoinen, että suoma-
8010: kavälillä varteen otettavana vaihtoehtona Suo-            laisten ulosliputettujen alusten ulko-
8011: men merenkulun kehittämiseksi, niin toimikun-             maan lipun alla saamia tuloja olisi
8012: ta katsoi, että nykytilanteessa rinnakkaisrekis-          tuloutettu Suomeen, ja paljonko niitä
8013: teriä tarkoituksenmukaisempi ratkaisu on suo-             on tuloutettu?
8014:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
8015: 
8016:                                         Antero Kekkonen
8017: 
8018: 
8019: 
8020: 
8021: 200070S
8022: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 295
8023: 
8024: 
8025: 
8026: 
8027:                              Ed usk un nan Herra Puhemiehelle
8028:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         dessä siirretty ulkomaille osakepääomana ja
8029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osakasluottoina yhteensä noin 60 mmk.
8030: olette 14 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn               Ulosliputus toteutettiin yleensä siten, että
8031: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          perustettiin vähäisellä osakepääomalla ulko-
8032: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         maille tytäryhtiö, joka otti aluksen kauppahin-
8033: edustaja Antero Kekkosen näin kuuluvasta              nan rahoittamiseksi kansainvälisiltä markki-
8034: kirjallisesta kysymyksestä n:o 295:                   noilta luoton. Alus aikarahdattiin takaisin Suo-
8035:                                                       meen hintatasolla, joka mahdollisti luottojen
8036:            Onko Hallitus tietoinen, että suoma-       korkojen ja kuoletusten maksun. Suomeen on
8037:         laisten ulosliputettujen alusten ulko-        siten kotiutettu valuuttatuloina ulkomaille ty-
8038:         maanlipun alla saamia tuloja olisi tu-        täryhtiöille myytyjen alusten kauppahinnat,
8039:         loutettu Suomeen, ja paljonko niitä on        mikä on huomattavasti enemmän kuin ulko-
8040:         tuloutettu?                                   maille sijoitettiin. Sen sijaan tytäryhtiöiden
8041:                                                       voittojen kotiuttaminen on ollut vähäistä, kos-
8042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ka niiden rahoitusylijäämät on käytetty lainan-
8043: taen seuraavaa:                                       hoitokulujen maksuun ja uusien alusten han-
8044:                                                       kintaan.
8045:    Maailman telakkateollisuuden mittava tuke-            Lippusiirtojen johdosta osa alusten työpai-
8046: minen 1980-luvulla johti alustuotannon liika-         koista on voitu säilyttää, mikä on myös osal-
8047: kapasiteettiin. Länsi-Euroopan alusten hinnas-        taan palauttanut toiminnasta saatuja tuloja
8048: ta merkittävä osa oli valtion subventoimaa.           Suomeen. Suomalaisten varustamojen kannat-
8049: Uudisrakennustarjontaa oli huomattavasti lii-         tavuus on parantunut ja aivan ilmeisesti kon-
8050: kaa. Tämän johdosta kansainvälinen rahtien            kursseja on voitu välttää.
8051: hintataso laski. Kustannuksia minimoidakseen             Suomen Pankki vapautti suorat sijoitukset
8052: varustamot kaikissa Länsi-Euroopan maissa             ulkomaille vuonna 1988 ja tämä koski myös
8053: siirsivät huomattavan osan aluksistaan ns. mu-        sijoituksia mukavuuslippumaihin. On syytä to-
8054: kavuuslipun alle, jolloin alusten miehityskus-        deta, että pääomaliikkeiden valvonta kuuluu
8055: tannukset alenivat noin puoleen aikaisemmas-          Suomen Pankille, joka muiden Länsi-Euroopan
8056: ta. Myös suomalaisten varustamoiden kilpailu-         teollisuusmaiden tavoin on purkamassa jäljellä
8057: kyky heikkeni 1980-luvulla. Konkurssin teki           olevaakin valuuttasääntelyä. Suomen Pankki
8058: kymmenkunta varustamoa. Käytännössä kaik-             joutuu yleensäkin perustelemaan toimenpiteen-
8059: kien puhtaasti lastiliikennettä kolmansien mai-       sä raha- ja valuuttapoliittisilla syillä, eivätkä
8060: den välillä harjoittavien varustamojen toiminta       pankin ratkaisut perustu siten esimerkiksi me-
8061: oli kannattamatonta. Keskeisenä syynä oli se,         renkulkupoliittisiin tekijöihin.
8062: että suomalaisten alusten miehistökulut olivat           Vuoden 1987 jälkeen vain harvoja suomalai-
8063: kansainvälisesti verrattuina liian korkeat.           sia aluksia on siirretty ulkomaan lipun alle. Sen
8064:    Suomen Pankki alkoi vuonna 1984 myöntää            sijaan suomalaisten varustamoiden ulkomaiset
8065: lupia tytäryritysten perustamiseen mukavuus-          tytäryhtiöt ovat tiettävästi hankkineet aluksia
8066: lippumaihin. Pankki edellytti samalla, että ty-       suoraan ulkomaan lipun alle. Tällä hetkellä
8067: täryhtiöt myydessään aluksen ulkopuoliselle           suomalaisten varustamoiden Suomen lipun alla
8068: kotiuttivai kauppahinnan Suomeen. Lisäksi ty-         oleva tonnisto on noin 1 miljoona bruttorekis-
8069: täryrityksen näytetty voitto piti yleensä kotiut-     teritonnia, kun ulkomaan lipun alla oleva
8070: taa Suomeen. Vuoden 1987 loppuun mennessä             välillisesti suomalaisessa omistuksessa oleva
8071: viitisenkymmentä alusta oli Suomesta myyty            tonnisto on arviolta noin 1,5 miljoonaa tonnia.
8072: näille tytäryrityksille. Valuuttaa oli tässä yhtey-      Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
8073:                                      1990 vp. -     KK n:o 295                                   3
8074: 
8075: lippusiirtojen tarkoituksena ei ole ollut ensisi-   Voittojen kotiuttamista nykyistä suuremmassa
8076: jaisesti voittojen kotiuttaminen Suomeen, vaan      määrin on odotettavissa vasta sen jälkeen, kun
8077: toiminnan saaminen erityisesti miehityskustan-      ulkomaanlipun alla purjehtivat alukset ovat
8078: nuksia alentamalla kannattavalle pohjalle.          loppuun maksettuja.
8079:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
8080: 
8081:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
8082: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 295
8083: 
8084: 
8085: 
8086: 
8087:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8088:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         manhang överförts utomlands som aktiekapital
8089: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och aktionärskrediter till ett belopp om sam-
8090: av den 14 maj 1990 till vederbörande medlem          manlagt ca 60 milj. mk.
8091: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Utflaggningen förverkligades i allmänhet så
8092: riksdagsman Antero Kekkonen undertecknade            att ett dotterbolag som grundats utomlands
8093: spörsmål nr 295:                                     med lågt aktiekapital genom lån från den
8094:                                                      internationella marknaden finansierade farty-
8095:           Har Regeringen uppgifter om att från       gets köpesumma. Fartyget timechartrades till-
8096:        finländska utflaggade fartyg under ut-        baka till Finland till ett pris som möjliggjorde
8097:        ländsk flagg erhållna inkomster uppbu-        låneräntornas och amorteringarnas betalning.
8098:        rits till Finland och i viiken omfattning     De till dotterbolagen sålda fartygens köpesum-
8099:        detta skett?                                  mor har således överförts till Finland som
8100:                                                      valutainkomster, vilket överstiger betydligt den
8101:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         i utlandet investerade summan. Men i stället
8102: samt framföra följande:                              har överförseln av dotterbolagens vinster varit
8103:                                                      ringa, eftersom deras finansieringsöverskott har
8104:     Ur global synvinkel ledde stödet till varvsin-   använts för att betala lånekostnaderna och för
8105: dustrin under 1980-talet till överkapacitet inom     att anskaffa nya fartyg.
8106: fartygsproduktionen. En betydande del av far-           Till följd av utflaggningen har en del av
8107: tygens pris i västeuropa subventionerades av         fartygens arbetsplatser kunnat behållas, vilket
8108: staten. Utbudet på nyproduktion blev avsevärt        också i sin tur har överfört inkomster av
8109: för stort. Detta bidrog till att prisnivån på de     verksamheten till Finland. De finländska rede-
8110: internationella frakterna sjönk. För att mini-       riernas lönsamhet har förbättrats och konkur-
8111: mera kostnaderna överförde rederierna i alla         ser har alldeles uppenbart kunnat undvikas.
8112: västeuropeiska Iänder en betydande del av sina          Finlands Bank frigjorde direkta investeringar
8113: fartyg under s.k. bekvämlighetsflagg, vilket         utomlands år 1988, vi1ket även berörde inves-
8114: minskade fartygens besättningskostnader med          teringar i 1änderna med bekväm1ighetsflagg.
8115: ca hälften av de tidigare kostnaderna. Även de       Det är skäl att påpeka att övervakningen av
8116: finländska rederiernas konkurrenskraft försva-       kapita1röre1sen hör till Fin1ands Bank, som i
8117: gades under 1980-talet. Ett tiotal rederier gjor-    likhet med andra västeuropeiska industriländer
8118: de konkurs. I praktiken var verksamheten             håller på att upphäva den ännu existernade
8119: olönsam inom alla sådana rederier som idkade         valutareg1eringen. Finlands Bank har i allmän-
8120: ren lasttrafik mellan tredje länder. Den centrala    het varit tvungen att i sina åtgärder utgå från
8121: orsaken till olönsamheten var att de finländska      penning- och valutapolitiska motiv, och ban-
8122: fartygens besättningskostnader var internatio-       kens bes1ut grundar sig således inte t.ex. på
8123: nellt sett för höga.                                 sjöfartspo1itiska faktorer.
8124:     Finlands Bank började år 1984 ge tillstånd          Efter 1987 har endast ett fåtal finländska
8125: för grundande av dotterbolag i Iänder med            fartyg flaggats ut under utländsk flagg. I stället
8126: bekvämlighetsflagg. Banken förutsatte samti-         har de finländska rederiernas utländska dotter-
8127: digt att dotterbolagen vid försäljning av fartyg     bolag veter1igen anskaffat fartyg direkt under
8128: till utomstående överförde köpesumman till           utländsk flagg. För tillfället är de finländska
8129: Finland. Utöver detta var det meningen att           rederiernas tonnage under finländsk flagg ca 1
8130: dotterbolagets uppvisade vinst skulle överföras      miljon bruttoregisterton, när tonnaget under
8131: till Finland. Vid utgången av år 1987 hade           utländsk flagg i indirekt fin1ändsk ägo har
8132: omkring femtio fartyg från Finland sålts till        uppskattats vara ca 1,5 miljoner ton.
8133: dessa dotterbolag. Valuta hade i detta sam-             På basis av det ovan relaterade konstaterar
8134:                                    1990 vp. -    KK n:o 295                                    5
8135: 
8136: regeringen att avsikten med utflaggningen inte   bli lönsam. Överföring av vinsterna tili Finland
8137: primärt har varit att återföra vinsterna tili    i högre grad kan väntas bli aktuellt först efter
8138: Finland, utan att få verksamheten, speciellt     det att fartygen som seglar under utländsk
8139: genom sänkning av besättningskostnaderna, att    flagg har betalts.
8140:     Helsingfors den 14 juni 1990
8141: 
8142:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
8143:                                                1990 vp.
8144: 
8145: Kirjallinen kysymys n:o 296
8146: 
8147: 
8148: 
8149: 
8150:                                   Almgren: Viittomakielen opetuksen lisäämisestä kuurojen kou-
8151:                                      luopetuksessa
8152: 
8153: 
8154:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8155: 
8156:    Opetusministeriö asetti 20.10.1982 työryh-           Suomessa viittomakielen asema on ollut
8157: män, jonka tuli laatia ehdotus siitä, miten          heikko. Se on vaikuttanut kuntoutuksen ja
8158: kuurojen kulttuuritoiminnan edellytyksiä voi-        koulutuksen tasoon. Kuurojen kulttuurityöryh-
8159: taisiin parantaa.                                    män muistio ilmestyi vuonna 1985. Näyttää
8160:    Työryhmä totesi, että suurimman kuurojen          siltä, että niitä näkökohtia ja ehdotuksia, joita
8161: ryhmän muodostavat varhaiskuurot. He ovat            muistiossa on esitetty, ei ole riittävästi toteu-
8162: joko syntyneet kuuroina tai menettäneet kuu-         tettu. Kuuroille olisi tärkeää, että viittomakieli
8163: lonsa ennen puhutun kielen oppimista. Var-           saatetaan Suomessa samaan asemaan kuin
8164: haiskuurot ilmaisevat itseään ja ymmärtävät          esim. Ruotsissa. Tämä merkitsisi sitä, että
8165: toisia viittomakielen avulla. Viittomakieli opi-     viittomakieli opetettaisiin syntymäkuurolle lap-
8166: taan luonnollisella tavalla ilman opetusta.          selle ensikielenä (äidinkielenä) ja suomi olisi
8167:    Suomessa on ehkä n. 300 000 kuulovammais-         toinen kieli. Jos laki viittomakielen virallista-
8168: ta. Viittomakieltä käyttäviä kuuroja on ehkä         misesta toteutuisi, voitaisiin myös opettajien
8169: 5 000. Viittomakielen asema on eri maissa            koulutukseen sisällyttää ja heiltä vaatia viitto-
8170: erilainen. Eräässä tutkimuksessa todetaan, että      makielen taitoa. Nykyisin opettajien ei ole
8171: vain Tanskassa ja Ruotsissa käytetään viitto-        pakko osata viittomakieltä edes kuurojen kou-
8172: makieltä siten, että voidaan puhua kaksikieli-       luissa.
8173: syydestä. Ruotsi on ainoa maa, jossa viittoma-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8174: kielellä on virallinen asema. Kuuroja on Ruot-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8175: sissa pidettävä kaksikielisinä siten, että viitto-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8176: makieli on heidän ensimmäinen kielensä, ruotsi       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8177: toinen kieli. Ruotsissa viittomakieli on sekä
8178: opetuskieli että äidinkielen asemassa oppiainee-               Miten on toteutettu kuurojen kult-
8179: na.                                                         tuurityöryhmän muistiossa esitetyt nä-
8180:    Suomessa on kuulovammaisten kouluja var-                 kökohdat kuurojen aseman parantami-
8181: ten tehty oma opetussuunnitelma, joka noudat-               seksi ja onko ryhdytty toimenpiteisiin
8182: taa soveltuvin osin peruskoulun opetussuunni-               viittomakielen saamiseksi ensimmäisek-
8183: telmaa. Tässä opetussuunnitelmassa on suomen                si kieleksi kouluopetuksessa niille oppi-
8184: kieli kuuron äidinkieli. Peruskouluasetus mää-              laille, jotka ovat syntymästään saakka
8185:  rää, että vaikeasti kuulovammaisten opetusta               kuuroja?
8186: on tarpeen mukaan tuettava myös viittomakie-
8187: lellä.
8188: 
8189:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
8190: 
8191:                                             Esko Almgren
8192: 
8193: 
8194: 
8195: 
8196: 200070S
8197: 2                                        1990 vp. -      KK n:o 296
8198: 
8199: 
8200: 
8201: 
8202:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8203: 
8204:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Iiset tavoitteet ja sisällöt. Oppilaan kuulovam-
8205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            man vaikeusaste ja yksilölliset edellytykset rat-
8206: olette 14 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn               kaisevat, kumpaa kieltä opetuksessa ensisijai-
8207: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             sesti painotetaan.
8208: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-               Kuurojen opetuksen yhtenä tavoitteena on
8209: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-             kaksikielisyys. Se merkitsee, että kuuro oppilas
8210: jallisesta kysymyksestä n:o 296:                         peruskoulunsa päätyttyä hallitsee suomen kie-
8211:                                                          len tai ruotsin kielen ja viittomakielen mahdol-
8212:            Miten on toteutettu kuurojen kult-            lisimman hyvin ja osaa käyttää molempia kieliä
8213:         tuurityöryhmän muistiossa esitetyt nä-           tarkoituksenmukaisella tavalla.
8214:         kökohdat kuurojen aseman parantami-                 Kaksikielisyys on kahden eri kielen vaihtoeh-
8215:         seksi ja onko ryhdytty toimenpiteisiin           toista käyttöä. Kuurojen kaksikielisyys on
8216:         viittomakielen saamiseksi ensimmäisek-           eräässä mielessä erilainen kuin kuulevien kak-
8217:         si kieleksi kouluopetuksessa niille oppi-        sikielisyys; toisaalta viittomakieli ja suomen
8218:         laille, jotka ovat syntymästään saakka           kieli perustuvat eri aistialueisiin, mutta toisaal-
8219:         kuuroja?                                         ta niillä on suurelta osin yhteinen kulttuuripoh-
8220:                                                          ja. Kuurojen kaksikielisyys perustuu siihen,
8221:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               että kuurot elävät kahden kieliyhteisön jäseni-
8222: taen seuraavaa:                                          nä. Heidän menestyksellinen toimintansa näissä
8223:                                                          yhteisöissä edellyttää molempien kielten hallin-
8224:    Peruskoululain (476/85) mukaan kuulovam-              taa.
8225: maisten opetuksessa voidaan opetuskielen tu-                Kuulovammaisten kaksikielisyyttä koskeva
8226: kena käyttää viittomakieltä. Peruskouluasetuk-           kehittämishanke sisältyy kouluhallituksen kes-
8227: sen (718/84) nojalla vaikeasti kuulovammaisten           kipitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitel-
8228: opetusta on tarpeen mukaan tuettava myös                 maan vuosiksi 1991-1994.
8229: viittomakielellä.                                           Vuonna 1985 kouluhallitus aloitti viittoma-
8230:    Erityisopetuksessa viittomakieli voi olla op-         kielen opetuskokeilun, joka päättyi kuluvan
8231: piaineena. Peruskoululain mukaan viittoma-               vuoden toukokuussa. Kokeilun tarkoituksena
8232: kieltä voidaan opettaa vaikeasti kuulovammai-            oli laatia viittomakielen opetussuunnitelman
8233: sille ja muille sitä tarvitseville oppilaille. Tällöin   perusteet kuulovammaisten opetussuunnitel-
8234: voidaan yläasteella poiketa viittomakielen ope-          man perusteisiin liittyen. Työ valmistuu kevääl-
8235: tukseen käytetyllä tuntimäärällä, kuitenkin              lä 1991. Kouluhallitus asetti tammikuussa 1988
8236: enintään yhdellä tunnilla viikossa, yhteisten            työryhmän selvittämään viittomakielen käyttöä
8237: aineiden opetukseen käytettävästä tuntimääräs-           suomen kielen opetuksessa.
8238: tä. Valtioneuvoston 4.12.1985 antaman perus-                Kuulovammaisten erityisopettajien perus-
8239: koulun erityisopetuksen tuntijakoa koskevan              koulutuksen yhteydessä saama viittomakielen
8240: päätöksen mukaan ala-asteen (1.-6. lk) äidin-            opetus on ollut riittämätöntä. Tästä syystä
8241: kielen enimmäisviikkotuntimäärä voidaan ko-              kouluhallitus on järjestänyt virassa oleville
8242: rottaa 38 viikkotunnista 42 viikkotuntiin, mi-           opettajille viittomakielen kursseja vuodesta
8243: käli kuulovammaisten opetuksessa käytetään               1983 lähtien, 20 viiden päivän kurssia.
8244: viittomakieltä.                                             Kuurolle viittomakieli on kieli, jonka hän
8245:    Kouluhallitus on antanut 20.5.1987 huono-             hallitsee parhaiten ja jota hän käyttää eniten.
8246: kuuloisten ja kuurojen opetusta varten kuulo-            Sen avulla hän omaksuu yhteisön arvot ja
8247: vammaisten opetussuunnitelman perusteet.                 normit. Viittomakieli on kuurolle äidinkieli ja
8248: Näissä perusteissa äidinkielen opetukselle, suo-         ensikieli ja suomen kielen oppiminen on kuu-
8249: men kieli tai ruotsin kieli, ja viittomakielen           rolle vieraan kielen oppimista.
8250: opetukselle on varattu yhteinen tuntimäärä,                 Edellä esitettyyn viitaten opetusministeriö
8251: mutta molemmille oppiaineille on asetettu eri!-          pitää tärkeänä, että viittomakielen asemaa vah-
8252:                                      1990 vp. -     KK n:o 296                                    3
8253: 
8254: vistetaan sekä opetuskielenä että opetettavana      voidaan käyttää joko opetuskielenä tai opetus-
8255: kielenä koululaitoksessamme ja että vaikeasti       kielen tukena. Esitys on tarkoitus antaa edus-
8256: kuulovammaisten erityisopettajien viittomakie-      kunnalle lähiaikoina. Muun lainsäädännön
8257: len täydennyskoulutusta tehostetaan.                kuin koululainsäädännön osalta ei tässä vai-
8258:    Parhaillaan viimeisteltävänä olevassa halli-     heessa suunnitella viittomakielen aseman järjes-
8259: tuksen esityksessä eduskunnalle laeiksi perus-      tämistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk-
8260: koululain, lukiolain ja eräiden niihin liittyvien   sesta annettua lakia muutettaessa tutkitaan
8261: lakien muuttamisesta aiotaan selkeyttää viitto-     myös viittomakielen asemaa mainitussa tutki-
8262: makielen asemaa peruskoulun opetuksessa si-         muskeskuksessa.
8263: ten, että sitä ilmenevien tarpeiden mukaan
8264: 
8265:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
8266: 
8267:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
8268: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 296
8269: 
8270: 
8271: 
8272: 
8273:                               Till Riksdagens Herr Talman
8274:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skada hos eleven och hans individuella förut-
8275: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sättningar avgör vilket språk som skali priori-
8276: av den 14 maj 1990 tili vederbörande medlem          teras.
8277: av statsrådet översänt en avskrift av följande          Ett av målen i undervisningen av döva är
8278: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade            tvåspråkighet. Det innebär att en döv elev efter
8279: spörsmål nr 296:                                     grundskolan behärskar finska eller svenska och
8280:                                                      teckenspråk så bra som möjligt och kan bruka
8281:           På vilket sätt har hänsyn tagits tili de   bägge språken på ett ändamålsenligt sätt.
8282:        synpunkter som arbetsgruppen för de              Tvåspråkighet innebär att man alternativt
8283:        dövas kultur har framlagt i sin prome-        kan använda två olika språk. Tvåspråkigheten
8284:        moria i syfte att förbättra situationen       bland döva är i viss mening olik tvåspråkighe-
8285:        för de döva, och har det vidtagits            ten bland personer med normal hörsel; å ena
8286:        åtgärder för att teckenspråket skali bli      sidan baserar sig teckenspråket och finska på
8287:        första språk i skolundervisningen av de       olika sinnen, men å andra sidan har de tili stor
8288:        elever som är döva sedan födseln?             del ett gemensamt kulturellt underlag. Tvåsprå-
8289:                                                      kigheten bland döva grundar sig på att de döva
8290:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         är medlemmar av två språkliga gemenskaper.
8291: följande:                                            Ett behärskande av bägge språken är förutsätt-
8292:                                                      ningen för att de framgångsrikt skali kunna
8293:    Enligt grundskolelagen (476/85) kan tecken-       reda sig i dessa gemenskaper.
8294: språket användas som stöd för undervisnings-            1 skolstyrelsens verksamhets- och ekonomi-
8295: språket när det gäller hörselskadade. Med stöd       pian för åren 1991-1994 ingår ett utvecklings-
8296: av grundskoleförordningen (718/84) skall un-         projekt som tar sikte på tvåspråkighet bland
8297: dervisningen av gravt hörselskadade vid behov        hörselskadade.
8298: även stödas med teckenspråk.                            År 1985 inledde skolstyrelsen ett undervis-
8299:    1 specialundervisningen kan teckenspråk va-       ningsförsök i teckenspråk som löpte ut i maj
8300: ra ett läroämne. Enligt grundskolelagen kan          detta år. Syftet med försöket var att utarbeta
8301: undervisning i teckenspråk ges åt gravt hörsel-      grunderna för läroplanerna i fråga om tecken-
8302: skadade elever och andra som är i behov av           språk i anslutning tili grunderna för de hörsel-
8303: det. 1 högstadiet kan härvid avvikelse göras         skadades läroplaner. Arbetet kommer att fär-
8304: från det timantal som används för gemensam-          digställas våren 1991. 1 januari 1988 tillsatte
8305: ma ämnen med det antal timmar som används            skolstyrelsen en arbetsgrupp med uppgift att
8306: för undervisning i teckenspråk, dock med högst       utreda användningen av teckenspråk i under-
8307: en timme i veckan. Enligt statsrådets beslut         visningen i finska.
8308: 4.12.1985 om specialundervisningens timfördel-          Undervisningen i teckenspråk i samband
8309: ning i grundskolan kan det högsta antalet            med grundutbildningen av specialiärare för
8310: veckotimmar i modersmålet i lågstadiet (åk           hörselskadade har varit otillräcklig. Av denna
8311: 1-6) höjas från 38 tili 42 veckotimmar, om           anledning har skolstyrelsen sedan 1983 arrange-
8312: teckenspråk används i undervisningen av hör-         rat kurser i teckenspråk, 20 kurser a fem dagar,
8313: selskadade.                                          för tjänstgörande lärare.
8314:    Skolstyrelsen har 20.5.1987 utfärdat grunder-        För en döv person är teckenspråket ett språk
8315: na för hörselskadades läroplaner för undervis-       som han behärskar bäst och som han använder
8316: ning av elever med svag hörsel och av döva           mest. Tack vare det anammar han samhällets
8317: elever. 1 dessa grunder har det reserverats ett      värderingar och normer. För den döve är
8318: gemensamt antal timmar för undervisning i            teckenspråket ett modersmål och första språk.
8319: modersmålet, finska eller svenska och tecken-        Att lära sig finska är för en döv detsamma som
8320: språk, men för bägge ämnen har det uppstälits        att lära sig ett främmande språk.
8321: fristående mål och innehåll. Graden av hörsel-          Med hänvisning tili vad som anförts anser
8322:                                      1990 vp. -     KK n:o 296                                    5
8323: 
8324: undervisningsministeriet det vara viktigt att       lans undervisning så att det vid behov kan
8325: teckenspråkets status inom vårt sko1väsende         användas antingen som undervisningsspråk el-
8326: stärks både som undervisningsspråk och ett          ler som stöd för undervisningsspråket. Propo-
8327: språk som det undervisas i, och att den             sitionen avses bli avlåten tili riksdagen i när-
8328: komp1etterande utbi1dningen i teckenspråk av        maste framtid. När det gäller övrig 1agstiftning
8329: specialiärare för gravt hörse1skadade effektive-    än skollagstiftningen finns det i detta skede
8330: ras.                                                inga planer på att vidta åtgärder för tecken-
8331:    1 regeringens under beredning varande pro-       språkets stälining. När lagen om forskningscen-
8332: position tili riksdagen med förslag tili 1agar om   tralen för de inhemska språken skali revideras
8333: ändring av grundskole1agen, gymnasielagen           kommer man även att undersöka teckensprå-
8334: och vissa anknytande lagar är avsikten att          kets stälining vid nämnda forskningscentral.
8335: precisera teckenspråkets stälining i grundsko-
8336:     Helsingfors den 15 juni 1990
8337: 
8338:                                                             Undervisningsminister Ole Norrback
8339:                 1
8340: 
8341: 
8342:                 1
8343: 
8344: 
8345:             1
8346: 
8347: 
8348:             1
8349: 
8350: 
8351:         1
8352: 
8353: 
8354:         1
8355: 
8356: 
8357:     1
8358: 
8359: 
8360:     1
8361: 
8362: 
8363: 1
8364: 
8365: 
8366: 1
8367:                                                 1990 vp.
8368: 
8369: Kirjallinen kysymys n:o 297
8370: 
8371: 
8372: 
8373: 
8374:                                    Pulliainen: Loma-asuntojen rakentamisen rajoittamisesta Suur-
8375:                                        Saimaan alueella
8376: 
8377: 
8378:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8379: 
8380:     Vuoden 1989 lopulla allekirjoittanut ja eräät     norppatutkijat ovatkin todenneet, että jos Pih-
8381: muut kansanedustajat teimme hallitukselle kir-        lajaveden kaavoitussuunnitelmat toteutuvat,
8382: jallisen kysymyksen (n:o 591), jossa tieduste-        "saadaan samalla vetää henkselit saimaannor-
8383: limme, mihin välittömiin toimenpiteisiin halli-       pan yli".
8384: tus aikoo ryhtyä loma-asuntojen rakentamisen             Pihlajaveden yleiskaava ei suinkaan ole ai-
8385: tehokkaaksi rajoittamiseksi Suur-Saimaan alu-         noa saimaannorppaa uhkaava kaavahanke.
8386: eella saimaanhylkeen suojelua silmällä pitäen ja      Tällä hetkellä on Saimaalla vireillä kymmenen
8387: ylipäätään loma-asuntotuotannon tehokkaaksi           merkittävää loma-asuntojen rakentamisprojek-
8388: rajoittamiseksi ranta-alueillamme.                    tia. Enso Oy rakentaisi Taipalsaaren yleiskaa-
8389:     Vastauksessaan hallitus myönsi, että pelkäs-      va-alueelle 700 loma-asuntoa. Puumalan kunta
8390:  tään Mikkelin läänissä loma-asuntojen raken-         kaavailee Lietvedelle yleissuunnitelmaa 1 500
8391:  nuslupien määrä kasvanee vuonna 1989 arviol-         loma-asunnon rakentamiseksi. Kangaslammelle
8392: ta 50 % vuoden 1988 määrästä. Erittäin suuri          on suunnitteilla suuri lomakylähanke, joka
8393:  osa rakennuspaineesta kohdistuu hallituksen          heijastuisi Joutenveden norppien lisääntymis-
8394: ilmoituksen mukaan seutukaavassa arvokkaiksi          alueelle. Koloveden mannerrannat ovat edel-
8395: vesistöalueiksi osoitetuille alueille. Tästä huoli-   leen avoimet mökkikaavoitukselle. Myöskään
8396:  matta "ympäristöministeriön käsityksen mu-           tärkeää Katosselän norppa-aluetta ei ole vielä
8397:  kaan loma-asuntorakentamista ei yleisesti tar-       suojattu. Rääkkylässä seutukaavan suojelu-
8398:  vitse rajoittaa, mutta se olisi suunnattava kun-     alueelle Vuoniemessä puuhataan lomakylää
8399:  tien laatimilla yleiskaavoilla rakentamiseen so-     keskelle Pohjois-Saimaan norppien viimeistä
8400:  piville ja luonnon kannalta mahdollisimman           lisääntymisaluetta. Luetteloa voisi jatkaa.
8401:  edullisille paikoille".                                 Kysymys onkin siitä, että kunnat eivät halua
8402:     Vastaus osoittaa, ettei ympäristöministeriös-     laatia sellaisia yleiskaavoja, joita saimaannorp-
8403:  sä ole lainkaan tajuttu saimaannorppaongel-          pa vaatisi. Ne asettavat lomamökkikylien ja
8404:  man luonnetta ja laajuutta ja halutaan lakaista      lomahotellien mukanaan tuoman taloudellisen
8405:  se pois näkyvistä väittämällä, että yleiskaavoja     toiminnan vilkastumisen saimaannorpan säily-
8406:  laatimalla asia voidaan hoitaa. Kuitenkin sai-       misen edelle. Sitä paitsi vahvistetustakin yleis-
8407:  maannorppatutkijat ovat yksimielisiä siitä, että     kaavasta voidaan myöhemmin rakennuslupa-
8408:  yleiskaavoituksella ei saimaannorppaa pelaste-       hakemuksia ratkaistaessa livetä. Nekin kunnat,
8409:  ta. Hyvän esimerkin tarjoaa Pihlajavesi. Se on       jotka haluaisivat suojella rantoja, ovat laajoja
8410:  maamme toiseksi paras saimaannorppa-alue,            alueita omistavien suuryhtiöiden edessä voi-
8411:  jota 1970-luvulla kaavailtiin kansallispuistoksi.    mattomia, koska yhtiöt voivat laatia alueilleen
8412:  Nyt alueelle on kuitenkin laadittu yleiskaava,       rantakaavan, jossa kaikki rannat mökitetään.
8413:  jonka mukaan sinne tulisi 1 000 loma-asuntoa            Maailman Luonnon Säätiön saimaanhylje-
8414:  nykyisten 400 asunnon lisäksi. Seuraavassa           työryhmän 10-vuotisseminaarissa 28.3.1990
8415:  vaiheessa on tarkoitus kaavoittaa loputkin Pih-      maamme johtavat norppatutkijat totesivat, että
8416:  lajaveden alueesta, jolloin alueelle tulisi kaik-    pelkästään nykyisillä toimilla Saimaan norppa-
8417:  kiaan noin 3 000 loma-asuntoa. Se, että yleis-       kantaa ei saada säilymään. Tutkijat vaativat
8418:  kaavoituksen yhteydessä rauhoitetaan joitain         erityistä rantalakia ohjaamaan rakentamista.
8419:  saaria ja pesimäluotoja, ei auta, koska norppa       Saimaanhyljetyöryhmän puheenjohtaja profes-
8420:  on herkkä eläin, joka tarvitsee menestyäkseen        sori Heikki Hyvärinen arvioi, että tarvittaisiin
8421:   laajan häiriöttömän elinympäristön. Saimaan-        vuosittain 100-200 miljoonaa markkaa lunas-
8422: 
8423: 200070S
8424: 2                                    1990 vp. ~ KK n:o 297
8425: 
8426: tustoimiin norppien lisääntymisalueilla. Vertai-    hallitus on siis käsitellyt asiaa jo viisi kuukaut-
8427: lun vuoksi todettakoon, että koko maan luon-        ta eikä vieläkään mitään esitystä ole kuulunut.
8428: nonsuojelualueiden hankintaan osoitetut mää-        Kun vuoden 1990 alkupuoliskoa on jäljellä
8429: rärahat ovat olleet 60 miljoonaa markkaa            enää hiukan yli kuukausi, on herännyt epäilys,
8430: vuodessa.                                           aikooko hallitus edes pitää kiinni eduskunnalle
8431:    Edellä esitetty osoittaa selvästi sen, että      antamastaan lupauksesta.
8432: ympäristöministeriön tähänastisella politiikalla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8433: saimaanhylje tapetaan sukupuuttoon eikä ran-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8434: nansuojelu muuallakaan onnistu. Vaihtoehdot         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8435: ovat joko saimaanhyljetutkijoiden ja noin 50        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8436: kansalaisjärjestön vaatima rantalaki tai - ot-
8437: taen huomioon, että suojelun ja virkistyksen                    Aikooko Hallitus pitää kiinni lu-
8438: vuoksi suojeltavia rantoja on toki muuallakin                pauksestaan, jonka mukaan eduskun-
8439: kuin saimaanhyljealueella - useamman miljar-                 nalle annetaan vuoden 1990 alkupuolel-
8440: din markan osoittaminen lähivuosina valtion                  la esitys rantarakentamisen järjestämi-
8441: budjeteissa pelkästään ranta-alueiden hankki-                sestä, ja
8442: miseen.                                                         aikooko Hallitus esittää sellaisia
8443:    Puheet siitä, että pelkästään yleiskaavoitusta            muutoksia lainsäädäntöön tai sellaisia
8444: tehostamalla voitaisiin rannansuojelukysymys                 määrärahoja valtion lähivuosien tulo- ja
8445: hoitaa, ovat edesvastuutonta vakavan ongel-                  menoarvioihin, että saimaanhylkeen
8446: man pimittämistä.                                            säilyminen voidaan turvata ja muutoin-
8447:    Hallitus ilmoitti vastauksessaan 22.12.1989               kin varmistaa riittävien ranta-alueiden
8448: käsittelevänsä parhaillaan rantarakentamisen                 säilyminen rakentamattomina tuleville
8449: järjestämistä ja aikovansa antaa siitä esityksen             sukupolville suojelun ja virkistyksen
8450: eduskunnalle vuoden 1990 alkupuolella. Nyt                   tarpeisiin?
8451: 
8452:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1990
8453: 
8454:                                           Erkki Pulliainen
8455:                                    1990 vp. -     KK n:o 297                                      3
8456: 
8457: 
8458: 
8459: 
8460:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8461:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
8463: olette 15 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn
8464: kirjeenne n:o 926 ohella toimittanut valtioneu-      Olen aikaisempaan asiaa koskevaan kysy-
8465: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      mykseen vastatessani 22 päivänä joulukuuta
8466: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-      1989 ilmoittanut, että hallitus käsittelee ranta-
8467: myksestä n:o 297, jossa tiedustellaan:            rakentamisen järjestämistä ja antaa siitä esityk-
8468:                                                   sensä vuoden 1990 alkupuolella.
8469:           Aikooko Hallitus pitää kiinni lu-          Hallitus on käsitellyt toimia rantojen suoje-
8470:        pauksestaan, jonka mukaan eduskun-         lemiseksi neuvottelussaan 30 päivänä touko-
8471:        nalle annetaan vuoden 1990 alkupuolel-     kuuta 1990. Tällöin sovittiin useista toimista,
8472:        la esitys rantarakentamisen järjestämi-    muun muassa siitä, että rakennusasetusta muu-
8473:        sestä, ja                                  tetaan. Asetus rakennusasetuksen muuttamises-
8474:           aikooko Hallitus esittää sellaisia      ta (480/90) onkin jo annettu ja tullut voimaan.
8475:        muutoksia lainsäädäntöön tai sellaisia     Sen säännöksillä pyritään ehkäisemään ranto-
8476:        määrärahoja valtion lähivuosien tulo- ja   jen rakentaminen suojeltaviksi suunnitelluilla
8477:        menoarvioihin, että saimaanhylkeen         alueilla.
8478:        säilyminen voidaan turvata ja muutoin-        Näillä toimin voidaan säilyttää rakentamat-
8479:        kin varmistaa riittävien ranta-alueiden    tomina Suomen rantaluonnon edustavimmat
8480:        säilyminen rakentamattomina tuleville      alueet. Tarkoitus on, että noin 12 000 kilomet-
8481:        sukupolville suojelun ja virkistyksen      riä rantaviivasta suojeliaan rakentamattomana.
8482:        tarpeisiin?                                Siihen sisältyvät myös rannoilla olevat vahvis-
8483:                                                   tettujen seutukaavojen virkistysaluevaraukset.
8484: 
8485:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
8486: 
8487:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8488: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 297
8489: 
8490: 
8491: 
8492: 
8493:                             Tili Riksdagens Herr Ta1man
8494:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Jag har i mitt svar på föregående spörsmå1 i
8495: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse      detta ärende den 22 december 1989 meddelat
8496: nr 926 av den 15 maj 1990 tili vederbörandc      att regeringen behandlar frågan om hur strand-
8497: medlem av statsrådet översänt avskrift av        byggandet skall ordnas och kommer att ge en
8498: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-    proposition i ärendet under första hälften av år
8499: nade spörsmål nr 297:                            1990.
8500:                                                     Regeringen har vid en rådplägning den 30
8501:           Ämnar Regeringen hålla fast vid sitt   maj 1990 behandlat frågan om åtgärder för att
8502:        löfte om att i början av år 1990 för      skydda stränderna. Där nåddes enighet om ett 1
8503:        riksdagen före1ägga en proposition om     antal åtgärder, bland annat en ändring av
8504:        hur strandbyggandet skall ordnas, och     byggnadsförordningen. Förordningen om änd-
8505:           avser Regeringen att föreslå sådana    ring av byggnadsförordningen (480/90) har
8506:        ändringar i lagstiftningen eller sådana   redan givits och trätt i kraft. Stadgandena
8507:        anslag i statsbudgeten för de närmast     syftar till att förebygga att stränderna bebyggs
8508:        följande åren som gör det möjligt att     i områden som planerats bli skyddade.
8509:        säkerställa att saimenvikaren fortlever      Dessa åtgärder gör att naturen i de mest
8510:        och att stränderna även i övrigt bibe-    representativa avsnitten av Finlands stränder
8511:        hålls obebyggda för att tillfredsställa   kan bevaras obebyggda. A vsikten är att ca
8512:        kommande generationers behov av           12 000 km av strandlinjen skall bevaras obe-
8513:        skydd och rekreation?                     byggd. I talet ingår också de reserveringar för
8514:                                                  rekrcationsområden som ingår i de fastställda
8515:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     regionplanerna.
8516: samt anföra följande:
8517:     Helsingfors den 20 juni 1990
8518:                                                                   Miljöminister Kaj Bärlund
8519:                                               1990 vp.
8520: 
8521: Kirjallinen kysymys n:o 298
8522: 
8523: 
8524: 
8525: 
8526:                                  Ala-Harja ym.: Päihdehuollon palvelujen lisäämisestä ja paran-
8527:                                      tamisesta
8528: 
8529: 
8530:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8531:    Alkoholin käytön nelinkertaistuminen 30          muissa sairaaloissa. Ohjeiden mukaan kuuluu
8532: vuoden aikana on lisäämässä väestön alkoho-         päihteiden käyttöön liittyvä myrkytystila sekä
8533: liperäisiä terveysongelmia hälyttävällä tavalla.    sairauksien ja vammojen hoito ensisijaisesti
8534: Kun väestön yleinen terveydentila on kohentu-       terveyskeskuksille, joille myös annetaan velvoi-
8535: nut, esimerkiksi 35-64-vuotiaiden miesten ko-       te järjestää valmius kaikaisuhoidon järjestämi-
8536: konaiskuolleisuus on alentunut jaksolta 1971-       seen tarvittaessa yhteistyössä sosiaalihuollon
8537: 75 jaksolle 1981-85 21 prosenttia, on kuollei-      kanssa.
8538: suus alkoholiin liittyviin tauteihin kasvanut          Lain ja lääkintöhallituksen ohjeiden edellyt-
8539: 59% ja alkoholimyrkytyskuolleisuus 13 %.            tämä kehitys on ollut vajavaista. Osittain tähän
8540:     Keski-ikäisten miesten alkoholiin välittömäs-   vaikuttaa terveydenhuollon henkilöstöpula ja
8541: ti liittyvän kuolleisuuden kasvu on vain jäävuo-    muutenkin puutteelliset voimavarat, koska
8542: ren huippu. Lukuisten selvitysten mukaan tie-       kansanterveysongelmina alkoholiongelmilla on
8543: dämme, että yleisessä tapaturmakuolleisuudes-       erityispiirteitä, jotka nostavat esiin terveyden-
8544: sa, itsemurhakuolleisuudessa, sydänkuolleisuu-      huoltohenkilöstön puutteelliset taidot päih-
8545: dessa, aivohalvauskuolleisuudessa ja syöpä-         deongelmaisiin suhtautumisessa ja hoitoon jär-
8546: kuolleisuudessa on alkoholin runsaalla ja sään-     jestämisessä. Puutteita on ilmennyt myös päih-
8547: nöllisellä käytöllä vaikutusta sairastuvuutta ja    deongelmaisen pääsyssä laitoskuntoutukseen
8548: kuolleisuutta lisäävänä tekijänä.                   Svol:n maksusitoumuskäytäntöjen soveltami-
8549:    WHO:n suosituksen mukaan pyritään laske-         sen ongelmina.
8550: maan alkoholin kulutusta 25 prosenttia vuo-            Joissain tapauksissa kunnat ovat jopa tietoi-
8551: teen 2000 mennessä. Euroopassa alkoholin            sesti evänneet hoitoon pääsyn vedoten määrä-
8552: kulutus on laskenut, mutta Suomessa noussut.        rahojen puutteeseen, vaikka hoitava lääkäri
8553:    Vuoden 1987 alussa voimaan tulleen päihde-       katsoo laitoshoidon jatkumisen välttämättö-
8554: huoltolain tehtävänä on ollut antaa sosiaali-       mäksi. Näin kunnat menettelevät vastoin päih-
8555: huollon ohella myös terveydenhuoliolle velvoite     dehuoltolain 7 pykälää. Alkoholiperäisien sai-
8556: hoitaa päihdeongelmien ehkäisyä, hoitoa ja          rauksien kohtelussa esiintyy päihdehuoltolain
8557: kuntouttamista silloin, kun päihteiden ongel-       normalisoimispyrkimyksistä huolimatta ongel-
8558: makäyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa. Kui-     mia myös muun sosiaalivakuutuslainsäädän-
8559: tenkin päihdehuoltolain voimaan tulemisen jäl-      nön soveltamisessa. Tasavertaisuusperiaatteen
8560: keen ovat mm. alkoholimyrkytyskuolemat jyr-         mukaisesti sairauksien ja vammojen hoito sekä
8561: kästi lisääntyneet. Tämän vuoksi päihdehuol-        kuntoutus olisi järjestettävä riippumatta siitä,
8562: lon valtakunnallinen yhteistyöryhmä on vaati-       onko vamman aiheuttanut tupakointi, ylensyö-
8563: nut päihdehuollolle riittäviä voimavaroja ym-       minen, kuntourheilu tai alkoholin käyttö.
8564: pärivuotisen kriisipäivystyksen järjestämiseksi.       Alkoholiongelma on saatettu nostaa jopa
8565: Meillähän on ympärivuorokautinen terveyden-         kuntoutusetuuden eväämisen perusteeksi, mi-
8566: huollon päivystys, mutta tarvitaan koulutusta       käli se on tullut etuutta myöntävän sosiaaliva-
8567: niin lääkäreille kuin terveydenhuoltohenkilö-       kuutusviranomaisen tietoon.
8568: kunnallekin.                                           Koska väestön suuri enemmistö on hyväksy-
8569:     Lääkintöhallitus on ohjekirjeellään 12/1986     nyt alkoholin käytön osaksi normaalielämää, ei
8570: antanut terveyskeskuksille ohjeet lainmukaisten     ole perusteita käsitellä alkoholin käytön aiheut-
8571: päihdehuollon palvelujen järjestämiseksi ter-       tamia terveysongelmia normaalista poikkeaval-
8572: veyskeskuksissa, sairaaloiden poliklinikoilla ja    ta tavalla. Valtion alkoholitulot vuodelta 1989
8573: 
8574: 200070S
8575: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 298
8576: 
8577: ovat noin II miljardia markkaa, joista tuloista    Euroopan muissa maissa ja Pohjoismaissa ta-
8578: on arvioitu jopa puolet kertyvän alkoholia         pahtuvaan. Myös voimavarat tähän tutkimuk-
8579: runsaasti kuluttavalta 10 prosentin väestön-       seen ovat Suomessa olemattomat. Koska Suo-
8580: osalta. Tästä näkökulmasta onkin perusteltua,      mi on Maailman Terveysjärjestön Terveyttä
8581: että yhteiskunta vastaa alkoholin yksilölle ai-    kaikille vuoteen 2000 -ohjelman mallimaa, olisi
8582: heuttamista haitoista vähintään siinä laajuudes-   valtiovallan suunnattava kiireesti voimavaroja
8583: sa kuin muustakin terveydentilan häiriöiden        tämän kiistattoman kansanterveysongelman
8584: hoidosta ja kuntoutuksesta.                        voittamiseen.
8585:    Päihdehuoltolain toteutumisen este tervey-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8586: denhuollon osalta on se, että maastamme            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8587: puuttuu päihdesairauksien ehkäisyyn, tunnista-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8588: miseen ja hoitoon sekä kuntoutukseen pereh-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8589: tynyt lääkärikunta sekä muu hoitohenkilökun-
8590: ta. Tämän johdosta terveyskeskuksiin olisi ni-
8591: mettävä kiireesti päihdesairauksien hoidon ke-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8592: hittämisestä vastaavat lääkärit.                            ryhtyä päihdehuoltolain ja muiden kan-
8593:    Opetusta niin lääkärien kuin muunkin hoi-                santerveystyötämme, sosiaaliturvaa ja
8594: tohenkilökunnan osalta olisi järjestettävä.                 vammaispalveluja säätelevien lakien to-
8595: Päihdehuoltokomitea mietinnössään on kiinnit-               teutumisessa ilmenneiden epäkohtien
8596: tänyt huomiota alkoholisairauksien kliinisen                korjaamiseksi ja päihdehuollon palvelu-
8597: tutkimuksen vähäisyyteen Suomessa verrattuna                jen saamiseksi lain vaatimalle tasolle?
8598:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1990
8599: 
8600:          Kirsti Ala-Harja              Riitta Jouppila                Sakari Valli
8601:          Ritva Vastamäki               Keijo Jääskeläinen             Pekka Puska
8602:          Jorma Huuhtanen               Sinikka Mönkäre                Lea Savolainen
8603:          Anna-Kaarina Louvo            Anneli Taina                   Lea Kärhä
8604:                                     1990 vp. -     KK n:o 298                                       3
8605: 
8606: 
8607: 
8608: 
8609:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8610: 
8611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     heistensä kriisihoitopalveluissa, muun muassa
8612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      katkaisuhoidon järjestämisessä. Erityisesti on
8613: olette 15 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         painotettu nuorten ja alaikäisten palvelujen
8614: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kehittämistarvetta.
8615: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Sosiaali- ja terveysministeriö, lääkintöhallitus
8616: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-       ja sosiaalihallitus, A-klinikkasäätiö sekä keskei-
8617: jallisesta kysymyksestä n:o 298:                   set työmarkkinajärjestöt ovat yhteistyössä ke-
8618:                                                    hittämässä työpaikan alkoholiohjelmaa työelä-
8619:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     män päihdehaittojen vähentämiseksi. Työpai-
8620:        ryhtyä päihdehuoltolain ja muiden kan-      kan alkoholiohjelmalla pyritään tukemaan uut-
8621:        santerveystyötämme, sosiaaliturvaa ja       ta ajattelutapaa alkoholin käytön hallittavuu-
8622:        vammaispalveluja säätelevien lakien to-     desta, antamaan ohjeita työpaikan henkilöstö-
8623:        teutumisessa ilmenneiden epäkohtien         hallinnolle sekä työterveyshuollolle alko-
8624:        korjaamiseksi ja päihdehuollon palvelu-     holiongelmien hoidosta, järjestämään koulutus-
8625:        jen saamiseksi lain vaatimalle tasolle?     ta sekä työpaikoille että sosiaali-, terveys- ja
8626:                                                    raittiustoimen edustajille sekä olemaan osal-
8627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taan käynnistämässä uutta tutkimusta ja selvi-
8628: vasti seuraavaa:                                   tyksiä sekä seurantaa ohjelman toteutumisesta.
8629:                                                       Alkoholiehtoisten kuolemien määrään pyri-
8630:    Päihdehuoltolain voimaantuloon liittyvästi      tään vaikuttamaan ensisijaisesti terveyttä edis-
8631: antoi lääkintöhallitus yleiskirjeellään 1908/86    tävillä ohjelmilla, jotka tähtäävät alkoholin
8632: määräyksiä päihdehuoltolain mukaisesta tah-        käytön vähenemiseen ja vaikuttavat sitä kautta
8633: dosta riippumattomasta hoidosta terveyden-         alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen mää-
8634: huollossa sekä ohjekirjeellään 12/86 laajemmin     rään. Lisäksi valtakunnallisessa itsemurhien eh-
8635: suosituksenluonteisia ohjeita päihteiden ongel-    käisyprojektissa on tiedostettu alkoholin kes-
8636: makäyttäjien hoidon järjestämisestä ja kehittä-    keinen asema vaikuttajana itsemurhiin.
8637: misestä terveydenhuollossa.                           Eri viranomaiset ovat yhteistyössä käynnis-
8638:    Päihteiden aiheuttamat terveyshaitat ovat       tämässä liikennejuopumukseen syyllistyneiden
8639: varsin laaja-alaisia. Hoitojärjestelmän nopea      hoitoonohjauskokeiluja, joilla pyritään siihen,
8640: reagointi esimerkiksi suurten resurssilisäysten    että liikennejuopumukseen syyllistyneet saa-
8641: muodossa ei ole ollut mahdollista. Alkoholi-       daan ehkäisevän hoidon piiriin.
8642: haittojen torjunnassa terveysviranomaisten kes-       Alkoholisairauksien kliinistä tutkimusta ke-
8643: keisenä toimenpidealueena on ollut terveyskas-     hitetään Helsingin yliopistollisessa keskussai-
8644: vatus ja terveyttä edistävien näkökohtien esille   raalassa alan professorin johdolla.
8645: tuominen. Samanaikaisesti on pyritty kehittä-         Sosiaalivakuutuksen kannalta alkoholismin
8646: mään ja vahvistamaan yksilöön kohdistuvia          tunnustaminen yksinään sellaiseksi sairaudeksi,
8647: terveydenhuollon toimenpiteitä.                    joka oikeuttaisi ansionmenetyskorvauksiin, on
8648:    Terveydenhuollon valtakunnallisissa suunni-     ollut käytännössä vaikeaa. Toisaalta sairausva-
8649: telmissa on korostettu terveyttä edistävien toi-   kuutusjärjestelmä on aina tukenut alkoholistien
8650: mien merkitystä sekä painotettu alkoholin          vapaaehtoista kuntoutumista maksamalla sai-
8651: käyttäjien hoidon keskittämistä terveydenhuol-     rausvakuutuslain mukaista päivärahaa silloin,
8652: lon laitoksiin esimerkiksi poliisiviranomaisten    kun henkilö on itse hakeutunut hoitoon.
8653: toimesta tapahtuvien säilöönottojen asemesta.         Päihdeongelmaisten henkilöiden toimeentu-
8654: Tässä työssä on erityisesti painotettu viran-      loturvaan on erityisesti kiinnitetty huomiota
8655: omaisten välisen yhteistyön merkitystä.            sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön
8656:    Viranomaisten toimesta on laadittu selvityk-    välisissä neuvotteluissa. Näissä on todettu, että
8657: siä terveyspalvelujärjestelmän mahdollisuuksis-    päihdeongelmaisten erilainen kohtelu eri järjes-
8658: ta päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän lä-      telmissä vaikeuttaa heidän asemansa järjestä-
8659: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 298
8660: 
8661: mistä. Sen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön   työstä on tarkoitus säätää erillinen laki, jonka
8662: tarkoituksena on erikseen selvittää, miten päih-    tavoitteena on varmistaa, että jokainen kuntou-
8663: deongelmaisia voitaisiin nykyistä johdonmu-         tusasiakas saa tarvitsemansa palvelut.
8664: kaisemmin kohdella toimeentuloturvajärjestel-          Sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä
8665: mässä.                                              voidaan vaikuttaa alkoholiongelmien ja alko-
8666:    Kuntoutusjärjestelmien tehostamiseksi so-        holin aiheuttamien terveysongelmien määrään.
8667: siaali- ja terveysministeriössä on valmistunut      Alkoholin terveyshaitat eivät kuitenkaan ole
8668: kolme ehdotusta kuntoutusta koskevan lain-          hallittavissa ainoastaan hoitoonohjaus- sekä
8669: säädännön uudistamiseksi. Tavoitteena on, että      alkoholisairauksien hoito- ja tutkimusohjelmil-
8670: kuntoutusvelvoite sisällytettäisiin kaikkiin kun-   la. Terveysviranomaiset pyrkivät kehittämään
8671: toutusta sääteleviin keskeisiin lakeihin. Kun-      eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä alkoho-
8672: toutuksen asiakaspalvelua koskevasta yhteis-        lihaittojen vähentämiseksi.
8673: 
8674:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
8675: 
8676:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
8677:                                        1990 vp. -     KK n:o 298                                        5
8678: 
8679: 
8680: 
8681: 
8682:                                Till Riksdagens Herr Talman
8683:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vikten av samarbete meiian olika myndigheter
8684: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           särskilt betonats.
8685: av den 15 maj 1990 till vederbörande medlem              Myndigheterna har gjort utredningar om
8686: av statsrådet översänt avskrift av följande av        vilka möjligheter det finns inom hälsovårdssys-
8687: riksdagsledamot Ala-Harja m.fl. undertecknade          temet för service i form av krisvård för
8688: spörsmål nr 298:                                      missbrukare av rusmedel och deras anhöriga,
8689:                                                       bl.a. i form av avgiftningsvård. Behovet av att
8690:                                                       utveckla servicen för unga och minderåriga har
8691:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             särskilt framhävts.
8692:         vidta för att rätta till de olägenheter          Social- och hälsovårdsministeriet, medicinal-
8693:         som har uppdagats i verkställandet av         styrelsen och socialstyrelsen, stiftelsen A-klinik-
8694:         lagen om missbrukarvård och övriga            kasäätiö samt de centrala arbetsmarknadsorga-
8695:         lagar som reglerar vårt folkhälsoarbete,      nisationerna utvecklar tiiisammans ett alko-
8696:         socialskydd och vår handikappservice          holprogram för arbetsplatser i syfte att minska
8697:         samt för att få servicen inom missbru-        de olägenheter rusmedel medför inom arbetsli-
8698:         karvården på den nivå som lagen krä-          vet. A vsikten med ett alkoholprogram för
8699:         ver?                                          arbetsplatser är att stöda ett nytt tänkesätt i
8700:                                                       fråga om möjligheterna att behärska bruket av
8701:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          alkohol, ge anvisningar om skötseln av alko-
8702: samt anföra följande:                                 holproblem till personaladministrationen på
8703:                                                       arbetsplatserna samt tili företagshälsovården,
8704:    I samband med att lagen om missbrukarvård          ordna utbildning både på arbetsplatserna och
8705: trädde i kraft gav medicinalstyrelsen i sitt          för representanter för social-, hälsovårds- och
8706: cirkulär 1908/86 föreskrifter om hur den i lagen      nykterhetsväsendet, vara med om att påbörja
8707: om missbrukarvård avsedda vård som är obe-            nya undersökningar och utredningar samt att
8708: roende av vilja skall ges inom hälsovården,           följa upp hur programmet förverkligas.
8709: samt i sitt instruktionsbrev 12/86 rekommen-             Avsikten är att i främsta hand med hjälp av
8710: dationsliknande vidare anvisningar om hur             sådana hälsofrämjande program som syftar tili
8711: vården av rusmedelsmissbrukare skall organi-          att skära ner bruket av alkohol, och som
8712: seras och utvecklas inom hälsovården.                 därigenom inverkar på förekomsten av alko-
8713:    De men för hälsan som förorsakas av rus-           holrelaterade men för hälsan, påverka antalet
8714: medel är synnerligen omfattande. Snabba re-           dödsfall som sker på grund av alkohol. Inom
8715: aktioner inom vårdsystemet har inte varit             det riksomfattande projektet som syftar till att
8716: möjliga, t.ex. i form av märkbara resursökning-       förebygga självmord har man också blivit
8717: ar. I det arbete som syftar till att avhjälpa men     medveten om den stora betydelse alkoholen har
8718: som förorsakas av alkohoi har hälsovårdsmyn-          såsom en bidragande faktor tili självmord.
8719: digheterna lagt tyngdpunkten vid hälsofostran            Olika myndigheter har i samarbete inlett
8720: och framhävande av synpunkter som främjar             försök med vårdhänvisning för sådana som
8721: hälsan. Samtidigt har avsikten varit att utveck-      gjort sig skyldiga tili trafikfylleri. A vsikten med
8722: la och stärka de åtgärder inom hälsovården            dessa försök är att få dem som gjort sig
8723: som gäiier den enskilda individen.                    skyldiga till trafikfylleri inlemmade i den före-
8724:    I de riksomfattande planerna för anordnande        byggande vården.
8725: av hälsovården har vikten av åtgärder som                Den kliniska forskningen i alkoholrelaterade
8726: främjar hälsa framhävts samt poängterats att          sjukdomar utvecklas vid Helsingfors universi-
8727: vården av dem som är alkoholmissbrukare bör           tets centralsjukhus under ledning av en profes-
8728: koncentreras till hälsovårdsinrättningarna, i         sor i ämnet.
8729: stäiiet för att de t.ex. tas i förvar genom försorg      Med tanke på socialförsäkringen har det i
8730: av polismyndigheterna. I det här arbetet har          praktiken varit svårt att erkänna alkoholism
8731: 6                                     1990 vp. -      KK n:o 298
8732: 
8733: som en sådan sjukdom som ensam berättigar             av den lagstiftning som gäller rehabilitering
8734: tili ersättning för förlorad inkomst. Däremot         beretts vid social- och hälsovårdsministeriet.
8735: har sjukförsäkringssystemet alltid understött         Avsikten är att skyldigheten tili rehabilitering
8736: rehabilitering av alkoholister på frivillig basis     skall ingå i alla centrala lagar i vilka det
8737: genom att betala dagpenning enligt sjukförsäk-        stadgas om rehabilitering. Avsikten är att stifta
8738: ringslagen, om personen själv har sökt vård.          en skild lag om samarbetet i fråga om kund-
8739:     Det har fästs särskild uppmärksamhet vid          betjäning inom rehabiliteringen, och syftet med
8740: utkomstskyddet för personer med rusmedels-            lagen skall vara att säkra att varje kund får den
8741: problem vid förhandlingarna mellan social- och        service han eller hon behöver.
8742: hälsovårdsministeriet och arbetsministeriet. Vid         Med hjälp av åtgärder inom social- och
8743: dessa förhandlingar har man betonat att de            hälsovården kan man inverka på mängden av
8744: olika sätt på vilka personer med rusmedels-           alkoholproblem och sådana hälsoproblem som
8745: problem bemöts inom de olika systemen gör             förorsakas av alkohol. Det är dock inte möjligt
8746: det svårare att ordna deras situation. Därför         att bemästra alkoholens negativa inverkan på
8747: har social- och hälsovårdsministeriet för avsikt      hälsan enbart med hjälp av program för vård-
8748: att skilt utreda på vilket sätt det vore möjligt      hänvisning och vård- och forskningsprogram
8749: att mera konsekvent än hittills bemöta perso-         för alkoholrelaterade sjukdomar. Hälsovårds-
8750: ner med rusmedelsproblem inom systemet för            myndigheterna avser att utveckla samarbetet
8751: utkomstskydd.                                         mellan olika förvaltningsområden i syfte att
8752:     1 syfte att effektivera rehabiliteringssystemet   minska alkoholens negativa verkningar.
8753: har tre propositioner med förslag tili revidering
8754:      Helsingfors den 20 juni 1990
8755: 
8756:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
8757:                                              1990 vp.
8758: 
8759: Kirjallinen kysymys n:o 299
8760: 
8761: 
8762: 
8763: 
8764:                                  Gustafsson: Valtatien n:o 9 kunnostamisesta ja leventämisestä
8765:                                     Orivedellä
8766: 
8767: 
8768:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8769: 
8770:    Valtatie n:o 9 on tehty nykymuotoonsa           kaistat kevyelle liikenteelle) teko Oripohjasta
8771: pääosin 1950-luvun loppupuolella. Hyvin ka-        Holmaan noin kahden kilometrin matkalta
8772: peana tienä se ei täytä nykyisen liikennemäärän    edellyttää tien leventämistä kahdella metrillä.
8773: tarpeita eikä erityisesti liikenneturvallisuuden   Tämä parantaisi olennaisesti kävely- ja pyöräi-
8774: osalta.                                            lymahdollisuutta ja siten lisäisi liikenneturval-
8775:    Tie- ja vesirakennushallituksen taholta aloi-   lisuutta.         ·
8776: tettiinkin 1980-luvulla Oriveden ja Jämsän vä-        Lisäperusteluna voidaan todeta, kuinka Hol-
8777: lisen tieosuuden suunnittelu tavoitteena tien      man ja Pehulan alueiden välinen kulkuyhteys
8778: saaminen nykyaikaa ja tulevaisuutta vastaa-        tapahtuu lähes yksinomaan vaarallista valtatie-
8779: vaksi. TVH on kuitenkin poistanut Oriveden-        tä pitkin. Tällä hetkellä lapsia ei voi päästää
8780: Jämsän tieosuuden päätieohjelmasta, mikä joh-      yksin Pehulasta valtatietä pitkin Holman kou-
8781: tuu lähinnä ajoneuvotiheyden jäämisestä alle       luun. Matka on myös liian lyhyt kunnalliselle
8782: suositusnormien, vaikka toinen tien rakenta-       koulukyyditykselle, joten aikuiset ovat joutu-
8783: mista puoltava kriteeri, onnettomuuksien mää-      neet saattamaan lapsiaan kouluun sekä hake-
8784: rä tieosuudella olisi tien rakentamista edellyt-   maan kotiin.
8785: tänytkin.                                             Tiellä on varsin paljon suojakaiteita maaston
8786:    Tie on ja tulee säilymään merkittävänä Ori-     muodon määräämänä. Tästäkin aiheutuu omat
8787: veden sisääntuloväylänä sekä valtatienä vielä      haittansa. Talvella tie entisestään kapenee au-
8788: ainakin 25-30 vuotta. Todennäköisesti vasta        rauslumen tullessa kaiteen viereen. Kun ihmiset
8789: sen jälkeen on luvassa ns. pohjoisen vaihtoeh-     työntävät tiellä esimerkiksi lastenvaunuja, niin
8790: don mukainen uusi valtatie.                        kahden auton kohdatessa on toisen pysähdyt-
8791:    Välttämättömiä parannustöitä on erityisesti     tävä, ettei tapahdu onnettomuutta. Myöskään
8792: liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtävä      isommat lapset eivät voi kulkea pyörillä kes-
8793: nopeasti. Erityisen perusteltua on käynnistää      kustan oppilaitoksiin.
8794: välittömästi tien alkupään kunnostaminen Ori-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8795: veden alueella noin kuuden kilometrin matkal-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8796: ta Oriveden ja Kokkolan (Juupajoen tiehaara)       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8797: väliseltä osalta. Tätä puoltaa sekin, että tie-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8798: osuus on valmiiksi suunniteltu.
8799:    Onnettomuuksien välttämiseksi ja ihmisten                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8800: liikkumisen helpottamiseksi on tarpeen koros-              käynnistääkseen pikaisesti valtatien n:o
8801: taa erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus-            9 kunnostamisen ja leventämisen aluksi
8802: merkitystä Orivedellä valtatiellä n:o 9 kuljet-            Oriveden ja Kokkolan tiehaaran välisel-
8803: taessa Holmasta Oriveden keskustan suuntaan                lä osuudella tavoitteena erityisesti lii-
8804: ja päinvastoin. Siksi tien pientareiden (reuna-            kenneturvallisuuden parantaminen?
8805: 
8806:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1990
8807: 
8808:                                         Jukka Gustafsson
8809: 
8810: 
8811: 
8812: 
8813: 200070S
8814: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 299
8815: 
8816: 
8817: 
8818: 
8819:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tieverkon kehittämistarvetta, hankkeiden aJOI-
8821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tusta ja rahoitusta. Suunnitelmaan tulevat si-
8822: olette 15 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           sältymään laajat ja monipuoliset vaikutusselvi-
8823: kirjeenne n:o 928 ohella toimittanut valtioneu-      tykset. Tarkastelu ulottuu aina vuoteen 2010
8824: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         saakka. Suunnitelmaluonnos on tarkoitus saa-
8825: kansanedustaja Jukka Gustafssonin näin kuu-          da laajaan yhteiskuntakäsittelyyn vuoden 1990
8826: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 299:          lokakuussa ja tämän jälkeen viimeistellä val-
8827:                                                      miiksi ehdotukseksi vuoden 1991 toukokuun
8828:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         loppuun mennessä.
8829:        käynnistääkseen pikaisesti valtatien n:o         Valtatie n:o 9 on hyvin puutteellinen, kuten
8830:        9 kunnostamisen ja leventämisen aluksi        kysymyksen perusteluissakin todetaan. Paran-
8831:        Oriveden ja Kokkolan tiehaaran välisel-       nustoimenpiteiden kartoittamiseksi on Orive-
8832:        lä osuudella tavoitteena erityisesti lii-     den ja Muuramen välillä tekeillä myös moot-
8833:        kenneturvallisuuden parantaminen?             toriväylän pääsuuntaselvitys, joka valmistuu
8834:                                                      kesällä 1990. Tämänhetkisten käsitysten mu-
8835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan päätieverkolla on suuria, Oriveden-Jäm-
8836: vasti seuraavaa:                                     sän osuutta kiireellisempiäkin kehittämishank-
8837:                                                      keita niin paljon, ettei tienpitoon osoitettava
8838:    Suomessa on useampia vastaavanlaisia tasol-       rahoitus riitä moottoriväylän rakentamiseen.
8839: taan heikkoja päätieosuuksia. Näiden teiden          Silloin ratkaisu on nykyisen tien järeä paran-
8840: parantamisessa on ongelmana se, että nykyinen        taminen.
8841: tie on paikalleen parannettaessa rakennettava           Ratkaisut ja niiden ajoitus selvitetään tar-
8842: lähes kokonaan uudelleen, mikä maksaa 3-4            kemmin edellä mainitun päätieverkon kehittä-
8843: Mmk/kilometri. Tielle jäävät silloin nykyisen        missuunnitelman laatimisen yhteydessä, jossa
8844: asutuksen yksityistieliittymät ainakin osittain,     maan päätiehankkeet asetetaan tärkeysjärjes-
8845: lyhytmatkainen liikenne, kevyt liikenne jne. Jos     tykseen. Tällä hetkellä tämä työ on kesken.
8846: tien liikenne on vielä riittävän suuri ja kasvava,      Oriveden-Kokkolan osuudesta on laadittu
8847: ovat uudet ongelmat edessä muutaman vuoden           parantamissuunnitelma, joka on parhaillaan
8848: päästä, jolloin on rakennettava kuitenkin uusi       lausuntokierroksella. Hankkeen pituus on noin
8849: moottoriväylä.                                       6,1 km ja kustannusarvio noin 25 Mmk.
8850:    Toinen ratkaisumahdollisuus on rakentaa           Hankkeen aloittamiseen ei kuitenkaan aivan
8851: suoraan pitkämatkaiselle autoliikenteelle oma        lähivuosina liene mahdollisuuksia. Tällä hetkel-
8852: uusi moottoriväylä, joka maksaa jonkin verran        lä on jo aloitettuja tiehankkeita niin paljon,
8853: enemmän. Nykyinen tie jää silloin lyhytmatkai-       että ellei tienpidon rahoitusta kiireellisesti tun-
8854: semman ja hitaammin kulkevan liikenteen              tuvasti lisätä, kuten eduskunta on toistuvasti
8855: käyttöön eikä nykyisiä yksityistieliittymiä tar-     edellyttänyt, alkavat seuraavat uudet tiehank-
8856: vitse poistaa.                                       keet vasta syksyllä 1993.
8857:    Näitä ongelmia pyritään ratkomaan parhail-           Kysymyksessä mainituista haittaa aiheutta-
8858: laan laadittavassa koko maan päätieverkon            vista huonokuntoisista suojakaiteista aiotaan
8859: kehittämissuunnitelmassa, jossa tarkastellaan        osa poistaa vielä tämän ·kesän aikana.
8860: kaikkiaan noin 7 200 kilometrin pituisen pää-
8861: 
8862:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
8863: 
8864:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
8865:                                       1990 vp. -     KK n:o 299                                      3
8866: 
8867: 
8868: 
8869: 
8870:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8871:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 planen kommer att ingå omfattande och
8872: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          mångsidiga utredningar av verkningarna.
8873: nr 928 av den 15 maj 1990 till vederbörande          Granskningen sträcker sig ända till år 2010.
8874: medlem av statsrådet översänt avskrift av            Avsikten är att utkastet tili pian ska fås med i
8875: följande av riksdagsman Jukka Gustafsson             en omfattande samhällsbehandling i oktober
8876: undertecknade spörsmål nr 299:                       1990 och därefter beredas tili ett färdigt förs1ag
8877:                                                      före utgängen av maj 1991.
8878:           Vilka åtgärder har Regeringen för             Huvudväg nr 9 har mänga brister, vi1ket
8879:        avsikt att vidta för att med det snaraste     även konstateras i motiveringen tili spörsmålet.
8880:        få i gång iståndsättandet och bredd-          För att kartlägga förbättringsåtgärderna för
8881:        ningen av huvudväg nr 9 till en början        sträckan Orivesi-Muurame är även en loka1i-
8882:        på vägavsnittet mellan Orivesi och Kar-       seringsplan för motorled under arbete. Den
8883:        leby vägskäl och med målet att speciellt      kommer att färdigställas sommaren 1990. En-
8884:        förbättra trafiksäkerheten?                   ligt rådande uppfattning finns det inom huvud-
8885:                                                      vägnätet sä många stora utvecklingsprojekt,
8886:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         som är mera brådskande än sträckan Orivesi-
8887: samt anföra följande:                                Jämsä, att de medel som anvisats för väghåll-
8888:                                                      ning inte räcker tili för byggande av en
8889:   I Finland finns ett tlertal dylika huvudväg-       motorled. Då blir lösningen att grundligt för-
8890: avsnitt som är i dåligt skick. Problemet vid         bättra den nuvarande vägen.
8891: förbättrandet av dessa vägar är att den nuva-           Lösningarna och tidpunkten för dem utreds
8892: rande vägen, då den förbättras, måste byggas         närmare i samband med uppgörandet av pla-
8893: nästan helt på nytt, vilket kostar 3-4 milj.         nen för utvecklande av huvudvägnätet. 1 denna
8894: mk;kilometer. Längs vägen återstår den nuva-         pian ställs huvudvägprojekten i vårt land i
8895: rande bosättningens anslutningar för enskild         viktighetsordning. För närvarande är detta
8896: väg ätminstone delvis, kortvägatrafiken, den         arbete ännu inte slutfört.
8897: lätta trafiken osv. Om trafiken på vägen ännu           För vägavsnittet Orivesi--Karleby har upp-
8898: är tillräckligt livlig och växande, står man inför   gjorts en förbättringsplan, som för närvarande
8899: nya problem efter nägra år, då det i varje fall      är ute pä remiss. Vägsträckan är ca 6,1 km och
8900: måste byggas en ny motorled.                         kostnadsförslaget ca 25 milj. mk. Det torde
8901:    En annan möjlighet till lösning är att direkt     emellertid inte finnas några möjligheter under
8902: för den långväga biltrafiken bygga en egen ny        de närmaste ären att påbörja förbättrandet av
8903: motorled, som kostar något mer. Den nuva-            vägavsnittet. För närvarande finns det redan sä
8904: rande vägen förblir dä i den kortväga och            många påbörjade vägprojekt att om inte finan-
8905: långsammare trafikens bruk och nuvarande             sieringen för väghållningen i brädskande ord-
8906: anslutningar för enskild väg behöver inte av-        ning märkbart ökas, vilket riksdagen upprepa-
8907: lägsna~.                                             de gänger har förutsatt, påbörjas följande nya
8908:    Dessa problem försöker man lösa i den             vägprojekt först på hösten 1993.
8909: utvecklingsplan för huvudvägnätet i hela Jandet         Av de i spörsmålet nämnda skyddsräckena,
8910: som för närvarande håller på att uppgöras. I         som är i dåligt skick och förorsakar olägenhe-
8911: planen granskas inalles ca 7 200 kilometer av        ter, skall en del avlägsnas redan denna som-
8912: huvudvägnätet, behovet att utveckla detta samt       mar.
8913: tidtabellen för och finansieringen av projekten.
8914:      Helsingfors den 14 juni 1990
8915: 
8916:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
8917:                                                1990 vp.
8918: 
8919: Kirjallinen kysymys n:o 300
8920: 
8921: 
8922: 
8923: 
8924:                                   Mäkipää: Porin Ahlaisten alueelle suunnitellusta ydinjätteiden
8925:                                       sijoittamisesta
8926: 
8927: 
8928:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8929:    Porin Ahlaisten aluetta on suunniteltu voi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8930: malaitosjätteen sijoituspaikaksi. Kyseisen jät-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8931: teen sijoituspaikan läjitysalue on huonosti va-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8932: littu, koska alueen välittömässä läheisyydessä
8933: on asutusta eikä jätevesien luontoon ja pohja-
8934: vesiin pääsyä voida estää maasto-olosuhteiden                    Tietääkö Hallitus, että Porin Ahlais-
8935: johdosta. Tämän takia tulisi kyseistä sijoitus-               ten aluetta on suunniteltu voimalaitos-
8936: päätöstä vielä tarkasti tutkia ja suorittaa pe-               jätteen sijoituspaikaksi, ja
8937: rusteellisempia selvityksiä siitä, onko kyseiselle               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
8938: alueelle edes mahdollista sijoittaa voimalaitos-              että varmistetaan mahdollisten jäteve-
8939: jätettä varasioivaa paikkaa.                                  sien luontoon ja pohjavesiin pääsemisen
8940:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            estäminen kyseisellä alueella?
8941:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1990
8942: 
8943:                                             Lea Mäkipää
8944: 
8945: 
8946: 
8947: 
8948: 200070S
8949: 2                                  1990 vp. -      KK n:o 300
8950: 
8951: 
8952: 
8953: 
8954:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mahdollisuus käyttää raaka-aineena kalkki-
8956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pohjaisia rikinpoistojätteitä, minkä lisäksi niitä
8957: olette 15 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          voidaan käyttää hyödyksi myös erilaisissa
8958: kirjeenne n:o 929 ohella toimittanut valtioneu-     maarakennuskohteissa. Meri-Porin hiilivoima-
8959: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        laitoksen ensisijaisena ratkaisuna tulee myös
8960: kansanedustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta         olemaan näiden jätteiden hyötykäyttö.
8961: kirjallisesta kysymyksestä n:o 300:                    Koska on kuitenkin todennäköistä, että
8962:                                                     Meri-Porin voimalaitoksella syntyvää lentotuh-
8963:           Tietääkö Hallitus, että Porin Ahlais-     kaa ja rikinpoistojätettä ei voida kokonaisuu-
8964:        ten aluetta on suunniteltu voimalaitos-      dessaan ohjata hyötykäyttöön, niiden läjittä-
8965:        jätteen sijoituspaikaksi, ja                 mistä varten on varattu osayleiskaavassa hy-
8966:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      väksytty kyseisten aineiden läjittämiseen sovel-
8967:        että varmistetaan mahdollisten jäteve-       tuva maa-alue Porin Ahlaisista Kellahden ky-
8968:        sien luontoon ja pohjavesiin pääsemisen      lästä.
8969:        estäminen kyseisellä alueella?                  Läjitysalueella on vuosina 1987 ja 1990 tehty
8970:                                                     Imatran Voima Oy:n toimesta pohjatutkimuk-
8971:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sia, joiden perusteella on voitu todeta alueen
8972: taen seuraavaa:                                     soveltuvan lentotuhkan ja rikinpoistojätteen
8973:                                                     läjittämiseen.
8974:    Imatran Voima Oy on suunnitellut Meri-              Alueelle laaditun läjityssuunnitelman mukai-
8975: Porin alueelle rakennettavaksi kivihiiltä polt-     sesti alueen ympäristöstä tulevat vedet ohjataan
8976: toaineena käyttävän 550 MW:n voimalaitok-           ojituksen avulla kiertämään läjitysalue. Sadeve-
8977: sen, jonka jätteenä tulee vuodesta 1994 lähtien     den itse läjitysalueella muodostamia suotavesiä
8978: syntymään kivihiilen lentotuhkaa noin 160 000       samoin kuin läjitysalueen ympäristön pohjave-
8979: tonnia ja rikinpoistojätettä noin 70 000 tonnia     siä tullaan tarkkailemaan Turun vesi- ja ympä-
8980: vuodessa.                                           ristöpiirin ohjeiden mukaisesti.
8981:    Noin 70 % Suomessa syntyvistä lentoiuhkis-          Osayleiskaavaa alueelle laadittaessa on otet-
8982: ta on pystytty viime vuosien aikana käyttä-         tu huomioon myös, ettei varsinainen läjitystoi-
8983: mään hyödyksi rakennusaineteollisuudessa ja         minta tapahdu 500 metriä lähempänä asutusta.
8984: maarakennuksessa. Rikinpoistojätteiden hyöty-
8985:                                                        Edellä olevaan viitaten hallitus ei katso
8986: käytöstä ei vielä ole Suomen oloissa laajamit-
8987:                                                     tarpeelliseksi ryhtyä lisätoimiin Porin Ahlaisten
8988: taista kokemusta, mutta selvitysten perusteella     alueelle suunnitellun läjitysalueen suhteen.
8989: esimerkiksi    rakennusaineteollisuudessa on
8990:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
8991: 
8992:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
8993:                                      1990 vp. -      KK n:o 300                                      3
8994: 
8995: 
8996: 
8997: 
8998:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8999: 
9000:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           olika jordbyggnadsobjekt. Den huvudsakliga
9001: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           lösningen vid kolkraftverket i Havs-Björneborg
9002: nr 929 av den 15 maj 1990 tili vederbörande           kommer även att vara utnyttjande av dylikt
9003: medlem av statsrådet översänt avskrift av             avfall.
9004: följande av riksdagsledamot Lea Mäkipää un-               Då det emellertid är troligt att man inte kan
9005: dertecknade spörsmål nr 300:                          utnyttja all den flygaska och allt det avsvav-
9006:                                                       lingsavfall som uppstår vid kraftverket i Havs-
9007:          Är Regeringen medveten om att det            Björneborg, har det för dessa i delgeneralpla-
9008:        för Ahlainen (Vittisbofjärd) i Björne-         nen reserverats ett godkänt markområde i
9009:        borg finns planer på att placera kraft-        Kallfjärd by i Ahlainen i Björneborg, vi1ket
9010:        verksavfall där, och                           lämpar sig för uppläggning av ifrågavarande
9011:          vilka åtgärder har Regeringen för            ämnen.
9012:        avsikt att vidta för att säkra att even-           Imatran Voima Oy har på uppläggningsom-
9013:        tuellt avfallsvatten hindras att rinna ut i    rådet åren 1987 och 1990 låtit utföra grundun-
9014:        naturen och i grundvattnet på ifrågava-        dersökningar och på basis av dessa har man
9015:        rande område?                                  kunnat konstatera att området lämpar sig för
9016:                                                       uppläggning av flygaska och avsvavlingsavfall.
9017:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              1 enlighet med den uppläggningsplan som
9018: samt anföra följande:                                 uppgjorts för området skall det vatten som
9019:                                                       härstammar från omgivningen med hjälp av
9020:   Imatran Voima Oy har planerat att i Havs-           dikning ledas runt uppläggningsområdet. Det
9021: Björneborg skall byggas ett kraftverk på 550          infiltrationsvatten som regnvattnet ger upphov
9022: MW som kommer att använda stenkoi som                 tili på själva uppläggningsområdet och likaså
9023: brän~le och som räknat från och med år 1994           grundvattnet i omgivningen kring uppläggnings-
9024: kommer att som avfall producera ca 160 000            området skall kontrolleras i enlighet med Åbo
9025: ton flygaska från stenkolet och ca 70 000 ton         vatten- och miljödistrikts direktiv.
9026: avsvavlingsavfall per år.                                 Vid uppgörandet av delgeneralpian för om-
9027:   Cirka 70 % av den flygaska som uppstår i            rådet har även beaktats att någon egentlig
9028: vårt land har under de senaste åren kunnat            uppläggning inte får ske närmare än 500 m
9029: utnyttjas inom byggnadsmaterialindustrin och          från bosättningen.
9030: vid jordbyggnad. Vi har ännu inte någon större
9031:                                                           Med hänvisning till det ovan anförda anser
9032: erfarenhet av utnyttjande av avsvavlingsavfall i
9033:                                                       regeringen det inte vara nödvändigt att vidta
9034: Finland, men enligt utredningar är det t.ex.
9035:                                                       några ytterligare åtgärder angående det upp-
9036: inom byggnadsmaterialindustrin möjligt att
9037:                                                       läggningsområde som planerats i Ahlainen i
9038: som råvara använda kalkbaserat avsvavlings-
9039:                                                       BjörnebÖrg.
9040: avfall och därtill kan detta utnyttjas även vid
9041: 
9042:     Helsingfors den 20 juni 1990
9043: 
9044:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
9045:                                               1990 vp.
9046: 
9047: Kirjallinen kysymys n:o 301
9048: 
9049: 
9050: 
9051: 
9052:                                  Sarapää ym.: Maidon kuljetusavustuksen säilyttämisestä
9053: 
9054: 
9055:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9056: 
9057:    Maidon todellisten kuljetuskustannusten          tannusvastuuta. On pelättävissä, että Valio ja
9058: suhteellinen osuus on vuosi vuodelta vähenty-       osuusmeijerit luopuvat yhteisvastuullisuuden
9059: nyt, koska määrärahaa ei ole korotettu, vaan        periaatteesta ja maitovalmisteiden hinnoista tu-
9060: päinv:1stoin vähennetty. Valtion tulo- ja me-       lee erilaiset eri alueilla. Jos kuljetustuki olisi
9061: noarvios:,a vuodelle 1990 on varattu maidon         keräyskustannuksista 17-20 prosenttia, kuten
9062: kuljetustukeen 32 miljoonan markan määrära-         kuljetusavustustyöryhmä esitti, tarvittaisiin Va-
9063: ha, mutta sitä on lisäbudjetilla tarkoitus vähen-   lion ilmoituksen mukaan tänä vuonna kuljetus-
9064: tää 15 miljoonaa markkaa. Samalla vaarantuu         tukeen 45-50 miljoonaa markkaa.
9065: tuottajamaidon keräily ja valmiiden maitoval-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9066: misteiden jakelu maamme kaikkein harvimmin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9067: asutuilla alueilla. Herkästi pilaantuvat elintar-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9068: vikkeet kuten maito ja maitovalmisteet vaativat     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9069: lähes päivittäisen keräilyn ja jakelun. Pitkien
9070: matkojen ja pienten erien kyseessä ollen kulje-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9071: tukset eivät kuitenkaan ole taloudellisesti kan-           ryhtyä maidon keräilyn ja maitovalmis-
9072: nattavia.                                                  teiden häiriöttömän ja kohtuuhintaisen
9073:    Maitovalmisteiden hinta on koko maassa                  saannin turvaamiseksi myös syrjäseu-
9074: ollut sama riippumatta jakelun todellisista kus-           duilla, sekä
9075: tannuksista. Kun kuljetustuen osuus jatkossa                  onko maidon kuljetusavustuksien vä-
9076: on vähäinen, ei yksittäisillä osuuskunnilla tule           hentämisen tarkoituksena laskea tuotta-
9077: käytännössä olemaan mahdollisuuksia ottaa                  jahintoja vai korottaa kuluttajahintoja
9078: vastatakseen maitohuollosta ilman täyttä kus-              harvaan asutuilla seuduilla?
9079:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1990
9080: 
9081:                      Kimmo Sarapää                           Timo Kietäväinen
9082:                      Pauli Saapunki                          Jukka Vihriälä
9083: 
9084: 
9085: 
9086: 
9087: 200070S
9088: 2                                 1990 vp. -      KK n:o 301
9089: 
9090: 
9091: 
9092: 
9093:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9094: 
9095:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtion tulo- ja menoarviossa maidon kulje-
9096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies.      tusavustuksiin varatulla määrärahalla on tar-
9097: olette 16 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         koitus tasoittaa meijereille maidonkuljetuksesta
9098: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       aiheutuvia kustannuksia sekä näin turvata mai-
9099: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      don keräily tuottajilta koko meijerin maidon-
9100: edustaja Kimmo Sarapään ym. näin kuuluvasta        hankinta-alueella. Kuljetusavustuksella ei sen
9101: kirjallisesta kysymyksestä n:o 301:                sijaan tueta valmiiden. maitojalosteiden kulje-
9102:                                                    tuksia kulutukseen. Vastaisuudessa tuottaja-
9103:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     maidon keräilyn turvaamiseen on tarkoitus
9104:        ryhtyä maidon keräilyn ja maitovalmis-      ohjata maataloustulolaissa (736/89) tarkoitettu-
9105:        teiden häiriöttämän ja kohtuuhintaisen      ja a1uetukimäärärahoja.
9106:        saannin turvaamiseksi myös syrjäseu-           Valtionhallinnossa on toisaalta pyrkimykse-
9107:        duilla, sekä                                nä hallinnon keventäminen, mikä osaltaan
9108:           onko maidon kuljetusavustuksien vä-      maataloushallinnossa merkitsee tavoitetta ra-
9109:        hentämisen tarkoituksena laskea tuotta-     tionalisoida ja keskittää erilaisia maatalouden
9110:        jahintoja vai korottaa kuluttajahintoja     tukimuotoja.
9111:        harvaan asutuilla seuduilla?
9112: 
9113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9114: vasti seuraavaa:
9115:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
9116: 
9117:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
9118:                                      1990 vp. -      KK n:o 301                                      3
9119: 
9120: 
9121: 
9122: 
9123:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9124:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Syftet med de anslag som reserverats i
9125: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           statsbudgeten för transportstöd för mjölk är att
9126: av den 16 maj 1990 tili vederbörande medlem           utjämna de kostnader som förorsakas mejeri-
9127: av statsrådet översänt avskrift av följande av        erna av mjölktransporterna och att på detta
9128: riksdagsman Kimmo Sarapää m.fl. underteck-            sätt trygga insamlingen av mjölk från produ-
9129: nade spörsmål nr 301:                                 centerna på mejeriets hela mjölkinsamlingsom-
9130:                                                       råde. Med transportstödet stöds däremot inte
9131:           Vi1ka åtgärder har Regeringen för           transport av färdiga mjölkförädlingsprodukter
9132:        avsikt att vidta för att trygga insamling-     för konsumtion. 1 framtiden är avsikten att
9133:        en av mjölk och att mjölkprodukter kan         styra i lantbruksinkomstlagen (736/89) avsedda
9134:        erhållas utan störningar och tili ett          anslag för regionstöd tili tryggandet av insam-
9135:        skäligt pris även i avsides be1ägna trak-      ling av producentmjölk.
9136:        ter, samt                                         Inom statsförvaltningen försöker man å an-
9137:           är syftet med de minskade understö-         dra sidan lätta upp förvaltningen, vilket för sin
9138:        den för mjölktransporter att sänka pro-        del inom lantbruksförvaltningen innebär en
9139:        ducentpriserna eller att höja konsu-           föresats att rationalisera och centralisera olika
9140:        mcntpriserna på glest bebyggda orter?          stödformer för lantbruket.
9141: 
9142:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
9143: samt anföra följande:
9144:     Helsingfors den 19 juni 1990
9145: 
9146:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
9147:                                                  1990 vp.
9148: 
9149: Skriftligt spörsmål nr 302
9150: 
9151: 
9152: 
9153: 
9154:                                    Nordman: Om åtgärder för att förbättra tjänstemännens språk-
9155:                                       kunskaper
9156: 
9157: 
9158:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9159: 
9160:    Regeringsformen kompletterad med språkla-              För att språktillägget skall få den betydelse
9161: gen och särskilda språkbestämmelser föreskri-          det förtjänar, bör det användas i större ut-
9162: ver att medborgarna i vårt land skall betjänas         sträckning och framför allt höjas ordentligt.
9163: på sitt eget modersmål. För att statens och            Arbetsgivarna bör ges rätt tili en friare tillämp-
9164: kommunernas ämbetsverk och inrättningar                ning, och värdet tryggas genom något slag av
9165: skall kunna upprätthålla lagstiftningens före-         bindning tili lönen.
9166: skrifter och stå för tvåspråkig betjäning krävs           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
9167: tillräckliga språkkunskaper i finska och sven-         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
9168: ska av de anställda.                                   föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
9169:    Ett sätt att underlätta rekryteringen av            rådet ställa följande spörsmål:
9170: språkkunnig personai och uppmuntra anställda
9171:                                                                 Vad har Regeringen för avsikt att
9172: att förkovra sina kunskaper är att belöna
9173:                                                               göra för att språktillägget skall bli ett
9174: språkkunskaper med lönetillägg. Enligt tjänste-               verkligt medel för främjande av språk-
9175: och kollektivavtal för stats- och kommunan-                   kunskaper i den offentliga förvaltning-
9176: ställda ges rätt tili ett extra arvode 75, 100 eller          en?
9177: 150 mark i månaden. Arvodet, som bara en del
9178: av de anställda kan komma i åtnjutande av,
9179: har inte justerats på flera år.
9180: 
9181:      Helsingfors den 16 maj 1990
9182: 
9183:                                             Håkan Nordman
9184: 
9185: 
9186: 
9187: 
9188: W0070S
9189: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 302
9190: 
9191: Kirjallinen kysymys n:o 302                                                                   Suomenno.
9192: 
9193: 
9194: 
9195: 
9196:                                    Nordman: Virkamiesten kielitaidon parantamiseksi tarvittavist<
9197:                                        toimenpiteistä
9198: 
9199: 
9200:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9201:    Hallitusmuodon, kielilain ja erityisten kieli-          Jotta kielilisä saisi sille kuuluvan merkityk
9202: määräysten mukaan kansalaisia on maassam-               sen, sen käyttöä on laajennettava ja enner
9203: me palveltava heidän omalla äidinkielellään.            kaikkea sen määrää on korotettava huomatta·
9204: Jotta valtion ja kuntien virastot ja laitokset          vasti. Työnantajien harkintavaltaa on laajen·
9205: voisivat noudattaa lainsäädännön määräyksiä             nettava ja määrällinen taso on turvattav~
9206: ja tarjota kaksikielisiä palveluja, tulee työnte-       kytkemällä se jollakin tavoin palkkaan.
9207: kijöillä olla riittävä kielitaito suomen ja ruotsin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes·
9208: kielessä.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitär
9209:    Kielitaidon palkitseminen palkan !isällä on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiser
9210: eräs keino helpottaa kielitaitoisen henkilökun-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9211: nan saamista ja samalla lisätä kiinnostusta
9212: kielitaidon parantamiseen. Valtion ja kunnal-
9213: listen työntekijöiden virka- ja työehtosopimuk-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9214: sissa oikeutetaan erityislisään 75, 100 tai 150                jotta kielilisä todellakin edistäisi kieli·
9215: markkaa kuukautta kohden. Lisää, johon vain                    taitoa julkisessa hallinnossa?
9216: osa työntekijöistä on oikeutettu, ei ole tarkis-
9217: tettu useampaan vuoteen.
9218:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1990
9219: 
9220:                                            Håkan Nordman
9221:                                        1990 vp. -      KK n:o 302                                      3
9222: 
9223: 
9224: 
9225: 
9226:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9227:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vastaavat määräykset on otettu valtion
9228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          työehtosopimuksiin, jotka koskevat vastaavissa
9229: olette 16 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             palvelutehtävissä työskenteleviä työsuhteisia
9230: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           henkilöitä.
9231: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen
9232: edustaja Nordmanin näin kuuluvasta kirjalli-           (1.3.1990-29.2.1992) 48 §:ssä on sovittu kieli-
9233: sesta kysymyksestä n:o 302:                            Iisästä seuraavasti:
9234:                                                           ''Kaksikielisessä     kunnassajkuntainliitossa
9235:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        voidaan viranhaltijalle, jonka virkatehtävät
9236:         jotta kielilisä todellakin edistäisi kieli-    edellyttävät molempien kotimaisten kielten hal-
9237:         taitoa julkisessa hallinnossa?                 lintaa ja jolla on kunnan asianomaisen viran-
9238:                                                        omaisen hyväksymä hyvä kielitaito siinä toises-
9239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sa kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen
9240: vasti seuraavaa:                                       äidinkielensä, suorittaa kielilisänä hyvästä suul-
9241:                                                        lisesta taidosta 70 markkaa ja hyvästä suulli-
9242:    Valtion ja kuntien virka- ja työehtosopimuk-        sesta ja kirjallisesta taidosta 90 markkaa kuu-
9243: sissa on sovittu erillisestä kielitaidon perusteella   kaudessa. Sellaiselle yllä mainitulle viranhalti-
9244: maksettavasta lisäpalkkiosta. Kielilisää koske-        jalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat ko-
9245: va sopimusmääräys otettiin valtion virkaehto-          timaiset kielet (asetus 442/1987), voidaan kieli-
9246: sopimuksiin ensimmäisen kerran vuonna 1979.            Iisänä suorittaa 130 markkaa kuukaudessa.
9247: Sittemmin sopimusmääräyksiä on tarkistettu             Kielilisää ei kuitenkaan suoriteta viranhaltijal-
9248: vuosina 1980, 1982, 1983, 1985, 1987 ja viimek-        le, jonka päätehtävänä ovat käännöstehtävät
9249: si 1.1.1988 voimaan tulleella valtion tarkenta-        kotimaisten kielten välillä.
9250: valla virkaehtosopimuksella, jonka liitteen 1.3.          Kielilisää    voidaan     suorittaa   enintään
9251: kohdan 7 mukaan voimassa olevat kielilisää              15 %:lie kunnan/kuntainliiton Y-palkkataulu-
9252: koskevat sopimusmääräykset kuuluvat seuraa-            kossa olevista viranhaitijoista sekä enintään
9253: vasti:                                                 15 %:lie kunnan/kuntainliiton kaksikielisen
9254:    "Virastoissa ja laitoksissa, joiden virka-aluee-    oppilaitoksen opettajanviranhaltijoista.
9255: seen kuuluu kaksikielisiä kuntia, palveleville A-         Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnan pal-
9256: tai S-palkkausluokkiin kuuluville virkamiehille,       veluksessa olevalle viranhaltijalle, jonka virka-
9257: joiden virkatehtävät edellyttävät molempien            tehtävät edellyttävät saamen kielen hallintaa,
9258: kotimaisten kielten hallintaa ja joilla on suo-        voidaan suorittaa kielilisänä suomalaisen yli-
9259: men ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta            opiston asianomaisen opettajan antaman todis-
9260: annetun asetuksen (442/87) mukainen todistus           tuksen perusteella saamen kielen hyvästä suul-
9261: hyvästä kielitaidosta siinä toisessa kotimaisessa      lisesta taidosta 70 markkaa ja hyvästä suulli-
9262: kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä tai          sesta ja kirjallisesta taidosta 90 markkaa kuu-
9263: tällaisen todistuksen sanotun asetuksen nojalla        kaudessa.
9264: korvaava todistus, voidaan suorittaa kielilisänä          Y-palkkataulukossa olevalle viranhaltijalle,
9265: 75 markkaa kuukaudessa hyvästä suullisesta             jonka virkatehtävät edellyttävät viittomakielen
9266: taidosta ja 100 markkaa kuukaudessa hyvästä            taitoa ja joka on suorittanut vähintään viitto-
9267: suullisesta ja kirjallisesta taidosta.                 makielen ns. K-tason tentin, voidaan maksaa
9268:    Sellaiselle edellä mainitulle virkamiehelle,        viittomakielilisänä 90 markkaa kuukaudessa."
9269: joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset          Vastaavat sopimusmääräykset ovat myös
9270: kielet (asetus 442/87), voidaan kielilisänä suo-       kunnallisessa kuukausipaikkaisia työntekijöitä
9271: rittaa 150 markkaa kuukaudessa.                        (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuk-
9272:    Kielilisää ei kuitenkaan suoriteta virkamie-        sessa.
9273:  helle, jonka päätehtäviin kuuluvat käännösteh-           Kansalaisia on palveltava Iainsäädäntömme
9274: tävät kotimaisten kielten välillä."                    mukaan heidän omalla äidinkielellään, suo-
9275: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 302
9276: 
9277: meksi tai ruotsiksi. Tämä kuuluu myös hyvän          käsitehäviä sopimuskysymyksiä, ja muutoksia
9278: palvelun periaatteisiin. Hallitusohjelmassa on       voidaan tehdä käytettävissä olevien sopimusva-
9279: asiaan kiinnitetty huomiota ja todettu, että         rojen puitteissa.
9280: viranomaisten laatimat asiakirjat, jotka koske-         Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä sitä,
9281: vat myös ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä alueita,   että kysymyksessä mainitut palvelutavoitteet
9282: ilmestyvät molemmilla kielillä samanaikaisesti.      pystytään toteuttamaan. Omalta osaltaan tä-
9283: Tavoitteena näiden päämäärien toteuttamiseksi        män tavoitteen toteuttamista auttavat var-
9284: on riittävän kielitaitoisen henkilöstön rekry-       maankin valtion palkkausjärjestelmien uudista-
9285: tointi palvelutehtäviin. Jo palveluksessa olevan     mishankkeet. Tarkoituksena on saattaa palk-
9286: henkilöstön kielitaitoa on pyrittävä edistämään      kaus nykyistä kannustavammaksi ja siten edis-
9287: kielikoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun tu-        tää hallinnon palvelukykyä, tuottavuutta ja
9288: kemisen muodossa.                                    vaikuttavuutta. Uudistuksen osatekijöinä ovat
9289:    Voimassa olevien kielitaitovaatimusten lisäk-     tehtävien vaativuuden ja niistä maksettavan
9290: si pyritäänkin julkisessa hallinnossa edistämään     palkan keskinäisen yhteyden parantaminen,
9291: kysymyksessäkin mainitun palvelutavoitteen           henkilöstön valmiuksien nykyistä parempi huo-
9292: toteutumista muun muassa järjestämällä kieli-        mioon ottaminen palkkauksessa sekä vielä yk-
9293: koulutusta ja tukemalla henkilöstön omaehtoi-        sikön tulokseen perustuvan palkitsemisen käyt-
9294: sia kieliopintoja. Lisäksi on sovittu erillisestä    töönoton lisääminen. Näin menetellen myös
9295: kielilisästä, jonka eräänä tarkoituksena on edis-    kielitaito ja sen edistäminen pyritään vastaisuu-
9296: tää henkilöstön halukkuutta kieliopintoihin.         dessa arvostamaan myös palkkauksessa mah-
9297:    Kielilisän tarkistaminen ja laajentaminen         dollisimman objektiivisella ja samalla hallinnon
9298: ovat virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa          palvelukykyä tehostavalla tavalla.
9299: 
9300:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
9301: 
9302:                                                                           Ministeri Ilkka Kanerva
9303:                                     1990 vp. -     KK n:o 302                                      5
9304: 
9305: 
9306: 
9307: 
9308:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9309: 
9310:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ken (förordning 442/87), kan i språktillägg
9311: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        erläggas 150 mark i månaden.
9312: av den 16 maj 1990 tili vederbörande medlem           Språktiliägg erläggs dock inte tili tjänsteman,
9313: av statsrådet översänt avskrift av följande av     vars huvudåliggande är översättningsarbete
9314: riksdagsman Nordman undertecknade spörs-           melian de inhemska språken."
9315: mål nr 302:                                           Motsvarande bestämmelser har intagits i
9316:                                                    statens koliektivavtal som gälier personer i
9317:                                                    arbetsförhåliande vilka är anställda i motsva-
9318:          Vad har Regeringen för avsikt att         rande serviceuppgifter.
9319:        göra för att språktillägget skali bli ett      1 48 § i det allmänna korumunala tjänstekol-
9320:        verkligt medel för främjande av språk-      lektivavtalet (1.3.1990-29.2.1992) har följande
9321:        kunskaper i den offentliga förvaltning-     överenskommits om språktiliägg:
9322:        en?                                            "1 tvåspråkiga kommuner/kommunalför-
9323:                                                    bund kan till tjänsteinnehavare, vars tjänste-
9324:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       åligganden förutsätter behärskande av de båda
9325: samt anföra följande:                              inhemska språken och som har av kommunens
9326:                                                    vederbörande myndighet godkänd god språk-
9327:    I statens och kommunernas tjänstekoliektiv-     kunskap i det andra inhemska språk, som inte
9328: avtal och koliektivavtal har det överenskom-       är hans modersmål, erläggas i språktillägg för
9329: mits om ett särskilt tilläggsarvode som betalas    god muntlig kunskap 70 mark och för god
9330: på basis av språkkunskap. En avtalsbestämmel-      muntlig och skriftlig kunskap 90 mark i må-
9331: se om ett språktillägg intogs i statens tjänste-   naden. Tili sådan ovan nämnd tjänsteinneha-
9332: kollektivavtal för första gången år 1979. Där-     vare, som fuliständigt behärskar de båda in-
9333: efter har avtalsbestämmelserna justerats genom     hemska språken (förordning 442/87), kan i
9334: statens preciserande tjänstekoliektivavtal för     språktiliägg erläggas 130 mark i månaden.
9335: åren 1980, 1982, 1983, 1985 och 1987 och           Språktilllägg erläggs dock inte tili tjänsteinne-
9336: senast genom det avtal som trädde i kraft          havare, vars huvudåliggande är översättnings-
9337: 1.1.1988, enligt vars bilaga 1.3. 7 punkten de     arbete mellan de inhemska språken.
9338: gällande avtalsbestämmelserna om språktillägg         Språktillägg kan erläggas tili högst 15 % av
9339: är följande:                                       kommunens/kommunalförbundets tjänsteinne-
9340:    "Tili tjänstemän i A- eller S-löneklasserna,    havare i Y-lönetabellen samt tili högst 15% av
9341: som är anställda vid ämbetsverk och inrätt-        innehavare av lärartjänst vid kommunens/kom-
9342: ningar tili vilkas ämbetsområde hör tvåspråki-     munalförbundets tvåspråkiga läroanstalt.
9343: ga kommuner och vilkas tjänsteuppgifter förut-        Tili en tjänsteinnehavare, som är anställd hos
9344: sätter behärskande av de båda inhemska språ-       Enontekis, Enare och Utsjoki kommun och
9345: ken och som har ett i förordningen om              vars tjänsteuppgifter förutsätter kunskap i sa-
9346: ådagaläggande av kunskap i finska och svenska      miska, kan såsom språktiliägg erläggas på basis
9347: språken (442/87) avsett intyg över god språk-      av ett av vederbörande lärare vid finskt uni-
9348: kunskap i det andra inhemska språk, som inte       versitet givet intyg över god muntlig kunskap i
9349: är hans modersmål, eller ett intyg som med         samiska språket 70 mark, och god muntlig och
9350: stöd av sagda ordning ersätter ett sådant intyg,   skriftlig kunskap 90 mark per månad.
9351: kan i språktillägg erläggas 75 mark i månaden         Tili tjänsteinnehavare i Y-lönetabellen, vars
9352: för god muntlig kunskap och 100 mark i             tjänsteuppgifter förutsätter teckenspråkets be-
9353: månaden för god muntlig och skriftlig kun-         härskande och som har avlagt minst en s.k.
9354: skap.                                              K-nivåtentamen i teckenspråk, kan betalas ett
9355:    Tili sådan ovan nämnd tjänsteman som            teckenspråkstillägg om 90 mark per månad."
9356: fullständigt behärskar de båda inhemska språ-         Motsvarande avtalsbestämmelser finns även i
9357: 6                                  1990 vp. -     KK n:o 302
9358: 
9359: det kommunala kollektivavtal som gäller arbets-   tjänstekollektiv- och kollektivavtalsförhand-
9360: tagare med månadslön (funktionärer).              1ingarna och ändringar härvidlag kan göras
9361:    Enligt vår lagstiftning skall medborgarna      inom ramen för disponibel regleringsmån.
9362: betjänas på sitt eget modersmål, finska eller        Finansministeriet anser det vara nödvändigt
9363: svenska. Detta ingår även i principerna för god   att de i spörsmålet nämnda målen beträffande
9364: service. I regeringsprogrammet uppmärksam-        service kan uppnås. En bidragande faktor i
9365: mas frågan och konstateras att myndighets-        denna strävan är otvivelaktigt den förestående
9366: handlingar som gäller även svenskspråkiga och     justeringen av statens lönesystem. Avsikten är
9367: tvåspråkiga områden utkommer på båda språ-        att avlöningen skall bli mera sporrande än för
9368: ken samtidigt. För att dessa mål skall kunna      närvarande och att serviceutbudet, produktivi-
9369: uppnås bör tillräckligt språkkunnig personai      teten och effektiviteten inom förvaltningen
9370: rekryteras för serviceuppgifter. Den redan an-    därigenom skall kunna främjas. Reformen in-
9371: ställda personalens språkkunskaper skall såvitt   nebär att de krav som ställs och den lön som
9372: möjligt främjas genom språkutbildning och         betalas för olika uppgifter skall stå i rätt
9373: stödjande av frivilliga studier.                  proportion tili varandra, att personalens kapa-
9374:    Förutom gällande krav på språkkunskap          citet allt bättre skall beaktas i av1öningen samt
9375: försöker man i den offentliga förvaltningen       att ett belöningssystem som baserar sig på en
9376: arbeta för att även den i spörsmålet nämnda       enhets resultat byggs ut. På detta sätt kommer
9377: målsättningen beträffande service skall kunna     även språkkunskaperna och främjandet av des-
9378: verkställas bl.a. så att språkutbildning ordnas   sa att värdesättas även i avlöningen på ett så
9379: och frivilliga studier främjas.                   objektivt sätt som möjligt och serviceutbudet
9380:    En justering och en utvidgning av språktill-   inom förvaltningen samtidigt att effektiveras.
9381: lägget är avtalsfrågor som skall behandlas i
9382: 
9383:     Helsingfors den 19 juni 1990
9384: 
9385:                                                                         Minister Ilkka Kanerva
9386:                                                1990 vp.
9387: 
9388: Kirjallinen kysymys n:o 303
9389: 
9390: 
9391: 
9392: 
9393:                                   Jokinen ym.: Venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi tarvittavista
9394:                                       toimenpiteistä
9395: 
9396: 
9397:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9398: 
9399:    Venäjän kielen opiskeluun on viime vuosina        kaupankäynti on suorastaan estetty viran-
9400: kiinnitetty huomiota ja pyritty saamaan lisää        omaisten toimesta. Kuinka paljon tällaista
9401: tämän kielen opiskelijoita. Asiaa ei kuitenkaan      maamme kannalta tärkeää ja aikaisemmin hy-
9402: ole hoidettu niin, että tuloksia olisi saatu.        vinkin toiminutta yhteistyötä nykyisin jarrute·
9403: Jälleen kerran ollaan tilanteessa, että viimeiset-   taan? Kuuluuko tämänsuuntainen menettely
9404: kin asiasta kiinnostuneet jättävät venäjän kie-      osaltaan myös tähän arveluttavan mainonnan
9405: len opiskelun. Erityistä huolta aiheuttaa se         kategoriaan, se olisi tarpeen selvittää.
9406: yleinen henki, jota lietsotaan milloin milläkin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9407: tavoin. Viimeinen ilmiö on mainos, joka kar-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9408: kottaa opiskelijat. On tarpeen ottaa selvää,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9409: minkä vuoksi juuri ne, joiden tulisi ottaa           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9410: vastuullisesti venäjän kielen opiskelun lisäämi-
9411: nen, ovatkin vaikuttamassa sen vähentämiseen.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9412: Juuri nyt venäjän kielen opiskelijoita tarvittai-           ryhtyä venäjän kielen opiskelun tehos-
9413: siin lisää.                                                 tamiseksi ja sitä uhkaavan hämmentä-
9414:    Julkisissa tiedotusvälineissä on kerrottu                vän mainonnan poistamiseksi ja muiden
9415: myös samanlaisesta suhtautumisesta neuvosto-                yhteistyötä maidemme välillä haittaa-
9416: kauppaan. Yksityisen yrittäjän hyvin toiminut               vien tekijöiden tarkistamiseksi?
9417: 
9418:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
9419: 
9420:           Anna-Liisa Jokinen          Esko-Juhani Tennilä         Marja-Liisa Löyttyjärvi
9421:           Pauli Uitto                 Arja Alho                   Arvo Kemppainen
9422:                       Timo Laaksone;1                    Pertti Lahtinen
9423: 
9424: 
9425: 
9426: 
9427: 200070S
9428: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 303
9429: 
9430: 
9431: 
9432:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9433: 
9434:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kielivalintojen monipuolistuminen tavoittei-
9435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den suuntaisesti on ollut hidasta, koska huol-
9436: olette 17 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          tajat ja oppilaat eivät ole valinneet ranskaa,
9437: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        saksaa ja venäjää siinä määrin, että opetus olisi
9438: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       voinut toteutua nykyistä runsaammin. Valinto-
9439: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-         jen suunnan muuttaminen tapahtuukin hitaasti,
9440: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 303:           koska lainsäädännöllä ei ole haluttu pakottaa
9441:                                                     oppilaita tietyn kielen valintaan.
9442:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Muiden kuin englannin kielen valintojen
9443:        ryhtyä venäjän kielen opiskelun tehos-       lisäämiseksi opetusministeriössä on valmisteilla
9444:        tamiseksi ja sitä uhkaavan hämmentä-         lakiesitys siitä, että oppilaat, jotka valitsevat
9445:        vän mainonnan poistamiseksi ja muiden        muun kuin englannin kielen eli esimerkiksi
9446:        yhteistyötä maidemme välillä haittaa-        venäjän opinto-ohjelmaansa, voivat aloittaa
9447:        vien tekijöiden tarkistamiseksi?             ala-asteella englannin vapaaehtoisena aineena.
9448:                                                     Kokeilussa saatujen kokemusten mukaan näin
9449:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          voidaan lisätä kieliohjelman monipuolistumis-
9450: taen seuraavaa:                                     ta.
9451:                                                         Erilaiset kulttuuripiirit ovat kiinnittäneet
9452:    Peruskoulussa ja lukiossa opetettavista vie-     huomiota kieliohjelman yksipuolisuuteen ja
9453: raista kielistä on säädetty peruskoululain (476/    ovat karupanjoin ja tiedotusmateriaalein halun-
9454: 83) 27 §:ssä ja lukiolain (477 /83) 18 §:ssä sekä   neet lisätä kielivalintoja suorittavien tietoa mo-
9455: peruskouluasetuksen (718/84) 33 §:ssä ja lu-        nipuolisen kielitaidon tarpeesta ja näin pyrki-
9456: kioasetuksen (719/84) 32 §:ssä. Säännösten mu-      neet tehostamaan valintojen monipuolistumis-
9457: kaan peruskoulussa ja lukiossa opetetaan vie-       ta. Tähän on suhtauduttava myönteisesti, jos-
9458: raina kielinä lähinnä englantia, ranskaa, saksaa    kin tiedotus on eräissä tapauksissa saattanut
9459: ja venäjää. Venäjän kielen opinnot voidaan          olla sattumanvaraista. Vaikkakin yhtä kam-
9460: aloittaa peruskoulussa ala-asteella alkavana pa-    panjoinnissa käytettyä julistetta voidaan ehkä
9461: kollisena kielenä tai yläasteen valinnaisena kie-   pitää kyseenalaista makua osoittavana, ei vi-
9462: lenä. Venäjän kielen opinnot voidaan aloittaa       ranomaisten tulisi siihen puuttua.
9463: myös lukiossa.                                          Opetusministeriön käsityksen mukaan kielen-
9464:    Ala-asteen oppilaiden valinnat keskittyvät       opetusta koskevaa tiedotustoimintaa tarvitaan.
9465: pääosin englannin kieleen. Yläasteen valinnai-      Kunnilla on mahdollisuuksia lisätä kielen-
9466: sen kielen valitsee opinto-ohjelmaansa noin 40      opetusta koskevaa tiedotusta ja muutoin toimia
9467: prosenttia peruskoululaisista ja lukiossa jatku-    kielenopetuksen monipuolistamiseksi.
9468: van tai alkavan kielen yhteensä noin 80 pro-            Edellä olevan perusteella voi todeta, että
9469: senttia.                                            koulujen kieliohjelman monipuolisuuden suun-
9470:    Maassamme on pitkään kiinnitetty huomiota        nittelu on edennyt tavoitteellisesti. Valintoihin
9471: kielivalintojen monipuolistamiseen ja koulujen      vaikuttaminen on kuitenkin hidasta, vaikkakin
9472: kielenopetusta varten on laadittu valtakunnal-      monipuolisen kielitaidon tarve ymmärretään
9473: linen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman mu-       maassamme ja venäjän kielen tärkeys tunnus-
9474: kaan tavoitteena on, että peruskoulun ala-          tetaan. Yhdentyvän Euroopan myötä vieraiden
9475: asteelta alkavan pakollisen venäjän kielen opis-    kielten merkitys tulee entisestään kasvamaan,
9476: kelijoiden osuus olisi vähintään 1,5 prosenttia,    ja tästä syystä kieliohjelman suunnan ja kie-
9477: yläasteen valinnaisen venäjän kielen vähintään      liohjelmia koskevan tiedotustoiminnan seuraa-
9478: 4,0 prosenttia sekä lukion toisena tai kolman-      minen on edelleen tärkeää.
9479: tena vieraana kielenä luettavan venäjän kielen
9480: osuus vähintään 10 prosenttia.
9481: 
9482:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
9483: 
9484:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
9485:                                      1990 vp. -     KK n:o 303                                      3
9486: 
9487: 
9488: 
9489:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9490: 
9491:    r dct syftc 37 § 1 riksdagsordningen anger          Det har gått trögt med att göra språkurvalet
9492: har Ni, Herr Talman, med Er skrivclse av den        mångsidigare i enlighet med målen, eftersom
9493: 17 maj 1990 till vederbörande medlem av             vårdhavarna och eleverna inte har valt franska,
9494: statsrådet övcrsänt en avskrift av följande av      tyska cller ryska så att undervisningen skulle ha
9495: riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m.fl. under-         varit mera omfattande. En ändring av inrikt-
9496: tccknade spörsmål nr 303:                           ningen när det gäller valet av språk sker
9497:                                                     långsamt, cftersom man genom lagstiftningen
9498:           Vilka åtgärdcr ämnar Regcringen           inte har velat tvinga eleverna att välja ett visst
9499:        vidta för att cffektivcra möjligheterna      språk.
9500:        att studcra ryska, för att av1ägsna den         1 syfte att öka valet av andra språk än
9501:        förvirrande reklamen som hotar dem           engelska håller ett lagförslag på att bcredas vid
9502:        och för att rätta till de omständigheter     undervisningsministeriet. Det går ut på att
9503:        som försvårar samarbetet mellan våra         sådana elever som i sitt studieprogram väljer
9504:        länder?                                      ett annat språk än engclska, t.ex. ryska, kan
9505:                                                     börja studera engelska som frivilligt ämne i
9506:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        lågstadiet. Enligt erfarenheterna av försöket
9507: följande:                                           kan man på detta sätt göra språkprogrammet
9508:                                                     mångsidigarc.
9509:    Om de främmandc språk som undcrvisas i              En del kulturkretsar har fäst uppmärksamhet
9510: grundskolan och gymnasiet stadgas i 27 §            vid ensidigheten i språkprogrammet och har
9511: grundskolclagcn (476/83) och 18 § gymnasiela-       med kampanjer och informationsmaterial velat
9512: gen (477/83) samt 33 § grundskoleförordningen       öka vetskapen bland dem som skall välja språk
9513: (718/84) och 32 § gymnasieförordningen              om bchovet av mångsidiga språkkunskaper. De
9514: (719/84). I grundskolan och gymnasiet under-        har på dctta sätt försökt bidra tili att göra
9515: visas enligt dessa stadganden närmast i engel-      språkurvalet mångsidigare. Man bör förhålla
9516: ska, franska, tyska och ryska som främmande         sig positivt tili dessa åtgärder, även om infor-
9517: språk. Studierna i ryska kan inledas i grund-       mationen i vissa fall har varit sporadisk. Trots
9518: skolans lågstadium som obligatoriskt eller i        att en affisch som användes i kampanjen kunde
9519: högstadiet som tillvalsämne. Studier i ryska        anses vara ett uttryck för tvivelaktig smak, bör
9520: kan ävcn inlcdas i gymnasiet.                       myndigheterna inte befatta sig därmed.
9521:    Eleverna i lågstadiet väljcr huvudsakligen          Enligt undervisningsministeriets uppfattning
9522: engelska. Ca 40 procent av grundskoleeleverna       behövs det information om språkundervisning-
9523: väljer det valfria språkct i sitt studieprogram i   en. Kommunerna har möjligheter att öka
9524: högstadiet, och sammanlagt ca 80 procent av         informationen om språkundervisning och för
9525: gymnasieeleverna det valfria språkct som fort-      övrigt arbeta för att göra den mångsidigare.
9526: satt eller begynnande språk.                        Det går dock trögt med att påverka valet av
9527:    I vårt land har man länge fäst uppmärksam-       språk, trots att man i vårt land har förståelse
9528: het vid att göra språkurvalet mångsidigare, och     för mångsidiga språkkunskaper och erkänner
9529: man har utarbetat en riksomfattandc allmän          att ryskan är ett viktigt språk. Samtidigt med
9530: pian för språkundcrvisningcn i skolorna. Enligt     intcgrationen i Europa kommer betydelsen av
9531: dcnna pian är målet att de elever i grundsko-       främmande språk att öka, och av denna anled-
9532: lans lågstadium som väljer obligatorisk ryska       ning är det fortfarande viktigt att följa med
9533: skall vara minst 1,5 procent, de som i högsta-      inriktningen i språkprogrammen och informa-
9534: diet väljer valfri ryska minst 4,0 procent samt     tionen om dem.
9535: andelen ryska som i gymnasiet läses som andra
9536: eller tredje språk minst 10 procent.
9537: 
9538:     Helsingfors dcn 8 juni 1990
9539: 
9540:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
9541:                                                1990 vp.
9542: 
9543: Kirjallinen kysymys n:o 304
9544: 
9545: 
9546: 
9547: 
9548:                                   Puska ym.: Liikunnan ja terveystiedon opetuksen turvaamisesta
9549:                                       terveydenhuolto-oppilaitoksissa
9550: 
9551: 
9552:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9553: 
9554:    Liikunnalla ja muilla terveillä elintavoilla on   mäntavan edistämiseksi että liikunnan käyttä-
9555: runsaasti myönteisiä vaikutuksia terveyden ja        misessä työvälineenä. Myös terveydenhuolto-
9556: toimintakyvyn ylläpitämisessä ja monien sai-         oppilaitoksissa lienee liikunnan ja terveystiedon
9557: rauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutukses-       opetuksen tuntimäärää vähennetty (esim. pe-
9558: sa. Perinteisesti on Suomen koululaitoksessa         rushoitajat, lastenhoitajat). Onko samanlaisia
9559: pidetty tärkeänä opettaa nuorille liikuntaa ja       suunnitelmia terveydenhuollon opistotason
9560: terveystietoa sekä näin edistää liikunnallista ja    suhteen? Liikuntaa ja terveystietoa tulisi kui-
9561: terveellistä elämäntapaa.                            tenkin supistamisen sijasta määrätietoisesti ke-
9562:    Viime vuosina on eri tahoilla ilmaistu huo-       hittää aineeksi, joka olisi ammattiin valmistu-
9563: lestumista sen suhteen, että opetussuunnitel-        van terveydenhuollon ammattilaisen tärkeä
9564: miin kohdistuvat paineet vähentävät terveyteen       työväline.
9565: ja elämisen taitoihin liittyvää osaa opetussuun-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9566: nitelmissa. Peruskoulun puolella on tällaista        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9567: kehitystä havaittu kansalaistaidon poistamisen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9568: seurauksena.                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9569:    Ammattikasvatushallituksen alaisissa oppi-
9570: laitoksissa on myös tapahtumassa samanlaista                   Minkälaisia suunnitelmia keskushal-
9571: kehitystä. Kouluasteen uusissa lukusuunnitel-               linnossa on liikunnan ja terveystiedon
9572: missa on liikunnan ja terveystiedon tuntimää-               opetuksen tuntimäärän ja aseman kehi-
9573: rää vähennetty.                                             tyksestä keskiasteen ammatillisissa op-
9574:    Erityisen huolissaan ollaan liikunnan ja ter-            pilaitoksissa yleensä ja erityisesti tervey-
9575: veystiedon opetuksesta terveydenhuolto-oppi-                denhuoltoalan oppilaitoksissa, joissa lii-
9576: laitoksissa, joissa valmistuvien terveydenhuol-             kuntaan liittyvät asiat ovat keskeisiä
9577: lon työntekijöiden kohdalla tämä opetus olisi               opiskelijoiden tulevan ammatin kannal-
9578: tärkeä sekä omakohtaisen liikunnallisen elä-                ta?
9579:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1990
9580: 
9581:           Pekka Puska                   Matti Saarinen                  Anssi Rauramo
9582: 
9583: 
9584: 
9585: 
9586: 200070S
9587: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 304
9588: 
9589: 
9590: 
9591: 
9592:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9593: 
9594:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen ilmoituksen mukaan suunnitteilla muutok-
9595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sia.
9596: olette 16 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn               Terveydenhuollon vuonna 1987 hyväksytyis-
9597: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sä opetussuunnitelmien valtakunnallisissa pe-
9598: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         rusteissa liikuntaa ja terveystietoa on kouluas-
9599: edustaja Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta             teelia 190--228 tuntia peruskoulupohjaisessa ja
9600: kirjallisesta kysymyksestä n:o 304:                   114-152 ylioppilaspohjaisessa koulutuksessa ja
9601:                                                       opistoasteella 342 tuntia peruskoulupohjaisessa
9602:           Minkälaisia suunnitelmia keskushal-         ja 266 tuntia ylioppilaspohjaisessa koulutukses-
9603:        linnossa on liikunnan ja terveystiedon         sa. Tuolloin tuntimäärät ylittivät merkittävästi
9604:        opetuksen tuntimäärän ja aseman kehi-          keskiasteen koulutusta koskevien ohjeiden mu-
9605:        tyksestä keskiasteen ammatillisissa op-        kaiset tuntimäärät.
9606:        pilaitoksissa yleensä ja erityisesti tervey-      Terveydenhuollon peruslinjakokeilun jälkeen
9607:        denhuoltoalan oppilaitoksissa, joissa lii-     kouluasteen opetussuunnitelmat tarkistettiin
9608:        kuntaan liittyvät asiat ovat keskeisiä         vuonna 1989 ja opistoasteen opetussuunnitel-
9609:        opiskelijoiden tulevan ammatin kannal-         mia tarkistetaan parhaillaan. Uudistetuissa
9610:        ta?                                            kouluasteen opetussuunnitelmissa liikunnan ja
9611:                                                       terveystiedon opetuksen määrä on 152 tuntia
9612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            peruskoulupohjaisessa ja 114 tuntia ylioppilas-
9613: taen seuraavaa:                                       pohjaisessa koulutuksessa. Opistoasteen osalta
9614:                                                       opetussuunnitelmien tarkistaminen on kesken.
9615:    Valtioneuvoston päätöksessä 2.7.1987 vuosil-       Suunnitelmissa on tarkistaa liikunnanopetuk-
9616: le 1986-1988 hyväksytyn keskiasteen koulu-            sen määrä 266 tunniksi peruskoulupohjaisessa
9617: tuksen kehittämisohjelman muuttamisesta on            koulutuksessa ja ylioppilaspohjaisen koulutuk-
9618: määritelty kaikille ammatillisen koulutuksen          sen osalta tarkistaa tuntimäärät koulutusam-
9619: peruslinjoille yhteiset ja pakolliset oppiaineet      mateittain. Tuntimäärien tarkistamista ovat
9620: liikunta ja terveystieto mukaan lukien. Kysei-        edellyttäneet opetussuunnitelmista saadut pa-
9621: sessä päätöksessä on määritelty kaikille yhteis-      lautteet, joissa on korostettu ammatillisten ai-
9622: ten aineitten tuntimääräksi 870 tuntia kouluas-       neiden lisäämisen välttämättömyyttä. Opetus-
9623: teelia ja 1 440 tuntia opistoasteella. Toimintaoh-    suunnitelmien tarkistamisen jälkeenkin tervey-
9624: jeita ylioppilaspohjaiseen ammatilliseen koulu-       denhuollon koulutuksen liikunnan tuntimäärät
9625: tukseen sisältyvästä yleissivistävästä opetukses-     ovat edellä mainittujen päätösten mukaiset.
9626: ta, kuten liikunnanopetuksesta, ei sen sijaan ole        Terveydenhuollon koulutukseen on aina si-
9627: annettu. Opetusministeriön käsityksen mukaan          sältynyt liikuntaa puhumattakaan terveystie-
9628: tältä osin vastaavia ohjeita ei myöskään ole          don opetuksesta. Terveellisten elintapojen edis-
9629: syytä antaa muun muassa siksi, että opiskelijat       tämisen oppiminen sekä omakohtaisesti että
9630: tällöin ovat jo varsin varttuneessa iässä ja          työn kannalta on olennainen osa terveyden-
9631: opiskelleet liikuntaa myös peruskoulun jälkeen.       huollon koulutuksen tavoitteista, joten liikunta
9632: Liikunnan opetuksen järjestäminen olisi tällöin       ja terveystieto on tärkeä osa terveydenhuollon
9633: sopivinta ratkaista esimerkiksi oppilaitoskoh-        koulutusta.
9634: taisten opetussuunnitelmien yhteydessä.                  Terveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin
9635:    Ammattikasvatushallitus on määritellyt edel-       liittyviä kysymyksiä opiskellaan terveydenhuol-
9636: lä mainitun valtioneuvoston päätöksen pohjal-         lon koulutuksessa erittäin monien oppikurssien
9637: ta oppiainekohtaisessa tuntijaossa liikunnan ja       yhteydessä, niistä keskeisimpinä terveyskasva-
9638: terveystiedon tuntimääräksi kouluasteella 152         tus, terveydenhoito-oppi, eri-ikäisten tervey-
9639: tuntia ja opistoasteella 266 tuntia. Liikunnan ja     denhoito, kansanterveystiede, ravitsemusoppi
9640: terveystiedon opetuksen tuntimääriin, asemaan         sekä monet muut terveydenhoidolliset ja lääke-
9641: ja yleisohjeisiin ei ole ammattikasvatushallituk-     tieteelliset aineet.
9642:                                     1990 vp. -     KK n:o 304                                    3
9643: 
9644:    Edellä sanotun perusteella on todettava, että   niin kattava, että sillä voidaan turvata sekä
9645: terveyteen ja elämisen taitoihin liittyvä opetus   omakohtaisten terveellisten elämäntapojen
9646: eri oppimäärien yhteydessä terveydenhuolto-        edistäminen että terveystiedon käyttäminen
9647: oppilaitoksissa on määrältään ja laadultaan        työvälineenä.
9648:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
9649: 
9650:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
9651: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 304
9652: 
9653: 
9654: 
9655: 
9656:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9657:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        allmänna anvisningarna när det gäller under-
9658: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        visningen i idrott och hälsolära.
9659: av den 16 maj 1990 tili vederbörande medlem           1 de år 1987 godkända riksomfattande grun-
9660: av statsrådet översänt en avskrift av följande     derna för hälsovård ges det undervisning i
9661: av riksdagsman Pekka Puska m.fl. underteck-        idrott och hä1sovård 190-228 timmar i grund-
9662: nade spörsmål nr 304:                              skolebaserad utbildning och 114--152 timmar i
9663:                                                    studentexamensbaserad utbildning samt på in-
9664:           Vilka planer har centralförvaltningen    stitutsnivå 342 timmar i grundskolebaserad
9665:        i fråga om utvecklingen av timantalet       utbildning och 266 timmar i studentexamens-
9666:        och ställningen i undervisningen i idrott   baserad utbildning. Härvid översteg timantalet
9667:        och hälsolära vid läroanstalterna på        betydligt timantalet enligt anvisningarna för
9668:        mellanstadiet i allmänhet, och hälso-       undervisningen på mellanstadiet.
9669:        vårdsläroanstaltera i synnerhet, där frå-      Efter försöken med grundlinjer inom hälso-
9670:        gor som gäller idrott är väsentliga med     vården justerades läroplanerna på skolnivå
9671:        tanke på de studerandes kommande            1989, och läroplanerna på institutnivå justeras
9672:        yrke?                                       som bäst. 1 de justerade läroplanerna på
9673:                                                    skolnivå är undervisningen i idrott och hälso-
9674:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       lära 152 timmar i den grundskolebaserade
9675: följande:                                          utbildningen och 114 timmar i den studentexa-
9676:                                                    mensbaserade. När det gäller institutnivån är
9677:    1 statsrådets beslut 2.7.1987 om ändring av     justeringen av läroplanerna på hälft. Man har
9678: det godkända utvecklingsprogrammet för ut-         planer på att justera undervisningen i idrott till
9679: bildningen     på     mellanstadiet   för   åren   266 timmar i den grundskolebaserade utbild-
9680: 1986-1988 fastställs alla gemensamma och           ningen, och i fråga om den studentexamensba-
9681: obligatoriska ämnen vid yrkesutbildningens         serade justera timantalet enligt utbildningsyrke.
9682: grundlinjer inklusive idrott och hälsolära. I      En justering av timantalet har varit en förut-
9683: beslutet fastställs timantalet för de gemensam-    sättning i kommentarerna tili läroplanerna, där
9684: ma ämnena tili 870 timmar på skolnivå och          man har betonat nödvändigheten av att öka
9685: 1440 timmar på institutnivå. Däremot har det       antalet yrkesämnen. Ä ven sedan läroplanerna
9686: inte meddelats några anvisningar i fråga om        har justerats är timanatalet i idrott inom
9687: den allmänbildande undervisning, såsom id-         utbildningen för hälsovård i enlighet med
9688: rottsundervisning, som ingår i den studentexa-     nämnda beslut.
9689: mensbaserade yrkesutbildningen. Enligt under-         Idrott och hälsokunskap har alltid ingått i
9690: visningsministeriets uppfattning finns det inga    utbildningen för hälsovård. Undervisning i
9691: skäl att meddela några sådana motsvarande          främjande av sunda levnadsvarior både med
9692: anvisningar bl.a. av den anledningen att de        tanke på eleven själv och hans kommande
9693: studerande redan har uppnått mogen ålder och       arbete är en väsentlig del av utbildningsmål-
9694: har studerat idrott även efter grundskolan.        sättningen, vilket innebär att idrott och hälso-
9695: Idrottsundervisningen kunde härvid lättast lö-     kunskap är en viktig del av utbildningen för
9696: sas exempelvis genom egna läroplaner för varje     hälsovård.
9697: läroanstalt.                                          lnom utbildningen för hälsovård studerar
9698:    Utgående från statsrådets beslut har yrkesut-   man frågorna om hälsa och sunda levnadsva-
9699: bildningsstyrelsen i timfördelningen av de olika   nor i samband med många lärokurser. De
9700: ämnena fastställt timantalet i idrott och hälso-   väsentliga av dem är hälsofostran, hälsovårds-
9701: lära tili 152 timmar på skolnivå och 266           lära, hälsovård av personer i olika åldrar,
9702: timmar på institutnivå. Enligt meddelande från     folkhälsovetenskap, näringslära samt många
9703: yrkesutbildningsstyrelsen planeras det inga        andra ämnen inom hälsovård och medicin.
9704: ändringar i timantalet, ställningen eller de          Med hänsyn tili vad som har anförts kan det
9705:                                    1990 vp. -    KK n:o 304                                   5
9706: 
9707: konstateras att undervisningen i hälsa och       att man med hjälp av dem kan främja både
9708: levnadssätt är så täckande i samband med         egna sunda levnadsvanor och hälsolära som ett
9709: olika lärokurser vid hälsovårdsläroanstalterna   arbetsredskap.
9710:     Helsingfors den 19 juni 1990
9711: 
9712:                                                               Minister Anna-Liisa Kasurinen
9713:                                              1990 vp.
9714: 
9715: Kir.iallinen kysymys n:o 305
9716: 
9717: 
9718: 
9719: 
9720:                                  Ajo ym.: Tervolan varikon työntekijöiden työllisyyden turvaami-
9721:                                      sesta
9722: 
9723: 
9724:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9725: 
9726:    Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajan         suhteiden jatkamista ja vakinaistamista koske-
9727: alaisena toimivalla Tervolan varikolla on n.       vien sitovien päätösten tulisi olla varikon tie-
9728:  125 työntekijää, joista huomattava osa on         dossa syyskuun 1990 loppuun mennessä, koska
9729: palkattu työllisyysvaroin. Varikon työnjohtoon     avainhenkilöstöstä pääosalla palvelussuhde
9730: ja työnsuunnitteluun liittyvissä tehtävissä on     työllisyysvarojen puitteissa päättyy tammikuus-
9731: työllisyysvaroin palkattuna II ns. avainhenki-     sa 1991. Muussa tapauksessa joudutaan toteut-
9732: löä, joiden palvelussuhde uhkaa katketa lähim-     tamaan avainhenkilöstön lisäksi myös useiden
9733: män vuoden sisällä. Mikäli näiden avainhenki-      kymmenien työntekijöiden lomautukset.
9734: löiden palvelussuhde katkeaa. tulee heidän alai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9735: suudessaan toimivien muidenkin työntekijöiden      tyksen 37 §:n 1 rnomenttiin viitaten esitämme
9736: työllistäminen uhanalaiseksi.                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9737:    Avainhenkilöiden työsuhteiden päättyminen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9738: aiheuttaisi varikon tuotantotoiminnan lähes
9739: täydellisen larnaanturnisen. Mikäli avainhenki-
9740: löstöä joudutaan lornauttamaan, hakeutuu                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ter-
9741: heistä merkittävä osa hyvän ammattitaidon                   volan varikon avainhenkilöstön palve-
9742: ornaavina muiden työnantajien palvelukseen.                 lussuhteiden jatkamiseksi ja vakinaista-
9743: Kemin-- Rovaniemen alueelta ei ole saatavissa               IDiseksi siten, että sitovat päätökset
9744: korvaavaa henkilöstöä.                                      saadaan syyskuun 1990 loppuun men-
9745:    Tervolan varikon avainhenkilöstön palvelus-              nessä?
9746: 
9747:      Helsingissii 18 päivänä toukokuuta 1990
9748: 
9749:           Aimo Ajo                     Seppo Pelttari                 Esko-Juhani Tennilä
9750:           Kimmo Sarapää                Keijo Jääskeläinen             Hannele Pokka
9751:                                        Paavo Väyrynen
9752: 
9753: 
9754: 
9755: 
9756: 200070S
9757: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 305
9758: 
9759: 
9760: 
9761: 
9762:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9763: 
9764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tä, joiden palkkaus on suoritettu työllisyysmää-
9765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     rärahoista.
9766: olette 18 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           Työnjohdollisissa tehtävissä toimivien työlli-
9767: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      syysmäärärahoin palkattujen henkilöiden työl-
9768: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Aimo        listämiskausi päättyy tammikuussa 1991.
9769: Ajon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Puolustusministeriö on yhteistoiminnassa
9770: myksestä n:o 305:                                 asianomaisten ministeriöiden kanssa pyrkinyt
9771:                                                   saamaan Tervolan varikon henkilöstön työsuh-
9772:                                                   teet vakinaistetuiksi. Vuoden 1990 tulo- ja
9773:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ter-     menoarviossa puolustusministeriön hallinnon-
9774:        volan varikon avainhenkilöstön palve-      alalla vakinaistettiin 39 työllisyysvaroin palkat-
9775:        lussuhteiden jatkamiseksi ja vakinaista-   tua tehtävää, jotka kaikki sijoitettiin Tervolan
9776:        IDiseksi siten, että sitovat päätökset     varikolle. Edelleen turvatakseen varikon toi-
9777:        saadaan syyskuun 1990 loppuun men-         minnan jatkumisen puolustusministeriö tulee
9778:             .. ?
9779:        nessa.                                     kuluvan vuoden syksyyn mennessä käsittele-
9780:                                                   mään virkajärjestelyä, jossa varikon esittämäs-
9781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        sä tärkeysjärjestyksessä Tervolaan sijoitetaan 4
9782: taen seuraavaa:                                   työnjohdollista virkaa. Lisäksi pääesikunta on
9783:                                                   ilmoittanut, että muilla virkajärjestelyillä Ter-
9784:   Tervolan varikon rakentaminen liittyy lähei-    volaan saadaan vielä kuluvan vuoden aikana
9785: sesti Lapin läänin vaikeaan työllisyystilantee-   2-3 virkaa, jotka yhdessä edellä mainittujen
9786: seen. Rakentaminen toteutettiin pääosin työlli-   virkojen kanssa mahdollistavat varikon päätoi-
9787: syysvaroin. Tervolan korjaamon ja koko vari-      mintojen jatkumisen.
9788: kon henkilöstö valtaosin muodostuu työllisyys-       Puolustusministeriö pyrkii vastaisuudessakin
9789: kurssien avulla koulutetuista ammattihenkilöis-   vakinaistamaan varikon avainhenkilöstöä.
9790:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
9791: 
9792:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
9793:                                    1990 vp. -     KK n:o 305                                     3
9794: 
9795: 
9796: 
9797: 
9798:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9799: 
9800:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         För personer med arbetsledaråligganden, av-
9801: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       lönade med sysselsättningsmedel, utgår syssel-
9802: av den 18 maj 1990 tili vederbörande medlem       sättningsperioden i januari 1991.
9803: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Försvarsministeriet har i samverkan med
9804: riksdagsman Aimo Ajo m.fl. undertecknade          vederbörande ministerier strävat tili att ombil-
9805: spörsmål nr 305:                                  da arbetsförhållandet för personalen på Tervo-
9806:                                                   la depå tili fast anställning. I 1990 års stats-
9807:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     budget ombildades på försvarsministeriets för-
9808:        att förlänga tjänstgöringsförhållandet     valtningsområde 39 med sysselsättningsmede1
9809:        för nyckelpersonalen på Tervola depå       avlönade befattningar tili ordinarie, samtliga
9810:        och ställa detsamma på ordinarie fot på    förlagda tili Tervola depå. Vidare kommer
9811:        så sätt att bindande beslut kan erhållas   försvarsministeriet, för att säkerställa en fort-
9812:        innan utgången av september månad          gående verksamhet för depån, innan utgången
9813:        1990?                                      av september månad innevarande år att be-
9814:                                                   handla tjänstearrangemang som förlägger 4
9815:   Som svar på spörsmålet framför jag högakt-      befattningar inom arbetsledningen tili Tervola i
9816: ningsfullt följande:                              sådan viktighetsordning som depån har före-
9817:                                                   slagit. Därtill har huvudstaben meddelat att
9818:   Uppförandet av Tervola depå har ett nära        man medelst övriga tjänstearrangemang ännu
9819: samband med den svåra sysselsättningssituatio-    under detta år får ytterligare 2-3 tjänster tili
9820: nen i Lapplands Iän. Bygget genomfördes i         Tervola, vilka tillsammans med de ovan nämn-
9821: huvudsak med stöd av sysselsättningsmedel.        da tjänsterna möjliggör en fortsättning av
9822: Personalen i verkstaden och på hela depån i       depåns huvudverksamhet.
9823: Tervola består huvudsakligen av yrkesfolk som        Försvarsministeriet går också framgent in för
9824: har utbildats på sysselsättningskurser och av-    att inrätta ordinarie befattningar för depåns
9825: lönats med sysselsättningsmedel.                  nyckelpersonal.
9826: 
9827:     Helsingfors den 8 juni 1990
9828: 
9829:                                                                Försvarsminister Ole Norrback
9830:                                               1990 vp.
9831: 
9832: Kirjallinen kysymys n:o 306
9833: 
9834: 
9835: 
9836: 
9837:                                  Savolainen ym.: Rintamaveteraanien kuntoutuspalvelujen kohde-
9838:                                     ryhmän laajentamisesta
9839: 
9840: 
9841:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9842: 
9843:    Rintamaveteraanien eläke-etuudet ovat tun-       sina palvelleista jää nykyisten rintamaveteraa-
9844: tuvasti paranemassa erityisesti ylimääräisen        nietuuksien ulkopuolelle ja voitaisiinko henki-
9845: rintamalisän korotusten muodossa. Samoin            löpiiri rajata oikeudenmukaisemmin.
9846: rintamaveteraanien kuntoutuspalvelut ovat pa-          Selvitysten pohjalta tulisi oikeutta rintama-
9847: rantuneet ja laajentuneet. Etuuksiin ovat oikeu-    tunnuksen saantiin laajentaa ja vähintäänkin
9848: tettuja rintamasotilaat, joille on annettu rinta-   rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun
9849: masotilastunnus sekä muut rintamapalveluk-          lain soveltamisala ulottaa myös työvelvollisina
9850: seen osallistuneet henkilöt, joille on annettu      palvelleisiin.
9851: rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9852:    Etuuksien parantuessa ovat väliinputoajiksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9853: joutuneet sellaiset sota-aikaisessa palveluksessa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9854: olleet henkilöt, joilla ei kuitenkaan nykyisten     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9855: säännösten mukaan ole oikeutta rintamatun-
9856: nukseen. Rintamapalvelusta ja linnoitusraken-
9857: tamista vastaavissa ankarissa olosuhteissa ovat              Mihin pikaisiin tmmnn Hallitus ai-
9858: olleet etenkin monet työvelvollisina ja ns. b-             koo ryhtyä rintamatunnuksen tai vas-
9859: joukoissa palvelleet veteraanit. Myös heille               taavan tunnuksen myöntämiseksi sekä
9860: yhteiskunnalla on maksuaan odottava kunnia-                kuntoutuspalvclujen      laajentamiseksi
9861: velka. Nyt tulisikin pikaisesti selvittää, kuinka          myös b-joukoissa ja työvelvollisina pal-
9862: suuri joukko sodan aikana ase- tai työvelvolli-            velleille veteraaneille?
9863: 
9864:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1990
9865: 
9866:           Lea Savolainen              Kari Urpilainen               Pentti Lahti-Nuuttila
9867:                      Antti Kalliomäki                        Raimo Vuoristo
9868: 
9869: 
9870: 
9871: 
9872: 200070S
9873: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 306
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9879: 
9880:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kysymys erityisen sosiaaliturvan antamisesta
9881: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muille kuin varsinaisiin sotatoimiin puolustus-
9882: olette 16 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             voimien joukoissa osallistuneille on erittäin
9883: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vaikeasti ratkaistavissa. Monet henkilöryhmät
9884: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          joutuivat kärsimään sodanaikaisista olosuhteis-
9885: edustaja Lea Savolaisen ym. nam kuuluvasta             ta ja kokivat tekevänsä arvokasta työtä maam-
9886: kirjallisesta kysymyksestä n:o 306:                    me elinolosuhteitten turvaamiseksi.
9887:                                                           Rintamatunnusten jatkuvat laajentamisvaati-
9888:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-         mukset ovat herättäneet arvostelua sotavete-
9889:         koo ryhtyä rintamatunnuksen tai vas-           raanien keskuudessa. Enteenä tästä on rinta-
9890:         taavan tunnuksen myöntämiseksi sekä            masotilaiden piiristä noussut vaatimus erityisen
9891:         kuntoutuspalvelujen      laajentamiseksi       taistelijalisän maksamisesta eläkkeen yhteydes-
9892:         myös b-joukoissa ja työvelvollisina pal-       sä.
9893:         velleille veteraaneille?                          Sosiaali- ja terveysministeriö on 8.11.1989
9894:                                                        asettanut työryhmän selvittämään, onko mah-
9895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           dollista saattaa muutkin kuin varsinaisiin sota-
9896: vasti seuraavaa:                                       toimiin osallistuneet henkilöryhmät rintamaso-
9897:                                                        tilaseläke1ain ja muiden veteraanietuuksien pii-
9898:    Hallitus on tietoinen niistä ongelmista, jotka      riin. Ehdotuksia tehdessään työryhmän tulee
9899: liittyvät kysymyksessä esiin tuotuun tarpeeseen        kiinnittää myös erityistä huomiota niihin vai-
9900: laajentaa rintamasotilastunnuksen tai vastaa-          kutuksiin, joita veteraanietuuksien saajien pii-
9901: van muun tunnuksen saamista.                           rin laajentaminen saattaa aiheuttaa. Työryh-
9902:    Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että      män tulee saada työnsä valmiiksi 15.10.1990
9903: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan          mennessä.
9904: erityistä sosiaaliturvaa vain sellaisille henkilöil-      Koska kysymyksessä tarkoitetut rintamaso-
9905: le, jotka joutuivat puolustusvoimien joukoissa         tilastunnuksen myöntämisperusteiden laajenta-
9906: tai niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallis-      mismahdollisuudet selvitetään edellä mainitus-
9907: tumaan sotatoimiin. Tämä koskee myös kun-              sa työryhmässä, tarvittavista toimenpiteistä
9908: toutuksen saamisen edellytyksiä.                       päätetään työryhmän saatua työnsä valmiiksi.
9909: 
9910:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
9911: 
9912:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
9913:                                      1990 vp. -     KK n:o 306                                       3
9914: 
9915: 
9916: 
9917: 
9918:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9919: 
9920:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sendets trupper är mycket svår att lösa. Många
9921: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          persongrupper drabbades av lidanden genom
9922: av den 16 maj 1990 tili vederbörande medlem          förhållandena under kriget och upplevde att de
9923: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av       utförde värdefullt arbete för att 1evnadsförhå1-
9924: riksdagsledamot Lea Savolainen m.fl. under-          landena i vårt land skulle tryggas.
9925: tecknade spörsmå1 nr 306:                               De fortsatta kraven på att utvidga den
9926:                                                      kategori av personer som är berättigad till
9927:           Vi1ka snara åtgärder ämnar Rege-           frontteck~n har väckt kritik b1and krigsvetera-
9928:        ringen vidta för atl bevi1jandet av front-    nerna. Ett teeken härpå är det krav på utbe-
9929:        tecken eller motsvarande teeken samt          ta1ning av ett särskilt s.k. kamptillägg i sam-
9930:        rehabiliteringsservicen även skall ut-        band med pensionen som uppstått b1and front-
9931:        sträckas tili veteraner som tjänstgjort i     veteranerna.
9932:        b-trupperna eller som arbetspliktiga?            Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
9933:                                                      8 november 1989 en arbetsgrupp för att utreda
9934:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         om det är möjligt att inordna även andra
9935: samt anföra följande:                                persongrupper än dem som deltagit i de egent-
9936:                                                      liga krigshand1ingarna under lagen om front-
9937:     Regeringen är medveten om problemen i            mannapension och göra dem delaktiga av
9938: anslutning tili det behov att utvidga erhållandet    andra veteranförmåner. Arbetsgruppen skall i
9939: av frontmannatecken eller motsvarande annat          sina förslag fästa särski1d uppmärksamhet vid
9940: teeken som framförs i spörsmålet.                    de verkningar som en utvidgning av den grupp
9941:     Enligt gällande lagstiftning ges på basis av     som är berättigad tili veteranförmåner kan få.
9942: krigen 1939--1945 speciellt socialskydd endast       Avsikten är att arbetsgruppen skall slutföra sitt
9943: tili sådana personer som var tvungna att deita       arbete före den 15 oktober 1990.
9944: i krigshandlingar inom försvarsväsendets trup-          Eftersom de i spörsmå1et avsedda möj1ighe-
9945: per eller under därmed jämförbara förhållan-         terna att utvidga grunderna för beviljande av
9946: den. Detta gäller även förutsättningarna för         frontmannatecken k1arläggs av den ovan
9947: erhållande av rehabilitering.                        nämnda arbetsgruppen, kommer beslut om
9948:     Frågan om beviljande av speciellt social-        nödvändiga åtgärder att fattas när arbetsgrup-
9949: skydd tili andra än dem som deltagit i de            pen har slutfört sitt arbete.
9950: egentliga krigshandlingarna inom försvarsvä-
9951: 
9952:     Helsingfors den 20 juni 1990
9953: 
9954:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
9955:                                               1990 vp.
9956: 
9957: Kirjallinen kysymys n:o 307
9958: 
9959: 
9960: 
9961: 
9962:                                  Törnqvist ym.: Kunnallisista luottamustehtävistä aiheutuvan
9963:                                      ansionmenetyksen vaikutuksesta eläketurvaan
9964: 
9965: 
9966:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9967: 
9968:    Kunnallisten luottamustehtävien hoitamises-         Tämä tulkintalinja johtaa kohtuuttomuuk-
9969: ta aiheutuu ansionmenetyksiä, jotka pääsään-        siin varsinkin silloin, kun luottamustehtäviä on
9970: töisesti kunta korvaa luottamushenkilöille. Jos     runsaasti ja eläkkeelle siirtyminen tapahtuu
9971: ansionmenetyksiä päätyöstä on eläkkeen mää-         yllättäen esimerkiksi juuri työkyvyttömyyden
9972: räytymisvuosina, kunnan maksamista ansion-          vuoksi. Toisaalta on kysymys myös tasa-arvos-
9973: menetyskorvauksista kertyvä eläketurva on           ta: useilla aloilla työ- tai virkaehtosopimuksien
9974: olennaisesti alhaisempi kuin päätyön eläkkeen       perusteella työnantaja maksaa normaalin pal-
9975: väheneminen.                                        kan luottamustehtävien hoitamisen ajalta ja
9976:    Esimerkkitapauksessa kunnanhallituksen pu-       perii sitten ansionmenetyskorvauksen kunnalta.
9977: heenjohtajana toimineen henkilön ansiot val-        Tällöin henkilön eläketurvaan ei synny mitään
9978: tiolta olivat luottamustoimien hoitamisen           vajausta.
9979: vuoksi alentuneet vuosittain noin kymmenellä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9980: prosentilla. Kun hän joutui työkyvyttömyys-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9981: eläkkeelle, eläkepalkka jäi vastaavasti vakiintu-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9982: nutta palkkatasoa pienemmäksi. Valtiokontto-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9983: rin oikaisulautakunnan ja korkeimman hallin-
9984: to-oikeuden (KHO 18.8.1989 t. 2639) ratkai-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9985: suissa on katsottu ansionmenetyksillä sinänsä              valtion eläkelain 7 §:n 2 momentin tul-
9986: olleen olennaista vaikutusta eläkkeen määrään.             kinnan tai tarvittaessa säännöksen
9987: Kunnallisten luottamustoimien hoitamista ei                muuttamiseksi siten, että eläkettä mää-
9988: kuitenkaan voitu pitää sellaisena valtion eläke-           rättäessä otetaan huomioon poikkeuk-
9989: lain tarkoittamana poikkeuksellisena syynä an-             sellisena syynä ansioiden alenemiseen
9990: sioiden alenemiseen, jonka perusteella eläkkeen            kunnallisten luottamustoimien hoitami-
9991: perusteena olevaa palkkaa voitaisiin tarkistaa.            sesta aiheutunut työansion menetys?
9992: 
9993:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1990
9994: 
9995:           Kerttu Törnqvist             Jorma Rantanen                 Marja-Liisa Tykkyläinen
9996:           Jouni Backman                Riitta Myller                  Jukka Gustafsson
9997: 
9998: 
9999: 
10000: 
10001: 200070S
10002: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 307
10003: 
10004: 
10005: 
10006: 
10007:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      (VEL), kunnallisten viranhaltijain ja työnteki-
10009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jäin eläkelaki (KVTEL) ja yrittäjäin eläkelaki
10010: olette 16 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          (YEL) perustuvat koko työuran palvelusaikaan
10011: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ja kunkin työsuhteen tai yrittäjätoiminnan nel-
10012: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jän viimeisen vuoden aikaiseen ansiotasoon.
10013: edustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kir-       Joissakin muissa järjestelmissä kuten esimer-
10014: jallisesta kysymyksestä n:o 307:                    kiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
10015:                                                     tekijäin eläkelain (LEL) mukaisessa järjestel-
10016:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       mässä eläke perustuu koko uralta ansaittuun
10017:        valtion eläkelain 7 §:n 2 momentin tul-      palkkaan eikä lainkaan palvelusaikaan. Vii-
10018:        kinnan tai tarvittaessa säännöksen           meksi mainitussa järjestelmässä eläke vastaa
10019:        muuttamiseksi siten, että eläkettä mää-      mahdollisimman tarkkaan työuran aikana ker-
10020:        rättäessä otetaan huomioon poikkeuk-         tyneitä ansioita ja ottaa myös ansioiden vaih-
10021:        sellisena syynä ansioiden alenemiseen        telut hyvin huomioon. TEL-tyyppisissä järjes-
10022:        kunnallisten luottamustoimien hoitami-       telmissä taas eläke seuraa vain karkealla tasolla
10023:        sesta aiheutunut työansion menetys?          koko työuran palkkakehitystä. Jotta kohtuut-
10024:                                                     tomuuksia ei syntyisi, sisältyy TEL-tyyppisiin
10025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        järjestelmiin, siis myös VEL:iin, säännös, jonka
10026: vasti seuraavaa:                                    mukaan ansiotason aletessa vähintään neljän-
10027:                                                     neksellä tai kohotessa vähintään kolmanneksel-
10028:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu tilan-      la ja työajan samalla muuttuessa eläke laske-
10029: teeseen, jossa valtion palveluksessa ja saman-      taan näiltä ajoilta erikseen. Tällä työsuhteen
10030: aikaisesti kunnallisessa luottamustoimessa ole-     ns. teknisellä katkaisulla eläkkeen laskemista
10031: van henkilön valtion eläkelain mukainen eläke       varten saadaan suurehkojen ansiotason heilah-
10032: saattaa pienentyä, jos luottamustointa hoide-       telujen vaikutus eläketurvaan yleensä korjatuk-
10033: taan eläkepalkan määräytymisvuosina. Jos            si riippumatta niiden syystä.
10034: henkilön varsinaisesta päätoimesta tuleva ansio        Valtion eläkelakiin sisältyy myös säännös,
10035: on vähentynyt luottamustoimen hoidon vuoksi,        jonka mukaan eläkepalkkaa voidaan tarkistaa,
10036: saattaa päätoimen eläke jäädä pienemmäksi           jos työansio on poikkeuksellisesta syystä ollut
10037: kuin mitä se olisi ilman luottamustoimen hoi-       alhaisempi tai vastaavasti korkeampi kuin va-
10038: toa ollut.                                          kiintunut työansio ja tällä seikalla on olennai-
10039:    Esimerkkitapauksessa kunnallisessa luotta-       nen vaikutus henkilön eläkkeeseen. Vastaava
10040: mustoimessa toimineen henkilön ansiotaso va-        säännös sisältyy muihin TEL-tyyppisiin järjes-
10041: kituisessa työssä oli luottamustoimen hoidon        telmiin. Lain tarkoittamana poikkeuksellisena
10042: vuoksi alentunut noin 10 prosentilla. Alentu-       syynä voidaan mainita sairaus. Korkeimman
10043: man vaikutus hänen työkyvyttömyyseläkkeenä          hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan kunnalli-
10044: myönnettyyn VEL-eläkkeeseensä oli samaa             sen luottamustoimen hoitaminen ei ole lain
10045: suuruusluokkaa. Kyseinen työkyvyttömyys-            tarkoittama poikkeuksellinen syy. Tämän
10046: eläkkeen saaja jatkoi edelleen kunnallista luot-    vuoksi korkein hallinto-oikeus on esimerkkita-
10047: tamustointaan ja sai siitä edelleen luottamus-      pauksessa hylännyt henkilön vaatimuksen elä-
10048: toimen palkkioita. Päättäessään luottamustoi-       kepalkan tarkistamisesta sanotulla syyllä.
10049: men hoitamisen hän saa siitä kunnallisen luot-         Kysymyksessä esitetään eläkepalkan harkin-
10050: tamustoimieläkkeen, joka lisää hänen kokonais-      nanvaraista tarkistamista koskevan VEL:n
10051: eläketurvaansa ja näin osittain kompensoi           7 §:n 2 momentin tulkinnan tai vaihtoehtoisesti
10052: VEL-eläkkeen alenemaa.                              itse säännöksen muuttamista siten, että myös
10053:    Esillä oleva asia sivuaa työeläkejärjestelmän    luottamustoimen hoitaminen otettaisiin huo-
10054: rakennetta. Työntekijäin eläkelain (TEL) tapai-     mioon poikkeuksellisena syynä. Tämän johdos-
10055: set eläkelait kuten esimerkiksi valtion eläkelaki   ta voidaan todeta, että tulkinnan muuttaminen
10056:                                       1990 vp. -     KK n:o 307                                    3
10057: 
10058: ei liene mahdollista, koska korkein hallinto-        daan katsoa karttumisperusteiltaan ja tasoltaan
10059: oikeus on asiassa kantansa lausunut. Säännök-        vastaavan kohtuullisen hyvin tarkoitustaan,
10060: sen muuttaminen olisi ongelmallista sen vuoksi,      vaikka järjestelmä koko työuralla palveltuun
10061: että se johtaisi uudenlaiseen epäkohtaan. Se         aikaan ja neljän viimeisen vuoden aikana an-
10062: nimittäin merkitsisi kaksinkertaista eläketurvaa     saittuun palkkaan perustuvana onkin tietyllä
10063: samalta ajalta. VEL:n muuttaminen esitetyllä         tavalla karkea ja kaavamainen. Sellaiseen jär-
10064: tavalla edellyttäisi myös TEL:n ja muiden            jestelmään, joka kaikissa yksittäistapauksissa
10065: samantyyppisten eläkesäännösten muuttamista,         johtaisi markalleen oikeaan lopputulokseen, ei
10066: koska näihin sisältyy vastaava säännös. Ylei-        liene mahdollista päästä, vaikka siihen periaat-
10067: sestä linjasta poikkeaminen ei samoille periaat-     teessa pyritäänkin. Kysymys on useasti myös
10068: teille perustuvissa eläkejärjestelmissä tämänta-     järjestelmän monimutkaisuudesta ja siitä, että
10069: paisessa kysymyksessä ole eläkejärjestelmien         yhden yksityiskohdan korjaaminen toisaalla
10070: kokonaisuuden kannalta asianmukaista.                aiheuttaa välittömästi uusia epäkohtia muualla.
10071:    Yleisesti ottaen valtion eläkejärjestelmän voi-
10072: 
10073:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
10074: 
10075:                                                                          Ministeri Ilkka Kanerva
10076: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 307
10077: 
10078: 
10079: 
10080: 
10081:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10082:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        pension för kommunala tjänsteinnehavare och
10083: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         arbetstagare (KT APL) och lagen om pension
10084: av den 16 maj 1990 tili vederbörande medlem         för företagare (FöPL) baserar sig på anställ-
10085: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ningstiden under hela karriären och på för-
10086: riksdagsman Törnqvist m.fl. undertecknade           tjänstnivån under de fyra senaste åren i vart
10087: spörsmål nr 307:                                    och ett arbetsförhållande eller företagarverk-
10088:                                                     samhet. I vissa andra system, såsom t.ex. i
10089:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           systemet enligt lagen om pension för arbetsta-
10090:        vidta för att ändra tolkningen eller vid     gare i kortvariga arbetsförhållanden (KAPL),
10091:        behov stadgandet i 7 § 2 mom. lagen          baserar sig pensionen på intjänade löner under
10092:        om statens pensioner så att då pensio-       hela karriären och inte alls på anställningstid. I
10093:        nen beviljas anses förlust av arbetsför-     det sistnämnda systemet motsvarar pensionen
10094:        tjänst som beror på handhavandet av          så noggrant som möjligt förtjänsterna under
10095:        kommunala förtroendeuppdrag vara en          hela karriären och beaktar väl också ändringar
10096:        särskild orsak till lägre arbetsförtjänst?   i förtjänster. I system enligt APLs modell följer
10097:                                                     pensionen endast grovt hela karriärens förtjänst-
10098:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utveckling. För att oskäligheter inte skall upp-
10099: samt anföra följande:                               stå, ingår i system enligt APLs modell, alltså
10100:                                                     också i StPL, ett stadgande enligt viiken
10101:    1 frågans motiveringar har man hänvisat tili     pensionen beräknas skilt för tider då förtjänst-
10102: en situation då pensionen enligt lagen om           nivån minskar med åtminstone en fjärdedel
10103: statens pensioner kan minska om en person           eller ökar med åtminstone en tredjedel och
10104: som är statsanställd samtidigt handhar kom-         arbetstiden ändras på samma gång. Större
10105: munala förtroendeuppdrag under de år som            ändringar i förtjänstnivån som inverkar på
10106: den pensionsgrundande lönen fastställs. Om          pensionsskyddet kan vanligen korrigeras obe-
10107: personens förtjänst av den egentliga huvudsyss-     roende av deras orsak med denna s.k. tekniska
10108: lan har minskat på grund av handhavandet av         brytning av arbetsförhållande vid pensionsbe-
10109: förtroendeuppdraget, kan pensionen från hu-         räkningen.
10110: vudsysslan bli lägre än den hade varit om              I StPL ingår också ett stadgande enligt vilket
10111: personen inte skött förtroendeuppdraget.            pensionslönen kan korrigeras om arbetsförtjänst-
10112:    I det hänvisade fallet hade förtjänstnivån hos   en av särskild orsak har varit lägre eller på
10113: en person som skött ett kommunalt förtroen-         motsvarande sätt högre än den stabila arbets-
10114: deuppdrag minskat i det ordinära arbetet på         förtjänsten och denna omständighet inverkar
10115: grund av handhavandet av förtroendeuppdra-          väsentligt på hans pension. Ett motsvarande
10116: get ca tio procent. Minskningen påverkade           stadgande ingår i andra system enligt APLs
10117: ungefär lika mycket hans invalidpension som         modell. Som en i lagen avsedd särskild orsak
10118: hade beviljats enligt StPL. Pensionären i fråga     kan nämnas sjukdom. Enligt högsta förvalt-
10119: fortsatte i det kommunala förtroendeuppdraget       ningsdomstolens avgörande är handhavandet
10120: efter detta och erhöll från denna fortfarande       av ett kommunalt förtroendeuppdrag inte en i
10121: arvoden. Då han slutar sitt kOinmunala för-         lagen avsedd särskild orsak. Därför har högsta
10122: troendeuppdrag får han från denna kommuna-          förvaltningsdomstolen i exempelfallet förkastat
10123: la förtroendevaldas pension, viiken ökar hans       kravet på korrigering av pensionslönen p.g.a.
10124: hela pensionsskydd och kompenserar således          denna orsak.
10125: delvis minskningen av StPL-pensionen.                  J spörsmålet föreslås att tolkningen eller
10126:    Ärendet i fråga tangerar arbetspensionssyste-    alternativt själva stadgandet i StPL 7 § 2 mom.
10127: mets uppbyggnad. Pensionslagarna i likhet med       som berör korrigering av pensionslön enligt
10128: lagen om pension för arbetstagare (APL), t.ex.      prövning, ändras så att också handhavandet av
10129: lagen om statens pensioner (StPL), lagen om         ett förtroendeuppdrag kan anses vara en sär-
10130:                                       1990 vp. -      KK n:o 307                                    5
10131: 
10132: skild orsak. På grund av detta kan anföras att           Allmänt taget kan statens pensionssystem
10133: ändring av tolkningen torde inte vara möjlig,         anses i fråga om intjäningsgrunder och nivå
10134: emedan högsta förvaltningsdomstolen har ut-           motsvara tämligen bra sitt ändamål, fastän
10135: tryckt sin åsikt i saken. Ändring av stadgandet       systemet är på visst sätt grovt och schematiskt
10136: vore problematiskt för att det skulle leda tili ett   då det baserar sig på hela karriärens anställ-
10137: nytt missförhåliande. Det skulle nämligen leda        ningstid och på intjänad lön under de fyra sista
10138: tili dubbelt pensionsskydd för samma tid.             åren. Det torde inte vara möjligt att upprätta
10139: Ändring av StPL på föreslaget sätt skulie             ett sådant system som i alla enstaka fall skulle
10140: förutsätta också ändring av APL och andra             leda tili exakt rätt resultat trots att man i
10141: pensionsstadganden av samma typ, emedan               princip strävar till detta. Det är ofta också
10142: dessa har ett motsvarande stadgande. I pen-           fråga om att systemet är invecklat och att
10143: sionssystem som bygger på samma principer är          korrigering av ett missförhållande på ett ställe
10144: det inte sakligt att avvika från den allmänna         omedelbart leder tili nya missförhållanden på
10145: linjen i frågor som denna, emedan pensionssys-        ett annat ställe.
10146: temen bildar en helhet.
10147:      Helsingfors den 19 juni 1990
10148: 
10149:                                                                            Minister Ilkka Kanerva
10150:                j
10151:               j
10152:              j
10153:             j
10154:            j
10155:           j
10156:          j
10157:         j
10158:        j
10159:       j
10160:      j
10161:     j
10162:    j
10163:   j
10164:  j
10165: j
10166:                                              1990 vp.
10167: 
10168: Kirjallinen kysymys n:o 308
10169: 
10170: 
10171: 
10172: 
10173:                                  Törnqvist ym.: Lihantuotantoon tarkoitettujen tarhaeläinten
10174:                                     tarhauksen sallimisesta
10175: 
10176: 
10177:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10178: 
10179:    Suomen maataloustuotannon sopeuttaminen            Muualla Euroopassa Japanin peuraa tarha-
10180: kysyntä- ja toimintaedellytyksiä vastaavaksi       taan useissa maissa. Sen liha on vähärasvaista
10181: lisää tarvetta kehittää uusia tuotantosuuntia ja   ja kysyttyä myös vientimarkkinoilla. Erikoisli-
10182: elinkeinoja maaseudulle. Maaseutuelinkeinojen      han tuotantoon tulisi valmistautua jo hyvissä
10183: monipuolistamista tulisi yhteiskunnan aktiivi-     ajoin ennen kuin tuontisuoja joudutaan purka-
10184: sin toimin tukea.                                  maan.
10185:    Yhtenä uutena tuotantosuuntana on kaavail-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10186: tu tarhaeläinten kasvatusta ja hoitoa. Mm.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10187: Ilomantsista on jo pitkään koetettu saada          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10188: tuontilupaa Japanin peuran kasvatuksen aloit-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10189: tamiseksi. Asia on kariutunut pitkälti maa- ja
10190: metsätalousministeriön ja maatilahallituksen                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10191: kielteisiin asenteisiin. Samoin on julkisuudessa          lihantuotantotarkoitukseen soveltuvien
10192: ollut esillä villisian tarhaus.                           eläinten tarhauksen sallimiseksi?
10193: 
10194:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1990
10195: 
10196:                      Kerttu Törnqvist                       Jorma Rantanen
10197:                      Marja-Liisa Tykkyläinen                Jouni Backman
10198: 
10199: 
10200: 
10201: 
10202: 200070S
10203: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 308
10204: 
10205: 
10206: 
10207: 
10208:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10209: 
10210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tai nisäkäs voitaisiin ottaa tarhattavaksi lihan-
10211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuotannollisessa tarkoituksessa. Tältä osin lau-
10212: olette 16 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            sunnolla ollut lakiluonnos sai osakseen niin
10213: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          paljon vastustusta, että asiaa katsottiin tarpeel-
10214: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         liseksi selvittää laajemmin ja perusteellisemmin.
10215: edustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kir-         Kysymys on tarkoitus ottaa esille eläinsuojelu-
10216: jallisesta kysymyksestä n:o 308:                      lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Koko-
10217:                                                       naisuudistusta valmistelemaan on tarkoitus
10218:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         asettaa toimikunta loppukesällä 1990.
10219:        lihantuotantotarkoitukseen soveltuvien            Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-
10220:        eläinten tarhauksen sallimiseksi?              töosaston kielteinen kanta lihantuotantoon tar-
10221:                                                       koitettujen tarhaeläinten tuontiin perustuu
10222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuontiin liittyvään eläintautien leviämisen vaa-
10223: vasti seuraavaa:                                      raan. Esimerkiksi peurojen tarhauksen ongel-
10224:                                                       maksi on useassa maassa muodostunut nauta-
10225:    Luonnonvaraiseen lajiin kuuluvien eläinten         tuberkuloosi. Suomessa tautia on viimeksi to-
10226: tarhaaminen lihantuotantotarkoituksessa ei si-        dettu 1 nautakarjassa 1982. Maassamme on
10227: nänsä ole kiellettyä tai luvanvaraista. Sen           vuosikymmeniä vastustettu tuberkuloosia laa-
10228: sijaan luonnonvaraisen linnun tai nisäkkään           join ja valtion varoja vaativin toimenpitein.
10229: ottaminen tähän tarkoitukseen luonnosta on            Tuberkuloosin saamisella peurojen mukana
10230: kielletty eläinsuojelulain 3 §:n 1 momentissa         Suomeen olisi vakavat seuraukset niin koti-
10231: (777/85). Kyseinen säännös kieltää nykyisin           eläinten kuin ihmistenkin terveydelle.
10232: luonnonvaraisen nisäkkään tai linnun ottami-             Tuontien mukana saattaa levitä maahamme
10233: sen elätettäväksi, ellei kysymyksessä ole eläi-       myös tartuntoja, joita ei meillä ole koskaan
10234: men pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi,         todettu ja joista muut maat suurin kustannuk-
10235: eläimen tarhaaminen riistanhoidollisessa tai          sin pyrkivät vapautumaan. Tällaisista taudeista
10236: turkistaloudellisessa tarkoituksessa, eläimelle       mainittakoon villisikojen kohdalla erityisesti
10237: tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hy-       Aujeszky-tartunta. Kyseisen tartunnan leviämi-
10238: väksyttävä tilapäinen tarve tai tieteellinen tut-     nen Suomeen merkitsisi vakavia ongelmia sika-
10239: kimustyö. Tällöinkin on lisäksi otettava huo-         ja turkistaloudellemme.
10240: mioon metsästyslain (290/62) riistaeläinten              Tarhaukseen liittyvistä eläintautiongelmista
10241: pyyntiä ja luonnonsuojelulain (71/23) eläinten        on asiaa selviteltäessä neuvoteltu Englannin,
10242: rauhoittamista koskevat säännökset.                   Tanskan, Ruotsin ja Australian eläinlääkintö-
10243:    Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-        viranomaisten kanssa, joilla on kokemusta
10244: teltu ehdotusta hallituksen esitykseksi eduskun-      lihantuotantoeläinten tarhauksesta ja siihen
10245: nalle laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta           liittyvistä eläintautiongelmista.
10246: muun muassa siten, että luonnonvarainen lintu
10247:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
10248: 
10249:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
10250:                                       1990 vp. -       KK n:o 308                                     3
10251: 
10252: 
10253: 
10254: 
10255:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10256: 
10257:    J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            händertas för farmuppfödning i syfte att pro-
10258: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             ducera kött. Tili denna del fick lagutkastet,
10259: av den 16 maj 1990 tili vederbörande medlem             som har varit på remiss, så mycket motstånd
10260: av statsrådet översänt avskrift av följande av          att det ansågs nödvändigt att mera omfattande
10261: riskdagsledamot Törnqvist m.fl. underteeknade           och grundligare utreda saken. A vsikten är att
10262: spörsmål nr 308:                                        frågan tas tili behandling i samband med
10263:                                                         totalrevisionen av djurskyddslagen. A vsikten är
10264:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               att det i slutet av sommaren 1990 tillsätts en
10265:        vidta för att tillåta farmuppfödning av          kommitte med att förbereda totalrevisionen.
10266:        djur som Iämpar sig för köttproduk-                 Jord- och skogsbruksministeriets veterinär-
10267:        tion?                                            avdelnings negativa attityd tili import av
10268:                                                         farmdjur avsedda för köttproduktion grundar
10269:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            sig på risken att djursjukdomar sprids i sam-
10270: samt anföra följande:                                   band med importen. Vid farmuppfödning av
10271:                                                         t.ex. vildrenar har nötkreaturstuberkulos ut-
10272:    Farmuppfödning i syfte att producera kött            gjort ett problem i många länder. J Finland har
10273: av djur som hör tili en art som lever i                 sjukdomen senast påträffats i nötkreatur år
10274: naturtillstånd är i och för sig varken förbjudet        1982. J vårt land har man i årtionden motar-
10275: elier beroende av tilistånd. Däremot är det             betat tuberkulosen med omfattande åtgärder,
10276: enligt 3 § 1 mom. djurskyddslagen (777/85)              som även kräver statsmedel. Om tuberkulosen
10277: förbjudet att i naturen för detta ändamål ta en         kommer tili Finland med vildrenar kommer
10278: i naturtillstånd levande fågel eller ett däggdjur.      detta att ha alivarliga följder för både husdju-
10279: Jfrågavarande stadgande förbjuder för närva-            rens och människornas hälsa.
10280: rande omhändertagande a v ett i naturtilistånd             I samband med importen kan tili vårt land
10281: Ievande däggdjur eller en fågel, om det inte är         även spridas sådan smitta som aldrig tidigare
10282: fråga om infångande av djur för att hålia det i         påträffas hos oss och som andra Iänder tili
10283: djurgård, farmuppfödning av djur i viltvårds-           höga kostnader försöker bli fria från. Av
10284: syfte eller i pälsdjursekonomiskt syfte, tilifäliig     dylika sjukdomar kan vad vildsvin beträffar
10285: sjukvård för djuret eller annat godtagbart              speciellt Aujeszky-smittan nämnas. Om ifråga-
10286: tillfälligt behov eller vetenskapligt forsknings-       varande smitta sprids tili Finland betyder detta
10287: arbete. Härvid bör därtili beaktas stadgandena          svåra problem för vår svin- och pälsdjursnä-
10288: i jaktlagen (290/62) om fångst av viliebråd och         ring.
10289: stadgandena i naturskyddslagen (71 /23) om                 Då ärendet har utretts har problem med
10290: fridlysning av djur.                                    djursjukdomar i samband med farmuppfödning
10291:    Jord- och skogsbruksministeriet har berett           dryftats med veterinärmyndigheterna i Eng-
10292: ett förslag tili en regeringsproposition tili riks-     land, Danmark, Sverige och Australien, vilka
10293: dagen med förslag tili Iag om ändring av                har erfarenhet av farmuppfödning av djur för
10294: djurskyddslagen bl.a. så att en fågel elier ett         köttproduktion och därtili hörande problem
10295: däggdjur, som Iever i naturtillstånd, kan Om-           med djursjukdomar.
10296: 
10297:      Helsingfors den 20 juni 1990
10298: 
10299:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
10300: 1
10301: 1
10302:  1
10303:  1
10304:   1
10305:   1
10306:    1
10307:    1
10308:     1
10309:     1
10310:      1
10311:       1
10312:       1
10313:        1
10314:         1
10315:         1
10316:          1
10317:           1
10318:           1
10319:            1
10320:            1
10321:             1
10322:             1
10323:                                                 1990 vp.
10324: 
10325: Kirjallinen kysymys n:o 309
10326: 
10327: 
10328: 
10329: 
10330:                                    Anttila ym.: Yrittäjiä koskevan lomitusjärjestelmän toteuttami-
10331:                                       sesta
10332: 
10333: 
10334:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10335: 
10336:    Yrittäjien lomarahajärjestelmä ei ole täyttä-      katyössä maksettavalle lomarahalle (lomaltapa-
10337: nyt siihen kohdistettuja odotuksia. Monien            luurahalle), joka on luotu juuri lomasta aiheu-
10338: muiden seikkojen ohella keskeinen syy tähän           tuvien ylimääräisten kustannusten korvaami-
10339: on ollut se, että yrittäjän on vaikea irrottautua     seksi ja jonka maksaminen omille työntekijöille
10340: yrityksestään, koska ennen muuta pieni yritys         puolestaan aiheuttaa yrittäjälle lisäkustannuk-
10341: on täysin ratkaisevasti hänen työpanoksensa           sia loma-ajalta.
10342: varassa. Koska yritysten toimialat ja toiminta-          Tukijärjestelmän tulisi olla sellainen, että
10343: tavat eroavat niin suuresti toisistaan, eivät         yrittäjälle maksettaisiin tietty avustus, jonka
10344: myöskään ulkopuolisten luomat lomitusjärjes-          hän voisi käyttää vapaasti sijaisensa palkkaa-
10345: telmät, jollaisia sovelletaan maatalousyrittäjiin,    miseen esimerkiksi omien työntekijöidensä jou-
10346: voi käytännössä onnistua.                             kosta. Vasta tällöin edellä mainitut edellytykset
10347:    Jotta loma voisi tuntua lomalta, on yrittäjän      voisivat täyttyä.
10348: voitava jättää loman aikana toimiva yritys               Sijaisen paikkaamisella nimenomaan omien
10349: sellaisiin käsiin, että hän voi turvallisin mielin    työntekijöiden joukosta olisi myös positiivisia
10350: viettää lomaa. Tämä puolestaan edellyttää sitä,       henkilöstöpoliittisia vaikutuksia siten, että se
10351: että sijaiseksi jäävä todella tuntee yrityksen ja     olisi samalla tehtävään valitulle huomattava
10352: sen toimintatavat ja että yrittäjä voi luottaa        tunnustuksenosoitus kannustaen tätä kehittä-
10353: häneen. Tätä tuskin on mahdollista saavuttaa          mään itseään sekä ottamaan vastuuta yrityksen
10354: muuten kuin siten, että yrittäjä voi itse valita ja   asioista entistä laajemmin.
10355: palkata sijaisensa.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10356:    Otettakoonpa sijainen oman yrityksen sisältä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10357: tai ulkopuolelta, se joka tapauksessa merkitsee       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10358: tuntuvaa palkkakustannusten lisäystä. Kun lii-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10359: ketoiminta monilla aloilla on loma-aikana ta-
10360: vallista hiljaisempaa ja kun yrittäjän lomanviet-
10361: to aiheuttaa myös ylimääräisiä kustannuksia,                    Ryhtyykö Hallitus toimenp1te1S1m
10362: voi asia kaatua jo taloudellisiin kysymyksiin.               yrittäjien lomitusjärjestelmän luomisek-
10363: Näiden voittamiseksi voitaisiin ajatella tähän               si siten, että yrittäjää tuettaisiin hänen
10364: tarkoitukseen Iuotavan tukijärjestelmä. Sitä                 itsensä valitseman sijaisen palkkakus-
10365: voisi myös pitää tietynlaisena vastineena palk-              tannuksiin annettavana avustuksella?
10366: 
10367:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1990
10368: 
10369:           Sirkka-Liisa Anttila           Jukka Vihriälä                 Timo Kietäväinen
10370:           Mauri Pekkarinen               Marjatta Väänänen              Juhani Alaranta
10371:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Pirkko Ikonen                  Seppo Pelttari
10372:           Annikki Koistinen              Anneli Jäätteenmäki            Jorma Huuhtanen
10373:           Esko Jokiniemi                 Riitta Kauppinen               Pekka Puska
10374:           Kimmo Sarapää                  Matti Väistö                   Aapo Saari
10375:           Tellervo Renko                 Mirja Ryynänen                 Markku Lehtosaari
10376:                                          Hannu Tenhiälä
10377: 
10378: 
10379: 200070S
10380: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 309
10381: 
10382: 
10383: 
10384: 
10385:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10386:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        markkaa. Maatalousyrittäjällä on lisäksi viik-
10387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kovapaa- ja sijaisapuoikeus.
10388: olette 16 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn              Pienyrittäjien vuosilomarahajärjestelmän ke-
10389: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hittämistä on selvittänyt muun muassa sosiaali-
10390: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ja terveysministeriön asettama pienyrittäjien
10391: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      lomatyöryhmä vuonna 1987. Työryhmä ehdotti
10392: sesta kysymyksestä n:o 309:                          yrittäjien vuosiloman pidentämistä ja vuosilo-
10393:                                                      marahan määrän merkittävää korotusta. Li-
10394:            Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin         säksi työryhmä ehdotti pienyrittäjien lomitus-
10395:         yrittäjien lomitusjärjestelmän luomisek-     järjestelyjen kehittämistä aluksi kokeilunluon-
10396:         si siten, että yrittäjää tuettaisiin hänen   teisesti.
10397:         itsensä valitseman sijaisen palkkakus-          Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
10398:         tannuksiin annettavana avustuksella?         vuosien 1991-1994 toiminta- ja taloussuunni-
10399:                                                      telmaan on kirjattu tavoitteeksi pienyrittäjän
10400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vuosiloman asteittainen pidentäminen vastaa-
10401: taen seuraavaa:                                      maan maatalousyrittäjän vuosiloman pituutta.
10402:                                                      Toisena tavoitteena on vuosilomarahan korot-
10403:    Pienyrittäjän vuosilomarahajärjestelmä tur-       taminen siten, että sen suuruus vastaisi maata-
10404: vaa nykyisellään yrittäjälle 1 150 markan mää-       lousyrittäjien vuosiloman valtion korvausta.
10405: räisen vuosilomarahan kuuden työpäivän pitui-        Lisäksi suunnitelman mukaan selvitetään vaih-
10406: selta lomalta. Lomarahaan oikeutettuja yrittä-       toehdot pienyrittäjien sijaisapujärjestelmän ke-
10407: jiä vuonna 1990 on arvioitu olevan vajaat            hittämiseksi.
10408: 28 000. Pienyrittäjän vuosilomarahasta annet-           Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
10409: tuun lakiin (408/77) perustuvan järjestelmän         pienyrittäjien lomituspalveluista tulisi järjestää
10410: tarkoituksena on, että vuosilomaraha suorite-        kokeilu. Pienyrittäjiin kuuluu eräitä ryhmiä
10411: taan pienyrittäjälle, jolla ilman taloudellista      kuten turkistarhaajat, kasvihuoneviljelijät ja
10412: tukea ei ole mahdollisuutta vapautua yritystoi-      autoilijat, joille lomituspalveluja voitaisiin jous-
10413: minnastaan vuosiloman ajaksi vaarantamatta           tavasti järjestää. Kokeilussa pienyrittäjällä olisi
10414: omaa ja perheensä toimeentuloa.                      mahdollisuus saada lomittaja vuosiloman ajak-
10415:    Vuosilomarahatoiminta aloitettiin vuonna          si ja sijaisapua esimerkiksi tilapäisen työkyvyt-
10416:  1975. Lähtökohtana niin pienyrittäjien lomara-      tömyyden perusteella. Kokeilun piiriin tulisivat
10417: hajärjestelmää kuin maatalousyrittäjäin lomi-        pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain
10418: tuspalveluja suunniteltaessa on ollut, että yrit-    tarkoittamat yrittäjät ja ammatinharjoittajat
10419: täjille voitaisiin järjestää mahdollisuus vuosilo-   noin 20 kunnassa.
10420: man ja muun vapaa-ajan saamiseen niin, että             Kysymyksessä on tuotu esiin vaihtoehto lo-
10421: ne mahdollisimman oikeudenmukaisesti vastai-         mitusjärjestelmän luomiseksi siten, että yrittä-
10422: sivat muiden väestöryhmien vastaavia etuja.          jää tuettaisiin hänen itsensä valitseman sijaisen
10423: Pienyrittäjien lomaoikeus on huomattavasti           palkkakustannuksiin annettavana avustuksella.
10424: vaatimattomampi kuin vuonna 1974 alkunsa             Mainittu pienyrittäjien lomatyöryhmä esitti en-
10425: saaneen maatalousyrittäjien lomituspalvelujär-       sisijaisena palveluiden järjestäruistapana sen,
10426: jestelmän etuudet, joita on ennen kaikkea            että pienyrittäjien lomittajat olisivat työsuh-
10427: maataloustuloratkaisujen mukaisesti jatkuvasti       teessa kuntaan. Muitakin järjestäruistapoja tu-
10428: laajennettu. Maatalousyrittäjällä on vuonna          lee harkita. Kunnan järjestämän lomittajan
10429: 1990 oikeus saada lomittaja 21 työpäivän             saaminen vuosiloman ajaksi tulisi kuitenkin
10430: pituisen vuosiloman ajaksi. Vuosilomapäivästä        olla vuosilomarahan maksamisen vaihtoehto.
10431: aiheutuu vuonna 1990 valtiolle kustannuksia             Toisaalta pienyrittäjä voi jo nykyään käyttää
10432: keskimäärin 383 markkaa, kun pienyrittäjän           saamansa vuosilomarahan Iomiitajan palkkaa-
10433: vuosilomarahan suuruus päivää kohti on 192           miseen. Lomarahan suunniteltu tasokorotus
10434:                                   1990 vp. -    KK n:o 309                                     3
10435: 
10436: antaisi käytännössä nykyistä paremmat mah-      mää tulisi parantaa. Sosiaali- ja terveysministe-
10437: dollisuudet välttämättömän sijaisen hankkimi-   riön pyrkimyksenä on, että vuosilomarahan
10438: seksi.                                          tason korottaminen ja lomituskokeilu sekä
10439:   Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen    vuosilomajärjestelmän muu kehittäminen voi-
10440: mukaan pienyrittäjän vuosilomarahajärjestel-    daan toteuttaa asteittain.
10441:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
10442: 
10443:                                                               Ministeri Tuulikki Hämäläinen
10444: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 309
10445: 
10446: 
10447: 
10448: 
10449:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10450:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        383 mk för en semesterdag under år 1990, då
10451: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         småföretagarnas semesterpenning per dag upp-
10452: av den 16 maj 1990 tili vederbörande medlem         går tili 192 mk. Lantbruksföretagarna har
10453: av statsrådet översänt avskrift av följande av      därutöver rätt tili veckoledighet och vikarie-
10454: riksdagsledamot Anttila m.fl. undertecknade         hjälp.
10455: spörsmål nr 309:                                       Utvecklandet av systemet med semesterpen-
10456:                                                     ning för småföretagare har bl.a. utretts av en
10457:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        arbetsgrupp, tilisatt av social- och hälsovårds-
10458:        skapande av ett sådant avbytarsystem         ministeriet år 1987. Arbetsgruppen föreslog en
10459:        för företagare enligt vilket dessa kan få    förlängning av företagarnas semester och en
10460:        understöd för lönekostnaderna för vi-        betydande höjning av beloppet för semester-
10461:        karier som de själva väljer?                 penningen. Därutöver föreslog arbetsgruppen
10462:                                                     att avbytararrangemangen för småföretagare
10463:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skali utvecklas, tili en början i försökssyfte.
10464: samt anföra följande:                                  I verksamhets- och ekonomipianeo för åren
10465:                                                     1991-1994 för social- och hälsovårdsministe-
10466:    Systemet med semesterpenning för småföre-        riets förvaltningsområde har som mål upp-
10467: tagare tryggar för närvarande för företagaren       stälits en stegvis fortgående förlängning av
10468: en semesterpenning som uppgår tili 1 150 mk         semestern för småföretagare så att den kommer
10469: för en semester bestående av sex arbetsdagar.       att motsvara längden på lantbruksföretagarnas
10470: År 1990 är antalet företagare som är berätti-       semester. Ett annat mål är en höjning av
10471: gade tili semesterpenning uppskattningsvis          semesterpenningens storlek så att den motsva-
10472: knappt 28 000. Avsikten med det system som          rar den statliga ersättningen för lantbruksföre-
10473: grundar sig på lagen om semesterpenning för         tagarnas semester. Enligt nämnda pian utreds
10474: småföretagare (408/77) är att semesterpenning       dessutom vilka alternativ det finns för utveck-
10475: skali betalas tili småföretagare, som utan eko-     lande av systemet för vikariehjälp för småföre-
10476: nomiskt stöd inte har möjlighet att komma loss      tagare.
10477: från sin företagsverksamhet för att hålia semes-       Social- och hälsovårdsministeriet anser att
10478: ter utan att äventyra sin egen och sin familjs      man borde utföra ett försök med avbytarservi-
10479: utkomst.                                            ce för småföretagare. Tili småföretagarna hör
10480:    Verksamheten med semesterpenning inleddes        vissa grupper, t.ex. pälsfarmare, växthusodlare
10481: år 1975. Då såväl systemet med semesterpen-         och bilister, för vilka det skulie vara möjligt att
10482: ning för småföretagare som avbytarservicen för      smidigt ordna avbytarservice. Vid försöket
10483: lantbruksföretagare planerades var utgångs-         skali småföretagaren kunna få en avbytare
10484: punkten att ordna en möjlighet för företagare       under tiden för sin semester och vikariehjälp
10485: att få semester och övrig fritid, så att deras      t.ex. på grund av tilifällig arbetsoförmåga.
10486: förmåner så rättvist som möjligt skulie matsva-     Sådana företagare och yrkesutövare som avses
10487: ra andra befolkningsgruppers motsvarande för-       i lagen om semesterpenning för småföretagare
10488: måner. Rätten tili semester för småföretagare       kommer att omfattas av försöket i ca 20
10489: är betydligt mer anspråkslös än förmånerna          kommuner.
10490: inom systemet med avbytarservice för lant-             1 spörsmålet framläggs ett alternativ för
10491: bruksföretagare, vilket kom tili år 1974. Dessa     ordnandet av avbytarsystemet, varvid företaga-
10492: har nämligen fortgående utvidgats i enlighet        ren får understöd för lönekostnaderna för
10493: med lantbruksinkomstlösningarna. Lantbruks-         vikarier som han själv väljer. Den nämnda
10494: företagarna har år 1990 rätt tili avbytare för en   arbetsgruppen, som utrett frågan om semester
10495: semester som består av 21 arbetsdagar. För          för småföretagare, presenterade såsom det
10496: staten uppkommer det kostnader om i medeltal        främsta sättet att ordna denna service tanken
10497:                                       1990 vp. -     KK n:o 309                                    5
10498: 
10499: att avbytarna för småföretagarna .~orde stå i        tiken bättre möjligheter än tidigare att skaffa
10500: arbetsförhållande tili kommunen. A ven andra         nödvändiga vikarier.
10501: alternativ bör övervägas. En av kommunen                Enligt social- och hälsovårdsministeriet bor-
10502: engagerad avbytare för semestern bör emeller-        de systemet med semesterpenning för småföre-
10503: tid utgöra ett alternativ tili betalning av semes-   tagare förbättras. Social- och hälsovårdsmini-
10504: terpenning.                                          steriets strävan är att en höjning av nivån på
10505:    A andra sidan kan småföretagarna redan för        semesterpenningen och ett utvecklande av av-
10506: närvarande använda den semesterpenning de            bytarförsöket samt övrigt utvecklande av semes-
10507: får tili att avlöna en avbytare. Den planerade       tersystemet kan förverkligas gradvis.
10508: nivåhöjningen av semesterpenningen ger i prak-
10509:      Helsingfors den 20 juni 1990
10510: 
10511:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
10512:                                                 1990 vp.
10513: 
10514: Kirjallinen kysymys n:o 310
10515: 
10516: 
10517: 
10518: 
10519:                                    Anttila ym.: Lihateollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta
10520: 
10521: 
10522:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10523: 
10524:    Lihajalosteiden viennistä on keskusteltu jul-      kotimaan tuotannosta, vaan ne on vietävä
10525: kisuudessa jonkin aikaa. Vientiä harjoittava          maasta kokonaisina ruhoina ja samanaikaisesti
10526: teollisuus on huolestuneena pannut merkille,          tuotava maahan palalihaa. Tämä nostaa val-
10527: että valtiovalta on tehnyt nykyiseen hinnan-          tion kustannuksia entisestään ja samalla jalos-
10528: erokorvauskäytäntöön sellaisia muutoksia, jot-        tuksen tarvitsema työ jää tekemättä Suomessa.
10529: ka olennaisesti heikentävät vientiedellytyksiä ja     Tuskin suomalaisia saadaan houkutelluksi syö-
10530: saattavat välillisesti uhata toimintaa yleisem-       mään rasvaisia sianlihalajitelmia, vaikka niiden
10531: m:nkin.                                               hintoja säädeltäisiinkin hinnanerokorvaustyö-
10532:    Kun useat maat pyrkivät samanaikaisesti            ryhmän hahmotteleman esityksen pohjalta nos-
10533: työntämään markkinoille lihan ylituotantonsa,         tamalla arvopalojen hintaa nykyisestä ja laske-
10534: heija~tuu polkumyyntihinnoittelu välttämättä          malla lajitelmien hintaa.
10535: myös tähän kauppaan ja siis jalosteisiin. Jalas-         Hallituksen esitys hinnanerokorvauksen las-
10536: tevienti Suomessa on edelleen luonteeltaan pää-       kemisesta 1.5.1990 alkaen noin kahdeksan
10537: asiassa ylijäämien purkamista. Ruhon arvok-           markkaa;kilo tekee viennin säilykkeiden osalta
10538: kaimmat palat käyvät kaupaksi kotimaassa,             taloudellisesti mahdottomaksi. Esimerkiksi
10539: samoin enin osa teollisuuden käyttämistä laji-        LSO-Food on ainoana yrityksenä pystynyt
10540: telmista. Mutta varsinkin osalle rasvaisista          avaamaan säilykeviennin Suomesta USA:han.
10541: lajitelmista ei kotimaassa löydy markkinoita,         USA:n vaatimukset ovat paljolti olleet pohjana
10542: ulkomailla kylläkin. Suomalaisten elintason           kansainvälisen kaupan normeissa. Esimerkiksi
10543: noustessa ja lihavalmisteiden koostumuksesta          LSO-Foodin vienti USA:han on ollut vuodesta
10544: annettujen säännösten tiukentuessa entistä ar-        1986 alkaen noin 1 500 tonnia vuodessa. Tä-
10545: vokkaampaa lihaa jää myymättä kotimaassa.             män viennin on mahdollistanut se, että säily-
10546: Varastointi ei tuo ratkaisua, sillä pakastuksessa     ketehdas peruskorjattiin täyttämään erittäin
10547: kustannukset lisääntyvät ja lihan laatu heikke-       tiukat Yhdysvaltain ja EEC:n normit.
10548: nee.
10549:    Viime vuonna käytettiin jalostettuihin vien-          Valtion etukaan ei ole lopettaa jalostevientiä,
10550: tituotteisiin 2, 7 miljoonaa kiloa sianlihaa ja 6,4   koska säästö, joka valtiolle syntyy jalostevien-
10551: miljoonaa kiloa naudanlihaa. Tämä merkitsee           nin loppuessa, ei riitä sen ruhomäärän viennin
10552: sitä, että 1,6 prosenttia koko sianlihan tuotan-      tukemiseen, joka siinä tapauksessa jää käsiim-
10553: nostamme ja 6,0 prosenttia naudanlihan tuo-           me ja on vietävä edelleen ruhoina.
10554: tannostamme vietiin maasta jalosteina, käytän-           On laskettu, että ilman jalostevientiä olisi
10555: nössä servelaadeina ja säilykkeinä.                   jäänyt leikkaamatta sianruhoja 12,4 miljoonan
10556:    Jotta voimme toimittaa arvokkaita ruhon-           kilon edestä ja naudanruhoja 24 miljoonan
10557: osia kotimaan markkinoille, on samanaikaisesti        kilon edestä. Nykyisen tuotannon ja kulutuk-
10558: saatava myydyksi myös ne lajitelmat, joita            sen valossa näyttää siltä, että jalosteviennin
10559: kauppa ja teollisuus eivät täällä tarvitse. Par-      loppuminen olisi säästänyt valtiolle 300 miljoo-
10560: haiten tämä on tapahtunut makkaroina ja               naa markkaa. Seurannaisena aiheutuneen ru-
10561: säilykkeinä. Jos nyt, kuten hallitus on esittänyt,    hojen lisäviennin rahoittamiseen olisi puoles-
10562: muutetaan radikaalisti vientiedellytyksiä, on         taan tarvittu 840 miljoonaa markkaa valtion
10563: lihateollisuuden pakko muuttaa leikkuuta niin,        rahaa. Kun otetaan lisäksi huomioon palalihan
10564: että tällaisia kotimaassa käyttämättömiä lajitel-     vienti ja tuonti, olisi jalosteviennin loppuminen
10565: mia ei synny. Silloin ruhoja jää leikkaamatta,        lisännyt valtion menoja nettomääräisesti 280
10566: eikä arvopaloja saada kysyntää vastaavasti            miljoonalla markalla.
10567: 
10568: 200070S
10569: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 310
10570: 
10571:    Edellä oleviin lukuihin viitaten näyttää var-       kaalisti kertaheitolla. Erityisen valitettavaa
10572: malta, että jalostevienti tulisi edelleenkin ole-      tämä on siksi, että nyt suunniteltu järjestely vie
10573: maan koko kansantalouden kannalta edullisin            mahdollisuudet pois säilykevienniltä Suomesta
10574: ratkaisu valtion talous mukaan luettuna.               USA:han. Yhdysvaltain suurin lihasäilykkeiden
10575:    Lopuksi on todettava, että jos kotimainen           maahantuoja on syntyneestä tilanteesta erittäin
10576: lihantuotanto pakotetaan supistumaan niin              huolestunut. Yritys onkin vedonnut vakavasti
10577: paljon, ettei vientitukea tarvitsevia lajitdmia        Suomen suurlähettilääseen Washingtonissa,
10578: lainkaan synny, putoaa omavaraisuutemme alle           jotta hän ryhtyisi toimenpiteisiin kaupan jatku-
10579: 100 prosentin. Se taas aiheuttaa jatkuvan tuon-        misen turvaamiseksi. Kyseessä on samalla mitä
10580: titilanteen. jossa vuodenajoista johtuvat hetkii-      suurimmassa määrin yleisestikin suomalaisten
10581: täiset vaihtelut ovat hyvin suuria. Kuka silloin       yritysten maine Yhdysvalloissa luotettavina
10582: huolehtii siitä, ettei tuontia ylimitoiteta? Miten     kauppakumppaneina.
10583: tässä tilanteessa voidaan enää taata se, että             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10584: liha-alan yritykset voivat toimia tavoitehintojen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10585: takuumiehinä kuten tähän asti, vaan helposti           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10586: velvoite siirtyykin valtiolle.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10587:    Hinnanerokorvausasiassa olisi ollut syytä
10588: edetä maltillisesti ja riittävän pitkien siirtymäai-
10589: kojen turvin, jotta yrityksetkin pystyisivät so-                  Mitkä ovat ne perusteet, joilla valtio-
10590: peuttamaan oman toimintansa muuttuviin olo-                   valta yksipuolisesti muuttaa lihavalmis-
10591: suhteisiin. Kun valtio on ollut yhtenä osapuo-                teiden valmisteveroa ja hinnanerokor-
10592: lena luomassa nykyistä käytäntöä ja ohjaamas-                 vausjärjestelmää siten, että se vie poh-
10593: sa yritysten investointeja, on kohtuullista, että             jan pois suomalaisen lihateollisuuden
10594: valtio ottaa huomioon yritysten näkökohdat                    solmimilta pitkäaikaisilta vientisopi-
10595: suunnitellessaan tämän järjestelmän muutta-                   muksilla ja siten samalla asettaa kyseen-
10596: mista. Hinnanerokorvausjärjestelmän mahdol-                   alaiseksi suomalaiset yritykset sopimus-
10597: liset vääristymät on oikaistava, mutta järjestel-             viejinä muun muassa Yhdysvalloissa, ja
10598: mää ei pidä romuttaa kertaheitolla kuten nyt                      miksi Hallitus ei hinnanerokorvaus-
10599: ollaan tekemässä. Järjestelmämme on varmis-                   järjestelmää muuttaessaan edennyt mal-
10600: tanut sen, että pääsemme eroon ylimääräisistä                 tillisesti ja turvannut riittävän pitkää
10601: lajitelmista ja pystymme huoltamaan kotimaan                  siirtymäaikaa lihan vientiteollisuudel-
10602: markkinat sekä samalla pitämään työn nimen-                   lemme sopeutua ja sopeuttaa toimintan-
10603: omaan jalosteiden osalta Suomessa. Elintarvi-                 sa muuttuviin olosuhteisiin, sekä
10604: keteollisuuskin hyväksyy sen, että edessä on                      onko jatkossakin odotettavissa Eu-
10605: ankara sopeutumisen kausi, mutta sopeutumi-                   roopan yhdentyessä Hallituksen taholta
10606: sen kauden tulee olla riittävän pitkä ja silloin              näin radikaalit, yksipuoliset ja nopeat
10607: valtio ei saa kasata äkkinäisillä toimenpiteillä              muutokset ilman elintarviketeollisuuden
10608: yrityksille sellaisia ylimääräisiä vaikeuksia, jot-           tarvitsemaa kohtuullista ja riittävää siir-
10609: ka muuttavat niiden toimintaympäristöä radi-                  tymävaihetta?
10610: 
10611:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
10612: 
10613:                       Sirkka-Liisa Anttila                      Jukka Vihriälä
10614:                                       1990 vp. -      KK n:o 310                                      3
10615: 
10616: 
10617: 
10618: 
10619:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10620: 
10621:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         joiden raaka-aineiden laskennallinen arvoker-
10622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         roin ja vastaavasti myös hinnanerokorvaus
10623: olette 17 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            ovat olleet korkeat. Eräissä tapauksissa teolli-
10624: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          suuden ilmoittamat valmistuskustannukset ja
10625: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         laskennalliset raaka-ainekustannukset saattoi-
10626: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       vat nousta jopa yli 50 markan kilolta ja
10627: sesta kysymyksestä n:o 310:                           vientituki vastaavasti yli 40 markan vietyä
10628:                                                       lihakiloa kohti. Tuotteesta saatu vientihinta
10629:           Mitä ovat ne perusteet, joilla valtio-      saattoi olla kuitenkin vain 6-7 markkaa kilol-
10630:        valta yksipuolisesti muuttaa lihavalmis-       ta. Tällainen tukijärjestelmä oli sekä valmista-
10631:        teiden valmisteveroa ja hinnanerokor-          jan että ostajan kannalta edullinen. Muilta osin
10632:        vausjärjestelmää siten, että se vie poh-       sitä ei kuitenkaan voitu pitää perusteltuna.
10633:        jan pois suomalaisen lihateollisuuden             Tukijärjestelmän johdosta tiettyjen teuras-
10634:        solmimilta pitkäaikaisilta vientisopi-         tuksessa ja leikkuussa syntyvien sivutuotteiden
10635:        muksilta ja siten samalla asettaa kyseen-      vienti oli edullisempaa kuin niiden markkinoin-
10636:        alaiseksi suomalaiset yritykset sopimus-       ti kotimaahan. Erityisesti vientilihasäilykkeisiin
10637:        viejinä muun muassa Yhdysvalloissa, ja         käytettiin laskennallisesti arvokkaampia raaka-
10638:           miksi Hallitus ei hinnanerokorvaus-         aineita kuin kotimarkkinoille myytäviin tuot-
10639:        järjestelmää muuttaessaan edennyt mal-         teisiin.
10640:        tillisesti ja turvannut riittävän pitkää          Ylijäämäksi luokiteltavien sivutuotteiden
10641:        siirtymäaikaa lihan vientiteollisuudel-        vienti ei saisi tukijärjestelmän johdosta olla
10642:        lemme sopeutua ja sopeuttaa toimintan-         kuitenkaan edullisempaa kuin niiden markki-
10643:        sa muuttuviin olosuhteisiin, sekä              nointi kotimaahan. Sivutuotteiden ylituotanto-
10644:           onko jatkossakin odotettavissa Eu-          tilanteen tulisi heijastua sekä arvokertoimiin
10645:        roopan yhdentyessä Hallituksen taholta         että niistä valmistettujen tuotteiden vientituen
10646:        näin radikaalit, yksipuoliset ja nopeat        määräytymisperusteisiin. Liian korkeat kertoi-
10647:        muutokset ilman elintarviketeollisuuden        met johtavat kotimaisen kysynnän vähentymi-
10648:        tarvitsemaa kohtuullista ja riittävää siir-    seen ja perusteettomaan vientitukeen.
10649:        tymä vaihetta?                                    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetulla val-
10650:                                                       tioneuvoston päätöksellä pyrittiin korjaamaan
10651:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            vientitukea aikaisempaa neutraalimmaksi. Pää-
10652: taen seuraavaa:                                       tökseen sisältyy kaksi periaatteellista muutosta.
10653:                                                       Raaka-aineiden hinnanerokorvaus ei enää pe-
10654:    Elintarviketuotteiden valmisteverojärjestel-       rustu arvokertoimiin, vaan tukea maksetaan
10655: mään liitetyn maatalousperäisten raaka-ainei-         kiinteä määrä tuotteen valmistukseen käytetyn
10656: den hinnanerokorvausjärjestelmän tavoitteena          lihamäärän perusteella. Tämän lisäksi makse-
10657: on tasata elintarviketeollisuuden tuotannossa         taan kiinteää tukea. Tuen määrä on edelleen
10658: käytettävien maatalousperäisten raaka-aineiden        noin 20 markkaa kilolta, mikä on yli kolmin-
10659: kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkkinahin-            kertainen lihasäilykkeiden vientihintaan verrat-
10660: nan välinen ero. Muiden kustannusten osalta           tuna.
10661: teollisuuden tulisi olla kansainvälisesti kilpailu-      Tukijärjestelmään tehdyn muutoksen tarkoi-
10662: kykyinen.                                             tuksena on ohjata tuotekehittelyä, tuotteiden
10663:    Lihajalosteiden     hinnanerokorvausjärjestel-     markkinointia ja sivutuotteiden hinnoittelua
10664: mässä tuen määräytymisperusteena on kuluvan           nykyistä markkinahakuisempaan suuntaan.
10665: vuoden toukokuun alkuun asti käytetty teolli-            Parhaillaan käynnissä olevissa GA TTin Uru-
10666: suuden ilmoittamia liharaaka-aineen arvoker-          guayn kierroksen kauppaneuvotteluissa pyri-
10667: toimia. Tämä on johtanut siihen, että on ollut        tään maatalous- ja elintarvikesektorilta poista-
10668: edullista toimittaa vientiin sellaisia tuotteita,     maan tai ainakin oleellisesti vähentämään vien-
10669: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 310
10670: 
10671: titukea. Erityisesti Yhdysvallat on vaatinut        siin. Vastaavia tarkistuksia on tehty myös
10672: vientituen poistamista. Myös Suomi on sitou-        muilla sektoreilla.
10673: tunut alentamaan ja poistamaan pääosan vien-           On todennäköistä, että uusia muutoksia jou-
10674: tituestaan.                                         dutaan tekemään myöhemmin lisää ja että
10675:    Edellä todetut sisäiset ja kansainväliset muu-   myös tuontisuojaa on alennettava nykyisestä
10676: tospaineet edellyttävät merkittäviä muutoksia       tasosta. Tällä hetkellä lihanjalostusteollisuudel-
10677: nykyiseen vientitukijärjestelmään. Lihajalostei-    la on vielä aikaa sopeutumiseen tulevaan tilan-
10678: den vientitukeen tehdyt muutokset edistävät         teeseen kotimarkkinoiden ollessa suojattuna
10679: omalta osaltaan elintarviketeollisuuden asteit-     tuontikilpailulta. Näissä suojatuissa olosuhteis-
10680: taista sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.       sa sen ei tulisi kuitenkaan tehdä pitkäaikaisia
10681: Toteutettuja muutoksia on tämän johdosta            sopimuksia, jotka eivät perustu reaaliseen kil-
10682: pidettävä välttämättöminä. Ne on myös ajoi-         pailukykyyn. vaan vientituen ja tuontisuojan
10683: tettu ja mitoitettu siten, että teollisuudella on   säilymiseen entisellä tasolla.
10684: kohtuullinen aika sopeutua tehtyihin tarkistuk-
10685: 
10686:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
10687: 
10688:                                                                           Ministeri Ilkka Kanerva
10689:                                     1990 vp. -     KK n:o 310                                      5
10690: 
10691: 
10692: 
10693: 
10694:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10695:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       uppgivna tillverkningskostnaderna och kalkyle-
10696: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        rade råvarukostnaderna kunnat stiga med
10697: av den 17 maj 1990 tili vederbörande medlem         t.o.m. över 50 mark per kilo och exportstödet
10698: av statsrådet översänt avskrift av följande av      tili över 40 mark per exporterat kilo kött.
10699: riksdagsman Anttila mfl. undertecknade skrif-      Produktens exportpris har emellertid varit en-
10700: liga spörsmål nr 31 0:                             dast 6-7 mark per kilo. Ett dylikt stödsystem
10701:                                                    var förmånligt för både producent och köpare.
10702:           Vilka är de grunder varmed stats-         För övrigt kunde systemet dock inte anses vara
10703:        makten ensidigt ändrar accisen på kött-      motiverat.
10704:        beredningar och systemet med prisskill-          Stödsystemet gjorde exporten av vissa kött-
10705:        nadsersättningar så att basen för den        rester (trimmings) förmånligare än deras mark-
10706:        finska köttindustrins långvariga export-    nadsföring i hemlandet. I synnerhet i köttkon-
10707:        avtal undergrävs samtidigt som de fin-      server användes i medeltal värdefullare kött-
10708:        ska företagens ställning som avtalsex-      rester än i sådana köttkonserver som såldes tili
10709:        portörer ifrågasätts bland annat i För-     hemmamarknaden.
10710:        enta Staterna, och                               Exporten av såsom överskott klassificerade
10711:           varför har Regeringen vid ändringen      köttrester borde dock inte få vara fördelakti-
10712:        av systemet för prisskilinadsersättningar   gare på grund av stödsystemet än deras för-
10713:        inte gått varsamt tili väga och tryggat     säljning på hemmamarknaden. Överproduk-
10714:        en tiliräckligt 1ång övergångsperiod för    tionssituationen för köttrester borde reflekteras
10715:        vår köttindustri att anpassa sig och sin    såväl i värdekoefficienterna som i grunderna
10716:        verksamhet tili de förändrade omstän-       för fastställande av exportstödet. Alltför höga
10717:        dingheterna, samt                           koefficienter leder tili minskad efterfrågan på
10718:           är det också i framtiden under Euro-     hemmamarknaden och tili obefogat exportstöd.
10719:        pas integreringsprocess att vänta lika           Genom statsrådets beslut som avses i det
10720:        radikala, ensidiga beslut av Regeringen     skriftliga spörsmålet eftersträvade man en kor-
10721:        utan skälig övergångsperiod för livsme-     rigering av exportstödet i en neutralare riktning
10722:        delsindustrin?                              än tidigare. Beslutet inkluderar två ändringar
10723:                                                    av principiell natur. Prisskillnadsersättningen
10724:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       på råvaror baserar sig inte längre på värde-
10725: samt anföra följande:                              koefficienter utan såsom stöd betalas ett fast
10726:                                                    belopp vid produktionstillverkningen använt
10727:    Systemet med prisskillnadsersättningar vid      kött. Dessutom betalas ett fast stöd. Stödbe-
10728: accisbeskattningen på livsmedelsprodukter syf-     loppet är fortfarande circa 20 mark per kilo,
10729: tar tili att utjämna prisskillnaden mellan de      vilket är tre gånger så högt som exportpriset på
10730: inhemska jordbruksbaserade råvarorna som           köttberedningar.
10731: används inom livsmedelsindustrin och världs-            A vsikten med ändringen av stödsystemet är
10732: marknadspriset. Beträffande övriga kostnader       att föra produktutvecklingen, produkternas
10733: borde industrin vara konkurrenskraftig inter-      marknadsföring och prissättning av köttrester
10734: nationellt.                                        in på en mera marknadsinriktad väg.
10735:    I systemet för prisskillnadsersättning för           I de förhandlingar som för närvarande förs
10736: köttberedningar har såsom bas för fastställande    inom ramen för GATT:s Uruguayrand är en
10737: av stödet tili början av maj månad innevarande     av de viktigaste målsättningar att avlägsna eller
10738: år använts de värdekoefficienter som industrin     tili väsentliga delar minska exportstödet för
10739: meddelat. Detta har lett tili att det varit        jordbruks- och livsmedelsprodukter. Särskilt
10740: fördelaktigt att tili export leverera sådana       Förenta Staterna har krävt att exportstödet
10741: produkter, vilkas råvarubaserade värdekoeffi-      slopas. Också Finland är förpliktat att sänka
10742: cient och motsvarande prisski!lnadsersättning      och slopa huvuddelen av sitt exportstöd.
10743: varit höga. I vissa fall har de av industrin            De interna och internationella justeringskra-
10744: 6                                     1990 vp. -      KK n:o 310
10745: 
10746: ven som ovan hänvisats tili förutsätter bety-            Det är högst sannolikt att ytterligare juste-
10747: dande ändringar i det nuvarande exportstöd-           ringar är av nöden i ett senare skede och att
10748: systemet. De ändringar som gjorts beträffande         även importskyddet måste sänkas från nuva-
10749: exportstödet för köttberedningar befrämjar för        rande nivå. För tillfället har köttförädlingsin-
10750: sin dellivsmedelsindustrins stegvisa anpassning       dustrin tid att anpassa sig då hemmamarkna-
10751: tili de förändrade omständigheterna. De för-          den ännu är skyddad från importkonkurrens.
10752: verkligade ändringarna är av denna orsak              Under dessa omständigheter borde livsmedels-
10753: nödvändiga. Ändringarna är beträffande tid-           industrin inte avsluta långvariga avtal som inte
10754: punkt och belopp så avvägda att industrin har         baserar sig på reell konkurrenskraft utan på
10755: en skälig tid på sig att anpassa sig tili de gjorda   exportstöd och importskydd på nuvarande
10756: justeringarna. Motsvarande justeringar har            nivå.
10757: även gjorts inom andra sektorer.
10758:      Helsingfors den 20 juni 1990
10759: 
10760:                                                                            Minister Ilkka Kanerva
10761:                                           1990 vp.
10762: 
10763: Kirjallinen kysymys n:o 311
10764: 
10765: 
10766: 
10767: 
10768:                                Aittoniemi: Maantien n:o 2611 perusparantamisesta Ikaalisissa
10769: 
10770: 
10771:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10772: 
10773:    Mansoniemen-Raivalan tien n:o 2611 pe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10774: rusparantamiseen Ikaalisten kaupungissa Tu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10775: run ja Porin läänissä on valtion vuoden 1990    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10776: tulo- ja menoarviossa osoitettu 4 miljoonaa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10777: markkaa. Tielaitoksen Turun piirin antamien
10778: tietojen mukaan tiepiirin tarkoituksena on
10779: käyttää määrärahasta tähän tarkoitukseen vain              Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
10780: puolet tuosta summasta eli 2 miljoonaa mark-             Mansoniemen-Raivalan tiehen varatut
10781: kaa. Pitkään odotettu tien perusparantaminen             määrärahat kohdistetaan eduskunnan
10782: lähtisi nytkin liikkeelle tämän mukaan vain              päätöksen mukaisesti tuon tien perus-
10783: vähäisillä aloitustoimenpiteillä.                        korjaamiseen vuoden 1990 aikana?
10784:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
10785: 
10786:                                        Sulo Aittaniemi
10787: 
10788: 
10789: 
10790: 
10791: 200070S
10792: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 311
10793: 
10794: 
10795: 
10796: 
10797:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10798: 
10799:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tienparannuskohteeksi maantien n:o 2611 välil-
10800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lä Mansoniemi-Raivala Ikaalisissa. Tavoittee-
10801: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn        na on tien valmistuminen vuonna 1991. Hank-
10802: kirjeenne n:o 988 ohella toimittanut valtioneu-   keen toteuttamisen kustannuksiksi vuonna
10803: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      1990 on arvioitu 4 Mmk.
10804: kansanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuulu-          Valtioneuvoston hyväksymässä vuoden 1990
10805: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 311:         työohjelmassa on ko. hankkeelle suunniteltu
10806:                                                   myös 4 Mmk, jolla työt aloitetaan heinä-
10807:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   elokuussa 1990.
10808:        Mansoniemen-Raivalan tiehen varatut           Tielaitos toteuttaa hankkeen tulo- ja me-
10809:        määrärahat kohdistetaan eduskunnan         noarvion ja työohjelman mukaisesti. Vuoden
10810:        päätöksen mukaisesti tuon tien perus-      1991 tulo- ja menoarvioehdotuksessa on myös
10811:        korjaamiseen vuoden 1990 aikana?           otettu huomioon arvioidut riittävät määrära-
10812:                                                   hat, jotta hanke saataisiin valmiiksi syksyllä
10813:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      1991. Varsinaisesta esityksestä päättää hallitus
10814: vasti seuraavaa:                                  vasta loppukesällä.
10815:                                                      Kysymyksessä esitetty huoli ko. hankkeen
10816:   Hyväksyessään vuoden 1990 tulo- ja me-          siirtymisestä on siis aiheeton.
10817: noarvion eduskunta samalla hyväksyi uudeksi
10818: 
10819:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
10820: 
10821:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
10822:                                    1990 vp. -    KK n:o 311                                     3
10823: 
10824: 
10825: 
10826: 
10827:                            Tili Riksdagens Herr Talman
10828: 
10829:   1 det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen      till objekt för vägförbättring. Målet är att
10830: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      vägsträckan skall bli färdig år 1991. Kostna-
10831: nr 988 av den 22 maj 1990 till vederbörande      derna för projektet har beräknats uppgå tili 4
10832: med1em av statsrådet översänt avskrift av        Mmk.
10833: följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi un-          I det av statsrådet godkända arbetsprogram-
10834: dertecknade spörsmål nr 311 :                    met för år 1990 har för ifrågavarande projekt
10835:                                                  också reserverats 4 Mmk, med vilka arbetet
10836:          Ämnar Regeringen ombesörja att an-      kan påbörjas i juli-augusti 1990.
10837:       slagen som reserverats för Mansonie-           Vägverket skall genomföra projektet i enlig-
10838:       mi-Raivala vägen dirigeras, i enlighet     het med statsbudgeten och arbetsprogrammet.
10839:       med riksdagens beslut, till grundrepara-   1 budgetpropositionen för år 1991 har beaktats
10840:       tion av denna väg under år 1990?           tillräckliga anslag för att slutföra projektet på
10841:                                                  hösten år 1991. Om den egentliga propositio-
10842:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     nen beslutar regeringen om först i slutet av
10843: samt anföra följande:                            sommaren.
10844:                                                      Oron som framkommer av spörsmålet be-
10845:   När riksdagen godkände statsbudgeten för       träffande projekttidtabellens uppskjutande är
10846: år 1990, godkände den samtidigt landsväg nr      således obefogad.
10847: 2611 på sträckan Mansoniemi-Raivala i Ikalis
10848: 
10849:     Helsingfors den 19 juni 1990
10850: 
10851:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
10852:                                                1990 vp.
10853: 
10854: Kirjallinen kysymys n:o 312
10855: 
10856: 
10857: 
10858: 
10859:                                   Aittoniemi: Esitutkintalain edellyttämien poliisivirkojen perusta-
10860:                                       misesta
10861: 
10862: 
10863:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10864: 
10865:    Esitutkintalain säätämisen yhteydessä perus-      että muut asianomaiset ministerit olivat tietoi-
10866: tettaviksi edellytctyistä poliisin esitutkintavi-    sia kyseisestä kannanotosta ja se toimitettiin
10867: roista on perustamatta edelleen lähes 200 vir-       heille kirjallisena.
10868: kaa. Näin siitä huolimatta. että pakkokeinolain         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10869: viimeisimmän muutoksen jälkeen poliisin re-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10870: surssitarve on entisestään kasvanut.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10871:    Mainitun pakkokeinolain uudistamisen yh-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10872: teydessä tänä keväänä hallituspuolueiden edus-
10873: kuntaryhmien puheenjohtajat allekirjoittivat                    Miten Hallitus aikoo suhtautua hal-
10874: 5.4.1990 yhteisen kannanoton, jossa edellytet-               liiuspuolueiden eduskuntaryhmien pu-
10875: tiin jäljellä olevien esitutkintavirkojen perusta-           heenjohtajien kannanottoon, ja
10876: misen tapahtuvan viipymättä, ottaen huomioon                    aikooko Hallitus ehdottaa puuttuvia
10877: poliisikoulutuksen olemassa olevat koulutus-                 esitutkintavirkoja vuoden 1991 tulo- ja
10878: mahdollisuudet. Sekä hallituksen pääministeri                menoarvioesityksen yhteydessä?
10879:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
10880: 
10881:                                            Sulo Aittaniemi
10882: 
10883: 
10884: 
10885: 
10886: 200070S
10887: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 312
10888: 
10889: 
10890: 
10891: 
10892:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10893:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valmisteltaessa sisäasiainministeriön esitystä
10894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuoden 1991 tulo- ja menoarvion sitä koske-
10895: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         vaksi osaksi, oli tavoitteena peruslamalta ole-
10896: kirjeenne n:o 989 ohella lähettänyt valtioneu-     vien 191 viran sisällyttäminen ensi vuoden
10897: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       budjettiin. Asetettujen menokehysten rajoissa
10898: kansanedustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta      tämä ei ollut mahdollista. koska muistakin
10899: kysymyksestä n:o 312, jossa tiedustellaan:         poliisitoimen tarpeista on voitava huolehtia.
10900:                                                    Tämän johdosta osa esitutkintaviroista tulisi
10901:                                                    perustettavaksi vuonna 1992.
10902:            Miten Hallitus aikoo suhtautua hal-        Esitutkintavirkojen perustamista ajoitettaes-
10903:         lituspuolueiden eduskuntaryhmien pu-       sa on myos pyritty ottamaan huomioon mah-
10904:         heenjohtajien kannanottoon, ja             dollisuudet lisätä poliisiksi koulutettavien mää-
10905:            aikooko Hallitus ehdottaa puuttuvia     rää. Arvioiden mukaan 300 henkilöä saa vuon-
10906:         esitutkintavirkoja vuoden 1991 tulo- ja    na 1991 pätevyyden nuoremman konstaapelin
10907:         menoarvioesityksen yhteydessä?             virkaan Vuotuisen poistuman korvaamiseen
10908:                                                    tarvitaan samana aikana arviolta 240 poliisi-
10909:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       miestä. Käytännössä esitutkintavirkoihin siir-
10910: vasti seuraavaa:                                   tyy henkilöstö muilta poliisin tehtäväalueilta,
10911:                                                    joten jyrkät muutokset saattaisivat vaikeuttaa
10912:   Esitutkintalainsäädännön uudistamisen yh-        järjestyspoliisitehtävien hoitamista.
10913: teydessä eduskunta edellytti, että poliisiin pe-       Poliisin voimavarojen mitoitusta arvioitaessa
10914: rustetaan 450 uutta virkaa. Näistä on perustet-    on huomattava merkitys sillä, mihin ratkaisuun
10915: tu 259 vuosina 1986--1990 seuraavasti:             päädytään ns. säästöpäätöksestä johtuvan po-
10916:                                                    liisin henkilöstön vähentämissuunnitelman
10917: vuosi                           perustetut virat   osalta. Sisäasiainministeriö on mainittuun tulo-
10918: 1986                                  30           ja menoarvioesitykseensä liitetyssä kannanotos-
10919: 1987                                  46           saan katsonut, että virkojen ja tehtävien lak-
10920: 1988                                  29           kauttamisesta poliisihallinnossa on luovuttu
10921: 1989                                 100           kokonaan.
10922: 1990                                  54
10923:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
10924: 
10925:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
10926:                                       1990 vp. -    KK n:o 312                                      3
10927: 
10928: 
10929: 
10930: 
10931:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10932: 
10933:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           När inrikesministeriets förslag avseende den-
10934: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         na del av budgeten för år 1991 bereddes, avsåg
10935: nr ~989 av den 22 maj 1990 tili vederbörande        man att i nästa års budget inkludera de 1991
10936: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        tjänster som ännu inte inrättats. Detta var inte
10937: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi un-         möjligt inom de uppställda utgiftsramarna,
10938: dertecknade spörsmål nr 312:                        eftersom det är nödvändigt att kunna sörja
10939:                                                     även för övriga behov inom polisväsendet. Av
10940:              H ur ämnar Regeringen förhålla sig     denna anledning avses en del av förundersök-
10941:          tili den ståndpunkt som tagits av ord-     ningstjänsterna inrättas år 1992.
10942:          förandena för regeringspartiernas riks-       Vid tidsättningen av förundersökningstjänst-
10943:          dagsgrupper och                            ernas inrättande har man också försökt beakta
10944:              ämnar Regeringen i samband med         möjligheterna att öka antalet personer som
10945:          budgetpropositionen för år 1991 fram-      utbildas tili polis. Enligt uppskattning kommer
10946:          lägga förslag till inrättande av de för-   300 personer att erhålla kompetens för yngre
10947:          undersökningstjänster som fattas?          konstapels tjänst år 1991. Samtidigt behövs
10948:                                                     enligt uppskattning 240 polismän för att ersätta
10949:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det årliga bortfallet. 1 praktiken är det personai
10950: samt anföra följande:                               från polisens övriga uppgiftsområden som
10951:                                                     övergår tili förundersökningstjänsterna, varför
10952:    T samband med reformeringen av förunder-         väsentliga förändringar skulle kunna försvåra
10953: sökningslagstiftningcn förutsatte riksdagen att     skötseln av ordningspolisens uppgifter.
10954: 450 nya tjänster inrättas vid polisen. Av dessa        Vid bedömning av dimensioneringen av po-
10955: tjänster har under åren 1986--1990 inrättats        lisens resurser är det av stor betydelse vilket
10956: 259 enligt följande:                                avgörande man fattar när det gäller den av det
10957:                                                     s.k. sparbeslutet härrörande planen att skära
10958:  år                            inrättade tjänster   ned personalen vid polisen. Inrikesministeriet
10959: 1986                                   30           har i sitt tili ministeriets ovan nämnda budget-
10960: 1987                                   46           proposition fogade ställningstagande ansett att
10961: 1988                                   29           man avstått helt från indragningen av tjänster
10962: 1989                                  100           och befattningar inom polisförvaltningen.
10963: 1990                                   54
10964:        Helsingfors den 15 juni 1990
10965: 
10966:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
10967: 1
10968: 1
10969: 1
10970:     1
10971:     1
10972:     1
10973:         1
10974:         1
10975:         1
10976: 
10977:             1
10978:             1
10979:             1
10980:                 1
10981:                 1
10982:                 1
10983:                     1
10984:                     1
10985:                                                  1990 vp.
10986: 
10987: Kirjallinen kysymys n:o 313
10988: 
10989: 
10990: 
10991: 
10992:                                   Anttila ym.: Päivähoitopaikkojen perustamisesta sairastaville
10993:                                       lapsille
10994: 
10995: 
10996: 
10997: 
10998:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10999:    Työssä käyvien vanhempien lasten sairastelu        hoidon viivästymisen aiheuttamilta vahingoilta.
11000: aiheuttaa suuria ongelmia sekä vanhemmille               Uusi palvelumuoto auttaisi myös ratkaise-
11001: että heidän työnantajilleen ja tietenkin myös         maan niitä kodin ja koulun yhteisiä ongelmia,
11002: lapstlle. Vaikka sairaus sinänsä olisi vaaraton-      jotka aiheutuvat siitä, että koulunkäyntinsä
11003: kin, niin että varsinaista sairaanhoitoa ei tar-      alkuvaiheessa olevat lapset, jotka jo ehkä tule-
11004: vita, joutuu jompikumpi vanhemmista tavalli-          vat toimeen koulupäivän päättymisen jälkeisen
11005: sesti jäämään kotiin, kun lasta ei voi viedä          iltapäivän yksin, ovat kuitenkin vielä liian
11006: sairaana päivähoitopaikkaan. Tästä aiheutuu           pieniä olemaan yksin sairaana koko pitkän
11007: pois jäävän työpaikalla moninaisia ongelmia,          työpäivän ajan.
11008: jotka varsinkin epidemia-aikoina ovat lähes              Asian järjestämisestä koituvaa hyötyä ei voi-
11009: voittamattomia. Vain harvoin voidaan nykyi-           da laskea yksinomaan kaavamaisesti esimerkik-
11010: sessä liikkuvassa yhteiskunnassa turvautua iso-       si säästyvien poissaolopäivien perusteella. Sa-
11011: vanhempien tai muiden sukulaisten apuun,              malla suuri osa työpäivistä tulisi olemaan
11012: myöskään naapuriapu ei tavallisesti toimi. Jos        sellaisia, jolloin työpanos on täysitehoinen en-
11013: taas lapsi on jo niin iso, että hänet uskaltaa        tisen puolitehoisen asemesta, kun ei enää tar-
11014: jättää yksin kotiin, häiritsee huolen synnyttämä      vitse kantaa huolta ikään kuin heitteillä olevas-
11015: jännitystilanne sekä vanhempien keskittymistä         ta sairaasta lapsestaan.
11016: työhönsä että lapsen paranemista.                        Uudessa palvelumuodossa ei ainakaan ensi-
11017:    Asian laajakantoisuus on sitä luokkaa, että        sijaisesti olisi kysymys tavanomaisesta sosiaali-
11018: sen hoitamiseksi tarvitaan yhteiskunnan erityis-      toiminnasta, vaan ennen muuta luotaisiin tur-
11019: toimia. Sekä taloudelliselta että henkiseltä, jopa    vallisuutta siinä suhteessa, että sinänsä poik-
11020: mielenterveydelliseltä kannalta voitaisiinkin ai-     keuksellisten tilanteiden varalle olisi olemassa
11021: van ilmeisesti suhteellisen pienin panoksin saa-      luotettava ratkaisu. Näin ollen palvelumuodon
11022: vuttaa huomattavia positiivisia tuloksia. Yksin-      käytöstä ei ilmeisesti syntyisi vanhemmille ko-
11023: kertaisin keino olisi päivähoitopaikkojen perus-      vin huomattavia lisäkustannuksia, vaikka siitä
11024: taminen erityisesti sairastuneita lapsia varten.      perittäisiinkin maksu ainakin omakustannuspe-
11025: Suuremmilla paikkakunnilla paikkojen tarve            riaatteella. Tämä helpottaisi merkittävästi jär-
11026: olisi sairastavuustilastojen perusteella varsin       jestelmän alkuunsaantia.
11027: tarkoin arvioitavissa.                                   Poikkeuksellisuus ja lyhytaikaisuus lapsen
11028:    Tärkeää olisi pitää selvä raja siinä suhteessa,    kannalta merkitsisi myös sitä, että ainakaan
11029: että uutta palvelumuotoa ei olisi tarkoitettu         säännönmukaisesti ei varmaankaan tarvittaisi
11030: varsinaista sairaalahoitoa tarvitseville lapsille.    uusia rakennuksia, vaan asian hoitaminen olisi
11031: Lapsia vastaanottavan henkilöstön kokemuk-            useinkin ainoastaan järjestelykysymys.
11032: sen turvin ilmeisesti myös osa tällaisista lapsis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11033: ta ohjautuisi välittömästi lääkärin vastaanotol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11034: le. Tällöin hyötyä tulisi myös sitä kautta, että      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11035: entistä useammassa tapauksessa vältyttäisiin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11036: 
11037: 200070S
11038: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 313
11039: 
11040:          Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin            edellytyksin perustamaan päivähoito-
11041:       sellaisen lainsäädännön aikaansaami-            paikkoja sairastuneita lapsia varten?
11042:       seksi, joka veivoittaisi kunnat tietyin
11043:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
11044: 
11045:        Sirkka-Liisa Anttila         Jukka Vihriälä             Timo Kietäväinen
11046:        Annikki Koistinen            Mauri Pekkarinen           Marjatta Väänänen
11047:        Kimmo Sarapää                Anneli Jäätteenmäki        Jorma Huuhtanen
11048:        Pekka Puska                  Matti Väistö               Seppo Pelttari
11049:        Juhani Alaranta              Esko Jokiniemi             Riitta Kauppinen
11050:        Aapo Saari                   Tellervo Renko             Hannu Tenhiälä
11051:                                     Pauli Saapunki
11052:                                       1990 vp. -      KK n:o 313                                       3
11053: 
11054: 
11055: 
11056: 
11057:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11058:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työsopimuslakiin lisättiin 31.3.1985 uusi
11059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         34 c §, jossa säädetään työntekijän oikeudesta
11060: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Työnte-
11061: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kijällä on alle kymmenvuotiaan lapsensa tai
11062: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle
11063: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       kymmenvuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa
11064: sesta kysymyksestä n:o 313:                           oikeus saada enintään neljä työpäivää tilapäistä
11065:                                                       hoitovapaata hoidon järjestämiseksi tai lapsen
11066:           Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisim            hoitamiseksi.
11067:        sellaisen lainsäädännön aikaansaami-              Mikäli sairastuneen lapsen hoito vaatii pi-
11068:        seksi, joka veivoittaisi kunnat tietyin        demmän ajan kuin mihin työsopimuslaki antaa
11069:        edellytyksin perustamaan päivähoito-           vanhemmille mahdollisuuden jäädä kotiin, on
11070:        paikkoja sairastuneita lapsia varten?          hoitojärjestelyjen helpottamiseksi mahdollisuus
11071:                                                       saada kunnallista kodinhoitoapua. Vuonna
11072:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1988 sai kodinhoitoapua runsaat 60 000 lapsi-
11073: vasti seuraavaa:                                      perhettä, joka oli vajaa 30 % kaikista kodin-
11074:                                                       hoitoapua saaneista kotitalouksista. 80 % lap-
11075:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle pienten       siperheille kohdennetusta kodinhoitoavusta on
11076: lasten hoidon kehittämistä koskevaksi lainsää-        sairastuneen lapsen hoitoa.
11077: dännöksi (HE n:o 202/1984 vp.) todettiin, että           Lääkintöhallitus asetti 14.10.1987 työryhmän
11078: perhepolitiikan kiireellisimpänä kehittämiskoh-       selvittämään tarttuvien tautien merkitystä so-
11079: teena on yleisesti pienten lasten hoitojärjestel-     siaalihuollon eri toimintojen piirissä. Työryhmä
11080: mien parantaminen. Lastenhoitojärjestelmän            saa mietintönsä ehdotuksineen valmiiksi syk-
11081: kehittämisalueena mainitaan äitiys-, isyys- ja        syllä 1990. Työryhmä on koonnut aineistoa
11082: vanhempainrahakauden jatkaminen, päivähoi-            muun muassa lasten päivähoidosta ja tarttuvis-
11083: topaikkojen tarjoaminen tarvetta vastaava             ta taudeista. Helsingin kaupungin lasten päivä-
11084: määrä ja päivähoidon vaihtoehtona riittävän           hoidon ja sairastuvuuden välisten yhteyksien
11085: taloudellisen tuen tarjoaminen perheille lapsen       selvitystyö on tehty vuosina 1988 ja 1989.
11086: hoidon järjestämiseksi muulla tavalla lasten             Selvityksestä ilmenee, että Helsingissä alle
11087: kotihoidon tuen turvin. Lisäksi keskeisiksi las-      kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on 5-lO
11088: tenhoitojärjestelyjen parantamiseen liittyviksi       kertaa vuodessa ja yli kolmivuotiaiden lasten
11089: kehittämiskohteiksi katsottiin työsuhdeturvan         vanhemmilla 2-3 kertaa vuodessa tarve eri-
11090: parantaminen alle kolmivuotiasta lasta koto-          tyisjärjestelyihin lapsen sairastuessa.
11091: naan hoitaville vanhemmille sekä sairaan lap-            Päivähoitopaikkojen perustamisesta sairasta-
11092: sen hoitojärjestelmien kehittäminen.                  ville lapsille sisältyy monia ongelmakohtia.
11093:    Lähtökohtana pienten lasten hoitojärjestel-           Sairaan lapsen hoitaminen päivähoidossa tai
11094: mien kehittämisessä on edelleen, että kodeilla        usean sairaan lapsen yhtäaikainen hoito mer-
11095: on ensisijainen hoito- ja kasvatusvastuu lapsis-      kitsisi sitä, että henkilöstöä tulisi lisätä päivä-
11096: ta. Hallituksen esityksen perusteluissa tode-         kodissa. Lasten tuominen sairaana päivähoi-
11097: taan, että lasten hoidon ja tasapainoisen kehit-      toon edellyttäisi myös sitä, että päiväkodeista
11098: tymisen kannalta sekä käytännön elämän mo-            tulisi löytyä sopivat erillistilat.
11099: ninaisten tilanteiden joustavan selvittämisen            Sairaan lapsen hoitojärjestelyt ovat vanhem-
11100: kannalta on tarkoituksenmukaista, että lasten         mille ongelmallisia ja erilaisia hoitojärjestelyjä
11101: vanhemmilla on erilaisia mahdollisuuksia jär-         tulee edelleen kehittää. Erityisesti yksinhuolta-
11102: jestellä yksilöllisesti perhe- ja työelämän välisiä   japerheissä lapsen sairastuminen aiheuttaa eri-
11103: suhteita. Tällöin on pidettävä kuitenkin huolta       tyisiä vaikeuksia, ellei riittävää kotipalvelua ole
11104: siitä, että myös tuotanto- ja palvelutoiminnan        saatavissa kunnan toimesta. Sosiaalihallitus tu-
11105: edellytykset otetaan huomioon.                        leekin selvittämään vielä tämän vuoden aikana
11106: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 313
11107: 
11108: kyselyn avulla sairastuneen lapsen hoitojärjes-     Selvityksen tuloksia pyritään hyödyntämään
11109: telyihin liittyviä ongelmia sekä vanhempien         lasten päivähoitoa kehitettäessä.
11110: mielipiteitä siitä, miten hoito tulisi järjestää.
11111:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1990
11112: 
11113:                                                                  Ministeri Tuulikki Hämäläinen
11114:                                      1990 vp. -     KK n:o 313                                      5
11115: 
11116: 
11117: 
11118: 
11119:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11120:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        detta sammanhang skall dock sorJas för att
11121: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         även förutsättningarna för produktion och
11122: av den 22 maj 1990 tili vederbörande medlem         service tas i betraktande.
11123: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Tili lagen om arbetsavta1 fogades 31.3.1985
11124: riksdags1edamot Anttila m.fl. undertecknade         en ny 34 c § där det stadgas om arbetstagarens
11125: spörsmå1 nr 313:                                    rätt att stanna hemma och vårda ett sjukt barn.
11126:                                                     Om en arbetstagares eget barn eller ett annat i
11127:           Kommer Regeringen att vidta åtgär-        hans hem varaktigt boende barn, som inte har
11128:        der för att en sådan lagstiftning skali      fyllt tio år, plötsligt insjuknar, har arbetstaga-
11129:        fås tili stånd som ålägger kommunerna        ren rätt tili tillfällig vårdledighet under högst
11130:        att under vissa förutsättningar inrätta      fyra arbetsdagar för att ordna vård eller för att
11131:        dagvårdsplatser för sjuka barn?              vårda barnet.
11132:                                                        Om vården av ett sjukt barn tar längre tid i
11133:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        anspråk än den tid som förä1drarna enligt
11134: samt anföra följande:                               lagen om arbetsavtal har möjlighet att stanna
11135:                                                     hemma, finns det för att vårdarrangemangen
11136:     1 regeringens proposition tili riksdagen med    skali underlättas möjlighet tili kommunalt hem-
11137: förslag tili Jagstiftning om utvecklande av         vårdsstöd. År 1988 fick drygt 60 000 barnfa-
11138: vården av små barn (RP nr 202/1984 rd.)             miljer hemvårdsstöd, vilket var knappa 30 %
11139: konstaterades att det mest brådskande utveck-       av alla hushåll som fått hemvårdsstöd. Av det
11140: lingsobjektet i familjepolitiken i alimänhet är     hemvårdsstöd som inriktas på barnfamiljer
11141: en förbättring av arrangemangen för vård av         utgörs 80% av stöd för vård av sjuka barn.
11142: små barn. Som utvecklingsområden inom sys-             Medicina1styrelsen tillsatte 14.10.1987 en ar-
11143: temet för vård av barn nämns en förlängning         betsgrupp för att utreda viiken betydelse smit-
11144: av moderskaps-, faderskaps- och föräldrapen-        tosamma sjukdomar har inom o1ika funktioner
11145: ningsperioden, ett utbud av dagvårdsplatser         inom socialvården. Arbetsgruppen kommer att
11146: som motsvarar behovet och som ett alternativ        få sitt betänkande och sina förslag färdiga
11147: tili dagvården ett erbjudande av ett tiliräckligt   hösten 1990. Arbetsgruppen har samlat mate-
11148: ekonomiskt stöd för familjer så att vården av       ria! bl.a. om barndagvård och smittosamma
11149: barn med hjälp av stödet för vård av barn i         sjukdomar. En utredning om sambanden mel-
11150: hemmet skali kunna ordnas på annat sätt.            lan barndagvården och sjukdomsfrekvensen i
11151: Dessutom ansågs som centrala utvecklings-           Helsingfors stad gjordes under 1988 och 1989.
11152: objekt i fråga om en förbättring av arrange-           Av utredningen framgår att i Helsingfors har
11153: mangen för vård av barn förbättrandet av            föräldrar tili barn under tre år 5-10 gånger
11154: anställningsskyddet för förä1drar som vårdar        om året och föräldrar tili barn över tre år 2-3
11155: barn under tre år i hemmet samt utvecklandet        gånger om året behov av specialarrangemang
11156: av systemet för vård av sjuka barn.                 när barnen insjuknar.
11157:     Utgångspunkten vid utvecklandet av arrange-        lnrättandet av dagvårdsplatser för sjuka
11158: mangen för vård av små barn är alltjämt att         barn medför många problem.
11159: hemmen har det främsta ansvaret för barnens            Vård av ett sjukt barn i dagvård elier
11160: vård och fostran. 1 motiveringen tili regering-     samtidig vård av flera sjuka barn innebär att
11161: ens proposition konstateras att när det gäller      personalen i daghemmen bör utökas. Att föra
11162: barnens vård och deras balanserade utveck1ing       ett sjukt barn tili dagvård förutsätter även att
11163: samt förmågan att smidigt kunna handskas            det i daghemmen bör finnas lämpliga separata
11164: med mångahanda situationer i det praktiska          utrymmen.
11165: livet är det ändamå1sen1igt att barns förä1drar        Arrangemangen för vård av sjuka barn är
11166: har olika möj1igheter att individuellt arrangera    problematiska för föräldrarna och olika vård-
11167: förhållandena melian fami1je- och arbetsliv. I      arrangemang bör alitjämt utveck1as. 1 synner-
11168: 6                                   1990 vp. -     KK n:o 313
11169: 
11170: het om ett barn i ensamförsörjarfamiljer insjuk-   utreda problem i anslutning tili arrangemangen
11171: nar uppkommer särskilda svårigheter om inte        för vård av sjuka barn samt föräldrarnas
11172: tillräcklig hemservice kan fås genom försorg av    åsikter om hur vården bör ordnas. A vsikten är
11173: kommunen. Socialstyrelsen kommer redan un-         att resultaten av utredningen skall utnyttjas vid
11174: der detta år att med hjälp av en förfrågan         utvecklingen av barndagvården.
11175: 
11176:     Helsingfors den 21 juni 1990
11177: 
11178:                                                                   Minister Tuulikki Hämäläinen
11179:                                                 1990 vp.
11180: 
11181: Kirjallinen kysymys n:o 314
11182: 
11183: 
11184: 
11185: 
11186:                                    Anttila ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan maksa-
11187:                                        misesta yrittäjille ja maatalousyrittäjille
11188: 
11189: 
11190:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11191: 
11192:    Sairausaikaan kohdistuva sosiaaliturva on          käytännössä tavallisimmin kohdistuukin nais-
11193: hyvin epätasa-arvoisesti jakautunut sen vuoksi,       yrittäjiin.
11194: että sairausvakuutuslain 19 §:n mukainen oma-            Asia voidaan hoitaa ainoastaan lainsäädän-
11195: vastuuaika koskee käytännössä lähes yksin-            tötoimin. Se on mahdollista muuttamalla sai-
11196: omaan vain omaa työtään tekeviä yrittäjiä ja          rausvakuutuslain 19 §:n sisältämää omavastuu-
11197: ammatinharjoittajia. Tämä johtuu siitä, että          säännöstä siten, että sellaisella vakuutetulla,
11198: työsopimuslain ja eri alojen työehtosopimusten        jolla on yrittäjien eläkelaissa tai maatalousyrit-
11199: sairausajan palkkaa koskevat säännökset mer-          täjien eläkelaissa tarkoitettu eläkevakuutus, on
11200: kitsevät sitä, että palkkatyötä tekevät saavat        oikeus saada sairausvakuutuksen päivärahaa
11201: täyden palkan joko koko mainitulta omavas-            ensimmäisestä sellaisesta työkyvyttömyyspäi-
11202: tuuajalta tai palkattomaksi, siis todelliseksi        västä alkaen, joka muuten olisi ollut hänen
11203: omavastuuajaksi, jää korkeintaan yksi päivä           säännönmukainen työpäivänsä.
11204: lyhyissä sairauksissa.                                   Esitetty muutos tasoittaisi samalla varsin
11205:    Mainittu tilanne johtuu siitä, että sairausajan    yksinkertaisen lainmuutoksen avulla pieneltä
11206: sosiaaliturvaa suunniteltaessa on asiaa ajateltu      osaltaan sitä koko sosiaaliturvan alueella val-
11207: ensisijaisesti palkkatyötä tekevän näkökulmas-        litsevaa vinoutumaa, joka johtuu yksipuolisesta
11208: ta. Erityisesti pienessä yrityksessä tämä kuiten-     palkansaajanäkökulmasta ja joka ilmenee mm.
11209: kin merkitsee epätasa-arvon räikeää kärjisty-         myös oman eläketurvan itserahoituksen muo-
11210: mistä sen vuoksi, että yrittäjätyönantaja joutuu      dossa. Samoin kyseessä olisi pieni hyvitys siitä,
11211: maksamaan työntekijälleen sairausajan palkan          että yrittäjät käytännössä rahoittavat, kokoa-
11212: usein ensimmäisestä päivästä alkaen, mutta itse       vat ja tilittävät myös työntekijöiden sairausva-
11213: hän voi saada korvausta vasta runsaan viikon          kuutuksen rahoituksen, kuten valtaosaltaan
11214: omavastuuajan jälkeen. Ja tämäkin on mahdol-          muunkin sosiaaliturvan.
11215: lista vain siinä tapauksessa, että hän ylipäätän-        Ei ole mitään aihetta pelätä, että esitetty
11216: sä pystyy irrottautumaan sairauslomalle.              muutos johtaisi sairausvakuutusetujen perus-
11217: Yleensä tämä on mahdollista vasta ehdottoman          teettomaan käyttöön, koska päivärahan saami-
11218: pakon edessä.                                         seksi tarvittaisiin sama selvitys kuin tähänkin
11219:    Ääritapauksena voidaan kuvitella tapausta,         saakka ja koska puhtaasti käytännön syistä
11220: jossa pari työntekijää työllistävä yrittäjä sairas-   pienyrittäjän on varsin vaikeaa jopa irrottautua
11221: tuu samanaikaisesti työntekijänsä kanssa ja           sairauslomalle.
11222: molemmat jäävät viikon sairauslomalle. Muu-              Viimeisimmässä tulopoliittisessa kokonais-
11223: tenkin lisääntyvien ongelmien ohella yrittäjä         ratkaisussa rakennustyöläisten kohdalla ollut
11224: joutuu tällöin maksamaan työntekijälle sairaus-       yhden päivän karenssiaika ennen sairausloma-
11225: ajan palkan, josta hän ei tässä tapauksessa saa       palkan maksamista sekin poistettiin. Tämän
11226: myöskään palautusta sairausvakuutuksesta.             jälkeen ainoastaan yrittäjät ja viljelijät ovat
11227: Itse hän jää kokonaan vaille mitään korvausta.        ainoa ammattiryhmä, joilla on tämä sairausva-
11228: Siinä tapauksessa, että yrittäjä on terveenä          kuutuksen omavastuuaika omalla kustannuk-
11229: työntekijänsä sairausloman aikana, hän käy-           sellaan.
11230: tännössä tavallisesti joutuu tekemään tämän              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11231: työt kokonaan tai ainakin osittain.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11232:    Kerrottu ongelma koskee luonnollisesti kaik-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11233:  kia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia, vaikka se      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11234: 
11235: 2000708
11236: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 314
11237: 
11238:          Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin              yrittäjien eläkelaissa tai maatalousyrit-
11239:       sairausvakuutuslain 19 §:n muuttami-              täjien eläkelaissa tarkoitettu eläkeva-
11240:       seksi siten, että sellainen sairausvakuu-         kuutus, saisi sairausvakuutuksen päivä-
11241:       tuslain mukainen vakuutettu, jolla on             rahaa ilman omavastuuaikaa?
11242: 
11243:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
11244: 
11245:        Sirkka-Liisa Anttila           Jukka Vihriälä             Hannu Tenhiälä
11246:                    Pauli Saapunki                        Anneli Jäätteenmäki
11247:                                      1990 vp. -     KK n:o 314                                      3
11248: 
11249: 
11250: 
11251: 
11252:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11253: 
11254:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       värahan omavastuuajalta. Työsuhteessa oleva
11255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman
11256: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          vuoksi estynyt tekemästä työtään ja jonka
11257: ki1jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        työsuhde on jatkunut kuukauden, saa työsopi-
11258: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       muslain (320/70) 28 §:n 1 momentin nojalla
11259: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     työnantajaltaan täyden palkan sairauspäivära-
11260: sesta kysymyksestä n:o 314:                         han omavastuuajalta eli sairastumispäivältä ja
11261:                                                     seitsemältä sitä seuraavalta päivältä. Tämä
11262:           Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin         merkitsee käytännössä sitä, että suurin osa
11263:        sairausvakuutuslain 19 §:n muuttami-         palkansaajista saa palkkaa sairausvakuutuksen
11264:        seksi siten, että sellainen sairausvakuu-    karenssipäivien ajalta. Työ- ja virkaehtosopi-
11265:        tuslain mukainen vakuutettu, jolla on        muksissa on lisäksi varsin yleisesti sovittu
11266:        yrittäjien eläkelaissa tai maatalousyrit-    tätäkin pidemmästä työnantajan palkanmaksu-
11267:        täjien eläkelaissa tarkoitettu eläkeva-      velvollisuudesta.
11268:        kuutus, saisi sairausvakuutuksen päivä-         Maatalousyrittäjien sairausajan toimeentulo-
11269:        rahaa ilman omavastuuaikaa?                  turvan kehittämistä tutkinut työryhmä (työryh-
11270:                                                     mämuistio 1990:1) on esittänyt maatalousyrit-
11271:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        täjien eläkelakiin muutosta siten, että sanotun
11272: vasti seuraavaa:                                    lain mukaan vakuutusvelvollinen tai vapaaeh-
11273:                                                     toisen perusvakuutuksen ottanut maatalous-
11274:    Sairausvakuutuslain 19 §:n (471/81) mukaan       yrittäjä olisi oikeutettu maatalousyrittäjien elä-
11275: sairauspäivärahaa suoritetaan jokaiselta arki-      kelain mukaiseen lyhyen ajan sairauspäivära-
11276: päivältä. ei kuitenkaan työkyvyttömyyden al-        haan työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraa-
11277: kamispäivä1tä eikä seitsemältä sitä lähinnä seu-    vasta päivästä lukien. Päivärahaa suoritettaisiin
11278: raavalta arkipäivältä. Omavastuuajan säätämi-       enintään työkyvyttömyyden alkamispäivää seu-
11279: nen oli hallinnollisesti tarkoituksenmukaista.      ranneen seitsemännen arkipäivän loppuun
11280: koska runsaat 80 % työkyvyttömyystapauksis-         saakka. Jos maatalousyrittäjälle sairausvakuu-
11281: ta kesti alle 7 päivää. Eräillä työaloilla työs-    tuslain (364/69) mukaan kuuluva oikeus päivä-
11282: kennellään myös viikonloppuisin. Tällöin oma-       rahaan alkaisi aikaisemmin, päivärahan suorit-
11283: vastuuaika kuluu työskentelypäiviltä. Maata-        tamisaika lyhenisi vastaavasti. Lyhyen ajan
11284: lousyrittäjiä tämä ei kuitenkaan koske. Sairaus-    sairauspäivärahaa ei kuitenkaan suoritettaisi,
11285: vakuutuslaki on yleinen, kaikkia Suomessa           ellei maatalousyrittäjä olisi ollut kykenemätön
11286: asuvia henkilöitä koskeva laki. Yleisessä so-       tekemään työtään tai siihen läheisesti rinnas-
11287: siaalivakuutuksessa, kuten sairausvakuutukses-      tettavaa työtä vähintään kolmea peräkkäistä
11288: sa, on vaikea asettaa joitakin henkilöryhmiä        päivää työkyvyttömyyden alkamispäivää lu-
11289: omavastuuaikojen suhteen ammatin perusteella        kuun ottamatta.
11290: erityisasemaan.                                        Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
11291:    Työlainsäädännössä ja siihen liittyvissä sopi-   parhaillaan työryhmän muistiosta saatujen lau-
11292: muksissa on säännöksiä, jotka koskevat työn-        suntojen pohjalta lainmuutosta, joka on tarkoi-
11293: antajan palkanmaksuvelvollisuutta sairauspäi-       tus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella.
11294: 
11295:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1990
11296: 
11297:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
11298: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 314
11299: 
11300: 
11301: 
11302: 
11303:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11304: 
11305:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         eller olycksfall är förhindrad att utföra arbete
11306: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och vars arbetsförhållande har fortgått en
11307: av den 22 maj 1990 tili vederbörande medlem          månad, får med stöd av 28 § 1 mom. lagen om
11308: av statsrådet översänt avskrift av följande av       arbetsavtal (320/70) av sin arbetsgivare full lön
11309: riksdagsledamot Anttila m.fl. undertecknade          under sjukdagpenningens självrisktid, dvs. för
11310: spörsmål nr 314:                                     den dag han insjuknat och för de sju närmast
11311:                                                      följande dagarna. Detta innebär i praktiken att
11312:           Har Regeringen för avsikt att vidta        största delen av löntagarna erhåller lön för
11313:        åtgärder för att ändra 19 § sjukförsäk-       sjukförsäkringens karensdagar. 1 kollektiv- och
11314:        ringslagen så att en person som är            tjänstekollektivavtalen finns därtill rätt allmänt
11315:        försäkrad enligt sjukförsäkringslagen         överenskommet om en ännu längre skyldighet
11316:        och som har i lagen om pension för            för arbetsgivaren att betala lön.
11317:        företagare eller i lagen om pension för           Den arbetsgrupp som har undersökt utveck-
11318:        lantbruksföretagare avsedd pensionsför-       landet av utkomstskyddet för sjuktid för lant-
11319:        säkring skall erhålla dagpenning från         bruksföretagare        (arbetsgruppspromemoria
11320:        sjukförsäkringen utan självrisktid?           1990: 1) har föreslagit en ändring i lagen om
11321:                                                      pension för lantbruksföretagare sålunda att en
11322:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lantbruksföretagare som är försäkringsskyldig
11323: samt anföra följande:                                enligt nämnda lag eller som har tagit en frivillig
11324:                                                      grundförsäkring skall vara berättigad tili kort
11325:    Enligt 19 § sjukförsäkringslagen (471/81) ut-     tids sjukdagpenning enligt lagen om pension
11326: går dagpenning för varje vardag, dock inte för       för lantbruksföretagare från och med följande
11327: den dag då arbetsoförmågan inträdde, ej heller       dag efter det att arbetsoförmögenheten inträd-
11328: för de sju närmast följande vardagarna. Det          de. Enligt förslaget skall dagpenning utbetalas
11329: var administrativt ändamålsenligt att stadga         högst tili slutet av den sjunde vardagen efter
11330: om självrisktiden, eftersom drygt 80% av alla        den dag då arbetsoförmögenheten inträdde.
11331: arbetsoförmögenhetsfall varade under en kor-         Om lantbruksföretagarnas i sjukförsäkringsla-
11332: tare tid än 7 dagar. Inom vissa branscher            gen (364/69) avsedda rätt tili dagpenning börjar
11333: arbetas det även under veckoslut. 1 detta fall       tidigare, förkortas i motsvarande grad den tid
11334: löper självrisktiden för arbetsdagarna. Detta        för viiken dagpenning utbetalas. Sjukdagpen-
11335: gäller emellertid inte lantbruksföretagare. Sjuk-    ning för en kort tid skall emellertid inte
11336: försäkringslagen är en allmän lag som gäller         utbetalas, om inte lantbruksföretagaren har
11337: för alla i Finland bosatta personer. lnom den        varit oförmögen att utföra arbete eller därmed
11338: allmänna socialförsäkringen, såsom inom sjuk-        nära jämförbar syssla under minst tre på
11339: försäkringen, är det svårt att ställa någon          varandra följande dagar, dock så att den dag
11340: bestämd grupp av personer i en särställning på       då arbetsoförmögenheten inträdde inte med-
11341: grund av deras yrke med tanke på självriskti-        räknas.
11342: den.                                                     Social- och hälsovårdsministeriet håller för
11343:    1 arbetarlagstiftningen och i avtal i anslut-     närvarande på att bereda en lagändring på
11344: ning tili den ingår stadganden som gäller            basis av de utlåtanden som inhämtats om
11345: arbetsgivarens skyldighet att betala lön för         arbetsgruppens promemoria. A vsikten är att en
11346: sjukdagpenningens självrisktid. En arbetstagare      proposition med förslag tilllagändring skall ges
11347: i arbetsförhållande, som tili följd av sjukdom       tili riksdagen under höstsessionen.
11348:     Helsingfors den 26 juni 1990
11349: 
11350:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
11351:                                               1990 vp.
11352: 
11353: Kirjallinen kysymys n:o 315
11354: 
11355: 
11356: 
11357: 
11358:                                  P. Lahtinen: Eläkepäätösten perustelujen lisäämisestä
11359: 
11360: 
11361:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11362: 
11363:    Eläkkeiden hakemismenettely on osoittautu-       sen lisäksi sen, millä perusteilla eläke on
11364: nut kovin hitaaksi ja vaikeaksi, eläkepäätöstä      hyväksytty tai hylätty.
11365: joutuu hakija odottamaan useita kuukausia ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11366: usein vielä jatkuvasti hakemaan uusia asiakir-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11367: joja eläkelaitokselle.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11368:    Kun sitten päätös vihdoin tulee, ei siihen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11369: sisälly minkäänlaista selvitystä siitä, millä pe-
11370: rusteilla eläkepäätös on syntynyt. Kaikilla ha-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11371: kijoilla on kuitenkin lääkärinlausunnot ja muu              ryhtyä eläkepäätösten perusteluihin liit-
11372: lähdeaineisto mukana eläkettä haettaessa.                   tyvän epäkohdan poistamiseksi ja sel-
11373:    Olisi kohtuullista se, että eläkelaitos ilmoi-           laisen tilanteen aikaansaamiseksi, jossa
11374: tuksen antaessaan mainitsisi eläkkeen päätök-               hakijalle ilmoitetaan syy eläkepäätök-
11375:                                                             seen johtavista syistä?
11376: 
11377:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
11378: 
11379:                                           Pertti Lahtinen
11380: 
11381: 
11382: 
11383: 
11384: 200070S
11385: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 315
11386: 
11387: 
11388: 
11389: 
11390:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11391: 
11392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rusteluja. Kysymys liittyy olennaisilta osin
11393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      eläkkeenhakijoiden yleiseen oikeusturvaan, jon-
11394: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         ka parantamiseksi on sosiaali- ja terveysminis-
11395: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       teriössä käynnissä laaja uudistus. Uudistusta
11396: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      on valmisteltu muun muassa valtioneuvoston
11397: edustaja Pertti Lahtisen näin kuuluvasta kirjal-   15.4.1987 asettamassa eläketurvan muutoksen-
11398: lisesta kysymyksestä n:o 315:                      hakukomiteassa, sosiaali- ja terveysministeriön
11399:                                                    6.3.1987 asettamassa ennakkoilmoitus- ja neu-
11400:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vottelumenettelyä kehittävässä työryhmässä
11401:        ryhtyä eläkepäätösten perusteluihin liit-   sekä ministeriön 15.4.1987 asettamassa ansio-
11402:        tyvän epäkohdan poistamiseksi ja sel-       eläkejärjestelmän viimeisen laitoksen periaatet-
11403:        laisen tilanteen aikaansaamiseksi, jossa    ta tutkivassa toimikunnassa. Komitea on anta-
11404:        hakijalle ilmoitetaan syy eläkepäätök-      nut mietintönsä 30.3.1989, toimikunta 31.10.
11405:        seen johtavista syistä?                     1988 ja työryhmä 15.12.1989. Komiteanmietin-
11406:                                                    nön johdosta pyydetyistä lausunnoista viimeis-
11407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tellään parhaillaan lausuntoyhteenvetoa sosiaa-
11408: vasti seuraavaa:                                   li- ja terveysministeriössä. Tämän jälkeen tul-
11409:                                                    laan päättämään niistä toimenpiteistä, joita
11410:    Sosiaali- ja terveysministeriö on jo vuosia     eläkkeenhakijoiden oikeusturvan parantaminen
11411: sitten kiinnittänyt huomiota tarpeeseen paran-     edellyttää.
11412: taa eläkelaitosten antamien eläkepäätösten pe-
11413: 
11414:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1990
11415: 
11416:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri A1auri Miettinen
11417:                                      1990 vp. -     KK n:o 315                                     3
11418: 
11419: 
11420: 
11421: 
11422:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11423:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         väsentliga delar tili pensionssökandenas all-
11424: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          männa rättsskydd, som social- och hälsovårds-
11425: av den 22 maj 1990 tili vederbörande medlem          ministeriet försöker förbättra genom den om-
11426: av statsrådet översänt avskrift av följande av       fattande reform som nu pågår. Reformen har
11427: riksdagsman Pertti Lahtinen undertecknade            förberetts bl.a. i kommitten för ändringssökan-
11428: spörsmål nr 315:                                     de i pensionsskyddsärenden, som tillsatts av
11429:                                                      statsrådet 15.4.1987, i den arbetsgrupp för
11430:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen           utvecklande av förfarandet med förhandsbe-
11431:        vidta för att avlägsna det missförhållan-     sked och förhandling, som tillsatts av social-
11432:        de som ansluter sig tili motiveringen i       och hälsovårdsministeriet 6.3.1987, samt i kom-
11433:        pensionsbesluten och för att åstadkom-        missionen för undersökning av förvärvspen-
11434:        ma en sådan situation där sökanden            sionssystemets utveckling, som tillsatts av mi-
11435:        informeras om de orsaker som har lett         nisteriet 15.4.1987. Kommitten har avgivit sitt
11436:        tili pensionsbeslutet?                        betänkande 30.3.1989, kommissionen 31.1 0.
11437:                                                      1988 och arbetsgruppen 15.12.1989. De utlå-
11438:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tanden som inbegärts med anledning av kom-
11439: samt anföra följande:                                mittebetänkandet sammanställs som bäst tili ett
11440:                                                      remissammandrag vid social- och hälsovårds-
11441:    Social- och hälsovårdsministeriet har redan       ministeriet. Därefter kommer man att fatta
11442: för flera år sedan uppmärksammat behovet av          beslut om vilka åtgärder som förbättrandet av
11443: att förbättra motiveringarna tili pensionsanstal-    pensionssökandenas rättsskydd förutsätter.
11444: ternas pensionsbeslut. Frågan ansluter sig tili
11445:     Helsingfors den 26 juni 1990
11446: 
11447:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
11448: 1
11449: 1
11450:  1
11451:  1
11452:   1
11453:   1
11454:    1
11455:    1
11456:     1
11457:     1
11458:      1
11459:      1
11460:       1
11461:       1
11462:        1
11463:        1
11464:         1
11465:         1
11466:          1
11467:          1
11468:           1
11469:           1
11470:            1
11471:            1
11472:             1
11473:             1
11474:                                              1990 vp.
11475: 
11476: Kirjallinen kysymys n:o 316
11477: 
11478: 
11479: 
11480: 
11481:                                  Ala-Harja ym.: Veteraanitunnuksen myöntämisestä sotiin osal-
11482:                                      listuneille inkeriläisille
11483: 
11484: 
11485:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11486: 
11487:   Suomen puolustamiseen talvi- ja jatkosodan       laiselle, joka saa kansaneläkettä. Kansaneläket-
11488: aikana osallistui vapaaehtoisia mm. Ruotsista.     tä saa Suomeen muutettuaan vasta asuttuaan
11489: Sodassa vammautuneet ruotsalaissotilaat saa-       täällä viisi vuotta. Näin pitkä odotusaika inke-
11490: vat sotilasvammalain mukaan pientä elinkor-        riläisten maahanmuuttajien kohdalla tuntuu
11491: koa, vaikka he eivät ole Suomen kansalaisia.       kohtuuttomalta.
11492: Sotiimme osallistui myös inkeriläisiä sotilaita       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11493: osana Suomen armeijaa, palvellen monissa eri       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11494: tehtävissä. Sodan päätyttyä rauhansopimuksen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11495: mukaan inkeriläiset palautettiin kotimaahansa.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11496:    Koska nyt tilanteen muututtua inkeriläisillä
11497: on mahdollisuus palata suomalaisina paluu-
11498: muutlajina Suomeen, viittaamme presidentin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11499: lausuntoon, inkeriläisten oikeus veteraanitun-            ryhtyä selvittääkseen Suomen sotiin
11500: nukseen ja veteraanien saamiin etuuksiin olisi            osallistuneiden    inkeriläisveteraanien
11501: aiheellista selvittää. Rintamalisä ja ylimääräi-          mahdollisuudet veteraanitunnukseen ja
11502: nen rintamalisähän maksetaan Suomen kansa-                sen tuomiin etuuksiin?
11503:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
11504: 
11505:           Kirsti Ala-Harja          Henrik Westerlund            Ben Zyskowicz
11506:           Tapio Holvitie            Kalevi Lamminen              Aino Pohjanoksa
11507:           Riitta Uosukainen         Riitta Saastamoinen          Erkki Pystynen
11508:                      Matti Hokkanen                     Sulo Aittoniemi
11509: 
11510: 
11511: 
11512: 
11513: 200070S
11514: 2                                      1990 vp. -- KK n:o 316
11515: 
11516: 
11517: 
11518: 
11519:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11520: 
11521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         salaiset eivät ole tunnuksiin oikeutettuja. Tun-
11522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nusta eivät ole saaneet esimerkiksi ruotsalaiset,
11523: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             eestiläiset eivätkä myöskään inkeriläiset va-
11524: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           paaehtoiset.
11525: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Kysymys erityisen sosiaaliturvan antamisesta
11526: edustaja Kirsti Ala-Harjan ym. näin kuuluvas-          muille kuin varsinaisiin sotatoimiin puolustus-
11527: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 316:                 voimien joukoissa osallistuneille on erittäin
11528:                                                        vaikeasti ratkaistavissa. Monet henkilöryhmät
11529:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         joutuivat kärsimään sodanaikaisista olosuhteis-
11530:         ryhtyä selvittääkseen Suomen sotiin            ta ja kokivat kansalaisvelvollisuutensa täyttäen
11531:         osallistuneiden    inkeriläisveteraanien       tekevänsä arvokasta työtä maamme elinolosuh-
11532:         mahdollisuudet veteraanitunnukseen ja          teitten turvaamiseksi. Myös vapaaehtoisesti so-
11533:         sen tuomiin etuuksiin?                         tiimme osallistuneet henkilöt ovat samassa ti-
11534:                                                        lanteessa.
11535:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Sosiaali- ja terveysministeriö on 8.11.1989
11536: vasti seuraavaa:                                       asettanut työryhmän selvittämään, onko mah-
11537:                                                        dollista saattaa muutkin kuin varsinaisiin sota-
11538:    Hallitus on tietoinen niistä ongelmista, jotka      toimiin osallistuneet henkilöryhmät rintamaso-
11539: liittyvät kysymyksessä esiin tuotuun tarpeeseen        tilascläkelain ja muiden veteraanietuuksien pii-
11540: laajentaa rintamasotilastunnuksen tai vastaa-          riin. Myös vapaaehtoisesti vuosien 1939-1945
11541: van muun tunnuksen saaminen myös vapaaeh-              sotiin osallistuneiden asema tulee selvitettäväk-
11542: toisesti vuosien 1939-1945 sotiin osallistunei-        si. Ehdotuksia tehdessään työryhmän tulee
11543: siin henkilöihin.                                      kiinnittää myös erityistä huomiota niihin vai-
11544:    Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että      kutuksiin, joita veteraanietuuksien saajien pii-
11545: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan          rin laajentaminen saattaa aiheuttaa. Työryh-
11546: erityistä sosiaaliturvaa vain sellaisille henkilöil-   män tulee saada työnsä valmiiksi 15.10.1990
11547: le, jotka asevelvollisuuslain nojalla joutuivat        mennessä.
11548: joko Suomen kansalaisina tai sittemmin Suo-               Koska kysymyksessä tarkoitetut rintamaso-
11549: men kansalaisuuden saaneina puolustusvoi-              tilastunnuksen myöntämisperusteiden laajenta-
11550: mien joukoissa tai niihin rinnastettavissa olo-        mismahdollisuudet selvitetään edellä mainitus-
11551: suhteissa osallistumaan sotatoimiin. Vapaaeh-          sa työryhmässä, tarvittavista toimenpiteistä
11552: toisesti sotiin osallistuneet muiden maiden kan-       päätetään työryhmän saatua työnsä valmiiksi.
11553: 
11554:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1990
11555: 
11556:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
11557:                                       1990 vp. -      KK n:o 316                                    3
11558: 
11559: 
11560: 
11561: 
11562:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11563: 
11564:    I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen         heller de ingermanländska frivilliga fått några
11565: anger har Ni, Herr Talman. med Er skrivelse           tee ken.
11566: av den 22 maj 1990 tili vederbörande medlem               Frågan om beviljande av specieilt social-
11567: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skydd tili andra än dem som deltagit i de
11568: riksdagsledamot Kirsti Ala-Harja m.fl. under-         egentliga krigshandlingarna inom försvarsvä-
11569: tecknade spörsmål nr 316:                             sendets trupper är mycket svår att lösa. Många
11570:                                                       persongrupper drabbades av lidanden genom
11571:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             förhållandena under kriget och upplevde att de
11572:        vidta för att utreda möjligheterna för de      gcnom att uppfylla sin medborgerliga plikt
11573:        ingermanländska veteraner som deltagit         utförde värdefullt arbete för att levnadsförhål-
11574:        i Finlands krig att få veterantecken och       landena i vårt land skulle tryggas. Också de
11575:        de förmåner det medför?                        som deltog som frivilliga i viha krig är i samma
11576:                                                       situation.
11577:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
11578: samt anföra följande:                                 8.11.1989 en arbetsgrupp för att utreda om det
11579:                                                       är möjligt att inordna även andra persongrup-
11580:     Regeringen är medveten om problemen i             per än dem som deltagit i de egentliga krigs-
11581: anslutning tili det behov att utvidga erhållandct     handlingarna under lagen om frontmannapen-
11582: av frontmannatecken eller motsvarande annat           sion och göra dem delaktiga av andra veteran-
11583: teeken även tili personer som frivilligt deltagit     förmåncr. Även ställningen för de frivilliga som
11584: i krigen 1939-1945 som framförs i spörsmålet.         deltog i krigen 1939---1945 kommer att utre-
11585:     Enligt gällande lagstiftning ges på basis av      das. Arbetsgruppen skall i sina förslag fästa
11586: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd endast         särskild uppmärksamhet vid de verkningar som
11587: tili sådana personer som med stöd av värn-            en utvidgning av dcn grupp som är berättigad
11588: pliktslagen i egenskap av finska medborgare           tili veteranförmäner kan få. Avsikten är att
11589: var tvungna att delta i krigshandlingar inom          arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete före
11590: försvarsväsendets trupper ellcr under därmed          15.10.1990.
11591: jämförbara förhållanden samt tili personer som            Eftersom de i spörsmålet a vsedda möjlighe-
11592: sedermera blivit finska medborgare och som            terna att utvidga grunderna för beviljande av
11593: deltagit i krigshandlingarna på ovan anfört           frontmannatecken klarläggs av den ovan
11594: sätt. Andra länders medborgare som frivilligt         nämnda arbetsgruppen, kommer beslut om
11595: deitog i krigen är inte berättigade tili tecken. Så   nödvändiga åtgärder att fattas när arbetsgrup-
11596: har t.ex. inte de svenska, estniska och inte          pen har slutfört sitt arbete.
11597: 
11598:      He}singfors den 25 juni 1990
11599: 
11600:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
11601:                                              1990 vp.
11602: 
11603: Kirjallinen kysymys n:o 317
11604: 
11605: 
11606: 
11607: 
11608:                                  P. Leppänen ym.: Metsähallituksen metsien vuokraamisesta
11609:                                     metsästystarkoituksiin
11610: 
11611: 
11612:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11613: 
11614:    Metsähallitus on vuokrannut vuosikymme-         metsähallituksen toimesta on tehty, että pääsee
11615: nien ajan eri metsästysseuroille metsästysmaa-     useampi metsästämään, tuo juuri edellä mainit-
11616: ta. Nämä ko. seurat ovat pääsääntöisesti kau-      tuja ongelmia tullessaan.
11617: punkiseuroja, eikä näiden seurojen jäsenillä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11618: yleensä ole maata eikä näin oikeutta metsästä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11619: miseen.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11620:    Jos metsästysoikeus aiotaan muuttaa lupa-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11621: korttialueeksi, se muuttaa monia asioita huo-
11622: nompaan suuntaan: mm. maita omistamatto-
11623: mien elämänlaatu kärsii, riistanhoito jää hoita-             Aikooko Hallitus puuttua metsähal-
11624: matta, ryöstömetsästys tuhoaa riistakannan,               lituksen aikomuksiin heikentää metsäs-
11625: valvonta heikkenee jne. Ne vakuuttelut, joita             täjien asemaa sekä riistanhoitotyötä?
11626: 
11627:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
11628: 
11629:           Pekka Leppänen               Sakari Knuuttila              Tuula Paavilainen
11630:           Toimi Kankaanniemi           Tina Mäkelä                   Pirkko Ikonen
11631:                                        Matti Lahtinen
11632: 
11633: 
11634: 
11635: 
11636: 200070S
11637: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 317
11638: 
11639: 
11640: 
11641: 
11642:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alueilla. Uuteen strategiaan kuului keskeisenä
11644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hoitoaluekohtaisten riistataloussuunnitelmien
11645: olette toukokuun 22 päivänä 1990 päivätyn            laatiminen ja riistan elinympäristöjen hoidon
11646: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         määrittely tärkeimmäksi riistanhoitomuodoksi,
11647: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jonka rinnalla toteutetaan myös perinteisiä
11648: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta             hoitotoimia. Metsästyksen järjestelyissä tavoit-
11649: kirjallisesta kysymyksestä n:o 317:                  teena on riistan vuotuisen tuoton talteenotto ja
11650:                                                      metsästysmahdollisuuksien tasapuolinen jaka-
11651:           Aikooko Hallitus puuttua metsähal-         minen lainsäädännön asettamat velvoitteet
11652:        lituksen aikomuksiin heikentää metsäs-        huomioon ottaen. Metsähallituksen uuden riis-
11653:        täjien asemaa sekä riistanhoitotyötä?         tatalousstrategian pohjalta laadittavat suunni-
11654:                                                      telmat tähtäävät sekä paikallisten, maattomien
11655:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että myös muiden metsästäjien metsästysmah-
11656: vasti seuraavaa:                                     dollisuuksien parantamiseen.
11657:                                                         Huomattava osa metsähallituksen hallinnas-
11658:     Metsästyslain (290/62) 3 §:n mukaan "Oi-         sa olevista, metsästyslain 3 §:n 2 momentin
11659: keus metsästää valtion viranomaisten hallin-         tarkoittaman alueen ulkopuolella olevista
11660: nassa ja hoidossa olevilla valtion mailla voi-       alueista on vuokrattu metsästysseuroille. Met-
11661: daan antaa luvan nojalla käytettäväksi tai           sähallituksen jo vahvistamien ja myös valmis-
11662: vuokrata. Paikallisen sekä myös metsästysmaa-        teilla olevien riistataloussuunnitelmien mukaan
11663: ta vailla olevan väestön etu on tällöin lähinnä      metsästysvuokraus tulee säilymään jatkossakin
11664: otettava huomioon." Metsästyksestä ja riistan-       liki nykyisessä laajuudessaan. Sen sijaan met-
11665: hoidon järjestämisestä valtion omistamilla           sästysvuokra- ja lupa-alueiden määrät saatta-
11666: alueilla annetun asetuksen (566/62) 3 §:n mu-        vat paikallisesti vaihdella ja myös aikaisemmas-
11667: kaan taas "Paikalliseen väestöön kuuluvalle          ta muuttua hoitoaluekohtaisten tarpeiden mu-
11668: henkilölle voidaan antaa lupa metsästää met-         kaisesti. Tällaiset muutokset ovat välttämättö-
11669: sähallituksen hallinnassa olevilla alueilla, mikä-   miä metsähallituksen hallinnassa olevien aluei-
11670: li hänellä ei metsästyslain 3 §:n 2 momentin         den ja niiden monikäytön kehittämiseksi muut-
11671: mukaan tai erityisten määräysten nojalla jo          tuvan yhteiskunnan tarpeiden edellyttämällä
11672: muutoin ole metsästysoikeutta. Sellainen lupa        tavalla.
11673: voidaan myöntää myös muille, jotka ovat vailla          Riistanhoidon ja metsästyksen valvonnan
11674: metsästysmaata. Metsästysoikeus voidaan, pai-        mitoitus niin metsästysvuokra- kuin lupa-
11675: kalliselle asukkaalle lain mukaan ehkä kuulu-        alueillakin tapahtuu metsähallituksen hoito-
11676: vaa metsästysoikeutta loukkaamatta, myös             aluekohtaisissa riistataloussuunnitelmissa. Met-
11677: vuokrata lähinnä rekisteröidylle yhdistykselle       sästysvuokra-alueilla nämä tehtävät annetaan
11678: tai yksityiselle henkilölle, joka sitoutuu toi-      riistanhoito- ja valvontavelvoitteina vuokralaisi-
11679: meenpanemaan järjestetyn riistanhoidon ja te-        na olevien metsästysyhdistyksien tehtäväksi ja
11680: hokkaan valvonnan."                                  lupa-alueilla niistä huolehtii metsähallitus itse.
11681:     Metsähallituksen antaman selvityksen mu-         Lupa-alueilla metsästys lisäksi mitoitetaan
11682: kaan kysymyksessä tarkoitetut metsästysvuok-         alueen laajuuden ja vuotuisien riistakantojen
11683: ra-ja lupa-alueita koskevat metsästysjärjestelyt     perusteella. Vastuu toimenpiteistä molemmilla
11684: liittyvät metsähallituksen vuonna 1985 aloitta-      alueilla on kuitenkin viime kädessä metsähalli-
11685: maan riistatalouden kehittämiseen. Tällöin           tuksella.
11686: metsähallitus vahvisti strategian riistatalouden        Metsähallituksen voidaan katsoa metsästys-
11687: yleisistä perusteista hallinnassaan olevilla         järjestelyissään toimineen voimassa olevien sää-
11688:                                    1990 vp. -     KK n:o 317                                   3
11689: 
11690: dösten mukaisesti. Maa- ja metsätalousminis-      maiden metsästysjärjestelyjen mahdolliset muu-
11691: teriössä on parhaillaan valmisteilla metsästys-   tostarpeet mukaan luettuna kysymyksessä mai-
11692: lainsäädännön kokonaisuudistus. Tässä yhtey-      nittujen metsästyslupa- ja vuokrausmenettely-
11693: dessä tulevat tarkasteltavaksi myös valtion       jen perusteet.
11694: 
11695:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1990
11696: 
11697:                                                                       Ministeri Ole Norrback
11698: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 317
11699: 
11700: 
11701: 
11702: 
11703:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11704:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hållningsplaner för de olika reviren och att
11705: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          understryka att skötseln av viltets miljö är den
11706: av den 22 maj 1990 tili vederbörande medlem          främsta formen av viltvård vid sidan av de
11707: av statsrådet översänt avskrift av följande av       traditionella skötselformerna. Som ett mål vid
11708: riksdagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade          ordnandet av jakten angavs tillvaratagandet av
11709: spörsmål nr 317:                                     den årliga viltproduktionen och en rättvis
11710:                                                      fördelning av jaktmöjligheterna med beaktande
11711:            Ämnar Regeringen ingripa i forststy-      av de skyldigheter lagstiftningen föreskriver.
11712:         relsens avsikter att försvaga jägarnas       Målet för de planer som utarbetas med forst-
11713:         ställning och viltvårdsarbetet?              styrelsens nya vilthushållningsstrategi som
11714:                                                      grund är att förbättra jaktmöjligheterna både
11715:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         för på orten bosatta jägare, jägare som saknar
11716: samt anföra följande:                                jaktmark och för andra jägare.
11717:                                                         En avsevärd del av de marker i forststyrel-
11718:    1 3 § jaktlagen (290/62) stadgas: "Jakträtt på    sens besittning som ligger utanför de områden
11719: staten tillhöriga marker, som äro underställda       som anges i 3 § 2 mom. jaktlagen är utarren-
11720: statsmyndighets förvaltning och vård, må upp-        derade till jaktföreningar. Enligt de vilthushåll-
11721: låtas i stöd av tillstånd eller arrenderas. Främst   ningsplaner som forststyrelsen redan fastställt
11722: bör därvid beaktas ortsbefolkningens samt den        samt enligt dem som är under beredning
11723: befolknings, som icke har jaktmarker, intres-        kommer jaktarrenderingen också i fortsättning-
11724: sen." I 3 § förordningen om jakt och ordnande        en att ha nästan samma omfattning som nu.
11725: av jaktvården på staten tillhöriga områden           Däremot kan antalet jftktarrendeområden och
11726: (566/62) stadgas vidare: "Den, som tillhör           tillståndsområden varieta lokalt och det kan
11727: ortsbefolkningen, må beviljas tillstånd att jaga     också ändras på basis av de olika revirens
11728: på områden, som äro underställda forststyrel-        behov. Sådana ändringar är nödvändiga för att
11729: sens förvaltning, därest han icke enligt 3 § 2       utveckla de områden st>m är i forststyrelsens
11730: mom. jatklagen eller med stöd av särskilda           besittning och för att dessa områden skall
11731: stadganden redan annars har jakträtt. Sådant         kunna utnyttjas på ett mångsidigare sätt, så
11732: tillstånd må beviljas även andra som sakna           som förutsätts av behö'Ven i vårt föränderliga
11733: jaktmark. Jakträtt må även, utan intrång i           samhälle.
11734: ortsbo enligt lag möjligen tillkommande jakt-           Dimensioneringen av viltvården och jakttill-
11735: rätt, utarrenderas närmast till registrerad för-     synen både på jaktarrendeområden och på
11736: ening eller enskild person. som förbinder sig att    tillståndsområden sker genom forststyrelsens
11737: anordna organiserad jaktvård och effektiv till-      vilthushållningsplaner för de olika reviren. 1
11738: syn.''                                               fråga om jaktarrendeområden anförtros dessa
11739:    Enligt en utredning, som forststyrelsen av-       uppgifter som viltvårds- och tillsynsförpliktel-
11740: gett, ansluter sig de i spörsmålet avsedda           ser åt de jaktföreningat som är arrendetagare
11741: jaktarrangemangen i fråga om jaktarrendeom-          och i fråga om tillstånd\sområden sköter forst-
11742: råden och tillståndsområden tili det utvecklan-      styrelsen själv uppgiftt:l'rha. På tillståndsområ-
11743: de av vilthushållningen som forststyrelsen in-       den dimensioneras dessUtom jakten på basis av
11744: ledde år 1985. I det skedet fastställde forststy-    områdets storlek och de årliga viltbestånden.
11745: relsen en strategi gällande de allmänna grun-        Det är dock forststyrelsen som i sista hand bär
11746: derna för vilthushållningen inom de områden          ansvar för åtgärder på vardera områdestypen.
11747: som förvaltas av forststyrelsen. Centrala delar         Forststyrelsen kan atises ha handlat i enlig-
11748: av den nya strategin var att uppgöra vilthus-        het med gällande stadganden då den ordnade
11749:                                     1990 vp. -     KK n:o 317                                   5
11750: 
11751: jakten på ovan nämnt sätt. Vid jord- och           de marker som staten äger, inklusive de i
11752: skogsbruksministeriet bereds för närvarande en     spörsmålet nämnda grunderna för förfarings-
11753: totalrevidering av jaktlagstiftningen. 1 samband   sättet i ärenden gällande jakttillstånd och ar-
11754: därmed kommer man även att utreda eventu-          renden.
11755: ella behov av att ändra ordnandet av jakten på
11756:     Helsingfors den 24 juni 1990
11757: 
11758:                                                                         Minister Ole Norrback
11759:                                                1990 vp.
11760: 
11761: 
11762: Kirjallinen kysymys n:o 318
11763: 
11764: 
11765: 
11766: 
11767:                                    Pystynen ym.: Keksijän oikeuksien turvaamiseksi tarvittavista
11768:                                        toimenpiteistä
11769: 
11770: 
11771:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11772: 
11773:     Patenttilaki säätelee ja pyrkii turvaamaan        den. Useilla tärkeillä tekniikan aloilla, mm.
11774: keksijän ja patentinhaltijan oikeuksia keksintö-      prosessi- ja lääkeaineteollisuudessa, uuden tek-·
11775: jä koskevissa kysymyksissä. Patenttijärjestelmä       niikan käyttöönotto on pitkällinen prosessi,
11776: ja sen säädökset on kansainvälisin sopimuksin         jossa ko. laeissa oievat liian lyhyet kanneajat
11777: laadittu sisällöltään yhdenmukaisiksi kaikissa        lähes säännöllisesti ylittyvät. Lisäksi laeista
11778: teollisuusmaissa ja ne nähdään yleisesti tärkei-      puuttuvat pakottavat määräykset korvauksen
11779: nä tekniseen kehitystoimintaan liittyvinä osate-      määrittämisen ja maksamisen ajankohdista,
11780: kijöinä.                                              mitä seikkaa myös yksipuolisesti käytetään
11781:     Siinä tapauksessa, että keksijä on toisen         hyväksi. Keksijäosapuoli ei mielellään riitauta
11782: palveluksessa, säätelee keksintöasioita lisäksi       asiaa, koska tällöin helposti katkeavat keksin-
11783: laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöi-       nön etenemismahdollisuudet ja, työsuhdekeksi-
11784: hin vuodelta 1967, jota on osittain muutettu ja       jän tapauksessa, myös yleensä työsuhde.
11785: täydennetty asetuksella vuonna 1988.                     Lakien edellyttämä tasapuolisuus, kohtuus ja
11786:     Molempiin lakeihin on otettu joukko sää-          keksijänoikeuden turva eivät käytännössä to-
11787: döksiä, joilla on pyritty turvaamaan lakien           teudu. Tämä on omiaan mitätöimään niitä
11788: joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö jättä-        tavoitteita tekniikan kehittämiseksi ja taloudel-
11789: mällä lukuisia asioita sopimusten ja mahdollis-       lisen toiminnan kiihclyttämiseksi, joihin patent-
11790: ten neuvottelujen varaan. Oleellista kuitenkin        tilainsäädännöllä tähdätään.
11791: on. että keksijälle turvataan osuus keksintönsä          Haitat ovat säännöllisesti kohdistuneet niihin
11792:  perusteella koituvasta hyödystä.                     ihmisiin, jotka ovat kyseisten kehitystöiden
11793:     Usein joudutaan kuitenkin tilanteisiin, jotka     alullepanijoita. Selvää on, että henkilöiden,
11794: ovat keksijän kannalta kohtuuttomia. Huoli-           jotka ovat uhranneet yleensä vuosia kehittääk-
11795: matta siitä, että keksintö olisi jo varhaisessa       seen tuloksellisesti alansa tekniikkaa, tulee voi-
11796: vaiheessa otettu käyttöön ja sillä olisi saavu-       da luottaa siihen, että lait ja määräykset ja
11797: tettu selvä taloudellinen hyöty, voidaan sen          niiden edellyttämä kohtuus mm. korvausten
11798: korvaamista eri tavoin hidastaa ja jopa yksi-         suhteen toteutuvat myös käytännössä.
11799:  puolisesti evätä kokonaan.                              Valtionyhtiö Outokumpu Oy on usein ollut
11800:     Tällaisessa tilanteessa keksijälle ei jää juuri   tällaisissa tapauksissa teollisena osapuolena.
11801: muuta mahdollisuutta kuin luopua tai nostaa           Keksintöasioiden käsittelyssä on näyttänyt jo
11802:  kanne julkisessa oikeusistuimessa.                   pitkään esiintyneen vaikeuksia. Pitkällinen oi-
11803:     Oikeudenkäyntimenettely on hidas ja kallis,       keudenkäynti vuosina 1974--1982 tapauksessa
11804:  mikä seikka korostaa osapuolten eriarvoisuut-        Lohikoski/Outokumpu Oy osoitti siinä, ja sen
11805:  ta. Käsittelyä voidaan edelleen, jos toinen          jälkihistoriassa, kaikissa piirteissään ko. yhtiön
11806:  osapuoli haluaa, kohtuuttomasti viivyttää eri-       pyrkimykset ja menettelytavat keksintö- ja pa-
11807:  laisilla valitustoimilla ja lausuntopyynnöillä.      tenttiasioissa. Tähän liittyi myös eräiden, kek-
11808:  On selvää, että tästä asiaintilasta hyötyy talou-    sintöasioiden hoidossa tuolloin esiintyneisiin
11809:  dellisesti vahvempi osapuoli ja että tätä asiain-    epäkohtiin puuttuneiden, henkilöiden kohdalta
11810:  tilaa myös käytännössä käytetään hyväksi.            vakavia ammatillisen uran vaikeuttamiseen ja
11811:  Myös laeissa olevat määräykset korvaus- ja           häirintään liittyviä toimenpiteitä. Oikeuden
11812:  kanneajoista menettävät merkityksensä, jos toi-      päätöksistä huolimatta ko. yhtiön noudatta-
11813:  nen osapuoli tarkoituksellisesti pyrkii vain voit-   massa käytännössä ei näytä tapahtuneen oleel-
11814:  tamaan aikaa, mihin laki antaa mahdollisuu-          lisia muutoksia.
11815: 
11816: 200070S
11817: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 318
11818: 
11819:    Myös yhtiön ulkopuolisten, tutkimusyhteis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11820: työssä olevien, kanssa on esiintynyt samankal-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11821: taisia vaikeuksia. Keksintösäätiön huomatta-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11822: valla tuella Teknillisessä korkeakoulussa kehi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11823: tetyn ns. sulasulfatointimenetelmän tapaukses-
11824: sa kyseinen yhtiö on kieltäytynyt korvaamasta                 Onko Hallitus tietoinen, että voimas-
11825: millään tavoin patentoidun menetelmän käyt-                sa olevia lakeja teollisten yksinoikeuk-
11826: töä ja siitä saatua hyötyä.                                sien suojasta, kuten patenttilakia ja
11827:    Erityisen vakavaa on, että kuvatun kaltaisilla          lakia oikeudesta työntekijän tekemiin
11828: toimenpiteillä ja asenteilla vaarannetaan ja               keksintöihin, usein käytännössä ei nou-
11829: mitätöidään pitkien kehitystöiden tulokset.                dateta teollisten yritysten taholta ja että
11830:    Koska lakimääräiset säädökset ja oikeuskäy-             tällainen toiminta näyttää liittyneen eri-
11831: täntö näyttävät oikein toteutettuina antavan               tyisesti valtionyhtiö Outokumpu Oy:n
11832: sinänsä riittävän ja kohtuullisen oikeussuojan             toimintaan siten, että erityisesti keksijän
11833: kaikille osapuolille, kysymyksessä on, mm.                 oikeudet kehittämänsä keksinnön suh-
11834: kyseisen valtionyhtiön kohdalla, mitä ilmeisim-            teen ja myös keksintöjen hyödyntämi-
11835: min luottamus vahvemman oikeuteen ja halut-                nen sekä pitkällisten kehitystöiden tu-
11836: tomuus noudattaa lain edellyttämää kohtuutta               lokset vaarantuvat, ja
11837: karvauskysymysten määrittämisessä.                            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11838:    Pitkään jatkuneeseen vahingolliseen tilantee-           ryhtyä asian saattamiseksi tasapuoliseen
11839: seen ei näytä tulevan muutosta ilman pääomis-              järjestykseen?
11840: tajan taholta tulevia selviä hallinnollisia toi-
11841: menpiteitä, joilla huolehditaan lakien ja mää-
11842: räysten toteutumisesta.
11843: 
11844:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
11845: 
11846:                      Erkki Pystynen                          Kalevi Mattila
11847:                      Martti Tiuri                            Kauko Heikkinen
11848:                                      1990 vp. -      KK n:o 318                                     3
11849: 
11850: 
11851: 
11852: 
11853:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11854: 
11855:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Monet tuotannollisiin sovellutuksiin johta-
11856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vista keksinnöistä tehdään yrityksissä työnteki-
11857: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           jöiden toimesta. Yrityksen ja keksinnön teh-
11858: kirjeenne n:o 995 ohella toimittanut valtioneu-      neen työntekijän oikeudellisen suhteen järjestä-
11859: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         miseksi on säädetty erityinen laki oikeudesta
11860: kansanedustaja Pystysen ym. näm kuuluvasta           työntekijän tekemiin keksintöihin (656j67).
11861: kirjallisesta kysymyksestä n:o 318:                     Tämän työsuhdekeksintölain lähtökohta on,
11862:                                                      että työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus
11863:           Onko Hallitus tietoinen, että voimas-      kuin muullakin keksijällä, mutta laissa on tätä
11864:        sa olevia lakeja teollisten yksinoikeuk-      oikeutta rajoittavia säännöksiä. Laki antaa
11865:        sien suojasta, kuten patenttilakia ja         tietyin edellytyksin työnantajalle mahdollisuu-
11866:        lakia oikeudesta työntekijän tekemiin         den saada oikeudet työntekijän tekemään kek-
11867:        keksintöihin, usein käytännössä ei nou-       sintöön.
11868:        dateta teollisten yritysten taholta ja että      Työsuhdekeksintölaissa olevat säännökset
11869:        tällainen toiminta näyttää liittyneen eri-    ovat suurelta osin tahdonvaltaisia. Työnantaja
11870:        tyisesti valtionyhtiö Outokumpu Oy:n          ja työntekijä voivat sopia, että työnantajalla on
11871:        toimintaan siten, että erityisesti keksijän   laajempi oikeus keksintöihin kuin laissa on
11872:        oikeudet kehittämänsä keksinnön suh-          säädetty. Laissa on kuitenkin pyritty ottamaan
11873:        teen ja myös keksintöjen hyödyntämi-          huomioon se, että työntekijä on usein sopimus-
11874:        nen sekä pitkällisten kehitystöiden tu-       puolena työnantajayritystä heikommassa ase-
11875:        lokset vaarantuvat, ja                        massa. Tästä syystä lakiin on otettu tiettyjä
11876:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pakottavia säännöksiä, joiden vastaiset sopi-
11877:        ryhtyä asian saattamiseksi tasapuoliseen      musehdot ovat mitättömiä. Niinpä esimerkiksi
11878:        järjestykseen?                                työntekijällä on aina oikeus saada kohtuullinen
11879:                                                      korvaus, jos työnantaja on saanut oikeuden
11880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           työntekijän tekemään keksintöön, vaikka en-
11881: taen seuraavaa:                                      nen keksinnön syntymistä olisi toisin sovittu.
11882:                                                         Nykyinen laki oikeudesta työntekijän teke-
11883:    Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien          miin keksintöihin tuli voimaan vuoden 1968
11884: aktiivinen kehittäminen on normaalisti yksi          alussa. Lakia ja sen soveltamiskäytäntöä koh-
11885: tärkeä yritystoiminnan menestymisen edellytys.       taan esitettiin kuitenkin useilta tahoilta arvos-
11886: Varsinkin nykyaikaista teknologiaa käyttävissä       telua. Perusteellisen valmistelutyön jälkeen la-
11887: yrityksissä keksintötoimintaa voidaan näin ol-       kia muutettiin vuonna 1988 (526/88). Saman-
11888: len pitää yritystoiminnan keskeisenä lähtökoh-       aikaisesti annettiin asetuksella määräykset lain
11889: tana. Tämän vuoksi on tarpeen, että keksintö-        tarkemmasta soveltamisesta (527/88).
11890: toiminnalle ja keksintöjen kehittämiselle luo-          Muutoksen tarkoitus oli selkeyttää menette-
11891: daan suotuisat olosuhteet.                           lytapoja työsuhdekeksintöjen käsittelyssä ja sa-
11892:    Patenttilaki (550/67) sisältää yksityiskohtai-    malla mahdollisimman tasapuolisesti turvata
11893: set säännökset keksintöjen patentoinnista ja         osapuolten oikeudet ja keksijän asema. Lakiin
11894: patentin tuottaman oikeuden sisällöstä. Patent-      sisällytettiin säännökset osapuolten tiedonanto-
11895: tilain mukaan patentin keksintöön voi saada          velvollisuudesta toisiaan kohtaan ja pidennet-
11896: se, joka on tehnyt keksinnön tai se, jolk hänen      tiin työntekijän työsuhdekeksintöön liittyvän
11897: oikeutensa on siirtynyt. Patenttilaki ei sisällä     korvaussaatavan vanhentumisaikaa viidestä
11898: yksityiskohtaisia säännöksiä siitä, miten kek-       kymmeneen vuoteen. Lakia muutettiin myös
11899: sinnön mahdollisesta hyväksikäyttämisestä tai        siten, että työntekijän asema parani niissä
11900: luovuttamisesta tulee sopia. Asia kuuluu kek-        tapauksissa, joissa työnantaja ei hae keksinnöl-
11901: sijän ja keksinnön hyväksikäyttäjän sopiruisva-      le patenttia. Muutoksen yhteydessä annettu
11902: pauden piiriin.                                      asetus sisältää muun ohella säännökset, jotka
11903: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 318
11904: 
11905: määrittävät suuntaviivat kohtuullista korvaus-        olevia säännöksiä. Koska osaava ja innovatii-
11906: ta laskettaessa.                                      vinen henkilöstö on yrityksen menestymisen
11907:    Lisäksi lainmuutoksella pyrittiin tehosta-         kannalta erittäin tärkeä voimavara, ei liene
11908: maan työsuhdekeksintölautakunnan toimintaa.           mahdollista, että mikään yritys voisi pitkällä
11909: Lautakunta voi muutoksen jälkeen toimia vä-           tähtäimellä toimia tuloksellisesti, jos se jatku-
11910: limiesmenettelystä annetun lain mukaisena vä-         vasti pyrkisi loukkaamaan työsuhdekeksintöjen
11911: limiesoikeutena, jos työntekijä ja työnantaja         tekijöiden oikeuksia. Koska myös uuden tek-
11912: ovat niin sopineet.                                   nologian hankkiminen yrityksen ulkopuolelta
11913:    Nykyinen lainsäädäntö pyrkii aktivoimaan           on yleensä yritysten pitkäjänteiselle toiminnalle
11914: keksintötoimintaa ja samalla saamaan keksin-          välttämätöntä, ei ole luultavaa, että yritykset
11915: nöt mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.             suhteessa yksittäisiin keksijäihin yleisesti jättäi-
11916: Patenttilaki ja erityisesti hiljan muutettu laki      sivät noudattamatta patenttilain määräyksiä.
11917: oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin          Näin toimivien yritysten mahdollisuudet hank-
11918: antavat kohtuullisen oikeussuojan kaikille osa-       kia uutta teknologiaa huononisivat aikaa myö-
11919: puolille, eikä uusiin lainsäädäntötoimiin ole         ten olennaisesti.
11920: tarvetta. Koska olosuhteet vaihtelevat eri aloil-        Mitä tulee Outokumpu Oy:n toimintaan,
11921: la ja keksinnöt ovat laadultaan suuresti toisis-      tietoon on tullut eräitä tapauksia, joissa yhtiön
11922: taan poikkeavia, kovin yksityiskohtaisia sään-        ja sen palveluksessa olevien henkilöiden tai
11923: nöksiä esimerkiksi kohtuullisen korvauksen las-       yhtiön ulkopuolisten keksijöiden välillä on syn-
11924: kemiseksi ei käytännössä ole mahdollista laa-         tynyt erimielisyyksiä keksinnöistä suoritetta-
11925: tia. Sitova yksityiskohtainen sääntely muodos-        vien korvausten osalta. Näihin asioihin liitty-
11926: tuisi hyvin todennäköisesti monimutkaiseksi ja        västi on oltu yhteydessä yhtiön johtoon. Esiin
11927: vaikeaselkoiseksi.                                    ei kuitenkaan ole tullut sellaisia kiistattomia
11928:    Jotta lainsäädäntö täyttäisi sille asetetut ta-    tosiscikkoja, joiden perusteella voisi yhtyä ky-
11929: voitteet, on sitä luonnollisesti kaikkien osapuo-     symyksessä esitettyyn arvioon Outokumpu
11930: lien noudatettava. Vaikka työsuhdekeksintöjen         Oy:n toiminnasta.
11931: edistäminen sinänsä on sekä työnantajan että             Voidaan korostaa, että valtio ei voi hallin-
11932: työntekijän edun mukaista, ovat osapuolten            nollisin toimenpitein antaa määräyksiä Outo-
11933: tavoitteet kuitenkin asian luonteen johdosta          kumpu Oy:n ja työntekijän tai keksijän välises-
11934: usein ristiriitaisia. Keksinnöstä maksettavan         sä oikeudellisessa riitakysymyksessä, joka kuu-
11935: kohtuullisen korvauksen määrästä voidaan              luu tuomioistuimen ratkaistavaksi.
11936: usem perustellusti olla eri mieltä. Näissä olo-          Jos Outokumpu Oy:n toiminnassa ilmenisi
11937: suhteissa on joskus mahdotonta välttää riitojen       moitittavia piirteitä, voisi valtio yhtiön yhtenä
11938: syntymistä. Samoin yksittäisen keksijän ja yri-       omistajana puuttua niihin osakeyhtiölain sään-
11939: tyksen välisessä sopimussuhteessa syntyy etu-         nösten mukaisia menettelytapoJa noudattaen,
11940: ristiriidan vuoksi toisinaan erimielisyyksiä.         eli käytännössä yhtiön hallintoelimien välityk-
11941:    Yritysten ja yksittäisten keksijöiden välisten     sellä. Tällainen puuttuminen yhtiön toimintaan
11942: riitojen määrästä ei ole olemassa kattavaa ja         edellyttäisi kuitenkin selvää näyttöä, jota ei
11943: yksiselitteistä tutkimustietoa. Työsuhdekeksin-       tässä tapauksessa ole tietoon tullut.
11944: töjä koskevien riitojen osalta tilanne on sama.          Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa osana
11945: Koska näitä riitoja ei useinkaan ilmeisesti           muuta valtionyhtiöiden valvontaa myös niiden
11946: haluta tehdä julkisiksi, ei tällaista tietoa ole      toimintaa keksintöihin ja patentteihin liittyvis-
11947: mahdollista hankkiakaan.                              sä asioissa. Edellä esitetyillä perusteilla ei tässä
11948:    Tiedossa ei kuitenkaan ole, että yritykset         vaiheessa näyttäisi olevan aihetta enempiin
11949: yleisesti jättäisivät noudattamatta patenttilaissa    toimenpiteisiin.
11950: tai laissa oikeudesta työntekijän keksintöihin
11951: 
11952:     Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1990
11953: 
11954:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
11955:                                     1990 vp. --·· KK n:o 318                                       5
11956: 
11957: 
11958: 
11959:                              Tili Riksdagens Herr Ta1man
11960: 
11961:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        produktiva tillämpningar görs i företagen av
11962: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se        arbetstagarna. För ordnande av det juridiska
11963: nr 995 av den 22 maj 1990 till vederbörande        förhållandet mellan företaget och arbetstagare
11964: medlem av statsrådet översänt avskrift av          som gjort uppfinningen har det stiftats en
11965: fö1jande av riksdagsman Pystynen m.fl. under-      speciell 1ag om rätt till arbetstagares uppfin-
11966: tecknade spörsmå1 nr 318:                          ningar (656/67).
11967:                                                       Utgångspunkten för denna 1ag om arbetsta-
11968:           Är Regeringen medveten om att gäl-
11969:                                                    garuppfinningar är att en arbetstagare har
11970:        lande 1agar om skydd för industriell
11971:                                                    samma rätt till sin uppfinning som en annan
11972:        ensamrätt, såsom patentlagen och 1agen
11973:                                                    uppfinnare har tili sin, men i 1agen ingår
11974:        om rätt tili arbetstagares uppfinningar,
11975:                                                    stadganden som begränsar denna rätt. Lagen
11976:        inte efterfö1js av industriföretagen och
11977:                                                    ger med vissa förutsättningar arbetsgivaren en
11978:        att en dy1ik verksamhet förefaller ha
11979:                                                    möjlighet att få rätten till en arbetstagares
11980:        anknutit sig speciellt tili statsbo1aget    uppfinning.
11981:        Outokumpu Oy:s verksamhet så1unda
11982:                                                       Lagens stadganden är till stor del dispositiva.
11983:        att speciellt uppfinnarens rättigheter
11984:                                                    Arbetsgivaren och arbetstagaren kan komma
11985:        med avseende på den uppfinning han
11986:                                                    överens om att arbetsgivaren har en mera
11987:        utveck1at 1iksom även resultaten av
11988:                                                    omfattande rätt till uppfinningar än vad som
11989:        utnyttjandet av uppfinningarna samt
11990:                                                    stadgats i 1agen. I 1agen har man dock försökt
11991:        1ångvarigt utvecklingsarbete äventyras,
11992:                                                    heakta det faktum att arbetstagaren ofta som
11993:        och
11994:                                                    avta1spart är i en svagare ställning än arbets-
11995:           vilka åtgärder har Regeringen för
11996:                                                    givarföretaget. Därför har i 1agen intagits vissa
11997:        avsikt att vidta för att skapa en opar-
11998:                                                    tvingande stadganden så att avta1svillkor som
11999:        tisk ordning i ärendet?
12000:                                                    strider mot dessa är ogi1tiga. Så1unda har t.ex.
12001:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       arbetstagaren alltid rätt att få en skä1ig ersätt-
12002: samt anföra följande:                              ning om arbetsgivaren har erhållit rätten tili
12003:                                                    arbetstagarens uppfinning, fastän man innan
12004:    Ett aktivt utveck1ande av nya produkter och     uppfinningen gjordes kommit överens om an-
12005: produktionsmetoder är normalt en viktig för-       nat.
12006: utsättning för en framgångsrik företagsverk-          Den nuvarande 1agen om rätt till arbetsta-
12007: samhet. I synnerhet i företag som utnyttjar        gares uppfinningar trädde i kraft i början av år
12008: modern tekno1ogi kan uppfinningsverksamhe-         1968. Mot 1agen och dess tillämpningspraxis
12009: ten så1unda anses vara den centra1a utgångs-       framfördes emellertid kritik från många håll.
12010: punkten för företagsverksamheten. På grund         Efter ett grund1igt beredningsarbete ändrades
12011: härav är det nödvändigt att skapa förde1aktiga     lagen år 1988 (526/88). Samtidigt utfärdades
12012: förhållanden för uppfinningsverksamheten och       genom förordning bestämme1ser om den när-
12013: utveck1andet av uppfinningar.                      mare tillämpningen av 1agen (527/88).
12014:    Patent1agen (550/67) innehåller deta1jerade        Avsikten med ändringen var att göra förfa-
12015: stadganden om patentering av uppfinningar          ringssätten vid behand1ingen av arbetstagares
12016: och innehållet i den rätt ett patent medför.       uppfinningar k1arare och på samma gång så
12017: En1igt patentlagen kan patent pä en uppfinning     rättvist som möjligt trygga parternas rättigheter
12018: erhållas av den som har gjort uppfinningar eller   och uppfinnarens ställning. I lagen intogs
12019: den till viiken uppfinnarens rätt har övergått.    stadganden om parternas inbördes informa-
12020: Patentlagen innehåller inga deta1jerade stad-      tionssky1dighet och preskriptionstiden förläng-
12021: ganden om hur man skall komma överens om           des från fem tili tio år för ersättningskrav som
12022: eventuellt utnyttjande eller överlåtande av en     anknyter sig tili en arbetstagares uppfinning.
12023: uppfinning. Frågan faller inom området för         Lagen ändrades även så att arbetstagarens
12024: den avta1sfrihet som tillkommer uppfinnaren        ställning förbättrades i de fall där arbetsgivaren
12025: och den som utnyttjar uppfinningen.                inte söker patent på uppgfinningen. Den för-
12026:    Många av de uppfinningar som 1eder tili         ordning som gavs i samband med 1agändringen
12027: 6                                    1990 vp. -     KK n:o 318
12028: 
12029: innefattar bl.a. stadganden om de riktlinjer         ailmänt skulle låta bli att följa stadgandena i
12030: som skall iakttas då en skälig ersättning uträk-     patentlagen eller i lagen om rätt till arbetsta-
12031: nas.                                                 gares uppfinningar. Eftersom en kunnig och
12032:     Dessutom försökte man genom lagändringen         innovativ personai är en mycket viktig resurs
12033: effektivera verksamheten inom nämnden för            med tanke på företagets framgångar, torde det
12034: arbetstagares uppfinningar. Nämnden kan efter        inte vara möjligt för något företag att på längre
12035: ändringen fungera som skiljedomstol i enlighet       sikt fungera framgångsrikt om företaget kon-
12036: med lagen om skiljemannaförfarande orn arbets-       sekvent går in för att kränka arbetstagarupp-
12037: tagaren och arbetsgivaren så har kommit över-        finnarnas rättigheter. Eftersom även anskaffan-
12038: ens.                                                 de av ny teknologi utanför företaget i allmän-
12039:     Den nuvarande lagstiftningen siktar tili att     het är nödvändigt för ett företags verksamhet
12040: aktivera uppfinnarverksamheten och på samma          på lång sikt, är det inte troligt att företagen i
12041: gång få uppfinningarna i så effektivt bruk som       förhållande tili enskilda uppfinnare allmänt
12042: möjligt. Patentlagen och speciellt lagen om rätt     låter bli att efterfölja stadgandena i patentla-
12043: tili arbetstagares uppfinningar, viiken nyligen      gen. Möjligheterna för företag, som fungerar
12044: ändrades, ger alla parter ett skäligt rättsskydd,    på detta sätt, att skaffa ny teknologi skulle med
12045: och det finns inte skäl att vidta några nya          tiden försämras väsentligt.
12046: lagstiftningsåtgärder. Eftersom förhållandena           Vad gäller Outokumpu Oy:s verksamhet har
12047: varierar inom olika branscher och uppfinning-        det tili kännedom kommit några fall i vilka det
12048: arna kvalitetsmässigt är mycket avvikande från       har uppkommit meningsskiljaktigheter mellan
12049: varandra är det i praktiken inte möjligt att         företaget och personer i dess tjänst eller upp-
12050: göra upp väldigt detaljerade stadganden om           finnare utanför bolaget om ersättningar för
12051: t.ex. uträknandet av en skälig ersättning. En        uppfinningar. I anknytning härtill har bolagets
12052: bindande detaljerad reglering skulle med all         ledning kontaktats. Det har emellertid inte
12053: sannolikhet bli invecklad och svårtolkad.            framkommit sådana obestridliga fakta på basis
12054:     För att lagstiftningen skall kunna uppfylla      av vilka man kunde omfatta den bedömning av
12055: de krav som uppställts beträffande den bör           Outokumpu Oy:s verksamhet som framställs i
12056: naturligtvis alla parter följa den. Fastän ett       spörsmålet.
12057: främjande av arbetstagaruppfinningar i sig              Det bör beaktas att staten inte med admi-
12058: ligger i både arbetsgivarens och arbetstagarens      nistrativa åtgärder kan utföra bestämmelser i
12059: intresse, är parternas målsättningar emellertid      den juridiska tvistefrågan mellan Outokumpu
12060: beroende på ärendets natur ofta motstridiga.         Oy och arbetstagaren eller uppfinnaren. Frågan
12061: Storleken av den skäliga ersättning som skall        bör lösas av domstol.
12062: betalas för en uppfinning kan det ofta med fog          Om det i Outokumpu Oy:s verksamhet fram-
12063: uppstå olika åsikter om. Under dessa omstän-         kommer klandervärda drag kunde staten som
12064: digheter är det ibland omöjligt att undvika att      en av bolagets ägare ingripa medelst förfarings-
12065: konflikter uppstår. Likaså uppkommer det,            sätt i överensstämmelse med stadgandena i
12066: beroende på intressekonflikten, ibland menings-      aktiebolagslagen, dvs. i praktiken genom bola-
12067: skiljaktigheter i avtalsförhållandet mellan den      gets förvaltningsorgan. Ett dylikt ingripande i
12068: enskilde uppfinnaren och företaget.                  bolagets verksamhet förutsätter emellertid kla-
12069:     Det finns inga täckande och entydiga forsk-      ra bevis som det i detta fall inte föreligger
12070: ningsuppgifter om antalet konflikter mellan          kännedom om.
12071: företag och enskilda uppfinnare. För de kon-            Handels- och industriministeriet följer, som
12072: flikters del som gäller arbetstagaruppfinningar      en del av den övriga övervakningen av stats-
12073: är situationen densamma. Eftersom man up-            bolagen, även bolagens agerande i frågor som
12074: penbarligen inte alltför ofta vill göra dessa        anknyter tili patent och uppfinningar. På ovan
12075: konflikter offentliga är det inte heller möjligt     anförda grunder förefaller det i detta skede inte
12076: att skaffa dylika uppgifter.                         finnas skäl tili yttcrligare åtgärder.
12077:     Man känner emellertid inte tili att företagen
12078: 
12079:     Helsingfors den 25 juni 1990
12080: 
12081:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
12082:                                                1990 vp.
12083: 
12084: Kirjallinen kysymys n:o 319
12085: 
12086: 
12087: 
12088: 
12089:                                   P. Leppänen: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen toteut-
12090:                                       tamisesta
12091: 
12092: 
12093:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12094:    Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12095: tiimoilta on kohta käyty keskustelua lähes           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12096: kymmenen vuotta, mutta sen tuomat ongelmat
12097: ovat edelleen hoitamatta.                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12098:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ryhtyä kansaneläkeuudistuksen neljän-
12099: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                  nen vaiheen toteuttamiseksi?
12100:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
12101: 
12102:                                           Pekka Leppänen
12103: 
12104: 
12105: 
12106: 
12107: 200070S
12108: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 319
12109: 
12110: 
12111: 
12112: 
12113:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dessa asuvan henkeä kohden lasketussa kulu-
12115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tustarpeessa oleva ero on suurempi kuin vas-
12116: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          taava ero eläkkeissä.
12117: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Vertailtaessa eläkeläispuolisoiden eläkkeen
12118: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suhdetta yksinäisen eläkkeeseen niissä maissa,
12119: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kir-        joissa on yleinen kaikkia kansalaisia koskeva
12120: jallisesta kysymyksestä n:o 319:                    kansaneläkejärjestelmä, Suomen puolisoiden ja
12121:                                                     yksinäisen henkilön lisäosan suhteen perusteel-
12122:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       la määräytyvä täysi vähimmäiseläke asettuu
12123:        ryhtyä kansaneläkeuudistuksen neljän-        keskivaiheille. Missään näistä maista aviopuo-
12124:        nen vaiheen toteuttamiseksi?                 lisoiden ja yksinäisen täysi vähimmäiseläke
12125:                                                     eivät ole keskenään yhtä suuret.
12126:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Edellä mainituista syistä eläkeläispuolisoiden
12127: vasti seuraavaa:                                    lisäosan tason yhtenäistäminen yksinäisten li-
12128:                                                     säosan tasolle ei olisi oikeudenmukainen yksi-
12129:    Kysymys kansaneläketurvan kehittämisestä         näisille eläkkeensaajille. Kansaneläkejärjestel-
12130: on ollut tutkittavana Eläkekomitea l987:ssä.        män kehittämiseen käytettävissä olevat voima-
12131: Komitean tehtävänä oli selvittää pienten työ-       varat tuleekin suunnata tasapuolisemmin ja
12132: eläkkeiden ja kansaneläkkeiden yhteensovitus-       erityisesti pienituloisten eläkkeensaajien toi-
12133: säännösten toimivuutta ja oikeudenmukaisuut-        meentuloa kohentavalla tavalla. Myös puolisoi-
12134: ta kiinnittäen erityistä huomiota eläkkeelle        den eläketurvan määräytymisessä olevat epä-
12135: siirtyvien puolisoiden eläketurvan muutoksissa      johdonmukaisuudet tulisi poistaa. Eläkekomi-
12136: todettuihin epäjohdonmukaisuuksiin, selvittää       tea 1987 ehdotti, että tämä tehtäisiin kytkemäl-
12137: eläkkeiden tarkistusmenettelyssä olevat epä-        lä kansaneläkkeen lisäosan täysi määrä todel-
12138: kohdat ottaen huomioon eläkejärjestelmien eri-      lisiin perhesuhteisiin eikä puolison kansaneläk-
12139: tyispiirteet ja tavoitteet ja selvittää eläkkeen-   keen saamiseen. Ehdotuksen seurauksena
12140: saajien asumistukijärjestelmän kehittämistä si-     lisäosa ei enää alenisi sen johdosta, että toinen-
12141: ten, että tuki nykyistä paremmin toimisi eläk-      kin puolisoista jää eläkkeelle. Lisäksi puolisoi-
12142: keensaajien asumismenojen tasaajana.                den     lisäosaa    ehdotettiin    korotettavaksi
12143:    Kansaneläkeuudistuksen ns. neljänteen vai-       81 %:sta 85 %:iin yksinäiselle maksettavasta
12144: heeseen liittyvää vaatimusta eläkeläispuolisoi-     lisäosasta.
12145: den lisäosan yhtenäistäruisestä yksinäisen lisä-       Kansaneläkejärjestelmän uudistamistavoit-
12146: osan tasolle on perusteltu sillä näkemyksellä,      teista on hallitus valtion vuoden 1990 tulo- ja
12147: että kansaneläkkeen tulisi olla tarveharkinnasta    menoarvioesityksessä todennut seuraavaa:
12148: riippumaton henkilökohtainen eläke, joka tulisi     "Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-
12149: maksaa samantasaisena perhesuhteista riippu-        nalle esitys kansaneläkejärjestelmän kehittämi-
12150: matta. Täysimääräisiä kansaneläkettä voidaan        seksi Eläkekomitea 1987:n mietinnön mukaisin
12151: kuitenkin pitää sellaisena eläketurvan vähim-       rajauksin siten, että eläkkeelle jäävän puolison
12152: mäistasona, jossa tulisi ottaa huomioon vähim-      lisäosa on samansuuruinen kuin eläkkeensaaja-
12153: mäistoimeentuloon vaikuttavat tekijät, ennen        puolisolle maksettava lisäosa. Samassa yhtey-
12154: kaikkea kulutustarve. Yhden ja kahden henki-        dessä toteutetaan myös eläkkeensaajien asumis-
12155: lön kotitalouksien kulutuksessa olevien erojen      tukijärjestelmän uudistus. Uudistukset on tar-
12156: tulisi siten heijastua kansaneläkkeen tasossa.      koitus saattaa voimaan vuoden 1991 aikana".
12157: Näin vähimmäisturvan taso voitaisiin saada             Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
12158: kaikilla mahdollisimman korkeaksi kulutustar-       laankin parhaillaan tähän tulo- ja menoarvio-
12159: peeseen nähden. Käytettävissä olevien kulutus-      esitykseen liittyvää hallituksen esitystä. Asia
12160: tutkimusten ja kulutusyksikkövertailujen pe-        tulee esille valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
12161: rusteella yksinäisen ja kahden samassa talou-       noarvioesityksen yhteydessä.
12162:                                         1990 vp. -      KK n:o 319                                      3
12163: 
12164:    Kansaneläkejärjestelmän laajempaa kehittä-           tarkoituksenmukaiseen muodostamiseen ottaen
12165: mistä varten valtioneuvosto on 21.12.1989 aset-         huomioon kokonaiseläkkeelle ja sen eri osille
12166: tanut komitean, jonka tehtävänä on muun                 asetetut tavoitteet. Komitean tulee ajoittaa ja
12167: muassa valmistella toimenpide-ehdotukset Elä-           mitoittaa ehdotuksensa eläkemenojen pitkän
12168: kekomitea 1987:n tarkoittamasta eläkepolitii-           aikavälin kehitys ja kansantalouden tasapainoi-
12169: kan pitkän aikavälin kehittämislinjasta ja mah-         nen kehitys huomioon ottaviksi.
12170: dollisesti tarvittavista muista sosiaalipoliittisista      Komitean työn on kansaneläkeuudistuksen
12171: toimenpiteistä. Tässä tarkoituksessa komitean           osalta oltava valmis 31.10.1991, minkä jälkeen
12172: tulee erityisesti kiinnittää huomiota eläkkeiden        päätetään tarvittavista muista toimenpiteistä.
12173: tarkistusmenettelyyn sekä kokonaiseläkkeen
12174:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1990
12175: 
12176:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
12177: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 319
12178: 
12179: 
12180: 
12181: 
12182:                               Till Riksdagens Herr Talman
12183:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mipensionsskyddet, med beaktande av kon-
12184: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sumtionsbehovet, fås så hög som möjligt för
12185: av den 22 maj 1990 till vederbörande medlem         alla. På basis av de konsumtionsundersökning-
12186: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ar och konsumtionsenhetsjämförelser som finns
12187: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade            att tillgå är skillnaden i konsumtionsbehovet,
12188: spörsmål nr 319:                                    räknat för en ensamstående person och två
12189:                                                     personer som bor i samma hushåll, större än
12190:           Vilka åtgärder har Regeringen för         motsvarande skillnad i pensionerna.
12191:        avsikt att vidta för att det fjärde skedet       Vid en jämförelse av relationen mellan pen-
12192:        av folkpensionsreformen skall realise-       sionerade makars pensioner och pensionen för
12193:        ras?                                         en ensamstående person i de Iänder där man
12194:                                                     har ett allmänt folkpensionssystem som gäller
12195:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        alla medborgare, konstateras att minimipensio-
12196: samt anföra följande:                               nen till fullt belopp, viiken bestäms på basis av
12197:                                                     relationen för tilläggsdelen då det gäller makar
12198:     Frågan om en utveckling av folkpensions-        och ensamstående personer i Finland, befinner
12199: skyddet har undersökts av pensionskommitten         sig på en mellannivå. Inte i något av dessa
12200:  1987. Kommittens uppgift var att utreda hur        Iänder är minimipensionen till fullt belopp för
12201: väl fungerande och rättvisa samordningsstad-        makar och ensamstående personer sinsemellan
12202: gandena vad gäller små arbetspensioner och          lika stora.
12203: folkpensioner är, och att därvid särskilt beakta        Av tidigare nämnda skäl vore det med tanke
12204: de inkonsekvenser som konstaterats i fråga om       på ensamstående pensionstagare inte rättvist
12205: de förändringar som sker i makars pensions-         att samordna nivån på tilläggsdelen för pensio-
12206: skydd då makarna pensioneras, att utreda de         nerade makar tili samma nivå som tilläggsdelen
12207: missförhållanden som förekommer i pensions-         för ensamstående. De resurser som finns att
12208: justeringsförfarandet, med beaktande av pen-        tillgå för utvecklandet av folkpensionssystemet
12209: sionssystemens särdrag och mål, samt att klar-      bör också fördelas rättvisare och på så sätt att
12210: lägga utvecklandet av pensionstagarnas bo-          särskilt utkomsten för pensionstagare med små
12211: stadsbidragssystem så att stödet bättre än för      inkomster höjs. Ä ven de inkonsekvenser som
12212: närvarande skall ha en utjämnande inverkan          förekommer vid fastställandet av pensionsskyd-
12213: på pensionstagarnas boendekostnader.                det för makar bör avhjälpas. Pensionskommit-
12214:     Det krav i anslutning till det s.k. fjärde      ten 1987 föreslog att detta skall göras genom
12215: skedet av folkpensionsreformen som gäller sam-      att sammankoppla det fulla beloppet för folk-
12216: ordnande av tilläggsdelen för pensionerade          pensionens tilläggsdel till de verkliga familje-
12217: makar så att den är på samma nivå som               förhållandena och inte tili huruvida maken
12218: tillläggsdelen för en ensamstående person har       erhåller folkpension. Resultatet av förslaget
12219: motiverats med den aspekten att folkpensionen       skulle vara att tilläggsdelen inte längre minskar
12220: bör vara en personlig pension som är oberoen-       till följd av att även den andra maken går i
12221: dc av prövning och vars nivå inte varierar          pension. Dessutom framlades ett förslag om att
12222: beroende på familjeförhållandena. Folkpension       tilläggsdelen för makar skall höjas från 81 %
12223: till fullt belopp kan likväl anscs utgöra pen-      till 85 % av den tilläggsdel som skall betalas till
12224: sionsskyddets miniminivå där de faktorer som        en ensamstående.
12225: inverkar på minimiförtjänsten, framför allt             Vad gäller målen för en revidering av folk-
12226: konsumtionsbehovet, bör tas i betraktande. De       pensionssystemet har regeringen i statens bud-
12227: skillnader som förekommer i konsumtionen            getproposition för 1990 konstaterat följande:
12228: inom en persons hushåll och inom två perso-         "Regeringen har för avsikt att avlåta en pro-
12229: ners hushåll bör således återspeglas i folkpen-     position till riksdagen med förslag till utveck-
12230: sionsnivån. På detta sätt kan nivån för mini-       ling av folkpensionssystemet med beaktande av
12231:                                      1990 vp. -     KK n:o 319                                      5
12232: 
12233: begränsningarna i pensionskommittens betän-          den av pensionskommitten 1987 avsedda ut-
12234: kande 1987. Enligt förslaget är tilläggsdelen för    vecklingslinje på lång sikt för pensionspolitiken
12235: makar som skall pensioneras lika stor som för        och eventuellt andra socialpolitiska åtgärder
12236: den tilläggsdel som betalas pensionstagande          som behövs. 1 detta syfte skall kommitten
12237: makar. Samtidigt genomförs också reformen av         särskilt beakta pensionsjusteringsförfarandet
12238: systemet med bostadsbidrag för pensionstaga-         samt vikten av en ändamålsenlig utformning av
12239: re. A vsikten är att reformen träder i kraft         den totala pensionen, med beaktande av de mål
12240: under år 1991."                                      som uppställts för den totala pensionen och
12241:    Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds      dess olika delar. Kommitten skall tidsplanera
12242: som bäst även en proposition i anslutning tili       och dimensionera sina förslag så att pensions-
12243: den nämnda budgetpropositionen. Frågan tas           utgifternas utveckling på lång sikt och en
12244: upp i samband med statens budgetproposition          balanserad utveckling av samhällsekonomin
12245: för 1991.                                            beaktas.
12246:    För en mera vittomfattande utveck1ing av            Kommittens arbete skall tili den del det
12247: folkpensionssystemet har statsrådet 21.12.1989       gäller    folkpensionsreformen      vara    klart
12248: tillsatt en kommitte vars uppgift bl.a. är att       31.10.1991, varefter beslut om vidare, nödvän-
12249: bereda förslag tili åtgärder med anledning av        diga åtgärder fattas.
12250:      Helsingfors den 26 juni 1990
12251: 
12252:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
12253:                        j
12254:                       j
12255:                      j
12256:                     j
12257:                    j
12258:                   j
12259:                  j
12260:                 j
12261:                j
12262:               j
12263:              j
12264:             j
12265:            j
12266:           j
12267:          j
12268:         j
12269:        j
12270:       j
12271:      j
12272:     j
12273:    j
12274:   j
12275:  j
12276: j
12277:                                                1990 vp.
12278: 
12279: Skriftligt spörsmål nr 320
12280: 
12281: 
12282: 
12283: 
12284:                                   Westerlund m.fl.: Om åtgärder för inledande av produktionen av
12285:                                      etanol som motorbränslc
12286: 
12287: 
12288:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12289: 
12290:    l många Iänder världcn övcr pilgår nu             45 % av koldioxidutsläppen. Det betyder tu-
12291: program för inblandning av etanol i motorben-        sentals ton föroreningar varje år.
12292: sinel. Brasilicn t.ex. satsar ston på etanol med        Etanolen som bränsle är klart renast och
12293: briinslen innchållande 20 respek tive l 00 pro-      man räknar dessutom med att avsevärt kunna
12294: ccnt ctanol och över 7 miljoncr bilar kör nu på      reducera wsläppen från etanolfordonen.
12295: etanolbränslen.                                         Den ctanoldrivna motorn är en av de mest
12296:     I USA finns sedan 1987 Gasohol -- ctt            miljövänliga förbränni:1gsmotorerna i världen.
12297: bränsle med 10 procent etanol. Dess m':lrknads-      Bränslet består av ca 90% ren alkohoi och ca
12298: andcl har sedan dess bara ökat och gcr nu            5 °;o vatten. Dessutom ingår tillsatser för att
12299: bränsle tili ca l 0 miljoner bilar. Ä ven inom       bl.a. öka tändvilligheten av bränslet i motorn
12300: EG-länderna prövas etanolbriinslen.                  samt denatureringsmedel.
12301:     Av miljöskäl finns det anledning att redan nu       A vgaserna från etanolbussarna innehåller
12302: iåtu fordon i känsliga miljöer (stadstrafik,         varken bly eller svavel. Mängden partiklar är
12303: gruvdrift mm.) övergå tili ren ctanoldrift. Korc     bara en bråkdel och jämfört med en dieselbuss
12304: sagt, etanol är den mest intressanta av alla nu      ( 1984 års standard) är häveoxidutsläppen bara
12305: tillgängliga alternativa cnergikällor för for-       en tredjedcl.
12306: donsdrift.                                              Etanolen, som i huvudsak i vårt land skulle
12307:     I Sverige har redan under flera år gjorts        framstäilas av spannmål innebure i huvudsak
12308: omfattande försök med etanoldrift som nu             eliminering av vårt spannmålsöverskott som i
12309: ytterligare utökats. Under en trcårig experi-        regel uppstår unåer normala år.
12310: mcntperiod ersättas dieseldriften inom delar a v        Fcr en årsproduktion av JOO 000 ton etanol
12311: Stockholm i sin helhct. Med etanol testkörs 32       krävs ca 450 miljoner kg korn, viiken volym
12312: bussar i Stockholms innerstad fr.o.m. april          produceras under genomsnittliga år från en
12313: detta år. Detta experiment betraktas av många        areal om ca 140 000 ha.
12314: sakkunniga som det definitiva genombrottet              De värdefulla biprodukter, bl.a. äggviterikt
12315: för etanoldriftens utveckling i Sverige.             kraftfodcr, som uppstår vid etanolframställ-
12316:     Vid jämförelse av en etanolbuss med kataly-      ning, skulle samtidigt eliminera dcn nuvarande
12317: sator och en personbil med katalysator är            importen.
12318: bussen och bilen lika rcna vad det gälier               Den ovan nämnda volymen gäller vid en
12319: kolväten. Däremot har bussen nio gånger lägre        8--10 procentig låginblandning av etanol i
12320: koloxidutsläpp, men något sämre värden vad           bensinet med tanke på den nuvarande förbruk-
12321: det gäller kväveoxider. Men. med tanke på att        ningen. Därtill kommer den betydande tilläggs-
12322: bussen kan ta upp tili cirka 50----70 passagera-     konsumtion som krävs vid en omläggning av
12323:  re, blir bussen i praktiken betydligt mer miljö-    den tidigare nämnda dieseldriften som nödvän-
12324:  vänlig också i detta hänseende.                     digtvis borde genomföras i första hand framför
12325:     Trots blyfri bensin, katalysatorrening, parti-   allt inom de större städernas kollektivbuss-
12326:  kelfällor för dieselmotorer, kommer den största     trafik.
12327:  delen av luftföroreningarna i stora städer och         l bl.a. USA har man redan insett bioetano-
12328:  tätorter från vägtrafiken.                          lens oerhörda positiva inverkan på miljön.
12329:     Enligt mätningar som gjorts av kommuner i        Samma trend bör väli rimlighetens namn även
12330:  Stockholms Iän rör det sig om 85 % av all           gälla för vår del.
12331:  kväveoxid, 60 % av alla kolväten och närmare           Tekniken och framställningskunnandet av
12332: 
12333: 200070S
12334: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 320
12335: 
12336: etanol har vi och inom mindre än tre år kunde      flytande bränsle skulle krävas för den erforder-
12337: Oy Alko Ab öka den erforderliga volymen av         liga finansieringen om man vill bibehålla mo-
12338: etanol. 1 praktiken skulle detta innebära att      torbränslepriset på nuvarande nivå. Å andra
12339: importen av mctanol kunde upphöra. Ur mil-         sidan skulle inbesparingen av valutautgiften i
12340: jösynpunkt är etanolen därtill ett avsevärt        samband med en upphörd metanolimport vara
12341: bättre bränslealternativ än metanolinblandning     betydande.
12342: i motorbensinen beroende på metanolens lägre          Frågan är i vilket fall som helst av den
12343: syrekonsistens i förhållande tili etanol. Av       storleksordningen att vi inte mera kan undgå
12344: denna orsak kommer bl.a. i USA inte framde-        en noggrann prövning och utredning av etano-
12345: les att godkännas metanol som blandmedel i         lens obestridliga fördelar som motorbränsle.
12346: bensinet och denna förändring grundar sig på          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
12347: en lagreform som f.n.v. är under beredning.        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
12348:    De försök som under senare tid i mindre         skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
12349: skala även gjorts i vårt land med etanolblandat    ställa följande spörsmål:
12350: motorbränsle. påvisar överlag enbart gynnsam-
12351: ma resultat.
12352:    Etanolbränsle för bensininblandning är ur                 Kommer Regeringen att vidta åtgär-
12353: miljösynpunkt obestridligt och utan konkur-               der för tillsättande av en arbetsgrupp
12354: rensalternativ den bästa lösningen. Problemet.            eller kommitte med uppgift att utreda
12355: om man vill se ett sådant, är närmast av                  frågan och framställa förslag tili åtgär-
12356: skattepolitisk natur, men inte större än att man          der syftande tili att inleda etano!-
12357: väl kan lösa det. Endast en del av den                    produktion av spannmål tili motorbrän-
12358: nuvarande totala statliga skatteinkomsten från            sle?
12359: 
12360:     Helsingfors den 22 maj 1990
12361: 
12362:          Henrik Westerlund         Håkan Malm                       Taisto Tähkämaa
12363:          Sirkka-Liisa Anttila      Timo Kietäväinen                 Erkki Pulliainen
12364:          Juhani Laitinen           Gustav Björkstrand               Keijo Jääskeläinen
12365:          Heikki A. Ollila          Kalevi Lamminen                  Heikki Perho
12366:          Pentti Mäki-Hakola        Jouni J. Särkijärvi              Elisabeth Rehn
12367:          Håkan Nordman             Hannu Tenhiälä                   Riitta Jouppila
12368:          Kai Kalima                Päivi Varpasuo                   Maunu Kohijoki
12369:          Tuula Linnainmaa          Erkki Pystynen                   Kari Häkämies
12370:          Jorma Fred                Anneli Jäätteenmäki              Pentti Kettunen
12371:          Heikki Kokko              Boris Renlund                    Kaarina Dromberg
12372:          Martti Tiuri              Lea Kärhä                        Aino Pohjanoksa
12373:          Esko Seppänen             Jörn Donner                      Eeva Turunen
12374:          Riitta Saastamoinen       Heikki Riihijärvi                Jukka Gustafsson
12375:          Henrik Lax                Liisa Hilpelä                    Kirsti Ala-Harja
12376:          Esko Almgren              Matti Väistö                     Kauko Heikkinen
12377:          Markku Lehtosaari         Mirja Ryynänen                   Sauli Hautala
12378:          Sauli Niinistö            Tauno Valo                       Kari Rajamäki
12379:          Jussi Ranta               Antti Kalliomäki                 Jouni Backman
12380:          Sinikka Mönkäre           Timo Roos                        Pentti Lahti-Nuuttila
12381:          Saara-Maria Paakkinen     Riitta Uosukainen                Eino Siuruainen
12382:          Kimmo Sarapää             Eero Paloheimo                   Pekka Haavisto
12383:          Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Roos                       Jarmo Wahlström
12384:          Vappu Säilynoja           Marja-Liisa Löyttyjärvi          Juhani Alaranta
12385:          Esko Aho                  Matti Maijala                    Tytti Isohookana-Asunmaa
12386:          Tapani Mörttinen          Gunnar Jansson                   Pirjo Rusanen
12387:          Tuure Junnila             Anna-Kaarina Louvo               Aapo Saari
12388:          Jukka Vihriälä            Olli Ikkala                      Kalle Röntynen
12389:                           1990 vp. -   KK n:o 320                      3
12390: 
12391: Pauli Saapunki              Juho Sillanpää          Kerttu Törnqvist
12392: Oiva Savela                 Riitta Myller           Esko Jokiniemi
12393: Marja-Liisa Tykkyläinen     Anneli Taina            Einari Nieminen
12394: Pirjo-Riitta Antvuori       Lea Savolainen          Mauri Pekkarinen
12395: Kari Urpilainen             Tapio Holvitie          Pauli Uitto
12396: Arvo Kemppainen             Eeva-Liisa Moilanen     Ritva Vastamäki
12397: Per-Henrik Nyman            Toimi Kankaanniemi      Raimo Vuoristo
12398:                             Matti Saarinen
12399: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 320
12400: 
12401: Kirjallinen kysymys n:o 320                                                                Suomennos
12402: 
12403: 
12404: 
12405: 
12406:                                  Westerlund ym.: Toimenpiteistä moottoripolttoaineena käytettä-
12407:                                     vän etanolin tuotannon aloittamiseksi
12408: 
12409: 
12410:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12411: 
12412:    Monissa maissa eri puolilla maailmaa on         kien ja taajamien ilman epäpuhtauksista tulee
12413: käynnissä ohjelmia etanolin sekoittamiseksi        tielii ken teestä.
12414: moottoribensiiniin. Brasilia esim. panostaa voi-      Tukholman läänin kunnissa tehtyjen tutki-
12415: makkaasti etanolibensiineihin, jotka sisältävät    musten mukaan kyseessä on 85 % kaikista
12416: 20 % tai 100 % etanolia. Yli 7 miljoonaa autoa     häkäpäästöistä, runsaat 50% kaikista typpiok-
12417: käyttää nykyään etanolipolttoaineita.              sideista, 60 O,'Q kaikista hiilivedyistä ja lähes
12418:    Yhdysvalloissa on vuodesta 1987 lähtien         45 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Tämä
12419: ollut 10% etanolia sisältävä polttoaine -          merkitsee tuhansia tonneja saasteita vuodessa.
12420: Gasohol. Sen markkinaosuus on tuosta ajan-            Polttoaineena etanoli on selvästi puhtainta.
12421: kohdasta lähtien vain kasvanut tarjoten nyt        Lisäksi arvioidaan, että etanolia käyttävien
12422: polttoainetta noin JO miljoonalle autolle. Myös    ajoneuvojen päästöjä pystyttäisiin vähentä-
12423: EY-maissa kokeillaan etanolipolttoaineita.         mään huomattavasti.
12424:    Ympäristöseikkojen vuoksi on syytä jo nyt          Etanolilla toimiva moottori on yksi maail-
12425: sallia herkässä ympäristössä (kaupunkiliikenne,    man ympäristöystävällisimmistä polttomootto-
12426: kaivostoiminta ym.) liikkuvien ajoneuvojen         reista. Polttoaineessa on noin 90 % puhdasta
12427: siirtyä käyttämään pelkästään etanolia. Ly-        alkoholia ja noin 5 % vettä. Lisäksi polttoai-
12428: hyesti sanottuna etanoli on mielenkiintoisin       neessa on lisäaineita mm. polttoaineen sytty-
12429: kaikista nykyisistä ajoneuvokäyttöön tarkoite-     vyyden lisäämiseksi moottorissa sekä denatu-
12430: tuista vaihtoehtoisista energianlähteistä.         rointiaineita.
12431:    Ruotsissa on jo useiden vuosien ajan tehty         Etanolibussien pakokaasut eivät sisällä lyijyä
12432: laajoja etanolin käyttöä koskevia kokeiluja,       eivätkä rikkiä. Hiukkasten määrä on vain
12433: joita on nyt vielä lisätty. Kolmivuotisen kokei-   murto-osa, ja dieselpolttoainetta käyttävään
12434: lukauden aikana dieselpolttoaineen käyttö kor-     bussiin (vuoden 1984 malli) verrattuna typpiok-
12435: vataan joissakin osissa Tukholmaa kokonaan.        sidipäästöt ovat vain kolmannes.
12436: Etanoli on koekäytössä 32 bussissa Tukholman          Etanoli, jota maassamme pääasiassa valmis-
12437: keskustassa tämän vuoden huhtikuusta lähtien.      tettaisiin viljasta, merkitsisi pääosin tavallisesti
12438: Monet asiantuntijat pitävät tätä kokeilua lo-      normaaleina vuosina syntyvän viljaylijäämän
12439: pullisena läpimurtona etanolin käytön kehityk-     poistumista.
12440: selle Ruotsissa.                                      Etanolin 100 000 tonnin vuosituotantoon
12441:    Verrattaessa katalysaattorilla varustettua      tarvitaan noin 450 miljoonaa kiloa viljaa.
12442: bussia katalysaattorina varustettuun henkilöau-    Tämä määrä tuotettaisiin keskivertovuosina
12443: toon bussi ja auto ovat hiilivetyjen osalta yhtä   noin 140 000 hehtaarin pinta-alalta. Arvokkaat
12444: puhtaita. Sen sijaan bussin häkäpäästöt ovat       etanolin valmistuksessa syntyvät sivutuotteet,
12445: yhdeksän kertaa alhaisemmat typpioksidien ar-      kuten mm. valkuaisrikas väkirehu, tekisivät
12446: vojen ollessa hiukan heikommat. Kun kuiten-        samalla nykyisen tuonnin tarpeettomaksi. Edel-
12447: kin otetaan huomioon, että bussi voi ottaa         lä mainittu määrä koskee tilannetta, jossa vain
12448: 50--70 matkustajaa, bussi on käytännössä           8-10% etanolia sekoitettaisiin bensiiniin ny-
12449: huomattavasti ympäristöystävällisempi myös         kyisen kulutuksen vallitessa. Lisäksi syntyy
12450: tässä mielessä.                                    merkittävä lisäkulutus, joka tarvitaan tehtäessä
12451:    Lyijyttömästä bensiinistä, katalysaattoripuh-   muutoksia aikaisemmin mainittuun dieselpolt-
12452: distuksesta ja dieselmoottoreiden hiukkaslou-      toaineen käyttöön, mikä tulisi välttämättä to-
12453: kuista huolimatta suurin osa suurien kaupun-       teuttaa ensisijaisesti suurien kaupunkien linja-
12454:                                    1990 vp.       KK n:o 320                                       5
12455: 
12456: autoilla tapahtuvassa joukkoliikenleessä.         ma, jos sitä halutaan tarkastella, on lähinnä
12457:    Muun muassa Yhdysvalloissa on havaittu         luonteeltaan veropoliittinen, mutta se ei ole
12458: bioetanolin suunnattoman positiivinen vaiku-      kuitenkaan niin suuri, ettei sitä voitaisi hyvin
12459: tus ympäristöön. Saman suuntauksen tulisi         ratkaista. Ainoastaan osa nykyisistä valtion
12460: kohtuuden nimissä koskea myös meitä.              polttoaineverotuloista tarvittaisiin rahoituk-
12461:    Meillä on olemassa etanolin valmistustek-      seen, jos moottoribensiinin hinta halutaan säi-
12462: niikka ja -taito, ja vajaassa kolmessa vuodessa   lyttää nykyisellä tasolla. Toisaalta valuuttame-
12463: Oy Alko Ab pystyisi lisäämään tarvittavan         nojen säästö metanolin tuonnin loppuessa olisi
12464: etanolin määrää. Käytännössä tämä merkitsisi,     merkittävä.
12465: että voisimme luopua metanolin tuonnista.             Kysymys on joka tapauksessa sen suuruus-
12466: Ympäristön kannalta etanoli on lisäksi huo-       luokan asiasta, ettei enää voida välttää etano-
12467: mattavasti parempi polttoainevaihtoehto kuin      lilla moottoripolttoaineena olevien kiistatto-
12468: metanolin sekoittaminen moottoribensiiniin,       mien etujen tarkkaa tutkimista ja selvittämistä.
12469: mikä johtuu metanolin alhaisemmasta happi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12470: koostumuksesta suhteessa etanoliin. Tästii        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12471: syystä mm. Yhdysvalloissa ei tulevaisuudessa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12472: enää hyväksytä metanolia sekoitteena bensii-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12473: nissä, ja tämä muutos perustuu tällä hetkellä
12474: valmisteilla olevaan lainmuutokseen.                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12475:    Viime aikoina myös maassamme pienessä                 siin asettaakseen työryhmän tai komi-
12476: mittakaavassa etanolisekoitteisella moottori-            tean, jonka tehtävänä olisi selvittää
12477: bensiinillä tehdyt kokeilut osoittavat kautta            etanolin käyttämistä polttoaineena ja
12478: linjan pelkästään myönteisiä tuloksia.                   joka tekisi ehdotukset toimenpiteiksi
12479:    Etanolipolttoaine bensiiniin sekoitettuna on          viljasta moottoripohtoaineeksi jalostet-
12480: ympäristön kannalta kiistattomasti ja vailla             tavan etanolin tuotannon aloittamisek-
12481:                                                            '?
12482: kilpailevia vaihtoehtoja paras ratkaisu. Ongel-           SI.
12483: 
12484:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
12485: 
12486:          Henrik Westerlund            Håkan Malm                     Taisto Tähkämaa
12487:          Sirkka-Liisa Anttila         Timo Kietäväinen               Erkki Pulliainen
12488:          Juhani Laitinen              Gustav Björkstrand             Keijo Jääskeläinen
12489:          Heikki A. Ollila             Kalevi Lamminen                Heikki Perho
12490:          Pentti Mäki-Hakola           Jouni J. Särkijärvi            Elisabeth Rehn
12491:          Håkan Nordman                Hannu Tenhiälä                 Riitta Jouppila
12492:          Kai Kalima                   Päivi Varpasuo                 Maunu Kohijoki
12493:          Tuula Linnainmaa             Erkki Pystynen                 Kari Häkämies
12494:          Jorma Fred                   Anneli Jäätteenmäki            Pentti Kettunen
12495:          Heikki Kokko                 Boris Renlund                  Kaarina Dromberg
12496:          Martti Tiuri                 Lea Kärhä                      Aino Pohjanoksa
12497:          Esko Seppänen                Jörn Donner                    Eeva Turunen
12498:          Riitta Saa<>tamoinen         Heikki Riihijärvi              Jukka Gustafsson
12499:          Henrik Lax                   Liisa Hilpelä                  Kirsti Ala-Harja
12500:          Esko Almgren                 Matti Väistö                   Kauko Heikkinen
12501:          Markku Lehtosaari            Mirja Ryynänen                 Sauli Hautala
12502:          Sauli Niinistö               Tauno Valo                     Kari Rajamäki
12503:          Jussi Ranta                  Antti Kalliomäki               Jouni Backman
12504:          Sinikka Mönkäre              Timo Roos                      Pentti Lahti-Nuuttila
12505:          Saara-Maria Paakkinen        Riitta Uosukainen              Eino Siuruainen
12506:          Kimmo Sarapää                Eero Paloheimo                 Pekka Haavisto
12507:          Marjatta Stenius-Kaukonen    Jukka Roos                     Jarmo Wahlström
12508:          Vappu Säilynoja              Marja-Liisa Löyttyjärvi        Juhani Alaranta
12509:          Esko Aho                     Matti Maijala                  Tytti Isohookana-Asunmaa
12510: 6                             1990 vp. -   KK n:o 320
12511: 
12512:     Tapani Mörttinen            Gunnar Jansson          Pirjo Rusanen
12513:     Tuure Junnila               Anna-Kaarina Louvo      Aapo Saari
12514:     Jukka Vihriälä              Olli Ikkala             Kalle Röntynen
12515:     Pauli Saapunki              Juho Sillanpää          Kerttu Törnqvist
12516:     Oiva Savela                 Riitta Myller           Esko Jokiniemi
12517:     Marja-Liisa Tykkyläinen     Anneli Taina            Einari Nieminen
12518:     Pirjo-Riitta Antvuori       Lea Savolainen          Mauri Pekkarinen
12519:     Kari Urpilainen             Tapio Holvitie          Pauli Uitto
12520:     Arvo Kemppainen             Eeva-Liisa Moilanen     Ritva Vastamäki
12521:     Per-Henrik Nyman            Toimi Kankaanniemi      Raimo Vuoristo
12522:                                 Matti Saarinen
12523:                                       1990 vp. -      KK n:o 320                                     7
12524: 
12525: 
12526: 
12527: 
12528:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12529: 
12530:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ensisijaiset vaihtoehdot ovat meillä kokeilumie-
12531: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lessä mahdollisia, mitä tulee polttoaineen saa-
12532: olette 22 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            tavuuteen ja tekniseen valmiuteen. Kauppa- ja
12533: kirjeenne n:o 1011 ohella toimittanut valtioneu-      teollisuusministeriö onkin (LM ja YM muka-
12534: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          na) varsin järjestelmällisesti rahoittanut alueen
12535: kansanedustaja Henrik Westerlundin ym. näin           tutkimustoimintaa siten, että hankkeiden ns.
12536: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 320:        demonstraatiovaihe on jo käsillä. Ministeriön
12537:                                                       rahoittamina ovat käynnissä seuraavat hank-
12538:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        keet:
12539:        siin asettaakseen työryhmän tai komi-             1. Yhteispohjoismainen bussiprojekti. Tässä
12540:        tean, jonka tehtavänä olisi selvittää          tutkimuksessa on polttoaineeksi valittu paineis-
12541:        etanolin käyttämistä polttoaineena ja          tettu maakaasu. Mukana ovat pohjoismaiden
12542:        joka tekisi ehdotukset toimenpiteiksi          pääkaupunkien liikennelaitokset (Helsingin
12543:        viljasta moottoripohtoaineeksi jalostet-       kaupungin liikennelaitos). Vuoden 1991 aikana
12544:        tavan etano1in tuotannon aloittamisek-         saadaan koekäyttöön ensimmamen laivue.
12545:         ··)
12546:        Sl.                                            Malmön kaupunki on jo päättänyt asteittaises-
12547:                                                       ta siirtymisestä maakaasubusseihin.
12548:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              2. Vähäsaasteisen kaupunkiajoneuvon kehit-
12549: taen seuraavaa:                                       tämisen tutkimuksessa ovat mukana nestekaa-
12550:                                                       sukäyttöinen jäteauto, alkoholiseoskäyttöinen
12551:    Alkoholien ja erityisesti etanolin käyttö lii-     henkilöauto      ja     puhdasalkoholijakeluauto.
12552: kennepolttoaineena tai sekoitettuna bensiini-         Kaikki ajoneuvot ovat koekäytössä vuoden
12553: pohjaisiin polttoaineisiin on aika ajoin ollut        1990 aikana. Selvitetään mm., minkä suuruinen
12554: aktiivisen keskustelun kohteena. Painotukset          alkoholilisäys voi olla ilman, että päästöt li-
12555: ovat muuttuneet, mutta usein on korostettu            sääntyvät tai ajettavuus huononee ankarissa
12556: mahdollisuutta tuottaa liikennepolttoaineita          olosuhteissa.
12557: paikallisista raaka-aineista.                            3. Nestekaasukäyttöinen bussi (Espoon au-
12558:    1970-luvulla, energiakriisin myötä, liikenteen     to). Demonstraatioprojekti, jossa bussi on tar-
12559: vaihtoehtoisiin polttoaineisiin kohdistuva tutki-     koitus saada liikenteeseen tämän vuoden ku-
12560: mus- ja kehitystyö oli varsin intensiivistä.          luessa. Mm. Wienin liikennelaitoksella on käy-
12561: Tavoitteena oli öljypohjaisten polttoaineiden         tössä nestekaasulaivue. Varhaisemmissa hank-
12562: korvaaminen. Lupaavimmiksi vaihtoehdoiksi             keissa ei ympäristönäkökohtiin ole kuitenkaan
12563: lyhyellä aikavälillä katsottiin alkoholit.            kiinnitetty erityisesti huomiota.
12564:    Vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimus               Meneillään on siis useita vaihtoehtoisia kor-
12565: Suomessa alkoi uudelleen VTT:ssä ja Teknilli-         vaavien polttoaineiden kehityshankkeita. Näis-
12566: sessä korkeakoulussa 1979. Painopiste oli aluk-       tä saatavien tulosten laajempi käyttöönotto
12567: si öljypohjaisten polttoaineiden korvaamisessa.       riippuu mm. ympäristötavoitteiden saavuttami-
12568:    1980-luvun loppupuolella ovat ympäristöky-         sesta, polttoaineen saatavuudesta sekä teknii-
12569: symykset nousseet keskeiseksi tekijäksi vaih-         kan toimivuudesta ja kilpailukyvystä.
12570: toehtoisia liikennepolttoaineita etsittäessä. En-        Edellisten tutkimushankkeiden lisäksi Suomi
12571: sisijaisena tavoitteena on poistaa haittoja siellä,   on tänä vuonna liittynyt kansainvälisen ener-
12572: missä ne ovat pahimmat, ts. taajamissa, joissa        giajärjestön (lEA) sopimukseen "liikenteen
12573: vaihtoehtoisia polttoaineita voidaan esim. jul-       vaihtoehtoiset polttoaineet", jossa alkoholi ja
12574: kisessa liikenteessä ottaa käyttöön suhteellisen      alkoholiseokset ovat keskeisellä sijalla. Koko-
12575: pienin järjestelyin. Vaihtoehtoina tulevat tällöin    naisuudessaan ministeriö panostaa alan tutki-
12576: kyseeseen ensisijaisesti ainakin maakaasu, nes-       mus- ja kehitystyöhön noin 1 milj. mk vuosit-
12577: tekaasu, puhdas alkoholi ja alkoholi-bensiini-        tain.
12578: seokset, myöhemmin vety ja sähkö. Kaikki                 Alkoholeista metanoli ja etanoli ovat tekni-
12579: 8                                    1990 vp. -     KK n:o 320
12580: 
12581: sen sopivuuden kann(:\lta suunnilleen samanar-      läkin aikavälillä tulla kysymykseen. Tutkimus-
12582: voisia. Metanoli on myrkyllisempi, mutta teol-      ja kehitystoimintaa on tarkoitus edelleen kehit-
12583: lisesti maakaasusta valmistetluna huomattavas-      tää ja keskittää ministeriön tutkimusohjelman
12584: ti halvempaa kuin käymistietä valmistettu eta-      puitteissa.
12585: noli. Etanoli voidaan valmistaa helpommin              Kuten kysymyksestäkin ilmenee, etanolin
12586: biomassasta, joka on uusiutuva energialähde ja      laajamittainen käyttö polttoaineena koskettaa
12587: tällöin kasvihuoneilmiön kannalta pää~töjä vä-      varsin monia yhteiskunlasektoreita. Se liittyy
12588: hentävä teknologia.                                 maatalouspolitiikkaan,      liikennepolitiikkaan,
12589:    Eri puolilla maailmaa on kaupallisella asteel-   energiapolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan ja
12590: la kaikkia edellä mainittuja tekniikoita. Meillä    veropolitiikkaan.     Asian    laajakantoisuuden
12591: on kuitenkin mm. erityiset ilmastolliset olot ja    vuoksi on perusteltua, että asian valmistelun
12592: muut olosuhteet, jotka vaikeuttavat muualla         lähtökohtiin ja tavoitteenasetteluun otetaan
12593: koeteltujen ratkaisujen soveltamista suoraan        kantaa seuraavan hallitusohjelman laatimisen
12594: paikallisiin olosuhteisiin.                         yhteydessä. Siihen asti kauppa- ja teollisuusmi-
12595:    Nyt ministeriön rahoituksella käynnissä ole-     nisteriö. yhteistyössä muiden ministeriöiden
12596: va tutkimus- ja koetoiminta kattaa ne keskeiset     kanssa, jatkaa ja tehostaa asiaan liittyvien
12597: vaihtoehtoisten polttoaineiden sovellutukset.       teknisten ja taloudellisten kysymysten tutki-
12598: jotka Suomen oloissa voivat suhteellisen lyhyel-    mus- ja kehitystyötä.
12599: 
12600:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1990
12601: 
12602:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
12603:                                       1990 vp. -- KK n:o 320                                        9
12604: 
12605: 
12606: 
12607: 
12608:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12609: 
12610:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tillgången på bränsle och den tekniska bered-
12611: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skapen. Handels- och industriministeriet har
12612: nr 1011 av den 22 maj 1990 till vederbörande         (under medverkan av trafikministeriet och mil-
12613: medlem av statsrådet översänt avskrift av            jöministeriet) mycket systematiskt finansierat
12614: följande av riksdagsman Henrik Westerlund            forskningsverksamheten på området sålunda
12615: mJl undertecknade spörsmål nr 320:                   att det s.k. demonstrationsskedet för projekten
12616:                                                      redan är aktuellt. Följande av ministeriet finan-
12617:           Kommer Regeringen att vidta åtgär-         sierade projekt pågår:
12618:        der för tillsättande av en arbetsgrupp            1. Ett samnordiskt bussprojekt. 1 denna
12619:        eller kommitte med uppgift att utreda         undersökning har komprimerad naturgas valts
12620:        frågan och framställa förslag tili åtgär-     som bränsle. Med i projektet är de nordiska
12621:        der syftande tili att inleda etano!-          huvudstädernas trafikverk (Helsingfors stads-
12622:        produktion av spannmål tili motorbrän-        trafikverk). Under år 1991 kan man på prov ta
12623:        sle?                                          den första bussparken i användning. Malmö
12624:                                                      stad har redan beslutat att i etapper övergå tili
12625:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         naturgasbussar.
12626: samt anföra följande:                                    2. Utvecklandet av ett stadsfordon som
12627:                                                      smutsar ner minimalt är i undersökningen
12628:    Användningen av alkohoi och speciellt av          representerat av en flytgasdriven (gasoldriven)
12629: etanol som tarfikbränsle eller blandat med           avfallsbil, en personbil driven med en alkohol-
12630: bensinbaserade bränslen har då och då varit          blandning samt en distributionsbil driven med
12631: föremål för en aktiv diskussion. Accentuering-       ren alkohol. Alla fordon används på prov
12632: en har förändrats, men ofta har man framhävt         under år 1990. Man utreder bl.a. hur stor
12633: möjligheten att producera trafikbränslen av          alkoholtillsatsen kan vara utan att utsläppen
12634: lokala råvaror.                                      ökar eller köregenskaperna försämras under
12635:    På 1970-talet, i samband med energikrisen,        svåra förhållanden.
12636: var det utvecklingsarbete och den forskning
12637:                                                          3. En flytgasdriven buss (Espoon auto).
12638: som inriktades på alternativa bränslen för
12639:                                                      Detta är ett demonstrationsprojekt, som har tili
12640: trafiken rätt intensiv. Målet var att ersätta de
12641:                                                      syfte att ta hussen i trafik under innevarande
12642: oljebaserade bränslena. De mest lovande alter-
12643:                                                      år. Bl.a. trafikverket i Wien har en flytgasdri-
12644: nativen på kort sikt ansågs vara alkoholerna.
12645:                                                      ven busspark i bruk. I tidigare projekt har
12646:    Forskningen rörande alternativa bränslen i
12647:                                                      emellertid inte fästs speciell vikt vid mi1jösyn-
12648: Finland började ånyo vid Statens tekniska
12649:                                                      punkter.
12650: forskningscentral och Tekniska högskolan år
12651: 1979. Tili en början var huvudvikten lagd på             Flera alternativa utvecklingsprojekt, som
12652: ersättandet av oljebaseradc bränslen.                gäller ersättande bränslen, är således aktuella.
12653:    I slutet av 1980-talet har miljöfrågorna blivit   Ett mera omfattande utnyttjande av de resultat
12654: den centrala faktorn vid sökandet efter alter-       som erhålls från dessa projekt är beroende av
12655: nativa trafikbränslen. Det huvudsakliga målet        bl.a. hur miljömålen kan uppnås. tillgången på
12656: är att a vskaffa olägenheter där de är som värst,    bränslet samt teknikens funktionsduglighet och
12657: m.a.o. i tätorterna, där man kan ta i bruk           konkurrenskraft.
12658: alternativa bränslen t.ex. inom kollektivtrafi-          Förutom att vårt land deltar i ovan nämnda
12659: ken med relativt små arrangemang. De alter-          forskningsprojekt har Finland i år anslutit sig
12660: nativ som då kommer i fråga är i huvudsak            tili den internationella energiorganisationens
12661: åtminstone naturgas, flytgas (gasol), ren alko-      (IEAs) avtal "alternativa bränslen för trafi-
12662: hoi och alkohol-bensinblandningar, senare väte       ken", inom vilket alkohoi och alkoholbland-
12663: och elektricitet. Alla de viktigaste alternativen    ningar intar en central ställning. Ministeriet
12664: är hos oss möjliga i försökssyfte beträffande        satsar i sin helhet ca 1 milj. mk per år på
12665: 
12666: 2 200070S
12667: 10                                  1990 vp. -    KK n:o 320
12668: 
12669: forsknings- och utvecklingsarbete mom bran-       alternativa bränslen som i finländska förhållan-
12670: schen.                                            den kan komma i fråga på rclativt kort sikt.
12671:    Av alkoholerna är metanol och etanol unge-     A vsikten är att vidare utveckla och centralisera
12672: fär likvärdiga vad gäller den tekniska lämplig-   forsknings- och utvecklingsverksamheten inom
12673: heten. Metanol är giftigare, men industriellt     ramen för ministeriets forskningsprogram.
12674: framställd ur naturgas betydligt billigare än        Såsom även framgår av spörsmålet berörs
12675: etanol, som framställts genom jäsning. Etanol     rätt många samhällssektorer av en omfattande
12676: kan lättare framställas ur biomassa, som är en    användning av etanol som bränsle. Den hör
12677: förnyelsebar energikälla och därmed utgör en      ihop med lantbrukspolitiken, trafikpolitiken,
12678: sådan teknologi som minskar utsläppen med         energipolitiken, miljöpolitiken och skattepoliti-
12679: tanke på drivhuseffekten.                         ken. Eftersom frågan är synnerligen omfattan-
12680:    På olika håll i världen förekommer det på      de är det motiverat utt det tas stätlning tili
12681: den kommersiella nivån alla ovan nämnda           målsättningen och utgångspunkterna för bered-
12682: former av teknik. Vi har emellertid bl.a. spe-    ningen av ärendet i samband med uppgörandct
12683: ciella klimatförhållanden i Finland och de        av nästa regeringsprogram. Till dess fortsätter
12684: försvårar en tillämpning direkt på lokala för-    och effektiverar handels- och industriministe-
12685: hållanden av sådana lösningar som prövats på      riet, i samarbete med de andra ministerierna,
12686: annat håll i världen.                             forsknings- och utvecklingsarbetet kring de
12687:    Den forsknings- och försöksverksamhet som      tekniska och ekonorniska frågor ~om hör ihop
12688: nu pågår med hjälp av ministeriets finansiering   med ärendet.
12689: täcker de viktigaste former för användning av
12690: 
12691:      Helsingfors den 21 juni 1990
12692: 
12693:                                                                      Mir,ister Pertti Salolainen
12694:                                                1990 vp.
12695: 
12696: Kirjallinen kysymys n:o 321
12697: 
12698: 
12699: 
12700: 
12701:                                   Ryynänen: Kotona vammaista lasta hoitavan eläke- ja sosiaali-
12702:                                       turvan parantamisesta
12703: 
12704: 
12705:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12706:    Vaikeasti vammaisen lapsen kotihoito mer-         pitämään huolta myös omasta terveydestään ja
12707: kitsee lapsen perheelle vuorotta tehtävän työn       ihmissuhteistaan. Hoitotyötä voidaan tukea an-
12708: lisäksi tuntuvaa taloudellista rasitusta. Toinen     tamalla vanhemmille mahdollisuus lomaan ja
12709: vanhemmista saattaa joutua jättämään työnsä          virkistykseen. Tämä edellyttää turvallista tila-
12710: pysyvästi. Hoito kestää koko työiän ja jatkuu        päishoitopaikkaa, jossa on erikoiskoulutuksen
12711: usein vielä eläkeiässäkin. Hoitotyöstä ei mak-       saanut henkilökunta.
12712: seta palkkaa, vaan kunnan päätöksestä riippu-           Kotihoito säästää yhteiskunnalle miljoonia
12713: vaa kotihoidon tukea. Hoitava henkilö ei tä-         markkoja laitoshoitoon verrattuna jo yhden
12714: män vuoksi myöskään saa työansioon sidottuja         vammaisen lapsen osalta, joten hoitotyöstä
12715: sosiaali- ja eläke-etuja.                            maksettava palkka ja siihen liittyvät sosiaali- ja
12716:    Taloudellinen epävarmuus on kohtuuton li-         eläketurva eivät voi olla rahasta kiinni.
12717: särasite raskasta työtä tekevälle hoitajalle. Tur-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12718: vattomuutta lisää se, että kotihoidon tuen taso      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12719: vaihtelee kunnittain. Kunnan päätöskään ei ole       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12720: tae toimeentulosta, koska kunta voi esimerkiksi      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12721: taloudelliseen tilanteeseensa vedoten heikentää
12722: tuen tasoa. Esimerkiksi Kuopiossa useiden
12723: perheiden tuki putosi tämän vuoden alussa                      Mihin toimenpiteJsnn Hallitus aikoo
12724: 2 000 markasta 1 500 markkaan. Kuitenkin                    ryhtyä, että vammaista lastaan kotona
12725: kyseessä voi olla hoitotyötä tekevän ihmisen                hoitava henkilö saisi työansioon rinnas-
12726: ainoa tulo!                                                 tettavan palkan sekä sosiaali- ja eläke-
12727:    Vammaisen lapsen hoitajan on pystyttävä                  turvan?
12728:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1990
12729: 
12730:                                            Mirja Ryynänen
12731: 
12732: 
12733: 
12734: 
12735: 200070S
12736: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 321
12737: 
12738: 
12739: 
12740: 
12741:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vat ympärivuorokautista apua ja hoitoa.
12743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Hoitajille maksettavat korvaukset ovat käy-
12744: olette 23 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          tännössä verrattain pieniä. Käytännössä myös
12745: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        eri kunnissa asuvat kotihoidon tuen saajat ovat
12746: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       eri asemassa, koska kotihoidon tuen maksami-
12747: edustaja Ryynäsen näin kuuluvasta kirjallisesta     nen tapahtuu kuntien tarkoitukseen varaamien
12748: kysymyksestä n:o 321:                               määrärahojen mukaisesti. Tämän johdosta
12749:                                                     kuntien hoitajille maksamat kotihoidon tuen
12750:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      markkamäärät poikkeavat toisistaan huomat-
12751:        ryhtyä, että vammaista lastaan kotona        tavastikin, vaikka asiakkaan hoidon tarve olisi
12752:        hoitava henkilö saisi työansioon rinnas-     sama.
12753:        tettavan palkan sekä sosiaali- ja eläke-        Eriarvoisuutta voi lisätä myös se seikka, että
12754:        turvan?                                      voidaan kotipalveluista, kotihoidon tuki mu-
12755:                                                     kaan lukien, periä maksu. Sosiaalipalvelusta
12756:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          määrätty maksu voidaan myös jättää sosiaali-
12757: taen seuraavaa:                                     huoltolain mukaan perimättä tai sitä voidaan
12758:                                                     alentaa, jos siihen on tarvetta. Kun kysymys on
12759:    Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen       lapsen hoidon takia maksettavasta kotihoidon
12760: painopiste on avopalvelujen kehittäminen. Pal-      tuesta, voi lopputulos olla kohtuuton. Sosiaali-
12761: veluja järjestettäessä korostetaan kotona selviy-   ja terveysministeriössä valmistellaan työryh-
12762: tymistä tukevia palveluja. Myös asiakkaan           män asettamista selvittämään sosiaalipalveluis-
12763: läheisten osallistumista palvelujen suunnitte-      ta perittäviä maksuja, jolloin selvitetään myös
12764: luun ja toteuttamiseen on pyritty parantamaan.      kotipalvelumaksuja. Sen sijaan ei ole tarkoituk-
12765:    Kotona tapahtuva vammaisten henkilöiden          sena yksityiskohtaisemmin normittaa tuen
12766: hoidon tukeminen on kehittynyt asteittain.          määrää.
12767: Näin järjestelmä on muotoutunut hajanaiseksi.          Hoitajan ja kunnan välistä kotihoitosopi-
12768: Keskeinen keino on sosiaalihuoltolain (710/82)      musta ei pidetä työsopimuksena. Näin ollen
12769: nojalla maksettava vanhuksen, vammaisen ja          hoitajan sosiaali- ja eläketurva ei määräydy
12770: pitkäaikaissairaan kotihoidon tuki. Tuki perus-     työeläkejärjestelmien kautta. Kansaneläkejär-
12771: tuu sosiaalilautakunnan ja yksityisen henkilön      jestelmä huolehtii sellaisten henkilöiden toi-
12772: välillä tehtävään sopimukseen. Sopimuksessa         meentuloturvasta, jotka eivät ole olleet työelä-
12773: määritellään hoitoa antavan henkilön oikeudet       mässä lainkaan tai joiden ansiotulot ovat jää-
12774: ja velvollisuudet.                                  neet vähäisiksi. Kotonaan lasta hoitanut van-
12775:    Kotihoidon tuen määrä riippuu hoidettavan        hempi saa työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuus-
12776: avuntarpeen määrästä ja ajoittumisesta. Kun-        eläkkeen kansaneläkejärjestelmästä.
12777: nat voivat määritellä tuen määrän hoidon               Kysymys kotona hoitotyötä tekevän henki-
12778: tarpeen ja olosuhteiden mukaan ottaen kuiten-       lön sosiaaliturvan puutteellisuudesta on ollut
12779: kin huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon          esillä usean vuoden ajan. Eläkejärjestelmän
12780: valtakunnallisessa suunnitelmassa vuosittain        osalta hoitotyöstä mahdollisesti saatavan an-
12781: aseteltavan enimmäismäärän. Sosiaalihallitus        sioeläketurvan osalta ongelmana on, kuka on
12782: on antanut ohjeet kotihoidon tuesta. Vuonna         velvollinen kustantamaan kysymyksessä olevan
12783: 1990 voi vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais-      eläketurvan, eli ketä on pidettävä työnantajana
12784: sairaiden kotihoidon tuki olla enintään 3 400       ja miten sosiaaliturvan pitäisi määräytyä.
12785: markkaa kuukaudessa. Enimmäismäärä voi-                Yksityisen työeläkejärjestelmän osalta koto-
12786: daan suorittaa niiden kohdalla, jotka tarvitse-     na hoitotyötä tekevän eläketurvassa kiireimmin
12787:                                    1990 vp. -     KK n:o 321                                   3
12788: 
12789: korjattavissa oleva ongelma ovat ne synnytys-,    vanhempainloman aiheuttama eläkkeen palkan
12790: äitiys- ja vanhempainlomajaksot, jotka alenta-    alentava vaikutus 1.7.1991 voimaan tulevalla
12791: vat työntekijän eläkepalkkaa. Tulopoliittiseen    lainmuutoksella. Asiaa valmistellaan parhail-
12792: kokonaisratkaisuun liittyvästi on sovittu, että   laan sosiaali- ja terveysministeriössä.
12793: ansioeläkejärjestelmässä poistetaan äitiys- ja
12794: 
12795:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1990
12796: 
12797:                                                                Ministeri Tuulikki Hämäläinen
12798: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 321
12799: 
12800: 
12801: 
12802: 
12803:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12804: 
12805:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        praktiken jämförelsevis små. 1 praktiken är
12806: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse         även personer som erhåller hemvårdsstöd och
12807: av den 23 maj 1990 till vederbörande medlem         bor i skilda kommuner i olika situation, efter-
12808: av statsrådet översänt avskrift av följande av      som utbetalningen av hemvårdsstöd sker i
12809: riksdagsman Ryynänen undertecknade spörs-           enlighet med de anslag som reserverats för
12810: mål nr 321:                                         ändamålet i kommunerna. På grund härav
12811:                                                     avviker de markbelopp som betalas tili kom-
12812:          Vilka åtgärder har Regeringen för          munala skötare för hemvårdsstödet märkbart
12813:        avsikt att vidta för att en person som       från varandra, fastän klientens behov av vård
12814:        sköter sitt handikappade barn hemma          kanske är detsamma.
12815:        skall erhålla en lön som kan jämställas         Skillnaden kan även öka på grund av den
12816:        med arbetsförtjänst samt social- och         omständigheten att för hemservice, hemvårds-
12817:        pensionsskydd?                               stödet medräknat, kan uppbäras en avgift. Den
12818:                                                     avgift som fastställts för socialservice kan även
12819:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        i enlighet med socialvårdslagen tillåtas bli
12820: samt anföra följande:                               utestående eller också kan den nedsättas om
12821:                                                     skäl därtill föreligger. Då det gäller hemvårds-
12822:    Vid utvecklandet av social- och hälsovården      stöd som erläggs för vård av barn kan slutre-
12823: läggs huvudvikten på utvecklandet av den            sultatet vara oskäligt. Vid social- och hälso-
12824: öppna servicen. Då service anordnas framhävs        vårdsministeriet bereds tillsättande av en ar-
12825: sådan service som gör det lättare för personer      betsgrupp, som skall utreda de avgifter som
12826: att klara sig hemma. Man har även försökt           uppbärs för socialservice, och samtidigt skall
12827: förbättra klientens anhörigas deltagande i pla-     även hemvårdsavgifterna utredas. Däremot är
12828: neringen och realiseringen av servicen.             avsikten inte att mera detaljerat normera stor-
12829:    Stödjandet av sådan vård av handikappade         leken på stödet.
12830: personer som sker hemma har utvecklats i               Ett hemvårdsavtal mellan en skötare och
12831: etapper. På grund härav har systemet blivit         kommunen anses inte vara ett arbetsavtal.
12832: splittrat. En central åtgärd är det hemvårdsstöd    Sålunda fastställs inte skötarens social- och
12833: som med stöd av socialvårdslagen (710/82)           pensionsskydd genom arbetspensionssystemen.
12834: betalas för vård av åldringar, handikappade         Folkpensionssystemet ombesörjer sådana per-
12835: och långtidssjuka. Stödet grundar sig på ett        soners utkomstskydd vilka inte alls har varit
12836: avtal mellan socialnämnden och en privat            med i arbetslivet eller vilkas förvärvsinkomster
12837: person. I avtalet specificeras de rättigheter och   har varit låga. En förälder som hemma har
12838: skyldigheter som den vårdande personen har.         skött sitt barn får genom folkpensionssystemet
12839:    Storleken på hemvårdsstödet är beroende av       arbetsoförmögenhetspension och ålderspen-
12840: hur stort behovet av vård är och hur behovet        swn.
12841: tidläggs. Kommunerna kan fastställa storleken          Frågan om bristerna i socialskyddet för en
12842: på stödet i enlighet med vårdbehovet och            person som utför vårdarbete hemma har varit
12843: omständigheterna, dock med beaktande av det         aktuell i många år. Problemet inom pensions-
12844: maximibelopp som årligen anges i den riksom-        systemet i fråga om det förtjänstpensionsskydd
12845: fattande planen för social- och hälsovården.        som eventuellt erhålls för vårdarbete är vem
12846: Socialstyrelsen har gett direktiv om hemvårds-      som är skyldig att bekosta ifrågavarande pen-
12847: stödet. År 1990 kan hemvårdsstödet för åld-         sionsskydd, dvs. vem skall anses vara arbetsgi-
12848: ringar, handikappade och långtidssjuka vara         vare och hur socialskyddet skall fastställas.
12849: högst 3 400 mk per månad. Maximibeloppet               För det privata arbetspensionssystemets del
12850: kan betalas tili sådana som behöver hjälp och       är det problem som med det snaraste borde
12851: vård dygnet runt.                                   rättas tili i pensionsskyddet för en person som
12852:    De ersättningar som betalas till skötare är i    utför vårdarbete hemma de förlossnings-, mo-
12853:                                    1990 vp. -   KK n:o 321                                   5
12854: 
12855: derskaps- och föräldraledighetsperioder som     skränkande verkan som moderskaps- och för-
12856: nedsätter arbetstagarens pensionslön. 1 sam-    äldraledigheten har på pensionslönen genom en
12857: band med den inkomstpolitiska helhetsuppgö-     lagändring, som träder i kraft den 1 juli 1991.
12858: relsen har man kommit överens om att i          Ärendet är under beredning i social- och
12859: förtjänstpensionssystemet avskaffas den in-     hälsovårdsministeriet.
12860: 
12861:     Helsingfors den 21 juni 1990
12862: 
12863:                                                               Minister Tuulikki Hämäläinen
12864:                                                1990 vp.
12865: 
12866: Kirjallinen kysymys n:o 322
12867: 
12868: 
12869: 
12870: 
12871:                                   Kohijoki ym.: Maakuntakirjastojen valtionavun korottamisesta
12872: 
12873: 
12874:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12875:    Suomessa on nykyisin 17 kunnallista kirjas-       korkeakoulujen ja yliopistojen kirjastot sekä
12876: toa, jotka samalla toimivat alueellisina keskus-     maakunta-arkisto.
12877: kirjastoina, maakuntakirjastoina. Näin oiien            Porin kaupunginkirjasto-Salakunnan maa-
12878: maakuntakirjastoverkosto on alueellisesti koko       kuntakirjasto saa v. 1990 valtionapua perus-
12879: maan kattava.                                        osan, 200 000 markkaa, lisäksi 60 penniä
12880:    Toimialueittensa kuntien lukumäärien ja           alueen asukasta kohti, pois lukien sijaintikun-
12881: asukaslukujen suhteen maakuntakirjastot ovat         nan asukkaat. Valtionavun markkamääräinen
12882: varsin erilaisia. Esimerkiksi Porin kaupungin-       nostaminen olisi nyt perusteltua ja välttämä-
12883: kirjasto-Salakunnan maakuntakirjaston toi-           töntä -- tuntuvana tasokorotuksena. Siihen
12884: minta-alueeseen kuuluu 37 satakuntalaista kun-       varmasti olisi tarvetta valtakunnallisestikin.
12885: taa. I';Jiiden yhteinen asukasluku oii 1.1.1989      Kun maakuntakirjastoja on vain 17, ei valtion-
12886: Porin kaupunki mukaan lukien noin 303 000.           avun nostaminen markkamääräisesti voi olla
12887:    Maakuntakirjastoille nimenomaan maakun-           mahdotonta. Tuntuva tasokorotus tulisi pikem-
12888: takirjastotoimintaan saatava valtionapu on           minkin nähdä sijoituksena tuievaisuuteen.
12889: vuosittain noussut aivan minimaalisesti, eikä :>e       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12890: nykyisin enää ollenkaan vastaa maakuntakir-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12891: jastoja perustettaessa tarkoitettua tasoa. Ylei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12892: nen kustannustason nousu on ajanut ohi.              jäsenen vastattavaksi ~euraavan kysymyksen:
12893:    Samanaikaisesti kuitenkin kirjaston merkitys
12894: todellisena tiedonjakajana ja -välittäjänä sekä                Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
12895: lisääntyvän aikuiskoulutuksen kasvava merki-                toimenpiteisiin niin, että jo valtion vuo-
12896: tys asettavat yhä vaativampia haa8teita maa-                den 1991 tulo- ja menoarvion valmiste-
12897: kun takirjastoille.                                         luvaiheessa otettaisiin huomioon val-
12898:    Erityisesti Satakunnassa nimen01naan maa-                tionavustuksen markkamääräinen koro-
12899: kuntakirjastotoimintaan saatava valtionapu on               tustarve tasokorotuksena alueellisena
12900: määrältään pahasti alimitoitettu, riittämätön.              keskuskitjastona toimivalle Porin kau-
12901: Sen haitalliset vaikutukset korostuvat erityisesti          punginkirjasto-Satakunnan maakun-
12902: Satakunnan maakuntakirjaston alueella myös                  takirjastolle sekä eräille muille maakun-
12903: sen vuoksi, että tältä alueelta puuttuvat mm.               takirjastoiiie?
12904:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
12905: 
12906:           Maunu Kohijoki                Timo Laaksonen                 Kalevi Lamminen
12907:           Timo Roos                     Raimo Vuoristo                 Kauko Juhantalo
12908: 
12909: 
12910: 
12911: 
12912: 200070S
12913: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 322
12914: 
12915: 
12916: 
12917: 
12918:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12919: 
12920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nusten laskettiin kasvaneen vuodesta 1962.
12921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Vuoden 1979 jälkeen markkamääriä on kes-
12922: olette 24 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          kimäärin korotettu kirjastokustannusten nou-
12923: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sua vastaavasti. Vuodeksi 1990 vahvistetut
12924: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       markkamäärät ovat sen vuoksi jokseenkin sa-
12925: edustaja Kohijoen ym. näin kuuluvasta kirjal-       manarvoisia kuin vuoden 1979 vastaavat mark-
12926: lisesta kysymyksestä n:o 322:                       kamäärät.
12927:                                                        Kustannuspainetta on maakuntakirjastoihin
12928:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä       sen sijaan saattanut aiheuttaa kaukolainauksen
12929:        toimenpiteisiin niin, että jo valtion vuo-   lisääntyminen, joka viime vuosina on ollut
12930:        den 1991 tulo- ja menoarvion valmiste-       melko huomattavaa. Tätä selvitetään parhail-
12931:        luvaiheessa otettaisiin huomioon val-        laan maakuntakirjastoverkon toimintaa koske-
12932:        tionavustuksen markkamääräinen koro-         van selvitystyön yhteydessä. Alustavien tietojen
12933:        tustarve tasokorotuksena alueellisena        mukaan näyttää siltä, että valtionosuus ei
12934:        keskuskirjastona toimivalle Porin kau-       täysin vastaa maakuntakirjastotoiminnan kus-
12935:        punginkirjasto-Satakunnan maakun-            tannuksia.
12936:        takirjastolle sekä eräille muille maakun-       Useimmat maakuntakirjastot tuottavat to-
12937:        takirjastoille?                              dennäköisesti ylläpitäjälleen tappiota, mutta
12938:                                                     tappion suuruus vaihtelee. Porin kaupungin
12939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tappio tuntuu tässä vaiheessa keskimääräiseltä.
12940: vasti seuraavaa:                                    Suurimmat tappiot näyttävät sittenkin koitu-
12941:                                                     van korkeakoulukaupungeille.
12942:   Kun kirjastotoimen valtionosuusjärjestelmää          Kuten alussa todettiin, maakuntakirjastojen
12943: muutettiin vuoden 1979 alusta, myös maakun-         valtionosuutta tarkistetaan nykyjärjestelmässä
12944: takirjastotoiminnan kustannusten valtionosuu-       joka vuosi. Näin tullaan tekemään myös vuo-
12945: den määrääruistapaa muutettiin niin, että           deksi 1991 syksyllä 1990 käytettävissä olevan
12946: markkamääriä voidaan joustavarumin korjata          tiedon pohjalta. Kuten kysymyksessäkin todet-
12947: kustannuksia vastaavasti. Siitä lähtien valtion-    tiin, rahamäärät eivät ole kovin suuria. Myös-
12948: osuuden on vuosittain vahvistanut valtioneu-        kään mahdollinen korotustarve ei todennäköi-
12949: vosto, kun valtionavun markkamäärä oli aikai-       sesti ole niin suuri, ettei tarvittavia korotuksia
12950: semmin kirjoitettu lakiin. Markkamääriä ensi        voisi tehdä budjetissa olevan arviomäärärahan
12951: kertaa vahvistettaessa vuodeksi 1979 ne kol-        puitteissa.
12952: minkertaistettiin. Sen verran toiminnan kustan-
12953: 
12954:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1990
12955: 
12956:                                                                    Opetusministeri Ole Norrback
12957:                                      1990 vp. -     KK n:o 322                                    3
12958: 
12959: 
12960: 
12961: 
12962:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12963:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Sedan 1979 har beloppen i medeltal höjts så
12964: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att de motsvarar kostnaderna. Av denna an-
12965: a v den 24 maj 1990 tili vederbörande medlem        ledning är de fastställda beloppen för 1990 i
12966: av statsrådet översänt en avskrift av följande      stort sätt på samma realnivå som beloppen
12967: av riksdagsman Kohijoki m.fl. undertecknade          1979.
12968: spörsmål nr 322:                                       Den ökande fjärrutlåningen kan däremot ha
12969:                                                     gett upphov tili ett kostnadstryck vid land-
12970:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-
12971:                                                     skapsbiblioteken, och den har varit rätt bety-
12972:        ning vidta sådana åtgärder att redan i
12973:                                                     dande under de senaste åren. I samband med
12974:        beredningen av statsbudgeten 1991 hän-
12975:                                                     en utredning om verksamheten vid landskaps-
12976:        syn tas tili behovet att höja statsunder-    biblioteken håller detta som bäst på att under-
12977:        stödet i mark i form av en nivåförhöi-       sökas. Enligt preliminära uppgifter ser det ut
12978:        ning för Björneborgs stadsbibliotek_::_
12979:                                                     som om statsandelen inte fullt motsvarar land-
12980:        Satakunta landskapsbibliotek, som fun-
12981:                                                     skapsbibliotekens kostnader.
12982:        gerar som regionalt centralbibliotek
12983:                                                        De flesta landskapsbiblioteken förorsakar
12984:        samt för vissa andra landskapsbiblio-
12985:                                                     sannolikt förluster för sina huvudmän, men
12986:        tek?
12987:                                                     storleken på förlusterna varierar. I detta skede
12988:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        verkar det som om Björneborgs stads förluster
12989: följande:                                           är av genomsnittlig omfattning. De största
12990:                                                     förlusterna synes drabba högskolestäderna.
12991:   När statsandelssystemet för biblioteksväsen-         Såsom det tidigare fastslogs justeras land-
12992: det ändrades i början av 1979 ändrades även         skapsbibliotekens statsandelar årligen inom ra-
12993: sättet att fastställa statsandelen för landskaps-   men för nuvarande system. Så kommer även
12994: bibliotekens kostnadcr på så sätt att beloppen      att ske i fråga om 1991 utgående från tillgäng-
12995: smidigare kan justeras tili att motsvara kost-      liga uppgifter från hösten 1990. Enligt spörs-
12996: naderna. Sedan dess har statsrådet varje år         målet är det inte fråga om några större belopp.
12997: fastställt statsandelen, medan statsunderstödets    Sannolikt är inte heller ett eventuellt behov av
12998: markbelopp tidigare hade insknvits i lagen.         en förhöjning så stort att några nödvändiga
12999: När beloppen första gången fastställdes för         justeringar behöver göras inom ramen för
13000: 1979 tredubblades de. I så hög grad beräknades      förslagsanslaget i statsbudgeten.
13001: kostnaderna ha ökat sedan 1962.
13002:     Helsingfors den 21 juni 1990
13003: 
13004:                                                             Undervisningsminister Ole Norrback
13005:                                               1990 vp.
13006: 
13007: Kirjallinen kysymys n:o 323
13008: 
13009: 
13010: 
13011: 
13012:                                  Pulliainen: Perunan toimittamisesta Neuvosto-Karjalaan
13013: 
13014: 
13015:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13016: 
13017:    Viime kesän hyvät kasvuolot tuottivat erin-      saan. Operaatiolla on kiire ja siinä tarvitaan
13018: omaisia satoja, näin myös hyvän perunasadon.        valtiovallan toimenpiteitä.
13019:    Runsaalle perunasadalle ei ole löytynyt ku-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13020: luneen talven ja kevään istutuskauden aikana        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13021: kokonaisuudessaan käyttöä. Varastoissa on           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13022: 20-30 milj. kiloa perunaa, joka sopisi mm.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13023: siemenperunaksi. Nyt nämä ylimääräiset peru-
13024: nat aiotaan viedä kaatopaikoille.                              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13025:    Samanaikaisesti Neuvosto-Karjalassa on                    kotimaisen ylijäämäperunan saamiseksi
13026: pula siemenperunasta. Tuntuu äärimmäisen                     Neuvosto-Karjalaan käytettäväksi sie-
13027: järkevältä tarjota ylijäämäperunaa itäiselle naa-            men- ja mahdollisesti myös ruokaperu-
13028: purille, jolla on ollut ongelmia ravintohuollos-             nana?
13029: 
13030:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
13031: 
13032:                                           Erkki Pulliainen
13033: 
13034: 
13035: 
13036: 
13037: 200070S
13038: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 323
13039: 
13040: 
13041: 
13042: 
13043:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vesioikeuksien myöntämät tärkkelysjauhatus-
13045: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kiintiöt tulivat käytetyiksi.
13046: olette 25 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            Tammikuussa 1990 tehdyn ruokaperunan
13047: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       varastotiedustelun mukaan ruokaperunaylijää-
13048: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mä oli noin 50 miljoonaa kiloa. Samaan aikaan
13049: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     kävivät eräät ruokaperunaa välittävät yhtiöt
13050: jallisesta kysymyksestä n:o 323:                   vientineuvotteluja Neuvosto-Karjalan, Lenin-
13051:                                                    gradin ja Moskovan alueelle toimitettavasta
13052:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       ruokaperunasta. Neuvottelut eivät kuitenkaan
13053:        kotimaisen ylijäämäperunan saamiseksi       johtaneet tulokseen valtion lupaamasta rahti-
13054:        Neuvosto-Karjalaan käytettäväksi sie-       avustuksesta huolimatta. Toteutuessaankin
13055:        men- ja mahdollisesti myös ruokaperu-       vienti olisi vähentänyt ylijäämää vain muuta-
13056:        nana?                                       malla miljoonalla kilolla. Ylijäämäperunaa on
13057:                                                    talven ja kevään aikana käytetty kotieläinten
13058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rehuna niin, että lopullisen ilman käyttöä
13059: vasti seuraavaa:                                   jääneen perunamäärän arvioidaan olevan 20-
13060:                                                    30 miljoonaa kiloa.
13061:   Syksyn 1989 perunasato oli ennätysmäisen            Neuvostoliitosta ei missään vaiheessa ole
13062: suuri kokonaissadon noustessa noin 1 000 mil-      esitetty pyyntöä ruoka- tai siemenperunan
13063: joonaan kiloon, mikä merkitsi noin 150 mil-        tuonnista eikä vienti ilman vastaanottajan toi-
13064: joonan kilon ylijäämää. Ylijäämäruokaperunan       vomusta ole ollut mahdollista.
13065: poistamiseksi varastoista käytettiin syksyllä         Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
13066: teollisuusperunan ohella ruokaperunaa tärkke-      mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin
13067: lyksen valmistukseen 20 milj. kiloa, jolloin       toimenpiteisiin.
13068:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
13069: 
13070:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
13071:                                     1990 vp. -       KK n:o 323                                    3
13072: 
13073: 
13074: 
13075: 
13076:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13077: 
13078:    J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt en förfrågan om lagersituationen för
13079: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          matpotatis, som gjordes i januari 1990, fanns
13080: av den 25 maj 1990 tili vederbörande medlem          det ett överskott på matpotatis om ca 50 milj.
13081: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kg. Samtidigt underhandlade några bolag, som
13082: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           förmedlar matpotatis, om export av matpotatis
13083: spörsmål nr 323:                                     tili Sovjetkarelen, Leningrad och Moskva. Un-
13084:                                                      derhandlingarna blev emellertid resultatlösa,
13085:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            trots det fraktunderstöd som staten utlovade.
13086:        vidta för att den inhemska överskotts-        Ä ven om exporten hade genomförts skulle den
13087:        potatisen skall komma Sovjetkarelen tili      ha minskat överskottet med endast några mil-
13088:        användning såsom utsädes- och eventu-         joner kilogram. Överskottspotatisen har under
13089:        ellt även såsom matpotatis?                   vintern och våren använts som foder för
13090:                                                      husdjur så att den slutliga potatismängden som
13091:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inte kunnat användas uppskattas vara 20-30
13092: samt anföra följande:                                milj. kg.
13093:                                                          Sovjetunionen har inte i något skede fram-
13094:    Potatisskörden var hösten 1989 exceptionellt      fört en begäran om import av mat- eller
13095: stor och den sammanlagda skörden steg till ca        utsädespotatis, och export utan att mottagaren
13096: 1 000 milj. kg, vilket innebar ett överskott om      det önskar har inte varit möjlig.
13097: ca 150 milj. kg. För att avlägsna överskottet av         Utgående från det ovan anförda anser jag att
13098: matpotatis från lagren användes på hösten 20         spörsmålet inte ger regeringen anledning tili
13099: milj. kg matpotatis förutom industripotatis för      vidare åtgärder.
13100: framställning av stärkelse, varvid de av vatten-
13101: domstolarna beviljade kvoterna för pulverise-
13102: ring av stärkelse blev fyllda.
13103:     Helsingfors den 29 juni 1990
13104: 
13105:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
13106:                                                1990 vp.
13107: 
13108: Kirjallinen kysymys n:o 324
13109: 
13110: 
13111: 
13112: 
13113:                                   Pulliainen: Ydinjätteiden sijoituspaikkatutkimusten laajentami-
13114:                                       sesta
13115: 
13116: 
13117:                             Ed usk un nan Herra Puhemiehelle
13118: 
13119:    Teollisuuden Voima Oy suorittaa parhaillaan       suuden Voima Oy:n tutkimusjohtaja ilmoitti
13120: ydinjätteiden sijoituspaikkatutkimuksia viidellä     julkisuudessa, ettei KTM:n kirje anna aihetta
13121: paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Geologi-         toimenpiteisiin. Hänen mukaansa asiasta tiede-
13122: sesti aluejoukko edustaa granitoideja ja mig-        tään tarpeeksi eikä sijoituspaikkatutkimus-
13123: matiitteja, mutta ei esimerkiksi emäksisiä kivi-     alueita lisätä. Tämä viittaa siihen, että nyky-
13124: lajeja. Useat geologiasiantuntijat ovat kiinnit-     säädösten mukaan TVO saa tehdä asiassa
13125: täneet huomiota siihen, että emäksiset kivilajit     kuinka tahansa. Valtiovallalla ei ole tutkimus-
13126: olisivat ensiksi mainittuja ehjempiä ja muutoin-     alueiden valinnan suhteen todellista sananval-
13127: kin turvallisempia kivilajeja suojaamaan hau-        taa. Jos näin on, se on todellinen puute, joka
13128: dattuja ydinjätteitä.                                on säädöksiä muuttamalla korjattava.
13129:    Säteilyturvakeskus on osaltaan kiinnittänyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13130: huomiota edellä mainittuun yksipuolisuuteen ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13131: samalla puutteeseen. Kauppa- ja teollisuusmi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13132: nisteriö on kirjeellään 12/815/89 yhtynyt Sätei-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13133: lyturvakeskuksen näkemykseen ja edellyttänyt,
13134: että Teollisuuden Voima Oy esittää 30.10.1990
13135: mennessä suunnitelman toteutusaikatauluineen                     Millä tavoin Hallitus aikoo pitää
13136: siitä, miten tällainen puutteeksi koettu alue                 huolen siitä, että ydinjätteiden loppusi-
13137: voitaisiin sisällyttää tutkittavien alueiden jouk-            joituspaikkatutkimuksia laajennetaan
13138: koon.                                                         käsittämään alueita, joilla on emäksisiä
13139:    Kun KTM:n kirje tuli julkisuuteen, Teolli-                 kivilajeja?
13140: 
13141:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
13142: 
13143:                                            Erkki Pulliainen
13144: 
13145: 
13146: 
13147: 
13148: 200070S
13149: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 324
13150: 
13151: 
13152: 
13153: 
13154:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den Voima Oy:n valitseman viiden alueen
13156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joukon edustavan melko hyvin kaikkein ylei-
13157: olette 25 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          simmin tavattavia kivilajeja, mutta sen sijaan
13158: kirjeenne n:o 1013 ohella toimittanut valtioneu-    aluejoukkoon ei sisälly esimerkiksi emäksisiä
13159: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kivilajeja edustavaa aluetta. Säteilyturvakes-
13160: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      kuksen mielestä kuitenkin myös jollakin emäk-
13161: jallisesta kysymyksestä n:o 324:                    sistä kivilajia edustavalla alueella tulisi toteut-
13162:                                                     taa tutkimusohjelma, jossa keskityttäisiin sel-
13163:           Millä tavoin Hallitus aikoo pitää         vittämään erityisesti pohjavesikemiaa, veden-
13164:        huolen siitä, että ydinjätteiden loppusi-    johtavuutta sekä kiven rakoilua ja pidätysomi-
13165:        joituspaikkatutkimuksia laajennetaan         naisuuksia syvällä kallioperässä. Muualta Suo-
13166:        käsittämään alueita, joilla on emäksisiä     mesta ja ulkomailta saatavia tutkimustuloksia
13167:        kivilajeja?                                  voitaisiin lisäksi hyödyntää. Uuden kivilajin
13168:                                                     sisällyttäminen tutkimusohjelmaan laajentaisi
13169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        geologista vertailupohjaa.
13170: vasti seuraavaa:                                       Kauppa- ja teollisuusministeriö edellytti
13171:                                                     6.4.1990 antamassaan päätöksessä Teollisuu-
13172:    Ydinenergialain 28 §:n mukaan kauppa- ja         den Voima Oy:n esittämään 30.10.1990 men-
13173: teollisuusministeriö päättää kuultuaan tarvit-      nessä suunnitelman toteutusaikatauluineen sii-
13174: taessa ympäristöministeriötä periaatteista, joi-    tä, miten tällainen alue voitaisiin sisällyttää
13175: hin nojautuen ydinjätehuolto on toteutettava.       tutkittavien alueiden joukkoon. Ministeriön
13176: Tässä tarkoituksessa jätehuoltovelvollisen, ky-     vaatimuksen pohjana oli Säteilyturvakeskuksen
13177: symyksen tapauksessa Teollisuuden Voima             lausunto ja ministeriön vuonna 1987 antama
13178: Oy:n, on ydinenergia-asetuksen 74 §:n mukaan        päätös, jossa edellytettiin, että alustavissa sijoi-
13179: toimitettava vuosittain ministeriölle seuraavan     tuspaikkatutkimuksissa on mukana riittävän
13180: vuoden ydinjätehuoltosuunnitelmansa ja siihen       monta geologisesti vaihtelevaa aluetta.
13181: liittyvät selvitykset sekä vastaavat alustavat         Uutta aluetta koskeva tutkimussuunnitelma,
13182: suunnitelmat seuraavalle viidelle vuodelle.         joka Teollisuuden Voima Oy:n tulee päätöksen
13183: Ydinenergia-asetuksen 78 §:n mukaan ministe-        mukaan laatia ja toimittaa ministeriölle, saate-
13184: riön on pyydettävä kyseisistä suunnitelmista ja     taan vastaavan tarkastuksen kohteeksi kuin
13185: selvityksistä lausunto Säteilyturvakeskukselta.     muutkin ydinjätehuoltosuunnitelmat. Ministe-
13186:    Teollisuuden Voima Oy toimitti syyskuussa        riö tulee pyytämään lausunnon ydinenergia-
13187: 1989 kauppa- ja teollisuusministeriölle suunni-     asetuksen 78 §:n mukaisesti Säteilyturvakes-
13188: telman, joka koski yhtiön ydinjätehuollon toi-      kukselta. Suunnitelmasta arvioidaan ensisijai-
13189: menpiteitä ja tutkimuksia vuonna 1990 ja            sesti, voidaanko tarvittava tietämys saavuttaa
13190: alustavasti vuosina 1991-1994. Säteilyturva-        esitetyllä tavalla. Ministeriöllä ei ole aihetta
13191: keskus antoi näistä 8.12.1989 lausuntonsa, jo-      epäillä, etteikö Teollisuuden Voima Oy noudat-
13192: hon kysymyksessäkin viitataan. Lausuntoon           taisi myös tältä osin ministeriön päätöksiä.
13193: sisältyi useita ydinjätetutkimuksen osa-alueiden       Tutkimusalueiden edustavuus ja riittävyys
13194: painotusta, laajuutta ja kattavuutta koskevia       arvioidaan kokonaisuudessaan siinä vaiheessa,
13195: kannanottoja, joista keskeisimpiä oli käytetyn      kun tällä hetkellä meneillään olevien tutkimus-
13196: ydinpolttoaineen alustavien loppusijoitustutki-     ten tulosaineisto ja sen analysointi ovat valmis-
13197: musalueiden geologista vaihtelevuutta koskeva       tuneet.
13198: huomautus. Lausunnossa todettiin Teollisuu-
13199: 
13200:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1990
13201: 
13202:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
13203:                                       1990 vp. -     KK n:o 324                                       3
13204: 
13205: 
13206: 
13207: 
13208:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13209:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tionen på de preliminära områden som under-
13210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sökts för placering av använt kärnbränsle i
13211: nr 10 13 a v den 25 maj 1990 tili vederbörande       slutligt förvar. I utlåtandet konstaterades att
13212: medlem av statsrådet översänt avskrift av            den grupp om fem områden som Industrins
13213: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        Kraft Ab hade valt rätt väl representerar de
13214: nade spörsmål nr 324:                                allra vanligaste bergarterna, men att områdes-
13215:                                                      gruppen inte innefattade något område som
13216:           På vilket sätt har Regeringen för          representerar t.ex. alkaliska bergarter. Strålsä-
13217:        avsikt att ombesörja att undersökning-        kerhetscentralen anser emellertid att också ett
13218:        arna av platser för placering av kärnav-      program för undersökning av något område
13219:        fall i slutligt förvar utvidgas att omfatta   som representerar alkaliska bergarter borde
13220:        områden, där det finns alkaliska bergar-      genomföras. J programmet borde man speciellt
13221:        ter?                                          koncentrera sig på att utreda grundvattenske-
13222:                                                      mi, vattenledningsförmåga samt bergets för-
13223:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         klyftning och absorptionsegenskaper djupt nere
13224: samt anföra följande:                                i berggrunden. Forskningsresultat från andra
13225:                                                      ställen i Finland och från utlandet kunde
13226:    Enligt 28 § kärnenergi1agen fattar handels-       dessutom utnyttjas. Om en ny bergart intas i
13227: och industriministeriet efter att vid behov ha       programmet vidgas den geologiska jämförelse-
13228: hört miljöministeriet beslut om de principer         grunden.
13229: med stöd av vilka kärnavfallshanteringen skall          Handels- och industriministeriet förutsatte i
13230: genomföras. I detta syfte skall den avfallshan-      sitt beslut 6.4.1990 att Industrins Kraft Ab
13231: teringsskyldige, i detta fall Industrins Kraft Ab,   senast 30.10.1990 skall presentera en pian jämte
13232: enligt 74 § kärnenergiförordningen årligen tili      realiseringstidtabeller för hur ett dylikt område
13233: ministeriet lämna in sin kärnavfallshanterings-      kan införlivas i gruppen av områden som skall
13234: plan för följande år samt därtill hörande            undersökas. Tili grund för ministeriets krav låg
13235: utredningar och motsvarande preliminära pla-         Strålsäkerhetscentralens utlåtande och ministe-
13236: ner för de följande fem åren. Enligt 78 §            riets beslut från år 1987, i vilket förutsattes att
13237: kärnenergiförordningen skall ministeriet inbe-       det i de preliminära undersökningarna rörande
13238: gära ett utlåtande av Strålsäkerhetscentralen        placeringen ingår tillräckligt många i geologiskt
13239: om ifrågavarande planer och utredningar.             hänseende varierande områden.
13240:    Industrins Kraft Ab lämnade i september              Den undersökningsp1an rörande ett nytt om-
13241: 1989 tili handels- och industriministeriet in en     råde som Industrins Kraft Ab i enlighet med
13242: pian som berörde åtgärder och undersökningar         beslutet skall göra upp och tillställa ministeriet
13243: i ans1utning tili bolagets kärnavfallshantering.     kommer att undergå samma granskning som de
13244: Planen gällde året 1990 och preliminärt åren         övriga kärnavfallshanteringsp1anerna. Ministe-
13245: 1991-1994.        Strålsäkerhetscentralen      gav   riet kommer i enlighet med 78 § kärnenergiför-
13246: 8.12.1989 sitt utlåtande i saken tili vilket         ordningen att inbegära ett utlåtande av Strål-
13247: utlåtande även hänvisas i spörsmålet. I utlåtan-     säkerhetscentralen. Utgående från p1anen be-
13248: det ingick flera ställningstaganden angående         döms i första hand om man kan få tillräcklig
13249: olika delområdens betydelse, omfattning och          information och kunskap på det angivna sättet.
13250: täckning inom kärnavfallsforskningen. Av des-        Ministeriet har inga skäl att misstänka att
13251: sa ställningstaganden var ett av de centralaste      Industrins Kraft Ab inte också tili dessa delar
13252: en anmärkning rörande den geologiska varia-          kommer att följa ministeriets beslut.
13253: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 324
13254: 
13255:    Frågan om huruvida de undersökta område-        närvarande pågående undersökningarna och
13256: na är representativa och tillräckliga bedöms i     analysen av dessa resultat föreligger.
13257: sin helhet i det skede då resultaten och de för
13258: 
13259:     Helsingfors den 26 juni 1990
13260: 
13261:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
13262:                                             1990 vp.
13263: 
13264: Kirjallinen kysymys n:o 325
13265: 
13266: 
13267: 
13268: 
13269:                                 Pulliainen: Polttoaineena käytettävästä palavasta kivestä aiheu-
13270:                                     tuvien saastehaittojen estämisestä Porissa
13271: 
13272: 
13273:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13274: 
13275:   Kemira Oy on ryhtynyt käyttämään virolais-      jen lisäyksiä. Palavan kiven käyttö polttoainee-
13276: ta palavaa kiveä polttoaineena Vuorikemian        na on lopetettava välittömästi.
13277: tehtailiaan Porissa.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13278:   Virolainen palava kivi on aiheuttanut poltet-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13279: tuna Virossa suuria ympäristöongelmia. Poltos-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13280: ta seuraa suuria saastepäästöjä poltettavan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13281: aineen laadun johdosta.
13282:    Porin seutu on puolestaan maamme saastu-
13283: neimpia alueita. Saastepäästöjen vaikutukset                 Onko Hallitus tietoinen, että Kemira
13284: näkyvät paljaalla silmällä alueen puustossa ja             Oy:n Vuorikemian tehtailla Porissa on
13285: analyysitulokset osoittavat, että päästöjä on              ryhdytty käyttämään palavaa kiveä
13286: nopeasti vähennettävä kaikista saastuttavista              polttoaineena, ja
13287: yksiköistä Vuorikemian tehtaat mukaan luet-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13288: tuina. Missään nimessä ei voida sallia päästö-             tämän käytön lopettamiseksi?
13289: 
13290:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
13291: 
13292:                                         Erkki Pulliainen
13293: 
13294: 
13295: 
13296: 
13297: 2000705
13298: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 325
13299: 
13300: 
13301: 
13302: 
13303:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13304: 
13305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kattilan toimittanut A. Ahlström Oy omia mit-
13306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tauksiaan tarkoituksena selvittää Pyroflow-me-
13307: olette 25 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          netelmän mahdollisuudet normaalipolttaa saas-
13308: kirjeenne n:o 1040 ohella toimittanut valtioneu-    teettomampaan palavan kiven käyttöön.
13309: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Vaikka koeajon lopulliset tulokset eivät vielä
13310: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      olekaan käytettävissä, voidaan jo tässä vaihees-
13311: jallisesta kysymyksestä n:o 325:                    sa todeta Pyroflown soveltuvan hyvin palavan
13312:                                                     kiven polttoon. Lisättäessä palavaa kiveä sen
13313:          Onko Hallitus tietoinen, että Kemira       sisältämän kalkin suhteessa kivihiilen joukkoon
13314:        Oy:n Vuorikemian tehtailla Porissa on        päästään aivan samalle rikin sitoutumisen ta-
13315:        ryhdytty käyttämään palavaa kiveä            solle kuin kalkkikiveä käytettäessä. Jos palavaa
13316:        polttoaineena, ja                            kiveä käytetään suhteessa edellä mainittua
13317:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        enemmän, laskee savukaasun rikkipitoisuus en-
13318:        tämän käytön lopettamiseksi?                 tisestäänkin, mikä osoittaa Pyroflow-menetel-
13319:                                                     män ympäristöystävällisyyden muihin pohto-
13320:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        menetelmiin verrattuna.
13321: vasti seuraavaa:                                       Kemiran koeajo palavalla kivellä on nyt
13322:                                                     päättynyt. Se, käyttääkö Kemira Oy jatkossa
13323:   Kemira Oy:ssä on selvitetty, voitaisiinko         palavaa kiveä, riippuu virolaisten mahdolli-
13324: palavaa kiveä käyttää vastaostoartikkelina Vi-      suuksista ostaa Kemira Oy:n ferrosulfaattia
13325: roon vedenpuhdistuskemikaaliksi aiotulle fer-       vedenpuhdistus tarkoituksiin.
13326: rosulfaatille. Tällöin on tutkittu, voidaanko          Palavan kiven käytöllä Kemira Oy:n Vuori-
13327: Vuorikemian tehtaan höyrykattilassa rikin si-       kemian tehtailla on siis tarkoitus tehostaa
13328: tomiseen normaalisti lisättävä kalkkikivi kor-      ympäristönsuojelua samanaikaisesti sekä Viros-
13329: vata palavalla kivellä.                             sa että Suomessa. Siten hallituksella ei ole
13330:   Koeajon yhteydessä suoritti myös Pyroflow-        mitään syytä puuttua asiaan.
13331: 
13332:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
13333: 
13334:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
13335:                                     1990 vp. -     KK n:o 325                                     3
13336: 
13337: 
13338: 
13339: 
13340:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13341: 
13342:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hur Pyroflow-metoden lämpar sig för använd-
13343: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ning av brännskiffer, som är renare än normal
13344: nr 1040 av den 25 maj 1990 tili vederbörande        bränning.
13345: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Fastän de slutliga resultaten från provkör-
13346: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       ningen inte ännu finns att tillgå kan man redan
13347: nade spörsmål nr 325:                               i detta skede konstatera att Pyroflow lämpar
13348:                                                     sig väl för bränning av brännskiffer. När
13349:           Är Regeringen medveten om att Ke-         brännskiffer tillsätts bland stenkolen i sådana
13350:        mira Oy:s Vuorikemiafabriker i Björne-       mängder att den kalkmängd skiffret innehåller
13351:        borg har börjat använda brännskiffer         är i proportion tili stenkolsmängden, uppnås
13352:        som bränsle och                              precis samma nivå för svavelbindning som då
13353:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      man använder kalksten. Om större proportio-
13354:        ta för att få användningen att upphöra?      ner brännskiffer används sjunker svavelhalten i
13355:                                                     rökgasen ytterligare, vilket visar hur miljövän-
13356:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lig Pyroflow-metoden är jämfört med andra
13357: samt anföra följande:                               brännmetoder.
13358:                                                        Kemiras provkörning med brännskiffer har
13359:    Kemira Oy har utrett om det är möjligt att       nu slutförts. Frågan om Kemira Oy i fortsätt-
13360: använda brännskiffer som motköpsartikel för         ningen använder brännskiffer är beroende av
13361: den ferrosulfat som man tänkt exportera tili        esternas möjligheter att köpa Kemira Oy:s
13362: Estland som vattenreningskemikalie. Härvid          ferrosulfat för vattenreningsändamål.
13363: har undersökts om den kalksten som normalt             Användningen av brännskiffer i Kemira Oy:s
13364: tillsätts för att binda svavlet kan ersättas med    Vuorikemiafabriker har således som syfte att
13365: brännskiffer i Vuorikemiafabrikens ångpanna.        effektivera miljövården samtidigt i både Est-
13366:    I samband med provkörningen utförde även         Iand och Finland. Regeringen har således ingen
13367: A. Ahlström Oy, som levererat Pyroflow-             orsak att blanda sig i frågan.
13368: pannan, sina egna mätningar i syfte att utreda
13369:     Helsingfors den 29 juni 1990
13370: 
13371:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
13372:                                              1990 vp.
13373: 
13374: Kirjallinen kysymys n:o 326
13375: 
13376: 
13377: 
13378: 
13379:                                  Viinanen ym.: Energian säästämisestä vedenkulutuksen huoneis-
13380:                                      tokohtaisella mittauksella
13381: 
13382: 
13383:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13384:    Asuntohallituksen julkaisemissa uudisraken-     energiansäästöjä, on asuntohallituksen suunnit-
13385: tamisen suunnitteluohjeissa on jo pitkään ollut    teluohje perusteltu.
13386: maininta, jonka mukaan rivitaloissa ja yhtiö-         Kuitenkaan käytännössä kyseistä mittausta
13387: muotoisissa yksittäispientaloryhmissä tulee olla   ei vaadita eikä huoneistokohtainen mittaustapa
13388: huoneistokohtaiset vesimittarit sekä kylmälle      juurikaan ole yleistynyt. Tällä hetkellä on jo
13389: että lämpimälle käyttövedelle. Myös kerrosta-      useita teknisesti luotettavia ja hinnaltaankin
13390: lot samaisen ohjeen mukaan tulee suunnitella       kohtuullisia mittausjärjestelmiä olemassa, ja
13391: siten, että huoneistokohtaiset käyttöveden mit-    energian säästämiseen kiinnitetään yhteiskun-
13392: tarit voidaan asentaa helposti. Ohjeen mukaan      nassa muutenkin lisääntyvää huomiota.
13393: vain perustellusta syystä mittareiden asentami-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13394: nen voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13395: (esim. halpa energia). Lisäksi laitteiden tulisi   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13396: olla kaukolukuisia.                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13397:    Koska lämpimän käyttöveden osuus huo-
13398: neiston energiakustannuksista on merkittävän                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
13399: suuri ja huoneistokohtaisella mittauksella tut-           miin, joilla huoneistokohtaisen mittauk-
13400: kimuslenkin mukaan saavutetaan huomattavia                sen avulla edistettäisiin energian säästä-
13401:                                                           mistä?
13402: 
13403:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
13404: 
13405:                      Iiro Viinanen                          Timo Roos
13406: 
13407: 
13408: 
13409: 
13410: 200070S
13411: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 326
13412: 
13413: 
13414: 
13415: 
13416:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13417:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       niihin kohteisiin, joihin rakennuttaja on sitä
13418: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       esittänyt.
13419: olette 25 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             Viranomaisten määräyksiä ja ohjeita koske-
13420: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vista toimenpiteistä annetun lain (573/89) no-
13421: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jalla viranomaisella tulee olla lakiin perustuva
13422: edustaja Iiro Viinasen ym. näin kuuluvasta          yksilöity valtuutus velvoittavien määräysten
13423: kirjallisesta kysymyksestä n:o 326:                 antamiseen. Asuntotuotantolakiin ei nykyisin
13424:                                                     sisälly tällaista yksilöityä valtuutta, vaan asun-
13425:          Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    tohallitus voi antaa ainoastaan lainoitettavaa
13426:        miin, joilla huoneistokohtaisen mittauk-     tuotantoa koskevia suosituksia. Asuntohalli-
13427:        sen avulla edistettäisiin energian säästä-   tuksen tammikuussa 1990 antamassa rivi- ja
13428:        mistä?                                       kerrostalojen suunnittelua koskevassa ohjekir-
13429:                                                     jassa on suositettu, että käyttöveden huoneis-
13430:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tokohtainen mittaus tulisi toteuttaa, mikäli
13431: vasti seuraavaa:                                    tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
13432:                                                        Valtionhallinnon norminannon uudistamisen
13433:    Asuntohallitus on suunnittelun ohjaamisella      yhteydessä on muutettu rakennuslakiin sisälty-
13434: pyrkinyt edistämään energian säästämistä val-       viä rakentamismääräyksiä koskevia säännök-
13435: tion lainaittamassa asuntotuotannossa. Vuon-        siä. Kaikkea asuntorakentamista koskevien vel-
13436: na 1982 annettujen suunnitteluohjeiden antami-      voittavien määräysten tulisi sisältyä Suomen
13437: sen jälkeen huoneistokohtainen vedenmittaus         rakentamismääräyskokoelmaan. Asuntoraken-
13438: on asennettu rivitalokohteisiin ja yhtiömuotoi-     tamista koskevan ohjauksen uudistaminen on
13439: siin pientalokohteisiin. Kerrostalojen osalta       parhaillaan vireillä ympäristöministeriössä. Tä-
13440: asuntohallitus on edellyttänyt vesijohdot suun-     män työn yhteydessä pyritään osaltaan edistä-
13441: niteltaviksi niin, että huoneistokohtaiset vesi-    mään energian säästämistä, jota esimerkiksi
13442: mittarit voidaan helposti asentaa. Huoneisto-       huoneistokohtainen vedenmittaus tukee.
13443: kohtaisen käyttöveden mittaus on hyväksytty
13444:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1990
13445: 
13446:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
13447:                                      1990 vp. -     KK n:o 326                                     3
13448: 
13449: 
13450: 
13451: 
13452:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13453:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        byggnadsobjekt, för vilka byggherren så har
13454: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         föreslagit.
13455: av den 25 maj 1990 tili vederbörande medlem            Med stöd av lagen om åtgärder som gäller
13456: av statsrådet översänt avskrift av följande av      myndigheternas föreskrifter och anvisningar
13457: riksdagsman Iiro Viinanen m.fl. undertecknade       (573/89) bör en myndighet ha ett på lag baserat
13458: spörsmål nr 326:                                    individualiserat bemyndigande att ge förplik-
13459:                                                     tande föreskrifter. 1 bostadsproduktionslagen
13460:                                                     ingår för närvarande inget dylikt individualise-
13461:          Har Regeringen för avsikt att vidta        rat bemyndigande, utan bostadsstyrelsen kan
13462:        sådana åtgärder, med vilka man genom         ge rekommendationer endast om sådan pro-
13463:        mätning i olika lägenheter främjar ener-     duktion för viiken lån kan ges. 1 direktiven för
13464:        gibesparing?                                 planering av rad- och våningshus, vilka bo-
13465:                                                     stadsstyreisen gav i januari 1990, rekommende-
13466:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ras att mätning av bruksvattnet i olika lägen-
13467: samt anföra följande:                               heter borde ske ifall detta kan anses vara
13468:                                                     ändamålsenligt.
13469:    Bostadsstyrelsen har med hjälp av styrning          1 samband med att normgivningen inom
13470: av planeringen försökt främja energibesparing i     statsförvaltningen förnyades har stadgandena
13471: den bostadsproduktion för viiken statslån har       om byggbestämmelserna i byggnadslagen än-
13472: beviljats. Sedan planeringsdirektiven gavs år       drats. Förpliktande bestämmelser om allt bo-
13473: 1982 har individuell vattenmätning installerats i   stadsbyggande borde ingå i Finlands byggbe-
13474: olika lägenheter i radhus och i småhus av           stämmelsesamling. Ett förnyande av den styr-
13475: bolagstyp. För våningshusens del har bostads-       ning som berör bostadsbyggande är som bäst
13476: styrelsen förutsatt att vattenledningarna skall     anhängigt vid miljöministeriet. 1 samband med
13477: planeras så att vattenmätare enkelt kan instal-     detta arbete försöker man främja energibespa-
13478: leras i olika lägenheter. Mätning av bruksvatt-     ring, vilket t.ex. vattenmätningen i olika lägen-
13479: net i olika lägenheter har godkänts vid de          heter stöder.
13480:     Helsingfors den 21 juni 1990
13481: 
13482:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
13483:                                                 1990 vp.
13484: 
13485: Kirjallinen kysymys n:o 327
13486: 
13487: 
13488: 
13489:                                    Mönkäre ym.: Kliinisen fysiologian professuurin perustamisesta
13490:                                      Helsingin yliopistoon
13491: 
13492: 
13493:                              Ed usk un nan Herra Puhemiehelle
13494: 
13495:     Kliininen fysiologia on laboratoriolääketie-      nen fysiologia ja isotooppilääketiede. Ensim-
13496: teen ala, jossa tutkitaan ihmisen elimistön           mäinen keskuslaboratorio perustettiin Tampe-
13497: toimintoja, toimintakapasiteettia ja toiminta-        reen keskussairaalaan 1968. Alan ainoa profes-
13498: häiriöitä. Tutkimuksissa käytetään korkean            suuri on Tampereen yliopistossa ollut vuodesta
13499: teknologian laitteita (gammakamerat, ultra-           1985 lähtien. Kliinisen fysiologian erikoislääkä-
13500: äänilaitteet, paine- ja virtausmittauslaitteet,       rit tekevät tutkimustyötä alansa eteenpäinvie-
13501: kaasuanalyysilaitteet, EKG:n ja verenpaineen          miseksi, potilastutkimuksien kehittämiseksi,
13502: pitkäaikaisrekisteröinnit, unipatjatutkimukset        henkilökunnan opetus- ja koulutustehtävissä,
13503: jne.). Tutkimuksia joudutaan tekemään määri-          tieteellisessä tutkimuksessa ja konsultaatioavun
13504: teltäessä sairauksien diagnostiikkaa, ihmisen         antamisessa. Kliininen fysiologia pystyy hyö-
13505: suorituskykyä työkyvyn arviossa sekä leikkaus-        dyntämään käytäntöön lääketieteen nopeaa ke-
13506: tai sädehoidon riskiä ja hoidon tehoa arvioi-         hitystä.
13507: taessa.                                                  Maassamme erikoislääkärikoulutus on nyt
13508:     Kliininen fysiologia toimii kiinteässä yhteis-    kokonaan yliopistojen vastuulla. Erityisen suu-
13509: työssä erityisesti keuhkosairauksien ja sisätau-      rena puutteena on koettu, että Helsingin yli-
13510: tien erikoisalojen kanssa. Astma, keuhkolaajen-       opiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ei ole
13511: tuma, keuhkosyöpä, sepelvaltimotauti, veren-          kliinisen fysiologian professuuria, vaikka klii-
13512: kierron häiriöt jne. ovat tavallisimpia kliinisen     ninen fysiologia on ollut lääketieteen erikoisala
13513: fysiologian selviteltäviä sairauksia.                 jo neljännesvuosisadan. Helsingin yliopistossa
13514:     Kliininen fysiologia on tullut sairaalaorgani-    ei ole toistaiseksi ainuttakaan kliinisen fysiolo-
13515: saatioon erikoisalana toisen maailmansodan            gian opettajan virkaa. Perusopetuksen antami-
13516: jälkeisen lääketieteellisen tekniikan kehityksen      nen dosenttivoimin on ongelmallista varsinkin,
13517:  seurauksena. Pohjoismaissa alan kehityksen           kun Helsingin yliopiston tuntiopetusmäärära-
13518: edelläkävijämaa on ollut Ruotsi, jonne alan           hoja on voimakkaasti supistettu.
13519: ensimmäinen professuuri perustettiin jo vuonna           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13520:  1956. Nykyisin Ruotsin jokaisessa lääketieteel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13521:  lisessä tiedekunnassa (8) on kliinisen fysiolo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13522: gian professuuri. Suomessa on 42 kliinisen            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13523:  fysiologian erikoislääkäriä, kun vastaava luku
13524:  Ruotsissa on 160.                                             Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-
13525:     Suomessa kliininen fysiologia hyväksyttiin               koo ryhtyä kliinisen fysiologian profes-
13526:  omaksi erikoisalakseen vuonna 1965. Alalla on               suurin perustamiseksi Helsingin yliopis-
13527:  kaksi suppeaa spesialiteettia, pediatrinen kliini-          toon?
13528: 
13529:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
13530: 
13531:           Sinikka Mönkäre                Ole Wasz-Höckert             Claes Andersson
13532:           Riitta Jouppila                Kaarina Dromberg              Ritva Vastamäki
13533:           Anna-Kaarina Louvo             Jorma Huuhtanen              Pekka Puska
13534:           Pirkko Ikonen                  Antti Kalliomäki             Reijo Lindroos
13535:           Riitta Uosukainen              Markku Pohjola               Virpa Puisto
13536:           Tarja Kautto                   Raimo Vuoristo               Jukka Roos
13537:           Lauri Metsämäki                Iiris Hacklin                Marja-Liisa Tykkyläinen
13538:                      Esko Helle                                Lea Savolainen
13539: 
13540: 200070S
13541: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 327
13542: 
13543: 
13544: 
13545: 
13546:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13547: 
13548:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määrärahanlisäyksiin. Korkeakouluihin on
13549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuitenkin vuosien 1989 ja 1990 tulo- ja me-
13550: olette 24 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         noarvioissa perustettu yhteensä 91 virkaa, jois-
13551: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ta 8 Helsingin yliopistoon.
13552: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Esittäessään korkeakouluille virkoja valtion
13553: edustaja Sinikka Mönkäreen ym. näin kuulu-         tulo- ja menoarviossa opetusministeriö pyrkii
13554: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 327:          tarkastelemaan eri tieteenalojen kehittämistä
13555:                                                    valtakunnan tasolla tasapainoisesti. Opetusmi-
13556:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-     nisteriö noudattaa kuitenkin melkein aina kor-
13557:         koo ryhtyä kliinisen fysiologian profes-   keakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmassaan
13558:         suurin perustamiseksi Helsingin yliopis-   ehdottamaa tärkeysjärjestystä. Helsingin yli-
13559:         toon?                                      opiston toiminta- ja taloussuunnitelmiin vuo-
13560:                                                    siksi 1989-94 ei ole sisältynyt ehdotusta klii-
13561:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nisen fysiologian professorin viran perustami-
13562: taen seuraavaa:                                    seksi.
13563:                                                       Viime vuosina on korkeakoulujen itsenäistä
13564:    Korkeakoulujen kehittäminen perustuu kor-       päätösvaltaa laajennettu oman toimintansa jär-
13565: keakoululaitoksen    kehittämisestä  vuosina       jestämisessä. Valtion tulo- ja menoarviossa
13566: 1988-96 annettuun lakiin (1052/86) ja valtio-      vuosiksi 1989 ja 1990 on hallituksen kannan-
13567: neuvoston 25.9.1986 tekemään päätökseen kor-       ottona ilmoitettu, että "Hallituksen tarkoituk-
13568: keakoululaitoksen kehittämisestä ja korkea-        sena on edelleen lisätä korkeakoulujen mahdol-
13569: koulujen keskeisten määrärahojen lisäyksistä       lisuuksia itse päättää niille osoitettujen määrä-
13570: tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen edellytys-      rahojen käytöstä. Samalla pyritään luopumaan
13571: ten parantamiseksi vuosina 1988-91 sekä val-       virkojen ja määrärahojen osoittamisesta yksi-
13572: tioneuvoston vahvistamaan korkeakoululaitok-       tyiskohtaisesti tiettyihin toimintoihin." Koska
13573: sen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 1987-         Helsingin yliopisto ei ole esittänyt kiireellisyys-
13574: 92.                                                järjestyksessään kliinisen fysiologian professo-
13575:    Korkeakouluihin perustettavat virat eivät       rin virkaa, on epätodennäköistä, että virka
13576: sisälly valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin    voitaisiin perustaa vuonna 1991.
13577: 
13578:       Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1990
13579: 
13580:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
13581:                                      1990 vp. -     KK n:o 327                                     3
13582: 
13583: 
13584: 
13585: 
13586:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13587:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och 1990 har dct dock inrättats samman1agt 91
13588: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         högskoletjänster, av vilka 8 vid Helsingfors
13589: av den 24 maj 1990 tili vederbörande medlem         uni versi tet.
13590: av statsrådet översänt en avskrift av följande         1 sina förslag i statsbudgeten om högskole-
13591: av riksdagsman Sinikka Mönkäre m.fl. under-         tjänster försöker undervisningsministeriet jäm-
13592: tecknade spörsmål nr 327:                           likt granska den riksomfattande utvecklingen
13593:                                                     av olika vetenskapsområden. Nästan alltid
13594:           Vilka brådskande åtgärder ämnar           iakttar undervisningsministeriet den angelägen-
13595:        Regeringen vidta för att en professur i      hetsordning som föreslås i högskolornas verk-
13596:        klinisk fysiologi skall kunna inrättas vid   samhets- och ekonomiplaner. 1 Helsingfors
13597:        Helsingfors universitet?                     universitets verksamhets- och ekonomipian för
13598:                                                     åren 1989-94 ingick inte någon framställning
13599:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        om att inrätta en professur i klinisk fysiologi.
13600: följande:                                              Under de senaste åren har högskolornas
13601:                                                     självbestämmanderätt utvidgats när det gäller
13602:    Utvecklingen av högskolorna grundar sig på       att organisera den egna verksamheten. 1 stats-
13603: lagen om utvecklande av högskoleväsendet            budgeterna 1989 och 1990 har det som rege-
13604: under åren 1988-96 (1 052/86) och på statsrå-       ringens ställningstagande angetts att "Rege-
13605: dets beslut 25.9.1986 om utvecklande av hög-        ringen har för avsikt att ytterligare utvidga
13606: skoleväsendet och ökning av de för högskolor-       högskolornas möjligheter att själva bestämma
13607: na centrala anslagen med syfte på förbättrade       om användningen av de anslag som har anvi-
13608: betingelser i fråga om forskning och forskarut-     sats dem. Samtidigt är strävan att avstå från att
13609: bildning under åren 1988-91 samt den av             detaljerat anvisa tjänster och anslag för vissa
13610: statsrådet fastställda utvecklingsplanen för        funktioner". Eftersom Helsingfors universitet i
13611: högskoleväsendet för åren 1987-92.                  sin angelägenhetsordning inte har föreslagit en
13612:    Tjänster som skall inrättas vid högskolorna      professur i klinisk fysiologi, är det osannolikt
13613: ingår inte i de ökade anslag som avses i            att tjänsten kan inrättas 1991.
13614: statsrådets beslut. En1igt statsbudgeterna 1989
13615:     Helsingfors den 25 juni 1990
13616: 
13617:                                                             Undervisningsminister Ole Norrback
13618:                                                1990 vp.
13619: 
13620: Kirjallinen kysymys n:o 328
13621: 
13622: 
13623: 
13624:                                  Kietäväinen ym.: Ruokaa tuottavien puiden jalostamisen lisää-
13625:                                      misestä
13626: 
13627:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13628:    Kaksikymmentäkolme suomalaista kansa-            pystyneet jossakin määrin lisäämään omaa
13629: laisjärjestöä julkisti huhtikuun 19 päivänä ul-     metsäpinta-alaansa, mutta kehitysmaiden met-
13630: koasiainministerille ja ympäristöministerille       sät hupenevat pelottavalla vauhdilla.
13631: osoitetun kannanoton, joka liittyi ruokaa tuot-        Metsien tuhoutuminen on monien suurien
13632: tavien puiden jalostamiseen.                        ongelmien - kuten eroosion, aavikoitumisen
13633:    Kannanoton allekirjoittajajärjestöjen joukos-    ja vesivarojen ehtymisen - perussyitä. Samalla
13634: sa olivat muun muassa Ympäristö ja kehitys ry,      metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös omalta
13635: Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Suomen Ke-         osaltaan kasvihuoneilmiötä, sillä metsissä on
13636: hitysmaakauppayhdistyksen Liitto, Luonto-           yhdellä hehtaarilla paljon suurempi orgaaninen
13637: Liitto, NNKY-liitto, Uhanalaisten Kansojen ja       hiilivarasto kuin pelloilla. Viimeaikaisten ar-
13638: Kulttuurien Puolesta, Uusi Tuuli ry, Sosialide-     vioiden mukaan metsien tuhoutuminen aiheut-
13639: mokraattiset Naiset, Sosialidemokraattisen          taa vuosittain 1-2,6 miljardin tonnin suuruiset
13640: Nuorison Keskusliitto, Sosialidemokraattisen        hiilipäästöt, mikä on 20-50 prosenttia fossii-
13641: Opiskelijanuorison Keskusliitto, Nuoren Kes-        listen polttoaineiden synnyttämistä päästöistä.
13642: kustan Liitto, Keskustan Opiskelijaliitto ja        Metsien tuhoutuminen on vuoden 1860 jälkeen
13643: Vihreä Liitto.                                      lisännyt ilmakehän hiilikuormaa yhteensä 90-
13644:    Kirjelmässä vedottiin hallitukseen, jotta Suo-   180 miljardilla tonnilla. Fossiilisten polttoainei-
13645: mi ehdottaisi sopivilla kansainvälisillä fooru-     den polton kasautunut vaikutus on vastaavasti
13646: meilla - kuten YK:n elintarvike- ja maata-          ollut 150-190 miljardia tonnia.
13647: lousjärjestössä FAO:ssa, Maailmanpankissa tai          Osittain väestönkasvun ja osittain epäoikeu-
13648: kansainvälisessä      maataloustutkimuslaitosten    denmukaisten maanomistusolojen takia maan-
13649: järjestelmässä CGIAR:ssä- ruokaa tuottavien         viljelys uhkaa jatkossa vuosittain niellä yhä
13650: puiden jalostamiseen käytettävien voimavaro-        suurempia metsäalueita kehitysmaissa. Tilan-
13651: jen tuntuvaa lisäämistä.                            netta pahentaa se, että suurin osa jäljellä
13652:    Vetoomuksen allekirjoittaneiden järjestöjen      olevista maa-alueista on huonolaatuisia ja vai-
13653: mielestä enemmän ja parempaa sekä erityisesti       keasti viljeltäviä maa-alueita, joille tavanomai-
13654: helpommin ja monipuolisemmin hyödynnettä-           set maanviljelyn muodot sopivat hyvin huonos-
13655: vää ruokaa mahdollisimman pienillä ulkoisilla       ti. Tällaiset maa-alueet - kuten sademetsät,
13656: tuotantopanoksilla tuottavien puiden jalosta-       jyrkät rinteet tai kuivat savannit - tuottavat
13657: minen ei tähän mennessä ole saanut osakseen         usein vain muutamia huonoja satoja, ennen
13658: riittävästi huomiota kansainvälisessä maata-        kuin eroosio on syönyt niiltä lähes kaiken
13659: loustutkimuksessa. Esimerkiksi ruokaa tuotta-       pintamaan. Huonolaatuisia maita viljelevät ta-
13660: via palkopuita ei kansalaisjärjestöjen mukaan       lonpojat joutuvat näin usein raivaamaan itsel-
13661: ole jalostettu juuri lainkaan, vaikka palkopuut     leen jatkuvasti uutta viljelymaata.
13662: voisivat samanaikaisesti sekä tuottaa itse suuria      Eroosiolle herkkiäkin maita voidaan kuiten-
13663: määriä ruokaa että lannoittaa ympäröivää            kin usein viljellä ekologisesti kestävällä tavalla
13664: maaperää sitomalla siihen typpeä ilmasta.           käyttämällä erilaisia peltometsäviljelymenetel-
13665: Aavikolla viihtyvien ruokapuiden jalostaminen       miä. Peltometsäviljelyn ideana on viljellä sa-
13666: on pääsääntöisesti jäänyt harvojen yksittäisten     malla maatilkulla yhtä aikaa puita, pensaita ja
13667: tutkijoiden varaan.                                 muita kasveja.
13668:    Maapallon metsien pinta-ala on vuosisatojen         Peltometsäviljelymenetelmillä on myös se
13669: varrella pienentynyt suurimmaksi osaksi maa-        merkittävä etu, että ne muuttavat pellot erään-
13670: talouden leviämisen seurauksena yli kuudesta        taisiksi "puolimetsiksi", joissa voi hehtaaria
13671: miljardista hehtaarista noin neljään miljardiin     kohti olla lähes yhtä suuri hiilivarasto kuin
13672: hehtaariin. Teollisuusmaat ovat viime aikoina       monissa luonnollisissa metsissä. Uusien, entistä
13673: 200070S
13674: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 328
13675: 
13676: parempien peltometsäviljelymenetelmien kehit-        eivät yleensä syö niitä muuten kuin nälänhätien
13677: tämisen pitäisikin muun muassa tästä syystä          aikana. Tästä syystä olisi tärkeää jalostaa
13678: olla yksi kansainvälisen kehitysyhteistyön tär-      johanneksenleipäpuista ja muista vastaavista
13679: keimmistä tavoitteista.                              puulajeista lajikkeita, jotka tuottaisivat parem-
13680:    Peltometsäviljelymenetelmien suuri tuotta-        paa ja suositumpaa sekä monipuolisemmin
13681: vuus ja monien palkopuiden kyky lannoittaa           hyödynnettävää ruokaa.
13682: peltoja sitomalla maahan ilmakehän typpeä               Enemmän ja parempaa ruokaa tuottavat -
13683: tulevat todennäköisesti ajan mittaan johtamaan       ja samanaikaisesti muita satoja lannoittavat -
13684: yhä laajemmilla alueilla laajamittaiseen puiden      puut voisivat olla yksi osavastaus sekä maail-
13685: istuttamiseen sekä uusille että vanhoille viljely-   man nälkäongelmaan että metsien tuhoutumi-
13686: maille.                                              sen, eroosion, aavikoitumisen, vesivarojen eh-
13687:    Joissakin kehitysmaissa väestötiheydet ovat       tymisen ja kasvihuoneilmiön voimistumisen on-
13688: kuitenkin kasvamassa niin suuriksi, että koko        gelmiin. Nälkä voidaan poistaa maailmasta
13689: tulevan väestömäärän ruokkiminen vuonna              vain antamalla kehitysmaiden köyhille viljely-
13690: 2100 edes paranneltujen, mutta nykyisien puu-        maata tai riittävästi riittävän hyvin palkattua
13691: lajien varassa olevien peltometsäviljelymenetel-     työtä, mutta ruokaa tuottavien puiden jalosta-
13692: mien - saatikka sitten tavanomaisen tehomaa-         minen voi silti auttaa ongelmien ratkaisemises-
13693: talouden - avulla voi olla vaikeaa.                  sa. Puiden jalostaminen on hitaampaa kuin
13694:    Eräät ruokaa tuottavat puut pystyvät tuot-        muiden kasvien jalostaminen. Tämän takia
13695: tamaan hehtaaria kohti suurempia satoja kuin         olisi tärkeää, että esimerkiksi ruokaa tuottavien
13696: mitkään muut viljelykasvit. Esimerkkejä tällai-      palkopuiden jalostaminen aloitettaisiin jo nyt,
13697: sista puista ovat muun muassa monet enem-            niin että ensi vuosisadan lopulla - aikana,
13698: män tai vähemmän jalostetut pähkinä- ja he-          jolloin uusia puulajikkeita voidaan todella tar-
13699: delmäpuut. Monet käytännössä villit, jalosta-        vita - olisi jo olemassa konkreettisia tuloksia.
13700: mattomat palkopuut voivat kuitenkin tuottaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13701: vielä suurempia ravintomääriä. Muun muassa           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
13702: eräät johanneksenleipäpuut voivat tuottaa jopa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13703: 50 viljatonnia vastaavan ravintomäärän heh-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13704: taaria kohti myös verrattain huonolaatuisilla
13705: mailla. Syvälle ulottuvien juuristojensa ansiosta              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13706: ne yleensä antavat jonkinlaisia satoja myös                  ryhtyä kansalaisjärjestöjen tekemän,
13707: pahojen kuivuuskausien aikana.                               ruokaa tuottavien puiden jalostamiseen
13708:    Mutta vaikka johanneksenleipäpuiden ja                    käytettävien voimavarojen lisäämistä
13709: eräiden muiden palkopuiden palot kelpaavat                   koskevan ehdotuksen toimeenpanemi-
13710: myös ihmisravinnoksi - ja vaikka ne ovat                     seksi sekä ehdotuksen huomioon otta-
13711: melko helposti säilyvää ravintoa- ne eivät ole               miseksi Suomen tulevien kehitysyhteis-
13712: kovin hyvän makuisia, minkä takia ihmiset                    työbudjettien valmistelussa?
13713:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
13714: 
13715:          Timo Kietäväinen          Matti Maijala              Tytti Isohookana-Asunmaa
13716:          Jukka Vihriälä            Hannu Tenhiälä             Risto Ahonen
13717:          Pauli Saapunki            Kimmo Sarapää              Tellervo Renko
13718:          Hannele Pokka             Marjatta Väänänen          Asko Apukka
13719:          Juho Sillanpää            Raimo Vuoristo             Esko Almgren
13720:          Lauha Männistö            Erkki Pulliainen           Osmo Soininvaara
13721:          Pekka Haavisto            Eero Paloheimo             Eino Siuruainen
13722:          Esko Helle                Marja-Liisa Löyttyjärvi    Juhani Alaranta
13723:          Mauri Pekkarinen          Aapo Saari                 Sirpa Pietikäinen
13724:                     Mirja Ryynänen                     Esko Seppänen
13725:                                      1990 vp. -     KK n:o 328                                     3
13726: 
13727: 
13728: 
13729: 
13730:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13731:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vien puiden kuten akaasian (esim. elintarvike-
13732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teollisuuden arabikumia tuottavan Acacia Se-
13733: olette 25 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          negalis) ja mm. valkuaisainepitoisia palkoja
13734: kirjeenne n:o 1017 ohella toimittanut valtioneu-    karjan rehuksi tuottavan monikäyttöpuun Pro-
13735: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sopis eli meskiten suolansietoa sekä niiden
13736: kansanedustaja Kietäväisen ym. näin kuuluvas-       viljelyä Sudanissa ja Keniassa kuivilla alueilla.
13737: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 328:              Tutkimushankkeisiin sisältyy myös perinteisten
13738:                                                     ravintopuiden käytön kartoitus. Suomen kehi-
13739:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tysyhteistyöhankkeiden piirissä on tutkittu ty-
13740:        ryhtyä kansalaisjärjestöjen tekemän,         pensidontabakteereja Sudanissa ja Keniassa jo
13741:        ruokaa tuottavien puiden jalostamiseen       viisi vuotta ja selviä käytännön tuloksia on jo
13742:        käytettävien voimavarojen lisäämistä         saatu, joiden ansiosta istutustaimet jäävät
13743:        koskevan ehdotuksen toimeenpanemi-           useammin henkiin ja kasvavat paremmin.
13744:        seksi sekä ehdotuksen huomioon otta-             Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä ollaan
13745:        miseksi Suomen tulevien kehitysyhteis-       enenevässä määrin siirtymässä ns. peltometsä-
13746:        työbudjettien valmistelussa?                 viljelyyn eli puiden ja muiden viljelykasvien
13747:                                                     yhteisviljelyyn, mikä lisää tuottavuutta ja suo-
13748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jaa ja parantaa maaperää. Laidunalueita kehi-
13749: vasti seuraavaa:                                    tetään myös samaan suuntaan.
13750:    1. Kansalaisjärjestöjen 19.4.1990 tekemä             Suomen projektien taimitarhoissa tuotetaan
13751: aloite ruokaa tuottavien puiden jalostamisesta      myös hedelmäpuiden taimia ja tällöin on eri-
13752: kehitysyhteistyön tuella on tervetullut ilmaus      tyisesti keskitytty tiettyjen lajien siirtämiseen
13753: valistuneesta kansalaismielipiteestä, mikä omal-    uusiin olosuhteisiin. Päähuomio on kiinnitetty
13754: ta osaltaan auttaa saattamaan Suomen kehi-          polttopuuviljelyyn, mutta enenevässä määrin
13755: tysyhteistyötä yhä tarkoituksenmukaisempiin         edistetään myös varjo- ja koristepuiden viljelyä
13756: uomnn.                                              hedelmäpuiden ohella.
13757:    2. Hallitus yhtyy kansalaisjärjestöjen vetoo-       4. Perinteisten ruokapuiden jalostus ja tes-
13758: muksen käsitykseen, että ruokaa tuottavien          taaminen on hyvin pitkällinen ja laajakantoi-
13759: puiden jalostukseen ei tähän mennessä ole           neo yritys. Suomen virallisessa kehitysyhteis-
13760: kiinnitetty riittävästi huomiota kansainvälisessä   työssä pyritään tähän päämäärään mahdolli-
13761: maataloustutkimuksessa. Suomen edustajat            suuksien mukaan kohdeotamaila avustuksia
13762: ovatkin kiinnittäneet kansainvälisen maata-         em. CGIAR-järjestelmän piirissä ja vaikutta-
13763: loustutkimuslaitosten        konsultatiiviryhmän    malla itse tutkimuslaitosten toimintaan. Erit-
13764: (CGIAR) kokouksissa huomiota siihen, että           täin tärkeänä prioriteettina pidetään kehitys-
13765: ryhmän piiriin kuuluvissa 13 tutkimuslaitokses-     maiden oman tutkimuskapasiteetin kehittämis-
13766: sa on kohdistettu liian vähän huomiota perin-       tä. Tällöin on tärkeää edistää metsänhoidon,
13767: teisten ravintokasvien jalostukseen päähuo-         maatalouden, kasvinviljelyn ja ravitsemustietei-
13768: mion kohdistuessa vain harvoihin markkina-          lijöiden yhteistyötä. Kehitysmaatutkimukseen
13769: tuotteisiin kuten vehnä, maissi ja riisi. Puoli-    aiotaan panostaa nykyistä voimakkaammin ja
13770: kuivan tropiikin viljelymenetelmien ja -lajikkei-   yhä useampiin kehitysapuhankkeisiin pyritään
13771: den tutkimuslaitos ICRISA T, jonka johtokun-        liittämään tutkimuskomponentteja. Uuden-
13772: nassa Suomella on paikka, on kylläkin               tyyppisiä tukitoimia kehitysmaiden omalle tut-
13773: kehitellyt Acacia albida -puun jalostusta. Tätä     kimukselle harkitaan.
13774: puulajia käytetään myös Suomen kahdenväli-             Osana Suomen tukea erityisesti peltometsä-
13775: sissä projekteissa istutuspuuna ja siitä saadaan    viljelylle mainittakoon Nairobissa sijaitsevan
13776: karjalle arvokasta rehua.                           ICRAF-järjestön (International Council for
13777:    3. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön        Research on Agroforestry) avustaminen.
13778: tutkimushankkeissa tutkitaan mm. typpeä sito-          5. Kehitysmaiden elintarvike- ja maaperä-
13779: 4                                1990 vp. -   KK n:o 328
13780: 
13781: huollon ongelmat ovat monimutkainen vyyhti,   suuntaamiseen pois perinteisistä ravintokas-
13782: mihin kansanedustaja Kietäväinen ym. kysy-    veista tuotteisiin, joilla on kysyntää maailman-
13783: myksessäkin viitataan. Maanomistuksen kes-    markkinoilla. Tätä on usein tuettu huomatta-
13784: kittyminen on eräs kipeä ongelma, samoin      vasti, minkä seurauksena perinteisten ravinto-
13785: ympäristön pilaantuminen mm. eroosion muo-    kasvien viljely on tullut taloudellisesti kannat-
13786: dossa. Tämä yhdessä maatalouden moderni-      tamattomaksi.
13787: soinnin kanssa on usein johtanut tuotannon
13788: 
13789:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
13790: 
13791:                                                          Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
13792:                                     1990 vp. -     KK n:o 328                                       5
13793: 
13794: 
13795: 
13796: 
13797:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13798:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        raJa utvecklingssamarbete undersöks bl.a. salt-
13799: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tåligheten hos träd som binder kväve, såsom
13800: nr 1017 av den 25 maj 1990 tili vederbörande       akacia (t.ex. Acacia Senegalis, som producerar
13801: medlem av statsrådet översänt avskrift av          gummi arabicum för iivsmedelsindustrin) och
13802: följande av riksdagsman Kietäväinen m.fl. un-      bl.a. det allsidist användbara trädet Prosopis,
13803: dertecknade spörsmål nr 328:                       som producerar baljor innehållande protein för
13804:                                                    boskapsfoder. Dessutom undersöks odlingen
13805:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           av dessa träd på torra områden i Sudan och
13806:        vidta för att genomföra det förslag som     Kenya. I forskningsprojekten ingår även en
13807:        medborgarorganisationerna      framfört     kartläggning av användningen av traditionella
13808:        om ökade resurser för förädling av träd     träd som producerar föda. lnom finska utveck-
13809:        som producerar föda och för att det         lingssamarbetsprojekt har man undersökt kvä-
13810:        skall beaktas i beredningen av Finlands     vebindande bakterier i Sudan och Kenya redan
13811:        framtida utvecklingsbudgeter?               i fem år, och klara praktiska resultat har redan
13812:                                                    erhållits. Tack vare dessa resultat överlever
13813:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       planterade plantor allt oftare och växer bättre.
13814: samt anföra följande:                                 Inom det bilaterala utvecklingssamarbetet
13815:                                                    håller man i allt högre grad på att övergå tili
13816:    1.    Medborgarorganisationernas tmtiatJv       s.k. agroforestry, dvs. kombinerat jord- och
13817: 19.4.1990 tili att träd som producerar föda        skogsbruk med träd och andra odlingsväxter,
13818: skall förädlas med stöd av medel för utveck-       vilket ökar produktiviteten samt skyddar och
13819: lingssamarbetet är ett välkommet uttryck för       förbättrar jordmånen. Betesmarker utvecklas
13820: en upplyst medborgaropinion, vilket för sin del    även i samma riktning.
13821: hjälper att styra Finlands utvecklingssamarbete       Inom de finska projektens plantskolor pro-
13822: i en allt ändamålsenligare riktning.               duceras även fruktträdsplantor, och härvid har
13823:    2. Regeringen omfattar den i medborgaror-       man speciellt koncentrerat forskningen på
13824: ganisationernas appell framförda uppfattning-      överflyttning av vissa arter tili nya förhållan-
13825: en att det inom den internationel\a lantbruks-     den. Uppmärksamheten har i huvudsak ägnats
13826: forskningen hittills inte har fåsts tillräcklig    åt odling av brännved, men i allt högre grad
13827: uppmärksamhet vid förädling av sådana träd         främjar mnn även odling av beskuggande träd
13828: som producerar föda. De finska representant-       och prydnadsträd vid sidan av fruktträd.
13829: erna har vid sammanträden inom den konsul-            4. Förädlingen och testningen av traditionel-
13830: tativa gruppen för internationell jordbruks-       la träd för föda är ett långvarigt och omfat-
13831: forskning (CGIAR) fäst uppmärksamhet vid           tande företag. I det finska officiella utvecklings-
13832: det faktum att det vid de 13 forskningsanstalter   samarbetet strävar man mot detta mål genom
13833: inom gruppen har ägnats alltför litet uppmärk-     att i mån av möjligheter placera bistånd inom
13834: samhet åt förädling av traditionella näringsväx-   det ovan nämnda CGIAR-systemet och genom
13835: ter. I stället har uppmärksamhet i huvudsak        att inverka på själva forskningsanstalternas
13836: ägnats åt endast ett fåtal marknadsprodukter,      verksamhet. Utvecklandet av utvecklingslän-
13837: såsom vete, majs och ris. Forskningsanstalten      dernas egen forskningskapacitet prioriteras sär-
13838: för odlingsmetoder och -arter inom den halv-       skilt. Härvid är det viktigt att främja samar-
13839: torra tropiken, ICRISA T, i vars direktion         betet mellan vetenskapsmän inom skogsvård,
13840:  Finland innehar en plats, har visserligen ut-     lantbruk, växtodling och näringslära. A vsikten
13841: vecklat förädlingen av trädet Acacia albida.       är att satsa mer än tidigare på forskning i
13842: Detta trädslag utnyttjas även i Finlands bila-     anknytning tili utvecklingsländerna, och man
13843:  terala projekt för plantering och av detta träd   försöker kombinera forskning med allt fler
13844: fås värdefullt foder för boskapen.                 utvecklingsbiståndsprojekt. Man överväger även
13845:     3. I forskningsprojekt inom Finlands bilate-   möjligheterna att vidta nya stödåtgärder för
13846: 6                                  1990 vp.       KK n:o 328
13847: 
13848: utvecklingsländernas egen forskning.              problem, likaså miljöförstöringen i form av
13849:    Såsom en del av Finlands bistånd för speci-    bl.a. erosion. Detta tillsammas med en moder-
13850: ellt agroforestry kan nämnas bistånd tili orga-   nisering av lantbruket har ofta lett tili att
13851: nisationen ICRAF (lnternational Council for       produktionen har frångått de traditionella nä-
13852: Research on Agroforestry) i Nairobi.              ringsväxterna och i stället inriktats på produk-
13853:    5. Problemen inom utvecklingsländernas livs-   ter som det råder efterfrågan på världsmark-
13854: medelsförsörjning och omsorg om jordmånen         naden. För detta har ofta beviljats betydande
13855: är en invecklad härva, tili viiken riksdagsman    bistånd, med den påföljden att odlingen av
13856: Kietäväinen m.fl. hänvisar i sitt spörsmål.       traditionella näringsväxter har blivit ekono-
13857: Koncentrationen av jordägandet är ett svårt       miskt olönsamt.
13858: 
13859:     Helsingfors den 29 juni 1990
13860: 
13861:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
13862:                                                   1990 vp.
13863: 
13864: Kirjallinen kysymys n:o 329
13865: 
13866: 
13867: 
13868: 
13869:                                  Mäkelä: Eläketurvan järjestämisestä Suomeen muuttaville inke-
13870:                                      riJäisille
13871: 
13872: 
13873:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13874: 
13875:    Suomeen ollaan sallimassa tulevaisuudessa           eläkkeen varassa toimeentuleviksi. Tämän ta-
13876: halukkaiden Inkerin suomalaisten muuttami-             kia tulisi näissä tapauksissa ryhtyä erityistoi-
13877: nen. He tuovat monesti kaivattua apua varsin-          menpiteisiin, jotta Inkeristä Suomeen tulevien
13878: kin Etelä-Suomessa vallitsevaan työvoimapu-            eläkekertymät saataisiin tasoitetuiksi vastaavis-
13879: laan, ja toisaalta toimenpide on kädenojennus          sa ammateissa toimivien suomalaisten kanssa.
13880: Neuvostoliitossa asuville itsensä suomalaisiksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13881: tunteville kansalaisille. Hallituksen muodosta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13882: maa linjaa on tervehdittävä suurella tyydytyk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13883: sellä.                                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13884:    Neuvostoliitosta Suomeen tulevat henkilöt
13885: ovat jossain tapauksissa jo suhteellisen iäkkäitä                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
13886: ja he eivät tule todennäköisesti saamaan Neu-                 että Inkeristä Suomeen muuttavien hen-
13887: vostoliitosta minkäänlaista eläkettä. Lisäksi ky-             kilöiden eläkekertymä saataisiin vastaa-
13888: seinen eläke olisi Suomen hintatasossa täysin                 maan vastaavissa työtehtävissä Suomes-
13889: olematon. Tämän johdosta heillä on vaarana                    sa työskennelleiden työntekijöiden elä-
13890: eläkeikään tultuaan joutua suhteellisen pienen                ketasoa?
13891:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
13892: 
13893:                                             Tina Mäkelä
13894: 
13895: 
13896: 
13897: 
13898: 200070S
13899: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 329
13900: 
13901: 
13902: 
13903: 
13904:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ton ja työstä saadun palkan perusteella. Jos
13906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työkyvyttömyys alkaa työsuhteen kestäessä tai
13907: olette 25 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          noin vuoden kuluessa sen päättymisestä, elä-
13908: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kettä määrättäessä otetaan huomioon myös
13909: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       niin sanottu tuleva aika eli aika työkyvyttö-
13910: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-       myyden alkamisesta eläkeikään. Työnantaja on
13911: lisesta kysymyksestä n:o 329:                       velvollinen järjestämään työntekijöidensä työ-
13912:                                                     eläketurvan, ja se rahoitetaan työnantajalta
13913:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      perittävillä vakuutusmaksuilla.
13914:        että lnkeristä Suomeen muuttavien hen-          Kansaneläkejärjestelmän tavoitteena on tur-
13915:        kilöiden eläkekertymä saataisiin vastaa-     vata toimeentulo silloin, kun työeläkettä ei ole
13916:        maan vastaavissa työtehtävissä Suomes-       lainkaan karttunut tai työhistoriaan on jäänyt
13917:        sa työskennelleiden työntekijöiden elä-      aukkoja. Kansaneläkelain mukaiseen eläkkee-
13918:        ketasoa?                                     seen eivät vaikuta muut tulot kuin eläkkeen-
13919:                                                     saajan omat eläketulot. Suomeen muuttava
13920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ulkomaan kansalainen voi kuitenkin saada
13921: vasti seuraavaa:                                    kansaneläkkeen Suomesta vasta asuttuaan tääl-
13922:                                                     lä 5 vuotta. Suomen kansalaisilta tai kansalai-
13923:    Suomessa väestön toimeentulo on turvattu         suuden saaviita tällaista odotusaikaa ei vaadita.
13924: sairauden, työttömyyden, pitkäaikaisen työky-       Kansaneläkkeet rahoitetaan vakuutetuilta, työn-
13925: vyttömyyden ja vanhuuden sekä perheen huol-         antajilta ja kunnilta perittävillä maksuilla sekä
13926: tajan kuoleman varalta lakisääteisen sosiaaliva-    valtion varoista.
13927: kuutusjärjestelmän avulla. Sosiaaliturvajärjes-        Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
13928: telmämme tavoitteena on myös kattavien so-          mukaan Neuvostoliitosta Suomeen muuttavien
13929: siaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen. Myös      inkeriläisten sijoittumista ja sopeutumista tulisi
13930: ulkomailta Suomeen asumaan muuttava henki-          ensisijaisesti tukea paluumuuttajia koskevien
13931: lö pääsee sosiaaliturvan piiriin eikä ulkomaa-      tukijärjestelmien avulla sekä järjestämällä tar-
13932: laisiin kohdistuvia rajoituksia sosiaaliturvaa      peelliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös elä-
13933: koskevassa lainsäädännössämme eräitä poik-          keturvan osalta Suomeen muuttavia inkeriläisiä
13934: keuksia lukuun ottamatta yleensä ole.               tulee kohdella samalla tavoin kuin muitakin
13935:    Eläketurva Suomessa muodostuu kahdesta           tänne muuttavia henkilöitä. Suomen ja Neu-
13936: rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläkejärjestel-   vostoliiton välillä on myös neuvoteltu sosiaali-
13937: män tehtävänä on turvata työssäoloaikana            turvasopimuksesta, jonka voimaantulo edistää
13938: saavutetun toimeentulotason säilyminen elä-         Neuvostoliiton ja Suomen sosiaalivakuutusjär-
13939: keaikana. Tämän mukaisesti eläke lasketaan          jestelmien yhteensovittamista.
13940: kustakin työsuhteesta erikseen työsuhteen kes-
13941:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
13942: 
13943:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
13944:                                       1990 vp. -     KK n:o 329                                     3
13945: 
13946: 
13947: 
13948: 
13949:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13950: 
13951:    J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hållandet eller inom ett år efter det att
13952: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           arbetsförhållandet tog slut beaktas vid fast-
13953: av den 25 maj 1990 tili vederbörande medlem           ställandet av pensionen även den s.k. åter-
13954: av statsrådet översänt avskrift av följande av        stående tiden, dvs. tiden från arbetsoförmå-
13955: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade             gans början tili pensionsåldern. Arbetsgivaren
13956: spörsmål nr 329:                                      är skyldig att ombesörja arbetspensionsskyd-
13957:                                                       det för sina arbetstagare och detta finansieras
13958:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              med försäkringspremier, som uppbärs hos
13959:        vidta för att den samlade pensionstill-        arbetsgi varen.
13960:        växten för de personer som flyttar från            Syftet med folkpensionssystemet är att tryg-
13961:        lngermanland tili Finland skall fås att        ga utkomsten då arbetspension inte överhuvud-
13962:        motsvara den pensionsnivå som de ar-           taget har intjänats eller då det har uppstått
13963:        betstagare har som arbetat i Finland           luckor i arbetshistorien. På pension i enlighet
13964:        inom liknande arbetsuppgifter?                 med folkpensionslagen inverkar inga andra
13965:                                                       inkomster än pensionstagarens egna pensions-
13966:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          inkomster. En utländsk medborgare som flyttar
13967: samt anföra följande:                                 tili Finland kan emellertid erhålla folkpension
13968:                                                       från Finland först då han varit bosatt här 5 år.
13969:    1 Finland är befolkningens utkomst tryggad         En dylik väntetid krävs inte av finska medbor-
13970: i fall av sjukdom, arbetslöshet, långvarig arbets-    gare eller sådana som kommer att beviljas
13971: oförmåga och ålderdom samt familjeförsörja-           medborgarskap. Folkpensionerna finansieras
13972: rens död med hjälp av ett lagstadgat socialför-       med avgifter, som uppbärs hos de försäkrade,
13973: säkringssystem. Syftet med vårt socialskydds-         hos arbetsgivarna och hos kommunerna, samt
13974: system är även att e.~bjuda täckande social- och      med statsmedel.
13975: hälsovårdsservice. Aven en person som från                Enligt social- och hälsovårdsministeriets
13976: utlandet flyttar tili Finland kommer att åtnjuta      åsikt borde placeringen och anpassningen av de
13977: socialskydd, och några begränsningar som rik-         ingermanländare som flyttar tili Finland från
13978: tas mot utlänningar finns det på några undan-         Sovjetunionen i första hand stödas med hjälp
13979: tag när i allmänhet inte i vår lagstiftning.          av stödsystem för återflyttare samt genom att
13980:    Pensionsskyddet i Finland utgörs av två            nödvändi~ social- och hälsovårdsservice ordnas
13981: parallella system. Arbetspensionssystemets            för dem. A ven beträffande pensionsskyddet bör ·
13982: uppgift är att trygga den utkomstnivå som             ingermanländare som flyttar tili Finland be"
13983: uppnåtts under tiden i arbete även under              handlas på samma sätt som andra som flyttar
13984: pensionstiden. 1 enlighet med detta uträknas          hit. Finland och Sovjetunionen har även un-
13985: pensionen särskilt för sig för varje arbetsför-       derhandlat om ett socialskyddsavtal, vars
13986: hållande på basis av arbetsförhållandets var-         ikraftträdande kommer att främja en samman-
13987: aktighet och den för arbetet erhållna lönen.          jämkning av de sovjetiska och finländska so-
13988: Om arbetsoförmåga infaller under arbetsför-           cialförsäkringssystemen.
13989: 
13990:      Helsingfors den 29 juni 1990
13991: 
13992:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
13993:                                                1990 vp.
13994: 
13995: Kirjallinen kysymys n:o 330
13996: 
13997: 
13998: 
13999: 
14000:                                   Mäkelä: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisestä sotiin osal-
14001:                                       listuneille inkeriJäisille
14002: 
14003: 
14004:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14005: 
14006:    Viime sotien aikana Suomen armeijassa tais-        tossa asuvien inkerinsuomalaisten muuttami-
14007: teli joukko inkeriläisiä sotilaita. Sodan jälkeen     nen Suomeen, tulisi myös edellä mainittu epä-
14008: tapahtuneen inkeriläisten pakkoluovutuksen            kohta korjata. Tämän takia tulisi niille inkeri-
14009: jälkeen heidät lähes täysin palautettiin takaisin     läisille miehille, jotka taistelivat Suomen armei-
14010: Neuvostoliittoon, jossa he ovat asuneet monas-        jassa, myöntää rintamatunnus suomalaisten
14011: ti hyvinkin vaikeissa oloissa siitä lähtien. Osa      rintamamiesten tapaan.
14012: heistä on joutunut kärsimään suurestikin siitä,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14013: että he puolustivat sodan aikana Suomea ase           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14014: kädessä.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14015:    Näille inkeriJäisille miehille, jotka aikoinaan    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14016: olivat turvaamassa Suomen vapautta, ei Suo-
14017: men taholta ole tähän saakka osoitettu min-                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14018: käänlaista tunnustusta. Linja on poikkeava                     Suomen armeijassa jatkosodassa taistel-
14019: siitä, miten on menetelty esim. ruotsalaisten ja               leiden inkeriläisten sotilaiden saattami-
14020: muun maalaisten vapaaehtoisten kohdalla.                       seksi rintamatunnuksen piiriin ja tätä
14021: Kun Neuvostoliiton vapautuneen politiikan ta-                  kautta heille kuuluvien etuisuuksien
14022: kia on tullut mahdolliseksi jopa Neuvostoiii-                  saajiksi?
14023: 
14024:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
14025: 
14026:                                             Tina Mäkelä
14027: 
14028: 
14029: 
14030: 
14031: 200070S
14032: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 330
14033: 
14034: 
14035: 
14036: 
14037:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         salaiset eivät ole tunnuksiin oikeutettuja. Tun-
14039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nusta eivät ole saaneet esimerkiksi ruotsalaiset,
14040: olette 25 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             eestiläiset eivätkä myöskään inkeriläiset va-
14041: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           paaehtoiset.
14042: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Kysymys erityisen sosiaaliturvan antamisesta
14043: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-          muille kuin varsinaisiin sotatoimiin puolustus-
14044: lisesta kysymyksestä n:o 330:                          voimien joukoissa osallistuneille on erittäin
14045:                                                        vaikeasti ratkaistavissa. Monet henkilöryhmät
14046:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         joutuivat kärsimään sodanaikaisista olosuhteis-
14047:         Suomen armeijassa jatkosodassa taistel-        ta ja kokivat kansalaisvelvollisuutensa täyttäen
14048:         leiden inkeriläisten sotilaiden saattami-      tekevänsä arvokasta työtä maamme elinolosuh-
14049:         seksi rintamatunnuksen piiriin ja tätä         teitten turvaamiseksi. Myös vapaaehtoisesti so-
14050:         kautta heille kuuluvien etuisuuksien           tiimme osallistuneet henkilöt ovat samassa ti-
14051:         saajiksi?                                      lanteessa.
14052:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriö on 8.11.1989
14053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           asettanut työryhmän selvittämään, onko mah-
14054: vasti seuraavaa:                                       dollista saattaa muutkin kuin varsinaisiin sota-
14055:                                                        toimiin osallistuneet henkilöryhmät rintamaso-
14056:    Hallitus on tietoinen niistä ongelmista, jotka      tilaseläkelain ja muiden veteraanietuuksien pii-
14057: liittyvät kysymyksessä esiin tuotuun tarpeeseen        riin. Myös vapaaehtoisesti vuosien 1939--1945
14058: laajentaa rintamasotilastunnuksen tai vastaa-          sotiin osallistuneiden asema tulee selvitettäväk-
14059: van muun tunnuksen saaminen myös vapaaeh-              si. Ehdotuksia tehdessään työryhmän tulee
14060: toisesti vuosien 1939-1945 sotiin osallistunei-        kiinnittää myös erityistä huomiota niihin vai-
14061: siin henkilöihin.                                      kutuksiin, joita veteraanietuuksien saajien pii-
14062:    Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että      rin laajentaminen saattaa aiheuttaa. Työryh-
14063: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan          män tulee saada työnsä valmiiksi 15.10.1990
14064: erityistä sosiaaliturvaa vain sellaisille henkilöil-   mennessä.
14065: le, jotka asevelvollisuuslain nojalla joutuivat           Koska kysymyksessä tarkoitetut rintamaso-
14066: joko Suomen kansalaisina tai sittemmin Suo-            tilastunnuksen myöntämisperusteiden laajenta-
14067: men kansalaisuuden saaneina puolustusvoi-              mismahdollisuudet selvitetään edellä mainitus-
14068: mien joukoissa tai niihin rinnastettavissa olo-        sa työryhmässä, tarvittavista toimenpiteistä
14069: suhteissa osallistumaan sotatoimiin. Vapaaeh-          päätetään työryhmän saatua työnsä valmiiksi.
14070: toisesti sotiin osallistuneet muiden maiden kan-
14071: 
14072:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1990
14073: 
14074:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
14075:                                       1990 vp. -      KK n:o 330                                     3
14076: 
14077: 
14078: 
14079: 
14080:                                Till Riksdagens Herr Talman
14081:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          heller de ingermanländska frivilliga fått några
14082: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tee ken.
14083: av den 25 maj 1990 tili vederbörande medlem               Frågan om beviljande av speciellt social-
14084: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skydd tili andra än dem som deltagit i de
14085: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade             egentliga krigshandlingarna inom försvarsvä-
14086: spörsmål nr 330:                                      sendets trupper är mycket svår att lösa. Många
14087:                                                       persongrupper drabbades av lidanden genom
14088:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             förhållandena under kriget och upplevde att de
14089:        vidta för att de ingermanländska solda-        genom att uppfylla sin medborgerliga plikt
14090:        ter som kämpande i Finlands arme               utförde värdefullt arbete för att levnadsförhål-
14091:        under fortsättningskriget skall få front-      landena i vårt land skulle tryggas. Också de
14092:        tecken och därigenom bli delaktiga av          som deltog som frivilliga i våra krig är i samma
14093:        de förmåner som tillkommer dem?                situation.
14094:                                                           Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
14095:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          8.11.1989 en arbetsgrupp för att utreda om det
14096: samt anföra följande:                                 är möjligt att inordna även andra persongrup-
14097:                                                       per än dem som deltagit i de egentliga krigs-
14098:     Regeringen är medveten om problemen i             handlingarna under lagen om frontmannapen-
14099: anslutning tili det behov att utvidga erhållandet     sion och göra dem delaktiga av andra veteran-
14100: av frontmannatecken eller motsvarande annat           förmåner. Ä ven ställningen för de frivilliga som
14101: teeken även tili personer som frivilligt deltagit     deltog i krigen 1939-1945 kommer att utre-
14102: i krigen 1939-1945 som framförs i spörsmålet.         das. Arbetsgruppen skall i sina förs1ag fästa
14103:     Enligt gällande lagstiftning ges på basis av      särskild uppmärksamhet vid de verkningar som
14104: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd endast         en utvidgning av den grupp som är berättigad
14105: tili sådana personer som med stöd av värnplikts-      till veteranförmåner kan få. A vsikten är att
14106: lagen i egenskap av finska medborgare var             arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete före
14107: tvungna att delta i krigshandlingar inom för-         15.10.1990.
14108: svarsväsendets trupper eller under därmed jäm-            Eftersom de i spörsmålet avsedda möjlighe-
14109: förbara förhållanden samt tili personer som           terna att utvidga grunderna för beviljande av
14110: sedermera blivit finska medborgare och som            frontmannatecken klarläggs av den ovan
14111: deltagit i krigshandlingarna på ovan anfört           nämnda arbetsgruppen, kommer beslut om
14112: sätt. Andra länders medborgare som frivilligt         nödvändiga åtgärder att fattas när arbetsgrup-
14113: deltog i krigen är inte berättigade tili tecken. Så   pen har slutfört sitt arbete.
14114: har t.ex. inte de svenska, estniska och inte
14115:      Helsingfors den 25 juni 1990
14116: 
14117:                                                    Social- och hä1sovårdsminister Mauri Miettinen
14118:                                               1990 vp.
14119: 
14120: Kirjallinen kysymys n:o 331
14121: 
14122: 
14123: 
14124: 
14125:                                  Sarapää: Metsästyksen ja marjastamisen sallimisesta Neuvosto-
14126:                                     liittoon rajoittuvalla rajavyöhykkeellä
14127: 
14128: 
14129:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14130: 
14131:     Rajavyöhykelain ja -asetuksen perusteella on    sa suuria. Rajavyöhykkeen metsästysrajoituk-
14132: Suomen ja Neuvostoliiton rajalle määrätty           set ovat kärjistäneet tilannetta, mikä on aiheut-
14133: rajavyöhyke, joka on maarajalla kolme ja            tanut tyytymättömyyttä paikallisten metsän-
14134: merirajalla neljä kilometriä leveä valtakunnan      omistajien keskuudessa.
14135: rajaviivasta lukien. Rajavyöhykkeellä voidaan          Koillis-Suomen metsälautakunta on hiljak-
14136: liikkua vain erityislupien perusteella. Sisä-       koin esittänyt, että maa- ja metsätalousminis-
14137: asiainministeriön kirjeellä 595/601/85 kiristet-    teriö ryhtyisi toimiin hirvenmetsästyksen sekä
14138: tiin rajavyöhykelupien myöntämistä, ja kirjeen      mahdollisuuksien mukaan myös metsästyksen
14139: mukaan luvan myöntämisen perusteeksi ei voi-        sekä kalastuksen ja luonnontuotteiden keräilyn
14140: da enää hyväksyä rajan katsomista, marjasta-        järjestämiseksi käytännöllisenä ja tarkoituksen-
14141: mista, metsästämistä, kalastamista tai muuta        mukaisella tavalla valtakunnan itärajan raja-
14142: näihin rinnastettavaa syytä.                        vyöhykkeellä Koillis-Suomessa.
14143:     Koillis-Suomessa on erittäin pitkä valtakun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14144: nan raja. Kuusamossa raja on runsaat 130            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14145: kilometriä ja Sailassa liki 180 kilometriä. Ra-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14146: javyöhykettä on Kuusamossa lähes 40 000 heh-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14147: taaria ja Sailassa peräti 53 000 hehtaaria. Sal-
14148: lan kunnan maapinta-alasta noin 7-8 prosent-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14149: tia on rajavyöhykettä, joka ei ole alueen                  ryhtyä metsästämistä, kalastamista ja
14150: väestön käytössä.                                          marjastamista koskevien tarpeettoman
14151:     Maailma on muuttunut ja rajat eri puolilla             tiukkojen määräyksien kumoamiseksi
14152: Eurooppaa ovat avautumassa. Mielestäni nyt                 rajavyöhykkeellä, ja
14153: alkaisi olla uudelleenarvioinnin aika rajavyö-                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin raja-
14154: hykkeen osalta. Rajavyöhykkeellä olisi sallitta-           vyöhykettä      koskevien   säännöksien
14155: va normaalit elinolot myös rajaseudun väestöl-             muuttamiseksi pitemmällä tähtäimellä
14156: le.                                                        siten, että Neuvostoliiton rajaan koh-
14157:     Hirvikanta ja hirvien metsätaloudelle aiheut-          distuva rajavyöhyke tarpeettomana
14158: tamat vahingot ovat valtakunnan rajan pinnas-              poistettaisiin?
14159: 
14160:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
14161: 
14162:                                           Kimmo Sarapää
14163: 
14164: 
14165: 
14166: 
14167: 200070S
14168: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 331
14169: 
14170: 
14171: 
14172: 
14173:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14174: 
14175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ritty vähentämään rajavyöhykkeestä johtuvien
14176: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rajoitusten aiheuttamia hankaluuksia rajaseu-
14177: olette 29 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          dun asukkaille. Rajavyöhykeasetuksessa (713/
14178: kitjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        84) mainitun liikkumis- ja oleskeluluvan (raja-
14179: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vyöhykelupa) saamiseksi hakijan on esitettävä
14180: edustaja Sarapään kirjallisesta kysymyksestä        hyväksyttävä syy. Sisäasiainministeriön ohjei-
14181: n:o 331:                                            den mukaan luvan myöntämisen perusteiksi ei
14182:                                                     voida hyväksyä rajan katsomista, metsästämis-
14183:           Mihin toimenpttclSlm Hallitus aikoo       tä, kalastamista tai muuta näihin rinnastettua
14184:        ryhtyä metsästämistä, kalastamista ja        syytä. Silloin, kun rajavyöhykelaki ja -asetus
14185:        marjastamista koskevien tarpeettoman         rajoituksineen aiheuttavat haittaa paikallisille
14186:        tiukkojen määräyksien kumoamiseksi           elinkeinoille, kuten metsä- ja porotaloudelle,
14187:        rajavyöhykkeellä, ja                         sallitaan välttämättömät ja lain suomat helpo-
14188:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin raja-     tukset rajaseudun väestölle sen elinehtojen tur-
14189:        vyöhykettä      koskevien   säännöksien      vaamiseksi ja myös muille silloin kun oleskelu
14190:        muuttamiseksi pitemmällä tähtäimellä         ja liikkuminen rajavyöhykkeellä on tarpeen
14191:        siten, että Neuvostoliiton rajaan koh-       maanomistuksen tai -vuokrauksen perusteella.
14192:        distuva rajavyöhyke tarpeettomana               Kysymyksen perusteluissa mainittua metsäs-
14193:        poistettaisiin?                              tysrajoitusta ei ole mahdollista poistaa rajarau-
14194:                                                     han kärsimättä. Nykyisen käytännön mukaises-
14195:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ti erityislupa aseen käyttöön haavoitetun riis-
14196: vasti seuraavaa:                                    taeläimen lopettamiseksi voidaan myöntää
14197:                                                     muutamalle henkilölle metsästysseuruetta koh-
14198:    Rajavyöhykelain (403/47) tarkoituksena on        ti. jos rajavyöhykkeellä on näiden metsästys-
14199: rajarauhan sekä yleisen järjestyksen ja turval-     alueeseen kuuluvia maita. Hirvieläimen ajami-
14200: lisuuden ylläpitäminen ja tehostaminen raja-        nen rajavyöhykkeellä on mahdollista, mikäli
14201: alueella. Rajavyöhykelain 1 §:n mukaan raja-        lupaedellytykset tähän muutoin ovat olemassa.
14202: vyöhykkeen leveys on maarajan kohdalla kol-         Nykyistä lupamenettelyä tullaan jatkamaan
14203: me ja merirajan kohdalla neljä kilometriä,          edelleen.
14204: mutta sisäasiainministeriö voi paikallisista olo-      Mitä muutoin tulee rajavyöhykkeen tarpeel-
14205: suhteista riippuen määrätä sen kapeammaksi.         lisuuteen, niin Euroopan poliittisessa tilantees-
14206: Rajavyöhykkeen laajuus on kavennettu sisä-          sa ei ole vielä tapahtunut sellaisia pysyviä
14207: asiainministeriön päätöksellä (702/79) 1.9.1979     Suomen ja Neuvostoliiton väliseen rajaan vai-
14208: lukien niin kapeaksi kuin se on katsottu voi-       kuttavia muutoksia, jotka antaisivat aihetta
14209: tavan tehdä vaarantamatta rajavyöhykelain           rajavyöhykkeestä luopumiseen.
14210: tarkoitusta. Viime vuosina on muutoinkin py-
14211: 
14212:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
14213: 
14214:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14215:                                    1990 vp. -     KK n:o 331                                    3
14216: 
14217: 
14218: 
14219: 
14220:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14221: 
14222:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      nen medför för dem sorn bor där. För erhål-
14223: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       landet av sådant färdsel- och vistelsetillstånd
14224: a v den 29 maj 1990 tili vederbörande medlem      (gränszontillstånd) sorn nämns i gränszonfö-
14225: av statsrådet översänt avskrift av följande av    rordningen (713/84) bör ansökaren framföra
14226: riksdagsman Sarapää undertccknade spörsmå!        ett acceptabelt skäi. Enligt inrikesministeriets
14227: nr 331:                                           direktiv kan man inte som grund för beviljan-
14228:                                                   det av tillstånd godkänna som skäl skådandet
14229:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         av gränsen, ploekandel av bär, jakt, fiske eller
14230:        vidta för att upphäva de onödigt           annat med dessa jämförbart skäl. I de fall då
14231:        stränga bestämmelserna angående jakt,      gränszonlagen och -förordningen med sina
14232:        fiske och plockandet av bär på gräns-      begränsningar förorsakar men för de lokala
14233:        zonen och                                  näringarna såsom skogsnäring eller renskötseL
14234:           ämnar Regeringcn vidta åtgärder för     tillåtes de nödvändiga och lagenliga undanta-
14235:        att på längre sikt ändra bestämmelserna    gen för gränsortsbefolkningen för tryggandet
14236:        rörande gränszon pä sådant sätt att        av deras näringsvillkor och också åt andra då
14237:        gränszonen mot gränsen tili Sovjetunio-    vistelse och färdsel inom gränszon är nödvän-
14238:        nen skulle som onödig avskaffas?           digt p.g.a. ägandet eller hyrsel av jord.
14239:                                                       Upphävandet av den jaktbegränsning som
14240:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nämns i rnotiveringarna tili spörsmålet kan inte
14241: samt anföra följande:                             göras utan störande av gränsfreden. Enligt
14242:                                                   nuvarande praxis kan man för några personer
14243:    Lagen om gränszon (403/47) syftar tili att     per jaktgrupp bevilja specialtillstånd för an-
14244: upprätthålla och effektivera gränsfredcn samt     vändning av vapen för dödande av ett sårat
14245: dcn allmänna ordningen och säkerhcten inom        djur, om det på gränszonen finns områden som
14246: gränsområdet. Enligt 1 § gränszonlagen är         tillhör deras jaktområde. Jagandet av älg på
14247: gränszonen invid landgränsen tre och invid        gränszonen är möjligt ifall tillståndsförutsätt-
14248: havsgränsen fyra kilometer bred, men inrikes-     ningarna tili detta annars finns. Man kommer
14249: ministcrict kan beroende på de lokala förhål-     att fortsätta med det nuvarande tillståndsför-
14250: landena fastställa en smalare zon. Gränszonen     tiuandet.
14251: har medelst inrikesministeriets beslut (702/79)      Vad annars kommer tili nödvändigheten av
14252: fr.o.m. 1.9.1979 gjorts så smal som den har       gränszonen har det inte i det europeiska poli-
14253: ansetts kunna vara utan att syftet med lagen      tiska läget ännu skett sådana varaktiga änd-
14254: om gränszon äventyras. Under de senaste åren      ringar som skulle påverka gränsen mellan
14255: har man även annars försökt minska de olä-        Finland och Sovjetunionen och som skulle ge
14256: genhcter som begränsningarna inom gränszo-        anledning tili avskaffandet av gränszonen.
14257: 
14258:     Helsingfors den 20 juni 1990
14259: 
14260:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
14261:                                               1990 vp.
14262: 
14263: Kirjallinen kysymys n:o 332
14264: 
14265: 
14266: 
14267: 
14268:                                  Lamminen: Maantiekuljetusalan verotuksen lieventämisestä
14269: 
14270: 
14271:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14272:    Euroopan yhteisöjen tavoitteena on myös          kään ulkomaalaisten saavuttamaa kilpailuetua.
14273: kuljetusalan markkinoiden vapauttaminen.            Mm. tästä syystä on ulkomaanliikenteessä ol-
14274: EY:ssä on tarkoitus mm. harmonisoida maan-          leita autoja poistunut liikenteestä runsaasti.
14275: tiekuljetusten verot ja maksut tasavertaisten          Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle
14276: kilpailuedellytysten aikaansaamiseksi.              Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yh-
14277:    Suomi on pitkien välimatkojen maa sisäi-         dentymiskehitykseen 13.3.1990 on todettu, että
14278: sesti, ja meidän maantieteellisen asemamme          yhtenäiset kilpailuedellytykset edellyttänevät
14279: vuoksi kuljetuskustannuksilla muualle on myös       kansainvälisen maantiekuljetuksen verojärjes-
14280: ulkomaankaupan kilpailukykyyn merkittävä            telmän huomioimista lainsäädännössämme.
14281: vaikutus.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14282:    Suomalaisten liikenteenharjoittajien kilpailu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14283: kykyä sekä kuorma- että linja-autoliikenteessä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14284: heikentävät selvästi muita korkeammat pää-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14285: oma- ja käyttökustannukset. Kaluston ostohin-
14286: nat ovat korkeita ja kaluston hintaan lisätään                Aikooko Hallitus toteuttaa suoma-
14287: liikevaihtovero, joka useimmissa muissa maissa             laisten liikenteenharjoittajien kalusto-
14288: on yrityksille vähennyskelpoinen. Tämän lisäk-             investointien liikevaihtoveron vähennys-
14289: si ulkomaiset autot saavat Suomessa käyttää                kelpoisuuden ja sallia edes ulkomaanlii-
14290: polttoöljyä. Suomalaisille autoille maksettava             kenteessä olevien suomalaisten autojen
14291: palautus polttoaineverosta ei kompensoi tätä-              käyttää polttoöljyä?
14292:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
14293: 
14294:                                           Kalevi Lamminen
14295: 
14296: 
14297: 
14298: 
14299: 200070S
14300: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 332
14301: 
14302: 
14303: 
14304: 
14305:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14306: 
14307:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ritettava arvonlisäveroa ja kaluston hankinta-
14308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       meno saadaan vähentää veroa laskettaessa.
14309: olette 29 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          Kun vienti kuitenkin molemmissa tapauksissa
14310: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        on yleensä verotonta, kuljetusyrityksen kustan-
14311: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nustekijöissä on meillä kilpailijamaan yrityk-
14312: edustaja Lammisen näin kuuluvasta kirjallises-      seen verrattuna kuljetuskaluston liikevaihtove-
14313: ta kysymyksestä n:o 332:                            ron suuruinen lisätekijä.
14314:                                                        Eräiden selvitysten mukaan tämän niin sa-
14315:           Aikooko Hallitus toteuttaa suoma-         notun piilevän liikevaihtoveron osuus kuljetus-
14316:        laisten liikenteenharjoittajien kalusto-     toiminnan liikevaihdosta on 5,5 prosenttia.
14317:        investointien liikevaihtoveron vähennys-     Piilevää liikevaihtoveroa esiintyy monilla muil-
14318:        kelpoisuuden ja sallia edes ulkomaanlii-     lakin aloilla kuin kuljetustoiminnassa. Vienti-
14319:        kenteessä olevien suomalaisten autojen       hinnoista sen määräksi on arvioitu keskimäärin
14320:        käyttää polttoöljyä?                         2,5 prosenttia.
14321:                                                        Kuljetusyritykset ovat kehittäneet erilaisia
14322:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        järjestelyjä mainitun kilpailutilanteen tasaami-
14323: vasti seuraavaa:                                    seksi. Näistä yksi on, että kalustoa uusittaessa
14324:                                                     se hankitaan maasta vietäväksi ja merkitään
14325:    Vuonna 1988 Suomen ulkomaankaupan kul-           mahdollisesti Suomen vientirekisteriin. Ajoneu-
14326: jetusten määrästä 9 prosenttia ja arvosta 35        vot tulevat sitten ulkomaisen tytäryhtiön käyt-
14327: prosenttia kuljetettiin kuorma-autoilla ja irto-    töön. Näin liikevaihtovero on voitu välttää
14328: perävaunuilla. Kuorma-autoista oli Suomessa         kokonaan. Tällaisia järjestelyjä, joilla yritystoi-
14329: rekisteröityjä 54 prosenttia, eli lähes sama        minta siirtyy ulkomailta käsin harjoitettavaksi,
14330: osuus kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 1989          ei voida pitää täysin ongelmattomina.
14331: Suomessa       rekisteröityjen   kuorma-autojen        Eduskunta edellytti vuoden 1990 tulo- ja
14332: osuus oli 47 prosenttia. Vastaava luku oli          menoarviossa, että hallitus pikaisesti selvittää
14333: vuonna 1980 vielä 73 prosenttia. Tavaramää-         mahdollisuuden maksaa vuoden 1990 alusta
14334: rillä mitattuna oli suomalaisten kuorma-auto-       käyttöön otetulle, ulkomaanliikenteessä käytet-
14335: jen osuus vuonna 1988 kuusi prosenttia pie-         tävälle kuljetuskalustolle liikevaihtoveron suu-
14336: nempi kuin edellisenä vuonna. Osuus supistui        ruista tukea siihen saakka, kunnes liikevaihto-
14337: edelleen vuonna 1989 viidellä prosenttiyksiköl-     verolainsäädännön uudistus on toteutunut.
14338: lä ja oli tuona vuonna 61 prosenttia. Suoma-           Liikenneministeriön asettama työryhmä on
14339: laiset kuorma-autot ovat siten menettäneet          19.1.1990 päivätyssä muistiossaan (Liikennemi-
14340: markkinaosuuttaan ulkomaanliikenteessä.             nisteriön julkaisuja 3/90) tehnyt ehdotuksen
14341:    Yhtenä tekijänä mainittuun epäsuotuisaan         siitä, miten edellä mainittua tukea voitaisiin
14342: kehitykseen on pidetty verotuksessa olevia ero-     suorittaa sekä laatinut ehdotuksen tuen myön-
14343: ja. Erityisesti on kiinnitetty huomiota Suomen      tämisperusteiksi säädösehdotuksineen. Tuen
14344: liikevaihtoverojärjestelmästä ja kilpailijamaiden   myöntämiseen tarvittavan määrärahan osoitta-
14345: arvonlisäverojärjestelmistä johtuvaan eroon         minen oli esillä hallituksessa vuoden 1990
14346: kansainvälisen liikenteen kilpailuedellytyksissä.   ensimmäisen lisämenoarvioesityksen käsittelyn
14347: Meillä kuljetuspalvelut eivät ole liikevaihtove-    yhteydessä. Tällöin valtioneuvostolla ei ollut
14348: rotuksen piirissä, eikä kuljetusyritys siten voi    käytössään riittäviä tietoja tuen liikennepoliit-
14349: tehdä myöskään ostovähennystä hankkimis-            tista arviointia varten ja toisaalta ei oltu
14350: taan tuotantovälineistä, kuten esimerkiksi ajo-     yksimielisiä ehdotetun tuen tarkoituksenmukai-
14351: kalustosta. Kuorma-autot ja perävaunut ovat         suudesta valtiontaloudelliset näkökohdat huo-
14352: siten liikevaihtoveroineen suomalaisen kuljetus-    mioon ottaen.
14353: yrityksen kustannustekijänä. Useissa kilpailija-       Suomalaisen kuljetuskaluston kilpailukyvyn
14354: maissa sitä vastoin kuljetuspalveluista on suo-     menettämistä on perusteltu kilpailijamaita lä-
14355:                                       1990 vp. -     KK n:o 332                                     3
14356: 
14357: hes 30 prosenttia korkeammalla kustannusta-          perustelujen mukaan nykyisin käytössä oleva
14358: solla. Hallitukselle tehdyssä kyselyssä on esitet-   polttoaineveron palautusjärjestelmä ei vastaa
14359: ty, että kilpailukyky on romahtanut lähinnä          sitä kilpailuetua, joka ulkomaisella ajoneuvolla
14360: verotuksellisista syistä. Kuorma-autoliiton tie-     on siitä syystä, että ulkomainen ajoneuvo voi
14361: tojen mukaan kuorma-auton kustannuksista             Suomessa ajaessaan käyttää kevyttä polttoöl-
14362: verojen osuus on 20,3 prosenttia. Tästä polt-        jyä.
14363: toaineverojen osuus on kuitenkin 10,3 prosent-          Ulkomaanliikenteessä oleville ajoneuvoille
14364: tiyksikköä, jonka valtio maksaa takaisin.            palautetaan dieselöljyn hintaan sisältyvää polt-
14365: Kuorma-auton kustannuksista kuljetuskalus-           toaineveroa. Veroa palautettaessa otetaan huo-
14366: ton hankintakustannusten osuus kokonaiskus-          mioon ulkomailta auton säiliössä tuotu polt-
14367: tannuksista on 15 prosenttia, johon sisältyy         toainemäärä, ajokilometrien ja kunkin ajoneu-
14368: veroja 2,6 prosenttiyksikköä. Ottaen huomioon        votyypin keskimääräisen kulutuksen mukaan
14369: myös hankintaan liittyvät lainojen korkokus-         laskettu täällä kulutettu määrä sekä ajoneuvon
14370: tannuksetkin verojen osuus tältä osin on yh-         mukana maasta viety polttoaineen määrä. Suo-
14371: teensä 4 prosenttia vuotuisista kustannuksista.      mesta ajoneuvoon otettu dieselöljy on ulko-
14372: Näin ollen ei voitane kokonaiskustannuksia           maanliikenteen ajoneuvolle tätä kautta vero-
14373: tarkasteltaessa todeta, että ainakaan pelkäs-        tonta.
14374: tään verotukselliset syyt aiheuttaisivat merkit-        Dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn hinnoissa
14375: tävää lisäkustannusta. Esimerkiksi palkkakus-        kuitenkin on jonkin verran suurempi ero kuin
14376: tannusten osuus on yli 30 prosenttia.                mikä aiheutuu dieselöljyn korkeammasta polt-
14377:    On ilmeistä, että ulkomaanliikenteen kuor-        toaineverosta. Kysymyksessä tarkoitettaneen
14378: ma-autojen ulosliputtamiseen on muitakin syitä       tästä johtuvaa kilpailueroa, koska verokohtelu
14379: kuin puheena olevasta verotuksellisesta erosta       on käytännössä palautusjärjestelmän johdosta
14380: johtuvat syyt. Ennen päätöksentekoa olisi tar-       kotimaiselle ja ulkomaiselle ajoneuvolle yhtä-
14381: peen selvittää myös näiden osuutta käynnissä         läinen. Myös tältä osin polttoaineiden hintaero
14382: olevaan kehitykseen.                                 tulee kuitenkin katetuksi pääosalla ulkomaisia
14383:    Eri yhteyksissä on katsottu, ettei puheena        ajoneuvoja kulutusveron kautta.
14384: olevia liikevaihtoverokysymyksiä voida tyydyt-          Ulkomaisilta ajoneuvoilta kannetaan Suo-
14385: tävästi ratkaista nykyisessä liikevaihtoverojär-     messa moottoriajoneuvoverolain 34 §:n nojalla
14386: jestelmässä, jossa kuljetuspalvelut eivät ole        ajan mukaan kannettavaa kiinteää veroa ja
14387: veronalaisia. Verotusta ollaan kehittämässä si-      ajokilometrien mukaan kannettavaa kiinteää
14388: ten, että se myös kuljetustoiminnan osalta           veroa. Näistä veroista voidaan valtiovarainmi-
14389: vastaisi kilpailijamaissa käytössä olevia vero-      nisteriön päätöksellä myöntää vastavuoroisuus-
14390: järjestelmiä. Käytännössä tämä tulisi merkitse-      periaatteen mukaan vapautuksia tai alennuk-
14391: mään kuljetuspalvelujen säätämistä veronalai-        sia. Maantieteellisen asemamme huomioon ot-
14392: siksi, jolloin kuljetuskaluston ja muidenkin         taen Suomi on yleensä pyrkinyt vastavuoroisiin
14393: verollisina hankittujen tuotantopanosten han-        verottomuuksiin aina kun siihen on olJut mah-
14394: kintameno olisi vähennyskelpoinen. Tällöin ky-       doiiisuuksia.
14395: symyksessä tarkoitetut epäkohdat, joita esiin-          Liikennetilastojen mukaan suunniiieen 70
14396: tyy monilla muillakin toimialoilla, poistuisivat.    prosenttia Suomessa käyvistä ulkomaisista ras-
14397:    Ennen tätä tulisi yhtä toimialaa koskeviin        kaan liikenteen ajoneuvoista on rekisteröity
14398: erityisjärjestelyihin suhtautua pidättyvästi. Ai-    Ruotsissa tai Norjassa. Näiden maiden kanssa
14399: nakaan vielä ei ole voitu riittävästi vakuuttua      ei ole voitu toteuttaa täydellistä verottomuutta,
14400: tällaisten toimien tarpeellisuudesta ulkomaan-       vaan kulutusvero on alennettu tasolle, joka
14401: liikenteessä olevien kuorma-autojen ja perävau-      vastaa Ruotsissa tai Norjassa suomalaisilta
14402: nujen kohdalla. Tämän vuoksi ei myöskään             ajoneuvoilta kannettavaa veroa. Ruotsissa ja
14403: esillä ollutta ulkomaanliikenteen kaluston liike-    Norjassa rekisteröityjen ajoneuvojen kilometii-
14404:  vaihtoveroa vastaavaa, suoran tuen maksami-         veron määrä kuitenkin vastaa suomalaisen
14405: seen perustuvaa tukijärjestelyä ole siirtymäkau-     raskaan ajoneuvon kilometriltä maksamia ve-
14406: den järjestelynä toteutettu.                         roja tai on tätä suurempikin siitä huolimatta,
14407:    Kysymyksessä ehdotetaan toisena ulkomaan-         että ulkomaisen ajoneuvon laskettaisiin käyttä-
14408: liikenteen tukimuotona kevyen polttoöljyn käy-       vän kevyttä polttoöljyä ja suomalaisen ajoneu-
14409: tön sallimista ulkomaanliikenteessä olevien          von dieselöljyä. Eräissä maissa rekisteröityjen
14410:  kuorma-autojen polttoaineena. Kysymyksen            ajoneuvojen ei lisäksi voitane arvioida käyttä-
14411: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 332
14412: 
14413: vän kevyttä polttoöljyä lainkaan, koska ajo-       syyt edellyttävät, että tieliikenteessä käytetään
14414: neuvon kotimaassa liikennepolttoaineet ja läm-     moottorikäyttöön suunniteltuja polttoaineita
14415: mityspolttoaineet on tehty tunnistettavaksi sa-    eikä moottorikäytössä enemmän saastuttavaa
14416: malla menetelmällä kuin Suomessa. Tämän            lämmityspolttoainetta. Polttoainetekniikan ke-
14417: vuoksi esimerkiksi Saksan Iiittotasavallassa re-   hittyessä ja päästämääräysten tiukentuessa
14418: kisteröity ajoneuvo ei käytännössä voine käyt-     tämä muodostuu tulevaisuudessa yhä tärkeäm-
14419: tää kevyttä polttoöljyä Suomessa, vaikka Suo-      mäksi näkökohdaksi.
14420: men säännökset eivät sitä estäisikään. Asiaan         Tieliikenneverotuksen kansainvälisessä kehi-
14421: vaikuttavat käytännössä monet muutkin teki-        tyksessä on todennäköisenä suuntana dieselöl-
14422: jät, kuten ajoneuvon mukana tulleen polttoai-      jyn verotuksen tason yhtenäistäminen. Euroo-
14423: neen määrä, polttoaineiden hintatasot eri mais-    pan yhteisöt on valmistellut tätä koskevan
14424: sa ja kevyen polttoöljyn saatavuus eri huolto-     ehdotuksen jäsenmaitansa varten. Ehdotettu
14425: asemilla.                                          dieselöljyn yhtenäistaso on suunnilleen sama
14426:     Mainituista syistä voidaan katsoa, ettei ke-   kuin meillä nyt käytössä oleva dieselöljyn vero.
14427: vyen polttoöljyn käyttö nykyisin muodosta          Tähän kehityslinjaan ei soveltuisi dieselöljyä
14428: kovin merkittävää kilpailutekijää ulkomaisen       lievemmin verotetun polttoaineen käyttö liiken-
14429: ajoneuvon eduksi. Asia voi muuttua toiseksi,       nepolttoaineena dieselöljyn sijasta. Myös Suo-
14430: jos maan sisäiset kuljetusmarkkinat tulevaisuu-    messa tulisi ottaa tämä huomioon tieliikenne-
14431: dessa avautuvat myös ulkomaisille ajoneuvoil-      verotusta kehitettäessä.
14432: le.                                                   Kevyen polttoöljyn käyttöön ei mainituista
14433:     Periaatteessa suomalaisen ajoneuvon kilpai-    syistä tule siirtyä tieliikenteessä tai jossakin
14434: luasemaa voitaisiin ehkä hieman parantaa ke-       osassa tieliikennettä. Tämä koskee myös ulko-
14435: vyeeseen poHtoöljyyn siirtymällä. Kuten edellä     maanliikenteessä olevia ajoneuvoja. Kansain-
14436: todettiin, tästä saatava hyöty ei ole käytännös-   välisen liikenteen ehkä meilläkin kasvaessa ja
14437: sä kuitenkaan kovin merkittävä. Sen sijaan on      liikennelupapolitiikan vapautuessa tulisi muilla
14438: olemassa monia syitä, joiden johdosta tällaista    keinoin huolehtia siitä, että eri maiden ajoneu-
14439: muutosta ei ole tarkoituksenmukaista toteut-       vojen verotuksesta aiheutuvat kilpailutekijöi-
14440: taa. Osalle kuorma-autoliikennettä annettava       den erot ovat mahdollisimman vähäiset. Liike-
14441: mahdollisuus kevyen polttoöljyn käyttöön joh-      vaihtoverotuksessa kehitys johtaa nykyisten
14442: taisi hankaliin rajanvetokysymyksiin, sekaan-      suunnitelmien mukaan tähän suuntaan. Polt-
14443: nuksiin ja huomattavaan valvonnan lisäämis-        toaineiden kohdalla ratkaisua on vastaavasti
14444: tarpeeseen. Tämä aiheutuisi muun muassa siitä,     syytä etsiä siltä suunnalta, että tieliikenteessä
14445: että käytännössä ulkomaanliikenteen autoja         sekä kotimaisissa että ulkomaisissa ajoneuvois-
14446: jonkin verran käytetään tai voitaisiin käyttää     sa käytettäisiin ainoastaan liikennekäyttöön
14447: myös maan sisäisessä liikenteessä. Ympäristö-      tarkoitettuja polttoaineita.
14448: 
14449:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1990
14450: 
14451:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
14452:                                      1990 vp. -     KK n:o 332                                     5
14453: 
14454: 
14455: 
14456: 
14457:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14458: 
14459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        portservicen, och anskaffningsutgiften för for-
14460: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         donen kan dras av vid uträkningen av skatten.
14461: av den 29 maj 1990 tili vederbörande medlem         Då exporten likväl i båda fallen i allmänhet är
14462: av statsrådet översänt avskrift av följande av      skattefri, ingår i våra transportföretags kost-
14463: riksdagsman Lamminen undertecknade spörs-           nadsfaktorer, i jämförelse med situationen i
14464: mål nr 332:                                         konkurrentländerna, en extra kostnadsfaktor
14465:                                                     av samma storleksordning som omsättnings-
14466:           Ämnar regeringen genomföra av-            skatten för transportmaterielen.
14467:        dragsgilihet för omsättningsskatten på           I enlighet med vissa utredningar är denna
14468:        finländska trafikidkares materielinveste-    dolda omsättningsskatt 5,5% av omsättningen
14469:        ringar och tiliåta att åtminstone sådana     för transportverksamheten. Dold omsättnings-
14470:        finländska bilar som är i utrikestrafik      skatt förekommer även på många andra om-
14471:        använder brännolja?                          råden än inom transportverksamheten. Den
14472:                                                     dolda omsättningsskatten i proportion tili ex-
14473:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        portpriserna har uppskattats tili i genomsnitt
14474: samt anföra följande:                               2,5 %.
14475:                                                         Transportföretagen har utvecklat olika ar-
14476:    År 1988 transporterades 9% av mängden            rangemang för att uppnå balans i denna
14477: och 35% av värdet av Finlands transporter           konkurrenssituation. Ett av dem går ut på att
14478: inom utrikeshandeln med lastbilar och löstag-       skaffa materielen som skali förnyas så att den
14479: bara släpvagnar. Av lastbilarna var 54 %            förs ut ur landet, varvid anteckning eventuellt
14480: registrerade i Finland, d.v.s en nästan lika stor   görs i Finlands exportregister. Fordonen utnytt-
14481: andel som ett år tidigare. År 1989 var antalet      jas då av ett utländskt dotterbolag. På detta
14482: lastbilar registrerade i Finland 47 %. Ännu år      sätt har det varit möjligt att helt kringgå
14483: 1980 var motsvarande tai 73 %. I varumängd          omsättningsskatten. Sådana arrangemang, ge-
14484: beräkna t var andelen finländska lastbilar år       nom vilka företagsverksamheten överförs tili
14485: 1988 6% mindre än föregående år. Andelen            att skötas från utlandet, kan inte anses vara
14486: minskade år 1989 med ytterligare fem procent-       helt problemfria.
14487: enheter och var det året 61 %. De finländska            Riksdagen förutsatte i budgeten för 1990 att
14488: lastbilarna har alitså förlorat sin marknadsan-     regeringen skyndsamt skali utreda möjligheter-
14489: del i utrikestrafiken.                              na att utbetala ett stöd, som tili storleken
14490:    Skillnaderna i beskattningen har ansetts vara    motsvarar beloppet av omsättningsskatten, för
14491: en bidragande orsak tili den ogynnsamma             den transportmateriel som har tagits i använd-
14492: utvecklingen. Speciell uppmärksamhet har fästs      ning vid ingången av 1990 och som skali
14493: vid den skillnad i konkurrensförutsättningar        användas i trafik utomlands.
14494: inom den internationella trafiken som beror på          En arbetsgrupp som trafikministeriet tillsatt
14495: omsättningsskattesystemet i Finland och de          har i sin promemoria av den 19 januari 1990
14496: konkurrerande ländernas mervärdesskattesy-          (Trafikministeriets publikationer 3/90) lagt
14497: stem. Hos oss omfattas transportservicen inte       fram förslag om hur ovan nämnda stöd skali
14498: av omsättningsbeskattningen och ett transport-      kunna betalas samt utarbetat ett förslag tili
14499: företag kan tili följd av detta helier inte göra    grunder för beviljandet av stöd jämte förslag
14500: inköpsavdrag på produktionsmedel, t.ex. for-        tili författning. Frågan om anslag för beviljan-
14501: don, som det skaffat. De omsättningsskatte-         de av stöd var uppe för behandling i regeringen
14502: belagda lastbilarna och släpvagnarna är således     i samband med behandlingen av den första
14503: en kostnadsfaktor för de finländska transport-      tiliäggsbudgetpropositionen för 1990. Vid den
14504: företagen. I många konkurrerande Iänder där-        tidpunkten hade statsrådet inte tiliräckliga upp-
14505: emot skall mervärdesskatt betalas för trans-        gifter för en trafikpolitisk bedömning av stödet
14506: 6                                    1990 vp. -      KK n:o 332
14507: 
14508: och dessutom var man inte överens om ända-           går ut på utbetalning av direkt stöd och som
14509: målsenligheten i det föreslagna stödet, med          motsvarar omsättningsskatten för materiel som
14510: beaktande av statsekonomiska synpunkter.             är i utrikestrafik, genomförts under övergångs-
14511:     Att den finländska transportmaterielen för-      perioden.
14512: lorat sin konkurrenskraft har förklarats med            1 spörsmålet föreslås som en annan stödform
14513: att kostnadsnivån i Finland är nästan 30 %           för utrikestrafiken att brännolja tillåts som
14514: högre än i konkurrentländerna. 1 spörsmålet          bränsle för lastbilar i utrikestrafik. Enligt
14515: tili regeringen hävdas att konkurrenskraften         spörsmålets motivering motsvarar inte det nu-
14516: har rasat främst av skattemässiga skäl. Enligt       varande systemet med återbäring av bränsleac-
14517: uppgifter från lastbilsförbundet är skatternas       cis den konkurrensfördel som utländska fordon
14518: andel av kostnaderna för en lastbil 20,3 %. Av       har av att ett utländskt fordon kan använda
14519: detta belopp är andelen bränsleaccis Jikväl 10,3     lätt brännolja då det kör i Finland.
14520: procentenheter, som staten återbetalar. Vad             För fordon i utrikestrafik återbärs bränsleac-
14521: gäller kostnaderna för en lastbil är andelen         cis som ingår i priset på dieselolja. Vid accis-
14522: anskaffningskostnader för transportmateriel          återbäringen beaktas den bränslemängd som
14523: 15 % av totalkostnaderna, och i siffran ingår        införts i bilens bränsletank, den mängd som
14524: då skatter om 2,6 procentenheter. Då dessutom        förbrukats här, uträknad på basis av antalet
14525: räntekostnaderna för lån som tagits för an-          körda kilometrar och fordonstypens genom-
14526: skaffningen beaktas uppgår skatternas andel          snittliga förbrukning, samt den mängd bränsle
14527: tili dessa delar tili sammanlagt 4 % av de årliga    som med fordonet utförts ur landet. Dieselolja
14528: kostnaderna. Tili följd av detta kan man vid en      som fordonet tankat i Finland är sålunda
14529: granskning av totalkostnaderna inte påstå att        accisfri för fordon i utrikestrafik.
14530: betydande tiiJäggskostnader medförs av enbart           PrisskiiJnaden mellan dieselolja och lätt
14531: skattemässiga skäl. T.ex. lönekostnadernas an-       brännolja är dock något större än vad som
14532: del översteg 30 %.                                   föranleds av den högre bränsleaccisen på die-
14533:     Det är uppenbart att det även finns andra        selolja. I spörsmålet torde avses den konkJr-
14534: orsaker tiiJ utflaggningen av lastbilar i utrikes-   rensskillnad som orsakas av detta, eftersom
14535: trafik än de som beror på skiiJnaden i skatte-       behandlingen i skattehänseende på grund av
14536: hänseende. Innan det fattas några beslut är det      återbäringssystemet i praktiken är densamma
14537: skäl att även klarlägga dessa andra orsakers         för inhemska och utländska fordon. Ä ven i
14538: andel i den aktuella utvecklingen.                   dessa faiJ täcks prisskillnaden dock för huvud-
14539:     I olika sammanhang har man ansett att            delen av de utländska fordonen genom kon-
14540: omsättningsskattefrågorna inte kan lösas på ett      sumtionsskatten.
14541: tillfredsställande sätt så länge det nuvarande          För utländska fordon uppbärs i Finland med
14542: omsättningsskattesystemet, där transportservi-       stöd av 34 § lagen om skatt på motorfordon
14543: cen inte är omsättningsskattepliktig, gäiJer.        fast skatt enligt tid och fast skatt enligt körda
14544: Beskattningen håller som bäst på att ges en          kilometrar. Från dessa skatter äger finansminis-
14545: sådan inriktning att den även i fråga om             teriet rätt att under villkor av ömsesidighet
14546: transportverksamhet skaiJ motsvara de skatte-        bevilja befrielse. Finansministeriet kan även
14547: system som är i bruk i konkurrentländerna. I         nedsätta dem. Med beaktande av vårt geogra-
14548: praktiken betyder detta att transportservicen        fiska läge har Finland i allmänhet strävat tili
14549: blir skattepliktig, varvid anskaffningsutgifterna    ömsesidig befrielse från skatt aiJtid då det varit
14550: för transportmateriel och även andra produk-         möjligt.
14551: tionsinsatser som anskaffats som skattepliktiga         Enligt trafikstatistiken är ungefär 70 % av de
14552: blir avdragsgiiJa. Härvid blir de olägenheter        utländska fordon som besöker Finland och
14553: som avses i spörsmålet och som även förekom-         som räknas som tunga fordon registrerade i
14554: mer inom många andra branscher avhjälpta.            Sverige ciJer Norge. Med dessa Iänder har det
14555:     Före detta är det skäl att förhåiJa sig åter-    inte varit möjligt att genomföra en fullständig
14556: håiJsamt i fråga om specialarrangemang för en        skattefrihet, utan konsumtionsskatten har
14557: enda branch. Man har åtminstone inte ännu i          sänkts tili en nivå som motsvarar den skatt
14558: tillräcklig mån övertygats om nödvändigheten         som uppbärs av finländska fordon i Sverige
14559: av åtgärder av det aktuella slaget när det gäller    eller Norge. J Sverige och Norge motsvarar
14560: lastbilar och släpvagnar i utrikestrafik. Därför     beloppet för kilometerskatten för registrerade
14561: har inte heller det föreslagna stödsystem, som       fordon dock den skatt som ett finländskt
14562:                                       1990 vp. -     KK n:o 332                                      7
14563: 
14564: fordon som räknas som ett tungt fordon               även används eller skulle kunna användas i
14565: betalar per kilometer, eller är t.o.m. större än     inrikestrafik. Miljöskäl kräver att man i väg-
14566: denna, oberoende av att man räknar med att           trafik använder bränslen som planerats för
14567: det utländska fordonet använder lätt brännolja       motorbruk och inte eldningsbränsle, som föro-
14568: och det finländska fordonet använder dieselol-       renar mera i motorbruk. Då bränsletekniken
14569: ja. Fordon som registrerats i vissa Iänder kan       utvecklas och utsläppsbestämmelserna blir
14570: inte antas använda lätt brännolja över huvud-        strängare blir detta i framtiden en allt viktigare
14571: taget, eftersom trafikbränslet och eldningsbrän-     synpunkt.
14572: slet i fordonets hemland gjorts identifierbara          Beskattningen av vägtrafiken utvecklas san-
14573: med samma metoder som i Finland. Av denna            nolikt så att beskattningen av dieselolja fören-
14574: orsak kan t.ex. ett fordon som registrerats i        hetligas. Europeiska Gemenskapen har för sina
14575:  Förbundsrepubliken Tyskland troligen inte i         medlemsländer berett ett förslag angående det-
14576: praktiken använda lätt brännolja i Finland,          ta. Den enhetliga nivå för dieselolja som
14577: även om de finländska stadgandena inte för-          föreslagits är ungefär densamma som den skatt
14578: hindrar det. I praktiken inverkar många andra        på dieselolja som nu tillämpas hos oss. Det
14579: faktorer på saken, såsom den mängd bränsle           skulle inte vara förenligt med denna utveck-
14580: som införts med fordonet, bränslets prisnivå i       lingslinje att som trafikbränsle i stället för
14581: olika Iänder och tillgången på Iätt brännolja på     dieselolja använda ett bränsle som är lindrigare
14582: olika bensinstationer.                               beskattat än dieselolja. Detta bör beaktas även
14583:     Av nämnda orsaker kan det anses att an-          i Finland då beskattningen av vägtrafiken
14584:  vändningen av lätt brännolja inte nuförtiden        utvecklas.
14585:  utgör någon betydande konkurrensfaktor tili            Av nämnda orsaker är det inte skäl att
14586:  fördel för de utländska fordonen. Detta sak-        övergå tili att använda lätt brännolja i vägtra-
14587: förhållande kan ändras om landets inre trans-        fik eller i en del av vägtrafiken. Detta gäller
14588:  portmarknad i framtiden öppnas även för             även fordon i utrikestrafik. Då den internatio-
14589:  utländska fordon.                                   nella trafiken kanske ökar även hos oss och då
14590:     I princip kunde finländska fordons konkur-       trafiktillståndspolitiken blir friare borde det på
14591:  rensställning kanske förbättras en aning genom      annat sätt ses till att de skillnader i konkur-
14592:  en övergång tili lätt brännolja. Som ovan           rensfaktorerna som förorsakas av de olika
14593:  konstaterades är nyttan av detta i praktiken        ländernas fordonsbeskattning är så små som
14594:  dock inte särdeles betydande. Däremot finns         möjligt. Utvecklingen inom omsättningsbe-
14595:  det många orsaker varför det inte är ändamåls-      skattningen leder enligt nuvarande planer i
14596:  enligt att genomföra en dylik ändring. Möjlig-      denna riktning. Då det gäller bränslen är det
14597:  het för en del av lastbilstrafiken att använda      skäl att eftersträva en sådan lösning att både
14598:  lätt brännolja leder tili svåra gränsdragnings-     utländska och inhemska fordon i vägtrafik
14599:  problem, misstolkningar och en betydande ök-        enbart använder bränsle som är avsett för
14600:  ning av övervakningsbehovet. Detta kommer           trafikbruk.
14601:  sig bl.a. av att bilar i utrikestrafik i viss mån
14602: 
14603:      Helsingfors den 2 juli 1990
14604: 
14605:                                                                            Minister Ulla Puolanne
14606:                                                1990 vp.
14607: 
14608: Kirjallinen kysymys n:o 333
14609: 
14610: 
14611: 
14612: 
14613:                                  Rinne: Maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten selvittämi-
14614:                                      sestä
14615: 
14616: 
14617:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14618:    Myrkkyjen, keinolannoitteiden ja yliraskaan      dot ovat meillä puutteelliset. Maataloudella on
14619: koneistuksen suomalainen tehomaatalous tuot-        ilmeisesti liikaa rahaa, koska lannoitteita on
14620: taa Euroopan kalleimmat elintarvikkeet. Tuo-        varaa ajaa vesistöihin.
14621: reet tiedot kertovat, että maataloutemme likaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14622: luontoa merkittävästi enemmän kuin tähän asti       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14623: on haluttu uskoa. Vähävetiset vesistömme ovat       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14624: tällä hetkellä samanlaisen katastrofin tilassa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14625: kuin Kuolan alueen metsäluonto. Jokiluontom-
14626: me on kuollut monin paikoin maatalouden
14627: välinpitämättömyyden seurauksena.                             Mihin kiireellisiin t01mnn Hallitus
14628:    Kuolan metsätuhojen ja Suomen vähävetis-                 ryhtyy sellaisen tutkimustoiminnan
14629: ten jokien tuhojen ero on siinä, että lopputu-              aloittamiseksi, joka kattavasti selvittää
14630: loksen ovat määränneet suljettu kommunismi                  kaikki maatalouden ja metsänviljelyn
14631: siellä ja avoin kapitalismi täällä.                         luonnolle aiheuttamat tuhot ja ravinne-
14632:    Lannoitteita ei vaivauduta käyttämään siten,             kuormituksen riskitekijät, jolloin myös
14633: että ne pysyisivät viljelyyn tarkoitetulla kasvu-           tehokkaisiin vastatoimiin voitaisiin ryh-
14634: maalla. Myös metsien lannoituksen seuraustie-               tyä?
14635:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1990
14636: 
14637:                                              Heikki Rinne
14638: 
14639: 
14640: 
14641: 
14642: 200070S
14643: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 333
14644: 
14645: 
14646: 
14647: 
14648:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14649:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen viljelymaiden vesitaloudellista tilaa,
14650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tutkia viljelyn ja karjatalouden aiheuttamaa
14651: olette 15 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            kuormitusta ja sen vähentämistä, tutkia torjun-
14652: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ta-aineiden kulkeutumista vesistöihin ja pohja-
14653: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vesiin ja vaikutuksia niissä sekä tutkia ja
14654: edustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta        kehittää toimenpiteitä maataloudesta aiheutu-
14655: kysymyksestä n:o 333:                                 van kuormituksen vähentämiseksi. Projektin
14656:                                                       päättyessä tehdään yhteenveto tutkimusten tu-
14657:          Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus         loksista ja laaditaan esitys tarpeellisista jatko-
14658:        ryhtyy sellaisen tutkimustoiminnan             toimenpiteistä maataloudesta aiheuvan kuor-
14659:        aloittamiseksi, joka kattavasti selvittää      mituksen vähentämiseksi.
14660:        kaikki maatalouden ja metsänviljelyn              Tänä vuonna asetettu maatalouden ympäris-
14661:        luonnolle aiheuttamat tuhot ja ravinne-        tönsuojelutyöryhmä tekee ehdotuksia ympäris-
14662:        kuormituksen riskitekijät, jolloin myös        tönsuojelun, erityisesti vesiensuojelun huo-
14663:        tehokkaisiin vastatoimiin voitaisiin ryh-      mioon ottamisesta maataloudessa ja siihen
14664:        tyä?                                           liittyvässä maaseudun kehittämisessä.
14665:                                                           Maatalouden tutkimuskeskus tulee yhä
14666:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            enemmän suuntautumaan ympäristötutkimuk-
14667: taen seuraavaa:                                       seen. Maa- ja metsätalousministeriö on lisännyt
14668:                                                       ministeriön maataloudellisten yhteistutkimus-
14669:    Maatalouden ja metsätalouden aiheuttama            varojen käyttöä ympäristötutkimukseen.
14670: vesistökuormitus on osa ns. hajakuormitusta,              Maatalous 2000 -ohjelman tarkistuksessa
14671: jonka vähentämiseen on kasvavassa määrin              otetaan huomioon maatalouden ympäristön-
14672: kiinnitetty huomiota. Tutkimuksella on nähty          suojelunäkökohdat, kuten myös METSÄ 2000
14673: tarpeelliseksi tarkemmin selvittää mm., millai-       -ohjelman tarkistustyössä metsätalouden ympä-
14674: nen ja milloin tapahtuva ravinnekuormitus on          ristövaikutukset.
14675: haitallisinta veden laadulle ja millaisin toimen-         Kuluvana vuonna aloitettu tutkimusohjelma
14676: pitein voitaisiin tehokkaimmin haitallisia vesis-     tehostaa metsätaloudesta vesiin kohdistuvan
14677: tövaikutuksia ehkäistä.                               kuormituksen vähentämistä koskevaa tutki-
14678:    Maatilatalouden vesiensuojelutoimikunnan           musta. Se selvittää metsäojituksen, metsämaan
14679: ehdotusten pohjalta on perustettu vanhojen            käsittelyn ja hakkuiden vesistökuormitusta ja
14680: karjasuojien kunnostamiseksi ja uusimiseksi           sen vähentämistä sekä mahdollisia ilmastovai-
14681: tarkoitettu avustusmenettely ja halpakorkoinen        kutuksia, tutkii metsälannoituksen vaikutusta
14682: lainoitus vesiensuojelutoimien nopeuttamiseksi        vesistöihin ja vaikutusten vähentämistä sekä
14683: tärkeiden vedenhankintavesistöjen tuntumassa.         metsätaloudellisten toimenpiteiden muita vai-
14684:    Nelivuotisen MA VERO-tutkimusohjelman              kutuksia.
14685: tulee vuoden 1991 loppuun mennessä selvittää
14686:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
14687: 
14688:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
14689:                                       1990 vp. -     KK n:o 333                                      3
14690: 
14691: 
14692: 
14693: 
14694:                               Till Riksdagens Herr Talman
14695:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         lingsmarker, undersöka viiken belastning som
14696: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          förorsakas av odlingen och kreaturshushåll-
14697: av den 15 maj 1990 tili vederbörande medlem          ningen och hur en minskning av denna kunde
14698: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ske, undersöka bekämpningsmedlens väg till
14699: riksdagsman Rinne underteknade spörsmål nr           vattendragen och grundvattnet och deras inver-
14700: 333:                                                 kan på dessa samt undersöka och utveckla
14701:                                                      åtgärder som minskar den belastning som
14702:             Vilka brådskande åtgärder har Re-        förorsakas av lantbruket. Då projektet är
14703:          geringen för avsikt att vidta för att       slutfört görs ett sammandrag av resultaten från
14704:          påbörja en sådan forskningsverksamhet       undersökningarna och ett förslag tili nödvän-
14705:          som fullständigt utreder alla de skador     diga fortsatta åtgärder uppgörs för att minska
14706:          som förorsakas naturen av lantbruket        den belastning som förorsakas av lantbruket.
14707:          och skogsbruket samt riskfaktorerna            Den arbetsgrupp för miljövård inom Iantbru-
14708:          inom närsaltsbelastningen, varvid även      ket som tillsattes i år ger förslag tili beaktande
14709:          effektiva motåtgärder kunde vidtas?         av miljövård, speciellt vattenskydd, inom lant-
14710:                                                      bruket och inom det utvecklande av landsbyg-
14711:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         den som hänger samman härmed.
14712: samt anföra följande:                                   Lantbrukets forskningscentral kommer i allt
14713:                                                      högre grad att inrikta sin verksamhet på
14714:    Den belastning på vattendragen som lantbru-       miljöforskning. Jord- och skogsbruksministe-
14715: ket och skogsbruket förorsakar är en del av          riet har ökat användningen av ministeriets
14716: den s.k. diffusionsbelastningen, och man har i       anslag för gemensam forskning av lantbruket
14717: allt högre grad fäst uppmärksamhet vid en            för miljöforskning.
14718: minskning av denna. Det har ansetts nödvän-             I det justerade programmet Lantbruk 2000
14719: digt att med en undersökning närmare utreda          beaktas miljövårdssynpunkterna inom lantbru-
14720: bl.a. viiken slags närsaltsbelastning som inver-     ket och likaså beaktas i arbetet i en justering av
14721: kar skadligast på vattenkvaliteten och under         programmet SKOG 2000 skogsbrukets inver-
14722: viiken tidpunkt detta sker samt vilka åtgärder       kan på miljön.
14723: som effektivast kunde förebygga denna skad-             Det forskningsprogram som inletts inneva-
14724: liga inverkan på vattendragen.                       rande år effektiverar den forskning som gäller
14725:    På basis av förslag av kommissionen för           minskandet av sådan belastning på vattendra-
14726: vattenvård inom gårdsbruket har man upprät-          gen som kommer från skogsbruket. Program-
14727: tat ett understödsförfarande för iståndsättande      met granskar skogsdikningen, behandlingen av
14728: och ombyggande av gamla djurstall samt låg-          skogsmark samt avverkningens belastning på
14729: räntelån för att påskynda vattenskyddsåtgärder       vattendragen och en minskning av denna samt-
14730: invid viktiga vattenanskaffningsvattendrag.          en eventuell inverkan av klimatet. Programmet
14731:    Det fyråriga forskingsprogrammet MA VE-           undersöker skogsgödslingens inverkan på vat-
14732: RO skall före utgången av år 1991 utreda den         tendragen och en minskning av denna samt
14733: vattenekonomiska situationen för Finlands od-        annan inverkan från åtgärder inom lantbruket.
14734: 
14735:        Helsingfors den 20 juni 1990
14736: 
14737:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
14738:                                                 1990 vp.
14739: 
14740: Kir.iallinen kysymys n:o 334
14741: 
14742: 
14743: 
14744: 
14745:                                    Kohijoki: Suodenniemen-Kilvakkalan maantien peruskorjauk-
14746:                                       sen toteuttamisesta
14747: 
14748: 
14749:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14750: 
14751:     Pääteitä alemmanasteisiksi luokitcllut hyvin      denniemen kunta on vuosikymmenien ajan
14752: monet 5.avi- ja sorapintaisct maantiet Pohjois-       tähän päivään asti joutunut selviytymään suu-
14753: Satakunnassa ovat vuosikymmenien ajan olleet          ren läänin ja suuren tiepiirin heikoimpien tieyh-
14754: ja ovat edelleen erittäin heikkokunroisia. Nii-       teyksien varassa. Sillä on ollut erittäin haital-
14755: den ajorataa ei koskaan ole kunnolla perustet-        lisia vaikutuksia kunnan kehittymismahdolli-
14756: tu. Siitä johtuen ja routivassa maastossa sijait-     suuksiin ja se on myös aiheuttanut suurta
14757: sevina näiden maanteiden ajoradat ovat pai-           väestökatoa edellisten vuosikymmenien aikana.
14758: nanteisia, epätasaisia ja kuoppaisia. Omalta             Nyt kysymyksessä olevan tieosuuden nopeal-
14759: osaltaan näiden maanteiden rungon kantavuut-          la kuntoon saattamisella voitaisiin ratkaisevasti
14760: ta heikentää niiden kapeus.                           edistää koko Suodenniemen ja Ikaalisten seu-
14761:     Eräs tällainen maantie on Suodenniemen            dun yleistä kehittymistä. Sillä voitaisiin käytän-
14762: kunnasta Ikaalisten kaupungin Kilvakkalaan            nössä toteuttaa toimenpiteitä maaseudun kehit-
14763: johtava maantie n:o 2594, jonka kautta samalla        tiimiseksi niin, että ihmiset voisivat tuntea
14764: muodostuu tieyhteys Suodenniemeltä Jkaalisiin         tulevaisuutensa turvatuksi kotiseudullaan.
14765: valtatielle n:o 3.                                       Suodenniemen--Kilvakkalan maantien var-
14766:     Kysymyksessä olevan maantien n:o 2594             rella ja vaikutusalueella asuvat ihmiset ovat
14767:  peruskorjaussuunnitelmat ovat jo vuosia sitten       veronmaksajina, tsanmaamme rakentajina,
14768: valmistuneet ja ne on hyväksytty tielaitoksen         täyttäneet velvollisuutensa ja siten osallistuneet
14769:  suunnitelmissa. Tämä tiehanke on ollut myös          myös maamme muiden osien kehittämiseen.
14770:  tiepiirin toimenpideohjelmassa, mutta hank-          Heidän voimakkaat vetoomuksensa kysymyk-
14771:  keen toteuttamista on vuosi vuoden jälkeen           sessä olevan tiehankkeen toteuttamiseksi tulisi
14772:  siirretty tuonnemmaksi.                              nyt vihdoin ja viipymättä ottaa huomioon
14773:     Maantie n:o 2594 on elintärkeä tieyhteys          siten, että valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
14774:  suuren vaikutusalueensa asukkaille ja elinkei-       vioesitykseen otettaisiin nimettynä kohteena
14775:  nonharjoittajille. Sillä on erittäin tärkeä merki-   määräraha maantien n:o 2594 peruskorjauksen
14776:  tys muun ohella ympärivuotiselle metsäteolli-        aloittamista varten niin, että se voitaisiin kes-
14777:  suuden puuraaka-aineiden sekä -tuotteiden k!ll-      keytyksittä toteuttaa nopeasti.
14778: jetuksille samaten kuin sora-alueiden sijainnin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje~­
14779:  vuoksi ympärivuotiselle maa- ja kiviaineksen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14780:  k uljetustoiminnalle.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14781:     Muulloinkin kuin kelirikkaaikoina tämän           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14782:  erittäin heikkokuntoisen savi- ja sorapintaisen
14783:  maantien takia aiheutuu, paitsi Suodenniemen                   Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
14784:  kunnalle ja Ikaalisten kaupungille, myös yleisiä            toimenpiteisiin Suodenniemen-Kihak-
14785:  kuljetustaloudellisia menetyksiä.                           kalan maantien peruskorjaushankkeen
14786:     Suurista keskuksista etäällä s~jaitseva Suo-             toteuttamiseksi?
14787: 
14788:      Helsingissä 29 p~iivänä toukokuuta 1990
14789: 
14790:                                            Maunu Koh1joki
14791: 
14792: 
14793: 
14794: 200070S
14795: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 334
14796: 
14797: 
14798: 
14799: 
14800:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     autoa vuorokaudessa. Ko. tien arvioitiin kuu-
14802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      luvan näihin ja hanke ajoitettiin aikoinaan
14803: olette 29 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         1980-luvun lopulle.
14804: kirjeenne n:o 1051 ohella toimittanut valtioneu-      Energian hinnan aleneminen johti päätiever-
14805: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kon liikenteen odottamattoman suureen kas-
14806: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu-          vuun, jota tienpidon rahoitus ei seurannut.
14807: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 334:          Tienpidon tavoitteet jouduttiin arviOtmaan
14808:                                                    uudelleen. Nyt tavoitteena on päällystää sellai-
14809:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti      set soratiet, joiden kesäliikenne ylittää 350
14810:        toimenpiteisiin Suodenniemen-Kilvak-        autoa vuorokaudessa. Tämän vuoksi Suoden-
14811:        kalan maantien peruskorjaushankkeen         niemen-Kilvakkalan tien parantaminen on
14812:        toteuttamiseksi?                            siirtynyt pitkälle tulevaisuuteen lukuun otta-
14813:                                                    matta pientä kolmen kilometrin pituista osuut-
14814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ta Vatulanharjulla, joka on ajoitettu vuodelle
14815: vasti seuraavaa:                                   1994. Riittämättömät tiemäärärahat eivät anna
14816:                                                    enempään mahdollisuuksia.
14817:    Suodenniemen-Kilvakkalan tie n:o 2594              Tämän vuoden lopussa tielaitoksella on aloi-
14818: muutettiin paikallistieksi vuonna 1965 ja maan-    tettuja tiehankkeita yhteensä 9,5 miljardin mar-
14819: tieksi vuonna 1985. Tiestä on parannettu Suo-      kan edestä. Työllisyyskohteita on vielä näiden
14820: denniemen päästä 1970-luvulla 4,2 km ja Kil-       lisäksi. Näistä on rahoitettu noin 3,9 miljardia
14821: vakkalan päästä 1980-luvun alussa 7,6 km.          markkaa, joten noin 5,6 miljardia markkaa on
14822: Loput 24 km ovat lähes siinä kunnossa, jossa       rahoittamalta. Se vastaa noin kolmen vuoden
14823: ne olivat paikallistieksi muutettaessa.            nykyisen suuruista rahoitusta. Tästä seuraa,
14824:    Parantamattomalla osuudella on liikennettä      että uusia hankkeita ei voida lähivuosina aloit-
14825: Suodenniemen päässä noin 170 autoa vuoro-          taa ilman rahoituksen tuntuvaa lisäystä, ja
14826: kaudessa ja Kilvakkalan päässä noin 200 au-        sittenkin hyvin niukasti.
14827: toa, kuntien rajalla vain noin 70 autoa.              Mahdollisuudet kysymyksessä esite~tyyn
14828:    Laadittaessa tienpidon suunnitelmaa vuosik-     Suodenniemen-Kilvakkalan tien joutmsaan
14829: si 1980-90 oli tavoitteena päällystää sellaiset    peruskorjaukseen ovat siis hyvin vähäiset, ellei
14830: kokoojatiet, joiden liikennemäärä on yli 200       tiemäärärahoja tuntuvasti koroteta.
14831:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
14832: 
14833:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
14834:                                    1990 vp. -     KK n:o 334                                    3
14835: 
14836: 
14837: 
14838: 
14839:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14840: 
14841:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tili dem och projektet inplacerades på sin tid i
14842: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       slutet av 1980-talet.
14843: nr 1051 av den 29 maj 1990 tili vederbörande          Sänkningen av energipriset ledde till att
14844: medlem av statsrådet översänt avskrift av         trafiken på huvudvägnätet ökade oväntat
14845: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-        mycket och finansieringen av väghållningen
14846: dertecknade spörsmål nr 334:                      följde inte med. Man blev tvungen att omvär-
14847:                                                   dera målen för väghållningen. Nu är målet att
14848:          Ämnar Regeringen i skyndsam ord-         ytbelägga sådana grusvägar där sommartrafi-
14849:        ning vidta åtgärder för en grundlig        ken överstiger 350 bilar i dygnet. Av denna
14850:        förbättring av landsvägen mellan Suo-      anledning har förbättringen av vägen mellan
14851:        denniemi och Kilvakkala?                   Suodenniemi och Kilvakkala flyttats långt fram
14852:                                                   i tiden med undantag av en liten trekilometers
14853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bit i Vatulanharju, som är inplacerad år 1994.
14854: samt anföra följande:                             De otillräckliga väganslagen ger inte möjlighe-
14855:                                                   ter tili mera än så.
14856:    Väg nr 2594 mellan Suodenniemi och Kil-            I slutet av innevarande år kommer vägverket
14857: vakka1a ändrades tili bygdeväg 1965 och tili      att ha påbörjade vägprojekt som kostar sam-
14858: landsväg 1985. På 1970-talet förbättrades 4,2     manlagt 9,5 miljarder mark. Dessutom tillkom-
14859: km av vägen i Suodenniemiändan och i hörjan       mer sysselsättningsobjekten. Av dessa är ca 3,9
14860: av 1980-talet 7,6 km i Kilvakkalaändan. Åter-     miljarder mark finansierade, och ca 5,6 miljar-
14861: stående 24 km är nästan i samma skick som         der mark är alltså ofinansierade. Det motsvarar
14862: när vägen ändrades tili bygdeväg.                 ca tre års finansiering av nuvarande omfatt-
14863:    På den oförbättrade delen uppgår trafiken i    ning. Detta Jeder tili att nya projekt inte kan
14864: Suodenniemiändan tili ca 170 bi1ar i dygnet och   påbörjas under de närmaste åren utan en
14865: i Kilvakka1aändan till ca 200 bilar. Vid kom-     kännbar ökning av finansieringen och även då
14866: mungränsen är trafiken endast ca 70 bilar i       mycket sparsamt.
14867: dygnet.                                               Möjligheterna tili en skyndsam förbättring
14868:    När väghållningsplanen för åren 1980-90        av vägen mellan Suodenniemi och Kilvakkala,
14869: uppgjordes, var målet att ytbelägga sådana ma-    såsom föreslagits i spörsmålet. är således myck-
14870: tarvägar där trafikmängden överstiger 200 bilar   et små om inte väganslagen höjs kännbart.
14871: 1 dygnet. Den aktuella vägen bedömdes höra
14872: 
14873: 
14874:     Helsingfors den 19 juni 1990
14875: 
14876:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
14877:                                                 1990 vp.
14878: 
14879: Kirjallinen kysymys n:o 335
14880: 
14881: 
14882: 
14883: 
14884:                                    Männistö ym.: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläke-etujen
14885:                                       parantamisesta
14886: 
14887: 
14888:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14889: 
14890:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkeoi-          luottamushenkilönä hoitanut kunnallishallin-
14891: keudesta säädettiin laki vuonna 1977, jolloin          non kannalta keskeisiä tehtäviä tai muutoin
14892: määriteltiin varsinainen ja ns. ylimääräinen           paljon aikaa ja työtä vaativia tehtäviä, jollai-
14893: eläkeoikeus. Varsinaisen luottamushenkilöeläk-         sena voidaan pitää mm. poikkeuksellisen pit-
14894: keen osalta kunnallisten luottamushenkilöiden          kään jatkunutta lautakuntien jäsenyyttä.
14895: eläkelain mukaan luottamushenkilöllä on hä-               Tämän kohdan soveltamiseksi kunnallisen
14896: nelle suoritettujen palkkioiden ja ansionmene-         eläkelaitoksen johtokunta on hyväksynyt tau-
14897: tyksen korvausten perusteella oikeus eläketur-         lukon eri luottamusmiesasemista, jotka oikeut-
14898: vaan.                                                  tavat erisuuruisiin eläkkeen perusteeksi hyväk-
14899:     Eläkkeeseen oikeutettujen piiri rajoitettiin       syttäviin vuosiansioihin.
14900: kuitenkin lain voimaantulosäännöksessä koske-             Kunnalliselta eläkelaitokselta saamieni tieto-
14901: maan vain sellaisia henkilöitä, joiden eläketa-        jen perusteella on käynyt ilmeiseksi, että eri
14902: pahtuma eli eläkeikä täyttyi l.l.l977 tai sen          lautakuntia on arvioitu varsin mielivaltaisin
14903: jälkeen, joten tuolloin 63 vuotta täyttäneet           perustein. Lähinnä kriteerinä on käytetty eri
14904: tulivat etuuden piiriin.                               lautakuntien ja luottamusmiesasemien "yleistä
14905:     Sen sijaan ne luottamustehtävissä toimineet        yhteiskunnallista arvostettavuutta", samalla
14906: henkilöt, jotka ovat syntyneet ennen vuotta            kun osa kunnallisista lautakunnista ja jäse-
14907:  1914, suljettiin pois eläkeoikeuden piiristä.         nyyksistä niissä on kokonaan pudotettu pois
14908:     Rajaus tehtiin ilmeisesti lain säätäruisvaihees-   ylimääräiseen luottamushenkilöeläkkeeseen oi-
14909: sa ilman erityisiä perusteita ja se on osoittau-       keuttavien joukosta. Tämä ratkaisu asettaa
14910: tunut tarpeettoman tiukaksi kynnykseksi. Tällä         monet, pitkäänkin luottamustehtävissä toimi-
14911: tavoin suljetaan kohtuuttomasti joukko luotta-         neet kansalaiset epäoikeudenmukaisella tavalla
14912: mustehtävissä toimineita, vielä elossa olevia          eriarvoiseen asemaan. Aktiivinen toiminta eri-
14913: veteraaneja eläkeoikeuden ulkopuolelle. Elä-           laisissa luottamustehtävissä on vuosien saatos-
14914: keoikeus tulisikin laajentaa ainakin vuonna            sa voinut verottaa luottamushenkilön mahdol-
14915:  1910 tai sen jälkeen syntyneisiin.                    lisuuksia ja voimavaroja vaikuttaa päätoimesta
14916:     Ylimääräisen        luottamushenkilöeläkkeen       saamiensa ansioiden määrään, mistä häntä
14917:  osalta kunnallisten luottamushenkilöiden eläke-       "rangaistaan" alhaisella eläkkeellä, vaikka toi-
14918:  lain 5 § antaa kunnalliselle eläkelaitokselle val-    minta kunnallisissa luottamustehtävissä koituu-
14919:  lan päättää harkintansa mukaan ylimääräisen           kin koko yhteisön hyväksi. Luottamustehtäviin
14920:  eläkkeen saaruisperusteet Tämä harkinta mer-          ei hankkiuduta eläke-etuuden saavuttamiseksi,
14921:  kitsee sitä, että kunnallinen eläkelaitos on          vaan aidosta kiinnostuksesta ja halusta vaikut-·
14922:  hyväksynyt- tiettävästi viimeksi vuonna 1979          taa kunnalliseen päätöksentekoon.
14923: -- asiakirjan niistä periaatteista, joita nouda-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14924:  tetaan ylimääräisiä luottamuseläkkeitä myön-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14925:  nettäessä. Tämän mukaan hakijan on muun               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14926:  muassa tullut toimia kunnallisena luottamus-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14927:  henkilönä vähintään 10 vuoden ajan ja saavut-
14928:  taa 65 vuoden ikä tai tulla työkyvyttömäksi
14929:  samalla kun hänen luottamustoimensa ovat                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14930:  päättyneet. Erityisesti näiden lisäksi painote-              ryhtyä kunnallisten luottamushenkilöi-
14931:  taan vaatimusta, jonka mukaan hakija on                      den eläkelain muuttamiseksi, jotta var-
14932: 
14933: 200070S
14934: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 335
14935: 
14936:       sinaisen eläkeoikeuden edunsaajapiiriä          kohtuuttamiksi ja epäoikeudenmukai-
14937:       laajennettaisiin, ja                            siksi osoittautuneet normiohjeet kumot-
14938:          milloin Hallitus antaa kunnallisten          taisiin ja korvattaisiin nykyistä yhden-
14939:       luottamushenkilöiden eläkkeistä asetuk-         vertaisuuskäsitystä paremmin vastaa-
14940:       sen, jolla kunnallisen eläkelaitoksen           viksi?
14941:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
14942: 
14943:                    Lauha Männistö                      Anna-Liisa Jokinen
14944:                    Heli Astala                         Vappu Säilynoja
14945:                                      1990 vp. -     KK n:o 335                                     3
14946: 
14947: 
14948: 
14949: 
14950:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14951: 
14952:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      telmissä lisäeläkettä saavan vanhuuseläkeikä,
14953: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuonna 1973.
14954: olette 29 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn             Tällä hetkellä asianomaiset henkilöt ovat
14955: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-    80-77 vuoden ikäisiä. Vaikka tämän ikäisiä
14956: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-         henkilöitä koskevia eläkeasioita vielä tulisikin
14957: edustaja Lauha Männistön ym. näin kuuluvas-         päätettäväksi, niitä on pidettävä varsin poik-
14958: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 335:              keuksellisina. Tämän vuoksi järjestelmän muut-
14959:                                                     tamiseen ei voine olla kovin yleistä tarvetta.
14960:                                                     Sen sijaan on kunnallisten luottamushenkilöi-
14961:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      den eläkelain 5 §:n 2 momentin nojalla mah-
14962:        ryhtyä kunnallisten luottamushenkilöi-       dollista, että kuntien eläkevakuutus myöntää
14963:        den eläkelain muuttamiseksi, jotta var-      harkintansa nojalla ylimääräisen eläkkeen. Täl-
14964:        sinaisen eläkeoikeuden edunsaajapiiriä       löin kuitenkin harkintavalta on lain nojalla
14965:        laajennettaisiin, ja                         siten sidottu, että myöntämisen tulee olla pe-
14966:           milloin Hallitus antaa kunnallisten       rusteltua, kun otetaan huomioon hakiian toi-
14967:        luottamushenkilöiden eläkkeistä asetuk-      minta kunnallisissa luottamustehtävissä myös
14968:        sen, jolla kunnallisen eläkelaitoksen        ennen lain voimaantuloa ja mahdolliset muut
14969:        kohtuuttamiksi ja epäoikeudenmukai-          ~eikat. Hakijan toiminta kunnallisissa luotta-
14970:        siksi osoittautuneet normiohjeet kumot-      mustehtävissä otetaan huomioon ylimääräistä
14971:        taisiin ja korvattaisiin nykyistä yhden-     eläkettä harkittaessa harkintaan vaikuttavana
14972:        vertaisuuskäsitystä paremmin vastaa-         seikkana ja luontevimmin varmaan niin, että
14973:        viksi?                                       toiminnan merkitys eläketurvan kannalta ar-
14974:                                                     vioidaan samoin perustein kuin laskettaessa
14975:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        eläketurvaa lain voimassaolon ajalta. Harkin-
14976:                                                     taa käytettäessä voidaan perustellusti kiinnittää
14977:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki      huomiota siihen, onko hakija hoitanut kunnal-
14978: (578/77) on tullut voimaan 1 päivänä tammi-         lishallinnon kannalta keskeisiä tehtäviä tai
14979: kuuta 1978 siten, että lakia on sovellettu          muutoin paljon aikaa ja työtä vaativia tehtäviä.
14980: taannehtivasti myös eläketapahtumaan, joka          Huomiota voidaan kiinnittää myös hakijan
14981: on sattunut 1 päivänä tammikuuta 1977 tai sen       sosiaalisiin oloihin. Kysymyksessä tarkoitetut
14982: jälkeen. Kysymyksessä tarkoitetut vuonna 1910       seikat voivat tulla siis huomioonotetuiksi jo
14983: tai sen jälkeen syntyneet henkilöt, joihin eläke-   nykyisen säännöksen puitteissa.
14984: turva kysymyksen mukaan tulisi taannehtivasti          Kun kuntien eläkevakuutus on päättänyt
14985: ulottaa, ovat täyttäneet 65 vuotta, joka on         toimintasuunnitelmassaan selvittää kunnallis-
14986: Suomessa yleinen vanhuuseläkeikä, vuonna            ten luottamushenkilöiden eläkejärjestelmän so-
14987:  197 5 tai sen jälkeen, ja 63 vuotta, joka on       siaalipoliittisen toimivuuden, hallituksen tahol-
14988: julkisessa hallinnossa omaksutuissa eläkejärjes-    ta ei ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin asiassa.
14989: 
14990:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1990
14991: 
14992:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14993: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 335
14994: 
14995: 
14996: 
14997: 
14998:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14999: 
15000:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            För närvarande är vederbörandc personer
15001: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          80-77 år gamla. Även i det fall att det ännu
15002: av den 29 maj 1990 till vederbörande medlem          kan bli aktuellt att fatta beslut i pensionsfrågor
15003: av statsrådet översänt <lvskift av följande av       som rör personer i denna ålder, kan dessa
15004: riksdagsledamot Lauha Männistö m.fl. under-          situationer dock anses vara rclativt exccptionel-
15005: tecknade spörsmål nr 335:                            la. På grund härav torde det inte föreligga
15006:                                                      något alltför allmänt behov att ändra systemet.
15007:           Vilka åtgärder har Regeringen för          Däremot är det med stöd av 5 § 2 mom. lagen
15008:        avsikt att vidta för ändring av lagen om      om pension för kommunala förtroendevalda
15009:        pension för kommunala förtroendeval-          möjligt att den kommunala pensionsförsäkring-
15010:        da så att kretsen av förmånstagare            en enligt prövning beviljar en extra pension.
15011:        inom ramen för den egentliga pensions-        Härvid är emellertid prövningsrätten med stöd
15012:        rätten vidgas, och                            av lagen sålunda bunden att ett beviljande bör
15013:           när avser Regeringen att utfärda en        vara motiverat med beaktande av sökandens
15014:        förordning om pcnsioner för kommu-            verksamhet i kommunala förtroendeuppdrag
15015:        nala förtroendevalda, med viiken kom-         även före lagens ikraftträdande och eventuella
15016:        munala pensionsanstaltens normdirek-          andra på saken inverkande omständigheter.
15017:        tiv, som visat sig vara oskäliga och          Sökandens verksamhet i kommunala förtroen-
15018:        orättvisa, upphävs och ersätts med nya        deuppdrag beaktas vid prövning av möjlighe-
15019:        som bättre motsvarar den nuvarande            terna att bevilja extra pension såsom en om-
15020:        likställighetsuppfattningen?                  ständighet som inverkar på prövningen och
15021:                                                      säkert naturligast så att verksamhetens betydel-
15022:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         se med tanke på pensionsskyddet bedöms
15023: samt anföra följande:                                utgående från samma grunder som då man
15024:                                                      räknar ut pensionsskyddet för den tid lagen har
15025:     Lagen om pension för kommunala förtroen-         varit i kraft. Då prövning tillämpas kan man
15026: devalda (578/77) har trätt i kraft den l januari     med fog fästa uppmärksamhet vid frågan om
15027: 1978 sålunda att lagen har tillämpats retroak-       sökanden har handhaft för kommunalförvalt-
15028: tivt även på pensionsfall som har inträffat den      ningen centrala uppgifter eller eljest uppgifter
15029: 1 januari 1977 eller senare. De i spörsmålet         som varit tids- eller arbetsdryga. Även sökan-
15030: avsedda, år 1910 eller senare födda pcrsonerna,      dens sociala förhållanden kan beaktas. De
15031: tili vilka pensionsskyddet enligt spörsmålet         omständigheter som avses i spörsmålet kan
15032: retroaktivt borde utsträckas att omfatta, har år     alltså beaktas redan inom ramen för det nuva-
15033: 1975 eller senare fyllt 65 år, vilket i Finland är   rande stadgandet.
15034: den allmänna ålderspensionsåldern, och år               Då den kommunala pensionsförsäkringen i
15035: 1973 fyllt 63 år, vilket enligt de pensionssystem    sin verksamhetsplan har beslutat att utreda den
15036: som tillämpas inom den offentliga förvaltning-       socialpolitiska funktionsdugligheten hos pen-
15037: en är ålderspensionsåldern för dem som får           sionssystemet för kommunala förtroendevalda,
15038: tilläggspension.                                     är regeringsåtgärder i frågan inte nödvändiga.
15039: 
15040:     Helsingfors den 18 juni 1990
15041: 
15042:                                                                   Inrikesminister Jarmo Rantanen
15043:                                               1990 vp.
15044: 
15045: Kirjallinen kysymys n:o 336
15046: 
15047: 
15048: 
15049: 
15050:                                  Pulliainen: Suurlähettilään nimittämisestä kansainvälisen ympä-
15051:                                      ristönsuojelutoiminnan edistämiseen
15052: 
15053: 
15054:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15055: 
15056:    Äskettäin pidetty Bergenin ympäristökokous       mella on kiertävä ympäristönsuojelusuurlähet-
15057: epäonnistui. Tuloksena oli vain sisällöltään        tiläs, joka kiertää valtiosta toiseen puhumassa
15058: mitätön ministerien lausunto. Missään olennai-      kansainvälisen ympäristönsuojelusopimustoi-
15059: sessa globaalisessa ympäristönsuojelukysymyk-       minnan välttämättömyydestä. Tällainen virka-
15060: sessä ei edistytty. Ympäristönsuojelun edisty-      mies tulisi rekrytoida välittömästi. Kun ympä-
15061: misen jarrutahoiksi asettuivat johtavat teolli-     ristönsuojelusukkulointi on johtanut tuloksiin,
15062: suusmaat, Yhdysvallat keulakuvanaan.                voisi Etyk-Helsinki olla kansainvälisen sopi-
15063:    Tulos on mm., että kehitysmaat jatkavat          muksen allekirjoituspaikkakunta.
15064: cfc-aineiden päästöjä ilmakehään kylmälaittei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15065: den lisääntyvän käytön johdosta. Kasvihuone-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15066: kaasujen päästöissä ilmakehään ei ole odotet-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15067: tavissa vähentymistä, kun yksikään johtava          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15068: teollisuusmaa ei rajoituksiin ole vielä lähtenyt.
15069: Näin kasvihuoneilmiö saa edistyä, vaikka sen                    Aikooko Hallitus ensi tilassa määrätä
15070: haittavaikutukset maapallon kasvillisuusvyö-                 jonkin suurlähettiläistämme kiertäväksi
15071: hykkeisiin tiedetään hyvin. Seurausilmiöluette-              suurlähettilääksi erityisenä tehtävänään
15072: loa olisi helppo jatkaa lähes loputtomiin.                   kansainvälisen ympäristönsuojelusopi-
15073:    Tässä ympäristönsuojelun kannalta ankeassa                mustoiminnan edistäminen, kun Berge-
15074: tilanteessa tarvitaan tahoa, joka ottaa "etyk-               nin ympäristökokouskin päättyi lähes
15075: mäisesti" asian huolekseen. Suomi sopii täksi                tuloksettomana ja maapallon luonnon
15076: valituksi valtioksi. Tämä edellyttää, että Suo-              tila jatkuvasti heikkenee?
15077: 
15078:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1990
15079: 
15080:                                           Erkki Pulliainen
15081: 
15082: 
15083: 
15084: 
15085: 200070S
15086: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 336
15087: 
15088: 
15089: 
15090: 
15091:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15092: 
15093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     elokuusta ympäristöasioihin liittyviin tehtäviin.
15094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Bergenissä viime toukokuussa järjestetyssä
15095: olette 30 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         konferenssissa ei voitu merkittävästi edetä
15096: kirjeenne n:o 1053 ohella toimittanut valtioneu-   maailmanlaajuisissa        ympäristönsuojelukysy-
15097: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       myksissä, koska kyseessä oli alueellinen Euroo-
15098: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     pan talouskomissioon (ECE) kuuluvien maiden
15099: jallisesta kysymyksestä n:o 336:                   välinen kokous. Vastaavanlaisia alueellisia
15100:                                                    konferensseja järjestetään myös muissa maan-
15101:           Aikooko Hallitus ensi tilassa määrätä    osissa ja ne muodostavat yhdessä saumattoman
15102:        jonkin suurlähettiläistämme kiertäväksi     yhteyden maailmanlaajuisen, YK:n v. 1992
15103:        suurlähettilääksi erityisenä tehtävänään    Brasiliassa järjestettävän ympäristö- ja kehitys-
15104:        kansainvälisen ympäristönsuojelusopi-       konferenssin valmisteluissa.
15105:        mustoiminnan edistäminen, kun Berge-           Bergenin konferenssissa saavutettiin eräitä
15106:        nin ympäristökokouskin päättyi lähes        tärkeitä tuloksia, joskin joissain kysymyksissä
15107:        tuloksettomana ja maapallon luonnon         yleisesti asetetuista tavoitteista jäätiin.
15108:        tila jatkuvasti heikkenee?                     Suomi osallistui aktiivisesti yhdessä muiden
15109:                                                    Pohjoismaiden kanssa Bergenin konferenssin
15110:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työhön. Bergenin julistuksessa hyväksyttiin mi-
15111: vasti seuraavaa:                                   nisteritasolla varsin tärkeä kansainvälisen ym-
15112:                                                    päristöpolitiikan periaate, ns. ennaltavarovuus-
15113:    Hallitus on jo pitkään tiedostanut kansain-     periaate. Tämä tarkoittaa sitä, että jos havai-
15114: välisten ympäristöongelmien vakavuuden ja pi-      taan ilmeinen syy-yhteys tietyn taloudellisen
15115: tää kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa yhtenä     toiminnan vahingollisuudesta ympäristölle, täy-
15116: keskeisenä ulkopolitiikkamme painopistealana.      den tieteellisen näytön puuttumista ei saa käyt-
15117:    Suomi on keskeisesti vaikuttanut moniin         tää verukkeena vastatoimiin ryhtymisen lyk-
15118: kansainvälisiin ympäristöhankkeisiin. Näitä        käämiselle.
15119: ovat mm. Etykin puitteissa tapahtuva ympä-            Julistuksessa hyväksyttiin myös tiettyjen ta-
15120: ristöyhteistyö, Montrealin pöytäkirja otsoni-      loudellisten ohjauskeinojen käyttö ympäristön-
15121: kerroksen suojelemiseksi sekä pöytäkirjaa vah-     suojelun tehostamiseksi sekä kehotettiin etsi-
15122: vistava Helsinki-deklaraatio vuodelta 1989,        mään keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, ettei
15123: ECE-aluetta koskevat ns. rikki- ja typpipöytä-     kansainvälinen kauppa aiheuta haitallisia ym-
15124: kirjat sekä Suomen oma aloite arktisten aluei-     päristöseuraamuksia.
15125: den ympäristön suojelemiseksi vuodelta 1989.          Pettymykseksi voidaan lukea, ettei hiilidiok-
15126:    Ulkoasiainhallinnossa lisääntynyt huoli kan-    sidipäästöjen rajoittamisesta päästy vielä selviin
15127: sainvälisistä ympäristöongelmista on otettu        määrällisiin eikä aikataulutavoitteisiin. Tämä
15128: huomioon siten, että ulkoasiainministeriössä       johtui siitä, ettei useissa maissa ole vielä tehty
15129: 1987 määrättiin yksi suurlähettilästason virka-    kansallisia päätöksiä asiasta, minkä vuoksi ao.
15130: mies kokopäivätoimisesti hoitamaan kansain-        valtuuskunnatkaan eivät niistä voineet sopia.
15131: välisiä ympäristöasioita sekä toinen virkamies        Bergenin kokoukseen osallistui myös ei-hal-
15132: hänen avukseen. Lisäksi on juuri äskettäin         litusten välisten kansalaisjärjestöjen edustajia,
15133: perustettu ministeriön poliittiselle osastolle     mikä oli ensimmäinen kerta tämänlaatuisessa
15134: kansainvälisten ympäristöasiain toimisto, jo-      yhteydessä.
15135: hon kuuluu viisi virkamiestä sekä määrätty            Helsinki-deklaraation mukaan kaikkien cfc-
15136: vielä toinen suurlähettilästason virkamies ensi    yhdisteiden käyttö lopetetaan vuoteen 2000
15137:                                  1990 vp. -    KK n:o 336                                    3
15138: 
15139: mennessa Ja halonien käyttö niin pian kuin     kokous, jossa pyritään varmistamaan em. ta-
15140: mahdollista. 27.-29.6.1990 pidetään Lontoos-   voitteet.
15141: sa Montrealin pöytäkirjan osapuolten toinen
15142: 
15143:     Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1990
15144: 
15145:                                                          Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
15146: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 336
15147: 
15148: 
15149: 
15150: 
15151:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15152: 
15153:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ambassadörsnivå, som har utsetts räknat från
15154: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         augusti i år för uppgifter i anslutning till
15155: nr 1053 av den 30 maj 1990 tili vederbörande        miljöfrågor.
15156: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Vid konferensen i Bergen i maj kunde man
15157: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       inte i nämnvärd grad göra framsteg i de
15158: nade spörsmål nr 336:                               globala miljövårdsfrågorna, eftersom det var
15159:                                                     fråga om ett regionalt möte mellan Iänder som
15160:           Har Regeringen för avsikt att i bråds-    hör tili den ekonomiska kommissionen för
15161:        kande ordning utse någon av våra             Europa (ECE). Motsvarande regionala konfe-
15162:        ambassadörer tili ambulerande ambas-         renser ordnas även i andra världsdelar och
15163:        sadör med specialupppgiften att främja       des:;a bildar tillsammans en helgjuten gemen-
15164:        den internationella avtalsverksamheten       skap i förberedelserna för FN-konferensen om
15165:        inom miljövården, eftersom mi1jökonfc-       miljö- och utveckling som år 1992 ordnas i
15166:        rensen i Bergen slutade så gott som          Brasilien.
15167:        resultatlöst och miljön på vår jord             Vid konferensen i Bergen nådde man vissa
15168:        ständigt försämras?                          viktiga resultat, fastän man i några frågor inte
15169:                                                     nådde de mål som allmänt uppställts.
15170:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Finland deltog aktivt tillsammans med de
15171: samt anföra följande:                               övriga nordiska länderna i arbetet vid konfe-
15172:                                                     rensen i Bergen. 1 deklarationen från Bergen
15173:    Regeringen har redan under en längre tid         godkändes på ministernivå en relativt viktig
15174: varit medveten om att de internationella mil-       princip inom den internationella miljöpolitiken,
15175: jöproblemen är allvarliga och anser den inter-      den s.k. försiktighetsprincipen. Denna innebär
15176: nationella miljöpolitiken vara ett av de centrala   att om man upptäcker ett uppenbart orsaks-
15177: områden där tyngdpunkten i vår utrikespolitik       samband med en viss ekonomisk verksamhets
15178: ligger.                                             skadlighet för miljön, får man inte utnyttja
15179:    Finland har centralt medverkat i många           avsaknaden av fullständiga vetenskapliga bevis
15180: internationella miljöprojekt. Dylika är bl.a.       som förevändning för att uppskjuta motåtgär-
15181: miljösamarbetet inom ramen för ESSK, Mon-           derna.
15182: trealprotokollet om ämnen som bryter ned               1 deklarationen godkändes även utnyttjandet
15183: ozonskiktet samt Helsingforsdeklarationen från      av vissa ekonomiska styrformer för att effekti-
15184: år 1989 som bestyrker protokollet, de s.k.          vera miljövården, och dessutom framfördes
15185: svavel- och kväveprotokollen för ECE-området        uppmaningen att försöka finna sådana medel,
15186: samt Finlands eget initiativ tili skydd av miljön   med vilka man kan säkra att den internatio-
15187: inom de arktiska områdena av år 1989.               nella handeln inte leder tili skadliga följder för
15188:    Den inom utrikesförvaltningen ökande oron        miljön.
15189: för internationella miljöproblem har beaktats          Tyvärr kunde man ännu inte nå klara mål i
15190: sålunda att det vid utrikesministeriet år 1987      fråga om mängder och tidtabeller för begräns-
15191: utsågs en tjänsteman på ambassadörsnivå att         ning av koldioxidutsläpp. Detta berodde på att
15192: på heltid sköta internationella miljöfrågor samt    det i de flesta Iänder ännu inne har fattats
15193: ytterligare en tjänsteman som bistår den först-     nationella beslut i ärendet och därför kunde
15194: nämnda. Därtill har en byrå för internationella     inte heller vederbörande delegationer komma
15195: miljöfrågor nyligen inrättats vid ministericts      överens om dessa.
15196: politiska avdelning. Tili denna byrå hör fem           I konferensen i Bergen deltog även represen-
15197: tjänstemän och ytterligare en tjänsteman på         tanter för medborgarorganisationer på icke-
15198:                                    1990 vp. -    KK n:o 336                                    5
15199: 
15200: regeringsnivå, vilket var första gången i sam-   som möjligt. ILondon hålls 27-29.6.1990 det
15201: manhang av detta slag.                           andra mötet för parterna i Montrealprotokol-
15202:   Enligt Helsingforsdeklarationen skall an-      let, och då försöker man säkra de ovan
15203: vändningen av alla cfc-föreningar upphöra före   nämnda målen.
15204: år 2000 och användningen av haloner så fort
15205: 
15206:     Helsingfors den 2 juli 1990
15207: 
15208:                                                                Utrikesminister Pertti Paasio
15209:                                              1990 vp.
15210: 
15211: Kirjallinen kysymys n:o 337
15212: 
15213: 
15214: 
15215: 
15216:                                  P. Leppänen ym.: Julkisuuden lisäämisestä talousrikoksia koske-
15217:                                      vissa oikeudenkäynneissä
15218: 
15219: 
15220:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15221: 
15222:    Talousrikoksia tehdään jatkuvasti, mutta nii-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15223: den julkinen käsittely näyttää olevan joillekin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15224: arka asia.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15225:    Viime aikoina on ollut huomattavissa sellai-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15226: sia piirteitä, että jopa niiden oikeuskäsittely
15227: julistetaan salaiseksi.                                      Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
15228:    Mielestämme avoin asiain käsittely pääsään-            esityksen, jossa lähtökohtana olisi ta-
15229: töisesti myös rikosasioissa olisi ennalta ehkäi-          lousrikosten julkinen käsittely nykyistä
15230: sevää toimintaa.                                          laajemmin?
15231: 
15232:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
15233: 
15234:                      Pekka Leppänen                         Pertti Lahtinen
15235: 
15236: 
15237: 
15238: 
15239: 200070S
15240: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 337
15241: 
15242: 
15243: 
15244: 
15245:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15246: 
15247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Iinen suljettu tuomioistuinkäsittely tulee lain
15248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mukaan kysymykseen vain sellaisessa tapauk-
15249: olette 29 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         sessa, että julkinen käsittely saattaisi vaarantaa
15250: kirjeenne n:o 1054 ohella toimittanut valtioneu-   valtion ulkoista turvallisuutta taikka huonon-
15251: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       taa valtion suhteita toiseen valtioon tai kan-
15252: kansanedustaja Pekka Leppäsen ym. näin kuu-        sainväliseen yhteisöön. Lisäksi tuomioistuimille
15253: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 337:        on laissa säädetty mahdollisuus tietyissä tilan-
15254:                                                    teissa harkintansa mukaan käsitellä asia sulje-
15255:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle      tuin ovin. Tällainen harkinnanvarainen suljettu
15256:        esityksen, jossa lähtökohtana olisi ta-     käsittely voi tulla kysymykseen esimerkiksi
15257:        lousrikosten julkinen käsittely nykyistä    silloin, kun käsiteltävä asia kajoaa yksityiselä-
15258:        laajemmin?                                  mään arkaluonteisella tavalla taikka kun käsit-
15259:                                                    telyssä esitetään salassa pidettävä asiakirja tai
15260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ilmaistaan tieto, josta on säädetty vaitiolovel-
15261: taen seuraavaa:                                    vollisuus.
15262:                                                       Oikeudenkäynnin julkisuus on siis voimassa
15263:   Voimassa olevan oikeudenkäynnin julkisuu-        olevan lain mukaan lähtökohtana myös talous-
15264: desta annetun lain (945/84) mukainen pääsään-      rikosten osalta. Sitä rajoitettua harkintavaltaa,
15265: tö on oikeudenkäynnin julkisuus. Julkisuutta       joka julkisuudesta poikkeamiseksi on säädetty
15266: on rajoitettu ainoastaan yhteiskunnan tai kan-     tuomioistuimille, ei ole aihetta supistaa nykyi-
15267: salaisten tärkeiden etujen suojaamiseksi. Pakol-   sestään.
15268:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
15269: 
15270:                                                                  Oikeusministeri Tarja Halonen
15271:                                      1990 vp. -     KK n:o 337                                       3
15272: 
15273: 
15274: 
15275: 
15276:                               Tili Riksdagens Herr Ta1man
15277: 
15278:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nas centra1a intressen. Förhand1ing inom stäng-
15279: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         da dörrar är enligt 1agen obligatorisk endast i
15280: nr 1054 av den 29 maj 1990 tili vederbörande        det fall att offentlig hand1äggning kunde även-
15281: med1em av statsrådet översänt avskrift av           tyra statens yttre säkerhet eller försämra sta-
15282: fö1jande av riksdagsman Pekka Leppänen m.fl         tens re1ationer tili annan stat eller tili interna-
15283: undertecknade spörsmål nr 337:                      tionellt samfund. Dessutom har domsto1arna i
15284:                                                     1agen bevi1jats möj1ighet att i vissa fall enligt
15285:          Ämnar Regeringen före1ägga riksda-         prövning handlägga ärendet inom stängda dör-
15286:        gen ett förs1ag enligt vi1ket offent1ighe-   rar. En dy1ik förhand1ing inom stängda dörrar
15287:        ten skulle i större utsträckning än för      enligt prövning kan komma i fråga t.ex. då det
15288:        närvarande utgöra utgångspunkten vid         ärende som behand1as berör privatlivet på ett
15289:        hand1äggning av ekonomiska brott?            ömtåligt sätt eller då en sekretessbe1agd hand-
15290:                                                     ling företes eller en omständighet yppas om
15291:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        viiken tystnadsplikt har stadgats.
15292: samt anföra fö1jande:                                  Offentlighet vid rättegång är så1edes enligt
15293:                                                     gällande lag utgångspunkten även vid hand-
15294:   En1igt gällande lag om offent1ighet vid rät-      läggningen av ekonomiska brott. Att ytterligare
15295: tegång (945/84) är huvudregeln rättegångens         inskränka den begränsade prövningsrätt som
15296: offent1ighet. Offent1igheten har begränsats en-     beviljats domstolarna för att avvika från of-
15297: dast för att skydda samhällets eller medborgar-     fentligheten är obefogat.
15298: 
15299:     He1singfors den 12 juni 1990
15300: 
15301:                                                                    Justitieminister Tarja Halonen
15302:                                                 1990 vp.
15303: 
15304: Kirjallinen kysymys n:o 338
15305: 
15306: 
15307: 
15308: 
15309:                                    Kietäväinen ym.: Maatalousyrittäjien lomittajapalvelujen lisäämi-
15310:                                        sestä
15311: 
15312: 
15313: 
15314: 
15315:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15316:     Maatalousyrittäjien lomituspalvelut käynnis-         Eräs ongelma lomittajien työssä on ollut
15317: tyivät vuonna 1974. Toiminnan piirissä on             liiallinen työn sitovuus, mikä estää monia
15318: nykyisin noin 100 000 maatalousyrittäjää. Toi-        siirtymästä alalle. Ongelman ratkaisemiseksi on
15319: minnan hoitamista ja maatalousyrittäjän laki-         vireillä kokeilun aloittaminen, jossa julkisuu-
15320: sääteisten etuuksien käyttämistä haittaa vaka-        teen tulleiden tietojen mukaan on tarkoitus
15321: vasti Jomittajapula. Sosiaali- ja terveysministe-     kokeilla lomituspalvelujen järjestämistä osto-
15322: riön asettama lomituspalvelutyöryhmä (työryh-         palveluina yrittäjiltä. Ajatus on kannatettava ja
15323: män muistio 1989:15) arvioi, että vuonna 1988         kokeilu tulisi saada nopeasti käyntiin. Kokei-
15324: jäi lomittajapulan vuoksi lomittamatta runsaat        lussa olisi hyvä käyttää myös useammanlaisia
15325: 714 000 työpäivää, mikä vastaa 3 105:tä pää-          malleja. Eräs kokeilemisen arvoinen voisi olla
15326: toimista lomittajaa. Ongelmat ovat lisäksi kes-       Iomiltajan tehtävien yhdistäminen esim. kun-
15327: kittyneet pahimmin köyhimpiin kuntiin, jotka          nan kotiavustajan tehtäviin. Eräs vaihtoehto
15328: eivät ole kyenneet maksamaan lomittajille yli-        vaikean lomittajapulan poistamiseksi on ulko-
15329: määräisiä palkankorotuksia. Tällaiset kunnat          maalaisten lomittajien hankkiminen. Tämä
15330: ovat menettäneet lomittajiaan varakkaimmille,         saattaisi auttaa myös näitä henkilöitä oppi-
15331: parempaa palkkaa maksaville kunnille. Vuon-           maan, kuinka perheviljelmämalli maassamme
15332: na 1988 päätoimisia lomittajia oli yhteensä           toimii, ja kokemuksesta saattaisi olla hyötyä
15333: 6 374. Vuoteen 1993 mennessä työryhmä arvioi          heidän kotimaassaan. Joissakin kunnissa on jo
15334: lisäksi tarvittavan 2 100 päätoimista Iomiltajaa      ryhdytty hankkimaan suoraan ulkomaalaisia
15335: lisää päätoimisten lomitusosuuden nostamisen          lomittajia. Myönteistä on maataloustuloratkai-
15336: vuoksi.                                               suun liittyvä muutos, jonka perusteella suku-
15337:     Keskeisin lomittajien saantiin vaikuttava te-     polvenvaihdoseläkkeelle siirtyneet voivat toi-
15338:  kijä on alan palkkaus. Lomittajien palkkausta        mia maatalouslomittajina ilman eläkkeiden
15339:  on viimeisessä työehtosopimuksessa parannettu        kohtuutonta alenemista. Sukupolvenvaihdos-
15340: ja kuntien mahdollisuuksia joustaa palkkauk-          eläkeläisiä, karjan pidosta luopuneita ja suku-
15341:  sen suhteen on jonkin verran lisätty. Päätoi-        polvenvaihdosta odottavia nuoria tulisi nykyis-
15342:  misten lomittajien lisäksi tarvitaan edelleenkin     tä tehokkaammin pyrkiä saamaan maatalous-
15343:  määräaikaisia ja tilapäisiä lomittajia. Tarve        lomittajiksi. Perusongelma lomittajapulan taus-
15344:  aiheutuu mm. siitä, ettei lomituspalvelujen ky-      talla on suurelta osin maatalouden heikko
15345:  syntä mm. sijaisavun takia jakaudu tasaisesti        arvostus, mikä on vielä entisestään laskenut.
15346:  eri vuodenajoille. Ns. reservilomittajien eli sel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15347:  laisten määräaikaisten tuntipaikkaisten lomit-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15348:  tajien, jotka eivät saa lomitustyöstä pääasial-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15349:  lista toimeentuloa, palkka maksetaan kuitenkin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15350:  suuressa osassa kuntia edelleen Y 13 palkka-
15351:  luokan mukaan. Tällaiset lomittajat eivät saa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15352:  sunnuntaityölisää.                                          ryhtyä lomittajien määrän lisäämiseksi,
15353: 200070S
15354: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 338
15355: 
15356:       lomituspalvelulain mukaisten palvelujen         parantamiseksi sekä riittävän laaja-alai-
15357:       turvaamiseksi maatalousyrittäjille ja           sen lomituskokeilun käynnistämiseksi?
15358:       määräaikaisten lomittajien palkkauksen
15359: 
15360:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
15361: 
15362:        Timo Kietäväinen           Juho Sillanpää             Kalle Röntynen
15363:        Matti Maijala              Jukka Vihriälä             Heikki Kokko
15364:                   Eino Siuruainen                      Kimmo Sarapää
15365:                                       1990 vp. -     KK n:o 338                                     3
15366: 
15367: 
15368: 
15369: 
15370:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15371: 
15372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       heillä olisi siihen lakisääteinen oikeus. Yrittä-
15373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jille ei voida myöskään järjestää lomittajaa
15374: olette 31 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           läheskään aina koko sijaisavun tarpeen ajaksi.
15375: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Lomittajien saatavuuden parantamiseksi lo-
15376: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mituspalvelutyöryhmä teki muun muassa seu-
15377: edustaja Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kir-        raavat ehdotukset:
15378: jallisesta kysymyksestä n:o 338:                         - Palkkauksen osalta kuntien tulisi käyttää
15379:                                                      hyväksi kaikki työehtosopimuksen suomat
15380:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mahdollisuudet lomittajien palkan korottami-
15381:        ryhtyä lomittajien määrän lisäämiseksi,       seksi. Tilapäislomittajien sekä päätoimisten
15382:        lomituspalvelulain mukaisten palvelujen       määräaikaisten tuntipaikkaisten lomittajien
15383:        turvaamiseksi maatalousyrittäjille ja         palvelussuhteen ehtoja tulisi kehittää niin, että
15384:        määräaikaisten lomittajien palkkauksen        ero palkkauksessa päätoimisiin lomittajiin näh-
15385:        parantamiseksi sekä riittävän laaja-alai-     den olisi nykyistä pienempi.
15386:        sen lomituskokeilun käynnistämiseksi?             - Lomittajien ammatissa viihtymisen pa-
15387:                                                      rantamiseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota
15388:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           työturvallisuuden edistämiseen.
15389: taen seuraavaa:                                          - Koulutuksen osalta tulisi kiinnittää huo-
15390:                                                      miota maatalouslomittajien koulutustason nos-
15391:    Lomituspalvelujen kehittämistä on viimeksi        tamiseen sekä oppisopimuskoulutuksen käytön
15392: selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön          tehostamiseen. Ammatinvaihdon yhteydessä lo-
15393: 7.11.1988 asettama lomituspalvelutyöryhmä.           mittajiksi aikavilla tulisi olla joustavammat
15394: Sen tehtävänä oli muun muassa selvittää maa-         mahdollisuudet päästä maatalouslomittajien
15395: talouslomittajien saatavuuteen liittyviä ongel-      työllisyyskursseille tai maatalousoppilaitoksissa
15396: mia sekä tehdä ehdotuksia niiden ratkaisemi-         järjestettäville kursseille.
15397: seksi. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 28.2.1990.          - Lomittajien lasten päivähoitomahdolli-
15398: Lomituspalveluiden säännönmukainen seuran-           suuksien parantamiseksi kunnallista päivähoi-
15399: ta on järjestetty siten, että sosiaalihallitus ko-   toa tulisi käyttää entistä tehokkaammin.
15400: koaa vuosittain tietoa palveluiden toteutumi-           - Maaseudun moniata-ammattien kehittä-
15401: sesta.                                               miseksi tulisi järjestää kokeilu.
15402:    Maatalousyrittäjien vuosilomat voidaan Jo-           - Tulisi selvittää mahdollisuudet lomitta-
15403: mittaa varsin kattavasti. Kuitenkin lomittaja-       jien työtehtävien pisteytykseen.
15404: pulan vuoksi joudutaan vuosilomia siirtämään            - Lomittajina voitaisiin käyttää myös vie-
15405: seuraavalle lomakaudelle ja osa niistä jää ko-       rastyövoimaa paikallisten erityistarpeiden poh-
15406: konaan pitämättä. Lomakaudella 1989/90 vuo-          jalta.
15407: silomapäivistä jäi noin 5 % pitämättä ja noin           - Ostopalvelumallia tulisi kokeilla lomitus-
15408: 7 % siirrettiin seuraavalle lomakaudelle.            toiminnassa.
15409:    Sosiaali- ja terveysministeriön lomituspalve-        - Lomittajan järjestämistä varten yrittäjille
15410: lutyöryhmä arvioi, että vuonna 1988 jäi lomit-       maksettavan lomarahan käyttöönotosta tulisi
15411: tajapulan vuoksi lomittamatta noin 714 000           järjestää kysely. Lomaraha olisi nykyistä jär-
15412: viikkovapaa- ja sijaisapupäivää. Tilanne ei          jestelmää täydentävä, vaihtoehtoinen mahdol-
15413: merkittävästi muuttunut vuonna 1989, vaikka          lisuus.
15414: päätoimisten maatalouslomittajien lukumäärä             Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1990
15415: onkin lisääntynyt edellisvuodesta yli 7 % ja oli     mahdollistaa maatalousyrittäjien lomituspalve-
15416: mainittuna vuonna 7 850. Lomittajapula ilme-         lujen kustannuksiin myönnettävän valtion kor-
15417: nee edelleen erityisesti sijaisavun järjestämises-   vauksen käytön kokeilunluonteisesti lomitus-
15418: sä. Maatalousyrittäjille ei voida järjestää kai-     palvelujen ostoon yksityiseltä yrittäjältä tai
15419: kissa sijaisaputilanteissa lomittajaa, vaikka        yhteisöltä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on
15420: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 338
15421: 
15422: valmisteltu ehdotus kokeilua koskevaksi valtio-    tuina parantaisivai lomittajatilannetta.
15423: neuvoston päätökseksi tulo- ja menoarvion             Keskeistä lomittajien saatavuuden kannalta
15424: sallimissa rajoissa.                               olisi kyetä parantamaan lomittajiksi sopivien
15425:    Myös moniaJa-ammatin kokeilua valmistel-        henkilöiden halukkuutta toimia tilapäislomitta-
15426: laan laajemman haja-asutusalueprojektin yh-        jina. Tämän vuoksi tulisi kiinnittää erityistä
15427: teydessä. Jatkovalmisteluun työryhmän muiden       huomiota tilapäislomittajien sekä päätoimisten
15428: ehdotusten pohjalta on tarkoitus ryhtyä ehdo-      määräaikaisten maatalouslomittajien palvelus-
15429: tuksia koskevan lausuntokierroksen jälkeen.        suhteen ehtojen kehittämiseen. Nämä kysy-
15430:    Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen      mykset ratkaistaan kuitenkin työmarkkinaosa-
15431: mukaan lomituspalvelutyöryhmän ehdotukset          puolten kesken.
15432: kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä toteutet-
15433:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1990
15434:                                                                  Ministeri Tuulikki Hämäläinen
15435:                                      1990 vp. -     KK n:o 338                                        5
15436: 
15437: 
15438: 
15439: 
15440:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15441:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1antbruksföretagarna kan det inte i alla vika-
15442: anger har Ni, Herr Talman, Qied Er skrivelse        riehjälpssituationer ordnas avbytare, fastän de
15443: av den 31 maj 1990 tili vederbörande med1em         har lagstadgad rätt därtill. För företagarna kan
15444: av statsrådet översänt avskrift av följande av      inte heller varje gång ordnas avbytare för hela
15445: riksdagsman Kietäväinen m.fl. undertecknade         den tid som vikariehjälp behövs.
15446: spörsmål nr 338:                                        För att förbättra tillgången på avbytare
15447:                                                     gjorde avbytarservicearbetsgruppen bl.a. föl-
15448:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           jande förslag:
15449:        vidta för att öka antalet avbytare, för          - Angående avlöningen borde kommuner-
15450:        att för lantbruksföretagarna trygga ser-     na utnyttja alla möjligheter som kollektivavta-
15451:        vice i enlighet med lagen om avbytar-        let ger tili att höja avbytarnas lön. Villkoren för
15452:        service och för att förbättra avlöningen     tjänsteförhållandet för tillfälliga avbytare samt
15453:        av avbytare för viss tid samt för att        för timavlönade avbytare i huvudsyssla för viss
15454:        inleda ett tillräckligt omfattande avby-     tid borde utvecklas så att skillnaden jämfört
15455:        tarförsök?                                   med avlöningen för avbytare i huvudsyssla
15456:                                                     skulle vara mindre än vad nu är fallet.
15457:   Såsom svar på detta spörsmå! får jag vörd-            - För att förbättra trivseln inom avbytar-
15458: samt anföra följande:                               yrket borde det fästas speciell uppmärksamhet
15459:                                                     vid ett förbättrande av skyddet i arbetet.
15460:     Möjligheterna att utveckla avbytarservicen          - Angående utbildningen borde det fästas
15461: har senast utretts av en avbvtarservicearbets-      uppmärksamhet vid ett höjande av lantbruks-
15462: grupp, som tillsatts av social: och hälsovårds-     avbytarnas utbildningsnivå samt vid en effek-
15463: ministeriet 7.11.1988. Dess uppgift var bl.a. att   tivering av utnyttjandet av läroavtalsutbild-
15464: utreda problem i ans1utning tili tillgången på      ningen. 1 samband med byte av yrke borde de
15465: lantbruksavbytare samt att komma med förslag        som tänker börja arbeta som avbytare ha
15466: tili hur dessa problem kan lösas. Arbetsgrup-       smidigare möjligheter att komma in på syssel-
15467: pen slutförde sitt arbete 28.2.1990. En regel-      sättningskurser för lantbruksavbytare eller på
15468: bunden uppföljning av avbytarservicen har           kurser som ordnas vid lantbruksläroanstalter.
15469: ordnats så att socialstyrelsen årligen samlar in       -- För att förbättra möjligheterna tili dag-
15470: uppgifter om hur servicen har realiserats.          vård för avbytarnas barn borde den kommu-
15471:     Lantbruksföretagarnas semestrar kan rätt        nala dagvården utnyttjas effektivare än tidiga-
15472: täckande ordnas med avbytarhjälp. På grund          re.
15473: av bristen på avbytare händer det emellertid att       - Ett försök för utvecklande av \andsbyg-
15474: man måste flytta fram semestrar tili följande       dens yrken som omfattar flere branscher borde
15475: semesterperiod och en del av semestrarna hålls      ordnas.
15476: aldrig. U nder semesterperioden 1989/90 blev ca        - Möjligheterna tili poängsättning av avby-
15477: 5 % av semesterdagarna outnyttjade och ca           tarnas arbetsuppgifter borde utredas.
15478: 7 % flyttades fram tili fö1jande semesterperiod.       - Ä ven gästarbetare borde kunna användas
15479:     Social- och hälsovårdsministeriets avbytar-     som avbytare utgående från lokala specialbe-
15480: servicearbetsgrupp uppskattade att det år 1988      hov.
15481: på grund av bristen på avbytare blev ca                - Inom avbytarverksamheten borde model-
15482: 714 000 veckoledighets- och vikariehjälpsdagar      len med köpta tjänster prövas.
15483: ohållna. Situationen förändrades inte märkbart         - En förfrågan borde genomföras angående
15484: under år 1989, fastän antalet lantbruksavbytare     ibruktagandet av semesterpenning som betalas
15485: i huvudsyssla har ökat med över 7% jämfört          åt företagare för ordnande av avbytarservice.
15486: med föregående år och nämnda år var antalet         Semesterpenningen skulle utgöra en alternativ
15487: 7 850. Bristen på avbytare märks fortfarande        möjlighet som kompletterar det nuvarande
15488: speciellt vid ordnandet av vikariehjälp. För        systemet.
15489: 6                                    1990 vp. -     KK n:o 338
15490: 
15491:    Statens budget för år 1990 gör det möjligt att      Enligt social- och hälsovårdsministeriets
15492: i försökssyfte använda statliga ersättning, som     uppfattning skulle avbytarservicearbetsgrup-
15493: beviljas för kostnader för lantbruksföretagar-      pens förslag som en helhet och realiserade på
15494: nas avbytarservice, för köp av avbytarservice       lång sikt förbättra avbytarsituationen.
15495: av en privat företagare eller ett samfund.             Det centrala med tanke på tillgången på
15496: Social- och hälsovårdsministeriet har berett ett    avbytare vore att man kunde få personer som
15497: förslag tili ett statsrådsbeslut om ett sådant      lämpar sig som avbytare att oftare vara villiga
15498: försök inom ramen för budgeten.                     att fungera som tillfälliga avbytare. Därför
15499:    Ä ven försök med yrken som omfattar många        borde man fåsta speciell uppmärksamhet vid
15500: branscher bereds i samband med ett mera             att villkoren för tjänsteförhållandet för tillfål-
15501: omfattande glesbygdsprojekt. Avsikten är att        liga avbytare samt lantbruksavbytare i huvud-
15502: på basis av arbetsgruppens övriga förslag fort-     syssla för viss tid utvecklas. Dessa frågor
15503: sätta beredningen sedan remissbehandlingen av       avgörs emellertid av arbetsmarknadsparterna.
15504: förslagen har slutförts.
15505:     Helsingfors den 27 juni 1990
15506: 
15507:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
15508:                                              1990 vp.
15509: 
15510: Kirjallinen kysymys n:o 339
15511: 
15512: 
15513: 
15514: 
15515:                                  Saari: Valtionrautateiden palvelujen turvaamisesta maaseudulla
15516: 
15517: 
15518:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15519: 
15520:    Julkistamiensa suunnitelmien mukaan VR          taan onkin lähtenyt klo 16.30 eli 10 minuuttia
15521: on keskittymässä suurten taajamien, lähinnä        aikaisemmin. Kun pikajuna n:o 68 Helsinkiin
15522: pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen lisäksi      lähtee Seinäjoen asemalta klo 13.25, niin sille
15523: pitkien nopeitten junavuorojen kehittämiseen.      Haapamäen radan suunnasta "liikennettä syöt-
15524:    Tätä ilmoittamaansa toimintalinjaa seurail-     tävä" juna n:o 43 saapuu Seinäjoen asemalle
15525: len VR on useilla rataosuuksilla, mm. Haapa-       klo 13.43 eli 18 minuuttia myöhemmin. Koska
15526: mäen kautta kulkevalla vanhalla Pohjanmaan         jatkoyhteydet junilta n:ot 43 ja 44 näin oleel-
15527: radalla, Jakkauttanut suuren osan liikennepai-     lisesti heikkenevät, niiden matkustajamäärien
15528: koistaan niin, että pääsääntöisesti kunkin kun-    on syytä olettaa vähentyvän niin paljon, että
15529: nan alueelle on jäänyt vain yksi liikennepaikka,   seuraavassa muutoksessa ne lopetetaan.
15530: jossa junaan voi nousta tai siitä poistua.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15531:    Paitsi vanhan radan paikkakuntien palvelu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15532: tason kannalta, myös pääratojen nopean pit-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15533: känmatkan junaliikenteen kannalta on risteä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15534: viltä radoilta tapahtuva syöttöliikenne tärkeä.
15535:    Haapamäen radan suunnasta syöttöliikenne
15536: Seinäjoen risteysasemalle on tähän asti toimi-               Onko Hallitus tietoinen VR:n kansa-
15537: nut kohtalaisen hyvin. 1.6.1990 voimaan tullei-           laisten matkustusmahdollisuuksia hei-
15538: den aikataulujen mukaan mainittu syöttöliiken-            kentävistä ja myös VR:n nopean kau-
15539: ne kuitenkin käytännössä loppuu. Kaksi esi-               koliikenteen käyttömahdollisuuksia vai-
15540: merkkiä: Kun klo 13.00 Helsingistä lähtevä                keuttavista aikatauluratkaisuista, ja
15541: pikajuna n:o 55 saapuu Seinäjoen asemalle klo                mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
15542:  16.40, "yhteysjuna" n:o 44 Haapamäen suun-               litus aikoo asiassa ryhtyä?
15543: 
15544:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1990
15545: 
15546:                                            Aapo Saari
15547: 
15548: 
15549: 
15550: 
15551: 200070S
15552: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 339
15553: 
15554: 
15555: 
15556: 
15557:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15558: 
15559:    Valtiopäiväjä1jestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta. Kuljetus- ja palvelutoiminnan tulee liikelai-
15560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toslainsäädännön mukaisesti perustua liiketa-
15561: olette 30 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn           loudellisiin periaatteisiin, mikä merkitsee sitä,
15562: kirjeenne n:o 1070 ohella toimittanut valtioneu-     että Valtionrautatiet muun muassa vastaa
15563: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         pääosin toimintansa rahoituksesta omalla tulo-
15564: kansanedustaja Aapo Saaren nam kuuluvasta            rahoituksellaan.
15565: kirjallisesta kysymyksestä n:o 339:                     Valtionrautateiden antaman selvityksen mu-
15566:                                                      kaan Seinäjoen ja Haapamäen välisten liiken-
15567:           Onko Hallitus tietoinen VR:n kansa-        nepaikkojen junayhteydet etelään on tarkoitet-
15568:        laisten matkustusmahdollisuuksia hei-         tu tapahtuviksi suorinta reittiä eli Haapamäen
15569:        kentiivistä ja myös VR:n nopean kau-          kautta. Junalla päästään Seinäjoen ja Haapa-
15570:        koliikenteen käyttömahdollisuuksia vai-       mäen välisiltä liikennepaikoilta Helsinkiin ja
15571:        keuttavista aikatauluratkaisuista, ja         takaisin seuraavasti:
15572:           mihin kiireeilisiin toimenpiteisiin Hal-
15573:        litus aikoo asiassa ryhtyä?                    lähtö         tulo         lähtö        tulo
15574:                                                      Alavus        Helsinki     Helsinki     Alavus
15575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           8.19         13.00         8.00       13.12
15576: vasti seuraavaa:                                      11.11         16.00        14.00       18.40
15577:                                                       17.01         22.00        16.04       20.49
15578:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-
15579: kelaitoksista annetun yleislain (627 /87) mukai-
15580: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-         Junien vaihtoyhteydet Seinäjoella on taasen
15581: tionrautateistä annetun 1aitoskohtaisen lain         suunniteltu niin, että syntyy Vaasasta ja poh-
15582: (747/89) mukaan Valtionrautatiet harjoittaa          joisesta yhteydet Haapamäen, Jyväskylän,
15583: rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden      Pieksämäen kautta Kuopioon ja Joensuuhun.
15584:                                                      Tämä on selvästi suurempi liikennevirta kuin
15585: kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa.
15586:                                                      Haapamäeltä Seinäjoen kautta etelään.
15587:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
15588:                                                         Valtionrautateiden mielestä edellä oleva jär-
15589: on Valtionrautateiden henkilöliikenteen palve-
15590:                                                      jestely kattaa sen matkustustarpeen, joka pu-
15591: lu- ja toimintatavoitteiksi asetettu se, että
15592:                                                      heena olevalla rataosalla on.
15593: henkilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksen-
15594:                                                         Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
15595: mukaisena osana koko maan tarpeita palvele-
15596:                                                      tionrautateiden 1iikennöintisuunnite1ma on so-
15597: vasta pitkämatkaisesta joukkoliikennejärjestel-
15598:                                                      pusoinnussa Valtionrautateille tulo- ja menoar-
15599: mästä sekä osana pääkaupunkiseudun lähilii-
15600:                                                      viossa asetettujen palvelu- ja toimintatavoittei-
15601: kennettä. Lähivuosien tavoitteina on rautatie-
15602:                                                      den kanssa. Mikäli matkustustarpeessa tapah-
15603: liikenteen markkinaosuuden nostaminen jouk-
15604:                                                      tuu selvää lisääntymistä, voidaan aikataulujär-
15605: koliikenteessä sekä liikenteen kannattavuuden
15606:                                                      jestelyihin palata vuosittain uuden aikataulu-
15607: parantaminen. Näiden tavoitteiden puitteissa
15608:                                                      kauden vaihteessa touko--kesäkuun vaih-
15609: Valtionrautateiden tulee voida itsenäisesti päät-
15610:                                                      teessa.
15611: tää liikenteen aikataulu- ja seisakesuunnitelmis-
15612: 
15613:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1990
15614: 
15615:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
15616:                                      1990 vp. -     KK n:o 339                                         3
15617: 
15618: 
15619: 
15620: 
15621:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15622: 
15623:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         hållplatser. Enligt den lagstiftning som gäller
15624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         affärsverken skall transport- och serviceverk-
15625: nr 1070 av den 30 maj 1990 tili vederbörande        samheten basera sig på företagsekonomiska
15626: medlem av statsrådet översänt avskrift av           principer, vilket innebär att Statsjärnvägarna
15627: följande av riksdagsman Aapo Saari underteck-       bl.a. huvudsakligen finansierar sin verksamhet
15628: nade spörsmål nr 339:                               genom egen inkomstfinansiering.
15629:                                                        Enligt en utredning från Statsjärnvägarna är
15630:          Är Regeringen medveten om SJ:s             det mcningen att tågförbindelserna söderut
15631:        beslut att justera tidtabellerna, vilket     från trafikplatserna mellan Seinäjoki och Haa-
15632:        kommer att försämra medborgarnas re-         pamäki kommer att styras längs den rakaste
15633:        semöjligheter och försvåra möjligheter-      linjen d.v.s. via Haapamäki. Förbindelsen från
15634:        na att utnyttja den snabba fjärrtrafiken,    trafikplatserna på sträckan Seinäjoki-Haapa-
15635:        och                                          mäki tili och från Helsingfors är följande:
15636:          vilka åtgärder ämnar Regeringen
15637:        skyndsam ordning vidta i frågan?             avgång        ankomst       avgång       ankomst
15638:                                                     Alavus       Helsingfors   Helsingfors    Alavus
15639:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          8.19         13.00          8.00        13.12
15640: samt anföra följande:                                11.11         16.00         14.00        18.40
15641:                                                      17.01         22.00         16.04        20.49
15642:    Statsjärnvägarna är sedan ingången av år
15643: 1990 ett sådant affärsverk som avses i den
15644: allmänna lagen om statens affärsverk (627 /87).        Tågens bytesförbindelser i Seinäjoki har där-
15645: Enligt lagen om Statsjärnvägarna (747 /89) id-      emot planerats så att förbindelserna kommer
15646: kar Statsjärnvägarna verksamhet som avser           från Vasa och norrifrån via Haapamäki, Jyväs-
15647: järnvägstrafik och tillhandahåller annan service    kylä, Pieksämäki tili Kuopio och Joensuu.
15648:                                                     Denna förbindelsekedja är klart större än
15649: i samband med Statsjärnvägarnas transporter.        förbindelsen från Haapamäki via Seinäjoki
15650:    I statsbudgeten för år 1990 har som service-     söderut.
15651: och verksamhetsmål för Statsjärnvägarnas per-          Enligt Statsjärnvägarna täcker ovan beskriv-
15652: sontrafik uppställts att den bör utvecklas som      na arrangemang efterfrågan på resor på ifrå-
15653: en ändamålsenlig del av det kollektivsystem för     gavarande banavsnitt.
15654: långväga resor, som betjänar hela landets              Enligt trafikministeriets uppfattning harmo-
15655: behov samt som en del av huvudstadsregionens        nierar Statsjärnvägarnas trafikeringsplan med
15656: närtrafik. Målet under de närmaste åren är att      de service- och verksamhetsmål som uppställts
15657: höja järnvägstrafikens marknadsandel av kol-        för Statsjärnvägarna i statsbudgeten. Om rese-
15658: lektivtrafiken samt att förbättra trafikens 1ön-    behovet klart ökar är det möjligt att justera
15659: samhet. Inom ramen för dessa mål bör Stats-         tidtabellerna årligen vid tidtabellsskiftet i
15660: järnvägarna självständigt kunna besluta om
15661:                                                     maJ-JUni.
15662: p1anerna i fråga om trafiklinjer, tidtabeller och
15663: 
15664:      Helsingfors den 27 juni 1990
15665: 
15666:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
15667:                                                1990 vp.
15668: 
15669: Kirjallinen kysymys n:o 340
15670: 
15671: 
15672: 
15673: 
15674:                                   Moilanen: Kuulovammaisten opiskelijoiden opiskelutulkkien lisää-
15675:                                      misestä
15676: 
15677: 
15678:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15679: 
15680:    Opetusministeriön        pysyväismääräyksen       oppilaitokset eivät aina palkkaa koulutuksen
15681: (4/88) mukaan opiskelutulkin palkkauksen val-        saaneita, päteviä opiskelutulkkeja.
15682: tionrahoitus siirtyy 1.8.1990 alkaen kaikilta           Ammattitaitoisen opiskelutulkin saaminen
15683: osin kuntien sosiaalipalvelujen valtionrahoituk-     on kuulovammaisen opintojen perusedellytys,
15684: sen piiristä ammatillisten oppilaitosten rahoi-      sillä opetuskielenä käytettävä suomen tai ruot-
15685: tusjärjestelmään.                                    sin kieli ei ole viittomakielisen ensikieli, eivätkä
15686:    Laissa ammatillisista oppilaitoksista (487 /87)   kuulovammaisen valmiudet opetuskielessä siten
15687: todetaan: "Vaikeasti vammaisia opiskelijoita         ole muiden opiskelijoiden tasolla.
15688: varten oppilaitoksessa voi lääninhallituksen lu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15689: valla ja opetusministeriön määräämin perustein       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15690: olla koulunkäyntiavustaja" (32 §). Lainsäädän-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15691: tö ei siis erikseen mainitse opiskelutulkkeja.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15692: Siten em. pysyväismääräyksessäkin puhutaan
15693: koulunkäyntiavustajasta silloinkin, kun tarkoi-
15694: tetaan opiskelutulkkia. Tämä vaikuttaa osal-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15695: taan tulkkien toimenkuviin sekä palkkaus- ym.                ryhtyä, että kaikki viittomakielen tul-
15696: oloihin. Lisäksi avustajan pätevyydeksi määri-               kintaa tarvitsevat kuulovammaiset opis-
15697: tellään riittäväksi katsottava kyky ja taito                 kelijat saavat pätevän ja koulutetun
15698: tehtävänsä suorittamiseen. On pelättävissä, että             opiskelutulkin?
15699: 
15700:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
15701: 
15702:                                         Eeva-Liisa Moilanen
15703: 
15704: 
15705: 
15706: 
15707: 200070S
15708: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 340
15709: 
15710: 
15711: 
15712: 
15713:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15714: 
15715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tusministeriössä on vireillä lukiolain muuttami-
15716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen siten, että myös lukiossa voisi olla koulun-
15717: olette 31 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            käyntiavustajia. Lukion koulunkäyntiavustajat
15718: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          voisivat tällöin toimia myös kuulovammaisten
15719: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         opiskelutulkkeina.
15720: edustaja Eeva-Liisa Moilasen näin kuuluvasta             Peruskoululain 25 §:n mukaan kuulovam-
15721: kirjallisesta kysymyksestä n:o 340:                   maisten opetuksessa voidaan peruskoulussa
15722:                                                       opetuskielen tukena käyttää viittomakieltä sen
15723:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
15724:         ryhtyä, että kaikki viittomakielen tul-       Peruskouluasetuksen (718/84) 25 §:n mukaan
15725:         kintaa tarvitsevat kuulovammaiset opis-       vaikeasti kuulovammaisten opetusta on tarpeen
15726:         kelijat saavat pätevän ja koulutetun          mukaan tuettava myös viittomakielellä. Vai-
15727:         opiskelutulkin?                               keasti kuulovammaisten tulkkauspalvelut liitty-
15728:                                                       vät siten olennaisesti peruskoulun erityisope-
15729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tuksen järjestämiseen. Tulkkauksesta vastaa
15730: taen seuraavaa:                                       joko opettaja tai viittomakielentaitoinen kou-
15731:                                                       lunkäyntiavustaja. Parhaillaan valmisteltavana
15732:    Peruskoululain (476/83) 51 §:n ja ammatilli-       olevassa hallituksen esityksessä eduskunnalle
15733: sista oppilaitoksista annetun lain (487 /87)          laeiksi peruskoululain, lukiolain ja eräiden nii-
15734: 32 §:n mukaan peruskoulussa ja ammatillisessa         hin liittyvien lakien muuttamisesta viittomakie-
15735: oppilaitoksessa voi asianomaisen valtion viran-       len asemaa esitetään peruskoulun opetuksessa
15736: omaisen luvalla ja opetusministeriön määrää-          selkeytettäväksi siten, että viittomakieltä voi-
15737: min perustein olla koulunkäyntiavustajia vai-         daan tarpeen mukaan käyttää joko opetuskie-
15738: keasti vammaisia oppilaita varten. Opetusmi-          lenä tai opetuskielen tukena. Lukiolainsäädän-
15739: nisteriön ammatillisen oppilaitoksen koulun-          nössä ja ammatillisia oppilaitoksia koskevassa
15740: käyntiavustajan ottamisen perusteista antaman         lainsäädännössä ei ole erityisiä säännöksiä viit-
15741: pysyväismääräyksen (4/88) mukaan ammatilli-           tomakielen käytöstä opetuskielenä tai sen tu-
15742: sen oppilaitoksen koulunkäyntiavustajalla tar-        kena. Edellä mainitussa valmisteltavana olevas-
15743: koitetaan vaikeavammaisen kouluavustajaa ja           sa hallituksen esityksessä on kuitenkin tarkoi-
15744: vaikeasti kuulovammaisen opiskelutulkkia.             tus väljentää lukion opetuskieltä koskevia
15745: Riittävän perehtyneisyyden viiUomakieleen             säännöksiä siten, että myös viittomakielen ny-
15746: omaava koulunkäyntiavustaja voi peruskoulus-          kyistä laajempi käyttö lukiossa tulee mahdolli-
15747: sa toimia kuulovammaisten oppilaiden opiske-          seksi.
15748: lutulkkina. Ammatillisen oppilaitoksen ja pe-            Opetusministeriö katsoo, että riittävän viit-
15749: ruskoulun koulunkäyntiavustajan palkkausme-           tomakielentaitoisen henkilökunnan saaminen
15750: noihin myönnetään valtionosuutta asianomais-          oppilaitoksiin edellyttää viittomakielen opetuk-
15751: ta oppilaitosmuotoa koskevan valtionosuus-            sen lisäämistä opettajien ja muun viittomakiel-
15752: lainsäädännön mukaisesti.                             tä kouluissa tarvitsevan henkilökunnan kes-
15753:    Lukiolainsäädäntöön ei sisälly säännöksiä          kuudessa. Opetusministeriö pyrkii osaltaan
15754: koulunkäyntiavustajista. Lukiossa työskentele-        myös vaikuttamaan siihen, että koulunkäynti-
15755: vien kuulovammaisten oppilaiden opiskelutulk-         avustajien palkkausjärjestelmää edelleen kehi-
15756: kien toiminta perustuu vammaisuuden perus-            tettäisiin siten, että se ottaa riittävästi huo-
15757: teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista   mioon erilaisissa tehtävissä toimivien koulun-
15758: annettuun lakiin (380/87) ja sen nojalla annet-       käyntiavustajien erityiset kelpoisuusvaatimuk-
15759: tuun samannimiseen asetukseen (759/87). Ope-          set.
15760:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
15761: 
15762:                                                                      Opetusministeri Ole Norrback
15763:                                      1990 vp. -     KK n:o 340                                     3
15764: 
15765: 
15766: 
15767: 
15768:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15769: 
15770:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skolgångsbiträden även gymnasierna. Dessa
15771: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         biträden kunde i så fall även fungera som
15772: av den 31 maj 1990 tili vederbörande medlem         studietolkar för hörselskadade.
15773: av statsrådet översänt en avskrift av följande          Enligt 25 § grundskolelagen kan i grundskola
15774: av riksdagsman Eeva-Liisa Moilanen under-           i enlighet med vad som närmare stadgas genom
15775: tecknade spörsmål nr 340:                           förordning teckenspråk anlitas som stöd för
15776:                                                     undervisningsspråket vid undervisning av hör-
15777:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            selskadade. Enligt 25 § grundskoleförordningen
15778:        vidta för att samtliga hörselskadade         (718/84) skall undervisningen av svårt hörsel-
15779:        studerande som behöver tolkning i teck-      skadade elever vid behov stödjas även genom
15780:        enspråk skall ha tillgång tili en kompe-     teckenspråk. Tolkservice för svårt hörselskada-
15781:        tent och utbildad studietolk?                de utgör således ett väsentligt led i ordnandet
15782:                                                     av specialundervisning i grundskolan. Det är
15783:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        antingen läraren eller ett skolgångsbiträde som
15784: samt anföra följande:                               behärskar teckenspråk som svarar för tolkning-
15785:                                                     en. 1 den proposition som bereds som bäst, dvs.
15786:    Enligt 51§ grundskolelagen (476/83) och 32 §     regeringens proposition tili riksdagen med för-
15787: lagen om yrkesläroanstalter (487 /87) kan det       slag tili lagar om ändring av grundskolelagen,
15788: för svårt handikappade med tillstånd från           gymnasielagen och vissa lagar som har sam-
15789: vederbörande statliga myndighet och på grun-        band med dem, föreslås att teckenspråkets
15790: der som undervisningsministeriet bestämmer          ställning i grundskolan skall göras klarare på
15791: finnas skolgångsbiträden vid grundskola och         så sätt att teckenspråk enligt behov kan använ-
15792: yrkesläroanstalt. Enligt undervisningsministe-      das antingen som undervisningsspråk eller som
15793: riets stående föreskrift om grunderna för an-       stöd för undervisningsspråket. Gymnasielan-
15794: ställning av skolgångsbiträde vid en yrkeslä-       stiftningen och den lagstiftning som gäller
15795: roanstalt (4/88) avses med skolgångsbiträde vid     yrkesläroanstalter innehåller inte några särskil-
15796: yrkesläroanstalt ett skolbiträde för en gravt       da stadganden om bruket av teckenspråk som
15797: handikappad och en studietolk för en gravt          undervisningsspråk eller som stöd för detta.
15798: hörselskadad. Ett skolgångsbiträde som är till-     A vsikten är ändå att i den ovannämnda pro-
15799: räckligt förtroget med teckenspråk kan fungera      positionen mjuka upp stadgandena om under-
15800: som studietolk för hörselskadade elever i           visningsspråket i gymnasiet så att det även blir
15801: grundskolan. För löneutgifter för skolgångsbi-      möjligt att använda teckenspråk i större om-
15802: träde vid yrkesläroanstalt eller grundskola be-     fattning än för närvarande.
15803: viljas statsandel i enlighet med den lagstiftning       Undervisningsministeriet anser att en förut-
15804: om statsandel som gäller läroinrättningen i         sättning för att läroinrättningarna skall få
15805: fråga.                                              tillräckligt med personai som behärskar teck-
15806:    Gymnasielagstiftningen innehåller inte några     enspråk är att lärarna och den del av den
15807: stadganden om skolgångsbiträden. Verksamhe-         övriga skolpersonalen som behöver kunna
15808: ten för hörselskadade gymnasieelevers studie-       teckenspråk undervisning i teckenspråk. Un-
15809: tolkar grundar sig på lagen om service och stöd     dervisningsministeriet strävar också efter att
15810: på grund av handikapp (380/87) och på den           medverka tili att lönesystemet för skolgångsbi-
15811: förordning med samma namn (759/87) som              träden vidareutvecklas så att det i tillräckligt
15812: getts med stöd av lagen. Den ändring av             hög grad beaktar de särskilda behörighetskrav
15813: gymnasielagen som är aktuell vid undervisnings-     som ställs på skolgångsbiträden i olika uppgif-
15814: ministeriet innebär att det skall kunna finnas      ter.
15815: 
15816:     Helsingfors den 6 juli 1990
15817: 
15818:                                                             Undervisningsminister Ole Norrback
15819:                                               1990 vp.
15820: 
15821: Kirjallinen kysymys n:o 341
15822: 
15823: 
15824: 
15825: 
15826:                                  Elo ym.: Satakunnassa suoritettavien tietöiden rahoituksen lisää-
15827:                                     misestä
15828: 
15829: 
15830:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15831: 
15832:    Valtakunnalliset päätiehankkeet vähentävät      prosentin osuutta vuosina 1989-95, kun taas
15833: nykyisellään kohtuuttomasti kyseisten tiepiirien   liikennesuociteosuus edellyttäisi keskimäärin 35
15834: muun tienpidon rahoitusta. Ongelma korostuu        prosentin osuutta rahoituksesta.
15835: TVL:n Turun piirissä, missä toimenpideohjel-          Parhaillaan laaditaan valtakunnallisen pää-
15836: man 1989--95 mukaan rakennetaan valtatie           tieverkon suunnitelmaa. Tässä yhteydessä tulisi
15837: n:o 1 moottoritienä vuosina 1990-96 osuudel-       valtakunnallisesti siirtyä sellaiseen päätieverkon
15838: ta Paimio--Turku (999 miljoonaa markkaa) ja        erityisrahoitukseen, että tiepiireille turvataan
15839: vuodesta 1995 alkaen osuudelta Muurla--Pai-        mahdollisuus myös muun tienpidon riittävään
15840: mio (! 042 miljoonaa markkaa). Valtatien n:o 1     alueellisesti tasapuoliseen hoitamiseen.
15841: investointitarve jatkuu koko 1990-luvun ja sen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15842: jälkeenkin. Vuosina 1990---95 valtatien n:o 1      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15843: osuus koko tiepiirin investoinneista on lähes 40   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15844: prosenttia.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15845:    Satakunnan alueen investointien osuus on
15846: aikaisemmin vuosina 1980-87 keskimäärin                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15847: vastannut alueen liikennesuoriteosuutta, eli on           Satakunta jää selvästi alle sille kuulu-
15848: ollut noin 35 prosenttia. Tämän jälkeen Sata-             van osuuden tienpidon rahoituksessa
15849: kunta on selvästi jäänyt alle liikennesuorite-            TVL:n Turun piirin toimenpideohjel-
15850: osuuden. Uusimman toimenpideohjelman mu-                  massa 1989-95, ja jos on,
15851: kaan Satakunta saa tiehankkeisiinsa vuosina                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15852:  1989-95 yhteensä 667 miljoonaa markkaa.                  ryhtyä turvatakseen Satakunnalle kuu-
15853: Tämä merkitsee Satakunnalle keskimäärin 23                luvan osuuden tienpidon rahoituksesta?
15854: 
15855:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
15856: 
15857:           Mikko Elo                   Timo Laaksonen                 Raila Aho
15858:           Maunu Kohijoki              Timo Roos                      Ka:evi Lamminen
15859:                                       Lea Mäkipää
15860: 
15861: 
15862: 
15863: 
15864: 200070S
15865: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 341
15866: 
15867: 
15868: 
15869: 
15870:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15871: 
15872:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liikennesuoritteesta, on Satakunnan osuus in-
15873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vestoinneista vain 23 %. Edelleen perusteluissa
15874: olette 29 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn            todetaan, että valtatien n:o 1 rakentaminen vie
15875: kirjeenne n:o 1072 ohella toimittanut valtioneu-      piirin rahoista lähes 40 %.
15876: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Kysymyksen perusteet lähtevät siitä ajatuk-
15877: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-             sesta, että jos valtatien n:o 1 parantaminen
15878: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 341:             edellyttää Turun tiepiirin rahojen lisäystä, niin
15879:                                                       lisäyksestä on ohjattava Satakuntaan 35 %.
15880:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että          Tielaitoksen investointirahoja ei voida jakaa
15881:        Satakunta jää selvästi alle sille kuulu-       alueittain liikennesuoritteen suhteessa, vaan nii-
15882:        van osuuden tienpidon rahoituksessa            tä on kohdistettava tiekohteittain alueellisen
15883:        TVL:n Turun piirin toimenpideohjel-            tarpeen mukaan. Mitä pienemmät tielaitoksen
15884:        massa 1989-95, ja jos on,                      rahat ovat, sitä suurempia vaihteluja aiheutuu
15885:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         alueittaisiin rahoihin silloin, kun tiepiirin
15886:        ryhtyä turvatakseen Satakunnalle kuu-          alueelle sijoittuu kiireellinen ja poikkeuksellisen
15887:        luvan osuuden tienpidon rahoituksesta?         suuri hanke.
15888:                                                          Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
15889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Satakuntaan ohjataan sille kuuluva osuus tien-
15890: vasti seuraavaa:                                      pidon rahoituksesta, mutta se ei ole suinkaan
15891:                                                       sama kuin liikennesuoritcosuus. Turun tiepiirin
15892:    Turun tiepiirin toimenpideohjelmassa 1989-         suunnitelmaa on jo muutettu myöntämällä
15893: 95 on esitetty investointien jakauma seutukaa-        lisämenoarviossa alkurahoitus Porissa sijaitse-
15894: valiitoittain. Siinä ei ole esitetty koko tienpidon   valle hankkeelle Lampaluoto-Ahlainen. Pää-
15895: rahoituksen jakaumaa. Kysymyksen peruste-             tös lisää Satakunnan osuutta erityisesti lähi-
15896: luissa on todettu, että vaikka Satakunnan             vuosma.
15897: liikennesuoriteosuus on ollut 35 % tiepiirin
15898: 
15899:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
15900: 
15901:                                                                 Liikenneministeri Raimo Vistbacka
15902:                                     1990 vp. -     KK n:o 341                                      3
15903: 
15904: 
15905: 
15906: 
15907:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15908: 
15909:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av vägdistriktets trafikarbete, är Satakuntas
15910: anger har· Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ande! av investeringarna bara 23 %. Ytterligare
15911: nr 1072 av den 29 maj 1990 till vederbörande       konstateras att utgifterna för byggandet av
15912: medlem av statsrådet översänt avskrift av          riksväg nr 1 komrner att uppta ca 40 % av
15913: följande av riksdagsman Mikko Elo m.tl. un-        distriktets pengar.
15914: dertecknade spörsmå! nr 341 :                         Frågeställningen utgår från tanken att om
15915:                                                    förbättringen av riksväg nr 1 förutsätter att
15916:          Är Regeringen medveten om att Sa-         Åbo vägdistrikts penninganslag ökas, bör 35 %
15917:        takunta i VVV:s verksamhetsprogram          av dessa pengar dirigeras tili Satakunta. Väg-
15918:        för Åbo distrikt 1989-95 tydligt kom-       verkets investeringspengar kan inte delas ut
15919:        mer att til!delas ett lägre ansiag för      regionvis i relation til1 trafikarbete, utan de
15920:        vägunderhål! än vad landskapet till-        måste riktas in på olika vägobjekt utgående
15921:        kommer, och om så är fal!et,                från regionala behov. Ju mindre pengar väg-
15922:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      verket har att förfoga över, desto större blir
15923:        att trygga Satakunta den andel av           variationerna på de regionala anslagen när ett
15924:        anslagen för vägunderhåll som landska-      område i vägdistriktet får ett exceptionellt stort
15925:        pet tillkommer?                             projekt.
15926:                                                       Med hänvisning till det ovan sagda kan det
15927:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       konstateras att den del av anslagen för väghåll-
15928: samt anföra följande:                              ning som tillkommer Satakunta kommer att
15929:                                                    dirigeras til! landskapet, men detta är ingalun-
15930:    I Åbo vägdistrikts verksamhetsprogram för       da det samma som trafikarbetsandelen. Planen
15931: åren 1989-95 har investeringarnas fördelning       för Åbo vägdistrikt har redan ändrats genom
15932: framställts enligt regionplaneförbunden. För-      att det i tilläggsbudgeten beviljades ett grund-
15933: de!ningen av finansieringen av hela väghåll-       anslag för Lampaluoto-Ahlainen projektet i
15934: ningen framställs inte. 1 motiveringarna till      Björneborg. Detta beslut ökar Satakuntas an-
15935: spörsmålet frarnkommer att även om Satakun-        del speciellt under kommande år.
15936: tas andel av trafikarbetet har uppgått till 35 %
15937: 
15938:     Helsingfors den 19 juni 1990
15939: 
15940:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
15941:                                              1990 vp.
15942: 
15943: Kirjallinen kysymys n:o 342
15944: 
15945: 
15946: 
15947: 
15948:                                  Melin ym.: Suomen ja Japanin välisen kaupan perusteista
15949: 
15950: 
15951:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15952:    Viitaten lainaukseen eräästä pääkirjoitukses-      Jo lupa nykyiseen kiertoreittiin edellytti ai-
15953: ta (IS 24.5.90), josta jäljempänä ote, pyydän      kanaan poikkeuksellisen pitkiä ja hankalia
15954: hallitukselta selvitystä sen Japanin kanssa nou-   neuvotteluja verrattuna siihen, miten joustavas-
15955: datettavasta kauppapolitiikasta.                   ti asiat muissa maissa järjestyvät. Kuitenkin
15956:    "Kun Japani on pakottanut vain kansallisen      Suomi on pitkään ollut Japanille merkittävä
15957: lentoyhtiömme Finnairin jatkuvasti lentämään       kauppakumppani, jonka tuonnin arvo on ollut
15958: Tokion reittinsä kiertotietä Pohjoisnavan,         pyöreästi neljä kertaa vientiä suurempi.
15959: Alaskan ja Beringin salmen kautta, sitä ei            Kysymys ei enää ole pelkästään Finnairin ja
15960: voida enää sivuuttaa Japan Airlinesin protek-      Japanin valtion välinen. Myös suomalainen
15961: tionismina. Menettely voidaan nähdä Japanin        yleisö joutuu pakosta tekemään omat johto-
15962: valtion Suomeen kohdistamana diskriminointi-       päätöksensä ja miettimään, miksi ostaa sellai-
15963: na, jollaisesta diplomaatit käyttävät nimitystä    sen maan tuotteita, joka suhtautuu meihin
15964: epäystävällinen ele. Tiettävästi Suomi ei ole      tietoisen epäystävällisesti. Suomi ei ainoana
15965: antanut tällaiseen suhtautumiseen minkäänlais-     maana OECD:n piirissä aseta minkäänlaisia
15966: ta aihetta.                                        tuontirajoituksia Japanille."
15967:    Pakkopykäläänsä japanilaiset eivät ole pys-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15968: tyneet perustelemaan. Päinvastoin Tokiolle ei      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15969: ole mitään merkitystä sillä, lentävätkö suoma-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15970: laiskoneet Pohjoisnavan vai Neuvostoliiton         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15971: kautta. Sen sijaan Finnairille täysin turha
15972: kierto maksaa aikaa kolme tuntia, matkaa                     Onko Hallitus kauppapoliittisissa ja
15973: 3 000 kilometriä ja vuosien mittaan satoja                lento-oikeuksia koskevissa neuvotteluis-
15974: miljoonia markkoja rahaa. Vielä suuremmat                 saan Japanin kanssa riittävästi tuonut
15975: tappiot syntyvät, kun matkustajat valitsevat              esiin Suomen varsin pitkälle menevää
15976: yhä useammin suoraa isoympyräreittiä lentä-               liberalismia, josta nimenomaan hyötyy
15977: vän kilpailevan yhtiön koneen.                            Japanin vientiteollisuus, ja jos nama
15978:    Suomeen kohdistettu boikotti korostuu, kun             ponnistukset eivät ole johtaneet riittä-
15979: useimmat Finnairin kilpailijoista ovat jo saa-            vään vastavuoroisuuteen,
15980: neet Japanilta oikeudet suoraan lentoon. Mu-                 onko Hallitus valmis noudattamaan
15981: kana eivät ole ainoastaan isot eurooppalaiset             enemmän vastavuoroisuuteen perustu-
15982: lentoyhtiöt vaan jopa sellainenkin pikku tulo-            vaa kauppapolitiikkaa Japanin kanssa?
15983: kas, jota ei ollut edes olemassa, kun Finnair
15984: aloitti kiertoreittinsä Tokioon.
15985:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
15986: 
15987:                      Ingvar S. Melin                        Mikko Elo
15988:                      Heikki Perho                           Markus Aaltonen
15989: 
15990: 
15991: 
15992: 
15993: 200070S
15994: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 342
15995: 
15996: 
15997: 
15998: 
15999:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16000:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomi ja Japani ovat molemmat kansainvä-
16001: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lisen kauppa- ja tullitariffeja koskevan sopi-
16002: olette 31 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          muksen GA TTin osapuolia. Sopimuksen yksi
16003: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        perusperiaatteita on ns. yleinen suosituimmuus,
16004: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mikä merkitsee sitä, että yhdelle osapuolelle
16005: edustaja Ingvar S. Melinin ym. näin kuuluvasta      myönnetyt edut on annettava myös sopimuk-
16006: kirjallisesta kysymyksestä n:o 342:                 sen muille osapuolille.
16007:                                                        Suomen hallituksen periaatteellinen lähesty-
16008:           Onko Hallitus kauppapoliittisissa ja      mistapa kaupan vastavuoroisuuteen ei, avoi-
16009:        lento-oikeuksia koskevissa neuvotteluis-     messa monenkeskisessä kauppajärjestelmässä,
16010:        saan Japanin kanssa riittävästi tuonut       tavoittele kahdenvälistä kauppataseen tasapai-
16011:        esiin Suomen varsin pitkälle menevää         noa Suomen jokaisen kauppakumppanin kans-
16012:        liberalismia, josta nimenomaan hyötyy        sa. Japanin kanssa kauppavajeen absoluuttinen
16013:        Japanin vientiteollisuus, ja jos nämä        ja suhteellinenkin suuruus sen sijaan herättävät
16014:        ponnistukset eivät ole johtaneet riittä-     hallituksessa huolestumista. Tämän johdosta
16015:        vään vastavuoroisuuteen,                     hallitus onkin pyrkinyt ja pyrkimässä yhteis-
16016:           onko Hallitus valmis noudattamaan         työssä Japanin kauppaviranomaisten kanssa
16017:        enemmän vastavuoroisuuteen perustu-          löytämään sellaisia ratkaisuja, joilla Suomen
16018:        vaa kauppapolitiikkaa Japanin kanssa?        vientiä Japanin markkinoilla kyettäisiin edistä-
16019:                                                     mään, kuten mm. säännöllisesti käytävät kah-
16020:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        denväliset taloudellis-kauppapoliittiset konsul-
16021: vasti seuraavaa:                                    taatiot, kahdenväliset tullinalennusneuvottelut
16022:                                                     GATTin meneillään olevalla Uruguayn kier-
16023:    Suomen ja Japanin välisen kaupan alijäämä        roksella sekä vienninedistämiskampanjat.
16024: nousi vuonna 1989 ennätyksellisen suureksi, 5,7        Suomen viranomaiset ovat jatkuvasti koros-
16025: miljardiksi markaksi. Valtaosa Japanista ta-        taneet japanilaisille Suomen liberaalia kauppa-
16026: pahtuvasta tuonnista koostuu investointitava-       politiikkaa ja Japanin mahdollisuuksia harjoit-
16027: roilla käytettävistä koneista ja laitteista sekä    taa vientiä Suomeen lähes rajoituksetta. Suomi
16028: ajoneuvoista ja elektroniikka-alan tuotteista.      edellyttää samanlaista kohtelua Japanin mark-
16029: Tuontia Japanista on pidetty tärkeänä, eikä         kinoilla. Japanissa on kuitenkin edelleen lukui-
16030: sitä näin ollen ole ollut syytä rajoittaa.          sia sellaisia kansantalouden rakenteellisia estei-
16031:    Vaikka kauppatasevaje Japanin kanssa on-         tä, jotka heikentävät suomalaistenkin yritysten
16032: kin arvoltaan jatkuvasti kasvanut, on vajeen        ponnisteluja vientimarkkinoiden avaamisessa
16033: suhde vientiimme viime vuosina kuitenkin hie-       Japanissa.
16034: nokseltaan parantunut. Vähäisestä edistymises-         Olemme painokkaasti tuoneet esille, että
16035: tä huolimatta vain runsas neljännes tuounis-        Japanin tulee jatkaa tuonninavausohjelmaansa.
16036: tamme kyetään edelleenkään kattamaan Japa-          Se ei myöskään saa unohtaa pienten kauppa-
16037: nin kaupasta saatavilla vientituloilla.             kumppaniensa        intressejä   neuvotellessaan
16038:    Kuluvan vuoden alussa kauppavajeemme Ja-         USA:n ja EY:n kanssa tuontinsa lisävapautta-
16039: panin kanssa on kehittynyt huolestuttavaan          misesta ja kasvattamisesta. Todettakoon, että
16040: suuntaan. Suomen päävientiartikkelit, pidem-        Japanin markkinoiden muihin OECD-maihin
16041: mälle jalostetut paperilaadut ja sellu, ovat        verrattuna melko suuri sulkeutuneisuus on
16042: arvoltaan supistuneet jopa vajaaseen puoleen        ongelma, johon monet muutkin maat ovat
16043: verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjak-         pyrkineet löytämään ratkaisuja.
16044: soon. Näillä näkymin kauppavajeemme Japa-              Ponnistelujen Japanin vientimme lisäämisek-
16045: nin kanssa tulee syvenemään entisestään eikä        si voidaan katsoa vaikuttavan myönteisesti
16046: näköpiirissä ole tekijöitä, joilla tämä vaje saa-   kauppatasekehitykseen vasta pidemmällä aika-
16047: taisiin lähivuosina kurotuksi umpeen.               välillä - ja vain jos molempien maiden viran-
16048:                                     1990 vp. -     KK n:o 342                                         3
16049: 
16050: omaiset yhdessä suhtautuvat asiaan riittävän       simmäisen kerran helmikuussa 1987. Tämän
16051: vakavasti ja tavoitehakuisesti. Tästä huolimatta   jälkeen neuvotteluja on jatkettu helmikuussa
16052: lopullisen kehityssuunnan ratkaisee yrityksissä    1988, tammikuussa 1989 sekä viimeksi loka-
16053: tapahtuva päätöksenteko.                           kuussa 1989. Periaatteessa on sovittu seuraa-
16054:    Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä erik-     vien konsultaatioiden pitämisestä Suomen ja
16055: seen mainittuun Suomen ja Japanin väliseen         Japanin viranomaisten välillä elokuun lopussa
16056: lentoliikennesopimukseen, voidaan sen osalta       tai syyskuun alussa 1990.
16057: todeta seuraavaa.                                     Japanin puolelta on neuvotteluissa korostet-
16058:    Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1980 ja se     tu sitä, että ilmailusuhteissa on ennen kaikkea
16059: tuli voimaan 5.6.1981. Maiden nimeämät len-        otettava huomioon liikenteen vastavuoroisuus.
16060: toyhtiöt eivät voi sopimukseen liittyvän neu-      Mikään japanilainen lentoyhtiö ei tähän men-
16061: vottelupöytäkirjan mukaan lentää Neuvostolii-      nessä ole liikennöinyt Suomeen eikä Japani ole
16062: ton alueen yli. Jo siinä vaiheessa Suomi esitti    halunnut antaa Finnair Oy:llekään yksipuolista
16063: toivomuksen siitä, että tulevaisuudessa saatai-    oikeutta suoriin lentoihin, vaikka suomalaisyh-
16064: siin käyttää lyhintä mahdollista reittiä.          tiö olisikin halukas aloittamaan tämän liiken-
16065:    Suomen ja Japanin välisen lyhimmän lento-       teen ensi tilassa.
16066: reitin avaamista mahdollisimman pian pidetään         Finnair Oy ja Japan Air System (JAS) ovat
16067: Suomen puolelta erittäin tärkeänä ja tarpeelli-    käyneet keskusteluja Siperian yli lennettävästä
16068: sena. Finnair Oy:n kilpailuasema parantuisi        yhteisvuorosta Helsingin ja Tokion välillä. Nä-
16069: useisiin muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin     mä keskustelut ovat edelleen käynnissä.
16070: nähden, jotka saavat jo lentää Siperian yli.          Kirjallisessa kysymyksessä siteeratussa leh-
16071:    Neuvotteluja lyhimmästä reitistä on käyty       tiartikkelissa esiintyneisiin asiavirheisiin ei tässä
16072: Suomen ja Japanin viranomaisten välillä en-        yhteydessä katsota olevan aihetta puuttua.
16073: 
16074:     Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1990
16075: 
16076:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
16077: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 342
16078: 
16079: 
16080: 
16081: 
16082:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16083:    1 det syfte 37 § 1 mom. av riksdagsordningen      internationella avtalet om handels- och tullta-
16084: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          riffer, GATT. En av grundprinciperna i avtalet
16085: av den 31 maj 1990 till vederbörande medlem          är den s.k. allmänna preferensregeln, vilket
16086: av statsrådet översänt avskrift av följande av       innebär att fördelar beviljade åt en part även
16087: riksdagsman Ingvar S. Melin m.fl. underteck-         bör ges åt övriga avtalsparter.
16088: nade skriftliga spörsmål nr 342:                         Finlands regering har den generella inställ-
16089:                                                      ningen till handelsreciprocitet i det öppna
16090:           Har Regeringen i sina förhandlingar
16091:                                                      multilaterala handelssystemet att det inte kan
16092:        med Japan om handelspolitik och flyg-
16093:                                                      råda bilateralt jämviktsläge med Finlands alla
16094:        rättigheter i tillräckligt hög grad fram-
16095:                                                      handelspartner. Regeringen ser dock med oro
16096:        hållit Finlands ytterst långtgående libe-
16097:                                                      på det såväl absolut som proportionellt sett
16098:        ralism, viiken speciellt J apans export-
16099:                                                      stora underskottet i handelsbalansen med Ja-
16100:        industri drar nytta av, och ifall dessa
16101:                                                      pan. Av denna anledning har Regeringen strä-
16102:        ansträngningar inte har lett till tillräck-
16103:                                                      vat och strävar alltjämt efter att i sammarbete
16104:        ligt reciprocitet,
16105:                                                      med Japans handelsmyndigheter finna sådana
16106:           är Regeringen beredd att iaktta en
16107:                                                      lösningar, med hjälp av vilka Finlands export
16108:        handelspolitik, som i högre grad bygger
16109:                                                      till den japanska marknaden kunde främjas,
16110:        på reciprocitet med Japan?
16111:                                                      såsom med hjälp av t.ex. regelbundet förda
16112:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            bilaterala ekonomisk-handelspolitiska konsul-
16113: anföra följande:                                     tationer, bilaterala förhandlingar om tullned-
16114:                                                      sättningar i samband med GA TT:s pågående
16115:    Underskottet i handeln mellan Finland och         Uruguay-förhandlingsrond samt med hjälp av
16116: Japan steg år 1989 tili den rekordhöga summan        exportfrämjande kampanjer.
16117: 5,7 miljarder mark. Huvuddelen av importen               Finlands myndigheter har kontinuerligt för
16118: från Japan består av maskiner och apparater          Japan framhållit den liberala handelspolitik
16119: för investeringsändamål samt av fordon och           som Finland iakttar och de därav följande så
16120: elektronikprodukter. Importen från Japan har         gott som obegränsade möjligheterna för Japan
16121: ansetts vara viktig och det har sålunda inte         att exportera varor tili Finland. Finland förut-
16122: funnits några skäl att begränsa den.                 sätter ett likadant bemötande på den japanska
16123:    Trots att underskottet i handelsbalansen med      marknaden. 1 Japan finns det dock fortfarande
16124: Japan värdemässigt kontinuerligt har vuxit har       ett stort antal sådana strukturella hinder, vilka
16125: underskottets förhållande till hela vår export       försvagar även finländska företags strävanden
16126: under de senaste åren förbättrats en aning.          att öppna den japanska exportmarknaden.
16127: Trots denna förbättring kan fortfarande endast           Vi har med tyngd fört fram, att Japan bör
16128: en dryg fjärdedel av vår import täckas med           fortsätta sitt program för öppnande av impor-
16129: exportinkomsterna från vår handel med Japan.         ten. Härvid bör Japan inte heller glömma sina
16130:    Vårt handelsunderskott med Japan har un-          små handelspartners intressen, när förhandling-
16131: der början av innevarande år utvecklats i en         ar förs med Förenta Staterna och EG om
16132: oroväckande riktning. Värdet av Finlands vik-        ytterligare liberalisering och utökning av im-
16133: tigaste exportartiklar, högt förädlade pappers-      porten. Det kan konstateras att den i jämfö-
16134: produkter och cellulosa har sjunkit till nära        relse med andra OECD-länder i rätt så hög
16135: hälften jämfört med motsvarande period ifjol.        grad slutna japanska marknaden är ett pro-
16136: F ör närvarande ser vårt handelsunderskott           blem, vilket även månget annat land har
16137: med Japan ut att fördjupas ytterligare och           strävat efter att finna lösningar på.
16138: inom synhåll finns inga faktorer med hjälp av            Ansträngningarna för att öka vår export till
16139: vilka detta underskott under de närmaste åren        Japan kan anses kunna inverka positivt på
16140: kunde reduceras.                                     utvecklingen av vår handelsbalans först i ett
16141:    Finland och Japan är båda parter i det            längre tidsperspektiv - och endast om båda
16142:                                      1990 vp. -     KK n:o 342                                       5
16143: 
16144: ländernas myndigheter tillsammans har en till-      första gången i februari 1987. Efter detta
16145: räckligt seriös och målinriktad inställning till    fortsatte förhandlingskontakterna i februari
16146: frågan. Detta till trots avgörs den slutliga        1988, januari 1989 samt senasti oktober 1989.
16147: utvecklingslinjen av företagens beslut.             En principöverenskommelse föreligger om att
16148:    Beträffande flygtrafikavtalet mellan Finland     följande konsultationer mellan Finlands och
16149: och Japan, vilket speciellt omnämndes i spörs-      Japans myndigheter hålls i slutet på augusti
16150: målet, kan följande framhållas.                     eller i början på september 1990.
16151:    A vtalet undertecknades år 1980 och trädde i        Från Japans sida har under förhandlingarna
16152: kraft 5.6.1981. De av länderna utsedda flygbo-      betonats att reciprociteten i trafiken framför
16153: lagen kan inte, i enlighet med det till avtalet     allt bör beaktas i luftfartsrelationerna. Inte ett
16154: hörande förhandlingsprotokollet, flyga över         enda japanskt flygbolag har hittills trafikerat
16155: Sovjetunionens territorium. Redan vid den           Finland och Japan har inte heller velat ge
16156: tidpunkten uttryckte Finland önskemål om att        Finnair Oy ensidiga rättigheter tili direkta
16157: i framtiden den kortaste möjliga rutten skulle      flygningar trots att det finländska bolaget är
16158: kunna användas.                                     berett att inleda en sådan trafik omedelbart.
16159:    Öppnande av den kortast möjliga flygrutten          Finnair Oy och Japan Air System (JAS) har
16160: mellan Finland och Japan så snart som möjligt       fört förhandlingar om en samordnad flygrutt
16161: anses från Finlands sida vara ytterst viktigt och   mellan Helsingfors och Tokyo över Sibirien.
16162: behövligt. Finnair Oy:s konkurrensläge skulle       Dessa diskussioner pågår fortfarande.
16163: då förbättras i jämförelse med flera andra             1 detta sammanhang anses det inte föreligga
16164: europeiska flygbolag, vilka redan nu får flyga      skäl för att beröra de sakfel, vilka förekommer
16165: över Sibirien.                                      i den tidningsartikel, som citeras i det skriftliga
16166:    Förhandlingar om den kortaste rutten fördes      spörsmålet.
16167: mellan Finlands och Japans myndigheter för
16168: 
16169:      Helsingfors den 3 juli 1990
16170: 
16171:                                                                         Minister Pertti Salolainen
16172:                                                  1990 vp.
16173: 
16174: Kirjallinen kysymys n:o 343
16175: 
16176: 
16177: 
16178: 
16179:                                     Kohijoki ym.: Turun seudun Säkylän Pyhäjärveä koskevista
16180:                                          vedenottosuunnitelmista
16181: 
16182: 
16183:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16184: 
16185:     Säkylän Pyhäjärven seutu eteläisessä Sata-             Vedenhankintavesistönä Pyhäjärven vesiva-
16186: kunnassa kuuluu maamme vanhimpiin asuttui-              rat ovat erittäin rajalliset. Järven ainoaan
16187: hin seutuihin. Seudun koko pitkäaikainen ke-            laskujokeen (Eurajoki) juoksee keskimäärin
16188: hitys on luontaisella tavalla rakentunut Pyhä-          vain noin 4,4 kuutiota vettä sekunnissa eli vain
16189: järven varaan. Pyhäjärven tuleva kehitys ei             noin neljä kertaa se vesimäärä, jonka Turun
16190: koske pelkästään sinänsä tärkeätä luonnonsuo-           seutu aikoo johtaa järvestä omaan käyttöönsä.
16191: jelua, vaan myös ympäröivän suuren alueen                  Erikseen on tässä kohdin huomattava, että
16192: elämisen, toimeentulon ja kehittymisen perus-           esimerkiksi Helsingin, Tampereen ja Kotkan
16193: edellytyksiä.                                           seudut ovat suunnanneet vedenhankintansa
16194:     Pyhäjärven seudun kuntien sekä seudun yri-          suuriin vesistöihin.
16195: tystoiminnan ja koko elinkeinoelämän yhteisin              Pyhäjärven seudun kunnat ovat yksimielises-
16196: suurin uhrauksin ja ponnistuksin järvi on               ti vastustaneet vedenottohankkeen toteuttamis-
16197: onnistuttu suojelemaan niin, että sen ekasys-           ta koko sen vireilläoloajan. Turun Seudun Vesi
16198: teemi nyt on maailman ainutlaatuisin. Missään           Oy:n toimesta suunniteltu vedenjohtamishanke
16199: pohjoisen pallonpuoliskon järvissä ei ole tavat-        Pyhäjärvestä noin 67 kilometrin pituisessa tun-
16200: tu yhtä hyvin toimivaa elämän kiertoa kuin              nelissa tai putkessa perustuu korkeimman hal-
16201: Pyhäjärvessä.                                           linto-oikeuden 5.7.1987 antamaan lupaan. Sa-
16202:     Pyhäjärven keskimääräinen vuotuinen kalan-          nottuun lupaan kuuluva ehto korvausveden
16203:  saalis, siikaa ja muikkua, on yhteensä noin 63         johtamisesta Kokemäenjoesta Pyhäjärven las-
16204:  kiloa hehtaarin alueelta. Se on peräti kahdek-         kujokeen, Eurajokeen, noin 22 kilometrin pi-
16205:  san kertaa enemmän kuin Suomen muista                  tuisessa kalliotunnelissa osoittaa, että alun pe-
16206: järvistä keskimäärin saatava kalansaalis. Pyhä-         rinkin Pyhäjärvi on ollut väärin valittu kohde
16207: järven vuotuisen kalansaaliin arvo on noin 10           Turun seudun vedenottohankkeille. Jo nyt on
16208:  miljoonaa markkaa.                                     voitu osoittaa, että Turun Seudun Vesi Oy:lle
16209:     Pyhäjärven kauneus, ainutlaatuiset hiekka-          myönnetyn vedenjohtamisluvan puitteissa ta-
16210:  rannat, kirkas vesi ja kalaisuus ovat asioita,         pahtuva juoksutus ei pystyisi tyydyttämään yli
16211: jotka tunnetaan koko Suomessa. Muutama                  200 000 asukkaan Turun seudun vedentarvetta
16212:  vuosi sitten aloitetuilla Turun yliopiston asian-      kuin verrattain lyhyen ajan - enintään vuo-
16213:  tuntijoiden johdolla tapahtuvilla Pyhäjärvi-tut-       teen 2022 asti. Mutta vedenkulutuksen kasvaes-
16214:  kimuksilla on maailmanlaajuista merkitystä.            sa saattaisi Pyhäjärvestä johdettava vesi riittää
16215:  Jos järven tuottavuutta säätelevät tekijät ovat        turvaamaan Turun seudun vedentarpeen vain
16216:  siirrettävissä muihin järviin, olisi sillä ratkaise-   vuoteen 2003 asti.
16217:  va merkitys maapallon ravinnontuotantoon ja               Turun Seudun Vesi Oy:n toimeksiannosta
16218:  sitä kautta jopa nälkäongelmaan. Nämä tutki-           laaditun kustannusarvion mukaan vedensiirto-
16219:  mukset ovat kuitenkin vasta alullaan. Järven           järjestelmä Pyhäjärvestä Turkuun tulisi maksa-
16220:  ekasysteemin häiriintyminen veisi tutkimuksilta        maan tämänhetkisen arvion mukaan noin 480
16221:  pohjan pois ikuisiksi ajoiksi.                         miljoonaa markkaa. Tähän arvioon sisältyy
16222:     Nyt kun Turun seudun kuuden kunnan                  myös noin 50 miljoonaa markkaa maksamaan
16223:  aikeet johtaa vettä Pyhäjärvestä ovat lähesty-         tuleva korvausvesitunneli Kokemäeltä Pyhäjär-
16224:  mässä ratkaisuvaihetta, on siitä muodostunut           ven laskujokeen Euran Kauttualle Eurajokeen.
16225:  vakava uhka Pyhäjärven koko ekosysteemille             Edellä olevat kustannusluvut saattaisivat to-
16226:  ja sitä koskeville tutkimuksille.                      dennäköisesti osoittautua vain varovaisiksi ar-
16227: 
16228: 200070S
16229: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 343
16230: 
16231: vioiksi. Todelliset rahalliset kustannukset saat-    tyttäisiin estämään Turun Seudun Vesi Oy:n
16232: taisivat useista epävarmuustekijöistä johtuen        virheellisiin ja vahingollisiin suunnitelmiin pe-
16233: jopa kaksinkertaistua.                               rustuvien hankkeiden toteutuminen. Samalla
16234:    Kaikki Pyhäjärven vedenjohtamissuunnitel-         pystyttäisiin estämään suuret kansantaloudelli-
16235: man riskit huomioon ottaen olisivat taloudel-        set tappiot, Turun seudun kuntien tappiolliset
16236: liset uhraukset todellista uhkapeliä. Kuka kan-      menetykset ja ennen kaikkea pystyttäisiin estä-
16237: taa vastuun suunnitellun vedenoton erittäin          mään korvaamattoman suuret tappiot itse Py-
16238: todennäköisesti aiheuttamasta Pyhäjärven eka-        häjärvelle ja koko maallemme.
16239: systeemin pysyvästä häiriintymisestä? Muiden            Jotta edellä mainitun lakialoitteen käsittely
16240: suurten paikkakuntien tapaan tulisi Turun seu-       lähtisi etenemään eduskunnassa, tulisi siitä
16241: dun kuntien tyydyttää vedentarpeensa sivisty-        päättää hallituksen sisällä. Samalla hallituksen
16242: neesti ·- riittävän suuria vesialtaita käyttäen,     tulisi taloudellisena ohjauskeinona neuvoa Tu-
16243: ellei nykyisin vedenottolähteenä käytetyn Au-        run seudun kuntia luopumaan Säkylän Pyhä-
16244: rajoen vesimäärä riitä.                              järveen kohdistuneista vedenottohankkeista
16245:    Kun Turun seudun kuntien vedenottohank-           kansantaloudellisista ja erityisesti myös ympä-
16246: keet Pyhäjärvestä perustuvat kustannusten            ristönsuojelullisista syistä.
16247: osalta paljolti valtiolta saatavaksi suunnitel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16248: tuun rahoitusavustukseen, noin 30 prosenttiin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16249: kokonaiskustannuksista,       muodostuisi siitä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16250: kaikkine muine riskeineen ja seuraamuksineen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16251: myös valtiolle kohtuuttoman suuret taloudelli-
16252: set uhraukset, kun otetaan huomioon myös se
16253: varmuutta lähentelevä todennäköisyys, että                     Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
16254: koko vedenottohankkeen avulla Turun seudun                  kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin
16255: kuntien vedentarve tulisi turvatuksi varsin ly-             niin, että aikaansaataisiin laki, jolla
16256: hyeksi ajaksi.                                              estettäisiin Pyhäjärven veden johtami-
16257:    Satakuntalaiset kansanedustajat ovat jättä-              nen luonnonvastaisella tavalla Turkuun
16258: neet eduskunnalle ehdotuksen laiksi Säkylän                 ja että taloudellisena ohjauskeinona
16259: Pyhäjärven suojelusta, lakialoite n:o 46/1988               hallituksen taholta neuvottaisiin Turun
16260: vp. Siinä on ehdotettu Pyhäjärven suojelemista              seudun kuntia luopumaan Säkylän Py-
16261: niin, ettei järven vettä luonnonvastaisella taval-          häjärveen kohdistuneista vedenotto-
16262: la johdettaisi Turun seudulle. Lain avulla pys-             hankkeista?
16263: 
16264:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
16265: 
16266:          Maunu Kohijoki                 Timo Laaksonen                Raila Aho
16267:          Timo Roos                      Kauko Juhantalo               Einari Nieminen
16268:          Kalevi Lamminen                Mikko Elo                     Aino Pohjanoksa
16269:                    Lea Mäkipää                                Heikki Rinne
16270:                                      1990 vp. -     KK n:o 343                                    3
16271: 
16272: 
16273: 
16274: 
16275:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16276: 
16277:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saatavan vesimäärän, niin Turun seudun lisä-
16278: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vedentarve voidaan siirtojärjestelmää jatkamal-
16279: olette 31 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          la tyydyttää MaJlasvedestä jobdettavalla raaka-
16280: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vedellä.
16281: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Lounais-Suomen vedenhankinnan yleissuun-
16282: edustaja Maunu Kohijoen ym. kirjallisesta ky-       nitelman valmistumisen jälkeen on Turun seu-
16283: symyksestä n:o 343:                                 dun vedenhankintaratkaisu ollut vesioikeuskä-
16284:                                                     sittelyssä.   Korkein hallinto-oikeus antoi
16285:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä       6.5.1987 luvan johtaa Säkylän Pyhäjärven vettä
16286:        kaikkiin tarvittaviin toimenpiteJsun         Turun seudulle useita vuosia kestäneen vesioi-
16287:        niin, että aikaansaataisiin laki, jolla      keudellisen prosessin päätteeksi. Hankkeen yk-
16288:        estettäisiin Pyhäjärven veden johtami-       sityiskohtainen suunnittelu on käynnissä.
16289:        nen luonnonvastaisella tavalla Turkuun          Asutuksen vedenkulutus on Turun seudulla
16290:        ja että taloudellisena ohjauskeinona         kasvanut 1980-luvulla hitaasti, kuten koko
16291:        hallituksen taholta neuvottaisiin Turun      maassa yleensä. Nykyisellä vedenkulutuksen
16292:        seudun kuntia luopumaan Säkylän Py-          kasvulla Pyhäjärvestä saatava luvanmukainen
16293:        häjärveen kohdistuneista vedenotto-          raakavesimäärä sekä Virttaan--Oripään alueen
16294:        hankkeista?                                  ja Turun seudun pohjavesialueiden vesivarat
16295:                                                     näyttäisivät riittävän pitkälle seuraavalle vuo-
16296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        situhannelle seudun asutuksen vedentarpeen
16297: vasti seuraavaa:                                    tyydyttämiseen.
16298:                                                        Raakaveden ottaminen Säkylän Pyhäjärvestä
16299:    Turun kaupungin pääasiallinen raakavesiläh-      on kuitenkin kiistanalainen asia. Korkein hal-
16300: de on Aurajoki. Kuivakausina raakavettä jou-        linto-oikeus on tosin 6.5.1987 antanut luvan
16301: dutaan siirtämään Turun kaupungin tarpeisiin        johtaa vettä Turun seudulle useita vuosia kes-
16302: myös Paimionjoesta. Raision ja Kaarinan             täneen vesioikeudellisen prosessin päätteeksi,
16303: suunnista on lisäksi mahdollista johtaa vettä       mutta Pyhäjärven alueen kunnat ovat vastus-
16304: kunnasta toiseen. Alueen vedentarpeeseen näh-       taneet jyrkästi veden johtamista.
16305: den erittäin niukat käyttökelpoiset pohjavesi-         Turun kaupunginvaltuuston tehtyä päätök-
16306: varat ovat nykyisin jo kokonaan käytössä.           sen veden ottamisen siirtämisestä aikaisemmis-
16307: Turun vedenhankinnan suurin ongelma on              ta suunnitelmista poiketen Pyhäjärven luu-
16308: Aurajoen huono veden laatu. Näköpiirissä ei         suaan, näyttäisi mahdolliselta saavuttaa asiassa
16309: ole niin tehokkaita vesiensuojelu- ja vedenpuh-     yksimielisyys Turun seudun ja Säkylän seudun
16310: distustoimenpiteitä, että voitaisiin taata Aura-    kesken. Jos näin todella käytännössä tapahtuu,
16311: joesta otetun raakaveden ja siitä valmistetun       voitaneen Pyhäjärven vettä käyttää Turun seu-
16312: talousveden täyttävän kaikkina vuodenaikoina        dun tarpeisiin ilman, että siitä aiheutuu mer-
16313: niille asetetut laatuvaatimukset. Veden riittä-     kittävää haittaa Pyhäjärvelle ja Pyhäjärven
16314: vyys sen sijaan voitaisiin poikkeuksellisina kui-   alueelle.
16315: vakausinakin taata esimerkiksi rakentamalla            Eurajoen tilanne taas on mahdollista hoitaa
16316: tekojärviä ko. vesistöihin tai toteuttamalla ve-    suunnitellun korvausvesitunnelin avulla, jonka
16317: densiirtojärjestelmä Kokemäenjoen vesistön          rahoitukseen valtion olisi osallistuttava.
16318: Loimijoesta Aurajokeen.                                Mikäli pitkään jatkunut vedenottokiista voi-
16319:    Lounais-Suomen vedenhankinnan yleissuun-         daan hoitaa osapuolten kesken yhteisymmär-
16320: nitelmassa (1969) on esitetty Turun seudun          ryksessä ja samalla varmistaa Pyhäjärven luon-
16321: vedentarve tyydytettäväksi Säkylän Pyhäjärves-      nontilan säilyminen, ei erillistä suojelulakia
16322: tä saatavalla raakavedellä. Samassa suunnitel-      näyttäisi tarvittavan. Mahdollisesti säädettävä
16323: massa todetaan, että mikäli seudun vedenkulu-       suojelulaki rajoittaisi myös Pyhäjärven seudun
16324: tus kasvaa voimakkaasti ja ylittää Pyhäjärvestä     vedenkä yttömahdo llisu uksia.
16325: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 343
16326: 
16327:    Vastuu yhdyskuntien vesihuollon järjestämi-     vesihuoltotöiden rahoittamiseen eduskunnan
16328: sestä kuuluu maassamme kunnille, joten hal-        kulloistenkin tulo- ja menoarviopäätösten mu-
16329: lituksen ei ole tarpeettomasti syytä puuttua       kaisesti, joten hallituksen ei ole mahdollista
16330: asioihin eikä neuvoa kuntia, miten niiden on       ottaa asiassa ennakkokantoja.
16331: tämä tehtävänsä hoidettava. Valtio osallistuu
16332: 
16333:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
16334: 
16335:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16336:                                     1990 vp. -     KK n:o 343                                      5
16337: 
16338: 
16339: 
16340: 
16341:                              Till Riksdagens Herr Talman
16342: 
16343:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       der den vattenmängd som kan erhållas ur
16344: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Pyhäjärvi kan Åboregionens tilläggsvattenbe-
16345: av den 31 maj 1990 tili vederbörande medlem        hov genom en utbyggnad av ledningssystemet
16346: av ,statsrådet översänt avskrift av följande av    tillfredsställas med råvatten som leds från sjön
16347: riksdagsman Maunu Kohijoki m.fl. underteck-        Mallasvesi.
16348: nade spörsmål nr 343:                                 Efter det att generalplanen för sydvästra
16349:                                                    Finlands vattenförsörjning fardigställts har
16350:           Ämnar Regeringen brådskande vidta        Åboregionens vattenförsörjningslösning be-
16351:        alla behövliga åtgärder för att få tili     handlats i vattendomstol. Högsta förvaltnings-
16352:        stånd en lag genom viiken ledandet av       domstolen gav 6.5.1987 efter en vattenrättslig
16353:        vatten från Pyhäjärvi till Åbo på ett       process som tagit flera år i anspråk tillstånd att
16354:        naturstridigt sätt förhindras och att       leda vatten från Pyhäjärvi i Säkylä till Åbore-
16355:        man från Regeringens sida som ett           gionen. Projektets detaljplanering är under
16356:        ekonomiskt styrningsmedel råder kom-        arbete.
16357:        munerna i Åboregionen att ge upp               Bosättningens vattenförbrukning har i Åbo-
16358:        projekten angående vattentagning ur         regionen, liksom i hela landet i stort, ökat
16359:        Pyhäjärvi i Säkylä?                         långsamt under 1980-talet. Med nuvarande
16360:                                                    ökning av vattenförbrukningen verkar det san-
16361:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nolikt att den råvattenmängd som fås från
16362: samt anföra följande:                              Pyhäjärvi samt vattentillgångarna i Virttaa-
16363:                                                    Oripää-områdets och Åboregionens grundvat-
16364:    Åbo stads huvudsakliga råvattenkälla är         tenområden räcker till för att tillfredsställa
16365: Aura å. Under torrperioderna måste vatten för      bosättningens vattenbehov i regionen långt in
16366: Åbo stads behov även ledas från Pemarån. Det       på nästa årtusende.
16367: är desutom möjligt att leda vatten från en            Råvattentagningen från PyhäjärviiSäkylä är
16368: kommun tili en annan från Reso-hållet och S:t      dock en omstridd fråga. Högsta förvaltnings-
16369: Karins-hållet. De i relation till områdets vat-    domstolen har dock 6.5.1987, efter en vatten-
16370: tenbehov mycket knappa användbara grund-           rättslig process som tagit flera år i anspråk,
16371: vattenresurserna är för närvarande redan helt i    gett tillstånd att leda vatten till Åboregionen,
16372: användning. Aura ås dåliga vattenkvalitet är       men detta har stött på hårt motstånd från
16373: det största problemet för Åbos vattenförsörj-      kommunerna i Pyhäjärviområdet.
16374: ning. Det finns inte så effektiva vattenvårds-        Efter att Åbo stadsfullmäktige fattat beslut
16375: och vattenreningsåtgärder i sikte att det kan      om att i strid med tidigare planer flytta
16376: garanteras att det råvatten som tas från Aura å    vattentagningen till Pyhäjärvis utlopp, ser det
16377: och det hushållsvatten som bereds därav under      ut som om det vore möjligt att uppnå enighet
16378: alla årstider uppfyller de kvalitetskrav som       mellan Åboregionen och Säkyläregionen i detta
16379: ställs på dessa. Vattnets tillräcklighet kan       ärende. Om detta faktiskt sker i praktiken,
16380: däremot garanteras även under exceptionella        torde Pyhäjärvis vatten kunna användas för
16381: torrperioder t.ex. genom att bygga konstgjorda     Åboregionens behov utan att det förorsakar
16382: sjöar i ifrågavarande vattendrag eller genom att   nämnvärd skada för Pyhäjärvi och Pyhäjär-
16383: bygga ett vattenledningssystem från Kumo älvs      viområdet.
16384: vattendrag Loimijoki till Aura å.                     Situationen i Eura å kan skötas med hjälp av
16385:    1 generalplanen för sydvästra Finlands vat-     den planerade tunneln för kompensationsvat-
16386: tenförsörjning (1969) har det föreslagits att      ten, i vars finansiering staten bör delta.
16387: vattenbehovet i Åboregionen skall tillfredsstäl-      Om den långvariga vattentagningstvisten kan
16388: las med råvatten från Pyhäjärvi i Säkylä. 1        skötas i samförstånd parterna emellan och man
16389: samma pian konstateras det att om regionens        samtidigt kan säkra bibehållandet av Pyhäjär-
16390: vattenförbrukning kraftigt ökar och överskri-      vis naturtillstånd, verkar det som om en sär-
16391: 6                                    1990 vp. -      KK n:o 343
16392: 
16393: skild skyddslag inte skulle behövas. En even-         inte heller att ge råd åt kommunerna hur de
16394: tuell skyddslag skulle också begränsa möjlighe-       skall sköta denna uppgift. Staten deltar i
16395: terna att använda vattnet i Pyhäjärviregionen.        finansieringen av vattenförsörjningsarbeten i
16396:    Ansvaret för organiseringen av kommunal            enlighet med de budgetbeslut som riksdagen i
16397: vattenförsörjning tillfaller i vårt land kommu-       varje enskilt fall fattar. Regeringen har sålunda
16398: nerna. Således föreligger inga skäl för regering-     inga möjligheter att på förhand ta ställning till
16399: en att i onödan ingripa i dessa ärenden, och          ärendet.
16400: 
16401:     Helsingfors den 29 juni 1990
16402: 
16403:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
16404:                                              1990 vp.
16405: 
16406: Skriftligt spörsmål nr 344
16407: 
16408: 
16409: 
16410: 
16411:                                  Nordman m.fl.: Om finansiering av miljöåtgärder i samband med
16412:                                     att företaget går i konkurs
16413: 
16414: 
16415:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16416: 
16417:    J kampen för att rädda miljön krävs det         sista hand, som för förläggningskommunen.
16418: upplysning och kunnande för att skapa riktiga      Med tanke på sådana situationer bör garantier
16419: attityder. Men trots ökande miljömedvetenhet       skapas för att staten med hjälp av särskilda
16420: fortsätter förstörelsen, medvetet och omedve-      anslag eller en speciell fond rycker in liksom
16421: tet. Det behövs restriktioner och sanktioner för   vid oljeskador tili sjöss. Annars kan skadegö-
16422: att begränsa miljöskadlig verksamhet. Över-        relse fortgå på ett sätt, som förorsakar uppen-
16423: vakningen och verkställigheten av dessa kräver     bar fara för Iiv, hälsa, egendom eller allmänt
16424: igen persanella och materiella resurser.           intresse eller sådan skada, som inte senare kan
16425:    Lagstiftningen medger rätt långtgående in-      repareras.
16426: gripanden i samband med att bestämmelser för          Eftersom miljöskador och miljöbrott med
16427: produktionsanläggningar, utsläpp med mera          stora ekonomiska konsekvenser i anslutning tili
16428: överträds. Polismyndigheter, kommun, länssty-      konkursdrabbad verksamhet kan förmodas bli
16429: relse och vattendomstol kan exempelvis ålägga      vanligare behövs det tidsenliga bestämmelser
16430: den skyldige att avhjälpa försummelse, föreläg-    för ansvarsfördelningen mellan konkursbo, stat
16431: ga vite, avbryta verksamhet eller vidta åtgärd     och kommun.
16432: på den försumliges bekostnad. Men problem av          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
16433: olika slag uppstår i tillämpningen. Detta inte     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
16434: minst på grund av resursproblem.                   skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
16435:    Finansieringen av snabba åtgärder bereder       ställa följande spörsmål:
16436: svårigheter särskilt vid katastrofer och omfat-
16437: tande miljöskador. Extrema problem uppstår
16438: om den skyldige är ett konkursdrabbat företag.              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
16439: I dylika fall kan exempelvis restaureringen av            vidta för att trygga finansieringen av
16440: ett vattendrag eller ett markområde vara en               akuta och nödvändiga miljöåtgärder i
16441: ekonomiskt omöjlig uppgift för såväl konkurs-             anslutning tili konkursförklarad före-
16442: förvaltningen, där miljökostnaderna kommer i              tagsverksamhet?
16443:      Helsingfors den 31 maj 1990
16444: 
16445:           Håkan Nordman                Gustav Björkstrand           Håkan Malm
16446:           Per-Henrik Nyman             Boris Renlund                Elisabeth Rehn
16447: 
16448: 
16449: 
16450: 
16451: 200070S
16452: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 344
16453: 
16454: Kirjallinen kysymys n:o 344                                                                Suomennos
16455: 
16456: 
16457: 
16458: 
16459:                                   Nordman ym.: Ympäristötoimenpiteiden rahoituksesta yrityksen
16460:                                      konkurssin yhteydessä
16461: 
16462: 
16463:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16464: 
16465:    Ympäristön pelastamiseksi käytävässä taiste-      jossa ympäristökustannukset tulevat viimeise-
16466: lussa tarvitaan tietoa ja osaamista oikeiden         nä, että sijoituskunnalle. Tällaisten tilanteiden
16467: asenteiden luomiseksi. Lisääntyvästä ympäris-        varalle tulisi luoda takeet siitä, että valtio
16468: tötietoisuudesta huolimatta ympäristön tuhoa-        puuttuu asiaan erityisten määrärahojen tai eri-
16469: minen jatkuu tietoisesti tai tiedostamatta. Ra-      tyisen rahaston turvin, kuten merellä tapahtu-
16470: joituksia ja sanktioita tarvitaan ympäristölle       vissa öljyvahingoissa. Muutoin ympäristön va-
16471: haitallisen toiminnan rajaamiseksi. Näiden val-      hingoittaminen voi jatkua tavalla, joka aiheut-
16472: vonta ja toimeenpano puolestaan vaatii henki-        taa ilmeistä vaaraa hengelle, terveydelle, omai-
16473: löresursseja ja aineellisia voimavaroja.             suudelle tai yleiselle edulle tai sellaista vahin-
16474:    Lainsäädäntö sallii hyvin pitkälle menevän        koa, jota ei myöhemmin voida korjata.
16475: puuttumisen tapauksissa, joissa rikotaan tuo-           Koska ympäristövaurioiden ja ympäristöri-
16476: tantolaitoksia, päästöjä ym. koskevia määräyk-       kosten suurine taloudellisine seurauksineen
16477: siä. Poliisiviranomaiset, kunta, lääninhallitus ja   konkurssiin joutuneessa toiminnassa voidaan
16478: vesioikeus voivat esimerkiksi velvoittaa syylli-     olettaa yleistyvän, tarvitaan konkurssipesän,
16479: sen korjaamaan laiminlyönnin, antaa uhkasa-          valtion ja kunnan vastuunjakoa koskevia ajan-
16480: kon, keskeyttää toiminnan tai ryhtyä toimen-         mukaisia määräyksiä.
16481: piteeseen laiminlyöjän kustannuksella. Sovelta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16482: misessa syntyy kuitenkin erilaisia vaikeuksia        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16483: erityisesti resurssiongelmien vuoksi.                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16484:    Nopeiden toimenpiteiden rahoittaminen ai-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16485: heuttaa ongelmia erityisesti katastrofien ja laa-
16486: jojen ympäristövahinkojen yhteydessä. Aärim-
16487: mäisen vaikeita ongelmia syntyy silloin, kun                    Mihin toimenp1teJs1m Hallitus aikoo
16488: syyllisenä on konkurssiin joutunut yritys. Täl-              ryhtyä turvatakseen kiireellisten ja vält-
16489: laisessa tapauksessa voi esimerkiksi vesistön tai            tämättömien ympäristötoimenpiteiden
16490: maa-alueen kunnostaminen olla taloudellisesti                rahoituksen konkurssiin asetetun yritys-
16491: mahdoton tehtävä sekä konkurssihallinnolle,                  toiminnan osalta?
16492: 
16493:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
16494: 
16495:          Håkan Nordman                  Gustav Björkstrand             Håkan Malm
16496:          Per-Henrik Nyman               Boris Renlund                  Elisabeth Rehn
16497:                                      1990 vp. -     KK n:o 344                                        3
16498: 
16499: 
16500: 
16501:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16502: 
16503:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päristöongelmien hoitamiseen. Tarkemman eh-
16504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dotuksen tekeminen on kuitenkin jätetty muu-
16505: olette 31 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          hun yhteyteen.
16506: kirjeenne n:o 1076 ohella toimittanut valtioneu-       Jatkoselvityksissä tulee otettavaksi huo-
16507: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        mioon se, että ympäristövahinkorahastoajatus
16508: kansanedustaja Håkan Nordmanin ym. näin             saattaa tulla vireille myös vahingonkorvausoi-
16509: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 344:      keudelliselta pohjalta. Tällaisen rahaston varo-
16510:                                                     ja käytettäisiin sellaisten yksityisille aiheutunei-
16511:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den ympäristövahinkojen rahalla korvaami-
16512:        ryhtyä turvatakseen kiireellisten ja vält-   seen, joista niiden aiheuttaja ei syystä tai
16513:        tämättömien ympäristötoimenpiteiden          toisesta voi vastata. Tämä rahastotyyppi ei ole
16514:        rahoituksen konkurssiin asetetun yritys-     ristiriidassa kysymyksessä tarkoitetun, ympä-
16515:        toiminnan osalta?                            ristövaurioiden korjaamiseen tähtäävän rahas-
16516:                                                     ton kanssa. Niiden suhde olisi kuitenkin selvi-
16517:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tettävä jo siksi, että korvausvastuu ja ennallis-
16518: taen seuraavaa:                                     tamisvastuu liittyvät oikeudellisesti toisiinsa.
16519:                                                     Kysymyksessä mainittu öljysuojarahasto on
16520:    Ympäristövahinkojen korjaamista ajatellen        rakenteeltaan korvausrahasto, vaikkakin sen
16521: Suomen lainsäädäntö vastaa varsin pitkälle          varoilla voidaan kattaa myös torjuntatoimen-
16522: kansainvälisesti vakiintuneen ns. aiheuttamispe-    piteiden aiheuttamia kustannuksia.
16523: riaatteen asettamia vaatimuksia. Eräissä tilan-        Äskettäin mietintönsä jättänyt oikeusminis-
16524: teissa tämän periaatteen mukainen aiheuttajan       teriön asettama ympäristövahinkolakitoimi-
16525: vastuu ei kuitenkaan aina voi toteutua. Yksi        kunta (Komiteanmietintö 1990: 17) ei tehnyt
16526: tällainen poikkeustilanne on juuri kysymyksessä     korvausrahastoa tai vakuutusjärjestelyjä koske-
16527: tarkoitettu konkurssin alkamisen jälkeinen ti-      via ehdotuksia, vaan nämä jäivät erillisen
16528: lanne. Ennallistamistoimenpiteitä kaipaava ym-      selvitystyön varaan. Jatkotoimenpiteisiin voi
16529: päristövahinko voi ilmetä niin konkurssimenet-      vaikuttaa se, että Euroopan neuvostossa ym-
16530: telyn aikana kuin vielä kauan sen päätyttyäkin.     päristövahinkojen korvaamista käsittelevän
16531: Toisaalta aiheuttajan muukin maksukyvyttö-          asiantuntijakomitean työn tuloksena saattaa
16532: myys tai se, ettei aiheuttajaa saada selville,      lähitulevaisuudessa syntyä ympäristövahinkoja
16533: voivat johtaa samankaltaisiin vaikeuksiin. Tois-    koskeva konventioehdotus, joka voi sisältää
16534: taiseksi kuitenkin kaikkien tässä mainittujen       myös korvausrahastoa ja vakuutusjärjestelyä
16535: tapausten yleinen merkitys ympäristön tilan         koskevia määräyksiä. Tällöin tarkoitus olisi,
16536: kannalta on ollut suhteellisen vähäinen.            että konvention sisältö saatetaan lainsäädäntö-
16537:    Sanotusta huolimatta epäkohtien poistamis-       teitse voimaan kaikissa Euroopan neuvoston
16538: mahdollisuuksia on aihetta tarkoin selvittää.       jäsenmaissa.
16539: Tähän liittyviä kysymyksiä on jo alustavasti           Mahdollista rahastoa luotaessa keskeinen
16540: tutkittu ympäristöministeriön asettaman ympä-       kysymys on tapa, jolla rahaston varat kootaan.
16541: ristötalouskomitean työn yhteydessä. Komi-          Tällöin varsin luonnollinen ja myös aiheutta-
16542: tean päätettyä työnsä ympäristöministeriö on        misperiaatteen kannalta johdonmukainen me-
16543: asettanut ympäristönsuojelun taloudellista oh-      nettely olisi se, että varat kerätään maksuina
16544: jausta selvittämään työryhmän, joka on äsket-       niiltä, jotka harjoittavat ympäristövahingon
16545: täin antamassaan väliraportissa tehnyt alusta-      vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Tämä periaate
16546: van ehdotuksen ympäristövahinkorahaston pe-         on jo omaksuttu öljysuojarahastoa koskevissa
16547: rustamisesta. Rahaston varoja käytettäisiin         säännöksissä, ja sillä on myös kansainvälisiä
16548: akuuttien, nopeita toimenpiteitä vaativien ym-      esikuvia.
16549: 
16550:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1990
16551: 
16552:                                                                    Oikeusministeri Tarja Halonen
16553: 4                                   1990 vp. -      KK n:o 344
16554: 
16555: 
16556: 
16557: 
16558:                              Tili Riksdagens Herr Ta1man
16559: 
16560:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tili att sköta akuta miljöproblem som kräver
16561: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          snabba åtgärder. Ett utförligare förslag skall
16562: nr 1076 av den 31 maj 1990 till vederbörande         dock lämnas i ett annat sammanhang.
16563: med1em av statsrådet översänt avskrift av                Vid den fortsatta utredningen skall beaktas
16564: fö1jande av riksdagsman Håkan Nordman m.fl.          att tanken på en miljöskadefond kan bli aktuell
16565: undertecknade spörsmål nr 344:                       också ur skadeståndsrättslig synpunkt. Medlen
16566:                                                      i en dylik fond skall användas tili att ersätta
16567:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             miljöskador som har drabbat enskilda personer
16568:        vidta för att trygga finansieringen av        och som den som har gett upphov till skadan
16569:        akuta och nödvändiga miljöåtgärder i          av en eller annan orsak inte kan svara för.
16570:        anslutning tili konkursförklarad före-        Detta slag av fonder står inte i strid med den
16571:        tagsverksamhet?                               fond för att reparera miljöskador som avsågs i
16572:                                                      spörsmålet. Förhållandet mellan dem bör dock
16573:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utredas också för att skadeståndsansvaret och
16574: samt anföra följande:                                ansvaret för att återställa miljön i tidigare skick
16575:                                                      juridiskt hänger samman. Den oljeskyddsfond
16576:    Med tanke på att avhjälpa miljöskador             som nämndes i spörsmålet är tili sin struktur en
16577: svarar Finlands lagstiftning mycket långt mot        ersättningsfond, även om också kostnader för
16578: de krav den internationellt hävdvunna princi-        avvärjningsåtgärder kan täckas med mede1 från
16579: pen att förorenaren beta1ar stä1ler. I vissa fall    den.
16580: är det dock inte möjligt att realisera förorena-         Miljöskadelagskommissionen som har till-
16581: rens ansvar enligt denna princip. Ett sådant          satts av justitieministeriet och som nyligen har
16582: undantagsfall är just den situation som avses i      1ämnat sitt betänkande (Kommittebetänkande
16583: frågan, näm1igen att en konkurs har in1etts. En       1990: 17) framställde inga förslag till ersättnings-
16584: miljöskada som kräver att åtgärder vidtas för         fond eller försäkringsarrangemang, utan dessa
16585: att återställa miljön i ursprung1igt skick kan        möjligheter måste utredas separat. På de fort-
16586: uppkomma såväl under konkursförfarandet               satta åtgärderna kan inverka att arbetet i den
16587: som långt efter att det har avslutats. Å andra        expertkommitte som i Europarådet behandlar
16588: sidan kan också någon annan inso1vens hos             ersättning av miljöskador inom en snar framtid
16589: förorenaren, eller att förorenaren inte kan           kan resu1tera i ett förslag tili en konvention om
16590: utredas, leda tili liknande svårigheter. Tills        miljöskador och den kan innehålla bestämmel-
16591: vidare har emellertid den allmänna betydelsen         ser också om en ersättningsfond och försäk-
16592: av dessa fall för miljön varit tämligen liten.        ringsarrangemang. Avsikten är då att konven-
16593:    Trots detta är det skäl att noggrant utreda        tionens innehåll lagstiftningsvägen införs i alla
16594: möjligheterna att avlägsna olägenheterna. Frå-        Europarådsländer.
16595: gor i anslutning till detta har redan preliminärt        Då en eventuell fond grundas är den centrala
16596: utretts i samband med det arbete den miljö-           frågan hur fondens mede1 skall samlas in. Det
16597: ekonomikommitte som miljöministeriet har till-        är då naturligt, och med tanke på principen om
16598: satt har utfört. Efter att kommitten avslutade        att förorenaren betalar ändamålsenligt, att
16599: sitt arbete tillsatte miljöministeriet en arbets-     medlen kommer in sorn avgifter av dem som
16600: grupp att utreda den ekonomiska styrningen av         utövar verksamhet med fara för miljöskador.
16601: mi1jövården. Arbetsgruppen har i en mellan-           Denna princip omfattas redan av stadgarna för
16602: rapport som den nyligen har lämnat kommit             oljeskyddsfonden, och dcn har också interna-
16603: med ett preliminärt förslag om att grunda en          tionella förebildcr.
16604: miljöskadefond. Fondens medel skall användas
16605: 
16606:      Helsingfors den 18 juni 1990
16607:                                                                      Justitieminister Tarja Hal'Jnen
16608:                                                1990 vp.
16609: 
16610: 
16611: Kirjallinen kysymys n:o 345
16612: 
16613: 
16614: 
16615: 
16616:                                   Lahti-Nuuttila ym.: AIDSin leviämisen estäruisestä
16617: 
16618: 
16619:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16620: 
16621:    Maassamme on ollut kansainvälisesti ottaen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16622: hyvä tilanne HI-virusinfektiotartunnan saanei-
16623: den määrän suhteen. Uusien tartuntojen määrä                   Mitä Hallitus aikoo tehdä pysäyt-
16624: oli alimmillaan alkuvuodesta 1989, jonka jäl-               tääkseen nyt ennakoitavissa olevan HI-
16625: keen uusien tautitapausten löytyminen on li-                virusinfektioiden määrän lisääntymisen
16626: sääntynyt selvästi. Tämän vuoden neljän en-                 maassamme, Ja
16627: simmäisen kuukauden löydösten perusteella                      aikooko Hallitus suunnata erityisiä
16628: tautitapausten määrän ennakoidaan lisäänty-                 toimenpiteitä sukupuoliteitse tarttuvan
16629: vän rajusti. Uudet HI-virustartunnat on saatu               Hl-viruksen leviämisen estämiseksi nuo-
16630: maassamme sekä seksuaaliteitse että suonensi-               risossa, sekä
16631: säisiä huumeita käytettäessä. Maassamme on                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16632: myös syntynyt HI-virusinfektiota sairastavia                siin järjestääkseen muiden länsimaiden
16633: lapsia. Nykyisten havaintojen perusteella HI-               tapaan suonensisäisiä huumeita käyttä-
16634: virusinfektion lisääntymistä on odotettavissa               ville korvaavan lääkehoidon mahdolli-
16635: nuorissa ikäluokissa sekä suonensisäisiä huu-               suuden, jolla voitaisiin vähentää tar-
16636: meita käyttävillä etenkin vankilaoloissa.                   tuntariskejä ja huumausaineiden käyt-
16637:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          töön liittyvän rikollisuuden haittoja
16638: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                niin vankiloissa kuin vapaassa yhteis-
16639: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                kunnassa?
16640: 
16641:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
16642: 
16643:           Pentti Lahti-Nuuttila         Pekka Puska                     Arvo Kemppainen
16644:           Esko Helle                    Eeva Kuuskoski-Vikatmaa         Ole Wasz-Höckert
16645:           Kirsti Ala-Harja              Ritva Vastamäki                 Kai Kalima
16646: 
16647: 
16648: 
16649: 
16650: 2000705
16651: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 345
16652: 
16653: 
16654: 
16655: 
16656:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16657: 
16658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      seuranta-ajan johdosta kuitenkaan ei vielä voi-
16659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       da päätellä, ovatko uudet HIV-tartuntaluvut ja
16660: olette 29 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn          tippuriluvut kääntyneet merkittävään nousuun.
16661: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Selvitysten mukaan nuorten aikuisten osuus
16662: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on jo pitempään ollut huomattava HIV-tartun-
16663: edustaja Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta        nan saaneista. Tilastojen mukaan maassamme
16664: kirjallisesta kysymyksestä n:o 345:                 on myös kaksi HIV-tartunnan saanutta lapsi-
16665:                                                     tapausta.
16666:           Mitä Hallitus aikoo tehdä pysäyt-            Suomessa arvioidaan olevan muutamia sato-
16667:        tääkseen nyt ennakoitavissa olevan HI-       ja suonensisäisten huumeiden käyttäjiä. Tähän
16668:        virusinfektioiden määrän lisääntymisen       ryhmään kuuluvia HIV-tartunnan saaneita on
16669:        maassamme, Ja                                todettu 15. Tämä riskiryhmä on pienuudestaan
16670:           aikooko Hallitus suunnata erityisiä       huolimatta keskeinen HIV-tartunnan suhteen.
16671:        toimenpiteitä sukupuoliteitse tarttuvan      Muista maista saatujen kokemusten mukaan
16672:        HI-viruksen leviämisen estämiseksi nuo-      HIV-tartunta voi tässä ryhmässä lisääntyä hy-
16673:        risossa, sekä                                vinkin nopeasti. Tämä ongelma on huomioitu
16674:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kaikissa keskeisissä sukupuolitauteja käsittele-
16675:        siin järjestääkseen muiden länsimaiden       vissä terveyskasvatusmateriaaleissa.
16676:        tapaan suonensisäisiä huumeita käyttä-          Huumausaineiden väärinkäyttäjille on Suo-
16677:        ville korvaavan lääkehoidon mahdolli-        messa annettu aiemmin korvaavaa ns. metado-
16678:        suuden, jolla voitaisiin vähentää tartun-    nihoitoa Hesperian sairaalassa. Tästä hoidosta
16679:        tariskejä ja huumausaineiden käyttöön        ei valitettavasti ole pelkästään myönteisiä ko-
16680:        liittyvän rikollisuuden haittoja niin van-   kemuksia. Helsingin yliopistollisessa keskussai-
16681:        kiloissa kuin vapaassa yhteiskunnassa?       raalassa sen huumeidenvierotusyksikössä kat-
16682:                                                     sotaan, ettei metadonihoito sovellu tämänhet-
16683:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiseen yksikön hoitokäytäntöön.
16684: vasti seuraavaa:                                       Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa
16685:                                                     Euroopassa kanssakäyminen suomalaisten ja
16686:    Suomen AIDS-tilanne on kansainvälisesti ja       muunmaalaisten kanssa lisääntyy. Tämän seu-
16687: länsimaihin verrattuna ollut kohtalaisen hyvä.      rauksena voi myös prostituutio ja huumeiden
16688: 12.6.1990 mennessä lääkintöhallitukseen oli il-     käyttö lisääntyä Suomessa. Nopeaa kansainvä-
16689: moitettu yhteensä 304 todettua HIV-tartuntaa.       lispoliittista muutosta ja sen vaikutuksia ei
16690: Vuodesta 1986 lähtien on uusia tartuntoja           kuitenkaan ole kyetty riittävästi ennakoimaan.
16691: todettu vähenevässä määrin. Vuonna 1989 oli            Terveydenhuoltoviranomaiset ovat tuotta-
16692: 40 uutta HIV -tartunta tapausta. Vuoden 1989        neet matkailijoille ja ulkomailla työskenteleville
16693: loppuvuodesta alkaen on kuitenkin todettu           tarkoitetun tiedotus- ja valistusaineiston sekä
16694: keskimääräistä enemmän uusia tartuntoja ja          toteuttaneet siihen liittyvän ensimmäisen ulko-
16695: 12.6.1990 mennessä oli tämän vuoden alkupuo-        mainoskampanjan. Lääkintöhallitus on pyrki-
16696: lelta todettu yhteensä 24 uutta HIV-tartunta-       nyt suuntaamaan lisääntyvässä määrin suku-
16697: tapausta.                                           puolitautivalistusta nuoriin, esimerkiksi inter-
16698:    Tippuritartuntaluvut ovat Suomessa 1970-         railmatkustajiin. Tarkoituksena on edelleen
16699: luvun puolivälistä asti pienentyneet jatkuvasti.    voimakkaasti tehostaa erityisesti matkailuun ja
16700: Tämän vuoden alusta voidaan Helsingin seu-          nuorisoon kohdistuvaa tartuntatautiterveyskas-
16701: dulla todeta myös näiden lukujen pienentymi-        vatusta.
16702: sen pysähtyneen. Luvuissa on noin 2 %:n                Vankeinhoitolaitoksen HIV- tartuntaongelma
16703: nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhyen         on terveysviranomaisten tiedossa. Yhteistyössä
16704:                                     1990 vp. -    KK n:o 345                                      3
16705: 
16706: on sovittu toimintatavoista. Vankiloissa on       kilöille on annettu tehostettua terveyskasvatus-
16707: mahdollisuus käydä vapaaehtoisissa HIV-tes-       ta.
16708: teissä. Todetuille HIV-tartunnan saaneille hen-
16709: 
16710:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
16711: 
16712:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
16713: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 345
16714: 
16715: 
16716: 
16717: 
16718:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16719: 
16720:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       den korta uppföljningstiden kan man emeller-
16721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tid ännu inte dra några slutsatser om huruvida
16722: av den 29 maj 1990 tili vederbörande medlem        de nya siffrorna för HIV-smitta och gonorre
16723: av statsrådet översänt avskrift av följande av     har börjat stiga avsevärt.
16724: riksdagsman Lahti-Nuuttila m.fl. underteckna-         Enligt utredningar har unga vuxna männis-
16725: de spörsmål nr 345:                                kor redan en längre tid utgjort en betydande
16726:                                                    del av dem som fått HIV-smitta. Enligt statis-
16727:           Vad ämnar Regeringen göra för att        tiken finns det i vårt land även två fall av
16728:        stoppa den ökning av antalet HI-virus-      HIV-smitta hos barn.
16729:        infektioner i vårt land som kan förutses       Uppskattningsvis finns det i Finland några
16730:        och                                         hundratal missbrukare av intravenös narkoti-
16731:           ämnar Regeringen inrikta speciella       ka. Det har konstaterats 15 fall av HIV-smitta
16732:        åtgärder på att förhindra en sprindning     inom denna grupp. Denna riskgrupp är, trots
16733:        av HI-viruset, som smittar genom kön-       att den är liten, central i fråga om HIV-smitta.
16734:        sumgänge, bland ungdomar, samt              Erfarenheterna från andra Iänder visar att
16735:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      HIV-smittan i denna grupp kan öka mycket
16736:        att liksom andra västländer ordna en        snabbt. Detta problem har beaktats i allt
16737:        möjlighet tili ersättande läkemedelsbe-     centralt materia! om hälsofostran som behand-
16738:        handling för missbrukare av intravenös      lar könssjukdomar.
16739:        narkotika, med hjälp av viiken smittoris-      Missbrukare av rusmedel i Finland har
16740:        kerna kunde minskas och de kriminella       tidigare fått ersättande s.k. metadonvård vid
16741:        olägenheter som förekommer i anslut-        Hesperia sjukh us. Av denna vård har man
16742:        ning tili rusmedelsbruk både i fängelser    beklagligt nog inte enbart positiva erfarenheter.
16743:        och i det fria samhället minskas?           Vid Helsingfors universitetscentralsjukhus och
16744:                                                    dess narkomanvårdsenhet anses att metadon-
16745:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vård inte lämpar sig för enhetens nuvarande
16746: samt anföra följande:                              vårdpraxis.
16747:                                                       I och med att den världspolitiska situationen
16748:    AIDS-situationen i Finland har internatio-      förändras i Europa ökar umgänget mellan
16749: nellt sett och jämfört med västländerna varit      finländare och utlänningar. Som en följd härav
16750: tämligen god. Fram tili 12.6.1990 hade medi-       kan även prostitution och missbruk av narko-
16751: cinalstyrelsen fått meddelande om samman-          tika öka i Finland. Den snabba förändringen i
16752: lagt 304 konstaterade fall av HIV-smitta.          den internationella politiken och dess verkning-
16753: Fr.o.m. år 1986 har nya fall av smitta upp-        ar har emellertid inte kunnat förutspås i tillräck-
16754: täckts i minskande grad. År 1989 fanns det 40      ligt hög grad.
16755: nya fall av HIV-smitta. Från slutet av år 1989        Hälsovårdsmyndigheterna har färdigställt ett
16756: har emellertid i genomsnitt konstaterats flera     informations- och upplysningsmaterial för tu-
16757: nya fall av smitta och fram tili 12.6. 1990 hade   rister och personer som arbetar utomlands
16758: sedan början av innevarande år sammanlagt 24       samt i anslutning härtill genomfört den första
16759: nya fall av HIV-smitta konstaterats.               kampanjen med utomhusreklam. Medicinalsty-
16760:    Siffrorna för gonorresmitta har allt sedan      relsen har i allt högre grad försökt rikta
16761: mitten av 1970-talet hela tiden minskat i          upplysning om könssjukdomar tili ungdomar,
16762: Finland. Från början av innevarande år har         t.ex. interrailresenärer. Syftet är alltjämt att
16763: man inom Helsingfors regionen kunnat konsta-       kraftigt effektivera den hälsofostran om smit-
16764: tera att också minskningen av dessa siffror har    tosamma sjukdomar som främst riktar sig tili
16765: avstannat. Siffrorna uppvisar en ökning med        ungdomar och turism.
16766: 2 % jämfört med föregående år. Beroende på            Problemet med HIV-smitta inom fångvårds-
16767:                                    1990 vp. -     KK n:o 345                                      5
16768: 
16769: 1erket är bekant för hälsovårdsmyndigheterna.      möjligt att gå på frivilliga HIV-tester. Personer
16770: \1an har i samarbete kommit överens om             som har konstaterats bära på HIV-smitta har
16771: :illvägagångssätten. Inom fängelserna är det       erhållit effektiverad hälsofostran.
16772: 
16773:     Helsingfors den 29 juni 1990
16774: 
16775:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
16776:                                              1990 vp.
16777: 
16778: Kirjallinen kysymys n:o 346
16779: 
16780: 
16781: 
16782: 
16783:                                  Moilanen: Omasta asunnosta maksettavan asuntotuloveron ki-
16784:                                      ristymisen estämisestä
16785: 
16786: 
16787:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16788: 
16789:   Verovelvollisen omistamasta asunnosta, jota      ole ollut lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus.
16790: hän käyttää omaan tai perheensä asumiseen tai      Etenkin lapsiperheet, joilla on suuri asunto,
16791: vapaa-ajan viettoon, vahvistetaan asuntotulo       ovat joutuneet maksamaan ylimääräistä veroa
16792: asunnon verotusarvon perusteella. Asuntotulo       asumisestaan, vaikka kysymyksessä onkin vain
16793: on 3 prosenttia sen perusteena olevan asunnon      tavanmukaista asumistasoa vastaava asunto.
16794: verotusarvosta. Asuntotulo vakituisesta asun-      Veron kiristymiseltä vältyttäisiin, jos alaraja
16795: nosta jätetään kuitenkin verottamatta siltä osin   olisi kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
16796: kuin sen perusteena olevan asunnon verotusar-         Omistusasuntojen hoitomenot ovat asukkail-
16797: vo ei ylitä 370 000 markkaa. Asuntotuloveron       le huomattava välttämätön menoerä. Sen vuok-
16798: alkuperäisenä tarkoituksena oli, että veroa        si on kohtuutonta, että he joutuvat maksamaan
16799: maksettaisiin vain tavanmukaisen asumistason       tuloveroa realisoimattomasta ja tuloa tuotta-
16800: ylittävistä asunnoista.                            mattomasta omaisuudesta. Koko asuntotulove-
16801:    Kiinteistöjen verotusarvojen toistuvien koro-   rosta luopuminen olisi perusteltua.
16802: tusten vuoksi yhä useammat kansalaiset ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16803: joutuneet maksamaan asuntotuloveroa. Vuon-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16804: na 1976 asuntotuloa maksoi vain noin 5 000         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16805: henkeä vakituisesta asunnostaan. Vuonna 1982       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16806: vastaava luku oli 55 000 eli yksitoistakertainen
16807: vuoteen 1976 verrattuna. Vuonna 1989 arvioi-                 Aikooko Hallitus luopua oman asun-
16808: daan asuntotulosta verotettujen määrän kasva-             non asuntotuloverosta tai ainakin ko-
16809: neen jo 100 OOO:een. Vuonna 1991 asuntotulos-             rottaa asuntotuloverotuksen alarajaa
16810: ta verotettavien määrä on jo yli 200 000, jos             niin, että asuntotuloverotuksen kiristy-
16811: verotusarvojen kiristämistä jatketaan. Tämä ei            miseltä vältytään?
16812:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
16813: 
16814:                                        Eeva-Liisa Moilanen
16815: 
16816: 
16817: 
16818: 
16819: 200070S
16820: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 346
16821: 
16822: 
16823: 
16824: 
16825:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16826:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Jos asuntotulosta kertyvän veron ja omistus-
16827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      asumiseen kohdistuvan verotuen määrää ver-
16828: olette 31 päivänä toukokuuta 1990 päivätyn         taillaan keskenään, on yhteiskunnan tuki omis-
16829: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tusasumiselle hyvinkin mittavaa. Pelkästään
16830: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      velkojen korkojen vähennysoikeus ja uusi asun-
16831: edustaja Eeva-Liisa Moilasen näin kuuluvasta       tovähennys aiheuttavat valtiolle ja kunnille ensi
16832: kirjallisesta kysymyksestä n:o 346:                vuonna noin 3,5 miljardin markan menot, kun
16833:                                                    sitä vastoin asuntotulosta kertyvän veron mää-
16834:           Aikooko Hallitus luopua oman asun-       rä on vapaa-ajan asunnotkin mukaan lukien
16835:        non asuntotuloverosta tai ainakin ko-       vain runsaat 500 miljoonaa markkaa.
16836:        rottaa asuntotuloverotuksen alarajaa           Asuntotulon verotus kohdistui lain voimaan
16837:        niin, että asuntotuloverotuksen l(iristy-   tullessa tavanomaista suurempiin ja arvok-
16838:        miseltä vältytään?                          kaampiin vakituisiin asuntoihin. Rakentamisen
16839:                                                    suhdanteet sekä myyntihintojen ja verotusarvo-
16840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jen aikaisemmin toisistaan poikennut kehitys
16841: vasti seuraavaa:                                   ovat vaikuttaneet siten, että nykyisin lain pii-
16842:                                                    rissä ovat, kuten kysyjäkin toteaa, pikemmin-
16843:    Verovelvollisen omistamasta asunnosta, jota     kin uudet ja suuret perheasunnot kuin vanhois-
16844: hän käyttää omaan tai perheensä asumiseen tai      sa myyntihinnaltaan todella arvokkaissa kiin-
16845: vapaa-ajan viettoon, verotuksen perusteeksi        teistöissä sijaitsevat huoneistot. Toisin kuin
16846: pantava asuntotulo vahvistetaan asuntotulon        kysymyksen perusteluissa on esitetty, asuntotu-
16847: verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain    losta veroa maksavien määrän arvioidaan vuo-
16848: (505/73) säännösten mukaan valtion- ja kunnal-     delta 1989 toimitettavassa verotuksessa olevan
16849: lisverotuksessa asunnon verotusarvon perus-        kuitenkin vain noin 43 000, kun vastaava luku
16850: teella. Asuntotulo vakituisesta asunnosta jäte-    vielä esimerkiksi vuonna 1987 oli 55 000. Va-
16851: tään verottamatta siltä osin kuin sen perustee-    kituisesta asunnosta veroa maksavien määrän
16852: na olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 370 000     arvioidaan nousevan vuodelta 1991 toimitetta-
16853: markkaa. Asuntotulo muusta kuin vakituisesta       vassa verotuksessa runsaaseen 130 000 verovel-
16854: asunnosta jätetään verottamatta valtionvero-       volliseen.
16855: tuksessa siltä osin, kuin sen perusteena olevan       Kesäasunnot ovat kunnallisverotuksessa jou-
16856: asunnon verotusarvo ei ylitä 60 000 markkaa.       tuneet säännönmukaisesti verotuksen kohteek-
16857:    Asuntotulo on 3 prosenttia sen perusteena       si. Vapaa-aikakiinteistöjen sijaintikunnille on
16858: olevan asunnon verotusarvosta.                     siten voitu turvata tietty, joskin vähäinen mi-
16859:    Asuntotulon perusteena olevaa määrää on         nimitulo.
16860: viimeksi tarkistettu vuodelta 1988 toimitettavaa      Nykyisen asuntotuloverojärjestelmän erik-
16861: verotusta varten. Sitä ennen tarkistus tehtiin     seen kehittäminen ei ole ollut kokonaisvero-
16862: vuodelta 1986 toimitettavaa verotusta silmällä     uudistuksen yhteydessä tarkoituksenmukaista,
16863: pitäen, jolloin verotusarvo korotettiin 215 000    koska tarkoituksena on ollut siirtyä uuteen
16864: markasta 300 000 markkaan.                         kiinteistöverojärjestelmään, jonka yhteydessä
16865:    Kysyjä pitää vakituisen asunnon perusteella     muun ohessa asuntotulon verottamisesta luo-
16866: määrättävän asuntotulon verottamista koh-          vuttaisiin. Kun kiinteistöverouudistusta ei kui-
16867: tuuttomana, koska omistusasunnon hoitome-          tenkaan aloitettane vielä vuodelta 1991 toimi-
16868: not ovat merkittävä menoerä. Vakituisesta          tettavassa verotuksessa, voidaan vuoden 1991
16869: asunnosta maksuunpantavan asuntotuloveron          tulo- ja menoarvion antamisen yhteydessä har-
16870: määrä on kuitenkin vielä nykyisin verotusar-       kita, antaako asuntotuloverotuksen kehitys ai-
16871: vojen alhaisuuden vuoksi varsin kohtuullinen.      hetta nykyisten veroperusteiden muuttamiseen.
16872:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1990
16873: 
16874:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
16875:                                       1990 vp. -      KK n:o 346                                    3
16876: 
16877: 
16878: 
16879: 
16880:                                Till Riksdagens Herr Talman
16881: 
16882:    I dct syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komst som debiteras för stadigvarande bostad
16883: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           är dock ännu för närvarande re1ativt skälig,
16884: av den 31 maj 1990 tili vederbörande med1em           eftersom beskattningsvärdena är låga. Om den
16885: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skatt som uppbärs på bostadsinkomst och det
16886: riksdagsledamot Eeva-Liisa Moilanen under-            skattestöd som inriktas på boende i ägarbostad
16887: tecknade spörsmå1 nr 346:                             jämförs med varandra, är samhällets stöd för
16888:                                                       boende i ägarbostad t.o.m. mycket omfattande.
16889:           Ämnar Regeringen avskaffa bostads-          Enbart rätten att avdra räntorna på skulder
16890:        inkomstskatten på egen bostad eller            och det nya bostadsavdraget förorsakar nästa
16891:        åtminstone höja nedre gränsen för be-          år staten och kommunerna utgifter om ca 3,5
16892:        skattningen av bostadsinkomst så att en        miljarder, då däremot den skatt som uppbärs
16893:        åtstramning av beskattningen av bo-            på bostadsinkomst, då även fritidsbostäderna
16894:        stadsinkomst undviks?                          räknas med, endast uppgår tili drygt 500
16895:                                                       miljoner mark.
16896:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Då lagen trädde i kraft inriktades beskatt-
16897: samt anföra följande:                                 ningen av bostadsinkomst på stadigvarande
16898:                                                       bostäder som var större och mera värdefulla än
16899:    Bostadsinkomst av bostad som skattskyldig          normalt. Konjunkturerna inom byggandet
16900: äger och som används av honom eller hans              samt det faktum att försäljningspriserna och
16901: familj för boende eller fritidsvistelse och som       beskattningsvärdena tidigare har utvecklats oli-
16902: skall Jäggas tili grund för beskattning, fastställs   ka har medverkat tili att det nuförtiden, liksom
16903: vid stats- och kommunalbeskattningen på basis         spörsmålsställaren även konstaterar, är nya och
16904: av bostadens beskattningsvärde enligt stadgan-        stora familjebostäder snarare än lägenheter i
16905: dena i lagen om beskattning av bostadsinkomst         gamla, i fråga om försäljningspriset verkligt
16906: i vissa fall (505/73). Bostadsinkomst av stadig-      värdefulla fastigheter som omfattas av lagen. 1
16907: varande bostad beskattas inte tili den del            motsats tili vad som anförs i spörsmålets
16908: bostadens beskattningsvärde inte överstiger           motivering uppskattas antalet personer som
16909: 370 000 mark. Bostadsinkomst av annan än              erlägger skatt på bostadsinkomst vid beskatt-
16910: stadigvarande bostad beskattas inte vid stats-        ningen för år 1989 dock uppgå tili endast
16911: beskattningen tili den del den förstnämnda            43 000, medan motsvarande ta1 t.ex. ännu år
16912: bostadens beskattningsvärde inte överstiger           1987 var 55 000. Antalet skattsky1diga som
16913: 60 000 mark.                                          erlägger skatt för stadigvarande bostad upp-
16914:    Bostadsinkomsten är 3 procent av beskatt-          skattas vid beskattningen för år 1991 stiga tili
16915: ningsvärdet av den bostad som ligger tili grund       drygt 130 000.
16916: för beskattningen.                                       Sommarbostäderna har vid kommunalbe-
16917:    Det belopp som ligger till grund för bostads-      skattningen regelbundet b1ivit beskattade. En
16918: inkomsten har senast justerats för beskattning-       viss, om än liten, minimiinkomst har på så vis
16919: en för år 1988. Dessförinnan gjordes en mot-          kunnat tryggas för de kommuner där det finns
16920: svarande justering med tanke på beskattningen         fritidsfastigheter.
16921: för år 1986, varvid beskattningsvärdet höjdes            Det har inte varit ändamålsenligt att i
16922: från 215 000 tili 300 000 mark.                       samband med tota1skattereformen utveckla ett
16923:    Spörsmålsställaren anser beskattningen av          särskilt system med skatt på bostadsinkomst,
16924: bostadsinkomst som fastställs på basis av             eftersom avsikten varit att övergå till ett nytt
16925: stadigvarande bostad vara oskälig, eftersom           system med skatt på fastigheter, i samband
16926: underhållsutgifterna för en ägarbostad utgör en       med vilket bl.a. beskattningen av bostadsin-
16927: betydande utgiftspost. Den skatt på bostadsin-        komst avskaffas. Då revideringen av fastighets-
16928: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 346
16929: 
16930: beskattningen dock troligtvis inte inleds ännu   1992 överväga om utvecklingen av beskattning-
16931: vid beskattningen för år 1991, kan man i         en av bostadsinkomst föranleder en ändring av
16932: samband med avlåtandet av budgeten för år        de nuvarande beskattningsgrunderna.
16933: 
16934:     Helsingfors den 5 juli 1990
16935: 
16936:                                                                      Minister Ulla Puolanne
16937:                                                 1990 vp.
16938: 
16939: Kirjallinen kysymys n:o 347
16940: 
16941: 
16942: 
16943: 
16944:                                  Tennilä: Henkilöjunaliikenteen aloittamisesta Kemin ja Tornion
16945:                                       välillä
16946: 
16947: 
16948:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16949: 
16950:    Henkilöjunaliikenteen lopettaminen Kemin             Asiaan liittyy suuri periaatteellinen liikenne-
16951: ja Tornion väliltä herätti laajaa vastarintaa        poliittinen kysymys. On näet varmaa, että kun
16952: paikallisen väestön keskuudessa. Edelleenkin         otetaan huomioon myös ympäristötekijät ja
16953: esitetään laajasti vaatimuksia, että asiaan on       liikenneturvallisuus, junaliikenne on paras
16954: palattava ja junalla kulkemisen vaihtoehto teh-      vaihtoehto. Tulevaisuus on siis junien kaikkial-
16955: tävä uudelleen mahdolliseksi.                        la siellä, missä se vähänkin mahdollista on.
16956:    Nämä vaatimukset ovat mielestäni perustel-        Kahden keskisuuren kaupungin, Kemin ja Tor-
16957: tuja, sillä lopettamispäätöksellä katkaistiin sa-    nion, välillä yhteys on aivan luonnollinen,
16958: malla ainoa rautatieyhteytemme läntiseen naa-        koska siihen tulee lisäksi jatkoksi yhteys Ruot-
16959: purimaahamme, mikä tänä kansainvälistymisen          siin.
16960: aikana on erikoista. Sitä paitsi korvaava bus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16961: siliikenne ei toimi omillaan, vaan siihen käyte-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16962: tään huomattavia tukisummia valtion rahoja.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16963: Niiden tarkasta määrästä haluan tiedot vas-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16964: taukseen.
16965:    Uuden      päätöksen    henkilöjunaliikenteen
16966: aloittamiseksi Kemin ja Tornion välillä tekee                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16967: ajankohtaiseksi myös se, että Ruotsi on alka-               ryhtyä Kemin ja Tornion välisen hen-
16968: nut ajaa nyt juniaan Tornioon saakka. Asen-                 kilöjunaliikenteen uudelleen käynnistä-
16969: teet kahden puolen rajaa rautatieliikenteeseen              miseksi?
16970: ovat siis hyvin erilaiset.
16971: 
16972:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1990
16973: 
16974:                                         Esko-Juhani Tennilä
16975: 
16976: 
16977: 
16978: 
16979: 200070S
16980: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 347
16981: 
16982: 
16983: 
16984: 
16985:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16986: 
16987:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koko maassa noin 60 erittäin tappiollista pai-
16988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kallisjunaa lakkautettiin. Korvaava liikenne
16989: olette 1 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             järjestettiin busseilla, joissa kelpaavat rautatei-
16990: kirjeenne n:o 1079 ohella toimittanut valtioneu-     den sekä kansainväliset että kotimaiset matka-
16991: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         liput. Matkustamiskustannukset eivät siis muu-
16992: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin             toksen vuoksi nousseet. Korvaavan liikenteen
16993: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 347:       järjestämisessä oli kesällä 1988 eräitä ongelmia,
16994:                                                      mutta ne on sittemmin voitu poistaa.
16995:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Korvaavalle bussiliikenteelle on maksettu
16996:        ryhtyä Kemin ja Tornion välisen hen-          valtion tukea, jonka suuruus vuositasolla on
16997:        kilöjunaliikenteen uudelleen käynnistä-       runsaat 30 000 markkaa.
16998:        miseksi?                                         Tornion kaupunki haki vuoden 1989 alku-
16999:                                                      puolella valtionapua junalla järjestettävään
17000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         joukkoliikennekokeiluun välillä Kemi-Tornio.
17001: vasti seuraavaa:                                     Liikenneministeriö hylkäsi valtionapuhake-
17002:                                                      muksen, koska kahden kuukauden kokeilusta
17003:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-     olisi aiheutunut alijäämää varsin huomattavasti
17004: kelaitoksista annetun yleislain (627/87) mukai-      (noin 420 000 markkaa) eikä käytettävissä ollut
17005: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-      tarkoitusta varten riittävää määrärahaa.
17006: tionrautateistä annetun laitoskohtaisen lain            Rautatieliikenne hoidettiin Tornion ja Ke-
17007: (747 /89) mukaan Valtionrautatiet harjoittaa         min välillä dieselmoottorijunilla eli niin sano-
17008: rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden      tuilla lättähatuilla. Niiden korjaus- ja huolto-
17009: kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa.             kustannukset nousivat viime vuosina kohtuut-
17010:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa         tomiksi, ja koko lättähattukalusto poistettiin
17011: on Valtionrautateiden henkilöliikenteen palve-       liikenteestä. Valtionrautateillä ei tällä hetkellä
17012: lu- ja toimintatavoitteiksi asetettu se, että        ole käytettävissä erityistä kevyttä kiskokalus-
17013: henkilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksen-      toa, minkä johdosta liikenne olisi hoidettava
17014: mukaisena osana koko maan tarpeita palvele-          veturikalustolla, ja näin ollen liikenteenhoito-
17015: vasta pitkämatkaisesta joukkoliikennejärjestel-      kustannukset nousevat erittäin korkeiksi.
17016: mästä sekä osana pääkaupunkiseudun lähilii-             Korvaavan bussiliikenteen aikataulut on so-
17017: kennettä. Lähivuosien tavoitteena on rautatie-       vitettu siten, että ne ovat yhteydessä Ruotsin
17018: liikenteen markkinaosuuden nostaminen jouk-          puolelta Tornioon tuleviin paikallisjuniin ja
17019: koliikenteessä sekä liikenteen kannattavuuden        yhdysliikenne näiltä osin voidaan hoitaa tyy-
17020: parantaminen. Näiden tavoitteiden puitteissa         dyttävällä tavalla.
17021: Valtionrautateiden tulee voida itsenäisesti päät-
17022:                                                         Liikenneministeriön käsityksen mukaan lii-
17023: tää liikenteen reitti-, aikataulu- ja seisakesuun-
17024:                                                      kenteen järjestely on sopusoinnussa Valtion-
17025: nitelmista. Kuljetus- ja palvelutoiminnan tulee
17026:                                                      rautateille asetettujen palvelu- ja toimintata-
17027: liikelaitoslainsäädännön mukaisesti perustua         voitteiden kanssa, ja järjestely vastaa myös
17028: liiketaloudellisiin periaatteisiin, mikä merkitsee   tämänhetkistä matkustustarvetta puheena ole-
17029: sitä, että Valtionrautatiet muun muassa vastaa
17030:                                                      valla välillä. Mikäli matkustustarve osoittaa
17031: pääosin toimintansa rahoituksesta omalla tulo-       selviä lisääntymisen merkkejä, tullaan liiken-
17032: rahoituksellaan.
17033:                                                      teenhoitojärjestelmään palaamaan myöhemmin
17034:    Valtionrautateiden henkilöjunaliikenne Tor-       uudestaan.
17035: nion ja Kemin välillä loppui kesällä 1988, kun
17036: 
17037:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1990
17038: 
17039:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
17040:                                       1990 vp. -     KK n:o 347                                       3
17041: 
17042: 
17043: 
17044: 
17045:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17046: 
17047:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          speciellt förlustbringande lokaltågturer drogs in
17048: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          i hela Jandet Trafiken ersattes med buss-
17049: nr 1079 av den 1 juni 1990 tili vederbörande         transporter, i vilka järnvägarnas såväl interna-
17050: medlem av statsrådet översänt avskrift av            tionella som inhemska biljetter är giltiga. Re-
17051: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä          sekostnaderna höjdes således inte p.g.a. för-
17052: undertecknade spörsmål nr 347:                       ändringen. I början fanns det vissa problem
17053:                                                      med att ordna den ersättande trafiken, men
17054:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             dessa kunde sedermera övervinnas.
17055:        vidta för att återinleda persontrafiken          Den ersättande trafiken har fått statligt
17056:        på bansträckan Kemi-Torneå?                   bidrag, vars storlek på årsnivå har varit drygt
17057:                                                      30 000 mk.
17058:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Torneå stad ansökte i början på 1989 stats-
17059: samt anföra följande:                                stöd för ett experiment med kollektivtrafik per
17060:                                                      tåg på linjen Kemi-Torneå. Trafikministeriet
17061:     Statsjärnvägarna är sedan ingången av år         gav avslag på ansökan, eftersom ett två måna-
17062: 1990 ett sådant affärsverk som avses i den           ders experiment hade föranlett ett rätt så stort
17063: allmänna lagen om statliga affårsverk (627 /87).     underskott (420 000 mark) och anslag för
17064: Enligt lagen om Statsjärnvägarna (747 /89) id-       ändamålet inte fanns att tillgå.
17065: kar Statsjärnvägarna verksamhet som avser               Järnvägstrafiken mellan Torneå och Kemi
17066: järnvägstrafik och tillhandahåller annan service     sköttes med dieseltåg, med de så kallade
17067: i samband med Statsjärnvägarnas transporter.         "lättähattu-tågen". Reparations- och under-
17068:     1 statsbudgeten för år 1990 har som service-     hållskostnaderna för dessa tåg blcv under de
17069: och verksamhetsmål för Statsjärnvägarnas per-        sista åren så höga att hela "lättähattu" -mate-
17070: sontrafik uppställts att den bör utvecklas som       rielen togs ur trafik. På Statsjärnvägarna an-
17071: en ändamålsenlig del av det kolletivtrafiksys-       vänds för tillfället ingen speciell spårutrustning
17072: tem för långväga resor som betjänar hela             av lätt typ, vilket betyder att trafiken måste
17073: landets behov, och som en del av huvudstads-         skötas med lokomotivutrustning och detta hö-
17074: regionens närtrafik. Målet under de närmaste         jer kostnaderna för trafikskötseln avsevärt.
17075: åren är att höja järnvägstrafikens marknadsan-          Den ersättande busstrafikens tidtabeller har
17076: del av kollektivtrafiken samt att förbättra          anpassats tili systemet så att bussarna går att
17077: trafikens lönsamhet. lnom ramen för dessa mål        kombinera med lokaltågen som kommer från
17078: bör Statsjärnvägarna självständigt kunna be-         Sverige tili Torneå, vilket betyder att förbin-
17079: sluta om planerna i fråga om trafiklinjer,           delsetrafiken tili dessa delar skötts tillfredstäl-
17080:  tidtabeller och hållplatser. Enligt den lagstift-   lande.
17081:  ning som gäller affärsverken skall transport-          Enligt trafikministeriets uppfattning harmo-
17082:  och serviceverksamheten basera sig på företags-     nierar trafikarrangemangen med de service-
17083:  ekonomiska principer, vilket innebär att Stats-     och verksamhetsmål som uppställts för Stats-
17084: järnvägarna bl.a. huvudsakligen finansierar sin      järnvägarna, och arrangemangen motsvarar
17085:  verksamhet genom egen inkomstfinansiering.          också dagens resebehov på den ifrågavarande
17086:     Statsjärnvägarnas persontrafik mellan Tor-       sträckan. Om resebehovet klart ökar tas trafik-
17087:  neå och Kemi 5lutade sommaren 1988, då ca 60        arrangemangen upp tili behandling igen.
17088: 
17089:      Helsingfors den 27 juni 1990
17090: 
17091:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
17092:                                              1990 vp.
17093: 
17094: Kirjallinen kysymys n:o 348
17095: 
17096: 
17097: 
17098: 
17099:                                  Tennilä:   Naisten jättämien rintamapalvelustunnushakemusten
17100:                                      käsittelyn nopeuttamisesta
17101: 
17102: 
17103:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17104: 
17105:    Rintamapalvelustunnuksesta annetun ase-         vissä olleen, saamaan myönteiseen päätökseen.
17106: tuksen (554/78, muut. 341/86) 1 §:n mukaan         On siis tarpeen selvittää, noudatetaanko samo-
17107: tunnus voidaan antaa myös naiselle määrätyin       ja perusteita kaikissa tapauksissa sekä se, miksi
17108: edellytyksin. On kuitenkin olemassa laajaa epä-    ns. kireää linjaa ylipäätään on tarpeen vetää.
17109: selvyyttä siitä, mitkä nämä perusteet täsmälli-    Ovathan naiset aikoinaan saaneet jo aivan
17110: sesti ovat, eli tarvitaan lisää informaatiota.     tarpeeksi sodasta kärsiä erilaisissa tehtävissä
17111: Syvää tyytymättömyyttä herättää sitten se, että    oltuaan.
17112: hakemusten käsittely kestää pitkään, jopa vuo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17113: sikausia. Kaiken lisäksi päätösten koetaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17114: vaihtelevan, eli samantyyppisissä tehtävissä ol-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17115: leet naiset saavatkin erilaisia päätöksiä.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17116:    Veteraanitunnuslautakunnan toimintaa on-
17117: kin syytä käydä kriittisesti läpi selvittäen se,
17118: miksi hakemusten käsittely viipyy toivottoman               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17119: kauan ja miksi kielteisen päätöksen saaneista             ryhtyä nopeuttaakseen naisten rintama-
17120: hakijoista niin moni kokee saavansa väärän                palvelustunnushakemusten käsittelyä ja
17121: päätöksen verratessaan päätöstään esimerkiksi             varmistaakseen sen, että päätökset ovat
17122: jonkun tuttavan, aivan samantyyppisissä tehtä-            oikeudenmukaisia?
17123: 
17124:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1990
17125: 
17126:                                        Esko-Juhani Tennilä
17127: 
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 200070S
17132: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 348
17133: 
17134: 
17135: 
17136: 
17137:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17138: 
17139:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      joudutaan kuitenkin suorittamaan aikaa vieviä
17140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      laajoja arkistotutkimuksia sekä hankkimaan
17141: olette 1 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           muita lisäselvityksiä. Työtä vaikeuttaa erityi-
17142: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sesti se, ettei ole olemassa yhtenäisiä luetteloita
17143: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tai muita tiedostoja naisten palveluksesta sotien
17144: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    aikana. Myös asiakirja-aineisto on varsin puut-
17145: kysymyksestä n:o 348:                              teellista ja hajanaista, koska naisten palveluk-
17146:                                                    sesta ei ole pidetty miesten tavoin joukko-
17147:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      osastoissa vahvuuskirjaa. Hyvin usein joudu-
17148:        ryhtyä nopeuttaakseen naisten rintama-      taan hakijoilta pyytämään lisäselvityksiä ja
17149:        palvelustunnushakemusten käsittelyä ja      -todisteita ilmoitetusta palveluksesta, joten
17150:        varmistaakseen sen, että päätökset ovat     myös heiltä kuluu paljon aikaa sodan aikaisten
17151:        oikeudenmukaisia?                           asioiden selvittämiseen ja todisteiden hankki-
17152:                                                    miseen. Juuri tämä selvittelytyö on ruuhkaut-
17153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tanut hakemusten käsittelyn. Tämänhetkistä
17154: vasti seuraavaa:                                   hakemusten tutkintatasoa ei voida kuitenkaan
17155:                                                    enää alentaa loukkaamatta hakijan oikeustur-
17156:     Rintamapalvelustunnuksesta ja sen hakemi-      vaa ja saattamatta hakijoita keskenään eriar-
17157: sesta on säädetty sosiaali- ja terveysministerin   voiseen asemaan.
17158: esittelystä annetussa rintamapalvelustunnusase-       Lautakunnan työn keskeisenä lähtökohtana
17159: tuksessa (554/78). Tämän perusteella veteraani-    on hakijoiden samanvertaisuus ja yhdenmukai-
17160: tunnuslautakunta myöntää rintamapalvelus-          nen kohtelu. Syitä siihen, että hakijat tästä
17161: tunnuksia. Alun perin tunnuksen hakemiselle        huolimatta voivat kokea joutuneensa erilaiseen
17162: säädettiin takarajaksi      31.12.1982, mutta      asemaan, on useita. Hakijat ovat voineet pal-
17163: 1.7.1984 tämä rajoitus poistettiin.                vella lukuisissa eri tehtävissä samoillakin paik-
17164:    Tällä hetkellä hakemuksia on tullut jo 80 800   kakunnilla, palvelusajat ovat olleet eripituisia
17165: ja niistä on käsitelty 74 700. Pääosa hakemuk-     ja palvelus on voinut tapahtua myös eri aikoi-
17166: sista on todennäköisesti jo saapunut, mutta        na. Myös palveluspaikkakunnan merkitys tun-
17167: uusia hakemuksia tehdään yhä. Kun rintama-         nuksen suhteen on eri aikoina ollut erilainen.
17168: lisää on alettu maksaa myös ulkomailla asuvil-     Sotatoimista riippuen rintamavastuussa olleen
17169: le, on tämä osaltaan lisännyt hakemuksia.          sotatoimiyhtymän alue ja sen laajuus on suu-
17170: Samoin kielteisen päätöksen saaneiden uudel-       resti vaihdellut vuosien 1939-1945 sotien ai-
17171: leen vireille panemat hakemukset lisäävät ruuh-    kana.
17172: kaa.                                                  Hakemuksia on myös jouduttu hylkäämään,
17173:    Veteraanitunnuslautakunta on viran puolesta     koska hakija ei ole voinut antaa riittävää
17174: velvollinen selvittämään, onko hakija oikeutet-    selvitystä ilmoittamastaan palveluksesta eikä
17175: tu rintamapalvelustunnukseen. Hakemuksen           sitä ole saatu lautakunnan suorittamissa arkis-
17176: saavuttua lautakunnalle selvitetään arkistotut-    totutkimuksissakaan. Hakijoiden vertaillessa
17177: kimuksin ilmoitettujen tietojen oikeellisuus.      saamiaan päätöksiä he eivät useinkaan tiedä
17178: Vain noin 20% hakemuksista on niin täydel-         toistensa kaikkia sodan ajan palvelustehtäviä.
17179: lisiä, että hakemus voidaan ratkaista lyhyen          Asetuksen tulkintaan ja soveltamiseen vai-
17180: arkistoselvityksen jälkeen. Koko käsittelyaika     kuttavat lukuisat tekijät, joita lautakunta jou-
17181: on tällöin noin kuusi kuukautta. Hakijat liit-     tuu selvittämään ja ottamaan huomioon ennen
17182: tävät usein hakemuksiinsa sodanaikaisten pal-      asian ratkaisemista. Lautakunta on hakijoiden
17183: velustovereidensa todistuksia. Tällaiset todis-    tasavertaisen ja yhdenmukaisen kohtelun tur-
17184: tukset nopeuttavai käsittelyä varsinkin silloin,   vaamiseksi tehnyt useita toiminta- ja linjapää-
17185: kun arkistoista ei ole muutoin löydetty tietoja    töksiä, jotka ovat myös nopeuttaneet ja selkiin-
17186: hakijan sodanaikaisesta palveluksesta. Yleensä     nyttäneet päätöksentekoa.
17187:                                         1990 vp. -      KK n:o 348                                      3
17188: 
17189:      Ruuhkan selvittämiseksi lautakunnan työtä             Vastaisuudessa hakemusten käsittelyä voitai-
17190:   on myös tehostettu. Hakemusten käsittelyä on          siin nopeuttaa lisäämällä henkilöresursseja juu-
17191:   yksinkertaistettu muun muassa helpottamalla           ri työläimpään vaiheeseen, hakemusten arkis-
17192:   todistelumenettelyä ja muuttamalla arkistotut-        totutkimuksiin.
17193:   kimuksen järjestelyjä. Käsittelyprosessia ei voi-        Asettamalla hakijoille asetusta muuttamalla
17194:   da nykyisin voimavaroin enää juurikaan no-            suurempi selvitysvelvoite voitaisiin lautakun-
17195:   peuttaa.                                              nan päätöksentekoa nopeuttaa. Tämä ei olisi
17196:      Jos hakija on saanut kielteisen päätöksen,         kuitenkaan hakijoiden oikeusturvan kannalta
17197:   hän voi valittaa siitä puolustusministeriöön.         hyvä ratkaisu, sillä heillä ei useinkaan olisi
17198:   Koska puolustusministeriöllä ei ole omaa eri-         käytettävissään sellaisia selvityksiä, että tun-
17199:   tyistä organisaatiota valitusten tutkimiseen, se      nus yksistään niiden perusteella voitaisiin
17200:   lähettää valitukset lausuntopyynnöin veteraani-       myöntää.
17201:   tunnuslautakunnalle, joka käytännössä tutkii             Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
17202:   asian uudelleen. Menettely lisää myös osaltaan        tunnuksen myöntämisedellytysten tai tunnuk-
17203:   veteraanitunnuslautakunnan työtä.                     sen saamisoikeuden selvitysvelvollisuutta kos-
17204:      Kansaneläkelaitos myöntää rintamapalvelus-         kevien säännösten muuttaminen ei ole hakijoi-
17205:   tunnuksen saajille erinäisiä sosiaalisia etuuksia,    den oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohte-
17206:   mm. kansaneläkkeen saajille rintamalisän. Jot-        lun huomioon ottaen perusteltua. Veteraani-
17207:   ta Kansaneläkelaitos voisi myöntää etuudet            tunnuslautakunnan työmenetelmiä ja yhteistyö-
17208:   mahdollisimman nopeasti, on veteraanitunnus-          tä sosiaaliviranomaisten ja arkistoviranomais-
17209:   lautakunnassa hakemuksien käsittelyjärjestystä        ten kanssa on kehitetty ja tätä työtä tullaan
17210:   muutettu siten, että niiden hakijoiden, joille        edelleenkin jatkamaan. Hakemusten käsittelyn
17211:   tunnus tuo mahdollisuuden sosiaalisiin etuuk-         oleellinen nopeuttaminen näyttäisi olevan mah-
17212:   siin, hakemukset on pyritty käsittelemään etu-        dollista vain veteraanitunnuslautakunnan tut-
17213:   sijalla. Myös hakemusten käsittelyjärjestystä on      kimustyötä nopeuttamalla. Mahdollisuuksia tä-
17214:   painotettu vanhimpien ikäluokkien hyväksi.            hän tarvittavan lisähenkilöstön palkkaamiseen
17215: , Veteraanitunnuslautakunta on lisäksi sopinut          tullaan edelleen selvittämään. Vireillä olevat
17216:   Kansaneläkelaitoksen kanssa ilmoitusmenette-          hakemukset tullaan käsittelemään niin nopeasti
17217:   lystä, joka koskee rintamasotilaseläkkeen ja          kuin se on käytettävissä olevien resurssien
17218:   rintamaveteraanien varhaiseläkkeen hakijoita,         puitteissa hakijan oikeudet turvaavalla tavalla
17219:   jotta näiden asiat voitaisiin käsitellä nopeasti.     mahdollista. Hakijoiden tasapuolinen ja oikeu-
17220:   Edelleen rintamalisään liittyvästi on Kansan-         denmukainen kohtelu on varmistettu lautakun-
17221:   eläkelaitoksen kanssa sovittu, että lautakunta        nan tekemillä asetuksen soveltamiseen liittyvillä
17222:   lähettää rintamapalvelustunnuspäätösten jäl-          linjaratkaisuilla ja menettelyä koskevilla pää-
17223:   jennöskappaleet Kansaneläkelaitoksen käytet-          töksillä. Näitä noudattamalla saadaan perus-
17224:    täväksi. Tällä järjestelyllä on merkittävästi hel-   teiltaan samanlaisissa tapauksissa päätökset
17225:    potettu ja yksinkertaistettu rintamalisän mak-       yhdenmukaisiksi.
17226:    samista.
17227: 
17228:        Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1990
17229: 
17230:                                                                    Puolustusministeri Elisabeth Rehn
17231: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 348
17232: 
17233: 
17234: 
17235: 
17236:                              Till Riksdagens Herr Talman
17237: 
17238:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       dock tvungen att göra tidskrävande och om-
17239: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        fattande efterforskningar i arkiven samt att
17240: av den 1 juni 1990 tili vederbörande medlem av     skatTa övriga tilläggsutredningar. Arbetet för-
17241: statsrådet översänt avskrift av följande av        svåras särskilt av att det inte finns några
17242: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål         enhetliga förteckningar eller andra register över
17243: nr 348:                                            kvinnornas tjänstgöring under krigen. Ä ven
17244:                                                    dokumentmaterialet är mycket bristfälligt och
17245:          Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen           osammanhängande, eftersom kvinnornas arbe-
17246:        vidta för att påskynda behandlingen av      te inte finns dokumenterat på samma sätt som
17247:        kvinnors ansökningar om fronttjänst-        då det gäller männen, som man har fört
17248:        tecken och för att garantera att besluten   styrkebok över i truppförbanden. Mycket ofta
17249:        är rä ttvisa?                               måste man be sökandena om tilläggsutredning-
17250:                                                    ar och bevis på den uppgivna tjänstgöringen,
17251:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       varför även de får lägga ner mycket tid på att
17252: samt anföra följande:                              reda ut saker som hänför sig tili kriget och
17253:                                                    skaffa bevis. Det är detta utredningsarbete som
17254:    Om fronttjänsttecken och hur man ansöker        har förorsakat anhopningen vid behandlingen
17255: om detta stadgas i förordningen om front-          av ansökningarna. Nivån på de nuvarande
17256: tjänsttecken (554/78), som givits på föredrag-     utredningarna av ansökningar kan likväl inte
17257: ning av social- och hälsovårdsministern. Vete-     sänkas ytterligare utan att sökandenas rätts-
17258: ranteckensnämnden beviljar fronttjänsttecken       skydd äventyras och de försätts i en ojämlik
17259: på basis av denna förordning. Ursprungligen        ställning sinsemellan.
17260: stadgades att teeken skulle sökas senast               En central utgångspunkt för nämndens ar-
17261: 31.12.1982, men 1.7.1984 slopades denna be-        bete är sökandenas jämställdhet och lika be-
17262: gränsmng.                                          handling. Det finns flera orsaker till att sökan-
17263:    I detta nu har redan 80 800 ansökningar         dena trots detta upplever att de råkar i en
17264: lämnats in. Av dem har 74 700 behandlats.          olikvärdig ställning. Sökandena kan ha tjänst-
17265: Största delen av ansökningarna har troligen        gjort i många olika uppgifter t.o.m. på en och
17266: redan inkommit, men nya ansökningar görs           samma ort, tjänstgöringstiderna kan ha varit
17267: ännu. Ansökningarna har delvis ökat sedan          olika långa och tjänstgöringen kan ha infallit
17268: man har börjat betala fronttillägg också tili      under olika tidpunkter. Dessutom har tjänst-
17269: dem som bor utomlands. Likaså ökar anhop-          göringsorten haft olika betydelse med tanke på
17270: ningen då de som har fått ett negativt beslut      tecknet under olika perioder. Området för en
17271: anhängiggör sitt ärende på nytt.                   operativ enhet med frontansvar och områdets
17272:    Veteranteckensnämnden är på tjänstens väg-      omfattning har varierat mycket beroende på
17273: nar skyldig att utreda om sökandena är berät-      krigsoperationerna i krigen 1939-1945.
17274: tigade tili fronttjänsttecken. Då en ansökan har       Man har också varit tvungen att avslå
17275: inkommit tili nämnden utreds uppgifternas          ansökningar emedan sökandena inte har kun-
17276: riktighet genom arkivforskningar. Endast ca        nat lägga fram en tillräckligt tydlig utredning
17277: 20 % av ansökningarna är så kompletta att de       av den tjänstgöring som de har uppgett och
17278: kan avgöras efter en kort arkivforskning. Den      inte heller nämndens arkivforskningar har kun-
17279: totala behandlingstiden blir då ca sex månader.    nat ge klarhet. Då sökandena jämför besluten
17280: Sökandena fogar ofta intyg av sina tjänstgö-       som fattats i deras ärenden känner de ofta inte
17281: ringskamrater under krigen tili sina ansökning-    tili alla de tjänstgöringsuppgifter som andra
17282: ar. Sådana intyg gör utredningarna snabbare i      har haft under krigstiden.
17283: synnerhet i sådana fall då det inte annars har         Nämnden är tvungen att reda ut och ta i
17284: funnits information om sökandens tjänstgöring      betraktande många faktorer innan den fattar
17285: under krigen i arkiven. I allmänhet blir man       beslut i ctt ärende. Alla dessa faktorer inverkar
17286:                                      1990 vp. -     KK n:o 348                                     5
17287: 
17288: på tolkningen och tiliämpningen av förordning-      pensionsanstalten dessutom överens om att
17289: en. För att garantera att sökandena behandlas       nämnden sänder avskrifter av de beslut som
17290: lika och enhetligt har nämnden fattat flera         gälier fronttjänsttecken tili Folkpensionsanstal-
17291: beslut om riktlinjerna och verksamheten, vilket     ten. Genom detta arrangemang har utbetal-
17292: också har gjort beslutsfattandet snabbare och       ningen av fronttiliägget blivit betydligt lättare
17293: entydigare.                                         och enklare.
17294:    Nämndens arbete har även effektiverats för          1 framtiden kunde man göra behandlingen
17295: att anhopningen skall kunna avvecklas. Be-          av ansökningarna snabbare genom att öka
17296: handlingen av ansökningarna har förenklats          personalresurserna i det mest arbetsdryga ske-
17297: bl.a. genom att bevisförfarandet har gjorts         det, dvs. vid arkivforskningen.
17298: smidigare och genom att de arrangemang som             Om sökandena gavs en större utrednings-
17299: hänför sig tili arkivforskningen har ändrats.       skyldighet kunde beslutsfattandet i nämnden
17300: Behandlingsprocessen kan knappast göras             göras snabbare. Med tanke på sökandenas
17301: snabbare med nuvarande resurser.                    rättsskydd är detta dock ingen bra lösning,
17302:    Om en sökande har fått ett negativt beslut       eftersom de ofta inte har tiligång tili sådana
17303: kan hon anföra besvär över detta hos försvars-      utredningar att tecknet skulle kunna beviljas
17304: ministeriet. Eftersom försvarsministeriet inte      enbart på basis av dem.
17305: har någon särskild organisation som prövar             Med stöd av det som anförts ovan anser re-
17306: besvären, sänder ministeriet besvären jämte         geringen att det med beaktande av en rättvis
17307: begäran om utlåtande tili veteranteckensnämn-       och jämlik behandling av sökandena inte är
17308: den, som i praktiken prövar ärendet på nytt.        motiverat att ändra de stadganden som gälier
17309: Detta förfarande ökar för sin del veteranteck-      förutsättningarna för beviljande av tecknet elier
17310: ensnämndens arbete.                                 utredningsskyldigheten beträffande rätten att
17311:    Folkpensionsanstalten beviljar dem som er-       erhålla detta. Veteranteckensnämndens arbets-
17312: hålier fronttjänsttecken olika slag av sociala      metoder och samarbetet med de sociala myn-
17313: förmåner, bl.a. fronttillägg tili folkpensionsta-   digheterna och arkivmyndigheterna har utveck-
17314: garna. För att Folkpensionanstalten skali kun-      lats, och detta arbete kommer att fortsätta även
17315: na bevilja förmånerna så snabbt som möjligt         i framtiden. Endast genom att göra veteranteck-
17316: har den ordning i viiken ansökningarna be-          ensnämndens utredningsarbete snabbare tycks
17317: handlas i veteranteckensnämnden ändrats så          det vara möjligt att få tili stånd en väsentligt
17318: att man strävar efter att så snabbt som möjligt     snabbare behandling av ansökningarna. Möjlig-
17319:  behandla de sökandes ansökningar, för vilka        heterna att avlöna tilläggspersonal för detta
17320:  tecknet ger möjlighet tili sociala förmåner.       kommer ytterligare att utredas. De ansökningar
17321:  Dessutom hat man gett de äldre åldersklasser-      som är anhängiga kommer att behandlas så
17322:  na företräde vid behandlingen av ansökningar-      snabbt som möjligt inom ramen för de nuva-
17323:  na. Veteranteckensnämnden och Folkpensions-        rande resurserna så att sökandenas rättigheter
17324: anstalten har också kommit överens om ett           tryggas. En jämlik och rättvis behandling av
17325:  anmälningsförfarande i fråga om dem som            ansökningarna har säkrats genom nämndens
17326:  ansöker om frontmannapension och förtids-          linjedragningar vid tillämpningen av förord-
17327:  pension för frontveteraner, så att dessa sökan-    ningen och de beslut om förfarandet som nämn-
17328: des ärenden kan behandlas snabbt. Då det            den fattat. Genom att dessa principer iakttas
17329:  gälier fronttiliägget kom nämnden och Folk-        kan enhetliga beslut fattas i likadana fall.
17330: 
17331:      Helsingfors den 9 juli 1990
17332: 
17333:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
17334:                                             1990 vp.
17335: 
17336: Kirjallinen kysymys n:o 349
17337: 
17338: 
17339: 
17340: 
17341:                                 Pulliainen: Metsäverotuksen alentamisesta metsänsuojelutoimen-
17342:                                     piteiden perusteella
17343: 
17344: 
17345:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17346: 
17347:    Asennoituminen metsiin ja metsänhoitoon           Viime aikoina on vaadittukin metsän vero-
17348: on muuttunut nopeasti viime vuosien aikana.       tuskohtelun muuttamista näiltä osin esimerkik-
17349: Metsänomistajat ovat joko halukkaita rauhoit-     si verohallituksen uusituilla ohjeilla. Jos vero-
17350: tamaan metsänsä jonkinasteisena suojelualuee-     tusohjeita muutettaisiin, niin se säästäisi var-
17351: na tai siirtymään ns. pehmeisiin metsänkäsitte-   masti myös yhteiskunnan varoja pitemmällä
17352: lymenetelmiin. Kumpaankin vaihtoehtoon si-        aikavälillä ja helpottaisi suojeluhankkeiden
17353: sältyy valmius siihen, että metsänomistajan       edistymistä.
17354: omistama metsä ei tuota taloudellista tulosta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17355: joko ollenkaan tai se saa tuottaa vähemmän        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
17356: kuin tehometsänhoidon tuloksena.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17357:    Ongelmaksi tässä uudessa suhtautumisessa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17358: metsänkäsittelyyn on muodostunut metsävero-
17359: tus, joka ei ota huomioon tällaisia vaihtoehto-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-
17360: ja. Vaikka aloite metsälän suojelemiseksi olisi            sän verotuksen alentamiseksi tapauksis-
17361: tullut viranomaiselta, niin aloitteesta siihen             sa, joissa metsänomistaja on ilmoittanut
17362: hetkeen, jolloin suojelupäätös on saanut lain-             halukkuutensa suojella metsänsä tai
17363: voiman, suojeltavaa aluetta verotetaan, kuin se            siirtyä ns. pehmeisiin metsänkäsittely-
17364: olisi täysipainoisesti taloudellisen toiminnan             menetelmiin tyytyen alhaisempaan tuot-
17365: piirissä.                                                  toon?
17366: 
17367:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
17368: 
17369:                                         Erkki Pulliainen
17370: 
17371: 
17372: 
17373: 
17374: 200070S
17375: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 349
17376: 
17377: 
17378: 
17379: 
17380:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17381: 
17382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     noin puolet kantorahatulojen määrästä tulee
17383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuottoarviona verotuksen piiriin, metsäverotus
17384: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           käytännössä käsittelee metsätaloutta melko
17385: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       pehmeästi.
17386: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Metsänomistajan itsensä päättämä luonnon-
17387: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     suojelu ei nykyisen lain mukaan vaikuta met-
17388: jallisesta kysymyksestä n:o 349:                   säverotukseen. Metsänomistaja voi milloin ta-
17389:                                                    hansa muuttaa mieltään tai uusi metsänomis-
17390:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-     taja voisi toimia eri tavalla kuin aikaisempi
17391:        sän verotuksen alentamiseksi tapauksis-     omistaja, joka on suojellut metsäänsä. Jos
17392:        sa, joissa metsänomistaja on ilmoittanut    tuottoarvio olisi riippuvainen metsänomistajan
17393:        halukkuutensa suojella metsänsä tai         ratkaisuista, tuloksena olisi helposti epätasa-
17394:        siirtyä ns. pehmeisiin metsänkäsittely-     puolinen verotus.
17395:        menetelmiin tyytyen alhaisempaan tuot-         Jos metsänomistaja hakee metsänsuojelulle
17396:        toon?                                       lääninhallituksen päätöksen luonnonsuojelu-
17397:                                                    lain mukaisessa järjestyksessä, päätöksen ai-
17398:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       heuttama metsänkäyttörajoitus otetaan huo-
17399: vasti seuraavaa:                                   mioon metsän veronalaista tuottoa arvioitaes-
17400:                                                    sa. Vuodesta 1988 alkaen tätä menettelyä on
17401:    Metsätalouden verotus perustuu keskimää-        voitu soveltaa Veroluokitusten yhteydessä, kun
17402: räisenä arvioitavaan pinta-alapohjaiseen puh-      uuteen maatilatalouden tuloveroasetukseen
17403: taaseen tuottoon. Metsänomistajat voivat hoi-      otettiin tästä nimenomainen säännös. Verohal-
17404: taa metsiään eri tavalla, mutta siitä huolimatta   lituksessa valmistellaan parhaillaan uusia vero-
17405: verotuksessa tuotto arvioidaan keskimääräisen      luokitusohjeita, joissa on tarkoitus täsmentää
17406: tilanteen mukaan. Eri tuottoperusteissa huo-       kä yttörajoi tusta pa usten  arviointi tekniikkaa.
17407: mioon otettava kohtuullisuusperiaate samoin        Sen sijaan metsänomistajan omatoimista mai-
17408: kuin tuottoperusteiden jälkeenjääneisyys ai-       semanhoitoa tai luonnonsuojelua ei uusienkaan
17409: heuttavat kuitenkin sen, että käytännössä tuot-    ohjeiden mukaan voida ottaa huomioon, ellei
17410: to arvioidaan selvästi heikommaksi kuin keski-     metsänomistaja hanki päätökselleen virallista
17411: määräinen todellisuus edellyttäisi. Kun vain       vahvistusta lääninhallitukselta.
17412: 
17413:     Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1990
17414: 
17415:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
17416:                                    1990 vp. -     KK n:o 349                                     3
17417: 
17418: 
17419: 
17420: 
17421:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17422:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ning berörs av beskattningen, behandlar skogs-
17423: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       beskattningen i praktiken skogsbruket rätt
17424: av den 4 juni 1990 tili vederbörande medlem av    mjukt.
17425: statsrådet översänt avskrift av följande av          Om skogsägaren själv bestämmerer sig för
17426: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade        att vidta naturskyddsåtgärder har detta enligt
17427: spörsmål nr 349:                                  nuvarande lag ingen inverkan på skogsbeskatt-
17428:                                                   ningen. Skogsägaren kan när som helst ändra
17429:           Har Regeringen för avsikt att vidta     åsikt eller också kan en ny skogsägare handla
17430:        åtgärder för att sänka skogsbeskatt-       på annat sätt än den tidigare ägaren, som har
17431:        ningen i sådana fall då skogsägaren har    vårdat sin skog. Om den uppskattade avkast-
17432:        meddelat att han är villig att vårda sin   ningen var beroende av skogsägarens beslut
17433:        skog eller övergå tili s.k. mjuka skogs-   skulle resultatet lätt kunna bli en orättvis
17434:        behandlingsmetoder och därmed nöja         beskattning.
17435:        sig med en lägre avkastning?                  Om skogsägaren anhåller om länsstyrelsens
17436:                                                   beslut om skogsvård i enlighet med lagen om
17437:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      naturskydd beaktas den begränsning i skogens
17438: samt anföra följande:                             användning som beslutet föranleder vid be-
17439:                                                   dömningen av den beskattningsbara avkast-
17440:    Beskattningen av skogsbruket grundar sig på    ningen från skogen. Detta förfarande har kun-
17441: en arealbaserad ren avkastning, som bedöms i      nat tillämpas i samband med skatteklassifice-
17442: form av ett medeltal. Skogsägarna kan sköta       ringen sedan år 1988, då i den nya inkomst-
17443: sina skogar på olika sätt, men trots detta        skatteförordningen för gårdsbruk intogs ett
17444: uppskattas avkastningen vid beskattningen i       stadgande just härom. Skattestyrelsen bereder
17445: enlighet med den genomsnittliga situationen.      för närvarande nya skatteklassificeringsdirek-
17446: Skälighetsprincipen, som skall beaktas vid oli-   tiv, vilkas syfte är att precisera bedömningstek-
17447: ka avkastningsgrunder, medför, Iiksom efter-      niken i fall av begränsning av användningen.
17448: s1äpningen i avkastningsgrunderna, emellertid     Däremot kan inte sådan landskapsvård eller
17449: att avkastningen i praktiken uppskattas vara      miljövård som skogsägaren självmant bedriver
17450: klart svagare än vad verkligheten allmänt         beaktas ens enligt de nya direktiven om inte
17451: taget förutsätter. Då endast cirka hälften av     skogsägaren inhämtar officiell bekräftelse för
17452: rotprisintäkterna i form av uppskattad avkast-    sitt beslut av länsstyrelsen.
17453:     Helsingfors den 2 juli 1990
17454: 
17455:                                                                         Minister Ulla Puolanne
17456:                                               1990 vp.
17457: 
17458: Kirjallinen kysymys n:o 350
17459: 
17460: 
17461: 
17462: 
17463:                                  Pulliainen: Kaksoispohjavaatimuksen edellyttämisestä aluevesira-
17464:                                      jan sisäpuolella liikennöiviltä säiliöaluksilta
17465: 
17466: 
17467:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17468: 
17469:    Suomen merenrannikon vesillä liikkuu vuo-        sa oloissa sokkeloisilla rannikkovesillä saa lii-
17470: sittain melkoinen määrä öljynkuljetuksessa          kennöidä säiliöaluksilla, joissa ei ole edes kak-
17471: käytettäviä säiliöaluksia, joissa ei ole kaksois-   soispohjaa. Näin liikennöivät alukset ovat kah-
17472: pohjaa, kaksoiskyljestä puhumattakaan. Maa-         ta (tai kolmea) lukuun ottamatta ulkomaisia,
17473: hamme saapuu vuosittain n. 900 säiliöalusta,        mutta siitä huolimatta on toimenpiteillä oltava
17474: joista arvion mukaan n. 200:ssa ei ole kaksois-     jotain logiikkaa. Suomeen liikennöiviltä säiliö-
17475: pohjaa.                                             aluksilta on vaadittava kaksoispohja ja kak-
17476:    Maallamme ei ole ollut tähän mennessä            soiskylki.
17477: "kanttia" vaatia tänne liikennöiviltä säiliöaluk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17478: silta kaksoispohjaa. Siihen on "kannustettu"        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17479: kaksinkertaisella    öljysuojamaksulla.    Tämä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17480: maksu ei ole lisännyt kaksoispohjilla varustet-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17481: tujen säiliöalusten suhteellista osuutta, mutta
17482: öljysuojamaksu on sen sijaan ohjautunut öljy-
17483: tuotteiden kuluttajien maksettavaksi. Näin                     Aikooko Hallitus toimia niin, että
17484: tämä etenemistie on kuljettu loppuun.                        Suomen aluevesirajan sisäpuolelle Iii-
17485:    Sisävesillä ollaan kieltämässä raskaan polt-              kennöiviltä säiliöaluksilta edellytetään
17486: toöljyn kuljetuksia, mutta sen sijaan vastaavis-             sekä kaksoispohja että kaksoiskylki?
17487: 
17488:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
17489: 
17490:                                           Erkki Pulliainen
17491: 
17492: 
17493: 
17494: 
17495: 200070S
17496: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 350
17497: 
17498: 
17499: 
17500: 
17501:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17502: 
17503:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tulisi tulevaisuudessa kuljettaa vain aluksilla,
17504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joilla on sekä kaksoispohja että kaksoiskyljet.
17505: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             Tätä tavoitetta ei kuitenkaan katsota voitavan
17506: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toteuttaa ilman kansainvälistä yhteistyötä. Suo-
17507: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        men viranomaiset tukevat niitä esityksiä, joiden
17508: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä       avulla vaatimus voidaan kansainvälisesti saat-
17509: n:o 350:                                             taa voimaan.
17510:                                                         Edellä sanottuun viitaten hallitus toteaa,
17511:          Aikooko Hallitus toimia niin, että          kuten 8 päivänä helmikuuta 1990 antamassaan
17512:        Suomen aluevesirajan sisäpuolelle lii-        vastauksessa kansanedustaja Westerlundin ym.
17513:        kennöiviltä säiliöaluksilta edellytetään      kirjalliseen kysymykseen n:o 661/1989 vp., että
17514:        sekä kaksoispohja että kaksoiskylki?          Suomen tulee kansainvälisellä tasolla sekä Itä-
17515:                                                      meren ympäristösuojelukomissiossa että kan-
17516:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa
17517: vasti seuraavaa:                                     toimia aktiivisesti sen hyväksi, että mahdolli-
17518:                                                      suus tavanomaista tiukempien rakenteellisten
17519:    Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumi-      turvallisuusvaatimusten antamiseen herkillä
17520: sen ehkäisemiseksi (ns. alusjätelaki) ja sen         merialueilla, kuten esimerkiksi Itämerellä, saa-
17521: nojalla annettu asetus (ns. alusjäteasetus) sisäl-   taisiin kansainvälisesti hyväksytyksi. Mikäli
17522: tävät öljyn kuljettamista koskevat säännökset.       asia ei edellä mainituissa kansainvälisissä jär-
17523: Suomen rannikkoliikenteessä öljytuotteet kul-        jestöissä etene toivotulla tavalla, Suomessa
17524: jetetaan suomalaisilla aluksilla, joilla pääsään-    joudutaan harkitsemaan kansainvälistä säänte-
17525: töisesti on sekä kaksoispohja että kaksoiskyljet.    lyä tiukempien kansallisten säännösten käyt-
17526: Ulkomaiset alukset, jotka Suomen merialueella        töönottoa. Toimenpiteet tulisi kuitenkin ensisi-
17527: liikennöivä! ilman kaksoispohjaa, ovat aluksia,      jaisesti kohdistaa kotimaan rannikkoliikentees-
17528: jotka tulevat suoraan ulkomaan satamasta             sä käytettäviin säiliöaluksiin. Hallitus katsoo,
17529: Suomen satamaan ja kulkevat näin ollen ns.           että kansainvälisessä liikenteessä olevien säi-
17530: sisääntuloväylillä.                                  liöalusten rakennevaatimusten tulisi pääsään-
17531:    Suomen viranomaisten taholta on eri yhteyk-       töisesti perustua edelleen kansainväliseen sään-
17532: sissä esitetty, että öljy- ja kemikaalituotteita     telyyn.
17533: 
17534:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
17535: 
17536:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
17537:                                     1990 vp. -     KK n:o 350                                    3
17538: 
17539: 
17540: 
17541: 
17542:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17543: 
17544:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med fartyg som har dubbelbotten och dubbel-
17545: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        bord. Detta mål kan dock inte anses möjligt att
17546: av den 4 juni 1990 tili vederbörande medlem av     uppnå utan internationellt samarbete. De fin-
17547: statsrådet översänt avskrift av följande av        ska myndigheterna stöder de förslag genom
17548: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-        vilka kravet träder i kraft på internationell
17549: mål nr 350:                                        nivå.
17550:                                                       Med hänvisning tili det ovan anförda kon-
17551:           Kommer Regeringen att vidta åtgär-       staterar regeringen, i enlighet med svaret den 8
17552:        der för att fartyg som trafikerar på        februari 1990 på det skriftliga spörsmålet nr
17553:        finska territorialvatten uppfyller kravet   661/1989 rd. som ställdes av riksdagsman
17554:        på dubbelbotten och dubbelbord?             Westerlund m.fl., att Finland på internationell
17555:                                                    nivå, både inom Kommissionen för skydd av
17556:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Östersjöns marina miljö och inom den interna-
17557: samt anföra följande:                              tionella sjöfartsorganisationen IMO, aktivt bör
17558:                                                    agera för att få till stånd ett internationellt
17559:    Lagen om förhindrande av vattnens förore-       godkännande som gör det möjligt att utfärda
17560: ning, förorsakad av fartyg (den s.k. fartygsav-    strängare säkerhetsbestämmelser angående
17561: fallslagen) och förordningen som utfärdats med     konstruktionen än vad nu är fallet på känsliga
17562: stöd av den (den s.k. fartygsavfallsförordning-    havsområden, som t.ex. på Östersjön. Om
17563: en) innehåller stadganden om transport av olja.    saken inte framskrider i önskad ordning inom
17564: I den finska kusttrafiken transporteras oljepro-   de ovannämnda internationella organisationer-
17565: dukter med finska fartyg, som i huvudsak har       na, måste Finland överväga att vidta nationella
17566: både dubbelbotten och dubbelbord. De utländ-       lagstiftningsåtgärder som är strängare än de
17567: ska fartyg som trafikerar i finska farvatten       internationella normerna. Åtgärderna borde
17568: utan dubbelbotten är fartyg som anlöper finsk      dock i första hand inriktas på sådana tankfar-
17569: hamn direkt från utländsk hamn och som             tyg som används i den inhemska kusttrafiken.
17570: således fårdas längs de s.k. infartslederna.       Regeringen anser att konstruktionskraven för
17571:    Från finska myndigheters sida har i olika       tankfartyg i internationell trafik fortfarande i
17572: sammanhang föreslagits att olje- och kemika-       regel bör grunda sig på internationella normer.
17573: lieprodukter i framtiden transporteras enbart
17574: 
17575:     Helsingfors den 6 juli 1990
17576: 
17577:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
17578:                                               1990 vp.
17579: 
17580: Kirjallinen kysymys n:o 351
17581: 
17582: 
17583: 
17584: 
17585:                                  Pulliainen: Kaksoispohjavaatimuksen edellyttämisestä sisävesillä
17586:                                      kemikaalituotteita kuljettavilta säiliöaluksilta
17587: 
17588: 
17589:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17590: 
17591:    Eduskunnan äskettäin hyväksymällä lain-             Niillä perusteilla, joilla raskaan polttoöljyn
17592: muutoksella "asetuksella voidaan antaa öljy- ja     kuljetus Saimaalla ja muilla sisävesillä kielle-
17593: kemikaalialusten liikennöintiä Suomen sisäve-       tään, on kiellettävä myös muiden öljy- ja
17594: sialueella koskevia yleisiä kieltoja ja rajoituk-   kemikaalituotteiden kuljetus näillä vesillä. Eri-
17595: sia, jotka ovat tarpeen vesien pilaantumisen        tyisen välttämätöntä tämä on, kun ei ole
17596: ehkäisemiseksi". Eduskunta ilmaisi tahtonaan,       olemassa yhdistetysti kaksoispohjilla ja kak-
17597: että raskaan polttoöljyn kuljetus tulee asetuk-     soiskyljillä varustettua aluskantaa.
17598: sella kieltää.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17599:    Raskaan polttoöljyn kuljettaminen Saimaalla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17600: on jo säiliöaluksissa muutoinkin päättynyt,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17601: joten odotettavissa oleva asetus ei muuta näiltä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17602: osin nykytilannetta. Sen sijaan muiden polt-
17603: toaineiden kuin raskaan polttoöljyn kuljettami-                 Aikooko Hallitus kieltää öljy- ja ke-
17604: nen jatkuu ilman yhdistettyä kaksoispohjaa ja                mikaalituotteiden kuljettamisen sisäve-
17605: kaksoiskylkeä olevilla aluksilla. Onnettomuus-               sialueella sellaisilla säiliöaluksilla, joissa
17606: tilanteessa öljy on ainakin kyljissä yhden peilin            ei ole kaksoispohjaa ja samanaikaisesti
17607: takana ja öljyonnettomuus siten tosiasia.                    myös kaksoiskylkeä?
17608: 
17609:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
17610: 
17611:                                           Erkki Pulliainen
17612: 
17613: 
17614: 
17615: 
17616: 2000708
17617: 2                                        1990 vp. -      KK n:o 351
17618: 
17619: 
17620: 
17621: 
17622:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sidentti on vahvistanut lain ja määrännyt sen
17624: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.
17625: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn                 Tarkoituksena on ryhtyä valmistelemaan lain
17626: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             nojalla annettavaa asetusta, jolloin muun
17627: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            muassa edellä mainittu eduskunnan lausuma
17628: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta         otetaan huomioon.
17629: kysymyksestä n:o 351:                                        Kemikaalituotteiden kuljetusten osalta voi-
17630:                                                          daan todeta, että Saimaalla on kuljetettu me-
17631:            Aikooko Hallitus kieltää öljy- ja ke-         tanolia 7 000-8 000 tonnia vuodessa. Metano-
17632:         mikaalituotteiden kuljettamisen sisäve-          lia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi ai-
17633:         sialueella sellaisilla säiliöaluksilla, joissa   neeksi, eikä se kuulu kansainvälisen kemikaa-
17634:         ei ole kaksoispohjaa ja samanaikaisesti          lialuskoodin aineluettelöon. Muiden kemikaa-
17635:         myös kaksoiskylkeä?                              lituotteiden säiliöaluskuljetuksia ei Suomen si-
17636:                                                          sävesialueelle     tiettävästi  ole lähiaikoina
17637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             alkamassa.
17638: vasti seuraavaa:                                             Liikenneministeriö asetti yhteistyössä kaup-
17639:                                                          pa- ja teollisuusministeriön kanssa jo vuonna
17640:     Aluksista aiheutuvan vesien pilaanlumisen             1986 työryhmän selvittämään vaarallisten ai-
17641: ehkäisemisestä annetun lain (ns. alusjätelaki)           neiden kuljettamiseen Suomen sisävesialueella
17642: nojalla annetun alusjäteasetuksen 23 §:ssä edel-         liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Vuonna 1988
17643: lytetään, että kaikissa Saimaalla liikennöivissä         jättämässään mietinnössä työryhmä on esittä-
17644: öljytuotteita kuljettavissa säiliöaluksissa tulee        nyt     kemikaalisäiliöaluskuljetuksista    muun
17645: olla kaksoispohja. Lisäksi öljysäiliöaluksissa           muassa, että ympäristölle erityisen vaarallisten
17646: tulee olla kiinteä tai siirrettävä putki- ja pump-       nestemäisten aineiden (Marpol 73/78-sopimuk-
17647: pausjärjestelmä, jolla jokaisen säiliön lasti voi-       sen liite II, luokan A kemikaalit) kuljetus
17648: daan ylimmistä nestekerroksista alkaen siirtää           Saimaalla kielletään. Luokan B ja C ympäris-
17649: toiseen säiliöön tai aluksen ulkopuolelle, tai           tölle vaarallisten nestemäisten aineiden kuljetus
17650: vaihtoehtoisesti tulee olla tyhjät säiliöt aluksen       ehdotetaan sallittavaksi ehdolla, että kuljetuk-
17651: sivulla kaikkien lastisäiliöiden kohdalla.               seen käytetään vähintään alustyyppi 2:n kemi-
17652:     Käytännössä kaasu- ja dieselöljyn kuljetuk-          kaalisäiliöalusta, joka käsittää muun muassa
17653: set on Saimaalla suoritettu lähinnä neuvosto-            kaksoispohjan ja -laidat. Lisäksi on ehdotettu
17654: liittolaisilla TN-tyyppisillä aluksilla. Näiden          tiettyjen kuljetussuunnitelmien laatimista ja en-
17655: alusten perusrakenteena on kuivalastialuksen             nakkoilmoitusten tekemistä. Luokan D ainei-
17656: runko, jossa on viisi erillistä pystysäiliötä.           den osalta on katsottu, että säiliöaluksella tulisi
17657: Tällöin aluksen pohjaan ja taitoihin jää tyhjää          olla kaksoispohja kaikkien lastisäiliöiden alla.
17658: tilaa, joka vastaa kaksoispohja- ja kaksoislai-             Vaarallisten nestemäisten aineiden kuljetuk-
17659: tavaatimusta.                                            sia koskevat kysymykset ovat osittain vielä
17660:    Eduskunta on hyväksyessään lain aluksista             selvitettävinä muun muassa ympäristöministe-
17661: aiheutuvan vesien pilaanlumisen ehkäisemisestä           riön asettamassa aluskemikaalivahinkotoimi-
17662: annetun lain 3 §:n muuttamisesta edellyttänyt            kunnassa.
17663: muun muassa, ettei Suomen sisävesillä liiken-               Edellä sanottuun viitaten hallitus toteaa, että
17664: nöivissä säiliöaluksissa kuljeteta öljytuotteita         öljykuljetukset suoritetaan Saimaalla pääosin
17665: ulkolaitaan ulottuvissa säiliöissä. Mainitun             aluksilla, joiden rakenne vastaa kaksoispohja-
17666: lainmuutoksen nojalla asetuksella voidaan an-            ja kaksoislaitavaatimusta. Muita ympäristölle
17667: taa öljy- ja kemikaalisäiliöalusten liikennöintiä        vaarallisiksi luokiteltuja nestemäisiä aineita ei
17668: Suomen sisävesialueella koskevia yleisiä kielto-         Suomen sisävesialueella tällä hetkellä kuljeteta.
17669: ja ja rajoituksia, jotka ovat tarpeen vesien             Hallitus toteaa kuitenkin, että alusjäteasetuk-
17670: pilaanlumisen ehkäisemiseksi. Tasavallan pre-            sen säännöksiä tullaan tarkistamaan ottaen
17671:                                       1990 vp. -     KK n:o 351                                    3
17672: 
17673: huomioon eduskunnan edellä mainittu lausu-           töiden valmistumista. Sen jälkeen alusjätease-
17674: ma. Vaarallisten nestemäisten aineiden kulje-        tuksen säännöksiä tullaan tarvittaessa tarkista-
17675: tusten osalta odotetaan vireillä olevien selvitys-   maan myös näiden aineiden kuljetusten osalta.
17676:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
17677: 
17678:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
17679: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 351
17680: 
17681: 
17682: 
17683: 
17684:                                Till Riksdagens Herr Talman
17685:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          president har stadfäst Jagen och den träder i
17686: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           kraft den 1 augusti 1990. Meningen är att
17687: av den 4 juni 1990 till vederbörande medlem av        förarbetet för en förordning som skall ges med
17688: statsrådet översänt avskrift av följande av           stöd av lagen inleds, då bl.a. ovannämnda
17689: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-           uttalande av riksdagen tas i beaktande.
17690: mål nr 351:                                               Man kan konstatera att det i fråga om
17691:                                                       transporten av kemikalieprodukter har trans-
17692:           Ämnar Regeringen förbjuda trans-            porterats 7 000-8 000 ton metanol per år på
17693:         port av olje- och kemikalieprodukter på       Saimen. Metanol klassificeras inte som ett
17694:         insjöområden med sådana tankfartyg            miljöskadligt ämne, och finns inte uppräknat i
17695:         som inte har dubbelbotten och dubbel-         ämnesförteckningen över den internationella
17696:         bord?                                         kemika1iefartygskoden. T ankfartygstransport
17697:                                                       av andra slag av kemikalier på Finlands in-
17698:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          sjöområden torde inte inom en nära framtid
17699: samt anföra följande:                                 påbörjas.
17700:                                                          Trafikministeriet tillsatte i samarbete med
17701:    Lagen om förhindrande av vattens förore-           handels- och industriministeriet redan 1986 en
17702: ning, förorsakad av fartyg (den s.k. fartygsav-       arbetsgrupp för att reda ut säkerhetsfrågor i
17703: fallslagen) och 23 § fartygsavfallsförordningen       anknytning till transporten av farliga ämnen på
17704: som getts med stöd av denna förutsätter att           Finlands insjövatten. I sitt betänkande, som
17705: alla tankfartyg som trafikerar i oljelast på          avgavs 1988, föres1år arbetsgruppen bl.a. med
17706: Saimen skall uppfylla kravet på dubbelbotten.         avseende på tankfartygstransporter av kemika-
17707: Utöver detta krävs att oljetankfartygen har ett       lier att transport av mycket farliga flytande
17708: fast eller transportabelt rör- och pumpningssys-      ämnen (Marpol 73/78-konventionens bilaga II,
17709: tem, med vilket lasten i varje tank kan pumpas        kemikalier av klass A) skall förbjudas på
17710: över till en annan tank eller ut ur fartyget, eller   Saimen. Transport av miljöskadliga flytande
17711: alternativt kan tomma tankar finnas vid alla          ämnen av klass B och C föreslås bli tillåten
17712: lasttankar längs fartygets sida.                      under förutsättning att för transporten används
17713:    I praktiken har gas- och dieseloljetranspor-       kemikalietankfartyg minst av fartygstyp 2, som
17714: tena främst utförts med sovjetiska fartyg av          bl.a. har dubbelbotten och dubbelbord1ägg-
17715: TN-typ. Basstrukturen för dessa fartyg är ett         ning. Viss transportplanering och förhandsin-
17716: torrlastfartygs skrov, som har fem separata           formation föreslås också. Det föreslås att tank-
17717: lodräta tankar. Därmed finns det ett tomt             fartyg som transporterar ämnen av typ D skall
17718: utrymme längs fartygets botten och bord, vilket       ha dubbelbotten under alla lasttankar.
17719: motsvarar kravet på dubbelbotten och dubbel-              Frågor i anknytning till transport av farliga
17720: bord.                                                 flytande ämnen är ännu delvis outredda bl.a.
17721:    När riksdagen godkände Jagen om ändring            inom fartygskemikaliekommissionen som har
17722: av 3 § lagen om förhindrande av vattnens              tillsatts av miljöministeriet.
17723: förorening, förorsakad av fartyg förutsattes             Med hänvisning till det ovan anförda kon-
17724: bl.a. att det i fartyg som trafikerar på finska       staterar regeringen att o1jetransporten på Sai-
17725: insjövatten, inte transporteras oljeprodukter i       men i huvudsak sköts av fartyg som uppfyller
17726: tankar som når till bordläggningen. Med stöd          kravet på dubbelbotten och dubbelbord. Andra
17727: av ändringen av nämnda Jag kan genom                  flytande ämnen som kan klassificeras som
17728: förordning stadgas om allmänna förbud och             mi1jöfar1iga transporteras inte för tillfället på
17729: begränsningar som berör trafiken med olje- och        Fin1ands insjöar. Regeringen konstaterar dock
17730: kemikalietankfartyg på Finlands insjöområden,         att fartygsavfallsförordningens stadganden
17731: vilka är nödvändiga med tanke på förhindran-          kommer att revideras med beaktande av riks-
17732: de av förorening av vattnen. Republikens              dagens utta1ande. Regeringen väntar på att
17733:                                     1990 vp. -     KK n:o 351                                    5
17734: 
17735: utredningsarbetet med avseende på transport        ganden vid behov att revideras också när det
17736: av farliga flytande ämnen skall slutföras. Efter   gäller transport av dessa ämnen.
17737: detta kommer fartygsavfallsförordningens stad-
17738: 
17739:     Helsingfors den 6 juli 1990
17740: 
17741:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
17742:                                               1990 vp.
17743: 
17744: Kirjallinen kysymys n:o 352
17745: 
17746: 
17747: 
17748: 
17749:                                  Pulliainen: Raskaan polttoöljyn kuljettamisen kieltämisestä sisä-
17750:                                      vesialueilla
17751: 
17752: 
17753:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17754: 
17755:    Hallituksen esitystä n:o 132/1989 vp. käsitel-   kaan polttoöljyn kuljettaminen säiliöaluksissa
17756: lessään eduskunta ilmaisi tahtonaan, että ras-      on loppunut muista syistä, mutta jatkuu kui-
17757: kaan polttoöljyn kuljettaminen Suomen sisäve-       valastialuksissa, joissa raskas polttoöljy on
17758: sialueella tulee kieltää. Eduskunnan perusteluja    vielä yhden peilin takana tankeissa. Nämä
17759: koskevan lausuman sanamuoto kuuluu: "Ras-           alukset ovat todellinen ympäristöriski esim.
17760: kaan polttoöljyn kuljettaminen on ... kiellettä-    Saimaalla.
17761: vä sisävesillä." Kun tämän lausuman takana             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17762: ovat hallituspuolueiden eduskuntaryhmien pu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17763: heenjohtajat, on mitä tärkeintä, että hallitus      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17764: tarkentaa tähän kysymykseen annettavassa            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17765: vastauksessa, mitä tällä lausumalla tarkoite-
17766: taan.
17767:    Tässä kannanotossa ei puhuta mitään säi-                    Aikooko Hallitus asetuksella kieltää
17768: liöaluksista, vaan kieltoa edellyttävä toivomus              kaikkinaisen raskaan polttoöljyn kuljet-
17769: on yleisellä tasolla. Näin sen voidaan katsoa                tamisen Suomen sisävesialueella, myös
17770: koskevan myös raskaan polttoöljyn kuljetta-                  kuivalastialusten tankeissa, kuten edus-
17771: mista kuivalastialusten säiliöissä. Nythän ras-              kunta on lausumassaan edellyttänyt?
17772: 
17773:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
17774: 
17775:                                           Erkki Pulliainen
17776: 
17777: 
17778: 
17779: 
17780: 200070S
17781: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 352
17782: 
17783: 
17784: 
17785: 
17786:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17787:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sia koskevia yleisiä kieltoja tai rajoituksia,
17788: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lakia ehdotetaan näiltä osin muutettavaksi.
17789: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            Perustelujen mukaan käytännössä kuljetuskiel-
17790: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lot koskisivat aluksi raskaan polttoöljyn säi-
17791: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       liöaluskuljetuksia Saimaan alueella. Sekä laki-
17792: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä      tekstissä että perusteluissa puhutaan nimen-
17793: n:o 352:                                            omaan säiliöaluskuljetuksista. Tarkoituksena ei
17794:                                                     siis ole ollut puuttua Saimaan syväväylällä
17795:          Aikooko Hallitus asetuksella kieltää       raskasta polttoöljyä polttoaineena käyttävien
17796:        kaikkinaisen raskaan polttoöljyn kuljet-     alusten liikennöimiseen. Eduskunta on lausu-
17797:        tamisen Suomen sisävesialueella, myös        massaan viitannut hallituksen esityksen perus-
17798:        kuivalastialusten tankeissa, kuten edus-     teluihin. Lausumansa alkuosassa, jossa edus-
17799:        kunta on lausumassaan edellyttänyt?          kunta edellyttää, että öljytuotteita ei säiliöaluk-
17800:                                                     sissa kuljeteta ulkolaitaan ulottuvissa säiliöissä,
17801:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on erikseen mainittu poHtoaineeksi tarkoitettu
17802: vasti seuraavaa:                                    öljy. Sen sijaan lausuman jälkiosassa, jossa
17803:                                                     edellytetään raskaan polttoöljyn kuljetuskiel-
17804:    Eduskunta on hyväksyessään lain aluksista        toa, ei mainita kuivalastialuksia eikä polttoai-
17805: aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä      neeksi tarkoitettua öljyä.
17806: annetun lain 3 §:n muuttamisesta lausumassaan          Saimaalla liikennöivistä aluksista pääosa
17807: edellyttänyt, ettei Suomen sisävesillä liikennöi-   käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä.
17808: vissä säiliöaluksissa kuljeteta poHtoaineeksi       Kuten hallituksen esityksen perusteluissa on
17809: tarkoitettua öljyä eikä muitakaan öljytuotteita     todettu, Saimaan öljyntorjuntasuunnitelma
17810: ulkolaitaan ulottuvissa säiliöissä. Lisäksi edus-   1989:ssä esitettyjen tietojen mukaan Saimaan
17811: kunta on edellyttänyt, poiketen laki- ja talous-    syväväylällä liikennöi kuitenkin myös kahdek-
17812: valiokunnan kannanotoista, että raskaan polt-       san raskasta polttoöljyä polttoaineena käyttä-
17813: toöljyn kuljettaminen on muun muassa halli-         vää alusta. Yhdellä aluksella voi olla polttoai-
17814: tuksen asianomaisen esityksen perusteluissa         netta yhteensä 140 m 3 , josta raskasta polttoöl-
17815: sekä hallituksen eduskunnalle vuonna 1988           jyä on 50-100 m 3 . Alukset ovat neuvostoliit-
17816: antamissa liikenne- ja ympäristöpoliittisissa se-   tolaisia Ladoka-tyyppisiä aluksia. Polttoöljy-
17817: lonteoissa asiasta esittämistä näkemyksistä il-     säiliön rikkoontumista sisävesillä on pidettävä
17818: menevistä syistä kiellettävä sisävesillä.           erittäin harvinaisena onnettomuutena. Tuol-
17819:    Alusjätelain 3 §:n muutoksella, joka tulee       loinkaan öljy ei mitä suurimmalla todennäköi-
17820: voimaan 1 päivänä elokuuta 1990, lisättiin          syydellä pääse vesistöön. Tilanne on tässä
17821: pykälään uusi 2 momentti, jonka mukaan              suhteessa sisävesillä täysin erilainen kuin me-
17822: asetuksella voidaan antaa öljy- ja kemikaalisäi-    rellä, missä voimakas merenkäynti saattaa rik-
17823: liöalusten liikennöintiä Suomen sisävesialueella    koa karille ajaneen aluksen.
17824: koskevia yleisiä kieltoja ja rajoituksia, jotka        Edellä sanottuun viitaten ja koska vesiliiken-
17825: ovat tarpeen vesien pilaanlumisen ehkäisemi-        ne on selvästi ympäristöystävällisimpiä liiken-
17826: seksi. Hallituksen esityksen perusteluissa on       nemuotoja, hallitus ei katso tarpeelliseksi kiel-
17827: muun muassa todettu, että koska nykyisen            tää muuta kuin raskaan polttoöljyn säiliöalus-
17828: alusjätelain nojalla ei ole mahdollista sisävesi-   kuljetukset Suomen sisävesialueella, kuten
17829: alueellakaan ympäristönsuojelullisista syistä to-   eduskunta on lausumassaan edellyttänyt.
17830: teuttaa öljyn tai vaarallisten aineiden kuljetuk-
17831:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
17832: 
17833:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
17834:                                      1990 vp. -    KK n:o 352                                       3
17835: 
17836: 
17837: 
17838: 
17839:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17840: 
17841:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        fråga om transport av olja eller farliga ämnen
17842: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        föreslås det att lagen tili dessa delar ändras. I
17843: av den 4 juni 1990 tili vederbörande medlem av     praktiken skall transportförbuden tili en början
17844: statsrådet översänt följande av riksdagsman        gälla de transporter där tankfartyg i Saimen-
17845: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 352:          området transporterar tung brännolja. Både i
17846:                                                    !agtexten och i motiveringen talar man uttryck-
17847:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      ligen om tankfartygstransporter. A vsikten har
17848:        att genom förordning utfärda förbud         således inte varit att ingripa i de fartygs
17849:        mot all transport av tung brännolja på      trafikering på Saimens djupfarled som använ-
17850:        Finlands insjöområden, även i torrlast-     der tung brännolja som bränsle. Riksdagen
17851:        fartygs tankar, i enlighet med vad riks-    hänvisar i sitt uttalande tili motiveringen i
17852:        dagens uttalande förutsätter?               regeringens proposition. I början av uttalandet,
17853:                                                    där riksdagen förutsätter att oljeprodukter inte
17854:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       transporteras i tankfartyg vilkas tankar når tili
17855: samt anföra följande:                              bordläggningen, nämns olja avsedd som bräns-
17856:                                                    le särskilt. 1 slutet av uttalandet däremot, där
17857:     Riksdagen har då den godkände lagen om         riksdagen förutsätter transportförbud för tung
17858: ändring av 3 § lagen om förhindrande av            brännolja, nämns inte torrlastfartyg eller olja
17859: vattnens förorening, förorsakad av fartyg i sitt   avsedd som bränsle.
17860: uttalande förutsatt att det på Finlands insjöar       Huvudparten av fartygen som trafikerar på
17861: i tankfartyg inte transporteras olja som är        Saimen använder lätt brännolja som bränsle.
17862: avsedd som bränsle och inte heller andra           Enligt de uppgifter som ingår i 1989 års
17863: oljeprodukter i tankar som når tili bordlägg-      oljebekämpningsplan för Saimen trafikeras Sai-
17864: ningen. Dessutom har riksdagen förutsatt, med      mens djupfarled dock av åtta fartyg som
17865: avvikelse från lag- och ekonomiutskottets ställ-   använder tung brännolja som bränsle, vilket
17866: ningstaganden, att transporterna av tung bränn-    framgår av motiveringen tili regeringens pro-
17867: olja av de skäl som framgår bl.a. av motiver-      position. Ett fartyg kan ha totalt 140 m 3
17868: ingen tili regeringens proposition och regering-   bränsle, varav den tunga brännoljan utgör
17869: ens trafik- och miljöpolitiska redogörelser tili   50-100 m 3 . Fartygen är sovjetiska, av Lado-
17870: riksdagen 1988 bör förbjudas på insjöområde-       gatyp. Skador .j brännoljetankarna på insjö-
17871: na.                                                vattner. bör anses vara en mycket sällsynt
17872:     Genom ändring av 3 § fartygsavfallslagen,      olych. Mcd största sannolikhet torde oljan
17873: som träder i kraft den 1 augusti 1990, fogades     inte ~1eller i dessa fall rinna ut i vattendraget.
17874: tili paragrafen ett 2 moment, enligt vilket man,   Situationen är i detta hänseende på insjöområ-
17875: för att förhindra vattnens förorening genom        dena helt annorlunda än på havet, där kraftig
17876: förordning kan utfårda allmänna förbud och         sjögång kan åstadkomma bräck på ett havere-
17877: begränsningar för olje- och kemikalietankfar-      rat fartyg.
17878: tygs trafikering på Finlands insjöområden. I          Med hänvisning tili det ovan anförda och
17879: motiveringen tili regeringens proposition kon-     eftersom vattentrafiken hör tili de klart miljö-
17880: stateras bl.a. att eftersom det med stöd av den    vänligaste trafikformerna, anser regeringen att
17881: gällande fartygsavfallslagen inte ens på in-       det inte är motiverat att förbjuda andra former
17882: sjöområdet är möjligt att av miljövårdsskäl        av transport än tankfartygstransport av tung
17883: införa allmänna förbud eller begränsningar i       brännolja på Finlands insjöområden, i enlighet
17884:                                                    med vad riksdagen i sitt uttalande förutsätter.
17885:     Helsingfors den 6 juli 1990
17886: 
17887:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
17888:                     j
17889:                 j
17890:                 j
17891:             j
17892:             j
17893:         j
17894:         j
17895:     j
17896:     j
17897: j
17898: j
17899:                                               1990 vp.
17900: 
17901: Kirjallinen kysymys n:o 353
17902: 
17903: 
17904: 
17905: 
17906:                                  Pulliainen: Paperiteollisuuden energiankulutuksen vähentämisek-
17907:                                      si tarvittavista toimenpiteistä
17908: 
17909: 
17910:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17911: 
17912:    "Virallinen Suomi" on unohtanut kaikki           vallan on asetettava teollisuudelle energiansääs-
17913: vuoden 1973 energiapoliittiset opetukset. Ainoa     tötavoitteet, aivan samoin kuin se pyrkii aset-
17914: heijastus ajatuksesta energian säästämiseksi on     tamaan ne kotitalouksille mainoskampanjoil-
17915: valtion varoilla toteutettu yhteiskunnallisen       laan.
17916: mainostamisen alaan kuuluva ilmoituskampan-            Kirjallisessa kysymyksessä n:o 308/1989 vp.
17917: ja, josta jo nyt voidaan sanoa, että se on ollut    esittelin erään keinon, kuinka paperi- ja kar-
17918: varojen tuhlausta. Kun valtiovallan toimet          tonkiteollisuudessa voidaan säästää merkittä-
17919: eivät kampanjan rinnalla tue energiansäästöä,       vät määrät energiaa. Kysymyksessä on itse
17920: ei mainoskampanjoilla ole minkäänlaista us-         asiassa kaikki se energia, joka voimalaitoksessa
17921: kottavuutta.                                        kehitetään höyrynä paperi- ja karionkikoneen
17922:    Kuitenkin tänä päivänä ollaan lähempänä          tarpeisiin. Nyt tapahtuva energiantuhlaus pe-
17923: fossiilisten polttoaineiden loppumista kuin         rustuu osittain tietämättömyyteen, osittain vä-
17924: vuonna 1973. Vastuuta tuntevat kansalaisjär-        linpitämättömyyteen tai huolimattomuuteen.
17925: jestöt ja poliittiset liikkeet tekevät kaikkensa,      Nykyisin puhutaan paljon "kepeistä" ja
17926: että valtiovallan päättäjiltä ei energiansäästön    "porkkanoista". Valtiovalta ei liene käyttänyt
17927: välttämättömyys pääsisi unohtumaan.                 kumpaakaan keinoa paperi- ja kartonkiteolli-
17928:    Kirjallisessa kysymyksessä n:o 308/1989 vp.      suuden energiantuhlauksen lopettamiseksi. Us-
17929: tiedustelin asianomaiselta valtioneuvoston jäse-    kottavuuden nimissä on syytä valita, käyttääkö
17930: neltä, mitä mieltä hallitus on paperiteollisuu-     ao. ministeriö kumpaakin vai toista, tehok-
17931: temme harjoittamasta järjestelmällisestä ener-      kaammaksi arvioimaansa. Toimenpiteillä on
17932: giantuhlauksesta. Vastaus on ollut alan asian-      kiire ja niillä on mitä suurin yleinen merkitys
17933: tuntijoiden luettavana, ja tehdyt huomautukset      koko kansan asennoitumisessa energiansäästö-
17934: antavat aiheen jatkaa asian johdosta julkista,      pyrkimyksiin.
17935: kirjallista keskustelua.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17936:    Arkitotuus on, että paperiteollisuus projisoi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17937: väärin energiankulutuksensa: se tapahtuu vas-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17938: taaviin tämän teollisuuden keskiarvolukuihin,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17939: kun projisoinnin tulisi tähdätä mahdollisimman
17940: pieneen energiankulutukseen, mistä puolestaan                   Mihin erityisiin, välittömiin toimen-
17941: olisi tuloksena taloudellisen tuloksen merkittä-             piteisiin Hallitus ryhtyy teollisuuden,
17942: vä paraneminen. Jokainen säästetty kWh olisi                 erityisesti paperi- ja kartonkiteollisuu-
17943: säästöä taloudellisessa lopputuloksessa. Valtio-             den, energiantuhlauksen lopettamiseksi?
17944:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
17945: 
17946:                                           Erkki Pulliainen
17947: 
17948: 
17949: 
17950: 
17951: 200070S
17952: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 353
17953: 
17954: 
17955: 
17956: 
17957:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17958: 
17959:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Energiansäästöprojekti
17960: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,
17961: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn              Nyt laadittavana olevaan kansalliseen ener-
17962: kirjeenne n:o 1101 ohella toimittanut valtioneu-   giastrategiaan liittyvästi säästöprojektin tavoit-
17963: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       teena on suomalaiseen parhaaseen asiantunte-
17964: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-     mukseen ja kansainvälisiin kokemuksiin perus-
17965: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 353:             tuen antaa mahdollisimman täydellinen vastaus
17966:                                                    energian käytön tehostamisen ja vähentämisen
17967:           Mihin erityisiin, välittömiin toimen-    mahdollisuuksista.
17968:        piteisiin Hallitus ryhtyy teollisuuden,        Tähän liittyvästi metsäteollisuuden osalta ol-
17969:        erityisesti paperi- ja kartonkiteollisuu-   laan selvittämässä niin parhaalla nykyisin saa-
17970:        den, energiantuhlauksen lopettamiseksi?     tavissa olevalla tekniikalla kuin tulevaisuuden
17971:                                                    prototyyppitekniikalla aikaansaatavat ener-
17972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         giansäästöt. Alustavien tulosten pohjalta nyky-
17973: taen seuraavaa:                                    tekniikan säästömahdollisuudet suomalaisissa
17974:                                                    tehtaissa jäävät alle 10 prosentin. Tähän tar-
17975:    Massa- ja paperiteollisuuden energiankäyt-      vittavista investoinneista ilmeisesti vain osa
17976: töä ja kauppa- ja teollisuusministeriön siihen     kykenee kilpailemaan sellaisenaan tehtaiden
17977: kohdistamia tehostamistoimenpiteitä on käsi-       suunnittelemien muiden investointien kanssa.
17978: telty laajasti vastauksessa kansanedustaja Erkki   Uusien tehtaiden ja koneuusintojen yhteydessä
17979: Pulliaisen viime vuonna tekemään samansisäl-       otetaan käyttöön paras kaupallinen energiatek-
17980: töiseen kysymykseen n:o 308/1989 vp. Siinä         niikka, jota paperiteollisuuden kyseessä ollen
17981: vastauksessa esitettyjen toimenpiteiden tarkoi-    löytyy runsaasti myös kotimaasta.
17982: tuksenmukaisuus ja toimivuus on edelleen hyvä          Kysyjän esille ottaman hukkalämpöjen ny-
17983: ja niiden perustelut ajan tasalla. Toistettakoon   kyistä oleellisesti parempi hyödyntäminen itse
17984: kuitenkin se, että suomalaisen paperiteollisuu-    tehtaissa ei ole mahdollista, vaan edellyttää
17985: den tavoitteena on tehdä kilpailukykyisiä ja       laajoja teollisuuden rakenteellisia muutoksia,
17986: korkealaatuisia tuotteita, eikä primäärisesti      joissa metsäteollisuuden energiajärjestelmät tu-
17987: säästää energiaa. Hyvän kilpailukyvyn saavut-      lisi voida integroida muun yhteiskunnan ja
17988: tamiseen ankarissa ilmastollisissa olosuhteissa    toisten toimialojen energiajärjestelmiin. Itse
17989: suhteellisen kalliiden raaka-aine- ja työvoima-    asiassa tehtaiden sekundäärilämpöjen talteen-
17990: kustannusten vallitessa tarvitaan luonnostaan      otto ja hyödyntäminen ei tuo oleellista paran-
17991: energiatehokkuudeltaan hyviä prosesseja.           nusta paperinvalmistuksen energiatehokkuu-
17992:    Tehostaakseen edelleen teollisuuden ja mui-     teen. Energiatehokkuuden parantamisen toi-
17993: den kulutussektoreiden energiankäyttöä on          menpiteiden painopisteen tulee olla eri osapro-
17994: kauppa- ja teollisuusministeriö käynnistänyt       sessien primäärienergian (sähkö, kaasu ja läm-
17995: seuraavat kehi tyshankkeet:                        pö) käytön vähentämisessä. Tähän tähdätään
17996:        Energiansäästöprojekti                      myös kauppa- ja teollisuusministeriön käynnis-
17997:        Energiansäästö- ja ympäristökampanja        tämissä paperiteollisuuden energiatutkimusoh-
17998:        Selvitys julkisen energiarahoituksen        jelmissa.
17999:        uudelleen suuntaamiseksi.
18000:    Näiden projektien tuloksien ja jo toteutetta-
18001: van tutkimus- ja kehitystoiminnan, haittavero-     Energiansäästö-ja ympäristökampanja
18002: tuksen sekä muiden taloudellisten ohjauskeino-
18003: jen avulla kokonaisuutena uskotaan päästävän          Keväällä 1990 kauppa- ja teollisuusministe-
18004: suhteellisesti alenevaan energiankäytön kehi-      riön käynnistämä energiansäästö- ja ympäris-
18005: tykseen.                                           tökampanja on toisaalta jatkoa harjoitetulle
18006:                                        1990 vp. -    KK n:o 353                                     3
18007: 
18008: energiansäästön tiedotus-, koulutus- ja neuvon-      myös konventionaalisille energiansäästöinves-
18009: tatoiminnalle ja toisaalta alku pitkäjänteiselle     toinneille ympäristösyistä.
18010: työlle energian käytön ja tuotannon ympäris-            Julkisella rahoitustuella on suuri merkitys
18011: töhaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.        tutkimus- ja kehitystyön tulosten ensimmäisten
18012:    Energiansäästökampanjan jo toteutettu mai-        kaupallisten sovellutusten toteuttamisessa. Ra-
18013: nonnallinen osuus tähtäsi ihmisten tietoisuuden      hoitustuella helpotetaan uusien teknologioiden
18014: herättämiseen energian käytöstä ja tuotannosta       markkinoille tuloa. Esimerkiksi uuden ympä-
18015: sekä niiden vaikutuksista ympäristöön. Tällä         ristönsuojeluteknologian sekä uusiutuvien ja
18016: tietoisuuden lisäämisellä luotiin pohjaa pitkä-      ympäristöystävällisten kotimaisten energialäh-
18017: jänteiselle eri käyttösektoreilla tapahtuvalle       teiden markkinoille pääsy voi vaatia huomat-
18018: asiantuntijatoiminnalle, joka käytännössä mer-       tavaa investointitukea ensimmäisiin pilot plant-
18019: kitsee aktiivisen säästö-, neuvonta-, energia-       tai demonstraatiolaitoksiin.
18020: analyysi- ja konsultointitoiminnan käynnistä-           Selvityksessä mm. kartoitetaan mahdolli-
18021: mistä myös metsäteollisuudessa. Tämäntyyppi-         suuksia nostaa investointituen prosenttiosuuk-
18022: nen toiminta on johdonmukainen jatko nyt             sia eräissä tapauksissa.
18023: metsäteollisuudessa harjoitettavalle laajalle
18024: energiansäästötutkimukselle, jonka tulokset
18025: saadaan näin tehokkaasti käyttöön.                    Yhteenveto
18026: 
18027:                                                         Suomalaisella paperiteollisuudella, joka val-
18028:                                                      mistaa parhaita paperilaatuja maailmassa, ei
18029: Selvitys julkisen energiarahoituksen                 ole varaa energiantuhlaukseen, joskaan ener-
18030: uudelleen suuntaamisesta                             giansäästö ei voi olla sen toiminnan keskeinen
18031:                                                      tarkoitus. Paperinvalmistuksen normaali ener-
18032:    Projektin tavoitteena oli selvittää tukitoimin-   giankäyttö saadaan varmasti laskemaan vähen-
18033: nan määrä, muodot, toimivuus ja vaikutukset          tämällä tuotantoa tai valmistamaila oleellisesti
18034: viime vuosina sekä laatia ehdotuksia tukitoi-        matalampilaatuisia tuotteita. Tämäntyyppinen
18035: minnan kehittämiseksi. Projektin tuloksia on         pohdiskelu ei sitten enää yksinomaan kuulu-
18036: tarkoitus käyttää kansallisen energiastrategian      kaan energiapolitiikan piiriin, eikä niitä koske-
18037: valmistelussa.                                       via ratkaisuja tehdä kauppa- ja teollisuusminis-
18038:    Energian tuotannossa ja käytössä on tarkoi-       teriössä. Samantyyppisiin laajoihin tarkastelui-
18039: tus tukea ympäristöystävällisiä ja tehokkaita        hin johtaa energiansäästötavoitteiden asettami-
18040: uusia teknologisia ratkaisuja energialähteestä       nen, mikä on käytännössä aika lähellä ener-
18041: tai käyttötavasta riippumatta. Energian sääs-        giankäytön säännöstelyä. Yleinen suuntaus on
18042: tön kannattavuutta suhteessa tuotantoon pyri-        tähän asti pyrkinyt purkamaan kaikenlaisen
18043: taan parantamaan. Tukea voitaisiin antaa             säännöstelyn ja vapaan kilpailun esteet.
18044: 
18045:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
18046: 
18047:                                                                        Ministeri Raimo Vistbacka
18048: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 353
18049: 
18050: 
18051: 
18052: 
18053:                               Till Riksdagens Herr Talman
18054: 
18055:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Energibesparingsprojektet
18056: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse
18057: nr 1101 av den 4 juni 1990 tili vederbörande           I anknytning till den nationella energistrategi
18058: medlem av statsrådet översänt avskrift av           som hålier på att uppgöras har besparingspro-
18059: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-        jektet som mål att med hjälp av den bästa
18060: dertecknade spörsmål nr 353:                        finländska expertisen och internationella erfa-
18061:                                                     renheter ge ett så fuliständigt svar som möjligt
18062:                                                     på frågan om möjligheterna att effektivera och
18063:          Vilka särskilda, omedelbara åtgärder       minska användningen av energi.
18064:        ämnar Regeringen vidta för att stoppa           I anknytning tili detta hålier man för skogs-
18065:        industrins, särskilt pappers- och kar-       industrins del på att utreda vilka energibespa-
18066:        tongindustrins, slöseri med energi?          ringar som kan åstadkommas med dels den
18067:                                                     mest avancerade teknik som nu står tili förfo-
18068:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gande, dels som med framtida prototypteknik.
18069: samt anföra följande:                               Enligt preliminära resultat ligger inbesparings-
18070:                                                     möjligheterna i de finländska fabrikerna med
18071:    Massa- och pappersindustrins energianvänd-       nuvarande teknik under 10 %. Av de investe-
18072: ning och de effektiveringsåtgärder som han-         ringar som behövs för detta kan sannolikt
18073: dels- och industriministeriet vidtagit härvidlag    endast en del av dem konkurrera med övriga
18074: har behandlats ingående i svaret på riksdags-       investeringar som fabrikerna planerat. När nya
18075: man Erkki Puliiainens spörsmål nr 308/1989          fabriker byggs och maskiner förnyas tas den
18076: rd. från ifjol och som har samma innehåll. De       bästa kommersiella energitekniken i bruk. Då
18077: åtgärder som beskrevs i detta svar är fortfa-       det gäller pappersindustrin finns det även i
18078: rande ändamålsenliga och funktionella och           Finland god tiligång på sådan teknik.
18079: deras motiveringar är a jour. Det kan dock             Då det gäller frågan om möjligheterna att
18080: upprepas att den finländska pappersindustrins       betydligt effektivare utnyttja spillvärme i fabri-
18081: mål är att producera konkurrenskraftiga pro-        kerna, vilket togs upp i spörsmålet, konstateras
18082: dukter av hög kvalitet, och inte primärt att        att detta inte är möjligt, utan förutsätter stora
18083: spara energi. För att uppnå en god konkurrens-      ändringar i fabrikernas struktur, som innebär
18084: kraft i stränga klimatförhållanden och då           att skogsindustrins energisystem borde kunna
18085: råvaru- och arbetskraftskostnaderna är relativt     integreras med det övriga samhällets och andra
18086: höga behövs processer som av naturen har en         verksamhetområdens energisystem. J själva
18087: effektiv energiförbrukning.                         verket bringar tillvaratagande och utnyttjande
18088:    För att ytterligare effektivera industrins och   av fabrikernas sekundärvärme ingen betydande
18089: de övriga konsumentsektorernas energianvänd-        ändring i fråga om effektiviteten i energiför-
18090: ning har handels- och industriministeriet in1ett    brukning vid papperstillverkningen. Tyngd-
18091: fö1jande utvecklingsprojekt:                        punkten för effektiverad energiförbrukning bör
18092:        Energibesparingsprojektet                    ligga i minskad användning av de olika del-
18093:        Energibesparings- och miljökampanjen         processernas primärenergi (el, gas och värme).
18094:        Utredning om nyinriktning av den offent-     Detta eftersträvar man även i de energiforsk-
18095:       liga energifinansieringen.                    ningsprogram som handels- och industriminis-
18096:    Med hjälp av resultaten av dessa projekt och     teriet startat inom pappersindustrin.
18097: den forsknings- och utvecklingsverksamhet
18098: som redan pågår samt tack vare miljöbeskatt-
18099: ningen och andra ekonomiska styrningsmedel          Energibesparings- och miljökampanjen
18100: torde man kunna uppnå en utveckling av
18101: energianvändningen som relativt sett är sjun-         Den energibesparings- och miljökampanj
18102: kande.                                              som handels- och industriministeriet inledde
18103:                                     1990 vp. -     KK n:o 353                                       5
18104: 
18105: under våren 1990 är dels en fortsättning på den    ringens lönsamhet i relation tili produktionen.
18106: informations-, utbildnings- och rådgivnings-       Av miljöskäl kunde stöd även ges för konven-
18107: verksamhet som bedrivits för energibesparing,      tionella energibesparingsinvesteringar.
18108: dels en början på ett långsiktigt arbete för          Det offentliga finansieringsstödet har stor
18109: minskning och förhindrande av miljöskador          betydelse för de första kommersiella tillämp-
18110: som förorsakas av energianvändning och ener-       ningarna av forsknings- och utvecklingarbetets
18111: giproduktion.                                      resultat. Genom finansieringsstödet underlättas
18112:    Reklamdelen av energibesparingskampanjen,       introduktionen av den nya teknologin på
18113: som redan genomförts, syftade tili att väcka       marknaden. T.ex. introduktionen av den nya
18114: människornas medvetenhet om energianvänd-          miljöskyddsteknologin samt de förnybara och
18115: ning och energiproduktion samt om deras            miljövänliga inhemska energikällorna på mark-
18116: inverkan på miljön. Tack vare ökad medveten-       naden kan kräva ett betydande investeringsstöd
18117: het kan en långsiktig expertverksamhet inom        för de första försöks- eller demons-
18118: de olika användningssektorerna byggas upp          trationsanläggningarna.
18119: vilket i praktiken innebär att en aktiv bespa-        1 utredningen kartläggs bl.a. möjligheterna
18120: rings-, rådgivnings-, energianalys- och konsult-   att i vissa fall höja investeringsstödets procent-
18121: verksamhet inleds även inom skogsindustrin.        andelar.
18122: En dylik verksamhet är en logisk fortsättning
18123: på den energibesparingsforskning i stor skala
18124: som nu bedrivs inom skogsindustrin och vars        Sammandrag
18125: resultat på detta sätt effektivt kan omsättas i
18126: praktiken.                                            Den finländska pappersindustrin, som till-
18127:                                                    verkar de bästa papperskvaliteterna i världen,
18128:                                                    har inte råd att slösa energi, också om energi-
18129: Utredning om nyinriktning av den offentliga        besparing inte kan vara den centrala avsikten
18130: energifinansieringen                               med dess verksamhet. Den normala använd-
18131:                                                    ningen av energi vid papperstillverkning kan
18132:    Avsikten med projektet var att utreda stöd-     säkert sänkas genom en minskning av produk-
18133: verksamhetens omfattning, former, funktiona-       tionen eller genom tillverkning av produkter av
18134: litet och inverkningar under de senaste åren       väsentligt lägre kvalitet. Ett dylikt resonemang
18135: samt att uppgöra förslag tili utvecklande av       hör sedan inte Iängre enbart tili energipolitiken,
18136: stödverksamheten. Avsikten är att resultaten av    och beslut om detta fattas inte inom handels-
18137: projektet skall användas vid beredningen av        och industriministeriet. Uppställande av ener-
18138: den nationella energistrategin.                    gibesparingsmål leder tili liknande, omfattande
18139:    Avsikten är att miljövänliga och effektiva      justeringar, vilket i praktiken ligger ganska
18140: nya teknologiska lösningar skall stödas vid        nära en reglering av energianvändningen. Den
18141: produktionen och användningen av energi,           allmänna trenden har hittills varit att man
18142: oberoende av energikälla eller användningssätt.    försöker avveckla all slags reglering och alla
18143: Man strävar efter att förbättra energibespa-       slag av hinder för fri konkurrens.
18144:      Helsingfors den 6 juli 1990
18145: 
18146:                                                                       Minister Raimo Vistbacka
18147:                                                1990 vp.
18148: 
18149: Kirjallinen kysymys n:o 354
18150: 
18151: 
18152: 
18153: 
18154:                                   Pulliainen: Porin hiilivoimalaitoshankkeen toteuttamisen estärui-
18155:                                       sestä
18156: 
18157: 
18158:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18159: 
18160:    Lukuisten kansalaisjärjestöjen Porin kaupun-      paa, kuin Helsingin päästöihin paljolti vaikut-
18161: gin terveyslautakunnan Valvontajaostolie lähet-      tavat lämpövoimalat.
18162: tämässä kirjelmässä, joka koskee Tahkoluo-              Ahlaisista varattu jätteen läjitysalue sijaitsee
18163: toon suunniteltua kivihiilivoimalaitosta, tode-      asutuksen välittömässä läheisyydessä. Läjitys-
18164: taan mm. seuraavaa:                                  alueen ja ilmansaasteiden terveydelliset riskit
18165:    "Tahkoluotoon suunniteltu kivihiilivoimalai-      aiheuttaisivat alueen asukkaille kohtuuttoman
18166: tos olisi toteutuessaan erittäin vaarallinen ym-     rasitteen."
18167: päristön saastuttaja Porissa ja koko maakun-            Tahkoluodon hiilivoimalaitos on valtakun-
18168: tamme alueella. Ko. voimala kuormittaisi ym-         nallinen hanke, joka toteutetaan, jos toteute-
18169: päristöä suunnitellulla puhdistusmenetelmällä        taan, tasavallan hallituksen myötävaikutuksel-
18170: 4 200 tn:lla S0 2 /vuosi. Tämä kaikki olisi lisää    la. Esiin tuodut näkökohdat ovat siinä määrin
18171: jo todetuille runsaille päästöille alueella.         painavia, ettei ole olemassa mitään muuta
18172:    Terveyslautakunnan valvontajaoston ei tule        vaihtoehtoa kuin luopua koko hankkeesta ja
18173: myöntää sijoituspaikkalupaa Imatran Voima            siirtyä valtakunnallisesti energiansäästölinjalle.
18174: Oy:n esittämillä asiapapereilla ja päästötiedoil-    Hallitukselta odotetaan nyt nopeita kansalais-
18175: la. Hakemuksen käsittelyn lähtökohdaksi on           ten ja maamme luonnon terveyden huomioon
18176: vaadittava asianmukaiset ja tarkat selvitykset       ottavia päätöksiä. Tahkoluodon hiilivoimalai-
18177: poltto- ja puhdistusteknisistä ratkaisuista sekä     toshankkeesta on luovuttava.
18178: ympäristö- ja terveysvaikutuksista.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18179:     Helsingin kaupungin tuoreen tutkimuksen,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18180: otos 80 000 ihmistä, (liite) mukaan jo yllättä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18181: vän alhaisilla S0 2-päästöillä vuonna 1987 oli       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18182: selvästi infektioita lisäävä vaikutus. S0 2 -pääs-
18183:  töjen vuosikeskiarvon ylittävinä aikoina y1ä-
18184: hengitystieinfektiot lisääntyivät 15 %:lla. Tut-                 Saatuaan tiedon niistä terveysvaa-
18185:  kimuksessa oli kylmyyden vaikutus vakioitu                   roista ihmisille ja luonnolle, joita Porin
18186:  pois. Vuosikeskiarvo oli 21 mikrogrammaajm 3 .               Tahkoluodon hiilivoimalaitos toimin-
18187:  Meri-Porissa päästöt ovat jo nyt huomattavasti               nassa ollessaan aiheuttaisi, aikooko
18188:  korkeammat. Esim. Pihlavassa mitattiin vuon-                 Hallitus vastuunsa ihmisen ja luonnon
18189:  na 1989 S0 2 :n päästöjen vuosikeskiarvoiksi 42              terveydestä tuntien toimia niin, että
18190:  rnikrogrammaa/m 3 . On myös huomattava, että                 koko hiilivoimalaitoshankkeesta luovu-
18191:  voimalan käyttö olisi selvästi ympärivuotisem-               taan?
18192:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
18193: 
18194:                                            Erkki Pulliainen
18195: 
18196: 
18197: 
18198: 
18199: 200070S
18200: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 354
18201: 
18202: 
18203: 
18204: 
18205:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18206:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kulutusnäkymät ovat tehneet Porin voimalai-
18207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toksen rakentamisen ajankohtaiseksi. Voima-
18208: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             laitos on tarpeen rakentaa siten, että se olisi
18209: kirjeenne n:o 1102 ohella toimittanut valtioneu-     käytössä jo vuoden 1994 alussa. Voimalaitok-
18210: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sen rakentaminen varmistaa sähköntuotanto-
18211: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-       kapasiteetin riittävyyttä, eikä rakentamiselle
18212: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 354:               nyt ole olemassa vaihtoehtoa.
18213:                                                         Porin voimaiaitoksessa tullaan kaikkien tek-
18214:           Saatuaan tiedon niistä terveysvaa-         nis-taloudellisesti järkevien ratkaisujen puitteis-
18215:        roista ihmisille ja luonnolle, joita Porin    sa vähentämään niitä ympäristörasituksia, joita
18216:        Tahkoluodon hiilivoimalaitos toimin-          kivihiilen käyttöön liittyy. Rikinpoistossa tul-
18217:        nassa ollessaan aiheuttaisi, aikooko          laan käyttämään tehokkainta käytössä olevaa
18218:        Hallitus vastuunsa ihmisen ja luonnon         tekniikkaa, jolloin erotusasteeksi saadaan 85-
18219:        terveydestä tuntien toimia niin, että         90 prosenttia. Typen oksidien vähentämiseksi
18220:        koko hiilivoimalaitoshankkeesta luovu-        laitokseen rakennetaan katalyytit, joiden avulla
18221:        taan?                                         pystytään alittamaan typenoksiditoimikunnan
18222:                                                      ehdottamat päästönormit. Hiukkaspäästöt jää-
18223:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vät vähäisiksi nykyaikaisten erittäin tehokkai-
18224: taen seuraavaa:                                      den sähkösuodattimien ansiosta. On arvioitu,
18225:                                                      että voimalaitosjätteistä suuri osa voidaan hyö-
18226:    Hallitus käsitteli 1990-luvun alun sähköhuol-     dyntää.
18227: toa perusteellisesti vuoden 1986 aikana. Teh-           Edellä kerrottujen ympäristötoimenpiteiden
18228: dyssä periaatepäätöksessä sähkön tuotantoka-         ansiosta ja ottaen huomioon, että samanlaisia
18229: pasiteetin lisäämisessä etusijalle asetettiin yh-    toimenpiteitä joudutaan suorittamaan myös
18230: distetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitok-          alueen vanhoihin voimalaitoksiin vuosiin 1994
18231: set.                                                 ja 1995 mennessä, ei ilman laatu alueella
18232:    Lauhdutusvoiman rakentamisesta mainittiin         huonone eikä myöskään hapan laskeuma li-
18233: turvekäyttöiset ja kivihiilikäyttöiset voimalai-     säänny.
18234: tokset. Periaatepäätöksen mukaan noin 500               Edellä olevan perusteella hallitus ei pidä
18235: MW:n hiililaitos sijoitetaan Poriin.                 tarpeellisena puuttua Porin hiilivoimalaitoksen
18236:    Toteutunut sähkön kulutus ja lähivuosien          rakentamiseen.
18237: 
18238:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1990
18239: 
18240:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
18241:                                      1990 vp. -     KK n:o 354                                       3
18242: 
18243: 
18244: 
18245: 
18246:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18247:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         aktualiserat byggandet av kraftverket i Björne-
18248: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          borg. Det är nödvändigt att kraftverket byggs
18249: nr 1102 av den 4 juni 1990 tili vederbörande         så att det är i verksamhet redan vid ingången
18250: medlem av statsrådet översänt avskrift av            av år 1994. Byggandet av kraftverket säkrar en
18251: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-         tillräcklig elproduktionskapacitet, och det finns
18252: dertecknade spörsmål nr 354:                         för närvarande inga alternativ tili att bygga
18253:                                                      kraftverket.
18254:           Ämnar Regeringen, efter att ha erhål-          Vid kraftverket i Björneborg kommer man
18255:        lit uppgifter om de hälsorisker för           inom ramen för alla teknisk-ekonomiskt sett
18256:        människor och natur som kolkraftver-          rationella lösningar att minska den miljöbelast-
18257:        ket i Tahkoluoto i Björneborg skulle          ning som sammanhänger med användning av
18258:        förorsaka i sin verksamhet, medveten          stenkol. Vid avsvavlingen kommer effektivaste
18259:        om sitt ansvar för människornas och           tili bruk stående teknik att användas, varvid en
18260:        naturens hälsa agera så att man avstår        separationsgrad på 85-90 procent uppnås.
18261:        från hela projektet med kolkraftverket?       För att minska på kväveoxiderna byggs det
18262:                                                      katalyter i anläggningen, med vilkas hjälp de
18263:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utsläppsnormer som kväveoxidkommissionen
18264: samt anföra följande:                                föreslagit kan underskridas. Partikelutsläppen
18265:                                                      blir små tack vare moderna och mycket effek-
18266:   Regeringen behandlade elförsörjningen för          tiva elektrofilter. Det uppskattas att en stor del
18267: början av 1990-talet grundligt under år 1986. I      av kraftverksavfallet kan återvinnas.
18268: det principbeslut som fattades om en utökning            Tack vare ovan nämnda miljöåtgärder och
18269: av elproduktionskapaciteten prioriterades an-        med beaktande av att likadana åtgärder före år
18270: läggningar med kombinerad ei- och värmepro-          1994 och 1995 även måste vidtas vid de gamla
18271: duktion.                                             kraftverken i området, försämras inte luftkva-
18272:   Torvdrivna och stenkolsdrivna kraftverk            liteten i området och det sura nedfallet blir inte
18273: nämndes angående utbyggandet av kondens-             heller större.
18274: kraften. Enligt principbeslutet placeras ett kol-        På grund av det ovan anförda anser rege-
18275: kraftverk om ca 500 MW i Björneborg.                 ringen att det inte är nödvändigt att ingripa i
18276:   Den nuvarande elförbrukningen och för-             byggandet av kolkraftverket i Björneborg.
18277: brukningsutsikterna för de närmaste åren har
18278:     Helsingfors den 28 juni 1990
18279: 
18280:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
18281:                          j
18282:                         j
18283:                        j
18284:                       j
18285:                      j
18286:                     j
18287:                    j
18288:                   j
18289:                  j
18290:                 j
18291:                j
18292:               j
18293:              j
18294:             j
18295:            j
18296:           j
18297:          j
18298:         j
18299:        j
18300:       j
18301:      j
18302:     j
18303:    j
18304:   j
18305:  j
18306: j
18307:                                                 1990 vp.
18308: 
18309: Kirjallinen kysymys n:o 355
18310: 
18311: 
18312: 
18313: 
18314:                                    Pulliainen: Litokairan kansallispuiston perustamisesta Ranualle
18315:                                        ja Pudasjärvelle
18316: 
18317: 
18318:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18319: 
18320:     Eduskunnan hyväksymä soidensuojelupaket-          ohella myös alueella retkeilevät kansalaiset,
18321: ti on osoittautumassa osittain toimenpiteeksi,        jotka katsovat tulleensa petetyiksi. Luottamus
18322: ioka toimii omaa tarkoitustaan vastaan. Perus-        metsähallitukseen lain hengen toteuttajana hor-
18323: .tetut soidensuojelualueet näyttävät purkavan         juu vakavasti. Kansalaisten on vaikea uskoa,
18324: systemaattisesti metsähallituksen omat aiem-          että samalla kun jokin alue suojeliaan niin
18325: mat aarnialuesuojelupäätökset; näin kaatuvat          vieressä oleva aiemmin rauhoitettu alue tuho-
18326: soiden keskellä ja reunoilla olevat upeat aarni-      taan suojelupäätös (oli se tehty millä tasolla
18327: metsät. Jäljelle jää rauhoitettua avosuota ilman      tahansa) purkamalla.
18328: kuvaan kuuluvia reunametsiä ja metsäsaarek-              Hallituksen on pikaisesti tehtävä esitys edus-
18329: keita.                                                kunnalle Litokairan kansallispuiston perusta-
18330:     Näin on käymässä myös Rannan J.a Pudas-           miseksi.
18331: järven rajamailla. Lapiosuon-Ison Aijönsuon              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18332: soidensuojelualueen perustaminen on johta-            tyksen 37 §:n 1 rnomenttiin viitaten esitän
18333: massa upean aarnimetsäisen Litokairan met-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18334:  sien hakkaamiseen ja maanmuokkauksiin. Tie-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18335:  tenkin alueelle ilmestyvät näin myös metsätiet
18336:  puutavarankuljetusta varten, jolloin alueen erä-
18337:  maaluonne olisi ikuisiksi ajoiksi menetetty.                     Koska Hallitus tekee eduskunnalle
18338:     Onkin ollut perusteltua vaatia tässä tilantees-            esityksen Litokairan kansallispuiston
18339:  sa Litokairan kansallispuiston perustamista.                  perustamiseksi Ranuan ja Pudasjärven
18340:  Asialle ovat havahtuneet luonnonsuojelupiirien                kuntien alueille?
18341: 
18342:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
18343: 
18344:                                             Erkki Pulliainen
18345: 
18346: 
18347: 
18348: 
18349: 200070S
18350: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 355
18351: 
18352: 
18353: 
18354: 
18355:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      säajokelpoisia metsäteitä ei myöskään rakenne-
18357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta, koska mahdollisia hakkuita tehdään vain
18358: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            alueen reunoilla. Muutoinkin hakkuissa nou-
18359: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston         datetaan varovaisuutta ja mahdollisimman
18360: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-          luonnonmukaisia menetelmiä.
18361: edustaja Pulliaisen seuraavan sisältöisen kirjal-      Koska soidensuojelualueen hoitoa ja käyttöä
18362: lisen kysymyksen n:o 355:                           säätelevät vastedes laki- ja asetustasoiset sää-
18363:                                                     dökset sekä ympäristöministeriön vahvistama
18364:           Koska Hallitus tekee eduskunnalle         hoito- ja käyttösuunnitelma, menettävät metsä-
18365:        esityksen Litokairan kansallispuiston        hallituksen aiemmat aarnialuepäätökset käy-
18366:        perustamiseksi Ranuan ja Pudasjärven         tännössä merkityksensä. Siksi metsähallitus
18367:        kuntien alueille?                            yleensä myös purkaa vanhat päätöksensä.
18368:                                                     Tämä ei missään tapauksessa merkitse, että
18369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vanhojen aarnialueiden metsät tulisivat auto-
18370: taen seuraavaa:                                     maattisesti hakattaviksi, vaan aarnialueet ovat
18371:                                                     edelleen soidensuojelualueiden arvokkaimpia
18372:    Ranuan ja Pudasjärven kunnissa SIJaitseva        osia ja luonnontilaisina säilytettävien alueiden
18373: ns. Litokaira vastaa jotakuinkin Lapiosuon-         ytimiä. Näyttää sen sijaan selvältä, että Lapio-
18374: Ison Äijönsuon soidensuojelualuetta, joka pe-       suon-Ison Äijönsuon soidensuojelualueen pe-
18375: rustettiin vuonna 1988 lailla (851 /88). Yli        rustaminen ja alueelle vahvistettava hoito- ja
18376: 20 000 hehtaarin laajuisena, suurelta osin var-     käyttösuunnitelma johtavat metsähallituksen
18377: sin luonnontilaisena ja tiettömänä tämä soiden-     aarnialuepäätöksiä tiukempaan suojeluun. Yhä
18378: suojelualue on maamme arvokkaimpia suo-             laajemmalti tunnustetaan Lapiosuon kaltaisten
18379: erämaa-alueita.                                     erämaisten alueiden kasvava arvo ja merkitys
18380:    Lapiosuon-Ison Äijönsuon soidensuojelu-          tulevaisuudessa. Alueen hoidon ja käytön
18381: alueen hoidon ja käytön keskeinen tavoite on        suunnittelussa ei myöskään jätetä huomiotta
18382: vastedeskin luonnon moninaisuuden ja erämai-        paikallisten asukkaiden ja luonnonsuojelujär-
18383: suuden säilyttäminen. Metsähallitus valmistelee     jestöjen näkemyksiä.
18384: alueelle hoito- ja käyttösuunnitelmaa, joka            Koska Lapiosuon-Ison Äijönsuon soiden-
18385: tulee aikanaan ympäristöministeriön vahvistet-      suojelualue on perustettu vain kaksi vuotta
18386: tavaksi. Suunnittelun tärkeimpiin tavoitteisiin     sitten ja koska alueen tärkeimmät suojeluarvot
18387: kuuluu, että alueen arvokkaimmat hakkaamat-         voidaan säädösten ohella turvata hoito- ja
18388: tomat metsät ja erämaisimmat osat jätetään          käyttösuunnitelmassa, ei ns. Litokairan kansal-
18389: kokonaan taloustoiminnan ulkopuolelle. Ke-          lispuiston perustaminen ole tarpeellista.
18390: 
18391:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1990
18392: 
18393:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18394:                                     1990 vp. -     KK n:o 355                                    3
18395: 
18396: 
18397: 
18398: 
18399:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18400:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       i utkanten av området. Ä ven i övrigt kommer
18401: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        avverkningen att ske försiktigt och med så
18402: av den 4 juni 1990 tili vederbörande medlem av     naturenliga metoder som möjligt.
18403: statsrådet översänt avskrift av följande av           Eftersom underhållet och bruket av myr-
18404: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-        skyddsområdet framgent styrs av stadganden
18405: mål nr 355:                                        på lag- och författningsnivå samt av den
18406:                                                    underhålls- och dispositionsplan som miljömi-
18407:           När ger Regeringen tili riksdagen en     nisteriet har fastställt, förlorar de tidigare
18408:        proposition om inrättande av Litokaira      beslut som forststyrelsen har fattat om urskogs-
18409:        nationalpark inom Ranua och Pudas-          områden i praktiken sin betydelse. Därför
18410:        järvi kommuners område?                     brukar forststyrelsen i allmänhet återkalla sina
18411:                                                    föråldrade beslut. Detta innebär inte i någon
18412:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       händelse att skogarna i de gamla urskogsom-
18413: samt anföra följande:                              rådena automatiskt skulle avverkas, utan de
18414:                                                    hör alltjämt tili de mest värdefulla delarna av
18415:    Det så kallade Litokairaområdet motsvarar       myrskyddsområdena och utgör kärnan i de
18416: någotsånär Lapiosuo-Iso Äijönsuo myr-              områden som skall bevaras i naturtillstånd.
18417: skyddsområde, som inrättades genom lag år          Däremot verkar det klart att inrättandet av
18418: 1988 (851/88). Detta myrskyddsområde omfat-        Lapiosuo-Iso Äijönsuo myrskyddsområde
18419: tar mer än 20 000 hektar, stora delar av det       och den underhålls- och dispositionsplan som
18420: befinner sig så gott som helt i naturtillstånd,    fastställs för området kommer att leda tili att
18421: och området är väglöst. Detta ödemarksområ-        områdena skyddas striktare än genom forststy-
18422: de hör tili landets mest värdefulla myröde-        relsens beslut om urskogsområden. Det tillta-
18423: marksområden.                                      gande värdet och den framtida betydelsen av
18424:    Tili de viktigaste syftena för dispositionen    ödemarksområden i stil med Lapiosuo blir allt
18425: och skötseln av Lapiosuo-Iso Äijönsuo myr-         mer vedertaget. Vid planeringen av underhållet
18426: skyddsområde är också framgent att bevara          och dispositionen av området kommer man
18427: naturens variationsrikedom och ödemarkska-         inte heller att underlåta att beakta de synpunk-
18428: raktären. Forststyrelsen bereder en underhålls-    ter som förs fram av den lokala befolkningen
18429: och dispositionsplan för området, viiken i         och naturskyddsorganisationerna.
18430: sinom tid kommer att fastställas av miljöminis-       Eftersom Lapiosuo--Iso Äijönsuo myr-
18431: teriet. Planeringen syftar i främsta rummet tili   skyddsområde inrättades för bara två år sedan,
18432: att de mest värdefulla oavverkade skogarna         och eftersom de viktigaste värdena i området
18433: och de mest ödemarksartade delarna av områ-        jämsides med författningarna kan säkras ge-
18434: det helt skall stå utanför skogshushållningen.     nom underhålls- och dispositionsplanen, före-
18435: Några skogsvägar som kan användas sommar-          ligger det inte något behov av att inrätta någon
18436: tid kommer inte heller att anläggas, eftersom      nationalpark i Litokaira.
18437: eventuella avverkningar enbart kommer att ske
18438:     Helsingfors den 20 juni 1990
18439: 
18440:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
18441:                                                1990 vp.
18442: 
18443: Kirjallinen kysymys n:o 356
18444: 
18445: 
18446: 
18447: 
18448:                                   Pulliainen: Korkean valkuaispitoisuuden omaavan maidon tuot-
18449:                                       tamisen edistämisestä
18450: 
18451: 
18452:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18453: 
18454:    Suomi painiskelee jälleen melkoisen rasva-        seksi ja rasvapitoisuuden alentamiseksi tulisikin
18455: ylijäämän kanssa, millä on omat syynsä. Tässä        käyttää myös valtakunnallisia porkkanoita, so.
18456: tilanteessa on vaadittu monenlaisia rakenteelli-     palkita ne karjat, jotka tuottavat korkean
18457: sia uudistuksia. Eräs pitkällä aikavälillä vaikut-   valkuaispitoisuuden omaavaa maitoa. Esimer-
18458: tava toimenpide on jalostuksen suuntaaminen          kiksi 100 tässä suhteessa parasta karjaa tulisi
18459: entistä valkuaispitoisempaa maitoa tuottavaan        palkita reippaalla rahapalkinnolla valtion va-
18460: lehmäkantaan. Onneksi lehmien taipumuksissa          roista.
18461: on tässä suhteessa riittävästi muuntelua, jotta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18462: jalostuksella on todellisia mahdollisuuksia.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18463:    Lehmän lypsämän maidon valkuaispitoisuu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18464: teen voidaan jalostuksen ohella vaikuttaa myös       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18465: mm. ruokinnalla ja vaalimaHa lehmien terveyt-
18466: tä (esim. utaretulehduksia ei saisi esiintyä).                  Aikooko Hallitus, kannustaakseen
18467:    Viime päivien keskustelussa hyvään tavoit-                 maidontuottajia korkean valkuaispitoi-
18468: teeseen pyrittäessä on väläytetty sekä keppejä                sen maidon tuottamiseen, ottaa käyt-
18469: että porkkanoita. Suomalainen talonpoika ot-                  töön rahallisen valtionpalkinnon esi-
18470: taa hyvin vastahakoisesti vastaan keppiä, mut-                merkiksi 100 korkeimman keskimääräi-
18471: ta on jossain määrin altis makoisille porkka-                 sen valkuaistuotoksen omaavan karjan
18472: noille. Maidon valkuaispitoisuuden kohottami-                 palkitsemiseksi vuosittain?
18473: 
18474:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
18475: 
18476:                                            Erkki Pulliainen
18477: 
18478: 
18479: 
18480: 
18481: 200070S
18482: 2                                  1990 vp. -      KK n:o 356
18483: 
18484: 
18485: 
18486: 
18487:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koostumushinnoittelun perusteista (1263/89)
18489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säädetään, että tuottajalle on maksettava mai-
18490: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            don tilityshinnassa rasvasta 1,3 penniä rasva-
18491: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        pitoisuusprosentin kymmenesosalta maidon 3, 7
18492: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       prosentin rasvapitoisuuteen saakka ja 0,8 pen-
18493: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      niä rasvapitoisuusprosentin kymmenesosalta,
18494: jallisesta kysymyksestä n:o 356:                    kun maidon rasvapitoisuus ylittää 3,7 prosent-
18495:                                                     tia. Valkuaisesta on maksettava 5,0 penniä
18496:          Aikooko Hallitus, kannustaakseen           valkuaispitoisuusprosentin kymmenesosalla.
18497:        maidontuottajia korkean valkuaispitoi-          Maataloustulolain mukaisen maatalouden
18498:        sen maidon tuottamiseen, ottaa käyt-         vientivastuun osittaiseksi kattamiseksi peritään
18499:        töön rahallisen valtionpalkinnon esi-        vientikustannusmaksua 0,8 penniä maidon ras-
18500:        merkiksi 100 korkeimman keskimääräi-         vapitoisuusprosentin kymmenesosalta maidon
18501:        sen valkuaistuotoksen omaavan karjan         3,7 prosentin rasvapitoisuuden ylittävältä osal-
18502:        palkitsemiseksi vuosittain?                  ta 1. 7.1990 alkaen. Edellä mainitun maidon
18503:                                                     koostumushinnoittelun huomioon ottaen tuot-
18504:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taja ei siten saa lainkaan korvausta tuottamas-
18505: vasti seuraavaa:                                    taan rasvasta maidon 3,7 prosentin ylittävältä
18506:                                                     osalta.
18507:    Maitovalmisteiden kulutusrakenteen muuttu-          Maidon koostumuksen mukaisesta hinnoit-
18508: minen yhä vähemmän rasvaa sisältäviä tuottei-       telusta on seurauksena, että maitovalkuaisesta
18509: ta suosivaksi on säilyttänyt voin vientitarpeen     tuottajan saama hinta on 50 markkaa kilolta,
18510: suurena huolimatta siitä, että maidontuotanto       mikä ylittää selvästi valkuaisen arvon markki-
18511: on supistunut 1980-luvulla yli 500 miljoonalla      noilla. Rasvan tuottajahinta vientikustannus-
18512: litralla. Maitovalmisteiden markkinatilantee-       maksun huomioon ottaen on hieman yli 10
18513: seen on vaikuttanut myös vuoden 1989 poik-          markkaa kilolta. Hallituksen käsityksen mu-
18514: keuksellisen hyvä rehusato.                         kaan maidon koostumushinnoittelu yhdessä
18515:    Tuottajamaidon rasvapitoisuutta on pyritty       maidon vientikustannusmaksun kanssa kan-
18516: erityisesti vuodesta 1987 alkaen alentamaan         nustaa tuottajia muuttamaan maidon koostu-
18517: maidon koostumushinnoittelun avulla. Maini-         musta haluttuun suuntaan sekä kotieläinjalos-
18518: tusta vuodesta alkaen valkuaisen tuottamisesta      tuksen että ruokinnan keinoin. Hallitus ei pidä
18519: on maksettu tuottajalle rasvaa enemmän. Maa-        erillisen valtionpalkinnon käyttöönottoa tar-
18520: ja metsätalousministeriön päätöksessä tuottaja-     koituksenmukaisena.
18521: maidon samahintaisuudesta sekä laatu- ja
18522: 
18523:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1990
18524: 
18525:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
18526:                                     1990 vp. -       KK n:o 356                                    3
18527: 
18528: 
18529: 
18530: 
18531:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18532: 
18533:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         om grunderna för prissättningen enligt kvalitet
18534: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och sammansättning (1263/89) stadgas att tili
18535: av den 4 juni 1990 tili vederbörande medlem av       producenten skall i avräkningspriset för mjölk
18536: statsrådet översänt avskrift av följande av          betalas 1,3 penni per fettiondedel ända tili en
18537: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           fetthalt orn 3,7 procent hos mjölken samt 0,8
18538: spörsmål nr 356:                                     penni per fettiondedel för den del sorn översti-
18539:                                                      ger en fetthalt om 3,7 procent hos mjö1ken. För
18540:           Ämnar Regeringen, i syfte att sporra       protein skall betalas 5,0 penni per proteintion-
18541:        mjölkproducenterna      att    producera      dedel.
18542:        mjölk med hög proteinhalt, ta i bruk ett         För att delvis täcka lantbrukets ansvar för
18543:        statligt penningpris för att årligen pre-     exporten i enlighet med lantbruksinkornstlagen
18544:        miera de 100 lantgårdar vilkas boskap         uppbärs från och rned 1.7.1990 en exportkost-
18545:        har den högsta genomsnittliga protein-        nadsavgift orn 0,8 penni per fettiondedel för
18546:        avkastningen?                                 den del som överstiger en fetthalt om 3,7
18547:                                                      procent hos rnjölken. Med beaktande av ovan
18548:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nämnda prissättning enligt mjölkens sarnman-
18549: samt anföra följande:                                sättning får producenten således ingen ersätt-
18550:                                                      ning för det fett han producerar tili den del
18551:    På grund av att konsumtionen av mjölkpro-         som överstiger 3,7 procent hos rnjölken.
18552: dukter har ändrats så att produkter som                 Följden av prissättning enligt mjölkens sam-
18553: innehåller allt mindre fett blir allt populärare     rnansättning är den att det pris som producen-
18554: har behovet att exportera smör förblivit stort       ten får för mjölkprotein är 50 mk per kilogram,
18555: trots att mjölkproduktionen under 1980-talet         vilket klart överstiger proteinets värde på
18556: har minskat med mer än 500 miljoner liter.           rnarknaden. Producentpriset på fett är med
18557: Den exceptionellt goda foderskörden år 1989          beaktande av exportkostnadsavgiften lite över
18558: har även inverkat på marknadssituationen för         10 mk per kilogram. Enligt regeringens upp-
18559: mjölkprodukter.                                      fattning sporrar mjö1kprissättningen enligt
18560:    Man har speciellt från och med år 1987            samrnansättning tillsamrnans med exportkost-
18561: försökt sänka fetthalten i producentmjölk rned       nadsavgiften för rnjölk producenterna att ändra
18562: hjälp av prissättning enligt rnjölkens sarnrnan-     mjölkens sammansättning i önskad riktning
18563: sättning. Från år 1987 har rnan tili producen-       med hjälp av husdjursförädling och utfodring.
18564: ten betalt rnera för produktion av protein än        Regeringen anser det inte vara ändamå1sen1igt
18565: för fett. 1 jord- och skogsbruksrninisteriets        att ta i bruk ett särskilt statspris.
18566: beslut om lika pris för producentmjölk sarnt
18567: 
18568:     Helsingfors den 28 juni 1990
18569: 
18570:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
18571:                                                1990 vp.
18572: 
18573: Kirjallinen kysymys n:o 357
18574: 
18575: 
18576: 
18577: 
18578:                                   Pulliainen: Pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämistä koske-
18579:                                       vien päätösten aikaansaamisesta
18580: 
18581: 
18582:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18583: 
18584:    Huhtikuun 19 pmvana 1990 37 suomalaista           kehityksen Suomen toimikunnan mietintöön
18585: kansalaisjärjestöä jätti ympäristöministeriön        (1 989) kirjatut ympäristöpoliittiset periaatteet,
18586: toimistopäällikölle ministeri Kaj Bärlundille        samoin kuin eräät Suomenkin hyväksymät
18587: osoitetun, mm. pääkaupunkiseudun tulevia jä-         OECD:n ja ECE:n suositukset, edellyttävät
18588: tehuoltoratkaisuja koskevan seuraavan sisältöi-      tällaisten päätösten pohjaksi perusteellista ym-
18589: sen kirjelmän:                                       päristövaikutusten arviointimenettelyä (YV A).
18590:    "Vuonna 1978 säädetyssä jätehuoltolaissa on       Tämä tarkoittaa, että jätehuollon eri linjavaih-
18591: jätehuollon tavoitteiksi asetettu jätteistä aiheu-   toehdot ja niiden vaikutukset olisi perusteelli-
18592: tuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja jät-       sesti selvitettävä ja eri vaihtoehtojen vaikutuk-
18593: teiden mahdollisimman tehokas hyötykäyttö.           sia vertailtava ennen jätteenpolttolaitosten pe-
18594: Tässä onkin Suomessa saavutettu viime vuosi-         rustamista tukevia päätöksiä.
18595: na joitakin edistysaskeleita. Jätemäärien ja nii-        Näin ei toistaiseksi ole menetelty. Jätteen-
18596: den aiheuttamien ongelmien jatkuva kasvu             poHtolaitosten ympäristövaikutuksista tähän
18597: ovat kuitenkin johtaneet siihen, että nyt tarvi-     mennessä tehdyt arviot ja kustannusvertailut
18598: taan hyvin perusteltuja ja vastuullisia päätöksiä    ovat olleet kapea-alaisia ja puutteellisia eikä
18599: jätehuollon kehittämiseksi. Nyt näyttää kuiten-      kaikkia jätehuollon vaihtoehtoja ja mahdolli-
18600: kin siltä, että lyhyen aikavälin tavoitteet ja       suuksia ole otettu huomioon. Ympäristövaiku-
18601: kapea-alainen ajattelu saattavat ratkaisevasti       tusten arvioinnin periaatteet on myös jätehuol-
18602: vaikeuttaa jätehuoltolain hyvien periaatteiden       lon neuvottelukunnassa toistaiseksi unohdettu.
18603: toteuttamista.                                       Näiden erittäin merkittävien jätehuoltoratkai-
18604:     Me allekirjoittaneet kansalaisjärjestöt olem-    sujen suunnittelu on tapahtunut ilman, että
18605: me erittäin huolissamme siitä, että esimerkiksi      kansalaisilla olisi ollut riittävästi mahdollisuuk-
18606: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta ja           sia vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksente-
18607:  yhdyskuntien jätehuollon kehittämisohjelmaa         koon.
18608:  valmisteleva ympäristöministeriön alaisen jäte-         Näistä syistä vetoamme Teihin, että ryhtyi-
18609:  huollon neuvottelukunnan työryhmä ovat kai-         sitte pikaisesti toimiin, jotta ennen tällaisia
18610:  kessa hiljaisuudessa valmistelleet suurten jät-     jätehuollon linjaratkaisuja tehtäisiin laadukas
18611:  teenpoHtolaitosten perustamista Suomeen sel-        ympäristövaikutusten arviointi. Jätteenpolton
18612:  vittämättä riittävästi muita vaihtoehtoja ja pää-   rinnalla olisi arvioinnissa käsiteltävä esimerkik-
18613:  tösten yhteiskuntataloudellisia ja ekologisia       si mahdollisuuksia entistä tehokkaamman jät-
18614:  vaikutuksia.                                        teiden muodostumisen ennaltaehkäisyn, alkula-
18615:     JätteenpoHtolaitosten perustaminen vaatisi       jittelun, kierrätyksen, kompostoinnin, biokaa-
18616:  runsaasti valtion tukea. Ympäristöministeriön       suntuotannon ja näiden yhdistelmien kehittämi-
18617:  ja Suomen hallituksen on päätettävä, minkä-         seen. Arvioinnissa tulisi perusteellisesti selvittää
18618:  laista jätehuoltoa maassamme tuetaan.               jätehuollon eri linjavaihtoehtojen ekologiset ja
18619:     JätteenpoHtolaitosten valtion tukeen liittyvät   yhteiskuntataloudelliset vaikutukset, ja eri kan-
18620:  päätökset ovat sekä ympäristöön että yhteis-        salais- ja intressiryhmille tulisi järjestää mah-
18621:  kuntatalouteen erittäin merkittävästi vaikutta-     dollisuus tehokkaaseen osallistumiseen ja vai-
18622:  via linjaratkaisuja. Muun muassa nykyisen           kuttamiseen arvioinnin eri vaiheissa.
18623:  hallituksen hallitusohjelman lisäpöytäkirjaan,         Jätehuolto on osa meidän kaikkien arkipäi-
18624:  valtioneuvoston ympäristöpoliittiseen selonte-      vää. Juuri tuttuutensa vuoksi se on tärkeä
18625:  koon ( 1988) sekä johtamanne Ympäristön ja          tavallisen kansalaisen ympäristötietoisuuden
18626: 
18627: 2000705
18628: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 357
18629: 
18630: kannalta. Pienet ja suuret valinnat ratkaisevat,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18631: saadaanko "poissa näkyvistä, poissa mielestä"        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18632: -ajattelun sijaan uutta tietoisuutta ja vastuuta".   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18633:    Jätehuoltoratkaisuissa on kysymys todella         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18634: suuren luokan linjaratkaisuista. Valinta tapah-
18635: tuu kierrättävän talouden ja kertakäyttötalou-
18636: den välillä. Ratkaisun luulisi olevan helppo,                    Mihin välittömiin toimenpiteisiin
18637: sillä edustaahan kierrättävä talous yksinään                  Hallitus ryhtyy 37 suomalaisen kansa-
18638: kestävää taloutta. Ajautuminen jätteenpoltto-                 laisjärjestön 19.4.1990 ympäristöminis··
18639: laitosten rakentamisen tielle etäännyttää rat-                terille toimittaman jätehuollon linjarat-
18640: kaisevasti kestävän talouden vaihtoehdosta.                   kaisuja koskevan kirjelmän johdosta?
18641:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
18642: 
18643:                                            Erkki Pulliainen
18644:                                      1990 vp. -     KK n:o 357                                      3
18645: 
18646: 
18647: 
18648: 
18649:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18650: 
18651:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ehkäisemisestä niiden hyödyntämiseen ja asian-
18652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaiseen käsittelyyn.
18653: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn               Yhdyskuntajätteiden kierrätyksen ja muun
18654: kirjeenne n:o 1105 ohella lähettänyt valtioneu-     hyödyntämisen määrätavoitteet hallitus on jo
18655: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        asettanut ja niistä on tehty selkoa eduskunnalle
18656: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-       31.5.1988 ympäristöpolitiikasta annetussa se-
18657: myksestä n:o 357, jossa tiedustellaan:              lonteossa. Selonteon mukaan yhdyskuntajättei-
18658:                                                     den hyödyntämiselle pyritään luomaan sellaiset
18659:                                                     edellytykset, että vuoteen 2000 mennessä noin
18660:           Mihin välittömiin toimenp1tels1m          puolet vuosittain syntyvistä jätteistä saadaan
18661:        Hallitus ryhtyy 37 suomalaisen kansa-        hyödynnetyiksi raaka-aineina tai energiana.
18662:        laisjärjestön 19.4.1990 ympäristöminis-         Valmisteilla olevan ohjelman mukaan hyö-
18663:        terille toimittaman jätehuollon linjarat-    dyntämistavoitteeseen pyritään lisäämällä ja
18664:        kaisuja koskevan kirjelmän johdosta?         tehostamalla jätteiden kierrätystä etenkin lajit-
18665:                                                     telemalla jätteet siellä, missä ne syntyvät. Muis-
18666:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta maista saatujen kokemusten perusteella ar-
18667: vasti seuraavaa:                                    vioidaan kierrätyksellä voitavan teknisesti ja
18668:                                                     taloudellisesti mielekkäällä tavalla hyödyntää
18669:     Kysymys ja sen taustana ollut 37 kansalais-     keskimäärin enintään 25-30 prosenttia yhdys-
18670: järjestön minulle toimittama kirje perustuvat       kuntajätteen kokonaismäärästä, joka arvioi-
18671: keskeisiltä lähtökohdiltaan sellaiseen käsityk-     daan noin 2,5 miljoonaksi tonniksi vuodessa.
18672: seen, että ympäristöministeriö suunnittelisi yh-    Nykyisin kierrätetään yhdyskuntajätteestä noin
18673: dyskuntien jätehuollon kehittämistä yksipuoli-       15 prosenttia. Tällöin ei kompostointia ole
18674: sesti jätteenpolton varaan ja että eri jätteenkä-   katsottu kierrätykseksi.
18675: sittelymenetelmien ympäristövaikutuksia ei             Koska asetettua hyödyntämistavoitetta, 50
18676: edellytettäisi selvitettäviksi ennen niiden käyt-   prosenttia yhdyskuntajätteestä, ei uskota voita-
18677: töön ottamista.                                     van saavuttaa yksinomaan kierrätyksen avulla,
18678:     Ympäristöministeriössä valmisteilla olevassa    kehittämisohjelmaa laadittaessa on muiden
18679: yhdyskuntien jätehuollon kehittämisohjelmassa       maiden tapaan otettu tavoitteeksi myös laitos-
18680: on yhdyskuntien jätehuollon kehittämisen tär-       maisen hyödyntämisen lisääminen. Tällä on
18681: keimmiksi tavoitteiksi asetettu:                    tarkoitettu kaikkia niitä muualla jo yleisesti
18682:    - jätteiden määrän vähentäminen ja niiden        käytössä olevia menetelmiä, jotka perustuvat
18683: laadun parantaminen,                                jätteen mekaaniseen erotteluun, murskaukseen,
18684:    - jätteiden kierrätyksen ja muun hyödyntä-       kompostointiin, mädätykseen, kaasutukseen,
18685: misen edistäminen sekä                              pyrolyysiin tai polttamiseen taikka näiden me-
18686:     - jätteistä aiheutuvien terveys- ja ympäris-    netelmien erilaisiin yhdistelmiin. Erityisesti on
18687: töhaittojen estäminen.                              ohjelmaehdotuksessa tähdennetty, että Suo-
18688:     Asetetuista tavoitteista ilmenee, että kysy-    messa tarvitaan erilaisiin menetelmiin moni-
18689: myksessä on monipuolinen ja syvällisesti jäte-      puolisesti perustuvia laitosvaihtoehtoja, joiden
18690: huollon kokonaisuuteen paneutuva kehittämis-        käytöstä saatavien käytännön kokemusten pe-
18691: työ eikä suinkaan yhden ainoan jätteenkäsitte-      rusteella kunnat voivat valita parhaat ja niiden
18692: lymenetelmän käyttöön tähtäävä hanke. Ohjel-        vaihteleviin oloihin parhaiten soveltuvat ratkai-
18693: maluonnoksessa on useita kymmeniä osatavoit-        sut. Valmistelu tähtää siis muuhun kuin jät-
18694:  teita yhdyskuntien jätehuollon koko toimialan      teenpolton suosintaan.
18695:  kehittämiseksi ja parantamiseksi ja ehdotuksia        Myös toinen kysymyksessä ja sen taustana
18696: toimista, joilla nämä pyritään saavuttamaan.        olleessa kirjeessä ollut käsitys on syytä oikais-
18697: Tavoitteet ja ehdotukset toimista tavoitteiden      ta. Ympäristöministeriö on jo ryhtynyt sellai-
18698:  saavuttamiseksi ulottuvat jätteiden syntymisen     siin lainvalmistelutoimiin, joiden tavoitteena on
18699: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 357
18700: 
18701: sellainen ympäristönsuojelun yhtenäislupajär-     jälkeen sen tärkeimmistä kohdista on tarkoitus
18702: jestelmä, johon kuuluu muun muassa, että          tehdä valtioneuvoston periaatepäätös. Ympä-
18703: ennen jätehuollon uusien laitosratkaisujen        ristöministeriö on myös asettanut työryhmän
18704: käyttöönottoa on selvitettävä niiden ympäris-     laatimaan ehdotuksia jätehuoltolakiin ja -ase-
18705: tövaikutukset. Tätä samaa on edellytetty val-     tukseen tehtäviksi muutoksiksi, joiden avulla
18706: misteilla olevassa yhdyskuntien jätehuollon ke-   jätehuoltoa pystytään tähänastista paremmin ja
18707: hittämisohjelmassa.                               tuloksellisemmin kehittämään edellä mainittu-
18708:    Yhdyskuntien jätehuollon kehittämisohjelma     jen tavoitteiden mukaisesti ja näiden saavutta-
18709: pyritään saamaan valmiiksi lähiaikoina. Sen       miseksi tarpeellisten toimien edistämiseksi.
18710: 
18711:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1990
18712: 
18713:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18714:                                     1990 vp. -     KK n:o 357                                    5
18715: 
18716: 
18717: 
18718: 
18719:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18720: 
18721:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förhindrande av att avfall uppkommer tili
18722: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        avfalisåtervinning och en ändamålsenlig av-
18723: nr 1105 av den 4 juni 1990 tili vederbörande       fallshantering.
18724: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Regeringen har redan uppställt mål för den
18725: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-      mängd kommunalt avfall som skall cirkuleras
18726: nade spörsmål nr 357:                              och återvinnas på annat sätt och har 31.5.1988
18727:                                                    redogjort för dessa mål i redogörelsen tili
18728:                                                    riksdagen om miljöpolitiken. Enligt redogörel-
18729:           Vilka omedelbara åtgärder vidtar Re-     sen skall förutsättningarna för återvinning av
18730:        geringen med anledning av den skrivelse     kommunalt avfali förbättras så att ungefär
18731:        angående linjedragningarna inom av-         hälften av det årliga korumunala avfaliet fram
18732:        fallshanteringen som 37 finländska          tili år 2000 skali kunna återvinnas i form av
18733:        medborgarorganisationer den 19 apri1        råmaterial eller energi.
18734:        1990 tillställt miljöministern?                 Enligt det program som nu bereds strävar
18735:                                                    man att uppnå det uppstälida målet för åter-
18736:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vinning genom att utöka och effektivera av-
18737: samt anföra fö1jande:                              fallscirkulationen framför allt så att avfaliet
18738:                                                    sorteras vid kälian. På basis av erfarenheter i
18739:    Spörsmålet och det brev som spörsmålet          andra Iänder uppskattas det att man genom
18740: faller tilihaka på och som 37 medborgarorga-       cirkulation på ett tekniskt och ekonomiskt
18741: nisationer tillställt mig utgår i centrala de1ar   förnuftigt sätt kan återvinna i medeltal högst
18742: från en sådan uppfattning att miljöministeriet     25-30% av den totala mängden kommunalt
18743: planerar att utveckla den korumunala avfalls-      avfall, viiken uppskattas vara ca 2,5 miljoner
18744: hanteringen så att den ensidigt bygger på          ton per år. För närvarande cirkuleras ca 15
18745: avfallsförbränning och att det inte förutsätter    procent av det korumunala avfallet. Härvid
18746: att olika avfallshanteringsmetoders miljöverk-     anses kompostering inte vara cirkulation.
18747: ningar utreds innan dessa tas i bruk.                  Eftersom målet för återvinning, dvs. 50
18748:    1 det program för utveckling av den koru-       procent av det korumunala avfallet, inte anses
18749: munala avfallshanteringen som för närvarande       kunna uppnås enbart genom cirkulation har
18750: bereds vid mi1jöministeriet anges de viktigaste    man i programmet, i likhet med andra Iänder
18751: målen för utveckling av den korumunala av-         även ställt som mål att öka den återvinning
18752: fallshanteringen vara följande:                    som sker i anläggningars. Med detta avses alla
18753:    - att minska avfalismängden och förbättra       de metoder som på annat håll redan är i
18754: dess kvalitet                                      allmänt bruk. Dessa grundar sig på mekanisk
18755:    - att främja avfaliscirkulation och annan       sortering, krossning, kompostering, rötning,
18756: återvinning samt                                   förgasning, pyrolys eller förbränning eller på
18757:     --- att förhindra de skador på hälsa och       olika kombinationer av dessa metoder. 1 pro-
18758: miljö som avfall förorsakar.                       gramförslaget har det särskilt betonats att det
18759:     Av de uppställda målen framgår att det är      i Finland behövs olika ~lags anläggningar, där
18760: fråga om ett åtagande att alisidigt och på         olika metoder allsidigt utnyttjas. På basis av
18761: djupet utreda avfallshanteringen som helhet        de praktiska erfarenheterna av dessa anlägg-
18762: och inte om ett projekt som tar sikte på en        ningar kan kommunerna välja de bästa och de
18763: enda avfallshanteringsmetod. I programutkas-       som bäst lämpar sig för de varierande förhål-
18764: tet anges flera tiotal må1 för utveck1ande och     landena i respektive kommun. Beredningen
18765: förbättring av hela den kmnmunala avfalishan-      avser alitså annat än att favorisera avfallsför-
18766: teringen och förslag tili åtgärder genom vilka     bränning.
18767: dessa mål skall uppnås. Målen och förslagen            Det är också skäl att korrigera en annan
18768: tili åtgärder för att nå målen sträcker sig från   uppfattning som kommer fram i spörsmålet
18769: 6                                   1990 vp. -     KK n:o 357
18770: 
18771: och i det brev på vilket spörsmålet grundar sig.   färdigt inom en snar framtid. Därefter skall
18772: Miljöministeriet har redan vidtagit lagbered-      statsrådet fatta ett principbeslut om program-
18773: ningsåtgärder som syftar tili ett system med       mets viktigaste punkter. Miljöministeriet har
18774: enhetligt tillstånd inom miljövården. Detta        även tillsatt en arbetsgrupp för att uppgöra
18775: system innebär bl.a. att man innan nya anlägg-     förslag tili ändringar i lagen och förordningen
18776: ningar tas i drift skall utreda vilka miljöverk-   om avfallshantering. Med stöd av dessa änd-
18777: ningar de har. Detsamma förutsätts i det           ringar kan avfallshanteringen bättre och effek-
18778: program för utveckling av den kommunala            tivare utvecklas i enlighet med ovan nämnda
18779: avfallshanteringen som är under beredning.         målsättning. Ändringarna skall också främja de
18780:   A vsikten är att programmet för utveckling       åtgärder som är nödvändiga för att dessa mål
18781: av den kommunala avfallshanteringen skall bli      skall uppnås.
18782: 
18783:     Helsingfors den 13 juli 1990
18784: 
18785:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
18786:                                                 1990 vp.
18787: 
18788: Kirjallinen kysymys n:o 358
18789: 
18790: 
18791: 
18792: 
18793:                                    Rauramo: Metsä- ja puutalousinsinöörien pikakoulutuksesta
18794:                                        luopumisesta
18795: 
18796: 
18797:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18798:    Ammattikasvatushallituksen antamien ohjei-         Euroopan alueella olevat luokitusperiaatteet,
18799: den mukaan metsä- tai puuteollisuusteknikko           joiden mukaan suomalainen insinööritutkinto
18800: voi saada metsä- tai puutalousinsinöörinimik-         vastaa keskieurooppalaista korkeakoulutason
18801: keen 30-50 kurssipäivän opinnoilla. Lisäksi           insinööri tutkintoa. Ammattikasva tushallituk-
18802: vaaditaan yhdestä aihealueesta suoritettu kuu-        sen ohjeilla on aiheutettu hankala tilanne eri
18803: lustelu, joka voidaan kokonaan korvata puolen         Euroopan maissa suoritettavien tutkintojen
18804: vuoden työkokemuksella. Kieliopintoja ei vaa-         vertailta vu u teen.
18805: dita laisinkaan, jos niitä ei ole aikaisemmin-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18806: kaan ollut. Pelkkä opettajankoulutuksen suo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18807: rittaminen oikeuttaa ilman muita suorituksia          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18808: insinöörin todistuksen saamiseen.                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18809:    Pikakoulutettujen insinöörien opintosuori-
18810: tuksia ei voi verrata teknillisistä oppilaitoksista
18811: valmistuvien insinöörien vastaaviin tutkintoi-                  Aikooko Hallitus puuttua opetusmi-
18812: hin. Samannimikkeisten tutkintojen on oltava                 nisteriön ja ammattikasvatushallituksen
18813: vertailukelpoisia. Euroopan insinöörijärjestöjen             toimenpiteisiin, jotka koskevat pikainsi-
18814: yhteistyöjärjestö FEANI on kehittänyt yhteiset               nöörikoulutusta?
18815:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1990
18816: 
18817:                                             Anssi Rauramo
18818: 
18819: 
18820: 
18821: 
18822: 200070S
18823: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 358
18824: 
18825: 
18826: 
18827: 
18828:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vertautuivat jo ennen keskiasteen koulunuudis-
18830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tusta samoin keskikoulupohjaiseen teknillisissä
18831: olette 5 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           opistoissa annettavaan insinöörikoulutukseen.
18832: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Edellä todetusta rinnastuksesta teknillisten
18833: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      opistojen koulutukseen nähden on kuitenkin
18834: edustaja Anssi Rauramon näin kuuluvasta kir-       huomattava, että koulutus koskee vain pohja-
18835: jallisesta kysymyksestä n:o 358:                   koulutusta ja opintojen kestoa eli koulutusas-
18836:                                                    tetta mutta ei tutkintoa eikä sen suorittamisesta
18837:           Aikooko Hallitus puuttua opetusmi-       annettavaa nimikettä. Metsä- ja puutalousop-
18838:        nisteriön ja ammattikasvatushallituksen     pilaitoksissa annettava koulutus ei ole insinöö-
18839:        toimenpiteisiin, jotka koskevat pikainsi-   rikoulutusta. Metsätalousinsinööri ja puutalous-
18840:        nöörikoulutusta?                            insinööri ovat metsä- ja puutalousoppilaitok-
18841:                                                    sista annetun asetuksen (498/87) 22 §:n mukai-
18842:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sia tutkintoja, joita suoritetaan metsä- ja puu-
18843: taen seuraavaa:                                    talouden peruslinjalla. Insinööri on puolestaan
18844:                                                    teknillisistä oppilaitoksista annetun asetuksen
18845:    Metsä- ja puutalouden pätevöittävän lisä-       (500/87) 22 §:n mukainen tutkinto.
18846: koulutuksen lähtökohtana olivat vanhassa ja           Ammattikasvatushallitus esitti kirjeessään
18847: uudessa koulutuksessa noudatettavien opetus-       15.9.1986 opetusministeriölle koko tästä päte-
18848: suunnitelmien eroavaisuudet. Tämän lisäkoulu-      vöittävästä lisäkoulutuksesta luopumista lähin-
18849: tuksen suorittaminen oli edellytyksenä aikai-      nä siitä oppilaitoksille aiheutuvan suuren työ-
18850: sempien säännösten mukaisten tutkintojen suo-      määrän takia ja uusien tutkintonimikkeiden
18851: rittaneille uusien metsätalousinsinöörin ja met-   ulottamista asetusteitse koskemaan aikaisem-
18852: sätalousteknikon sekä puutalousinsinöörin ja       man koulutuksen suorittaneita. Kun opetusmi-
18853: puutalousteknikon koulutusammattinimikkeen         nisteriö ei esitykseen suostunut, käynnistettiin
18854: saamiseksi. Kelpoisuus metsätalousinsinöörin       pätevöittävä koulutus, johon on yhteensä ha-
18855: ja puutalousinsinöörin tutkintoa edellyttäviin     kenut 5 305 henkilöä. Tähän mennessä koulu-
18856: virkoihin tai toimiin on metsä- ja puutalousop-    tuksen on loppuun suorittanut 3 970 henkilöä,
18857: pilaitoksista annetun asetuksen (498/87) 58 §:n    joista metsätalousinsinöörin tutkinnon 2 429,
18858: mukaan myös aikaisempien säännösten mu-            metsätalousteknikon 1 297, sahateollisuustekni-
18859: kaan metsäteknikon tai puuteollisuusteknikon       kon 8 ja puuteollisuusinsinöörin tutkinnon 236
18860: koulutuksen suorittanut henkilö.                   henkilöä.
18861:    Kun metsä- ja puutalousalan pätevöittävässä        Metsä- ja puutalouden pätevöittävään kou-
18862: lisäkoulutuksessa ei varsinaisesti ole kysymys     lutukseen sisältyvien kieliopintojen osalta am-
18863: lisäkelpoisuuden hankkimisesta, koska tutkin-      mattikasvatushallituksen ohjeet perustuvat
18864: tonimikkeistä säädettäessä säädettiin myös         opetusministeriön antamiin täydentäviin ohjei-
18865: vanhan tutkinnon tuottavan saman kelpoisuu-        siin. Kieliopintojen vaatimatta jättäminen niitä
18866: den kuin uusi tutkinto, voidaan tästä syystä       aiemmin harjoittamattomilta henkilöiitä perus-
18867: lähtökohtana pitää, ettei tällainen koulutus voi   tuu periaatteeseen, että koulutuksen tulee olla
18868: olla erityisen laajamittaista, koulutusasteelta    koulutettavien kannalta kohtuullisesti hankitta-
18869: toiselle johtavaa. Koulutuksen laajuutta arvioi-   vissa. Työkokemuksen huomioon ottaminen on
18870: taessa on myös huomattava, että metsäteknik-       sittemmin tullut yleisesti hyväksytyksi aikuisten
18871: ko- ja puuteollisuusteknikko-opinnot ovat vuo-     ammatillista koulutusta koskevaksi periaat-
18872: desta 1970 lähtien olleet keskikoulupohjaisia ja   teeksi. Koulutukseen sisältyy pakollinen suori-
18873:                                    1990 vp. -    KK n:o 358                                    3
18874: 
18875: tus neljässä aihealueessa (eikä vain yhdessä),      Metsä- ja puutalouden pätevöittävä lisäkou-
18876: jotka on määritelty keskeisten, uusien opetus-   lutus päättyy 31.12.1992 ja hakuaika siihen
18877: suunnitelmien mukanaan tuomien oppisisältö-      päättyi jo vuonna 1989.
18878: jen pohjalta.
18879:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
18880: 
18881:                                                               Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
18882: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 358
18883: 
18884: 
18885: 
18886: 
18887:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18888:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mellanstadiet med den mellanskolebaserade
18889: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ingenjörsutbildningen som ges vid de tekniska
18890: av den 5 juni 1990 tili vederbörande medlem av      instituten.
18891: statsrådet översänt en avskrift av följande av         I fråga om jämförelsen med utbildningen vid
18892: riksdagsman Anssi Rauramo undertecknade             de tekniska instituten bör det dock observeras
18893: spörsmål nr 358:                                    att utbildningen gäller endast den grundläggan-
18894:                                                     de utbildningen och studietiden, dvs. utbild-
18895:           Ämnar Regeringen befatta sig med          ningsnivån, men inte examen eller den benäm-
18896:        undervisningsministeriets och yrkesut-       ning den berättigar tili. Utbildningen vid lä-
18897:        bildningsstyrelsens åtgärder som gäller      roanstalterna för skogsbruk och trähushållning
18898:        s.k. snabbutbildning av ingenjörer?          är inte ingenjörsutbildning. Enligt 22 § förord-
18899:                                                     ningen om läroanstalter för skogsbruk och
18900:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        trähushållning (498/87) innehar skogsbruks-
18901: följande:                                  •        ingenjörer och trähushållningsingenjörer en
18902:                                                     examen som avläggs vid grundlinjen för skogs-
18903:     Utgångspunkten i den tilläggsutbildning som     bruk och trähushållning. En ingenjör däremot
18904: ger kompetens inom skogsbruk och trähushåll-        har en examen som har av1agts enligt 22 §
18905: ning var skillnaderna i läroplanerna mellan den     förordningen      om     tekniska läroanstalter
18906: tidigare och den nya utbildningen. Denna            (500/87).
18907: tilläggsutbildning var en förutsättning för dem        I sitt brev 15.9.1986 tili undervisningsminis-
18908: som enligt tidigare stadganden hade avlagt          teriet föreslog yrkesutbildningsstyrelsen att hela
18909: examina för att få den nya utbildningsyrkesbe-      denna kompetensgivande tilläggsutbildning
18910: nämningen skogsbruksingenjör och skogsbruks-        skulle slopas, närmast på grund av den stora
18911: tekniker samt trähushållningsingenjör och trä-      arbetsmängd detta förorsakade läroanstalterna
18912: hushållningstekniker. Enligt 58 § förordningen      och att de nya examensbenämningarna genom
18913: om läroanstalter för skogsbruk och trähushåll-      förordning skulle utvidgas tili att omfatta
18914: ning (498/87) har en person som enligt tidigare     sådana som fullgjort den tidigare utbildningen.
18915: stadganden har utbildat sig tili skogstekniker      Då undervisningsministeriet inte godtog försla-
18916: eller träindustritekniker behörighet för tjänster   get inleddes den kompetensgivande utbildning-
18917: eller befattningar som förutsätter skogsbruks-      en, tili viiken sammanlagt 5 305 personer har
18918: ingenjörs- och trähushållningsingenjörsexamen.      sökt sig. Hittills har 3 970 personer fullgjort
18919:    lnom den kompetensgivande tilläggsutbild-        utbildningen, av vilka 2 429 har avlagt skogs-
18920: ningen inom skogsbruk och trähushållning är         bruksingenjörsexamen, 1 297 skogsbrukstekni-
18921: det egentligen inte fråga om att skaffa sig         kerexamen, 8 sågindustriteknikerexamen och
18922: tilläggskompetens, eftersom det även stadgades      236 träindustriingenjörsexamen.
18923: om att den tidigare examen ger samma behö-             I fråga om de språkstudier som ingår i den
18924: righet som den nya examen när examensbe-            kompetensgivande utbildningen inom skogs-
18925: nämningarna fastslogs. Av denna anledning           bruk och trähushållning grundar sig yrkesut-
18926: kan utgångspunkten anses vara att denna             bildningsstyrelsens anvisningar på undervis-
18927: utbildning inte kan vara särskilt omfattande        ningsministeriets kompletterande anvisningar.
18928: och leda från en utbildningsnivå tili en annan.     Att slopa kraven på språkstudier för dem som
18929: Vid bedömning av utbildningens omfattning           inte bedrivit dem förut grundar sig på princi-
18930: bör det även observeras att studierna för           pen att utbildningen skall vara inom skäligt
18931: skogstekniker och trähushållningstekniker se-       räckhåll för dem som önskar den. Sedermera
18932: dan 1970 har varit baserade på mellanskola          har det inom yrkesutbildningen för vuxna blivit
18933: och jämfördes redan före skolreformen på            en allmänt vedertagen princip att beakta~rbets-
18934:                                       1990 vp. -      KK n:o 358                                   5
18935: 
18936: livserfarenheten. I utbildningen ingår obligato-        Den kompetensgivande tilläggsutbildningen
18937: riska studier på fyra olika områden (inte endast      inom skogsbruk och trähushållning upphör
18938: ett), som har fastställts på basis av det lärostoff   3l.l2.l992 och ansökningstiden gick ut redan
18939: som de nya läroplanerna har fört med sig.             1989.
18940: 
18941:      Helsingfors den 6 juli 1990
18942: 
18943:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
18944:                                                1990 vp.
18945: 
18946: Kirjallinen kysymys n:o 359
18947: 
18948: 
18949: 
18950: 
18951:                                   Turunen ym.: Ammattiyhdistysjärjestöjen harjoittaman työnväli-
18952:                                      tystoiminnan turvaamisesta
18953: 
18954: 
18955:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18956: 
18957:    Useat ammattiyhdistysjärjestöt ovat harjoit-      rustelut ovat oudot, koska Ekonomiliitolla on
18958: taneet omalla kustannuksellaan valtakunnallis-       tiivis tuntuma ekanomien koulutukseen, työ-
18959: ta työnvälitystä. Niiden työnvälitys on keskit-      markkinoihin ja tehtäväalueisiin. Ekonomit
18960: tynyt sellaisille koulutus- ja ammattialoille,       käyttävät Ekonomiliiton työnvälityspalveluja
18961: joilla työvoimahallinnon työnvälityspalveluja        kaksi kertaa enemmän kuin julkista työnväli-
18962: käytetään suhteessa vähiten. Viime vuosina           tystä.
18963: työministeriön piirissä on ollut havaittavissa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18964: pyrkimys työvoimatoimistojen ulkopuolisen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18965: työnvälityksen näivettämiseen.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18966:    Työnvälityslupa voidaan myöntää viideksi          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18967: vuodeksi kerrallaan. Viimeksi Suomen Ekono-
18968: miliitto SEFE sai kuitenkin luvalleen vain
18969: yhden vuoden jatkoajan, josta kaiken lisäksi                   Millaisiin toimenpiteisim Hallitus ai-
18970: ilmoitettiinkin vasta aivan viime vuoden lopul-             koo ryhtyä turvatakseen julkista työn-
18971: la. Työministeriön perusteluissa on todettu,                välitystä täydentävien tutkinto- ja am-
18972: että Ekonomiliitolla ei olisi erityisiä edellytyk-          mattialojen järjestöjen työnvälityksen
18973: siä ekanomien työnvälitykseen. Ministeriön pe-              jatkuvuuden?
18974: 
18975:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1990
18976: 
18977:           Eeva Turunen                  Kaarina Dromberg               Sirpa Pietikäinen
18978: 
18979: 
18980: 
18981: 
18982: 200070S
18983: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 359
18984: 
18985: 
18986: 
18987: 
18988:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18989: 
18990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulutus- tai ammattialan työnvälityksen edel-
18991: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lyttämään työelämän ja ammattien erityisasian-
18992: olette 5 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             tuntemukseen.
18993: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Yhdistysten työnvälitys on ollut julkista
18994: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        työnvälitystä täydentävää sellaisilla aloilla, joil-
18995: edustaja Eeva Turusen ym. näin kuuluvasta            la julkisen työnvälityksen toimintamahdollisuu-
18996: kirjallisesta kysymyksestä n:o 359:                  det eivät ole olleet riittävät.
18997:                                                         Viime vuosina julkisen työnvälityksen palve-
18998:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    lumahdollisuudet ovat kuitenkin parantuneet
18999:        koo ryhtyä turvatakseen julkista työn-        merkittävästi mm. seuraavien toimenpiteiden
19000:        välitystä täydentävien tutkinto- ja am-       ansiosta:
19001:        mattialojen järjestöjen työnvälityksen           - Työnvälityksen valtakunnallinen atk-jär-
19002:        jatkuvuuden?                                  jestelmä tarjoaa työnvälitykselle aikaisempaa
19003:                                                      tuntuvasti tehokkaammat palvelumahdollisuu-
19004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           det. Reaaliaikaiset koko maan kattavat tiedot
19005: taen seuraavaa:                                      avoimista työpaikoista ja työnhakijoista lisää-
19006:                                                      vät työnvälityksen toimintakykyä ja tulokselli-
19007:    Työnvälityslain (246/59) mukaan työnväli-         suutta.
19008: tystä saavat harjoittaa valtio, yhteistoiminnassa       - Vuoden 1988 alusta voimaan tullut
19009: työnvälitysviranomaisten kanssa valtion omat         avointen työpaikkojen ilmoittamismenettely on
19010: ja valtion valvonnan alaiset laitokset laitoksista   lisännyt     työvoimatoimistoon      ilmoitettujen
19011: pääseville henkilöille sekä puolustusvoimat ase-     avointen työpaikkojen määrää ja monipuolis-
19012: palveluksesta vapautuville ja toimiluvan saa-        tanut työpaikkavalikoimaa. Vuonna 1989 työ-
19013: neet yhdistykset. Lain 2 §:n 1 momentissa            voimatoimistoihin ilmoitettiin joka kuukausi
19014: todetaan, että yhdistykselle voidaan myöntää         lähes 30 000 uutta avointa työpaikkaa. Työvoi-
19015: toimilupa välittää työtä tai työpaikkoja, mil-       matoimistoihin kuukausittain ilmoitetut uudet
19016: loin yhdistyksellä katsotaan olevan erityiset        avoimet työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta
19017: työvoiman työhönsijoitusmahdollisuudet mää-          1987 keskimäärin 70 % koko maassa. Työpai-
19018: rätyllä alalla. Säädökset perustuvat ILO:n           kat ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten toimi-
19019: työnvälitystoimistoja koskevaan sopimukseen          henkilöammateissa. Vastaavasti työvoimatoi-
19020: n:o 96 vuodelta 1949.                                mistojen palvelumahdollisuuksien parantuessa
19021:    Työministeriössä ei ole vireillä kyseisen sää-    ovat palvelut tavoittaneet uusia asiakasryhmiä,
19022: döksen muutosta, joten jatkossakin tehdessään        mm. työssä olevia työpaikan vaihtajia.
19023: yhdistysten työnvälitystoimintaa koskevia pää-          - Työnvälitystä kehitetään erityisesti lisää-
19024: töksiä työministeriö harkitsee kussakin yksit-       mällä ja monipuolistamalla ns. tiedottavia pal-
19025: täistapauksessa voimassa olevien säädösten           veluja. Näin työnhakijat voivat saada tietoja
19026: pohjalta toimiluvan myöntämisedellytykset.           avoimista työpaikoista kirjoittautumatta työ-
19027:    Harkitessaan, onko yhdistyksellä lain edel-       voimatoimiston asiakkaiksi ja työnantajien rek-
19028: lyttämät erityiset työvoiman työhönsijoitus-         rytointimahdollisuudet laajenevat.
19029: mahdollisuudet määrätyllä alalla, työministeriö         - Myös työvoimatoimistojen henkilöstön
19030: on kiinnittänyt huomiota mm. yhdistyksen             asiakaspalveluvalmiuksien kehittämiseen sekä
19031: harjoittaman työnvälityksen työvoimapoliitti-        työelämän ja ammattien tuntemuksen paranta-
19032: seen merkitykseen, työhallinnon mahdollisuuk-        miseen on panostettu voimakkaasti työhallin-
19033: siin ja edellytyksiin hoitaa alan työnvälitystä      nossa.
19034: sekä yhdistyksen edustaman alan erityispiirtei-         Erityisesti toimihenkilöiden ja erityiskoulu-
19035: siin. Arvioitaessa ammattijärjestöjen erityisiä      tettujen työvoimapalvelujen parantamiseksi:
19036: työnvälitysmahdollisuuksia on pyritty kiinnit-          - Perustetaan erillinen toimihenkilöiden ja
19037: tämään huomiota kunkin järjestön edustaman           erityiskoulutettujen palveluun erikoistuva työ-
19038:                                   1990 vp. -    KK n:o 359                                   3
19039: 
19040: voimatoimisto, jossa palveluja kehitetään ja    suuksien kehittyminen vaikuttaa jatkossa yhä
19041: monipuolistetaan näiden asiakasryhmien palve-   voimakkaammin työministeriön päätöksiin,
19042: lutarpeiden pohjalta.                           kun työministeriö harkitsee työnvälityslain pe-
19043:   - Kehitetään uusia yhteistoimintamuotoja      rusteella tapauskohtaisesti, onko yhdistyksillä
19044: ammattijärjestöjen ja työhallinnon kesken.      lain tarkoittamat erityiset työhönsijoitusmah-
19045:   Julkisen työnvälityksen palvelumahdolli-      dollisuudet määrätyllä alalla.
19046: 
19047:     Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1990
19048: 
19049:                                                                Työministeri Matti Puhakka
19050: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 359
19051: 
19052: 
19053: 
19054: 
19055:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19056: 
19057:    I det <syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       särskilda förutsättningar för arbetsförmedling
19058: anger Har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         har man försökt fästa uppmärksamhet vid den
19059: av den 5 juni 1990 till vederbörande medlem av      specialsakkunskap om arbetslivet och yrkena
19060: statsrådet översänt avskrift av följande av         som krävs av arbetsförmedlingen inom det
19061: riksdagsledamot Eeva Turunen m.fl. under-           utbildnings- och yrkesområde som varje en-
19062: tecknade spörsmål nr 359:                           skild organisation representerar.
19063:                                                        Föreningarnas arbetsförmedling har kom-
19064:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           pletterat den offentliga arbetsförmedlingen på
19065:        vidta för att trygga att den arbetsför-      områden där den offentliga förmedlingens
19066:        medling via examens- och fackorganisa-       verksamhetsmöjligheter inte varit tillräckliga.
19067:        tioner som kompletterar den offentliga          Under de senaste åren har den offentliga
19068:        arbetsförmedlingen kan fortgå?               arbetsförmedlingens servicebetingelser emeller-
19069:                                                     tid blivit betydligt bättre bl.a. tack vare följan-
19070:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de åtgärder:
19071: samt anföra följande:
19072:                                                        - Arbetsförmedlingens            riksomfattande
19073:                                                     ADB-system erbjuder förmedlingen betydligt
19074:    Enligt lagen om arbetsförmedling (246/59)
19075:                                                     effektivare servicemöjligheter. De riksomfattan-
19076: får arbetsförmedling bedrivas av staten, i sam-
19077:                                                     de realtidsuppgifterna om lediga platser och
19078: råd med arbetsförmedlingsmyndigheterna av
19079:                                                     arbetssökande ökar arbetsförmedlingens pres-
19080: statens egna och dess tillsyn underkastade
19081:                                                     tationsförmåga och resultat.
19082: inrättningar åt personer, som lämnar nämnda
19083: inrättningar, av försvarsmakten åt värnpliktiga        - Anmälningsförfarandet beträffande ledi-
19084: vid tjänstgöringstidens slut samt av föreningar     ga arbetsplatser, vilket infördes i början av
19085: som fått tillstånd därtill. I lagens 2 § 1 mom.     1988, har ökat antalet lediga platser som
19086: konstateras att en förcning kan beviljas till-      anmälts till arbetskraftsbyråerna och gjort plats-
19087: stånd att förmedla arbete eller arbetsplatser.      urvalet mångsidigare. År 1989 anmäldes må-
19088: om föreningen anses besitta särskilda möjlig-       natligen nästan 30 000 nya lediga platser till
19089: heter att på ett visst område placera arbets-       arbetskraftsbyråerna. De månatligen anmälda
19090: kraft. Författningarna baserar sig på ILO:s         nya platserna har sedan 1987 ökat med i
19091: konvention nr 96 från 1949 gällande arbetsför-      genomsnitt 70% i hela landet. Antalet platser
19092: medlingsbyråer.                                     har ökat relativt mest inom tjänstemannayrke-
19093:    Vid arbetsministeriet är det inte aktuellt med   na. I och med att arbetskraftsbyråernas servi-
19094: någon ändring av denna författning. Vid beslut      cemöjligheter har förbättrats har servicen nått
19095: om föreningars arbetsförmedlingsverksamhet          nya kundgrupper, bl.a. ombytessökande som
19096: överväger arbetsministeriet därför även i fort-     har arbete.
19097: sättningen förutsättningarna för tillstånd på          - Arbetsförmedlingen utvecklas speciellt
19098: basis av de författningar som gäller i varje        genom att man ökar den s.k. informativa
19099: enskilt fall.                                       scrvicen och gör den mångsidigarc. Sålunda
19100:    Vid prövning av om en förening har i lagen       kan arbetssökandena få information om lediga
19101: förutsatta särskilda möjligheter att placcra ar-    platser utan att skriva in sig som klienter vid
19102: betskraft på ett visst område har arbetsmini-       arbetskraftsbyrån. Samtidigt ökar också arbets-
19103: steriet fäst uppmärksamhet vid bl.a. den av         givarnas rekryteringsmöjligheter.
19104: föreningen bedrivna arbetsförmedlingens arbets-        - Man har också inom arbetsförvaltningen
19105: kraftspolitiska betydelse, arbetsförvaltningens     satsat kraftigt på att utveck1a kundservicebe-
19106: möjligheter och förutsättningar att sköta ar-       redskapen vid arbetskraftsbyråerna och för-
19107: betsförmed1ingen på området samt vid särdra-        bättra kännedomen om arbetslivet och de olika
19108: gen för det område som föreningen represen-         yrkena.
19109: terar. Vid bedömning av fackorganisationernas          För att förbättra arbetskraftsservicen för
19110:                                     1990 vp. -     KK n:o 359                                      5
19111: 
19112: speciellt tjänstemän och specialutbildade vidtas      Utvecklingen av den offentliga arbetsförmed-
19113: följande åtgärder:                                 lingens servicemöjligheter inverkar i fortsätt-
19114:   - Man kommer att inrätta en särskild             ningen allt kraftigare på arbetsministedets he·
19115: arbetskraftsbyrå som specialiserar sig på servi-   slut, då ministeriet på basis av Jagen om
19116: ce för tjänstemän och specialutbildade och         arbetsförmedling i varje enskilt fall överväger
19117: utveckla servicen och göra den mångsidigare        om föreningarna har i lagen nämnda särskilda
19118: utgående från dessa klientgruppers servicebe-      möjligheter att placera arbetskraft på · ett visst
19119: hov.                                               område.
19120:   - Man kommer att utveckla nya samar-
19121: betsformer mellan fackorganisationerna och
19122: arbetsförva 1tningen.
19123:     Helsingfors den 9 juli 1990
19124: 
19125:                                                                  Arbetsminister Matti Puhakka
19126:                                                1990 vp.
19127: 
19128: 
19129: Kir.iallinen kysymys n:o 360
19130: 
19131: 
19132: 
19133: 
19134:                                   Vuoristo: Vuoden 1918 sodassa kaatuneiden kunnioittamisesta
19135:                                      kaatuneiden muistopäivänä
19136: 
19137: 
19138:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19139: 
19140:    Sodissamme kaatuneittcn muistopäivää vie-         lissota siis aiheutti väkivaltaisen kuoleman --
19141: tettiin jälleen toukokuun kolmantena sunnun-         kaatuneiden lisäksi - vajaalle 11 000 suoma-
19142: taina jumalanpalveluksin, sankarihaudoilla ta-       laiselle.
19143: pahtuvin kunnianosoituksin sekä yleisenä                Tämän saman väkivallan piiriin voidaan
19144: muistoliputuksena koko maassa. Valtakunnal-          lisäksi lukea se, että vankileireillä kuoli sodan
19145: linen muistopäivän pääjuhla oli Porissa.             jälkeen nälkään ja tauteihin noin 12 500 puna-
19146:    Helsingissä presidentti Koivisto, puolustus-      vankia. Kaikkiaan tämän sodan kurimuksessa
19147: ministeri Norrback ja puolustusvoimain ko-           kuoli noin 30 000 suomalaista miestä ja naista.
19148: mentaja Klenberg laskivat viralliset seppeleet       Aseista riisuttujen venäläisten ampumisesta
19149: Hietaniemen hautausmaan sankariristille.             valkoisessa Suomessa ei ole tarkkoja laskelmia,
19150:    Sankarivainajien muistopäivän vietosta teki       mutta määrä nousee hajatietojenkin perusteella
19151: aloitteen piispa Aleksi Lehtonen jo vuonna           varsin suureksi.
19152:  1940. Sen vietosta antoi käskyn Suomen mar-            Ei ole ollenkaan ihme, että tämän sodan
19153: salkka C. G. Mannerheim samana vuonna.               haavojen arpeutuminen kesti pitkään. Oikeas-
19154: Kolme vuotta myöhemmin muistopäivä sai               taan vasta nyt tästä kaikesta voidaan puhua
19155: vakiintuneet muodot ja toukokuun kolmatta            kiihkottomasti ja yhteiseen menneisyyteemme
19156: sunnuntaita alettiin viettää kaatuneitten muis-      liittyvänä, kansakuntaamme syvästi muokan-
19157: topäivänä.                                           neena tapahtumana ja kokemuksena. Voimme
19158:    Viime sodissa rintamillamme kaatui 83 405 ja      siis tunnustaa nyt vuoden 1918 sodan yhteisek-
19159: kotirintamalla 189 henkilöä. Sodat jättivät jäl-     si sodaksemme ja yhleiseen historiaamme kuu-
19160: keensä noin 30 000 sotaleskeä, 50 000 sotaor-        luvaksi ilman, että tuntisimme minkäänkaltai-
19161: poaja noin 100 000 kaatuneen vanhempaa.              sia syytöksiä taikka tarvetta syytöksiin.
19162:    On selvää, että tämän kaiken muistaminen             Mielestäni Suomen kansan kypsyyden osoi-
19163: on yhden muistopäivän ja siihen liittyvien           tus olisi. että se ei pyrkisi unohtamaan taikka
19164:  kunnianosoitusten arvoinen.                         kieltämään tätä itsenäisyytensä alkuajan trau-
19165:     Yhteinen kansallinen historiamme sulkee si-      maattista vaihetta eikä tietysti pyrkisi myös-
19166: sälleen kuitenkin traumaattisen sodan vuonna         kään parantuneita haavoja .:nää repimään
19167:  1918. josta on käytetty useita eri nimityksiä.      auki, vaan osoittaisi kunnioituksensa sodissam-
19168:  Siinä sodassa kaatui noin 3 l 00 valkoista ja       me kaatuneitten muistopäivänä myös siinä
19169:  3 600 punaista, mutta kuten sisällissodissa         sodassa kaatuneille miehille ja naisille näin
19170:  yleensä. vihanpito ei rajoittunut pelkästään        tunnustaen sodan yhteiseksi kokemukseksi.
19171:  taistelutoimiin. Enemmän ihmisiä menetti hen-       Valtiovalta symbolisella eleellään olisi tietysti
19172:  kensä terrorissa sodan aikana ja sen jälkeen.       tässä suunnan näyttäjä.
19173:     Punaiset surmasivat sodan kestäessä taistelu-        Miten tämä käytännössä tapahtuisi, siihen
19174: jen ulkopuolella 1 649 valkoista. joista l 237 oli   olisi tietysti minullakin joitakin ehdotuksia,
19175:  siviilihenkilöitä. Syksyn 1917 ja tammikuun         joita ei tässä kysymyksessä tarvinne esitellä.
19176:  1918 kuohunta tuotti lisäksi yhdeksän punais-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19177:  ten tekemää poliittista murhaa. Valkoiset tap-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19178:  poivat sodan aikana noin 800 ja teloittivat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19179:  sodan jälkeen kaikkiaan 8 380 punaista. Sisäl-      jäse11en vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19180: 
19181: 200070S
19182: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 360
19183: 
19184:         Mihin toimenpiteiSIIn Hallitus aikoo           taen sodissamme kaatuneitten muisto-
19185:       ryhtyä, jotta vuoden 1918 sodassamme             päivänä toukokuun kolmantena sun-
19186:       kaatuneet muistettaisiin kunniaa osoit-          nuntaina?
19187: 
19188:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
19189: 
19190:                                       Raimo Vuoristo
19191:                                    1990 vp. -    KK n:o 360                                     3
19192: 
19193: 
19194: 
19195: 
19196:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19197: 
19198:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    min käskyn mukaisesti. Seppeleet ja kukkalait-
19199: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    teet lasketaan varuskunnittain ohjeistettuna pe-
19200: olette 4 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn         rinteeksi muuttuneen tavan mukaan sotilaalli-
19201: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     sin kunnianosoituksin vuoden 1918 sodassa ja
19202: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    vuosien 1939-1945 sodissa kaatuneiden muis-
19203: edustaja Raimo Vuoriston näin kuuluvasta         tomerkeille 35 paikkakunnalla. Tähän sisälty-
19204: kirjallisesta kysymyksestä n:o 360:              vät myös vakaumuksensa puolesta kaatuneiden
19205:                                                  muistomerkit.
19206:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja
19207:        ryhtyä, jotta vuoden 1918 sodassamme      puolustusvoimien lisäksi kunnianosoituksiin
19208:        kaatuneet muistettaisiin kunniaa osoit-   osallistuvat lukuisat kunnat, seurakunnat, yh-
19209:        taen sodissamme kaatuneitten muisto-      distykset ja kansalaisjärjestöt. Varuskuntapaik-
19210:        päivänä toukokuun kolmantena sun-         kakunnilla puolustusvoimat vastaa yleensä
19211:        nuntaina?                                 muistotilaisuuksien järjestelyistä.
19212:                                                     Kaatuneitten muistopäivä on vakiintunut li-
19213:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       putuspäiväksi. Se ei kuitenkaan ole liputukses-
19214: taen seuraavaa:                                  ta Suomen lipulla annetun asetuksen (383/78)
19215:                                                  mukainen virallinen liputuspäivä. Hakemuksia
19216:   Sodissa kaatuneitten muistopäivän vietossa     uusiksi virallisiksi liputuspäiviksi on lähetetty
19217: puolustusvoimat on ottanut huomioon myös         valtioneuvostolle, jossa asia on tarkoitus käsi-
19218: vuoden 1918 sodassa kaatuneet vuodesta 1940      tellä kuluvan vuoden aikana.
19219: alkaen Suomen marsalkka C. G. E. Mannerhei-
19220: 
19221:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1990
19222: 
19223:                                                             Puolustusministeri Elisabeth Rehn
19224: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 360
19225: 
19226: 
19227: 
19228: 
19229:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19230:    I det syfte 37 § l mmn. riksdagsordningen         krig. Kransarna och blombuketterna nedläggs
19231: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          garnisonsvis enligt direktiv på traditionellt sätt
19232: av den 4 juni 1990 till vederbörande medlem av       med militära hedersbetygelser på 35 orter vid
19233: statsrådet översänt avskrift av följande av          rninnesmärkena för de stupade i 1918 års krig
19234: riksdagsledamot Raimo Vuoristo underteckna-          och 1939---1945 års krig. Detta innefattar även
19235: de spörsmål nr 360:                                  minnesmärkena för dem sorn stupat för sin
19236:                                                      övertygelses skull.
19237:          Vi1ka åtgärder kommer Regeringen               Förutom republikens president, statsrådet
19238:        att tillgripa för att de, som stupat i 1918   och försvarsmakten deltar i hedersbetygelserna
19239:        års krig, skall ihågkommas med heders·        ett stort antal kommuner, församlingar, för-
19240:        betygelser på de stupades dag dcn tredje      eningar och medborgarorganisationer. På gar-
19241:        söndagen i maj?                               nisonsorterna svarar försvarsmakten i allmän..
19242:                                                      het för minnestillfällenas arrangemang.
19243:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            De stupades minnesdag har vunnit hävd som
19244: samt framföra följande:                              en flaggningsdag. Den är dock inte enligt för-
19245:                                                      ordningen om flaggning mcd Finlands flagga
19246:   Vid firandet av de i krig stupades minnesdag,      (383/78) en officiell llaggningsdag. Ansökning-
19247: har försvarsmakten sedan 1940 enligt order av        ar om nya officiella tlaggningsdagar har skick-
19248: marskaiken av Finland C. G. E. Mannerheim            ats tiU statsrådet som skall behandla ärendet
19249: beaktat även dem som stupade under 1918 års          under årets lopp.
19250:     Helsingfors den 28 juni 1990
19251: 
19252:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
19253:                                                  1990 vp.
19254: 
19255: Kirjallinen kysymys n:o 361
19256: 
19257: 
19258: 
19259: 
19260:                                    Väänänen: Biologisten tuontivihannesten Ja -hedelmien tarkas-
19261:                                       tuksen tehostamisesta
19262: 
19263: 
19264:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19265: 
19266:    Luonnonmukaisesti viljeltäviä vihanneksia ja        lisähintaa turhaan, koska korotettu hinta ei
19267: hedelmiä tuottavia maatiloja tarkkaillaan Suo-         todellisuudessa vastaa edellytettyjä laatuvaati-
19268: messa järjestelmällisesti. Tarkoitusta varten pe-      muksia.
19269: rustettuun rekisteriin hyväksytään vain sellaiset         Ulkomaisten biotuotteiden torjunta-ainejää-
19270: viljelijät, jotka kirjallisesti sitoutuvat noudatta-   mät olivat peräisin kasvitautien ja tuholaisten
19271: maan annettuja ohjeita. Koulutetut neuvojat            torjunta-aineista sekä säilyvyyden parantami-
19272: käyvät tiloilla tarkastamassa ja neuvomassa ko.        seksi käytetystä kemikaalista.
19273: viljelijöitä, ja viljelytodistuksen myöntää tai           Osviittaa yleensä ulkomaisten tuotteiden si-
19274: hylkää alueellinen tarkkailulautakunta, jossa          sältämistä torjunta-ainemääristä saa mm.
19275: myös kuluttajat ovat edustettuina.                     OECD:njulkaisemasta raportista. Sen mukaan
19276:    Viljelyn ohessa tuotteiden jalostusta ja kaup-      tuontivihannesten huomattavana tuottajana
19277: paa tarkkaillaan säännöllisesti. Erityisen Luo-        esiintyvä Hollanti käyttää torjunta-aineita heh-
19278: mu-laatumerkin viljellyille tuotteille myöntää         taaria kohti noin 8~9 kiloa Suomen vastaavan
19279: vain valtakunnallinen tarkkailulautakunta.             määrän viljeltyä hehtaaria kohti ollessa siitä
19280:    Suomen oloihin verrattuna on suuri epäkoh-          kymmenesosa.
19281: ta, että biologisen leimalla maahan tuoduista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19282: ulkomaisista tuoretuotteista on virallisissa tar-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19283: kastuksissa       löytynyt      torjunta-ainejäämiä.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19284: Vuonna 1989 tullilaboratoriossa tutkittiin 39          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19285: sellaista tuoretuote-erää, jotka oli tuotu Suo-
19286: meen biologisen, biodynaamisen, kemikaalitto-
19287: man tai orgaanisen leimalla varustettuna. Näis-                  Tietääkö Hallitus, että Suomeen tuo-
19288: tä tutkituista eristä 11 erästä löytyi vähintään              daan ns. biologisen leimalla varustettuja
19289: yhden torjunta-aineen jäämiä. Näin ollen joka                 vihanneksia ja hedelmiä, joissa tullila-
19290: neljäs maahan tuotu "biologinen" tuontivihan-                 boratorion tekemien pistokokeiden mu-
19291: neserä rikkoi oleellisesti sille asetettuja vaati-            kaan keskimäärin joka neljännessä tut-
19292: muksia.                                                       kitussa erässä on vastoin määräyksiä
19293:    Todennäköistä on, että Suomeen on tuotu                    esiintynyt torjunta-aineiden ja säilyvyyt-
19294: biologisen tuotteen leimalla huomattavasti                    tä edistävien kemikaalien jäämiä, ja
19295: enemmän torjunta-ainejäämiä sisältäviä vihan-                    onko Hallituksen tarkoituksena te-
19296: neksia ja hedelmiä, koska tuontieristä tutkitaan              hostaa näiden tuotteiden tarkastusta
19297: meillä vain osa.                                              kotimaassa ja tehdä oikeutta Suomessa
19298:    Näin ollen kuluttajat ovat saattaneet maksaa               tarkan valvonnan alaisena viljeltäville
19299: ulkomaisista biovihanneksista ja -hedelmistä                  vastaaville tuotteille?
19300: 
19301:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1990
19302: 
19303:                                            Marjatta Väänänen
19304: 
19305: 
19306: 
19307: 
19308: 200070S
19309: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 361
19310: 
19311: 
19312: 
19313: 
19314:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19315: 
19316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      salli lainkaan kemikaalijäämiä. Vuonna 1989
19317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tällaisia eriä tutkittiin yhteensä 39 kertaa.
19318: olette 5 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            Pieniä jäämäeriä löydettiin 11 tapauksessa.
19319: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Koska yhdessäkään näistä tapauksista jäämä-
19320: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tasot eivät kuitenkaan ylittäneet normaalituot-
19321: edustaja Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta     teille sallittuja enimmäismääriä, voitiin kyseiset
19322: kysymyksestä n:o 361:                               tuotteet laskea vapaaseen liikkeeseen. Sitä en-
19323:                                                     nen niistä poistettiin kemikaalittomaan tuotan-
19324:          Tietääkö Hallitus, että Suomeen tuo-       totapaan viittaavat merkinnät.
19325:        daan ns. biologisen leimalla varustettuja       Tuontivaiheessa todetuista havainnoista il-
19326:        vihanneksia ja hedelmiä, joissa tullila-     moitetaan aina myös kotimaan valvontaviran-
19327:        boratorion tekemien pistokokeiden mu-        omaisille. Tällä pyritään estämään jäämiä sisäl-
19328:        kaan keskimäärin joka neljännessä tut-       tävien tuontielintarvikkeiden tarjoaminen ku-
19329:        kitussa erässä on vastoin määräyksiä         luttajille luonnonmukaisesti viljeltynä tuottee-
19330:        esiintynyt torjunta-aineiden ja säilyvyyt-   na.
19331:        tä edistävien kemikaalien jäämiä, ja            Nykyinen tullilaboratorion valvonta kohdis-
19332:           onko Hallituksen tarkoituksena te-        tuu jossain määrin tiukempana luonnonmukai-
19333:        hostaa näiden tuotteiden tarkastusta         sesti viljeltyihin tuotteisiin kuin muihin elintar-
19334:        kotimaassa ja tehdä oikeutta Suomessa        vikkeisiin. Tämä vastaa myös kotimaassa tuo-
19335:        tarkan valvonnan alaisena viljeltäville      tettuihin elintarvikkeisiin sovellettua käytän-
19336:        vastaaville tuotteille?                      töä. Elintarvikemääräysten suhteen Suomessa
19337:                                                     noudatetaan kansallisen kohtelun periaatetta.
19338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Tuontitavaroiden edellytetään täyttävän samat
19339: taen seuraavaa:                                     laatunormit kuin kotimaassa tuotettujen tava-
19340:                                                     roiden.
19341:    Tullilaboratorion suorittamaa elintarvikeval-       Luonnonmukaisesti tuotettavien elintarvik-
19342: vontaa voidaan pitää varsin tehokkaana ja           keiden kotimaista tuotantoa edistetään myös
19343: kansainvälisestikin korkeatasoisena. Tuonnin        valtiovallan toimenpitein. Maataloustuotannon
19344: valvonnan tarkoituksena on estää sellaisten         tasapainottamisesta annettu laki (1261/89), sen
19345: elintarvikkeiden pääsy markkinoille, jotka eivät    nojalla annettu valtioneuvoston päätös (44/90)
19346: täytä elintarvikkeille asetettuja laatuvaatimuk-    sekä maatilahallituksen ohjeet asettavat luon-
19347: sia. Vuonna 1989 tullilaboratorio tutki yhteen-     nonmukaisen maataloustuotannon tuelle tietty-
19348: sä 7 148 elintarvikelähetystä, mikä vastaa noin     jä, myös tuotantomenetelmiin kohdistuvia vaa-
19349: 9 prosenttia valvonnan piirissä olevasta tuon-      timuksia. Kotimaisen tuotannon valvontaa on
19350: nin volyymista.                                     tosin vielä kehitettävä. Muun muassa tätä
19351:    Valvonta on pyritty kohdistamaan ongelmal-       selvittämään on asetettu työryhmä, joka työs-
19352: lisimpiin tuoteryhmiin. Yli kymmenen vuoden         sään tulee kiinnittämään huomiota vastaavien
19353: aikana kerätyn valvontatiedon perusteella tut-      vaatimusten ulottamiseen myös tuontielintar-
19354: kimukset voidaan varsin tehokkaasti kohden-         vikkeisiin.
19355: taa ongelmallisimpiin tuoteryhmiin. Sellaisista        Elintarvikevalvonnassa Suomessa on tavoit-
19356: tuoteryhmistä, joissa toistuvasti esiintyy mää-     teeksi asetettu laadullisesti korkeatasoisten elin-
19357: räysten vastaisia torjunta-ainejäämiä, tutkitaan    tarvikkeiden saannin turvaaminen. Tätä periaa-
19358: kaikki tuote-erät.                                  tetta tullaan noudattamaan vastaisuudessakin.
19359:    Ilman kemiallisia torjunta-aineita viljeltyjen   Elintarvikkeiden laatuvaatimuksia, valvontaa
19360: ns. biologisten ja biodynaamisten tuotteiden        ja merkintämääräyksiä kehitettäessä tuontielin-
19361: tuonti on ollut toistaiseksi suhteellisen vähäis-   tarvikkeille asetetaan luonnollisesti yhtä tiukat
19362: tä. Mikäli kyseiset tuotteet ilmoitetaan luon-      vaatimukset kuin kotimaisille tuotteille. Tällöin
19363: nonmukaisesti viljellyiksi, ei tullilaboratorio     voidaan        turvata    tasavertaiset   kilpailu-
19364:                                    1990 vp. -     KK n:o 361                                     3
19365: 
19366: edellytykset laadultaan samankaltaisille biody-   töksiä. Mikäli kotimainen tai ulkomainen tuote
19367: naamisesti tuotetuille tuotteille ja parantaa     ei täytä näitä erityisvaatimuksia, ei sitä voida
19368: kuluttajan asemaa hänen tehdessään ostopää-       markkinoida erikoistuotteena.
19369: 
19370:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
19371: 
19372:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
19373: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 361
19374: 
19375: 
19376: 
19377: 
19378:                             Till Riksdagens Herr Talman
19379: 
19380:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      miska produkter, som odlats utan kemiska
19381: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       bekämpningsmedel har varit relativt liten. Ifall
19382: av den 5 juni 1990 till vederbörande medlem av    dessa produkter meddelas vara naturenligt od-
19383: statsrådet översänt avskrift av följande av       lade godkänner tullaboratoriet inga kemikalie-
19384: riksdagsledamot Väänänen undertecknade            rester. År 1989 undersöktes sådana partier
19385: spörsmål nr 361:                                  sammanlagt 39 gånger. I 11 fall hittades små
19386:                                                   rester. Eftersom restnivåerna dock inte i ett
19387:           Vet Regeringen att det till Finland     enda fall översteg de tillåtna gränsvärdena för
19388:        importeras s.k. med biologisk stämpel      normala produkter, kunde de produkterna
19389:        försedda grönsaker och frukter och att     säljas fritt. Före detta avlägsnades märkning-
19390:        i genomsnitt vart fjärde undersökt parti   arna om kemikaliefritt produktionssätt.
19391:        enligt tullaboratoriets stickprovsunder-       De iakttagelser som görs i samband med
19392:        sökningar innehållit mot bestämmelser-     importen meddelas alltid de inhemska övervak-
19393:        na stridande rester av bekämpningsme-      ningsmyndigheterna. På detta sätt försöker
19394:        del och kemikalier som befrämiar håll-     man att förhindra att de importerade livsmedel
19395:        barheten, och                   ~          som innehåller rester saluförs som naturenligt
19396:           har Regeringens för avsikt att skärpa   odlade produkter.
19397:        kontrollen av dessa produkter i vårt           Tullaboratoriets nuvarande kontroll ställer
19398:        land och göra rättvisa för motsvarande     sig i någon mån strängare till naturenligt
19399:        produkter som under sträng kontroll        odlade produkter än till andra livsmedel. Detta
19400:        odlas i Finland?                           överensstämmer med den praxis som tillämpas
19401:                                                   för i Finland producerade livsmedel. Finland
19402:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har den principen att nationella bestämmelser
19403: samt anföra följande:                             gäller för livsmedel. Man förutsätter att de
19404:                                                   importerade produkterna uppfyller samma vill-
19405:    Den livsmedelskontroll som tullaboratoriet     kor som de i Finland producerade varorna.
19406: utför kan anses synnerligen effektiv och är           Man befrämjar också med statliga medel den
19407: även internationellt sett högklassig. Avsikten    inhemska produktionen av naturenligt produ-
19408: med importkontrollen är att förhindra att         cerade livsmedel. Lagen om balansering av
19409: sådana livsmedel kommer på marknaden, som         jordbruksproduktion ( 1261 /89), statsrådets be-
19410: inte uppfyller de kvalitetskrav som ställs på     slut (44/90) givet på basis av lagen samt
19411: livsmedel. År 1989 undersökte tullaboratoriet     lantbruksstyrelsens direktiv ställer vissa krav
19412: sammanlagt 7 148 livsmedelsförsändelser som       J?.å stödet av naturenliga jordbruksmetoder.
19413: motsvarar cirka 9 % av den importvolym som        Overvakningen av den inhemska produktionen
19414: ställts under bevakning.                          bör visserligen ännu utvecklas. Man har tillsatt
19415:    Man försöker inrikta sig på de mest proble-    en arbetsgrupp, som i sitt arbete bl.a. skall
19416: matiska produktgrupperna inom bevakningen.        fästa uppmärksamhet på att motsvarande krav
19417: På basis av den bevakningsinformation som         skall gälla även importerade livsmedel.
19418: samlats in i över 10 års tid kan man synnerli-        Livsmedelskontrollen i Finland strävar att
19419: gen effektivt inrikta undesökningarna på de       säkerställa tillgången på kvalitetsmässigt hög-
19420: mest problematiska produktgrupperna. Alla         klassiga livsmedel. Denna princip vill man följa
19421: produktpartier undersöks i sådana fall då         även i framtiden. Då man utvecklar livsmed-
19422: produktgruppen upprepade gånger innehåller        lens kvalitetskrav, kontrollen och märknings-
19423: mot bestämmelserna stridande rester av be-        bestämmelserna ställer man naturligtvis lika
19424: kämpningsmedel.                                   stränga krav på importerade livsmedel som på
19425:    Importen av s.k. biologiska och biodyna-       inhemska produkter. På detta sätt kan man
19426:                                    1990 vp. -    KK n:o 361                                  5
19427: 
19428: garantera lika konkurrensförutsättningar för     hemsk eller utländsk produkt inte uppfyller
19429: kvalitetsmässigt likartade biodynamiskt produ-   dessa specialkrav kan man inte saluföra den
19430: cerade varor och förbättra konsumentens ställ-   som specialprodukt.
19431: ning med tanke på köpbesluten. Om en in-
19432: 
19433:     Helsingfors den 6 juli 1990
19434: 
19435:                                                                     Minister Ulla Puolanne
19436:                                              1990 vp.
19437: 
19438: Kirjallinen kysymys n:o 362
19439: 
19440: 
19441: 
19442: 
19443:                                  Mattila: Maanomistajilla perittävien ojituskustannusten määräy-
19444:                                     tymisperusteiden tarkistamisesta
19445: 
19446: 
19447:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19448: 
19449:    Monissa osissa maatamme on kiinnitetty          selvittää kokonaisuudessaan metsä- ja suo-
19450: huomiota vireillä olevien metsä- ja suo-ojitus-    ojistusten todelliset vaikutukset niin kustannus-
19451: ten lisääntyneisiin haittavaikutuksiin, joista     ten jakaantumisen kuin laillisuudenkin osalta.
19452: mainittakoon mm. valtaojien tukkeutuminen ja       Nykytilanteessa pieni osa maanomistajista jou-
19453: tulvien lisääntyminen.                             tuu näet kohtuuttomilta tuntuviin kustannuk-
19454:    Valtaojia aikoinaan mitoitettaessa ja kaivet-   siin. Mikäli tilannetta ei pikaisesti selvitetä,
19455: taessa ei ole otettu huomioon metsien ja           saattaa valtaojien tarpeelliseksi koettu perkaus-
19456: suoalueiden ojitusten mukanaan tuomia vesi-        kin viivästyä mm. monien valitusten johdosta.
19457: määriä. Seurauksena tästä valtaojien perkauk-      Kokonaisvaltainen selvittely edellyttää niin
19458: sesta ja kunnostuksesta ns. hyötyalue määritel-    maa-, vesi- kuin ympäristötaloudenkin asian-
19459: lään edelleenkin tavalla, missä taloudelliset      tuntijoista koottua työryhmää.
19460: rasitteet kohdistuvat vain muutamien maan-            Tällä hetkellä ei yläpuolisten, jo toteutettujen
19461: omistajien kannettaviksi.                          metsäojitusten osakkaita voida velvoittaa ala-
19462:    Esimerkkinä edellä mainitusta korostan Poh-     puolisten uomien perkaushankkeisiin. Mahdol-
19463: janmaalta erään ojan perkausta, missä valuma-      lista tietysti on, että he ovat korvausvelvollisia
19464: alue on noin 10 000 ha, mutta ojamaksu             alajuoksulla tapahtuneisiin vahinkoihin. Kor-
19465: peritään vain 40,8 ha:n osalta. Ojamaksut          vausvelvollisuuden toteennäyttäminen muodos-
19466: kohdistuvat näin harvoille maanomistajille,        tuu kuitenkin lähes ylivoimaiseksi metsänomis-
19467: vaikka valuma-aluehyöty kohdistuu tuntuvasti       tajien suuren lukumäärän johdosta. Korvaus-
19468: laajemmalle. Edellä mainitussa esimerkkita-        ten maksamista valtion varoista ei voitane
19469: pauksessa peritään maanomistajilta ojitusmak-      myöskään järjestää yhtä helposti kuin valtion
19470: sua n. 640 000 mk kustannusten jakaantuessa        osallistumista perkaus- ja ojituskustannuksiin.
19471: 16 000-20 000 mk:aan hehtaaria kohden. Suu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19472: rimmillaan yhtä tilaa kohti kustannusrasitteita    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19473: on yli 100 000 mk. Vaikka kyseessä olevassa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19474: tapauksessa toimitaan lain mukaan, tuntuu          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19475: nykykäytäntö olevan pahasti ristiriidassa oi-
19476: keustajun kanssa.                                             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19477:    Meiltä puuttuu kokonaisvaltainen asioiden               ojituskustannusten perimiseksi tasapuo-
19478: tarkastelu ja toteuttamistapa. Kysymys kosket-             lisesti kaikilta valuma-alueen hyödyn
19479: taa myös koko valtakuntaa. Siksi tulisikin                 saajilta?
19480: 
19481:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1990
19482: 
19483:                                           Kalevi Mattila
19484: 
19485: 
19486: 
19487: 
19488: 200070S
19489: 2                                  1990 vp. -      KK n:o 362
19490: 
19491: 
19492: 
19493: 
19494:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19495: 
19496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mään myös muita kuin varsinaisia hyödynsaa-
19497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jia silloin, kun osallistumisvelvollisuus on voitu
19498: olette 6 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            vesilain mukaisesti osoittaa. Metsä- ja suo-
19499: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ojituksissa hyödynsaajien piirin laajentaminen
19500: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       koko valuma-alueen laajuiseksi olisi käytän-
19501: edustaja Kalevi Mattilan näin kuuluvasta kir-       nössä hyvin vaikea toteuttaa. Tällöin tarvittai-
19502: jallisesta kysymyksestä n:o 362:                    siin nimittäin koko valuma-alueen kattava sel-
19503:                                                     vitys maanomistajista, pinta-aloista, tilakohtai-
19504:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      sista vaikutuksista sekä jyvityksestä. Tehtävän
19505:         ojituskustannusten perimiseksi tasapuo-     suorittamista vaikeuttaisi myös sekä valuma-
19506:         lisesti kaikilta valuma-alueen hyödyn       alueella suoritettavien muiden toimenpiteiden
19507:       . saajilta?                                   että tilakohtaisten vaikutusten vaikea määrittä-
19508:                                                     minen luotettavasti. Tämä selvitystyökokonai-
19509:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suus olisi siten hyvin työläs suorittaa ja saavu-
19510: vasti seuraavaa:                                    tettava lopputulos tuskin useinkaan tyydyttävä.
19511:                                                        Maa- ja metsätalousministeriö ja maatilahal-
19512:    Ojitusta koskevat perussäännökset sisältyvät     litus tukevat voimassa olevien säädösten ja
19513: vesilain (264/62) 6 lukuun. Mainitun luvun          tulo- ja menoarviossa osoitettujen määräraho-
19514: 16 §:n mukaan ojituksesta saatavana hyötynä         jen rajoissa vesistötyö- ja peruskuivatushank-
19515: pidetään siitä johtuvasta maan tuottokyvyn          keita. Valtion määrärahojen turvin peruskuiva-
19516: lisäyksestä aiheutuvaa maan arvon nousua.           tettiin 1980-luvulla keskimäärin 6 700 hehtaaria
19517: Yhteisen ojituksen ojituskustannuksista on          maata. Vuoden 1990 valtion tulo- ja menoar-
19518: puolestaan säädetty lähinnä saman luvun             viossa on peruskuivatuksiin osoitettu yhteensä
19519:  19 §:ssä. Sen mukaan pääsääntönä on, että          20 miljoonaa markkaa käytettäväksi lainoihin
19520: jokainen ojituksesta hyötyä saava on velvolli-      ja avustuksiin. Näitä varoja on voitu ohjata
19521: nen ottamaan osaa ojituskustannuksiin suhteel-      siten, että rahoitusehdot hyödynsaajille ovat
19522: lisesti sen hyödyn mukaan, jonka yhteinen           olleet tavanomaista edullisemmat. Näin on
19523: ojitus tuottaa hänen maalleen. Osallistuminen       ollut asianlaita erityisesti peruskuivatuksen pa-
19524: ojituskustannuksiin tarkoittaa niitä kustannuk-     rantamiseen tähtäävissä valtaojien ja purojen
19525: sia, jotka johtuvat kuivatusalueen maiden kui-      perkaustöissä, jotka yleensä toteutetaan valtion
19526: vattamisesta asianomaiseen syvyyteen. Kukin         tulo- ja menoarviossa osoitetuin avustusten ja
19527: osakas on siten velvollinen mainitussa suhtees-     lainojen turvin.
19528: sa ottamaan osaa koko kuivatusalueen eikä              Maa- ja metsätalousministeriön asettaman
19529: ainoastaan oman maansa kuivattamisen kus-           peruskuivatuksen tarvetyöryhmän muistiossa
19530: tannuksiin.                                         ( 1990: 3) on kiinnitetty huomiota metsäojitus-
19531:    Jos ojituksen toteuttamisen jälkeen havai-       ten aiheuttamiin haittoihin alapuolisten puro-
19532: taan, että ojituksesta koituu huomattavaa hyö-      jen ja valtaojien varsilla. Työryhmän mukaan
19533: tyä jollekin, joka ei ole ojitusyhtiön osakas,      metsäojituksen johdosta alapuolisten purojen
19534: voidaan tällainen hyödynsaaja vesilain 6 luvun      ja valtaojien kunnossapitoon olisi tarkoituksen-
19535: 30 §:n mukaan velvoittaa yhtiön vaatimuksesta       mukaista ohjata valtion varoja silloin, kun
19536: osallistumaan ojituksen kustannuksiin kohtuul-      haittojen poistaminen ei muutoin ole toteutet-
19537: lisella, enintään hänelle tulleen hyödyn arvoa      tavissa. Tätä sekä peruskuivatuksen rahoitus-
19538: vastaavalla määrällä.                               kysymyksiä yleisemminkin harkitaan jatkossa
19539:    Käytännön ojitustoimituksissa peruskuiva-        maa- ja metsätalousministeriössä edellä maini-
19540: tushankkeiden osakkaiksi on pyritty määrää-         tun työryhmän tarveselvityksen pohjalta.
19541: 
19542:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
19543: 
19544:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T Pohjala
19545:                                      1990 vp. -      KK n:o 362                                      3
19546: 
19547: 
19548: 
19549:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19550: 
19551:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Vid skogs- och torvmarksdikning vore det i
19552: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           praktiken mycket svårt att utsträcka kategorin
19553: av den 6 juni 1990 till vederbörande medlem av        nyttohavare till att omfatta hela avrinningsom-
19554: statsrådet översänt avskrift av följande av           rådet. Detta skulle nämligen förutsätta en
19555: riksdagsman Kalevi Mattila undertecknade              utredning om markägare, arealer, verkningar
19556: spörsmål nr 362:                                      på de olika lägenheterna och gradering av dem
19557:                                                       som skulle täcka hela avrinningsområdet. Upp-
19558:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              giften skulle också försvåras av att det är svårt
19559:        vidta för att dikningskostnaderna skall        att på ett tillförlitligt sätt definiera både de
19560:        uppbäras opartiskt hos alla dem som            övriga åtgärder som vidtas på avrinningsområ-
19561:        har nytta av ett avrinningsområde?             det och verkningarna på de olika lägenheterna.
19562:                                                       Hela detta utredningsarbete skulle således vara
19563:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ytterst mödosamt, och slutresultatet skulle ofta
19564: samt anföra följande:                                 knappast bli tillfredsställande.
19565:                                                           Jord- och skogsbruksministeriet och jord-
19566:    De grundläggande stadgandena om dikning            bruksstyrelsen stöder, inom ramen för de an-
19567: finns i 6 kap. vattenlagen (264/62). Enligt           slag som anvisats med stöd av gällande författ-
19568: nämnda kapitels 16 § anses såsom nytta av dik-        ningar och i budgeten, vattendragsarbeten och
19569: ning den ökning markens värde undergår till           grundtorrläggningsprojekt. Med hjälp av stat-
19570: följd av att markens avkastningsförmåga däri-         liga anslag grundtorrlades på 1980-talet i ge-
19571: genom ökas. Om dikningskostnaderna för sam-           nomsnitt 6 700 ha mark. 1 statsbudgeten för
19572: fälld dikning stadgas åter närmast i samma ka-         1990 har för grundtorrläggningar anvisats sam-
19573: pitels 19 §. Enligt paragrafen är huvudregeln         manlagt 20 milj. mk tili lån och understöd.
19574: den att var och en, för viiken dikningen medför       Dessa medel har kunnat styras så att finansie-
19575: nytta, är skyldig att ta del i dikningskostna-        ringsvillkoren för nyttohavarna har varit för-
19576: derna i förhållande till den nytta, som den sam-      månligare än normalt. Detta har varit fallet i
19577: fällda dikningen bereder hans mark. Med delta-        synnerhet vid sådan rensning av avloppsdiken
19578: gande i dikningskostnaderna avses de kostnader        och bäckar vars syfte är att förbättra grund-
19579: som följer av torrläggningsområdets torrlägg-         torrläggningen och som i allmänhet genomförs
19580: ning till avsett djup. Varje bolagsman är således     med hjälp av understöd och lån som anvisats i
19581: skyldig att i ovan nämnda förhållande ta del i        statsbudgeten.
19582: kostnaderna för torrläggning inte endast av               1 en promemoria från den arbetsgrupp som
19583: hans egen mark utan av hela området.                  jord- och skogsbruksministeriet har tillsatt för
19584:    Uppdagas det sedan dikningen har slutförts         att utreda behovet av grundtorrläggning
19585: att dikningen medför avsevärd nytta för någon         ( 1990:3) fästs uppmärksamhet vid de skador
19586: som inte är bolagsman i dikningsbolaget, kan          som skogsdikningarna medför invid bäckar och
19587: en sådan nyttohavare enligt 6 kap. 30 § vatten-       avloppsdiken nedanför dikningsområdet. En-
19588: lagen på yrkande av bolaget åläggas att delta i       ligt arbetsgruppen vore det ändamålsen1igt att
19589: kostnaderna för dikningen med ett skäligt             styra statliga medel till underhåll av bäckar och
19590: belopp, som högst motsvarar värdet av den             avloppsdiken nedanför skogsdikningsområden
19591: nytta som han har erhållit.                           i sådana fall då skadorna inte kan åtgärdas på
19592:    I praktiken har vid dikningsförrättningarna        annat sätt. Detta och de frågor som hänför sig
19593: eftersträvats att också andra än egentliga nyt-       tili finansieringen av grundtorr1äggning mera
19594: tohavare utses till bolagsmän vid grundtorr-          allmänt kommer i fortsättningen att utredas vid
19595: läggningsprojekt i sådana fall då skyldighet att      jord- och skogsbruksministeriet på basis av den
19596: delta enligt vattenlagen har kunnat påvisas.          ovan nämnda arbetsgruppens förslag.
19597: 
19598:     Helsingfors den 29 juni 1990
19599: 
19600:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
19601:                                                1990 vp.
19602: 
19603: Kirjallinen kysymys n:o 363
19604: 
19605: 
19606: 
19607: 
19608:                                   Jokinen ym.: Maanviljelyksen rajoittamisesta vilkkaasti liikennöi-
19609:                                       tyjen teiden läheisyydessä
19610: 
19611: 
19612:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19613: 
19614:    Ympäristön saastuminen ja ilman epäpuh-           tää määräämällä vähintään noin 20 metrin
19615: taudet uhkaavat yhä voimakkaammin myös               suojavyöhyke kaikkialle maanteiden varsille.
19616: viljelyksiä ja perusravintoamme. Vesistöjen          Näiden alueiden metsittäminen lisäisi ratkaise-
19617: saastuminen on jo kauan huolestuttanut asian-        vasti suojaa saastumista vastaan. Samoin tulisi
19618: tuntijoita. Viimeaikaiset tutkimukset ovat hä-       rajoittaa maanviljelyä järvien ja jokien varsilla,
19619: lyttäneet pohjavesien kasvavista saasteista.         joista kulkeutuvat lannoitteet ja torjunta-aineet
19620:    Kaikesta huolimatta kaikkialla Suomessa           aiheuttavat rehevöitymistä sekä erilaisten ke-
19621: ovat viljelyalueet edelleen moottori- ja valtatei-   miallisten aineiden yhdistymisen aikaansaamia
19622: den varsilla ilman vähäisintäkään suojavyöhy-        uhkatekijöitä juomavesien altaissa. Vesistöjen
19623: kettä. Autojen, raskaiden kuljetusrekkojen ja        suojaaminen lisääntyviltä saasteilta vaatii no-
19624: linja-autojen pakokaasut virtaavat suoraan           peita toimenpiteitä.
19625: vehnä-, kaura- ja ruisvainioille. Samoin ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19626: peruna, kaali, porkkana ym. herkästi saasteita       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19627: kokoavat perusravintomme aivan teiden tuntu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19628: massa. Keski-Euroopassa on jo vuosia ollut           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19629: suojavyöhykkeitä erotlamassa viljelykset maan-
19630: teistä.                                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19631:    Moottoriajoneuvoliikenteen voimakas li-                  ryhtyä sen vakavan tilanteen johdosta,
19632: sääntyminen on suoranainen uhka sille ravin-                joka aiheuttaa ravintomme saastumista
19633: totuotannolle, jota viljellään maanteiden varsil-           ja vesistöjen likaantumista siitä syystä,
19634: la. Suomessa pohditaan jatkuvasti kasvavaa                  että maata viljellään ranta-alueilla ja
19635: liikatuotantoa, jota voitaisiin osaltaan vähen-             maanteiden ja moottoriteiden varsilla?
19636:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1990
19637: 
19638:                       Anna-Liisa Jokinen                      Vappu Säilynoja
19639: 
19640: 
19641: 
19642: 
19643: 200070S
19644: 2                                    1990 vp. -       KK n:o 363
19645: 
19646: 
19647:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19648: 
19649:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kautta erittäin vähän lyijyä. Laskeuman määrä
19650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vähenee nopeasti etäisyyden ajoradasta kas-
19651: olette 6 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn               vaessa ja päättyy lähes kokonaan 50 metrin
19652: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           etäisyydelle tiestä. Moottoritien rakenteen joh-
19653: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          dosta viljely tai laiduntaminen on käytännössä
19654: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-            mahdotonta 20-30 metriä lähempänä ajora-
19655: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 363:              taa.
19656:                                                           Suomessa ei ole pidetty tarpeellisena määrätä
19657:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         viljelyrajoituksia vilkasliikenteisiin maanteihin
19658:        ryhtyä sen vakavan tilanteen johdosta,          rajoittuville pelloille, mutta neuvonnassa on
19659:        joka aiheuttaa ravintomme saastumista           asiaan kiinnitetty huomiota ja kehotettu vält-
19660:        ja vesistöjen likaantumista siitä syystä,       tämään eräiden kasvilajien viljelyä tällaisilla
19661:        että maata viljellään ranta-alueilla ja         paikoilla. Sopimusviljelyn ja luonnonmukaisen
19662:        maanteiden ja moottoriteiden varsilla?          viljelyn ehtoihin sisältyy myös asiaan liittyviä
19663:                                                        määräyksiä.
19664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Maatalouden vesistövaikutuksiin on viime
19665: vasti seuraavaa:                                       vuosina kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Ve-
19666:                                                        sistökuormituksen vähentämiseksi on maatila-
19667:    Maantieliikenteen kasvaessa on sen tienvie-         hallituksen rakentamisohjeissa korotettu liete-
19668: rusviljelyksille aiheuttamia haittoja ryhdytty         lantavarastojen kapasiteettivaatimusta, uusittu
19669: selvittämään jo 1970-luvulla. Helsingin yliopis-       lietelannan varastoinnin ja käytön valvontaoh-
19670: tossa tehtiin 1970-luvun lopulla laajahko tutki-       jeet ja uusittu puhdistamolietteen maanviljelys-
19671: mus teihin rajoittuvilla viljelyksillä kasvaneiden     käyttöä koskevat ohjeet. Fosforipäästöjen vä-
19672: kasvien raskasmetallipitoisuuksista. Tuolloin          hentämiseksi on säädetty fosforilannoiteverola-
19673: todettiin, että kasveihin alkaa kertyä haitallisia     ki ja samanaikaisesti alennettu seoslannoittei-
19674: määriä lyijyä, joka on pakokaasujen haitallisin        den fosforipitoisuuksia, edistetty viljavuustutki-
19675: raskasmetalli, vasta liikennetiheyden noustessa        musta ja tarkistettu lannoitusohjeet Maata-
19676: 2 000 ajoneuvoon tunnissa. Näin korkeisiin             lousneuvonta aloitti kesäkuussa kolmivuotisen
19677: lukemiin päästään meillä maanviljelysalueilla          "Yhteinen ympäristömme" -kampanjan, jossa
19678: vain Etelä-Suomen pääteillä muutaman kerran            monipuolisesti kiinnitetään huomiota maatila-
19679: vuodessa. Moottoribensiinin lyijypitoisuuden           talouden ympäristönsuojelun edistämiseen. Sa-
19680: alentaminen 1980-luvun alkupuolella vähensi            maan pyrkii myös tuottajajärjEstön äskettäin
19681: oleellisesti lyijylaskeumaa. Lyijyttömään bensii-      valmistunut ympäristöohjelma.
19682: niin siirtyminen vähentää edelleen tätä ongel-            Maatalouden vesistövaikutusten selvittämi-
19683: maa. Elinkeinohallitus (elintarvikevirasto) seu-       seksi aloitettiin 1987 neljä vuotta kestävä MA-
19684: raa jatkuvasti kotimaisten elintarvikkeiden vie-       VERO-projekti, johon kuuluu yli 20 tutkimus-
19685: rasainemääriä. Seurannassa ei ole todettu lii-         ta. Sen tuloksia käytetään maatalous- ja ym-
19686: kenteen aiheuttamia kohonneita vierasaine-             päristöhallinnossa sekä neuvonnassa ja koulu-
19687: määriä.                                                tuksessa vesiensuojelutoimenpiteiden kehittä-
19688:    Pahiten Iaskeumalie altistuvat kasvit, joiden       miseen. Vesiensuojelussa uskotaan valistuksella
19689: maanpäällinen kasvusto käytetään ravinnoksi            ja vapaaehtoisella toiminnalla päästävän pa-
19690: tai rehuksi, kuten lehtivihannekset, pehmeäpin-        rempaan tulokseen kuin määräyksillä, joiden
19691: taiset marjat (mansikka, vadelma), joita ei            noudattamista on vaikea valvoa.
19692: voida huuhdella ennen käyttöä, sekä laidun- ja            Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
19693: niittonurmet. Sen sijaan juuresten mukuloihin          mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin
19694: ja juuriin ja viljan jyviin laskeuma ei sanotta-       toimenpiteisiin.
19695: vasti vaikuta, sillä kasvit ottavat juuriston
19696: 
19697:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
19698: 
19699:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
19700:                                         1990 vp. -      KK n:o 363                                    3
19701: 
19702: 
19703: 
19704: 
19705:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19706:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             frukternas knölar och rötter eller på sädes-
19707: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse             kornen, eftersom växterna endast upptar små
19708: av den 6 juni 1990 till vederbörande medlem av          mängder bly genom rotsystemet. Nedfalls-
19709: statsrådet översänt avskrift av följande av             mängderna minskar snabbt då avståndet tili
19710: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen m.fl. un-            körbanan växer och tar slut nästan helt på 50
19711: dertecknade spörsmål nr 363:                            meters avstånd från vägen. Med anledning av
19712:                                                         motorvägens struktur är odling och betesgång i
19713:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen              praktiken omöjlig närmare än 20-30 meter
19714:         vidta med anledning av den allvarliga           från körbanan.
19715:         situation som gör att vår föda förorenas           I Finland har det inte ansetts nödvändigt att
19716:         och vattendragen nedsmutsas av den              fastställa begränsningar för odling på åkrar
19717:         anledningen att jorden brukas på strand-        som gränsar tili livligt trafikerade landsvägar,
19718:         områden samt intill landsvägar och              men inom rådgivningen har man fäst uppmärk-
19719:         motorvägar?                                     samhet vid frågan och uppmanat folk att
19720:                                                         undvika odling av vissa växtarter på dylika
19721:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            platser. 1 villkoren för avtalsodling och natur-
19722: samt anföra följande:                                   enlig odling ingår även bestämmelser i anslut-
19723:                                                         ning härtill.
19724:    I och med den ökade landsvägstrafiken                   Under de senaste åren har man fäst allt mera
19725: började man redan på 1970-talet utreda de               uppmärksamhet vid lantbrukets inverkan på
19726: olägenheter som förorsakas odlingar vid väg-            vattendragen. För att belastningen på vatten-
19727: kanterna. Vid Helsingfors universitet gjordes i         dragen skall minskas har kravet på kapaciteten
19728: slutet av 1970-talet en omfattande undersök-            hos flytgödsellager höjts i jordbruksstyrelsens
19729: ning av tungmetallhalterna i de växter som              byggnadsdirektiv, övervakningsdirektiven för
19730: vuxit på odlingar intill vägar. Därvid konsta-          lagring och användning av flytgödsel har revi-
19731: terades att det i växter börjar samlas skadliga         derats och direktiven för användning av av-
19732: mängder bly, som är den skadligaste tungme-             loppsslam inom jordbruket har likaså revide-
19733: tallen i avgaser, först då trafiktätheten stiger tili   rats. För att fosforutsläppen skall minska har
19734: 2 000 fordon i timmen. Så höga siffror kommer           det stiftats en lag om accis på fosforgöd-
19735: vi inom våra jordbruksområden upp till endast           selmedel och samtidigt har fosforhalterna i
19736: några gånger om året på huvudvägarna i södra            blandgödselmedel sänkts, bördighetsforskning-
19737: Finland. Sänkningen av blyhalten i motorben-            en har främjats och gödslingsdirektiven har
19738: sin i början av 1980-talet minskade avsevärt            justerats. Lantbruksrådgivningen inledde i juni
19739: blynedfallet. Övergången tili blyfri bensin min-        en treårig kampanj "Yhteinen ympäristömme"
19740: skar ytterligare detta problem. Näringsstyrelsen        (Vår gemensamma miljö), inom viiken man på
19741: (livsmedelsbyrån) följer oavbrutet mängderna            ett mångsidigt sätt fäster uppmärksamhet vid
19742: främmande ämnen i inhemska livsmedel. Vid               åtgärder för att främja miljövården inom
19743: uppföljningen har inte kunnat konstateras för-          gårdsbruket. Samma sak eftersträvar även pro-
19744: höjda mängder främmande ämnen förorsakade               ducentorganisationens nyligen färdigställda
19745: av trafiken.                                            miljöprogram.
19746:    Mest utsatta för nedfallet är de växter vilkas          För utredning av lantbrukets inverkan på
19747: växtbestånd ovan jord används som föda eller            vattendragen påbörjades år 1987 projektet
19748: foder, t.ex. bladgrönsaker, bär med mjuk yta            MA VERO, som pågår fyra år och innefattar
19749: Gordgubbar, hallon) som inte kan sköljas innan          mer än 20 undersökningar. Resultaten från
19750: de används samt betes- och slåttervallar. Där-          detta projekt används inom lantbruks- och
19751: emot inverkar nedfallet inte nämnvärt på rot-           miljöförvaltningen samt inom rådgivning och
19752: 4                                  1990 vp. -      KK n:o 363
19753: 
19754: utbildning för utvecklande av vattenskyddsåt-      melser, vars efterlevnad är svårt att övervaka.
19755: gärder. Inom vattenskyddet tror man att man           På basis av det ovan anförda anser jag att
19756: med hjälp av upplysning och frivillig verksam-     frågan inte ger regeringen anledning att vidta
19757: het uppnår ett bättre resultat än med bestäm-      ytterligare åtgärder.
19758: 
19759:     Helsingfors den 29 juni 1990
19760: 
19761:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
19762:                                                  1990 vp.
19763: 
19764: Kirjallinen kysymys n:o 364
19765: 
19766: 
19767: 
19768: 
19769:                                    Kohijoki: Poliisin toimialaan kuuluvaa Iupahailintoa koskevien
19770:                                       säännösten uudistamisesta
19771: 
19772: 
19773:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19774: 
19775:    Merkittävän osan maamme poliisipiirien teh-         siiie vakiolomakkeella, jonka tietojen perusteel-
19776: tävistä muodostavat mitä moninaisimmat Iupa-           Ia poliisi voisi päättää poliisitoiminnaiiisista
19777: haiiinnon alaan kuuluvat asiat. Monien eri-            toimenpiteistä ja niiden tarpeesta. Vain tietyn
19778: ikäisten lakien ja alemmanasteisten säädösten          kaltaiset tilaisuudet voisivat jäädä Iuvanvarai-
19779: perusteena kansalaisten, yhdistysten ja yhteisö-       siksi. Vaatimattomista ja ongelmattomiksi tie-
19780: jen on haettava (anottava) kirjaiiisesti poliisilta    detyistä julkisista huvitilaisuuksista sekä lähes
19781: (poliisipiiristä) lupa tai tehtävä poliisi11e ilmoi-   kaikista nykyisistä ilmoituksenvaraisista tilai-
19782: tus mitä erilaatuisimpien asioiden ja tapahtu-         suuksista ei vastaisuudessa enää tulisi vaatia
19783: mien toteuttamista varten.                             edes ilmoitusta ainakaan silloin, kun ne toi-
19784:    Lupamenettelyä ja ilmoitusmenettelyä edel-          meenpannaan tavanomaisina tilaisuuksina taik-
19785: lyttävät lait, asetukset ja alemmanasteiset sää-       ka seiiaisissa tiloissa tai paikoissa, joiiia jo
19786: dökset ovat kenties ainakin osittain syntyneet         muutoin on yhteiskunnan hyväksymä käyttö-
19787: perinteenkin pohjalta, vaikka niiden tärkein           tarkoitus.
19788: merkitys on oiiutkin säädösten antamisen ai-               Lupahailinnon alaan kuuluvana poliisia työl-
19789: kaiset tarpeet sekä yleisen järjestyksen ja tur-       listävät myös kuntien järjestyssäännöistä aiheu-
19790: va11isuuden yiiäpitämisen vaatimukset. Yhteis-         tuvat toimenpiteet. Sen vuoksi myös olisi ai-
19791: kunnan kehittyessä merkittävä osa lupahaiiin-          hee11ista keventää sanotuista järjestyssäännöis-
19792: toon kuuluvista säädöksistä on menettänyt              tä aiheutuvaa poliisin tehtäväksi annettua työ-
19793: merkitystään ja myös peräti vanhentunut.               määrää.
19794:    Ylityöilistetyn poliisin taholta on esitetty            Edeiiä olevan perusteeiia ja valtiopäiväjärjes-
19795: toivomuksia lupahaiiinnon uudistamiseksi.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19796: Muutostarpeita on perusteltu käytännön näkö-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19797: kohtien kannalta. On todettu mm., että esimer-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19798: kiksi eläkeläisten toimeenpanemat tilaisuudet
19799: päiväiiäkin, silloin kun ne lain mukaan luoki-
19800: teiiaan huvitilaisuuksiksi, aina edeiiyttävät hu-                 Aikooko Ha11itus joutuisasti ryhtyä
19801: vilupaa poliisilta, samaten kuin koulujen tai                  toimenpiteisiin poliisin, poliisipiirien,
19802: koululuokkien toimeenpanemat vastaavankal-                     toimialaan kuuluvan lupaha11innon sää-
19803: taiset tilaisuudet.                                            dösten uudistamiseksi niin, että myös
19804:    Poliisin taholta on esitetty, että säädöksiä                tämän kysymyksen perusteluosassa esi-
19805: tulisi muuttaa niin, että useimmiten julkisista                tettyjä näkökohtia otettaisiin huo-
19806: huvitilaisuuksista riittäisi pelkkä ilmoitus polii-            mioon?
19807: 
19808:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1990
19809: 
19810:                                             Maunu Kohijoki
19811: 
19812: 
19813: 
19814: 
19815: 200070S
19816: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 364
19817: 
19818: 
19819: 
19820: 
19821:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19822: 
19823:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mioon lupahallinnon uudistamista koskevassa
19824: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      valtioneuvoston 27.7.1989 tekemässä periaate-
19825: olette 7 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           ja suunnittelupäätöksessä sekä talouspoliittisen
19826: kirjeenne n:o 1112 ohella lähettänyt valtioneu-    ministerivaliokunnan 24.11.1989 hyväksymässä
19827: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kilpailun tehostamista koskevassa toimenpi-
19828: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu-          deohjelmassa esitetyt tavoitteet ja periaatteet,
19829: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 364:          laatia selvitys poliisin käsiteltävistä lupa-asiois-
19830:                                                    ta, tehdä ehdotukset siitä, mistä luvista tulisi
19831:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
19832:                                                    luopua, mitkä lupa-asiat tulisi siirtää poliisista
19833:        toimenpiteisiin poliisin, poliisipiirien,
19834:                                                    muille viranomaisille, missä asioissa lupajärjes-
19835:        toimialaan kuuluvan lupahallinnon sää-
19836:                                                    telmä olisi korvattava kevyemmällä menettelyl-
19837:        dösten uudistamiseksi niin, että myös
19838:                                                    lä ja miten luvanhakijalle aiheutuvaa vaivaa
19839:        tämän kysymyksen perusteluosassa esi-
19840:                                                    voitaisiin muuten vähentää. Työryhmän mää-
19841:        tettyjä näkökohtia otettaisiin huo-
19842:                                                    räaika päättyy 31.12.1990.
19843:        mioon?
19844:                                                       Kysymyksessä tarkoitetut lupa-asiat kuulu-
19845:                                                    vat työryhmän selvitystyön piiriin. Sisäasiain-
19846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
19847:                                                    ministeriö ryhtyy selvitykset saatuaan toimen-
19848: taen seuraavaa:
19849:                                                    piteisiin tarvittavien säädösmuutosten toteutta-
19850:   Sisäasiainministeriö on 30.4.1990 asettanut      miseksi.
19851: työryhmän, jonka tehtävänä on, ottaen huo-
19852:     Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1990
19853: 
19854:                                                                          Ministeri Elisabeth Rehn
19855:                                     1990 vp. -     KK n:o 364                                     3
19856: 
19857: 
19858: 
19859: 
19860:                              Till Riksdagens Herr Talman
19861:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        statsrådets princip- och planeringsbeslut
19862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        27.7.1989 om reformeringen av tillståndsför-
19863: nr 1112 av den 7 juni 1990 tili vederbörande       valtningen och i det av ekonomiskpolitiska
19864: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       ministerutskottet 24.11.1989 godkända åtgärds-
19865: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-         programmet för effektivering av konkurrensen
19866: dertecknade spörsmål nr 364:                       utarbeta en utredning om de tillståndsärenden
19867:                                                    som behandlas av polisen, att framlägga för-
19868:           Ämnar Regeringen vidta snabba åt-        slag om vilka tillstånd man skall avstå från,
19869:        gärder för att förnya författningarna       vilka tillståndsärenden som skall överföras från
19870:        avseende den tillståndsförvaltning som      polisen tili övriga myndigheter, beträffande
19871:        faller inom ramen för polisens, po1isdi-    vi1ka ärenden tillståndssystemet skall ersättas
19872:        striktens, verksamhetsområde, så att        med ett enklare förfarande och hur man i
19873:        även de synpunkter som framförts i          övrigt skall kunna minska på de besvär som
19874:        motiveringen för detta spörsmål tas i       tillståndssökanden vållar. Den utsatta tiden för
19875:        betraktande?                                arbetsgruppen går ut 31.12.1990.
19876:                                                       De tillståndsärenden som avses i spörsmålet
19877:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       faller inom ramen för arbetsgruppens utred-
19878: samt anföra följande:                              ningsarbete. Inrikesministeriet kommer sedan
19879:                                                    det erhållit utredningarna att vidta åtgärder för
19880:   Inrikesministeriet tillsatte en arbetsgrupp      genomförande av behövliga författningsänd-
19881: 30.4.1990 som har tili uppgift att utgående från   nngar.
19882: de målsättningar och principer som framställs i
19883: 
19884:     Helsingfors den 2 juli 1990
19885: 
19886:                                                                         Minister Elisabeth Rehn
19887:                                              1990 vp.
19888: 
19889: Kirjallinen kysymys n:o 365
19890: 
19891: 
19892: 
19893: 
19894:                                  Jääskeläinen: Poikkeuksellisia ilmiöitä koskevan tiedottamisen
19895:                                      nopeuttamisesta
19896: 
19897: 
19898:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19899:    Lapin alueelle oli purjehtimassa "poikkeuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19900: sellinen pilvi", joka tuli Barentsinmereltä. Sä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19901: teilyturvakeskuksen mukaan savusuihkun muo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19902: toisen pilven alkuperästä ei ollut tietoa, mutta   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19903: säteilyvalvontaa Pohjois-Suomessa oli tehostet-
19904: tu. Pilven arveltiin saapuvan Lappiin 6.6. ja
19905: 7.6. välisenä yönä, ja ilmavoimien lentokone                 Miksi Suomessa tiedotettiin Barent-
19906: valmistautui ottamaan näytteen pilvestä.                  sinmereltä Suomea kohti liikkuvasta
19907:    Suomen Tietotoimiston, virallisen valtakun-            pilvestä huomattavasti myöhemmin
19908: nallisen tiedonvälittäjän, uutissähkeiden mu-             kuin hollantilaisessa radiolähetyksessä,
19909: kaan pilvestä kerrottiin ensimmäisen kerran               ja
19910: keskiviikkona 6.6. jo klo 11.00 Hollannin                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19911: radion lyhytaaltolähetyksessä. Suomessa ha-               ryhtyä poikkeuksellisista ilmiöistä an-
19912: vainnoista kerrottiin kuitenkin Radio Suomen/             nettavien tietojen nopeuttamiseksi?
19913: Lapin radion sähkeuutisissa vasta samana päi-
19914: vänä klo 16.00 maissa.
19915:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1990
19916: 
19917:                                         Keijo Jääskeläinen
19918: 
19919: 
19920: 
19921: 
19922: 2000705
19923: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 365
19924: 
19925: 
19926: 
19927: 
19928:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19929:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Valtioneuvoston kanslian tiedotusyksikkö oli
19930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yhteydessä Säteilyturvakeskukseen ja Ilmatie-
19931: olette 7 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            teen laitokseen. Tiedotusyksikkö aloitti tämän
19932: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        jälkeen ministerien informoinnin.
19933: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Toimittajat olivat hyvin ajan tasalla. Suomen
19934: edustaja Jääskeläisen kirjallisesta kysymyksestä    Tietotoimisto- joka ei ole virallinen valtakun-
19935: n:o 365, joka kuuluu seuraavasti:                   nallinen tiedonvälittäjä, kuten kysyjä asian
19936:                                                     ilmaisee - oli jo heti kello 13.00 jälkeen
19937:           Miksi Suomessa tiedotettiin Barent-       yhteydessä Ilmatieteen laitokselle. Sisäasiainmi-
19938:        sinmereltä Suomea kohti liikkuvasta          nisteri Rantanen vastasi lukuisiin toimittajien
19939:        pilvestä huomattavasti myöhemmin             kyselyihin alkuiltapäivän aikana Lappeenran-
19940:        kuin hollantilaisessa radiolähetyksessä,     nassa.
19941:        ja                                              Säteilyturvakeskus antoi tilanteesta ensim-
19942:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mäisen tiedotteen STT:lle noin 16.45, toisen
19943:        ryhtyä poikkeuksellisista ilmiöistä an-      kello 21.30 ja kolmannen kello 24.00. Valtio-
19944:        nettavien tietojen nopeuttamiseksi?          neuvoston kanslian tiedotusyksikön pyynnöstä
19945:                                                     STT välitti tiedotteet sellaisenaan muille tiedo-
19946:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tusvälineille.
19947: vasti seuraavaa:                                       Viranomaisilla oli valmiudet tiedottaa jo
19948:                                                     varhain alkuiltapäivällä ja näin myös tehtiin.
19949:    Sisäasiainministeriön pelastusosastolta ilmoi-   Tieto viranomaisten välillä liikkui vilkkaasti.
19950: tettiin valtioneuvoston kansliaan kyseisenä 6       Toimittajat olivat tiiviisti yhteydessä viran-
19951: päivänä kesäkuuta noin kello 13.00, että Ba-        omaisiin. Viranomaiset saivat toimittajilta kii-
19952: rentsinmerellä kulkeutuu Suomea kohti pilvi,        tosta nopeasta tiedottamisesta.
19953: jonka sisältöä ja liikkeitä tutkitaan. Ministeriö      Tapahtumien kulku osoittaa, että Suomen
19954: oli saanut tiedon Säteilyturvakeskuksesta kello     viranomaiset toimivat kiitettävän nopeasti ja
19955: 12.51, jonne tieto tuli Ilmatieteen laitokselta.    hyvää harkintaa osoittaen. Hallitus katsoo, että
19956:    Viranomaiset halusivat ensin varmistaa pil-      tiedottamisessa ei koskaan olla liian hyviä.
19957: ven mahdollisen vaarallisuuden, koska ulko-         Tapahtuneesta otetaan opiksi kaikki mahdolli-
19958: mailta - Hollannin radiosta - oli kantautu-         nen.Vastaisuudessa pyritään entistäkin parem-
19959: nut olettamuksia ympäristökatastrofista kysei-      paan palveluun.
19960: sellä alueella. Pilven alkuperän perusteellisem-
19961: paa selvittämistä pidettiin välttämättömänä.
19962: 
19963:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
19964: 
19965:                                                                          Ministeri Ilkka Kanerva
19966:                                     1990 vp. -     KK n:o 365                                    3
19967: 
19968: 
19969: 
19970: 
19971:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19972:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       kerhetseentralen och Meteorologiska institutet.
19973: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Efter detta började informationsenheten infor-
19974: av den 7 juni 1990 till vederbörande mediem av     mera ministrarna.
19975: statsrådet översänt avskrift av följande av           Redaktörerna var väl a jour med situatio-
19976: riksdagsman      Jääskeläinen     undertecknade    nen. Finska Notisbyrån som inte är den offi-
19977: spörsmål nr 365:                                   eiella nationella informationsförmedlaren, så-
19978:                                                    som spörsmålsställaren uttryeker saken - stod
19979:           Varför informerades det i Finland om     redan genast efter kloekan 13.00 i kontakt med
19980:        det moln som rörde sig från Barents         Meteorologiska institutet. Inrikesminister Ran-
19981:        hav mot Finland märkbart senare än i        tanen svarade tidigt på eftermiddagen i Vill-
19982:        den holländska radiosändningen och          manstrand på ett flerta1 förfrågningar av re-
19983:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     daktörer.
19984:        ta för att få informationen om exeep-          Strålsäkerhetscentra1en gav det första med-
19985:        tionella företeelser att löpa snabbare?     delandet angående situationen tili FNB om-
19986:                                                    kring 16.45, det andra kloekan 21.30 oeh det
19987:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tredje kloekan 24.00. På begäran av statsrådets
19988: samt anföra fölJande:                              informationsenhet förmed1ade FNB meddelan-
19989:                                                    dena som sådana tili övrig media.
19990:    Från inrikesministeriets räddningsavdelning        Myndigheterna hade beredskap att meddela
19991: meddelades det tili statsrådets kansli ifrågava-   redan tidigt på eftermiddagen oeh detta gjordes
19992: rande 6 juni ea kloekan 13.00 att ett moln, vars   oekså. Informationen mellan myndigheterna
19993: sammansättning oeh rörelser studeras, rör sig      rörde sig snabbt. Redaktörerna var intensivt i
19994: från Barents hav mot Finland. Ministeriet hade     kontakt med myndigheterna. Myndigheterna
19995: erhållit uppgifterna av strålsäkerhetseentralen    fick taek av redaktörerna för snabb informa-
19996: kloekan 12.51, dit uppgifterna kommit från         tion.
19997: Meteorologiska institutet.                            Händelseförloppet utvisar att de finländska
19998:    Myndigheterna ville först försäkra sig om       myndigheterna fungerade berömvärt snabbt
19999: molnets eventuella farlighet, eftersom det från    oeh visade gott omdöme. Regeringen anser att
20000: utlandet - från holländska radion -- hörts         man vid informering aldrig kan vara för bra.
20001: antaganden om en miljökatastrof i ifrågavaran-     Av det skedda tas lärdom i så stor utsträekning
20002: de område. Det ansågs nödvändigt att grund-        som möj1igt. I framtiden strävar man tili en
20003: ligare reda ut molnets härkomsi. Statsrådets       ytterligare förbättrad serviee.
20004: informationsenhet stod i kontakt med strålsä-
20005:     Helsingfors den 29 juni 1990
20006: 
20007:                                                                         Minister Ilkka Kanerva
20008:                                             1990 vp.
20009: 
20010: Kirjallinen kysymys n:o 366
20011: 
20012: 
20013: 
20014: 
20015:                                 Pokka: Hallituksen toimenpiteistä Kuolaan suunniteltujen ydin-
20016:                                    voimaloiden rakentamisen estämiseksi
20017: 
20018: 
20019:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20020: 
20021:    Viime päivinä saatujen tietojen mukaan Neu-    oltu laajasti huolestuneita Neuvostoliiton VI-
20022: vostoliitto on suunnittelemassa kahden uuden      ranomaisten uusista suunnitelmista.
20023: 1 000 megawatin ydinvoimalan rakentamista            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20024: Kuolan alueelle. Tällä hetkellä Kuolan alueella   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20025: on toiminnassa neljä yli 400 megawatin ydin-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20026: voimalaa, jotka tiettävästi eivät täytä esimer-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20027: kiksi Suomen ydinvoimaloille asetettuja turval-
20028: lisuusmääräyksiä. Ennakkotietojen mukaan                    Onko Hallitus valmis tekemään kaik-
20029: myöskään uudet ydinvoimalat eivät täyttäisi              kensa vaikuttaakseen Neuvostoliiton vi-
20030: meikäläisiä turvallisuusmääräyksiä. Sekä ny-             ranomaisiin, että nykyisten Kuolan alu-
20031: kyiset että suunnitellut uudet ydinvoimalat              eella toimivien ydinvoimaloiden turval-
20032: sijaitsisivat vajaan sadan kilometrin päässä             lisuutta parannettaisiin vastaamaan
20033: Suomen rajasta.                                          Suomen omaa vaatimustasoa ja että
20034:    Ydinvoimala on aina turvallisuusriski. Kun            Neuvostoliitto pidättäytyisi rakenta-
20035: Neuvostoliiton Kuolan ydinvoimalat sijaitsevat           masta uusia ydinvoimaloita Kuolaan
20036: lähellä Suomen rajaa. erityisesti Lapissa on             lähelle Suomen rajaa?
20037: 
20038:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1990
20039: 
20040:                                          Hannele Pokka
20041: 
20042: 
20043: 
20044: 
20045: 200070S
20046: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 366
20047: 
20048: 
20049: 
20050: 
20051:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20052: 
20053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     informaation mukaan Neuvostoliitossa on
20054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      käynnissä teknis-taloudellinen suunnittelutyö
20055: olette 7 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           kahden uuden, todennäköisesti 1 000 MW:n
20056: kirjeenne n:o 1114 ohella toimittanut valtioneu-   ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Kuolan
20057: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ydinvoimalaitokseen. Jos päätös näiden yksi-
20058: kansanedustaja Pokan näin kuuluvasta kirjal-       köiden rakentamisesta tehdään, niillä korvat-
20059: lisesta kysymyksestä n:o 366:                      taisiin kaksi vanhinta Kuolan yksikköä.
20060:                                                       Kuolan ydinvoimalaitos tuottaa sähköä etu-
20061:           Onko Hallitus valmis tekemään kaik-      päässä Kuolan alueen teollisuudelle, mutta
20062:        kensa vaikuttaakseen Neuvostoliiton vi-     laitos on myös kytketty verkkoyhteyteen Lenin-
20063:        ranomaisiin, että nykyisten Kuolan alu-     gradin suuntaan. Laitoksen kapasiteettia lisä-
20064:        eella toimivien ydinvoimaloiden turval-     tään näiden alueiden kasvavan energiantarpeen
20065:        lisuutta parannettaisiin vastaamaan         tyydyttämiseksi. Nykyisten vanhentuneiden
20066:        Suomen omaa vaatimustasoa ja että           kahden yksikön korvaaminen suuremmilla ny-
20067:        Neuvostoliitto pidättäytyisi rakenta-       kyaikaisilla yksiköillä on sinänsä myönteistä.
20068:        masta uusia ydinvoimaloita Kuolaan          Suomen viranomaiset saavat yhteistyössään
20069:        lähelle Suomen rajaa?                       Neuvostoliiton viranomaisten kanssa suunnitel-
20070:                                                    tuja yksiköitä koskevat tarvittavat tekniset
20071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tiedot ja voivat yhteistyön puitteissa saattaa
20072: vasti seuraavaa:                                   perille näkemyksensä yksiköitten suunnittelus-
20073:                                                    ta. Vanhentuneiden yksiköiden korvaamista
20074:    Kuolan ydinvoimalaitoksen neljästä reakto-      uudenaikaisilla voidaan pitää tärkeänä turval-
20075: riyksiköstä kaksi vanhinta on valmistunut          lisuutta lisäävänä toimenpiteenä.
20076: 1970-luvun alkupuoliskolla, muut vuosina 1982         Edellä mainitun Neuvostoliiton kanssa teh-
20077: ja 1984. Yksiköt ovat periaatteessa samaa          dyn sopimuksen luomien yhteyksien kautta,
20078: tyyppiä kuin Loviisan laitoksen yksiköt            samoin kuin muissa maiden välisissä kontak-
20079: (VVER). Kahdessa uusimmassa yksikössä on           tielimissä, hallitus seuraa Neuvostoliiton halli-
20080: osittain käytetty Loviisan laitosta vastaavia      tuksen myötävaikutuksella ydinenergiaohjel-
20081: turvallisuusjärjestelmiä.                          man toteutusta maiden välisen rajan tuntumas-
20082:    Neuvostoliiton kanssa vuonna 1987 ydinon-       sa. Mikäli ilmenisi seikkoja, jotka antaisivat
20083: nettomuutta koskevasta pikaisesta ilmoittami-      aiheen otaksua Suomen alueelle aiheutuvan
20084: sesta ja ydinlaitoksia koskevasta tietojenvaih-    vaaraa, hallitus ottaa välittömästi yhteyttä
20085: dosta tehdyn sopimuksen perusteella saadun         Neuvostoliiton hallitukseen.
20086: 
20087:     Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1990
20088: 
20089:                                                               Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
20090:                                    1990 vp. -     KK n:o 366                                     3
20091: 
20092: 
20093: 
20094: 
20095:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20096: 
20097:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       miskt planeringsarbete som avser byggande av
20098: anger har Ni. Herr Talman, med Er skrivelse       två nya kärnkraftverksenheter, sannolikt med
20099: nr 1114 av den 7 juni 1990 tili vederbörande      effekten 1 000 MW, vid kärnkraftverket på
20100: medlem av statsrådet översänt avskrift av         Kolahalvön. Om man beslutar att bygga dessa
20101: följande av riksdagsledamot Pokka underteck-      enheter, kommer de att ersätta de två äldsta
20102: nade spörsmål nr 366:                             enheterna i kraftverket.
20103:                                                      Kärnkraftverket på Kolahalvön producerar
20104:            Är Regeringen bcredd att göra allt     elektricitet främst för industrin på Kolahalvön,
20105:        för att påverka de sovjetiska myndighe-    men kraftverket är även kopplat tili nätet i
20106:        terna så att säkerheten hos de nuvaran-    riktning mot Leningrad. Kraftverkets kapacitet
20107:        de kärnkraftverken på Kolahalvön höjs      ökas för att tillgodose det ökande energibeho-
20108:        tili den nivå som fordras i Finland och    vet inom dessa områden. Det är i sig positivt
20109:        så att Sovjetunionen avhåller sig från     att de nuvarande två föråldrade enheterna
20110:        att bygga nya kärnkraftverk på Kola-       ersätts med större, moderna enheter. De finska
20111:        halvön nära finska gränsen?                myndigheterna erhåller genom sitt samarbete
20112:                                                   med de sovjetiska myndigheterna de tekniska
20113:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      uppgifter som behövs om de planerade dem
20114: samt anföra följande:                             och kan inom ramen för samarbetet framföra
20115:                                                   sina åsikter om planeringen av dem. Att de
20116:   Av de fyra reaktorenheterna vid kärnkraft-      föråldrade enheterna ersätts med moderna en-
20117: verket på Kolahalvön blev de två äldsta färdiga   heter kan betraktas som en viktig säkerhets-
20118: under förra hälften av 1970-talet och de två      främjande åtgärd.
20119: andra år 1982 och år 1984. Enheterna är i            Genom de kontakter som upprättats med
20120: princip av samma typ (VVER) som enheterna         stöd av nämnda avtal med Sovjetunionen samt
20121: vid kärnkraftverket i Lovisa. I de två nyaste     inom ramen för andra kontaktorgan mellan de
20122: enheterna har man delvis motsvarande säker-       två länderna följer vår regering med den
20123: hetssystem som i Lovisa.                          sovjetiska regeringens medverkan hur kärn-
20124:    Enligt information som erhållits med stöd av   energiprogrammet genomförs i närheten av
20125: det avtal om tidig information vid kärnolyckor    finska gränsen. Skulle det framkomma faktorer
20126: och informationsutbyte rörande kärnanlägg-        som ger anledning att anta att Finlands terri-
20127: ningar, vilket ingicks med Sovjetunionen år       torium utsätts för risker, kontaktar vår reger-
20128: 1987, pågår i Sovjetunionen ett teknisk-ekono-    ing omedelbart Sovjetunionens regering.
20129: 
20130:     Helsingfors den 2 juli 1990
20131: 
20132:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
20133:                     j
20134:                 j
20135:                 j
20136:             j
20137:             j
20138:         j
20139:         j
20140:     j
20141:     j
20142: j
20143: j
20144:                                              1990 vp.
20145: 
20146: Kirjallinen kysymys n:o 367
20147: 
20148: 
20149: 
20150: 
20151:                                  Tiuri: Karjanhoidon ammoniakkipäästöjen vähentämisestä
20152: 
20153: 
20154:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20155: 
20156:    Suomessa pyritään vähentämään typen oksi-       ovat Kaakkois-Suomessa kumpikin noin 2,5
20157: dien päästöjä metsien kasvun turvaamiseksi ja      kiloa hehtaarille vuodessa ja Pohjois-Suomessa
20158: vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi. Ympä-       0,5-1 ,0 kiloa. Ammoniakkipäästöjä ja lasken-
20159: ristöministeriön typpityöryhmä suosittelee vuo-    maa ei kuitenkaan ole lainkaan suunniteltu
20160: teen 2000 mennessä noin 4 miljardin markan         vähennettäviksi.
20161: sijoittamista typen oksidien päästöjen vähentä-       Suomen luonnon ja metsien kannalta ei
20162: miseen. Saavutettava vähennys on 15 prosent-       päästä hyvään tulokseen, jos ei ruveta myös
20163: tia verrattuna vuoden 1980 päästöihin. Jos         tehokkaasti vähentämään ammoniakkiperäisiä
20164: naapurimaissa ei vähennetä päästöjä vastaavas-     päästöjä ja laskeumaa. On välttämätöntä ai-
20165: ti, typen oksideista peräisin oleva laskeuma       kaansaada niiden alentamisesta myös kansain-
20166: Suomessa alenee huomattavasti vähemmän, sil-       välinen sopimus.
20167: lä vain 16 prosenttia siitä on peräisin omasta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20168: maasta.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20169:    Typen oksidien päästöjen lisäksi typpipääs-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20170: töjä ilmakehään aiheutuu ammoniakkipäästöis-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20171: tä. Pääsyyllinen niihin on karjanhoito. Ammo-
20172: niakkikaasu häiritsee mm. puiden kasvua, ja
20173: ammoniakkiperäinen laskeuma happamoittaa                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20174: maata ja rehevöittää vesistöjä aivan vastaavalla          siin karjanhoidon ammoniakkipäästö-
20175: tavalla kuin oksidiperäinen laskeumakin.                  jen vähentämiseksi Suomessa ja kan-
20176:    Suomessa typen oksideista ja ammoniakista              sainvälisen sopimuksen aikaansaami-
20177: peräisin olevat laskeomat ovat Ilmatieteen lai-           seksi ammoniakkipäästöjen yleisestä vä-
20178: toksen mukaan jokseenkin yhtä suuret. Ne                  hentämisestä?
20179: 
20180:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1990
20181: 
20182:                                            Martti Tiuri
20183: 
20184: 
20185: 
20186: 
20187: 200070S
20188: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 367
20189: 
20190: 
20191: 
20192: 
20193:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20194: 
20195:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1980 päästöjen määrään. Sofian julistuksen
20196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mukainen 30 prosentin typenoksidipäästöjen
20197: olette 7 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             vähennys edellyttää vielä lisätoimia, joista pää-
20198: kirjeenne n:o 1115 ohella lähettänyt valtioneu-      tetään myöhemmin. Rikki- ja typenoksidipääs-
20199: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         töjen suunnitteilla olevien päästärajoitusohjel-
20200: kansanedustaja Tiurin kirjallisesta kysymykses-      mien toteutumisen jälkeen ammoniakkipäästö-
20201: tä n:o 367, jossa tiedustellaan:                     jen suhteellinen merkitys happamoitumiskehi-
20202:                                                      tyksessä kasvaa, ellei myös ammoniakkipäästö-
20203:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       jä rajoiteta.
20204:        siin karjanhoidon ammoniakkipäästö-              Ammoniumtyppilaskeuma on suurimmillaan
20205:        jen vähentämiseksi Suomessa ja kan-           Etelä-Suomessa, keskimäärin noin 250 mg/m 2
20206:        sainvälisen sopimuksen aikaansaami-           vuodessa. Paikallisesti esiintyvät laskeumat
20207:        seksi ammoniakkipäästöjen yleisestä vä-       saattavat olla huomattavasti alueellista laskeu-
20208:        hentämisestä?                                 maa suurempia. Etelärannikolla ja Kaakkois-
20209:                                                      Suomessa on mitattu 1980-luvulla vuosikes-
20210:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kiarvoja 400-600 mgfm 2 vuodessa. Keskimää-
20211: vasti seuraavaa:                                     räinen alueellinen kuormitus pienenee luotee-
20212:                                                      seen ja pohjoiseen päin mentäessä. Suomen
20213:    Ammoniakkipäästöt aiheuttavat maaperässä          omien päästöjen osuus laskeumasta on suurim-
20214: happamoitumista. Suomen happamoittavasta             millaan noin 50 prosenttia Länsi-Suomessa.
20215: laskeumasta oli vuonna 1987 noin 25 prosenttia       Amrnoniumtypen pitoisuudet sadevedessä ja
20216: peräisin ammoniakkipäästöistä, noin 30 pro-          sitä kautta myös laskeumat ovat säilyneet
20217: senttia typenoksidipäästöistä ja noin 45 pro-        1970-luvulta ennallaan.
20218: senttia rikkipäästöistä. Happamoittavan vaiku-          Ympäristöministeriö asettaa lähiaikoina työ-
20219: tuksen lisäksi haihtuvalla ammoniakilla on           ryhmän. jonka tehtävänä on selvittää mahdol-
20220: myös suoria vaikutuksia, jotka ilmenevät pääs-       lisuudet vähentää Suomen ammoniakkipäästö-
20221: tälähteiden välittömässä läheisyydessä puusto-       jä ja näiden toimien kustannukset sekä selvittää
20222: vaurioina. Kotimaisten ammoniakkipäästöjen           tarvetta tehostaa ammoniakkipäästöjen rajoit-
20223: määrä oli vuonna 1985 noin 43 000 tonnia,            tamisen kansainvälistä yhteistyötä. Ammoniak-
20224: josta noin 30 000 tonnia haihtui karjanlannasta,     kipäästöt eivät kaukokulkcudu yhtä laajasti
20225: 4 000 tonnia turkistarhoilta, 7 500 tonnia väki-     kuin typenoksidi- tai rikkipäästöt, joten kunkin
20226: lannoitteista ja teollisuudesta noin l 000 tonnia.   maan päästövähennystoimilla on huomattava
20227:    Suomen happamoittavaa laskeumaa pyritään          merkitys maiden omaan laskeumaan. Suomen
20228: pienentämään, ja tavoitteena on saavuttaa luon-      kannalta on omien päästöjen vähentämisen
20229: non sietorajaa vastaava kuormitus. Rikkipääs-        lisäksi erityisen tärkeää, että Neuvostoliitto
20230: töjä on jo vähennetty noin 50 prosenttia             vähentäisi ammoniakkipäästäjään Suomen ra-
20231: verrattuna vuoden 1980 päästöjen määrään.            jan läheisiltä alueilta. Suomen ja Neuvostolii-
20232: Syksyllä ympäristöministeriö tuo hallituksen         ton välillä on allekirjoitettu ilmansuojelun toi-
20233: käsittelyyn esityksen rikkipäästöjen vähentämi-      mintaohjelma. Se antaa mahdollisuuden neu-
20234: sestä 70-80 prosenttia samoin kuin typenok-          votella myös ammoniakkipäästöjen rajoittami-
20235: sidipäästöjen vähentämisestä noin 15 prosenttia      sesta. Kahdenvälisistä rikki- ja typenoksidi-
20236: vuoteen 2000 mennessä verrattuna vuoden              piiästöjen vähentämisestä on jo sovittu.
20237: 
20238:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1990
20239: 
20240:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
20241:                                      1990 vp. -      KK n:o 367                                    3
20242: 
20243: 
20244: 
20245: 
20246:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
20247: 
20248:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nen förutsätter ytterligare åtgärder, om vilka
20249: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          beslut fattas senare. Efter det att de planerade
20250: nr 1115 av den 7 juni 1990 tili vederbörande         programmen för minskning av svavel- och
20251: medlem av statsrådet översänt avskrift av            kvävedioxidutsläppen har förverkligats kom-
20252: följande av riksdagsman Tiuri undertecknade          mer ammoniakutsläppens proportionella bety-
20253: spörsmål nr 367:                                     delse för försurningen att öka, såvitt en minsk-
20254:                                                      ning av ammoniakutsläppen inte kommer tili
20255:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        stånd.
20256:        att ammoniakutsläppen från kreaturs-             Nedfallet av ammoniumkväve är störst i
20257:        hushållningen skall minska i Finland          södra Finland där det uppgår tili ca 250 mg/m 2
20258:        och för att få tili stånd en internationell   om året. Lokalt kan depositionen vara avsevärt
20259:        konvention om en allmän minskning av          större än det regionala genomsnittet. Vid syd-
20260:        ammoniakutsläppen?                            kusten och i sydöstra Finland har årsgenom-
20261:                                                      snittshalter på 400-600 mg/m 2 om året mätts
20262:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         under 1980-talet. Den genomsnitt1iga regiona1a
20263: samt anföra följande:                                belastningen minskar mot nordväst och norrut.
20264:                                                      Av nedfallet i västra Finland beror ca 50
20265:    Ammoniakutsläpp förorsakar markförsur-            procent på utsläppen i Finland. Halten av
20266: ning. År 1987 kom omkring 25 procent av den          ammoniumkväve i regnvatten och därigenom
20267: försurande depositionen i Finland från ammo-         även depositionen har bibehållits på samma
20268: niakutsläpp, ca 30 procent från utsläpp av           nivå sedan 1970-talet.
20269: kväveoxider och ca 45 procent från svavelut-            Miljöministerist kommer snart att tillsätta
20270: släpp. Utöver sin försurande inverkan har den        en arbetsgrupp med uppgift att undersöka
20271: avdunstande ammoniaken även direkta verk-            möjligheterna att minska utsläppen av ammo-
20272: ningar som kommer tili synes i skador på             niak i Finland och kostnaderna för de erfor-
20273: träden i omedelbar närhet av utsläppskällorna.       derliga åtgärderna samt att reda ut behovet av
20274: År 1985 var mängden inhemska ammoniakut-             en effektiverad nedskärning av ammoniakut-
20275: släpp ca 43 000 ton, av vilket ca 30 000 ton         släppen genom internationellt samarbete. Am-
20276: avdunstade från kreatursgödsel, 4 000 ton från       moniakutsläppen fjärrtransporteras inte i lika
20277: pälsfarmar, 7 500 ton från konstgödsel och ca        stor utsträckning som kväveoxid- eller svave-
20278: 1 000 ton från industrin.                            lutsläpp, vilket innebär att det i varje land är
20279:    Strävan är att minska det försurande nedfal-      de nationella nedskärningsåtgärderna som in-
20280: let i Finland med målet att belastningen inte        verkar på nedfallet. Ur Finlands synvinkel är
20281: skall överstiga naturens toleransförmåga. Sva-       det jämsides med minskningen av de egoa
20282: velutsläppen har redan minskats med ca 50            utsläppen av synnerlig vikt att Sovjetunionen
20283: procent jämfört med utsläppsmängden år 1980.         minskar sina ammoniakutsläpp i områden nä-
20284: I höst avser miljöministeriet att tili behandling    ra gränsen. Finland och Sovjetunionen har
20285: i statsrådet ta upp en proposition om minsk-         undertecknat ett handlingsprogram inom luft-
20286: ning av svavelutsläppen med 70-80 procent            vården. Detta ger möjlighet att också diskutera
20287: och en minskning av kväveoxidutsläppen med           nedskärningen av ammoniakutsläppen. Över-
20288: ca 15 procent fram tili år 2000 jämfört med          enskommelse om att vardera parten minskar
20289: utsläppen år 1980. En 30 procents minskning          sina svavel- och kväveoxidutsläpp har redan
20290: av kväveoxidutsläppen enligt Sofiadeklaratio-        nåtts.
20291: 
20292:      Helsingfors den 13 juli 1990
20293: 
20294:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
20295:                                               1990 vp.
20296: 
20297: Kirjallinen kysymys n:o 368
20298: 
20299: 
20300: 
20301: 
20302:                                  Koistinen ym.: Voin kuluttajahintojen laskemiseksi tarvittavista
20303:                                      toimenpiteistä
20304: 
20305: 
20306:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20307: 
20308:   Voin kulutus on laskenut, eikä ihme, mak-            Voin ylijäämää tulee pienentää antamalla
20309: saahan voi suomalaiselle kuluttajalle noin 40       suomalaiselle kuluttajalle mahdollisuus ostaa
20310: markkaa kilo. Ylituotanto ja kysynnän vähe-         kotimaista voita kohtuullisella hinnalla. Tämän
20311: neminen aiheuttavat jo yli 30 miljoonan kilon       vuoksi tulisi viennin tukemisesta siirtyä suoma-
20312: vientitarpeen vuodessa. Voin maailmanmarkki-        laisen kotitalouden tukemiseen alentamalla
20313: nahinta on noin 5 markkaa kilolta. Samaan           voin kuluttajahintaa.
20314: aikaan, kun valtio rahoittaa voin myyntiä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20315: ulkomaille, tekevät suomalaiset bussilasteittain    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20316: ostosmatkoja Ruotsiin hankkiakseen halvem-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20317: paa voita.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20318:    Maailmankuulun ranskalaisen keittiön her-
20319: kullisuus perustuu kermaan, voihin ja viiniin.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20320: Vaikka Suomen ja Ranskan kulttuuri eroavat                 ryhtyä, ettei suomalaisen kuluttajan tar-
20321: toisistaan ainakin viinin osalta, on voi olennai-          vitsisi tehdä ostosmatkaa ulkomaille
20322: nen osa suomalaista ruokaperinnettä. Näin                  saadakseen kohtuullisen hintaista voita?
20323: kesän alkaessa ei mikään voita uusia perunoita
20324: ja voita.
20325: 
20326:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1990
20327: 
20328:           Annikki Koistinen             Eino Siuruainen               Juho Sillanpää
20329:           Pirkko Ikonen                 Arvo Kemppainen               Esko Jokiniemi
20330:           Kalevi Mattila                Marjatta Väänänen             Tellervo Renko
20331:           Jukka Vihriälä                Kalle Röntynen                Pauli Uitto
20332:           Matti Maijala                 Toimi Kankaanniemi            Johannes Virolainen
20333:           Esko Seppänen                 Esko-Juhani Tennilä           Pauli Saapunki
20334:           Aapo Saari                    Mirja Ryynänen                Matti Väistö
20335:                                         Kauko Heikkinen
20336: 
20337: 
20338: 
20339: 
20340: 200070S
20341: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 368
20342: 
20343: 
20344: 
20345: 
20346:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kulutustottumusten muutos sekä vähäras-
20348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaisten tuotteiden suosiminen ovat johtaneet
20349: olette 7 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn              voin kotimaisen kulutuksen voimakkaaseen su-
20350: kirjeenne n:o 1144 ohella lähettänyt valtioneu-       pistumiseen, mistä on ollut seurauksena voin
20351: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          lisääntynyt vientitarve. Eduskuntakyselyssä esi-
20352: kansanedustaja Koistisen ym. kirjallisesta ky-        tetään, että viennin tukemisesta pitäisi poiketen
20353: symyksestä n:o 368:                                   maataloustulolain periaatteesta siirtyä suoma-
20354:                                                       laisten kotitalouksien tukemiseen alentamalla
20355:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        voin kotimaista kuluttajahintaa vientitukiva-
20356:        ryhtyä, ettei suomalaisen kuluttajan tar-      roin. Vuonna 1989 käytettiin voin ja voiöljyn
20357:        vitsisi tehdä ostosmatkaa ulkomaille           vientitukeen 483 milj. markkaa. Voita tuotet-
20358:        saadakseen kohtuullisen hintaista voita?       tiin viime vuonna 50 milj. kiloa, josta kotimaan
20359:                                                       kulutus oli 27 milj. kiloa ja viennin osuus 20
20360:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            milj. kiloa ja varastot kasvoivat 3 milj. kiloa.
20361: taen seuraavaa:                                       Jos vientituki olisi vuonna 1989 suunnattu voin
20362:                                                       kotimaan myyntihintojen alentamiseen koko-
20363:    Vuoden 1990 alusta lukien tuottajamaidon           naisuudessaan, olisi koko tuotantomäärälle las-
20364: koostumushinnoittelua painotettiin selvästi val-      kettu alennusvaikutus 9,66 markkaa kilolta eli
20365: kuaisen suuntaan. Maa- ja metsätalousministe-         n. 24 % voin kotimaan myyntihinnasta. Voin
20366: riön päätöksen mukaan valkuaisesta on mak-            kotimaisen hinnan alentaminen lisäisi hetkelli-
20367: settava 5 penniä kymmenykseltä ja rasvasta l ,3       sesti kulutusta, mutta ei vaikuttaisi vuositasolla
20368: penniä kymmenykseltä tuottajamaidon 3,7 %:n           laskettuna kovinkaan merkittävästi voin koti-
20369: rasvapitoisuuteen saakka, minkä jälkeen rasva-        maiseen kulutukseen. Jotta vientiä ei tarvittaisi,
20370: kymmenyksen hinta on 0,8 penniä. Koostu-              tulisi voin kotimaisen kulutuksen kasvaa 85 %.
20371: mushinnoittelun muutos ulotettiin koskemaan           Voin kotimaiseen kulutukseen vaikuttanee tänä
20372: niin kotimaan hinnoittelua kuin viennistä mak-        pmvana, enemmän kuin voin kotimainen
20373: settavia hinnanerokorvauksia. Valkuaisen ar-          myyntihinta, kielteinen asenne rasvan ja ennen
20374: vosuhteen nousu rasvan hinnan kustannuksella          kaikkea maitorasvan käyttöä kohtaan tervey-
20375: nostaa luonnollisesti vähärasvaisten maitota-         dellisistä syistä.
20376: loustuotteiden hintoja, mutta alentaa rasvaisten         Valtiovalta on viime kevään maataloustulo-
20377: maitotaloustuotteiden hintoja. Voin hinnan            ratkaisun yhteydessä voimakkaasti vaikuttanut
20378: alennusta ei maaliskuussa 1990 vielä viety            voin viennistä maksettavan hinnanerokorvauk-
20379: täysimääräisenä voin kotimaan hintoihin, jotta        sen suuruuteen Ieikkaamalla sitä ja asettamalla
20380: vähärasvaisten maitotaloustuotteiden hinnat ei-       voille kiinteän vientituen. Periaatteena on ollut
20381: vät olisi nousseet kohtuuttomasti. Toisaalta          koostumushinnoittelun huomioimisen ohella
20382: kotimaan hinnoittelussa otettiin huomioon ter-        se, että valtion tuella tapahtuvan viennin tulee
20383: veydelliset näkökohdat sekä kuluttajajärjestö-        olla kotimaan myyntiä selvästi huonompi vaih-
20384: jen toiveet. Lisäksi voin hinnan voimakas             toehto. Kotimaan kaupan edullisuuden tulisi
20385: aleneminen saattaisi johtaa epäterveeseen kil-        tätä kautta vaikuttaa myös kotimaan hinnoit-
20386: pailutilanteeseen maito- ja kasvirasvojen välillä     teluun.
20387: ottaen huomioon tähän asti harjoitetun maito-
20388: rasvaa suosivan veropolitiikan.
20389:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1990
20390: 
20391:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
20392:                                       1990 vp. -      KK n:o 368                                       3
20393: 
20394: 
20395: 
20396: 
20397:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20398:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tili en kraftig nedgång i den inhemska smör-
20399: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            konsumtionen, vilket har medfört ett ökat
20400: nr 1144 av den 7 juni 1990 tili vederbörande           behov att exportera smör. 1 spörsmålet fram-
20401: medlem av statsrådet översänt avskrift av              förs att man avvikande från principerna i
20402: följande av riksdagsledamot Koistinen m.fl.            lantbruksinkomstlagen om stödjande av expor-
20403: undertecknade spörsmål nr 368:                         ten borde övergå till att stöda de finska
20404:                                                        hushållen genom att sänka det inhemska kon-
20405:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen               sumentpriset på smör med hjälp av export-
20406:        vidta för att finska konsumenter inte           stödsmedel. År 1989 användes 483 milj. mk tili
20407:        skali behöva göra inköpsresor utom-             exportstöd för smör och smörolja. Senaste år
20408:        lands för att få smör tili ett skäligt pris?    producerades 50 milj. kg smör, varav 27 milj.
20409:                                                        kg gick tili inhemsk konsumtion och 20 milj. kg
20410:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           tili export, och lagren växte med 3 milj. kg. Om
20411: samt anföra följande:                                  exportstödet i sin helhet år 1989 hade inriktats
20412:                                                        på en sänkning av de inhemska försäljningspri-
20413:    Från ingången av år 1990 inriktades prissätt-       serna på smör, skulle den beräknade sänkning-
20414: ningen enligt sammansättning för producent-            en för hela produktionsmängden ha utgjort
20415: mjölk klart på proteinet. Enligt jord- och             9,66 mk/kg, dvs. ca 24% av det inhemska
20416: skogsbruksministeriets beslut skali för protein        försäljningspriset på smör. En sänkning av det
20417: betalas 5 penni per tiondedel och för fett 1,3         inhemska smörpriset skulie tillfälligt öka kon-
20418: penni per tiondedel upp tili en fetthalt om            sumtionen, men på årsnivå skulle detta inte i
20419: 3,7% hos producentmjölken, varefter priset på          nämnvärd grad inverka på den inhemska smör-
20420: fettiondedelen är 0,8 penni. Ändringen av              konsumtionen. För att export inte skall behö-
20421: prissättningen enligt sammansättning utvidga-          vas borde den inhemska smörkonsumtionen
20422: des att gälla både inhemsk prissättning och            öka med 85 %. Den på hälsoskäl baserade
20423: prisskilinadsersättningar som betalas för ex-          negativa attityden tili fettkonsumtion och fram-
20424: port. Stegringen i proteinets värdeförhållande         för allt till användning av mjölkfett torde i dag,
20425: på bekostnad av fettpriset höjer naturligtvis          mera än det inhemska försäljningspriset på
20426: priset på mjölkhushåliningsprodukter. Sänk-            smör, inverka på den inhemska smörkonsum-
20427: ningen av smörpriset i mars 1990 genomfördes           tionen.
20428: ännu inte till fullt belopp att gälla det inhemska         Statsmakten har i samband med lantbruksin-
20429: priset på smör, för att inte priset på mjölkhus-       komstuppgörelsen senaste vår kännbart inver-
20430: hållningsprodukter med låg fetthalt skulle stiga       kat på storleken av den prisskilinadsersättning
20431: oskäligt mycket. Å andra sidan beaktades               som betalas för export av smör genom att
20432: hälsosynpunkter samt konsumentorganisatio-             skära ner den och fastställa ett fast exportstöd
20433: nernas önskemål inom den inhemska prissätt-            för smör. Principen vid sidan av beaktandet av
20434: ningen. Därtill skulle en kraftig sänkning av          prissättning enligt sammansättning har varit
20435: smörpriset kunna leda tili en osund konkur-            den att den export som sker med statsstöd bör
20436: renssituation mellan mjölk- och växtfetter, med        vara ett klart sämre alternativ än inhemsk
20437: beaktande av den hittills bedrivna skattepoliti-       försäljning. En förmånlig inhemsk handel bor-
20438: ken som gynnar mjölkfett.                              de härigenom inverka även på den inhemska
20439:    En ändring i konsumtionsvanorna samt ett            prissättningen.
20440: gynnande av produkter med låg fetthalt har lett
20441:      Helsingfors den 26 juni 1990
20442: 
20443:                                                       Handels- och industriminister Ilkka Suominen
20444:                                                 1990 vp.
20445: 
20446: Kirjallinen kysymys n:o 369
20447: 
20448: 
20449: 
20450: 
20451:                                    Tennilä: Lentokentän rakentamisesta Ylitornioon
20452: 
20453: 
20454:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20455: 
20456:    Ylitornion ja Övertorneån kunnat ovat ryh-         kilö- ja tavaraliikenteelle, jotta se järjestyisi
20457: tyneet toimenpiteisiin yhteisen lentokentän ra-       toivotulla tavalla. Asia on erityisen tärkeä
20458: kentamiseksi alueelle siten, että kenttä olisi        övertorneålaisille lentomatkustajille.
20459: Suomen puolella Aavasaksan lähellä.                      Olennainen hankkeeseen liittyvä asia on sel-
20460:    Lentokentän kustannuksiksi arvioidaan 20           vittää se, voidaanko ja miten muodostaa tulli-
20461: miljoonaa markkaa. Yhteistä kenttää varten            ja verovapaa alue lentokentän ympärille.
20462: perustetaan osakeyhtiö, jonka kautta hoidetaan           Lentokentän rakentaminen on todettu tar-
20463: kentän hallinto ja ylläpito. Ylitornion ja Över-      peelliseksi alueen yritystoiminnan ja matkailun
20464: torneån kunnat tulevat omistamaan yhtiön              kehittämisen kannalta. Samalla kentän raken-
20465: puoliksi.                                             taminen olisi hyvä esimerkki pohjoismaisen
20466:    On selvää, että rakennustyö edellyttää val-        yhteistyön uusista muodoista.
20467: tion tukea, joka Suomen puolelta voitaisiin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20468: osoittaa hankkeeseen perustellusti työllisyysva-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20469: roista viivyttelemättä.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20470:    Ruotsin valtio on valmis tukemaan hanketta,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20471: mutta koska ruotsalaiset sijoittavat Suomen
20472: puolelle rakennettavaan kenttään varoja, he
20473: tietysti haluavat, että kentälle liikennöivät ruot-            Mihin toimenpiteisnn Suomen Halli-
20474: salaiskoneet saisivat saman kohtelun kuin ko-                tus ryhtyy Ylitornion ja Övertorneån
20475: timaan lennoillakin. On siis löydettävä käytän-              suunnitteleman yhteisen lentokenttä-
20476: nön ratkaisu muualta Ruotsista tulevalle hen-                hankkeen edistämiseksi?
20477: 
20478:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1990
20479: 
20480:                                          Esko-Juhani Tennilä
20481: 
20482: 
20483: 
20484: 
20485: 200070S
20486: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 369
20487: 
20488: 
20489: 
20490: 
20491:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20492: 
20493:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        antamana konsulttitehtävänä vuonna 1990. Jäl-
20494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kimmäisen tutkimuksen lukuihin 19 000 mat-
20495: olette 7 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             kustajan (lähtevät + saapuvat) vuosittaisesta
20496: kirjeenne n:o 1145 ohella toimittanut valtioneu-     matkustajamäärästä sekä ylläpitokustannusten
20497: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kattamiseen liikenteestä saatavilla tuloilla on
20498: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin             suhtauduttava erittäin suurella varauksella.
20499: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 369:          Hankkeen toteuttamista ajatellen ratkaise-
20500:                                                      matta on vielä rakentamisen rahoitus, kenttää
20501:           Mihin toimenpiteisiin Suomen Halli-        ylläpitävän yhteisön muoto (kuntien muodos-
20502:         tus ryhtyy Ylitornion ja Övertorneån         tama osakeyhtiö on ollut viimeisimpänä esillä),
20503:         suunnitteleman yhteisen lentokenttä-         ylläpidon rahoitus sekä kustannusten jako.
20504:         hankkeen edistämiseksi?                      Ennen mahdolliseen rakentamiseen ryhtymistä
20505:                                                      on lisäksi hankittava loput kentän maa-alueis-
20506:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta, tehtävä rakennustyön vaatimat suunnitel-
20507: vasti seuraavaa:                                     mat sekä hankittava ilmailulain edellyttämä
20508:                                                      lentopaikan rakennuslupa. Lentokentän raken-
20509:    Ylitorniota lähin reittiliikennekenttä on tällä   tamissuunnitelmien tekemisen Ylitornion kunta
20510: hetkellä Kemissä, jonne maantie-etäisyys on n.       on antanut konsulttitehtäväksi, ja suunnitelmat
20511: 90 km. Rovaniemen lentoasemalle matkaa on            valmistuvat vuoden 1990 loppuun mennessä.
20512: n. 120 km. Övertorneåta lähin reittiliikenne-        Lentokentän rakentamisen kunnat ovat kaa-
20513: kenttä on Luleå, jonne maantie-etäisyys on n.        vailleet alkavan aikaisintaan vuoden 1991 ke-
20514:  150 km.                                             sällä.
20515:    Ylitornion ja Övertorneån yhteiskenttähanke          Edellä olevien lisäksi on selvitettävä rajan
20516: on ollut kuntien kesken esillä ensimmäisen           läheisyydestä johtuvat lentotoiminnalliset eri-
20517: kerran jo 1970-luvun alkupuolella. Vuonna            tyisjärjestelyt, tullitoimintaan liittyvät kysy-
20518:  1985 valmistui Pohjoiskaiotti-komitean Poh-         mykset sekä muut vastaavat. Näiden seikkojen
20519: joismaiden ministerineuvoston varoista myön-         selvittäminen on pitkälti Ruotsin ja Suomen
20520: tämällä 138 000 Norjan kruunun avustusmää-           ao. viranomaisten välistä yhteistyötä, jolle on
20521: rärahalla lentokentän sijoituspaikkaselvitys ja      varattava oma aikansa.
20522: yleissuunnitelma.                                       Kyseinen ruotsalaisen ja suomalaisen kun-
20523:    Vuoden 1985 jälkeen kiitotien sijaintia on        nan yhteiskenttähanke on lajissaan ensimmäi-
20524: hieman muutettu. Uusi kiitotien sijoitus edel-       nen ja sinänsä mielenkiintoinen ja kannatetta-
20525: lyttää läheisen paikallistien n:o 19621 siirtoa n.   va. Hanke on kuitenkin nähtävä paikallisena
20526: 1,5 km:n matkalla.                                   hankkeena, joka toteutuessaan parantaa ensi-
20527:    Viimeisin, 12.2.1990 päivätty, kunnan teettä-     sijaisesti näiden kahden kunnan liikenneyh-
20528: mä lentokentän kustannusarvio on 1 200 met-          teyksiä sekä on tukemassa kuntien elinkeino-
20529: rin mittaiselle kiitotielle 14 Mmk ja 1 500          elämän ja matkailun kehittymistä. Kenttähank-
20530: metrin mittaiselle kiitotielle 19 Mmk. Molem-        keen paikallisuudesta ja suhteellisen rajatusta
20531: piin kustannusarvioihin sisältyy kentän varus-       vaikutusalueesta johtuen (ei maakunnallista
20532: taminen mittarilentotoiminnan mahdollistavin         eikä valtakunnallista liikenteellistä painoarvoa)
20533: laittein sekä lennonvarmistus- ja asemaraken-        hankkeen tulisi tapahtua pääosin paikallisin
20534: nus, muttei maanhankinta- eikä paikallistien         voimavaroin ja resurssein.
20535: siirtokustannuksia. Kentän maa-alueista Yli-            Mikäli valtion osallistuminen lentokentän
20536: tornion kunta on hankkinut 80 % omistuk-             rakentamiseen katsotaan aiheelliseksi, tulisi
20537: seensa.                                              tehtävien rahoituspäätösten perustua tietoisesti
20538:    Lentokentän liikenteellistä merkitystä ja ta-     työllisyysnäkökohtiin, ei liikenteellisiin perus-
20539: loudellisia vaikutuksia on selvitetty Ylitornion     teisiin. Kentän rahoituksen ei tulisi rasittaa
20540: kunnan toimesta vuonna 1986 sekä kunnan              liikennesektorin kustannusvastaavuutta.
20541:                                    1990 vp. -     KK n:o 369                                   3
20542: 
20543:   Vastaavien lentokenttähankkeiden tukemi-        liikennetoimintaan merkitsee lentokentän yllä-
20544: nen on tapahtunut - silloin kun se on katsottu    pito 1-1,5 Mmk:n vuotuisia kustannuksia.
20545: perustelluksi - työllisyysavustusten muodossa.    Vaikka lentokentän pitäjäyksikkönä olisikin
20546: Tähän lienee po. lentokenttähankkeenkin koh-      kuntien yhteinen lentokenttäosakeyhtiö tai vas-
20547: dalla edellytyksiä.                               taava, on odotettavissa paineita valtion suun-
20548:   Kuntien kaavaileman kokoluokan lentokent-       taan merkittävän vuotuisen ylläpitoavustuksen
20549: tänä ja käytettynä ympärivuotiseen kevytreitti-   saamiseksi.
20550: 
20551:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1990
20552: 
20553:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
20554: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 369
20555: 
20556: 
20557: 
20558: 
20559:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20560:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dess ekonomiska verkningar har utretts genom
20561: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         försorg av finska Övertorneå kommun år 1986
20562: nr 1145 av den 7 juni 1990 till vederbörande        samt såsom konsultuppdrag åt kommunen år
20563: medlem av statsrådet översänt avskrift av           1990. Man bör förhålla sig synnerligen reser-
20564: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä         verat till den senare undersökningens siffror
20565: undertecknade spörsmål nr 369:                      angående ett årligt passagerarantal om 19 000
20566:                                                     (avgående + ankommande) passagerare samt
20567:                                                     tili att kostnaderna för trafiken skall kunna
20568:          Vilka åtgärder ämnar Finlands Re-          täckas med intäkterna av trafiken.
20569:        gering vidta för att främja det gemen-           Med tanke på själva projektet har man ännu
20570:        samma flygfältsprojekt som det finska        inte löst frågan om finansieringen av bygget,
20571:        och det svenska Övertorneå planerat?         formen för huvudmannasamfundet för fältet
20572:                                                     (ett av kommunerna bildat aktiebolag har varit
20573:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        aktuellt senast), finansieringen av underhållet
20574: samt anföra följande:                               samt fördelningen av kostnaderna. Innan byg-
20575:                                                     gande börjar bör dessutom resten av fältets
20576:    Det flygfält för reguljärtrafik som för närva-   markområden förvärvas, de planer som krävs
20577: rande ligger närmast Övertorneå på den finska       för byggnadsarbetet uppgöras samt ett sådant
20578: sidan finns i Kemi, dit avståndet per landsväg      byggnadslov för f:ygplatsen inhämtas som för-
20579: är ca 90 km. Till flygstationen i Rovaniemi är      utsätts i luftfartslagen. Uppgörandet av bygg-
20580: avståndet ca 120 km. Det flygfält för linjetrafik   nadsplanerna för flygfåltet har finska Övertor-
20581: som ligger närmast Övertorneå pä den svenska        neå kommun gett som konsultuppgift och
20582: sidan finns i Luleå, dit avståndet per landsväg     planerna skall vara färdiga före utgången av år
20583: är ca 150 km.                                       1990. Kommunerna har beräknat att byggan-
20584:    Projektet för ett gemensamt flygfält för         det av flygfältet börjar tidigast sommaren
20585: finska och svenska Övertorneå behandlades för       1991.
20586: första gången redan i början av 1970-talet. År          Förutom det ovan anförda är det dessutom
20587: 1985 färdigställdes Nordkalottkommittens ge-        skäl att utreda de specialarrangemang för
20588: neralplan för flygfältet samt kommittens utred-     flygverksamheten som föranleds av det faktum
20589: ning om dess placering med hjälp av ett             att fältet ligger nära gränsen, frågor i anslut-
20590: understödsanslag om 138 000 Nkr, som bevil-         ning till tullverksamheten samt andra motsva-
20591: jades av Nordiska ministerrådets medel.             rande frågor. Det sker till stor del i samarbete
20592:    Efter år 1985 har rullbanans placering änd-      mellan behöriga myndigheter i Sverige och
20593: rats något. Rullbanans nya placering förutsät-      Finland, och för detta bör reserveras tillräckligt
20594: ter att den närbelägna bygdevägen nr 19621          med tid.
20595: flyttas på en sträcka om ca 1,5 km.                     Projektet för ett gemensamt flygfält för en
20596:    Det senaste kostnadsförslaget för flygfältet,    svensk och en finsk kommun är det första i sitt
20597: som uppgjorts av kommunen och daterats              slag och är i sig intressant och värt att stödjas.
20598: 12.2.1990, är för en 1 200 m lång rullbana 14       Det bör emellertid ses som ett lokalt projekt
20599: milj. mk och för en 1 500 m lång rullbana 19        som i första hand förbättrar dessa två kommu-
20600: milj. mk. I båda kostnadsförslagen ingår            ners trafikförbindelser samt stöder en utveck-
20601: anordningar som möjliggör instrumentflygning        ling av kommunernas näringsliv och turism.
20602: på fältet samt en flygtrafikservice- och en         Med anledning av projektets lokala karaktär
20603: stationsbyggnad, men inga kostnader för mark-       samt dess relativt begränsade influensområde
20604: anskaffning eller flyttning av bygdevägen. Av       (ingen landskapsmässig eller riksomfattande
20605: markområdena på fältet har finska Övertorneå        trafikmässig betydelse) borde projektet genom-
20606: kommun förvärvat 80% i sin ägo.                     föras i huvudsak med lokala krafter och lokala
20607:    Flygfältets betydelse trafikmässigt sett och     resurser.
20608:                                      1990 vp. -     KK n:o 369                                      5
20609: 
20610:    Om det anses motiverat att staten deltar i          Underhållet av ett flygfält i den storleksklass
20611: byggandet av flygfältet borde besluten om           som kommunerna har planerat innebär, om
20612: finansiering medvetet grunda sig på sysselsätt-     detta används för reguljär lätttrafik året om,
20613: ningssynpunkter, inte på trafikmässiga aspek-       årliga kostnader om 1-1,5 milj. mk. Även om
20614: ter. Finansieringen av flygfältet bör inte inver-   den enhet som fungerar som huvudman för
20615: ka på kostnadsmotsvarigheten i trafiksektorn.       flygfältet utgörs av ett gemensamt kommunalt
20616:    Motsvarande flygfåltsprojekt har - då det        flygfältsaktiebolag eller motsvarande kommer
20617: har ansetts motiverat - beviljats sysselsätt-       staten att utsättas för påtryckning för att ett
20618: ningsunderstöd. För detta torde det finnas          betydande årligt understöd skall beviljas för
20619: förutsättningar även när det gäller detta flyg-     underhåll av fältet.
20620: fältsprojekt.
20621:     Helsingfors den 27 juni 1990
20622: 
20623:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
20624:                                                1990 vp.
20625: 
20626: Kirjallinen kysymys n:o 370
20627: 
20628: 
20629: 
20630: 
20631:                                   Kohijoki: Merivartioasemien toimintaedellytysten turvaamisesta
20632: 
20633: 
20634:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20635: 
20636:    Julkisuudessa on eri yhteyksissä esiintynyt          Merirajojen ja vesialueiden valvonnan sekä
20637: tietoja suunnitelmista, joiden mukaan rajavar-       meripelastustehtävien lisäksi merivartiostojen
20638: tiolaitoksen toimialaan kuuluvia toimintoja su-      tehtäviin kuuluvaa järjestyksen ja turvallisuu-
20639: pistettaisiin Iakkauttamalla mm. joitakin meri-      den valvontaa, esimerkiksi veneliikenteen val-
20640: vartioasemia. Tiedot tällaisista suunnitelmista      vontaa, pystyy käytännössä tekemään parhai-
20641: ovat herättäneet todellista huolestuneisuutta        ten merivartiosto. Vähälukuisen poliisin voima-
20642: erityisesti saariston ja rannikon asukkaiden,        varat liikenteen valvonnan osalta tarvitaan
20643: veneilijöiden sekä lukuisien veneily- ym. järjes-    kasvavan tieliikenteen valvontaan.
20644: töjen jäsenten keskuudessa. Muiden lisäksi              Myös merenkulun hätäpäivystys on hoidet-
20645: kaikki tässä mainitut ihmiset kokevat juuri          tavissa merivartioston toimenpitein. Merivar-
20646: merivartioasemat sellaisiksi turvallisuusteki-       tiostotoiminnan ja merivartioasemaverkoston
20647: jöiksi, joista he ovat ratkaisevasti riippuvaisia.   merkitys korostuu vahinkoja ennalta estävänä
20648: Nämä ihmiset ovat tottuneet saaristo- ja ran-        toimintana. Lukemattomissa onnettomuus- ja
20649: nikkovesillä liikkuessaan luottamaan siihen,         pelastustehtävissä merivartioasemien henkilös-
20650: että lähimmältä merivartioasemalta on tarvit-        tö on toiminut erittäin tehokkaasti, vaikkakaan
20651: taessa aina apua saatavissa kaikkina vuorokau-       toiminta ei ole saanut osakseen julkisuutta ~
20652: denaikoina. Tällainen tietoisuus on luonut hei-      ehkä sen vuoksi, että esim. tankkerionnetto-
20653: hin juuri sellaista turvallisuuden tunnetta, jota    muudet ovat vielä harvinaisia.
20654: ilman ei niissä olosuhteissa voi tulla toimeen.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20655: Tällainen toimiva turvallisuusjärjestelmä on ih-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20656: misille välttämätön.                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20657:    Parantuneiden kulkuyhteyksien, sähköistyk-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20658: sen uusien elinkeinomahdollisuuksien ja myös
20659: lisääntyneen vapaa-ajan vuoksi vesiliikenne
20660: rannikoilla ja saaristoissa on voimakkaasti                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
20661: lisääntymässä. Samaten meriliikenne ja erityi-              vireillä olevista merivartiotoiminnan su-
20662: sesti matkustajalaivaliikenne sekä vaarallisia              pistamishankkeista luovutaan ja turva-
20663: lasteja kuljettavien alusten määrä on kasvussa.             taan kaikkien merivartioasemiemme
20664: Kaikki nämä yhdessä merkitsevät aina myös                   toimintaedellytykset niin, että ne kukin
20665: onnettomuusvaaran lisääntymistä. Jo senkin                  toimialueellaan pystyvät edelleen tehok-
20666: vuoksi on oltava riittävän tiheä merivartioase-             kaasti suoriutumaan niille kuuluvista
20667: mien verkosto ammattitaitoisine henkilöstöi-                valvonta-, turvaamis- ja pelastustehtä-
20668: neen ja asianmukaisine kalustoineen.                        vistä?
20669: 
20670:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
20671: 
20672:                                           Maunu Kohijoki
20673: 
20674: 
20675: 
20676: 
20677: 200070S
20678: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 370
20679: 
20680: 
20681: 
20682: 
20683:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jo supistunut mm. työajan lyhennyksen myötä,
20685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rajavartiolaitos pyrkii suunnitelmissaan tehos-
20686: olette 8 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           tamaan kokoonpanoaan niin, että se pystyy
20687: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       täyttämään rajavartiolaitoksen päätehtävän,
20688: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      valtakunnan rajojen vartioinnin ja valvonnan,
20689: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta    vaatimukset.
20690: kysymyksestä n:o 370:                                 Näissä suunnitelmissa rajavartiolaitoksen
20691:                                                    toimintaa pyritään ensi sijassa tehostamaan
20692:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   keventämällä esikuntia ja rajavartiolaitoksen
20693:        vireillä olevista merivartiotoiminnan su-   yksiköiden ylläpitämiseen sisältyvää huoltotoi-
20694:        pistamishankkeista luovutaan ja turva-      mintaa. Tämän vuoksi pienempiä yksiköitä
20695:        taan kaikkien merivartioasemiemme           kuten merivartioasemia ja rajavartioasemia on
20696:        toimintaedellytykset niin, että ne kukin    vähennettävä ja yhdistettävä nykyistä toimin-
20697:        toimialueellaan pystyvät edelleen tehok-    takykyisemmiksi.
20698:        kaasti suoriutumaan niille kuuluvista          Merivartiostoissa suunnitellaan lakkautetta-
20699:        valvonta-, turvaamis- ja pelastustehtä-     vaksi ja yhdistettäväksi merivartioasemia seu-
20700:        vistä?                                      raavasti: Suomenlahti 4, Saaristomeri 5 ja
20701:                                                    Pohjanlahti 1. Henkilöstö sijoitetaan vahventa-
20702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maan jäljelle jääviä 25-26 merivartioasemaa
20703: vasti seuraavaa:                                   sekä merivartioalueiden komentopaikkoja.
20704:                                                       Lakkautettavat merivartioasemat jatkavat
20705:    Rajavartiolaitoksen toiminta- ja taloussuun-    toimintaansa ajoittain miehitettyinä partiotuki-
20706: nitelmassa vuosille 1991-1994 on suunniteltu       kohtina. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna or-
20707: 1akkautettavaksi tai yhdistettäväksi yhteensä 10   ganisaatiomuutos ei siis merkitse rajavartio-
20708: merivartioasemaa nykyisestä 34 merivartioase-      miesten vähentymistä merivartioalueilta, vaan
20709: masta. Suunnitelman lähtökohtana on tosiasia,      heidän työpanoksensa suuntaamista entistä sel-
20710: ettei rajavartiolaitos ole saanut niitä voimava-   väpiirteisemmin merellä tapahtuvaan työsken-
20711: ralisäyksiä, joita mm. pelastuspalvelun kehittä-   telyyn.
20712: mistä selvittänyt ministeriryhmä kannanotos-          Merivartioalueiden komentopaikoilla (eli
20713: saan 11.3.1980 esitti. Kannanoton mukaan           meripelastuspalvelun lohkokeskuksilla) organi-
20714: rajavartiolaitoksen meripelastustehtävissä toi-    saatiomuutos parantaa olennaisesti merirajan-
20715: mivaa henkilöstöä olisi tullut lisätä hyvään       vartioinnin ja meripelastuspalvelun johtamisky-
20716: meripelastusvalmiuteen pääsemiseksi yhteensä       kyä. Meritilannekuvan muodostaminen ja toi-
20717: 222 viralla. Näistä virkalisäyksistä toteutui      menpiteiden käskytys nopeutuvat ja tarkentu-
20718: vuosina 1980-1988 yhteensä 73 virkaa. Vuo-         vat nykyisestä. Rajavartiolaitoksen rooli meri-
20719: den 1989 aikana valtioneuvosto päätti valtion      pelastuspalvelujen johtamisessa ja meripelastus-
20720: henkilöstön määrän vähentämistä koskevista         palveluun osallistuvien eri viranomaisten ja
20721: toimenpiteistä, mikä merkitsi rajavartiolaitok-    järjestöjen yhteistoiminnan koordinoinnissa ko-
20722: sen kohdalla 42 viran vähentämistä nykyisestä      rostuu uudistuksien myötä.
20723: henkilövahvuudesta vuosien 1989-1991 aika-            Toiminnallisilla painopistesuunnilla sijaitse-
20724: na. Tämän vuoksi rajavartiolaitoksen toiminta-     vien merivartioasemien kaikinpuolinen suori-
20725: ja taloussuunnitelmassa luovuttiin tavoitteesta,   tuskyky paranee, koska henkilöstöä keskittä-
20726: joka edellä mainitun ministeriryhmän kannan-       mällä voidaan partiointia, kiinteää valvontaa
20727: oton nojalla oli ollut aikaisemmissa toiminta-     sekä partioinnin aloitusvalmiutta lisätä nykyta-
20728: ja taloussuunnitelmissa.                           sosta merkittävästi. Partioinnin määrä myös
20729:    Kun rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä         lakkautettujen merivartioasemien toimintapii-
20730: kasvun sijasta supistuu nykyisestä ja samanai-     rissä säilyy vähintään nykytasolla ja toiminnal-
20731: kaisesti käytettävissä oleva henkilötyövoima on    lisina painopisteaikoina se tullee jopa lisäänty-
20732:                                      1990 vp. -     KK n:o 370                                    3
20733: 
20734: maan. Niinä aikoina kun partiotukikohdat            esittää suunnitelman siitä, miten tämä tavoite
20735: eivät ole miehitettyjä, pyritään valvonnan taso     voidaan saavuttaa ja että sitä ennen pidättäy-
20736: ja toimenpiteiden vaikuttamisajat säilyttämään      dytään suorittamasta toiminnallisia tai organi-
20737: nykytasolla tehostamalla vartiolaivojen ja ilma-    satorisia supistuksia".
20738: alusten käyttöä.                                       Liikenneministeriö on tässä tarkoituksessa
20739:    Hyväksyessään hallituksen esityksen vuoden       asettanut työryhmän suorittamaan sanotun sel-
20740: 1990 tulo- ja menoarvioksi eduskunta lausu-         vityksen 31.12.1990 mennessä. Rajavartiolaitos
20741: massaan edellytti:                                  on edustettuna tässä työryhmässä.
20742:    "että hallitus viipymättä selvittää, miten me-      Osana selvitystyötä rajavartiolaitoksessa on
20743: rivartioston, luotsiviranomaisten, rannikkora-      käynnistetty nykymuotoisen päivystysjärjestel-
20744: diotoiminnasta vastaavien tahojen sekä muiden       män korvaamista koskeva kokeilu eräillä me-
20745: sellaisten valtion viranomaisten ja laitosten,      rivartioasemilla. Samoin on rajavartiolaitokses-
20746: jotka toimivat valvonnan, meriturvallisuuden,       sa käynnistetty vartiolaivojen miehityskokeilu,
20747: meripelastuksen, öljyntorjunnan, luonnonsuo-        jonka tarkoituksena on parantaa vartiolaivojen
20748: jelualueiden valvonnan sekä muiden tämänlaa-        käyttöastetta. Edelleen rajavartiolaitoksessa on
20749: tuisten tehtävien parissa, toimintaa koordinoi-     pidättäydytty toiminta- ja taloussuunnitelmassa
20750: taisiin niin, että on olemassa tehokas, kaikki      suunniteltujen merivartioasemien lakkauttami-
20751: alueet kattava ja ympäri vuorokauden toimiva        sen toimeenpanemisesta, kunnes tarpeelliset sel-
20752: järjestelmä. Eduskunta edellyttää, että hallitus    vitykset on saatu valmiiksi.
20753: 
20754:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1990
20755: 
20756:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
20757: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 370
20758: 
20759: 
20760: 
20761: 
20762:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20763: 
20764:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i stället för att öka, minskar från det nuvaran-
20765: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          de antalet och då samtidigt den personalkraften
20766: av den 8 juni 1990 tili vederbörande medlem av       som står tili förfogande redan har minskat bl.a.
20767: statsrådet översänt avskrift av följande av          på grund av arbetstidsförkortning, strävar
20768: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål          gränsbevakningsväsendet i sina planer efter att
20769: nr 370:                                              effektivera sin sammansättning på det sätt att
20770:                                                      det kan upfylla kraven på gränsbevakningsvä-
20771:           Ämnar Regeringen försörja om det           sendets huvuduppgift, bevakning och uppsikt
20772:        att från anhängigvarande minskningsåt-        över rikets gränser.
20773:        gärder av sjöbevakningsverksamheten              I dessa planer strävar man i första hand efter
20774:        avstås och verksamhetsförutsättningar-        att effektivera gränsbevakningsväsendets verk-
20775:        na av alla våra sjöbevakningsstationer        samhet genom att lätta på staberna och den
20776:        säkerställs så att de alla förmår på sitt     underhållsverksamhet som upprätthålls av och
20777:        verksamhetsområde åstadkomma vida-            ingår i gränsbevakningsväsendets enheter. Där-
20778:        re effektivt dem åliggande bevaknings-,       för måste man minska och sammanslå en del
20779:        säkerhets- och räddningsuppgifter?            av de minsta enheterna, såsom sjöbevaknings-
20780:                                                      stationer tili funktionsdugligare enheter än de
20781:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nuvarande.
20782: samt anföra följande:                                   Det planeras att vid sjöbevakningssektioner-
20783:                                                      na inställs och sammanslås sjöbevakningssta-
20784:    I verksamhets- och hushållningsplanen för         tioner enligt följande: Finska Viken 4, Skär-
20785: gränsbevakningsväsendet för åren 1991-1994           gårdshavet 5 och Bottniska Viken 1. Persona-
20786: har man planerat att inställa eller förena 10        len placeras som förstärkning vid de kvarbli-
20787: sjöbevakningssationer av de nuvarande 34 sjö-        vande 25-26 sjöbevakningsstationerna och
20788: bevakningsstationerna. Som utgångspunkt för          kommandoplatserna för sjöbevakningsområde-
20789: planen är det faktum att gränsbevakningsvä-          na.
20790: sendet inte har fått de tillskott i kraftresurser-      De indragna sjöbevakningsstationerna fort-
20791: na, vilka bl.a. den ministergrupp som utredde        sätter sin verksamhet som tidvis bemannade
20792: räddningstjänstens u tveckling föreslog i sitt       patrulleringsbaser. Jämfört med den nuvarande
20793: ställningstagande 11.3.1980. Enligt ställningsta-    situationen betyder organisationsförändringen
20794: gandet borde man för att kunna uppnå god             ingen minskning av gränsbevakarna på sjöbe-
20795: sjöräddningsberedskap öka den vid gränsbe-           vakningsområden, utan deras arbetsinsats in-
20796: vakningsväsendets sjöräddningsuppgifter ver-         riktas tydligare än förut på det arbete som
20797: kande personalens antal med sammanlagt 222           försiggår på havet.
20798: tjänster. Av dessa tjänstetillskott förverkligades      Vid kommandoplatserna för sjöbevaknings-
20799: under åren 1980--1988 sammanlagt 73 tjänster.        områdena (dvs. vid avsnittcentrumen) förbätt-
20800: Under året 1989 harrstatsrådet besluta om            rar organisationsändringen väsentligt lednings-
20801: åtgärder rörande minskandet av statens perso-        förmågan över sjögränsbevakningen och sjö-
20802: nai, vilket betydde för gränsbevakningsväsen-        räddningstjänsten. Utarbetningen av sjösitua-
20803: dets del en minskning med 42 tjänster av den         tionsbilden och åtgärdernas ordergivning på-
20804: nuvarande personalen under åren 1989-1991.           skyndas från det nuvarande. Gränsbevaknings-
20805: Därför har man i verksamhets- och hushåll-           väsendets roll vid ledning av sjöräddnings-
20806: ningsplanen för gränsbevakningsväsendet av-          tjänsten och koordineringen av samarbetet
20807: stått från den målsättning, som med stöd av          mellan de olika myndigheterna och föreningar-
20808: den ovannämnda ministergruppens ställnings-          na som deltar i sjöräddningstjänsten, betonas i
20809: tagande funnits i de tidigare verksamhets- och       samband med reformen.
20810: hushållningsplanerna.                                   De på funktionella tyngdpunktsområden pla-
20811:    Då personalen vid gränsbevakningsväsendet         cerade sjöbevakningsstationernas prestations-
20812:                                       1990 vp. -     KK n:o 370                                      5
20813: 
20814: förmåga förbättras på alla sätt, eftersom man        kunna koordineras så att de bildar ett effektivt,
20815: med koncentrering av personalen avsevärt kan         heltäckande system som fungerar dygnet runt.
20816: öka patrulleringen, den fasta bevakningen samt       Riksdagen förutsätter att regeringen lägger
20817: patrulleringens startberedskap i förhållande tili    fram en plan för hur detta mål kan uppnås och
20818: nuläget. Patrulleringen på de indragna sjöbe-        att den innan planen är färdig avhåller sig från
20819: vakningsstationernas verksamhetsområde kvar-         funktionella eller organisatoriska inskränkning-
20820: står minst på den nuvarande nivån och under          ar."
20821: de funktionella tyngdpunkstiderna kan patrul-           Trafikministeriet har i detta syfte tillsatt en
20822: leringen redan ökas. För den tiden när patrul-       arbetsgrupp med uppgift att göra den ovan-
20823: leringsbaserna inte är bemannade, försöker           nämnda utredningen senast den 31.12.1990.
20824: man bibehålla bevakningens nivå och åtgärder-        Gränsbevakningsväsendet är representerat i
20825: nas verkantider på den nuvarande nivån genom         denna arbetsgrupp.
20826: att effektivera användningen av sjöbevaknings-          Som ett led i detta utredningsarbete har
20827: fartyg och luftfartyg.                               man vid gränsbevakningsväsendet på vissa sjö-
20828:    När riksdagen godkände regeringens propo-         bevakningsstioner påbörjat en prövning om
20829: sition tili statsbudget för år 1990 förutsatte den   ersättandet av det nuvarande joursystemet. På
20830: i sitt yttrande:                                     samma sätt har man vid gränsbevakningsvä-
20831:    "att regeringen omedelbart låter reda ut hur      sendet påbörjat experiment med bemanning av
20832: verksamheten vid sjöbevakningsväsendet, lots-        sjöfartyg som syftar tili att förbättra använ-
20833: myndigheterna, de instanser som sköter kustra-       dingsgraden av sjöbevakningsfartyg. Vidare har
20834: dioverksamheten samt andra sådana statliga           man inom gränsbevakningsväsendet avhållit sig
20835: myndigheter och inrättningar som sysslar med         från åtgärder att dra in de sjöbevakningssta-
20836: övervakning, säkerheten tili sjöss, sjöräddning,     tioner, som enligt planerna i verksamhets- och
20837: oljebekämpning, tillsyn över naturvårdsområ-         hushållningsplanen kommer att indras, tills
20838: den och andra uppgifter av denna typ skall           nödvändiga utredningar blivit färdiga.
20839:      Helsingfors den 4 j uli 1990
20840:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
20841:                                                  1990 vp.
20842: 
20843: Kirjallinen kysymys n:o 371
20844: 
20845: 
20846: 
20847:                                    Tiuri: Energian pakkosäästämistä koskevan ohjelman laatimi-
20848:                                        sesta
20849: 
20850:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20851: 
20852:    Kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi on välttä-             Rakentamalla vuoteen 2010 mennessä kolme
20853: mätöntä ryhtyä rajoittamaan hiilidioksidipääs-          1 000 MW:n ydinvoimalaa korvaamaan hiili-
20854: töjä ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä.            voimaloita saadaan hiilidioksidipäästöt vähene-
20855: Pitkäikäisyytensä vuoksi hiilidioksidipäästöjen        mään noin 15 prosentilla nykyisestä, jos ener-
20856: vähentäminen on ratkaisevaa kasvihuoneilmiön           giankulutus kasvaa KTM:n esittämällä tavalla.
20857: hillitsemisessä. Yhdysvaltain senaatin huhti-          30 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä
20858: toukokuun vaihteessa 1990 järjestämiissä par-          saavutetaan, jos energian säästötoimilla pääs-
20859: lamentaarisessa ympäristökonferenssissa pää-           tään siihen, ettei energian kulutus vuonna 2010
20860: dyttiin suosittelemaan maailman hiilidioksidi-         ole nykyistä suurempi. Säästö kokonais-
20861: päästöjen vähentämistä 20 prosentilla vuoteen          energiankulutuksessa on mahdollista, kun säh-
20862: 201 0 mennessä.                                        kön kulutusta voidaan lisätä. Hiilidioksidipääs-
20863:     Koska kehitysmaille on annettava oikeus            töjen vähentämistavoite on siten saavutettavis-
20864: lisätä hiilen ja öljyn käyttöä, on kehittyneissä       sa ilman radikaalisiin toimiin turvautumista.
20865: maissa hiilidioksidipäästöjä vähennettävä vas-             Toinen vaihtoehto, energian kulutuksen vä-
20866: taavasti enemmän. Tavoitteena tulee olla aina-         hentäminen nykyisestä 30 prosentilla vuoteen
20867: kin 30 prosentin vähentäminen vuoteen 2010             2010 mennessä merkitsisi ilmeisesti energian
20868: mennessä.                                              pakkosäästämistä energiaveroja jyrkästi nosta-
20869:     KTM:n julkaiseman "Energiatalouden kehi-           malla ja kulutusta säännöstelemällä. Metsäteol-
20870: tyslinjoja vuoteen 2025 mennessä" mukaan               lisuuden tuotantoa olisi supistettava ja elinta-
20871: Suomen energiankulutus käytön tehokkuuden              soa laskettava vastaavasti. Asunnoissa ja toi-
20872: parantamisesta huolimatta kasvaisi yli viides-         mistoissa olisi talvisin tyydyttävä huomattavan
20873: osalla vuoteen 2010 mennessä. Samanjulkaisun           alhaiseen lämpötilaan. Asumista olisi keskitet-
20874: mukaan energian tuotannon hiilidioksidipääs-           tävä taajamiin ja kaupunkeihin. Etelänmatkat
20875: töt kasvavat nykyisestä vuoteen 2010 mennessä          olisi lopetettava jne. On välttämätöntä, että
20876: 50 prosentilla, jos ydinvoimaa ei lisätä.              tämän vaihtoehdon seuraukset selvitetään riit-
20877:     Erityisesti Vihreät esittävät, että hiilidioksi-   tävän yksityiskohtaisesti, jotta kansalaiset saa-
20878: dipäästöjä voidaan vähentää riittävästi pelkäs-        vat oikean kuvan vaihtoehdosta.
20879: tään energiaa säästämällä. Jos hiilidioksidi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20880: päästöissä pyritään 30 prosentin vähennykseen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20881: vuoteen 2010 mennessä, on energiaa säästettä-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20882: vä vastaava määrä. Asiantuntemukseen perus-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20883: tuvaa yksityiskohtaista säästämisohjelmaa ei
20884: kuitenkaan ole esitetty.
20885:     Energiakeskustelun saamiseksi asialliseksi                   Aikooko Hallitus laatia kansalaisille
20886: on eri vaihtoehdot selvitettävä kansalaisille.                keskustelun pohjaksi vaihtoehtoisen
20887: Vaihtoehdot ovat ydinvoiman lisääminen yh-                    energiaohjelman, jonka perustana on
20888: dessä kohtuullisen energian säästämisen kanssa                hiilidioksidipäästöjen riittävä alentami-
20889:  tai voimakas energian pakkosäästäminen.                      nen energiankulutusta voimakkaasti ra-
20890:  Uusiutuvat energialähteet eivät vuoteen 2010                 joittamalla, ja selvittää samalla mitä
20891: mennessä vielä pysty tuottamaan merkittävää                   seurauksia energian pakkosäästämisestä
20892:  osaa Suomen tarvitsemasta energiasta.                        on?
20893: 
20894:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
20895: 
20896:                                                Martti Tiuri
20897: 
20898: 200070S
20899: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 371
20900: 
20901: 
20902: 
20903: 
20904:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20905:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Iisia että hallinnollisia keinoja energian käytön
20906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vähentämiseksi samoin kuin niiden toteutumi-
20907: olette 8 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             sen vaatimaa yhteiskunnan osallistumista.
20908: kirjeenne n:o \147 ohella toimittanut valtioneu-     Myös kauppa- ja teollisuusministeriön käynnis-
20909: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tämä! kansalliset energiatutkimusohjelmat
20910: kansanedustaja Tiurin näin kuuluvasta kirjalli-      tuottavat jatkuvasti uutta tietoa tehokkaam-
20911: sesta kysymyksestä n:o 371:                          man energian tuotannon ja käytön tekniikoista.
20912:                                                         Käynnissä olevan selvitystyön tuloksien pe-
20913:           Aikooko Hallitus !aaria kansalaisille      rusteella tullaan arvioimaan sekä mahdollisuu-
20914:        keskustelun pohjaksi vaihtoehtoisen           det että toimenpiteet hiilidioksidipäästöjen vä-
20915:        energiaohjelman, jonka perustana on           hentämiseksi niin energian tuotannon kuin
20916:        hiilidioksidipäästöjen riittävä alentami-     loppukäytönkin osalta. Arvioinnin reunaehto-
20917:        nen energiankulutusta voimakkaasti ra-        na on kuitenkin taloudellisen kehityksen jatku-
20918:        joittamalla, ja selvittää samalla mitä        minen nykyisten ennusteiden mukaisena.
20919:        seurauksia energian pakkosäästämisestä           Ilmastonmuutoksen torjuminen ja hiilidiok-
20920:        on?                                           sidipäästöjen vähentäminen on ennen kaikkea
20921:                                                      kansainvälinen kysymys. Yksistään Suomessa
20922:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tehtävillä toimenpiteillä hiilidioksidipäästöjen
20923: taen seuraavaa:                                      vähentämiseksi, ovatpa ne kuinka jyrkkiä ta-
20924:                                                      hansa, ei itse ongelman kannalta ole mainitta-
20925:    Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä       vaa vaikutusta. Kansainvälistä valmistelutyötä
20926: toimiva energiapolitiikan neuvoston energia-         on parin viime vuoden aikana tehty erityisesti
20927: strategiajaosto valmistelee parhaillaan kansal-      hallitusten välisessä ilmastopaneelissa Intergo-
20928: lista energiastrategiaa, jossa pyritään sovitta-     vernmental Pane! on Climate Change (IPCC).
20929: maan yhteen talouspolitiikan, energiapolitiikan      Paneelin on määrä saada raporttinsa valmiiksi
20930: ja ympäristöpolitiikan keskeiset tavoitteet sekä     syksyllä 1990, ja varsinaiset ilmastomuutosta
20931: ottamaan huomioon kestävän kehityksen pe-            koskevat sopimusneuvottelut alkanevat ensi
20932: riaatteet energiapolitiikassa. Energiastrategian     vuoden alussa.
20933: valmistelun yhteydessä tulee tarkasteltavaksi           Vasta kun on saatu aikaan kansainvälisesti
20934: myös hiilidioksidipäästöjen määrä ja mahdolli-       hyväksytyt tavoitteet ja aikataulu valtioiden
20935: suudet niiden rajoittamiseen.                        yhteisille toimille hiilidioksidipäästöjen vähen-
20936:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on saattanut      tämiseksi, voidaan lopullisesti määritellä niiden
20937: vireille useita eri selvityskokonaisuuksia, joiden   toimenpiteiden laajuus, joita Suomessa vaadi-
20938: tulokset palvelevat energiastrategian valmiste-      taan. On kuitenkin oletettavaa, ettei kansan-
20939: lua ja liittyvät olennaisesti myös energiantuo-      edustaja Tiurin mainitsemaa 30 %:n vähennys-
20940: tannon ja käytön hiilidioksidiongelmaan. Näis-       tavoitetta ole mahdollista toteuttaa yksistään
20941: tä mainittakoon jo valmistunut "Energiatalou-        energian kulutusta rajoittamalla sen enempää
20942: den kehityslinjoja vuoteen 2025", jossa esite-       kuin energian tuotantorakennetta muuttamal-
20943: tään useita vaihtoehtoisia energianhankinta-ja       lakaan, vaan kaikkia keinoja on käytettävä
20944: kysyntäskenaarioita ja niistä aiheutuvien hiili-     yhdessä niin, että aiheutuvat ongelmat mini-
20945: dioksidipäästöjen kehitys. Toinen keskeinen          moidaan.
20946: selvityskokonaisuus on yli kymmenestä osasel-           Kansalaiskeskustelun herättämiseksi kaup-
20947: vityksestä koostuva ns. säästöprojekti, jossa        pa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt val-
20948: pyritään antamaan mahdollisimman täydelli-           takunnallisen energiansäästö- ja ympäristö-
20949: nen vastaus energian käytön tehostamisen ja          kampanjan, jonka puitteissa on tulevaisuudes-
20950: vähentämisen mahdollisuuksista energiapolitii-       sakin tarkoitus jakaa kansalaisille tietoa ener-
20951: kassa ja ympäristöongelmien ratkaisussa. Sel-        giahuollon aiheuttamista ympäristöhaitoista ja
20952: vityksissä tarkastellaan sekä teknisiä, taloudel-    keinoista niiden torjumiseksi.
20953:                                     1990 vp. -      KK n:o 371                                       3
20954: 
20955:    Yhteenvetona voidaan siis todeta, että ener-      energiastrategiasta valmistuu kuluvan vuoden
20956: giantuotannon ja käytön hiilidioksidiohjelma         syksyllä väliraportti ja hallitus tulee käsittele-
20957: tulee osaksi kansallista energiastrategiaa ja on     märin sitä myöhemmin määriteltävällä tavalla.
20958: näin ollen jo työn alla. Samassa yhteydessä          Hallitus tuonee energiastrategian eduskuntaan
20959: tulevat myös selvitetyksi mahdolliset ja vaadit-     energiapoliittisen keskustelun pohjaksi vuoden
20960: tavat energiansäästötoimenpiteet. Kansallisesta      1991 aikana.
20961: 
20962:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1990
20963: 
20964:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
20965: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 371
20966: 
20967: 
20968: 
20969: 
20970:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20971:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ken och i samband med lösningar på miljö-
20972: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        prob1em effektivera och reducera energian-
20973: nr 1147 av den 8 juni 1990 tili vederbörande       vändningen. 1 utredningarna granskas såväl
20974: med1em av statsrådet översänt avskrift av          tekniska, ekonomiska som administrativa me-
20975: följande av riksdagsman Tiuri undertecknade        del att minska energianvändningen samt under-
20976: spörsmå1 nr 371:                                   söks vilka insatser detta kräver av samhället.
20977:                                                    Även de nationella energiforskningsprogram
20978:           Ämnar Regeringen som diskussions-        som handels- och industriministeriet har in1ett
20979:        underlag för medborgarna uppgöra ett        producerar ständigt ny kunskap om o1ika
20980:        alternativt energiprogram, som bygger       tekniker för en effektivare produktion och
20981:        på att uts1äppen av ko1dioxid reduceras     användning av energi.
20982:        tillräckligt genom en kraftig begräns-          På basis av resu1taten av det pågående
20983:        ning av energianvändningen, och sam-        utredningsarbetct är avsikten att bedöma både
20984:        tidigt utreda vi1ka fö1jderna blir av       möjligheterna att minska koldioxidutsläppen
20985:        tvångssparande av energi?                   och vilka åtgärder detta fordrar i fråga om
20986:                                                    såväl energiproduktionen som den s1utliga an-
20987:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       vändningen. Ett randvillkor vid bedömningen
20988: samt anföra fö1jande:                              är likväl att den ekonomiska utvecklingen
20989:                                                    fortgår i enlighet med de nuvarande progno-
20990:    Energistrategisektionen vid energipolitiska     serna.
20991: rådet, som verkar i anslutning tili hande1s- och       Förhindrandet av en klimatförändring och
20992: industriministeriet, håller på att bereda en       minskandet av koldioxidutsläppen är framför
20993: nationell energistrategi. A vsikten är att sam-    allt en internationell fråga. Sådana åtgärder för
20994: manjämka de centrala målen för den ekono-          reducering av koldioxiduts1äppen som enbart
20995: miska po1itiken, energipolitiken och mi1jöpoli-    vidtas i Finland har ingen nämnvärd effekt på
20996: tiken samt att i energipo1itiken beakta princi-    själva prob1emet, oberoende av hur radikala
20997: perna om en hållbar utveck1ing. I samband          åtgärderna är. Internationellt beredningsarbete
20998: med beredningen av energistrategin kommer          har under de två senaste åren utförts särskilt
20999: man också att granska ko1dioxidutsläppens          inom den mellanstatliga klimatpanelen lntergo-
21000: omfattning och möjligheterna att begränsa          vernmental Pane! on Climate Change (IPCC).
21001: dem.                                               Meningen är att panelen skall få sin rapport
21002:    Hande1s- och industriministeriet har in1ett     fårdig hösten 1990, och de egentliga avta1sför-
21003: flera övergripande utredningar, vilkas resu1tat    handlingarna angående klimatförändringar tor-
21004: kan användas vid beredningen av energistrate-      de inledas i början av nästa år.
21005: gin och som i väsent1ig grad också anknyter tili       Först när internationellt godtagna må1 och
21006: koldioxidprob1emet i samband med energipro-        ett tidsschema uppställts för staternas gemen-
21007: duktionen och användningen av energi. Som          samma åtgärder för att reducera koldioxidut-
21008: exempel kan nämnas en som redan färdig-            släppen, är det möjligt att slutgiltigt bestämma
21009: ställd utredning som gäller utvecklingslinjerna    omfattningen av de åtgärder som måste vidtas
21010: för energihushållningen fram tili år 2025. J den   i Finland. Det är dock antagligt att det
21011: presenterars flera alcernativa scenarier för an-   reduceringsmål om 30 %, som riksdagsman
21012: skaffningen av och efterfrågan på energi samt      Tiuri nämner, inte kan nås enbart genom en
21013: för den utveckling av koldioxidutsläppen som       begränsning av energianvändningen eller ge-
21014: följer därav. En annan central utredningshe1het    nom en ändring av energiproduktionsstruktu-
21015: är det s.k. sparprojcktet, som består av mer än    ren, utan att alla metoder måste användas
21016: tio delutredningar och där syftet är att så        tillsammans på ett sådant sätt att de problem
21017: uttömmande som möj1igt besvara frågan om           som uppstår minimeras.
21018: möjligheterna att inom ramen för energipoliti-         För att väcka medborgarna tili diskussion
21019:                                    1990 vp. -    KK n:o 371                                       5
21020: 
21021: har handels- och industriministeriet inlett en    nationella energistrategin och sålunda redan är
21022: riksomfattande energispar- och miljökampanj.      under arbete. 1 samband därmed utreds även
21023: A vsikten är att också framdeles inom ramen       frågan om eventuella och nödvändiga energi-
21024: för kampanjen informera medborgarna om de         sparåtgärder. En delrapport om den nationella
21025: miljöskador som energi-försörjningen medför       energistrategin blir fårdig i höst, och regeringen
21026: och om de metoder genom vilka skadorna kan        kommer att behandla den på ett sätt som
21027: avvärjas.                                         bestäms senare. Regeringen torde under år
21028:    Sammanfattningsvis kan det sålunda konsta-     1991 framlägga energistrategin för riksdagen
21029: teras att ett program för energiproduktionen      som en grund för den energipolitiska diskus-
21030: och för reducering av koldioxidproblemet vid      sionen.
21031: energianvändningen kommer att ingå i den
21032:     Helsingfors den 28 juni 1990
21033: 
21034:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
21035:                                              1990 vp.
21036: 
21037: Kirjallinen kysymys n:o 372
21038: 
21039: 
21040: 
21041: 
21042:                                  Jäätteenmäki ym.: Tulliniemen alueen suojelemisesta Hangossa
21043: 
21044: 
21045:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21046: 
21047:    Hangon Tulliniemessä on tänä keväänä käy-       messä keskeytettiin korkeimman hallinto-oi-
21048: ty kiistaa Suomen eteläisimmän kärjen suoje-       keuden (KHO) päätöksellä 6.6.1990. KHO
21049: lusta. Kiista sai alkunsa, kun Hangon kaupun-      totesi, että lauttalaiturin ruoppausalue on
21050: ki antoi tämän vuoden huhtikuussa luvan            pääosin luonnontilassa.
21051: uuden satamalaiturin rakentamista valmistele-         Viime syksynä valtion omistamat alueet Tul-
21052: vien ruoppaus- ja räjäytystöiden aloittamiselle.   liniemen länsiosassa rauhoitettiin asetuksella
21053:    Hangon Tulliniemi on rauhoitettu vuonna         Uddskatanin suojelualueeksi. Niemen kärjessä
21054: 1933. Siitä huolimatta Hangon kaupunki on          sijaitsee lähinnä muuttolintuja tutkiva lintuase-
21055: laatinut alueelle asemakaavan, jossa osa alueis-   ma, jolle olisi turvattava kulkureitti.
21056: ta on piirretty satama- ja varastoalueeksi.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21057: Viime syksynä kaupunki allekirjoitti yksityisen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21058: yrityksen kanssa sopimuksen, jossa kaupunki        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21059: sitoutui rakentamaan uuden junalauttalaiturin      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21060: autoja kuljettaville suuremmille rahtilaivoille.
21061:    Ulkoluotojen räjäytystyöt on ympäristömi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21062: nisteriön ja Uudenmaan lääninhallituksen toi-             ryhtyä Suomen eteläisimmän kärjen
21063: mesta keskeytetty siksi ajaksi, jona lääninhal-           suojelualueen turvaamiseksi ja alueen
21064: litus käsittelee kiistaa koskevia valituksia.             rauhoitusmääräysten saattamiseksi ajan
21065: Ruoppaus- ja louhintatyöt Hangon Tullinie-                tasalle?
21066: 
21067:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
21068: 
21069:           Anneli Jäätteenmäki          Erkki Pulliainen              Osmo Soininvaara
21070: 
21071: 
21072: 
21073: 
21074: 200070S
21075: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 372
21076: 
21077: 
21078: 
21079: 
21080:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21081: 
21082:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      na 1979 vahvistetussa asemakaavassa satama-
21083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toiminnoille varatuilta alueilta.
21084: olette 8 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn              Uudenmaan lääninhallitus onkin 7.6.1990
21085: kirjeenne n:o 1148 ohella toimittanut valtioneu-   tekemällään päätöksellä määrännyt uudet, täs-
21086: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       mälliset rauhoitusmääräykset kaupungin omis-
21087: kansanedustaja Jäätteenmäen ym. kirjallisesta      tamille, edellä mainitun hakemuksen mukaisille
21088: kysymyksestä n:o 372, jossa tiedustellaan:         alueille. Alueille on saatettu voimaan selkeä
21089:                                                    luonnon yleismuuttamiskielto, joka kieltää
21090:                                                    muun muassa alueelle rakentamisen, autojen
21091:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21092:                                                    varastoinnin ja puiden kaatamisen. Tulliniemen
21093:        ryhtyä Suomen eteläisimmän kärjen
21094:                                                    vanhat, epäselvät rauhoitusmääräykset on sa-
21095:        suojelualueen turvaamiseksi ja alueen       malla kumottu. Vanha rauhoituspäätös on
21096:        rauhoitusmääräysten saattamiseksi ajan
21097:                                                    myös kokonaan kumottu Tulliniemen asema-
21098:        tasalle?                                    kaavassa satama- ja varastointitoiminnoille
21099:                                                    osoitetuilta alueilta. Luonnonsuojelulain mu-
21100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kainen suojelupäätös ja asemakaavassa osoitet-
21101: vasti seuraavaa:                                   tu maankäyttö eivät siten ole enää ristiriidassa
21102:                                                    keskenään.
21103:    Hangon Tulliniemen kaikki vielä luonnonti-         Tulliniemen luonnonsuojelualueelle laaditaan
21104: lassa olevat alueet on tarkoitus suojella. Tässä   myöhemmin hoito- ja käyttösuunnitelma, jon-
21105: tarkoituksessa on Tulliniemen valtion omista-      ka perustana on alueelle kuluvan vuoden elo-
21106: mille alueille perustettu 22.12.1989 Uddskata-     kuussa valmistuva luontoselvitys. Hoito- ja
21107: nin luonnonsuojelualue (asetus n:o 1300/89).       käyttösuunnitelmassa      tullaan  osoittamaan
21108: Myös Hangon kaupunki on hakenut 16.5.1990          alueen käytön ja hoidon yksityiskohdat sekä
21109: Uudenmaan lääninhallitukselta Tulliniemessä        mahdolliset liikkumisrajoitusalueet lintujen pe-
21110: olevien alueidensa rauhoitusmääräysten ajan-       simärauhan ja uhanalaisten lajien säilymisen
21111: tasalle saattamista niiltä osin kuin alueilla on   turvaamiseksi. Myös kulkuyhteydet luonnon-
21112: jäljellä luonnonsuojelullisia arvoja. Samalla on   suojelualueelle, samoin kuin alueella olevan
21113: haettu rauhoituksen purkamista alueelle vuon-      uimarannan käyttö, turvataan.
21114: 
21115:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1990
21116: 
21117:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
21118:                                       1990 vp. -      KK n:o 372                                       3
21119: 
21120: 
21121: 
21122: 
21123:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21124: 
21125:    J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Länsstyrelsen i Nylands Iän har med sitt
21126: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           beslut 7.6.1990 utfärdat nya, exakta fridlys-
21127: nr 1148 av den 8 juni 1990 tili vederbörande          ningsbestä111111elser för de av staden ägda, i
21128: medlem av statsrådet översänt avskrift av             ansökan nämnda områdena. I dessa områden
21129: följande av riksdagsman Jäätteenmäki m.fl.            gälier ett alimänt förbud mot att ändra natur-
21130: undertecknade spörsmål nr 372:                        en, som o111fattar förbud 111ot byggenskap,
21131:                                                       lagring av bilar samt fälining av träd i o111rådet.
21132:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Sa111tidigt har de gamla oklara fridlysningsbe-
21133:        vidta för att trygga skyddsområdet på          stä111111elserna för Tuliudden upphävts. Likaså
21134:        Finlands sydligaste udde och för att           har det ga111la fridlysningsbeslutet i sin helhet
21135:        föra fridlysningsbestämmelserna för            upphävts ino111 de o111råden so111 i stadsplanen
21136:        detta område a jour?                           för Tuliudden har anvisats för hamn- och
21137:                                                       lagerverksa111het. Detta innebär att skyddsbe-
21138:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          slutet so111 bygger på lagen 0111 naturskydd och
21139: samt anföra följande:                                 den 111arkanvändning so111 regionplanen anvisar
21140:                                                       inte längre står i strid med varandra.
21141:    Avsikten är att samtliga områden i naturtill-         Senare kommer en underhålis- och disposi-
21142: stånd på Tulludden i Hangö skall skyddas. I           tionsplan att utarbetas för Tulluddens natur-
21143: detta syfte inrättades 22.12.1989 Uddskatans          skyddsol11råde på basis av den undersökning
21144: naturskyddsområde inom de statsägda områ-             0111 naturen i o111rådet so111 blir klar i augusti.
21145: dena på Tuliudden (förordning nr 1300/89).            Underhålls- och dispositionsplanen kom111er att
21146: Också Hangö stad har 16.5.1990 hos länsstyrel-        innehålia detaljerade bestämmelser om använd-
21147: sen i Nylands Iän ansökt 0111 att fridlysningsbe-     ningen och skötseln av området och om even-
21148: stä111melserna för dess 0111råden på Tuliudden        tuelia begränsningar i rörelsefriheten i o111rådet
21149: skali föras a jour tili de delar S0111 Ol11rådena     för att säkerstälia att fåglarna kan häcka i fred
21150: ännu har naturskyddsvärde. I ansökan begär-           och de hotade arterna bibehållas. Ä ven förbin-
21151: des sa111tidigt att fridlysningen skali hävas för     delserna tili naturskyddso111rådet och använd-
21152: de o111råden so111 i den år 1979 faststälida stads-   ningen av badstranden i o111rådet ko111mer att
21153: planen reserverades för ha111nverksa111het.           tryggas.
21154: 
21155:      Helsingfors den 13 juli 1990
21156: 
21157:                                                                          Miljö111inister Kaj Bärlund
21158:                                                  1990 vp.
21159: 
21160: Kirjallinen kysymys n:o 373
21161: 
21162: 
21163: 
21164: 
21165:                                    Jokinen ym.: Nopeusrajoitusten noudattamisen valvonnan tehos-
21166:                                        tamisesta
21167: 
21168: 
21169:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21170: 
21171:     Kuolemaan johtavat onnettomuudet ja vai-           kin maanteillä liikkuvat, että nopeusrajoituksia
21172: keat vammautumiset lisääntyvät maanteilläm-            rikotaan täysin törkeästi ja piittaamatta seu-
21173: me, koska nopeusrajoituksista piittaamatto-            rauksista. Välitön nopeusrajoitusten valvonta
21174: muus on tullut suorastaan tavaksi. Tämä joka-          on saatava aikaan, sillä juuri nopeusrajoitusten
21175: päiväinen keskustelu ja voimakkaasti myös              rikkominen on tämän päivän suurin vaarateki-
21176: julkisen sanan palstoilla käsitelty asia on saa-       jä liikenteessä. Autojen yhteenajaja tutkitaan ja
21177: nut yhä häikäilemättömämpiä muotoja. Jopa              teiltä suistumisia ihmetellään, mutta sitä todel-
21178: kaupungeissa ja asutuskeskuksissa tapahtuva            lista syyllistä, joka on nuo onnettomuudet
21179: nopeusrajoituksista piittaamaton käytäntö on           useimmin aiheuttanut, ei enää tavoiteta, koska
21180: niin yleistä, että tuntuu siltä kuin tätä vakavaa      syyllinen on ajanut tiehensä. Lainsäätäjinä
21181: lainrikkamusta ei edes haluta valvoa. Paljon           olemme vastuullisia myös siitä, miten nopeus-
21182: vähäisempiin lainrikkomuksiin, kuten esim. py-         rajoituksia noudatetaan tämän päivän liiken-
21183: säköintisakkoihin, käydään kiinni, ja niitä kyl-       teessä.
21184: lä jaetaan. Kuitenkin kansalaisten elämä ja               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21185: turvallisuus ohitetaan yllättävän piittaamatto-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21186: masti. Miksi tähän vakavaan ja todelliseen             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21187: uhkaan maanteillämme ei ole puututtu, siitä            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21188:  käydään usein keskusteluja myös TV:ssä ja
21189: radiossa.                                                        Onko Hallitus tietoinen siitä vakavas-
21190:     Sellaisilla väittämillä, että tarvittavaa henki-          ta vaarasta, jonka liikennenopeusrajoi-
21191: lökuntaa ei ole, ei ole perusteita, koska juuri               tusten rikkomukset nykyisin aiheuttavat
21192:  liikennerikkomussakoilla jokainen sakottaja                  teillämme, ja
21193:  hankkii useamman poliisin palkan nykyisessä                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21194:  tilanteessa. Sen tosiasian tietävät kaikki vähän-            ryhtyä tilanteen johdosta?
21195: 
21196:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
21197: 
21198:           Anna-Liisa Jokinen              Vappu Säilynoja                Marjatta Stenius-Kaukonen
21199:           Esko-Juhani Tennilä             Timo Laaksonen                 Esko Helle
21200:                                           Ensio Laine
21201: 
21202: 
21203: 
21204: 
21205: 200070S
21206: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 373
21207: 
21208: 
21209: 
21210: 
21211:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vontavälineitä: pistoolitutkia 94 kpl, keskino-
21213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      peusmittareita 70 kpl ja näyttötaulututkia 7
21214: olette 8 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           kpl. Kaikki ehdotetut liikennevalvontavälineet
21215: kirjeenne n:o 1149 ohella lähettänyt valtioneu-    tehostavat liikennevalvontaa ja erityisesti no-
21216: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       peusvalvontaa.
21217: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. kirjal-         Ylinopeuksien osalta uudet säädökset tulivat
21218: lisesta kysymyksestä n:o 373, jossa tiedustel-     voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Rikos-
21219: laan:                                              lain 2 luvun 4 c §:n nojalla on sakon vähim-
21220:                                                    mästä rahamäärästä annetun asetuksen (1084/
21221:           Onko Hallitus tietoinen siitä vakavas-   89) 1 §:ssä säädetty, että tieliikennelain sään-
21222:        ta vaarasta, jonka liikennenopeusrajoi-     nösten tai tieliikennelain nojalla annettujen
21223:        tusten rikkomukset nykyisin aiheuttavat     säännösten tai määräysten mukaisen suurim-
21224:        teillämme, ja                               man sallitun nopeuden ylityksestä tuomittujen
21225:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     päiväsakkojen vähin yhteinen rahamäärä on
21226:        ryhtyä tilanteen johdosta?                  mopoilijalle 200 markkaa ja muulle moottori-
21227:                                                    käyttöisen ajoneuvon kuljettajalle 300 mark-
21228:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kaa.
21229: taen seuraavaa:                                       Eri ministeriöiden yhteistyöllä ja tehdyillä
21230:                                                    tutkimuksilla on kartoitettu liikennekäyttäyty-
21231:    Hallitus on tietoinen siitä vaarasta, jonka     mistä, ja siten saatu tärkeää taustatietoa kysei-
21232: nopeusrajoitusten rikkominen tieliikenteessä ai-   sestä ongelmasta. Tutkimusten avulla voidaan
21233: heuttaa. Poliisi suhtautuu mainittuun ilmiöön      suunnitella toimintaa ja kohdentaa voimavarat
21234: vakavasti ja sen torjumiseen on ryhdytty käy-      oikein.
21235: tettävissä olevin voimavaroin.                        Tällä hetkellä automaattinen nopeusvalvonta
21236:    Valtioneuvosto on 21.12.1989 tehnyt periaa-     tekee tuloaan Pohjoismaihin. Norjassa auto-
21237: tepäätöksen poliisin toimenpiteistä liikennetur-   maattisen nopeusvalvonnan vaikutuksia on tut-
21238: vallisuuden parantamiseksi. Periaatepäätöksen      kimuksien avulla seurattu parin vuoden ajan ja
21239: mukaan liikkuvan poliisin johto siirretään si-     Ruotsissa kokeilu on juuri alkanut. Kansain-
21240: säasiainministeriöön, missä johto ja keskushal-    väliseen liikennevalvontaan ja Ylinopeustyö-
21241: linto organisoidaan yhdeksi poliisiosaston lin-    ryhmän mietintöön perustuen sisäasiainminis-
21242: jaksi. Organisaatiouudistuksella pyritään käy-     teriö ja liikenneministeriö ovat yhteistyönä
21243: tettävissä olevien voimavarojen oikeaan koh-       tilanneet Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
21244: dentamiseen ja siten toiminnan tehostamiseen.      tie- ja liikennelaboratorioita tutkimuksen auto-
21245:    Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan        maattisesta nopeusvalvonnasta. Tutkimus val-
21246: valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena,        mistuu vuoden 1990 aikana.
21247: että poliisin liikennevalvontaan käytettävien         Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa
21248: ajoneuvojen ja välineiden hankintaa varten         vuosille 1991-1994 on mainittu poliisin tehtä-
21249: sisällytetään niiden tavanomaisen uusimisen        väksi tieliikenteessä järjestyksen ja turvallisuu-
21250: lisäksi vuoden 1990 lisämenoarvioesitykseen        den ylläpitäminen. Toiminnan päämääränä on
21251: sekä vuosien 1991 ja 1992 varsinaisiin tulo- ja    tieliikenteessä tapahtuvien rikosten, häiriöiden
21252: menoarvioesityksiin erillistä, tähän tarkoituk-    ja onnettomuuksien ennalta ehkäiseminen ja
21253: seen varattua määrärahaa.                          rikoksen tai onnettomuuden tapahduttua sen
21254:    Sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti      selvittäminen sekä tapahtuneen häiriön poista-
21255: 15.2.1990 työryhmän, jonka tehtävänä oli laa-      minen siten, että yhteiskunnalle ja yksilölle
21256: tia ehdotus liikennevalvontavälineiden hankin-     aiheutuneet vahingot ja haitat jäävät mahdol-
21257: tasuunnitelmaksi poliisille. Muistiossa, jonka     lisimman pieniksi. Tieliikennevalvonnan eri toi-
21258: työryhmä 24.5.1990 jätti, ehdotettiin välittö-     mintamuodoista nopeusvalvonnalla puututaan
21259: mästi hankittavaksi mm. seuraavia liikenneval-     erityisesti suuriin ylinopeuksiin. Nopeuksien
21260:                                    1990 vp. -    KK n:o 373                                    3
21261: 
21262: alentamiseen pyritään puuttumalla mahdolli-      suuden edistäminen. Ennalta ehkäisevässä neu-
21263: suuksien mukaan myös vähäisiin ylinopeuksiin     vonnassa ja ohjaavassa liikenneturvallisuus-
21264: ja käyttämällä kulloinkin oikeaa seuraamusta.    työssä korostetaan poliisin ja muiden turvalli-
21265:    Poliisin suorittaman, tieliikennevalvontaan   suustyötä tekevien tahojen entistä tiiviimpää
21266: liittyvän, ennalta ehkäisevän neuvonta- ja oh-   yhteistyötä.
21267: jaustoiminnan tavoitteena on liikenneturvalli-
21268:     Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1990
21269: 
21270:                                                                     Ministeri Elisabeth Rehn
21271: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 373
21272: 
21273: 
21274: 
21275: 
21276:                                Till Riksdagens Herr Ta1man
21277: 
21278:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           trafikövervakningsmateriel som föreslagits ef-
21279: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           fektiverar trafikövervakningen och speciellt
21280: nr 1149 av den 8 juni 1990 tili vederbörande          hastighetsövervakningen.
21281: medlem av statsrådet översänt avskrift av                Beträffande fortkörning trädde nya stadgan-
21282: följande av riksdagsledamot Anna-Liisa Joki-          den i kraft den 1 januari 1990. Med stöd av 2
21283: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 373:              kap. 4 c § strafflagen stadgas i 1 § förordning
21284:                                                       om minsta penningbe1opp av böter (1084/89)
21285:           Är Regeringen medveten om den               att för överskridande av högsta tillåtna hastig-
21286:        allvarliga fara som uppstår vid brott          het enligt vägtrafiklagens stadganden eller med
21287:        mot hastighetsbegränsningarna på våra          stöd av vägtrafiklagen utfärdade stadganden
21288:        vägar nuförtiden, och                          eller bestämmelser är det minsta totalbelopp av
21289:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dagsböter som döms ut för en mopedist 200
21290:        ta med anledning av situationen?               mark och för en förare av något annat mo-
21291:                                                       tordrivet fordon 300 mark.
21292:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Med hjälp av samarbete mellan olika mini-
21293: samt anföra följande:                                 sterier och utförda undersökningar har trafik-
21294:                                                       beteendet kartlagts. Därigenom har viktig bak-
21295:    Regeringen är medveten om den fara som             grundsinformation erhållits om ifrågavarande
21296: uppstår då hastighetsbegränsningarna över-            prob1em. Med hjälp av undersökningarna kan
21297: skrids i vägtrafiken. Polisen förhåller sig all-      man planera verksamheten och omfördela re-
21298: varligt tili nämnda fenomen och har börjat            surserna på rätt sätt.
21299: bekämpa det med tili buds stående resurser.              För närvarande är den automatiska hastig-
21300:    Statsrådet fattade 21.12.1989 ett principbe-       hetsövervakningen i antågande i Norden. I
21301: slut om polisens åtgärder för förbättrande av         Norge har man i ett par års tid med hjälp av
21302: trafiksäkerheten. Enligt principbeslutet över-        undersökningar fö1jt verkningarna av den au-
21303: förs ledningen för rörliga polisen tili inrikesmi-    tomatiska hastighetsövervakningen och i Sveri-
21304: nisteriet, där ledningen och centralförvaltning-      ge har ett försök nyligen kommit i gång.
21305: en organiseras i form av en linje inom polisav-       Inrikesministeriet och trafikministeriet har, på
21306: delningen. Genom organisationsreformen efter-         grundval av internationell trafikövervakning
21307: strävas en rättvis omfördelning av resurserna         och fortkörningsarbetsgruppens betänkande, i
21308: och sålunda en effektivering av verksamheten.         samarbete beställt en undersökning om auto-
21309:    Enligt statsrådets principsbeslut är det ända-     matisk hastighetsövervakning av väg- och tra-
21310: målsenligt att det för anskaffning av fordon          fik1aboratoriet vid Statens tekniska forsknings-
21311: och utrustning för polisens trafikövervakning i       central. Undersökningen kommer att färdig-
21312: propositionen tili tilläggsbudget för år 1990         ställas under år 1990.
21313: samt i de egentliga budgetpropositionerna för            I polisens verksamhets- och ekonomipian för
21314: år 1991 och 1992 intas ett för detta ändamål          åren 1991-1994 har såsom polisens uppgift
21315: reserverat anslag vid sidan om en norma1              nämnts upprätthållande av ordning och säker-
21316: förnyelse av ovan nämnda utrustning.                  het i vägtrafiken. Målet för verksamheten är
21317:    Polisavdelningen vid inrikesministeriet tillsat-   att förebygga brott, störningar och olyckor i
21318: te 15.2.1990 en arbetsgrupp, vars uppgift var         vägtrafiken, och då ett brott eller en o1ycka har
21319: att uppgöra ett förslag tili pian för anskaffning     inträffat att utreda detta samt att avlägsna den
21320: av trafikövervakningsmateriel för polisen. I den      störning som inträffat sålunda att de skador
21321: promemoria,       som     arbetsgruppen      avgav    och olägenheter som drabbar samhället och
21322: 24.5.1990, föres1ås att bl.a. följande trafiköver-    individen blir så små som möjligt. Bland de
21323: vakningsmateriel omede1bart anskaffas: 94 st.         olika verksamhetsformerna inom övervakning-
21324: radarpistoler, 70 st. genomsnittshastighetsmä-        en av vägtrafiken ingriper man inom hastighets-
21325: tare och 7 st. digitalskärmsradarapparater. Ali       övervakningen speciellt vid stora överskrid-
21326:                                     1990 vp. -     KK n:o 373                                    5
21327: 
21328: ningar av gällande fartgränser. Man försöker       som ansluter tili övervakningen av vägtrafiken,
21329: sänka hastigheterna genom att om möjligt           är att främja trafiksäkerheten. Inom den före-
21330: ingripa även i fall av mindre överskridningar av   byggande rådgivningen och inom det styrande
21331: hastighetsgränserna och genom att i varje          trafiksäkerhetsarbetet framhävs att, det är vik-
21332: enskilt fall använda den rätta påföljden.          tigt med ett nära samarbete mellan polisen och
21333:   Målet för den av polisen utförda förebyg-        andra instanser som utför säkerhetsarbete.
21334: gande rådgivnings- och styrningsverksamheten,
21335:     Helsingfors den 9 juli 1990
21336: 
21337:                                                                        Minister Elisabeth Rehn
21338:                                              1990 vp.
21339: 
21340: Kirjallinen kysymys n:o 374
21341: 
21342: 
21343: 
21344: 
21345:                                  Ala-Harja ym.: Tupakkatuotteiden markkinoinnista nuorisolle
21346: 
21347: 
21348:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21349: 
21350:    Viime aikoina tupakkatuotteiden markki-         kan markkinoinnista urheilun ja kulttuurin
21351: nointi on saanut yhä uusia muotoja. Yksittäis-     sponsoroinnin avulla. Kirjelmässä ja sen yhtey-
21352: ten urheilijoiden avulla tupakkateollisuus on      dessä luovutetussa raportissa kiinnitettiin huo-
21353: hankkinut julkisuutta, jonka avulla pyritään       miota tämän tyylisiin tehokkaisiin ja taitavasti
21354: lisäämään tupakkatuotteiden myyntiä.               suunniteltuihin tupakan terveyshaittoja hämär-
21355:    Uusin esimerkki on SVUL:n ja Kemiran            täviin viestinnällisiin menetelmiin.
21356: järjestämä nuorisoon kohdistettu Nuori Suomi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21357: -kampanja, jossa yhtenä julkisuuden henkilönä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21358: on mukana Formula 1 -ajaja J. J. Lehto (Jyrki      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21359: Järvilehto), joka päätoimessaan mainostaa          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21360: Marlboro-savuketta Philip Morris Corporatio-
21361: nin tukemana.                                                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21362:    J. J. Lehtoon automaattisesti mielletään For-          SVUL:n Nuori Suomi -kampanjassa
21363: mula 1 ja Marlboro-savuke riippumatta siitä,              käytetään hyväksi nuorison ihaileman
21364: missä yhteydessä hän esiintyy. Näin ollen                 urheilijan J. J. Lehdon julkisuutta Marl-
21365: hänen mukana olonsa SVUL:n ja Kemiran                     boro-savukkeen myynninedistämiseen,
21366: kampanjassa käytännössä vahvistaa Marlboro-               ja
21367: savukkeen tunnettavuutta nuorten keskuudessa                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21368: ja toimii osana Philip Morris -yhtiön onnistu-            ryhtyä,     etteivät   tupakkatuotteiden
21369: nutta markkinointiviestintää.                             markkinointiin osallistuvat urheilijat
21370:    Lääkärin sosiaalinen vastuu jätti opetusmi-            saisi tämän tyylistä valtion varoin to-
21371: nisteriölle tammikuussa 1990 kirjelmän tupa-              teutettua julkisuutta?
21372: 
21373:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
21374: 
21375:           Kirsti Ala-Harja             Pirjo- Riitta Antvuori       Eeva-Liisa Moilanen
21376:           Kalevi Lamminen              Päivi Varpasuo               Maunu Kohijoki
21377:           Aino Pohjanoksa              Lea Kärhä                    Martti Korkia-Aho
21378:           Riitta Saastamoinen          Keijo Jääskeläinen           Oiva Savela
21379:                       Sakari Valli                          Ritva Vastamäki
21380: 
21381: 
21382: 
21383: 
21384: 2000705
21385: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 374
21386: 
21387: 
21388: 
21389: 
21390:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tenkaan estä urheilijoita mainostamasta tupak-
21392: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      katuotteita ulkomailla. Suomalaiset autourhei-
21393: olette 8 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           lijat ja purjehtijat ovatkin mainostaneet tupak-
21394: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       katuotteita ulkomailla. Formula 1 -ajaja Jyrki
21395: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Järvilehdon työnantajana toimiva ammattilais-
21396: edustaja Kirsti Ala-Harjan ym. näin kuuluvas-      talli käyttää ajajiaan tupakkatuotteiden mai-
21397: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 374:             nostamiseen.
21398:                                                       Suomalaisilla urheilujärjestöillä on ensisijai-
21399:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      nen vastuu urheilijoidensa ja lajiliittojensa ur-
21400:        SVUL:n Nuori Suomi -kampanjassa             heilijoiden julkisesta esiintymisestä. Liitot voi-
21401:        käytetään hyväksi nuorison ihaileman        vat puuttua amatööriurheilijoiden toimintaan
21402:        urheilijan J. J. Lehdon julkisuutta Marl-   esim. kilpailuoikeuksia rajoittamalla tai lopet-
21403:        boro-savukkeen myynninedistämiseen,         tamalla valmennustuen antamisen. Ulkomailla
21404:        ja                                          asuvien ja päätoimisesti ammattiaan harjoitta-
21405:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vien urheilijoiden osalta suomalaisten urheilu-
21406:        ryhtyä,     etteivät   tupakkatuotteiden    järjestöjen vaikutusmahdollisuudet ovat varsin
21407:        markkinointiin osallistuvat urheilijat      vähäiset.
21408:        saisi tämän tyylistä valtion varoin to-        Opetusministeriö on yhteistyössä urheilujär-
21409:        teutettua julkisuutta?                      jestöjen ja lääkintöhallituksen kanssa pyrkinyt
21410:                                                    määrätietoisesti edistämään terveyskasvatusta
21411:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ja nuorten tupakoinnin vastustamista mm. eri-
21412: taen seuraavaa:                                    laisten kampanjoiden avulla. Opetusministeriö
21413:                                                    ei kuitenkaan pidä nuorisokasvatuksen kannal-
21414:   Huippu-urheilijoiden suurta julkisuusarvoa       ta sopivana, että tupakkaa ulkomailla mainos-
21415: pyritään hyödyntämään tupakkatuotteiden            tavaa suomalaista urheilijaa käytetään nuorten
21416: markkinoinnissa. Tupakkalaki (693/76) estää        liikuntakampanjan mainonnassa kuten Suomen
21417: suomalaisia urheilijoita mainostamasta tupak-      Valtakunnan Urheiluliiton Nuori Suomi -kam-
21418: katuotteita kotimaassaan. Mainittu laki ei kui-    panjassa on tapahtunut.
21419:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1990
21420: 
21421:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
21422:                                    1990 vp. -     KK n:o 374                                    3
21423: 
21424: 
21425: 
21426: 
21427:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21428:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      har finländska racerförare och seglare gjort
21429: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       reklam för tobaksprodukter utomlands. Det
21430: av den 8 juni 1990 till vederbörande medlem av    professionella bilstall som fungerar som arbets-
21431: statsrådet översänt avskrift av följande av       givare för formel 1-föraren Jyrki Järvilehto
21432: riksdagsledamot Kirsti Ala-Harja m.fl. under-     använder sina förare för att göra reklam för
21433: tecknade spörsmål nr 374:                         tobaksprod ukter.
21434:                                                      De finländska idrottsorganisationerna har
21435:           Är Regeringen medveten om att           det främsta ansvaret för sina idrottsmäns
21436:        FRIF:s kampanj Ung i Finland tili stor     officiella framträdande. Detsamma gäller spe-
21437:        del utnyttjar den publicitet ungdoms-      cialförbundens idrottsmän. Förbunden kan
21438:        idolen J. J. Lehto får tili att främja     ingripa i amatöridrottsmännens verksamhet
21439:        försäljningen av cigarrettmärket Marl-     genom att t.ex. begränsa tävlingsrättigheterna
21440:        boro, och                                  eller dra in träningsbidrag. Beträffande de
21441:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    idrottsmän som är bosatta utomlands och i
21442:        ta för att idrottsmän som deltar i         huvudsak utövar sitt yrke där är de finländska
21443:        marknadsföring av tobaksprodukter in-      idrottsorganisationernas möjligheter att på-
21444:        te skall få publicitet av detta slag med   verka deras handlande relativt små.
21445:        hjälp av statsmedel?                          Undervisningsministeriet har i samarbete
21446:                                                   med idrottsorganisationer och medicinalstyrel-
21447:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sen målmedvetet försökt främja hälsofostran
21448: samt anföra följande:                             och motarbeta rökning bland ungdomar bl.a.
21449:                                                   med hjälp av olika kampanjer. Undervisnings-
21450:   Man försöker vid marknadsföringen av to-        ministeriet anser det emellertid vara opassande
21451: baksprodukter utnyttja toppidrottsmännens         med tanke på ungdomens fostran att en fin-
21452: stora publicitetsvärde. Tobakslagen (693/76)      ländsk idrottsman, som utomlands gör reklam
21453: hindrar finländska idrottsmän att göra reklam     för tobak, används i reklamen för en idrotts-
21454: för tobaksprodukter i sitt hemland. Denna lag     kampanj för ungdomar, såsom har skett i
21455: hindrar emellertid inte idrottsmännen att göra    Finlands Riksidrottsförbunds kampanj Ung i
21456: reklam för tobaksprodukter utomlands. Därför      Finland.
21457:     Helsingfors den 5 juli 1990
21458: 
21459:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
21460:                                               1990 vp.
21461: 
21462: Kirjallinen kysymys n:o 375
21463: 
21464: 
21465: 
21466: 
21467:                                  Pulliainen: Tuulivoimaloiden tuottaman sähkön vapauttamisesta
21468:                                      liikevaihtoverosta
21469: 
21470: 
21471:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21472: 
21473:    Kaikissa viime viikkojen aikana pidetyissä       pankkia sekä joukko yksityisiä tahoja. Hank-
21474: puoluekokouksissa energiakysymykset ovat ol-        keelle on kauppa- ja teollisuusministeriö myön-
21475: leet näyttävästi esillä; etsitään kestävän talou-   tänyt käynnistysavustusta. Nyt tämä 5-7 tuu-
21476: den energiaratkaisuja. Tällöin ympäristöä saas-     limyllyn tuulifarmihanke on kaatumassa liike-
21477: tuttamattomat, vailla teknisiä riskejä olevat ja    vaihtoveroon.
21478: samalla uusiutuvat energianlähteet tulevat ar-         Nyt odotetaankin, että hallitus ryhtyy pikai-
21479: voon arvaamattomaan. Ei ihme, että kaikissa         sesti toimiin liikevaihtoveron poistamiseksi tuu-
21480: yhteyksissä on kiinnitetty huomiota tuulivoi-       livoimaJoilta ja niillä tuotettavalta energialta.
21481: maan, jolla on mahdollisuuksia tulla laajasti       Asialla on kiire monessa mielessä.
21482: hyödynnetyksi myös Suomen oloissa, kunhan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21483: vain asiaan paneudutaan. Suomi on kuitenkin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21484: vielä todellinen kehitysmaa tuulivoima-asioissa     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21485: esimerkiksi Tanskaan verrattuna.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21486:    Suomessa on ollut jopa vaikeaa käynnistää
21487: koehankkeita. Näin on asianlaita mm. Korsnä-                    Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä
21488: sin Bredskäriin suunnitellun tuulifarmin kans-               toimiin tuulivoimaloiden ja niillä tuote-
21489: sa. Hankkeen takana on kunnan ohella kaup-                   tun sähkön vapauttamiseksi liikevaihto-
21490: papuutarha, pakastamo, kaksi paikallista                     verosta?
21491: 
21492:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1990
21493: 
21494:                                           Erkki Pulliainen
21495: 
21496: 
21497: 
21498: 
21499: 200070S
21500: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 375
21501: 
21502: 
21503: 
21504: 
21505:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käytettävät rakennukset rinnastettaisiin muihin
21507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teollisuusrakennuksiin, jolloin vähennys voi-
21508: olette 11 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           daan tehdä kaikista uusista energian tuotanto-
21509: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        laitoksista. Energiainvestointien vähennysoi-
21510: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       keuksien erityissääntelystä luovuttaisiin ja ener-
21511: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   giainvestointeihin sovellettaisiin samoja pe-
21512: kysymyksestä n:o 375:                               riaatteita kuin muihinkin tuotannollisiin inves-
21513:                                                     tointeihin. Vähennysoikeus koskisi tällöin kaik-
21514:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä        kia     välittömästi    energian     tuotannossa
21515:        toimiin tuulivoimaloiden ja niillä tuote-    käytettäviä koneita, laitteita ynnä muita sellai-
21516:        tun sähkön vapauttamiseksi liikevaihto-      sia tavaroita. Hallituksen esityksen mukaan
21517:        verosta?                                     uusi liikevaihtoverolaki on tarkoitettu tule-
21518:                                                     maan voimaan 1.1 0.1991.
21519:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Uuden liikevaihtoverolain vahvistamisen jäl-
21520: vasti seuraavaa:                                    keen tuulivoimalat sekä niissä käytettävät ko-
21521:                                                     neet ja laitteet olisivat liikevaihtoverotuksessa
21522:    Hallitus on 29.6.1990 antanut eduskunnalle       vähennyskelpoisia. Tuulivoimaloissa tuotettava
21523: esityksen liikevaihtoverolaiksi (HE n:o 96/1990     energia säilyisi edelleen liikevaihtoverollisena.
21524: vp.). Esityksen mukaan energian tuotannossa
21525:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1990
21526: 
21527:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
21528:                                       1990 vp. -      KK n:o 375                                    3
21529: 
21530: 
21531: 
21532: 
21533:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21534: 
21535:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          giproduktion jämställas med andra industri-
21536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           byggnader, varvid avdrag kan göras för alla nya
21537: av den 11 juni 1990 tili vederbörande medlem          produktionsan1äggningar för energi. A vsikten
21538: av statsrådet översänt avskrift av följande av        är att frångå specialregleringen beträffande av-
21539: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-           dragsrätt för energiinvesteringar och att till-
21540: mål nr 375:                                           lämpa samma principer på energiinvesteringar
21541:                                                       som på andra produktiva investeringar. Av-
21542:           Ämnar Regeringen vidta brådskande           dragsrätten kommer därmed att gälla samtliga
21543:        åtgärder för att vindkraftverk och den         maskiner, anordningar och annat dylikt som
21544:        elektricitet de produccrar skall befrias       används direkt vid energiproduktion. Enligt re-
21545:        från omsättningsskatt?                         geringens proposition skall den nya omsättnings-
21546:                                                       skattelagen träda i kraft den 1 oktober 1991.
21547:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Sedan den nya omsättningsskattelagen har
21548: samt anföra följande:                                 stadfästs kommer vindkraftverk samt de ma-
21549:                                                       skiner och anordningar som används i dem att
21550:    Regeringen av1ät den 29 juni 1990 en propo-        vara avdragsgilla vid omsättningsbeskattning-
21551: sition tili riksdagen med förslag till omsättnings-   en. Den energi som produceras i vindkraftverk
21552: skatte1ag (RP nr 96/1990 rd.). Enligt proposi-        skall även i fortsättningen vara belagd med
21553: tionen skall byggnader som används för ener-          omsättningsskatt.
21554: 
21555:      Helsingfors den 10 juli 1990
21556: 
21557:                                                                            Minister Ulla Puolanne
21558:                                                1990 vp.
21559: 
21560: Kirjallinen kysymys n:o 376
21561: 
21562: 
21563: 
21564: 
21565:                                   Seppänen: Edustuskulujen vähennyskelpoisuuden rajoittamisesta
21566:                                      yritysten verotuksessa
21567: 
21568: 
21569:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21570: 
21571:    Hallitus on laajentanut tuloverotuksen vero-      kunnioittavasti vai tioneuvoston asianomaisen
21572: pohjaa vaihtelevalla menestyksellä. Yleisesti        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21573: kaikista niistä tavoitteista, joita on asetettu
21574: veropohjan laajentamiseksi, on tingitty. Vii-                  Tietääkö Hallitus, kuinka paljon suo-
21575: meksi näin kävi metsäverotuksen yhteydessä.                 malaiset osakeyhtiöt käyttävät vuodes-
21576:    Monista syistä saattaisi olla perusteltua laa-           sa varoja verotuksessa vähennyskelpoi-
21577: jentaa osakeyhtiöiden tuloveroperustaa niin,                siin edustuskuluihin yleisesti ja alkoho-
21578: että yritysten edustuskulut eivät enää olisi                litarjoiluun erityisesti, ja
21579: verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Erityi-                 onko Hallituksella suunnitelmia -
21580: sen perusteltua on alkoholinkäytön tekeminen                verouudistuksen yleistavoitteisiin liitty-
21581: verovähennyskelvottomaksi.                                  västi - laajentaa osakeyhtiöiden vero-
21582:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          pohjaa näiden kulujen verovähennys-
21583: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                  kelvottomuuden suuntaan?
21584:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1990
21585: 
21586:                                            Esko Seppänen
21587: 
21588: 
21589: 
21590: 
21591: 200070S
21592: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 376
21593: 
21594: 
21595: 
21596: 
21597:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21598: 
21599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rää harkittaessa on otettava huomioon kullakin
21600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toimialalla vallitsevat kauppatavat ja kilpailu-
21601: olette 11 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             olosuhteet sekä kunkin liikkeen tavanomaiset
21602: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          toimintamuodot, ja edustusmenojen suhde lii-
21603: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kevaihtoon tai muuhun vastaavaan vertailupe-
21604: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjal-        rusteeseen. Edustusmeno on osoitettava meno-
21605: lisesta kysymyksestä n:o 376:                         tositteeseen tehdyin merkinnäin tai muutoin
21606:                                                       todisteellisesti.
21607:            Tietääkö Hallitus, kuinka paljon suo-         Elinkeinotulon laskenta- ja seurantajärjestel-
21608:         malaiset osakeyhtiöt käyttävät vuodes-        mä tilastointeineen on uudistettu vuonna 1987.
21609:         sa varoja verotuksessa vähennyskelpoi-        Aikaisemmin tilastotietoja valmistettiin vain
21610:         siin edustuskuluihin yleisesti ja alkoho-     erityistapauksissa. Uuteen järjestelmään kuulu-
21611:         litarjoiluun erityisesti, ja                  vat lähes kaikki elinkeinonharjoittajat. Tieto-
21612:            onko Hallituksella suunnitelmia -          järjestelmällä saatavat seurantatiedot ovat var-
21613:         verouudistuksen yleistavoitteisiin liitty-    sin monipuoliset. Edustusmenoista tilastoidaan
21614:         västi ~ laajentaa osakeyhtiöiden vero-        verovelvollisen ilmoittamat ja toisaalta vähen-
21615:         pohjaa näiden kulujen verovähennys-           nyksiksi hyväksytyt menot. Nyt käytettävissä
21616:         kelvottomuuden suuntaan?                      olevan vuoden 1987 tilaston mukaan hyväksyt-
21617:                                                       tyjen edustusmenojen keskiarvo oli noin 27 000
21618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          markkaa verovelvollista kohden. Laskennassa
21619: vasti seuraavaa:                                      oli mukana 48 079 elinkeinonharjoittajaa. Osa-
21620:                                                       keyhtiöiden osalta keskiarvo oli 48 500 mark-
21621:    Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain         kaa, osuuskuntien osalta 241 600 markkaa,
21622: (360/68) 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat          henkilöyhtiöiden osalta 7 100 markkaa ja mui-
21623: elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai          den yhteisöjen ja yhtymien osalta 19 400 mark-
21624: säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.        kaa. Vuoden 1988 vastaava tilasto valmistunee
21625: Lain 8 §:n mukaan vähennyskelpoisia menoja            kuluvan vuoden elokuussa. Lisäksi on valmis-
21626: ovat muun ohessa liikkeen toimialaan sekä             teilla tilastotietoja siitä, mikä on edustusmeno-
21627: toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden koh-           jen osuus liikevaihdosta. Laskenta kattaa ver-
21628: tuulliset edustusmenot sen mukaan kuin vero-          tailun sekä ilmoitettujen että hyväksyttyjen
21629: hallitus tarkemmin määrää.                            edustusmenojen osalta. Menot eritellään toi-
21630:    Verohallitus on antanut päätöksensä edus-          miaJoittain ja yrityksen liikevaihdon suuruuden
21631: tusmenojen vähentämisestä 31 päivänä joulu-           mukaan. Tilastotiedot ovat käytettävissä myö-
21632: kuuta 1971 (6/72). Päätöksen mukaan liiketoi-         hemmin syksyllä.
21633: mintaa harjoittavalla verovelvollisella on oi-           Alkoholin aiheuttamia menoja ei ole erikseen
21634: keus edustusmenoina vähentää sellaiset asiak-         tilastoitu.
21635: kaisiin, liiketuttaviin tai muihin liikkeenharjoit-      Verohallituksen päätös edustusmenojen vä-
21636: tajan liiketoimintaan vaikuttaviin henkilöihin        hennyskelpoisuudesta on tehty 1970-luvun al-
21637: kohdistuneet tavanomaisesta vieraanvaraisuu-          kupuolella. Sen uudistamiseen ei ole tähän
21638: desta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutu-           saakka ollut tarvetta, eikä toisaalta perusteltua
21639: neet menot, joilla liikkeenharjoittaja pyrkii         syytäkään. Asiaa on kuitenkin tarkasteltu ko-
21640: uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyt-     konaisverouudistuksen valmistelun yhteydessä,
21641: tämiseen tai parantamiseen tahi muutoin toi-          mutta edustusmenojen osittaista karsimista ky-
21642: minnan edistämiseen. Vähennyskelpoista mää-           syjän tarkoittamaan tapaan ei pidetty tarkoi-
21643:                                    1990 vp. -    KK n:o 376                                     3
21644: 
21645: tuksenmukaisena, koska valvonta kirjanpitoon     tamiseen kuitenkin olisi tarvetta myöhemmin
21646: perustuvan elinkeinoverotuksen yhteydessä jää    saatavien uusimpien tilastotietojen valossa, asia
21647: verotarkastusten varaan. Jos päätöksen tarkis-   ratkaistaan aikanaan.
21648: 
21649:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1990
21650: 
21651:                                                                       Ministeri Ulla Puolanne
21652: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 376
21653: 
21654: 
21655: 
21656: 
21657:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21658: 
21659:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         verksamhetsformer samt representationsutgif-
21660: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ternas förhållande tili omsättningen eller någon
21661: av den 11 juni 1990 till vederbörande medlem         annan motsvarande jämförelsegrund. Repre-
21662: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sentationsutgifter skall företes genom anteck-
21663: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade              ningar på utgiftsverifikat eller på något annat
21664: spörsmål nr 376:                                     bevisligt sätt.
21665:                                                         Beräkningen av näringsinkomster samt över-
21666:            Är Regeringen medveten om hur             vakningssystemet inklusive statistikföringen av
21667:        mycket medel finländska aktiebolag år-        inkomsterna reformerades år 1987. Tidigare
21668:        ligen använder till avdragsgilla repre-       utarbetades statistiska uppgifter endast i spe-
21669:        sentationskostnader i allmänhet och till      cialfall. Så gott som alla näringsidkare omfat-
21670:        alkoholservering i synnerhet, och             tas av det nya systemet. De uppföljningsupp-
21671:            planerar Regeringen att i anknytning      gifter som erhålls genom datasystemet är syn-
21672:        till skattereformens allmänna mål bred-       nerligen mångsidiga. Av representationsutgif-
21673:        da aktiebolagens skattebas så att dessa       terna statistikförs de utgifter som den skatt-
21674:        kostnader inte längre skall vara av-          skyldige uppgett och å andra sidan de utgifter
21675:        dragsgilla?                                   som godkänts som avdrag. Enligt den för
21676:                                                      närvarande tillgängliga statistiken för år 1987
21677:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ligger medeltalet för godkända representations-
21678: samt anföra följande:                                utgifter vid ca 27 000 mk per skattskyldig. 1
21679:                                                      denna beräkning ingick 48 079 näringsidkare.
21680:     Enligt 7 § lagen om beskattning av inkomst       För aktiebolag var medeltalet 48 500 mk, för
21681: av näringsverksamhet (360/68) är utgifter för        andelslag 241 600 mk, för personbolag 7 100
21682: inkomstens förvärvande och bibehållande samt         mk och för övriga bolag och sammanslutningar
21683: därav härrörande förluster avdragbara inom           19 400 mk. Motsvarande statistik för år 1988
21684: näringsverksamheten. Enligt 8 § samma lag            torde färdigställas under augusti månad i år.
21685: utgörs avdragbara utgifter bland andra av            Dessutom är statistiska uppgifter om hur stor
21686: sådana representationsutgifter som med hänsyn        andel representationsutgifterna utgör av om-
21687: till rörelsens verksamhetsområde samt verk-          sättningen under arbete. Denna beräkning in-
21688: samhetens beskaffenhet och omfattning är skä-        nefattar en jämförelse beträffande både upp-
21689: liga i enlighet med vad skattestyrelsen närmare      givna och godkända representationsutgifter.
21690: bestämmer.                                           Utgifterna klassificeras enligt bransch och en-
21691:     Skattestyrelsen utfärdade den 31 december        ligt storleken på företagets omsättning. Dessa
21692: 1971 ett beslut om avdrag för representations-       statistiska uppgifter kommer att vara tillgäng-
21693: utgifter (6/72). Enligt beslutet är en skattskyl-    liga senare under hösten.
21694: dig som idkar rörelse berättigad att såsom              Utgifter föranledda av alkohoi har inte
21695: representationsutgifter dra av sådana av sed-        statistikförts särskilt.
21696: vanlig gästfrihet eller annan uppmärksamhet             Skattestyrelsens beslut om rätt att avdra
21697: gentemot kunder, affärsbekanta eller andra på        representationsutgifter fattades i början av
21698: rörelseidkarens rörelse verkande personer för-       1970-talet. Hittills har det varken funnits behov
21699: anledda utgifter, genom vilka rörelseidkaren         att reformera beslutet eller något motiverat
21700: strävar att skapa nya affärsförbindelser, bibe-      skäl till reform. Ärendet har ändå granskats i
21701: hålla eller förbättra existerande affärsförbindel-   samband med beredningen av totalskatterefor-
21702: ser eller annars främja verksamheten. Vid            men, men det ansågs inte ändamålsenligt att
21703: prövning av det avdragbara beloppet skall            delvis gallra representationsutgifter på det sätt
21704: följande beaktas: handelsbruken och konkur-          som spörsmålsställaren avser, eftersom tillsy-
21705: rensförhållandena på vederbörande verksam-           nen i samband med sådan beskattning av
21706: hetsområde, vederbörande rörelses sedvanliga         näringsinkomst som bygger på bokföring sker i
21707:                                    1990 vp. -   KK n:o 376                                  5
21708: 
21709: samband med skattegranskningen. Om det          erhålls senare, kommer ärendet att avgöras i
21710: trots detta finns behov att revidera beslutet   sinom tid.
21711: beroende på de nya statistiska uppgifter som
21712: 
21713:     Helsingfors den 10 juli 1990
21714: 
21715:                                                                    Minister Ulla Puolanne
21716:                                              1990 vp.
21717: 
21718: Kirjallinen kysymys n:o 377
21719: 
21720: 
21721: 
21722: 
21723:                                  Pulliainen: Vitamiinivalmisteiden saamisesta sairausvakuutuskor-
21724:                                      vausten piiriin
21725: 
21726: 
21727:                            Ed usk un na n Herra Puhemiehelle
21728: 
21729:    Kansaneläkelaitoksen hallitus päätti 26.6.      valiokunnan enemmistön näkemystä em. asias-
21730: 1987 rajoittaa vitamiini- ja hivenalkuaineval-     sa, vaan olivat sillä kannalla, että "korvatta-
21731: misteiden korvaamista sairausvakuutuksesta.        vaksi lääkkeeksi voidaan katsoa myös valmiste,
21732: Niinpä sairausvakuutuslain mukaan korvatta-        joka on tarkoitettu estämään sairautta". Kun
21733: via eivät ole olleet tuosta ajankohdasta lähtien   kokoomuksella on nyt tässä asiassa avainase-
21734: esimerkiksi seleeniä, kromia, kuparia tai man-     massa oleva ministerin paikka itsellään, niin on
21735: gaania sisältävät valmisteet ja vastaavat aptee-   perusteltua aihetta odottaa, että kokoomus
21736: kissa valmistetut lääkkeet.                        toimii nyt vastalauseensa mukaisesti tässä
21737:    Nyt kolme vuotta käytäntöön sovellettu uusi     asiassa. Sitä odottavat mm. monet syöpään
21738: korvauskäytäntö on koettu erityisen epäoikeu-      sairastuneet, jotka uskovat, että vitamiini- ja/
21739: denmukaiseksi tuhansien syöpäsairaiden kes-        tai hivenalkuainevalmisteet voivat ehkäistä hei-
21740: kuudessa. Heistä monet kokevat viimeiseksi         dän sairautensa leviämisen uusiin kudoksiin.
21741: mahdollisuudekseen turvautumisen vitamiini-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21742: ja hivenalkuainevalmisteisiin. Olennaista tässä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21743: on, että vakavasti sairastuneet näin tuntevat ja   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21744: ajattelevat.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21745:    Nykykäytäntöön siirtymiselle antoi sysäyk-
21746: sen hallituksen esitys n:o 19 vuoden 1984                      Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin sai-
21747: valtiopäiviltä, joka koskee sairausvakuutuslain             rausvakuutuslain muuttamiseen tähtää-
21748: muuttamista, ja sosiaalivaliokunnan mietinnös-              viin toimiin, että vitamiini- ja hivenal-
21749: sään n:o 6 sen johdosta ottamat kannat.                     kuainevalmisteet saatetaan takaisin kor-
21750:    Merkittävää on, etteivät kansallisen kokoo-              vattavien lääkkeiden piiriin?
21751: muksen kansanedustajat hyväksyneet sosiaali-
21752:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
21753: 
21754:                                          Erkki Pulliainen
21755: 
21756: 
21757: 
21758: 
21759: 200070S
21760: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 377
21761: 
21762: 
21763: 
21764: 
21765:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opistojen lääketieteellisten tiedekuntien lausun-
21767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tojen pohjalta sen jälkeen, kun asia on ollut
21768: olette 12 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           Kansaneläkelaitoksen apuna lakisääteisesti toi-
21769: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mivassa sosiaalilääketieteellisessä neuvottelu-
21770: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kunnassa perusteellisen käsittelyn kohteena.
21771: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta      Neuvottelukunta suositteli yksimielisesti kor-
21772: kysymyksestä n:o 377:                               vauskäytännön muuttamista. Suosituksen mu-
21773:                                                     kaan on aiheellista korvata sairausvakuutuk-
21774:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin sai-   sesta sairauden hoitona vain sellaisia tutkimus-
21775:        rausvakuutuslain muuttamiseen tähtää-        ja hoitotoimenpiteitä, joilla on tieteellisissä
21776:        viin toimiin, että vitamiini- ja hivenal-    tutkimuksissa luotettavasti osoitettu olevan
21777:        kuainevalmisteet saatetaan takaisin kor-     lääketieteellistä merkitystä sairauksien hoidos-
21778:        vattavien lääkkeiden piiriin?                sa. Neuvottelukunta toisin sanoen katsoi, että
21779:                                                     lääkkeiden korvattavuuteen nähden on tarpeen
21780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        noudattaa samaa periaatetta kuin mitä on
21781: vasti seuraavaa:                                    muun hoidon ja tutkimuksen korvattavuuden
21782:                                                     osalta omaksuttu.
21783:    Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla on          Uusienkin ohjeiden mukaan on lukuisa jouk-
21784: oikeus saada korvausta sairauden perusteella        ko sairauksia, joiden hoitamisessa vitamiinit tai
21785: tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista.          hivenaineet korvataan joko kokonaan tai osit-
21786:    Lain mukaan sairaanhoidon kustannuksista         tain.
21787: suoritetaan korvausta siltä osin, minkä hoito          Tietämys vitamiinien ja hivenaineiden merki-
21788: tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut     tyksestä nimenomaan syövän ehkäisyssä tulee
21789: vakuutetulle maksamaan. Sairaanhoitona lää-         mm. Suomessa käynnissä olevien tutkimusten
21790: kärin määräämät lääkkeet korvataan, mutta           myötä lähivuosina ilmeisesti huomattavasti li-
21791: lääkkeisiin nähden ovat voimassa samat kus-         sääntymään. Joka tapauksessa tullee kuitenkin
21792: tannusten tarpeellisuutta koskevat periaatteet      kulumaan vielä pitkähkö aika siihen, että
21793: kuin muussakin sairaanhoidossa.                     näiden aineiden käyttöä voitaisiin perustellusti
21794:    Sairausvakuutuslain mukaisen korvaamisen         suositella esimerkiksi syövän ehkäisyyn. Täl-
21795: edellytyksenä on, että hoito on annettu sairau-     löinkään näitä aineita ei voitaisi korvata sai-
21796: den vuoksi. Sairauden ehkäisyyn tai terveyden-      rausvakuutuslain nojalla, kun sairauksien eh-
21797: tilan ylläpitämiseen tarkoitetut hoidat eivät       käisyn korvaaminen ei kuulu lain piiriin edellä
21798: kuulu sairausvakuutuslain mukaisen korvauk-         mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
21799: sen piiriin lain alkuperäisessä muodossa. Tästä        Tieteelliseen tutkimukseen perustuva luotet-
21800: periaatteesta on sittemmin poikettu lailla en-      tava tietous vitamiinien ja hivenaineiden mer-
21801: sinnäkin vuonna 1969 säätämällä ehkäisevät          kityksestä esimerkiksi syöpäsairauksien, reuma-
21802: toiminnat korvattavaksi työpaikkaterveyden-         tautien ja allergioiden hoidossa on niukkaa tai
21803: huollossa. Toinen poikkeus on se, että nuoria       lähes olematonta. Kirjallisuudessa ei tähän
21804: koskevan ns. järjestelmällisen hammashuollon        mennessä ole esitetty tutkimuksia, joissa jo
21805: pnrun sisällytettiin ehkäisevät toimenpiteet        kehittynyt syöpä olisi saatu ihmisestä häviä-
21806: vuonna 1985.                                        mään tai pienenemään vitamiini- tai hivenaine-
21807:    Kansaneläkelaitos antoi syksyllä 1987 sosiaa-    hoidolla.
21808: livakuutustoimikunnalle ja paikallistoimistoille       Kansaneläkelaitos seuraa lääketieteellisen
21809: uudistetut ohjeet vitamiinien ja hivenaineiden      tutkimuksen edistymistä tällä alalla ja, mikäli
21810: korvaamisesta. Nämä ohjeet on annettu yli-          näyttöä kertyy siitä, että luotettavasti tieteelli-
21811:                                    1990 vp. -     KK n:o 377                                      3
21812: 
21813: sessä tutkimuksessa on osoitettu hoidolla ole-    yksityiskohtien osalta ohjeita on syksyn 1987
21814: van lääketieteellistä merkitystä, ottaa valmis-   jälkeen myös tarkistettu.
21815: teen korvauksen piiriin. Tältä osin eräiden
21816:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
21817: 
21818:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
21819: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 377
21820: 
21821: 
21822: 
21823: 
21824:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21825: 
21826:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        varit föremål för en grundlig behandling i den
21827: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         lagstadgade socialmedicinska delegation som
21828: av den 12 juni 1990 till vederbörande medlem        bistår Folkpensionsanstalten.
21829: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Delegationen rekommenderade enhälligt en
21830: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         ändring av ersättningsförfarandet. Enligt re-
21831: mål nr 377:                                         kommendationen är det motiverat att genom
21832:                                                     sjukförsäkringen såsom sjukvård ersätta endast
21833:           Har Regeringen för avsikt att vidta       sådana undersöknings- och vårdåtgärder som i
21834:        sådana åtgärder som syftar till att          vetenskapliga undersökningar tillförlitligt har
21835:        ändra sjukförsäkringslagen sålunda att       påvisats ha en medicinsk betydelse i vården av
21836:        vitamin- och spårämnespreparat åter          sjukdomar. Delegationen ansåg med andra ord
21837:        anses höra till de mediciner som ersätts?    att det i fråga om mediciner som anses vara
21838:                                                     ersättningsgilla är nödvändigt att följa samma
21839:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        princip som i fråga om ersättande av vård och
21840: samt anföra följande:                               undersökning i övrigt.
21841:                                                        Ä ven enligt de nya anvisningarna finns det
21842:     Enligt sjukförsäkringslagen har den försäk-     en mängd sjukdomar, vid vilkas vård vitaminer
21843: rade rätt att få ersättning på basis av sjukdom     eller spårämnen ersätts antingen helt eller
21844: för kostnader för nödvändig sjukvård.               delvis.
21845:     Enligt lagen ersätts kostnaderna för sjukvård      Kunskapen om vitaminers och spårämnens
21846: till den del kostnaderna för vården skulle ha       betydelse speciellt vid förebyggande av cancer
21847: uppgått för den försäkrade med undvikande av        kommer uppenbarligen inom den närmaste
21848: onödiga kostnader. Såsom sjukvård ersätts av        framtiden att öka avsevärt på grund av under-
21849: läkare föreskrivna mediciner, men för medici-       sökningar som pågår bl.a. i vårt land. I varje
21850: nerna gäller samma principer angående kost-         fall kommer det med all sannolikhet att ta en
21851: nadernas nödvändighet som i övrig sjukvård.         längre tid innan man med fog kan rekommen-
21852:     En förutsättning för ersättning enligt sjuk-    dera en användning av dessa ämnen för t.ex.
21853: försäkringslagen är att vården har givits för       förebyggande av cancer. Inte ens då vore det
21854: sjukdom. Vård som ges för att förebygga             möjligt att ersätta dessa ämnen med stöd av
21855: sjukdom eller bibehålla hälsotillståndet ersätts    sjukförsäkringslagen, eftersom ersättande av
21856: inte enligt sjukförsäkringslagen i dess ursprung-   förebyggande vård av sjukdomar inte innefat-
21857: liga form. Avvikelser har sedermera gjorts från     tas i lagen, frånsett ovan nämnda undantag.
21858: denna princip genom lag. Det första undanta-           Det finns föga eller så gott som ingen på
21859: get gjordes år 1969, då det stadgades att           vetenskaplig forskning baserad, tillförlitlig kun-
21860: förebyggande verksamhet skall ersättas inom         skap om vitaminers och spårämnens betydelse
21861: arbetsplatshälsovården. Det andra undantaget        vid vård av t.ex. cancer- och reumasjukdomar
21862: var det att föreby~gande åtgärder år 1985           samt allergier. I litteraturen har hittills inte
21863: intogs i den s.k. systematiska tandvården som       framlagts undersökningar om att redan fullt
21864: gäller unga.                                        utvecklad cancer har kunnat fås att försvinna
21865:     Folkpensionsanstalten gav hösten 1987 so-       från eller minska i människokroppen med hjälp
21866: cialförsäkringskommissionen och lokalbyråer-        av vård med vitaminer eller spårämnen.
21867: na reviderade anvisningar om ersättning för            Folkpensionsanstalten följer den medicinska
21868: vitaminer och spårämnen. Dessa anvisningar          forskningens framsteg på detta område, och
21869: gavs utgående från utlåtanden av universitetens     om man kan få bevis på att det i tillförlitliga
21870: medicinska fakulteter och efter det att ärendet     vetenskapliga undersökningar har kunnat på-
21871:                                     1990 vp. -     KK n:o 377                                     5
21872: 
21873: visas att vården har medicinsk betydelse tas        med avseende på vissa detaljer även justerats
21874: preparatet upp inom kretsen för ersättnings-        efter hösten 1987.
21875: gilla preparat. Tili denna del har anvisningarna
21876: 
21877:     Helsingfors den 29 juni 1990
21878: 
21879:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
21880:                                              1990 vp.
21881: 
21882: Kirjallinen kysymys n:o 378
21883: 
21884: 
21885: 
21886: 
21887:                                  Pulliainen: Vaikeasti vammaisen lapsen kotihoidon tuen lisää-
21888:                                      misestä
21889: 
21890: 
21891:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21892: 
21893:    Vaikeasti vammaisen lapsen vanhemmilla on       sen kotihoidon tuki on saatavissa. Mm. Poh-
21894: lapsensa hoidon suhteen lähinnä kaksi vaih-        jois-Pohjanmaalla kunnat ovat hankkineet kiel-
21895: toehtoa. hoitaa lapsi kotona tai antaa hänet       teistä julkisuutta itselleen maksamalla pientä
21896: laitoshoitoon. Näistä vaihtoehdoista edellinen     kotihoidon tukea tai pidättyneet sen maksami-
21897: tulee yhteiskunnalle nykyisin hyvin halvaksi.      sesta kokonaan.
21898: jälkimmäinen kalliiksi. Inhimillisesti edellinen      Vallitsevaa olotilaa ei voida pitää hyväksyt-
21899: yhteiskunnalle halvempi ratkaisu on kannatet-      tävänä. Lainsäädännöllä on määrättävä koh-
21900: tavampi kuin sitä kalliimpi vaihtoehto.            tuullinen kunnallisen kotihoidon tuen minimi-
21901:     Kun näin on, niin on perusteltua aihetta       taso, jonka kunta voi halutessaan ylittää ja
21902: odottaa, että yhteiskunta tulee taloudellisesti    johon se saa asiaan kuuluvalla tavalla valtion-
21903: rakentavahenkisesti vastaan niitä perheitä, jot-   osuuden.
21904: ka ovat valmiit hoitamaan kotona vaikeasti            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21905: vammaisen/vammaiset lapsensa. Näin ei kui-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21906: tenkaan ole asianlaita. Lainsäädäntö on tehty      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21907: sellaiseksi. että kunta voi olla maksamatta        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21908: kunnallista kotihoidon tukea, jos se niin ha-
21909: luaa. Naapurikunnissa tilanne voi olla toisiinsa               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-
21910: nähden räikeästi poikkeava; toisessa maksetaan              säädännön muuttamiseksi niin, että lail-
21911:  kunnallista kotihoidon tukea 3 400 mkjkk,                  la määrätään se kohtuullinen kunnalli-
21912:  toisessa ei penniäkään. Tämä eriarvoisuus on               sen kotihoidon tuen minimitaso, jonka
21913: johtanut ajattelemaan, että perhe, jolla on                 mukaan hoitotukea on maksettava vai-
21914:  kotona hoidettavana vaikeasti vammainen/                   keasti vammaista lasta kotona haitaville
21915: vammaisia lapsia, joutuu valitsemaan asuin-                 ja johon kunta myös saa valtionosuu-
21916:  kuntansa sen mukaan, kuinka suuri kunnalli-                den?
21917: 
21918:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
21919: 
21920:                                          Erkki Pulliainen
21921: 
21922: 
21923: 
21924: 
21925: 200070S
21926: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 378
21927: 
21928: 
21929: 
21930: 
21931:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21932:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tukea runsaan 18 000 henkilön hoitamisesta.
21933: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Hoidettavista henkilöistä 15 % oli alle 18-
21934: olette 12 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           vuotiaita.
21935: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
21936: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuosina 1990-1994 annetun valtakunnallisen
21937: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   suunnitelman mukaan vanhusten, vammaisten
21938: kysymyksestä n:o 378:                               ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuen määrä
21939:                                                     on vuonna 1990 enintään 3 400 markkaa kuu-
21940:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-     kaudessa. Tuen suuruus määräytyy hoidetta-
21941:        säädännön muuttamiseksi niin, että lail-     van avun tarpeen määrän ja ajoittumisen mu-
21942:        la määrätään se kohtuullinen kunnalli-       kaan. Enimmäismäärä voidaan valtakunnalli-
21943:        sen kotihoidon tuen minimitaso, jonka        sen suunnitelman mukaan suorittaa niiden
21944:        mukaan hoitotukea on maksettava vai-         kohdalla, jotka tarvitsevat ympärivuorokautis-
21945:        keasti vammaista lasta kotona hoitaville     ta apua ja hoitoa.
21946:        ja johon kunta myös saa valtionosuu-            Vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan
21947:        den?                                         kotihoidon tuesta antamassaan yleiskirjeessä A
21948:                                                      10/1985/hu sosiaalihallitus on antanut suosi-
21949:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuksen tuen määrästä kolmessa ryhmässä, jotka
21950: taen seuraavaa:                                     on arvioitu avun ja hoidon tarpeen perusteella.
21951:                                                     Suosituksen mukaan tuki on ensimmäisessä
21952:     Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-     ryhmässä 90--100 %, toisessa 70--89% ja
21953: den kotihoidon tuki on sosiaalihuoltolain (710/     kolmannessa 25-69 % kulloinkin voimassa
21954: 82) mukaisen kotipalvelun toimintamuoto, jota       olevassa sosiaalihuollon valtakunnallisessa
21955: annetaan alentuneen toimintakyvyn, perheti-         suunnitelmassa määritellystä enimmäismarkka-
21956: lanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyk-     määrästä.
21957: sen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn              Tuen suuruus on siten edellä mainituissa
21958: perusteella henkilöille, jotka tarvitsevat apua     puitteissa kunnan harkinnassa. Käytännössä
21959: asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huo-        tuen suuruus, samoin kuin niiden henkilöiden
21960: lenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja to-          määrä, jotka hyväksytään tuen piiriin, riippuu
21961: tunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toi-      kunnan tähän tarkoitukseen osoittamista mää-
21962: mintojen suorittamisessa ja niissä avustamista.     rärahoista. Tämän johdosta tuen maksamisessa
21963: Kotihoidon tuki ei ole luonteeltaan henkilön        esiintyy vaihtelua eri kuntien kesken.
21964: tai perheen taloudellista tukemista, vaan kor-         Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteena
21965: vausta esimerkiksi vammaisen henkilön kotona        on kehittää ja monipuolistaa kotona selviyty-
21966: tapahtuvasta hoidosta.                              mistä tukevia palveluja, koska kotona hoitami-
21967:     Kotihoidon tuki maksetaan sosiaalihuolto-       nen on taloudellisesti edullisempaa ja hoidetta-
21968: asetuksen 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan          van kannalta inhimillisempi vaihtoehto laitos-
21969: sosiaalilautakunnan ja yksityisen henkilön vä-      hoitoon verrattuna. Niinpä kotihoidon tukea
21970: lillä tehtävään sopimukseen perustuvana esi-        kehittämällä voidaan edistää osaltaan tätä ta-
21971: merkiksi vammaisen lapsen hoitajalle. Sopimus       voitetta.
21972: voidaan tehdä sellaisen henkilön kanssa, joka          Eri-ikäisten vammaisten kotona tapahtuvan
21973: kykenee huolehtimaan esimerkiksi vammaisen          hoidon tukemista varten on olemassa myös
21974: lapsen hoidosta tai muusta huolenpidosta. So-       muita taloudellisia tukimuotoja, ja järjestelmä
21975: pimuksessa määritellään säännöksen mukaan           kokonaisuudessaan on melko hajanainen. Mui-
21976: hoitoa antavan henkilön oikeudet ja velvolli-       ta tukimuotoja ovat:
21977: suudet.                                                - Lapsen hoitotuki. Tuen suorittaminen
21978:    Vuonna 1988 kunnat suorittivat vanhusten,        perustuu lakiin lapsen hoitotuesta (444/69) ja
21979: vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon       sen maksajana on Kansaneläkelaitos.
21980:                                        1990 vp. -     KK n:o 378                                      3
21981: 
21982:   - Lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavus-            te kotihoidon tukijärjestelmän kehittämiseksi
21983: tus. Avustuksen suorittaminen perustuu sai-           siten, että mm. kotihoidon tukemiseksi luotuja
21984: rausvakuutuslain 76 b §:n nojalla annettuun           järjestelmiä sovitettaisiin paremmin yhteen. Li-
21985: valtioneuvoston päätökseen (47 /88) ja sen mak-       säksi tulisi selvittää hoitajien sosiaaliturvaa ja
21986: sajana on Kansaneläkelaitos. Sairausvakuutus-         työoikeudelliseen asemaan liittyviä ongelmia
21987: lakiin tehdyllä muutoksella (1255/89) tämä            sekä hoitotyöstä maksettavan korvauksen yh-
21988: tukimuoto tulee lakisääteiseksi 1.10.1990 lukien      tenäistämistä.
21989: ja sen nimeksi tulee erityishoitoraha.                   Tehtyjen ehdotusten pohjalta sosiaali- ja
21990:   - Vammaistuki. Tuen suorittaminen perus-            terveysministeriö tulee harkitsemaan tarpeelli-
21991: tuu vammaistukilakiin (124/88) ja sen maksa-          sia toimenpiteitä edellä esitettyjen ongelmien
21992: jana on Kansaneläkelaitos.                            korjaamiseksi.
21993:    Sosiaali- ja terveysministeriölle on tehty aJoi-
21994: 
21995:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1990
21996: 
21997:                                                                     Ministeri Tuulikki Hämäläinen
21998: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 378
21999: 
22000: 
22001: 
22002: 
22003:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22004: 
22005:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        åren 1990-1994 angående anordnande av so-
22006: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         cial- och hälsovård var storleken på stödet för
22007: av den 12 juni 1990 tili vederbörande medlem        vård av åldringar, handikappade och långtids-
22008: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sjuka i hemmet år 1990 högst 3 400 mark per
22009: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         månad. Storleken på stödet fastställ utgående
22010: mål nr 378:                                         från hur stort behovet av hjälp är och när
22011:                                                     hjälpen behövs. Maximibeloppet kan enligt den
22012:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       riksomfattande planen betalas då det är fråga
22013:        att 1agstiftningen skall ändras sålunda      om personer som behöver hjälp och vård
22014:        att genom lag fastställs en skälig mini-     dygnet runt.
22015:        minivå för kommunalt stöd för vård i            I cirkulär A 10/1985/hu som socialstyrelsen
22016:        hemmet, enligt viiken vårdbidrag skall       utfärdat om stöd för vård av åldring, handi-
22017:        erläggas tili den som vårdar ett gravt       kappad och långtidssjuk i hemmet ingår en
22018:        handikappat barn hemma och för vilket        rekommendation om storleken på stödet i tre
22019:        kommunen även erhåller statsandel?           grupper, vilka har uppskattats på basis av
22020:                                                     behovet av hjälp och vård. Enligt rekommen-
22021:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dationen uppgår stödet i den första gruppen tili
22022: samt anföra följande:                               90-100 %, i den andra tili 70-89% och i den
22023:                                                     tredje tili 25-69 % av det maximibelopp som
22024:    Stöd för vård av åldringar, handikappade         fastställts i gällande riksomfattande pian för
22025: och långtidssjuka i hemmet är i enlighet med        socialvården.
22026: socialvårdslagen (71 0/82) en form av hemservi-        Storleken på stödet är sålunda inom den
22027: ce, som tillhandahålls personer som på grund        ovan anförda ramen beroende av kommunal
22028: av nedsatt prestationsförmåga, familjeförhål-       prövning. I praktiken är storleken på stödet
22029: landen, ansträngning, sjukdom, barnsbörd eller      och likaså antalet personer som godkänns tili
22030: invaliditet eller av annan motsvarande orsak är     att komma i åtnjutande av stödet beroende av
22031: i behov av hjälp för fullgörande av eller bistånd   de anslag som kommunen anvisat för detta
22032: vid fullgörandet av uppgifter eller funktioner      ändamål. Med anledning av detta förekommer
22033: som hör tili boende, personlig skötsel och          det vid betalningen av stödet variationer mellan
22034: omvårdnad samt tili annan normal och invand         kommunerna.
22035: livsföring. Stödet för vård i hemmet är tili sin       Inom social- och hälsovården är syftet att
22036: karaktär inte ett ekonomiskt stöd tili av en        utveckla den service som stöder möjligheterna
22037: person eller familj, utan ersättning för t.ex.      för människor att klara sig hemma och tillika
22038: vård av en handikappad i hemmet.                    att göra denna service mångsidigare, eftersom
22039:    Stöd för vård i hemmet betalas enligt 9 § 1      vård hemma är ekonomiskt fördelaktigare och
22040: mom. 3 punkten socialvårdsförordningen på           ett humanare alternativ än anstaltsvård. Därför
22041: grundval av avtal mellan socialnämnden och en       kan man genom att utveckla stödet för vård i
22042: enskild person t.ex. tili den som sköter ett        hemmet för vårdtagaren främja detta syfte.
22043: handikappat barn. A vtal kan ingås med en              För stödjande av vård i hemmet av handi-
22044: person som förmår sköta t.ex. ett handikappat       kappade i olika åldrar finns även andra eko-
22045: barn eller svara för annan omsorg om barnet.        nomiska stödformer. Systemet är som helhet
22046: I avtalet fastställs enligt stadgandet vårdarens    betraktat rätt splittrat. Andra stödformer är:
22047: rättigheter och skyldigheter.                          - Vårdbidrag för barn. Utbetalningen av
22048:    År 1988 betalade kommunerna stöd för vård        bidraget grundar sig på lagen om vårdbidrag
22049: av 18 000 åldringar, handikappade och lång-         för barn (444/69) och betalare är Folkpensions-
22050: tidssjuka i hemmet. Av dessa personer var           anstalten.
22051: 15 % 17 år eller yngre.                                - Understöd för sjukvård och rehabilitering
22052:    Enligt den riksomfattande pian som getts för     av barn. Utbetalningen av understödet grundar
22053:                                    1990 vp. -     KK n:o 378                                   5
22054: 
22055: sig på ett beslut av statsrådet (47 /88), som     git ett förslag om utvecklande av stödsystemet
22056: utfärdats med stöd av 76 b § sjukförsäkringsla-   för vård i hemmet sålunda att bl.a. de olika
22057: gen, och betalare är Folkpensionsanstalten.       system som skapats för stödjande av vård i
22058: Genom en ändring i sjukförsäkringslagen           hemmet skulle sammanjämkas bättre. Därtill
22059: ( 1255/89) blir denna understödsform lagstad-     borde vårdarnas socialskydd och problem i
22060: gad fr.o.m. 1.10.1990 och kommer då att kallas    anslutning tili deras arbetsrättsliga ställning
22061: specialvårdspenning.                              samt ett förenhetligande av den ersättning som
22062:    - Handikappbidrag. Utbetalningen av bi-        erläggs för vårdarbete utredas.
22063: draget grundar sig på lagen om handikappbid-         Utgående från framlagda förslag kommer
22064: rag (124/88) och betalare är Folkpensionsan-      social- och hälsovårdsministeriet att överväga
22065: stalten.                                          nödvändiga åtgärder för avhjälpande av ovan
22066:    Social- och hälsovårdsministeriet har motta-   anförda problem.
22067: 
22068:     Helsingfors den 23 juli 1990
22069: 
22070:                                                                 Minister Tuulikki Hämäläinen
22071:                                               1990 vp.
22072: 
22073: Kirjallinen kysymys n:o 379
22074: 
22075: 
22076: 
22077: 
22078:                                  Pulliainen: Patojen turvallisuuden parantamisesta
22079: 
22080: 
22081:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22082: 
22083:    Nyt istuvan eduskunnan eräs ensimmäiseksi        tikään tehty riittävän perusteellista maastotut-
22084: käsittelemiä lakiehdotuksia oli hallituksen esi-    kimusta, mikä kostautuu nyt padon vuotona ja
22085: tys patoturvallisuuslain muuttamisesta. Tuol-       sortumisvaarana. Rakentamistyön teki aika-
22086: loin laki- ja talousvaliokunnassa kuuituja          naan saadun tiedon mukaan tie- ja vesiraken-
22087: asiantuntijoita tentattiin patoturvallisuusnäkö-    nuslaitos ja nyt korjaustyötä hoitaa vesi- ja
22088: kohdilla. Uljuan tekoaltaan padolla Pohjois-        ympäristöpiiri, joka myös on tarkastanut patoa
22089: Pohjanmaalla äskettäin sattunut pato-onnetto-       virkatyönään.
22090: muus osoitti, että eduskunnassa kannettu huoli         Kohdan b) asia koskettaa laajemminkin val-
22091: patoturvallisuudesta ei ollut aiheeton. Uljuan      tionhallintoa. Sama periaate tulee ulottaa kaik-
22092: patoa rakennettaessa ei ollut tutkittu lainkaan     kinaiseen toimintaan, johon kuuluu lopputu-
22093: pohjakalliota, jonka päälle pato rakennettiin.      loksen käyttöönhyväksyntä.
22094:    Kun Uljuan patoa koskevat uutiset tuli-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22095: vat julkisuuteen, julkaistiin Kaleva-lehdessä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22096: 9.6.1990 kirjoitus, joka kertoo, että Iin Raasa-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22097: kan voimalaitoksen pato vuotaa.                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22098:    Tapahtunut antaa aihetta kiinnittää huomio-
22099: ta                                                              Mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-
22100:    a) patoturvallisuuteen yleensä, ja                        tus ryhtyy patoturvallisuuden paranta-
22101:    b) erityisesti siihen, että patojen rakentami-            miseksi ja patojen rakentamisen ja nii-
22102: nen ja valmiiden rakenteiden tarkastus ja käyt-              den käyttöönhyväksynnän erottamisek-
22103: töönhyväksyntä erotetaan selvästi toisistaan.                si eri viranomaisten tehtäväksi?
22104:    Uljuan padon rakentamisessa ei ollut seiväs-
22105: 
22106:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
22107: 
22108:                                           Erkki Pulliainen
22109: 
22110: 
22111: 
22112: 
22113: 200070S
22114: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 379
22115: 
22116: 
22117: 
22118: 
22119:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22120: 
22121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        menpiteisiin. Raasakan padossa havaittu vuoto
22122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         johtuu maapadoille ominaisesta veden suotau-
22123: olette 12 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             tumisesta padon läpi, mikä ei tiettävästi ole
22124: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vaarallista. Uljuan padon omistaa valtio ja
22125: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Raasakan padon yksityinen yhtiö.
22126: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-           Patoturvallisuutta tullaan edelleen kehittä-
22127: jallisesta kysymyksestä n:o 379:                      mään käyttämällä hyväksi alan parasta saata-
22128:                                                       villa olevaa asiantuntemusta patojen suunnitte-
22129:           Mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-     lussa, rakentamisessa ja patoturvallisuuslain
22130:        tus ryhtyy patoturvallisuuden paranta-         mukaisessa käsittelyssä. Vesi- ja ympäristöhal-
22131:        miseksi ja patojen rakentamisen ja nii-        linnon ja sen edeltäjän omien vaativien patojen
22132:        den käyttöönhyväksynnän erottamisek-           osalta on poikkeuksetta käytetty ulkopuolista
22133:        si eri viranomaisten tehtäväksi?               asiantuntemusta. Esimerkiksi Uljuan padon
22134:                                                       pääsuunnittelijana ja myös rakennusaikaisena
22135:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            geoteknisenä valvojana on toiminut Valtion
22136: taen seuraavaa:                                       teknillinen tutkimuskeskus, joka osallistuu
22137:                                                       myös kyseisen patovaurion korjauksen suunnit-
22138:    Patoturvallisuuslainsäädäntömme on varsin          teluun ja korjaustöiden valvontaan. Tällä me-
22139: uutta. Patoturvallisuuslaki (413/84, muut. 616/       nettelyllä on haluttu turvata korkeatasoinen
22140: 87) ja -asetus (574/84) tulivat voimaan               lopputulos ja poistaa vesi- ja ympäristöhallin-
22141: 1.8.1984. Niiden avulla pyritään tehostamaan          non patojen hallintaan ja valvontaan liittyvät
22142: turvallisuusjärjestelyjä patojen rakentamisessa,      ristiriidat. Yksityisten omistamien patojen ja
22143: käytössä ja kunnossapidossa. Patoturvallisuu-         valtion patojen käyttöönhyväksymistä ei näin
22144: desta vastaavana viranomaisena toimii vesi- ja        ollen ole tarpeen erottaa eri viranomaisten
22145: ympäristö hallinto.                                   tehtäväksi.
22146:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu U1juan           Patoturvallisuusasioiden hoito ja normisto
22147: tekoaltaalla tapahtuneeseen patovaurioon ja           on Suomessa kansainvälisesti ottaen korkealla
22148: Raasakan voimalaitoksen padossa havaittuun            tasolla. Tästä huolimatta patoturvallisuutta tu-
22149: vuotoon. Uljualla on kysymys padon pohjakal-          lee jatkuvasti kehittää. Tässä tarkoituksessa on
22150: lion halkeamien kautta tapahtuvasta vuodosta.         vesi- ja ympäristöhallitus asettanut tammikuus-
22151: Tästä olisi voinut aiheutua myös vakavan              sa 1990 asiantuntijatyöryhmän tarkistamaan
22152: pato-onnettomuuden vaara, ellei vuotoa olisi          patoturvallisuusohjeet sekä tekemään esitykset
22153: ajoissa havaittu patoturvallisuusseurannan pe-        mahdollisista muutostarpeista.
22154: rusteella ja ryhdytty välittömästi korjaustoi-
22155: 
22156:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
22157: 
22158:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
22159:                                      1990 vp. -     KK n:o 379                                    3
22160: 
22161: 
22162: 
22163: 
22164:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22165: 
22166:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nom dammen, vilket är typiskt för jorddam-
22167: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mar, men veterligen inte farlig. Dammen i
22168: av den 12 juni 1990 tili vederbörande medlem        Uljua ägs av staten och dammen i Raasakka av
22169: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ett privat bolag.
22170: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade              Dammsäkerheten kommer att vidareutveck-
22171: spörsmål nr 379:                                    las genom utnyttjande av branschens bästa
22172:                                                     tillgängliga sakkunskap vad beträffar planering
22173:           Vilka särkilda åtgärder kommer Re-        och konstruktion av dammar samt behandling
22174:        geringen att vidta för att förbättra         av dammar enligt dammsäkerhetslagen. När
22175:        dammsäkerheten samt för att skilja åt        det gäller vatten- och miljöförvaltningens och
22176:        uppgiften att bygga dammar från upp-         dess föregångares krävande dammar har extern
22177:        giften att godkänna dammar för bruk,         sakkunskap anlitats utan undantag. Så har
22178:        så att dessa uppgifter faller på olika       t.ex. Statens tekniska forskningscentral funge-
22179:        myndigheter?                                 rat som huvudplanerare av dammen i Uljua
22180:                                                     och även som geoteknisk övervakare då dam-
22181:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        men byggdes. Forskningscentralen deltar också
22182: samt anföra följande:                               i planeringen av reparationen av damsskadan i
22183:                                                     fråga samt i övervakningen av reparationsar-
22184:    Vår lagstiftning om dammsäkerhet är relativt     betet. Genom detta förfarande har man velat
22185: ny. Dammsäkerhetslagen (413/84, ändrad              försäkra sig om ett högklassigt slutresultat och
22186: 616/87)     och     dammsäkerhetsförordningen       velat avlägsna konflikter i anknytning tili det
22187: (574/84) trädde i kraft den 1 augusti 1984. Med     faktum att vatten- och miljöförvaltningen både
22188: hjälp av dem eftersträvas effektivare säkerhets-    besitter och övervakar dammar. Därmed är det
22189: arrangemang då dammar byggs, används och            inte nödvändigt att skilja åt uppgiften att
22190: underhålls. Som ansvarig myndighet för              godkänna privatägda dammar för bruk från
22191: dammsäkerhet fungerar vatten- och miljöför-         motsvarande uppgift beträffande statens dam-
22192: valtningen.                                         mar så att dessa ankommer på olika myndig-
22193:    1 motiveringen tili spörsmålet hänvisades tili   heter.
22194: dammskadan i Uljua konstgjorda bassäng och             Skötseln av och normerna för ärenden kring
22195: läckan i dammen vid Raasakka kraftverk. 1           dammsäkerhet ligger internationellt sett på en
22196: Uljua rör det sig om en läcka genom sprickor        hög nivå i Finland. Trots detta bör dammsä-
22197: i berggrunden. Om läckan inte hade upptäckts        kerheten kontinuerligt utvecklas. 1 denna avsikt
22198: i tid genom övervakning av dammsäkerheten           tillsatte vatten- och miljöstyrelsen i januari
22199: och om reparationsåtgärder inte hade vidtagits      1990 en arbetsgrupp bestående av sakkunniga
22200: omedelbart, kunde detta ha medfört risk för en      med uppgift att se över direktiven för damm-
22201: allvarlig dammolycka. Läckan i dammen i             säkerheten och att komma med förslag som
22202: Raasakka beror på infiltration av vatten ge-        gäller eventuella behov av ändring av dem.
22203: 
22204:     Helsingfors den 29 juni 1990
22205: 
22206:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
22207:                                             1990 vp.
22208: 
22209: Kirjallinen kysymys n:o 380
22210: 
22211: 
22212: 
22213: 
22214:                                 Tennilä: Murmanskiin suuntautuvan matkailun edistämisestä
22215:                                    Lapissa
22216: 
22217: 
22218:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22219: 
22220:    Lapin ja Murmanskin alueen välinen kans-       sekä esimerkiksi kala- ja metsästysmatkailua.
22221: sakäyminen lisääntyy. Näköpiirissä on jatkon         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22222: osalta sekä turismin lisääntyminen että talous-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22223: yhteistyön laajentuminen.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22224:    Lapin ja Murmanskin matkailuyhteistyöryh-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22225: mä onkin ehdottanut, että Rovaniemelle pe-
22226: rustetaan Neuvostoliiton konsulaatti viisumi-
22227: muodollisuuksien helpottamiseksi. Työryhmä                 Miten Suomen Hallitus aikoo edistää
22228: myös ehdottaa Suomen ja Neuvostoliiton hal-              Neuvostoliiton konsulaatin perustamis-
22229: lituksille viisumivapaiden päivämatkojen mah-            ta Rovaniemelle sekä viisumivapaiden
22230: dollistamista Lapin ja Murmanskin välillä.               päivämatkojen järjestämistä Lapin ja
22231: Tämä helpottaisi liiketoimien suorittamista              Murmanskin välillä?
22232:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
22233: 
22234:                                       Esko-Juhani Tennilä
22235: 
22236: 
22237: 
22238: 
22239: 200070S
22240: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 380
22241: 
22242: 
22243: 
22244: 
22245:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22246:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jen entistä paremmasta hyväksikäyttämisestä
22247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      raja- ja viisumimuodollisuuksia yksinkertaista-
22248: olette 12 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn          maHa.
22249: kirjeenne n:o 1191 ohella toimittanut valtioneu-      Maiden välillä on myös keskusteltu yleisestä
22250: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       viisumivapaudesta, mutta tällöin on todettu,
22251: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-       että viisumivapaus ei ole vielä ajankohtainen.
22252: jallisesta kysymyksestä n:o 380:                   Suomen vapaista matkustamis- ja liikkumis-
22253:                                                    olosuhteista johtuu, että myöskään alueellisesti
22254:          Miten Suomen Hallitus aikoo edistää       rajoitettu viisumivapaus ei johtaisi tänä päivä-
22255:        Neuvostoliiton konsulaatin perustamis-      nä tosiasialliseen vastavuoroisuuden toteutumi-
22256:        ta Rovaniemelle sekä viisumivapaiden        seen. Suomen viranomaiset ovat luonnollisesti
22257:        päivämatkojen järjestämistä Lapin ja        valmiit edelleenkin keskustelemaan maahantu-
22258:        Murmanskin välillä?                         lokysymysten kehittämisestä myös Pohjois-
22259:                                                    Suomessa.
22260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Viisumivapautta on voitu kehittää myös il-
22261: vasti seuraavaa:                                   man vastavuoroisuutta tekemällä viisumiva-
22262:                                                    paat turistimatkat Suomesta Viipuriin, Tallin-
22263:    Matkustamisen lisäämiseen ja helpottami-        naan ja Leningradiin rajoitetussa määrin mah-
22264: seen Suomen ja Neuvostoliiton välillä kiinnite-    dollisiksi.
22265: tään kummankin maan viranomaisten taholta             Mikäli Neuvostoliiton taholta tehdään ehdo-
22266: jatkuvasti huomiota. Tässä yhteydessä on mm.       tus konsulaatin perustamisesta Rovaniemelle,
22267: neuvoteltu uusien rajanylityspaikkojen avaami-     tulevat Suomen viranomaiset asiaa harkitse-
22268: sesta sekä olemassa olevien rajanylityspaikko-     maan.
22269:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1990
22270: 
22271:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
22272:                                    1990 vp. -     KK n:o 380                                       3
22273: 
22274: 
22275: 
22276: 
22277:                             Tili Riksdagens Herr Talman
22278:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och utnyttja de befintliga gränsstationerna i
22279: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       större utsträckning genom förenkling av gräns-
22280: nr 1191 av den 12 juni 1990 tili vederbörande     och viseringsformaliteterna.
22281: medlem av statsrådet översänt avskrift av            Länderna har även diskuterat en allmän
22282: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-      viseringsfrihet, men det konstaterades härvid
22283: de spörsmål nr 380:                               att en viseringsfrihet inte ännu är aktuell. På
22284:                                                   grund av att man i Finland kan resa och röra
22285:           Hur ämnar Finlands Regering främja      sig fritt skulle inte heller en regionalt begränsad
22286:        inrättandet av ett sovjetiskt konsulat i   viseringsfrihet i dag leda tili verklig ömsesidig-
22287:        Rovaniemi samt ordnandet av viserings-     het. De finländska myndigheterna är naturligt-
22288:        fria dagsresor mellan Lappland och         vis redo att även i fortsättningen diskutera en
22289:        Murmansk?                                  utveckling av inresefrågor även i norra Fin-
22290:                                                   land.
22291:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Viseringsfriheten har kunnat utvecklas även
22292: samt anföra följande:                             utan ömsesidighet genom att viseringsfria turist-
22293:                                                   resor från Finland tili Viborg, Tallinn och
22294:   Myndigheterna i Finland och Sovjetunionen       Leningrad har gjorts möjliga i begränsad ut-
22295: ger fortgående akt på hur turismen mellan de      sträckning.
22296: båda länderna kan ökas och underlättas. 1            Om Sovjetunionen framlägger ett förslag tili
22297: detta sammanhang har man bl.a. underhandlat       inrättande av ett konsulat i Rovaniemi kommer
22298: om möjligheterna att öppna nya gränsstationer     de finländska myndigheterna att pröva saken.
22299:     Helsingfors den 10 juli 1990
22300: 
22301:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
22302:                                              1990 vp.
22303: 
22304: Kirjallinen kysymys n:o 381
22305: 
22306: 
22307: 
22308: 
22309:                                  Dromberg: Poliisin henkilöstön lisäämisestä Espoossa ja Van-
22310:                                     taalla
22311: 
22312: 
22313:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22314: 
22315:    Hyväksyessään valtion tulo- ja menoarvion          Poliisipalveluiden saatavuus Espoossa ja
22316: vuodelle 1990 eduskunta totesi, että "Esitutkin-   Vantaalla on edelleen selvästi heikompi kuin
22317: talain voimaantulon aiheuttamia lisähenkilös-      muualla maassa. Resurssien muutos on pysy-
22318: tötarpeita lukuunottamatta poliisin henkilöstö-    västi ollut ja on edelleen selvästi alempi kuin
22319: voimavarat ovat riittävät, mutta niiden koh-       mitä tarvittavat resurssit ovat.
22320: dentamista on korjattava. Tarve on suurin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22321: nopeasti kasvaneilla paikkakunnilla esim. Es-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22322: poossa ja Vantaalla".                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22323:    Edelleen eduskunta edellytti, että "Hallitus    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22324: ryhtyy toimenpiteisiin poliisin käytettävissä
22325: olevien voimavarojen uudelleen suuntaamiseksi                Aikooko Hallitus ryhtyä eduskunnan
22326: siten, että virat sisäisesti siirretään tarpeen           edellyttämällä tavalla toimenpiteisiin
22327: mukaan sinne, missä poliisipalveluja eniten               poliisin käytettävissä olevien henkilös-
22328: tarvitaan ja että henkilökunta työskentelee               tövoimavarojen uudelleen suuntaami-
22329: painopisteaikoina. Henkilöstön vähentämisoh-              seksi nopeasti kasvaneille paikkakunnil-
22330: jelman mukaisesta virkojen lakkauttamisesta               le, esim. Espooseen ja Vantaalle, joissa
22331: tulee luopua''.                                           tarve on suurin?
22332: 
22333:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
22334: 
22335:                                        Kaarina Dromberg
22336: 
22337: 
22338: 
22339: 
22340: 200070S
22341: 2                                           1990 vp. -     KK n:o 381
22342: 
22343: 
22344: 
22345: 
22346:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22347:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Perustetuista viroista on tällä aikavälillä si-
22348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              joitettu Espoon ja Vantaan nimismiespiireihin
22349: olette 12 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn                  muihin piireihin verrattuna suhteellisesti eniten.
22350: kirjeenne n:o 1192 ohella lähettänyt valtioneu-               Osaltaan Vantaan ja Espoon toimistohenki-
22351: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen               löstövajausta on helpottanut 1.9.1989 voimaan
22352: kansanedustaja Kaarina Drombergin kirjalli-                tullut moottoriajoneuvojen rekisteröintiuudis-
22353: sesta kysymyksestä n:o 381, jossa tiedustellaan:           tus, jonka yhteydessä siirrettiin autojen rekis-
22354:                                                            teröinti postin tehtäväksi. Uudistuksen johdos-
22355:              Aikooko Hallitus ryhtyä eduskunnan            ta poliisitoimesta lakkautettiin yhteensä 29
22356:           edellyttämällä tavalla toimenpiteisiin           virkaa, esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksesta
22357:           poliisin käytettävissä olevien henkilös-         10. Vantaan ja Espoon nimismiespiireistä ei
22358:           tövoimavarojen uudelleen suuntaami-              uudistuksen johdosta lakkautettu virkoja, vaan
22359:           seksi nopeasti kasvaneille paikkakunnil-         piirit saivat käyttää vapautuneet resurssit mui-
22360:           le, esim. Espooseen ja Vantaalle, joissa         hin tehtäviin.
22361:           tarve on suurin?                                    Poliisin henkilöstöä on viime vuosina koh-
22362:                                                            dennettu pääosin läänien sisäisin siirroin. Lää-
22363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               nikohtaisiin ongelmiin tällä menettelyllä on
22364: vasti seuraavaa:                                           saatu tyydyttäviä ratkaisuja. Valtakunnallisen,
22365:                                                            läänirajat ylittävän uudelleensijoituksen perus-
22366:    Poliisin henkilöstön tarkoituksenmukaiseen              taksi on sisäasiainministeriössä valmistumassa
22367: kohdentamiseen vaikuttavat tällä hetkellä lä-              syksyllä 1990 mitoitusmallit sekä poliisi- että
22368: hinnä tulo- ja menoarvioissa perustettavien                toimisto- ja muun henkilöstön resurssitarpeis-
22369: virkojen määrä ja sijoittelu, nykyisen henkilös-           ta. Mallien perusteella on tarkoitus laatia
22370: tön uudelleenkohdentaminen sekä valtioneu-                 suunnitelma läänien välisistä uudelleensijoituk-
22371: voston ns. säästöpäätöksen mukaisen henkilös-              sista, minkä jälkeen valtakunnalliseen uudel-
22372: tön vähentämisohjelman velvoittavuus poliisi-              leensijoitukseen voidaan ryhtyä. Ennen suun-
22373: toimessa.                                                  nitelman valmistumista henkilöstövajetta on
22374:    Perustettujen virkojen sijoittelussa on pyritty         lievennetty sijaisuus- ja ruuhka-apulaismäärä-
22375: siihen, että virat kohdentuvat pääasiassa niihin           rahoin. Esimerkiksi Espoon nimismiespiirille
22376: poliisipiireihin, joissa on eniten resurssivajaus-         on myönnetty sijaisuusmäärärahoja viiden toi-
22377: ta. Espoon ja Vantaan nimismiespiireihin on                mistohenkilön ja ruuhka-apulaismäärärahoja
22378: virkoja vuosina 1986---1990 sijoittunut seuraa-            kahden toimistohenkilön palkkaamiseksi ke-
22379: vasti:                                                     säajaksi.
22380: Vuosi             Esitutkintavirat         Muut virat         Poliisin voimavarojen uudelleenkohdenta-
22381:                                Paikall.                    mista arvioitaessa on huomattava merkitys
22382:              Espoo Vantaa pol. yht.       Espoo   Vantaa   sillä, mihin ratkaisuun päädytään ns. säästö-
22383: 1986           2                  lO        3        3     päätöksestä johtuvan poliisin henkilöstön vä-
22384: 1987          lO       lO         26        5        5     hentämissuunnitelman osalta. Sisäasiainminis-
22385: 1988           l        l         20        5        5     teriö on tulo- ja menoarvioesitykseensä liitetys-
22386: 1989           3        5         74        l        1     sä kannanotossaan katsonut, että virkojen ja
22387: 1990           5        l         42                       tehtävien lakkauttamisesta poliisihallinnossa
22388:               21       17        172       14       14     on luovuttu.
22389: 
22390: 
22391:         Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1990
22392: 
22393:                                                                                 Ministeri Elisabeth Rehn
22394:                                          1990 vp. -     KK n:o 381                                       3
22395: 
22396: 
22397: 
22398: 
22399:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
22400: 
22401:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Av de inrättade tjänsterna har, jämfört med
22402: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se             andra distrikt, i proportion de flesta tjänsterna
22403: nr 1192 av den 12 juni 1990 tili vederbörande           placerats i Esbo och Vanda länsmansdistrikt
22404: medlem av statsrådet översänt avskrift av               under denna tid.
22405: följande av riksdags1edamot Kaarina Drom-                  Tili en del har byråpersonalunderskottet i
22406: berg undertecknade spörsmål nr 381:                     Vanda och Esbo avhjälpts genom en reform av
22407:                                                         registreringen av motorfordon, viiken trädde i
22408:                                                         kraft 1. 9.1989 och i samband med viiken
22409:             Ämnar Regeringen på sätt som riks-          registreringen av bilar flyttades över tili posten.
22410:          dagen förutsätter vidta åtgärder för en        1 samband med reformen indrogs sammanlagt
22411:          omfördelning av de för polisen tili buds       29 tjänster inom polisväsendet, t.ex. vid Hel-
22412:          stående persona1resurserna tili orter          singfors polisinrättning 10 tjänster. lnom läns-
22413:          som växer snabbt, t.ex. Esbo och Van-          mansdistrikten i Vanda och Esbo indrogs med
22414:          da, där behovet är störst?                     anledning av reformen inga tjänster, utan
22415:                                                         distrikten fick använda de befriade resurserna
22416:                                                         för andra uppgifter.
22417:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               Personalen inom polisen har under de senaste
22418: samt anföra följande:                                   åren i huvudsak omfördelats genom interna
22419:                                                         överflyttningar inom länet. Genom detta förfa-
22420:     På en ändamålsenlig omfördelning av poli-           rande har man uppnått tillfredsställande lösnin-
22421: seos personai inverkar för närvarande främst            gar på problemen inom länet. Som grund för en
22422: antalet - i budgeterna upptagna - tjänster              riksomfattande omfördelning, som överskrider
22423: som skall inrättas och placeringen av dessa, en         länsgränserna, kommer inrikesministeriet att
22424: omfördelning av den nuvarande personalen                hösten 1990 fårdigställa dimensioneringsmodel-
22425: samt den bindande verkan som programmet                 ler för både polis- och byråpersonalens samt
22426: för nedskärning av personalen i enlighet med            den övriga personalens resursbehov. Avsikten
22427: statsrådets s.k. sparbeslut har inom polisväsen-        är att på basis av modellerna göra upp en pian
22428: det.                                                    för omfördelningar mellan länen, varefter man
22429:     Vid fördelningen av inrättade tjänster har          kan ta itu med den riksomfattande omfördel-
22430: man försökt få tjänsterna hänförda i huvudsak           ningen. lnnan planen blir färdig lindras perso-
22431: tili de polisdistrikt inom vilka resursunderskot-       nalbristen med hjälp av anslag för vikarier och
22432: tet är störst. lnom Esbo och Vanda länsmans-            brådtidsbiträden. T.ex. Esbo länsmansdistrikt
22433: distrikt har under åren 1986-1990 tjänster              har beviljats anslag för vikariat för anställande
22434: fördelats som följer:                                   av fem byråfunktionärer och anslag för bråd-
22435:                                                         tidsbiträden för anställande av två byråfunktio-
22436: År           Förundersökningstjänster Övriga tjänster   närer för sommaren.
22437:                            Den lokala                      Vid bedömningen av omfördelningen av po-
22438:            Esbo    Vanda polisen slgt Esbo     Vanda    lisens resurser är det av stor betydelse viiken
22439: 1986           2                10       3        3     lösning man väljer beträffande planen för ned-
22440: 1987          JO      JO       26        5        5     skärning av polispersonalen, som beror på det
22441: 1988           1       1       20        5        5     s.k. sparbeslutet. lnrikesministeriet anser i sitt
22442: 1989           3       5       74         1       1     ställningstagande som fogats tili budgetproposi-
22443: 1990           5       1       42                       tionen att man har frångått indragning av tjäns-
22444:              21       17      172       14       14     ter och uppgifter inom polisförvaltningen.
22445: 
22446: 
22447:        Helsingfors den 2 juli 1990
22448: 
22449:                                                                               Minister Elisabeth Rehn
22450: 1
22451: 
22452: 1
22453: 
22454: 1
22455: 
22456:     1
22457: 
22458:     1
22459: 
22460:     1
22461: 
22462:         1
22463: 
22464:         1
22465: 
22466:         1
22467: 
22468:             1
22469: 
22470:             1
22471: 
22472:             1
22473: 
22474:                 1
22475: 
22476:                 1
22477: 
22478:                 1
22479: 
22480:                     1
22481: 
22482:                     1
22483:                                                 1990 vp.
22484: 
22485: Kirjallinen kysymys n:o 382
22486: 
22487: 
22488: 
22489: 
22490:                                    Dromberg: Penikkatautirokotteen saannin turvaamisesta
22491: 
22492: 
22493:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22494: 
22495:    Kentällä on ollut tavaton tyytymättömyys           pasta, mikäli laitos olisi halunnut toimia ri-
22496: niin koiranomistajien kuin eläinlääkäreiden           peästi.
22497: keskuudessa siitä, että penikkatautirokotetta ei         Euroopan yhdentyessä onkin syytä harkita,
22498: ole saatu kolmeen viikkoon. Rokotukset ovat           onko Valtion eläinlääketieteellisellä laitoksella
22499: olleet rokotteen puuttumisen vuoksi keskeyty-         yksinoikeus hankkia edellä mainittuja aineita ja
22500: neinä.                                                suorittaa kyseisten valmisteiden jakelua, jos
22501:    Lehtitietojen mukaan yli 100 koiraa on             joidenkin muiden kanavien kautta toiminta
22502: rokotteen puutteen vuoksi viimeisen kahden            eläinten turvallisuuden kannalta saadaan pa-
22503: kuukauden aikana maassamme kuollut tautiin.           remmin hoidetuksi.
22504:    Valtion eläinlääketieteellisestä laitoksesta an-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22505: netun asetuksen (202/85) mukaan Valtion eläin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22506: lääketieteellisen laitoksen tehtävänä on 1 §:n        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22507: kohdan 6 mukaan valmistaa ja hankkia eläin-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22508: lääkinnässä tarvittavia seerumeita, rokotteita ja
22509: diagnostisia aineita sekä laitoksen alaan kuu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22510: luvia elatus- ja muita tutkimusaineita sekä                  ryhtyä penikkatautirokotteen kiireelli-
22511: suorittaa näiden valmisteiden jakelua.                       sesti saamiseksi maahan ja sen käyttöön-
22512:    Tilanteen vakavuuden huomioon ottaen lai-                 ottoon, sekä
22513: toksen toimintaa penikkatautirokotteiden saa-                  onko Hallitus suunnitellut kyseisissä
22514: miseksi maahan mahdollisimman nopeasti ei                    tapauksissa muita hankintatapoja kuin
22515: voi pitää asianmukaisena. Saamieni tietojen                  nykyinen vastaavien tilanteiden välttä-
22516: mukaan rokotetta olisi ollut saatavilla Euroo-               miseksi?
22517: 
22518:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
22519: 
22520:                                           Kaarina Dromberg
22521: 
22522: 
22523: 
22524: 
22525: 2000705
22526: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 382
22527: 
22528: 
22529: 
22530: 
22531:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den tuontia varten luvan ovat saaneet Hoechst,
22533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Berner ja Prevett.
22534: olette 12 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn               Kaikkialla maailmassa käytetään ainoastaan
22535: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kussakin maassa rekisteröityjä rokotteita. Suo-
22536: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        messa rokotteita hyväksyttäessä ja tarkastet-
22537: edustaja Drombergin näin kuuluvasta kirjalli-        taessa pyritään noudattamaan yhteispohjois-
22538: sesta kysymyksestä n:o 382:                          maista käytäntöä. Toistaiseksi Suomessa on
22539:                                                      rekisteröity kolme eri koiran penikkatautiroko-
22540:                                                      tetta. Valtion eläinlääketieteellinen laitos on
22541:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kuitenkin ryhtynyt selvittämään mahdollisuuk-
22542:         ryhtyä penikkatautirokotteen kiireelli-      sia rekisteröidä myös uusia penikkatautirokot-
22543:         sesti saamiseksi maahan ja sen käyt-         teita.
22544:         töönottoon, sekä                                Maailmalla on käytössä useita penikkatauti-
22545:            onko Hallitus suunnitellut kyseisissä     rokotteita, mutta niitä ei voida ottaa meillä
22546:         tapauksissa muita hankintatapoja kuin        käyttöön, koska rokotteita ei ole rekisteröity
22547:         nykyinen vastaavien tilanteiden välttä-      Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Pohjois-
22548:         miseksi?                                     maisen käytännön mukaan eläviä viruskantoja
22549:                                                      sisältäviä rokotteita ei hyväksytä, mikäli vas-
22550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taavia inaktivoituja rokotteita on saatavissa.
22551: vasti seuraavaa:                                        Useissa maailmalla käytettävissä valmisteissa
22552:                                                      on monia muitakin komponentteja kuin vain
22553:    Eläimille käytettävien rokotteiden, seerumien     pelkkä penikkatautirokote. Usein niihin on
22554: ja niihin verrattavien valmisteiden valvonnasta      yhdistetty elävä parvovirusrokote, jota Pohjois-
22555: on säädetty eläintautilain (55/80) II §:ssä. Lain    maissa ei ole hyväksytty. Kielteinen suhtautu-
22556: mukaan rokotteiden on oltava maa- ja metsä-          minen eläviin rokotteisiin johtuu siitä, että
22557: talousministeriön eläinlääkintöosaston hyväk-        tarkastuksesta huolimatta niihin liittyy riski,
22558: symiä, ja niiden myyntiin, käyttöön ja maahan-       että rokotteiden sisältämät elävät taudinaiheut-
22559: tuontiin tarvitaan eläinlääkintöosaston lupa.        tajat leviäisivät Suomeen.
22560:    Hyväksyessään jonkin eläimille tarkoitetun           Penikkatautiepidemia alkoi toukokuun puo-
22561: rokotteen maahantuonnin ja/tai käytön, maa-          livälissä. Varmistettuja kuolemantapauksia on
22562: ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto        tähän mennessä todettu kaksikymmentäviisi.
22563: yleensä asettaa ehdoksi, että rokotetta saa          Virologisesti on saatu 57 positiivista diagnoo-
22564: luovuttaa vain Valtion eläinlääketieteellisen lai-   sia, joista osa edellä mainituista kuolleista
22565: toksen välityksellä.                                 koirista, osa kliinisistä näytteistä. Suurin osa
22566:    Valtion eläinlääketieteellinen laitos huolehtii   kahdestakymmenestäviidestä kuolleesta koiras-
22567: laitoksesta annetun asetuksen (198/89) 1 §:n         ta on todennäköisesti saanut tartunnan jo
22568: mukaan eläinlääkinnässä tarvittavien rokottei-       ennen kuin uusintarokotuksiin ryhdyttiin.
22569: den, seerumien ja niihin verrattavien valmistei-     Kuolleet koirat ovat olleet yleensä nuoria alle
22570: den valmistuksesta, hankinnasta, laadun tark-        vuoden ikäisiä, jotka on rokotettu vain kerran
22571: kailusta ja jakelusta.                               tai ei lainkaan.
22572:    Laitos valmistaa nykyään itse vain karja- ja         Epidemia on viime aikoina osoittanut selviä
22573: eläinkohtaisia rokotteita, joita ei ole kaupalli-    laantumisen merkkejä. Se ei ole myöskään
22574: sesti saatavissa. Eläinrokotteiden maahantuonti      levinnyt uusille paikkakunnille.
22575: tapahtuu valtaosaltaan maahantuontiin oikeu-            Viime vuonna eläinlääkärit käyttivät noin
22576: tettujen yritysten toimesta. Valtion eläinlääke-     80 000 annosta koirien penikkatautirokotteita.
22577: tieteellinen laitos tuo itse maahan vain turkis-     Tämä vuonna tammi-huhtikuun aikana oli
22578: eläinrokotteita. Koirien penikkatautirokottei-       rokotteita käytetty 28 000 annosta. Kesäkuun
22579:                                       1990 vp. -      KK n:o 382                                      3
22580: 
22581: 1990 loppuun mennessä koirien penikkatauti-              Tällä hetkellä penikkatautirokotetta on
22582: rokotteita on jaettu toukokuussa alkaneen epi-        maassa riittävästi ja todellista kysyntää vastaa-
22583: demian aikana 185 000 annosta, joista noin            va määrä.
22584: puolet on saatu ja toimitettu toukokuun aikana           Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-
22585: eläinlääkäreille. Tämä vastaa lähes puolta koko       töosasto ryhtyi jo toukokuun lopulla toimen-
22586: maan koirakannasta.                                   piteisiin selvittääkseen, miten rokotteiden toi-
22587:    Valtion eläinlääketieteellisessä laitoksessa oli   mittamista eläinlääkäreille voitaisiin tehostaa
22588: toukokuun alussa varastossa noin 13 000 an-           erityisesti äkillisissä suurten rokotemäärien pi-
22589: nosta ja kolmella maahantuojalla yhteensä             kaista jakelua edellyttävissä tilanteissa. Asiasta
22590: noin 8 000 annosta penikkatautirokotetta. Sen         lähetettiin 23.5.1990 lausuntopyyntö Suomen
22591: varastoimista Valtion eläinlääketieteellisellä lai-   Eläinlääkäriliitolle. Lisäksi Valtion eläinlääke-
22592: toksella rajoittaa rokotteen suhteellisen lyhyt       tieteellisen laitoksen kanssa pidettiin 4.6.1990
22593: säilyvyysaika. Myöskään rokotteiden ulkomai-          kokous, jossa pyrittiin selvittämään laitoksen
22594: set valmistajat eivät pidä merkittäviä varastoja.     näkemyksiä rokotteiden hankinnasta ja jakelun
22595: Rokotteet tehdään tilausten perusteella, ja osin      uudelleenjärjestämisestä.
22596: tämän johdosta niiden toimitusaika on useita             Yllätyksellisiin ja suurten rokotemäärien pi-
22597: viikkoja. Toimitusaikaa pidentää myös valmis-         kaista jakelua edellyttäviin tilanteisiin on vai-
22598: tajan rokotteille teettämät omat testit ja val-       kea varautua. Sen tähden on esitetty pohditta-
22599: mistusmaan viranomaisten kontrolli, jonka jäl-        vaksi, miten rokotteiden jakelua voitaisiin ke-
22600: keen rokotteet vasta vapautetaan myyntiin.            hittää ja tehostaa. Harkittavana on myös ro-
22601:    Valtion eläinlääketieteellinen laitos ryhtyi vä-   kotteiden jakelun uudelleenorganisointi niin,
22602: littömästi ensimmäisen penikkatautidiagnoosin         että rokotteiden jakelu muidenkin kanavien
22603: varmistuttua toukokuun alkupuolella toimen-           kuin Valtion eläinlääketieteellisen 1ai toksen
22604: piteisiin lisärokotteiden saamiseksi maahan.          kautta sallittaisiin.
22605:    Toukokuun aikana maahantuojat hankkivat               Laadultaan huonot rokotteet voivat aiheut-
22606: rokotteita vastaaviita muiden maiden maahan-          taa eläinten sairastumisia tai ne voivat olla
22607: tuojilta. Vasta kesäkuun aikana on rokotteita         tehottomia ja eläinten turvallisuuden kannalta
22608: saatu myös suoraan valmistajilta. Rokotteita          puutteellisia. Myös valvomaton rokotteiden
22609: on pyritty jakamaan enemmän niille paikka-            käyttö voi vaikeuttaa eläintautien esiintymisen
22610: kunnille, joilla tautitapauksia on esiintynyt.        seurantaa. Tämän johdosta laatukontrolli ja
22611: Muuten rokotejakelu on tapahtunut tilausjär-          käytön valvonta tulisi uudistuksista huolimatta
22612: jestyksessä.                                          säilyttää viranomaisilla.
22613:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1990
22614: 
22615:                                                                         Ministeri Raimo Vistbacka
22616: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 382
22617: 
22618: 
22619: 
22620: 
22621:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22622:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tillstånd att importera vaccin mot valpsjuka
22623: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        hos hundar.
22624: av den 12 juni 1990 tili vederbörande medlem           Överalit i världen används endast de vaccin
22625: av statsrådets översänt avskrift av följande av    som godkänts i varje enskilt land. I Finland
22626: riksdagsledamot Dromberg undertecknade             försöker man vid godkännande och kontroli
22627: spörsmål nr 382:                                   följa samnordisk praxis. För tillfäliet har tre
22628:                                                    vaccin mot valpsjuka hos hundar godkänts för
22629:                                                    användning i Finland. Statens veterinärmedi-
22630:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          cinska anstalt har dock börjat utreda möjlig-
22631:        vidta för att i brådskande ordning få in    heterna att även ta i bruk nya vaccin mot
22632:        vaccin mot valpsjuka tili Jandet och för    valpsjuka.
22633:        att det skali tas i bruk, och                   Det används flera olika vaccin mot valpsjuka
22634:           har Regeringen i ifrågavarande fali      i världen, men de kan inte tas i bruk hos oss,
22635:        övervägt andra anskaffningssätt än det      eftersom vaccinen inte registrerats i Finland
22636:        nuvarande för att undvika motsvarande       elier i de övriga nordiska länderna. Enligt
22637:        situationer?                                nordisk praxis godkänns inte vaccin som inne-
22638:                                                    hålier levande virus, om motsvarande inaktive-
22639:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rade vaccin kan erhålias.
22640: samt anföra följande:                                  1 många preparat som används ute i världen
22641:                                                    finns det även flera andra komponenter än
22642:    1 II § lagen om djursjukdomar (55/80) stad-     enbart vaccin mot valpsjuka. Ofta har ett
22643: gas om övervakningen av vaccin, serum och          levande parvovirusvaccin som inte är godkänt i
22644: därmed jämförbara preparat. Enligt detta lag-      de nordiska länderna kombinerats med dem.
22645: rum skali vaccin vara godkända av jord- och        Den negativa instäliningen tili levande vaccin
22646: skogsbruksministeriets veterinäravdelning, och     beror på att det trots granskningen föreligger
22647: för försäljning, användning och import av dem      en risk att de levande sjukdomsalstrare som
22648: behövs tillstånd av veterinäravdelningen.          finns i vaccinen sprids tili Finland.
22649:    Då jord- och skogsbruksministeriets veteri-         Valpsjukeepidemin började i mitten av maj.
22650: näravdelning godkänner import och/elier an-        Hittilis har 25 dödsfali bekräftats. Virologiskt
22651: vändning av något för djur avsett vaccin stälier   har erhåliits 57 positiva diagnoser, varav en del
22652: den i alimänhet som villkor att vaccinet enbart    från de ovan nämnda döda hundarna, en del
22653: får överlåtas genom förmedling av statens          genom kliniska test. Största delen av de 25
22654: veterinärmedicinska anstalt.                       döda hundarna har sannolikt blivit smittade
22655:    Enligt 1 § förordningen om statens veterinär-   redan innan omvaccineringarna inleddes. De
22656: medicinska anstalt (198/89) hör det tili anstal-   avlidna hundarna har i alimänhet varit unga,
22657: tens uppgifter att framstälia och anskaffa bl.a.   under ett år, och har vaccinerats endast en
22658: vid veterinärverksamheten erforderliga vacciner    gång elier inte alis.
22659: samt verkstälia distributionen av dessa prepa-         Epidemin har under den senaste tiden visat
22660: rat och utföra kontroli av deras kvalitet.         klara teeken på avmattning. Den har helier inte
22661:    Anstalten framstälier själv för närvarande      spridit sig tili nya orter.
22662: endast vaccin som är avsedda för enskilda djur         1 fjol använde veterinärerna ca 80 000 doser
22663: elier kreatursbesättningar och som inte kan        vaccin mot valpsjuka hos hundar. Från januari
22664: erhålias kommersielit. lmporten av vaccin för      tili april i år hade 28 000 doser vaccin använts.
22665: djur sköts i huvudsak av företag som berätti-      Fram tili slutet av juni 1990 har det utdelats
22666: gats tili import. Statens veterinärmedicinska      185 000 doser vaccin mot valpsjuka hos hundar
22667: anstalt importerar själv endast vaccin för päls-   under den epidemi som började i maj, varav ca
22668: djur. Hoechst, Berner och Prevett har fått         hälften erhåliits och tillstälits veterinärerna
22669:                                      1990 vp. -     KK n:o 382                                     5
22670: 
22671: under maj månad. Detta motsvarar nästan             raskande situationer som förutsätter en snabb
22672: hälften av hela landets hundbestånd.                distribution av stora mängder vaccin. Därför
22673:    Hos statens veterinärmedicinska anstalt          har jord- och skogsbruksministeriets veterinär-
22674: fanns i början av maj ca 13 000 doser vaccin        avdelning anfört att det bör övervägas hur
22675: mot valpsjuka i lager och hos de tre importö-       distributionen av vaccin kunde utvecklas och
22676: rerna tillsammans ca 8 000 doser. Vaccinets         effektiveras. En omorganisering av distributio-
22677: relativt korta hållbarhetstid begränsar dess        nen av vaccin så att distribution tillåts även
22678: lagring vid statens veterinärmedicinska anstalt.    genom andra kanaler än statens veterinärme-
22679: Inte heller de utländska tillverkarna av vaccinet   dicinska anstalt övervägs också.
22680: håller sig med några betydande lager. Vacci-           Jord- och skogsbruksministeriets veterinär-
22681: nerna framställs på basis av beställningar, och     avdelning vidtog redan i siutet av maj åtgärder
22682: delvis därför uppgår leveranstiden till flera       för att utreda hur distributionen av vaccin till
22683: veckor. Även de test som tillverkaren utför på      veterinärerna kunde effektiveras speciellt i
22684: vaccinen och myndigheternas kontroll i till-        överraskande situationer, som förutsätter en
22685: verkningslandet förlänger leveranstiden. Först      snabb distribution av stora mängder vaccin. En
22686: därefter kan vaccinen säljas fritt.                 begäran om utlåtande i ärendet sändes den 23
22687:    Statens veterinärmedicinska anstalt vidtog       maj I990 till Finlands Veterinärförbund r.f.
22688: omedelbart efter att den första valpsjuke-          Den 4 juni 1990 hölls dessutom ett möte med
22689: diagnosen bekräftats i början av maj åtgärder       statens veterinärmedicinska anstalt, varvid man
22690: för att erhålla mera vaccin till landet.            försökte utreda anstaltens synpunkter på omor-
22691:    Under maj månad skaffade importörerna            ganiseringen av anskaffningen och distributio-
22692: vaccin av motsvarande importörer i andra            nen av vacciner.
22693: länder. Först i juni har vaccin kunnat erhållas        Vacciner av låg kvalitet kan förorsaka in-
22694: även direkt från tillverkarna. Man har försökt      sjuknande hos djur eller kan vara effektlösa
22695: dela ut mera vaccin tili de orter där sjukdoms-     och bristfälliga med tanke på djurens säkerhet.
22696: fall förekommit. 1 övrigt har utdelningen skett     En okontrollerad användning av vacciner kan
22697: i den ordning vaccinet beställts.                   även försvåra uppföljningen av förekomsten av
22698:    För närvarande är den mängd vaccin mot           djursjukdomar. Därför är det skäi att trots
22699: valpsjuka som finns i landet tillräcklig och        eventuella förnyelser alltjämt låta kvaiitetskon-
22700: motsvarar den faktisk efterfrågan.                  trollen och övervakningen av användningen
22701:    Det är svårt att vara förberedd på över-         kvarstå hos myndigheterna.
22702: 
22703:      Helsingfors den II juli I990
22704: 
22705:                                                                        Minister Raimo Vistbacka
22706:                                               1990 vp.
22707: 
22708: Kirjallinen kysymys n:o 383
22709: 
22710: 
22711: 
22712: 
22713:                                  Pulliainen: Kromipäästöjen vähentämisestä Tornion terästeh-
22714:                                      taalla
22715: 
22716: 
22717:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22718:    Vastatessaan allekirjoittaneen ja kansanedus-    mikrogrammaa grammassa savea, kun aiem-
22719: taja E. Paloheimon Outokumpu Oy:n Tornion           min käytetyllä menetelmällä saatiin tulokseksi
22720: tehtaiden kromipäästöjen vähentämistä koske-        vastaavasti vain alle 100 mikrogrammaa. Suu-
22721: neeseen kirjalliseen kysymykseen (n:o 181/1987      ria kromimääriä mitattiin nyt myös meren
22722: vp.) ministeri Ilkka Suominen kirjoitti mm.         pieneliöissä ja kaloissa.
22723: seuraavasti: " ... ympäristösuojelullisten inves-      Tutkijat päätyvät johtopäätökseen, että Tor-
22724: tointien toteuduttua on ympäristösuojelullinen      nion terästehdas on kromipäästöillään saman
22725: tilanne tehtailla kansainvälisestikin ottaen esi-   luokan saastuttaja kuin muutkin maapallon
22726: merkillisessä järjestyksessä. Kauppa- ja teolli-    vastaavat laitokset. Tämän tutkimustuloksen
22727: suusministeriö ja ympäristöministeriö seuraavat     odottaisi aiheuttavan hallituksen taholta erityi-
22728: Outokumpu Oy:n Tornion tehtaiden ilmansuo-          siä toimenpiteitä.
22729: jelutilannetta".                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22730:    Aihetta tähän seurantaan näyttää todella         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22731: olleen Oulun yliopiston kemian laitoksen äsket-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22732: täin julkistamien tutkimustulosten mukaan.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22733: Laitos on tutkituttanut omat tutkimusnäyt-
22734: teensä ilmoituksensa mukaan myös kahdessa
22735: muussa laboratoriossa. Tutkimustuloksista ker-                  Mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-
22736: tovan tiedotteen mukaan Outokummun Tor-                      tus ryhtyy sen johdosta, että Oulun
22737: nion terästehtaan kromipäästöt ovat ilmeisesti               yliopiston kemian laitoksen tutkimustu-
22738: yli 70 kertaa niin suuret kuin mitä yleisesti                losten mukaan Outokumpu Oy:n Tor-
22739: hyväksytty mittausmenetelmä kertoo. Nyt käy-                 nion terästehtaan kromipäästöt ovat
22740: tetty mittausmenetelmä kertoo, että merenpoh-                ilmeisesti yli 70 kertaa niin suuret kuin
22741: jan saven pintakerroksessa on kromia yli 7 000               aiemmin on ilmoitettu?
22742:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
22743: 
22744:                                           Erkki Pulliainen
22745: 
22746: 
22747: 
22748: 
22749: 200070S
22750: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 383
22751: 
22752: 
22753: 
22754: 
22755:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22756:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sitä vastoin ei raja-arvoja ole asetettu pohja-
22757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lietteen kromipitoisuudelle. Rajajokikomission
22758: olette 13 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           päätöksellä Outokumpu Oy:n Tornion tehtaat
22759: kirjeenne n:o 1178 ohella toimittanut valtioneu-    on velvoitettu tarkkailemaan muun muassa
22760: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        jätevesien laatua ja määrää sekä niiden vaiku-
22761: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-       tusta purkuvesistöön Lapin vesi- ja ympäristö-
22762: myksestä n:o 383, jossa tiedustellaan:              piirin ja Norrbottenin lääninhallituksen hyväk-
22763:                                                     symällä tavalla.
22764:           Mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-       Hyväksyttyyn tarkkailuohjelmaan kuuluu
22765:        tus ryhtyy sen johdosta, että Oulun          muun muassa kromipitoisuuden määrittäminen
22766:        yliopiston kemian laitoksen tutkimustu-      merenpohjasta yhdeksässä paikassa joka kol-
22767:        losten mukaan Outokumpu Oy:n Tor-            mas vuosi. Ohjelman mukaan analysoinnissa
22768:        nion terästehtaan kromipäästöt ovat          tulee käyttää Suomen Standardisoimisliiton
22769:        ilmeisesti yli 70 kertaa niin suuret kuin    vahvistamaa standardimenetelmää, joka on yllä
22770:        aiemmin on ilmoitettu?                       mainittu menetelmä A. Tämän menetelmän
22771:                                                     avulla on velvoitetarkkailussa saatu samanlai-
22772:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sia tuloksia kuin Oulun yliopistossa samalla
22773: vasti seuraavaa:                                    menetelmällä.
22774:                                                         Rajajokikomission päätöksen nojalla tark-
22775:    Oulun yliopiston kemian laitos julkaisi kesä-    kaillaan myös jätevesissä olevan kromin aiheut-
22776: kuun alussa tuloksia tutkimuksista, joissa oli      tamaa kokonaiskuormitusta. Kromin koko-
22777: selvitetty kromipitoisuuksia lietteessä, pien-      naispitoisuuden määrittämiseen jätevesistä ei
22778: eliöissä ja kaloissa Tornion kaupungin läheisillä   voida käyttää menetelmää A. Tämän vuoksi
22779: merialueilla. Pohjalietteen tutkimuksessa käy-      Outokumpu Oy:n Tornion tehtaiden laborato-
22780: tettiin kahta menetelmää seuraavin tuloksin:        rio käyttää jätevesien kromipäästöjen tutki-
22781:    - Menetelmä A: Suomen Standardisoimis-           muksessa menetelmää, joka on samantapainen
22782: liitto on vahvistanut standardimenetelmän           kuin menetelmä B ja antanee samansuuruisia
22783: (SFS 5074), jolla tehdyt määritykset osoittavat,    tuloksia kuin se. Tehtaan kromipäästöt ovat
22784: paljonko näytteessä on happoon Iiukenevaa           pysyneet lupapäätöksen raja-arvojen alapuolel-
22785: kromia. Pohjalietteen pinnan happoliukoisen         la.
22786: kromin pitoisuus Tornion tehtaiden lähialueen           Kromin kokonaismäärästä suurin osa on
22787: merenpohjassa oli alle 100 mikrogrammaa             vaikealiukaista kromiittia, joka ei ole eliöstölle
22788: grammassa.                                          vahingollista. Tässä muodossa merialueella on
22789:    - Menetelmä B: Menetelmällä tehtävissä           myös luonnosta peräisin olevaa kromia. Mer-
22790: määrityksissä näyte hajoitetaan litiumtetrabo-      kityksellistä sen sijaan on vesiliukoinen kromi.
22791: raatti-natriumjodidisulatteella.   Menetelmällä     Koska vesieliöstön kromipitoisuus tehtaan lä-
22792: voidaan määrittää kromin kokonaispitoisuus.         histöllä on normaalia suurempi, vesiin toden-
22793: Tämä oli pohjalietteen pinnassa Tornion teh-        näköisesti pääsee myös biologisesti aktiivista
22794: taiden lähialueen merenpohjassa yli 7 000 mik-      kromia. Jotta tulkinnanvaraisuuksista päästäi-
22795: rogrammaa grammassa.                                siin eroon, on vastedes pyrittävä käyttämään
22796:    Kromin kokonaispitoisuus pohjalietteen pin-      yhdenmukaisia vesiliukoisen (happoliukoisen)
22797: nassa on siis yli 70 kertaa niin suuri kuin         kromin ja kromin kokonaismäärän määritys-
22798: happoliukoisen kromin pitoisuus. Outokumpu          menetelmiä.
22799: Oy:n päästöjen kromipitoisuutta ei tutkittu.            Merialueen pohjalietteen kromipitoisuuden
22800:    Voimassa olevassa suomalais-ruotsalaisen ra-     määrityksissä Oulun yliopiston tutkimuksessa
22801: jajokikomission päätöksessä (M 15/87, annettu       ja velvoitetarkkailussa saadut tulokset johtuvat
22802: 20.5.1988) on asetettu raja-arvo jätevesien sekä    siitä, että määrityksiin on käytetty eri menetel-
22803: kokonais- että liukoiselle kromikuormitukselle.     miä, joissa toinen, velvoitetarkkailuun käytetty
22804:                                    1990 vp. -    KK n:o 383                                    3
22805: 
22806: menetelmä, on tarkoitettu ympäristölle haital-   ollen päätelmä, että Outokumpu Oy:n Tornion
22807: lisen vesiliukoisen kromin määrittämiseen ja     tehtaiden kromipäästöt olisivat ilmoitettuun
22808: toinen, Oulun yliopiston käyttämä menetelmä,     nähden monikymmenkertaiset, ei ole oikeutet-
22809: kromin kokonaismäärän määrittämiseen. Näin       tu.
22810:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1990
22811: 
22812:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
22813: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 383
22814: 
22815: 
22816: 
22817: 
22818:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22819:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          totala kromhalten som halten av lösligt krom i
22820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          avloppsvattnen. Däremot har några gränsvär-
22821: nr 1178 a v den 13 juni 1990 till vederbörande       den inte ställts upp för kromhalten i bottense-
22822: medlem av statsrådet översänt avskrift av            dimentet. Enligt gränsälvskommissionens be-
22823: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        slut är Outokumpu Oy:s Torneåfabriker för-
22824: nade spörsmå1 nr 383:                                pliktade att bland annat följa med avloppsvatt-
22825:                                                      nets kvalitet och mängd samt dess verkningar
22826:           Vilka särskilda åtgärder avser Reger-      på recipientvattnen på ett sätt som Lapplands
22827:        ingen att vidta med anledning av att          vatten- och miljödistrikt och länsstyrelsen i
22828:        kromutsläppen från Outokumpu Oy:s             Norrbotten godkänner.
22829:        stålverk i Torneå enligt forskningsresul-        Det godkända övervakningsprogrammet om-
22830:        tat som erhållits vid kemiska institutio-     fattar bland annat bestämmande av kromhal-
22831:        nen vid Uleåborgs universitet uppen-          ten i havsbottnen på nio ställen vart tredje år.
22832:        barligen är 70 gånger större än vad som       Enligt programmet skall den av Finlands Stan-
22833:        tidigare meddelats?                           dardiseringsförbund fastställda standardmeto-
22834:                                                      den, d. v. s. den metod som ovan kallas metod
22835:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          A, användas vid analysen. Denna metod har
22836: anföra följande:                                     vid den obligatoriska kontrollen gett resultat i
22837:                                                      samma klass som Uleåborgs universitet fått
22838:     1 början av juni publicerade kemiska institu-    med samma metod.
22839: tionen vid Uleåborgs universitet resultaten av          1 enlighet med gränsälvskommissionens be-
22840: undersökningar som gällde kromhalten i bot-          slut kontrolleras också den totalbelastning som
22841: tensediment, mikroorganismer och fisk i havs-        förorsakas av det krom som förekommer i
22842: områdena nära Torneå stad. Sedimentproverna          avloppsvattnen. Totalhalten av krom i avlopps-
22843: undersöktes med två metoder, som gav följan-         vatten kan inte bestämmas med metod A.
22844: de resultat.                                         Därför använder laboratoriet vid Outokumpu
22845:     - Metod A: Finlands Standardiseringsför-         Oy:s Torneåfabriker vid undersökning av krom-
22846: bund har fastställt standardmetod (SFS 5074).        utsläppen i avloppsvattnen en metod som
22847: Bestämningar enligt denna metod visar halten         liknar metod B och som torde ge resultat i
22848: av syrelösligt krom i prover. Halten av syre-        samma storleksklass som denna. Kromutsläp-
22849: lösligt krom i bottensedimentets ytskikt i havs-     pen från stålverket har legat under de gräns-
22850: bottnen nära Torneåfabrikerna uppgick till           värden som tillståndsbeslutet anger.
22851: mindre än 100 mikrogram per gram.                       Den totala krommängden består huvudsak-
22852:     - Metod B: Vid bestämningarna med den-           ligen av svårlöslig kromit, som inte är skadlig
22853: na metod löses provet upp med hjälp av en            för organismer. 1 havsområdet förekommer
22854: litiumtetraboratnatriumjodidsmälta. Med den-         också naturligt krom i denna form. Det är i
22855: na metod kan man bestämma den totala                 stället vattenlösligt krom som har betydelse.
22856: kromhalten. Den uppgick i bottensedimentets          Eftersom kromhalterna i vattenorganismer i
22857: ytskikt i havsbottnen nära Torneåfabrikerna          närheten av fabriken är högre än normalt,
22858: tili över 7 000 mikrogram per gram.                  kommer det ut krom även i biologiskt aktiv
22859:     Enligt dessa resultat är alltså totalhalten av   form. För att bli av med tolkningssvårigheter
22860: krom i bottensedimentets ytskikt över 70 gång-       bör man framgent sträva efter att använda
22861: er så stor som halten av syrelösligt krom.           enhetliga metoder för bestämning av vattenlös-
22862: Kromhalten i utsläppen från Outokumpu Oy             ligt (syrelösligt) krom och av den totala
22863: undersöktes inte.                                    klormängden.
22864:     Ett ikraftvarande beslut av den finsk-svenska       De klart olika resultat vid bestämning av
22865: gränsälvskommissionen (M 15/87 av den 20             kromhalter i bottensedimenten i havsområdet
22866: maj 1988) ställer upp gränsvärden för såväl den      som kommit fram vid Uleåborgs universitets
22867:                                    1990 vp. -     KK n:o 383                                   5
22868: 
22869: undersökningar och vid den obligatoriska kon-     universitet har anlitat, är avsedd för bestäm-
22870: trollen beror på att olika analysmetoder an-      ning av totalmängden krom. Således är slutsat-
22871: vänts. Den ena, som har använts vid den           sen att kromutsläppen från Outokumpu Oy:s
22872: obligatoriska kontrollen, är avsedd för bestäm-   Torneåfabriker är tiotals gånger större än vad
22873: ning av vattenlösligt krom som är skadligt för    som tidigare meddelats inte berättigad.
22874: miljön, medan den andra, som Uleåborgs
22875:     Helsingfors den 13 juli 1990
22876: 
22877:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
22878:                                                1990 vp.
22879: 
22880: Skriftligt spörsmål nr 384
22881: 
22882: 
22883: 
22884: 
22885:                                   Björkstrand: Om hur antalet         tjänstgöringsår inverkar på
22886:                                       tjänstemännens pension
22887: 
22888: 
22889:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22890: 
22891:    Den nuvarande statliga pensionslagstiftning-         Eftersom missförhållandet är uppenbart och
22892: en behandlar inte alla tidigare statligt anställda   staten bör behandla alla sina tidigare arbetsta-
22893: på jämlika villkor. Om arbetsförhållandet har        gare på lika villkor vill jag hänvisande tili den
22894: avbrutits får de inte tili pensionsberättigad tid    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
22895: räkna tiden före 1962 på lika villkor.               skriver till vederbörande medlem av statsrådet
22896:    Som exempel kan nämnas två personer               ställa följande spörsmål:
22897: anställda vid post- och telegrafinrättningen i en
22898: mindre stad. Den ena är född 1928 och har                     Är Regeringen medveten om brister-
22899: tjänstgjort åren 1945-1960 och 1971-1975,                   na i den nuvarande pensionslagstift-
22900: den andra är född 1930 och har tjänstgjort åren             ningen och
22901: 1945-1968. Dessa personer kannu räkna bara                    vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
22902: en del av sin tjänstgöringstid som pensionsbe-              ta för att i skyndsam ordning rätta tili
22903: rättigad tid.                                               bristerna?
22904:      Helsingfors den II juni 1990
22905: 
22906:                                          Gustav Björkstrand
22907: 
22908: 
22909: 
22910: 
22911: 200070S
22912: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 384
22913: 
22914: Kirjallinen kysymys n:o 384                                                               Suomennos
22915: 
22916: 
22917: 
22918: 
22919:                                  Björkstrand: Palvelusvuosien määrän vaikutuksesta virkamiesten
22920:                                      eläkkeeseen
22921: 
22922: 
22923:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22924: 
22925:    Nykyinen valtion eläkelainsäädäntö ei koh-       velusajastaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
22926: tele kaikkia aikaisemmin valtion palveluksessa         Epäkohta on ilmeinen, ja valtion tulisi koh-
22927: olleita henkilöitä yhdenvertaisesti. Jos työsuhde   della kaikkia aikaisempia työntekijöitään yh-
22928: on katkennut, he eivät saa laskea eläkkeeseen       denvertaisesti.
22929: oikeuttavaksi ajaksi vuotta 1962 edeltänyttä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22930: aikaa yhdenvertaisin ehdoin.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22931:    Esimerkkinä voidaan mainita kaksi pieneh-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22932: kössä kaupungissa posti- ja lennätinlaitoksen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22933: palveluksessa ollutta henkilöä. Toinen heistä on
22934: syntynyt vuonna 1928 ja ollut laitoksen palve-                Onko Hallitus tietoinen nykyisen elä-
22935: luksessa vuosina 1945-1960 ja 1971-1975.                    kelainsäädännön puutteista, ja
22936: Toinen taas on syntynyt vuonna 1930 ja ollut                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22937: laitoksen palveluksessa vuosina 1945-1968.                  ryhtyä korjatakseen nopeasti nämä
22938: Nämä henkilöt voivat nyt laskea vain osan pal-              puutteet?
22939: 
22940:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1990
22941: 
22942:                                         Gustav Björkstrand
22943:                                       1990 vp. -     KK n:o 384                                     3
22944: 
22945: 
22946: 
22947: 
22948:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       ennen eläkeiän saavuttamista tai työkyvyttö-
22950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mäksi tulemista on vaihtanut työpaikkaansa ja
22951: olette ll päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            ollut useiden eri työnantajien palveluksessa.
22952: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Asiaa valmistelteen komitean ehdotuksesta jat-
22953: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kuvuuden periaate omaksuttiin myös valtion
22954: edustaja Björkstrandin näin kuuluvasta kirjal-       uudessa eläkelainsäädännössä, joka perustuu
22955: lisesta kysymyksestä n:o 384:                        vuoden 1967 alussa voimaan tulleeseen valtion
22956:                                                      eläkelakiin.
22957:          Onko Hallitus tietoinen nykyisen elä-          Koska valtion eläkelaki rakentuu yleisessä
22958:        kelainsäädännön puutteista, ja                työeläkejärjestelmässä ja kunnallisessa eläkejär-
22959:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jestelmässä omaksutuille periaatteille ja on tar-
22960:        ryhtyä korjatakseen nopeasti nämä             koitettu niihin niveltyväksi, oli välttämätöntä
22961:        puutteet?                                     myös soveltaa valtion eläkelakia taannehtivasti
22962:                                                      samasta ajankohdasta lukien ja samoin edelly-
22963:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyksin kuin mainittuihin muihin eläkejärjestel-
22964: vasti seuraavaa:                                     miin kuuluvia lakeja.
22965:                                                         Valtion eläkejärjestelmän mukaisen eläkkeen
22966:    Valtion ns. vanha eläkelainsäädäntö rakentui      voi saada joko ns. peruseläketurvan mukaisena
22967: olennaisesti erilaisille periaatteille kuin uudet    tai ns. lisäeläketurvan mukaisena. Jos edunsaa-
22968: nykyisin voimassa olevat työeläkelait. Vanhan        ja eroaa palveluksesta ennen eläkeikäänsä, eikä
22969: eläkelainsäädännön mukaan eläkettä pidettiin         ole silloin työkyvytön, saa hän eläkkeensä
22970: pääasiallisesti elatuksen luonteisena korvaukse-     peruseläketurvan mukaisena. Peruseläketurvan
22971: na siitä, että henkilö oli omistautunut valtion      mukainen eläke on tarkoitettu vastaamaan
22972: palvelukseen. Tämän ns. elatusteorian mukaan         työntekijäin eläkelaissa säädettyä pakollista vä-
22973: suhteellisen pitkän ajan valtiota palvelleen hen-    himmäiseläkettä. Työntekijäin eläkelaki tuli
22974: kilön elatus tuli turvata myös sen jälkeen, kun      voimaan 1.7.1962. Sen 6 §:n 2 momentissa
22975: hän oli joko työkyvyttömyyden taikka eläkeiän        säädetään kuitenkin, että eläkkeeseen oikeutta-
22976: saavuttamisen vuoksi eronnut valtion palveluk-       vaksi palvelusajaksi voidaan lukea tietyin edel-
22977: sesta. Mikäli eroaminen tapahtui muista syistä,      lytyksin myös puolet palvelusajasta ennen lain
22978: ei valtiolle katsottu syntyneen eläkkeenmaksu-       voimaantuloa. Täten on vastaavasti valtion
22979: velvollisuutta.                                      eläkejärjestelmän osalta säädetty valtion eläke-
22980:    Sen jälkeen kun maahamme oli 8.7.1961             lain voimaanpanolain 5 §:n l momentin b-
22981: annetulla työntekijäin eläkelailla ja 9.2.1962       kohdassa, että peruseläketurvan mukaista elä-
22982: annetulla lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien       kettä varten saa edunsaaja tietyin edellytyksin
22983: työntekijäin eläkelailla luotu yleinen työeläke-     lukea palvelusajan ennen l. 7.1962 hyväkseen
22984: järjestelmä ja kun 30.4.1964 annetulla kunnal-       puoleksi. Ns. lisäeläketurvan mukaista eläkettä
22985: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelailla    varten saa edunsaaja valtion eläkejärjestelmäs-
22986: oli järjestetty kunnallinen eläkejärjestelmä, tuli   sä lukea palvelusajan hyväkseen kokonaan
22987: välttämättömäksi valtion eläkejärjestelmän           myös ajalta ennen l. 7.1962.
22988: uudistaminen periaatteiltaan yhdenmukaiseksi            Koska kysymyksessä mainituilla henkilöillä
22989: mainittujen eläkejärjestelmien kanssa. Niissä        ilmeisesti on oikeus peruseläketurvan mukai-
22990: oli omaksuttu muun muassa eläketurvan jatku-         seen eläkkeeseen, saavat he lukea palvelusai-
22991: vuuden periaate, joka tarkoittaa sitä, että          kansa ennen l. 7.1962 hyväkseen vain puoleksi.
22992: henkilö säilyttää eläketurvansa, vaikka hän          Koska työeläkejärjestelmä muodostaa koko-
22993: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 384
22994: 
22995: naisuuden ja sitä luotaessa 1960-luvun alussa    periaate, ei lähes 30 vuotta myöhemmin ole
22996: omaksuttiin ennen järjestelmän voimaantuloa      mahdollista ainoastaan valtion eläkejärjestel-
22997: tapahtuneen palveluksen osalta edellä mainittu   män osalta muuttaa tätä periaatetta.
22998: 
22999:     Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1990
23000: 
23001:                                                                      Ministeri Ulla Puolanne
23002:                                      1990 vp. -     KK n:o 384                                       5
23003: 
23004: 
23005: 
23006: 
23007:                               Tiii Riksdagens Herr Talman
23008:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som berett ärendet omfattades kontinuitets-
23009: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         principen också i statens nya pensionslagstift-
23010: av den 11 juni 1990 tili vederbörande medlem        ning, viiken baserar sig på Iagen om statens
23011: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av      pensioner som trädde i kraft vid ingången av år
23012: riksdagsman Björkstrand undertecknade spörs-         1967.
23013: måi nr 384:                                             Emedan lagen om statens pensioner bygger
23014:                                                     på principer som omfattats i det allmänna
23015:           Är Regeringen medveten om brister-        arbetspensionssystemet och det kommunaia
23016:        na i den nuvarande pensionslagstift-         pensionssystemet och är avsedd att anknyta till
23017:        ningen och                                   dessa, var det nödvändigt att även tillämpa
23018:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Iagen om statens pensioner retroaktivt räknat
23019:        ta för att i skyndsam ordning rätta tili     från samma tidpunkt och under samma förut-
23020:        bristerna?                                   sä ttningar som de Iagar som ingick i de övriga
23021:                                                     ovan nämnda pensionssystemen.
23022:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Pension i enlighet med statens pensionssy-
23023: samt anföra föijande:                               stem kan erhållas antingen i överensstämmelse
23024:                                                     med det s.k. grundpensionsskyddet eller i öve-
23025:    Statens s.k. gam1a pensions1agstiftning bygg-    rensstämmelse med det s.k. tiliäggspensions-
23026: de i väsentlig grad på andra principer än de        skyddet. Om förmånstagaren säger upp sig före
23027: nya arbetspensionsiagarna. Enligt den gamla         pensionsåldern och vid det tilifället inte är
23028: pensions1agstiftningen ansågs pensionen hu-         arbetsoförmögen får han sin pension i eniighet
23029: vudsakligen vara en underhålisbetonad ersätt-       med grundpensionsskyddet. En pension i enlig-
23030: ning för att en person tjänat staten. Eniigt        het med grundpensionsskyddet är avsedd att
23031: denna s.k. underhållsteori skulie en relativt       motsvara den obligatoriska minimipensionen,
23032: 1änge hos staten anstälid persons utkomst           om viiken stadgas i lagen om pension för
23033: tryggas även efter det han antingen på grund        arbetstagare. Lagen om pension för arbetsta-
23034: av arbetsoförmåga elier uppnådd pensionså1der       gare trädde i kraft 1. 7.1962. 1 6 § 2 mom. i
23035: avgått. Om vederbörande avgick av andra             denna Jag stadgas emellertid att såsom tili
23036: orsaker ansågs någon skyldighet att beta1a          pension berättigande tjänstgöringstid kan un-
23037: pension inte ha uppkommit för staten.               der vissa förutsättningar även räknas hälften av
23038:    Efter det man i vårt Iand genom 1agen            tjänstgöringstiden före det Iagen trädde i kraft.
23039: 8.7.1961 om pension för arbetstagare och lagen      Såiunda stadgas på motsvarande sätt i fråga
23040: 9.2.1962 om pension för arbetstagare i kortva-      om statens pensionssystem i 5 § 1 mom. b-
23041: riga arbetsförhålianden skapat ett allmänt ar-      punkten lagen angående införande av Iagen om
23042: betspensionssystem och efter det man genom          statens pensioner att för pension i enlighet med
23043: 1agen 30.4.1964 om pension för kommunala            grundpensionsskyddet får förmånstagaren un-
23044: tjänsteinnehavare och arbetstagare fått tili        der vissa förutsättningar räkna tjänstgöringsti-
23045: stånd ett kommunalt pensionssystem, b1ev det        den till häiften till godo för tiden före 1.7.1962.
23046: nödvändigt att förnya statens pensionssystem        För pension i enlighet med det s.k. tilläggspen-
23047: så att det i princip överensstämde med nämnda       sionsskyddet får förmånstagaren inom statens
23048: pensionssystem. 1 dessa hade man omfattat           pensionssystem räkna tjänstgöringstiden i dess
23049: bl.a. principen om pensionsskyddets kontinui-       helhet till godo även för tiden före 1.7.1962.
23050: tet, viiken innebär att en person bibehålier sitt       Eftersom de i spörsmålet nämnda personerna
23051: pensionsskydd trots att han före uppnådd            uppenbarligen har rätt till pension i enlighet
23052: pensionsåider eller ådragen arbetsoförmåga          med grundpensionsskyddet får de räkna sin
23053: bytt arbetspiats och varit anstälid av många        tjänstgöringstid före 1. 7.1962 till godo endast
23054: olika arbetsgivare. På försiag av den kommitte      tili hälften. Eftersom arbetspensionssystemet
23055: 6                                  1990 vp. -    KK n:o 384
23056: 
23057: bildar en helhet, och eftersom man då systemet   det nästan 30 år senare inte möjligt att endast
23058: skapades i början av 1960-talet omfattade den    för statens pensionssystems del ändra denna
23059: ovan nämnda principen angående tjänstgöring      princip.
23060: som skedde innan systemet trädde i kraft, är
23061:     Helsingfors den 9 juli 1990
23062: 
23063:                                                                       Minister Ulla Puolanne
23064:                                              1990 vp.
23065: 
23066: Kirjallinen kysymys n:o 385
23067: 
23068: 
23069: 
23070: 
23071:                                  Valo: Poliisin henkilöstön lisäämisestä Uudellamaalla
23072: 
23073: 
23074:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23075: 
23076:    Eduskunta on vuoden 1990 tulo- ja menoar-       tava paitsi Espoon ja Vantaan nimismiespiireis-
23077: vion kohdan 75 poliisitoimen perusteluissa to-     sä, myös useissa muissa Uudenmaan läänin
23078: dennut, että poliisin voimavarat ovat esitutkin-   nimismiespiireissä.
23079: talainsäädännön voimaantulon aiheuttamia              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23080: henkilöstötarpeita lukuun ottamatta riittävät,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23081: mutta niiden kohdentamista on korjattava.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23082: Tarve on suurin nopeasti kasvavilla paikkakun-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23083: nilla esim. Espoossa ja Vantaalla.
23084:    Henkilöstöpula Uudellamaalla poliisihallin-
23085: nossa kärjistyy erityisesti nyt alkaneella kesä-             Mihin toimenpiteisun Hallitus aikoo
23086: lomakaudella. Tämä ilmenee jo konkreettisena              ryhtyä, jotta henkilöstövoimavarojen
23087: Espoon nimismiespiirissä, missä poliisin lupa-            uudelleen kohdentaminen eduskunnan
23088: hallintopalveluja joudutaan loma-aikana voi-              edellyttämällä tavalla Uudenmaan lää-
23089: makkaasti supistamaan. Tilanne on huolestut-              nissä toteutetaan?
23090: 
23091:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
23092: 
23093:                                            Tauno Valo
23094: 
23095: 
23096: 
23097: 
23098: 200070S
23099: 2                                         1990 vp. -      KK n:o 385
23100: 
23101: 
23102: 
23103: 
23104:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23105:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             riö on myöntänyt Uudenmaan lääniin ruuhka-
23106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             ja kausiapulaismäärärahoja neljän henkilön
23107: olette 12 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn                 palkkaamiseksi kesälomakaudeksi 1990. Lisäk-
23108: kirjeenne n:o 1180 ohella lähettänyt valtioneu-           si Uudenmaan lääninhallitus on myöntänyt
23109: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen              sijaisuusmäärärahoja kesä-elokuuksi 1990 ni-
23110: kansanedustaja Tauno Valon kirjallisesta kysy-            mismiesten ja apulaisnimismiesten sijaisten li-
23111: myksestä n:o 385, jossa tiedustellaan:                    säksi 16 henkilön palkkaamiseksi. Espoon ni-
23112:                                                           mismiespiiriin on myönnetty kausi- ja ruuhka-
23113:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          apulaismäärärahoja kahden ja sijaisuusmäärä-
23114:          ryhtyä, jotta henkilöstövoimavarojen             rahoja viiden henkilön palkkaamiseksi kesällä
23115:          uudelleen kohdentaminen eduskunnan               1990.
23116:          edellyttämällä tavalla Uudenmaan lää-               Uudenmaan läänin toimistohenkilöstötilan-
23117:          nissä toteutetaan?                               netta on osaltaan parantanut 1.1.1990 voimaan
23118:                                                           tullut ajoneuvojen rekisteröintiuudistus, jonka
23119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              yhteydessä autojen rekisteröinti siirrettiin pos-
23120: vasti seuraavaa:                                          tin tehtäväksi. Uudenmaan läänin poliisipiirit,
23121:                                                           lukuun ottamatta Helsingin poliisilaitosta, sai-
23122:    Poliisin henkilöstön tarkoituksenmukaiseen             vat käyttää uudistuksen johdosta vapautuneet
23123: kohdentamiseen vaikuttavat tällä hetkellä lä-             voimavarat muihin tehtäviin. Muista lääneistä
23124: hinnä tulo- ja menoarviossa perustettavien vir-           ja Helsingin poliisilaitoksesta lakkautettiin sen
23125: kojen määrä ja sijoittelu, nykyisen henkilöstön           sijaan yhteensä 29 virkaa.
23126: uudelleenkohdentaminen sekä valtioneuvoston                  Poliisin henkilöstöä on viime vuosina koh-
23127: ns. säästöpäätöksen mukaisen henkilöstön vä-              dennettu pääasiassa läänien sisäisin siirroin.
23128: hentämisohjelman velvoittavuus poliisitoimes-             Läänirajat ylittävän uudelleensijoituksen perus-
23129: sa.                                                       taksi on sisäasiainministeriössä valmistumassa
23130:    Perustetut virat on pyritty kohdenlamaan               syksyllä 1990 mitoitusmallit poliisin henkilös··
23131: pääasiassa niihin lääneihin ja poliisipiireihin,          tön resurssitarpeista. Mallien perusteella on
23132: joissa lisähenkilöstön tarve on suurin. Uusista           tarkoitus laatia suunnitelma läänien välisistä
23133: viroista on Uudenmaan lääniin sijoitettu vuo-             sijoituksista, jonka jälkeen aloitetaan virkojen
23134: sina 1986--1990 suhteellisesti eniten. Esimer-            uudelleensijoitus valtakunnan tasolla. Espoon
23135: kiksi esitutkintavirkoja on paikallispoliisiin si-        nimismiespiiriin on jo ennen mallien valmistu-
23136: joitettu seuraavasti:                                     mista tilanteen kiireellisyyden vuoksi sijoitettu
23137:                                                           yksi toimistohenkilöstön virka toisesta läänistä
23138: Vuosi    Perustetut virat yht.   Uudenmaan lääniin sij.   kesäkuussa 1990.
23139: 1986              10                       2                 Poliisin voimavarojen uudelleenkohdenta-
23140: 1987              26                      20              mista arvioitaessa on huomattava merkitys
23141: 1988              20                       7              sillä, mihin ratkaisuun päädytään ns. säästö-
23142: 1989              71                      20              päätöksestä johtuvien henkilöstön vähentämis-
23143: 1990              42                      15              velvoitteiden toteuttamisessa poliisitoimen osal-
23144:                                                           ta. Sisäasiainministeriö on tulo- ja menoarvio-
23145:   Kesälomakausina ja muina ruuhka-aikoina                 esitykseensä liitetyssä kannanotossaan katso-
23146: vakinaisen henkilöstön lisäksi on tarvittaessa            nut, että virkojen ja tehtävien lakkauttamisesta
23147: palkattu tilapäishenkilöstöä. Sisäasiainministe-          poliisihallinnossa on luovuttu.
23148:        Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1990
23149: 
23150:                                                                               Ministeri Elisabeth Rehn
23151:                                      1990 vp. -     KK n:o 385                                        3
23152: 
23153: 
23154: 
23155: 
23156:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23157: 
23158:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fyra personer för semesterperioden år 1990.
23159: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Därtill har länsstyreisen i Nylands Iän beviljat
23160: nr 1180 av den 12 juni 1990 tili vederbörande       vikariatanslag för juni-augusti år 1990 för
23161: medlem av statsrådet översänt avskrift av           anställande av 16 personer vid sidan om
23162: följande av riksdagsman Tauno Valo under-           vikarierna för länsmän och biträdande läns-
23163: tecknade spörsmål nr 385:                           män. Inom Esbo länsmansdistrikt har anslag
23164:                                                     beviljats för säsong- och brådtidsbiträden för
23165:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen          anställande av två personer och vikariatanslag
23166:          vidta för att en omfördelning av perso-    för anstäliande av fem personer under somma-
23167:          nalresurserna skali genomföras i Ny-       ren 1990.
23168:          lands Iän på det sätt som riksdagen har       Situationen i fråga om byråpersonal inom
23169:          förutsatt?                                 Nylands Iän har för sin del förbättrats tack
23170:                                                     vare den reform av fordonsregistreringen som
23171:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        trädde i kraft 1.1.1990, varvid registreringen av
23172: samt anföra följande:                               bilar flyttades över till posten. Polisdistrikten
23173:                                                     inom Nylands Iän, med undantag av Helsing-
23174:    På en ändamålsenlig omfördelning av poli-        fors polisinrättning, fick använda de resurser
23175: sens personai inverkar för närvarande främst        som frigjordes genom reformen för andra
23176: antalet i budgeten upptagna tjänster som skali      uppgifter. Inom andra län och vid Helsingfors
23177: inrättas och placeringen av dessa, en omfördel-     polisinrättning indrogs däremot sammanlagt 29
23178: ning av den nuvarande personalen samt den           tjänster.
23179: bindande verkan som programmet för nedskär-            Personalen inom polisen har under de senas-
23180: ning av personalen i enlighet med statsrådets       te åren omfördelats i huvudsak genom interna
23181: s.k. sparbeslut har inom polisväsendet.             överflyttningar inom länen. Tili grund för en
23182:    Man i huvudsak försökt hänföra de inrätta-       omfördelning över länsgränserna kommer inri-
23183: de tjänsterna tili de Iän och polisdistrikt där     kesministeriet hösten 1990 att färdigstälia di-
23184: behovet av tiliäggspersonal är störst. Av de nya    mensioneringsmodeller för behovet av polis-
23185: tjänsterna har åren 1986--1990 proportionelit       personal. Avsikten är att på basis av modelier-
23186: sett de flesta piacerats inom Nyiands Iän. Inom     na göra upp en pian för omfördelningar mellan
23187: Iokalpoiisen har t.ex. förundersökningstjänster     länen, varefter en omfördelning av tjänsterna
23188: piacerats som föijer:                               på riksnivå börjar. På grund av den brådskan-
23189:                                                     de situationen placerades redan innan model-
23190: År         Inrättade tjänster   Placerade inom
23191:                  totalt          Nylands Iän        lerna färdigstälides en byråpersonaltjänst från
23192:                                                     ett annat Iän inom Esbo länsmansdistrikt i juni
23193: 1986              10                  2
23194:                   26                 20             1990.
23195: 1987
23196: 1988              20                  7                Vid bedömning av omfördelningen av poli-
23197: 1989              71                 20             sens resurser är det av stor betydelse viiken
23198: 1990              42                 15             lösning man väljer för nedskärning av perso-
23199:                                                     nalen inom polisväsendet tili följd av det s.k.
23200:    Under semesterperioder och andra bråda           sparbeslutet. Inrikesministeriet anser i sitt ställ-
23201: tider har vid sidan om den ordinarie personalen     ningstagande som fogats tili budgetpropositio-
23202: vid behov anstälits tilifäliig personal. Inrikes-   nen att man inom polisförvaltningen har från-
23203: ministeriet har beviljat Nylands Iän anslag för     gått indragning av tjänster och uppgifter.
23204: brådtids- och säsongbiträden för anstäliande av
23205: 
23206:        Helsingfors den 9 juii 1990
23207: 
23208:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
23209:                                               1990 vp.
23210: 
23211: Kirjallinen kysymys n:o 386
23212: 
23213: 
23214: 
23215: 
23216:                                  Lamminen: Invalidien suojatyöuudistuksen toteuttamisesta
23217: 
23218: 
23219:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23220: 
23221:    Suomessa on valmisteltu suojatyöuudistusta       tenkaan ole millään tavalla tutkittu, vaikka
23222: jo noin neljän vuoden ajan. Helmikuussakin          vakuutetaan, että kuntoutumista ei tapahdu.
23223: ilmestyi työministeriön suojatyöuudistuksen la-     Suojatyötä järjestävät ovat myös ilmaisseet,
23224: kityöryhmän muistio. Uudistusta on lupailtu         että nykyinen järjestelmä on täysin toimiva,
23225: vuosittain, mutta sitä ei ole toteutettu. Tällai-   eikä suojatyön hallinnollisessa rakenteessa ole
23226: nen menettely estää järkevän kehittämistyön.        uudistamistarvetta. Koska vuosia lupailtu
23227:    Lähtökohta uudistuksessa on periaatteessa        uudistus ei ole voinut toteutua, olisi perusteltua
23228: oikea. Erillistyöllistämisjärjestelmä vajaatyöky-   toistaiseksi luopua siitä.
23229: kyisillä tulee olla olemassa. Toisaalta uudistuk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23230: seen sisältyy ongelmakohta, työsuhteiden vä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23231: liaikaisuus, mikä itse asiassa luo turvattomuutta   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23232: suojatyöntekijöiden työsuhteisiin. Toisaalta uu-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23233: distuksen erääksi perusteeksi on väitetty, ettei
23234: nykyinen järjestelmä kuntouta. Suojatyötä jär-                Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-
23235: jestävät yksiköt voivat kuitenkin osoittaa lu-             taulussa Hallitus aikoo ryhtyä toteut-
23236: kuisia esimerkkejä täysin työkyvyttömistä ja               taakseen suojatyöuudistusta, ja onko
23237: työhalunsa menettäneistä ihmisistä, jotka ovat             uudistuksen lähtökohtana edelleen työ-
23238: suojatyötoiminnan kautta palanneet täysipai-               suhteiden väliaikaisuus?
23239: noisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Asiaa ei kui-
23240: 
23241:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
23242: 
23243:                                          Kalevi Lamminen
23244: 
23245: 
23246: 
23247: 
23248: 200070S
23249: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 386
23250: 
23251: 
23252: 
23253: 
23254:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23255: 
23256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vinä kaikkein vaikeimmin työllistettävien kan-
23257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nalta, vaan ehdotti lainsäädäntöön parannuk-
23258: olette 13 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             sia. Kunnille vajaakuntoisen työllistämiseen
23259: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          maksettavan valtionosuuden tulisi olla erityis-
23260: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tapauksissa 70-85 prosentilla normaalista ko-
23261: edustaja Lammisen näin kuuluvasta kirjallises-        rotettu. Vastaavaa korotettua tukea maksettai-
23262: ta kysymyksestä n:o 386:                              siin yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Kun-
23263:                                                       nille ja yksityisille maksettava valtionosuus ja
23264:          Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-         tuki sekä valtion virastoille myönnettävät mää-
23265:        taulussa Hallitus aikoo ryhtyä toteut-         rärahat vajaakuntoisten työllistämiseen voisivat
23266:        taakseen suojatyöuudistusta, ja onko           olla paitsi määräaikaisia myös jatkuvia. Toimi-
23267:        uudistuksen lähtökohtana edelleen työ-         kunta painotti, että työllistettäville vajaakun-
23268:        suhteiden väliaikaisuus?                       toisille tulee taata myös heidän työhön sopeu-
23269:                                                       tumistaan tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut.
23270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Vajaakuntoisten työllistämistä koskevien ehdo-
23271: taen seuraavaa:                                       tusten lisäksi toimikunta esitti periaatteet hoi-
23272:                                                       tosuhteeseen perustuvan työtoiminnan kehittä-
23273:    Työsuhteista suojatyötä järjestetään nykyisin      miseksi muun muassa nykyisen kehitysvam-
23274: invaliidihuoltolain (907 /46) perusteella osana       maisten työtoiminnan pohjalta.
23275: sosiaalitointa. Suojatyöjärjestelmässä on monia          Suojatyötoimikunnan esittämien periaattei-
23276: ongelmia ja suojatyön uudistamiseksi on tehty         den soveltamiseksi käytäntöön on vireillä jat-
23277: useita ehdotuksia, joihin kysymyksessäkin vii-        kovalmistelu sosiaali- ja terveysministeriön ja
23278: tataan. Suojatyötoimikunta 1985 esitti vuonna         työministeriön yhteistyönä. Sosiaali- ja terveys-
23279: 1987 valmistuneessa mietinnössään (Komitean-          ministeriö katsoo, että lainsäädäntötoimiin
23280: mietintö 1987:59) periaatteet suojatyön uudel-        uudistuksen toteuttamiseksi olisi päästävä
23281: leenjärjestämiseksi. Toimikunta tarkasteli työ-       mahdollisimman pian.
23282: suhteista suojatyötä osana työllistämisjärjestel-        Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
23283: mää. Toimikunnan mielestä vajaakuntoisten             mukaan uudistus ei ole nykyisten työkeskusten
23284: työllistämisjärjestelyjä tulee kehittää siten, että   tulevaisuuden uhka. Vaikka suojatyötoimikun-
23285: ne antavat työntekijälle mahdollisuuden sopeu-        ta katsoi, että nykyistä suojatyötä erillisenä
23286: tua työelämään, kehittää ammatillista uraa ja         järjestelmänä ei ole mahdollista eikä tarkoituk-
23287: ansaita riittävä toimeentulo. Vajaakuntoisten         senmukaista merkittävästi laajentaa, toimikun-
23288: työnhakijoiden työllistämisen lähtökohta tulee        takin korosti nykyisten työkeskusten ja niissä
23289: olla sijoittuminen joko omaehtoisesti tai työn-       työskentelevien aseman turvaamista. Suojatyö-
23290: välityksen toimenpitein avoimille työmarkki-          toimikunnan ehdotuksen mukaisesti on työkes-
23291: noille. Vajaakuntoisten erityistyöllistäminen on      kusten kehittämistyön tueksi Raha-automaat-
23292: toteutettava työllisyyslain (275/87) mukaisesti.      tiyhdistyksen avustuksella aloitettu valtakun-
23293:    Toimikunta ei kuitenkaan pitänyt nykyisiä          nallinen projekti. Työkeskukset voivat ja niiden
23294: työllisyyslain mukaisia toimenpiteitä ja tuki-        tulisi jatkuvasti kehittää omaa toimintaansa
23295: muotoja vajaakuntoisten työllistämiseksi riittä-      suojatyöuudistuksen aikataulusta riippumatta.
23296: 
23297:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1990
23298: 
23299:                                                                      Ministeri Tuulikki Hämäläinen
23300:                                      1990 vp. -     KK n:o 386                                     3
23301: 
23302: 
23303:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23304: 
23305:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som det är allra svårast att sysselsätta, utan
23306: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         föreslog förbättringar i lagstiftningen. Den
23307: a v den 13 juni 1990 tili vederbörande medlem       statsandel som betalas tili kommunerna för
23308: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sysselsättning av handikappade borde i special-
23309: riksdagsman Lamminen undertecknade spörs-           fall vara förhöjd med 70-85 % jämfört med
23310: mål nr 386:                                         den normala. Motsvarande förhöjda stöd skul-
23311:                                                     le betalas tili företag, samfund och enskilda.
23312:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           Den statsandel och det stöd som betalas tili
23313:        vidta för att reformera systemet med         kommuner och enskilda samt de anslag som
23314:        skyddat arbete och viiken tidtabell äm-      beviljas statliga ämbetsverk för sysselsättning
23315:        nar Regeringen följa därvid, och är          av handikappade kunde vara både tidsbestäm-
23316:        utgångspunkten för reformen fortfaran-       da och fortgående. Kommissionen betonade att
23317:        de att arbetsförhållandena skall vara        de handikappade som sysselsätts också måste
23318:        tillfälliga?                                 garanteras social- och hälsovårdstjänster som
23319:                                                     stöder deras anpassning tili arbetet. Utöver
23320:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förslagen rörande sysselsättning av handikap-
23321: samt anföra följande:                               pade presenterade kommissionen principer för
23322:                                                     utvecklande av arbetsterapi baserad på vård-
23323:    Skyddat arbete av karaktären arbetsförhål-       förhållande bland annat utgående från den
23324: lande ordnas nuförtiden som en del av social-       nuvarande arbetsterapin för utvecklingsstörda.
23325: väsendet på grundval av lagen om invalidvård           För att de principer som kommissionen för
23326: (907 /46). Systemet med skyddat arbete innehål-     skyddat arbete har föreslagit skall kunna till-
23327: ler många problem och det har framlagts flera       lämpas i praktiken pågår fortsatt beredning i
23328: förslag om hur det skyddade arbetet kunde           samarbete mellan social- och hälsovårdsmini-
23329: reformeras. Ä ven i spörsmålet hänvisas det tili    steriet och arbetsministeriet. Social- och hälso-
23330: dessa. 1985 års kommission för skyddat arbete       vårdsministeriet anser att man så snabbt som
23331: presenterade i sitt betänkande, som blev klart      möjligt borde vidta lagstiftningsåtgärder så att
23332: 1987 (Kommittebetänkande 1987:59), princi-          reformen kan genomföras.
23333: perna för en omorganisering av det skyddade            Enligt social- och hälsovårdsministeriets
23334: arbetet. Kommissionen granskade skyddat ar-         uppfattning utgör reformen inget framtida hot
23335: bete av karaktären arbetsförhållande som en         mot de nuvarande verkstäderna för skyddat
23336: del av sysselsättningssystemet. Enligt kommis-      arbete. Trots att kommissionen för skyddat
23337: sionens åsikt bör sysselsättningsarrangemangen      arbete ansåg att det inte är möjligt och inte
23338: för handikappade utvecklas så att de ger            heller ändamålsenligt att i någon betydande
23339: arbetstagaren möjlighet att anpassa sig tili        omfattning utvidga det nuvarande skyddade
23340: arbetslivet, utveckla sin yrkeskarriär och erhål-   arbetet som ett särskilt system, betonade kom-
23341: la en tillräcklig utkomst. Utgångspunkten för       missionen att ställningen för de nuvarande
23342: sysselsättning av handikappade arbetssökande        verkstäderna för skyddat arbete och dem som
23343: bör vara sysselsättning på den fria arbetsmark-     arbetar där bör tryggas. 1 enlighet med försla-
23344: naden antingen på eget initiativ eller genom        get från kommissionen för skyddat arbete har
23345: arbetsförmedlingens försorg. Specialsysselsätt-     ett riksomfattande projekt med understöd från
23346: ning av handikappade bör ske i enlighet med         Penningautomatföreningen inletts tili stöd för
23347: sysselsättningslagen (27 5/87).                     utvecklingsarbetet vid verkstäderna. Verkstä-
23348:    Kommissionen ansåg dock inte att de nuva-        derna för skyddat arbete kan och bör hela
23349: rande åtgärderna och stödformerna för syssel-       tiden utveckla den egna verksamheten oberoen-
23350: sättning av handikappade som nämns i syssel-        de av tidtabellen för reformen av det skyddade
23351: sättningslagen är tillräckliga beträffande dem      arbetet.
23352: 
23353:      Helsingfors den 23 juli 1990
23354: 
23355:                                                                   Minister Tuulikki Hämäläinen
23356:                                               1990 vp.
23357: 
23358: Kirjallinen kysymys n:o 387
23359: 
23360: 
23361: 
23362: 
23363:                                  Särkijärvi ym.: Kehitysavun antamisesta Etiopiaan
23364: 
23365: 
23366:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23367: 
23368:    Eritreassa ja Etiopian pohjoisissa maakun-          Edellä olevasta voitaneen vetää se johtopää-
23369: nissa uhkaa vaikea nälänhätä arviolta noin          tös, että jos halutaan avun menevän perille sitä
23370: neljää miljoonaa ihmistä. Nälänhädän perus-         tarvitseville, sitä ei olisi toimitettava YK:n tai
23371: syynä on alueella riehuva sota. Etiopiaa hallit-    Etiopian hallituksen kautta, vaan suoraan sel-
23372: seva sotilasjuntta - dergue - on viime vuo-         laisten avustusjärjestöjen kautta, jotka toimivat
23373: den aikana joutunut yhä ahtaammalle. Erit-          myös vapautusliikkeiden hallussa olevilla nä-
23374: reassa Etiopian miehitysjoukot pitävät hallus-      länhätäalueilla. Erityisesti kirkkojen avustus-
23375: saan enää pääkaupunkia Asmaraa lähiympäris-         järjestöjen suoraan Sudanista hoitamat avustus-
23376: töineen sekä Assabin satamaa etelässä. Etio-        operaatiot ovat jo osoittautuneet menestyksek-
23377: piassa Tigren maakunta kokonaisuudessaan ja         käiksi.
23378: suuri osa Wollon maakuntaa on Tigren vapau-            Muuttunut tilanne antaa myös aihetta har-
23379: tusrintaman TPLF:n hallussa. Tämän seurauk-         kita Suomen Etiopialie antamaa kehitysapua
23380: sena Addis Abebasta tärkeimmille nälänhätä-         uudelleen. Etiopia on totalitaarinen valtio, jota
23381: alueille johtavat tiet ovat jo pitkään olleet       käytännössä hallitsee marxilaista ideologiaa ju-
23382: katkaistuina. Myös Etiopian pohjois- ja länsi-      listava sotilasjuntta. Tämä maailman köyhim-
23383: osissa ovat sotilasjunttaa vastustavat voimat       piin kuuluva maa käyttää yli 60 % budjetistaan
23384: saavuttaneet merkittävää menestystä. Eräiden        sotilasmenoihin, jolloin luonnollisesti maan ke-
23385: arvioiden mukaan Etiopian hallitus pystyy val-      hittämiseen ei jää juuri mitään. Kaikki oppo-
23386: vomaan enää noin puolta valtakunnasta.              sitio- ja demokratiavaatimukset on säälimättö-
23387:    Muuttuneen tilanteen johdosta joudutaan          mästi tukahdutettu. Sotilasjuntan tilillä olevat
23388: myös harkitsemaan uudelleen keinoja nälkä-          ihmisoikeusrikkomukset ovat Afrikankin olois-
23389: avun perille toimittamiseksi. Välittömän avun       sa mittavat. Tätä hallitusta Suomi on tukenut
23390: tarpeessa on Eritreassa noin kaksi miljoonaa        viime vuosina noin 50 miljoonan markan lah-
23391: ihmistä, joista puolitoista miljoonaa vapautus-     jamuotoisella kehitysavulla vuosittain.
23392: rintaman EPLF:n hallitsemilla alueilla. Etio-          Sotatilan ja levottomuuksien jatkuessa on
23393: piassa nälänhätä uhkaa noin 2,5 miljoonaa           syytä kysyä, onko muiden kuin humanitaari-
23394: ihmistä, joista valtaosa on eri vapautusliikkei-    seen apuun luettavien kehitysapuprojektien jat-
23395: den hallitsemilla alueilla. Näin ollen Etiopian     kamisella enää mitään mieltä. Lehtitietojen
23396: hallituksen tai sen valvomien avustusjärjestöjen    mukaan hallituksen joukot räjäyttelevät siltoja
23397: kautta ei saada enää apua perille suurimmalle       ja tuhoavat teitä ja rakennuksia estääkseen
23398: osalle nälkää näkevistä.                            vapautusliikkeiden etenemisen, ja todennäköi-
23399:    Tiedotusvälineissä on myös näkynyt viitteitä     sesti toinen osapuoli tekee samoin. Suomen
23400: siitä, että Etiopian hallituksen valvomien ka-      veronmaksajat eivät kuitenkaan voi ymmärtää
23401: navien kautta jaettu apu kulkeutuu hallituksen      sitä, että heidän rahoillaan kustannetut laitok-
23402: sotilaille, jotka käyvät sillä avoimesti kauppaa.   set sodankäynnin niin vaatiessa tuhotaan. Tä-
23403: Näyttää myös ilmeiseltä, että Etiopian sotilas-     män vuoksi kaikki kehitysprojektit tulisi jää-
23404: johto käy sotaa nälkä aseenaan. Kun se oli          dyttää, kunnes maahan on saatu rauha.
23405: menettänyt Massawan satamakaupungin va-                Todettakoon, että paitsi eritrealaiset myös
23406:  pautusliikkeelle, se lähetti pommikoneensa         Etiopian sisällä toimivat demokraattiset liik-
23407:  pommittamaan kaupunkia, jonka seurauksena          keet ovat vedonneet länsimaihin Etiopialie an-
23408:  paloi 50 000 tonnia sinne varastoitua viljaa.      netun kehitysavun lopettamiseksi, jonka ne
23409: Sillä olisi voitu ravita kolme miljoonaa ihmistä    perustellusti katsovat tukevan sotilasdiktatuu-
23410: kolmen kuukauden ajan.                              rin säilymistä. Etiopian kärsivää kansaa aute-
23411: 
23412: :!00070S
23413: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 387
23414: 
23415: taan parhaiten tällä hetkellä ohi YK:n ja maan              neljää miljoonaa ihmistä, että valtaosa
23416: hallituksen antamalla apua kansalaisjärjestöille,           tästä väestöstä elää alueilla, joille Etio-
23417: kuten kirkon piirissä toimiville järjestöille, jot-         piaa hallitsevan sotilasjuntan valta ei
23418: ka toimivat suoraan väestön auttamiseksi.                   ulotu ja joille apua ei saada perille sen
23419:    Ruotsin hallitus on äskettäin tehnyt päätök-             valvomien avustuskanavien kautta ja
23420: sen Etiopian hallitukselle annettavaan kahden-              että Suomen Etiopian hallitukselle an-
23421: väliseen kehitysapuun varattujen rahojen siir-              tama kahdenvälinen kehitysapu uhkaa
23422: tämiseksi katastrofiapuun niin, että apua anne-             nykyisen sotatilan vallitessa käydä hyö-
23423: taan tasapuolisesti sodan kaikille osapuolille.             dyttömäksi ja tukee sotilasdiktatuurin
23424: Norja on jo aikaisemmin toiminut samansuun-                 säilymistä, ja
23425: taisesti.                                                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23426:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          siin Etiopian kahdenväliseen kehitys-
23427: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                apuun varattujen määrärahojen siirtä-
23428: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                miseksi katastrofiapuun ja muuhun hu-
23429: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 manitaariseen toimintaan sellaisille
23430:                                                             avustusjärjestöille, kuten Kirkon ulko-
23431:           Tietääkö Hallitus, että Eritreassa ja             maanavulle, jotka pystyvät toimitta-
23432:         Etiopian pohjoisosissa käytävän sodan               maan apua niille, jotka ovat avun
23433:         vuoksi nälänhätä uhkaa arviolta noin                tarpeessa?
23434:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
23435: 
23436:          Jouni J. Särkijärvi             Ole Wasz-Höckert              Jörn Donner
23437:                                       1990 vp. -     KK n:o 387                                       3
23438: 
23439: 
23440: 
23441: 
23442:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23443:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         varten varattavaa määrärahaa eli ns. maake-
23444: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hystä laskettiin. Kun kehys tämän vuoden tulo-
23445: olette 13 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            ja menoarviossa on 60 milj. markkaa, päätet-
23446: kirjeenne n:o 1182 ohella toimittanut valtioneu-      tiin se laskea vuoteen 1993 mennessä 45 milj.
23447: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          markkaan.
23448: kansanedustaja Särkijärven ym. näin kuuluvas-            Päätöksen perusteluissa todettiin, että maan
23449: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 387:                taloudellisen ja sisäpoliittisen tilanteen jatku-
23450:                                                       vasta heikentymisestä johtuen nykyisten ja
23451:           Tietääkö Hallitus, että Eritreassa ja       suunnitteilla olevien kehitysyhteistyöprojektien
23452:        Etiopian pohjoisosissa käytävän sodan          tulevaisuus näyttää epävarmalta. Päätöksessä
23453:        vuoksi nälänhätä uhkaa arviolta noin           todettiin edelleen, että tilanteen kehittymistä
23454:        neljää miljoonaa ihmistä, että valtaosa        seurataan jatkuvasti ja että humanitaarisen
23455:        tästä väestöstä elää alueilla, joille Etio-   avun tarve maassa säilyy edelleen suurena.
23456:        piaa hallitsevan sotilasjuntan valta ei       Hallituksen kehyspäätöksen seurauksena ulko-
23457:        ulotu ja joille apua ei saada perille sen     asiainministeriö on päättänyt olla toistaiseksi
23458:        valvomien avustuskanavien kautta ja           solmimatta ja aloittamatta Etiopiassa uusia
23459:        että Suomen Etiopian hallitukselle an-        kehitysyhteistyöprojekteja.
23460:        tama kahdenvälinen kehitysapu uhkaa               Suomen ja Etiopian kehitysyhteistyöohjel-
23461:        nykyisen sotatilan vallitessa käydä hyö-      man puitteissa on tällä hetkellä käynnissä kaksi
23462:        dyttömäksi ja tukee sotilasdiktatuurin        pienimuotoista maatalousprojektia, yksi poltto-
23463:        säilymistä, ja                                puuprojekti, sähkönsiirtolinjaprojekti sekä tei-
23464:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       den kunnossapitoprojekti. Näiden lisäksi erityis-
23465:        siin Etiopian kahdenväliseen kehitys-         opetushankkeen ensimmäinen vaihe, jossa kou-
23466:        apuun varattujen määrärahojen siirtämi-       lutetaan etiopialaisia opettajia, on aloitettu
23467:        seksi katastrofiapuun ja muuhun huma-         Jyväskylässä. Lähinnä humanitaariseen apuun
23468:        nitaariseen toimintaan sellaisille avus-      luokiteltavia hankkeita ovat Suomen Punaisen
23469:        tusjärjestöille, kuten Kirkon ulkomaan-       Ristin toteuttama veripalveluprojekti sekä
23470:        avulle, jotka pystyvät toimittamaan           YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toteut-
23471:        apua niille, jotka ovat avun tarpeessa?       tama somalialaisten ja sudanilaisten pakolais-
23472:                                                      ten pakolaisleirien hätäapuvarastojen rakenta-
23473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         minen.
23474: vasti seuraavaa:                                         Maa- ja metsätalousprojektien toteuttaminen
23475:                                                      on jossain määrin vaikeutunut turvallisuusti-
23476:    Viime vuosien aikana Etiopia on saanut            lanteesta johtuen, mutta muiden projektien
23477: Suomelta merkittävästi kehitysapua. Apu on           toteuttamiseen sisäpoliittisella tilanteella ei ole
23478: koostunut sekä perinteisestä projektiavusta että     ollut vaikutusta. Etiopian 60 milj. markan
23479: humanitaarisesta avusta kuivuus- ja pakolais-        maakehyksestä varsinaisten kehitysyhteistyö-
23480: ongelmien helpottamiseksi. Viime vuoden ja           projektien maksatuksiin tarvitaan tänä vuonna
23481: tämän vuoden aikana Etiopian sisäpoliittinen         n. 29 milj. markkaa. Hätäapuvarastojen raken-
23482: tilanne on huonontunut ja tämä on heikentänyt        tamiskustannukset ovat n. 13 milj. markkaa.
23483: käynnissä olevien kehitysyhteistyöprojektien             Tämän kevään aikana Etiopian pohjoisosan
23484: toimintaedellytyksiä. Syntynyt tilanne on joh-       nälänhätä on ollut tärkein humanitaarisen
23485: tanut kehitysavun uudelleenarviointiin myös          avun kohde. Humanitaarista apua on annettu
23486: Suomen hallituksen puolelta.                         nälänhädän lievittämiseen yhteensä 14 milj.
23487:    Kun hallitus viime vuoden joulukuussa päät-       markan arvosta. Hätäapu on kanavoitu pää-
23488: ti kahdenvälisen kehitysavun maakohtaisesta          asiassa Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Punai-
23489: suuntaamisesta vuosille 1991-93 Etiopian             sen Ristin ja Vapaan Ulkolähetyksen kautta,
23490: kanssa harjoitettavaa kahdenvälistä yhteistyötä      joiden osuus on ollut 13 milj. markkaa. Nämä
23491: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 387
23492: 
23493: järjestöt ovat puolestaan käyttäneet paikallise-     tama hätäapu saavuttaa kohderyhmänsä, kos-
23494: na avun kanavana omia sisarjärjestöjään ja           ka kanavina käytetyt avustusjärjestöt ovat saa-
23495: mm. Norjan Kirkon Ulkomaanavun järjestöä.            neet konfliktin osapuolten hyväksynnän avus-
23496: Osa avusta on annettu paikallisen kirkkojen          tustoimituksilleen.
23497: yhteistyöorganisaation kautta, jonka toimin-            Suomen hallitus on erittäin huolestunut Etio-
23498: nalla on myös Etiopian hallituksen hyväksyntä.       pian tilanteesta ja tulee jatkossakin kiinnittä-
23499: Osa avusta on kanavoitu kansalaisjärjestöjen         mään vakavaa huomiota Etiopian poliittiseen
23500: kautta, jotka toimivat Sudanista käsin. Periaat-     ja humanitaariseen tilanteeseen. Tulevan kehi-
23501:  teena on ollut antaa apua tasapuolisesti riip-      tyksen valossa harkitaan, onko mahdollista
23502:  pumatta siitä, ovatko hädänalaiset ihmiset hal-     jatkaa tuloksellista yhteistyötä perinteisen ke-
23503:  lituksen tai sissiliikkeiden valvomilla alueilla.   hitysyhteistyön puitteissa.
23504:  Huolimatta vaikeista olosuhteista Suomen an-
23505: 
23506:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1990
23507: 
23508:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
23509:                                      1990 vp. -     KK n:o 387                                      5
23510: 
23511: 
23512: 
23513: 
23514:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23515:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skulle reserveras för bilateralt samarbete med
23516: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Etiopien. Medan ramen för Etiopiens ans1ag i
23517: nr 1182 av den 13 juni 1990 till vederbörande       budgeten för i år var 60 miljoner mk, beslöts
23518: medlem av statsrådet översänt avskrift av           det att den skall minskas tili 45 miljoner mk
23519: följande av riksdagsman Särkijärvi m.fl. under-     före 1993.
23520: tecknade spörsmå1 nr 387:                               1 motiveringen tili beslutet konstaterades att
23521:                                                     framtiden för de biståndsprojekt som pågår
23522:           Vet Regeringen att ungefär fyra mil-      eller planeras i Etiopien verkar osäker på grund
23523:        joner människor hotas av hungersnöd          av att landets ekonomiska och inrikespolitiska
23524:        på grund av kriget i Eritrea och norra       läge alltjämt försämras. 1 beslutet konstatera-
23525:        Etiopien, att största de1en av denna         des vidare att läget fortlöpande hålls under
23526:        befo1kning lever inom områden vilka          uppsikt och att behovet av humanitär hjä1p i
23527:        inte nås av makten hos den militärjunta      landet fortfarande kommer att vara stort. Tili
23528:        som styr Etiopien och tili vilka hjälpen     följd av regeringens beslut om ramen för
23529:        inte kommer fram via de biståndskana-        Etiopiens anslag har utrikesministeriet beslutat
23530:        ler som juntan övervakar och att den         att nya biståndsprojekt tillsvidare inte skall
23531:        bilaterala utvecklingshjälp som Finland      fastslås och in1edas i Etiopien.
23532:        ger tili Etiopiens regering under det nu         lnom ramen för Finlands och Etiopiens
23533:        rådande krigstillståndet hotar bli onyt-     biståndsprogram pågår för närvarande två
23534:        tig och stöder militärdiktaturens fortbe-    jordbruksprojekt i liten skala, ett brännveds-
23535:        stånd, och                                   projekt, ett elöverföringsprojekt och ett vägun-
23536:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       derhållsprojekt. Utöver dessa har den första
23537:        att de ans1ag som reserverats för bila-      etappen av ett specialundervisningsprojekt in-
23538:        teral utvecklingshjälp tili Etiopien skall   Ietts i Jyväskylä, inom ramen för vilket etio-
23539:        överföras till katastrofhjälp och annan      piska lärare utbi1das. Projekt som närmast kan
23540:        humanitär verksamhet och ges till så-        klassificeras som humanitär hjä1p är ett blod-
23541:        dana biståndsorganisationer, t.ex. Kyr-      tjänstprojekt, som genomförs av Fin1ands Rö-
23542:        kans Utlandshjä1p, som kan förmed1a          da Kors samt ett projekt att lägga upp
23543:        hjälpen tili dem som är i behov av den?      nödhjälpsförråd i flyktingläger för somaliska
23544:                                                     och sudanska flyktingar som genomförs av
23545:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        FN:s organisation för flyktinghjälp UNHCR.
23546: samt anföra följande:                                   Genomförandet av jord- och skogsbrukspro-
23547:                                                     jekt har i någon mån försvårats på grund av
23548:    Under de senaste åren har Etiopien i bety-       säkerhetssituationen, medan det inrikespolitis-
23549: dande omfattning fått utvecklingshjälp från         ka läget inte har inverkat på genomförandet
23550: Finland. Hjälpen har bestått av både traditio-      av andra projekt. Av Etiopiens anslagsram om
23551: nell projekthjälp och humanitär hjälp för att       60 miljoner mk behövs i år c. 29 miljoner mk
23552: underlätta problemen med torka och flykting-        tili utanordningar för egentliga biståndsprojekt.
23553: ar. Under förra året och innevarande år har         Kostnaderna för anläggande av nödhjälpsför-
23554: Etiopiens inrikespolitiska läge försämrats och      råd är c. 13 miljoner mk.
23555: detta har försvagat verksamhetsförutsättning-           1 vår har hungersnöden i norra Etiopien
23556: arna för de pågående biståndsprojekten. Det         varit det viktigaste föremålet för humanitär
23557: uppkomna läget har lett till att utvecklings-       hjälp. För att lindra hungersnöden har huma-
23558: hjälpen omvärderats också från den finländska       nitär hjälp getts tili ett sammanlagt värde av 14
23559: regeringens sida.                                   miljoner mk. Nödhjälpen har i huvudsak ka-
23560:    När regeringen i december i fjol beslöt vilka    naliserats genom Kyrkans Utlandshjälp, Fin-
23561: Iänder som skall få bilateral utvecklings-          Iands Röda Kors och Vapaa Ulkolähetys.
23562: hjä1p åren 1991-93 sänktes det anslag som           Deras andel har varit 13 miljoner mk. Dessa
23563: 6                                  1990 vp. -     KK n:o 387
23564: 
23565: organisationer har för sin del som lokala         land sin målgrupp, eftersom parterna i konflik-
23566: kanaler för hjälpen anlitat sina egna systeror-   ten har gett de biståndsorganisationer som
23567: ganisationer och bl.a. norska kyrkans organi-     anlitas som kanaler sitt godkännande tili hjälp-
23568: sation för utlandshjälp. En del av hjälpen har    leveranserna.
23569: getts genom den lokala organisationen för            Finlands regering är mycket oroad över läget
23570: samarbete mellan kyrkorna, vars verksamhet        i Etiopien och kommer också i fortsättningen
23571: också har kanaliserats genom medborgarorga-       att fästa allvarlig uppmärksamhet vid den
23572: nisationer, vars verksamhet utgår från Sudan.     politiska och humanitära situationen i Etio-
23573: Principen har varit att hjälpen skall fördelas    pien. I ljuset av den framtida utvecklingen
23574: jämnt, oberoende av om det område inom            kommer det att prövas om ett fortsatt frukt-
23575: vilket de nödlidande befinner sig bevakas av      bart samarbete är möjligt inom ramen för det
23576: regeringen eller av gerillarörelser. Trots de     tradi tionella biståndsarbetet.
23577: svåra förhållandena når nödhjälpen från Fin-
23578:     Helsingfors den 17 juli 1990
23579: 
23580:                                                                      Minister Pertti Salolainen
23581:                                               1990 vp.
23582: 
23583: Kirjallinen kysymys n:o 388
23584: 
23585: 
23586: 
23587: 
23588:                                  T. Roos ym.: Veroilmoitusten käsittelyn nopeuttamisesta
23589: 
23590: 
23591:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23592:    Nykyinen verotusmenettelymme on eräiltä          aika. Tätä tulisi lyhentää merkittävästi, esim.
23593: osiltaan juuttunut paikoilleen, mitä sen ei         kahteen tai kolmeen kuukauteen. Näin lopul-
23594: kuitenkaan nykyisen tietojenkäsittelytekniikan      linen veropäätös olisi erittäin suurella osalla
23595: aikakaudella tarvitsisi olla.                       verovelvollisia tiedossa jo hyvissä ajoin ennen
23596:    Eräänä esimerkkinä tästä voi pitää veropää-      seuraavan veroilmoituksen tekemistä. Nyky-
23597: töksestä ilmoittamista verovelvolliselle. Päätös    käytännöllä saattaa joutua vuosikausia maksa-
23598: ilmoitetaan vasta myöhään loppusyksyllä, vaik-      maan väärin perustein veroa.
23599: ka se monen verotettavan kohdalla olisi ilmoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23600: tettavissa jo helmikuussa, ja joka tapauksessa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23601: nykyistä merkittävästi aikaisemmin. Nyt olisi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23602: jo mahdollista ilmoittaa verotetulle tieto asian-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23603: omaisen veropäätöksestä sitä mukaa kuin ve-
23604: rotus kunkin kohdalla valmistuu. Kunkin ve-
23605: rotetun kohdalla alkaisi valitusaika ilmoituksen              Mihin toimenpiteisim Hallitus aikoo
23606: tultua, kuten normaalissa hallintopäätöksessä.             ryhtyä veropäätöksestä ilmoittamisen
23607:    Mahdollisella lääninoikeuteen tehtävällä va-            aikaistamiseksi ja verovalitusajan lyhen-
23608: lituksella sitten on vielä usean vuoden valitus-           tämiseksi nykyisestään?
23609:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
23610: 
23611:           Timo Roos                    Reijo Lindroos                 Antti Kalliomäki
23612:           Arto Lapiolahti              Pentti Lahti-Nuuttila          Antero Kekkonen
23613:           Heikki Rinne                 Mats Nyby                      Raimo Vuoristo
23614:           Matti Vähänäkki              Sinikka Mönkäre                Riitta Myller
23615: 
23616: 
23617: 
23618: 
23619: 200070S
23620: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 388
23621: 
23622: 
23623: 
23624: 
23625:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23626: 
23627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     soittaiseen valmistumiseen. Verotuksen yksilöl-
23628: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      linen valmistuminen tarkoittaisi sitä, että vero-
23629: olette 14 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn          liput lähetettäisiin verovelvollisille heti vero-
23630: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tuksen kunkin osalta valmistuttua, jolloin
23631: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      myös valitusaika olisi yksilöllinen. Jaksoittai-
23632: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta           sella valmistumisella tarkoitetaan järjestelmää,
23633: kirjallisesta kysymyksestä n:o 388:                jossa verotus ei päättyisi kerran vuodessa ku-
23634:                                                    ten nykyisin, vaan esimerkiksi kuukausittain
23635:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      valmistuisi erä toimitettuja verotuksia. Molem-
23636:        ryhtyä veropäätöksestä ilmoittamisen        mat selvityksen kohteena olevat järjestelmät
23637:        aikaistamiseksi ja verovalitusajan lyhen-   johtaisivat kysyjäin tarkoittamaan verotuksen
23638:        tämiseksi nykyisestään?                     nykyisestä yhteisestä valmistumisajasta luopu-
23639:                                                    miseen.
23640:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Verohallinnon automaattista tietojenkäsitte-
23641: vasti seuraavaa:                                   lyä uudistetaan parastaikaa voimakkaasti,
23642:                                                    vaikka suuria uudistuksia ei verovelvollistahoi-
23643:    Verotuslain (482/58) 81 §:n mukaan verotuk-     Ja toistaiseksi ole tapahtunutkaan. Tavoitteena
23644: sen katsotaan päättyneen silloin, kun veroluet-    on siirtää koko tietojenkäsittely lääninverovi-
23645: telo on pantu julkisesti nähtäväksi. Verotus-      rastoihin verohallinnon omilla laitteilla suori-
23646: asetuksen (530/59) 41 §:n mukaan verotus on        tettavaksi. Verotusmenettelyn uudistamiseen
23647: saatettava loppuun valtiovarainministeriön         voidaan ryhtyä, kun uusien tietosysteemien
23648: määräämänä aikana. Nykyisin noudatetun             virheetön toimivuus on varmistettu, jolloin
23649: käytännön mukaan verotus on vuosittain päät-       voidaan taata myös oikeusturvanäkökohtien
23650: tynyt 1 päivänä marraskuuta.                       riittävä huomioon ottaminen.
23651:    Välittömän verotuksen verotusmenettelyn            Kysymyksen perusteluissa mainittu verovali-
23652: kehittäminen on verohallinnon vuosien 1990-        tusajan lyhentäminen muutamaan kuukauteen
23653: 1994 toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan        ei olisi verovelvollisen edun mukaista: Sen
23654: suunnittelukauden tärkein hanke. Kehittämis-       sijaan jälkiverotuksen ja veronoikaisun toimit-
23655: mahdollisuuksia pohditaan useissa verohallin-      tamisen määräaikaa pyritään lyhentämään,
23656: non työryhmissä. Eräänä selvityksen kohteena       mitä niin ikään parastaikaa verohallinnossa
23657: on siirtyminen verotuksen yksilölliseen tai jak-   selvitetään.
23658: 
23659:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1990
23660: 
23661:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
23662:                                      1990 vp. -     KK n:o 388                                     3
23663: 
23664: 
23665: 
23666: 
23667:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23668:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nebära att debetsedlarna skickas till den skatt-
23669: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         skyldige omedelbart då varje skede av beskatt-
23670: av den 14 juni 1990 till vederbörande medlem        ningen färdigställts, varvid även besvärstiden
23671: av statsrådet översänt avskrift av följande av      skulle vara individuell. Med ett periodiskt
23672: riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade           färdigställande avses ett system, inom vilket
23673: spörsmål nr 388:                                    beskattningen inte slutar en gång om året som
23674:                                                     för närvarande är fallet, utan en del verkställda
23675:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            beskattningar kunde t.ex. färdigställas månads-
23676:        vidta för att tidigarelägga meddelandet      vis. Båda systemen, som är föremål för utred-
23677:        om beslut om beskattning samt för att        ning, skulle leda tili att man frångår den
23678:        förkorta tiden för beskattningsbesvär        nuvarande gemensamma tiden för färdigstäl-
23679:        jämfört med den nuvarande?                   lande av beskattningen, vilket spörsmålställa-
23680:                                                     ren avser.
23681:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Skatteförvaltningens automatiska databe-
23682: samt anföra följande:                               handling håller för närvarande på att kraftigt
23683:                                                     förnyas, fastän det tillsvidare inte har skett
23684:    Enligt 81 § beskattningslagen (482/58) be-       några större förändringar beträffande de
23685: traktas beskattningen såsom avslutad, då skat-      skattskyldiga. Målet är att flytta över hela
23686: telängden offentligen har blivit framlagd till      databehandlingen tili länsskatteverken för att
23687: påseende. Enligt 41 § beskattningsförordningen      den skall kunna utföras med skatteförvaltning-
23688: (530/59) skall beskattningen slutföras inom den     ens egna datorer. Ett förnyande av beskatt-
23689: tid, som fastställts av finansministeriet. Enligt   ningsförfarandet kan påbörjas då man har
23690: den praxis som numera följs skall beskattning-      säkerställt de nya datasystemens felfria funk-
23691: en årligen avslutas den 1 november.                 tionsduglighet, varvid man även kan garantera
23692:    Utvecklandet av beskattningsförfarandet för      ett tillräckligt beaktande av rättsskyddssyn-
23693: den direkta beskattningen är enligt skatteför-      punkterna.
23694: valtningens verksamhets- och ekonomipian för           En sådan förkortning av tiden för beskatt-
23695: åren 1990-1994 det viktigaste projektet under       ningsbesvär tili några månader som nämns i
23696: planeringsperioden.       Utvecklingsmöjligheter    spörsmålets motivering skulle inte ligga i den
23697: dryftas i flera av skatteförvaltningens arbets-     skattskyldiges intresse. Däremot försöker man
23698: grupper. Ett föremål för utredning är en            förkorta tidsfristen för verkställande av efter-
23699: övergång tili ett individuellt eller periodiskt     beskattning och skatterättelse. Denna fråga
23700: färdigställande av beskattningen. Ett individu-     utreds även för närvarande inom skatteförvalt-
23701: ellt färdigställande av beskattningen skulle in-    ningen.
23702:     Helsingfors den 10 juli 1990
23703: 
23704:                                                                           Minister Ulla Puolanne
23705:                                               1990 vp.
23706: 
23707: Kirjallinen kysymys n:o 389
23708: 
23709: 
23710: 
23711: 
23712:                                  Rinne: Ulkopuolisten siivouspalvelujen käytön lopettamisesta
23713:                                     armeijassa
23714: 
23715: 
23716:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23717:    Puolustusvoimat käyttää ulkopuolisia sii-           Huomioon on otettava sekin, että vaipan
23718: vouspalveluja. Nuoria miehiä ei opeteta itse        vaihtaminen ns. "isomman alaslyönnin" jäl-
23719: huolehtimaan itsestään.                             keen on enemmän karskiutta vaativa tehtävä
23720:    Julkisuudessa on esitetty, että varusmiespal-    kuin nykyaikaisin välinein tapahtuva pölyjen
23721: veluun sisällytettäisiin pakollinen päivähoito-     pyyhkiminen kasarmeilla.
23722: palvelu. Tosin siten toteutettuna, että sotilaat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23723: eivät tuo päiväkoteihin leikkikaluja, niin innos-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23724: tuneita kuin kuusivuotiaat pojat niistä olisivat-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23725: kin.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23726:    On korostettava, että esimerkiksi Frunzen
23727: sotilasakatemiassa everstitasoiset oppilaat huo-
23728: lehtivat itse omasta siisteydestään, henkilökoh-              Mihin toimiin Hallitus ryhtyy ulko-
23729: taisia ruokailuvälineitä myöten. Suomalaiselle             puolisten siivouspalvelujen käytön as-
23730: alokkaalle sen sijaan tarjotaan ensimmäisestä              teittaiseksi lopettamiseksi Suomen ar-
23731: päivästä alkaen siivouspalveluja. Näin ollen               meijassa siten, että nyt työssä olevat
23732: "miesten koulusta" on tullut "todellinen mies-             siivoojat työllistetään asuinpaikkakun-
23733: ten koulu", jossa miehet eivät tee ns. naisten             nillaan?
23734: töitä.
23735:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
23736: 
23737:                                            Heikki Rinne
23738: 
23739: 
23740: 
23741: 
23742: 200070S
23743: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 389
23744: 
23745: 
23746: 
23747: 
23748:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23749:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      linnon ulkopuolelta on jokaisessa tapauksessa
23750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      perustunut siihen, että työvoimaa ei ole saatu
23751: olette 13 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn          palkatuksi huolimatta avoinna olevista siivoo-
23752: kirjeenne n:o 1184 ohella toimittanut valtioneu-   jien vakansseista.
23753: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Hallinnon ulkopuolisten toimesta tapahtuva
23754: kansanedustaja Heikki Rinteen seuraavansisäl-      siivoustyö on pääasiallisesti keskitetty tiloihin,
23755: töisestä kysymyksestä n:o 389:                     joissa ei välittömästi tapahdu sotilaallisia toi-
23756:                                                    mintoja. Näin ollen esim. varusmiesten kasar-
23757:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy ulko-      mitiloissa ulkopuolisia siivouspalveluja ei ole
23758:        puolisten siivouspalvelujen käytön as-      käytetty 1970-luvun puolivälissä tapahtuneen
23759:        teittaiseksi lopettamiseksi Suomen ar-      kokeilun jälkeen.
23760:        meijassa siten, että nyt työssä olevat         Yleisesti ottaen todetaan, että majoitustilojen
23761:        siivoojat työllistetään asuinpaikkakun-     päivittäinen siivous ja puhtaanapito kuuluu
23762:        nillaan?                                    edelleen varusmiesten tehtäviin kansalaiskasva-
23763:                                                    tuksen eräänä osana eikä näistä tehtävistä ole
23764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aikomuskaan luopua. Sen sijaan kasarmitilojen
23765: vasti seuraavaa:                                   suursiivousluonteisesta puhtaanapidosta, josta
23766:                                                    on saatu myönteisiä kokemuksia, tullaan huo-
23767:   Ulkopuolisten siivouspalvelujen käyttäminen      lehtimaan tulevaisuudessa koulutetun ammatti-
23768: on puolustushallinnossa ollut varsin vähäistä ja   henkilöstön toimesta yleisen hygienian ja viih-
23769: kokeiluluonteista. Palvelusten ostaminen hal-      tyvyyden parantamiseksi.
23770:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
23771: 
23772:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
23773:                                      1990 vp. -     KK n:o 389                                     3
23774: 
23775: 
23776: 
23777: 
23778:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23779:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att man inte lyckats få arbetskraft fastän det
23780: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         funnits lediga städaranställningar.
23781: nr 1184 av den 13 juni 1990 tili vederbörande          Det städarbete som skötts av utomstående
23782: medlem av statsrådet översänt avskrift av           har huvudsakligen varit koncentrerat tili såda-
23783: fö1jande av riksdagsman Heikki Rinne under-         na lokaliteter där inga direkta militära funk-
23784: tecknade spörsmål nr 389:                           tioner äger rum. Sålunda har det t.ex. i
23785:                                                     beväringarnas kasernutrymmen inte anlitats
23786:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            utomstående städservice sedan ett försök gjor-
23787:        vidta för att stegvis sluta med att anlita   des i mitten av 1970-talet.
23788:        utomstående städservice i Finlands              På det hela taget kan det konstateras att den
23789:        arme så att de städare som nu arbetar        dagliga städningen och renhållningen i inkvar-
23790:        kan bli sysselsatta på sin boningsort?       teringsrummen alltjämt ankommer på bevä-
23791:                                                     ringarna såsom en del av deras medborgar-
23792:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fostran och att det inte heller är meningen att
23793: samt anföra följande:                               de skall bli fråntagna dessa uppgifter. Däremot
23794:                                                     är avsikten att sådan renhållning i kasernerna
23795:   Utomstående städservice har anlitats av för-      som kan betraktas som storstädning framdeles
23796: svarsförvaltningen i synnerligen liten omfatt-      skall skötas av utbildad fackpersonal i syfte att
23797: ning och bara på försök. Alltid då tjänster har     förbättra den allmänna hygienen och trivseln.
23798: köpts utanför förvaltningen har detta byggt på      Härav föreligger positiva erfarenheter.
23799:     Helsingfors den 6 juli 1990
23800: 
23801:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
23802:                                               1990 vp.
23803: 
23804: Kirjallinen kysymys n:o 390
23805: 
23806: 
23807: 
23808: 
23809:                                  Dromberg: Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen turvaamisesta
23810: 
23811: 
23812:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23813: 
23814:   Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selon-        voidaan toteuttaa ja jotta oppisopimuskoulu-
23815: teon mukaan jää vuosittain peruskoulun jälkei-      tuksen rahoitus muiltakin osin saadaan ajan
23816: sen ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle noin      tasalle, sillä tilityksiä aikaisemmilta vuosilta ei
23817: 5 000 nuorta opiskelijaa. Useille näistä nuorista   ole voitu maksaa.
23818: sopii kiinteämuotoista koulutusta paremmin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23819: oppisopimuskoulutus, jossa yhdistyy työnteko        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23820: ja koulutus.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23821:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23822: on 38 miljoonaa markkaa oppisopimuskoulu-
23823: tukseen. Tarkastustoimiston ja oppisopimustoi-
23824: miston tekemän tarkistuslaskelman mukaan                      Mihin toimenpiteisim Hallitus aikoo
23825: määrärahan lisätarve on 22 miljoonaa mark-                 ryhtyä vuonna 1990 käynnissä olevien
23826: kaa, jotta vuonna 1990 käynnissä olevat ja                 ja esitettyjen uusien oppisopimuskoulu-
23827: esitetyt uudet oppisopimuskoulutusohjelmat                 tusohjelmien rahoittamiseksi?
23828: 
23829:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
23830: 
23831:                                         Kaarina Dromberg
23832: 
23833: 
23834: 
23835: 
23836: 2000705
23837: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 390
23838: 
23839: 
23840: 
23841: 
23842:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23843: 
23844:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Edellä tarkoitetun kurssitoimintamomentin
23845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vuoden 1989 tilinpäätös oli 43 234 509 mark-
23846: olette 13 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn         kaa eli noin 5 200 000 markkaa suurempi kuin
23847: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kuluvan vuoden määräraha. Koska myös
23848: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vuonna 1989 tavoitteena oli antaa 7 000 oppi-
23849: edustaja Kaarina Drombergin näin kuuluvasta       laalle tietopuolinen koulutus, näyttäisi tässä
23850: kirjallisesta kysymyksestä n:o 390:               vaiheessa, kun ei tiedetä tarkasti, kuinka paljon
23851:                                                   määrärahasta tarvitaan edellisen vuoden lop-
23852:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    pusuorituksiin, siltä, että määrärahaa olisi tar-
23853:        ryhtyä vuonna 1990 käynnissä olevien       peen jossain määrin lisätä.
23854:        ja esitettyjen uusien oppisopimuskoulu-       Oppisopimuskurssitoiminnan kustannusten
23855:        tusohjelmien rahoittamiseksi?              voimakas lisääntyminen viime vuosina on ai-
23856:                                                   heutunut pääasiassa kurssiopetuksen määrän
23857:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kasvusta, mikä on seurausta oppisopimuskou-
23858: taen seuraavaa:                                   lutuksen oppiohjelmien uusimisesta ja niveltä-
23859:                                                   misestä uudistuneeseen ammatilliseen koulu-
23860:    Oppisopimuskoulutuksessa on viime vuosina      tukseen.
23861: ollut keskimäärin 7 500-8 000 oppilasta.             Opetusministeriön tavoitteena on, että halli-
23862:    Oppisopimuslain (422/67) 25 §:n mukaisen       tuksen tulo- ja menoarvioesityksen perusteluis-
23863: tietopuolisen koulutuksen järjestämismenoihin     sa tietopuoliselle koulutukselle asetetut määräl-
23864: sekä koulutuksessa tarvittavien koneiden, lait-   liset tavoitteet voidaan toteuttaa, että oppiso-
23865: teiden ja opetusvälineiden hankintamenojen        pimuskurssitoiminnasta aiheutuviin kustannuk-
23866: maksamiseen on kuluvan vuoden valtion tulo-       siin kurssien järjestäjille suoritettavat ennak-
23867: ja menoarviossa momentilla 29.74.27 Kurssitoi-    koerät mahdollisimman hyvin vastaisivat todel-
23868: minta, varattu 38 000 000 markkaa. Momentin,      lisia menoja ja että loppusuoritukset voitaisiin
23869: joka on arviomääräraha, mitoituksessa on otet-    suorittaa ajallaan.
23870: tu huomioon oppisopimuskoulutuksen uusittu-          Opetusministeriö tulee tarkasti seuraamaan
23871: jen oppiohjelmien aiheuttama tietopuolisen        yhteistoiminnassa ammattikasvatushallituksen
23872: koulutuksen lisääntyminen. Momentin peruste-      kanssa kurssitoimintamomentin määrärahati-
23873: lujen mukaan vuonna 1990 tietopuolisessa kou-     lannetta, ja mikäli tarvetta on, ryhtyy pikaisesti
23874: lutuksessa arvioidaan olevan noin 7 000 oppi-     tarvittaviin toimenpiteisiin ko. momentin arvio-
23875: lasta. Määrärahasta on arvioitu käytettäväksi     määrärahan ylittämiseksi, jotta suunnitellut
23876: 20 000 000 mk vuosien 1987-89 osa- ja lop-        kurssit voidaan järjestää.
23877: pusuorituksiin.
23878:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1990
23879: 
23880:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
23881:                                    1990 vp. -     KK n:o 390                                     3
23882: 
23883: 
23884: 
23885: 
23886:                             Till Riksdagens Herr Talman
23887:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       prestationer åren 1987-89.
23888: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Bokslutet 1989 för det tidigare avsedda
23889: av den 13 juni 1990 till vederbörande med1em      momentet Kursverksamhet var 43 234 509
23890: av statsrådet översänt en avskrift av följande    mark, dvs. ca 5 200 000 mark större än anslaget
23891: av riksdagsman Kaarina Dromberg underteck-        för detta år. Eftersom målet 1989 även var att
23892: nade spörsmål nr 390:                             ge 7 000 elever teoretisk utbildning, ser det i
23893:                                                   detta skede ut som om det finns behov av att
23894:          Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen          i viss mån öka anslaget då man inte exakt vet
23895:        vidta för att finansiera de pågående och   hur mycket det behövs för slutprestationerna
23896:        föreslagna nya utbildningsprogrammen       för föregående år.
23897:        inom Iäroavtalsutbildningen 1990?             De kraftigt ökade kostnaderna för läroavtals-
23898:                                                   kurser under de senaste åren har huvudsakligen
23899:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       sitt upphov i att kursundervisningen har ökat,
23900: följande:                                         vilket är en följd av de nya studieprogrammen
23901:                                                   inom läroavtalsutbildningen och dess samman-
23902:    Under de senaste åren har 1äroavtalsutbild-    koppling med den reviderade yrkesutbildning-
23903: ningen omfattat i medeltal 7 500-8 000 e1ever.    en.
23904:     1 årets statsbudget har det under mo-            Undervisningsministeriet syftar tili att de
23905: ment 29.74.27 Kursverksamhet, reserverats         kvantitativa mål för den teoretiska utbildning-
23906: 38 000 000 mark för utgifter för att ordna        en som uppställts i motiveringen tili regeringens
23907: teoretisk utbildning samt anskaffa de maskiner,   budgetproposition skall kunna förverkligas, att
23908: den utrustning och de Iäromedel som behövs i      förskottsraterna tili kursarrangörerna för kost-
23909: utbildningen, i enlighet med 25 § 1äroavtalsla-   naderna för verksamheten så väl som möjligt
23910: gen (422/67). 1 dimensioneringen av momentet,     skall motsvara de verkliga utgifterna och att
23911: som är ett förs1agsanslag, har man beaktat den    slutraterna skall betalas inom utsatt tid.
23912: ökade teoretiska utbildning som de omarbetade        1 samarbete med yrkesutbildningsstyrelsen
23913: studieprogrammen inom läroavtalsutbildningen      kommer undervisningsministeriet noggrant att
23914: har föranlett. Enligt motiveringen tili momen-    följa situationen i fråga om anslaget för kurs-
23915: tet beräknas det finnas ca 7 000 elever inom      verksamheten och vid behov vidta brådskande
23916: teoretisk utbildning år 1990. Av anslaget har     åtgärder för att överskrida detta moment så att
23917: 20 000 000 mark beräknats för del- och slut-      de planerade kurserna kan genomföras.
23918: 
23919:     Helsingfors den 6 juli 1990
23920: 
23921:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
23922:                                                 1990 vp.
23923: 
23924: Kirjallinen kysymys n:o 391
23925: 
23926: 
23927: 
23928: 
23929:                                    Saari ym.: Suoran tulotuen turvaamisesta luonnonmukaista
23930:                                       maataloustuotantoa harjoittaville
23931: 
23932: 
23933:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23934:    Luonnonmukainen tuotanto on katsottu tär-          tuki on tänä vuonna 300 mkjha. Hallituksen
23935: keäksi uudeksi maatalouden tuotantomuodok-            taholta on ilmoitettu tulevien vuosien maata-
23936: si, jolla voidaan samalla pitää maaseutua asut-       loustuloratkaisuissa tavoitteena olevan edetä
23937: tuna sekä helpottaa normaalituotannossa esiin-        suoraa tulotukea kasvattavaan suuntaan.
23938: tyviä ylituotanto-ongelmia. Luonnonmukaisel-             Luonnonmukaista maataloustuotantoa kos-
23939: la tuotannolla uskotaan olevan tulevaisuudes-         kevan sopimuksen tehneet ja luomutuotannon
23940: sa, saastumisen aiheuttamien ongelmien Euroo-         aloittaneet viljelijät ovat ottaneet tyrmistyneinä
23941: passa edelleen lisääntyessä, mahdollisuudet           vastaan tiedon, että valtioneuvoston päätöksel-
23942: hyödyntää nykyistä paljonkin laajemmin Suo-           lä 31.5.1990 luomutuotannossa olevat pellot
23943: men puhtaita kasvuolosuhteita. Maamme maa-            jätetään eräitä siirtymävaiheen poikkeuksia lu-
23944: talouskeskuksiin onkin perustettu luonnonmu-          kuun ottamatta suoran tulotuen ulkopuolelle.
23945: kaisen viljelyn neuvojan virkoja, ja erityisesti         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23946: monien nuorten viljelijöiden innostuksen an-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23947: siosta luomutuotanto on pääsemässä vauhtiin.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23948:     Kevään 1990 maataloustuloratkaisussa to-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23949: teutettiin merkittävä linjaratkaisu ottamalla
23950: käyttöön suora tulotuki. Maataloustuloneuvot-                   Aikooko Hallitus tulevaisuudessakin
23951: teluissa sovittiin osa viljelijöille tulevasta kus-          jättää luonnonmukaista maataloustuo-
23952: tannuskompensaatiosta ja tulojen korotuksesta                tantoa koskevan sopimuksen tehneet
23953: maksettavaksi peltoalan perusteella siten, että              viljelijät suoran tulotuen ulkopuolelle?
23954:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
23955: 
23956:           Aapo Saari                     Tellervo Renko                 Timo Kietäväinen
23957:           Kauko Heikkinen                Sirkka-Liisa Anttila           Eino Siuruainen
23958:           Kimmo Sarapää                  Esko Aho                       Jukka Vihriälä
23959:           Esko Jokiniemi                 Riitta Kauppinen               Anneli Jäätteenmäki
23960:           Markku Lehtosaari              Pekka Puska                    Kalle Röntynen
23961:           Juho Sillanpää                 Matti Väistö                   Juhani Alaranta
23962: 
23963: 
23964: 
23965: 
23966: 2000708
23967: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 391
23968: 
23969: 
23970: 
23971: 
23972:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23973:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuluessa koko maatilansa peltoala luonnonmu-
23974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaiseen viljelyyn. Viljelijälle maksetaan sopi-
23975: olette 13 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            muksen perusteella vuosittain palkkiota koko
23976: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         maassa 2 800 markkaa hehtaaria kohden enin-
23977: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tään kolmelta sopimusvuodelta. Tuen tarkoi-
23978: edustaja Aapo Saaren ym. näin kuuluvasta             tuksena on lieventää tuotannonvaihdoksesta
23979: kirjallisesta kysymyksestä n:o 391:                  aiheutuvaa mahdollista ansioiden alenemista.
23980:                                                         Peltoalan perusteella maksettavaa tukea,
23981:           Aikooko Hallitus tulevaisuudessakin        joka kuluvana vuonna on 300 markkaa heh-
23982:        jättää luonnonmukaista maataloustuo-          taaria kohden, ei kuitenkaan ole tarkoitus
23983:        tantoa koskevan sopimuksen tehneet            maksaa samanaikaisesti edellä mainitun siirty-
23984:        viljelijät suoran tulotuen ulkopuolelle?      mäkauden aikana maksettavan palkkion kans-
23985:                                                      sa. Vastaavalla tavalla menetellään myös sil-
23986:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         loin, kun pellon käytöstä on voimassa kesan-
23987: vasti seuraavaa:                                     noimissopimus tai muu pellon käyttöä koske-
23988:                                                      va maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa-
23989:    Kuluvana vuonna on tulo- ja menoarviossa          painottamisesta annettujen säännösten mukai-
23990: maataloustuotannon tasapainottamiseen osoi-          nen sopimus. Luonnonmukaisen viljelyn
23991: tetuilla varoilla tuettu siirtymistä luonnonmu-      piirissä oleva viljelijä, jolle ei enää makseta
23992: kaiseen viljelyyn. Maatalouspiirit ovat tehneet      palkkiota, on sen sijaan oikeutettu myös pel-
23993: viljelijöiden kanssa sopimuksia siirtymisestä        toalan perusteella maksettavaan tukeen. Tä-
23994: kuudesta kahdeksaan vuotta kestäväksi sopi-          män lisäksi luonnonmukaiseen viljelyyn siirty-
23995: muskaudeksi, jonka aikana viljelijän on siirret-     vä tai sen piirissä oleva viljelijä voi saada
23996: tävä enintään kolmen vuoden siirtymäajan             pinta-alalisää.
23997:     Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1990
23998: 
23999:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
24000:                                     1990 vp. -       KK n:o 391                                    3
24001: 
24002: 
24003: 
24004: 
24005:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24006: 
24007:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gårdsbruksenhetens hela åkerareal naturenligt.
24008: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse          På basis av avtalet utbetalas tili odlaren under
24009: av den 13 juni 1990 tili vederbörande medlem         högst tre år en årlig premie, som i hela Jandet
24010: av statsrådet översänt avskrift av följande av       uppgår tili 2 800 mk per hektar. Syftet med
24011: riksdagsman Aapo Saari m.fl. undertecknade           stödet är att Iindra det eventuella inkomstbort-
24012: spörsmål nr 391:                                     fali som förorsakas av ändrad produktions-
24013:                                                      inriktning.
24014:           Ämnar Regeringen även i framtiden             Det är dock inte meningen att det stöd, som
24015:        lämna de jordbrukare som ingått avtal         utbetalas på basis av åkerarealen och som
24016:        om naturenlig Iantbruksproduktion             under innevarande år uppgår tili 300 mark per
24017:        utanför systemet med direkt inkomst-          hektar, skali utbetalas samtidigt med ovan
24018:        stöd?                                         nämnda, för övergångsperioden avsedda pre-
24019:                                                      mie. Förfaringssättet är detsamma även då
24020:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         åker är föremål för trädesavtal eller annat i
24021: samt anföra följande:                                stadgandena om styrning och balansering av
24022:                                                      Iantbruksproduktionen avsett avtal gäliande
24023:     Under innevarande år har man med anslag          disponering av åkermark. En odlare, som är
24024: som i statsbudgeten reserverats för balansering      knuten tili avtal om naturenlig odling, men
24025: av Iantbruksproduktionen understött övergång         som inte Iängre erhåller premie, är däremot
24026: tili naturenlig odling. Lantbruksdistrikten har      även berättigad tili stöd på basis av åkerarea-
24027: ingått avtal med odlarna om avtalsperioder på        Ien. Dessutom kan en odlare som övergår tili
24028: sex tili åtta år, då odlarna under en övergångs-     elier som redan har övergått tili naturenlig
24029: period på högst tre år skali börja odla              odling erhålia arealtillägg.
24030: 
24031:     Helsingfors den 18 juli 1990
24032: 
24033:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
24034:                                                  1990 vp.
24035: 
24036: Kirjallinen kysymys n:o 392
24037: 
24038: 
24039: 
24040: 
24041:                                    Savolainen: Eduskunnassa tapahtuvan työharjoittelun sisällyttä-
24042:                                       misestä yliopisto-opintoihin
24043: 
24044: 
24045:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24046: 
24047:    Eri yhteyksissä on suunniteltu sihteerityön         toisaalta yliopistojen halukkuus luoda vaih-
24048: ratkaisumalleja kansanedustajien avuksi. Asian         toehtoinen opintosuoritus kansanedustajan sih-
24049: hoitamisen esteenä ovat olleet sekä fyysiset           teerityöstä.
24050: tilakysymykset että taloudelliset rajoitteet.             Olen lähettänyt tämän ehdotuksen myös
24051: Opintojen monipuolistamisessa työharjoittelu           eduskunnan kansliatoimikunnalle asian selvit-
24052: on eräs keino liittää opiskelua käytännön              tämiseksi ja yhteistyön käynnistämiseksi.
24053: työhön.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24054:    Kansanedustajien sihteerityötä voisi kehittää       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24055: yhteistyökokeiluna eduskunnan ja yliopistojen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24056: kesken. Esim. valtiotieteellisissä, yhteiskunta-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24057: tieteellisissä ja oikeustieteellisissä tiedekunnissa
24058: opiskeleville olisi erinomainen mahdollisuus                     Aikooko Hallitus omalta osaltaan
24059: määräaikaisen sihteerityön kautta laajentaa yh-               selvittää mahdollisuuksia monipuolistaa
24060: teiskunnallista näkemystään. Määräaikaisen                    valtiotieteellisissä, yhteiskuntatieteelli-
24061: sihteerityön tulisi olla vaihtoehtoinen, opinto-              sissä ja oikeustieteellisissä tiedekunnissa
24062: viikkoina määritelty opintosuoritus.                          opiskelevien opintoja siten, että heille
24063:    Asian toteuttaminen vaatii selvityksiä sekä                järjestetään mahdollisuus tutkintoon
24064: yliopistojen että eduskunnan taholla. Toisaalta               kuuluvana opintosuorituksena toimia
24065: on selvitettävä, kuinka moni kansanedustaja on                määräaikaisesti kansanedustajien sih-
24066: kiinnostunut tämänlaatuisesta yhteistyöstä ja                 teerinä tai avustajana?
24067: 
24068:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
24069: 
24070:                                              Lea Savolainen
24071: 
24072: 
24073: 
24074: 
24075: 200070S
24076: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 392
24077: 
24078: 
24079: 
24080: 
24081:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24082: 
24083:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käyttää 2 330 opiskelijan palkkaamiseen keski-
24084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrin kolmeksi kuukaudeksi harjoittelijoiksi
24085: olette 13 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            valtionhallintoon. Korkeakoulut suuntaavat tä-
24086: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         män harjoittelun lähinnä perustutkintoon joh-
24087: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tavien opintojen loppuvaiheessa oleville opiske-
24088: edustaja Lea Savolaisen näin kuuluvasta kirjal-      lijoille. Käytännössä harjoittelu painottuu ke-
24089: lisesta kysymyksestä n:o 392:                        säaikaan, mutta sitä voidaan järjestää myös
24090:                                                      lukukausien aikana. Opetusministeriö on
24091:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan           25.10.1989 ilmoittanut mahdollisuudesta har-
24092:        selvittää mahdollisuuksia monipuolistaa       joittelijoiden saamiseen vuonna 1990 myös
24093:        valtiotieteellisissä, yhteiskuntatieteelli-   eduskunnalle.
24094:        sissä ja oikeustieteellisissä tiedekunnissa      Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,
24095:        opiskelevien opintoja siten, että heille      ettei ole periaatteellisia esteitä korkeakoulu-
24096:        järjestetään mahdollisuus tutkintoon          opiskelijoiden harjoitteluun kansanedustajien
24097:        kuuluvana opintosuorituksena toimia           avustajina. Tärkein edellytys on työtehtävien
24098:        määräaikaisesti kansanedustajien sih-         määrittely ja ohjauksen järjestäminen siten,
24099:        teerinä tai avustajana?                       että asianomainen korkeakoulu ja sen laitos
24100:                                                      voivat todeta harjoittelun tavoitteiden toteutu-
24101:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         van.
24102: vasti seuraavaa:                                         Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelua pyri-
24103:                                                      tään jatkuvasti kehittämään ja sen edellytyksiä
24104:   Korkeakouluopintoihin voi kuulua harjoitte-        parantamaan. Tarve harjoittelun lisäämiseen
24105: lua siten kuin korkeakoulu tutkintosäännössä         valtionhallinnossa on todettu. Mahdollisuudet
24106: määrää. Sen tulee olla ohjattua ja valvottua.        harjoittelun järjestämiseen kansanedustajien
24107: Harjoittelu voi sisältyä opiskelijan pakollisiin,    avustajina tulisi kuitenkin selvittää eduskunnan
24108: vaihtoehtoisiin tai vapaavalintaisiin opintoihin.    kanslian toimesta ja tarvittaessa yhteistyössä
24109:   Valtion tulo- ja menoarvion momentilla             asianomaisten korkeakoulujen kanssa.
24110: 29.37.01 on määräraha, jota saa vuonna 1990
24111: 
24112:     Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1990
24113: 
24114:                                                                    Opetusministeri Ole Norrback
24115:                                       1990 vp. -     KK n:o 392                                     3
24116: 
24117: 
24118: 
24119: 
24120:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24121: 
24122:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avlönande av 2 330 studerande som praktikan-
24123: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ter i statsförvaltningen under i genomsnitt tre
24124: av den 13 juni 1990 tili vederbörande medlem         månader. Högskolorna ger närmast studerande
24125: av statsrådet översänt avskrift av följande av       som är i slutskedet av studier som leder tili en
24126: riksdagsledamot Lea Savolainen undertecknade         grundexamen möjlighet tili sådan praktik.
24127: spörsmål nr 392:                                     Praktiken fullgörs vanligen under sommaren,
24128:                                                      men möjlighet tili praktik kan också ordnas
24129:           Ämnar Regeringen för sin del reda ut       under terminerna. Undervisningsministeriet un-
24130:        möjligheterna att göra studierna mång-        derrättade den 25 oktober 1990 även riksdagen
24131:        sidigare för dem som studerar vid stats-      om möjligheten att få praktikanter år 1990.
24132:        vetenskapliga,    samhällsvetenskapliga          På basis av vad som sagts ovan kan det
24133:        och juridiska fakulteterna så att de får      konstateras att det inte finns några principiella
24134:        möjlighet att som en tili examen höran-       hinder för högskolestuderande att fullgöra sin
24135:        de studieprestation arbeta som en riks-       praktik som riksdagsmännens medhjälpare.
24136:        dagsmans sekreterare eller medhjälpare        Den viktigaste förutsättningen är att arbets-
24137:        under en viss tid?                            uppgifterna fastställs och arbetet 1eds så att
24138:                                                      högskolan och dess institution kan konstatera
24139:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         att de mål som uppställts för praktiken uppnås.
24140: samt anföra följande:                                   Avsikten är att högskolestuderandenas möj-
24141:                                                      ligheter tili praktik hela tiden skall utvecklas
24142:    1 högskolestudierna kan ingå praktik på det       och förutsättningarna förbättras. Behov av
24143: sätt som fastställs i högskolans examensstadga.      ökad praktik inom statsförvaltningen har kons-
24144: Praktiken skall ledas och övervakas. Den kan         taterats föreligga. Möjligheterna att fullgöra
24145: ingå i studentens obligatoriska, alternativa eller   praktiken som riksdagsmännens medhjälpare
24146: fritt valbara studier.                               borde dock utredas av riksdagens kansli och
24147:    Under moment 29.37.01 i statsbudgeten finns       vid behov i samarbete med högskolorna.
24148: ett anslag som år 1990 får användas för
24149:      Helsingfors den 26 juli 1990
24150: 
24151:                                                              Undervisningsminister Ole Norrback
24152:                                                1990 vp.
24153: 
24154: Kirjallinen kysymys n:o 393
24155: 
24156: 
24157: 
24158: 
24159:                                   P. Leppänen: Eläkkeensaajien mahdollisuudesta tehdä työtä ja
24160:                                      ansaita
24161: 
24162: 
24163:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24164: 
24165:     Usein korostetaan sitä, kuinka tärkeätä          sairauden, vian tai vamman takia on kykene-
24166: muun muassa fyysisen ja henkisen vireyden            mätön tekemään sellaista työtä, joka turvaa
24167: säilymiseksi olisi eläkkeellä ollessakin tehdä       kohtuullisen toimeentulon. Jos ansiotuloja on
24168: jonkinlaista työtä. Eläketulo voi jäädä niin         niin paljon, että toimeentulo on jo niillä tur-
24169: pieneksi, että ansiotulojen hankkimiseen on          vattu, eläke voidaan lakkauttaa. Huomiota ei
24170: tästäkin syystä aihetta. Eläkeläisten työnteko-      kuitenkaan kiinnitetä vain tulojen määrään.
24171: mahdollisuuksia on tarkasteltava myös uudel-         Esimerkiksi lyhyen kokeiluluonteisen työsken-
24172: ta, alue- ja alakohtaisen työvoimapulan, kan-        telyn takia eläkeoikeuteen ei puututa ja lääke-
24173: nalta. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan ota       tieteelliset näkökohdat, ikä, eläkkeelläoloaika
24174: näitä näkökulmia huomioon. Työhön meno voi           jne., voivat vaikuttaa ratkaisuun.
24175: aiheuttaa koko eläkkeen lakkauttamisen tai               Työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyys-
24176: ainakin eläketulon oleellisen pienentymisen.         eläkkeeseen sovelletaan lähtökohtaisesti samoja
24177:     Joidenkin eläkkeen lajien osalta laissa on       periaatteita kuin kansaneläkkeeseen. Eläkejär-
24178: selvästi sanottu, mistä tulorajasta lähtien eläke    jestelmien erilaisista tavoitteista aiheutuu kui-
24179: lakkautetaan. Rajat on määritelty jopa markan        tenkin joitakin eroavuuksia. Työeläkelainsää-
24180: tarkkuudella, mutta ne eivät ole eri eläkkeissä      däntö tuntee myös osaeläkkeen. Täyden työky-
24181: samansuuruiset. Täsmällisiä rajoja ja niiden         vyttömyyseläkkeen muuttaminen osaeläkkeeksi
24182: eroja voi olla vaikeata ymmärtää. Eri eläkela-       on lakkauttamista lievempi vaihtoehto. Elä-
24183: jien tavoitteet tosin poikkeavat toisistaan, ei-     keoikeus on myös täsmällisemmin kytketty
24184: vätkä erot yleensä ilmene yksittäisen ihmisen        työkyvyttömyyden aiheuttamaan ansiotulojen
24185: kohdalla; useimmiten kullekin maksetaan vain         alenemiseen. Siksi lakkauttamisessakin voidaan
24186: yhtä lajia eläkettä, esimerkiksi työkyvyttömyys-     soveltaa yleistä sääntöä, jonka mukaan ansio-
24187: eläkettä tai vanhuuseläkettä. On kuitenkin           tuloja voi olla noin 30-35 % eläkepalkasta.
24188:  mahdollista saada useampaakin eläkettä, vaik-       Ratkaisut tehdään kuitenkin yksilökohtaisesti
24189:  kapa oman eläkkeen ohella perhe-eläkettä puo-       harkiten.
24190:  lison jälkeen. Lisäksi perheessä voi toinen             Yksilöllinen varhaiseläke lakkautetaan, jos
24191:  puolisoista saada yhtä ja toinen toista eläkela-    ansiotulot ylittävät 939 mk/kk vuonna 1990.
24192: jia, joihin sovelletaan työnteon sallittavuuden      Samaa rajaa sovelletaan työeläkelakien mukai-
24193:  suhteen erilaisia periaatteita.                     seen rintamaveteraanien varhaiseläkkeeseen.
24194:     Vanhuuseläkkeen saajia, mukaan lukien var-           Työttömyyseläkkeessä vastaava raja on
24195:  hennetun vanhuuseläkkeen saajat, työnteon ra-        1 877 mk/kk. Eläkettä ei makseta, jos kalente-
24196: joitukset eivät varsinaisesti koske sen jälkeen,     rikuukauden ansiotulot ylittävät tämän mää-
24197:  kun eläke on alkanut. Eläketulon verotus            rän. Ansiotyönä pidetään rahaa tai muuta
24198:  kuitenkin kiristyy, kun ansiotulot pienentävät      rahanarvoista etuutta vastaan tehtävää työtä
24199:  kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähen-     sekä toimintaa itsenäisenä yrittäjänä. Myös
24200:  nyksiä.                                             esimerkiksi kuukautta pidempi ulkomaillaolo
24201:     Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyys-         katkaisee tämän eläkkeen maksamisen.
24202:  eläkkeen osalta laissa ei ole selvää rajaa siihen       "Perinteisen" työkyvyttömyyseläkkeen saajat
24203:  nähden, paljonko on mahdollista ansaita. Ti-        ovat yleisesti ottaen sairaimpia eläkeläisiä. Hei-
24204:  lanne harkitaan yksilökohtaisesti työkyvyttö-       dän osaltaan työntekoon ei suhtauduta kovin
24205:  myyseläkkeen myöntämisperusteen kannalta:           kaavamaisesti. Lääketieteelliseltä kannalta lie-
24206:  eläkettä voidaan maksaa vain, jos henkilö           vemmin perustein myönnettävän yksilöllisen
24207: 
24208: 2000705
24209: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 393
24210: 
24211: varhaiseläkkeen saajan työnteon on jäätävä          tyissektorin työeläkelakien mukaisen osa-aika-
24212: paljon vähäisemmäksi; markoissa mitattuna           eläkkeen yhteensovitus ansiotulojen kanssa ei
24213: tätä eläkelajia koskee kaikkein ahtain suhtau-      ole riittävän edullinen. Lisäksi osa-aikaeläk-
24214: tuminen ansiotuloihin. Verrattain matala sallit-    keellä olemisesta koituu tappioita vastaiseen
24215: tujen ansioiden raja koskee myös työttömyys-        vanhuuseläkkeeseen.
24216: eläkettä, vaikka sen saaja voi olla aivan terve        Eläkkeensaajan on itse ilmoitettava työnteon
24217: - perusteena on mainittu, että tämän eläkkeen       aloittamisesta samoin kuin ansio- tai yrittäjän-
24218: saamisperuste on juuri työn puuttuminen.            tulojen olennaisesta noususta. Tämän lakiin
24219:    Yksilöllisen varhaiseläkkeen markkamäärä         perustuvan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
24220: on sama kuin työntekijäin eläkelain soveltamis-     voi johtaa eläkkeen takaisinperintään.
24221: ta koskeva, vakuutuksen piiriin kuulumisen             Eläkkeensaajan työnteon tai muun ansaitse-
24222: ansiotuloraja. Työttömyyseläkkeessä tämä raja       misen sallittavuutta koskeva lainsäädäntö ja
24223: on kerrottu kahdella. Sallittujen ansiotulojen      käytäntö on muotoutunut epäjohdonmukaisek-
24224: markantarkkuus johtuu siitä, että alkuperäiset      si. Markkamäärät ja huomioon otettavat tulot
24225: summat on sidottu TEL-indeksiin (alkuperäi-         vaihtelevat. Kokonaisuutena arvioiden sään-
24226: nen summa TEL:ssä vuodelta 1965 on 90               nökset ja niiden soveltamiskäytäntö eivät vas-
24227: mk/kk). Näin yksittäisen eläkeläisen sekä sa-       taa nykyisen tilanteen, muun muassa alue- ja
24228: malla sosiaali- ja työvoimapoliittiselta kannalta   alakohtaisen työvoimapulan sekä eläkeläisten
24229: rajat tuntuvat täysin keinotekoisilta.              asteittaisen työnteon vähentämismahdollisuuk-
24230:    Työtulo yleensä pienentää tarveharkintaisia      sien, asettamia tarpeita. Sekä sosiaali- että
24231: eläkkeitä ja eläkkeen osia. Näitä ovat rintama-     työvoimapoliittiselta kannalta säännösten tulisi
24232: sotilaseläke, yleisen perhe-eläkkeen lisäosa ja     olla huomattavasti joustavampia.
24233: asumistuki. Perhe-eläkkeen lisäosa ja rintama-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24234: sotilaseläke alkavat pienentyä, kun työtulo         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24235: ylittää 213 mk/kk vuonna 1990. Tämä on              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24236: puolestaan sama kuin kansaneläkkeen täysi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24237: määräiseen lisäosaan sovellettava raja; kansan-
24238: eläkkeen lisäosaan työtulo ei kuitenkaan vai-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24239: kuta. Markkamäärä on sidoksissa kansanelä-                 siin eläkkeelläoloaikaista työntekoa ja
24240: keindeksiin.                                               ansiotulojen hankintaa koskevien sään-
24241:    Vaikka työtulo ei vaikuttaisi itse eläkkeen             nösten ja käytännön joustavoittamiseksi
24242: suuruuteen, veronalaisesta eläkkeestä käteen               siten, että ne ottavat huomioon tämän-
24243: jäävä osuus voi silti kaventua sen seurauksena,            hetkiset sosiaali- ja työvoimapoliittiset
24244: että työtulo kuitenkin pienentää verotuksen                näkökohdat sekä eläkkeensaajien tar-
24245: eläketulovähennyksiä.                                      peen luopua työnteosta asteittain tai
24246:    Osa-aikaeläkkeen saajia on Suomessa vain                jatkaa työntekoa, jos se fyysisen ja
24247: noin 300. Tämä johtuu osa-aikatyömarkkinoi-                henkisen vireyden ylläpitämiseksi, so-
24248: den puuttumisen ja tarpeettoman korkean ikä-               siaalisten kontaktien säilyttämiseksi tai
24249: rajan (60 vuotta) ohella myös siitä, että yksi-            taloudelliselta kannalta on perusteltua?
24250: 
24251:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
24252: 
24253:                                           Pekka Leppänen
24254:                                       1990 vp. -      KK n:o 393                                      3
24255: 
24256: 
24257: 
24258: 
24259:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kemuodoissa olevat ongelmat ja sellaiset kehit-
24261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tämisvaihtoehdot, joilla helpotettaisiin ikäänty-
24262: olette 14 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn             neiden henkilöiden työssä käyntiä heidän elä-
24263: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          keturvaansa kuitenkaan vaarantamatta. Tässä
24264: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         yhteydessä komitea joutuu selvittämään myös
24265: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kir-          ne mahdolliset epäjohdonmukaisuudet, jotka
24266: jallisesta kysymyksestä n:o 393:                      liittyvät eri eläkemuotojen erilaisiin tulorajoi-
24267:                                                       hin sekä eläkkeen lakkauttamiseen ansiotyön
24268:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        johdosta. Selvittelytyön kohteena ovat myös
24269:        siin eläkkeelläoloaikaista työntekoa ja        osa-aikaeläkkeen antama vaihtoehto eläkeai-
24270:        ansiotulojen hankintaa koskevien sään-         kaiselle toimeentulolle yksilöllisen varhaiseläk-
24271:        nösten ja käytännön joustavoittamiseksi        keen rinnalla, eri eläkelajien ikärajoja koskevat
24272:        siten, että ne ottavat huomioon tämän-         vaihtoehdot, mahdollisuudet eläkkeellä ollessa
24273:        hetkiset sosiaali- ja työvoimapoliittiset      nykyistä joustavampaan työskentelyyn siten,
24274:        näkökohdat sekä eläkkeensaajien tar-           että eläketurva säilyisi työskentelyn lakattua ja
24275:        peen luopua työnteosta asteittain tai          muut näihin rinnastettavat toimenpiteet.
24276:        jatkaa työntekoa, jos se fyysisen ja              Työeläketurvan keskeisenä tarkoituksena on
24277:        henkisen vireyden ylläpitämiseksi, so-         korvata poisjäänyttä ansiotuloa eläketapahtu-
24278:        siaalisten kontaktien säilyttämiseksi tai      man sattuessa ja näin turvata toimeentulon
24279:        taloudelliselta kannalta on perusteltua?       tason säilyminen eläkeaikana. Työskentelylle
24280:                                                       asetetuilla ansiotulorajoilla mitataan eläkkeen
24281:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tarvetta. Työkyvyttömyyseläke samoin kuin
24282: vasti seuraavaa:                                      yksilöllinen varhaiseläke turvaavat toimeentu-
24283:                                                       lon silloin, kun se työkyvyn alenemisen johdos-
24284:   Kysymyksessä esiin tuodut ongelmat ovat             ta vaarantuu. Työttömyyseläke takaa vaikean
24285: parhaillaan valtioneuvoston 21.12.1989 asetta-        työllisyystilanteen aikana pitkään työttöminä
24286: man Eläkekomitea 1990:n selvitettävinä. Toi-          olleiden ikääntyneiden henkilöiden toimeentu-
24287: meksiannon mukaan komitean on selvitettävä,           lon. Näiden eläkemuotojen tavoitteet huo-
24288: miten erityisesti varhaiseläkejärjestelmiä kehit-     mioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista, että
24289: tämällä edistettäisiin ikääntyneiden työntekijöi-     eläkeaikana työskenneltäisiin täysimääräisesti.
24290: den mahdollisuuksia osallistua työelämään ny-         Kuten kysymyksen perusteluistakin ilmenee, on
24291: kyistä paremmin. Komitean tulee tehdä ehdo-           kuitenkin tärkeää löytää keinoja, joiden avulla
24292: tus toimenpiteistä, joilla poistettaisiin eläke- ja   nykyistä joustavammin yhdisteitäisiin työsken-
24293: muussa lainsäädännössä olevia ikääntyneiden           tely ja eläkkeelläolo ilman, että eri eläkemuo-
24294: työntekijöiden työhön osallistumista ja työllis-      tojen tavoitteet menettäisivät merkityksensä.
24295: tymistä haittaavia esteitä sekä tehdä ehdotus            Varhaiseläkejärjestelmien kehittämistoimen-
24296: toimenpiteistä, jotka kannustavat työnteon jat-       piteiden osalta Eläkekomitea 1990:lle asetettu
24297: kamiseen eläkkeen vaihtoehtona tai eläkkeen           määräaika päättyy 31.5.1991, minkäjälkeen on
24298: ohella ja jotka ehkäisisivät tai lykkäisivät en-      päätettävä mahdollisista lainsäädäntötoimenpi-
24299: nenaikaiselle eläkkeelle joutumista.                  teistä.
24300:    Komitean tarkoituksena on selvittää eri elä-
24301:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1990
24302: 
24303:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
24304: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 393
24305: 
24306: 
24307: 
24308: 
24309:                               Till Riksdagens Herr Talman
24310:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         äldre personers förvärvsarbete underlättas utan
24311: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          att deras pensionsskydd för den skuli riskeras.
24312: av den 14 juni 1990 tili vederbörande medlem         Kommitten måste i detta sammanhang även
24313: av statsrådet översänt avskrift av följande av       utreda de eventuelia inkonsekvenser som är
24314: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade             förknippade med de olika inkomstgränserna i
24315: spörsmål nr 393:                                     olika pensionsformer samt med indragning av
24316:                                                      pensionen på grund av förvärvsarbete. Utred-
24317:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ningsarbetet gälier även deltidspensionen som
24318:        att göra stadgandena och praxis gälian-       alternativ utkomst under pensionstiden vid
24319:        de arbete och förskaffande av förvärvs-       sidan av individuell förtidspension, alternativen
24320:        inkomst under pensioneringstiden mer          gäliande å1dersgränser för olika pensionsfor-
24321:        flexibla så att de beaktar de aktuelia        mer, möjligheter tili flexiblare arbete efter
24322:        social- och arbetskraftspolitiska syn-        pensionering än för närvarande så att pensions-
24323:        punkterna samt pensionstagarnas behov         skyddet kvarstår efter att förvärvsarbetet upp-
24324:        att stegvis lämna arbetet elier att fort-     hört samt andra med dessa jämförliga åtgärder.
24325:        sätta arbeta om det är motiverat för             Det viktigaste syftet med arbetspensions-
24326:        upprätthållande av den fysiska och själs-     skyddet är att ersätta bortfall av förvärvsin-
24327:        liga vitaliteten samt de sociala kontak-      komst vid pensionsfall och på detta sätt för-
24328:        terna och ur ekonomisk synvinkel?             säkra en bibehållen nivå på utkomsten under
24329:                                                      pensionstiden. Behovet av pension mäts med
24330:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         gränser för förvärvsinkomst av arbete. Både
24331: samt anföra följande:                                invalidpensionen och den individuella förtids-
24332:                                                      pensionen tryggar utkomsten när denna riske-
24333:    De problem som påtalas i spörsmålet utreds        ras på grund av nedsatt arbetsförmåga. Arbets-
24334: som bäst av Pensionskommitten 1990, som              löshetspensionen garanterar utkomsten för äld-
24335: statsrådet tilisatte den 21 december 1989. Kom-      re personer som varit arbetslösa under en
24336: mitten har i uppdrag att utreda hur de äldre         1ängre tid när sysselsättningsläget är då1igt.
24337: arbetstagarnas möjligheter att i högre grad än       Med beaktande av målen med dessa pensions-
24338: för närvarande de1ta i arbetslivet kunde främ-       former är det inte ändamålsenligt att pensio-
24339: jas, särski1t genom att utveckla systemen med        närer skali arbeta i full utsträckning. Såsom
24340: förtidspension. Kommitten skali dels föreslå         även framgår av motiveringen till spörsmålet är
24341: åtgärder genom vilka sådana hinder i pensions-       det ändå viktigt att finna medel med hjälp av
24342: lagstiftningen och övrig lagstiftning som gör        vilka arbete och pension kan kombineras mer
24343: det svårare för äldre arbetstagare att delta i       flexibelt än för närvarande och utan att de
24344: arbetslivet och få anstälining undanröjs, dels       olika avsikterna med pensionsformerna förlo-
24345: föreslå åtgärder som uppmuntrar tili fortsatt        rar sin betydelse.
24346: arbete som ett alternativ till pensionering elier       Vad beträffar åtgärder för utveckling av
24347: vid sidan om pensionen samt vilka förebygger         systemen med förtidspension löper den utsatta
24348: elier skjuter upp alitför tidig pensionering.        tiden för Pensionskommitten 1990 ut den 31
24349:    Kommitten har för avsikt att utreda de            maj 1991. Därefter skall beslut fattas om
24350: problem som finns i olika pensionsformer samt        eventuelia lagstiftningsåtgärder.
24351: sådana alternativ till utveckling genom vilka
24352:     Helsingfors den 23 juli 1990
24353: 
24354:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
24355:                                              1990 vp.
24356: 
24357: Kirjallinen kysymys n:o 394
24358: 
24359: 
24360: 
24361: 
24362:                                  Saarinen ym.: Kuljettajantutkinnon vaatimisesta rekisteröidyn
24363:                                     veneen kuljettajalta
24364: 
24365: 
24366:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24367: 
24368:    Voimassa olevat veneliikennelaki (28.2.1969/    nöstä. Sama koskee myös henkilöä, joka luo-
24369: 151) ja -asetus (28.2.1969/ 152) ovat peräisin     vuttaa veneen tällaisen henkilön käyttöön.
24370: vuodelta 1969. Tuohon aikaan maassamme oli            Nykyinen veneliikennelaki ja -asetus on sää-
24371: vain joitakin tuhansia rekisteröityjä veneitä      detty aivan erilaisissa olosuhteissa 1960-luvun
24372: niiden moottoritehojen ollessa pääsääntöisesti     tarpeisiin. Veneliikenne oli vähäistä ja nopeu-
24373: lähellä rekisteröitävien veneiden alarajaa. Ve-    det alhaisia. Nykyisin voidaan suosituimmilla
24374: nehän tulee rekisteröidä, mikäli siinä olevan      vesialueilla puhua viikonloppuisin jopa ruuh-
24375: perämoottorin koneteho ylittää 20 hevosvoi-        kista samalla, kun nopeudet ovat kasvaneet
24376: maa taikka sisämoottorin tai sisäperämoottorin     huomattavasti.
24377: teho ylittää 50 hevosvoimaa.                          Näin ollen rekisteröitävän veneen kuljettajal-
24378:    Elintason kohottua ja vapaa-ajan lisäännyt-     ta tuleekin nykyisin vaatia todisteeilista veneen
24379: tyä on rekisteröitävien veneiden määrä kasva-      käsittelytaitoa ja meriteiden säännöstön tunte-
24380: nut lähes räjähdysmäisesti. Samalla niiden         musta. Näiden seikkojen tarkistaminen tulee
24381: moottoritehot ovat kasvaneet jatkuvasti.           suorittaa erillisellä veneliikennetutkinnolla.
24382: Maamme meri- ja järvialueilla liikkuu jo run-         Lisäksi veneliikenteen kannalta entytsen
24383: saasti ns. muskeliveneitä, joiden moottoritehot    vaaran muodostavien nopeimpien veneiden
24384: ovat jopa useita satoja hevosvoimia.               kuljettajilta tulisi edellyttää auton ajamista
24385:    Tällainen vene saavuttaa niin korkeita mat-     vastaavasti, että kuljettaja on täyttänyt 18
24386: kanopeuksia, että niiden hallitseminen ja navi-    vuotta.
24387: goiminen edellyttävät erityistä harjaantunei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24388: suutta vesillä liikkumiseen ja nopeanajon hal-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24389: litsemiseen.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24390:    Voimassa olevan veneliikenneasetuksen 4 § ei    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24391: aseta rekisteröidyn veneen kuljettajalle muita
24392: vaatimuksia kuin, että hänen tulee olla 15                  Onko Hallitus suunnitellut erillisen
24393: vuotta täyttänyt. Näin ollen henkilö, joka on             veneliikennetutkinnon edellyttämistä re-
24394: täyttänyt 15 vuotta, mutta ei ole koskaan edes            kisteröitävien veneiden kuljettajilta sekä
24395: ollut veneessä, voi ryhtyä ajamaan suurta taitoa          ikärajan nostamista 18 ikävuoteen no-
24396: edellyttävää venettä rikkomatta mitään sään-              peiden veneiden kuljettajien osalta?
24397: 
24398:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
24399: 
24400:           Matti Saarinen               Raimo Vuoristo                Matti Vähänäkki
24401: 
24402: 
24403: 
24404: 
24405: 200070S
24406: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 394
24407: 
24408: 
24409: 
24410: 
24411:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24412: 
24413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mesta aikaansaatu veneilyturvallisuutta käsitte-
24414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       levä opetus, joka on otettu peruskoulujen
24415: olette 14 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           opetusohjelmaan. Myös veneilyalan järjestöillä
24416: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        on keskeinen asema veneilijöiden valistamisessa
24417: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ja koulutuksessa.
24418: edustaja Saarisen ym. kirjallisesta kysymykses-        Vireillä olevan venerekisterin uudistamisen
24419: tä n:o 394:                                         yhteydessä on tarkoituksena laajentaa rekiste-
24420:                                                     röitävien veneiden piiriä. Veneilystä vastuussa
24421:          Onko Hallitus suunnitellut erillisen       olevat viranomaiset eivät katso olevan tarpeel-
24422:        veneliikennetutkinnon edellyttämistä re-     lista kohdentaa erityistutkintoja nimenomaan
24423:        kisteröitävien veneiden ku1jettajilta sekä   rekisteröityjen veneiden kuljettajiin. Siltä osin
24424:        ikärajan nostamista 18 ikävuoteen no-        kun kyseessä ovat suuritehoiset, niin sanotut
24425:        peiden veneiden kuljettajien osalta?         muskeliveneet, tilannetta seurataan. Erillisen
24426:                                                     koulutusohjelman luominen nopeakulkuisien
24427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        veneiden kuljettajia varten voidaan merenkul-
24428: vasti seuraavaa:                                    kuhallituksessa ja veneilyasiain neuvottelukun-
24429:                                                     nassa ottaa esille valmisteltaessa muutoksia
24430:    Voimassa olevaa veneliikennelakia (151 /69)      nykyisiin veneliikennesäännöksiin. Tässä yhtey-
24431: ja -asetusta (152/69) valmisteltaessa on lähtö-     dessä voidaan tarkastella myös kysymystä kul-
24432: kohtana ollut, että veneily kuuluu suomalai-        jettajan ikärajasta, joskaan vesiliikenteessä
24433: seen peruselämänmuotoon, johon viranomais-          noudatettavat normit eivät sinänsä ole rinnas-
24434: ten tulisi puuttua rajoitetusti. Vaikka veneily-    tettavissa maantieliikenteen vastaaviin sään-
24435: harrastus on Suomessa viimeisten kahdenkym-         nöksiin.
24436: menen vuoden aikana lisääntynyt, on lähtö-             Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
24437: kohtana edelleen pidettävä sitä, että veneilijään   veneilyn turvallisuuden lisäämiseksi tulee ensi-
24438: kohdistuvia pakollisia toimenpiteitä tulisi mah-    sijaisesti tehostaa veneilijöiden asennekasvatus-
24439: dollisimman pitkälle välttää. Sen sijaan olisi      ta. Hallitus katsoo, että kuluvan kesän koke-
24440: pyrittävä vaikuttamaan siihen, miten vesillä        musten pohjalta tulisi myös harkita, olisiko
24441: liikkumiseen suhtaudutaan. Tällöin on pääpai-       syytä vaatia erityistä tutkintoa hyvin nopeiden
24442: no pantava valistukseen ja yleiseen koulutuk-       veneiden kuljettajilta. Samoin tulisi harkita
24443: seen. Tältä pohjalta on muun muassa meneil-         mahdollista ikärajan nostamista näiden kuljet-
24444: lään merenkulkuhallituksen ja sen yhteydessä        tajien osalta.
24445: toimivan veneilyasiain neuvottelukunnan toi-
24446: 
24447:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1990
24448: 
24449:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
24450:                                      1990 vp. -     KK n:o 394                                     3
24451: 
24452: 
24453: 
24454: 
24455:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24456:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sjöfartsstyrelsen tillsammans med småbåtsde1e-
24457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         gationen, verksam i anslutning tili sjöfartssty-
24458: av den 14 juni 1990 tili vederbörande medlem        relsen, har utarbetat och som intagits i grund-
24459: av statsrådet översänt avskrift av följande av      skolornas läroplan. Ä ven båtorganisationerna
24460: riksdagsman Saarinen m.fl. undertecknade            har en betydande stälining när det gälier
24461: spörsmål nr 394:                                    upplysning och utbildning av båtförare.
24462:                                                        I samband med båtregisterreformen, som är
24463:           Har Regeringen planerat att införa en     under beredning, är avsikten att registrerings-
24464:        särskild båttrafikexamen för båtförare i     basen skall breddas. De myndigheter som har
24465:        registrerade båtar och att höja ålders-      ansvar för båtfartsfrågor anser det inte vara
24466:        gränsen för förare av snabbgående bå-        nödvändigt att införa specialexamina uttryck-
24467:        tar tili 18 år?                              ligen för förare av registrerade båtar. När det
24468:                                                     gälier effektiva s.k. muskelbåtar följer man upp
24469:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        situationen. Frågan om att skapa ett särskilt
24470: samt anföra följande:                               utbildningsprogram för förare av snabbgående
24471:                                                     båtar kan tas upp i sjöfartsstyrelsen och i
24472:    Vid utarbetandet av den gäliande båttrafik-      småbåtsdelegationen i samband med förbere-
24473: lagen ( 151 /69) och båttrafikförordningen          dandet av ändringar tili de nuvarande båtfarts-
24474: (152/69) utgick man från att båtfart hör tili den   bestämmelserna. I detta sammanhang kan ock-
24475: finska livsföringens grundelement och att myn-      så frågan om förarens ålder redas ut, även om
24476: digheterna endast i begränsad omfattning bor-       normerna inom vattentrafiken inte i sig kan
24477: de blanda sig i den. Ä ven om båtsporten i          jämställas med motsvarande bestämmelser in-
24478: Finland har ökat under de senaste tjugo åren,       om landsvägstrafiken.
24479: måste utgångspunkten fortfarande anses vara            På basis av det ovan anförda konstaterar
24480: den att man i så hög grad som möjligt skali         regeringen att för att öka båtfartssäkerheten
24481: undvika tvångsåtgärder som riktar sig mot           bör i första hand båtförarnas attitydfostran
24482: båtförare. Däremot borde tyngpunkten läggas         effektiveras. Regeringen anser att på basis av
24483: vid möjligheterna att påverka inställningen tili    de erfarenheter innevarande sommar ger, borde
24484: hur man färdas på vattnen. Då skall huvud-          man också överväga om en särskild examen
24485: vikten läggas vid upplysning och allmän utbild-     borde krävas av förare av mycket snabbgående
24486: ning. Från denna basis utgår bl.a. det utbild-      båtar. Likaledes borde frågan om att eventuelit
24487: ningsprogram om säkerheten tili sjöss, som          höja åldersgränsen för dessa förare redas ut.
24488:     Helsingfors den 13 juli 1990
24489: 
24490:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
24491:                                                 1990 vp.
24492: 
24493: Kirjallinen kysymys n:o 395
24494: 
24495: 
24496: 
24497: 
24498:                                    Kemppainen: Maatalousyrittäjien lomituspalvelun käyttämisestä
24499:                                        sairauslomien yhteydessä
24500: 
24501: 
24502:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24503: 
24504:    Maatalousyrittäjien lomituspalvelusta sääde-          Samanaikaisesti maatalousyrittäjänä tOimi-
24505: tyn lain (2/85) nojalla annetut asetuksen (46/        van puolison sairausvakuutusjärjestelmän mu-
24506: 85) säännökset edellyttävät tapauksessa, jossa        kainen päiväraha määritellään kuitenkin vain
24507: vain toinen puolisoista toimii maatalousyrittä-       hänen omien tulojensa perusteella, mikä mo-
24508: jänä, että myös toisen puolison tai muun              nissa tapauksissa merkitsee sitä, että hän saa
24509: asetuksessa tarkoitetun perheeseen kuuluvan           alimman tason mukaista päivärahaa.
24510: henkilön tulot otetaan huomioon laskettaessa             Mielestäni maatalousyrittäjien lomituspalve-
24511: sijaisavusta perittävää korvausta. Asetuksen          lusta annetun lain ja asetuksen säännökset
24512: 28 §:n mukaan perheen tuloina otetaan huo-            tulisi muuttaa niin, että sijaispalvelukorvausten
24513: mioon siihen kuuluvien henkilöiden yhteenlas-         määrittämisen perusteeksi asetettaisiin yksin-
24514: kettu, viimeksi toimitetussa verotuksessa vah-        omaan maatalousyrittäjänä toimivan puolison
24515: vistettu kunnallisverotuksessa verotettava tulo       tulot ja pinta-alalisä, jotta maatalousyrittäjää
24516: sekä samana vuonna maksettu pinta-alalisä.            kohdeltaisiin kahdessa eri lainsäädännön järjes-
24517:    Vähävaraisuus, joka oikeuttaa vapautta-            telmässä yhdenmukaisesti.
24518: maan sijaisavusta perittävästä korvauksesta, on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24519: määritelty vuonna 1987 sosiaali- ja terveysmi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24520: nisteriön päätöksellä (50 1/57 /87) maatalous-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24521: yrittäjien sijaisavun ensimmäisen korvausluo-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24522: kan määrittelemisestä. II kuntakalleusluokassa
24523: kahden henkilön yhteenlaskettu vuositulo ei                     Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
24524: saa ylittää 38 600 markkaa ilman, että sijais-               esitetystä maatalousyrittäjien lomitus-
24525: palvelusta määrättäisiin korvaus.                            palvelua ja sairausvakuutuslain mukais-
24526:    Järjestelmä lähtee siitä, että ei-maatalousyrit-          ta sairauspäivärahaa koskevien sään-
24527: täjänä toimivan puolison ansioilla kustanne-                 nösten välisestä ristiriidasta, ja
24528:  taan maatalousyrittäjäpuolison sairauslomasta                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24529: aiheutuva lomitustarve.                                      ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
24530: 
24531:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
24532: 
24533:                                           Arvo Kemppainen
24534: 
24535: 
24536: 
24537: 
24538: 200070S
24539: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 395
24540: 
24541: 
24542: 
24543: 
24544:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24545: 
24546:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hänen kanssaan asuvaa aviopuolisoa tai henki-
24547: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      löä, joka elää hänen kanssaan avioliitonomai-
24548: olette 14 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn          sissa olosuhteissa, heidän alaikäisiä lapsiaan
24549: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sekä sellaisia perheenjäseniä, jotka toimivat
24550: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      samassa maatalousyrityksessä ja joihin voidaan
24551: edustaja Kemppaisen näin kuuluvasta kirjalli-      sijaisapua järjestettäessä soveltaa lomituspalve-
24552: sesta kysymyksestä n:o 395:                        lulakia.
24553:                                                       Perheen tuloina otetaan huomioon siihen
24554:          Onko Hallitus tietoinen perusteluissa     kuuluvien henkilöiden yhteenlaskettu, viimeksi
24555:        esitetystä maatalousyrittäjien lomitus-     toimitetussa verotuksessa vahvistettu kunnallis-
24556:        palvelua ja sairausvakuutuslain mukais-     verotuksessa verotettava tulo sekä samana
24557:        ta sairauspäivärahaa koskevien sään-        vuonna maksettu pinta-alalisä. Tuloista vähen-
24558:        nösten välisestä ristiriidasta, ja          netään verovuonna rahana suoritettu syytinki
24559:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ja yrityksen säännölliseen toimintaan kuulu-
24560:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?             mattomat satunnaiset tulot ja avustukset. Mi-
24561:                                                    käli perheen tulot ja menot sijaisavun myöntä-
24562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         misajankohtana poikkeavat olennaisesti siitä,
24563: taen seuraavaa:                                    mitä ne olivat viimeksi toimitetussa verotukses-
24564:                                                    sa, muutos otetaan huomioon korvausluokkaa
24565:     Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-    ja maksua määrättäessä. Siten yrittäjän kor-
24566: tun lain (2/85) nojalla annetussa asetuksessa      vausluokka ja maksu voi olla verotukseen
24567: (46/85, jäljempänä lomituspalveluasetus) sääde-    perustuvaa korvausluokkaa ja maksua pienem-
24568: tään, että sijaisavusta peritään muulta kuin       pi tai suurempi. Maksu voidaan jattää myös
24569: vähävaraiselta maksukyvyn mukaan määräyty-         kokonaan perimättä. Se peritään enintään 6
24570: vä maksu. Maksun suuruudesta, enimmäismää-         tunnilta vuorokaudessa ja 90 tunnilta kalente-
24571: rästä ja soveltuvin osin korvausluokituksesta      rikuukaudessa.
24572: on voimassa mitä sosiaalipalveluista perittävis-      Sairausvakuutuslain mukaisen sairausajan
24573: tä maksuista annetussa asetuksessa (887 /83)       päivärahan tarkoituksena on korvata sairau-
24574: säädetään kotipalveluista perittävistä maksuis-    desta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttamaa
24575: ta.                                                ansionmenetystä, joten sen määrä riippuu va-
24576:    Vähävaraisena pidetään maksua määrättäes-       kuutetun työtulojen määrästä. Vähimmäispäi-
24577: sä henkilöä tai perhettä, jonka tulot jäävät       väraha on tällä hetkellä 55,50 markkaa päiväs-
24578: sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemän      sä ja sen saavat sellaiset henkilöt, joilla ei ole
24579: ensimma1sen korvausluokan tulorajan alle.          työtuloja. Sijaisapumaksu vuorokautta kohti
24580: Maksujen perusteena olevat korvausluokat           ylittää vähimmäissairauspäivärahan vasta kol-
24581: määrätään lomituspalveluasetuksen 26 §:n mu-       mannessa korvausluokassa. Kolmannen kor-
24582: kaisesti perheen koon ja tulojen mukaan. Si-       vausluokan tuloraja on kuntien II kalleusluo-
24583: jaisavun ensimmäisen korvausluokan alaraja         kassa 49 900 markkaa. Tästä tulosta yrittäjä
24584: on ollut 1.1.1990 lähtien II kuntakalleusluokas-   saisi 133 markan sairauspäivärahan, kun sijais-
24585: sa esimerkiksi kahden henkilön perheellä           apumaksu olisi enintään 57,60 markkaa vuo-
24586: 50 000 markkaa vuodessa. Vuonna 1989 sijais-       rokaudelta. Kun sairauspäivärahaa maksetaan
24587: apua saaneista maatalousyrittäjistä 40 % sijoit-   arkipäiviltä ja sijaisapukorvauksia kalenteri-
24588: tui 0-korvausluokkaan eli he eivät maksaneet       kuukaudessa vain enintään 90 tunnilta, pitkissä
24589: saamastaan sijaisavusta mitään.                    sairaustapauksissa sijaisapumaksut kuukautta
24590:    Lomituspalveluasetuksen 27 §:n mukaan           kohden ylittävät viidennessä korvausluokassa
24591: korvausluokkaa määrättäessä perheeseen kuu-        kuukaudessa kertyvät vähimmäispäivärahat.
24592: luvina henkilöinä pidetään yritystoiminnasta       Viidennen korvausluokan tuloraja on kuntien
24593: vastaavaa maatalousyrittäjää, yhteistaloudessa     II kalleusluokassa yhden henkilön perheellä
24594:                                     1990 vp. -     KK n:o 395                                      3
24595: 
24596: 73 000 markkaa. Tästä tulosta yrittäjä saisi       sissa sijaisapumaksun ei voi katsoa olevan
24597: noin 195 markan sairauspäivärahan. Sijaisapu-      kohtuuton koko perheen talouden kannalta.
24598: maksu vuorokaudelta voi olla enintään 132          Lomalautakunnilla on mahdollisuus käyttää
24599: markkaa. Näin ollen yksinäisellä maatalous-        sijaisapumaksua määrättäessä yksittäistapauk-
24600: yrittäjällä ei ole missään korvausluokassa mah-    sissa harkintaa, jotta maksut eivät muodostu
24601: dollisuutta joutua maksamaan sijaisapumaksu-       kohtuuttomiksi. Sijaisapumaksu on yrittäjälle
24602: ja enemmän kuin hän saisi sairauspäivärahaa,       vähennyskelpoinen menoerä verotuksessa.
24603: paitsi lyhyissä sijaisaputapauksissa, joissa hän      Sijaisapujärjestelmän tarkoituksena on maa-
24604: ei ehdi saada sairauspäivärahaa.                   talousyrityksen toiminnan jatkumisen ja samal-
24605:    Koska sairauspäiväraha määräytyy yrittäjän      la maatalousyrittäjän ja hänen perheensä toi-
24606: henkilökohtaisen verotettavan työtulon perus-      meentulon turvaaminen silloin, kun yrittäjä ei
24607: teella ja sijaisapumaksua määrättäessä otetaan     sairauden tai muun hyväksyttävän tilapäisen
24608: huomioon perheeseen kuuluvien henkilöiden          syyn vuoksi voi huolehtia maatalousyritykseen-
24609: yhteenlasketut kunnallisverotuksessa verotetta-    sä kuuluvista välttämättämistä tehtävistä.
24610: vat tulot, saattaa joissakin tapauksissa olla         Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
24611: mahdollista, että sijaisapumaksu on suurempi       ministeriö katsoo, että sijaisapumaksujen ny-
24612: kuin henkilön sairauspäiväraha. Tämä edellyt-      kyiset määräytymisperusteet ovat periaatteil-
24613: tää, että yrittäjän saama henkilökohtainen tulo    taan oikeat, mutta niitä voidaan maksun koh-
24614: on pieni ja perheeseen kuuluvien muiden hen-       dentumisen ja suuruuden osalta edelleen kehit-
24615: kilöiden tulot ovat suuret. Näissäkään tapauk-     tää.
24616: 
24617:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1990
24618: 
24619:                                                                  Ministeri Tuulikki Hämäläinen
24620: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 395
24621: 
24622: 
24623: 
24624: 
24625:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24626: 
24627:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ansvarar för företagsverksamheten, make elier
24628: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         person som bor i gemensamt hushåll med
24629: av den 14 juni 1990 tili vederbörande med1em        företagaren och som lever med denne under
24630: av statsrådet översänt avskrift av följande av      förhållanden av äktenskaplig natur, deras min-
24631: riksdagsman      Kemppainen     undertecknade       deråriga barn samt sådana familjemedlemmar
24632: spörsmål nr 395:                                    som verkar inom samma lantbruksföretag och
24633:                                                     på vilka avbytarservicelagen kan tiliämpas när
24634:           Är Regeringen medveten om att de          vikariehjälp ordnas.
24635:        stadganden som gäller avbytarservicen           Som en familjs inkomster traktas de tili
24636:        för lantbruksföretagare och de som           familjen hörande personernas sammanlagda,
24637:        gälier sjukdagpenningen i enlighet med       vid kommunalbeskattningen beskattningsbara
24638:        sjukförsäkringslagen är motstridiga,         inkomster, som faststälits vid senast verkställda
24639:        och                                          beskattning, samt det arealtillägg som betalats
24640:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      för samma år. Från inkomsterna avdras den
24641:        ta för att avhjälpa missförhåliandet?        sytning som under beskattningsåret erlagts i
24642:                                                     pengar och tillfälliga inkomster och understöd
24643:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som inte hör tili företagets normala verksam-
24644: samt anföra följande:                               het. Om familjens inkomster och utgifter vid
24645:                                                     tidpunkten för beviljandet av vikariehjälp vä-
24646:    T den förordning (46/85, nedan avbytarservi-     sentligt avviker från inkomsterna vid senast
24647: ceförordningen) som givits med stöd av lagen        verkställda beskattning, beaktas förändringen
24648: om avbytarservice för lantbruksföretagare           när ersättningsklassen och avgiften fastställs.
24649: (2/85) stadgas att det för vikariehjälp uppbärs     Tili följd av detta kan ersättningsklassen och
24650: en avgift av andra än mindre bemedlade som          avgiften för företagaren vara mindre elier
24651: bestäms enligt betalningsförmågan. Vad gälier       större än den ersättningsklass och avgift som
24652: avgiftens storlek, maximibelopp och ersättnings-    baserar sig på beskattningen. Det är även
24653: klassificering gälier i tiliämpliga delar vad som   möjligt att avgiften inte uppbärs överhuvudta-
24654: stadgas om avgifter för hemservice i förord-        get. Den uppbärs för högst 6 timmar per dygn
24655: ningen om avgifter för socialservice (887/83).      och 90 timmar per kalendermånad.
24656:    Som mindre bemedlad anses vid faststälian-          A vsikten med en dagpenning i enlighet med
24657: det av avgifter en person eller en familj vars      sjukförsäkringslagen för sjukdomstiden är att
24658: inkomster är lägre än den första ersättnings-       ersätta det inkomstbortfall som orsakas av
24659: klassen, som definierats av social- och hälso-      arbetsoförmåga tili följd av sjukdom. Storleken
24660: vårdsministeriet. De ersättningsklasser som tas     på dagpenningen beror alltså på hur stora den
24661: som grund för avgifterna fastställs i enlighet      försäkrades arbetsinkomster är. Minimidag-
24662: med 26 § avbytarserviceförordningen på basis        penningen uppgår i detta skede tili 55,50 mk
24663: av familjens storlek och inkomster. Den nedre       per dag och den ges sådana personer som inte
24664: gränsen för den första ersättningsklassen i         har några arbetsinkomster. Avgiften per dygn
24665: fråga om vikariehjälp har vad gälier t.ex.          för vikariehjälp överstiger minimisjukdagpen-
24666: familjer om två personer från och med den 1         ningen först i den tredje ersättningsklassen.
24667: januari 1990 varit 50 000 mk om året i II           Tnkomstgränsen för den tredje ersättningsklas-
24668: dyrortsklassen. Av de lantbruksföretagare som       sen uppgår i kommunernas II dyrortsklass tili
24669: fick vikariehjälp år 1989 hörde 40 % tili           49 900 mk. Det är meningen att företagaren
24670: 0-ersättningsklassen och betalade alltså ingen-     skall få 133 mk i sjukdagpenning för denna
24671: ting för den vikariehjälp som de fick.              inkomst då avgiften för vikariehjälp är högst
24672:    Vid faststäliandet av ersättningsklass anses i   57,60 mk per dygn. Eftersom sjukdagpenning
24673: enlighet med 27 § avbytarserviceförordningen        betalas för vardagar och vikariehjälpsersätt-
24674: en fami1j bestå av den lantbruksföretagare som      ningar för högst 90 timmar per kalendermånad,
24675:                                      1990 vp. -     KK n:o 395                                      5
24676: 
24677: överstiger avgifterna per månad för vikarie-        liga inkomster är små och inkomsterna för de
24678: hjälp i den femte ersättningsklassen minimidag-     övriga i familjen stora. Inte heller i dessa fall
24679: penningarna per månad i långvariga sjukdoms-        kan avgiften för vikariehjälp anses vara oskälig
24680: fall. Inkomstgränsen i den femte ersättnings-       då hela familjens ekonomi beaktas. För att
24681: klassen är i kommunernas II dyrortsklass            avgifterna inte skall vara oskäliga har semes-
24682: 73 000 mk för enpersonsfamiljer. För denna          ternämnderna rätt att vid fastställandet av
24683: inkomst skall företagaren få en sjukdagpenning      avgiften för vikariehjälp i enskilda fall använda
24684: om ca 195 mk. A vgiften per dygn för vikarie-       sig av prövning. För företagaren är avgiften för
24685: hjälp kan vara högst 132 mk. Med anledning          vikariehjälp en avdragsgill utgiftspost i beskatt-
24686: av detta finns det ingen risk att en ensamståen-    ningen.
24687: de lantbruksföretagare i någon ersättningsklass        Avsikten med systemet vad gäller vikarie-
24688: skall vara tvungen att betala mer i avgifter för    hjälp är att verksamheten vid ett lantbruksfö-
24689: vikariehjälp än vad han får i sjukdagpenning,       retag skall fortsätta utan avbrott och samtidigt
24690: förutom när han behöver vikariehjälp en kort        att företagarens och hans familjs uppehälle
24691: tid och inte hinner få sjukdagpenning.              skall tryggas när företagaren tili följd av
24692:    Eftersom sjukdagpenningen bestäms enligt         sjukdom eller någon annan godtagbar, tillfällig
24693: företagarens personliga beskattningsbara arbets-    orsak inte kan sköta nödvändiga uppgifter
24694: inkomst och då de sammanlagda inkomsterna,          inom sitt lantbruksföretag.
24695: som skall beskattas i kommmunalbeskattning-            Tili följd av det som anförts ovan anser
24696: en, för de personer som hör tili familjen           social- och hälsovårdsministeriet att de nuva-
24697: beaktas när avgiften för vikariehjälp fastställs,   rande grunderna för fastställande av avgifterna
24698: är det i vissa fall möjligt att avgiften för        för vikariehjälp i princip är korrekta men att de
24699: vikariehjälp är större än personens sjukdagpen-     i fråga om inriktningen av och storleken på
24700: ning. Detta förutsätter att företagarens person-    avgiften kan utvecklas ytterligare.
24701: 
24702:      Helsingfors den 23 juli 1990
24703: 
24704:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
24705:                                                1990 vp.
24706: 
24707: Kirjallinen kysymys n:o 396
24708: 
24709: 
24710: 
24711: 
24712:                                   Soininvaara: Kilpaveneiden harjoitteluratojen aiheuttamista me-
24713:                                       luhaitoista
24714: 
24715: 
24716:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24717: 
24718:    Suomessa kilpaveneily on yleistynyt urheilu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24719: muotona. Se tarkoittaa myös lisääntyvää har-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24720: joittelua Formula-luokkien veneillä, jotka ovat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24721: erittäin nopeita ja erittäin kovaäänisiä. Eräin
24722: paikoin lajin harrastajat ovat ottaneet käyt-                 Pitääkö Hallitus kilpaveneiden har-
24723: töönsä yleisiä vesialueita ja merkinneet niille            joittelusta ympäröiville asukkaille ai-
24724: poijuin harjoitteluradan. Eräs tällainen harjoit-          heutuvia haittoja sellaisina, että asuk-
24725: telurata on Sipoossa Hangelbyn edustalla. Toi-             kaiden on niihin vain alistuttava, vai
24726: minnasta aiheutuva meluhaitta on kohtuuton                    aikooko Hallitus ryhtyä toimiin em.
24727: ympäröiville asukkaille.                                   epäkohdan korjaamiseksi?
24728:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24729:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
24730: 
24731:                                          Osmo Soininvaara
24732: 
24733: 
24734: 
24735: 
24736: 200070S
24737: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 396
24738: 
24739: 
24740: 
24741: 
24742:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sä päätöksessä lääninhallitus voi ottaa huo-
24744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mioon myös muiden ympäristönsuojelua kos-
24745: olette 14 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            kevien lakien, kuten meluntorjuntalain, sisältä-
24746: kirjeenne n:o 1191 ohella lähettänyt valtioneu-      miä näkökohtia, vaikka itse päätös tehdäänkin
24747: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      veneliikennelain nojalla.
24748: jäljennöksen kansanedustaja Soininvaaran kir-           Harjoittelualueiden tai muiden moottorive-
24749: jallisesta kysymyksestä n:o 396, jossa tiedustel-    neilyalueiden lähistöllä olevien asukkaiden ei
24750: laan:                                                tarvitse alistua veneilystä aiheutuviin haittoi-
24751:                                                      hin. Asukkailla on veneliikennelain 3 b §:n 2
24752:           Pitääkö Hallitus kilpaveneiden har-        momentin perusteella mahdollisuus saattaa
24753:        joittelusta ympäröiville asukkaille ai-       kielto- tai rajoitusasia vireille tekemällä asiasta
24754:        heutuvia haittoja sellaisina, että asuk-      esitys lääninhallitukselle.
24755:        kaiden on niihin vain alistuttava, vai           Kilpaveneiden harjoitusalueiden tai yleensä-
24756:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin em.        kin moottoriveneiden käytön kiellon tai rajoi-
24757:        epäkohdan korjaamiseksi?                      tusten määräämisestä päättäminen lainmukai-
24758:                                                      sine lausuntokierroksineen kestää useita kuu-
24759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kausia. Päätöksen voimaantulon jälkeen toi-
24760: vasti seuraavaa:                                     minta saatetaan siirtää läheiselle vesialueelle,
24761:                                                      jossa ympäristöön kohdistuvat haitat säilyvät
24762:    Kilpaveneillä tapahtuvasta harjoittelusta, ku-    ennallaan. Ympäristöhallinnon toiminnan kan-
24763: ten yleensäkin moottoriveneiden käytöstä ai-         nalta tällaista menettelyä ei voida pitää tarkoi-
24764: heutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemisestä          tuksenmukaisena.
24765: säännellään veneliikennelaissa. Veneliikenne-           Ympäristöministeriössä ollaankin yhdessä lii-
24766: lain muutoksen (607 /77) jälkeen on lääninhal-       kenneministeriön ja merenkulkuhallituksen
24767: litus voinut lain 3 a §:n nojalla kieltää mootto-    kanssa laatimassa ehdotusta vesiliikennelain
24768: riveneellä ajamisen määräajaksi tai toistaiseksi     muuttamisesta muun muassa siten, että kunnil-
24769: määrätyllä vesialueelia tai rajoittaa sitä, jos      la olisi nykyistä paremmat edellytykset vesilii-
24770: kielto tai rajoitus harkitaan tarpeelliseksi luon-   kennelain nojalla osoittaa tarvittaessa vesialue
24771: non tai muun ympäristön, yleisen virkistyskäy-       moottoriveneilyä, kuten kilpaveneiden harjoit-
24772: tön tai kalastuksen ,suojaamiseksi taikka muun       telua ja vesiskoottereilla tapahtuvaa ajoa var-
24773: yleisen edun vuoksi.                                 ten. Vastaavasti tällöin voitaisiin kieltää tai
24774:    Edellä oleva säännös on riittävä kysymyk-         rajoittaa moottoriveneilyä kunnan alueen muis-
24775: sessä tarkoitetun kilpaveneillä tapahtuvan har-      sa vesistöissä. Nykyiset säännökset eivät ole
24776: joittelun aiheuttamien ympäristöhaittojen eh-        riittäviä tällaisiin yleisiin rajoituksiin.
24777: käisemiseksi. Veneliikennelain nojalla tehtäväs-
24778: 
24779:      Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1990
24780: 
24781:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
24782:                                       1990 vp. -     KK n:o 396                                       3
24783: 
24784: 
24785: 
24786: 
24787:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24788: 
24789:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          även beakta aspekterna i andra lagar som
24790: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          gäller miljövård, exempelvis bullerbekämpnings-
24791: nr 1191 av den 14 juni 1990 tili vederbörande        lagen, trots att själva beslutet fattas med stöd
24792: medlem av statsrådet översänt avskrift av            av lagen om båttrafik.
24793: följande av riksdagsman Soininvaara under-              Invånarna i närheten av övningsområden
24794: tecknade spörsmål nr 396:                            eller andra områden avsedda för motorbåtstra-
24795:                                                      fik behöver inte acceptera de olägenheter som
24796:           Anser Regeringen att de olägenheter        båttrafiken för med sig. Med stöd av 3 b § 2
24797:        som övningskörningen med tävlingsbå-          mom. lagen om båttrafik har invånarna möj-
24798:        tar medför för kringboende invånare är        lighet att anhängiggöra ett förbuds- eller be-
24799:        sådana att invånarna utan vidare skall        gränsningsärende genom att göra framställning
24800:        acceptera dessa, eller                        i saken hos länsstyrelsen.
24801:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Att fatta beslut om övningsområden för
24802:        att avhjälpa ovannämnda missförhål-           tävlingsbåtar eller överhuvudtaget om förbud
24803:        landen?                                       eller begränsningar beträffande användningen
24804:                                                      av motorbåtar tar, inklusive därtillhörande
24805:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lagenligt remissförfarande, flera månader i an-
24806: samt anföra följande:                                språk. Efter det att beslutet trätt i kraft kan det
24807:                                                      gå så att verksamheten flyttas tili något närbe-
24808:    Förebyggandet av de miljöolägenheter som          läget vattenområde, där miljöolägenheterna är
24809: förorsakas av övningskörning med tävlingsbå-         desamma som tidigare. Från miljöförvaltnings-
24810: tar liksom av användningen av motorbåtar             synpunkt kan ett sådant förfarande inte anses
24811: överhuvudtaget regleras i lagen om båttrafik.        vara ändamålsenligt.
24812: Efter en ändring i lagen om båttrafik (607/77)          I miljöministeriet håller man också på att i
24813: har länsstyrelsen med stöd av lagens 3 a §           samarbete med trafikministeriet och sjöfartssty-
24814: kunnat förbjuda körning med motorbåt för viss        relsen göra upp ett förslag tili ändring av lagen
24815: tid eller tills vidare inom ett visst vattenområde   om båttrafik bl.a. så, att kommunerna skulle få
24816: eller begränsa sådan körning, såvida förbud          bättre förutsättningar än hittills att med stöd
24817: eller begränsning prövas vara av nöden tili          av lagen om båttrafik vid behov anvisa ett
24818: skydd för naturen eller miljön i övrigt eller för    vattenområde för motorbåtstrafiken, såsom för
24819: allmänt rekreationsbruk eller fiske eller på         övningskörning med tävlingsbåtar och för kör-
24820: grund av annat allmänt intresse.                     ning med vattenskotrar. I stället kunde då
24821:    Ovanstående stadgande är tillräckligt för         motorbåtstrafiken förbjudas eller begränsas i
24822: förebyggande av miljöolägenheterna tili följd        de övriga vattendragen inom kommunens om-
24823: av den i spörsmålet avsedda övningskörningen         råde. De gällande stadgandena är inte tillräck-
24824: med tävlingsbåtar. I beslut som länsstyrelsen        ligt täckande med tanke på sådana allmänna
24825: fattar med stöd av lagen om båttrafik kan den        begränsningar.
24826: 
24827:     Helsingfors den 6 augusti 1990
24828: 
24829:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
24830:                                                1990 vp.
24831: 
24832: Kirjallinen kysymys n:o 397
24833: 
24834: 
24835: 
24836: 
24837:                                   Jäätteenmäki ym.: Maatalouspiirien toimituskirjoja koskevan
24838:                                       leimaveron poistamisesta
24839: 
24840: 
24841:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24842: 
24843:     Vuoden 1990 alusta on tullut voimaan lei-        postittaneelle virkailijalle saaduista maksuista.
24844: maverolain muutos (1194/89), jolla maatalous-        Saadut maksut kirjataan leimamerkkikirjanpi-
24845: piirit on lisätty niiden viranomaisten joukkoon,     toon. Tämän kaiken varmistamiseksi piiripääl-
24846: joiden toimituskirjoista on suoritettava leima-      likkö tarkastaa kirjanpidon kaksi kertaa vuo-
24847: veroa. Muutos johtuu siitä, että maatalouspii-       dessa.
24848: rien ratkaistavaksi on maataloushallinnon ha-           Lainmuutoksen ansiosta valtio saa Seinäjoen
24849: jauttamisen yhteydessä siirretty sellaisia tapaus-   maatalouspiirin alueella tuloja leimamerkkien
24850: kohtaisia hallintoasioita, jotka maatilahallitus     ja toimitusmaksujen kautta vuodessa 8 750
24851: aikaisemmin ratkaisi ja joiden toimituskirjoista     markkaa. Summa on näin pieni, vaikka ko.
24852: maatilahallitus peri leimaveron.                     piiri on maan piireistä suurin. Toisaalta mut-
24853:      Useimmat toimituskirjat on nimenomaisella       kikas menettely työllistää virkailijan arviolta
24854: säännöksellä vapautettu leimaverosta. Leima-         1,5 kuukauden ajaksi, minkä vuoksi kustan-
24855: veron kaltaisia päätöksiä ovat vain maanhan-         nukset ovat vähintään 10 000 markkaa. Toi-
24856: kintalupapäätökset,       pellonraivausmaksulain     minta on näin ollen valtiolle tappiollista. Li-
24857: mukaiset lupapäätökset sekä perintökaaren 25         säksi asiakas joutuu hakemaan toimituskirjan
24858: luvun mukaiset lausunnot.                            postista. Maaseudun postipalvelujen supista-
24859:     Aikaisemmin toimituskirja on lähetetty           mistaimien johdosta kyseessä voi olla todella
24860: asiakkaalle suoraan maksutta. Muutoksen jäl-         pitkä matka.
24861:  keen menettely on todella mutkikas. Maata-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24862: louspiiriin on perustettu leimamerkkikassa, jo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24863:  hon haetaan postista leimamerkit Leimalliseen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24864:  toimituskirjaan liimataan merkki ja leimamerk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24865:  kikirjanpitoon tehdään vastaava merkintä. Tä-
24866:  män jälkeen täytetään postiennakko-osoite-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24867:  kortti. Lähetettävien postiennakkokirjeiden                maatalouspiirien toimituskirjojen leima-
24868:  mukana lähetetään postiin luettelo postiennak-             verosta aiheutuu valtiolle enemmän me-
24869:  kolähetyksistä. Posti tilittää maatalouspiirin             noja kuin tuloja, ja
24870:  tilille 12,50 markkaa ja antaa kuitin. Kirjanpi-             mitä Hallitus aikoo tehdä tappiollisen
24871:  täjä kirjaa mainitun summan maatalouspiirin                veronkannon lakkauttamiseksi?
24872:  pääkirjanpitoon ja tekee luettelon päätökset
24873: 
24874:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
24875: 
24876:                       Anneli Jäätteenmäki                     Jorma Huuhtanen
24877: 
24878: 
24879: 
24880: 
24881: 200070S
24882: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 397
24883: 
24884: 
24885: 
24886: 
24887:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24888: 
24889:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omaisten luetteloon. Eräillä muillakin hallin-
24890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nonaloilla on viime vuosina päätäntävaltaa
24891: olette 14 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn            siirretty piirihallinnolle ja myös näiden piirien
24892: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         antamista toimituskirjoista on ryhdytty peri-
24893: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mään leimaveroa.
24894: edustaja Anneli Jäätteenmäen ym. näin kuulu-            Kuten kysymyksessäkin on todettu, peritään
24895: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 397:            leimaveroa vain sellaisista päätöksistä, joilla
24896:                                                      annetaan jokin lupa tai oikeus. Tämänkaltaiset
24897:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että         päätökset ovat periaatteessa sellaisia päätöksiä,
24898:        maatalouspiirien toimituskirjojen leima-      joista olisi perittävä leimaveroa. Muunlaisista
24899:        verosta aiheutuu valtiolle enemmän me-        päätöksistä, jolleivat ne ole kokonaan maksut-
24900:        noja kuin tuloja, ja                          tornia, on viime vuosina yhä useammin ryhdyt-
24901:          mitä Hallitus aikoo tehdä tappiollisen      ty perimään valtion maksuperustelain nojalla
24902:        veronkannon lakkauttamiseksi?                 annettujen maksuasetusten mukaan määräyty-
24903:                                                      viä maksuja.
24904:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Periaatteessa veron tulisi ylittää toimituskir-
24905: vasti seuraavaa:                                     jan antamisesta aiheutuvat kustannukset. Kun
24906:                                                      leimaveron määrä alempien viranomaisten an-
24907:    Viranomaisten toimituskirjoista suoritetta-       tamista toimituskirjoista on melko alhainen
24908: vaa leimaveroa koskevat säännökset muodos-           eikä toimituskirjoista suoritettavan leimaveron
24909: tavat leimaverolain historiallisesti vanhimman       määriä ole kaikkina vuosina korotettu rahan-
24910: ja keskeisimmän osan. Leimaveroa on suoritet-        arvon alenemista vastaavasti, ei leimaveron
24911: tava vain niiden viranomaisten toimituskirjois-      määrä aina välttämättä ole kustannuksia kor-
24912: ta, jotka on erikseen laissa lueteltu. Kun           keampi.
24913: maatalouspiirit vuonna 1971 perustettiin, niitä         Hallitusohjelman lisäpöytäkirjan mukaan
24914: ei otettu leimaverolain leimaveroa perivien vi-      hallitus uudistaa leimaverotusta. Uudistustyö
24915: ranomaisten luetteloon, sillä niille ei kuulunut     on aloitettu merkittävimmistä osa-alueista eli
24916: tehtäviä, joista olisi ollut suoritettava leimave-   saamistodisteista ja varainsiirroista suoritetta-
24917: roa. Kun maataloushallintoa on myöhemmin             vasta leimaverosta. Näiltäkin osin uudistustyö
24918: hajautettu, on maatalouspiirien tehtäväksi an-       on vielä kesken. Leimaverotuksen kokonaisuu-
24919: nettu eräitä tapauskohtaisia hallintoasioita.        distuksen edetessä myös toimituskirjoista suo-
24920: Kun maatilahallitus aikaisemmin ratkaisi sa-         ritettavaan leimaveroon ratkaistaan, miten toi-
24921: mat asiat, perittiin niistä leimaveroa. Kun          mituskirjoista valtiolle aiheutuneet kustannuk-
24922: leimaveron perimisen perusteena tulee olla           set peritään.
24923: asian laatu eikä se, mikä viranomainen päätök-          Kun voimassa olevan leimaverolain mukaan
24924: sen on antanut, maa- ja metsätalousministeriö        tietyntyyppisistä lupapäätöksistä yleisesti peri-
24925: ehdotti valtiovarainministeriölle syksyllä 1989,     tään leimaveroa, ei tässä vaiheessa ole tarkoi-
24926: että maatalouspiirit lisättäisiin leimaverolain      tuksenmukaista luopua maatalouspiirien anta-
24927: toimituskirjoistaan leimaveroa perivien viran-       mista päätöksistä suoritettavasta leimaverosta.
24928: 
24929:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1990
24930: 
24931:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
24932:                                      1990 vp. -     KK n:o 397                                      3
24933: 
24934: 
24935: 
24936: 
24937:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24938: 
24939:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        stämpelskatt. Även inom några andra förvalt-
24940: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsområden har beslutanderätten under de
24941: a v den 14 j uni 1990 tili vederbörande medlem      senaste åren överförts tili distriktsförvaltningen
24942: av statsrådet översänt avskrift av följande av      och också för de expeditioner som dessa
24943: riksdagsledamot Anneli Jäätteenmäki m.fl. un-       distrikt utfärdar har man börjat uppbära stäm-
24944: dertecknade spörsmål nr 397:                        pelskatt.
24945:                                                        Såsom även i spörsmålet konstaterades upp-
24946:           Är Regeringen medveten om att             bärs stämpelskatt endast för sådana beslut,
24947:        stämpelskatten för lantbruksdistriktens      genom vilka något slag av tillstånd eller rättig-
24948:        expeditioner förorsakar staten mer ut-       het utfärdas. Dylika beslut är i princip sådana
24949:        gifter än inkomster, och                     för vilka stämpelskatt borde uppbäras. För
24950:           vad ämnar Regeringen göra för att         andra beslut, om de inte är helt avgiftsfria, har
24951:        slopa denna förlustbringande skat-           under de senaste åren allt oftare börjat uppbä-
24952:        teuppbörd?                                   ras avgifter som bestäms enligt avgiftsförord-
24953:                                                     ningarna, som utfärdats med stöd av lagen om
24954:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        grunderna för avgifter tili staten.
24955: samt anföra följande:                                  I princip borde skatten överstiga de kostna-
24956:                                                     der som föranleds av expeditionen. Eftersom
24957:    Stadgandena om stämpelskatt på myndighe-         stämpelskatten tili sin storlek är rätt Iiten vad
24958: ternas expeditioner utgör den historiskt sett       gäller expeditioner utfärdade av lägre myndig-
24959: äldsta och mest centrala delen av lagen an-         heter, och då storleken på stämpelskatten för
24960: gående stämpelskatt. Stämpelskatt skall erläg-      expeditioner inte alla år har höjts så att den
24961: gas endast för de myndigheters expeditioner         motsvarar det sjunkande penningvärdet, är
24962: vilka särskilt har uppräknats i lagen. Då           stämpelskatten inte nödvändigtvis alltid högre
24963: lantbruksdistrikten grundades år 1971 upptogs       än kostnaderna.
24964: de inte i förteckningen över myndigheter som           Enligt regeringsprogrammets tilläggsproto-
24965: uppbär stämpelskatt i enlighet med lagen an-        koll skall regeringen revidera stämpelbeskatt-
24966: gående stämpelskatt, eftersom uppgifter för vil-    ningen. Revisionsarbetet har påbörjats inom de
24967: ka stämpelskatt erläggs inte ankom på dem.          viktigaste delområdena, dvs. stämpelskatten för
24968: Då lantbruksförvaltningen senare decentralise-      fordringsbevis och kapitalöverföring. Revisions-
24969: rades fick lantbruksdistrikten i uppgift att        arbetet är även tili dessa delar ännu på hälft.
24970: avgöra vissa slag av förvaltningsärenden. Då        Då totalrevisionen av stämpelbeskattningen
24971: jordbruksstyrelsen tidigare avgjorde samma          framskrider tili stämpelskatten för expeditio-
24972: ärenden uppbars stämpelskatt för dessa. Efter-      ner, skall det avgöras hur de kostnader som
24973: som grunden för uppbärande av stämpelskatt          staten förorsakas med anledning av expeditio-
24974: bör utgöras av ärendets natur och inte av det       nerna skall täckas.
24975: faktum viiken myndighet som har utfärdat               Då det enligt gällande lag angående stämpel-
24976: beslutet, föreslog jord- och skogsbruksministe-     skatt allmänt uppbärs stämpelskatt för till-
24977: riet hösten 1989 finansministeriet att lantbruks-   ståndsbeslut av en viss typ, är det i detta skede
24978: distrikten skulle upptas i förteckningen över       inte ändamålsenligt att avstå från stämpelskat-
24979: myndigheter som uppbär stämpelskatt för sina        ten för beslut som utfärdas av lantbruksdistrik-
24980: expeditioner i enlighet med lagen angående          ten.
24981:      Helsingfors den 24 juli 1990
24982: 
24983:                                                                           Minister Ulla Puolanne
24984: 1
24985: 
24986: 
24987: 1
24988: 
24989: 
24990: 1
24991: 
24992: 
24993:     1
24994: 
24995: 
24996:     1
24997: 
24998: 
24999:     1
25000: 
25001: 
25002:         1
25003: 
25004: 
25005:         1
25006: 
25007: 
25008:         1
25009: 
25010: 
25011:             1
25012: 
25013: 
25014:             1
25015: 
25016: 
25017:             1
25018: 
25019: 
25020:                 1
25021: 
25022: 
25023:                 1
25024:                                              1990 vp.
25025: 
25026: Kirjallinen kysymys n:o 398
25027: 
25028: 
25029: 
25030: 
25031:                                  Jäätteenmäki ym.: Valtionavun myöntämisestä maataloussihtee-
25032:                                      reiden palkkaukseen
25033: 
25034: 
25035:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25036: 
25037:    Maataloussihteerien tehtävät ovat kasvaneet     tehtäviä. Mm. Kauhajoen kuntaan on palkattu
25038: varsinkin suurimmissa maatalousvaltaisissa         kaksi maataloussihteeriä, toinen kunnan omin
25039: kunnissa. Tehtäviä ovat lisänneet erityisesti      varoin.
25040: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan           Kunnille tulisi myöntää valtionapua myös
25041: edistämisestä annetun lain mukaiset tehtävät.      toisen    maataloussihteerin     palkkaamiseksi.
25042: Maataloussihteereille on annettu itsenäistä pää-   Maatalouden rajoitustoimenpiteistä aiheutuu
25043: tösvaltaa maataloushallinnon uudelleenjärjeste-    merkittävä työpaikkojen menetys, joten maa-
25044: lyn yhteydessä. Tulevaisuudessa työtehtävät        seutuelinkeinolain turvin perustettavien työ-
25045: lisääntyvät entisestäänkin, mistä on tuoreimpa-    paikkojen tarve on todellinen. Valtionapu tulisi
25046: na esimerkkinä viljelijöille maksettavan suoran    myöntää kunnalle maatilojen lukumäärän suh-
25047: tulotuen jakaminen.                                teessa, koska tilojen lukumäärä vaikuttaa maa-
25048:    Maatalouslautakunnista annetun lain (87 /       taloussihteerin tehtävien määrään.
25049: 1971) mukaan kunta voi ottaa maatalouslau-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25050: takunnan avuksi pää- tai sivuvirkaisen maata-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25051: loussihteerin. Maataloussihteerin palkkaukseen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25052: kunta saa valtionosuutta 65-85 % riippuen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25053: kunnan kantokykyluokasta.
25054:    Monissa maatalousvaltaisissa kunnissa, jois-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25055: sa tilaluku on suuri, kunta on joutunut palk-             ryhtyä, jotta kunnille myönnettäisiin
25056: kaamaan maataloussihteerin avuksi toimisto-               valtionapua lakisääteisten tehtävien
25057: virkailijan ja usein myös maaseutuasiamiehen              hoidon kannalta välttämättömien maa-
25058: nimellä kulkevan agronomin tai agrologin suo-             taloussihteereiden ja avustavan henkilö-
25059: rittamaan osin maataloussihteerille kuuluvia              kunnan paikkaamista varten?
25060: 
25061:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
25062: 
25063:                      Anneli Jäätteenmäki                    Jorma Huuhtanen
25064: 
25065: 
25066: 
25067: 
25068: 200070S
25069: 2                                  1990 vp. -      KK n:o 398
25070: 
25071: 
25072: 
25073: 
25074:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25075: 
25076:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maataloussihteerejä. Virka voidaan yhdistää
25077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kunnan muuhun virkaan, ja virka voi olla
25078: olette 14 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           kahden tai useamman kunnan yhteinen.
25079: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Lain 5 §:n mukaan maatalouslautakunnan
25080: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tai muun vastaavan toimielimen toiminnan
25081: edustaja Anneli Jäätteenmäen ym. näin kuulu-        järjestämiseen myönnetään kunnille valtion-
25082: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 398:           osuutta siten kuin kuntien yleisestä valtion-
25083:                                                     osuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista an-
25084:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      netussa laissa (1273/88) on säädetty. Viimeksi
25085:        ryhtyä, jotta kunnille myönnettäisiin        mainittu laki tuli niin ikään voimaan tammi-
25086:        valtionapua lakisääteisten tehtävien         kuun 1 päivänä 1989. Siinä säädetään muun
25087:        hoidon kannalta välttämättömien maa-         muassa ne yleiset perusteet, joiden nojalla
25088:        taloussihteereiden ja avustavan henkilö-     kunnalle myönnetään yleistä valtionosuutta
25089:        kunnan paikkaamista varten?                  laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten.
25090:                                                        Yleistä valtionosuutta myönnetään lain
25091:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        (1273/88) 2 §:n nojalla kunnan asukasmäärän
25092: vasti seuraavaa:                                    ja kantokykyluokan mukaan. Valtionosuuden
25093:                                                     keskimääräinen markkamäärä vahvistetaan
25094:    Maatalouslautakunnista tammikuun 27 päi-         vuosittain. Tällöin otetaan huomioon lakisää-
25095: vänä 1971 annetun lain 7 §:n 1 momentin             teisten tehtävien muutoksista kunnille aiheutu-
25096: mukaan voi kunta maatalouslautakunnan               vat arvioidut kustannukset, ja siten myös maa-
25097: avuksi ottaa pää- tai sivuvirkaisen maatalous-      taloussihteerien tehtävien lisääntymisestä ai-
25098: sihteerin. Lain 9 §:n mukaan valtion varoista       heutuvat kustannukset.
25099: kunnalle korvattiin sen kantokykyluokasta              Nykyinen kuntien yleinen valtionosuusjärjes-
25100: riippuen muun muassa osa maataloussihteerin         telmä lähtee siitä, että kunnille annetaan enem-
25101: palkasta ja siihen liittyvistä menoista sekä        män itsenäisyyttä ja joustavuutta elinkeinopo-
25102: eläkekustannuksista. Valtionosuus vaihteli 65       litiikkansa kehittämisessä. Ensisijaisesti kunnan
25103: ja 85 % :n välillä.                                 vastuulla on, miten maatalouden rakennemuu-
25104:    Joulukuun 29 päivänä 1988 annettu uusi laki      tos, maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja nii-
25105: maatalouslautakunnista (1276/88), joka tuli         den edellyttämät hallinnolliset toimenpiteet ote-
25106: voimaan tammikuun 1 päivänä 1989, kumosi            taan henkilöresursseja jaettaessa huomioon.
25107: aikaisemman lain. Lain 3 §:n 2 momentin                Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
25108: mukaan kunnat voivat myös nykyisin ottaa            mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin
25109: joko itse tai yhteisesti pää- tai sivuvirkaisia     toimenpiteisiin.
25110: 
25111:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1990
25112: 
25113:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
25114:                                     1990 vp. -      KK n:o 398                                      3
25115: 
25116: 
25117: 
25118: 
25119:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25120: 
25121:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         med någon annan kommunal tjänst, och den
25122: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kan vara gemensam för två eller flera kommu-
25123: av den 14 juni 1990 tili vederbörande medlem         ner.
25124: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Enligt 5 § lagen om lantbruksnämnder bevil-
25125: riksdagsledamot Anneli Jäätteenmäki m.fl. un-        jas kommuner statsandel enligt lagen om all-
25126: dertecknade spörsmå1 nr 398:                         män statsande1 och allmänna finansieringsun-
25127:                                                      derstöd tili kommunerna (1273/88) för anord-
25128:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen            nande av lantbruksnämndens eller motsvaran-
25129:        vidta för att kommunerna skall beviljas       de organs verksamhet. Den sistnämnda lagen
25130:        statsbidrag för avlönande av lantbruks-       trädde också i kraft den 1 januari 1989. 1 den
25131:        sekreterare och biträdande personal,          stadgas bl.a. om de allmänna grunder enligt
25132:        som behövs för skötseln av lagstadgade        vilka en kommun beviljas allmän statsandel för
25133:        uppgifter?                                    skötsel av Jagstadgade uppgifter.
25134:                                                         Allmän statsandel bevi1jas med stöd av 2 § i
25135:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         lagen (1273/88) enligt kommunens invånarantal
25136: samt anföra följande:                                och bärkraftsklass. Det genomsnittliga belop-
25137:                                                      pet på statsande1en fastställs årligen. 1 samband
25138:    Enligt 7 § 1 mom. lagen den 27 januari 1971       med detta beaktas de uppskattade kostnader
25139: om lantbruksnämnder kan kommuner lant-               som ändringar i de lagstadgade uppgifterna
25140: bruksnämnden tili biträde anställa en lant-          föranleder kommunerna, och därmed även de
25141: brukssekreterare med anställningen som hu-           kostnader som föranleds av att 1antbrukssekre-
25142: vud- eller bisyss1a. Enligt 9 § i samma lag fick     terarens uppgifter ökar.
25143: kommunen av statens medel beroende på bär-              Utgångspunkten för det nuvarande systemet
25144: kraftsk1assen ersättning bl.a. för en del av         med allmän statsandel tili kommunerna är att
25145: sekreterarens lön och av därtill anslutna utgif-     kommunerna får utveckla sin näringspolitik
25146: ter samt av pensionskostnaderna. Statsandelen        mer självständigt och mer flexibelt. Kommunen
25147: varierade mellan 65 och 85 %.                        ansvarar i första hand för hur strukturomvand-
25148:    Den nya lagen den 29 december 1988 om             lingen av lantbruket, utvecklandet av Jands-
25149: lantbruksnämnder (1276/88), som trädde i             bygdsnäringarna och de förvaltningsmässiga
25150: kraft den 1 januari 1989, upphävde den tidigare      åtgärder dessa förutsätter beaktas vid fördel-
25151: lagen. Enligt den nya 1agens 3 § 2 mom. kan          ningen av personalresurser.
25152: kommuner även nu antingen ensamma eller                 På basis av det ovan anförda anser jag att
25153: gemensamt anställa lantbrukssekreterare i hu-        spörsmålet inte ger regeringen anledning att
25154: vud- eller bisyssla. Tjänsten kan kombineras         vidta ytterligare åtgärder.
25155: 
25156:     Helsingfors den 27 juli 1990
25157: 
25158:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
25159:                                               1990 vp.
25160: 
25161: Kirjallinen kysymys n:o 399
25162: 
25163: 
25164: 
25165: 
25166:                                  Fred: Moottoripyöräilyn liikenneturvallisuuden parantamisesta
25167: 
25168: 
25169:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25170: 
25171:    Liikenneturvallisuutta voidaan pyrkiä paran-     korkeita, mitä tietenkin voidaan perustella juu-
25172: tamaan monentasoisin keinoin. Ylintä tasoa          ri suurten onnettomuusmäärien vuoksi. Kui-
25173: edustaa yhdyskuntarakenteen säätely, joka           tenkaan moottoripyörällä ajoon ei vaadita edes
25174: määrää ihmisten liikkumistarpeita ja erityisesti    erillistä kuljettajantutkintoa, vaan AB-ajokortti
25175: yksityisten kulkuneuvojen käyttötarvetta.           oikeuttaa kuljettamaan myös moottoripyörää,
25176:    Toista tasoa edustaa liikennemuotojen ja-        vaikka auton ja moottoripyörän hallitseminen
25177: kautumisen säätely. Onnettomuus- ja kuole-          poikkeaa toisistaan oleellisesti. Luultavaa on,
25178: manriski eri liikennemuotojen välillä vaihtelee     että erillisen kuljettajantutkinnon määrääminen
25179: huomattavasti. Liikennemuotojen jakautumi-          pakolliseksi pienentäisi onnettomuusriskiä ja
25180: seen voidaan vaikuttaa mm. tariffeilla ja vero-     voisi siten jopa vaikuttaa vakuutusmaksuja
25181: tuksella.                                           alentavasti.
25182:    Kolmatta tasoa edustavat tieliikenteen sisäi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25183: set turvallisuustoimet. Näihin toimiin viitataan    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25184: tavallisesti käsitteenä liikenneturvallisuustyö.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25185: Neljäs taso muodostuu onnettomuuksien seu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25186: raamusten lievittämisestä. Luonnollisesti kaikki
25187: tasot vaikuttavat kokonaisuutena.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25188:    Tieliikenteen sisäisessä vertailussa moottori-          ryhtyä moottoripyöräilyn liikennetur-
25189: pyörällä tai mopolla ajaminen on vaarallista               vallisuuden parantamiseksi, erillisen
25190: muihin kulkumuotoihin verrattuna. Moottori-                kuljettajantutkinnon     määräämiseksi
25191: pyöräilyn yleisyyteen vaikuttaa merkittävästi              moottoripyöräilijöille sekä moottori-
25192: sen suhteellinen kalleus. Erityisesti vakuutus-            pyörien       liikennevakuutusmaksujen
25193: maksut ovat huomattavan, jopa kohtuuttoman                 muuttamiseksi kohtuullisemmiksi?
25194: 
25195:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
25196: 
25197:                                             Jorma Fred
25198: 
25199: 
25200: 
25201: 
25202: 2000705
25203: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 399
25204: 
25205: 
25206: 
25207: 
25208:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25209:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pyörän harjoitusluvan saamisen edellytyksiä
25210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaatimalla teoriaopetuksen lisäksi määrätty
25211: olette 19 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           määrä ajo-opetusta ja ajoneuvon käsittelykoe
25212: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ennen itsenäisen ajoharjoittelun aloittamista
25213: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       liikenteessä.
25214: edustaja Fredin näin kuuluvasta kirjallisesta          Vireillä olevan ajokorttilainsäädännön uudis-
25215: kysymyksestä n:o 399:                               tuksen yhteydessä on valmisteltu moottoripyö-
25216:                                                     rän ja auton ajo-oikeuden erottamista siten,
25217:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25218:                                                     että moottoripyörän ajo-oikeuden saaminen
25219:        ryhtyä moottoripyöräilyn liikennetur-
25220:                                                     edellyttäisi kaikissa tapauksissa erillisen kuljet-
25221:        vallisuuden parantamiseksi, erillisen
25222:        kuljettajantutkinnon     määräämiseksi       tajaopetuksen saamista ja kuljettajantutkinnon
25223:                                                     suorittamista. Tällä tavoin toteutettuna saatai-
25224:        moottoripyöräilijöille sekä moottori-
25225:                                                     siin kaikki moottoripyörän ajokortin suoritta-
25226:        pyörien       liikennevakuutusmaksujen
25227:                                                     jat tehosiuneen koulutuksen piiriin. Uudistus
25228:        muuttamiseksi kohtuullisemmiksi?
25229:                                                     on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti kuin
25230:                                                     eduskunnan hyväksymä tieliikennelain muutos
25231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25232:                                                     tulee voimaan.
25233: vasti seuraavaa:
25234:                                                        Liikennevakuutuslain mukaan sosiaali- ja
25235:    Voimassa olevan ajokorttilainsäädännön           terveysministeriö vahvistaa liikennevakuutus-
25236: mukaan moottoripyörän kuljettamiseen oikeut-        maksujen perusteet siten, että vakuutusmaksut
25237: tavan ajokortin saaminen edellyttää kuljetta-       niihin tehtyine erinäisine laskennallisine tarkis-
25238: jaopetuksen saamista ja kuljettajantutkinnon        tuksineen kattavat vakuutusyhtiön toiminnasta
25239: suorittamista moottoripyörällä. Tämän lisäksi       aiheutuvat menot ja ministeriön määräämässä
25240: moottoripyörän ajokortin saaminen on mah-           laajuudessa vahvistavat yhtiön vastuukykyä.
25241: dollista suorittamalla auton ajokortti.             Liikennevakuutusmaksuja koskeva ehdotus
25242:    Nykyiselläänkin vaatimus erillisen kuljetta-     pohjautuu sattuneita liikennevahinkoja koske-
25243: jaopetuksen saamisesta ja kuljettajantutkinnon      van tilastoaineiston perusteella laadittuihin
25244: suorittamisesta koskee kaikkia niitä kevyt-         maksututkimuslaskelmiin.
25245: moottoripyörän ajokortin suorittajia, jotka            Kunkin ajoneuvoryhmän liikennevakuutus-
25246: hankkivat ajokortin ennen 18 vuoden ikää.           maksut määräytyvät sen mukaan, kuinka pal-
25247: A-luokan ajokortin suorittajien määrä kevyt-        jon tämän ryhmän ajoneuvojen aiheuttamista
25248: moottoripyörän ajokortin suorittajien määrään       liikennevahingoista on maksettu liikenneva-
25249: nähden on verrattain alhainen. A-luokan ajo-        kuutuskorvauksia. Moottoripyörien liikenneva-
25250: kortin saamista koskee sama ikävaatimus kuin        kuutusmaksujen määrään vaikuttaa näin ollen
25251: auton ajokorttia, minkä johdosta A-luokan           se, kuinka paljon moottoripyörien liikenneva-
25252: moottoripyörän ajo-oikeus hankitaan yleisesti       kuutuksista on vuosittain suoritettu korvauksia
25253: suorittamalla auton ajokortti.                      sekä moottoripyöräilijöille itselleen sattuneista
25254:    Liikenneministeriössä on valmisteltu mootto-     että yhteenajotapauksissa heidän muille aiheut-
25255: ripyöräilijöiden liikenneturvallisuuden lisäämis-   tamistaan liikennevahingoista. Tästä syystä
25256: tä erityisesti koulutuksen kautta. Viime vuoden     moottoripyörien        liikennevakuutusmaksujen
25257: lokakuun alusta voimaan tulleen kuljettajaope-      alentaminen on mahdollista vain, jos niiden
25258: tusuudistuksen yhteydessä uudistettiin myös         aiheuttamien      vakavien     liikennevahinkojen
25259: moottoripyörän ajokorttia varten annettavaa         määrä saadaan liikenneturvallisuustoimenpitein
25260: kuljettajaopetusta ja tiukennettiin moottori-       pienenemään.
25261:     Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1990
25262: 
25263:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
25264:                                      1990 vp. -     KK n:o 399                                       3
25265: 
25266: 
25267: 
25268: 
25269:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25270:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        genom att man utöver teoriundervisningen
25271: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         började kräva en viss mängd körutbildning och
25272: av den 19 juni 1990, tili vederbörande medlem       ett prov på fordonshantering innan självstän-
25273: av statsrådet översänt avskrift av följande av      diga körövningar påbörjas i trafiken.
25274: riksdagsman Fred undertecknade skriftliga              1 samband med reformen av körkortslagstift-
25275: spörsmål nr 399:                                    ningen som är under beredning, föreslås att
25276:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           körtillstånd för bilar och motorcyklar skall
25277:                                                     skiljas åt så att rätt tili att köra motorcykel vid
25278:        vidta för att förbättra motorcykelåk-
25279:                                                     alla tillfållen skulle förutsätta separat körut-
25280:        ningens trafiksäkerhet, för att kräva att
25281:        motorcykelförare avlägger en särksild        bildning och avläggande av körprov. På detta
25282:        motorcykelexamen samt för att sänka          sätt kommer alla som avlägger examen för
25283:        försäkringskostnaderna för motorcyk-         körkort för motorcykel att få effektiverad
25284:                                                     utbildning. Det är meningen att reformen skall
25285:        lar?
25286:                                                     godkännas i samband med att vägtrafiklagen,
25287:                                                     som godkänts av riksdagen, träder i kraft.
25288:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25289:                                                        Enligt trafikförsäkringslagen fastställer so-
25290: samt anföra följande:                               cial- och hälsovårdsministeriet grunderna för
25291:    Enligt gällande körkortslagstiftning förutsät-   trafikförsäkringsavgifterna så att försäkrings-
25292: ter körkort som berättigar tili motorcykelåk-       avgifterna med vissa beräknade korrigeringar
25293: ning förarundervisning och förarexamen. Utö-        täcker de utgifter som föranleds av försäkrings-
25294: ver detta kan motorcykelkörkort erhållas ge-        bolagets verksamhet och förstärker bolagets
25295: nom avläggande av examen för bilkörkort.            vederhäftighet i den omfattning ministeriet
25296:    Även i detta nu gäller kraven på speciell        förutsätter. Förslaget om trafikförsäkringsav-
25297: förarundervisning och avläggande av förarexa-       gifter baserar sig på betalningskalkyler gjorda
25298: men alla de, som före fyllda 18 år skall avlägga    utgående från statistiken över trafikolyckor.
25299: körkort för lätt motorcykel. Antalet personer          Trafikförsäkringsavgifterna för varje for-
25300: som avlägger A-klassens körkort är i förhåi-        donsgrupp bestäms på basis av hur mycket
25301: Iande tili dem som avlägger körkort för lätt        bolagen har betalat ut i försäkringsersättning
25302: motorcykel rätt så litet. För A-klassens körkort    för trafikolyckor inom varje grupp. Trafikför-
25303: g~iller samma ålderskrav som för bilkörkort,        säkringsavgifterna för motorcyklar bestäms så-
25304: ~ilket innebär att rättigheten att köra A-          lunda utgående från hur mycket av motorcyk-
25305: klassens motorcykel i allmänhet fås i samband       larnas försäkringar årligen utbetalats som er-
25306: med bilkörkort.                                     sättningar både i fall då motorcykelföraren
25307:    Inom trafikministeriet har man arbetat för       själv skadats och då denne vid kollision bidra-
25308: att öka motorcykelsäkerheten speciellt genom        git tili trafikskador för den andra parten. P·.g.a.
25309: utbildning. l.o.m. reformen av förarutbildning-     detta kan försäkringsavgifterna för motorcyk-
25310: en i början av oktober förra året, förnyades        lar sänkas bara om antalet allvarliga olyckor
25311: även förarutbildningen för motorcykelkörkort,       fås att minska med hjäp av trafiksäkerhetsåt-
25312: dessutom skärptes kraven för övningstillstånd       gärder.
25313: 
25314:      Helsingfors den 16 juli 1990
25315: 
25316:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
25317:                                                  1990 vp.
25318: 
25319: Kirjallinen kysymys n:o 400
25320: 
25321: 
25322: 
25323: 
25324:                                   Fred: Mopojen virittämisen estämiseksi tarvittavista toimen-
25325:                                       piteistä
25326: 
25327: 
25328:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25329: 
25330:    Mopojen liikenneturvallisuustilanne on jyr-           Lasten vanhemmat eivät monestikaan tiedä
25331: kästi huonontunut 1980-luvulla. Tämän päivän          tai edes ymmärrä, miten hengenvaarallisella
25332: mopoilussa on kolme ongelmaryhmää: alle               laitteella heidän lapsensa liikkuvat yleisessä
25333: 15-vuotiaat kuljettajat, ikääntyneet kuljettajat      liikenteessä. Lainsäädännössäkin vastuu on jä-
25334: sekä ns. tappajamopot, joiden tehoa on laitto-        tetty yksinomaan viritetyllä mopolla ajavalle
25335: masti lisätty moottoria virittämällä ja osia          nuorelle, joka saa rangaistuksen ajokortitta
25336: vaihtamalla.                                          katsastamattomalla        kevytmoottoripyörällä
25337:    Viritysosien maahantuontia ja markkinointia        ajosta.
25338: ei ole toistaiseksi estetty lainsäädännöllä. Seu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25339: rauksena on ollut, että mopoja viritetään niin,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25340: että moottorin teho on moninkertainen alku-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25341: peräiseen verrattuna. Kuitenkin mopon ajo-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25342: ominaisuudet, jousitus ja jarrut säilyvät entisel-
25343: lään. Liian moni asiaa ymmärtämätön nuori on
25344: maksanut virittämisestä terveydellään ja jopa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25345: hengellään. Kuolemaan johtaneissa onnetto-                   ryhtyä mopojen virittämisen ehkäisemi-
25346: muuksissa kaksi kolmesta nuoresta mopoilijas-                seksi sekä viritysosien maahantuonnin
25347: ta on ajanut viritetyllä ajoneuvolla. Kevyen                 ja markkinoinnin estämiseksi?
25348: liikenteen väylillä näillä mopoilla liikkuvat
25349: vaarantavat myös jalankulkijoiden hengen.
25350:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
25351: 
25352:                                              Jorma Fred
25353: 
25354: 
25355: 
25356: 
25357: 200070S
25358: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 400
25359: 
25360: 
25361: 
25362: 
25363:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen erikseen määräämän katsastustoimipaikan
25365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lupaa.
25366: olette 19 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn                Mopojen virittämistä voidaan käytännössä
25367: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tehdä usealla eri tavalla ja vähäisin sekä nopein
25368: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         toimenpitein, jotka onnistuvat tekniikasta kiin-
25369: edustaja Jorma Fredin näin kuuluvasta kirjal-         nostuneelta nuorisoita helposti. Virittäminen
25370: lisesta kysymyksestä n:o 400:                         on mahdollista tehdä vaihtamalla mopoon eri-
25371:                                                       tyisiä viritysosia tai tekemällä vain muutoksia
25372:                                                       alkuperäisiin osiin. Näin ollen pelkästään viri-
25373:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tysosien saannin aukotonkaan estäminen ei
25374:        ryhtyä mopojen virittämisen ehkäisemi-         pystyisi poistamaan viritysongelmaa, vaan vi-
25375:        seksi sekä viritysosien maahantuonnin          rittäminen painottuisi alkuperäisiin osiin tehtä-
25376:        ja markkinoinnin estämiseksi?                  viin muutostöihin.
25377:                                                          Mahdollisuudet viritysosien saannin totaali-
25378:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          seen estämiseen ovat käytännössä huonot. Sekä
25379: vasti seuraavaa:                                      tieliikenteessä että muussa käytössä on run-
25380:                                                       saasti erilaisilla moottoreilla varustettuja ajo-
25381:    Mopoilijoiden kuolemaan johtaneista liiken-        neuvoja ja laitteita, kuten mm. maastoajoneu-
25382: nevahingoista      Liikennevakuutusyhdistyksen        voja, kilpamoottoripyöriä, kevytmoottoripyö-
25383: vuosilta 1984-1988 laatiman yhteenvedon mu-           riä, moottorityökoneita ja puutarhakoneita,
25384: kaan mopovahingoissa alaikäisiä, alle 15-vuo-         joiden osat soveltuvat tarvittaessa käytettäviksi
25385: tiaita kuljettajia oli 17 % ja iäkkäitä, yli 64-      myös mopoissa viritysosina.
25386: vuotiaita 38 %. Alle 18-vuotiaiden kuljettajien          Mopojen viritykseen soveltuvien kaikenlais-
25387: osuus mopovahingoissa oli 37 %. Onnetto-              ten osien saannin aukoton estäminen käytän-
25388: muusmopoista 22 % oli viritettyjä mopoja.             nössä vaatisi raskasta lupajärjestelmää, jossa
25389: Näin ollen kuitenkin valtaosa onnettomuusmo-          eri pienmoottoreihin tarkoitettujen osien osta-
25390: poista eli n. 78 % ei ollut viritettyjä. Vaikka       minen olisi luvanvaraista ja sallittu vain vara-
25391: viritettyjen mopojen osuus tutkituissa mopoili-       asiksi ko. pienkoneeseen. Haluttaessa toimia
25392: jan kuolemaan johtaneissa mopo-onnetto-               vilpillisessä mielessä ei tämäkään järjestelmä
25393: muuksissa edustaa vain vajaata neljännestä,           todennäköisesti olisi täysin aukoton.
25394: osoittaa onnettomuusaineisto viritettyjen mo-            Erilaisten moottoreiden osien kulkeutumista
25395: pojen olevan kuitenkin nuorten mopoilijoiden          tieliikenteessä käytettävien mopojen viritys-
25396: ryhmässä vakava ongelma. Tämä näkyy onnet-            käyttöön on lähes mahdotonta estää viritys-
25397: tomuusaineistosta, sillä viritettyjen mopojen         osien maahantuonnin ja markkinoinnin kiellol-
25398: kuljettajista jopa alaikäisiä eli alle 15-vuotiaita   la sekä alkuperäisten osien muutostöiden teke-
25399: oli 25% ja 15-16-vuotiaita 31% ja yli 19-             mistä valvonnan tehostamisella karsia, ellei
25400: vuotiaita vain 19 %.                                  nuorison halukkuutta mopojen virittämiseen
25401:    Mainitun tutkimusaineiston mukaan virite-          saada muilla keinoin ensin poistetuksi. Eräänä
25402: tyillä mopoilla ajetuissa onnettomuuksissa itse       toimenpiteenä nuorison virityshalukkuuden vä-
25403: viritys olisi vaikuttanut onnettomuuden syn-          hentämiseksi on tiukennettu suhtautumista mo-
25404: tyyn noin puolessa tapausten määrästä.                pon virittämisestä kiinni jäämisen seurauksiin.
25405:    Mopojen virittäminen on jo voimassa olevis-        Tänä keväänä Autorekisterikeskus on tiuken-
25406: sa säännöksissä selvästi kielletty. Mopot ovat        tanut ohjeita siitä, milloin viritetty mopo on
25407: katsastusasetuksessa määrätty tyyppikatsastus-        katsottava muuttuneen kevytmoottoripyöräksi.
25408: velvollisuuden alaisiksi ja ajoneuvoasetus vuo-       Kevytmoottoripyöräksi viritetyllä mopolla aja-
25409: rostaan kieltää tällaisten ajoneuvojen rakenteen      misesta on keväästä lähtien tullut entistä anka-
25410: muuttamisen ilman Autorekisterikeskuksen tai          rammat seuraukset. Kevytmoottoripyöräksi vi-
25411:                                    1990 vp. -     KK n:o 400                                     3
25412: 
25413: ritetyille mopoille on tavattaessa määrätty ke-   kortin) saamisen siirtyminen vähentänee jat-
25414: vytmoottoripyöriltä vaadittu moottoripyöräve-     kossa voimakkaasti etenkin nuorison haluk-
25415: ro, kevytmoottoripyörien vakuutusmaksu ja         kuutta mopojen virittämiseen.
25416: kuljettajilta vaadittu lisäksi vähintään KT-         Hallitus seuraa mopojen virittämisen vähen-
25417: luokan ajokortti, jonka saamiseksi edellytetään   tämiseksi tähän asti tehtyjen toimenpiteiden
25418: mm. 16 vuoden ikä. Tiukentuneet seuraukset ja     vaikutusta tilanteeseen ja on tarvittaessa valmis
25419: etenkin mahdollinen KT-ajokortitta ajosta ai-     jatkossa harkitsemaan lisätoimenpiteitä viritys-
25420: heutuva kevytmoottori pyöräkortin (K T -ajo-      toiminnan estämiseksi.
25421: 
25422:     Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1990
25423: 
25424:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
25425: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 400
25426: 
25427: 
25428: 
25429: 
25430:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25431:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1yckas 1ätt för ungdomar som är intresserade
25432: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          av teknik. Trimningen kan utföras så att i
25433: av den 19 juni 1990 tili vederbörande medlem         mopeden sätta in särski1da trimningsde1ar eller
25434: av statsrådet översänt avskrift av följande av       genom att göra ändringar på de ursprung1iga
25435: riksdagsman Jorma Fred undertecknade spörs-          de1arna. Fö1jaktligen skulle ett tota1förbud för
25436: mål nr 400:                                          import av trimningsde1ar inte kunna förebygga
25437:                                                      trimningsprob1emet, utan då skulle trimningen
25438:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             i huvudsak utföras genom ändring av de
25439:        vidta för att förhindra trimning av           ursprung1iga de1arna.
25440:        mopeder samt import och marknads-                Möjligheterna att he1t stoppa tillgången på
25441:        föring av trimningsdelar?                     trimningsde1ar är i praktiken då1iga. Både i
25442:                                                      vägtrafiken och i annan användning finns
25443:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rik1igt med o1ika typer av motorförsedda for-
25444: samt anföra följande:                                don och anordningar, som t.ex. terrängfordon,
25445:                                                      täv1ingsmotorcyk1ar, 1ätta motorcyklar, moto-
25446:    Utgående från en sammanställning över mo-         riserade arbetsmaskiner och trädgårdsmaski-
25447: pedolyckor med dödlig utgång som gjordes av          ner, vi1ka har delar som också kan användas
25448: trafikförsäkringsföreningen för 1984-88 var          som trimningsde1ar i mopeder.
25449: 17 % av de föro1yckade förarna icke 15 år               Tota1förbud för alla s1ag av de1ar som
25450: fyllda minderåriga och 38 % ä1dre än 64 år. 1        1ämpar sig för trimning av mopeder kräver ett
25451: 37 % av mopedolycksfallen var förare som inte        tungrott 1icenssystem, där köp av de1ar för
25452: fyllt 18 år inb1andade. Av olycksmopederna           småmotorer vore 1icensbelagt och tillåtet en-
25453: var 22% trimmade. Följaktligen var merparten         dast om de används som reservdelar för små-
25454: av o1ycksmopederna, dvs. 78 %, dock icke             motorer. Inte heller detta system torde fullstän-
25455: trimmade mopeder. Ä ven om trimmade mope-            digt kunna förhindra oär1iga avsikter.
25456: der var inb1andade i bara en fjärdede1 av               Det är så gott som omöjligt att genom
25457: dödsolyckorna med moped, visar o1ycksmate-           importförbud och marknadsföringsförbud för-
25458: ria1et dock att de trimmade mopederna utgör          hindra att o1ika motorde1ar används för trim-
25459: ett allvarligt prob1em b1and unga mopedister.        ning av mopeder i vägtrafiken, eller att genom
25460: Detta kan utläsas ur o1ycksmateria1et, eftersom      effektiverad kontroll göra s1ut på monteringen
25461: upp tili 25 % av de trimmade mopedernas              av gam1a de1ar, om man inte med andra mede1
25462: förare var minderåriga, dvs. under 15 år, och        först får ungdomen att avstå från att trimma
25463: 31 % var 15-16 år, medan de som fyllt 19 år          motorer. Ett sätt att minska 1usten att trimma
25464: 19%.                                                 mopeder är att skärpa påföljderna vid moped-
25465:    En1igt undersökningsmateria1et över o1yckor       trimning. I år har bi1registercentra1en skärpt
25466: med trimmade mopeder har i över hä1ften av           bestämme1serna för när en trimmad moped
25467: fallen sjä1va trimningen bidragit tili o1yckan.      anses vara en lätt motorcykel. Allt sedan våren
25468:    Trimning av mopeder är en1igt gällande            har skärpta påföljder vid körning med en tili
25469: bestämmelser entydigt förbjudet. Mopederna           1ätt motorcyke1 trimmad moped varit gällande.
25470: har en1igt besiktningsförordningen å1agts typ-       I trafiken påträffade, tili 1ätt motorcyke1 upp-
25471: besiktningsp1ikt, och fordonsförordningen för-       trimmade mopeder har påförts motorcyke1skatt
25472: bjuder i sin tur ändring av dy1ika fordons           och motorcyke1försäkring och av föraren krävs
25473: konstruktion utan tillstånd av bi1registercentra-    körkort av minst KT-k1ass, vi1ket förutsätter 16
25474: 1en eller av en av denna särskilt tillsatt besikt-   års å1der. De strängare påfö1jderna och speci-
25475: ningsenhet.                                          ellt att möj1igheten att få körkort för 1ätt
25476:    Mopeder kan i praktiken trimmas på många          motorcyke1 (KT-kort) fördröjs p.g.a. körning
25477: o1ika sätt, med små och snabba åtgärder, vi1ket      utan KT-kort, torde i framtiden kraftigt mins-
25478:                                      1990 vp. -     KK n:o 400                                    5
25479: 
25480: ka ungdomens intresse för att trimma mopeder.       mopeder inverkar på situationen och är vid
25481:    Regeringen ger akt på hur de åtgärder som        behov färdig att överväga vidare åtgärder för
25482: hittills har vidtagits för att minska trimning av   att förhindra trimning.
25483:     Helsingfors den 12 juli 1990
25484: 
25485:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
25486:                                              1990 vp.
25487: 
25488: Kirjallinen kysymys n:o 401
25489: 
25490: 
25491: 
25492: 
25493:                                  Koistinen ym.: Ympäristöä säästävien viljelymenetelmien tukemi-
25494:                                     sesta
25495: 
25496: 
25497:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25498: 
25499:     Maatalouden aiheuttamat ympäristön kuor-       tä. Viljavuustutkimus ja siihen perustuva lan-
25500: mitusongelmat vaihtelevat maan eri osien vä-       noitussuunnitelma ovat viljelyn perustoimenpi-
25501: lillä. Keskeinen ongelma on kaikkialla kuiten-     teitä. Myös salaojitus vähentää fosforin huuh-
25502: kin ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin.        toutumista pelloilta.
25503: Lannoitefosforin huuhtoutuminen aiheuttaa li-         Eduskunta on säätänyt fosforilannoitteille
25504: säksi tuottamattornia lannoituskustannuksia.       haittaveron. Veron maksaminen ei vielä vähen-
25505:     Lannoitteita levitetään yleensä keskipakole-   nä ympäristöhaittoja. Verotuloilla valtion tulee
25506: vittimellä. Keskipakolevittimen suuren levitys-    tukea ympäristöä säästävää salaojitusta ja tur-
25507: leveyden laidoilla lannoitemäärä on hyvin pie-     haa lannoitusta vähentävien koneiden hankin-
25508: ni. Jos levittimellä ajetaan niin läheltä lohkon   taa varten.
25509: reunaa, että lohko tulee reunoja myöten lan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25510: noitetuksi, menee lannoitteesta huomattava osa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25511: suoraan ojiin. Tätä kautta ravinteet huuhtou-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25512: tuvat vesistöihin. Pneumaattiset tarkkuuslevit-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25513: timet säästävät ympäristöä, koska ne ohjaavat
25514: lannoitteet tarkasti haluttuun kohtaan. Ongel-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25515: mana on se, että pneumaattinen tarkkuuslevitin            ryhtyä avustaakseen viljelijää ympäris-
25516: on noin 20 000 markan hintainen.                          töä säästävissä investoinneissa, kuten
25517:     Sekä maatalouden että ympäristön etu vaatii           esimerkiksi lannoitustarkkuutta lisää-
25518: tarpeettoman fosforilannoituksen vähentämis-              vien koneiden hankinnassa?
25519:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
25520: 
25521:           Annikki Koistinen            Riitta Kauppinen              Kimmo Sarapää
25522:           Pauli Saapunki               Seppo Kääriäinen              Mirja Ryynänen
25523:           Pekka Haavisto               Eero Paloheimo                Tellervo Renko
25524:                                        Kalle Röntynen
25525: 
25526: 
25527: 
25528: 
25529: 200070S
25530: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 401
25531: 
25532: 
25533: 
25534: 
25535:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25536: 
25537:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Tarpeettoman fosforilannoituksen vähentä-
25538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          miseksi seoslannoitteiden fosforipitoisuutta on
25539: olette 19 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn              alennettu ja samalla tarkistettu lannoitusohjeet.
25540: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Samassa tarkoituksessa maatalouden neuvon-
25541: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tajärjestö aloitti viime kesänä kampanjan vilja-
25542: edustaja Annikki Koistisen ym. näin kuuluvas-          vuustutkimuksen edistämiseksi. Nopeaa muu-
25543: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 401:                 tosta fosforin kokonaishuuhtoutumaan näillä
25544:                                                        toimenpiteillä tuskin saadaan aikaan, sillä fos-
25545:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25546:                                                        fori ei kulkeudu vesistöön vesiliukoisena, vaan
25547:        ryhtyä avustaakseen viljelijää ympäris-
25548:                                                        kiintoaineeseen sitoutuneena. Siksi maa-ainek-
25549:        töä säästävissä investoinneissa, kuten
25550:                                                        sen kulkeutumista pintavesien mukana estävät
25551:        esimerkiksi lannoitustarkkuutta lisää-
25552:                                                        keinot, kuten maanpinnan muotoilu, viherke-
25553:        vien koneiden hankinnassa?
25554:                                                        sannointi ja suojakaistojen muodostaminen
25555:                                                        ojien pientareille, vähentävät fosforihuuhtoutu-
25556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25557:                                                        maa.
25558: vasti seuraavaa:
25559:                                                           Nykyisen maatilalain mukaisiin lainoihin
25560:    Keskipakolevittimiä käytetään Suomessa lä-          kuuluu perusparannuslaina, joka on tarkoitet-
25561: hinnä monivuotisten nurmien lannoituksessa ja          tu pellon kuivattamista ja salaojitusta varten.
25562: typpilannoitteiden levitykseen syysviljamaille.        Sen sijaan lyhytikäisen maatalouskaluston
25563: Viljojen peruslannoitus sen sijaan tapahtuu            hankintaa varten ei maatilalain mukaista irtai-
25564: meillä lähes yksinomaan kylvölannoittimilla,           mistolainaa yksityiselle viljelijälle ole yleensä
25565: jotka sijoittavat lannoitteen maahan siemenri-         myönnetty, mutta yhteiskäyttöön hankittavien
25566: vien väliin siementen alapuolelle. Näin mullattu       koneiden rahoitukseen kyseistä lainaa voidaan
25567: lannoite tulee sijoitetuksi kasvien juuriston          vuosittaisten     budjettipäätösten    mukaisesti
25568: ulottuville ja huuhtoutuminen jää mahdollisim-         myöntää. Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä
25569: man vähäiseksi. Myös perunan ja juurikasvien           oleva hallituksen esitys maaseutuelinkeinolaik-
25570: lannoitus tapahtuu nykyään pääasiassa multaa-          si säilyttää lainoituskäytännön näiltä osin en-
25571: villa sijoituskoneilla. Näin ollen fosforia sisäl-     nallaan. Lakiesitykseen kuuluu lisäksi inves-
25572: tävät lannoitteet levitetään sellaisilla menetel-      tointiavustus, jota myönnettäisiin maatilata-
25573: millä, joilla ravinteiden hyväksikäyttöaste on         louden tuotannollisiin ja tuotantotoiminnan
25574: korkea ja ympäristöhaitat vähäisiä.                    edellyttämiin ympäristönsuojelullisiin inves-
25575:    Keskipakolevitin on halvin lannoitteen pin-         tointeihin.
25576: talevitintyyppi ja siksi se on yleinen. Vaikka            Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
25577: levittimen levitystasaisuudessa onkin toivomi-         mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin
25578: sen varaa, riippuu sen työnjälki ennen kaikkea         toimenpiteisiin.
25579: käyttäjän ammattitaidosta ja huolellisuudesta.
25580: 
25581:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1990
25582: 
25583:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
25584:                                     1990 vp. -      KK n:o 401                                      3
25585: 
25586: 
25587: 
25588: 
25589:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25590: 
25591:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             För att onödig gödsling med fosfor skall
25592: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          minska har fosforhalten i sammansatta gödse1-
25593: av den 19 juni 1990 tili vederbörande medlem         medel sänkts och samtidigt har gödslingsin-
25594: av statsrådet översänt avskrift av följande av       struktionerna setts över. En lantbruksrådgiv-
25595: riksdagsledamot Annikki Koistinen m.fl. un-          ningsorganisation påbörjade i samma avsikt
25596: dertecknade spörsmål nr 401:                         förra sommaren en kampanj för att främja
25597:                                                      markkarteringen. Någon snabb ändring i total-
25598:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            urlakningen av fosfor med dessa åtgärder är
25599:        vidta för att understödja odlare i mil-       knappast att vänta, eftersom fosfor inte ham-
25600:        jövänliga investeringar, t.ex. anskaff-       nar i vattendrag i vattenlöslig form, utan
25601:        ning av maskiner som ökar exaktheten          bundet till det fasta ämnet. Detta är orsaken
25602:        i gödslingen?                                 tili att de metoder som hindrar att jord följer
25603:                                                      med ytvattnet, t.ex. ändring av formen på
25604:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         markytan, grönträda och skyddsremsor på
25605: samt anföra följande:                                dikesrenar, minskar urlakningen av fosfor.
25606:                                                          Bland lånen enligt den nuvarande lagen om
25607:    Centrifugalspridare används i Finland när-        gårdsbruksenheter finns ett grundförbättrings-
25608: mast vid gödsling av fleråriga gräsvallar och        lån som är avsett för torrläggning och täckdik-
25609: för spridning av kvävegödsel på höstsädsarea-        ning av åker. Däremot har lösörelån för
25610: lerna. För grundgödslingen av säd däremot            anskaffning av lantbruksutrustning vars bruks-
25611: används nästan uteslutande kombisåmaskiner,          tid är kort med stöd av samma lag i allmänhet
25612: vilka placerar gödselmedlet mellan fröraderna        inte beviljats enskilda odlare, men för finansie-
25613: under fröna. Gödselmedel som myllats på detta        ring av maskiner som anskaffas för gemensamt
25614: sätt hamnar därmed inom räckhåll för växter-         bruk kan dylika lån beviljas i enlighet med de
25615: nas rotsystem och urlakningen blir så liten          årliga budgetbesluten. Den regeringsproposi-
25616: som möjligt. Ä ven gödslingen av potatis och         tion med förslag till landsbygdsnäringslag som
25617: rotfrukter sker nu för tiden i huvudsak med          nu behandlas av riksdagen kommer att låta
25618: radmyllare. Därmed sprids de gödselmedel som         långivningspraxis kvarstå tili dessa delar. I
25619: innehåller fosfor med sådana metoder som har         lagförslaget ingår dessutom ett investeringsbid-
25620: en hög utnyttjandegrad och ringa miljövådliga        rag som enligt förslaget kan beviljas för gårds-
25621: effekter.                                            brukets produktiva investeringar och sådana
25622:    Centrifugalspridaren är den billigaste typen      investeringar i miljövården som produktions-
25623: av ytgödslingsmaskin och är därför mycket            verksamheten förutsätter.
25624: vanlig. Även om maskinen kanske inte sprider             Med anledning av det ovan anförda anser
25625: så jämnt som man kunde önska, beror spåren           jag att spörsmålet inte ger anledning tili ytter-
25626: efter maskinen framför allt på hur yrkesskicklig     ligare åtgärder från regeringens sida.
25627: och omsorgsfull dess användare är.
25628: 
25629:      Helsingfors den 27 juli 1990
25630: 
25631:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
25632:                                                1990 vp.
25633: 
25634: Kirjallinen kysymys n:o 402
25635: 
25636: 
25637: 
25638: 
25639:                                   Tykkyläinen ym.: Vanhemmille ihmisille tarkoitetun yliopisto-
25640:                                      opiskelun suunnittelun aloittamisesta
25641: 
25642: 
25643:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25644: 
25645:    Ikääntyvien yliopistotoimintaa on jo synty-       yliopisto ovat tähän opetukseen hyvin soveltu-
25646: nyt ilman virallista apua ja avustuksia. Toimin-     via, koska niihin ei tarvita pohjakoulutusta
25647: ta on ollut vapaata ja omaehtoista. Toiminnan        eikä niihin ole pääsyvaatimuksia.
25648: edellytykset ja muodot tarvitsevat kuitenkin            Opiskelu vanhemmalla iällä on ihmiselle
25649: suunnittelua ja tämä kaikki puolestaan voima-        tärkeää, sillä ihminen tarvitsee toimintaa sekä
25650: varoja, niin taloudellisia kuin inhimillisiäkin.     ruumiilleen että aivoilleen. Opiskelu yhdessä
25651:    Tällä hetkellä Suomessa kahdeksan yliopis-        muiden kanssa antaa uusia mahdollisuuksia ja
25652: toa järjestää opetusta ikääntyville ihmisille.       tuo piristystä elämään.
25653: Ensimmäisenä ikääntyvien yliopisto alkoi Hel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25654: singissä ja Jyväskylässä vuonna 1985. Viimei-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25655: simpänä tuli mukaan Kuopio, jossa toiminta           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25656: käynnistyi vuoden 1989 syksyllä kuuden jakson        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25657: luentosarjalla. Kuopion yliopistossa on todettu
25658: ikääntyville tarvittavan opetusta erityisesti lää-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25659: ketieteen ja terveyden, historian sekä taiteen              ryhtyä ikääntyvien yliopistotoiminnan
25660: aloilta. Kuopion yliopisto tarjoaa avoimen                  edellytysten ja muotojen suunnittelemi-
25661: korkeakoulun ja kesäyliopiston kautta ikään-                seksi sekä toiminnan vaatimien varojen
25662: tyville opetusta. Avoin korkeakoulu ja kesä-                turvaamiseksi?
25663: 
25664:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
25665: 
25666:           Marja-Liisa Tykkyläinen       Reijo Lindroos                 Timo Roos
25667:           Jouni Backman                 Sinikka M önkäre               Jorma Rantanen
25668: 
25669: 
25670: 
25671: 
25672: 200070S
25673: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 402
25674: 
25675: 
25676: 
25677: 
25678:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25679: 
25680:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Korkeakouluille osoitetaan voimavarat val-
25681: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tion tulo- ja menoarviossa yleensä erittelemättä
25682: olette 19 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn         niitä toimintamuotojen mukaan. Tuntiopetus-
25683: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      palkkioihin myönnettävän määrärahan osalta
25684: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     todetaan, että vähintään 6 000 000 mk käyte-
25685: edustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. näin         tään vuonna 1990 avoimeen korkeakouluope-
25686: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 402:    tukseen. Korkeakoulujen tehtävänä on suunna-
25687:                                                   ta voimavarat eri toimintamuotoihin ja niiden
25688:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    kehittämiseen.
25689:        ryhtyä ikääntyvien yliopistotoiminnan         Valtion tulo- ja menoarvion momentin
25690:        edellytysten ja muotojen suunnittelemi-    29.37.21 (Tutkimus- ja kehittämistoiminta)
25691:        seksi sekä toiminnan vaatimien varojen     määrärahaa saa käyttää mm. avoimen korkea-
25692:        turvaamiseksi?                             kouluopetuksen valtakunnallisten kehittämis-
25693:                                                   hankkeiden palkkaus- ja muiden menojen mak-
25694:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      samiseen. Opetusministeriö on viime vuosina
25695: vasti seuraavaa:                                  suunnannut varoja erityisesti monimuoto-ope-
25696:                                                   tuksen kehittämiseen, mikä osaltaan edistää
25697:    Korkeakouluopintoja kehitetään jatkuvan        myös ns. ikääntyvien yliopistotoimintaa.
25698: koulutuksen periaatteen mukaan. Niihin sisäl-        Avoimen korkeakouluopetuksen ja sen osa-
25699: tyy myös ns. ikääntyvien yliopisto. Kuten         na ns. ikääntyvien yliopistotoiminnan tarpeen
25700: kirjallisen kysymyksen perusteluissa todetaan,    arvioidaan edelleen kasvavan 1990-luvulla. Sen
25701: tämä toiminta on laajentunut 1980-luvun aika-     edellytysten parantaminen ja siten mm. opetus-
25702: na. Korkeakoulut järjestävät sitä lähinnä avoi-   muotojen kehittäminen on eräs korkeakoulu-
25703: mena korkeakouluopetuksella ja studia genera-     opintojen kehittämisen painoaloja.
25704: lia -luentosarjoina.
25705: 
25706:     Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1990
25707: 
25708:                                                                 Opetusministeri Ole Norrback
25709:                                    1990 vp. -    KK n:o 402                                    3
25710: 
25711: 
25712: 
25713: 
25714:                             Tili Riksdagens Herr Talman
25715: 
25716:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        I statsbudgeten anvisas högskolorna resurser
25717: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      i allmänhet utan att de specificeras enligt
25718: av den 19 juni 1990 tili vederbörande medlem     verksamhetsform. I samband med det anslag
25719: av statsrådet översänt avskrift av följande av   som beviljas för timundervisningsarvoden kon-
25720: rikdagsledamot Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl.     stateras att minst 6 000 000 mark används för
25721: undertecknade spörsmål nr 402:                   undervisning inom den öppna högskolan år
25722:                                                  1990. Det är högskolornas uppgift att fördela
25723:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         resurserna på olika verksamhetsformer och för
25724:        vidta för utarbetande av planer beträf-   utvecklandet av dem.
25725:        fande förutsättningar och former för         Anslaget under moment 29.37.21 (Forsk-
25726:        universitetsverksamhet som är avsedd      nings- och utvecklingsverksamhet) i statsbud-
25727:        för äldre personer samt för säkerstäl-    geten får användas bl.a. tili beta1ning av
25728:        lande av de resurser som verksamheten     av1önings- och övriga utgifter för riksomfattan-
25729:        kräver?                                   de utvecklingsprojekt inom undervisningen vid
25730:                                                  den öppna högskolan. De senaste åren har
25731:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     undervisningsministeriet anvisat medel speciellt
25732: samt anföra föjande:                             för utvecklande av flerformsundervisning, vil-
25733:                                                  ket för sin del också främjar den universitets-
25734:    Högskolestudierna utvecklas i enlighet med    verksamhet som är avsedd för äldre personer.
25735: principen om fortgående utbildning. Den om-         Behovet av undervisning vid den öppna
25736: fattar också s.k. pensionärsuniversitet. Såsom   högskolan och av universitetsverksamhet för
25737: det konstateras i motiveringen tili spörsmålet   äldre personer som en del av den beräknas
25738: har denna verksamhet utvidgats under 1980-       alltjämt öka på 1990-talet. Förbättrandet av
25739: talet. Högskolorna ordnar sådan verksamhet       förutsättningarna för denna verksamhet och
25740: närmast i form av undervisning vid den öppna     sålunda bl.a. utvecklandet av undervisningsfor-
25741: högskolan och studia generalia-föreläsningsse-   merna är ett av prioriteringsområdena i sam-
25742: rier.                                            band med utvecklandet av högskolestudierna.
25743:     Helsingfors den 26 juli 1990
25744: 
25745:                                                          Undervisningsminister Ole Norrback
25746:                                                1990 vp.
25747: 
25748: Kirjallinen kysymys n:o 403
25749: 
25750: 
25751: 
25752: 
25753:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Yhteistoimintalain mukaisten palkkioiden
25754:                                      korottamisesta
25755: 
25756: 
25757:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25758: 
25759:    Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain           Henkilöstön osallistumista yhteistoimintame-
25760: (725/78) 13 §:n mukaan työnantajan on annet-         nettelyyn tulisi kaikin keinoin aktivoida. Yh-
25761: tava laissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille   teistoimintaa kannustaisi myönteisesti asian-
25762: vapautusta säännönmukaisesta työstä yhteis-          mukaisten korvausten ja palkkioiden maksami-
25763: toimintamenettelyä varten sekä korvattava täs-       nen työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävis-
25764: tä heille aiheutuva ansionmenetys. Nämä an-          tä. Tarvittaessa yhteistoimintalain mukaiset
25765: sionmenetyskorvaukset seuraavat automaatti-          palkkiot tulisikin irroittaa komiteapalkkioista,
25766: sesti ansiokehi tystä.                               jotta ne paremmin seuraisivat yleistä ansioke-
25767:    Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoukset          hitystä.
25768: ja muut yhteistoimintamenettelyyn liittyvät ti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25769: laisuudet joudutaan usein sijoittamaan työajan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25770: ulkopuolelle. Tällaisista tehtävistä työnantaja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25771: on yhteistoimintalain 13 §:n 2 momentin mu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25772: kaan velvollinen suorittamaan henkilöstön
25773: edustajalle palkkion, joka vastaa valtion komi-
25774: teoista kulloinkin voimassa olevien määräysten                Mihin tmmun Hallitus aikoo ryhtyä
25775: mukaista kokouspalkkiota. Komiteapalkkioita                 yhteistoimintalain mukaisten palkkioi-
25776: tarkistetaan epäsäännöllisin väliajoin, eivätkä             den saattamiseksi yleistä ansiokehitystä
25777: kokouspalkkiot ole pysyneet yleisen ansiokehi-              vastaavalle tasolle?
25778: tyksen tahdissa.
25779: 
25780:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
25781: 
25782:                       Pentti Lahti-Nuuttila                   Jouni Backman
25783: 
25784: 
25785: 
25786: 
25787: 200070S
25788: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 403
25789: 
25790: 
25791: 
25792: 
25793:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25794: 
25795:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä korvauksista muutoinkin voidaan sopia
25796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työehtosopimuksilla tai lain 14 §:ssä tarkoite-
25797: olette 19 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           tuilla sopimuksilla.
25798: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Lain perusteluissa on nimenomaisesti todet-
25799: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tu, että säännökset yhteistoimintaan liittyvistä
25800: edustaja Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta        korvauksista ovat vähimmäissuojasäännöksiä.
25801: kirjallisesta kysymyksestä n:o 403:                 Tämän lähtökohdan mukaisesti yhteistoimin-
25802:                                                     nasta maksettavat palkkiot ja korvaukset ovat
25803:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        siis ensisijaisesti osapuolten välisiä sopimusky-
25804:        yhteistoimintalain mukaisten palkkioi-       symyksiä. Yhtä selvää on, että laissa alun
25805:        den saattamiseksi yleistä ansiokehitystä     alkaen tarkoitettiin tehdä ero työajalta ja työ-
25806:        vastaavalle tasolle?                         ajan ulkopuolelta maksettavien korvausten vä-
25807:                                                     lillä. Myös tällä erolla pyrittiin siihen, että
25808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yhteistoiminta pääsääntöisesti hoidettaisiin
25809: vasti seuraavaa:                                    säännönmukaisen työajan puitteissa. Käytettä-
25810:                                                     vissä olevien tietojen mukaan käytäntönä on-
25811:    Yhteistoimintalain perusteluissa (HE n:o 39/     kin yleensä, että yhteistoimintakokoukset jär-
25812: 1978 vp.) on lähtökohdaksi asetettu, että yh-       jestetään työaikana, jolloin työnantaja myös
25813: teistoimintamenettely tapahtuu työajalla. Ni-       korvaa mahdolliset ansionmenetykset täysi-
25814: menomaisena tavoitteena oli lakia säädettäessä      määräisesti.
25815: myös, että yhteistoimintaa varten ei perustet-          Komiteapalkkioiden tarkistukset ovat toi-
25816: taisi uusia yhteistoimintaorganisaatioita. Tar-     saalta selvästi ylittäneet yleisen ansiokehityksen
25817: vittavat neuvottelut ja tiedonvälitys tulisi hoi-   tason. Vuodesta 1979 alkaen virkamiespalkat
25818: taa normaalin toimintaorganisaation piirissä        ovat kohonneet keskimäärin 60 prosentilla
25819: sekä työnantajan ja työpaikan luottamusmies-        vuoden 1990 tasoon verrattuna. Samaan ai-
25820: ten välillä. Henkilöstön edustajat ovatkin yh-      kaan komiteapalkkiot ovat keskimäärin kol-
25821: teistoimintalain mukaisesti pääsääntöisesti         minkertaistuneet. Tältä kannalta näyttäisi siltä,
25822: työehtosopimusten edellyttämiä luottamus- tai       että käytäntö nykyisin riittävästi turvaa komi-
25823: yhdysmiehiä, joiden oikeus saada vapautusta         teapalkkioiden suhteelliset muutokset yleistä
25824: työstänsä luottamusmiestehtävien hoitamista         ansiok~hitystä vastaavasti. Tästä riippumatta
25825: varten on säännöstetty yksityiskohtaisesti eri      työministeriö pyrkii omalta osaltaan ja valvon-
25826: alojen työehtosopimuksissa. Yhteistoimintalain      tatehtävissään siihen, että yhteistoimintamenet-
25827: perustelujen mukaan tarkoituksena on, että          tely ei vaarantuisi riittämättömien korvausten
25828: yhteistoiminnan aiheuttamasta ansionmenetys-        tai palkkioiden johdosta.
25829: ten korvaamisesta ja yhteistoimintaan liittyvis-
25830: 
25831:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1990
25832: 
25833:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
25834:                                       1990 vp. -      KK n:o 403                                       3
25835: 
25836: 
25837: 
25838: 
25839:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25840: 
25841:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ersättningar i anslutning tili samarbetet genom
25842: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           kollektivavtal eller genom sådana avtal som
25843: av den 19 juni 1990 tili vederbörande medlem          avses i lagens 14 §.
25844: av statsrådet översänt avskrift av följande av            1 motiveringen tili lagen står det uttryckligen
25845: riksdagsman Lahti-Nuuttila m.fl. underteckna-         att stadgandena om ersättningar i anslutning
25846: de spörsmål nr 403:                                   tili samarbetsförfarandet är minimivillkor. Då
25847:                                                       man utgår från detta är de arvoden och
25848:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ersättningar som skall betalas för samarbets-
25849:        vidta för att de arvoden som anknyter          förfarandet alltså i första hand frågor som skall
25850:        tili samarbetslagen skali fås i nivå med       överenskommas melian parterna. Lika klart är
25851:        den allmänna förtjänstutvecklingen?            det att avsikten med lagen från början var att
25852:                                                       göra en skillnad mellan de ersättningar som
25853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          betalas för arbete under arbetstiden och för
25854: samt anföra följande:                                 arbete utom arbetstiden. Syftet med denna
25855:                                                       skillnad var att samarbetet i regel skulle skötas
25856:    1 motiveringen tili lagen om samarbete inom        inom ramen för den ordinarie arbetstiden.
25857: företag (RP nr 39/1978 rd.) är en av utgångs-         Enligt tillgängliga uppgifter är den allmänna
25858: punkterna att samarbetsförfarandet sker under         praxisen att samarbetsmötena ordnas under
25859: arbetstid. Då lagen stiftades hade man som ett        arbetstiden, varvid arbetsgivaren också ersätter
25860: uttryckligt mål dessutom att inga nya samar-          eventuella inkomstbortfall tili fullt belopp.
25861: betsorganisationer skall inrättas för samarbe-            Å andra sidan har justeringar i kommittear-
25862: tet. De förhandlingar och den information som         vodena klart överstigit nivån för den allmän-
25863: behövs borde skötas inom ramen för den                na förtjänstutvecklingen. Tjänstemannalönerna
25864: normala verksamhetsorganisationen och mel-            har ökat med i genomsnitt 60 procent från år
25865: lan arbetsgivaren och förtroendemännen. De            1979 jämfört med nivån år 1990. Under samma
25866: företrädare för personalen som avses i samar-         period har kommittearvodena i genomsnitt
25867: betslagen är i regel sådana i kollektivavtalen        tredubblats. Från detta perspektiv verkar den
25868: åsyftade förtroendemän elier förbindelsemän,          nuvarande praxisen tillräckligt väl kunna ga-
25869: om vilkas rätt att få befrielse från arbete för att   rantera att kommittearvodenas relativa föränd-
25870: kunna sköta sina förtroendeuppgifter finns            ringar motsvarar den allmänna förtjänstutveck-
25871: detaljerade regler i de olika branschernas kol-       lingen. Trots detta strävar arbetsministeriet för
25872: lektivavtal. Enligt motiveringen tili samarbets-      egen del och i sin tillsynsuppgift efter att
25873: lagen är avsikten att det kan överenskommas           samarbetsförfarandet inte äventyras på grund
25874: om ersättning för det inkomstbortfall som             av otillräckliga ersättningar eller arvoden.
25875: samarbetsförfarandet föranleder och om övriga
25876: 
25877:      Helsingfors den 23 juli 1990
25878: 
25879:                                                                      Arbetsminister Matti Puhakka
25880: 1
25881: 1
25882: 1
25883: 1
25884:     1
25885:     1
25886:     1
25887:     1
25888:         1
25889:         1
25890:         1
25891:         1
25892:             1
25893:             1
25894:             1
25895:             1
25896:                 1
25897:                                              1990 vp.
25898: 
25899: Kirjallinen kysymys n:o 404
25900: 
25901: 
25902: 
25903: 
25904:                                  Astala ym.: Tielaitoksen Turun tiepiirin konekorjaamon raken-
25905:                                     tamisen aloittamisesta
25906: 
25907: 
25908:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25909: 
25910:    Tielaitoksen Turun tiepiirin konekorjaamon      tiepiirissä selvästi pienin maassamme eikä se
25911: uudisrakentamista on pitkään odotettu. Tielai-     vastaa nykyisiä tarpeita maan vilkkaimmin
25912: toksen Turun piiri on useaan otteeseen esittä-     liikennöidyssä tiepiirissä.
25913: nyt vakavan huolestumisensa korjaamohank-             Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1988 bud-
25914: keen siirtämisestä. Nykyinen korjaamo on vuo-      jettiin 1 milj. markkaa Turun tiepiirin kone-
25915: delta 1928.                                        korjaamon rakentamiseen, vuoden 1989 bud-
25916:    Piirin konekalusto, mukaan lukien laaja laut-   jettiin 500 000 markkaa ja vuoden 1990 bud-
25917: takalusto, kärsii ja kaluston toimintavarmuus      jettiin 4 milj. markkaa.
25918: vaarantuu, mikäli uuden korjaamon rakenta-            On perusteltua edellyttää, että hallitus to-
25919: mista vielä lykätään. Myös saaristoliikenne        teuttaa eduskunnan tahdon ja Turun tiepiirin
25920: saattaisi vaikeutua tällöin merkittävästi. Huo-    konekorjaamon rakentaminen voidaan aloittaa
25921: lehtiihan juuri Turun konekorjaamo vesiliiken-     vielä tämän vuoden aikana.
25922: nekaluston kunnossapidosta. Nykyiset korjaa-          Varsinais-Suomen kansanedustajat ovat yh-
25923: mon tilat eivät enää sovellu toimintaan. Tämän     teisryhmänsä välityksellä useampaan kertaan
25924: päivän kalusto ei mahdu sisälle.                   korostaneet Turun tiepiirin konekorjaamon ra-
25925:    Tielaitoksen konekorjaamot on tällä hetkellä    kentamisen tarpeellisuutta ja kiirehtineet sen
25926: korjattu tai ne ovat saaneet uuden rakennuksen     aloittamista.
25927: lukuun ottamatta Turun tiepiiriä. Liikennemi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25928: nisteriö on jo 3.3.1988 vahvistanut Turun          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25929: konekorjaamon perustamissuunnitelman ja an-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25930: tanut esisuunnittelukehotuksen. Samalla minis-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25931: teriö vahvisti toteuttamisajankohdan vuosiksi
25932:  1989-1991. Kaikki esisuunnitelmat ovat nyt                  Onko Hallitus tietoinen tielaitoksen
25933: valmiina ja rakentamisvalmius on hyvä.                     Turun tiepiirin konekorjaamon raken-
25934:    Rakentamisaikataulussa pysyminen olisi                  tamisen tarpeellisuudesta, ja aikooko
25935:  olennaisen tärkeää, koska korjauspaikkojen                Hallitus turvata sen rakentamisen aloit-
25936:  lukumäärä suhteessa kalustomäärään on Turun               tamisen tänä vuonna?
25937: 
25938:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
25939: 
25940:           Heli Astala                  Anna-Liisa Jokinen            Ensio Laine
25941:           Tapio Holvitie               Liisa Hilpelä                 Jukka Roos
25942:                                        Risto Ahonen
25943: 
25944: 
25945: 
25946: 
25947: 200070S
25948: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 404
25949: 
25950: 
25951: 
25952: 
25953:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25954:   Valtiopäiväjärjesteyksen 37 §:n 1 momentissa    lymuistiossa todettiin mm., että mikäli raken-
25955: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nusalan ja valtiontalouden kehitys antavat ai-
25956: olette 19 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn         hetta ottaa em. säästöohjelman uudelleen har-
25957: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kittavaksi, voidaan hankkeita ottaa työohjel-
25958: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     maan varsinaisen työohjelman tarkistamisen
25959: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta         yhteydessä.
25960: kirjallisesta kysymyksestä n:o 404:                  Työministeriö on neuvotellut työvirastojen ja
25961:                                                   valtiovarainministeriön kanssa em. säästöohjel-
25962:          Onko Hallitus tietoinen tielaitoksen     man tarkistustarpeista. Neuvotteluihin ovat
25963:        Turun tiepiirin konekorjaamon raken-       osallistuneet myös liikenneministeriön edusta-
25964:        tamisen tarpellisuudesta, ja aikooko       jat. Valtioneuvosto on kuluvan vuoden aikana
25965:        Hallitus turvata sen rakentamisen aloit-   hyväksynyt palautettavaksi työohjelmaan eräi-
25966:        tamisen tänä vuonna?                       tä säästöohjelman kohteita.
25967:                                                      Valtioneuvosto on tarkistanut rakennushalli-
25968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tuksen työohjelmaa viimeksi 20.6.1990. Turun
25969: taen seuraavaa:                                   konekorjaamon hanketta ei otettu tuolloin
25970:                                                   tarkistusesitykseen, koska koko hankkeen ra-
25971:   Turun konekorjaamon laajennus ja perus-         kennustöiden käynnistyminen siirtyy suunnitte-
25972: korjaus sisältyi työministeriön esitykseen ra-    lutilanteesta johtuen alkavaksi aikaisintaan
25973: kennushallituksen vuoden 1990 työohjelmaksi.      maaliskuussa 1991.
25974: Varsinaiset rakennustyöt oli tarkoitus käynnis-      Hankkeen luonnosvaiheen suunnitelmat (L2)
25975: tää marraskuussa 1990 (lisäksi keväällä paino-    ovat nyt valmiit ja ne hyväksyttäneen liikenne-
25976: penger) ja määrärahoja oli käytettävissä 4,7      ministeriössä elokuussa, jonka jälkeen käynnis-
25977: miljoonaa markkaa. Hankkeen suunnitteluun         tyy hankkeen toteutussuunnitteluvaihe. Tämän
25978: on aikaisemmin käytetty yhteensä 0,8 miljoo-      aikataulun mukaisesti hankkeen toteuttamises-
25979: naa markkaa.                                      ta voidaan järjestää urakkakilpailu helmikuus-
25980:   Kyseinen rakennushanke poistettiin työohjel-    sa 1991. Hankkeen maarakennus-ja paalutus-
25981: maesityksestä valtioneuvoston käsittelyn yhtey-   työt voitaisiin käynnistää jo kuluvana vuonna
25982: dessä 11.1.1990 osana valtion investoinneista     erillisinä urakoina, jolloin kuitenkin rakennus-
25983: tehtyä 150,5 miljoonan markan säästöohjel-        töistä korjaamotoiminnalle aiheutuva häiriöai-
25984: maa. Valtioneuvoston asiaa koskevassa esitte-     ka tarpeettomasti lisääntyisi.
25985:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1990
25986: 
25987:                                                                   Työministeri Matti Puhakka
25988:                                      1990 vp. -     KK n:o 404                                      3
25989: 
25990: 
25991: 
25992: 
25993:                               Till Riksdagens Herr Talman
25994:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        såvida utvecklingen inom byggnadsbranschen
25995: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och statshushållningen ger anledning tili att
25996: av den 19 juni 1990 tili vederbörande medlem        uppta ovannämnda sparprogram tili ompröv-
25997: av statsrådet översänt avskrift av följande, av     ning kan projekten medtagas i arbetsprogram-
25998: riksdagsledamot Heli Astala m.fl. underteckna-      met i samband med revideringen av det ordi-
25999: de spörsmå1 nr 404:                                 narie arbetsprogrammet.
26000:                                                        Arbetsministeriet har tilisammans med arbets-
26001:           Är Regeringen medveten om nödvän-         verken och finansministeriet diskuterat spar-
26002:        digheten av att ombygga maskinverk-          programmets revideringsbehov. Också repre-
26003:        staden för vägverkets vägdistrikt i Åbo,     sentanter för trafikministeriet har deltagit i
26004:        och ämnar Regeringen trygga påbörjan-        diskussionerna. Statsrådet har under inneva-
26005:        det av byggandet i år?                       rande år godkänt att vissa punkter i sparpro-
26006:                                                     grammet skall återupptas i arbetsprogrammet.
26007:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Statsrådet har senast reviderat byggnadssty-
26008: samt anföra fö1jande:                               relsens arbetsprogram 20.6.1990. Vid det laget
26009:                                                     medtogs inte maskinverkstadsprojektet i Åbo i
26010:    Åbo maskinverkstad, dess utvidgning och          revideringsförslaget, eftersom påbörjandet av
26011: grundreparation, ingick i arbetsministeriets för-   byggnadsarbetena för hela projektet på grund
26012: slag tili arbetsprogram för byggnadsstyrelsen år    av planeringssituationen uppskjuts tidigast tili
26013: 1990. Det var meningen att de egentliga bygg-       mars 1991.
26014: nadsarbetena skulle inledas i november 1990            Pianeroa (L2) för projektets utkastskede är
26015: (på våren dessutom tryckbanken) och det             nu fårdiga och torde godkännas vid trafikmi-
26016: tillbudsstående ans1aget uppgick tili 4, 7 miljo-   nisteriet i augusti, varefter planeringsskedet för
26017: ner mark. För planeringen av projektet har          genomförandet av projektet inleds. 1 enlighet
26018: tidigare använts sammanlagt 0,8 miljoner            med denna tidtabell kan man i februari 1991
26019: mark.                                               anordna en entreprenadtävling om genomför-
26020:    Byggnadsprojektet ströks från arbetspro-         andet av projektet. Projektets jordbyggnads-
26021: gramsförslaget i samband med statsrådets be-        och pålningsarbeten kunde inledas redan i år
26022: handling 11.1.1990 som ett led i det sparpro-       såsom skilda entreprenader, vilket emellertid
26023: gram på 150,5 miljoner mark som gjordes för         onödigt skulle öka den störningstid som bygg-
26024: statens investeringar. 1 statsrådets föredrag-      nadsarbetena åsamkar verkstadsverksamheten.
26025: ningsmemorial i frågan konstaterades bl.a. att
26026:     Helsingfors den 31 juli 1990
26027: 
26028:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
26029:                                               1990 vp.
26030: 
26031: Kirjallinen kysymys n:o 405
26032: 
26033: 
26034: 
26035: 
26036:                                  Lapiolahti ym.: Valtionrautateiden palveluiden turvaamisesta
26037: 
26038: 
26039:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26040: 
26041:    Valtionrautatiet otti käyttöön uudet kesäai-     vaa junaa. Tämä on toisaalta ymmärrettävää
26042: kataulut toukokuun lopulla. Samalla se tarken-      niiden osalta, jotka ovat luottaneet oman ju-
26043: si liikennöintiohjeitaan.                           nansa aikatauluun, mutta sangen harmillista
26044:    Näiden muutosten yhteydessä palvelutaso          niiden kannalta, jotka puolestaan ovat luotta-
26045: heikkeni olennaisesti mm. Riihimäeltä pääkau-       neet jatkoyhteyteen. Valtionrautateistä johtuva
26046: punkiseudulle suuntautuvan työmatkaliiken-          myöhästyminen ja jatkoyhteyden puuttuminen
26047: teen osalta. Pikajunien aikatauluista poistettiin   aiheuttavat matkustajille jopa useiden tuntien
26048: pysähdyspaikkoja, ja aikatauluja muutettiin         odotuksen epäviihtyisissä asemahalleissa. Val-
26049: siten, että niiden käyttö työmatkaliikenteessä ei   tionrautateiden liikennöinnin tulisi olla liiken-
26050: ole enää mahdollista aiemmassa määrin.              nejärjestelmäluonteista eikä erillisiä yksittäisiä
26051:    Matkustajat pyritään ohjaamaan paikallislii-     junia.
26052: kenteen sähköjuniin, joiden vuorotiheyttä ei ole       Mikäli vaihtoyhteydet eivät toimi, eivät mat-
26053: kuitenkaan vastaavasti lisätty. Tästä on seu-       kustajat uskalla luottaa laitoksen palveluihin ja
26054: rauksena sähköjunien ylikuormitus, joka vä-         he päätyvät jälleen käyttämään omaa autoansa
26055: hentää olennaisesti matkustusmukavuutta osan        koko matkalla.
26056: matkustajista joutuessa seisomaan junissa lähes        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26057: koko matkan.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26058:    Tällainen matkustajamukavuuden alentumi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26059: nen on omiaan johtamaan työmatkaliikentees-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26060: sä siirtymiseen mm. henkilöauton käyttöön.
26061: Ympäristö-, liikenneturvallisuus- ym. syistä                  Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-
26062: suuntauksen tulisi kuitenkin olla juuri päinvas-           teiden palvelutason heikentymisestä, ja
26063: tainen.                                                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26064:    Antaessaan uudet liikennöintiohjeet Valtion-            siin palvelutason korottamiseksi myös
26065: rautatiet on määrännyt, että aikataulullisesti             pääkaupunkiseudun        työmatkaliiken-
26066: suunniteltu jatkoyhteys ei odota myöhässä ole-             teessä?
26067:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
26068: 
26069:                      Arto Lapiolahti                         Jukka Roos
26070: 
26071: 
26072: 
26073: 
26074: 200070S
26075: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 405
26076: 
26077: 
26078: 
26079: 
26080:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26081: 
26082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaan Riihimäen aamuyhteyksissä Helsinkiin
26083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tapahtui hiljattain vain yksi muutos. Tampe-
26084: olette 19 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyn           reelta aikaisemmin klo 5.50 lähtenyt pikajuna
26085: kirjeenne n:o 1250 ohella toimittanut valtioneu-    lähtee nyt vasta klo 6.00 pysähtyen Toijalan ja
26086: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Hämeenlinnan jälkeen vasta Pasilassa ennen
26087: kansanedustaja Arto Lapiolahden ym. näin            Helsinkiä. Syynä muutokseen on ollut näiltä
26088: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 405:      alueilta voimakkaasti kasvanut työmatkustus
26089:                                                     Helsinkiin.
26090:           Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-        Edellä mainitun junan osalta tehty ratkaisu
26091:        teiden palvelutason heikentymisestä, ja      on katsottu parhaaksi, koska Riihimäen pysäh-
26092:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      dys olisi aiheuttanut kahden kaukoliikennevau-
26093:        siin palvelutason korottamiseksi myös        nun lisäämisen junan kokoonpanoon. Näistä
26094:        pääkaupunkiseudun        työmatkaliiken-     vaunuista on jatkuvaa pulaa ja junan pysähty-
26095:        teessä?                                      minen olisi hidastanut myös aikataulua.
26096:                                                        Riihimäellä pääsee istumaan klo 6.55 lähte-
26097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vään sähköjunaan, joka on Helsingissä klo 7.50
26098: vasti seuraavaa:                                    eli 5 minuuttia aikaisemmin kuin em. pikajuna.
26099:                                                     Mikäli välttämättä haluaa matkustaa aamulla
26100:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-    pikajunassa, niin tarjolla on pikajuna n:o P 72,
26101: kelaitoksista annetun yleislain (627/87) mukai-     joka lähtee Riihimäeltä klo 6.51 ja saapuu
26102: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-     Helsinkiin klo 7.45. Hinnoittelussa Valtionrau-
26103: tionrautateistä annetun laitoskohtaisen lain        tatiet suosii nimenomaan työmatkaliikennettä,
26104: (747/89) mukaan Valtionrautatiet harjoittaa         sillä vuoden alusta kertaliput nousivat 10 pro-
26105: rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden     senttia, kymmenen matkan sarjaliput 18,3 pro-
26106: kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa.            senttia, mutta 30 päivän liput vain 1,2 prosent-
26107:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa        tia. Lisäksi 1. 7.1990 tapahtuneessa hintojen
26108: on Valtionrautateiden henkilöliikenteen palve-      tarkistuksessa 30 päivän liput pysyivät ennal-
26109: lu- ja toimintatavoitteiksi asetettu se, että       laan.
26110: henkilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksen-        Aikataulukauden vaihtuessa Valtionrautatiet
26111: mukaisena osana koko maan tarpeita palvele-         ei ole muuttanut toimintaohjeitaan risteysase-
26112: vasta pitkämatkaisesta joukkoliikennejärjestel-     mien jatkoyhteyksien osalta myöhästymista-
26113: mästä sekä osana pääkaupunkiseudun lähilii-         pauksissa. Riippuen junatyypistä ja myöhästy-
26114: kennettä. Lähivuosien tavoitteina on rautatie-      misten ketjuuntumisesta odotusajat ovat 5-30
26115: liikenteen markkinaosuuden nostaminen jouk-         minuuttia. Junayhteyden katketessa Valtion-
26116: koliikenteessä sekä liikenteen kannattavuuden       rautatiet hoitaa kuten ennenkin jatkokuljetuk-
26117: parantaminen. Näiden tavoitteiden puitteissa        set joko seuraavalla junalla, bussilla tai taksilla.
26118: Valtionrautateiden tulee voida itsenäisesti päät-      Valtionrautateiden mielestä yllä esitetyillä
26119: tää liikenteen aikataulu- ja seisakesuunnitelmis-   järjestelyillä taataan pääosalle matkustajista
26120: ta. Kuljetus- ja palvelutoiminnan tulee liikelai-   aikataulunmukainen kulku, joten palvelutason
26121: toslainsäädännön mukaisesti perustua liiketa-       ei katsota heikentyneen.
26122: loudellisiin periaatteisiin, mikä merkitsee sitä,      Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
26123: että Valtionrautatiet muun muassa vastaa            tionrautateiden liikennöintijärjestelyt ovat so-
26124: pääosin toimintansa rahoituksesta omalla tulo-      pusoinnussa Valtionrautateille tulo- ja menoar-
26125: rahoituksellaan.                                    viossa asetettujen palvelu- ja toimintatavoittei-
26126:    Valtionrautateiden antaman selvityksen mu-       den kanssa.
26127: 
26128:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1990
26129: 
26130:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
26131:                                      1990 vp. -     KK n:o 405                                        3
26132: 
26133: 
26134: 
26135: 
26136:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26137: 
26138:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sträckan Helsingfors-Riihimäki nyligen skett
26139: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         endast en ändring. Snälltåget från Tammerfors
26140: nr 1250 av den 19 juni 1990 tili vederbörande       som tidigare avgick kl. 5.50 avgår nu först kl.
26141: medlem av statsrådet översänt avskrift av           6.00, och stannar efter Toijala och Tavastehus
26142: följande av riksdagsman Arto Lapiolahti m.fl.       först i Böle före ankomsten tili Helsingfors.
26143: undertecknade spörsmål nr 405:                      Det ständigt ökade antalet arbetsresor från
26144:                                                     dessa områden har varit orsaken tili ändringen.
26145:           Är Regeringen medveten om att ser-           Arrangemanget för det ovannämnda tåget
26146:        vicenivån inom Statsjärnvägarna har          har ansetts vara det bästa, eftersom det behövs
26147:        sänkts och                                   två extra fjärrtågsvagnar, om tåget stannar i
26148:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       Riihimäki. Det råder fortsatt brist på dessa
26149:        att höja servicenivån också på huvud-        vagnar och det skulle också fördröja tidtabel-
26150:        stadsregionens arbetsresor?                  lerna om tåget stannar.
26151:                                                        1 Riihimäki kan man stiga på ett eltåg som
26152:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        avgår kl. 6.55, och som anländer tili Helsing-
26153: samt anföra följande:                               fors kl. 7.50, dvs. 5 minuter tidigare än det
26154:                                                     ovannämnda snälltåget. Om man nödvändigt-
26155:    Statsjärnvägarna är sedan ingången av år         vis vill åka snälltåg på morgonen finns snälltåg
26156: 1990 ett sådant affärsverk som avses i den          nr P 72, som avgår från Riihimäki kl. 6.51 och
26157: allmänna lagen om statens affärsverk (627 /87).     anländer tili Helsingfors kl. 7 .45. 1 prissättning-
26158: Enligt lagen om Statsjärnvägarna (747 /89) id-      en prioriterar Statsjärnvägarna uttryckligen ar-
26159: kar Statsjärnvägarna verksamhet som avser           betsresor, för vid årsskiftet steg priserna på
26160: järnvägstrafik och tillhandahåller annan service    engångsbiljetter med 10 procent, tio resors
26161: i samband med Statsjärnvägarnas transporter.        seriebiljetter med 18,3 procent, men trettio
26162:    I statsbudgeten för år 1990 har som service-     dagars biljetter med bara 1,2 procent. Dess-
26163: och verksamhetsmål för Statsjärnvägarnas per-       utom förblev priset på 30 dagars biljetter
26164: sontrafik uppställts att den bör utvecklas som      oförändrat i prisjusteringen den 1. 7.1990.
26165: en ändamålsenlig del av det kollektivsystem för        Statsjärnvägarna har inte, i.o.m. att tidta-
26166: långväga resor som betjänar hela landets behov      bellsperioden ändras justerat sina direktiv för
26167: samt som en del av huvudstadsregionens när-         korsningshållplatser vad gäller förseningar i
26168: trafik. Målet under de närmaste åren är att         anslutningstrafiken. Beroende på tågtyp och
26169: höja järnvägstrafikens marknadsandel av kol-        förseningarnas kedjebildning är väntetiderna
26170: lektivtrafiken samt att förbättra trafikens lön-    5-30 minuter. Om tågförbindelsen avbryts
26171: samhet. lnom ramen för dessa mål bör Stats-         sköter Statsjärnvägarna som förut anslutnings-
26172: järnvägarna självständigt kunna besluta om          trafiken endera med följande tåg, med buss
26173: planerna i fråga om trafiklinjer, tidtabeller och   eller taxi.
26174: haltpunkter. Enligt den lagstiftning som gäller        Statsjärnvägarna anser att med de ovan
26175: för affärsverken skall transport- och service-      anförda arrangemangen huvudparten av rese-
26176: verksamheten basera sig på företagsekonomi-         närerna garanteras tidtabellsenliga resor, och
26177: ska principer, vilket innebär att Statsjärnvägar-   att servicenivån inte kan sägas ha sänkts.
26178:  na bl.a. huvudsakligen finansierar sin verksam-       Enligt trafikministeriets uppfattning harmo-
26179:  het genom egen inkomstfinansiering.                nierar Statsjärnvägarnas trafikeringsplan med
26180:    Enligt utredning från Statsjärnvägarna har       de service- och verksamhetsmål som uppställts
26181:  det i anslutningstrafiken på morgonen på           för Statsjärnvägarna i statsbudgeten.
26182: 
26183:      Helsingfors den 5 juli 1990
26184: 
26185:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
26186:                                                 1990 vp.
26187: 
26188: Kirjallinen kysymys n:o 406
26189: 
26190: 
26191: 
26192: 
26193:                                    Anttila: Forssan yhteistoiminta-alueen poliisitoimen toimintaval-
26194:                                       miuden säilyttämisestä
26195: 
26196: 
26197:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26198: 
26199:    Forssan ja Jokioisten mm1smiespnnt ovat            yhteistoiminta-alueemme hälytysvalmiuden yl-
26200: muodostaneet Someron kunnan lääninvaihdok-            läpitämiseen enintään kuudella yhteistoiminta-
26201: sen jälkeen 1.1.1990 alkaen poliisitoimen yh-         vuorolla kolmiviikkoiskautta kohden. Liikku-
26202: teistoiminta-alueen. Alueen varsinaisena kent-        van poliisin mukanaolo on ollut välttämätöntä
26203: tämiehityksenä on Forssan osalta yhdeksän             aina, mutta Someron nimismiespiirin siirryttyä
26204: ylikonstaapeliaja 18 konstaapeliaja Jokioisten        Turun ja Porin lääniin ja Halikon yhteistoimin-
26205: osalta kaksi ylikonstaapelia ja viisi konstaape-      ta-alueelle, tämä tarve hälytysvalmiutta täyden-
26206: lia.                                                  tävänä yksikkönä on entistä suurempi ja jopa
26207:    Alueen poliisihoidollisesti vaikeimmin hoi-        välttämätön. Suunnitelmat irrottaa liikkuva
26208: dettava alue on luonnollisesti Forssan kaupun-        poliisi kokonaan kaikista yhteistoiminta-aluei-
26209: gin keskustaajama. Jo sen hoitaminen kohtuu-          den hälytys- ja valvontatarvetta edesauttavista
26210: della tutkiota mukaan luettuna edellyttää tiet-       toiminnoista on Forssan yhteistoiminta-alueen
26211: tyä itsenäisen piirin perusvahvuutta, joka on         näkökulmasta huolestuttavaa. Varmasti jou-
26212: käytännön tarpeen mukaan laskettuna 36 kent-          duttaisiin tilanteeseen, jossa asukkaiden turval-
26213: tämiestä. Sanotun laskelmallisen vahvuuden            lisuus saattaisi olla aika ajoin konkreettisesti-
26214: osalta eivät poliisin tehtävät ja niiden määrät       kin uhattuna. Samalla se merkitsisi yleisen
26215: ole ratkaisevia, vaan tarpeen sanelee ennen           järjestyksen ja turvallisuuden tason heikkene-
26216: kaikkea poliisin työaika, vuosiloma ym. sosiaa-       mistä yhteistoiminta-alueella.
26217: linen lainsäädäntö. Poliisin työaika on lyhen-           Forssan yhteistoiminta-alue on poliisihoidol~
26218: tynyt poliisimiestä kohden runsaalla viidellä         lisesti vilkas varsinkin keskuksensa osalta. Alue
26219: tunnilla kolmen viikon pituisena ajanjaksona          vaatii kiistatta vähimmillään ympärivuorokau-
26220: viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä merkit-          tisen miehityksen: yksi päivystäjä, kaksi ulko-
26221: see yhden miehen poistumaa kokonaisvahvuu-            partiomiestä sekä lisäksi painopisteaikoina,
26222: desta yksinomaan Forssan nimismiespiirissä.           perjantaisin ja pyhien aattoina, välttämättä
26223:    Forssan yhteistoiminta-alue on maantieteel-        kaksi hälytyspartiota. Näillä näkymin normaa-
26224: lisesti verrattain laaja käsittäen Forssan, Tam-      lijärjestelyin alue ei siihen aina kykene. Poliisi-
26225: melan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kun-           miesten sosiaalisista ym. eduista ei voida tinkiä.
26226: nat. Nykyisen toimintamallin mukaan Forssan           Yhteistoiminta-alueella oleva nykyinen tilanne
26227: ja Jokioisten nimismiespiirit toimivat itsenäises-    saattaa aiheuttaa henkilökunnan vaihtuvuutta,
26228: ti, kuitenkin siten, että hälytysluonteiset tehtä-    mikä taas ei ole etu. Forssan nimismiespiiri sai
26229: vät suoritetaan yhteistoiminnassa. Käytännössä        lisävahvistusta esitutkintapaketin voimaantu-
26230: se on toteutettu niin, että Jokioisten ja liikkuvan   lon myötä: yksi rikosylikonstaapeli ja kaksi
26231: poliisin Forssan komennuskunnan poliisimie-           vanhempaa konstaapelia. Tämäkin miehitysli-
26232: hillä on täytetty hälytysvalmiuden takaamiseksi       säys joudutaan käytännössä kokonaan ohjaa-
26233: ne ajat vuorokaudesta, joihin Forssan henki-          maan hälytysvalmiuden ylläpitotehtäviin, mikä
26234:  löstöä ei riitä. Forssan ja Jokioisten nimismies-    sekään ei vielä riitä, vaan kaikkia tutkijoita
26235: piirien täydellinen resurssien yhdistäminen tai       joudutaan, kuten jossain määrin tähänkin
26236:  täydelliseen yhteistoimintaan siirtyminen vain       saakka, yhä enemmän käyttämään suunnitel-
26237:  heikentäisi aikaisempien kokemusten ja selvi-        lusti hälytysvalmiuden turvaamistehtäviin työ-
26238:  tysten mukaan poliisipalveluja sekä Forssan että     voimareservinä.
26239: Jokioisten nimismiespiirien alueella.                    Tänä vuonna Hämeen läänille osoitetusta
26240:     Liikkuva poliisi on tähän asti osallistunut       seitsemästä uudesta esitutkintavirasta ei Fors-
26241: 
26242: 200070S
26243: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 406
26244: 
26245: san nimismiespiirille riittänyt yhtään. Forssan            ten yhteistoiminta-alueen poliisihallin-
26246: nimismiespiirin tarve, ottaen huomioon alueen              nolle sen kipeästi tarvitsemat lisäresurs-
26247: kokunaisresurssit, sidotut tehtävät sekä tapah-            sit: kaksi ylikonstaapelia ja kaksi kons-
26248: tumatiheyden ja vilkkauden, on läänin suurin.              taapelia, sekä
26249: Useilla muilla alueilla on poliisivajausta mah-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26250: dollista kompensoida yhteistoiminnalla, mutta              ryhtyä liikenteen valvonnan tehostami-
26251: täällä sitä ei enää voida lisätä.                          seksi huomioon ottaen sen, että nykyi-
26252:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         sin osa liikkuvan poliisin resursseista
26253: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän                 joudutaan henkilöpulasyistä käyttä-
26254: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               mään ympärivuorokautisen miehityksen
26255: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                saamiseksi yhteistoiminta-alueelle, sekä
26256:                                                               missä aikataulussa Hallitus aikoo tä-
26257:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             män yhä pahenevan henkilöstöresurssi-
26258:         ryhtyä turvatakseen Forssan ja Jokiois-            pulan käytännössä poistaa?
26259:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1990
26260: 
26261:                                          Sirkka-Liisa Anttila
26262:                                      1990 vp. -     KK n:o 406                                     3
26263: 
26264: 
26265: 
26266: 
26267:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26268:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuvien henkilöstön vähentämisvelvoitteiden
26269: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osalta. Sisäasiainministeriön mielestä oikea tul-
26270: olette 4 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn           kinta on se, että virkojen ja tehtävien lakkaut-
26271: kirjeenne n:o 1251 ohella lähettänyt valtioneu-     tamisesta poliisihallinnosta on luovuttu.
26272: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Hämeen läänissä selvitetään parhaillaan pro-
26273: kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan kirjalli-      jektityönä läänin poliisitoimen nykytilaa. Saa-
26274: sesta kysymyksestä n:o 406, jossa tiedustellaan:    tavien selvitysten perusteella tullaan tekemään
26275:                                                     ehdotus läänin kaikkien poliisipiirien, myös
26276:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Forssan yhteistoiminta-alueen piirijaosta, tar-
26277:        ryhtyä turvatakseen Forssan ja Jokiois-      vittavista yhteistoimintajärjestelyistä sekä voi-
26278:        ten yhteistoiminta-alueen poliisihallin-     mavaroista.
26279:        nolle sen kipeästi tarvitsemat lisäresurs-      Valtioneuvosto on 21.12.1989 tehnyt periaa-
26280:        sit: kaksi ylikonstaapelia ja kaksi kons-    tepäätöksen, joka sisältää lukuisia toimenpitei-
26281:        taapelia, sekä                               tä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Siinä
26282:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      edellytetty liikkuvan poliisin kehittämisprojekti
26283:        ryhtyä liikenteen valvonnan tehostami-       selvittää vuoden 1992 loppuun mennessä mah-
26284:        seksi huomioon ottaen sen, että nykyi-       dollisuudet tehostaa liikkuvan poliisin voima-
26285:        sin osa liikkuvan poliisin resursseista      varojen käyttöä. Sisäasiainministeriö on jo
26286:        joudutaan henkilöpulasyistä käyttä-          ryhtynyt välinehankintoihin liikennevalvonnan
26287:        mään ympärivuorokautisen miehityksen         tehostamiseksi. Liikkuva poliisi on myös polii-
26288:        saamiseksi yhteistoiminta-alueelle, sekä     sin reservi, jota käytetään tarpeen mukaan
26289:           missä aikataulussa Hallitus aikoo tä-     muihinkin poliisitehtäviin kuin liikennevalvon-
26290:        män yhä pahenevan henkilöstöresurssi-        taan. Hämeen lääniä varten on vuonna 1989
26291:        pulan käytännössä poistaa?                   valmistunut      liikenneturvallisuussuunnitelma,
26292:                                                     jossa on muun muassa esitetty toimintamalli
26293:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perustaksi läänin liikenneturvallisuustyön to-
26294: vasti seuraavaa:                                    teuttamiselle. Vuoden 1990 aikana on tarkoitus
26295:                                                     laatia läänin liikennevalvonnan yleissuunnitel-
26296:   Poliisin henkilöstöä on viime vuosina koh-        ma.
26297: dennettu lähinnä sisäisin siirroin lääneissä.          Forssan nimismiespiirissä on 1,21 poliisivir-
26298: Näin on saatu läänikohtaisiin ongelmiin tyy-        kaa 1 000 asukasta kohden ja Jokioisissa 0, 73
26299: dyttäviä ratkaisuja. Lääninrajat ylittävän, val-    poliisivirkaa 1 000 asukasta kohden. Yhteistoi-
26300: takunnallisen uudelleensijoituksen perustaksi       minta-alueen poliisivirkojen määrä on suurem-
26301: on sisäasiainministeriössä valmistumassa syk-       pi kuin läänin nimismiespiireissä keskimäärin
26302: syllä 1990 poliisi-, toimisto- ja muun henkilös-    (0,98). Viime vuosina uusia poliisivirkoja ei
26303: tön käsittävät mitoitusmallit. Mallien perusteel-   ole ollut mahdollista saada lukuun ottamatta
26304: la on tarkoitus laatia suunnitelma läänien          ns. esitutkintavirkoja, joista yksi rikoskomi-
26305: välisistä uudelleensijoituksista. Valtakunnalli-    sarion virka on sijoitettu Forssan nimismies-
26306: nen uudelleensijoittelu on tarkoitus toteuttaa      piiriin vuonna 1989. PerustamaHa olevien esi-
26307: suunnitelman pohjalta. Poliisin voimavarojen        tutkintavirkojen sijoittamisesta päätetään kun-
26308: määrään vaikuttaa merkittävästi se, mihin rat-      kin vuoden tulo- ja menoarvion vahvistamisen
26309: kaisuun päädytään ns. säästöpäätöksestä joh-        jälkeen.
26310:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1990
26311: 
26312:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
26313: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 406
26314: 
26315: 
26316: 
26317: 
26318:                               Till Riksdagens Herr Talman
26319: 
26320:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommer att fattas när det gäller den av det s.k.
26321: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sparbeslutet härrörande skyldigheten att skära
26322: nr 1251 av den 4 juli 1990 till vederbörande        ned personalen. Enligt inrikesministeriet är den
26323: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        riktiga tolkningen den att man har avstått från
26324: följande av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila        indragningen av tjänster och befattningar inom
26325: undertecknade spörsmål nr 406:                      polisförvaltningen.
26326:                                                        1 Tavastehus län utreds nuläget inom länets
26327:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            polisväsende som bäst i form av ett projektar-
26328:        vidta för att säkra att polisförvaltning-    bete. Man kommer på basis av erhållna utred-
26329:        en för Forssa och Jockis samarbetsom-        ningar att framlägga förslag till en distriktsin-
26330:        råde skall erhålla de tilläggsresurser       delning av alla polisdistrikt i länet (också när
26331:        som den nödvändigt behöver: två över-        det gäller Forssa samarbetsområde), till behöv-
26332:        konstaplar och två konstaplar samt           liga samarbetsarrangemang samt till resurser.
26333:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Statsrådet har den 21.12.1989 fattat ett prin-
26334:        ta för att effektivera trafikövervakning-    cipbeslut innefattande ett flertal åtgärder för
26335:        en med beaktande av att man på grund         förbättrande av trafiksäkerheten. Det i beslutet
26336:        av personalbrist nuförtiden nödgas an-       förutsatta projektet för utvecklande av rörliga
26337:        vända en del av rörliga polisens resurser    polisen kommer före utgången av år 1992 att
26338:        för en dygnet runt bemanning inom            utreda möjligheterna för effektivering av an-
26339:        samarbetsområdet samt                        vändningen av rörliga polisens resurser. lnri-
26340:           inom viiken tid ämnar Regeringen i        kesministeriet har redan påbörjat anskaffning-
26341:        praktiken avhjälpa denna allt värre          en av utrustning för effektivering av trafik-
26342:        personalbrist?                               övervakningen. Rörliga polisen är också en
26343:                                                     reserv för polisen som i mån av behov också
26344:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        används till andra polisuppgifter än trafiköver-
26345: samt anföra följande:                               vakning. För Tavastehus län har år 1989
26346:                                                     färdigställts en trafiksäkerhetsplan i vilken bl.a.
26347:    Personalen vid polisen har under senare år       ingår en åtgärdsmodell till grund för trafiksä-
26348: omplacerats närmast genom interna förflytt-         kerhetsarbetets förverkligande i länet. Man
26349: ningar i länen. Det har på detta sätt varit         avser att år 1990 utarbeta en översiktsplan för
26350: möjligt att finna tillfredsställande lösningar på   trafikövervakningen i länet.
26351: problemen i de enskilda länen. Vid inrikesmi-          Det finns 1,21 polistjänster per 1 000 invå-
26352: nisteriet kommer under hösten 1990 att fårdig-      nare i Forssa länsmandsdistrikt och 0,73 polis-
26353: ställas modeller för dimensionering av polis-,      tjänster per 1 000 invånare i Jockis. Polistjänst-
26354: byrå- och den övriga personalen vilka modeller      ernas antal är inom samarbetsområdet större
26355: skall ligga till grund för en riksomfattande        än i länets länsmansdistrikt i genomsnitt (0,98).
26356: länsgränserna överskridande omplacering av          Det har under senare år inte varit möjligt att
26357: personalen. Man avser att med hjälp av mo-          erhålla nya polistjänster med undantag av s.k.
26358: dellerna utarbeta en plan för personalens om-       förundersökningstjänster, varav en kriminal-
26359: fördelning mellan länen. Den riksomfattande         kommissarietjänst har placerats i Forssa läns-
26360: omfördelningen avses genomföras på basis av         mansdistrikt år 1989. Beslut om placeringen av
26361: denna plan. Resursernas mängd vid polisen           oinrättade förundersökningstjänster fattas efter
26362: påverkas väsentligt av vilket avgörande som         fastställandet av den årliga budgeten.
26363:     Helsingfors den 23 juli 1990
26364: 
26365:                                                                  lnrikesminister Jarmo Rantanen
26366:                                                 1990 vp.
26367: 
26368: Kirjallinen kysymys n:o 407
26369: 
26370: 
26371: 
26372: 
26373:                                    Kohijoki: Toimenpiteistä maamme ja erityisesti Satakunnan
26374:                                       tieverkoston kehittämiseksi
26375: 
26376: 
26377: 
26378:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26379: 
26380:    Tieliikenteen kasvu Suomessa on ollut viime        jälkeenjääneisyyttä osaltaan kuvaa sekin, ettei
26381: vuosina huomattavasti voimakkaampaa kuin              siellä vielä ole ollenkaan neljäkaistaisia päätei-
26382: suunnittelijat ja muut ennustajat ovat osanneet       tä.
26383: aavistaa. Samanaikaisesti tienpidon kokonais-            Pääosin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ra-
26384: rahoitusta, rahanarvon muutokset huomioon             kennetut Satakunnan päätiet ovat rakenteel-
26385: ottaen, ei ole lisätty läheskään todellista tarvet-   taan, mitoitukseltaan ja palvelutasoltaan heik-
26386: ta vastaavasti.                                       koja. Esimerkkeinä muutamista ruuhkaisim-
26387:    Jo edellisten hallitusten hallitessa on tienpi-    mista 2-kaistaisista pääteistä Satakunnassa
26388: don rahoitukseen ohjattu varoja yleensä vain          mainittakoon
26389: valtion tulo- ja menoarvion keskimääräistä               - valtatie n:o 2, Porin ja Huittisten välinen
26390: kasvua vastaava määrä. Määrärahaesitysten             osuus
26391: valmistelussa ei ole otettu huomioon tieliiken-          - maantie n:o 265 Pori-Mäntyluoto
26392: teestä yhteiskunnalle kertyvän tuoton erittäin           - valtatie n:o 3, Hämeenkyrön-Ikaalisten
26393: merkittävää ja nopeaa kasvua. Osaltaan ovat           ja Parkanon alueilla
26394: väärät ennusteet ohjanneet poliittista päätök-           - valtatie n:o 8, välillä Söörmarkku-
26395: sentekoa väärään suuntaan.                            Pori-Rauma-Pyhäranta.
26396:    Tienpidon puiteohjelmaksi muutama vuosi               Erikseen on huomattava, että pääteilläkin
26397: sitten laadittu Tie 2000 -ohjelma on osoittautu-      eritasoristeykset ovat peräti harvinaisia Sata-
26398: nut pahasti alimitoitetuksi keskeisiltä osiltaan      kunnan alueella.
26399: eli liikenteen kasvuennusteita ja tienpidon ra-          Tässä erikseen mainittujen lisäksi Satakun-
26400: hoitustarvetta koskeviita osiltaan. Mutta kaik-       nassa on hyvin lukuisa määrä muita tärkeitä ja
26401: kein huolestuttavinta on se, kun viime vuosina        välttämättömiä tiehankkeita, joita rahoituksen
26402: ei ole pystytty noudattamaan tienpidon rahoi-         puuttumisen vuoksi on Turun tiepiirin toimen-
26403: tuksen osalta edes tuota alimitoitetunkaan tien-      pideohjelmissa vuodet ja vuosikymmenet toi-
26404: pidon rahoitusohjelman mukaista tasoa.                sensa jälkeen siirretty aina vaan tuonnemmak-
26405:     Yhdentyvän Euroopan tieverkoston vertai-          si. Sen seurauksena kansalaiset katkeroituvat,
26406: lussa Suomen tieverkosto jää häviölle, jos            kun he veronmaksajina osallistuvat maamme
26407: täällä edelleen seurataan rahoituksen osalta          muiden alueiden kehittämiseen, mutta erityises-
26408:  pahasti alimitoitettua Tie 2000 -ohjelmaa ja         ti tieolosuhteet omassa maakunnassa ovat edel-
26409:  vielä senkin rahoitustavoitteista tinkien kuten      leen peräti kehnot.
26410:  viime vuosina on tapahtunut. Samanaikaisesti            Vastauksissaan hallituksen esityksiin valtion
26411:  kun maamme päätieverkkoa on voimakkaasti             tulo- ja menoarvioiksi jo viime vuosikymmenen
26412:  ryhdyttävä kehittämään, on myös maaseudun            puolivälistä lähtien eduskunta on edellyttänyt,
26413:  maanteiden sekä paikallisteiden peruskorjauk-        että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin
26414:  ~esta huolehdittava. Se on tehtävä teollisuutem-     maamme tieverkoston kehittämiseksi ja tässä
26415:  me raaka-ainehuollon ja -kuljetusten turvaami-       tarkoituksessa lisää tienpidon kokonaisrahoi-
26416:  ;eksi ja erityisesti se on tehtävä maaseudun         tusta tuntuvasti jo budjetin valmistelussa.
26417:  ;ekä syrjäseutujen elinvoiman säilyttämiseksi ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26418:  vahvistamiseksi.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26419:     Tieolosuhteiltaan jälkeenjääneistä maakun-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26420:  1ista on erikseen mainittava Satakunta. Sen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26421: 
26422: W0070S
26423: 2                                 1990 vp. -     KK n:o 407
26424: 
26425:         Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-          tettyjä näkökohtia tieverkoston kehittä-
26426:       menpiteisiin maamme tieverkoston ke-              miseksi Satakunnan alueella eli Turun
26427:       hittämiseksi ja ottaa huomioon myös               tiepiirin pohjoisosassa?
26428:       tämän kysymyksen perusteluosassa esi-
26429: 
26430:     Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1990
26431: 
26432:                                        Maunu Kohijoki
26433:                                       1990 vp. -     KK n:o 407                                      3
26434: 
26435: 
26436: 
26437: 
26438:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26439:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rahoittamatta. Se vastaa noin kolmen vuoden
26440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nykyisen suuruista rahoitusta. Uusia hankkeita
26441: olette 9 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn            voidaan lähivuosina näin ollen aloittaa vain
26442: kirjeenne n:o 1252 ohella toimittanut valtioneu-     rahoitusta tuntuvasti lisäämällä.
26443: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Kysymyksen perusteluissa korostetaan Sata-
26444: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu-            kunnan teiden jälkeenjääneisyyttä. Satakunnan
26445: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 407:            alemmanasteisella vähäliikenteisellä tieställä on
26446:                                                      paljon puutteita, mutta niin on maan muissa-
26447:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     kin osissa. Päätieverkkoa voisi Satakunnassa
26448:        menpiteisiin maamme tieverkoston ke-          pitää jopa monia muita maan osia parempana.
26449:        hittämiseksi ja ottaa huomioon myös           Puutteet eivät ole kovin suuria. Ne ovat enem-
26450:        tämän kysymyksen perusteluosassa esi-         mänkin paikallisia.
26451:        tettyjä näkökohtia tieverkoston kehittä-         Valtatien n:o 2 rakentaminen moottoritieksi
26452:        miseksi Satakunnan alueella eli Turun         välillä Friitala-Tiilimäki ajoittuu vuosikym-
26453:        tiepiirin pohjoisosassa?                      menen puolivälin jälkeen. Huittisten-Friitalan
26454:                                                      osuuden rakentamista selvitetään, mutta to-
26455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teuttaminen ajoittunee vasta vuosikymmenen
26456: vasti seuraavaa:                                     lopulle.
26457:                                                         Maantien n:o 265 rakentamista nelikaistai-
26458:    Tieliikenteen kasvu on ollut ennakoitua suu-      seksi selvitettiin jo 1970-luvulla, mutta tällä
26459: rempaa, kuten kysymyksessä todetaan. Tielai-         hetkellä hanke ei muiden vielä kiireellisempien
26460: tos laati Tie 2000 -suunnitelman 1980-luvun          hari'kkeiden vuoksi kuulu lähivuosien ohjel-
26461: puolivälissä. Silloin ennustettiin yleisten teiden   maan.
26462: liikennesuoritteen kasvuksi vuosina 1985-2000           Valtatien n:o 3 parantamiseksi Satakunnan
26463: yhteensä 30 %. Maamme taloudellinen kehitys          alueella toteutetaan erilaisia turvallisuusjärjes-
26464: oli kuitenkin merkittävästi ennustettua no-          telyjä, mutta moottoritien rakentaminen jäänee
26465: peampaa ja sen seurauksena on vuoteen 1990           vuosikymmenen lopulle.
26466: mennessä kasvu ollut jo noin 32 %. Yleisten             Valtatien n:o 8 parantaminen välillä Pori-
26467: teiden suoritteeksi vuonna 2000 ennustettiin         Söörmarkku on edellä mainittuja kiireellisempi,
26468: noin 28 100 miljoonaa autokilometriä. Tuo            ja se on ajoitettu tielaitoksen suunnitelmissa
26469: liikennemäärä kulkee yleisillä teillä jo nyt 10      vuosille 1993-95. Sen sijaan Porin eteläpuo-
26470: vuotta ennustettua aikaisemmin.                      lella valtatien merkittävä parantaminen jäänee
26471:    Tie 2000 -suunnitelmassa arvioitiin yleisten      2000-luvulle.
26472: teiden tienpitoon tarvittavan viiden vuoden             Satakunnan kiireellisimmistä eritasoliittymis-
26473: aikana reaalisesti noin 1 000 Mmk:n tasokoro-        tä todettakoon ainakin Nakkilan, Rauman,
26474: tus silloisessa kustannustasossa. Nyt viisi vuot-    Huittisten, Parkanon, Kankaanpään, Ikaalisten
26475: ta myöhemmin on yleisten teiden rahoitusta           ja Vammalan eritasoliittymien rakentaminen
26476: lisätty reaalisesti yhteensä vain noin 300 Mmk.      lähivuosina. Niiden toteuttamisella paranne-
26477:    Kysymyksen perusteluissa toivottua päätei-        taan paikallisia liikenteen ongelmakohtia.
26478: den kehittämistä on lisätty jo vuodesta 1985            Alemman tieverkon hankkeiden toteuttamis-
26479: alkaen. Nykyisin määrä on jo yli kaksinkertai-       ta on viime vuosina jouduttu siirtämään. Kun
26480: nen ko. aikaan verrattuna.                           pääteiden tärkeimpien hankkeiden toteuttami-
26481:    Tämän vuoden lopussa tielaitoksella on aloi-      sesta on lisäksi pidetty kiinni, niin kuin oikein
26482: teituja hankkeita yhteensä 9,5 miljardin mar-        onkin, ovat siirtymiset kohdistuneet alempaan
26483: kan edestä. Näistä on rahoitettu noin 3,9            verkkoon.
26484: miljardia markkaa, joten noin 5,6 miljardia on          Tienpidon rahoituksen suuruus ei ole liiken-
26485: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 407
26486: 
26487: neministeriön yksin päätettävissä. Liikennemi-     mis- ja parantamiskohteet ovat tiedossa ja
26488: nisteriö ja tielaitos ovat jatkuvasti viime vuo-   suunnitelmiakin on riittävästi valmiina, kunhan
26489: sina esittäneet tiemäärärahojen korottamista       rahoitus saadaan kuntoon.
26490: tarpeen mukaiselle tasolle. Tieverkon kehittä-
26491:     Helsingissä l päivänä elokuuta 1990
26492: 
26493:                                                                       Ministeri Matti Puhakka
26494:                                      1990 vp. -     KK n:o 407                                       5
26495: 
26496: 
26497: 
26498: 
26499:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26500:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av sammanlagt 9,5 miljarder mk. För finansie-
26501: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ringen av dessa har använts ca 3,9 miljarder
26502: nr 1252 av den 9 juli 1990 tili vederbörande         mk och för de ofinansierade projekten kvarstår
26503: medlem av statsrådet översänt avskrift av           alitså ca 5,6 miljarder mk. Detta motsvarar den
26504: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-           nuvarande finansieringen under ca tre år. Där-
26505: dertecknade spörsmål nr 407:                        för kan nya projekt under de närmaste åren
26506:                                                     inledas endast genom en kännbar ökning av
26507:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        finansieringen.
26508:        ning vidta åtgärder för att utveckla             1 motiveringen tili spörsmålet påpekas den
26509:        vägnätet i vårt land och även beakta de      eftersläpning som gälier vägarna i Satakunta.
26510:        synpunkter för utvecklandet av vägnä-        Det sekundära svagt trafikerade vägnätet är
26511:        tet inom Satakuntaområdet, dvs. i nor-       rätt bristfäliigt i Satakunta, men detta är faliet
26512:        ra delen av Åbo vägdistrikt, vilka fram-     även i landets övriga delar. Huvudvägarna i
26513:        förts i motiveringen tili detta spörsmål?    Satakunta kan däremot betraktas som rentav
26514:                                                     bättre än i landets övriga delar. Bristerna är
26515:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inte särskilt stora. De är närmast lokala.
26516: samt anföra följande:                                   Huvudväg nr 2 byggs om tili motorväg på
26517:                                                     sträckan Friitala-Tiilimäki. Detta sker under
26518:    Vägtrafiken har ökat mera än beräknat,           senare hälften av decenniet. Byggandet av
26519: enligt vad som konstateras i spörsmålet. 1          vägavsnittet Huittinen-Friitala utreds för när-
26520: mitten av 1980-talet uppgjorde vägverket pla-       varande, men projektet torde genomföras först
26521: nen Väg 2000. Det beräknades då att trafik-         vid utgången av decenniet.
26522: arbetet i fråga om alimänna vägar under åren            Redan på 1970-talet utreddes om landsväg
26523: 1985-2000 skulie öka med sammanlagt 30 %.           nr 265 kunde byggas om tili en fyrfilig väg,
26524: Den ekonomiska utvecklingen i vårt land har         men på grund av andra mera brådskande
26525: dock varit betydligt snabbare än vad som            projekt ingår detta projekt för närvarande inte
26526: kunnat förutses och som en följd av detta har       i de närmaste årens program.
26527: ökningen fram tili år 1990 redan varit ca 32 %.         1 syfte att förbättra huvudväg nr 3 kommer
26528: Trafikarbetet i fråga om alimänna vägar upp-        olika säkerhetsarrangemang att genomföras
26529: skattades år 2000 uppgå tili ca 28 100 milj.        inom Satakuntaområdet, men en motorväg
26530: bilkilometer. Denna trafikmängd förekommer          torde byggas först vid utgången av decenniet.
26531: på de alimänna vägarna redan nu, tio år                 Förbättrandet av huvudväg nr 8 på sträckan
26532: tidigare än beräknat.                               Björneborg-Södermark är ett av de ovan
26533:    1 planen Väg 2000 har beräknats att det för      nämnda mera brådskande projekt och det har
26534: väghåliningen under en femårsperiod för ali-        intagits i vägverkets planer för åren 1993-95.
26535: männa vägars del reelit skulie behövas en           Ett kännbart förbättrande av huvudvägen sö-
26536: nivåhöjning om ca 1 000 milj. mk, utgående          der om Björneborg torde däremot uppskjutas
26537: från kostnadsnivån under den period då planen       fram tili 2000-talet.
26538: uppgjordes. 1 dag, fem år senare, har den reelia       Om de mest brådskande planskilda anslut-
26539: finansieringen av de alimänna vägarna ökats         ningar i Satakunta kan det konstateras att
26540: endast med ca 300 milj. mk.                         sådana skali byggas åtminstone i Nakkila,
26541:    Det i spörsmålet avsedda utvecklandet av         Raumo, Huittinen, Parkano, Kankaanpää,
26542: huvudvägarna har intensifierats redan från och      lkalis och Vammala under de närmaste åren.
26543: med ingången av år 1985. För närvarande är          Därigenom underlättas den lokala trafiken vid
26544: mängden redan mer än det dubbla jämfört med         problematiska trafikpunkter.
26545: nämnda tidpunkt.                                       Under de senaste åren har det varit nödvän-
26546:    Vid utgången av innevarande år kommer            digt att uppskjuta genomförandet av de sekun-
26547: vägverket att ha påbörjade projekt tili ett värde   dära vägnätsprojekten. Då man dessutom har
26548: 6                                   1990 vp. -     KK n:o 407
26549: 
26550: hållit fast vid att de viktigaste huvudvägspro-    senaste åren kontinuerligt föreslagit en sådan
26551: jekten skall genomföras, en synpunkt som är        höjning av väganslagen som skulle motsvara
26552: riktig, har förskjutningen drabbat det sekundä-    behovet. Man är medveten om de objekt som
26553: ra vägnätet.                                       skall utvecklas och förbättras och det finns
26554:    Storleken av finansieringen för väghållningen   även tillräckliga planer färdiga, om finansie-
26555: kan inte bestämmas endast av trafikministeriet.    ringen kan ordnas.
26556: Trafikministeriet och vägverket har under de
26557: 
26558:     Helsingfors den 1 augusti 1990
26559: 
26560:                                                                       Minister Matti Puhakka
26561:                                              1990 vp.
26562: 
26563: Kirjallinen kysymys n:o 408
26564: 
26565: 
26566: 
26567: 
26568:                                  Tennilä: Porokarin koulun toiminnan jatkumisen turvaamisesta
26569:                                     Rovaniemen maalaiskunnassa
26570: 
26571: 
26572:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26573: 
26574:    Kaikki puhuvat siitä, että maaseudun koh-       van hoitaessa luokat 3-4 ja 5-6. Muunkin-
26575: talo on vaakalaudalla. Kaikki ovat tietoisia       laiset jaot ovat mahdollisia. Näin turvattaisiin
26576: myös siitä, että kylien pitäminen asuttuina        kahden koulun jatkuminen.
26577: edellyttää valtiolta ja kunnilta toimia, joilla       On tarpeen ja välttämätöntä, että opetusmi-
26578: kylissä asuville turvataan palvelut.               nisteriö ja kouluhallitus puuttuvat Porokarin
26579:    Yhtä puhutaan, toista tehdään. Juhlallisten     koulukysymykseen, koska siinä näyttää olevan
26580: maaseutukampanjoiden jatkoksi tehdään pää-         kyse tahallisesta koulun sulkemisesta ja koulun
26581: töksiä, joilla kylien tyhjeneminen varmistetaan.   myymisestä jatkossa yksityisille.
26582: Näin on menettelemässä myös Rovaniemen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26583: maalaiskunta, joka nyt aikoo lakkauttaa Ou-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26584: nasjokivarressa sijaitsevan Porokarin koulun.      kunnioittavasti vai tioneuvoston asianomaisen
26585:    Koulun toiminnan jatkuminen voidaan tur-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26586: vata toimimalla Porokarin koulun opettajien
26587: sekä Porokarin-Jääskön-Maijasen kylätoi-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26588: mikunnan esityksen mukaisesti. Tässä esityk-              ryhtyä estääkseen Rovaniemen maalais-
26589: sessä lähdetään Porokarin ja Lohinivan koulu-             kuntaa lakkauttamasta toimintakykyis-
26590: jen yhteistyöstä siten, että Porokarin koulu              tä Porokarin koulua?
26591: toimisi 1-2-luokkien opetuspaikkana Lohini-
26592: 
26593:     Helsingissä II päivänä heinäkuuta 1990
26594: 
26595:                                        Esko-Juhani Tennilä
26596: 
26597: 
26598: 
26599: 
26600: 200070S
26601: 2                                 1990 vp. -     KK n:o 408
26602: 
26603: 
26604: 
26605: 
26606:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26607: 
26608:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tusministeriö voi myöntää peruskouluasetuksen
26609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    (718/84) 82 §:n mukaisesti erityisestä syystä
26610: olette 11 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn       poikkeuksia edellä todetuista oppilasmääristä.
26611: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Kunnan kouluhallinnosta annetun asetuksen
26612: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    (722/84) 12 §:n mukaisesti tulee peruskoulun
26613: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta    lakkauttamista koskeva koulutoimen johto-
26614: kirjallisesta kysymyksestä n:o 408:              säännön muutos alistaa lääninhallituksen vah-
26615:                                                  vistettavaksi. Tämän mukaisesti on Rovanie-
26616:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    men maalaiskunta alistanut Porokarin koulun
26617:        ryhtyä estääkseen Rovaniemen maalais-     lakkauttamista koskevan päätöksen Lapin lää-
26618:        kuntaa lakkauttamasta toimintakykyis-     ninhallituksen vahvistettavaksi. Lapin läänin-
26619:        tä Porokarin koulua?                      hallitus on päättänyt 10.7.1990 jättää vahvista-
26620:                                                  matta kyseisen koulun lakkauttamista koske-
26621:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       van johtosäännön muutoksen. Näin ollen lää-
26622: taen seuraavaa:                                  ninhallitus on jo estänyt Porokarin koulun
26623:                                                  lakkauttamisen.
26624:    1980-luvulla on peruskoulun ala-asteen kou-      Hallitus pitää tärkeänä, että kouluverkon
26625: luja lakkautettu koko maassa vuosittain 15-      rakenne pidetään oppilaiden koulumatkojen
26626: 30. Kyläkoulujen lakkauttaminen on viime         kannalta mahdollisimman tiheänä. Kouluver-
26627: vuosina vähentynyt. Lukuvuoden 1989-1990         kon rakennetta ohjataan peruskoulun piirija-
26628: alkaessa lakkautettiin 15 ala-asteen koulua.     koa ja oppilaskuljetuksien järjestämistä koske-
26629:    Kunta saa valtionosuutta yksiopettajaisen     vin säännöksin ja määräyksin. Kouluja ei tulisi
26630: peruskoulun opettajanviran palkkaukseen, jos     lakkauttaa kustannussyistä. Tämän vuoksi on
26631: kouluun tulevia oppilaita on vähintään kuusi.    tarpeen, että valtionosuusjärjestelmän avulla
26632: Kaksiopettajaisessa koulussa vastaava vähim-     tuetaan omaksuttua koulujen säilyttämiseen
26633: mäisoppilasmäärä on kaksitoista. Lisäksi ope-    tähtäävää linjaa.
26634:     Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1990
26635: 
26636:                                                                Opetusministeri Ole Norrback
26637:                                     1990 vp. -     KK n:o 408                                       3
26638: 
26639: 
26640: 
26641: 
26642:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26643:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       leförordningen (718/84) av särskilda skäl bevil-
26644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ja undantag i fråga om de ovan nämnda
26645: av den 11 juli 1990 tili vederbörande medlem       elevsiffrorna.
26646: av statsrådet översänt avskrift av följande av        I enlighet med 12 § förordningen om kom-
26647: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-         munal skolförvaltning (722/84) skall en sådan
26648: nade spörsmål nr 408:                              ändring av instruktionen för skolväsendet som
26649:                                                    gäller indragning av en grundskola underställas
26650:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           länsstyrelsen för fastställelse. 1 enlighet med
26651:        vidta för att hindra Rovaniemi lands-       detta har Rovaniemi landskommun underställt
26652:        kommun att indra den funktionsdugliga       beslutet om nedläggning av Porokari grundsko-
26653:        skolan i Porokari?                          la länsstyrelsen i Lapplands Iän för fastställelse.
26654:                                                    Länsstyrelsen i Lapplands län har 10.7.1990
26655:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       beslutat att inte fastställa den ändring av
26656: samt anföra följande:                              instruktionen som gäller nedläggning av ifrå-
26657:                                                    gavarande skola. Länsstyrelsen har alltså redan
26658:    På 1980-talet har vid landets grundskolor       hindrat nedläggningen av Porokari skola.
26659: årligen indragits 15-30 lågstadieskolor. ln-          Regeringen anser det med tanke på elevernas
26660: dragningen av byskolor har under de senaste        skolresor vara viktigt att skolnätet är så tätt
26661: åren minskat. 1 början av läsåret 1989-1990        som möjligt. Skolnätets struktur styrs genom
26662: indrogs 15 lågstadieskolor.                        de stadganden och bestämmelser som hänför
26663:    Kommunerna får statsandel för avlönande         sig till grundskolans distriktsindelning och
26664: av lärare vid grundskolor med en lärare, om        anordnandet av elevtransporter. Skolor bör
26665: antalet elever som skall intas är minst sex. Vid   inte indras av kostnadsskäl. Därför bör den
26666: skolor med två lärare är motsvarande mini-         omfattade principen, som går ut på att bevara
26667: miantal elever tolv. Dessutom kan undervis-        existerande skolor, stödas genom statsandelssys-
26668: ningsministeriet i enlighet med 82 § grundsko-     temet.
26669:     Helsingfors den 8 augusti 1990
26670: 
26671:                                                            Undervisningsminister Ole Norrback
26672:                                                1990 vp.
26673: 
26674: Kirjallinen kysymys n:o 409
26675: 
26676: 
26677: 
26678: 
26679:                                   Tennilä: Veitsiluoto Oy:n talotehtaan työntekijöiden työsuhteen
26680:                                      jatkumisen turvaamisesta Kemissä
26681: 
26682: 
26683:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26684: 
26685:    Veitsiluoto Oy on Kemissä tehnyt kaupat           riö vaikuttaa aktiivisesti siihen, että valtionyh-
26686: talotehtaastaan Kesätunturi Oy:n kanssa. Veit-       tiö toimii työntekijöiden etujen mukaisesti.
26687: siluoto Oy:n työntekijöiden taholla on herättä-      Tässä tapauksessa se merkitsee sitä, että vain
26688: nyt suurta ihmetystä ja jyrkkää vastarintaa se,      ne työntekijät siirtyvät talotehtaan uuden omis-
26689: että valtionyhtiö on "myynyt" samalla myös           tajan palvelukseen, jotka sitä haluavat. Ne,
26690: talotehtaan työntekijät eli sopinut siitä, että he   jotka haluavat jatkaa Veitsiluoto Oy:n palve-
26691: siirtyvät kaupan mukana uuden työnantajan            luksessa, tulee sijoittaa Veitsiluoto Oy:ssä mui-
26692: palvelukseen. "Ihmismyynti" koskee useita            hin tehtäviin.
26693: kymmeniä työntekijöitä. Kaikki talotehtaalla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26694: työskennelleet eivät·ole siirtoa toisen työnanta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26695: jan palvelukseen hyväksyneet, koska he eivät         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26696: halua siirtyä valtionyhtiöstä yksityisen palve-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26697: lukseen.
26698:    Veitsiluoto Oy:n koko henkilöstö on noussut                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
26699: vastustamaan yhtiön kaavailemaa menettelyä.                 jotta Veitsiluoto Oy:n talotehtaalla Ke-
26700: Neuvotteluissa onkin saatu sovittua väliajasta,             missä työskennelleille ja yhtiössä työ-
26701: jonka aikana tilannetta harkitaan. On kuiten-               tään jatkamaan haluaville järjestetään
26702: kin tarpeen, että kauppa- ja teollisuusministe-             yhtiössä työtä muissa tehtävissä?
26703: 
26704:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1990
26705: 
26706:                                            Esko-Juhani Tennilä
26707: 
26708: 
26709: 
26710: 
26711: 2000708
26712: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 409
26713: 
26714: 
26715: 
26716: 
26717:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26718:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seen siirtyvien henkilöiden palkka- ja vuosilo-
26719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maedut säilyvät sellaisina kuin ne ovat
26720: olette 12 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn          19.6.1990 niihin työehtosopimusten mukaisesti
26721: kirjeenne n:o 1254 ohella toimittanut valtioneu-    ehkä tehtävine muutoksineen. Veitsiluoto Oy
26722: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        vastaa Kesätunturi Oy:n palvelukseen siirtyvien
26723: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin            henkilöiden eläkkeiden lisäetujen kustannuksis-
26724: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 409:      ta ja säilyttää heidän työsuhteeseen perustuvat
26725:                                                     huoneenvuokraoikeutensa."
26726:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,        Tällä sopimuksella on haluttu varata osalle
26727:        jotta Veitsiluoto Oy:n talotehtaalla Ke-     sellaisia työntekijöitä, jotka haluavat jatkaa
26728:        missä työskennelleille ja yhtiössä työ-      entisessä ammatissa, siihen mahdollisuus.
26729:        tään jatkamaan haluaville järjestetään          Siirtymään halukkaille työntekijöille on so-
26730:        yhtiössä työtä muissa tehtävissä?            pimuksessa mainitun lisäksi luvattu, että
26731:                                                        1. Mikäli Kesätunturi Oy:hyn siirtyvä ilman
26732:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          omaa syytään joutuu irtisanotuksi kolmen
26733: taen seuraavaa:                                     vuoden kuluessa siirtymisestään, sitoutuu yh-
26734:                                                     tiö ottamaan hänet takaisin vanhana työnteki-
26735:    Veitsiluodon puutalotehtaan taloelementtien      jänä.
26736: tuotanto on ollut pitkään kannattamatonta.             2. Myös kolmen vuoden jälkeen työttömyy-
26737: Veitsiluoto Oy on sen vuoksi päättänyt luopua       den kohdatessa pyrkii Veitsiluoto Oy sijoitta-
26738: talotuotannostaan. Koska paikkakunnalla toi-        maan työntekijän takaisin, eli entisellä yhtiö-
26739: mivan Kesätunturi Oy:n talotuotantoa on vii-        läisellä on suosituimmuusasema.
26740: me vuosina voimakkaasti kehitetty, Veitsiluoto         3. Muista eduista kuten lomamajat, palvelu-
26741: Oy ja Kesätunturi Oy ovat tehneet 18.6.1990         vuosietuudet, työpaikkaruokailu ym. yhtiö
26742: puutalojen valmistamista ja markkinointia kos-      maksaa "erorahana" 10 000 mk/henkilö.
26743: kevan esisopimuksen. Lopullisen sopimuksen             Käydyissä yhteistoimintalain mukaisissa
26744: sisältö ratkaistaan sitten, kun lain edellyttämä    neuvotteluissa henkilöstölle on ilmoitettu, että
26745: yhteistyömenettely on päättynyt.                    mikäli näillä järjestelyillä kaikkia nykyisiä
26746:    Esisopimuksen mukaan Veitsiluoto Oy lopet-       työntekijöitä ei voitaisi työllistää, yhtiö joutuu
26747: taisi puutaloelementtien myynnin ja valmista-       harkitsemaan myös mahdollisuutta irtisanoa
26748: misen 31.8.1990. Tavaramerkki Veitsiluodon          osa henkilöstöä työn puutteen johdosta.
26749: Monikko samoin kuin elementtien tuotantoon             Veitsiluoto Oy on päättänyt, että Veitsiluo-
26750: liittyvät muut immateriaalioikeudet siirtyvät       don sahan tuotantokykyä nostetaan 140 000
26751: Kesätunturi Oy:lle 1.9.1990 lukien. Veitsiluoto     m 3 :stä 180 000 m 3:iin vuodessa. On myös pää-
26752: Oy tulee samalla Kesätunturi Oy:n vähemmis-         tetty nostaa paperin arkkilavojen tuotanto as-
26753: töosakkaaksi.                                       teittain yhtiön tarpeen kasvaessa 140 000 lavas-
26754:    Henkilöstöä koskevasti esisopimuksessa to-       ta noin 400 000 lavaan vuoteen 1995 mennessä.
26755: detaan:                                             Osa talotehtaalta vapautuvasta henkilöstöstä
26756:    "Kesätunturi Oy sitoutuu tarjoamaan              voidaan sijoittaa näin avautuviin uusiin tehtä-
26757: 1.9.1990 lukien työtä Veitsiluodon Monikko-         vnn.
26758: puutalojen markkinoinnissa, suunnittelussa ja          Järjestelyllä on pyritty hallittuun rakenne-
26759: valmistuksessa 31.8.1990 työsuhteessa olleille      muutokseen, jonka puitteissa kaikille taloteh-
26760: Kesätunturi Oy:n valitsemille vähintään kym-        taan vakinaisille työntekijöille voitaisiin tarjota
26761: menelle vakinaiselle toimihenkilölle ja vähin-      työpaikka joko talotuotannon tehtävissä Kesä-
26762: tään 40 vakinaiselle työntekijälle. Näiden van-     tunturi Oy:ssä tai muissa toimissa Veitsiluoto
26763: hoina työntekijöinä Kesätunturi Oy:n palveluk-      Oy:ssä.
26764: 
26765:     Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1990
26766: 
26767:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
26768:                                     1990 vp. -     KK n:o 409                                     3
26769: 
26770: 
26771:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26772: 
26773:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ver göras enligt kollektivavtalen. Veitsiluoto
26774: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Oy svarar för kostnaderna för de tilläggsför-
26775: nr 1254 av den 12 juli 1990 tili vederbörande       måner som sammanhänger med pensionerna
26776: medlem av statsrådet översänt avskrift av           för de personer som övergår i Kesätunturi Oy:s
26777: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä         tjänst och vidmakthåller den hyresrätt som
26778: undertecknade spörsmål nr 409:                      baserar sig på personernas arbetsförhållande.
26779:                                                        Med detta avtal har man velat reservera en
26780:          Vilka åtgärder kommer handels- och
26781:                                                     möjlighet att fortsätta med samma yrke för en
26782:        industriministeriet att vidta för att de
26783:                                                     del av de arbetstagare som vili det.
26784:        som arbetade vid Veitsiluoto Oy:s hus-
26785:                                                        För de arbetstagare som är viliiga att övergå
26786:        fabrik i Kemi och vili fortsätta sitt
26787:                                                     i Kesätunturi Oy:s tjänst har utöver det som
26788:        arbete i bolaget skall få andra uppgifter
26789:                                                     nämns i avtalet lovats följande:
26790:        inom bolaget?                                   1. Om en person som övergår i Kesätunturi
26791:                                                     Oy:s tjänst, utan egen förskyllan, blir uppsagd
26792:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inom tre år från övergången förbinder sig
26793: samt anföra följande:                               Veitsiluoto Oy att återanställa denna person
26794:     Produktionen av huselement vid Veitsiluoto      som gammal arbetstagare.
26795: Oy:s trähusfabrik har länge varit olönsam.             2. Också om arbetslösheten inträffar sedan
26796: Veitsiluoto Oy har därför beslutat att avstå        perioden på tre år har gått ut försöker Veitsi-
26797: från sin husproduktion. Eftersom husproduk-         luoto Oy omplacera personen, d.v.s. den f.d.
26798: tionen vid företaget Kesätunturi Oy, som ver-       anställda intar en gynnad ställning.
26799: kar på orten, under de senaste åren kraftigt har       3. För övriga förmåner såsom semesterstu-
26800: utvecklats, ingick Veitsiluoto Oy och Kesätun-      gor, förmåner som sammanhänger med tjäns-
26801: turi Oy 18.6.1990 ett föravtal om tillverkning      teåren, arbetsplatskosthåll m.m. betalar bolaget
26802: och marknadsföring av trähus. lnnehållet i det      i "avgångspenning" lO 000 mk/person.
26803: slutliga avtalet avgörs sedan det samarbetsför-        I de förhandlingar enligt samarbetslagen som
26804: farande som lagen förutsätter har avslutats.        har förts har personalen meddelats att, om alla
26805:     Enligt föravtalet skall Veitsiluoto Oy          nuvarande arbetstagare inte kan sysselsättas
26806: 31.8.1990 upphöra med försäljningen och till-       med dessa arrangemang, bolaget blir tvunget
26807: verkningen av trähuselement. Varumärket Veit-       att överväga möjligheten att säga upp en del av
26808: siluodon Monikko samt andra immateriella            personalen p.g.a. bristen på arbete.
26809: rättigheter i anslutning tili produktionen av          Veitsiluoto Oy har beslutat att produktions-
26810: element övergår 1.9.1990 tili Kesätunturi Oy.       kapaciteten för Veitsituotos såg höjs från
26811: Veitsiluoto Oy blir samtidigt minoritetsdelägare    140 000 m 3 tili 180 000 m 3 per år. Det har
26812: i Kesätunturi Oy.                                   också beslutats att produktionen av arkpallar
26813:     1 föravtalet konstateras följande om perso-     för papper gradvis skall höjas i den takt som
26814: nalen: Kesätunturi Oy förbinder sig att fr.o.m.     bolagets behov ökar från 140 000 pallar tili ca
26815:  1. 9.1990 erbjuda arbete åt minst tio ordinarie    400 000 pallar år 1995. En del av denpersonai
26816: funktionärer och minst 40 ordinarie arbetsta-       som friställs vid husfabriken kan tili följd av
26817: gare som Kesätunturi Oy väljer ut bland dem         detta omplaceras i nya uppgifter.
26818: som 31.8.1990 hade ett arbetsförhållande inom          Genom detta arrangemang har man strävat
26819: marknadsföringen, planeringen och tiliverk-         efter en behärskad strukturomvandling inom
26820: ningen av Veitsituotos Monikko-trähus. Löne-        ramen för viiken alla husfabrikens ordinarie
26821: och semesterförmånerna för dessa personer,          arbetstagare skall kunna erbjudas en arbets-
26822: som i egenskap av gamla arbetstagare övergår        plats antingen i husproduktionsuppgifter vid
26823: i Kesätunturi Oy:s tjänst, förblir sådana de var    Kesätunturi Oy eller i andra uppgifter vid
26824:  19.6.1990 med de ändringar som kanske behö-        Veitsiluoto Oy.
26825: 
26826:      Helsingfors den 16 augusti 1990
26827: 
26828:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
26829:                                                1990 vp.
26830: 
26831: Kirjallinen kysymys n:o 410
26832: 
26833: 
26834: 
26835: 
26836:                                   Zyskowicz: Ulkomaankaupan säännösten rikkomiseen liittyvien
26837:                                      taloudellisten seuraamussäännösten uudistamisesta
26838: 
26839: 
26840:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26841:    Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kas-         Ilmoitus tehtäneenkin tänä päivänä ilmeisesti
26842: vun turvaamisesta annetun lain (157 /74) ja          vain tilastollisia tarkoituksia varten. Tiettävästi
26843: eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten       missään EY-maassa ei ole käytössä vastaavan-
26844: rankaisemisesta annetun lain (305/58) säännös-       laista vientitarkkailuilmoitusmenettelyä.
26845: ten mukaan henkilö, joka syyllistyy sanotuissa          Lakia eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen
26846: laeissa tarkoitettuihin rikoksiin, on rangaistuk-    rikosten rankaisemisesta muutettiin vuonna
26847: sen ohella tuomittava taloudellisena seuraa-         1957 sen vuoksi, että eduskunnan mielestä
26848: muksena valtiolle menettämään rikoksen hä-           aikaisempi laki johti kohtuuttomilta näyttäviin
26849: nelle tai sille, jonka puolesta tai hyväksi hän on   seurauksiin. Tässä lainmuutoksessa kuitenkin
26850: toiminut, tuottama taloudellinen hyöty enin-         seuraamukset taloudellisen hyödyn sekä omai-
26851: tään kolminkertaisena ja osaksi tai kokonaan         suuden ja sen arvon menetyksen tuomitsemisen
26852: menettämään valtiolle se omaisuus tai sen            osalta jätettiin yleensä entiselleen, kuitenkin
26853: omaisuuden arvo, jonka osalta hän on sanot-          siten, ettei omaisuuden arvoa olisi enää tuomit-
26854: tuja määräyksiä rikkonut. Hyödyn ja arvon            tava menetetyksi, jos rikkomus on vähäinen tai
26855: korvaus määrätään yhteisvastuullisena korvat-        asianhaarat muutoin ovat lieventävät. Tuo-
26856: tavaksi kaikkien tekoon osallistuneiden sekä         mioistuinkäytännössä yleisesti kuitenkin omai-
26857: siitä hyötyneiden kesken.                            suuden arvon menetetyksi tuomitsemista ei
26858:    Eräässä tapauksessa tuotiin Suomeen raaka-        soviteltane.
26859: ainetta multilateraalimaasta (EY:n ja EFTAn             Vuoden 1957 jälkeen ulkomaankauppaa kos-
26860: ulkopuolisesta maasta) tuontilisenssillä. Suo-       kevat säännökset ja säännöstelyn tarve ovat
26861: messa mainittu raaka-aine analysoitiin. Suoma-       olennaisesti muuttuneet. Tämän vuoksi olisi
26862: lainen yrittäjä sen perusteella otti siitä tuote-    tärkeätä, että myös ulkomaankaupan säännös-
26863: vastuun itselleen ja myi tuotteen edelleen kan-      ten rikkomiseen liittyviä taloudellisia seuraa-
26864: sainvälisen kauppakäytännön mukaisesti oma-          mussäännöksiä ajanmukaistettaisiin.
26865: na tuotteenaan multilateraalimaahan. Tämän              Erityisiä ongelmia nykyisessä lainsäädännös-
26866: vuoksi viejä ei myöskään jättänyt vientitarkkai-     sä aiheuttaa korvausten kohtuuton suuruus
26867: luilmoitusta, vaikka näin olisi ilmeisesti pitänyt   varsinkin työsuhteessa olevalle työntekijälle.
26868: tehdä. Tuote olisi myös voitu viedä suoraan -        Kun korvaus tuomitaan yhteisvastuullisena, jää
26869: ilman minkäänlaista tarvetta laatia vientitark-      työnantajan hyväntahtoisuudesta riippumaan
26870: kailuilmoitusta - alkuperämaasta mainittuun          se, vastaako työnantaja tuomitusta hyödyn ja
26871: kolmanteen maahan tai jopa jonkin EY-maan            arvon korvauksesta yksin, vai joutuuko työn-
26872: kautta tuohon kolmanteen maahan. Tuotteen            tekijä hyvin huomattaviin taloudellisiin kor-
26873: tullikohtelu olisi ollut täysin sama näissä ta-      vauksiin, vaikkei hänelle ole koitunut toimista
26874: pauksissa kuin vietäessä tuote Suomen kautta.        mitään henkilökohtaista hyötyä. Lisäksi on
26875:    Edellä mainitussa esimerkkitapauksessa voi-       vielä todettava, että ulkomaankauppaa koske-
26876: daan nykyisin voimassa olevan lain mukaisesti        vat säännökset eivät aina ole kovin yksiselittei-
26877: siis koko viedyn omaisuuden arvo tuomita             siä.
26878: menetettäväksi valtiolle, koska vientitarkkai-          Tarkoituksenmukaisena voitaisiinkin pitää
26879: luilmoitusta ei ollut jätetty. Näin vaikka vien-     sitä, että taloudellisena seuraamuksena arvon
26880: titarkkailuilmoituksen jättämisen laiminlyönti       korvaamisesta luovuttaisiin ja siirryttäisiin yk-
26881: ei tuota viejälle mitään hyötyä, koska tuote on      sinomaan taloudellisen hyödyn menettämiseen
26882: ilman muuta vietävissä ilmoitus jättämällä.          valtiolle. Vaikka maksuvapautuslain nojalla
26883: 
26884: 200070S
26885: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 410
26886: 
26887: voitaneenkin saada vapautusta kokonaan tai                 taloudellisen kasvun turvaamisesta an-
26888: osittain korvausvelvollisuudesta, ei se millään            netun lain säännösten rikkomisen ja
26889: muotoa poista lainsäädännön uudistamisen tar-              eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen ri-
26890: vetta.                                                     kosten rankaisemisesta annetun lain
26891:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kohtuuttomat määräykset muutettaisiin
26892: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 vastaamaan tämän päivän vaatimuksia
26893: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               ja että niiden osalta otettaisiin huo-
26894: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                mioon tapahtuva ja tapahtunut talou-
26895:                                                            dellinen yhdentymiskehitys ja erityisesti
26896:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             siihen liittyvä kaupan vapautuminen?
26897:         ryhtyä, että maan ulkomaankaupan ja
26898:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1990
26899: 
26900:                                            Ben Zyskowicz
26901:                                       1990 vp. -     KK n:o 410                                      3
26902: 
26903: 
26904:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26905: 
26906:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teen kohdistuvien uusien vastaavankaltaisten
26907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rikosten ehkäisemiseksi tai (3) omaisuuden
26908: olette 17 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn           terveydelle tai ympäristölle vaarallisten ominai-
26909: kirjeenne n:o 1255 ohella toimittanut valtioneu-     suuksien vuoksi. Vähäistä ilmoittamis- tai tiedon-
26910: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         antovelvollisuuden laiminlyöntiä ja muuta vä-
26911: kansanedustaja Ben Zyskowiczin näin kuulu-           häistä menettelytapamääräysten rikkomista ei
26912: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 410:            pidettäisi lainkaan säännöstelyrikoksena tai sa-
26913:                                                      lakuljetuksena.
26914:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Uusiin säännöksiin sisältyy lisäksi eräitä
26915:        ryhtyä, että maan ulkomaankaupan ja           yleisiä omaisuuden arvon menettämistä koske-
26916:        taloudellisen kasvun turvaamisesta an-        via uudistuksia. Näistä kysymyksen kannalta
26917:        netun lain säännösten rikkomisen ja           merkittävin säännös on se, jonka mukaan
26918:        eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen ri-     arvon menettämisestä määrättäessä on kunkin
26919:        kosten rankaisemisesta annetun lain           vastaajan osalta otettava huomioon rikoksesta
26920:        kohtuuttomat määräykset muutettaisiin         ilmenevä syyllisyys, vastaajan taloudellinen ase-
26921:        vastaamaan tämän päivän vaatimuksia           ma ja muut olosuhteet. Säännös tarjoaa tuo-
26922:        ja että niiden osalta otettaisiin huo-        mioistuimelle mahdollisuuden estää korvauk-
26923:        mioon tapahtuva ja tapahtunut talou-          sen muodostuminen kohtuuttomaksi esimerkik-
26924:        dellinen yhdentymiskehitys ja erityisesti     si sen yrityksen työntekijöille, jonka toiminnas-
26925:        siihen liittyvä kaupan vapautuminen?          sa rikos on tapahtunut.
26926:                                                         Sen sijaan ei ole katsottu voitavan kokonaan
26927:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           luopua mahdollisuudesta tuomita omaisuuden
26928: taen seuraavaa:                                      arvo menetettäväksi, koska se johtaisi seuraa-
26929:                                                      musten sattumanvaraiseen vaihteluun esimer-
26930:    Kysymyksessä mainittujen lakien rikkomi-          kiksi sillä perusteella, onko rikoksen kohteena
26931: seen liittyvien seuraamusten uudistaminen sisäl-     ollut omaisuus jo siirtynyt seuraavalle omista-
26932: tyy rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen        jalle vai ei. Säännöstelyrikosten kysymyksessä
26933: vaiheen käsittävään hallituksen esitykseen (HE       ollessa on tyypillistä, että rikoksen kohteena
26934: n:o 66/1988 vp.), jonka käsittely eduskunnassa       ollut omaisuus on rikoksen tehneen tahon
26935: päättyi kuluvan vuoden kevätistuntokaudella.         omistuksessa vain lyhyen ajan.
26936: Esityksen mukaan eräitä valtuuslakeja vastaan           Säännöstelyrikokset ovat osa taloudellista
26937: tehtyjen rikosten rankaisemisesta annettu laki       rikollisuutta ja niitä koskevien säännösten on
26938: kumottaisiin kokonaan ja rangaistus muun             selkeästi osoitettava taloudellista säännöstelyä
26939: muassa maan ulkomaankaupan ja taloudellisen          vastaan tehtyjen rikosten paheksuttavuus. Sen
26940: kasvun turvaamisesta annettuun lakiin sisälty-       vuoksi uudet säännökset on laadittu siten, että
26941: vän säännöstelymääräyksen rikkomisesta tuo-          ne tarjoavat tehokkaan mahdollisuuden sään-
26942: mittaisiin rikoslain uuden 46 luvun säännösten       nöstelyyn liittyvien väärinkäytösten valvontaan
26943: nojalla.                                             ja torjuntaan. Edellä kerrotut lievennykset joh-
26944:    Uusien säännösten mukaan puheena oleviin          tuvatkin selvien epäkohtien korjaamisesta ja
26945: rikoksiin liittyvät taloudelliset seuraamukset       pyrkimyksestä kohdistaa ankarimmat seuraa-
26946: lievenisivät eräiltä osin varsin olennaisesti. En-   mukset vakaviin säännöstelyrikoksiin.
26947: siksikin rikoksen tuottamaa taloudellista hyö-          Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityk-
26948: tyä ei voitaisi tuomita menetetyksi todellista       sen näiltä osin muuttamattomana. Uudet sään-
26949: suurempana ja toiseksi rikoksen kohteena ollut       nökset on tarkoitus saattaa voimaan mahdol-
26950: omaisuus (rikosesine) tuomittaisiin menetetyksi      lisimman pian lähinnä koulutuksen ja tiedotta-
26951: vain siltä osin kuin se on tarpeen (1) säännös-      misen vaatima aika huomioon ottaen, mahdol-
26952: telyn tarkoituksen turvaamiseksi, (2) omaisuu-       lisesti jo vuoden 1991 alusta alkaen.
26953:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1990
26954: 
26955:                                                                    Oikeusministeri Tarja Halonen
26956: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 410
26957: 
26958: 
26959: 
26960: 
26961:                               Till Riksdagens Herr Talman
26962:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de brott som hänför sig till samma egendom
26963: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          eller (3) egendomen har egenskaper som gör
26964: nr 1255 av den 17 juli 1990 till vederbörande        den farlig för hälsan eller miljön. Lindrig
26965: medlem av statsrådet översänt avskrift av            försummelse- av en anmälnings- eller upplys-
26966: riksdagsman Ben Zyskowicz undertecknade              ningsskyldighet och andra smärre överträdelser
26967: spörsmål nr 410:                                     av procedurstadgandena skall inte alls anses
26968:                                                      vara regleringsbrott eller smuggling.
26969:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               1 de nya stadgandena ingår dessutom vissa
26970:        vidta för att de oskäliga stadganden          allmänna reformer som gäller förverkande av
26971:        som gäller brott mot lagen om tryggan-        egendomens värde. Det viktigaste stadgandet i
26972:        de av landets utrikeshandel och ekono-        förhållande till spörsmålet är att när förverkan-
26973:        miska tillväxt och lagen om bestraffning      de av värde bestäms skall för varje svarandes
26974:        av brott mot vissa fullmaktslagar änd-        del beaktas den skuld som framgår av brottet
26975:        ras så att de motsvarar tidens krav och       samt hans ekonomiska ställning och övriga
26976:        så att den pågående ekonomiska inte-          omständigheter. Stadgandet gör det möjligt för
26977:        grationsutvecklingen och den som re-          domstolen att förhindra att skadeståndet blir
26978:        dan har ägt rum och i synnerhet den           oskäligt t.ex. för arbetstagarna vid det företag
26979:        fria handeln i anslutning till detta beak-    genom vars verksamhet brottet har begåtts.
26980:        tas?                                             Däremot har det inte ansetts vara möjligt att
26981:                                                      helt frångå möjligheten att döma egendomens
26982:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         värde förverkat, eftersom det kan leda till
26983: samt anföra följande:                                slumpmässigt varierande påföljder, t.ex. bero-
26984:                                                      ende på om den egendom som varit föremål för
26985:     Revideringen av de påföljder som hänför sig      ett brott redan har övergått till följande ägare
26986: till brott mot de lagar som nämns i spörsmålet       eller inte. När det gäller regleringsbrott är det
26987: ingår i propositionen med förslag till det första    typiskt att den egendom som varit föremål för
26988: skedet av totalrevideringen av strafflagen (RP       brottet endast en kort tid finns i gärningsman-
26989: nr 66/1988 rd.) som slutbehandlades av riks-         nens ägo.
26990: dagen under vårsessionen detta år. Enligt pro-          Regleringsbrotten utgör en del av de ekono-
26991: positionen skall lagen om bestraffning av brott      miska brotten och de stadganden som gäller
26992: mot vissa fullmaktslagar upphävas helt och           dessa måste klart visa det förkastliga i brott
26993: hållet och bestraffning av bl.a. regleringsbrott i   mot ekonomisk reglering. Därför har de nya
26994: lagen om tryggande av landets utrikeshandel          stadgandena utformats så att de gör det möjligt
26995: och ekonomiska tillväxt skall dömas enligt           att effektivt övervaka och bekämpa reglerings-
26996: stadgandena i strafflagens nya 46 kap.               brotten. Lindringen av de nämnda stadgandena
26997:     Enligt de nya stadgandena kommer de eko-         är därför en följd av att klara missförhållanden
26998: nomiska påföljderna för de nämnda brotten            har korrigerats och en strävan att rikta de
26999: delvis att lindras avsevärt. För det första          strängaste påföljderna mot allvarliga reglerings-
27000: kommer den ekonomiska vinningen av brottet           brott.
27001: inte att kunna dömas förverkad till ett större          Riksdagen har till dessa delar godkänt pro-
27002: än det verkliga beloppet och för det andra           positionen oförändrad. Avsikten är att införa
27003: kommer det endast att vara möjligt att döma          de nya stadgandena så snart som möjligt,
27004: den egendom som har varit föremål för brottet        närmast med beaktande av den tid som behövs
27005: (brottsobjektet) förverkad i den mån det är          för utbildning och information, eventuellt re-
27006: nödvändigt för att (1) säkerställa ändamålet         dan i början av år 1991.
27007: med regleringen, (2) förebygga nya motsvaran-
27008:     Helsingfors den 16 augusti 1990
27009: 
27010:                                                                    Justitieminister Tarja Halonen
27011:                                               1990 vp.
27012: 
27013: Kirjallinen kysymys n:o 411
27014: 
27015: 
27016: 
27017: 
27018:                                  Vähänäkki: Diabeetikkojen silmälääkäri- ja jalkahoitopalvelujen
27019:                                      parantamisesta
27020: 
27021: 
27022:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27023: 
27024:    Diabetekseen liittyy aina jalkasairauksia ku-    veisiin kansalaisiin nähden huomattavan kor-
27025: ten silsaa, kuolioita yms., ja diabeetikot joutu-   kea, jota asiantilaa ei valtio mm. elintarvikkei-
27026: vat säännöllisesti käyttämään jalkahoitajien        den makeuttaruisaineiden verokohteluna suin-
27027: palveluksia. Diabetekseen sairastuneen yhtenä       kaan ole parantanut.
27028: lisärasitteena on myös erilaisia silmäsairauksia,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27029: jotka aiheuttavat näön heikkenemistä.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27030:    Julkisen terveydenhuollon piirissä on diabee-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27031: tikkojen usein mahdotonta päästä asianmukai-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27032: seen jalkahoitoon tahi silmälääkärin vastaan-
27033: otolle, koska ko. alojen virkoja on liian vähän               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27034: tai sitten ne ovat - varsinkin suurten kaupun-             siin diabeetikkojen jalkahoidon sekä sil-
27035: kien ulkopuolisilla alueilla - täyttämättömiä              mäsairauksien hoitotilanteen paranta-
27036: hakijoiden puutteen vuoksi. Nk. yksityisen                 miseksi julkisen terveydenhuollon piiris-
27037: terveydenhuollon puolella ovat palvelut puoles-            sä tahi vaihtoehtoisesti entistä tuntu-
27038: taan kohtuuttoman kalliita, ja nekin maaseutua             varumin korvaamaan diabeetikoille nii-
27039: ja pienempiä paikkakuntia ajatellen epätasai-              tä kustannuksia, joita ns. yksityiseen
27040: sesti maassa jakautuneita.                                 terveydenhuoltoon turvautuminen dia-
27041:    Diabeetikkojen elinkustannusten taso on ter-            beetikoille aiheuttaa?
27042: 
27043:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1990
27044: 
27045:                                          Matti Vähänäkki
27046: 
27047: 
27048: 
27049: 
27050: 200070S
27051: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 411
27052: 
27053: 
27054: 
27055: 
27056:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hoitotasapainojen kohentumisena sekä erilais-
27058: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ten lisäsairauksien vähenemisenä. Diabeteksen
27059: olette 17 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn          alueellinen hoitojärjestelmä tarkoittaa, että ter-
27060: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        veyskeskuksissa ja sairaaloissa on diabeteksen
27061: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hoitoon perehtyneitä nimettyjä vastuulääkärei-
27062: edustaja Vähänäkin näin kuuluvasta kirjallises-     tä, diabeteshoitajia, asiantuntevaa diabetesneu-
27063: ta kysymyksestä n:o 411:                            vontaa, dieettineuvontaa, jalkojenhoitoa, sil-
27064:                                                     mänpohjien hoitoa sekä muita tarpeellisia eri-
27065:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tyispalveluita. Erikoissairaanhoitoa antavissa
27066:         siin diabeetikkojen jalkahoi~on sekä sil-   suurissa sairaaloissa ja suuremmissa terveyskes-
27067:         mäsairauksien hoitotilanteen paranta-       kuksissa on yleensä jalkahoitajien virkoja,
27068:         miseksi julkisen terveydenhuollon piiris-   muualla tarvittavat palvelut hankitaan ostopal-
27069:         sä tahi vaihtoehtoisesti entistä tuntu-     veluina.
27070:         varumin korvaamaan diabeetikoille nii-         Diabeetikkojen kuten myös muiden jalka-
27071:         tä kustannuksia, joita ns. yksityiseen      vammoja aiheuttavia sairauksia, nivelreumaa ja
27072:         terveydenhuoltoon turvautuminen dia-        eräitä ihosairauksia potevien potilaiden jalko-
27073:         beetikoille aiheuttaa?                      jenhoidon määrällistä sekä laadullista tehosta-
27074:                                                     mista tarvitaan. Keskushallinnossa asiaa arvioi
27075:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja suunnittelee lääkintöhallituksen diabetes-
27076: vasti seuraavaa:                                    asiantuntijatyöryhmä, joka palveluiden tehos-
27077:                                                     tamiseksi on käsitellyt mm. jalkojenhoitajapal-
27078:     1. Diabeetikkojen jalkahoitopalvelut            velujen organisoimista avohoidossa ja sairaa-
27079:                                                     loissa (palvelut omana toimintana, ostopalve-
27080:    Diabeettisten jalkasairauksien merkitystä ku-    lutoimintana, sairausvakuutuksen korvaama-
27081: vastaa parhaiten se, että diabeetikkojen jalka-     na) sekä jalkojenhoitoon osallistuvien eri am-
27082: vammojen hoitoon käytetään enemmän sairaa-          mattiryhmien yhteistyön organisoimista.
27083: loiden hoitovuorokausia kuin muihin diabetek-          Keskushallinnon toimenpiteiden ohella jal-
27084: seen liittyvien elinmuutosten hoitoon yhteensä.     kojen hoidon tehostamista suunnitellaan ja
27085: On täysin perusteltua pyrkiä estämään jalka-        valmistellaan sekä sairaanhoitopiiri- että pai-
27086: vammojen syntyä kaikin kaytettävissä olevin         kallistasolla. Diabeetikoiden jalkahoitopalvelut
27087: keinoin. Tehokkaimmin jalkavammoja ehkäis-          ovat siis jatkuvan ja aktiivisen kehittämisen
27088: tään estämällä diabeettisten verisuonimuutos-       kohteena.
27089: ten ja hermomuutosten synty pitämällä diabee-
27090: tikkojen hoitotasapainoa mahdollisimman hy-           2. Diabeetikkojen silmävaurioiden hoito
27091: vänä. Diabeetikkojen hoitoon liittyvällä oh-
27092: jauksena ja terveyskasvatuksella kannustetaan          Diabeteksen aiheuttamat silmäsairaudet ovat
27093: diabeetikkoja itse hoitamaan jalkojaan, jotta       tärkein sokeutumisen syy. Silmänpohjan rap-
27094: jalkasairauksia ja -vammoja ei syntyisi. Palve-     peumamuutosten tehokkain ehkäisy ja hoito on
27095: lujärjestelmän on niin ikään tunnistettava ja       oikean sokeritasapainon ylläpitäminen. Edellä
27096: hoidettava diabeetikkojen jalkojen terveyttä        kuvattu alueellinen hoitojärjestelmä ja diabe-
27097: haittaavat ihopaksunnokset, kynsimuutokset,         teksen vastuuhenkilöjärjestelmä ovat yhdessä
27098: asentovirheet ja sieni-infektiot, jotka edeltävät   parempien diabeteslääkkeiden ja diabeteksen
27099: vaikeita jalkavammoja. Myös vaikeat jalka-          annosteluvälineiden kanssa olennaisesti paran-
27100: vammat on hoidettava tehokkaasti, jotta am-         taneet diabeetikkojen hoitotasapainoja.
27101: putaatiot eli kehon jäsenen poistot voidaan            Normaaliin diabeteksen hoitoon kuuluvat
27102: välttää.                                            säännölliset silmänpohjien tarkastukset. Kun
27103:    Diabeteksen hoidon alueellisen hoitojärjestel-   näissä tarkastuksissa havaitaan silmänpohja-
27104: män luominen 1980-luvulla paransi merkittä-         muutoksia, siirtyy potilas erikoislääkärin hoi-
27105: västi diabeteksen hoitoa ja näkyy potilaiden        toon. Hoitona on yleensä silmänpohjien muu-
27106:                                      1990 vp. -     KK n:o 411                                      3
27107: 
27108: tosten polttaminen lasertekniikalla. Nämä pal-      kärin lääkärinpalkkiota silmänpohjien muutos-
27109: velut tuotetaan keskussairaaloiden, suurempien      ten hoito lasertekniikalla ei myöskään sisälly
27110: yleissairaaloiden silmäpoliklinikoilla. Tätä pal-   sairausvakuutuksen palautustaksaan. Sairaus-
27111: velukapasiteettia voidaan pitää tällä hetkellä      vakuutuksen kehittämistoimikunnan mietin-
27112: yleisesti ottaen riittävänä.                        nössä (1987:34) on esitetty sekä lääkärin mää-
27113:                                                     räämän jalkojenhoidon että silmänpohjien la-
27114:   3. Sairausvakuutuksen korvattavuus                sertekniikkahoidon laiteosuuden sisällyttämistä
27115:                                                     sairausvakuutuksen palautustaksaan. Tältä
27116:   Jalkojenhoito ei sisälly sairausvakuutuksen       osin valmistelutyö on edelleen vireillä.
27117: palautustaksaan. Lukuun ottamatta silmälää-
27118: 
27119:     Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1990
27120: 
27121:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
27122: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 411
27123: 
27124: 
27125: 
27126: 
27127:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27128: 
27129:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        temet för diabetes innebär att det vid hälso-
27130: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         vårdscentraler och sjukhus finns särskilt utsed-
27131: av den 17 juli 1990 tili vederbörande medlem        da ansvarsläkare, som är insatta i vården av
27132: av statsrådet översänt avskrift av följande av      diabetes, diabetesskötare, sakkunnig diabetes-
27133: riksdagsman Vähänäkki undertecknade spörs-          rådgivning, dietrådgivning, fotvård, vård av
27134: mål nr 411:                                         ögonbottnen samt övriga nödvändiga special-
27135:                                                     tjänster. Vid större sjukhus, som ger special-
27136:            Har Regeringen för avsikt att vidta      sjukvård, samt vid större hälsovårdscentraler
27137:         åtgärder för förbättrande av vårdsitua-     finns det i allmänhet fotvårdartjänster, medan
27138:         tionen för diabetikers fotvård samt vår-    man på annat håll skaffar den nödvändiga
27139:         den av ögonsjukdomar inom ramen för         servicen i form av köpta tjänster.
27140:         den offentliga hälsovården eller alterna-      En både kvantitetsmässig och kvalitetsmässig
27141:         tivt att i högre grad än tidigare ersätta   effektivering behövs i fråga om diabetikernas
27142:         diabetikerna för de kostnader som or-       fotvård och likaså beträffande fotvården för
27143:         sakas dem då de anlitar den s.k. privata    andra patienter, som lider av sjukdomar som
27144:         hälsovården?                                orsakar fotskador, av ledgångsreumatism och
27145:                                                     av vissa hudsjukdomar. Inom centralförvalt-
27146:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningen bedöms och planeras ärendet av medi-
27147: samt anföra följande:                               cinalstyrelsens sakkunniggrupp för diabetes,
27148:                                                     som för en effektivering av servicen har be-
27149:     1. Fotvårdstjänster för diabetiker              handlat bl.a. en organisering av fotvårdarser-
27150:                                                     vice inom den öppna vården och vid sjukhus
27151:     De diabetiska fotsjukdomarnas betydelse         (tjänsterna ges såsom egen verksamhet, som
27152: återspeglas bäst av att det för vård av diabe-      köpta tjänster eller ersätts av sjukförsäkringen)
27153: tikers fotskador används fler vårddygn på           samt en organisering av samarbetet mellan
27154: sjukhus än för vård av övriga med diabetes          olika yrkesgrupper som deltar i fotvården.
27155: sammanhängande organförändringar samman-               Vid sidan om centralförvaltningens åtgärder
27156: lagt. Det är helt motiverat att med alla till-      planeras och bereds en effektivering av fotvår-
27157: budsstående medel försöka hindra uppkomsten         den både på sjukvårdsdistrikts- och regional
27158: av fotskador. Effektivast förebyggs fotskador       nivå. Fotvårdsservicen för diabetiker är alltså
27159: så att uppkomsten av diabetiska förändringar i      föremål för en fortgående och aktiv utveck-
27160: blodkärl och nerver hindras genom att diabe-        ling.
27161: tikernas sockerbalans hålls så god som möjligt.
27162:                                                       2. Vård av diabetikers ögonskador
27163: Genom styrning och hälsofostran i anslutning
27164: tili vården av diabetiker sporras diabetikerna         De ögonsjukdomar som diabetes orsakar är
27165: att själva sköta sina fötter för att undvika att    den viktigaste orsaken tili blindhet. Det effek-
27166: fotsjukdomar och -skador uppstår. Servicesys-       tivaste sättet att förebygga och vårda degene-
27167: temet bör likaså känna igen och sköta hudför-       rativa förändringar i ögonbottnen är att upp-
27168: tjockningar, nagelförändringar, hållningsfel        rätthålla den rätta sockerbalansen. Det ovan
27169: och svampinfektioner, som är tili förfång för       beskrivna regionala vårdsystemet och systemet
27170: diabetikernas fötters hälsa och som föregår         med ansvarspersoner för diabetes har tillsam-
27171: svåra fotskador. Ä ven svåra fotskador bör          mans med bättre läkemedel och doserings-
27172: skötas effektivt för att amputationer, dvs.         hjälpmedel för diabetes väsentligen förbättrat
27173: avlägsnande av kroppsdelar, skall kunna und-        diabetikernas balanser.
27174: vikas.                                                 Tili normal vård av diabetes hör regelbundna
27175:     Skapandet av ett regionalt vårdsystem för       granskningar av ögonbottnen. Då det vid dessa
27176: vård av diabetes på 80-talet förbättrade märk-      granskningar upptäcks förändringar i ögonbot-
27177: bart vården av diabetes och syns i en uppgång       nen övergår patienten i en specialläkares vård.
27178: i patienternas balanser samt i en minskning av      Vården går i allmänhet ut på att förändring-
27179: olika tilläggssjukdomar. Det regionala vårdsys-     arna i ögonbottnen bränns med hjälp av
27180:                                    1990 vp. -     KK n:o 411                                     5
27181: 
27182: laserteknik. Denna service utförs vid ögonpo-      läkararvode ingår inte heller vården av föränd-
27183: liklinikerna vid centralsjukhusen eller vid de     ringar i ögonbottnen med hjälp av Iaserteknik
27184: större allmänna sjukhusen. Denna servicekapa-      i sjukförsäkringens återbäringstaxa. I betän-
27185: citet kan för närvarande allmänt taget anses       kandet från kommissionen för utvecklande av
27186: vara tillräcklig.                                  sjukförsäkringen (1987:34) har föreslagits att
27187:                                                    både den fotvård som läkaren ordinerar och
27188:   3. Vad ersätts genom sjukförsäkringen?           anläggningsandelen av vården av ögonbottnen
27189:                                                    med Iaserteknik tas med i sjukförsäkringens
27190:   Fotvård ingår inte i sjukförsäkringens åter-     återbäringstaxa. Tili denna del pågår bered-
27191: bäringstaxa. Med undantag av ögonläkarens          ningsarbetet fortfarande.
27192: 
27193:     Helsingfors den 17 augusti 1990
27194: 
27195:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
27196:                                                 1990 vp.
27197: 
27198: Kirjallinen kysymys n:o 412
27199: 
27200: 
27201: 
27202: 
27203:                                    Seppänen: Tasapuolisuuden turvaamisesta jääkiekon maailman-
27204:                                        mestaruuskilpailujen pääsylippujen myynnissä
27205: 
27206: 
27207:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27208:    Suomessa järjestetään keväällä 1991 jääkie-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27209: kon maailmanmestaruuskilpailut. Niiden järjes-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27210: telyistä vastaa urheiluliitto, joka tiettävästi saa   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27211: valtionapua. Kilpailut järjestetään halleissa,
27212: joiden rakentamisen rahoittamisen julkinen val-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27213: ta on viime kädessä turvannut.                              siin niin, että jääkiekon maailmanmes-
27214:    Nyt on käynyt ilmi, että Suomen kansalaiset              taruuskilpailuihin keväällä 1991 saavat
27215: eivät saa ostetuksi lippuja maailmanmestaruus-              ostetuksi lippuja myös suomalaiset ve-
27216: kilpailujen otteluihin samojen perusteiden mu-              ronmaksajat, jotka verovaroillaan teke-
27217: kaan kuin koti- ja ulkomaiset yritykset.                    vät mahdolliseksi mainitun urheilulajin
27218:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          harrastamisen maassamme?
27219:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1990
27220: 
27221:                                             Esko Seppänen
27222: 
27223: 
27224: 
27225: 
27226: 200070S
27227: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 412
27228: 
27229: 
27230: 
27231: 
27232:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jestää Suomessa A-ryhmän maiden vuoden
27234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      1991 jääkiekkoilun maailmanmestaruuskilpai-
27235: olette 17 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn         lut.
27236: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Jääkiekkoliiton ilmoituksen mukaan lippujen
27237: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      markkinointi ei poikkea aikaisempien Suomes-
27238: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjal-     sa tai ulkomailla järjestettyjen MM-kisojen
27239: lisesta kysymyksestä n:o 412:                      markkinoinnista. Ainoastaan aiemmin käytös-
27240:                                                    sä ollut suurempien lippupakettien myynti on
27241:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     jaettu asiakas- ja katsojaystävällisemmän suun-
27242:        siin niin, että jääkiekon maailmanmes-      tauksen korostamiseksi entistä pienempiin lip-
27243:        taruuskilpailuihin keväällä 1991 saavat     pupaketteihin.
27244:        ostetuksi lippuja myös suomalaiset ve-         Suomen Jääkiekkoliitto markkinoi lippuja
27245:        ronmaksajat, jotka verovaroillaan teke-     ilmoituskampanjalla yksityisille Suomen kansa-
27246:        vät mahdolliseksi mainitun urheilulajin     laisille, jotka voivat hankkia lippunsa tilausku-
27247:        harrastamisen maassamme?                    pongilla Postipankki Oy:n konttorien kautta,
27248:                                                    sekä erikseen yhtiöille ja yhteisöille suoramai-
27249:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nonnan keinoin.
27250: taen seuraavaa:                                       Opetusministeriö näkee Suomen Jääkiekko-
27251:                                                    liiton ottaneen lippujen markkinoinnissa aikai-
27252:   Suomen Jääkiekkoliitto on saanut Kansain-        semman arvokisakäytännön mukaisesti huo-
27253: väliseltä Jääkiekkoliitolta (IIHF) oikeuden jär-   mioon suomalaiset jääkiekon ystävät.
27254:     Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1990
27255: 
27256:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
27257:                                    1990 vp. -     KK n:o 412                                    3
27258: 
27259: 
27260: 
27261: 
27262:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27263:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hockey 1991 för länderna i A-gruppen.
27264: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Enligt ett meddelande från lshockeyförbun-
27265: av den 17 juli 1990 tili vederbörande medlem      det avviker marknadsföringen av biljetterna
27266: av statsrådet översänt en avskrift av följande    inte från praxis under tidigare arrangerade
27267: av riksdagsman Esko Seppänen undertecknade        VM-tävlingar i Finland eller i andra länder.
27268: spörsmå1 nr 412:                                  Endast försäljningen av större biljettpaket, som
27269:                                                   tidigare varit brukligt, har i syfte att bättre
27270:          Ämnar Regeringen vidta sådana åt-        betjäna kunderna och åskådarna delats i min-
27271:        gärder att även skattebeta1are i Finland   dre satser.
27272:        kan få köpa biljetter tili världsmäster-       Finlands lshockeyförbund marknadsför bil-
27273:        skapen i ishockey 1991. Med sina skat-     jetter genom en reklamkampanj tili enskilda
27274:        temedel gör de ju det möjligt att utöva    finska medborgare, som kan skaffa sina biljet-
27275:        nämnda sportgren i vårt land?              ter med en beställningskupong via Postbanken
27276:                                                   Ab:s kontor samt separat genom direktreklam
27277:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      tili företag och sammanslutningar.
27278: följande:                                             U ndervisningsministeriet anser att Finlands
27279:                                                   Ishockeyförbund i marknadsföringen av biljet-
27280:    Finlands Ishockeyförbund har av Interna-       terna har tagit hänsyn tili de finländska vän-
27281: tionella lshockeyförbundet beviljats rätt att i   nerna av ishockey i enlighet med tidigare praxis
27282: Finland arrangera världsmästerskapen i is-        under elittävlingar.
27283:     Helsingfors den 17 augusti 1990
27284: 
27285:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
27286:                                             1990 vp.
27287: 
27288: Kirjallinen kysymys n:o 413
27289: 
27290: 
27291: 
27292: 
27293:                                 Seppänen: Ulkomaille siirtyvien myyntivoittojen verottamisesta
27294: 
27295: 
27296:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27297: 
27298:    Keväällä 1989 Suomessa keinoteltiin pank-      hallituksen verouudistuksen linjaan, jonka mu-
27299: kien ja muiden suuryhtiöiden osakkeita osta-      kaan kaikkia tuloja pitää verottaa yhtäläisten
27300: malla ja myymällä.                                perusteiden mukaan.
27301:    Siinä yhteydessä tiedetään Pentti Kouri           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27302: -nimisen keinottelijan vieneen Suomesta usei-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27303: den satojen miljoonien markkojen myyntivoitot     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27304: verottomasti Neitsytsaarille tai muualle ulko-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27305: maille.
27306:    Pääministeri Harri Holkeri antoi niihin ai-              Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
27307: koihin ymmärtää, että hallitus ryhtyy toimen-            siin verolainsäädännön kehittämiseksi
27308: piteisiin tämänlaatuisten myyntivoittojen vero-          niin, että ulkomaille joutuvat myynti-
27309: tuksen aloittamiseksi. Se sopisi hyvin myös              voitot tulevat verolle?
27310: 
27311:     Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1990
27312: 
27313:                                          Esko Seppänen
27314: 
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 200070S
27319: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 413
27320: 
27321: 
27322: 
27323: 
27324:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27325: 
27326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sia että ei-toivottuja lieveilmiöitä, kuten esimer-
27327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kiksi ns. verokeidasvaltioiden verotuksellisista
27328: olette 17 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn           syistä tapahtuvaa hyväksikäyttämistä. Markki-
27329: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         noiden vakautuessa myös markkinoiden "peli-
27330: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        säännöt" muotoutuvat.
27331: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjal-          Kansainvälisessä vero-oikeudessa ei pääsään-
27332: lisesta kysymyksestä n:o 413:                        töisesti kiinnitetä huomiota valtioiden verotuk-
27333:                                                      sen tasoon. Verotuksen tason määrittelyn on
27334:           Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-        katsottu kuuluvan suvereenin valtion itsemää-
27335:        siin verolainsäädännön kehittämiseksi         räämisoikeuden piiriin. Tämän periaatteen mu-
27336:        niin, että ulkomaille joutuvat myynti-        kaisesti ei esimerkiksi Suomessa tapahtuneesta
27337:        voitot tulevat verolle?                       satunnaisesta, laillisesta toiminnasta saatua tu-
27338:                                                      loa voitaisi verottaa täällä ainoastaan sillä
27339:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         perusteella, että tulon saajana on henkilö, joka
27340: vasti seuraavaa:                                     asuu valtiossa, jonka verotuksen taso on alhai-
27341:                                                      nen tai jossa ei ole verotusta. Tämän periaat-
27342:    Tulo- ja varallisuusverolain säännösten mu-       teen kunnioittaminen joutuu kuitenkin kyseen-
27343: kaan Suomessa harjoitetusta elinkeinotoimin-         alaiseksi silloin, kun alhaisen verotuksen val-
27344: nast:., jonka harjoittajalla on kiinteä toimipaik-   tiota käytetään välikätenä siten, että jokin
27345: ka Suomessa, saaduista tuloista, siten myös          toiminta keinotekoisesti kanavoidaan sen kaut-
27346: myyntivoitoista, verotetaan Suomessa. Jos Suo-       ta tapahtuvaksi siitä syystä, että vältetään
27347: mesta saatuja myyntivoittoja pidetään ulko-          toisen valtion verotusta. Tällöin viimeksi mai-
27348: mailla asuvan henkilön satunnaisena tulona,          nittu valtio joutuu harkitsemaan kansainväli-
27349: myyntivoitoista ei peritä veroa Suomessa. Täl-       sessä vero-oikeudessa perinteisesti noudatetuille
27350: laisten satunnaisista kaupoista saatujen myyn-       periaatteille pohjautuvan verotusvaltansa rajo-
27351: tivoittojen verotus tapahtuu yleensä ulkomailla      jen tarkistamista.
27352: asuvan asuinvaltiossa. Viimeksi mainittu edel-          Suomen verolainsäädännössä on yleissään-
27353: lyttää, että asuinvaltion veroviranomainen saa       nös veron kiertämisen estämiseksi. Verotuslain
27354: tiedon ulkomailla saaduista tuloista. Lisäänty-      56 §:n 1 momentin mukaan "Jos jollekin olo-
27355: vän kansainvälistymisen myötä eri valtioiden         suhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen
27356: veroviranomaisten välisen tietojen vaihtamisen       oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian
27357: ja muunkin yhteistyön merkitys on kasvanut           varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on vero-
27358: huomattavasti.                                       tusta toimitettaessa meneteltävä niin, kuin jos
27359:    Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes-    asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa."
27360: tön (OECD) pääomamarkkinoiden vapautta-                 Veron välttämisen ja veron kiertämisen estä-
27361: ruiskoodit ja Euroopan yhteisön (EY) pääoma-         miseksi on tärkeätä, että veroviranomaisten
27362: markkinoiden vapauttamisdirektiivi ovat lisän-       välistä virka-apua veroasioissa lisätään. Euroo-
27363: neet paineita pääomamarkkinoiden vapautta-           pan neuvoston ja OECD:n yhteistyönä onkin
27364: miseksi. EY:n piirissä on jo neljää valtiota         valmistunut multilateraalinen veroasioissa an-
27365: koskevin poikkeuksin toteutettu täysin vapaat        nettavaa hallinnollista virka-apua koskeva sopi-
27366: pääomamarkkinat. Euroopan talousaluetta              mus. Suomi on allekirjoittanut kyseisen sopi-
27367: (ETA) koskevissa neuvotteluissa pääomien va-         muksen 11 päivänä joulukuuta 1989. Uuteen
27368: paa liikkuminen on yksi keskeisistä esille tule-     Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen väliseen
27369: vista asioista. Suomen Pankki on vuoden ku-          tulo- ja varallisuusveroja koskevaan kaksinker-
27370: luessa purkanut valuutansäännöstelyä kolme           taisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertä-
27371: kertaa - viimeksi 1 päivänä heinäkuuta 1990.         misen estämiseksi tehtyyn sopimukseen, joka
27372: Pääomamarkkinoiden vapautuminen tuo mu-              on allekirjoitettu 21 päivänä syyskuuta 1989,
27373: kanaan sekä markkinoiden sopeutumisvaikeuk-          mutta joka ei vielä ole voimassa, on myös
27374:                                    1990 vp. -     KK n:o 413                                     3
27375: 
27376: otettu määräys, jolla pyritään estämaan vero-     tiettyjä lieveilmiöitä. Hallitus seuraa tilanteen
27377: keidasvaltioiden hyväksikäyttäminen.              kehittymistä ja esittää tarvittaessa tarkistuksia
27378:   Hallitus on tietoinen siitä tosiasiasta, että   Suomen verotusvallan rajoihin ottaen samanai-
27379: kansainväliselle kaupalle tärkeä pääomamark-      kaisesti huomioon sen, että tarkoituksenmu-
27380: kinoiden vapautuminen tuo mukanaan mark-          kaista pääomaliikettä ei tule tarpeettomasti
27381: kinoiden sopeutumisvaikeuksia samoin kuin         hankaloittaa.
27382: 
27383:     Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1990
27384: 
27385:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
27386: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 413
27387: 
27388: 
27389: 
27390: 
27391:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27392: 
27393:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tre gånger senast den 1 juli 1990. Ett frigörande
27394: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        av valutamarknaderna för med sig både an-
27395: av den 17 juli 1990 tili vederbörande medlem       passningssvårigheter för marknaderna och oön-
27396: av statsrådet översänt avskrift av följande av     skade följdföreteelser såsom tili exempel ett
27397: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade            utnyttjande av s.k. skatteparadisstater av be-
27398: spörsmål nr 413:                                   skattningsmässiga skäl. Då marknaderna stabi-
27399:                                                    liseras utformas även "spelreglerna" för dem.
27400:           Har Regeringen vidtagit åtgärder för        lnom den internationella skatterätten fäster
27401:        utvecklande av skattelagstiftningen så      man i huvudsak inte uppmärksamhet vid sta-
27402:        att de försäljningsvinster som hamnar i     ternas beskattningsnivå. Fastställandet av be-
27403:        utlandet blir beskattade?                   skattningsnivån har ansetts höra tili en suverän
27404:                                                    stats självbestämmanderätt. 1 enlighet med
27405:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       denna princip kan t.ex. inkomst som erhållits
27406: samt anföra följande:                              genom tillfällig, laglig verksamhet i Finland
27407:                                                    inte beskattas här enbart på basis av det
27408:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på          faktum att inkomsttagaren är en person som
27409: inkomst och förmögenhet beskattas i Finland        bor i en stat där beskattningsnivån är låg eller
27410: sådana inkomster och sålunda även försäljnings-    i viiken beskattning saknas. Denna princip blir
27411: vinster som erhållits från i Finland utövad        emellertid ifrågasatt då en stat med en låg
27412: näringsverksamhet, vars utövare har ett fast       beskattning utnyttjas såsom mellanhand sålun-
27413: driftställe i Finland. Om försäljningsvinster      da att någon verksamhet artificiellt kanaliseras
27414: som erhållits från Finland anses vara tillfällig   genom landet i syfte att undgå beskattning i en
27415: inkomst för en person som är bosatt utom-          annan stat. Härvid blir den sistnämnda staten
27416: lands, uppbärs ingen skatt för försäljningsvin-    tvungen att överväga en justering av gränserna
27417: sterna i Finland. Beskattningen av dylika för-     för sin beskattningsmakt, som grundar sig på
27418: säljningsvinster som erhållits genom tillfälliga   principer som traditionellt följts inom den
27419: transaktioner sker i allmänhet utomlands i den     internationella skatterätten.
27420: stat där vederbörande är bosatt. Det sistnämn-        1 den finska skattelagstiftningen finns en
27421: da förutsätter att skattemyndigheten i vederbö-    allmän regel för att förhindra ett kringgående
27422: rande stat har kännedom om de inkomster som        av beskattning. Enligt 56§ 1 mom. beskatt-
27423: erhållits utomlands. I och med den ökande          ningslagen stadgas att "Har ett förhållande
27424: internatiolariseringen har betydelsen av utbytet   eller en åtgärd givits sådan rättslig form som ej
27425: av uppgifter och likaså av annat samarbete         motsvarar sakens egentliga natur eller syftemål,
27426: mellan skattemyndigheterna i olika stater ökat     skall vid beskattningen förfaras så som om
27427: märkbart.                                          riktig form i saken hade använts."
27428:    Liberaliseringskoderna för kapitalmarkna-          För att förhindra undvikande av skatt och
27429: derna inom Organisationen för ekono-               kriggående av skatt är det viktigt att handräck-
27430: miskt samarbete och utveckling (OECD) och          ning i skattefrågor ökas mellan skattemyndig-
27431: liberaliseringsdirektiven för kapitalmarknader-    heterna. 1 samarbete mellan Europarådet och
27432: na inom Europeiska gemenskapen (EG) har            OECD har färdigställts ett multilateralt avtal
27433: ökat trycket på en liberalisering av kapital-      om administrativ handräckning i skatteären-
27434: marknaderna. lnom EG, med undantag av fyra         den. Finland har undertecknat avtalet den II
27435: stater, har fullständigt fria kapitalmarknader     december 1989. 1 det nya avtalet mellan Fin-
27436: redan skapats. 1 underhandlingar om den            land och Amerikas förenta stater, vilket under-
27437: Europeiska ekonomiska sfären (EES) är en fri       tecknats den 21 september 1989 men som ännu
27438: kapitalrörelse en av de centralaste frågorna       inte trätt i kraft och som gäller undvikande av
27439: som framkommit. Finlands Bank har inom             dubbelbeskattning och förhindrande av kring-
27440: loppet av ett år uppluckrat valutaregleringen      gående av skatt beträffande skatter på inkomst
27441:                                     1990 vp. -     KK n:o 413                                    5
27442: 
27443: och på förmögenhet, har intagits en bestäm-        och likaså vissa negativa följdföreteelser. Re-
27444: melse med syfte att förhindra ett utnyttjande av   geringen följer med situationens utveckling och
27445: ska tteparadisstater.                              föreslår vid behov justeringar i gränserna för
27446:    Regeringen är medveten om det faktum att        Finlands rätt att beskatta och beaktar samti-
27447: den för den internationella handeln viktiga        digt det faktum att en ändamålsenlig kapital-
27448: liberaliseringen av kapitalmarknaderna för med     rörelse inte i onödan skall försvåras.
27449: sig anpassningssvårigheter för marknaderna
27450: 
27451:     Helsingfors den 21 augusti 1990
27452: 
27453:                                                                         Minister Ulla Puolanne
27454:                                                1990 vp.
27455: 
27456: Kirjallinen kysymys n:o 414
27457: 
27458: 
27459: 
27460: 
27461:                                   Seppänen: Rakennusveron vaikutuksista toimitila- ja liiketilara-
27462:                                      kentamiseen pääkaupunkiseudulla
27463: 
27464: 
27465:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27466: 
27467:    Helsingin Sanomissa esitettiin 16.7.1990 leh-              Onko Hallituksella tietoa siitä, mikä
27468: den omiin tutkimuksiin perustuen väite, jonka              oli toimitila-ja liiketilarakentamisen vo-
27469: mukaan pääkaupunkiseudulla voimassa oleva                  lyymi pääkaupunkiseudulla eri vuosina
27470: rakennusvero ei ole vaikuttanut toimitila- ja              1988-90, ja
27471: liiketilarakentamisen volyymiin suuren poik-                  onko rakennusvero vaikuttanut mai-
27472: keuslupapäätösten määrän johdosta.                         nittuun rakentamiseen supistavasti, sekä
27473:    Koska poikkeuslupapäätökset ovat salaisia,                 mitkä ovat ne perusteet, joilla poik-
27474: asiaa on mahdotonta varmentaa.                             keuslupapäätökset salataan julkisuu-
27475:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         delta?
27476: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27477: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27478: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27479: 
27480:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1990
27481: 
27482:                                            Esko Seppänen
27483: 
27484: 
27485: 
27486: 
27487: 200070S
27488: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 414
27489: 
27490: 
27491: 
27492: 
27493:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27494: 
27495:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta, mikä olisi nostanut rakennuskustannuksia
27496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toteutunutta kustannuskehitystä enemmän.
27497: olette 17 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn         Asuntorakentamisen osuus on osittain inves-
27498: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tointi- ja rakennusveron ansiosta noussut pää-
27499: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kaupunkiseudulla vuoden 1987 41,6 %:sta
27500: edustaja Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta    vuoden 1989 50,5 %:iin. Yhtenä osoituksena
27501: kysymyksestä n:o 414:                              rakennusveron toimisto- ja liikerakentamista
27502:                                                    supistavasta vaikutuksesta voidaan todeta, että
27503:          Onko Hallituksella tietoa siitä, mikä     ajalla 23.9.1989-31.7.1990 eli aikana, jolloin
27504:        olitoimitila-ja liiketilarakentamisen vo-   rakennusvero on koskenut koko maata, valtio-
27505:        lyymi pääkaupunkiseudulla eri vuosina       varainministeriö hyväksyi rakennusverolain
27506:        1988-90, ja                                 25 §:n nojalla kokonaan tai osittain 14 kpl
27507:          onko rakennusvero vaikuttanut mai-        pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa rakentamista
27508:        nittuun rakentamiseen supistavasti, sekä    koskevaa poikkeuslupahakemusta. Samana ai-
27509:          mitkä ovat ne perusteet, joilla poik-     kana vastaavia hakemuksia hylättiin kuitenkin
27510:        keuslupapäätökset salataan julkisuu-        21 kpl.
27511:        delta?                                         Vuoden 1990 rakennusverolain (1191/89)
27512:                                                    23 §:n mukaan mainitun lain mukaisessa vero-
27513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tusmenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin,
27514: vasti seuraavaa:                                   mitä verotuslaissa ja sen nojalla annetuissa
27515:                                                    säädöksissä on säädetty ilmoittamisvelvollisuu-
27516:    Pääkaupunkiseudulla eli Espoon, Helsingin,      desta, liike- ja ja muiden asiakirjain tarkastuk-
27517: Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien alueella         sesta, virka-avusta ja salassapitovelvollisuudes-
27518: uudisrakentamisen arvo oli vuonna 1987 6 439       ta. Verotuslain 132 §:n mukaan verotustiedot ja
27519: mmk, vuonna 1988 7 233 mmk ja vuonna 1989          -asiakirjat on pidettävä salassa kyseisessä sään-
27520: 9 383 mmk. Yksityisten toimistojen osuus ra-       nöksessä mainittuja poikkeuksia lukuun otta-
27521: kentamisesta oli vastaavina vuosina 20,4 %,        matta. Verotuslain 133 §:n mukaan jokainen on
27522: 14,6% ja 9,6 %. Myymälärakennusten osuus           velvollinen pitämään salassa, mitä hän viras-
27523: puolestaan oli 8,1 %, 3,2 % ja 3,2 % rakenta-      saan tai julkisessa toimessaan tai 132 §:ssä
27524: misesta.                                           tarkoitetuissa tapauksissa on veroilmoituksista
27525:   Vuonna 1990 rakentamisen volyymin arvioi-        tai muista verotusta varten annetuista tiedoista
27526: daan kasvavan noin viisi prosenttia. Rakennus-     tai asiakirjoista saanut tietää toisen taloudelli-
27527: ten aloitukset ovat tänä vuonna alentuneet         sesta asemasta tai liikesuhteista taikka seikasta,
27528: edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesken-       joka lain tai erityisen määräyksen mukaan
27529: eräisten töiden loppuunsaattaminen kasvattaa       nimenomaan tai asian laadun vuoksi ilmeisesti
27530: rakentamisen tasoa edelleen.                       on pidettävä salassa.
27531:    Pääkaupunkiseudulla rakentamiskapasiteetti         Koska valtiovarainministeriön rakennusve-
27532: on ollut vuosina 1988-90 suunnilleen täyskäy-      rolain 25 §:n nojalla tekemät päätökset ovat
27533: tössä. Ilman investointi- ja rakennusverolain      verotusta koskevia päätöksiä, ne eivät edellä
27534: soveltamista rakennustarvikkeista ja työvoi-       mainittujen säännösten nojalla ole julkisia.
27535: masta olisi ollut todettua suurempaa niukkuut-
27536: 
27537:     Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1990
27538: 
27539:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
27540:                                     1990 vp. -     KK n:o 414                                       3
27541: 
27542: 
27543: 
27544: 
27545:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27546: 
27547:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arbetskraft än vad som nu är fallet och detta
27548: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        skulle ha höjt byggkostnaderna mer än den
27549: av den 17 juli 1990 tili vederbörande medlem       kostnadsutveckling som faktiskt skett. Bo-
27550: av statsrådet översänt avskrift av följande av     stadsbyggandet har delvis tack vare investe-
27551: riksdagsman Seppänen undertecknade spörs-          rings- och byggskatten inom huvustadsregionen
27552: mål nr 414:                                        ökat från 41,6% år 1987 tili 50,5% år 1989.
27553:                                                    Såsom ett bevis på byggskattens inskränkande
27554:           Har Regeringen kännedom om viiken        verkan på kontors- och affärsbyggandet kan
27555:        volymen var för byggandet av verksam-       konstateras att under tiden 23.9.1989-
27556:        hets- och affärsutrymmen inom huvud-        31.7.1990, dvs. under en tid då byggskatten
27557:        stadsregionen under åren 1988-90            gällde för hela landet, godkände finansministe-
27558:        och                                         riet med stöd av 25 § byggskattelagen helt eller
27559:           har byggskatten inverkat inskränkan-     delvis 14 ansökningar om undantagslov, som
27560:        de på nämnda byggande, samt                 gällde byggande inom huvudstadsregionen.
27561:           vilka är de grunder enligt vilka be-     Under samma tid förkastades emellertid 21
27562:        sluten om undantagslov hemlighålls för      ansökningar av samma slag.
27563:        offentligheten?                                Enligt 23 § byggskatte1agen för 1990
27564:                                                    (1191 /89) skall vid beskattningen en1igt nämn-
27565:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       da 1ag i tillämpliga delar även iakttas vad som
27566: samt anföra följande:                              i beskattningslagen och med stöd av den
27567:                                                    stadgas om deklarationsskyldighet, granskning
27568:   Inom huvudstadsregionen, dvs. i städerna         av affärshandlingar och andra handlingar,
27569: Esbo, Helsingfors, Grankulla och Vanda, var        samt om handräckning och tystnadsplikt.
27570: värdet på nybyggandet år 1987 6 439 milj. mk,         Enligt 132 § beskattningslagen skall beskatt-
27571: år 1988 7 233 milj. mk och år 1989 9 383 mi1j.     ningsuppgifter och -hand1ingar hemlighållas
27572: mk. De utrymmen som uppfördes för privata          förutom de undantag som nämnts i ifrågava-
27573: kontor utgjorde under samma år 20,4 %,             rande stadgande. En1igt 133 § beskattnings1a-
27574: 14,6% och 9,6 %. Butiksbyggnaderna utgjorde        gen är var och en skyldig att hem1ighålla vad
27575: för sin del 8,1 %, 3,2% och 3,2% av byggan-        han i sin tjänst eller vid utförandet av offentligt
27576: det.                                               uppdrag eller i fall, som avses i 132 §, genom
27577:   År 1990 beräknas byggnadsvolymen öka             skattedeklaration eller andra för beskattningen
27578: med ca fem procent. Antalet byggnader som          avgivna uppgifter eller hand1ingar erfarit om
27579: påbörjats har i år sjunkit jämfört med föregå-     annans ekonomiska ställning eller arbetsförhå1-
27580: ende år, men antalet halvfärdiga arbeten som       landen eller rörande omständighet, som enligt
27581: skall slutföras ökar ytterligare nivån på byg-     lag eller särskild bestämmelse uttryck1igen eller
27582: gandet.                                            med hänsyn tili sakens natur uppenbarligen bör
27583:   Inom huvudstadsregionen har byggnadska-          hemlighållas.
27584: paciteten under åren 1988-90 ungefärligen             Eftersom de bes1ut som finansministeriet
27585: utnyttjats i full utsträckning. Utan tillämpning   fattat med stöd av 25 § byggskatte1agen är
27586: av investerings- och byggskattelagen skulle det    beslut gällande beskattningen är de med stöd
27587: ha rått större brist på byggnadsmaterial och       av ovan nämnda stadganden inte offentliga.
27588: 
27589:     Helsingfors den 22 augusti 1990
27590: 
27591:                                                                           Minister Ulla Puolanne
27592:                                                1990 vp.
27593: 
27594: Kirjallinen kysymys n:o 415
27595: 
27596: 
27597: 
27598: 
27599:                                   Tiuri: Keksintösäätiön tuen lisäämisestä
27600: 
27601: 
27602:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27603: 
27604:    Euroopan yhdentyessä tulee entistä tärkeäm-          Monet tuetut hankkeet ovat johtaneet läpi-
27605: mäksi, että Suomen teollisuus tuottaa omape-         murtoihin ja saavuttaneet menestystä koti-
27606: räisiä tuotteita, joiden tietosisältö on merkittä-   maan- ja vientimarkkinoilla.
27607: vä.                                                     Valtionavustus on luonut edellytykset toi-
27608:    Keksintötoiminta ja keksinnöt ovat oleellisia     minnalle ja sen kehittämiselle. Huolestuttavaa
27609: tavoitteen saavuttamiseksi. Maamme keksintö-         kuitenkin on, että avustus on viime vuosina
27610: toiminta on vireätä. Siihen sisältyvät, osin         reaaliarvoltaan laskenut (avustukset ovat kol-
27611: piilevät voimavarat voidaan tehostetuin tuki-        matta kertaa peräkkäin samat: kauppa- ja
27612: toimin ohjata nykyistä paremmin tuotantotoi-         teollisuusministeriö 6,5 milj. mk, SITRA 2,9
27613: minnan ja koko yhteiskunnan tarpeisiin. Sa-          milj. mk), kun sekä tarpeet että yleinen suun-
27614: malla voidaan keksimisaktiviteettia edelleen         taus tuotekehitystoiminnassa ovat voimakkaas-
27615: nostaa.                                              ti päinvastaiset. Kauppa- ja teollisuusministe-
27616:    Keksintösäätiön tarkoituksena on suomalai-        riön asettama Keksintötoimikunta ehdotti mie-
27617: sen keksintötoiminnan ja keksintöjen hyväksi-        tinnössään (1987:9) Keksintösäätiölle valtion
27618: käytön edistäminen. Toimintamuodot ovat ra-          tulo- ja menoarvioon 21,5 milj. mk:aa vuodeksi
27619: hoitus keksintöjen kehittämiseen, patentointiin       1990.
27620: ja markkinointiin, neuvonta ja keksintöjen vä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27621: littäminen tuotantolaitoksille. Erikoisprojekti-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27622: na on parhaillaan vireillä alueellisen asiamies-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27623: verkoston kehittäminen.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27624:    Säätiön asiakkaat ovat lähinnä yksityisiä
27625: keksijöitä, tyypillisinä edustajinaan ammatti-
27626: miehet, tiedemiehet ja pienyrittäjät. Tuettavat               Miten Hallitus aikoo lisätä Keksintö-
27627: hankkeet ovat kehityksensä alkuvaiheessa ja                 säätiön tukea, jotta säätiö voisi entistä
27628: riskipitoisia. Säätiön rahoitus on yleensä ainoa            tehokkaammin toteuttaa tärkeätä tehtä-
27629: mahdollinen julkisluonteinen tuki.                          väänsä?
27630:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1990
27631: 
27632:                                              Martti Tiuri
27633: 
27634: 
27635: 
27636: 
27637: 200070S
27638: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 415
27639: 
27640: 
27641: 
27642: 
27643:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kevia keksintöjä. Säätiö voi nykyisen tasoisella
27645: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rahoituksenaan hyvin rahoittaa ensin mainittu-
27646: olette 18 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn           jen suojaus- ja prototyyppikulut, jopa niin, että
27647: kirjeenne n:o 1260 ohella toimittanut valtioneu-     säätiön tuella tuotantovalmiiksi kehitettyjä
27648: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         keksintöjä on jäänyt hyödyntämättä, huolimat-
27649: kansanedustaja Martti Tiurin näin kuuluvasta         ta säätiön lisääntyneestä panostuksesta mark-
27650: kirjallisesta kysymyksestä n:o 415:                  kinointiin. Säätiölle on entistä enemmän alka-
27651:                                                      nut tulla käyttöpääomahakemuksia eli keksijöi-
27652:           Miten Hallitus aikoo lisätä Keksintö-      den uuden yritystoiminnan rahoitusta, joka
27653:         säätiön tukea, jotta säätiö voisi entistä    kuitenkin julkisen tuen osalta on tarkoituksen-
27654:         tehokkaammin toteuttaa tärkeätä tehtä-       mukaisempaa hoitaa muilla tavoilla, esim.
27655:         väänsä?                                      KTM:n yrityskehitysosaston tarjoamilla rahoi-
27656:                                                      tusmuodoilla.
27657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Myös suuremmissa, budjetiltaan miljoona-
27658: taen seuraavaa:                                      luokkaa olevissa, esim. kuljetusjärjestelmiä ja
27659:                                                      prosessiteollisuuden menetelmiä ja laitteita kos-
27660:    1960-luvulta lähtien asetettiin tuotantomme       kevissa keksinnöissä säätiö pystyy avustamaan
27661: keskeiseksi tavoitteeksi omintakeisten, uutta        keksintöjen suojauksessa ja alkututkimuksissa,
27662: tekniikkaa soveltavien ja teknisesti kilpailuky-     mutta jos esim. pilot-plant-luokkaa olevien
27663: kyisten tuotteiden aikaansaaminen, suuntaa-          kokeiden kustannukset ovat miljoonien luok-
27664: malla tähän työhön myös julkista tukea, mui-         kaa, ne ovat säätiön mahdollisuuksien ulko-
27665: den maiden esimerkin mukaan. Tältä pohjalta          puolella. Käytännössä on myös epätarkoituk-
27666: saivat alkunsa nykyiset rahoitusorganisaatiot ja     senmukaista ja useimmiten mahdotonta hoitaa
27667: -muodot, kauppa- ja teollisuusministeriön tut-       tällaisia projekteja yksityisen keksijän yrityksi-
27668: kimus- ja tuotekehitysrahoitus, Teknologian          nä. Säätiön tuen tällainen kohdentaminen mer-
27669: kehittämiskeskus,     Kehitysaluerahasto      Oy,    kitsisi rinnakkaisorganisaation perustamista
27670: KTM yrityspalveluorganisaatio ja SITRA.              nykyisille yritysrahoitusorganisaatioille. Mil-
27671:    Nämä eivät kuitenkaan pitäneet yksityisten        joonaluokan projekteissa olisi teollinen hyö-
27672: keksijöiden välitöntä rahoittamista toiminta-        dyntäjä saatava ajoissa mukaan ja julkisen tuen
27673: muotoihinsa soveltuvana, minkä vuoksi Suo-           osalta käännyttävä esim. TEKESin puoleen.
27674: men Kulttuurirahaston Maili Aution rahaston             Maamme koko tutkimuspanostus on ny-
27675: Keksintötoimiston antamien kokemusten poh-           kyään 10 miljardin luokkaa, mikä on n. 2%
27676: jalta muodostettiin Keksintösäätiö, jonka kaut-      BKT:sta. Yksityisen ja julkisen rahoituksen
27677: ta jaetaan KTM:n budjettivaroista ja SITRAn          suhde on n. 60/40. Suunnitelmien mukaan
27678: varoista myönnetty julkinen tuki.                    panostus on tarkoitus vuoteen 2000 mennessä
27679:    Säätiön toiminta-alueeksi' siis alun perin ra-    nostaa tasolle 2,7% BKT:sta ja säilyttää suhde
27680: jattiin tutkimuslaitosten ja yritysten ulkopuo-      60/40.
27681: lella toimivien yksityisten keksijöiden neuvon-         Kauppa- ja teollisuusministeriö ei nykytilan-
27682: ta-apu ja keksintöjen välitön alkurahoitus kä-       teessa näe tarvetta keksintötoimintaan suunna-
27683: sittäen asiantuntija-avun, patentoinnin, proto-      tun julkisen tuen allokointiin käytetyn organi-
27684: tyyppien rakentamisen, testaamisen ja hyödyn-        saatiorakenteen oleellisiin muutoksiin, eivätkä
27685: täjän etsimisen.                                     sellaisia ole esittäneet myöskään alalla viime
27686:    Keksintösäätiölle nykyään tulevien avustus-       aikoina toimineet toimikunnat ja työryhmät.
27687: hakemusten asteikko on erittäin laaja. Valtaosa      Keksintösäätiön valtion tulo- ja menoarvion
27688: on kulutustavaroita, työkaluja tms. koskevia         kautta saama tuki, vuonna 1990 6,5 Mmk,
27689: pikkukeksintöjä, mutta mukana on myös pe-            johon lisäksi tulee SITRAn myöntämä 2,9
27690: rustutkimuksen piiriin luettavia tai prosessiteol-   Mmk, on kokonaisuuden kannalta marginaali-
27691: lisuuden uusia menetelmiä tai parannuksia kos-       nen, mutta rajattu toiminta-alue huomioon
27692:                                     1990 vp. -      KK n:o 415                                     3
27693: 
27694: otettuna suhteellisesti samaa luokkaa kuin           menteilta, mikä vuositasolla merkitsee n.
27695: TEKESin 700 Mmk. Säätiön budjettia on                Mmk:n kevennystä.
27696: myös viime vuosina kevennetty siirtämällä ai-           Keksintösäätiön tukea tullaan nykysuunni-
27697: kaisemmin säätiön varoista maksettuja eriä,          telmien mukaan lisäämään suhteessa koko jul-
27698: mm. Keksijäyhdistysten Keskusjärjestön avus-         kisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvuun
27699: tus, keksintökilpailujen avustuksia ja keksintö-     huomioon ottaen keksimisaktiviteetin ja kek-
27700: palkinnot maksettaviksi muilta KTM:n mo-             sintöjen tason mahdollisen paranemisen.
27701: 
27702:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1990
27703: 
27704:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
27705: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 415
27706: 
27707: 
27708: 
27709: 
27710:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27711:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ligen bred. Största delen gälier konsumtionsva-
27712: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ror, arbetsredskap och dylika mindre uppfin-
27713: nr 1260 av den 18 juli 1990 till vederbörande        ningar, men med finns också sådana uppfin-
27714: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ningar som kan räknas till grundforskningen
27715: följande av riksdagsman Tiuri undertecknade          elier som gäller nya metoder för elier förbät-
27716: spörsmål nr 415:                                     tringar av processindustrin. Stifte1sen kan med
27717:                                                      den finansiering den har idag väl finansiera de
27718:           På vilket sätt har Regeringen för          först nämnda skydds- och prototypskostnader-
27719:        avsikt att utöka stödet till Keksintösää-     na, t.o.m. till den grad att uppfinningar som
27720:        tiö så att stiftelsen effektivare än tidi-    med stifte1sens stöd har utvecklats tili produk-
27721:        gare kunde utföra sin viktiga uppgift?        tionsfärdigt skick har förb1ivit outnyttjade trots
27722:                                                      stiftelsens ökade satsning på marknadsföring-
27723:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         en. Tili stiftelsen har det i allt högre grad börjat
27724: samt anföra följande:                                komma ansökningar om driftskapital, d.v.s.
27725:                                                      finansiering av uppfinnarnas nya företagsverk-
27726:    Från 1960-talet framåt har det centrala målet     samhet, som det dock vad gäller det offentliga
27727: för vår produktion varit att man skali åstad-        stödet är ändamålsenligare att sköta på annat
27728: komma särpräglade produkter som tillämpar            sätt, t.ex. genom de finansieringsformer som
27729: ny teknik och är tekniskt konkurrenskraftiga.        HIM:s avdelning för företagsutveckling erbju-
27730: Detta blev möjligt genom att också offentligt        der.
27731: stöd inriktades på arbetet enligt exempel från           Också i fråga om större uppfinningar, som
27732: andra länder. Med detta som grund uppstod            tili sin budget är i mi1jonk1assen, såsom t.ex.
27733: de nuvarande finansieringsorganisationerna           transportsystem och metoder och utrustning
27734: och -formerna, handels- och industriministe-         inom processindustrin, kan stiftelsen bistå vid
27735: riets finansiering av forskning och produktut-       skyddandet av uppfinningarna och vid primär-
27736: veckling, Teknologiska utvecklingscentralen,         forskningen, men om t.ex. kostnaderna för
27737: Utvecklingsområdesfonden, HIM företags-              prover i pilot-plant-klass uppgår tili mi1joner
27738: tjänsts organisation och SITRA.                      står de utanför stiftelsens möjligheter. I prak-
27739:    Dessa ansåg emeliertid att det med tanke på       tiken är det också oändamålsenligt och oftast
27740: deras verksamhetsformer inte var lämpligt att        omöjligt att sköta dylika projekt i form av en
27741: de direkt finansierade enskilda uppfinnare.          enskild uppfinnares företag. En dylik inriktning
27742: Därför bildades Keksintösäätiö på basis av           av stiftelsens stöd skulle betyda att det bildades
27743: erfarenheter från uppfinningsbyrån vid Maili         en paralleliorganisation till de nuvarande orga-
27744: Autios fond inom Suomen Kulttuurirahasto.            nisationerna för företagsfinansiering. Då det
27745: Genom denna stiftelse fördelas det offentliga        gäller projekt i miljonklassen borde den indust-
27746: stöd som beviljas av HIM:s budgetmedel och           riella utnyttjaren i tid fås med och i fråga om
27747: SITRA:s medel.                                       offentligt stöd borde man vända sig tili t.ex.
27748:    Stiftelsens verksamhetsområde begränsades         TEKES.
27749: alitså från början till att omfatta rådgivning för       Den totala satsningen på forskning inom
27750: enskilda uppfinnare som står utanför forsk-          landet uppgår i dagens läge tili i runt tai 10
27751: ningsinrättningarna och företagen och direkt         miljarder, vilket utgör ca 2 % av BNP. För-
27752: primärfinansiering av dessas uppfinningar, vil-      hållandet mellan privat och offentlig finansie-
27753: ket inbegriper att tilihandahålia sakkunnig-         ring är ca 60/40. Enligt planerna har man för
27754: hjälp, bistå vid patentering, bygga och testa        avsikt att höja satsningen till 2,7% av BNP
27755: prototyper samt söka efter sådana som kan            fram till år 2000 och kvarhålia förhållandet
27756: utnyttja uppfinningarna.                             60/40.
27757:    Skalan av understödsansökningar som nu-               Handels- och industriministeriet anser att det
27758: förtiden kommer tili Keksintösäätiö är synner-       i nuläget inte finns behov av att i väsentlig grad
27759:                                    1990 vp. -     KK n:o 415                                      5
27760: 
27761: ändra den organisationsstruktur som har an-        lättats under de senaste åren genom att de
27762: vänts för allokeringen av det offentliga stödet    poster som tidigare betalades med stiftelsens
27763: till uppfinningsverksamheten. Inte heller de       medel, såsom understöd tili uppfinnarförening-
27764: kommissioner och arbetsgrupper som under           arnas centralorganisation, understöd och priser
27765: den senaste tiden har verkat i branschen har       för uppfinningstävlingar, har överförts tili att
27766: föreslagit dylika åtgärder. Det stöd som Kek-      betalas ur andra av HIM:s moment, vilket på
27767: sintösäätiö får via statsbudgeten, år 1990 6,5     årsnivå betyder en lättnad på ca 1 Mmk.
27768: Mmk tili vilket ännu kommer det av SITRA               Stödet tili Keksintösäätiö kommer enligt
27769: beviljade beloppet 2,9 Mmk, är med tanke på        nuvarande planer att ökas i förhållande tili
27770: helheten av marginell betydelse, men då man        tillväxten inom hela den offentliga finansiering-
27771: beaktar det begränsade verksamhetsområdet          en av forskning och utveckling med beaktande
27772: proportionellt sett av samma klass som TEKES       av att uppfinningsaktiviteten och nivån på
27773: 700 Mmk. Stiftelsens budget har dessutom           uppfinningarna eventuellt kan bli bättre.
27774: 
27775:     Helsingfors den 23 augusti 1990
27776: 
27777:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
27778:                                               1990 vp.
27779: 
27780: Kirjallinen kysymys n:o 416
27781: 
27782: 
27783: 
27784: 
27785:                                  Kohijoki: Sanomalehtien postimaksujen alentamisesta
27786: 
27787: 
27788:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27789: 
27790:    Myönteisenä tuloksena maamme talouspoli-            Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvion
27791: tiikan alalta on juuri äskettäin saatu tieto inf-   valmistelussa tulisi luopua lehdistön postimak-
27792: laation alentumisesta 5,6 prosenttiin. Samanai-     sujen korotushankkeista ja pitää edelleen ta-
27793: kaisesti on julkisuudessa esitetty tietoja          voitteena niiden alentamista niin kuin edellä
27794: hankkeista sanomalehtien postimaksujen korot-       mainitussa liikenneministeriön viestintähallin-
27795: tamiseksi vastoin liikenneministeriön viestintä-    non suunnitelmassa vuosille 1991-1994 on
27796: hallinnon suunnitelmassa vuosille 1991-1994         tavoitteeksi asetettu.
27797: mainittua tavoitetta, jonka mukaan on ollut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27798: tarkoitus alentaa sanomalehtien postimaksuja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27799: reaalitasolla 1-2 prosenttia vuosittain.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27800:    Kun tiedossa on, että postimaksulautakunta       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27801: nyt on esittänyt peräti 10,2 prosentin korotusta
27802: sanomalehtien postimaksuihin, olisi korotuksen
27803: suuruus sen mukaan kaksinkertainen inflaation                 Aikooko Hallitus valtion vuoden
27804: nykytasoon verrattuna. Sellaisella ratkaisulla             1991 tulo- ja menoarvion valmistelun
27805: tietenkin olisi osaltaan inflaatiota kiihdyttävä           yhteydessä noudattaa liikenneministe-
27806: vaikutus. Mutta taloudellisesti se heikentäisi             riön viestintähallinnon suunnitelmassa
27807: lehdistön asemaa ja eniten juuri niiden lehtien            vuosille 1991-1994 asetettua tavoitetta
27808: osalta, jotka jaetaan lukijoille päiväkannessa ja          sanomalehtien postimaksujen alentami-
27809: jotka kilpailuasemaltaan ovat ns. kakkoslehtiä.            seksi?
27810: 
27811:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1990
27812: 
27813:                                          Maunu Kohijoki
27814: 
27815: 
27816: 
27817: 
27818: 200070S
27819: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 416
27820: 
27821: 
27822: 
27823: 
27824:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27825: 
27826:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n I momentissa          Lehtien        postimaksulautakunta       esitti
27827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        3I.5.I990 liikenneministeriölle jättämässään eh-
27828: olette I8 päivänä heinäkuuta I990 päivätyn           dotuksessa, että lehtien postimaksualennukseen
27829: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         (tukeen) oikeutettujen lehtien peruspalvelun
27830: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maksut nousevat keskimäärin 9,0 %. Korotus
27831: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta      johtuu siitä, että lehdistön yleisen kuljetustuen
27832: kysymyksestä n:o 4I6:                                on tässä laskelmassa oletettu alentuvan vuoden
27833:                                                       I990 tulo- ja menoarviossa olevasta summasta
27834:           Aikooko    Hallitus   valtion vuoden        II miljoonalla markalla. Sanomalehtien tuen
27835:         I99I tulo- ja menoarvion valmistelun         vähenemisen johdosta niiden postimaksuja esi-
27836:        yhteydessä noudattaa liikenneministe-         tetään ehdotuksessa nostettavaksi muita lehti-
27837:        riön viestintähallinnon suunnitelmassa        ryhmiä enemmän eli I0,2 %. Korotustaso joh-
27838:        vuosille 199I-I994 asetettua tavoitetta       tuu mm. Postin kustannustason noususta vuo-
27839:        sanomalehtien postimaksujen alentami-         sina I989 ja I990. Postin kustannustaso nousi
27840:        seksi?                                        vuonna I989 noin 5,6 %, ja kuluvan vuoden
27841:                                                      oletus kustannushintatason noususta on 7 %.
27842:                                                      Näinä vuosina lehtien maksamat postimaksut
27843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ovat nousseet keskimäärin 2,3 % vuonna I989
27844: vasti seuraavaa:
27845:                                                      ja 5,7% vuonna I990.
27846:                                                         Edellä on selostettu lyhyesti lehtien posti-
27847:    Valtioneuvoston piirissä valmistellaan val-       maksulautakunnan tekemän esityksen taustoja.
27848: tion vuosittaista tulo- ja menoarviota eri mi-       Siitä on käynyt ilmi, että postimaksualennuk-
27849: nisteriöissä, niiden alaisissa virastoissa ja lai-   seen oikeutettujen lehtien postimaksujen muo-
27850: toksissa sekä erilaisissa muissa elimissä. Lehtien   dostuminen on osaltaan riippuvainen myös
27851: postimaksujen valmistelua varten valtioneuvos-       valtion tähän tarkoitukseen osoittamasta tues-
27852: to on asettanut erillisen lautakunnan, jossa         ta, jonka suuruutta tullaan käsittelemään hal-
27853: ovat edustettuina mm. eri lehtiliitot. Lehtien       lituksen laatiessa tulo- ja menoarvioesitystään
27854: postimaksualennukseen oikeutettujen lehtien          eduskunnalle. Viime kädessä eduskunta hyväk-
27855: peruspalvelujen maksut ovat osaltaan riippu-         syy valtion tulo- ja menoarvion. Postimaksujen
27856: vaisia myös valtion tulo- ja menoarvion mo-          lopullinen suuruus vuonna I99I määräytyy
27857: mentin 3I.55.42 "Lehdistön yleinen kuljetustu-       syksyllä I990, kun on tiedossa käytettävissä
27858: ki" suuruudesta.                                     olevien valtion tukimäärärahojen suuruus.
27859:     Helsingissä I6 päivänä elokuuta I990
27860: 
27861:                                                                  Liikenneministeri Raimo Vistbacka
27862:                                       1990 vp. -      KK n:o 416                                     3
27863: 
27864: 
27865: 
27866: 
27867:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27868:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riet att avgifterna för de tidningars basservice
27869: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           som är berättigade tili nedsatta (stöd för)
27870: av den 18 juli 1990 tili vederbörande medlem          postavgifter, stiger med i genomsnitt 9,0 %.
27871: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Förhöjningen beror på att det allmänna trans-
27872: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål           portstödet för pressen i denna beräkning har
27873: nr 416:                                               antagits komma att minska med 11 milj. mk
27874:                                                       från den summa som finns upptagen i budgeten
27875:           Avser Regeringen att i samband med          för 1990. Med anledning av det minskade
27876:        beredningen av statsbudgeten för år            stödet för dagstidningar föreslås att postavgif-
27877:        !991 följa det mål som uppställts i            terna för dessa höjs mera än för de övriga
27878:        avdelningens för telekommunikation             tidningsgrupperna, dvs. med 10,2 %. Höjning-
27879:        vid trafikministeriet pian för åren            en beror bl.a. på stegringen i Postens kostnads-
27880:        1991-1994 angående en sänkning av              nivå åren 1989 och 1990. Postens kostnadsnivå
27881:        tidningarnas postavgifter?                     steg år 1989 med ca 5,6% och den beräknade
27882:                                                       stegringen i kostnadsnivån för innevarande år
27883:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          är 7 %. Under dessa år har de av tidningarna
27884: samt anföra följande:                                 erlagda postavgifterna stigit med i medeltal
27885:                                                       2,3 % år 1989 och 5,7 % år 1990.
27886:    Inom statsrådet bereds den årliga statsbud-            Ovan har i korthet redogjorts för bakgrun-
27887: geten i de olika ministerierna, i dem underställ-     den tili det förslag som framlagts av nämnden
27888: da ämbetsverk och inrättningar samt i olika           för tidningarnas postavgifter. Därav har fram-
27889: andra organ. För beredningen av frågan om             gått att utformningen av de tidningars postav-
27890: tidningarnas postavgifter har stadsrådet tillsatt     gifter vilka är berättigade tili en nedsättning i
27891: en särskild nämnd, i viiken bl.a. olika tidnings-     postavgifterna är beroende även av det stöd
27892: förbund är representerade. A vgifterna för bas-       som staten anvisat för ändamålet och vars
27893: servicen är för de tidningars del som är              storlek kommer att behandlas då regeringen
27894: berättigade tili nedsatt postavgift även beroen-      gör upp sin budgetproposition tili riksdagen. I
27895: de av storleken av anslagen under mom.                sista hand godkänner riksdagen statsbudgeten.
27896: 31.55.42 "Allmänt transportstöd för pressen" i        Den slutgiltiga storleken av postavgifterna år
27897: stadsbudgeten.                                        1991 fastslås på hösten 1990, då man känner
27898:    Nämnden för tidningarnas postavgifter fram-        tili storleken på de tillbudsstående statliga
27899: ställde 31.5.1990 i ett förslag tili trafikministe-   stödanslagen.
27900:      Helsingfors den 16 augusti 1990
27901: 
27902:                                                                    Trafikminister Raimo Vistbacka
27903:                                               1990 vp.
27904: 
27905: Kirjallinen kysymys n:o 417
27906: 
27907: 
27908: 
27909:                                  Kohijoki: Kuntien vapauttamisesta paikallistiekorvauksista
27910: 
27911: 
27912:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27913: 
27914:    Kunnat suorittavat valtiolle yleisistä teistä    rostuu. Valtio vastaa yleisistä teistä, kunnat
27915: annetun lain mukaan korvausta alueellaan ole-       vastaavat kaduista ja kaavateistä sekä yksityi-
27916: vien paikallisteiden tienpidon kustannuksista.      set tieosakkaat yksityisistä teistä.
27917: Kunnan osuuden suuruus riippuu kunnan kan-             Kuntien paikallistiekorvausten poistaminen
27918: tokykyluokasta. Tekemisen osalta korvaus on         tulee toteuttaa kokonaan erillään laajemmasta
27919: 10-28 prosenttia ja kunnossapidon osalta            tienpitojärjestelmän hallinnollisesta kehittämi-
27920: 10-37 prosenttia.                                   sestä. Kun vuoden 1988 selvitystyö tehtiin,
27921:    Vuonna 1990 paikallistiekorvauksia peritään      voitiin todeta, ettei poistamiseen aikaisemmin
27922: tekemishankkeista 43 Mmk ja kunnossapidosta         esitettyjä kehittämisselvittelyjä ole enää tarpeen
27923: 56 Mmk eli yhteensä 99 Mmk (tulo- ja me-            suorittaa. Myöskään parlamentaarisen liiken-
27924: noarvion momentti 12.13.22). Valtiontalouden        nekomitean työskentely ei mitenkään estä kor-
27925: kannalta paikallistiekorvauksilla ei niiden suu-    vausten poistamista jo tässä vaiheessa. Liiken-
27926: ruus, alkuperäinen tarkoitus sekä osuuden sel-      nekomitean mahdollisesti esittämät teiden hal-
27927: vittämisestä ja perinnästä aiheutuva hallinnol-     linnollista luokittelua ja tienpitovastuun jakau-
27928: linen työmäärä huomioon ottaen siten ole            tumista koskevat toimenpiteet voidaan toteut-
27929: oleellista merkitystä. Yksittäisten kuntien kan-    taa riippumatta kuntien paikallistiekorvausten
27930: nalta niiden kireä taloudellinen tilanne huo-       poistamisesta.
27931: mioon ottaen korvauksilla on kuitenkin huo-            Vuoden 1988 tienpitojärjestelmän selvittä-
27932: mattava merkitys.                                   mistyön jälkeen ei enää ole ajankohtaista
27933:     Tie- ja vesirakennushallitus selvitti vuonna    myöskään erikseen tutkia sitä, olisiko kuntien
27934:  1988 tienpitojärjestelmän nykytilaa, ongelmia      puolestaan paikallistiekorvauksista vapautta-
27935: ja kehittämistarpeita. Selvitystyön aikana voi-     miseksi suoritettava valtiolle jotakin hyvitystä,
27936: tiin todeta, jota selvitystyöstä annetut lausun-    koska liikenteestä puolestaan jo tällä hetkellä
27937: not tukivat, että kuntien paikallistiekorvauksis-   kerätään huomattavat tulot, jotka ainoastaan
27938: ta tulisi luopua kokonaan. Ensimmäiset yrityk-      osaksi käytetään tienpitoon. Myöskään kol-
27939: set korvauksista luopumiseksi tehtiin jo 1960-      mannen osapuolen, esimerkiksi tiekuntien, oi-
27940: luvulla, mutta lähinnä valtiontaloudelliset syyt    keusasemaan liittyviä näkökohtia ei voida pe-
27941: estivät luopumisen. Tuon jälkeen on useassa eri     rustellusti sitoa kuntien kustannusosuuksien
27942: yhteydessä tuotu esiin korvauksista luopumi-        poistamiseen. Valtio, kunnat ja yksityisteiden
27943:  nen kokonaan.                                      tiekunnat ovat kokonaan eri oikeussubjekteja.
27944:     Kuntien paikallistiekorvaukset eivät enää          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27945: vastaa sitä tarkoitusta, mitä varten ne aikanaan    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27946:  asetettiin. Valtiontalouteen liittyvät näkökoh-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27947:  dat eivät myöskään puolla niiden säilyttämistä.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27948:  Kuntien talouden kannalta niistä tulisi luopua.
27949:  Paikallistiekorvausten poistaminen vähentäisi                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
27950:  myös huomattavasti niiden laskemisesta, mää-              tus aikoo ryhtyä yleisistä teistä annetun
27951:  räämisestä ja perinnästä aiheutuvia hallinto-             lain muuttamiseksi siten, että kunnat
27952:  kustannuksia. Poistaminen selkiinnyttäisi myös            vapautetaan suorittamasta valtiolle kor-
27953:  tienpitojärjestelmää siten, että eri osapuolten           vausta alueellaan olevien paikallisteiden
27954:  vastuu sen hoidettavana olevasta tiestöstä ko-            tienpidon kustannuksista?
27955: 
27956:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1990
27957: 
27958:                                           Maunu Kohijoki
27959: 
27960: 200070S
27961: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 417
27962: 
27963: 
27964: 
27965: 
27966:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27967: 
27968:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Paikallistiekorvausten merkitys valtiontalou-
27969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den kannalta on vuosikymmenien mittaan su-
27970: olette 18 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn         pistunut ja nykyään sitä voidaan pitää varsin
27971: kirjeenne n:o 1262 ohella toimittanut valtioneu-   vähäisenä. Myöskään yleisten teiden pidon
27972: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       rahoitusta ajatellen korvauksilla ei ole enää
27973: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu-          sanottavaa merkitystä. Ne perusteet, joilla pai-
27974: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 417:          kallistiekorvausjärjestelmään aikanaan päädyt-
27975:                                                    tiin, eivät nykyoloissa enää päde.
27976:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      Liikenneministeriö antoi vuonna 1987 tie- ja
27977:        tus aikoo ryhtyä yleisistä teistä annetun   vesirakennushallituksen tehtäväksi tienpitojär-
27978:        lain muuttamiseksi siten, että kunnat       jestelmän nykytilaa, ongelmia ja kehittämistar-
27979:        vapautetaan suorittamasta valtiolle kor-    peita koskevan selvityksen tekemisen. Selvitys
27980:        vausta alueellaan olevien paikallisteiden   valmistui vuoden 1988 lopussa. Eräs selvityk-
27981:        tienpidon kustannuksista?                   seen sisältyvistä kehittämisehdotuksista koski
27982:                                                    kuntien vapauttamista paikallistiekorvausten
27983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suorittamisesta.
27984: vasti seuraavaa:                                      Kuluvan vuoden alussa tie- ja vesirakennus-
27985:                                                    hallituksessa valmisteltiin kuntien paikallistie-
27986:    Kunnat joutuvat nykyään suorittamaan val-       korvausten poistamiseen tähtäävä esitys tielain
27987: tiolle korvausta paikallisteiden kustannuksista    muuttamiseksi. Tie- ja vesirakennushallitus lä-
27988: osuuden, joka riippuu kunnan kantokykyluo-         hetti esityksen liikenneministeriölle 26.2.1990 ja
27989: kasta. Tekemisestä korvaus on 10-28% ja            ilmoitti pitävänsä kuntien vapauttamista pai-
27990: kunnossapidosta 10-37 %. Vuonna 1990 kun-          kallistiekorvauksista tärkeänä ja kiireellisenä.
27991: tien paikallistiekorvaukset ovat tekemisestä          Liikenneministeriö on pyytänyt mainitusta
27992: noin 36,7 milj. mk ja kunnossapidosta noin         lainmuutosesityksestä kuntien keskusjärjestöjen
27993: 57,5 milj. mk eli yhteensä noin 94,2 milj. mk.     lausunnot 15.8.1990 mennessä. Kun lausunnot
27994: Summa on noin 2 % yleisten teiden pidon            on saatu, lainmuutoksen valmistelu jatkuu nor-
27995: kustannuksista.                                    maalissa järjestyksessä.
27996: 
27997:     Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1990
27998: 
27999:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
28000:                                       1990 vp. -     KK n:o 417                                     3
28001: 
28002: 
28003: 
28004: 
28005:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28006: 
28007:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          minskat och kan i dagens läge anses vara rätt
28008: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          så ringa. Ersättningarnas betydelse är inte
28009: nr 1262 av den 18 juli 1990 tili vederbörande        nämnvärd när det gälier finansieringen av
28010: medlem av statsrådet översänt avskrift av            allmänna vägars underhåll. Det finns inte
28011: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-           längre skäl för de motiveringar som på sin tid
28012: dertecknade spörsmål nr 417:                         låg grund för lokalvägarnas ersättningssystem.
28013:                                                         Trafikministeriet gav år 1987 i uppdrag åt
28014:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen i           väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att undersö-
28015:        skyndsam ordning vidta för att ändra          ka väghåliningssystemets nuläge, problem och
28016:        lagen om allmänna vägar så, att kom-          utvecklingsbehov. Utredningen blev fårdig i
28017:        munerna befrias från de ersättningar de       slutet av år 1988. Ett av förslagen tili utveck-
28018:        betalar staten för utgifter av vägunder-      ling i utredningen gälide att befria kommuner-
28019:        håli på lokalvägar inom kommunområ-           na från skyldigheten att betala ersättningar för
28020:        dena?                                         lokalvägar.
28021:                                                         I början av detta år förbereddes inom väg-
28022:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och vattenbyggnadsstyrelsen ett förslag tili änd-
28023: samt anföra följande:                                ring av väglagen genom slopande av ersättnings-
28024:                                                      skyldigheten för underhåll av lokalvägar. Väg-
28025:    Kommunerna betalar nuförtiden tili staten         och vattenbyggnadsstyrelsen sände förslaget
28026: som ersättning för utgifterna för lokalvägar en      den 26.2.1990 tili trafikministeriet och tillkän-
28027: andel, som står i relation tili kommunens            nagav att den anser det vara viktigt att
28028: bärkraftsklass. Ersättningen är för utförande        kommunerna i skyndsam ordning borde befrias
28029: 10---28% och för underhåli 10---37 %. År 1990        från skyldigheten att betala ersättningar för
28030: uppgår utgifterna för utförande tili ca 36,7 milj.   lokalvägar.
28031: mk och för underhåli tili ca 57,5 milj. mk,             Trafikministeriet har bett kommunernas
28032: d.v.s. sammanlagt tili ca 94,2 milj. mk. Sum-        centralorganisationer ge sina utlåtanden om
28033: man är ca 2% av kostnaderna för underhåli av         ifrågavarande lagändring tili den 15.8.1990.
28034: alimänna vägar.                                      När utlåtande har erhållits fortsätter förbere-
28035:    För statsekonomin har betydelsen av ersätt-       delserna för lagändringsprocessen i normal
28036: ningarna för lokalvägar under årtiondenas lopp       ordning.
28037: 
28038:      Helsingfors den 14 augusti 1990
28039: 
28040:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
28041:                                              1990 vp.
28042: 
28043: Skriftligt spörsmål nr 418
28044: 
28045: 
28046: 
28047: 
28048:                                  Nyman: Om förlängd frist för kommunerna att avge utlåtande
28049:                                     om strandskyddsprogram
28050: 
28051: 
28052:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28053: 
28054:     Miljöministeriet har den 6.6.1990 daterat en   surserna är som minst och förtroendemännen
28055: skrivelse tili sammanlagt 166 kommuner, vari       lika väl som de ledande ansvariga tjänstemän-
28056: ministeriet ber om utlåtande angående förslaget    nen befinner sig på semester.
28057: tili statsrådsbeslut om det riksomfattande            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
28058: strandskyddsprogrammet.                            den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
28059:     Skrivelsen har nått kommunerna i mitten av     föreskriver tili vederbörande med1em av stats-
28060: juni och kommunerna ombeds avge sina svar,         rådet ställa följande spörsmål:
28061: jämte från markägarhåll tili kommunen inkom-
28062: na kommentarer, tili länsstyrelsen senast den                Vilka åtgärder ämnar Regeringen
28063: 31.8.1990.                                                vidta för att de i samband med behand-
28064:     På kommunalt håll har tidtabellen förorsa-            lingen av strandskyddsprogrammet be-
28065: kat stress och oro. Ett så väsentligt och                 rörda kommunerna måtte beredas möj-
28066: omfattande dokument som ett strandskydds-                 lighet att avge sina utlåtanden under en
28067: program kan inte i kommunerna genomgå en                  förlängd period på exempelvis en må-
28068: tillfredsställande demokratisk handläggning               nad     utöver nu       ang1vna   datum
28069: under högsommarmånaderna, då personalre-                  31.8.1990?
28070: 
28071:     Helsingfors den 19 juli 1990
28072: 
28073:                                        Per-Henrik Nyman
28074: 
28075: 
28076: 
28077: 
28078: 200070S
28079: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 418
28080: 
28081: Kirjallinen kysymys n:o 418                                                                 Suomennos
28082: 
28083: 
28084: 
28085: 
28086:                                    Nyman: Jatkoajan myöntämisestä kunnille rantojensuojeluohjel-
28087:                                       masta annettavaa lausuntoa varten
28088: 
28089: 
28090:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28091: 
28092:    Ympäristöministeriö on 6.6.1990 päivännyt          luottamusmiehet samoin kuin johtavassa ase-
28093: 166 kunnalle osoitetun kirjelmän, jossa minis-        massa olevat vastuulliset virkamiehet ovat ke-
28094: teriö pyytää lausuntoa ehdotuksesta valtioneu-        sälomalla.
28095: voston päätökseksi valtakunnallisesta rantojen-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28096: suojeluohjelmasta.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28097:    Kirjelmä on saapunut kuntiin kesäkuun puo-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28098: livälissä ja kuntia on pyydetty antamaan vas-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28099: taukset, samoin kuin maanomistajatahojen
28100: kunnille antamat lausunnot, lääninhallitukselle                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28101: viimeistään 31.8.1990.                                       ryhtyä, jotta niille kunnille, joita ranto-
28102:    Kunnissa aikataulu on aiheuttanut paineita                jensuojeluohjelman käsittely koskee, va-
28103: ja huolia. Rantojensuojeluohjelma muodostaa                  rattaisiin mahdollisuus antaa lausunto
28104: niin tärkeän ja laajan asiakirjan, ettei sitä voida          ajanjaksona, jota pidennettäisiin esi-
28105: käsitellä kunnissa tyydyttävällä tavalla kansan-             merkiksi kuukaudella nyt ilmoitetusta
28106: valtaisesti keskikesän kuukausina, jolloin hen-              päivämäärästä 31.8.1990?
28107: kilöstövoimavarat ovat pienimmillään ja jolloin
28108: 
28109:      Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1990
28110: 
28111:                                           Per-Henrik Nyman
28112:                                      1990 vp. -      KK n:o 418                                    3
28113: 
28114: 
28115: 
28116: 
28117:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28118: 
28119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              rattaisiin mahdollisuus antaa lausunto
28120: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               ajanjaksona, jota pidennettäisiin esi-
28121: olette 19 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn                  merkiksi kuukaudella nyt ilmoitetusta
28122: kirjeenne n:o 1263 ohella lähettänyt valtioneu-             päivämäärästä 31.8.1990?
28123: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi
28124: jäljennöksen kansanedustaja Nymanin kirjalli-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28125: sesta kysymyksestä n:o 418, jossa tiedustel-         vasti seuraavaa:
28126: laan:
28127:                                                         Ympäristöministeriö on 30.7.1990 päättänyt
28128:           Mihin toimenpiteisnn Hallitus aikoo        jatkaa rantojensuojeluohjelman lausuntoaikaa
28129:        ryhtyä, jotta niille kunnille, joita ranto-   kunnille 21.9.1990 asti ja lääninhallituksille
28130:        jensuojeluohjelman käsittely koskee, va-      5.10.1990 asti.
28131: 
28132:     Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1990
28133: 
28134:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28135: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 418
28136: 
28137: 
28138: 
28139: 
28140:                             Till Riksdagens Herr Talman
28141: 
28142:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              förlängd period på exempelvis en må-
28143: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              nad utöver nu angivna datum
28144: nr 1263 av den 19 juli 1990 tili vederbörande            31.8.1990?
28145: medlem av statsrådet översänt avskrift av
28146: följande av riksdagsman Nyman underteckna-          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28147: de spörsmål nr 418:                               samt anföra fö1jande:
28148: 
28149:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           Miljöministeriet har 30.7.1990 beslutat för-
28150:        vidta för att de i samband med behand-     länga tiden för kommunerna att avge utlåtande
28151:        lingen av strandskyddsprogrammet be-       om strandskyddsprogrammet tili 21.9.1990 och
28152:        rörda kommunerna måtte beredas möj-        för länsstyrelserna tili 5.10.1990.
28153:        lighet att avge sina utlåtanden under en
28154: 
28155:     Helsingfors den 6 augusti 1990
28156: 
28157:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
28158:                                              1990 vp.
28159: 
28160: Skriftligt spörsmål nr 419
28161: 
28162: 
28163: 
28164: 
28165:                                  Melin: Om den europeiska integrationens verkningar inom
28166:                                     lantbruket
28167: 
28168: 
28169:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28170: 
28171:    En generell frihandel med jordbruksproduk-      godtas av EFT A-länderna. Under den senaste
28172: ter är inte aktuell inom EES m.h.t. att avtalet    tiden har även t.o.m. längre gående arrange-
28173: inte förutses omfatta någon gemensam jord-         mang melian vissa EFT A-länder och EG dis-
28174: brukspolitik. Däremot diskuteras möjligheten       kuterats.
28175: av att underlätta handeln med specifika pro-          Eftersom EG:s gemensamma lantbrukspoli-
28176: dukter med anknytning tili jordbrukssektorn.       tik är synnerligen invecklad och dess konse-
28177: EG-sidan har således markerat önskvärdheten        kvenser svåra att överblicka vore det redan för
28178: av att liberalisera handeln med vissa produkter,   att i debatten kunna ange korrekta sakuppgif-
28179: såsom frukter från EG:s sydliga medlemslän-        ter nyttigt att veta vad ett deltagande i EG:s
28180: der. Detta som ett led i strävandena att           gemensamma lantbrukspolitik skulie betyda.
28181: utjämna de ekonomiska och sociala skilinader-      Vad skulie ett sådant deltagande innebära för
28182: na melian olika regioner. Andra produkter kan      Finlands del? Skulie det bli fråga om in-
28183: också aktualiseras.                                komstöverföringar tili elier från Finland? Hu-
28184:    På EFT A-sidan finns offensiva intressen som    rudant skulie läget för vårt lantbruks del te sig
28185: i första hand ligger inom området bearbetade       med beaktande av de förändringar som redan
28186: jordbruksprodukter, där en ökning av frihan-       de pågående GATT -förhandlingarna väntas
28187: deln ter sig angelägen. I anslutning härtili       föra med sig?
28188: diskuteras också nya regler för råvarupris-           1 ett skede när ett långt gående ekonomiskt
28189: utjämning.                                         samarbete i skyndsam takt hålier på att för-
28190:    Beträffande veterinära och fytosanitära         verkli_gas och när ett av EFT A:s med1emslän-
28191: (växtskydds-) regler finner EFT A-sidan det        der, Osterrike, har anhåliit om medlemskap i
28192: önskvärt att inom ramen för ett EES-avtal          EG vore det intressant att veta vilka konse-
28193: finna lämpliga former för samarbete kring          kvenserna för Finlands del skulie bli av en bred
28194: frågor av ömsesidigt intresse - bl.a. slakteri-    gemensam europeisk lantbrukspolitik.
28195: normer - och utvecklingen av nya regler.              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
28196: P.g.a. skiljaktiga nivåer och metoder vad gäller   den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
28197: djursjukdomar är anpassningen tili EG:s nuva-      föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
28198: rande veternära regler inte aktuell. Också EG      rådet stälia följande spörsmål:
28199: anser det lämpligt finna en tilifredsstäliande
28200: form för ett ad hoc-samarbete.
28201:    På fiskeområdet har EFT A-sidan föreslagit                Vilka skulie konsekvenserna av ett
28202: införande av frihandel. EG-kommissionen har                deltagande i EG:s gemensamma 1ant-
28203: genmält att handeln med fiskeprodukter är                  brukspolitik för Finlands del vara och
28204: knuten tili EG:s gemensamma fiskeripolitik,                  vilka skulle de eventuelia inkomst-
28205: som också omfattar tiligång tili parternas                 överföringarna tili och från Finland för
28206: fiskevatten. En sådan koppling har inte kunnat             lantbruket vara?
28207: 
28208:      Helsingfors den 25 juli 1990
28209: 
28210:                                          Ingvar S. Melin
28211: 
28212: 
28213: 
28214: 2000705
28215: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 419
28216: 
28217: Kirjallinen kysymys n:o 419                                                                Suomennos
28218: 
28219: 
28220: 
28221: 
28222:                                   Melin: Euroopan yhdentymisen vaikutuksista maataloudelle
28223: 
28224: 
28225:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28226: 
28227:     Maataloustuotteiden kaupan yleinen vapaut-       joka käsittää myös osapuolten kalavesien käy-
28228: taminen ei ole ajankohtainen ET An piirissä,         tön. Tällaista kytkentää EFTA-maat eivät ole
28229: koska sopimuksen ei oleteta käsittävän yhteistä      voineet hyväksyä. Viime aikoina on keskusteltu
28230: maatalouspolitiikkaa. Sitä vastoin käydään           jopa pidemmälle menevistä järjestelyistä eräi-
28231: keskusteluja mahdollisuuksista maatalousalaan        den EFTA-maiden ja EY:n välillä.
28232: liittyvien erityistuotteiden kaupan helpottami-         Koska EY:n yhteinen maatalouspolitiikka
28233: sesta. EY:n taholta on siten osoitettu haluk-        on erityisen monitahoinen ja sen seurauksia on
28234: kuutta eräiden tuotteiden, kuten EY:n eteläis-       vaikea hahmottaa, olisi jo sen vuoksi, jotta
28235: ten jäsenmaiden hedelmien, kaupan vapautta-          keskusteluissa voitaisiin antaa oikeita asiatieto-
28236: miseen. Tämä on liittynyt pyrkimyksiin tasoit-       ja, hyödyllistä tietää, mitä vaikutuksia seuraisi
28237: taa eri alueiden välillä vallitsevia taloudellisia   osallistumisesta EY:n yhteiseen maatalouspoli-
28238: ja sosiaalisia eroja. Muutkin tuotteet voivat        tiikkaan. Mitä sellainen osallistuminen merkit-
28239: tulla ajankohtaisiksi.                               sisi Suomelle? Aiheuttaisiko se tulonsiirtoja
28240:     EFT An taholla voimakkain kiinnostus koh-        Suomeen vai Suomesta? Minkälaiselta tilanne
28241: distuu ensisijaisesti jalostettuihin maatalous-      näyttäisi maataloutemme kannalta, kun ottaa
28242: tuotteisiin, joiden vapaakaupan lisäämistä pi-       huomioon ne muutokset, joihin jo käynnissä
28243: detään suotavana. Tässä yhteydessä keskustel-        olevien GATT -neuvottelujen odotetaan johta-
28244: laan myös uusista säännöksistä raaka-ainehin-        van.
28245: tojen tasaukseen.                                       Tilanteessa, jossa kauaskantoinen taloudelli-
28246:     Eläinlääketieteellisen ja kasvinsuojelullisen    nen yhteistyö on nopeasti toteutumassa ja jossa
28247: säännöstön osalta EFT An puolella pidetään           yksi EFT An jäsenmaista, Itävalta, on anonut
28248: toivottavana, että ETA-sopimuksen yhteydessä         jäsenyyttä EY:ssä, olisi kiintoisaa tietää, mitä
28249: löydettäisiin sopivia yhteistyömuotoja, jotka        seurauksia Suomelle olisi laaja-alaisesta yhtei-
28250: koskevat molemminpuolisia etuja -           muun     sestä eurooppalaisesta maatalouspolitiikasta.
28251: muassa teurastamosäännöksiä ~ ja uusien                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28252: säännösten kehittämistä. Eläinsairauksissa val-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28253: litsevien erilaisten tasojen ja menetelmien vuok-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28254: si ei sopeutuminen EY:n nykyisiin eläinsairauk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28255: sia koskeviin säännöstöihin ole ajankohtainen.
28256: Myös EY pitää tyydyttävän yhteistyömuodon                       Mitä seurauksia olisi Suomelle osal-
28257: löytämistä ad hoc -yhteistyölle suotavana.                   listumisesta EY:n yhteiseen maatalous-
28258:     Kalastuksessa on EFT An puolelta esitetty                politiikkaan, ja
28259: vapaakauppaan siirtymistä. EY-komissio on                       mitkä olisivat maataloudessa mah-
28260: vastannut, että kalatuotteiden kauppa on si-                 dollisesti tapahtuvat tulonsiirrot Suo-
28261: doksissa EY:n yhteiseen kalastuspolitiikkaan,                meen ja Suomesta?
28262: 
28263:      Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1990
28264: 
28265:                                            Ingvar S. Melin
28266:                                        1990 vp. -       KK n:o 419                                      3
28267: 
28268: 
28269: 
28270: 
28271:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28272: 
28273:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            mm. maataloustuotteiden kaupan osalta kulu-
28274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            van vuoden loppuun mennessä. Neuvottelujen
28275: olette 25 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn               tulokset vaikuttavat ilmeisesti sekä EY:n yhtei-
28276: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             seen maatalouspolitiikkaan että Suomen maa-
28277: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            talouspolitiikkaan. Koska kauppaneuvottelujen
28278: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta               tulosta ei vielä tiedetä, ei myöskään voida
28279: kirjallisesta kysymyksestä n:o 419:                      arvioida EY:n maatalouspolitiikan muutoksia
28280:                                                          lähivuosina. Tässä tilanteessa onkin varsin vai-
28281:            Mitä seurauksia olisi Suomelle osal-          kea arvioida etuja ja haittoja, joita Suomelle
28282:         listumisesta EY:n yhteiseen maatalous-           olisi liittymisestä EY:n maatalouspolitiikkaan.
28283:         politiikkaan, ja                                     Tämänhetkisen tilanteen pohjalta arvioituna
28284:            mitkä olisivat maataloudessa mah-             liittyminen EY:n maatalouspolitiikkaan merkit-
28285:         dollisesti tapahtuvat tulonsiirrot Suo-          sisi maataloustuotteiden tuottajahintojen kehi-
28286:         meen ja Suomesta?                                tystä siten, että ne siirtymäajan jälkeen vastai-
28287:                                                          sivat suunnilleen EY-maiden yleistä tasoa. Ny-
28288:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             kyisin Suomen hintojen ja EY:n hintojen välillä
28289: vasti seuraavaa:                                         on suurin ero viljojen hinnoissa. Viljojen tuo-
28290:                                                          tantoedellytykset heikkenisivät Suomessa voi-
28291:    Menossa olevat ETA-neuvottelut eivät koske            makkaimmin. Myös lihan ja kananmunien tuo-
28292: maatalouspolitiikkaa. Kuitenkin neuvotteluissa           tannon kannattavuus huonontuisi selvästi.
28293: on esillä kysymyksiä, jotka joko suoraan tai             Maidon tuotantomahdollisuuksiin kyseinen
28294: välillisesti vaikuttavat maatalouteen, kuten kir-        muutos vaikuttaisi vähemmän kuin muiden
28295: jallisessa kysymyksessäkin todetaan. Valtioneu-          päätuotteiden tuotantoon.
28296: voston selonteossa eduskunnalle Suomen suh-                 Varsinaisten maataloustuotteiden lisäksi
28297: tautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehi-              EY:n maatalouspolitiikka vähentäisi vihannes-
28298: tykseen on selvitetty niitä kysymyksiä, jotka            ten     tuotantomahdollisuuksia     maassamme.
28299: tulevat ETA-neuvotteluissa esille. Tässä vas-            Myös eräiden maatalouteen liittyvien erikois-
28300: tauksessa ei selosteta aiemmin esillä olleita            kasvien viljelyn edellytykset olisivat ilmeisesti
28301: yhdentymiskehityksen vaikutuksia maatalou-               vähäiset. Kaiken kaikkiaan maatilatalouden
28302: teen.                                                    toimintamahdollisuudet kaventuisivat, mikä
28303:    Liittyminen EY:n yhteiseen maatalouspoli-             vaikuttaisi koko maaseutuun.
28304: tiikkaan ei ole ollut esillä varteen otettavana              Suomen kannalta etuna olisi ainakin se, että
28305: vaihtoehtona Suomen maatalouspolitiikan tu-              maatalouden tukemiseen olisi käytettävissä
28306: levaisuuden vaihtoehtoja arvioitaessa. Tästä             EY:n maatalousbudjetista tulevia varoja. Maa-
28307: syystä Suomessa ei ole toistaiseksi perusteelli-         talouspolitiikasta aiheutuvia tulonsiirtoja Suo-
28308: sesti selvitetty sitä, mitä vaikutuksia liittymisel-     meen ja Suomesta ei kuitenkaan voida arvioi-
28309: lä olisi.                                                da, koska asiaa ei ole kokonaisuutena selvitet-
28310:    GATT -neuvotteluissa odotetaan ratkaisuja             ty.
28311: 
28312:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1990
28313: 
28314:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
28315: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 419
28316: 
28317: 
28318: 
28319: 
28320:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28321: 
28322:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          både på EG:s gemensamma lantbrukspolitik
28323: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           och Finlands lantbrukspolitik. Eftersom resul-
28324: av den 25 juli 1990 tili vederbörande medlem          taten av handelsunderhandlingarna ännu inte
28325: av statsrådet översänt avskrift av följande av        är kända kan inte heller förändringarna inom
28326: riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade             EG:s lantbrukspolitik de närmaste åren upp-
28327: spörsmål nr 419:                                      skattas. I denna situation är det också synner-
28328:                                                       ligen svårt att bedöma de fördelar och nack-
28329:          Vilka skulle konsekvenserna av ett           delar som ett deltagande i EG:s lantbrukspoli-
28330:        deltagande i EG:s gemensamma lant-             tik skulle ha för Finlands del.
28331:        brukspolitik för Finlands del vara och            Sett utgående från situationen just nu skulle
28332:          vilka skulle de eventuella inkomst-          ett deltagande i EG:s lantbrukspolitik innebära
28333:        överföringarna tili och från Finland för       att producentpriserna på lantbruksprodukter
28334:        lantbruket vara?                               skulle utvecklas så att de efter en övergångstid
28335:                                                       ungefär skulle matsvara den allmänna nivån i
28336:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          EG-länderna. För närvarande står den största
28337: samt anföra följande:                                 skillnaden mellan priserna i Finland och pri-
28338:                                                       serna inom EG att finna i priserna på spann-
28339:    De pågående EES-förhandlingarna gäller in-         mål. T Finland skulle förutsättningarna för
28340: te jordbrukspolitiken. Vid förhandlingarna be-        spannmålsproduktion försämras mest. Också
28341: handlas dock frågor som antingen direkt eller         kött- och äggproduktionens lönsamhet skulle
28342: indirekt inverkar på lantbruket, såsom även           sjunka betydligt. Ändringen i fråga skulle
28343: konstateras i spörsmå1et. I statsrådets redogö-       inverka mindre på mjölkproduktionsmöjlighe-
28344: relse tili riksdagen om Finlands förhållande tili     terna än på produktionen av andra huvudpro-
28345: integrationsutvecklingen i Västeuropa har de          dukter.
28346: frågor som behandlas vid EES-förhandlingarna             Utöver de egentliga lantbruksprodukterna
28347: retts ut. I detta svar redogörs inte för de av        skulle EG:s lantbrukspolitik minska möjlighe-
28348: integrationsutvecklingens verkningar på lant-         terna att producera grönsaker i vårt land.
28349: bruket som har behandlats tidigare.                   Förutsättningarna att odla vissa specialväxter
28350:    Då framtida alternativ för Finlands lant-          med anknytning tili jordbrukssektorn skulle
28351: brukspolitik har avvägts har frågan om ett            också uppenbarligen vara dåliga. Allt som allt
28352: deltagande i EG:s gemensamma lantbrukspoli-           skulle gårdsbrukets verksamhetsbetingelser för-
28353: tik inte diskuterats som något alternativ värt        sämras, vilket skulle inverka på hela landsbyg-
28354: att beakta. Av den anledningen har det i              den.
28355: Finland inte hittills gjorts någon grundlig              För Finlands del skulle en fördel åtminstone
28356: utredning om vilka verkningar deltagandet             vara att medel från EG:s lantbruksbudget
28357: skulle ha.                                            skulle stå tili förfogande för stödjande av
28358:    1 GATT-förhandlingarna väntas bl.a. frågan         lantbruket. De inkomstöverföringar tili och
28359: om handeln med lantbruksprodukter bli löst            från Finland som lantbrukspolitiken skulle
28360: före utgången av innevarande år. Förhandlings-        föranleda kan dock inte uppskattas, eftersom
28361: resultaten kommer uppenbarligen att inverka           saken inte har utretts i sin helhet.
28362: 
28363:     Helsingfors den 30 augusti 1990
28364: 
28365:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
28366:                                               1990 vp.
28367: 
28368: Urjallinen kysymys n:o 420
28369: 
28370: 
28371: 
28372: 
28373:                                  Särkijärvi: Itämeren kalastuskiintiöiden muuttamisesta
28374: 
28375: 
28376:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28377: 
28378:   Itämeren kalastusoikeudet jaetaan sopimuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28379: ella rantavaltioiden kesken. Suomessa on kui-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28380: enkin rehusilakan kysyntä vähentynyt turkis-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28381: arhauksen laman vuoksi. Silakkaa joudutaan
28382: riemään kaatopaikoille.                                       Pitääkö Hallitus asiallisena nykyistä
28383:   Samaan aikaan Eestissä käytetään koko ka-                tilannetta, jossa suomalaiset kalastajat
28384: astuskiintiö ihmisten ruuaksi tarkoitetun kalan            toimittavat kaatopaikoille kalaa, joka
28385: >yydystämiseen. Kapasiteettia olisi suurem-                eestiläisten saaliina päätyisi ihmisravin-
28386: nankin saaliin jalostamiseen, etenkin kun ltä-             noksi, ja
28387: neren saastuminen pienentää saaliita.                         pyrkiikö Hallitus muutoksiin kalas-
28388:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tuskiintiöiden jaossa?
28389:     Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1990
28390: 
28391:                                         Jouni J. Särkijärvi
28392: 
28393: 
28394: 
28395: 
28396: ~00070S
28397: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 420
28398: 
28399: 
28400: 
28401: 
28402:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28403: 
28404:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saamansa kiintiöt täysimääräisimmin, eram
28405: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuosina kiintiönsä jopa vähäisessä määrin ylit
28406: olette 25 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn            täen. Mikään toinen valtio ei ole hyödyntäny
28407: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kiintiötään täysimääräisesti. Tämän vuok5
28408: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Suomen kiintiön pienentäminen jonkin toise1
28409: edustaja Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-        maan hyväksi ei näyttäisi perustellulta.
28410: sesta kysymyksestä n:o 420:                              Itämeri ja sen lahdet on keskiviivoja pitki1
28411:                                                       jaettu eri valtioille kuuluviin kalastus- ta
28412:            Pitääkö Hallitus asiallisena nykyistä      talousvyöhykkeisiin. Kukin valtio kalasta:
28413:         tilannetta, jossa suomalaiset kalastajat      suosituksen mukaisia kiintiöitään omalla vyö
28414:         toimittavat kaatopaikoille kalaa, joka        hykkeellään. Tavallista kuitenkin on, että kah
28415:         eestiläisten saaliina päätyisi ihmisravin-    denvälisesti neuvotellaan toiselle valtioll'
28416:         noksi, ja                                     myönnettävästä kiintiöstä, joka voi perustuc
28417:            pyrkiikä Hallitus muutoksiin kalas-        vastavuoroisuuteen taikka olla siitä riippuma
28418:         tuskiintiöiden jaossa?                        tonta.
28419:                                                          Suomella ja Ruotsilla on v. 1978 solmitt1
28420:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keskinäinen sopimus vastavuoroisesta kalas
28421: vasti seuraavaa:                                      tuksesta toistensa vyöhykkeillä perinteisessi
28422:                                                       laajuudessa ilman määriteltyjä kiintiöitä. Sopi
28423:    Turkistarhauselinkeinon voimakas supistu-          muksen nojalla suomalaiset kalastavat silakka;
28424: minen kuluvana vuonna on vähentänyt silakan           Ruotsin vyöhykkeellä ja ruotsalaiset turska;
28425: menekkiä rehuna. Vaikka ihmisravinnoksi käy-          Suomen vyöhykkeellä. Tätä sopimusta on täy
28426: tettävän silakan menekki on jonkin verran             dennetty v. 1988. Täydennyksen nojalla suoma
28427: kasvanut, kokonaissaaliin alenema tänä vuon-          laiset saavat ilman vastavuoroisuutta kalasta;
28428: na vuoteen 1989 verrattuna tullee olemaan n.          lohta Ruotsin vyöhykkeellä. Kiintiön määri
28429: 13-15 milj. kg. Suurin osa tästä silakasta olisi      sovitaan vuosittain.
28430: kalastettuna ollut pienikokoista, vain rehukäyt-         Suomella ja Neuvostoliitolla on v. 198
28431: töön soveltuvaa kalaa.                                solmittu keskinäinen sopimus vastavuoroiset
28432:    Vaikka sopeutumisvaikeuksia silakan vähen-         kalastuksen järjestämisestä. Vuosittaisissa neu
28433: tyneeseen menekkiin on ollut, ei kaatopaikoille       votteluissa sovitaan kiintiöiden määristä j<
28434: saakka silakkaa ole ministeriön tietojen mu-          kalastuksen muista ehdoista. Neuvostoliittolai
28435: kaan viety kuin aivan vähäisiä määriä.                set kalastajat saavat kalastaa Suomen kalastus
28436:    Vuonna 1973 perustettu Itämeren kansainvä-         vyöhykkeeltäsilakkaaja kilohailia, joiden kiin
28437: linen kalastuskomissio kokoontuu vuosittain           tiöiksi vuotta 1990 varten sovittiin 5 000 j;
28438: syyskuussa Varsovaan käsittelemään ja päättä-         2 800 tonnia. Lisäksi sivusaaliina saadaan ka
28439: mään suosituksista Itämeren rantavaltioiden           lastaa turskaa, jonka määrää ei ole rajoitettu
28440: kalastuskiintiöiksi. Kunkin maan asia on saat-        Suomalaiset kalastajat saavat kalastaa Neuvos
28441: taa kiintiösuosituksensa voimaan kansallisin          toliiton talousvyöhykkeellä lohta ja taimenta
28442: normem.                                               joiden kiintiöksi vuotta 1990 varten sovittiir
28443:    Itämeren kalastuskomission suosittelema ko-        105 tonnia.
28444: konaiskiintiö 1980-luvulla eri vuosina on vaih-          Vastavuoroisuus edellyttää, että vaihdettava
28445: dellut 475 ja 490 milj. kg:n välillä. Samalla         kiintiöt olisivat suurin piirtein samanlaiset ar·
28446: ajanjaksolla saadut kokonaissaaliit ovat vaih-        valtaan. Suomen ja Neuvostoliiton välisessi
28447: delleet 400 ja 435 milj. kg:n välillä. Silakan        vaihdossa näin ei vielä ole. Kalastajien saamill;
28448: kalastus on siis ollut jokseenkin vakaata.            keskihinnoilla mitaten Suomen lohikiintiöt
28449:    Jos tarkastellaan kiintiöitä ja saaliita valtio-   arvo on enintään neljäsosa Neuvostoliiton si·
28450: kohtaisesti, voidaan tehdä se havainto, että          lakka- ja kilohailikiintiön arvosta. Tarkoitu:
28451: Itämeren rantavaltioista Suomi on kalastanut          on maittemme välisissä kalastusjärjestelyissi
28452:                                       1990 vp. -     KK n:o 420                                    3
28453: 
28454: edetä kohti tasapainotilaa, jonka saavuttami-        kalaraaka-aineen vientiä suoraan eestiläisiin
28455: seen kuluu tietysti useita vuosia.                   kolhooseihin. Nämäkään neuvottelut eivät ole
28456:    Edellä sanottujen seikkojen johdosta Neu-         johtaneet käytännön tuloksiin.
28457: vostoliiton silakkakiintiön suurentaminen ei ole        Kalaraaka-aineen menekkiä kotimaisiin tar-
28458: ongelmatonta.                                        koituksiin on mahdollista lisätä. Maa- ja met-
28459:    Kysymyksen vaikeutta lisää se, että paineet       sätalousministeriön tavoitteena on lisätä mark-
28460: lohen merikalastuksen tason alentamiseksi kas-       kinointi- ja menekinedistämiskampanjan avulla
28461: vavat koko ajan. Jos Suomen saamaa lohikiin-         silakan käyttöä ihmisravinnoksi Suomessa.
28462: tiötä tasapainotilaan etenemiseksi ei voida suu-     Parhaillaan selvitetään myös käytännön edelly-
28463: rentaa, niin Neuvostoliiton silakkakiintiön suu-     tyksiä lisätä silakan osuutta kirjolohenkasva-
28464: rentaminen yksipuolisesti lisäisi entisestään        tuksessa rehuna, jolloin mm. voitaisiin vähen-
28465: maittemme välisen kalastuskiintiöiden vaihdon        tää ulkomailta tuotavaan kalajauhoon perustu-
28466: epätasapainoa.                                       van rehun käyttöä. On arvioitavissa, että sila-
28467:    Suomen viranomaiset selvittelivät keväällä        kan kotimaista käyttöä voitaisiin lisätä 15-20
28468: 1990 silakan vientimahdollisuuksia Neuvosto-         milj. kilolla. Edellä sanotun perusteella Suomen
28469: liittoon, mutta sen viranomaiset eivät pitäneet      kalatalouden etu vaatisi pitäytymistä nykyisen
28470: kysymyksen käsittelyä ajankohtaisena. Suomen         suuruisissa kalastuskiintiöissä.
28471: Ammattikalastajaliitto on yksityisesti selvitellyt
28472: 
28473:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1990
28474: 
28475:                                                                           Ministeri Ole Norrback
28476: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 420
28477: 
28478: 
28479: 
28480: 
28481:                              Till Riksdagens Herr Talman
28482: 
28483:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen      erat melian 400 och 435 miljoner kg. Ström-
28484: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       mingsfisket har sålunda hållit en relativt stabil
28485: av den 25 juli 1990 tili vederbörande medlem      nivå.
28486: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Vid en analys stat för stat av kvoter och
28487: riksdagsman Särkijärvi undertecknade spörs-       fångster kan man observera, att Finland varit
28488: mål nr 420:                                       det land av Östersjöns kuststater, som fulistän-
28489:                                                   digast utnyttjat sin kvot, vissa år har vi t.o.m.
28490:           Anser Regeringen nurådande situa-       något överskridit denna. lnget annat land har
28491:        tion i fisket, viiken innebär att de       helt utnyttjat sin kvot. Därför förefalier det
28492:        finländska fiskarna för sådan fisk tili    inte vara motiverat att Finland skulie sänka sin
28493:        avstjälpningsplatserna, som fångad av      kvot tili förmån för något annat land.
28494:        estniska fiskare skulie få användning         Östersjön och dess vikar har med mittlinjer-
28495:        såsom människoföda, vara ändamålsen-       na som gränser delats upp melian de olika
28496:        lig, och                                   staterna i fiske- och ekonomizoner. Respektive
28497:           ämnar Regeringen sträva tili ändring-   stat fiskar inom ramen för sin kvotrekommen-
28498:        ar i fördelningen av fiskekvoterna?        dation inom sin egen zon. Tili normal kutym
28499:                                                   hör dock att man bilateralt förhandlar om den
28500:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kvot som skali beviljas den andra staten,
28501: samt anföra följande:                             antingen enligt reciprocitetsprincipen eller obe-
28502:                                                   roende av denna.
28503:    Den kraftiga nedgången inom pälsdjursnä-          År 1978 ingicks ett ömsesidigt avtal melian
28504: ringen under innevarande år har medfört en        Finland och Sverige. Detta innebar att man i
28505: minskad efterfrågan på Strömming som foder.       på tidigare praxis baserad omfattning skulie
28506: Trots att avsättningen för strömming avsedd       kunna fiska inom varandras zoner utan särskilt
28507: att användas som människoföda i viss mån har      faststälida kvoter. Med stöd av detta avtal
28508: ökat, kommer den totala fångsten av ström-        fiskar finländarna strömming inom den svens-
28509: ming detta år att vara ca 13-15 miljoner kg       ka zonen och svenskarna torsk inom den finska
28510: lägre än år 1989. Större delen av denna           zonen. Avtalet har kompletterats år 1988. Med
28511: strömming skulie, om den fångats, ha varit        stöd av kompletteringen får finländarna fiska
28512: såpass Iiten, att den endast lämpat sig för       lax inom den svenska zonen utan att Sverige
28513: användning som foder.                             erhåliit någon motsvarande rätt inom den
28514:    Fastän svårigheter har förekommit att an-      finska zonen. K votens storlek faststälis årligen
28515: passa sig tili den minskade efterfrågan, har      genom särskild överenskommelse.
28516: enligt de uppgifter ministeriet erhåliit endast      År 1981 ingick Finland och Sovjetunionen
28517: obetydliga mängder strömming slutat på sop-       ett ömsesidigt avtal om fiske på varandras
28518: tippen.                                           områden. Vid årliga förhandlingar faststälis
28519:    Den år 1973 grundade internationelia kom-      kvoternas storlek och övriga vilikor för fisket.
28520: missionen för fisket i Östersjön sammankom-       Fiskare från Sovjetunionen får inom den finska
28521: mer årligen i september i Warszawa för att        fiskezonen fiska strömming och vassbuk, kvo-
28522: behandla och fatta beslut om rekommendatio-       ten för år 1990 fastställdes tili 5 000 respektive
28523: ner för fiskekvoter för kuststaterna kring Ös-    2 800 ton. Som bifångst får dessutom torsk
28524: tersjön. Det ankommer på respektive land att      fiskas, kvantiteten är inte begränsad. De fin-
28525: genomföra sin egen kvotrekommendation inom        ländska fiskarna får inom den sovjetiska eko-
28526: ramen för _gäliande nationella normer.            nomizonen fiska lax och öring, kvoten för detta
28527:    Den av Ostersjökommissionen rekommende-        fiske faststälides för år 1990 tili l 05 ton.
28528: rade totalkvoten har under 1980-talet varierat       Reciprociteten förutsätter att de ömsesidiga
28529: från år tili år melian 475 och 490 miljoner kg.   kvoterna har ungefär samma värde. 1 bytet
28530: Totalfårgsterna under samma period har vari-      melian Finland och Sovjetunionen är detta inte
28531:                                      1990 vp. -     KK n:o 420                                      5
28532: 
28533: ännu fallet. Mätt med det medelpris fiskarna        denna fråga vara aktuell i detta skede. Finlands
28534: erhåller uppgår värdet för Finlands laxkvot till    Yrkesfiskarförbund har på eget initiativ utrett
28535: högst en fjärdedel av värdet för Sovjetunionens     möjligheterna att exportera fiskråvara direkt
28536: strömmings- och vassbukskvot. A vsikten är att      till estniska kolhoser. Inte heller dessa förhand-
28537: så småningom nå ett jämnviktsläge i fiskeöver-      lingar har lett till praktiska resultat.
28538: enskommelserna mellan våra länder. Givetvis             Det finns i alla fall möjligheter att öka
28539: kommer det dock att ta många år innan               avsättningen för fiskråvara för inhemska ända-
28540: önskad balans uppnås.                               mål. Jord- och skogsbruksministeriet har för
28541:    På grund av ovannämnda faktorer är en            avsikt att med hjälp av en marknadsförings-
28542: ökning av Sovjetunionens strömmingskvot inte        kampanj främja avsättningen av strömming
28543: problemfri.                                         med målet att öka användningen av denna som
28544:    Frågan blir inte heller lättare av det faktum,   människoföda. För närvarande utreds även de
28545: att trycket på en sänkning av nivån för             praktiska förutsättningarna för att öka ström-
28546: fångsten av lax på havet hela tiden ökar. Om        mingens andel av det foder, som används vid
28547: den laxkvot Finland får på vägen mot en bättre      odling av regnbågsforell. 1 ett positivt fall
28548: balans vid ett byte av fiskekvoter inte kan         kunde man bl.a. minska användningen av
28549: höjas, skulle en ensidig ökning av Sovjetunio-      importerat utländskt fiskmjöl som foder. Gjor-
28550: nens strömmingskvot ytterligare öka obalansen       da kalkyler visar att användningen av ström-
28551: i bytet av fiskekvoter mellan våra länder.          ming i hemlandet kunde ökas med 15-20
28552:    Våren 1990 gjorde de finländska myndighe-        miljoner kg. Med det ovansagda som grund
28553: terna en utredning av möjligheterna att expor-      konstateras att vår fiskerinärings bästa kräver
28554: tera strömming till Sovjetunionen, men myn-         att fiskekvoternas storlek hålls på sin nuvaran-
28555: digheterna där ansåg inte behandlingen av           de nivå.
28556: 
28557:     Helsingfors den 30 augusti 1990
28558: 
28559:                                                                            Minister Ole Norrback
28560:                                                1990 vp.
28561: 
28562: Kirjallinen kysymys n:o 421
28563: 
28564: 
28565: 
28566: 
28567:                                   Särkijärvi: Työeläkemaksujen takaisinlainausehtojen muuttami-
28568:                                       sesta
28569: 
28570: 
28571:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28572:    Työnantajat voivat nykyisin lainata osan          eräs niistä tekijöistä, jotka ovat estäneet pit-
28573: maksamistaan työeläkemaksuista suoraan ta-           käaikaisten velkakirjamarkkinoiden muodostu-
28574: kaisin 9,5 prosentin korolla. Nykyisessä tilan-      misen maahamme.
28575: teessa tämä merkitsee sitä, että työeläkerahas-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28576: tot joutuvat antamaan selvästi alikorkoista          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28577: lainaa verrattuna siihen, mitä ne vapailta raha-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28578: markkinoilta korkona saisivat.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28579:    Samaan aikaan työeläkemaksuja joudutaan
28580: miltei vuosittain korottamaan, jotta kasvavista
28581: eläkevastuista selvittäisiin. Kokonaisuudessaan               Mihin toimenp1te1s1m Hallitus aikoo
28582: tilanne merkitsee siis tulonsiirtoa velattomilta            ryhtyä, jotta yrittäjät eivät enää joutuisi
28583: yrityksiltä niille, jotka ovat lainanneet takaisin          kärsimään sellaisista työeläkemaksujen
28584: työeläkemaksujaan.                                          korotuksista, joilla katetaan takaisinlai-
28585:    Takaisinlainauksen on katsottu olevan myös               nauksen alikorkoisuutta?
28586:      Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1990
28587: 
28588:                                          Jouni J. Särkijärvi
28589: 
28590: 
28591: 
28592: 
28593: 200070S
28594: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 421
28595: 
28596: 
28597: 
28598: 
28599:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28600: 
28601:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alennuksen huomiotta Jattammen on sama
28602: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        virhe kuin jos tavallinen kuluttaja vähittäis-
28603: olette 25 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn           maksukorkoa arvioidessaan jättäisi laskematta
28604: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         käteisalennuksen vaikutuksen. Myös kysymyk-
28605: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sessä esitetty näkökohta siitä, että takaisinlai-
28606: edustaja Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-       naus merkitsisi tulonsiirtoa velattomilta yrityk-
28607: sesta kysymyksestä n:o 421:                          siltä niille yrityksille, jotka ovat takaisinlai-
28608:                                                      nausta käyttäneet, perustuu tähän väärinkäsi-
28609:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tykseen. Käteismaksualennuksen vaikutus ta-
28610:        ryhtyä, jotta yrittäjät eivät enää joutuisi   kaisinlainauksen koroksi muutettuna on 1980-
28611:        kärsimään sellaisista työeläkemaksujen        luvulla ollut 0,5-1,5 % :n suuruusluokkaa.
28612:        korotuksista, joilla katetaan takaisinlai-       Kysymyksessä on viitattu myös pitkäaikais-
28613:        nauksen alikorkoisuutta?                      ten velkakirjamarkkinoiden kehittymättämyy-
28614:                                                      teen maassamme. Tämän osalta on todettava,
28615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että työeläkejärjestelmän tehtävänä on työeläk-
28616: vasti seuraavaa:                                     keiden hoito. Työeläkejärjestelmän tehtäviin ei
28617:                                                      kuulu pitkäaikaisten velkakirjamarkkinoiden
28618:    Niin sanottu takaisinlainaus on sisältynyt        luominen.
28619: työeläkejärjestelmään sen perustamisesta vuo-           Myös eduskunnan sosiaalivaliokunta on mie-
28620: desta 1962 lähtien. Takaisinlainaus tarkoittaa,      tinnössään n:o 17 tältä vuodelta käsitellyt
28621: että työnantajana on oikeus maksaa velkakir-         työeläkejärjestelmän takaisinlainausta ja toden-
28622: jalla se osa vakuutusmaksusta, joka rahastoi-        nut siitä seuraavan:
28623: tuu, toisin sanoen maksun osa, jota ei välittö-         "Työeläkejärjestelmään liittyvä takaisinlai-
28624: mästi tarvita juoksevien menojen maksamiseen.        naus on olennainen ja tärkeä osa järjestelmää,
28625: Oikeus maksaa osa vakuutusmaksusta velka-            ja se on säilytettävä. Sillä voidaan vahvistaa
28626: kirjalla on välttämätön siksi, että työeläketur-     työllisyyttä ja tukea pääosin työvoimavaltaisia
28627: van järjestämisen muodot, eläkevakuutus, elä-        yrityksiä."
28628: kesäätiö tai eläkekassa, olisivat työnantajan           Hallitus yhtyy sosiaalivaliokunnan ottamaan
28629: kannalta samanarvoisia vaihtoehtoja.                 kantaan. Takaisinlainausoikeus on olennainen
28630:    Takaisinlainauksessa syntyvälle veialle mak-      ja toimiva osa työeläkejärjestelmää. Takaisin-
28631: setaan vuosittain vahvistettava korko. Tänä          lainausoikeus myös vahvistaa terveellä tavalla
28632: vuonna korko on 9,5 %. Takaisinlainauksen            yksittäisten yritysten asemaa keskeisiin rahoit-
28633: todellinen kustannus on kuitenkin tätä kor-          tajiin nähden ja on omiaan estämään taloudel-
28634: keampi. Huomioon on otettava nimittäin paitsi        lisen päätöksenteon liiallista keskittymistä.
28635: se korko, joka lainalle maksetaan, myös mak-            Hallituksen käsityksen mukaan takaisinlai-
28636: sunalennus, joka takaisinlainausta käyttäväitä       nausoikeuteen ei ole syytä puuttua. Sen sijaan
28637: yritykseltä jää saamatta. Niiden yritysten, jotka    takaisinlainauksen todellisiin kustannuksiin liit-
28638: eivät takaisinlainausta käytä, vakuutusmaksuja       tyvien väärinkäsityksien vähentämiseksi ja työn-
28639: alennetaan sillä korkoerotuksella, joka on va-       antajien täysin tasapuolisen kohtelun varmista-
28640: kuutusyhtiön muiden sijoitusten tuoton ja ta-        miseksi takaisinlainauksen korkojärjestelmän
28641: kaisinlainauskoron välillä. Täten takaisinlai-       kehittämismahdollisuudet tulisi huolella selvit-
28642: nauksen korkoon rinnastettava kustannus on           tää. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitukse-
28643: tosiasiassa sama kuin vakuutusyhtiön muille          na on käynnistää asiaa koskeva selvitystyö
28644: sijoituksilleen kuin takaisinlainoille saama tuot-   vielä tämän vuoden aikana. Mahdolliset muu-
28645: toprosentti.                                         tokset tehdään yhteisymmärryksessä työeläke-
28646:    Käteismaksajien saaman vakuutusmaksu-             järjestelmän eri osapuolten kanssa.
28647: 
28648:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1990
28649: 
28650:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
28651:                                     1990 vp. -     KK n:o 421                                      3
28652: 
28653: 
28654:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28655: 
28656:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        vanlig konsument vid beräkningen av avbetal-
28657: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsräntan skulle lämna effekten av kontant-
28658: av den 25 juli 1990 till vederbörande medlem        rabatt obeaktad. Ä ven spörsmålsställarens syn-
28659: av statsrådet översänt avskrift av följande av      punkt att återlåningen innebär en inkomstöver-
28660: riksdagsman Särkijärvi undertecknade spörs-         föring från skuldfria företag till de företag som
28661: mål nr 421:                                         använt återlåning grundar sig på denna miss-
28662:                                                     uppfattning. Effekten av den nedsättning som
28663:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ges vid kontant betalning, omvandlad till ränta
28664:        vidta för att företagarna inte längre        på återlåningen, har på 1980-talet varit i
28665:        skall bli lidande av sådana höjningar av     storleksklassen 0,5-1,5 %.
28666:        arbetspensionspremierna som kompen-             1 spörsmålet hänvisas även till att den
28667:        serar den för låga räntan på återlåning?     långfristiga skuldebrevsmarknaden är outveck-
28668:                                                     lad i vårt land. Vad detta beträffar bör det
28669:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        framhållas att arbetspensionssystemets uppgift
28670: samt anföra följande:                               är att sköta arbetspensionerna. Till arbetspen-
28671:                                                     sionssystemets uppgifter hör inte att skapa en
28672:    Så kallad återlåning har ingått i arbetspen-     lå~gfristig skuldebrevsmarknad.
28673: sionssystemet allt sedan detta infördes 1962.          A ven Riksdagens socialutskott har i sitt
28674: Med återlåning avses att arbetsgivaren har rätt     betänkande nr 17 för innevarande år behandlat
28675: att med ett skuldebrev betala den del av            återlåningen i arbetspensionssystemet och
28676: försäkringspremien som fonderas, med andra          framhållit följande därom:
28677: ord den del av premien som inte nödvändigtvis          "Den återlåning som är förknippad med
28678: behövs för betalningen av löpande utgifter.         arbetspensionssystemet är en väsentlig och vik-
28679: Rätten att betala en del av försäkringspremien      tig del av systemet, och den bör bevaras.
28680: med skuldebrev behövs för att formerna för          Genom återlåningen är det möjligt att förbättra
28681: ordnande av arbetspensionsskyddet, en pen-          sysselsättningen och den utgör ett stöd huvud-
28682: sionsförsäkring, en pensionsstiftelse eller en      sakligen för arbetskraftsintensiva företag."
28683: pensionskassa, skall vara likvärdiga alternativ        Regeringen omfattar socialutskottets stånd-
28684: för arbetsgivaren.                                  punkt. Rätten till återlåning är en väsentlig och
28685:    På den skuld som uppkommer vid återlåning        fungerande del av arbetspensionssystemet.
28686: betalas en ränta som fastställs årligen. 1 år är    Återlåningsrätten förstärker även på ett sunt
28687: räntan 9,5 %. Den faktiska kostnaden för            sätt de enskilda företagens ställning gentemot
28688: återlåning är dock högre. Förutom den ränta         de viktigaste finansiärerna och är ägnad att
28689: som betalas på lånet bör nämligen även den          förhindra en alltför stor koncentration av
28690: nedsättning av premien som företag som an-          besl u tsfa ttandet.
28691: vänder sig av återlåning går miste om beaktas.         Enligt regeringens uppfattning finns det inte
28692: Försäkringspremierna för de företag som inte        någon orsak att ingripa i återlåningsrätten. För
28693: använder sig av återlåning sänks med ränte-         att de missuppfattningar som är förknippade
28694: skillnaden mellan avkastningen på försäkrings-      med återlåningens faktiska kostnader skall
28695: bolagets övriga investeringar och återlånings-      minska och för att arbetsgivarna skall behand-
28696: räntan. Härmed är den kostnad som jämställs         las helt rättvist bör det däremot omsorgsfullt
28697: med räntan på återlåning de facto samma som         utredas vilka möjligheter det finns att utveckla
28698: försäkringsbolagets avkastningsprocent på an-       återlåningens räntesystem. Social- och hälso-
28699: dra investeringar än återlån.                       vårdsministeriet har för avsikt att börja utreda
28700:    Om den nedsättning av försäkringspremierna       saken redan i år. Eventuella ändringar görs i
28701: som kommer kontantbetalarna till godo läm-          samförstånd med de olika parterna i arbetspen-
28702: nas obeaktad gör man samma fel som om en            sionssystemet.
28703: 
28704:     Helsingfors den 29 augusti 1990
28705: 
28706:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
28707:                                               1990 vp.
28708: 
28709: Skriftligt spörsmål nr 422
28710: 
28711: 
28712: 
28713: 
28714:                                  Westerlund m.fl.: Om handläggningen och förverkligandet av det
28715:                                     riksomfattande strandskyddsprogrammet
28716: 
28717: 
28718:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28719: 
28720:    Statsrådet har beslutat om de principer som      meningen att regeringen i sin helhet skall fatta
28721: skall följas vid beredningen av det riksomfat-      något av ett officiellt pricipbeslut. Som av
28722: tande strandskyddsprogrammet. Den 31.5.1990         ovanstående framgår är brådskan av behand-
28723: har på föredragning av miljöministeriet ändrats     lingsproceduren nära nog otrolig. Att hela
28724: byggnadsförordningen § 52,§ 124 samt § 137,         processen därtill startas under den intensivaste
28725: vi1ket i praktiken betyder att kommunernas          semestertiden försvårar ytterligare den sakliga
28726: bes1utanderätt vad gäller bevi1jande av bygg-       och grundläggande behandling av strandskydds-
28727: nadslov inskränks såtillvida att byggnadslov ej     programmet som rimligtvis skulle krävas.
28728: får beviljas utan länsstyrelsens utlåtande för de      Ingen ifrågasätter att vissa grundprinciper
28729: områden som inbegrips i förslaget till skydds-      bör följas för bl.a. byggande inom känsliga
28730: program eller som i gällande regionplan reser-      kust- och strandområden. Inom ramen för
28731: verats som rekreations- eller skyddsområde.         kommunernas byggnadsordning har våra kom-
28732:    Kommunernas utlåtanden om förslaget till         muner i allmänhet redan länge och mycket
28733: riksomfattande strandskyddsprogram förutsät-        långt beaktat bl.a. just dessa synpunkter.
28734: tes tillställas vederbörande länsstyrelser senast      1 många kommuner har redan uppgjorts
28735: den 31.8.1990 varvid även markägarnas kom-          stranddelgeneralplaner och även i viss mån
28736: mentarer sändes till miljöministeriet.              egentliga strandgeneralplaner. I stranddelgene-
28737:    Förslaget till strandskyddsprogram syftar till   ralplanerna har upptagits betydande delar av
28738: att bevara strandområden obebyggda och i            kommunernas skärgårds- och strandområden.
28739: naturtillstånd.                                        Också inom ramen för stranddelgeneralpla-
28740:    Inom de områden som ingår i strandskydds-        nerna har beaktats regionplaneförbundens be-
28741: programmet samt inom skyddsområden utmed            stämmelser med beaktande bl.a. av friområden
28742: stränder i fastställda regionplaner avsätts na-     och skyddsområden.
28743: turskyddsområden en1igt L om naturskydd.               M.a.o. måste det ses som minst sagt märkligt
28744: A vsikten enligt strandskyddsprogrammet är att      att miljöministeriet skridit tili så omfattande
28745: privatägda områden skall fridlysas antingen så      åtgärder för åstadkommande av ett strand-
28746: att staten förvärvar dem eller så att ett natur-    skydd som de enskilda kommunerna i egentlig
28747: skyddsområde inrättas på markägarens begä-          mening själva i samråd med regionplaneför-
28748: ran, varvid han kan få en ersättning för den        bunden bör handlägga. Det föreslagna strand-
28749:  förlust av ekonomisk nytta som fridlysningen       skyddsprogrammet kränker därtill kommuner-
28750: medför.                                             nas eget planeringsmonopol.
28751:     I det riksomfattande strandskyddsprogram-          Frånsett att tiden för remissrundan är alltför
28752: met ingår 138 strandområden som det sägs av         knappt tilltagen så är det föreliggande strand-
28753:  internationellt eller riksomfattande värde. Om-    skyddsprogrammet klart överdimensionerat.
28754:  rådena med havsnatur är 29 till antalet och           Att inom ramen för det aktuella strand-
28755:  omfattar ca 1 500 kilometer havsstrand. Områ-      skyddsprogrammets markområden även uppta-
28756:  dena med insjönatur är 109 med en samman-          gits avsevärda direkta skogsarealer kan under
28757:  lagd strandlinje av ca 7 300 kilometer.            inga omständigheter godkännas.
28758:     Kommunerna kommer att i brådskande ord-            Om de statliga myndighetsinstanserna anser
28759:  ning bereda berörda markägare möjlighet att        att så radikala strandskyddsåtgärder är nöd-
28760:  framföra sina synpunkter.                          vändiga borde i detta skede i huvudsak beaktas
28761:     Redan inom inst. oktober månad är det           endast samhällsägd mark. Alltså mark- och
28762: 200070S
28763: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 422
28764: 
28765: strandområden som är i statens, kommunernas             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
28766: eller församlingens ägo. Att det föreliggande        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
28767: förslaget till strandskyddsprogram klart krän-       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
28768: ker såväl den privata ägande- som dispositions-      ställa följande spörsmål:
28769: rätten råder det inget som helst tvivel om.
28770:    Även flere av regeringens ministrar har
28771: understrukit liknande synpunkter s.s. att mil-                 Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
28772: jöministeriets förslag delvis utgör ett hot mot             git eller ämnar den vidta för att
28773: medborgarnas rättsskydd.                                        - klart begränsa omfattningen av
28774:    I miljöministeriets hänvisning tili den procen-          det riksomfattande strandskyddspro-
28775: tuella andelen av den sammanlagda strandlin-                grammets karaktär tili att i huvudsak
28776: jen som ingår i strandskyddsprogrammet har                  endast omfatta samhällsägd mark
28777: man alls inte beaktat den andel av strandlinjen                - frångå planerna på att även in-
28778: som innefattas i tidigare genomförda skydds-                ta avsevärda direkta skogsområden in-
28779: och fredningsbeslut.                                        om ramen för strandskyddsprogrammet
28780:    Dessa torde sammanlagt uppgå till ett flertal               - garanterna ett fungerande rätts-
28781: procentenheter av landets totala strandlinje-               skydd för enskilda privata markägare
28782: sträcka.                                                    så att ersättning erläggs i skyndsam
28783:    Slutligen bör understrykas det direkt orimli-            ordning samt att markområdets restrik-
28784: ga tillstånd som enskilda privata markägare                 tioner och begränsade dispositionsrätt
28785: kan råka i genom att strandskyddsprogram-                   endast blir av kortvarig och tilifällig
28786: mets slutliga genomförande föreslås vad ersätt-             karaktär,
28787: ningar och markrestriktioner med byggnadsför-                  - tiden för avgivandet av utlåtan-
28788: bud o.s.v. beträffar kan räcka upp till 15 år               den från kommuner och intresseorgani-
28789: framåt i tiden.                                             sationer i anslutning till handlingarna
28790:    Ett sådant förfaringssätt torde bl.a. klart              om strandskyddet avsevärt förlängs
28791:  kränka de internationella konventioner som i               t.ex. till utgången av innevarande år?
28792: dessa sammanhang föreligger.
28793: 
28794:      Helsingfors den 25 juli 1990
28795: 
28796:                       Henrik Westerlund                      Håkan Malm
28797:                                      1990 vp. -      KK n:o 422                                     3
28798: 
28799: Kirjallinen kysymys n:o 422                                                               Suomennos
28800: 
28801: 
28802: 
28803: 
28804:                                   Westerlund ym.: Valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman käsit-
28805:                                      telystä ja toteuttamisesta
28806: 
28807: 
28808: 
28809: 
28810:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28811: 
28812:    Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen niistä         rantaviivaa yhteensä 7 300 km.
28813: periaatteista, joita on noudatettava valmistel-         Kunnat tulevat kiireellisesti varaamaan
28814: taessa valtakunnallista rantojensuojeluohjel-        asianomaisille maanomistajille mahdollisuuden
28815: maa. Ympäristömini~teriön esittelystä on             omien näkökohtien esittämiseen.
28816: 31.5.1990 rakennusasetuksen 52§, 124 § ja               Tarkoituksena on, että jo tulevan lokakuun
28817: 137 § muutettu, mikä käytännössä merkitsee           aikana hallitus kokonaisuudessaan tekee jon-
28818: sitä, että kuntien päätäntävaltaa' rakennuslu-       kinlaisen julkisen periaatepäätöksen. Kuten
28819: pien myöntämisessä on supistettu siten, että         edellä esitetystä ilmenee, on käsittelyssä lähes
28820: rakennuslupaa ei saa myöntää ilman lääninhal-        uskomaton kiire. Lisäksi käsittelyn aloittami-
28821: lituksen lausuntoa alueille, jotka kuuluvat suo-     nen kesken yleisintä loma-aikaa vaikeuttaa
28822: jeluohjelmaan tai jotka on voimassa olevassa         rantojensuojeluohjelman sellaista asiallista ja
28823: seutukaavassa varattu virkistys- tai suojelu-        perusteellista käsittelyä, jota voidaan kohtuu-
28824: alueiksi.                                            della vaatia.
28825:    Kuntien edellytetään antavan lausuntonsa             Kukaan ei aseta kyseenalaiseksi sitä, etteikö
28826: valtakunnallisesta       rantojensuojeluohjelmasta   eräitä perusperiaatteita tulisi noudattaa muun
28827: asianomaisille lääninhallituksille viimeistään       muassa rakennettaessa arkaluonteisille rannik-
28828: 31.8.1990, jolloin myös maanomistajien kan-          ko- ja ranta-alueille.
28829: nanotot lähetetään ympäristöministeriöön.               Kuntien rakennusjärjestyksen puitteissa kun-
28830:     Rantojensuojeluohjelmaesityksen tarkoituk-       tamme ovat yleensä jo pitkään ja hyvin laajasti
28831: sena on säilyttää ranta-alueita rakentamattomi-      ottaneet huomioon muun muassa juuri näitä
28832: na ja luonnonmukaisina.                              näkökohtia. Monissa kunnissa on jo laadittu
28833:     Alueille, jotka kuuluvat rantojensuojeluohjel-   rantoja koskevia osayleiskaavoja ja jossakin
28834: maan, samoin kuin vahvistettujen seutukaavo-         määrin myös varsinaisia rantay1eiskaavoja.
28835: jen rantoja koskeville suojelualueille varataan      Rantoja koskeviin osayleiskaavoihin on sisälly-
28836: luonnonsuojelualueita luonnonsuojelulain mu-         tetty huomattavia osia kuntien saaristo- ja
28837: kaisesti. Rantojensuojeluohjelman tarkoitukse-       ranta-alueista.
28838:  na on, että yksityisomistuksessa olevat alueet         Rantoja koskevien osayleiskaavojen puitteis-
28839:  rauhoitetaan joko niin, että valtio hankkii ne      sa on myös otettu huomioon seutukaavaliitto-
28840:  omistukseensa tai niin että luonnonsuojelualue      jen määräyksiä muun muassa vapaa-alueista ja
28841:  muodostetaan maanomistajan pyynnöstä, jol-          suojelualueista.
28842:  loin hän voi saada korvauksen siitä taloudelli-        Toisin sanoen on pidettävä vähintäänkin
28843:  sen hyödyn menetyksestä, jonka suojelu aiheut-      ihmeellisenä sitä, että ympäristöministeriö on
28844:  taa.                                                ryhtynyt näin laajakantoisiin toimenpiteisiin
28845:     Valtakunnallisessa rantojensuojeluohjelmas-      sellaisen rantojensuojelun aikaansaamiseksi,
28846:  sa on 138 ranta-aluetta, joilla todetaan olevan     jonka käsittely varsinaisesti kuuluisi kunnille
28847:  kansainvälistä tai valtakunnallista merkitystä.     yhteistyössä seutukaavaliittojen kanssa. Lisäksi
28848:  Alueita, joissa on meriluontoa, on 29 ja ne         esitetty rantojensuojeluohjelma loukkaa kun-
28849:  käsittävät noin 1 500 km merenrantaa. Alueita,      tien kaavoitusmonopolia.
28850: joissa  on     sisävesiluontoa, on 109 ja niissä        Sen lisäksi, että lausuntokierrokselle varattu
28851: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 422
28852: 
28853: aika on liian lyhyt, on myös esillä olevaa         rakennuskieltoja käsiitävien maankäyttörajoi-
28854: rantojensuojeluohjelmaa pidettävä selvästi yli-    tusten osalta voi kestää jopa 15 vuotta.
28855: mitoitettuna.                                         Tällainen menettely loukannee selvästi muun
28856:    Ei voida missään nimessä hyväksyä sitä, että    muassa niitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka
28857: kyseiseen rantojensuojeluohjelmaan on otettu       tulevat sovellettaviksi tässä yhteydessä.
28858: myös huomattavia alueita, jotka ovat varsinais-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28859: ta metsämaata.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28860:    Jos virkaportaissa katsotaan, että näin pit-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28861: källe menevät rantojensuojelutoimenpiteet ovat     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28862: tarpeen, tulisi tässä vaiheessa ottaa huomioon
28863: pääasiassa yhteiskunnan omistuksessa olevat
28864: alueet. Siis maa- ja ranta-alueet, jotka ovat                Mihin toimenp1te1snn Hallitus on
28865: valtion, kuntien tai seurakuntien omistuksessa.           ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta
28866: Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö esillä oleva             - valtakunnallinen rantojensuoje-
28867: rantojensuojeluohjelma selvästi loukkaisi niin            luohjelma rajoitettaisiin luonteeltaan
28868: yksityistä omistusoikeutta kuin määräämisval-             koskemaan pääasiassa yksinomaan yh-
28869: taakin.                                                   teiskunnallisessa omistuksessa olevia
28870:    Myös monet hallituksen ministereistä ovat              maa-alueita,
28871: painottaneet samanlaisia näkökohtia, siis sitä,              - luovuttaisiin suunnitelmista sisäl-
28872: että osa ympäristöministeriön esityksestä muo-            lyttää rantojensuojeluohjelmaan myös
28873: dostaa uhan kansalaisten oikeusturvalle.                  huomattavia suoranaisia metsäalueita,
28874:    Ympäristöministeriön viittauksissa rantojen-              -- taattaisiin toimiva oikeussuoja yk-
28875: suojeluohjelman käsittämän kokonaisrantavii-              sityisille maanomistajille siten, että kor-
28876: vamäärän prosentuaaliseen osuuteen ei ole                 vaukset maksettaisiin kiireellisesti ja
28877: otettu lainkaan huomioon sitä osaa rantavii-              että maa-alueita koskevat rajoitukset ja
28878: vasta, joka on jo sisällytetty aikaisemmin to-            käyttövallan supistukset muodostuisivai
28879: teutettuihin suojelu- ja rauhoituspäätöksiin.             luonteeltaan lyhytaikaisiksi ja väliaikai-
28880: Nämä muodostanevat yhteensä useamman pro-                 siksi,
28881: senttiyksikön maamme kokonaisrantaviivasta.                  - kunnille ja etujärjestöille rantojen-
28882:    Lopuksi on painotettava sitä suorastaan                suojeluohjelman käsittelyssä lausunto-
28883: mahdotonta tilannetta, johon yksityinen maan-             jen antamista varten varaitua aikaa
28884: omistaja voi joutua, kun ohjelman lopullinen              pidennettäisiin huomattavasti esim. tä-
28885: toteuttaminen korvausten ja muun muassa                   män vuoden loppuun?
28886:     Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1990
28887: 
28888:                      Henrik Westerlund                      Håkan Malm
28889:                                      1990 vp. -      KK n:o 422                                     5
28890: 
28891: 
28892: 
28893: 
28894:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28895:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, joka
28896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ei ole säädellyt rantojen rakentamista. Muissa
28897: olette 25 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn           Pohjoismaissa on rannansuojelulait tai vastaa-
28898: kirjeenne n:o 1267 ohella toimittanut valtioneu-     vat säännökset luonnonsuojelulaissa, joilla ran-
28899: von asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tarakentaminen pääsääntöisesti kielletään.
28900: sanedustaja Westerlundin ym. kirjallisesta ky-          Hallituksen tarkoituksena on syksyn aikana
28901: symyksestä n:o 422, jossa tiedustellaan:             tehdä päätös rantojensuojeluohjelmasta. Halli-
28902:                                                      tus päätti 30.5.1990 lähettää rantojensuojeluoh-
28903:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          jelmaluonnoksen lausunnoille. Se sisältää 138
28904:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta              eri aluetta. Rantojensuojeluohjelmalla tuetaan
28905:           - valtakunnallinen       rantojensuoje-    lisäksi vahvistettujen seutukaavojen mukaisten
28906:        luohjelma rajoitettaisiin luonteeltaan        virkistysalueiden toteuttamista.
28907:        koskemaan pääasiassa yksinomaan yh-              Rantojensuojeluohjelmaluonnosta laadittaes-
28908:        teiskunnallisessa omistuksessa olevia         sa alueiden valintaperusteet ovat olleet luon-
28909:        maa-alueita,                                  nonsuojelullisia pyrkimyksenä löytää vielä ra-
28910:           - luovuttaisiin suunnitelmista sisäl-      kentamattomia eri tyyppisten vesistöjen edus-
28911:        lyttää rantojensuojeluohjelmaan myös          tavia ranta-alueita. Koska maan eteläosissa ja
28912:        huomattavia suoranaisia metsäalueita,         Järvi-Suomen alueella on varsin vähän yhteis-
28913:           - taattaisiin toimiva oikeussuoja yk-      kunnan omistamaa rantaa ja täällä suojelutarve
28914:        sityisille maanomistajille siten, että kor-   on suurin, ei voi ajatella, että suojeluohjelmaan
28915:        vaukset maksettaisiin kiireellisesti ja       voitaisiin ottaa pelkästään yhteiskunnan omis-
28916:        että maa-alueita koskevat rajoitukset ja      tuksessa olevia ranta-alueita. Yhteiskunnan
28917:        käyttövallan supistukset muodostuisivai       omistuksessa olevia alueita on sisällytetty oh-
28918:        luonteeltaan lyhytaikaisiksi ja väliaikai-    jelmaluonnokseen aina, kun se on ollut mah-
28919:        siksi,                                        dollista ja perusteltua.
28920:           - kunnille ja etujärjestöille rantojen-       Rantojensuojeluohjelmasta käydyssä keskus-
28921:        suojeluohjelman käsittelyssä lausunto-        telussa rantametsien käsittely on muodostunut
28922:        jen antamista varten varattua aikaa           erääksi keskeiseksi kysymykseksi. Hallituksen
28923:        pidennettäisiin huomattavasti esim. tä-       tarkoituksena ei kuitenkaan ole estää rantamet-
28924:        män vuoden loppuun?                           sien taloudellista käyttöä. Rantojensuojeluoh-
28925:                                                      jelmaan ei ole tarkoitus sisällyttää laajoja
28926:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         metsäalueita eikä merkittäviä rajoituksia met-
28927: vasti seuraavaa:                                     sien talouskäytölle. Poikkeuksina saattavat tul-
28928:                                                      la kyseeseen eräät mm. merikotkan suojelun
28929:    Loma-asuntorakentaminen on Suomessa jat-          vaatimat pesimäalueet. Ympäristöministeriö on
28930: kunut noin 10 000 loma-asunnon vuosivauhdil-         sopinut Keskusmetsälautakunta Tapion kanssa
28931: la kahdenkymmenen viime vuoden ajan. Vuon-           sellaisten yksityismetsälain mukaisten menette-
28932: na 1989 haettiin ennätysmäärä rakennuslupia,         lyjen laatimi;;esta, jotka mahdollistavat pehmei-
28933: noin 15 000. Maassamme on tällä hetkellä             den metsänkäsittelykeinojen käytön rantojen-
28934: lähes 400 000 loma-asuntoa, joista pääosa on         suojeluohjelman alueilla.
28935: rannoilla.                                              Asetus rakennusasetuksen muuttamisesta
28936:    Rantaluonto ja jokamiehen oikeuksien toteu-       (480/90) antaa mahdollisuuden lykätä raken-
28937: tuminen rannoilla ovat tulleet laajoilla alueilla    nuslupien myöntämistä rantojensuojeluohjel-
28938: uhanalaisiksi. Etenkin laajat yhtenäiset ranta-      man valmistelun ajaksi. Lääninhallitukset ovat
28939: alueet ovat häviämässä, koska loma-asunnot           kuitenkin saaneet ohjeet, että lausunnot raken-
28940: pyritään saamaan parhaille, useimmiten myös          nuslupahakemuksista annetaan välittömästi,
28941: luonnon ja maiseman kannalta edustavimmille          mikäli on kyse maatilatalouden rakentamisesta,
28942: paikoille.                                           täydennysrakentamisesta pihapiiriin tai muusta
28943: 6                                    1990 vp. -     KK n:o 422
28944: 
28945: sellaisesta rakentamisesta, mikä ei ole ristirii-   seen rakentamiskieltoon. Tämä aikaansaa
28946: dassa rannansuojeluohjelman kanssa.                 maanomistajalle tietyn viivytyksen korvauksen
28947:    Rantojensuojeluohjelman tärkeimmäksi to-         saantiin silloin, kun ei ole yksimielisyyttä kor-
28948: teutuskeinoksi on ajateltu kuntien laatimia         vauksen suuruudesta. Kokemukset ovat osoit-
28949: yleiskaavoja, jotka vahvistettaisiin. Yleiskaa-     taneet, että rantaosayleiskaava voidaan laatia
28950: voituksessa tulisi tarkastella maanomistajakoh-     kahdessa, kolmessa vuodessa. Tätä viivytystä ei
28951: taisesti rakennusoikeuden siirtomahdollisuus        voida pitää maanomistajan kannalta kohtuut-
28952: suojelualueeksi tarkoitetun alueen ulkopuolelle.    tomana.
28953: Ellei sellaista mahdollisuutta ole, rakennusoi-        Luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki antavat
28954: keus määritetään omistajakohtaisesti. Raken-        maanomistajalle riittävän oikeussuojan tulla
28955: nusoikeuden menetyksestä muodostuu tärkein          kohdelluksi tasavertaisesti, ja kaikki taloudelli-
28956: korvauksen kohde. Maanomistajien tasapuoli-         sen hyödyn menetykset korvataan.
28957: nen kohtelu toteutuu parhaiten yleiskaavoituk-        Ympäristöministeriö on pidentänyt kuntien
28958: sen keinoja käyttäen.                               ja lääninhallitusten lausunnonautoaikaa alku-
28959:    Yleiskaavan laatimisen ajaksi täytynee eräis-    peräisestä niin, että kuntien lausunnonautoaika
28960: sä tapauksissa asettaa ranta-alueet väliaikai-      päättyy 21.9.1990. Tätä on pidettävä riittävänä.
28961:     Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1990
28962: 
28963:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28964:                                      1990 vp. -     KK n:o 422                                     7
28965: 
28966: 
28967: 
28968: 
28969:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28970:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som inte har någon övergripande reglering av
28971: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er             byggandet utmed stränderna. De övriga nord-
28972: skrivelse nr 1267 av den 25 juli tili vederbö-      iska länderna har antingen strandskyddslagar
28973: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        eller motsvarande stadganden i naturvårdsla-
28974: av följande av riksdagsman Westerlund m.fl.         garna, varigenom byggande vid stranden i regel
28975: undertecknade spörsmål nr 422:                      är förbjudet.
28976:                                                        Regeringen har för avsikt att under höstens
28977:                                                     lopp fatta ett beslut om strandskyddsprogram-
28978:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-      met. Beslut om att sända utkastet tili strand-
28979:        git eller ämnar den vidta för att            skyddsprogram på remiss fattades 30.5.1990.
28980:           - k1art begränsa omfattningen av          Programmet omfattar 138 områden. Strand-
28981:        det riksomfattande strandskyddspro-          skyddsprogrammet stöder dessutom etablering-
28982:        grammets karaktär tili att i huvudsak        en av de rekreationsområden som ingår i de
28983:        endast omfatta samhällsägd mark,             fastställda regionplanerna.
28984:           - frångå planerna på att även inta           Grunderna för vai av de områden som ingår
28985:        avsevärda direkta skogsområden inom          i utkastet tili strandskyddsprogrammet ligger i
28986:        ramen för strandskyddsprogrammet,            naturvården, i strävan att finna obebyggda
28987:           - garantera ett fungerande rätts-         stränder som representerar stränderna tili olika
28988:        skydd för enskilda privata markägare         slags vattendrag. Eftersom det i landets södra
28989:        så att ersättning erläggs i skyndsam         delar och i lnsjöfinland finns mycket litet
28990:        ordning samt att markområdets restrik-       samhällsägd mark och behovet av skydd i
28991:        tioner och begränsade dispositionsrätt       dessa områden är störst, är det inte tänkbart
28992:        endast blir av kortvarig och tilifällig      att skyddsprogrammet enbart skulle omfatta
28993:        karaktär,                                    samhällsägd mark. Statsägda områden har
28994:           - tiden för avgivandet av utlåtan-        inkluderats i programutkastet i alla de fall där
28995:        den från kommuner och intresseorgani-        detta har varit möjligt och motiverat.
28996:        sationer i anslutning tili handlingarna         1 diskussionen om strandskyddsprogrammet
28997:        om strandskyddet avsevärt förlängs           har behandlingen av strandskogarna blivit en
28998:        t.ex. till utgången av innevarande år?       av kärnpunkterna. Regeringen har dock inte
28999:                                                     för avsikt att förhindra att skog utmed strän-
29000:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        derna nyttjas ekonomiskt. A vsikten är inte att
29001: samt anföra följande:                               i strandskyddsprogrammet inkludera stora
29002:                                                     skogsområden, inte heller kommer det ekono-
29003:    Byggandet av fritidshus har i Finland under      miska nyttjandet av skogen att begränsas i
29004: de senaste tjugo åren fortsatt med en årlig takt    nämnvärd utsträckning. De undantag som kan
29005: av ca 10 000 fritidsbostäder. Ar 1989 inlämna-      komma i fråga är vissa områden som måste
29006: des ett rekordantal ansökningar om byggnads-        skyddas exempelvis på grund av havsörnens
29007: tillstånd, omkring 15 000. 1 Jandet finns i detta   häckning. Miljöministeriet har kommit överens
29008: nu inemot 400 000 fritidsbostäder, av vilka         med Centralskogsnämnden Tapio om att man
29009: största delen finns utmed stränderna.               på basis av lagen om privatägda skogar utar-
29010:    1 stora områden är naturen längs stränderna      betar förfaringssätt som gör det möjligt att i de
29011: och den traditionella allemansrätten hotad. 1       områden som omfattas av strandskyddspro-
29012: synnerhet håller de mer vidsträckta enhetliga       grammet använda mjuka skogsbehandlingsme-
29013: strandområdena på att försvinna helt och            toder som i tiliräcklig utsträckning beaktar
29014: hållet, eftersom fritidsbebyggelsen tenderar att    programmet.
29015: lokaliseras tili de bästa platserna där såväl          Förordningen om ändring av byggnadsför-
29016: naturen som landskapet är mest representativa.      ordningen (480/90) ger en möjlighet att upp-
29017:     Finland är det enda västeuropeiska Jandet       skjuta beviljandet av byggnadslov för den tid
29018: 8                                   1990 vp. -     KK n:o 422
29019: 
29020: som beredningen av strandskyddsprogrammet             Under den tid då generalplanen bereds torde
29021: pågår. Länsstyrelserna har dock fått anvisning-    det i vissa fali bli nödvändigt att belägga en del
29022: ar om att de omedelbart skali ge sina utlåtan-     strandområden med temporärt byggnadsför-
29023: den om byggnadslovsansökningar i sådana fali       bud. Detta gör att ersättningen tili markägaren
29024: då det är fråga om byggande inom lantbruket,       kan bli något fördröjd i de fall där det inte
29025: kompletterande byggande inom en gård elier         råder enighet om hur stor ersättningen skall bli.
29026: annat sådant byggande som inte står i strid        Erfarenheten har visat att en strandgeneralplan
29027: med strandskyddsprogrammet.                        kan göras upp på två-tre år. Ett sådant
29028:   De generalplaner som kommunerna utarbe-          uppskov kan inte anses oskäligt ur markäga-
29029: tar och som sedan fastställs har avsetts bli det   rens synvinkel.
29030: viktigaste medlet då strandskyddsprogrammet           Lagen om naturskydd och byggnadslagen
29031: skall omsättas i praktiken. Under generalpla-      ger markägaren ett tillräckligt rättsskydd som
29032: neringen borde möjligheterna för varje mark-       garanterar jämlik behandling och alla hans
29033: ägare att föra över byggnadsrätt från ett          förluster av ekonomisk nytta blir ersatta.
29034: område som är tänkt som skyddsområde tili             Miljöministeriet har förlängt förfallotiden
29035: andra områden utanför detta behandlas. Om          för utlåtanden från kommunerna och länssty-
29036: någon sådan möjlighet inte föreligger, bestäms     relserna så att remissutlåtanden från kommu-
29037: byggnadsrätten separat från fall tili fall. För-   nerna skall vara inne 21.9.1990. Denna tid
29038: lusten av byggnadsrätt blir den viktigaste grun-   måste anses tillräcklig.
29039: den för ersättning. En jämlik behandling av
29040: markägarna kan bäst genomföras med tillhjälp
29041: av generalplanering.
29042: 
29043:     Helsingfors den 5 september 1990
29044: 
29045:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
29046:                                                 1990 vp.
29047: 
29048: Skriftligt spörsmål nr 423
29049: 
29050: 
29051: 
29052: 
29053:                                    Nyman: Om tryggande av Kyrkans avtalsdelegations representa-
29054:                                       tion i kommitteerna för beredning av arbetstidslagstiftningen
29055:                                       och semesterlagen
29056: 
29057: 
29058:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29059: 
29060:    Enligt uppgifter i offentligheten har statsrå-     på ett sätt som motsvarar församlingsarbetets
29061: det vid tillsättandet av kommitteer för bered-        särskilda krav. För närvarande ställer både
29062: ning av arbetstidslagstiftningen och semesterla-      arbetstidslagen och semesterlagen i detta av-
29063: gen, varom överenskoms vid den inkomstpoli-           seende negativa begränsningar.
29064: tiska helhetslösningen för åren 1990-1991,               Veterligen har det faktum att Kyrkans av-
29065: inte förfarit på det sätt som avsetts i avtalet. En   talsdelegation ställts utanför kommitteerna
29066: av avta1ets undertecknare, Kyrkans avtalsdele-        skett utan att avtalsdelegationen har hörts och
29067: gation, har lämnats utan representation i var-        mot dess i andra sammanhang uttryckligen
29068: dera kommitten då dessa tillsattes 11.4.1990.         deklarerade vilja samt i strid med vad man har
29069: Vissa andra av avtalets parter har i stället tili     kommit överens om i samband med uppgöran-
29070: och med flere representanter.                         det av Kallio-avtalet.
29071:    Den evangelisk-lutherska kyrkan har i sin             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
29072: tjänst över 18 000 tjänsteinnehavare och arbets-      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
29073: tagare, vilkas tjänstgöringsvillkor påverkas av       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
29074: arbetstids- och semesterlagstiftningen. Därför        rådet ställa följande spörsmål:
29075: är det förvånansvärt, att kyrkan som arbetsgi-
29076: vare är den enda av undertecknarna av Kallio-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen
29077: avtalet som har lämnats utan medlemskap i                    vidta för att också Kyrkans avtalsdele-
29078: nämnda kommitteer. Bägge reformprojekten är                  gation skall få den i Kallio-avtalet
29079: av största vikt med tanke på utvecklandet av                 förutsatta representationen i de av
29080: kyrkans personaladministration. Det faktum                   statsrådet tillsatta kommitteerna för be-
29081: att församlingsarbetet koncentreras tili det öv-             redning av arbetstidslagstiftningen och
29082: riga samhällets fritid förutsätter, att försam-              semesterlagen?
29083: lingspersonalens arbets- och fritid kan placeras
29084:      Helsingfors den 31 juli 1990
29085: 
29086:                                           Per-Henrik Nyman
29087: 
29088: 
29089: 
29090: 
29091: 200070S
29092: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 423
29093: 
29094: Kirjallinen kysymys n:o 423                                                                 Suomennos
29095: 
29096: 
29097: 
29098: 
29099:                                    Nyman: Edustuksen turvaamisesta Kirkon sopimusvaltuuskun-
29100:                                       nalle työaikalainsäädäntöä ja vuosilomalakia valmistelevissa
29101:                                       komiteoissa
29102: 
29103: 
29104:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29105: 
29106:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tulo-      kuntien henkilöstön työ ja vapaa-aika voidaan
29107: poliittisessa    kokonaisratkaisussa       vuosille   sijoittaa seurakuntatyön erityisvaatimuksia
29108: 1990-1991 asetettaviksi sovittujen työaikalain-       vastaavasti. Nykyisin sekä työaikalaki että
29109: säädäntökomitean ja vuosilomalakikomitean             vuosilomalaki asettavat tässä suhteessa haital-
29110: asettaminen ei valtioneuvostossa ole tapahtu-         lisia rajoituksia.
29111: nut sopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Yksi             Tiettävästi Kirkon sopimusvaltuuskunnan
29112: sopimuksen allekirjoittajista, Kirkon sopimus-        jääminen komiteoiden ulkopuolelle on tapah-
29113: valtuuskunta, on jätetty komiteoita 11.4.1990         tunut sopimusvaltuuskuntaa kuulematta ja vas-
29114: asetettaessa ilman edustusta kummassakaan             toin sen muissa yhteyksissä selvästi lausumaa
29115: komiteassa. Eräillä muilla sopimuksen osapuo-         tahtoa sekä vastoin sitä, mitä Kallion sopimus-
29116: lilla on sen sijaan useitakin edustajia.              ta laadittaessa on sovittu.
29117:     Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palve-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29118: luksessa on yli 18 000 viranhaltijaa ja työnte-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29119: kijää, joiden palvelussuhteen ehtoihin työaika-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29120: lainsäädännöllä ja vuosilomalainsäädännöllä           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29121: on vaikutusta. Siksi on hämmästyttävää, että
29122: kirkko työnantajana on ainoana Kallion sopi-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29123: muksen allekirjoittajista jätetty vaille jäsenyyt-           ryhtyä, jotta myös Kirkon sopimusval-
29124: tä sanotuissa komiteoissa. Molemmat uudis-                   tuuskunta saisi Kallion sopimuksessa
29125: tushankkeet ovat kirkon henkilöstöhallinnon                  edellytetyn edustuksen valtioneuvoston
29126: kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä.                 asettamissa työaikalainsäädäntöä ja
29127: Seurakuntatyön keskittyminen muun yhteis-                    vuosilomalakia valmistelevissa komi-
29128: kunnan vapaa-aikoihin edellyttää, että seura-                teoissa?
29129: 
29130:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1990
29131: 
29132:                                           Per-Henrik Nyman
29133:                                      1990 vp. -     KK n:o 423                                      3
29134: 
29135: 
29136: 
29137: 
29138:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29139: 
29140:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Kysymyksessä todetaan, että Kirkon sopi-
29141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       musvaltuuskunta on ainoana Kallion sopimuk-
29142: olette 31 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn          sen allekirjoittajista jätetty komiteoiden ulko-
29143: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        puolelle. Kuitenkin esimerkiksi yksityisten val-
29144: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tionapulaitosten sopimusvaltuuskunnalla ei
29145: edustaja Per-Henrik Nymanin näin kuuluvasta         myöskään ole edustusta komiteoissa. Sen edus-
29146: kirjallisesta kysymyksestä n:o 423:                 tamassa sopimuskentässä työskentelee noin
29147:                                                     20 000 työntekijää, kun taas Kirkon sopimus-
29148:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       valtuuskunnan sopimuskentässä työskentelee
29149:        ryhtyä, jotta myös Kirkon sopimusval-        noin 18 000 viranhaltijaa ja työntekijää. Lisäksi
29150:        tuuskunta saisi Kallion sopimuksessa         voidaan perustellusti katsoa, että kirkkotyön-
29151:        edellytetyn edustuksen valtioneuvoston       antajan edustus toteutuu Valtion työmarkkina-
29152:        asettamissa työaikalainsäädäntöä ja          laitoksen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen
29153:        vuosilomalakia valmistelevissa komi-         kautta, koska mainitut julkisen sektorin työn-
29154:        teoissa?                                     antajatahot ovat edustettuina Kirkon sopimus-
29155:                                                     valtuuskunnan hallinnossa. Mainittakoon li-
29156:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          säksi, että esimerkiksi Maaseudun Työn-
29157: taen seuraavaa:                                     antajaliitolla ei ole edustusta komiteoissa, vaik-
29158:                                                     ka sen edustama sopimuskenttä on varsin
29159:    Työaika- ja vuosilomakomiteoiden asettami-       merkittävä ja maataloudessa tehtävään työhön
29160: nen perustuu Kallion talous- ja tulopoliittiseen    liittyy työajan järjestämisen kannalta huomat-
29161: kokonaisratkaisuun vuosille 1990-1991. Rat-         tavia erityispiirteitä.
29162: kaisussa työmarkkinaosapuolet sopivat esittä-           Komiteat on asetettu ja ne toimivat kolmi-
29163: vänsä valtiovallalle näiden komiteoiden asetta-     kantaperiaatteen mukaisesti. Niiden täydentä-
29164: mista. Komiteoiden kokoonpanosta ei tulopo-         minen yhdellä työnantajapuolen edustajalla
29165: liittisessa kokonaisratkaisussa sovittu.            johtaisi laajempiin muutoksiin kuin pelkästään
29166:    Työaika- ja vuosilomakomiteoiden toimek-         yhden jäsenen lisäyksiin. Tähän ei kuitenkaan
29167: siautoa ja kokoonpanoa on valmisteltu asian-        liene tarkoituksenmukaista mennä, vaan tulisi
29168: mukaisesti työministeriössä, joka on neuvotel-      harkita muita vaihtoehtoisia keinoja Kirkon
29169: lut asiasta keskeisten työmarkkinajärjestöjen       sopimusvaltuuskunnan aseman varmistamisek-
29170: kanssa. Komiteoita asetettaessa on otettu huo-      si tiedonkulussa ja sen näkemysten huomioon
29171: mioon työmarkkinaosapuolten tasapuolinen            ottamiseksi komiteoiden työskentelyssä. Tällai-
29172: edustus eli niin sanottu pariteettiperiaate, mah-   sia keinoja ovat Kirkon sopimusvaltuuskunnan
29173: dollisimman laaja edustavuus ja asiantuntemus       edustajan mukaan ottaminen pysyvänä asian-
29174: työelämän eri aloilta sekä komiteoiden toimin-      tuntijana tai asiantuntijajäsenyyden toteuttami-
29175: takykyisyys. Näillä perusteilla työaikakomi-        nen komiteoiden työn edetessä perusteltavissa
29176: teaan on valittu 15 jäsentä ja 4 pysyvää            työryhmissä, joissa käsitellään erityisalojen
29177: asiantuntijaa. Komitea on siis kokoonpanal-         asioita ja ongelmia. Näiden mahdollisuuksien
29178: taan poikkeuksellisen suuri. Vuosilomakomi-         hyväksikäyttämistä koskevat neuvottelut eivät
29179: teassa on 13 jäsentä.                               toistaiseksi ole johtaneet tulokseen.
29180: 
29181:     Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1990
29182: 
29183:                                                                     Työministeri Matti Puhakka
29184: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 423
29185: 
29186: 
29187: 
29188: 
29189:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29190: 
29191:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 spörsmålet konstateras det att Kyrkans
29192: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       avtalsdelegation är den enda av undertecknar-
29193: av den 31 juli 1990 tili vederbörande medlem       na av Kaliio-avtalet som har lämnats utan
29194: av statsrådet översänt avskrift av följande, av    medlemskap i nämnda kommitteer. Ej helier
29195: riksdagsman Per-Henrik Nyman underteckna-          har avtalsdelegationen för privata statsunder-
29196: de spörsmål nr 423:                                stödda institutioner någon representation i
29197:                                                    kommitteerna. lnom det avtalsfält som den
29198:                                                    företräder arbetar cirka 20 000 arbetstagare,
29199:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           medan det inom Kyrkans avtalsdelegations
29200:        vidta för att också Kyrkans avtalsdele-     avtalsfält arbetar cirka 18 000 tjänsteinnehava-
29201:        gation skali få den i Kaliio-avtalet        re och arbetstagare. Vidare kan man med rätta
29202:        förutsatta representationen i de av         anse att representationen för kyrkan som ar-
29203:        statsrådet tillsatta kommitteerna för be-   betsgivare sker via Statens arbetsmarknadsverk
29204:        redning av arbetstidslagstiftningen och     och kommunala arbetsmarknadsverket, efter-
29205:        semesterlagen?                              som nämnda arbetsgivarorgan inom den of-
29206:                                                    fentliga sektorn är representerade i administra-
29207:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tionen för Kyrkans avtalsdelegation. Det bör
29208: samt anföra följande:                              ytterligare nämnas att t.ex. Landsbygdens ar-
29209:                                                    betsgivareförbund inte har någon representa-
29210:    Tillsättandet av arbetstids- och semesterkom-   tion i kommitteerna, trots att det avtalsfält som
29211: mitteerna grundar sig på den ekonomisk- och        de företräder är rätt betydande och att det tili
29212: inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen för åren       arbetet inom lantbruket finns anknutet bety-
29213: 1990-1991 enligt Kaliio-avtalet. l uppgörelsen     dande särdrag då det gälier organiseringen av
29214: överenskom arbetsmarknadsparterna om att           arbetstiden.
29215: för statsmakten föreslå tilisättande av dessa         Kommitteerna är tillsatta och verkar enligt
29216: kommitteer. 1 den inkomstpolitiska helhetsupp-     trepartsprincipen. Ett kompletterande av dem
29217: görelsen kom man inte överens om kommit-           med en representant för arbetsgivarsidan skulie
29218: teernas sammansättning.                            leda tili mer omfattande förändringar än tili en
29219:    Uppdraget för och sammansättningen av           ökning med endast en medlem. Det torde dock
29220: arbetstids- och semesterkommitteerna har på        inte vara ändamålsenligt att förfara på detta
29221: vederbörligt sätt beretts vid arbetsministeriet,   sätt, utan man borde överväga andra alterna-
29222: som förhandlat med de centrala arbetsmark-         tiva metoder för att tiliförsäkra Kyrkans av-
29223: nadsorganisationerna om ärendet. Vid tilisät-      talsdelegations roli då det gälier informationen
29224: tandet av kommitteerna har man beaktat att         och för att beakta dess synpunkter i kommit-
29225: arbetsmarknadsparterna är lika representerade,     teernas arbete. Sådana metoder är medtagande
29226: dvs. den s.k. paritetsprincipen, en så bred        av Kyrkans avtalsdelegations representant som
29227: representativitet och sakkunskap om arbetsli-      permanent sakkunnig elier införande av sak-
29228: vets olika omräden som möjligt samt funk-          kunnigmedlemskap i de arbetsgrupper som
29229: tionsförmåga hos kommitteerna. På dessa            kommer att tilisättas då kommitteernas arbete
29230: grunder har man valt 15 medlemmar och 4            framskrider, och i vilka ärenden och problem
29231: permanenta sakkunniga tili arbetstidskommit-       från vissa specialområden behandlas. Förhand-
29232: ten. Kommitten har alitså en exceptionelit bred    lingarna för utnyttjande av dessa möjligheter
29233: sammansättning. Semesterkommitten har 13           har hittilis inte lett tili resultat.
29234: medlemmar.
29235: 
29236:     Helsingfors den 22 augusti 1990
29237: 
29238:                                                                  Arbetsminister Matti Puhakka
29239:                                               1990 vp.
29240: 
29241: Kirjallinen kysymys n:o 424
29242: 
29243: 
29244: 
29245: 
29246:                                  Kohijoki: Sotilasvammalakiin perustuvien hakemusten käsittelyn
29247:                                      nopeuttamisesta tapaturmavirastossa
29248: 
29249: 
29250:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29251: 
29252:    Jo useiden vuosien ajan jatkuneen hakemus-       Sen tulisi olla päättäjille vakavasti otettava
29253: asiakirjojen ruuhkautumisen vuoksi ovat so-         signaali. Viime sotien aiheuttamat kärsimykset
29254: tainvalidien korvausasioiden käsittelyajat muo-     jatkuvat jokaisen sotainvalidin elämässä. Kaik-
29255: dostuneet kohtuuttoman pitkiksi. Esimerkiksi        ki se, mitä lainsäädännön ja hallinnollisin
29256: itse maksamiensa hoito-, lääke- ja tutkimusku-      keinoin on tehtävissä sotainvalidien elämän
29257: lujen korvaamista sotainvalidit joutuvat odot-      helpottamiseksi, tulisi tehdä enää yhtään vii-
29258: tamaan jopa toista vuotta. Pahimmissa tapauk-       vyttelemättä nyt kun heitä vielä on. Se, mitä
29259: sissa sotainvalidien korvausasioiden käsittely      aikanaan on jätetty tekemättä, ei ole kunniaksi
29260: ensikertaishakemusten osaltakin on kestänyt ja      niille, jotka on pantu päättäjiksi.
29261: saattaa kestää jopa vuosia. Useita kymmeniä            Eduskunnan sosiaalivaliokunta edellytti soti-
29262: sotainvalideja vuosittain ehtii kuolla ennen        lasvammalain muutosta koskevassa mietinnös-
29263: heidän ensikertaisien korvaushakemustensa kä-       sään (SoVM n:o 12/1987 vp.), että hallitus
29264: sittelyä ja päätöstä.                               turvaa tapaturmatoimistolle riittävät henkilös-
29265:    Vakavana lisäseurauksena ruuhkautuneesta         tövoimavarat, koska 1.7.1988 voimaan tullut
29266: korvausasioiden käsittelytilanteesta on myös        lainmuutos entisestään lisää tapaturmaviraston
29267: se, että korvauspäätösten viipyessä kohtuutto-      suurta työmäärää.
29268: man kauan siirtyy sotainvalidien pääsy lainmu-         Tähän samaan asiaan ovat vakavaa huomio-
29269: kaiseen kuntoutukseen. Se taas omalta osaltaan      ta kiinnittäneet myös valtion tilintarkastajat
29270: vaikuttaa haitallisesti sotainvalidien terveyden-   todetessaan tarkastuskertomuksessaan vuodel-
29271: tilaan, jota määräajoin tapahtuva kuntoutus         ta 1987, että korvaushakemusten käsittelyaiko-
29272: voisi pitää yllä.                                   jen pitkittymistä tapaturmavirastossa jopa kah-
29273:    Toteutetuksi ilmoitetun rationalisoinnin ja      den vuoden pituisiksi ei voida pitää hyvän
29274: tietojenkäsittelyn uusimisen jälkeenkään tapa-      hallintotavan mukaisena eikä korvausten haki-
29275: turmaviraston suorituskykyä ei nähdäkseni           joiden kannalta kohtuullisena.
29276: voida nykyisellään pitää edes välttävänä asia-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29277: ruuhkien purkamista ajatellen ja korvaushake-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29278: musten käsittelyaikojen perusteella arvioiden.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29279: Eräänä esimerkkinä voidaan mainita vaikea-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29280: vammaisen satakuntalaisen sotainvalidin kor-
29281: vaushakemus, jonka hän on lähettänyt tapa-
29282: turmavirastolle kesäkuun alussa vuonna 1988                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29283: eli jo kolmatta vuotta sitten, ja edelleen on              siin sotainvalidien hakemusasiaruuhkan
29284: lopullisen päätöksenteon ajankohta jossain                 purkamiseksi nopeasti järjestämällä ta-
29285: epämääräisessä tulevaisuudessa.                            paturmavirastolle sitä varten tarvittavat
29286:    Sotainvalidien Veljesliiton täyttäessä 50               voimavarat ja antamalla sitovia mää-
29287: vuotta elokuussa 1990 on sotainvalideja jäljellä           räyksiä korvaushakemusten käsittelyai-
29288: vielä noin 41 000. He ovat jo varsin iäkkäitä, ja          kojen enimmäispituudesta tapaturmavi-
29289: lähivuosina sotavammaisten joukko vähenee.                 rastoa ehdottomasti velvoittavina?
29290: 
29291:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1990
29292: 
29293:                                          Maunu Kohijoki
29294: 
29295: 200070S
29296: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 424
29297: 
29298: 
29299: 
29300: 
29301:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29302:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sotilasvammalakiin perustuvia asioita on täl-
29303: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lä hetkellä vireillä 26 500 (tapauksia vuonna
29304: olette 31 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyn          1989 oli noin 29 000 vastaavana aikana). Näis-
29305: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tä on ratkaisematta noin 3 000 yli vuoden
29306: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vanhaa, 5 500 6--12 kuukauden vanhaa ja
29307: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta     18 000 alle 6 kuukautta vireillä ollutta hake-
29308: kysymyksestä n:o 424:                               musta.
29309:                                                        Tällä hetkellä keskimääräiset ratkaisuajat
29310:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tärkeimmissä korvauslajeissa ovat seuraavat:
29311:        siin sotainvalidien hakemusasiaruuhkan
29312:        purkamiseksi nopeasti järjestämällä ta-      Ensikertainen ............. . 12-18 kuukautta
29313:        paturmavirastolle sitä varten tarvittavat    Elinkoron oikaisu ........ . 11-16
29314:        voimavarat ja antamalla sitovia mää-         Ns. sairausapulisä ........ . 3- 4
29315:        räyksiä korvaushakemusten käsittelyai-       Ns. korotettu sairausapu-
29316:        kojen enimmäispituudesta tapaturmavi-        lisä ........................ .   5
29317:        rastoa ehdottomasti velvoittavina?           Täydennyskorko .......... . 2-3
29318:                                                     Kuntoutus ................ . 2-3        "
29319:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
29320: taen seuraavaa:                                        On valitettavasti todettava, että lukumääräl-
29321:                                                     tään pienehkön hakemusjoukon osalta ratkai-
29322:    Virastossa on pitkään valmisteltu koko kor-      suaika on ollut jopa yli kaksi vuotta, mutta
29323: vaustoiminnan kattavan atk-järjestelmän laa-        näiden viipymiseen on ollut erityinen syy.
29324: jennusta ja käyttöönottoa. Uudesta järjestel-          Erityisesti on pyritty nopeuttamaan ensiker-
29325: mästä otetaan syksyn aikana käyttöön asiakir-       taisien hakemusten käsittelyä nopeuttamalla
29326: jan kulun seurantajärjestelmä, jolla osaltaan       erityisjärjestelyin sotilaslääkintäarkistossa asia-
29327: kyetään nopeuttamaan asiakirjojen käsittelyai-      kirjakäsittelyä sekä siirtämällä lisää käsittelijäi-
29328: koja ja parantamaan asiakaspalvelua. Koko           tä sotilasinvalidiosastolle. Syksyn kuluessa ti-
29329: atk-järjestelmä valmistunee noin vuoden kulut-      lanne tulee ilmeisesti tältä osin vielä jonkin
29330: tua ja tulee aikanaan nopeuttamaan hakemus-         verran paranemaan.
29331: ten käsittelyä. Lisäksi järjestelmän käyttöön-         Selvää on, ettei tapaturmaviraston ruuhkien
29332: oton myötä vapautuu avustavaa henkilökuntaa         purkamiseen ole olemassa mitään pikaratkai-
29333: käsittelijöiksi. Hallituksen esityksessä eduskun-   sua, koska monet ratkaistavat asiat ovat melko
29334: nalle vuoden 1991 tulo- ja menoarvioksi tullaan     monimutkaisia ja vaativat paljon kokenutta ja
29335: ottamaan huomioon atk-järjestelmän kehittä-         perehtynyttä työvoimaa. Osassa käsitehäviä
29336: misen tarpeet.                                      hakemuksia tarvitaan myös tietoja muilta viran-
29337:   Tapaturmavirastolie saapui viime vuonna           omaisilta. Ensikertaishakemuksissa kysymys on
29338: kaikkiaan noin 149 000 hakemusta (vuonna            asioista, jotka ovat tapahtuneet jo noin 50
29339: 1988 hakemuksia oli lähes 152 000). Virasto         vuotta sitten, ja niiden selvittäminen vaatii
29340: antoi samana aikana noin 150 000 päätöstä           usein pitkän ajan. Siksi ei ole tarkoituksenmu-
29341: (vuonna 1988 päätöksiä tehtiin 129 000). Pää-       kaista antaa määräyksiä korvaushakemusten
29342: töksenteon nopeutumisesta huolimatta tilanne        käsittelyaikojen enimmäispituudesta.
29343: on siis vielä pahasti ruuhkautunut. Kun kevääl-        Eräs viraston keskeinen ongelma on ollut
29344: lä 1989 virastossa oli kaikkiaan noin 32 000        henkilöstön suuri vaihtuvuus (vuonna 1987
29345: käsittelemätöntä asiaa, tilanne samaan aikaan       lähes 22 %, 17 % vuonna 1988 ja 18 % vuonna
29346: tänä vuonna oli noin 28 300 käsittelemätöntä        1989). Tilannetta on pyritty korjaamaan virka-
29347: asiaa. Viraston ponnistelujen johdosta (mm.         järjestelyin ja niitä tullaan toteuttamaan jatkos-
29348: teettämällä jatkuvasti ylitöitä) tilanne on hie-    sakin mahdollisuuksien mukaan. Virastossa
29349: man helpottunut.                                    tutkitaan myös mahdollisuuksia työjärje.styksen
29350:                                      1990 vp. -     KK n:o 424                                    3
29351: 
29352: muutoksilla ja työvoiman sisäisin siirroin koh-        Virastolla on ollut vuoden alusta valtioneu-
29353: dentaa työvoimaa edelleen ruuhkien purkami-         voston nimeämä johtokunta. Myös tätä kautta
29354: seen.                                               on ollut tavoitteena tehostaa viraston toimin-
29355:   Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt        taa. Johtokunta onkin osaltaan selvittämässä
29356: virastolta kuukausittain raportointia hakemus-      viraston ruuhkaan vaikuttavia tekijöitä ja tekee
29357: ten käsittelytilanteesta. Raportointi on lähtenyt   niiden pohjalta suunnitelman tilanteen kehittä-
29358: nyt käyntiin, ja sen perusteella tullaan ryhty-     miseksi.
29359: mään tarvittaviin toimenpiteisiin.
29360: 
29361:     Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1990
29362: 
29363:                                                                   Ministeri Tuulikki Hämäläinen
29364: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 424
29365: 
29366: 
29367: 
29368: 
29369:                               Till Riksdagens Herr Talman
29370:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ärenden. Tack vare verkets ansträngningar
29371: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         (bl.a. genom att ständigt utföra övertidsarbete)
29372: av den 31 juli 1990 till vederbörande medlem        har situationen dock något underlättats.
29373: av statsrådet översänt avskrift av följande av         För närvarande är 26 500 ärenden, som
29374: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål         baserar sig på lagen om skada i militärtjänst,
29375: nr 424:                                             anhängiga (år 1989 fanns det ca 29 000 fall
29376:                                                     under motsvarande tid). Av dessa oavgjorda
29377:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ansökningar är ca 3 000 över ett år gamla,
29378:        att snabbt råda bot på anhopningen av        5 500 6-12 månader gamla och 18 000 ansök-
29379:        ärenden som gäller krigsinvalidernas         ningar har varit anhängiga i mindre än 6
29380:        ansökningar genom att för olycksfalls-       månader.
29381:        verket ordna för detta ändamål behöv-           Behandlingstiden för de viktigaste slagen av
29382:        liga resurser och genom att utfärda          ersättningar är för närvarande i genomsnitt
29383:        bindande föreskrifter om maximitiderna       följande:
29384:        för behandlingen av ersättningsansök-
29385:        ningar såsom absolut förpliktande för        Förstagångsfall ........... . 12-18 månader
29386:        olycksfallsverket?                           Rättelse av livsräntan .... . 11-16
29387:                                                     S.k. sjukhjä1pstillägg ..... . 3-4     "
29388:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        S.k. förhöjt                           "
29389: samt anföra följande:                               sjukhjälpstillägg .......... .    5
29390:                                                     Kompletteringsränta ..... . 2-3        "
29391:    Vid verket har under en längre tid beretts en    Rehabilitering ............ . 2- 3
29392: utvidgning och ett ibruktagande av ett adb-                                                   "
29393: system, som täcker hela ersättningsverksamhe-          Det måste tyvärr konstateras att behandlings-
29394: ten. 1 detta system ingår ett system för upp-       tiden för en till sitt antal mindre ansöknings-
29395: följning av hanglingarnas väg, och detta upp-       grupp har varit t.o.m. över två år, men det har
29396: följningssystem kommer att tas i bruk under         funnits speciell orsak till att avgörandet av
29397: höstens lopp. Systemet möjliggör för sin del en     dessa har fördröjts.
29398: snabbare behandling av ärendena och en för-            Speciellt har man försökt göra behandlingen
29399: bättrad kundbetjäning. Hela adb-systemet tor-       av förstagångsansökningar snabbare genom att
29400: de bli färdigt om ca ett år och det kommer i        med hjälp av specialarrangemang göra behand-
29401: sinom tid att göra behandlingen av ansökning-       lingen av handligar snabbare i militärsanitets-
29402: ar snabbare. Dessutom kommer personai att           arkivet samt genom att överföra mera hand-
29403: frigöras tili handläggare i och med att systemet    läggare till krigsinvalidavdelningen. Under hös-
29404: tas i bruk. 1 regeringens proposition till riks-    tens lopp kommer situationen uppenbarligen
29405: dagen beträffande budgetförslaget för år 1991       att något förbättras i detta avseende.
29406: kommer man att beakta behovet att utveckla             Det är klart att det inte finns någon snabb
29407: adb-systemet.                                       lösning för att råda bot på anhopningen av
29408:    Tili olycksfallsverket inkom i fjol samman-      olycksfallsverkets ärenden, eftersom många av
29409: lagt ca 149 000 ansökningar (år 1988 var            de ärenden som skall avgöras är rätt invecklade
29410: ansökningarna nästan 152 000). Verket utfär-        och kräver mycket erfaren och i ärendet insatt
29411: dade under samma tid ca 150 000 beslut (år          arbetskraft. För en del av de ansökningar som
29412: 1988 fattades 129 000 beslut). Trots att besluts-   skall behandlas behövs även uppgifter från
29413: fattandet har blivit snabbare är anhopningen        andra myndigheter. När det gäller förstagångs-
29414: av ärenden alltså fortfarande svår. Då det          ansökningar är det fråga om sådant som hänt
29415: våren 1989 fanns sammanlagt ca 32 000 obe-          redan för ca 50 år sedan och att utreda dessa
29416: handlade ärenden vid verket var situationen vid     omständigheter är inte alltid lätt. Därför är det
29417: samma tidpunkt i år ca 28 300 obehandlade           inte ändamålsenligt att utfärda föreskrifter om
29418:                                    1990 vp. -    KK n:o 424                                   5
29419: 
29420: maximitiderna för handläggningen av ersätt-         Social- och hälsovårdsministeriet har bett
29421: ningsansökningarna.                              ämbetsverket månatligen rapportera om situa-
29422:   Ett centralt problem inom verket har varit     tionen när det gälier behandlingen av ansök-
29423: den stora omsättningen bland personalen (år      ningarna. Rapporteringen har nu kommit i
29424: 1987 nästan 22%, år 1988 17% och år 1989         gång och på grund därav kommer man att
29425: 18 % ). Man har försökt rätta tili situationen   vidta behövliga åtgärder.
29426: med hjälp av tjänstearrangemang, och även i         Verket har från början av året en direktion,
29427: fortsättningen kommer man i mån av möjlighet     som utsetts av statsrådet. Även genom detta
29428: att göra på samma sätt. Inom verket undersöks    arrangemang har målet varit att effektivera
29429: även möjligheter tili att genom ändringar i      verksamheten. Direktionen hålier för sin del på
29430: arbetsordningen och interna överföringar av      att utreda de faktorer som inverkar på anhop-
29431: arbetskraft placera arbetskraften så att man     ningen av ärenden och uppgör på basis av
29432: även i fortsättningen kan råda bot på anhop-     dessa en pian för att utveckla situationen.
29433: ningen av ärenden.
29434:     Helsingfors den 3 september 1990
29435: 
29436:                                                                Minister Tuulikki Hämäläinen
29437:                                                1990 vp.
29438: 
29439: Kirjallinen kysymys n:o 425
29440: 
29441: 
29442: 
29443: 
29444:                                   Heikkinen: Verovirastojen ja -toimistojen henkilöstön lisäämises-
29445:                                       tä työtilanteen helpottamiseksi
29446: 
29447: 
29448: 
29449: 
29450:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29451: 
29452: 
29453:    Maaliskuun 1 päivästä 1989 alkaen siirryttiin     tuu verotoimistojen henkilökunta syksyllä 1990
29454: ennakonpidätysten toimittamisessa uuteen jär-        tekemään jälleen poikkeuksellisen suuren mää-
29455: jestelmään. Kullekin veronmaksajalle vahvistet-      rän ylitöitä ja tilapäistä henkilökuntaa joudu-
29456: tiin henkilökohtainen pidätysprosentti päätoi-       taan käyttämään jo toisena vuonna peräkkäin.
29457: mesta saatua tuloa sekä lisäpidätysprosentti         Tätä ei voida pitää oikeana ja hyväksyttävänä
29458: sivu- ja muita tuloja varten. Uusi järjestelmä       eikä hyvään hallintoon kuuluvana.
29459: aiheutti ennenkokemattoman suuren tarpeen               Mikäli tietokonelaskennan tulokset tarkiste-
29460: pidätysprosenttien muuttamiseen. Verokortti-         taan ja korjaukset tehdään liiallisella kiireellä,
29461: muutokset ruuhkautuivat verovirastoihin ja           kaikkia virheitä ei saada korjatuksi. Virheiden
29462: -toimistoihin. Tämä sai aikaan veronmaksajissa       korjaaminen ja oikaisujen tekeminen jäävät
29463: aiheellisesti tyytymättömyyttä sekä vaikean          tutkijalautakunnille ja valitusviranomaisille.
29464: työtilanteen verotoimistoissa. Tilanteesta selvit-   Tämä lisää edelleen verotoimistojen työmää-
29465: tiin poikkeuksellisen suuren ylitöiden tekemisen     rää. Oikean verotuspäätöksen saaminen viiväs-
29466: avulla. Verokorttimuutosten aiheuttama työ-          tyy ja saattaa pahimmassa tapauksessa kestää
29467: määrän lisääntyminen vaikeutti muutakin ve-          jopa vuosia. Tällöin on jo kysymys veronmak-
29468: rotoimistojen työtä. Verohallinnon henkilökun-       sajien oikeusturvan vakavasta vaarantumisesta.
29469: nalta vuosi 1989 vaati jopa epäinhimillisen          Tätä ei voida missään tapauksessa pitää hyväk-
29470: suuria ponnistuksia.                                 syttävänä.
29471:    Verohallituksen mukaan verotus vuodelta              Kolmanneksi koko verohallinnon toimivuus,
29472:  1989 ei valmistuisikaan 1.11.1990 vaan viiväs-      luotettavuus ja uskottavuus saattaa joutua va-
29473: tyisi jopa kahdella kuukaudella. Syyksi vero-        kavaan kriisiin vuonna 1991. Vuoden 1991
29474: hallitus ilmoittaa automaattisessa tietojenkäsit-    alusta lukien verotoimistojen pitäisi pystyä
29475: telyssä, atk:ssa, esiintyvät ongelmat. Normaa-       hoitamaan säännönmukaiset tehtävät. Saman-
29476: listi verotuksen tietokonelaskenta on aloitettu      aikaisesti on kuitenkin selvitettävänä usean
29477: jo toukokuussa. Tietokonelaskennan tulosten          kuukauden työt vuodelta 1990. Valtion- ja
29478: tarkistaminen ja korjaaminen on suuritäinen ja       kunnallistalouden kannalta keskeinen hallin-
29479: aikaa vievä työvaihe. Virheettämän verotuksen        nonala ja sen henkilökunta saattavat joutua
29480: aikaansaamiseksi se on tehtävä erityisellä huo-      sietämättömän vaikeaan asemaan.
29481: lellisuudella. Vaikka tietokonelaskenta on aloi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29482: tettu jo toukokuussa, on monilla verovirastoilla     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29483: ollut usein vaikeuksia verotuksen valmiiksi          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29484: saamisessa määräaikana.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29485:    Vuoden 1989 verotuksen osalta verotuksen
29486: tietokonelaskentaa ei ole päästy edes aloitta-                Mikäli verotuksen valmistuminen vii-
29487: maan 1.8.1990 mennessä. Tosiasiassa verotuk-                västyy verohallituksen ilmoittamalla
29488: sen valmistuminen on tällä hetkellä jo runsaat              kahdella kuukaudella,
29489: kaksi kuukautta normaalista aikataulusta myö-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29490: hässä. Mikiili viive aiotaan puristaa verohalli-            ryhtyä verovirastojen ja -toimistojen
29491:  tuksen ilmoittamaan kahteen kuukauteen, jou-               vuoden lopulla ja vuonna 1991 vaikeu-
29492: 200070S
29493: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 425
29494: 
29495:       tuvan työtilanteen hoitamiseksi sekä             lähes säännöllisestä ylitöiden tekemises-
29496:       saattamiseksi normaaliksi, ja                    tä ja tilapäisen henkilökunnan käyttä-
29497:         aikooko Hallitus lisätä verohallinnon          misestä voitaisiin pysyvästi ja mahdol-
29498:       henkilöresursseja niin, että muutoinkin          lisimman pikaisesti luopua?
29499: 
29500:     Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1990
29501: 
29502:                                      Kauko Heikkinen
29503:                                      1990 vp. -     KK n:o 425                                     3
29504: 
29505: 
29506: 
29507: 
29508:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29509:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuoden vaihteen eri töille aikataulu. Jos vuo-
29510: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       delta 1989 toimitettava verotus ei valmistu 1
29511: olette 2 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-        päivänä marraskuuta 1990, joudutaan verohal-
29512: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           lituksesta saadun selvityksen mukaan lykkää-
29513: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mään muun muassa tutkijalautakuntatyösken-
29514: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta            telyn ajankohtaa sekä ilmeisesti vuodelta 1990
29515: kirjallisesta kysymyksestä n:o 425:                 annettavan veroilmoituksen antamisajankoh-
29516:                                                     taa. Vuoden 1991 verokorttien postitusta jou-
29517:           Mikäli verotuksen valmistuminen vii-      dutaan myös myöhentämään tavanomaisesta.
29518:        västyy verohallituksen ilmoittamalla         Verotoimistoissa ei verohallituksen käsityksen
29519:        kahdella kuukaudella,                        mukaan näin ollen jouduta tekemään monin-
29520:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kertaista työmäärää vuoden vaihteessa.
29521:        ryhtyä verovirastojen ja -toimistojen           Henkilöresursseja koskevan kysymyksen
29522:        vuoden lopulla ja vuonna 1991 vaikeu-        osalta voidaan todeta, että kokonaisuutena
29523:        tuvan työtilanteen hoitamiseksi sekä         verotoimistojen henkilöstön määrä on nykyisin
29524:        saattamiseksi normaaliksi, ja                riittävä. Erityisesti henkilöstön vaihtuvuus ja
29525:           aikooko Hallitus lisätä verohallinnon     työvoiman saanti ovat kuitenkin aiheuttaneet
29526:        henkilöresursseja niin, että muutoinkin      vaikeuksia lähinnä pääkaupunkiseudulla. Vero-
29527:        lähes säännöllisestä ylitöiden tekemises-    tukseen tehtävät uudistukset ovat lisänneet
29528:        tä ja tilapäisen henkilökunnan käyttä-       verotustyön vaativuutta, mikä yhdessä asiakas-
29529:        misestä voitaisiin pysyvästi ja mahdol-      palvelun lisääntymisen myötä on lisännyt vero-
29530:        lisimman pikaisesti luopua?                  hallinnon henkilöstön työpaineita.
29531:                                                        Henkilöresurssien lisääminen ei kuitenkaan
29532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ratkaisisi esitettyjä ongelmia eikä ole edes
29533: vasti seuraavaa:                                    tarkoituksenmukaista, kun otetaan huomioon
29534:                                                     valtiontaloudelliset syyt ja yleiset tavoitteet
29535:    Verohallitus on ilmoittanut kesäkuussa val-      julkishallinnon henkilöstön vähentämiseksi.
29536: tiovarainministeriölle, että vuodelta 1989 toimi-      Verohallinnolle on vuoden 1990 alusta lukien
29537: teitavaa verotusta ei voida atk-ongelmien           yhtenä kokeiluvirastona osoitettu määrärahoja
29538: vuoksi saattaa loppuun aiemmin noudatettuun         virkojen Vaativuusluokitusta ja henkilökohtai-
29539: määräaikaan, marraskuun 1 päivään mennessä.         sia palkkausjärjestelmiä koskevaan kokeiluun.
29540: Verohallitus arvioi, että verotuksen päättymistä    Lisäksi muun muassa verohallinnon virkara-
29541: joudutaan lykkäämään enintään kaksi kuu-            kenteen kehittämiseksi ja henkilöstön pysyvyy-
29542: kautta.                                             den turvaamiseksi verohallinnossa on vireillä ja
29543:    Verohallituksessa selvitetään verotuksen !yk-    on toteutettukin virkajärjestelyjä. Kuluvana
29544: kääntymisen vaikutuksia muun muassa vero-           vuonna voimaan tulleet virkamieslainsäädän-
29545: tuksen toimittamiseen, aikalauluihin sekä eri       nön muutokset merkitsevät virastokohtaisten
29546: säännöksiin. Näiltä osin verohallitus on ilmoit-    virkajärjestelyjen käytön lisääntymistä sitä mu-
29547: tanut tekevänsä tarkemmat esitykset myöhem-         kaa kuin virastot siirtyvät tulosohjauksen pii-
29548: min.                                                riin.
29549:    Verohallitus on asian johdosta asettanut            Verohallinnon organisaatiouudistus koskee
29550: kesäkuussa työryhmän, jonka tehtävänä on            alkuvaiheessa keskushallintoa. Tämän jälkeen
29551: selvittää verotuksen lykkääntymisestä aiheutu-      uudistusta on tarkoitus jatkaa piiri- ja paikal-
29552: vat seuraukset välittömään verotukseen ja ve-       lishallintoon. Siinä yhteydessä tulevat harkitta-
29553: ronkantoon sekä tehdä tarpeelliset toimenpide-      viksi myös henkilöstöresurssien määrää ja koh-
29554: ehdotukset verotuksen toimittamisesta, aika-        dentamista koskevat laajemmat uudistustar-
29555: tauluista i>ekä säännöksistä. Puheena olevan        peet.
29556: työryhmän on tarkoitus laatia verotoimistojen          Erityisesti verohallinnon atk-henkilöstön
29557: 4                                 1990 vp. -    KK n:o 425
29558: 
29559: palkkausrakenteen korjaamiseen on tarkoitus     kohtiin verohallinto pyrkii vaikuttamaan edellä
29560: kiinnittää huomiota valtion vuoden 1991 tulo-   mainituilla keinoilla sekä verohallinnon voima-
29561: ja menoarvioesityksen yhteydessä.               varojen tarkoituksenmukaisella kohdentamisel-
29562:    Kysymyksen perusteluissa mainittuihin epä-   la.
29563: 
29564:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1990
29565: 
29566:                                                                     Ministeri Ulla Puolanne
29567:                                      1990 vp. -     KK n:o 425                                     5
29568: 
29569: 
29570: 
29571: 
29572:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29573:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beskattningen för år 1989 inte föreligger färdig
29574: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         den 1 november 1990, måste enligt utredning
29575: av den 2 augusti 1990 tili vederbörande medlem      från skattestyrelsen bl.a. tidpunkten för pröv-
29576: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ningsnämndens arbete och troligtvis tidpunkten
29577: riksdagsman Kauko Heikkinen undertecknade           för inlämnandet av skattedeklarationen för år
29578: spörsmål nr 425:                                    1990 uppskjutas. Postningen av skattekorten
29579:                                                     för år 1991 måste även senareläggas. Vid
29580:           Om färdigstäliandet av beskattningen      skattebyråerna behöver man enligt skattestyrel-
29581:        fördröjs med två månader såsom skat-         sens uppfattning sålunda inte utföra en mång-
29582:        testyrelsen har meddelat,                    faldig arbetsmängd vid årsskiftet.
29583:           vilka åtgärder ämnar Regeringen då           Angående personalresurserna kan det kon-
29584:        vidta för att sköta skatteverkens och        stateras att skattebyråernas personai för när-
29585:        -byråernas försvårade arbetssituation i      varande allmänt taget är tillräckligt stor. Spe-
29586:        slutet av året och år 1991 samt för att      cielit omsättningen bland personalen och till-
29587:        återstälia den tili det normala, samt        gången tili arbetskraft har emellertid medfört
29588:           avser Regeringen att öka skatteför-       svårigheter främst inom huvudstadsregionen.
29589:        valtningens personalresurser så att man      Beskattningsreformerna har gjort beskattnings-
29590:        för gott och så snabbt som möjligt           arbetet alit mera krävande, vilket tillsammans
29591:        kunde komma ifrån det också eljest           med den ökande kundbetjäningen har ökat
29592:        regelmässiga övertidsarbetet och utnytt-     arbetstrycket på skatteförvaltningens personal.
29593:        jandet av tilifällig personal?                  En ökning av personalresurserna skulie emel-
29594:                                                     lertid inte lösa de nämnda problemen och är
29595:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inte ens ändamålsenlig då man beaktar de
29596: samt anföra följande:                               statsekonomiska orsaker och de allmänna mål
29597:                                                     som gäller beträffande en minskning av perso-
29598:    Skattestyrelsen meddelade i juni finansminis-    nalen inom den offentliga förvaltningen.
29599: teriet att beskattningen för år 1989 p.g.a.            Skatteförvaltningen har från ingången av år
29600: ADB-problem inte kan slutföras tili den tidi-       1990 i experimentsyfte anvisats anslag för ett
29601: gare iakttagna tidpunkten, dvs. den 1 novem-        experiment som gälier klassificeringen av hur
29602: ber. Skattestyrelsen uppskattar att slutförandet    krävande tjänsterna är samt personliga avlö-
29603: av beskattningen måste framskjutas med högst        ningssystem. Därtill är, bl.a. för utvecklande av
29604: två månader.                                        tjänstestrukturen inom skatteförvaltningen och
29605:    Skattestyrelsen hålier på att utreda hur den     tryggande av personalens beständighet, tjän-
29606: framskjutna beskattningen inverkar på bl.a.         stearrangemang aktuella inom skatteförvalt-
29607: verkställandet av beskattningen, tidtabelier och    ningen och har t.o.m. redan genomförts. De
29608: olika stadganden. Tili dessa delar har skatte-      ändringar i tjänstemannalagstiftningen som
29609: styrelsen meddelat att den framlägger närmare       trätt i kraft innevarande år innebär ett ökat
29610: förslag senare.                                     utnyttjande av tjänstearrangemang ämbets-
29611:    Skattestyrelsen tillsatte i juni med anledning   verksvis allteftersom verken övergår tili resul-
29612: av det ovan sagda en arbetsgrupp som har i          tatstyrning.
29613: uppgift att utreda vilka följder den framskjutna       Förnyandet av skatteförvaltningens organi-
29614: beskattningen har på den omedelbara beskatt-        sation berör i begynnelseskedet centralförvalt-
29615: ningen och på skatteuppbörden. Arbetsgrup-          ningen. Därefter är avsikten att fortsätta refor-
29616: pen skali även framlägga förslag tili åtgärder      men inom distrikts- och lokalförvaltningen. 1
29617: rörande verkställandet av beskattningen, tidta-     samband härmed blir det även aktuelit att
29618: beller och stadganden. A vsikten är att arbets-     överväga de mera omfattande behov som gäller
29619: gruppen skall uppgöra en tidtabeli för skatte-      personalresursernas storlek och inriktning.
29620: byråernas olika arbeten vid årsskiftet. Om             Avsikten är att i samband med budgetpro-
29621: 6                                 1990 vp. -     KK n:o 425
29622: 
29623: positionen för 1991 speciellt fästa uppmärk-     motiveringen till spörsmålet nämnda olägenhe-
29624: samhet vid behovet av en korrigering i avlö-     terna med de medel som nämnts ovan samt
29625: ningsstrukturen för ADB-personalen inom          genom en ändamålsenlig inriktning av skatte-
29626: skatteförvaltningen.                             förvaltningens resurser.
29627:   Skatteförvaltningen försöker rätta till de i
29628:     Helsingfors den 4 september 1990
29629: 
29630:                                                                      Minister Ulla Puolanne
29631:                                              1990 vp.
29632: 
29633: Kirjallinen kysymys n:o 426
29634: 
29635: 
29636: 
29637:                                  Heikkinen: Vuoden 1989 veroäyrimäärän ilmoittamisesta kunnil-
29638:                                     le määräaikana
29639: 
29640: 
29641:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29642: 
29643:    Verotuslain 78 §:n mukaan verotoimiston on      sä ajassa eli 16.9.1990 mennessä täsmällisiä,
29644: viimeistään syyskuun 16 päivänä ilmoitettava       todelliseen verotukseen perustuvia äyrimäärä-
29645: kunnanhallitukselle verotuksessa määrättyjen       tietoja vuoden 1989 verotuksesta, tulee kunnal-
29646: veroäyrien yhteismäärä. Vuoden 1989 osalta         listalouden hoitaminen järkkymään ennenkuu-
29647: ilmoitus on näin ollen annettava 16.9.1990.        lumattomalla tavalla. Vuoden 1991 veroäyrin
29648: Luotettava tieto veroäyrimäärästä saadaan vas-     hinnan vahvistamiselta, 1990 lisätalousarvion
29649: ta kun verotus on asiallisesti valmistunut ja      ja 1991 talousarvion laatimiselta on todellisuus-
29650: verotuksen tietokonelaskenta jokaisen kunnan       pohja pois. Kaikki ratkaisevan tärkeät päätök-
29651: osalta on riittävän kattava.                       set joudutaan tekemään olettamusten ja arvioi-
29652:    Todellinen ja luotettava tieto veroäyrimää-     den perusteella. Tämä tapahtuisi jo toisena
29653: rästä on välttämätön mm. vuoden 1990 lisäta-       vuonna peräkkäin siltä osin kuin kysymys on
29654: lousarvion ja vuoden 1991 varsinaisen talous-      uuden verolainsäädännön aiheuttamista muu-
29655: arvion laatimista, vuoden 1991 veroäyrin hin-      toksista.
29656: nan vahvistamista, tilinpäätöksen laatimista ja       Verohallituksen kunnallisille keskusjärjestöil-
29657: loppuvuoden 1990 sekä alkuvuoden 1991 mak-         le tekemän ilmoituksen mukaan verotus ei
29658: suvalmiussuunnitelmien teon sekä monia mui-        valmistuisikaan 1.11.1990, vaan saattaa viiväs-
29659: takin käytännön tarpeita varten.                   tyä jopa kahdella kuukaudella. Tämän vuoksi
29660:    Kunnallislain 82 §:n mukaan kunnanhalli-        verotoimistot eivät pysty antamaan todellisia ja
29661: tuksen on toimitettava talousarvioehdotus val-     täsmällisiä veroäyritietoja kunnille verotuslain
29662: tuustolle viimeistään 15 päivänä marraskuuta.      edellyttämänä määräaikana.
29663: Ennakkoperintälain 1 §:n mukaan kuntien ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29664: seurakuntien on ilmoitettava verohallitukselle     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29665: viimeistään marraskuun 17 päivänä vahvistet-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29666: tujen veroäyrien hinnat eli valtuustojen on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29667: vahvistettava veroäyrin hinnat tätä ennen.
29668:    Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa
29669: sovelletaan ensimmäisen kerran uusia, olennai-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29670: sesti muuttuneita verolakeja. Mm. kunnallisve-            ryhtyä verotuksen valmistumisen kiireh-
29671: rotuksen lapsi- ja perusvähennyksen muuttu-               timiseksi siten, että kunnat saavat vero-
29672: minen aiheuttaa merkittäviäkin muutoksia                  tuslain edellyttämässä järjestyksessä eli
29673: kuntien veroäyrien määrään. Alhaisen tulota-              16.9.1990 mennessä todelliset, lopulli-
29674: son ja lapsirikkaiden kuntien osalta muutokset            seen verotukseen perustuvat tiedot vuo-
29675: saattavat olla todella suuria. Ennakkoarvioi-             den 1989 veroäyrimääristä, ja
29676: den mukaan muutokset saattavat aiheuttaa                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29677: monessa kunnassa 1-2 pennin suuruisen ko-                 ryhtyä kunnallistalouden hoitamisen
29678: rotuspaineen veroäyrin hintaan. Täsmälliset               turvaamiseksi ja luotettavien verotustie-
29679: tiedot uuden lainsäädännön vaikutuksista saa-             tojen hankkimiseksi kunnille siinä ta-
29680: daan kuitenkin vasta kun lopullinen verotus               pauksessa, että verotuksen valmistumi-
29681: vuodelta 1989 on valmistunut.                             nen viivästyy verohallituksen arvioimal-
29682:    Elleivät kunnat saa verotuslain edellyttämäs-          la tavalla?
29683: 
29684:     Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1990
29685: 
29686:                                         Kauko Heikkinen
29687: 
29688: 200070S
29689: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 426
29690: 
29691: 
29692: 
29693: 
29694:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29695: 
29696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tä liiaksi viivyttämättä odottaa, verotOimiston
29697: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on arvioitava määrättävien veroäyrien yhteis-
29698: olette 2 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-       määrät ja ilmoitettava ne kunnanhallitukselle
29699: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ja kirkollisille viranomaisille viimeistään syys-
29700: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuun 16 päivänä.
29701: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta              Verotuslain edellä mainitun säännöksen mu-
29702: kirjallisesta kysymyksestä n:o 426:                kaan verotoimiston on 16 päivään syyskuuta
29703:                                                    mennessä annettava kunnan ja kirkollisille vi-
29704:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ranomaisille arvio kertyvistä äyreistä. Tarkkaa
29705:        ryhtyä verotuksen valmistumisen kiireh-     äyrimäärää laki ei siten mainittuun päivämää-
29706:        timiseksi siten, että kunnat saavat vero-   rään mennessä edellytä, eikä sitä ole aiemmin-
29707:        tuslain edellyttämässä järjestyksessä eli   kaan voitu vielä syyskuussa kunnille toimittaa.
29708:        16.9.1990 mennessä todelliset, lopulli-     Veroäyrimääristä on vuosittain laadittu koneel-
29709:        seen verotukseen perustuvat tiedot vuo-     lisesti äyriennuste, joka on ollut eräänä lähtee-
29710:        den 1989 veroäyrimääristä, ja               nä verotoimistoille niiden laatiessa kuntakoh-
29711:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     taista arviotaan kertyvistä äyreistä.
29712:        ryhtyä kunnallistalouden hoitamisen            Koneellisesta äyriennusteesta on tänä vuon-
29713:        turvaamiseksi ja luotettavien verotustie-   na luovuttu paitsi teknisten syiden, myös sen
29714:        tojen hankkimiseksi kunnille siinä ta-      vuoksi, ettei ennuste ole ollut riittävän luotet-
29715:        pauksessa, että verotuksen valmistumi-      tava. Arvion perusteena käytetään sen sijaan
29716:        nen viivästyy verohallituksen arvioimal-    aiempia äyritilastoja, vuoden 1989 tulotason
29717:        la tavalla?                                 muutostietoja, ennakonpidätysten tilitystietoja
29718:                                                    ja tulo- ja varallisuusverolain muutosten vaiku-
29719:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuksista kerättyjä tietoja. Vuonna 1989 voi-
29720: vasti seuraavaa:                                   maan tulleiden uusien veroperusteiden vaiku-
29721:                                                    tusten arviointihan oli jo kokonaisverouudis-
29722:    Verohallitus on ilmoittanut valtiovarainmi-     tuksen valmisteluvaiheessa tavanomaista moni-
29723: nisteriölle, että vuoden 1989 verotusta ei voi-    puolisempaa, ja esimerkiksi eräiden keskeisten
29724: tane automaattiseen tietojenkäsittelyyn liitty-    vähennysten vaikutusta seurattiin kuntakohtai-
29725: vien ongelmien vuoksi saattaa loppuun aiem-        sesti. Lopulliset äyritilastot toimitetaan kunnil-
29726: min noudatettuun määräaikaan, marraskuun 1         le heti, kun ne ovat saatavissa.
29727: päivään mennessä. Verotuksen päättymistä              Verohallitus toimittaa verotoimistoille ohjeen
29728: joudutaan lykkäämään arviolta kaksi kuukaut-       äyriennusteen laatimista varten lähiaikoina.
29729: ta, mistä seuraa eräitä muutoksia tavanomai-          Hallituksen käsityksen mukaan arvio vuodel-
29730: siin menettelyihin. Verohallitus selvittää vero-   ta 1989 kertyvistä äyreistä tulee olemaan tark-
29731: tuksen valmistumisen viivästymisestä aiheutu-      kuustasoltaan riittävä aikaisempaan arvioon
29732: via toimenpiteitä.                                 verrattuna. Vuodelta 1989 toimitettavan vero-
29733:    Verotuslain (482/58) 78 §:n mukaan verotoi-     tuksen valmistumista seurataan verohallinnossa
29734: miston on ilmoitettava verotuksessa määrätty-      muutoinkin tarkoin, ja ongelmat pyritään rat-
29735: jen veroäyrien yhteismäärä kunnanhallitukselle     kaisemaan mahdollisimman joutuisasti ja jous-
29736: niin pian kuin se on selvillä. Samoin on           tavasti aiheuttamatta verovelvollisille tai veron-
29737: ilmoitettava kirkollisveroäyrien yhteismäärä       saajille muita kuin aivan välttämättämiksi
29738: kirkollisille viranomaisille. Jos näiden määrien   osoittautuvia poikkeamia tavanomaisiin menet-
29739: selville saamista ei voida verotuksen päättymis-   telyihin.
29740: 
29741:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1990
29742: 
29743:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
29744:                                      1990 vp. -      KK n:o 426                                        3
29745: 
29746: 
29747: 
29748: 
29749:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29750: 
29751:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ören och därom senast den 16 september
29752: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           underrätta kommunstyrelsen och de kyrkliga
29753: av den 2 augusti 1990 tili vederbörande medlem        myndigheterna.
29754: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Enligt ovan nämnda stadgande i beskatt-
29755: riksdagsman Kauko Heikkinen undertecknade             ningslagen skall skattebyrån senast den 16
29756: spörsmål nr 426:                                      september ge de korumunala och kyrkliga
29757:                                                       myndigheterna en uppskattning av de skattören
29758:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              som intlyter. Lagen förutsätter sålunda inte
29759:        vidta för att påskynda färdigställandet        något exakt antal skattören före nämnda da-
29760:        av beskattningen sålunda att kommu-            tum och det har inte heller tidigare kunnat
29761:        nerna i den ordning beskattningslagen          tillställas kommunerna i september. Årligen har
29762:        förutsätter, dvs. senast 16.9.1990, får de     maskinellt uppgjorts en skattöresprognos för
29763:        verkliga uppgifterna om antalet skatt-         antalet skattören, viiken har utgjort en källa
29764:        ören för 1989, vilka grundar sig på den        för skattebyråerna då de har uppgjort sin
29765:        slutgiltiga beskattningen, samt                uppskattning kommunvis av de skattören som
29766:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        intlyter.
29767:        ta för att trygga skötseln av kommu-              1 år har man avstått från den maskinella
29768:        nalhushållningen och för att åt kommu-         skattöresprognosen förutom av tekniska orsa-
29769:        nerna skaffa tillförlitliga uppgifter om       ker även för att prognosen inte har varit
29770:        beskattningen i det fall att färdigställan-    tillräckligt tillförlitlig. Som grund för uppskatt-
29771:        det av beskattningen fördröjs på det           ningen används däremot tidigare skattöressta-
29772:        sätt som skattestyrelsen har förutspått?       tistiker, uppgifter om förändringar i inkomst-
29773:                                                       nivån för 1989, redovisningsuppgifter om för-
29774:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          skottsinnehållningen samt uppgifter om inver-
29775: samt anföra följande:                                 kan av ändringar i inkomst- och förmögenhets-
29776:                                                       skattelagen. Uppskattningen av inverkan av de
29777:    Skattestyrelsen har meddelat finansministe-        nya skattegrunderna, vilka trädde i kraft år
29778: riet att beskattningen för 1989 på grund av           1989, var redan i totalskattereformens bered-
29779: problem med den automatiska databehandling-           ningsskede mångsidigare än vanligt och t.ex.
29780: en inte torde kunna slutföras inom den tidta-         inverkan av vissa centra1a avdrag följdes kom-
29781: bell som tidigare har följts, d.v.s. före den 1       munvis. De slutgiltiga skattöresstatistikerna
29782: november. Slutförandet av beskattningen måste         tillställs kommunerna så snart de är tillgängli-
29783: uppskjutas med uppskattningsvis två månader,          ga.
29784: vilket leder tili några ändringar i det normala           Skattestyrelsen skall inom en snar framtid
29785: förfarandet. Skattestyre1sen håller på att utreda     tillställa skattebyråerna en anvisning för upp-
29786: åtgärder som föranleds av att färdigställandet        görandet av skattöresprognosen.
29787: av beskattningen fördröjs.                                Enligt skattestyrelsens uppfattning kommer
29788:    Enligt 78 § beskattningslagen (482/58) skall       uppskattningen av de skattören som intlyter år
29789: skattebyrån meddela kommunstyrelsen det vid           1989 att vara tillräckligt exakta jämfört med
29790: beskattningen påförda totala antalet skattören        tidigare uppskattning. Färdigställandet av be-
29791: så snart det är uträknat. Likaså skall de             skattningen för år 1989 följs noggrant inom
29792: kyrkliga myndigheterna meddelas det totala            skatteförvaltningen, och man försöker lösa
29793: antalet kyrkoskattören. Kan uppgift om detta          problemen så snabbt och smidigt som möjligt
29794: antal inte inväntas utan att slutförandet av          utan att orsaka de skattskyldiga eller skatteta-
29795: beskattningen alltför mycket fördröjs, skall          garna andra avvikelser från normalt förfarande
29796: skattebyrån uppskatta det totala antalet skatt-       än vad som visar sig vara absolut nödvändigt.
29797: 
29798:      Helsingfors den 4 september 1990
29799: 
29800:                                                                              Minister Ulla Puolanne
29801:                                               1990 vp.
29802: 
29803: Kirjallinen kysymys n:o 427
29804: 
29805: 
29806: 
29807: 
29808:                                  Heikkinen: Vuoden 1989 veronpalautusten maksuajankohdasta
29809: 
29810: 
29811: 
29812:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29813: 
29814:    Verotuslain 108 §:n mukaan liikaa pidätetty      tuksen toimenpitein tammi-helmikuussa 1989
29815: tai maksuunpantu ennakko on palautettava.           toimitettiin ennakonpidätys tietoisesti liian suu-
29816: Veronkantoasetuksen 8 §:n mukaan veronpa-           rena. Lähes kaksi vuotta sitten otetun korot-
29817: lautus on maksettava asianomaiselle viipymät-       toman pakkolainan määrä oli vuoden 1989
29818: tä, kun oikeus palautuksen saantiin on ratkais-     budjetin perustelujen mukaan n. 500 miljoonaa
29819: tu eli kun verotus on valmistunut. Saman            markkaa. Tämän hallitus lupasi palauttaa mui-
29820: asetuksen II §:n mukaan, jos veroa palautet-        den veronpalautusten mukana joulukuussa
29821: taessa on maksettava korkoa, se lasketaan 9          1990.
29822: prosentin vuotuisen koron mukaan.                      Verohallituksen julkisuuteen saattamien tie-
29823:    Vuosikymmeniä jatkuneen käytännön mu-            tojen mukaan verotus vuodelta 1989 ei valmis-
29824: kaan verotus on valmistunut aina marraskuun         tuisikaan 1.11.1990, vaan saattaa viivästyä jopa
29825: 1 päivänä. Veronpalautukset on siten voitu          kahdella kuukaudella. Tämän vuoksi saattaa
29826: maksaa jo saman vuoden joulukuun puoliväliin        vuoden 1989 veronpalautusten maksaminen
29827: mennessä. Veronpalautusten määrä on ollut           siirtyä kevääseen 1991. Kysymys olisi usean
29828: viime vuosina useita miljardeja markkoja. Ve-       miljardin suuruisesta pakkolainasta käypää ta-
29829: roilmoitusta tehdessään verovelvolliset laskevat    soa olennaisesti alemmalla korolla. Jo muu-
29830: mahdollisesti tulevan veronpalautuksensa mää-       toinkin vaikeuksissa olevat asuntovelalliset ja
29831: rän. Tulevasta palautuksesta tietoisina ja siihen   muutkin veronmaksajat ovat joutumassa talou-
29832: luottaen he ovat voineet varautua joulukuussa       dellisesti vaikeaan asemaan joulukuussa 1990,
29833: erääntyvien korkokulujen, lainojen lyhennysten      elleivät he saakaan odottamiaan veronpalau-
29834: ja monien muiden vuodenvaihteessa eräänty-          tuksia.
29835: vien maksujensa suorittamiseen veronpalautuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29836: sella. Veronpalautukset ovat helpottaneet mo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29837: nen ihmisen vuodenvaihteessa muutoinkin ki-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29838: ristyvää rahatilannetta. Veronmaksajan kan-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29839: nalta kysymys on todella tärkeästä ja merkit-
29840: tävästä asiasta.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29841:    Vakiintuneen käytännön mukaan veronpa-                  ryhtyä verotuksen valmistumisen kiireh-
29842: lautukselle on maksettu korkoa, jos niiden                 timiseksi siten, että vuoden 1989 veron-
29843: maksaminen on jostakin syystä siirtynyt vuo-               palautukset voitaisiin maksaa jo joulu-
29844: denvaihteen yli. Asetuksen mukainen korko,                 kuussa 1990 tai aikooko Hallitus ryhtyä
29845: joka on verotettavaa tuloa, on vain 9 prosent-             muihin toimenpiteisiin veronpalautus-
29846: tia eli tällä hetkellä huomattavasti käypää                ten maksamiseksi esimerkiksi ennak-
29847: veronalaista talletuskorkoa alhaisempi.                    koon jo joulukuussa 1990 helpottaak-
29848:    Mikäli vuoden 1989 veronpalautusten mak-                seen muutoin maksuvaikeuksiin joutu-
29849: satus siirtyisi vuoden 1991 puolelle, aiheuttaisi          vien ihmisten asemaa, ja
29850: se veronmaksajille useiden miljardien markko-                 aikooko Hallitus korottaa maksetta-
29851: jen pakkolainan antamisen valtiolle huomatta-              van koron verollisten talletusten korko-
29852: vasti käypää korkotasoa alemmalla kmol.la_                 tasoa· vastaavaksi tai säätää koron ve~
29853: Tämä olisi sitäkin valitettavampaa, kun halli-             rovapaaksi, mikäli veronpalautusten
29854: 200070S
29855: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 427
29856: 
29857:       maksaminen siirtyy vuoden 1991 puo-               kevenee -tiedotteen kaltaisella, jokai-
29858:       lelle, sekä                                       seen kotiin jaettavalla julkaisulla veron-
29859:            aikooko Hallitus tiedottaa riittävän         palautusten maksamisen viivästymises-
29860:                                                           .. ?
29861:       ajoissa ja tehokkaasti, esim. verotus             t a.
29862: 
29863:     Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1990
29864: 
29865:                                        Kauko Heikkinen
29866:                                      1990 vp. -     KK n:o 427                                      3
29867: 
29868: 
29869:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29870: 
29871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      minen ilmeisesti ole mahdollista tavanomaiseen
29872: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       aikaan ennen vuodenvaihdetta. Samasta syystä
29873: olette 2 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-        myös jälkikannassa perittävien verojen mak-
29874: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           suunpano viivästyy.
29875: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Verotuslain (482/58) 108 §:n mukaan vero-
29876: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta            velvolliselta liikaa pidätetyt tai maksuunpannut
29877: kirjallisesta kysymyksestä n:o 427:                 ennakot palautetaan. Määräaikaa palautusten
29878:                                                     maksamiselle laissa ei ole säädetty. Veronkan-
29879:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29880:                                                     toasetuksen (903/78) 8 §:n mukaan veronpalau-
29881:        ryhtyä verotuksen valmistumisen kiireh-
29882:                                                     tus on kuitenkin maksettava asianomaiselle
29883:        timiseksi siten, että vuoden 1989 veron-     viipymättä sen jälkeen, kun oikeus palautuksen
29884:        palautukset voitaisiin maksaa jo joulu-
29885:                                                     saantiin on ratkaistu ja lyhennykset sekä kuit-
29886:        kuussa 1990 tai aikooko Hallitus ryhtyä
29887:                                                     taukset toimitettu. Ennakonpalautusten maksa-
29888:        muihin toimenpiteisiin veronpalautus-
29889:                                                     tusajankohdan määrää valtiovarainministeriö
29890:        ten maksamiseksi esimerkiksi ennak-
29891:                                                     vuosittain valtion tulo- ja menoarviosta anne-
29892:        koon jo joulukuussa 1990 helpottaak-
29893:                                                     tun asetuksen (424/88) 34 §:n nojalla.
29894:        seen muutoin maksuvaikeuksiin joutu-
29895:                                                        Ennakonpalautukset on viime vuosina voitu
29896:        vien ihmisten asemaa, ja
29897:                                                     maksaa muutaman viikon kuluttua verotuksen
29898:           aikooko Hallitus korottaa maksetta-
29899:                                                     valmistumisesta veronkuittausten, lyhennysten
29900:        van koron verollisten talletusten korko-
29901:                                                     ja eräiden ulosmittaustoimenpiteiden suoritta-
29902:        tasoa vastaavaksi tai säätää koron ve-
29903:                                                     misen jälkeen. Vähäinen viive palautusten mak-
29904:        rovapaaksi, mikäli veronpalautusten
29905:                                                     satuksessa tapahtui vuonna 1986 virkamiesten
29906:        maksaminen siirtyy vuoden 1991 puo-
29907:                                                     työnseisauksen seurauksena. Vuodelta 1978
29908:        lelle, sekä
29909:                                                     maksettiin palautukset niin ikään tavanomaista
29910:             aikooko Hallitus tiedottaa riittävän
29911:                                                     myöhemmin valtion taloudellisen tilanteen joh-
29912:        ajoissa ja tehokkaasti, esim. verotus
29913:                                                     dosta, mutta tuolloin asiasta säädettiin lailla jo
29914:        kevenee -tiedotteen kaltaisella, jokai-
29915:                                                     etukäteen (914/78). Vuodelta 1978 palautettu
29916:        seen kotiin jaettavalla julkaisulla veron-
29917:                                                     ennakko maksettiin kyseisen lain ja valtiova-
29918:        palautusten maksamisen viivästymises-
29919:                                                     rainministeriön päätöksen mukaisesti maalis-
29920:        tä?                                          kuun 1 päivän jälkeen korotettuna 2 prosentilla
29921:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        palautuksen määrästä.
29922: vasti seuraavaa:                                       Vuodelta 1989 toimitettavan verotuksen val-
29923:                                                     mistumisen lykkääntymisestä aiheutuu joukko
29924:    Verohallitus on kuluvan vuoden kesäkuussa        toimenpiteitä, joita verohallitus parastaikaa sel-
29925: ilmoittanut valtiovarainministeriölle, että vuo-    vittää asettamassaan työryhmässä. Työryhmän
29926: den 1989 verotusta ei voitane automaattiseen        selvityksen perusteella tehdään päätökset tar-
29927: tietojenkäsittelyyn liittyvien ongelmien vuoksi     vittavista toimenpiteistä. Eräs ratkaistavista ky-
29928: saattaa loppuun tavanomaisesti noudatettuun         symyksistä on tavanomaista myöhemmin pa-
29929: määräaikaan, marraskuun alkuun mennessä.            lautettavalle ennakolle mahdollisesti laskettava
29930: Verotuksen päättymistä joudutaan verohalli-         korko. Jos palautukset vuodelta 1989 makse-
29931: tuksen ilmoituksen mukaan lykkäämään ar-            taan olennaisesti viivästyneinä, tarkoituksena
29932: violta kaksi kuukautta. Kun vuoden 1989             on, että niille maksetaan kohtuullinen korko.
29933: verotuksen perusteella palautettavat ennakot           Ennakonpalautusten maksamisesta on vero-
29934: ovat tiedossa vasta verotuksen valmistumisen        hallitus vuosittain tiedottanut, kun valtiova-
29935: jälkeen ja verovelvollisille maksettavat määrät     rainministeriö on määrännyt maksatuspäivät.
29936: vasta eräiden kuittaus-, lyhennys- ja ulosotto-     Tilannetta seurataan ja tiedottamista tehoste-
29937: toimenpiteiden jälkeen, ei palautusten maksa-       taan tarvittaessa.
29938:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1990
29939: 
29940:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
29941: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 427
29942: 
29943: 
29944: 
29945: 
29946:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29947: 
29948:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ning som skall återbäras på basis av beskatt-
29949: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ningen för år 1989 först efter det att beskatt-
29950: av den 2 augusti 1990 tili vederbörande medlem       ningen slutförts, och eftersom man får reda på
29951: av statsrådet översänt avskrift av följande av       storleken på de belopp som skall betalas tili de
29952: riksdagsman Kauko Heikkinen undertecknade            skattskyldiga först efter det att vissa kvittnings-,
29953: spörsmål nr 427:                                     avkortnings- och utsökningsåtgärder utförts,
29954:                                                      är det synbarligen inte möjligt att betala
29955:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            återbäringarna vid sedvanlig tidpunkt innan
29956:        vidta för att påskynda färdigblivandet        årsskiftet. Av samma anledning försenas även
29957:        av beskattningen så att det vore möjligt      debiteringen av de skatter som uppbärs vid
29958:        att betala skatteåterbäringen för år          efteruppbörd.
29959:        1989 redan i decem ber 1990 eller ämnar          Enligt 108 § beskattningslagen (482/58) åter-
29960:        Regeringen vidta andra åtgärder för           bärs vad som hos skattskyldiga tili ett för stort
29961:        betalning av skatteåterbäringen exem-         belopp innehållits eller debiterats i förskott.
29962:        pelvis så att den sker i förskott redan i
29963:                                                      Det stadgas inte i lag om någon utsatt tid för
29964:        december 1990 i syfte att underlätta          betalning av återbäring. Enligt 8 § förordning-
29965:        situationen för människor som annars
29966:                                                      en om skatteuppbörd (903/78) skall skatteåter-
29967:        kommer att få betalningssvårigheter,
29968:                                                      bäring dock betalas tili vederbörande omedel-
29969:        och                                           bart efter det att rätten tili återbäring avgjorts
29970:           ämnar Regeringen höja den ränta
29971:                                                      och avkortningar samt kvittningar verkställts.
29972:        som skall betalas så att den motsvarar
29973:                                                      Finansministeriet beslutar årligen om tidpunk-
29974:        räntenivån för skattepliktiga depositio-      ten för betalning av förskottsåterbäring med
29975:        ner eller stadga att räntan blir skattefri,
29976:                                                      stöd av 34 § förordningen om statsbudgeten
29977:        ifall betalningen av skatteåterbäringen
29978:                                                      (424/88).
29979:        skjuts upp tili år 1991, samt
29980:                                                         Under de senaste åren har det varit möjligt
29981:           ämnar Regeringen informera i till-
29982:                                                      att betala förskottsåterbäringarna några veckor
29983:        räckligt god tid och tillräckligt effektivt
29984:        om förseningen av utbetalning av skat-        efter det att beskattningen slutförts sedan
29985:                                                      skattekvittningar, avkortningar och vissa ut-
29986:        teåterbäring exempelvis med en publi-
29987:                                                      mätningsåtgärder har utförts. Ett litet dröjsmål
29988:        kation som delas ut tili varje hem i
29989:                                                      i betalningen av återbäring inträffade år 1986
29990:        likhet med meddelandet om att beskatt-
29991:                                                      som en följd av tjänstemännens arbetsnedläg-
29992:        ningen blir lindrigare?
29993:                                                      gelse. Återbäringarna för år 1978 betalades
29994:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         likaså senare än normalt på grund av statens
29995: samt anföra följande:                                ekonomiska läge, men därom stiftades en lag
29996:                                                      redan på förhand (914/78). Förskottsåterbä-
29997:    Skattestyrelsen meddelade i juni detta år tili    ringen för år 1978 betalades i enlighet med
29998: finansministeriet att det inte är möjligt att        nämnda lag och ett bes1ut av finansministeriet
29999: slutföra beskattningen för år 1989 tili sedvan-      efter den 1 mars höjd med 2 procent av
30000: lig, utsatt tid, nämligen i början av november,      beloppet av återbäringen.
30001: på grund av problem som har att göra med den            Då slutförandet av beskattningen för år 1989
30002: automatiska databehandlingen. Enligt skatte-         skjuts upp föranleds därigenom en mängd
30003: styrelsens meddelande är man tvungen att             åtgärder som skattestyrelsen för närvarande
30004: skjuta upp slutförandet av beskattningen med         utreder i en arbetsgrupp som den tillsatt. På
30005: uppskattningsvis två månader. Eftersom man           basis av arbetsgruppens utredning fattas beslut
30006: får reda på storleken på den förskottsinnehåll-      om nödvändiga åtgärder. En av de frågor som
30007:                                    1990 vp. -     KK n:o 427                                    5
30008: 
30009: skall utredas är den ränta som eventuellt skall      Skattestyrelsen har årligen informerat om
30010: räknas ut på den förskottsåterbäring som          betalningen av förskottsåterbäring då finansmi-
30011: betalas senare än normalt. Om återbäringen för    nisteriet har fastställt utbetalningsdagen. Man
30012: år 1989 betalas med avsevärt dröjsmål är          följer med situationen och informationen effek-
30013: avsikten att det betalas skälig ränta på den.     tiveras vid behov.
30014: 
30015:     Helsingfors den 4 september 1990
30016: 
30017:                                                                        Minister Ulla Puolanne
30018:                                               1990 vp.
30019: 
30020: Kirjallinen kysymys n:o 428
30021: 
30022: 
30023: 
30024: 
30025:                                  Heikkinen: Muuttuvien verotusperusteiden huomioon ottamises-
30026:                                     ta vuoden 1991 ennakonpidätyksessä
30027: 
30028: 
30029:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30030:    Ennakkoperintälain II §:n mukaan verohalli-      1991 pidätysprosentit voidaan vahvistaa asial-
30031: tus määrää, miten ennakonpidätys on toimitet-       Iisin perustein vasta, kun käytettävissä ovat
30032: tava. Saman lain 12 §:n mukaan verohallitus         vuoden 1989 lopullisen verotuksen tiedot. Hal-
30033: voi erityisistä syistä määrätä, että ennakonpi-     litus on kuitenkin luvannut julkisuudessa, että
30034: dätys toimitetaan verovuoden alusta lukien          suuren verouudistuksen tulokset näkyvät vuo-
30035: enintään maaliskuun loppuun edelliseksi vuo-        den 1991 verotuksessa ja että ennakonpidätys
30036: deksi vahvistettujen veroperusteiden mukaan         alenee vuoden 1991 alusta alkaen.
30037: eli samojen pidätysprosenttien mukaan kuin             Verohallituksen mukaan verotus vuodelta
30038: edellisenä vuonna.                                  1989 ei valmistuisikaan 1.11.1990, vaan saattaa
30039:    Ennen kuin verohallitus voi vahvistaa, miten     viivästyä jopa kahdella kuukaudella. Tämän
30040: ennakonpidätys on toimitettava vuonna 1991,         vuoksi oikean suuruisen ennakonpidätyksen
30041: on oltava käytössä eduskunnan säätämät vero-        toimittaminen asiallisin perustein ei olisikaan
30042: taulukot ja muut verotusperusteet sekä kuntien      mahdollista vielä vuoden 1991 alusta lukien.
30043: vahvistamat veroäyrin hinnat. Kun pidätyspro-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30044: sentti vahvistetaan kunkin veronmaksajan hen-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30045: kilökohtaisten tulojen ja verotustietojen perus-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30046: teella, on oltava käytössä myös tulo- ja vero-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30047: tustiedot viimeisimmästä eli vuoden 1989 vero-
30048: tuksesta. Nämä tiedot saadaan vasta, kun
30049: verotus on valmistunut. Mikäli verokortit ja                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30050: pidätysprosentit yritettäisiin vahvistaa tätä en-          ryhtyä, jotta verohallitus voisi vahvistaa
30051: nen, olisivat käytettävissä verotustiedot vuodel-          vuoden 1991 ennakonpidätysprosent-
30052: ta 1988. Nämä tiedot ovat auttamattoman                    tien perusteet sekä valmistuttaa ja toi-
30053: vanhentuneita. Vahvistettava! pidätysprosentit             mittaa verokortit verovelvollisille siten,
30054: eivät vastaisi lainkaan todellisuutta. Mikäli              että ennakonpidätykset voitaisiin toi-
30055: näin meneteltäisiin, voisivat paineet pidätys-             mittaa jo vuoden 1991 alusta lukien
30056: prosenttien muuttamiseen muodostua vieläkin                uusia valtion tuloveroasteikkoja ja kun-
30057: suuremmiksi kuin kevättalvella 1989. Tuolloin              tien vahvistamia äyrinhintoja vastaavi-
30058: vallitsi verotoimistoissa lähes kaaos.                     na, ja
30059:    Oikean suuruisen ennakonpidätyksen toimit-                 aikooko Hallitus huolehtia siitä, ettei
30060: taminen on tuottanut aina vaikeuksia, kun                  verohallitus ryhdy vanhentuneiden tie-
30061: ihmisten tulotasossa, perhesuhteissa ja verovä-            tojen perusteella määräämään vuoden
30062: hennysten määrissä tapahtuu jatkuvasti muu-                1991 ennakonpidätysprosentteja ja val-
30063: toksia. Tämän vuoksi oikean suuruisten pidä-               mistuttamaan verokortteja ennen kuin
30064: tysprosenttien määrääminen vanhentuneiden                  oikeat verotusperusteet ovat käytettä-
30065: vuoden 1988 verotustietojen perusteella vuodel-            vissä eli vuoden 1989 verotus on val-
30066:  le 1991 on asiallisesti mahdotonta. Vuoden                mistunut?
30067:      Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1990
30068: 
30069:                                          Kauko Heikkinen
30070: 
30071: 
30072: 200070S
30073: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 428
30074: 
30075: 
30076: 
30077: 
30078:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30079: 
30080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan. Uusien veroperusteiden voimaantu-
30081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       losta ennakkoperinnässä on vuosittain säädetty
30082: olette 2 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-        valtionverotuksessa kultakin vuodelta sovellet-
30083: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tavista veroasteikoista ja veroprosenteista an-
30084: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       netussa laissa. Verohallituksen ennakkoperintä-
30085: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta            lain 12 §:n nojalla antamalla päätöksellä on
30086: kirjallisesta kysymyksestä n:o 428:                 siten vain täsmennetty, miten vanhoja verope-
30087:                                                     rusteita yksittäistapauksessa on tullut noudat-
30088:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      taa.
30089:        ryhtyä, jotta verohallitus voisi vahvistaa      Verohallitus on kuluvan vuoden kesäkuussa
30090:        vuoden 1991 ennakonpidätysprosent-           ilmoittanut valtiovarainministeriölle, että vuo-
30091:        tien perusteet sekä valmistuttaa ja toi-     den 1989 verotusta ei voitane automaattiseen
30092:        mittaa verokortit verovelvollisille siten,   tietojenkäsittelyyn liittyvien ongelmien vuoksi
30093:        että ennakonpidätykset voitaisiin toi-       saattaa päätökseen tavanomaiseen aikaan,
30094:        mittaa jo vuoden 1991 alusta lukien          marraskuun alkuun mennessä. Olennainen osa
30095:        uusia valtion tuloveroasteikkoja ja kun-     tietojenkäsittelyn uudistamisesta on ennakko-
30096:        tien vahvistamia äyrinhintoja vastaavi-      perinnän menetelmien kehittämistä, eikä vero-
30097:        na, ja                                       hallituksella siten ole teknisiä edellytyksiä
30098:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, ettei   myöskään uusien verokorttien valmistamiseen
30099:        verohallitus ryhdy vanhentuneiden tie-       siten, että ne tulisivat sovellettaviksi vuoden
30100:        tojen perusteella määräämään vuoden          alusta lukien. Uusien verokorttien voimaantulo
30101:        1991 ennakonpidätysprosentteja ja val-       vuoden alusta lukien olisi normaaleissakin olo-
30102:        mistuttamaan verokortteja ennen kuin         suhteissa edellyttänyt veroperusteiden ja äyrin-
30103:        oikeat verotusperusteet ovat käytettä-       hintojen vahvistamista tavanomaista aikaisem-
30104:        vissä eli vuoden 1989 verotus on val-        mm.
30105:        mistunut?                                       Hallitus on ratkaisunaan päättänyt esittää
30106:                                                     eduskunnalle, että vuoden 1990 veroperusteita
30107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sovellettaisiin kesäkuun 1991 loppuun. Uusien
30108: vasti seuraavaa:                                    veroperusteiden soveltaminen ennakkoperin-
30109:                                                     nässä aloitettaisiin siten vasta heinäkuun alusta
30110:    Ennakkoperintälain (418/59) 11 §:n mukaan        vuonna 1991. Uusien veroperusteiden käyt-
30111: verohallitus vahvistaa, miten ennakonpidätys        töönoton lykkääminen heinäkuun alkuun var-
30112: toimitetaan. Verohallituksen on mainitun sään-      mistaa sen, että vuodelta 1989 toimitettavan
30113: nöksen mukaan määrättävä pidätysperusteet           verotuksen tiedot ovat jo käytettävissä. Ennak-
30114: sellaisiksi, että ne mahdollisimman tarkoin         koperinnän toteuttaminen varmistuu siten
30115: vastaavat ennakonpidätyksen alaisista tuloista      myös teknisesti. Hallituksen esitys sisältyy vuo-
30116: maksettavien verojen ja maksujen määrää. Ve-        delta 1991 sovellettavista veroasteikoista ja
30117: rohallitus voi ennakkoperintälain 12 §:n nojalla    veroprosenteista annettavaan lakiesitykseen,
30118: erityisistä syistä määrätä, että pidätys enintään   joka annetaan eduskunnalle valtion vuoden
30119: maaliskuun loppuun saakka toimitetaan edelli-       1991 tulo- ja menoarvion yhteydessä.
30120: seksi vuodeksi vahvistettujen veroperusteiden
30121: 
30122:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1990
30123: 
30124:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
30125:                                      1990 vp. -      KK n:o 428                                      3
30126: 
30127: 
30128: 
30129: 
30130:                               Till Riksdagens Herr Talman
30131: 
30132:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skattegrunder som fastställts för det föregående
30133: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          året. Om ikraftträdandet av de nya skattegrun-
30134: av den 2 augusti 1990 tili vederbörande medlem       derna inom förskottsuppbörden har årligen
30135: av statsrådet översänt avskrift av följande av       stadgats genom en 1ag om de skatteskalor och
30136: riksdagsman Kauko Heikkinen undertecknade            skatteprocentsatser som ettvart år skali tilläm-
30137: spörsmål nr 428:                                     pas i statsbeskattningen. Genom beslut som
30138:                                                      skattestyrelsen utfärdat med stöd av 12 § 1agen
30139:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            om förskottsuppbörd har så1unda endast pre-
30140:        vidta så att skattestyrelsen kan faststäl-    ciserats hur gam1a skattegrunder som i enskilda
30141:        la grunderna för 1991 års förskottsin-        fall borde ha iakttagits.
30142:        nehåliningsprocentsatser      samt     1åta       Skattestyre1sen har i juni i år medde1at
30143:        trycka och skicka ut skattekorten tili de     finansministeriet att beskattningen för 1989
30144:        skattsky1diga så1unda att förskottsinne-      sanno1ikt inte kan färdigställas i norma1 tid -
30145:        håliningarna kan verkställas redan från       till ingången av november - på grund av
30146:        ingången av 1991 såsom svarande mot           prob1em med den automatiska databehandling-
30147:        de nya inkomstskatteska1orna för stats-       en. En väsentlig del av den förnyade databe-
30148:        skatten och den av kommunerna fast-           handlingen är utvecklandet av förskottsupp-
30149:        stälida uttaxeringen per skattöre, samt       bördsmetoderna, och skattestyre1sen har så1un-
30150:           ämnar Regeringen se till att skatte-       da inte heller tekniska förutsättningar för
30151:        styre1sen inte på basis av föråldrade         framställande av nya skattekort så att de
30152:        uppgifter börjar faststälia förskottsinne-    skulle kunna tiliämpas från årets början. Ä ven
30153:        håliningsprocentsatserna för 1991 elier       under normala förhållanden hade de nya skat-
30154:        trycka skattekorten förrän de rätta be-       tekorten kunnat träda i kraft vid årets början
30155:        skattningsgrunderna är tiligäng1iga, dvs.     bara under förutsättning att skattegrunderna
30156:        före det att beskattningen för 1989 har       och uttaxeringen per skattöre fastställts tidigare
30157:        färdigställ ts?                               än norma1t.
30158:                                                          Regeringen har som sin 1ösning bes1utat för
30159:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         riksdagen föres1å att skattegrunderna för 1990
30160: samt anföra följande:                                tiliämpas tili utgången av juni 1991. Tiliämpan-
30161:                                                      det av de nya skattegrunderna i förskottsupp-
30162:    En1igt 11 § lagen om förskottsuppbörd             börden skulle så1unda in1edas först i början av
30163: (418/59) bestämmer skattestyre1sen hur för-          ju1i 1991. Ett uppskjutet ibruktagande av de
30164: skottsinnehåliningen skall verkställas. Skatte-      nya skattegrunderna tili början av ju1i säker-
30165: styre1sen skall enligt det nämnda stadgandet         ställer att uppgifterna om den beskattning som
30166: fastställa innehållningsgrunderna så att de så       verkställs för 1989 redan föreligger. Genomfö-
30167: noggrant som möjligt motsvarar det belopp av         randet av förskottsuppbörden säkerstälis så1un-
30168: skatter och avgifter som skali erläggas för          da även tekniskt sett. Regeringens förs1ag ingår
30169: inkomst som är underkastad förskottsinnehåll-        i en proposition om de skatteprocentsatser och
30170: ning. Skattestyre1sen kan med stöd av 12 §           skatteskalor som skall tillämpas för 1991.
30171: 1agen om förskottsuppbörd av särskilda skäl          Propositionen skall avlåtas till riksdagen
30172: bestämma att förskottsinnehållning längst tili       samband med statsbudgeten för 1991.
30173: utgången av mars skall verkställas enligt de
30174: 
30175:     Helsingfors den 4 september 1990
30176: 
30177:                                                                            Minister Ulla Puolanne
30178:                                                1990 vp.
30179: 
30180: Kirjallinen kysymys n:o 429
30181: 
30182: 
30183: 
30184: 
30185:                                   Kohijoki: Neuvostoliittoon jääneiden suomalaisten sotavankien
30186:                                      kohtalon selvittämisestä
30187: 
30188: 
30189:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30190: 
30191:    Hallituksen vastattavaksi esittämääni kirjal-     myös se, että noissa molemmissa luetteloissa
30192: liseen kysymykseen n:o 250 saamani ulko-             mainittujen sotavankeudessa kuolleiden suo-
30193: asiainministerin 18.5.1990 antama vastaus on         malaisten sotilaiden hautapaikkoja ei ole ilmoi-
30194: epätyydyttävä. Vastauksessa viitataan mm.            tettu niin, että ne esim. omaisten toimesta
30195: Neuvostoliiton Punaisen Ristin Suomen Punai-         olisivat paikallistettavissa. Paikallistaminen on
30196: selle Ristille luovuttamaan luetteloon sotavan-      mahdotonta, kun luetteloon on ylimalkaisesti
30197: keudessa Neuvostoliitossa, erityisesti Tsherepo-     merkitty vain esim. Vologdan, Gorgin tai
30198: vetsin ja Karagandan alueilla kuolleista suoma-      Kazahstanin alueet, jotka Neuvostoliiton osa-
30199: laisista noin 300 henkilöstä ja 11 hautapaikas-      valtioina ovat alueeliaan monin verroin suu-
30200: ta. Ulkoasiainministerin allekirjoittama vastaus     rempia kuin Suomi. Tässä kohdin on syytä
30201: kysymykseeni päättyy seuraavasti: "Ulko-             huomata se, että Suomi puolestaan on varmasti
30202: asiainministeriö on valmis ryhtymään toimen-         heti sotien jälkeen ilmoittanut täällä sotavan-
30203: piteisiin sotavankien kohtalon ym. tähän             kileireillä kuolleita neuvostosotilaita koskevat
30204: asiaan liittyvien kysymysten selvittämiseksi         tiedot täydellisinä ja myös hautapaikat kunnan,
30205: edelleen mm. yllämainittujen tietojen pohjalta,      kylän ja kaupunginosan nimet tarkasti maini-
30206: mikäli tähän ilmenee tarvetta".                      ten.
30207:     Alussa mainitun kirjallisen kysymykseni pe-         Tosiasia on, että kun Neuvostoliitto sotien
30208: rusteluosassa esittämieni näkökohtien ja asia-       jälkeen on palauttanut vain 2 801 suomalaista
30209: tietojen jälkeen ei mielestäni enää pitäisi olla     sotavankia, niin useiden tuhansien kadonnei-
30210: epätietoisuutta suomalaisten sotavankien koh-        den suomalaisten sotilaiden kohtalo on epäsel-
30211: talon selvittämisen tarpeesta.                       vä. Se on ollut ja on edelleen sanoin kuvaa-
30212:     Neuvostoliiton haltuun joutuneiden suoma-        mattoman raskas taakka kadonneiden omaisil-
30213: laisten sotavankien kohtalo olisi tietenkin tullut   le. Lukemattomat kadonneiden omaiset ovat
30214: selvittää jo vuosikymmeniä sitten Suomen ja          tuon taakan rasituksissa menehtyneet.
30215: Neuvostoliiton valtiojohdon korkeimmalla ta-            Nyt ei mielestäni enää riitä se, että Suomen
30216: solla silloin, kun varsin tiheiden kanssakäymis-     valtiojohdon taholta viitataan vapaaehtoisten
30217: ten jälkeen annetuissa kommunikeoissa vuo-           kansalaisjärjestöjen toimintaan suomalaisten
30218: laasti ylistettiin valtioiden välisten suhteiden     sotavankien kohtalon selvittämiseksi. Vapaaeh-
30219: erinomaisuutta. Silloin sotavankien kohtalon         toisjärjestöt toki tekevät arvokasta työtä tässä-
30220: perusteellinen selvittäminen virallisella tasolla    kin asiassa, mutta niiden toiminta luonnollisesti
30221: jäi tekemättä. Epätyydyttävällä kannalla on          perustuu vain yksittäisiin toimeksiantoihin.
30222:  tämän asian hoito edelleen.                         Kun on kysymyksessä tuhansien suomalaisten
30223:     Ei riitä se, että tiedetään Neuvostoliiton       sotilaiden, kenties vieläkin elossa olevien mo-
30224:  antaneen Suomelle syksyllä vuonna 1944 luet-        nien sotavankien, kohtalon selvittäminen, niin
30225:  telon Neuvostoliitossa sotavankileireillä kuol-     maamme virallisen valtiojohdon tulee tuo teh-
30226:  leista 387 suomalaisesta ja vihdoin keväällä        tävä hoitaa enää yhtään viivyttelemättä ja
30227:  1990 Suomen Punaiselle Ristille luettelon Neu-      yrittämättä siitä vetäytyä. Varmuutta lähente-
30228:  vostoliitossa sotavankileireillä kuolleista 313     levällä todennäköisyydellä suomalaisia sota-
30229:  suomalaisesta, joista noin sadan sotavangin         vankeja vielä on elossa Neuvostoliitossa. Kaik-
30230:  henkilötiedot ovat jo olleet siinä luettelossa,     kiin tarvittaviin toimenpiteisiin heidän pataut-
30231: joka Neuvostoliiton toimesta luovutettiin Suo-       tamisekseen (vapaaehtoisesti) Suomeen tulisi
30232:  melle syksyiiav. N4'l. Taysln- sopimatonta on       -vJ.ipymärrarylrrya. Neuvosromwssa nente maa-
30233: 
30234: 200070S
30235: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 429
30236: 
30237: rätyt pitkäaikaisetkaan vapausrangaistukset ei-    omaisten tulee välittömästi selvitystyön tulok-
30238: vät enää voi olla heidän palauttamisensa estee-    sena saada ne tiedot.
30239: nä.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30240:    Nyt kun Neuvostoliiton virallisten arkistojen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30241: kerrotaan auenneen, tulisi viipymättä voida        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30242: selvittää Neuvostoliittoon jääneiden suomalais-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30243: ten sotavankien lukumäärä kokonaisuudessaan
30244: ja heidän kohtalonsa. Erikseen on voitava                     Aikooko Hallitus viipymättä ryhtyä
30245: selvittää jokaisen sotavangiksi joutuneen kuo-             kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin
30246: linsyy Neuvostoliitossa sekä täsmälliset ja pai-           Neuvostoliittoon jääneiden suomalais-
30247: kallistettavissa olevat tiedot heidän hautapai-            ten sotavankien kohtalon selvittämisek-
30248: koistaan. Kadonneiden ja vangeiksi jääneiden               si sekä vielä mahdollisesti elossa olevien
30249:                                                            sotavankien palauttamiseksi?
30250:     Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1990
30251: 
30252:                                          Maunu Kohijoki
30253:                                      1990 vp. -     KK n:o 429                                     3
30254: 
30255: 
30256: 
30257: 
30258:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30259: 
30260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      näiden asioiden selvittäminen on Neuvostolii-
30261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ton puolella lähinnä uskottu Punaisen Ristin ja
30262: olette 7 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-        Punaisen Puolikuun järjestöjen liiton etsintä-
30263: jeenne n:o 1274 ohella toimittanut valtioneu-       palvelulle. Näin ollen on täysin luontevaa, että
30264: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sotavankien kohtaloa koskevaa selvitystyötä ja
30265: kansanedustaja Kohijoen näin kuuluvasta kir-        etsintäpalvelua hoidetaan Suomen Punaisen
30266: jallisesta kysymyksestä n:o 429:                    Ristin ja mainitun neuvostoliittolaisen järjestön
30267:                                                     välisen yhteistyön puitteissa. Ulkoasiainminis-
30268:           Aikooko Hallitus viipymättä ryhtyä        teriö seuraa tiiviisti tätä selvitystyötä pitäen
30269:        kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin        yllä yhteyttä asiassa Neuvostoliiton diplomaat-
30270:        Neuvostoliittoon jääneiden suomalais-        tiedustajiin.
30271:        ten sotavankien kohtalon selvittämisek-         Vuosikymmeniä vanhojen tietojen löytämi-
30272:        si sekä vielä mahdollisesti elossa olevien   nen on luonteeltaan tutkimustyötä, jota hidas-
30273:        sotavankien palauttamiseksi?                 tavat ja vaikeuttavat monet tekijät, kuten
30274:                                                     esimerkiksi puutteelliset arkistot. Suomalaisten
30275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sotavankien kohtaloa koskeva tutkimustyö
30276: vasti seuraavaa:                                    Neuvostoliitossa kuitenkin jatkuu. Neuvostolii-
30277:                                                     ton Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun
30278:    Neuvostoliiton Punaisen Ristin ja Punaisen       järjestöjen liiton mukaan tietoja suomalaisista
30279: Puolikuun järjestöjen liitto luovutti kesäkuussa    sotavangeista tullaan luovuttamaan lisää sitä
30280: Suomen Punaiselle Ristille 313 nimeä sisältävän     mukaa kuin tutkimukset edistyvät.
30281: luettelon Neuvostoliittoon haudatuista suoma-          Mitä tulee mahdollisesti vielä elossa oleviin
30282: laisista sotavangeista. Omaiset ja ystävät ovat     sotavankeihin, olisi heillä nyttemmin Neuvos-
30283: voineet saada tietoja tästä luettelosta Suomen      toliiton muuttuneiden olojen myötä täysin
30284: Punaiselta Ristiltä, Sotavangit ry:ltä ja ulko-     reaalinen mahdollisuus näin halutessaan saada
30285: asiainministeriöltä.                                yhteys suomalaisiin viranomaisiin.
30286:    Tiedusteluja kyseisessä luettelossa mainituis-      Ulkoasiainministeriö on luonnollisesti jatku-
30287: ta ja muista sotavankeudessa olleista henkilöis-    vasti valmis ryhtymään lisätoimenpiteisiin tar-
30288: tä on voitu jatkuvasti tehdä ulkoasiainministe-     kempien tietojen saamiseksi Neuvostoliittoon
30289: riön välityksellä Neuvostoliiton viranomaisille.    jääneiden suomalaisten sotavankien kohtalosta.
30290: Kuten jo aikaisemmassa vastauksessa totesin,
30291:     Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1990
30292: 
30293:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
30294: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 429
30295: 
30296: 
30297: 
30298: 
30299:                              Till Riksdagens Herr Talman
30300:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       anförtrotts efterspaningstjänsten inom förbun-
30301: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       det för organisationerna Röda Korset och
30302: nr 1274 av den 7 augusti 1990 till vederbörande   Röda Halvmånen. Sålunda är det helt naturligt
30303: medlem av statsrådet översänt avskrift av         att utredningsarbetet angående krigsfångarnas
30304: följande av riksdagsman Kohijoki underteck-       öde och efterspaningstjänsten sköts inom ra-
30305: nade spörsmål nr 429:                             men för samarbetet mellan Finlands Röda
30306:                                                   Kors och nämnda sovjetiska organisation.
30307:           Ämnar Regeringen utan dröjsmål          Utrikesministeriet följer noggrant detta utred-
30308:        vidta alla nödvändiga åtgärder för att     ningsarbete och upprätthåller kontakt i ärendet
30309:        utreda de finländska krigsfångars öde,     med Sovjetunionens diplomatiska representan-
30310:        vilka blev kvar i Sovjetunionen, samt      ter.
30311:        för att de krigsfångar som eventuellt         Att finna uppgifter som är årtionden gamla
30312:        ännu är vid liv skall returneras?          är till sin karaktär ett forskningsarbete, som
30313:                                                   fördröjs och försvåras av många faktorer,
30314:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      såsom av t.ex. bristfälliga arkiv. Arbetet med
30315: samt anföra följande:                             att forska i de finländska krigsfångarnas öde i
30316:                                                   Sovjetunionen fortsätter emellertid. Enligt för-
30317:    Förbundet för de sovjetiska organisationerna   bundet för de sovjetiska organisationerna Röda
30318: Röda Korset och Röda Halvmånen överlät i          Korset och Röda Halvmånen kommer mera
30319: juni till Finlands Röda Kors en förteckning       uppgifter om de finländska krigsfångarna att
30320: innehållande 313 namn på finländska krigs-        överlåtas allt efter som undersökningarna
30321: fångar som blivit begravda i Sovjetunionen.       framskrider.
30322: Släktingar och vänner har kunnat få uppgifter        Vad gäller sådana krigsfångar som eventuellt
30323: om denna förteckning av Finlands Röda Kors,       ännu är vid liv skulle de numera, i och med att
30324: föreningen Sotavangit ry. och utrikesministe-     förhållandena i Sovjetunionen har förändrats,
30325: riet.                                             ha en fullständigt reell möjlighet om de så vill
30326:    Förfrågningar om de i förteckningen nämn-      att få kontakt med de finländska myndigheter-
30327: da och andra personer som varit i krigsfång-      na.
30328: enskap har oavbrutet kunnat göras till de            Utrikesministeriet är naturligtvis ständigt be-
30329: sovjetiska myndigheterna genom utrikesmini-       rett att vidta ytterligare åtgärder för att få
30330: steriets förmedling. Såsom jag redan i ett        noggrannare uppgifter om de finländska krigs-
30331: tidigare svar konstaterade har utredningen av     fångars öden som blev kvar i Sovjetunionen.
30332: dessa frågor på den sovjetiska sidan främst
30333: 
30334:     Helsingfors den 5 september 1990
30335: 
30336:                                                                   Utrikesminister Pertti Paasio
30337:                                               1990 vp.
30338: 
30339: Kirjallinen kysymys n:o 430
30340: 
30341: 
30342: 
30343: 
30344:                                  Vähänäkki: Satamien lisärakentamisen rajoittamisesta Helsin-
30345:                                     gissä
30346: 
30347: 
30348:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30349: 
30350:    Lukuisten suoritettujen selvitysten mukaan       voisivat ottaa Loviisan ja Hangon satamat sekä
30351: on Suomessa tällä hetkellä riittävä satamaka-       Turusta alkaen myös Pohjanlahden satamat.
30352: pasiteetti hoitamaan nykyisen ja huomattavasti      Lisäsatamaa jo muutenkin ruuhkautuvaan Hel-
30353: kasvavankin liikenteen. Pitemmällä tulevaisuu-      sinkiin ei tarvittaisi.
30354: dessakin oleva suurempi satamapalvelusten tar-         Vaikka satamien rakentaminen suurelta osin
30355: ve pystytään tyydyttämään olemassa olevia sa-       onkin asianomaisten kuntien intressissä, hallus-
30356: tamia laajentamalla ja niiden varustusta ny-        sa ja rahoituksessakin, on valtiovallalla kuiten-
30357: kyaikaistamalla ja tehostamalla.                    kin oma mahdollisuutensa vaikuttaa satamien
30358:    Tätä tietoa ja taustaa vasten tuntuu virheel-    kehittämiseen ja epätarkoituksenmukaisten in-
30359: liseltä ja kansantaloudenkin kannalta tarkoi-       vestointien rajoittamiseen, sekä hallinnollista
30360: tuksettomalta, että esimerkiksi Helsingin kau-      että taloudellista tietä.
30361: pungissa pidetään virallisessakin keskustelussa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30362: jatkuvasti yllä ja myös suunnitellaan uutta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30363: satamaa, Vuosaareen tai muulle pääkaupunki-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30364: seudun itäiselle alueelle. Aluepoliittisesti Hel-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30365: singin uusi satama olisi virheinvestointi ja
30366: muita satamia sekä Helsingin seudun muuten-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30367: kin suurta vetovoimaa ajatellen epäoikeuden-               ryhtyä epätarkoituksenmukaisten ja si-
30368: mukainen. Esimerkiksi Haminan ja Kotkan                    jainniltaan aluepoliittisesti epäoikeu-
30369: satamien nykyinen välityskyky pystyisi hyvin               denmukaisten uusien satamien rakenta-
30370: korvaamaan kaavaillun Vuosaaren sataman,                   misen rajoittamiseksi muun muassa
30371: lisäksi oman osansa lisääntyvästä liikenteestä             Helsingissä?
30372:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1990
30373: 
30374:                                          Matti Vähänäkki
30375: 
30376: 
30377: 
30378: 
30379: 200070S
30380: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 430
30381: 
30382: 
30383: 
30384: 
30385:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30386: 
30387:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Helsingin sataman nykyinen kapasiteetti voi-
30388: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       daan nostaa noin 8-8,5 milj. tonniin vuodessa,
30389: olette 7 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-        joten lisäkapasiteetin tarve vuonna 2000 olisi
30390: jeenne n:o 1275 ohella toimittanut valtioneu-       noin 1,5-2 milj. tonnia vuodessa. Helsingin
30391: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sataman kapasiteetin laajentaminen Vuosaa-
30392: kansanedustaja Vähänäkin näin kuuluvasta            reen edellyttäisi varsinaisten kaupungin osalle
30393: kirjallisesta kysymyksestä n:o 430:                 tulevien satamalaitteistojen ohella investointia
30394:                                                     satamaan johtaviin maaliikenneväyliin. Meri-
30395:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      väylän parantamisen aiheuttamat kustannukset
30396:        ryhtyä epätarkoituksenmukaisten ja si-       olisivat lähinnä marginaalisia sataman koko-
30397:        jainniltaan aluepoliittisesti epäoikeu-      naiskustannuksiin nähden.
30398:        denmukaisten uusien satamien rakenta-           Helsingin sataman kasvavat tavaravirrat voi-
30399:        misen rajoittamiseksi muun muassa            taisiin vaihtoehtoisesti ohjata eräiden muiden
30400:        Helsingissä?                                 Etelä-Suomen satamien kautta. SANKAn laa-
30401:                                                     timien selvitysten mukaan kyseisten tavaravir-
30402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tojen suuntaaminen Helsingin ulkopuolelle ai-
30403: vasti seuraavaa:                                    heuttaisi kuitenkin pitemmän kuljetusetäisyy-
30404:                                                     den johdosta kansantaloudelle vähintään noin
30405:    Suomessa satamat on kunnallisia liikelaitok-     35 milj. markan vuotuiset lisäkustannukset.
30406: sia, jotka vastaavat itse tekemistään investoin-       Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
30407: neista, niiden tarkoituksenmukaisuudesta ja         että ainakaan käytettävissä olevien selvitysten
30408: niihin liittyvistä kannattavuusriskeistä. Valtion   perusteella Helsingin sataman laajentaminen
30409: osuus satamien kehittämisessä rajoittuu sata-       uuteen satamanosaan tai satamaan pääkaupun-
30410: miin johtavien maa- ja vesiliikenneväylien ra-      kiseudulle ei ole epätarkoituksenmukainen han-
30411: kentamiseen ja kunnossapitoon sekä satamain-        ke. Kaupungin tekemien selvitysten mukaan
30412: vestointien tukemiseen korkotukilainojen muo-       Vuosaari on kuljetustaloudellisesti edullinen
30413: dossa.                                              vaihtoehto. Lisäksi voidaan todeta, ettei halli-
30414:    Satama-asiain neuvottelukunnan (SANKA)           tuksen käytettävissä ole sellaisia keinoja, joilla
30415: laatiman selvityksen mukaan arvioidaan, että        Helsingin kaupungin suunnitelmat satamansa
30416: vuonna 2000 Helsingin sataman kautta kulje-         laajentamiseksi voitaisiin suoranaisesti estää.
30417: tettaisiin noin 10 milj. tonnia yksikkötavaraa.
30418: 
30419:     Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
30420: 
30421:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
30422:                                    1990 vp. -     KK n:o 430                                     3
30423: 
30424: 
30425: 
30426: 
30427:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30428: 
30429:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       år, varvid behovet av tilläggskapacitet år 2000
30430: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       är 1,5-2 milj. ton per år. Utvidgningen av
30431: nr 1275 av den 7 augusti 1990 tili vederbörande   Helsingfors hamns kapacitet tili Nordsjö för-
30432: medlem av statsrådet översänt avskrift av         utsätter att det utöver de egentliga investering-
30433: följande av riksdagsman Vähänäkki underteck-      arna i hamnanläggningarna som staden står för
30434: nade skriftliga spörsmål nr 430:                  också investeras i landtrafikleder tili hamnen.
30435:                                                   Kostnaderna för förbättringarna av vattenfar-
30436:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          leden är närmast marginella i förhållande tili
30437:        vidta för att begränsa byggandet av        helhetskostnaderna för hamnen.
30438:        oändamålsenliga och regionalpolitiskt         Den växande varuströmmen tili Helsingfors
30439:        orättvist belägna nya hamnar bl.a. i       hamn kunde alternativt styras via andra ham-
30440:        Helsingfors?                               nar i södra Finland. Enligt utredningar gjorda
30441:                                                   av delegationen för hamnfrågor skulle styrning
30442:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av dessa varuströmmar utanför Helsingfors
30443: samt anföra följande:                             p.g.a. längre transportavstånd föranleda natio-
30444:                                                   nalekonomiska tilläggskostnader på minst ca
30445:    I Finland är hamnarna korumunala affärs-       35 milj. mk årligen.
30446: företag som själva ansvarar för sina investe-        På basis av det ovan anförda kan man
30447: ringar, samt för ändamålsenligheten och lön-      konstatera att utgående från de utredningar
30448: samhetsriskerna i relation tili dessa. Statens    som finns tillhanda är utvidgningen av Helsing-
30449: andel i utvecklandet av hamnarna begränsar        fors hamn tili en ny hamndel eller en ny hamn
30450: sig tili byggande och underhåll av land- och      i huvudstadsregionen inte ett oändamålsenligt
30451: vattenfarleder tili hamnarna, samt stöd för       företag. Enligt utredningar som gjorts av sta-
30452: hamninvesteringarna i form av räntestödslån.      den är Nordsjö transportekonomiskt ett förde-
30453:    Enligt en utredning som gjorts av delegatio-   laktigt alternativ. Utöver detta kan man kon-
30454: nen för hamnfrågor beräknas att via Helsing-      statera att regeringen inte direkt kan hindra
30455: fors hamn år 2000 transporteras ca 10 milj. ton   Helsingfors stads planer för utvidgning av sin
30456: enhetsprodukter. Helsingfors hamns kapacitet      hamn.
30457: kan i dagens läge ökas tili 8-8,5 milj. ton per
30458: 
30459:     Helsingfors den 7 september 1990
30460: 
30461:                                                                   Trafikminister Ilkka Kanerva
30462:                                              1990 vp.
30463: 
30464: Skriftligt spörsmål nr 431
30465: 
30466: 
30467: 
30468: 
30469:                                  Nyby: Om tillsättandet av en maktutredning i Finland
30470: 
30471: 
30472:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30473: 
30474:   Under de senaste tio åren har inte någon            För en så stor undersökning som en makt-
30475: mera omfattande maktutredning utförts i Fin-       utredning behövs pengar, tid och forskare.
30476: land. Därför besitter vi i dag förfärande små      Uppenbarligen behövs minst ett dussintal fors-
30477: insikter om maktmekanismerna i det finländs-       kare. Undersökningen kommer också att kräva
30478: ka samhället. Ur demokratins synpunkt är det       avsevärda ekonomiska resurser. Kunskapen
30479: viktigt att medborgarna är medvetna om vilka       om var för medborgarna viktiga beslut fattas
30480: maktcentra som styr samhällsutvecklingen och       är ett centralt arbetsredskap i en demokrati. Då
30481: därmed griper in i deras Iiv och vardag.           maktutövningen är obekant kan makten också
30482:    Sveriges statliga maktkommitte, maktutred-      användas på ett oriktigt sätt.
30483: ningen, blev nyligen klar med sitt arbete.            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
30484: Utredningsarbetet som pågått i fem år utmyn-       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
30485: nade i ett trettiotal böcker och hundratalet       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
30486: rapporter. I Norge verkade en liknande kom-        rådet ställa följande spörsmål:
30487: mitte i början av 1980-talet. Det är hög tid att
30488: det också i Finland tillsätts en maktutredning.
30489: Erfarenheterna från Sverige och Norge kan                    Har Regeringen för avsikt att snarast
30490: användas på olika sätt. Man kan t.ex. undvika             tillsätta en brett upplagd maktutred-
30491: de misstag som gjorts i samband med andra                 ning?
30492: maktutredningar.
30493:     Helsingfors den 10 augusti 1990
30494: 
30495:                                            Mats Nyby
30496: 
30497: 
30498: 
30499: 
30500: 200070S
30501: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 431
30502: 
30503: Kirjallinen kysymys n:o 431                                                                Suomennos
30504: 
30505: 
30506: 
30507: 
30508:                                   Nyby: Vallankäyttöä koskevan selvityksen tekemisestä Suomessa
30509: 
30510: 
30511:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30512:    Suomessa ei viimeisten kymmenen vuoden            vallankäyttöä koskevien selvitysten yhteydessä.
30513: aikana ole tehty yhtään laajempaa vallankäyt-           Näin suureen tutkimukseen, kuin mitä val-
30514: töä koskevaa selvitystä. Siksi meillä on tällä       lankäyttöä koskevan selvityksen tekeminen on,
30515: hetkellä pelottavan vähän tietoa suomalaisen         tarvitaan rahaa, aikaa ja tutkijoita. Tutkijoita
30516: yhteiskunnan valtamekanismeista. Demokra-            tarvittaneen ainakin tusinan verran. Tutkimuk-
30517: tian toteutumisen kannalta on tärkeää, että          sen toteuttamiseksi tarvitaan myös merkittäviä
30518: kansalaiset ovat tietoisia siitä, minkälaiset val-   taloudellisia voimavaroja. Tieto siitä, missä
30519: lan keskittymät yhteiskuntakehitystä ohjaavat        kansalaisten kannalta tärkeät päätökset teh-
30520: ja miten sitä kautta vaikutetaan heidän joka-        dään, on demokratian keskeinen työväline.
30521: päiväiseen elämäänsä.                                Kun vallankäyttöä ei tunneta, on valtaa mah-
30522:    Ruotsin valtiollinen vallankäyttöä tutkiva        dollista käyttää myös väärin.
30523: komitea sai työnsä äskettäin valmiiksi. Selvi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30524: tystyö, joka oli kestänyt viisi vuotta, tuotti       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30525: kolmisenkymmentä kirjaa ja satakunta raport-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30526: tia. Norjassa toimi vastaavanlainen komitea          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30527: 1980-luvun alussa. On korkea aika aloittaa
30528: vallankäyttöä koskeva selvitys myös Suomessa.
30529: Ruotsista ja Norjasta saatuja kokemuksia voi-                 Onko Hallituksen tarkoituksena tee-
30530: daan hyödyntää monin tavoin. Voimme esim.                   tättää mitä pikimmin laajapohjainen
30531: välttää ne virheet, joita on tehty muiden                   vallankäyttöä koskeva selvitys?
30532: 
30533:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1990
30534: 
30535:                                              Mats Nyby
30536: 
30537: 
30538: 
30539: 
30540:                                                                                                           ..
30541:                                       1990 vp. -     KK n:o 431                                       3
30542: 
30543: 
30544: 
30545: 
30546:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30547:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kohtalon ja niiden tuloksia voisi olla syytä
30548: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkastella uudelleen. Samoin Ruotsissa ja
30549: olette 10 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-        Norjassa tehdyt tutkimukset sisältävät paljon
30550: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            sellaista tietoa, jolla on kiistatta sovellutusar-
30551: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        voa myös meillä.
30552: edustaja Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta            Ennen kuin ryhdytään laajoihin uusiin selvi-
30553: kysymyksestä n:o 431:                                tystöihin, olisi aiheellista suorittaa jo käytettä-
30554:                                                      vissä olevien tutkimustulosten analyysi ja yleis-
30555:                                                      arviointi suomalaisen yhteiskunnan vallankäy-
30556:          Onko Hallituksen tarkoituksena tee-
30557:                                                      tön ongelmista. Lähtökohtina voisivat olla
30558:        tättää mitä pikimmin laajapohjainen
30559:                                                      toisaalta aiemmin saatujen tutkimustulosten
30560:        vallankäyttöä koskeva selvitys?
30561:                                                      arviointi ja toisaalta norjalaisen ja ruotsalaisen
30562:                                                      valtaselvityksen tulokset. Suomalainen yhteis-
30563:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kunta toki eroaa norjalaisesta ja ruotsalaisesta
30564: vasti seuraavaa:                                     yhteiskunnasta, mutta suomalaisen yhteiskun-
30565:                                                      nan vallanjaon ongelmat voidaan osittain ku-
30566:    Suomessa on tehty varsin laajaa yhteiskun-        vata tarkastelemalla pohjoismaisten yhteiskun-
30567: nallista vallankäyttöä koskevaa selvitystyötä jo     tien eroavuuksia.
30568: ennen norjalaista ja ruotsalaista tutkimusta,           Vallankäyttöä koskevan selvityksen tekemi-
30569: joihin kansanedustaja Nyby kysymyksessään            nen ei ainakaan alkuvaiheessa edellytä suurta
30570: viittaa.                                             koneistoa eikä myöskään Ruotsin mallin mu-
30571:    Suomen Akatemian rahoittamien tutkimus-           kaisen erityisen komitean perustamista. Yleis-
30572: hankkeiden, DETAnja TANDEMin, loppura-               arviointi voidaan antaa tehtäväksi suppealle
30573: portit valmistuivat vuonna 1977. Tutkimukset         tutkijaryhmälle ja rahoitus järjestää normaalin
30574: aiheuttivat sekä poliittisia että tiedepoliittisia   tutkimusrahoituksen puitteissa.
30575: kiistoja sekä runsasta keskustelua tiedotusväli-        Suoritetun esitutkimuksen perusteella olisi
30576: neissä. Tutkimustulokset eivät silloin saaneet       paremmat mahdollisuudet arvioida uuden val-
30577: aikaan varsinaista analyyttistä keskustelua.         lankäyttöä koskevan selvityksen tarve, laajuus
30578: Asiantuntijat ovat nykyään yleensä sitä mieltä,      ja metodiset lähtökohdat.
30579: että raportit olisivat ansainneet paremman
30580:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1990
30581: 
30582:                                                                     Opetusministeri Ole Norrback
30583: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 431
30584: 
30585: 
30586: 
30587: 
30588:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30589: 
30590:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och att det kunde vara skäl att granska
30591: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       resultaten av dem på nytt. Likaledes innehåller
30592: av den 10 augusti 1990 tili vederbörande          rapporterna i Sverige och Norge mycken sådan
30593: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      information som otvivelaktigt är värt att till-
30594: följande av riksdagsman Nyby undertecknade        lämpas även hos oss.
30595: spörsmål nr 431:                                     lnnan man inleder några omfattande nya
30596:                                                   utredningar vore det skäl att analysera de tili
30597:                                                   buds stående undersökningsresultaten och göra
30598:           Har Regeringen för avsikt att snarast
30599:                                                   en allmän utvärdering av maktutövningens
30600:        tillsätta en brett upplagd maktutred-
30601:                                                   problem i det finländska samhället. Utgångs-
30602:        ning?
30603:                                                   punkterna kunde dels vara en utvärdering av
30604:                                                   underökningsresultaten, dels resultaten av de
30605:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      svenska och norska rapporterna. Det finländ-
30606: följande:                                         ska samhället avviker visserligen från det nor-
30607:                                                   ska och svenska, men maktfördelningens pro-
30608:    1 Finland har det gjorts ett rätt omfattande   blem i det finländska samhället kunde delvis
30609: utredningsarbete om samhällelig maktutövning      beskrivas genom att man granskar skillnaderna
30610: redan före de norska och svenska undersök-        i de nordiska samhällena.
30611: ningarna, som riksdagsman Nyby hänvisar tili         Åtminstone i begynnelsefasen kräver en ut-
30612: i sitt spörsmål.                                  redning om maktutövning inte något större
30613:    Slutrapporterna tili forskningsprojekten DE-   maskineri, inte heller att det enligt svensk
30614: TA och TANDEM som finansierades av Fin-           modell tillsätts en kommitte. Den generella
30615: lands Akademi färdigställdes 1977. Undersök-      utvärderingen kan anförtros en mindre grupp
30616: ningarna gav upphov tili både politiska och       forskare och finansieringen kan ordnas inom
30617: vetenskapspolitiska tvister och en omfattande     ramen för normal forskningsfinansiering.
30618: debatt i massmedierna. På den tiden fick             På basis av en förundersökning finns det
30619: resultaten av undersökningarna inte tili stånd    bättre förutsättningar att överväga behovet och
30620: någon egentlig analytisk debatt. 1 dag är         omfattningen av en ny undersökning om makt-
30621: sakkunniga i allmänhet av den åsikten att         utövningen och dess metodiska utgångspunk-
30622: rapporterna kunde ha förtjänat ett bättre öde,    ter.
30623:     Helsingfors den 17 september 1990
30624: 
30625:                                                          Undervisningsminister Ole Norrback
30626:                                                1990 vp.
30627: 
30628: Kirjallinen kysymys n:o 432
30629: 
30630: 
30631: 
30632: 
30633:                                   Särkijärvi: Tuomioistuinten päätösten tiedoksisaattamisesta
30634: 
30635: 
30636:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30637: 
30638:    Tietosuojalakia säädettäessä todettiin erääksi    näiden säilyttäminen riippumaan alimman oi-
30639: ongelmaksi, että samanniroisiä henkilöitä on         keusasteen päätöksestä. Jos päätös muuttuu
30640: usein monia, ja nämä tulisi aina voida erottaa       ylemmissä oikeusasteissa siten, että henkilötie-
30641: henkilötiedostoissa. Asiantuntijat kiinnittivät      tojen säilyttämiselle ei ole oikeudellista perus-
30642: valiokuntakäsittelyssä huomiota siihen, että         tetta, ei tästä tule poliisiviranomaiselle asian-
30643: tuomioistuinten päätöksissä ei tuohon aikaan         mukaisesti tietoa. Niinpä on käynyt ilmi, että
30644: yksilöity tuomittuja muutoin kuin nimen pe-          poliisin rekistereissä säilyy tämän vuoksi tieto-
30645: rusteella. Siten esimerkiksi tuomioita luottotie-    ja, joita siellä ei lain mukaan saisi olla.
30646: toihin tallennettaessa saattoi syntyä sekaannuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30647: sia.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30648:    On ilmeistä, että kaikki tuomioistuimet eivät     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30649: ole muuttaneet aikaisempaa käytäntöä. Pelkkä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30650: henkilön nimi ilman henkilötunnusta esiintyy
30651: edelleen päätöksissä. Henkilörekisterilain pe-
30652: riaatteiden mukaan tietojen tuottajan tulisi ns.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30653: arkaluonteisia tietoja tuottaessaan varmistaa,              ryhtyä, jotta tuomioistuinten päätöksiin
30654: että ne ovat riittävän yksilöityjä, jottei erehty-          sisällytettäisiin aina tuomitun henkilö-
30655: misen vaaraa ole.                                           tunnus ja että tuomiot saatettaisiin vi-
30656:    Tuomioistuinten päätösten tiedoksisaattami-              ran puolesta tiedoksi poliisille tutkintaa
30657: sessa on ilmeisesti myös toinen puute. Kun                  koskevien rekisteritietojen ajantasaista-
30658: poliisitutkinnassa on kerätty henkilötietoja, jää           miseksi?
30659:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1990
30660: 
30661:                                          Jouni J. Särkijärvi
30662: 
30663: 
30664: 
30665: 
30666: 200070S
30667: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 432
30668: 
30669: 
30670: 
30671: 
30672:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30673: 
30674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuomiolauselmajärjestelmä. Sen mukaan rikos-
30675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asian päätöksessä on kaksi osaa: perusteluosa
30676: olette 10 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-       ja tuomiolauselma. Päätöksen tuomiolausel-
30677: jeenne n:o 1276 ohella toimittanut valtioneu-       maosassa, joka sisältää tuomioistuimen pää-
30678: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        töksen lopputuloksen, tuomittu henkilö yksilöi-
30679: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuu-       dään mahdollisimman tarkasti: merkittäviin
30680: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 432:         tietoihin kuuluu myös henkilötunnus.
30681:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Tällä hetkellä lomakkeiden käyttöön perus-
30682:        ryhtyä, jotta tuomioistuinten päätöksiin     tuneesta tuomiolauselmajärjestelmästä ollaan
30683:        sisällytettäisiin aina tuomitun henkilö-     siirtymässä automaattiseen tietojensiirtoon pe-
30684:        tunnus ja että tuomiot saatettaisiin vi-     rustuvaan rikosasiain tuomiolauselmajärjestel-
30685:        ran puolesta tiedoksi poliisille tutkintaa   mään. Tämän järjestelmän voidaan laskea ole-
30686:        koskevien rekisteritietojen ajantasaista-    van käytössä kaikissa alioikeuksissa ja hovioi-
30687:        miseksi?                                     keuksissa vuoden 1991 loppuun mennessä. Tie-
30688:                                                     tojärjestelmää kehitettäessä oikeusministeriö
30689:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tulee kiinnittämään erityistä huomiota siihen,
30690: taen seuraavaa:                                     että hylätyistä syytteistä ilmoitetaan tarpeelli-
30691:                                                     selta osin muille viranomaisille.
30692:   Yleisissä tuomioistuimissamme on vuodesta
30693: 1976 lähtien ollut rikosasioissa käytössä ns.
30694: 
30695:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1990
30696: 
30697:                                                                   Oikeusministeri Tarja Halonen
30698:                                      1990 vp. -     KK n:o 432                                      3
30699: 
30700: 
30701: 
30702: 
30703:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30704:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         funnits ett s.k. domslutssystem i bruk i brott-
30705: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mål. Enligt detta består ett utslag i ett brottmål
30706: nr 1276 av den lO augusti 1990 tili vederbö-        av två delar: en motiveringsdel och ett domslut.
30707: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        1 domslutsdelen av utslaget, som innefattar
30708: av följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi      slutresultatet i domstolens beslut, specificeras
30709: undertecknade spörsmål nr 432:                      den dömda personen så noggrant som möjligt:
30710:                                                     även personbeteckningen hör tili de uppgifter
30711:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           som skall antecknas.
30712:        vidta för att i domstolarnas utslag alltid      För närvarande sker i fråga om brottmål en
30713:        skulle innefattas den dömda personens        övergång från ett domslutssystem som grundar
30714:        personbeteckning och att domarna på          sig på en användning av blanketter tili ett
30715:        tjänstens vägnar skulle bringas tili po-     domslutssystem som grundar sig på automatisk
30716:        lisens kännedom för en uppdatering av        dataöverföring. Man kan räkna med att detta
30717:        de registeruppgifter som gäller under-       system är i bruk vid alla underrätter och
30718:        sökningarna?                                 hovrätter vid utgången av år 1991. Vid utveck-
30719:                                                     landet av datasystemet kommer justitieministe-
30720:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        riet speciellt att fästa uppmärksamhet vid att
30721: samt anföra följande:                               andra myndigheter tili nödvändiga delar infor-
30722:                                                     meras om förkastade åtal.
30723:   Vid våra allmänna domstolar har sedan 1976
30724:     Helsingfors den JO september 1990
30725: 
30726:                                                                    Justitieminister Tarja Halonen
30727:                                               1990 vp.
30728: 
30729: Kirjallinen kysymys n:o 433
30730: 
30731: 
30732: 
30733: 
30734:                                  Särkijärvi: Vaarallisten aseiden myynnin rajoittamisesta
30735: 
30736: 
30737:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30738: 
30739:    Teräase- ja ampuma-aselailla on rajoitettu          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30740: aseiden käyttöä kansalaisten suojelemiseksi.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30741: Nykyisen lainsäädännön käsittelemisen jälkeen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30742: on tekninen kehitys tuottanut kaksi uutta           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30743: ongelmaa. Ensinnäkin ilma-aseiden tehokkuus
30744: on lisääntynyt siten, että ne vaikutustensa                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30745: osalta ovat verrannollisia räjähteitä sisältäviä           siin, jotta ilma-aseet ja varsijouset saa-
30746: ammuksia käyttäviin aseisiin. Tältä osin kyse              tettaisiin saman valvonnan alaisiksi
30747: on asetuksen sanamuodosta; itse lakia ei ole               kuin ampuma- tai teräaseet?
30748: tarpeellista muuttaa ilma-aseiden saattamiseksi
30749: sen piiriin. Toinen vaaralliseksi kehitelty laite
30750: on varsijousi, joka on yleistymässä.
30751:     Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1990
30752: 
30753:                                          Jouni J. Särkijärvi
30754: 
30755: 
30756: 
30757: 
30758: 200070S
30759: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 433
30760: 
30761: 
30762: 
30763: 
30764:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30765: 
30766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tettu. Vuonna 1986 valmistuneessa ehdotukses-
30767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sa uudeksi ampuma-aselaiksi on ehdotettu, että
30768: olette 10 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-       ilma-asetta saisi pitää hallussaan vain 15 vuotta
30769: jeenne n:o 1277 ohella lähettänyt valtioneuvos-     täyttänyt ja sitä nuorempi saisi käyttää ilma-
30770: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      asetta vain 18 vuotta täyttäneen välittömän
30771: sanedustaja Jouni J. Särkijärven kirjallisesta      valvonnan alaisena. Ehdotetut säännökset
30772: kysymyksestä n:o 433, jossa tiedustellaan:          mahdollistaisivat lisäksi, että asetuksella voitai-
30773:                                                     siin säätää, että lakia tai joitakin sen säännök-
30774:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      siä olisi sovellettava myös ilma-aseisiin. Lakieh-
30775:        siin, jotta ilma-aseet ja varsijouset saa-   dotuksen viimeistely on käynnissä ja ehdotus
30776:        tettaisiin saman valvonnan alaisiksi         on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi
30777:        kuin ampuma- ja teräaseet?                   vielä tänä vuonna.
30778:                                                        Sisäasiainministeriö on tarkoin seurannut
30779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        varsijousien yleistymistä. Kaupan on kuitenkin
30780: vasti seuraavaa:                                    ollut vain urheiluammuntaan tarkoitettuja lait-
30781:                                                     teita eikä sisäasiainministeriön käsityksen mu-
30782:    Ilma-aseiden joukkoon on viime vuosina           kaan ole toistaiseksi ollut perusteita niiden
30783: tullut kysymyksessä tarkoitettuja voimakkaita       myynnin tai hallussapidon rajoittamiseksi.
30784: ilma-aseita. Näiden aseiden läpäisykyky lyhyel-        Tammikuun 28 päivänä 1977 annettu terä-
30785: lä matkalla lähenee heikoimpien varsinaisten        aselaki (108/77) ja sen nojalla annettu teräase-
30786: ampuma-aseiden läpäisykykyä. Kaikkein te-           asetus (409/77) antavat mahdollisuuden estää
30787: hokkaimpien ilma-aseiden hankkimista kuiten-        sellaisten laitteiden maahantuonti ja myynti,
30788: kin rajoittaa niiden korkeahko hinta, mutta         jotka on tarkoitettu toisen vahingoittamiseen
30789: suuri osa ilma-aseista on halpoja ja nuorison-      tai siihen soveltuvat. Näitä säännöksiä voidaan
30790: kin helposti hankittavissa.                         tarpeen tullen soveltaa myös edellä mainitut
30791:    Ilma-aseet eivät voimassa olevan lainsäädän-     edellytykset täyttäviin varsijousiin.
30792: nön mukaan ole ampuma-aseita eikä niiden
30793: hallussapitoa muutoinkaan ole yleisesti rajoi-
30794:     Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1990
30795: 
30796:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
30797:                                       1990 vp. -     KK n:o 433                                     3
30798: 
30799: 
30800: 
30801: 
30802:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30803:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förslaget tili ny skjutvapenlag av år 1986 att
30804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          luftvapen skall kunna innehas endast av en
30805: nr 1277 av den 10 augusti 1990 tili vederbö-         person som fyllt 15 år och att en person under
30806: rande medlem av statsrådet översänt en av-           15 år skall få använda luftvapen endast under
30807: skrift av följande av riksdagsman Jouni J.           omedelbar uppsikt av en person som fyllt 18 år.
30808: Särkijärvi undertecknade spörsmål nr 433:            De föreslagna stadgandena möjliggör dessutom
30809:                                                      att man genom förordning kan bestämma att
30810:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        lagen eller några av stadgandena i den skall
30811:        att luftvapnen och armborsten skall           tillämpas även på luftvapen. Lagförslagets slut-
30812:        ställas under samma övervakning som           liga bearbetning pågår och förslaget avses
30813:        skjut- och eggvapnen?                         föreläggas riksdagen ännu under detta år.
30814:                                                         Inrikesministeriet har noga följt med arm-
30815:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         borstens ökande antal. Tili salu har dock
30816: samt anföra följande:                                endast funnits anordningar avsedda för sport-
30817:                                                      skytte och enligt inrikesministeriets uppfattning
30818:    Luftvapnen har under senare år utökats med        har det inte hittills funnits grunder för en
30819: i spörsmålet åsyftade starka luftvapen. Genom-       begränsning av deras försäljning eller innehav.
30820: slagsförmågan hos dessa vapen på kort avstånd           Lagen om eggvapen (108/77) av den 28
30821: närmar sig de svagaste egentliga skjutvapnens        januari 1977 och med stöd av den givna
30822: genomslagsförmåga. Anskaffningen av de allra         förordningen om eggvapen (409/77) gör det
30823: effektivaste luftvapnen begränsas dock av deras      möjligt att förhindra import och försäljning av
30824: rätt höga pris, men största delen av luftvapnen      sådana anordningar som är avsedda att tillfoga
30825: är billiga och kan lätt skaffas även av unga         någon skada eller som lämpar sig för detta.
30826: personer.                                            Dessa stadganden kan vid behov tilllämpas
30827:    Enligt gällande lagstiftning är luftvapnen inte   även på armborst som fyller de förenämnda
30828: skjutvapen och innehavet av dem har inte             kraven.
30829: heller allmänt begränsats. Det har framställts i
30830:      Helsingfors den 31 augusti 1990
30831: 
30832:                                                                   Inrikesminister Jarmo Rantanen
30833:                                                1990 vp.
30834: 
30835: Kirjallinen kysymys n:o 434
30836: 
30837: 
30838: 
30839: 
30840:                                   Särkijärvi: Geenitekniikkaa koskevan lainsäädännön tarpeesta
30841: 
30842: 
30843:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30844: 
30845:    Geenitekniikka etenee nykyään nopeasti. Sen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30846: hallittu ja järkevä käyttäminen edellyttää kui-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30847: tenkin lainsäädäntöä. Suomen on pystyttävä
30848: myös antamaan riittävä suoja toisaalta kasvin-
30849: jalostuksen, toisaalta geenitekniikan kehitys-               Aikooko Hallitus esittää lähiaikoina
30850: työn tuloksille.                                           eduskunnan käsiteltäväksi geenitekno-
30851:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         logian keskeiset ongelmat kattavan lain-
30852: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän                 säädännön?
30853:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1990
30854: 
30855:                                          Jouni J. Särkijärvi
30856: 
30857: 
30858: 
30859: 
30860: 200070S
30861: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 434
30862: 
30863: 
30864: 
30865: 
30866:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30867:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Geneettisesti muunneltujen organismien
30868: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuottaminen ja käyttäminen voi toisaalta saada
30869: olette 10 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-      aikaan myös vahingollisia vaikutuksia ihmisis-
30870: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sä ja luonnossa.
30871: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Kysymyksen perusteluosassa huomautetaan,
30872: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta      että geenitekniikan hallittu ja järkevä käyttä-
30873: kirjallisesta kysymyksestä n:o 434:                minen edellyttää lainsäädäntöä ja että Suomen
30874:                                                    on pystyttävä antamaan riittävä suoja toisaalta
30875:          Aikooko Hallitus esittää lähiaikoina      kasvinjalostuksen, toisaalta geenitekniikan ke-
30876:        eduskunnan käsiteltäväksi geenitekno-       hitystyön tuloksille.
30877:        logian keskeiset ongelmat kattavan lain-       Tutkimustulosten teollinen ja taloudellinen
30878:        säädännön?                                  hyödyntäminen tapahtuu yleensä tehokkaasti,
30879:                                                    kun keksijällä on mahdollisuus saada kehitys-
30880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työlleen suojaa. Se on myös omiaan lisäämään
30881: vasti seuraavaa:                                   yksityisiä investointeja tutkimukseen.
30882:                                                       Bioteknologian alan keksijäillä patenttilain-
30883:    Geenitekniikka kuuluu bioteknologian aluee-     säädäntö on eräs vaihtoehtoinen suojamuoto.
30884: seen. Bioteknologiaan luetaan teknologiat, joil-   Alan keksijäillä on tarjolla muitakin teollisoi-
30885: la hyödynnetään biologista materiaalia ja bio-     keudellisia tai tekijäoikeudellisia suojamuotoja.
30886: logisia prosesseja. Tällaisia teknologioita ovat   Suomen patenttilainsäädäntö on pohjoismaisit-
30887: geeniteknologian lisäksi fermentointiteknolo-      tain ja lähes täydellisesti eurooppalaisittain
30888: gia, entsyymiteknologia ja solu- ja solukkovil-    harmonisoitu.
30889: jelyteknologiat. Geeniteknologiaa käytetään           Patenttilainsäädäntö ei kuitenkaan nykyisel-
30890: elävien organismien perintötekijöiden, geenien     lään sovellu kaikkien bioteknologian alan kek-
30891: eristämiseen, muuttamiseen ja siirtämiseen.        sintöjen suojaamiseen. Monet ongelmat ovat
30892: Geeniteknologialla voidaan poistaa tai vahvis-     ratkaisematta ja uusia ilmaantuu biotekniikan
30893: taa organismien tiettyjä ominaisuuksia tai tuo-    nopean kehityksen myötä. Nämä ongelmat
30894: da niihin kokonaan uusia ominaisuuksia.            johtuvat pääosiltaan siitä, että keksinnöt liitty-
30895:    Viime vuosina on bioteknologian ja erityises-   vät elävään materiaaliin. Patentti voidaan kui-
30896: ti geeniteknologian tutkimukseen ja tuotekehit-    tenkin saada esimerkiksi
30897: telyyn kiinnitetty erityisesti huomiota. Tutki-       - mikrobiologisiin prosesseihin; mikro-or-
30898: muksen edistyessä on huomattu uusia mahdol-        ganismeille
30899: lisuuksia elävien organismien hyödyntämiseen          - teknillisille prosesseille kasvien ja kasvi-
30900: tuotannollisessa toiminnassa. Bioteknologiaa       lajikkeiden, eläinten ja "eläinlajikkeiden" kehit-
30901: hyödyntävän tuotannon potentiaalisia markki-       tämiseksi
30902: noita on kansantaloudellisesti arvioiden pidetty      - tietyille bioteknisen tutkimuksen tuotteil-
30903: erittäin merkittävinä.                             le, geeneille, plasmideille ja entsyymeille.
30904:    Muun muassa tästä syystä bioteknologia on          Patenttilainsäädännön ulkopuolelle on kui-
30905: eräs julkisin varoin rahoitettavan tutkimuksen     tenkin nimenomaisesti rajattu niin eurooppalai-
30906: ja tuotekehittelyn painoalue. Julkisen rahoituk-   sessa lainsäädännössä yleensä kuin Suomessa-
30907: sen lisäksi bioteknologian tutkimusta ja tuote-    kin kasvilajikkeet ja eläinrodut sekä oleellisesti
30908: kehittelyä on rahoitettu huomattavan paljon        biologiset menetelmät näiden jalostamiseksi.
30909: yksityisten yritysten varoin.                      Kasvilajikkeiden jalostamisen suojaksi on luotu
30910:    Geeniteknologian sovellutuksia voidaan hyö-     erillinen kansainvälisesti tunnustettu, UPOV-
30911: dyntää varsinkin lääketieteessä, maataloudessa,    sopimuksen mukainen kasvinjalostajanoikeus.
30912: kalataloudessa, teollisuudessa ja ympäristön-      Se on huomattavasti rajoitetumpi yksinoikeus
30913: suojelussa.                                        kuin patentti. Kasvinjalostajanoikeuden rajoi-
30914:                                       1990 vp. -       KK n:o 434                                     3
30915: 
30916: tukset perustuvat yhteiskunnallisten, elintarvi-        tävistä tuotteista sisällytettäisiin ympäristön-
30917: ketuotannon ja maatalouden etujen huomioon              suojelua, yleistä terveydenhoitoa, maa- ja met-
30918: ottamiseen. Eläinten jalostamisen suojaksi ei           sätaloutta, elintarvikevalvontaa, eläinlääkintä-
30919: ole toistaiseksi luotu edes tällaista rajoitettua       huoltoa, teollisuustuotantoa, kuljetusta ja
30920: suojamuotoa.                                            kauppaa koskevaan lainsäädäntöön.
30921:    Kysymys geenitekniikan patenttisuojan ja                Selvityksessä ehdotettiin komitean asettamis-
30922: tavanomaisen kasvinjalostajanoikeuden suojan            ta laatimaan tarvittavat lainsäädäntöehdotuk-
30923: suhteesta on tullut ajankohtaiseksi, kun geeni-         set. Tällaisen lainsäädännön valmistelun on
30924: tekniikkaa käytetään kasvinjalostuksessa. Tä-           arvioitu vievän aikaa vähintään pari vuotta.
30925: hän ongelmaan haetaan parhaillaan ratkaisua                Lopuksi on syytä todeta, että geenitekniikan
30926: kansainvälisissä järjestöissä, kansainvälisessä         käyttämiseen erityisesti korkeampien eliölajien
30927: patenttijärjestössä WIPOssa ja kansainvälisessä         perimän muuttamiseen, uusien lajien tekemi-
30928: kasvinjalostajanoikeusjärjestössä      UPOV:ssa.        seen, voi liittyä eettisiä näkökohtia. Eettisten
30929: Suomi osallistuu yhdessä muiden pohjoismai-             kysymysten huomioon ottaminen saattaa vai-
30930: den kanssa tähän työhön.                                kuttaa lainsäädäntöön. Suomen Akatemia on
30931:    Suomessa ei kuitenkaan vielä ole voimassa            asettanut työryhmän selvittämään biotekniik-
30932: mainittua kasvinjalostajanoikeutta. Sellaista           kaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.
30933: kasvinjalostajanoikeudet tunnustavaa lainsää-              Edellä sanotun perusteella hallitus toteaa
30934: däntöä, joka tekisi mahdolliseksi liittyä UPOV-         siis, että geeniteknologian tutkimuksen ja käyt-
30935: sopimukseen, niin kuin on pohjoismaista Ruot-           tämisen turvallisuutta koskevan lainsäädännön
30936: sissa ja Tanskassa, valmistellaan parhaillaan.          valmistelutyö on aloitettu. Tämän alan katta-
30937:    Vuoden 1989 aikana on tehty selvitys bio-            van lainsäädännön valmisteluun arvioidaan ku-
30938: tekniikan, erityisesti geenitekniikan käyttöön          luvan vielä pari vuotta.
30939: liittyvien riskien pienentämiseksi tarvittavasta           Se, miten patenttilainsäädäntöä tullaan ke-
30940: lainsäädännöstä. Selvitystä tehtäessä on otettu         hittämään geeniteknologian edistämiseksi, riip-
30941: huomioon, miten eräissä muissa maissa ja                puu alan kansainvälisestä kehityksestä. Suomi
30942: EY:ssä geeniteknologian käyttöä on säännös-             osallistuu muiden pohjoismaiden kanssa tähän
30943: telty. Selvityksessä otettiin huomioon myös             kehittämistyöhön. Useimmissa muissa Euroo-
30944: OECD-järjestön suositukset.                             pan maissa jo voimassa olevaa kasvinjalostajan-
30945:     Selvityksen mukaan olisi tarpeellista kehittää      oikeutta koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan
30946: Suomen lainsäädäntöä siten, että säännöksiä             parhaillaan.
30947: geneettisesti muunnetuista eliöistä ja niitä sisäl-
30948:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
30949: 
30950:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
30951: 4                                   1990 vp. -    KK n:o 434
30952: 
30953: 
30954: 
30955: 
30956:                              Till Riksdagens Herr Talman
30957:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       manipulerade organismer kan å andra sidan
30958: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       även åstadkomma farliga verkningar för män-
30959: av den lO augusti 1990 till vederbörande           niskan och naturen.
30960: medlem av statsrådet översänt avskrift av            1 motiveringen till spörsmålet påpekas att en
30961: följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi        kontrollerad och förnuftig användning av gen-
30962: undertecknade spörsmål nr 434:                     tekniken förutsätter lagstiftning och att Fin-
30963:           Ämnar Regeringen inom den närmas-       land skall kunna ge tillräckligt skydd å ena
30964:        te framtiden förelägga riksdagen sådan     sidan åt resultaten av utvecklingsarbetet inom
30965:        lagstiftning som täcker de centrala pro-   växtförädlingen och å andra sidan åt resultaten
30966:        blemen inom genteknologin?                 av utvecklingsarbetet inom gentekniken.
30967:                                                       Det industriella och ekonomiska utnyttjan-
30968:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      det av forskningsresultaten sker i allmänhet
30969: samt anföra följande:                             effektivt, om uppfinnaren har möjlighet att få
30970:                                                   skydd för sitt utvecklingsarbete. Det är också
30971:    Gentekniken hör till bioteknologins område.    ägnat att öka privata investeringar i forskning-
30972: Till bioteknologi räknas teknologier med vilka    en.
30973: biologiskt material och biologiska processer          För uppfinnare inom bioteknologins område
30974: utnyttjas. Dylika teknologier är utom gentek-     är patentlagstiftningen en alternativ skydds-
30975: nologin fermenteringsteknologi, enzymteknolo-     form. Uppfinnarna inom branschen har även
30976: gi och cell- och vävnadsodlingsteknologier.       tillgång till andra skyddsformer som angår
30977: Genteknologin används till att avskilja, ändra    industriellt rättsskydd eller upphovsrätt. Pa-
30978: och transportera arvsmassan och generna hos       tentlagstiftningen i Finland är harmonierad
30979: levande organismer. Med hjälp av genteknologi     med den övriga nordiska patentlagstiftningen
30980: kan vissa egenskaper hos organismer elimineras    och nästan helt med den europeiska.
30981: eller förstärkas. Organismerna kan också till-       Patentlagstiftningen lämpar sig dock inte i
30982: föras helt nya egenskaper.                        sin nuvarande form för skyddandet av alla
30983:    Under de senaste åren har särskilt uppmärk-    uppfinningar inom bioteknologins område.
30984: sammats forskningen och produktutvecklingen       Många problem är olösta och nya uppenbarar
30985: inom bioteknologi och i synnerhet inom gen-       sig i takt med bioteknikens snabba utveckling.
30986: teknologi. Allteftersom forskningen har fram-     Dessa problem beror till största delen på att
30987: skridit har man upptäckt nya möjligheter att      uppfinningarna ansluter sig till ett levande
30988: utnyttja levande organismer i produktiv verk-     materia!. Patent kan dock fås t.ex. på
30989: samhet. Den potentiella marknaden för pro-           - mikrobiologiska processer och mikro-
30990: duktion som utnyttjar bioteknologi har enligt     organismer
30991: samhällsekonomiska bedömningar ansetts vara          - tekniska pro~esser för utvecklande av
30992: mycket betydande.                                 växter och växtsorter, djur och "djurarter"
30993:    Bl.a. på grund av detta är bioteknologin ett      - vissa produkter inom den biotekniska
30994: av de viktigaste områdena inom den forskning      forskningen, gener, plasmider och enzymer.
30995: och produktutveckling som skall finansieras          Patentlagstiftningen, både inom europeisk
30996: med offentliga medel. Utom den offentliga         lagstiftning i allmänhet och i Finland, har dock
30997: finansieringen har forskning och produktut-       uttryckligen uteslutit växtsorter och djurraser
30998: veckling inom bioteknologin i betydande ut-       eller väsentligt biologiska metoder för föräd-
30999: sträckning finansierats med medel från privata    lingen av dessa. Till skydd för förädlingen av
31000: företag.                                          växtarter har skapats en skild, internationellt
31001:    Genteknologiska tillämpningar kan i synner-    erkänd växtförädlingsrätt i enlighet med
31002: het utnyttas inom medicin, lantbruk, fiskeri-     UPOV-avtalet. Det är en märkbart mera be-
31003: hushållning, industri och miljöskydd.             gränsad ensamrätt än patent. Begränsningarna
31004:    Produktionen och användningen av genetiskt     för växtförädlingsrätten grundar sig på beak-
31005:                                      1990 vp. -      KK n:o 434                                       5
31006: 
31007: tandet av samhälle1iga intressen och intressen        hälsovård, jord- och skogsbruk, livsmedels-
31008: inom livsmedelsproduktion och lantbruk. Till          övervakning, veterinärtjänst, industriproduk-
31009: skydd för förädlingen av djur har hittills inte       tion, transport och handel.
31010: ens skapats en sådan här begränsad skydds-               I utredningen föreslogs att en kommitte
31011: form.                                                 tillsätts att utarbeta de lagstiftningsförslag som
31012:    Frågan om förhållandet mellan patentskydd          behövs. Det har uppskattats att beredningen av
31013: för gentekniken och hävdvunnet skydd för              en dylik lagstiftning tar minst ett par år i
31014: växtförädlingsrätten har blivit aktuell, eftersom     anspråk.
31015: gentekniken används inom växtförädling. Lös-             Slutligen är det skäl att konstatera att
31016: ningen på detta problem söks som bäst i               användningen av genteknik för att ändra an-
31017: internationella organisationer, i den internatio-     lagstypen hos i synnerhet högre stående orga-
31018: nella patentorganisationen WIPO och i den             nismer och skapandet av nya arter kan vara
31019: internationella organisationen för växtföräd-         förknippat med etiska synpunkter. Beaktandet
31020: lingsrätt UPOV. Finland deltar tillsammans            av etiska frågor kan påverka 1agstiftningen.
31021: med de andra nordiska länderna i detta arbete.        Finlands Akademi har tillsatt en arbetsgrupp
31022:    I Finland gäller nämnda växtföräd1ingsrätt         att utreda etiska frågor i anslutning tili biotek-
31023: dock inte ännu. Som bäst bereds sådan 1agstift-       nik.
31024: ning som erkänner växtföräd1ingsrättigheter               På basis av det ovan anförda konstaterar
31025: och som skulle möjliggöra en anslutning tili          regeringen således att beredningsarbetet för en
31026: UPOV-avtalet liksom i Sverige och Danmark.            lagstiftning om säkerheten inom forskningen
31027:    Under 1989 har gjorts en utredning om              och användningen av genteknologi har inletts.
31028: hurudan lagstiftning som behövs för att risker-       Beredningen av en lagstiftning som täcker detta
31029: na i samband med användningen av bioteknik,           område räcker uppskattningsvis ännu ett par
31030: och i synnerhet genteknik, skall minska. När          år.
31031: utredningen gjordes beaktades hur användning-             Hur patentlagstiftningen kommer att utveck-
31032: en av genteknologi har reglerats i vissa andra        1as för att genteknologin skall främjas beror på
31033: Iänder och inom EG. I utredningen beaktades           den internationella utvecklingen inom bran-
31034: även OECD:s rekommendationer.                         schen. Finland deltar i detta utvecklingsarbete
31035:    Enligt utredningen vore det nödvändigt att         tillsammans med de övriga nordiska 1änderna.
31036:  utveckla lagstiftningen i Finland så att stad-       I de flesta andra europeiska Iänder bereds som
31037:  ganden om genetiskt manipulerade organismer          bäst lagstiftning om den redan gällande växt-
31038:  och produkter som innehåller sådana skulle tas       förädlingsrätten.
31039:  med i lagstiftningen om miljöskydd, allmän
31040: 
31041:      Helsingfors den 14 september 1990
31042: 
31043:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31044:                  j
31045:                 j
31046:                j
31047:               j
31048:              j
31049:             j
31050:            j
31051:           j
31052:          j
31053:         j
31054:        j
31055:       j
31056:      j
31057:     j
31058:    j
31059:   j
31060:  j
31061: j
31062:                                                1990 vp.
31063: 
31064: Kirjallinen kysymys n:o 435
31065: 
31066: 
31067: 
31068: 
31069:                                   Särkijärvi: Lyijyhaulien käytön rajoittamisesta
31070: 
31071: 
31072:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31073: 
31074:    Pari vuotta sitten ryhdyttiin tutkimaan lin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31075: tujen lyijymyrkytyksiä. Vesilinnut noukkivat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31076: pohjasta lyijyhauleja kivien mukana, kun ne          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31077: keräävät näitä kivipiiraansa. Esimerkiksi Li-
31078: minganlahdelta on toimitettu toistakymmentä
31079: lyijyyn kuollutta laulujoutsenta Oulun yliopis-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31080: ton eläinmuseoon. Lyijymyrkytysten määrä on                ryhtyä, jotta metsästyksen yhteydessä ei
31081: nopeasti kasvanut.                                         levitettäisi luontoon lintujen kannalta
31082:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         myrkyllisiä lyijyhauleja?
31083: 
31084:     Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1990
31085: 
31086:                                          Jouni J. Särkijärvi
31087: 
31088: 
31089: 
31090: 
31091: 200070S
31092: 2                                        1990 vp. -       KK n:o 435
31093: 
31094: 
31095: 
31096: 
31097:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            riistantutkimusosasto on tänä vuonna käynnis-
31099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             tänyt tutkimuksen, jossa selvitetään, kuinka
31100: olette elokuun 10 päivänä 1990 päivätyn kir-              yleisesti ja kuinka runsaasti metsästettävissä
31101: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                 vesilinnuissa esiintyy hauleja lihasmahassa. Ti-
31102: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             lanne arvioidaan erikseen erilaisilla vesistötyy-
31103: edustaja Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-            peillä ja maan eri osissa. Edelleen selvitetään,
31104: sesta kysymyksestä n:o 435:                               missä määrin linnut poimivat hauleja Suomessa
31105:                                                           ja missä määrin maamme rajojen ulkopuolella
31106:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla. Myös
31107:         ryhtyä, jotta metsästyksen yhteydessä ei          Oulun yliopisto yhteistyössä Valtion eläinlää-
31108:         levitettäisi luontoon lintujen kannalta           ketieteellisen laitoksen kanssa suorittaa aihee-
31109:         myrkyllisiä lyijyhauleja?                         seen liittyvää tutkimusta.
31110:                                                              Tutkimukset vaihtoehtoisten haulimateriaa-
31111:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              lien löytämiseksi aloitettiin noin 40 vuotta
31112: vasti seuraavaa:                                          sitten. Toistaiseksi on kokeilussa saatu jossakin
31113:                                                           määrin tuloksia rauta- tai teräshaulien käytöstä
31114:    Pohjoismainen            riistan tu tkimusko llegi o   myrkyttömänä vaihtoehtona. Monessa muussa
31115: (NKV) on selvittänyt lyijyhauliongelmaa Poh-              suhteessa niiden käyttämisestä on kuitenkin
31116: jolassa. Siinä samoin kuin Yhdysvalloissa lä-             myös epätyydyttäviä tuloksia.
31117: hinnä 1970-luvun jälkeen tehdyissä tutkimuk-                 Pohjoismainen yhteistyö lyijyhaulikysymyk-
31118: sissa on käynyt ilmi, että nimenomaan vesilin-            sessä on pitkään ollut käynnissä. Vain huolel-
31119: nuilta löytyy ruoansulatuskanavasta lyijyhaule-           lisen selvityksen perusteella on mahdollista
31120: ja siinä määrin, että myrkytysvaara saattaa olla          harkita muutoksia nykyiseen käytäntöön. Suo-
31121: ilmeinen. Selvitykset osoittavat, että riskialueita       men olosuhteita koskevaa lyijyhaulien mahdol-
31122: ovat metsästyspaineen kohteena olevat matalat             lisia haittoja koskevaa perustutkimusta ja sel-
31123: ja kovapohjaiset vesistöt, joista linnut ravinnon-        vitystä jatketaan. Samoin selvitetään perusteel-
31124: oton yhteydessä saavat helposti hauleja. Suo-             lisesti lyijyhauleja koskevien vaihtoehtojen
31125: malainen vesiluonto ei yleisesti ottaen sisällä           mahdolliset haittavaikutukset. Teräshaulien
31126: tällaisia riskialueita, sillä parhaat vesilintujen        käytön vaikutuksesta ja merkityksestä mm.
31127: metsästysalueet ovat reheväkasvuisimmat ja                metsäteollisuudessa ei tarkoin vielä tiedetä.
31128: pehmeäpohjaisimmat vesistömme.                            Riittävä tieto asiassa on välttämätön kannan-
31129:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen              ottoa ja päätöksentekoa varten.
31130:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
31131: 
31132:                                                                                 Ministeri Ole Norrback
31133:                                      1990 vp. -     KK n:o 435                                      3
31134: 
31135: 
31136: 
31137: 
31138:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31139: 
31140:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en undersökning som avser att utreda hur
31141: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         allmänt och i hur hög grad det förekommer
31142: av den 10 augusti 1990 tili vederbörande            hagel i muskelmagen på den sjöfågel som är
31143: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        föremål för jakt. Rådande situation kommer
31144: följande av riksdagsman Särkijärvi underteck-       att bedömas skilt för olika typer av vattendrag
31145: nade spörsmål nr 435:                               och för landets olika delar. Vidare kommer
31146:                                                     man att utreda i hur hög grad fåglarna plockar
31147:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            hagel i Finland och i viiken mån detta sker
31148:        vidta för att inte för fåglar skadliga       utanför landets gränser antingen under flytt-
31149:        blyhagel skall spridas i naturen i sam-      ning eller inom fåglarnas övervintringsområ-
31150:        band med utövad jakt?                        den. I samråd med veterinärmedicinska inrätt-
31151:                                                     ningen bedrivs tili ifrågavarande tema anknu-
31152:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ten forskning även av univesitetet i Uleåborg.
31153: samt anföra följande:                                  Undersökningar för att finna lämpliga alter-
31154:                                                     nativa hagelmaterial inleddes redan för cirka 40
31155:    Det nordiska kollegiet för viltforskning         år sedan. Tillsvidare har man vid försök nått
31156: (NKV) har utrett problemet med blyhagel för         vissa positiva resultat då man använt hagel av
31157: Nordens del. Såväl av denna utredning som i         järn eller stål såsom giftfria alternativ. I många
31158: samband med i USA i första hand under               övriga avseenden har man vid användningen av
31159: 1980-talet utfört forskningsarbete har det fram-    dessa dock även erhållit mindre tillfredsställan-
31160: gått att man i matsmältningskanalen på enkan-       de resultat.
31161: nerligen sjöfågel funnit blyhagel i så stora           Det nordiska samarbetet i blyhagelfrågan
31162: mängder att risken för blyförgiftning kan vara      har redan pågått en längre tid. En eventuell
31163: uppenbar. Utredningen visar att särskilt grun-      ändring av nuvarande praxis är möjlig endast
31164: da vattendrag med hård botten, dvs. områden         med en omsorgsfull utredning som grund.
31165: inom vilka hagel lätt följer med i samband med      Grundforskningen och utredningarna av even-
31166: fåglarnas näringsupptag, vid hög jaktfrekvens       tuella negativa effekter av användningen av
31167: kan betecknas som riskområden. På grund av          blyhagel i finländska förhållanden fortsätter.
31168: att de bästa jaktområdena för sjöfågel i vårt       Ä ven eventuella negativa effekter av blyhagel-
31169: land är mycket frodvuxna och har mjuka              alternativen utreds omsorgsfullt. Bl.a. känner
31170: bottnar ingår det generellt sett inte riskområ-     man ännu inte i detalj tili vilka effekter och
31171: den av avsedd typ i den finländska vattenna-        viiken betydelse användningen av stålhagel har
31172: turen.                                              för skogsindustrin. Tillräckliga fakta är nöd-
31173:    Viltforskningsavdelningen vid vilt- och fiske-   vändiga för att man skall kunna ta ställning i
31174: riforskningsinstitutet har innevarande år inlett    frågan.
31175: 
31176:      Helsingfors den 14 september 1990
31177: 
31178:                                                                            Minister Ole Norrback
31179:                                              1990 vp.
31180: 
31181: Kirjallinen kysymys n:o 436
31182: 
31183: 
31184: 
31185: 
31186:                                  Pokka: Norjasta tulleiden porojen aiheuttamien vahinkojen
31187:                                     korvaamisesta
31188: 
31189: 
31190:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31191: 
31192:    Norjan porot ovat kahden viimeksi kuluneen      vielä tehdyt työtunnit. Näistäkään ei ole kor-
31193: talven aikana aiheuttaneet suurta vahinkoa         vauksia saatu edes edelliseltä vuodelta eikä
31194: Tenojokivarren asukkaille ja heidän elinkeinoil-   viime talvelta, vaikka rahat olisivat kipeästi
31195: leen. Nälkiintyneet porot oleskelivai tuhatpäi-    tarpeen.
31196: sinä laumoina Tenojokilaaksossa mm. viime             Korvausmenettelyn nopeuttamiseksi utsjoki-
31197: talvena, kun porojen omat laidunmaat Itä-          laiset tarvitsevat valtiovallan apua, jotta Norja
31198: Ruijassa ovat nähtävästi Kuolan saasteiden         saadaan vastaamaan sille tehtyjen sopimusten
31199: vuoksi tuhoutuneet.                                mukaan kuuluvista velvoitteista.
31200:    Korvausmenettely tapahtuu siten, että vahin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31201: gonkärsijäi esittävät vaatimuksensa lääninhal-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31202: litukselle, maatalouslautakunta peltovahinko-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31203: jen osalta suorittaa vahinkoarviot ja maa- ja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31204: metsätalousministeriö tekee päätökset.
31205:    Peltovahinkojen lisäksi Utsjoen poromiehille
31206: on aiheutunut suuria kuluja siitä, kun Norjan                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31207: karanneet porot on koottu ja ajettu omalle                Norjan porojen aiheuttamien vahinko-
31208: maalleen. Yksistään materiaalikulut (polttoai-            jen korvaamiseksi mahdollisimman pian
31209: nekulut) nousevat yksittäisten poromiesten                Utsjoen kunnan maanviljelijöille ja po-
31210: kohdalla tuhansiin markkoihin. Lisäksi tulevat            romiehille?
31211:     Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1990
31212: 
31213:                                          Hannele Pokka
31214: 
31215: 
31216: 
31217: 
31218: 200070S
31219: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 436
31220: 
31221: 
31222: 
31223: 
31224:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Inarin piirin nimismieheltä saadun tiedon
31226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaan norjalaisia poroja oli viime talvena
31227: olette elokuun 10 päivänä 1990 päivätyn kir-        Karigasniemen alueella n. 20 000 ja Utsjoen
31228: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kirkonkylän Nuorgamin alueella n. 30 000.
31229: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Nimismiehelle on tähän mennessä esitetty
31230: edustaja Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta        1 127 665 markan korvausvaatimukset norja-
31231: kysymyksestä n:o 436:                               laisten porojen viime talvena aiheuttamista
31232:                                                     vahingoista.
31233:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Em. Suomen ja Norjan porosopimuksen
31234:        Norjan porojen aiheuttamien vahinko-         mukaan toiseen valtakuntaan karanneitten po-
31235:        jen korvaamiseksi mahdollisimman pian        rojen tekemistä vahingoista vastaa se valtio,
31236:        Utsjoen kunnan maanviljelijöille ja po-      josta porot ovat tulleet. Käytännössä korvaus-
31237:        romiehille?                                  menettely on osoittautunut erittäin hitaaksi.
31238:                                                        Epäkohtien poistamiseksi on vaihtoehtoina
31239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        porosopimuksen tarkistaminen poroaidan ra-
31240: vasti seuraavaa:                                    kentamiseksi Tenojokivarteen, nykyisen mak-
31241:                                                     satusmenettelyn nopeuttamiseksi tai korvaus-
31242:    Suomen ja Norjan välinen sopimus poroai-         ten suorittamiseksi vahingonkärsijöille enna-
31243: tojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä        kolta kummankin valtion omista varoista.
31244: muista toimenpiteistä porojen estämiseksi pää-      Toistaiseksi tällaisia suunnitelmia porosopi-
31245: semästä toisen valtakunnan alueelle ei velvoita     muksen tarkistamiseksi ei ole vireillä, vaan
31246: kumpaakaan valtiota rakentamaan aitaa Ange-         vahingot korvataan nykyisen porosopimuksen
31247: lin ja Nuorgamin välille. Suomen puolella on        mukaisesti. Porosopimuksen mukainen valtioi-
31248: tunturissa poroaita, joka estää suomalaisia         den yhteinen poroaitakomissio seuraa sopi-
31249: poroja pääsemästä Tenojokilaaksoon. Sen si-         muksen toteutumista ja pyrkii löytämään kei-
31250: jaan joen jäätyessä talvella pääsevät norjalaiset   noja havaittujen epäkohtien poistamiseksi so-
31251: porot jokilaaksoon Suomen puolelle.                 pimuksen puitteissa.
31252: 
31253:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1990
31254: 
31255:                                                                         Ministeri Ole Norrback
31256:                                       1990 vp. -     KK n:o 436                                     3
31257: 
31258: 
31259: 
31260: 
31261:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31262:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt uppgifter av länsmannen i Enare
31263: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          distrikt fanns det senaste vinter på området vid
31264: av den 10 augusti 1990 tili vederbörande             Karigasniemi ca 20 000 norska renar och på
31265: medlem av statsrådet översänt avskrift av            området vid Nuorgam i Utsjoki kyrkoby ca
31266: följande av riksdagsledamot Pokka underteck-         30 000 renar. Länsmannen har hittills framlagts
31267: nade spörsmål nr 436:                                ersättningsyrkanden på 1 127 665 mk för ska-
31268:                                                      dor som norska renar senaste vinter förorsaka-
31269:                                                      de.
31270:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
31271:                                                         Enligt ovan nämnda renavtal melian Finland
31272:        vidta för att så snabbt som möjligt
31273:                                                      och Norge ansvarar det land därifrån renarna
31274:        ersätta jordbrukare och renskötare i
31275:                                                      har kommit för de skador som orsakats av
31276:        Utsjoki kommun för de skador som
31277:                                                      renar som rymt tili det andra landet. I prakti-
31278:        norska renar har orsakat?
31279:                                                      ken har ersättningsförfarandet visat sig vara
31280:                                                      mycket långsamt.
31281:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            För att avskaffa olägenheterna är alternati-
31282: samt anföra följande:                                ven en justering av renavtalet för byggande av
31283:                                                      ett renstängsel längs Tana älv, för att göra det
31284:    Avtalet melian Finland och Norge om byg-          nuvarande betalningsförfarandet snabbare elier
31285: gande och underhåli av renstängsel samt om           för att erlägga ersättningar tili de skadelidande
31286: andra åtgärder för att hindra renar från att         på förhand av vardera statens egna medel.
31287: komma in på det andra landets område ålägger         Tillsvidare är dylika planer för en justering av
31288: inte någotdera landet att bygga ett stängsel         renavtalet inte under arbete, utan skadorna
31289: melian Angeli och Nuorgam. På den finländska         ersätts i enlighet med nuvarande renavtal.
31290: sidan finns i fjälien ett renstängsel, som hindrar   Ländernas gemensamma renstängselkommis-
31291: finländska renar att komma in i Tana älvs            sion, som finns tili enligt renavtalet, följer
31292: dalgång. Däremot kommer de norska renarna            genomförandet av avtalet och försöker finna
31293: på vintern, då älven fryser, in på den finländ-      sätt att inom ramen för avtalet avskaffa de
31294: ska sidan av älvdalen.                               olägenheter som observerats.
31295:      Helsingfors den 10 september 1990
31296: 
31297:                                                                            Minister Ole Norrback
31298:                 1
31299: 
31300: 
31301:                 1
31302: 
31303: 
31304:             1
31305: 
31306: 
31307:             1
31308: 
31309: 
31310:         1
31311: 
31312: 
31313:         1
31314: 
31315: 
31316:     1
31317: 
31318: 
31319:     1
31320: 
31321: 
31322: 1
31323: 
31324: 
31325: 1
31326:                                                  1990 vp.
31327: 
31328: Kirjallinen kysymys n:o 437
31329: 
31330: 
31331: 
31332: 
31333:                                   Pokka: Paarien hyväksymisestä taksien lisälaitteeksi haja-asutus-
31334:                                       alueilla
31335: 
31336: 
31337:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31338:    Haja-asutusalueilla sairastuminen ja pääsy         veluiden kannalta joustavaan menettelyyn
31339: hoitoon terveyskeskukseen tai keskussairaalaan        mahdollisuuksia. Paarien hyväksyminen taksin
31340: edellyttää usein matkustamista pitkän matkan          lisälaitteeksi edellyttänee viranomaispäätöstä
31341: päähän. Aina ei sairasautoa ole saatavissa.           (vrt. invataksit). Ao. taksiautolta tällaisen po-
31342: Saattaahan nimittäin sattua, että alueen sairas-      tilaskuljetuksen järjestäminen ei vaatine muuta
31343: auto on jm1kin toisen hätätapauksen vuoksi            kuin sen, että auto on tarpeeksi tilava ja
31344: varattu. Haja-asutusalueiden sairaspalveluiden        istuimet ovat käännettävissä, jotta paarit sinne
31345: täydentäjänä Ruotsin Norrbottenin läänissä,           mahtuvat. Kuntaa kohti yksi tällainen sairas-
31346: samoin kuin meillä, toimivat taksit. Erona            autoa täydentävä taksiauto ehkä riittäisi.
31347: meikäläiseen käytäntöön on, että siellä joiden-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31348: kin taksien erityiseksi lisävarusteeksi hyväksy-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31349: tään paarit. Tällöin sairas voi päästä autossa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31350: makuuasentoon, mikä puolestaan tekee mat-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31351: kan teon siedettävämmäksi. Näin em. asianmu-
31352: kaisella lisälaitteella varustettu taksi täydentää             Pitääkö Hallitus tarpeellisena haja-
31353: kunnan sairaspalveluja. Myös Suomessa länsi-                 asutusalueiden sairaspalveluiden täy-
31354: rajan taksiautoilijat ovat tiedustelleet, olisiko            dentämistä siten, että paarien käyttö
31355: tällaiseen, haja-asutusalueiden asukkaiden pal-              hyväksyttäisiin taksiin lisälaitteena?
31356:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1990
31357: 
31358:                                            Hannele Pokka
31359: 
31360: 
31361: 
31362: 
31363: 200070S
31364: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 437
31365: 
31366: 
31367: 
31368: 
31369:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31370:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         otettu huomioon tällaisen varustamisen mah-
31371: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dollisuutta. Paaripaikkaa koskevien yksityis-
31372: olette 10 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-          kohtaisten vaatimusten puuttuminen taksin ja
31373: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              invataksin teknillisistä vaatimuksista ja tilapäi-
31374: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          seksi liikennelupien myöntämisohjeeksi tarkoi-
31375: edustaja Hannele Pokan näin kuuluvasta kir-            tettu invataksien paaripaikkakielto johti käy-
31376: jallisesta kysymyksestä n:o 437:                       tännössä monilla tahoilla liian tiukkaan tulkin-
31377:                                                        taan, ettei paaripaikka olisi näissä autoissa
31378:           Pitääkö Hallitus tarpeellisena haja-
31379:                                                        ollut lainkaan sallittu.
31380:         asutusalueiden sairaspalveluiden täy-
31381:                                                           Tällä hetkellä tilanne on olennaisesti selkiin-
31382:         dentämistä siten, että paarien käyttö
31383:                                                        tynyt. Aiemmin voimassa olleet taksien ja
31384:         hyväksyttäisiin taksiin lisälaitteena?
31385:                                                        invataksien rakenne- ja varustemääräykset on
31386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           valtion norminantouudistuksen myötä vuonna
31387: vasti seuraavaa:                                       1990 siirretty keskeisimmiltä osiltaan tarkistet-
31388:                                                        tuina asetukseen ja tulkinnanvaraisilta osiltaan
31389:    Viime aikoina on ilmennyt jossain määrin            siirretty määräyksistä ainoastaan suosituksiksi.
31390: epätietoisuutta niin taksiautoilijoiden, katsas-       Täten ne eivät enää ole millään tavoin tulkit-
31391: tusviranomaisten kuin myös taksilupaviran-             tavissa paaripaikan kieltäviksi. Invataksiin tai
31392: omaisten keskuudessa siitä, sallivatko tällä           tavalliseen taksiin kiinteästi tai vaihtoehtoisva-
31393: hetkellä voimassa olevat liikennelupa- ja kat-         rusteeksi asennettavan paaripaikan rakenteen
31394: sastussäännökset paaripaikan asentamisen ta-           hyväksyminen toki edellyttää edelleen, kuten
31395: valliseen tai invataksiin lisälaitteena eli tavalli-   muutkin auton olennaiset rakennemuutokset,
31396: simmin yhden istuinpaikan korvaavana vaih-             auton muutoskatsastusta, jossa paaripaikan
31397: toehtoisvarusteena. Tähän epätietoisuuteen             asianmukaisuus ja turvallisuus tarkastetaan.
31398: ovat osittain syynä äskettäin tapahtuneet sään-           Liikenneministeriö on tämän vuoden alussa
31399: nösmuutokset, joita ei vielä kaikilla tahoilla ole     myös antanut taksien ja invataksien liikennelu-
31400: omaksuttu.                                             pia myöntäville lääninhallituksille uuden asiaa
31401:    Paaripaikan aikanaan estänyt ohjeistus, jolla       selventävän lupaohjeen, jossa todetaan, ettei
31402: oli tarkoitus vain tilapäisesti kieltää paaripai-      lupaehdoissa tulisi estää taksien ja invataksien
31403: kat invatakseista, kunnes paaripaikkojen tur-          varustamista paareilla. Ohjeessa liikenneminis-
31404: vallisen varustamisen varmistavat teknilliset          teriö toteaa, ettei sen käsityksen mukaan tak-
31405: vaatimukset saataisiin valmiiksi, on vuodelta          sien eikä invataksien varustamista paareilla
31406: 1980. Tuolloin liikenneministeriö kehotti lää-         pitäisi kieltää. Paaripaikkojen sallimisessa ol-
31407: ninhallituksille   antamissaan       liikenneluvan     leiden epäselvyyksien poistamiseksi ohje on
31408: myöntämisohjeissa lisäämään liikennelupiin eh-         mennyt myös tiedoksi lääkintöhallitukselle,
31409: don, jonka mukaan ajoneuvoissa ei saanut olla          Suomen Sairaankuljetus Oy:lle, Suomen Inva-
31410: paaripotilaiden kuljettamiseen tarkoitettuja           taksit ry:lle ja Suomen Taksiliitto ry:lle.
31411: laitteita.                                                Ohjeessa kuitenkin korostetaan, ettei potilas-
31412:    Sittemmin liikenneministeriö antoi vuonna           turvallisuuteen liittyvistä syistä takseja ja inva-
31413: 1982 invataksia koskeneet rakenne- ja varuste-         takseja pidä käyttää kansanterveyslaissa tar-
31414: määräykset. Näissä määräyksissä samoin kuin            koitettuun sairaankuljetukseen. Täten paaripai-
31415: aiemmin annetuissa tavallisen taksin rakenne-          koilla varustettuja takseja tai invatakseja ei ole
31416: ja varustemääräyksissä ei kuitenkaan ollut eri-        tarkoitettu korvaamaan ajon aikana ensiapua,
31417: tyistä mainintaa mahdollisesta paaripaikasta.          muuta sairaanhoitoa tai lääketieteellisiä toimia
31418: Kyseisissä tavallisen taksin ja invataksin varus-      mahdollistavia sairasautoja. Sen sijaan paari-
31419: te- ja rakennevaatimuksissa ei erikseen kielletty      paikoilla varustettuja takseja tai invatakseja
31420: autojen varustamista tilapäisesti käyteitäväliä        voisivat käyttää henkilöt, joiden vamma tms.
31421: paaripaikalla, mutta toisaalta ei myöskään             tekee istuma-asennossa matkustamisen epämu-
31422:                                      1990 vp. -     KK n:o 437                                     3
31423: 
31424: kavaksi tai muutoin vaikeaksi. Paaripaikkojen       toehtoisvarusteena paaripaikka takseihin ja in-
31425: sijasta tällaisten henkilöiden matkustamista        vatakseihin ovat tänä vuonna voimaan tullei-
31426: varten voitaisiin takseissa tai invatakseissa       den säännösmuutosten ja asiasta annettujen
31427: käyttää myös istuma-asennosta portaattomasti        liikennelupaohjeiden myötä poistuneet. Nykyi-
31428: makuuasentoon säädettävissä olevia lepotuole-       sin voimassa olevat säännökset sallivat jo
31429: ja.                                                 paarien käytön taksien ja invataksien lisälait-
31430:     Hallitus katsoo, että aiemmin vallalla olleet   teena tai istuinten vaihtoehtoisvarusteena niin
31431: epätietoisuudet mahdollisuudesta sallia vaih-       haja-asutusalueilla kuin myös muualla maassa.
31432:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1990
31433: 
31434:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
31435: 4                                      1990 vp. -      KK n:o 437
31436: 
31437: 
31438: 
31439: 
31440:                                 Till Riksdagens Herr Talman
31441:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ligt bruk, men å andra sidan har denna
31442: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            möjlighet inte heller alls beaktats. Avsaknaden
31443: av den 10 augusti 1990 till vederbörande               av detaljerade krav för bårplats i de tekniska
31444: medlem av statsrådet översänt avskrift av              bestämmelserna för taxibilar och invataxibilar
31445: följande av riksdagsman Hannele Pokka under-           och invataxibilarnas bårplatsförbud i de för
31446: tecknade skriftliga spörsmål nr 437:                   tillfålligt bruk avsedda bestämmelserna för
31447:                                                        beviljande av trafiktillstånd har på många håll
31448:           Anser Regeringen det vara nödvän-            i praktiken lett till att bårplatser inte alls
31449:         digt att utöka servicen inom glesbygder-       tillåtits, vilket är en för snäv tolkning.
31450:         nas sjukvård så att användningen av                För tillfället har situationen väsentligen klar-
31451:         bår kunde godkännas som tilläggs-              nat. De tidigare bestämmelserna för taxibilars
31452:         anordning i taxibilar?                         och invataxibilars konstruktion och utrustning
31453:                                                        har år 1990, i samband med reformen inom
31454:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           statsförvaltningen för fastställande av normer,
31455: samt anföra följande:                                  till sina centrala reviderade delar flyttats över
31456:                                                        till förordningen, och i fråga om de delar som
31457:    Under sista tiden har det i viss mån rått           beror på tolkning, från bestämmelser omskri-
31458: ovisshet såväl bland taxibilister, besittnings-        vits till rekommendationer. De kan således inte
31459: myndigheter som taxitillståndmyndigheter om            längre toikas som förbud mot installation av
31460: trafiktillstånds- och besiktningsbestämmelserna        bårplats. Vid installation av fast eller tillfällig
31461: tillåter installering av bårplats i en vanlig          bårplats, som alternativ utrustning i en invataxi
31462: taxibil eller invataxi som tilläggsanordning i         eller vanlig taxi, förutsätts fortfarande besikt-
31463: egenskap av alternativutrustning ersättande            ning av fordonet för godkännande av kon-
31464: vanligtvis en sittplats. En av orsakerna till          struktionen, i likhet med alla väsentliga kon-
31465: denna ovisshet är de nya bestämmelserna, vilka         struktionsändringar i bilar, då ändringen och
31466: inte ännu har omfattats av alla parter.                bärplatsens funktion och säkerhet kontrolleras.
31467:    Den bestämmelse som i tiderna förbjöd                   Trafikministeriet har i början av detta år
31468: bårplatsen är från år 1980 och den var avsedd          också givit nya förtydligande instruktioner åt
31469: att bara tillfälligt förbjuda bårplatserna i inva-     länsstyrelserna för beviljande av trafiktillstånd
31470: taxibilar tills de tekniska kraven som skulle          för taxibilar och invataxibilar, i viiken konsta-
31471: garantera anordningarnas trygghet skulle bli           teras att villkoren för beviljande av tillstånd
31472: färdiga. 1 den situationen uppmanade trafikmi-         inte skall skall hindra installation av bårplats i
31473: nisteriet länsstyrelserna att de till instruktioner-   taxibilar och invataxibilar. På grund av de
31474: na för beviljande av trafiktillstånd skulle tilläg-    oklarheter som yppat sig vid beviljande av
31475: ga som villkor att det inte var tillåtet att ha        tillstånd för installation av bårplatser har in-
31476: anordningar för transport av bårpatienter i            struktionen skickats för kännedom till Medici-
31477: bilarna.                                               nalstyrelsen, Suomen Sairaskuljetus Oy, Fin-
31478:    Sedermera har trafikministeriet år 1982 ut-         lands lnvataxi r.f., och Finlands Taxiförbund
31479: färdat bestämmelser angående konstruktion              r.f..
31480: och utrustning i invataxibilar. Varken dessa               1 instruktionen poängteras dock att invata-
31481: bestämmelser eller konstruktions- och utrust-          xibilar och vanliga taxibilar p.g.a säkerhetsskäl
31482: ningsbestämmelserna av tidigare datum för              inte skall användas för i folkhälsolagen avsedd
31483: vanliga taxibilar innehåller något särskilt om-        patienttransport. lnvataxibilar eller taxibilar
31484: nämnande om eventuell bårplats. Enligt de              med bårplats skall således inte ersätta ambu-
31485: ifrågavarande konstruktions- och utrustnings-          lanser vilka under transport kan möjliggöra
31486: bestämmelserna för vanliga taxibilar och inva-         förstahjälp, annan sjukvård eller medicinska
31487: taxibilar nämns dock inte speciellt att det skulle     ingrepp. Taxibilar eller invataxibilar kan där-
31488: vara förbjudet att anordna bårplats för tillfäl-       emot användas av personer med sådant handi-
31489:                                        1990 vp. -      KK n:o 437                                    5
31490: 
31491: kapp som gör resan i sittande ställning obe-           att förändringarna i bestämmelserna trädde i
31492: kväm eller svår. 1 stället för bårplatser kan i        kraft och instruktionerna för trafiktillstånd
31493: taxibilar och invataxibilar för dessa personer         förnyades i år. Enligt gällande bestämmelser är
31494: alternativt också installeras vilostolar som kan       det tillåtet att använda bårar som tilläggs-
31495: justeras i liggande ställning.                         utrustning i taxibilar och invataxibilar eller
31496:    Regeringen anser att den tidigare ovissheten        som alternativutrusning för bilsitsarna såväl i
31497: om huruvida bårplats i taxibilar och invataxi-         glesbygderna som på andra platser i landet.
31498: bilar är tillåtet att installeras har klarnat i.o.m.
31499:      Helsingfors den 31 augusti 1990
31500: 
31501:                                                                       Trafikminister Ilkka Kanerva
31502:                                              1990 vp.
31503: 
31504: Kirjallinen kysymys n:o 438
31505: 
31506: 
31507: 
31508: 
31509:                                  Kohijoki: Harjavallan ja Turun välisen maantieosuuden tieluoki-
31510:                                     tuksen muuttamisesta
31511: 
31512: 
31513:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31514: 
31515:    Harjavallan kaupungista Porin-Helsingin         päätieluokkaan kuuluvaksi kantatieksi ja sen
31516: valtatien n:o 2 risteyksestä Kauttuan-Säky-        mukaisesti sen kehittämisestä ja kunnossapi-
31517: län-Yläneen-Paattisten kautta Turkuun joh-         dosta huolehtimalla voidaan edistää parempaa
31518: tava maantie on erittäin vilkkaasti liikennöity    liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta-
31519: tieosuus. Tieluokituksessa se on määritelty        kin, kun hyvin merkittävä osa Turun ja Porin
31520: maantieksi, mutta sen tulisi jo olla päätieluok-   välisestä liikenteestä tätä tietä käyttäessään voi
31521: kaan kuuluva kantatie. Sanottu tieyhteys on        vähentää liikenteen määriä jo nyt hyvin ruuh-
31522: eräs koko Lounais-Suomen tärkeimmistä tieyh-       kaisilla vanhoilla valtateillä Porin, Rauman ja
31523: teyksistä. Se on luonnollisesti suorin yhteys      Turun sekä Porin, Huittisten ja Turun välisillä
31524: Harjavallan ja Turun kaupunkien välillä. Mut-      tieosuuksilla.
31525: ta se on nopein tieyhteys myös Porin ja Turun         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31526: kaupunkien välillä.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31527:    Kysymyksessä olevalla tieyhteydellä on jo       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31528: nyt ja vastaisuudessa yhä enemmän myös             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31529: valtakunnallista merkitystä mm. suurten sata-
31530: mien toimintojen johdosta. Kuljetustaloudelli-
31531: sesti tämän tieyhteyden merkitys Länsi- ja                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31532: Lounais-Suomessa korostuu tien vaikutus-                  siin maantienä n:o 219 Harjavallasta
31533: alueella sijaitsevan hyvin runsaan yritystoimin-          alkavan ja Kauttuan-Säkylän-Ylä-
31534: nan ja teollisuuden raaka-aineiden sekä valmii-           neen-Paattisten kautta Turkuun johta-
31535: den tuotteiden kuljetuksissa.                             van tieosuuden määräämiseksi kanta-
31536:    Määräämällä kysymyksessä oleva tieyhteys               tieksi?
31537: 
31538:     Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1990
31539: 
31540:                                          Maunu Kohijoki
31541: 
31542: 
31543: 
31544: 
31545: 200070S
31546: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 438
31547: 
31548: 
31549: 
31550: 
31551:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31552: 
31553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     keneeksi Turun ja Porin kaupunkien väliseksi
31554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      liikenteeksi saatu n. 90 ajon./vrk.
31555: olette 10 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-          Tielaitoksen tierekisteristä mitattuna lyhin
31556: jeenne n:o 1283 ohella toimittanut valtioneu-      reitti Turun ja Porin kaupunkien välillä kulkee
31557: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       valtatien n:o 8 kautta. Liikenteen ohjaaminen
31558: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu-          nopeimmalle mahdolliselle reitille ei aina ole
31559: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 438:          mahdollista eikä järkevää. Valtakunnanosakes-
31560:                                                    kuksen ja maakuntakeskuksen väliset pitkä-
31561:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     matkaiset liikennevirrat on jäsennöidyllä tiever-
31562:        siin maantienä n:o 219 Harjavallasta        kolla ohjattava valtateitä pitkin.
31563:        alkavan ja Kauttuan-Säkylän-Ylä-                Ruuhkien vuoksi Turun-Porin valtatieltä
31564:        neen-Paattisten kautta Turkuun johta-       Säkylän ja Yläneen kautta kulkevalle tielle
31565:        van tieosuuden määräämiseksi kanta-         mahdollisesti siirtyvä liikenne jäänee pieneksi,
31566:        tieksi?                                     ehkä vain valtatien yhden vuoden liikenteen
31567:                                                    kasvua vastaavaksi, joten sillä ei ole merkitystä
31568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       valtatien n:o 8 ruuhkautuneimpien osien (esim.
31569: vasti seuraavaa:                                   Turun ja Maskun välillä) ongelmia ratkottaes-
31570:                                                    sa. Valtateillä esiintyvät liikenneongelmat on
31571:    Kysymyksessä tarkoitettu maanteiden n:ot        ratkaistava muulla tavoin kuin etsimällä liiken-
31572: 219, 205, 211 ja 204 muodostama tiejakso           teelle vaihtoehtoisia reittejä teiltä, jonne tällai-
31573: Harja vaita-Ka uttua-Säkylä-Yläne-Paat-            nen liikenne ei kuulu.
31574: tinen on tielaitoksen nykyisessä tieverkon toi-        Koska päätieverkko kysymyksessä mainitul-
31575: minnallisessa luokituksessa luokiteltu seudulli-   la alueella on tiheä, tiehallitus katsoo, ettei
31576: seksi tieksi.                                       tieyhteyden Harjavalta-Kauttua-Säkylä-
31577:    Kysymyksessä on tyypillinen seudullinen tie,    Yläne-Paattinen luokitteleminen kantatieksi
31578: jonka poikkileikkaus on suurimmaksi osaksi          ole tarpeen.
31579: noin 10 metriä, nopeusrajoitus 100 km/h ja             Kokonaisuudessaan Suomen päätieverkon
31580: liikennemäärät      vaihtelevat    1 700--3 500    (valta- ja kantatiet) määrä, numerointi jne.
31581: ajon./vrk, Euran ja Kauttuan kohdalla 4 000--      selviää ja päätetään v. 2010 asti ulottuvaa
31582: 6 300 ajon./vrk ja nopeusrajoitus 50 km/h.          päätieohjelmaa käsiteltäessä ensi vuoden aika-
31583: Vuonna 1988 Porin eteläpuolella suoritetussa        na.
31584: liikennetutkimuksessa on ko. tien kautta kul-
31585:     Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
31586: 
31587:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
31588:                                     1990 vp. -     KK n:o 438                                    3
31589: 
31590: 
31591: 
31592: 
31593:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31594:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Mätt på basis av vägverkets vägregister går
31595: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kortaste vägen mellan Aho och Björneborg via
31596: nr 1283 av den 10 augusti 1990 tili vederbö-       riksväg nr 8. Att dirigera trafiken tili den
31597: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       snabbaste möjliga rutten är inte alltid möjligt
31598: av följande av riksdagsman Maunu Kohijoki          och inte heller förnuftigt. Långväga trafik-
31599: undertecknade spörsmål nr 438:                     strömmar mellan ett riksdelscentrum och ett
31600:                                                    landskapscentrum skall i ett differentierat väg-
31601:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      nät dirigeras längs riksvägar.
31602:        att den vägsträcka som börjar i Harja-         På grund av trafikstockningar torde sådan
31603:        valta och går via Kauttua-Säkylä-           trafik som eventuellt dirigeras bort från riks-
31604:        Yläne-Patis tili Åbo som landsväg nr        vägen mellan Åbo-Björneborg tili den väg
31605:        219 skall klassificeras som stamväg?        som går via Säkylä och Yläne bli liten, kanske
31606:                                                    bara sådan att den motsvarar trafikökningen
31607:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       under ett år på riksvägen. Därför har den inte
31608: samt anföra följande:                              någon betydelse när problemen på de mest
31609:                                                    stockningsdrabbade sträckorna (mellan t.ex.
31610:   Vägavsnittet Harjavalta-Kauttua-Säky-            Åbo och Masku) på riksväg nr 8 skall lösas.
31611: lä-Yläne-Patis, som avses i spörsmålet och         Trafikproblemen på riksvägarna måste lösas på
31612: som bildas av landsvägarna nr 219, 205, 211        något annat sätt än genom att alternativa
31613: och 204, har i vägverkets nuvarande funktio-       rutter söks för trafiken på vägar där sådan
31614: nella klassificering av vägnätet klassificerats    trafik inte hör hemma.
31615: som regional väg.                                     Eftersom huvudvägnätet på det område som
31616:    Det rör sig här om en typisk regiona1 väg,      nämns i spörsmålet är tätt, anser vägstyrelsen
31617: vars tvärsektion tili största del en är ca 10 m,   att det inte är nödvändigt att klassificera
31618: hastighetsbegränsningen är 100 kmjh och tra-       vägförbindelsen Harjavalta-Kauttua-Säky-
31619: fikmängderna varierar mellan 1 700 och 3 500       lä-Yläne-Patis som stamväg.
31620: fordonjdygn, vid Eura och Kauttua mellan              Numreringen av och antalet vägar inom
31621: 4 000 och 6 300 fordon/dygn, varvid hastighets-    huvudvägnätet (riks- och stamvägar) i Finland
31622: begränsningen är 50 km/h. I den trafikunder-       klarnar och bestäms i sin helhet när ett
31623: sökning som gjordes år 1988 söder om Björ-         huvudvägprogram som sträcker sig till år 2010
31624: neborg uppgick trafiken mellan Åbo och Björ-       behandlas nästa år.
31625: neborg via den aktuella vägen till ca 90
31626: fordonjdygn.
31627:     Helsingfors den 7 september 1990
31628: 
31629:                                                                   Trafikminister Ilkka Kanerva
31630:                                                 1990 vp.
31631: 
31632: Kirjallinen kysymys n:o 439
31633: 
31634: 
31635: 
31636: 
31637:                                    Kohijoki: Valtion virastojen lähettämän virkapostin kulun no-
31638:                                       peuttamisesta
31639: 
31640: 
31641:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31642: 
31643:    Kuluvan vuoden maaliskuun alusta lähtien           tamiseen ja palvelujen parantamiseen, on val-
31644: valtion virastot ja laitokset eivät ole saaneet       tion postilähetysten hidastaminen käsitetty pal-
31645: lähettää virkapostia ykköspostina. Se on hidas-       velujen heikentämiseksi. Postin palvelutason
31646: tuttanut virkapostin kulkua siinä määrin, että        heikentäminen on muiden hankaluuksien ohel-
31647: siitä on lukemattomissa tapauksissa aiheutunut        la aiheuttanut kansalaisten oikeusturvan heik-
31648: hyvin suuria hankaluuksia ja vahinkoakin.             kenemistä. Kaikilla postin palvelujen käyttäjillä
31649: Esimerkiksi tuomioistuimien pöytäkirjojen lä-         tulisi olla varma luottamus myös valtion vir-
31650: hettäminen tällä virkapostikäytännöllä aiheut-        kapostilähetysten hidastelemattomaan kul-
31651: taa sen, että on epävarmaa, saapuuko lähetys          kuun.
31652: vastaanottajalle ennen valitusajan päättymistä.          Aiheutuneet haitat, lisääntynyt byrokratia ja
31653: Toisena esimerkkiryhmänä voidaan mainita              työmäärä sekä muut kokemukset huomioon
31654: työvoimahallinto, jossa siirtyminen kakkospos-        ottaen olisi mielestäni aiheellista nopeasti sel-
31655: tiin on aiheuttanut tapauksia, jolloin työtar-        vittää, olisiko tarkoituksenmukaista valtion
31656: joukset työttömille ovat myöhästyneet kakkos-         virkapostilähetysten osalta kokonaan luopua
31657: postin hitauden vuoksi eikä työtarjousta ole          nykyisestä kakkospostijärjestelmästä.
31658: sen vuoksi voitu saattaa työttömälle tiedoksi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31659: määräysten mukaisesti seitsemässä päivässä.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31660:    Esimerkkejä postin tämänhetkisistä palvelu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31661: kyvyn puutteista voisi mainita kosolti myös           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31662: ykköspostiin kuuluvien lähetysten osalta. Mie-
31663: lestäni voidaan puhua postin palvelukyvyn                       Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
31664: erittäin vakavista puutteista esimerkiksi juuri              toimenpiteisiin valtion virastojen ja
31665: nyt kulumassa olevalla viikolla, viikko 33/1990,             laitosten virkapostilähetysten kulun no-
31666: jolloin Helsingin yliopiston ykköspostina Hel-               peuttamiseksi sekä sen selvittämiseksi,
31667: singissä maanantaina 13.8.1990 postiin toimi-                olisiko tarkoituksenmukaista kokonaan
31668: tetut kirjeet saapuivat (jaettiin) vastaanottajille          luopua valtion virkapostilähetysten
31669: ainakin Hämeenlinnassa ja Porissa vasta tors-                osalta nykyisestä kakkospostijärjestel-
31670:  taina 16.8.1990.                                            mästä myös tämän kysymyksen perus-
31671:     Kun valtionhallinnossa pyritään tai ainakin              teluosassa esitetyt näkökohdat huo-
31672: ilmoitetaan pyrittävän turhan byrokratian pois-              mioon ottaen?
31673: 
31674:      Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1990
31675: 
31676:                                            Maunu Kohijoki
31677: 
31678: 
31679: 
31680: 
31681: 200070S
31682: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 439
31683: 
31684: 
31685: 
31686: 
31687:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tinkulussa voidaan välttää. Tarvittavien mak-
31689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sujen maksamiseen viranomaisten on varattava
31690: olette elokuun 17 päivänä 1990 päivätyn kir-         budjeteissaan riittävä rahoitus. Tänä vuonna,
31691: jeenne n:o 1284 ohella toimittanut valtioneu-        jolloin asetuksen myöhäinen antaminen haittasi
31692: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         rahoituksen järjestämistä, Posti- ja telelaitos on
31693: kansanedustaja Kohijoen näin kuuluvasta kir-         luvannut maksuille korotonta maksuaikaa, jo-
31694: jallisesta kysymyksestä n:o 439:                     ten rahan puute ei ole ollut nytkään syy
31695:                                                      postinkulun hidastumiseen.
31696:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti            Virkaposti on käyttötarpeiltaan verrattavissa
31697:        toimenpiteisiin valtion virastojen ja         liike-elämän postin käyttöön. Posti- ja telelai-
31698:        laitosten virkapostilähetysten kulun no-      tos on kehittynyt yritysten palvelujen tuottaja-
31699:        peuttamiseksi sekä sen selvittämiseksi,       na kansainvälisestikin arvostetusti. Viran-
31700:        olisiko tarkoituksenmukaista kokonaan         omaisten kannattaakin lisätä yhteistoimintaan-
31701:        luopua valtion virkapostilähetysten           sa Postin kanssa. Byrokraattisiksi väitetyt käy-
31702:        osalta nykyisestä kakkospostijärjestel-       tännöt ja hitaus voidaan järkevän yhteistoimin-
31703:        mästä myös tämän kysymyksen perus-            nan avulla välttää.
31704:        teluosassa esitetyt näkökohdat huo-               Posti- ja telelaitos testasi kesällä 1990 yhteis-
31705:        mioon ottaen?                                 työssä oikeus- ja veroviranomaisten kanssa
31706:                                                      näiden lähettämien kirjeiden kulkunopeutta.
31707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Testin tavoitteena oli selvittää virkapostin kul-
31708: vasti seuraavaa:                                     kuaikoja ja mahdollisia häiriöiden syitä, koska
31709:                                                      julkisuudessa oli arvosteltu kulun hitautta.
31710:    Valtion virastojen ja laitosten postipalvelujen   Tulokset osoittivat, että 2. luokan virkakirjei-
31711: käytön ohjaamiseksi, postikustannusten kasvun        den keskimääräinen kulkuaika on keskimäärin
31712: hillitsemiseksi ja kustannustietoisuuden lisää-      2,9 pv eli täysin kulkunopeustavoitteen mukai-
31713: miseksi annettiin virkalähetysoikeudesta koti-       nen. Kirjeistä 14% kulki yli kolme työpäivää.
31714: maan postiliikenteessä uusi asetus, joka tuli         l. luokan kirjeiden nopeus- ja varmuustoteutu-
31715: voimaan 1.1.1990. Sen mukaan valtion tulo- ja        mat ovat 1,1 pv ja 92 %. Virkaposti kulkee siis
31716: menoarviosta tulevilla korvauksilla kustanne-        paljon paremmin kuin julkisuudessa on väitet-
31717: taan Posti- ja telelaitokselle vain viranomaisten    ty. Testissä ilmeni, että yhtenä syynä kulun
31718: 2. luokan kirjeiden lähettäminen. Kiireellisempi     hidastumiseen oli, että virkaposti lähetetään
31719: posti lähettäjän on maksettava itse.                 usein vastoin postitusehtoja 1. ja 2. luokan
31720:    Virkalähetysoikeuden muutos on alentanut          posti sekaisin. Tällöin mahdollisuudet viivästy-
31721: vuonna 1990 viranomaisten postikustannuksia          miseen lisääntyvät.
31722: olennaisesti. Aikaisemmin huomattavasti riittä-          Posti- ja telelaitoksen on liikelaitoksena huo-
31723: mätön virkalähetyksiin varattu rahoitus on nyt       lehdittava palvelutasostaan. Se tarjoaa viras-
31724: riittävä. Tosin viranomaiset ovat monissa ta-         toille ja laitoksille suurasiakkaina tarvittavat
31725: pauksissa lähettäneet myös kiireisen postinsa 2.     postipalvelut Hinnaltaan edullisemmat palve-
31726: luokassa virkalähetyksinä, mistä puolestaan on        lut ovat hitaampia ja nopeammat vastaavasti
31727: aiheutunut säästöä suurempia häiriöitä kirjei-        kalliimpia. Valtiontaloudelle palvelujen kiireel-
31728: den lähettäjille tai saajille. Jos virastot ja        lisyystarpeen mukaisesti optimaalinen valinta
31729: laitokset ryhtyvät käyttämään viestittävän            tuottaa kymmenien miljoonien markkojen
31730: asian kiireellisyyden mukaan 1. luokan tai 2.         säästön vuosittain.
31731: luokan postia tai myös pikapostia, haitat pos-
31732: 
31733:     Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1990
31734: 
31735:                                                                    Liikenneministeri Ilkka Kanerva
31736:                                        1990 vp. -      KK n:o 439                                       3
31737: 
31738:                                 Till Riksdagens Herr Talman
31739:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            avgifter måste myndigheterna 1 sma budgeter
31740: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            reservera en tiliräcklig finansiering. 1 år, då det
31741: nr 1284 av den 17 augusti 1990 tili vederbö-           sena utfärdandet av förordningen medförde
31742: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           olägenheter vid ordnandet av finansieringen,
31743: av fö1jande av riksdagsman Kohijoki under-             lovade Post- och televerket en räntefri betal-
31744: tecknade spörsmål nr 439:                              ningstid för avgifterna, och sålunda har inte
31745:                                                        bristen på pengar nu helier varit orsaken tili att
31746:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-          postgången blivit långsammare.
31747:         ning vidta åtgärder för att göra post-             Tjänsteposten kan med avseende på använd-
31748:         gången snabbare för statens ämbetsverks        ningsbehoven jämföras med affårslivets an-
31749:         och inrättningars tjänstepost samt för         vändning av posten. Post- och televerket har
31750:         att utreda om det vore ändamålsenligt          utvecklats som producent av företagstjänster
31751:         att helt slopa det nuvarande systemet          på ett förtjänstfulit sätt även internationelit.
31752:         med 2 klass post beträffande statens           Det lönar sig nu för myndigheterna att öka sitt
31753:         tjänstepostförsändelser med beaktande          samarbete med Posten. De förfaranden som
31754:         av de synpunkter som även framförts i          påståtts vara byråkratiska och långsamheten
31755:         detta spörsmåls motiveringsdel?                går att undvika genom ett förnuftigt samarbe-
31756:                                                        te.
31757:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               Post- och televerket testade på sommaren
31758: samt anföra följande:                                  1990 i samarbete med justitie- och skattemyn-
31759:                                                        digheterna hur snabbt brev som dessa sänt
31760:    För att styra användningen av statens äm-           kom fram. A vsikten med testen var att klar-
31761: betsverks och inrättningars posttjänster, för att      lägga tiden för tjänstepostens gång samt even-
31762: dämpa ökningen av postkostnaderna och för              tuelia orsaker tili störningar, eftersom det i
31763: att öka kostnadsmedvetenheten utfärdades en            offentligheten hade framkommit kritik mot
31764: ny förordning om tjänstebrevsrätten i posttra-         postgångens långsamhet. Resultaten visade att
31765: fiken i hemlandet, viiken trädde i kraft               det för tjänstebrev av 2 klass i medeltal tog 2,9
31766: 1.1.1990. Enligt denna bekostas åt Post- och           dagar att nå fram, dvs. fuliständigt i enlighet
31767: televerket genom de ersättningar som härstam-          med målet för postgångens snabbhet. För 14%
31768: mar från statsbudgeten endast sändandet av             av breven tog det över 3 arbetsdagar att nå
31769: myndigheternas brev av 2 klass. A vsändaren            fram. Siffrorna för snabbhet och säkerhet för
31770: bör själv betala portot för post av mera               brev av 1 klass är 1,1 dag och 92 %. 1 fråga om
31771: brådskande natur.                                      tjänstepost är postgången mycket snabbare än
31772:    Ändringen i tjänstebrevsrätten har väsentli-        vad som påståtts i offentligheten. Av testen
31773: gen minskat myndigheternas postkostnader för           framgick att en av orsakerna tili att postgången
31774: 1990. Den finansiering som var reserverad för          blivit långsammare var att tjänsteposten ofta i
31775: tjänsteförsändelser och som tidigare var märk-         strid med postningsvilikoren skickas samman-
31776: bart otiliräcklig är nu tiliräcklig. Visserligen har   blandad med post av 1 och 2 klass. 1 dylika fali
31777: myndigheterna i många fali även sänt sin               ökar möjligheterna tili fördröjningar.
31778: brådskande post såsom tjänsteförsändelser i 2              Post- och televerket bör i egenskap av
31779: klass, vilket för sin del har orsakat mera             affärsverk se efter sin servicenivå. Det erbjuder
31780: störningar än inbesparingar för dem som sänt           verk och inrättningar sådana posttjänster som
31781: elier mottagit breven. Om verken och inrätt-           dessa i egenskap av storkunder behöver. Sådan
31782: ningarna, beroende på hur brådskande det               service som är biliig är långsammare och snabb
31783: ärende som skali vidarebefordras är, börjar            service är återigen dyrare. För statsekonomin
31784: använda post av 1 elier 2 klass elier även             inbringar ett enligt skyndsamhetsbehovet opti-
31785: expresspost kan olägenheterna inom postgång-           malt vai av serviceform årligen tiotals miljoner
31786: en undvikas. För erläggande av nödvändiga              mark i inbesparingar.
31787:      Helsingfors den 6 september 1990
31788: 
31789:                                                                        Trafikminister Ilkka Kanerva
31790:                                              1990 vp.
31791: 
31792: Kirjallinen kysymys n:o 440
31793: 
31794: 
31795: 
31796: 
31797:                                  Melin: Kuntien perimistä kaavoitusmaksuista
31798: 
31799: 
31800:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31801: 
31802:    Useissa Suomen kunnissa on tehty päätök-        että kiinteistönomistaja pakotettaisiin maksa-
31803: siä ns. kaavoitusarvomaksun perimisestä kun-       maan korvausta kaavoittamisesta.
31804: nan kaavoittaessa yksityisessä omistuksessa           Kaavoitusarvomaksuun liittyy useita epä-
31805: olevia maa-alueita. Maksukäytännössä on            kohtia. Kun maksu on lakiin perustumaton,
31806: kyse siitä, että kunta maakaavoitusmonopo-         ovat menettelytavat varsin epämääräiset ja
31807: liaan käyttämällä perii kaavoituksen johdosta      kiinteistönomistajien oikeusturvan kannalta ar-
31808: tapahtuneesta arvonnoususta itselleen kor-         veluttavat. Maksu ei myöskään kohtele yhden-
31809: vauksen kiinteistönomistajalta. Korvaus mää-       vertaisesti kiinteistönomistajia, kun sekä raken-
31810: ritellään useimmiten tietyksi prosenttiluvuksi     tamaUoman että vajaasti rakennetun maan
31811: arvioidusta kaavoituksen tuomasta kiinteistön      osalta peritään ilman eri selvityksiä maan
31812: arvonnoususta. Tämä koskee sekä kunnan             rakentamiskelpoisuudesta sama maksu. Maksu
31813: että maanomistajan aloitteesta tapahtunutta        saattaa myös johtaa kaupunkikehityksen kan-
31814: kaavoitusta. Korvaus peritään joko maanluo-        nalta huonoon tilanteeseen, kun vajaasti raken-
31815: vutuksina tai rahana.                              nettuja kiinteistöjä ei kannata saneerata mak-
31816:    Suomen Kiinteistöliitto ry. on lähettänyt       sun vuoksi.
31817: ympäristöministeriölle tammikuussa 1990 kir-          Ympäristöministeri Bärlund ilmoitti Kiinteis-
31818: jeen, jossa on kiinnitetty huomiota kaavoitus-     töliiton ja Keskuskauppakamarin edustajille
31819: maksukäytännön lainmukaisuuteen.                   toukokuussa, että kesäkuun aikana ympäristö-
31820:    Mainitun kirjeen mukaan kaavoitusarvo-          ministeriö tulee ilmoittamaan menettelytavois-
31821: maksun periminen ei perustu rakennuslain           taan asiassa. Ministeriö ei kuitenkaan ole
31822: säännöksiin. Samaa kantaa ovat edustaneet          ryhtynyt toimenpiteisiin.
31823: myös muut asiantuntijat. Näistä voidaan mai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31824: nita Suomen Kaupunkiliitto sekä oikeustieteen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31825: tohtori, professori Veikko 0. Hyvönen. Kaa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31826: voitusarvomaksun käyttöönottoa harkittiin ra-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31827: kennuslain uudistamisen yhteydessä, ja ympä-
31828: ristöministeriön esitysehdotuksessa vuonna                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31829:  1984 uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi oli           eräissä kunnissa noudatettu kaavoitus-
31830: maininta kaavoitusarvomaksusta. Tämä esitys                maksukäytäntö on lakiin perustumaton,
31831: ei kuitenkaan koskaan johtanut lainsäädäntö-               ja
31832:  toimiin.                                                     mikäli Hallitus on asiasta tietoinen,
31833:     Nykyisen rakennuslain mukaan kunnan on                 mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
31834: kaavoitettava maata sitä mukaa kuin kehitys                tämän kohtuuttoman käytännön pois-
31835: edellyttää. Laki ei siis tunne mahdollisuutta,             tamiseksi?
31836:      Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1990
31837: 
31838:                                          Ingvar S. Melin
31839: 
31840: 
31841: 
31842: 
31843: 200070S
31844: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 440
31845: 
31846: 
31847: 
31848: 
31849:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31850: 
31851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kunta saattaa periä korvauksen rahana. Vähäi-
31852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sistä arvonnousuista ei korvausta yleensä peri-
31853: olette 20 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-     tä.
31854: jeenne n:o 1285 ohella toimittanut valtioneu-         Maanomistajien asemaa kaavoitukseen liitty-
31855: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      viä sopimuksia solmittaessa tulee arvioida ylei-
31856: kansanedustaja Melinin kirjallisesta kysymyk-     sen sopimisvapauden ja yksityisoikeudellisia
31857: sestä n:o 440, jossa tiedustellaan:               sopimuksia koskevien säännösten pohjalta. So-
31858:                                                   pimuksen osapuolilla on mahdollisuus saattaa
31859:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että      sopimuksen kohtuullisuus ja laillisuus tuo-
31860:        eräissä kunnissa noudatettu kaavoitus-     mioistuimen ratkaistavaksi. Tiedossa ei ole
31861:        maksukäytäntö on lakiin perustumaton,      sellaisia oikeuden ratkaisuja, joissa kaavoituk-
31862:        Ja                                         seen liittyvä sopimus olisi todettu lain vastai-
31863:          mikäli Hallitus on asiasta tietoinen,    seksi. Valtion hallintoviranomaisten tehtävänä
31864:        mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä      ei ole arvioida yksityisoikeudellisten sopimus-
31865:        tämän kohtuuttoman käytännön pois-         ten sisällön laillisuutta.
31866:        tamiseksi?                                     Sopimuksella ei voida sitovasti ratkaista laa-
31867:                                                   diHavan kaavan sisältöä. Sopimuksen ehdoista
31868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      riippumatta kaavan tulee täyttää ne sisällölliset
31869: vasti seuraavaa:                                  vaatimukset, joita rakennuslainsäädännössä on
31870:                                                   kaavalle asetettu. Toisaalta se, ettei sopimuk-
31871:    Rakennuslaissa ei ole säännöksiä tontin ra-    seen maanomistajan kanssa ole päästy, ei voi
31872: kennusoikeuden lisäämisestä maksettavista         olla perusteena poiketa kaavassa määrätyllä
31873: korvauksista. Hallituksen esityksessä rakennus-   alueella noudatettavista kaavoitusperiaatteista.
31874: laiksi (HE n:o 91/1954 vp.) lausuttiin, ettei     Tästä on olemassa korkeimman hallinto-oikeu-
31875: kunnalla ole rakennuslain nojalla oikeutta saa-   den kannanottoja.
31876: da korvausta tontinomistajalta yksinomaan sil-        Ympäristöministeriössä ei ole valmisteltava-
31877: lä perusteella, että rakennusoikeutta lisätään.   na lainsäädännön muutoksia, jotka merkitsisi-
31878:    Rakennuslain periaatteet merkitsevät, ettei-   vät kaavoitukseen liittyvien sopimusten säänte-
31879: vät kunnat voi periä suoraan lain perusteella     lyä. Sopimusmenettelystä säätäminen olisi
31880: korvausta kaavaratkaisun maanomistajalle          omiaan supistamaan kuntien vapautta yksityis-
31881: tuottamasta hyödystä. Sen sijaan rakennuslaki     oikeudellisten sopimusten teossa.
31882: ei aseta esteitä sopimuksen tekemiselle kaavoi-       Hallitus pyrkii ajanmukaistamaan lainsää-
31883: tukseen liittyvistä ehdoista ja edellytyksistä.   däntöä tavalla, joka vähentää tarvetta sopi-
31884:    Kaavojen toteuttamista koskevia sopimuksia     musjärjestelyihin.
31885: on tehty kunnissa yleisesti. Sopimusten tarkoi-       Hallitus antoi 6.10.1989 esityksen eduskun-
31886: tuksena on ollut muun ohella varmistaa hank-      nalle (HE n:o 157/1989 vp.) lunastuslain 31 §:n
31887: keiden toteutuksen oikea ajoitus. Myös kaavo-     arvonleikkausta koskevan säännöksen muutta-
31888: jen toteuttamiskustannusten jakaminen sopi-       misesta. Voimaan tullakseen muutos on hyväk-
31889: musteitse on tavanomaista. Viime vuosina on       syttävä eduskuntavaalien jälkeisillä valtiopäi-
31890: yleistynyt käytäntö, jonka mukaan korvauksia      villä. Lunastusmenettelyn yhteydessä tehostettu
31891: on peritty rakennusoikeuden lisäämiseen liit-     arvonleikkausmahdollisuus olisi omiaan vähen-
31892: tyen. Sopimuksia käytetään sekä uuden kaavan      tämään tarvetta kaavoitusta koskeviin sopi-
31893: laatimisen että kaavamuutosten yhteydessä.        muksiin.
31894: Kunnan saama korvaus koostuu ensisijaisesti           Tulevissa rakennuslain muutoksissa on tar-
31895: yleiseen tarpeeseen käytettävien alueiden luo-    koituksena ajanmukaistaa kaavojen toteuttami-
31896: vutuksista. Mikäli 1uovutettavaa maata ei ole,    sen kustannusvastuuta ja toteuttamisen ajoitus-
31897:                                    1990 vp. -    KK n:o 440                                    3
31898: 
31899: ta koskevat säännökset nykyoloja vastaaviksi.    sen tiedossa on, että kuntien keskusjärjestöt
31900:    Sopimusvapautta kunnan kaavoitusoikeu-        ovat laatimassa ohjetta sopimusmenettelyn hy-
31901: teen liittyen ei saa käyttää siten, että se on   väksyttävistä periaatteista.
31902: jollekin maanomistajalle kohtuuton. Hallituk-
31903: 
31904:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1990
31905: 
31906:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
31907: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 440
31908: 
31909: 
31910: 
31911: 
31912:                               Till Riksdagens Herr Talman
31913:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         uppbära ersättningen i pengar. För ringa vär-
31914: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         destegringar uppbärs i allmänhet ingen ersätt-
31915: nr 1285 av den 20 augusti 1990 till vederbö-        ning.
31916: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           Då avtal som ansluter sig till planläggningen
31917: av följande av riksdagsman Melin underteck-         slutes bör markägarnas ställning utvärderas på
31918: nade spörsmål nr 440:                               grundval av den allmänna avtalsfriheten och
31919:                                                     stadgandena om privaträttsliga avtal. Avtals-
31920:           Är Regeringen medveten om att den         parterna har möjlighet att föra avtalets skälig-
31921:        praxis för planläggningsavgifter som         het och laglighet tili domstol för avgörande.
31922:        har iakttagits i vissa kommuner inte är      Det är inte känt om det finns sådana rättsliga
31923:        lagenlig och                                 avgöranden där man konstaterat att ett avtal i
31924:           om Regeringen är medveten om sa-          samband med planläggning är lagstridigt. Stat-
31925:        ken, vilka åtgärder ämnar den vidta för      liga förvaltningsmyndigheter har inte tili upp-
31926:        att slopa denna oskäliga praxis?             gift att bedöma lagligheten hos innehållet i
31927:                                                     privaträttsliga avtal.
31928:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Genom avtal kan man inte med bindande
31929: samt anföra följande:                               verkan avgöra innehållet i planer som skall
31930:                                                     utarbetas. Oberoende av villkoren i avtalet
31931:    I byggnadslagen finns inga stadganden om         skall planen uppfylla de krav på innehållet som
31932: ersättningar som skall betalas för en utvidgning    har uppställts för planer i byggnadslagstiftning-
31933: av byggnadsrätten. I regeringens proposition        en. Att man inte har fått till stånd något avtal
31934: med förslag tili revision av byggnadslagstift-      med markägaren kan å andra sidan inte gälla
31935: ningen (RP nr 91/1954 rd.) sägs att kommunen        som grund för en avvikelse från de planlägg-
31936: med stöd av byggnadslagen inte har rätt att hos     ningsprinciper som skall iakttas på ett område
31937: tomtägare uppbära ersättning enbart på den          som utmärkts i planen. Högsta förvaltnings-
31938: grund att byggnadsrätten utvidgas.                  domstolen har gjort ställningstaganden som
31939:    Principerna i byggnadslagen innebär att          gäller detta.
31940: kommunerna inte direkt på grundval av lagen            Vid miljöministeriet bereds inga sådana änd-
31941: kan uppbära ersättning för den nytta som            ringar av lagstiftningen som skulle innebära en
31942: markägare har av en planlösning. Däremot            reglering av avtal i samband med planläggning.
31943: ställer byggnadslagen inga hinder i vägen för       Att reglera avtalsförfarandet skulle vara ägnat
31944: att ett avtal ingås om villkor och förutsättning-   att inskränka kommunernas frihet när privat-
31945: ar i anslutning till planläggningen.                rättsliga avtal ingås.
31946:    Avtal om förverkligandet av planerna har            Regeringen har för avsikt att modernisera
31947: allmänt ingåtts i kommunerna. A vsikten med         lagstiftningen på ett sätt som minskar behovet
31948: avtalen har bl.a. varit att säkerställa rätt        av avtalsregleringar.
31949: tidpunkt för genomförandet av projekten. Det           Regeringen avlät den 6 oktober 1989 en
31950: är också vanligt att kostnaderna för genomfö-       proposition till riksdagen (RP nr 157/1989 rd.)
31951: randet av planerna delas på basis av avtal.         med förs1ag till lag om ändring av 31 § 1agen
31952: Under de senaste åren har det blivit allt           om inlösen av fast egendom och särskilda
31953: vanligare att ersättningar har uppburits i sam-     rättigheter. För att kunna träda i kraft skall
31954: band med att byggnadsrätten har utvidgats.          ändringen antas i riksdagen efter riksdagsvalet.
31955: Avtal används både i samband med utarbetan-         Den möjlighet till värdenedskärning som effek-
31956: det av en ny plan och i samband med planänd-        tiverats i samband med in1ösningsförfarandet
31957: ringar. Den ersättning som kommunen får             skulle vara ägnad att minska behovet av avtal
31958: består i första hand av överlåtelser av områden     som gäller p1anläggning.
31959: som används för allmänt bruk. Om det inte              I kommande ändringar av byggnadslagen är
31960: finns mark som kan överlåtas, kan kommunen          avsikten att stadgandena om kostnadsansvaret
31961:                                    1990 vp. -    KK n:o 440                                   5
31962: 
31963: för genomförandet av planer och dateringen av    är oskälig för någon markägare. Regeringen är
31964: genomförandet skall moderniseras så att de       medveten om att de kommunala centralorgani-
31965: motsvarar nuvarande förhållanden.                sationerna håller på att utarbeta en anvisning
31966:   A vtalsfriheten i anslutning tili kommunens    för godtagbara principer inom avtalsförfaran-
31967: planläggningsrätt får inte användas så att den   de.
31968:     Helsingfors den 25 september 1990
31969: 
31970:                                                                   Miljöminister Kaj Bärlund
31971:                                                1990 vp.
31972: 
31973: Kirjallinen kysymys n:o 441
31974: 
31975: 
31976: 
31977: 
31978:                                  Puska: Tupakkalain muuttamisesta mainonnan ja sponsoroinnin
31979:                                      osalta
31980: 
31981: 
31982:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31983:    Kun tupakoinnin väheneminen aikuisten pa-        sosiaali- ja terveysministeriön jo pitkään toivot-
31984: rissa on viime vuosina pysähtynyt ja tupakointi     tu ryhtyvän toimenpiteisiin tupakkalain muut-
31985: on nuorten parissa taas lisääntynyt, on kehitys     tamiseksi tältä kohdin niin, että lain alkuperäi-
31986: kansanterveyden kannalta huolestuttava. Ylei-       nen henki selvästi toteutuisi ja nykyiset jatku-
31987: sesti on todettu tupakkaterveyskasvatuksen          vat tulkintaepäselvyydet poistuisivat. Todetta-
31988: edellytysten eräissä olennaisissa suhteissa hei-    koon, että tähän suuntaan on menossa myös
31989: kentyneen.                                          kansainvälinen kehitys, mm. EY:n piirissä.
31990:    Eräs tällainen on tupakan piilomainonnan         Sosiaali- ja terveysministeriö on toistuvasti
31991: erittäin raju lisääntyminen. Kysymys on toi-        sanonut seuraavansa tilannetta ja ryhtyvänsä
31992: saalta ns. tuoteperheiden mainonnasta ja toi-       tarvittaessa toimenpiteisiin tupakkalain muut-
31993: saalta urheilu- ja kulttuuritilaisuuksien sponso-   tamiseksi. Kuinka kauan ministeriö aikoo seu-
31994: roinnista. Tässä suhteessa on mahdollista rik-      rata tilannetta? Eikö johtopäätös ole jo selvä:
31995: koa voimassa olevan tupakkalain henkeä, sillä       tupakkalakia tulisi tältä osin tarkistaa.
31996: lain tulkinta on ongelmallinen, mitä osoittaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31997: mm. korkeimman hallinto-oikeuden äskettäi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31998: nen 4--3-äänestyspäätös ns. Marlboro-paitojen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31999: markkinoinnin sallimisessa. Samoin on viime         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32000: aikoina ollut esillä tupakkateollisuuden näkyvä
32001: sponsorointi mm. Porin Jazz -tapahtuman,
32002: Keke Rosbergin ja J. J. Lehdon kohdalla. Asia                  Aikooko Hallitus tuoda vielä tämän
32003: on ongelmallinen paitsi tupakkaterveyskasva-                eduskuntakauden aikana eduskuntakä-
32004: tuksen myös lehdistön toimintaperiaatteiden                 sittelyyn esityksen tupakkalain muutta-
32005: kannalta, mihin mm. Ilta-Sanomien toimitus-                 miseksi niin, että edellä esitetyt, yleisesti
32006: päällikkö viittaa palstallaan (IS 4.8.1990).                tunnustetut epäkohdat ja tulkintavai-
32007:    Tämän ilmeisen epäkohdan korjaamiseksi on                keudet voidaan poistaa?
32008: 
32009:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1990
32010: 
32011:                                               Pekka Puska
32012: 
32013: 
32014: 
32015: 
32016: 200070S
32017: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 441
32018: 
32019: 
32020: 
32021: 
32022:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         niin sanotun tuoteperhemainonnan osalta kor-
32024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kein hallinto-oikeus kuitenkin äänestyspäätök-
32025: olette 23 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-          sen jälkeen kumosi lääkintöhallituksen kielto-
32026: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              päätöksen.
32027: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Markkinointiviestintä on tupakkalain voi-
32028: edustaja Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta          massaolon aikana kehittynyt ja saanut sellaisia
32029: kysymyksestä n:o 441:                                  muotoja, joita lainsäätämisajankohtana ei vielä
32030:                                                        osattu ennakoida. Erityisen voimakkaasti on
32031:           Aikooko Hallitus tuoda vielä tämän           lisääntynyt urheilu- ja kulttuuritilaisuuksien
32032:        eduskuntakauden aikana eduskuntakä-             sponsorointi. Tätä on myös tupakkateollisuus
32033:        sittelyyn esityksen tupakkalain muutta-         aktiivisesti harjoittanut.
32034:        miseksi niin, että edellä esitetyt, yleisesti      Kun edellä mainittu korkeimman hallinto-
32035:        tunnustetut epäkohdat ja tulkintavai-           oikeuden päätös tuli tietoon, käynnistettiin
32036:        keudet voidaan poistaa?                         lääkintöhallituksessa pikaisesti tupakkalain
32037:                                                        muutosesityksen valmistelu. Lääkintöhallituk-
32038:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen kollegio päätti istunnossaan 29.8.1990 lä-
32039: vasti seuraavaa:                                       hettää ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministe-
32040:                                                        riölle. Samassa yhteydessä lääkintöhallitus oli
32041:   Tupakkalain (693/76) mainontakiellon val-            valmistellut muutosehdotuksen, jonka tarkoi-
32042: vonta on osoittautunut ongelmalliseksi viran-          tuksena on estää urheilu- ja kulttuuritilaisuuk-
32043: omaisten ja tupakan markkinoijien välisten             sien sponsoroinnin yhteydessä tapahtuva mai-
32044: tulkintaerimielisyyksien takia. Valvontaviran-         nonta ja myynninedistämistoiminta.
32045: omaiset ovat lukeneet mainontakiellon piiriin             Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt
32046: kuuluvan sellaista viestintää, jota markkinoijat       lääkintöhallituksen ehdotuksen pohjalta pikai-
32047: ovat pitäneet sallittuna. Tämän johdosta lää-          sesti valmistelemaan hallituksen esityksen an-
32048: kintöhallituksen tekemistä kieltopäätöksistä on        tamista tupakkalain muuttamiseksi. Muutos
32049: useimmiten valitettu korkeimpaan hallinto-oi-          korjaisi molemmat kirjallisessa kysymyksessä
32050: keuteen. Valtaosassa tapauksia korkein hallin-         todetut epäkohdat. Esitys on tarkoitus antaa
32051: to-oikeus on vahvistanut lääkintöhallituksen           vielä tämän eduskuntakauden aikana.
32052: tulkinnan oikeaksi. Kysymyksessä mainitun
32053:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
32054: 
32055:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
32056:                                    1990 vp. -     KK n:o 441                                       3
32057: 
32058: 
32059: 
32060: 
32061:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32062:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nämnda s.k. marknadsföringen av produktfa-
32063: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        miljer upphävde emellertid HFD efter omröst-
32064: av den 23 augusti 1990 till vederbörande           ningsbeslut medicinalstyrelsens beslut om för-
32065: med1em av statsrådet översänt avskrift av          bud.
32066: följande av riksdagsman Puska undertecknade            Marknadsföringskommunikationen har un-
32067: spörsmål nr 441:                                   der den tid som tobakslagen varit i kraft
32068:                                                    utvecklats och tagit sådana former som man
32069:           Ämnar Regeringen ännu under denna        inte ännu kunde förutspå då lagen stiftades.
32070:        riksdagsperiod för behandling i riksda-     Speciellt kraftigt har sponsoreringen av sport-
32071:        gen avge en proposition med förslag till    och kulturevenemang ökat. Dylik sponsorering
32072:        ändring av tobakslagen så att de ovan       har även tobaksindustrin aktivt bedrivit.
32073:        anförda allmänt erkända olägenheterna           Då högsta förvaltningsdomstolens ovan
32074:        och tolkningssvårigheterna kan avlägs-      nämnda beslut blev känt började medicinalsty-
32075:        nas?                                        relsen i brådskande ordning bereda ett förslag
32076:                                                    tili ändring av tobakslagen. Medicinalstyrelsens
32077:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kollegium beslöt vid sitt sammanträde
32078: samt anföra följande:                              29.8.1990 tillställa social- och hälsovårdsmini-
32079:                                                    steriet sitt beslut. Samtidigt hade medicinalsty-
32080:    Övervakningen av reklamförbudet i tobaks-       relsen berett ett ändringsförslag vars syfte var
32081: lagen (693/76) har visat sig vara problematisk     att förhindra den reklam och försäljningsfräm-
32082: på grund av meningsskiljaktigheter mellan          jande verksamhet som är aktuell i samband
32083: myndigheter och dem som marknadsför tobak          med sponsoreringen av sport- och kultur-
32084: angående tolkningen av förbudet. Övervak-          evenemang.
32085: ningsmyndigheterna har även räknat att sådan           Social- och hälsovårdsministeriet har i bråds-
32086: kommunikation omfattas av reklamförbudet,          kande ordning på basis av medicinalstyrelsens
32087: viiken marknadsförarna har ansett vara tillå-      beslut börjat bereda regeringens proposition
32088: ten. Med an1edning härav har medicinalstyrel-      med förslag till ändring av tobakslagen. Änd-
32089: sens beslut om förbud allt som oftast överkla-     ringen skulle korrigera båda olägenheterna som
32090: gats hos högsta förvaltningsdomstolen. 1 de        konstaterades i spörsmålet. A vsikten är att
32091: flesta fall har HFD fastställt medicinalstyrel-    propositionen skall avlåtas ännu under denna
32092: sens tolkning såsom den rätta. För den i frågan    riksdagsperiod.
32093:     Helsingfors den 20 september 1990
32094: 
32095:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
32096:                                              1990 vp.
32097: 
32098: Skriftligt spörsmål nr 442
32099: 
32100: 
32101: 
32102: 
32103:                                  Renlund: Om småföretagarnas rätt tili grunddagpenning enligt
32104:                                     lagen om utkomstskydd för arbetslösa
32105: 
32106: 
32107:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32108:    Enligt en ändring i lagen om utkomstskydd       ruari 1987. Företagaren hamnar i detta fall
32109: för arbetslösa från den 24 februari 1987           annars i en ohållbar situation, då han förutom
32110: (226/87), som trädde i kraft den 1 april 1987,     tvånget att lägga ned sitt företag också står
32111: kan grunddagpenning utan behovsprövning ut-        utanför ett utkomstskydd som tillfaller vanliga
32112: ges med fullt belopp tili arbetslös arbetssökan-   medborgare. Detta missförhållande borde där-
32113: de som fyllt 55 år och som uppfyller arbetsvill-   för rättas tili med det snaraste så att också
32114: koret. Grunddagpenningens belopp påverkas          småföretagare på enahanda och rättvisa grun-
32115: t.ex. inte av makens inkomst.                      der skulle erhålla utkomstskydd enligt lagen
32116:    Arbetsvillkoret anses uppfyllt om man under     om utkomstskydd för arbetslösa. Därför borde
32117: en 24-månadersperiod innan man blev arbets-        lagen ändras så att drivande av ett eget företag
32118: lös haft lönearbete i 26 veckor med en arbetstid   under en viss tidsperiod skulle jämställas med
32119: om minst 18 veckotimmar och lön enligt             normalt lönearbete och på så sätt ge småföre-
32120: kollektivavtal. 24-månadersperioden kan för-       tagare rätt tili ett normalt utkomstskydd. I
32121: längas om man varit borta från arbetsmarkna-       annat fall fördjupas ytterligare den ekonomiska
32122: den på grund av sjukdom eller andra godtag-        krisen för företagaren.
32123: bara omständigheter.                                  Hänvisande tili det ovan anförda får under-
32124:    Denna lagbestämmelse utestänger på ett dis-     tecknad i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-
32125: krimerande sätt småföretagare, pälsdjursfarma-     ordningen föreskriver tili vederbörande medlem
32126: re och andra i motsvarande ställning, som på       av statsrådet ställa följande spörsmål:
32127: grund av arbetsvillkorets bestämmelse inte kan
32128: komma i åtnjutande av denna rättighet. Om en                Vilka åtgärder tänker Regeringen
32129: företagare, pälsdjursfarmare av olika orsaker             vidta för att ge småföretagare, päls-
32130: måste lägga ned sin verksamhet eller t.o.m. gå            djursfarmare rätt tili samma utkomst-
32131: i konkurs, borde företagaren också ha rätt tili           skydd som det stipuleras i lagen om
32132: det utkomstskydd som stipuleras i lagen om                utkomstskydd för arbetslösa från den
32133: utkomstskydd för arbetslösa från den 27 feb-              27 februari 1987?
32134:     Helsingfors den 23 augusti 1990
32135: 
32136:                                           Boris Renlund
32137: 
32138: 
32139: 
32140: 
32141: 200070S
32142: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 442
32143: 
32144: Kirjallinen kysymys n:o 442                                                               Suomennos
32145: 
32146: 
32147: 
32148: 
32149:                                  Renlund: Pienyrittäjien oikeudesta työttömyysturvalain mukai-
32150:                                     seen peruspäivärahaan
32151: 
32152: 
32153:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32154: 
32155:    Työttömyysturvalain muuttamisesta 27 päi-        tuu muutoin tällaisessa tapauksessa kestämät-
32156: vänä helmikuuta 1987 annetun lain (226/87),         tömään tilanteeseen, koska hän yrityksensä
32157: joka tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987,        lakkauttamispakon lisäksi jää myös vaille ta-
32158: mukaan voidaan peruspäivärahaa maksaa il-           vallisille kansalaisille kuuluvaa työttömyystur-
32159: man tarveharkintaa täysimääräisenä 55 vuotta        vaa. Tämä epäkohta tulisi korjata mitä pikim-
32160: täyttäneelle työnhakijalle, joka täyttää työssä-    min siten, että myös pienyrittäjät yhdenvertai-
32161: oloehdon. Peruspäivärahan määrään eivät vai-        sin ja oikeudenmukaisin perustein saisivat työt-
32162: kuta esim. puolison tulot.                          tömyysturvalain mukaisen työttömyysturvan.
32163:    Työssäoloehto katsotaan täyttyneeksi, jos        Tämän vuoksi lakia tulisi muuttaa siten, että
32164: henkilöllä 24 kuukauden jakson aikana ennen         oman yrityksen harjoittaminen tiettynä ajan-
32165: työttömäksi joutumistaan on ollut palkkatyötä       jaksona rinnastettaisiin tavalliseen palkkatyö-
32166: 26 viikkoa sekä työaika vähintään 18 viikko-        hön, ja tällä tavalla annettaisiin pienyrittäjille
32167: tuntia ja työehtosopimuksen mukainen palk-          oikeus tavalliseen työttömyysturvaan. Muussa
32168: kaus. Jos henkilö on ollut poissa työmarkki-        tapauksessa yrittäjän taloudellinen kriisi tulee
32169: noilta sairauden tai muiden hyväksyttävien          yhä syvenemään.
32170: seikkojen vuoksi, voidaan 24 kuukauden jak-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32171: soa pidentää.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32172:    Tämä lain säännös jättää syrjivästi ulkopuo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32173: lelleen pienyrittäjät, turkistarhaajat ja muut      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32174: vastaavassa asemassa olevat, jotka eivät työs-
32175: säoloehtoa koskevan määräyksen perusteella
32176: voi päästä nauttimaan tästä oikeudesta. Jos                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32177: yrittäjä, turkistarhaaja joutuu eri syistä lopet-           ryhtyä antaakseen pienyrittäjille, turkis-
32178: tamaan toiminnan tai jopa konkurssiin, myös                 tarhaajille, oikeuden samaan työttö-
32179: yrittäjällä tulisi olla oikeus työttömyysturvaan,           myysturvaan, josta säädetään 27 päivä-
32180: josta määrätään 27 päivänä helmikuuta 1987                  nä helmikuuta 1987 annetussa työttö-
32181: annetussa työttömyysturvalaissa. Yrittäjä jou-              myysturvalaissa?
32182: 
32183:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1990
32184: 
32185:                                            Boris Renlund
32186:                                      1990 vp. -     KK n:o 442                                       3
32187: 
32188: 
32189: 
32190: 
32191:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yleensä perusturvajärjestelmään, jos heillä yli-
32193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       päätään on työttömyysturvaa.
32194: olette 23 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-          Suomessa peruspäiväraha on tulovähentei-
32195: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           nen. Tulovähenteisyydessä henkilön omien tu-
32196: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lojen lisäksi otetaan huomioon myös puolison
32197: edustaja Boris Renlundin näin kuuluvasta kir-       tai avopuolison tulot. Työttömyysturvalain tul-
32198: jallisesta kysymyksestä n:o 442:                    lessa voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985
32199:                                                     tulovähenteisyys koski jokaista peruspäivära-
32200:                                                     han piiriin kuuluvaa. Hallituksen esityksessä
32201:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32202:                                                     työttömyysturvalaiksi todetaan, että hallitus
32203:        ryhtyä antaakseen pienyrittäjille, turkis-
32204:                                                     selvittää erikseen tulovähenteisyyden kehittä-
32205:        tarhaajille, oikeuden samaan työttö-
32206:                                                     mistarpeet. Selvitys tehtiin toimikunnassa, joka
32207:        myysturvaan, josta säädetään 27 päivä-
32208:                                                     sai työnsä valmiiksi 17 päivänä joulukuuta
32209:        nä helmikuuta 1987 annetussa työttö-
32210:        myysturvalaissa?                              1985. Toimikunta esitti työttömyysturvan tulo-
32211:                                                     vähenteisyyden lieventämistä osauudistuksia
32212:                                                     käyttäen ja totesi, että tällöin jatkopäätöksiä
32213:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tehtäessä on mahdollista ottaa huomioon jo
32214: vasti seuraavaa:                                    toteutetuista toimenpiteistä saadut kokemukset
32215:                                                     sekä muiden toimeentuloturvaetuuksien kehi-
32216:    Työttömyysturvalain mukaan työttömyys-           tys. Yksi tällainen osauudistus oli työttömyys-
32217: päiväraha maksetaan joko peruspäivärahana           turvalain 13 §:n 1 momentin muuttaminen si-
32218: tai ansioon suhteutettuna päivärahana. An-          ten, että taloudellisen tuen tarvetta ei edellytetä
32219: sioon suhteutetun työttömyyspäivärahan saa-         sellaiselta 55 vuotta täyttäneeltä henkilöltä,
32220: misen edellytyksenä on, että henkilö on ollut       joka työttömäksi joutuessaan on täyttänyt
32221: työttömyyskassan jäsenenä vähintään kuusi lä-       työttömyysturvalain 16 §:n 2-5 momentissa
32222: hinnä edellistä kuukautta ja on tänä aikana         tarkoitetun työssäoloehdon.
32223: täyttänyt työttömyysturvalain 16 §:ssä tarkoite-       Yritystoimintaan liittyy olennaisesti yrittäjä-
32224: tun työssäoloehdon. Työttömyyskassalain mu-         riski eikä yritystoimintaa yleensä tule rinnastaa
32225: kaan ainoastaan palkkatyöntekijät voivat pääs-      palkkatyöhön. Työttömyysturvan tarkoitukse-
32226: tä työttömyyskassan jäseniksi. Kassan jäsenyys      na ei ole kompensoida yritystoiminnan riskejä.
32227: on vapaaehtoista. Ansioturvajärjestelmään           Saattaa kuitenkin olla joitakin tilanteita, joissa
32228: kuulumattomat työttöminä työnhakijoina ole-         yritystoiminnan rinnastaminen palkkatyöhön
32229: vat palkkatyöntekijät ja yritystoimintansa joko     on perusteltua. Tästä syystä asia otetaan käsi-
32230: kokonaan tai lähes kokonaan lopettaneet yrit-       teltäväksi kysymyksessä esiin tuotujen seikko-
32231: täjät ovat peruspäivärahan piirissä. Myös muis-     jen pohjalta työttömyysturva-asiain neuvottelu-
32232: sa läntisissä teollisuusmaissa yrittäjät kuuluvat   kunnassa.
32233:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1990
32234: 
32235:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
32236: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 442
32237: 
32238: 
32239: 
32240: 
32241:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32242: 
32243:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Grunddagpenningen i Finland är inkomstan-
32244: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           passad. Vid inkomstanpassningen skall inte
32245: av den 23 augusti 1990 tili vederbörande              endast en persons egna inkomster, utan också
32246: medlem av statsrådet översänt avskrift av             makens eller sambons inkomster beaktas. Då
32247: följande av riksdagsman Boris Renlund under-          lagen om utkomstskydd för arbetslösa trädde i
32248: tecknade skriftliga spörsmål nr 442:                  kraft den 1 januari 1985 gällde inkomstanpass-
32249:                                                       ningen alla dem som berördes av grunddagpen-
32250:          Vilka åtgärder tänker Regeringen             ningen. I regeringens proposition med förslag
32251:        vidta för att ge småföretagare, päls-          tili lag om utkomstskydd för arbetslösa sades
32252:        djursfarmare rätt tili samma utkomst-          att regeringen avsåg att i särskild ordning
32253:        skydd som det stipuleras i lagen om            utreda behovet av att vidareutveckla inkomst-
32254:        utkomstskydd för arbetslösa från den           anpassningen. Utredningen utfördes av en
32255:        27 februari 1987?                              kommission som blev färdig med sitt arbete
32256:                                                       den 17 december 1985. Kommissionen föres1og
32257:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          att inkomstanpassningen av utkomstskyddet
32258: följande:                                             för arbetslösa skulle mildras genom delrefor-
32259:                                                       mer och framhöll att det härigenom vore
32260:    Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa        möjligt att vid kommande beslut beakta de
32261: betalas arbetslöshetsdagpenning antingen som          erfarenheter som vunnits av de beslut som
32262: grunddagpenning eller som dagpenning avvägd           redan fattats och utvecklingen av de övriga
32263: enligt förtjänsten. En förutsättning för att få       utkomstskyddsförmånerna. En sådan delre-
32264: dagpenning avvägd enligt förtjänsten är att           form var ändringen av 13 § 1 mom. lagen om
32265: personen i fråga har varit medlem av en               utkomstskydd för arbetslösa så att behov av
32266: arbetslöshetskassa åtminstone de sex närmast          ekonomiskt stöd inte krävs av en person över
32267: föregående månaderna och under denna tid har          55 år som då han blir arbetslös har uppfyllt det
32268: uppfyll t det arbetsvillkor som a vses i 16 § lagen   i 16 § 2-5 mom. nämnda arbetsvillkoret.
32269: om utkomstskydd för arbetslösa. Enligt lagen              Företagsverksamhet är i väsentlig grad för-
32270: om arbetslöshetskassor kan endast lönearbeta-         knippad med företagarrisk, och företagsverk-
32271: re vinna inträde som medlemmar i arbetslös-           samhet bör i allmänhet inte jämställas med
32272: hetskassor. Medlemskapet i en kassa är frivil-        lönearbete. Syftet med utkomstskyddet för
32273: ligt. Lönearbetare som inte tillhör förtjänst-        arbetslösa är inte att kompensera för riskerna
32274: skyddssystemet och är arbetslösa arbetssökan-         inom företagsverksamheten. Det kan dock fö-
32275: de och företagare som helt eller nästan helt har      rekomma vissa situationer där det är motiverat
32276: slutat med sin företagsverksamhet har rätt tili       att jämställa företagsamhet med lönearbete.
32277: grunddagpenning. Ä ven i andra västliga indu-         Ärendet kommer därför att på basis av de
32278: striländer hör företagarna i allmänhet tili           omständigheter som anförs i spörsmålet upptas
32279: grundskyddssystemet, om de över huvud taget           tili behandling i utkomstskyddsdelegationen.
32280: har något arbetslöshetsskydd.
32281: 
32282:      Helsingfors den 3 oktober 1990
32283: 
32284:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
32285:                                                1990 vp.
32286: 
32287: Kirjallinen kysymys n:o 443
32288: 
32289: 
32290: 
32291: 
32292:                                   Seppänen: Mahdollisen EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomen
32293:                                      puo 1ueettom u uspo Ii tiikkaan
32294: 
32295: 
32296:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32297: 
32298:    Ulkoasiainministeri Pertti Paasio on esittä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32299: nyt julkisuudessa lausunnon, jonka mukaan
32300: Suomen puolueettomuuspolitiikka ei enää en-
32301: tiseen tapaan olisi esteenä Suomen EY -jäsenyy-                Onko Hallituksen mielestä Suomen
32302: delle.                                                      EY-jäsenyys yhteensovitettavissa Suo-
32303:    Tämä käsitys on selvästi ristiriidassa niiden            men perinteisesti harjoittaman ulkopo-
32304: käsitysten kanssa, joita tasavallan presidentit             litiikan perusteiden eli maan puolueet-
32305: ovat esittäneet samasta asiasta.                            tomuuspolitiikan kanssa, ja jos näin on,
32306:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          mitä sellaista on tapahtunut, mikä on
32307: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                  muuttanut Suomen virallisen kannan
32308: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                tässä asiassa?
32309:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1990
32310: 
32311:                                            Esko Seppänen
32312: 
32313: 
32314: 
32315: 
32316: 200070S
32317: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 443
32318: 
32319: 
32320: 
32321: 
32322:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     voitteena on luoda edellytykset laaja-alaiselle ja
32324: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tiiviille yhteistyölle.
32325: olette 29 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-         Osallistuessaan Euroopassa tapahtuvaan in-
32326: jeenne n:o 1288 ohella toimittanut valtioneu-      tegraatiokehitykseen Suomi tähtää ensisijaisesti
32327: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kansallisen hyvinvointinsa ja yhteiskunnallisen
32328: kansanedustaja Seppäsen näin kuuluvasta kir-       kehityksensä kannalta elintärkeiden taloudellis-
32329: jallisesta kysymyksestä n:o 443:                   ten ja kaupallisten etujen turvaamiseen.
32330:                                                       Nykyisen kehityksen valossa on täysi syy
32331:           Onko Hallituksen mielestä Suomen         uskoa, että tulevaisuudessa puolueettomat
32332:        EY-jäsenyys yhteensovitettavissa Suo-       maat voivat ajaa entistä ongelmattomammin
32333:        men perinteisesti harjoittaman ulkopo-      perustavoitteitaan laajemmissa eurooppalaisis-
32334:        litiikan perusteiden eli maan puolueet-     sa rakenteissa.
32335:        tomuuspolitiikan kanssa, ja jos näin on,       Kysymys EY-jäsenyydestä ei ole tällä hetkel-
32336:        mitä sellaista on tapahtunut, mikä on       lä Suomelle ajankohtainen. Meillä on syytä
32337:        muuttanut Suomen virallisen kannan          uskoa, että ETA-järjestely takaa meille jok-
32338:        tässä asiassa?                              seenkin tasavertaiset taloudelliset edut EY-
32339:                                                    markkinoilla. Minkälainen tulee olemaan Eu-
32340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       roopan puolueettomien maiden ja EY:n välinen
32341: vasti seuraavaa:                                   suhde myöhemmässä tulevaisuudessa, on kysy-
32342:                                                    mys, johon vastaaminen on tänä päivänä tar-
32343:    Euroopassa on meneillään prosessi, jossa        peetonta.
32344: talouskehitykseltään erilaiset, markkinatalou-        Kuitenkin on selvä, etteivät Suomen ulkopo-
32345: teen nojaavat vapaat demokratiat tai sellaisiksi   litiikan kestävät arvot, hyvät naapuruussuhteet
32346: kehittymässä olevat maat pyrkivät järjestä-        ja puolueettomuus tule tässä muutoksessa me-
32347: mään suhteensa uudelleen nykyisen tilanteen        nettämään merkitystään eikä Suomen ulkopo-
32348: tarpeita vastaavalla tavalla. Eurooppaan ollaan    litiikka ole muuttunut.
32349: luomassa uusia yhteistyörakenteita, joiden ta-
32350:     Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1990
32351: 
32352:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
32353:                                     1990 vp. -     KK n:o 443                                        3
32354: 
32355: 
32356: 
32357: 
32358:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32359: 
32360:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Genom att delta i den integrationsutveck-
32361: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ling som sker i Europa vill Finland i främsta
32362: nr 1288 av den 29 augusti 1990 tili vederbö-       hand trygga sådana ekonomiska och kommer-
32363: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       siella förmåner som är livsviktiga för landets
32364: av följande av riksdagsman Seppänen under-         nationella välbefinnande och samhällsutveck-
32365: tecknade spörsmål nr 443:                          ling.
32366:                                                       1 skenet av den utveckling som sker finns det
32367:           Anser Regeringen att Finlands med-
32368:                                                    fullgoda skäl att anta att de neutrala länderna
32369:        lemskap i EG är förenligt med grunder-
32370:                                                    i framtiden kan föra fram sina grundläggande
32371:        na för Finlands traditionella utrikespo-
32372:                                                    syften i vidare europeiska strukturer ännu mer
32373:        litik, nämligen landets neutralitetspoli-
32374:                                                    problemfritt än tidigare.
32375:        tik, och om så är fallet, vad är det som
32376:                                                       Frågan om EG-medlemskap är inte aktuell
32377:        har ändrat Finlands officiella stånd-
32378:                                                    för Finland för tillfället. Vi har skäl att anta att
32379:        punkt i denna fråga?
32380:                                                    arragemanget med den europeiska ekonomiska
32381:                                                    sfären garanterar vårt land någotsånär likvär-
32382:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32383:                                                    diga ekonomiska förmåner på EG-marknaden.
32384: samt anföra följande:                              Det är onödigt att i dag svara på frågan om
32385:   1 Europa pågår en process där fria demo-         hurudant förhållandet mellan de neutrala län-
32386: kratier som befinner sig i olika skeden av         derna i Europa och EG kommer att vara
32387: ekonomisk utveckling och som stöder sig på         längre in i framtiden.
32388: marknadsekonomin, eller Iänder som håller på          Det är dock klart att de hållbara värdena
32389: att utvecklas tili sådana demokratier, försöker    inom Finlands utrikespolitik, vårt lands goda
32390: omorganisera sina relationer på ett sätt som       grannrelationer och neutralitet, inte kommer
32391: motsvarar behoven i den rådande situationen. 1     att mista sin betydelse i samband med denna
32392: Europa skapas nya samarbetsstrukturer, vilkas      förändring och Finlands utrikespolitik har inte
32393: syfte är att skapa förutsättningar för ett om-     heller förändrats.
32394: fattande och intensivt samarbete.
32395:     Helsingfors den 24 september 1990
32396: 
32397:                                                                    Utrikesminister Pertti Paasio
32398:                                                1990 vp.
32399: 
32400: Skriftligt spörsmål nr 445
32401: 
32402: 
32403: 
32404: 
32405:                                   Westerlund: Om säkerställande av postservicen i glesbygderna
32406: 
32407: 
32408:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32409:    Den minst sagt radikala nedskärningen som         personalkostnaderna ligger på lägsta tänkbara
32410: förberedes av dagens närmare 3 000 postkontor        nivå.
32411: i Jandet tili ca 1/3 eller vidpass 1 000 inom den       Såväl Postbanken som framför allt Post- och
32412: närmaste tvåårsperioden kan bara inte godkän-        televerket är institutioner som i första hand
32413: nas. Att därtill tala om en förbättrad service i     mycket långt skall fungera som statens egna
32414: framtiden som en följd av saneringen är minst        serviceföretag för medborgarna och detta fak-
32415: sagt motsägelsefullt.                                tum har synbarligen helt glömts bort i denna
32416:    Trots att Post- och televerket fr.o.m. senaste    vår tids ofta planlösa rationaliseringsiver.
32417: årsskifte förväntas fungera mera enligt s.k.            De föreslagna och planerade åtgärderna
32418: affärsmässiga principer, kan de nu föreslagna        kommer främst att drabba landsbygden och
32419: förändringarna, som främst skulle drabba gles-       den annars också glest befolkade skärgården
32420: bygden, på inga villkor accepteras.                  med alla dess randområden.
32421:    Den statliga Postbanken, som minsann inte            De flesta människor med tyngdpunkt på
32422: under de senaste åren skötts på något föredöm-       landsbygd och glesbygd kommer att drabbas
32423: ligt sätt, är likaså långt delaktig i den s.k.       av en drastiskt försämrad post- och postbanks-
32424: saneringsåtgärden genom hotet att stänga när-        service och inte minst gäller detta pensionärer
32425: mare 2 000 servicepunkter, vilka ju fungerar i       och minoritetsgrupper av olika slag.
32426: anslutning tili postkontoren.                           Hur man än ser på saken kommer vi inte
32427:    I stället för dylika radikala nedskärningsför-    ifrån det faktum att de statliga institutioner det
32428: slag, som sägs motiverade på grund av under-         är fråga om trots allt övervakas av landets
32429: sysselsättning vid postkontoren, borde det           regering. Därför riktas blickarna i främsta
32430: skyndsamt utredas på vilket sätt främst staten,      rummet på den sittande regeringens handlande
32431: men även kommuner och församlingar, genom            och de åtgärder den förväntas vidta. Att
32432: nya servicetjänster kunde aktivera verksamhe-        formellt hänvisa tili institutionernas interna
32433: ten vid postkontoren. Rent konkret borde man         beslutsprocess genom dess direktioner och för-
32434: alltså i stället utveckla servicen för glesbygden.   valtningsråd är inte trovärdigt och kommer
32435: Postkontoren måste och bör mycket långt även         helt säkert inte att godtas av medborgarna.
32436: betraktas som en byservicepunkt, en av de sista         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
32437: som vi på många håll har kvar. Som exempel           den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
32438: kan nämnas att en kombination mellan post-           föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
32439: kontor och bybutik kunde stärka båda funk-           rådet ställa följande spörsmål:
32440: tionerna på sådana orter där det är möjligt,
32441: men det föreligger självfallet många andra                     Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
32442: praktiska kombinationer som kunde prövas                    git eller ämnar den vidta för att även
32443: från fall tili fall.                                        framdeles bibehålla större delen av de
32444:    1 praktiken kommer de eventuella inbespa-                nuvarande postkontoren, som i synner-
32445: ringarna att närmast vara skenbara och i vilket             het för langsbygden, skärgården och
32446: fall som helst obetydliga med tanke på de                   glesbygden överhuvudtaget, sköter en
32447: merkostnader som den bristande servicen på                  ytterst betydelsefull funktion, och
32448: andra håll kommer att förorsaka. Därtill bör                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
32449: observeras att mer än 50 % av postkontoren i                ta för att säkerställa post- och post-
32450: hela Jandet skötes som enpersons kontor varför              banksservicen för de personer som
32451: 200070S
32452: 2                                1990 vp. -    KK n:o 445
32453: 
32454:       drabbas av indragningen av postkontor,          tili att genom bl.a. bibehållen postfunk-
32455:       och                                             tion i glesbygden främja bibehållandet
32456:         i viiken mån ämnar Regeringen bidra           och uppkomsten av byservicecentra?
32457: 
32458:     Helsingfors den 31 augusti 1990
32459: 
32460:                                       Henrik Westerlund
32461:                                        1990 vp. -      KK n:o 445                                       3
32462: 
32463: Kirjallinen kysymys n:o 445                                                                   Suomennos
32464: 
32465: 
32466: 
32467: 
32468:                                    Westerlund: Postipalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla
32469: 
32470: 
32471:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32472: 
32473:    Maamme lähes 3 000 postitoimipaikan lie-            tökustannukset ovat lähes alhaisimmalla mah-
32474: västi sanottuna radikaalia vähentämistä noin           dollisella tasolla.
32475: kolmasosaan tai suunnilleen 1 OOO:een lähim-              Sekä Postipankki että ennen kaikkea Posti-
32476: män kaksivuotiskauden aikana ei voida hyväk-           ja telelaitos ovat laitoksia, joiden tulee pitkälti
32477: syä. Puhuminen vieläpä palvelujen paranemi-            toimia valtion omina kansalaisten palveluyri-
32478: sesta tulevaisuudessa saneerauksen seurauksena         tyksinä. Tämä seikka on ilmeisesti täysin unoh-
32479: on vähintäänkin ristiriitaista.                        dettu tässä ajallemme tyypillisessä, usein tar-
32480:    Huolimatta siitä, että Posti- ja telelaitoksen      koituksettomassa rationalisointi-innossa.
32481: viime vuodenvaihteesta lähtien odotetaan toi-             Ehdotetut ja suunnitellut toimenpiteet koh-
32482: mivan enemmän ns. liikeperiaatteiden mukaan,           distuvat ensisijaisesti maaseutuun sekä myös
32483: nyt esitettyjä pääasiassa haja-asutusalueisiin         muutoinkin haja-asuttuun saaristoon sen kaik-
32484: kohdistuvia muutoksia ei voida mitenkään               kine reuna-alueineen.
32485: hyväksyä.                                                 Useimmat ihmiset, pääasiallisesti maaseudul-
32486:    Valtiollinen Postipankki, jota ei viime vuosi-      la ja haja-asutusalueilla tulevat kärsimään pos-
32487: na todellakaan ole hoidettu esikuvallisesti, on        ti- ja postipankkipalvelujen merkittävästä heik-
32488: myös pitkälti osallisena ns. saneeraustoimenpi-        kenemisestä. Tämä koskee erityisesti eläkeläisiä
32489: teeseen uhkaamalla sulkea lähes 2 000 palvelu-         ja erilaisia vähemmistöryhmiä.
32490: pistettä, jotka toimivat postitoimipaikkojen yh-          Tarkastelipa asiaa miten tahansa, tosiasiaksi
32491: teydessä.                                              jää, että kyseiset valtion laitokset ovat kaikesta
32492:    Tällaisten postitoimipaikkojen alityöllisyy-        huolimatta maan hallituksen valvonnassa. Tä-
32493: dellä perusteitujen radikaalien leikkausehdotus-       män vuoksi katseet kohdistuvat ensisijaisesti
32494: ten sijaan tulisi kiireesti selvittää, miten ensisi-   istuvan hallituksen toimintaan ja toimenpitei-
32495: jaisesti valtio, mutta myös kunnat ja seurakun-        siin, joihin sen odotetaan ryhtyvän. Muodolli-
32496: nat voisivat uusien palvelujen avulla aktivoida        nen viittaaminen laitosten sisäiseen päätöksen-
32497: postitoimipaikkojen toimintaa. Konkreettisesti         tekoon johtokunnissa ja hallintoneuvostoissa ei
32498: haja-asutusalueiden palveluja tulisikin päinvas-       ole uskottavaa, eivätkä kansalaiset varmasti
32499: toin kehittää. Postitoimipaikkaa onkin pidettä-        sitä hyväksy.
32500: vä hyvin pitkälle kylän palvelupisteenä, monin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32501: paikoin yhtenä viimeisistä. Esimerkkinä voi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32502: daan mainita, että postitoimipaikan ja kyläkau-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32503: pan yhdistäminen voisi vahvistaa molempia              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32504: toimintoja paikkakunnilla, joilla se on mahdol-
32505: lista, mutta tietysti on myös monia muita                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
32506: käytännönisiä yhdistelmiä, joita voitaisiin ko-                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta myös
32507: keilla tapauskohtaisesti.                                      tulevaisuudessa voitaisiin säilyttää suuri
32508:    Käytännössä mahdolliset säästöt ovat lähin-                 osa nykyisistä postitoimipaikoista, joilla
32509: nä näennäisiä ja joka tapauksessa merkitykset-                 on erityisesti maaseudun, saariston ja
32510: tömiä, kun otetaan huomioon puutteellisten                     haja-asutusalueiden kannalta äärimmäi-
32511: palvelujen muualla aiheuttamat lisäkustannuk-                  sen merkittävä tehtävä, ja
32512: set. Lisäksi on huomattava, että yli 50 % koko                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32513: maan postitoimipaikoista hoidetaan yhden                       ryhtyä niiden henkilöiden posti- ja pos-
32514: henkilön konttoreina, minkä vuoksi henkilös-                   tipankkipalvelujen turvaamiseksi, jotka
32515: 4                                1990 vp. -    KK n:o 445
32516: 
32517:       joutuvat kärsimään postitoimipaikkojen         postitmmmtojen säilyttämisellä haja-
32518:       lakkauttamisesta, sekä                         asutusalueilla edistää kylien palvelukes-
32519:         missä määrin Hallitus aikoo mm.              kusten säilymistä ja syntymistä?
32520: 
32521:     Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1990
32522: 
32523:                                     Henrik Westerlund
32524:                                       1990 vp. -     KK n:o 445                                      5
32525: 
32526: 
32527: 
32528: 
32529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32530: 
32531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä !50 postipalveluautoa, jotka postinjakelun
32532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ohella välittävät posti- ja rahaliikennepalveluja.
32533: olette elokuun 31 päivänä 1990 päivätyn kir-            Nykyinen postitoimipaikkaverkko on raken-
32534: jeenne n:o 1293 ohella toimittanut valtioneu-        nettu yhdyskunta- ja väestörakenteen, palvelu-
32535: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         jen saatavuuden sekä tietoliikenne- ja liiken-
32536: kansanedustaja Westerlundin näin kuuluvasta          neolosuhteiden kannalta huomattavasti nykyi-
32537: kirjallisesta kysymyksestä n:o 445:                  sestä poikkeavissa olosuhteissa.
32538:                                                         Postin palvelujen kehittämisessä on siten
32539:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          otettava huomioon ne muutokset, joita yhteis-
32540:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta myös         kunnallinen kehitys väistämättä aiheuttaa.
32541:        tulevaisuudessa voitaisiin säilyttää suuri       Postin toimipaikkaverkko, jota Postipankki
32542:        osa nykyisistä postitoimipaikoista, joilla    käyttää pankkipalvelujen välittämiseen, on
32543:        on erityisesti maaseudun, saariston ja        maailman tihein asukaslukuun verrattuna. Pos-
32544:        haja-asutusalueiden kannalta äärimmäi-        tipankki Oy:n toiminnan on oltava - kuten
32545:        sen merkittävä tehtävä, ja                    muidenkin valtionyhtiöiden - terveellä pohjal-
32546:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       la ja kannattavaa. Postipankki Oy:stä annetun
32547:        ryhtyä niiden henkilöiden posti- ja pos-      lain (927 /87) 9 §:n mukaan pankki harjoittaa
32548:        tipankkipalvelujen turvaamiseksi, jotka       pankkitoimintaa antamiensa ohjeiden mukaan
32549:        joutuvat kärsimään postitoimipaikkojen        omien konttoreidensa lisäksi Posti- ja telelai-
32550:        lakkauttamisesta, sekä                        toksen toimipaikkojen välityksellä. Pankki on
32551:           missä määrin Hallitus aikoo mm.            velvollinen suorittamaan Posti- ja telelaitokselle
32552:        postitoimintojen säilyttämisellä haja-        tästä palvelusta korvausta sen mukaan kuin
32553:        asutusalueilla edistää kylien palvelukes-     Posti- ja telelaitos ja Pankki siitä sopivat.
32554:        kusten säilymistä ja syntymistä?              Postipankki Oy:tä ohjaavat siten Postipankki-
32555:                                                      laki ja osakeyhtiön yhtiöjärjestys. Liikepankki-
32556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laki asettaa vähimmäisvaatimukset Postipankin
32557: vasti seuraavaa:                                     vakavaraisuudelle.
32558:                                                         Postipankin kustannuksia on kasvattanut se,
32559:    Posti- ja telelaitoksesta annetun lain 3 §        että sillä on ollut Posti- ja telelaitoksen kautta
32560: määrittelee palvelutavoitteiden perusteet. Liike-    lähes yhtä laaja palveluverkosto - noin 3 000
32561: laitoksen tulee huolehtia palvelutarjonnasta         toimipaikkaa -       kuin muilla pankeilla tai
32562: asiakkaiden ja koko yhteiskunnan tarpeita vas-       pankkiryhmillä yhteensä. Postipankki Oy:n on
32563: taavasti erityisesti siten, että sen tehtäviin       harkittava postitoimipaikkojen käyttöä ensisi-
32564: kuuluvat peruspalvelut ovat koko maassa ylei-        jaisesti palvelujen kysynnän ja pankin toimin-
32565: sesti saatavissa tasapuolisin ehdoin.                nan tehokkuuden sekä kannattavuuden näkö-
32566:    Eduskunta on vuoden 1990 tulo- ja menoar-         kulmasta.
32567: vion perusteluissa päättänyt, että postitoimen          Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen
32568: peruspalveluihin kuuluvat tavallinen 1. luokan       Postipankki Oy on ilmoittanut vetävänsä pank-
32569: kirje ja lehti normaalissa postinkannossa.           kipalvelut pois noin 1 900 postikonttorista.
32570: Nämä peruspalvelut hoidetaan pääsääntöisesti         Tämän johdosta on päädytty siihen, että noin
32571: Postin käsittely-, kuljetus- ja jakeluverkkojen      1 900 postikonttorin palvelut järjestetään uu-
32572: avulla. Kiinteiden postitoimipaikkojen merki-        delleen.
32573: tys peruspalvelutehtävien hoitamisessa on täy-          Kysymyksessä on posti- ja pankkipalvelujen
32574: dentävä.                                             tarjontatavan muutos palvelujen kysyntää vas-
32575:    Maamme postitoimipaikkaverkko käsittää            taavaksi. Postin palveluja tarjotaan keväästä
32576: tällä hetkellä noin 2 900 posti- ja rahaliikennet-    1991 lähtien noin 2 000 kiinteässä palvelupai-
32577: tä välittävää toimipaikkaa ja noin 350 pelkäs-       kassa koko maan kattaen. Pankkipalveluja
32578: tään postipalveluja välittävää toimipaikkaa          tarjotaan näistä noin 1 000 postitoimipaikassa
32579: 6                                     1990 vp. -      KK n:o 445
32580: 
32581: kuntakeskuksissa tai muissa merkittävissä taa-        asutusalueiden lisäksi. Uudelleenjärjestelyn to-
32582: jamissa. Päätetoimipaikkojen lukumäärä kas-           teuduttua peruspalvelut turvataan samalla kun
32583: vaa siten nykyisestä määrästään 250 toimipai-         korvaavia palveluja järjestetään palvelujen ky-
32584: kalla.                                                synnän mukaan.
32585:    Noin tuhannen toimipaikan palvelut sijoite-           Liikenneministeriön 11.1.1989 antamissa
32586: taan pääsääntöisesti kauppojen, matkailu- tai         maaseutu- ja haja-asutusalueiden postltmmi-
32587: muiden yritysten yhteyteen. Nämä toimipaikat          paikkaverkon kehittämistä koskevissa ohjeissa
32588: tarjoavat normaalit postipalvelut ja välittävät       korostetaan Postin yhteiskunnallisen tehtävän
32589: pankkipalveluja pankkipäätetoimipaikassa teh-         tärkeyttä haja-asutusalueilla. Posti on monin
32590: täväksi.                                              eri toimenpitein kantanut huolta haja-asutus-
32591:    Niille alueille, joille ei jää kiinteää omaa tai   alueiden palveluvarustuksen säilyttämisestä ja
32592: muuta asiointipaikkaa, Posti järjestää postipal-      kehittämisestä.
32593: velut autolla hoidettujen postinjakelulinjojen           Posti on valmis myös jatkossa osallistumaan
32594: avulla. Lisäksi näillä jakajalinjoilla välitetään     maaseutu- ja haja-asutusalueiden palveluvarus-
32595: pankkipalveluja. Tulevien postipalvelujen jär-        tuksen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarjoa-
32596: jestelyistä käydyissä keskusteluissa on selvin-       malla postipalvelujen hoidon muiden palvelu-
32597: nyt, että suosituin korvaavan palvelun muoto          jen yhteyteen sen lisäksi, että Posti hoitaa
32598: on asiamiesposti, ts. kiinteä asiamiespiste esim.     alueiden normaalin postinjakelun.
32599: kaupassa. Posti tuleekin sijoittamaan asiamies-          Postissa valmistuu lokakuussa 1990 selvitys
32600: posteja kaikkiin niihin kyliin, joista kiinteä        siitä, mihin toimipaikkoihin pankkipalvelut
32601: postikonttori lakkaa, jos vain löytyy tehtävään       jäävät ja missä toimipaikoissa tarjotaan pank-
32602: sovelias asiamiespostin hoitaja.                      kipalvelut ja välitetään pankkipalveluja sekä
32603:    Postin toimipaikkaverkon uudelleenjärjeste-        mitkä ovat ne toimipaikat, joiden palvelut
32604: lyt kattavat koko maan, myös kaupunki-,               korvataan jakelun avulla.
32605: kuntakeskus- ja muut taajama-alueet haja-
32606: 
32607:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
32608: 
32609:                                                                    Liikenneministeri Ilkka Kanerva
32610:                                       1990 vp. -     KK n:o 445                                     7
32611: 
32612: 
32613: 
32614: 
32615:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32616: 
32617:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningen även förmedlar post- och penningtrafik-
32618: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          service.
32619: nr 1293 av den 31 augusti 1990 tili vederbö-            Det nuvarande postkontorsnätet har byggts
32620: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         upp i en situation som ur serviceutbudets,
32621: av följande av riksdagsman Westerlund under-         telekommunikations- och trafikförhållandenas
32622: tecknade spörsmål nr 445:                            synvinkel skilde sig avsevärt från situationen
32623:                                                      idag.
32624:                                                         När postservicen förbättras bör sålunda sam-
32625:            Vilka åtgärder har Regeringen vidta-      hällsutvecklingens oundvikliga förändringar
32626:        git eller ämnar den vidta för att även        beaktas.
32627:        framledes bibehålla större delen av de           Postens kontorsnät, som Postbanken använ-
32628:        nuvarande postkontoren, som i synner-         der i förmedlingen av bankservice, är det
32629:        het för landsbygden, skärgården och           tätaste i världen i förhållande tili invånaranta-
32630:        glesbygden överhuvudtaget, sköter en          let. Postbanken Ab:s verksamhet bör, i likhet
32631:        ytterst betydelsefull funktion, och           med andra statliga företag, utgå från en fast
32632:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      grund och vara lönande. 1 enlighet med 9 §
32633:        ta för att säkerställa post- och post-        lagen om Postbanken (927 /87), idkar banken
32634:        banksservicen för de personer som             postverksamhet enligt egna anvisningar, för-
32635:        drabbas av indragningen av postkontor,        utom via sina egna postkontor också genom
32636:        och                                           Post- och televerkets kontor. Banken är skyldig
32637:            i viiken mån ämnar Regeringen bidra       att ersätta Post-och televerket för denna service
32638:        tili att genom bl.a. bibehållen postfunk-     enligt beslut som görs av Postbanken och Post-
32639:        tion i glesbygden främja bibehållandet        och televerket. Postbanken Ab:s verksamhet
32640:        och uppkomsten av byservicecentra?            regleras således av lagen om Postbanken och
32641:                                                      aktiebolagets bolagsordning. Lagen om affärs-
32642:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         banker ställer minimivillkor för Postbankens
32643: samt anföra följande:                                soliditet.
32644:                                                         Postbankens utgifter har vuxit p.g.a. att
32645:    1 3 § lagen om Post- och televerket definieras    banken genom Post- och televerket har haft ett
32646: grunderna för målen för servicen. Affärsverket       lika omfattande servicenät - ca 3 000 kontor
32647: skall se tili att utbudet av tjänster motsvarar      - som de andra bankerna eller bankgruppe-
32648: kundernas och hela samhällets behov, särskilt        ringarna tillsammans. Postbanken Ab bör be-
32649: så att de grundtjänster som hör tili verkets         träffande postkontorens använding i första
32650: uppgifter finns allmänt tillgängliga i hela landet   hand utgå från efterfrågan på service, effekti-
32651: på objektiva villkor.                                vitet i bankens verksamhet samt lönsamhets-
32652:    Riksdagen har i motiveringen tili budgeten        synpunkter.
32653: för år 1990 beslutat att vanliga 1 klassens brev        Med hänvisning tili det ovan anförda har
32654: och tidningar i normal postutbärning hör tili        Postbanken Ab beslutit att dra in postservicen
32655: postfunktionens basservice. Denna basservice         i 1 900 postkontor. Utgående från detta har
32656: sköts i huvudsak med hjälp av Postens behand-        beslut gjorts om att 1 900 kontors service skall
32657: lings-, transport- och utdelningsnät. De fasta       ordnas på nytt.
32658: postanstalternas betydelse i skötandet av bas-          Frågan gäller omorganisering av servicefunk-
32659: servicen är kompletterande.                          tionerna inom post- och bankverksamheten tili
32660:    Vårt lands postanstaltsnät omfattar för till-     att motsvara efterfrågan. Postservice erbjuds
32661: fället ca 2 900 postanstalter som förmedlar          från våren 1991 i ca 2 000 fasta servicepunkter
32662: post- och penningtrafik, och ca 350 postanstal-      som omfattar hela landet. Bankservice erbjuds
32663: ter som enbart förmedlar posttrafik samt 150         i ca 1 000 post"kontor i kommuncentrum eller
32664: postbetjäningsbilar, som förutom postutdel-          på andra viktiga tätorter. Antalet kontor med
32665: 8                                   1990 vp. -     KK n:o 445
32666: 
32667: terminai ökar således med 250 från dagens          När omorganiseringen har verkställts kommer
32668: antal.                                             grundservicen att tryggas parallellt med att nya
32669:    Cirka 1 000 servicepunkter placeras huvud-      kompletterande serviceformer ordnas enligt ef-
32670: sakligen i anslutning tili butiker, resebyråer     terfrågan.
32671: eller andra företag. Dessa servicepunkter erbju-      1 de av trafikministeriet givna ansvisningarna
32672: der normal postservice och förmedlar bankser-      av den 11.1.1989, för utvecklande av postkon-
32673: vice tili de servicepunkter som har banktermi-     torsnätet på landsbygden och i glesbygdsområ-
32674: naler.                                             den, poängteras Postens samhälleliga uppgift i
32675:    Tili sådana orter där egen fast eller annan     glesbygderna. Posten har på många olika sätt
32676: postservice inte erbjuds, ordnar Posten postser-   burit omsorg för att upprätthålla och utveckla
32677: vice genom postdistributionslinjer per bil. Des-   glesbygdernas serviceutrustning.
32678: sa distributionslinjer erbjuder också bankservi-      Posten är även i fortsättningen fårdig att
32679: ce. I förhandlingarna om hur den kommande          delta i att upprätthålla och utveckla lands-
32680: postservicen skall ordnas har det framkommit       bygds- och glesbygdsområdenas serviceutrust-
32681: att den populäraste formen av kompletterande       ning, genom att delegera skötseln av postser-
32682: service är ombudsmannaposten, d. v.s. en fast      vice tili andra serviceformer, utöver att Posten
32683: ombudsmannapunkt t.ex. i butiken. Posten           sköter den normala postdistributionen inom
32684: kommer också att utplacera ombudsmanna-            dessa områden.
32685: postkontor i alla de byar, där fasta postkontor       I oktober 1990 slutförs arbetet på en utred-
32686: upphör att verka, om en för uppgiften passan-      ning över vilka servicepunkter som kommer att
32687: de ombudsman bara hittas.                          handha bankfunktionerna, vilka kontor som
32688:    Omorganiseringen av postens kontorsnät          kommer att erbjuda bankfunktioner och för-
32689: omfattar hela landet, också städer, kommun-        medla denna verksamhet, samt vilka de kontor
32690: centrum och andra tätorter utöver glesbygden.      är vilkas service ersätts med distribution.
32691: 
32692:     Helsingfors den 27 september 1990
32693: 
32694:                                                                    Trafikminister Ilkka Kanerva
32695:                                             1990 vp.
32696: 
32697: Skriftligt spörsmål nr 446
32698: 
32699: 
32700: 
32701: 
32702:                                 Björkstrand: Om en skälig räntenivå för hostadslån
32703: 
32704: 
32705:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32706: 
32707:    På senaste tid har hankerna allt allmännare    små, finns det ytterst små möjligheter att klara
32708: övergett Finlands hanks grundränta som has        de ekonomiska prohlem som uppstår om man
32709: för hostadslånen och i stället kraftigt höjt      väljer att satsa på en egen hostad. En stagne-
32710: räntenivån också för gamla lån, så att hostads-   rande hostadsmarknad och en kraftig tillhaka-
32711: lånen på många håll i dag ligger mellan           gång i nyproduktionen kan inte undgå att få
32712: 14-16 %. Grunderna för i synnerhet harnfa-        konsekvenser för hela samhällsekonomin.
32713: miljernas ekonomi har därmed sviktat och            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
32714: många står nu i den situationen att det egna-     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
32715: hemshus som man med möda har hyggt måste          föreskriver tili vederhörande medlem av stats-
32716: säljas för att man inte kan klara av ränte- och   rådet ställa följande spörsmål:
32717: amorteringskostnaderna. Detsamma är fallet
32718: med dem som har köpt aktielokaler under helt
32719: andra premisser än de nu rådande. Det är inte              Vilka årgärder har Regeringen för
32720: ovanligt att man måste låta redan överenskom-            avsikt att vidta för att stöda de perso-
32721: na köp gå tilihaka och därmed förlorar man               ner, framför allt harnfamiljer, som har
32722: också den handpenning som man har erlagt.                kommit i ekonomiska svårigheter ge-
32723:    De som i dag planerar att skaffa sig en egen          nom de kraftigt stigande räntekostna-
32724: hostad ryggar tilihaka för de höga ränte- och            derna på hostadslån, och genom ränte-
32725: amorteringskostnader man måste erlägga. För              stöd eller andra åtgärder återföra rän-
32726: en småharnsfamilj, där modern kanske väljer              tenivån på hostadslånen tili en skälig
32727: att stanna hemma med harnen så länge de är               nivå?
32728: 
32729:     Helsingfors den 31 augusti 1990
32730: 
32731:                                       Gustav Björkstrand
32732: 
32733: 
32734: 
32735: 
32736: 2000705
32737: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 446
32738: 
32739: Kirjallinen kysymys n:o 446                                                               Suomennos
32740: 
32741: 
32742: 
32743: 
32744:                                  Björkstrand: Asuntolainojen korkotason kohtuullistamisesta
32745: 
32746: 
32747:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32748: 
32749:    Viime aikoina pankit ovat yhä yleisemmin         on erittäin pienet mahdollisuudet selvitä talou-
32750: luopuneet Suomen Pankin peruskorosta asun-          dellisista ongelmista, jos se haluaa sijoittaa
32751: tolainojen perustana ja sen sijaan nostaneet        omaan asuntoon. Asuntomarkkinoiden lama ja
32752: myös vanhojen lainojen korkotasoa voimak-           voimakkaasti taantuva uustuotanto eivät voi
32753: kaasti niin, että asuntolainojen korko on ny-       olla vaikuttamatta koko kansantalouteen.
32754: kyään monin paikoin 14-16 %. Erityisesti               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32755: lapsiperheiden talouden perusta on näin ollen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32756: romahtanut, ja monet joutuvat nyt myymään           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32757: vaivalla rakentamansa omakotitalon, koska he        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32758: eivät pysty selviämään korko- ja lyhennysku-
32759: luista. Sama koskee myös henkilöitä, jotka
32760: ovat ostaneet osakehuoneistoja täysin muilla                   Mihin toimenpiteiSIIn Hallitus aikoo
32761: kuin nykyisillä perusteilla. Epätavallista ei ole           ryhtyä tukeakseen henkilöitä, ennen
32762: sekään, että jo sovitut kaupat joudutaan pe-                kaikkea lapsiperheitä, jotka ovat joutu-
32763: ruuttamaan, ja tällöin menetetään jo maksettu               neet taloudellisiin vaikeuksiin asuntolai-
32764: käsiraha.                                                   nojen voimakkaasti nousseiden korko-
32765:    Nykyään oman asunnon hankkimista suun-                   kulujen vuoksi ja korkotuen tai muiden
32766: nittelevat kavahtavat korkeita korko- ja lyhen-             toimenpiteiden avulla palauttaakseen
32767: nyskuluja. Lapsiperheellä, jossa äiti ehkä jää              asuntolainojen korot kohtuulliselle ta-
32768: kotiin hoitamaan lapsia niiden ollessa pieniä,              solle?
32769: 
32770:     Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1990
32771: 
32772:                                         Gustav Björkstrand
32773:                                      1990 vp. -     KK n:o 446                                      3
32774: 
32775: 
32776: 
32777: 
32778:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32779: 
32780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tukijärjestelmät. Lisäksi verotuksessa on mah-
32781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dollisuus joko verovähennykseen tai verosta
32782: olette 31 päivänä elokuuta 1990 päivätyn kir-       vapautumiseen, jos veronmaksukyky on erityi-
32783: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sistä syistä olennaisesti alentunut. Verohallitus
32784: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on 9.5.1990 lähettänyt lääninverovirastoille ja
32785: edustaja Björkstrandin näin kuuluvasta kirjal-      verotoimistoille ohjeen, jonka mukaan veron-
32786: lisesta kysymyksestä n:o 446:                       maksukykyä alentavana erityisenä syynä voi-
32787:                                                     daan pitää ylivelkaantumista, joka johtuu siitä,
32788:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      että verovelvollinen on ostanut uuden asunnon
32789:        ryhtyä tukeakseen henkilöitä, ennen          ennen vanhan myyntiä, eikä ole yrityksistään
32790:        kaikkea lapsiperheitä, jotka ovat joutu-     huolimatta saanut myytyä vanhaa asuntoaan
32791:        neet taloudellisiin vaikeuksiin asuntolai-   kohtuullisessa ajassa. Verohallitus voi hake-
32792:        nojen voimakkaasti nousseiden korko-         muksesta myöntää verosta vapauttamisen aina
32793:        kulujen vuoksi ja korkotuen tai muiden        100 000 markkaan asti ja valtiovarainministeriö
32794:        toimenpiteiden avulla palauttaakseen         tämän ylittävältä osalta. Molempien verohelpo-
32795:        asuntolainojen korot kohtuulliselle ta-      tusten osalta on huomioitava, että niiden
32796:        solle?                                       myöntäminen on tarveharkintaista, jossa ote-
32797:                                                     taan huomioon verovelvollisen tulot ja varalli-
32798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          suus.
32799: taen seuraavaa:                                        Verotuksen kautta kohdentuvassa asumisen
32800:                                                     tuessa on lisätty erityisesti nuorten ensiasun-
32801:    Vapaarahoitteisten asuntojen kaupan vilkas-      nonhankkijoiden ja lapsiperheiden tukea. Vii-
32802: tuminen ja hintojen voimakas nousu sekä             me vuonna on otettu käyttöön ensiasunnon-
32803: kaupan äkillinen hiljentyminen ja hintojen          hankkijoille kohdentuva asuntovähennys. Li-
32804: kääntyminen laskuun ovat olleet seurausta           säksi asuntoluottojen korkojen verovähennys-
32805: lähinnä rahamarkkinoiden muutoksista. Raha-         oikeudessa on korotettu erityisesti lapsiperhei-
32806: markkinoiden muutosten rajuutta kuvaa se,           den korkovähennyksen enimmäismäärää. Hal-
32807: että nostettujen asuntoluottojen määrä kasvoi       litus on      esittänyt,   että  vuonna     1991
32808: vuonna 1986 nostetusta 24 miljardista markas-       kaksilapsinen perhe voi tehdä 31 000 markan
32809: ta 48,6 miljardiin markkaan vuonna 1988. Sen        asuntolainan korkovähennyksen. Lisäksi ensi
32810: sijaan vuonna 1989 asuntoluottojen kasvu py-        vuonna luovutaan ensiasuntojen leimaverosta,
32811: sähtyi.                                             joka lisää huomattavasti ensimmäistä omistus-
32812:    Vapaarahoitteisten asuntomarkkinoiden ra-        asuntoaan hankkivien saamaa tukea.
32813: jut heilahtelut ovat huomattavasti vaikeutta-          Tapahtunut kehitys on kuitenkin osoittanut,
32814: neet asunnontarvitsijoiden asemaa. Päävastuu        että yhteiskunnan asemaa asuntomarkkinoil-
32815: vapaarahoitteisten asuntojen kaupassa synty-        lamme tulee vahvistaa. Tällä hetkellä yhteis-
32816: neistä ongelmista on pankeilla. Pankit ovat         kunnan toimenpiteillä kuten toimeentulo- ja
32817: tarjonneet avokätisesti luottoa hyötyen samalla     asumistuella paikataan markkinavoimien ai-
32818: asuntojen hintojen ja asuntoluottojen noususta.     heuttamia ongelmia. Näitä tukimuotoja ja nii-
32819: Ensisijaisesti pankkien onkin kannettava vas-       den voimakasta kehittämistä tarvitaan. Tämä
32820: tuunsa niistä ongelmista, jotka ne omilla toi-      ei kuitenkaan riitä, vaan on pureuduttava
32821: menpiteillään ovat asunnontarvitsijoille aiheut-    asunto-ongelmiemme perimmäisiin syihin. Täl-
32822: taneet.                                             löin keskeistä on lisätä edelleen kohtuuhintais-
32823:    Yhteiskunnalla jo tällä hetkellä käytettävissä   ta asuntotuotantoa sekä turvata tasaisesti toi-
32824: olevia keinoja ovat toimeentulotuki-ja asumis-      miva asuntoluototus. Tasaisesti toimivan asun-
32825: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 446
32826: 
32827: toluototuksen saavuttamiseksi asuntorahoituk-    lainoitusmahdollisuuksia. Asuntorahaston ra-
32828: sessa tulee voimistaa ja laajentaa toimintansa   hoituspohjan laajentaminen pitkäaikaiseen lai-
32829: aloittaneen asunto-olojen kehittämisrahaston     nanottoon antaa tähän mahdollisuudet.
32830: 
32831:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
32832: 
32833:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32834:                                     1990 vp. -     KK n:o 446                                     5
32835: 
32836: 
32837: 
32838: 
32839:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32840: 
32841:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       bostadsbidrag. Dessutom innehåller skatte1a-
32842: anger har Ni, Herr Talman, med Er skivelse av      gen om möjlighet antigen tili sänkning av
32843: den 31 augusti 1990 tili vederbörande medlem       skatten eller tili befrie1se från den, om den
32844: av statsrådet översänt avskrift av följande av     skattskyldiges skattebeta1ningsförmåga av spe-
32845: riksdagsman Björkstrand undertecknade spörs-       ciella orsaker har minskat väsentligt. Skattesty-
32846: mål nr 446:                                        re1sen har 9.5.1990 sänt anvisningar tili läns-
32847:                                                    skatteverken och skattebyråerna om att man
32848:                                                    som en speciell orsak som minskar de skatt-
32849:           Vilka åtgärder har Regeringen för        sky1digas skattebeta1ningsförmåga kan anse en
32850:        avsikt att vidta för att stöda de perso-    överhängande sku1dbörda som beror på att den
32851:        ner, framför allt barnfamiljer, som har     skattsky1dige har köpt en ny bostad före
32852:        kommit i ekonomiska svårigheter ge-         försäljningen av den tidigare och trots uppre-
32853:        nom de kraftigt stigande räntekostna-       pade försök inte har lyckats sälja sin tidigare
32854:        derna på bostadslån, och genom ränte-       bostad inom skälig tid. Skattestyre1sen kan på
32855:        stöd eiier andra åtgärder återföra rän-     ansökan bevilja befrielse från skatt ända tili
32856:        tenivån på bostadslånen tili en skälig      100 000 mark, och finansministeriet tili den
32857:        nivå?                                       överskjutande delen. I fråga om vardera skat-
32858:                                                    telättnaden är det skäl att beakta att beviljan-
32859:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       det sker på basis av prövning under viiken den
32860: samt anföra följande:                              skattskyldiges inkomster och förmögenhet
32861:                                                    beaktas.
32862:    Att handeln med fritt finansierade bostäder        I boendestödet genom beskattningen har
32863: har blivit så livlig och att priserna först steg   stödet för unga som skaffar sig förstabostad
32864: brant och marknaden sedan plötsligt stagnera-      och för barnfamiljer särskilt ökats. I fjol
32865: de och priserna började sjunka är en följd av      infördes ett bostadsavdrag avsett för anskaffare
32866: fluktuationerna främst på penningmarknaden.        av förstabostad. Vidare har man i rätten att
32867: Hur häftigt penningmarknaden förändrats illus-     avdra skatt för räntor på bostadslån särskilt
32868: treras av att beloppet avlyfta bostadskrediter     höjt maximibeloppet av ränteavdragen för
32869: ökade från 24 miljarder mark år 1986 tili 48,6     barnfamiljer. Regeringen har föreslagit att en
32870: miljarder år 1988. Däremot stannade ökningen       familj med två barn år 1991 kan göra ett
32871: av bostadskrediterna år 1989.                      ränteavdrag på 31 000 mk för bostadslån.
32872:    De häftiga fluktuationerna på marknaden         Vidare avstår man nästa år från stämpelskatten
32873: för fritt finansierade bostäder har avsevärt       för förstabostäder, vilket betydligt ökar stödet
32874: försvårat de bostadsbehövandes situation. Hu-      för dem som skaffar sig sin första ägobostad.
32875: vudansvaret för de prob1em som uppstått i             Utvecklingen har dock visat att samhället
32876: handeln med fritt finansierade bostäder vilar på   måste gripa djupare in i bostadsmarknaden.
32877: bankerna. Bankerna har frikostigt erbjudit         Utkomstbidraget och bostadsbidraget repare-
32878: krediter och samtidigt dragit nytta av att         rar problem som åstadkommits av marknads-
32879: bostadspriserna och bostads1ånen har ökat.         krafterna. Dessa stödformer är nödvändiga,
32880: Därför är det bankerna som i första hand bör       och ytterligare behövs en kraftig utveckling av
32881: bära ansvaret för de prob1em som de genom          dem. Men detta är inte tillräckligt, utan vi
32882: sina egna åtgärder har åsamkat de bostadsbe-       måste gå in på de grundläggande orsakerna tili
32883: hövande.                                           våra bostadsproblem. Det viktiga är då att vi
32884:    De metoder som samhället redan nu förfogar      säkerställer en tillräcklig produktion av bostä-
32885: över ink1uderar system för utkomststöd och         der tili skäligt pris och en bostadslångivning
32886: 6                                 1990 vp. -    KK n:o 446
32887: 
32888: som fungerar stabilt. För att uppnå en stabil   förhållanden. En möjlighet tili detta ligger i att
32889: bostadslångivning gäller det inom bostadsfi-    finansieringsgrunden utsträcks tili upptagning
32890: nansieringen att stärka och utvidga verksam-    av långfristiga lån.
32891: heten inom fonden för utvecklande av bostads-
32892: 
32893:     Helsingfors den 9 oktober 1990
32894: 
32895:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
32896:                                                 1990 vp.
32897: 
32898: Kirjallinen kysymys n:o 447
32899: 
32900: 
32901: 
32902: 
32903:                                  Rinne: Ojitusten rajoittamisesta Kokemäenjoen suiston lintu-
32904:                                      alueilla
32905: 
32906: 
32907:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32908:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Ko-        lisälaskua, josta se ei selviäisi. Kustannuserän
32909: kemäenjoen suistossa, parhailla lintualueilla,       lisääminen elintarvikkeiden hintoihin on myös
32910: tehtäisiin lisäpeltoa valtion pellonraivausvaroja    mahdoton ajatus. Suurin vaara kohdistuu maa-
32911: käyttämällä.                                         talouselinkeinoon itseensä.
32912:    Maatalouden ylituotannon lisääminen veron-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32913: maksajien varoin tai halpakorkoisin lainoin on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32914: edesvastuutonta toimintaa kansantaloutta koh-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32915: taan. Vuosittainen vientituki ylituotannolle on      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32916: nousemassa ennennäkemättömiin kustannuk-
32917: siin. Pahimmassa tapauksessa peräti viiteen
32918: miljardiin markkaan. Tätä tietä kulkien se                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pel-
32919: merkitsisi vuosikymmenen aikana viidenkym-                  lonraivausvarojen käytön estämiseksi
32920: menentuhannen miljoonan markan laskua.                      Kokemäenjoen suiston rikkailla lintu-
32921: Maataloudelle itselleen se merkitsisi sellaista             alueilla?
32922:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1990
32923: 
32924:                                            Heikki Rinne
32925: 
32926: 
32927: 
32928: 
32929: 200070S
32930: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 447
32931: 
32932: 
32933: 
32934: 
32935:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
32938: olette 4 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn kir-
32939: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä
32940: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tarkoitetulla alueella ei ole suunnitteilla eikä
32941: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-       tekeillä ojituksia tai pellonraivauksia. Sitä pait-
32942: jallisesta kysymyksestä n:o 447:                   si valtion pellonraivausvaroja ei ole edes ole-
32943:                                                    massa eikä siten käytettävissäkään.
32944:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pel-
32945:        lonraivausvarojen käytön estämiseksi
32946:        Kokemäenjoen suiston rikkailla lintu-
32947:        alueilla?
32948:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
32949: 
32950:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32951: 
32952: 
32953: 
32954: 
32955:                                                     ./
32956:                                  1990 vp. -     KK n:o 447                                     3
32957: 
32958: 
32959: 
32960: 
32961:                           Tili Riksdagens Herr Talman
32962: 
32963:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32964: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      samt anföra föjande:
32965: av den 4 september 1990 tili vederbörande
32966: medlem av statsrådet översänt avskrift av           Enligt erhållen utredning pågår i det område
32967: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-      som nämns i spörsmålet inte någon dikning
32968: tecknade spörsmål nr 447:                        eller åkerröjning. Ingen sådan är heller under
32969:                                                  planering. Dessutom finns överhuvudtaget inga
32970:         Har Regeringen för avsikt att vidta      statliga åkerröjningsmedel varför inga sådana
32971:       åtgärder för att förhindra användning-     följaktligen heller kan användas.
32972:       en av åkerröjningsmedel i de fågelrika
32973:       områdena vid mynningen av Kumo älv?
32974: 
32975:     Helsingfors den 5 oktober 1990
32976: 
32977:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32978:                                             1990 vp.
32979: 
32980: Kirjallinen kysymys n:o 448
32981: 
32982: 
32983: 
32984: 
32985:                                 Rinne: Kokemäenjoen perkaussuunnitelmista luopumisesta
32986: 
32987: 
32988:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32989: 
32990:    Kokemäenjoen tilaa on viime vuosina kyetty     heuttaisivat suurta haittaa Kokemäenjoen joki-
32991: ilahduttavalla tavalla parantamaan. Nyt tätä      varren asumuksille ja satakuntalaiselle kulttuu-
32992: myönteistä kehitystä uhkaavat perkaus- ja         rimaisemalle.
32993: ruoppaussuunnitelmat, jotka tulisivat irrotta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32994: maan joesta aineksia, joiden haitallisuus tun-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32995: tuisi aina Pihlavan lahdella asti. Elohopean      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32996: huuhtoutuminen lienee haitoista vakavin.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32997:    Suunniteltujen vesirakennustöiden ainut tar-
32998: koitus on lisätä maatalouden tuotantoa. Täl-
32999: laiset suunnitelmat lisäisivät maatalouden en-             Mihin tmmnn Hallitus tulee välittö-
33000: nestään aiheuttamaa miljardilaskua veronmak-             mästi ryhtymään Kokemäenjoen per-
33001: sajille.                                                 kaus- ja ruoppaussuunnitelmien lopet-
33002:    Työt olisivat kustannuksiltaan kymmeniä               tamiseksi ja säästyneiden varojen ohjaa-
33003: miljoonia markkoja, mutta niiden työllistävä             miseksi satakuntalaiseen ympäristön-
33004: vaikutus on lähes nolla. Vesirakennustyöt ai-            suojeluun?
33005: 
33006:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1990
33007: 
33008:                                          Heikki Rinne
33009: 
33010: 
33011: 
33012: 
33013: 200070S
33014: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 448
33015: 
33016: 
33017: 
33018: 
33019:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarkoitus tehdä vesioikeudelle suunnitelmien
33021: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valmistuttua ensi vuoden alussa. Päätös hank-
33022: olette 4 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn kir-         keen mahdollisesta toteuttamisesta ja sen laa-
33023: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             juudesta tulee tehtäväksi tulo- ja menoarvion
33024: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         käsittelyn yhteydessä sen jälkeen kun hankkeen
33025: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-          toteuttamiseen on olemassa vesilain mukainen
33026: jallisesta kysymyksestä n:o 448:                      lupa.
33027:                                                          Nyt kysymyksessä olevan vesistöhankkeen
33028:          Mihin toimiin Hallitus tulee välittö-        suunnitelmaa laadittaessa on kiinnitetty erityis-
33029:        mästi ryhtymään Kokemäenjoen per-              tä huomiota hankkeen ympäristövaikutusten
33030:        kaus- ja ruoppaussuunnitelmien lopet-          arviointiin ja aiheutuvien haittavaikutusten eh-
33031:        tamiseksi ja säästyneiden varojen ohjaa-       käisemiseen. Turun vesi- ja ympäristöpiirissä
33032:        miseksi satakuntalaiseen ympäristön-           on tehty mm. selvitys elohopean esiintymisestä
33033:        suojeluun?                                     Kokemäenjoessa, erityisesti joen keskiosan alu-
33034:                                                       eella. Selvityksen mukaan elohopeaa esiintyy
33035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Kyttälänhaaran pohjasedimenteissä. lmuruop-
33036: taen seuraavaa:                                       pauksen kautta pohjasedimenteistä poistuvalla
33037:                                                       elohopeamäärällä ei arvion mukaan ole kuiten-
33038:    Kokemäenjoki ja Laimijoki ovat tulvineet           kaan suurta merkitystä joen koko elohopea-
33039: toistuvasti aiheuttaen vakavaa haittaa ja vahin-      määrään verrattuna eikä sitä vapaudu veteen
33040: koa Alastarolla, Huittisissa, Kokemäellä ja           merkittäviä määriä. Elohopean huuhtoutumi-
33041: Vampulassa. Viljelyksien lisäksi vahinkoa on          nen ei kaiken todennäköisyyden mukaan muo-
33042: aiheutunut rakennuksille. Samoin tieyhteyksiä         dostu ongelmaksi hankkeen toteuttamisen kan-
33043: on katkennut. Tulva on myös lisännyt ravin-           nalta.
33044: teiden huuhtoutumista ja liukeneroista pelloilta         Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu kiintoai-
33045: vesistöihin. Erityisen uhkaavia ovat olleet jää-      neen lisääntymistä Kokemäenjoen vedessä lä-
33046: pato- ja hyydetulvat. Suunnitteilla olevalla Ko-      hinnä imuruoppauksen aikana. Vedenlaatua
33047: kemäenjoen keskiosan ja Loimijoen järjestely-         seurataan kuitenkin töiden aikana niin, että
33048: hankkeella tasataan tulvien alentamisen ohella        työt voidaan tilapäisesti pysäyttää siinä ta-
33049: vedenkorkeusvaihteluja ja edistetään näin ve-         pauksessa, että vedenlaadun raja-arvot ovat
33050: sistön virkistyskäyttöedellytyksiä. Suunnittelus-     vaarassa ylittyä. Porin kaupungin alueella tehty
33051: sa on erityisesti otettu huomioon luonnonta-          ja nyt päättymisvaiheessa oleva vastaavanlai-
33052: loudelliset ja maisemalliset näkökohdat.              nen Kokemäenjoen ruoppaus ei ole aiheuttanut
33053:    Alueen kunnat pitävät tulvien poistamista          sanottavaa kysymyksessä tarkoitettua haittaa.
33054: tarpeellisena ja kiireellisenä. Asian oltua val-      Hallitus katsoo, ettei kysymys anna tässä vai-
33055: mistavasti valtioneuvoston raha-asiainvalio-          heessa aihetta muuhun kuin että hallitus seu-
33056: kunnan käsiteltävänä maa- ja metsätalousmi-           raa hankkeen valmistelua. Hallitus tulee aika-
33057: nisteriö oikeutti 28.12.1988 vesi- ja ympäristö-      naan ottamaan asianmukaisessa järjestyksessä
33058: hallituksen toimimaan vesioikeudellisen luvan         kantaa hankkeen mahdolliseen toteuttamiseen
33059: hakijana Kokemäenjoen keskiosan ja Loimi-             ja sen laajuuteen.
33060: joen järjestelyhankkeessa. Lupahakemus on
33061:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
33062: 
33063:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
33064:                                    1990 vp. -      KK n:o 448                                     3
33065: 
33066: 
33067: 
33068: 
33069:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33070: 
33071:   I det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen           domstolen efter att planerna blivit färdiga vid
33072: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ingången av nästa år. Beslut om ett eventuellt
33073: av den 4 september 1990 tili vederbörande           genomförande av projektet samt om projektets
33074: medlem av statsrådet översänt avskrift av           omfattning skall fattas i samband med budget-
33075: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-         behandlingen efter att det finns ett tillstånd i
33076: tecknade spörsmål nr 448:                           en1ighet med vattenlagen för genomförande av
33077:                                                     projektet.
33078:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                Då planen för ifrågavarande vattendragspro-
33079:        omedelbart vidta för avslutande av           jekt har uppgjorts, har särskild uppmärksam-
33080:        rensnings- och muddringsarbetena i           het fästs vid en bedömning av projektets
33081:        Kumo älv och styrande av de inbespa-         effekter på miljön och ett förhindrande av den
33082:        rade medlen tili miljövård i Satakunta?      skadliga inverkan projektet har. Vid Åbo vat-
33083:                                                     ten- och miljödistrikt har bl.a. företagits en
33084:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utredning över förekomsten av kvicksilver i
33085: samt anföra följande:                               Kumo älv, i synnerhet i ä1vens mellersta del.
33086:                                                     Enligt denna utredning förekommer det kvick-
33087:    Kumo älv och Loimijoki har svämmat över          silver i bottensedimenten i Kyttälänhaara. Den
33088: upprepade gånger och förorsakat allvarliga          kvicksilvermängd som genom sugmuddring lös-
33089: skador i Alastaro, Huittinen, Kumo och Vam-         görs från bottensedimenten bedöms dock inte
33090: pula. Förutom grödorna har även byggnader           ha någon stor betydelse jämfört med hela
33091: skadats. Likaså har vägförbindelser avbrutits.      kvicksilvermängden i älven och kvicksilver fri-
33092: Översvämningen har även lett tili att närings-      görs inte i vattnet i någon betydande mängd.
33093: ämnen i ökad utsträckning sköljs ned från           Att kvicksilver skö1js ut i vattnet blir med all
33094: åkrarna och löses upp i vattendragen. Synner-       sannolikhet inget problem med tanke på ge-
33095: ligen hotfulla har isdammsöversvämningarna          nomförandet av projektet.
33096: och isdämningarna varit. Genom det planerade            Genomförandet av projektet leder tili att
33097: projektet för reglering av Kumo älvs mellersta      mängden av fasta partiklar ökar i Kumo älvs
33098: del och Loimijoki utjämnas variationerna i          vatten närmast under den tid då sugmuddring-
33099: vattennivån utöver att översvämningarna blir        en pågår. Man följer dock med vattenkvaliteten
33100: lindrigare och härigenom främjas förutsätt-         under arbetets gång så att arbetet kan stoppas
33101: ningarna för att vattendraget skall kunna           tillfälligt i fall det finns en risk för att
33102: användas för rekreation. Vid planeringen har i      gränsvärdena för vattenkvaliteten överskrids.
33103: synnerhet beaktats naturhushållnings- och           Den muddring av liknande slag som utförts i
33104: landskapsmässiga synpunkter.                        Kumo älv på Björneborgs stads område och
33105:    Kommunerna i området anser att en elimi-         som nu är i sitt slutskede har inte förorsakat
33106: nering av översvämningarna är nödvändig och         någon nämnvärd skada av det slag som avses i
33107: brådskande. Sedan ärendet undergått förbere-        spörsmålet. Regeringen anser att frågan inte i
33108: dande finansbehandling vid statsrådet berätti-      det här skedet föranleder någonting annat än
33109: gade jord- och skogsbruksministeriet den 28         att regeringen följer med beredningen av pro-
33110: december 1988 vatten- och miljöstyrelsen att        jektet. Regeringen kommer i sinom tid att i
33111: ansöka om vattenrättsligt tillstånd beträffande     vederbörlig ordning fatta ståndpunkt tili det
33112: projektet för en reglering av Kumo älvs mel-        eventuella genomförandet av projektet samt tili
33113: lersta del och Loimijoki. Avsikten är att           dess omfattning.
33114: ansökan om tillstånd skall riktas tili vatten-
33115: 
33116:     Helsingfors den II oktober 1990
33117: 
33118:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
33119:                                              1990 vp.
33120: 
33121: Kirjallinen kysymys n:o 449
33122: 
33123: 
33124: 
33125: 
33126:                                  Rinne: Golfkenttien vesistöille aiheuttamista ympäristöhaitoista
33127: 
33128: 
33129:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33130: 
33131:    Golfkenttien mukana Suomeen on saatu uusi       mutta olisi kohtuutonta jos varakkain kansan-
33132: ympäristöhaitta. Kustannusten säästämiseksi        osa ei suostuisi tätä itse aiheuttamaansa har-
33133: ruohokenttiä myrkytetään. Luontoa pilaavat ja      rastushaittaa maksamaan. Muu kuin myrkytys-
33134: tuhoavat aineet valuvat vesistöihin. Esimerkiksi   menetelmä toisi myös nuorille tilapäistä kesä-
33135: Japanissa tätä uhkaa vastaan on noussut kan-       työtä.
33136: sanliike. Meillä asiasta tehdään vasta kysymys.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33137: Pahimmassa tapauksessa haitat ovat jopa suu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33138: remmat kuin maatalouden vesistökuormituk-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33139: set.                                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33140:    Lajin harrastajat eivät pääsääntöisesti ole
33141: maan vähäosaisinta kansanosaa. Luonnonmu-                    Aikooko Hallitus ryhtyä ennakoiviin
33142: kaisia menetelmiä löytyy lajin alkulähteiltä ja           toimenpiteisiin golfkenttien käsittelyn
33143: myös mekaanisen käsittelyn kautta. Ne tulevat             aiheuttamien vesistöongelmien estämi-
33144: maksamaan enemmän kuin myrkkymenetelmä,                   seksi?
33145: 
33146:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1990
33147: 
33148:                                           Heikki Rinne
33149: 
33150: 
33151: 
33152: 
33153: 200070S
33154: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 449
33155: 
33156: 
33157: 
33158: 
33159:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33160: 
33161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    junta-aineita, joten kuormitus lienee saman
33162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kaltaista kuin peltoviljelystä peräisin oleva.
33163: olette 4 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn kir-     Tarkempien tutkimustulosten puuttuessa ei
33164: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuormituksen suuruudesta voida toistaiseksi
33165: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     esittää kovin luotettavia arvioita.
33166: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-        Torjunta-aineiden käyttöön golfkentillä voi-
33167: jallisesta kysymyksestä n:o 449:                  daan vaikuttaa seuraavilla lainsäännöksillä:
33168:                                                     - torjunta-ainelain (327 /69) 4 b §:n mukaan
33169:          Aikooko Hallitus ryhtyä ennakoiviin
33170:                                                   torjunta-ainelautakunta voi, päättäessään tor-
33171:        toimenpiteisiin golfkenttien käsittelyn
33172:                                                   junta-aineen hyväksymisestä käyttöön, määrätä
33173:        aiheuttamien vesistöongelmien estämi-
33174:                                                   samalla käyttöä koskevista rajoituksista ja eh-
33175:        seksi?
33176:                                                   doista
33177:                                                     - kemikaalilain (744/89) 15 § velvoittaa ke-
33178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33179:                                                   mikaalin käyttäjän noudattamaan riittävää
33180: vasti seuraavaa:
33181:                                                   huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ym-
33182:                                                   päristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä haittojen
33183:    Golfharrastuksen suosio on lisääntynyt
33184:                                                   ilmaantuessa poistamaan haitat. Tarvittaessa
33185: maassamme suuresti viime vuosina. Tämä on
33186:                                                   asianomainen valvontaviranomainen voi kiel-
33187: johtanut siihen, että uusia golfkenttiä on ra-
33188:                                                   tää toiminnanharjoittajaa jatkamasta säännös-
33189: kennettu runsaasti ja rakennetaan parhaillaan-
33190:                                                   ten ja määräysten vastaista toimintaa ja mää-
33191: kin. Kysymys golfkenttien ylläpidosta aiheutu-
33192:                                                   rätä toiminnanharjoittajan muutoin täyttä-
33193: vista mahdollisista ympäristöhaitoista on siten
33194:                                                   mään kemikaalilaissa säädetyt velvoitteet (ke-
33195: tullut ajankohtaiseksi myös meillä.
33196:                                                   mikaalilaki 45 §)
33197:    Kaavoituksen keinoin on mahdollista ohjata
33198:                                                     - vesilaki (264/61) sisältää vesistön ja poh-
33199: golfkenttien sijoittumista. Kaavamääräyksin
33200:                                                   javeden pilaamiskiellot (VL 1:19 ja VL 1:22).
33201: voidaan myös vähentää vesien pilaantumisvaa-
33202:                                                   Toimivan tai rakennettavan vedenottaman ym-
33203: raa.
33204:                                                   pärille voidaan vesioikeuden päätöksellä tarvit-
33205:    Golfnurmikon tekeminen ei ole kuitenkaan
33206:                                                   taessa perustaa suoja-alue.
33207: maassamme luvanvaraista tmmmtaa, ellei
33208: hankkeeseen liity merkittävää maankaivua tai         Vesi- ja ympäristöviranomaisille on eräissä
33209: puiden kaatoa. Ainoastaan golfkenttiin liitty-    tapauksissa tarjoutunut mahdollisuus esittää
33210: vien oheisrakenteiden ja rakennusten tekemi-      kantansa uuden golfkentän rakentamisesta, jol-
33211: seen tarvitaan tavanomaiset rakennus- ym.         loin on voitu asettaa vesiensuojelua koskevia
33212: luvat. Lupamenettelyn epäyhtenäisyys ja puut-     vaatimuksia. Muutamissa tapauksissa on
33213: teellisuus heikentävät mahdollisuuksia sekä       omaksuttu kokonaan kielteinen kanta golfken-
33214: luotettavan yleiskuvan saamiseen että vaikutta-   tän perustamiseen.
33215: vat golfkenttien sijoittumiseen.                     Ympäristöministeriön käsityksen mukaan
33216:    Golfkentistä vesistöihin ja pohjavesiin koh-   ensisijainen toimenpide nykytilanteessa on sel-
33217: distuvaa kuormitusta ei toistaiseksi tunneta      vittää tarkemmin, minkälainen ympäristöuhka
33218: riittävän hyvin. Ulkomaisiakin tutkimustulok-     golfkentistä aiheutuu. Ympäristöministeriö ai-
33219: sia on käytettävissä niukalti. Nurmikoiden        koo yhdessä muiden viranomaisten kanssa sel-
33220: kunnossapitoon käytetään lannoitteita ja tor-     vittää asiaa mahdollisia jatkotoimia varten.
33221: 
33222:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
33223: 
33224:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
33225:                                       1990 vp. -     KK n:o 449                                    3
33226: 
33227: 
33228: 
33229: 
33230:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33231: 
33232:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning-         torde leda tili samma slags belastning som
33233: en föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er           åkerodling förorsakar. I brist på mer detalje-
33234: skrivelse av den 4 september 1990 tili vederbö-      rade forskningsdata går det ännu inte att lägga
33235: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         fram pålitliga kalkyler.
33236: av följande av riksdagsman Heikki Rinne                 Användningen av bekämpningsmedel på
33237: undertecknade spörsmål nr 449:                       golfbanorna kan påverkas med stöd av följan-
33238:                                                      de stadganden:
33239:          Ämnar Regeringen gripa tili förebyg-           - enligt 4 b § lagen om bekämpningsmedel
33240:        gande åtgärder för att förhindra de           (327/69) kan nämnden för bekämpningsmedel
33241:        vattenproblem som skötseln av golfba-         då den beslutar om godkännande av ett be-
33242:        norna leder tili?                             kämpningsmedel samtidigt bestämma om be-
33243:                                                      gränsningar och villkor som gäller användning-
33244:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         en av medlet
33245: samt anföra följande:                                   - 15 § kemikalielagen (744/89) förpliktar
33246:                                                      den som använder kemikalier att iaktta till-
33247:    Golfspelet har under de senaste åren blivit       räcklig omsorg och försiktighet så att hälso-
33248: allt mer populärt som hobby. Detta har lett tili     och miljöskador inte uppstår samt att då
33249: att ett stort antal nya golfbanor har anlagts och    skador konstateras avhjälpa dem. Vid behov
33250: håller på att anläggas. Frågan om de eventuella      kan övervakningsmyndigheten förbjuda verk-
33251: miljöolägenheter som deras underhåll förorsa-        samhetsidkaren att fortsätta en verksamhet
33252: kar har följaktligen blivit aktuell också hos oss.   som står i strid med bestämmelser och före-
33253:    Genom planläggning är det möjligt att styra       skrifter och även i övrigt tillhålla honom att
33254: placeringen av golfbanor. Planebestämmelser          uppfylla kemikalielagens förpliktelser (45 § ke-
33255: kan också användas för att minska risken för         mikalielagen)
33256: vattenförorening.                                       - vattenlagen (264/61) innehåller förbud
33257:    Anläggningen av gräslindor för golfbanor          mot förorening av vattendrag och grundvatten
33258: fordrar dock inte något tillstånd i vårt land,       (1: 19 och 1:22). Kring en ibrukvarande eller
33259: såvida projektet inte i större utsträckning är       planerad vattentäkt kan ett skyddsområde vid
33260: förknippat med grävning eller fällande av träd.      behov inrättas genom beslut av vattendomsto-
33261: Det är bara för de konstruktioner och bygg-          len.
33262: nader som hör tili golfbanorna som sedvanliga           Vatten- och miljömyndigheterna har i vissa
33263: byggnadslov och andra tillstånd behövs. Att          fall haft möjlighet att yttra sig om anläggandet
33264: tillståndsförfarandet är oenhetligt och bristfäl-    av nya golfbanor, och det har då funnits
33265: ligt försämrar möjligheterna att få en täckande      möjlighet att ställa krav på vattenvård. I vissa
33266: helhetsbild av läget och likaså att påverka          fall har inställningen tili en planerad golfbana
33267: placeringen av golfbanorna.                          varit genomgående negativ.
33268:    Den belastning på vattendrag och grundvat-           Enligt miljöministeriets uppfattning behöver
33269: ten som golfbanorna förorsakar är tills vidare       vi i nuläget i första hand noggranna undersök-
33270: inte tillräckligt väl känd. Det är också ont om      ningar om vilket slags miljörisker en golfbana
33271: utländska forskningsresultat inom detta områ-        medför. Miljöministeriet avser att i samråd
33272: de. För att hålla banorna i stånd används            med övriga berörda myndigheter undersöka
33273: gödningsämnen och bekämpningsmedel, vilket           frågan för eventuella andra åtgärder.
33274: 
33275:      Helsingfors den 5 oktober 1990
33276: 
33277:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
33278:                                                 1990 vp.
33279: 
33280: Kirjallinen kysymys n:o 450
33281: 
33282: 
33283: 
33284: 
33285:                                    Rinne: Maatiloille maksettavan pinta-alatuen perusteena olevan
33286:                                        peltoalan määrästä
33287: 
33288: 
33289:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33290: 
33291:    Valtiovarainministeriön taholta on julkisuu-       kisiä väärinkäytöksiä, on läpivalaisematta.
33292: teen esitetty tieto, jonka mukaan maataloudelle          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33293: maksettavan pinta-alatuen maksamisen yhtey-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33294: dessä on ilmaantunut tukemiskelpoista peltoa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33295: peräti 40 000 hehtaaria. Tyhjästä.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33296:    Luomiskertomuksen jälkeen maata ei kuiten-
33297: kaan ole luotu lisää hehtaariakaan. Maan
33298: kohoamisenkaan seurauksena ei tällainen yht-                    Aikooko Hallitus selvittää konkreet-
33299: äkkinen peltohehtaarien lisääntyminen ole                    tisin numerotiedoin 40 000 ylimääräisen
33300: mahdollista. Ei ainakaan valmiin pellon.                     peltohehtaarin syntyhistorian ja ryhtyä
33301:    Selvittämättä on jäänyt, mitä tämä ylimää-                tarpeellisiin ja välittömiin toimiin mah-
33302: räinen peltoala on ja miten sitä on aikaisemmin              dollisten tapahtuneiden väärinkäytösten
33303: käsitelty esimerkiksi verotuksessa. Selvitys siitä,          asianmukaiseen vastuukäsittelyyn vie-
33304: liittyykö asiaan aikaisempia tai tämänhet-                   miseksi?
33305: 
33306:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1990
33307: 
33308:                                              Heikki Rinne
33309: 
33310: 
33311: 
33312: 
33313: 200070S
33314: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 450
33315: 
33316: 
33317: 
33318: 
33319:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33320: 
33321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtioneuvosto teki 31 päivänä toukokuuta
33322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1990 päätöksen peltoalaperusteisesta tuesta.
33323: olette 4 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn kir-        Sen mukaan tukea maksetaan 300 markkaa
33324: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            viljelijän hallinnassa 30 päivänä kesäkuuta
33325: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        1990 olevaa peltohehtaaria kohti. Tuen haku-
33326: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-         aika päättyi 31 päivänä elokuuta 1990. Maa-
33327: jallisesta kysymyksestä n:o 450:                     talouslautakuntien on lähetettävä maatilahalli-
33328:                                                      tukselle syyskuun loppuun mennessä selvitys
33329:           Aikooko Hallitus selvittää konkreet-
33330:                                                      tuen alaisista hehtaarimääristä. Yhteenveto pel-
33331:        tisin numerotiedoin 40 000 ylimääräisen
33332:                                                      toaloista on käytettävissä lokakuun puoliväliin
33333:        peltohehtaarin syntyhistorian ja ryhtyä
33334:                                                      mennessä. Koska yhteenvetoja ei vielä ole
33335:        tarpeellisiin ja välittömiin toimiin mah-
33336:                                                      tehty, kirjallisessa kysymyksessä esitetty ei voi
33337:        dollisten tapahtuneiden väärinkäytösten
33338:                                                      perustua tietoon todellisesta tilanteesta.
33339:        asianmukaiseen vastuukäsittelyyn vie-
33340:        miseksi?
33341:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
33342: taen seuraavaa:
33343: 
33344:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
33345: 
33346:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
33347:                                  1990 vp. -     KK n:o 450                                     3
33348: 
33349: 
33350: 
33351: 
33352:                            Tili Riksdagens Herr Talman
33353: 
33354:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Statsrådet fattade den 31 maj 1990 ett beslut
33355: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      om stöd på basis av åkerareal. Enligt beslutet
33356: av den 4 september 1990 tili vederbörande        utbetalas i stöd 300 mk för varje hektar åker
33357: medlem av statsrådet översänt avskrift av        som en jordbrukare den 30 juni 1990 hade i sin
33358: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-      besittning. Ansökningstiden gick ut den 31
33359: tecknade spörsmål nr 450:                        augusti 1990. Lantbruksnämnderna skall före
33360:                                                  utgången av september ge jordbruksstyrelsen
33361:         Har Regeringen för avsikt att genom
33362:                                                  en utredning över hur många hektar mark
33363:       konkreta sifferuppgifter klarlägga hur
33364:                                                  stödet gäller. Ett sammandrag av åkerarealen
33365:       40 000 ha extra åker har uppkommit
33366:                                                  finns tillgängligt senast i mitten av oktober.
33367:       och att vidta nödvändiga och omedel-
33368:                                                  Eftersom inget sammandrag ännu har gjorts,
33369:       bara åtgärder för att eventuellt miss-
33370:                                                  kan det som sägs i spörsmålet inte basera sig
33371:       bruk som ägt rum behörigen skall
33372:                                                  på uppgifter om det verkliga läget.
33373:       befordras tili laga ansvar?
33374:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
33375: samt anföra följande:
33376:     Helsingfors den 4 oktober 1990
33377: 
33378:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
33379:                                               1990 vp.
33380: 
33381: Kirjallinen kysymys n:o 451
33382: 
33383: 
33384: 
33385: 
33386:                                  Gustafsson: Postipalvelujen turvaamisesta suurehkoissa kunnan-
33387:                                     osakeskuksissa
33388: 
33389: 
33390:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33391: 
33392:     Postien lakkautusuhka leijuu tällä hetkellä     Hervannan läheisyydestä. Lisäksi alueella on
33393: satojen postien kohdalla. Kansalaiset ja heidän     erittäin hyvät liikenneyhteydet.
33394: edustajansa ovat laajalti epätietoisia ja huoles-      Tällä hetkellä kotitalouksia lienee noin 1 300
33395: tuneita, voidaanko postipalveluja lainkaan tyy-     ja asukkaita alueella on noin 4 000. Sääksjär-
33396: dyttävästi hoitaa esim. autoilla hoidettavilla      vellä sijaitsee myös suurehkoja teollisuuslaitok-
33397: jakelulinjoilla tai muilla korvaavilla toimilla.    sia mm. OTK:n jakelukeskus, Kiilto Oy:n
33398: Ehkä muutokset ovat perusteltuja harvaan            tehdaslaitokset sekä Witraktor. Yrityksiä on
33399: asutuilla haja-asutusalueilla. Vastaavasti voi-     noin 100.
33400: daan todeta, että kunnat ovat kehittäneet ja           Eduskunta on edellyttänyt, että Postin yh-
33401: kehittämässä omia kasvukeskuksiaan eri taaja-       teiskunnallinen palvelutehtävä hoidetaan myös
33402: miin, joihin postin nykytasoiset palvelut olen-     liikelaitosuudistuksen jälkeen. Suomen kansan
33403: naisesti kuuluvat.                                  edustajana haluan nostaa yhden tapauksen
33404:     Postin kaavailut Lempäälässä ovat herättä-      esille, jossa toivoo perinpohjaisesti selvitettävän
33405: neet mielestäni täysin oikeutetusti närää ja        eduskunnan tahdonilmaisun suhteen tekeillä
33406: vastustusta. Posti kaavailee kolmen posti- ja       oleviin muutoksiin. Missä kulkee se raja, jol-
33407: pankkikonttorin lopettamista Lempäälässä.           loin katsotaan, ettei suurehkoon kunnanosa-
33408: Tällä hetkellä postipankkeja on kunnassa viisi.     keskukseen kuulu postipalveluja.
33409:  Jäljelle jäisivät vain Lempäälän posti keskus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33410:  postiksi sekä Kuljun posti. Alustavien suunni-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33411:  telmien mukaan on tarkoitus poistaa pankki-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33412:  palvelut myös Sääksjärveltä, Moisiosta ja Säi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33413: jästä. Esimerkiksi Sääksjärvi on erittäin kehit-
33414:  tyvä alue Lempäälän kunnan pohjoispäässä.                     Onko Hallitus tietoinen suurehkoissa
33415:  Kunnan suunnitelmissa on rakentaa Lempää-                  asutustaajamissa, esimerkiksi Lempää-
33416:  län toinen yläaste, koska on odotettavissa                 lässä, olevien postien lakkauttamiskaa-
33417:  kunnan kaavoituksen johdosta huomattavaa                   vailuista, ja
33418:  väestön kasvua. Kunnan suunnitelmissa on                      miten Hallitus aikoo turvata Postin
33419:  myös kehittää Sääksjärvestä korkeatasoinen                 palvelutoimintojen säilymisen erityisesti
33420:  teknologiakylä, mikä johtuu osin Tampereen ja              merkittävissä kunnanosakeskuksissa?
33421: 
33422:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
33423: 
33424:                                          Jukka Gustafsson
33425: 
33426: 
33427: 
33428: 
33429: 200070S
33430: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 451
33431: 
33432: 
33433: 
33434: 
33435:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33436:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Postipankki Oy:stä annetun lain (927 /87)
33437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        9 §:n mukaan pankki harjoittaa pankkitoimin-
33438: olette syyskuun 7 päivänä 1990 päivätyn kir-         taa antamiensa ohjeiden mukaan omien kont-
33439: jeenne n:o 1299 ohella toimittanut valtioneu-        toreidensa lisäksi Posti- ja telelaitoksen toimi-
33440: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         paikkojen välityksellä. Pankki on velvollinen
33441: kansanedustaja Gustafssonin näin kuuluvasta          suorittamaan Posti- ja telelaitokselle tästä pal-
33442: kirjallisesta kysymyksestä n:o 451:                  velusta korvausta sen mukaan kuin Posti- ja
33443:                                                      telelaitos ja pankki siitä sopivat. Postipankki
33444:           Onko Hallitus tietoinen suurehkoissa       Oy:tä ohjaavat siten Postipankkilaki ja osa-
33445:        asutustaajamissa, esimerkiksi Lempää-         keyhtiön yhtiöjärjestys. Liikepankkilaki asettaa
33446:        lässä, olevien postien lakkauttamiskaa-       vähimmäisvaatimukset Postipankin vakavarai-
33447:        vailuista, ja                                 suudelle.
33448:           miten Hallitus aikoo turvata Postin           Postipankin kustannuksia on kasvattanut se,
33449:        palvelutoimintojen säilymisen erityisesti     että sillä on ollut Posti- ja telelaitoksen kautta
33450:        merkittävissä kunnanosakeskuksissa?           lähes yhtä laaja palveluverkosto - noin 3 000
33451:                                                      toimipaikkaa -       kuin muilla pankeilla tai
33452:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pankkiryhmillä yhteensä.
33453: vasti seuraavaa:                                        Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen
33454:                                                      Postipankki Oy on ilmoittanut vetävänsä pank-
33455:    Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (748/89)   kipalvelut pois noin 1 900 postikonttorista.
33456: 3 § määrittelee palvelutavoitteiden perusteet.       Tämän johdosta on päädytty siihen, että noin
33457: Liikelaitoksen tulee huolehtia palvelutarjonnas-     1 900 postikonttorin palvelut järjestetään
33458: ta asiakkaiden ja koko yhteiskunnan tarpeita         uudelleen.
33459: vastaavasti erityisesti siten, että sen tehtäviin       Pankkipalveluja tarjotaan noin 1 000 posti-
33460: kuuluvat peruspalvelut ovat koko maassa ylei-        toimipaikassa kuntakeskuksissa tai muissa
33461: sesti saatavissa tasapuolisin ehdoin.                merkittävissä taajamissa.
33462:    Eduskunta on vuoden 1990 tulo- ja menoar-            Noin tuhannen toimipaikan palvelut sijoite-
33463: vion perusteluissa päättänyt, että postitoimen       taan pääsääntöisesti kauppojen, matkailu- tai
33464: peruspalveluihin kuuluvat tavallinen 1. luokan       muiden yritysten yhteyteen. Nämä toimipaikat
33465: kirje ja lehti normaalissa postinkannossa.           tarjoavat normaalit postipalvelut ja välittävät
33466: Nämä peruspalvelut hoidetaan pääsääntöisesti         pankkipalveluja pankkipäätetoimipaikassa teh-
33467: Postin käsittely-, kuljetus- ja jakeluverkkojen      täväksi.
33468: avulla. Kiinteiden postitoimipaikkojen merki-           Uudelleenjärjestelyn toteuduttua peruspalve-
33469: tys peruspalvelutehtävien hoitamisessa on täy-       lut turvataan samalla kun korvaavia palveluja
33470: dentävä.                                             järjestetään. Niille alueille, joille ei jää kiinteää
33471:    Maamme postitoimipaikkaverkko käsittää            omaa tai muuta asiointipaikkaa, Posti järjestää
33472: tällä hetkellä noin 2 900 posti- ja rahaliikennet-   postipalvelut autolla hoidettujen postinjakelu-
33473: tä välittävää toimipaikkaa ja noin 350 pelkäs-       linjojen avulla. Lisäksi näillä jakajalinjoilla
33474: tään postipalveluja välittävää toimipaikkaa          välitetään pankkipalveluja.
33475: sekä 150 postipalveluautoa, jotka postinjakelun         Liikenneministeriön 11.1.1989 antamissa
33476: ohella välittävät posti- ja rahaliikennepalveluja.   maaseutu- ja haja-asutusalueiden postitoimi-
33477:    Nykyinen postitoimipaikkaverkko on raken-         paikkaverkon kehittämistä koskevissa ohjeissa
33478: nettu yhdyskunta- ja väestörakenteen, palvelu-       korostetaan Postin yhteiskunnallisen tehtävän
33479: jen saatavuuden sekä tietoliikenne- ja liiken-       tärkeyttä haja-asutusalueilla.
33480: neolosuhteiden kannalta huomattavasti nykyi-            Postin suunnitelmien mukaan kysymyksessä
33481: sestä poikkeavissa olosuhteissa.                     mainitussa Lempäälän kunnassa ja sen suurim-
33482:                                    1990 vp. -    KK n:o 451                                     3
33483: 
33484: missa taajamissa, esim. Sääksjärvellä, posti-    jäävät ja missä toimipaikoissa tarjotaan pank-
33485: konttorit jatkavat toimintaansa nykyisessä       kipalvelut ja välitetään pankkipalveluja sekä
33486: muodossaan.                                      mitkä ovat ne toimipaikat, joiden palvelut
33487:    Postissa valmistuu lokakuussa 1990 selvitys   korvataan jakelun avulla.
33488: siitä, mihin toimipaikkoihin pankkipalvelut
33489:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
33490: 
33491:                                                               Liikenneministeri Ilkka Kanerva
33492: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 451
33493: 
33494: 
33495: 
33496: 
33497:                               Till Riksdagens Herr Talman
33498: 
33499:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          (927 /87), idkar banken postverksamhet enligt
33500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          egna anvisningar, förutom via sina egna post-
33501: nr 1299 av den 7 september 1990 tili vederbö-        kontor också genom Post- och televerkets
33502: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         kontor. Banken är skyldig att ersätta Post- och
33503: av följande av riksdagsman Gustafsson under-         televerket för denna service enligt beslut som
33504: tecknade spörsmål nr 451:                            görs av Postbanken och Post- och televerket.
33505:                                                      Postbanken Ab:s verksamhet regleras således
33506:           Är Regeringen medveten om planer           av lagen om Postbanken och aktiebolagets
33507:        på indragning av postkontor i större          bolagsordning. Lagen om affärsbanker ställer
33508:        bosättningscentra som t.ex. Lempäälä          minimivillkor för Postbankens soliditet.
33509:        och                                              Postbankens utgifter har vuxit p.g.a. att
33510:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       banken genom Post- och televerket har haft ett
33511:        ta för att säkerställa postservicen speci-    lika omfattande servicenät - ca 3 000 kontor
33512:        ellt i betydande kommundelscentra?            - som de andra bankerna eller bankgruppe-
33513:                                                      ringarna tillsammans.
33514:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Med hänvisning tili det ovan anförda har
33515: samt anföra följande:                                Postbanken Ab beslutit att dra in postservicen
33516:                                                      i 1 900 postkontor. Utgående från detta har
33517:    I 3 § lagen om Post- och televerket (748/89)      beslut gjorts om att 1 900 kontors service skall
33518: definieras grunderna för målen för servicen.         ordnas på nytt.
33519: Affärsverket skall se tili att utbudet av tjänster      Bankservice erbjuds i ca 1 000 postkontor i
33520: motsvarar kundernas och hela samhällets be-          kommuncentra eller i andra viktiga bosättnings-
33521: hov, särskilt så att de grundtjänster som hör tili   centra.
33522: verkets uppgifter finns allmänt tillgängliga i          Cirka 1 000 servicepunkter placeras huvud-
33523: hela Jandet på objektiva villkor.                    sakligen i anslutning tili butiker, resebyråer
33524:    Riksdagen har i motiveringen tili budgeten        eller andra företag. Dessa servicepunkter erbju-
33525: för år 1990 beslutat att vanliga 1 klassens brev     der normal postservice och förmedlar bankser-
33526: och tidningar i normal postutbärning hör tili        vice tili de servicepunkter som har banktermi-
33527: postfunktionens basservice. Denna basservice         naler.
33528: sköts i huvudsak med hjälp av Postens behand-           När omorganiseringen har verkställts kom-
33529: lings-, transport- och utdelningsnät. De fasta       mer grundservicen att tryggas parallellt med att
33530: postanstalternas betydelse av skötandet av bas-      nya kompletterande serviceformer ordnas. Tili
33531: servicen är kompletterande.                          sådana orter där egen fast eller annan postser-
33532:    Vårt lands postanstaltsnät omfattar för till-     vice inte erbjuds, ordnar Posten postservice
33533: fället ca 2 900 postanstalter som förmedlar          genom postdistributionslinjer per bil. Dessa
33534: post- och penningtrafik och ca 350 postanstal-       distributionslinjer erbjuder också bankservice.
33535: ter som enbart förmedlar posttrafik samt 150            I de av trafikministeriet givna anvisningarna
33536: postbetjäningsbilar, som förutom postutdel-          av den 11.1.1989 för utvecklande av postkon-
33537: ningen även förmedlar post- och penningtrafik-       torsnätet på landsbygden och i glesbygdsområ-
33538: service.                                             den poängteras Postens samhälleligt viktiga
33539:    Det nuvarande postkontorsnätet har byggts         uppgift i glesbygderna.
33540: upp i en situation som ur serviceutbudets,              Enligt Postens planer kommer postverksam-
33541: telekommunikations- och trafikförhållandenas         heten i Lempäälä kommun, som nämns i
33542: synvinkel skilde sig avsevärt från situationen       spörsmålet, och i de större boningscentra i
33543: idag.                                                denna kommun, t.ex. Sääksjärvi, att fortsätta i
33544:    I enlighet med 9 § lagen om Postbanken            sin nuvarande form.
33545:                                    1990 vp. -    KK n:o 451                                  5
33546: 
33547:   1 oktober 1990 slutförs arbetet på en utred-   erbjuda bankfunktioner och förmed1a denna
33548: ning över i vi1ka servicepunkter bankfunktio-    verksamhet, samt vilka de kontor är vilkas
33549: nerna fortsätter, vilka kontor som kommer att    service ersätts med distribution.
33550:     Helsingfors den 27 september 1990
33551: 
33552:                                                               Trafikminister Ilkka Kanerva
33553:                                               1990 vp.
33554: 
33555: Skriftligt spörsmål nr 452
33556: 
33557: 
33558: 
33559: 
33560:                                  Nyman: Om åtgärder för att förbättra servicen inom skatteför-
33561:                                     valtningen
33562: 
33563: 
33564:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33565: 
33566:    Skattemyndigheternas agerande ger alltför        ligheterna under pågående bankstrejk, uppma-
33567: ofta anledning tili missnöjesyttringar från med-    nades boiaget att tillskriva skattestyrelsen. Brev
33568: borgarnas sida. 1 det nedan relaterade enskilda     tili skattestyrelsen avsändes samma dag, den 28
33569: fallet rör det sig inte om stora belopp, men        mars. Något svar på brevet har per dagens
33570: frågan har viktig principiell betydelse.            datum inte erhållits.
33571:    För ett i Helsingfors inregistrerat aktiebolag       Den 3 juli sände bolaget ett nytt brev tili
33572: förföll den 23 februari 1990 en förskottsskat-      skattestyrelsen med begäran om diarieutdrag
33573: terat om 10 169 mark. Detta inföll under            för det nyss nämnda brevet. Inte heller på detta
33574: pågående bankstrejk, varför betalning kunde         brev har skattestyrelsen svarat!
33575: ske först sedan bankerna återupptagit normal            Däremot mottog bolaget den 4 juni en
33576: verksamhet, den 8 mars.                             betalningsanmodan från exekutionsverket i
33577:    Den 28 mars mottog bolaget per post en           Helsingfors. Det indrivna beloppet, 233 mark,
33578: betalningspåminnelse med anledning av att           betalade bolaget för att undvika ytterligare
33579: inbetalningen av ifrågavarande förskottsrat an-     påföljder och i förhoppning att få se ett slut på
33580: sågs ha varit försenad. Betalningspåminnelsens      den byråkratiska långdansen.
33581: belopp var 202 mark, vilket, då den av bank-            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
33582: strejken föranledda förseningen varit 14 dagar,     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
33583: innebär en räntesats på 51,05 procent!              föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
33584:    Betalningspåminnelsens förfallodag var två       rådet ställa följande spörsmål:
33585: dagar senare, den 30 mars, en skamlöshet som
33586: förtjänar att särskilt poängteras!                            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
33587:    Eftersom uppgifter hade förekommit i of-                vidta för att förenhetliga betalningspra-
33588: fentligheten om att betalningsförseningar tili             xis ifråga om såväl slutlig skatt som
33589: följd av bankstrejken inte skulle komma att                förskottsskatt i oförutsedda situationer
33590: leda tili påföljder kontaktade bolaget länsskat-           som t.ex. vid en bankstrejk,
33591: teverkets skatteuppbördsavdelning, där man                    eliminera ockerprocenter och skapa
33592: per telefon meddelade att befrielsen från på-              en skälig räntepraxis vid betalningsför-
33593: följder avsåg endast slutlig skatt, men däremot            seningar på grund av force majeure,
33594: inte förskottsskatt!                                       samt
33595:    Eftersom tjänstemannen på länsskatteverkets                hos skattestyrelsen inskärpa betydel-
33596: skatteuppbördsavdelning inte kunde ta ställ-               sen av att inkomna skrivelser, som
33597: ning tili viiken skillnaden är mellan dessa två            andra myndigheter uppmanat tili, be-
33598: skattekategorier med hänsyn tili betalningsmöj-            svaras?
33599: 
33600:      Helsingfors den 10 september 1990
33601: 
33602:                                         Per-Henrik Nyman
33603: 
33604: 
33605: 
33606: 
33607: 200070S
33608: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 452
33609: 
33610: Kirjallinen kysymys n:o 452                                                                 Suomennos
33611: 
33612: 
33613: 
33614: 
33615:                                  Nyman: Verohallinnon palveluiden parantamiseksi tarvittavista
33616:                                      toimenpiteistä
33617: 
33618: 
33619:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33620:    Veroviranomaisten toiminta antaa aivan             välillä vallitsi suhteessa meneillään olleeseen
33621: liian usein aihetta tyytymättömyyden ilmauk-          pankkilakkoon, yhtiötä kehotettiin kirjoitta-
33622: siin kansalaisten taholta. Jäljempänä selostetus-     maan asiasta verohallitukseen. Kirje verohalli-
33623: sa yksittäisessä tapauksessa kyse ei ole suurista     tukseen lähetettiin samana päivänä, siis 28
33624: summista, mutta asia on periaatteellisesti tär-       päivänä maaliskuuta. Vastausta kirjeeseen ei
33625: keä.                                                  ole saatu tähänkään päivämäärään mennessä.
33626:    Helsingissä    rekisteröidylle  osakeyhtiölle         Heinäkuun 3 päivänä yhtiö lähetti uuden
33627: erääntyi 23 päivänä kuluvan vuoden helmikuu-          kirjeen verohallitukseen pyytäen mainittua kir-
33628: ta 10 169 markan suuruinen ennakkoveroerä.            jettä koskevaa diaariotetta. Tähänkään kirjee-
33629: Tämä tapahtui pankkilakon aikana, minkä               seen verohallitus ei ole vastannut!
33630: vuoksi maksu voitiin suorittaa vasta, kun                Sen sijaan yhtiö sai kesäkuun 4 päivänä
33631: pankit olivat aloittaneet jälleen normaalin toi-      maksukehotuksen Helsingin ulosottovirastolta.
33632: minnan maaliskuun 8 päivänä.                          Perittävän 233 markan määrän yhtiö maksoi
33633:    Maaliskuun 28 päivänä yhtiö sai postitse           välttääkseen lisäseuraamuksia ja toivoi saavan-
33634: maksumuistutuksen, koska kyseisen ennakko-            sa nähdä byrokraattisen köydenvedon päätty-
33635: erän maksu katsottiin myöhästyneeksi. Maksu-          vän.
33636: muistutuksen määrä oli 202 markkaa, mikä                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33637: merkitsee 51,05 korkoprosenttia, koska pank-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33638: kilakon aiheuttama myöhästyminen oli 14 päi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33639: vää.                                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33640:    Maksumuistutuksen eräpäivä oli kahta päi-
33641: vää myöhemmin, 30 päivänä maaliskuuta, mitä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33642: hävyttömyyttä on syytä erityisesti korostaa!                 ryhtyä yhtenäistääkseen sekä lopullisen
33643:    Koska julkisuudessa oli ollut tietoja, joiden             veron että ennakkoveron maksukäytän-
33644: mukaan pankkilakosta aiheutuva maksujen                      töä ennalta arvaamattomissa tilanteissa
33645: myöhästyminen ei johtaisi seuraamuksiin, yhtiö               kuten esim. pankkilakon sattuessa,
33646: otti yhteyden lääninveroviraston veronkanto-                    poistaakseen kiskuriprosentit ja luo-
33647: osastoon. Osastolta ilmoitettiin puhelimitse,                dakseen kohtuullisen korkokäytännön
33648: että vapautus seuraamuksista koski ainoastaan                maksujen myöhästymiselle ylivoimaisen
33649: lopullista veroa, mutta ei sen sijaan ennakko-               esteen vuoksi, sekä
33650: veroa!                                                          tähdentääkseen verohallitukselle sen
33651:    Koska lääninveroviraston veronkanto-osas-                 seikan merkitystä, että toisten viran-
33652: ton virkamies ei pystynyt ottamaan kantaa                    omaisten kehotuksesta lähetettyihin kir-
33653: siihen, mikä ero näiden kahden verokategorian                jeisiin tulisi vastata?
33654:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1990
33655: 
33656:                                         Per-Henrik Nyman
33657:                                       1990 vp. -      KK n:o 452                                      3
33658: 
33659: 
33660: 
33661: 
33662:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33663: 
33664:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja toisaalta verotulojen tasaista kertymistä ve-
33665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ronsaajien kannalta.
33666: olette 10 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn                Jos lopullinen vero ja ennakkovero suorite-
33667: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          taan eräpäivää seuraavan kalenterikuukauden
33668: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         aikana, peritään niille erilaiset viivästysseuraa-
33669: edustaja Per-Henrik Nymanin näin kuuluvasta           mukset. Tällöin ennakkoverolle, toisin kuin
33670: kirjallisesta kysymyksestä n:o 452:                   lopulliselle verolle, ei peritä viivästyskoron li-
33671:                                                       säksi jäämämaksua. Tämä on tarpeen, jotta
33672:                                                       veroille perittävät viivästysseuraamukset olisi-
33673:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vat puheena olevassa tilanteessa mahdollisim-
33674:        ryhtyä yhtenäistääkseen sekä lopullisen        man yhdenmukaiset, koska ennakon eräpäivä
33675:        veron että ennakkoveron maksukäytän-           on kuukauden 23. päivä, kun taas lopullisen
33676:        töä ennalta arvaamattomissa tilanteissa        veron eräpäivä helmikuussa ja maaliskuussa on
33677:        kuten esim. pankkilakon sattuessa,             kuukauden 6. päivä. Kysymyksessä tarkoitet-
33678:           poistaakseen kiskuriprosentit ja luo-       taneen ilmeisesti myös tästä johtuvia viivästys-
33679:        dakseen kohtuullisen korkokäytännön            seuraamusten eroja.
33680:        maksujen myöhästymiselle ylivoimaisen             Valtiovarainministeriö voi jo nykyisinkin ve-
33681:        esteen vuoksi, sekä                            ron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun
33682:           tähdentääkseen verohallitukselle sen        lain (145/76) 7 a §:n perusteella määrätä, ettei
33683:        seikan merkitystä, että toisten viran-         viivästyskorkoa ja jäämämaksua peritä ajalta,
33684:        omaisten kehotuksesta lähetettyihin kir-       jonka veron suorittaminen on viivästynyt mak-
33685:        jeisiin tulisi vastata?                        suvelvollisista riippumattomista syistä. Ylivoi-
33686:                                                       maisen esteen olemassaoloa ei käytännössä
33687:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuitenkaan voida etukäteen selvittää esimerkik-
33688: vasti seuraavaa:                                      si viime kevään kaltaisessa tilanteessa, jolloin
33689:                                                       pankkien maksuliikenteessä esiintyi häiriöitä.
33690:    Verotuksen perusteella määrätty säännön-           Tämän vuoksi viivästysseuraamuksia voidaan
33691: mukainen lopullinen vero peritään verovelvol-         puheena olevan lainkohdan nojalla jättää vas-
33692: liselta kahden eri järjestelmän avulla. Näistä        taavissa tilanteissa yleisesti perimättä vain hy-
33693: ennakkoperintä, joka toimitetaan ennakonpi-           vin rajatuissa tilanteissa. Näin jouduttiin me-
33694: dätyksenä ja ennakonkantona (ns. ennakkove-           nettelemään myös viime keväänä. Pankkien
33695: ro ), tapahtuu verovuoden aikana ennen vero-          maksuliikenteen häiriöiden aikana verojen
33696: tuksen toimittamista. Siltä osin kuin ennakko-        maksaminen oli rajoitetusti mahdollista. Tar-
33697: perinnän yhteydessä verovelvolliselta saadut          koitusta varten olivat verojen yleisinä maksu-
33698: suoritukset eivät riitä verovelvolliselle määrät-     paikkoina avoinna Postipankki Oy:n konttorit,
33699: tyjen verojen suorittamiseen, peritään puuttuva       maksuliikettä välittävät postitoimipaikat, val-
33700: osa verovelvolliselta verolipulla (ns. lisävero ).    tiokonttori ja lääninhallitukset. Tarvittavat
33701: Kysymyksessä tarkoitetaan ilmeisesti näiden           yleispäätökset jouduttiin tekemään etukäteen,
33702: kahden eri järjestelmän perusteella tapahtuvien       jolloin pankkilakon kestosta ei ollut tietoa.
33703: suoritusten maksukäytännön yhtenäistämistä.           Tämän vuoksi viivästysseuraamukset päätettiin
33704: Mainitut verojen perintätavat ovat laajoja eril-      jättää perimättä lähinnä niiltä maksuvelvollisil-
33705: lisiä järjestelmiä, joiden yhtenäistämistä ei tässä   ta, joiden katsottiin voivan vähiten varautua
33706: vaiheessa ole suunnitteilla. Yhtenäistäminen          etukäteen pankkilakosta aiheutuviin taloudelli-
33707: kysymyksessä esitetyllä tavalla ei ole muutoin-       siin lisäseuraamuksiin. Päätös kohdistui sellai-
33708: kaan tarkoituksenmukaista tai edes helposti           siin henkilöryhmiin, joilla oli maksettavana
33709: toteutettavissa heikentämättä samalla olennai-        lisäveroja. Lisäksi hallinnon toimenpitein lie-
33710: sesti toisaalta verovelvollisen maksuvalmiutta        vennettiin yhdeltä kuukaudelta eräitä aivan
33711: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 452
33712: 
33713: kuukauden vaihteeseen ajoittuville suorituksil-     myös lyhytaikaisissa veronmaksun viivästysta-
33714: le, kuten liikevaihtoverolle ja työnantajasuori-    pauksissa kohtuullisen kustannusvastaavuuden.
33715: tuksille, perittäviä sanktioluonteisia viivästys-      Kysymyksen perusteluissa on viitattu mak-
33716: seuraamuksia.                                       sumuistutusten myöhäiseen lähettämisajankoh-
33717:    Muun muassa elinkeinotoimintaa tai muuta         taan. Verohallituksesta saadun tiedon mukaan
33718: ansiotoimintaa harjoittavien verovelvollisten       maksumuistutuksia jouduttiin lähettämään
33719: osalta, joiden ennakkoperintä toimitetaan en-       pankkilakon aiheuttamassa poikkeuksellisessa
33720: nakonkantona, katsottiin voitavan asettaa jos-      tilanteessa tavanomaista myöhemmin. Näin
33721: sain määrin muita väestöryhmiä korkeampia           voitiin mahdollisimman suuri osa maksettuja
33722: vaatimuksia varautua tilanteeseen etukäteen.        veroja koskevista tiedoista ottaa huomioon
33723: Tässä tapauksessa ilmeiset kohtuuttomuudet          ennen maksumuistutusten tulostusta ja vähen-
33724: voidaan yksittäistapauksissa poistaa yleisten       tää aiheettomien ja markkamäärältään virheel-
33725: veronhuojennussäännösten mukaisin edellytyk-        listen maksumuistutusten lähettämistä.
33726: sin.                                                   Lisäksi kysymyksen perusteluissa on todettu,
33727:    Yksittäistapauksessa vähäinen maksun vii-        ettei perusteluissa mainittu osakeyhtiö ole saa-
33728: västyminen antaa harhaanjohtavan kuvan seu-         nut vastausta verohallitukselle lähettämiinsä
33729: raamusten korkoprosenteista. Tämä koskee            kirjeisiin. Tältä osin verohallitus on ilmoitta-
33730: myös kysymyksen perusteluissa mainittua esi-        nut, että ne verovelvollisten kirjoitukset, joissa
33731: merkkitapausta. Kun veronmaksun vähäisestä          voidaan katsoa edellytetyn toimenpiteitä koh-
33732: viivästyksestä johtuvia seuraamuksia tarkastel-     tuuttomuuden oikaisemiseksi yksittäistapauk-
33733: laan markkamääräisinä, ei niitä voida pitää         sessa, on verohallituksessa otettu käsiteltäviksi
33734: yleisesti verovelvollisen kannalta kohtuuttomi-     viivästysseuraamuksista vapauttamista koskevi-
33735: na.                                                 na hakemuksina. Verohallitus antaa asiassa
33736:    Nykyinen viivästysseuraamusjärjestelmä pe-       ennakkoperintälain 49 a §:n nojalla päätöksen.
33737: rustuu jo aikaisemmin liikevaihtoverotuksessa       Hakemusten suuri määrä on aiheuttanut ruuh-
33738: sovellettuun viivästysseuraamusten kuukausit-       kaa niiden käsittelyssä ja käsittely on tältä osin
33739: taiseen laskutapaan, mikä on mahdollistanut         verohallituksessa vielä kesken.
33740: 
33741:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1990
33742: 
33743:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
33744:                                      1990 vp. -     KK n:o 452                                       5
33745: 
33746: 
33747: 
33748: 
33749:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33750:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Om den slutliga skatten och förskottsskatten
33751: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          betalas inom den månad som följer på förfal-
33752: av den 10 september 1990 tili vederbörande           lodagen, är dröjsmålspåföljderna i fråga om
33753: medlem av statsrådet översänt avskrift av            dem olika stora. På förskottsskatten uppbärs
33754: följande av riksdagsman Per-Henrik Nyman             då, tili skillnad från vad som gäller i fråga om
33755: undertecknade spörsmål nr 452:                       den slutliga skatten, ingen restavgift utöver
33756:                                                     dröjsmålsräntan. Detta är nödvändigt för att
33757:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           dröjsmålspåföljderna i den ifrågavarande situa-
33758:        vidta för att förenhetliga betalningspra-     tionen skall vara så enhetliga som möjligt,
33759:        xis ifråga om såväl slutlig skatt som        eftersom förfallodagen i fråga om förskott är
33760:        förskottsskatt i oförutsedda situationer     den 23:e i månaden, medan förfallodagen i
33761:        som t.ex. vid en bankstrejk,                 fråga om den slutliga skatten i februari och
33762:           eliminera ockerprocenter och skapa        mars är den 6:e dagen i månaden. I spörsmålet
33763:        en skälig räntepraxis vid betalningsför-     torde uppenbarligen också avses de skillnader i
33764:        seningar på grund av force majeure,          dröjsmålspåföljderna som är en följd av detta.
33765:        samt                                             Finansministeriet kan redan i dag enligt 7 a §
33766:           hos skattestyrelsen inskärpa betydel-     lagen om dröjsmålsränta och restavgift på skatt
33767:        sen av att inkomna skrivelser, som           (145/76) bestämma att dröjsmålsränta och rest-
33768:        andra myndigheter uppmanat tili, be-         avgift inte skall uppbäras för den tid skatte-
33769:        svaras?                                      betalning har försenats på grund av orsaker
33770:                                                     som inte beror på de betalningsskyldiga. Före-
33771:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        komsten av force majeure kan i praktiken dock
33772: samt anföra följande:                               inte utredas på förhand t.ex. i en sådan
33773:                                                     situation som senaste vår, då det förekom
33774:    Den ordinarie slutliga skatten, som fastställs   störningar i bankernas betalningsrörelse. Där-
33775: på basis av beskattningen, uppbärs hos de           för kan man i allmänhet med stöd av det
33776: skattskyldiga enligt två skilda system. Det ena     nämnda lagrummet låta bli att uppbära dröjs-
33777: av dessa är förskottsuppbörd, som verkställs        målspåföljder endast i mycket begränsade situa-
33778: såsom förskottsinnehållning och förskottsbetal-     tioner. Så tvingades man förfara också senaste
33779: ning (s.k. förskottsskatt) under skatteåret före    vår. Under den tid då det förekom störningar
33780: verkställandet av beskattningen. Tiliden del de     i bankernas betalningsrörelse var det i begrän-
33781: prestationer som erhållits av den skattskyldige     sad omfattning möjligt att betala skatt. För
33782: i samband med förskottsuppbörden inte täcker        detta ändamål fungerade Postbaoken Ab:s
33783: den skatt som påförts honom, uppbärs återsto-       kontor, de postanstalter som förmedlar betal-
33784: den hos den skattskyldige med en debetsedel         ningar, statskontoret och länsstyrelserna som
33785: (s.k. tilläggsskatt). I spörsmålet avses uppen-     allmänna betalningsställen för skatt. Man var
33786: barligen ett förenhetligande av betalningspraxis    tvungen att fatta de nödvändiga generella
33787: i fråga om de prestationer som görs inom            besluten på förhand, då ingen ännu visste hur
33788: ramen för dessa två olika system. De ovan           länge bankstrejken skulle vara. Därför beslöts
33789: nämnda förfarandena för uppbörd av skatt är         det att dröjsmålspåföljder inte skulle uppbäras
33790: separata, omfattande system, och i detta skede      av i första hand de betalningsskyldiga som
33791: planeras ingen samordning av dem. En sam-           ansågs ha de sämsta möjligheterna att förbere-
33792: ordning på det sätt som nämns i spörsmålet är       da sig på ökade ekonomiska påföljder tili följd
33793: inte heller annars ändamålsenlig eller ens lätt     av bankstrejken. Beslutet inriktade sig på så-
33794: att genomföra utan att samtidigt å ena sidan        dana grupper av personer som måste betala
33795: den skattskyldiges likviditet och å andra sidan,    tilläggsskatt. Dessutom lindrades, genom åtgär-
33796: ur skattetagarnas synvinkel, ett jämnt inflöde      der inom förvaltningen, för en månad dröjs-
33797: av skatteintäkter äventyras.                        målspåföljder av sanktionsnatur för prestatio-
33798: 6                                   1990 vp. -     KK n:o 452
33799: 
33800: ner som inföll precis vid månadsskiftet, t.ex.        1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas till
33801: omsättningsskatt och arbetsgivarprestationer.      den sena tidpunkten för utskickandet av betal-
33802:    Det ansågs att något högre krav vad gäller      ningspåminnelserna. Enligt uppgift från skatte-
33803: möjligheterna att förbereda sig på situationen     styrelsen varman i den undantagssituation som
33804: kunde ställas på bl.a. sådana skattskyldiga,       bankstrejken framkallade tvungen att skicka ut
33805: som bedriver näringsverksamhet eller annan         betalningspåminnelserna senare än vanligt. Här-
33806: förvärvsverksamhet och i fråga om vilka för-       igenom kunde en så stor del som möjligt av
33807: skottsuppbörden verkställs såsom förskottsbe-      uppgifterna om betald skatt beaktas före ut-
33808: talning, än på andra befolkningsgrupper. I         matningen av betalningspåminnelserna, varige-
33809: detta fall kan uppenbara orimligheter i enskilda   nom antalet ogrundade och till markbeloppet
33810: fall rättas tili under de förutsättningar som      felaktiga betalningspåminnelser som skickades
33811: avses i de allmänna stadgandena om skattelätt-     ut kunde minskas.
33812: nad.                                                  Vidare konstateras i motiveringen tili spörs-
33813:    I ett enskilt fall ger ett litet dröjsmål med   målet att det aktiebolag som nämns i motive-
33814: betalningen av avgiften en vilseledande bild av    ringen inte har fått något svar på de brev
33815: ränteprocenterna i fråga om påföljderna. Detta     bolaget sänt till skattestyrelsen. Tili dessa delar
33816: gäller också det exempel som nämns i motive-       har skattestyrelsen meddelat att de skrivelser av
33817: ringen tili spörsmålet. Då markbeloppen av         skattskyldiga i vilka det kan anses ha förutsatts
33818: påföljderna av ett obetydligt dröjsmål med         att åtgärder vidtas för att rätta tili oskäligheter
33819: betalningen av skatteavgiften beaktas, kan de      i enskilda fall behandlas såsom ansökningar
33820: allmänt taget inte anses som oskäliga ur den       om befrielse från dröjsmålspåföljder. Skattesty-
33821: skattskyldiges synvinkel.                          relsen fattar sitt beslut i saken med stöd av
33822:    Det nuvarande systemet med dröjsmålspå-         49 a § lagen om förskottsuppbörd. Det stora
33823: följder baserar sig på beräkning av påföljderna    antalet ansökningar har medfört en anhopning
33824: per månad och har redan tidigare tiliämpats        vid behandlingen av dem, och behandlingen
33825: vid omsättningsbeskattningen. Systemet har         pågår tili dessa delar ännu vid skattestyrelsen.
33826: möjliggjort en skälig kostnadsansvarighet ock-
33827: så i sådana fall då dröjsmålet endast har varit
33828: obetydligt.
33829:     Helsingfors den 18 oktober 1990
33830: 
33831:                                                                           Minister Ulla Puolanne
33832:                                                 1990 vp.
33833: 
33834: Skriftligt spörsmål nr 453
33835: 
33836: 
33837: 
33838: 
33839:                                    Melin m.fl.: Om nordiska länders insatser för att minska
33840:                                       industriutsläppen på Kolahalvön
33841: 
33842: 
33843:                                Tili Riksdagens Herr Talman
33844: 
33845:    "Sverige, Norge och Finland är i princip över-     september. Men det är för tidigt att säga vilka
33846: ens om att tillsammans erbjuda Sovjetunionen          finansieringsalternativ som kan bli aktuella.
33847: både teknisk och finansiell hjälp för att rena        NJBs styrelse har inte ännu tagit beslut om
33848: utsläppen från de två stora nickelsmältverken         lån", säger Lindbaek.
33849: på Kolahalvön", meddelade nyligen utrikesmi-             Finland, Norge och Sverige har tillsammans
33850: nisteriets handelspolitiska avdelning.                bett Sovjetunionen ge besked om hur de ställer
33851:    En nordisk tjänstemannakommitte har fått i         sig tili projektplanerna. Man är dock medveten
33852: uppdrag att utarbeta en svensk-finsk-norsk            om att de inrikespolitiska problemen i Sovjet
33853: aktion för att minska Kolahalvöns industriut-         kan betyda att svaret Iåter vänta på sig.
33854: släpp.                                                   Men den nordiska kommitten går i alla fall
33855:    Skogsdöden i Lappland har lett tili att            vidare med planeringsjobbet. Från finländsk
33856: Finland redan länge försökt få de sovjetiska          sida har bl.a. Outokumpu gjort konkreta för-
33857: myndigheterna att köpa finländsk teknologi för        slag för hur de två smältverken skulle kunna
33858: att rena utsläppen från nickelsmältverken på          byggas om.
33859: Kolahalvön. Enligt uppgift har man erbjudit              1 motsats tili Sovjets egna planer, som skulle
33860: förmånliga finansieringsvillkor.                      rena utsläppen tili 80 procent efter en cirka
33861:    Intresset på ryskt håll för t.ex. statliga gruv-   tioårig ombyggnad, skulle Outokumpu kunna
33862: och metalljätten Outokumpus kunnande har              bygga om smältverken på mindre än fyra år på
33863: varit stort. Men valutabristen har synbarligen        ett sätt som skulle rena utsläppen tili 95
33864: bromsat de planerade ombyggnadsprojekten.             procent.
33865:    De två sovjetiska nickelsmältverken - Pet-            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
33866: samo Nikel vid gränsen tili Finland och Mont-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
33867: shegorsk 200 km längre österut - är idag de           skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
33868: största miljöhoten för Nordkalottens skogar.          ställa följande spörsmål:
33869:    "Nu har vi enats om att studera både
33870: tekniska och finansiella samarbetsmöjligheter                   Vilket är innehållet i överenskommel-
33871: och gå ut tillsammans med vårt erbjudande om                 sen mellan regeringarna i Finland, Nor-
33872: hjälp", säger en representant för UM.                        ge och Sverige beträffande gemensam-
33873:    "Man har tillsatt en specialistgrupp som ska              ma miljöskyddsinsatser för att rena
33874: utreda möjligheterna att koppla samman nor-                  industriutsläppen från de stora nickel-
33875: disk teknologi och sedan fattar vi beslut om                 smältverken på Kolahalvön som hotar
33876: hur projekten ska finansieras. Man undersöker                skogar och växtlighet på Nordkalotten
33877: möjligheterna att få med bl.a. Nordiska Inves-               och
33878: teringsbanken som finansiär", framhålles från                   viiken är den planerade ryska andelen
33879: UM.                                                          av den tekniska och finansiella insatsen
33880:    VD Jannik Lindbaek vid NIB bekräftar att                  som behövs för att genomföra renings-
33881: bankens representant sitter med i kommitten.                 investeringarna i de två stora ryska
33882:    "Kommittens utredning ska bli klar redan i                ni ck el smäl t verken?
33883: 
33884:      Helsingfors den II september 1990
33885: 
33886:                       Ingvar S. Melin                          Håkan Nordman
33887:                       Jörn Donner                              Henrik Lax
33888: 
33889: 200070S
33890: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 453
33891: 
33892: Kirjallinen kysymys n:o 453                                                               Suomennos
33893: 
33894: 
33895:                                  Melin ym.: Pohjoismaiden tOimista Kuolan niemimaan teolli-
33896:                                      suuspäästöjen vähentämiseksi
33897: 
33898:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33899: 
33900:    "Ruotsi, Norja ja Suomi ovat periaatteessa       On kuitenkin liian aikaista sanoa, mitkä rahoi-
33901: sopineet tarjoavansa yhdessä Neuvostoliitolle       tusvaihtoehdot voivat tulla ajankohtaisiksi.
33902: sekä teknillistä apua että rahoitusapua kahdes-     Pohjoismaiden Investointipankin hallitus ei ole
33903: ta Kuolan niemimaalla sijaitsevasta suuresta        vielä tehnyt päätöstä lainasta", Lindbaek sanoo.
33904: nikkelinsulattamosta tulevien päästöjen puhdis-        Suomi, Norja ja Ruotsi ovat yhdessä pyytä-
33905: tamiseksi", ulkoministeriön kauppapoliittinen       neet Neuvostoliittoa ilmoittamaan suhtautumi-
33906: osasto ilmoitti äskettäin.                          sensa projektisuunnitelmiin. Tietoisuus kuiten-
33907:    Pohjoismainen virkamieskomitea on saanut         kin vallitsee siitä, että sisäpoliittiset ongelmat
33908: tehtäväkseen laatia ruotsalais-suomalais-norja-     Neuvostoliitossa voivat merkitä vastauksen vii-
33909: laisen toimenpidesuunnitelman Kuolan niemi-         pymistä.
33910: maan teollisuuspäästöjen vähentämiseksi.               Pohjoismainen komitea jatkaa joka tapauk-
33911:    Lapin metsäkuolemien vuoksi Suomi on jo          sessa suunnittelutyötä. Suomalaiselta taholta
33912: pitkään yrittänyt saada neuvostoviranomaiset        mm. Outokumpu on tehnyt konkreettisia eh-
33913: ostamaan suomalaista teknologiaa Kuolan nie-        dotuksia näihin kahteen sulattamoon tehtävistä
33914: mimaalla sijaitsevien nikkelinsulattamojen          muutostöistä.
33915: päästöjen puhdistamiseksi. Tietojen mukaan             Päinvastoin kuin Neuvostoliiton omat suun-
33916: edullisia rahoitusehtoja on tarjottu. Kiinnostus    nitelmat, joiden mukaan päästöjä voitaisiin
33917: Neuvostoliiton taholta esim. valtiollisen kaivos-   puhdistaa BO-prosenttisesti noin kymmenen
33918: ja metallijätin Outokummun osaamista koh-           vuoden muutostöiden jälkeen, Outokumpu
33919: taan on ollut suuri. Valuuttapula on kuitenkin      pystyisi tekemään sulattamoihin muutostöitä
33920: ilmeisesti jarruttanut suunniteltuja muutos-        alle neljässä vuodessa siten, että päästöt puh-
33921: hankkeita.                                          distuisivat 95-prosenttisesti.
33922:    Kaksi neuvostoliittolaista nikkelisulattamoa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33923: - Petsamo Nikel Suomen rajalla ja Montshe-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33924: gorsk 200 km idempänä - ovat nykyään suu-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33925: rimmat ympäristöuhat Pohjoiskalotin metsille.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33926:    "Nyt olemme sopineet siitä, että tutkimme
33927: sekä teknillisiä että rahoituksellisia yhteistyö-             Mikä sisältö on Suomen, Norjan ja
33928: mahdollisuuksia ja esitämme yhteisen tarjouk-              Ruotsin hallitusten välisellä sopimuksel-
33929: sen avusta", ulkoministeriön edustaja sanoo.               la yhteisistä ympäristösuojelutoimista
33930:    "On asetettu asiantuntijaryhmä, joka selvit-            Kuolan niemimaalla sijaitsevista suuris-
33931: tää mahdollisuudet pohjoismaisen teknologian               ta nikkelisulattamoista tulevien, Poh-
33932: yhdistämiseen, ja sen jälkeen teemme päätök-               joiskalotin metsiä ja kasvillisuutta uh-
33933: sen projektien rahoittamisesta. Mahdollisuuk-              kaavien teollisuuspäästöjen puhdistami-
33934: sia mm. Pohjoismaiden Investointipankin saa-               seksi, ja
33935: miseksi mukaan rahoittajaksi tutkitaan", ulko-                mikä on kaavailtu Neuvostoliiton
33936: ministeriöstä tähdennetään.                                osuus teknisestä ja rahoituksellisesta
33937:    Pohjoismaiden Investointipankin toimitus-               panoksesta, joka tarvitaan näiden kah-
33938: johtaja Jannik Lindbaek vahvistaa pankin                   den suuren neuvostoliittolaisen nikkeli-
33939: edustajan olevan mukana komiteassa.                        sulattamon puhdistusinvestointien to-
33940:    "Komitean selvitys valmistuu jo syyskuussa.             teuttamiseen?
33941: 
33942:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
33943: 
33944:                      Ingvar S. Melin                         Håkan Nordman
33945:                      Jörn Donner                             Henrik Lax
33946:                                      1990 vp. -     KK n:o 453                                      3
33947: 
33948: 
33949: 
33950: 
33951:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33952: 
33953:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työryhmä lähtee siitä, että pohjoismaiden
33954: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yritykset tulevat käymään jatkoneuvotteluja
33955: olette 11 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           Outokumpu Oy:n kehittämän teknisen ratkai-
33956: kirjeenne n:o 1368 ohella toimittanut valtioneu-    sun pohjalta, mikä on jo SNTL:n taholta
33957: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        vahvistettu.
33958: kansanedustaja Melinin ym. näin kuuluvasta             Alustavasti työryhmä on arvioinut, että Ou-
33959: kirjallisesta kysymyksestä n:o 453:                 tokummun teknologiaan perustuva hanke edel-
33960:                                                     lyttää sitä, että noin 85 % kaikista toimituksis-
33961:           Mikä sisältö on Suomen, Norjan ja         ta voisi tapahtua kolmesta pohjoismaasta ja
33962:        Ruotsin hallitusten välisellä sopimuksel-    loput muista maista mukaan lukien SNTL.
33963:        la yhteisistä ympäristönsuojelutoimista         Outokumpu on arvioinut hankkeen koko-
33964:        Kuolan niemimaalla sijaitsevista suuris-     naishinnaksi n. 2,9 mrd FIM, mikä ei sisällä
33965:        ta nikkelisulattamoista tulevien, Poh-       esim. rakennusaikaisia rahoituskuluja. Ne voi-
33966:        joiskalotin metsiä ja kasvillisuutta uh-     taisiin kattaa esim. tavaratoimituksina (malmit,
33967:        kaavien teollisuuspäästöjen puhdistami-      rikasteet jne.) Ajan puutteen vuoksi työryhmä
33968:        seksi, ja                                    ei ole vielä ehtinyt käsitellä kaikkia mahdollisia
33969:           mikä on kaavailtu Neuvostoliiton          rahoitus- ja takuujärjestelyjä. Työhypoteesina
33970:        osuus teknisestä ja rahoituksellisesta       on lähdetty siitä, että pääosan toimituksista
33971:        panoksesta, joka tarvitaan näiden kah-       rahoittaisivat kolmen maan kansalliset vienti-
33972:        den suuren neuvostoliittolaisen nikkeli-     luottolaitokset. Takuut näihin tulisivat vastaa-
33973:        sulattamon puhdistusinvestointien to-        vasti kansallisilta takuulaitoksilta. Rahoituk-
33974:        teuttamiseen?                                seen osallistuisi myös Pohjoismaiden Investoin-
33975:                                                     tipankki. Ehdoiltaan Juototus pyrittäisiin saa-
33976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maan mahdollisimman edulliseksi.
33977: vasti seuraavaa:                                       Tekniset ja kaupalliset neuvottelut hankkeen
33978:                                                     pääosapuolten välillä on nyt aloitettu. Rahoi-
33979:    Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministerit          tusneuvottelut tulevat vastaavasti perustumaan
33980: päättivät tapaamisessaan Ronnebyssa, Ruotsis-       ko. teknisten neuvottelujen tuloksiin.
33981: sa pidetyn Itämeren yhteistyökonferenssin yh-          Ottaen huomioon SNTL:ssa tapahtuvat ta-
33982: teydessä 2.9.1990 pikaisesti selvityttää pohjois-   loudelliset uudistukset Pohjoismaat ovat pitä-
33983: maiset yhteistyömahdollisuudet Kuolan nikke-        neet tärkeänä saada hankkeen toteuttamiseksi
33984: lisulattojen uudistamiseksi erityisesti hankkeen    myönnettäville Iuotoilie myös hallitustason ta-
33985: rahoituksen osalta asettamalla tätä tarkoitusta     kuut SNTL:ssa.
33986: varten asiantuntijatyöryhmän.                          Neuvostoliiton ympäristöasioista vastaavan
33987:    Työryhmä on tähän mennessä tarkastellut          varapääministeri Dokuzhievin vieraillessa epä-
33988: hankkeeseen liittyvän teknologisen ja rahoitus-     virallisesti Helsingissä 24.9.1990 hän välitti
33989: yhteistyön periaatteita, jotka muodostaisivat       viestin Neuvostoliiton hallituksen tekemästä
33990: perustan Neuvostoliiton eri osapuolten kanssa       periaatepäätöksestä uudistaa Kuolan alueen
33991: käytäville keskusteluille. Työryhmä korostaa,       nikkelisulatot Outokumpu Oy:n kehittämän
33992: että ennen kuin pohjoismaisesti sovittavasta        tekniikan pohjalta ottaen huomioon Suomen
33993: rahoitusmallista voidaan tehdä päätöksiä, on        sekä Norjan ja Ruotsin hallitusten taholta
33994: suoritettava runsaasti hankkeen eri osa-aluei-      esitetyt näkemykset asiassa.
33995: siin kohdistuvia selvityksiä.                          Vierailun yhteydessä käytyjen keskustelujen
33996:    Työryhmä on katsonut, että kolmen pohjois-       päätteeksi pyydettiin hankkeen pääosapuolia,
33997: maan ja Neuvostoliiton välinen yhteistyö tässä      Outokumpu Oy:tä ja Norilsknikel-konsernia
33998: projektissa tulee edesauttamaan vastaista yh-       sekä ulkomaankauppayhtymä Technoexportia
33999: teistyötä myös muilla aloilla.                      käymään mahdollisimman pian hankkeeseen
34000: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 453
34001: 
34002: liittyvät tekniset ja kaupalliset neuvottelut sekä   miutensa käynnistää neuvottelut Neuvostolii-
34003: raportoimaan neuvottelujen tuloksista hallituk-      ton asianomaisten viranomaisten kanssa välit-
34004: sille marraskuun puoliväliin mennessä.               tömästi sen jälkeen, kun edellytykset mm. em.
34005:    Kyseiset neuvottelut keskittyvät tässä vai-       teknisten keskustelujen pohjalta ovat olemassa
34006: heessa sulattohankkeen kokonaiskustannusten          hankkeen rahoituksen konkreettiselle käsittelyl-
34007: ja toimitusten jakautuman selvittämiseen. Poh-       le kaikkien asianosaisten kesken.
34008: joismainen asiantuntijaryhmä on ilmaissut val-
34009: 
34010:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
34011: 
34012:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
34013:                                     1990 vp. -     KK n:o 453                                     5
34014: 
34015: 
34016: 
34017: 
34018:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34019: 
34020:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        företagen kommer att föra vidare underhand-
34021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        lingar utgående från den tekniska lösning som
34022: nr 1368 av den II september 1990 tili veder-       utarbetats av Outokumpu Oy, vilket redan
34023: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     bekräftats från sovjetiskt håll.
34024: av följande av riksdagsman Melin m.fl. under-         Preliminärt har arbetsgruppen uppskattat att
34025: tecknade spörsmål nr 453:                          ett projekt som bygger på Outokumpus tekno-
34026:                                                    logi förutsätter att ca 85 % av alla leveranser
34027:          Vilket är innehållet i överenskommel-     skall kunna ske från de tre nordiska länderna
34028:        sen mellan regeringarna i Finland, Nor-     och resten från andra länder, inklusive Sovjet-
34029:        ge och Sverige beträffande gemensam-        umonen.
34030:        ma miljöskyddsinsatser för att rena            Enligt Outokumpus uppskattning uppgår to-
34031:        industriutsläppen från de stora nickel-     talkostnaderna för projektet tili ca 2,9 mrd
34032:        smältverken på Kolahalvön som hotar         FIM, vilket inte inkluderar t.ex. finansierings-
34033:        skogar och växtlighet på Nordkalotten       kostnaderna för byggnadstiden. Dessa borde
34034:        och                                         kunna täckas t.ex. med varuleveranser (malm,
34035:          viiken är den planerade ryska andelen     anrikningsprodukter osv.). På grund av tids-
34036:        av den tekniska och finansiella insatsen    brist har arbetsgruppen ännu inte hunnit be-
34037:        som behövs för att genomföra renings-       handla alla möjliga finansierings- och garan-
34038:        investeringarna i de två stora ryska        tiarrangemang. Den arbetshypotes man utgått
34039:        nickelsmältverken?                          från har varit att de tre ländernas nationella
34040:                                                    exportkreditanstalter finansierar största delen
34041:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av leveranserna. Dessa lån skall på motsva-
34042: samt anföra följande:                              rande sätt garanteras av de nationella export-
34043:                                                    garantianstalterna. Avsikten är att också Nor-
34044:    När Finlands, Sveriges och Norges statsmi-      diska Investeringsbanken skall delta i finansie-
34045: nistrar träffades i Ronneby i Sverige 2.9.1990 i   ringen. Det är meningen att lånen skall bli så
34046: samband med den samarbetskonferens för Ös-         förmånliga som möjligt.
34047: tersjön som hölls där beslöt de att tillsätta en      De tekniska och kommersiella förhandling-
34048: sakkunningarbetsgrupp för att utreda möjlig-       arna har redan inletts mellan de huvudsakliga
34049: heterna för nordiskt samarbete i syfte att bygga   parterna i projektet. Finansieringsunderhand-
34050: om nickelsmältverken på Kolahalvön, i synner-      lingarna kommer å sin sida att bygga på
34051: het när det gäller finansieringen av projektet.    resultatet av ifrågavarande tekniska förhand-
34052:    Arbetsgruppen har hittills undersökt de prin-   lingar.
34053: ciper för teknologiskt och finansiellt samarbete      Med beaktande av de ekonomiska reformer
34054: som avses utföra grunden för de diskussioner       som äger rum i Sovjetunionen har de nordiska
34055: som skall föras med de olika sovjetiska parter-    länderna ansett det vara viktigt att man för de
34056: na. Arbetsgruppen poängterar att det blir          lån som beviljas för projektet även får garantier
34057: nödvändigt att utföra en hei del utredningar       på regeringsnivå i Sovjetunionen.
34058: som gäller projektets olika delområden innan          När vicepresident Dokusjev, som svarar för
34059: man kan fatta beslut om en finansieringsmodell     miljöärendena i Sovjetunionen, var på ett
34060: som de nordiska länderna kan komma överens         inofficiellt besök i Helsingfors 24.9.1990 för-
34061: om.                                                medlade han uppgiften att Sovjetunionens
34062:    Arbetsgruppen har ansett att samarbetet         regering fattat ett principbeslut om att bygga
34063: mellan de tre nordiska länderna och Sovjet-        om nickelsmältverken på Kolahalvön utgåen-
34064: unionen i fråga om detta projekt kommer att        de från den teknik Outokumpu Oy utarbetat
34065: underlätta samarbetet även på andra områden        och att därvid beakta de synpunkter regering-
34066: i framtiden.                                       arna i Finland, Norge och Sverige framfört i
34067:    Arbetsgruppen utgår från att de nordiska        saken.
34068: 6                                 1990 vp. -    KK n:o 453
34069: 
34070:     Som avslutning på de diskussioner som          1 detta skede gäller förhandlingarna främst
34071: fördes i samband med besöket ombads huvud-      frågan om hur totalkostnaderna för smältverks-
34072: parterna i projektet, Outokumpu Oy och kon-     projektet och leveranserna skall fördelas. Den
34073: cernen Norilsknikel samt utrikeshandelssam-     nordiska expertgruppen har uttryckt sin bered-
34074: manslutningen Technoexport, att så fort som     skap att inleda förhandlingar med myndighe-
34075: möjligt genomföra de tekniska och kommer-       terna i Sovjetunionen omedelbart så snart det
34076: siella förhandlingar som behövs för projektet   på basis av bl.a. ovan nämnda tekniska diskus-
34077: samt att före mitten av november avge rapport   sioner finns förutsättningar för att samtliga
34078: till regeringarna om resultatet av dessa för-   parter skall kunna konkret behandla finansie-
34079: handlingar.                                     ringen av projektet.
34080: 
34081:     Helsingfors den 16 oktober 1990
34082: 
34083:                                                                Utrikesminister Pertti Paasio
34084:                                                1990 vp.
34085: 
34086: Kirjallinen kysymys n:o 454
34087: 
34088: 
34089: 
34090: 
34091:                                   Pulliainen: Vanhojen arvorakennusten suojelun tehostamisesta
34092: 
34093: 
34094:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34095: 
34096:    Rakennusfirmoilla on tapana hankkia omis-         tästä toiminnasta on tullut krooninen ilmiö, on
34097: tukseensa kiinteistöjä, jotka ovat suojeltavia tai   siihen puututtava valtiovallan taholta esim.
34098: ilmeisesti tulossa suojeltaviksi. Omistajat kun      pyrkien tiukentamaan säädöksiä. Nyt näyttää
34099: myyvät näitä "paniikissaan" usein halvalla.          siltä, että rikos kannattaa. Jollei se kannattaisi,
34100: Tähän tapaan sisältyy odotus merkittävästä           eivät rakennusfirmat näin menettelisi.
34101: liikevoitosta, jonka saavuttamiseksi operoidaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34102: tavalla tai toisella niin, että suojeltava raken-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34103: nus/rakennuskompleksi tuhoutuu. Joskus talo          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34104: palaa, joskus se puretaan (esim. yö- tai juhla-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34105: pyhien aikaan). Säännönmukaista on, että ra-
34106: kennuksen annetaan rappeutua (veden anne-
34107: taan valua rakenteisiin katossa olevista rei'is-                 Mitä mieltä Hallitus on siitä, että
34108: tä).                                                          eräät rakennusfirmat ovat alkaneet tu-
34109:    Näin käyttäytyvät rakennusfirmat toimivat                  hota omistuksessaan ja toimenpidekiel-
34110: vähintäänkin rakennuslain ja rakennussuojelu-                 lossa olevia suojeltavia rakennuksia, ja
34111: lain henkeä vastaan. Yleinen etu vaatii syyte-                antaako huolestuttava tilanne aihetta
34112: harkintaa jokaisessa tapauksessa, mutta kun                   tiukentaa ao. lainsäädäntöä?
34113:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
34114: 
34115:                                            Erkki Pulliainen
34116: 
34117: 
34118: 
34119: 
34120: 2000708
34121: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 454
34122: 
34123: 
34124: 
34125: 
34126:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34127: 
34128:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lainsäädännön vastaiseen toimintaan. Tarvit-
34129: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taessa poliisiviranomaiset antavat virka-apua
34130: olette 11 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          luvattoman purkamisen tai muutostyön estämi-
34131: kirjeenne n:o 1334 ohella toimittanut valtioneu-   seksi.
34132: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Rakennuksen kunnossapitoa koskevat ra-
34133: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-      kennuslain 124 §:n säännökset koskevat myös
34134: myksestä n:o 454, jossa tiedustellaan:             väliaikaisesti suojeltuja rakennuksia. Rakennus
34135:                                                    voidaan määrätä korjattavaksi muun muassa,
34136:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että      jos kunnossapidon laiminlyömisestä aiheutuu
34137:        eräät rakennusfirmat ovat alkaneet tu-      terveellisyyden tai turvallisuuden vaaraa taikka
34138:        hota omistuksessaan ja toimenpidekiel-      epäsiisteyttä tai ympäristön rumentumista.
34139:        lossa olevia suojeltavia rakennuksia, ja    Säännökset eivät kuitenkaan anna mahdolli-
34140:        antaako huolestuttava tilanne aihetta       suutta estää esimerkiksi rakennuksen käyttä-
34141:        tiukentaa ao. lainsäädäntöä?                mättä tai lämmittämättä jättämistä taikka huo-
34142:                                                    lenpidon laiminlyöntiä ilkivaltaa vastaan. Ra-
34143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kennusvalvontaviranomainen on voinut esimer-
34144: vasti seuraavaa:                                   kiksi vain velvoittaa rakennuksen suojattavaksi
34145:                                                    säätä vastaan. Poliisiviranomaiset voivat puut-
34146:    Rakennusten suojelu voi perustua rakennus-      tua järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan
34147: lakiin (370/58) tai rakennussuojelulakiin (60/     oleskeluun autiossa rakennuksessa.
34148: 85). Molempiin näistä sisältyy myös väliaikai-        Rakennussuojelua koskevat säännökset uu-
34149: sia kiinteistön käytön rajoituksia tai kieltoja    sittiin vuonna 1985. Kokemukset osoittavat,
34150: suojelupäätöksen valmistelun ajaksi. Näiden        etteivät ne ilmeisestikään ole riittäviä suojelta-
34151: noudattamisen valvonta on kunnan rakennus-         vaksi tarkoitetun rakennuksen omavaltaista hä-
34152: valvontaviranomaisen asiana, joskin myös lää-      vittämistä vastaan. Ympäristörikoksia koske-
34153: ninhallitukselle ja museovirastolle kuuluu val-    van lainvalmistelun yhteydessä on tarkoitus
34154: vontatehtäviä.                                     tehostaa ympäristön hävittämisestä ja suojelu-
34155:    Rakennussuojelulainsäädännön rikkomista         kohteen vahingoittamisesta aiheutuvia seuraa-
34156: koskevia seuraamussäännöksiä tiukennettiin         muksia. Rakennuskulttuurin tuhoaminen on
34157: rakennuslain muutoksella ja rakennussuojelu-       saatettava seuraamuksiltaan muita ympäristö-
34158: lain säätämisen yhteydessä vuonna 1985. Val-       rikoksia vastaavaksi.
34159: vontaviranomaiset ovat velvollisia puuttumaan
34160: 
34161:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
34162: 
34163:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
34164:                                    1990 vp. -     KK n:o 454                                    3
34165: 
34166: 
34167: 
34168: 
34169:                             Tili Riksdagens Herr Talman
34170: 
34171:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med stiftandet av byggnadsskyddslagen 1985.
34172: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Tillsynsmyndigheterna är skyldiga att ingripa i
34173: nr 1334 av den 11 september 1990 till veder-      verksamhet som strider mot lagstiftningen. Vid
34174: börande med1em av statsrådet översänt avskrift    behov ger polismyndigheterna handräckning
34175: av följande av riksdagsman Pulliainen under-      för att hindra otillåten rivning eller otillåtna
34176: tecknade spörsmål nr 454:                         ändringsarbeten.
34177:                                                       De stadganden om underhåll av byggnad
34178:           Vad anser Regeringen om det faktum      som ingår i 124 § byggnadslagen gäller även
34179:        att vissa byggnadsföretag har börjat       byggnader som skyddats temporärt. Det kan
34180:        förstöra skyddade byggnader som de         förordnas att en byggnad skall iståndsättas,
34181:        äger och som är be1agda med åtgärds-       bl.a. om underhållet försummats så att bygg-
34182:        förbud, och ger denna oroväckande          nadens skick medför hälso- eller säkerhetsrisker
34183:        situation anledning att skärpa lagstift-   eller förorsakar osnygghet eller förfular omgiv-
34184:        ningen i detta avseende?                   ningen. Stadgandena ger dock ingen möjlighet
34185:                                                   att hindra att en byggnad t.ex. lämnas oanvänd
34186:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      eller ouppvärmd eller att man underlåter att se
34187: samt anföra följande:                             till att byggnaden skyddas mot ofog. Byggnads-
34188:                                                   tillsynsmyndigheten har t.ex. endast kunnat
34189:    Byggnadsskyddet kan basera sig på byggnads-    förordna att en byggnad skall skyddas mot
34190: lagen (370/58) eller på byggnadsskyddslagen       väder och vind. Polismyndigheterna kan ingri-
34191: (60/85). Båda lagarna innehåller även stadgan-    pa i sådan vistelse i en öde byggnad som
34192: den om temporära begränsningar i rätten att       äventyrar ordningen eller säkerheten.
34193: använda en byggnad eller om förbud som                Stadgandena om byggnadsskydd förnyades
34194: gäller under den tid ett skyddsbeslut bereds.     år 1985. Erfarenheterna visar att de uppenbar-
34195: Det ankommer på den kommunala byggnads-           ligen inte är tillräckliga för att skydda mot
34196: tillsynsmyndigheten att övervaka att dessa be-    egenmäktigt förstörande av byggnad avsedd att
34197: gränsningar och förbud iakttas, även om både      skyddas. I samband med beredandet av lagen
34198: länsstyrelsen och museiverket har vissa över-     om miljöbrott har man för avsikt att skärpa
34199: vakningsuppgifter.                                följderna av miljöförstöring och skadegörande
34200:    Stadgandena om påföljder för brott mot         av skyddsobjekt. Följderna av förstörandet av
34201: byggnadsskyddslagstiftningen skärptes genom       byggnadskultur bör matsvara övriga miljö-
34202: en ändring av byggnadslagen och i samband         brott.
34203: 
34204:     Helsingfors den 12 oktober 1990
34205: 
34206:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
34207:                                                 1990 vp.
34208: 
34209: Kirjallinen kysymys n:o 455
34210: 
34211: 
34212: 
34213: 
34214:                                    Pulliainen: Luonnonsuojelullisten näkökohtien huomioon otta-
34215:                                        misesta kaivostoiminnassa
34216: 
34217: 
34218:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34219: 
34220:    Nykyinen kaivoslaki on jäänyt pahasti jäl-         muussa käytössä ehkä arvokkaampi, tai tule-
34221: keen nykyaikaisen yhteiskunnan vaatimuksista          vatko hankkeen ympäristöhaitat muodostu-
34222: ja luonnonvarain järkiperäisen käytön periaat-        maan hyötyä suuremmiksi.
34223: teista. Kaivoslainsäädäntö pitäisi pikaisesti            Myöskään mitään säästäväisyys- tai reservi-
34224: uusia mm. seuraavista syistä:                         periaatetta kaivoslakiin ei sisälly: kaikki kai-
34225:    Kaivoslain nojalla voi kuka hyvänsä saada          voskivennäiset on kaivettava ylös mahdollisim-
34226: kenen hyvänsä maalle valtauksen miltei mihin          man nopeasti, jos vain pystytään- välittämät-
34227: hyvänsä paikkaan. KTM:n on annettava val-             tä ympäristövaurioista tai siitä, että esiintymä
34228: tauskirja, jos hakemus täyttää kaivoslaissa sää-      saattaisi olla tarpeellisempi joskus tulevaisuu-
34229: detyt, vaatimattomat edellytykset. Edellytyksiin      dessa.
34230: ei kuulu minkäänlaista selvitystä hankkeen               Kaivospiiriä muodostettaessa ei näy tarvitta-
34231: mahdollisista ympäristövaikutuksista tai todis-       van ottaa huomioon minkäänlaisia ympäristön-
34232: teita siitä, että alueella olisi kaivoskivennäisiä.   suojelun tai luonnonsuojelun näkökohtia. Kai-
34233:    Valtausoikeuden saatuaan valtaajalla on oi-        voslaki ei tällaisista näkökohdista puhu mi-
34234: keus ryhtyä tutkimustöihin, eli "kuivattami-          tään, ja sitä soveltava KTM tuntuu pitävän
34235: seen, kaivamiseen, koelouhintaan, syväkairauk-        kaivospiiritoimitusta vain teknisenä rajankäyn-
34236: seen, koerikastamiseen ja muuhun sellaiseen".         titoimituksena, jossa ei tarvitse välittää mitään
34237: Tarpeen tullen maata saa käyttää valtausalueen        siitä toiminnasta, jota kaivosalueella aiotaan
34238: ulkopuolellakin "teitä sekä voima-, vesi- ja          tehdä.
34239: muita johtoja varten". Kaivoslain mukaan                 Mihinkään maisemansuojelutöihin, maise-
34240: toimenpiteet on kylläkin suoritettava siten, että     mointeihin tai ennallistamisiin ei kaivosoikeu-
34241: niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahin-           den haltijan tarvitse ryhtyä sen paremmin toi-
34242: koa tai haittaa, mutta sitä ei ole sanottu, miten     minnan aikana kuin sen loputtuakaan.
34243: ja kuka haitat määrittelisi ja miten valvoisi.        Kaivoslain ainoat vaatimukset ovat, että maan-
34244:    Kaikesta tästä maanomistajalle maksetaan           omistajan niin vaatiessa kaivoksenpitäjän on ai-
34245: valtauskorvausta 60 markkaa hehtaarilta vuo-          dattava alue ja että alue saatetaan toiminnan
34246: dessa. Vahinkoa kärsivä maanomistaja joutuu           loputtua "yleisen turvallisuuden" vaatimaan
34247: esittämään korvausvaatimukset jälkikäteen,            kuntoon. Kaivoslaki ei esimerkiksi edellytä ra-
34248: mutta töiden kuluessa ei hän - eikä mikään            kennusten ja rakenteiden pois vientiä, vaan
34249: viranomainenkaan - voi niitä estää tai asettaa        päinvastoin vaatii ne jätettäväksi paikoilleen
34250: kyseenalaiseksi niiden tarkoituksenmukaisuut-         raunioitumaan, muka tulevia kaivoksenpitäjiä
34251: ta.                                                   varten.
34252:    Kaivoslain - tai ainakin sitä soveltavan              Se, että jotkin kaivosyhtiöt vapaaehtoisesti
34253: KTM:n tulkinnan - mukaan valtaajalla on               ovat toteuttamassa vanhalla kaivosalueellaan
34254: automaattinen oikeus saada valtauksensa muo-          maisemointitöitä (Outokummun vanhalle kai-
34255: dostetuksi kaivospiiriksi ja ryhtyä kivennäisten      vosalueelle on suunnitteilla vapaa-ajankeskus
34256: hyväksikäyttöön, jos alueella on kaivoskiven-         golfkenttineen), ei muuta sitä tosiseikkaa, että
34257: näisiä siinä muodossa ja niin runsaasti "että         tällaiset maisemointityöt eivät ole kaivoslain
34258: esiintymää voidaan todennäköisesti käyttää hy-        edellyttämiä. Yleensä ainoaksi "maisemoinnik-
34259: väksi". Ei yhteiskunnalla, maanomistajalla eikä       si" vanhoilla kaivosalueilla on jäänyt kaivos-
34260: kenelläkään muulla ole mitään harkintavaltaa          kuilujen täyttyminen itsestään vedellä.
34261: sen suhteen, olisiko alue kaivamattomana                 Vanhojen kaivosalueiden ympäristövaiku-
34262: 
34263: 200070S
34264: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 455
34265: 
34266: tuksista ei ole tehty yhtään perusteellista tutki-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34267: musta, mutta alustava selvitys (vesihallituksen
34268: julkaisu 413/86) antaa ymmärtää, että jonkin-
34269: laisia ympäristöhaittoja on aiheutunut. Asia                     Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä
34270: vaatisi epäilemättä tarkempaa selvittelyä.                    laatimaan sellaista kaivoslain uudistus-
34271:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            ta, joka ottaa luonnonsuojelulliset, ym-
34272: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                    päristönsuojelulliset ja -hoidolliset (mm.
34273: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                  maisemoinnin) näkökohdat huomioon?
34274: 
34275:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
34276: 
34277:                                            Erkki Pulliainen
34278:                                       1990 vp. -     KK n:o 455                                      3
34279: 
34280: 
34281: 
34282: 
34283:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seuraavassa, mitä kaivoslain sisältö käytännös-
34285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sä merkitsee ja miten sitä sovelletaan.
34286: olette 12 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn               Kaivoslaissa tarkoitettu valtaus on tutkimus-
34287: kirjeenne n:o 1340 ohella toimittanut valtioneu-     oikeus, joka vasta sallii sellaisten tutkimustöi-
34288: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         den suorittamisen, jonka perusteella voidaan
34289: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       todistaa, onko valtausalueella kaivoskivennäi-
34290: jallisesta kysymyksestä n:o 455:                     siä sisältäviä malmiaiheita. Näin ollen kaivos-
34291:                                                      laissa ei ole eikä voikaan olla vaatimusta
34292:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä         etukäteen esittää valtausta haettaessa todisteita
34293:        laatimaan sellaista kaivoslain uudistus-      siitä, että alueella olisi kaivoskivennäisesiinty-
34294:        ta, joka ottaa luonnonsuojelulliset, ym-      mä.
34295:        päristönsuojelulliset ja -hoidolliset (mm.       Valtauksista eli tutkimuskohteista noin 99 %
34296:        maisemoinnin) näkökohdat huomioon?            raukeaa eli ne eivät johda jatkotoimenpiteisiin,
34297:                                                      kaivospiirin muodostamiseen, puhumattakaan
34298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         varsinaisesta kaivostoiminnasta. Näin ollen ei
34299: vasti seuraavaa:                                     ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista val-
34300:                                                      tausta haettaessa ryhtyä selvittämään kaivos-
34301:    Kansanedustaja Pulliainen on 9.5.1990 teh-        toiminnan ympäristövaikutuksia, kun kaikki
34302: nyt samaa asiaa koskevan kirjallisen kysymyk-        tarpeelliset tiedot mahdollisesta esiintymästä
34303: sen n:o 277, johon olen 8.6.1990 esittänyt           saadaan vasta valtauksen aikana.
34304: vastauksen. Viittaan tuohon vastaukseen, josta          Kaivoslain 12 §:n mukaan on valtausalueella
34305: selviävät osaltaan kysymyksessä esitetyt asiat.      tutkimustyö ja alueiden käyttö rajoitettava
34306:    Kaivoslain tarkoituksena on malmi- ja mi-         niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutki-
34307: neraaliesiintymien etsimisen, tutkimuksen ja         mustyön tarkoituksen saavuttamiseksi. Kaivos-
34308: hyväksikäytön edistäminen. Kaivoslaki määrit-        lain 59 §:n 1 momentin mukaan kauppa- ja
34309: telee ne puitteet, joiden perusteella tätä toimin-   teollisuusministeriön tehtävänä on valvoa kai-
34310: taa voidaan maassa harjoittaa. Kaivoslaki on         voslain sekä sen nojalla annettujen säännösten
34311: myös demokraattinen siinä mielessä, että se          ja määräysten noudattamista sekä suorittaa
34312: mahdollistaa jokaiselle Suomen kansalaiselle ja      sitä varten tarkastuksia. Siis ministeriö tarvit-
34313: yritykselle oikeuden kaivoslain mukaiseen toi-       taessa hyväksyy, valvoo ja suorittaa tarkastuk-
34314: mintaan. Tätä tuskin voidaan pitää epäkohta-         sia mm. tutkimustöiden tarpeellisuuden totea-
34315: na, kuten kysymyksen tekijä näyttää ajattele-        miseksi.
34316: van.                                                    Tavallisesti tutkimustyö käsittää joko vain
34317:    Kaivostoiminnan vaikutuksia tarkasteltaessa       geologisten havaintojen tekemistä ja/tai geofy-
34318: on otettava huomioon, että kaivoslaki ei suin-       sikaalisia mittauksia, vähäistä näytteenottoa ja
34319: kaan ole ainoa kaivostoimintaa säätelevä laki.       kairausta. Nämä tutkimustoimenpiteet aiheut-
34320: Kaivostoiminnan harjoittajiin sovelletaan myös       tavat hyvin vähäisiä jälkiä maastossa ja ne
34321: esimerkiksi samoja rakennustoimintaa sekä ve-        käsittävät pääosan valtauksista. Vain enintään
34322: sien- ja ilmansuojelua koskevia lakeja kuin          10 % valtauksista on sellaisia, joihin kohdistuu
34323: muihinkin teollisuusyrityksiin. Tätä asiantilaa      mittavampia tutkimustoimenpiteitä kuten laa-
34324: on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Ei ole           ja-alaista kaivamista, koelouhintaaja koerikas-
34325: syytä pyrkiä säätelemään kaivostoiminnan ym-         tusta tutkimusalueella. Näitä toimenpiteitä
34326: päristökysymyksiä kaivoslaissa, vaan yleisessä,      suorittavat alan ammattiorganisaatiot. Toimen-
34327: kaikkia tuotannonaloja koskevassa erillislain-       piteet ovat myös huomattavan kalliita, joten
34328: säädännössä.                                         niihin ryhdytään vain, mikäli on jo muilla
34329:    Koska nyt tehdyn kysymyksen perusteluissa         tutkimuksilla saatu tieto lupaavasta minerali-
34330: esitetään kaivoslaista ja sen mukaisesta toimin-     saatiosta. Nämä tutkimustoimet aiheuttavat
34331: nasta sangen virheellisiä tietoja, selostetaan       näkyviä jälkiä maastossa, mutta malmiesiinty-
34332: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 455
34333: 
34334: mät eivät ole muulla tavalla selvitettävissä.          Kaivoslaki ei pakota kaivospiirissä kaivos-
34335: Tällaisia tutkimuskohteita on lukumääräisesti       toimintaan ryhtymistä. Meillä on parikym-
34336: niin vähän, että niiden merkitys ympäristövai-      mentäkin vuotta vanhoja esiintymiä reservissä
34337: kutuksina on vähäinen verrattuna maaperään          odottamassa taloudellisesti ja teknisesti oikea-
34338: kohdistuvaan muuhun toimintaan.                     ta ajankohtaa. Esiintymiä louhitaan vain, mi-
34339:    Kysymyksen tekijä toteaa, että kaikesta tut-     käli on tarvetta ja mikäli hanke on taloudelli-
34340: kimustoiminnasta maanomistajalle maksetaan          nen.
34341: valtauskorvausta 60 mk/ha/vuosi. Tämä on               Kaivospiirin muodostamisen tarkoitus on
34342: virheellinen käsitys. Kaivoslain 15 §:n 2 mo-       ensi sijassa oikeuksien turvaaminen esiinty-
34343: mentin mukaan on valtausoikeudesta valtaajan        mään ja korvausten suorittaminen maanomis-
34344: suoritettava maanomistajalle vuosittain val-        tajalle. Vasta kaivostoiminnan mahdollinen
34345: tauskorvaus. Valtauskorvaus on valtausoikeu-        aloittaminen edellyttää, että yritys hankkii kai-
34346: den kiinteistölle aiheuttamasta rasitteesta ja      voslainsäädännön ja muun lainsäädännön vaa-
34347: rajoituksesta johtuva maksu, joka maksetaan,        timat monet luvat.
34348: vaikka maastossa ei suoritettaisi ollenkaan            Kaivostoiminnassa sekä sen päätyttyä ovat
34349: tutkimustoimenpiteitä.                              kaivosturvallisuuteen liittyvät asiat ensisijaisia.
34350:    Kaivoslain 15 §:n 1 momentissa erikseen          Suuria avolouhoksia ja louhekasoja ei ole
34351: säädetään, että tutkimustyöstä aiheutuvasta va-     tarkoituksenmukaista siirtää tai maisemoida.
34352: hingosta ja haitasia valtaaja on velvollinen        Louhekasat muodostavat raaka-ainereservin.
34353: suorittamaan täyden korvauksen. Korvausjär-         Louhinta-alueita ei useinkaan voi turvallisuus-
34354: jestelmä toimii eikä ministeriön tiedossa ole,      syistä käyttää muihin tarkoituksiin. Kasvilli-
34355: että vahingonkorvauksia jätettäisiin maksamat-      suus useimmiten peittää kaivosalueita jo ly-
34356: ta. Valtaus- tai kaivosoikeus voidaan julistaa      hyessä ajassa.
34357: menetetyksi, jos maksut maanomistajalle lai-           Kaivosalueen rakennukset jäävät yleensä
34358: minlyödään (64 §). Viimeisten kymmenen vuo-         joko kaivosyhtiön omistukseen tai ne myydään
34359: den aikana tällaisia tapauksia on ollut vain        käytettäväksi muuhun tuotannolliseen tarkoi-
34360: muutama.                                            tukseen. Mitään perusteita ei ole rakennusten
34361:    Laajemman, lupaavan malmitutkimuskoh-            tarkoituksettomalle purkamiselle. On useita ta-
34362: teen kustannukset ovat usein muutamia miljoo-       pauksia, joissa kaivosalueella on aloitettu uu-
34363: nia markkoja, joskus kymmeniä miljoonia             delleen tuotanto. Kaivostoiminnan erikoisra-
34364: markkoja. Mikäli taloudellisesti käyttökelpoi-      kenteet esim. nostotornit voidaan viranomaisen
34365: nen esiintymä löydetään, tulee se oikeuksien        tapauskohtaisella luvalla purkaa, jollei niille
34366: varmistamiseksi voida saada kaivospiiriin, sillä    oleteta tulevan käyttöä (51§).
34367: muutoinhan kukaan ei tutkimuksia suorittaisi.          Yhteenvetona voidaan todeta, että voimassa
34368: Kaivospiiriin haetaan luonnollisesti vain talou-    oleva kaivoslainsäädäntö luo tarkoituksenmu-
34369: dellisesti riittävän merkitykselliset esiintymät    kaiset edellytykset malminetsinnälle ja kaivos-
34370: niin, että niistä on maanomistajalle mahdollista    toiminnalle sekä yhdessä muun normiston
34371: maksaa kaivoslain edellyttämät täydet kor-          kanssa antaa viranomaisille tarpeelliset valtuu-
34372: vaukset sekä kaikki muut mahdollisen kaivos-        det kaivosalueen turvallisuus- ja ympäristön-
34373: toiminnan kustannukset. Tällaisia uusia esiin-      suojelukysymysten ja muiden tarpeellisten nä-
34374: tymiä löytyy hyvin harvoin.                         kökohtien tarkoituksenmukaiseen hoitamiseen.
34375:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1990
34376: 
34377:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
34378:                                      1990 vp. -     KK n:o 455                                     5
34379: 
34380: 
34381: 
34382: 
34383:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34384:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         innehåll betyder i praktiken och hur lagen
34385: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tillämpas.
34386: nr 1340 av den 12 september 1990 tili veder-            Den i gruvlagen avsedda inmutningen inne-
34387: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      bär en undersökningsrätt som först tillåter
34388: av följande av riksdagsman Pulliainen under-        utförande av sådana undersökningsarbeten på
34389: tecknade spörsmål nr 455:                           grund av vilka kan bevisas om det finns
34390:                                                     malmanledningar som innehåller gruvmineraler
34391:                                                     på inmutningsområdet. Således varken finns
34392:          Har Regeringen för avsikt att snabbt       eller kan det i gruvlagen finnas krav på att man
34393:        utarbeta en sådan reform av gruvlagen        på förhand skall förelägga bevis på en gruvmi-
34394:        som beaktar synpunkter gällande natur-       neralfyndighet då man ansöker om rätt tili
34395:        skyddet, miljöskyddet och -vården (bl.a.     inmutning.
34396:        anpassningen tili landskapet)?                   Cirka 99% av inmutningarna, dvs. under-
34397:                                                     sökningsobjekten, förfaller, de leder alltså inte
34398:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tili fortsatta åtgärder eller tili utmålsläggning
34399: samt anföra följande:                               för att inte tala om egentlig gruvverksamhet.
34400:                                                     Således är det varken ändamålsen1igt eller
34401:    Riksdagsman Pulliainen har gjort ett skrift-     möjligt att vid ansökan om inmutningen börja
34402: ligt spörsmå1 nr 277 angående samma ärende          utreda gruvverksamhetens effekter på miljön,
34403: 9.5.1990 på vi1ket jag har anfört svar 8.6.1990.    då alla nödvändiga uppgifter om den eventuella
34404: Jag hänvisar tili detta svar ur vilket framgår de   fyndigheten erhålls först under inmutningen.
34405: frågor som fram1agts i spörsmålet.                      I en1ighet med 12 § gruvlagen skall under-
34406:    A vsikten med gruvlagen är att främja let-       sökningsarbetet och användningen av inmut-
34407: ning, undersökning och utnyttjande av malm-         ningsområdet begränsas tili de åtgärder som
34408: och mineralfyndigheter. I gruvlagen fastställs      behövs för att målen för undersökningsarbetet
34409: ramarna för hur denna verksamhet kan utövas         skall nås. Enligt 59 § 1 mom. gruvlagen an-
34410: i landet. Gruvlagen är också demokratisk i den      kommer det på handels- och industriministeriet
34411: avsikten att den möjliggör rätten för varje finsk   att övervaka att gruv1agen och med stöd av den
34412: medborgare och finskt företag att bedriva den       utfärdade stadganden och föreskrifter iakttas
34413: i gruvlagen avsedda verksamheten. Detta kan         samt att i sådant syfte föranstalta inspektioner.
34414: knappast anses som ett missförhållande, vilket      Detta innebär alltså att ministeriet vid behov
34415: spörsmålsställaren verkar tycka.                    godtar, övervakar och utför inspektioner bl.a.
34416:    När man granskar effekterna av gruvverk-         för konstaterande av nödvändigheten av under-
34417: samheten måste man ta hänsyn tili att gruvla-       sökningsarbetena.
34418: gen inte är den enda lag som reglerar gruv-             Vanligen innebär undersökningsarbetet an-
34419: verksamheten. På idkare av gruvverksamhet           tingen endast geologiska observationer och/el-
34420: tillämpas samma lagar t.ex. om byggnadsverk-        ler geofysikaliska mätningar, ringa provtagning
34421: samhet samt om vattenskydd och luftvård som         och borrning. Dessa undersökningsåtgärder för-
34422: på övriga industriföretag. Denna omständighet       orsakar föga spår i terrängen och de omfattar
34423: måste anses som ändamålsen1ig. Det finns inga       den största delen av inmutningarna. Större
34424: skä1 att försöka reglera de miljöfrågor som         undersökningsåtgärder som t.ex. omfattande
34425: gäller gruvverksamheten i gruvlagen utan de         grävning, provbrytning och provanrikning på
34426: kan tas in i en allmän särlagstiftning som gäller   undersökningsområdet görs på högst 10 % av
34427: alla produktionsområden.                            inmutningarna. Dessa åtgärder utförs av yrkes-
34428:    Eftersom det i motiveringarna tili detta         organisationerna inom branschen. Dessutom är
34429: spörsmål fram1äggs tämligen felaktiga uppgif-       åtgärderna mycket dyra, vilket innebär att de
34430: ter om gruvlagen och verksamheten enligt den,       vidtas endast om man genom andra undersök-
34431: redogörs i det följande för vad gruvlagens          ningar har fått besked om en lovande minera-
34432: 6                                    1990 vp. -      KK n:o 455
34433: 
34434: lisation. Dessa undersökningsåtgärder förorsa-           Gruvlagen är inte tvingande i fråga om inle-
34435: kar märkbara spår i terrängen men malmfyn-            dandet av gruvverksamhet i utmålet. Vi har
34436: digheterna kan inte utredas på något annat            t.o.m. tjugo år gamla fyndigheter i reserv som
34437: sätt. Antalet sådana utforskningsobjekt är så         väntar på en ekonomiskt och tekniskt lämplig
34438: litet att deras betydelse i fråga om effekter på      tidpunkt. Fyndigheterna bryts endast om det
34439: miljön är liten jämfört med annan verksamhet          finns behov och om projektet är ekonomiskt
34440: inriktad på marken.                                   lönsamt.
34441:     Spörsmålsställaren konstaterar att för all           Avsikten med grundande av ett utmål är att i
34442: undersökningsverksamhet betalas tili markäga-         första hand trygga rättigheterna tili fyndigheten
34443: ren 60 mk/hajår som inmutningsersättning.             och erlägga ersättningar tili markägaren. Först
34444: Detta är en felaktig uppfattning. Enligt 15 § 2       ett eventuellt påbörjande av gruvverksamheten
34445: mom. gruvlagen skall inmutaren varje år erläg-        förutsätter att företaget skaffar de talrika tili-
34446: ga inmutningsersättning för sin inmutningsrätt        stånd som gruvlagstiftningen och annan lag-
34447: tili markägaren. lnmutningsersättningen är en         stiftning kräver.
34448: avgift för belastning och begränsning som                Under gruvverksamheten samt sedan den har
34449: fastigheten förorsakas genom inmutningsrätten         upphört är de frågor som gäller gruvsäkerheten
34450: och som erläggs även om inga undersöknings-           primära. Det är inte ändamålsenligt att flytta på
34451: åtgärder utförs i terrängen.                          stora dagbrott och brytningsrösen eller anpassa
34452:     1 15 § l mom. gruvlagen stadgas separat att       dem till landskapet. Brytningsrösena utgör en
34453: för skada eller olägenhet av undersökningsar-         råmaterialreserv. Brytningsområdena kan av
34454: bete är inmutaren skyldig att erlägga full            säkerhetsskäl ofta inte användas i andra syften.
34455: ersättning. Ersättningssystemet fungerar och          Oftast täcker växtligheten gruvområdena redan
34456: ministeriet har inte fått besked om att skade-        efter en kort tid.
34457: stånden skulle försummas. lnmutnings- eller              Byggnaderna på gruvområdet förblir vanli-
34458: gruvrätten kan förklaras förverkad om ersätt-         gen i gruvbolagets ägo eller säljs för att använ-
34459: ningarna till markägarna försummas (64 §).            das för något annat ändamål inom produktio-
34460: Under de senaste tio åren har det förekommit          nen. Det finns inga skäl att riva byggnaderna
34461: endast några få sådana fall.                          oöverlagt. 1 flera fall har man påbörjat produk-
34462:     Kostnaderna för ett mera omfattande, lo-          tionen på gruvområdet på nytt. Specialutrust-
34463: vande malmundersökningsobjekt uppgår ofta             ning för gruvverksamheten, t.ex. gruvlavar, kan
34464: tili några miljoner mark, ibland tili tiotals mil-    nedmonteras med tillstånd av myndigheten från
34465: joner mark. Om en ekonomiskt användbar fyn-           fall tili fall, om man antar att de inte kommer
34466: dighet hittas, skall den kunna fås med i utmålet      att användas senare (51§).
34467: för tryggande av rättigheterna, för annars skulle        Sammanfattningsvis kan man konstatera att
34468: ju ingen utföra undersökningen. Utmål söks na-        den gällande gruvlagstiftningen skapar ända-
34469: turligtvis endast för fyndigheter av ekonomiskt       målsenliga förutsättningar för malmletning och
34470: tillräcklig betydelse så att det är möjligt att       gruvverksamhet samt att den tillsammans med
34471: erlägga de av gruvlagen förutsatta ersättning-        övriga normer ger myndigheterna nödvändiga
34472: arna tili markägaren samt alla övriga kostnader       fullmakter så att de ändamålsenligt kan handha
34473: som en eventuell gruvverksamhet förutsätter.          gruvområdets säkerhets- och miljöskyddsfrågor
34474: Sådana nya fyndigheter hittas ytterst sällan.         och övriga nödvändiga synpunkter.
34475: 
34476:      Helsingfors den 15 oktober 1990
34477: 
34478:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
34479:                                               1990 vp.
34480: 
34481: Kirjallinen kysymys n:o 456
34482: 
34483: 
34484: 
34485: 
34486:                                  Aittoniemi: Toimenpiteistä järvien happamoitumisen ja rehevöi-
34487:                                      tymisen estämiseksi
34488: 
34489: 
34490:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34491: 
34492:    Äskettäin päättynyt, tiettävästi noin 50 mil-    pide, jota mm. Ruotsissa merkittävässä määrin
34493: joonaa markkaa maksanut Hapro-tutkimus              käytetään.
34494: osoittaa selvästi, että osa vesistöistämme, eri-       Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioesi-
34495: tyisesti pienet järvet, ovat runsaasti happamoi-    tyksessä ei mainittujen ministeriöiden toiminto-
34496: tuneita. Tämä asia on ollut tiedossa jo ennen       ja ole tältä osin yhdistetty, ja varoja tähän
34497: tätä tutkimustakin, suoritettujen yksityisten ve-   tarkoitukseen on esitetty kummankin ministe-
34498: situtkimusten perusteella ja ilmennyt myös jär-     riön osalta 500 000 markkaa, edelleen koekal-
34499: vien kalakannan muutoksina. Eräin paikoin           kituksiin. Kumpaakaan edellisen budjetin val-
34500: happamoituminen on edistynyt jo kalakuole-          misteluissa sovittua asiaa ei ole toteutettu.
34501: maa synnyttävälle asteelle.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34502:    Vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarviota         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34503: laadittaessa on sovittu, että vuoden 1991 aika-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34504: na ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34505: mm. järvien kalkitsemiseksi ja tähän liittyen
34506: ympäristöministeriön sekä maa- ja metsäta-                     Miksi Hallitus ei toteuta tekemiään
34507: lousministeriön tätä koskevat toiminnot yhdis-              päätöksiä, ja miten se aikoo toimia
34508: tetään. Vaikka kalkitus ei ole mikään lopulli-              erityisesti pienien vesistöjen pelastami-
34509: nen apu happamoituneelle vesistölle, se on                  seksi happamoitumisen ja rehevöitymi-
34510: kuitenkin ainoa tiedossa oleva tilapäistoimen-              sen vaikutuksilta?
34511: 
34512:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
34513: 
34514:                                           Sulo Aittaniemi
34515: 
34516: 
34517: 
34518: 
34519: 200070S
34520: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 456
34521: 
34522: 
34523: 
34524: 
34525:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34526: 
34527:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on myöntänyt kalkituskokeiluihin varoja yh-
34528: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teensä noin 1,5 miljoonaa markkaa. Vesien
34529: olette 12 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            kalkituksilla on tutkimusten perusteella todettu
34530: kirjeenne n:o 1341 ohella toimittanut valtioneu-     olevan sekä hyötyjä että haittoja. Kalkituksen
34531: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         neutraloiva vaikutus ei ole pysyvä, vaan niitä
34532: kansanedustaja Aittoniemen kirjallisesta kysy-       joudutaan uusimaan yleensä 2--4 vuoden vä-
34533: myksestä n:o 456, jossa tiedustellaan:               liajoin. Kalkituksen biologisista vaikutuksista
34534:                                                      on hyvin vähän tutkimustietoja. Etenkin vai-
34535:           Miksi Hallitus ei toteuta tekemiään        kutukset maallemme tyypillisiin humusvesiin
34536:        päätöksiä, ja miten se aikoo toimia           ovat huonosti tunnettuja.
34537:        erityisesti pienien vesistöjen pelastami-        Ympäristöministeriö asetti joulukuussa 1989
34538:        seksi happamoitumisen ja rehevöitymi-         työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
34539:        sen vaikutuksilta?                            maamme vesien happamoitumista, vesien kal-
34540:                                                      kitustarvetta sekä kalkitusten hyötyjä, haittoja
34541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja kustannuksia. Työryhmän tulee tämän yh-
34542: vasti seuraavaa:                                     teenvedon perusteella tehdä ehdotus siitä, osal-
34543:                                                      Iistuuko valtio ja missä määrin vesien kalkituk-
34544:    Happamoitumisen vesistövaikutuksia esiin-         siin. Ehdotukset koskevat ilmasta peräisin ole-
34545: tyy lähes koko Suomen alueella. Ilmasta tule-        vaa happamoitumista. Työryhmän tulee tehdä
34546: van laskeuman happamoittamia järviä on               ehdotuksensa vuoden 1990 loppuun mennessä.
34547: maassamme kaikkiaan noin 2 000. Happamoi-            Alunamaiden kuivatuksesta aiheutuvaa neutra-
34548: tuminen vaikuttaa suorasti tai välillisesti järven   lointitarvetta selvittää erillinen, vesi- ja ympä-
34549: koko eliöyhteisöön. Kaiakannoissa on joillakin       ristöhallituksen asettama työryhmä. Vasta näi-
34550: alueilla havaittavissa happamoitumisen aiheut-       den työryhmien työn perusteella voidaan ar-
34551: tamia muutoksia, mutta täydellisiä kalatuhoja        vioida kalkitustarvetta sekä sitä, missä laajuu-
34552: on esiintynyt vain joissakin pikkujärvissä.          dessa ja millä tavalla valtion tulisi osallistua
34553:    Happamoitumisen aiheuttamien haittojen            vesien kalkituksiin.
34554: vähentämisessä on ensisijaisena tavoitteena rik-        Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1991
34555: ki- ja typpiyhdisteiden aiheuttaman kuormituk-       tulo- ja menoarvioksi on maa- ja metsätalous-
34556: sen alentaminen. Suomi on sitoutunut melko           ministeriön hallinnonalalle esitetty 500 000
34557: tiukkoihin toimiin päästöjensä vähentämiseksi.       markan määräraha koekalkituksiin. Määrära-
34558: Suomen omien päästöjen vähentäminen ei kui-          ha on ehdotettu maa- ja metsätalousministe-
34559: tenkaan riitä, vaan päästöjä on vähennettävä         riön pääluokkaan, koska tälle ministeriölle
34560: tuntuvasti myös Neuvostoliitossa ja muualla          kuuluvat kalatalouden edistäruistehtävät sekä
34561: Euroopassa. Suomi on toiminut aktiivisesti           alunamaiden kalkituksista aiheutuvien haitto-
34562: kuormituksen vähentämistä koskevien kansain-         jen torjunta. Ympäristöministeriön hallinnon-
34563: välisten sopimusten valmistelussa. Suomi val-        alalle puolestaan on esitetty 500 000 markan
34564: mistelee yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa         määrärahaa vesistöjen kalkituksen tehostami-
34565: rahoitusjärjestelyjä, joilla voidaan edistää Itä-    seen etenkin happamoitumiselle alttiilla alueilla.
34566: Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan ympäris-          Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousmi-
34567: tönsuojelua muun muassa niin, että Suomeen           nisteriö sekä vesi- ja ympäristöhallitus valmis-
34568: ja Itämereen kulkeutuvat päästöt vähenisivät.        televat yhteistä selvitystä muun muassa kalki-
34569:    Vesien ja maaperän happamoitumista voi-           tuksen vaikutuksista sekä keinoista tunnistaa
34570: daan torjua kalkitsemalla. Suomessa on tähän         vesistöt, joita happamoituminen likaa.
34571: mennessä kalkittu lähes 150 vesialuetta. Valtio
34572: 
34573:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
34574: 
34575:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
34576:                                      1990 vp. -     KK n:o 456                                     3
34577: 
34578: 
34579: 
34580: 
34581:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34582: 
34583:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hindras genom kalkning. 1 Finland har hittilis
34584: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         nästan 150 vattenområden kalkats. Staten har
34585: nr 1341 av den 12 september 1990 tili veder-        beviljat medel för kalkningsexperimenten för
34586: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      sammanlagt ca 1,5 milj. mk. Kalkningen av
34587: av följande av riksdagsman Aittaniemi under-        vattendrag har på basis av undersökningar
34588: tecknade spörsmå1 nr 456:                           konstaterats ha både fördelar och nackdelar.
34589:                                                     Kalkningens neutraliserande verkan är inte
34590:           Varför verkstälier Regeringen inte        bestående, utan kalkningarna måste utföras på
34591:        beslut som den fattat, och hur tänker        nytt med i medeltal 2-4 års intervaller. Det
34592:        den agera för att rädda specielit små        finns endast ringa uppgifter om forskning
34593:        vattendrag från försurning och eutrofie-     gäliande kalkningens biologiska verkan. Speci-
34594:        ring?                                        ellt verkan på humusvattendrag, som är ty-
34595:                                                     piska för vårt land, känner man dåligt tili.
34596:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Miljöministeriet tillsatte i december 1989 en
34597: samt anföra följande:                               arbetsgrupp som har tili uppgift att utreda
34598:                                                     försurningen av vattendragen i vårt land, kalk-
34599:    Försurning av vattendrag förekommer inom         ningsbehovet för vattendragen samt nyttan,
34600: nästan hela Finlands område. 1 vårt land finns      olägenheterna och kostnaderna i samband med
34601: det samman1agt ca 2 000 sjöar som b1ivit            kalkningarna. Arbetsgruppen bör på basis av
34602: försurade av nedfali från luften. Försurningen      detta sammandrag framlägga ett förslag an-
34603: verkar direkt elier indirekt på hela organism-      gående huruvida staten skall delta i kalkning-
34604: samhäliet i sjön. lnom vissa områden har            arna och i viiken utsträckning. Förslagen gälier
34605: ändringar som orsakats av försurningen kun-         försurning som härstammar från luften. Ar-
34606: nat konstateras i fiskbeståndet, men fuliständi-    betsgruppen bör framlägga sitt förslag före
34607: ga fiskförödelser har förekommit endast i ett       utgången av år 1990. Neutraliseringsbehovet
34608: fåtal mindre sjöar.                                 som orsakas av torrläggningen av sulfatjordar
34609:    Det huvudsakliga må1et vid minskningen av        utreds av en skild arbetsgrupp, tillsatt av
34610: de olägenheter som försurningen åstadkommer         vatten- och miljöstyrelsen. Först på basis av
34611: är att sänka den belastning som orsakas av          dessa arbetsgruppers arbete kan man uppskatta
34612: svave1- och kväveföreningar. Finland har för-       kalkningsbehovet samt i viiken utsträckning
34613: bundit sig att vidta relativt strama åtgärder för   och på vilket sätt staten borde delta i kalkning-
34614: att minska sina uts1äpp. En minskning av            en av vattendrag.
34615: Fin1ands egna utsläpp är emeliertid inte till-         1 regeringens budgetproposi tion för 1991 har
34616: räcklig, utan utsläppen måste minskas känn-         inom jord- och skogsbrukets förvaltnings-
34617: bart även i Sovjetunionen och annanstans i          område föreslagib ett anslag på 500 000 mk för
34618: Europa. Finland har aktivt deltagit i bered-        provkalkningar. Anslaget har föreslagits att bli
34619: ningen av internationella avtal om en minsk-        upptaget inom jord- och skogsbruksministeriets
34620: ning av belastningen. Finland bereder tilisam-      huvudtitel, eftersom främjandet av fiskerihus-
34621: mans med de andra nordiska länderna finan-          hållningen samt bekämpningen av de olägen-
34622: sieringsarrangemang, med hjälp av vilka det är      heter som orsakas av kalkningen av sulfatjor-
34623: möjligt att främja miljöskyddet i Öst-Europa        dar ankommer på detta ministerium. För mil-
34624: och Östra Central-Europa bl.a. så att de ut-        jöministeriets förvaltningsområde har föresla-
34625: släpp som kommer tili Finland och Östersjön         gits ett anslag på 500 000 mk för ett effektive-
34626: skulie minska.                                      rande av kalkningen av vattendrag främst inom
34627:    Försurningen av vattendrag och mark kan          områden som är benägna att försuras. Miljö-
34628: 4                                1990 vp. -    KK n:o 456
34629: 
34630: ministeriet, jord- och skogsbruksministeriet   verkningar samt om hjälpmedel för att upp-
34631: samt vatten- och miljöstyrelsen bereder en     täcka sådana vattendrag som nedsmutsas av
34632: gemensam utredning bl.a. om kalkningens        försurningen.
34633: 
34634:     Helsingfors den 12 oktober 1990
34635: 
34636:                                                                Miljöminister Kaj Bärlund
34637:                                                 1990 vp.
34638: 
34639: Kirjallinen kysymys n:o 457
34640: 
34641: 
34642: 
34643: 
34644:                                    Aittoniemi: Hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta tapaturma-
34645:                                        virastossa
34646: 
34647: 
34648:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34649: 
34650:    Valtion tapaturmavirastossa vallitsee yhä pa-      Saatujen tietojen mukaan olemassa olevia vir-
34651: heneva asioiden käsittelyruuhka. Tämän joh-           koja päinvastoin suunnitellaan osin lakkautet-
34652: dosta kansalaiset joutuvat odottamaan teke-           tavaksi.
34653: miensä anomusten perusteella annettavia pää-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34654: töksiä kohtuuttoman kauan. Muun muassa                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34655: eräiden sotilasvammalakiin perustuvien asioi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34656: den käsittely saattaa kestää 2-3 vuotta. Viive        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34657: on inhimillisesti ajatellen kohtuuton, kun ottaa
34658: huomioon, että päätöksiä odottavat usein kor-                    Miten Hallitus aikoo parantaa val-
34659: keasti ikääntyneet vammaiset kansalaiset.                     tion tapaturmaviraston toimintaedelly-
34660:    Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioesitys               tyksiä siellä olevan asioiden käsittely-
34661: ei sisällä yhtään lisävirkaa kyseiselle virastolle.           ruuhkan purkamiseksi?
34662: 
34663:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
34664: 
34665:                                             Sulo Aittaniemi
34666: 
34667: 
34668: 
34669: 
34670: 200070S
34671: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 457
34672: 
34673: 
34674: 
34675: 
34676:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34677:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kiksi ensikertaishakemukset ja elinkoron oikai-
34678: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sut, ovat sellaisia, joiden osalta eräissä erityis-
34679: olette 12 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           tapauksissa ratkaisuaika on ollut jopa yli kaksi
34680: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vuotta. Tällöin kysymys on ollut usein asiasta,
34681: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jonka selvittäminen on välttämättä edellyttänyt
34682: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-      varsin yksityiskohtaista käsittelyä, esimerkiksi
34683: sesta kysymyksestä n:o 457:                         tietojen hankkimista muilta viranomaisilta tai
34684:                                                     sodanaikaisten arkistojen käyttöä. Näidenkin
34685:           Miten Hallitus aikoo parantaa val-        hakemusten osalta käsittelyä on pyritty nopeut-
34686:        tion tapaturmaviraston toimintaedelly-       tamaan käytettävissä olevin keinoin mm. no-
34687:        tyksiä siellä olevien asioiden käsittely-    peuttamalla erityisjärjestelyin sotilaslääkintöar-
34688:        ruuhkan purkamiseksi?                        kistossa asiakirjakäsittelyä sekä siirtämällä li-
34689:                                                     sää käsittelijäitä sotilasinvalidiosastolle.
34690:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Viraston ratkaisukapasiteetti on tehtyjen ra-
34691: taen seuraavaa:                                     tionalisointitoimenpiteiden ansiosta noussut si-
34692:                                                     ten, että kun vuonna 1988 päätöksiä tehtiin
34693:   Käsittelyruuhkien purkamiseksi ja yleensä         129 000 (hakemuksia 152 000), niin vuonna
34694: käsittelyn nopeuttamiseksi virastossa on val-       1989 päätöksiä tehtiin 150 000 (hakemuksia
34695: misteilla laaja, koko korvaustoiminnan käsittä-     149 000).
34696: vän atk-järjestelmän laajennus ja käyttöönotto.        Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt
34697: Järjestelmän käyttöönotto tulee myös vapaut-        virastolta kuukausiraportointia hakemusten
34698: tamaan lisähenkilökuntaa käsittelytehtäviin.        käsittelytilanteesta. Raportointi on nyt jatku-
34699: Uusi käsittelyjärjestelmä saadaan käyttöön          nut jonkin aikaa. Näin ratkaisutilanteen kehit-
34700: osin jo tämän syksyn aikana, ja lopullisesti se     tymistä voidaan seurata ja tarvittaessa ryhtyä
34701: on toiminnassa noin vuoden sisällä. Hallituk-       tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin.
34702: sen esityksessä eduskunnalle vuoden 1991 tulo-         Vuoden alusta lukien virastolla on ollut
34703: ja menoarvioksi tullaan ottamaan huomioon           valtioneuvoston nimeämä johtokunta, joka
34704: atk-järjestelmän toteutustarpeet                    osaltaan selvittää viraston ruuhkaan vaikutta-
34705:   Osa virastossa käsiteltävistä asioista, esimer-   via tekijöitä.
34706:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1990
34707: 
34708:                                                                    Ministeri Tuulikki Hämäläinen
34709:                                     1990 vp. -     KK n:o 457                                     3
34710: 
34711: 
34712: 
34713: 
34714:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34715:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ämbetsverket, t.ex. förstagångsansökningar och
34716: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        rättelse av livräntan, är sådana att behandling-
34717: av den 12 september 1990 tili vederbörande         en av dem i vissa specialfall har räckt t.o.m.
34718: medlem av statsrådet översänt avskrift av          över två år. Härvid har det ofta varit fråga om
34719: följande av riksdagsman Aittaniemi underteck-      sådana fall där utredningen av ärendet nödvän-
34720: nade spörsmål nr 457:                              digtvis har krävt mycket detaljerad behandling,
34721:                                                    t.ex. uppgifter från andra myndigheter eller
34722:          På vilket sätt ämnar Regeringen för-      från krigstida arkiv. Man har också försökt få
34723:        bättra verksamhetsbetingelserna för sta-    behandlingen av dessa ansökningar att gå
34724:        tens olycksfallsverk för att råda bot på    snabbare med de medel som står tili buds, bl.a.
34725:        anhopningen av ärenden som skall be-        genom att med specialarrangemang påskynda
34726:        handlas?                                    behandlingen av handlingar i militärsanitetsar-
34727:                                                    kivet samt genom att överföra flera handläg-
34728:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gare tili militärinvalidavdelningen.
34729: samt anföra följande:                                 Verkets avgörandekapacitet har med anled-
34730:                                                    ning av de vidtagna rationaliseringsåtgärderna
34731:    I syfte att råda bot på anhopningen av          ökat så att medan antalet fattade beslut år 1988
34732: ärenden och allmänt göra behandlingen vid          var 129 000 (antalet ansökningar 152 000) var
34733: ämbetsverket snabbare håller en omfattande         antalet fattade beslut år 1989 150 000 (antalet
34734: utvidgning av ett adb-system som gäller hela       ansökningar 149 000).
34735: ersättningsverksamheten och införandet av det         Social- och hälsovårdsministeriet har bett att
34736: på att beredas. Då systemet tas i bruk kommer      få månatliga rapporter från ämbetsverket om
34737: också mer personai att frigöras för behandlings-   situationen i fråga om behandlingen av ansök-
34738: uppgifter. Det nya behandlingssystemet kan         ningarna. Rapporteringen har nu pågått en tid
34739: delvis tas i bruk redan under höstens lopp och     och nödvändiga åtgärder kommer att vidtas på
34740: slutgiltigt kommer det att vara i bruk inom ca     basis av rapporterna.
34741: ett år. I regeringens proposition tili riksdagen      Från ingången av detta år har ämbetsverket
34742: om statsbudgeten för 1991 kommer de behov          haft en direktion som utnämnts av statsrådet
34743: som införandet av adb-systemet föranleder att      och som för sin del har börjat reda ut de
34744: beaktas.                                           faktorer som medverkar till att ärendena an-
34745:    En del av de ärenden som behandlas vid          hopas vid ämbetsverket.
34746:     Helsingfors den 15 oktober 1990
34747: 
34748:                                                                   Minister Tuulikki Hämäläinen
34749:                                               1990 vp.
34750: 
34751: Kirjallinen kysymys n:o 458
34752: 
34753: 
34754: 
34755: 
34756:                                  T. Roos: Korvaavien toimintojen järjestämisestä postitoimipaik-
34757:                                     koja lakkautettaessa
34758: 
34759: 
34760:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34761: 
34762:    Eri kunnissa järjestettyjen tiedotustilaisuuk-   asukkaita, määrä lisääntyy edelleen. On kolme
34763: sien mukaan maassamme ollaan nyt lakkaut-           keskiasteen oppilaitosta, kuntoutuskeskus, vir-
34764: tamassa erittäin suuri määrä postin toimipaik-      kistyskeskus, pienteollisuutta jne. Näissä on
34765: koja.                                               oppilaita kautta maan ulkomaita myöten, kun-
34766:    Näin suuri toimipaikkojen karsinta tuntuu        toutettavia vanhusikäisiä viipyy laitoksissa pit-
34767: merkilliseltä monestakin syystä. Valtion toi-       kään ja he käyttävät postin palveluita säännöl-
34768: menpitein ollaan tukemassa maaseudun elävä-         lisesti. Karkun postin säilymisen kannalta olisi
34769: nä säilymistä. Tämä toimenpide sotii maaseu-        ollut erityisen tärkeätä ottaa yhteyttä ajoissa
34770: tua vastaan. Juuri on muutettu vaalilainsää-        esim. Vammalan kaupunkiin.
34771: däntöä. Yhtenä perusteena oli lisääntynyt pos-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34772: tiäänestys. Sekään ratkaisu ei tätä esitettyä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34773: puolla.                                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34774:    Päätäntävalta ei näissä asioissa kuulu kun-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34775: nille. Kohtuullista kuitenkin olisi ollut kuulla
34776: kuntienkin mieltä. Nyt sitä ei ole tehty.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34777:    Mitään takeita ei ole siitäkään, miten no-              ryhtyä Vammalan kaupungin ja yleensä
34778: peasti postien lopettamisen jälkeen ao. alueella           kuntien kuulemiseksi ennen kuin lopul-
34779: korvaava toiminta käynnistyy. Kun VR lopetti               lisia päätöksiä postien lopettamisesta
34780: junavuoroja ja asemapaikkoja, teki se korvaa-              tehdään,
34781: van liikenteen järjestämisessä virheen. Normaa-               aiotaanko huolehtia siitä, että kor-
34782: li liikenne loppui, mutta korvaava astui tilalle           vaavat toiminnot käynnistyvät välittö-
34783: vasta kuukausienkin kuluttua. Silloin oli moni             mästi postin toiminnan loputtua paik-
34784: hakenut tilalle jo muunlaisen ratkaisun. Teh-              kakunnalta, ja
34785: däänkö tässä nyt sama ajoitusvirhe?                           miten huolehditaan siitä, että postien
34786:    Erityisen merkilliseltä ja huonosti perustel-           lopettaminen ei vastaisuudessa johda
34787: lulta tuntuu se, että lopetetaan posti 38100               äänestysmahdollisuuksien kaventumi-
34788: Karkku. Postin vaikutuspiirissä on runsaasti               seen?
34789:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
34790: 
34791:                                             Timo Roos
34792: 
34793: 
34794: 
34795: 
34796: 200070S
34797: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 458
34798: 
34799: 
34800: 
34801:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34802: 
34803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - Postin omia toimipaikkoja ei lakkauteta
34804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ennen kuin korvaavat palvelut on kullakin
34805: olette syyskuun 12 päivänä 1990 päivätyn             paikkakunnalla sovittu ja ne voidaan toteuttaa
34806: kirjeenne n:o 1343 ohella toimittanut valtioneu-     samaan aikaan, kun Postin itse hoitama toimi-
34807: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         paikka lopettaa toimintansa.
34808: kansanedustaja T. Roosin näin kuuluvasta                - Korvaavat palvelut toteutetaan ensisijai-
34809: kirjallisesta kysymyksestä n:o 458:                  sesti kiinteän, postipalveluja tarjoavan toimi-
34810:                                                      paikan avulla, jota hoidetaan asiamiehen toi-
34811:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34812:                                                      mesta siellä, missä postin itse hoitaman, pank-
34813:        ryhtyä Vammalan kaupungin ja yleensä
34814:                                                      kipalveluja tarjoavan toimipaikan säilyttämi-
34815:        kuntien kuulemiseksi ennen kuin lopul-
34816:                                                      nen ei ole mahdollista. Jos tämäkään ei ole
34817:        lisia päätöksiä postien lopettamisesta
34818:                                                      mahdollista esimerkiksi sopivan asiamiehen
34819:        tehdään,
34820:                                                      puuttumisen vuoksi, tarjotaan palvelut kansa-
34821:           aiotaanko huolehtia siitä, että kor-
34822:                                                      laisille postin jakeluverkon palvelujen avulla.
34823:        vaavat toiminnot käynnistyvät välittö-
34824:                                                         - Kuhunkin kuntaan jätetään ainakin yksi
34825:        mästi postin toiminnan loputtua paik-
34826:                                                      myös pankkipalveluja tarjoava postitoimipaik-
34827:        kakunnalta, ja
34828:                                                      ka.
34829:           miten huolehditaan siitä, että postien
34830:                                                         Kysymyksessä mainittu Vammalan kaupun-
34831:        lopettaminen ei vastaisuudessa johda
34832:                                                      gin kuuleminen Vammalan kaupungin alueella
34833:        äänestysmahdollisuuksien kaventumi-
34834:                                                      sijaitsevien postitoimipaikkojen ja niissä tarjot-
34835:        seen?
34836:                                                      tavien posti- ja pankkipalvelujen uudelleenjär-
34837:                                                      jestelyistä on tapahtunut 31.8.1990.
34838:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34839:                                                          Postin toimipaikkaverkossa suunnitteilla ole-
34840: vasti seuraavaa:
34841:                                                      vat järjestelyt eivät vaikuta tulevan vuoden
34842:    Hallitus on 9.5.1990 antamassaan välikysy-        kansanedustajien vaalien ennakkoäänestyk-
34843: mysvastauksessaan todennut mm. toimipaikka-          seen. Posti tulee esittämään ennakkoäänestys-
34844: verkon tulevista järjestelyistä ja korvaavia pal-    paikoiksi pääsääntöisesti samat postitoimipai-
34845: veluja koskevissa osissa, että postikonttoriver-     kat kuin vuonna 1988 toimitetuissa kunnallis-
34846: kon muutos toteutetaan kuntien, kylätoimikun-        vaaleissa.
34847: tien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kans-          Vaikka toimipaikkajärjestelyjen toteuduttua
34848: sa neuvotellen.                                      kiinteiden toimipaikkojen määrä pienenee, Pos-
34849:    Posti on aloittanut tulevien toimenpiteiden       tilla on kuitenkin valmiudet osaltaan turvata
34850: suunnittelun ja valmistelun. Postin toimipaik-       kansalaisten mahdollisuudet käyttää äänioi-
34851: ka-alueiden edustajat ovat suorittaneet laajan       keuttaan ennakkoäänestykseen. Postilla on en-
34852: informaatio- ja keskustelukierroksen, jolloin        nakkoäänestyksen toteuttamiseksi käytettävis-
34853: jokaisessa kunnassa on keskusteltu kunnan            sään tehtävän osaava ja siihen oikein motivoi-
34854: johdon ja kylien edustajien kanssa tulevista         tunut henkilöstö. Posti voi siten tarvittavassa
34855: palvelujen järjestelyistä.                           laajuudessa myöhemminkin vastata ennak-
34856:    Liikennepoliittisen      ministerivaliokunnan     koäänestyksestä esimerkiksi perustamalla en-
34857: 5.10.1990 antaman kannanoton mukaisesti lii-         nakkoäänestystoimitusta varten toimipaikkojen
34858: kenneministeriö edellyttää, että:                    tilapäisiä palvelupisteitä. Myös saattaa olla
34859:    - Postin toimipaikkaverkon uudistaminen           tarkoituksenmukaista selvittää kiinteiden toi-
34860: toteutetaan siten, että postin palvelujen saata-     mipaikkojen uudelleenjärjestelyjen myötä ke-
34861: vuus turvataan myös tulevaisuudessa riittävällä      hittyvän postinjakajaverkon hyväksikäytön
34862: määrällä kiinteitä postipalveluja tarjoavilla toi-   mahdollisuudet ennakkoäänestyksen järjestä-
34863: mipaikoilla sekä Postin jakeluverkon palvelui-       misessä. Näiden uudistusten toteuttaminen
34864: den avulla.                                          edellyttää kuitenkin vaalilakien tarkistamista.
34865: 
34866:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
34867: 
34868:                                                                   Liikenneministeri Ilkka Kanerva
34869:                                     1990 vp. -     KK n:o 458                                    3
34870: 
34871: 
34872: 
34873:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34874: 
34875:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          - att postens egna verksamhetsställen inte
34876: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        dras in förrän man kommit överens om ersät-
34877: nr 1343 av den 12 september 1990 tili veder-       tande service på respektive ort och den kan
34878: börande med1em av statsrådet översänt avskrift     genomföras samtidigt som det verksamhetsstäl-
34879: av följande av riksdagsman T. Roos underteck-      le som posten själv sköter upphör med sin
34880: nade spörsmål nr 458:                              verksamhet
34881:                                                      - att ersättande service genomförs i första
34882:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
34883:                                                    hand med hjälp av ett fast verksamhetsställe
34884:        vidta för att höra Vammala stad och
34885:                                                    som erbjuder postservice och som sköts av ett
34886:        kommunerna i allmänhet innan de slut-
34887:                                                    ombud där det inte är möjligt att bevara ett
34888:        giltiga besluten om indragning av post-
34889:                                                    verksamhetsställe som posten själv sköter och
34890:        kontor fattas, och
34891:                                                    som erbjuder bankservice. Om inte heller detta
34892:           ämnar man sörja för att ersättande
34893:                                                    är möjligt t.ex. på grund av att det inte finns
34894:        funktioner sätts i gång genast när post-
34895:                                                    något lämpligt ombud, erbjuds medborgarna
34896:        verksamheten upphört på orten och
34897:                                                    service med hjälp av servicen inom postens
34898:           hur sörjer man för att röstningsmöj-
34899:                                                    distributionsnät.
34900:        ligheterna inte försämras i framtiden på
34901:                                                      -- att det i varje kommun lämnas kvar
34902:        grund av att postkontor har indragits?
34903:                                                    åtminstone en sådan postanstalt som även
34904:                                                    erbjuder bankservice.
34905:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
34906:                                                       Vammala stad som omnämndes i spörsmålet,
34907: samt anföra följande:
34908:                                                    hördes den 31 augusti 1990 beträffande omor-
34909:    Regeringen har i sitt interpellationssvar av    ganiseringen av postanstalter inom Vammala
34910: den 9 maj 1990, i fråga om den kommande            stad och post- och bankservicen vid dem.
34911: omorganiseringen av postanstaltsnätet och i de        De omorganiseringar som planeras i postan-
34912: delar som gäller ersättande service, bl.a. kon-    staltsnätet kommer inte att inverka på för-
34913: staterat att ändringarna i postkontorsnätet        handsröstningen i nästa års riksdagsval. Posten
34914: kommer att genomföras i samråd med kom-            kommer i regel att som förhandsröstningsplat-
34915: munerna, byalagen, kunderna och andra intres-      ser anvisa samma postanstalter som användes
34916: sentgrupper.                                       vid kommunalvalet 1988.
34917:    Posten har börjat planera och bereda de            Ä ven om antalet fasta postanstalter minskar
34918: kommande åtgärderna. Representanter för oli-       när postanstalterna har omorganiserats, har
34919: ka områden där det finns postanstalter har         posten dock beredskap att för sin del trygga
34920: genomfört en omfattande informations- och          medborgarnas möjligheter att utnyttja sin röst-
34921: diskussionsrunda, varvid man i varje kommun        rätt vid förhandsröstningen. För genomföran-
34922: har diskuterat med kommunledningen och re-         det av förhandsröstningen har posten tili sitt
34923: presentanter för byarna om den kommande            förfogande en personai som kan sin uppgift
34924: omorganiseringen av servicen.                      och är på rätt sätt motiverad för den. Posten
34925:    Enligt ett ställningstagande som det trafik-    kan således i behövlig omfattning också senare
34926: politiska ministerutskottet avlät den 5 oktober    ansvara för förhandsröstningen t.ex. genom att
34927: 1990 förutsätter trafikministeriet följande:       inrätta tillfälliga betjäningspunkter. Det kan
34928:    - att revideringen av postanstaltsnätet ge-     också vara ändamålsenligt att utreda om post-
34929: nomförs så att tillgången på postservice tryggas   utdelarnätet, som utvecklas i takt med omor-
34930: även i framtiden genom ett tillräckligt antal      ganiseringen av de fasta postanstalterna, kan
34931: verksamhetsställen som erbjuder fast postservi-    utnyttjas vid organiseringen av förhandsröst-
34932: ce samt med hjälp av service inom postens          ning. Dessa reformer förutsätter dock att val-
34933: distributionsnät                                   lagstiftningen ändras.
34934: 
34935:      Helsingfors den 12 oktober 1990
34936: 
34937:                                                                   Trafikminister Ilkka Kanerva
34938:                                               1990 vp.
34939: 
34940: Kirjallinen kysymys n:o 459
34941: 
34942: 
34943: 
34944: 
34945:                                  Jääskeläinen: Saksan kielen opetuksen lisäämisestä ammatillisissa
34946:                                      oppilaitoksissa
34947: 
34948: 
34949:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34950: 
34951:    Tuntikehys on tullut voimaan ammatillisissa      kieltä halutaan opiskella huomattavasti entistä
34952: oppilaitoksissa 1.8.1990 lähtien. Tuntikehystä      laajemmin joukoin.
34953: määrittelevät asetukset saatiin asianomaisiin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34954: oppilaitoksiin vasta kesällä 1990. Erityisesti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34955: saksan kieli on saavuttamassa Euroopan tapah-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34956: tumien seurauksena keskieurooppalaisen valta-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34957: kielen aseman. Suomessakin on pyritty ja
34958: pyritään antamaan kansalaisillemme mahdolli-
34959: simman hyvät kielelliset valmiudet hakeutua                   Aikooko Hallitus ottaa huomioon
34960: saksaa puhuviin maihin joko harjoittelijoiksi,             saksan kielen vahvistuvan aseman am-
34961: matkailijoiksi tai työntekijöiksi. Saamieni haja-          matillisten oppilaitostemme kielten tun-
34962: tietojen perusteella 12 viikkotunnin tuntikehys            tikehysresursseista lukuvuodeksi 1991-
34963: ei ole osoittautunut riittäväksi, koska saksan             1992 päättäessään?
34964: 
34965:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
34966: 
34967:                                          Keijo Jääskeläinen
34968: 
34969: 
34970: 
34971: 
34972: 200070S
34973: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 459
34974: 
34975: 
34976: 
34977: 
34978:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34979: 
34980:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kielen asemesta tarjota mahdollisuuden opis-
34981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kella esimerkiksi saksaa.
34982: olette 12 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn               Valinnaisten ja vapaaehtoisten kieliopintojen
34983: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         avulla voidaan oppilaitoksen kieliohjelmaa vie-
34984: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lä monipuolistaa. Kieliopintoja järjestettäessä
34985: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta          voidaan tähän käyttää opetussuunnitelmaan
34986: kirjallisesta kysymyksestä n:o 459:                  sisältyvää liikkumavaraa johtokunnan päätök-
34987:                                                      sellä. Hallinnon hajauttamisen myötä vastuu
34988:           Aikooko Hallitus ottaa huomioon            kieliohjelman monipuolistamisesta on oppilai-
34989:        saksan kielen vahvistuvan aseman am-          toksella.
34990:        matillisten oppilaitostemme kielten tun-         Vuonna 1989 tehdyn läänikohtaisen kartoi-
34991:        tikehysresursseista lukuvuodeksi 1991-        tuksen mukaan saksaa opiskeltiin ammatillisis-
34992:        1992 päättäessään?                            sa oppilaitoksissa varsin vähän. Opinnot kes-
34993:                                                      kittyivät yleensä kauppaoppilaitosten, teknillis-
34994:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten oppilaitosten sekä hotelli- ja ravintolaoppi-
34995: vasti seuraavaa:                                     laitosten peruskoulu- ja ylioppilaspohjaiselle
34996:                                                      opistoasteelle. Vuonna 1990 keväällä tehdyn
34997:    Kansainvälistymisen myötä kielitaito on tul-      kartoituksen mukaan sama suuntaus jatkuu.
34998: lut osaksi ammattitaitoa kaikille työntekijäryh-        Kartoituksen tulosten pohjalta on kiinnitetty
34999: mille. Jyväskylän yliopistossa suoritetun kieli-     huomiota Suomessa harvemmin opiskeltujen
35000: taidon tarvekartoituksen mukaan Suomessa             kielten, kuten saksan, ranskan ja venäjän opis-
35001: tarvitaan englannin ja ruotsin lisäksi myös          keluun ammatillisissa oppilaitoksissa. Näiden
35002: muita eurooppalaisia valtakieliä, erityisesti sak-   kielten opiskelun edistämiseksi lisättiin elokuun
35003: saa.                                                 alusta 1990 voimaan tulleisiin ammatillisten
35004:    Pääsääntönä ammatillisen koulutuksen kiel-        oppilaitosten tuntikehyksen laskentaperustei-
35005: tenopetuksen järjestämisessä on, että perus-         siin vieraita kieliä koskeva lisäresurssi, joka
35006: koulussa aloitettuja 1. vieraan kielen ja 2.         kauppaoppilaitoksissa ja teknillisissä oppilai-
35007: kotimaisen kielen opintoja jatketaan pakollisi-      toksissa sekä hotelli- ja ravintolaoppilaitoksissa
35008: na aineina. Ammattikasvatushallituksen vah-          on enintään 12 tuntia kutakin opiskeltavaa
35009: vistamassa opetussuunnitelman perusteiden            kieltä kohti ja muissa oppilaitoksissa enintään
35010: yleisessä osassa on kielenopetuksen järjestämi-      6 tuntia viikossa. Lisäresurssin tarkoitus on
35011: sen perusteet ammatillisissa oppilaitoksissa.        lisätä erityisesti saksan, ranskan ja venäjän
35012: Sen mukaisesti lukusuunnitelmissa määritel-          opiskelua ammatillisissa oppilaitoksissa. Kie-
35013: lään pakollisiksi aineiksi 2. kotimainen kieli ja    liohjelman toteutumisen seuraamiseksi on ke-
35014: vieras kieli. Oppilaitos voi siten omassa ope-       hitetty tietokonepohjainen järjestelmä.
35015: tussuunnitelmassaan määritellä kieliohjelman-           Tarkoitus on seurata lisäresurssin käyttöä.
35016: sa vieraan kielen osalta. Pakolliseksi aineeksi      Koska tuntikehysasetukset ovat olleet voimassa
35017: voidaan valita myös peruskoulussa 8. luokalla        vasta 2 kuukautta, palautetta resurssin riittä-
35018: tai lukiossa aloitettu kieli tai ammatillisessa      vyydestä ei toistaiseksi ole. Tilannetta tullaan
35019: koulutuksessa aikeista aloitettu kieli. Tähän        seuraamaan ja ryhdytään toimenpiteisiin, mi-
35020: voidaan käyttää oppilaitoksen normaalia tun-         käli resurssi todetaan valtakunnallisesti riittä-
35021: tikehysresurssia. Oppilaitos voi siis englannin      mättömäksi.
35022: 
35023:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1990
35024: 
35025:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
35026:                                    19?0 vp. -     KK n:o 459                                       3
35027: 
35028: 
35029: 
35030: 
35031:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35032:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      för engelska kan läroanstalten bereda eleverna
35033: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       tillfälle att studera exempelvis tyska.
35034: av den 12 september 1990 tili vederbörande            Genom valfria och frivilliga språkstudier kan
35035: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      läroanstaltens språkprogram göras ännu mång-
35036: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen        sidigare. När språkstudier skall ordnas kan det
35037: undertecknade spörsmål nr 459:                    spelrum som ingår i läroplanen utnyttjas ge-
35038:                                                   nom direktionsbeslut. Tack vare decentralise-
35039:           Ämnar Regeringen ge akt på en           ringen av förvaltningen är det läroanstalterna
35040:        starkare ställning för det tyska språket   som har ansvaret för ett mångsidigare språk-
35041:        när den skall besluta om timresursen       program.
35042:        vad språk beträffar vid våra yrkeslä-          Enligt en kartläggning i varje Iän 1989
35043:        roanstalter för läsåret 1991-1992?         studerades tyska i rätt ringa utsträckning vid
35044:                                                   yrkesläroanstalterna. Studierna var i allmänhet
35045:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      koncentrerade tili den grundskole- och student-
35046: följande:                                         examensbaserade institutnivån vid handelslä-
35047:                                                   roanstalterna, de tekniska läroanstalterna samt
35048:   I takt med internationaliseringen har även      läroanstalterna i hotell- och restaurangbran-
35049: språkkunskaper blivit en del av yrkesskicklig-    schen. Enligt en kartläggning som utfördes
35050: heten inom alla arbetstagargrupper. Enligt en     1990 fortgår denna trend.
35051: vid Jyväskylä universitet utförd kartläggning         Utgående från resultaten av kartläggningen
35052: när det gäller behovet av språkkunskaper          har man vid yrkesläroanstalterna fäst upp-
35053: behövs det i Finland förutom engelska och         märksamhet vid språk som sällan studeras i
35054: svenska även andra i Europa förhärskande          Finland, såsom tyska, franska och ryska. 1
35055: språk, speciellt tyska.                           syfte att främja sådana språkstudier fogades en
35056:    När språkundervisning inom yrkesutbild-        tilläggsresurs gällande främmande språk tili
35057: ningen ordnas är huvudregeln den att studierna    grunderna för beräkning av timresursen vid
35058: i 1. främmande språket och 2. inhemska            yrkesläroanstalterna. Dessa grunder trädde i
35059: språket som påbörjats i grundskolan fortsätter    kraft i början av augusti 1990. Tilläggsresursen
35060: som obligatoriska ämnen. I den allmänna delen     är högst 12 timmar per vecka för varje språk
35061: av grunderna för läroplanen som fastställs av     som skall studeras i handelsläroanstalterna, de
35062: yrkesutbildningsstyrelsen ingår grunderna för     tekniska läroanstalterna och läroanstalterna i
35063: ordnande av språkundervisning vid yrkeslä-        hotell- och restaurangbranschen och högst 6
35064: roanstalterna. Enligt den fastställs det 2. in-   timmar per vecka i övriga läroanstalter. Syftet
35065: hemska språket och ett främmande språk som        med tilläggsresursen är att öka studierna spe-
35066: obligatoriska ämnen i läsplanen. Läroanstalter-   ciellt i tyska, franska och ryska vid yrkeslä-
35067: na kan sålunda i sin egen läroplan fastställa     roanstalterna.
35068: språkprogrammet vad ett främmande språk              A vsikten är att man skall följa hur tilläggsre-
35069: beträffar. Som obligatoriskt ämne kan även        sursen används. Eftersom förordningarna om
35070: väljas ett språk som har påbörjats i grundsko-    timresursen endast har varit i kraft 2 månader,
35071: lans årskurs 8, ett språk som påbörjats i         finns det tillsvidare inga synpunkter på resur-
35072: gymnasiet eller ett språk som helt påbörjats      sens tillräcklighet. Situationen kommer att föl-
35073: inom yrkesutbildningen. För detta kan läroan-     jas och åtgärder kommer att vidtas, om resur-
35074: staltens normala timresurs utnyttjas. I stället   sen visar sig vara otillräcklig på riksplanet.
35075:     Helsingfors den 15 oktober 1990
35076: 
35077:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
35078:                                             1990 vp.
35079: 
35080: Kirjallinen kysymys n:o 460
35081: 
35082: 
35083: 
35084: 
35085:                                 Kankaanniemi: Suomi-keskuksen perustamisesta Tallinnaan
35086: 
35087: 
35088:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35089: 
35090:    Itä-Euroopan suuret muutokset ovat merkin-     va entisen itsenäisen Viron tasavallan aikainen
35091: neet monenlaisten yhteyksien lisääntymistä        Suomen lähetystörakennus. Tämä rakennus
35092: Suomen ja Viron välillä. Kansojemme välisten      saattaisi olla saatavissa Suomi-keskuksen käyt-
35093: yhteyksien edelleen parantamiseen on tarvetta     töön. Rakennus lienee oikeudellisesti Suomen
35094: niin koulutuksen, ympäristönsuojelun, kulttuu-    valtion omaisuutta. Tämä rakennus omaa ar-
35095: rin kuin taloudellisenkin vuorovaikutuksen        vokkaat perinteet ja sopisi erinomaisesti Suo-
35096: osalta. Mahdollisuudet ovat nyt hyvät, mutta      mi-keskuksen sijoituspaikaksi.
35097: voimavarat riittämättömät.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35098:    Kaikinpuolisen tiedon välittämiseksi ja yh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35099: teyksien luomiseksi tulisi Tallinnaan perustaa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35100: Suomi-keskus, josta virolaiset, inkeriläiset ja   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35101: muut Baltian maiden kansalaiset voisivat saada
35102: helposti ja nopeasti oikeaa tietoa Suomesta ja
35103: yhteyksiä eri viranomaisiin, järjestöihin sekä              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35104: kulttuuri- ja koulutuspaikkoihin. Tällaisessa            siin Suomen ja Baltian kansojen, erityi-
35105: keskuksessa voitaisiin järjestää myös suomalai-          sesti Viron, välisten yhteyksien paran-
35106: sia kulttuuri- ja muita tilaisuuksia.                    tamiseksi ja Suomi-keskuksen perusta-
35107:    Tallinnassa on valmistumassa uusi kirjasto-           miseksi Tallinnaan mahdollisesti enti-
35108: talo. Samalla vapautuu kirjaston käytössä ole-           seen Suomen lähetystörakennukseen?
35109:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
35110: 
35111:                                      Toimi Kankaanniemi
35112: 
35113: 
35114: 
35115: 
35116: 200070S
35117: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 460
35118: 
35119: 
35120: 
35121: 
35122:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35123:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tössä on ollut uudet suuremmat väliaikaiset
35124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tilat.
35125: olette 12 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn             Tallinnassa toimii jo Suomen kulttuurikes-
35126: kirjeenne n:o 1345 ohella toimittanut valtioneu-   kuksen eräänlainen alkio, kulttuuripiste. Tä-
35127: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       män yksikön johtajana on Tallinnan kasvatus-
35128: kansanedustaja Kankaanniemen näin kuulu-           tieteellisen korkeakoulun yhteyteen opetusmi-
35129: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 460:          nisteriön varoin Suomesta palkattu suomen
35130:                                                    kielen lehtori, jolla on avustajanaan paikalta
35131:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     palkattu kulttuurisihteeri. Tallinnan toimipis-
35132:        siin Suomen ja Baltian kansojen, erityi-    teen tilat on asetettu käytettäväksi kulttuuripis-
35133:        sesti Viron, välisten yhteyksien paran-     teen tilaisuuksia varten.
35134:        tamiseksi ja Suomi-keskuksen perusta-          Ulkoasiainministeriö tutkii edelleen eri vaih-
35135:        miseksi Tallinnaan mahdollisesti enti-      toehtoja Tallinnan toimipisteen toimitilakysy-
35136:        seen Suomen lähetystörakennukseen?          myksen ratkaisemiseksi pysyväisluonteisesti
35137:                                                    tyydyttävällä tavalla eri alojen vuorovaikutus-
35138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mahdollisuuksien parantamisen tukemiseksi.
35139: vasti seuraavaa:                                   Toimitilakysymyksen ratkaisemisen jälkeen sel-
35140:                                                    viävät mahdollisuudet sijoittaa kulttuuri-, kau-
35141:    Kanssakäymisen kasvu Suomenlahden yli,          pallisen ym. alojen toimintoja näihin tiloihin.
35142: erityisesti Viroon, on ollut nopea. Yhteyksien     Tarkoituksena on nimenomaan keskittää nämä
35143: lisääntyminen on tehnyt tarpeelliseksi Tallin-     toiminnat yhteisiin tiloihin eli eräänlaiseen Suo-
35144: nassa olevan Leningradin pääkonsulinviraston       mi-keskukseen.
35145: toimipisteen vahvistamisen ja toimitilojen laa-       Leningradin pääkonsulinviraston toimipiiriä
35146: jentamisen.                                        on laajennettu käsittämään myös Riian ja
35147:    Jo runsaan vuoden ajan on Tallinnan toimi-      Vilnan kaupungit. Erillinen toimipiste on tar-
35148: pisteelle etsitty pysyviä toimitiloja. Kuluvan     koitus avata Riiassa lähitulevaisuudessa.
35149: vuoden huhtikuusta lähtien toimipisteen käy-
35150:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
35151: 
35152:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
35153:                                       1990 vp. -     KK n:o 460                                        3
35154: 
35155: 
35156: 
35157: 
35158:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35159:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 Tallinn verkar redan ett slags embryo tili
35160: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ett finländskt kulturcenter, en liten kulturin-
35161: nr 1345 av den 12 september 1990 tili veder-         rättning. Denna enhet leds av en lektor i finska
35162: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       språket, som avlönas från Finland med under-
35163: av följande av riksdagsman Kankaanniemi              visningsministeriets medel och som är anställd
35164: undertecknade spörsmål nr 460:                       i samband med pedagogiska högskolan i Tal-
35165:                                                      linn. Lektorn biträds av en kultursekreterare,
35166:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        som avlönas på platsen. Kulturenheten har fått
35167:        att förbättra kontakterna mellan Fin-         använda de lokaler som verksamhetsstället i
35168:        land och de baltiska folken, i synnerhet      Tallinn förfogar över för sina evenemang.
35169:        det estniska, och för att grunda ett              Utrikesministeriet undersöker fortfarande
35170:        Finlandscenter i Tallinn, eventuellt          olika alternativ tili en varaktig tillfredsställande
35171:        Finlands förra ambassadbyggnad?               lösning på lokalfrågan för verksamhetsstället i
35172:                                                      Tallinn. Detta skulle stöda en förbättring av
35173:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         möjligheterna tili växelverkan inom olika om-
35174: samt anföra följande:                                råden. Sedan lokalfrågan lösts klarnar möjlig-
35175:                                                      heterna att placera kultur-, handels- samt
35176:     Kontakterna över Finska viken, i synnerhet       övriga aktiviteter i dessa lokaler. Avsikten är
35177: tili Estland, har ökat snabbt. Detta har gjort       uttryckligen att koncentrera dessa aktiviteter
35178: att det blivit nödvändigt att stärka det verk-       tili gemensamma lokaler, dvs. ett slags Fin-
35179: samhetsställe som generalkonsulatet i Lening-        landscenter.
35180: rad har i Tallinn och få större lokaler.                 Verksamhetsdistriktet för generalkonsulatet i
35181:     Redan under drygt ett års tid har permanen-      Leningrad har utvidgats tili att omfatta även
35182: ta lokaler sökts för verksamhetsstället i Tallinn.   städerna Riga och Vilnius. A vsikten är att
35183: Från och med april innevarande år har verk-          öppna ett särskilt verksamhetsställe i Riga
35184: samhetsstället temporärt förfogat över större        inom den närmaste framtiden.
35185: lokaler.
35186:      Helsingfors den 4 oktober 1990
35187: 
35188:                                                                      Utrikesminister Pertti Paasio
35189:                                                1990 vp.
35190: 
35191: Kirjallinen kysymys n:o 461
35192: 
35193: 
35194: 
35195: 
35196:                                   Kankaanniemi: Alkoholin ja tupakan poistamisesta indekseihin
35197:                                       vaikuttavien tuotteiden luettelosta
35198: 
35199: 
35200:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35201: 
35202:    Alkoholin ja tupakan aiheuttamat kansanter-       nykyiset indeksit, mutta palkkaratkaisujen pe-
35203: veydelliset haitat ovat kiistattomat. Niiden         rustaksi tulisi ottaa "raitis" indeksi.
35204: kulutus erityisesti nuorten ikäluokkien keskuu-         Hallituksen tulisi aloittaa neuvottelut työ-
35205: dessa on ollut kasvussa. Samalla haitat lisään-      markkinaosapuolten kanssa työmarkkinasopi-
35206: tyvät. Alkoholin ja tupakan kulutukseen voi-         musten raitistamiseksi sekä järkevän ja vastuul-
35207: daan vaikuttaa merkittävästi vastuullisella hin-     lisen hintapolitiikan esteiden poistamiseksi. Tä-
35208: tapolitiikalla. Nykyisin ei kuitenkaan hinnan-       män jälkeen mahdollisuudet puuttua kansan-
35209: korotusten käyttö ole terveyspoliittisesta näkö-     terveyttä uhkaavaan alkoholin ja tupakan
35210: kulmasta katsoen riittävästi mahdollista, koska      käyttöön paranisivat ratkaisevasti.
35211: hinnat vaikuttavat elinkustannus- ja kuluttaja-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35212: hintaindeksiin. Koko kansantalous on puoles-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35213: taan riippuvainen indeksin kehityksestä mm.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35214: työmarkkinaratkaisujen kautta.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35215:    Keskenään ristiriitaiset kansanterveydelliset
35216: ja kansantaloudelliset tekijät voitaisiin erottaa               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35217: siten, että alkoholin ja tupakan hinnat poistet-            siin alkoholin ja tupakan hinnan pois-
35218: taisiin niistä indekseistä, joihin tulopoliittiset          tamiseksi niihin indekseihin vaikutta-
35219: sopimukset sidotaan. Tällainen "raitis" indeksi             vien tuotteiden joukosta, joihin tulopo-
35220: tulisi ottaa käyttöön nykyisten indeksien rin-              liittiset ratkaisut ja muut kansantalou-
35221: nalle. Kansainvälisten ja muiden mahdollisten               den kannalta tärkeät päätökset perus-
35222: tarpeiden vuoksi voitaisiin siis edelleen laskea            tuvat?
35223:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
35224: 
35225:                                         Toimi Kankaanniemi
35226: 
35227: 
35228: 
35229: 
35230: 200070S
35231: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 461
35232: 
35233: 
35234: 
35235: 
35236:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35237:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Yleisesti on tunnettua, että kuluttajahintain-
35238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     deksi kuvaa kotitalouksien kaikkien kulutus-
35239: olette 12 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn         menojen hintakehitystä. Laskentaperiaatteet
35240: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      noudattavat Suomessa tältä osin täysin kan-
35241: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sainvälistä käytäntöä eikä niistä ole syytä
35242: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-       poiketa. Koska alkoholi ja tupakka muodosta-
35243: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 461:            vat huomattavan osan kotitalouksien kulutus-
35244:                                                   menoista, tulee niiden olla jatkossakin mukana
35245:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   kotitalouksien kulutusmenojen hintakehitystä
35246:        siin alkoholin ja tupakan hinnan pois-     mittaavassa indeksissä. Ei inflaatio alene sillä,
35247:        tamiseksi niihin indekseihin vaikutta-     että osa hintakehityksestä jätetään mittaamat-
35248:        vien tuotteiden joukosta, joihin tulopo-   ta.
35249:        liittiset ratkaisut ja muut kansantalou-       Nykyinen, helmikuun 1992 loppuun voimas-
35250:        den kannalta tärkeät päätökset perus-      sa oleva tulo- ja talouspoliittinen kokonaisrat-
35251:        tuvat?                                     kaisu sisältää indeksiehdon, eikä kysymys nyt
35252:                                                   voi olla sen muuttamisesta.
35253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Alkoholittoman ja tupakattoman indeksin
35254: vasti seuraavaa:                                  laskeminen ei kuitenkaan ole mikään ongelma,
35255:                                                   sillä Tilastokeskus laskee jo nykyisin tällaista
35256:    Eduskunnassa ja sen ulkopuolella on käyty      indeksiä. Ei myöskään ole esteitä sille, että
35257: lukuisia kertoja keskustelua siitä, mitä hyö-     myöhemmissä tuloratkaisuissa mahdollisesti
35258: dykkeitä elinkustannusindeksiin - tai nykyi-      sovittavissa indeksiehdoissa käytetään tällaista
35259: sin kuluttajahintaindeksiin - tulisi kuulua ja    indeksiä. Tämä edellyttää, että neuvotteluissa
35260: mitä ei.                                          sovitaan kyseisen indeksin käytöstä.
35261:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1990
35262: 
35263:                                                         Valtiovarainministeri Matti Louekoski
35264:                                      1990 vp. -     KK n:o 461                                     3
35265: 
35266: 
35267: 
35268: 
35269:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35270:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dexet avspeglar prisutvecklingen för alla kon-
35271: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sumtionsutgifter i hushållen. Beräkningsprinci-
35272: av den 12 september 1990 tili vederbörande          perna i Finland följer härvidlag helt och hållet
35273: medlem av statsrådet översänt avskrift av           internationell praxis och det är inte skäl att
35274: följande av riksdagsman Toimi Kankaanniemi          avvika från dem. Eftersom alkohoi och tobak
35275: undertecknade spörsmål nr 461 :                     utgör en betydande del av hushållens konsum-
35276:                                                     tionsutgifter, bör de även i fortsättningen fin-
35277:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       nas med i det index som mäter prisutvecklingen
35278:        att priset på alkohoi och tobak inte         för hushållens konsumtionsutgifter. Inflationen
35279:        längre skall höra tili de produkter vilkas   sjunker ju inte även om en del av prisutveck-
35280:        priser påverkar de index på vilka in-        lingen inte mäts.
35281:        komstpolitiska lösningar och andra              Den nuvarande inkomst- och finanspolitiska
35282:        samhällsekonomiskt        viktiga   beslut   helhetsuppgörelsen, som gäller tili slutet av
35283:        grundar sig?                                 februari 1992, innehåller ett indexvillkor som
35284:                                                     det inte nu kan bli fråga om att ändra.
35285:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Att beräkna ett index utan alkohoi och
35286: samt anföra följande:                               tobak är emellertid inget problem, för Statistik-
35287:                                                     centralen räknar redan nu ut ett sådant index.
35288:    1 riksdagen och utanför riksdagen har många      Det finns heller inga hinder för att man i
35289: gånger diskuterats vilka förnödenheter som          indexvillkor som eventuellt tillämpas i senare
35290: skall höra tili levnadskostnadsindexet - eller      inkomstuppgörelser använder ett dylikt index.
35291: numera konsumentprisindexet - och vilka             Detta förutsätter att man i förhandlingarna
35292: inte.                                               kommer överens om användningen av det
35293:    Det är allmänt känt att konsumentprisin-         aktuella indexet.
35294:     Helsingfors den 10 oktober 1990
35295: 
35296:                                                                  Finansminister Matti Louekoski
35297:                                                1990 vp.
35298: 
35299: Kirjallinen kysymys n:o 462
35300: 
35301: 
35302: 
35303: 
35304:                                   Kankaanniemi: Jämsän ja KaipoJan välisen tien perusparantami-
35305:                                       sesta
35306: 
35307: 
35308:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35309: 
35310:    Jämsän kaupungin keskustan ja KaipoJan               Yhtyneiden Paperitehtaiden tehtyä suuret
35311: taajaman välinen paikallistie n:o 16563 on           investoinnit Kaipolaan on kohtuutonta, että
35312: vilkkaasti liikennöity. Liikenne tällä tieosuudel-   valtio ei rakenna tietä asianmukaiseen kuntoon
35313: la on viime vuosina entisestään kasvanut Yh-         viipymättä. Valtion tulo- ja menoarviossa vuo-
35314: tyneiden Paperitehtaiden KaipoJan tehtaan            delle 1991 ei ole osoitettu määrärahaa tätä
35315: suurlaajennuksen johdosta. Tie on huonossa           kiireellistä hanketta varten.
35316: kunnossa eikä se kestä kasvavaa raskasta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35317: liikennettä. Tien perusparantamisella on kiire.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35318:    KaipoJan tehtailla on useita satoja työnteki-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35319: jöitä. Tien varrella on runsaasti asutusta. Heik-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35320: kokuntoisella ja kapealla tiellä, jolta puuttuvat
35321: kevyen liikenteen väylät, on suuren raskaan                     Millä aikataululla Hallitus aikoo ryh-
35322: liikenteen lisäksi paljon työmatkaliikennettä               tyä toimenpiteisiin Jämsän kaupungin
35323: sekä kevyttä liikennettä. Myös koululaisia kul-             keskustan ja KaipoJan taajaman välisen
35324: kee tietä myöten runsaasti. Kevyen liikenteen               tien n:o 16563 perusparantamiseksi ja
35325: väylien rakentamisella on myös kiire. Onnetto-              kevyen liikenteen väylien rakentamisek-
35326: muusriski on jatkuvasti erittäin suuri.                     si?
35327:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
35328: 
35329:                                         Toimi Kankaanniemi
35330: 
35331: 
35332: 
35333: 
35334: 200070S
35335: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 462
35336: 
35337: 
35338: 
35339: 
35340:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35341:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen, tien leventämisen sekä kevyen liikenteen
35342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       väylän rakentamisen. Nämä ovat kehittämistoi-
35343: olette 12 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           menpiteitä.
35344: kirjeenne n:o 1347 ohella toimittanut valtioneu-       Liikenneministeriö ehdotti ko. hankkeen ot-
35345: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tamista vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
35346: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin             seen. Liikenneministeriö ehdotti momentille
35347: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 462:      31.24. 77 kaikkiaan 2 090 Mmk ja aloitettavaksi
35348:                                                     19 uutta hanketta. Hallituksen ehdotuksessa on
35349:            Millä aikataululla Hallitus aikoo ryh-   momentille 1 905 Mmk ja 12 uutta hanketta.
35350:        tyä toimenpiteisiin Jämsän kaupungin         Jämsä-Kaipola oli viimeisin esityksestä pois-
35351:        keskustan ja KaipoJan taajaman välisen       tettu hanke.
35352:        tien n:o 16563 perusparantamiseksi ja           Hallituksen esitystä laadittaessa ei ollut mah-
35353:        kevyen liikenteen väylien rakentamisek-      dollisuuksia osoittaa tieverkon kehittämiseen
35354:        si?                                          liikenneministeriön ehdottamaa rahoitusta. Ai-
35355:                                                     van riittävää rahoitusta ei voitu osoittaa edes
35356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaikille keskeneräisille hankkeille. Uudet hank-
35357: vasti seuraavaa:                                    keet jäivät vielä vähemmälle. Hallituksen esitys
35358:                                                     menoarvioksi on tehty sellaisin perustein, ettei
35359:    Kysymyksen perusteluissa on esitetty olen-       lisämenoarviota vuodelle 1991 tarvita, ellei
35360: naisimmat asiat tien ongelmista, tarpeellisuu-      aivan yllättäviä muutoksia tapahdu.
35361: desta ja kiireellisyydestä. Liikenneministeriö ja      Seuraava mahdollisuus hankkeen rahoittami-
35362: tiehallitus ovat niistä samaa mieltä.               seksi onkin edellä olevan perusteella vuoden
35363:    Vuoden 1991 tulo- ja menoarvion rakenne          1992 tulo- ja menoarvioesitys. Tosin vuoden
35364: on uusittu. Peruskorjaustoimenpiteet rahoite-       1992 rahat on jo pääosin sidottu keskeneräisiin
35365: taan momentilta 31.24.21 ja kehittämistoimen-       hankkeisiin. Kuten hallituksen esityksen sivulla
35366: piteet momentilta 31.24. 77. Mikä hanke on          366 olevassa taulukossa on todettu, on kesken-
35367: peruskorjausta ja mikä kehittämistä, ei ole aina    eräisien hankkeiden ja suunnittelun rahoitus-
35368: selvästi yksittäisestä hankkeesta todettavissa.     tarve vuonna 1992 reaaliarvoltaan 2 042 Mmk
35369:    Kysymyksessä on Jämsän-Kaipolan tien             eli 137 Mmk enemmän kuin vuoden 1991
35370: parantaminen tulkittu peruskorjaukseksi. Tielle     esitys. Uusia hankkeita voidaan aloittaa vain,
35371: suunniteltu parannustoimenpide käsittää kui-        mikäli rahoitusta lisätään v. 1992 reaalisesti
35372: tenkin pahimpien mäkien ja mutkien oikomi-          vielä enemmän.
35373:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
35374: 
35375:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
35376:                                     1990 vp. -     KK n:o 462                                        3
35377: 
35378: 
35379: 
35380: 
35381:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35382: 
35383:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av vägen samt byggande av leder för lätt trafik.
35384: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Detta är utvecklingsåtgärder.
35385: nr 1347 av den 12 september 1990 tili veder-          Trafikministeriet har föreslagit att ifrågava-
35386: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     rande projekt skall tas med i budgetpropositio-
35387: av följande av riksdagsman Toimi Kankaan-          nen för år 1991. Trafikministeriet föreslog för
35388: niemi undertecknade spörsmål nr 462:               moment 31.24.77 sammanlagt 2 090 Mmk och
35389:                                                    igångsättning av 19 nya projekt. I regeringens
35390:          Viiken är den tidtabell som Regering-     förslag har för momentet reserverats 1 905
35391:        en följer när det gäller att vidta åtgär-   Mmk och 12 nya projekt. Jämsä-Kaipola var
35392:        der för att grundförbättra väg nr 16563     det sista projektet som uteslöts ur propositio-
35393:        mellan Jämsä stads centrum och Kai-         nen.
35394:        pola bosättningscentrum och för att            När regeringens proposition utarbetades var
35395:        bygga trafikleder för lätt trafik?          det inte möjligt att för utvecklandet av vägnä-
35396:                                                    tet anslå den av ministeriet föreslagna summan
35397:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       pengar. I vissa fall var det inte heller möjligt att
35398: samt anföra följande:                              anslå tillräckligt pengar för halvfärdiga projekt.
35399:                                                    Nya projekt fick ännu mindre pengar. Rege-
35400:    1 motiveringarna tili spörsmålet framkom-       ringens budgetproposition har utarbetats så att
35401: mer de väsentligaste synpunkterna när det          en tilläggsbudgetproposition för år 1991 inte
35402: gäller problem, behov och skyndsamhet av           kommer att behövas, förutsatt att inga alldeles
35403: vägen. Trafikministeriet och vägstyrelsen är av    överraskande förändringar sker.
35404: samma åsikt i denna fråga.                            I samband med budgetpropositionen för år
35405:    Budgetpropositionen för år 1991 har om-         1992 är det nästa gång på basis av det ovan
35406: strukturerats. Grundförbättringsåtgärder finan-    anförda möjligt att finansiera projektet. Visser-
35407: sieras från moment 31.24.21 och utvecklingsåt-     ligen har pengarna för år 1992 redan i huvud-
35408: gärder från moment 31.24.77. Det framkom-          sak bundits vid halvfärdiga projekt. Såsom det
35409: mer inte alltid tydligt av de enskilda projekten   konstateras i tabellen på sidan 372 i budget-
35410: vad som är grundförbättring och vad som är         propositionen, uppgår realvärdet för finansie-
35411: utveckling.                                        ringsbehovet av halvfärdiga projekt och plane-
35412:    1 detta spörsmål har förbättringen av Jäm-      ring år 1992 tili 2 042 Mmk, d.v.s. 137 Mmk
35413: sä-Kaipola-vägen tolkats som grundförbätt-         mera än år 1991. Nya projekt kan påbörjas
35414: ring. De planerade grundförbättringsåtgärder-      bara om anslagen för år 1992 ökas reellt ännu
35415: na på vägsträckan omfattar dock uträtning av       mera.
35416: de värsta backarna och krökarna, breddande
35417:     Helsingfors den 4 oktober 1990
35418: 
35419:                                                                     Trafikminister Ilkka Kanerva
35420:                                                1990 vp.
35421: 
35422: Kirjallinen kysymys n:o 463
35423: 
35424: 
35425: 
35426: 
35427:                                  Kankaanniemi: Haapamäen avovankilan rakennustöiden aloitta-
35428:                                      misesta
35429: 
35430: 
35431:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35432:    Uuden avovankilan rakentamista Keski-Suo-        tosin on tapahtunut supistumista viime aikoi-
35433: meen Keuruun Haapamäelle on suunniteltu             na. Tähän on osaltaan johtanut vankilan ra-
35434: useita vuosia. Varsinaisiin rakennustöihin ei       kentamisen siirtyminen.
35435: kuitenkaan ole ryhdytty eikä hallituksen esitys        Haapamäen kehityksen kannalta on välttä-
35436: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1991         mätöntä saattaa avovankilan rakennustyöt pi-
35437: sisällä rakentamisen aloittamiseksi tarvittavaa     kaisesti käyntiin. Suunnittelu on jatkunut niin
35438: määrärahaa.                                         pitkään, että valmius töiden aloittamiselle
35439:    Haapamäen taajama on pitkään kärsinyt            vuonna 1991 pitäisi olla olemassa. Valitettavas-
35440: vaikeista kehitysongelmista, kun Valtionrauta-      ti valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle
35441: teiden työllistävä vaikutus paikkakunnalla on       1991 ei kuitenkaan sisällä rakentamismäärära-
35442: supistunut poikkeuksellisen voimakkaasti. Kor-      haa.
35443: vaavia työpaikkoja ei ole syntynyt menetettyjen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35444: tilalle. Keuruulla on oikeutetusti odotettu val-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35445: tion tehokkaita toimenpiteitä Haapamäen ke-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35446: hityksen turvaamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35447: tapahtunut. Päinvastoin mm. junavuoroja on
35448: entisestään vähennetty joka vuosi.
35449:    Keski-Suomessa tarpeelliseksi osoittautuneen              Aikooko Hallitus kiirehtiä Haapa-
35450: vankilan rakentaminen toisi kipeästi kaivattuja            mäen avovankilan suunnittelua ja ra-
35451: työpaikkoja ja loisi muutoinkin edellytyksiä               hoitusta niin, että vankilan rakennustöi-
35452: alueen elpymiselle. Haapamäellä on kohtuulli-              hin voidaan päästä vuoden 1991 aika-
35453: nen asuntokanta ja palveluvarustus. Palveluissa            na?
35454:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
35455: 
35456:                                       Toimi Kankaanniemi
35457: 
35458: 
35459: 
35460: 
35461: 200070S
35462: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 463
35463: 
35464: 
35465: 
35466: 
35467:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35468:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siin arvioida kestävän vähintään noin vuoden.
35469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Kun tähän lisätään rakennustöiden urakkalas-
35470: olette 12 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          kentaan ja urakkatarjousten käsittelyyn tarvit-
35471: kirjeenne n:o 1348 ohella toimittanut valtioneu-   tava aika, ei avovankilan rakennustöiden aloit-
35472: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       taminen vuoden 1991 aikana ole käytännössä
35473: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin            mahdollista. Rakentaminen voidaan siten aloit-
35474: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 463:     taa aikaisintaan vuonna 1992. Tämän vuoksi ei
35475:                                                    myöskään hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
35476:          Aikooko Hallitus kiirehtiä Haapa-         seen vuodelle 1991 ole otettu määrärahaa
35477:        mäen avovankilan suunnittelua ja ra-        varsinaisiin rakennustöihin.
35478:        hoitusta niin, että vankilan rakennustöi-      Avovankilahankkeen suunnittelun ja toteu-
35479:        hin voidaan päästä vuoden 1991 aika-        tuksen viivästymiseen ovat vaikuttaneet van-
35480:        na?                                         keinhoitolaitoksen toiminnan kannalta kiireel-
35481:                                                    lisempinä pidetyt suurehkot vankilahankkeet.
35482:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Tällaisia hankkeita ovat Vantaan ja Hämeen
35483: vasti seuraavaa:                                   lääninvankilat, jotka rakennetaan toimintansa
35484:                                                    lopettavien huonokuntoisten vankiloiden tilal-
35485:   Haapamäelle rakennettavan Keski-Suomen           le. Niiden suunnittelu on saatu päätökseen ja
35486: avovankilan esisuunnitelma on valmistunut ku-      kummankin rakentaminen on tarkoitus aloittaa
35487: luvan vuoden alkupuolella. Varsinainen raken-      lähimmän vuoden sisällä. Keski-Suomen avo-
35488: nussuunnittelu päästäneen aloittamaan kulu-        vankilahankkeen rahoitus joudutaan seuraa-
35489: van vuoden lopulla. Vankilarakennusten suun-       vien vuosien tulo- ja menoarvioiden valmiste-
35490: nittelusta saatujen kokemusten perusteella voi-    lussa sopeuttamaan uusien lääninvankiloiden
35491: daan uuden vankilan rakennussuunnittelun           rakentamisesta aiheutuviin varsin suuriin ra-
35492: luonnospiirustuksista lopullisiin työpiirustuk-    hoi tustarpeisiin.
35493:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
35494: 
35495:                                                                 Oikeusministeri Tarja Halonen
35496:                                     1990 vp. -     KK n:o 463                                     3
35497: 
35498: 
35499: 
35500: 
35501:                              Till Riksdagens Herr Talman
35502: 
35503:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arbetsritningarna. Då man härtill ännu lägger
35504: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        den tid som behövs för byggnadsarbetenas
35505: nr 1348 av den 12 september 1990 till veder-       offertberäkningar och behandlingen av offer-
35506: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     terna, är det inte i praktiken möjligt att under
35507: av följande av riksdagsledamot Toimi Kan-          1991 påbörja byggnadsarbetena på det öppna
35508: kaanniemi undertecknade skriftliga spörsmål        fängelset. Byggnadsarbetena kan således påbör-
35509: nr 463:                                            jas tidigast år 1992. Av denna orsak har det
35510:                                                    heller inte i regeringens budgetförslag för år
35511:           Ämnar Regeringen skynda på plane-         1991 intagits anslag för de egentliga byggnads-
35512:        ringen och finansieringen av det öppna      arbetena.
35513:        fängelset i Haapamäki så att byggnads-         Orsaken till att planeringen och förverkligan-
35514:        arbetena på fängelset kan påbörjas un-      det av det öppna fängelset i Mellersta Finland
35515:        der år 1991?                                har försenats ligger i de stora fängelseprojekten
35516:                                                    som har ansetts mer brådskande med tanke på
35517:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       fångvårdsväsendets verksamhet. Dylika projekt
35518: följande:                                          är länsfängelserna i Vanda och Tavastland, som
35519:                                                    byggs i stället för fängelser i dåligt skick som
35520:    En förplan för ett öppet fängelse i Mellersta   kommer att läggas ned. Planeringen av dessa
35521: Finland, som skall byggas i Haapamäki, blev        fängelser har slutförts och avsikten är att på-
35522: färdig i början av innevarande år. Den egent-      börja byggnadsarbetena på vardera anstalten
35523: liga byggnadsplaneringen torde kunna påbörjas      inom det närmaste året. I beredningen av bud-
35524: i s1utet av detta år. Utgående från erfarenheter   geterna för de kommande åren kommer man att
35525: som erhållits från planeringen av fängelsebygg-    vara tvungen att anpassa finansieringen av det
35526: nader kan man uppskatta att det tar minst ca       öppna fängelset i Mellersta Finland till det re-
35527: ett år från skissritningarna för byggnadsplane-    lativt stora finansieringsbehovet som byggandet
35528: ringen av ett nytt fängelse till de slutliga       av de nya länsfängelserna förorsakar.
35529:     Helsingfors den 12 oktober 1990
35530: 
35531:                                                                  Justitieminister Tarja Halonen
35532:                                                1990 vp.
35533: 
35534: Kirjallinen kysymys n:o 464
35535: 
35536: 
35537: 
35538: 
35539:                                   Aittoniemi: Metsätuhojen tutkimisesta Pohjois-Satakunnassa
35540: 
35541: 
35542:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35543: 
35544:    Pohjois-Satakunnassa, erityisesti Ikaalisten      tijoiden mukaan syyt olisivat kohtuullisen hel-
35545: ja Parkanoo kaupunkien sekä Karvian ja Kih-          posti selvitettävissä Parkanossa sijaitsevan
35546: niön kuntien alueella esiintyy poikkeuksellisen      Metsäntutkimuslaitoksen koeaseman toimesta,
35547: runsaasti männynversosyopaa. Esimerkiksi             jos niin haluttaisiin. Ilmeisesti halu tähän jos-
35548: Ikaalisissa Kyrösjärven itäpuolisella metsäseu-      takin syystä puuttuu, vaikka vaurioituneet
35549: dulla on laajoja männynversosyövän vaurioit-         alueet ovat varsin laajoja.
35550: tamia alueita. Männynversosyöpä vaurioittaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35551: erityisesti istutettua puustoa. Alueen puuston       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35552: omasta siemenestä kasvava puusto taas kestää         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35553: rasitusta paremmin.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35554:    Käydyssä keskustelussa männynversosyövän
35555: levinneisyyden syyksi on arveltu länsirannikon
35556: teollisuutta erityisesti Porin suunnassa. Toisaal-             Mitä Hallitus aikoo tehdä Pohjois-
35557: ta on esitetty näkemyksiä, että syynä olisi                  Satakunnan kasvavien metsätuhojen
35558: näiden seutujen kylmä maastopohja. Asiantun-                 syyn selvittämiseksi?
35559: 
35560:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1990
35561: 
35562:                                            Sulo Aittaniemi
35563: 
35564: 
35565: 
35566: 
35567: 200070S
35568: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 464
35569: 
35570: 
35571: 
35572: 
35573:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tännön metsätaloudelle voitu jo antaa varsin
35575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pätevät suositukset taudin leviämisen estämi-
35576: olette 13 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            seksi. Ohjeiden mukaan maastopainanteissa tu-
35577: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lisi välttää avohakkuuta ja männylle viljelyä.
35578: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Siemeniä ei saisi siirtää alkuperäaluettaan mer-
35579: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-       kittävästi pohjoisemmaksi, ja taudille aroissa
35580: sesta kysymyksestä n:o 464:                          kohteissa tulisi käyttää viljelyaluetta pohjoi-
35581:                                                      sempaa alkuperää. Nuoret männiköt on har-
35582:          Mitä Hallitus aikoo tehdä Pohjois-          vennettava ajoissa latvuston sisäisen tuuletuk-
35583:        Satakunnan kasvavien metsätuhojen             sen ja valoisuuden parantamiseksi. Sairastu-
35584:        syyn selvittämiseksi?                         neissa metsiköissä sairaat puut tulee poistaa
35585:                                                      mahdollisimman nopeasti epidemian puhjettua.
35586:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Sairastuneiden metsiköiden lannoituksesta ke-
35587: taen seuraavaa:                                      hotetaan toistaiseksi pidättäytymään, kunnes
35588:                                                      meneillään olevista tutkimuksista saadaan lisä-
35589:    Männynversosurmaa, johon kansanedustaja           selvyyttä tervehdyttämislannoitusten mahdolli-
35590: Aittoniemi kysymyksensä perusteluissa erityi-        suuksista.
35591: sesti viittaa, on tähän mennessä tutkittu varsin         Taudinaiheuttajaa ei voida koskaan koko-
35592: laajasti, ja taudin leviämiseen vaikuttavat eko-     naan hävittää metsistämme, mutta taudin ai-
35593: logiset tekijät tunnetaan Etelä-Suomen osalta        heuttamia metsätuhoja voidaan kuitenkin sel-
35594: jo varsin hyvin. Pääasiassa taudin esiintymisen      västi vähentää noudattamalla mahdollisimman
35595: on todettu olevan riippuvainen ilmastotekijöis-      hyvin annettuja metsänkäsittelyohjeita.
35596: tä.                                                      Koska männynversosurman tutkimukset
35597:    Taudin on todettu leviävän erityisesti lämpi-     ovat yleistämiskelpoisia suurimmassa osassa
35598: mää kasvukautta seuraavan kylmän ja kostean          Etelä-Suomea, ei tutkimusten suorituspaikka-
35599: kasvukauden aikana. Versosurmaepidemian              kunnalla ole ratkaisevaa merkitystä saavutetta-
35600: lähtökohdiksi ja leviämiskeskuksiksi ovat            vien tulosten käyttöarvolle. Metsäpatologisen,
35601: osoittautuneet erilaiset maaston painanteet,         samoin kuin muunkin metsäntutkimuksen kan-
35602: joissa ilma on kosteampaa ja varjostus voimak-       nalta olisi joka tapauksessa suotavaa, ettei
35603: kaampaa kuin ympäristössä. Turvemailla lan-          rajallisia voimavaroja pirstottaisi liian monen
35604: noituksen on todettu lisänneen versosurman           tutkimuksen suorituspaikan kesken, vaan py-
35605: esiintymistä. Istutusmetsien osalta on havaittu      rittäisiin pääsääntöisesti vahvistamaan nykyis-
35606: jo noin 100 kilometriä siemenen alkuperäaluet-       ten toimipaikkojen tutkimusedellytyksiä.
35607: ta pohjoisemmaksi tehdyn siirron lisäävän tai-           Männynversosurman tutkimusta jatketaan
35608: mien alttiutta sairastua versosurmaan.               edelleen erityisesti männyn taudinkestävyyden
35609:     Pohjois-Suomen osalta taudin ekologiaan          fysiologian ja biokemian selvittämiseksi. Met-
35610: liittyvien kysymysten tutkimukset ovat edelleen      säntutkimuslaitoksen ja eri yliopistojen valmis-
35611: käynnissä Itä-Lapin metsävaurioprojektin puit-       telemassa, suunnitelmien mukaan vuonna 1991
35612: teissa.                                              käynnistyvässä tutkimushankkeessa on tarkoi-
35613:    Tehtyihin tutkimuksiin ja aikaisempaan koti-      tus paneutua erityisesti näihin kysymyksiin.
35614: ja ulkomaiseen tietämykseen perustuen on käy-
35615:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
35616: 
35617:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
35618:                                     1990 vp. -       KK n:o 464                                        3
35619: 
35620: 
35621: 
35622: 
35623:                              Till Riksdagens Herr Talman
35624: 
35625:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bruket synnerligen goda rekommendationer om
35626: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          hur sjukdomens spridning kan förhindras. En-
35627: av den 13 september 1990 till vederbörande           ligt dessa direktiv skall kalhuggning och odling
35628: medlem av statsrådet översänt avskrift av            av tall i sänkor i terrängen undvikas. Frön får
35629: följande av riksdagsman Aittoniemi underteck-        inte flyttas avsevärt längre norrut än sitt
35630: nade spörsmål nr 464:                                ursprungliga område, och på p1atser där risken
35631:                                                      för sjukdomen är stor borde man använda frön
35632:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            av nordligare ursprung. Unga tallbestånd skall
35633:        vidta för att utreda orsaken till de          gallras i tillräckligt god tid så att ventilationen
35634:        tilltagande skogsskadorna i Satakunta?        i topparna och ljusförhållandena förbättras. 1
35635:                                                      bestånd som har insjuknat skall de sjuka träden
35636:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         avlägsnas så snabbt som möjligt sedan epide-
35637: samt anföra följande:                                min brutit ut. Det rekommenderas att man
35638:                                                      tillsvidare låter bli att gödsla sjuka bestånd tills
35639:    Tallens knopp- och grentorka, som rikdags-        den pågående forskningen gett ytterligare klar-
35640: man Aittoniemi särskilt hänvisar till i motive-      het om vilka möjligheterna är att få bestånden
35641: ringen till sitt spörsmål, har varit föremål för     att tillfriskna med hjälp av gödsling.
35642: synnerligen omfattande forskning, och de eko-           Sjukdomsalstraren kan aldrig elimineras helt
35643: logiska faktorer som bidrar till att sjukdomen       från våra skogar. De skogsskador som sjukdo-
35644: sprids är välkända i fråga om södra Finland.         men förorsakar kan emellertid klart minskas
35645: Sjukdomens förekomst har huvudsakligen på-           genom att givna skogsbehandlingsdirektiv följs
35646: visats bero på klimatiska faktorer.                  så bra som möjligt.
35647:    Sjukdomen har påvisats sprida sig i synner-          Eftersom undersökningarna av tallens
35648: het under den kalla och fuktiga vegetationspe-       knopp- och grentorka kan generaliseras för
35649: riod som följer på en varm sådan. Svackor i          största delen av södra Finland, har platsen där
35650: terrängen, där luften är fuktigare och skuggan       undersökningen utförs ingen avgörande bety-
35651: starkare än i omgivningen, har visat sig vara        delse för bruksvärdet hos resultaten. Med
35652: uppkomstplatser och centra för spridning av          tanke på den skogspatologiska forskningen,
35653: knopp- och grentorka. På torvmark har göds-          och likaså med hänsyn till annan skogsforsk-
35654: lingen konstaterats öka förekomsten av knopp-        ning, är det emellertid önskvärt att de begrän-
35655: och grentorka. I fråga om planteringar har           sade resurserna inte spjälks upp på alltför
35656: man iakttagit att plantornas mottaglighet för        många forskningsplatser. 1 allmänhet är det
35657: att insjukna i knopp- och grentorka ökar då          önskvärt att förutsättningarna för forskning
35658: frön flyttats ca 100 km norrut från deras            befästs på de nuvarande platserna.
35659: ursprungliga område.                                     Forskning i tallens knopp- och grentorka
35660:    Beträffande norra Finland pågår undersök-         fortgår i synnerhet för utredning av de fysio-
35661: ningar fortfarande i syfte att utreda frågor som     logiska och biokemiska egenskaper hos tallen
35662: anknyter till sjukdomens ekologi inom ramen          som gör den resistent mot sjukdomen. A vsikten
35663: för skogsskadeprojektet i Östra Lappland.            är att dryfta särskilt dessa frågor inom ramen
35664:    Med stöd av utförda undersökningar och            för ett forskningsprojekt som beretts av skogs-
35665: tidigare inhemsk och utländsk kunskap har det        forskningsinstitutet och olika universitet och
35666: redan varit möjligt att ge det praktiska skogs-      som enligt planerna skall inledas 1991.
35667: 
35668:     Helsingfors den 11 oktober 1990
35669: 
35670:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
35671:                                              1990 vp.
35672: 
35673: Kirjallinen kysymys n:o 465
35674: 
35675: 
35676: 
35677: 
35678:                                  Aittoniemi: Pakolaisista aiheutuvien kustannusten määrästä
35679: 
35680: 
35681:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35682: 
35683:    Maahamme vastaanotetaan vuosittain noin         käsittelyä odottava tulee kokonaisuudessaan
35684: 500 kiintiöpakolaista ja tämän lisäksi perhesuh-   aiheuttamaan kuluja päivässä, välttelevä vas-
35685: teiden perusteella ehkä sata pakolaista. Turva-    taus on 240 markkaa päivässä. Asiaa todennä-
35686: paikan hakijoiden osalta valtio joutuu maksa-      köisesti hyvin tuntevat virkamiehet väittävät
35687: maan tämän hetken tilanteen perusteella noin       todellisten kustannusten olevan 680-800
35688: 1 500 turvapaikanhakijan asumis- ja elinkus-       markkaa päivässä.
35689: tannukset.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35690:    Kansalaiset ovat yhä enemmän kiinnostunei-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35691: ta siitä, mitä eri pakolaisryhmistä syntyvät       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35692: todelliset kokonaiskustannukset ovat vuodessa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35693: ja miltä valtion tulo- ja menoarvion momentil-
35694: ta ne maksetaan. Esimerkiksi tämän kuluvan                    Mitkä ovat kiintiöpakolaisista ja tur-
35695: vuoden budjetissa on selkeästi esillä vain 68              vapaikan hakijoista Suomen valtiolle
35696: miljoonan markan määräraha kiintiöpakolais-                aiheutuvat välittömät ja välilliset koko-
35697: ten vastaanottamiseen. Kokonaiskulut koko                  naiskustannukset esimerkiksi laskenta-
35698: kysymyksen osalta ovat kuitenkin useampiker-               tavalla henkilöä kohden päivässä sekä
35699: taiset, mutta niiden todellinen määrä salataan             vuositasolla ja miltä momenteilta nämä
35700: kansalaisilta tietyssä tarkoituksessa. Kun kysy-           kustannukset valtion budjetissa suorite-
35701: tään summaa, mitä turvapaikkahakemuksen                    taan?
35702: 
35703:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1990
35704: 
35705:                                          Sulo Aittoniemi
35706: 
35707: 
35708: 
35709: 
35710: 200070S
35711: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 465
35712: 
35713: 
35714: 
35715: 
35716:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35717: 
35718:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tannuksista suurimmat menoerät kohdistuvat
35719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       aikuisten alkuopetukseen. Suurehko osa kus-
35720: olette 13 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           tannuksista kohdistuu kunnille palvelujen jär-
35721: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        jestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaa-
35722: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       miseen.
35723: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-         Toisena maassaolovuotena pakolainen on
35724: sesta kysymyksestä n:o 465:                         yleensä työllistynyt. Tällöin toimeentulotuki- ja
35725:                                                     koulutuskustannukset jäävät pois. Kunnille
35726:          Mitkä ovat kiintiöpakolaisista ja tur-     palvelujen järjestämisestä maksettavan lasken-
35727:        vapaikan hakijoista Suomen valtiolle         nallisen korvauksen määrä laskee yhdellä kol-
35728:        aiheutuvat välittömät ja välilliset koko-    manneksella. Toisena vuonna kustannuksia
35729:        naiskustannukset esimerkiksi laskenta-       syntyy keskimäärin 20 000 markkaa vuodessa
35730:        tavalla henkilöä kohden päivässä sekä        pakolaista kohden.
35731:        vuositasolla ja miltä momentilta nämä           Kustannukset turvapaikan hakijan osalta
35732:        kustannukset valtion budjetissa suorite-     momentilta 33.29.61 ovat keskimäärin 253
35733:        taan?                                        markkaa päivässä. Turvapaikan hakijoista ai-
35734:                                                     heutuvat kustannukset riippuvat vuositasolla
35735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hakemusten käsittelyajoista. Jos käsittelyaika
35736: taen seuraavaa:                                     on kuusi kuukautta, syntyy kustannuksia noin
35737:                                                     45 500 markkaa hakijaa kohden. Arviolta 1/3
35738:    Pakolaisten vastaanotosta on sosiaali- ja        turvapaikan hakijoista voi myönteisen päätök-
35739: terveysministeriöllä päävastuu. Sosiaali- ja ter-   sen saatuaan jäädä Suomeen. Tällöin valtaosa
35740: veysministeriön       pääluokan      momentille     siirtyy pakolaisten vastaanoton piiriin, jolloin
35741: 33.29.61, Pakolaisten vastaanotto, on varattu       kustannuksia syntyy edellä mainittujen pako-
35742: määräraha pakolaisten vastaanotosta aiheutu-        laisia koskevien kustannusten mukaisesti.
35743: viin kustannuksiin. Kukin hallinnonala vastaa          Asumisesta aiheutuu kustannuksia ympäris-
35744: kuitenkin oman hallinnonalansa osalta myös          töministeriön     hallinnonalalle.   Momentilta
35745: pakolaisista aiheutuvista menoista omilla mo-       35.45.54 maksetaan asumistukikustannukset
35746: menteillaan. Näin ollen menoja syntyy myös          vastaavan suuruisina kuin Suomen kansalaisil-
35747: opetusministeriön, työministeriön ja ympäristö-     le. Keskimäärin kustannuksia syntyy pakolais-
35748: ministeriön    hallinnonaloille.  Kustannusten      ta kohden 5 725 markkaa vuodessa. Lisäksi
35749: määrä pakolaista kohden vaihtelee riippuen          ympäristöministeriön momenteilta 35.45.60 ja
35750: pakolaisen maassaoloajasta, siitä onko kysy-        35.45.64 voidaan kohdentaa määrärahoja pää-
35751: myksessä pako1aisaseman saanut vai turvapaik-       asiassa kunnille muun muassa pakolaisten
35752: kaa Suomesta hakeva henkilö sekä iästä.             käyttöön      tarkoitettujen    vuokra-asuntojen
35753:    Keskimäärin ensimmäisenä maassaolovuon-          hankkimiseksi.
35754: na syntyy kustannuksia sosiaali- ja terveysmi-         Opetusministeriön hallinnonalalle aiheutuu
35755: nisteriön momentille 33.29.61 pakolaista koh-       kustannuksia pakolaislasten peruskouluopetuk-
35756: den noin 99 700 markkaa vuodessa. Päivää            sesta. Kustannukset maksetaan momentilta
35757: kohden kustannus on noin 273 markkaa. Ai-           29.46.30. Korvaukset maksetaan kunnalle, sil-
35758: kuiset pakolaiset aloittavat välittömästi maa-      loin kun opetus järjestetään ryhmämuotoisena,
35759: han saavuttuaan niin sanotun maahanmuutto-          kertakorvauksena pakolaislapsen ensimmäisen
35760: koulutuksen, joka koostuu 20 viikon alkuope-        vuoden opetuksen osalta. Kertakorvauksen
35761: tuksesta ja 21 viikon työelämään ja koulutuk-       määrä on 27 260 markkaa oppilasta kohden
35762: seen valmentavasta kurssista. Alkuopetuksen         vuodessa.
35763: menot maksetaan sosiaali- ja terveysministe-           Kuluvana vuonna maksetaan pakolaisten ai-
35764: riön pääluokasta, työelämään ja koulutukseen        kuisopetuksen kustannukset ensimmäisen puo-
35765: valmentavien kurssien menot opetusministeriön       len vuoden jälkeen opetusministeriön pääluo-
35766: ja työministeriön pääluokasta. Vuositason kus-      kasta momentilta 29.67.27. Oppilastyöpäivän
35767:                                        1990 vp. -    KK n:o 465                                         3
35768: 
35769: hinta vaihtelee 279 markasta 423 markkaan             teriö maksaa opintososiaaliset etuudet momen-
35770: päivässä. Kustannuksiin sisältyvät opintoso-          tilta 34.30.50. Vuoden 1991 alusta lukien siir-
35771: siaaliset etuudet. Kuten on jo todettu, aikuisten     tyvät aikuisopetuksen kustannukset opetusmi-
35772: pakolaisten ensimmäisen vuoden kustannukset           nisteriöltä työministeriölle.
35773: aikuisopetuksen osalta jakaantuvat sosiaali- ja          Suomeen pakolaisena tulevan henkilön osal-
35774: terveysministeriön ja opetusministeriön pää-          ta syntyy kustannuksia ensimmäisenä vuonna
35775: luokkien kesken. Kuluvana vuonna työminis-            näin ollen seuraavasti:
35776:                                                                 Kustannukset/vuosi
35777:                                                                 Aikuinen      Kouluikäinen    Alle koulu-
35778:                                                                                       lapsi       ikäinen
35779:                                                                                                      lapsi
35780: Mom. 33.29.61 (STM) ................................ .          111 445            31 524        60 552
35781: Mom. 35.45.54 (YM) ................................. .           17 185
35782: Mom. 29.46.30 (OPM) ............................... .                              27 240
35783: Mom. 29.69.27 (OPM) ............................... .            34 650
35784: Mom. 34.30.50 (TM) ................................. .           14 175
35785: Mom. 33.32.30 (SVOL) ............................... .            9 443             9 443        31 460
35786: Yhteensä ............................................... .      162 158            79 337      101 032
35787: 
35788:    Pakolaiselle itselleen maksetaan vain pieni        työelämässä ja näin ollen veronmaksajana
35789: osa mainituista kustannuksista. Keskeisin on          maksamassa saamistaan palveluista.
35790: toimeentulotuki, joka sisältyy mainittuihin ko-          Välillisiä menoja pakolaisten vastaanotosta
35791: konaiskustannuksiin, ja joka maksetaan sosiaa-        aiheutuu henkilökunnan paikkaamisesta eri
35792: lihuoltolain mukaisesti samansuuruisena kuin          hallinnonaloille. Varsinaisesti pakolaisten vas-
35793: muillekin toimeentulotuen tarpeessa oleville          taanottoa hoitavia henkilöitä on sosiaalihalli-
35794: henkilöille. Toimeentulotuen määrä on noin
35795: 24 000 markkaa vuodessa aikuista kohden.              tuksessa 24 henkilöä. Määrään sisältyy myös
35796: Asumistuki määräytyy asumiskustannusten               Malmin pakolaiskeskuksen henkilökunta. Si-
35797: mukaan ja on enintään 17 184 markkaa vuo-             säasiainministeriössä pakolaisten vastaanottoa
35798: dessa. Tämän lisäksi pakolaiselle maksetaan           hoitaa ulkomaalaiskeskuksessa tällä hetkellä
35799: kertakorvauksena maahantulorahaa, muutto-             yksi henkilö ja poliisiosastolla yksi henkilö.
35800: avustusta ja vaateavustusta. Avustusten ja toi-       Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole päätoi-
35801: meentulotuen sekä asumistuen laskennallinen           misesti pakolaisten vastaanottoa hoitavaa hen-
35802: yhteismäärä ensimmäisenä vuonna aikuiselle            kilökuntaa. Työvoimahallinnossa käytetään
35803: pakolaiselle on noin 48 000 markkaa. Kuukau-          pakolaisten työvoimapalveluihin noin 10 hen-
35804: den jaksolla kuluja muodostuu näin 4 000              kilötyövuotta. Tarkkaa arviota siitä, kuinka
35805: markkaa ja päiväkustannukseksi tulee 131,5            moni henkilö muiden tehtäviensä ohella hoitaa
35806: markkaa.                                              pakolaisiin liittyviä asioita, ei ole.
35807:    Pakolaisten vastaanotosta aiheutuu pääsään-           Kuntien palvelujärjestelmä vastaa käytän-
35808: töisesti yhteiskunnalle kustannuksia vain rajoi-      nössä pakolaisille järjestettävistä palveluista.
35809: tetun ajan. Enemmistö Suomeen saapuvista              Kunnille on annettu mahdollisuus sosiaali- ja
35810: pakolaisista on työikäisiä ja ammatissa toimi-        terveydenhuollon vuosittain vahvistettavien
35811: neita aikuisia. Selvitysten mukaan 93 % pako-         valtakunnallisten suunnitelmien puitteissa pe-
35812: laisista on alkuvaiheen koulutuksen jälkeen           rustaa 182,5 virkaa pakolaisten vastaanottoon.
35813: sijoittunut työelämään. Tällöin heistä tulee          Kunnat saavat normaalit sosiaali- ja terveyden-
35814: normaaleja veronmaksajia ja he vastaavat itse         huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an-
35815: toimeentulostaan. Osa pakolaisista, esimerkiksi       netussa laissa (677/82) tarkoitetut valtionosuu-
35816: isot lapsiperheet, tarvitsevat myös jonkin ver-       deL Näistä aiheutuvat kustannukset on huo-
35817: ran tukea ensimmäisen vuoden maahanmuut-              mioitu edellä välittömissä kustannuksissa.
35818: tokoulutuksen jälkeen. Näissäkin tapauksissa
35819: pakolaisperheen taloudesta aina joku on jo
35820: 
35821:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1990
35822: 
35823:                                                                     Ministeri Tuulikki Hämäläinen
35824: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 465
35825: 
35826: 
35827: 
35828:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35829:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         naderna på årsnivå förorsakas av den inledan-
35830: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse         de undervisningen för vuxna. En rätt stor del
35831: av den 13 september 1990 tili vederbörande          av kostnaderna består av den ersättning som
35832: med1em av statsrådet översänt avskrift av           betalas tili kommunerna för de kostnader som
35833: följande av riksdagsman Aittaniemi underteck-       uppkommer på grund av ordnandet av service.
35834: nade spörsmål nr 465:                                  Under det andra året flyktingarna vistas i
35835:                                                     Jandet har de i allmänhet fått arbete. Då uteblir
35836:                                                     kostnaderna för utkomststöd och utbildning.
35837:          Vilka är de direkta och indirekta          Beloppet av den kalkylmässiga ersättning som
35838:        totalkostnader som staten åsamkas på         betalas till kommunerna för ordnandet av
35839:        grund av kvotflyktingar och asylsökan-       service sjunker med en tredjedel. Under det
35840:        de exempelvis räknat per person och          andra året uppkommer i medeltal 20 000 mark
35841:        dag samt på årsnivå och från vilket          i kostnader per flykting.
35842:        moment i budgeten betalas dessa kost-           Kostnaderna för en asylsökande uppgår tili i
35843:        nader?                                       medeltal 253 mark per dag ur moment
35844:                                                     33.29.61. De årliga kostnader som uppkommer
35845:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för asylsökande är beroende av den tid det går
35846: samt anföra följande:                               åt tili att behandla ansökningarna. Om tiden är
35847:                                                     sex månader, uppkommer det ca 45 500 mark i
35848:    Social- och hälsovårdsministeriet har huvud-     kostnader per sökande. Uppskattningsvis 1/3
35849: ansvaret för mottagandet av flyktingar. Under       av asylsökandena kan stanna i Finland sedan
35850: moment 33.29.61, Mottagande av flyktingar, i        de fått ett positivt beslut. Härvid kommer
35851: social- och hälsovårdsministeriets huvudtite1       huvuddelen att omfattas av verksamhet inom
35852: har anslag reserverats för de kostnader som         ramen för mottagande av flyktingar varvid det
35853: uppstår på grund av mottagande av flyktingar.       uppkommer kostnader i enlighet med ovan
35854: Varje förvaltningsområde svarar emellertid          nämnda kostnader som gäller flyktingar.
35855: med sina egna moment även för de utgifter som          Boendet åsamkar miljöministeriets förvalt-
35856: uppstår för flyktingar inom respektive förvalt-     ningsområde kostnader. Ur moment 35.45.54
35857: ningsområde. Således uppkommer utgifter även        betalas kostnaderna för bostadsbidrag som är
35858: för undervisningsministeriets, arbetsministeriets   lika stort som för finländska medborgare. Det
35859: och miljöministeriets förvaltningsområden.          uppkommer i medeltal 5 725 mark i kostnader
35860: Kostnaderna per flykting är beroende av den         årligen per flykting. Dessutom kan anslag ur
35861: tid flyktingen vistas i landet, om personen         miljöministeriets moment 35.45.60 och 35.45.64
35862: erkänts som flykting eller om personen ansöker      riktas i huvudsak till kommunerna bl.a. för
35863: om asyl i Finland samt personens ålder.             anskaffande av hyrebostäder som är avsedda
35864:    Under det första året flyktingen vistas i        för flyktingar.
35865: Jandet uppstår i medeltal ca 99 700 mark i             U ndervisningsministeriets förvaltningsområ-
35866: kostnader per flykting årligen under social- och    de åsamkas kostnader på grund av grundsko-
35867: hälsovårdsministeriets moment 33.29.61. Kost-       leundervisning för flyktingar. Kostnaderna be-
35868: naderna per dag uppgår till ca 273 mark. De         talas ur moment 29.46.30. Då undervisningen
35869: vuxna flyktingarna inleder genast då de anlän-      ordnas i grupper betalas ersättning tili kommu-
35870: der till Jandet en s.k. inreseutbildning som        nerna såsom engångsersätting för undervisning
35871: består av inledande undervisning som tar 20         av flyktingbarn under det första året. Engångs-
35872: veckor och en kurs som förbereder för arbetsliv     ersättningen uppgår tili 27 260 mark per elev
35873: och utbildning som tar 21 veckor i anspråk.         årligen.
35874: Utgifterna för den inledande undervisningen            År 1990 betalas kostnaderna för vuxenun-
35875: betalas ur social- och hälsovårdsministeriets       dervisning för flyktingar efter det första halv-
35876: huvudtitel, utgifterna för de kurser som förbe-     året från undervisningsministeriets huvudtitel
35877: reder för arbetsliv och utbildning betalas ur       ur moment 29.67.27. Priset för en elevarbetsdag
35878: undervisningsministeriets och arbetsministeriets    varierar mellan 279 mark till 423 mark per dag.
35879: huvudtitlar. De största utgiftsposterna av kost-    Studiesociala förmåner ingår i dessa kostnader.
35880:                                      1990 vp. -     KK n:o 465                                         5
35881: 
35882: Såsom det redan framhölls uppdelas kostnader-        år 1990. Räknat från ingången av 1991 övergår
35883: na för vuxna flyktingar under det första året        kostnaderna för vuxenutbildning från undervis-
35884: beträffande vuxenundervisningen på social- och       ningsministeriet tili arbetsministeriet.
35885: hälsovårdsministeriets och undervisningsmini-           För en person som kommer tili Finland som
35886: steriets huvudtitlar. Arbetsministeriet betalar      flykting uppkommer kostnader under det för-
35887: studiesociala förmåner från moment 34.30.50          sta året på följande sätt:
35888:                                                                   Kostnaderjår
35889:                                                                   Vuxen              Barn i   Barn under
35890:                                                                                  skolåldern    skolåldern
35891: Mom. 33.29.61 (SHM) ............................... .          111 445            31 524        60 552
35892: Mom. 35.45.54 (MM) ................................ .           17 185
35893: Mom. 29.46.30 (UVM) ............................... .                             27 240
35894: Mom. 29.69.27 (UVM) ............................... .           34 650
35895: Mom. 34.30.50 (AM) ................................. .          14 175
35896: Mom. 33.32.30 (Statsandelslagen) .................... .          9 443              9 443        31 460
35897: 
35898: Sammanlagt ........................................... .       162 158            79 337       101 032
35899: 
35900:    Endast en liten del av nämnda kostnader           såsom skattebetalare för den service han får.
35901: betalas tili flyktingarna själva. Den viktigaste        Indirekta utgifter för mottagande av flyk-
35902: av dessa är utkomststödet som ingår i nämnda         tingar uppkommer på grund av avlöning av
35903: totalkostnader och som betalas i enlighet med        personai inom olika förvaltningsområden. De
35904: socialvårdslagen tili samma belopp som för           personer som egentligen sköter om mottagan-
35905: övriga personer som är i behov av utkomst-           det av flyktingar är 24 tili antalet vid social-
35906: stöd. Beloppet av utkomststöd är ca 24 000
35907: mark årligen per vuxen. Bostadsstödet fastställs     styrelsen. I antalet ingår även personalen vid
35908: enligt bostadskostnaderna och uppgår tili högst      flyktingcentralen i Malm. Vid inrikesministeriet
35909: 17 184 mark årligen per vuxen. Utöver detta          sköts mottagandet av flyktingar för tillfället av
35910: betalas tili flyktingarna såsom en engångser-        en person vid utlänningscentralen och av en
35911: sättning inresepenning, flyttningsbidrag och         person vid polisavdelningen. Social- och hälso-
35912: klädbidrag. Det kalkylmässiga totalbeloppet av       vårdsministeriet har ingen personai som på
35913: bidrag och utkomststöd samt bostadsbidrag            heltid sköter om mottagandet av flyktingar.
35914: under det första året för en vuxen flykting          Inom arbetskraftsförvaltningen används ca 10
35915: uppgår tili ca 48 000 mark. Under en månad           årsverken för arbetskraftsservice för flyktingar.
35916: uppkommer således kostnader av 4 000 mark            Det finns ingen exakt bedömning av hur
35917: och per dag 131,5 mark.                              många personer som vid sidan av övriga
35918:    För mottagande av flyktingar uppkommer i          uppgifter sköter ärenden som hör tili flykting-
35919: allmänhet kostnader för samhället endast un-         verksamhet.
35920: der en begränsad tid. Majoriteten av de flyk-           Det korumunala servicesystemet svarar i
35921: tingar som kommer tili Finland är i arbetsför        praktiken för den service som ordnas för
35922: ålder och vuxna som har varit yrkesverksam-          flyktingarna. Kommunerna har fått möjlighet
35923: ma. Enligt utredningar har 93 % av flykting-         att inrätta 182,5 tjänster för mottagande av
35924: arna efter utbildningen i det inledande skedet       flyktingar inom ramen för den riksomfattande
35925: fått en arbetsplats. De blir då normala skatte-      planen för social- och hälsovården som årligen
35926: betalare och de svarar själva för sin utkomst.       fastställs. Kommunerna får normala statsande-
35927: En del av flyktingarna, exempelvis stora barn-       lar som avses i lagen om planering av och
35928: familjer, behöver även i viss mån stöd efter den     statsandel för social- och hälsovården (677 /82).
35929: inledande utbildningen under det första året.        Kostnader på grund av detta har beaktats ovan
35930: Ä ven i dessa fall har alltid någon familjemed-      i de direkta kostnaderna.
35931: lem redan en arbetsplats och betalar således
35932: 
35933:      Helsingfors den 15 oktober 1990
35934:                                                                     Minister Tuulikki Hämäläinen
35935:                                              1990 vp.
35936: 
35937: Kirjallinen kysymys n:o 466
35938: 
35939: 
35940: 
35941: 
35942:                                  Särkijärvi: Paluumuuttajien asunnonvaihdon verotuksen muut-
35943:                                     tamisesta
35944: 
35945: 
35946:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35947: 
35948:    Ruotsin verolainsäädäntö kohtelee asunnon          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35949: myyntiä varallisuuden realisointina, joka yleen-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35950: sä johtaa myyntivoiton verottamiseen. Ostet-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35951: taessa saman tien uusi asunto ei verotettavaa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35952: voittoa kuitenkaan välttämättä synny.
35953:    Lievennyssääntö koskee kuitenkin vain
35954: Ruotsin sisällä tapahtuvaa muuttoa. Suomeen                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35955: palaava siirtolaisperhe joutuu maksamaan suu-             siin sellaisen sopimuksen aikaansaami-
35956: ren myyntivoittoveron Ruotsissa, vaikka ostai-            seksi, jolla paluumuuttoa Ruotsista hel-
35957: sikin Suomesta heti asunnon. Joissain tapauk-             potetaan asunnonvaihdon veroseuraa-
35958: sissa nämä veroseuraamukset estävät käytän-               musten osalta?
35959: nössä muuton.
35960: 
35961:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1990
35962: 
35963:                                         Jouni J. Särkijärvi
35964: 
35965: 
35966: 
35967: 
35968: 200070S
35969: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 466
35970: 
35971: 
35972: 
35973: 
35974:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35975: 
35976:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asunnon myyntivoitto on paluumuuttajan ve-
35977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ronalaista tuloa sekä Suomen että Ruotsin
35978: olette 13 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          verolainsäädännön mukaan, voidaan kaksin-
35979: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kertainen verotus poistaa verosopimuksen mu-
35980: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kaista menettelyä noudattaen.
35981: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta          Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu tilan-
35982: kirjallisesta kysymyksestä n:o 466:                ne, jossa paluumuuttaja on ainoastaan Ruot-
35983:                                                    sissa verovelvollinen asunnon myyntivoitosta,
35984:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     liittyy yksinomaan Ruotsin lainsäädännön so-
35985:        siin sellaisen sopimuksen aikaansaami-      veltamiseen. Ruotsin yksipuolinen pidättäyty-
35986:        seksi, jolla paluumuuttoa Ruotsista hel-    minen paluumuuttajien asunnon myyntivoiton
35987:        potetaan asunnonvaihdon veroseuraa-         verottamisesta on siten yksinomaan Ruotsin
35988:        musten osalta?                              sisäiseen lainsäädäntövaltaan kuuluva asia eikä
35989:                                                    veroseuraamusten lieventämistä tai poistamista
35990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mainitunlaisissa tapauksissa sen vuoksi voida
35991: vasti seuraavaa:                                   toteuttaa verosopimuksin.
35992:                                                       Jos paluumuuttajia halutaan tukea taloudel-
35993:    Tulo- ja varallisuusverolain 157 §:n mukaan     lisesti asunnon myyntivoitosta Ruotsissa mene-
35994: hallituksella on oikeus kansainvälisen kaksin-     vää veroa vastaavalla määrällä tai jollakin
35995: kertaisen verotuksen estämiseksi tai lieventämi-   muulla määrällä, se olisi toteutettava Suomen
35996: seksi sopia vieraan valtion kanssa verottamis-     stsaism lainsäädäntötoimenpitein. Verosopi-
35997: oikeuden jakamisesta tai siitä, että verovelvol-   muksin paluumuuttajien tukemista ei voida
35998: linen kokonaan tai osaksi vapautetaan suorit-      toteuttaa, eikä tuen antaminen verojärjestel-
35999: tamasta Suomessa veroa. Pohjoismaiden välillä      män kautta olisi muutoinkaan tarkoituksenmu-
36000: on tehty mainitunlainen sopimus tulo- ja va-       kaista kysymyksessä tarkoitetuissa tilanteissa.
36001: rallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen vero-     Tämän vuoksi hallitus ei aio ryhtyä kysymyk-
36002: tuksen välttämiseksi. Niissä tapauksissa, joissa   sessä esitettyihin toimenpiteisiin.
36003:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1990
36004: 
36005:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
36006:                                    1990 vp. -     KK n:o 466                                     3
36007: 
36008: 
36009: 
36010: 
36011:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36012: 
36013:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       fall då försäljningsvinsten på en bostad både
36014: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       enligt finländsk och svensk skattelagstiftning är
36015: av den 13 september 1990 tili vederbörande        skattepliktig inkomst för en återflyttare, kan
36016: medlem av statsrådet översänt avskrift av         dubbelbeskattning elimineras genom att ett
36017: följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi       förfarande i enlighet med skatteavtalet iakttas.
36018: undertecknade spörsmål nr 466:                        Den i spörsmålet avsedda situationen, där en
36019:                                                   återflyttare endast i Sverige är skyldig att
36020:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      skatta för försäljningsvinsten på en bostad,
36021:        åstadkommande av ett sådant avtal          ansluter sig enbart tili tillämpningen av svensk
36022:        genom vilket återflyttningen från Sveri-   lagstiftning. Om Sverige ensidigt avhåller sig
36023:        ge underlättas i fråga om skattepåfölj-    från att beskatta försäljningsvinsten på bostad
36024:        derna av bostadsbyte?                      för återflyttare är det således en fråga som hör
36025:                                                   tili den interna svenska lagstiftningsmakten,
36026:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och en lindring eller eliminering av skattepå-
36027: samt anföra fö1jande:                             följderna i fall av ovan nämnda slag kan därför
36028:                                                   inte genomföras genom skatteavtal.
36029:    Enligt 157 § lagen om skatt på inkomst och         Om man vill stöda återflyttare ekonomiskt
36030: förmögenhet har regeringen rätt att för för-      med ett belopp som motsvarar den skatt som
36031: hindrande eller lindring av internationell dub-   skall betalas för försäljningsvinst på bostad i
36032: belbeskattning ingå avtal med en främmande        Sverige, skall detta genomföras genom interna
36033: stat om fördelning av beskattningsrätten eller    lagstiftningsåtgärder i Finland. Återflyttare kan
36034: om att skattskyldiga helt eller delvis skall      inte stödas genom skatteavtal, och att stödet
36035: befrias från skatt i Finland. De nordiska         ges via skattesystemet vore inte heller i övrigt
36036: länderna har ingått ett avtal av ovan nämnda      ändamålsenligt i de situationer som avses i
36037: slag för undvikande av dubbelbeskattning som      spörsmålet. Därför ämnar regeringen inte vidta
36038: rör skatter på inkomst och förmögenhet. I de      sådana åtgärder som föreslagits i spörsmålet.
36039: 
36040:     Helsingfors den 10 oktober 1990
36041: 
36042:                                                                         Minister Ulla Puolanne
36043:                                                 1990 vp.
36044: 
36045: Kirjallinen kysymys n:o 467
36046: 
36047: 
36048: 
36049: 
36050:                                    Elo: Postipalveluiden turvaamisesta Porin alueella
36051: 
36052: 
36053:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36054: 
36055:    Satakunnassa ihmiset ovat tyrmistyneinä ot-        kunnille, yrityksille ja muille postipalveluiden
36056: taneet vastaan tiedot posti- ja telehallinnon         käyttäjille. Yhteiskuntapoliittisesti näin merkit-
36057: suunnitelmista lakkauttaa suuri määrä Porin           tävien suunnitelmien laadinta edellyttää ehdot-
36058: toimipaikka-alueen posteista. Julkisuudessa ol-       tomasti suunnitelmien riittävän aikaista julkis-
36059: leiden tietojen mukaan Porin toimipaikka-             tamista, julkisen keskustelun mahdollistamista
36060: alueen 63 postista jää toimintaan vain 23.            sekä riittäviä neuvotteluja kuntien, yritysten
36061: Myös alueen pääpaikkakunnan Porin postin              sekä asukkaiden kanssa. Asioiden salassa ta-
36062: supistukset olisivat rajuja ja Poriin jäisi vain 13   pahtuva valmistelu, suunnitelmien ja niiden
36063: postia.                                               laadintaperusteiden pitäminen vain oman hal-
36064:    On selvää, että edellä mainitut postin lak-        linnon käsissä ei sovi kansanvaltaiseen hallin-
36065: kauttamissuunnitelmat merkitsisivät toteutues-        tokäytäntöön.
36066: saan merkittävää postin palvelutason laskua.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36067: Postitoimipaikkaverkoston supistamissuunni-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36068: telmia ei voikaan laatia vain liiketaloudellisilla    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36069: perusteilla. Kyse on mitä suurimmassa määrin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36070: yhteiskuntapoliittisesti välttämättömistä perus-
36071: toiminnoista ja palveluista, jotka on turvattava                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36072: tasapuolisesti eri väestöryhmille ja eri alueilla            ryhtyä Porin toimipaikka-alueen pos-
36073: asuville tarvittaessa yhteiskunnan tuella.                   tien tarpeetlomien Iakkautusten estämi-
36074:    Posti- ja telehallinnon suunnitelmat ovat                 seksi ja vähintään nykyisen palveluta-
36075: tulleet yllätyksenä Porin toimipaikka-alueen                 son säilyttämiseksi?
36076: 
36077:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1990
36078: 
36079:                                               Mikko Elo
36080: 
36081: 
36082: 
36083: 
36084: 200070S
36085: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 467
36086: 
36087: 
36088: 
36089: 
36090:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36091:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiliikennettä sekä joissa välitetään pankkiasioi-
36092: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den toimeksiantoja lähimpään päätepostiin, tu-
36093: olette syyskuun 13 päivänä 1990 päivätyn           lee olemaan 21.
36094: kirjeenne n:o 1369 ohella toimittanut valtioneu-      Korvaavat palvelut eli postipalvelut ja pank-
36095: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kipalvelujen välitystehtävät tullaan hoitamaan
36096: kansanedustaja Elon näin kuuluvasta kirjalli-      Porin toimipaikka-alueella Postin jakeluverkon
36097: sesta kysymyksestä n:o 467:                        avulla 10 entisellä toimipaikka-alueella.
36098:                                                        Liikennepoliittisen      ministerivaliokunnan
36099:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     5.10.1990 antaman kannanoton mukaisesti lii-
36100:        ryhtyä Porin toimipaikka-alueen pos-        kenneministeriö edellyttää,
36101:        tien tarpeettomien Iakkautusten estämi-        ~ että Postin omia toimipaikkoja ei lakkau-
36102:        seksi ja vähintään nykyisen palveluta-      teta ennen kuin korvaavat palvelut on kullakin
36103:        son säilyttämiseksi?                        paikkakunnalla sovittu ja että ne voidaan
36104:                                                    toteuttaa samaan aikaan kun Postin itse hoi-
36105:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tarua toimipaikka lopettaa toimintansa,
36106: vasti seuraavaa:                                      ~ että korvaavat palvelut toteutetaan ensi-
36107:                                                    sijaisesti kiinteän, postipalveluja tarjoavan toi-
36108:    Postipankki Oy on 11.4.1990 tehnyt periaa-      mipaikan avulla, jota hoidetaan asiamiehen
36109: tepäätöksen postipankkipalvelujen tarjoamises-     toimesta siellä, missä Postin itse hoitaman,
36110: ta noin tuhannessa postitoimipaikassa. Posti ja    pankkipalveluja tarjoavan toimipaikan säilyttä-
36111: Postipankki Oy ovat laatineet suunnitelman         minen ei ole mahdollista. Jos tämäkään ei ole
36112: niistä postikonttoreista, joissa postipankkipal-   mahdollista esimerkiksi sopivan asiamiehen
36113: veluja tullaan jatkossa hoitamaan. Tämän ja        puuttumisen vuoksi, tarjotaan palvelut kansa-
36114: Postipankki Oy:n johtokunnan 11.10.1990 te-        laisille Postin jakeluverkon palvelujen avulla,
36115: kemän päätöksen mukaisesti pankin palveluja           ~ että kuhunkin kuntaan jätetään ainakin
36116: tarjotaan 1.6.1991 lukien mm. Postin Porin         yksi myös pankkipalveluja tarjoava postitoimi-
36117: toimipaikka-alueella 22 postikonttorissa.          paikka.
36118:    Asiamiesposteja, joissa hoidetaan mm. pos-
36119: timerkkien myyntiä, saapuvaa ja lähtevää pos-
36120: 
36121:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1990
36122: 
36123:                                                                 Liikenneministeri Ilkka Kanerva
36124:                                    1990 vp. -     KK n:o 467                                    3
36125: 
36126: 
36127: 
36128: 
36129:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36130:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Ersättande service, d.v.s. förmedlingen av
36131: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       post- och bankservice kommer att på Björne-
36132: nr 1369 av den 13 september 1990 tili veder-      borgs postanstaltområde skötas via Postens
36133: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    utdelningsnät på 10 tidigare postanstaltområ-
36134: av följande av riksdagsman Elo undertecknade      den.
36135: skriftliga spörsmål nr 467:                          Enligt ett ställningstagande som det trafik-
36136:                                                   politiska ministerutskottet avlät den 5 oktober
36137:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          1990 förutsätter trafikministeriet följande:
36138:        vidta för att förhindra onödiga indrag-      - att Postens egna verksamhetsställen inte
36139:        ningar av postanstalter och för att        dras in förrän man kommit överens om ersät-
36140:        bibehålla minst nuvarande servicenivå      tande service på respektive ort och den kan
36141:        på Björneborgs postanstaltområde?          genomföras samtidigt som det verksamhetsstäl-
36142:                                                   le som Pasten själv sköter upphör med sin
36143:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      verksamhet
36144: samt anföra följande:                               - att ersättande service genomförs i första
36145:                                                   hand med hjälp av ett fast verksamhetsställe
36146:    Postbanken Ab har den 11.4.1990 gjort ett      som erbjuder postservice och som sköts av ett
36147: principbeslut om att erbjuda postbankservice i    ombud där det inte är möjligt att bevara ett
36148: ca tusen postanstalter. Pasten och Postbanken     verksamhetsställe som Pasten själv sköter och
36149: Ab har planerat vilka de postanstalter är som     som erbjuder bankservice. Om inte heller detta
36150: i framtiden kommer att handha postbankfunk-       är möjligt t.ex. på grund av att det inte finns
36151: tioner. Enligt denna pian och Postbanken Ab:s     något lämpligt ombud, erbjuds medborgarna
36152: direktionsmötes beslut av den 11.10.1990 er-      service med hjälp av servicen inom Postens
36153: bjuds bankservice från den 1.6.1991 bl.a. i 22    distributionsnät
36154: anstalter i Postens Björneborgdistrikt.             - att det i varje kommun lämnas kvar
36155:    Ombudspostanstalterna, som t.ex. sköter för-   åtminstone en sådan postanstalt som även
36156: säljning av frimärken, ankommande och av-         erbjuder bankservice.
36157: gående posttrafik och som förmedlar bankser-
36158: viceuppdrag tili närmaste postanstalt med ter-
36159: minal, kommer att vara 21 tili antalet.
36160: 
36161:     Helsingfors den 18 oktober 1990
36162: 
36163:                                                                  Trafikminister Ilkka Kanerva
36164: 1
36165: 
36166: 1
36167: 
36168: 
36169: 
36170: 
36171:     1
36172: 
36173:     1
36174: 
36175: 
36176: 
36177: 
36178:         1
36179: 
36180:         1
36181: 
36182: 
36183: 
36184: 
36185:             1
36186: 
36187:             1
36188:                                              1990 vp.
36189: 
36190: Kirjallinen kysymys n:o 468
36191: 
36192: 
36193: 
36194: 
36195:                                  Vihriälä ym.: Maatilalainojen myöntämisen turvaamisesta
36196: 
36197: 
36198:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36199: 
36200:    Maataloudessa eletään merkittävää murros-       kemuksia joudutaan palauttamaan viljelijöille
36201: vaihetta. Elävän maaseudun perustana ovat          ilman lainarahaa. Viljelijäväestön kannalta on
36202: elinvoimaiset maatilat. Ensi vuoden tulo- ja       kohtuutonta, että uuden maaseutuelinkeinolain
36203: menoarviossa hallitus esittää siirtona maatila-    myötä joutuvat jo hyväksytyt lainahakemukset
36204: talouden kehittämisrahastoon vain 10 miljoo-       uuteen hakumenettelyyn. Tämä aiheuttaa koh-
36205: naa markkaa. Tällä hetkellä kaikki maatilalai-     tuuttomia kustannuksia lainojen hakijoille.
36206: nat ovat olleet hakukiellossa touko-kesäkuusta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36207: alkaen. Hyväksyttyjä lainahakemuksia on maa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36208: tilahallituksessa runsaasti. Kehittämisrahastos-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36209: sa on 150 miljoonan markan vaje. Rakentamis-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36210: lainoissa vaje on noin 90 miljoonaa markkaa,
36211: sisarosuuslainoissa noin 50 miljoonaa markkaa
36212: ja asuntolainoissa noin 10 miljoonaa markkaa.                Mihin toimenpiteJsun Hallitus aikoo
36213:    Eduskunnassa käsiteltävänä oleva maaseu-               ryhtyä, että jo ennakkoon hyväksytyt
36214: tuelinkeinolaki muuttanee lainojen hakumenet-             maatilalainat voidaan myöntää viljeli-
36215: telyä. Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, että          jöille nykyisen hakumenettelyn perus-
36216: rahan puutteen vuoksi jo hyväksyttyjä lainaha-            teella?
36217: 
36218:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1990
36219: 
36220:           Jukka Vihriälä                   Sirkka-Liisa Anttila           Kalle Röntynen
36221:           Juho Sillanpää                   Matti Väistö                   Pirkko Ikonen
36222:           Eino Siuruainen                  Heikki Kokko                   Markku Lehtosaari
36223:           Tytti Isohookana-Asunmaa         Timo Kietäväinen               Seppo Pelttari
36224:           Esko Jokiniemi                   Kauko Heikkinen                Tellervo Renko
36225:                                            Aapo Saari
36226: 
36227: 
36228: 
36229: 
36230: 200070S
36231: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 468
36232: 
36233: 
36234: 
36235: 
36236:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36237: 
36238:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nahakemukset asetettiin hakukieltoon 9.5.1990
36239: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja muut hakemukset 21.6.1990.
36240: olette 13 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn               Maaseutuelinkeinolakiesityksen mukaan lain
36241: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         voimaan tullessa vireillä olevat lainahakemuk-
36242: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        set käsiteltäisiin uuden lain mukaisesti. Maati-
36243: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta         lalain mukaiset lainan saamisen edellytykset
36244: kirjallisesta kysymyksestä n:o 468:                  poikkeavat erityisesti rakentamislainojen ja
36245:                                                      maanostolainojen osalta ehdotetun maaseutu-
36246:                                                      elinkeinolain mukaisista edellytyksistä. Hake-
36247:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36248:                                                      muksia jouduttaisiin palauttamaan uuteen kä-
36249:        ryhtyä, että jo ennakkoon hyväksytyt
36250:                                                      sittelyyn ja osa jo hyväksytyistä hakemuksista
36251:        maatilalainat voidaan myöntää viljeli-        jouduttaisiin hylkäämään uuden lain tultua
36252:        jöille nykyisen hakumenettelyn perus-         voimaan.
36253:        teella?                                          Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt
36254:                                                      27.9.1990 ehdotuksen eduskunnan maa- ja met-
36255:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
36256:                                                      sätalousvaliokunnalle eduskunnassa olevan
36257: taen seuraavaa:                                      maaseutuelinkeinolakiesityksen muuttamiseksi
36258:                                                      siten, että uuden lain voimaan tullessa vireillä
36259:    Hallitus antoi 25.5.1990 eduskunnalle esityk-     oleviin lainahakemuksiin ja niiden perusteella
36260: sen maaseutuelinkeinolaiksi. Uutta lakia on          myönnettäviin lainoihin voitaisiin soveltaa lai-
36261: tarkoitus alkaa soveltaa vuoden 1991 alusta          nan myöntämisedellytysten osalta maatilalakia
36262: lukien. Uuteen järjestelmään siirtymisen vuoksi      sekä muilta osin maaseutuelinkeinolain sään-
36263: maatilalain mukaiset asunto- ja rakentamislai-       nöksiä.
36264:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1990
36265: 
36266:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36267:                                       1990 vp. -       KK n:o 468                                      3
36268: 
36269: 
36270: 
36271: 
36272:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36273:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt förslaget till landsbygdsnäringslag
36274: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            skall låneansökningar som är anhängiga när
36275: av den 13 september 1990 till vederbörande             lagen träder i kraft behandlas i enlighet med
36276: medlem av statsrådet översänt avskrift av              den nya lagen. I synnerhet när det gäller
36277: följande av riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl.           byggnadslån och jordanskaffningslån skiljer sig
36278: undertecknade spörsmål nr 468:                         förutsättningarna för beviljande av lån enligt
36279:                                                        lagen om gårdsbruksenheter från motsvarande
36280:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen               förutsättningar enligt landsbygdsnäringslagen.
36281:        vidta för att gårdsbrukslån, vilka god-         När den nya lagen träder i kraft skulle det
36282:        känts på förhand, skall kunna beviljas          således bli nödvändigt att återförvisa vissa
36283:        odlarna på basis av nuvarande ansök-            ärenden tili ny behandling och att avslå en del
36284:        ningsförfarande?                                sådana ansökningar som redan har godkänts.
36285:                                                           Jord- och skogsbruksministeriet inlämnade
36286:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           27.9.1990 till riksdagens jord- och skogsbruks-
36287: samt anföra följande:                                  utskott ett förslag till ändring av förslaget tili
36288:                                                        landsbygdsnäringslag så att i fråga om lånean-
36289:    Den 25 maj 1990 avlät regeringen en propo-          sökningar som är anhängiga när lagen träder i
36290: sition till riksdagen med förslag till landsbygds-     kraft och i fråga om de lån som beviljas till
36291: näringslag. A vsikten är att den nya lagen skall       följd av dessa skalllagen om gårdsbruksenheter
36292: tillämpas från ingången av 1991. På grund av           kunna tillämpas till den del det gäller förut-
36293: övergången till det nya systemet belades i lagen       sättningarna för beviljande av lån och tili den
36294: om gårdsbruksenheter avsedda ansökningar               del det inte är fråga om dessa förutsättningar
36295: om bostads- och byggnadslån med ansöknings-            skall stadgandena i landsbygdsnäringslagen till-
36296: förbud 9.5.1990 och övriga ansökningar                 lämpas.
36297: 21.6.1990.
36298:     Helsingfors den 2 oktober 1990
36299: 
36300:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36301:                                               1990 vp.
36302: 
36303: Kirjallinen kysymys n:o 469
36304: 
36305: 
36306: 
36307: 
36308:                                  Jääskeläinen: Rattijuoppoudesta annettavien rangaistusten
36309:                                      koventamisesta
36310: 
36311: 
36312:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36313:    Rattijuoppojen aiheuttamien kuolonkolarien       sittelyvirheet ja liian suuret tilannenopeudet
36314: kasvu on jatkunut alkuvuoden aikana. Liiken-        ovat useimmiten syynä onnettomuuksiin. Polii-
36315: nevahinkojen tutkijalautakunnan ennakkotie-         sin ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä
36316: tojen mukaan myös uusien kuljettajien kuolon-       kuoli vuoden alkupuoliskolla kaikkiaan 260
36317: kolarit ovat lisääntyneet.                          ihmistä.
36318:    Tammi-kesäkuussa tutkittiin 150 kuolonko-           Useat rattijuoppotapaukset eivät tule lain-
36319: laria. Näistä 32 prosenttia eli 48 onnettomuutta    kaan viranomaisten tietoon, koska valvonta ei
36320: oli rattijuoppojen aiheuttamia. Kuolonkolarin       ulotu kyllin tehokkaana harvaan asuttujen
36321: aiheuttaneista rattijuopoista ajokortittornia oli   alueiden kylä- ja sivuteille.
36322: 18 ja ylinopeutta ajoi 28. Rattijuopot aiheut-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36323: tavat useimmiten myös kuolemaan johtaneet           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36324: tieltä suistumiset.                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36325:    Ajokortitlomien kuolonkolarien aiheuttajien      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36326: määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1988;
36327: ennakkotietojen mukaan näitä oli tammi-kesä-                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
36328: kuussa 22. Myös ensimmäinen ajokorttivuosi                 menpiteisiin rattijuoppouden vähentä-
36329: on riskiaikaa. Alkuvuoden kuolonkolareista 23              miseksi rangaistuskäytäntöä muutta-
36330: oli uusien kuljettajien aiheuttamia. Auton kä-             malla ja rangaistuksia koventamalla?
36331: 
36332:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1990
36333: 
36334:                                         Keijo Jääskeläinen
36335: 
36336: 
36337: 
36338: 
36339: 200070S
36340: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 469
36341: 
36342: 
36343: 
36344: 
36345:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36346:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töä tulisi tehostaa Ruotsin mallin mukaisesti.
36347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Rangaistuksen ennalta ehkäisevä vaikutus
36348: olette 16 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           rakentuu pitkälti kiinnijoutumisriskiin. Ratti-
36349: kirjeenne n:o 1371 ohella toimittanut valtioneu-    juopumuksen kiinnijoutumisriski on kaksinker-
36350: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        taistunut kymmenessä vuodessa. Tässäkin on
36351: kansanedustaja Keijo Jääskeläisen näin kuulu-       edelleen parantamisen varaa. Esimerkiksi oi-
36352: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 469:           keusministeriön asettama ylinopeustyöryhmä
36353:                                                     näki teknisen kehityksen tarjoavan uusia mah-
36354:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     dollisuuksia valvontajärjestelmien tehostami-
36355:        menpiteisiin rattijuoppouden vähentä-        seksi. Parlamentaarinen liikennekomitea pohtii
36356:        miseksi rangaistuskäytäntöä muutta-          myös tähän uusia keinoja. Mietintö luovute-
36357:        malla ja rangaistuksia koventamalla?         taan ensi vuoden alkupuolella.
36358:                                                        Viranomaiset ovat yhdessä kansalaisjärjestö-
36359:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jen kanssa pyrkineet erilaisin keinoin luomaan
36360: vasti seuraavaa:                                    yleisen mielipiteen kyllin kielteiseksi rattijuop-
36361:                                                     pouteen. Lainsäädäntömme on rattijuoppou-
36362:    Rattijuoppous on useimpien nopeasti autois-      den osalta jo nyt suhteellisen ankara, mutta
36363: tuneiden maiden ongelma. Onnettomuuksien            hallitus seuraa myös muitten pohjoismaiden
36364: tuhoisuuteen vaikuttavat myös kasvaneet no-         menettelyä ja heidän saamiaan kokemuksia
36365: peudet. Liian suuret nopeudet aiheuttavat suo-      lainsäädännön mahdollisesta tiukentamisesta.
36366: malaisessa liikenteessäkin jopa enemmän on-            Suomalainen oikeusjärjestelmä perustuu si-
36367: nettomuuksia kuin alkoholi. Liikennekulttuu-        nänsä tuomioistuinten riippumattomuuteen.
36368: rin kaikinpuolinen kohentaminen on edelleen-        Rangaistuskäytäntöön vaikuttaa pidemmällä
36369: kin kestävien tulosten kannalta tärkein perus-      aikavälillä luonnollisesti myös yleinen mielipi-
36370: edellytys.                                          de. Rangaistuskäytännössä rattijuopumusri-
36371:    Valvonta ja valistus ovat lisänneet raittiiden   koksella aiheutettu seuraus koventaa rangais-
36372: määrää liikenteessä. Ratsiatutkimuksista käy        tusta huomattavasti enemmän kuin muissa
36373: kiistatta ilmi, että rattijuoppous sinänsä on       liikennerikoksissa.
36374: vähentynyt noin puoleen kymmenessä vuodes-             Liikennejuopumusta koskeva seuraamusjär-
36375: sa. Samalla kuitenkin ne, jotka ovat rattijuop-     jestelmä otetaan tarkasteltavaksi viimeistään
36376: poja, ovat alkoholisoituneet aikaisempaa vaka-      rikoslakiprojektissa osana rikoslain kokonai-
36377: vammin. Tämän vuoksi on kehitetty sosiaali- ja      suudistusta. Hallitus pyrkii kuitenkin jo ennen
36378: terveydenhuoltoviranomaisten ja A-klinikka-         tätä laaja-alaisin, poikkihallinnollisin toimenpi-
36379: säätiöiden yhteistyönä nimenomaan rattijuo-         tein lisäämään rattijuoppoudesta tulevaa tosia-
36380: poille soveltuvia hoito-ohjelmia. Niiden käyt-      siallista seuraamusvastuuta.
36381:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
36382: 
36383:                                                                   Oikeusministeri Tarja Halonen
36384:                                      1990 vp. -      KK n:o 469                                      3
36385: 
36386: 
36387: 
36388: 
36389:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36390: 
36391:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Straffets förebyggande verkan bygger i stor
36392: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          utsträckning på risken att bli fast. Risken att
36393: nr 1371 av den 16 september 1990 tili veder-         bli fast för rattfylleri har fördubblats under tio
36394: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       år och ytterligare förbättringar i detta hänseen-
36395: av följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen        de kan genomföras. T.ex. den fortkörningsar-
36396: undertecknade spörsmål nr 469:                       betsgrupp som justitieministeriet har tillsatt
36397:                                                      ansåg att den tekniska utvecklingen erbjöd nya
36398:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          möjligheter tili effektiverade övervakningssys-
36399:        åtgärder för att minska rattfylleriet ge-     tem. Också den parlamentariska trafikkommit-
36400:        nom att ändra straffpraxis och skärpa         ten funderar på nya metoder. Den avger sitt
36401:        straffen?                                     betänkande i början av nästa år.
36402:                                                         Myndigheterna har tillsammans med med-
36403:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         borgarorganisationerna försökt att med olika
36404: följande:                                            medel skapa en tillräckligt negativ attityd tili
36405:                                                      rattfylleriet. Vår lagstiftning är redan nu rela-
36406:    Rattfylleriet utgör ett problem i alla Iänder     tivt sträng beträffande rattfylleri, men regering-
36407: med en snabbt växande bilpark. En annan              en följer också med förfarandet i de övriga
36408: orsak tili de förödande olyckorna är de allt         nordiska länderna och deras erfarenheter av en
36409: högre hastigheterna. Höga hastigheter förorsa-       eventuell skärpning av lagstiftningen.
36410: kar t.o.m. flera olyckor i trafiken i Finland än        Det finländska rättssystemet grundar sig på
36411: alkoholen. En allsidigt förbättrad trafikkultur      domstolarnas oavhängighet. Också den allmän-
36412: är alltjämt den viktigaste förutsättningen för       na opinionen påverkar sjävfallet på längre sikt
36413: bestående resultat.                                  straffpraxis. 1 straffpraxis skärps straffet avse-
36414:    Genom övervakning och upplysning har              värt mera om följden har uppkommit genom
36415: antalet nyktra förare ökat i trafiken. Razziaun-     ett rattfylleribrott än vad fallet är för andra
36416: dersökningarna visar ovedersägligen att rattfyl-     trafikbrott.
36417: leriet som sådant har minskat med hälften på            Påföljdssystemet i fråga om rattfylleri tas
36418: tio år. Samtidigt har emellertid rattfylleristerna   upp tili granskning senast i samband med
36419: alkoholiserats i allt allvarligare grad. Social-     strafflagsprojektet inom ramen för totalrefor-
36420: och hälsovårdsmyndigheterna och A-klinikka-          men av strafflagen. Regeringen avser emellertid
36421: säätiö har därför tillsammans utarbetat vård-        att redan tidigare öka det faktiska påföljdsan-
36422: program som lämpar sig särskilt för rattfylle-       svaret för rattfylleri genom omfattande åtgär-
36423: rister. Användningen av dessa program bör            der över administrationsgränserna.
36424: effektiveras enligt svensk modell.
36425: 
36426:      Helsingfors den 22 oktober 1990
36427: 
36428:                                                                     Justitieminister Tarja Halonen
36429:     1
36430: 
36431: 
36432: 
36433: 1
36434: 
36435: 
36436: 
36437: 1
36438:                                               1990 vp.
36439: 
36440: Kirjallinen kysymys n:o 470
36441: 
36442: 
36443: 
36444: 
36445:                                  Väistö: Sydänvikaisten lasten hoidon tehostamisesta
36446: 
36447: 
36448:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36449: 
36450:    Synnynnäistä sydänvikaa sairastavia lapsia          Ongelmia on myös sydäntutkimusaseman
36451: syntyy maassamme vuosittain noin 550. Leik-         toiminnassa. Katetrointijonossa on 94 lasta ja
36452: kaushoitoa tarvitsee vuosittain 350 lasta.          vain välttämättömimmät hoitotoimenpiteet
36453:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan las-   voidaan suorittaa.
36454: tenklinikan sydänjonossa on nyt 189 pientä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36455: lasta. Leikkaukseen pääsyä heistä odottaa 95        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36456: lasta. Osan tila on kriittinen. Lapsista voidaan    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36457: lähinnä lastenklinikan hoitajapulan vuoksi hoi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36458: taa vain hätätapaukset
36459:    Lastenklinikan nykyisen henkilökunnan voi-                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
36460: min teho-osaston sydänlapsille kuuluvasta                  tus aikoo ryhtyä sydänvikaisten lasten
36461: kymmenestä hoitopaikasta pystytään pitämään                hoidon tehostamiseksi, jotta kaikki leik-
36462: käytössä vain neljä. Teho-osastolla on 51 sai-             kausta tai sydäntutkimusaseman hoitoa
36463: raanhoitajan virkaa, mutta niistä vain runsas              tarvitsevat lapset pääsisivät hoitoon il-
36464: toinen puoli on täytettynä.                                man jonotusta?
36465: 
36466:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
36467: 
36468:                                             Matti Väistö
36469: 
36470: 
36471: 
36472: 
36473: 200070S
36474: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 470
36475: 
36476: 
36477: 
36478: 
36479:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36480: 
36481:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaativuuden ja vastuun sekä työn raskauden.
36482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Uuden palkkausjärjestelmän mukaan palk-
36483: olette 14 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            kauksesta voidaan yhä useammin päättää pai-
36484: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kallistasolla, jolloin työtehtävien laatu ja tulos
36485: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        voidaan ottaa entistä paremmin huomioon
36486: edustaja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta       palkkauksessa.
36487: kysymyksestä n:o 470:                                   T uJopoliittisen ratkaisun osana sosiaali- ja
36488:                                                      terveysministeriö asetti 7.3.1990 toimikunnan
36489:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     selvittämään terveydenhuoltoalan hoitohenki-
36490:        tus aikoo ryhtyä sydänvikaisten lasten        löstön ansiotasoja ja kehitystä sekä tekemään
36491:        hoidon tehostamiseksi, jotta kaikki leik-     ehdotuksia hoitohenkilöstön työ- ja asunto-
36492:        kausta tai sydäntutkimusaseman hoitoa         olojen sekä koulutuksen kehittämisestä, huo-
36493:        tarvitsevat lapset pääsisivät hoitoon il-     mioon ottaen alan vaatimustason. Tämän lisäk-
36494:        man jonotusta?                                si sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä
36495:                                                      opetusministeriön, työministeriön, lääkintöhal-
36496:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lituksen, työmarkkinaosapuolten, kunnallisten
36497: vasti seuraavaa:                                     keskusjärjestöjen sekä sairaaloiden ja terveys-
36498:                                                      keskusten kanssa selvittää kaikki muut mah-
36499:    Vastasyntyneiden sydänvikaisien lasten sy-        dolliset keinot työvoimatilanteen korjaamisek-
36500: dänkirurgia on keskitetty Helsingin yliopistol-      Si.
36501: liseen keskussairaalaan. Muiden sydänvikaisten          Koska on oletettavissa, että pääkaupunki-
36502: lasten sydänkirurgisia toimenpiteitä tehdään         seudun työvoimapula on luonteeltaan pitkäai-
36503: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ohella     kaista ja haittaa olennaisesti vastasyntyneiden
36504: myös sekä Oulun että Turun yliopistollisissa         lasten sydänkirurgisten palveluiden tuottamista
36505: keskussairaaloissa.                                  pidempään, lääkintöhallituksessa selvitetään
36506:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan las-    mahdollisuuksia tarkistaa yliopistosairaaloiden
36507: tenklinikan vastasyntyneiden ja lasten sydänki-      keskeistä työnjakoa: Helsingin yliopistollisen
36508: rurgisten palveluiden tuottamista rajoittaa ja       keskussairaalan lastenklinikan velvoitteita vä-
36509: haittaa ensisijaisesti hoitohenkilökuntapula.        hennettäisiin ja jaettaisiin nykyistä enemmän
36510: Pula on pahinta vaativissa ja raskaissa työteh-      myös muille yliopistollisille keskussairaaloille,
36511: tävissä ja on johtanut eräiden toimintojen mm.       joissa työvoimatilanne on Helsinkiä parempi.
36512: vastasyntyneiden sydänkirurgisten potilaiden            Edellä mainittujen valtiovallan toimenpitei-
36513: hoitokapasiteetin vähenemiseen. Hoitohenkilö-        den ohella Helsingin yliopistollinen keskussai-
36514: kuntapulaa on myös muissa Helsingin yliopis-         raalaliitto on omaehtoisesti tehostanut kaik-
36515: tollisen keskussairaalan klinikoissa ja yksiköis-    kien tunnettujen keinojen käyttöä mm. työvoi-
36516: sä, pääkaupunkiseudun sairaaloissa sekä pai-         mapulansa poistamiseksi palkkauksen kehittä-
36517: koitellen kaikkialla Suomessa.                       misellä, asuntopolitiikalla, työvoiman hankin-
36518:    Hallitus käsitteli iltakoulussaan 7.2.1990        tamenetelmillä, koulutuksella.
36519: maamme         terveydenhoitohenkilökuntapulan          Lisäksi Helsingin yliopistollinen keskussai-
36520: poistamista ja päätti tarvittavista jatkotoimen-     raala on kohdentanut voimavaroja sisäisin re-
36521: piteistä. 1.3.1990 voimaan tulleella tulopoliitti-   surssijärjestelyin lasten sydäntautiosastolle, jol-
36522: sella ratkaisulla korjattiin terveydenhoitohenki-    loin kysymyksessä esitettyjä epäkohtia voidaan
36523: lökunnan palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja luo-       mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti pois-
36524: tiin palkkausjärjestelmä, joka ottaa huomioon        taa.
36525: entistä paremmin työtehtävät, työtehtävien
36526: 
36527:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
36528: 
36529:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
36530:                                      1990 vp. -     KK n:o 470                                      3
36531: 
36532: 
36533: 
36534: 
36535:                               Tili Riksdagens Herr Talrnan
36536: 
36537:   J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bättre än tidigare beaktar arbetsuppgifterna,
36538: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         deras krävande natur och ansvar samt det
36539: av den 14 september 1990 tili vederbörande           tunga arbete personalen utför. Det nya avlö-
36540: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ningssystemet gör det allt oftare möjligt att
36541: följande av riksdagsman Väistö undertecknade        besluta om avlöningen på loka! nivå, varvid
36542: spörsmål nr 470:                                     man bättre än tidigare kan beakta arbetsupp-
36543:                                                     gifternas kvalitet och resultat vid avlöningen.
36544:          Vilka brådskande åtgärder ämnar               Såsom en del av den inkomstpolitiska upp-
36545:        Regeringen vidta för ait effektivera         görelsen tillsatte social- och hälsovårdsministe-
36546:        vården av barn med hjärtfel så att alla      riet 7.3.1990 en kommission med uppgift att
36547:        barn som är i behov av operation eller       utreda förtjänstnivån för vårdspersonalen inom
36548:        vård vid en station för hjärtundersök-       social- och hälsovårdsbranchen och dess ut-
36549:        ning kan få vård utan att behöva köa         veckling. Därutöver fick kommissionen i upp-
36550:        för detta?                                   drag att göra ett förslag tili hur arbets- och
36551:                                                     bostadsförhållanden samt utbildning för vård-
36552:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        personalen kunde utvecklas med beaktande av
36553: samt anföra följande:                               anspråksnivån inom branschen. Därutöver ut-
36554:                                                     reder social- och hälsovårdsministeriet i samar-
36555:    Hjärtkirurgi för nyfödda barn med hjärtfel       bete med undervisningsministeriet, arbetsmini-
36556: har koncentrerats tili Helsingfors universitets-    steriet, medicinalstyrelsen, arbetsmarknadspar-
36557: centralsjukhus. Hjärtkirurgiska ingrepp på äld-     terna, de korumunala centralorganisationerna
36558: re barn med hjärtfel utförs förutom vid Hel-        samt sjukhus och hälsovårdscentraler alla öv-
36559: singfors universitetscentralsjukhus även vid        riga tänkbara medel som kunde användas för
36560: Uleåborgs och Åbo universitetscentralsjukhus.       ett korrigera arbetskraftssituationen.
36561:    På barnkliniken vid Helsingfors universitets-       Eftersom det är skäl att anta att bristen på
36562: centralsjukhus är det i främsta hand bristen på     arbetskraft inom huvudstadsregionen kommer
36563: vårdpersonal som bcgränsar och inverkar ne-         att vara långvarig och inverka avsevärt negativt
36564: gativt på produktionen av service inom hjärt-       på produktionen av hjärtkirurgisk service för
36565: kirurgin för nyfödda och äldre barn. Bristen är     nyfödda barn på längre sikt, utreder man vid
36566: värst i fråga om krävande och tunga arbets-         medicinalstyrelsen möjligheten att justera den
36567: uppgifter och har lett tili att vissa funktioner,   centrala arbetsfördelningen mellan universi-
36568: bl.a. vårdkapaciteten för nyfödda hjärtkirur-       tetssjukhusen. De skyldigheter som påförts
36569: giska patienter, blivit mindre. Det råder brist     barnkliniken vid Helsingfors universitetscen-
36570: på vårdpersona1 även vid övriga kliniker och        tralsjukhus kunde minskas och i högre grad än
36571: enheter vid Helsingfors universitetscentralsjuk-    i dag fördelas på ele övriga universitetscentral-
36572: hus, vid sjukhus i huvudstadsregionen samt          sjukhusen, där arbetskraftssituationen är bättre
36573: ställvis över hela landet.                          än i Helsingfors.
36574:    Regeringen behandlade vid sin aftonskola            Vid sidan av E;tatsmaktens ovan nämnda
36575: 7.2.1990 frågan om hur det vore möjligt att         åtgärdcr har Helsingfors universitetscentral-
36576: avlägsna bristen pa hälsovårdspersonal och          sjukh usförbund frivilligt effektiverat utnyttjan-
36577: beslöt om nödvändiga åtgärder i fortsättning-       det av alla kända medel bl.a. för att avlägsna
36578: en. Genom den inkomstpolitiska uppgörelse           bristen på arbetskraft med hjälp av utveckling
36579: som trädde i kraft 1.3.1990 korrigerades de         av avlöningen, bostadspolitik, metoder för an-
36580: efterblivna lönerna för hälsovårdspersonalen        skaffning av arbetskraft och utbildning.
36581: och det skapades ett avlöningssystem som               Dessutom har Helsingfors univcrsitetscen ·
36582: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 470
36583: 
36584: tralsjukhus med hjälp av interna arrangemang         spörsmålet så effektivt och snabbt som möjligt
36585: överfört resurser tili avdelningen för hjärtsjuka    kan avlägsnas.
36586: barn, varvid de olägenheter som framförs
36587: 
36588:     Helsingfors den 12 oktober 1990
36589: 
36590:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
36591:                                             1990 vp.
36592: 
36593: Kirjallinen kysymys n:o 471
36594: 
36595: 
36596: 
36597: 
36598:                                 Pulliainen: Simon Käärmeaavan säilyttämisestä luonnontilaisena
36599: 
36600: 
36601:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36602: 
36603:    Perämereen laskevan Kuivajoen veslsto-         arvot tuhoutuisivat, jos turvetuotanto käynnis-
36604: alueella sijaitseva Käärmeaapa ollaan ottamas-    tyisi Käärmeaavalla. Kokonaisuutena haitat
36605: sa turvetuotantoon. Suon kuivatusvedet tulisi-    olisivat suuremmat kuin saatava hyöty, kun
36606: vat johdettaviksi Hamarinjoen kautta Kuivajo-     em. arvot oikein arvotetaan.
36607: keen. Kuivajoen keskialivirtaama on vain 1,3         Jotta Simon Turvejaloste Oy ei pääsisi tu-
36608: m 3 jsek. Nyt jo alivirtaan vesikuutiota kohti    hoamaan toimillaan Käärmeaapaa, on valtio-
36609: turvetuotannossa on 695 ha. Läheisellä Kiimin-    vallan puututtava tilanteeseen.
36610: kijoella vastaava arvo on 286 ha, mitä suurem-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36611: paan ei voida mennä vesiensuojelusyistä. Hait-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36612: toja esiintyy jo tällaisellakin tasolla.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36613:    Käärmeaavan linnustosta ja kasvistosta on      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36614: tehty äskettäin kartoitukset. Ne puoltavat suon
36615: säilyttämistä luonnontilaisena. Laskuvetenä
36616: toimiva Hamarinjoki on mm. harvinaistuvan                    Aikooko Hallitus tmmm niin, että
36617: jokileinikin kasvupaikka.                                  Simon Käärmeaapa säilyy luonnontilai-
36618:    Käärmeaapa on myös merkittävä marjastus-                sena alueena luonnonarvo- ja ympäris-
36619: ja eränkäynnin alue. Kaikki nämä nykyiset                  tönsuojeluperustein?
36620:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
36621: 
36622:                                         Erkki Pulliainen
36623: 
36624: 
36625: 
36626: 
36627: 200070S
36628: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 471
36629: 
36630: 
36631: 
36632: 
36633:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36634: 
36635:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ulkopuolelle jätettäväksi päätetyt Simon Ruo-
36636: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nasuo ja Lyypäkinaapa-Palosuo on jo vuosi-
36637: olette kirjeellänne 14 päivältä syyskuuta 1990       kymmen sitten vuokrattu Simon Turvejaloste
36638: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        Oy:lle turpeennostoa varten. EYR:n suosopi-
36639: nen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen          mus on siten tältä osin rikkoutunut ilman, että
36640: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen         luonnontilassa säilytettävien soiden luetteloa
36641: n:o 471:                                             olisi vastaavasti täydennetty. Ympäristöminis-
36642:                                                      teriö on pyytänyt myös kirjalliset lausunnot
36643:          Aikooko Hallitus toimia niin, että          Käärmeaavan käytöstä maa- ja metsätalousmi-
36644:        Simon Käärmeaapa säilyy luonnontilai-         nisteriöltä, kauppa- ja teollisuuusministeriöltä,
36645:        sena alueena luonnonarvo- ja ympäris-         metsähallitukselta, vesi- ja ympäristöhallituk-
36646:        tönsuojeluperustein?                          selta, Lapin lääninhallitukselta, Geologian tut-
36647:                                                      kimuskeskukselta ja Suomen luonnonsuojelulii-
36648:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tolta.
36649: taen seuraavaa:                                         Kauppa- ja teollisuusministeriö painotti lau-
36650:                                                      sunnossaan EYR:n suosopimuksen noudatta-
36651:    Maa- ja metsätalousministeriön soidensuoje-       misen tarpeellisuutta, mutta katsoi, että sopi-
36652: lutyöryhmä esitti valtion omistamaa Käär-            musta on mahdollista tarkistaa, jos turvetuo-
36653: meaapaa yhdeksi valtakunnallisen soidensuoje-        tantoon varattava kokonaispinta-ala säilyy en-
36654: lun perusohjelman alueeksi (Komiteanmietintö         nallaan. Metsähallitus ilmoitti, että Käärmeaa-
36655: 1977:48). Kauppa- ja teollisuusministeriössä         van vuokraamisesta voidaan tarvittaessa luo-
36656: toiminut energiahuoltoa ja ympäristönsuojelua        pua kuten on tehty eräiden muidenkin soiden
36657: käsittelevien viranomaisten yhteistyöryhmä           kohdalla. Tosin samalla todetaan, että Simossa
36658: (EYR) valmisteli samaan aikaan sopimusta             on suojeltuja soita suhteellisen runsaasti. Vesi-
36659: soiden käytöstä, jossa määriteltiin turvetuotan-     ja ympäristöhallitus ei myöskään edistä suon
36660: toon varattavat ja luonnontilaan jätettävät          kunnostamista turvetuotantoa varten vastoin
36661: suoalueet. Koska Simon kunnassa sijaitsevaa          ympäristöministeriön kannanottoja. Simon
36662: Käärmeaapaa pidettiin tärkeänä turvesuona, se        kunnanhallituksen mielestä muualta kunnasta
36663: siirrettiin turvetuotantoon käytettävien soiden      ei ole löydettävissä Käärmeaavan veroista tur-
36664: ryhmään. EYR:n vuosina 1977-1980 tekemät             vesuota. Geologian tutkimuskeskuksen selvitys-
36665: ehdotukset hyväksyttiin sittemmin kauppa- ja         ten mukaan Käärmeaapa on turvevaroiltaan Si-
36666: teollisuusministeriössä, maa- ja metsätalousmi-      mon merkittävimpiä, mutta se ei ole kuitenkaan
36667: nisteriössä ja sisäasiainministeriössä. EYR:n        ainoa. Kunnassa on käyttämätöntä turvesuota
36668: suosopimuksesta on yleensä poikettu vain yh-         Käärmeaavan lisäksi vielä lähes tuhat hehtaa-
36669: teisin neuvotteluin esimerkiksi vaihtamalla suo-     ria. Lapin lääninhallitus ja luonnonsuojelujär-
36670: jeltaviksi ja turvetuotantoon tarkoitettuja soita.   jestöt kannattavat Käärmeaavan suojelua.
36671:    Käärmeaapa on säilynyt tähän asti luonnon-           EYR:n suosopimuksella on pyritty vähentä-
36672: tilaisena. Metsähallitus on valmistellut suon        mään luonnolle ja soidensuojelulle aiheutuvia
36673: vuokraamista Simon Turvejaloste Oy:lle. Sa-          haittoja ja menetyksiä ohjaamalla turvetuotan-
36674: maan aikaan Käärmeaavan suojelu on kuiten-           toa vähemmän arvokkaille kohteille. Käär-
36675: kin tullut uudelleen esille. Muun muassa pai-        meaapa on poikkeuksellisen laaja ja hyvin
36676: kalliset luonnonharrastajat ovat vedonneet ym-       kehittynyt rimpineva, joka on etenkin maise-
36677: päristöministeriöön Käärmeaavan suojelemi-           mallisesti ja linnustollisesti arvokas. Uusimmis-
36678: seksi yhtenä Etelä-Lapin arvokkaimpana lintu-        sa tutkimuksissa suon kasvillisuus on myös
36679: suona. Ympäristöministeriön selviteltyä Käär-        osoittautunut monipuoliseksi. Käärmeaapa
36680: meaavan suojelumahdollisuuksia on käynyt             täydentäisi merkityksellisesti Etelä-Lapin soi-
36681: ilmi, että mahdollisina "vaihtokohteina" esillä      densuojelualueverkkoa alueella, jossa on vähän
36682: olleet ja EYR:n sopimuksessa turvetuotannon          näin laajoja rimpinevoja luonnontilassa.
36683:                                    1990 vp. -     KK n:o 471                                    3
36684: 
36685:   Vaikka Käärmeaavan pinta-ala on yli 1 400       arvokkaita veststoJa. Vesistöjen kuormitusta
36686: hehtaaria, siitä soveltuu turvetuotantoon vain    pidetään jo tällä hetkellä huolestuttavan suu-
36687: 230 hehtaaria kahdessa eri osassa. Turpeen        rena. Siksi Kuivajoen valuma-alueelle on vaa-
36688: hyödyntäminen suon eri puolilta väistämättä       dittu tehtäväksi suojelu- ja käyttösuunnitelma
36689: muuttaisi suon vesitalouden ja tuhoaisi Käär-     ennen uuden turvetuotannon käynnistämistä.
36690: meaavan suojeluarvon. Ojituksista ja turpeen-        Simossa tapahtuneen turvetuotannon laajen-
36691: nostosta vesistöille aiheutuvia haittojakaan ei   tamisen ympäristövaikutukset ja EYR:n suoso-
36692: voida jättää huomiotta. Käärmeaavan turve-        pimuksen tavoitteet huomioon ottaen Käär-
36693: kentiltä vedet valuisivat osittain Simojokeen     meaavan säilyttäminen luonnontilassa on pe-
36694: mutta suurelta osin Kuivajokeen, jotka molem-     rusteltua.
36695: mat ovat koskiensuojelulain piiriin kuuluvia
36696: 
36697:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
36698: 
36699:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
36700: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 471
36701: 
36702: 
36703: 
36704: 
36705:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36706: 
36707:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i södra Lappland. Sedan miljöministeriet utred-
36708: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        de möjligheterna att skydda Käärmeaapa har
36709: nr 14 av den 14 september 1990 tili vederbö-       det framgått att de tänkbara "utbytesmyrar-
36710: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       na", Simon Ruonasuo och Lyypäkinaapa-Pa-
36711: av följande av riksdagsman Pulliainen under-       losuo, som varit aktuella och som enligt sam-
36712: tecknade spörsmål nr 471:                          arbetsgruppens avtal inte skall utnyttjas tili
36713:                                                    torvproduktion, utarrenderades tili Simon Tur-
36714:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-        vejaloste Oy för torvbrytning redan för tio år
36715:        gärder som syftar tili att bevara myren     sedan. 1 detta avseende har det således skett ett
36716:        Käärmeaapa i Simo kommun i natur-           brott mot samarbetsgruppens avtal utan att
36717:        tillstånd med tanke på naturvärden och      förteckningen över de myrar som skall bevaras
36718:        miljövård?                                  i naturtillstånd har kompletterats på ett mot-
36719:                                                    svarande sätt. Miljöministeriet har även begärt
36720:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skriftliga utlåtanden om användningen av
36721: samt anföra följande:                              Käärmeaapa av jord- och skogsbruksministe-
36722:                                                    riet, handels- och industriministeriet, forststy-
36723:    Jord- och skogsbruksministeriets arbets-        relsen, vatten- och miljöstyrelsen, länsstyrelsen
36724: grupp för myrskyddsfrågor föreslog att den         i Lapplands Iän, geologiska forskningscentralen
36725: statsägda myren Käärmeaapa skall omfattas av       och Finlands naturskyddsförbund.
36726: det riksomfattande basprogrammet för myr-             Handels- och industriministeriet framhävde i
36727: skyddet (Kommittebetänkande 1977:48). En           sitt utlåtande att det är nödvändigt att följa
36728: samarbetsgrupp för myndigheter som handhar         samarbetsgruppens myravtal men ansåg att
36729: energiförsörjning och miljövård, viiken verkat     avtalet kan justeras om den sammanlagda areal
36730: vid handels- och industriministeriet, beredde      som skall reserveras för torvproduktion förblir
36731: vid samma tidpunkt ett avtal om utnyttjandet       densamma. Forststyrelsen uppgav att man vid
36732: av myrar. 1 detta avtal fastslogs vilka myrom-     behov kan avstå från att arrendera ut Käär-
36733: råden som skall reserveras för torvproduktion      meaapa såsom man även gjort med vissa andra
36734: och vilka som skall lämnas i naturtillstånd.       myrar. Samtidigt framhäver man dock att det
36735: Eftersom Käärmeaapa i Simo kommun betrak-          finns relativt många skyddade myrar i Simo
36736: tades som en viktig torvmyr, överfördes den tili   kommun. Vatten- och miljöstyrelsen föresprå-
36737: gruppen av myrar som utnyttjas för torvpro-        kar inte heller att myren börjar utnyttjas för
36738: duktion. De förslag samarbetsgruppen framla-       torvproduktion i strid med miljöministeriets
36739: de 1977-1980 godkändes därefter i handels-         ståndpunkt. Enligt kommunstyrelsen i Simo
36740: och industriministeriet, jord- och skogsbruks-     kommun finns det inga jämngoda torvmyrar
36741: ministeriet och inrikesministeriet. Man har i      med Käärmeaapa på andra ställen i kommu-
36742: allmänhet avvikit från samarbetsgruppens myr-      nen. Enligt geologiska forskningscentralens ut-
36743: avtal endast tili följd av gemensamma förhand-     redningar är Käärmeaapa med tanke på dess
36744: lingar exempelvis så att man bytt ut myrar som     torvresurser en av de mest betydande myrarna
36745: var avsedda att skyddas och myrar som var          i Simo kommun, men den är dock inte den
36746: avsedda för torvproduktion.                        enda. 1 kommunen finns fortfarande närapå
36747:    Käärmeaapa är fortfarande i naturtillstånd.     1 000 hektar outnyttjade torvmyrar förutom
36748: Forststyrelsen har berett frågan om en utarren-    Käärmeaapa. Länsstyrelsen i Lapplands Iän
36749: dering av myren tili Simon Turvejaloste Oy.        och miljövårdsorganisationerna understöder att
36750: Samtidigt har emellertid skyddandet av Käär-       Käärmeaapa skyddas.
36751: meaapa blivit aktuellt på nytt. Bl.a. har de          Avsikten med samarbetsgruppens myravtal
36752: lokala naturvännerna vädjat tili miljöministe-     har varit att det skall minska de olägenheter
36753: riet för att Käärmeaapa skall skyddas därför       och förluster som åsamkas naturen och myr-
36754: att den är en av de värdefullaste fågelmyrarna     skyddet på det sättet att torvproduktionen
36755:                                    1990 vp. -     KK n:o 471                                    5
36756: 
36757: styrs tili mindre värdefulla områden. Käär-       som uppkommer i vattendragen på grund av
36758: meaapa är en ovanligt vidsträckt och välut-       utdikning och torvbrytning kan inte heller
36759: vecklad flark-mosse som är värdefull särskilt     lämnas obeaktade. Från torvfälten i Käär-
36760: med tanke på landskapet och fågelbeståndet.       meaapa kommer vattnet delvis att rinna ut i
36761: De flesta undersökningar har även påvisat att     Simojoki men tili största delen i Kuivajoki,
36762: myrens vegetation är mångsidig. Käärmeaapa        vilka båda är värdefulla vattendrag som om-
36763: kompletterar på ett betydande sätt nätet av       fattas av forsskyddslagen. Belastningen på vat-
36764: myrskyddsområden i södra Lappland inom ett        tendragen anses redan nu oroväckande stor.
36765: område där det finns få så här vidsträckta        Därför har det framförts krav på att en plan
36766: flark-mossar i naturtillstånd.                    för skydd och användning av avrinningsområ-
36767:    Trots att Käärmeaapas areal överstiger 1 400   det för Kuivajoki skall göras upp innan någon
36768: hektar är endast två delar därav som tillsam-     ny torvproduktion inleds.
36769: mans utgör 230 hektar lämpliga för torvpro-          Med beaktande av miljöverkningarna av en
36770: duktion. Om torvbrytning sker i olika delar av    utvidgning av torvproduktionen i Simo koru-
36771: myren kommer detta oundvikligt att förändra       mun och målsättningarna för samarbetsgrup-
36772: vattenhushållningen i myren och förstöra          pens myravtal är det motiverat att bevara
36773: skyddsvärdet hos Käärmeaapa. De olägenheter       Käärmeaapa i naturtillstånd.
36774: 
36775:     Helsingfors den 22 oktober 1990
36776: 
36777:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
36778:                                               1990 vp.
36779: 
36780: Kirjallinen kysymys n:o 472
36781: 
36782: 
36783: 
36784: 
36785:                                  Pulliainen: Rangaistusten täytäntöönpanoasetuksen uudistami-
36786:                                      sesta
36787: 
36788: 
36789:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36790: 
36791:    Siitä on jo 15 vuotta, kun ns. RT A-uudistus     tusta, työmahdollisuuksien parantamista, avo-
36792: vankeinhoitoasioissa tuli voimaan. RT A-            tai aviopuolison tapaamisia sekä vankien oi-
36793: uudistuksen tarkoituksena oli mm. parantaa          keusturvaa.
36794: vankien opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36795: siten, että heidän siirtymisensä takaisin "nor-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36796: maaliin" yhteiskuntaan sujuisi mahdollisimman       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36797: hyvin. Tärkeänä pidettiin myös vankien mah-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36798: dollisuuksia pitää yllä kontakteja sukulaisiin ja
36799: ystäviin. Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta                    Aikooko Hallitus ryhtyä vankeinhoi-
36800: laati viime vuonna selvityksen RTA-uudistuk-                 toasiain neuvottelukunnan selvitykses-
36801: sen toteuttamisesta. Kyseisessä selvityksessä                sään n:o 6:1989 ehdottamiin toimenpi-
36802: neuvottelukunta esittää useita perusteltuja toi-             teisiin, joilla RT A-uudistusta toteutet-
36803: menpiteitä toteutettavaksi koskien mm. koulu-                taisiin käytännössä?
36804: 
36805:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
36806: 
36807:                                           Erkki Pulliainen
36808: 
36809: 
36810: 
36811: 
36812: 200070S
36813: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 472
36814: 
36815: 
36816: 
36817: 
36818:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36819: 
36820:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         remmat edellytykset laitosolojen ja t01mmnan
36821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         edelleenkehittämiselle. Vankeinhoitoasiain neu-
36822: olette 18 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn             vottelukunnan selvitys RTA-uudistuksen toteu-
36823: kirjeenne n:o 1389 ohella toimittanut valtioneu-      tumisesta on tehty oikeusministeriön aloittees-
36824: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          ta. Neuvottelukunta on maaliskuussa 1990
36825: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-        julkistetussa selvityksessään tehnyt lukuisia ke-
36826: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 472:                hittämis- ja toimenpide-ehdotuksia. Monien
36827:                                                       ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden toteutta-
36828:            Aikooko Hallitus ryhtyä vankeinhoi-        minen on jo aloitettu ennen neuvottelukunnan
36829:         toasiain neuvottelukunnan selvitykses-        selvitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi vaihtoeh-
36830:         sään n:o 6: 1989 ehdottamiin toimenpi-        tojen kehittäminen perinteisen työtoiminnan
36831:         teisiin, joilla RT A-uudistusta toteutet-     rinnalle, vankien koulutuksen ja terveyden-
36832:         taisiin käytännössä?                          huollon kehittäminen sekä liikunta-, harrastus-
36833:                                                       ja tapaamistilojen järjestäminen. Eräät kehittä-
36834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mistoimenpiteet, kuten vankien taloudellisen
36835: vasti seuraavaa:                                      aseman parantaminen laitoksessaoloaikana,
36836:                                                       ovat parhaillaan valmisteltavina oikeusministe-
36837:    Vuonna 1975 toteutetun rangaistusten täy-          riössä. Lisäksi monet neuvottelukunnan ehdo-
36838: täntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudis-            tukset on otettu huomioon oikeusministeriön
36839: tuksen eli ns. RT A-uudistuksen yhteydessä            keskipitkän aikavälin suunnitelmissa. Osa eh-
36840: uudistettiin lainluonteinen asetus rangaistusten      dotuksista edellyttää kuitenkin varsin laajoja
36841: täytäntöönpanosta sekä annettiin uusi vankein-        lisäselvityksiä ja muuta valmistelutyötä, joten
36842: hoitoasetus.                                          niiden toteuttaminen vie useita vuosia.
36843:    Säädösmuutokset tekivät mahdollisiksi huo-            Vankeinhoitoasiain neuvottelukunnan selvi-
36844: mattavat muutokset vankeusrangaistuksen si-           tykseen sisältyy monia sellaisia kehittämistoi-
36845: sältöön. Vankeinhoitoviranomaisia ehdotto-            mia, joiden toteuttamisesta ei aiheudu huomat-
36846: masti velvoittavien säännösten lisäksi noin 15        tavia lisäkustannuksia. Sen sijaan neuvottelu-
36847: vuotta voimassa olleet uudet säädökset sisältä-       kunnan tärkeinä pitämät ja myös oikeusminis-
36848: vät runsaasti sellaisia toiminnallisia tavoitteita,   teriön suunnitelmiin sisältyvät toimenpiteet lai-
36849: joihin on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä.          tospaikkojen alueellisen jakauman tasoittami-
36850: Monet tavoitteet on määritelty siten, että toi-       seksi, laitoskoon pienentämiseksi ja vanhojen
36851: minnalle asetettava tavoitetaso on sidoksissa         laitosten peruskorjaamiseksi edellyttävät suu-
36852: yhteiskunnassa ja kansalaisten elinoloissa ta-        rehkoja rakennusinvestointeja. Nämä inves-
36853: pahtuvaan yleiseen kehitykseen.                       toinnit joudutaan sopeuttamaan tulevien vuo-
36854:    Viranomaisia selvästi velvoittavat säännökset      sien budjeteissa valtion menojen tiukkeneviin
36855: toteutettiin käytännössä heti uudistuksen tul-        rahoitusmahdollisuuksiin.
36856: lessa voimaan. Myös muilta osin on vankein-              Vankeinhoitolaitoksen toiminnan sisältöä ja
36857: hoitolaitoksen toimintaa kuluneen 15 vuoden           laitosoloja on tarkoitus kehittää edelleen niin,
36858: aikana kehitetty lainsäädännössä asetettujen          että 15 vuotta sitten uudistetun lainsäädännön
36859: tavoitteiden suuntaisesti. Kehittämistyötä on         mukaiset tavoitteet toteutuvat mahdollisimman
36860: vaikeuttanut huomattavasti vankeinhoitolai-           hyvin myös käytännössä. Konkreettisten kehit-
36861: toksen vanha laitoskanta sekä aiemmin myös            tämistoimenpiteiden suunnittelussa ja valmiste-
36862: suuri vankimäärä ja siitä aiheutunut yliasutus.       lussa käytetään hyväksi vankeinhoitoasiain
36863: Viime vuosina tapahtunut vankien vähenemi-            neuvottelukunnan tekemää varsin perusteellista
36864: nen sekä jo aloitettu laitoskannan perusteelli-       selvitystä. Oikeusministeriössä määritellyt van-
36865: nen uudistaminen tarjoavat aikaisempaa pa-            keinhoidon kehittämisen päälinjat ja tavoitteet
36866:                                     1990 vp. -     KK n:o 472                                   3
36867: 
36868: ovat neuvottelukunnan toimenpide-ehdotusten        säkään vielä ole otettu kantaa, voidaan nyt jo
36869: mukaisia. Vaikka neuvottelukunnan lukuisten        sanoa ehdotetun toimenpidekokonaisuuden an-
36870: ehdotusten yksityiskohtiin ei oikeusministeriös-   tavan haasteellisen tavoitesuunnittelun pohjan.
36871: 
36872:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
36873: 
36874:                                                                 Oikeusministeri Tarja Halonen
36875: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 472
36876: 
36877: 
36878: 
36879: 
36880:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36881: 
36882:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av anstaltsförhållandena och verksamheten.
36883: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Delegationens för fångvårdsärenden utredning
36884: nr 1389 av den 18 september 1990 tili veder-       om hur SV-reformen har förverkligats gjordes
36885: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     på justitieministeriets initiativ. 1 utredningen
36886: av följande av riksdagsledamoten Erkki Pulliai-    som publicerades i mars 1990 framställde de-
36887: nen undertecknade skriftliga spörsmål nr 4 72:     legationen ett flertal utvecklings- och åtgärds-
36888:                                                    förslag. Förverkligandet av många av de ut-
36889:          Ämnar Regeringen vidta de åtgärder        vecklingsåtgärder som delegationen föreslår på-
36890:        som delegationen för fångvårdsärenden       börjades redan före utredningen avgavs. Som
36891:        föreslagit i sin utredning nr 6:1989,       exempel kan nämnas utvecklandet av alternativ
36892:        genom vilka SV-reformen skulle för-         tili det traditionella produktiva fångarbetet,
36893:        verkligas i praktiken?                      förbättrandet av fångarnas utbildning och häl-
36894:                                                    sovård samt ordnandet av motions-, hobby-
36895:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       och besöksutrymmen. Vissa utvecklingsåtgär-
36896: följande:                                          der, såsom förbättrandet av fångarnas ekono-
36897:                                                    miska situation under anstaltstiden, bereds som
36898:    1 samband med den år 1975 genomförda            bäst vid justitieministeriet. Många av delega-
36899: reformen av lagstiftningen om verkställighet av    tionens förslag har dessutom beaktats i justi-
36900: straff, dvs. den s.k. SV-reformen, reviderades     tieministeriets mellanlånga planer. En del av
36901: den med lag jämställbara förordningen om           förslagen förutsätter likväl rätt omfattande
36902: verkställighet av straff samt gavs en ny fång-     tilläggsutredningar och annat beredningsarbete,
36903: vårdsförordning.                                   varför det kommer att ta flera år att förverk-
36904:    Ändringarna i författningarna möjliggjorde      liga dem.
36905: betydande ändringar i fängelsestraffets inne-          1 delegationens utredning ingår många ut-
36906: håll. Förutom stadganden som är absolut            vecklingsåtgärder som inte förorsakar betydan-
36907: förpliktande för fångvårdsmyndigheterna inne-      de tilläggskostnader. Åtgärderna för att åstad-
36908: håller de nya stadgandena som varit i kraft i ca   komma en jämnare geografisk fördelning av
36909: 15 år många funktionella målsättningar som         anstaltsplatserna, för att minska storleken på
36910: man i mån av möjlighet skall eftersträva.          anstalterna samt grundförbättringen av de
36911: Många av dessa målsättningar har definierats       gamla anstalterna, som delegationen ansåg
36912: så att den målsättningsnivå som uppställs för      viktiga och vilka också ingår i justitieministe-
36913: verksamheten är knuten tili den allmänna           riets planer, förutsätter däremot stora bygg-
36914: utvecklingen i samhället och medborgarnas          nadsinvesteringar. 1 de kommande årens bud-
36915: levnadsförhållanden.                               geter kommer man att vara tvungen att anpas-
36916:    De stadganden som klart förpliktar myndig-      sa dessa investeringar tili statens allt strängare
36917: heterna genomfördes i praktiken omedelbart då      finansieringsmöj ligheter.
36918: reformen trädde i kraft. Ä ven i övrigt har man        Man har för avsikt att fortsättningsvis ut-
36919: under de gångna 15 åren utvecklat fångvårds-       veckla innehållet i fångvårdsväsendets verk-
36920: väsendets verksamhet i enlighet med de mål-        samhet samt anstaltsförhållandena så att mål-
36921: sättningar som uppställdes i lagstiftningen.       sättningarna i den för 15 år sedan reviderade
36922: Utvecklingsarbetet har märkbart försvårats av      lagstiftningen förverkligas möjligast bra också i
36923: fångvårdsväsendets gamla byggnadsbestånd           praktiken. Vid planeringen och beredningen av
36924: samt under tidigare år också av det stora          konkreta utvecklingsåtgärder kommer man att
36925: antalet fångar och därav föranledd överbelägg-     utnyttja den rätt grundliga utredning som
36926: ning. Nedgången i fångtalet som skett under de     delegationen för fångvårdsärenden gjort. De
36927: senaste åren samt den redan påbörjade grund-       huvudlinjer och målsättningar för utvecklandet
36928: liga ombyggnaden av anstaltsbeståndet ger allt     av fångvården som fastställts vid justitieminis-
36929: bättre förutsättningar för en vidareutveckling     teriet går i linje med delegationens åtgärdsför-
36930:                                      1990 vp. -     KK n:o 472                                    5
36931: 
36932: slag. Trots att man ännu inte ens vid justitie-     säga att den föreslagna åtgärdshelheten ger en
36933: ministeriet har tagit ställning tili detaljerna i   grund full av utmaningar för må1planeringen.
36934: delegationens talrika förslag kan man redan nu
36935: 
36936:     Helsingfors den 16 oktober 1990
36937: 
36938:                                                                  Justitieminister Tarja Halonen
36939:     1
36940: 
36941: 
36942: 
36943:     1
36944: 
36945: 
36946: 
36947: 
36948: 1
36949: 
36950: 
36951: 
36952: 1
36953:                                               1990 vp.
36954: 
36955: Kirjallinen kysymys n:o 473
36956: 
36957: 
36958: 
36959: 
36960:                                  Kärhä ym.: Myyntivoittoveron poistamisesta kunnalle luovutet-
36961:                                     tavan maan osalta
36962: 
36963: 
36964:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36965: 
36966:    Laki eräiden luovutusvoittojen verotuksen        ennättänyt tehdä maakauppoja. Monet kaupat
36967: väliaikaisesta huojentamisesta oli voimassa         jäivät keskeneräisiksi muun muassa perikuntien
36968: tammikuun 1 päivästä 1990 seuraavan kesä-           aikaavievien selvitysten vuoksi. Muutoinkin
36969: kuun loppuun. Laki lievensi jossain määrin          maanmyyntineuvottelut ovat useista syistä pit-
36970: verotusta sellaisissa myyntitapauksissa, joissa     käjännitteistä ja toisinaan vuosia kestävää toi-
36971: maata myytiin kunnalle tai kaupungille.             mintaa sekä rahoituksen järjestämisen johdosta
36972:    Nyttemmin valmistuneesta selvityksestä käy       että myyjän ja ostajan välisen luottamuksen
36973: ilmi, että mainitulla poikkeuslailla oli selvästi   saavuttamiseksi ja sen säilyttämiseksi.
36974: myönteinen vaikutus noin sadassa maamme                Kuntien taholta tulleet mielipiteet ovat vah-
36975: kunnassa. Lain voimassa ollessa tehtiin kau-        vasti osoittaneet sen, että myyntivoiton vero-
36976: pungeissa ja kunnissa yhteensä 230 maakaup-         vapaus yhteiskunnalle luovutetun maan osalta,
36977: paa ja maata hankittiin kaikkiaan 3 300 heh-        on se keino, joka parhaimmalla tavalla tuottaa
36978: taaria. Mainittakoon, että kunnat ja kuntain-       kunnalle sen tarvitseman raakamaan.
36979: liitot ostivat vuonna 1989 raakamaata yhteensä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36980: 1 500 hehtaaria.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36981:    Väliaikaisen huojennuslain voimassa ollessa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36982: näyttää siis siltä, että kunnat ostivat puolen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36983: vuoden aikana kaksi kertaa enemmän raaka-
36984: maata kuin aiemmin vuoden aikana. Voidaan                     Katsooko Hallitus, että on tarvetta
36985: näin ollen katsoa, että jo osittaisellakin veron-          säätää pysyvä laki, joka vapauttaa maa-
36986: huojennuslailla oli käytännössä huomattava                 kaupat myyntivoittoverotuksesta yhteis-
36987: merkitys kuntien maavarantojen kasvattami-                 kunnalle myydyn maan osalta, ja myön-
36988: seen.                                                      teisessä tapauksessa
36989:     Kuitenkin väliaikainen veronhuojennuslaki                 onko Hallituksessa suunnitteilla täl-
36990: oli niin lyhytaikainen, että pääosa kunnista ei            laista lakia?
36991:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1990
36992: 
36993:                      Lea Kärhä                               Riitta Jouppila
36994: 
36995: 
36996: 
36997: 
36998: 200070S
36999: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 473
37000: 
37001: 
37002: 
37003: 
37004:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37005: 
37006:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saatavan voiton verovapaus ei sen sijaan koske
37007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        omaisuuden luovutusvoittoa eikä yleensä
37008: olette 15 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            myöskään alle viisi vuotta omistetusta omai-
37009: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suudesta saatavaa satunnaista myyntivoittoa.
37010: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Kuntien maanhankinnan tehostamiseksi sää-
37011: edustaja Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta              dettiin vuonna 1989 laki eräiden luovutusvoit-
37012: kirjallisesta kysymyksestä n:o 473:                  tojen verotuksen väliaikaiseksi huojentamiseksi
37013:                                                      ( 1348/89), jolla myyntivoiton veronalaisuutta
37014:           Katsooko Hallitus, että on tarvetta
37015:                                                      näidenkin tapausten osalta väliaikaisesti lieven-
37016:        säätää pysyvä laki, joka vapauttaa maa-
37017:                                                      nettiin siten, että kunnalle luovutetun kiinteän
37018:        kaupat myyntivoittoverotuksesta yhteis-
37019:                                                      omaisuuden luovutuksesta saadusta satunnai-
37020:        kunnalle myydyn maan osalta, ja myön-
37021:                                                      sesta myyntivoitosta tai omaisuuden luovutus-
37022:        teisessä tapauksessa
37023:                                                      voitosta oli veronalaista tuloa vain puolet.
37024:           onko Hallituksessa suunnitteilla täl-
37025:                                                      Huojennus koski vuoden 1990 tammikuun alun
37026:        laista lakia?
37027:                                                      ja kesäkuun lopun välisenä aikana tehtyjä
37028:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         luovutuksia. Laki liittyi valtioneuvoston pe-
37029: vasti seuraavaa:                                     riaatepäätökseen pääkaupunkiseudun toimen-
37030:                                                      pidealueiden toimenpideohjelmaksi, jonka tar-
37031:    Kiinteän omaisuuden luovutus valtiolle, kun-      koituksena oli pääkaupunkiseudun erityison-
37032: nille ja eräille muille julkisyhteisöille on jo      gelmien vähentäminen. Veronhuojennus oli tar-
37033: pitkään ollut satunnaisen myyntivoiton vero-         koitettu poikkeukselliseksi toimenpiteeksi kun-
37034: tuksen osalta muita luovutuksia edullisemmas-        tien maanhankinnan vauhdittamiseksi, ja laki
37035: sa asemassa.                                         säädettiin tarkoituksensa mukaisesti väliaikai-
37036:    Tulo- ja varallisuusverolain 67 §:n pääsään-      seksi.
37037: nön mukaan alle kymmenen vuotta omistetun               Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu kiin-
37038: kiinteistön luovutuksen tuottamasta voitosta         teistöjen myyntivoiton täydellisen ja pysyvän
37039: on satunnaisena myyntivoittona veronalaista          veronhuojennuksen toteuttaminen julkisyhtei-
37040: tuloa omistusajasta riippuen 40-100 prosent-         söjen maanhankinnan tehostamiseksi on vas-
37041: tia luovutusvoitosta. Lain 68 §:n 2 momentin         toin verouudistukselle asetettuja verotuksen
37042: mukaan katsotaan kuitenkin valtiolle, kunnille       neutraalisuuden ja veropohjan laajentamisen
37043: ja eräille muille julkisyhteisöille tapahtuvasta     tavoitteita. Kun veronhuojennukset tai muut
37044: kiinteän omaisuuden myynnistä saatava voitto         tulojen veronalaisuudesta tehdyt poikkeukset
37045: satunnaisena myyntivoittona verotettavaksi tu-       on verolainsäädännössä yleensä kytketty vero-
37046: loksi vain, jos omaisuus on omistettu alle viisi     velvollisen erityisolosuhteisiin, olisi kirjallisessa
37047: vuotta. Saman pykälän 1 momentin mukaan              kysymyksessä tarkoitettu veronhuojennus riip-
37048: luovutuksen tuottama voitto ei ole lainkaan          pumaton myyjän veronmaksukyvystä tai muis-
37049: satunnaisena myyntivoittona verotettavaa tu-         ta olosuhteista. Huojennus olisi tässäkin suh-
37050: loa eräissä lunastustapauksissa tai jos kiinteistö   teessa verojärjestelmän kannalta poikkeukselli-
37051: on luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, johon        nen. Lisäksi on oletettavaa, että pysyvä veron-
37052: vastaanottajalla on oikeus lunastaa kysymyk-         huojennuslaki menettäisi vähitellen maakaup-
37053: sessä olevan laatuista omaisuutta. Kun nor-          poja tehostavaa vaikutustaan.
37054: maalisti maanomistajalle on edullista siirtää           Hallitus katsoo, että myyntivoittojen nykyis-
37055: myyntiä satunnaisen myyntivoiton verotuksen          tä verovapautta laajemman verovapauden to-
37056: lieventämiseksi, on julkisyhteisöille tapahtuvaa     teuttaminen julkisyhteisöjen maanhankinnan
37057: luovutusta koskevilla poikkeussäännöksillä jul-      tehostamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista.
37058: kisyhteisöjen maakauppoja merkittävästi tehos-          Edellä mainitun huojennuslain (1348/89) voi-
37059: tava vaikutus.                                       massa ollessa kuntien tekemien kiinteistökaup-
37060:    Julkisyhteisöille tapahtuvasta luovutuksesta      pojen edellistä vuotta suurempi määrä
37061:                                       1990 vp. -      KK n:o 473                                    3
37062: 
37063: selittyy osaksi sillä, että maanomistajat siirsivät   si hallitus toteaa, että vastaavaa huojennusta
37064: kiinteistökauppojaan veronhuojennusodotusten          ei ole tarkoitus saattaa uudelleen voimaan
37065: vuoksi. Tällaisten spekulaatioiden poistamisek-       määräaikaisenakaan.
37066: 
37067:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
37068: 
37069:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
37070: 4                                      1990 vp. -      KK n:o 473
37071: 
37072: 
37073: 
37074: 
37075:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
37076: 
37077:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            betydande effektiverande inverkan på de of-
37078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            fentligrättsliga samfundens markköp.
37079: av den 15 september 1990 till vederbörande                Skattefriheten för den vinst som erhålls vid
37080: medlem av statsrådet översänt avskrift av              överlåtelser till offentligrättsliga samfund berör
37081: följande av riksdagsledamot Lea Kärhä m.fl.            däremot inte vinst av egendomsöverlåtelse och
37082: undertecknade spörsmål nr 473:                         i allmänhet inte heller tillfällig försäljningsvinst
37083:                                                        som erhålls av egendom som varit i överlåta-
37084:             Anser Regeringen att det finns behov       rens ägo en kortare tid än fem år. För en
37085:         att stifta en permanent lag som befriar        effektivering av kommunernas markanskaff-
37086:         markköp från beskattning av försälj-           ningar stiftades år 1989 en lag om tillfällig
37087:         ningsvinsten gällande mark som sålts           skattelättnad i fråga om vissa överlåtelsevinster
37088:         till samhället, och om svaret är jakande,      (1348/89), genom viiken beskattningen av för-
37089:             ingår en dylik lag i Regeringens           säljningsvinsten även för dessa fall temporärt
37090:         planer?                                        lindrades, så att endast hälften av den tillfälliga
37091:                                                        försäljningsvinst eller vinst av egendomsöverlå-
37092:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           telse som erhållits genom överlåtelse av fast
37093: samt anföra följande:                                  egendom till en kommun var skattepliktig
37094:                                                        inkomst. Skattelättnaden gällde överlåtelser
37095:    Överlåtelse av fast egendom till staten, kom-       som gjorts under tiden 1.1-30.6.1990. Lagen
37096: muner och vissa artdra offentligrättsliga sam-         hörde ihop med statsrådets principbeslut om
37097: fund har redan en längre tid innehaft en               åtgärdsprogram för huvudstadsregionens åt-
37098: fördelaktigare ställning än andra överlåtelser         gärdsområden, vars syfte var att minska hu-
37099: vad gäller beskattningen av tillfällig försälj-        vudstadsregionens specialproblem. Skattelätt-
37100: ningsvinst.                                            naden var avsedd såsom en exceptionell åtgärd
37101:    Enligt huvudregeln i 67 § lagen om skatt på         för att ge fart åt kommunernas markanskaff-
37102: inkomst och förmögenhet är 40-100% av                  ningar och lagen stiftades såsom tillfällig i
37103: vinst som erhållits vid överlåtelse av fastighet       enlighet med dess syfte.
37104: som överlåtaren ägt en kortare tid än tio år              Det i spörsmålet avsedda genomförandet av
37105: skattepliktig inkomst i form av tillfällig försälj-    en fullständig och bestående skattelättnad för
37106: ningsvinst. Procentta\et är beroende av besitt-        försäljningsvinst i fråga om fastigheter, i syfte
37107: ningstiden. Enligt 68 § 2 mom. betraktas emel-         att underlätta offentligrättsliga samfunds mark-
37108: lertid vinst som erhålls vid försäljning av fast       anskaffningar, strider mot de mål som upp-
37109: egendom till staten, kommuner och vissa andra          ställts för skattereformen angående en neutral
37110: offentligrättsliga samfund som beskattningsbar         beskattning och en utvidgning av skattebasen.
37111: inkomst i form av tillfällig försäljningsvinst         Medan skattelättnader eller andra undantag
37112: endast om egendomen varit i överlåtarens ägo           från skatteplikt i fråga om inkomster inom
37113: under en kortare tid än fem år. Enligt 1 mom.          skattelagstiftningen i allmänhet har knutits tili
37114: i samma paragraf är vinst som erhållits vid            den skattskyldiges specialomständigheter, skul-
37115: överlåtelse inte alls beskattningsbar inkomst i        le den i spörsmålet avsedda skattelättnaden
37116: form av tillfällig försäljningsvinst i vissa fall av   däremot vara oberoende av säljarens skattebe-
37117: inlösen eller om fastigheten har överlåtits för        talningsförmåga eller andra omständigheter.
37118: ett sådant ändamål för vilket mottagaren är            En dylik skattelättnad skulle även i detta
37119: berättigad att inlösa egendom av nämnda art.           avseende vara exceptionell med tanke på skat-
37120: Då det normalt är fördelaktigt för en mark-            tesystemet. Därtill kan man anta att en perma-
37121: ägare att uppskjuta försä\jningen för att lindra       nent skattelättnadslag småningom skulle förlo-
37122: beskattningen av den tillfälliga försäljnings-         ra sin stimulerande inverkan på markköp.
37123: vinsten, har de undantagsstadganden som be-               Regeringen anser att det inte är ändamåls-
37124: rör överlåtelse till offentligrättsliga samfund en     enligt att utöka skattefriheten för försäljnings-
37125:                                      1990 vp. -     KK n:o 473                                   5
37126: 
37127: vinster i syfte att underlätta offentligrättsliga   markägarna uppsköt sina fastighetsköp i vän-
37128: samfunds markanskaffningar.                         tan på skattelättnaderna. För att avskaffa
37129:    Det jämfört med föregående år större antalet     dylika spekulationer konstaterar Regeringen
37130: fastighetsköp gjorda av kommuner under den          att det inte finns några avsikter att på nytt
37131: tid ovan nämnda skattelättnadslag (1348/89)         införa en motsvarande skattelättnad ens tem-
37132: var i kraft får delvis sin förklaring av att        porärt.
37133: 
37134:     Helsingfors den 9 oktober 1990
37135: 
37136:                                                                         Minister Ulla Puolanne
37137:                                               1990 vp.
37138: 
37139: Kirjallinen kysymys n:o 474
37140: 
37141: 
37142: 
37143: 
37144:                                  Särkijärvi: Valokuvan tekijänoikeutta koskevan suoja-ajan
37145:                                     pidentämisestä
37146: 
37147: 
37148:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37149: 
37150:   Valokuvaajan oikeudesta valokuvaan on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37151: säädetty valokuvalaissa. Siinä on tekijänoikeu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37152: den vanhenemisajaksi määrätty 25 vuotta.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37153: Muita hengentuotteita koskeva tekijänoikeus         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37154: on sen sijaan voimassa 50 vuotta tekijän
37155: kuolemasta.
37156:   Valokuva on tunnustettu taidemuoto, jossa                   Aikooko Hallitus esittää valokuvaa-
37157: tekijän henkinen panos on keskeinen. Ei ole                jan tekijänoikeuden pidentämistä teki-
37158: löydettävissä erityistä syytä, jonka vuoksi teki-          jänoikeuslain mukaiseksi ajanjaksoksi?
37159: jänoikeuden valokuvaan tulisi olla eri tavoin
37160: säädelty kuin kirjan tai sävellyksen.
37161:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
37162: 
37163:                                          Jouni J. Särkijärvi
37164: 
37165: 
37166: 
37167: 
37168: 200070S
37169: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 474
37170: 
37171: 
37172: 
37173: 
37174:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37175: 
37176:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valokuvaajat ovat toivoneet kuvien suojaa-
37177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mista tekijänoikeuslain mukaan. Kuvien käyt-
37178: olette 18 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          täjät, sanomalehtien ja kirjojen kustantajat
37179: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sekä televisioyhtiöt, ovat vastustaneet valoku-
37180: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      van suojan rakenteen muuttamista ja suoja-
37181: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta      ajan pidentämistä.
37182: kirjallisesta kysymyksestä n:o 474:                   Valokuvalain kumoamista puoltaisi se, että
37183:                                                    taiteelliset valokuvat saisivat vastaavan suojan
37184:                                                    kuin muut kuvataiteen teokset. Vastaan puhu-
37185:           Aikooko Hallitus esittää valokuvaa-      vat käytännölliset syyt: teostason määrittämi-
37186:        jan tekijänoikeuden pidentämistä teki-      nen olisi hyvin vaikea tehtävä. Epäselvää on
37187:        jänoikeuslain mukaiseksi ajanjaksoksi?      usein, yltääkö yksinkertainen uutiskuva, jolla
37188:                                                    sinänsä saattaa olla erittäin paljon taloudellista
37189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         arvoa, teostasoon. Valokuvat saavat nykyisin
37190: taen seuraavaa:                                    osittain laajempaa suojaa kuin muut luovan
37191:                                                    työn tuotteet: kaikki valokuvat ovat suojattuja
37192:    Valokuvan suojan kehittäminen on osa poh-       teostasosta riippumatta.
37193: joismaissa tapahtuvaa koko tekijänoikeuslain-         Tekijänoikeuskomitea ehdotti kompromissi-
37194: säädännön uudistusta. Uudistus tapahtuu osit-      na, että suojan puutteet korjattaisiin lähentä-
37195: taisuudistuksina, joiden perusvalmistelu on teh-   mällä valokuvien suojaa teossuojaan valokuva-
37196: ty komiteatyönä. Suomen osalta valokuvan           lain puitteissa. Hallituksen esityksessä on
37197: suojaa koskevan lainsäädännön tarkistamistar-      omaksuttu komitean ehdotusta vastaava lähes-
37198: peita tarkasteltiin tekijänoikeuskomitean III      tymistapa. Valokuvan suojaan tehdään kaksi
37199: osamietinnössä (Komiteanmietintö 1987:7).          oleellista parannusta: valokuvaajalle tunnuste-
37200:    Syyskuun 28 päivänä 1990 hallitus antoi         taan yksinoikeus kuvan muuttamiseen nähden
37201: eduskunnalle hallituksen esityksen muutoksista     ja suoja-aikaa pidennetään.
37202: tekijänoikeuslainsäädäntöön. Hallituksen esitys       Keskustelu valokuvien suojasta jatkuu poh-
37203: sisältää myös ehdotuksen oikeudesta valoku-        joismaissa. Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa
37204: vaan annettuun lakiin tehtävistä tarkistuksista.   on kansallisten tekijänoikeuskomiteoiden ehdo-
37205:    Hallitus ehdottaa tekijänoikeuskomitean eh-     tusten pohjalta pohdittavana, miten valokuvan
37206: dotuksen mukaisesti valokuvan suoja-ajan kak-      suojaa kehitettäisiin. Tanskan ja Ruotsin ko-
37207: sinkertaistamista nykyisestä. Suoja-aika on ny-    miteat ovat ehdottaneet valokuvan suojan siir-
37208: kyään 25 vuotta kuvan julkistamisesta. Esityk-     tämistä tekijänoikeuslakiin. Mihin suuntaan
37209: sen mukaan se pitenisi 50 vuoteen kuvan            lainsäädäntöehdotukset tulevat menemään, rat-
37210: valmistamisesta.                                   keaa 1-2 vuoden kuluessa. Pohjoismaiden
37211:    Valokuvien suojan kehittämisessä keskeinen      tekijänoikeusasioista vastaavat ministeriöt tule-
37212: kysymys on ollut, tulisiko teostasoon yltävät      vat käsittelemään asiaa yhteisissä kokouksis-
37213: valokuvat suojata teoksina tekijänoikeuslain       saan.
37214: mukaan. Tällöin erityinen valokuvalaki voitai-        Hallitus on pitänyt tässä vaiheessa tärkeänä
37215: siin kumota tai säilyttää siten, että se koskisi   ratkaisua, jolla ilmeiset puutteet korjataan.
37216: ainoastaan muita valokuvia. Tällöin teoksina       Kysymykseen valokuvien suojan sisällyttämi-
37217: pidettävät valokuvat saisivat täyden tekijänoi-    sestä tekijänoikeuslakiin ja suoja-ajan pituudes-
37218: keuden suojakauden, joka olisi valokuvaajan        ta voidaan palata ja ottaa pohjoismainen ke-
37219: elinaika ja 50 vuotta hänen kuolinvuodestaan.      hitys huomioon.
37220: 
37221:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
37222: 
37223:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
37224:                                      1990 vp. -     KK n:o 474                                         3
37225: 
37226: 
37227: 
37228: 
37229:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37230: 
37231:   1 det syfte 37 § 1 som. riksdagsordning-              Fotografer har uttryckt önskan om att foto-
37232: en anger har Ni, Herr Talman, med Er                grafier skall skyddas enligt upphovsrättslagen.
37233: skrivelse av den 18 september 1990 till veder-      De som använder fotografier, förläggare av
37234: börande med1em av statsrådet översänt en            tidningar och böcker samt televisionsföretag
37235: avskrift av fö1jande av riksdagsman Jouni J.        har motsatt sig att uppbyggnaden av skyddet
37236: Särkijärvi undertecknade spörsmål nr 474:           för fotografier skall ändras och att skyddstiden
37237:                                                     skall förlängas.
37238:          Ämnar Regeringen föreslå att foto-             Ett upphävande av fotografilagen kan moti-
37239:        grafers upphovsrättsliga skydd skall         veras med att konstnärliga fotografier får
37240:        förlängas så att den motsvarar tiden         samma skydd som andra konstnärliga verk.
37241:        enligt upphovsrättslagen?                    Mot det talar praktiska skäl: det vore ytterst
37242:                                                     svårt att bestämma verksnivån. Det är ofta
37243:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         oklart om en enkel nyhetsbild, som för övrigt
37244: följande:                                           kan vara av stort ekonomiskt värde, når upp tili
37245:                                                     verksnivån. Fotografier åtnjuter för närvarande
37246:     Utvecklingen av skyddet för fotografier ut-     delvis ett mera omfattande skydd än andra pro-
37247: gör en del av den helhetsreform av den              dukter av kreativt arbete: alla fotografier åtnju-
37248: upphovsrättsliga lagstiftningen som håller på       ter skydd oberoende av verksnivån.
37249: att genomföras i de nordiska länderna. Refor-           Som kompromiss föreslog upphovsrättskom-
37250: men sker i etapper, för vilka den grundläggan-      mitten att bristerna i skyddet skulle rättas tili
37251: de beredningen har utförts i form av kommit-        genom att man för skyddet för fotografier
37252: tearbete. För Finlands del granskades behoven       närmare skyddet för verk inom ramen för
37253: att revidera lagstiftningen om skydd för foto-      fotografilagen. Regeringspropositionen omfat-
37254: grafier i upphovsrättskommittens 111 delbetän-      tar denna tanke enligt kommittens förslag.
37255: kande (Kommittebetänkande 1987:7).                  Skyddet för fotografier kommer att få två
37256:     Den 28 september 1990 avlät regeringen en       väsentliga förbättringar: fotografer tillerkänns
37257: proposition till riksdagen med förslag tili änd-    ensamrätt när det gäller ändringar av fotogra-
37258: ringar i den upphovsrättsliga lagstiftningen. 1     fier och skyddstiden förlängs.
37259: regeringens proposition ingår även ett förslag          Diskussionen om skyddet för fotografier fort-
37260: tili revidering av lagen om rätt till fotografisk   går i de nordiska länderna. 1 Danmark, Norge
37261: bild.                                               och Sverige överväger man på basis av de na-
37262:     1 enlighet med upphovsrättskommittens för-      tionella upphovsrättskommitteernas förslag hur
37263: slag föreslår regeringen att skyddstiden för        skyddet för fotografier skall utvecklas. De
37264: fotografier skall fördubblas. Skyddstiden är för    danska och svenska kommitteerna har föresla-
37265: närvarande 25 år efter det att fotografiet har      git att skyddet för fotografier skall överföras tili
37266: offentliggjorts. Enligt förslaget skall den för-    upphovsrättslagen. lnom loppet av 1-2 år
37267: längas tili 50 år efter det att fotografiet har     kommer man att avgöra i viiken riktning försla-
37268: framställts.                                        gen tili lagstiftning skall gå. De ministerier i
37269:     Den centrala frågan i utvecklingen av skyd-     Norden som ansvarar för frågor som gäller
37270: det för fotografier har varit huruvida fotogra-     upphovsrätt kommer att behandla ärendet un-
37271: fier som når verksnivån skall skyddas i egen-       der sina gemensamma möten.
37272: skap av verk enligt upphovsrättslagen. Härvid           1 detta skede har regeringen ansett en lösning
37273: kunde den särskilda fotografilagen upphävas         vara viktig genom viiken bristerna avhjälps.
37274: eller bibehållas så att den endast gäller andra     Tili frågan om att foga skyddet för fotografier
37275: fotografier. 1 detta fall skulle fotografier som    till upphovsrättslagen och om längden på
37276: kan anses vara verk komma att åtnjuta full          skyddstiden kan man återkomma när utveck-
37277: upphovsrättslig skyddstid, som är fotografens       lingen i Norden har beaktats.
37278: livstid ökad med 50 år efter hans dödsår.
37279: 
37280:      Helsingfors den 22 oktober 1990
37281: 
37282:                                                             Undervisningsminister Ole Norrback
37283: 1
37284: 1
37285:  1
37286:  1
37287:   1
37288:   1
37289:    1
37290:    1
37291:     1
37292:     1
37293:      1
37294:      1
37295:       1
37296:       1
37297:        1
37298:        1
37299:         1
37300:         1
37301:          1
37302:          1
37303:           1
37304:           1
37305:            1
37306:            1
37307:             1
37308:                                              1990 vp.
37309: 
37310: Kirjallinen kysymys n:o 475
37311: 
37312: 
37313: 
37314: 
37315:                                  Särkijärvi: Alitajuntaan vaikuttavien keinojen kieltämisestä mai-
37316:                                      nonnassa
37317: 
37318: 
37319:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37320: 
37321:   Ihmisten on todettu alitajuisesti vastaanotta-   maatiota, hän ei voi olla kriittinen sen suhteen.
37322: van myös sellaisten ärsykkeiden informaatiosi-     Keinoa on siksi pidettävä epäreiluna ja sen
37323: sältöä, jotka menevät aistein havaittavan          käytön leviäminen on estettävä.
37324: alueen ulkopuolelle. Yleensä on kyse jäämisestä       Suomen lainsäädäntö ei rajoita subliminaa-
37325: havaintokynnyksen alapuolelle.                     listen keinojen käyttöä mainonnassa. Jos po-
37326:    Käytännön sovellutuksena voidaan esimer-        liittista mainontaa aiotaan ulottaa televisioon,
37327: kiksi sijoittaa elokuvaan joka 24. kuvaksi jokin   olisi erityisen tärkeätä asettaa nimenomainen
37328: sanoma. Kokeessa on tällä tavoin saatu lisättyä    kielto.
37329: pop cornin menekkiä katsojien keskuudessa.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37330: Ranskassa erään poliitikon kuvia leikattiin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37331: samalla tavalla filmiin, kohtaan, jossa katsoja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37332: tunsi empatiaa filmin sisällön vuoksi.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37333:    Muita sovelluksia ovat himmeät kuvat (esi-
37334: merkiksi diaprojektorilla rakennuksen seinään)
37335: ja hyvin hiljainen ääni (sopii hyvin öiseen                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37336: suggerointiin).                                            siin, jotta subliminaalisten keinojen
37337:    Kun vastaanottaja ei tiedä saavansa infor-              käyttö mainonnassa kiellettäisiin?
37338: 
37339:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
37340: 
37341:                                         Jouni J. Särkijärvi
37342: 
37343: 
37344: 
37345: 
37346: 200070S
37347: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 475
37348: 
37349: 
37350: 
37351: 
37352:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37353: 
37354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Liikenneministeriön päätöksessä mainonnas-
37355: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta kaapelilähetystoiminnassa (560/89) on ni-
37356: olette syyskuun 18 päivänä 1990 päivätyn               menomaisesti kielletty piilotajuntaan erilaisin
37357: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           teknisin keinoin vaikuttamaan pyrkivä mainon-
37358: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          ta. Kansainvälisen kauppakamarin hyväksy-
37359: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta          missä mainonnan kansainvälisissä perussään-
37360: kirjallisesta kysymyksestä n:o 475:                    nöissä on muun muassa määrätty, että mainok-
37361:                                                        sen on oltava esitystavasta ja mainosvälineestä
37362:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        riippumatta selvästi tunnistettavissa mainok-
37363:         siin, jotta subliminaalisten keinojen          seksi. Subliminaalinen mainonta ei täytä tätä
37364:         käyttö mainonnassa kiellettäisiin?             vaatimusta.
37365:                                                            Elinkeinonharjoittajien kuluttajiin kohdista-
37366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ma mainonta ja muu markkinointi on säännel-
37367: vasti seuraavaa:                                       ty kuluttajansuojalain (38/78) 2 luvussa. Luvun
37368:                                                         1 §:n yleislausekkeen mukaan markkinoinnissa
37369:    Niin sanotulla subliminaalisella mainonnalla        ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muu-
37370: tarkoitetaan keinoja, joilla pyritään vaikutta-        toin kuluttajien kannalta sopimatonta menette-
37371: maan mainonnan vastaanottajan piilotajuntaan           lyä. Laki sopimattomasta menettelystä elinkei-
37372: siten, ettei vaikuttamista voida edes havaita.         notoiminnassa (1061/78) sisältää vastaavan,
37373: Tällaisia keinoja ei ole Suomessa tiettävästi          elinkeinoelämän keskinäisiä suhteita sääntele-
37374: yritetty käyttää markkinoinnissa. Subliminaa-          vän yleislausekkeen. Lain 1 §:n mukaan elin-
37375: listen keinojen käyttö lienee muuallakin rajoit-       keinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketa-
37376: tunut testeihin, joissa niiden vaikutusta on           van vastaista tai muutoin toisen elinkeinonhar-
37377: pyritty selvittämään.                                  joittajan kannalta sopimatonta menettelyä.
37378:    Piilotajuntaan vaikuttavaa, havaitsematta               Subliminaalisten keinojen käyttöä mainon-
37379: jäävää mainontaa on pidettävä mitä selkeim-            nassa on epäilyksettä pidettävä sekä kuluttajan-
37380: pänä esimerkkinä eräasianmukaisesta markki-            suojalaissa että laissa sopimattomasta menette-
37381: nointimenettelystä. Hyväksyttävissä ei ole edes        lystä elinkeinotoiminnassa tarkoitettuna hyvän
37382: mielikuva siitä, että tällaisia keinoja pyrittäisiin   tavan vastaisena ja sopimattomana menettely-
37383: käyttämään.                                            nä. Markkinoinnin lainmukaisuuden valvon-
37384:    Televisiotoiminnan osalta on todettava, että        nassa on käytännössä puututtu lievempiinkin
37385: sekä Euroopan neuvoston tv-konventiossa että           eräasianmukaisen vaikuttamisen keinoihin.
37386: EY:n televisiotoimintaa koskevassa direktiivis-        Elinkeinoelämä on myös omilla eettisillä nor-
37387: sä on kummassakin kielto käyttää subliminaa-           meillaan pyrkinyt ehkäisemään tämänkaltaisen
37388: lisia keinoja mainonnassa. Valtakunnallisesta          menettelyn. Näillä perusteilla ei ole tarvetta voi-
37389: televisiomainonnasta Suomessa vastaava MTV             massa olevan markkinointia koskevan lainsää-
37390: Oy on myös julkaissut "TV-mainonnan pe-                dännön täydentämiseen nimenomaisella piilota-
37391: riaatteet ja ohjeet" -nimisen julkaisun, jonka         juntaan vaikuttavien keinojen kiellolla.
37392: kohdassa "Tehosteiden käyttö" todetaan, että               Kysymyksessä on perusteltu subliminaalisten
37393: erilaiset kuva- ja äänitehosteet eivät saa olla        keinojen käyttökieltoa erityisesti sillä, että po-
37394: häiritseviä tai muulla tavoin sopimattomia.            liittinen mainonta aiotaan ulottaa televisioon.
37395: "Niistä ei myöskään saa syntyä mielikuvaa              Poliittista mainontaa ei ole yleisesti säännelty.
37396: siitä, että kuvaa tai sen osaa erittäin nopeasti       Edellä mainituista säädöksistä sovelletaan po-
37397: väläyttelemällä pyritään piilovaikuttamaan kat-        liittiseen mainontaan ainoastaan liikenneminis-
37398: sojan alitajuntaan." Käytännössä tämä merkit-          teriön päätöstä mainonnasta kaapelilähetystoi-
37399: see sitä, että MTV Oy ei salli omissa eikä             minnassa. Tietyn yksittäisen menettelytavan
37400: myöskään Oy Kolmostelevisio Ab:n lähetyksis-           kielto erillisellä lailla poliittisen televisiomai-
37401: sä em. subliminaalisten keinojen käyttöä.              nonnan varalta ei ole perusteltua.
37402:                                       1990 vp. -     KK n:o 475                                    3
37403: 
37404:   Mikäli katsotaan olevan tarvetta ohjata ny-        riön päätökseen, joka kattaa osan televisiomai-
37405: kyistä yksityiskohtaisemmin televisiomainon-         nonnasta, sekä Oy Yleisradio Ab:n hallinto-
37406: nan keinoja tai sisältöä, se olisi yksinkertaisem-   neuvoston käytettävissä oleviin keinoihin puut-
37407: min ja joustavammin toteutettavissa muutoin          tua vastaavasti muuhun televisiomainontaan.
37408: kuin uudella lainsäädännöllä. Tältä osin voi-        Asiasta voidaan tarvittaessa ottaa määräyksiä
37409: daan viitata edellä mainittuun liikenneministe-      myös toimilupien ehtoihin.
37410: 
37411:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
37412: 
37413:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
37414: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 475
37415: 
37416: 
37417: 
37418: 
37419:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37420:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         söka påverka det undermedvetna. 1 de av
37421: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         internationella handelskammaren godkända in-
37422: av den 18 september 1990 tili vederbörande          ternationella grundstadgarna för reklam är det
37423: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        bl.a. föreskrivet att reklam oberoende av fram-
37424: följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi         föringssättet eller reklammediet tydligt skall
37425: undertecknade spörsmå1 nr 475:                      kunna igenkännas som reklam. Subliminal re-
37426:                                                     klam fyller inte dessa krav.
37427:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Den reklam och annan marknadsföring som
37428:        att subliminala metoder i reklam skall       av näringsidkarna riktar tili konsumenterna
37429:        förbjudas?                                   regleras i konsumentskyddslagens 2 kapitel
37430:                                                     (38/78). Enligt det allmänna uttrycket i kapit-
37431:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        lets 1 § får i marknadsföring inte förfaras på ett
37432: följande:                                           sätt som strider mot god sed eller som för
37433:                                                     övrigt är otillbörligt med tanke på konsumen-
37434:     Med så kallad subliminal reklam avses me-       terna. Lagen om otillbörligt förfarande i nä-
37435: toder genom vilka man försöker påverka det          ringsverksamhet (1061/78) innehåller ett mot-
37436: undermedvetna hos den som mottar reklam så          svarande allmänt uttryck som reglerar de in-
37437: att verkningarna inte ens kan uppfattas. Veter-     terna relationerna inom näringslivet. Enligt
37438: ligen har man i Finland inte försökt använda        lagens 1 § får i näringsverksamhet inte använ-
37439: sådana metoder i marknadsföring. Ä ven i            das förfarande som strider mot god sed eller
37440: andra Iänder torde subliminala metoder ha           eljest är otillbörligt mot annan näringsidkare.
37441: inskränkt sig tili tester, där man har försökt         Bruket av subliminala metoder i reklam
37442: utreda verkningarna av dem.                         måste otvivelaktigt anses strida mot god sed
37443:     Reklam som påverkar det undermedvetna           och vara otillbörligt i enlighet såväl med
37444: och som inte kan uppfattas måste anses som ett      konsumentskyddslagen som lagen om otillbör-
37445: av de klaraste exemplen på osaklig marknads-        ligt förfarande i näringsverksamhet. 1 praktiken
37446: föring. Det är inte godtagbart att ens föreställa   har man i övervakningen av att marknadsfö-
37447: sig att sådana metoder kunde brukas.                ring är lagenlig befattat sig med lindrigare
37448:    Vad televisionen beträffar kan det konstate-     metoder i fråga om osakligt påverkande. Ge-
37449: ras att både Europarådets tv-konvention och         nom sina egna etiska normer har näringslivet
37450: EG:s direktiv om televisionverksamhet förbju-       även försökt hindra dylikt tillvägagångssätt.
37451: der subliminala metoder i reklam. MTV Oy,           Med stöd av detta föreligger inget behov att
37452: som svarar för den riksomfattande reklamen i        komplettera gällande lagstiftning om mark-
37453: televisionen, har även givit ut en publikation      nadsföring med något uttryckligt förbud mot
37454: ''Principer och anvisningar vid tv-reklam", i       metoder som påverkar det undermedvetna.
37455: viiken under punkten "Användning av effek-             1 spörsmålet motiveras ett förbud mot sub-
37456: ter" konstateras att olika bild- och ljudeffekter   liminala metoder särskilt med att man avser
37457: inte får vara störande eller på andra sätt          utvidga den politiska reklamen även tili televi-
37458: otillbörliga. "Av dem skall man inte heller få      sionen. Politisk reklam är inte allmänt reglerad.
37459: den uppfattningen att strävan är att genom att      Av de tidigare nämnda stadgandena är det
37460: snabbt exponera bilder eller delar av dem           endast trafikministeriets beslut om reklam i
37461: påverka tittarens undermedvetna". 1 praktiken       kabelsändningar som tillämpas på politisk re-
37462: innebär detta att MTV Oy inte i sina egna, inte     klam. Det är inte motiverat att förbjuda ett
37463: heller i Oy Kolmostelevisio Ab:s utsändningar,      visst enskilt förfarande genom en speciell lag
37464: tillåter nämnda subliminala metoder.                om politisk reklam i televisionen.
37465:    Enligt trafikministeriets beslut om reklam i        Om det anses föreligga behov att mera
37466: kabelsändningar (560/89) är det uttryckligen        detaljerat styra den televiserade reklamens me-
37467: förbjudet att med olika tekniska metoder för-       toder eller innehåll, går detta lättare och
37468:                                    1990 vp. -    KK n:o 475                                   5
37469: 
37470: smidigare att göra på annat sätt än genom ny     förvaltningsråds möjligheter att i motsvarande
37471: lagstiftning. Härvid hänvisas tili nämnda tra-   grad se om övrig televiserad reklam. Vid behov
37472: fikministeriebeslut, som omfattar en del av      kunde även föreskrifter om denna fråga tas in
37473: reklam i televisionen samt Oy Yleisradio Ab:s    i villkoren för koncessionerna.
37474: 
37475:     Helsingfors den 23 oktober 1990
37476: 
37477:                                                               Minister Anna-Liisa Kasurinen
37478:                                                1990 vp.
37479: 
37480: Kirjallinen kysymys n:o 476
37481: 
37482: 
37483: 
37484: 
37485:                                   Särkijärvi: Puolueelle maksettavan luottamushenkilömaksun saa-
37486:                                      misesta verotuksessa vähennyskelpoiseksi
37487: 
37488: 
37489:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37490: 
37491:    Kunnallisissa luottamustehtävissä toimivat           Luottamushenkilömaksua voidaan verrata
37492: henkilöt kuuluvat pääsääntöisesti johonkin           myös työmarkkinajärjestön jäsenmaksuun.
37493: puolueeseen. Puoluejärjestö antaa heille koulu-      Alalla työskenteleminen eli ehdokkaaksi tai
37494: tusta ja järjestää informaatiotilaisuuksia, joissa   luottamustehtävään pääseminen on mahdollis-
37495: paneudutaan kunnan toimintaan laajemmin-             ta (pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta) vain,
37496: kin.                                                 jos sitoutuu maksun suorittamiseen. Jopa ko-
37497:    Puolueiden paikallis-, alue-, kunnallis- ja       kouspalkkioiden korotuksistakin sopivat juuri
37498: piirijärjestöt perivät usein luottamushenkilöiltä    valtuustoryhmät.
37499: maksua, jonka tuotolla kustannetaan mm.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37500: edellä mainittu koulutus. Maksu on summaa-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37501: rinen, joko määräsummainen tai tietty prosent-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37502: ti luottamushenkilön saamista kokouspalk-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37503: kioista.
37504:    Verohallituksen ohjeissa ei luottamushenki-                 Aikooko Hallitus toimia siten, että
37505: lömaksua kuitenkaan hyväksytä vähennyskel-                  kunnallinen      luottamushenkilömaksu
37506: poiseksi. Kyse ei voine olla pelkästään siitä,              rinnastettaisiin verotuksessa muihin tu-
37507: että maksua ei ole peritty nimikkeellä "korvaus             lonhankkimiskuluihin?
37508: ammattitaidon ylläpitämiseen tähtäävästä kou-
37509: lutuksesta ja tiedotusaineistosta".
37510: 
37511:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
37512: 
37513:                                          Jouni J. Särkijärvi
37514: 
37515: 
37516: 
37517: 
37518: 200070S
37519: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 476
37520: 
37521: 
37522: 
37523: 
37524:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37525: 
37526:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kelpoisuus määräytyy yleisten tulonhankkiruis-
37527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuluja koskevien tulo- ja varallisuusverolain
37528: olette 18 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          81 §:n säännösten mukaan. Kysymyksessä tar-
37529: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       koitettujen maksujen vähennyskelpoisuus vero-
37530: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tuksessa on laintulkintakysymys ja maksujen
37531: edustaja Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-     verotuskohtelu perustuu oikeuskäytäntöön.
37532: sesta kysymyksestä n:o 476:                        Korkein hallinto-oikeus on kahdessa ennakko-
37533:                                                    ratkaisussaan (KHO 18.1.1977 n:o 119 ja KHO
37534:           Aikooko Hallitus toimia siten, että      11.3.1981 n:o 1355) katsonut, että kyseiset
37535:        kunnallinen      luottamushenkilömaksu      maksut eivät ole kunnallisen luottamustehtä-
37536:        rinnastettaisiin verotuksessa muihin tu-    vän haltijan verotuksessa vähennyskelpoisia
37537:        lonhankkimiskuluihin?                       tulonhankkimismenoja. Päätökset on julkaistu
37538:                                                    myös Verohallinnon käsikirjassa (Verohallin-
37539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       non julkaisu 477/ 1990) ja verotuskäytäntö on
37540: vasti seuraavaa:                                   vakiintunut em. päätösten mukaiseksi.
37541:                                                       Jos kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetut jä-
37542:    Tulo- ja varallisuusverolain 82 §:n 1 momen-    senmaksut halutaan saada verotuksessa vähen-
37543: tin 5 kohdan erityissäännöksen nojalla verovel-    nyskelpoisiksi tulonhankkimiskuluiksi, siitä oli-
37544: vollisella on oikeus vähentää valtiollisen luot-   si otettava lakiin nimenomainen säännös. Jä-
37545: tamustehtävän hoitamisesta aiheutuneet koh-        senmaksuista vähennyskelpoisiksi on toistai-
37546: tuulliset kustannukset. Saman momentin 6           seksi säädetty ainoastaan työmarkkinajärjes-
37547: kohdan mukaan vähennyskelpoisia ovat myös          töille suoritetut maksut. Muiden jäsenmaksujen
37548: työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut.                vähennyskelpoisuutta ei ole tarkoitus laajentaa.
37549:    Sen sijaan kunnallisesta luottamustoimesta      Tätä linjaa puoltaa myös verouudistuksessa
37550: saatavan palkkion perusteella puolueen paikal-     omaksuttu tavoite vähennysjärjestelmän sel-
37551: lisjärjestölle suoritettavan maksun vähennys-      kiyttämisestä ja vähennysten karsimisesta.
37552:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
37553: 
37554:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
37555:                                     1990 vp. -     KK n:o 476                                     3
37556: 
37557: 
37558: 
37559: 
37560:                              Tili Riksdagens Herr Talman
37561: 
37562:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        huruvida de i spörsmå1et avsedda avgifterna
37563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        skall vara avdragsgilla är en lagtolkningsfråga
37564: av den 18 september 1990 tili vederbörande         och behandlingen av dessa avgifter i beskatt-
37565: medlem av statsrådet översänt avskrift av          ningen bygger på rättspraxis. Högsta förvalt-
37566: följande av riksdagsman Särkijärvi underteck-      ningsdomstolen har i två prejudicialavgöranden
37567: nade spörsmål nr 476:                              (HFD 18.1.1977 nr ll9 och HFD 11.3.1981 nr
37568:                                                    1355) ansett att ifrågavarande avgifter inte är
37569:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      avdragsgilla utgifter för inkomstens förvärvan-
37570:        att den korumunala förtroendeman-           de i beskattningen för den som innehar ett
37571:        naavgiften i beskattningen skall jämstäl-   kommunalt förtroendeuppdrag. Dessa beslut
37572:        las med övriga utgifter för inkomstens      har också publicerats i skriften Handbok för
37573:        förvärvande?                                skatteförvaltningen (Skattestyrelsens publika-
37574:                                                    tion 477 /1990) och beskattningspraxis har blivit
37575:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       befäst i enlighet med ovan nämnda beslut.
37576: samt anföra följande:                                  Om man önskar att de med1emsavgifter som
37577:                                                    avses i det skriftliga spörsmålet skall bli av-
37578:    Enligt specialstadgandet i 82 § 1 mom. 5        dragsgilla kostnader för inkomstens förvärvan-
37579: punkten lagen om skatt på inkomst och för-         de i beskattningen, bör ett uttryckligt stadgan-
37580: mögenhet har den skattskyldige rätt att avdra      de om detta införas i 1agen. När det gäller
37581: skäliga kostnader som föranletts av skötseln av    medlemsavgifter är tillsvidare endast avgifter
37582: ett statligt förtroendeuppdrag. Enligt 6 punkten   tili arbetsmarknadsorganisationer avdragsgilla
37583: i nämnda mom. är också medlemsavgifter tili        enligt lag. Det är inte meningen att utvidga
37584: arbetsmarknadsorganisationer avdragsgilla.         avdragsrätten i fråga om andra medlemsavgif-
37585:    J fråga om avgifter som betalas tili partiets   ter. Denna linje är motiverad även med tanke
37586: lokalavdelning och utgår på basis av arvoden       på att en av målsättningarna med skatterefor-
37587: som betalas för kommunalt förtroendeuppdrag        men är att göra avdragssystemet klarare och
37588: bedöms avdragsgillheten däremot enligt de          att minska antalet avdrag. Därför är det skäl
37589: allmänna stadganden om utgifter för inkom-         att undvika att föra in nya avdrag i skattelag-
37590: stens förvärvande som ingår i 81 § lagen om        stiftningen.
37591: skatt på inkomst och förmögenhet. Frågan om
37592: 
37593:     Helsingfors den 16 oktober 1990
37594: 
37595:                                                                          Minister Ulla Puolanne
37596:                                               1990 vp.
37597: 
37598: Kirjallinen kysymys n:o 477
37599: 
37600: 
37601: 
37602: 
37603:                                  Särkijärvi: Euroopan taloudellista yhdentymistä koskevan tiedot-
37604:                                     tamisen lisäämisestä yrittäjille
37605: 
37606: 
37607:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37608: 
37609:    Suomi neuvottelee sopimuksesta Euroopan             Suomi joutuu muuttamaan ETA-sopimuksen
37610: talousalueen muodostamiseksi. Sopimuksen pe-        vuoksi myös sellaisia lakeja, jotka heikentävät
37611: rusteella Suomessa tulisi noudatettaviksi monia     kohtuuttomasti suomalaisten kilpailuedellytyk-
37612: sellaisia määräyksiä, jotka vaikuttavat suuresti    siä. Esimerkiksi dieselvero kerätään muualla
37613: talouselämään.                                      Euroopassa toisin kuin Suomessa. Jos suoma-
37614:    Markkinatalous pystyy joustavasti sopeutu-       lainen liikennöitsijä joutuu vastaisuudessakin
37615: maan uusiin olosuhteisiin. Liian lyhyt sopeutu-     maksamaan sellaisen vuosittaisen veron, jota
37616: misaika aiheuttaa kuitenkin helposti tarpeetto-     hänen ulkomaisilla kilpailijoillaan ei ole, on
37617: mia taloudellisia menetyksiä.                       oma liikkeenharjoittaminen siirrettävä ulko-
37618:    Hallitus ei ole selostanut yksityiskohtaisesti   maisen yhtiön nimiin.
37619: niitä muutoksia, joita EY-direktiivit käytän-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37620: nössä aiheuttavat. Seuraavassa on esimerkkinä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37621: kolme ongelmaa, joita ei ole selostettu valtio-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37622: neuvoston eduskunnalle antamassa informaa-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37623: tiossa.
37624:    On odotettavissa, että uusien yrittäjien pääsy
37625: vapautuu sellaisille aloille, joilla toimimiseen              Mitkä ovat tärkeimmät sellaiset
37626: tarvitaan nykyisin harkinnanvarainen lupa.                 ETA-sopimuksesta todennäköisesti ai-
37627: Näitä saattavat olla esimerkiksi apteekit, hau-            heutuvat muutokset, joiden mahdolli-
37628: taustoimistot, autokoulut ja taksiliikenne.                simman varhainen tietäminen olisi tär-
37629: Myös tavaraliikenteen harjoittaminen vapau-                keää asianomaisen alan yrityksille, ja
37630: tuu.                                                          mitä Hallitus aikoo tehdä informaa-
37631:    EY:n direktiivit kieltävät myös sellaiset os-           tion levittämiseksi niin yrittäjille kuin
37632: topakkoklausuulit, joita keskusliikkeet ovat               kansanedustajillekin näistä yksityiskoh-
37633: Suomessa jo vakiosopimuksissa ketjujensa vä-               dista?
37634: hittäiskauppiaille asettaneet.
37635:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
37636: 
37637:                                          Jouni J. Särkijärvi
37638: 
37639: 
37640: 
37641: 
37642: 200070S
37643: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 477
37644: 
37645: 
37646: 
37647: 
37648:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37649:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ET A-neuvotteluorganisaatioon on kutsuttu
37650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        viranomaisten lisäksi laajasti myös eri elinkei-
37651: olette 18 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            noelämän etujärjestöjen edustajia. EFTA-EY-
37652: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         seurantatoimikunnan alaisissa valmistelujaos-
37653: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        toissa paneudutaan yksityiskohtaisesti EY -lain-
37654: edustaja Särkijärven kirjallisesta kysymyksestä      säädännön sisältöön ja eroavuuksien vaikutuk-
37655: n:o 477:                                             siin Suomen kannalta sekä valmistellaan Suo-
37656:                                                      men kannanottoja neuvotteluissa. Integraatio-
37657:            Mitkä ovat tärkeimmät sellaiset           neuvottelukuntaan, joka on asetettu seu-
37658:         ETA-sopimuksesta todennäköisesti ai-         raamaan ja valmistelemaan Suomen kantoja
37659:         heutuvat muutokset, joiden mahdolli-         yhdentymisneuvotteluissa, on kutsuttu myös
37660:         simman varhainen tietäminen olisi tär-       eduskuntapuolueiden edustajat, jotta tieto vä-
37661:         keää asianomaisen alan yritykselle, ja       littyisi myös tätä kautta edelleen. Tarkoitukse-
37662:            mitä Hallitus aikoo tehdä informaa-       na on ollut, että laajojen tahojen mukanaololla
37663:         tion levittämiseksi niin yrittäjille kuin    vaikutettaisiin siihen, että kukin sektori ryhtyisi
37664:         kansanedustajillekin näistä yksityiskoh-     aktiivisesti pohtimaan oman alansa kehitystä
37665:         dista?                                       yhdentymisen seurauksena.
37666:                                                          Hallitus on nyt myöntänyt kauppa- ja teol-
37667:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lisuusministeriön vienninedistämismäärärahois-
37668: taen seuraavaa:                                      ta osan integraatiotiedottamista varten. Talou-
37669:                                                      dellinen Tiedotustoimisto on suunnitellut tiedo-
37670:    Prosessi Euroopan talousalueen luomiseksi         tuskampanjan, joka on tarkoitus toteuttaa syk-
37671: EFTA-maiden ja EY:n tiiviimmän yhteistyön            syn aikana. Kampanja sisältää mm. joka kotiin
37672: pohjalta alkoi vajaat kaksi vuotta sitten. Tä-       jaettavan esitteen, jossa selvitetään ETA-neu-
37673: män jälkeen hallitus on antanut integraatioke-       votteluihin liittyviä peruskysymyksiä. Oppilai-
37674: hityksestä eduskunnalle kaksi selontekoa ja          toksia ja järjestöjä varten on laadittu täsmälli-
37675: yhden tiedonannon.                                   sempää tietoa sisältävää materiaalia. Lisäksi
37676:    Näiden tarkoituksena on ollut kuvata pro-         tehdään toimialakohtaisia video- ym. tietopa-
37677: sessin taustaa ja sen etenemistä ja ennen            ketteja.
37678: kaikkea yhdentymiskehityksen vaikutuksia yk-             Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä eri etu-
37679: sittäisillä aloilla. Erityisesti maaliskuussa 1989   järjestöt ovat julkaisseet useita toimialakohtai-
37680: annettuun selontekoon sisällytettiin mahdolli-       sia ja erityisesti yrityksille suunnattuja analyy-
37681: simman paljon yksityiskohtaista tietoa lainsää-      sejä ja tiedotteita. Ulkomaankauppaliiton yh-
37682: däntömme eroavaisuuksista verrattuna sopi-           teyteen on perustettu Euroneuvontakeskus,
37683: musjärjestelyn pohjaksi kaavailtuun EY -lain-        jonka keskeisenä tehtävänä on jakaa tietoa
37684: säädäntöön. Siinä selvitettiin Suomen suhtau-        yhdentymiskehityksen vaikutuksista erityisesti
37685: tumista näihin kysymyksiin sekä pyrittiin ku-        yritysmaailman kannalta.
37686: vaamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat Suomen             Tärkeän osan hallituksen tiedonvälityksessä
37687: sopeutumiskykyyn muuttuvissa olosuhteissa.           muodostaa näihin kysymyksiin paneutuneiden
37688: Myös pyrittiin esittämään keinoja, joilla tur-       virkamiesten osallistuminen lukuisiin eri aloja
37689: vattaisiin se, että Suomi voi mahdollisimman         käsitteleviin tilaisuuksiin eri puolilla Suomea.
37690: suuressa määrin hyödyntää tulevien järjestely-       Virkamiehet ovat pitäneet niissä esitelmiä
37691: jen antamia uusia mahdollisuuksia ja torjua          ETA-neuvottelujen sisällöstä ja vaikutuksista
37692: niiden haittavaikutuksia. Selontekoa on jaettu       eri sektoreilla sekä osallistuneet keskusteluihin.
37693: laajasti eri yhteiskuntaelämän sektoreille.             Neuvotteluja koskeva ajankohtaisin tieto vä-
37694:    Hallitus on antanut myös eduskunnan eri           littyy lehdistön ja tiedotusvälineiden kautta
37695: valiokunnille tietoa neuvottelujen edistymisestä     säännöllisesti pidettävien tiedotustilaisuuksien
37696: sekä niiden vaikutuksista.                           ja haastattelujen tuloksena.
37697:                                        1990 vp. -     KK n:o 477                                      3
37698: 
37699:    Pyrkimyksenä on, että eri alojen keskusjär-        hankkimaan itse aktiivisesti näistä kysymyksis-
37700: jestöt ja niiden välityksellä yksittäiset yritykset   tä tietoa, jota on koko ajan enemmän saata-
37701: heräisivät pohtimaan eri aloilla tapahtuvia           vissa.
37702: muutoksia ja niitä kohtaavia haasteita sekä
37703: 
37704:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1990
37705: 
37706:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
37707: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 477
37708: 
37709: 
37710: 
37711: 
37712:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37713:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Regeringen har även försett de olika utskot-
37714: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ten i riksdagen med information om hur
37715: av den 18 september 1990 till vederbörande           förhandlingarna framskridit samt om deras
37716: medlem av statsrådet översänt avskrift av            verkningar.
37717: följande av riksdagsman Särkijärvi underteck-            Till EES-förhandlingsorganisationen har för-
37718: nade spörsmål nr 477:                                utom representanter för myndigheterna även
37719:                                                      kallats talrika representanter för olika intres-
37720:          Vilka är de viktigaste förändringarna       seorganisationer inom näringslivet. Inom de
37721:        som med all sannolikhet kommer att            beredningskommissioner som är underställda
37722:        orsakas av EES-avtalet och vilka det          EFTA-EG-uppföljningskommitten sätter man
37723:        för företag inom vederbörande bransch         sig detaljerat in i innehållet i EG-lagstiftningen
37724:        vore viktigt att känna till i ett så tidigt   och olikheternas inverkan ur Finlands synvin-
37725:        skede som möjligt, och                        kel, och i dem bereds Finlands ställningstagan-
37726:          vad ämnar Regeringen göra för att           den i förhandlingarna. Tili integrationskom-
37727:        sprida information om dessa detaljer till     missionen, som tillsattes för att följa och
37728:        såväl företagare som riksdagsmän?             bereda Finlands ståndpunkt i integrationsför-
37729:                                                      handlingarna, kallades även representanter för
37730:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         riksdagspartierna för att informationen även
37731: samt anföra följande:                                denna väg skulle föras vidare. A vsikten var att
37732:                                                      man tack vare många sektorers medverkan
37733:    Processen för skapande av den Europeiska          kunde inverka sålunda att varje sektor aktivt
37734: ekonomiska sfären på basis av ett närmare            skulle börja fundera på utvecklingen inom den
37735: samarbete mellan EFT A-länderna och EG bör-          egna branschen till följd av integrationen.
37736: jade för knappt två år sedan. Efter detta har            Regeringen har nu beviljat en del av handels-
37737: regeringen avgett två redogörelser och ett           och industriministeriets anslag för främjande
37738: meddelande om integrationsutvecklingen till          av exporten för integrationsinformation. Eko-
37739: riksdagen.                                           nomiska informationsbyrån har planerat en
37740:    Avsikten med dessa var att beskriva bak-          informationskampanj, som skall genomföras
37741: grunden för processen och dess framskridande         under höstens lopp. Kampanjen omfattar bl.a.
37742: och framför allt integrationsutvecklingens in-       en broschyr som delas ut till varje hem och i
37743: verkan inom enskilda sektorer. Speciellt i re-       viiken utreds basfrågor som hör tili EES-
37744: dogörelsen från mars 1989 togs med så mycket         förhandlingarna. För läroinrättningar och or-
37745: detaljerad information som möjligt om skillna-       ganisationer har uppgjorts materiel som inne-
37746: derna i vår lagstiftning jämfört med den EG-         håller mera exakt information. Dessutom skall
37747: lagstiftning som planerats såsom utgångspunkt        man låta göra branschbetonade video- m.fl.
37748: för avtalsarrangemanget. 1 redogörelsen klarla-      informationspaket.
37749: des Finlands inställning till dessa frågor och           Handels- och industriministeriet samt olika
37750: man försökte beskriva de faktorer som inver-         intresseorganisationer har publicerat flera
37751: kar på Finlands anpassningsförmåga under             branschbetonade och speciellt för företag inrik-
37752: ändrade förhållanden. Avsikten var även att          tade analyser och meddelanden. 1 anslutning
37753: presentera tillvägagångssätt som kunde garan-        till utrikeshandelsförbundet har bildats en Eu-
37754: tera att Finland i så hög grad som möjligt kan       roinformationscentral, vars centrala uppgift är
37755: utnyttja de nya möjligheter som erbjuds i och        att dela ut information om integrationsutveck-
37756: med de kommande arrangemangen samt avvär-            lingens verkningar speciellt ur företagsvärldens
37757: ja de olägenheter som hör ihop med dessa             synvinkel sett.
37758: möjligheter. Redogörelsen har delats ut i om-            En viktig del i regeringens information utgör
37759: fattande utsträckning inom samhällslivets olika      i dessa frågor insatta tjänstemäns deltagande i
37760: sektorer.                                            sådana tillställningar runt om i Finland vid
37761:                                      1990 vp. -     KK n:o 477                                      5
37762: 
37763: vilka olika sektorer behandlas. Tjänstemännen           Avsikten är att centralorganisationerna inom
37764: har vid dessa tillställningar hållit föredrag och   olika branscher och, genom dessas förmedling,
37765: deltagit i diskussioner om innehållet i och         de enskilda företagen skall vakna upp och
37766: verkningarna av EES-förhandlingarna inom            börja fundera över de förändringar som sker
37767: olika sektorer.                                     inom olika branscher samt de utmaningar som
37768:    Den mest aktuella informationen om för-          de ställs inför och själva aktivt skaffa den
37769: handlingarna sprids via pressen och massmedia       information som i allt större utsträckning står
37770: såsom ett resultat av regelbundna informations-     tili buds.
37771: tillfällen och intervjuer.
37772: 
37773:     Helsingfors den 17 oktober 1990
37774: 
37775:                                                                        Minister Pertti Salolainen
37776:                                                1990 vp.
37777: 
37778: Kirjallinen kysymys n:o 478
37779: 
37780: 
37781: 
37782: 
37783:                                   Lehtosaari ym.: Rantojensuojeluohjelman ja voimassa olevan
37784:                                       lainsäädännön välisestä suhteesta
37785: 
37786: 
37787:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37788: 
37789:    Valtioneuvoston periaatepäätöksellä annettu       Ympäristöministeriön valmistelemassa ohjel-
37790: rantojensuojeluohjelma valmisteltiin ympäristö-      massa annetaan kunnille yksityiskohtaiset mää-
37791: ministeriössä Helsingissä. Ympäristöministe-         räykset, joiden mukaan niiden tulisi laatia
37792: riön ehdotuksessa todetaan, että arvokkaille         yleiskaavat. Kuitenkin lainsäädäntömme lähtee
37793: ranta-alueille on tarpeen laatia vahvistettavia      kuntien kaavamonopolin periaatteesta. Ympä-
37794: yleiskaavoja, joilla pyritään siirtämään maan-       ristöministeriön tehtävänä ei ole laatia kaavoja,
37795: omistajittain rakennusoikeuksia pois suojeluun       vaan ainoastaan vahvistaa ne.
37796: ja virkistyskäyttöön varattavilta alueilta.             Valtioneuvosto on ilmoittanut, ettei ranto-
37797:    Ympäristöministeriön ehdotuksessa ei ole          jensuojeluohjelma vaadi lainsäädäntötoimia.
37798: pohdittu sitä, mitä tapahtuu jo vahvistetuille       Tämä on hämmästyttävää, kun ottaa huo-
37799: yleiskaavoille, jotka ovat ristiriidassa rantojen-   mioon, että eduskunnalle on viime aikoina
37800: suojeluohjelman kanssa. Rantojensuojeluohjel-        annettu lukuisia lakiesityksiä rantojensuoje-
37801: maa valmistellut ministeriö on vahvistanut           luohjelmaan verrattuna vähäisistä suojelu-
37802: mm. Pihlajaveden osayleiskaavan, jolla pyri-         alueista.
37803: tään ohjaamaan rantarakentamista. Vahvista-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37804: minen tapahtui juuri ennen rantojensuojeluoh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37805: jelman julkistamista.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37806:    Pihlajaveden osayleiskaava on suurine rau-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37807: hoitettuine alueineen ainutlaatuinen saariston
37808: suojeluohjelma. Asukkaita on kuultu kaavan                     Katsooko Hallitus, että valtioneuvos-
37809: valmistelussa ja he ovat hyväksyneet tehdyt                 tolla on valta puuttua laissa säännel-
37810: ratkaisut. Asenteet ovat olleet maisemansuoje-              tyyn kaavoitusmenettelyyn erottamalla
37811: lulle myönteiset jo pitemmän aikaa, koska                   yksityiskohtaisella       valtakunnallisella
37812: elävän ja kauniin saariston säilyttäminen on                luettelolla tietyt alueet ja maanomistajat
37813: koettu tärkeäksi. Asumukset on piilotettu                   erityiseen asemaan, ja
37814: puuston suojiin eikä alle kahden hehtaarin                     pyritäänkö valtioneuvostossa luo-
37815: saariin ole myönnetty rakennuslupia.                        maan sellaisia ranta-alueita koskevia
37816:    Valtion periaatepäätös rantojensuojeluohjel-             normeja, joita oikean tulkinnan mu-
37817: maksi halveksii paikallistason päätöksentekoa.              kaan voisi antaa vain laissa?
37818:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
37819: 
37820:           Markku Lehtosaari             Timo Kietäväinen               Riitta Kauppinen
37821: 
37822: 
37823: 
37824: 
37825: 2000708
37826: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 478
37827: 
37828: 
37829: 
37830: 
37831:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37832:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neuvoston selontekoon Eduskunnalle ympäris-
37833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         töpolitiikasta. Selonteossa on myös kerrottu,
37834: olette 18 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn             että meren ja järven rantojen suojelua tehoste-
37835: kirjeenne n:o 1395 ohella toimittanut valtioneu-      taan ja suunnittelua parannetaan ranta-aluei-
37836: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          den yleiskaavoituksella. Kansanedustajilla on
37837: kansanedustaja Lehtosaaren ym. kirjallisesta          selonteon käsittelyn yhteydessä ollut tilaisuus
37838: kysymyksestä n:o 478, jossa tiedustellaan:            lausua mielipiteensä valitusta toimintapolitii-
37839:                                                       kasta. Selonteon lisäksi eduskunnan käsiteltä-
37840:           Katsooko Hallitus, että valtioneuvos-       viksi tulevat vuosittain valtion tulo- ja menoar-
37841:        tolla on valta puuttua laissa säännel-         vion hyväksymisen yhteydessä suojeluohjelmien
37842:        tyyn kaavoitusmenettelyyn erottamalla          toteuttamisen edellyttämät määrärahat.
37843:        yksityiskohtaisella       valtakunnallisella      Rantojensuojeluohjelmasta on tarkoitus laa-
37844:        luettelolla tietyt alueet ja maanomistajat     tia vastaavanlainen valtakunnallinen suojeluoh-
37845:        erityiseen asemaan, ja                         jelma kuin mitä edellä mainitut suojeluohjelmat
37846:           pyritäänkö valtioneuvostossa luo-           ovat, ja hyväksyä se valtioneuvoston periaate-
37847:        maan sellaisia ranta-alueita koskevia          päätöksellä. Suojeluohjelman periaatepäätök-
37848:        normeja, joita oikean tulkinnan mu-            sen hyväksyminen merkitsee alueen valtakun-
37849:        kaan voisi antaa vain laissa?                  nallisen arvon tunnustamista ja valtion sitou-
37850:                                                       tumista alueiden toteuttamiseen. Rantojensuo-
37851:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jeluohjelma on tarkoitus toteuttaa, samoin
37852: vasti seuraavaa:                                      kuin edellisetkin suojeluohjelmat, sekä yksityi-
37853:                                                       sillä mailla olevina rauhoituskohteina maan-
37854:    Luonnonsuojelua on maassamme edistetty             omistajan hakemuksesta että valtion mailla
37855: rauhoittamalla alueita ja suojelemaila uhan-          olevina joko lailla tai asetuksella. Kaikki yli
37856: alaisia lajeja. Suojeluohjelmia on laadittu oh-       500 hehtaarin suuruiset rantojensuojeluohjel-
37857: jaamaan valtion varojen käyttöä ja viranomais-        man kohteet tulevat siten lakeina eduskunnan
37858: ten toimintaa pitemmällä tähtäimellä. Suoje-          hyväksyttäviksi. Muista suojeluohjelmista poi-
37859: luohjelmat ovat sisältäneet arvion erilaatuisten      keten yhdeksi toteuttamiskeinoksi on valittu
37860: suojelukohteiden valtakunnallisesta merkityk-         myös yleiskaavoitus, jolla voidaan yksityiskoh-
37861: sestä suojelun kannalta. Valtioneuvosto on            taisesti osoittaa suojelualueiden rajaukset
37862: hyväksynyt valtakunnalliset suojeluohjelmat           muun muassa niiden rannasta taustamaastoon
37863: periaatepäätöksillään. Aikaisempia suojelu-           ulottuvuutensa että myös alueiden sisälle jää-
37864: alueita koskevia periaatepäätöksiä ovat               vien rakennuspaikkojen osalta.
37865: - kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisoh-           Valtioneuvoston periaatepäätöksellä ei siten
37866: jelma vuonna 1978 (myöhemmin täydennetty              puututa kaavoitusmenettelyyn, vaan rantojen-
37867: useita kertoja)                                       suojeluohjelma tulee muodostamaan yhden uu-
37868: - soidensuojelun perusohjelma 1979 ja 1981            den tavoitteen ja suojelutarpeen, joka kaavoi-
37869: - lintuvesiensuojeluohjelma 1982                      tusmenettelyssä tulee ottaa huomioon ja sovit-
37870: - harjujensuojeluohjelma 1984.                        taa yhteen muiden tavoitteiden ja tarpeiden
37871:    Suojeluohjelmia on toteutettu luonnonsuoje-        kanssa. Yleiskaavoitus on erittäin sopiva me-
37872: lulain nojalla joko rauhoittamalla kohteita           nettely eri intressien yhteensovittamiseen ja eri
37873: yksityisten hakemuksesta tai valtion mailla           osapuolten näkökantojen kuulemiseen. Lopul-
37874: olevia kohteita erityisillä laeilla, jos kohde on     lisesti yleiskaavan kunnanvaltuuston hyväksy-
37875: vähintään 500 hehtaarin suuruinen alue, ja            misen jälkeen vahvistaa lääninhallitus tai ym-
37876: pienempiä kohteita asetuksella. Harjujensuoje-        päristöministeriö. Vahvistuspäätöksestä on
37877: luohjelmaa on toteutettu maa-aineslain mukai-         muutoksenhakumahdollisuus.           Todettakoon
37878: sessa lupamenettelyssä.                               myös, että oikeuskansleri on jo aiemmin otta-
37879:    Edellä olevat tiedot ovat sisältyneet valtio-      nut kannan, että valtioneuvoston periaatepää-
37880:                                     1990 vp. -     KK n:o 478                                    3
37881: 
37882: töksin tapahtuvalle suojelualuesuunnittelulle ei   vasta vahvistettu yleiskaava ja sen mahdolli-
37883: ole oikeudellisia esteitä.                         suudet ohjata rakentamista ja säilyttää raken-
37884:    Kysymyksessä viitataan vielä Pihlajaveden       tamiselta vapaita ranta-alueita.
37885: yleiskaavan suhteeseen rantojensuojeluohjel-         Valtioneuvoston periaatepäätös on tulossa
37886: maan. Alueen sisällyttämistä valtioneuvoston       käsittelyyn kuluvan vuoden marraskuun aika-
37887: periaatepäätökseen tutkitaan parhaillaan ja        na.
37888: harkinnassa yhtenä näkökohtana on mukana
37889: 
37890:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
37891: 
37892:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
37893: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 478
37894: 
37895: 
37896: 
37897: 
37898:                              Ti11 Riksdagens Herr Ta1man
37899:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ens redogöre1se till riksdagen om mi1jöpo1iti-
37900: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se       ken. Av redogöre1sen har också framgått att
37901: nr 1395 av den 18 september 1990 till veder-      skyddet av havs- och sjöstränder skall effekti-
37902: börande med1em av statsrådet översänt avskrift    veras och p1an1äggningen förbättras genom
37903: av fö1jande av riksdagsman Lehtosaari m.fl.       genera1p1an1äggning av strandområdena. Riks-
37904: undertecknade spörsmå1 nr 478:                    dagsmännen har b1and annat haft tillfälle att
37905:                                                   utta1a sina åsikter om denna verksamhetspo1i-
37906:           Anser Regeringen att statsrådet har     tik. Utom redogöre1sen får riksdagen årligen i
37907:        makt att ingripa i det 1agstadgade p1an-   samband med godkännandet av statsbudgeten
37908:        1äggningsförfarandet genom att med         till behand1ing de ans1ag som krävs för genom-
37909:        hjä1p av en deta1jerad riksomfattande      förande av skyddsprogrammen.
37910:        p1an försätta vissa områden och mark-          Strandskyddsprogrammet skall utformas till
37911:        ägare i en särsk1id ställning, och         ett motsvarande riksomfattande skyddspro-
37912:           strävar man inom statsrådet att ska-    gram som de ovan nämnda skyddsprogram-
37913:        pa sådana normer för strandområdena        men, och detta skall godkännas som ett prin-
37914:        som en1igt en riktig to1kning endast       cipbes1ut i statsrådet. Då principbes1utet om
37915:        kunde ges genom 1ag?                       skyddsprogrammet fattas innebär det att man
37916:                                                   erkänner områdets nationella värde och att
37917:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      staten förbinder sig att förverk1iga områdena.
37918: samt anföra fö1jande:                             Strandskyddsprogrammet skall genomföras, på
37919:                                                   samma sätt som de tidigare skyddsprogram-
37920:    Naturskyddet i vårt 1and har främjats genom    men, både som fredningsobjekt på privatägda
37921: fredning av områden och skydd av utrotnings-      marker på ansökan av markägaren och på
37922: hotade arter. Skyddsprogram har utarbetats        statens marker antingen genom 1ag eller förord-
37923: för att styra användningen av statens mede1       ning. För alla objekt i strandskyddsprogram-
37924: och myndigheternas verksamhet på 1ängre sikt.     met som överstiger 500 hektar skall så1unda
37925: Skyddsprogrammen har innehållit en bedöm-         1agar godkännas av riksdagen. Avvikande från
37926: ning av de olika skyddsobjektens nationella       de övriga skyddsprogrammen har man som en
37927: betyde1se ur skyddssynpunkt. Statsrådet har       metod här va1t också genera1p1an1äggningen.
37928: godkänt riksomfattande skyddsprogram genom        Det b1ir då möjligt att i deta1j ange gränserna
37929: principbes1ut. De tidigare principbes1uten om     för skyddsområdena, b1and annat sträckningen
37930: skyddsområden är fö1jande:                        från stränderna ut i terrängen och de fickor
37931: - programmet för utveck1ande av nationa1-         med byggnadsp1atser som finns inom dem.
37932: och naturparker 1978 (senare komp1etterat             Statsrådets principbes1ut griper så1edes inte
37933: flera gånger)                                     in i p1an1äggningsförfarandet, utan strand-
37934: - grundprogrammet för myrskydd 1979 och           skyddsprogrammet kommer att utgöra ett nytt
37935: 1981                                              må1 och ange skyddsbehov som skall beaktas
37936: - programmet för skydd av fåge1vatten 1982        och samordnas med andra må1 och behov vid
37937: - åsskyddsprogrammet 1984.                        p1an1äggningsförfarandet.         Genera1p1an1ägg-
37938:    Skyddsprogrammen har genomförts med            ningen är ett mycket 1ämp1igt förfarande för att
37939: stöd av naturskydds1agen så att objekten har      samordna o1ika intressen och höra de o1ika
37940: fredats antingen på privat initiativ eller på     parternas synpunkter. Efter godkännandet i
37941: statens marker genom särski1da 1agar, om          kommunfullmäktige fastställs genera1p1anen
37942: objektet omfattar minst 500 hektar, och genom     s1utgiltigt av 1änsstyre1sen eller mi1jöministeriet.
37943: förordning, om objektet är mindre. Åsskydds-      1 bes1utet om fastställande kan ändring sökas.
37944: programmet har genomförts enligt tillstånds-      Det kan också konstateras att justitiekans1ern
37945: förfarandet i marktäkts1agen.                     redan tidigare har tagit den ståndpunkten att
37946:    Ovanstående uppgifter har ingått i regering-   det inte finns juridiska hinder för p1aneringen
37947:                                      1990 vp. -     KK n:o 478                                   5
37948: 
37949: av skyddsområden genom statsrådets princip-         och då man överväger saken är en synpunkt
37950: beslut.                                             den nyss fastställda generalplanen och dess
37951:    1 spörsmålet hänvisas till förhållandet mellan   möjligheter att styra byggandet och bibehålla
37952: generalplanen för Pihlajavesi och strandskydds-     obebyggda strandområden.
37953: programmet. Frågan om att ta med området i            Statsrådets principbeslut kommer upp till
37954: statsrådets principbeslut undersöks som bäst        behandling inom november detta år.
37955: 
37956:     Helsingfors den 22 oktober 1990
37957: 
37958:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
37959:                                                  1990 vp.
37960: 
37961: Kirjallinen kysymys n:o 479
37962: 
37963: 
37964: 
37965: 
37966:                                    Kettunen: Koutaniemen ja Kajaanin välisen paikallistien perus-
37967:                                        parantamisen aloittamisesta
37968: 
37969: 
37970:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37971: 
37972:    Allekirjoittaneen toimesta ja ehdotuksesta          kokonaan erottaa alemman tieverkon korjaus-
37973: vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvioon on            rahoista.
37974: sisällytetty 2 mmk Koutaniemen paikallistien              Pt n:o 19047 Koutaniemi, Kajaani, on kun-
37975: n:o 19047 perusparantamisen ja päällystämisen          noltaan todella heikko ja varsinkin keväisin
37976: aloittamiseen.                                         lähes ajoneuvoliikenteeseen kelpaamaton, joten
37977:    Kainuun tiepiirin ja Koutaniemen kylätoimi-         perusparantaminen ja päällystäminen kiireelli-
37978: kunnan välillä on ollut erimielisyyttä maa-            sesti on välttämätön.
37979: ainesten, lähinnä murskeen, ottopaikan sijain-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37980: nista.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37981:    Tämä erimielisyys on tietämäni mukaan nyt           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37982: johtamassa siihen, että koko Koutaniemen tien          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37983: perusparantaminen on siirtymässä tai koko-
37984: naan peruuntumassa.                                              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37985:    Tietooni on tullut hanke, jonka mukaan                     kuluvan vuoden työohjelman muutok-
37986: kuluvan vuoden työohjelman muutoksella                        sella aiotaan pt n:o 1904 7 Koutaniemi,
37987: Koutaniemen tien 2 miljoonaa markkaa pyy-                     Kajaani, pudottaa pois eduskunnan jo
37988: hittäisiin pois valtion kuluvan vuoden tulo- ja               hyväksymästä kuluvan vuoden budjetis-
37989: menoarviosta ja siirrettäisiin ensisijaisesti Eeva-           ta,
37990: lan~Juurikkalahden tiehankkeen rahoitukseen                      aikooko Hallitus estää työohjelman
37991: tai Pekastinvaaran murskaukseen tai valtatien                 muutoksen tältä osin, ja
37992: n:o 5 tiejärjestelyihin Kajaanin Kuluntalahdes-                  aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
37993: sa.                                                           Kainuun tiepiiri pikaisesti ottaen paik-
37994:    Mielestäni eduskunnan myöntämiä varoja                     kakunnan ihmisten mielipiteet riittäväs-
37995: alemmanasteisen tieverkon parantamiseen ei                    ti huomioon järjestää tien korjaukseen
37996: tulisi siirtää missään nimessä valtateiden raken-             tarvittavat maa- ja kallioainekset ja että
37997:  tamisrahoiksi. Onhan hallituksen piirissä jopa               Koutaniemen tien parantaminen aloite-
37998:  keskusteltu siitä, että valtatieinvestoinnit tulisi          taan viivytyksettä?
37999: 
38000:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
38001: 
38002:                                             Pentti Kettunen
38003: 
38004: 
38005: 
38006: 
38007: 200070S
38008: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 479
38009: 
38010: 
38011: 
38012:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38013: 
38014:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaamolle sijoituspaikkalupaa. Tiepiiri on valit-
38015: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tanut päätöksestä lääninoikeuteen. Lääninoi-
38016: olette 18 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           keuden päätöstä valituksesta ei ole vielä annet-
38017: kirjeenne n:o 1396 ohella toimittanut valtioneu-    tu. Maa-aineslupaa on myös haettu jo noin
38018: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        vuosi sitten, mutta Kajaanin kaupunki ei ole
38019: kansanedustaja Pentti Kettusen näin kuuluvas-       vielä asiaa käsitellyt.
38020: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 4 79:                Edellä esitetty lupakäsittely on nyt vienyt jo
38021:                                                     niin paljon aikaa, ettei hankkeen toteuttaminen
38022:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       kuluvan vuoden aikana enää onnistu. Sen
38023:        kuluvan vuoden työohjelman muutok-           vuoksi Kainuun tiepiiri on tehnyt työohjelman
38024:        sella aiotaan pt n:o 19047 Koutaniemi,       tarkistusesityksen, jossa vuoden 1990 rahoitus
38025:        Kajaani, pudottaa pois eduskunnan jo         käytettäisiin muihin kohteisiin. Tiepiirin mie-
38026:        hyväksymästä kuluvan vuoden budjetis-        lestä on perustellumpaa käyttää myönnetty
38027:        ta,                                          rahoitus tänä vuonna, kuin jättää se saldona
38028:           aikooko Hallitus estää työohjelman        ensi vuonna korkeammassa kustannustasossa
38029:        muutoksen tältä osin, ja                     käytettäväksi.
38030:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       Tiepiiri on esittänyt vaihtoehtoisiksi määrä-
38031:        Kainuun tiepiiri pikaisesti ottaen paik-     rahan käyttökohteiksi kysymyksessä mainitut
38032:        kakunnan ihmisten mielipiteet riittäväs-     Eevalan-Juurikkalahden, Kuluntalahden tie-
38033:        ti huomioon järjestää tien korjaukseen       järjestelyt II:n ja kiviaineksen murskauksen
38034:        tarvittavat maa- ja kallioainekset ja että   Pekastinvaarassa. Näistä kaksi ensimmäistä
38035:        Koutaniemen tien parantaminen aloite-        ovat sellaisia isohkoja hankkeita, jotka mo-
38036:        taan viivytyksettä?                          mentin 31.24. 77 rahoituksella on tänä vuonna
38037:                                                     mahdollista toteuttaa vain eduskunnan päätök-
38038:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sellä. Kiviaineksen murskaus tulevia tarpeita
38039: vasti seuraavaa:                                    varten Pekastinvaarassa on sen sijaan sellainen
38040:                                                     pienehkö hanke, johon nykyisen budjettikäy-
38041:    Kansanedustaja Kettunen toteaa, että ko.         tännön mukaan rahoitusta voidaan siirtää
38042: hanke lisättiin vuoden 1990 tulo- ja menoar-        työohjelmaa tarkistamalla. Mikäli Isoahosta ei,
38043: vioon hänen ehdotuksestaan ja toimestaan.           niin kuin näyttää, kiviainesta saada Koutanie-
38044: Hanke lisättiin tulo- ja menoarvioesitykseen        men paikallistielle, on se todennäköisesti kulje-
38045: hallituksen budjettiriihessä tielaitosta enemmäl-   tettava Pekastinvaarasta, joten rahoituksen siir-
38046: ti kuulematta. Hallitus ei todennäköisesti li-      to voi myös edistää Koutaniemen tien toteut-
38047: säystä tehdessään tiennyt, että Koutaniemen         tamista.
38048: paikallistie oli juuri keväällä 1989 kunnostettu.      Tiehallitus ei ole vielä tehnyt omaa esitystään
38049: Tielaitoksen selvitysten mukaan oli edullisinta     työohjelman tarkistamiseksi. Todennäköisesti
38050: kunnostaa tie aina keväisin, kunnes rahoitus        tiehallitus kuitenkin esittää kuluvan vuoden 2
38051: riittäisi perusteellisempaan parannukseen, joka     Mmk:n rahoituksen siirtämistä kiviaineksen
38052: laaditun ajoitussuunnitelman mukaan olisi al-       murskaukseen Pekastinvaarassa. Hallituksen
38053: kanut vuonna 1992.                                  käsittelyyn asia tulee työministeriön esittelystä
38054:    Vuoden 1990 työohjelmaan hanke ajoitettiin       vasta lokakuun lopulla.
38055: eduskunnan hyväksymän tulo- ja menoarvion              Koutaniemen paikallistie aiotaan joka ta-
38056: mukaisesti syyskuussa 1990 alkavana. Hank-          pauksessa parantaa eduskunnan päätöksen
38057: keen aloittamista valmisteltiin normaaliin ta-      mukaisesti mahdollisimman pian. Ensin on
38058: paan. Suunnitellulle kiviaineksen ottopaikalle      kuitenkin pakko löytää tarkoituksenmukainen
38059: Isoahoon haettiin murskausaseman sijoituslu-        ja edullinen kiviaineksen ottopaikka hankkeen
38060: paa ja maa-ainesten ottolupaa.                      tarpeisiin.
38061:    Kajaanin kaupunki ei ole myöntänyt murs-
38062: 
38063:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
38064: 
38065:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
38066:                                      1990 vp. -     KK n:o 479                                       3
38067: 
38068: 
38069:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38070: 
38071:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sig tili länsstyrelsen. Länsstyrelsen har ännu
38072: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         inte gett sitt bes1ut i besvärsärendet. Tillståndet
38073: nr 1396 av den 18 september 1990 tili veder-        för tagande av marksubstanser söktes redan för
38074: börande med1em av statsrådet översänt avskrift      ett år sedan, men Kajana stad har ännu inte
38075: av följande av riksdagsman Pentti Kettunen          behandlat ärendet.
38076: undertecknade spörsmål nr 479:                         Behandlingen av ovan nämnda tillstånd har
38077:                                                     redan tagit så lång tid att det inte mera är
38078:           Är Regeringen medveten om att man         möjligt att ännu i år genomföra projektet.
38079:        genom en ändring av arbetsprogrammet         Därför har Kajanalands vägdistrikt föreslagit
38080:        för innevarande år ämnar slopa projek-       att arbetsprogrammet ändras så att finansie-
38081:        tet bv nr 19047 Koutaniemi, Kajana           ringen för 1990 används tili andra projekt.
38082:        som ingår i årets budget som redan           Vägdistriktet anser det vara mera motiverat att
38083:        godkänts av riksdagen,                       använda den beviljade finansieringen under det
38084:           ämnar Regeringen hindra ändring av        här året än att lämna den som saldo tili nästa
38085:        arbetsprogrammet och                         år då kostnaderna har stigit.
38086:           ämnar Regeringen se tili att Kainuu          Vägdistriktet har föreslagit de i spörsmålet
38087:        vägdistrikt, med tiliräck1igt beaktande      nämnda projekten Eevala-Juurikkalahti, Ku-
38088:        av ortsbefolkningens åsikter, ordnar det     luntalahti vägarrangemang II och krossning av
38089:        jord- och bergsmaterial som behövs för       stenmaterial i Pekastinvaara som alternativa
38090:        vägreparationen och att förbättringen        må1 för anslaget. Av dessa är de två förstnämn-
38091:        av Koutaniemivägen inleds utan dröjs-        da sådana rätt stora projekt som kan genom-
38092:        mål?                                         föras med finansieringen under moment
38093:                                                     31.24.77 i år endast genom riksdagens beslut.
38094:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Krossning av stenmaterial i Pekastinvaara för
38095: samt anföra följande:                               kommande behov är däremot ett sådant min-
38096:                                                     dre projekt för vilket enligt nuvarande budget-
38097:    Riksdagsman Kettunen konstaterar att pro-        praxis kan överföras finansiering genom en
38098: jektet på hans förslag och initiativ togs med i     ändring av arbetsprogrammet. Om man enligt
38099: budgeten för 1990. Projektet togs med i bud-        vad det verkar inte får stenmaterial från Isoaho
38100: getpropositionen under regeringens budgetria        för Koutaniemi byväg måste stenmaterialet
38101: utan att vägverket ytterligare hördes. Regering-    sannolikt transporteras från Pekastinvaara,
38102: en visste tydligen inte att Koutaniemi byväg        alltså kan en överföring av finansieringen även
38103: just hade iståndsatts våren 1989. Enligt vägver-    främja genomförandet av Koutaniemi vägpro-
38104: kets utredning är det förmånligare att varje vår    jekt.
38105: sätta vägen i skick tills finansieringen räcker        Vägstyrelsen har ännu inte lagt fram sitt
38106: för grundligare reparationer. Enligt den upp-       förslag tili ändring av arbetsprogrammet. Det
38107: gjorda tidsordningsplanen skulie de grundliga       är dock troligt att vägstyrelsen föreslår att
38108: reparationerna ha inletts 1992.                     finansieringen om 2 Mmk för i år överförs tili
38109:    1 arbetsprogrammet för 1990 fastställdes att     krossning av stenmaterial i Pekastinvaara.
38110: projektet i enlighet med den av riksdagen           Ärendet kommer tili Regeringens behandling
38111: godkända budgeten inleds i september 1990.          på föredragning av arbetsministeriet först i
38112: Projektet förbereddes i norma1 ordning. För         slutet av oktober.
38113: den planerade stentäkten i Isoaho ansöktes om          Avsikten är att i varje fall förbättra Kouta-
38114: placeringstilistånd för krosstation och tilistånd   niemi byväg enligt riksdagens beslut så fort
38115: för tagande av marksubstanser.                      som möjligt. Först måste man dock hitta en
38116:    Kajana stad har inte beviljat placeringstili-    ändamålsenlig och förmånlig plats för tagande
38117: stånd för krosseriet. Vägdistriktet har besvärat    av stenmaterial för projektets behov.
38118: 
38119:      Helsingfors den 12 oktober 1990
38120: 
38121:                                                                     Trafikminister Ilkka Kanerva
38122:                                               1990 vp.
38123: 
38124: Kirjallinen kysymys n:o 480
38125: 
38126: 
38127: 
38128: 
38129:                                  Lahti-Nuuttila: Aikuisopintotukeen oikeuttavan opiskeluajan pi-
38130:                                      dentämisestä
38131: 
38132: 
38133:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38134: 
38135:    Aikuisväestöllä on suuri tarve koulutukseen.     Rahaa voi saada enintään 18 kuukaudelta
38136: Työmenetelmät uusiutuvat, teknologia kehit-         kahden vuoden aikana.
38137: tyy, ikäluokat pienenevät ja työikäiset ikäänty-       Aikuisopintotukeen oikeuttavat opiskeluajat
38138: vät. Vielä tänä vuonna aikuisopintotuki on          ovat osoittautuneet liian lyhyiksi, sillä tutkin-
38139: kokeilua. Kokeilun alkaessa opintovuonna            toa ei ehdi suorittaa esimerkiksi terveydenhuol-
38140: 1987-1988 aikuisopintotuen saajien määrä oli        lon ja tekniikan aloilla. Opistoasteen tutkinto
38141: noin 5 000 opiskelijaa ja opintovuonna 1989-        peruskoulupohjaisena kestää 4,5 vuotta ja
38142: 1990 määrä oli kasvanut noin 10 000 opiskeli-       ylioppilaspohjaisena 3,5 vuotta.
38143: jaan. Valtaosa näistä opiskelijoista oli tervey-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38144: denhuoltoalalla ja tekniikan aloilla työskente-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38145: leviä. Opiskelijamäärät eivät vielä ole riittävät   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38146: vastaamaan rakennemuutoksen haasteeseen.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38147:    Ensi vuoden alusta aikuisopintotuki vaki-
38148: naistetaan ja tukimäärät nousevat. Aikuisopin-
38149: totukea myönnetään enintään kahdelta opinto-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38150: vuodelta, mutta tieteellisiin opintoihin vain              ryhtyä, jotta aikuisopintotukeen oikeut-
38151: yhdeltä opintovuodelta. Tulopoliittisen sopi-              tavat opiskeluajat saataisiin vastaa-
38152: muksen osana on ensi vuoden tulo- ja menoar-               maan tutkintojen suorittamiseen tarvit-
38153: viossa ammattikoulutusraha 30---60-vuotiaille.             tavia aikoja?
38154:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
38155: 
38156:                                        Pentti Lahti-Nuuttila
38157: 
38158: 
38159: 
38160: 
38161: 200070S
38162: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 480
38163: 
38164: 
38165: 
38166: 
38167:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muun kokemuksen vuoksi aikuisille tarkoitetun
38169: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koulutuksen tulisi perustellusti poiketa kestol-
38170: olette 18 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn             taan ja sisällöltään nuorille tarkoitetusta kou-
38171: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lutuksesta. Samasta syystä oppilaitoksiin on
38172: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         perustettu aikuiskoulutusosastoja.
38173: edustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kir-            Aikuisopintojen kesto on luonnollisesti myös
38174: jallisesta kysymyksestä n:o 480:                      taloudellinen kysymys. Pitkäkestoinen koulutus
38175:                                                       aiheuttaa kustannuksia valtiolle koulutusme-
38176:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        noina ja aikuisopintotukena, koulutettaville an-
38177:         ryhtyä, jotta aikuisopintotukeen oikeut-      sionmenetyksinä sekä työelämälle työpanoksen
38178:         tavat opiskeluajat saataisiin vastaa-         menetyksinä.
38179:         maan tutkintojen suorittamiseen tarvit-          Aikuisopiskelijoille on kuitenkin pyritty jär-
38180:         tavia aikoja?                                 jestämään tarvittaessa mahdollisuus myös kah-
38181:                                                       ta vuotta pitempikestoiseen koulutukseen. Ai-
38182:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kuisopintorahakauden päättymisen jälkeen
38183: taen seuraavaa:                                       opintoja voi jatkaa normaalin opintotuen tur-
38184:                                                       vin. Tätä joustoa ovat myös tuen saajat pitä-
38185:    Aikuisopintotuen ensisijaisena tarkoituksena       neet hyvänä ratkaisuna. Kokeilukauden aikana
38186: on turvata toimeentulo opintovapaalain (273/          ongelmana oli, että normaalin opintotuen
38187: 79) mukaisen opintovapaan aikana. Toimeen-            myöntämisessä huomioon otettavat puolison
38188: tuloturvan puutteesta johtunut opintovapaan           tulot ja varallisuus saattoivat estää opintotuen
38189: vähäinen käyttö oli keskeisenä lähtökohtana           saannin tällaisessa tapauksessa. Ongelmaa on
38190: aikuistukea suunniteltaessa. Aikuisopintotuen         pyritty ratkaisemaan siten, että yli 30-vuotiaan
38191: saantia ei haluttu kuitenkaan rajoittaa opinto-       opiskelijan puolison tulo- ja varallisuusrajat
38192: vapaaseen, koska siihen ei ole oikeutta henki-        ovat normaalia korkeammat. Aikuisopintotuen
38193: löillä, joilla ei ole työ- tai virkasuhdetta. Ai-     vakinaistamisen johdosta annetun opintotuki-
38194: kuisopintotuen enimmäiskesto kuitenkin rajoi-         lain muutoksen perusteella puolison tuloihin ja
38195: tettiin opintovapaan enimmäiskestoon, joka on         varallisuuteen perustuva tarveharkinta on tar-
38196: kaksi vuotta.                                         koitus poistaa kokonaan aikuisopiskelijoiden
38197:    Aikuisopintotuen enimmäiskestolla on halut-        opintotuesta 1.1.1991 lukien.
38198: tu myös ohjata koulutusta siten, että aikuis-            Mainituista syistä aikuisopintotuen enim-
38199: opiskelijoita varten suunniteltaisiin heille sovel-   mäiskeston pidentämistä ei voida pitää tässä
38200: tuvaa koulutusta. Hankitun työkokemuksen ja           vaiheessa tarkoituksenmukaisena.
38201:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
38202: 
38203:                                                                      Opetusministeri Ole Norrback
38204:                                     1990 vp. -     KK n:o 480                                    3
38205: 
38206: 
38207: 
38208: 
38209:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38210: 
38211:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        renhet bör utbildningen för vuxna till sin längd
38212: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        och sitt innehåli motiverat avvika från den
38213: av den 18 september 1990 till vederbörande         utbildning som är avsedd för unga. Av samma
38214: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       anledning har det inrättats vuxenutbildningsav-
38215: följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila under-      delningar vid yrkesläroanstalterna.
38216: tecknade spörsmål nr 480:                             Längden på vuxenstudierna är naturligtvis
38217:                                                    en ekonomisk fråga. En långvarig utbildning
38218:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          ger upphov tili kostnader för staten i form av
38219:        vidta för att den studietid som berätti-    utbildningsutgifter och vuxenstudiestöd samt
38220:        gar tili vuxenstudiestöd skali motsvara     inkomstbortfall åt dem som skall utbildas och
38221:        tiden som krävs för att avlägga exami-      förluster i arbetsinsatser för arbetslivet.
38222:        na?                                            För vuxenstuderande har man dock vid
38223:                                                    behov försökt bereda möjligheter tili en längre
38224:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       utbildning än två år. Efter den tid då man
38225: följande:                                          åtnjuter vuxenstudiepenning kan studierna
38226:                                                    fortsättas med hjälp av normalt studiestöd. En
38227:    Det primära syftet med vuxenstudiestöd är       sådan flexibilitet har även de som åtnjutit
38228: att säkerstälia utkomsten under den studiele-      stödet ansett vara en god lösning. U nder
38229: dighet som avses i lagen om studieledighet         försökstiden var ett problem att makens in-
38230: (273/79). Den centrala utgångspunkten när          komster och förmögenhet som beaktas när
38231: vuxenstudiestödet planerades var att studiele-     normalt studiestöd skall beviljas kunde utgöra
38232: dighet utnyttjades i så liten omfattning på        ett hinder för att få stödet. Man har försökt
38233: grund av att utkomstskyddet saknades. Möj-         lösa problemet så att inkomst- och förmögen-
38234: ligheten att få vuxenstudiestöd ville man dock     hetsgränserna för en över 30-årig studerandes
38235: inte begränsa till enbart studieledighet, efter-   make är högre än normalt. Med stöd av en
38236: som personer som inte står i arbets- eller         ändring i studiestödslagen när vuxenstudiestö-
38237: tjänsteförhållande saknar rätt tili stöd. Maxi-    det gjordes permanent är avsikten att behovs-
38238: mitiden för att åtnjuta vuxenstudiestöd begrän-    prövningen i fråga om makens inkomster och
38239: sades dock tili maximitiden för studieledighet,    förmögenhet helt skall slopas i det normala
38240: som är två år.                                     studiestödet för vuxna fr.o.m. 1.1.1991.
38241:    Genom en maximitid för studiestödet har            Av dessa skäl kan det inte anses vara
38242: man även velat styra utvecklingen så att lämp-     ändamålsenligt att man förlänger maximitiden
38243: lig utbildning ordnas för vuxenstuderande.         för vuxenstudiestödet i detta skede.
38244: Med anledning av arbetslivs- och annan erfa-
38245: 
38246:     Helsingfors den 12 oktober 1990
38247: 
38248:                                                            Undervisningsminister Ole Norrback
38249:                                              1990 vp.
38250: 
38251: Kirjallinen kysymys n:o 481
38252: 
38253: 
38254: 
38255: 
38256:                                  Paakkinen ym.: Takojan seisakkeen säilyttämisestä Tuusulassa
38257: 
38258: 
38259:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38260: 
38261:    Valtionrautateiden taholta on kuulunut tie-        Takojan seisaketta käyttävät Hyvinkään Ta-
38262: toja Tuusulan pohjoisosassa sijaitsevan Tako-      kojan asukkaat ja Tuusulan puolena Takojan,
38263: jan seisakkeen toiminnan lakkauttamisesta lä-      Kuusistonmäen ja Ihantolan alueiden asuk-
38264: hitulevaisuudessa. VR on jo lakkauttanut           kaat. Tuusulan puolena on koko ajan raken-
38265: 1.6.1990 lukien yhden seisakkeen alueelta eli      teina uusia asuinrakennuksia. Koisan ja Kuu-
38266: Huikon seisakkeen.                                 sistonmäen välialueene on alustavissa suunni-
38267:    Takojan seisakkeen lakkauttaminen merkit-       telmissa esitetty sadan uuden kiinteistön raken-
38268: sisi Takojana asuvien, niin tuusulalaisten kuin    tamista. Edenä mainittujen lisäksi myös Tako-
38269: hyvinkääläistenkin, julkisen liikenteen palvelu-   jan lähialueelta Kolsasta olevat junankäyttäjät
38270: jen oleenista supistumista, mitä ei ole mahdol-    käyttävät juuri Takojan seisaketta.
38271: lista korvata edes linja-autoliikennettä lisää-       Edenä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38272: mänä. Seisakkeen lakkauttaminen veisi samana       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38273: pohjaa Tuusulan kunnan Takojan omakoti-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38274: alueen laajentamissuunnitelmilta ja siltä osin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38275: koko Jokelan taajaman kehittämiseltä.
38276:    VR:n muututtua liikelaitokseksi paineet lai-             Onko Hallitus tietoinen pääkaupun-
38277: toksen toiminnan rationalisoimiseksi tuntuvat             gin työssäkäyntialueella tapahtuvasta
38278: kasvaneen tavana, joka ei ole sopusoinnussa               VR:n palvelujen heikkenemisestä ja Ta-
38279: laitoksen palvelutehtävän kanssa. VR:n on                 kojan seisakkeen lakkautusuhasta, ja jos
38280: suunnitelmissaan ja säästötavoitteissaankin               on,
38281: aina pidettävä etusijana matkustajien tarpeet ja             mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
38282: melko tiiviisti asutun pääkaupungin työssä-               tynyt palvelutason säilyttämiseksi ja Ta-
38283: käyntialueen paikanisliikenteen piirissä olevien          kojan seisakkeen säilyttämiseksi liiken-
38284: kuntien suunnitelmat ja tarpeet.                          nepaikkana?
38285: 
38286:     Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1990
38287: 
38288:           Saara-Maria Paakkinen      Kaarina Dromberg         Antti Kalliomäki
38289:           Marja-Liisa Löyttyjärvi    Markku Pohjola           Tarja Kautto
38290:                               Tauno Valo            Lea Kärhä
38291: 
38292: 
38293: 
38294: 
38295: 200070S
38296: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 481
38297: 
38298: 
38299: 
38300: 
38301:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38302: 
38303:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teessä sekä liikenteen kannattavuuden paranta-
38304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       minen. Näiden tavoitteiden puitteissa Valtion-
38305: olette 17 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           rautateiden tulee voida itsenäisesti päättää lii-
38306: kirjeenne n:o 1398 ohella toimittanut valtioneu-    kenteen aikataulu- ja seisakesuunnitelmista.
38307: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Kuljetus- ja palvelutoiminnan tulee liikelaitos-
38308: kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen ym.            lainsäädännön mukaisesti perustua liiketalou-
38309: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      dellisiin periaatteisiin, mikä merkitsee sitä, että
38310: 481:                                                Valtionrautatiet muun muassa vastaa pääosin
38311:                                                     toimintansa rahoituksesta omalla tulorahoituk-
38312:           Onko Hallitus tietoinen pääkaupun-        sellaan.
38313:        gin työssäkäyntialueella tapahtuvasta           Takajan seisake sijaitsee Jokelan aseman
38314:        VR:n palvelujen heikkenemisestä ja Ta-       välittömässä läheisyydessä, mistä on hyvät ja
38315:        kojan seisakkeen lakkautusuhasta, ja         nopeat junayhteydet Helsinkiin. Ilmeisesti juu-
38316:        JOS on,                                      ri tämän vuoksi Takajan käyttöluvut eivät ole
38317:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    muuttuneet viimeisten 15 vuoden aikana. Työ-
38318:        tynyt palvelutason säilyttämiseksi ja Ta-    matkaliikenteessä junaa käyttää noin 40 hen-
38319:        kojan seisakkeen säilyttämiseksi liiken-     keä ja muussa tarkoituksessa 15-20 henkeä
38320:        nepaikkana?                                  eli seisake palvelee 55-60 henkeä vuorokau-
38321:                                                     dessa.
38322:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Valtionrautateiden suunnitelmissa ei ole Ta-
38323: vasti seuraavaa:                                    kojan seisakkeen lakkauttaminen em. luvuista
38324:                                                     huolimatta. Kun seisaketta kuitenkin palvelee
38325:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden      34 junaafvrk, niin Valtionrautatiet tutkii myös
38326: 1990 tulo- ja menoarvioksi ilmaistuissa Val-        mahdollisuutta, voidaanko Takajan peruspal-
38327: tionrautateiden palvelu- ja muissa toimintata-      velut hoitaa nykyistä pienemmällä junatarjon-
38328: voitteissa katsotaan mm., että rautateiden hen-     nalla. Tällöin kuitenkin työmatkaliikenne tul-
38329: kilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksenmu-      taisiin säilyttämään nykyisellään.
38330: kaisena osana koko maan tarpeita palvelevasta          Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
38331: pitkämatkaisesta joukkoliikennejärjestelmästä       tionrautateiden liikennöintijärjestelyt ovat tältä
38332: sekä osana pääkaupunkiseudun lähiliikennettä.       osin sopusoinnussa Valtionrautateille tulo- ja
38333:    Keskeisinä tavoitteina ovat rautatieliikenteen   menoarviossa osoiteitujen palvelu- ja toiminta-
38334: markkinaosuuden nostaminen joukkoliiken-            tavoitteiden kanssa.
38335: 
38336:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
38337: 
38338:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
38339:                                     1990 vp. -     KK n:o 481                                     3
38340: 
38341: 
38342: 
38343: 
38344:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38345: 
38346:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förbättra trafikens lönsamhet. lnom ramen för
38347: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        dessa mål bör Statsjärnvägarna självständigt
38348: nr 1398 av den 17 september 1990 tili veder-       kunna besluta om planer för tidtabeller och
38349: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     hållplatser. Transport- och serviceverksamhe-
38350: av följande av riksdagsledamot Saara-Maria         ten skall enligt författningarna om affärsverk
38351: Paakkinen m.fl. undertecknade spörsmål nr          basera sig på affärsekonomiska principer, vil-
38352: 481:                                               ket innebär att Statsjärnvägarna bl.a. huvud-
38353:                                                    sakligen ansvarar för finansieringen av sin
38354:           Är Regeringen medveten om försäm-        verksamhet genom inkomstfinansiering.
38355:        ringen av SJ:s service för dem som             Takoja hållplats ligger i omedelbar närhet av
38356:        arbetar inom huvudstadsregionen och         Jokela station, varifrån det finns goda och
38357:        hotet att indra Takoja hållplats och om     snabba förbindelser tili Helsingfors. Detta är
38358:        så är,                                      sannolikt orsaken tili att antalet personer som
38359:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-     använder Takoja hållplats inte har ändrats
38360:        git för upprätthållande av servicenivån     under de senaste 15 åren. Ca 40 personer
38361:        och bevarande av Takoja hållplats som       utnyttjar tåget för sina arbetsresor och 15-20
38362:        trafikpunkt?                                personer tar tåget av andra orsaker. Hållplat-
38363:                                                    sen betjänar således 55-60 personer i dygnet.
38364:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Statsjärnvägarna har inga planer på att dra
38365: samt anföra följande:                              in Takoja hållplats trots ovan nämnda siffror.
38366:                                                    Då dock 34 tåg i dygnet betjänar hållplatsen,
38367:    1 regeringens budgetproposition för 1990 tili   undersöker Statsjärnvägarna även möjligheten
38368: riksdagen konstateras beträffande Statsjärnvä-     att sköta basservicen för Takojas del med färre
38369: garnas service- och andra verksamhetsmål bl.a.     tåg. A vsikten är dock att bibehålla antalet
38370: att järnvägarnas persontrafik skall utvecklas      arbetsresor på nuvarande nivå.
38371: som en ändamålsenlig del av det kollektivtra-         Enligt trafikministeriets uppfattning överens-
38372: fiksystem för långväga resor som betjänar hela     stämmer Statsjärnvägarnas trafikeringsarrange-
38373: landets behov samt som en del av huvudstads-       mang tili denna del med de service- och
38374: regionens närtrafik.                               verksamhetsmål som i budgeten ställts upp för
38375:    Viktiga mål är att höja järnvägstrafikens       Statsjärnvägarna.
38376: marknadsandel av kollektivtrafiken samt att
38377: 
38378:     Helsingfors den 12 oktober 1990
38379: 
38380:                                                                   Trafikminister Ilkka Kanerva
38381:                                                 1990 vp.
38382: 
38383: Kirjallinen kysymys n:o 482
38384: 
38385: 
38386: 
38387: 
38388:                                    Jääskeläinen: Keramiikkateollisuuden oppilaitoksen perustami-
38389:                                        sesta Posiolie
38390: 
38391: 
38392:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38393: 
38394:   Posion kuntaan rakennettiin vuonna 1985             saatu vakiinnutettua, vaikka alan koulutuksen
38395: Ettalan komitean mietintöön perustuen vaihtu-         tarvetta on koko maa huomioon ottaen ole-
38396: valinjaista ammattikoulutusta varten koulura-         massa. Tästä ovat todisteena oppilaat, jotka
38397: kennus, jota on kuitenkin käytetty yksinomaan         ovat hakeutuneet kursseille ympäri maata.
38398: keramiikka-alan koulutuspaikkana. Koulutusta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38399: on annettu lähinnä keramiikkateollisuuden             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38400: prosessi työntekijöille, joita varten ei maassa ole   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38401: muita oppilaitoksia. Keramiikka-alan koulu-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38402: tuksen jäsentymättömyyden vuoksi koulutusta
38403: on kuitenkin voitu antaa vain työllisyyskurssei-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38404: na, tilauskursseina ja oppisopimuskursseina.                 ryhtyä keramiikkaoppilaitoksen perus-
38405: Yrityksistä huolimatta koulutusta ei ole vielä               tamiseksi Posiolle?
38406:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1990
38407: 
38408:                                           Keijo Jääskeläinen
38409: 
38410: 
38411: 
38412: 
38413: 200070S
38414: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 482
38415: 
38416: 
38417: 
38418: 
38419:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38420:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Opetusministeriön hallinnonalan yleissuunni-
38421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        telmaan ei sisälly pienen erillisen nuorisoasteen
38422: olette 19 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            koulutusta antavan keramiikka-alan oppilai-
38423: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toksen perustamista. Aivan viime vuosina on
38424: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kiinnitetty erityistä huomiota ammatillisten op-
38425: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta          pilaitosten toiminnan tehostamiseen ja tulok-
38426: kirjallisesta kysymyksestä n:o 482:                  sellisuuden parantamiseen.
38427:                                                         Tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia
38428:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        koota pieniä oppilaitosyksikköjä suuremmiksi
38429:        ryhtyä keramiikkaoppilaitoksen perus-         kokonaisuuksiksi ja perustaa useampia koulu-
38430:        tamiseksi Posiolle?                           tusaloja edustavia yhdistettyjä oppilaitoksia.
38431:                                                      Pieniä ja huonosti toimivia oppilaitoksia on
38432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jouduttu lakkauttamaan.
38433: taen seuraavaa:                                         Hallituksen vuoden 1991 tulo- ja menoar-
38434:                                                      vioesitykseen sisältyy kannanotto Koillis-Lapin
38435:    Keramiikka-alan koulutuksen rakennetta ja         alueelle perustettavasta yhdistetystä moni-
38436: järjestämistä on selvitetty useassa työryhmässä.     alaoppilaitoksesta. Tarkoituksena on muodos-
38437: Selkeän ja yhtenäisen peruslinjarakenteeseen         taa yksi valtion ammatillinen oppilaitos yhdis-
38438: soveltuvan nuorisoasteen peruskoulutuksen jär-       tämällä Lapin ammattioppilaitoksen Kemijär-
38439: jestämisestä ei ole päästy yhteisymmärrykseen        ven sivukoulu, Kemijärven kotitalousoppilaitos
38440: alan pienuuden ja moninaisuuden vuoksi. Li-          sekä alueella toimivien valtion ammatillisten
38441: säksi alan työ ja työolosuhteet eivät houkuttele     oppilaitosten sivupisteet.
38442: pitkään koulutettuja nuoria alalle. Tästä syystä        Eräänä vaihtoehtona tulisi myöhemmässä
38443: koulutus olisi jatkossakin tarkoituksenmukai-        vaiheessa voida harkita kysymyksessä tarkoite-
38444: sinta järjestää kurssi-, täydennys- ja jatkolinja-   tun koulutusalan liittämistä perustettavaan yh-
38445: koulutuksena.                                        distettyyn oppilaitokseen.
38446:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
38447: 
38448:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
38449:                                     1990 vp. -     KK n:o 482                                      3
38450: 
38451: 
38452: 
38453: 
38454:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38455: 
38456:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        verka fristående, blir den rätt liten tili omfatt-
38457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ningen. Denna form av utbildning ordnas i
38458: av den 19 september 1990 tili vederbörande         Posio filial tili Rovaniemi yrkeskurscentral.
38459: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       Först under de senaste åren har det fästs
38460: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen         speciell uppmärksamhet vid effektiverad verk-
38461: undertecknade spörsmål nr 482:                     samhet och förbättrad produktivitet vid yrkes-
38462:                                                    läroanstalterna.
38463:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
38464:                                                       1 detta sammanhang har man utrett möjlig-
38465:        vidta för att en läroanstalt i keramik-
38466:                                                    heterna att sammanföra mindre läroanstaltsen-
38467:        branschen skall kunna inrättas i Posio?
38468:                                                    heter tili större komplex och inrätta kombine-
38469:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       rade läroanstalter som företräder flera utbild-
38470: följande:                                          ningsområden. Man har tili och med blivit
38471:                                                    tvungen att dra in mindre och dåligt fungeran-
38472:    Strukturen och organiseringen av sådan ut-      de läroanstalter.
38473: bildning i keramikbranschen som baserar sig           1 regeringens budgetproposition 1991 ingår
38474: på processindustri har utretts i ett flertal       ett ställningstagande tili en kombinerad läroan-
38475: arbetsgrupper. 1 utredningarna har man kom-        stalt för många branscher som skulle inrättas i
38476: mit fram tili att det är mest ändamålsenligt att   nordöstra Lappland. Avsikten är att inrätta en
38477: ordna utbildningen i form av kurs-, komplet-       statlig yrkesläroanstalt genom att sammanslå
38478: terande- och påbyggnadsutbildning med karak-       Lapplands yrkesläroanstalts filial i Kemijärvi,
38479: tären av vuxenutbildning. Man har ansett att       läroanstalten för huslig ekonomi i Kemijärvi
38480: det inte finns förutsättningar att på ungdoms-     och filialerna tili andra statens yrkesläroansta-
38481: stadiet inrätta någon egen grund- eller studie-    ler inom regionen.
38482: linje.                                                Som ett alternativ håller man även på att
38483:    1 den allmänna planen för undervisningsmi-      utreda om den i spörsmålet nämnda utbild-
38484: nisteriets förvaltningsområde ingår inte att       ningen i keramikbranschen i ett senare skede
38485: inrätta någon läroanstalt i keramikbranschen       kan anslutas tili den kombinerade läroanstal-
38486: på ungdomsstadiet i Kemijärvi. Om den skall        ten.
38487: 
38488:     Helsingfors den 23 oktober 1990
38489: 
38490:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
38491:                                                1990 vp.
38492: 
38493: Kirjallinen kysymys n:o 483
38494: 
38495: 
38496: 
38497: 
38498:                                   Mattila: Hallituksen toimenpiteistä Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n
38499:                                      tilintarkastuksessa tehtyjen havaintojen johdosta
38500: 
38501: 
38502:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38503: 
38504:    Valtiontilintarkastajat antoivat 22.3.1990        eduskunnan hyväksymässä mietinnössä on
38505: eduskunnalle Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toi-       asioita, jotka saattavat vaatia laajahkojakin
38506: minnan tukemisesta laadituo erilliskertomuk-         tutkimuksia ja selvittelyjä. Toisaalta mietinnös-
38507: sen (1990 vp. - K n:o 3). Kertomus sisältää          sä ja kertomuksessa on yksilöity asioita, jotka
38508: lukuisan määrän tarkastushavaintoja, joiden          ovat hallituksen toimivallassa. Hallinnollisina
38509: luonteen ja laajuuden takia edellytettiin asian      asioina nämä voitaisiin ottaa harkittavaksi ja
38510: eri osapuolilta tiettyjä toimenpiteitä erillisker-   ratkaistavaksikin tuntuvasti nopeammin kuin
38511: tomuksessa tarkemmin yksilöityjen seikkojen          pitkäaikaista tutkintaa ja selvittelyä vaativat
38512: selvittämiseksi ja korjaamiseksi.                    asiat. Kaikkien näiden jättäminen yhden ja
38513:    Eduskunnan       valtiovarainvaliokunta     on    saman toimenpidekertomuksen yhteyteen antaa
38514: 5.6.1990 em. kertomuksesta antamassaan mie-          helposti vaikutelman, ettei hallitus ole ryhtynyt
38515: tinnössä (1990 vp. - VaVM n:o 22) ottanut            eduskunnan em. mietinnössä esittämien ehdo-
38516: kantaa niihin havaintoihin, joita eduskunnan         tusten toimeenpanoon.
38517: oikeusasiamies ei käsittele. Tässä mietinnössä          Ottaen huomioon Wärtsilä Meriteollisuus
38518: on pääosiltaan yhdytty valtiontilintarkastajien      Oy:tä koskevan tarkastuksen saaman suuren
38519: esittämiin kannanottoihin.                           julkisen huomion ja mielenkiinnon olisi paikal-
38520:    Eduskunta on 12.6.1990 päättänyt lähettää         laan, että jo ennen toimenpidekertomuksen
38521: sanotun mietinnön sekä valtiontilintarkastajien      täydellistä valmistumista hallitus antaisi asian-
38522: erilliskertomuksen hallitukselle niihin toimenpi-    mukaista tietoa tarkastuksen johdosta tekemis-
38523: teisiin ryhtymistä varten, joihin tehdyt muistu-     tään tai selvittelyjensä alaisista toimenpiteistä.
38524: tukset ja ehdotukset antavat aihetta sekä ke-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38525: hottanut hallitusta antamaan kertomuksen             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38526: näistä toimenpiteistä.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38527:     Toimenpidekertomuksen antamisesta ja sen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38528: ajankohdasta ei ole olemassa säännöksiä. Näin
38529: ollen toimenpidekertomuksen edellyttäminen
38530:  perustuu kussakin yksittäistapauksessa edus-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
38531: kunnan tekemään erilliseen päätökseen ja an-                ryhtynyt tähän mennessä eduskunnan
38532: tamisajankohta määräytyy näin selvittelyjen                 päätöksen mukaisesti niiden muistutus-
38533:  edellyttämien aikojen mukaan ja ajankohta on               ten ja ehdotusten johdosta, joita Wärt-
38534:  näin hallituksen harkittavissa. Käytännöksi on             silä Meriteollisuus Oy:n tarkastuksesta
38535: muodostunut, että toimenpidekertomus anne-                  annetussa valtiontilintarkastajien erillis-
38536:  taan eduskunnalle varsin myöhäisessä vaihees-              kertomuksessa ja tätä koskevassa val-
38537:  sa.                                                        tiovarainvaliokunnan mietinnössä on
38538:     Nyt puheena olevassa erilliskertomuksessa ja            esitetty?
38539:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1990
38540: 
38541:                                            Kalevi Mattila
38542: 
38543: 
38544: 
38545: 
38546: 200070S
38547: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 483
38548: 
38549: 
38550: 
38551: 
38552:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38553: 
38554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tilintarkastusjärjestelmää on tarkoitus kehit-
38555: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tää yhteistyössä Keskuskauppakamarin kanssa.
38556: olette 19 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn             Keskuskauppakamari asetti 4.4.1990 työryh-
38557: kirjeenne n:o 1400 ohella toimittanut valtioneu-      män selvittämään tilintarkastajajärjestelmän
38558: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          kehittämistarpeita. Työryhmän selvitys on val-
38559: kansanedustaja Mattilan näin kuuluvasta kir-          mistunut 24.9.1990. Jatkotoimia työryhmän
38560: jallisesta kysymyksestä n:o 483:                      esitysten perusteella valmistellaan parhaillaan.
38561:                                                          Oikeusministeriö on 11.1.1990 asettanut työ-
38562:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on           ryhmän, jonka tehtävänä on konkurssilainsää-
38563:        ryhtynyt tähän mennessä eduskunnan             dännön kokonaisuudistuksen valmistelu. Halli-
38564:        päätöksen mukaisesti niiden muistutus-         tus on jo antanut eduskunnalle esityksen takai-
38565:        ten ja ehdotusten johdosta, joita Wärt-        sinsaantia konkurssipesään koskevaksi lainsää-
38566:        silä Meriteollisuus Oy:n tarkastuksesta        dännöksi. Yhtenä osana kokonaisuudistukseen
38567:        annetussa valtiontilintarkastajien erillis-    kuuluu ehdotus yritysten saneerausta koske-
38568:        kertomuksessa ja tätä koskevassa val-          vaksi lainsäädännöksi.
38569:        tiovarainvaliokunnan mietinnössä on               Arvopaperimarkkinalainsäädäntöä kehittä-
38570:        esitetty?                                      mään oikeusministeriö on 12.9.1990 asettanut
38571:                                                       toimikunnan, jonka määräaika on 31.12.1991.
38572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Valtiovarainvaliokunta edellytti hallituksen
38573: taen seuraavaa:                                       myös selvittävän, voidaanko Wärtsilä Meriteol-
38574:                                                       lisuus Oy:n tilintarkastajia vastaan esittää ta-
38575:     Eduskunnan valtiovarainvaliokunta edellytti       loudellisia vastuuvaatimuksia. Tältä osin kon-
38576: mietinnössään n:o 22 hallituksen ryhtyvän toi-        kurssipesän hoitajat ovat selvittäneet asiaan
38577: menpiteisiin asiaa koskevien osakeyhtiölain,          liittyvien yritysten ja henkilöiden vastuuta ja
38578: kirjanpitolain ja mahdollisesti muihin lakeihin       panneet vireille toimenpiteitä.
38579: sisältyvien säännösten saattamiseksi ajan tasal-          Valtiontakuukeskuksen toiminnan tavoitteita
38580: le.                                                   ja toiminnan yleisiä periaatteita ei ole valtiova-
38581:     Oikeusministeriö on asettanut 17.1.1990 toi-      rainvaliokunnankaan mielestä aihetta muuttaa.
38582: mikunnan, jonka tehtävänä on valmistella osa-         Vientitakuiden ja muiden takuiden sekä val-
38583: keyhtiölain laajaa osittaisuudistusta. Toimi-         tiontakausten myöntämisen ja käytännön to-
38584: kunnan määräaika on 31.12.1991.                       teutuksen ja riskien hallinnan kehittämisen
38585:     Kirjanpitolainsäädännön uudistamista var-         käytäntöä on takuukeskuksessa kehitetty. Näi-
38586: ten on 12.4.1989 asetettu valtion komitea.            tä toimenpiteitä on selostettu myös valtiova-
38587: Komitean alkuperäinen määräaika päättyi               rainvaliokunnan mietinnössä. Tämän jälkeen-
38588: 30.9.1990. Se on saanut lisäaikaa 30.11.1990          kin on organisaatiota ja toimintatapoja edel-
38589: saakka.                                               leen kehitetty.
38590:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1990
38591: 
38592:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
38593:                                      1990 vp. -     KK n:o 483                                       3
38594: 
38595: 
38596: 
38597: 
38598:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38599: 
38600:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          te med Centralhandelskammaren. Centralhan-
38601: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          delskammaren tilisatte en arbetsgrupp den 4
38602: nr 1400 av den 19 september 1990 tili veder-         april 1990 för att utreda utvecklingsbehoven
38603: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       för revisorssystemet. Arbetsgruppens utredning
38604: av följande av riksdagsman Mattila underteck-        har blivit färdig den 24 september 1990. Vidare
38605: nade spörsmål nr 483:                                åtgärder på grund av förslagen är under
38606:                                                      beredning.
38607:          Vilka åtgärder har Regeringen hittilis         Justitieministeriet har den 11 januari 1990
38608:        vidtagit enligt riksdagens beslut med         tillsatt en arbetsgrupp som skall bereda en
38609:        anledning av de påminnelser och förslag       totalreform av konkurslagstiftningen. Regering-
38610:        som framlagts i statsrevisorernas särbe-      en har redan givit riksdagen ett förslag om
38611:        rättelse om granskningen av Wärtsilä          lagstiftning om återvinning tili konkursbo. Som
38612:        Marinindustri Ab och i statsutskottets        en del av totalreformen ingår ett förslag tili
38613:        betänkande angående denna?                    lagstiftning om sanering av företag.
38614:                                                          För utvecklingen av lagstiftningen om vär-
38615:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         depappersmarknaden har justitieministeriet den
38616: samt anföra följande:                                12 september 1990 tilisatt en kommission vars
38617:                                                      frist utlöper den 31 december 1991.
38618:    Riksdagens statsutskott förutsatte i sitt be-        Statsutskottet förutsatte även att regeringen
38619: tänkande nr 22 att regeringen skali vidta            skali utreda om det kan framstälias yrkanden
38620: åtgärder för uppdatering av stadgandena i            om ekonomiskt ansvar för Wärtsilä Marinin-
38621: aktiebolagslagen, bokföringslagen och de stad-       dustri Ab:s revisorer. Tili den delen har förval-
38622: ganden i ärendet som möjligen ingår i andra          tarna av konkursboet utrett vederbörande fö-
38623: lagar.                                               retags och personers ansvar samt anhängiggjort
38624:    Justitieministeriet har den 17 januari 1990       åtgärder.
38625: tilisatt en kommission som har tili uppgift att         Vad gälier Statsgaranticentralen, finns, enligt
38626: bereda en omfattande delreform av aktiebo-           statsutskottet, inga skäl att förändra målen och
38627: lagslagen. Kommissionens frist utlöper den 31        de allmänna principerna för dess verksamhet. I
38628: december 1991.                                       garanticentralen har man utvecklat praktiken
38629:     För reformering av bokföringslagstiftningen      för beviljandet, det praktiska utförandet och
38630: har tilisatts en statskommitte den 12 april 1989.    riskbehärskningen i fråga om export- och
38631: Kommittens ursprungliga frist utlöpte den 30         statsgarantier samt andra garantier. För dessa
38632: september 1990. Kommitten har fått en tili-          åtgärder har även redogjorts i statsutskottets
38633: läggsfrist tili den 30 november 1990.                betänkande. Ä ven därefter har man vidareut-
38634:     Revisionssystemet skali utvecklas i samarbe-     vecklat organisationen och verksamhetssätten.
38635:     Helsingfors den 25 oktober 1990
38636: 
38637:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
38638:                                               1990 vp.
38639: 
38640: Kirjallinen kysymys n:o 484
38641: 
38642: 
38643: 
38644: 
38645:                                  Hilpelä ym.: Kansanopistoissa opiskelevien opintososiaalisten
38646:                                      etujen yhdenmukaistamisesta
38647: 
38648: 
38649:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38650:    Laki kansanopistojen valtionavusta annetun       toiset paremmin taloudellisin edellytyksin va-
38651: lain muuttamisesta (95/88) toi voimaan tulles-      rustetut opiskelijat samassa sisäoppilaitoksessa
38652: saan osalle kansanopiston opiskelijoista keski-     saavat opiskella yhteiskunnan kustannuksella.
38653: asteen oppilaitoksiin rinnasteiset opintososiaa-    Samalla kansanopistoliike on rakenteellisesti
38654: liset edut.                                         eriytymässä opiskelijoilta perittävien opinto-
38655:    Ammatillista peruskoulutusta sekä perus-         maksujen mukaan.
38656: koulu- ja lukio-opetusta autavien linjojen opis-       Kaikkiaan kansanopistojen pitkillä oppijak-
38657: kelijoiden opetuksesta, asumisesta, ruokailusta     soilla opiskelee vuosittain noin 6 000 henkeä,
38658: ja matkoista koituvat kulut siirtyivät 1.8.1989     joista 1/5 sijoittuu tuen piiriin. Kokonaan tuen
38659: alkaen yhteiskunnan taholta maksettaviksi.          ulkopuolelle jääviä opiskelijoita on määrällises-
38660: Muiden linjojen opiskelijoille opiskelu on yhä      ti vähän, n. 4 500 henkeä. Ongelma on tunnus-
38661: maksullista.                                        tettu mm. opetusministeriön aikuiskoulutuksen
38662:    Uudistus on johtanut sekä opiskelijoiden että    johtoryhmän 69 kohdan toimenpideohjelmassa.
38663: opistojen kannalta koulutuspoliittisen eriarvoi-    Vaihtoehtoiset esitykset ongelman poistamisek-
38664: suuden lisääntymiseen. Opiskelukustannukset         si ovat olemassa.
38665: vaihtelevat opistojen sisällä voimakkaasti opin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38666: tosuunnan valinnasta riippuen. Osalle opiskeli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38667: joista opiskelu, asuminen ja ruokailu on mak-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38668: sutonta. Toiset samassa oppilaitoksessa opiske-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38669: levat taas joutuvat vastaamaan kaikista kustan-
38670: nuksista omaehtoisesti.
38671:    Eriarvoisuutta kärjistää se, ettei opiskelijan             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38672: opintososiaalinen asema ole sidottu opiskelijan            siin kansanopisto-opiskelijoiden koulu-
38673: taloudelliseen tilanteeseen. Heikoin taloudelli-           tuspoliittisen eriarvoisuuden poistami-
38674: sin edellytyksin varustetut opiskelijat joutuvat           seksi ja heidän opintososiaalisten etu-
38675: rahoittamaan opintonsa itse - samalla kun                  jensa yhdenmukaistamiseksi?
38676:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1990
38677: 
38678:           Liisa Hilpelä                 Gustav Björkstrand            Jukka Gustafsson
38679: 
38680: 
38681: 
38682: 
38683: 200070S
38684: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 484
38685: 
38686: 
38687: 
38688: 
38689:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38690: 
38691:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myös koulutusta, johon osallistuvat opiskelijat
38692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eivät saa niitä opintososiaalisia etuja, joita
38693: olette 19 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn             saavat edellä mainitut ammatilliseen peruskou-
38694: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lutukseen osallistuvat opiskelijat.
38695: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Vuonna 1988 toteutetun uudistuksen myötä
38696: edustaja Hilpelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-       kansanopiston sisällä opiskelijat jakautuvat nii-
38697: sesta kysymyksestä n:o 484:                           hin, jotka saavat opintososiaaliset edut ja
38698:                                                       niihin, jotka eivät saa opintososiaalisia etuja.
38699:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Ne opiskelijat, jotka eivät saa etuja, opiskelevat
38700:        siin kansanopisto-opiskelijoiden koulu-        linjoilla, jotka eivät suoraan johda mihinkään
38701:        tuspoliittisen eriarvoisuuden poistami-        ammatilliseen tutkintoon eivätkä anna päte-
38702:        seksi ja heidän opintososiaalisten etu-        vyyttä mihinkään ammattiin. Näin ollen tähän
38703:        jensa yhdenmukaistamiseksi?                    lähinnä yleissivistävään koulutukseen osallistu-
38704:                                                       vat ovat opintososiaalisten etujen ulkopuolella.
38705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Sen sijaan opintotukilain mukaista opintotukea
38706: taen seuraavaa:                                       voivat saada myös puheena olevilla yleissivis-
38707:                                                       tävillä linjoilla opiskelevat. Opintotuen mitoi-
38708:     Kansanopistojen valtionavusta annettuun la-       tuksessa on pyritty ottamaan huomioon se, että
38709: kiin (542/84) lisättiin vuonna 1988 säännökset,       näiden linjojen opiskelijat joutuvat maksamaan
38710: joiden nojalla kansanopistojen peruskoululin-         opetuksesta, asumisesta ja ruokailusta sekä
38711: jan, lukiolinjan ja ammatillisen peruskoulutuk-       matkoista.
38712: sen linjan opiskelijat saavat samojen perustei-          Opetusministeriön aikuiskoulutuksen johto-
38713: den mukaan opintososiaaliset edut kuin amma-          ryhmän 69 kohdan toimenpideohjelmaan sisäl-
38714: tillisissa oppilaitoksissa järjestettyyn ammatilli-   tyy asiaa koskeva kehittämistehtävä. Asian
38715: seen peruskoulutukseen osallistuvat opiskelijat.      ratkaisemiseksi on ollut esillä useita vaihtoeh-
38716: Näin ollen opiskelijat saatettiin samanlaisen         toisia ratkaisumalleja. Niiden on todettu ai-
38717: opetuksen osalta eri oppilaitosmuodoissa yhtä-        heuttavan siinä määrin lisämenoja, että tässä
38718: läiseen asemaan. Niin ammatillisissa oppilai-         vaiheessa ei lopullisia ratkaisuja ole ollut mah-
38719: toksissa kuin kansanopistoissakin annetaan            dollista tehdä.
38720: 
38721:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
38722: 
38723:                                                                      Opetusministeri Ole Norrback
38724:                                    1990 vp. -     KK n:o 484                                      3
38725: 
38726: 
38727: 
38728: 
38729:                             Tili Riksdagens Herr Talman
38730: 
38731:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       studiesociala förmåner som de tidigare nämnda
38732: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       studerandena som deltar i grundläggande yrkes-
38733: av den 19 september 1990 tili vederbörande        utbildning.
38734: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         Genom reformen 1988 indelas de studerande
38735: följande av riksdagsman Hilpelä m.fl. under-      vid folkhögskolorna i sådana som åtnjuter
38736: tecknade spörsmål nr 484:                         studiesociala förmåner och sådana som inte gör
38737:                                                   det. De som inte åtnjuter några studiesociala
38738:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      förmåner studerar vid linjer som inte direkt
38739:        att se om den utbildningspolitiska         leder tili någon yrkesexamen, inte heller ger de
38740:        ojämställdheten bland studerandena vid     behörighet för ett yrke. De som deltar i denna
38741:        folkhögskolorna och förenhetliga deras     närmast allmänbildande utbildning står utanför
38742:        studiesociala förmåner?                    de studiesociala förmånerna. Däremot kan de
38743:                                                   som studerar vid de ifrågavarande allmänbil-
38744:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      dande linjerna få studiestöd enligt lagen om
38745: följande:                                         studiestöd. Vid dimensioneringen av studiestö-
38746:                                                   det har man försökt ta hänsyn tili att de
38747:    Tili lagen om statsunderstöd åt folkhögsko-    studerande vid dessa linjer blir tvungna att
38748: lor (542/84) fogades ett stadgande 1988, enligt   betala för undervisningen, boendet, måltiderna
38749: vilket folkhögskolornas studerande vid grund-     och resorna.
38750: skolelinjen, gymnasielinjen och linjen för           1 69 punkten i åtgärdsprogrammet som
38751: grundläggande yrkesutbildning får studesociala    utarbetats av undervisningsministeriets styr-
38752: förmåner enligt samma grunder som de stude-       ningsgrupp för vuxenutbildning ingår en ut-
38753: rande som deltar i grundläggande yrkesutbild-     vecklingsuppgift i detta hänseende. Det har
38754: ning vid yrkesläroanstalterna. Sålunda nådde      funnits ett flertal alternativa modeller att lösa
38755: de studerande vad liknande utbildning beträf-     frågan. De har emellertid konstaterats föranle-
38756: far samma ställning inom de olika läroanstalts-   da så mycket extra utgifter att det inte har varit
38757: formerna. Såväl vid yrkesläroanstalter som vid    möjligt att i detta skede fatta några slutgiltiga
38758: folkhögskolor ges sådan utbildning inom viiken    beslut.
38759: de deltagande studerandena inte åtnjuter de
38760: 
38761:     Helsingfors den 22 oktober 1990
38762: 
38763:                                                           Undervisningsminister Ole Norrback
38764:                                               1990 vp.
38765: 
38766: Kirjallinen kysymys n:o 485
38767: 
38768: 
38769: 
38770: 
38771:                                   P. Leppänen: Lääkäripulan poistamisesta
38772: 
38773: 
38774:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38775:     Lääkäripulasta on puhuttu pitkään, mutta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38776: käsittääkseni ei ole kiinnitetty huomiota siihen,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38777: millä tavoin voitaisiin purkaa sitä byrokratiaa,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38778: joka työllistää lääkäreitä huomattavasti ja voi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38779: taisiin siirtää toisten tehtäväksi.
38780:    Eräs sellainen alue on rattijuoppojen lääke-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38781: tieteellinen tutkimus, jonka lääkäri suorittaa             ryhtyä lääkäripulan poistamiseksi ja
38782: terveyskeskuksessa rattijuopolle. Mielestäni tu-           lääkärien työssä esiintyvän byrokratian
38783: lisi harkita juopumustilan toteamisen siirtämis-           purkamiseksi?
38784: tä pääsääntöisesti valan tehneelle poliisille tai
38785: yhteistyössä terveydenhoitajalle.
38786:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1990
38787: 
38788:                                           Pekka Leppänen
38789: 
38790: 
38791: 
38792: 
38793: 200070S
38794: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 485
38795: 
38796: 
38797: 
38798: 
38799:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38800:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta, lääkintö-
38801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hallituksesta ja terveyskeskuksista. Työryhmä
38802: olette 19 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          esitti kuluvan vuoden alussa valmistuneessa
38803: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mietinnössään useita ehdotuksia terveyskeskus-
38804: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      työn byrokratian vähentämiseksi.
38805: edustaja P. Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli-        Työryhmä ehdotti lyhyitä sairauslomia var-
38806: sesta kysymyksestä n:o 485:                        ten kirjoitettavien todistusten vähentämistä
38807:                                                    sekä erilaisten terveystodistusten yhdistämistä
38808:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ja niiden Voimassaoloajan pidentämistä. Työ-
38809:        ryhtyä lääkäripulan poistamiseksi ja        ryhmä ehdotti myös eräiden terveyskeskuslää-
38810:        lääkärien työssä esiintyvän byrokratian     kärien suorittamien rutiinitutkimusten poista-
38811:        purkamiseksi?                               mista. Kysymyksessä ovat sellaiset tutkimukset,
38812:                                                    joissa lääkärin ammattitaitoa ei välttämättä tar-
38813:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vita, esimerkiksi humalatilatutkimukseen ja
38814: vasti seuraavaa:                                   isyystutkimukseen liittyvien verinäytteiden otta-
38815:                                                    minen.
38816:    Terveyskeskuslääkärien virkojen täyttöva-          Työryhmä kiinnitti huomiota myös terveys-
38817: jaus kasvoi 1980-luvun jälkipuoliskolla ollen      keskusten johtamisjärjestelmän ja henkilöstö-
38818: 2.10.1989 18,9 % eli 603 virkaa. Kuluneen          politiikan uudelleenarviointiin, asiakaspalvelun
38819: vuoden aikana saadut tiedot osoittavat kuiten-     tehostamiseen ja terveyskeskuksen sekä sairaa-
38820: kin vajauksen alkaneen vähentyä. Todettakoon       loiden välisen yhteistyön parantamiseen, jotta
38821: lisäksi myös, että terveyskeskuksissa työskente-   päällekkäisistä tutkimuksista ja muusta pääl-
38822: levien lääkärien määrä on jatkuvasti lisäänty-     lekkäisestä toiminnasta voitaisiin luopua.
38823: nyt, mutta virkojen määrän tätä nopeamman             Terveystodistusasian eteenpäin viemiseksi so-
38824: lisääntymisen johdosta ilman hoitajaa olevien      siaali- ja terveysministeriö asetti erillisen työ-
38825: virkojen määrä on kasvanut. Sairaaloissa oli       ryhmän. Toukokuun lopussa 1990 jättämäs-
38826: 2.10.1989 hoitamattomien laillistettujen lääkä-    sään muistiossa terveystodistustyöryhmä esitti,
38827: reiden virkojen ja sijaisuuksien määrä 317 eli     että otetaan käyttöön toistaiseksi voimassa
38828: 6,6 %.                                             oleva yleinen terveystodistus, joka korvaisi
38829:    Valtioneuvosto hyväksyi        iltakoulussaan   nykyään moneen erilaiseen tarkoitukseen kir-
38830: 3.5.1989 ohjelman terveyskeskuslääkäripulan        joitettavat todistukset, ja teki tämän edellyttä-
38831: lievittämiseksi. Ohjelmaan sisältyi muun muas-     mät säädösmuutosehdotukset Terveystodistus-
38832: sa terveyskeskuspalvelun lisääminen ns. orien-     työryhmän muistio on ollut lausuntokierroksel-
38833: toivan vaiheen palvelussa ja erikoislääkärikou-    la ja palaute on ollut yleisesti myönteistä.
38834: lutuksen osana, lääkäriksi opiskelevien kliini-       Terveyskeskuslääkärin työn sisällön ja sa-
38835: sen opetuksen laajentaminen terveyskeskuksis-      malla sen rationalisoinnin kannalta on keskei-
38836: sa tapahtuvaksi, uusien lääkärivirkojen perus-     sessä asemassa väestövastuiseen työskentelyyn
38837: tamisen hidastaminen, lääkärikoulutukseen          siirtyminen. Neljässä suuressa kaupungissa to-
38838: otettavien määrän kasvattaminen, lääkärikou-       teutetun omalääkärikokeilun jälkeen on vuo-
38839: lutuksen sisällön kehittäminen, lääkärin työn      den 1989 aikana aloitettu väestövastuisen pe-
38840: sisällön kehittäminen ja rationalisointi sekä      rusterveydenhuollon asteittaiseen toteuttami-
38841: terveyskeskuslääkärien urakehityksen paranta-      seen liittyviä omalääkärikokeiluja noin 20 ter-
38842: minen. Osa toimenpiteistä on jo toteutettu, osa    veyskeskuksessa. Kokeiluissa on jo voitu tode-
38843: on vaatinut jatkoselvittelyä.                      ta, että väestövastuinen perusterveydenhuolto
38844:    Ohjelman yhtenä osana Suomen kunnallis-         parantaa hoidon jatkuvuutta ja koordinaatiota,
38845: liitto asetti vuosi sitten työryhmän, jonka teh-   lisää terveyspalveluiden saannin joustavuutta ja
38846: tävänä oli selvittää, miten terveyskeskusten       palvelujärjestelmän tehokkuutta. Samalla on
38847: byrokratiaa voidaan vähentää. Työryhmässä          näissä terveyskeskuksissa lääkärityövoiman
38848: oli edustajia kunnallisista keskusjärjestöistä,    saanti olennaisesti helpottanut.
38849:                                    1990 vp. -    KK n:o 485                                      3
38850: 
38851:    Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja    myös muita byrokratian vähentämismahdolli-
38852: kehittämistoiminnan neuvottelukunta on aset-     suuksia, kuten esimerkiksi reseptien uusimis-
38853: tanut viime vuonna "Toimiva terveyskeskus"       käytännön keventämistä. Byrokratian vähentä-
38854: -projektin. Projekti on käynnistynyt syksyllä    miseen ja terveyskeskusten toiminnan jousta-
38855: 1990 ja sillä on tarkoitus tukea kunnissa        vuuden kehittämiseen tähtäävät hankkeet ovat
38856: tapahtuvaa terveyskeskustoiminnan kehittämis-    osa laajasta kokonaisohjelmasta, joka tähtää
38857: tä. Hanke kannustaa terveyskeskuksia kon-        nimenomaan terveyskeskuksissa esiintyvän lää-
38858: kreettisesti oman toiminnan analysointiin.       käripulan lievittämiseen.
38859:    Sosiaali- ja terveysministeriössä harkitaan
38860:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
38861: 
38862:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
38863: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 485
38864: 
38865: 
38866: 
38867: 
38868:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38869:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         byråkratin vid hälsocentralerna kunde minskas.
38870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Medlemmarna i arbetsgruppen företrädde
38871: av den 19 september 1990 tili vederbörande          kommunernas centralorganisationer, kommu-
38872: medlem av statsrådet översänt avskrift av           nala arbetsmarknadsverket, medicinalstyrelsen
38873: följande av riksdagsman P. Leppänen under-          och hälsocentralerna. 1 sitt betänkande, som
38874: tecknade spörsmål nr 485:                           blev färdigt i början av innevarande år, fram-
38875:                                                     ställde arbetsgruppen flera förslag tili minsk-
38876:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ning av byråkratin inom hälsocentralarbetet.
38877:        vidta för att avhjälpa bristen på läkare        Arbetsgruppen föreslog att sjukledighetsin-
38878:        och avveckla den byråkrati som före-         tyg för kortvarig sjukledighet samt olika frisk-
38879:        kommer i deras arbete?                       intyg skall sammanslås och att deras giltighet-
38880:                                                     stid skall bli längre. Arbetsgruppen föreslog
38881:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        också att vissa rutinundersökningar som görs
38882: samt anföra följande:                               av hälsocentralläkare skall slopas. Det är fråga
38883:                                                     om sådana undersökningar där en läkares
38884:    Underskottet i fråga om besatta hälsocen-        yrkeskunskap inte nödvändigtvis behövs. Som
38885: tralläkartjänster ökade under den senare delen      exempel kan nämnas de blodprover som tas i
38886: av 1980-talet så att det utgjorde 18,9 %, dvs.      samband med undersökningar av rustillstånd
38887: 603 tjänster, den 2 oktober 1989. Uppgifter         och faderskapsundersökningar.
38888: som erhållits i år visar dock att underskottet         Arbetsgruppen fäste också uppmärksamhet
38889: börjat minska. Det må dessutom konstateras          vid behovet att omvärdera systemen för ledning
38890: att antalet läkare som arbetar vid hälsocentra-     av hälsocentralerna och personalpolitiken, vid
38891: ler ständigt har ökat, men på grund av att          att effektivera kundbetjäningen och vid att
38892: antalet tjänster ökat snabbare än detta, har        förbättra samarbetet mellan sjukhusen, så att
38893: också antalet obesatta tjänster ökat. Den 2         man kan frångå dubbla undersökningar och
38894: oktober 1989 var antalet obesatta tjänster och      annan överlappande verksamhet.
38895: vikariat för legitimerade läkare vid sjukhusen         1 syfte att vidareutveckla frågan om friskhets-
38896: 317, dvs. 6,6%.                                     intyg tillsatte social- och hälsovårdsministeriet i
38897:    Statsrådet antog vid sin aftonskola den 3 maj    våras en särskild arbetsgrupp. 1 den promemo-
38898: 1989 ett program för lindring av bristen på         ria som arbetsgruppen avgav i slutet av maj
38899: hälsocentralläkare. Programmet omfattade            1990 föreslog den införande av ett allmänt
38900: bl.a. ökning av tjänstgöringen vid hälsocentra-     friskintyg, som skulle gälla tillsvidare och som
38901: ler under det s.k. orienterande skedet och som      skulle ersätta de intyg som nu skrivs ut för
38902: en del av utbildningen av specialläkare, utvidg-    flera olika ändamål, samt gjorde de förslag tili
38903: ning av den kliniska undervisningen av läkar-       ändringar av lagstiftningen som behövs för
38904: studerande så att den sker vid hälsocentraler,      detta. Friskintygsarbetsgruppens promemoria
38905: inrättande av nya läkartjänster i långsammare       har varit på remiss, och responsen har varit
38906: takt än förut, ökning av det antal studerande       positiv överlag.
38907: som antas tili läkarutbildning, utvecklande av         Med tanke på hälsocentralläkarnas arbete,
38908: läkarutbildningens innehåll, utvecklande av in-     arbetets innehåll och en rationalisering av
38909: nehållet i och rationalisering av läkarnas arbete   arbetet, är en övergång till primärvård med
38910: samt förbättring av karriärutvecklingen för         befolkningsansvar av central betydelse. Efter
38911: hälsocentralläkare. En del av åtgärderna har        ett experiment med egen läkare, som företogs i
38912: redan vidtagits, en del har krävt ytterligare       fyra stora städer, har man i anslutning tili det
38913: utredning.                                          stegvisa införandet av primärvård med befolk-
38914:    Som en del av programmet tillsatte Finlands      ningsansvar inlett försök med egen läkare vid
38915: kommunalförbund för ett år sedan en arbets-         ett tjugotal hälsocentraler. Försöken har redan
38916: grupp, som gavs i uppgift att reda ut hur           visat att en primärvård med befolkningsansvar
38917:                                       1990 vp. -     KK n:o 485                                     5
38918: 
38919: förbättrar vårdens kontinuitet och koordine-          hälsocentralerna att analysera sin egen verk-
38920: ring samt ökar smidigheten i fråga om tillgång-       samhet.
38921: en på hälsovårdsservice och effektiviteten hos           Vid social- och hälsovårdsministeriet över-
38922: servicesystemet. Samtidigt har det blivit avse-       vägs även andra möjligheter att minska byrå-
38923: värt lättare att få läkare till dessa hälsocentra-    kratin, såsom t.ex. möjligheten att skapa en
38924: ler.                                                  enklare praxis för förnyande av recept. Projek-
38925:    Delegationen för forsknings- och utvecklings-      ten, som syftar tili att minska byråkratin och
38926: verksamhet inom social- och hälsovården till-         utveckla smidigheten inom hälsocentralernas
38927: satte i fjol ett projekt som kallas "en funge-        verksamhet, utgör en del av ett omfattande
38928: rande hälsocentral". Projektet sattes i gång          totalprogram som uttryckligen siktar på att
38929: hösten 1990, och dess syfte är att stöda sådant       lindra den läkarbrist som förekommer vid
38930: utvecklande av hälsocentralverksamheten som           hälsocentralerna.
38931: sker i kommunerna. Projektet sporrar konkret
38932:      Helsingfors den 12 oktober 1990
38933: 
38934:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
38935:                                                1990 vp.
38936: 
38937: Kirjallinen kysymys n:o 486
38938: 
38939: 
38940: 
38941: 
38942:                                   Tenhiälä: Riihimäen varuskunnan toimitilojen peruskorjaami-
38943:                                       sesta
38944: 
38945: 
38946:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38947:    Työsuojeluviranomaiset aikovat sulkea suu-           Pääesikunta on arvioinut, että tilojen perus-
38948: rimman osan Riihimäen viestirykmentin raken-         korjaus vaatisi noin 180 miljoonaa markkaa.
38949: nuksista. Käyttökielto merkitsisi viestialan pää-       Valtion olisi nyt herättävä tässä asiassa ja
38950: varuskunnan toiminnan keskeyttämistä. Esim.          pantava asiat kuntoon. - Luulisi, että valtio
38951: vanhoja hevostalleja käytetään edelleenkin kor-      ennen muuta tuntisi kiinnostusta omien raken-
38952: jaustiloina, vaikka jo vuonna 1986 työsuojelu-       nustensa kunnossapidosta ja omien työntekijöi-
38953: viranomaisten vaatimia korjauksia ei ole vielä-      densä työturvallisuudesta. Näin ei kuitenkaan
38954: kään toteutettu. Nyt nämä tilat on suljettava,       näytä olevan asianlaita.
38955: ellei uudistustöitä aloiteta. Puutteita kasarmilla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38956: on paljon. Ruokalassa ei ole jäähdytys- eikä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38957: oikein muitakaan tiloja. Luokkahuoneet ovat          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38958: ahtaita ja kylmiä. Sähköasennusten kunto on          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38959: huono jne.
38960:    Säästöt peruskorjauksissa käyvät yleensä
38961: ajan oloon kalliimmiksi kuin korjausten suorit-               Mihin pikaisiin tOimun Hallitus ai-
38962:  taminen. Eikä korjaustarve minnekään katoa,                koo ryhtyä Riihimäen varuskunnan pe-
38963: vaan päinvastoin koko ajan kasvaa.                          ruskorjaamiseksi?
38964: 
38965:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
38966: 
38967:                                            Hannu Tenhiälä
38968: 
38969: 
38970: 
38971: 
38972: 200070S
38973: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 486
38974: 
38975: 
38976: 
38977: 
38978:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38979:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tettiin varuskunnassa vuonna 1986 merkittävän
38980: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      saneerausohjelman toteuttaminen, joka tulee
38981: olette 20 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          kestämään ainakin koko 1990-luvun ajan.
38982: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Riihimäen varuskuntaan on tänä vuonna
38983: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      valmistunut uusi ja moderni ajoneuvohuoltola,
38984: edustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta   jonka käyttöönoton yhteydessä kysymyksessä
38985: kysymyksestä n:o 486:                              mainitut hevostallit on tarkoitus purkaa. Uu-
38986:                                                    den ajoneuvohuoltolan rakentamiseen on käy-
38987:          Mihin pikaisiin tmmnn Hallitus ai-        tetty varoja noin 7,9 miljoonaa markkaa. Vi-
38988:        koo ryhtyä Riihimäen varuskunnan pe-        reillä on lisäksi vuonna 1991 valmistuva vies-
38989:        ruskorjaamiseksi?                           tikoulun asuntolan peruskorjaus, jonka kustan-
38990:                                                    nusarvio on noin 6 miljoonaa markkaa. Lisäksi
38991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       valmistuu tänä vuonna ajoneuvokatokset 60
38992: vasti seuraavaa:                                   ajoneuvolle ja ensi vuonna samalle määrälle
38993:                                                    ajoneuvoja, eli pääosaa ajoneuvoista voidaan
38994:    Puolustusministeriön suorittaman rakennus-      säilyttää katollisissa suojissa.
38995: ten korjaustarpeiden kartoituksen mukaan              Päätös uudesta viestialan erikoisajoneuvojen
38996: puolustushallinnon henkilökunnan ja varus-         koulutusrakennuksesta ja siihen liittyvien säily-
38997: miesten opetus-, työ-, henkilöstö- ja majoitus-    tystilojen rakentamisesta on myös tehty. Niiden
38998: tilojen korjaaminen voimassa olevien rakenta-      rakentamiseen on myönnetty varoja kuluvan
38999: mis- ja työsuojelumääräysten mukaisiksi edel-      vuoden tulo- ja menoarviossa ja rakentaminen
39000: lyttäisi yhteensä noin 2,5 miljardin markan        aloitetaan ensi vuonna. Lisäksi aloitetaan jo
39001: korjaus- ja rakentamisinvestointeja. Tästä yli     kuluvana vuonna luokkarakennuksen kunnos-
39002: 50% tulisi kohdentaa Etelä-Suomen vanhoihin        taminen viestikoulun ja sähköteknillisen kou-
39003: varuskuntiin. Tämän suuruisen määrärahan           lun käyttöön. Koulutusrakennuksen ja luokka-
39004: saamiselle ei ole kuitenkaan edellytyksiä koko     rakennuksen kustannusarvio on yhteensä noin
39005: 1990-luvulla. Tämän vuoksi puolustusministe-       11,8 miljoonaa markkaa. Varuskuntaruokalan
39006: riö on joutunutkin harkitsemaan muita toimen-      tavaransiirtoja helpottamaan rakennetaan hissi.
39007: piteitä. Eräs toimenpide on luopuminen joista-        Merkittävänä tekijänä työ- ja palvelusolo-
39008: kin vanhoista varuskunnista ja kasarmialueista.    suhteiden korjaamiseksi ja kehittämiseksi on
39009: Tällaisia heikkokuntoisia ja lakkautettavia va-    oikeusministeriön työsiirtola, joka aloitti Riihi-
39010: ruskuntia ovat mm. Koria, Kouvola, Kymin-          mäen varuskunnassa toimintansa vuonna 1988.
39011: linna ja osin Lappeenranta. Samalla puolustus-        Riihimäen varuskunnan peruskorjaamiseksi
39012: voimien toimintoja yhdistetään ja organisaatio-    on olemassa valmiit suunnitelmat sekä toteut-
39013: ta kehitetään muutoin. Rakentaminen ja kor-        tamisen muut edellytykset. Puolustusministe-
39014: jaustoiminta keskitetään niihin varuskuntiin,      riön käsityksen mukaan ei kuitenkaan ole
39015: jotka tulevat säilymään.                           olemassa kovin suuria mahdollisuuksia nopeut-
39016:    Puolustusministeriö on tietoinen siitä, että    taa jo vuonna 1986 aloitettujen toimenpiteiden
39017: Riihimäen varuskunnassa on Viestirykmentin         aikataulua tai lisätä lähivuosina merkittävästi
39018: ja Viestikeskuskorjaamon työ- ja palvelusolo-      korjaustoimintaan käytettäviä määrärahoja.
39019: suhteissa korjattavaa. Tämän vuoksi käynnis-
39020:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
39021: 
39022:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
39023:                                      1990 vp. -     KK n:o 486                                     3
39024: 
39025: 
39026: 
39027: 
39028:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39029: 
39030:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mer att ta åtminstone hela 1990-talet i anspråk.
39031: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             1 Riihimäki garnison har i år en ny och
39032: av den 20 september 1990 tili vederbörande          modern verkstad för fordonsunderhåll blivit
39033: medlem av statsrådet översänt avskrift av           färdig. Då den tas i bruk är det meningen att
39034: följande av riksdagsman Tenhiälä underteckna-       de häststallar som omnämns i spörsmålet skall
39035: de spörsmål nr 486:                                 rivas. För uppförandet av den nya verkstaden
39036:                                                     för fordonsunderhåll har förbrukats medel om
39037:          Vilka skyndsamma åtgärder ämnar            ca 7,9 miljoner mark. Aktuell är dessutom
39038:        Regeringen vidta för grundreparation         grundrenoveringen av signalskolans logements-
39039:        av Riihimäki garnison?                       byggnad, som slutförs år 1991 enligt ett kost-
39040:                                                     nadsförslag om ca 6 miljoner mark. Ytterligare
39041:   Som svar på spörsmålet framför jag högakt-        byggs detta år fordonstak för 60 fordon och
39042: ningsfullt följande:                                nästa år för samma antal fordon så att största
39043:                                                     delen av fordonen kan förvaras på täckta
39044:    Enligt den kartläggning över byggnaders          bilplatser.
39045: reparationsbehov som försvarsministeriet ut-            Beslut har också fattats om uppförande av
39046: fört skulle ett iståndsättande av de utrymmen       en utbildningsbyggnad för signalväsendets spe-
39047: som nyttjas av försvarsförvaltningens personai      cialfordon jämte därtill hörande förvarings-
39048: samt beväringarnas undervisnings-, arbets-,         utrymmen. För uppförande av dessa har medel
39049: personal- och inkvarteringsutrymmen förutsät-       anslagits i detta års budget och byggnadsarbe-
39050: ta sanerings- och byggnadsinvesteringar om          tena påbörjas nästa år. Dessutom inleds redan
39051: sammanlagt cirka 2,5 miljarder mark. Härav          innevarande år en renovering av lektionssals-
39052: skulle över 50 % anslås för de gamla garniso-       byggnaden för signalskolans och den elektro-
39053: nerna i södra Finland. För erhållande av ett        tekniska skolans räkning. Kostnadskalkylen
39054: anslag av denna storlek saknas dock förutsätt-      för utbildningsbyggnaden och lektionssalsbygg-
39055: ningar under hela 1990-talet. Därför har för-       naden uppgår tili sammanlagt ca 11,8 miljoner
39056: svarsministeriet alltså varit tvunget att övervä-   mark. För att underlätta varutransporten i
39057: ga andra åtgärder. En åtgärd är att avstå från      garnisonens kosthåll konstrueras en hiss.
39058: några gamla garnisoner och kasernområden.               En betydande faktor då det gäller att rätta
39059: Dylika garnisoner i dåligt skick och avsedda att    tili och förbättra arbets- och tjänstgöringsför-
39060: indras är bl.a. Koria, Kouvola, Kyminlinna          hållandena utgörs av justitieministeriets arbets-
39061: och delvis Willmanstrand. Samtidigt genomförs       koloni, som inledde sin verksamhet i Riihimäki
39062: sammanslagningar av verksamhetsformer inom          garnison år 1988.
39063: försvarsmakten och dess organisation utvecklas          För en grundrenovering av Riihimäki garni-
39064: också i övrigt. Byggnads- och renoveringsverk-      son föreligger färdiga planer jämte övriga
39065: samhet koncentreras tili de garnisoner som          förutsättningar för dess genomförande. Enligt
39066: kommer att bli bestående.                           försvarsministeriets uppfattning finns det ändå
39067:    Försvarsministeriet känner tili att det finns    inte alltför stora möjligheter att påskynda
39068: brister att reparera i arbets- och tjänstgörings-   tidtabellen för de redan år 1986 inledda åtgär-
39069: förhållandena i Signalregementet och Signal-        derna eller att i nämnvärd mån under de
39070: centralverkstaden i Riihimäki garnison. Därför      närmaste åren höja de anslag som står tili buds
39071: inleddes i garnisonen år 1986 förverkligandet       för renoveringsverksamhet.
39072: av ett betydande saneringsprogram, som kom-
39073: 
39074:     Helsingfors den 19 oktober 1990
39075: 
39076:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
39077:                                                1990 vp.
39078: 
39079: Kirjallinen kysymys n:o 487
39080: 
39081: 
39082: 
39083: 
39084:                                   Särkijärvi: Aravaomistusasuntojen ja aravavuokratalojen perus-
39085:                                      parantamisen lainoittamisesta
39086: 
39087: 
39088:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39089: 
39090:    Kuluvana syksynä ovat rahalaitokset käy-          ten ensi vuonna saadaan vanhan järjestelmän
39091: tännössä osoittaneet, että ensisijaislainojen saa-   edellyttämät rahalaitoslainat kokoon, on siten
39092: minen valtion lainoittamiin kohteisiin on nyky-      jäänyt avoimeksi.
39093: muodossa loppumassa. Niinpä yhtenäislaina-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39094: järjestelmän laajentaminen valtion tulo- ja me-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39095: noarvion 1991 mukaisesti on perusteltua.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39096:     Jostain syystä on budjetissa kuitenkin mää-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39097: ritelty uuden lainamuodon käyttöönotto vasta
39098: vuodelle 1992 (eli koskemaan vuonna 1991                       Mitkä ovat ne keinot, joiden avulla
39099: haettavia lainoja). Normaalisti budjetti koskee             Hallitus aikoo varmistaa rahalaitoslai-
39100: tietyn vuoden toimintaa (esimerkiksi jos jokin              nojen saamisen valtion lainaittamaan
39101: määräraha olisi poistettu, se kyllä koskisi                 omistusasuntotuotantoon ja aravavuok-
39102: vuotta 1991), mutta tässä on päädytty poik-                 ratalojen    perusparantamiskohteisiin
39103: keukselliseen ylivuotiseen päätökseen. Se, mi-              ensi vuonna?
39104:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
39105: 
39106:                                          Jouni J. Särkijärvi
39107: 
39108: 
39109: 
39110: 
39111: 200070S
39112: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 487
39113: 
39114: 
39115: 
39116: 
39117:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39118: 
39119:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tion yhtenäislainajärjestelmä. Samoin on
39120: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1.7.1990 tullut voimaan asumisoikeuslainsää-
39121: olette 20 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           däntö, jonka nojalla voidaan myöntää enintään
39122: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        90 %:n valtion laina asumisoikeustalojen ra-
39123: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kentamista varten. Lisäksi vuoden 1991 valtion
39124: edustaja Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-      tulo- ja menoarvioesitykseen liittyen on valmis-
39125: sesta kysymyksestä n:o 487:                         teilla asuntolainajärjestelmien uudistamista
39126:                                                     koskeva hallituksen esitys, jolloin vuonna 1991
39127:           Mitkä ovat ne keinot, joiden avulla       tai sen jälkeen haettavien lainojen osalta tul-
39128:        Hallitus aikoo varmistaa rahalaitoslai-      laan siirtymään vuokratalojen peruskorjaukses-
39129:        nojen saamisen valtion lainaittamaan         sa 95 %:n ja aravaomistusasuntolainoituksessa
39130:        omistusasuntotuotantoon ja aravavuok-        80 %:n valtion lainoitukseen. Näin vuosina
39131:        ratalojen    perusparantamiskohteisiin       1990-1992 aravauustuotantolainoitus koko-
39132:        ensi vuonna?                                 naisuudessaan siirtyy valtion yhtenäislainajär-
39133:                                                     jestelmän piiriin.
39134:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Edellä mainitut aravaomistus-, aravavuokra-
39135: taen seuraavaa:                                     ja asumisoikeusasuntojen rahoitus- ja lainajär-
39136:    Tämän hallituksen aikana on toteutettu sel-      jestelmät merkitsevät paitsi asukkaiden kannal-
39137: laiset rakenteelliset asuntopoliittiset uudistuk-   ta olennaista parannusta myös aravarahoituk-
39138: set, jotka antavat mahdollisuuden lisätä koh-       sen varmistamista. Kuten viimeaikaiset tapah-
39139: tuuhintaista asuntotuotantoa ja joilla voidaan      tumat ovat osoittaneet, vain näin voidaan
39140: tehokkaasti vaikuttaa asuntojen hintoihin ja        varmistaa pankeista riippumaton kohtuuehtoi-
39141: rahoitukseen. Tähän liittyen hallitus on saatta-    nen asuntorahoitus.
39142: massa loppuun aravarahoitus- ja lainoitusjär-          Siirtymävaiheessa tarvittavasta rahoituksesta
39143: jestelmän kokonaisuudistuksen.                      neuvotellaan parhaillaan lakisääteisessä asun-
39144:    Tämän vuoden alusta on otettu käyttöön           torahoitusneuvottelujärjestelmässä. Hallitus tu-
39145: asuntorahaston perustamisen yhteydessä arava-       lee omalta osaltaan tarkoin seuraamaan tilan-
39146: vuokratalojen uustuotannossa 90-95 %:n val-         teen kehittymistä.
39147: 
39148:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1990
39149: 
39150:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
39151:                                       1990 vp. -      KK n:o 487                                    3
39152: 
39153: 
39154: 
39155: 
39156:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39157: 
39158:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning-          av året. Vi har också ny lagstiftning om
39159: en föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er            bostadsrätter, som trädde i kraft 1. 7.1990 och
39160: skrivelse av den 20 september 1990 tili veder-        som gör det möjligt att bevilja statliga lån på
39161: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        högst 90% för byggande av bostadsrättshus.
39162: av följande av riksdagsman Särkijärvi under-          Dessutom bereds i anslutning tili budgetpropo-
39163: tecknade spörsmål nr 487:                             sitionen år 1991 en regeringsproposition om
39164:                                                       förnyelse av bostadslånesystemet, varigenom en
39165:          Vilka är de medel som Regeringen             övergång kommer att ske i fråga om den
39166:        avser att tillgripa för att säkerställa att    statliga finansieringen av Iän som söks år 1991
39167:        lån från finansieringsinrättningar nästa       eller därefter: för grundreparation av hyreshus
39168:        år finns att tillgå för statligt finansierad   beviljas 95 % lån, för aravaägarbostäder 80 %.
39169:        bostadsproduktion och för grundför-            Därigenom kommer långivningen tili nypro-
39170:        bättringsobjekt bland aravahyreshusen?         duktion av aravabostäder under åren 1990--
39171:                                                       1992 i sin helhet inom ramen för det statliga
39172:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          enhetslånesystemet.
39173: samt anföra följande:                                    De ovan nämnda systemen för finansiering
39174:                                                       av och långivning tili aravaägarbostäder, ara-
39175:    Under regeringens mandatperiod har sådana          vahyresbostäder och bostadsrättsbostäder inne-
39176: strukturella bostadspolitiska ändringar genom-        bär en väsentlig förbättring ur de boendes
39177: förts som ger möjlighet att öka produktionen          synvinkel och också att aravafinansieringen
39178: av bostäder tili skäligt pris och genom vilka det     säkerställs. Som händelserna under den senaste
39179: är möjligt att effektivt påverka bostadspriserna      tiden har utvisat är detta enda sättet att
39180: och bostadsfinansieringen. 1 anslutning tili det-     säkerställa skälig bostadsfinansiering som är
39181: ta arbetar regeringen med att slutföra totalre-       oberoende av bankerna.
39182: formen inom aravafinansierings- och aravalå-             Underhandlingar om den finansiering som
39183: nesystemet.                                           behövs under övergångsstadiet pågår som bäst
39184:    I samband med att fonden för utvecklande           inom ramen för det lagstadgade underhand-
39185: av bostadsförhållandena inrättades togs ett           lingssystemet för bostadsfinansiering. Rege-
39186: system med statliga enhetslån på 90-95 % för          ringen kommer för sin del att noggrant följa
39187: nyproduktion av aravahyreshus i bruk i början         utvecklingen av situationen.
39188: 
39189:     Helsingfors den 29 oktober 1990
39190: 
39191:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
39192:                                                 1990 vp.
39193: 
39194: Kirjallinen kysymys n:o 488
39195: 
39196: 
39197: 
39198: 
39199:                                    Särkijärvi: Opiskelijan kotipaikkaoikeuden määräytymisperus-
39200:                                        teista
39201: 
39202: 
39203:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39204: 
39205:    Asuminen toisella paikkakunnalla opiskelun            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39206: vuoksi määritellään väestökirjalaissa tilapäisek-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39207: si. Tämän vuoksi opiskelijan ei ole pääsääntöi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39208: sesti mahdollista henkikirjoittautua opiskelun        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39209: aikaiseen asuinkuntaansa.
39210:    Henkikirjoittajien sovellukset lain pykälästä                Aikooko Hallitus toimia siten, että
39211: ovat erilaisia eri paikkakunnilla. Ilmeisesti riit-          pysyvästi kotikunnastaan opiskelupaik-
39212: tävän selkeät yleisohjeet puuttuvat. Monissa                 kakunnalle muuttaneet opiskelijat voi-
39213: tapauksissa opiskelija kyllä itse tietää, että hän           sivat halutessaan henkikirjoittautua
39214: ei valmistuttuaan palaa entiseen kotikuntaansa,              uuden kotikuntansa jäseniksi?
39215: mutta tälle tiedolle ei panna painoa ratkaisuja
39216: tehtäessä.
39217:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
39218: 
39219:                                           Jouni J. Särkijärvi
39220: 
39221: 
39222: 
39223: 
39224: 200070S
39225: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 488
39226: 
39227: 
39228: 
39229: 
39230:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39231:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuoksi kotipaikan määräytymistä koskevat
39232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      säännökset on tarpeen tarkistaa kokonaisuu-
39233: olette 20 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          dessaan. Kotipaikkasäännösten uudistaminen
39234: kirjeenne n:o 1427 ohella toimittanut valtioneu-   on vireillä sisäasiainministeriössä. Kysymys on
39235: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       varsin laajasta lainsäädäntötyöstä, joka koskee
39236: kansanedustaja Särkijärven näin kuuluvasta         myös muiden ministeriöiden hallinnonaloja.
39237: kirjallisesta kysymyksestä n:o 488:                   Ratkaistavaksi tulee muun muassa kotipai-
39238:                                                    kan pysyvyys, kun henkilö oleskelee pitkään
39239:           Aikooko Hallitus toimia siten, että      muualla. Opiskelijoiden ohella laitoshoitoa
39240:        pysyvästi kotikunnastaan opiskelupaik-      tarvitsevien, tilapäisluonteisten työtehtävien
39241:        kakunnalle muuttaneet opiskelijat voi-      vuoksi muuttavien, yhteiskunnallisissa luotta-
39242:        sivat halutessaan henkikirjoittautua        mustehtävissä toimivien sekä ulkomailla pit-
39243:        uuden kotikuntansa jäseniksi?               käaikaisesti oleskelevien Suomen kansalaisten
39244:                                                    kotipaikan määräytymisperusteet tulisi tarkis-
39245:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         taa.
39246: taen seuraavaa:                                       Uudistuksen vaikutukset liittyvät muun
39247:                                                    muassa verotukseen, vaalioikeuteen ja -kelpoi-
39248:    Kotipaikan määräytymistä koskevat saan-         suuteen sekä terveydenhoito- ja sosiaalipalve-
39249: nökset sisältyvät väestökirjalakiin (141/69).      luihin. Henkilön kotipaikan perusteella mää-
39250: Opiskelijoiden kotipaikkaa määrättäessä sovel-     räytyy usein myös häntä koskevia asioita kä-
39251: letaan lain 10 §:n säännöstä, jonka mukaan         sittelevän viranomaisen alueellinen toimivalta.
39252: henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta,         Kotipaikkalainsäädännön kokonaisuudistuk-
39253: että hän on tilapäisesti poissa kotipaikaltaan.    sen yhteydessä on selvitettävä, mikä viranomai-
39254: Lainkohdassa mainitaan tilapäisenä poissaolo-      nen ratkaisee vastaisuudessa henkilön kotipai-
39255: na muun muassa opiskelu. Opiskelijaa ei tämän      kan, onko tämä kotipaikkapäätös muita viran-
39256: vuoksi yleensä merkitä väestökirjoihin opiske-     omaisia oikeudellisesti sitova ja keillä on oikeus
39257: lupaikkakunnalla vakinaisesti asuvaksi. Opis-      hakea siihen muutosta. Selvitettäviin asioihin
39258: kelijan kotipaikka on muuttunut kuitenkin          kuuluvat lisäksi kotipaikan määräytymisperus-
39259: silloin, kun hän asuu opiskelupaikkakunnalla       teiden kunnallistaloudelliset vaikutukset.
39260: perheensä kanssa tai on hankkinut sieltä vaki-        Väestökirjalaki on tarpeen uudistaa väestö-
39261: tuisen työpaikan. Perusteena on voinut olla        kirjanpidon tietojenkäsittelyn sekä tietopalve-
39262: sekin, että opiskelijalle ei ole jäänyt asuntoa    lun kehittymisen vuoksi. Säädökset valmistel-
39263: entiseen kotikuntaansa. Päätöksen kotipaikasta     laan suunnitelmien mukaan siten, että hallituk-
39264: asunnon muuttuessa tekee kukin rekisteritoi-       sen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle ensi
39265: misto itsenäisesti, mistä syystä käytäntö voi      vuonna. Valtioneuvoston asettamassa väestö-
39266: vaihdella jonkin verran. Henkikirjoituksesta ja    kirja-asiain neuvottelukunnassa selvitetään par-
39267: henkikirjojen laatimisesta on luovuttu vuoden      haillaan, olisiko jo tässä yhteydessä mahdollis-
39268: 1990 alusta, joten kotipaikasta ei enää tehdä      ta tarkistaa kotipaikkasäännöksiä esimerkiksi
39269: hallintopäätöstä vuosittain.                       määrittelemällä nykyistä tarkemmin tilapäinen
39270:    Yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten          oleskelu.
39271: 
39272:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
39273: 
39274:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
39275:                                    1990 vp. -     KK n:o 488                                     3
39276: 
39277: 
39278: 
39279: 
39280:                             Tili Riksdagens Herr Talman
39281: 
39282:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hängig vid inrikesministeriet. Det är fråga om
39283: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ett mycket omfattande lagstiftningsarbete som
39284: nr 1427 av den 20 september 1990 tili veder-      även gäller de övriga ministeriernas förvalt-
39285: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    ningsområden.
39286: av följande av riksdagsman Särkijärvi under-         Beslut skall bl.a. fattas om hemortens var-
39287: tecknade spörsmål nr 488:                         aktighet då en person vistas länge på annan
39288:                                                   ort. Grunderna för bestämmandet av hemorten
39289:           Ämnar Regeringen verka för att stu-     borde justeras utom för studerande även för
39290:        derande som permanent har flyttat från     dem som behöver anstaltsvård, dem som flyttar
39291:        sin hemkommun tili studieorten kan         på grund av arbetsuppgifter av tillfällig natur,
39292:        mantalsskriva sig i sin nya hemkommun      dem som har förtroendeuppgifter i samhället
39293:        när de så vill?                            samt för finska medborgare som långvarigt
39294:                                                   vistas utomlands.
39295:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Verkningarna av revideringen är bl.a. för-
39296: samt anföra följande:                             knippade med beskattningen, vairätten och
39297:                                                   -behörigheten samt hälsovårds- och sociai-
39298:    Stadgandena om fastställande av hemort         vårdsservicen. På grundval av en persons he-
39299: ingår i lagen om befolkningsböcker (141/69).      mort fastställs ofta också den territoriella
39300: När studerandes hemort fastställs, tillämpas      behörigheten för den myndighet som behandlar
39301: stadgandet i 10 §, enligt viiken en persons       ärenden som gäller honom. 1 samband med
39302: hemort inte ändras av den anledningen att han     totairevideringen av hemortsiagstiftningen skall
39303: tillfälligt är borta från hemorten. 1 lagrummet   utredas viiken myndighet som framdeles besiu-
39304: nämns bl.a. studier som tillfällig bortvaro. En   tar om en persons hemort, om detta hemorts-
39305: studerande antecknas därför i allmänhet inte i    beslut är juridiskt bindande för andra myndig-
39306: befolkningsböckerna som stadigvarande bosatt      heter och vilka som har rätt att söka ändring i
39307: på studieorten. En studerandes hemort ändras      beslutet. Tili de frågor som skall utredas hör
39308: dock om han bor med sin familj på studieorten     dessutom frågan om viiken inverkan grunderna
39309: eller om han har skaffat en stadigvarande         för fastställandet av hemort har på kommunai-
39310: arbetsplats där. Grunden kan också ha varit att   hushållningen.
39311: den studerande inte längre har någon bostad i        Det är nödvändigt att revidera lagen om
39312: sin hemkommun. Beslut om hemorten vid             befolkningsböcker på grund av utveckiingen
39313: bostadsbyte fattas självständigt av respektive    inom databehandling och informationsservice.
39314: registerbyrå och därför kan praxis variera i      Författningarna bereds enligt planerna så att
39315: någon mån. Mantalsskrivningen och uppgö-          en regeringsproposition skall kunna aviåtas tili
39316: randet av mantalslängd upphörde i början av       riksdagen nästa år. 1 den av statsrådet tillsatta
39317:  1990 och förvaltningsbeslut om hemorten fattas   deiegationen för befoikningsboksärenden ut-
39318: således inte längre varje år.                     reds scm bäst om det redan i detta samman-
39319:     På grund av förändringarna i samhället är     hang skulle vara möjligt att ändra hemortsstad-
39320: det nödvändigt att helt och hållet justera        gandena t.ex. genom att bättre än för nuvaran-
39321: stadgandena om fastställandet av hemorten. En     de definiera tillfällig vistelse.
39322: revidering av stadgandena om hemort är an-
39323: 
39324:     Helsingfors den 19 oktober 1990
39325: 
39326:                                                                lnrikesminister Jarmo Rantanen
39327:                                               1990 vp.
39328: 
39329: Kirjallinen kysymys n:o 489
39330: 
39331: 
39332: 
39333: 
39334:                                  Särkijärvi: Työtilaisuuksien tarjoamisesta turvapaikka-anomuk-
39335:                                     sen käsittelyä odottaville pakolaisille
39336: 
39337: 
39338:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39339: 
39340:    Suomeen pyrkivien pakolaisten määrä on           lasten opetus, järjestyksenpito yms.) pakolais-
39341: kasvussa. Turvapaikkahakemusten käsittely on        ten itsensä suoritettavaksi. On ilmeistä, että
39342: hidasta, ja päätöstä joudutaan odottamaan           Suomeen asti pääsee turvapaikkaa hakemaan
39343: kuukausia. Tämän ajan turvapaikan hakijoita         omin neuvoin lähinnä sellaisia henkilöitä, jotka
39344: joudutaan tukemaan taloudellisesti. On mah-         ovat pystyneet maksamaan pakonsa järjestämi-
39345: dollista, että tämä joutilas ja ansiotuloton aika   sestä sekä matkastaan ja ovat siis tottuneet
39346: lisää houkutusta omaisuusrikoksiin ja pi-           menestymään yhteiskunnassa.
39347: meään työntekoon.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39348:    Muutamassa Euroopan maassa turvapaikan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39349: hakijalle annetaan heti määräaikainen työlupa.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39350: Näin hänen on usein mahdollista elättää itse        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39351: itsensä hakemuksensa käsittelyajan. Opiskelu-
39352: mahdollisuuksien tarjoaminen (kielet, ammatti-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39353: taito) olisi myös hyödyllistä - oli lopullinen             ryhtyä, jotta Suomeen saapuvat turva-
39354: päätös sitten mikä tahansa.                                paikan pyytäjät voisivat olla hyödylli-
39355:    Välimuotona olisi mahdollista antaa pako-               sessä työssä odottaessaan päätöstä tur-
39356: laiskeskuksissa osa tehtävistä (ateriat, siivous,          vapaikkahakemuksensa käsittelystä?
39357: 
39358:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
39359: 
39360:                                          Jouni J. Särkijärvi
39361: 
39362: 
39363: 
39364: 
39365: 200070S
39366: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 489
39367: 
39368: 
39369: 
39370:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39371: 
39372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dulla, missä ei ole sopivia työpaikkoja tarjolla.
39373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa pakolais-
39374: olette 20 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           ten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.
39375: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Sen yhteydessä toimivan pakolaisasiain neuvot-
39376: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-          telukunnan työryhmä on selvittänyt turvapai-
39377: edustaja Jouni J. Särkijärven kirjallisen kysy-     kanhakijoiden vastaanottamisen järjestämistä.
39378: myksen n:o 489:                                     Työryhmä on 20.6.1990 päivätyssä muistios-
39379:                                                     saan katsonut, että mielekäs tekeminen, harras-
39380:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tukset ja opiskelu ehkäisisivät turhautumista ja
39381:        ryhtyä, jotta Suomeen saapuvat turva-        konflikteja, minkä johdosta turvapaikanhaki-
39382:        paikan pyytäjät voisivat olla hyödylli-      joille tulisi järjestää erityyppistä opintotoimin-
39383:        sessä työssä odottaessaan päätöstä tur-      taa. Turvapaikanhakijoille onkin alettu opettaa
39384:        vapaikkahakemuksensa käsi ttel ys tä?        suomen kieltä enintään 10 tuntia viikossa.
39385:                                                     Opintotoiminta ei kuitenkaan ole luonteeltaan
39386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suomalaiseen yhteiskuntaan integroivaa. Vas-
39387: vasti seuraavaa:                                    taanottokeskuksiin on tarkoitus palkata myös
39388:                                                     vapaa-ajan ohjaajia aktivoimaan harrastustoi-
39389:    Ulkomaalainen saa tehdä Suomessa työtä           mintaa ja toisaalta on tutkittu mahdollisuuksia
39390: pääsääntöisesti vasta saatuaan työluvan. Työ-       käyttää hyväksi jo olemassa olevia julkisia ja
39391: luvan maassa jo oleskelevalle ulkomaalaiselle       vapaaehtoisjärjestöjen palveluja.
39392: antaa sisäasiainministeriö. Ulkomaalaislain            Vapaaehtoisuuden pohjalta hakijat voivat jo
39393:  15 §:ssä edellytetään, että sisäasiainministeriö   nyt vastaanottokeskuksissa osallistua siivouk-
39394: hankkii työlupaa koskevassa asiassa työminis-       seen, lasten opetukseen ja muihin vastaaviin
39395: teriön lausunnon ennen päätöksen tekemistä.         tehtäviin. Myös äidinkielen opetusta hakijat
39396: Työministeriö antaa lausuntonsa työllisyysnä-       ovat voineet halutessaan antaa toisilleen.
39397: kökohtien pohjalta. Työluvan saamisen edelly-          Hallituksen tarkoituksena on lyhentää turva-
39398: tyksenä on lisäksi aina, että henkilö saa oles-     paikkahakemusten käsittelyaikoja lisäämällä
39399: keluluvan. Kun turvapaikanhakijan asian kä-         hakemuksia käsittelevää henkilöstöä. Tämä
39400: sittely on kesken, yleensä myös ei ole vielä        alentaa ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia ja
39401: ratkaistu, onko hänen ylipäänsä mahdollista         vähentää odottelusta aiheutuvia sosiaalisia ja
39402: jatkaa oleskeluaan Suomessa.                        muita ongelmia.
39403:    Jos turvapaikanhakijoiden annettaisiin työs-        Valtioneuvosto on vuonna 1988 päättänyt
39404: kennellä, se loisi monissa tapauksissa virheelli-   pakolaisten toimeentulon turvaamisesta. Tä-
39405: sen käsityksen mahdollisuudesta jäädä Suo-          män päätöksen (53 7/88) perusteella turvapai-
39406: meen, minkä jälkeen kielteisen päätöksen saa-       kanhakijoille ja niille, jotka ovat saaneet kiel-
39407: minen olisi entistä vaikeampaa hyväksyä. Toi-       teisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa ja
39408: saalta turvapaikanhakijoiden työllistäminen ei      odottavat karkotusasian lainvoimaista ratkai-
39409: useimmissa tapauksissa olisi edes mahdollista       sua, annetaan avustusta toimeentulon turvaa-
39410: esim. puutteellisen kielitaidon tai ammattikou-     miseksi. Valtioneuvosto on siis pitänyt lähtö-
39411: lutuksen vuoksi.                                    kohtana nimenomaan sitä, että turvapaikanha-
39412:    Sisäasiainministeriön tietojen mukaan Poh-       kijat eivät ole ansiotyössä.
39413: joismaista vain Norjassa turvapaikanhakijat            Edellä kerrotuista syistä katson, ettei turva-
39414: saavat työskennellä korvausta vastaan. Norjas-      paikanhakijoille tule antaa lupaa ansiotyön
39415: ta saadun tiedon mukaan tosiasiassa kuitenkin       tekemiseen. Sen sijaan muunlaiseen, lähinnä
39416: hyvin harva turvapaikanhakija on päätöstä           omaehtoiseen vapaa-ajantoimintaan, esimer-
39417: odotellessaan työssä. Tämä johtuu mm. siitä,        kiksi opiskeluun, heille mahdollisuuksien mu-
39418: että vastaanottokeskukset sijaitsevat maaseu-       kaan tulee antaa tilaisuus.
39419: 
39420:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
39421: 
39422:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
39423:                                        1990 vp. -     KK n:o 489                                       3
39424: 
39425: 
39426: 
39427: 
39428:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39429: 
39430:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           arbetar medan de väntar på beslut. Detta beror
39431: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           bl.a. på att mottagningscentren befinner sig på
39432: av den 20 september 1990 tili vederbörande            landsbygden där lämpliga arbetsplatser saknas.
39433: medlem av statsrådet översänt avskrift av                Social- och hälsovårdsministeriet svarar för
39434: följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi           mottagningen av flyktingar och asylsökande.
39435: undertecknade spörsmål nr 489:                        En arbetsgrupp för delegationen för flykting-
39436:                                                       ärenden, som verkar vid ministeriet, har utrett
39437:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              hur mottagningen av asylsökande skall ordnas.
39438:        vidta för att asylsökandena som anlän-         Arbetsgruppen har i sin promemoria av den
39439:        der tili Finland skall kunna ha ett            20.6.1990 ansett att en meningsfull syssla,
39440:        nyttigt arbete medan de väntar på              hobbyer och studier skulle förebygga frus-
39441:        beslut angående behandlingen av sin            tration och konflikter, varför studieverksamhet
39442:        asylansökan?                                   av olika slag borde anordnas för asylsökande-
39443:                                                       na. Man har också börjat undervisa asylsökan-
39444:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          dena i finska språket högst 10 timmar i veckan.
39445: samt anföra följande:                                 Studieverksamheten är dock inte av den arten
39446:                                                       att den integrerar sökandena i det finska
39447:    Utlänning får arbeta i Finland i regel först       samhället. Man avser tili mottagningscentren
39448: sedan han erhållit arbetstillstånd. Arbetstill-       även att anställa fritidsledare för att aktivera
39449: stånd för utlänning som redan vistas i Jandet         hobbyverksamheten och å andra sidan har man
39450: beviljas av inrikesministeriet. Det förutsätts i      undersökt möjligheterna att utnyttja redan
39451: 15 § utlänningslagen att inrikesministeriet i         befintlig offentlig service ävensom frivilligorga-
39452: ärende som gäller arbetstillstånd inhämtar ar-        nisationernas service.
39453: betsministeriets utlåtande innan beslut fattas.          Asylsökandena har redan nu möjlighet i
39454: Arbetsministeriet avger sitt utlåtande med hän-       mottagningscentren att på frivillig basis delta i
39455: syn tili sysselsättningssynpunkter. För att ar-       städning, undervisning av barn och övriga
39456: betstillstånd skall beviljas förutsätts det även      motsvarande uppgifter. Sökandena har även
39457: alltid att personen i fråga erhåller uppehållstill-   kunnat undervisa varandra i modersmål om de
39458: stånd. När behandlingen av asylärendet ännu           så önskat.
39459: inte är slutförd har det i allmänhet inte heller         Regeringen har för avsikt att förkorta be-
39460: ännu avgjorts om sökanden överhuvudtaget              handlingstiden för asylansökningar genom att
39461: kan fortsätta sin vistelse i Finland.                 öka personalen som behandlar ansökningar.
39462:    Om asylsökandena skulle tillåtas arbeta,           Detta kommer att sänka kostnaderna för sö-
39463: skulle detta i många fall ge en felaktig före-        kandenas uppehälle och minska sociala och
39464: ställning om möjligheterna att stanna i Fin-          andra problem som förorsakas av väntandet.
39465: land, varefter det skulle vara ännu svårare att          Statsrådet har år 1988 fattat beslut om
39466: acceptera ett nekande beslut. A andra sidan           tryggandet av flyktingars utkomst. Enligt detta
39467: skulle det i flesta fall inte ens vara möjligt att    beslut (537/88) ges asylsökandena och de som
39468: erbjuda asylsökandena arbete på grund av              fått ett nekande beslut på sin ansökan och som
39469: bristande språkkunskaper eller yrkesutbildning.       väntar på ett laga kraft vunnet avgörande i
39470:    Enligt vad inrikesministeriet erfarit är det av    utvisningsärendet understöd för utkomstens
39471: de nordiska länderna endast Norge som tillåter        tryggande. Statsrådet har således uttryckligen
39472: asylsökandena att arbeta mot ersättning. Enligt       utgått från att asylsökandena inte förvärvsar-
39473: uppgifter som erhållits från Norge är det i           betar.
39474: själva verket dock mycket få asylsökande som             På grund av de förenämnda orsakerna anser
39475: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 489
39476: 
39477: jag att asylsökandena inte bör ges tillåtelse att   samhet av annat slag, närmast frivillig fritids-
39478: förvärvsarbeta. Däremot bör asylsökandena i         verksamhet såsom t.ex. studier.
39479: mån av möjlighet ges tillfälle att utöva verk-
39480:      Helsingfors den 19 oktober 1990
39481: 
39482:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
39483:                                               1990 vp.
39484: 
39485: Kirjallinen kysymys n:o 490
39486: 
39487: 
39488: 
39489: 
39490:                                  Vuoristo ym.: Biotieteiden uusien saavutusten aiheuttamista
39491:                                      lainsäädäntötarpeista bioetiikan alueella
39492: 
39493: 
39494:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39495:    Vanha tuomarinohje sanoo, että lailla on         yritykset patentoivat kehittämiään elämänmuo-
39496: maata rakennettava. Tästä periaatteesta on          toja, vaikka elämän patentoiminen tuntuu il-
39497: ennen kaikkea eduskunnan itsensä lakiasäätä-        miselvästi oikeustajun vastaiselta.
39498: vänä valtioelimenä pidettävä kiinni.                   Ihmisen geeniterapiaan on Yhdysvalloissa jo
39499:    Vaikeimpia alueita lainsäädännöllisesti ovat     myönnetty ensimmäiset luvat. Kyseessä ovat
39500: ns. biotieteitten alueet, koska lakien siellä       tietyt geneettiset taudit, joiden parantamiseen
39501: täytyy sisältää vahvaa ja perusteltua moraalista    ei muita keinoja tunneta. Geeniterapia itses-
39502: ja eettistä normistoa tieteitten itsensä ollessa    sään on nuori hoitomuoto, johon sisältyy ja
39503: jatkuvasti kehittyviä ja uusia moraalisia ja        erityisesti jonka kehittämiseen sisältyy runsaas-
39504: eettisiä ongelmia tuottavia.                        ti eettistä problematiikkaa. Onko tähän Suo-
39505:    Ihmisen keinoalkuista lisääntymistä koske-       messa varauduttu?
39506: vaa lainsäädäntöä on maassamme jo valmistel-           Edelleen huolta on aiheuttanut mm. se11ai-
39507: tu, ja sitä koskeva lakiesitys lienee tulossa       nen, nopeasti ajatellen kaukaiselta tuntuva
39508: eduskunnan käsittelyyn. Siihen liittyvä eettinen    mahdollisuus, että geenitekniikan avu11a tuote-
39509: keskustelu on meillä keskittynyt kysymykseen,       tut uudenlaiset organismit luontoon päästettyi-
39510: onko keinosiemennyksessä alkunsa saaneella          nä saastuttaisivat ekosysteemin tai muuten
39511: lapsella oikeus saada tietää biologisen isänsä      järkyttäisivät ekologista tasapainoa, joka tun-
39512: henkilöllisyys.                                     netusti on äärimmäisen haavoittuva.
39513:    Sen sijaan muita tärkeitä seikkoja, kuten           Laboratorioissa on esimerkiksi jo kehitetty
39514: kysymystä rodunjalostuksesta ja kohdunvuok-         öljytuhoja torjuva mikrobi siirtämällä avoimis-
39515: rauksesta ei ole kovinkaan paljon käsitelty.        sa öljylähteissä elävistä bakteereista öljyn ha-
39516: Onko ne otettu huomioon edellä mainittua            jotukseen tarvittavien entsyymien geenit erää-
39517: lakiesitystä valmisteltaessa?                       seen meressä elävään alkeelliseen organismiin.
39518:    Ihmistä koskeva geenitekniikka tuo muka-         Tätä ei ole kuitenkaan vielä kokeiltu tosimie-
39519: naan monia ongelmia. Kun ihmisen geeneistä          lessä, koska ei tiedetä tämän geneettisesti uu-
39520: saadaan yhä yksityiskohtaisempaa molekyyli-         dentyyppisen mikrobin vaikutuksia meren eko-
39521: biologista tietoa, käy mahdolliseksi esimerkiksi    systeemiin.
39522: ennustaa kenen tahansa henkilön riski sairas-          Varovaisuuteen geeniteknologian ympäristö-
39523: tua tiettyihin geneettisiin tauteihin. Haluaako     vaikutusten suhteen onkin syytä. Toisaalta
39524: ihminen itselleen tällaisen tiedon? Entä vakuu-     geeniteknologisten organismien huolellisesti
39525: tusyhtiöt, työnantajat jne? Ovatko edes tällaiset   suunniteltu käyttö ei välttämättä aiheuta luon-
39526: tutkimukset eettisesti oikeutettuja? Bioetiikkaa    non lisäkuormitusta. Pikemminkin on kysymys
39527: pohtineille tutkijoille on muodostunut vakau-       valinnasta, kuinka ihminen vaikuttaa luontoon.
39528: mus, että tieto ihmisyksilön geeneistä on hänen     Mutta ihmiselle tämä valinta on tietoisesti
39529:  koskematonta yksityisomaisuuttaan. Miten           eettinen ja moraalinen, ja sen näkyvä ilmenty-
39530:  tämä yksityisomaisuus voidaan tulevaisuudessa      mä on yhteiskunnallinen laki.
39531: laiHa suojata?                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39532:    Edelleen geenitekniikan keinoin luotujen uu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39533: sien mikrobien, kasvien ja eläinten patentoita-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39534:  vuus on hankala, pikaista lainsäädäntöä vaati-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39535:  va ongelma. On olemassa uhka, että suur-
39536: 200070S
39537: 2                                 1990 vp. -     KK n:o 490
39538: 
39539:         Onko Hallitus varautunut kohtaa-                  onko Hallituksella tarkoitus antaa
39540:       maan biotieteitten eettiset ongelmat en-         niihin liittyviä lakiesityksiä vielä tämän
39541:       nakoivasti lainsäädännöllä, ja                   eduskunnan aikana?
39542:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
39543: 
39544:                    Raimo Vuoristo                       Matti Vähänäkki
39545:                                       1990 vp. -     KK n:o 490                                      3
39546: 
39547: 
39548: 
39549: 
39550:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39551:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ihmistä koskevaan geenidiagnostiikkaan ja
39552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen hyväksikäyttöön liittyy monitahoisia eetti-
39553: olette 20 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            siä ja juridisia ongelmia. Geenitekniikan sovel-
39554: kirjeenne n:o 1429 ohella toimittanut valtioneu-     lutukset avaavat uusia mahdollisuuksia monien
39555: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sairauksien entistä parempaan hoitamiseen, ja
39556: kansanedustaja Raimo Vuoriston ym. näin              tähän tähtäävää tutkimus- ja koetoimintaa
39557: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 490:       pidetäänkin yleisesti eettiseltä kannalta hyväk-
39558:                                                      syttävänä. Ihmisen sukusolujen perimän muut-
39559:           Onko Hallitus varautunut kohtaa-           tamista taas on monissa kansainvälisissä ehdo-
39560:        maan biotieteitten eettiset ongelmat en-      tuksissa tai suosituksissa haluttu rajoittaa. Suo-
39561:        nakoivasti lainsäädännöllä, ja                mi on aktiivisesti mukana Pohjoismaiden neu-
39562:           onko Hallituksella tarkoitus antaa         voston ja Euroopan neuvoston asettamissa
39563:        niihin liittyviä lakiesityksiä vielä tämän    bioteknologian etiikkaa käsittelevissä työryh-
39564:        eduskunnan aikana?                            missä. Mikäli näiden työryhmien tulokset aika-
39565:                                                      naan edellyttävät eettisten suositusten lisäksi
39566:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           myös uutta lainsääd~ntöä, hallitus tulee harkit-
39567: taen seuraavaa:                                      semaan lainsäädäntötoimenpiteitä.
39568:                                                         Eläimiin, kasveihin ja mikrobeihin kohdistu-
39569:    Biotieteiden, erityisesti geenitekniikan kehit-   vasta biotekniikasta on valmistunut ympäristö-
39570: tyminen luo uudenlaisia eettisiä ongelmia. Eet-      ministeriön työryhmän mietintö 31.1.1990.
39571: tisten ongelmien ratkaisuja haetaan nykyään          Työryhmä katsoi Suomen lainsäädännön kat-
39572: kansainvälisessä yhteistyössä eri tahoilla, kuten    tavan suurelta osin geneettisesti muunnetulla
39573: Pohjoismaiden neuvostossa, Euroopan neuvos-          organismilla valmistetut tuotteet, jotka eivät
39574: tossa, OECD:ssä ja Maailman terveysjärjestös-        sisällä eläviä soluja, sekä ihmisen terveyteen ja
39575: sä.                                                  ympäristöön kohdistuvien mahdollisten haitto-
39576:    On syytä erottaa toisaalta ihmiseen, toisaalta    jen sääntelyn tarpeen. Sitä vastoin eläviä ge-
39577: kasveihin ja eläimiin kohdistuva geenitekniikan      neettisesti muunnettuja organismeja sisältävien
39578: hyväksikäyttö, koska niin juridiset kuin eettiset    tuotteiden osalta lainsäädäntö on työryhmän
39579: ongelmat ovat näissä kahdessa tapauksessa            mielestä puutteellinen, ja täydentäviä säännök-
39580: erilaiset.                                           siä tarvittaisiin muun muassa ympäristönsuoje-
39581:    Oikeusministeriössä on valmisteltu ehdotus        lua, terveydenhuoltoa, maa- ja metsätaloutta,
39582: ihmisen keinotekoisia lisääntymismenetelmiä          elintarvikkeita, eläinlääkintähuoltoa, teollisuus-
39583: koskevaksi lainsäädännöksi (Oikeusministeriön        tuotantoa, kuljetusta ja kauppaa koskeviin
39584: lainvalmisteluosaston julkaisu 12/ 1988). Tämä       lakeihin. Työryhmän mietintö on lähdössä lau-
39585: ehdotus on tarkoitus antaa seuraavalle edus-         suntokierrokselle, ja tarkoituksena on asettaa
39586: kunnalle. Ehdotuksen mukaan keinotekoisten           komitea lainsäädäntötyötä varten. Hallitus ai-
39587: menetelmien käyttö rodunjalostukseen samoin          koo myös asettaa geenitekniikan lautakunnan
39588: kuin kohdunvuokraus olisivat kiellettyjä. Oi-        alan asiantuntijaelimeksi.
39589: keusministeriön rikoslakiprojektissa taas on            Biotekniikan ympäristölle haitallisten vaiku-
39590: valmistunut alustava ehdotus ihmisen alkion,         tusten kontrollointi on siis osittain mahdollista
39591: sikiön ja perimän suojan loukkaamista koske-         myös nykyisen lainsäädännön avulla. Esimer-
39592: viksi säännöksiksi, jonka mukaan nämä ran-           kiksi vesilaissa, jätehuoltolaissa ja ilmansuoje-
39593: gaistussäännökset rikoslain kokonaisuudistuk-        lulaissa päästöjen käsite on määritelty niin
39594: sessa noudatettujen periaatteiden mukaisesti         yleisesti, että monet biotekniikan tuotteet kuu-
39595: aikanaan otettaisiin rikoslakiin. Nämä rangais-      luvat lakien piiriin. Asiaan on myös kiinnitetty
39596: tussäännökset edellyttävät kuitenkin aineellisen     huomiota valmisteltaessa rikoslakiin sijoitetta-
39597: lainsäädännön luomista.                              via ympäristörikossäännöksiä (Oikeusministe-
39598: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 490
39599: 
39600: riön lainvalmisteluosaston julkaisu 1/1989), joi-   kaansaamista. Suomi osallistuu tähän työhön
39601: ta koskevaa hallituksen esitystä ei kuitenkaan      yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa.
39602: ehditä antaa tälle eduskunnalle.                       Edellä esittämäni lisäksi viittaan siihen, että
39603:    Geenitekniikan keinoin luotujen organismien      tähän aihepiiriin liittyviä kysymyksiä on käsi-
39604: patentoitavuutta käsitellään parhaillaan eri        telty ympäristöministerin kansanedustaja Pul-
39605: kansainvälisissä järjestöissä. Suomen patentti-     liaisen kirjalliseen kysymykseen n:o 229 sekä
39606: lainsäädäntö on nykyään pohjoismaisittain ja        maa- ja metsätalousministerin kansanedustaja
39607: lähes täydellisesti eurooppalaisittain harmoni-     Särkijärven kirjalliseen kysymykseen n:o 434
39608: soitu. Tämän vuoksi on pyrittävä edistämään         tämän vuoden valtiopäivillä antamissa vastauk-
39609: kansainvälisten sopimusten tai suositusten ai-      sissa.
39610:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
39611: 
39612:                                                                   Oikeusministeri Tarja Halonen
39613:                                       1990 vp. -      KK n:o 490                                    5
39614: 
39615: 
39616: 
39617: 
39618:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39619:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           terade etiska och juridiska problem. Tillämp-
39620: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           ningen av genteknik erbjuder nya möjligheter
39621: nr 1429 av den 20 september 1990 tili veder-          att sköta många olika sjukdomar allt bättre
39622: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        och den forskning och försöksverksamhet som
39623: av riksdagsman Raimo Vuoristo m.fl. under-            syftar tili detta anses allmänt vara etiskt god-
39624: tecknade spörsmål nr 490:                             tagbar. Många internationella förslag eller re-
39625:                                                       kommendationer har velat begränsa möjlighe-
39626:          Är Regeringen beredd att genom               terna att ombilda arvsmassan i människans
39627:        föregripande lagstiftning möta de etiska       könsceller. Finland deltar aktivt i de arbets-
39628:        problemen inom biovetenskaperna och            grupper som behandlar etiken inom biotekno-
39629:          har Regeringen för avsikt att redan          login som Nordiska rådet och Europarådet har
39630:        under denna riksdag överlämna något            tillsatt. Om resultatet av dessa arbetsgruppers
39631:        lagförslag i anslutning tili detta?            arbete i framtiden utöver etiska rekommenda-
39632:                                                       tioner också kommer att förutsätta ny lagstift-
39633:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ning, kommer regeringen av överväga att vidta
39634: samt anföra följande:                                 lagstiftningsåtgärder.
39635:                                                          Ett arbetsgruppsbetänkande om bioteknik
39636:    Utvecklingen av biovetenskaperna, i synner-        som riktar sig mot djur, växter och mikrober
39637: het gentekniken, skapar nya slag av etiska            blev fårdigt vid miljöministeriet den 31 januari
39638: problem. Olika lösningar på problemen söks             1990. Arbetsgruppen ansåg att den finska
39639: för närvarande på olika håll genom internatio-        lagstiftningen i stor utsträckning täcker beho-
39640: nellt samarbete, t.ex. inom Nordiska rådet,           vet av reglering av produkter som har fram-
39641: Europarådet, OECD och Världshälsoorganisa-            ställts genom genetiskt ombildade organismer,
39642: tionen.                                               men inte innehåller levande celler, samt regle-
39643:    Det är skäl att särskilja å ena sidan gentek-      ringen av eventuella men för människans hälsa
39644: nik som riktar sig mot människan och å andra          och miljön. Däremot ansåg arbetsgruppen att
39645: sidan genteknik som riktar sig mot växter och         lagstiftningen för produkter som innehåller
39646: djur, eftersom såväl de juridiska som etiska          levande genetiskt ombildade organismer är
39647: problemen i de två fallen är olika.                   bristfällig. Kompletterande stadganden behövs
39648:    Vid justitieministeriet har ett förslag tili       bl.a. i lagarna som gäller miljövård, hälsovård,
39649: lagstiftning om artificiella fortplantningsmeto-      jord- och skogsbruk, livsmedel, veterinärtjän-
39650: der för människan beretts (Justitieministeriet.       ster, industriproduktion, transport och handel.
39651: Lagberedningsavdelningens publikation 12/             Arbetsgruppens betänkande är på väg på re-
39652: 1988). Avsikten är att överlämna förslaget tili       miss och avsikten är att tillsätta en kommitte
39653: nästa riksdag. Enligt förslaget är rasförädling       för lagstiftningsarbetet. Regeringen ämnar ock-
39654: genom artificiella metoder ävensom livmoders-         så tillsätta en nämnd för genteknik som sak-
39655: uthyrning förbjudet. lnom straffiagsprojektet         kunnigorgan på området.
39656: vid justitieministeriet har därtill ett preliminärt      En kontroll av bioteknikens skadeverkningar
39657: förslag tili stadganden om kränkning av skyd-         på miljön är alltså delvis möjlig också med
39658: det av embryon, foster och arvsmassa blivit           hjälp av den gällande lagstiftningen. T.ex. i
39659: färdigt. Enligt förslaget skall dessa straffstad-     vattenlagen, lagen om avfallshantering och
39660: ganden i enlighet med de principer som har            luftvårdslagen har begreppet utsläpp definierats
39661: iakttagits vid totalrevideringen av straffiagen i     så allmänt att många biotekniska produkter
39662: sinom tid föras in i straffiagen. Straffstadgan-      faller inom ramen för lagarna. Uppmärksam-
39663: dena kräver dock att en materiell lagstiftning        het vid saken har också fåsts i samband med
39664: skapas.                                               beredningen av stadgandena om miljöbrott
39665:    Tili den gendiagnostik som gäller människan        (Justitieministeriet. Lagberedningsavdelningens
39666: och utnyttjandet av den hänför sig mångfacet-         publikation 1/1989) som skall föras in i straff-
39667: 6                                  1990 vp. -     KK n:o 490
39668: 
39669: lagen. Regeringen hinner emellertid inte över-    land deltar tillsammans med de övriga nordiska
39670: lämna propositionen till den här riksdagen.       länderna i detta arbete.
39671:    Möjligheterna att få patent på organismer         Utöver det ovan anförda hänvisar jag till att
39672: som har skapats genom gentekniska metoder         frågor i anslutning till detta ämnesområde har
39673: behandlas för närvarande i olika internationel-   behandlats i de svar som miljöministern gav på
39674: la organisationer. Den finska patentlagstift-     riksdagsman Pulliainens skriftliga spörsmål nr
39675: ningen är nu helt harmonierad med den nor-        229 och jord- och skogsbruksministern på
39676: diska och så gott som fullständigt med den        riksdagsman Särkijärvis skriftliga spörsmål nr
39677: övriga europeiska. Därför bör internationella     434 under detta års riksdag.
39678: avtal eller rekommendationer eftersträvas. Fin-
39679:     Helsingfors den 9 oktober 1990
39680: 
39681:                                                                 Justitieminister Tarja Halonen
39682:                                              1990 vp.
39683: 
39684: Kirjallinen kysymys n:o 491
39685: 
39686: 
39687: 
39688: 
39689:                                  Vihriälä ym.: Maanomistajien kuulemisesta rantojensuojeluohjel-
39690:                                      man lausuntokierroksella
39691: 
39692: 
39693:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39694: 
39695:    Hallintomenettelylain 15 §:n mukaan asian-         Ympäristöministeriön hätäinen t01mmta ja
39696: osaista on kuultava ennen asian ratkaisemista.     vastuun siirtäminen kunnille on johtanut sii-
39697: Rantojensuojeluohjelma on ollut lausuntokier-      hen, että useat, varsinkin toisella paikkakun-
39698: roksella kuntien ja maanomistajien kuulemista      nalla asuvat maanomistajat, eivät ole saaneet
39699: varten. Ympäristöministeriö on antanut maan-       tietoa maidensa kuulumisesta suojeluohjel-
39700: omistajien kuulemisen kuntien tehtäväksi. Mi-      maan. Tämän vuoksi on maanomistajien oi-
39701: nisteriön ohjeiden mukaan kunnan tulee kuu-        keusturva ja yhdenvertainen kohtelu vaarantu-
39702: luttaa ehdotus rantojensuojeluohjelmaksi ilmoi-    nut.
39703: tustaululla. Sen lisäksi se tulee julkaista kun-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39704: nassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Niille maan-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39705: omistajille, joiden osoite on kunnan tiedossa,     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39706: lähetetään kuulutus kirjeessä. Jos yhden suoje-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39707: lukohteen maanomistajia on yli 10, kirjeen
39708: lähettäminen ei ole välttämätöntä. Asianosai-                Onko Hallitus tietoinen, ettei kaikkia
39709: silie voidaan antaa kopioita pyydettäessä.                rantojensuojeluohjelmaan       kuuluvien
39710:     Kunnat ovat tehneet parhaansa täyttääkseen            alueiden maanomistajia ole kuultu hal-
39711: tiedotustehtävän, joka kuuluisi ehdotusta val-            lintomenettelylain 15 §:n edellyttämällä
39712: mistelleelle ympäristöministeriölle. Kuntien              tavalla, ja
39713: saarnat suojelukartat ovat olleet kuitenkin niin             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39714: epäselviä, että usean maanomistajan kohdalla              siin maanomistajien oikeusturvan ja yh-
39715: on ollut epätietoisuutta siitä, kuuluuko hänen            denvertaisen kohtelun turvaamiseksi?
39716: tilansa maat ehdotettuun suojelualueeseen.
39717: Kunnat eivät ole myöskään pystyneet anta-
39718: maan tietoa ohjelmaluonnoksen vaikutuksista.
39719: 
39720:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
39721: 
39722:           Jukka Vihriälä             Esko Jokiniemi                Tytti Isohookana-Asunmaa
39723:           Pirkko Ikonen              Mauri Pekkarinen              Juho Sillanpää
39724:           Sulo Aittaniemi            Sirkka-Liisa Anttila          Lea Mäkipää
39725:           Jorma Huuhtanen            Hannu Tenhiälä                Toimi Kankaanniemi
39726:           Matti Väistö               Eino Siuruainen               Pauli Saapunki
39727:                      Raimo Vistbacka                      Tellervo Renko
39728: 
39729: 
39730: 
39731: 
39732: 200070S
39733: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 491
39734: 
39735: 
39736: 
39737: 
39738:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39739: 
39740:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      välttämättömänä. Vielä ministeriö on ilmoitta-
39741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nut, että asianasaisille voidaan pyydettäessä
39742: olette 20 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          antaa kopioita ohjelman kartoista. Ympäristö-
39743: kirjeenne n:o 1430 ohella toimittanut valtioneu-   ministeriö on myös ilmoittanut vastaavansa
39744: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kuulemisesta kunnalle aiheutuvista ilmoitusku-
39745: kansanedustaja Vihriälän ym. kirjallisesta ky-     luista. Menettelytavat ovat tiedoksiannosta hal-
39746: symyksestä n:o 491, jossa tiedustellaan:           lintoasioissa säädetyn lain (232/66) mukaisia.
39747:                                                       Joissakin tapauksissa on saattanut olla mah-
39748:           Onko Hallitus tietoinen, ettei kaikkia   dollista, ettei kartasta ole varmuudella käynyt
39749:        rantojensuojeluohjelmaan       kuuluvien    ilmi, koskeeka suojeluohjelma tiettyä maan-
39750:        alueiden maanomistajia ole kuultu hal-      omistajaa vai ei. Ilmenneissä epäselvissä ta-
39751:        lintomenettelylain 15 §:n edellyttämällä    pauksissa ympäristöministeriö on kehottanut
39752:        tavalla, ja                                 varmuuden vuoksi kuulemaan maanomistajaa.
39753:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Ympäristöministeriö on lääninhallituksille
39754:        siin maanomistajien oikeusturvan ja yh-     lähettämässään kirjeessä pyytänyt näitä tarkis-
39755:        denvertaisen kohtelun turvaamiseksi?        tamaan, että kunnat ovat edellä olevan mukai-
39756:                                                    sesti kuulleet maanomistajia. Saatujen tietojen
39757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       perusteella näin on myös yleisesti tapahtunut.
39758: vasti seuraavaa:                                   Näin ollen maanomistajia on kuultu niin kuin
39759:                                                    hallintomenettelylain 15 § edellyttää.
39760:    Ympäristöministeriö on pyytänyt kuntia             Eri puolilla maata on järjestetty yhteensä 20
39761: kuulemaan rantojensuojeluohjelmasta maan-          yleisötilaisuutta, joissa ympäristöministeriön
39762: omistajia siten, että kuulutus ehdotuksesta suo-   edustaja on ollut paikalla ja joissa on selostettu
39763: jeluohjelmaksi pannaan kunnan julkisten kuu-       suojeluohjelmaehdotusta ja sen vaikutuksia.
39764: lutusten ilmoitustaululle. Kuulutuksen on tullut   Sen lisäksi ovat lääninhallitukset ja kunnat
39765: sisältää tieto siitä, missä ohjelman asiakirjoja   järjestäneet useita kymmeniä samanlaisia tilai-
39766: säiiytetään, niin että asianosaiset voivat käydä   suuksia. Tietoja on myös jaettu runsaasti jouk-
39767: tutustumassa ehdotuksiin ja niiden aluerajauk-     kotiedotusvälineille ja nämä ovatkin aihetta
39768: siin. Sen lisäksi kuulutus on tullut julkaista     käsitelleet. Näin ollen kansalaisilla on ollut
39769: sellaisessa kunnassa ilmestyvässä sanomaleh-       varsin hyvät mahdollisuudet saada tietoja suo-
39770: dessä, josta asianomaisten voidaan parhaiten       jeluohjelmasta ja sen vaikutuksista.
39771: otaksua saavan tiedon asiasta. Niille maan-           Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
39772: omistajille, joiden osoite on kunnan tiedossa,     että maanomistajia on kuultu hallintomenette-
39773: ministeriö on lisäksi pyytänyt lähettämään         lylain 15 §:n edellyttämällä tavalla ja että maan-
39774: kuulutuksen tavallisessa kirjeessä. Jos yhden      omistajien oikeusturva ja yhdenvertainen koh-
39775: suojelukohteen maanomistajia on yli 10, ei         telu eivät ole vaarantuneet.
39776: kirjeen lähettämistä kuitenkaan ole pidetty
39777: 
39778:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
39779: 
39780:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
39781:                                     1990 vp. -     KK n:o 491                                       3
39782: 
39783: 
39784: 
39785: 
39786:                              Tili Riksdagens Herr Talman
39787: 
39788:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att parterna vid begäran kan ges kopior av
39789: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kartorna i programmet. Miljöministeriet har
39790: nr 1430 av den 20 september 1990 tili veder-       också meddelat att det står för alla annons-
39791: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     kostnader som kommunen åsamkas av höran-
39792: av följande av riksdagsman Vihriälä m.fl.          det. Förfarandet överensstämmer med lagen
39793: undertecknade spörsmål nr 491 :                    om delgivning i förvaltningsärenden (232/66).
39794:                                                       I vissa fall har det hänt att det inte med
39795:           Är Regeringen medveten om att alla       säkerhet har framgått av kartan om skyddspro-
39796:        markägare tili de områden som hör tili      grammet gäller en viss markägare eller inte. I
39797:        strandskyddsprogrammet inte har hörts       oklara fall har miljöministeriet uppmanat att
39798:        på det sätt som förutsätts i 15 § lagen     markägaren för säkerhets skull skall höras.
39799:        om förvaltningsförfarande och                  Miljöministeriet har i ett brev tili länsstyrel-
39800:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      serna bett dessa kontrollera om kommunerna
39801:        att säkerställa rättsskyddet för mark-      har hört markägarna i enlighet med ovanståen-
39802:        ägarna och ett jämlikt bemötande av         de. Enligt erhållna uppgifter har det i allmän-
39803:        dem?                                        het skett så. Sålunda har markägarna hörts på
39804:                                                    det sätt som förutsätts i 15 § lagen om förvalt-
39805:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningsförfarande.
39806: samt anföra följande:                                 I olika delar av Jandet har ordnats samman-
39807:                                                    lagt 20 allmänna sammankomster där en repre-
39808:     Miljöministeriet har bett kommunerna att       sentant för miljöministeriet har varit närvaran-
39809: höra markägarna om strandskyddsprogrammet          de och där man har redogjort för förslaget tili
39810: så att en kungörelse om förslaget tili skydds-     skyddsprogram och dess verkningar. Dessutom
39811: program sätts upp på kommunens anslagstavla        har länsstyrelserna och kommunerna ordnat
39812: för offentliga kungörelser. A vsikten var att      flera tiotals liknande sammankomster. Rikligt
39813: kungörelsen skulle innehålla information om        med information har också delats ut tili mass-
39814: var handlingarna tili programmet uppbevaras        media, som också har behandlat ämnet. Såle-
39815: så att parterna kan bekanta sig med förslagen      des har medborgarna haft mycket goda möj-
39816: och områdesbegränsningarna i dem. Dessutom         ligheter att få information om skyddsprogram-
39817: skulle kungörelsen publiceras i en tidning som     met och dess verkningar.
39818: utkommer i kommunen och som man kan anta              På basis av det ovan anförda anser regering-
39819: bäst förmedlar information om saken tili de        en att markägarna har hörts på det sätt som
39820: berörda. Ministeriet har dessutom bett att         förutsätts i 15 § lagen om förvaltnings-
39821: kungörelsen skall sändas i ett vanligt brev tili   förfarande och att markägarnas rättsskydd och
39822: de markägare vilkas adress kommunen känner         ett jämlikt bemötande av dem inte har äventy-
39823: tili. Om ett skyddsobjekt har över tio mark-       rats.
39824: ägare har det dock inte ansetts vara nödvändigt
39825: att skicka brev. Vidare har ministeriet meddelat
39826: 
39827:     Helsingfors den 26 oktober 1990
39828: 
39829:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
39830:                                             1990 vp.
39831: 
39832: Kirjallinen kysymys n:o 492
39833: 
39834: 
39835: 
39836: 
39837:                                 Jokinen: Ajo-opetuksen sisällyttämisestä koulujen opetusohjel-
39838:                                     mnn
39839: 
39840: 
39841:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39842: 
39843:    Liikenteen voimakkaasti kasvaessa tulee        ominaisuudet, sitä paremmin he myös osaavat
39844: myös lainsäätäjän ja maan hallituksen ottaa       välttää onnettomuusriskejä. Nykyaikana tulee
39845: sille kuuluva vastuu tämän kehityksen aiheut-     jokaisen nuoren ihmisen tuntea niin saumatto-
39846: tamista muutoksista.                              masti jokapäiväiseen elämänpiiriin kuuluva
39847:    Eräs valitettavan paljon jälkeen jäänyt vas-   asia kuin auton ajaminen, juuri näiden liiken-
39848: tuuosuus kuuluu kasvaneiden liikenneonnetto-      teen aiheuttamien vaaratekijöiden johdosta.
39849: muuksien alueelle. Kuluneen kesän aikana on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39850: tämä kehitys noussut todella hälyttävänä julki-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39851: suuteen. Tästä syystä on välittömästi otettava    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39852: vakavan pohdinnan kohteeksi liikenneopetus,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39853: johon tulee kuulua myös ajo-opetus kouluissa.
39854: Peruskoulun ylemmillä asteilla sen tulisi olla              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39855: pakollinen, mutta mahdollisimman nopeasti                ryhtyä ajo-opetuksen aikaansaamiseksi
39856: sen tulisi yltää myös ala-asteille, sillä vain           kouluopetuksen yhteydessä ja niin, ettei
39857: auton käsittelyn ja sen toiminnan tuntemus               siitä tule rahan ja voiton keruun väli-
39858: auttaa tuntemaan liikenteessä liikkumisen eri            nettä, vaan tiedon lisääminen nuorille
39859: puolet. Mitä paremmin lapset tuntevat auton              koulutuksen yhteydessä?
39860:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
39861: 
39862:                                       Anna-Liisa Jokinen
39863: 
39864: 
39865: 
39866: 
39867: 200070S
39868: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 492
39869: 
39870: 
39871: 
39872: 
39873:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39874:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaan voidaan lukiossa opettaa lukion op-
39875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        piaineita syventäviä oppimääriä tai työkursseja.
39876: olette 21 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            Myös liikennekasvatusta käsitteleviä kursseja
39877: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         on mahdollista sijoittaa lukion opetusohjel-
39878: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maan. Esimerkiksi lukion 3. luokan oppilaille
39879: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta          on järjestetty Ennakoivan ajon kurssi koulu-
39880: kirjallisesta kysymyksestä n:o 492:                  kohtaisena kurssina.
39881:                                                         Opetusministeriö on kiinnittänyt huomiota
39882:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       liikennekasvatuksen ja -opetuksen kehittämi-
39883:        ryhtyä ajo-opetuksen aikaansaamiseksi         seen mm. asettamalla liikennekasvatuksen ke-
39884:        kouluopetuksen yhteydessä ja niin, ettei      hittämistyöryhmän, joka muistiossaan ( 1990)
39885:        siitä tule rahan ja voiton keruun väli-       on esittänyt epäkohtia liikennekasvatuksen jär-
39886:        nettä, vaan tiedon lisääminen nuorille        jestämisessä ja toteuttamisessa sekä tehnyt usei-
39887:        koulutuksen yhteydessä?                       ta esityksiä liikennekasvatuksen tehostamiseksi.
39888:                                                         Kouluopetuksen yhteydessä annettavaa var-
39889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sinaista ajo-opetusta tulisi pohjustaa peruskou-
39890: taen seuraavaa:                                      lussa ja antaa keskiasteen oppilaitoksissa.
39891:                                                         Opetusministeriö aikoo myötävaikuttaa sii-
39892:    Liikenneopetukseen ja -kasvatukseen sekä          hen, että peruskoulun yläasteen kerhotoimin-
39893: sen kehittämiseen on viime vuosina kiinnitetty       taan laaditaan mopoilijoille suunnattu koulu-
39894: yhä suurempaa huomiota koululaitoksen eri            tusohjelma, joka antaisi pohjaa myös myöhem-
39895: tasoilla. Peruskoulun opetussuunnitelman pe-         mälle muiden moottoriajoneuvojen käyttöön
39896: rusteissa on ohjeet kuntakohtaisen opetussuun-       oikeuttavalle koulutukselle.
39897: nitelm<ln laatimisesta. Kuntien opetussuunnitel-        Lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhtey-
39898: missa on mahdollista käsitellä oppilaiden kan-       dessä tapahtuvan auton ajokorttiin tähtäävän
39899: nalta tärkeitä aihealueita, vaikka niille ei olisi   liikenneopetuksen antamista voidaan nykyaika-
39900: omaa oppiainetta. Liikennekasvatus ja -opetus        na pitää varsin perusteltuna. Tällaista opetusta
39901: on yksi tällainen aihealue, jota on mahdollista      onkin jossain määrin kokeiltu. Opetusministe-
39902: painottaa kunnallisessa opetussuunnitelmassa.        riö katsoo, että kokeilua tulee jatkaa ja kehit-
39903:    Peruskoulussa käsitellään eräiden oppiainei-      tää, erityisesti siltä osin, miten teoria- ja ajo-
39904: den yhteydessä liikennekasvatusta sekä autoon        opetus järjestettäisiin ja nivellettäisiin koulun
39905: ja liikkumiseen liittyviä aihealueita. Tällaisia     muuhun työhön. Kustannusten korvaamiskysy-
39906: oppiaineita ovat erityisesti ympäristöoppi, kan-     mys samoin kuin yhteistyön järjestäminen au-
39907: salaistaito ja liikunta. Myös teknisessä työssä,     tokoulujen kanssa sekä vastuukysymykset tulisi
39908: maa- ja metsätaloudessa sekä puutarhanhoi-           myös selvittää perusteellisesti ennen lopullista
39909: dossa käsitellään liikennekasvatukseen ja -ope-      päätöksentekoa asiassa.
39910: tukseen kuuluvia asioita.                               Tiivistäen opetusministeriö toteaa, että lii-
39911:    Peruskoulun liikennekasvatuksen tueksi kou-       kenneopetus on otettu huomioon jo nyt kou-
39912: luhallitus on tuottanut oppaan (Peruskoulun          lujen opetusohjelmissa. Liikenneopetuksessa on
39913: opetuksen opas: Liikennekasvatus, Hki 1987),         kuitenkin vielä puutteita, ja kehittämistyötä
39914: jossa on konkretisoitu eri oppiaineiden opetus-      tarvitaan. Hyvän pohjan liikenneopetuksen ke-
39915: suunnitelmissa olevat liikennekasvatuksen sisäl-     hittämiselle antavat liikennekasvatuksen kehit-
39916: löt. Tämän lisäksi on Liikenneturva tuottanut        tämistyöryhmän muistion ehdotukset.
39917: liikennekasvatuksen oppimateriaaleja osittain           Kun uusia opetussuunnitelman perusteita
39918: yhteistyössä kouluhallituksen kanssa.                aletaan laatia 1990-luvulla, niihin on mahdol-
39919:    Valtioneuvoston antaman lukion tuntijaon          lista entistä paremmin liittää liikennekasvatusta
39920:                                    1990 vp. -     KK n:o 492                                      3
39921: 
39922: ja -opetusta käsitteleviä osia. Tällöin tulee     mykset saadaan ratkaistuksi, kouluopetuksen
39923: myös harkita yleissivistävien ja ammatillisten    yhteydessä annettava ajo-opetus on mahdollis-
39924: oppilaitosten opetuksen yhteydessä annettavan     ta toteuttaa siten, että siitä tulee asiallisen ja
39925: ajokortin saamiseen tähtäävän opetuksen sisäl-    tarkoituksenmukaisen liikennekasvatuksen vä-
39926: lyttämistä opetussuunnitelmiin.                   line, kuitenkin ainakin alkuvaiheessa lähinnä
39927:    Mikäli kustannus-, yhteistyö- ja vastuukysy-   lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppilaille.
39928: 
39929:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1990
39930: 
39931:                                                                  Opetusministeri Ole Norrback
39932: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 492
39933: 
39934: 
39935: 
39936: 
39937:                              Tili Riksdagens Herr Talman
39938:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kurser i trafikfostran i gymnasiets läroplan.
39939: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        För eleverna i årskurs 3 har man exempelvis
39940: av den 21 september 1990 till vederbörande         ordnat kursen "Ennakoivan ajon kurssi" för
39941: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       enskilda skolor.
39942: följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen             Undervisningsministeriet har fäst uppmärk-
39943: undertecknade spörsmål nr 492:                     samhet vid utvecklingen av trafikfostran och
39944:                                                    -undervisning bl.a. genom att tillsätta gruppen
39945:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           för utveckling av trafikfostran, som i sin
39946:        vidta för att körundervisning skall in-     promemoria 1990 har tagit fasta på brister när
39947:        föras i skolundervisningen på så sätt att   det gäller att ordna och genomföra trafikfo-
39948:        den inte blir ett medel att samla pengar    stran. Den har framlagt nya förslag till att
39949:        och vinster, utan ger ungdomar ökade        effektivera den.
39950:        kunskaper i samband med utbildning-             Den egentliga körundervisningen i samband
39951:        en?                                         med skolundervisning bör få sin underbyggnad
39952:                                                    i grundskolan och ges i mellanstadiets läroan-
39953:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       stalter.
39954: följande:                                              Undervisningsministeriet ämnar även bidra
39955:                                                    till att ett utbildningsprogram för mopedister
39956:    U nder de senaste åren har man fäst allt        utarbetas inom klubbverksamheten på grund-
39957: större uppmärksamhet vid trafikundervisning        skolans högstadium. Det syftar även till att
39958: och -fostran på olika nivåer inom skolväsendet.    bilda underlaget för den utbildning som senare
39959: I grunderna för grundskolans läroplan ingår        ges för att berättiga till motorfordonskörning.
39960: anvisningar för hur läroplanerna skall utarbe-         Nu för tiden kan det anses vara rätt moti-
39961: tas i varje kommun. I kommunernas läroplaner       verat att i gymnasierna och yrkesläroanstalter-
39962: ges det möjligheter att behandla för eleverna      na ge en sådan trafikundervisning som siktar
39963: viktiga områden, trots att de inte utgör egna      till bilkörkort. De facto har man redan gjort
39964: läroämnen. Trafikfostran och -undervisning är      vissa försök med en sådan undervisning. Un-
39965: ett område som det är möjligt att betona i         dervisningsministeriet anser att försöksverk-
39966: kommunernas läroplaner.                            samheten bör fortgå och utvecklas, speciellt när
39967:    I samband med olika läroämnen i grundsko-       det gäller att ordna teoretisk och praktisk
39968: lan behandlas trafikfostran samt teman som         körundervisning samt att sammankoppla den
39969: sammanhänger med bilar och samfärdsel. Så-         med den övriga undervisningen. Frågorna om
39970: dana ämnen är speciellt miljölära, medborgar-      kostnadsersättningar, samarbetet med bilsko-
39971: färdighet och idrott. Ä ven inom tekniskt arbe-    lorna samt ansvarsfrågorna bör även grundligt
39972: te, jord- och skogsbruk samt trädgårdsskötsel      utredas innan man fattar slutligt beslut i
39973: behandlas frågor som hör till trafikfostran och    ärendet.
39974: -undervisning.                                         Sammanfattningsvis fastslår undervisnings-
39975:    Till stöd för trafikfostran i grundskolan har   ministeriet att trafikundervisning redan nu
39976: skolstyrelsen utarbetat handboken "Trafikfo-       beaktas i skolornas undervisningsprogram. Det
39977: stran, Helsingfors 1987" som presenterar tra-      råder ännu brister i trafikundervisningen och
39978: fikfostrans innehåll i läroplanerna för de olika   det behövs arbete för att utveckla den. Ett gott
39979: läroämnena. Vidare har Trafikskyddet tagit         underlag för utveckling av trafikundervisningen
39980: fram läromedel i fråga om trafikfostran, delvis    bildar förslagen i promemorian av arbetsgrup-
39981: i samarbete med skolstyrelsen.                     pen för utveckling av trafikfostran.
39982:    Enligt gymnasiets timfördelning som har             När man i början av 1990-talet börjar
39983: utfärdats av statsrådet kan undervisning ges i     utarbeta nya grunder för läroplanerna kommer
39984: läro- eller arbetskurser som fördjupar olika       det att finnas större möjligheter att i dem
39985: läroämnen. Det är även möjligt att införa          innefatta element som behandlar trafikfostran
39986:                                  1990 vp. -    KK n:o 492                                    5
39987: 
39988: och -undervisning. Härvid bör man även över-   gorna löses är det möjligt att genomföra
39989: väga om en undervisning som syftar tili kör-   körundervisning i samband med skolundervis-
39990: kort skall tas med i läroplanerna vid de       ningen så att den blir saklig och ändamålsenlig,
39991: allmänbildande läroanstalterna och yrkeslä-    dock i det inledande skedet avsedd huvudsak-
39992: roanstalterna.                                 ligen för eleverna i gymnasierna och yrkeslä-
39993:    Om kostnads-, samarbets- och ansvarsfrå-    roanstalterna.
39994:     Helsingfors den 25 oktober 1990
39995: 
39996:                                                        Undervisningsminister Ole Norrback
39997:                                              1990 vp.
39998: 
39999: Kirjallinen kysymys n:o 493
40000: 
40001: 
40002: 
40003: 
40004:                                  Jokinen: Kakskerranjärven veden säilyttämisestä puhtaana
40005: 
40006: 
40007:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40008: 
40009:    Turun kaupungin alueella Kakskerran saa-        netta, jos entisen ja pitkään jatketun saastut-
40010: ressa sijaitseva Kakskerranjärvi on noussut        tamisen sallitaan jatkuvan. Tämä on eräs kon-
40011: viime aikoina laajan huomion kohteeksi, sillä      kreettinen esimerkki siitä, miten Suomessa saa
40012: se on tuhoutumassa saasteisiin.                    tuhota arvokkaita vesialueita valtiovallan puut-
40013:    Tämä järvi on ainutlaatuinen, jopa koko         tumatta asiaan.
40014: Suomen kannalta erittäin arvokas ja merkittä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40015: vä. Kuitenkin se on jäänyt valitettavan pitkään    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40016: sivuun ilmeisesti välttämättömästä valvonnasta     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40017: ja seurannasta. Kysymyksessä on suhteellisen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40018: pienellä saarella oleva syvä ja alueeseen nähden
40019: laaja vesialue, jossa pohjavesien huomioon
40020: ottaminen on myös tärkeä seikka.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40021:    Tällä hetkellä Kakskerranjärvi on pohjoisil-           ryhtyä Kakskerran arvokkaan järven
40022: ta osiltaan täysin kuollut tutkimusten mukaan.            pelastamiseksi täydelliseltä tuholta ja
40023: Nyt järven tilaa pyritään korjaamaan hapetus-             sen yhteydessä olevien pohjavesien tu-
40024: pumpuilla, jotka eivät kuitenkaan korjaa tilan-           houtumisen estämiseksi?
40025: 
40026:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
40027: 
40028:                                        Anna-Liisa Jokinen
40029: 
40030: 
40031: 
40032: 
40033: 200070S
40034: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 493
40035: 
40036: 
40037: 
40038: 
40039:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40040:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ojien kääntämiseksi pois. Tästä on jo tehty
40041: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yleissuunnitelma, jonka kustannukset ovat noin
40042: olette 21 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn             3 miljoonaa markkaa. Suunnitelma perustuu
40043: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Turun vesi- ja ympäristöpiirin selvityksiin.
40044: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Turun kaupungilla on vireillä myös hanke
40045: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta           Kakskerranjärven säännöstelyoikeuden saami-
40046: kirjallisesta kysymyksestä n:o 493:                   seksi. Tätä varten tarvittava hakemus on val-
40047:                                                       misteilla kaupungin ympäristönsuojelutoimis-
40048:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tossa.
40049:        ryhtyä Kakskerran arvokkaan järven                Ojien kääntämiseen ja säännöstelyyn tarvi-
40050:        pelastamiseksi täydelliseltä tuholta ja        taan vesioikeuden lupa. Tästä syystä ei olen-
40051:        sen yhteydessä olevien pohjavesien tu-         naisia uusia ratkaisuja ole syytä tehdä ennen
40052:        houtumisen estämiseksi?                        vesioikeuskäsittelyn päättymistä. Vesi- ja ym-
40053:                                                       päristöhallinnon asiantuntemus on ollut Turun
40054:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaupungin käytettävissä hankesuunnittelussa ja
40055: vasti seuraavaa:                                      kunnostustoimia suunniteltaessa. Hankkeen ra-
40056:                                                       hoittaja on Turun kaupunki, joka neuvottelee
40057:   Turun Kakskerranjärveä on jo kauan seurat-          kustannusten jakamisesta ja vesiensuojelutoi-
40058: tu tiiviisti, sillä sen tila on huolestuttava. Asia   mien tehostamisesta rannanomistajien kanssa.
40059: koskee erityisesti Turun kaupunkia, joka onkin        Järven valuma-alueella ei ole teollisuutta, ja sen
40060: ryhtynyt erityistoimiin järven tilan parantami-       pilaantuminen johtuu yksinomaan valuma-
40061: seksi. Järveä on kaupungin toimin ilmastettu,         alueelta tulevasta ravinnekuormituksesta, jon-
40062: ja kaupunki käy neuvotteluja ilmastuslaitteis-        ka alkulähteitä ovat maatalous ja ranta-asutus.
40063: ton lisäämiseksi.                                     Kakskerranjärven kunnostuksen rahoittaminen
40064:   Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto           on tuskin valtion asia.
40065: selvityttää toimia järveen ravinteita tuovien
40066:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
40067: 
40068:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
40069:                                     1990 vp. -     KK n:o 493                                    3
40070: 
40071: 
40072: 
40073: 
40074:                              Tili Riksdagens Herr Talman
40075:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för med sig näringsämnen tili sjön. Beträffande
40076: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        detta finns redan en generalpian och kostna-
40077: av den 21 september 1990 tili vederbörande         derna för den uppgår tili ca 3 milj. mk. Planen
40078: medlem av statsrådet översänt avskrift av          baserar sig på de utredningar som Åbo vatten-
40079: fö1jande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen         och miljödistrikt gjort.
40080: undertecknade spörsmål nr 493:                        Dessutom är ett projekt för att erhålla rätt
40081:                                                    att reglera Kakskerta träsk under arbete vid
40082:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          Åbo stad. Den ansökan som behövs för detta
40083:        vidta för att rädda den värdefulla sjön i   håller på att utarbetas vid stadens miljöskydds-
40084:        Kakskerta från totalförstörelse samt för    byrå.
40085:        att förhindra att grundvattnet i anknyt-       För bortledning och reglering av diken krävs
40086:        ning tili sjön förstörs?                    vattendomstolens tillstånd. Därför är det inte
40087:                                                    skäl att fatta väsentliga nya beslut förrän
40088:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       behandlingen vid vattendomstolen avslutats.
40089: samt anföra följande:                              Vatten- och miljöförvaltningens expertis har
40090:                                                    stått tili Åbo stads förfogande vid planeringen
40091:    Man har redan länge hållit noggrann uppsikt     av projektet och restaureringsåtgärder. Projek-
40092: över Kakskerta träsk, eftersom dess tillstånd är   tet finansieras av Åbo stad, som förhandlar
40093: oroväckande. Frågan berör framför allt Åbo         med strandägarna om delade kostnader och
40094: stad, som redan vidtagit specialåtgärder för att   effektiverad vattenvård. Det finns ingen indu-
40095: förbättra sjöns tillstånd. Sjön har på stadens     stri inom sjöns flodområde, och föroreningen
40096: initiativ luftats, och staden för som bäst un-     av sjön beror endast på den näringsämnesbe-
40097: derhandlingar i syfte att utöka luftningsutrust-   lastning som härrör från jordbruket och bo-
40098: ningen.                                            sättningen längs stränderna inom dess flodom-
40099:    Aho stads miljöskyddsbyrå utreder åtgärder      råde. Finansieringen av restaureringen av Kaks-
40100: som kan vidtas för att leda bort de diken som      kerta träsk ankommer knappast på staten.
40101:     Helsingfors den 26 oktober 1990
40102: 
40103:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
40104:                                                 1990 vp.
40105: 
40106: Kirjallinen kysymys n:o 494
40107: 
40108: 
40109: 
40110: 
40111:                                   Jääskeläinen: Poikamiesrajanvartijoiden kotipaikan määräyty-
40112:                                       misestä
40113: 
40114: 
40115:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40116:   Joissakin Lapin läänin kunnissa on syntynyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40117: ongelma siitä, että poikamiesrajanvartijat on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40118: henkikirjoitettu työpaikkansa kunnan henkikir-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40119: jaan huolimatta siitä, että heidän asuinpaikka-
40120: kuntansa on muu kuin työpaikan sijaintikunta.
40121: Koska henkikirjoituskunta määrää mm. vero-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40122: tuskunnan ja äänestyskunnan, katsovat poika-               siin, jotta poikamiesrajanvartijoihin
40123: miesrajanvartijat, ettei hallitusmuotomme sa-              nähden sovellettaisiin sellaista ratkai-
40124: nonta asuinpaikan vapaasta valinnasta sovellu              sua, että heidän henkikirjoituskuntansa
40125: heihin.                                                    määräytyisi todellisen asuinkunnan mu-
40126:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kaan?
40127:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
40128: 
40129:                                          Keijo Jääskeläinen
40130: 
40131: 
40132: 
40133: 
40134: 200070S
40135: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 494
40136: 
40137: 
40138: 
40139: 
40140:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40141:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asiassa useamman perättäisen vuorokauden
40142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ajaksi ajoittuvan palvelusjakson aikana le-
40143: olette 21 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          poon.
40144: kirjeenne n:o 1471 ohella toimittanut valtioneu-      Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt joitakin
40145: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       perheettömien rajavartijoiden kotipaikkaa kos-
40146: kansanedustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta        kevia valitusasioita. Rajavartijoilla on ollut
40147: kirjallisesta kysymyksestä n:o 494:                vartioasemalla asuntona työnantajan järjestä-
40148:                                                    mä 2-3 hengen yhteismajoitushuone tarpeelli-
40149:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     sine aputiloineen sekä lisäksi noin 200 kilomet-
40150:        siin, jotta poikamiesrajanvartijoihin       rin päässä toinen asunto. Rajavartijat ovat
40151:        nähden sovellettaisiin sellaista ratkai-    viettäneet työjaksoihinsa sisältyvät muut kuin
40152:        sua, että heidän henkikirjoituskuntansa     varsinaiset työajat työnantajan järjestämässä
40153:        määräytyisi todellisen asuinkunnan mu-      asunnossa ja työjaksojen väliset vapaa-ajat
40154:        kaan?                                       toisessa asunnossaan. Korkein hallinto-oikeus
40155:                                                    on katsonut, että rajavartijat ovat pääasialli-
40156:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sesti oleskelleet siinä kunnassa, jossa vartioase-
40157: taen seuraavaa:                                    ma sijaitsee, ja että heillä näin ollen on ollut
40158:                                                    varsinainen asunto ja koti tuossa kunnassa.
40159:    Kotipaikan määräytymistä koskevat saan-            Yhteiskunnan muutosten vuoksi kotipaikan
40160: nökset sisältyvät väestökirjalakiin (141/69).      määräytymistä koskevat säännökset on tarkis-
40161: Henkilöllä on kotipaikka siinä kunnassa, jossa     tettava kokonaisuudessaan. Kotipaikkasään-
40162: hänellä kulloinkin on varsinainen asunto ja        nösten uudistaminen on vireillä sisäasiainminis-
40163: koti. Jos henkilö on perheetön ja hänellä on       teriössä. Lisäksi valtioneuvoston asettama
40164: asunto kahdessa tai useammassa kunnassa,           väestökirja-asiain neuvottelukunta selvittää
40165: kotipaikka määräytyy pääasiallisen oleskelu-       parhaillaan kotipaikan määräytymiseen liitty-
40166: paikan perusteella. Henkikirjoituksesta ja hen-    viä kysymyksiä. Uudistuksen yhteydessä tulee
40167: kikirjojen laatimisesta on luovuttu vuoden 1990    myös ratkaistavaksi, tehdäänkö kotipaikkapää-
40168: alusta, joten kotipaikasta ei enää tehdä hallin-   tökset säännöksissä määriteltävien seikkojen
40169: topäätöstä vuosittain.                             perusteella vai olisiko henkilön omalle käsityk-
40170:    Rajavartiolaitoksessa ei ole nykyisin virka-    selle kotipaikastaan annettava ratkaiseva mer-
40171: asuntoja, joissa virkamiesten on virkasuhteen      kitys. Mahdolliset muutokset tulevat vaikutta-
40172: perusteella asuttava. Ennen vuotta 1987 tällai-    maan varsin laajasti sekä valtion- että kunnal-
40173: sia asuntoja oli ja asumisvelvollisuus koski       lishallinnossa.
40174: tietyissä virka-asemissa palvelevia virkamiehiä.      Väestökirjalaki on tarpeen uudistaa väestö-
40175: Asuminen vartioasemilla on kaiken kaikkiaan        kirjanpidon tietojenkäsittelyn sekä tietopalve-
40176: vähentynyt, kun henkilöstö ja heidän perheen-      lun kehittymisen vuoksi. Suunnitelmien mu-
40177: sä ovat hakeutuneet läheisiin asutuskeskuksiin.    kaan ensi vuonna eduskunnalle annettavassa
40178: Rajavartioasemien yhteismajoitustiloissa ei täl-   hallituksen esityksessä voidaan kuitenkin puut-
40179: lä hetkellä majoitu pysyvästi kuin muutama         tua vain kaikkein kiireellisimpiin kotipaikan
40180: virkamies. Yhteismajoitustiloja käytetään pää-     määräytymisen ongelmiin.
40181:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
40182: 
40183:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
40184:                                     1990 vp. -     KK n:o 494                                    3
40185: 
40186: 
40187: 
40188: 
40189:                              Tili Riksdagens Herr Talman
40190:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           Högsta förvaltningsdomstolen har behandlat
40191: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        några besvärsärenden som gällt hemort för
40192: nr 1471 a v den 21 septem ber 1990 tili veder-     gränsvakter utan familj. Som bostad på gräns-
40193: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     stationen har gränsvakterna haft ett av arbets-
40194: av följande av riksdagsman Jääskeläinen un-        givaren ordnat gemensamt rum för 2-3 per-
40195: dertecknade spörsmål nr 494:                       soner med nödvändiga sociala utrymmen och
40196:                                                    därutöver en annan bostad ca 200 kilometer
40197:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      längre bort. Gränsvakterna har tillbringat tid
40198:        att mantalsskrivningkommunen för            som ingår i arbetsperioden men faller utanför
40199:        ogifta gränsvakter skulle bestämmas en-     den egentliga arbetstiden i den av arbetsgivaren
40200:        ligt deras faktiska boningsort?             ordnade bostaden och fritiden mellan arbets-
40201:                                                    perioderna i den andra bostaden. Högsta för-
40202:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       valtningsdomstolen har ansett att gränsvakter-
40203: samt anföra följande:                              na huvudsakligen vistats i den kommun, där
40204:                                                    bevakningsstationen ligger och att de således
40205:    Stadgandena om fastställande av hemort          haft sitt egentliga bo och hemvist i den kom-
40206: ingår i lagen om befolkningsböcker (141/69).       munen.
40207: En person har hemort i den kommun, där han            På grund av förändringarna i samhället är
40208: vid var tidpunkt har sitt egentliga bo och         det nödvändigt att helt och hållet justera
40209: hemvist. Om en person som inte har familj har      stadgandena om fastställandet av hemorten. En
40210: bostad i två eller flera kommuner, anses han ha    revidering av stadgandena om hemort är an-
40211: hemort i den kommun, där han huvudsakligen         hängig vid inrikesministeriet. Dessutom utreder
40212: vistas. Mantalsskrivningen och uppgörandet av      den av statsrådet tilisatta delegationen för
40213: mantalslängd upphörde i början av 1990 och         befolkninsboksärenden som bäst frågor som
40214: förvaltningsbeslut om hemorten fattas således      ansluter sig tili bestämningen av hemort. I
40215: inte längre varje år.                              samband med revideringen kommer det också
40216:     Inom gränsbevakningsväsendet finns nuför-      att avgöras ifall hemortsbesluten bör fattas på
40217: tiden inga tjänstebostäder, där tjänstemannen      basis av de omständigheter som definieras i
40218: på basen av sitt tjänsteförhållande måste bo.      stadgandena eller om en persons egen uppfatt-
40219: Före år 1987 fanns dylika bostäder och tjän-       ning om hemort borde tillmätas en avgörande
40220: stemän i viss tjänteställning var tvungna att bo   betydelse. Eventuella ändringar kommer att ha
40221: i dessa bostäder. Antalet bosatta på bevaknings-   en omfattande inverkan såväl i stats- som
40222: stationerna har på det hela taget minskat, då      kommunalförvaltningen.
40223: de anställda med sina familjer har sökt sig tili      Det är nödvändigt att revidera lagen om
40224: närliggande bosättningscentra. Endast någon        befolkningsböcker på grund av utvecklingen
40225: enstaka tjänsteman är för ögonblicket fast         inom databehandling och informationsservice.
40226: bosatt på gränsbevakningsstationernas utrym-       I den regeringsproposition som enligt planerna
40227: men för gemensam inkvartering. Rummen för          skall ges tili riksdagen nästa år kan dock
40228: gemensam inkvartering används huvudsakligen        endast de mest brådskande problemen vid
40229: tili vila under en tjänstgöringsperiod som om-     bestämningen av hemort beröras.
40230: fattar flera på varandra följande dygn.
40231:     Helsingfors den 19 oktober 1990
40232: 
40233:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
40234:                                              1990 vp.
40235: 
40236: Skriftligt spörsmål nr 495
40237: 
40238: 
40239: 
40240: 
40241:                                  Nyby: Om kompetensvillkor för musiklärartjänster vid medbor-
40242:                                     gar- och arbetarinstitut
40243: 
40244: 
40245:                              Tili Riksdagens Herr Talman
40246: 
40247:    M usikledarutbildningen vid konservatorier-     högre lön. Detta trots att alla pedagogie
40248: na är 5-årig med 4 434 undervisningstimmar i       kandidater inte innehar sådana musikaliska
40249: utbildningsprogrammet. De som studerar på          färdigheter som förutsätts vid inträdesförhör
40250: studielinjen för musikledare utbildas i enlighet   tili musikledarutbildningen vid konservatorier.
40251: med Skolstyrelsens direktiv tili musiklärare för       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
40252: medborgar- och arbetarinstitut samt folkhög-       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
40253: skolor.                                            föreskriver till vederbörande medlem av stats-
40254:    1 den nya förordning om medborgar- och          rådet ställa följande spörsmål:
40255: arbetarinstitut som nu utarbetas nämns enligt
40256: uppgift inte alis yrkeskategorin musikledare,
40257: endast att tili tjänsterna kan väljas personer              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
40258: med akademisk examen eller examen på insti-               vidta för att musikledarutbildningen vid
40259: tutnivå. Detta betyder i praktiken att en                 konservatorierna verkligen ger kompe-
40260: pedagogie kandidat kan väljas tili musiklärare            tens för musiklärartjänster vid medbor-
40261: framom en musikledare och därtill åberopa en              gar- och arbetarinstitut?
40262:     Helsingfors den 21 september 1990
40263: 
40264:                                            Mats Nyby
40265: 
40266: 
40267: 
40268: 
40269: 200070S
40270: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 495
40271: 
40272: Kirjallinen kysymys n:o 495                                                              Suomennos
40273: 
40274: 
40275: 
40276: 
40277:                                  Nyby: Kansalais- ja työnväenopistojen musiikinopettajan virko-
40278:                                     jen pätevyysvaatimuksista
40279: 
40280: 
40281:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40282: 
40283:    Konservatorioiden antama musiikinjohtaja-       paa palkkaa. Näin siitä huolimatta, että kai-
40284: koulutus on viisivuotinen, ja koulutusohjel-       killa kasvatustieteiden kandidaateilla ei ole
40285: maan sisältyy 4 434 opetustuntia. Musiikinjoh-     sellaisia musikaalisia valmiuksia, joita edellyte-
40286: tajalinjalla opiskelevat koulutetaan kouluhalli-   tään konservatorioiden musiikinjohtajakoulu-
40287: tuksen ohjeiden mukaisesti musiikinopettajiksi     tuksen pääsykokeissa.
40288: kansalais- ja työväenopistoja sekä kansanopis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40289: toja varten.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40290:    Nyt laadittavassa uudessa kansalais- ja työ-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40291: väenopistoja koskevassa asetuksessa ei saadun      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40292: tiedon mukaan ollenkaan mainita musiikinjoh-
40293: tajien ammattiryhmää, vaan virkoihin voidaan
40294: valita akateemisen tutkinnon tai opistotasoisen             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40295: tutkinnon suorittanut henkilö. Tämä merkitsee             ryhtyä, jotta konservatorioiden antama
40296: käytännössä sitä, että kasvatustieteiden kandi-           musiikinjohtajakoulutus tarjoaisi todel-
40297: daatti voidaan valita musiikinopettajaksi mu-             la pätevyyden kansalais- ja työväen-
40298: siikinjohtajan sijaan ja lisäksi vaatia korkeam-          opistojen musiikinopettajan virkoihin?
40299: 
40300:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
40301: 
40302:                                            Mats Nyby
40303:                                    1990 vp. -     KK n:o 495                                   3
40304: 
40305: 
40306: 
40307: 
40308:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40309:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     luhallituksen hyväksymän aineenalan edellyttä-
40310: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     män tutkinnon. Sen lisäksi vaaditaan 15 opin-
40311: olette 21 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn         toviikon pituiset aikuiskasvatuksen tai vastaa-
40312: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      vat opinnot sekä suoritettu kouluhallituksen
40313: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vahvistaman ohjesäännön mukainen harjoitte-
40314: edustaja Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta      lu.
40315: kysymyksestä n:o 495:                                 Kouluhallitus on 29.8.1990 vahvistanut uu-
40316:                                                   distetun konservatorioiden musiikinohjaajan
40317:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     opetussuunnitelman. Opetussuunnitelmassa to-
40318:        ryhtyä, jotta konservatorioiden antama     detaan: "Musiikinohjaajan opintolinjalla opis-
40319:        musiikinjohtajakoulutus tarjoaisi todel-   kelevat koulutetaan kansalais- ja työväenopis-
40320:        la pätevyyden kansalais- ja työväen-       tojen sekä kansanopistojen musiikinopettajik-
40321:        opistojen musiikinopettajan virkoihin?     si". Uudistetun opetussuunnitelman mukaan
40322:                                                   musiikinohjaajankoulutukseen kuuluu koulu-
40323:                                                   hallituksen vahvistaman ohjesäännön mukai-
40324:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nen harjoittelu eli yllä mainitun asetuksen
40325: vasti seuraavaa:                                  13 §:ssä tarkoitettu harjoittelu.
40326:                                                       Ensimmäiset musiikinohjaajat valmistuvat
40327:    Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta   keväällä 1991. Ennen sitä kouluhallitus tulee
40328: annetun asetuksen 13 §:ssä (643/85) säädetään,    julistamaan mainitun asetuksen 13 §:n mukaiset
40329: että opettajanviran tai -toimen yleisenä päte-    musiikinohjaajantutkinnon suorittaneet henki-
40330: vyysvaatimuksena on, että hakija on suoritta-     löt päteviksi kansalais- ja työväenopistojen
40331: nut viran edellyttämän sopivan korkeakoulu-       sekä kansanopistojen opettajanvirkoihin tai
40332: tutkinnon, aineenopettajan tai luokanopettajan    -toimiin.
40333: virkaan vaadittavan tutkinnon tai muun kou-
40334:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
40335: 
40336:                                                                 Opetusministeri Ole Norrback
40337: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 495
40338: 
40339: 
40340: 
40341: 
40342:                             Tili Riksdagens Herr Talman
40343: 
40344:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       klasslärartjänst i grundskola eller annan av
40345: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       skolstyrelsen godkänd examen som ämnesom-
40346: av den 21 september 1990 tili vederbörande        rådet förutsätter. Vidare fordras 15 studieveck-
40347: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      ors studier i vuxenpedagogik eller motsvarande
40348: följande av riksdagsman Nyby undertecknade        samt fullgjord praktik i enlighet med av skol-
40349: spörsmål nr 495:                                  styrelsen fastställt reglemente.
40350:                                                      Skolstyrelsen har 29.8.1990 fastställt den
40351:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          förnyade läroplanen på studielinjen för musik-
40352:        vidta för att musikledarutbildningen vid   ledare vid konservatorier. 1 läroplanen sägs:
40353:        konservatorierna verkligen ger kompe-      "De som studerar på studielinjen för musikle-
40354:        tens för musiklärartjänster vid medbor-    dare utbildas tili musiklärare för medborgar-
40355:        gar- och arbetarinstitut?                  och arbetarinstitut samt folkhögskolor". Enligt
40356:                                                   den förnyade läroplanen hör praktik i enlighet
40357:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med av skolstyrelsen fastställt reglemente, dvs.
40358: samt framföra följande:                           den praktik som avses i 13 § i ovan nämnda
40359:                                                   förordning, tili musikledarutbildningen.
40360:    I 13 § förordningen om statsunderstöd åt          De första musikledarna utexamineras våren
40361: medborgar- och arbetarinstitut (643/85) stad-     1991. Skolstyrelsen kommer innan dess att
40362: gas att allmänt behörighetsvillkor för lärar-     förklara enligt 13 § i nämnda förordning per-
40363: tjänst eller -befattning är att sökande har       soner med musikledarexamen behöriga för lä-
40364: avlagt för tjänsten lämplig högskoleexamen,       rartjänst eller -befattning vid institut och folk-
40365: examen som krävs för ämneslärartjänst eller       högskolor.
40366: 
40367:     Helsingfors den 22 oktober 1990
40368: 
40369:                                                           Undervisningsminister Ole Norrback
40370:                                             1990 vp.
40371: 
40372: Kirjallinen kysymys n:o 496
40373: 
40374: 
40375: 
40376: 
40377:                                 Väistö: Metsänparannusavustusten lisäämisestä Pohjois-Karja-
40378:                                     lassa
40379: 
40380: 
40381:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40382: 
40383:    Metsänparannustöiden työohjelman toteu-           Pohjois-Karjalan metsälautakunnan mukaan
40384: tuksessa on vaikeuksia Pohjois-Karjalassa.        työohjelman toteutus edellyttäisi avustusvaro-
40385: Metsänparannusavustusvarojen       niukkuuden     jen lisäämistä 1,64 miljoonaa markkaa. Vastaa-
40386: vuoksi uhkaamassa on taimikonhoitotöiden          vasti metsänparannuslainavaroja sekä pellon
40387: keskeyttäminen useiden metsänhoitoyhdistys-       metsitykseen tarkoitettuja tasapainottamisvaro-
40388: ten alueella kesken parhaan työkauden.            ja voitaisiin työohjelmassa palauttaa yhteensä
40389:    Vuoden 1990 alkupuoliskolla metsänparan-       2,31 miljoonaa markkaa. Näitä varoja on
40390: nustöiden työohjelma on toteutunut Pohjois-       työohjelmassa osoitettu esitettyä enemmän.
40391: Karjalassa metsänviljelyn, pystykarsintatöiden       Työvoimatilanne ja työllisyyden hoito edel-
40392: sekä ojitus- ja tietöiden osalta osapuilleen      lyttävät rahoitusjärjestelyssä nopeita toimenpi-
40393: hyväksytyn työohjelman mukaisesti. Syksyn         teitä. Mikäli metsänparannustyöt keskeytyvät,
40394: työohjelmassa paino on työvaltaisissa taimi-      niin jatkossa työvoimakysymysten hoito uhkaa
40395: konhoitotöissä. Koneelliset ojitus- ja tietyöt    vaikeutua.
40396: myös jatkuvat, samoin näihin liittyvät suunnit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40397: telutehtävät.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40398:    Vahvistetun työohjelman mukaan Pohjois-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40399: Karjalassa on metsänparannustöissä 240-255        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40400: henkilöä. Taimikonhoitotöihin sijoitettavien
40401: osuus olisi 110 henkilöä.                                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
40402:    Mikäli taimikonhoitotyöt keskeytyvät, niin            menpiteisiin Pohjois-Karjalan metsän-
40403: vapautuvalle työvoimalle ei ole kysyntää myös-           parannusavustusvarojen lisäämiseksi ja
40404: kään muissa tehtävissä. Päinvastoin esimerkiksi          hyväksytyn metsänparannustöiden työ-
40405: puunkorjuutöistä on vapautumassa työvoimaa               ohjelman toteuttamiseksi?
40406: sijoitettavaksi muun muassa metsänparannus-
40407: töihin.
40408: 
40409:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
40410: 
40411:                                           Matti Väistö
40412: 
40413: 
40414: 
40415: 
40416: 200070S
40417: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 496
40418: 
40419: 
40420: 
40421: 
40422:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40423: 
40424:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                              Toteutus    Esitys Työohjelma
40425:                                                                              1989       1990     19 0
40426: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                         1000 mk
40427: olette 21 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn
40428:                                                     Avustusvarat
40429: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Toteuttamisavustus:
40430: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       - Pellon metsitys        3 106      3 950      4 350
40431: edustaja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta      - Taimikonhoito          2 351      2 200      2 100
40432: kysymyksestä n:o 496:                               - Muut työlajit          5 397      5 200      4 850
40433:                                                     Suunnittelu- ja
40434:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     työnjohtoavustus         4 942       5 800      5 990
40435:        menpiteisiin Pohjois-Karjalan metsän-        Avustusvarat yht.       15 796      17 150     17 290
40436:        parannusavustusvarojen lisäämiseksi ja       Lainavarat               9 936      13 800     14 530
40437:        hyväksytyn metsänparannustöiden työ-          Varat kaikkiaan        25 722      30 950     31 820
40438:        ohjelman toteuttamiseksi?                    Suoritteet:                       ha (tiet km)
40439:                                                     Metsänuudistaminen
40440:                                                     ja kulotus                1 007      1 000      1 100
40441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Pellon metsitys             851      1 000      1 100
40442: taen seuraavaa:                                     Taimikonhoito ja
40443:                                                     pystypuiden karsinta     9 335      7 300       8 100
40444:    Metsänparannusvaroihin tehtiin kuluvan           Metsänlannoitus            734      2 000       1 330
40445: vuoden tulo- ja menoarviossa tuntuva tasoko-        Metsäojitustyöt          3 750      4100        4 300
40446: rotus. Varsinaisia metsänparannusvaroja on          Metsäteiden teko
40447: käytettävissä 410 milj. markkaa ja sen lisäksi      (km)                       102        160        124
40448: on viljeltyjen peltojen metsitykseen osoitettu
40449: maa taloustuotannon tasapainottamisvaroista
40450: 40 milj. markkaa. Vuoden 1989 käyttöön ver-            Kuten edellä olevasta käy ilmi, Pohjois-
40451: rattuna on varoja käytettävissä 95 milj. mk eli     Karjalan alueelle osoitetut varat ovat merkit-
40452: 26,8 prosenttia enemmän.                            tävästi edellisvuoden käyttöä suuremmat ja
40453:    Kuluvalle vuodelle vahvistetussa työohjel-       pitkälti metsälautakunnan esityksen mukaiset.
40454: massa on rahoitusta suunnattu tulo- ja me-          Varojen kokonaislisäys on 23,7 %. Työohjel-
40455: noarvion kyseisen luvun (30.58) selvitysosassa      man työlajirakenne vahvistettiin kuitenkin jos-
40456: esitetyn mukaisesti metsien kehityksen kannal-      sain maann metsälautakunnan esittämästä
40457: ta keskeisiin työlajeihin kuten metsänuudista-      poikkeavana. Tällöin lähdettiin siitä, että met-
40458: mis- ja taimikonhoitotöihin ja metsäojitusten       sälautakunnalla on mahdollisuus ja velvollisuus
40459: kunnostukseen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen           käyttää toimivaltaansa siten, että varojen käy-
40460: vaikeimmille työttömyysalueille. Koska met-         tössä ja töiden toteutuksessa päästään näihin
40461: sänparannustöihin osoitettujen avustusvarojen       vahvistetun työohjelman tavoitteisiin.
40462: lisäys oli lainavarojen lisäykseen verrattuna          Pohjois-Karjalan metsälautakunnan alueelle
40463: vähäinen, annettiin työohjelman yhteydessä          osoitetuista metsänparannusavustusvaroista on
40464: määrärahojen käyttöä koskevia erityismää-           syyskuun loppuun mennessä käytetty 72% ja
40465: räyksiä, joilla metsälautakuntia ohjattiin käy-     lainavaroista 54%. Jäljellä olevin varoin on
40466: tettävissä olevien avustus- ja lainavarojen tasa-   siten mahdollista ylläpitää vuoden loppuneljän-
40467: painoiseen käyttöön.                                neksellä varsin laajaa metsänparannustoimin-
40468:    Pohjois-Karjalan metsälautakunnan käytet-        taa. Metsätyövoiman työllisyyden ylläpitämi-
40469: täväksi on kuluvan vuoden työohjelmassa osoi-       seksi voidaan tarvittaessa käyttää myös työlli-
40470: tettu varoja vuonna 1989 toteutuneeseen käyt-       syyslain suomia rahoitusmahdollisuuksia.
40471: töön ja metsälautakunnan kuluvalle vuodelle            Ottaen huomioon, että metsänparannustoi-
40472: esittämään verrattuna seuraavasti:                  mintaan on osoitettu kuluvana vuonna tuntu-
40473:                                    1990 vp. -      KK n:o 496                                     3
40474: 
40475: vasti edellisvuotta enemmän varoja ja kun vielä     kuntien esittämiä tarpeellisia tarkistuksia, ei
40476: käyttämättä olevien varojen osalta voidaan          asia anna tässä vaiheessa hallituksen taholta
40477: työohjelmaan tehdä loppuvuodesta metsälauta-        aihetta toimenpiteisiin.
40478: 
40479:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
40480: 
40481:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
40482: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 496
40483: 
40484: 
40485: 
40486: 
40487:                               Tili Riksdagens Herr Talman
40488: 
40489:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                             Genomfört    Förs1ag Arbets~ro-
40490:                                                                            1989        1990   gram 990
40491: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse                                          1000 mk
40492: av den 21 september 1990 tili vederbörande
40493:                                                     Understödsmedel
40494: medlem av statsrådet översänt avskrift av           Verkställighetsun-
40495: följande av riksdagsman Väistö undertecknade        derstöd:
40496: spörsmål nr 496:                                    - Åkerbeskogning         3 106      3 950     4 350
40497:                                                     - Plantbestånds-
40498:                                                     vård                     2 351      2 200     2 100
40499:                                                     - Andra slag av
40500:          Ämnar Regeringen vidta snara åtgär-           arbeten               5 397      5 200     4 850
40501:        der för att öka understödspengarna för       Planering och
40502:        skogsförbättringen i norra Karelen och       arbetsledning            4 942      5 800     5 990
40503:        för att genomföra det godkända arbets-       U nderstödsmedel
40504:        programmet för skogsförbättringsarbe-        sammanlagt              15 796    17 150     17 290
40505:        ten?                                         Lånemedel                9 936    13 800     14 530
40506:                                                     Medel sammanlagt        25 722    30 950     31 820
40507:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Arbetsinsatser:          ha (vägar km)
40508: samt anföra följande:                               Skogsförnyelse och
40509:                                                     hyggesbränning           1 007      1 000      1 100
40510:    I detta års budget företogs en märkbar           Åkerbeskogning             851      1 000      1 100
40511: nivåhöjning av skogsförbättringspengarna. De        Plantbeståndsvård
40512: egentliga skogsförbättringspengarna uppgår tili     och stamkvistning        9 335      7 300     8 100
40513: 410 milj. mk och därutöver har för beskogning       Skogsgödsling              734      2 000     1 330
40514:                                                     Skogsdikningsarbe-
40515: av odlade åkrar anvisats 40 milj. mk ur medlen      ten                      3 750      4100      4 300
40516: för balansering av lantbruksproduktionen. I         Byggande av
40517: jämförelse med användningen år 1989 är 95           skogsvägar (km)            102       160        124
40518: milj. mk, dvs. 26,8% mer medel, disponibla.
40519:    I det arbetsprogram som faststälits för inne-       Såsom framgår av det ovan anförda är
40520: varande år har finansieringen, såsom anges i        beloppen för de medel som anvisats för norra
40521: förklaringen i ifrågavarande kapitel (30.58) i      Karelen betydligt större än i fjol och stämmer
40522: budgeten, inriktats på sådana slag av arbeten       i hög grad överens med skogsnämndens för-
40523: som är centrala för utvecklingen av skogarna,       slag. Totalökningen av medlen är 23,7 %.
40524: t.ex. skogsförnyelse och plantbeståndsvård och      Arbetsprogrammets sammansättning i fråga
40525: iståndsättning av skogsdiken, samt styrts tili de   om olika slag av arbeten faststälides dock i
40526: områden där arbetslösheten är svårast i norra       någon mån avvikande från skogsnämndens
40527: och Östra Finland. Då ökningen i beloppet av        förslag. Utgångspunkten var härvid, att skogs-
40528: understödsmedel som anvisats för skogsförbätt-      nämnden har möjlighet och är förpliktad att
40529: ringsarbeten var liten jämförd med ökningen av      utöva sin befogenhet så att de mål som anges
40530: lånemedlen, meddelades i samband med arbet-         i det faststälida arbetsprogrammet kan uppnås
40531: sprogrammet närmare bestämmelser om an-             i fråga om användningen av medel och genom-
40532: vändningen av anslagen i syfte att styra skogs-     förandet av arbeten.
40533: nämnderna tili en balanserad användning av de          Vid utgången av september har 72 % av
40534: disponibla understöds- och lånemedlen.              understödsmedlen för skogsförbättringsarbeten
40535:    I jämförelse med användningen år 1989 och        i norra Karelen och 54 % av lånemedlen för
40536: med skogsnämndens förslag för innevarande år        området blivit använda. Med de återstående
40537: anvisades för norra Karelen i arbetsprogram-        medlen är det sålunda möjligt att uppehålia en
40538: met för innevarande år medel tili följande          tämligen omfattande skogsförbättringsverk-
40539: belopp:                                             samhet under det sista kvartalet. För att
40540:                                    1990 vp. -     KK n:o 496                                     5
40541: 
40542: sysselsättningen av skogsarbetskraften skall       ruedel än under det föregående året och då
40543: kunna upprätthållas kan också de finansiering-     nödvändiga justeringar av de hittills oanvända
40544: smöjligheter som sysselsättningslagen erbjuder     medlen ännu i slutet av året kan företas i
40545: vid behov anlitas.                                 arbetsprogrammet på framställning av skogs-
40546:    Med beaktande av att för skogsförbättrings-     nämnderna, föranleder ärendet i detta skede
40547: verksamheten i år har anvisats märkbart mer        inga åtgärder från regeringens sida.
40548:     Helsingfors den 22 oktober 1990
40549: 
40550:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
40551:                                              1990 vp.
40552: 
40553: Kirjallinen kysymys n:o 497
40554: 
40555: 
40556: 
40557: 
40558:                                  Rantanen ym.: Työansiomenetysten korvaamisesta valtion omis-
40559:                                     tamien oppilaitosten johtokuntien jäsenille
40560: 
40561: 
40562:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40563: 
40564:    Kuntien Ja kuntainliittojen valtuustoissa,      epäkohtana, joka "estää" joidenkin jäsenten
40565: hallituksissa ja lautakunnissa on demokratian      kokoukseen osallistumisen.
40566: toteutumista parannettu mm. siten, että luot-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40567: tamushenkilöille kunta maksaa työansion me-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40568: netyksen kokousten sattuessa työajalle. Työan-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40569: sion korjausjärjestelmä toimii siten, että työn-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40570: antajalta saatua työansion menetystodistusta
40571: vastaan kunta suorittaa korvauksen. Osaltaan                 Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
40572: työnantajat ovat järjestäneet työstävapaan                Hallitus aikoo ryhtyä valtion omista-
40573: saannm.                                                   mien oppilaitosten johtokunnan jäsenil-
40574:    Valtion omistamissa oppilaitoksissa esimer-            le suoritettavan työansion menetyksen
40575: kiksi maatalousoppilaitoksiin valituille johto-           korvaamiseksi silloin, kun kokoukset
40576: kuntien jäsenille säännökset estävät työansion            pidetään jäsenen työaikana ja todellista
40577: menetyksen korvaamisen. Tätä on pidettävä                 ansion menetystä syntyy?
40578:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
40579: 
40580:           Jorma Rantanen               Kerttu Törnqvist              Sakari Knuuttila
40581: 
40582: 
40583: 
40584: 
40585: 200070S
40586: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 497
40587: 
40588: 
40589: 
40590: 
40591:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40592:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rainministeriön päätöksen (243/88) mukaan pu-
40593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          heenjohtajalle, jäsenelle, varajäsenelle, asian-
40594: olette 20 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn              tuntijalle ja sihteerille kokouksista maksetaan
40595: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kokouspalkkiota 60-375 markkaa riippuen
40596: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          siitä, onko kokous pidetty virastotyöaikana vai
40597: edustaja Jorma Rantasen ym. näin kuuluvasta            sen ulkopuolella. Virastotyöajan ulkopuolella
40598: kirjallisesta kysymyksestä n:o 497:                    pidetyn kokouspalkkion suuruus riippuu lisäksi
40599:                                                        kokouksen kestoajasta. Erityisestä syystä asian-
40600:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin         tuntijalle voidaan maksaa korkeampi palkkio,
40601:         Hallitus aikoo ryhtyä valtion omista-          kuitenkin enintään 400 markkaa.
40602:         mien oppilaitosten johtokunnan jäsenil-           Valtion ammatillisten oppilaitosten johto-
40603:         le suoritettavan työansion menetyksen          kuntien jäsenille palkkion maksaminen on voi-
40604:         korvaamiseksi silloin, kun kokoukset           massa olevien säännösten mukaan kytketty
40605:         pidetään jäsenen työaikana ja todellista       valtion asettamien komiteoiden ja niitä vastaa-
40606:         ansion menetystä syntyy?                       vien toimielinten palkkioperusteisiin. Valtion
40607:                                                        omaksuman periaatteen mukaan palkkioperus-
40608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             teet eivät sisällä kuntien luottamushenkilöihin
40609: taen seuraavaa:                                        sovellettavan kaltaista työansioiden menetyk-
40610:                                                        sen korvausmenettelyä. Tältä osin komitea-
40611:   Ammatillisia oppilaitoksia koskevien asetus-         palkkioiden maksuperusteisiin ei tällä hetkellä
40612: ten (491--492, 494---498 ja 500-501/87) mu-            ole valmisteilla myöskään muutoksia.
40613: kaan valtion oppilaitoksen johtokunnan, neu-              Opetusministeriö seuraa valtion ammatillis-
40614: vottelukunnan ja oppilaitostoimikunnan pu-             ten oppilaitosten johtokuntien jäsenten työan-
40615: heenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritetta-   sioiden menetyksen korvaamista koskevien
40616: van matkakustannusten korvauksen, päivära-             määräysten puuttumisesta johtuvaa tilannetta,
40617: han ja kokouspalkkion osalta noudatetaan               ja mikäli jäsenten osallistuminen johtokunnan
40618: valtion komiteoista annettuja määräyksiä. Ko-          kokouksiin tämän johdosta estyisi, ryhtyy tar-
40619: mitean kokouspalkkioista annetun valtiova-             vittaessa asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
40620:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
40621: 
40622:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
40623:                                    1990 vp. -     KK n:o 497                                     3
40624: 
40625: 
40626: 
40627: 
40628:                             Tili Riksdagens Herr Talman
40629:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sakkunniga och sekretare 60-375 mk i arvode
40630: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       för sammanträde beroende på om sammanträ-
40631: av den 20 september 1990 tili vederbörande        det har hållits under ett ämbetsverks arbetstid
40632: medlem av statsrådet översänt avskrift av         eller utom ämbetsverkets arbetstid. Storleken
40633: följande av rikdsagsman Jorma Rantanen m.fl.      på arvodet för sammanträde som har hållits
40634: undertecknade spörsmål nr 497:                    utom ämbetsverks arbetstid beror dessutom på
40635:                                                   hur långt sammanträdet är. Av särskilda skäl
40636:          Vilka brådskande åtgärder ämnar          kan ett högre arvode betas tili en sakkunnig,
40637:        Regeringen vidta för att ersätta arbets-   dock högst 400 mk.
40638:        förtjänstbortfallet för medlemmar i di-       Betalning av arvode tili medlemmar i direk-
40639:        rektionen vid statsägda läroanstalter då   tionerna vid statens yrkesläroanstalter har en-
40640:        sammanträden hålls på medlemmarnas         ligt gällande stadganden sammankopplats med
40641:        arbetstid och verklig förvärvsförlust      arvodesgrunderna för kommitter som tillsatts
40642:        uppstår?                                   av staten och för organ som motsvarar dessa.
40643:                                                   Enligt en princip som staten omfattar innehål-
40644:   Såsom sv.ar på detta spörsmål får jag vörd-     ler arvodesgrunderna inte något sådant ersätt-
40645: samt anföra föjande:                              ningsförfarande vid förlorad arbetsförtjänst
40646:                                                   som tiliämpas på kommunala förtroendemän.
40647:    Enligt förordningarna om yrkesundervis-        För närvarande bereds inte heller några änd-
40648: ningsanstalter (491---492, 494---498 och 500-     ringar i betalningsgrunderna för kommittear-
40649: 501/87) iakttas beträffande reseersättningar,     voden.
40650: dagtraktamenten och mötesarvoden, som er-            Undervisningsministeriet följer den situation
40651: läggs tili ordförande, medlem och sekreterare     som föranletts av att det inte finns föreskrifter
40652: vid direktionen, delegationen och läroanstalts-   om ersättning för förlorad arbetsförtjänst för
40653: kommissionen för en statlig läroanstalt de        medlemmar i direktioner vid statens yrkeslä-
40654: bestämmelser som har utfärdats om statens         roantalter och, vidtar vid behov, om medlem-
40655: kommitteer. Enligt finansministeriets beslut om   marna hindras att delta i direktionens möte på
40656: kommittes sammanträdesarvoden (243/88) be-        grund av detta, sådana åtgärder som saken
40657: talas tili ordförande, medlemmar, suppleanter,    förutsätter.
40658:     Helsingfors den 2 november 1990
40659: 
40660:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
40661:                   j
40662:                  j
40663:                 j
40664:                j
40665:               j
40666:              j
40667:             j
40668:            j
40669:           j
40670:          j
40671:         j
40672:        j
40673:       j
40674:      j
40675:     j
40676:    j
40677:   j
40678:  j
40679: j
40680:                                             1990 vp.
40681: 
40682: Kirjallinen kysymys n:o 498
40683: 
40684: 
40685: 
40686: 
40687:                                 Pelttari: Rovaniemen metsäoppilaitoksen Pellon sivutoimipisteen
40688:                                     toiminnan turvaamisesta
40689: 
40690: 
40691:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40692: 
40693:    Lapissa to1m1va Rovaniemen metsäoppilai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40694: toksen Pellon sivutoimipiste esitetään valtion    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40695: vuoden 1991 budjettiesityksessä lakkautetta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40696: vaksi. Perusteena on käytetty oppilaspulaa.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40697:    Pellossa toimivalla metsäopetuksella ei kui-
40698: tenkaan ole ollut ongelmia oppilaiden puuttees-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40699: ta. Tällä hetkelläkin koulussa on 13 oppilasta.           ryhtyä Rovaniemen metsäoppilaitoksen
40700: Metsätalous ja metsätyöntekijöiden koulutus               Pellon toimipisteen toiminnan turvaa-
40701: on vahvan metsätalouskunta Pellon elinkeino-              miseksi?
40702: elämän kehittymisen ja jatkuvuuden kannalta
40703: erittäin tärkeää.
40704:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1990
40705: 
40706:                                          Seppo Pelttari
40707: 
40708: 
40709: 
40710: 
40711: 200070S
40712: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 498
40713: 
40714: 
40715: 
40716: 
40717:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40718:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pilasmäärät ovat jääneet alhaisiksi, jolloin op-
40719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pilaskohtaiset kustannukset ovat nousseet koh-
40720: olette 25 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           tuuttoman korkeiksi. Pellon sivutoimipaikan
40721: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lopettamisen perusteena on myös se, että op-
40722: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       pilaitoksen muissa toimipaikoissa ja Lapin lää-
40723: edustaja Seppo Pelttarin näin kuuluvasta kir-       nin muissa oppilaitoksissa on täyttöaste ollut
40724: jallisesta kysymyksestä n:o 498:                    alhainen, aikaisempina vuosina alle 50 prosent-
40725:                                                     tia.
40726:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Lapin läänin metsäoppilaitosten ja Pellon
40727:        ryhtyä Rovaniemen metsäoppilaitoksen         sivutoimipaikan aloituspaikat ja niiden täyt-
40728:        Pellon toimipisteen toiminnan turvaa-        töaste yleisjaksolla vuosina 1988-90 käyvät
40729:        miseksi?                                     ilmi seuraavasta asetelmasta:
40730: 
40731:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                         Lapin lääni       Pellon toimipaikka
40732: vasti seuraavaa:                                                 aloitus-    täyttö-   aloitus-   täyttö-
40733:                                                                   paikat       aste     paikat      aste
40734:    Rovaniemen metsäoppilaitoksen Pellon sivu-
40735: pisteen lakkauttaminen on osa niistä toimenpi-       1988          176       46%         20       50%
40736: teistä, joihin on ryhdytty ammatillisten oppilai-    1989          156       42%         20       25%
40737: tosten toiminnan tehostamiseksi ja oppilaitos-       1990          136       61%         16       81%
40738: verkoston rationalisoimiseksi. Erityisen tarkas-
40739: telun kohteeksi ovat joutuneet sellaiset oppilai-      Kuluvan vuoden syyslukukaudella alkoi Ro-
40740: tokset, joissa on runsaasti vapaita paikkoja,       vaniemen metsäoppilaitoksessa kokeiluna met-
40741: oppilaitoksen linjarakenne on yksipuolinen, op-     sätyöteknikon koulutus. Kokeilun ensimmäiset
40742: pilaskohtaiset kustannukset ovat korkeat ja         luokat on sijoitettu Pellon ja Posion sivutoimi-
40743: vastaava toiminta voidaan järjestää alueen          paikkoihin. Uusi koulutusrakenne, jota kokeil-
40744: muissa oppilaitoksissa tai toimipisteissä.          laan kaikkiaan viidessä oppilaitoksessa, näyt-
40745:    Pellon sivutoimipaikan lopettaminen perus-       tää nostaneen hakijamääriä kaikissa kokeiluop-
40746: tuu mainittuihin seikkoihin. Toimipaikan täyt-      pilaitoksissa. Vaikutuksen pysyvyyttä ei kuiten-
40747: töaste on jäänyt aikaisempina vuosina jopa alle     kaan voida arvioida pelkästään yhden vuoden
40748: puoleen kapasiteetista. Pellon toimipaikassa on     perusteella.
40749: annettu ainoastaan yleisjakso-opetusta. Toi-           Mikäli syksyllä 1991 alkavaan koulutukseen
40750: minta on tapahtunut kunnalta vuokraluissa           on alueella hakijoita riittävästi, on harkittava
40751: tiloissa. Pyrkimyksenä on ollut päästä eroon        koulutuksen jatkamista Pellon sivutoimipaikas-
40752: vuokratiloista niissä toimipaikoissa, joissa op-    sa tilapäisenä.
40753: 
40754:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
40755: 
40756:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
40757:                                      1990 vp. -     KK n:o 498                                                     3
40758: 
40759: 
40760: 
40761: 
40762:                               Tili Riksdagens Herr Talman
40763: 
40764:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         med hyrda lokaler vid de enheter där antalet
40765: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         elever är litet, varvid kostnaderna per elev har
40766: av den 25 september 1990 tili vederbörande          stigit tili en oskäligt hög nivå. En av orsakerna
40767: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        tili att Pello filial dras in är även att fyllnads-
40768: följande av riksdagsman Seppo Pelttari under-       graden vid läroanstaltens övriga enheter och i
40769: tecknade spörsmål nr 498:                           de övriga läroanstalterna i Lapplands Iän har
40770:                                                     varit låg, under tidigare år lägre än 50 procent.
40771:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Nybörjarplatserna och fyllnadsgraden under
40772:        vidta för att trygga verksamheten vid        den allmänna perioden vid skogsläroanstalter-
40773:        Pello filial tili Rovaniemi skogsläroan-     na i Lapplands Iän och Pello filial under åren
40774:        stalt?                                       1988-90 framgår av följande uppställning:
40775: 
40776:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt                         Lapplands Iän             Pello filial
40777: följande:                                                         nybörjar-   fyllnads-   nybörjar-    fyllnads-
40778:                                                                     plats       grad        plats        grad
40779:    Indragningen av Pello filial tili Rovaniemi
40780: skogsläroanstalt är en del av de åtgärder som        1988           176       46%           20          50%
40781: har vidtagits för att effektivera verksamheten       1989           156       42%           20          25%
40782: vid yrkesläroanstalterna och för att rationali-      1990           136       61%           16          81%
40783: sera läroanstaltsnätet. Sådana läroanstalter
40784: som har rikligt med obesatta platser, där              Under höstterminen i år inleddes utbildning
40785: linjeuppbyggnaden är ensidig, där kostnaderna       av skogstekniker på försök vid Rovaniemi
40786: per elev är höga och där motsvarande verk-          skogsläroanstalt. De första årskurserna under
40787: samhet kan ordnas vid andra läroanstalter eller     försöket har placerats tili filialerna i Pello och
40788: deras filialer inom regionen har blivit föremål     Posio. Den nya utbildningsstruktur som det
40789: för särskild granskning.                            görs försök med vid fem läroanstalter ser ut att
40790:    Indragningen av Pello filial grundar sig på      ha ökat antalet sökande vid alla försöks1äroan-
40791: sådana omständigheter. Enhetens fyllnadsgrad        stalter. Huruvida verkningarna är bestående är
40792: har sjunkit tili mindre än hälften av kapaciteten   för tidigt att uttala sig om efter endast ett år.
40793: under de senaste åren. Vid Pello filial har det        Om det finns tillräckligt med sökande tili den
40794: endast getts undervisning för den allmänna          utbildning som inleds hösten 1991 kommer
40795: perioden. Verksamheten har utövats i kommu-         fortsatt temporär utbildning vid Pello filial att
40796: nens hyreslokaler. Man har försökt göra sig av      övervägas.
40797: 
40798:     Helsingfors den 2 november 1990
40799: 
40800:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
40801:                                                1990 vp.
40802: 
40803: Kirjallinen kysymys n:o 499
40804: 
40805: 
40806: 
40807: 
40808:                                   Jokinen: Postitoimipaikkojen lakkauttamisen vaikutuksista edus-
40809:                                       kuntavaalien äänestysmenettelyyn
40810: 
40811: 
40812:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40813: 
40814:   Postien lopettaminen on johtamassa todella         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40815: arveluttaviin seurauksiin, kun nämä monella-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40816: kin tavoin kansalaisia palvelleet toimipisteet       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40817: poistetaan. Lähestyvät eduskuntavaalit ottavat
40818: kansalaisilta pois jopa äänioikeuden, jos äänes-
40819: tys hoidetaan postien välityksellä.                          Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
40820:    Totuttu postipiste on paikka, jossa asiat on            mista, joita aiheutuu lähestyvien edus-
40821: voitu hyvin hoitaa, mutta uudenlaisen käytän-              kuntavaalien äänestystilanteissa, kun
40822: nön esilletulo juuri vaalien kynnyksellä tulee             postipisteet on lopetettu liian monista
40823: aiheuttamaan huomattavia hankaluuksia.                     kohteista ja kansalaiset jättävät äänioi-
40824:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         keutensa käyttämättä juuri tästä syystä?
40825: 
40826:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1990
40827: 
40828:                                          Anna-Liisa Jokinen
40829: 
40830: 
40831: 
40832: 
40833: 200070S
40834: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 499
40835: 
40836: 
40837: 
40838: 
40839:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40840:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olisivat pääosin samat postitoimipaikat kuin
40841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoden 1988 kunnallisvaaleissa. Posti- ja tele-
40842: olette 24 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           laitoksen suunnitelmien mukaan ennakkoää-
40843: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston         nestyspaikoiksi ehdotetuista postitoimipaikois-
40844: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ta lakkautettaisiin ensi vuonna vaalien jälkeen
40845: edustaja Anna-Liisa Jokisen kirjallisesta kysy-     294 toimipaikkaa, kuitenkin niin, että jokaiseen
40846: myksestä n:o 499:                                   kuntaan jää ainakin yksi toimipaikka. Näin
40847:                                                     ollen postitoimipaikkojen lakkauttamissuunni-
40848:          Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-      telmat eivät vaikuta vuoden 1991 eduskunta-
40849:        mista, joita aiheutuu lähestyvien edus-      vaalien ennakkoäänestykseen. Asetus ennak-
40850:        kuntavaalien äänestystilanteissa, kun        koäänestyspaikkoina toimivista Posti- ja tele-
40851:        postipisteet on lopetettu liian monista      laitoksen toimipaikoista esitellään oikeusminis-
40852:        kohteista ja kansalaiset jättävät äänioi-    teriöstä viimeistään ensi joulukuun alkupuolel-
40853:        keutensa käyttämättä juuri tästä syystä?     la.
40854:                                                         Tarkoituksenmukaista on, että Posti- ja te-
40855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lelaitos tarvittavassa laajuudessa vastaa myö-
40856: vasti seuraavaa:                                    hemminkin ennakkoäänestyksestä esimerkiksi
40857:                                                     perustamalla ennakkoäänestystä varten toimi-
40858:    Posti- ja telelaitos on esittänyt oikeusminis-   paikkojen tilapäisiä palvelupisteitä. Tarkoituk-
40859: teriölle, että vuoden 1991 eduskuntavaaleissa       sena on myös selvittää, missä määrin kiinteiden
40860: ennakkoäänestyspaikoiksi määrättäisiin 1 027        postitoimipaikkojen uudelleenjärjestelyjen mu-
40861: postitoimipaikkaa. Vuoden 1988 kunnallisvaa-        kana kehittyvää postinjakajaverkostoa saate-
40862: leissa ennakkoäänestyspaikkoja oli 1 036. Posti-    taan käyttää hyväksi ennakkoäänestyksen jär-
40863: ja telelaitoksen esityksen mukaan vuoden 1991       jestämisessä.
40864: eduskunta vaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina
40865:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
40866: 
40867:                                                                   Oikeusministeri Tarja Halonen
40868:                                      1990 vp. -      KK n:o 499                                      3
40869: 
40870: 
40871: 
40872: 
40873:                               Tili Riksdagens Herr Talman
40874:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         röstningsställena vid 1991 år riksdagsval i
40875: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          huvudsak att vara desamma som vid kommu-
40876: av den 24 september 1990 tili vederbörande           nalvalet 1988. Post- och televerket har planerat
40877: medlem av statsrådet översänt avskrift av            att 294 av de postanstalter som har föreslagits
40878: följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen           bli förhandsröstningsställen skall indras nästa
40879: undertecknade spörsmål nr 499:                       år efter valet, dock så att det i varje kommun
40880:                                                      kommer att finnas åtminstone en postanstalt.
40881:          Är Regeringen medveten om de pro-           Indragningsplanerna påverkar så1unda inte för-
40882:        blem som uppstår i samband med röst-          handsröstningen vid 1991 års riksdagsval. F ör-
40883:        ningen i det nära förestående riksdags-       ordningen om de av Post- och televerkets
40884:        valet, då postanstalterna har indragits       anstalter som är förhandsröstningsställen fö-
40885:        på allt för många platser och medbor-         redras från justitieministeriet senast i början av
40886:        garna tili följd härav låter bli att rösta?   december.
40887:                                                         Det är ändamå1senligt att Post- och telever-
40888:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ket också i fortsättningen i behövlig utsträck-
40889: följande:                                            ning svarar för förhandsröstningen t.ex. genom
40890:                                                      att inrätta tillfälliga servicepunkter för för-
40891:    Post- och televerket har föreslagit för justi-    handsröstningen. A vsikten är också att reda ut
40892: tieministeriet att 1 027 postanstalter skall för-    i viiken mån det nät av postutbärare som
40893: ordnas tili förhandsröstningsställen vid riks-       kommer att utvecklas i samband med omorga-
40894: dagsvalet 1991. Vid 1988 års kommunalval             niseringen av de fasta postanstalterna kan
40895: fanns det 1 036 förhandsröstningsställen. Enligt     utnyttjas då förhandsröstningen organiseras.
40896: Post- och te1everkets förslag kommer förhands-
40897:     Helsingfors den 22 oktober 1990
40898: 
40899:                                                                     Justitieminister Tarja Halonen
40900:                                              1990 vp.
40901: 
40902: Kirjallinen kysymys n:o 500
40903: 
40904: 
40905: 
40906: 
40907:                                  Sarapää: Hintatuen maksamisesta poronlihalle
40908: 
40909: 
40910:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40911: 
40912:    Porotalous on poronhoitovuotena 1989-90         van hinnanerokorvauksen 44 markasta noin 20
40913: joutunut vaikeuksiin. Ns. mätälihajupakan seu-     markkaan.
40914: rauksena poronlihan keskihinnaksi muodostui           Poromiesten mielestä syyt huonoon markki-
40915: edellisenä teurastuskautena 22,50 markkaa/kg,      natilanteeseen (ruuhka naudanlihamarkkinoil-
40916: minkä seurauksena koko porotalouden lasken-        la) ja poronlihan tuottajahinnan alhaisuuteen
40917: nallinen tuotto mainitulta vuodelta jäi tappiot-   eivät ole porotalouden aiheuttamia, joten on
40918: liseksi noin 30 miljoonaa markkaa. Valtiovalta     kohtuullista, että valtio ottaa niistä osavastuun.
40919: Suomessa ei ole maksanut poronlihalle suora-       Valtion hintatuki poronlihalle edesauttaisi te-
40920: naista hintatukea.                                 hokkaisiin teurastuksiin pääsyä, ja tätä kautta
40921:    Paliskuntain yhdistys on esittänyt, että val-   estettäisiin ns. lumipalloilmiön syntyminen po-
40922: tion lisämenoarvioon otettaisiin 15 miljoonan      ronlihan tarjonnassa lähivuosien aikana.
40923: markan määräraha poronlihan hintatukeen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40924: käytettäväksi poronhoitovuonna 1990-91             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40925: maa- ja metsätalousministeriön lähemmin mää-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40926: räämin perustein. Hintatueksi esitetään 4          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40927: markkaa/kg, koska poromiesperheiden tulota-
40928: so nyt saatavalla tuottajahinnalla 25 markkaa/
40929: kg on alentunut noin kolmasosalla normaalista                Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että
40930: ja on ilmeisesti alle tuotantokustannusten.               myös Suomessa muiden Pohjoismaiden
40931: Ruotsissa ja Norjassa maksetaan tällä hetkellä            tapaan poronlihalle maksettaisiin hinta-
40932: poronlihalle hintatukea noin 6-7 markkaa/kg,              tukea, ja
40933: joka alentaa ensinnäkin kuluttajahintaa ja vai-             aikooko Hallitus osoittaa valtion syk-
40934: keuttaa Suomen poronlihan kauppaa ulkomail-               syn lisämenoarvion kautta tarpeelliset
40935: le. Kaiken lisäksi valtiovalta on alentanut               varat poronlihan hintatuen maksami-
40936:  ulkomaanviennin osalta savupaistille maksetta-           seen?
40937:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1990
40938: 
40939:                                          Kimmo Sarapää
40940: 
40941: 
40942: 
40943: 
40944: 200070S
40945: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 500
40946: 
40947: 
40948: 
40949: 
40950:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vuoden 1989 toisessa lisämenoarviossa osoi-
40952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tettiin momentilla 30.35.48 (Poronomistajien
40953: olette 25 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn         ansionmenetysten korvaukset sekä poronlihan
40954: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      markkinointituki) 14,5 milj. mk käytettäväksi
40955: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Poro ja Riista Oy:n konkurssissa poronomista-
40956: edustaja Sarapään näin kuuluvasta kirjallisesta   jien menettämien ansioiden osittaiseen korvaa-
40957: kysymyksestä n:o 500:                             miseen sekä poronlihan vientitukeen valtioneu-
40958:                                                   voston tarkemmin määräämin perustein sekä
40959:          Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että     poronlihan markkinointiin ja poronlihan hinta-
40960:        myös Suomessa muiden Pohjoismaiden         tuen maksamiseen, jonka edellytyksenä on po-
40961:        tapaan poronlihalle maksettaisiin hinta-   rojen määrän alentaminen valtioneuvoston tar-
40962:        tukea, ja                                  kemmin määräämällä tavalla. Valtioneuvosto
40963:          aikooko Hallitus osoittaa valtion syk-   päätti käyttää ko. määrärahasta 8 milj. mk
40964:        syn lisämenoarvion kautta tarpeelliset     poronomistajien ansionmenetysten korvaami-
40965:        varat poronlihan hintatuen maksami-        seen, 5,25 milj. mk hintatukeen sekä 1,25 milj.
40966:        seen?                                      mk markkinointi- ja vientitukeen. Hintatukeen
40967:                                                   varattuja varoja voitiin valtioneuvoston pää-
40968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      töksen mukaisesti käyttää vain, jos ostoliikkeil-
40969: vasti seuraavaa:                                  le myydyt määrät nousivat edelliseen vuoteen
40970:                                                   verrattuna. Kun näin ei tapahtunut, on hinta-
40971:   Porotalouden kannattavuus on pyritty säilyt-    tuen maksamiseen varattu 5,25 milj. mk edel-
40972: tämään vastaavien elinkeinojen tasolla porota-    leen käyttämättä. Päätös ko. määrärahan käyt-
40973: louden tuotoksen arvoa nostamalla ja tuotan-      tämisestä tulee harkittavaksi syksyn lisäme-
40974: tokustannuksia vähentämällä. Poronlihan py-       noarvion käsittelyn yhteydessä.
40975: syvän hintatukijärjestelmän kehittämistä ei ole
40976: harkittu.
40977:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
40978: 
40979:                                                                         Ministeri Ole Norrback
40980:                                   1990 vp. -    KK n:o 500                                     3
40981: 
40982: 
40983: 
40984: 
40985:                            Tili Riksdagens Herr Talman
40986: 
40987:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        I andra tilläggsbudgeten för 1989 anvisades
40988: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse     under moment 30.35.48 (Ersättning för renäga-
40989: av den 25 september 1990 tili vederbörande      res förlorade inkomster samt understöd för
40990: medlem av statsrådet översänt avskrift av       marknadsföring av renkött) 14,5 milj. mk tili
40991: följande av riksdagsman Sarapää underteckna-    att användas för att delvis ersätta renägares
40992: de spörsmål nr 500:                             förlorade inkomster i samband med Poro ja
40993:                                                 Riista Oy:s konkurs samt för exportstöd för
40994:          Anser Regeringen det vara nödvän-      renkött, på grunder som närmare bestäms av
40995:       digt att man även i Finland betalar       statsrådet, samt tili marknadsföring av renkött
40996:       prisstöd för renkött på samma sätt som    och betalning av prisstöd för renkött. Detta
40997:       i de övriga nordiska länderna, och        förutsätter att antalet renar minskas på det sätt
40998:          ämnar Regeringen i höstens tilläggs-   som statsrådet närmare bestämmer. Statsrådet
40999:       budget anvisa tillräckliga medel för      beslöt att använda 8 milj. mk av anslaget tili
41000:       betalning av prisstöd för renkött?        ersättning för renägares inkomstbortfall, 5,25
41001:                                                 milj. mk tili prisstöd samt 1,25 milj. mk tili
41002:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    marknadsförings- och exportstöd. Medel som
41003: samt anföra följande:                           hade reserverats för prisstödet kunde i enlighet
41004:                                                 med statsrådets beslut användas endast om de
41005:    A vsikten har varit att renhushållningens    mängder som sålts tili inköpsaffärer steg jäm-
41006: lönsamhet skall bevaras på samma nivå som       fört med det föregående året. Eftersom det inte
41007: motsvarande näringar genom att värdet på        gick på det sättet, har de 5,25 milj. mk som
41008: renhushållningens avkastning höjs och produk-   reserverades för betalning av prisstöd fortfa-
41009: tionskostnaderna minskas. Något utvecklande     rande inte använts. Ett beslut om användning-
41010: av ett permanent prisstödssystem för renkött    en av anslaget kommer att bli aktuellt vid
41011: har inte övervägts.                             behandlingen av höstens tilläggsbudget.
41012: 
41013:     Helsingfors den 22 oktober 1990
41014: 
41015:                                                                       Minister Ole Norrback
41016:                                              1990 vp.
41017: 
41018: Kirjallinen kysymys n:o SOI
41019: 
41020: 
41021: 
41022: 
41023:                                  Myller: Kotimaisen ratapölkkytuotannon turvaamisesta
41024: 
41025: 
41026:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41027: 
41028:   Vapo Oy:n paaasmssa ratapölkkyjä sahaa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41029: vien sahojen kohtalo näyttää olevan Suomessa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41030: vaakalaudalla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41031: Rahkeen saha on jo Iomauttanut työntekijöitä,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41032: eikä ensi vuoden kaupoista ole vielä tietoa.
41033: Tilanteen takana uskotaan olevan sen, että
41034: Vapo Oy suunnittelee ratapölkkyjen tilaamista                Onko Hallitus tietoinen ratapölkkyjä
41035: ulkomailta. Tilanteessa, jossa työllisyyden en-            sahaavia sahoja uhkaavasta tilanteesta,
41036: nustetaan koko valtakunnassa heikkenevän, ei               Ja
41037: tuntuisi järkevältä luopua työpaikoista paikka-               mitä Hallitus aikoo tehdä, että Val-
41038: kunnalla, jossa hyvänkin työllisyystilanteen ai-           tionrautatiet ottaisi ratapölkkytilauk-
41039: kana työttömyys on selvästi maan keskitasoa                sessaan huomioon myös tilauksen Vai-
41040: korkeammalla tasolla.                                      kutuksen Suomen työllisyyteen?
41041: 
41042:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1990
41043: 
41044:                                            Riitta Myller
41045: 
41046: 
41047: 
41048: 
41049: 200070S
41050: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 501
41051: 
41052: 
41053: 
41054: 
41055:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      annetussa asetuksessa (1070/79). Liikelaitos-
41057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       uudistuksen yhteydessä kuitenkin säädettiin,
41058: olette 26 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           että asetusta ei sovelleta valtion liikelaitoksista
41059: kirjeenne n:o 1480 ohella toimittanut valtioneu-    annetun lain (627 /87) mukaisiin liikelaitoksiin.
41060: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Ne tekevät hankintansa itsenäisesti nojautuen
41061: kansanedustaja Myllerin näin kuuluvasta kir-        liikelaitoslainsäädännön antamiin liiketaloudel-
41062: jallisesta kysymyksestä n:o 501:                    lisiin periaatteisiin.
41063:                                                        Valtionrautateiden käyttämät betonirata-
41064:           Onko Hallitus tietoinen ratapölkkyjä      pölkkyjen vuosittaiset käyttömäärät ovat li-
41065:        sahaavia sahoja uhkaavasta tilanteesta,      sääntyneet vuosina 1985-1990 40 000 kappa-
41066:        ja                                           leesta 150 000 kappaleeseen. Puuratapölkkyjen
41067:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että Val-      käyttömäärät ovat vähentyneet vastaavana ai-
41068:        tionrautatiet ottaisi ratapölkkytilauk-      kana 320 000 kappaleesta 240 000 kappaleeseen
41069:        sessaan huomioon myös tilauksen vai-         vuodessa. Kaikki puiset ratapölkyt on hankittu
41070:        kutuksen Suomen työllisyyteen?               Vapo Oy:ltä eräitä ulkomaisia koe-eriä lukuun
41071:                                                     ottamatta. Vapo Oy ei puolestaan ole hankki-
41072:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nut eikä aiokaan hankkia ratapölkkyjä tai
41073: vasti seuraavaa:                                    niiden materiaalia ulkomailta.
41074:                                                        Valtionrautateillä on tehty päätös junien
41075:    Laki valtion liikelaitoksista (627/87) määrit-   akselipainojen korottamisesta ja nopeuksien
41076: telee liikelaitosuudistuksen tavoitteet.            nostamisesta. Jotta tämä olisi mahdollista, tu-
41077:    Valtionrautateitä koskevalla lailla (747/89)     lee parannustöissä käyttää enenevässä määrin
41078: Valtionrautatiet säädetään liikelaitoslain mu-      raskaampaa päällysrakennetta. Tällöin käyte-
41079: kaiseksi liikelaitokseksi. Lain mukaan Valtion-     tään betoniratapölkkyjä. Tämän johdosta pui-
41080: rautatiet harjoittaa rautatieliikennettä ja muuta   sien rata- ja vaihdepölkkyjen tulevien vuosien
41081: Valtionrautateiden kuljetuksiin liittyvää palve-    tarve on pienempi verrattuna 1980-luvun tar-
41082: lutoimintaa.                                        peisiin. Niiden vuosittainen käyttömäärä tulee
41083:    Liikelaitosuudistuksen yhteydessä radanpito      olemaan noin 200 000 kappaletta.
41084: on erotettu toiminnallisesti varsinaisesta kulje-       Puisien rata- ja vaihdepölkkyjen toimituksis-
41085: tustoiminnasta. Radanpito, johon mm. rata-          ta vuosille 1993-1995 Valtionrautateillä on
41086: pölkkyjen hankintakin kuuluu, on kuitenkin          parhaillaan meneillään tarjouskilpailu. Hankin-
41087: edelleen osa Valtionrautateitä, vaikka sen ra-      ta toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Toivot-
41088: hoituksesta ja rataverkon laajuudesta päättää       tavaa tietenkin on, että Vapo Oy säilyttää
41089: viime kädessä eduskunta.                            edelleenkin kilpailukykynsä kotimaisena toi-
41090:    Valtion hankinnoista säädetään vuonna 1979       mittajana myös tulevan hankinnan osalta.
41091:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1990
41092: 
41093:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
41094:                                     1990 vp. -     KK n:o 501                                     3
41095: 
41096: 
41097: 
41098: 
41099:                              Tili Riksdagens Herr Talman
41100:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Om statens anskaffningar stadgas det i för-
41101: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ordningen från år 1979 (1070/79). 1 samband
41102: nr 1480 av den 26 september 1990 till veder-       med affärsverksreformen stadgades det dock,
41103: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     att förordningen inte skall tillämpas på de
41104: av följande av riksdagsledamot Myller under-       affärsverk om vilka det stadgas i lagen om
41105: tecknade spörsmål nr 501:                          affärsverk (627 /87). Dessa affärsverk anskaffar
41106:                                                    materiel självständigt, med stöd av de företags-
41107:                                                    ekonomiska principer som relateras i affärs-
41108:          Är Regeringen medveten om den             verkslagstiftningen.
41109:        hotande situation syllproducerande så-          Statsjärnvägarnas årliga behov av betongsyl-
41110:        gar befinner sig i och                      lar har under åren 1985-1990 ökat från 40 000
41111:          vad ämnar Regeringen göra för att         till 150 000. Träsyllarnas antal har i motsva-
41112:        Statsjärnvägarna när de beställer syllar    rande mån minskat från 320 000 till 240 000
41113:        skall ta i betraktande även beställning-    träsyllar per år. Alla träsyllar har anskaffats
41114:        ens inverkan på sysselsättningsläget i      från Vapo Oy, med undantag av några utländ-
41115:        Finland?                                    ska provsatser. Vapo Oy däremot har inte
41116:                                                    anskaffat och kommer inte att anskaffa syllar
41117:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       eller material för dem från utlandet.
41118: samt anföra följande:                                  På Statsjärnvägarna har beslut fattats om att
41119:                                                    höja axeltrycket och hastigheten på tågvagnar-
41120:     Lagen om statens affärsverk (627/87) defini-   na. För att detta skall bli möjligt måste en allt
41121: erar målsättningarna för affärsverksreformen.      tyngre överbyggnad användas i samband med
41122:     Med lagen om Statsjärnvägarna (747 /89)        förbättringsarbetet. Då använder man betong-
41123: stadgas att Statsjärnvägarna är ett affärsverk i   syllar. Utgående från detta kommer behovet av
41124: enlighet med lagen om affärsverk. 1 enlighet       syllar gjorda av trä för bannätet och växlarna
41125: med lagen idkar Statsjärnvägarna järnvägstra-      att i framtiden vara mindre i förhållande till
41126: fik och annan serviceverksamhet i anknytning       behovet på 1980-talet. Behovet av träsyllar
41127: till Statsjärnvägarnas transporter.                beräknas bli ca 200 000 per år.
41128:     1 samband med affärsverksreformen avskil-          Statsjärnvägarna har ordnat en offerttävling
41129: des underhållet av bannätet funktionellt från      för anskaffning av syllar av trä för bannätet
41130: den egentliga transportverksamheten. Under-        och växlarna för åren 1993-1995. Anskaff-
41131: håll av bannätet, vilket bl.a. också omfattar      ningen kommer att göras under i år. Det är
41132: anskaffning av syllar, hör dock fortfarande till   naturligtvis önskvärt att Vapo Oy bibehåller
41133: Statsjärnvägarna, även om riksdagen i sista        sin konkurrenskraft i egenskap av inhemsk
41134: hand beslutar om finansieringen av bannätet        leverantör också med tanke på framtida an-
41135: och dess omfattning.                               skaffningar.
41136:     Helsingfors den 25 oktober 1990
41137: 
41138:                                                                   Trafikminister Ilkka Kanerva
41139:                                               1990 vp.
41140: 
41141: Kirjallinen kysymys n:o 502
41142: 
41143: 
41144: 
41145: 
41146:                                  Helle: Asikkalassa olevan Paakkolan yksityistien muuttamisesta
41147:                                      paikallistieksi
41148: 
41149: 
41150:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41151: 
41152:    Tielaitos on viime vuosina muuttunut entistä        useampikin linja-autovuoro. Tätä taustaa vas-
41153: itsenäisemmäksi. Sen piirien päätösvaltaa on           ten tuntuukin aika ihmeelliseltä, että tämänkal-
41154: lisätty. Onkin aivan oikein, että päätökset            tainen tie yhtäkkiä muutetaan yksityistieksi sen
41155: tehdään entistä lähempänä "tapahtumapaik-              oltua vuosikymmeniä paikallistienä.
41156: kaa".                                                     Asikkalan kunnanhallitus on todennut tien
41157:    Aikanaan, vuonna 1986, liikenneministeriö           täyttävän paikallistien edellytykset sekä tiever-
41158: on päättänyt muuttaa Asikkalan kunnassa                koston osana että liikennemäärältään.
41159: olevan ns. Paakkolan paikallistien yksityistiek-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41160: si. Tämä on tapahtunut aivan säännösten                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41161: mukaan. Asia on ollut julkisesti nähtävillä, eikä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41162: valituksia ole tuolloin esitetty.                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41163:    On vain ollut niin, että ko. ilmoituksessa on
41164: tiestä käytetty vallan muuta nimeä kuin asuk-                     Onko tielaitoksen menettely Paakko-
41165: kaiden tuntemaa, joten valituksia ei ole osattu                lan tien osalta ollut oikeutettua ja hal-
41166: tehdäkään. Vasta, kun vuosien kuluttua tien                    lintomenettelylain mukaista, ja
41167: aseman muutos on toteutettu, seikka on val-                       onko nyt päätöksenteon siirryttyä
41168: jennut asukkaille.                                             hallinnon alemmille portaille mahdollis-
41169:    Kyseisen tien varrella sijaitsevat mm. koulu                ta tiepiirin toimesta muuttaa kyseinen
41170: ja nuorisoseurantalo. Lisäksi tien kautta kulkee               tie jälleen paikallistieksi?
41171: 
41172:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1990
41173: 
41174:                                              Esko Helle
41175: 
41176: 
41177: 
41178: 
41179: 200070S
41180: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 502
41181: 
41182: 
41183: 
41184: 
41185:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41186: 
41187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      luonteesta ja Iiikennemääristä. Tiepiirin ilmoi-
41188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksen mukaan nämä selvitykset tukivat sitä,
41189: olette 26 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           että paikallistie voidaan lakkauttaa.
41190: kirjeenne n:o 1481 ohella toimittanut valtioneu-       Liikenneministeriön käsityksen mukaan tie-
41191: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        laitoksen menettely asiassa ei ole ollut ristirii-
41192: kansanedustaja Esko Helteen näin kuuluvasta         dassa hallintomenettelylain säännösten kanssa.
41193: kirjallisesta kysymyksestä n:o 502:                 Mainitun lain 2 §:n mukaisesti hallintomenet-
41194:                                                     telylaki on toissijainen muihin lakeihin nähden
41195:           Onko tielaitoksen menettely Paakko-       siten, että jos muussa laissa tai ennen hallinto-
41196:        lan tien osalta ollut oikeutettua ja hal-    menettelylain voimaantuloa annetussa asetuk-
41197:        lintomenettelylain mukaista, ja              sessa on hallintomenettelylaista poikkeavia
41198:           onko nyt päätöksenteon siirryttyä         säännöksiä, noudatetaan niitä hallintomenette-
41199:        hallinnon alemmille portaille mahdollis-     lylain sijasta. Näin on tielain ja -asetuksen
41200:        ta tiepiirin toimesta muuttaa kyseinen       kuuleruissäännösten osalta asianlaita. Yleisistä
41201:        tie jälleen paikallistieksi?                 teistä annetun asetuksen 35 §:n mukaan ennen
41202:                                                     yleisen tien lakkauttamista on asiasta hankit-
41203:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tava lausunto ainoastaan lääninhallitukselta ja
41204: vasti seuraavaa:                                    kunnalta. Nyt ko. asiassa kunta on edellä
41205:                                                     ilmeneväliä tavalla ollut tietoinen Paakkolan
41206:    Liikenneministeriö on päätöksellään no           paikallistien lakkauttamishankkeesta. Tiesuun-
41207: 1029/22.8.1986 vahvistanut tiesuunnitelman          nitelma ja siihen liittyvä Paakkolan paikallis-
41208: Lammin-Asikkalan maantien n:o 317 paran-            tien lakkautusasia ovat olleet yleisistä teistä
41209: tamiseksi välillä Ronni-Viitaila yleisten teiden    annetun asetuksen 14 §:n mukaisesti yleisesti
41210: järjestelyineen. Mainitulla päätöksellään liiken-   nähtävinä. Näin ollen asiassa on jopa ylitetty
41211: neministeriö on muun ohella lakkauttanut ylei-      asetuksen 35 §:n edellyttämä kuulemisvelvoite,
41212: sistä teistä annetun lain 17 §:n nojalla Paakko-    kun asiassa on lääninhallituksen ja kunnan
41213: lan paikallistien n:o 14113 kokonaan. Paak-         lisäksi kuultu myös muita asianosaisia.
41214: kolan tie on lyhyt, ainoastaan n. 0,9 km:n             Yleisistä teistä annetun lain 106 §:n edellyt-
41215: pituinen ja se on toiminut eräänlaisena oiko-       tämässä liikenneministeriön päätöksen kuulu-
41216: tienä kahden maantien välissä (maantiet n:ot        tuksessa sen sijaan on nimenomaan mainittu
41217: 317 ja 3173). Kun mainitut maantiet muutoin-        myös Asikkalan kunnassa sijaitsevan Paakko-
41218: kin liittyvät toisiinsa, on katsottu, että maan-    lan paikallistien n:o 14113 lakkauttamisesta.
41219: tien parantamisen jälkeen yleisen liikenteen yh-    Liikenneministeriön päätös asiakirjoineen on
41220: teystarve tulee riittävän hyvin hoidetuksi ilman    ollut kunnassa nähtävillä.
41221: paikallistietäkin. Suunnitelman laatimisajan-          Yleisistä teistä annetun lain 24 §:n mukaan
41222: kohtanakin paikallistien merkitys liikenteelli-     yksityisen tien muuttamisesta yleiseksi esim.
41223: sessä mielessä on ollut melko vähäinen, koska       paikallistieksi päättää liikenneministeriö, sikäli
41224: tien liikennemäärä on ollut vain n. 100             kuin päätösvaltaa ei asetuksella ole uskottu
41225: ajon./vrk. Asikkalan kunnan vastustettua Paak-      tiehallitukselle tai muulle viranomaiselle. Täl-
41226: kolan paikallistien lakkauttamista yleisenä tienä   laista asetusta ei ole annettu. Näin ollen tiepiiri
41227: Hämeen tiepiiri asiasta antamansa lausunnon         ei voi muuttaa Paakkolan tietä takaisin paikal-
41228: mukaisesti teki vielä tarkemmat selvitykset tien    listieksi.
41229: 
41230:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1990
41231: 
41232:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
41233:                                      1990 vp. -     KK n:o 502                                    3
41234: 
41235: 
41236: 
41237: 
41238:                               Tili Riksdagens Herr Talman
41239: 
41240:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och trafikmängden ännu noggrannare. Vägdi-
41241: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         striktets undersökningar stödde uppfattningen
41242: nr 1481 av den 26 september 1990 tili veder-        om att vägen kan indras.
41243: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         Trafikministeriet anser inte att vägverkets
41244: av följande av riksdagsman Esko Helle under-        förfarande står i strid med stadgandena i lagen
41245: tecknade spörsmål nr 502:                           om förvaltningsförfarande. 1 enlighet med 2 § i
41246:                                                     nämnda lag, är lagen om förvaltningsförfaran-
41247:           Har vägverkets förfaringssätt i fråga     de subsidiär i förhållande tili andra lagar,
41248:        om Paakkola väg skett i överensstäm-         eftersom om i annan lag eller i förordning, som
41249:        melse med lagen om förvaltningsförfa-        utfärdats före lagen om förvaltningsförfarande
41250:        rande och                                    trädde i kraft, ingår stadganden som avviker
41251:           är det möjligt, nu när beslutsfattandet   från denna lag, iakttages de i stället för lagen
41252:        har överförts tili lägre förvaltningsnivå,   om förvaltningsförfarande. Situationen är den-
41253:        att vägdistriktet åter ändrar vägen tili     na i fråga om hörandestadgandena i väglagen
41254:        lokalväg?                                    och -förordningen. 1 enlighet med 35 § förord-
41255:                                                     ningen om allmänna vägar skall utlåtande
41256:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        införskaffas enbart av länsstyrelse och kom-
41257: samt anföra följande:                               mun före allmän väg indras. 1 ovan anförda
41258:                                                     fall har kommunen varit medveten om avsik-
41259:   Trafikministeriet har med sitt beslut nr          terna att dra in Paakkola lokalväg. Vägplanen
41260: 1029/22.8.1986 fastställt planen för förbättran-    och ärendet Paakkola lokalväg har i enlighet
41261: de av Lammi-Asikkala 1andsväg nr 317, på            med 14 § förordningen om allmänna vägar
41262: vägsträckan Ronni-Viitaila, jämte tillhörande       varit framlagd. 1 saken har t.o.m. skyldigheten
41263: reglering av allmänna vägar. Med nämnda             att höra vederbörande kommun i enlighet med
41264: beslut och i enlighet med 17 § lagen om             35 § överskridits, när utöver länsstyrelsen och
41265: allmänna vägar, har trafikministeriet dessutom      kommunerna även andra sakägare har hörts i
41266: dragit in Paakkola lokalväg nr 14113 he1t.          frågan.
41267: Paakkolavägen är kort, endast 0,9 km, och den          1 vägverkets kungörelse av trafikministeriets
41268: har fungerat som en sorts genväg mellan två         beslut, som givits i enlighet med 106 § lagen om
41269: 1andsvägar (landsvägarna nr 317 och 3173).          allmänna vägar, nämner trafikministeriet ut-
41270: Eftersom landsvägarna ändå förenas, har man         tryckligen även indragning av Paakkola loka1-
41271: ansett, att efter förbättringen av landsvägen       väg nr 14113 i Asikka1a kommun. Trafikminis-
41272: kommer behovet av vägförbindelse att kunna          teriets bes1ut med tili saken anslutna hand1ing-
41273: skötas väl också utan lokalväg. Lokalvägens         ar har offentligt fram1agts i kommunen.
41274: betydelse som trafikled har varit ringa även           1 enlighet med 24 § lagen om allmänna vägar
41275: under planeringsperioden, eftersom endast ca        beslutar trafikministeriet om ändring av privat
41276: 100 fordon per dygn trafikerar längs med            väg tili allmän väg, om inte beslutanderätten
41277: vägen. Efter att Asikka1a kommun motsatt sig        har de1egerats tili vägstyre1sen eller annan
41278: att den allmänna Paakkola lokalvägen skall          myndighet. Förordning om sådant förfarande
41279: indras, undersökte vägdistriktet i Tavastland, i    har inte givits. Så1edes kan inte vägdistriktet
41280: enlighet med sitt utlåtande, vägens egenskaper      ändra Paakko1aväg tillbaka tili lokalväg.
41281: 
41282: 
41283:     Helsingfors den 24 oktober 1990
41284: 
41285:                                                                    Trafikminister Ilkka Kanerva
41286:                                                1990 vp.
41287: 
41288: Kirjallinen kysymys n:o 503
41289: 
41290: 
41291: 
41292: 
41293:                                   Jääskeläinen: Porotalouden verotuksen uudistamisesta
41294: 
41295: 
41296:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41297: 
41298:    Ministeri Puolanne vastasi 6.3.1990 kirjalli-     kohtia ja olisiko tarkoituksenmukaista siirtyä
41299: seen kysymykseeni porotalouden verotuksesta          poroverotuksessa uudenlaiseen järjestelmään.
41300: mm. seuraavasti: "Porotalouden verotuksen            Tämän jälkeen tulee harkittavaksi mahdollisen
41301: uudistamistarpeita on aikanaan selvitetty mel-       uudistuksen toteuttamistapa ja aikataulu."
41302: ko yksityiskohtaisestikin, mutta ehdotukset ei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41303: vät ole johtaneet lainsäädännön uudistamiseen.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41304: Tällä hetkellä ollaan valmistelemassa porota-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41305: louden asiantuntijoiden, valtiovarainministe-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41306: riön ja verohallinnon edustajien tapaamista,
41307: jossa pyrittäisiin alustavasti selvittämään uudis-            Onko nykyisessä porotalouden vero-
41308: tustarpeet ja uudistuksen edellytykset. Tapaa-              tusjärjestelmässä ongelmia ja onko tar-
41309: misessa selvitettäisiin, onko nykyisessä porota-            koituksenmukaista siirtyä poroverotuk-
41310: louden verotusjärjestelmässä ongelmia ja epä-               sessa uudenlaiseen järjestelmään?
41311:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
41312: 
41313:                                          Keijo Jääskeläinen
41314: 
41315: 
41316: 
41317: 
41318: 200070S
41319: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 503
41320: 
41321: 
41322: 
41323: 
41324:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41325: 
41326:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        janpitovelvollisuuteen, on ollut seurauksena
41327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ohimyyntiä verosta vapautumisen tarkoitukses-
41328: olette 27 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            sa. Kirjanpitovelvollisuus aiheuttaisi poromie-
41329: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hille myös uusia kustannuksia tilitoimistopal-
41330: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        veluiden muodossa.
41331: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta             Verotustyön kannalta todettiin nykyisen jär-
41332: kirjallisesta kysymyksestä n:o 503:                  jestelmän olevan hyvin keveä ja kustannuksil-
41333:                                                      taan edullinen. Jos järjestelmää muutetaan,
41334:          Onko nykyisessä porotalouden vero-          nousisivat myös verotuskustannukset. Arvioin-
41335:        tusjärjestelmässä ongelmia ja onko tar-       tiperusteissa on esiintynyt tulkintoja, mikä on
41336:        koituksenmukaista siirtyä poroverotuk-        haavoittanut järjestelmää. Viime aikoina on
41337:        sessa uudenlaiseen järjestelmään?             kuitenkin arviointiperusteiden laskentaa kehi-
41338:                                                      tetty, ja kustannusten kohdalla onkin päästy
41339:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarkkoihin arvoihin. Hoitotyöt perustuvat kir-
41340: vasti seuraavaa:                                     janpitoon, ajoneuvokustannukset ajopäiväkir-
41341:                                                      joihin ja tarhauksen kulut tutkimuksiin.
41342:    Porotalouden asiantuntijoiden, valtiovarain-         Nykyisen järjestelmän todettiin olevan käyt-
41343: ministeriön ja verohallinnon edustajien tapaa-       tö- ja elinkelpoinen eikä osoittautunut olevan
41344: minen, josta oli mainittu aikaisemmassa kan-          tarvetta siirtyä poroverotuksessa uudenlaiseen
41345: sanedustaja Jääskeläisen kirjalliseen kysymyk-       järjestelmään. Sen sijaan todettiin, että tiedot-
41346: seen antamassani vastauksessa, pidettiin maa-         taminen ja tiedot järjestelmän toimimisesta
41347: liskuun lopussa. Tapaamisen tarkoituksena oli         ovat puutteellisia. Tämän johdosta päätettiin
41348: käydä keskustelua poroverotuksen nykyisestä           asettaa työryhmä, jonka tehtävänä on kirjata
41349: tilasta ja mahdollisista muutostarpeista. Poro-      yksityiskohtaisesti nykyinen tuottoperustelas-
41350: verotuksen nykyistä verotuskäytäntöä käsitel-         kennan muoto ja selvittää, missä kohdin tässä
41351: tiin sekä paliskuntain että verohallinnon kan-        on kehittämistarvetta. Työryhmälle annettiin
41352: nalta. Keskusteluissa tarkasteltiin poroverotuk-      aikaa poronhoitovuoden 1990-1991 loppuun.
41353: sen nykyisiä ongelmia samoin kuin niitä ongel-           On ilmeistä, että nykyinen poroverotus on
41354: mia, joita aiheutuisi siirtymisestä kirjanpitojär-    sekä hallinnollisesti keveä että poronhoidon
41355: jestelmään perustuvaan verotukseen.                   harjoittajien enemmistön mielestä toimiva. Kun
41356:    Keskusteluissa kävi ilmi, että todellisiin tu-     myös keskimääräisten kulujen arviointimenetel-
41357: loihin siirtymistä kannattavat vain ne, jotka         mää on kehitetty yhä enemmän todellisiin
41358: harjoittavat porotaloutta liitännäiselinkeinona       kustannuksiin perustuvaksi, ei näytä olevan
41359: ja voisivat saada porotaloudesta aiheutuneen          tarkoituksenmukaista siirtyä poroverotuksessa
41360: tappion vähennetyksi muista tuloistaan. Nor-          uudenlaiseen järjestelmään.
41361: jassa, jossa porotalouden verotus perustuu kir-
41362: 
41363:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1990
41364: 
41365:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
41366:                                      1990 vp. -     KK n:o 503                                    3
41367: 
41368: 
41369: 
41370: 
41371:                               Tili Riksdagens Herr Talman
41372: 
41373:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringsskyldigheten skulle också ge renskötarna
41374: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nya utgifter för revisionsbyråers tjänster.
41375: av den 27 september 1990 tili vederbörande             Med tanke på beskattningsarbetet uppfatta-
41376: medlem av statsrådet översänt avskrift av           des det nuvarande systemet som mycket smi-
41377: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen          digt och förmånligt. En ändring av systemet
41378: undertecknade spörsmål nr 503:                      skulle även medföra högre beskattningskostna-
41379:                                                     der. I värderingsgrunderna har det förekommit
41380:          Finns det några problem i det nuva-        tolkningar, vilket skadat systemet. Beräkningen
41381:        rande skattesystemet för renskötsel och      av värderingsgrunderna har i alla fall nyligen
41382:        är det ändamålsenligt att övergå tili ett    vidareutvecklats, och då det gäller kostnaderna
41383:        nytt renskattesystem?                        har man kommit fram tili exakta värden.
41384:                                                     Skötselarbetena grundar sig på bokföring,
41385:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kostnaderna för fordon på körjournaler och
41386: samt anföra följande:                               kostnaderna för renskötsel i inhägnader på
41387:                                                     undersökningar.
41388:    Mötet mellan experter för renskötsel och            Mötesdeltagarna ansåg att det nuvarande
41389: representanter för finansministeriet och skatte-    systemet är användbart och livsdugligt och att
41390: förvaltningen, vilket fanns omnämnt i ett av        något behov av ett nytt system inte finns.
41391: mina tidigare svar på ett spörsmål av riksdags-     Däremot fann man brister i informationen och
41392: man Jääskeläinen, hölls i slutet av mars.           i kunskapen om hur systemet fungerar. Man
41393: A vsikten med mötet var att diskutera det           beslöt därför att tillsätta en arbetsgrupp som
41394: nuvarande läget i beskattningen och eventuella      har till uppgift att i detalj redovisa den nuva-
41395: reformbehov. Nuvarande praxis diskuterades          rande formen för beräkning av intäktsgrunder-
41396: både ur renbeteslagens och skatteförvaltning-       na och utreda på viiken punkt den borde
41397: ens synvinkel. 1 diskussionerna dryftades bris-     utvecklas. Arbetsgruppen har tid att utreda
41398: ter i det nuvarande systemet samt de problem        frågan tili slutet av renskötselåret 1990-1991.
41399: som en övergång tili beskattning baserad på            Nuvarande skattesystem är uppenbarligen
41400: bokföringssystem skulle medföra.                    smidigt i administrativt hänseende och enligt
41401:     Av diskussionerna framgick att endast de        flertalet renskötare fungerar det väl. Då också
41402: som idkar renskötsel som binäring och som           ruetoden för uppskattning av de genomsnittliga
41403: kunde få förlusterna för renskötsel avdragna        kostnaderna utvecklats så att den allt mera
41404: från sina andra inkomster stöder en övergång        grundar sig på faktiska kostnader, verkar det
41405: tili reella inkomster. 1 Norge, där beskattningen   inte ändamålsenligt att övergå tili ett nytt
41406: av renskötseln grundar sig på bokföringsskyl-       skattesystem.
41407: dighet, har följden varit försäljning utanför
41408: bokföringen i syfte att kringgå skatt. Bokfö-
41409: 
41410:      Helsingfors den 25 oktober 1990
41411: 
41412:                                                                          Minister Ulla Puolanne
41413:                                                  1990 vp.
41414: 
41415: Kirjallinen kysymys n:o 504
41416: 
41417: 
41418: 
41419: 
41420:                                    Jääskeläinen: Tieyhteyksien parantamisesta Suomen ja Kuolan
41421:                                       välillä
41422: 
41423: 
41424:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41425: 
41426:    Suomen ja Neuvostoliiton kesken käydyissä           vaaditaan Lapin ja Kuolan alueen välille ny-
41427: neuvotteluissa on päästy sopimukseen Kuolan            kyistä parempia tieyhteyksiä niin auto- kuin
41428: kahden nykyisen nikkelitehtaan korvaamisesta           junaliikennettä varten.
41429: kahdella uudella tehtaalla, joiden rakentamises-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41430: sa ja nimenomaan päästöjen puhdistamisessa             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41431: tullaan käyttämään suomalaista teknologiaa.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41432:    Uusien tehtaiden rakentaminen on erittäin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41433: merkittävä lappilaiselle talouselämälle ja lappi-
41434: laisille ihmisille. Jotta suunnitteilla olevat hank-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41435: keet saataisiin ajoissa käyntiin ja jotta tehtaat             ryhtyä tieyhteyksien parantamiseksi
41436: olisivat valmiit suunnitelluissa aikatauluissa,               Suomen ja Kuolan välillä?
41437: 
41438:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
41439: 
41440:                                            Keijo Jääskeläinen
41441: 
41442: 
41443: 
41444: 
41445: 200070S
41446: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 504
41447: 
41448: 
41449: 
41450: 
41451:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41452:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käyttää työllisyysrahoja noin 2 Mmk. Ensi
41453: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä on hank-
41454: olette 27 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           keelle 11 Mmk:n rahoitus. Vuoden 1992 rahoi-
41455: kirjeenne n:o 1488 ohella toimittanut valtioneu-    tustarpeeksi jää noin 8 Mmk. Mikäli kuljetuk-
41456: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        set tien kautta alkavat ennen hankkeen valmis-
41457: kansanedustaja Keijo Jääskeläisen näin kuulu-       tumista, otetaan ne huomioon työnaikaisissa
41458: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 504:           liikennejärjestelyissä. Tieyhteydestä Kirkkonie-
41459:                                                     men ja Nikkelin välillä ei Suomen tielaitoksella
41460:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ole tietoa. Tämän yhteystarpeen hoitanevat
41461:        ryhtyä tieyhteyksien parantamiseksi          Norjan ja Neuvostoliiton viranomaiset.
41462:        Suomen ja Kuolan välillä?                       Toinen jo käyteltykin reitti on lvalon-
41463:                                                     Virtaniemen-Nikkelin tietä pitkin. Suomen
41464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        puolella tie on pääosin parantamaton. Tien
41465: vasti seuraavaa:                                    huonoimmasta noin 5 kilometrin pituisesta
41466:                                                     osuudesta on kuitenkin tehty parantamissuun-
41467:    Kuolan nikkelisulattojen uustmmen suoma-         nitelma. Sen toteuttamisen jälkeen tien Suomen
41468: laisella teknologialla aiheuttaa varmasti laite-    puoleinen osuus olisi kohtuullisesti liikennöitä-
41469: ja materiaalikuljetuksia Suomesta sulatoille.       vissä ehkä pahimpia kelirikkaaikoja lukuun
41470: Toinen merkittävä tiestön tarpeeseen vaikutta-      ottamatta. Koko osuuden parantamiseksi tulisi
41471: va tekijä on työnaikainen henkilöliikenne. Li-      laatia suunnitelma. Alustavien arvioiden mu-
41472: säksi sopimuksiin liittynee nikkelimalmin kul-      kaan koko hanke maksaisi suunnitteluineen
41473: jetusta Tornion tehtaille. Erityisesti malmikul-    noin 75 Mmk.
41474: jetuksissa pitää selvittää myös rautatien käyt-        Kolmas Ivalon-Raja-Joosepin kautta Nik-
41475: tömahdollisuudet. Toistaiseksi ei ole riittävästi   keliin johtava reitti on niin paljon pitempi, ettei
41476: tietoa siitä, koska, miten ja missä määrin eri      se soveltune ko. kuljetuksiin, mutta on myö-
41477: tieyhteyksiä tarvitaan.                             hemmin tarpeellinen Suomen ja Kuolan välinen
41478:    Tieviranomaisilla ei ole myöskään riittävää      tieyhteys. Tämän hankkeen suunnitelmat ovat
41479: tietoa Neuvostoliiton alueen tiestön kunnosta       pääosin valmiit. Hankkeen kustannusarvio on
41480: ja käyttökelpoisuudesta. Todennäköistä kuiten-      noin 65 Mmk. Tälläkin reitillä suurimmat
41481: kin on, että Suomen puoleinen tiestö on huo-        ongelmat ovat Neuvostoliiton puolella.
41482: mattavasti paremmassa kunnossa kuin Neuvos-            Neljäs Suomen ja Kuolan yhteys muodostu-
41483: toliiton. Näin ollen kuljetusten alkuvaiheessa      nee tulevaisuudessa Sallan Kelloselän kautta,
41484: tiestölliset ongelmat keskittynevät Neuvostolii-    jossa Suomen puolella tieyhteydet ovat kunnos-
41485: ton alueelle.                                       sa noin 4 kilometrin päähän rajasta.
41486:    Nikkelin alueelle on ensi vaiheessa käytettä-       Tieyhteyksien kiireellisimmän parantamistar-
41487: vissä kaksi vaihtoehtoista reittiä. Suomen puo-     peen selvittäminen annistunee nopeimmin
41488: lella paras valmius on Kaamasen-Näätä-              Kuola-projektiin liittyvien neuvottelujen sekä
41489: mön-Kirkkoniemen eli ns. Sevettijärven tien         Norjan, Neuvostoliiton ja Suomen aluehallin-
41490: kautta tapahtuville kuljetuksille. Jäniskosken-     toviranomaisten kautta. Pidemmällä aikavälillä
41491: Norjan rajan osuuden heikot sillat on uusittu       on ehkä tarpeen laajemminkin selvittää näiden
41492: kuluvan vuoden aikana. Tien parantamiseksi          kolmen maan tieverkon muodostamista ko.
41493: on syksyn lisämenoarviossa esitetty 2 Mmk.          alueella muuttuvia olosuhteita vastaaviksi.
41494: Lisäksi on vielä tämän vuoden aikana tarkoitus
41495:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1990
41496: 
41497:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
41498:                                      1990 vp. -      KK n:o 504                                     3
41499: 
41500: 
41501: 
41502:                               Tili Riksdagens Herr Talman
41503: 
41504:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          getpropositionen för nästa år har intagits ett
41505: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          anslag om 11 milj. mk för finansiering av
41506: nr 1488 av den 27 september 1990 tili veder-         projektet. Återstående finansieringsbehov för
41507: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       år 1992 är ca 8 milj. mk. Skulle transporterna
41508: av följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen        på vägen inledas innan projektet blir färdigt,
41509: undertecknade spörsmål nr 504:                       beaktas dessa i trafikregleringen under den tid
41510:                                                      då arbetet pågår. Vägverket i Finland känner
41511:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             inte tili någon vägförbindelse mellan Kirkko-
41512:        vidta för att vägförbindelserna mellan        niemi och Nikel. Detta förbindelsebehov torde
41513:        Finland och Kolaområdet skall kunna           skötas av de norska och sovjetiska myndighe-
41514:        förbättras?                                   terna.
41515:                                                          En andra rutt som även använts går via
41516:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lvalo-Virtaniemi-Nikel. På finska sidan är
41517: samt anföra följande:                                vägen huvudsakligen oförbättrad. En förbät-
41518:                                                      tringsplan har dock uppgjorts för den svagaste
41519:    1 samband med att nickelsmälterierna i            sträckan om 5 km. Sedan planen genomförts
41520: Kolaområdet förnyas med finsk teknologi              kommer vägsträckan på finska sidan att vara i
41521: kommer utrustning och materia! att transpor-         tämligen trafikabelt skick med undantag av de
41522: teras från Finland tili smälterierna. En annan       svåraste menförestiderna. Det vore skäl att
41523: betydande faktor som inverkar på behovet av          uppgöra en pian för förbättrande av hela
41524: ett vägnät är persontrafiken under den tid då        vägsträckan. Enligt de preliminära kalkylerna
41525: arbetet pågår. I avtalen torde dessutom ingå         skulle hela projektet jämte planeringen uppgå
41526: transport av nickelmalm tili fabrikerna i Tor-       tili ca 75 milj. mk.
41527: neå. Möjligheterna att anlita järnvägen för              En tredje rutt via Ivalo-Raja-Jooseppi tili
41528: malmtransporter bör även utredas. Tillsvidare        Nikel är så mycket längre att den inte torde
41529: finns det inte tillräcklig information om när,       lämpa sig för ifrågavarande transporter, men är
41530: hur och i viiken omfattning olika vägförbindel-      senare en nödvändig vägförbindelse mellan
41531: ser kommer att behövas.                              Finland och Kolaområdet. Planerna för detta
41532:    Vägmyndigheterna har inte heller tillräcklig      projekt är i huvudsak klara. Kostnadsförslaget
41533: information om vägnätets skick och användbar-        för projektet uppgår tili ca 65 milj. mk. Även
41534: het inom Sovjetunionens område. Det är dock          på denna rutt finns de största problemen på
41535: sannolikt att vägnätet på finska sidan är i be-      sovjetiskt område.
41536: tydligt bättre skick än det sovjetiska vägnätet. 1       En fjärde vägförbindelse mellan Finland och
41537: första skedet av transporterna torde vägproble-      Kolaområdet torde i framtiden gå via Kello-
41538: men därför tili övervägande del vara koncentre-      selkä i Salla, där vägarna är i skick fram tili 4
41539: rade tili områden inom Sovjetunionen.                kilometers avstånd från gränsen.
41540:    Inom Nikelområdet finns i första skedet två           Utredningen av det mest brådskande förbät-
41541: alternativa rutter. På finska sidan är beredska-     tringsbehovet torde snabbast leda tili resultat
41542: pen bäst för transporter via Kaamanen-Nää-           genom förhandlingar i anslutning tili Kolapro-
41543: tämö-Kirkkoniemi, dvs. den s.k. Sevettijärvi-        jektet eller i överenskommelse mellan de nors-
41544: vägen. De svaga broarna på sträckan Jäniskos-        ka, sovjetiska och finländska områdesförvalt-
41545: ki-norska gränsen förnyades innevarande år.          ningsmyndigheterna. På längre sikt kan det
41546: För vägförbättringen har i höstens tilläggsbud-      vara motiverat att mera ingående utreda frågan
41547: get anvisats 2 milj. mk. Avsikten är dessutom        om huruvida ett vägnät som motsvarar de
41548: att ca 2 milj. mk av sysselsättningsmedel skall      förändrade förhållandena inom sagda område
41549: användas ännu under innevarande år. 1 bud-           skall bildas mellan dessa tre länder.
41550: 
41551:      Helsingfors den 18 oktober 1990
41552: 
41553:                                                                      Trafikminister Ilkka Kanerva
41554:                                             1990 vp.
41555: 
41556: Kirjallinen kysymys n:o 505
41557: 
41558: 
41559: 
41560: 
41561:                                 Tenhiälä: Hampaiden oikomishoidon lisäämisestä
41562: 
41563: 
41564:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41565: 
41566:    Lasten mahdollisuudet päästä kunnan järjes-    helposti maksamaan useita kymmeniätuhansia
41567: tämään hampaiden oikomishoitoon ovat hyvin        markkoja. Nykyisessä tilanteessa oikojien kou-
41568: huonot. Huonointa se ehkä yllättäenkin on         lutusta olisi tehostettava ja lisättävä. Tähän
41569: Etelä-Suomessa. Ihanteellinen oikomisikä on       luulisi Suomen kaltaisessa maassa olevan hyvät
41570: 7-14 vuotta, koska tällöin voidaan hoidossa       edellytykset. Kun lasten hampaiden kunnon
41571: käyttää hyväksi leuan kasvua. Kun hoitoja ei      taso yleensä on parantumassa, olisi toimintaa
41572: ole, niin oikominen siirtyy aikuisikään ja van-   ohjattava erityisongelmien hoitoon, kuten juuri
41573: hemmalla iällä se on aina kalliimpaa ja vai-      oikomishoidon tehostamiseen.
41574: keampaa.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41575:    Ongelman syynä on se, että oikojia koulute-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41576: taan liian vähän. Helsingissä esim. valmistuu     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41577: joka kolmas vuosi vain neljä oikomishoidon        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41578: hammaslääkäriä. Koulutettavat kiintiöt ovat
41579: olleet samat jo useita vuosia. Oikomishoitohan
41580: on nykyisin nuorten lapsiperheiden suurin ter-             Milloin mahdollisesti Hallitus aikoo
41581: veydenhuoltomeno. Jos lapsi ei kouluhammas-              ryhtyä parantamaan lapsiperheiden ase-
41582: lääkärin ohjauksessa pääse hoitoon, perhe jou-           maa siten, että hampaiden oikomishoi-
41583: tuu hankkimaan hoidon yksityisesti ja se tulee           toa on riittävästi tarjolla?
41584: 
41585:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
41586: 
41587:                                         Hannu Tenhiälä
41588: 
41589: 
41590: 
41591: 
41592: 200070S
41593: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 505
41594: 
41595: 
41596: 
41597:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41598: 
41599:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Koko maassa oli terveyskeskuksissa vuonna
41600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      1989 67 oikomishoidon erikoishammaslääkärin
41601: olette 27 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          virkaa. Alueittain nämä virat sijoittuvat siten,
41602: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       että Uudenmaan läänin alueella oli lähes puolet
41603: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      eli 29 virkaa.
41604: edustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta      Vuonna 1989 hoitamatta tai epäpätevän hoi-
41605: kysymyksestä n:o 505:                              tamana on ollut 30 % kaikista terveyskeskuk-
41606:                                                    sen oikomishoidon hammaslääkärien viroista.
41607:                                                    Uudenmaan läänissä näistä viroista hoitamatta
41608:          Milloin mahdollisesti Hallitus aikoo      tai epäpätevän hoitamana oli 1989 24 %.
41609:        ryhtyä parantamaan lapsiperheiden ase-         Hampaiston oikomishoidon erikoishammas-
41610:        maa siten, että hampaiden oikomishoi-       lääkäreiden kokonaismäärä jakautuu Suomessa
41611:        toa on riittävästi tarjolla?                siten, että Uudenmaan läänin alueella työsken-
41612:                                                    telee 42 % kaikista Suomen llO:stä oikomis-
41613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hoidon erikoishammaslääkäristä.
41614: vasti seuraavaa:                                      Erikoishammaslääkärien koulutuksen siirryt-
41615:                                                    tyä opetusministeriön vastuulle yliopistollisiin
41616:    Lasten suun terveydenhuollossa hampaiston       hammaslääketieteen laitoksiin on perustettu
41617: oikomishoito on ollut nopeimmin kasvava eri-       jatkokoulutusvirkoja siten, että vuosittain puo-
41618: koishoidon alue terveyskeskuksissa. Vuonna         let apulaisosastonhammaslääkärin viroista on
41619: 1975 terveyskeskusten oikomishoidossa oli 0--      tullut opetusministeriön virkakiintiöstä ja puo-
41620: 18-vuotiaista 24 610, mikä oli 3,3 % hoidossa      let sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon
41621: käyneistä. Vuonna 1988 oikomishoidossa ollei-      alalta eli kansanterveystyön valtakunnallisesta
41622: den 0-18-vuotiaiden määrä oli kolminkertais-       virkakiintiöstä.
41623: tunut vuoteen 1975 verrattuna. Oikomishoidos-         Vuonna 1988 oli maamme neljässä hammas-
41624: sa oli 0-18-vuotiaista 73 128 eli 7,5 % hoidos-    lääketieteen laitoksessa yhteensä erikoistumis-
41625: sa käyneistä.                                      virkoja hammaslääkäreille 41. Vuoteen 1990
41626:    Koko maassa oli vuonna 1988 terveyskes-         virkojen lukumäärä lisääntyi 13 jatkokoulutus-
41627: kusten oikomishoidossa 11 % 6-16-vuotiaista.       viralla. Hampaiston oikomishoidon koulutus-
41628: Lääneittäin tarkasteltuna erot oikomishoidossa     virkoja on tällä hetkellä 15, joista 4 on Helsin-
41629: olevien lukumäärässä vaihtelevat Hämeen lää-       gissä, 6 Turussa, 2 Kuopiossa sekä 3 Oulussa.
41630: nin 15 % :sta Kuopion ja Lapin läänien 9 % :iin.      Hampaiston oikomishoidon alueellisia kou-
41631:    Arvioita hoidon tarpeen määräksi on esitetty    lutustilaisuuksia on pyritty tukemaan osoitta-
41632: useita. Yleisesti hoidon tarpeeksi nuorissa ikä-   malla tarkoitukseen määrärahoja. Suunnitteilla
41633: ryhmissä katsotaan 15 %. Hoidon tarve koh-         on useita koulutustilaisuuksia vuodelle 1991,
41634: distuu pääosin kuitenkin ikä välille 10-13-        joita pyritään tukemaan.
41635: vuotiaat.                                             Tarkoituksenmukaista on, että jatkossakin
41636:    Ikäryhmittäin tarkasteltuna todetaan, että      lisätään erikoistumisvirkoja hammaslääkäreille
41637: koko maassa vuonna 1988 terveyskeskuksissa         kansanterveystyön hammaslääkäreiden virka-
41638: esimerkiksi 12-13-vuotiaista noin viidesosa oli    kiintiöstä sekä tutkitaan mahdollisuus orientoi-
41639: oikomishoidossa.                                   van vaiheen hammaslääkäreiden virkojen käyt-
41640:    Terveyskeskuksissa oikomishoidon lisäys on      töön erikoistumisvirkoina yhteistyössä opetus-
41641: kohdistunut lievien ja keskivaikeiden purenta-     viranomaisten kanssa.
41642: virheiden hoitoon. Vaikeampien kehitys- ja            Lisäksi tullaan selvittämään yliopistojen ja
41643: purentahäiriötilojen hoitoja on pystytty hyvin     terveyskeskusten väliset yhteistyömahdollisuu-
41644: vähän järjestämään ja lisäämään terveyskes-        det koulutuksen järjestämiseksi ja tehostami-
41645: kuksissa.                                          seksi.
41646: 
41647:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
41648: 
41649:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
41650:                                     1990 vp. -     KK n:o 505                                      3
41651: 
41652: 
41653:                              Tili Riksdagens Herr Talman
41654: 
41655:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tandläkartjänster för tandreglering. Regionalt
41656: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         var dessa tjänster fördelade så, att närmare
41657: av den 27 september 1990 tili vederbörande          hälften av tjänsterna, dvs. 29 stycken, fanns
41658: medlem av statsrådet översänt avskrift av           inom Nylands läns område.
41659: följande av riksdagsman Tenhiälä underteckna-          År 1989 har 30 % av alla tand1äkartjänster
41660: de spörsmål nr 505:                                 för tandreglering vid hälsocentralerna varit
41661:                                                     oskötta eller skötta av obehöriga tandläkare. 1
41662:           När ämnar Regeringen eventuellt vid-      Nylands Iän var 24% av dessa tjänster oskötta
41663:        ta åtgärder för att förbättra barnfamil-     eller skötta av obehöriga tandläkare.
41664:        jernas situation så, att utbudet av tand-       Det totala antalet specialtandläkare för tand-
41665:        regleringsvård är tillräckligt stort?        reglering i Finland fördelas så, att 42 % av
41666:                                                     samtliga 110 specialtandläkare i tandreglering
41667:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        arbetar inom Nylands läns område.
41668: samt anföra följande:                                  1 och med att utbildningen av specialtandlä-
41669:                                                     kare har överförts på undervisningsministeriet,
41670:    Vad beträffar munhälsovård för barn har          har vid de odontologiska institutionerna vid
41671: tandreglering varit det område inom specialvår-     universiteten inrättats fortbildningstjänster, så
41672: den som vuxit snabbast vid hälsocentralerna.        att årligen inemot hälften av tjänsterna för
41673: År 1975 var 24 610 av 0-18-åringarna i              biträdande avdelningstandläkare har tagits från
41674: tandregleringsvård vid hälsocentra1erna, vilket     undervisningsministeriets tjänstekvot och hä1f-
41675: var 3,3 % av dem som sökt vård. År 1988 hade        ten från social- och hälsovårdsministeriets för-
41676: antalet 0-18-åringar som genomgår tandregle-        valtningsområde, dvs. från folkhälsoarbetets
41677: ring tredubblats jämfört med 1975. Av 0-18-         riksomfattande tjänstekvot.
41678: åringarna genomgick 73 128 tandreglering, dvs.         År 1988 fanns det vid de fyra odontologiska
41679: 7,5 % av dem som sökt vård.                         institutionerna i Finland sammanlagt 41 spe-
41680:    1 hela landet genomgick 11 % av 6-16-            cialiseringstjänster för tandläkare. År 1990
41681: åringarna tandreglering vid hälsocentralerna år     hade antalet tjänster ökat med 13 fortbildnings-
41682: 1988. Granskade länsvis varierar skillnaderna i     tjänster. Antalet tjänster för tandregleringsut-
41683: antalet personer som genomgår tandreglering         bildning är för närvarande 15, varav 4 i
41684: från 15 % i Tavastehus Iän tili 9 % i Kuopio        Helsingfors, 6 i Åbo, 2 i Kuopio och 3 i
41685: och Lapplands Iän.                                  Uleåborg.
41686:    Ett flertal bedömningar har framförts beträf-       Man har strävat att stödja regional utbild-
41687: fande vårdbehovet. Allmänt anses det att vård-      ning i tandreglering genom att anvisa ans1ag
41688: behovet i de yngre årsklasserna är 15 %.            för detta ändamål. För 1991 planeras flera
41689: Vårdbehovet berör dock i huvudsak ålders-           kurser som man strävar att stödja.
41690: gruppen 10-13 år.                                      Det är ändamålsenligt att även i fortsättning-
41691:    Granskat enligt åldersgrupp konstateras att      en öka antalet specialiseringstjänster för tand-
41692: cirka en femtedel av t.ex. 12-13-åringarna i        läkare genom att tjänster överförs från folkhä1-
41693: hela landet genomgick tandreglering vid hälso-      soarbetets tjänstekvot för tandläkare samt un-
41694: centralerna 1988.                                   dersöka möjligheten att använda tandläkar-
41695:    Vid hälsocentralerna har den ökade tandreg-      tjänster i orienteringsskedet som specialise-
41696: leringen inriktats på vård av lindriga och          ringstjänster i samarbete med undervisnings-
41697: medelsvåra bettfel. Vid hälsocentralerna har        myndigheterna.
41698: man i mycket liten utsträckning kunnat ordna           Dessutom kommer man att utreda möjlighe-
41699: och utöka vården av svårare fall av utveck-         terna tili samarbete mellan universiteten och
41700: lings- och bettstörningar.                          hälsocentralerna för att ordna utbi1dning och
41701:    Ar 1989 fanns det i hela landet 67 special-      effektivera den.
41702: 
41703:     Helsingfors den 30 oktober 1990
41704: 
41705:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
41706:                                                1990 vp.
41707: 
41708: Kirjallinen kysymys n:o 506
41709: 
41710: 
41711: 
41712: 
41713:                                   Tykkyläinen ym.: Kotiäitien sosiaaliturvan parantamisesta
41714: 
41715: 
41716:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41717: 
41718:    Kotiäitien sosiaaliturvan puutteet on jo pit-     kuitenkaan ole mainittavasti edistytty lukuun
41719: kään koettu epäkohdaksi, joka korostuu erityi-       ottamatta vähäistä tarkistusta eläkepalkan las-
41720: sesti verrattaessa heitä muihin väestöryhmiin.       kentasääntöön.
41721: Hallitusohjelman mukaan kotona hoitotyötä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41722: tekevien sosiaaliturvan epäkohdat selvitetään.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41723: Hallituksen alkutaipaleella luvattiin sosiaali- ja   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41724: terveysministeriössä vireille pantujen selvitys-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41725: töiden pohjalta myös uudistusehdotuksia epä-
41726: kohtien korjaamiseksi, erityisesti eläketurvan ja             Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-
41727: sairausajan toimeentuloturvan osalta.                       koo ryhtyä kotiäitien sosiaaliturvan pa-
41728:    Kotiäitien sosiaaliturvan parantamisessa ei              rantamiseksi?
41729:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
41730: 
41731:                       Marja-Liisa Tykkyläinen                 Pertti Hietala
41732: 
41733: 
41734: 
41735: 
41736: 200070S
41737: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 506
41738: 
41739: 
41740: 
41741: 
41742:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41743: 
41744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vät vaikuta muut kuin eläkkeensaajan omat elä-
41745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ketulot.         Kansaneläkkeet       rahoitetaan
41746: olette 27 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            vakuutetuilta, työnantajilta ja kunnilta perittä-
41747: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         villä maksuilla sekä valtion varoista.
41748: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Työeläkejärjestelmässä on jo nykyisin otettu
41749: edustaja Tykkyläisen ym. näin kuuluvasta kir-        huomioon eräiltä osin ne ongelmat, jotka
41750: jallisesta kysymyksestä n:o 506:                     pienten lasten äidin työeläketurvalle voivat
41751:                                                      aiheutua lastenhoitojaksoista. Työntekijäin elä-
41752:          Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-        kelain mukaan lasta hoitavan perheenäidin
41753:        koo ryhtyä kotiäitien sosiaaliturvan pa-      tullessa työkyvyttömäksi hänen työkyvyttö-
41754:        rantamiseksi?                                 myyseläkkeessään otetaan huomioon lastenhoi-
41755:                                                      tojaksosta huolimatta eläkeikään jäljellä olevat
41756:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuodet. Vakiintuneen soveltamiskäytännön
41757: vasti seuraavaa:                                     mukaan myöskään eläkkeen karttuminen ei
41758:                                                      katkea alle vuoden pituisen työstä poissaolon
41759:    Kotihoidontuki- ja hoitovapaajärjestelmän         vuoksi.
41760: toteuttamisella sekä äitiys- ja vanhempainraha-         Työeläketurvan tavoitteiden mukaisesti on
41761: kauden asteittaisella pidentämisellä on pyritty      pyrittävä siihen, ettei äitiys- ja vanhempainlo-
41762: lisäämään pienten lasten vanhempien mahdol-          masta eikä hoitovapaasta johtuva tilapäinen
41763: lisuuksia itse hoitaa lapsiaan ja muutoinkin         työstä poissaolo pääse heikentämään työsuh-
41764: luomaan todellisia vaihtoehtoja lastenhoidon         teesta ansaittua eläketurvaa. Talous- ja tulopo-
41765: järjestämiseksi. Tässä yhteydessä myös kotona        liittiseen kokonaisratkaisuun vuosille 1990-
41766: pientä lastaan hoitavien sosiaali- ja eläketur-      1991 liittyen eduskunnalle on annettu lakiesi-
41767: vaan liittyvät kysymykset ovat olleet ajankoh-       tys, jossa ehdotetaan muutettavaksi eläkkeen
41768: taisia. Hallitusohjelmassa ja sen lisäpöytäkirjas-   perusteena olevan palkan laskusääntöä siten,
41769: sa on tavoitteeksi kirjattu kotona hoitotyötä        etteivät mainitut pienten lasten hoitoajat pääse
41770: tekevien sosiaaliturvaan liittyvien ongelmien        vaikuttamaan heikentävästi työsuhteesta mää-
41771: selvittäminen, sosiaaliturvan ja palvelujen pa-      räytyvään eläkkeeseen.
41772: rantaminen.                                              Kotona lasta hoitavien vanhempien sosiaali-
41773:    Eläketurvaa kehitettäessä on otettava huo-        turvaan liittyviä kysymyksiä on viimeksi selvit-
41774: mioon eläkejärjestelmiemme tehtävänjako ja ta-       tänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettama
41775: voitteet. Työeläkejärjestelmän tehtävänä on          vanhempainrahatyöryhmä, joka jätti muistion-
41776: turvata työssäoloaikana saavutetun toimeentu-        sa 30 päivänä maaliskuuta 1990. Työryhmä on
41777: lotason säilyminen eläkeaikana. Työeläke on          selvitellyt muun muassa hoitovapaalla olevan
41778: työ- ja virkasuhteeseen sekä yrittäjätoimintaan      vakuutetun sairausvakuutusturvaa ja siihen liit-
41779: perustuva lakisääteinen etuus, joka määräytyy        tyviä ongelmia. Työryhmä tarkasteli niitä ke-
41780: työssäoloajanja työstä saadun ansion perusteel-      hittämisvaihtoehtoja, joiden avulla estettäisiin
41781: la. Työeläkettä onkin pidetty osana palkkaa,         hoitovapaalle jäämisen vaikutus sairausvakuu-
41782: jonka maksaminen on siirretty eläkkeelläolo-         tuslain mukaisiin päivärahoihin. Työryhmän
41783: ajalle. Työeläketurva rahoitetaan työnantajilta      ehdotukset ja niistä saadut lausunnot otetaan
41784: perittävillä vakuutusmaksuilla. Kansaneläkejär-      huomioon äitiys- ja vanhempainrahajärjestel-
41785: jestelmän tavoitteena on turvata toimeentulo         män kehittämisestä päätettäessä.
41786: silloin, kun työeläkettä ei ole lainkaan kertynyt        Sosiaali- ja terveydenhuollossa on painopiste
41787: tai työssäolo on syystä tai toisesta ollut vähäis-   asetettu avopalveluiden kehittämiselle. Se mer-
41788: tä. Kansaneläkelain mukaiseen eläkkeeseen ei-        kitsee osaltaan kotona tehtävän hoitotyön huo-
41789:                                      1990 vp. -     KK n:o 506                                      3
41790: 
41791: mattavaa lisäämistä. Erilaisten tukimuotojen ja     huksia, vammaisia tai pitkäaikaissairaita hoita-
41792: palvelujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysmi-   vien henkilöiden sosiaali- ja eläketurvaan liit-
41793: nisteriössä on jatkovalmistelussa, miten van-       tyvät ongelmat ratkaistaan.
41794: 
41795:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
41796: 
41797:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
41798: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 506
41799: 
41800: 
41801: 
41802: 
41803:                               Tili Riksdagens Herr Talman
41804:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          enlighet med folkpensionslagen inverkar inga
41805: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          andra än pensionstagarens egna pensionsin-
41806: av den 27 september 1990 tili vederbörande           komster. Folkpensionerna finansieras med av-
41807: medlem av statsrådet översänt avskrift av            gifter som uppbärs hos försäkrade, arbetsgivare
41808: följande av riksdagsman Tykkyläinen m.fl.            och kommuner samt med statens medel.
41809: undertecknade spörsmål nr 506:                          1 arbetspensionssystemet har redan nu tili
41810:                                                      vissa delar beaktats de problem som barna-
41811:          Vilka brådskande åtgärder ämnar             vårdsperioderna kan åsamka arbetspensions-
41812:        Regeringen vidta för att förbättra hem-       skyddet för en småbarnsmor. Då en mor som
41813:        mamödrarnas socialskydd?                      vårdar ett barn blir arbetsoförmögen tas enligt
41814:                                                      lagen om pension för arbetstagare de år som
41815:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         återstår tili pensionsåldern i beaktande när
41816: samt anföra följande:                                hennes invalidpension uträknas. Enligt veder-
41817:                                                      tagen tillämpningspraxis avbryts inte heller
41818:    Genom införandet av systemet med hem-             intjänandet av pension på grund av sådan
41819: vårdsstöd och vårdledighet samt en gradvis           frånvaro från arbetet som varar under ett år.
41820: förlängning av moderskaps- och föräldrapen-             1 enlighet med målen för arbetspensionsskyd-
41821: ningsperioden har man strävat efter att öka          det bör man sträva efter att sådan tillfällig
41822: småbarnsföräldrarnas möjligheter att själva          frånvaro från arbetet som förorsakas av mo-
41823: sköta sina barn och även i övrigt skapa              derskaps- och föräldraledighet eller vårdledig-
41824: alternativ för ordnandet av barnavården. 1           het inte försvagar det pensionsskydd som in-
41825: detta sammanhang har även frågor som anslu-          tjänats i arbetsförhållandet. 1 anslutning tili
41826: ter sig tili social- och pensionsskyddet för dem     den ekonomisk- och inkomstpolitiska helhets-
41827: som sköter sitt Iilla barn hemma varit aktuella.     uppgörelsen för 1990-1991 har tili riksdagen
41828: Ett av de mål som intagits i regeringsprogram-       avlåtits ett lagförslag, i vilket föreslås att
41829: met och i det tilläggsprotokoll som hänger           stadgandet om uträkning av den pensionsgrun-
41830: samman med det är att utreda problem som             dande lönen ändras så, att ovan nämnda tider
41831: ansluter sig tili socialskyddet för dem som utför    för vård av småbarn inte inverkar försvagande
41832: vårdarbete hemma samt att förbättra social-          på den pension som fastställs på basis av
41833: skyddet och servicen.                                arbetsförhållandet.
41834:    Då pensionsskyddet utvecklas bör man be-             Frågor som ansluter sig socialskyddet för
41835: akta uppgiftsfördelningen i och målen för våra       föräldrar som vårdar sitt barn hemma har
41836: pensionssystem. Arbetspensionssystemets upp-         senast utretts av den av social- och hälsovårds-
41837: gift är att under pensionstiden trygga den           mmlsteriet tillsatta föräldrapenningsarbets-
41838: utkomstnivå som nåtts under tiden i arbetsli-        grupp som avlät sin promemoria den 30 mars
41839: vet. Arbetspensionen är en på arbets- och            1990. Arbetsgruppen har bl.a. utrett försäk-
41840: tjänsteförhållande samt företagarverksamhet          ringsskyddet för försäkrad som är vårdledig
41841: baserad lagstadgad förmån, som fastställs på         samt problem i anslutning härtill. Arbetsgrup-
41842: basis av den tid arbetstagaren varit i arbete        pen granskade de utvecklingsalternativ, med
41843: samt arbetsförtjänsten. Arbetspensionen har          hjälp av vilka vårdledighet kan förhindras att
41844: ansetts utgöra en sådan del av lönen vars            inverka på dagpenningar i enligt med sjukför-
41845: utbetalning har uppskjutits tili pensionstiden.      säkringslagen. Arbetsgruppens förslag och ut-
41846: Arbetspensionsskyddet finansieras med försäk-        låtandena om detta förslag beaktas då beslut
41847: ringspremier som uppbärs hos arbetsgivarna.          fattas om hur systemet med moderskaps- och
41848: Målet för folkpensionssystemet är att trygga         föräldrapenning skall utvecklas.
41849: utkomsten då arbetspension inte alls har intjä-         Inom social- och hälsovården har tyngd-
41850: nats eller då den tid arbetstagaren varit i arbete   punkten lagts vid utvecklandet av den öppna
41851: av en eller annan orsak är kort. På pension i        vården. Detta innebär å sin sida en avsevärd
41852:                                     1990 vp. -     KK n:o 506                                     5
41853: 
41854: ökning av det vårdarbete som utförs hemma.          som sammanhänger med social- och pensions-
41855: För utvecklande av olika stödformer och ser-        skyddet för personer som sköter åldringar och
41856: vice har social- och hälsovårdsministeriet under    långtidssjuka skall lösas.
41857: fortsatt beredning frågan om hur de problem
41858: 
41859:     Helsingfors den 31 oktober 1990
41860: 
41861:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
41862:                                                                                                                     j
41863:                                                                                                                 j
41864:                                                                                                             j
41865:                                                                                                         j
41866:                                                                                                     j
41867:                                                                                                 j
41868:                                                                                             j
41869:                                                                                         j
41870:                                                                                     j
41871:                                                                                 j
41872:                                                                             j
41873:                                                                         j
41874:                                                                     j
41875:                                                                 j
41876:                                                             j
41877:                                                         j
41878:                                                     j
41879:                                                 j
41880:                                             j
41881:                                         j
41882:                                     j
41883:                                 j
41884:                             j
41885:                         j
41886:                     j
41887:                 j
41888:             j
41889:         j
41890:     j
41891: j
41892:                                                  1990 vp.
41893: 
41894: Kirjallinen kysymys n:o 507
41895: 
41896: 
41897: 
41898: 
41899:                                    Elo ym.: Verotulomenetysten korvaamisesta Eurajoen kunnalle
41900:                                         harkintaverotuksesta luovuttaessa
41901: 
41902: 
41903: 
41904:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41905: 
41906:    Verouudistuksen osalta hallitus toteaa ohjel-       siin hallitus on aikonut ryhtyä toimikunnan
41907: massaan mm.: "Verouudistuksen lähtökohtana             työn perusteella turvatakseen Eurajoen kunnan
41908: on, että valtion ja kuntien verotulot turvataan        verotulot verouudistuksen yhteydessä harkinta-
41909: verouudistuksen kaikissa vaiheissa eivätkä eri         verotuksen poistuessa. Vastauksessaan ministe-
41910: tuloluokkien keskimääräiset veroasteet muu-            ri Ulla Puolanne viittasi mm. kiinteistöveron
41911: tu."                                                   käyttöönottoon. Ministeri Puolanne totesi mm.
41912:    Hallitus on suunnitelmiensa mukaisesti päät-        seuraavaa: "Tarkasteltaessa Eurajoen kunnan
41913: tänyt, että kunnallisesta harkintaverotuksesta         tilannetta on syytä alleviivata, että hallituksella
41914: luovutaan vuonna 1991. Harkintaverotuksesta            ei tietenkään ole ollut tarkoitus toteuttaa har-
41915: luopuminen merkitsee monille kunnille verotu-          kintaverotuksen poistamista ja kiinteistövero-
41916: lojen vähenemistä, mutta erityisen raskaasti           tuksen kokonaisuudistusta siten, että Eurajoen
41917: kunnallisesta harkintaverotuksesta luopuminen          kunnan veroäyrin korottamispaine olisi kuusi
41918: koskee sellaisia voimalaitospaikkakuntia kuin          penniä äyriltä. Eurajoen osalta mm. kiinteistö-
41919: Eurajoki. Eurajoella Teollisuuden Voima Oy:n           verotuksen yksityiskohtainen sisältö ratkaisee
41920: äyrimäärä on muodostanut noin 30 prosenttia            hyvin pitkälti sen, mikä on Eurajoen verotulo-
41921: Eurajoen kunnan koko äyrimäärästä. Teolli-             jen kehitys. Hallitus tulee aikanaan ryhtymään
41922: suuden Voima Oy ei ole missään vaiheessa               tilanteen edellyttämiin toimiin."
41923: valittanut verotuksestaan.                                 Tällä hetkellä on tiedossa, ettei hallitus aio
41924:    Harkintaverotusoikeus on ollut välttämätön,         antaa eduskunnalle esitystä kiinteistöverotuk-
41925: koska Teollisuuden Voima Oy:n perusperiaate            sen käyttöönotosta. Näin ollen Eurajoen kun-
41926: on tuottaa sähköä osakkailleen omakustan-              nalla ei ole mahdollisuutta saada kompensaa-
41927: nushintaan, joten yhtiö ei edes tavoittele voit-       tiota kunnallisen harkintaverotuksen tuomista
41928: toa.                                                   tuloista kiinteistöverotukseen siirtymisen kaut-
41929:    Huhtikuun 6. päivänä 1988 allekirjoittanut          ta.
41930: jätti yhdessä muiden satakuntalaisten kansan-             Allekirjoittanut puuttui Eurajoen kunnan
41931: edustajien kanssa hallituksen vastattavaksi ky-        verotulojen       turvaamiseen      kyselytunnilla
41932: symyksen siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus         20.9 .1990. Vastauksessaan valtiovarainministeri
41933: aikoo ryhtyä turvatakseen yleensä kuntien ja           Matti Louekoski huomautti, että Eurajoen
41934: erityisesti Eurajoen kunnan verotulot verouu-          kunta on erikoistapaus. Jos hallituksen suun-
41935: distuksen yhteydessä. Vastauksessaan ministeri         nitelma liikekiinteistön harkintaverotuksesta
41936: Ulla Puolanne totesi mm. seuraavaa: "Verouu-           siinä muodossa, kuin se on nykyisellään halli-
41937: distuksen vaikutuksia seurataan kuntakohtai-           tuksen käsiteltävänä, onnistuu, niin Eurajoen
41938: sesti, ja mahdolliset erityisongelmat pyritään         kunta ei tule sanottavasti menettämään vero-
41939: uudistuksen eri vaiheissa ratkaisemaan veron-          tulojaan. Louekosken mukaan Eurajoen kunta
41940: saajia tyydyttävällä tavalla, mutta ensisijaisesti     on pieni kunta, jossa yhden suuren liikelaitok-
41941:  tuloverojärjestelmän sisäisin keinoin, ja jos se ei   sen kanssa voitaneen vanhan käytännön mu-
41942: ole mahdollista, muilla tulonsiirroilla."              kaan lain sen salliessa edelleen sopia asiasta.
41943:     Lokakuun 20. päivänä 1989 allekirjoittanut             Ministeri Louekosken mukaan siis hallituk-
41944:  taas yhdessä muiden satakuntalaisten kansan-          sen käsiteltävänä on suunnitelma liikekiinteis-
41945: edustajien kanssa jätti hallituksen vastattavaksi      tön harkintaverotuksesta. Kuten ministeri
41946:  kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimenpitei-      Louekoski huomautti, tämä saattaisi olla eräs
41947: 
41948: 200070S
41949: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 507
41950: 
41951: tapa korvata Eurajoen kunnan menettämät                 Kunnallisesta harkintaverotuksesta luovu-
41952: verotulot kunnallisen harkintaverotuksen pois-       taan siis vuoden 1991 alusta lähtien. Tällä
41953: tuessa. Tiettävästi Suomen Kunnallisliitto on        hetkellä ei ole vielä täsmälleen tiedossa, mihin
41954: myös pyrkinyt löytämään ratkaisun, jolla kun-        toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä erityisesti
41955: tien verotulot voitaisiin korvata harkintavero-      Eurajoen kunnan merkittävän verotulomene-
41956: tuksesta luovuttaessa. Suomen Kunnallisliiton        tyksen korvaamiseksi. Mahdollisuuksina on
41957: käsityksen mukaan suurille voimalaitosyrityk-        mainittu, kuten edellä on huomautettu, liike-
41958: sille voitaisiin säätää sellainen kunnallinen säh-   kiinteistön harkintaverotus ja kunnallinen säh-
41959: köntuotantomaksu, joka tuottaa harkintavero-         köntuotantomaksu.
41960: tuksen lakkauttamisesta eniten kärsiville kun-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41961: nille kompensaatiota verotulojen menetyksestä.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41962: Tässä yhteydessä on myös syytä korostaa sitä,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41963: että voimantuotantokuntien seurakuntien ta-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41964: loudellinen asema vaikeutuu merkittävästi, kun
41965: harkintaverotuksesta luovutaan. Näin ollen
41966: myös voimalaitospaikkakuntien seurakunnille,                   Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
41967: ja erityisesti Eurajoen seurakunnalle, tulisi kor-           tus aikoo ryhtyä Eurajoen kunnan ve-
41968: vata ne verotulot, jotka menetetään harkinta-                rotulojen korvaamiseksi luovuttaessa
41969: verotuksesta luopumisen yhteydessä.                          kunnallisesta harkintaverotuksesta?
41970:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
41971: 
41972:          Mikko Elo                      Jukka Roos                     Timo Roos
41973:                                     1990 vp. -     KK n:o 507                                      3
41974: 
41975: 
41976: 
41977: 
41978:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41979: 
41980:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aikaisempaa suuremmassa määrin verotuksen
41981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      perusteena.
41982: olette 2 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn              Luonteensa vuoksi harkintaverotusta on
41983: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       käytetty hyvinkin erilaisesti maan eri kunnissa.
41984: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Tämän takia harkintaverotuksen poistamisesta
41985: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    aiheutuvat kunnallistaloudelliset vaikutukset
41986: kysymyksestä n:o 507:                              vaihtelevat myös huomattavasti kunnittain.
41987:                                                    Kokonaisverouudistuksen yhteydessä toteutet-
41988:                                                    tujen yritysverotusta koskevien muutosten joh-
41989:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    dosta liiketulon harkintaverotuksen merkitys
41990:        tus aikoo ryhtyä Eurajoen kunnan ve-        kunnallisverotuksen lähteenä on kuitenkin vä-
41991:        rotulojen korvaamiseksi luovuttaessa        hentynyt. Uudistuksen yhteydessä veropohjaa
41992:        kunnallisesta harkintaverotuksesta?         on laajennettu mm. myyntivoittoverosäännök-
41993:                                                    siä kiristämällä ja verotuksessa vähennyskel-
41994:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       poisten varausten määrää supistamalla. Koska
41995: vasti seuraavaa:                                   verotus verovuodelta 1989, joka on ensimmäi-
41996:                                                    nen verouudistuksen kohdevuosi, ei vielä ole
41997:    Harkintaverotukseen liittyy merkittäviä epä-    valmistunut, ei näitten tekijöiden vaikutusta
41998: kohtia. Harkintaverotuksen perusteet ovat var-     vielä voida luotettavasti arvioida.
41999: sin epätäsmälliset. Tämä on johtanut epäyhte-         Jos harkintaverotuksesta luovuttaisiin koko-
42000: näiseen verotuskäytäntöön maan eri osissa ja       naan, olisi tällä ratkaiseva vaikutus Eurajoen
42001: yritystoiminnan eri aloilla. Verotuskäytäntöä      kunnan verotulojen kertymään. Tämän takia
42002: on pyritty yhtenäistämään verohallituksen an-      harkintaverotuksesta ei olekaan tarkoitus luo-
42003: tamilla ohjeilla. Annettuihin ohjeisiin on eri     pua kokonaan, vaan ainoastaan liiketulojen
42004: verolautakunnissa ja lääninverolautakunnissa       osalta. Liikekiinteistöjen harkintaverotus säilyi-
42005: kuitenkin suhtauduttu eri tavoin. Verotuskäy-      si. Tämän takia Eurajoen kunnan taloudellises-
42006: tännössä muodostuneet huomattavat erot eri         sa asemassa ei tapahdu sellaisia dramaattisia
42007: kuntien kesken eivät ole verotuksen tasapuoli-     muutoksia kuten olisi asianlaita, jos koko
42008: suuden kannalta perusteltuja. Harkintaverotus      harkintaverotus poistettaisiin. Vuoden 1991 en-
42009: soveltuu järjestelmänä huonosti nykyisen kal-      nakot kannetaan vanhojen perusteiden mukaan
42010: taiseen nettotuloon perustuvaan tuloverojärjes-    eli lasketaan siten kuin harkintaverotus olisi
42011: telmään, sillä harkintaverotuksessa verotuksen     edelleen muuttumattomana voimassa. Eurajoen
42012: kohteena ei ole verovelvollisen todellinen tulo,   kunnan verotulojen muutosta vuodesta 1990
42013: vaan liike- ja kiinteistötulon lähde. Harkinta-    vuoteen 1991 lopullisessa verotuksessa ei ole
42014: verotus monimutkaistaa verojärjestelmää, mm.       mahdollista vielä selvittää. Arvioiden mukaan
42015: yhtiöveron hyvitysjärjestelmää ja tappionta-       nyt tehtävä muutos ei mainittavasti vaikuttaisi
42016: sausta. Yritysverotusta uudistettaessa on pyrit-   Eurajoen kunnallisveroäyrien kokonaismää-
42017: ty siihen, että yrityksen todellinen tulo olisi    rään.
42018: 
42019:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
42020: 
42021:                                                          Valtiovarainministeri Matti Louekoski
42022: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 507
42023: 
42024: 
42025: 
42026: 
42027:                                Till Riksdagens Herr Talman
42028:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Systemet med beskattning enligt prövning
42029: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           har på grund av sin natur tiliämpats på
42030: av den 2 oktober 1990 tili vederbörande med-          synnerligen många olika sätt i kommunerna.
42031: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       På grund härav varierar också de kommunal-
42032: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs-         ekonomiska följderna mycket om beskattning
42033: mål nr 507:                                           enligt prövning slopas. Tili följd av ändringar-
42034:                                                       na i företagsbeskattningen i samband med den
42035:           Vilka brådskande åtgärder ämnar             totala skattereformen har beskattning av in-
42036:         Regeringen vidta för ersättande av Eu-        komsten av rörelse enligt prövning dock fått
42037:         raåminne kommuns skatteinkomster då           mindre betydelse som skattekälia vid kommu-
42038:         den kommunala beskattningen enligt            nalbeskattningen. 1 samband med reformen
42039:         prövning slopas?                              utvidgades skattegrunden bl.a. så att skatte-
42040:                                                       stadgandena om försäljningsvinst skärptes och
42041:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          antalet reserveringar som är avdragbara vid
42042: samt anföra följande:                                 beskattningen minskades. Då beskattningen för
42043:                                                       skatteåret 1989, som var det första året då
42044:     Systemet med beskattning enligt prövning          skattereformen tiliämpades, inte ännu är slut-
42045: har stora brister. Beskattningsgrunden är syn-        förd är det svårt att tiliförlitligt beräkna följ-
42046: nerligen inexakt. Detta har lett tili oenhetlig       derna av ovan nämnda faktorer.
42047: beskattningspraxis i olika delar av landet och           Om beskattning enligt prövning helt frångås
42048: på olika områden inom företagsverksamheten.           kommer det att ha en avgörande inverkan på
42049: Man har försökt förenhetliga beskattningsprax-        influtna skatteinkomster tili Euraåminne kom-
42050: is enligt anvisningar som skattestyrelsen har         mun. Därför har man inte helier för avsikt att
42051: utfärdat. Skattenämnderna och länsskatte-             helt slopa systemet med beskattning enligt
42052: nämnderna har dock förhåliit sig på olika sätt        prövning, utan endast i fråga om inkomst av
42053: tili anvisningarna. De märkbara skilinader som        rörelse. Systemet med beskattning av affärsfas-
42054: har uppstått melian kommunerna i beskatt-             tigheter enligt prövning kvarstår. Tack vare det
42055: ningspraxis är inte motiverade med tanke på en        kommer Euraåminne kommuns ekonomiska
42056: jämlik beskattning. Systemet med beskattning          stälining inte att ändras så dramatiskt som vore
42057: enligt prövning lämpar sig ilia i ett inkomst-        faliet om systemet med beskattning enligt
42058: skattesystem som det nuvarande som baserar            prövning slopades helt och håliet. Förskott för
42059: sig på nettoinkomsten. Vid beskattning enligt         år 1991 uppbärs enligt de gamla beskattnings-
42060: prövning utgör nämligen inte den skattskyldi-         grunderna, dvs. förskotten beräknas som om
42061: ges faktiska inkomst utan kälian för inkomst          systemet med beskattning enligt prövning fort-
42062: av rörelse elier fastighet grund för beskattning-     farande gälide i oförändrad form. Det är ännu
42063: en. Beskattningen enligt prövning komplicerar         inte möjligt att klarlägga skilinaden melian
42064: skattesystemet, bl.a. systemet med gottgörelse        1990 och 1991 års skatteinkomster tili Eura-
42065: för bolagsskatt och förlustutjämningen. Vid           åminne kommun vid den slutliga beskattning-
42066: revidering av företagsbeskattningen har man           en. Enligt beräkning kommer den aktuelia
42067: strävat efter att i högre grad än tidigare låta ett   ändringen inte nämnvärt att inverka på det
42068: företags faktiska inkomst utgöra grund för            totala antalet skatteören vid kommunalbeskatt-
42069: beskattningen.                                        ningen i Euraåminne kommun.
42070:      Helsingfors den 26 oktober 1990
42071: 
42072:                                                                    Finansminister Matti Louekoski
42073:                                               1990 vp.
42074: 
42075: Kirjallinen kysymys n:o 508
42076: 
42077: 
42078: 
42079: 
42080:                                  Seppänen: Tulevan kansaneläkeuudistuksen vaikutuksista kansan-
42081:                                     eläkkeen lisäosan määrään
42082: 
42083: 
42084:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42085: 
42086:    Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheeseen sisäl-      saakka, kunnes puoliso pääsi kansaneläkkeelle.
42087: tyy periaate, jonka mukaan molemmat eläke-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42088: läispuolisot saavat eläkkeensä lisäosan täysi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42089: määräisenä (100 %).                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42090:    Hallituksen edustajat ovat antaneet ymmär-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42091: tää, että uudistusta ei panna toimeen täysimää-
42092: räisenä.
42093:    Suunniteltuun osittaisuudistukseen liittyy pe-             Kuinka paljon valtion varoja säästyy
42094: riaate, jonka mukaan ensimmäisenä eläkkeelle               vuositasolla sen perusteella, että tule-
42095: jäävä puoliso ei tulevaisuudessa saa edes tila-            vien eläkeläisten asemaa huononnetaan,
42096: päisesti täyttä lisäosaa vaan vain 85 % lisäosan           ja kun tämä epäkohta on näin tullut
42097: määrästä.                                                  tietoon, aikooko Hallitus saattaa tule-
42098:    Näin kansaneläkeläisten asemaa huononne-                vat eläkeläiset edes samaan asemaan
42099: taan: aikaisemmin ensimmäisenä eläkkeelle jää-             kuin missä nykyiset täyttä lisäosaa saa-
42100: nyt puoliso sai lisäosan täysimääräisenä siihen            vat eläkeläiset jo ovat?
42101: 
42102:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
42103: 
42104:                                           Esko Seppänen
42105: 
42106: 
42107: 
42108: 
42109: 2000708
42110: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 508
42111: 
42112: 
42113: 
42114: 
42115:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    suuruisena, hänen lisäosansa jatkuisi ennallaan.
42117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Lisäksi ennen lainmuutosta eläkkeelle jäänei-
42118: olette 27 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn         den puolisoiden eläketulovähennystä ehdote-
42119: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      taan muutettavaksi edellä mainittuja muutok-
42120: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sia vastaavasti.
42121: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjal-       Esityksessä ehdotettu lisäosan korotus nos-
42122: lisesta kysymyksestä n:o 508:                     taa ensimmäisenä vuonna noin 250 000 eläk-
42123:                                                   keensaajapuolison eläketasoa. Vuosittain nii-
42124:           Kuinka paljon valtion varoja säästyy    den puolisoiden lukumäärä, joiden lisäosan
42125:        vuositasolla sen perusteella, että tule-   taso säilyy 100 %:na, lisääntyy noin 8 OOO:lla.
42126:        vien eläkeläisten asemaa huononnetaan,        Uudistus ei alenna kenenkään jo eläkkeellä
42127:        ja kun tämä epäkohta on näin tullut        olevan kansaneläkkeensaajan eläkettä. Uusien-
42128:        tietoon, aikooko Hallitus saattaa tule-    kin eläkkeensaajapuolisoiden kansaneläkkeen
42129:        vat eläkeläiset edes samaan asemaan        täyteen lisäosaan tulee korotusta 69-73
42130:        kuin missä nykyiset täyttä lisäosaa saa-   markkaa kuukaudessa. Lisäksi esityksellä
42131:        vat eläkeläiset jo ovat?                   poistetaan se eläkepoliittinen ongelma, että
42132:                                                   puolison jäädessä eläkkeelle toisen puolison
42133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      eläke alenee.
42134: vasti seuraavaa:                                     Esitys parantaa sekä lisäosajärjestelmää että
42135:                                                   asumistukijärjestelmää. Uudistuksesta aiheutuu
42136:    Eduskunnalle on 5.10.1990 annettu hallituk-    lisäosan osalta kansaneläkejärjestelmälle lisä-
42137: sen esitys laeiksi kansaneläkelain sekä eräiden   kustannuksia 240 miljoonaa markkaa vuosita-
42138: siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE n:o    solla. Uudistukseen sisältyvä asumistukijärjes-
42139: 205). Sen mukaan eläkkeensaajapuolison lisä-      telmän muutos lisää puolestaan kansaneläke-
42140: osa olisi uudistuksen jälkeen 85 % yksinäisen     järjestelmän kustannuksia noin 135 miljoonaa
42141: henkilön lisäosasta, kun se nykyisten säännös-    markkaa.
42142: ten mukaan on ollut 81 %. Lisäosa maksettai-         Kun lisäksi otetaan huomioon jo eläkkeellä
42143: siin tämän suuruisena heti jommankumman           oleville myönnettävä verotuksen lieventäminen,
42144: puolison jäädessä eläkkeelle. Lisäosan korotus    joka merkitsee noin 60 miljoonan markan
42145: ulotetaan koskemaan myös jo eläkkeellä olevia     lisäkevennystä eläkeläisille, kysymyksessä esi-
42146: puolisoita. Jos ennen lainmuutosta eläkkeelle     tetty väite eläkeläisten aseman huonontamises-
42147: jäänyt puoliso on saanut lisäosan 100 %:n         ta on perusteeton.
42148: 
42149:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
42150: 
42151:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
42152:                                     1990 vp. -     KK n:o 508                                       3
42153: 
42154: 
42155: 
42156: 
42157:                              Tili Riksdagens Herr Talman
42158:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili 100 % före lagändringen, förändras inte
42159: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         hans tilläggsdel. Vidare föreslås att pensionsin-
42160: av den 27 september 1990 tili vederbörande          komstavdraget för en make som gått i pension
42161: medlem av statsrådet översänt avskrift av           före lagändringen revideras i enlighet med ovan
42162: följande av riksdagsman Esko Seppänen under-        nämnda ändringar.
42163: tecknade spörsmål nr 508:                               Den i propositionen föreslagna förhöjningen
42164:                                                     av tilläggsdelen höjer under det första året
42165:           Hur stor blir den årliga inbesparingen    pensionsnivån för ca 250 000 gifta pensionsta-
42166:        i statens medel i och med att blivande       gare. Antalet makar vars tilläggsdel kvarstår
42167:        pensionärers ställning försämras, och        tili 100% ökar årligen med ca 8 000.
42168:        ämnar Regeringen, nu då detta missför-           Reformen sänker inte pensionen för någon
42169:        hållande kommit tili kännedom, se tili       folkpensionstagare som redan åtnjuter pension.
42170:        att blivande pensionärer får det åtmin-      Folkpensionens fulla tilläggsdel höjs med 69-
42171:        stone lika ställt som nuvarande pensio-      73 mark i månaden också för nya pensionsta-
42172:        närer som redan får full tilläggsdel?        gande makar. Dessutom eliminerar denna pro-
42173:                                                     position det pensionspolitiska problemet som
42174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inneburit sänkt pension för den ena maken då
42175: samt anföra följande:                               den andra maken gått i pension.
42176:                                                         Propositionen förbättrar både tilläggsdelssys-
42177:   Tili riksdagen överlämnades 5.10.1990 en          temet och bostadsbidragssystemet. När det
42178: proposition med förslag tili lagar om ändring       gäller tilläggsdelen åsamkar reformen folkpen-
42179: av folkpensionslagen samt av vissa lagar som        sionssystemet årliga merkostnader om 240 milj.
42180: har samband med den (RP nr 205). Enligt             mk. Den ändring av bostadsbidragssystemet
42181: propositionen skall tilläggsdelen för make tili     som ingår i reformen ökar folkpensionssyste-
42182: pensionstagare efter reformen vara 85 % av en       mets kostnader med ca 135 milj. mk.
42183: ensamstående persons tilläggsdel, medan den             Då man beaktar den Iindring av beskattning-
42184: enligt nuvarande stadganden har varit 81 %.         en som beviljas personer som redan har gått i
42185: Tilläggsdelen skall utbetalas tili detta belopp     pension och som innebär en ytterligare skatte-
42186: genast då någondera maken går i pension.            lättnad på ca 60 milj. mk för pensionärerna, är
42187: Förhöjningen av tilläggsdelen skall framdeles       det i spörsmålet framförda påståendet om en
42188: gälla också make som redan är på pension. Om        försämring av pensionärernas ställning ogrun-
42189: en make som gått i pension fått tilläggsdelen       dad.
42190:     Helsingfors den 31 oktober 1990
42191: 
42192:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
42193:                                                 1990 vp.
42194: 
42195: Kirjallinen kysymys n:o 509
42196: 
42197: 
42198: 
42199: 
42200:                                    Puska ym.: Rintamasotilastunnuksen myöntämisestä evakuointi-
42201:                                       työhön osallistuneille miehille
42202: 
42203: 
42204:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42205: 
42206:    Asetuksen n:o 256;'88 mukainen rintamatun-         mapalvelustunnuksen samasta sodanaikaisesta
42207: nus myönnetään sotien 1939--40 ja 1941--45            työstä, josta sitä ei hänelle ole myönnetty.
42208: aikana puolustusvoimien linnoitusrakennusjou-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42209: koissa palvelleille työvelvollisille miehille. Nai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42210: sille myönnetään rintamapalvelustunnus ase-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42211: tuksen 554/78 mukaisesti.                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42212:    Edellä esitettyjen säädösten perusteella muo-
42213: dostuu se epäkohta, että naisten ja miesten
42214: tunnusten saamista käsitellään eri tavalla. Näin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42215: esimerkkitapauksena oleva mieshenkilö, joka                  ryhtyä rintamapalvelustunnuksen myön-
42216: siskojensa kanssa oli kesällä 1944 alaikäisenä               tämisperusteiden tarkistamiseksi siten,
42217: Suistamolla evakuointityössä, on siinä tilan-                että tunnus myönnetään naisille ja mie-
42218: teessa, että hänen siskonsa ovat saaneet rinta-              hille samoilla perusteilla?
42219: 
42220:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
42221: 
42222:                       Pekka Puska                              Eeva Turunen
42223: 
42224: 
42225: 
42226: 
42227: 200070S
42228: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 509
42229: 
42230: 
42231: 
42232: 
42233:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42234:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siin kuin mitä miesten tunnuksen saammen
42235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         edellyttää.
42236: olette 27 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn                Kysymys erityisen sosiaaliturvan antamisesta
42237: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          muille kuin varsinaisiin sotatoimiin puolustus-
42238: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         voimien joukoissa osallistuneille on erittäin
42239: edustaja Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta             vaikeasti ratkaistavissa. Monet henkilöryhmät
42240: kirjallisesta kysymyksestä n:o 509:                   joutuivat kärsimään sodanaikaisista olosuhteis-
42241:                                                       ta ja kokivat tekevänsä arvokasta työtä maam-
42242:                                                       me elinolosuhteitten turvaamiseksi.
42243:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Rintamatunnusten jatkuvat laajentamisvaati-
42244:         ryhtyä rintamapalvelustunnuksen myön-         mukset ovat herättäneet arvostelua sotavete-
42245:         tämisperusteiden tarkistamiseksi siten,       raanien keskuudessa. Enteenä tästä on rinta-
42246:         että tunnus myönnetään naisille ja mie-       masotilaiden piiristä noussut vaatimus erityisen
42247:         hille samoilla perusteilla?                   taistelijalisän maksamisesta eläkkeen yhteydes-
42248:                                                       sä.
42249:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Sosiaali- ja terveysministeriö on 8.11.1989
42250: vasti seuraavaa:                                      asettanut työryhmän selvittämään, onko mah-
42251:                                                       dollista saattaa muutkin kuin varsinaisiin sota-
42252:    Hallitus on tietoinen niistä ongelmista, jotka     toimiin osallistuneet henkilöryhmät rintamaso-
42253: liittyvät kysymyksessä esiin tuotuun tarpeeseen       tilaseläkelain ja muiden veteraanietuuksien pii-
42254: laajentaa miesten rintamasotilastunnuksen tai         riin. Ehdotuksia tehdessään työryhmän tulee
42255: vastaavan muun tunnuksen saamista.                    kiinnittää myös erityistä huomiota niihin vai-
42256:    Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että     kutuksiin, joita veteraanietuuksien saajien pii-
42257: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan         rin laajentaminen saattaa aiheuttaa. Työryh-
42258: erityistä sosiaaliturvaa vain sellaisille miehille,   män tuli saada työnsä valmiiksi 15.10.1990
42259: jotka joutuivat asevelvollisuuslain nojalla puo-      mennessä. Työryhmä viimeistelee parhaillaan
42260: lustusvoimien joukoissa tai niihin rinnastetta-       mietintöään.
42261: vissa olosuhteissa osallistumaan sotatoimiin.            Koska kysymyksessä tarkoitetut, rintamaso-
42262: Naisille myönnettävän rintamatunnuksen saa-           tilastunnuksen myöntämisperusteiden laajenta-
42263: misen edellytykset on lainsäädännössä määri-          mismahdollisuudet selvitetään edellä mainitus-
42264: telty soveltuvin osin samalla tavoin kuin mies-       sa työryhmässä, tarvittavista toimenpiteistä
42265: ten tunnuksen saamisen edellytykset. Heille ei        päätetään työryhmän tehtyä ehdotuksensa so-
42266: ole tarkoitettu antaa parempaa oikeutta etuuk-        siaali- ja terveysministeriölle.
42267: 
42268:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
42269: 
42270:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
42271:                                       1990 vp. -      KK n:o 509                                       3
42272: 
42273: 
42274: 
42275: 
42276:                                Tili Riksdagens Herr Talman
42277: 
42278:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           deltagit i de egentliga krigshandlingarna inom
42279: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           försvarsväsendets trupper skall beviljas särskilt
42280: av den 27 september 1990 tili vederbörande            socialskydd är mycket svår att lösa. Många
42281: medlem av statsrådet översänt avskrift av             grupper av individer led av de krigstida förhål-
42282: följande av riksdagsman Pekka Puska m.fl.             landena och upplevde sig utföra värdefullt
42283: undertecknade spörsmål nr 509:                        arbete för att trygga levnadsförhållandena i
42284:                                                       vårt land.
42285:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                  De ständiga kraven att utvidga de kretsar
42286:        vidta för att grunderna för beviljande         som kan erhålla fronttecken har väckt kritik
42287:        av fronttjänsttecken ändras så att de          bland krigsveteranerna. Ett teeken på detta är
42288:        beviljas kvinnor och män på samma              det krav på ett särskilt kamptillägg i anslutning
42289:        grunder?                                       tili pensionen som uppstått bland frontmännen.
42290:                                                           Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
42291:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          8 november 1989 en arbetsgrupp som skall
42292: samt anföra följande:                                 utreda om det är möjligt att inordna även
42293:                                                       andra grupper av individer än de som deltagit
42294:    Regeringen är medveten om problemen i              i de egentliga krigshandlingarna under lagen
42295: anknytning tili det i spörsmålet framförda            om frontmannapension samt att göra dem
42296: behovet att utvidga kretsen av dem som kan            delaktiga av andra veteranförmåner. Arbets-
42297: erhålla frontmannatecken eller ett motsvarande        gruppen skall i sina förs1ag även fästa särskild
42298: tee ken.                                              uppmärksamhet vid de verkningar som en
42299:    Den gällande lagstiftningen utgår från att         utvidgning av den krets som är berättigad till
42300: särskilt socialskydd på basis av krigen 1939-         veteranförmåner kan få. A vsikten var att ar-
42301: 1945 endast ges sådana män som med stöd av            betsgruppen skulle slutföra sitt arbete före den
42302: värnpliktslagen var tvungna att delta i krigs-        15 oktober 1990. Arbetsgruppen håller som
42303: handlingar inom försvarsväsendets trupper el-         bäst på att slutföra sitt betänkande.
42304: ler under därmed jämförbara förhållanden.                 Eftersom de i spörsmålet avsedda möjlighe-
42305: Förutsättningarna för att kvinnor skall erhålla       terna att utvidga grunderna för beviljande av
42306: fronttecken har i lagstiftningen i tillämpliga        frontmannatecken klarläggs av den arbets-
42307: delar fastslagits på samma sätt som för män.          grupp som nämns ovan, kommer beslut om
42308: Avsikten har inte varit att kvinnor skall erhålla     nödvändiga åtgärder att fattas när arbetsgrup-
42309: förmåner enligt mildare krav än de krav som           pen kommit med sitt förslag tili social- och
42310: ställs för att män skall tilldelas förtjänsttecken.   hälsovårdsministeriet.
42311:    Frågan om huruvida andra än de som
42312:      Helsingfors den 31 oktober 1990
42313: 
42314:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
42315:                                                1990 vp.
42316: 
42317: Kirjallinen kysymys n:o 510
42318: 
42319: 
42320: 
42321: 
42322:                                   Anttila ym.: Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminnan turvaa-
42323:                                      misesta
42324: 
42325: 
42326:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42327: 
42328:    Maataloustutkimuksen vastuu- ja toiminta-         elintarvikeryhmät ja tärkeimmät epäpuhtaudet,
42329: alue on laajentunut ja käsittää nykyisin alku-       tietyt hivenaineet ja ravintokuitufraktiot sekä
42330: tuotannon lisäksi elintarvikkeiden jatkojalos-       vitamiineja. Eläinjalostuksessa on aloitettu
42331: tuksen, ei-ravintokäyttöiset raaka-aineet, ym-       maidon valkuaispitoisuuden kohottamiseen ja
42332: päristökysymykset sekä ihmisen viihtyvyyteen         rasvaosuuden laskemiseen tähtäävä alkionsiir-
42333: vaikuttavat tekijät. Laatukysymykset ovat kes-       topohjainen jalostusohjelma yhteistyössä Suo-
42334: keisellä sijalla kaikessa tutkimustoiminnassa.       men kotieläinjalostusyhdistyksen ja Valion
42335: Tutkimustulosten hyödynsaajana on nyt koko           kanssa. Luonnonmukaisen viljelyn tutkimus
42336: yhteiskunta.                                         jatkuu laajenevana, kun PartaJan tutkimusase-
42337:     Tutkimusta ja tutkimusvoimavaroja suunna-        ma luvalla ja sen tutkimustoiminta on siirtynyt
42338: taan ympäristöongelmiin ja elintarvikkeisiin         Maatalouden tutkimuskeskuksen alaisuuteen.
42339: sekä biotekniikan hyödyntämiseen. Puutarha-             Uudet ja entistä vaikeammat tutkimusongel-
42340: talous on myös yksi merkittävistä Maatalouden        mat edellyttävät Maatalouden tutkimuskeskuk-
42341: tutkimuskeskuksen toiminta-alueista. Maata-          sen henkilöstön organisaation ja toimintatapo-
42342: louden tutkimuskeskus on kohdentanut tutki-          jen monipuolista laadullista kehittämistä. Ke-
42343: mustoimintaansa näille edellä mainituille uusil-     hittämistyö, joka vaatii kaikkien voimavarojen
42344: le painopistealueille. Kasvihuoneilmiötä koske-      täysipainoista käyttöä, edistyy hyvää vauhtia
42345: va tutkimushanke on käynnistynyt esitutki-           kohti tuloksellisempaa tutkimusyhtymää. Maa-
42346: muksena osana Suomen Akatemian rahoitta-             talouden tutkimuskeskuksen suurimpana on-
42347: maa Silmu-tutkimusohjelmaa yhteistyönä eri           gelmana viimeisten 3-4 vuoden aikana on
42348: laitosten kanssa. Projektin rahoitustarve vuosi-     ollut se jatkuva resurssien vähentämispaine,
42349: na 1990-95 on noin 13 milj. mk. Ilman                joka tutkimuslaitosta kohtaan on kohdistunut
42350: epäpuhtaudet on laaja tutkimusalue, johon            erityisesti valtiovarainministeriön suunnalta.
42351: kuuluu maanpinnan läheisen otsonin haittavai-        Kehittyvä tutkimustoiminta vaatii toki resurs-
42352: kutuksia selvittävä tutkimushanke sekä raskas-       sien uudelleen kohdentamista ja toimintojen
42353: metalli- ja muun ainelaskeuman vaikutuksia           rationalisointia ja kehittämistä, mutta on täysin
42354: viljelymaassa ja kasveissa selvittäviä tutkimuk-     järjetöntä jatkuvasti vähentää resursseja tilan-
42355:  sia. Elintarvikkeiden tuotanto on kehittymässä      teessa, jossa nimenomaan tutkimustoiminta ja
42356:  suuntaan, jossa yhdistetään eri alkuperää ole-      tuotekehittely muodostavat kestävän kehitys-
42357:  via raaka-aineita keskenään. Tavoitteena on         pohjan Suomen yhdentyessä Eurooppaan. Tätä
42358:  ensin luoda edellytyksiä tähän Iiittyvälie tutki-   taustaa vasten on täysin järjetöntä se vuosittai-
42359:  mukselle. Eläinperäisten elintarvikkeiden tutki-    nen virkojen vähentämisprosessi, jonka kohtee-
42360:  muksessa uutena tutkimusalueena on kotimaan         na Maataloudeh tutkimuskeskuksen henkilö-
42361:  markkinoille soveltuvien kananmunavalmistei-        kuntamäärä on ollut viime vuosien aikana.
42362:  den kehittäminen ja kananmunavalmisteiden           Valmistellessaan vuoden 1991 tulo- ja menoar-
42363:  aineosien hyödyntäminen elintarviketeollisuu-       vioesitystä tutkimuskeskus esitti maksulliseen
42364:  den tarpeisiin.                                     palvelutoimintaan momentille 30.70.28 yhteen-
42365:     Kasviperäisten elintarvikkeiden tutkimukses-     sä 13,079 milj. mk, mikä on 63 henkilötyö-
42366:  sa on käynnistynyt eri osapuolten rahoittama-       vuotta. Kuitenkin valtiovarainministeriön pu-
42367:  na nelivuotinen tutkimusprojekti "Kotimaisten       nakynän jäljiltä Maatalouden tutkimuskeskuk-
42368:  ja ulkomaisten elintarvikkeiden ja ravinnon         sen maksullisen palvelutoiminnan momentin
42369:  puhtaus ja laatu". Se käsittää kaikki tärkeät       määräraha väheni 4 milj. mk:lla ollen nyt 8,8
42370: 
42371: 200070S
42372: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 510
42373: 
42374: milj. mk ja 49 henkilötyövuotta. Tämä merkit-           Uutena toimintana Maatalouden tutkimus-
42375: see vaikeuksia jo tehtyjen sitoumusten täyttä-       keskuksessa aloitetaan aluksi kasvinsuojelun
42376: miselle. Maksullisen palvelutoiminnan lisäämi-       alalla tuotantoelämän tarpeita palveleva erityis-
42377: nen on Maatalouden tutkimuskeskuksessa ja            neuvonta maksullisena puhelinneuvontapalve-
42378: valtiolla nähty yhtenä strategisena keinona          luna. Alustavan selvityksen mukaan neuvonta-
42379: toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Toi-         palvelun tarvitsijoita on siinä määrin, että
42380: minnan jäädyttäminen ja reaalivolyymin alen-         tällaisen neuvonnan järjestäminen on tarpeel-
42381: taminen merkitsee siis tämänkin keinon pois-         lista. Se karsii myös pois yhteisneuvonnalliset
42382: jääntiä Maatalouden tutkimuskeskuksen kehit-         kyselyt, joita ei ole tarpeen Maatalouden tut-
42383: tämistyössä.                                         kimuskeskuksen tehdäkään. Tähän saakka tut-
42384:    Hallituksen ja valtiovarainministeriön puna-      kijat ovat antaneet tietoja puhelimitse soittajille
42385: kynätoiminta vie reaalisen pohjan pois Maata-        ilmaiseksi. Kyselyitä tulee runsaasti, joten tut-
42386: louden tutkimuskeskuksen toimintojen kehittä-        kijoilta on mennyt vastaamiseen paljon aikaa.
42387: mistyöltä ja juuri maksullisen palvelutoiminnan      Toiminta vaatisi vähintään kaksi henkilötyö-
42388: kohdalla. Nyt on käymässä niin, että alan            vuotta ja noin miljoonan markan menot. Toi-
42389: järjestöjen kanssa sovittuja palveluita ei tutki-    minnan menot tulevat katetuksi siitä saatavilla
42390: muskeskus kykenekään ensi vuonna suoritta-           tuloilla.
42391: maan. Palvelutoiminnoista terveiden taimien             Edellä olevan perusteella tuntuu todella täy-
42392: tuottaminen ja peltokasvien viralliset lajikeko-     sin perusteettomalta se 4 milj. mk:n leikkaus,
42393: keet ovat vakiintunutta palvelutuotantoa, joi-       jonka hallitus on budjettikäsittelyn yhteydessä
42394: hin ei ole esitettykään toiminnan laajenemista.      Maatalouden tutkimuskeskuksen vuoden 1991
42395: Virallisiin lajikekokeisiin tosin on neuvoteltu      tulo- ja menoarvioesitystä käsitellessään tehnyt.
42396: jalostajien edustajien kanssa kokeiltavina ole-      Tämä määrärahaleikkaus vie pohjan pois Maa-
42397: vien kasvien taudinkestävyysselvitys, mikä vaa-      talouden tutkimuskeskuksen maksullisen palve-
42398: tii noin 1,5 henkilötyövuotta.                       lutoiminnan kehittämistyöltä, joka kuitenkin
42399:    Analyysipalveluiden ja tilaustutkimusten          muodostaa hyvin keskeisen osan Suomen pyr-
42400: osalta palveluiden kysynnän odotetaan kasva-         kiessä parantamaan valmiuksiaan ja toiminta-
42401: van lähinnä elihtarviketutkimuksen alalla. Yh-       edellytyksiään elintarvikealalla mentäessä yh-
42402: teiskunta on yhä enemmän kiinnostunut tuot-          dentyvään Eurooppaan.
42403: teiden laadusta ja puhtaudesta. Ulkomaita               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42404: myöten on ollut kysyntää näihin palveluihin!         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42405:    Uusina palvelumuotoina on puutarha-alan           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42406: kaupan ja teollisuuden edustajien kanssa neu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42407: voteltu vihannesten lajikekoepalvelun kehittä-
42408: misestä ja samalla sen saattamisesta maksulli-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42409: seksi. Tavoitteena on saada tuotetuksi sekä                  ryhtyä turvatakseen Maatalouden tutki-
42410: kaupan että teollisuuden tarpeisiin soveltu-                 muskeskukselle sen maksulliseen palve-
42411: via lajikkeita. Maatalouden tutkimuskeskuksen                lutoimintaan ehdottomasti tarvitsemat
42412: esitys palvelumenoiksi oli 3 milj. mk ja palve-              välttämättömät 13,1 milj. mk:n resurssit
42413: lun tuottama henkilötyövuosimäärä arvioitiin                 ja 63 henkilötyövuotta ottaen huo-
42414: 12:ksi. Menot ja tulot muodostuvat kysynnän                  mioon sen, että Maatalouden tutkimus-
42415: perusteella ja siitä ei tässä vaiheessa ole saata-           keskus on jo alan järjestöjen kanssa
42416: vissa aikaisempaa kokemustietoa. Lajikekokei-                sopinut     palvelujen   suorittamisesta
42417: den tekeminen on erittäin paljon suorittavaa                 vuonna 1991, sekä
42418: työvoimaa vaativaa. Kokeiden hinnat tulevat                     millä perusteilla Hallitus jatkuvasti
42419: olemaan korkeampia kuin esimerkiksi pelto-                   vähentää Maatalouden tutkimustoimin-
42420: kasveilla juuri vihanneskokeiden suuremman                   nan resursseja huomioon ottaen sen,
42421: työmäärän vuoksi. Saattaa olla, että toiminnan               että tutkimustoiminta ja tuotekehittely
42422: käynnistyminen voidaan toteuttaa kuudella                    ovat avainasemassa Suomen pyrkiessä
42423: henkilötyövuodella. Jos toiminta tulee kehitty-              parantamaan mahdollisuuksiaan yhden-
42424: mään sille tasolle, mikä vastaa olemassa olevia              tyvän Euroopan markkinoilla elintarvi-
42425: kaupan ja teollisuuden tietotarpeita, ei 1 milj.             kesektorilla, ja
42426: mk:n ja kuuden henkilötyövuoden määrä tule                      miten Hallitus aikoo käytännössä
42427: riittämään sen tuottamiseen.                                 turvata Maatalouden tutkimuskeskuk-
42428:                               1990 vp. -    KK n:o 510                                 3
42429: 
42430:   sen toimintoihin sisältyvien ympäristö-         riita määrärahoja on jatkuvasti vähen-
42431:   tutkimusten käytännön toteutuksen ot-           netty?
42432:   taen huomioon sen, että siltäkin sekto-
42433: 
42434: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
42435: 
42436:                Sirkka-Liisa Anttila                 Esko Jokiniemi
42437:                Tina Mäkelä                          Pauli Saapunki
42438:                                    Erkki Pulliainen
42439: 4                                  1990 vp. -      KK n:o 510
42440: 
42441: 
42442: 
42443: 
42444:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42445:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mään. Myös tutkimuskeskuksen sanotun toi-
42446: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       minnan laskentajärjestelmää (kustannuslaskel-
42447: olette 27 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           mat) tulee edelleen kehittää.
42448: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Maatalouden tutkimuskeskuksen maksulli-
42449: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sen palvelutoiminnan määrärahan taso oli
42450: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     vuonna 1989 4,1 milj. markkaa ja on kuluvana
42451: sesta kysymyksestä n:o 510:                         vuonna 8,1 milj. markkaa. Vuoden 1991 tulo-
42452:                                                     ja menoarvioesityksessä määräraha on 8,8 milj.
42453:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      markkaa. Kasvu on vuodesta 1989 vuoteen
42454:        ryhtyä turvatakseen Maatalouden tutki-       1991 erittäin huomattava. Kirjallisessa kysy-
42455:        muskeskukselle sen maksulliseen palve-       myksessä mainitaan, että tutkimuskeskus on jo
42456:        lutoimintaan ehdottomasti tarvitsemat        alan järjestöjen kanssa sopinut palvelujen suo-
42457:        välttämättömät 13,1 milj. mk:n resurssit     rittamisesta vuonna 1991. Valtion laitos voi
42458:        ja 63 henkilötyövuotta ottaen huo-           tehdä sopimuksia vain hyväksytyn valtion tulo-
42459:        mioon sen, että Maatalouden tutkimus-        ja menoarvion rajoissa. Koska eduskunta ei ole
42460:        keskus on jo alan järjestöjen kanssa         vielä hyväksynyt vuoden 1991 tulo- ja menoar-
42461:        sopinut     palvelujen   suorittamisesta     viota, ei Maatalouden tutkimuskeskus ole voi-
42462:        vuonna 1991, sekä                            nut sopia sellaisesta palvelujen suorittamisesta,
42463:           millä perusteilla Hallitus jatkuvasti     josta aiheutuu menoja vuonna 1991.
42464:        vähentää Maatalouden tutkimustoimin-            Kysymyksen sitä tarkoittavaan osaan, että
42465:        nan resursseja huomioon ottaen sen,          hallitus jatkuvasti vähentää maatalouden tutki-
42466:        että tutkimustoiminta ja tuotekehittely      mustoiminnan resursseja, ei voi yhtyä. Tulo- ja
42467:        ovat avainasemassa Suomen pyrkiessä          menoarvion luvun 30.70 (Maatalouden tutki-
42468:        parantamaan mahdollisuuksiaan yhden-         muskeskus) menot olivat tilinpäätöksien mu-
42469:        tyvän Euroopan markkinoilla elintarvi-       kaan vuonna 1988 128 milj. markkaa ja vuon-
42470:        kesektorilla, ja                             na 1989 136 milj. markkaa. Vuoden 1990 tulo-
42471:           miten Hallitus aikoo käytännössä          ja menoarviossa on laitokselle osoitettu 138
42472:        turvata Maatalouden tutkimuskeskuk-          milj. markkaa. Vuoden 1991 tulo- ja menoar-
42473:        sen toimintoihin sisältyvien ympäristö-      vioesityksessä määräraha on 168 milj. mark-
42474:        tutkimusten käytännön toteutuksen ot-        kaa.
42475:        taen huomioon sen, että siltäkin sekto-         Hallitus pitää tärkeänä Maatalouden tutki-
42476:        rilta määrärahoja on jatkuvasti vähen-       muskeskuksen toimintoihin sisältyvien ympä-
42477:        netty?                                       ristötutkimusten käytännön toteuttamista,
42478:                                                     mutta katsoo, että tämä tutkimusalue on aina-
42479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kin pääosin hoidettava määrärahoja kohdenta-
42480: vasti seuraavaa:                                    malla. Ei voida ajatella, että tutkimuksen uudet
42481:                                                     haasteet vaativat aina myös uusia resursseja.
42482:    Maksullista palvelutoimintaa on käsiteltävä         Hallitus on suhtautunut ja suhtautuu edel-
42483: osana muuta Maatalouden tutkimuskeskuksen           leenkin myönteisesti Maatalouden tutkimuskes-
42484: toimintaa. Koska tutkimuskeskuksella on me-         kuksen ja sen maksullisen palvelutoiminnan
42485: neillään laaja kehittämisohjelma, on syytä          kehittämiseen. Kehittämisen tulee kuitenkin
42486: odottaa sen tuloksia ennen kuin maksullista         tapahtua yleisten kehysten puitteissa ja vastata
42487: palvelutoimintaa lähdetään voimakkaasti lisää-      yleisesti haluttuja tavoitteita.
42488:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1990
42489: 
42490:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
42491:                                    1990 vp. -      KK n:o 510                                      5
42492: 
42493: 
42494: 
42495: 
42496:                             Tili Riksdagens Herr Talman
42497: 
42498:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avgiftsbelagda servicen. Ä ven centralens kal-
42499: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kylsystem (kostnadskalkylerna) för den avgifts-
42500: av den 27 september 1990 tili vederbörande         belagda servicen bör vidareutvecklas.
42501: medlem av statsrådet översänt avskrift av             Anslaget för den avgiftsbelagda servicen vid
42502: följande av riksdagsledamot Anttila m.fl. un-      forskningscentralen uppgick 1989 till 4,1 milj.
42503: dertecknade spörsmål nr 510:                       mk och uppgår under innevarande år tili 8,1
42504:                                                    milj. mk. I budgetpro.r.ositionen för 1991 är
42505:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          anslaget 8,8 milj. mk. Okningen från 1989 till
42506:        vidta för att tillförsäkra Lantbrukets      1991 är synnerligen märkbar. I spörsmålet
42507:        forskningscentra1 den nödvändiga re-        nämns att forskningscentralen redan med bran-
42508:        surs om 13,1 milj. mk samt de 63            schens organisationer kommit överens om ser-
42509:        årsverken som centralen absolut behö-       vice för 1991. Statliga inrättningar kan ingå
42510:        ver för sin avgiftsbelagda service, med     avtal endast inom gränserna för den godkända
42511:        beaktande av att forskningscentralen        statsbudgeten. Eftersom riksdagen ännu inte
42512:        redan med branschens organisationer         har godtagit 1991 års budget, har Lantbrukets
42513:        kommit överens om service under 1991,       forskningscentral inte kunnat komma överens
42514:        samt                                        om sådan service som medför utgifter under
42515:           på vilka grunder minskar Regeringen      1991.
42516:        ständigt resurserna för lantbruksforsk-        Uppgiften i spörsmålet att regeringen stän-
42517:        ningen, med beaktande av att forskning      digt minskar lantbruksforskningens resurser
42518:        och produktutveckling intar en nyckel-      kan inte godtas. Utgifterna under budgetkapit-
42519:        ställning när Finland strävar efter att     let 30.70 (Lantbrukets forskningscentral) var
42520:        förbättra sina möjligheter inom livsme-     enligt bokslutet 1988 sammanlagt 128 milj. mk
42521:        delssektorn på den integrerade europe-      och enligt bokslutet 1989 sammanlagt 136 milj.
42522:        iska marknaden, och                         mk. 1 budgeten för 1990 har inrättningen
42523:           hur ämnar Regeringen i praktiken         anvisats 138 milj. mk. Anslaget i budgetpropo-
42524:        trygga att den miljöforskning som ingår     sitionen för 1991 är 168 milj. mk.
42525:        i forskningscentralens verksamhet verk-        Regeringen anser det praktiska förverkligan-
42526:        ligen kan bedrivas, med beaktande av        det av den miljöforskning som ingår i forsk-
42527:        att anslagen ständigt minskats även         ningscentralens verksamhet vara viktigt, men
42528:        inom den sektorn?                           anser att detta forskningsområde åtminstone
42529:                                                    huvudsakligen bör skötas genom fördelning av
42530:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       anslag. Man kan inte utgå från att nya utma-
42531: samt anföra följande:                              ningar för forskningen också alltid kräver nya
42532:                                                    resurser.
42533:    Den avgiftsbelagda servicen är att betrakta        Regeringen har förhållit sig och förhåller sig
42534: som en del av verksamheten vid Lantbrukets         alltjämt positivt tili utvecklandet av Lantbrukets
42535: forskningscentral. Eftersom forskningscentra-      forskningscentral och dess avgiftsbelagda servi-
42536: len för närvarande arbetar med genomförandet       ce. Utvecklandet skall dock ske inom ramen
42537: av ett omfattande utvecklingsprogram, är det       för de allmänna riktlinjerna och matsvara de
42538: skäl att invänta resultaten av detta arbete        allmänt önskade målen.
42539: innan man satsar på en kraftig ökning av den
42540: 
42541:     Helsingfors den 29 oktober 1990
42542: 
42543:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
42544:                                               1990 vp.
42545: 
42546: Kirjallinen kysymys n:o 511
42547: 
42548: 
42549: 
42550: 
42551:                                  Apukka ym.: Rautatieyhteyden rakentamisesta Kelloselästä Neu-
42552:                                     vostoliittoon
42553: 
42554: 
42555:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42556: 
42557:    Viime päivien tiedot kertovat pitkään odote-     tarpeiltaan pysähdykään vain laitosten raken-
42558: tuista myönteisistä päätöksistä, joiden mukaan      tamiseen, vaan kuljetustarpeet tulevat jatkossa
42559: Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyö konkreti-        huomattavastikin lisääntymään.
42560: soituu Kuolan teollisuuslaitosten uusimisessa.         Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan VR:n
42561: Tällainen miljardiprojekti luo toteutuessaan        varapääjohtaja Panu Haapalan mukaan nyt
42562: melkoisen kuljetustarpeen Lapin ja Kuolan           sovittu yhteistyö aiheuttaa paineita po. radan
42563: alueiden välille. Tällä hetkellä yhteytenä on       rakentamiseksi. Hänen mukaansa Suomen
42564: olemassa vain heikkokuntoinen maantie Raja-         puoleinen osuus voitaisiin rakentaa parissa
42565: Joosepin kautta ja toisena vaihtoehtona rauta-      vuodessa ja sen kustannukset olisivat vain n.
42566: tieyhteys Niiralan kautta. Niiralan kautta yh-      200 milj. markkaa. Samaan aikatauluun pys-
42567: teys valitettavasti tietää melkoista mutkaa, kun    tyisivät neuvostoliittolaiset halutessaan ja hei-
42568: tiedämme, että sieltä Sallan kautta tapahtuvaan     dän osaltaan kustannuksia kertyisi vain 50 milj.
42569: ylitykseen verrattuna kertyy matkaa reippaasti      markkaa.
42570: toista tuhatta kilometriä.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42571:    Ikään kuin nyt syntynyttä tilannetta enna-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42572: koiden Koillis-Lapista ja erityisesti Sallan kun-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42573: nasta on jo pitkään esitetty rautatieyhteyden       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42574: rakentamista Sailasta Muurmannin radalle. Sa-
42575: moin ovat esityksiä tehneet Lapin kansan-
42576: edustajat. Niin ikään on esityksiä tehty moneen               Mihin nopeiSIIn toimenpiteisiin Hal-
42577: kertaan myös olemassa olevan Suomen puolei-                litus aikoo ryhtyä rautatieyhteyden to-
42578: sen radan kunnostamisesta.                                 teuttamiseksi Sallan Kelloselästä Neu-
42579:    Vaikka onkin ilmeistä, ettei radan nopea-               vostoliittoon ja samalla Kelloselkään
42580: kaan rakentaminen ehtisi koko toteutettavan ja             saakka nyt olemassa olevan Suomen
42581: nyt sovitun Kuola-yhteistyön kuljetustarpeisiin,           puoleisen rataosuuden peruskorjaami-
42582: on selvää, ettei nyt alkanut yhteistyö kuljetus-           seksi?
42583: 
42584:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1990
42585: 
42586:                      Asko Apukka                             Esko-Juhani Tennilä
42587: 
42588: 
42589: 
42590: 
42591: 200070S
42592: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 511
42593: 
42594: 
42595: 
42596: 
42597:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42598: 
42599:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       7,5 kilometrin pituinen. Lisäksi tulisi peruspa-
42600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rantaa Isonkylän ja Kelloselän välinen rata-
42601: olette syyskuun 26 päivänä 1990 päivätyn            osuus (73 km). Rahoituksen järjestyttyä näiden
42602: kirjeenne n:o 1495 ohella toimittanut valtioneu-    molempien töiden vaatima minimiaika on n.
42603: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kaksi vuotta.
42604: kansanedustaja Asko Apukan ym. näin kuulu-             Edellä mainittujen ratatöiden kustannusarvio
42605: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 511:           riippuu siitä, miten korkealuokkaiseksi halu-
42606:                                                     taan tehdä Suomen puoleinen rataosuus. Val-
42607:           Mihin nopeisiin toimenpiteisiin Hal-      tionrautateiden tekemien selvitysten mukaan
42608:        litus aikoo ryhtyä rautatieyhteyden to-      ensi vaiheessa voitaisiin tyytyä ns. B !-luokan
42609:        teuttamiseksi Sallan Kelloselästä Neu-       rataan, jolloin Isonkylän ja valtakunnan rajan
42610:        vostoliittoon ja samalla Kelloselkään        välisen noin 80 kilometrin pituisen rataosuuden
42611:        saakka nyt olemassa olevan Suomen            perusparantaminen maksaisi noin 60 miljoonaa
42612:        puoleisen rataosuuden peruskorjaami-         markkaa. Tällaisella rataosuudella voidaan
42613:        seksi?                                       kuljettaa 50 kilometrin nopeudella tunnissa
42614:                                                     22,5 tonnin akselipainoisia vaunuja. Tarvittaes-
42615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa voidaan noin 100 miljoonan markan koko-
42616: vasti seuraavaa:                                    naiskustannuksella rataosa perusparantaa ns.
42617:                                                     B2-luokan tasoon. Se mahdollistaisi 22,5 ton-
42618:    Kuolan alueelta on rautateitse Niiralan raja-    nin akselipainoisten vaunujen kuljettamisen 80
42619: asemalle Petroskoin Suojärven ja Sortavalan         kilometrin tuntinopeudella. Toisin sanoen ko-
42620: kautta yli 800 kilometriä pitempi kuljetusmatka     konaiskustannusarvio on 60-100 milj. mark-
42621: verrattuna vastaavaan matkaan Kelloselkään.         kaa, millä saadaan Suomen puolella järjeste-
42622: Maantiematka Rovaniemeltä Raja-Joosepin             tyksi toimiva rautatieliikenne valtakunnan ra-
42623: kautta Kuolan alueelle määräpaikasta riippuen       jalle Kelloselkään.
42624: on 400-600 kilometriä pitempi kuin Sallan              Uudet liikennetarpeet ovat kuitenkin toistai-
42625: kautta.                                             seksi vahvistamatta, joten niiden perusteella
42626:    Kuola-yhteistyön synnyttämät kuljetustar-        tässä vaiheessa ei voida määrittää radan tule-
42627: peet pystytään hoitamaan alkuvaiheessa rauta-       vaa tasoa, parantamisen laajuutta tai ajankoh-
42628: teitse Niiralan/Värtsilän raja-asemien kautta tai   taa.
42629: Raja-Joosepin maantietä käyttäen. Kuolan               Radan kuljetusmäärät arvioidaan lokakuun
42630: projektien konkretisoituessa ja laajentuessa        lopussa pidettävässä Neuvostoliiton kulkulai-
42631: kuljetustarpeet tulevat pitemmällä aikavälillä      tosministeriön ja Suomen liikenneministeriön
42632: ilmeisesti lisääntymään. Rautatiekuljetuksia        välisissä neuvotteluissa, minkä jälkeen voidaan
42633: ajatellen mahdollisia ovat nikkelirikasteen, fos-   tehdä tarvittavat radan taloudelliset laskelmat.
42634: faattirikasteen sekä raakapuun kuljetukset Sal-     Näiden perusteella on mahdollista määrittää
42635: lan Kelloselän kautta.                              jatkotoimenpiteet sinänsä tärkeältä vaikuttavan
42636:    Suomen puoleinen osuus tarvittavasta uudes-      ratayhteyden osalta.
42637: ta radasta Kelloselästä valtakunnan rajalle on
42638: 
42639:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1990
42640: 
42641:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
42642:                                      1990 vp. -     KK n:o 511                                    3
42643: 
42644: 
42645: 
42646: 
42647:                               Tili Riksdagens Herr Talman
42648: 
42649:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mellan Isokylä och Kelloselkä (73 km) förbätt-
42650: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ras grundligt. När finansieringen ordnats är
42651: nr 1495 av den 26 september 1990 tili veder-        minimitiden för dessa båda arbeten omkring
42652: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      två år.
42653: av följande av riksdagsman Asko Apukka m.fl.            Kostnadsförslaget för de ovan nämnda ban-
42654: undertecknade spörsmål nr 511:                      arbetena är beroende av hur högklassig ban-
42655:                                                     sträckan på den finska sidan är avsedd att bli.
42656:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen i       Enligt Statsjärnvägarnas utredningar kunde
42657:        brådskande ordning vidta för åstad-          man i det första skedet nöja sig med en s.k.
42658:        kommande av en järnvägsförbindelse           bana av klass B 1, varvid kostnaderna för
42659:        mellan Kelloselkä i Salla och Sovjet-        förbättringen av den ca 80 km långa bansträck-
42660:        unionen samt för en grundlig reparation      an mellan Isokylä och riksgränsen skulle uppgå
42661:        av det banavsnitt som på den finska          tili ca 60 milj. mk. På en sådan bansträcka kan
42662:        sidan nu sträcker sig fram tili Kellosel-    vagnar med ett axeltryck av 22,5 t transporte-
42663:          .. ?
42664:        k a.                                         ras med en hastighet av 50 km/h. Vid behov
42665:                                                     kan bansträckan tili en totalkostnad av ca 100
42666:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        milj. mk förbättras så, att den motsvarar klass
42667: samt anföra följande:                               82. Detta innebär att vagnar med ett axeltryck
42668:                                                     av 22,5 t kan transporteras med en hastighet av
42669:     Från Kolaområdet är transportsträckan per       80 km/h. Det totala kostnadsförslaget skulle
42670: järnväg via Suojärvi i Petroskoi och Sordavala      med andra ord uppgå tili 60-100 milj. mk,
42671: tili gränsstationen i Niirala drygt 800 km längre   viiken kostnad skulle möjliggöra fungerande
42672: än motsvarande sträcka tili Kelloselkä. Lands-      järnvägstrafik på finska sidan tili Kelloselkä
42673: vägssträckan från Rovaniemi via Raja-Joosep-        vid riksgränsen.
42674: pi tili Kolaområdet är, beroende på destina-            De nya trafikbehoven har dock ännu inte
42675: tionsorten, 400-600 km längre än via Salla.         fastslagits, varför man i detta skede inte kan
42676:     Transporterna i anslutning tili samarbetet på   utgå från dem vid fastställandet av banans nivå
42677: Kolaområdet kan i början skötas per järnväg         samt förbättringsarbetenas omfattning och tid-
42678: via gränsstationerna Niirala/Värtsilä eller med     punkten för dem.
42679: utnyttjande av Raja-Jooseppi-landsvägen. Allt-          Transportmängderna på banan kommer att
42680: eftersom Kolaprojekten konkretiseras och ut-        beräknas vid förhandlingar mellan ministeriet
42681: vidgas kommer transportbehoven uppenbarli-          för kommunikationsväsendet i Sovjetunionen
42682: gen på längre sikt att öka. För järnvägstrans-      och trafikministeriet i Finland i slutet av
42683: porternas del kan det bli fråga om transport av     oktober, varefter de erforderliga ekonomiska
42684: nickelslig, anrikat fosfat samt råvirke via Kel-    kalkylerna kan uppgöras. På basis av dessa kan
42685: loselkä i Salla.                                    beslut fattas om de fortsatta åtgärderna beträf-
42686:     Av den erforderliga nya banan är bansträck-     fande denna bansträcka, viiken som sådan
42687: an på finska sidan från Kelloselkä tili riksgrän-   förefaller att vara av betydelse.
42688: sen 7,5 km lång. Dessutom bör bansträckan
42689: 
42690:      Helsingfors den 18 oktober 1990
42691: 
42692:                                                                    Trafikminister Ilkka Kanerva
42693:                                                1990 vp.
42694: 
42695: Kirjalliset kysymykset n:ot 512 ja 523
42696: 
42697: 
42698: 
42699: 
42700: N:o 512
42701: 
42702: 
42703: 
42704: 
42705:                                   Väistö: Öljytuotteiden kuljetuskustannusten tasausjärjestelmän
42706:                                       säilyttämisestä
42707: 
42708: 
42709:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42710: 
42711:    Öljytuotteiden kuljetuskustannukset on ta-        litralta. Seurauksena olisi merkittävä suhteelli-
42712: sattu erityisellä hinnantasausjärjestelmällä. Jär-   nen muutos liikenteen, tuotantotoiminnan ja
42713: jestelmällä on merkittävä aluepoliittinen vaiku-     lämmityksen kustannuksissa usein muutoinkin
42714: tus.                                                 vaikeimmassa asemassa olevien alueiden tap-
42715:    Kuljetuskustannusten tasauksesta ovat sopi-       pioksi.
42716: neet öljyalan yhtiöt valtion toivomuksesta.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42717: Hinnantasausjärjestelmä on poistanut huolto-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42718: aseman tai käyttöpaikan sijainnista johtuvan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42719: kuljetuskustannusten erilaisuuden vaikutuksen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42720: öljyn ja bensiinin hintoihin.
42721:    Hinnantasausjärjestelmästä luopumisen on
42722: arvioitu nostavan öljytuotteiden hintoja esimer-              Aikooko Hallitus toimia määrätietoi-
42723: kiksi Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa noin 10               sesti niin, että öljytuotteiden kuljetus-
42724: pennillä litralta. Vastaavasti rannikkoalueilla             kustannusten tasausjärjestelmä säilyy ja
42725: öljy-yhtiöiden varastojen läheisyydessä hinta               tukee osaltaan maamme alueellisesti ta-
42726: alenisi arvioiden mukaan ainakin 3-4 penniä                 sapainoista kehitystä?
42727:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
42728: 
42729:                                             Matti Väistö
42730: 
42731: 
42732: 
42733: 
42734: 200070S
42735: 2                               1990 vp. -   KK n:ot 512 ja 523
42736: 
42737: N:o 523
42738: 
42739: 
42740: 
42741: 
42742:                                  Pokka: Pohtonesteitä koskevan alueellisen hinnantasausjärjestel-
42743:                                     män säilyttämisestä
42744: 
42745: 
42746:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42747:    Neste ja öljyalan järjestöt kaavailevat polt-   hinnoittelussa ei aluepoliittisista eikä muista-
42748: tonesteiden hinnoittelujärjestelmään muutosta,     kaan syistä voitu pitää asianmukaisina.
42749: jonka jälkeen polttonesteiden tasahinnoittelus-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42750: ta luovuttaisiin. Tiettävästi muutosta koskevia    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42751: anomuksia on jo valtioneuvostossa vireillä.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42752: Mikäli tähän suostutaan, Itä- ja Pohjois-Suo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42753: messa palattaisiin siihen vuosien takaiseen ti-
42754: lanteeseen, että polttonesteet olivat maan reu-
42755: na-alueilla kalliimpia. Näin ollen liikkumista,              Miten Hallitus suhtautuu öljyalan
42756: lämmittämistä ja yrittämistä rangaistaisiin. Ai-           kaavailuihin siitä, että polttonesteiden
42757: koinaan tasahinnoitteluun päästiin, koska eroja            tasahinnoittelusta luovuttaisiin?
42758:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1990
42759: 
42760:                                          Hannele Pokka
42761:                                  1990 vp. -   KK n:ot 512 ja 523                                      3
42762: 
42763: 
42764: 
42765: 
42766:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42767: 
42768:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        heessa ollut vielä syytä luopua. Neuvoston
42769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mielestä järjestelmän purkamiseen tähtäävää
42770: olette 28 päivänä syyskuuta ja 3 päivänä             selvitystyötä tulisi kuitenkin jatkaa esimerkiksi
42771: lokakuuta 1990 päivättyjen kirjeiden n:o 1496        siten, että järjestelmä lakkautettaisiin vain eräi-
42772: ja n:o 1568 ohella toimittanut valtioneuvoston       den tuotteiden osalta. Erityisesti neuvoston
42773: asianomaiselle jäsenelle jäljennökset kansan-        mielestä tuli selvittää, miten raskaan polttoöl-
42774: edustaja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta       jyn rikkipitoisuusvaatimusten voimaantulo
42775: kysymyksestä n:o 512:                                vuoden 1991 alusta vaikuttaisi tämän tuotteen
42776:                                                      alueellisiin hintaeroihin ja miten yhtenäishinta
42777:          Aikooko Hallitus toimia määrätietoi-        tämän jälkeen vaikuttaisi polttonesteiden
42778:        sesti niin, että öljytuotteiden kuljetus-     alueellisiin hintasuhteisiin.
42779:        kustannusten tasausjärjestelmä säilyy ja         Tämän perusteella kauppa- ja teollisuusmi-
42780:        tukee osaltaan maamme alueellisesti ta-       nisteriö esitti vuoden 1988 joulukuussa öljy-
42781:        sapainoista kehitystä?                        yhtiöille ja Öljyalan Keskusliitolle osoittamas-
42782:                                                      saan kirjeessä toivomuksen, että öljyala huo-
42783:    sekä kansanedustaja Pokan näin kuuluvasta         lehtisi polttonesteiden kuljetuskustannusten ta-
42784: kirjallisesta kysymyksestä n:o 523:                  saamisesta alan kesken tehtävillä järjestelyillä.
42785:                                                      öljy-yhtiöt solmivat tämän jälkeen uuden polt-
42786:           Miten Hallitus suhtautuu öljyalan          tonesteiden kuljetuskustannusten tasaamista
42787:        kaavailuihin siitä, että polttonesteiden      koskevan sopimuksen. Tässä sopimuksessa val-
42788:        tasahinnoittelusta luovuttaisiin?             tio ei ole sopijaosapuolena.
42789:                                                         Kilpailun lisääntyessä bensiinin ja dieselöljyn
42790:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:         kuluttajahinnat ovat paikkakunnittain ja
42791:                                                      myyntipisteittäin eriytyneet. Siten voitaneen to-
42792:    Polttoaineiden yhtenäishintajärjestelmä luo-      deta, että maassamme ei ole olemassa yhtenäis-
42793: tiin 1970-luvulla aluepoliittisin perustein. Jär-    tä hintaa öljytuotteilla. Hallitus on tietoinen
42794: jestelmän tavoitteena oli tasoittaa polttonestei-    siitä, että kuljetuskustannusten tasaamisesta
42795: den hintaerot maan eri osien välillä. Viran-         luopuminen         aiheuttaisi   lisäkustannuksia
42796: omaisten vahvistama yhtenäishinta oli ylin           maamme pohjois- ja itäosien polttonesteiden
42797: hinta, jonka polttoaine sai maksaa. Öljy-yhtiöi-     jakeluasemille. Kuitenkin olisi todennäköistä,
42798: den ja kauppa- ja teollisuusministeriön keski-       että kustannukset eivät kokonaisuudessaan siir-
42799: näisellä sopimuksella polttonesteiden kuljetus-      tyisi kuluttajahintoihin, koska toisaalta järjes-
42800: ja varastointikustannukset tasoitettiin siten,       telmästä luopuminen tehostaisi öljy-yhtiöiden
42801: että päädyttiin valtakunnallisesti yhtenäisiin       välistä kilpailua.
42802: enimmäishintoihin. Järjestelmä oli sidottu hin-         Tasausjärjestelmän jatko riippuu öljyalan
42803: nanvahvistusmenettelyyn.                             toimenpiteistä. Hallituksella ei ole keinoja pa-
42804:     Hinnanvahvistusmenettely siirtyi historiaan      kottaa öljy-yhtiöitä järjestelmän jatkamiseen,
42805: nykyisen kilpailulainsäädännön tultua voimaan        mikäli ne päättävät siitä luopua. Sopimus on
42806:  l.i 0.1988. Saman vuoden lopulla purkautui          kuitenkin edelleen voimassa, joten tässä vai-
42807: myös kauppa- ja teollisuusministeriön ja öljy-       heessa asiaa ainoastaan seurataan valtiovallan
42808: yhtiöiden välinen sopimus.                           taholta. Öljyalan, samoin kuin muidenkin alo-
42809:     Parlamentaarisesti valittu energiapolitiikan     jen, kilpailun lisääminen on hallituksen tavoit-
42810:  neuvosto totesi kokouksessaan 8.12.1988, ettei      teena.
42811:  yhtenäishintajärjestelmästä ainakaan siinä vai-
42812:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
42813: 
42814:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
42815: 4                               1990 vp. -   KK n:ot 512 ja 523
42816: 
42817: 
42818: 
42819: 
42820:                              Tili Riksdagens Herr Talman
42821: 
42822:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ber 1988 att det inte fanns några skäl att avstå
42823: anger har Ni, Herr Talman, med Era skrivelser       från enhetsprissystemet då. Enligt rådets åsikt
42824: nr 1496 och nr 1568 av den 28 september 1990        skulle man dock fortsätta det utredningsarbete
42825: och den 3 oktober 1990 till vederbörande            som syftade tili en hävning av systemet till
42826: medlem av statsrådet översänt avskrift av           exempel genom att upplösa det endast för
42827: fö1jande av riksdagsman Väistö undertecknade        några produkters del. Rådet tyckte särskilt att
42828: spörsmå1 nr 512:                                    man borde utreda hur ikraftträdandet av kra-
42829:                                                     ven i fråga om svavelhalten i tung brännolja
42830:          Kommer Regeringen att förfara mål-         fr.o.m. början av 1991 skulle påverka denna
42831:        medvetet för att bevara utjämningssys-       produkts regionala prisskillnader och hur en-
42832:        temet i fråga om transportkostnader för      hetspriset därefter skulle påverka de regionala
42833:        oljeprodukter som för sin del understö-      prisförhållandena i fråga om flytande bränslen.
42834:        der landets regionalt balanserade ut-           På basis av detta framförde handels- och
42835:        veckling?                                    industriministeriet i ett brev till oljebolagen och
42836:                                                     Oljebranschens Centralförbund i december
42837:   samt avskrift av följande av riksdagsman          1988 en önskan om att oljebranschen skulle
42838: Pokka undertecknade spörsmål nr 523:                ombesörja utjämningen av transportkostnader-
42839:                                                     na för flytande bränslen genom arrangemang
42840:          Hur förhåller sig Regeringen till olje-    inom branschen. Därefter träffade oljebolagen
42841:        branschens planer på att avstå från den      ett nytt avtal om utjämningen av transport-
42842:        utjämnande prissättningen på flytande        kostnaderna för flytande bränslen. 1 detta avtal
42843:        bränslen?                                    är staten inte avtalspart.
42844:                                                        Samtidigt som konkurrensen har ökat har
42845:   Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd-        konsumentpriserna på bensin och dieselolja
42846: samt anföra följande:                               differentierats på olika orter och försäljnings-
42847:                                                     ställen. Således kan man konstatera att det inte
42848:    Enhetsprissystemet för bränslen skapades på      finns något enhetligt pris på oljeprodukter i
42849: 1970-talet på regionalpolitiska grunder. A vsik-    vårt land. Regeringen är medveten om att det
42850: ten med systemet var att utjämna prisskillna-       skulle medföra extra kostnader för servicesta-
42851: derna på flytande bränslen i olika delar av         tionerna i norra och Östra Finland om man
42852: landet. Enhetspriset var det absolut högsta         avstod från utjämningen av transportkostna-
42853: priset på bränslet och det fastställdes av myn-     derna. Ändå vore det sannolikt att kostnaderna
42854: digheterna. Genom ett avtal mellan oljebolagen      inte totalt skulle överföras tili konsumentpri-
42855: och handels- och industriministeriet utjämna-       serna eftersom konkurrensen mellan oljebola-
42856: des transport- och lagringskostnaderna för          gen skulle bli effektivare om man avstod från
42857: flytande bränslen på ett sådant sätt att det        systemet.
42858: resulterade i enhetliga maximipriser i hela            Hur det går med utjämningssystemet beror
42859: landet. Systemet var bundet vid förfarandet         på åtgärderna inom oljebranschen. Regeringen
42860: med fastställelse av priser.                        har inga medel att tvinga oljebolagen att
42861:    Detta förfarande gick till historien då den      fortsätta med systemet om de bestämmer sig
42862: nuvarande konkurrenslagstiftningen trädde i         för att avstå från det. A vtalet gäller dock
42863: kraft den 1 oktober 1988. Mot slutet av samma       fortfarande, vilket betyder att staten i detta
42864: år hävdes även avtalet mellan handels- och          skede endast följer med saken. Regeringens mål
42865: industriministeriet och oljebolagen.                är att öka konkurrensen inom oljebranschen,
42866:    Det parlamentariskt valda energipolitiska        liksom också inom de övriga branscherna.
42867: rådet konstaterade vid sitt möte den 8 decem-
42868: 
42869:     Helsingfors den 31 oktober 1990
42870: 
42871:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
42872:                                               1990 vp.
42873: 
42874: Kirjallinen kysymys n:o 513
42875: 
42876: 
42877: 
42878: 
42879:                                  Tennilä ym.: Kemin ja Rovaniemen välisen postiautoreitin
42880:                                      säilyttämisestä
42881: 
42882: 
42883:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42884:    Kemistä Tervolan, Kätkävaaran, Pisan ja          huolta siitä, että julkista liikennettä on olemas-
42885: Jaatilan kautta Rovaniemelle ajavan ja samaa        sa kaikkialla maassa siten, että ihmisten välinen
42886: reittiä palaavan postiauton kulku on uhattuna       tasa-arvo palvelujen saatavuuden suhteen täl-
42887: pelkästä voitontavoittelusta lähtevän ja palve-     täkin osin toteutuu.
42888: luperiaatteen sivuuttavan ajattelutavan vuoksi.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42889: Tässä ajattelussa sivuutetaan se, että mainittu     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42890: reitti kulkee lukuisten kylien läpi ja on monille   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42891: reitin varrella asuville ainoa julkinen liiken-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42892: neyhteys. Kylätoimikunnat ja kunnat ovatkin
42893: asettuneet vastustamaan postiautolinjan lopet-                Mihin toimenpiteisiin liikenneminis-
42894: tamista tuoden esille myös sen, että reittiä               teriö ryhtyy, jotta suunnitelma postiau-
42895: voidaan nykyisenkin liikenneluvan perusteella              tolinjan    Kemi-Tervola-Kätkävaa-
42896: ajaa koko ensi vuoden ajan.                                ra-Pisa-Jaatila-Rovaniemi lopetta-
42897:    Liikenneministeriön tehtäviin kuuluu pitää              misesta tulee torjutuksi?
42898: 
42899:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1990
42900: 
42901:                      Esko-Juhani Tennilä                     Asko Apukka
42902:                      Hannele Pokka                           Seppo Pelttari
42903:                                              Aimo Ajo
42904: 
42905: 
42906: 
42907: 
42908: 200070S
42909: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 513
42910: 
42911: 
42912: 
42913: 
42914:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42915: 
42916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mahdollisen supistumisen vuoksi vakinaista
42917: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         henkilöstöä ei irtisanota. Supistamiset toteute-
42918: olette syyskuun 26 päivänä 1990 päivätyn              taan henkilöstön luonnollisen poistuman, esim.
42919: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Tarvittaessa
42920: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         henkilöstöä siirretään muihin laitoksen kulje-
42921: edustaja Tennilän ym. näin kuuluvasta kirjal-         tustehtäviin.
42922: lisesta kysymyksestä n:o 513:                            Jotta liikenteenhoidon kustannukset tulisivat
42923:                                                       katetuiksi, täytyisi linja-autovuorolla olla n. 12
42924:            Mihin toimenpiteisiin liikenneminis-       matkustajan keskikuorma. Postilinjojen Ke-
42925:         teriö ryhtyy, jotta suunnitelma postiau-      min-Kätkävaaran-Rovaniemen linjan keski-
42926:         tolinjan    Kemi-Tervola-Kätkävaa-            kuorma on noin 2,3 matkustajaa/km. Syynä
42927:         ra-Pisa-Jaa tila-Rovaniemi lopetta-           vähäiseen liikennetarpeeseen on, että suurella
42928:         misesta tulee torjutuksi?                     osalla ko. linjan reittiä on päällekkäistä linja-
42929:                                                       autoliikennettä. Niillä reitinosilla, joilla Posti-
42930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          linjojen vuoro on ainoa linjavuoro, ovat kylät
42931: vasti seuraavaa:                                      asukasluvultaan pieniä ja mm. koululaiskulje-
42932:                                                       tukset, suurin paikallinen liikennetarve, hoide-
42933:    Postilinjat on linja-autoliikennettä harjoitta-    taan jo nykyisin taksilla. Ko. linja-autovuoroil-
42934: va Postin yksikkö. Liikelaitosuudistuksen yh-         ta näillä alueilla ei ole myöskään postaalista
42935: teydessä eduskunta on määritellyt Postilie ja         merkitystä.
42936: tätä kautta myös Postilinjoille tulostavoitteen.          Liikenneministeriön pyrkimyksenä on jouk-
42937: Postilinjojen on omalta osaltaan tervehdytettä-       koliikenteen peruspalvelutason säilyttäminen
42938: vä toimintaansa siten, että liikenteestä saatavil-    haja-asutusalueella kaikkialla maassa. Kannat-
42939: la tuloilla katetaan tällä hetkellä vahvasti tap-     tamattomalle, mutta tarpeelliselle liikenteelle
42940: piollisen liikenteen hoidosta syntyvät kulut.         liikenteenharjoittaja ja kunnat voivat hakea
42941: Tavoitteena ei ole voiton saavuttaminen.              valtiontukea ja liikenne pyritään hoitamaan
42942:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-         liikennetarpeeseen nähden sopivimmalla kalus-
42943: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,       tolla, linja-autolla tai taksilla.
42944: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-             Vuoden 1990 alusta on joukkoliikennemää-
42945: määrät ovat vähentyneet vuosittain n. 5 %,            rärahojen myöntämisvaltuudet taksiliikenteen
42946: viime vuosina noin 10 %. Haja-asutusalueilla          osalta siirretty lääninhallituksiin ja myös tak-
42947: matkustajamäärien väheneminen on ollut tätä-          sien liikennelupamenettelyä on näiltä osin ke-
42948: kin suurempaa. Kehityksen arvioidaan myös             vennetty, jotta korvaavan liikenteen järjestämi-
42949: jatkuvan samansuuntaisena.                            nen olisi mahdollisimman nopeaa ja joustavaa.
42950:    Liikenteen hoitokustannuksia Postilinjat on            Postilinjat on hakenut liikennelupansa
42951: pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti reitti- ja        Kemi-Tervola-Kätkävaara-Pisa-J aatila-
42952: aikataulumuutoksilla sekä karsimalla tappiolli-       Rovaniemi muuttamista siten, että linjaksi tu-
42953: simpia linja-autovuoroja niillä alueilla ja tie-      lisi Kemi-Tervola linjanosan Tervola-Rova-
42954: osilla, joilla liikenteen palvelujen kysyntä on       niemi supistuessa pois. Liikenne ajettaisiin osit-
42955: ollut vähäistä. Toimenpiteillä on saavutettu          tain muutetuna aikataululla koulupäivinä.
42956: kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mah-            Asian käsittely on liikenneministeriössä kesken
42957: dollistanut Postin linja-autoliikenteen jatku-        ja asiakirjat on lähetetty Lapin lääninhallituk-
42958: vuuden siellä, missä liikenteellä on matkusta-        seen lausunnon antamista varten. Mikäli liiken-
42959: jien ja postinkuljetusten kannalta merkitystä.        teen supistamiseen suostutaan, järjestetään kor-
42960:    Postilinjojen linja-autoliikennettä kehitettäes-   vaava liikenne niille reitin osille, joilla voidaan
42961: sä on lähtökohtana pidetty sitä, että toiminnan       katsoa olevan riittävästi liikennetarvetta.
42962:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
42963: 
42964:                                                                    Liikenneministeri Ilkka Kanerva
42965:                                       1990 vp. -      KK n:o 513                                      3
42966: 
42967: 
42968: 
42969:                                Tili Riksdagens Herr Talman
42970: 
42971:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gångspunkten varit att inga anställda sägs upp
42972: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tili följd av att verksamheten eventuellt in-
42973: av den 26 september 1990 tili vederbörande            skränks. Inskränkningarna genomförs i sam-
42974: medlem av statsrådet översänt avskrift av             band med naturlig avgång, som t.ex. pensione-
42975: följande av riksdagsman Tennilä m.fl. under-          ring. Vid behov överförs personai till andra
42976: tecknade spörsmål nr 513:                             transportuppgifter vid inrättningen.
42977:                                                           För att kostnaderna för upprätthållandet av
42978:           Vilka åtgärder ämnar trafikministe-         trafiken skall täckas bör en busstur ha ca 12
42979:        riet vidta så att planerna på en nedlägg-      passagerare i genomsnitt. Det genomsnittliga
42980:        ning av postbusslinjen Kemi-Tervo-             antalet passagerare på Postlinjats linje Kemi-
42981:        la-Kätkävaara-Pisa-Jaatila-Rova-               Kätkävaara-Rovaniemi är ca 2,3 passagera-
42982:        niemi avvärjs?                                 re/km. Orsaken tili det ringa trafikbehovet är
42983:                                                       att en stor del av rutten för linjen i fråga har
42984:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          överlappande bussturer. På det ruttavsnitt där
42985: samt anföra följande:                                 Postilinjats tur är den enda bussturen är
42986:                                                       byarna små tili invånarantalet och bl.a. skol-
42987:    Postilinjat är en postenhet som idkar buss-        transporterna, som är det största lokala trafik-
42988: trafik. I samband med affärsverksreformen har         behovet, sköts redan nu med taxi. Ifrågavaran-
42989: riksdagen för Posten och härigenom även för           de bussturer inom dessa områden har inte
42990: Postilinjat fastställt ett resultatmål. Postilinjat   heller någon postal betyde1se.
42991: måste för sin egen del sanera sin verksamhet så           Trafikministeriet strävar efter att bibehålla
42992: att man med inkomsterna av trafiken täcker de         en basservicenivå för kollektivtrafiken i gles-
42993: utgifter som uppstår tili följd av den för            bygdsområdena i hela landet. För o1önsam
42994: närvarande kraftigt förlustbringande trafiken.        men nödvändig trafik kan trafikidkaren och
42995: Målet är inte att verksamheten skall gå med           kommunerna ansöka om statsbidrag och målet
42996: vinst.                                                är att trafiken sköts med sådant materie1 som i
42997:    Det är mycket svårt att minska underskottet        fråga om trafikbehovet är lämpligast, dvs. buss
42998: för busstrafiken genom att öka trafikinkom-           eller taxi.
42999: sterna, eftersom passagerarantalet inom buss-             Från ingången av 1990 har befogenheterna
43000: trafiken i Jandet har minskat årligen med ca          att bevilja anslag för kollektivtrafik beträffande
43001: 5 %, under de senare åren med ca 10 %. 1              taxitrafiken överförts på länsstyrelsen och
43002: glesbygdsområdena har minskningen av antalet          även trafiktillståndsförfarandet för taxi har
43003: passagerare varit ännu större. Det bedöms att         lindrats tili denna del så att det skall gå så
43004: utvecklingen kommer att fortsätta i samma             snabbt och smidigt som möjligt att ordna
43005: riktning.                                             trafik.
43006:    Postilinjat har strävat efter att minska kost-         Postilinjat har anhållit om en ändring av sitt
43007: naderna för upprätthållande av trafik i första        trafiktillstånd för linjen Kemi-Tervola-Kät-
43008: hand genom rutt- och tidtabellsändringar samt         kävaara-Pisa-Jaatila-Rovaniemi så att lin-
43009: genom att dra in de mest förlustbringande             jen blir Kemi-Tervo1a medan linjeavsnittet
43010: bussturerna inom de områden och vägavsnitt            Tervola-Rovaniemi 1äggs ned. Trafiken skall
43011: där efterfrågan på trafikservice har varit liten.     skötas med en delvis ändrad tidtabell under
43012: Genom dessa åtgärder har kostnadsinbespa-             skoldagar. Behandlingen av ärendet pågår vid
43013: ringar uppnåtts, vilket för sin del har möjlig-       trafikministeriet och handlingarna har skickats
43014: gjort att postens busstrafik har kunnat fortsät-      tili länsstyrelsen i Lapplands Iän för utlåtande.
43015: ta där trafiken för passagerarnas och posttrans-      Om man samtycker tili att trafiken inskränks,
43016: porternas del har betydelse.                          skall ersättande trafik ordnas för de ruttavsnitt
43017:    Då Postilinjats busstrafik utvecklas har ut-       som kan anses ha ett tillräckligt trafikbehov.
43018: 
43019:      Helsingfors den 30 oktober 1990
43020: 
43021:                                                                       Trafikminister Ilkka Kanerva
43022:                                               1990 vp.
43023: 
43024: Kirjallinen kysymys n:o 514
43025: 
43026: 
43027: 
43028: 
43029:                                  Paavilainen ym.: Opettajankoulutuksen järjestämisestä Jyväsky-
43030:                                     län yliopiston täydennyskoulutusyksikössä Kokkolassa
43031: 
43032: 
43033:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43034: 
43035:     Luokanopettajien poikkeuskoulutusta on          Chydenius-instituutti) pystyy tarjoamaan hyvät
43036: jouduttu järjestämään, koska normaalikoulu-         työskentelyolosuhteet niin tutkijoille kuin ko-
43037: tuksen opiskelijamäärää lisäämällä ei voida         keilijoillekin. Jotta jo nyt tehdyt uudistukset
43038: riittävän nopeasti poistaa opettajapulaa. Jyväs-    voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyö-
43039: kylän yliopistossa järjestettävä poikkeuskoulu-     dyntää suomalaisessa opettajankoulutuksessa,
43040: tus toteutetaan Kokkolassa Keski-Pohjanmaan         tulisi Kokkolaan perustaa uuden opettajankou-
43041: täydennyskoulutusyksikössä. Koulutus toteute-       lutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö.
43042: taan monimuoto-opiskeluna. Kokemukset ovat              Yhteiskunnalliset muutokset ja aikuisopiske-
43043: olleet erittäin rohkaisevia. Niitä on kertynyt      lun lisääntyminen tarjoavat entistä paremmat
43044: vuonna 1987 käynnistyneestä koulutuksesta.          mahdollisuudet uudelleenkouluttautumiseen ja
43045:     Kokkolan koulutuksessa on rohkeasti toteu-      alan vaihtoon aikuisiässä. Avoimen korkea-
43046: tettu apulaisprofessori Paavo Malisen ja mui-       koulun tarjoamat yliopistotasoiset opintomah-
43047: den opettajankoulutuksen uudistajien ajatuksia      dollisuudet luovat vaihtoehtoisen väylän yli-
43048: uudesta luokanopettajakoulutuksesta. Kokei-         opisto-opintoihin. Tämän väylän hyödyntämi-
43049: luissa on monia yhtymäkohtia opettajankoulu-        nen myös opettajankoulutuksessa edellyttää
43050: tuksen      uudistamistaimikunnan     mietinnön     poikkeuskoulutuksen nimellä toteutetun opet-
43051: ( 1989 /26)    kehittämisehdotuksiin.    Kaikkia    tajankoulutuksen vakinaistamista osaksi opet-
43052: uudella tavalla toteutettuja menetelmiä ei ole      tajankoulutusta. Jyväskylän yliopiston Chyde-
43053: voitu saattaa laajempaan tietoon ja käyttöön.       nius-instituutti olisi mitä parhain sijoituspaikka
43054:     Kokkolan malli on eräs osoitus siitä, että      tällaiselle joustavalle opettajankoulutusyksiköl-
43055:  poikkeuskoulutus on erinomainen kohde tule-        le.
43056: vaisuuden opetus- ja opiskelumuotojen kokei-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43057: lulle. Koulutus on riittävän joustava ja opiske-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43058: lijat osaavat antaa palautetta opiskelusta opet-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43059: tajan todellisen työn kannalta. Kokeilussa teh-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43060:  dyt virheet voidaan korjata jo vuoden kuluttua
43061: eikä niiden vaikutus ole niin pitkäaikainen kuin              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43062:  tavallisen koulutuksen hitaasti kehittyvässä              ryhtyä vaihtoehtoisen koulutuksen ja
43063:  opetussuunnitelmassa.                                     opiskelukäytäntöjen selvittämiseksi laa-
43064:     Poikkeuskoulutuksesta saadut kokemukset                jamittaisen tutkimusprojektin avulla Jy-
43065:  hyödyttävät tavallistakin koulutusta esimerkik-           väskylän yliopiston Keski-Pohjanmaan
43066:  si kouluttajien välityksellä. Tämän lisäksi tar-          täydennyskoulutusyksikössä Kokkolas-
43067:  vitaan seurantaa ja tutkimusta. Vaihtoehtoisen            sa järjestettävän opettajain poikkeus-
43068:  koulutuksen ja opiskelukäytäntöjen selvittämi-            koulutuksen osalta, ja edelleen,
43069:  seksi tulee käynnistää laajamittainen tutki-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
43070:  musprojekti. Sen käytännön toteutukselle Kes-             tämän poikkeuskoulutuksen muuttami-
43071:  ki-Pohjanmaan         täydennyskoulutusyksikkö            seksi vakinaiseksi osaksi opettajankou-
43072:  (vuoden 1991 alusta Jyväskylän yliopiston                 lutusta?
43073: 
43074:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
43075: 
43076:                      Tuula Paavilainen                       Kari Urpilainen
43077: 
43078: 200070S
43079: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 514
43080: 
43081: 
43082: 
43083: 
43084:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43085: 
43086:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Uudenmaan jälkeen. Kun Kokkolassa oli en-
43087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nestään Jyväskylän yliopiston Keski-Pohjan-
43088: olette 28 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn            maan täydennyskoulutusyksikkö, oli varsin
43089: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         luontevaa sijoittaa näinkin mittavaa koulutusta
43090: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Kokkolaan. Saatu koulutuspalaute on ollut
43091: edustaja Tuula Paavilaisen ym. näin kuuluvasta       myönteistä, joten ratkaisu on ollut oikeaan
43092: kirjallisesta kysymyksestä n:o 514:                  osunut.
43093:                                                         Kun poikkeuskoulutus on kuitenkin vain
43094:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       väliaikaista, joka valtakunnankin etuja ajatel-
43095:        ryhtyä vaihtoehtoisen koulutuksen ja          len on sitä parempi, mitä vähemmän siihen
43096:        opiskelukäytäntöjen selvittämiseksi laa-      tarvitsee turvautua, ei pitkän aikavälin suunni-
43097:        jamittaisen tutkimusprojektin avulla Jy-      telmia voida perustaa sen varaan. Poikkeus-
43098:        väskylän yliopiston Keski-Pohjanmaan          koulutuksen opetussuunnitelmat ovat lisäksi
43099:        täydennyskoulutusyksikössä Kokkolas-          varsinaisesta koulutuksesta sen verran poikkea-
43100:        sa järjestettävän opettajain poikkeus-        via, ettei niitä sellaisenaan voida siirtää osaksi
43101:        koulutuksen osalta, ja edelleen,              opettajankoulutusta. Siitä saatuja kokemuksia
43102:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      sen sijaan voidaan valtakunnallisestikin hyö-
43103:        tämän poikkeuskoulutuksen muuttami-           dyntää. Näin ollen on varsin kannatettavaa,
43104:        seksi vakinaiseksi osaksi opettajankou-       että koulutuksen mukanaan tuoma tieto ja
43105:        lutusta?                                      taito kerätään, analysoidaan ja sovelletaan
43106:                                                      yleisesti. Tällaista kokemuksiin ja innovaatioon
43107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           perustuvaa koulutuksen kehittämistä tarvitaan
43108: taen seuraavaa:                                      tässä maassa. Tätä kehittämistyötä on Jyväs-
43109:                                                      kylän yliopisto tehnytkin mm. Kokkolassa.
43110:    Mm.      koulutusrakenteen muuttumisesta,         Opetusministeriö on kuluneina vuosina myön-
43111: eläkkeelle siirtymisestä sekä erilaisten koulutus-   tänyt Jyväskylän yliopistolle erillisiä määrära-
43112: poliittisten ratkaisujen johdosta on kuluneiden      hoja paitsi poikkeuskoulutukseen niin myös
43113: kymmenen vuoden aikana ilmennyt vajausta             monimuoto-opetuksen kehittämiseen ja koulut-
43114: muodollisesti pätevistä opettajista. Tästä syys-     tajien koulutukseen. Tällaisia määrärahoja py-
43115: tä on mm. Kokkolassa järjestetty luokanopetta-       ritään vastakin osoittamaan yliopiston käyt-
43116: jien ja erityisopettajien poikkeuskoulutusta         töön.
43117: sekä musiikinopettajien pätevöittämiskoulutus-          Yhteistyötä eri laitosten ja yliopistojen välillä
43118: ta. Koulutuksen sisällöllinen vastuu on koko         tulee entuudestaan kehittää. Jos Jyväskylän
43119: ajan ollut Jyväskylän yliopistolla. Tässä ja         yliopisto katsoo, että sen järjestämästä koulu-
43120: yleisessä organisoinnissa yliopistolla on ollut      tuksesta osa voisi pysyvämminkin olla muualla
43121: varsin vapaat kädet opetusministeriön myöntä-        kuin Jyväskylässä, niin siihen ei sinänsä hallin-
43122: mien määrärahojen puitteissa.                        nollisia esteitä ole. Tällaisen vaihtoehdon hal-
43123:    Koulutuksen sijoittamiseen Kokkolaan on           linnolliset ja taloudelliset vaikutukset tulisi
43124: vaikuttanut Vaasan läänin vaikea pätevien            kuitenkin tarkoin selvittää, ennen kuin asiaan
43125: opettajien vajaus, joka on heti toisella tilalla     voi ottaa minkäänlaista kantaa.
43126: 
43127:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
43128: 
43129:                                                                      Opetusministeri Ole Norrback
43130:                                      1990 vp. -      KK n:o 514                                     3
43131: 
43132: 
43133: 
43134: 
43135:                               Tili Riksdagens Herr Talman
43136: 
43137:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som Jyväskylä universitets fortbildningsenhet i
43138: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          mellersta Österbotten redan tidigare fanns i
43139: av den 28 september 1990 tili vederbörande           Karleby, var det rätt naturligt att placera en så
43140: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         omfattande utbildning där. Reaktionerna på
43141: följande av riksdagsman Tuula Paavilainen            utbildningen är positiva varför detta beslut har
43142: m.fl. undertecknade spörsmål nr 514:                 visat sig vara riktigt.
43143:                                                         Eftersom undantagsutbildningen dock är
43144:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            temporär, vilket med tanke på hela landets
43145:        vidta för att låta reda ut alternativ         intressen är bättre i ju mindre omfattning den
43146:        utbildning och olika studiepraxis genom       genomförs, kan några långsiktiga planer inte
43147:        ett omfattande forskningsprojekt gäl-         utarbetas på basis av den. Dessutom avviker
43148:        lande den undantagsutbildning av lära-        undervisningsplanerna i undantagsutbildningen
43149:        re som ordnas vid Jyväskylä universitets      i så hög grad från den egentliga utbildningen
43150:        fortbildningsenhet, Karleby i mellersta       att de inte oförändrade kan överföras tili en del
43151:        Österbotten, och vidare,                      av lärarutbildningen. Erfarenheterna av den
43152:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kan däremot utnyttjas i hela landet. Det är
43153:        ta för att 1åta ändra denna undantags-        sålunda viktigt att de kunskaper och färdighe-
43154:        utbildning tili en permanent del av           ter som utbildningen för med sig insamlas,
43155:        lärarutbildningen?                            analyseras och tillämpas generellt. Utbildning
43156:                                                      som grundar sig på erfarenheter och innova-
43157:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          tioner behövs i detta land. Sådant utvecklings-
43158: följande:                                            arbete har Jyväskylä universitet utfört bl.a. i
43159:                                                      Karleby. Under de gångna åren har undervis-
43160:    På grund av förändrad utbildningsstruktur,        ningsministeriet beviljat Jyväskylä universitet
43161: pensionsavgång och olika utbildningspolitiska        särskilda anslag för såväl undantagsutbildning,
43162: beslut har det under de gångna tio åren              utveckling av flerformsundervisning som ut-
43163: uppstått brist på formellt behöriga lärare. Av       bildning av utbildarna. I mån av möjlighet
43164: denna anledning har det bl.a. i Karleby ordnats      kommer sådana anslag även framdeles att
43165: undantagsutbildning av klasslärare och special-      anslås för universitetet.
43166: lärare samt kompetensgivande utbildning för             Samarbetet mellan olika institutioner och
43167: musiklärare. Ansvaret för utbildningens inne-        universitet måste ytterligare utvecklas. Om Jy-
43168: håll har hela tiden burits av Jyväskylä univer-      väskylä universitet anser att en del av den
43169: sitet. Här och i organiseringen i allmänhet har      utbildning universitetet ordnar permanent kan
43170: universitetet haft rätt fria händer inom ramen       placeras annorstädes än i Jyväskylä föreligger
43171: för de anslag som undervisningsministeriet be-       det i och för sig inga administrativa hinder för
43172: viljar.                                              det. De förvaltningsmässiga och ekonomiska
43173:    Den svåra bristen på lärare i Vasa Iän, som       verkningarna av ett sådant alternativ bör dock
43174: är näststörst efter Nylands Iän, har bidragit tili   noggrant utredas innan något som helst ställ-
43175: att utbildningen har placerats i Karleby. Efter-     ningstagande kan göras i frågan.
43176: 
43177: 
43178:      Helsingfors den 31 oktober 1990
43179: 
43180:                                                              Undervisningsminister Ole Norrback
43181:                                                1990 vp.
43182: 
43183: Skriftligt spörsmål nr 515
43184: 
43185: 
43186: 
43187: 
43188:                                   Nyman m.fl.: Om tryggande av verksamheten för länsdelegatio-
43189:                                      nerna
43190: 
43191: 
43192:                               Till Riksdagens Herr Talman
43193:    Länsdelegationerna har visat sig vara viktiga     ten, möten inte sammankallas, postgången kan
43194: demokratiska instrument i den regionala för-         inte skötas normalt, sammanträdesarvoden kan
43195: valtningen. Delegationerna har än så länge sökt      inte utbetalas etc.
43196: sina former och full smidighet och effekt har           Ett alldeles särskilt problem utgör det fak-
43197: kanske inte ännu uppnåtts till alla delar. Det       tum att mötesmaterialet inte kan översättas till
43198: har emellertid framgått att resurstilldelningen      det andra inhemska språket.
43199: för länsdelegationernas arbete är klart under-          Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
43200: dimensionerad. Detta har fått till följd att det     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
43201: exempelvis i Nylands Iän inte finns medel för        skriver till vederbörande medlem av statsrådet
43202: att fullfölja verksamheten under innevarande         ställa följande spörsmål:
43203: år. Lågt räknat kostar varje delegationsmöte i
43204: Nyland 25 000 mark, men för hela återstoden
43205: av detta år finns endast 10 000 mark disponibla                Vilka åtgärder ämnar Regeringen
43206: för ändamålet. Det nödvändigaste minimibe-                  vidta för att länsdelegationernas verk-
43207: loppet vore 100 000 mark för återstoden av år               samhet skall tryggas och medel anslås
43208: 1990. På grund av den ekonomiska kris som nu                för de mest elementära utgifterna under
43209: har inträffat kan, enligt uppgifter i offentlighe-          slutdelen av år 1990?
43210:      Helsingfors den 28 september 1990
43211: 
43212:           Per-Henrik Nyman              Kaarina Dromberg              Päivi Varpasuo
43213:           Håkan Malm                    Henrik Westerlund             Marjatta Väänänen
43214: 
43215: 
43216: 
43217: 
43218: 200070S
43219: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 515
43220: 
43221: Kirjallinen kysymys n:o 515                                                              Suomennos
43222: 
43223: 
43224: 
43225: 
43226:                                  Nyman ym.: Lääninneuvottelukuntien toiminnan turvaamisesta
43227: 
43228: 
43229:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43230:    Lääninneuvottelukunnat ovat osoittautuneet      Iisen kriisitilanteen johdosta kokouksia ei voida
43231: tärkeiksi kansanvallan välineiksi aluehallinnos-   kutsua koolle, postinkulkua ei voida hoitaa
43232: sa. Neuvottelukunnat ovat toistaiseksi etsineet    normaalisti, kokouspalkkioita ei voida maksaa
43233: omia toimintamuotojaan, eikä täyttä jousta-        jne.
43234: vuutta ja tehoa ole ehkä vielä kaikilta osin          Aivan erityisen ongelman muodostaa tosi-
43235: saavutettu. On kuitenkin ilmennyt, että läänin-    asia, ettei kokousaineistoa voida kääntää toi-
43236: neuvottelukuntien työhön osoitetut voimavarat      selle kotimaiselle kielelle.
43237: ovat selvästi alimitoitettuja. Tästä on ollut         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43238: seurauksena, että esim. Uudenmaan läänissä ei      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43239: ole tänä vuonna käytettävissä toiminnan edel-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43240: lyttämiä varoja. Varovaisesti laskien jokainen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43241: neuvottelukunnan kokous maksaa 25 000 mk,
43242: mutta tähän tarkoitukseen on tänä vuonna                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43243: käytettävissä ainoastaan 10 000 mk. Välttämät-             ryhtyä lääninneuvottelukuntien toimin-
43244: tömin vähimmäismäärä jäljellä olevaa vuotta                nan turvaamiseksi ja varojen myöntä-
43245: 1990 varten olisi 100 000 mk. Julkisuudessa                miseksi loppuvuoden 1990 välttämättö-
43246: olleiden tietojen mukaan syntyneen taloudel-               miin perusmenoihin?
43247: 
43248:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
43249: 
43250:          Per-Henrik Nyman              Kaarina Dromberg              Päivi Varpasuo
43251:          Håkan Malm                    Henrik Westerlund             Marjatta Väänänen
43252:                                     1990 vp. -     KK n:o 515                                     3
43253: 
43254: 
43255: 
43256: 
43257:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43258: 
43259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     koordinointi. Neuvottelukuntien vakinaistamis-
43260: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ta edeltänyt kokeilu ja vakinaisten neuvottelu-
43261: olette 28 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn          kuntien toiminta ovat osoittaneet, että valtion
43262: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       aluehallinnossa tarvitaan demokraattisesti oh-
43263: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jattua yhteensovitusta, jotta valtion toimet alu-
43264: edustaja Nymanin ym. näin kuuluvasta kirjal-       eella olisivat mahdollisimman taloudellisia ja
43265: lisesta kysymyksestä n:o 515:                      tarkoituksenmukaisia.
43266:                                                       Kuluvan vuoden aikana lääninneuvottelu-
43267:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kuntien käsittelyyn lääninhallituksista ja val-
43268:        ryhtyä lääninneuvottelukuntien toimin-      tion piirihallintoviranomaisista tulevien laaja-
43269:        nan turvaamiseksi ja varojen myöntä-        alaisten asioiden määrä on huomattavasti kas-
43270:        miseksi loppuvuoden 1990 välttämättö-       vanut. Neuvottelukunnissa käsiteitäville asioille
43271:        miin perusmenoihin?                         on lisäksi asetettu yleensä kireät määräajat
43272:                                                    Tämän vuoksi pitäisi neuvottelukuntien ko-
43273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         koustiheyden olla 11-12 viime vuoden 8-9
43274: taen seuraavaa:                                    kokouksen asemesta. Ongelmaksi ovat kuluva-
43275:                                                    na vuonna kuitenkin muodostuneet selvästi
43276:    Lääninneuvottelukunnat asetettiin kokeilu-      alimitoitetut toimintamäärärahat. Vuonna 1989
43277: vaiheen jälkeen pysyviksi toimielimiksi kaikkiin   voitiin neuvottelukunnille osoittaa toiminta-
43278: lääneihin vuoden 1989 alusta lukien. Neuvot-       määrärahoja 3 500 000 markkaa, mutta tänä
43279: telukunnat toimivat lääninhallitusten yhteydes-    vuonna vain 3 150 000 markkaa.
43280: sä läänin yleisen kehittämisen ja sitä koskevien      Hallitus on esittänyt syksyn lisämenoarvioon
43281: tehtävien hoidon edistämistä ja yhteensovitta-     500 000 markkaa neuvottelukunnille. Tämä
43282: mista varten. Niiden keskeisimpinä tehtävinä       määräraha riittää loppuvuoden 1990 välttämät-
43283: ovat läänin kehittämistavoitteiden ja -strate-     tömiin menoihin. Neuvottelukunnat joutunevat
43284: gioiden määritteleminen sekä läänin kehittämi-     kuitenkin supistamaan toimintaansa jonkin
43285: sen kannalta keskeisten valtion aluehallintovi-    verran suunnitellusta tasosta.
43286: ranomaisten suunnittelu- ja kehittämistehtävien
43287: 
43288:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
43289: 
43290:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
43291: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 515
43292: 
43293: 
43294: 
43295: 
43296:                               Tili Riksdagens Herr Talman
43297:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          delegationernas ombildning tili ordinarie och
43298: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          de ordinarie delegationernas verksamhet har
43299: av den 28 september 1990 tili vederbörande           visat att en demokratiskt styrd sammanjämk-
43300: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ning behövs inom statens regionalförvaltning,
43301: följande av riksdagsman Nyman m.fl. under-           för att statens verksamhet i regionen skall bli så
43302: tecknade spörsmål nr 515:                            ekonomisk och ändamålsenlig som möjligt.
43303:                                                         Under innevarande år har mängden omfat-
43304:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             tande ärenden som kommit tili länsdelegatio-
43305:        vidta för att länsdelegationernas verk-       nerna för behandling från länsstyrelserna och
43306:        samhet skall tryggas och medel anslås         statens regionalförvaltningsmyndigheter ökat
43307:        för de mest elementära utgifterna under       avsevärt. Dessutom har delegationerna i all-
43308:        slutet av år 1990?                            mänhet varit tvungna att behandla ärendena
43309:                                                      med en stram tidtabell. Därför borde delega-
43310:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tionerna kaUas tili möte 11-12 gånger om året
43311: samt anföra följande:                                i stället för 8-9 gånger som i fjol. De klart
43312:                                                      underdimensionerade anslagen för verksamhe-
43313:    Länsdelegationerna tillsattes efter en försöks-   ten har under innevarande år i alla fall utgjort
43314: period såsom bestående organ i samtliga Iän          ett problem. År 1989 anslogs 3 500 000 mark
43315: från början av år 1989. Delegationerna arbetar       för delegationernas verksamhet, i år var mot-
43316: i samband med länsstyrelserna för att främja         svarande belopp endast 3 150 000 mark.
43317: och sammanjämka den allmänna utvecklingen               1 höstens tilläggsbudget har regeringen före-
43318: och skötseln av därmed sammanhängande                slagit 500 000 mark åt delegationerna. Detta
43319: ärenden i länet. Tili deras centralaste uppgifter    anslag räcker tili för de mest nödvändiga
43320: hör att definiera länets utvecklingsmål och          utgifterna under återstoden av år 1990. Dele-
43321: utvecklingsstrategier samt att koordinera de för     gationerna blir eventuellt ändå tvungna att
43322: länets utveckling centrala planerings- och ut-       skära ner sin verksamhet en aning från den
43323: vecklingsuppgifterna vid statens regionalför-        nivå som ursprungligen planerats.
43324: valtningsmyndigheter. Det försök som föregick
43325: 
43326:     Helsingfors den 2 november 1990
43327: 
43328:                                                                   lnrikesminister Jarmo Rantanen
43329:                                               1990 vp.
43330: 
43331: Kirjallinen kysymys n:o 516
43332: 
43333: 
43334: 
43335: 
43336:                                  Jurva: Karjalan palauttamista koskevista neuvotteluista
43337: 
43338: 
43339:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43340: 
43341:    Maassamme on viimeisten kuukausien aika-             Joitain päiviä sitten presidentti Koivisto kä-
43342: na jatkuvasti lisääntynyt keskustelu Suomen         sitteli Suomen ja Neuvostoliiton välisen yya-
43343: talvi- ja jatkosodan jälkeen luovuttamien aluei-    sopimuksen tarkistamista muuttuneen kansain-
43344: den mahdollisesta palauttamisesta. Voimak-          välisen tilanteen tasalle. Presidentin mielestä
43345: kaimmin äänenpainoin on esitetty luovutetun         sopimusta voitaisiin uusia ja neuvottelut siitä
43346: Karjalan mahdollista palauttamista käsittele-       aloittaa mahdollisimman pian. Näissä neuvot-
43347: vien neuvottelujen aloittamista Neuvostoliiton      teluissa voitaisiin samalla käsitellä myös muita
43348: kanssa.                                             maidemme suhteisiin liittyviä kysymyksiä, ku-
43349:    Perusteluina Pariisin rauhansopimuksessa         ten esimerkiksi Karjalan palauttamista Suomel-
43350: luovutettujen alueiden, tai ainakin osan niistä,    le.
43351: palauttamiselle on esitetty Neuvostoliitosta            Karjalaisperäinen väestö on ilmaissut suuren
43352: glasnostin ansiosta esiin tulleet historialliset    kiinnostuksensa mahdollisen alueiden palautta-
43353: dokumentit natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kes-      misen jälkeiseen jälleenrakennus- ja kehittämis-
43354: kinäisistä aluejakosopimuksista ennen toista        työhön jopa ilman valtion korvauksia. Näin
43355: maailmansotaa. Lisäksi on puoltavana tekijänä       ollen valtiolle ei tulisi palauttamisen seurauk-
43356: koettu se, ettei kyseisellä Karjalan alueella ole   sena aiheutumaan kovinkaan suuria kustan-
43357: Neuvostoliitolle suurtakaan taloudellista tai       nuksia alueen infrastruktuurin ajanmukaista-
43358: poliittista merkitystä.                             misesta.
43359:    Suomen on nähty kärsineen kohtuuttomasti             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43360: talvi- ja jatkosodan jälkeisessä rauhanteossa.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43361: Jouduimme suurten alueluovutusten lisäksi           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43362: maksamaan raskaat sotakorvaukset ja asutta-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43363: maan suuren joukon kotinsa menettäneitä kar-
43364: jalaisia ja muiden luovutettujen alueiden asuk-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43365: kaita. Kaiken tämän jälkeen Suomen ja Neu-                 ryhtyä neuvottelujen aloittamiseksi
43366: vostoliiton suhteista on tullut jopa kansainvä-            Suomen ja Neuvostoliiton välillä Suo-
43367: linen esimerkki hyvistä ja luottamuksellisista             men Neuvostoliitolle luovuttaman Kar-
43368: naapuruussuhteista, joista molemmat osapuolet              jalan alueen palauttamiseksi takaisin
43369: ovat hyötyneet.                                            Suomelle mahdollisimman pian?
43370: 
43371:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
43372: 
43373:                                            Marita Jurva
43374: 
43375: 
43376: 
43377: 
43378: 200070S
43379: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 516
43380: 
43381: 
43382: 
43383: 
43384:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Rauhansopimuksen III luku sisältää myös
43386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muita Suomen täysivaltaisuutta rajoittavia
43387: olette 28 päivänä syyskuuta 1990 päivätyn           määräyksiä. Kyseiset Suomen puolustusvoimia
43388: kirjeenne n:o 1529 ohella toimittanut valtioneu-    koskevat määrälliset ja laadulliset rajoitukset
43389: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ovat jo käytännössä suurimmalta osaltaan me-
43390: kansanedustaja Jurvan näin kuuluvasta kirjal-       nettäneet merkityksensä. Ne eivät myöskään
43391: lisesta kysymyksestä n:o 516:                       ole olennaisesti haitanneet Suomen puolustus-
43392:                                                     kyvyn kehittämistä. Rauhansopimuksen ei ole
43393:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      esimerkiksi katsottu estävän liikekannallepano-
43394:        ryhtyä neuvottelujen aloittamiseksi          valmisteluja, eli reservien kouluttamista ja
43395:        Suomen ja Neuvostoliiton välillä Suo-        aseistamista, eikä myöskään puolustustarvik-
43396:        men Neuvostoliitolle luovuttaman Kar-        keiden tuontia tai vientiä yleensä.
43397:        jalan alueen palauttamiseksi takaisin           Kielto olla hankkimatta atomiaseita säilyttää
43398:        Suomelle mahdollisimman pian?                luonnollisesti merkityksensä. Suomi on uudis-
43399:                                                     tanut sitoumuksen liittymällä ydinsulkusopi-
43400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mukseen vuonna 1969.
43401: vasti seuraavaa:                                       Rauhansopimuksen syntyhistoriasta ja sen
43402:                                                     III osan viimeisestä artiklasta käy ilmi, että III
43403:    Hallituksella ei ole aikomusta ottaa Pariisin    osan rajoitukset oli tarkoitettu väliaikaisiksi.
43404: rauhansopimuksessa vahvistettuja alueluovu-         Suomen vuonna 1955 toteutuneen YK-jäsenyy-
43405: tuksia esille Neuvostoliiton kanssa. Suomen         den tuli merkitä rajoitusten päättymistä, mutta
43406: rajat on määritelty kahden sodan ja kolmen          kylmä sota siirsi sitä tuonnemmaksi.
43407: rauhanteon kautta eikä ole etumme mukaista             Rauhansopimuksen III osan Suomen täysi-
43408: a~ctt«.a niitä kysymyksen alaiseksi.                valtaisuutta rajoittavat määräykset eivät vastaa
43409:    Mitä tulee kansanedustaja Jurvan kysymyk-        Suomen asemaa Yhdistyneiden Kansakuntien
43410: sen perusteluosaan, on se olennaiselta asiasisäl-   jäsenenä ja osanottajavaltiona Euroopan tur-
43411: löltään virheellinen. Tasavallan Presidentti ei     vallisuus- ja yhteistyökonferenssissa.
43412: ole esittänyt näkemystä, että yya-sopimus voi-         Rauhansopimuksen 111 osan väliaikaisen
43413: taisiin uusia ja neuvottelut siitä aloittaa mah-    Juonteen vuoksi sen määräyksien merkitykset-
43414: dollisimman pian.                                   tömiksi toteaminen ei merkitse puuttumista
43415:    Kansanedustaja Jurva viitannee kysymyksel-       rauhansopimukseen kokonaisuutena. Sen muut
43416: Jään hallituksen 21.9.1990 tekemään päätök-         osat, jotka sisältävät alueelliset, taloudelliset ja
43417: seen, jonka mukaan Pariisissa vuonna 1947           sotakorvauksia koskevat määräykset, ovat to-
43418: allekirjoitetun rauhansopimuksen III osan           teutuneet.
43419: määräykset ovat menettäneet merkityksensä,             Kuten hallituksen päätöksessä todetaan, rau-
43420: ydinaseita koskevaa kieltoa lukuun ottamatta.       hansopimuksen III osan määräysten merkityk-
43421:    Rauhansopimuksen Saksaa koskevat mää-            settömäksi toteaminen ei muuta Suomen har-
43422: räykset sisältyvät sopimuksen III osaan. Sak-       joittaman turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
43423: san yhdistyminen loi tilanteen, jossa rauhanso-     perusteita.
43424: pimuksen Saksaa koskevat määräykset menet-             Todettakoon, että hallituksen aikomuksesta
43425: tivät merkityksensä. Rauhansopimuksessaali          tehdä päätös rauhansopimuksen III osasta il-
43426: Suomi sitoutui tunnustamaan sodanajan liit-         moitettiin etukäteen Isolle-Britannialle ja Neu-
43427: toutuneiden sopimusten ja järjestelyjen täyden      vostoliitolle sen varmistamiseksi, ettei niillä
43428: sitovuuden Saksaan nähden. Näin ollen ei olisi      olisi mitään päätöksen tekemistä vastaan.
43429: ollut perusteltua, että Pariisin rauhansopimuk-        Hallituksen tarkoituksena ei myöskään ole
43430: sen Saksaa koskevat määräykset olisivat jää-        avata keskustelua yya-sopimuksen muuttami-
43431: neet rajoittamaan Suomen täysivaltaisuutta.         sesta. Valtioneuvoston pöytäkirjaan 21.9.1990
43432:                                     1990 vp. -     KK n:o 516                                     3
43433: 
43434: kirjaamassaan lausunnossa Tasavallan Presi-        olennainen sisältö on säilyttänyt merkityksen-
43435: dentti toteaa kansainväliseen kehitykseen viita-   sä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Suomi salli
43436: ten sopimuksen Saksa-viittauksen asiallisesti      aluettaan käytettävän hyökkäykseen Neuvosto-
43437: vanhentuneen.                                      liittoa vastaan. Sopimus vastaa sellaisenaan
43438:   Todetessaan tämän hallitus vahvisti, että        edelleen Suomen turvallisuusetuja.
43439: muuttuneissakin olosuhteissa yya-sopimuksen
43440: 
43441:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
43442: 
43443:                                                               Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
43444: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 516
43445: 
43446: 
43447: 
43448: 
43449:                              Tili Riksdagens Herr Talman
43450: 
43451:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       land kvarstått som en begränsning av Finlands
43452: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       suveräni tet.
43453: av den 28 september 1990 nr 1529 tili veder-         Avdelning III i fredsfördraget innehåller
43454: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    också andra bestämmelser som begränsar Fin-
43455: av följande av riksdagsman Jurva underteck-       lands suveränitet. De ifrågavarande kvantitati-
43456: nade spörsmål nr 516:                             va och kvalitativa begränsningarna rörande
43457:                                                   försvarsmakten har tili största delen redan
43458:                                                   förlorat sin betydelse i praktiken. De har inte
43459:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         heller utgjort något väsentligt hinder för ut-
43460:        vidta för att inleda förhandlingar mel-    vecklandet av Finlands försvarsförmåga. Det
43461:        lan Finland och Sovjetunionen om åter-     har t.ex. inte ansetts att fredsfördraget hindrar
43462:        ställande tili Finland så snart som        förberedelser för mobilisering, dvs. utbildning
43463:        möjligt av det område i Karelen som        och beväpning av reserven, och inte heller
43464:        Finland avträtt tili Sovjetunionen?        import eller export av försvarsmateriel i all-
43465:                                                   mänhet.
43466:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Förbudet mot anskaffning av atomvapen
43467: samt anföra följande:                             bibehåller självfallet sin betydelse. Finland har
43468:                                                   förnyat sitt åtagande genom anslutningen tili
43469:    Regeringen har inte för avsikt att med         ickespridningsavtalet år 1969.
43470: Sovjetunionen ta upp de landavträdelser som          Fredsfördragets tillkomsthistoria och den sis-
43471: fastställdes i fredsfördraget i Paris. Finlands   ta artikeln i fördragets avdelning III ger vid
43472: gränser har fastställts genom två krig och tre    handen att begränsningarna i denna del var
43473: freder och det är inte förenligt med våra         avsedda som temporära. Avsikten var att Fin-
43474: intressen att ifrågasätta dem.                    lands medlemskap i Förenta Nationerna, som
43475:    Vad motiveringen tili riksdagsman Jurvas       blev verklighet år 1955, skulle innebära att
43476: spörsmål anbelangar så är väsentliga delar av     begränsningarna slopades, men det kalla kriget
43477: sakinnehållet oriktigt. Republikens President     framsköt detta.
43478: har inte anfört uppfattningen att vsb-fördraget      Bestämmelserna i avdelning III i fredsför-
43479: kunde revideras och förhandlingarna om det        draget, vilka begränsar Finlands suveränitet, är
43480: inledas så snart som möjligt.                     inte förenliga med Finlands ställning som
43481:    Riksdagsman Jurva torde med sitt spörsmål      medlem av Förenta Nationerna och deltagar-
43482: syfta på regeringens beslut 21.9.1990, enligt     stat i Konferensen om säkerhet och samarbete
43483: vilket bestämmelserna i avdelning III i freds-    i Europa.
43484: fördraget, som undertecknades i Paris år 1947,       På grund av att avdelning III i fredsfördraget
43485: har förlorat sin betydelse, med undantag av       har varit av temporär natur, innebär konstate-
43486: förbudet mot kärnvapen.                           randet att bestämmelserna förlorat sin betydel-
43487:    Fredsfördragets bestämmelser om Tyskland       se inte att fredsfördraget som helhet berörs.
43488: ingår i fördragets avdelning III. Då de två       Övriga avdelningar i fördraget, vilka innehåller
43489: tyska staterna förenades uppkom en situation      territoriella och ekonomiska bestämmelser
43490: som innebar att fredsfördragets bestämmelser      samt bestämmelser om krigsskadestånd har
43491: om Tyskland förlorade sin betydelse. I freds-     verkställts.
43492: fördraget förband sig Finland att erkänna den        Såsom regeringen konstaterar i sitt beslut
43493: fulla giltigheten av de under kriget allierades   ändras inte grunderna för Finlands säkerhets-
43494: fördrag och anordningar med avseende på           och försvarspolitik tili följd av konstaterandet
43495: Tyskland. Det hade sålunda inte varit motive-     att bestämmelserna i avdelning III i fredsför-
43496: rat om Parisfördragets bestämmelser om Tysk-      draget har förlorat sin betydelse.
43497:                                     1990 vp. -     KK n:o 516                                      5
43498: 
43499:    Det kan konstateras att regeringens avsikt      ternationella utvecklingen att fördragets hän-
43500: att fatta ett beslut om avdelning III i freds-     visning tili Tyskland är föråldrad i sak.
43501: fördraget meddelades på förhand tili Storbri-         I samband med detta bekräftade regeringen
43502: tannien och Sovjetunionen för att säkerställa      att det väsentliga innehållet i vsb-fördraget har
43503: att de inte hade någonting emot ett sådant         bibehållit sin betydelse också under förändrade
43504: beslut.                                            förhållanden. Detta betyder att Finland inte
43505:     Regeringen avser inte heller att inleda dis-   tillåter att dess territorium används för angrepp
43506: kussion om en ändring av vsb-fördraget. I det      mot Sovjetunionen. Fördraget motsvarar som
43507: utlåtande som Republikens President fogade         sådant fortsättningsvis Finlands säkerhetsin-
43508: tili statsrådets protokoll 21.9.1990 konstaterar   tressen.
43509: Republikens President refererande tili den in-
43510: 
43511:     Helsingfors den 2 november 1990
43512: 
43513:                                                                    Utrikesminister Pertti Paasio
43514:                                                 1990 vp.
43515: 
43516: Kirjallinen kysymys n:o 517
43517: 
43518: 
43519: 
43520: 
43521:                                    Almgren: MBD-oireisten lasten aseman parantamisesta
43522: 
43523: 
43524:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43525: 
43526:    MinimaJ brain dysfunction (MBD) on ko-             normaaliryhmissä he eivät selviydy kömpelyy-
43527: koava nimitys joukolle erilaisia oireyhtymiä,         tensä ja ylivilkkautensa vuoksi.
43528: jotka aiheutuvat vaikeasti ymmärrettävistä kes-          Ainakin seuraavia vaihtoehtoisia ratkaisuja
43529: kushermoston toiminnan poikkeavuuksista.              tulisi harkita:
43530: Kasvatuskysymykset liittyvät MBD-oireisen                - normaalikoulussa tavallista pienemmät
43531: lapsen hoitoon ja kuntoutukseen. MBD-oireita          ryhmät
43532: ovat ylivilkkaus, kömpelö liikkuminen sekä               - oma luokka ainakin suurimmissa kun-
43533: hahmotus- ja puhevaikeudet. Oireet aiheuttavat        nissa
43534: ärtymystä lapsen toveripiirissä ja saavat aikaan         - tekemiseen perustuvat opetusmenetelmät
43535: syrjäytymistä. Jotta vanhemmat voisivat antaa            - lomapaikat, joissa on ohjattua toimintaa
43536: lapselle turvallisuudentunnetta ja tukea, he itse     myös lukukausien aikana.
43537: tarvitsevat apua ja kannustusta lasta haitaviita         Kun MBD-oireisiin liittyy käytöshäiriöitä,
43538: ammattihenkilöiltä. MBD-oireilu esiintyy noin         motorisia vaikeuksia, havaintokyvyn häiriöitä
43539: 3 %:lla lapsista. Erityiset haasteet tulevat paitsi   ja oppimisvaikeuksia, on selvää, että MBD-
43540: vanhemmille, myös päiväkotien henkilökunnal-          lapset kaipaavat yhä enenevää huomiota, jotta
43541: le ja opettajille.                                    heitä voitaisiin auttaa parhaalla mahdollisella
43542:     On ilmeistä, että asiantuntevaa apua on           tavalla.
43543: saatavissa suuremmilla paikkakunnilla, joilla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43544: esiintyy eriasteista asiantuntemusta MBD:tä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43545: ajatellen. Pienemmillä paikkakunnilla asiantun-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43546: tevaa hoitoa on vaikea saada. Diagnoosin teko         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43547: on hankalaa, kuntoutus on organisoimatta,
43548: sopeutumisvalmennustapahtumiin on vaikea                       Onko riittävästi kiinnitetty huomiota
43549: päästä ja lähete on saatava Helsinkiin. Koulu                MBD-lasten asemaan lääketieteessä ja
43550:  on koettu suurimmaksi ongelmaksi. Lapsi on                  opetuksessa ja mihin toimenpiteisiin
43551: joutunut vaihtamaan koulua usein, kun sopi-                  Hallitus aikoo ryhtyä, jotta MBD-las-
43552: vaa ryhmää ei ole löytynyt. Harrastustoiminta                ten asemaa helpotettaisiin ja kotien
43553:  olisi näille lapsille erityisen tärkeää, mutta              kasvatustehtävää tuettaisiin?
43554: 
43555:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1990
43556: 
43557:                                              Esko Almgren
43558: 
43559: 
43560: 
43561: 
43562: 200070S
43563: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 517
43564: 
43565: 
43566: 
43567: 
43568:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43569: 
43570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keinoin. Osassa tapauksia oppilaita on siirretty
43571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luokkamuotoiseen erityisopetukseen, (dysfasia-
43572: olette 2 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn             luokat, vammautuneiden lasten erityisopetus-
43573: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         luokat, sopeutumattomien oppilaiden erityis-
43574: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        luokat, mukautetun opetuksen erityisluokat).
43575: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-            Lähtökohtana MBD-lasten opetusjärjestelys-
43576: jallisesta kysymyksestä n:o 517:                     sä on, että he saavat opiskella sellaisissa olo-
43577:                                                      suhteissa ja sellaisen opetussuunnitelman mu-
43578:                                                      kaisesti, että heidän yksilölliset edellytyksensä
43579:          Onko riittävästi kiinnitetty huomiota       opiskelussa tulevat huomioon otetuiksi. Ope-
43580:        MBD-lasten asemaan lääketieteessä ja          tusjärjestelyjen tulee tukea normaalia oppimis-
43581:        opetuksessa ja mihin toimenpiteisiin          kehitystä ja lieventää MBD-lasten sosiaalisia,
43582:        Hallitus aikoo ryhtyä, jotta MBD-las-         oppimis- ja keskittymisvaikeuksia.
43583:        ten asemaa helpotettaisiin ja kotien             Opetusjärjestelyissä tulee koulun ylläpitäjän
43584:        kasvatustehtävää tuettaisiin?                 sekä koulujen opetuksen toteuttajien käyttää
43585:                                                      tuntiresursseja (tuntikehystä) siten joustavasti,
43586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          että MBD-lasten opetus voidaan parhaalla
43587: taen seuraavaa:                                      mahdollisella tavalla järjestää. Tällöin opetus-
43588:                                                      ryhmien kokoon ja pedagogiseen toimivuuteen
43589:    MBD, Minimal Brain Dysfunction (vähäinen          tulee kiinnittää huomiota.
43590: aivotoiminnan häiriö) on lääketieteellinen ni-          Lähtökohtana opetussuunnitelmien laadin-
43591: mike elimellisestä vammasta johtuvalle aivojen       nassa ja toteutuksessa tulee olla MBD-lasten
43592: toimintahäiriölle, mikä on kehittynyt raskau-        yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet. Opetus-
43593: den aikana tai on seurausta synnytyksen aika-        menetelmien valinta ja pedagogiset käytänteet
43594: na tai sen jälkeen aivoihin kohdistuneesta           tulee valita yksilöllisten tavoitteiden pohjalta.
43595: hapenpuutteesta tai sairaudesta. MBD-lasten          Yksilöllistettyjä opetussuunnitemia voidaan
43596: älykkyys on normaali. Oireet ovat moninaisia         käyttää myös yleisopetuksen opetusryhmissä.
43597: ja yksilöllisiä. MBD-lapsilla on vaikeuksia seu-        Koululaitos on viime vuosina yhä enemmän
43598: raavilla alueilla: liikkumisessa tai hienomotorii-   nähnyt hyödylliseksi erilaisten nuorten yhdessä
43599: kassa, käyttäytymisessä (ylivilkkaus) ja oppimi-     tapahtuvan opiskelun. Tämän näkemyksen
43600: sessa. Oppimisessa vaikeudet ilmenevät muun          pohjalta erillisiä MBD-luokkia ei ole tarkoituk-
43601: muassa lukihäiriöinä, huonona muistina, abst-        senmukaista järjestää.
43602: raktisten käsitteiden vaikeutena, huonona kes-          Lääketieteellisesti MBD-lapsiin on kiinnitet-
43603: kittymiskykynä, hahmotushäiriöinä, puhehäi-          ty varsin paljon huomiota. Asiaa on käsitelty
43604: riöinä, ääntämisvirheinä, lauseiden muodosta-        eri yhteyksissä ja erityisesti lääketieteellisissä
43605: misen vaikeutena ja sääntöjen oppimisvaikeu-         julkaisuissa. Tällaisen asiantuntijatiedon siirtä-
43606: tena.                                                mistä koulujen käyttöön on aiheellista tehos-
43607:    MBD-lasten hoidon lähtökohtana on vam-            taa.
43608: man ilmenemismuodon mahdollisimman tark-                Terveydenhuollossa on järjestetty vanhem-
43609: ka kartoittaminen, jotta hoito voidaan kohdis-       pien neuvontaa. Kouluterveydenhuollon ja op-
43610: taa oikein. On tärkeää, että hoito aloitetaan        pilashuoltoryhmien jäsenet neuvottelevat tar-
43611: mahdollisimman varhain ja että lapselle anne-        vittaessa tällaisen oppilaan koulunkäyntiin liit-
43612: taan kokonaisvaltaista kuntoutusta sekä tue-         tyvistä vaikeuksista. Pienillä paikkakunnilla
43613: taan perhettä kasvatustehtävässä.                    tällaisten tapausten käsittelyn vaikeudet liitty-
43614:    MBD-oppilaat on sijoitettu pääosin yleisope-      vät usein siihen, että yleensäkin yhteydet asian-
43615: tuksen opetusryhmiin, jolloin he saavat opetus-      tuntijoihin ovat heikommat kuin esimerkiksi
43616: ta yleisopetuksen opetussuunnitelman mukai-          pääkaupunkiseudulla.
43617: sesti. Osaa oppilaista tuetaan erityisopetuksen         Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
43618:                                    1990 vp. -     KK n:o 517                                    3
43619: 
43620: että MBD-lasten asemaan on kiinnitetty erityis-   vasti ponnisteluja paikallistasolla, kunnissa ja
43621: tä huomiota. Hoidon onnistuminen ja koulun-       kouluissa.
43622: käynnin sujuminen edellyttää kuitenkin jatku-
43623: 
43624:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1990
43625: 
43626:                                                                 Opetusministeri Ole Norrback
43627: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 517
43628: 
43629: 
43630: 
43631: 
43632:                               Tili Riksdagens Herr Talman
43633: 
43634:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         elever flyttats tili en specialundervisningsklass
43635: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         (dysfasiklasser, specialundervisningsklasser för
43636: av den 2 oktober 1990 tili vederbörande med-        handikappade barn, specialklasser för missan-
43637: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     passade elever, specialklasser för anpassad un-
43638: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade           dervisning).
43639: spörsmål nr 517:                                       Utgångspunkten i undervisningsarrange-
43640:                                                     mangen för MBD-barn är att de skall få
43641:           Har MBD-barnens ställning upp-            studera under sådana förhållanden och enligt
43642:        märksammats tillräckligt inom läkarve-       en sådan läroplan att deras individuella förut-
43643:        tenskapen och undervisningen och vilka       sättningar i studierna blir beaktade. Undervis-
43644:        åtgärder ämnar Regeringen vidta för att      ningsarrangemangen skall stöda normal inlär-
43645:        MBD-barnens ställning skall underlät-        ningsutveckling och minska MBD-barnens so-
43646:        tas och hemmen stödas i sin uppgift          ciala svårigheter, inlärnings- och koncentra-
43647:        som uppfostrare?                             tionssvårigheter.
43648:                                                        1 undervisningsarrangemangen skall skolans
43649:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        upprätthållare och de som genomför undervis-
43650: samt anföra följande:                               ningen vid skolorna använda timresurser så
43651:                                                     smidigt att undervisningen av MBD-barn kan
43652:    MBD, MinimaJ Brain Dysfunction (liten            ordnas på bästa möjliga sätt. Då skall under-
43653: störning i hjärnfunktionen) är den medicinska       visningsgruppernas storlek och pedagogiska
43654: benämningen på en funktionsstörning i hjärnan       ändamålsenlighet tas i betraktande.
43655: på grund av en organisk skada som har                  MBD-barnens individuella behov och möj-
43656: utvecklats under graviditeten eller som är en       ligheter skall vara utgångspunkten när läropla-
43657: följd av syrebrist i hjärnan under förlossningen    ner görs upp och när de genomförs. Undervis-
43658: eller senare eller en följd av sjukdom. MBD-        ningsmetoder och pedagogisk praxis skall väl-
43659: barn har en normal intelligens. Symptomen är        jas utgående från individuella mål. Individua-
43660: mångahanda och individuella. MBD-barn har           liserade läroplaner kan också användas f3r
43661: svårigheter inom följande områden: rörlighet        undervisningsgrupper inom den allmänna un-
43662: eller finmotorik, beteende (överdriven livlighet)   dervisningen.
43663: och inlärning. 1 inlärningen yttrar sig svårighe-      Inom skolväsendet har man under de senaste
43664: terna bl.a. i form av lässtörningar, dåligt         åren allt mer ansett att studier tillsammans med
43665: minne, svårigheter med abstrakta begrepp,           olikartade unga är nyttiga. Utgående från detta
43666: dålig koncentrationsförmåga, gestaltningsstör-      synsätt är det inte ändamålsenligt att ordna
43667: ningar, talstörningar, uttalsfel, svårigheter att   separata MBD-klasser.
43668: bilda satser och lära sig regler.                      Inom läkarvetenskapen har synnerligen stor
43669:    Utgångspunkten i vården av MBD-barn är           uppmärksamhet fästs vid MBD-barn. Saken
43670: att symptomen på skadan skall kartläggas så         har behandlats i olika sammanhang och i
43671: exakt som möjligt för att vården skall kunna få     synnerhet i läkarvetenskapliga publikationer.
43672: rätt inriktning. Det är viktigt att vården inleds   En effektiverad förmedling av sådan här sak-
43673: så tidigt som möjligt, att barnet får en helhets-   kunskap tili skolorna är motiverad.
43674: betonad rehabilitering och familjen stöds i            Inom hälsovården har rådgivning för föräld-
43675: uppfostringsuppgiften.                              rar ordnats. Medlemmar inom skolhälsovården
43676:    MBD-elever har i huvudsak placerats i un-        och elevvårdsgrupper rådgör vid behov om
43677: dervisningsgrupper inom den allmänna under-         svårigheter som är förknippade med en sådan
43678: visningen och då får de undervisning i enlighet     här elevs skolgång. På små orter beror svårig-
43679: med läroplanen för den allmänna undervisning-       heterna vid behandlingen av dylika fall ofta på
43680: en. En del av eleverna stöds med hjälp av           att kontakterna med sakkunniga i allmänhet är
43681: specialundervisning. 1 en del av fallen har         sämre än t.ex. i huvudstadsregionen.
43682:                                   1990 vp. -    KK n:o 517                                  5
43683: 
43684:    Med stöd av vad som har anförts ovan anser   vård och smidig skolgång förutsätter dock
43685: regeringen att särskild uppmärksamhet har       alltjämt ansträngningar på lokal nivå, kom-
43686: fästs vid MBD-barnens ställning. En lyckad      muner och i skolor.
43687: 
43688:     Helsingfors den 7 november 1990
43689: 
43690:                                                        Undervisningsminister Ole Norrback
43691:                                               1990 vp.
43692: 
43693: Kirjallinen kysymys n:o 518
43694: 
43695: 
43696: 
43697: 
43698:                                  Astala: Postitoimipaikkojen säilyttämisestä Varsinais-Suomen
43699:                                      kunnissa
43700: 
43701: 
43702:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43703: 
43704:    Postilaitos aikoo muuttaa toimipaikkapoli-       Postiliitto ovat vaatineet postin toimipaikkojen
43705: tiikkaansa radikaalilla tavalla. Se suunnittelee    saneeraussuunnitelmien ottamista uudelleen
43706: postitoimipaikkaverkoston roimaa supistamis-        valtiovallan käsittelyyn.
43707: ta. Nykyisistä 2 800 toimipaikasta jäisi jäljelle      Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon
43708: runsas tuhat. Posti on seurannut lakkautus-         tulisi osoittaa 200 milj. markan määräraha sekä
43709: suunnitelmissaan Postipankin ilmoiitamaa lin-       esittää postin peruspalveluiksi kylä- ja kunta-
43710: jaa.                                                keskuksiin kiinteää toimipaikkaverkkoa, jotta
43711:    Postin suunnitelmien mukaan lounaisen Suo-       kansalaisille voidaan turvata tasapuoliset pal-
43712: men 212 postitoimipaikasta jatkaisi nykymuo-        velut asuinpaikasta riippumatta.
43713: dossaan vain noin 80.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43714:    Turun kaupungista järjestely poistaisi aina-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43715: kin 7 postikonttoria (Pääskyvuoren, Sofianka-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43716: dun, Kärsämäen, Vasaramäen, Yo-kylän, Rä-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43717: tiälänkadun ja virastotalon postikonttorit). Li-
43718: säksi häviäisivät Moision, Tortinmäen, Paattis-
43719: ten ja Kakskerran toimipaikat.                                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
43720:    Uusikaupunki menettäisi vakkasuomalaisista              postilaitoksen suunnitelmien mukaan
43721: kunnista eniten toimipaikkoja. Sinne jäisi vain            lounaisen Suomen 212 postitoimipai-
43722: pää posti.                                                 kasta jatkaisi vain 80 ja että Varsinais-
43723:    Suunnitelman toteuttaminen merkitsisi myös              Suomen kunnista 12 kuntaa jäisi koko-
43724: sitä, että Varsinais-Suomen kunnista peräti 12             naan ilman kiinteää postitoimipaikkaa,
43725: kuntaa jäisi ilman kiinteää postitoimipaikkaa.             ja
43726: Nämä kunnat ovat: Iniö, Askainen, Lemu,                       mihin pikaisiin toimiin Hallitus ryh-
43727: Merimasku, Mietoinen, Vahto, Velkua, Kodis-                tyy Varsinais-Suomen postitoimipaik-
43728: joki, Pyhäranta, M uurla, Särkisalo ja Tarvas-             kojen turvaamiseksi ja erityisesti vähin-
43729: joki.                                                      tään yhden kiinteän postitoimipaikan
43730:    Muun muassa maakuntaliitot, Suomen Ko-                  säilymiseksi jokaisessa kunnassa?
43731: tiseutuliitto, Kyläasiain neuvottelukunta ja
43732: 
43733:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1990
43734: 
43735:                                             Heli Astala
43736: 
43737: 
43738: 
43739: 
43740: 200070S
43741: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 518
43742: 
43743: 
43744: 
43745: 
43746:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43747: 
43748:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kysymyksessä mainittuihin Varsinais-Suo-
43749: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      men 12 kuntaan jää kuhunkin ainakin yksi
43750: olette 2 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn kir-      posti- ja pankkipalveluja tarjoava kiinteä pos-
43751: jeenne n:o 1560 ohella toimittanut valtioneu-      titoimipaikka.
43752: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Posti järjestää postipalveluja ja pankkipalve-
43753: kansanedustaja Astalan näin kuuluvasta kirjal-     lujen välitystehtäviä varten kiinteän toimipai-
43754: lisesta kysymyksestä n:o 518:                      kan esim. kaupan yhteyteen aina kun se on
43755:                                                    mahdollista. Niissä tapauksissa, joissa tämä ei
43756:          Onko Hallitus tietoinen snta, että        ole mahdollista, postipalvelut ja pankkipalve-
43757:        postilaitoksen suunnitelmien mukaan         luiden välitys hoidetaan Postin jakeluverkon
43758:        lounaisen Suomen 212 postitoimipai-         avulla.
43759:        kasta jatkaisi vain 80 ja että Varsinais-      Liikennepoliittisen      ministerivaliokunnan
43760:        Suomen kunnista 12 kuntaa jäisi koko-       5.10.1990 antaman kannanoton mukaisesti lii-
43761:        naan ilman kiinteää postitoimipaikkaa,      kenneministeriö edellyttää, että:
43762:        Ja                                             - Postin omia toimipaikkoja ei lakkauteta
43763:           mihin pikaisiin toimiin Hallitus ryh-    ennen kuin korvaavat palvelut on kullakin
43764:        tyy Varsinais-Suomen postitoimipaik-        paikkakunnalla sovittu ja että ne voidaan
43765:        kojen turvaamiseksi ja erityisesti vähin-   toteuttaa samaan aikaan, kun Postin itse hoi-
43766:        tään yhden kiinteän postitoimipaikan        tarua toimipaikka lopettaa toimintansa.
43767:        säilymiseksi jokaisessa kunnassa?              - Korvaavat palvelut toteutetaan ensisijai-
43768:                                                    sesti kiinteän, postipalveluja tarjoavan toimi-
43769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       paikan avulla, jota hoidetaan asiamiehen toi-
43770: vasti seuraavaa:                                   mesta siellä, missä postin itse hoitaman, pank-
43771:                                                    kipalveluja tarjoavan toimipaikan säilyttämi-
43772:    Postipankki Oy on 11.4.1990 tehnyt periaa-      nen ei ole mahdollista. Jos tämäkään ei ole
43773: tepäätöksen postipankkipalvelujen tarjoamises-     mahdollista esimerkiksi sopivan asiamiehen
43774: ta noin tuhannessa postitoimipaikassa. Posti ja    puuttumisen vuoksi, tarjotaan palvelut kansa-
43775: Postipankki Oy ovat laatineet suunnitelman         laisille postin jakeluverkon palvelujen avulla.
43776: niistä postikonttoreista, joissa postipankkipal-      - Kuhunkin kuntaan jätetään ainakin yksi
43777: veluja tullaan jatkossa hoitamaan. Tämän ja        myös pankkipalveluja tarjoava postitoimipaik-
43778: Postipankki Oy:n johtokunnan 11.10.1990 te-        ka.
43779: kemän päätöksen mukaisesti pankin palveluja
43780: tarjotaan 1.6.1991 lukien mm. Postin Turun
43781: toimipaikka-alueella 89 postikonttorissa.
43782: 
43783:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1990
43784: 
43785:                                                                 Liikenneministeri Ilkka Kanerva
43786:                                    1990 vp. -    KK n:o 518                                      3
43787: 
43788: 
43789: 
43790: 
43791:                             Tili Riksdagens Herr Talman
43792: 
43793:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         J var och en av de to1v Egentliga Fin1ands
43794: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      kommuner som spörsmålet hänvisar till kvar-
43795: nr 1560 av den 2 oktoher 1990 tili vederhöran-   står i alla fall en fast postanstalt som erhjuder
43796: de medlem av statsrådet översänt avskrift av     post- och hankservice.
43797: följande av riksdagsman Astala undertecknade        Posten ordnar alltid när det är möjligt en
43798: skriftliga spörsmål nr 518:                      fast betjäningspunkt för förmedling av post-
43799:                                                  och bankservice t.ex. i ans1utning tili hutiker. 1
43800:           Är Regeringen medveten om att en-      de fall då fasta hetjäningspunkter inte kan
43801:        ligt postverkets planer hara 80 av syd-   ordnas handhas posthankservicen med hjälp av
43802:        västra Finlands 212 postanstalter skall   Postens utdelningsnät.
43803:        fortsätta sin verksamhet, och att 12 av      Enligt ett ställningstagande som det trafik-
43804:        Egentliga Finlands kommuner hlir helt     politiska ministerutskottet avlät den 5 oktoher
43805:        utan fast postanstalt, och                1990 förutsätter trafikministeriet följande:
43806:           vilka åtgärder i skyndsam ordning         - att Postens egna verksamhetsställen inte
43807:        ämnar Regeringen vidta för att trygga     dras in förrän man kommit överens om ersät-
43808:        postanstaltheståndet i Egentliga Fin-     tande service på respektive ort och den kan
43809:        land och för att trygga existensen av     genomföras samtidigt som det verksamhetsstäl-
43810:        minst en fast postanstalt i varje kom-    le som Posten själv sköter upphör med sin
43811:        mun?                                      verksamhet
43812:                                                    - att ersättande service genomförs i första
43813:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     hand med hjälp av ett fast verksamhetsställe
43814: samt anföra följande:                            som erhjuder postservice och som sköts av ett
43815:                                                  omhud där det inte är möjligt att hevara ett
43816:    Postharrken Ah har den 11.4.1990 gjort ett    verksamhetsställe som Posten själv sköter och
43817: principheslut om att erhjuda posthankservice i   som erhjuder hankservice. Om inte heller detta
43818: ca tusen postanstalter. Posten och Postharrken   är möjligt t.ex. på grund av att det inte finns
43819: Ah har planerat vilka de postanstalter är som    något lämpligt omhud, erhjuds medhorgarna
43820: i framtiden kommer att handha posthankfunk-      service med hjälp av servicen inom Postens
43821: tioner. Enligt denna pian och Postharrken Ah:s   distributionsnät
43822: direktionsmötes heslut av den 11.10.1990 er-       - att det i varje kommun lämnas kvar
43823: hjuds hankservice från den 1.6.1991 hl.a. i 89   åtminstone en sådan postanstalt som även
43824: anstalter i Postens Åhodistrikt.                 erhjuder hankservice.
43825: 
43826:     Helsingfors den 24 oktoher 1990
43827: 
43828:                                                                  Trafikminister Ilkka Kanerva
43829:                                              1990 vp.
43830: 
43831: Kirjallinen kysymys n:o 519
43832: 
43833: 
43834: 
43835: 
43836:                                  Sarapää ym.: Verotulomenetysten korvaamisesta kunnille har-
43837:                                     kinta verotuksesta luovuttaessa
43838: 
43839: 
43840:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43841: 
43842:    Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen siitä,     nyt virkakoneistossa eikä myöskään poliittisia
43843: että ensi vuoden alusta alkaen liiketulon har-     päätöksiä ole tehty. Kuntien kannalta tilanne
43844: kintaverotuksesta luovutaan. Harkintaveron         on kohtuuton.
43845: poisto vähentää kunnallisveroa noin 500 mil-          Kuntien keskusjärjestöt ovat esittäneet val-
43846: joonalla markalla. Kuntakohtaisesti poisto         tioneuvostolle, että liiketulon harkintaverotuk-
43847: merkitsee suuria paineita veroäyrin hintojen       sesta luopumista siirrettäisiin, ellei samassa yh-
43848: nostamiseksi. Esimerkiksi voimalaitoskunnissa      teydessä kyetä kehittämään kuntakohtaisia jär-
43849: äyrin hintaan saattaa kohdistua jopa usean         jestelmiä, joilla verotulon menetykset voidaan
43850: pennin nousupaine. Pelkästään Lapin läänissä       kohtuullisesti korvata.
43851: Kemin kaupungin, Rovaniemen maalaiskun-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43852: nan ja Kemijärven kaupungin osalta puhutaan        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
43853: noin yhden pennin nousupaineesta.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43854:    Liiketulon harkintaverotuksesta luopumisen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43855: kompensoimiseksi kunnille ovat kuntien kes-
43856: kusjärjestöt jo viime kesänä jättäneet aloitteen
43857: erityisestä voimalaitosmaksusta. Aloitteen on                 Aikooko Hallitus liiketulon harkinta-
43858: valmistellut professori Andersson. Kuntien kes-             verotuksesta luopumisen yhteydessä
43859: kusjärjestöjen käsityksen mukaan ne yhtiöt,                 tehdä päätöksen siitä, miten kunnallis-
43860: jotka joutuisivat maksua suorittamaan, eivät                veron menetykset kompensoidaan en-
43861: vastusta esitystä. Asia ei kuitenkaan ole eden-             nen kaikkea voimalaitoskunnille?
43862: 
43863:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1990
43864: 
43865:           Kimmo Sarapää                Erkki Pulliainen              Heikki Kokko
43866:           Esko-Juhani Tennilä          Raila Aho                     Eino Siuruainen
43867:           Asko Apukka                  Keijo Jääskeläinen            Seppo Pelttari
43868:                                        Aimo Ajo
43869: 
43870: 
43871: 
43872: 
43873: 200070S
43874: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 519
43875: 
43876: 
43877: 
43878: 
43879:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43880: 
43881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ty siihen, että yrityksen todellinen tulo olisi
43882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aikaisempaa suuremmassa määrin verotuksen
43883: olette 2 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           perusteena.
43884: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Luonteensa vuoksi harkintaverotusta on
43885: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      käytetty hyvinkin erilaisesti maan eri kunnissa.
43886: edustaja Sarapään ym. näin kuuluvasta kirjal-      Tämän takia harkintaverotuksen poistamisesta
43887: lisesta kysymyksestä n:o 519:                      aiheutuvat kunnallistaloudelliset vaikutukset
43888:                                                    vaihtelevat myös huomattavasti kunnittain.
43889:          Aikooko Hallitus liiketulon harkinta-     Kokonaisverouudistuksen yhteydessä toteutet-
43890:        verotuksesta luopumisen yhteydessä          tujen yritysverotusta koskevien muutosten joh-
43891:        tehdä päätöksen siitä, miten kunnallis-     dosta liiketulon harkintaverotuksen merkitys
43892:        veron menetykset kompensoidaan en-          kunnallisverotuksen lähteenä on kuitenkin vä-
43893:        nen kaikkea voimalaitoskunnille?            hentynyt. Uudistuksen yhteydessä veropohjaa
43894:                                                    on laajennettu mm. myyntivoittoverosäännök-
43895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siä kiristämällä ja verotuksessa vähennyskel-
43896: vasti seuraavaa:                                   poisten varausten määrää supistamalla. Koska
43897:                                                    verotus verovuodelta 1989, joka on ensimmäi-
43898:    Harkintaverotukseen liittyy merkittäviä epä-    nen verouudistuksen kohdevuosi, ei vielä ole
43899: kohtia. Harkintaverotuksen perusteet ovat var-     valmistunut, ei näitten tekijöiden vaikutusta
43900: sin epätäsmälliset. Tämä on johtanut epäyhte-      vielä voida luotettavasti arvioida.
43901: näiseen verotuskäytäntöön maan eri osissa ja          Joidenkin kuntien verotulojen kannalta har-
43902: yritystoiminnan eri aloilla. Verotuskäytäntöä      kintaverotuksella on ollut keskimääräistä suu-
43903: on pyritty yhtenäistämään verohallituksen an-      rempi merkitys. Tällaisia ovat esimerkiksi kun-
43904: tamilla ohjeilla. Annettuihin ohjeisiin on eri     nat, joissa sijaitsee jokin suuryritys, jonka ve-
43905: verolautakunnissa ja lääninverolautakunnissa       rotus on toimitettu harkinnalla. Hallitus seuraa
43906: kuitenkin suhtauduttu eri tavoin. Verotuskäy-      verouudistuksen vaikutuksia erityisesti näiden
43907: tännössä muodostuneet huomattavat erot eri         kuntien osalta. Liiketulon harkintaverotuksen
43908: kuntien kesken eivät ole verotuksen tasapuoli-     johdosta mahdollisesti suoritettavasta kompen-
43909: suuden kannalta perusteltuja. Harkintaverotus      saatiosta voidaan päättää vasta sitten, kun
43910: soveltuu järjestelmänä huonosti nykyisen kal-      verouudistuksen vaikutuksia kuntien verotulo-
43911: taiseen nettotuloon perustuvaan tuloverojärjes-    jen kertymään voidaan arvioida. Koska joiden-
43912: telmään, sillä harkintaverotuksessa verotuksen     kin kuntien verotulojen kertyminen vuonna
43913: kohteena ei ole verovelvollisen todellinen tulo,    1991 saattaisi ilman eri toimenpiteitä liiketulon
43914: vaan liike- ja kiinteistötulon lähde. Harkinta-    harkintaverotuksen poistumisen johdosta koh-
43915: verotus monimutkaistaa verojärjestelmää, mm.       tuuttomasti pienentyä, harkintaverotuksen su-
43916: yhtiöveron hyvitysjärjestelmää ja tappionta-       pistamista ei otettaisi huomioon vielä määrät-
43917: sausta. Yritysverotusta uudistettaessa on pyrit-   täessä ennakkoja vuonna 1991.
43918: 
43919:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1990
43920: 
43921:                                                          Valtiovarainministeri Matti Louekoski
43922:                                      1990 vp. -      KK n:o 519                                    3
43923: 
43924: 
43925: 
43926: 
43927:                               Tili Riksdagens Herr Talman
43928: 
43929:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          grad än tidigare skulle ligga tili grund för
43930: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          beskattningen.
43931: av den 2 oktober 1990 tili vederbörande med-            Beskattning enligt prövning har på grund av
43932: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      sin natur tillämpats väldigt olika i de olika
43933: av riksdagsman Sarapää m.fl. undertecknade           kommunerna runtom i landet. Därför finns det
43934: spörsmål nr 519:                                     också betydande skillnader i hur finanshushåll-
43935:                                                      ningen i de olika kommunerna påverkas då
43936:           Ämnar Regeringen i samband med             beskattning enligt prövning slopas. Som en
43937:        att beskattning av inkomst av affärsrö-       följd av de ändringar i företagsbeskattningen
43938:        relse enligt prövning slopas fatta beslut     som vidtas i samband med totalskattereformen
43939:        om hur förlusten av kommunalskatt             har betydelsen av beskattningen av inkomst av
43940:        skall kompenseras framför allt i kom-         affärsrörelse enligt prövning dock minskat som
43941:        muner med kraftverk?                          källa för kommunalbeskattningen. 1 samband
43942:                                                      med reformen blev skattebasen bredare bl.a.
43943:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         genom att stadgandena om skatt på försälj-
43944: samt anföra följande:                                ningsvinst stramades åt och genom att antalet
43945:                                                      avdragbara reserveringar i beskattningen skars
43946:    Beskattningen enligt prövning är förenad          ned. Eftersom beskattningen för skatteåret
43947: med betydande missförhållanden. Grunderna            1989, första året skattereformen var i kraft,
43948: för beskattningen enligt prövning är inexakta.       inte ännu är färdig, är det inte heller ännu
43949: Detta har lett tili en icke enhetlig beskattnings-   möjligt att med säkerhet uppskatta verkning-
43950: praxis i de olika delarna av landet och på           arna av dessa faktorer.
43951: företagsverksamhetens olika områden. Skatte-            Beskattningen enligt prövning har i vissa
43952: styrelsen har med givna direktiv försökt fören-      kommuner haft en större betydelse än i ge-
43953: hetliga beskattningspraxis. Man har emellertid       nomsnitt med tanke på skatteinkomsterna. Hit
43954: inte förhållit sig på samma sätt tili de givna       hör t.ex. kommuner med något storföretag,
43955: direktiven i de olika skattenämnderna och            som beskattats enligt prövning. Regeringen
43956: länsskattenämnderna. De betydande skillnader         följer skattereformens verkningar speciellt i
43957: som uppstått i beskattningspraxis mellan de          dessa kommuner. Beslut om eventuell kompen-
43958: olika kommunerna är inte motiverade ur rätt-         sation med anledning av beskattning av in-
43959: visesynpunkt. Beskattning enligt prövning läm-       komst av affärsrörelse enligt prövning kan
43960: par sig som system dåligt för det nuvarande          fattas först då man kan uppskatta skatterefor-
43961: inkomstskattesystemet, som grundar sig på            mens verkningar på influtna skatteinkomster i
43962: nettoinkomsten, emedan beskattningsobjektet          kommunerna. Emedan skatteinkomsterna i vis-
43963: vid beskattning enligt prövning inte är den          sa kommuner 1991 eventuellt utan några extra
43964: skattskyldiges reella inkomst, utan källan för       åtgärder på ett oskäligt sätt skulle minska tili
43965: inkomsten av affärsrörelse och inkomsten av          följd av att beskattningen av inkomst av
43966: fastighet. Beskattning enligt prövning kompli-       affärsrörelse enligt prövning slopats, har man
43967: cerar skattesystemet, bl.a. bolagsskattens kre-      beslutat att ännu inte då förskotten för 1991
43968: ditsystem och förlustutjämningen. Vid revide-        fastställs beakta den minskning som gäller
43969: ringen av företagsbeskattningen har man haft         beskattningen enligt prövning.
43970: som mål att företagets reella inkomst i högre
43971: 
43972:      Helsingfors den 24 oktober 1990
43973: 
43974:                                                                   Finansminister Matti Louekoski
43975:                                               1990 vp.
43976: 
43977: Kirjallinen kysymys n:o 520
43978: 
43979: 
43980: 
43981: 
43982:                                  Säilynoja ym.: Asumisoikeusasuntojen suuntaamisesta nuorille
43983:                                      asunnontarvitsijoille
43984: 
43985: 
43986:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43987: 
43988:    Toisen lakivaliokunnan mietinnössä hallituk-     päätöksessä asumisoikeuden haltijoiden valin-
43989: sen esityksestä laiksi asumisoikeusasunnoista       nasta on menetelty hallituksen esityksen mu-
43990: todettiin asumisoikeusasuntoja jaettaessa nou-      kaisesti eli asuntoja voivat hakea alle 35-
43991: datettavista ikärajoista seuraavaa: Hallituksen     vuotiaat ilman tulorajoja ja yli 35-vuotiaista
43992: esityksen mukaan "asumisoikeuden haltijaksi         ne, jotka mahtuvat ns. ylempiin tulorajoihin.
43993: hyväksyttäisiin alkuvaiheessa ilman tulorajoja         Rakennettavien asumisoikeusasuntojen mää-
43994: alle 35-vuotiaat, mutta sitä vanhempien tulisi      räksi on arvioitu alkuvuosina 500--2 000 asun-
43995: täyttää aravavuokrataloissa noudatetut ns.          toa vuodessa. Hallituksen linja merkitsee, että
43996: ylemmät tulorajat. Valiokunta toteaa, että täl-     näitä asuntoja hakee todennäköisesti kymme-
43997: laista rajausta käytettäessä hakijoita tulisi to-   niätuhansia asunnontarvitsijoita ja nuorten
43998: dennäköisesti olemaan monikymmenkertainen           mahdollisuudet saada asuntoja samoissa arvon-
43999: määrä tarjolla oleviin asuntoihin verrattuna.       noissa kaikkien muiden kanssa ovat vähäiset.
44000: Tällöin asumisoikeuden saajat jouduttaisiin va-     Näin tästä järjestelmästä ei saada mitään to-
44001: litsemaan arpomalla varsin suuresta joukosta.       dellista apua nuorten huutavaan asuntopulaan.
44002: Näin ollen ei voitaisi turvata sitä, että järjes-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44003: telmän avulla pystyttäisiin helpottamaan erityi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44004: sesti nuorten ongelmallista asuntotilannetta.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44005: Tästä syystä valiokunta katsoo, että alkuvai-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44006: heessa asumisoikeuden haltijaksi tulisi hyväk-
44007: syä vain alle 30-vuotiaita."
44008:    Valiokunta halusi, että lukumääräisesti vä-                Miksi Hallitus ei noudattanut valio-
44009: häiset asumisoikeusasunnot suunnattaisiin al-              kunnan tahtoa asumisoikeusasuntojen
44010: kuvaiheessa nuorille alle 30-vuotiaille ja hel-            suuntaamisesta alkuvaiheessa nuorille
44011: potettaisiin näin heidän asuntotilannettaan.               asunnontarvitsijoille, ja
44012: Hallitus ei ole kuitenkaan noudattanut valio-                miten Hallitus aikoo ratkaista nuor-
44013: kunnan näkemyksiä, vaan valtioneuvoston                    ten asunto-ongelmat?
44014:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1990
44015: 
44016:           Vappu Säilynoja              Marja-Liisa Löyttyjärvi        Raimo Vuoristo
44017:           Kalle Röntynen               Esko Jokiniemi                 Markku Lehtosaari
44018:                                        Sinikka Mönkäre
44019: 
44020: 
44021: 
44022: 
44023: 200070S
44024: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 520
44025: 
44026: 
44027: 
44028: 
44029:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kohtuudella vastaavaksi. Tulorajaehto on voi-
44031: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       massa vuoden 1993 loppuun ja muut ehdot
44032: olette 2 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            toistaiseksi. Asumisoikeuden haltijaksi pyrki-
44033: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vän ikä ja hakijaruokakuntaa koskeva tulora-
44034: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jaehto tarkistetaan hakemuksen jättämisajan-
44035: edustaja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjal-     kohtana, mikä on hakuajan päättymisajankoh-
44036: lisesta kysymyksestä n:o 520:                       ta tai hakemuksen jättämispäivä. Asumis-
44037:                                                     oikeusasunnon tarve ja siihen liittyvä varalli-
44038:           Miksi Hallitus ei noudattanut valio-      suus tarkistetaan asumisoikeuden haltijaksi hy-
44039:        kunnan tahtoa asumisoikeusasuntojen          väksyttäessä.
44040:        suuntaamisesta alkuvaiheessa nuorille           Kunta tai kunnat yhdessä asettavat alueel-
44041:        asunnontarvitsijoille, ja                    laan jaettavat asumisoikeudet haettaviksi. Pää-
44042:          miten Hallitus aikoo ratkaista nuor-       töksen mukaan jaetaan käyttöön otettavat ja
44043:        ten asunto-ongelmat?                         vapautuvat asumisoikeudet Asumisoikeus aina
44044:                                                     osoitetaan tiettyyn huoneistoon tietyssä talossa.
44045:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Talon ei kuitenkaan tarvitse olla vielä valmis,
44046: taen seuraavaa:                                     vaan se voi olla rakenteilla tai vasta suunnit-
44047:                                                     teluvaiheessa. Aluksi asetettaisiin hakuaika,
44048:    Käsitellessään hallituksen esitystä eduskun-     jonka kuluessa hakemuksensa jättäneiden, va-
44049: nalle laiksi asumisoikeusasunnoista ja eräiden      lintaperusteet täyttävien hakijoiden keskinäi-
44050: siihen liittyvien lakien muuttamisesta toinen       nen järjestys arvottaisiin. Hakuajan jälkeen
44051: lakivaliokunta mietinnössään katsoi, että alku-     asumisoikeuksia voitaisiin hakea jatkuvasti,
44052: vaiheessa asumisoikeuden haltijaksi tulisi hy-      mutta myös myöhemmin voitaisiin asettaa ha-
44053: väksyä vain alle 30-vuotiaita. Mietinnössään        kuaika. Jatkuvan haun aikana hakeneet saisi-
44054: valiokunta kuitenkin myös totesi, että järjestel-   vat järjestysnumeronsa hakuaikana hakeneiden
44055: mästä tulee luoda yleinen asumisvaihtoehto ja       jälkeen. Jatkuvan haun aikana samana päivänä
44056: sen vuoksi ikä- ja tulorajat tulee jatkossa         hakeneiden keskinäinen järjestys arvottaisiin.
44057: poistaa.                                            Asumisoikeudet jaettaisiin järjestysnumeroiden
44058:    Kuluvan vuoden elokuun alussa voimaan            mukaan.
44059: tulleen asumisoikeusasunnoista annetun lain            Kuten edellä olevasta asumisoikeuden halti-
44060: (650/90) 4 §:n mukaan valtioneuvosto antaa          joiden valintaa koskevien yleisten määräysten
44061: yleiset määräykset asumisoikeuden haltijoiden       keskeisistä kohdista ilmenee, asumisoikeuden
44062: valinnasta ja valinnassa noudatettavasta me-        hakijat asetetaan järjestysnumeronsa mukaan
44063: nettelystä. Valtioneuvosto on antanut nämä          jonoon. Nuorille henkilöille ja nuorille perheille
44064: määräykset 27.9.1990.                               on asetettu kuitenkin lievemmät asumisoikeu-
44065:    Päätöksen mukaan asumisoikeuden haltijan         den haltijaksi hyväksytyksi tulemista koskevat
44066: tulee olla 18 vuotta täyttänyt ja jos hakijaruo-    ehdot. Kukaan asumisoikeuden haltija ei saa
44067: kakuntaan kuuluu 35 vuotta täyttänyt henkilö,       hakemuksenaan subjektiivista oikeutta saada
44068: hakijaruokakunnan tulot eivät saa ylittää työ-      asumisoikeusasunto tai varmuutta hakemus-
44069: suhdearavavuokra-asuntoon oikeuttavia tulo-         taan vastaavan asumisoikeusasunnon saannista
44070: rajoja. Hakijaruokakunnalla tulee myös olla         tietyssä ajassa. Niinpä hakija siitä riippumatta,
44071: asumisoikeusasunnon tarve. Hakualueella ha-         sovelletaanko häneen tulorajaehtoa vai ei, voi
44072: kijaruokakunnalla ei siten saa olla asumistar-      joutua odottamaan hakemuksensa mukaista
44073: peen kohtuudella tyydyttävää omistusasuntoa.        asumisoikeusasuntoa varsin pitkään, jopa usei-
44074: Hakijaruokakunnalla ei myöskään saa olla            ta vuosia.
44075: varallisuutta hankkia asunnontarpeen kohtuu-           Jos olisi hyväksytty valiokunnan mietinnös-
44076: della tyydyttävää omistusasuntoa tai peruskor-      sään ottama kanta, että asumisoikeussopimuk-
44077: jata nykyinen omistusasunto asumistarvetta          sia ei tehtäisi eikä siis asumisoikeuden haltijaksi
44078:                                      1990 vp. -     KK n:o 520                                    3
44079: 
44080: ollenkaan hyväksyttäisi muita kuin alle 30-         ehdottaa ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
44081: vuotiaita nuoria henkilöitä, olisi osa nuorista     sessään, että vuonna 1991 aloitettaisiin 1 750
44082: hakijoista jouduttu hylkäämään ns. alkuvai-         asumisoikeusasunnon rakentaminen, mikä on
44083: heen aikana, koska he jonossa ollessaan olisi-      tämän vuoden tulo- ja menoarvioon verrattuna
44084: vat täyttäneet tuon iän. Jos taas olisi lähdetty    yli kolminkertainen tavoite. Myös muun koh-
44085: siitä, että hakijan tulee hakuajan päättyessä tai   tuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen lisää
44086: jatkuvan haun aikana olla hakemusta jätettäes-      myös nuorten mahdollisuuksia asunnon saan-
44087: sä alle 30-vuotias, mutta hän voi asumisoikeu-      tiin. Asumisoikeusasuntojen lisäksi vuonna
44088: den haltijaksi hyväksyttäessä ja asumisoikeus-      1991 on tarkoitus aloittaa 20 000 uuden valtion
44089: sopimusta tehtäessä olla 30 vuotta täyttänyt,       lainoittaman asunnon rakentaminen.
44090: ollaan vastaavassa rakenteessa kuin mitä on            Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä
44091: toteutettu valtioneuvoston päätöksessä eli tie-     useampiakin lakiehdotuksia, joiden avulla on
44092: tyn ikärajan alittavilla on etu, mutta myös         mahdollista lisätä myös vapaarahoitteisesta
44093: vanhempia on hyväksyttävä.                          asuntokannasta kohtuuhintaisena pysyvää
44094:     Asumisoikeusasuntoa on asumisoikeusasun-        asuntotuotantoa. Hallituksen esitykseen laiksi
44095: noista annetun lain 27 §:n mukaan käytettävä        huoneenvuokralain muuttamisesta (HE n:o
44096: asumisoikeuden haltijan tai hänen ja hänen          105) sisältyy ehdotus lain 6 §:n muuttamisesta
44097: perheensä vakituisena asuntona. Asumisoikeus-       siten, että määräaikainen vuokrasopimus voi-
44098: sopimus antaa toistaiseksi voimassa olevan          taisiin tehdä vähintään viideksi vuodeksi edel-
44099: oikeuden asunnon hallintaan ja on siis tarkoi-      lyttämättä ennalta sovittua päättymisperustet-
44100:  tettu pysyvää asumistarvetta varten. Asumisoi-     ta. Tämä lainmuutos mahdollistaisi muun
44101:  keus voi kuulua kahdelle tai useammalle yh-        muassa nuorisoasuntokannan luomisen. Kiin-
44102: dessä. Nuorten asuntotilanne on vaikea, mutta       nostusta tällaisen vuokra-asuntokannan luomi-
44103:  näitä asuntoja ei siis ole tarkoitettu vain        seen ovat osoittaneet jo eräät järjestöt ja
44104:  nuorisoasunnoiksi. Myös toinen lakivaliokunta      seurakuntayhtymät Näitä nuorille ja nuorille
44105:  totesi, että järjestelmästä tulee luoda yleinen    aviopareille tarkoitettuja vuokra-asuntoja on
44106: asumisvaihtoehto ja sen vuoksi ikä- ja tulorajat    suunniteltu toteutettavan sekä vapaarahoittei-
44107:  tulee jatkossa poistaa. Nuoria hakijoita koske-    silla että valtion lainoittamina. Myös olemassa
44108:  vat lievemmät valintaperusteet asetettiin kui-     olevasta asuntokannasta voitaisiin hankkia
44109:  tenkin tarkoituksella, jotta nuorten ja nuorien    asuntoja tähän tarkoitukseen. Hallituksen esi-
44110:  perheiden asuntotilannetta voitaisiin myös tällä   tyksellä laiksi yhtiöjärjestykseen perustuvasta
44111:  asumismuodolla helpottaa. Etu haluttiin ulot-      kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden
44112:  taa alle 35-vuotiaisiin asti alle 30-vuotiaiden    enimmäishinnoista ja laiksi leimaverolain
44113:  sijaan, koska monet opiskelunsa päättyessä         57 §:n muuttamisesta (HE n:o 61) on tarkoitus
44114:  ovat jo 30-vuotiaita, opintovelkaisia ja perhet-   antaa kunnille mahdollisuus vaikuttaa asunto-
44115:  tä perustamassa tai jo perheeliisiä ja yhtä        jen hintakehitykseen ja saada aikaan alueelleen
44116:  vaikeassa asemassa kuin alle 30-vuotiaat.          kohtuuhintaisena pysyvää asuntokantaa. Myös
44117:     Nuorten asuntotilannetta on kaikin keinoin      tätä lainsäädäntöä voitaisiin soveltaa asuntojen
44118:  pyrittävä helpottamaan. Myös asumisoikeus-         rahoitustavasta riippumatta.
44119:  asuntoja on rakennettava lisää. Niinpä hallitus
44120: 
44121:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1990
44122: 
44123:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
44124: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 520
44125: 
44126: 
44127: 
44128: 
44129:                               Tili Riksdagens Herr Talman
44130:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stad så att den skäligen motsvarar bostadsbe-
44131: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er             hovet. lnkomstgränsen gäller tili utgången av
44132: skrivelse av den 2 oktober 1990 tili vederbö-       år 1993, de övriga villkoren tills vidare. Den
44133: rande medlem av statsrådet sänt en kopia av         sökandes ålder och inkomstgränsen för hushål-
44134: följande av riksdagsman Säilynoja m.fl. under-      let kontrolieras då ansökan lämnas in, det vill
44135: tecknade spörsmål nr 520:                           säga vid ansökningstidens utgång elier den dag
44136:                                                     då ansökan lämnas in. Behovet av bostads-
44137:                                                     rättsbostad och den därmed sammanhängande
44138:          Varför har Regeringen inte följt ut-       förmögenheten kontrolleras vid godkännandet
44139:        skottets vilja i att bostadsrättsbostäder-   av bostadsrättshavarna.
44140:        na i första skedet skall riktas tili unga       En kommun elier flera kommuner tilisam-
44141:        bostadsbehövande, och                        mans förklarar bostadsrätterna inom sitt elier
44142:          på vilket sätt avser Regeringen att        sina områden lediga att sökas. Enligt beslutet
44143:        lösa de ungas bostadsproblem?                fördelas då de bostadsrätter som tas i bruk och
44144:                                                     som blir lediga. Bostadsrätten gälier alltid en
44145:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bestämd lägenhet i ett bestämt hus. Huset
44146: samt anföra följande:                               behöver dock inte vara färdigbyggt, utan det
44147:                                                     kan vara under byggnad eller i planeringssta-
44148:    Då andra lagutskottet behandlade regering-       diet. Tili en början bestäms en ansökningstid,
44149: ens proposition tili riksdagen med förslag tili     och den inbördes ordningen melian de sökande
44150: lag om bostadsrättsbostäder och ändring av          som då lämnar in sina ansökningar och upp-
44151: vissa därmed sammanhängande lagar, anförde          fylier erforderliga vilikor avgörs genom lott-
44152: det i sitt betänkande att endast personer under     dragning. Efter ansökningstiden kan ansök-
44153: 30 år i första skedet skulle godkännas som          ningar kontinuerligt lämnas in, men även då
44154: bostadsrättshavare. Men i betänkandet konsta-       kan en andra ansökningstid utlysas. De som
44155: terade utskottet dock också att systemet borde      ansöker om bostadsrätt under tiden för konti-
44156: bli ett allmänt boendealternativ, och därför        nuerlig ansökan får sina ordningsnummer efter
44157: borde ålders- och inkomstbegränsningarna i          dem som sökt under den ursprungliga ansök-
44158: fortsättningen slopas.                              ningstiden. Den inbördes ordningen mellan
44159:    Enligt 4 § lagen om bostadsrättsbostäder         dem som sökt samma dag under den kontinu-
44160: (650/90), som trädde i kraft i början av augusti    erliga ansökningstiden avgörs genom lottdrag-
44161: i år, utfärdar statsrådet allmänna anvisningar      ning. Bostadsrätterna delas ut i den ordning
44162: om valet av bostadsrättshavare och om val-          som ordningsnumren anger.
44163: proceduren. Statsrådet har medelst sitt beslut         Såsom framgår av de centrala punkterna i de
44164: 27.9.1990 utfärdat dessa anvisningar.               alimänna bestämmelserna om vai av bostads-
44165:    Enligt beslutet skali en bostadsrättshavare ha   rättshavare ställs de sökande i kö på basis av
44166: fyllt 18 år, och om hushållet omfattar en           ordningsnumren. För unga personer och unga
44167: person som har fylit 35 år, får hushållets          familjer är vilikoren för godkännande som
44168: inkomster inte överstiga de maximiinkomster         bostadsrättshavare dock lindrigare. lngen bo-
44169: som tillämpas då boende i tjänstebostäder som       stadsrättshavare erhåller genom sin ansökan
44170: är aravahyresbostäder godkänns. Hushållet           subjektiv rätt tili en bostadsrättsbostad elier
44171: skall vidare behöva en bostadsrättsbostad. Det      säkerhet om att han inom en bestämd tid
44172: skall alltså inte inom sitt ansökningsområde ha     kommer att få en bostad som motsvarar hans
44173: tillgång tili en ägarbostad som skäligen uppfyl-    ansökan. Därför kan en sökande, oberoende
44174: ler dess bostadsbehov. Det skall inte heller ha     om vilikoret beträffande inkomstgräns tilläm-
44175: så mycket förmögenhet att det förmår skaffa         pas på honom, råka ut för en lång väntetid,
44176: en ägarbostad som motsvarar bostadsbehovet          rentav flera år, innan han får en bostadsrätt
44177: elier grundligt reparera sin nuvarande ägarbo-      som motsvarar hans ansökan.
44178:                                        1990 vp. -      KK n:o 520                                     5
44179: 
44180:     Om den ståndpunkt i utskottets betänkande             De ungas bostadssituation bör på alla sätt
44181: skulle tillämpas enligt viiken bostadsrättsavtal       underlättas. Det bör också byggas mer bostads-
44182: inte skulle ingås med andra än personer som            rättsbostäder. Sålunda föreslår regeringen i
44183: inte har fyllt 30 år, det vill säga att andra inte     budgetpropositionen för nästa år att byggandet
44184: skulle godkännas som bostadsrättshavare, skul-         av 1 750 bostadsrättsbostäder skall in1edas år
44185: le en del av de unga sökandena falla bort under        1991, ett må1 som är mer än tre gånger så högt
44186: det så kallade första skedet, eftersom de skulle       som vad som ingår i statsbudgeten för i år.
44187: fylla 30 medan de står i kö. Och om man hade           Också ökningen av den övriga produktionen av
44188: utgått ifrån att den sökande vid utgången av           bostäder tili skäligt pris ökar de ungas möjlig-
44189: ansökningstiden eller under tiden för kontinu-         heter att få bostad. Utöver byggandet av
44190: erlig ansökan skulle vara under 30 år då han           bostadsrättsbostäder kommer byggandet av
44191: lämnar in sin ansökan, men att han då han              20 000 nya statsbe1ånade bostäder att in1edas
44192: godkänns som bostadsrättshavare och då bo-             år 1991.
44193: stadsrättsavtalet ingås kunde ha fyllt 30, blir           Som bäst ligger ett antal lagpropositioner i
44194: situationen densamma som den är enligt stats-          riksdagen genom vilka det vore möjligt att öka
44195: rådets beslut, det vill säga att den som faller        produktionen av även fritt finansierade bostä-
44196: under en bestämd åldersgräns har förtur, men           der till skäligt pris. Regeringens proposition
44197: också äldre sökande kan godkännas.                     med förslag till lag om ändring av hyreslagen
44198:     En bostadsrättsbostad skall enligt 27 § lagen      (RP nr 105) innehåller förslag om ändring av
44199:  om bostadsrättsbostäder användas som stadig-          lagens 6 § så att ett hyresavtal på bestämd tid
44200:  varande bostad för bostadsrättshavaren eller          kan göras för minst fem år utan att man
44201: för honom och hans familj. Bostadsrättsavtalet         förutsätter några på förhand överenskomna
44202:  ger rätt som gäller tills vidare tili besittning av   grunder för avtalets upphörande. Denna lag-
44203:  bostaden och är alltså avsett för stadigvarande       ändring gör det bland annat möjligt att
44204:  boende. Bostadsrätten kan innehas av två eller        åstadkomma ett bestånd av ungdomsbostäder.
44205:  flera personer tillsammans. Undgomarnas bo-           Vissa organisationer och sammanslutningar av
44206:  stadssituation är svår, men dessa bostäder är         församlingar har redan ådagalagt intresse för
44207:  alltså inte enbart avsedda som ungdomsbostä-          att få ett sådant tili stånd. Dessa hyresbostäder
44208:  der. Också andra lagutskottet konstaterade att        avsedda för unga personer och unga äkta par
44209:  systemet bör utformas som ett allmänt alterna-        har planerats kunna bli både fritt finansierade
44210:  tiv för boende och att ålders- och inkomstgrän-       och statligt belånade. Ä ven ur det existerande
44211:  serna framgent bör slopas. Men antagnings-            bostadsbeståndet kunde bostäder anskaffas för
44212:  grunderna för unga sökande gjordes avsiktligen        detta ändamål. Regeringens proposition med
44213:  lindrigare så att också denna boendeform              förslag till lag om kommunens inlösningsrätt
44214:  skulle bidra till att underlätta bostadssituatio-     enligt bolagsordning och om maximipris på
44215:  nen för unga personer och unga familjer.              aktier samt lag om ändring av 57 § lagen
44216:  Förmånen utsträcktes tili personer under 35 i         angående stämpelskatt (RP nr 61) avser att ge
44217:  stället för under 30 av den anledningen att           kommunerna möjlighet att påverka utveckling-
44218:  många redan har fyllt 30 då de slutar studera,        en av bostadspriserna och att i sina områden
44219:  de har studieskulder och håller på att grunda         åstadkomma ett bostadsbestånd som bibehåller
44220:  eller har redan grundat familj, och de befinner       skäliga priser. Ä ven denna lagstiftning kunde
44221:  sig i en lika svår situation som de som inte har      tilllämpas oavsett på vilket sätt bostäderna
44222:  fyllt 30.                                             finansieras.
44223: 
44224:      Helsingfors den 29 oktober 1990
44225: 
44226:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
44227: 1
44228: 1
44229: 1
44230:     1
44231:     1
44232:     1
44233:         1
44234:         1
44235:         1
44236:             1
44237:             1
44238:             1
44239:                 1
44240:                 1
44241:                 1
44242:                     1
44243:                     1
44244:                     1
44245:                         1
44246:                         1
44247:                         1
44248:                                              1990 vp.
44249: 
44250: Kirjallinen kysymys n:o 521
44251: 
44252: 
44253: 
44254: 
44255:                                  P. Leppänen ym.: Eduskunnan päätösten huomioon ottamisesta
44256:                                      Euroopan taloudellista yhdentymistä koskevissa neuvotte-
44257:                                      luissa
44258: 
44259: 
44260:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44261: 
44262:    Eduskunta asetti viime keväänä ehdot ETA-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44263: neuvotteluille. Ulkoasiainvaliokunnan mietin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44264: nön pohjalta eduskunta hyväksyi mietinnön ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44265: siihen sisältyvät 18 yleistä reunaehtoa.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44266:    Yksi ehdoista sisälsi vaatimuksen, että kaik-
44267: kien valiokuntien kirjaamat ehdot tulisi ottaa
44268: huomioon, joten periaatteessa eduskunta esitti              Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
44269: useita kymmeniä varaumia ET A-neuvottelui-                ETA-neuvottelijat ottavat huomioon
44270: hin. Nyt kuitenkin on käynyt ilmi, etteivät               eduskunnan tekemät päätökset viime
44271: Suomen edustajat olekaan jättäneet varaumia               keväältä?
44272: mm. elintarvikkeiden osalta, vaikka muut
44273: EFTA-maat ovat jättäneet.
44274: 
44275:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1990
44276: 
44277:           Pekka Leppänen              Asko Apukka              Raila Aho
44278:           Claes Andersson             Esko Seppänen            Esko-Juhani Tennilä
44279:           Marja-Liisa Löyttyjärvi     Ensio Laine              Jarmo Wahlström
44280:           Vappu Säilynoja             Heli Astala              Marjatta Stenius-Kaukonen
44281:           Anna-Liisa Jokinen          Timo Laaksonen           Lauha Männistö
44282:           Juhani Vähäkangas           Pirkko Ikonen            Jukka Vihriälä
44283:           Tellervo Renko              Annikki Koistinen        Riitta Kauppinen
44284:                            Matti Väistö                 Toimi Kankaanniemi
44285: 
44286: 
44287: 
44288: 
44289: 200070S
44290: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 521
44291: 
44292: 
44293: 
44294: 
44295:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44296: 
44297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallitus on ottanut huomioon eduskunnan
44298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        esittämät reunaehdot ja muut huomiot antaes-
44299: olette 2 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn             saan ETA-neuvotteluvaltuuskunnalle neuvotte-
44300: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         luohjeita. Osa varaumista tai poikkeustoivo-
44301: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        muksista on kuitenkin käynyt tarpeettomiksi,
44302: edustaja P. Leppäsen ym. kirjallisesta kysy-         kun lisäselvitykset ovat osoittaneet, ettei kysei-
44303: myksestä n:o 521:                                    seen asiaan liitykään kannaltamme ongelmia.
44304:                                                      Eräiden ongelmien suhteen on selvinnyt, että
44305:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      tavoitteemme voidaan saavuttaa muilla kei-
44306:        ETA-neuvottelijat ottavat huomioon            noin. Lisäksi osa eduskunnan eri valiokuntien
44307:        eduskunnan tekemät päätökset viime            huomioista ei liity ETA-neuvotteluihin vaan
44308:        keväältä?                                     edellyttää kotimaisia toimia.
44309:                                                         Neuvottelutilanne muuttuu jatkuvasti, erityi-
44310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sesti nyt kun ollaan neuvottelujen ratkaisevassa
44311: taen seuraavaa:                                      vaiheessa. On ilmeistä, että neuvottelujen alus-
44312:                                                      sa esitettyjä poikkeusvaatimuksia joudutaan
44313:    ETA-neuvotteluja käy Tasavallan Presiden-         tarkistamaan. Nyt tutkitaankin erilaisia vaih-
44314: tin nimeämä neuvotteluvaltuuskunta. Hallitus         toehtoja, joilla voitaisiin turvata asetetut ta-
44315: on antanut neuvotteluvaltuuskunnalle neuvot-         voitteet muutoin kuin pysyvillä poikkeuksilla.
44316: teluohjeet, joita on muutettu neuvottelutilan-       Tällaisia keinoja ovat mm. siirtymäajat, suoja-
44317: teen edellyttämällä tavalla sen mukaan kuin          lausekejärjestelyt sekä kansallinen lainsäädän-
44318: hallitus on katsonut tarpeelliseksi.                 tö, joka ei syrji kansallisuuden perusteella.
44319:    ETA-sopimus edellyttää aikanaan eduskun-          Myös Suomen hallitus on täsmentänyt anta-
44320: nan hyväksymistä. Koska kysymyksessä on              miaan neuvotteluohjeita tämän mahdollistami-
44321: ni'r· h:•jakantoinen ratkaisu, hallitus on ollut     seksi.
44322: io neuvotteluja valmisteltaessa ja niiden aikana        ETA-neuvottelut ovat siinä mielessä erikois-
44323: asiasta säännöllisesti yhteydessä eduskunnan         laatuiset, että neuvotteluissa EFTA puhuu yh-
44324: valiokuntiin sekä eduskuntaan kokonaisuudes-         dellä äänellä eli kunkin EFTA-maan on saata-
44325: saan antamalla mm. kaksi selontekoa ja yhden         va ensin muiden EFTA-maiden hyväksyminen
44326: tiedonannon. Eduskunta on hyväksynyt halli-          omalle varaumalleen. Vasta sen jälkeen voi-
44327: tuksen esittämän neuvottelulinjan. Maaliskuus-       daan varauma esitellä EY:lle. Poikkeusvaati-
44328: sa 1990 annettua selontekoa eduskunta käsitteli      mukset kuitenkin heijastavat kansallisia tarpei-
44329: perusteellisesti ja eri valiokunnat esittivät lau-   ta eivätkä ole välttämättä samat kaikilla
44330: sunnoissaan huomioitaan hallitukselle. Ulko-         EFTA-mailla.
44331: asiainvaliokunnan mietinnön ponsiosaan oli              Hallitus tulee pitämään eduskunnan myös
44332: kerätty ne ehdot, jotka eduskunta halusi aset-       jatkossa tietoisena neuvottelujen ajankohtaises-
44333: taa hallitukselle neuvotteluja varten.               ta tilanteesta.
44334:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
44335: 
44336:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
44337:                                     1990 vp. -     KK n:o 521                                      3
44338: 
44339: 
44340: 
44341: 
44342:                              Tili Riksdagens Herr Talman
44343: 
44344:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Regeringen har beaktat riksdagens anmärk-
44345: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ningar och andra kommentarer i sina förhand-
44346: av den 2 oktober 1990 tili vederbörande med-       lingsdirektiv tili EES-delegationen. En del av
44347: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    reservationerna eller önskemålen om undantag
44348: av riksdagsman P. Leppänen m.fl. underteck-        har dock förfallit i och med att tilläggsutred-
44349: nade spörsmål nr 521:                              ningar visat att ärendet i fråga inte innebär
44350:                                                    problem för vår del. Beträffande vissa problem
44351:           Ämnar regeringen tillse att EES-för-     har det visat sig att de mål vi uppställt kan nås
44352:        handlarna beaktar riksdagens beslut         med andra medel. En del av riksdagsutskottens
44353:        från i våras?                               kommentarer anknyter dessutom inte tili EES-
44354:                                                    förhandlingarna, utan de förutsätter nationella
44355:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       åtgärder.
44356: samt anföra följande:                                 Förhandlings1äget förändras hela tiden, i
44357:                                                    synnerhet nu då man står inför det avgörande
44358:    EES-förhandlingarna förs av en förhandlings-    skedet i förhandlingarna. Det är uppenbart att
44359: delegation som utnämnts av Republikens Pre-        de krav på undantag som anfördes i början av
44360: sident. Regeringen har meddelat förhandlings-      förhandlingarna måste ses över. Därför gran-
44361: direktiv tili delegationen och dessa har ändrats   skar man nu olika alternativ som kunde säker-
44362: på det sätt som förhandlingsläget har krävt i      ställa de uppställda målen på andra sätt än
44363: enlighet med vad regeringen ansett nödvändigt.     genom permanenta undantag. Dylika arrange-
44364:    EES-överenskommelsen kommer att kräva           mang är bl.a. övergångstider, skyddsklausu1er
44365: godkännande av riksdagen i sinom tid. Efter-       och nationell lagstiftning som inte är diskrimi-
44366: som det gäller en så vittbärande fråga har         nerande på grund av nationalitet. Regeringen
44367: regeringen såväl under beredningsskedet som        har också preciserat sina förhandlingsdirektiv
44368: under själva förhandlingarna stått i regelbun-     för att möjliggöra detta.
44369: den kontakt med riksdagens utskott och även           EES-förhandlingarna är unika i det hänseen-
44370: med riksdagen i dess helhet genom avgivandet       det att EFTA talar med en mun i förhand1ing-
44371: av bl.a. två redogörelser och ett meddelande.      arna, dvs. att varje EFT A-land för en reserva-
44372: Riksdagen har godkänt den förhandlingslinje        tion först måste inhämta godkännande av de
44373: som regeringen har lagt fram. Den redogörelse      andra EFTA-länderna. Först därefter kan re-
44374: som överlämnades i mars 1990 behandlades           servationen 1äggas fram för EG. Kraven om
44375: ingående av riksdagen och i sina utlåtanden        undantag reflekterar dock nationella behov och
44376: gav olika utskott regeringen sina kommentarer.     är inte nödvändigtvis desamma för samtliga
44377: 1 klämmarna i utrikesutskottets betänkande         EFT A-länder.
44378: fanns de villkor samlade som riksdagen önska-         Ä ven i fortsättningen kommer regeringen att
44379: de uppställa för regeringen med avseende på        hålla riksdagen underrättad om det aktuella
44380: förhandlingarna.                                   läget i förhandlingarna.
44381: 
44382:     Helsingfors den 30 oktober 1990
44383: 
44384:                                                                       Minister Pertti Salolainen
44385:                                                1990 vp.
44386: 
44387: Skriftligt spörsmål nr 522
44388: 
44389: 
44390: 
44391: 
44392:                                   Nyby: Om åtgärder för att motverka vattenskador i fastigheter
44393: 
44394: 
44395:                                Tili Riksdagens Herr Talman
44396: 
44397:    Också i nybyggda egnahemshus uppstår nu-          byggnadstekniken i Finland rimligen borde
44398: mera svåra vattenskador. Det är inte ovanligt        vara välutvecklad. Man kan emellertid med fog
44399: att allvarliga vattenläckage inträffar snart efter   fråga om övervakningen under byggnadstiden
44400: det att ett nytt egnahemshus tagits i bruk. Ä ven    är tillräckligt sträng, om rörtillverkarna tar
44401: om byggnaden är försäkrad förorsakar läcka-          tillräckligt stort ansvar för produktens kvalitet
44402: get stora men för dem som bor i huset:               och om skadegörelsen kunde minimeras genom
44403: egnahemshuset måste utrymmas och familjen            att installera golvbrunnar under t.ex. diskbän-
44404: behöver en tillfällig bostad under renoverings-      karna.
44405: tiden.                                                  Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
44406:    Under år 1984 betalade försäkringsbolagen         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
44407: ut 11 757 000 mark i ersättningar för vatten-        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
44408: skador i egnahemshus. År 1987 hade summan            rådet ställa följande spörsmål:
44409: stigit tili 26 097 000 mark. Totalt betalade
44410: försäkringsbolagen ut över 260 miljoner mark i                Vilka är enligt Regeringens uppfatt-
44411: ersättningar för vattenskador år 1987. Natio-               ning anledningarna tili det stora antalet
44412: nalekonomiskt är skadorna alltså ansenliga.                 vattenskador i fastigheterna och
44413:    Anledningen tili det ökande antalet vatten-                 vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
44414: skador i fastigheter är svårdefinierbar eftersom            ta för att minska antalet vattenskador?
44415: 
44416:      Helsingfors den 3 oktober 1990
44417: 
44418:                                              Mats Nyby
44419: 
44420: 
44421: 
44422: 
44423: 200070S
44424: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 522
44425: 
44426: Kirjallinen kysymys n:o 522                                                             Suomennos
44427: 
44428: 
44429: 
44430: 
44431:                                 Nyby: Vesivaurioiden estämisestä kiinteistöissä
44432: 
44433: 
44434:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44435:    Myös uusissa omakotitaloissa syntyy ny-        kennustekniikan Suomessa tulisi olla hyvin
44436: kyään pahoja vesivaurioita. Vakavan vesivuo-      kehittynyttä. Syystä voidaan kuitenkin kysyä,
44437: don sattuminen pian uuden omakotitalon käyt-      onko valvonta rakennusaikana riittävän anka-
44438: töönoton jälkeen ei ole epätavallista. Vaikka     raa, ottavatko putkien valmistajat riittävän
44439: rakennus onkin vakuutettu, vuodosta aiheutuu      suuren vastuun tuotteen laadusta ja voitaisiin-
44440: suurta haittaa talossa asuville: omakotitalo on   ko vahinkoja minimoida asentamalla lattiakai-
44441: tyhjennettävä ja perhe tarvitsee väliaikaisen     voja esim. tiskipöytien alle.
44442: asunnon korjauksen ajaksi.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44443:    Vuonna 1984 vakuutusyhtiöt maksoivat           tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän
44444: II 757 000 markkaa korvauksia omakotitalois-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44445: sa tapahtuneista vesivaurioista. Vuonna I987      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44446: summa oli noussut 26 097 000 markkaan. Kai-
44447: ken kaikkiaan vakuutusyhtiöt maksoivat yli
44448: 260 miljoonaa markkaa korvauksia vesivau-                   Mitkä syyt Hallituksen mielestä ai-
44449: rioista vuonna 1987. Kansantaloudellisesti va-           heuttavat suuren määrän vesivaurioita
44450: hingot ovat siis huomattavia.                            kiinteistöissä, ja
44451:    Syy vesivaurioiden lisääntymiseen kiinteis-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44452: töissä on vaikeasti määriteltävissä, koska ra-           ryhtyä vesivaurioiden vähentämiseksi?
44453:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta I990
44454: 
44455:                                            Mats Nyby
44456:                                       1990 vp. -     KK n:o 522                                    3
44457: 
44458: 
44459: 
44460: 
44461:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44462:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ensiksi mainitun tutkimuksen mukaan noin
44463: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        60 % vuotovahingoista tapahtuu omakotita-
44464: olette 3 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn             loissa, joissa omakotitalon rakentaja usein itse
44465: kirjeenne n:o 1567 ohella toimittanut valtioneu-     suorittaa tavarahankinnat ja asennustyön il-
44466: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         man ammattitaitoista työnjohtoa.
44467: kansanedustaja Nybyn kirjallisesta kysymyk-             Ympäristöministeriö     (aikaisemmin    stsa-
44468: sestä n:o 522, jossa tiedustellaan:                  asiainministeriö) on jo vuonna 1976 antanut
44469:                                                      Suomen rakentamismääräyskokoelmassa mää-
44470:           Mitkä syyt Hallituksen mielestä ai-        räykset ja ohjeet vesi- ja viemärilaitteistoissa
44471:        heuttavat suuren määrän vesivaurioita         käytettävistä materiaaleista, asenoustavoista ja
44472:        kiinteistöissä, ja                            asennustyön suorittamisesta vastaavasta työn-
44473:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       johtajasta. Em. vuodesta alkaen on ympäristö-
44474:        ryhtyä vesivaurioiden vähentämiseksi?         ministeriö suorittanut vesi- ja viemärilaitteis-
44475:                                                      toissa käytettävien tuotteiden tyyppihyväksyn-
44476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tää. Ensisijaisesti suunnittelija ja urakoitsija
44477: vasti seuraavaa:                                     huolehtivat, että edellä mainitut määräykset
44478:                                                      täyttyvät. Rakennusvalvonta suorittaa vain pis-
44479:    Ympäristöministeriö on yhdessä Suomen Va-         tokoemaisia tarkastuksia.
44480: kuutusyhtiöiden Keskusliiton kanssa vuonna              Vuotovahinkojen pienentämiseksi on ympä-
44481: 1988 teettänyt selvityksen vesivahingoista ja        ristöministeriö yhdessä Suomen Vakuutusyh-
44482: arvion niiden syistä. Valtion teknillisestä tutki-   tiöiden Keskusliiton kanssa laatimassa kansan-
44483: muskeskuksesta on valmistumassa selvitys vuo-        omaista ohjetta, kuinka varsinkin omakotitalo-
44484: sina 1975-1989 tehdyistä vauriosyytutkimuk-          jen rakentajat voivat välttää vesivahingot. Tä-
44485: sista. Kummankin selvityksen perusteella ylei-       män lisäksi ministeriö seuraa tilannetta muissa
44486: sin vaurion syy on putkissa tapahtuva korroo-        Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa.
44487: sio. Tämä johtuu osaksi Suomen vesien peh-
44488: meydestä ja alhaisesta pH -arvosta.
44489:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
44490: 
44491:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
44492: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 522
44493: 
44494: 
44495: 
44496: 
44497:                              Tili Riksdagens Herr Talman
44498: 
44499:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beror delvis på de finska vattnens mjukhet och
44500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        låga pH-värde.
44501: nr 1567 av den 3 oktober 1990 tili vederböran-        Enligt den förstnämnda undersökningen sker
44502: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       ca 60% av läckagen i egnahemshus, där den
44503: följande av riksdagsman Nyby undertecknade         som byggt egnahemshuset ofta själv står för
44504: spörsmål nr 522:                                   varuanskaffningarna och installeringsarbetet
44505:                                                    utan hjälp av någon yrkeskunnig arbetsledare.
44506:                                                       Miljöministeriet (tidigare inrikesministeriet)
44507:          Vilka är enligt Regeringens uppfatt-      utfärdade redan 1976 i Finlands byggbestäm-
44508:        ning anledningarna tili det stora antalet   melsesamling föreskrifter och anvisningar om
44509:        vattenskador i fastigheterna och            materia!, installeringspraxis och den arbetsleda-
44510:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     re som skall ansvara för utförandet av instal-
44511:        ta för att minska antalet vattenskador?     leringsarbetet. Sedan 1976 har miljöministeriet
44512:                                                    typgodkänt produkter som används i vatten-
44513:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och avloppsanläggningar. 1 första hand är det
44514: samt anföra följande:                              projektören och entreprenören som ser tili att
44515:                                                    ovan nämnda föreskrifter iakttas. Byggnadstill-
44516:    Miljöministeriet har tillsammans med Finska     synen utför bara stickprovsartade kontroller.
44517: Försäkringsbolagens Centralförbund r.f. under         För att läckagen skall bli färre utarbetar
44518: år 1988 låtit göra en utredning om vattenska-      miljöministeriet tillsammans med Finska För-
44519: dor och en bedömning av orsakerna tili dem.        säkringsbolagens Centralförbund r.f. populari-
44520: Vid statens tekniska forskningscentral färdig-     serade anvisningar om hur i synnerhet de som
44521: ställs en utredning om undersökningar som          bygger egnahemshus kan undvika vattenska-
44522: gjordes 197 5-1989 om orsakerna tili skador.       dor. Dessutom följer ministeriet situationen i
44523: Den allmännaste orsaken tili skador är enligt      de övriga nordiska länderna och på annat håll
44524: bägge utredningarna korrosion i rören. Detta       i Europa.
44525: 
44526:     Helsingfors den 26 oktober 1990
44527: 
44528:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
44529:                                           1990 vp.
44530: 
44531: Kirjallinen kysymys n:o 523
44532: 
44533: 
44534: 
44535: 
44536:                                Pokka: Polttonesteitä koskevan alueellisen hinnantasausjärjes-
44537:                                  telmän säilyttämisestä
44538: 
44539: 
44540: 
44541:                               (Kysymyksen n:o 512 yhteydessä)
44542: 
44543: 
44544: 
44545: 
44546: 210097R
44547:                                             1990 vp.
44548: 
44549: Kirjallinen kysymys n:o 524
44550: 
44551: 
44552: 
44553: 
44554:                                 Aittoniemi: Inarin opiston toiminnan tukemisesta
44555: 
44556: 
44557:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44558: 
44559:    Inarin opisto on Suomen ainoa saamelaisten     vähemmistöjen kulttuurin säilyttämiseen.
44560: ylläpitämä kansanopisto. Vuosina 1985-1988           Inarin opiston taloudellinen tilanne on kui-
44561: opiston tiloissa suoritettiin peruskunnostus ja   tenkin peruskorjauksen ja laajentamisen jäl-
44562: päärakennuksen osalta 700 neliömetrin laajen-     keen sekä niihin liittyen käynyt kestämättö-
44563: nus. Tämä laajennus mahdollisti myös lyhyt-       mäksi ja opistoa uhkaa lopettaminen. Sen
44564: kurssitoiminnan aloittamisen opiston puitteis-    velkojen summa on tällä hetkellä noin 6 mil-
44565: sa.                                               joonaa markkaa, ja jo korkokustannukset muo-
44566:    Opiston toiminnalla on erittäin suuri merki-   dostuvat huomattaviksi.
44567: tys nimenomaan saamen kielen säilymisen ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44568: opetuksen suhteen. Opistossa annetaan opetus-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
44569: ta myös norjan ja venäjän kielissä, joiden        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44570: merkitys kalottialueen toiminnoissa tulee jo      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44571:  1990-luvulla olemaan huomattava. Kieliopinto-
44572: jen rinnalla opiston merkitys on suuri saamen
44573: kulttuurin säilymisen edesauttajana. Oman                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44574: opiston olemassaolo on muutenkin pienelle                 ryhtyä Inarin opiston toimintaedellytys-
44575: vähemmistölle merkittävä asia ja sen ylläpitä-            ten parantamiseksi taloudellisessa mie-
44576: minen korostaa Suomen valtion pyrkimyksiä                 lessä?
44577:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1990
44578: 
44579:                                         Sulo Aittaniemi
44580: 
44581: 
44582: 
44583: 
44584: 200070S
44585: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 524
44586: 
44587: 
44588: 
44589: 
44590:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44591: 
44592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     opintoineen sekä käytännön linja esimerkiksi
44593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Lapin tekstiili- ja käsityötä sisältävänä voivat
44594: olette 3 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           innostaa myös muun Suomen nuoria hakeutu-
44595: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       maan Inarin opiston oppilaiksi. Perusoppijak-
44596: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      son lisäksi on kurssitoiminta opiston kokoon
44597: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta          nähden vireätä. Oppilaiden rekrytointi on luon-
44598: kirjallisesta kysymyksestä n:o 524:                nollisesti kuitenkin opiston oma tehtävä.
44599:                                                       Inarin opisto on taloudellisissa vaikeuksissa.
44600:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Lainojen määrä, josta uuden lisärakennuksen
44601:        ryhtyä Inarin opiston toimintaedellytys-    osuus on yli 60 prosenttia, on huomattava.
44602:        ten parantamiseksi taloudellisessa mie-     Lainojen lyhennys- ja korkomenot ovat niin
44603:        lessä?                                      suuret, että niiden hoitaminen ilman lisävel-
44604:                                                    kaantumista on hyvin vaikeata. Hallituksen
44605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
44606: taen seuraavaa:                                    delle 1991 on Inarin opistolle merkitty raken-
44607:                                                    nusavustus, joka ei kuitenkaan kokonaistilan-
44608:    Kansanopistojen valtionavusta annetun lain      teen huomioon ottaen voi ratkaista opiston
44609: (542/84) 2 §:n mukaan kansanopistoille myön-       vaikeaa taloudellista asemaa. Lisätoimenpiteet
44610: netään valtionapua 80 prosenttia kohtuullisiin     ovat näin ollen tarpeellisia.
44611: käyttökustannuksiin. Näistä kustannuksista            Opiston taloudellinen ja toiminnallinen tilan-
44612: osa sisältyy opiskelijaviikkoa kohden lasket-      ne selvitetään kiireellisesti, jotta tarvittaviin
44613: tuun laskennalliseen summaan, jonka opetus-        toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Selvityksen
44614: ministeriö vahvistaa etukäteen vuosittain. Opis-   pohjalta laaditaan suunnitelma opiston talou-
44615: kelijaviikkoa kohden laskettu markkamäärä on       dellisen aseman vahvistamiseksi.
44616: kaikille kansanopistoille sama.                       Opetusministeriön asettama työryhmä, joka
44617:    Inarin opisto kuuluu pienten kansanopisto-      selvittää pienten kansanopistojen ongelmia ko-
44618: jen ryhmään. Opiskelijapaikkoja on 32. Opis-       konaisuudessaan, jättää muistionsa opetusmi-
44619: tossa on työvuonna 1990-1991 perusoppijak-         nisteriölle marraskuussa 1990. Työryhmän tu-
44620: solla 22 opiskelijaa, joten opiskelijapaikkojen    lee tehdä ehdotukset pienten opistojen toimin-
44621: täyttämisessä on vajausta. Oppilaiden aktiivi-     nan jatkuvuuden turvaamiseksi tarkoituksen-
44622: seen rekrytointiin Lapin lisäksi muualta Suo-      mukaisella tavalla. Uusin järjestelyin pyritään
44623: mesta tulisi vastaisuudessa kiinnittää erityistä   muuan muassa siihen, että maamme ainoan
44624: huomiota, koska muun muassa pohjoisten kiel-       saamelaiskansanopiston, Inarin opiston, toi-
44625: ten linja saamen, norjan ja venäjän kielen         mintaedellytykset turvataan.
44626: 
44627:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1990
44628: 
44629:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
44630:                                     1990 vp. -     KK n:o 524                                     3
44631: 
44632: 
44633: 
44634: 
44635:                              Tili Riksdagens Herr Talman
44636: 
44637:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mar från andra håll i Finland att söka sig tili
44638: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Inarin opisto för att studera. Förutom grund-
44639: av den 3 oktober 1990 tili vederbörande med-       kursen är kursverksamheten vid skolan livlig
44640: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    med tanke på skolans storlek. Rekryteringen
44641: av riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade       av elever ankommer dock naturligtvis på
44642: spörsmål nr 524:                                   skolan själv.
44643:                                                       Inarin opisto har ekonomiska problem. Lå-
44644:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           nebeloppen, av vilka den nya annexbyggnadens
44645:        vidta för att verksamhetsförutsättning-     andel är över 60 %, är stora. Utgifterna för
44646:        arna för folkhögskolan Inarin opisto        amorteringarna och räntorna på lånen är så
44647:        skall förbättras i ekonomiskt avseende?     stora att det är mycket svårt för skolan att
44648:                                                    klara av dem utan ytterligare skuldsättning.
44649:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Regeringens budgetproposition för år 1991
44650: samt anföra följande:                              upptar byggnadsunderstöd för Inarin opisto,
44651:                                                    men med beaktande av helhetssituationen kan
44652:    Enligt 2 § lagen om statsunderstöd för folk-    detta dock inte avhjälpa skolans svåra ekono-
44653: högskolor (542/84) beviljas folkhögskolor ett      miska läge. Det är således nödvändigt att vidta
44654: statsunderstöd som täcker 80 % av de skäliga       ytterligare åtgärder.
44655: driftskostnaderna. Av dessa kostnader ingår en        Skolans ekonomiska och verksamhetsmässi-
44656: del i den per studerandevecka kalkylerade          ga läge utreds i brådskande ordning för att
44657: summa som undervisningsministeriet årligen         nödvändiga åtgärder skall kunna vidtas. På
44658: fastställer på förhand. Det belopp som beräk-      basis av utredningen kommer man att utarbeta
44659: nas per studerandevecka är detsamma för alla       en pian för ett stärkande av skolans ekonomis-
44660: folkhögskolor.                                     ka ställning.
44661:    Inarin opisto hör tili gruppen små folkhög-        Den arbetsgrupp vid undervisningsministe-
44662: skolor. Skolan har 32 studieplatser, och skol-     riet som utreder de små folkhögskolornas
44663: året 1990-1991 hade skolan 22 elever på            problem i deras helhet avger sitt betänkande tili
44664: grundkursen. Man lyckas således inte fylla alla    undervisningsministeriet i november 1990. Ar-
44665: studieplatser. Särskild uppmärksamhet borde        betsgruppen har i uppgift att komma med
44666: hädanefter riktas på att aktivt rekrytera elever   förslag tili hur kontinuiteten i de små folkhög-
44667: även från annat håll i Finland än Lappland,        skolornas verksamhet kan tryggas på ett ända-
44668: eftersom bl.a. linjen för de nordliga språken      målsenligt sätt. Avsikten är att genom nya
44669: med studier i samiska, norska och ryska, samt      arrangemang bl.a. trygga verksamhetsförutsätt-
44670: den praktiska linjen med lappländskt textil-       ningarna för den enda samefolkhögskolan
44671: och handarbete även kan uppmuntra ungdo-           vårt land, dvs. Inarin opisto.
44672:     Helsingfors den 7 november 1990
44673: 
44674:                                                            Undervisningsminister Ole Norrback
44675:                                                 1990 vp.
44676: 
44677: Kirjallinen kysymys n:o 525
44678: 
44679: 
44680: 
44681: 
44682:                                    Vähänäkki: Valtion tuella kunnostettujen kulttuurihistoriallisesti
44683:                                        arvokkaiden rakennusten vakuuttamisesta
44684: 
44685: 
44686:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44687: 
44688:    Maassamme on huomattava määrä raken-               keuksittomissa tapauksissa, joissa omistajayh-
44689: nuksia, jotka on suojeltu purkamiselta, oleelli-      teisö on muutenkin hyvin heikossa taloudelli-
44690: selta ulkoasun muuttamiselta ym. kulttuurihis-        sessa asemassa. Asiantila onkin aiheuttanut
44691: toriallisilla ym. perusteilla. Suuri osa näistä       sen, ettei vakuutuksia useinkaan pidetä ajan
44692: rakennuksista on muiden kuin valtion omistuk-         tasalla ja näin selviydytään pienemmillä vakuu-
44693: sessa, mutta valtio osallistuu useissa tapauksis-     tusmaksuilla.
44694: sa ko. rakennusten korjauksiin, saneerauksiin            - Ongelma onkin aiheuttanut usein keskus-
44695: jne. - Toisaalta valtio uhraa vuosittain huo-         telua, että eikö valtion tulisi kustantaa edellä
44696: mattavia summia avustuksina työväentalojen ja         mainittujen rakennusryhmien vakuutusmaksut
44697: seurantalojen omistajayhteisöille näiden raken-       tahi menetellä niiden suhteen kuten valtio itse
44698: nusten kunnossapitämiseksi ja säilyttämiseksi.        omistamiensakin rakennusten kohdalla tekee:
44699: Edustavathan ko. rakennuksetkin huomattavaa           valtio ei vakuuta rakennuksia, vaan korvaa itse
44700: kulttuurihistoriallista arvoa, vaikkei niitä lähes-   mahdollisten tulipalojen ym. aiheuttamat va-
44701: kään kaikkia ole julistettu suojelukohteiksi.         hingot.
44702:     Valitettavan usein nämä rakennukset, siis            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44703: yksityisten tai yhteisöjen omistamat kulttuuri-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
44704: historiallisesti arvokkaat rakennukset tahi työ-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44705: väen- ja seurantalot palavat perustuksiaan            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44706: myöten, koska niissä ei useinkaan ole asukkai-
44707: ta tai kunnollisia palohälyttimiä. Lisäksi ai-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
44708: heuttavat ilkivallantekijät usein näille raken-              siin yksityisten kansalaisten ja yhteisö-
44709: nuksille suuria vahinkoja.                                   jen omistamien, huomattavaa valtion
44710:     Edellä kerrotut rakennukset ovat luonnolli-              korjaus- ym. avustusta saavien, kulttuu-
44711: sesti valtionapua saavina vakuutetut tulipalo-               rihistoriallisesti arvokkaiden, suojelta-
44712: jen, murtojen yms. varalta. Vakuutusmaksut                   viksi julistettujen rakennusten ja mm.
44713:  edustavat kuitenkin omistajayhteisöille ja yksi-            työväentalojen sekä muiden seurantalo-
44714:  tyisille kansalaisille huomattavaa ja jatkuvaa              jen vakuutuskustannusten tai vakuutus-
44715:  menoerää. Näin varsinkin niissä, miltei poik-               vastuun siirtämiseksi valtiolle?
44716:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1990
44717: 
44718:                                            Matti Vähänäkki
44719: 
44720: 
44721: 
44722: 
44723: 200070S
44724: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 525
44725: 
44726: 
44727: 
44728: 
44729:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44730:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joilta todistus rakennuskohteen täysarvovakuu-
44731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksesta. Aiemmassa yleiskirjeessä tällaista
44732: olette 3 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            vaatimusta ei ollut. Nyt on kuitenkin todettu,
44733: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        että vakuutusmaksuissa ei vaatimus täysarvo-
44734: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vakuutuksesta aiheuta kovin suurta nousua.
44735: edustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta            Kuten kysyjä toteaa kysymyksen perusteluissa,
44736: kirjallisesta kysymyksestä n:o 525:                 tulipaloja on sattunut valitettavan paljon ja
44737:                                                     siksi tämä vaatimus on lisätty yleiskirjeeseen.
44738:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Työväen- ja seurantalot saavat yleensä yh-
44739:        siin yksityisten kansalaisten ja yhteisö-    teiskunnan tukea toimintaansa joko suoraan
44740:        jen omistamien, huomattavaa valtion          tai sen kautta, että niiden tiloja käyttäviä
44741:        korjaus- ym. avustusta saavien, kulttuu-     yhteisöjä avustetaan. Vakuutusmaksut eivät
44742:        rihistoriallisesti arvokkaiden, suojelta-    muodosta niin merkittävää osaa talojen käyt-
44743:        viksi julistettujen rakennusten ja mm.       tökustannuksista, että olisi aiheellista lähteä
44744:        työväentalojen sekä muiden seurantalo-       kehittämään uutta tukimuotoa näitä taloja
44745:        jen vakuutuskustannusten tai vakuutus-       varten. Tarkoituksena on ollut, että valtio
44746:        vastuun siirtämiseksi valtiolle?             tukee talojen korjauksia ja kunnat tukevat
44747:                                                     sitten talojen käyttöä. Lisäämällä kuntien tu-
44748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kea talojen monipuolista käyttöä varten voitai-
44749: taen seuraavaa:                                     siin turvata se, että omistajayhteisöt pystyvät
44750:                                                     pitämään yllä tarvittavaa vakuutusturvaa.
44751:    Valtionavustuksen saaminen rakennussuoje-           Vakuutusmaksujen korvaamista varten tar-
44752: lukohteeseen, muuhun kulttuurihistoriallisesti      vittava päätöksenteko vaatisi hallintokoneistol-
44753: arvokkaaseen kohteeseen ja työväen- tai seu-        ta runsaasti työtä. Jouduttaisiin arvioimaan
44754: rantalon korjaukseen ei vähennä saati sitten        kaikkien korjauskohteiden vakuutusarvo ja
44755: poista tarvetta kohteen vakuuttamiseen. Perin-      päättelemään vakuutusturvan riittävyys. Har-
44756: teisesti valtionavustuksen kohteena olevat ra-      kinta siitä, mille kohteille avustusta olisi annet-
44757: kennukset on ollut tapana vakuuttaa. Yhtei-         tava, olisi vaikeata. Samalla tavoin vakuutus-
44758: söomistajien osalta vakuutukset onkin aina          vastuun siirtäminen kokonaan valtion vastuulle
44759: tehty ja lähinnä tilintarkastajien tehtävänä on     aiheuttaisi niin lukuisasti lisätehtäviä hallinto-
44760: ollut vakuuttamisen valvonta. Museoviraston         koneistolle, että sitä ei ole pidettävä tarkoituk-
44761: avustukset rakennusten entistäruiskohteisiin        senmukaisena. Kun yleisenä pyrkimyksenä on
44762: kohdistuvat niin heterogeeniselle joukolle, että    keventää hallintokoneistoa, niin pyrkimyksenä
44763: ehdotonta vakuuttamisvaatimusta ei ole ollut        tässäkin olisi oltava korjauskohteiden toimin-
44764: mahdollista vaatia. Avustuksia myönnetään           nan kehittäminen siten, että ne pystyvät itse
44765: niin kartanoille kuin autiokirkoille ja toisaalta   hoitamaan tarvittavan vakuutusturvan.
44766: myös sellaisille vähäisille kohteille kuten esi-       Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, ettei
44767: merkiksi suojelukohteen talousrakennus.             se katso olevan syytä kehittää uutta tukijärjes-
44768:    Työväentalojen ja seurantalojen osalta ope-      telmää valtionavustuksella kunnostettujen ra-
44769: tusministeriön 10.9.1990 antamassa yleiskirjees-    kennusten vakuutuskustannusten korvaamisek-
44770: sä vaaditaan kaikilta korjausavustuksen haki-       si tai vakuutusvastuun siirtämiseksi valtiolle.
44771:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1990
44772: 
44773:                                                                    Opetusministeri Ole Norrback
44774:                                      1990 vp. -     KK n:o 525                                     3
44775: 
44776: 
44777: 
44778: 
44779:                               Tili Riksdagens Herr Talman
44780: 
44781:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         digare cirkuläret i saken innehöll ett dylikt
44782: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         krav. Nu har det dock konstaterats att kravet
44783: av den 3 oktober 1990 tili vederbörande med-        inte leder tili någon avsevärd höjning av
44784: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande     försäkringspremierna. Såsom spörsmålsställa-
44785: av riksdagsman Matti Vähänäkki underteckna-         ren konstaterar i motiveringen tili spörsmålet
44786: de spörsmål nr 525:                                 har det inträffat beklagligt många bränder, och
44787:                                                     därför har kravet i fråga intagits i cirkuläret.
44788:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Folkets hus-byggnader och föreningshus får i
44789:        överförande av försäkringskostnaderna        allmänhet stöd av samhället antingen direkt
44790:        eller försäkringsansvaret gällande bygg-     eller genom att de samfund som använder
44791:        nader som ägs av enskilda medborgare         deras lokaler får understöd. Försäkringspre-
44792:        och samfund, får avsevärda reparations-      mierna utgör inte en så betydelsefull del av
44793:        understöd o.dyl. av staten, är kulturhi-     husens driftskostnader att det vore skäl att
44794:        storiskt värdefulla och förklarats skyd-     börja utveckla en ny stödform för dessa hus.
44795:        dade samt gällande bl.a. byggnader           Avsikten har varit att staten stöder reparation
44796:        hörande tili kategorin Folkets hus och       av dylika hus, medan kommunerna stöder
44797:        andra föreningshus på staten?                användningen av husen. Genom att öka kom-
44798:                                                     munernas stöd för ett mångsidigt bruk av
44799:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        husen kunde det vara möj1igt att säkra att de
44800: samt anföra följande:                               samfund som äger husen kan upprätthålla det
44801:                                                     behövliga försäkringsskyddet.
44802:    Det faktum att man får statsunderstöd för           De beslut som krävs för att försäkringspre-
44803: ett skyddsobjekt eller något annat kulturhisto-     mierna skall kunna ersättas kräver mycket
44804: riskt värdefullt objekt eller för reparation av     arbete från förvaltningsapparatens sida. Bl.a.
44805: byggnader av typ folkets hus eller andra            måste försäkringsvärdet för samtliga repara-
44806: föreningshus minskar inte, och än mindre            tionsobjekt uppskattas och slutsatser dras om
44807: avlägsnar, behovet av försäkringar. Det har         huruvida försäkringsskyddet är tillräckligt. Det
44808: varit praxis att försäkra byggnader för vilka       vore svårt att bedöma vilka objekt som skall få
44809: det traditionellt beviljas statsunderstöd, och om   understöd. På samma sätt skulle en överföring
44810: ägaren varit ett samfund har försäkring alltid      av hela försäkringsansvaret på staten leda tili
44811: tecknats och det har varit närmast revisorernas     så många nya uppgifter för förvaltningsappa-
44812: uppgift att övervaka försäkringsarrangemang-        raten att det inte kan anses vara ändamålsen-
44813: en. Museiverkets understöd för restaurering av      ligt. Då det allmänna målet varit att göra
44814: byggnader tillfaller en så pass heterogen grupp     förvaltningsapparaten mindre tungrodd, bör
44815: att det inte har varit möjligt att uppställa ett    målet även i detta fall vara att utveckla
44816: absolut krav på försäkring. Understöd beviljas      verksamheten vid reparationsobjekten så att
44817: för såväl herrgårdar som ödekyrkor, samt även       deras ägare själva kan sköta det försäkrings-
44818: för sådana objekt av mindre betydelse som t.ex.     skydd som behövs.
44819: ekonomibyggnader hörande tili skyddsobjekt.            Med an1edning av det ovan anförda konsta-
44820:    Beträffande byggnader av typen Folkets hus       terar regeringen att den inte anser det finnas
44821: och föreningshus krävs i det cirkulär som           skäl att utveckla ett nytt stödsystem för ersätt-
44822: undervisningsministeriet utfärdade den 10 sep-      ning av försäkringskostnader för byggnader
44823: tember 1990 att alla som ansöker om repara-         som restaurerats med statsunderstöd eller för
44824: tionsunderstöd skall förete ett intyg över full-    överföring av försäkringsansvaret på staten.
44825: värdesförsäkring för byggnadsobjektet. Det ti-
44826: 
44827:      Helsingfors den 8 november 1990
44828: 
44829:                                                             Undervisningsminister Ole Norrback
44830:                                               1990 vp.
44831: 
44832: Kirjallinen kysymys n:o 526
44833: 
44834: 
44835: 
44836: 
44837:                                  Aaltonen: Alempien korkeakoulututkintojen palauttamisesta ja
44838:                                      avoimen korkeakouluopetuksen kehittämisestä
44839: 
44840: 
44841:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44842: 
44843: Koulutuspolitiikan muutospaineita                   periin. Siinä ei puututa juurikaan koulutusjär-
44844:                                                     jestelmän ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen
44845:    Kun koulutusjärjestelmä edellisen kerran ra-     kuuluviin ongelmiin muutoin kuin siltä osin,
44846: dikaalisti uudistettiin, taustalla oli voimakas     että Euroopan yhdentyminen edellyttää bache-
44847: pyrkimys valjastaa koulutusjärjestelmä osaksi       lor-tasoisen tutkinnon aikaansaamista ammat-
44848: yhteiskuntapolitiikkaa. Tuolloin uskottiin, että    tikorkeakouluja perustamalla. Suunnitelmissa
44849: koulutuksen tavoitteet voidaan johtaa yleisistä     ei puututa korkeakoululaitoksen muutostarpei-
44850: yhteiskuntapolitiikan tavoitteista. Vuoden 1971     siin eikä myöskään aikuiskoulutuksen kehittä-
44851: koulutuskomitean, ns. Itäiän komitean mietin-       miseen.
44852: tö on ehkä parhain esimerkki ajan koulutus-
44853: poliittisesta ajattelusta, jossa usko koulutus-
44854:                                                     Aikuiskoulutuksen kehittäminen
44855: suunnittelun rationaalisuuteen oli huipussaan.
44856:    Uskottiin, että sosialististen maiden koko-
44857: naisvaltaisella koulutuspolitiikan suunnittelulla      Aikuisten opiskelu on nähty itseisarvoisena,
44858: osana yhteiskuntapoliittista suunnittelua voi-      omaehtoisena itsensäkehittämisenä, jossa har-
44859: daan tuottaa laadullisesti oikeaa työvoimaa         rastus ja kiinnostus ilman hyötyä tuottavia
44860: työelämän tarpeisiin. Tehtiin analyysejä am-        tutkintoja tai muodollisia suorituksia on ollut
44861: mattialoista, niillä olevista ammattikuvista tai    keskeisenä arvoperustana. Näin yhä raskaampi
44862: työammateista jne. Sitten suunniteltiin tarvitta-   "diplomiesirippu" on laskeutunut nuorten ja
44863: vat koulutusohjelmat ja koulutusammattien           aikuisten välille.
44864: opetussuunnitelmat. Koulutusjärjestelmä pirs-          Ilman tutkintotodistuksia aikuiset ovat työ-
44865: toutui ohjelmiksi, linjoiksi, hyvin eriytyneeksi,   markkinoilla selvästi heikommassa asemassa
44866: vaikka samalla korostettiin kokonaisvaltaisen       kuin nuoret, urbaanit ja ammatillisin tutkin-
44867: ja yleisvalmiuksia antavan tiedon merkitystä ja     noin varustetut jupit. Älykkyysreserveistä ei
44868: ongelmakeskeistä projektityöskentelyä.              puhuta, ei myöskään kokemusreserveistä. Ai-
44869:    Taustalla oli tieteellis-teknisen kumouksen      kuisia aletaan kyllä pitää työvoimareservinä,
44870: visio. Sen mukaan koulutuksen tuli olla samal-      joka olisi saatava pysymään työmarkkinoilla
44871: la teoreettista ja ammatillista, parhaimmillaan     vielä yli 60 vuoden iässä.
44872: polyteknistä. Nuoruusiän koulutuksen tuli an-         Vuonna 1990 täyttää 65 vuoden iän melkein
44873: taa eväät koko elämää varten. Jaksottaiskou-        43 000 kansalaista. Heistä 3 000 jää eläkkeelle,
44874: Iutusta koskevat ehdotukset koettiin työnanta-      40 000 on jo poissa työvoimasta. Miksi näin?
44875: jien herruuden ylläpitotoimenpiteiksi. Amma-        Syitä on monia. On helppo sanoa, että arvos-
44876: tillinen osaaminen tuli hankkia koulutuksessa       tukset ovat muuttuneet ja vapaa-aika on nous-
44877: valtiollisen koulutusjärjestelmän kontrollin        sut tärkeämmäksi kuin työnteko, kun perustur-
44878: alaisena, ei työelämässä ja sen ehdoilla. Tasa-     vallisuus on taattu. Voidaan myös sanoa, että
44879: arvoperiaate vallitsi läpitunkevana uskonkap-       työelämä on muuttunut kovemmaksi. Sen ras-
44880: paleena.                                            kauden johdosta aktiivista työssäoloaikaa on
44881:     Nyt, 20 vuotta myöhemmin, esitetään visioi-     lyhennettävä. Alkupäästä se tapahtuu perus-
44882: ta tarvittavasta 21. vuosisadan koulutusjärjes-     koulutusaikaa pidentämällä ja loppupäästä elä-
44883: telmästä. Taustalla ovat ensisijaisesti analyysit   keikää alentamalla. Olisi mielenkiintoista tie-
44884: koulutusjärjestelmän sisäisistä ongelmista, jot-    tää, keitä ovat nämä 3 000, jotka ovat jaksa-
44885: ka on kirjattu ns. opetusministeriön visiopa-       neet kansaneläkeikään?
44886: 
44887: 200070S
44888: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 526
44889: 
44890:    Totta varmaan on, että työelämä on muut-          viikon laajuisina olisivat aikuisten realistisesti
44891: tunut kovemmaksi. Myös sen nopeat ja jatku-          saavutettavissa.
44892: vat muutokset stressaavai ihmistä. Sapattiva-
44893: paa on eräs keino, jolla jaksamista voidaan
44894: lisätä. Se ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa        Korkeakoulujen tutkintojärjestelmän
44895: takaa riittävää uusiutumista, jos on pakko           kehittäminen
44896: palata samoihin vanhoihin työtehtäviin.
44897:    Aikuiskoulutusjärjestelmän       kehittämisessä      Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen yh-
44898: tulisikin painottaa ratkaisuja, joilla aikuinen      teydessä välitutkinnot poistettiin. Perusteluna
44899: voisi luoda työelämänsä aikana ainakin kaksi         oli sen aikainen yleinen koulutuspoliittinen
44900: karriääriä. Hänellä tulisi olla aito mahdollisuus    ajattelu, jota alussa on lyhyesti käsitelty. Eräi-
44901: vaihtaa ammattia ja ammattialaa, irrottautua         den alempien korkeakoulututkintojen työryh-
44902: aivan uusiin haasteisiin. Uutta ammatti-identi-      män mietinnössä (Komiteanmietintö 1976:40)
44903: teettiä ei kyetä saavuttamaan lyhyillä täyden-       perusteluina on mainittu ammattijärjestelmän
44904: nyskoulutuskursseilla, vaan aikuisten tutkinto-      kehittäminen, ammattien yhteiskunnallistumi-
44905: mahdollisuuksia on nykyisestään tuntuvasti li-       nen, inhimillistyminen ja rakentuminen entistä
44906: sättävä. Koska tutkinnot ovat työmarkkinoilla        korostetummin tieteellis-teoreettiselle sekä po-
44907: vaihtoarvoista valuuttaa, niiden suorittaminen       lytekniselle pohjalle. Työryhmän käsityksen
44908: on aikuisen kilpailukyvyn säilyttämisen ja nos-      mukaan luetellut seikat asettavat ammattiin
44909: tamisen ehdoton edellytys.                           kouluttautumiselle aikaisempaa olennaisesti
44910:    Aikuisten tutkinnonsuorittaminen edellyttää       suurempia vaatimuksia ja vaativat koulutusta-
44911: joustavia suoritustapoja, vaihtoehtoisia sisältö-    son korottamista.
44912: jä ja kokemuksen hyväksikäyttöä sekä yksilöl-           Perusteluna käytettiin myös ammatillisen
44913: lisiä ohjelmavalintoja. Joustoa tarvitaan myös       työnjaon säilymistaipumusta, jota edesauttavat
44914: muodollisissa virkojen kelpoisuusehdoissa. Nii-      erityisesti työnantajien pyrkimykset säilyttää
44915: hin pätevyys tulisi aikuisena saada erilaisella      olemassa olevat palkkatasot ja muut "todelli-
44916: koulutusohjelmalla kuin on tehty nuoria var-         suuden piirteet, jotka osaltaan rajoittavat edel-
44917: ten. Esimerkiksi luokanopettajien nykyinen ns.       lä kuvattua ammattien kehitystä".
44918: poikkeuskoulutus voisi olla pysyvä koulutus-            Nyt, kun aikaa on kulunut viisitoista vuotta,
44919: järjestely, jolla työvoiman kysyntää ja tarjontaa    esitetyt perustelut edustavat hyvin staattista
44920: vrlirai:,::n joustavasti säädellä.                   näkemystä työelämän ja ammattien kehittymi-
44921:    Peruskoulun, lukion ja keskiasteen tutkin-        sestä. Ammattikeskeinen työelämä on muuttu-
44922: not ovat avautuneet aikuisille. Keskeinen on-        nut tehtäväkeskeiseksi, vaikka ammatteja edel-
44923: gelma ovat edelleenkin korkeakoulututkinnot.         leenkin on. Samoissakin työtehtävissä, varsin-
44924: Avoin korkeakouluopetus approbatur ja cum            kin palvelujen alueella, toimii työntekijöitä
44925: laude approbatur -tasoilla on ollut aikuisille       hyvinkin erilaisella koulutuksella. Työproses-
44926: tarjolla vuosikymmeniä kesäyliopistoissa ja          sien hallinta tai ammatin harjoittaminen edel-
44927: nyt laajenevasti myös korkeakoulujen itsensä         lyttää, erityisesti kriisitilanteissa, työn hallintaa
44928: järjestämänä. Siihen osallistui vuonna 1988          myös teoreettisella tasolla. Kuitenkin palvelu-
44929: 30 351 opiskelijaa, kun varsinaisia opiskelijoita    työssä työprosessien hallinta määräytyy ensisi-
44930: korkeakouluissa oli samaan aikaan 103 895.           jaisemmin kulttuurista kuin teknologiasta. Täl-
44931: Heistä perustutkintoa eli aiempaa ylempää            löin keskeinen työpätevyyden tekijä on kulttuu-
44932: korkeakoulututkintoa opiskeli 86 499 opiskeli-       riosaaminen, johon kuuluvat kielelliset ja so-
44933: Jaa.                                                 siaaliset taidot sekä itsetunto. Monet muuttu-
44934:    Avoimesta korkeakoulusta on mahdollisuus          vien työtehtävien vaatimat taidot opitaan itse
44935: siirtyä 60 opintoviikon suoritusten jälkeen tut-     työssä, oppimista tuetaan erilaisella täydennys-
44936: kintoon johtavaan koulutusohjelmaan. Käy-            koulutuksella.
44937: tännössä tämä ei ole riittävästi toteutunut.            Monet asiat ovat todella muuttuneet ja
44938: Toisaalta voidaan ajatella, että tutkinnot, joi-     muuttuvat edelleen lähestyttäessä vuosituhan-
44939: den keskimääräiset suoritusajat ovat 8-9             nen vaihdetta. Paineet korkeakoulujen tutkin-
44940: vuotta, eivät ole osa-aikaisesti työn ohessa         tojärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi kove-
44941: opiskeleville aikuisille parhaimmin soveltuvia.      nevat. Kuluneen kesän aikana on julkisuudessa
44942: Tästä syystä tulisikin kehittää alempia korkea-      esitetty useita kannanottoja välitutkintojen pa-
44943: koulututkintoja, jotka noin 100-120 opinto-          lauttamiseksi.
44944:                                       1990 vp. -      KK n:o 526                                      3
44945: 
44946:    "Välitutkinnot takaisin" oli 24.8.1990 Kaup-       Avoimen korkeakouluopetuksen kehittäminen
44947: palehden pääkirjoituksen otsikko. Siinä lähdet-
44948: tiin opintojen keskeyttämisestä. Opiskelun ra-           Suomen korkeakouluopiskelijoista oli vuon-
44949: kenteiden jäykkyys ei salli kirjoituksen mukaan       na 1988 lähes neljännes (24,5 %) 30-vuotiaita
44950: työssäkäynnin ja opiskelun järkevää yhdistä-          tai vanhempia. Uusista tuolloin otetuista opis-
44951: mistä. Työvoimapula aiheuttaa sen, että hyvät         kelijoista 25-vuotiaita tai vanhempia oli
44952: kesäharjoittelijat palkataan vakinaiseen työhön       18,9 % eli lähes viidennes. Tilastokeskuksen
44953: ja opinnot jäävät kesken. Lehti toteaa aivan          julkaisussa (Korkeakoulut 1988) todetaan, että
44954: oikein, että koulutus käy yhä tärkeämmäksi            korkeakouluopiskelijat ovat vanhentuneet.
44955: työn saannin vaatimukseksi. Tästä syystä ly-          Käytännössä tämä merkitsee, että yhä useam-
44956: hyistä kursseista saa hienoja titteleitä, joilla on   pi korkeakouluopiskelija elää muuta kuin ns.
44957: painoa työelämässä. Sen sijaan vuosien työ            opiskelijaelämää. He ovat kiinteämmin työelä-
44958: yliopistossa ei oikeuta todistukseen ja oppiar-       mässä, ovat perheeliisiä ja osallistuvat yhteis-
44959: voon.                                                 kunnan toimintoihin sen aikuisjäseninä, eivät
44960:                                                       perinteisessä opiskelijan roolissa.
44961:   Sama tilanne on avoimen korkeakoulun
44962:                                                          Opintoaikojen pituus koetaan ja on koettu jo
44963: aikuisopiskelijoiden kohdalla. Heillä myös            lähes 25 vuotta korkeakoulupoliittisena ongel-
44964: saattaa olla 100-120 opintoviikon laajuiset
44965:                                                       mana. Tutkinnonuudistuksessakaan opintoai-
44966: opinnot, mutta palkkioksi vuosien sinnikkääs-
44967:                                                       koihin ei kyetty vaikuttamaan, vaikka opinto-
44968: tä opiskelusta työn ohella he voivat esittää
44969:                                                       jen laajuuden yhteismitallistamisessa opiske-
44970: vain joukon todistuksia erillisten arvosanojen
44971:                                                       luaikojen lyhentäminen oli oleellinen tavoite.
44972: suorittamisesta tai valokopion opintokirjas-
44973:                                                          Opiskelijoiden työssäkäynti lienee merkittävä
44974: taan.                                                 opintoaikojen pidentäjä. Toisaalta voidaan aja-
44975:    Työvoimapulan vallitessa varsinkin julkisella      tella, että työssäkäyntiä ei tulisi pitää ongelma-
44976: sektorilla järjestetään eri alojen pätevöitymis-      na lainkaan. Sen sijaan korkeakoulujen opetus-
44977: ja poikkeuskoulutusta. Pätevöittävään koulu-          järjestelyjä olisi täysin mahdollista kehittää
44978: tukseen otetaan yleensä henkilöitä, joilla on         sellaisiksi, että työssä käyvät varsinaiset opis-
44979: jokin korkeakoulututkinto. Korkeakoulutut-            kelijat voivat samalla tavalla kuin avoimen
44980: kintoja ovat myös alemmat tutkinnot. Sen              korkeakoulun aikuisopiskelijat opiskella työn
44981: sijaan ulkopuolelle jäävät 100-120 opinto-            ohessa.
44982: viikkoa suorittaneet. Eivät edes eräiden tutkin-         Käytännössä tämä tarkoittaa avoimen kor-
44983: toasetusten mukaiset luonnontieteiden tai hu-         keakouluopetuksen vahvistamista huomatta-
44984: manististen tieteiden kandidaatin arvot käy,          vasti nykyiseen verrattuna. Toinen keskeinen
44985: koska ne eivät ole kelpoisuusasetusten tarkoit-       asia on perustutkintojen rakenteiden jousta-
44986: tamia tutkintoja. Arvon saaminen vaatii vä-           vuuden lisääminen mm. siten kuin edellä on
44987: hintään 90 opintoviikon opinnot.                      sanottu. Opintojen korvaaminen suorituksilla,
44988:                                                       jotka eivät kuulu opetussuunnitelmiin, on eräs
44989:    Myös korkeakoulujen rehtorit ja professorit
44990:                                                       tapa lisätä joustoa. Tähän pakottaa jo lisään-
44991: ovat esittäneet vaatimuksia alempien tutkinto-
44992:                                                       tyvä opiskelu ulkomailla.
44993: jen aseman tunnustamiseksi. Professori Osmo
44994:                                                          Avoin korkeakoulu sisältää huomattavat
44995: A. Wiio toteaa haastattelussa (Paikallislehdis-
44996:                                                       mahdollisuudet siirtyä uudenlaisiin opetus- ja
44997: tö /90), että tiedotusopissa 50 % opiskelijoista
44998:                                                       opiskelumuotoihin. Erityisesti monimuoto- ja
44999: keskeyttää opintonsa ja siirtyy käytännön työ-
45000:                                                       etäopetus sekä tietotekniikan ja viestinnän
45001: hön, koska he eivät suuntaudu akateemiselle
45002:                                                       uudet opetukselliset sovellutukset ovat osoitta-
45003: saralle. Hänen mukaansa 100 opintoviikon
45004:                                                       neet, että opiskelusta ja oppimisesta voidaan
45005: jälkeen tiedekunnan päätöksellä annetaan väli-
45006:                                                       tehdä ajasta ja paikasta riippumaton tapahtu-
45007: todistus keväästä 1990 lähtien. Todistuksessa
45008:                                                       ma. Opiskelun muodostuessa enenevässä mää-
45009: on vieraskielinen selostus bachelor-tutkinnos-
45010:                                                       rin itseohjautuvaksi opiskelijoiden motivaatio
45011: ta, jos henkilö menee ulkomaille töihin tai
45012:                                                       lisääntyy ja oppimistulokset paranevat. Huo-
45013: opiskelemaan.                                         mattava osa opiskelusta on irrotettavissa yli-
45014:    Tampereen yliopiston rehtori esitti 5.9.1990       opistoresidenssistä, opiskelija-asuntoloista ja
45015: yliopistonsa avauspuheessa alempien tutkinto-         muusta kalliista infrastruktuurista.
45016: jen palauttamista todeten, että Suomen rehto-            Kun asetetaan avoimen korkeakouluopetuk-
45017: rienneuvosto on tehnyt asiassa aloitteen.             sen pitemmän aikavälin tavoitteita, se on näh-
45018: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 526
45019: 
45020: tävä tärkeänä korkeakoulupolitiikan ja aikuis-           Jatkuvan koulutuksen ideologiaa on maas-
45021: koulutuspolitiikan osana. Koulutustason nous-         samme pyritty toteuttamaan jo kohta kaksi
45022: tessa, varsinkin kun 54% ikäluokasta käy              vuosikymmentä. Käytännössä on tapahtunut
45023: lukion, avoimella korkeakoululla on muitakin          paljon. Työelämän muutokset ovat tuoneet sen
45024: tehtäviä kuin toimia koulutuksellisesti vähem-        ohi valtiollisen ja byrokraattisesti ohjatun kou-
45025: mälle jääneiden "toisena mahdollisuutena" tai         lutusjärjestelmän elävään elämään. Toisaalta
45026: epämääräisenä "kolmantena väylänä" korkea-            on valtiovallan toimenpitein poistettu monia
45027: koulututkintoon 60 opintoviikon erillissuori-         pahoja lainsäädännöllisiä esteitä joustavasti
45028: tusten jälkeen. Se voi palvella perinteisten          opiskelun ja työn vuorovaikutusta edistävän
45029: aikuisryhmien ja varsinaisten opiskelijoiden li-      koulutuksen tieltä. Avoimen korkeakoulun
45030: säksi myös monia muita, aivan uusia kohde-            mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole riittävästi
45031: joukkoja. Niistä käytännössä on merkittäviä           pohdittu tehtäessä visioita tulevaisuuden kou-
45032: kokemuksia ikäihmisten yliopistosta, mutta            lutusjärjestelmistä. Lukion ja ylioppilaskirjoi-
45033: myös joitakin positiivisia esimerkkejä tapauk-        tusten sekä keskiasteen koulutuksen avoimuu-
45034: sista, joissa julkisen ja yksityisen sektorin työn-   den lisäämiseksi on kiitettävästi suunnitelmia,
45035: antajat yhteistyössä korkeakoulujen kanssa            joista osa näkyy koulutuksen korkeimman vir-
45036: ovat voineet henkilöstökoulutuksena ratkaista         kamiesjohdon muodostaman työryhmän muis-
45037: työelämän ongelmia.                                   tiossa "69 toimenpidettä aikuiskoulutuksen ke-
45038:    Korkeakoulut ja niiden täydennyskoulutus-          hittämiseksi" (Opetusministeriön työryhmien
45039: keskukset harjoittavat jo nyt erittäin laajaa         muistiaita 1989:59).
45040: yhteistyötä kesäyliopistojen, kansalais- ja työ-         Olisikin tarpeen tutkia niitä mahdollisuuksia,
45041: väenopistojen, kansanopistojen, keskiasteen           joita avoin korkeakoulu voisi tarjota yhteistyö-
45042: ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutus-       hön ja opiskelijan omiin tarpeisiin ja tavoittei-
45043: organisaatioiden kanssa. Useissa keskiasteen          siin rakentuvana järjestelmän osana korkea-
45044: oppilaitoksissa, erityisesti opettajia kouluttavis-   koulujen tutkintojärjestelmää ja yleistä koulu-
45045: sa normaalioppilaitoksissa, on voinut suorittaa       tuspolitiikkaa.
45046: avoimen korkeakoulun opintoja. Kansanopis-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45047: tot markkinoivat approbatur-opintoja nuorille         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
45048: ylioppilaille, jotka eivät ole päässeet korkea-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45049: kouluihin tai haluavat viettää ns. "välivuoden"       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45050: ennen osallistumista valintakokeisiin.
45051:    Tällainen toiminta vaatii tukea ja edelleen
45052: kehittämistä.                                                    Onko Hallitus tietoinen niistä tarpeis-
45053:    Avoin korkeakoulu voi myös olla keskeinen                  ta, joita mm. alempien korkeakoulutut-
45054: apuväline, jos koko keskiasteen opistotason                   kintojen kehittämiseksi korkeakouluissa
45055: koulutus muutetaan ammattikorkeakouluksi.                     esiintyy, ja
45056: Sillä voidaan tuottaa useille aloille tieteellistä               aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tut-
45057: ajattelua edellyttäviä opintoja, vaikka uusi op-              kintojärjestelmän    kehittämiseksi ja
45058: pilaitos vastaakin itsenäisesti sille asetettujen             alempien tutkintojen perustamiseksi si-
45059: ammatillisten perustavoitteiden saavuttamises-                ten, että myös aikuiset voivat suorittaa
45060: ta.                                                           tutkinnon?
45061: 
45062:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1990
45063: 
45064:                                            Markus Aaltonen
45065:                                      1990 vp. -     KK n:o 526                                      5
45066: 
45067: 
45068: 
45069: 
45070:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45071: 
45072:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tansa tuloksellisuuden seurannassa koroste-
45073: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan.
45074: olette 3 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn               Voimassa olevassa koulutusjärjestelmässä on
45075: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        korkea-asteella neljä tutkintotasoa: alempi kor-
45076: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       keakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto
45077: edustaja Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta     eli perustutkinto ja jatkotutkintoina lisensiaatin
45078: kysymyksestä n:o 526:                               tutkinto sekä tohtorin tutkinto. Ylemmän kor-
45079:                                                     keakoulututkinnon suorittaminen on vaati-
45080:                                                     muksena tieteelliseen jatkokoulutukseen.
45081:           Onko Hallitus tietoinen niistä tarpeis-      Alempiin korkeakoulututkintoihin ei sisälly
45082:        ta, joita mm. alempien korkeakoulutut-       syventäviä opintoja eikä tutkielmaa ainakaan
45083:        kintojen kehittämiseksi korkeakouluissa      samassa määrin kuin ylempiin korkeakoulutut-
45084:        esiintyy, ja                                 kintoihin. Suurin osa aiemmista korkeakoulu-
45085:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tut-      tutkinnoista on ammatillisesti suuntautuneita
45086:        kintojärjestelmän    kehittämiseksi ja       itsenäisiä virkatutkintoja.
45087:        alempien tutkintojen perustamiseksi si-         Ammattikorkeakoulukokeilut ovat parhail-
45088:        ten, että myös aikuiset voivat suorittaa     laan suunnitteluvaiheessa. Ammatillisia tutkin-
45089:        tutkinnon?                                   toja tullaan kehittämään niiden omista amma-
45090:                                                     tilUsista lähtökohdistaan. Ammattikorkeakou-
45091:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lujen ja tiedekorkeakoulujen tehtävänjakoa ja
45092: taen seuraavaa:                                     yhteistyötä selvitetään parhaillaan. Tiedekor-
45093:                                                     keakoulujen erityistehtävänä on edelleenkin tie-
45094:    Korkeatasoisen koulutuksen merkitys yhteis-      teellisen tutkimuksen, erityisesti perustutki-
45095: kunnan rakennemuutoksessa on korostunut.            muksen harjoittaminen sekä tieteellisen perus- ja
45096: Tiedon lisääntyvä merkitys, teknologian, ym-        jatkokoulutuksen antaminen. Alempien kor-
45097: päristökysymysten ja kulttuurin vaatimukset         keakoulututkintojen perustamista koskevia
45098: sekä kansainvälistyminen edellyttävät panosta-      aloitteita on tarkasteltava ammattikorkeakou-
45099: mista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä olemassa      lututkinnoista erillisenä hankkeena. Alempien
45100: olevan tiedon hyväksikäyttöön. Maamme tar-          korkeakoulututkintojen perustamisen tarpeelli-
45101: vitsee yhä enemmän pitkälle koulutettua työ-        suutta tullaan tarkastelemaan koulutusalakoh-
45102: voimaa vaativiin tehtäviin. Voimavaroja on          taisen korkeakouluopintojen laadullisen ar-
45103: ollut suunnattava tutkimukseen ja tutkijankou-      viointihankkeen yhteydessä ottaen huomioon
45104: lutukseen, mikä on ollut tarpeen myös perus-        myös aikuisväestön koulutustavoitteet.
45105: opetuksen tason takaamiseksi. Samanaikaisesti          Aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelmat
45106: jatkuvan koulutuksen periaatteen mukaisesti         ovat monilta osin toimeenpanovaiheessa. Am-
45107: ollaan kehittämässä korkeakoulujen täydennys-       matillisiin oppilaitoksiin on perustettu aikuis-
45108: koulutusta ja laajentamassa avointa korkea-         koulutus- ja kurssiosastoja ja lähes kaikkien
45109: kouluopetusta.                                      korkeakoulujen yhteyteen täydennyskoulutus-
45110:    Valtioneuvosto on 22.5.1990 päivätyssä kou-      keskukset. Jatkuvan koulutuksen periaatteen
45111: lutuspoliittisessa selonteossaan eduskunnalle       mukaisesti korkeakoululaitoksen täydennys-
45112: esittänyt tavoitteet koulutuksen ja koulutusjär-    koulutusta on kehitetty niin, että korkeakou-
45113: jestelmän kehittämisestä. Aikuiskoulutuksen         lututkinnon suorittaneet ja muutkin työelämäs-
45114: kehittämiseksi on laadittu toimenpideohjelma        sä olevat voivat käyttää hyväkseen korkeakou-
45115: (Opetusministeriön     työryhmien     muistiaita    lujen täydennyskoulutuspalveluja.
45116:  1989:59).                                             Aikuiskoulutusta kehitetään edelleen vastaa-
45117:    Asetettujen tavoitteiden toteutumista seura-     maan paremmin kunkin aikuisen yksilöllisiä
45118: taan valtakunnallisesti ja korkeakoulukohtai-       tarpeita. Aikuisväestölle suunnattua ammatil-
45119: sesti. Korkeakoulujen omaa vastuuta toimin-         lista perus- ja jatkokoulutusta laajennetaan
45120: 6                                  1990 vp. -     KK n:o 526
45121: 
45122: kaikilla tasoilla. Pitkäkestoisen koulutuksen     mukaisuuden arvioimiseksi. Tutkintoasetuksiin
45123: järjestelyjä monipuolistetaan mm. käyttämällä     on tehty ja tehdään korkeakouluopintojen ke-
45124: hyväksi uuden tekniikan ja monimuoto-ope-         hittämisen ja joustavien koulutusjärjestelyiden
45125: tuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Yleissivistä-   edellyttämiä, korkeakoulujen ja korkeakoulu-
45126: vän aikuiskoulutuksen tarjontaa monipuoliste-     neuvoston tutkimuksiin ja selvityksiin perustu-
45127: taan ja sen kehittämislinjoja selkiytetään.       via muutoksia. Tässä yhteydessä voidaan muo-
45128:    Opetusministeriön toimenpideohjelman ja        dostaa myös uusia alempia korkeakoulututkin-
45129: korkeakouluille niiden toiminta- ja taloussuun-   toja koulutusaloilla, joilla se selvityksen jälkeen
45130: nitelmista antaman palautteen keskeisiä sisäl-    osoittautuu tarpeelliseksi.
45131: töjä ovat toimenpiteet korkeakouluopetuksen          Avoin ta korkeakouluopetusta kehitetään
45132: ja -opintojen yleisien edellytysten parantami-    osana korkeakoulujen peruskoulutus- ja aikuis-
45133: seksi sekä koulutusohjelmien ja opintosuunni-     koulutusjärjestelmää. Tavoitteena on lisätä ai-
45134: telmien arvioiminen ja kehittäminen tutkinto-     kuisten mahdollisuuksia päästä tutkintotavoit-
45135: sääntöjen koulutusalakohtaisen tarkoituksen-      teiseen koulutukseen.
45136: 
45137:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
45138: 
45139:                                                                  Opetusministeri Ole Norrback
45140:                                    1990 vp. -     KK n:o 526                                      7
45141: 
45142: 
45143: 
45144: 
45145:                              TiiJ Riksdagens Herr Ta1man
45146:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-   sko1eexamen, högre högsko1eexamen, dvs.
45147: en anger, har Ni, Herr Ta1man, med Er             grundexamen och som påbyggnadsexamina li-
45148: skrive1se av den 3 oktober 1990 tili vederbö-     centiatexamen och doktorsexamen. A vlagd
45149: rande med1em av statsrådet översänt en av-        högre högskoleexamen är förutsättningen för
45150: skrift av fö1jande av riksdagsman Aaltonen        vetenskaplig vidareutbidning.
45151: undertecknade spörsmå1 nr 526:                       1 de lägre högsko1eexamina ingår inte för-
45152:                                                   djupade studier eller avhandlingar, åtminstone
45153:           Är Regeringen medveten om de före-      inte i samma omfattning som i de högre.
45154:        liggande behoven att utveckla lägre        Största delen av de lägre högsko1eexamina är
45155:        högsko1eexamina i högsko1orna, och         yrkesinriktade, självständiga ämbetsexamina.
45156:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        Försöken med yrkeshögsko1or håller som
45157:        att 1åta utveck1a examenssystemet och      bäst på att p1aneras. Y rkesexamina kommer att
45158:        införa lägre examina så att även vuxna     utveck1as från sina egna yrkesinriktade utgångs-
45159:        kan av1ägga examen?                        punkter. För närvarande utreds arbetsfördel-
45160:                                                   ningen och samverkan mellan yrkeshögskolor-
45161:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       na och vetenskapshögskolorna. Vetenskaps-
45162: fö1jande:                                         högsko1orna har fortfarande som speciell upp-
45163:                                                   gift att bedriva vetenskaplig forskning, i syn-
45164:    Betyde1sen av kvalificerad utbi1dning har      nerhet grundforskning samt att ge vetenskaplig
45165: b1ivit allt större på grund av strukturomvand-    grund- och påbyggnadsutbi1dning. lnitiativ
45166: 1ingen i samhället. Den tilltagande innebörden    som gäller införande av lägre högsko1eexamina
45167: av kunskaper, kraven inom teknologi, miljöfrå-    bör betraktas som ett från yrkeshögskolorna
45168: gor och kultur samt internationaliseringen för-   fristående projekt. 1 samband med den kvali-
45169: utsätter satsningar på forskning och utveck1ing   tativa utvärderingen av högskolestudier inom
45170: samt att existerande kunskaper utnyttjas. Vårt    varje utbildningsområde kommer behovet av
45171: 1and behöver i allt större omfattning högt        lägre högsko1eexamina att granskas även med
45172: utbi1dad arbetskraft för krävande uppgifter.      hänsyn tili utbildningsbehoven hos den vuxna
45173: Man har varit tvungen att inrikta resurser på     befo1kningen.
45174: forskning och forskarutbi1dning, vilket även         Utveck1ingsplanerna för vuxenutbildningen
45175: har varit av nöden för att nivån på grundut-      håller i stort på att rea1iseras. Vid yrkesläroan-
45176: bi1dningen skall kunna tillgodoses. 1 enlighet    stalterna har man inrättat vuxenutbildnings-
45177: med principen om kontinuerlig utbi1dning hå1-     och kursavde1ningar och fortbi1dningscentra1er
45178: ler man samtidigt på att utveck1a vidareutbild-   vid nästan alla högsko1or. 1 enlighet med
45179: ningen i högsko1orna och utvidga den öppna        principen om kontinuerlig utbildning har fort-
45180: högskoleundervisningen.                           bildningen inom högskoleväsendet utvecklats
45181:    1 sin utbildningspo1itiska redogörelse 22.5.   så att de som har av1agt högskoleexamen och
45182: 1990 tili riksdagen har statsrådet föres1agit     som för övrigt befinner sig i arbetslivet kan
45183: målsättningar för utveckling av utbildningen      utnyttja högskolornas fortbildningsservice.
45184: och utbi1dningssystemet. 1 syfte att utveckla        Vuxenutbildningen håller på att utveck1as så
45185: vuxenutbildningen har ett åtgärdsprogram          att den bättre motsvarar de individuella beho-
45186: utarbetats (promemorior av undervisningsminis-    ven hos varje vuxen. Den grundläggande yrkes-
45187: teriets arbetsgrupper 1989:59).                   utbi1dningen och vidareutbildningen för vuxna
45188:    Både på riksp1anet och enskilt för varje       håller på att utvidgas på alla nivåer. Långvarig
45189: högsko1a följer man hur de uppställda må1en       utbildning görs mångsidigare. bl.a. genom att
45190: nås. Högsko1ornas eget ansvar i uppföljningen     man utnyttjar de möjligheter som ny teknik
45191: av verksamhetens produktivitet betonas.           och flerformsundervisning erbjuder. Utbudet
45192:    lnom högsko1ornas gällande utbildningssys-     av allmänbildande vuxenutbildning kommer att
45193: tem finns det fyra examensnivåer: lägre hög-      göras mångsidigare och dess utveck1ingslinjer
45194: 8                                   1990 vp. -     KK n:o 526
45195: 
45196: håller på att preciseras.                          medge smidiga utbildningsarrangemang. Änd-
45197:     Det centrala innehållet i undervisningsmini-   ringarna baserar sig på undersökningar och
45198: steriets åtgärdsprogram och kommentarerna          utredningar som har utförts av högskolorna
45199: tili högskolornas verksamhets- och ekonomi-        och högskolerådet. I detta sammanhang kan
45200: planer är åtgärderna för att förbättra de          det även införas nya lägre högskoleexamina
45201: allmänna betingelserna för högskoleundervis-       inom sådana utbildningsområden där det efter
45202: ning och högskolestudier, utvärdering och ut-      utredningarna visar sig vara nödvändigt.
45203: veckling av utbildningsprogrammen och stu-            Den öppna högskoleundervisningen håller på
45204: dieplanerna i syfte att utvärdera hur ändamåls-    att utvecklas som en del av grundutbildningen
45205: enliga examensförordningarna är inom varje         och vuxenutbildningen vid högskolorna. Målet
45206: utbildningsområde. I examensförordningarna         är att öka de vuxnas möjligheter att komma i
45207: har det gjorts och görs sådana ändringar som       åtnjutande av examensinriktad utbildning.
45208: syftar tili att utveckla högskolestudier och
45209: 
45210:     Helsingfors den 31 oktober 1990
45211: 
45212:                                                           Undervisningsminister Ole Norrback
45213:                                              1990 vp.
45214: 
45215: Kirjallinen kysymys n:o 527
45216: 
45217: 
45218: 
45219: 
45220:                                  Heikkinen: Ystävyyden puiston toiminnan kehittämisestä Kuh-
45221:                                     mossa
45222: 
45223: 
45224:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45225: 
45226:    Laki Ystävyyden puiston perustamisesta             Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon ei sisälly
45227: Kuhmoon säädettiin toukokuussa 1990. Lain          kuitenkaan määrärahoja virkojen tai toimien
45228: 6 §:n mukaan "puiston tutkimusta, hoitoa,          perustamiseen ja henkilökunnan palkkaamiseen
45229: käyttöä ja valvontaa sekä opastusta varten         puhumattakaan menetettävien metsurityöpaik-
45230: perustetaan tarpeellinen lukumäärä virkoja ja      kojen korvaamisesta. Pinta-alaltaan 800 neliö-
45231: otetaan työsopimussuhteista henkilökuntaa.         metriä käsittävän tutkimus- ja opastuskeskuk-
45232: Kuhmon kaupunkiin perustetaan puiston opas-        sen rakentamiseenkin on vain aloittamismäärä-
45233: tus- ja tutkimuskeskus." Lain perustelujen mu-     raha, 1 800 000 mk. Varsinaiseen tutkimuskes-
45234: kaan keskuksen tilatarve olisi n. 2 000 neliö-     kukseen, jonka tilatarpeeksi on lain mukaan
45235: metriä ja sen tulisi valmistua vuonna 1992.        arvioitu 1 000-1 200 neliömetriä, ei ole budje-
45236: Puiston pinta-alaa laajennettiin vielä eduskun-    tissa edes suunnittelumäärärahaa.
45237: takäsittelyn aikana 1 650 hehtaarilla. Tästä          Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvio on
45238: aiheutuu lähes 10 metsurityöpaikan menetys         Ystävyyden puiston osalta paha pettymys kuh-
45239: Kuhmon kaupungissa.                                molaisille, koska ministeri Bärlundin lupaamat
45240:    Hyväksyessään Ystävyyden puiston perusta-       virat ja toimet sekä korvaavat työpaikat puut-
45241: mista koskevan lain eduskunta edellytti, että      tuvat.
45242: Ystävyyden puiston perustamisen johdosta me-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45243: netettävät pysyvät työpaikat tällä alueella kor-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
45244: vataan.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45245:    Toukokuun 4 päivänä 1990 lausui ministeri       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45246: Bärlund eduskunnassa: "Sen voi sanoa, kun on
45247: keskusteltu korvaavista työpaikoista ja ylimal-             Milloin Hallitus aikoo toteuttaa lu-
45248: kaan Ystävyyden puiston toimintaedellytyksis-             pauksensa mukaisesti ja eduskunnan
45249: tä, että ympäristöministeriö tulee esittämään             edellyttämällä tavalla Ystävyyden puis-
45250: ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioon mer-             ton toiminnan kannalta välttämättö-
45251: kittäviä määrärahoja myös henkilökunnan saa-              mien ja tarpeellisten virkojen ja toimien
45252: miseksi Ystävyyden puiston tutkimus- ja muuta             perustamisen ja korvata menetettävät
45253: toimintaa varten, joten työ korvaavien työpaik-           metsurityöpaikat sekä tutkimuskeskuk-
45254: kojen saamiseksi tälle alueelle on jo lähtenyt            sen toimitilojen rakentamisen lain pe-
45255: liikkeelle."                                              rustelujen edellyttämässä laajuudessa?
45256: 
45257:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
45258: 
45259:                                         Kauko Heikkinen
45260: 
45261: 
45262: 
45263: 
45264: 200070S
45265: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 527
45266: 
45267: 
45268: 
45269: 
45270:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45271:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nonsuojelualueen perustamisesta aiheutuvat
45272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työpaikkojen vähennykset Kuhmossa korva-
45273: olette 4 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn             taan.
45274: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Ystävyyden puisto on metsähallituksen hal-
45275: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        linnassa ja hoidossa. Ympäristöministeriö on
45276: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta             ohjannut puistossa tehtäviä tutkimuksia. Vast-
45277: kirjallisesta kysymyksestä n:o 527:                  ikään vesi- ja ympäristöhallitukseen perustettu
45278:                                                      luonnonsuojelututkimusyksikkö ohjaa ja sovit-
45279:          Milloin Hallitus aikoo toteuttaa lu-        taa yhteen puistossa tehtäviä tutkimuksia.
45280:        pauksensa mukaisesti ja eduskunnan               Ystävyyden puiston tutkimus- ja muun toi-
45281:        edellyttämällä tavalla Ystävyyden puis-       minnan suunnittelua varten on ympäristöminis-
45282:        ton toiminnan kannalta välttämättö-           teriö palkannut 1.4.1989 alkaen suunnittelijan
45283:        mien ja tarpeellisten virkojen ja toimien     Oulun lääninhallitukseen. Metsähallituksen
45284:        perustamisen ja korvata menetettävät          Kuhmon hoitoalueessa on 1.6.1990 lukien ollut
45285:        metsurityöpaikat sekä tutkimuskeskuk-         puistonhoitajan virka Ystävyyden puiston
45286:        sen toimitilojen rakentamisen lain pe-        suunnittelua ja hoitoa varten. Vesi- ja ympä-
45287:        rustelujen edellyttämässä laajuudessa?        ristöhallituksen luonnonsuojeluyksikköön on
45288:                                                      1.6.1990 lukien palkattu vanhempi tutkija Y s-
45289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tävyyden puiston tutkimustehtäviin. Lisäksi
45290: vasti seuraavaa:                                     Ystävyyden puistossa tehtävissä tutkimuksissa
45291:                                                      on keväästä 1990 lähtien ollut 13 työllisyysva-
45292:    Ystävyyden puisto on perustettu 1.7.1990          roin palkattua henkilöä, kukin keskimäärin
45293: voimaan tulleilla lailla ja asetuksella (488/90 ja   kuusi kuukautta.
45294: 489/90). Siihen kuuluu viisi erillistä luonnon-         Ystävyyden puistoa varten on Kuhmon kes-
45295: suojelualuetta, joista Elimyssalon luonnonsuo-       kustasta vuokrattu tilapäiset toimitilat, kunnes
45296: jelualue, Lentuan luonnonsuojelualue sekä            opastus- ja tutkimuskeskus valmistuu. Toimiti-
45297: Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuo-          lojen saaminen mahdollistaa myös suunnitteli-
45298: jelualue ovat uusia. Lisäksi Ystävyyden puis-        jan toimipaikan siirtämisen Kuhmoon ensi
45299: toon kuuluvat aikaisemmin perustetut Ulvinsa-        vuoden alusta lukien.
45300: lon luonnonpuisto ja Juortanansalon-Lapin-              Ystävyyden puiston ensimmäisenä toiminta-
45301: suon soidensuojelua lue. Ystävyyden puisto           vuotena sen palveluksessa on jo ollut kolme
45302: muodostaa Suomen puoleisen osan Suomen ja            vakituista henkilöä ja 13 työllisyysvaroin pal-
45303: Neuvostoliiton hallitusten välisellä sopimuksel-     kattua osavuotista työntekijää. Ystävyyden
45304: la perustetusta suomalais-neuvostoliittolaisesta     puiston henkilöstötilanne on näin ollen huo-
45305: Ystävyyden luonnonsuojelualueesta.                   mattavasti parempi kuin lähes kaikkien muiden
45306:    Ystävyyden puiston perustamista selvittänyt       luonnonsuojelualueiden. Ympäristöministeriö
45307: ympäristöministeriön työryhmä selvitti yhtäältä      jatkaa toimia Ystävyyden puiston perustamisen
45308: Ystävyyden puiston hoitoon ja tutkimukseen           johdosta menetettävien työpaikkojen korvaa-
45309: tarvittavat voimavarat ja toisaalta luonnonsuo-      miseksi uusilla.
45310: jelualueen perustamisesta aiheutuvat metsätyö-          Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskes-
45311: paikkojen vähennykset. Ystävyyden puiston            kus rakennetaan Kuhmon keskustaan Tönö-
45312: hoitoa ja tutkimusta varten tarvitaan vähintään      länsalmen alueelle valtion omistamalle tontille.
45313: 10 uutta virkaa tai työsopimussuhteista tointa.      Rakennuksen ensimmäisen vaiheen perustaruis-
45314: Ystävyyden puiston perustaminen puolestaan           ja esisuunnitelma on valmistunut ja se on
45315: aiheuttaa laskennallisesti noin 10 metsätyöpai-      parhaillaan lausuntokierroksella. Rakennuksen
45316: kan menetyksen Kuhmossa.                             suunnittelua varten on vuoden 1990 tulo- ja
45317:    Ystävyyden puistoa koskevaa lainsäädäntöä         menoarviossa 300 000 markan suunnittelumää-
45318: valmisteltaessa on tavoitteena ollut, että Juon-     räraha. Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
45319:                                    1990 vp. -    KK n:o 527                                    3
45320: 
45321: sessä on tätä hanketta varten 1 800 000 markan   noin 8 600 000 markkaa. Siihen on tarkoitus
45322: määräraha. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa     sijoittaa puiston hallinnon, hoidon, opastuksen
45323: ensi vuonna siten, että rakennus olisi valmis    sekä osittain myös tutkimuksen tarvitsemat
45324: vuoteen 1993 mennessä. Opastus- ja tutkimus-     toimitilat. Ensimmäisen rakennusvaiheen val-
45325: keskuksen ensimmäisen vaiheen rakennuspinta-     mistuttua selvitetään lisärakentamisen tarpeet
45326: ala on noin 800 neliömetriä ja kustannusarvio    ja aikataulu.
45327: 
45328:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
45329: 
45330:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
45331: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 527
45332: 
45333: 
45334: 
45335: 
45336:                              Tili Riksdagens Herr Talman
45337:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning-       kompensation av den förlust av arbetsplatser i
45338: en föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er         Kuhmo som beror på att naturskyddsområdet
45339: skrivelse av den 4 oktober 1990 tili vederbö-      inrättas.
45340: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          Vänskapens park är i forststyrelsens besitt-
45341: av följande av riksdagsman Kauko Heikkinen         ning och vård. Miljöministeriet har styrt forsk-
45342: undertecknade spörsmål nr 527:                     ningsverksamheten i parken. Den enhet för
45343:                                                    naturvårdsforskning som nyligen inrättats vid
45344:                                                    vatten- och miljöstyrelsen styr och samordnar
45345:           När avser Regeringen att infria sitt     nu forskningen i parken.
45346:        löfte och på det sätt riksdagen har            För planeringen av forskning och övrig
45347:        förutsatt inrätta de tjänster och befatt-   verksamhet i Vänskapens park har miljömini-
45348:        ningar som fordras med tanke på verk-       steriet 1.4.1989 avlönat en planerare vid läns-
45349:        samheten i Vänskapens park samt er-         styrelsen i Uleåborg. Vid forststyrelsens Kuh-
45350:        sätta de skogsarbetsplatser som går         morevir har det från och med 1.6.1990 funnits
45351:        förlorade och bygga utrymmen för            en parkskötartjänst för planering och skötsel
45352:        forskningscentret i den omfattning som      av Vänskapens park. Vid vatten- och miljösty-
45353:        lagens motivering förutsätter?              relsens enhet för naturvårdsforskning har en
45354:                                                    äldre forskare avlönats från och med 1.6.1990
45355:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för forskningsuppgifter i Vänskapens park.
45356: samt anföra följande:                              Sedan våren 1990 har 13 personer som avlönats
45357:                                                    med sysselsättningsfrämjande medel dessutom
45358:     Vänskapens park inrättades genom en lag        arbetat med forskningsuppgifter i Vänskapens
45359: och en förordning som trädde i kraft 1. 7.1990     park, i genomsnitt sex månader per person.
45360: (488/90 och 489/90). Det omfattar fem separata        1 Kuhmo centrum har tillfälliga lokaliteter
45361: naturskyddsområden, av vilka Elimyssalo na-        hyrts för Vänskapens park tili dess informa-
45362: turskyddsområde, Lentua naturskyddsområde          tions- och forskningscentret blir färdigt. Då
45363: och Iso-Palonen och Maariansärkät natur-           detta sker kan också planeraren från början av
45364: skyddsområde är nya. Dessutom omfattar Vän-        nästa år börja arbeta i Kuhmo.
45365: skapens park Ulvinsalo naturpark och Juorta-          Under första verksamhetsåret har redan tre
45366: nansalo-Lapinsuo naturskyddsområde, vilka          personer varit stadigvarande anställda inom
45367: inrättats tidigare. Vänskapens park utgör den      Vänskapens park och 13 personer, anställda
45368: finländska delen av Vänskapens naturskydds-        med sysselsättningsfrämjande medel, har arbe-
45369: område, som grundats genom ett avtal mellan        tat där en del av året. Personalsituationen i
45370: Finlands och Sovjetunionens regeringar.            fråga om Vänskapens park är sålunda avsevärt
45371:     Miljöministeriets arbetsgrupp, som under-      bättre än vid så gott som alla andra natur-
45372: sökte frågan om inrättande av Vänskapens           skyddsområden. Miljöministeriet fortsätter ar-
45373: park, utredde å ena sidan vilka resurser som       betet på att kompensera de arbetsplatser som
45374: behövs för skötseln av parken och för forsk-       går förlorade på grund av att Vänskapens park
45375: ning och å andra sidan de minskningar i            inrättats.
45376: antalet skogsarbetsplatser som inrättandet av         Informations- och forskningscentret för Vän-
45377: naturskyddsområdet leder tili. För skötseln och    skapens park byggs i Kuhmo centrum på en
45378: forskningen behövs minst 10 nya tjänster eller     tomt som staten äger i Tönölänsalmiområdet.
45379: befattningar i arbetsavtalsförhållande. Inrät-     Anläggnings- och förplaneringsplanen för förs-
45380: tandet av Vanskapens park leder kalkylmässigt      ta byggskedet står färdig och är som bäst på
45381: tili att cirka 10 skogsarbetsplatser i Kuhmo går   remiss. Ett planeringsanslag på 300 000 mark
45382: förlorade.                                         för planering av byggnaden ingår i statsbudge-
45383:     Beredningen av lagstiftningen om Vänska-       ten för år 1990. Budgetpropositionen för 1991
45384: pens park har skett med siktet inställt på         tar upp ett anslag på 1 800 000 mark för
45385:                                    1990 vp. -     KK n:o 527                                    5
45386: 
45387: ändamålet. A vsikten är att byggnadsarbetet       att där placera de utrymmen som behövs för
45388: skall inledas nästa år så att byggnaden står      förvaltning, skötsel, information och i viss
45389: färdig till år 1993. Byggnadsarealen för första   utsträckning forskning. Då första byggnadsske-
45390: skedet av informations- och forskningscentret     det är klart undersöks behovet av och tidtabel-
45391: är ca 800 kvadratkilometer och kostnadskalky-     len för ytterligare byggande.
45392: len går på cirka 8 600 000 mark. A vsikten är
45393:     Helsingfors den 2 november 1990
45394: 
45395:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
45396:                                               1990 vp.
45397: 
45398: Kirjallinen kysymys n:o 528
45399: 
45400: 
45401: 
45402: 
45403:                                  von Bell: Poliisin ulkomaisiin matkailijoihin kohdistuvista menet-
45404:                                      telytavoista
45405: 
45406: 
45407:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45408: 
45409:    Poliisilain 12 §:n mukaan poliisin tulee ensi    poliisimiesten voimin ja kuvattu salaa videoka-
45410: kädessä neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä       meroilla.
45411: ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuut-      Kun samanaikaisesti poliisi vetoaa miehistö-
45412: ta. Pakkokeinoihin turvautuminen myös epäil-        pulaan vakavien rikosten selvittämisessä, Kuh-
45413: tyjä rikoksia selvitettäessä tulisi suhteuttaa      mon tapauksessa käytetyt menettelytavat ovat
45414: rikkomusten vakavuuteen.                            herättäneet laajaa kummastelua ja luoneet mat-
45415:    Erään petroskoilaisen turistiryhmän vierail-     kailijoille kuvaa Suomesta poliisivaltiona.
45416: lessa syyskuun lopulla Kuhmossa poliisi järjesti       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45417: kotietsinnän turistien hotellihuoneissa ja taka-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
45418: varikoi kaiken huoneista löytyneen alkoholin,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45419: noin 20 pulloa. Viinapullot otettiin pois kaikil-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45420: ta riippumatta siitä, oliko näyttöjä alkoholin
45421: myynnistä. Kotietsintälupaa ei esitetty. Neu-
45422: vostoturistien kertoman mukaan takavarikoi-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
45423: dut 20 pulloa oli varattu lähtiäisiltaa varten.            poliisin menettelytapojen ohjaamiseksi
45424: Turistiryhmä oli tarkastettu normaalisti tullissa          ja valvomiseksi niin, ettei myöskään
45425: sen saapuessa bussilla Suomeen.                            ulkomaisten turistien kohdalla käytetä
45426:    Tiettävästi turistiryhmää oli seurattu useiden          ylimitoitettuja pakkokeinoja?
45427: 
45428:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
45429: 
45430:                                           Aarno von Bell
45431: 
45432: 
45433: 
45434: 
45435: 200070S
45436: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 528
45437: 
45438: 
45439: 
45440: 
45441:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ollut pitempiaikaista, yleisesti tiedossa olevaa ja
45443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laajamittaista. Myyntiä on harjoitettu pääasias-
45444: olette 4 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            sa yleisillä paikoilla. Muun muassa Kuhmon
45445: kirjeenne n:o 1573 ohella lähettänyt valtioneu-     kyläkaupan pihalla ja Suomeen tulotien pysäh-
45446: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     dyspaikoilla on ollut ilmoituksia neuvostoryh-
45447: jäljennöksen kansanedustaja Aarno von Beliin        mien saapumisajankohdista. Ravintola-asiak-
45448: kirjallisesta kysymyksestä n:o 528, jossa tiedus-   kaita on kutsuttu ryhmien asuinpaikkojen ho-
45449: tellaan:                                            tellihuoneisiin ilmeisesti alkoholin myyntitar-
45450:                                                     koituksessa. Alkoholin maahantuonti myynti-
45451:         Mihin t01mnn Hallitus aikoo ryhtyä          tarkoitukseen ei ole yksityishenkilölle luvallista.
45452:        poliisin menettelytapojen ohjaamiseksi          Yleisön taholta on myyntiä paheksuttu
45453:        ja valvomiseksi niin, ettei myöskään         muun muassa sen johdosta, että sitä on tapah-
45454:        ulkomaisten turistien kohdalla käytetä       tunut myös alaikäisille. Alkoholin luvattomaan
45455:        ylimitoitettuja pakkokeinoja?                myyntiin on puututtu myös silloin, kun paikal-
45456:                                                     linen väestö on siihen syyllistynyt.
45457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kirjallisessa kysymyksessä ilmenneessä ta-
45458: vasti seuraavan:                                    pauksessa viranomaisilla on ollut täysi näyttö
45459:                                                     luvattomasta myynnistä ja perusteltu aihe pyr-
45460:    Mikäli rikoksesta säädetty ankarin rangais-      kiä myynnin lopettamiseen. Videokameran
45461: tus on enemmän kuin kuusi kuukautta van-            käyttö valvontakeinona rikoksen selvittämisek-
45462: keutta, voidaan kotietsintä suorittaa. Kotietsin-   si on lainmukaista ja todistuskeinona tärkeä.
45463: tä voidaan toimittaa myös muun kuin rikok-          Viranomaisselvityksen mukaan kameraa on
45464: sesta todennäköisin syin epäillyn luona, jos        käytetty vain yleisillä paikoilla, miltä osin
45465: erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että    käyttöä on pidettävä hyväksyttävänä. Luvatto-
45466: etsinnällä löydetään takavarikoitava esine. Al-     man alkoholin laajahkon myynnin selvittämi-
45467: koholin luvattomasia myynnistä säädetty an-         nen edellyttää useiden poliisimiesten yhteistoi-
45468: karin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuu-         mintaa.
45469: kautta vankeutta. Toiminnassa on ollut muka-           Alkoholin luvatonta myyntiä ei voida pitää
45470: na virkapukuinen päällystöön kuuluva poliisi-       hyväksyttävänä edes turistien tekemänä. Viran-
45471: mies, jolla on oikeus päättää kotietsintätoimen-    omaistoimintoja kysymyksessä olleessa tapauk-
45472: piteistä.                                           sessa on pidettävä perusteltuina ja käytettyjä
45473:    Neuvostoliittolaisten turistiryhmien harjoit-    pakkokeinoja oikein mitoitettuina.
45474: tama alkoholin luvaton myynti Kuhmossa on
45475: 
45476:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
45477: 
45478:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
45479:                                      1990 vp. -     KK n:o 528                                     3
45480: 
45481: 
45482: 
45483: 
45484:                               Till Riksdagens Herr Taimao
45485:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         idkats på allmänna ställen. Det har funnits
45486: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         meddelanden bl.a. på gården tili Kuhmo bybu-
45487: nr 1573 av den 4 oktober 1990 tili vederböran-      tik och på haltställena längs tillfartsvägen tili
45488: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av     Finland om sovjetiska gruppers ankomsttider.
45489: följande av riksdagsman Aarno von Bell under-       Restaurangkunder har inbjudits tili hotellrum-
45490: tecknade skriftliga spörsmål nr 528:                men där grupperna bor uppenbarligen i syfte
45491:                                                     att sälja alkohol. Det är inte tillåtet för
45492:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           privatpersoner att föra in alkohoi i Jandet i
45493:        vidta för att poliseos förfaringsmetoder     försäljningssyfte.
45494:        skall styras och övervakas så att polisen       Allmänheten har ogillat försäljningen bl.a.
45495:        inte heller i fråga om utländska turister    av den anledningen att alkohoi även sålts tili
45496:        använder överdimensionerade tvångs-          minderåriga. Man har ingripit i den olovliga
45497:        medel?                                       alkoholförsäljningen också när den lokala be-
45498:                                                     folkningen gjort sig skyldig tili detta.
45499:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           1 fallet som avses i det skriftliga spörsmålet
45500: samt anföra följande:                               har myndigheterna haft fullt bevis om den
45501:                                                     olovliga försäljningen och grundad anledning
45502:    lfall det strängaste straffet för ett brott är   att försöka göra slut på försäljningen. Använd-
45503: mer än sex månaders fängelse, kan husrannsa-        ningen av videokamera som övervakningsme-
45504: kan företas. Husrannsakan kan företas även          del för att utreda ett brott är lagenligt och ett
45505: hos annan än den som på sanoolika skäl              viktigt bevismedel. Enligt myndigheternas ut-
45506: misstänks för ett brott, om det på synnerligen      redning har kamera använts endast på offent-
45507: giltiga skäl kan antas att ett föremål som skall    liga platser och tili denna del bör användningen
45508: tas i beslag påträffas därigenom. Det strängaste    av kamera betraktas som godtagbart. Utred-
45509: straffet för olovlig försäljning av alkohoi är      ningen av en tämligen omfattande försäljning
45510: mer än sex månaders fängelse. 1 verksamheten        av olovlig alkohoi förutsätter samarbete mellan
45511: har deltagit en uniformerad tili befälet hörande    flera polismän.
45512: polisman, som har rätt att besluta om husrann-         Olovlig försäljning av alkohoi kan inte be-
45513: sakan.                                              traktas som godtagbart ens när den idkas av
45514:    Den olovliga försäljningen av alkohoi som        turister. Myndigheternas åtgärder bör i det
45515: idkats av sovjetiska turistgrupper i Kuhmo har      ifrågavarande fallet betraktas som grundade
45516: varat en längre tid, den har varit allmänt känd     och de använda tvångsmedlen som rätt dimen-
45517: och omfattande. Försäljning har huvudsakligen       sionerade.
45518:     Helsingfors den 31 oktober 1990
45519: 
45520:                                                                  lnrikesminister Jarmo Rantanen
45521:                                              1990 vp.
45522: 
45523: Kirjallinen kysymys n:o 529
45524: 
45525: 
45526: 
45527: 
45528:                                  Heikkinen: Verotulomenetysten korvaamisesta kunnille harkin-
45529:                                     taverotuksesta luovuttaessa
45530: 
45531: 
45532:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45533: 
45534:   Verouudistuksen yhteydessä hallitus on teh-      nyt virkakoneistossa eikä myöskään poliittisia
45535: nyt periaatepäätöksen liiketulon harkintavero-     päätöksiä ole tehty. Myös Kainuun, Lapin ja
45536: tuksesta luopumisesta. Harkintaveron poisto        Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliittojen sekä
45537: vähentää kunnallisveron tuottoa n. 500 miljoo-     voimalaitoskuntien toimesta on suoritettu val-
45538: nalla markalla. Sähköenergiaa tuottavissa voi-     mistelutyötä. Energiantuotantoyhtiöiden osalta
45539: malaitoskunnissa kunnallisveron tuotto alenee      tulee luoda uusi pysyvä järjestelmä, joka takaa
45540: olennaisesti ja aiheuttaa veroäyrin hintaan jopa   oikeudenmukaisen ja kuntien edut turvaavan
45541: usean pennin nousupaineen. Oulun läänissä on       ratkaisun yhtiöiden kunnallisverotuksessa.
45542: paljon vesivoimalaitoksia ja siellä menetykset        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45543: ovat suuria ja koskevat useita kuntia.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
45544:    Liiketulon harkintaverotuksesta luopumisen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45545: kompensoimiseksi kunnille ovat kuntien kes-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45546: kusjärjestöt jo viime kesänä jättäneet aloitteen
45547: erityisestä voimalaitosmaksusta. Aloitteen on               Aikooko Hallitus liiketulon harkinta-
45548: valmistellut professori Andersson. Kuntien kes-           verotuksen poistamisen yhteydessä luo-
45549: kusjärjestöjen käsityksen mukaan ne yhtiöt,               da pysyvän verotus- tai muun järjestel-
45550: jotka joutuisivat maksua suorittamaan, eivät              män, jolla kunnallisveron menetykset
45551: vastusta esitystä. Asia ei kuitenkaan ole eden-           korvataan energiantuotantokunnille?
45552: 
45553:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
45554: 
45555:                                         Kauko Heikkinen
45556: 
45557: 
45558: 
45559: 
45560: 200070S
45561: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 529
45562: 
45563: 
45564: 
45565: 
45566:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45567: 
45568:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ty siihen, että yrityksen todellinen tulo olisi
45569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aikaisempaa suuremmassa määrin verotuksen
45570: olette 4 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           perusteena.
45571: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Luonteensa vuoksi harkintaverotusta on
45572: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      käytetty hyvinkin erilaisesti maan eri kunnissa.
45573: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta           Tämän takia harkintaverotuksen poistamisesta
45574: kirjallisesta kysymyksestä n:o 529:                aiheutuvat kunnallistaloudelliset vaikutukset
45575:                                                    vaihtelevat myös huomattavasti kunnittain.
45576:          Aikooko Hallitus liiketulon harkinta-     Kokonaisverouudistuksen yhteydessä toteutet-
45577:        verotuksen poistamisen yhteydessä luo-      tujen yritysverotusta koskevien muutosten joh-
45578:        da pysyvän verotus- tai muun järjestel-     dosta liiketulon harkintaverotuksen merkitys
45579:        män, jolla kunnallisveron menetykset        kunnallisverotuksen lähteenä on kuitenkin vä-
45580:        korvataan energiantuotantokunnille?         hentynyt. Uudistuksen yhteydessä veropohjaa
45581:                                                    on laajennettu mm. myyntivoittoverosäännök-
45582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siä kiristämällä ja verotuksessa vähennyskel-
45583: vasti seuraavaa:                                   poisien varausten määrää supistamalla. Koska
45584:                                                    verotus verovuodelta 1989, joka on ensimmäi-
45585:    Harkintaverotukseen liittyy merkittäviä epä-    nen verouudistuksen kohdevuosi, ei vielä ole
45586: kohtia. Harkintaverotuksen perusteet ovat var-     valmistunut, ei näitten tekijöiden vaikutusta
45587: sin epätäsmälliset. Tämä on johtanut epäyhte-      vielä voida luotettavasti arvioida.
45588: näiseen verotuskäytäntöön maan eri osissa ja          Joidenkin kuntien verotulojen kannalta har-
45589: yritystoiminnan eri aloilla. Verotuskäytäntöä      kintaverotuksella on ollut keskimääräistä suu-
45590: on pyritty yhtenäistämään verohallituksen an-      rempi merkitys. Tällaisia ovat esimerkiksi kun-
45591: tamilla ohjeilla. Annettuihin ohjeisiin on eri     nat, joissa sijaitsee jokin suuryritys, jonka
45592: verolautakunnissa ja lääninverolautakunnissa       verotus on toimitettu harkinnalla. Hallitus seu-
45593: kuitenkin suhtauduttu eri tavoin. Verotuskäy-      raa verouudistuksen vaikutuksia erityisesti näi-
45594: tännössä muodostuneet huomattavat erot eri         den kuntien osalta. Liiketulon harkintavero-
45595: kuntien kesken eivät ole verotuksen tasapuoli-     tuksen johdosta mahdollisesti suoritettavasta
45596: suuden kannalta perusteltuja. Harkintaverotus      kompensaatiosta voidaan päättää vasta sitten,
45597: soveltuu järjestelmänä huonosti nykyisen kal-      kun verouudistuksen vaikutuksia kuntien vero-
45598: taiseen nettotuloon perustuvaan tuloverojärjes-    tulojen kertymään voidaan arvioida. Koska
45599: telmään, sillä harkintaverotuksessa verotuksen     joidenkin kuntien verotulojen kertyminen
45600: kohteena ei ole verovelvollisen todellinen tulo,   vuonna 1991 saattaisi ilman eri toimenpiteitä
45601: vaan liike- ja kiinteistötulon lähde. Harkinta-    liiketulon harkintaverotuksen poistumisen joh-
45602: verotus monimutkaistaa verojärjestelmää, mm.       dosta kohtuuttomasti pienentyä, harkintavero-
45603: yhtiöveron hyvitysjärjestelmää ja tappionta-       tuksen supistamista ei otettaisi huomioon vielä
45604: sausta. Yritysverotusta uudistettaessa on pyrit-   määrättäessä ennakkoja vuonna 1991.
45605: 
45606:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
45607: 
45608:                                                          Valtiovarainministeri Matti Louekoski
45609:                                       1990 vp. -     KK n:o 529                                     3
45610: 
45611: 
45612: 
45613: 
45614:                               Tili Riksdagens Herr Talman
45615: 
45616:   r det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningen har avsikten varit att ett företags
45617: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          verkliga inkomst i större utsträckning än tidi-
45618: av den 4 oktober 1990 tili vederbörande med-         gare skall utgöra grund för beskattningen.
45619: lem av statsrådet översänt avskrift av följande         På grund av sin karaktär har beskattning
45620: av riksdagsman Kauko Heikkinen underteck-            enligt prövning tillämpats på mycket skilda vis
45621: nade spörsmål nr 529:                                i olika kommuner i landet. Därför varierar
45622:                                                      också de verkningar som ett slopande av
45623:           Ämnar Regeringen i samband med             beskattningen enligt prövning har på kommu-
45624:        att beskattning enligt prövning slopas i      nalhushållningen i hög grad från kommun tili
45625:        fråga om inkomst av rörelse skapa ett         kommun. På grund av ändringarna i företags-
45626:        bestående beskattnings- eller annat sy-       beskattningen i samband med totalskatterefor-
45627:        stem genom vilket energiproducerande          men har beskattning enligt prövning i fråga om
45628:        kommuner ersätts för skattebortfallet         inkomst av rörelse dock i någon mån mist sin
45629:        vid kommunalbeskattningen?                    betydelse som källa inom kommunalbeskatt-
45630:                                                      ningen. l samband med reformen har skatte-
45631:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         basen breddats bl.a. genom att stadgandena
45632: samt anföra följande:                                om skatt på försäljningsvinst har åtstramats
45633:                                                      och reserveringar som är avdragsgilla i beskatt-
45634:    Beskattning enligt prövning är förknippad         ningen minskats. Eftersom beskattningen för
45635: med betydande olägenheter. Grunderna för             skatteåret 1989, som är det första året på vilket
45636: beskattning enligt prövning är mycket inexak-        skattereformen tillämpas, inte ännu är klar kan
45637: ta. Detta har lett tili en oenhetlig beskattnings-   man inte ännu på ett tillförlitligt sätt bedöma
45638: praxis i olika delar av Jandet och på olika          verkningen av dessa faktorer.
45639: områden inom företagsverksamhet. A vsikten              När det gäller vissa kommuners skattein-
45640: har varit att beskattningsförfarandet skall sam-     komster har beskattningen enligt prövning haft
45641: ordnas med hjälp av anvisningar av skattesty-        större betydelse än i genomsnitt. Sådana är
45642: relsen. Olika skattenämnder och länsskatte-          t.ex. kommuner där det finns något storföretag
45643: nämnder har dock förhållit sig på olika sätt tili    vars beskattning verkställs genom prövning.
45644: anvisningarna. De betydande skillnader som           Regeringen följer verkningarna av skatterefor-
45645: har uppstått mellan olika kommuner i fråga           men i synnerhet i fråga om dessa kommuner.
45646: om beskattningspraxis är inte motiverade med         Beslut om kompensation som eventuellt skall
45647: tanke på en balanserad beskattning. Beskatt-         betalas på grund av beskattning enligt pröv-
45648: ning enligt prövning lämpar sig som system           ning av inkomst av rörelse kan fattas först när
45649: dåligt för ett inkomstskattesystem som i likhet      skattereformens verkningar på kommunernas
45650: med det nuvarande baserar sig på nettoinkom-         skatteinkomster kan bedömas. Eftersom vissa
45651: sten, för vid beskattning enligt prövning är inte    kommuners skatteinkomster 1991 utan särskil-
45652: den skattskyldiges verkliga inkomst föremål för      da åtgärder kan minska oskäligt på grund av
45653: beskattningen, utan källan tili inkomst av           att beskattning enligt prövning av inkomst av
45654: rörelse och fastighet. Beskattning enligt pröv-      rörelse slopas, beaktas inte inskränkningen av
45655: ning komplicerar skattesystemet, bl.a. systemet      beskattningen enligt prövning ännu när för-
45656: med gottgörelse för bolagsskatt och förlustut-       skotten för 1991 fastställs.
45657: jämning. Vid revideringen av företagsbeskatt-
45658:      Helsingfors den 30 oktober 1990
45659: 
45660:                                                                   Finansminister Matti Louekoski
45661:                                                1990 vp.
45662: 
45663: Kirjallinen kysymys n:o 530
45664: 
45665: 
45666: 
45667: 
45668:                                   Väistö: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisestä
45669: 
45670: 
45671:                             Ed u s kunnan Herra Puhemie heJle
45672: 
45673:    Lastentarhanopettajakoulutuksen ja muun           kon mittaiseen opetus- ja kasvatusalan kandi-
45674: opettajankoulutuksen lähentäminen on nähty           daattitutkintoon. Tämä koulutusmalli mahdol-
45675: tärkeäksi. Tätä edellyttää mm. lasten esiope-        listaisi  lastentarhanopettajakoulutuksen ja
45676: tuksen ja alkuopetuksen niveltäminen. Lasten-        muun opettajankoulutuksen todellisen lähentä-
45677: tarhanopettajien mukanaolo 6-vuotiaiden ja           misen. Samalla lastentarhanopettajakoulutuk-
45678: jopa 6-8-vuotiaiden opetuksessa ja kasvatuk-         sessa säilyisi elimellinen yhteys tiedeyhteisöön
45679: sessa antaisi mahdollisuuden uudenlaisen lapsi-      ja entistä tärkeämpi täydennyskoulutus olisi
45680: ja toimintakeskeisen pedagogiikan toteutuk-          myös nykyistä paremmin järjestettävissä.
45681: seen. Tässä oppi, luovuus, aktiivisuus ja leikki     Uudistus poistaisi lisäksi tähänastisen koulu-
45682: olisivat täysipainoisesti ja sopusuhtaisesti mu-     tuksen kahtiajaon ja olisi osaltaan helpotta-
45683: kana.                                                massa kipeäksi koettavaa peruskoulun ala-
45684:    Uhkana lastentarhanopettajakoulutuksen ja         asteen opettajapulaa.
45685: muun opettajankoulutuksen lähentämiselle                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45686: sekä tarpeellisen täydennyskoulutuksen tehok-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
45687: kaalle toteutukselle on nähty se, että lastentar-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45688: hanopettajakoulutus siirrettäisiin ammattikor-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45689: keakouluihin. Tämän vuoksi ovat useat eri
45690: tahot vedonneet, että lastentarhanopettajien
45691: koulutus vakinaistettaisiin ja kehitettäisiin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45692: alemmaksi korkeakoulututkinnoksi. Samalla                   ryhtyä lastentarhanopettajakoulutuksen
45693: tulisi kiirehtiä varhaiskasvatuksen kandidaatti-            kehittämiseksi, ja
45694: koulutuksen aloittamista.                                     aikooko Hallitus toimia niin, että
45695:    Koulutus tulisi järjestää siten, että 120 opin-          lastentarhanopettajien    peruskoulutus
45696: toviikon mittaisen välitutkinnon suorittanut                vakinaistetaan ja kehitetään alemmaksi
45697: lastentarhanopettaja voi edetä 160 opintovii-               korkeakoulututkinnoksi?
45698: 
45699:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
45700: 
45701:                                              Matti Väistö
45702: 
45703: 
45704: 
45705: 
45706: 200070S
45707: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 530
45708: 
45709: 
45710: 
45711: 
45712:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45713: 
45714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sena kuudessa yliopistojen opettajankoulutus-
45715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laitoksessa. Näihin ei enää liittynyt kokeilua.
45716: olette 5 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn               Koulutuksen kehittämiseksi opiskeluaika pi-
45717: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        dennettiin 1980-luvun alkupuolella kaksivuoti-
45718: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sesta kolmivuotiseksi, jolloin opetussuunnitel-
45719: edustaja Matti Väistön näin kuuluvasta kirjal-      miin lisättiin entistä enemmän lapsen kasvua ja
45720: lisesta kysymyksestä n:o 530:                       kehitystä käsittelevää sisältöä. Opetusministe-
45721:                                                     riön tekemän päätöksen mukaisesti opintoihin
45722:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tuli sisällyttää vähintään 30 opintoviikkoa yli-
45723:        ryhtyä lastentarhanopettajakoulutuksen       opistotasoista opiskelua, mikä otetaan huo-
45724:        kehittämiseksi, ja                           mioon opiskelijan jatkaessa opintojaan yliopis-
45725:           aikooko Hallitus toimia niin, että        toissa.
45726:        lastentarhanopettajien    peruskoulutus         Opetusministeriön asettama opettajakoulu-
45727:        vakinaistetaan ja kehitetään alemmaksi       tusneuvoston jaosto laati lisäksi suunnitelman
45728:        korkeakoulututkinnoksi?                      varhaiskasvatukseen keskittyvästä suuntautu-
45729:                                                     misvaihtoehdosta tai koulutusohjelmasta, joka
45730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tarjoaisi jatkokoulutusväylän perustutkinnon
45731: taen seuraavaa:                                     suorittaneille.
45732:                                                        Lastentarhanopettajakoulutuksen organisaa-
45733:    Lastentarhanopettajien koulutusta on kehi-       tiotyöryhmä on tehnyt esityksen lastentarhan-
45734: tetty tiiviisti koko 1970- ja 1980-luvun. Sisäl-    opettajakoulutuksen järjestämiseksi ammatti-
45735: löllistä kehittämistä on pohdittu lukuisissa työ-   korkeakouluissa. Tällöin nykyiset opistot ja
45736: ryhmissä ja toimikunnissa. Kokeilua on toteu-       väliaikainen koulutus lakkautetaan ja koko
45737: tettu mm. Jyväskylän yliopistossa ja Joensuun       koulutus vakinaistuu ja yhdenmukaistuu hal-
45738: korkeakoulussa (nyt yliopisto) 1973-1975.           linnollisesti. Samalla järjestetään edellä mainit-
45739: Saatuja tuloksia on hyödynnetty opetussuunni-       tu mahdollisuus edetä perustutkinnosta kandi-
45740: telmiin. Päivähoitohenkilöstön vajauksen pois-      daattitutkintoon.
45741: tamiseksi lastentarhanopettajien koulutus laa-         Edellä olevaan viitaten totean, että koulutus-
45742: jennettiin Turun yliopiston Turun ja Rauman         ta on kehitetty varsin intensiivisesti ja tehdyt
45743: opettajankoulutuslaitokseen ja Oulun yliopis-       ehdotukset toteutuessaan vakinaistaisivat ny-
45744: ton Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen. Va-       kyiset väliaikaiset koulutuspisteet siten, että
45745: kinaisena koulutusta on siten järjestetty viides-   osa keskittyisi peruskoulutukseen ja osa kandi-
45746: sä lastentarhanopettajaopistossa sekä väliaikai-    daattitasoiseen koulutukseen.
45747:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
45748: 
45749:                                                                    Opetusministeri Ole Norrback
45750:                                      1990 vp. -     KK n:o 530                                    3
45751: 
45752: 
45753: 
45754: 
45755:                               Tili Riksdagens Herr Talman
45756:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-         1 syfte att utveckla utbildningen förlängdes
45757: en anger, har Ni, Herr Talman, med Er               studietiden från två år tili tre år i början av
45758: skrivelse av den 5 oktober 1990 tili vederbö-       1980-talet, varvid det tili läroplanerna fogades
45759: rande medlem av statsrådet översänt en av-          mera innehåll om barns uppväxt och utveck-
45760: skrift av följande av riksdagsman Matti Väistö      ling. 1 enlighet med undervisningsministeriets
45761: undertecknade spörsmål nr 530:                      beslut innefattades i studierna minst 30 studie-
45762:                                                     veckors studier på högskolenivå. De beaktas
45763:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
45764:                                                     när de studerande fortsätter sina studier vid
45765:        vidta för att låta utveckla barnträdgårds-
45766:                                                     uni versi teten.
45767:        lärarutbildningen, och
45768:                                                        En av undervisningsministeriet tillsatt sek-
45769:           ämnar Regeringen gå tili väga så att
45770:                                                     tion i lärarutbildningsrådet utarbetade dess-
45771:        barnträdgårdslärarnas grundutbi1dning
45772:                                                     utom en pian på ett inriktningsalternativ eller
45773:        görs permanent och utvecklas tili en
45774:                                                     utbildningsprogram som koncentrerar sig på
45775:        lägre högsko1eexamen?                        småbarnspedagogik, och som erbjuder möjlig-
45776: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           heter tili fortsatta studier för dem som har
45777: följande:                                           avlagt grundexamen.
45778:                                                        Arbetsgruppen för organisering av barnträd-
45779:    Utbildningen av barnträdgårdslärare har ut-      gårdslärarutbildningen har gjort en framställ-
45780: vecklats intensivt under hela 1970- och 1980-       ning om att ordna barnträdgårdslärarutbild-
45781: talen. Ett utvecklat innehåll har dryftats i ett    ning vid de kommande yrkeshögskolorna. 1 så
45782: flertal arbetsgrupper och kommissioner. För-        fall kommer de nuvarande instituten och den
45783: söksverksamhet har genomförts bl.a. vid Jyväs-      temporära utbildningen att dras in, och hela
45784: kylä universitet och Joensuu högskola (numera       utbildningen görs administrativt permanent
45785: universitet) under perioden 1973-1975. Resul-       och enhetlig. Samtidigt ges de nämnda möjlig-
45786: taten har utnyttjats i läroplanerna. 1 syfte att    heterna att fortsätta från grundexamen tili
45787: avhjälpa bristen på dagvårdspersonal utvidga-       kandidatexamen.
45788: des utbildningen tili Åbo universitets lärarut-        Med hänvisning tili det anförda fastslår jag
45789: bildningsinstitutioner i Åbo och Raumo samt         att utbildningen har utvecklats rätt intensivt,
45790: Uleåborgs universitets lärarutbildningsinstitu-     och när de framlagda förslagen realiseras blir
45791: tion i Kajana. Egentlig utbildning ordnas såle-     de nuvarande temporära utbildningsenheterna
45792: des vid fem barnträdgårdslärarinstitut och tem-     permanenta så att en del av dem koncentrerar
45793: porär utbildning vid sex universitet och lärar-     sig på grundutbildning och en del på utbildning
45794: utbildningsinstitutioner. N ågon försöksverk-       på kandidatnivå.
45795: samhet sammanhänger inte mera med dem.
45796:     Helsingfors den 31 oktober 1990
45797: 
45798:                                                             Undervisningsminister Ole Norrback
45799:                                              1990 vp.
45800: 
45801: Kirjallinen kysymys n:o 531
45802: 
45803: 
45804: 
45805: 
45806:                                  Sarapää: Kuntien kantokykyluokituksen säilyttämisestä nykyisel-
45807:                                     lään
45808: 
45809: 
45810:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45811: 
45812:    Kantokykyluokitustoimikunta käy parhail-        kunnille ei ole vielä tehty erillisiä päätöksiä.
45813: laan läpi kuntien uusia kantokykyluokkia.          Selvitysmies Teemu Hiltusen työn pohjalta on
45814: Kunnallistaloudessa vallitsevien epävarmuuste-     lisäksi valmisteilla valtionosuusjärjestelmän ko-
45815: kijöiden vuoksi on julkisuudessa keskusteltu       konaisuudistus, jonka todellisia tuloksia ei ole
45816: kantokykyluokkien jäädyttämisestä toistaisek-      näkyvissä.
45817: si. Kantokykyluokkien jäädyttämiselle on ole-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45818: massa vahvat todelliset perusteet.                 tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
45819:    Vuoden 1989 alusta voimaan tullut henkilö-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45820: verouudistus on kaventanut ennakkotietojen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45821: mukaan kuntien verotulopohjaa ja lisäksi on
45822: huomattava, ettei henkilöverouudistuksen to-                 Kunnallistalouteen liittyviin epävar-
45823: dellista vaikutusta ole vielä verotuksen viiväs-          muustekijöihin viitaten tiedustelen, pi-
45824: tymisen johdosta selvitetty. Lisäksi hallitus on          tääkö Hallitus mahdollisena ja tarkoi-
45825: tehnyt periaatepäätöksen siitä, että liiketulon           tuksenmukaisena, että kuntien kantoky-
45826: harkintaverotus poistuu ensi vuoden alusta.               kyluokat jäädytettäisiin nykyiselle tasol-
45827: Harkintaverotuksen poiston korvaamisesta                  le toistaiseksi?
45828: 
45829:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
45830: 
45831:                                          Kimmo Sarapää
45832: 
45833: 
45834: 
45835: 
45836: 200070S
45837: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 531
45838: 
45839: 
45840: 
45841: 
45842:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45843: 
45844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksessa ensimmäisen kerran toimitettaessa
45845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luokitusta vuodelle 1992. Verotuksen viivästy-.
45846: olette 5 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            misen johdosta ei ole tarvetta kantokykyluoki-
45847: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-    tuksen jäädyttämiseen vuonna 1991. Verouu-
45848: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-         distuksen vaikutukset taas tulevat sellaisenaan
45849: edustaja Kimmo Sarapään näin kuuluvasta             huomioon otetuksi vertailtaessa kuntia kanto-
45850: kirjallisesta kysymyksestä n:o 531:                 kykyluokituksessa äyrimäärien perusteella.
45851:                                                        Mahdollinen liiketulon harkintaverotuksen
45852:           Kunnallistalouteen liittyviin epävar-     poistaminen vaikuttaa kantokykyluokituksessa
45853:        muustekijöihin viitaten tiedustelen, pi-     käytettäviin äyrimääriin toimitettaessa Iuoki-
45854:        tääkö Hallitus mahdollisena ja tarkoi-       tusta vuonna 1993. Harkintaverotuksen pois-
45855:        tuksenmukaisena, että kuntien kantoky-       ton vaikutuksia ei voida lain mukaan ottaa
45856:        kyluokat jäädytettäisiin nykyiselle tasol-   ennakoitavasti huomioon.
45857:        le toistaiseksi?                                Valtionosuusjärjestelmän uudistus vaikuttaa
45858:                                                     luokituksen toimittamiseen aikaisintaan vuon-
45859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          na 1992. Kun uudistuksen valmistelu on vielä
45860: taen seuraavaa:                                     kesken, ei sen perusteella voida tässä vaiheessa
45861:                                                     arvioida tarvetta kantokykyluokituksen jäädyt-
45862:   Vuoden 1989 äyrimäärätietoja ei voida käyt-       tämiseen.
45863: tää vuoden 1991 kantokykyluokituksessa siinä-          Syy kantokykyluokituksen jäädyttämiseen ei
45864: kään tapauksessa, että vuoden 1989 verotus          ole myöskään se, että lain mukaisin perustein
45865: valmistuisi ajallaan.                               joidenkin kuntien kantokykyluokan voidaan
45866:   Vuoden 1989 alusta voimaan tullut henki-          ennakoida nousevan.
45867: löverouudistus vaikuttaa siten kantokykyluoki-
45868: 
45869:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1990
45870: 
45871:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
45872:                                     1990 vp. -     KK n:o 531                                     3
45873: 
45874: 
45875: 
45876: 
45877:                              Tili Riksdagens Herr Talman
45878:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        klassificeringen för 1992 verkställs. Den förse-
45879: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nade beskattningen föranleder inget behov av
45880: av den 5 oktober 1990 tili vederbörande med-       att frysa bärkraftsklassificeringen för 1991.
45881: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    Effekterna av skattereformen åter kommer som
45882: av riksdagsman Kimmo Sarapää underteckna-          sådana att beaktas när kommunerna vid bär-
45883: de spörsmål nr 531:                                kraftsklassificeringen jämförs på grundval av
45884:                                                    antalet skattören.
45885:           Med hänvisning tili de osäkerhetsfak-       Ifall beskattningen enligt prövning av in-
45886:        torer som ansluter sig tili den kommu-      komst från rörelse slopas, inverkar detta på det
45887:        nala ekonomin frågar jag om Regering-       antal skattören som används vid bärkraftsklas-
45888:        en anser det möjligt och ändamålsenligt     sificeringen när klassificeringen för 1993 verk-
45889:        att tills vidare frysa kommunernas bär-     ställs. Effekterna av att beskattningen enligt
45890:        kraftsklasser på nuvarande nivå?            prövning slopas kan enligt lagen inte beaktas
45891:                                                    på förhand.
45892:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Reformen av statsandelssystemet inverkar
45893: samt anföra följande:                              tidigast på den klassificering som verkställs för
45894:                                                    1992. Då beredningen av reformen fortfarande
45895:    Skattöresuppgifterna för 1989 kan inte an-      pågår, kan man inte på grundval av den ännu
45896: vändas i bärkraftsklassificeringen för 1991 ens    i detta skede bedöma behovet av att frysa
45897: i det fallet att beskattningen för år 1989 blir    bärkraftsklassificeringen.
45898: klar i tid.                                           Att vissa kommuners bärkraftsklass kan
45899:    Den reform av personbeskattningen som           förutsägas stiga enligt grunderna i lagen utgör
45900: trädde i kraft i början av 1989 inverkar således   inget skäl tili en frysning av bärkraftsklassifi-
45901: första gången på bärkraftsklassificeringen när     ceringen.
45902:     Helsingfors den 7 november 1990
45903: 
45904:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
45905:                                             1990 vp.
45906: 
45907: Kirjallinen kysymys n:o 532
45908: 
45909: 
45910: 
45911: 
45912:                                 Rajamäki: Työllisyyskoulutuksen lisäämisestä
45913: 
45914: 
45915:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45916: 
45917:    Kuopion työvoimapiirin osalta on esitetty      kyse metalliteollisuudesta, siivous- tai ravitse-
45918: huolestumista työllisyyskoulutuksen taloudelli-   musalasta, voi tapahtua vain koulutuksen
45919: sista resursseista ensi vuoden osalta. Työvoi-    kautta. Samaan aikaan kun työllisyyslain so-
45920: mapiiri on saamassa työvoimakoulutuksen os-       veltaminen nielee entistä suurempia summia,
45921: toon 23 mmk, kun esitys oli 60 mmk. Tämä          tingitään todellisesta kansantaloutta ja työ-
45922: määräraha riittäisi hädin tuskin tämän vuoden     markkinoita tukevasta toiminnasta.
45923: puolella aloitetun koulutuksen loppuun viemi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45924: seen ensi vuonna eli mitään uutta koulutuspal-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
45925: velua ei voisi ostaa. Tämä merkitsisi vakavaa     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45926: iskua Varkauden kurssikeskuksen toiminnalle       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45927: samaan aikaan, kun Varkaudessa on joutunut
45928: n. 500 ihmistä työttömäksi vaneritehtaan ja
45929: Eiserin tekstiilitehtaan toiminnan loputtua.                Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
45930: Näiden työntekijöiden työvoimakoulutusta ei              ryhtyä, että työllisyyskoulutuksen mää-
45931: vo1ta1s1 ennakkotietojen mukaan hoitaa, ja               rärahat turvataan ja että nimenomaan
45932: juuri koulutukseen heidän kohdallaan on nyt              Varkauden vakavassa työllisyystilan-
45933: panostettava. Vaneriteollisuutta esim. ei Var-           teessa mahdollistetaan työttömiksi jää-
45934: kauteen saada korvaamaan työpaikkamenetyk-               vien edellyttämät koulutuspalvelut lisä-
45935: siä. Siirtyminen muihin ammatteihin, oli sitten          tyllä taloudellisella tuella?
45936:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
45937: 
45938:                                          Kari Rajamäki
45939: 
45940: 
45941: 
45942: 
45943: 200070S
45944: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 532
45945: 
45946: 
45947: 
45948: 
45949:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45950: 
45951:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työministeriö on jakanut edellä mmmtusta
45952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        485 000 000 markasta alustavasti työvoimapii-
45953: olette 5 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn             reille 335 000 000 markkaa. Jakamatta on siis
45954: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         edelleen 150 000 000 markkaa. Työministeriön
45955: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ylin johto käy parhaillaan ns. tulosjohtamis-
45956: edustaja Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta      neuvotteluja työvoimapiirien johdon kanssa.
45957: kysymyksestä n:o 532:                                Näiden neuvottelujen jälkeen marraskuun alus-
45958:                                                      sa 1990 tehdään lopulliset päätökset määrära-
45959:                                                      hojen jaosta. Kansanedustaja Rajamäen kysy-
45960:           Mihin toimenpiteiSim Hallitus aikoo        mykseen liittyvässä perusteluosassa mainittu
45961:        ryhtyä, että työllisyyskoulutuksen mää-       23 000 000 markkaa on siis vasta alustava
45962:        rärahat turvataan ja että nimenomaan          määräraha, joka on osoitettu Kuopion läänin
45963:        Varkauden vakavassa työllisyystilan-          työvoimapiirin käyttöön. Lisäksi perusteluosas-
45964:        teessa mahdollistetaan työttömiksi jää-       sa mainittu työvoimapiirin esitys 60 000 000
45965:        vien edellyttämät koulutuspalvelut lisä-      markkaa on bruttosumma, jossa ei ole otettu
45966:        tyllä taloudellisella tuella?                 huomioon alueen aikuiskoulutuskeskuksille
45967:                                                      opetusministeriön momentilta maksettavia
45968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         avustuksia.
45969: vasti seuraavaa:                                        Siirryttäessä vuoden 1991 alusta lähtien työ-
45970:                                                      voimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämi-
45971:     Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-       sessä ns. ostojärjestelmään keskeiseksi kysy-
45972: tyksessä on esitetty työministeriön hallinnon-       mykseksi nousee koulutuksen hinta. Hankitta-
45973: alan momentille 34.06.51 (Työvoimapoliittisen        van koulutuksen hinnasta on toistaiseksi käyty
45974: aikuiskoulutuksen       ostopalvelut)    yhteensä    vasta alustavia neuvotteluja työvoimapiirien ja
45975: 497 400 000 mk, josta varsinaiseen koulutuksen       koulutuksen järjestäjien välillä. Siten tarkkaa
45976: h:mkiJ;taan on tarkoitus käyttää 485 000 000         tietoa, mille tasolle koulutuksen hinta asettuu,
45977: mk. Opetusministeriön hallinnonalan momen-           ei vielä ole. Edellä mainitun koulutuksen han-
45978: tille 29.69.32 (Valtionavustus ja -korvaus am-       kintatavan muutoksen tavoitteena on ollut
45979: matillisille aikuiskoulutuskeskuksille) on esitet-   tehostaa koulutuksen järjestämistä, myös kus-
45980: ty yhteensä 271 500 000 markan määrärahaa,           tannusten osalta. Tämän vuoksi työministeriö
45981: josta 263 500 000 mk on sellaista määrärahaa,        katsoo, että tässä vaiheessa ei ole syytä, ottaen
45982: joka työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta       huomioon edellä mainitun määrärahojen li-
45983: annetun lain (763/90) 12 §:n mukaan otetaan          säyksen, pyrkiä huomattavasti lisäämään työ-
45984: huomioon työvoimahallinnon aikuiskoulutus-           voimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tarkoitet-
45985: keskuksilta ostaman koulutuksen hintaa alen-         tuja määrärahoja. Työministeriö tulee vuoden
45986: tavana tekijänä. Laskien yhteen opetusministe-        1991 alussa tarkoin seuraamaan koulutuksen
45987: riön ja työministeriön hallinnonalan momen-          hinnan kehitystä ja määrärahojen riittävyyttä.
45988: teille esitetyt määrärahat voidaan todeta, että      Näiden tietojen perusteella työministeriö tulee
45989: vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioesityk-        tarvittaessa     esittämään    lisämäärärahojen
45990: sessä on työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen       myöntämistä koulutuksen hankkimista varten.
45991: järjestämiseen      tarkoitettuja    määrärahoja     Kansanedustaja Rajamäen sinänsä perusteltu
45992: 82 900 000 mk eli 12,5% enemmän kuin vuo-            huoli työttömyysuhan alaisten ja työttömien
45993: den 1990 valtion tulo- ja menoarviossa on            henkilöiden koulutuksen järjestämisestä on si-
45994: työllisyyskoulutuksen järjestämistä varten va-       ten hieman ennenaikaista ja näyttää perustuvan
45995: rattu.                                               jossain määrin puutteellisiin tietoihin.
45996: 
45997:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
45998: 
45999:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
46000:                                      1990 vp. -      KK n:o 532                                       3
46001: 
46002: 
46003: 
46004:                               Tili Riksdagens Herr Talman
46005: 
46006:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har arbetsministeriet preliminärt anslagit
46007: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         335 000 000 mk tili arbetskraftsdistrikten. Fort-
46008: av den 5 oktober 1990 tili vederbörande med-         farande är således 150 000 000 mk outde1at.
46009: lem av statsrådet översänt avskrift av följande,     Arbets~inisteriets högsta ledning för som bäst
46010: av riksdagsman Rajamäki undertecknade                s.k. resultatstyrningsförhandlingar tillsammans
46011: spörsmål nr 532:                                     med arbetskraftsdistriktens ledning. Efter dessa
46012:                                                      förhandlingar avgörs i början av november
46013:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             1990 den s1utliga fördelningen av ans1agen. Det
46014:        vidta för att anslagen för sysselsättnings-   belopp på 23 000 000 mk som nämns i motive-
46015:        utbildning garanteras och för att man         ringsdelen till riksdagsman Rajamäkis spörsmål
46016:        speciellt i det allvarliga arbetslöshetslä-   är således endast ett preliminärt ans1ag, som
46017:        ge som råder i Varkaus genom ökat             anvisats för Kuopio läns arbetskraftsdistrikt.
46018:        ekonomiskt stöd skall kunna möj1iggö-         Arbetskraftsdistriktets ans1agsproposition på
46019:        ra sådana utbi1dningstjänster som förut-      60 000 000 mk, som också omnämns i motive-
46020:        sätts för dem som blir arbetslösa?            ringsdelen, är ett bruttobelopp, där man inte
46021:                                                      beaktat de understöd som ur undervisningsmi-
46022:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nisteriets moment betalas till regionens yrkes-
46023: samt anföra följande:                                utbildningscentrer för vuxna.
46024:                                                          Då man vid anordnandet av arbetskraftspo-
46025:    1 statens budgetproposition för 1991 har          litisk vuxenutbi1dning i början av 1991 övergår
46026: man för moment 34.06.51 under arbetsministe-         till ett. s.k. köpsystem, kommer priset på
46027: riets förva1tningsområde (Köpta tjänster som         utbildningen att b1i en centra1 fråga. Hittills har
46028: hänför sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbild-    endast preliminära överläggningar om utbild-
46029: ning) anslagit samman1agt 497 400 000 mk,            ningens pris förts mellan arbetskraftsdistrikten
46030: varav 485 000 000 mk är avsett att användas          och utbi1dningsarrangörerna. Därför vet man
46031: för egentlig anskaffning av utbildning. För          ännu inte exakt på viiken nivå utbildningspriset
46032: moment 29.69.32 under undervisningsministe-          kommer att vara. Syftet med det ändrade sättet
46033: riets förvaltningsområde (Statsunderstöd och         att anskaffa ovannämnda utbi1dning har varit
46034: -ersättning tili yrkesutbildningscentrer för vux-    att effektivera anordnandet av utbildningen,
46035: na) har anvisats ett anslag på sammanlagt            också vad kostnaderna beträffar. Av denna
46036: 271 500 000 mk, varav 263 500 000 mk är så-          an1edning anser arbetsministeriet att det i detta
46037: dant anslag som i enlighet med 12 § lagen om         skede, med beaktande av ovannämnda ökning
46038: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (763/90)        i ans1agen, inte finns nägot skä1 att avsevärt
46039: tas i beaktande som en prisnedsättande faktor        öka de för arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
46040: då arbetskraftsförvaltningen anskaffar utbild-       avsedda anslagen. Arbetsministeriet kommer i
46041: ning från yrkesutbildningscentrer för vuxna.         början av 1991 att noga fö1ja med hur utbild-
46042: Då man räknar ihop de anslag som anvisats för        ningspriset utvecklar sig och hur anslagen
46043: momenten under undervisningsministeriets och         räcker till. På basis av dessa uppgifter kommer
46044: arbetsministeriets förvaltningsområden, kan          arbetsministeriet att vid behov föreslå bevi1jan-
46045: man konstatera att anslagen för anordnandet          de av tilläggsanslag för anskaffning av utbild-
46046: av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning i sta-       ning. Riksdagsman Rajamäkis i och för sig
46047: tens budgetproposition för 1991 uppgår till          motiverade oro för huruvida det kommer att
46048: 82 900 000 mk, vilket är 12,5% mera än vad           anordnas utbildning för arbetslösa personer
46049: som i budgetpropositionen för 1990 reserverats       och personer som hotas av arbetslöshet är
46050: för anordnandet av sysselsättningsutbi1dning.        sålunda en aning för tidig och verkar att i viss
46051:    Av ovannämnda be1opp på 485 000 000 mk            mån grunda sig på bristfälliga uppgifter.
46052: 
46053:      Helsingfors den 26 oktober 1990
46054: 
46055:                                                                     Arbetsminister Matti Puhakka
46056:                                                 1990 vp.
46057: 
46058: Kirjallinen kysymys n:o 533
46059: 
46060: 
46061: 
46062: 
46063:                                    Tennilä: Rovaniemen metsäoppilaitoksen Pellon sivutoimipisteen
46064:                                        toiminnan turvaamisesta
46065: 
46066: 
46067:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46068: 
46069:    Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-         Iisen kurssikeskuksen Pellon osaston tiloissa.
46070: delle 1991 on päätetty lakkauttaa ammatillisten       Merkityksellistä on, että Rovaniemen metsäop-
46071: oppilaitosten sivutoimipisteitä. Lakkautettavia       pilaitoksen Pellon sivupisteen opettajat ovat
46072: sivutoimipisteitä on kuusi kappaletta, joiden         avustaneet oman työn ohella myös Länsi-
46073: joukossa on myös Rovaniemen metsäoppilai-             Pohjan ammatillista kurssikeskusta. Myös met-
46074: toksen Pellon sivupiste.                              sänomistajille on annettu ja voitaisiin antaa
46075:    Pellon sivupiste poikkeaa muista lakkautus-        jatkossakin alan koulutusta.
46076: listalla olevista ainakin siitä syystä, että Pellon      Rovaniemen metsäoppilaitoksen Pellon sivu-
46077: sivupiste ei ole menettänyt toimintakykyään.          piste on ainoa länsirajalla tällä hetkellä toimiva
46078: Toimipisteen nykyinen oppilasmäärä, joka on           metsäopetuslaitos. Mikäli sekin lakkautetaan,
46079: 13, kestää vertailun toimintaa jatkavissa toimi-      vaikeuttaa se oleellisesti metsäalalle hakeutu-
46080: pisteissä.                                            mista.
46081:    Rovaniemen metsäoppilaitos haki vuonna                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46082: 1989 kokeilulupaa metsätyöteknikkokoulutuk-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
46083: sen aloittamiseksi Pellon ja Posion toimipisteis-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46084: sä. Opetusministeriö on myöntänyt 29.5.1990           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46085: tekemällään päätöksellä luvan. Lupa sisältää
46086: oppilaaksiottovuodet 1990 ja 1991.                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
46087:    Rovaniemen metsäoppilaitos on ainoa Pel-                  Rovaniemen metsäoppilaitoksen Pellon
46088: lossa toimiva keskiasteen ammatillinen oppilai-              sivutoimipisteen toiminnan jatkumisen
46089: tos. Toiminta tapahtuu Länsi-Pohjan ammatil-                 turvaamiseksi?
46090:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
46091: 
46092:                                          Esko-Juhani Tennilä
46093: 
46094: 
46095: 
46096: 
46097: 200070S
46098: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 533
46099: 
46100: 
46101: 
46102: 
46103:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46104: 
46105:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lopettamisen perusteena on sekin, että oppilai-
46106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toksen muissa toimipaikoissa ja Lapin läänin
46107: olette 5 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            muissa oppilaitoksissa on täyttöaste ollut alhai-
46108: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nen, aikaisempina vuosina alle 50 prosenttia.
46109: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Kaikissa näissä oppilaitoksissa on majoitustilo-
46110: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta       ja myös kauempaa tulevia opiskelijoita varten.
46111: kirjallisesta kysymyksestä n:o 533:                 Lisäksi on huomattava, että Pellossakin opis-
46112:                                                     kelevista suuri osa asuu oppilaitokselle vuok-
46113:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     ratussa asuntolassa eikä kotonaan.
46114:        Rovaniemen metsäoppilaitoksen Pellon            Lapin läänin metsäoppilaitosten ja Pellon
46115:        sivutoimipisteen toiminnan jatkumisen        sivutoimipaikan aloituspaikat ja niiden täyt-
46116:        turvaamiseksi?                               töaste yleisjaksolla vuosina 1988-90 käyvät
46117:                                                     ilmi seuraavasta asetelmasta:
46118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
46119: vasti seuraavaa:                                                          Lapin lääni       Pellon toimipaikka
46120:                                                                      aloitus-     täyttö-   aloitus-    täyttö-
46121:                                                                       paikat        aste     paikat       aste
46122:    Rovaniemen metsäoppilaitoksen Pellon sivu-
46123: pisteen lakkauttaminen on osa niistä toimenpi-       1988 ........    176        46%         20         50%
46124: teistä, joihin on ryhdytty ammatillisten oppilai-    1989 ........    156        42%         20         25%
46125: tosten toiminnan tehostamiseksi ja oppilaitos-       1990 ........    136        61%         16         81%
46126: verkoston rationalisoimiseksi. Erityisen tarkas-
46127: telun kohteeksi ovat joutuneet sellaiset oppilai-
46128: tokset, joissa on runsaasti vapaita paikkoja,          Kuluvan vuoden syyslukukaudella alkoi Ro-
46129: oppilaitoksen linjarakenne on yksipuolinen, op-     vaniemen metsäoppilaitoksessa kokeiluna met-
46130: pilaskohtaiset kustannukset ovat korkeat ja         sätyöteknikon koulutus. Kokeilun ensimmäiset
46131: vastaava toiminta voidaan järjestää alueen          luokat on sijoitettu Pellon ja Posion sivutoimi-
46132: muissa oppilaitoksissa tai toimipisteissä.          paikkoihin. Uusi koulutusrakenne, jota kokeil-
46133:    Pellon sivutoimipaikan lopettaminen perus-       laan kaikkiaan viidessä oppilaitoksessa, näyt-
46134: tuu mainittuihin seikkoihin. Toimipaikan täyt-      tää nostaneen hakijamääriä kaikissa kokeiluop-
46135: töaste on jäänyt aikaisempina vuosina jopa alle     pilaitoksissa. Vaikutuksen pysyvyyttä ei kuiten-
46136: puoleen kapasiteetista. Pellon toimipaikassa on     kaan voida arvioida pelkästään yhden vuoden
46137: annettu ainoastaan yleisjakso-opetusta. Toi-        perusteella.
46138: minta on tapahtunut kunnalta vuokratuissa              Mikäli syksyllä 1991 alkavaan koulutukseen
46139: tiloissa. Pyrkimyksenä on ollut päästä eroon        on alueella hakijoita riittävästi, on harkittava
46140: vuokratiloista niissä toimipaikoissa, joissa op-    koulutuksen jatkamista Pellon sivutoimipaikas-
46141: pilasmäärät ovat jääneet alhaisiksi, jolloin op-    sa tilapäisenä. Pellon toimipaikassa voidaan
46142: pilaskohtaiset kustannukset ovat nousseet koh-      tarvittaessa järjestää metsänomistajien koulu-
46143: tuuttoman korkeiksi. Pellon sivutoimipaikan         tusta ja muuta täydennyskoulutusta.
46144: 
46145:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
46146: 
46147:                                                                      Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
46148:                                       1990 vp. -      KK n:o 533                                                        3
46149: 
46150: 
46151: 
46152: 
46153:                                Tili Riksdagens Herr Talman
46154: 
46155:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-        de övriga läroanstalterna i Lapplands Iän har
46156: en anger, har Ni, Herr Talman, med Er                 varit låg, under tidigare år lägre än 50 procent.
46157: skrivelse av den 5 oktober 1990 tili vederbö-         Vid alla dessa läroanstalter finns det inkvarte-
46158: rande medlem av statsrådet översänt en av-            ringsutrymmen även för studerande som kom-
46159: skrift av följande av riksdagsman Esko-Juhani         mer från avlägsnare orter. Vidare bör det
46160: Tennilä undertecknade spörsmål nr 533:                observeras att även bland dem som studerar i
46161:                                                       Pello bor en stor del i ett tili läroanstalten
46162:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              uthyrt elevhem, inte hemma.
46163:        vidta för att trygga den fortsatta verk-          Nybörjarplatserna och fyllnadsgraden under
46164:        samheten vid Pello filial tili Rovaniemi       den allmänna perioden vid skogsläroanstalter-
46165:        skogsläroanstalt?                              na i Lapplands Iän och Pello filial under åren
46166:                                                       1988-90 framgår av följande uppställning:
46167:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
46168: följande:                                                                 Lapplands Iän             Pello filial
46169: 
46170:                                                                        nybörjar-   fyllnads-   nybörjar-    fyllnads-
46171:    Indragningen av Pello filial tili Rovaniemi                          platser      grad       platser       grad
46172: skogsläroanstalt är en del av de åtgärder som          1988 ........     176       46%           20          50%
46173: har vidtagits för att effektivera verksamheten         1989 ........     156       42%           20          25%
46174: vid yrkesläroanstalterna och för att rationali-        1990 ........     136       61%           16          81%
46175: sera läroanstaltsnätet. Sådana läroanstalter
46176: som har rikligt med obesatta platser, där
46177: linjeuppbyggnaden är ensidig, där kostnaderna
46178: per elev är höga och där motsvarande verk-               Under höstterminen i år inleddes utbildning
46179: samhet kan ordnas vid andra läroanstalter eller       av skogstekniker på försök vid Rovaniemi
46180: deras filialer inom regionen har blivit föremål       skogs1äroanstalt. De första årskurserna under
46181: för särskild granskning.                              försöket har placerats vid filialerna i Pello och
46182:    Indragningen av Pello filial grundar sig på        Posio. Den nya utbildningsstruktur som det
46183: sådana omständigheter. Enhetens fyllnadsgrad          görs försök med vid fem 1äroansta1ter ser ut att
46184: har sjunkit tili mindre än hälften av kapaciteten     ha ökat antalet sökande vid alla försökslä-
46185: under de senaste åren. Vid Pello filial har det       roanstalter. Huruvida verkningarna är beståen-
46186: endast getts undervisning för den allmänna            de är för tidigt att uttala sig om efter endast ett
46187: perioden. Verksamheten har utövats i kommu-           år.
46188: nens hyreslokaler. Man har försökt göra sig av           Om det finns tillräckligt med sökande tili den
46189: med hyrda lokaler vid de enheter där antalet          utbildning som inleds hösten 1991 kommer
46190: elever är litet, varvid kostnaderna per elev har      fortsatt temporär utbildning vid Pello filial att
46191: stigit tili en oskäligt hög nivå. En av orsakerna     övervägas. Vid behov kan det vid filialen i
46192: tili att Pello filial dras in är även att fyllnads-   Pello ordnas utbildning av skogsägare och
46193: graden vid läroanstaltens övriga enheter och i        annan kompletterande utbildning.
46194: 
46195:      Helsingfors den 9 november 1990
46196: 
46197:                                                                         Minister Anna-Liisa Kasurinen
46198:                                                1990 vp.
46199: 
46200: Kirjallinen kysymys n:o 534
46201: 
46202: 
46203: 
46204: 
46205:                                   Puska ym.: Kuntien hammashuollosta sairausvakuutusrahastolle
46206:                                       maksamien korvausten poistamisesta
46207: 
46208: 
46209:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46210:    Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvion           menoarvioesityksen yhteydessä purkaa nykyi-
46211: käsittelyn yhteydessä eduskunta hallituksen esi-     sen järjestelmän, jossa kunnat osallistuvat sai-
46212: tyksestä muutti sairausvakuutuslakia (59§) ja        rausvakuutuksen kustannuksiin hammashuol-
46213: kansanterveyslakia (14 §) siten, että kuntien        lon osalta.
46214: tulee korvata sairausvakuutusrahastolle sieltä          Asia kirjattiin myös tasavallan presidentin
46215: maksetut ns. nuorten aikuisten hammashuollon         esittelyssä 22.12.1989 eduskunnan lausumana
46216: kustannukset.                                        hallituksen tietoon.
46217:    Jo lainmuutosten käsittelyn yhteydessä edus-         Hallitus ei ole kuitenkaan ennen budjetin
46218: kunnassa esitettiin perusteltuja epäilyjä järjes-    antamista eikä myöskään ensi vuoden tulo- ja
46219: telyn kielteisistä vaikutuksista. Käsitellessään     menoarvioesityksensä yhteydessä jättänyt edus-
46220: asiaa sosiaalivaliokunta edellytti, että järjeste-   kunnalle esitystä em. lakien muutoksiksi. Hal-
46221: lyn mahdollisia kielteisiä vaikutuksia seura-        litus ei ole myöskään katsonut asiakseen mil-
46222: taan. Saatujen tietojen mukaan selvitys on           lään lailla perustella tekemäänsä ratkaisua.
46223: kuitenkin jäänyt tekemättä.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46224:    Käytäntö on osoittanut, että tämä muusta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
46225: terveydenhuollon rahoituksesta poikkeava jär-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46226: jestely on selvästi vaikeuttanut koko hammas-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46227: huollon kehittämistä. Useissa terveyskeskuksis-
46228: sa on taloudellisista syistä jouduttu ohjaamaan
46229: voimavarat näiden uusien ikäluokkien hoitoon,                  Miksi Hallitus ei ole toteuttanut
46230: jolloin mm. vanhusväestö on jäänyt hoitoa                   eduskunnan yksimielisesti hyväksymää
46231: vaille.                                                     toivomusta purkaa valtion vuoden 1988
46232:    Kielteisten muutosten johdosta eduskunta                 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydes-
46233: vuoden 1990 tulo- ja menoarviota käsitelles-                sä luotu järjestelmä, jolla kunnat osal-
46234: sään hyväksyi yksimielisesti lausuman, jossa se             listuvat sairausvakuutuksen kustannuk-
46235: edellytti, että hallitus vuoden 1991 tulo- ja               siin hammashuollon osalta?
46236:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1990
46237: 
46238:           Pekka Puska                     Kari Rajamäki                Toimi Kankaanniemi
46239:           Jorma Huuhtanen                 Esko Helle                   Anna-Kaarina Louvo
46240: 
46241: 
46242: 
46243: 
46244: 2000708
46245: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 534
46246: 
46247: 
46248: 
46249: 
46250:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46251: 
46252:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       saavat palvelujen käytöstä aiheutuneista kus-
46253: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tannuksista korvausta sairausvakuutuksen
46254: olette 8 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            kautta. Hammaslääkärin perimästä palkkiosta
46255: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        korvataan 60 prosenttia tai, jos peritty palkkio
46256: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu
46257: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       taksa edellyttää, 60 prosenttia taksan mukai-
46258: sesta kysymyksestä n:o 534:                         sesta määrästä. Laboratorio- tai röntgentutki-
46259:                                                     muksesta korvataan 75 prosenttia siltä osin
46260:           Miksi Hallitus ei ole toteuttanut         kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät
46261:        eduskunnan yksimielisesti hyväksymää         yhteensä ylittävät 40 markkaa. Hammaslääkä-
46262:        toivomusta purkaa valtion vuoden 1988        rin suorittamasta järjestelmällisen hammas-
46263:        tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydes-     huollon periaatteita noudattavasta suun ja
46264:        sä luotu järjestelmä, jolla kunnat osal-     hampaiden tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoi-
46265:        listuvat sairausvakuutuksen kustannuk-       dosta, oikomishoitoa sekä proteettisia toimen-
46266:        siin hammashuollon osalta?                   piteitä ja hammasteknisiä töitä lukuun otta-
46267:                                                     matta, korvataan kuitenkin 90 prosenttia tai,
46268:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jos peritty palkkio on suurempi kuin noudatet-
46269: vasti seuraavaa:                                    tavaksi vahvistettu taksa edellyttää, 90 prosent-
46270:                                                     tia taksan mukaisesta määrästä. Aikuisham-
46271:    Suomessa hammashuoltopalveluja tuottaa           mashuollosta aiheutuvia kustannuksia hyvite-
46272: kaksi järjestelmää, kunnalliset terveyskeskukset    tään myös verotuksen kautta, jossa on oikeus
46273: ja yksityinen palvelujärjestelmä. Kunnallinen       vähentää sairauskulut tiettyyn määrään saak-
46274: terveydenhuolto huolehtii ensi sijassa lasten ja    ka.
46275: nuorten järjestelmällisestä hammashuollosta.            Nuorten aikuisten järjestelmällisen hammas-
46276: Kansanterveystyöhön kuuluvina velvollisuuksi-       huollon korvaamisella pyrittiin siihen, että yk-
46277: naan kunnan tulee muun muassa ylläpitää             sityisten hammaslääkärien ja terveyskeskusten
46278: hammashuoltoa, johon luetaan valistus- ja eh-       antama hammashuolto toimisivat yhdessä
46279: käisytoiminta sekä kunnan asukkaiden ham-           mahdollisimman tarkoituksenmukaisella taval-
46280: paiden tutkimus ja hoito. Hampaiden tutkimus        la. Vuoden 1988 alusta lukien on kuntien
46281: ja hoito on maksutonta alle 17-vuotiaille kun-      varoista peritty sairausvakuutuksen korvaamia
46282: nan asukkaille. Kunnallinen hammashuolto an-        nuorten aikuisten hammashuollon kustannuk-
46283: taa myös palveluja alennettuun hintaan kun-         sia. Uudistusta on perusteltu sillä, että kunnas-
46284: nassa asuville nuorille aikuisille.                 sa asuvien nuorten aikuisten järjestelmällinen
46285:    Vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneiden          hammashuolto ja yksityislääkärien antama vas-
46286: kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja             taava hammashuolto kehittyisivät tasapuolises-
46287: hoito on maksutonta, sikäli kuin on kysymys         ti. Sairausvakuutuslain 59 §:ään lisätyn uuden 6
46288: hampaiden tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoi-        momentin (1109/87) mukaan terveyskeskusta
46289: dosta. Muussa tapauksessa korvauksena peri-         ylläpitävät kunnat tai kuntainliitot osallistuvat
46290: tään 60 prosenttia asetuksella vahvistettavista     sairausvakuutukselle aiheutuvien kustannusten
46291: potilailta perittävistä maksuista ja korvauksis-    rahoitukseen sen mukaan, kuinka paljon ham-
46292: ta. Lisäksi kunnallisen hammashuollon tehtä-        mashuollon korvauksiin oikeutetut kunnan
46293: väpiiriin kuuluvat tietyt erityisryhmät, kuten      asukkaat käyttävät yksityisen sektorin ham-
46294: odottavat äidit ja keskiasteen opiskelijat. Näis-   mashuoltopalveluja. Kunnat saavat kustannus-
46295: tä tehtävistä ylijääväHä kapasiteetilla annetaan    ten korvaamiseen valtionosuutta sosiaali- ja
46296: palveluja muulle aikuisväestölle.                   terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
46297:    Yksityinen hammashuolto tuottaa pääosan          desta annetun lain (677 /82) nojalla.
46298: aikuishammashuollon palveluista. Vuonna                 Eduskunta on sittemmin vuoden 1990 tulo-
46299: 1956 syntyneet tai sitä nuoremmat henkilöt          ja menoarviota käsitellessään edellyttänyt, että
46300:                                       1990 vp. -     KK n:o 534                                       3
46301: 
46302: hallitus purkaa vuoden 1991 tulo- ja menoar-         korvausta 90 prosentin korvaustason sijasta
46303: vioesityksen yhteydessä nykyisen järjestelmän,       yleisen 60 prosentin korvaustason mukaan.
46304: jossa kunnat osallistuvat sairausvakuutuksen         Toisaalta sairausvakuutuksen kehittämistoimi-
46305: kustannuksiin hammashuollon osalta.                  kunnan (Komiteanmietintö 1987:34) esittämän
46306:    Sosiaali- ja terveysministeriö on eduskunnan      mallin mukaan sairausvakuutus maksaisi kun-
46307: lausuman johdosta selvittänyt mahdollisuuksia        nille korvausta silloin, kun kunta hoitaa perus-
46308: purkaa hammashuollon kuntarahoitus. Tehty-           velvoitteensa ulkopuolisia henkilöitä.
46309: jen selvitysten mukaan ratkaisuvaihtoehtoja             Koska tämä sairausvakuutuksen rahoituk-
46310: olisi lähinnä kaksi. Ensiksikin voitaisiin suorit-   seen liittyvä ongelma kytkeytyy sairauskuluvä-
46311: taa määrätystä ikärajasta lähtien nuorten ai-        hennyksessä mahdollisesti myöhemmin tehtä-
46312: kuisten suun ja hampaiden tutkimuksesta sekä         viin ratkaisuihin, ei asiassa ole vielä voitu tehdä
46313: ehkäisevästä hoidosta perityistä palkkioista         lopullisia päätöksiä.
46314: 
46315:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1990
46316: 
46317:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
46318: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 534
46319: 
46320: 
46321: 
46322: 
46323:                              Till Riksdagens Herr Talman
46324:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       arvodet är större än vad fastställd taxa förut-
46325: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       sätter, 60 procent av det taxeenliga beloppet.
46326: av den 8 oktober 1990 till vederbörande med-      Laboratorie- och röntgenundersökningar er-
46327: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   sätts till 75 procent till den del som kostnader-
46328: av riksdagsman Puska m.fl. undertecknade          na eller de taxeenliga beloppen tillsammans
46329: spörsmål nr 534:                                  överstiger 40 mark. Sådan av tandläkare utförd
46330:                                                   undersökning och förebyggande vård av mun
46331:          Varför har Regeringen inte i enlighet    och tänder som följer principerna för systema-
46332:        med riksdagens enhälliga önskemål          tisk tandvård ersätts dock till 90 procent eller,
46333:        upphävt det i samband med budgetbe-        om arvodet är större än vad fastställd taxa
46334:        handlingen för år 1988 skapade syste-      förutsätter, 90 procent av det taxeenliga belop-
46335:        met som innebär att kommunerna del-        pet. Dessa ersättningar berör dock inte tand-
46336:        tar i sjukförsäkringskostnaderna för       reglering samt protetiska åtgärder och tandtek-
46337:        tandvårdens del?                           niska arbeten. Kostoader för fullvuxnas tand-
46338:                                                   vård ersätts också genom beskattningen, där
46339:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    man har rätt att avdra sjukkostnader till ett
46340: samt anföra följande:                             visst belopp.
46341:     Tandvården i Finland handhas dels av de          Genom att ersätta kostnaderna för unga
46342: kommunala hälsocentralerna, dels av den pri-      fullvuxna personers systematiska tandvård för-
46343: vata sektorn. Den kommunala hälsovården           sökte man få den tandvård som privata tand-
46344: sörjer i första hand för barnens och ungdomar-    läkare erbjuder och den som hälsocentralerna
46345: nas systematiska tandvård. Kommunen är            står för att fungera tillsammans så ändamåls-
46346: förpliktigad att som en del av folkhälsoarbetet   enligt som möjligt. Från ingången av år 1988
46347: upprätthålla tandvård, vari ingår upplysnings-    har de kostnader för unga fullvuxnas tandvård
46348: arbete och förebyggande verksamhet samt un-       som ersätts av sjukförsäkringen uppburits från
46349: dersökning och vård av kommuninvånarnas           kommunala medel. Reformen har motiverats
46350: tänder. Granskning och vård av tänder är          med att den systematiska tandvård som erbjuds
46351: gratis för kommuninvånare under 17 år. Den        i kommunen bosatta unga fullvuxna och mot-
46352: kommunala tandvården erbjuder också tjänster      svarande tandvård som ges av privata läkare
46353: till nedsatt pris åt unga fullvuxna bosatta i     skall utvecklas på lika villkor. Enligt det nya 6
46354: kommunen.                                         momentet (1109/87) som fogats till 59§ sjuk-
46355:     Kommuninvånare födda år 1956 eller senare     försäkringslagen skall de kommuner och kom-
46356: får sina tänder gratis granskade och skötta så    munalförbund som upprätthåller hälsocentra-
46357: länge det endast är fråga om granskning och       len delta i finansieringen av kostnader som
46358: förebyggande vård. 1 annat fall uppbärs i         åsamkats sjukförsäkringen. Kommunens andel
46359: ersättning 60 procent av de i förordning fast-    bestäms på basis av i hur stor utsträckning de
46360: ställda avgifter och ersättningar som uppbärs     kommuninvånare som är berättigade till ersätt-
46361: hos patienterna. Dessutom hör vissa special-      ning för tandvård utnyttjar den privata sek-
46362: grupper såsom gravida kvinnor och mellansta-      torns tandvårdstjänster. 1 kostnadsersättning
46363: diestuderande till den kommunala tandvården.      får kommunerna statsandel med stöd av lagen
46364: Då alla nämnda grupper fått sin vård, används     om planering av och statsandel för social- och
46365: den överblivna kapaciteten för att betjäna den    hälsovården (677 /82).
46366: övriga vuxna befolkningen.                           Riksdagen har sedermera vid behandlingen
46367:     Den privata sektorn står för merparten av     av budgeten för 1990 förutsatt att regeringen i
46368: tjänsterna inom de vuxnas tandvård. Personer      samband med budgetpropositionen 1991 upp-
46369: födda år 1956 eller senare får sina tandvårds-    häver det nuvarande systemet med att kommu-
46370: kostnader ersatta genom sjukförsäkringen. Av      nerna deltar i sjukförsäkringskostnaderna vad
46371: tandläkararvodet ersätts 60 procent eller, om     gäller tandvården.
46372:                                     1990 vp. -     KK n:o 534                                     5
46373: 
46374:    Social- och hälsovårdsministeriet har med        utvecklande av sjukförsäkringen (Kommittebe-
46375: anledning av riksdagens uttalande utrett möj-       tänkande 1987:34), sjukförsäkringen betala er-
46376: ligheterna att upphäva den kommunala finan-         sättning åt kommunerna i de fall då kommu-
46377: sieringen av tandvården. Enligt utredningarna       nen ger tandvård åt personer som kommunen
46378: finns det närmast två alternativa lösningar. För    inte primärt är förpliktigad att sköta.
46379: det första kunde unga fullvuxna personer från          Eftersom detta problem som sammanhänger
46380: och med en viss ålder få kostnaderna för            med sjukförsäkringens finansiering är beroende
46381: undersökning av mun och tänder och för              av eventuella senare lösningar i frågor som
46382: förebyggande vård ersatta endast tili den all-      gäller sjukdomskostnadsavdragen, har det inte
46383: männa nivån av 60 procent, i stället för tili 90    ännu varit möjligt att fatta några definitiva
46384: procent som nu är fallet. För det andra kunde,      beslut i frågan.
46385: enligt en modell framlagd av kommissionen för
46386:     Helsingfors den 7 november 1990
46387: 
46388:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
46389:                                               1990 vp.
46390: 
46391: Kirjallinen kysymys n:o 535
46392: 
46393: 
46394: 
46395: 
46396:                                  Vähänäkki ym.: Erityisalue-etuisuuksien saantia koskevan jatko-
46397:                                      ajan myöntämisestä eräiden kuntien osalta
46398: 
46399: 
46400:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46401:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-     ko. kaupungeissa vasta päätöksen toisena ja
46402: miseksi annetun lain 8 §:n nojalla valtioneuvos-    nyt kolmantena vuotena.
46403: to määräsi vuoden 1989 loppupuolella Hami-             Olosuhteet, joiden pohjalta Haminan ja Veh-
46404: nan kaupungin ja Vehkalahden kunnan sekä            kalahden sekä toisaalta Rauman ja Rauman
46405: Rauman kaupungin ja Rauman maalaiskunnan            maalaiskunnan päätökset noin vuosi sitten
46406: erityisalueiksi, jotka voivat saada elinkeinoelä-   syntyivät, ovat edelleen olemassa, ja niiden
46407: mänsä kehittämiseksi aluepoliittisen lainsää-       osalta viittaamme silloin esitettyihin tietoihin.
46408: dännön ja sen nojalla annettujen määräysten         Tärkeätä olisi, että mainitut neljä kuntaa sai-
46409: mukaisia erityisiä etuuksia. Päätöstä on ko.        sivat jatkoajan erityisaluepäätökselleen ensi
46410: alueilla pidetty järkevänä ja oikeaan osuneena.     vuoden 1991 loppuun.
46411:    Koska kerrottu päätös kuitenkin annettiin           Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjes-
46412: vuoden lopussa ja erityisalue-etuisuudet tulivat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
46413: voimaan vuoden 1990 alusta, oli selvää, ettei-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46414: vät asianomaiset kunnat saaneet alan organi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46415: saatioitaan eivätkä riittävää tiedotus- ym. toi-
46416: mintaansa kunnolla toimimaan, ennen kuin                      Olisiko mahdollista, että valtioneu-
46417: oltiin pitkällä tämän vuoden keväässä. Kulu-               vosto tekisi päätöksen Haminan kau-
46418: neet muutamat kuukaudetkin ovat kuitenkin                  pungin ja Vehkalahden kunnan sekä
46419: osoittaneet, että tulosta on jossain määrin jo             Rauman kaupungin ja Rauman maa-
46420: tullut, uusia yrityksiä syntynyt jne.                      laiskunnan erityisalue-etuisuuksien jat-
46421:    Erityisalue-etuisuuksien merkitys on selvästi           kamisesta mahdollisimman pian ja si-
46422: näkynyt esim. Kotkan ja Porin kaupungeissa,                ten, että kunnat saisivat asiasta tiedon
46423: jotka tulevat nauttineeksi ko. etuisuuksista               jo ennen marraskuun alkua, ja olisiko
46424: tämän vuoden loppuun mennessä kolme vuot-                  mahdollista, että aluepoliittiset ratkai-
46425: ta, joka on maksimiaika erityisalueista puhut-             sut yleensä muutenkin siirrettäisiin teh-
46426: taessa. Saamiemme tietojen mukaan tulivat                  täväksi esim. jo keväisin ja viimeistään
46427: etuisuudet laajamittaisemmin hyödynnetyiksi                loppukesällä?
46428:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
46429: 
46430:                      Matti Vähänäkki                         Raimo Vuoristo
46431: 
46432: 
46433: 
46434: 
46435: 200070S
46436: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 535
46437: 
46438: 
46439: 
46440: 
46441:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kolmen vuoden määräajaksi. Kaikki kyseessä
46443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      olevat kunnat ovat erityisalueina ensimmäistä
46444: olette 4 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           vuotta.
46445: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Tällä hetkellä erityisalueita on yhteensä 50.
46446: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Niiden kaikkien määräaika päättyy vuoden
46447: edustaja Vähänäkin ym. näin kuuluvasta kir-        1990 lopussa. Sisäasiainministeriössä ollaan
46448: jallisesta kysymyksestä n:o 535:                   parhaillaan valmistelemassa uutta erityisalue-
46449:                                                    päätöstä. Siinä yhteydessä arvioidaan lain
46450:           Olisiko mahdollista, että valtioneu-     11 §:n mukaisten määräämisperusteiden perus-
46451:        vosto tekisi päätöksen Haminan kau-         teella kokonaan uusien erityisalueiden määrää-
46452:        pungin ja Vehkalahden kunnan sekä           mistarvetta sekä nykyisten erityisalueiden mää-
46453:        Rauman kaupungin ja Rauman maa-             räajan jatkamistarvetta. Valmistelua varten on
46454:        laiskunnan erityisalue-etuisuuksien jat-    pyydetty lääninhallituksilta ehdotukset erityis-
46455:        kamisesta mahdollisimman pian ja si-        alueiksi. Kymen lääninhallituksen lausunnossa
46456:        ten, että kunnat saisivat asiasta tiedon    Haminan ja Vehkalahden määräajan jatkamis-
46457:        jo ennen marraskuun alkua, ja olisiko       ta on pidetty muihin ehdotuksiin verrattuna
46458:        mahdollista, että aluepoliittiset ratkai-   tärkeimpänä. Samoin Turun ja Porin läänin-
46459:        sut yleensä muutenkin siirrettäisiin teh-   hallituksen ehdotuslistalla Rauman ja Rauman
46460:        täväksi esim. jo keväisin ja viimeistään    maalaiskunnan määräajan jatkaminen on kär-
46461:        loppukesällä?                               kisijalla.
46462:                                                       Sisäasiainministeriön on tarkoitus esitellä
46463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       päätös erityisalueista valtioneuvostolle marras-
46464: vasti seuraavaa:                                   kuun alussa. Erityisalueiden kehittämisohjel-
46465:                                                    mien laadinta tai tarkistaminen käynnistetään
46466:    Aluepolitiikasta annetun lain (1168/88) no-     välittömästi määräämispäätöksen jälkeen. Oh-
46467: jalla valtioneuvosto maarast päätöksellään         jelmissa esitetyt kehittämistoimenpiteet voidaan
46468: 1281/89 eräiden muiden kuntien ja kunnan           näin paremmin ottaa huomioon eri hallinnon-
46469: osien ohella Haminan, Vehkalahden, Rauman          alojen talous- ja toimintasuunnittelussa sekä
46470: ja Rauman maalaiskunnan erityisalueiksi vuo-       muutenkin erityisalue-etujen käyttövalmiutta
46471: deksi 1990. Määräämisen perusteena oli työlli-     voidaan lisätä heti vuoden 1991 alusta, jolloin
46472: syyden heikkeneminen tai sen ilmeinen uhka         erityisaluemääräaika alkaa. Erityisaluepäätök-
46473: lähinnä teollisuuden rakennemuutosongelmien        set on jatkossa tarkoitus tehdä mahdollisuuk-
46474: seurauksena kyseisissä kunnissa. Aluepolitiik-     sien mukaan jo alkusyksystä. Yksittäisten
46475: kalain mukaan kunta tai kunnan osa voidaan         alueiden äkillisissä ongelmatapauksissa päätök-
46476: määrätä erityisalueeksi yhtäjaksoisesti enintään   set tehdään tarpeen mukaan.
46477:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1990
46478: 
46479:                                                                        Ministeri Matti Puhakka
46480:                                     1990 vp. -     KK n:o 535                                      3
46481: 
46482: 
46483: 
46484: 
46485:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
46486:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        För alla kommuner i fråga är detta år det
46487: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        första året de betraktas som specialområde.
46488: av den 4 oktober 1990 tili vederbörande med-           För närvarande finns det sammanlagt 50
46489: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    specialområden. Tiden som specialområde ut-
46490: av riksdagsman Vähänäkki m.fl. underteckna-        går för dem alla i slutet av 1990. Vid inrikes-
46491: de spörsmål nr 535:                                ministeriet bereds som bäst ett nytt specialom-
46492:                                                    rådesbeslut. 1 detta sammanhang uppskattas,
46493:           Vore det möj1igt att statsrådet skulle   på de grunder som anges i lagens 11 §, behovet
46494:        fatta ett beslut om att förlänga staden     av att förordna helt nya specialområden samt
46495:        Fredikshamns och kommunen Vehka-            behovet att förlänga tiden för de nuvarande
46496:        lahtis samt staden Raumos och Raumo         specialområdena. För beredningen har förslag
46497:        1andskommuns specia1områdesförmåner         tili specialområden inbegärts från länsstyrelser-
46498:        så snart som möjligt och så att kom-        na. 1 utlåtandet från länsstyrelsen i Kymmene
46499:        munerna skulle bli underrättade om          Iän har förlängd tid som specialområde för
46500:        saken redan före början av november,        Fredikshamn och Vehkalahti ansetts viktigare
46501:        och vore det i allmänhet möjligt att        än andra förslag. På förslagslistan från länssty-
46502:        tidigarelägga de regionalpolitiska lös-     relsen i Åbo och Björneborgs Iän har förlängd
46503:        ningarna t.ex. tili våren och senast tili   tid som specialområde för Raumo och Raumo
46504:        sensommaren?                                landskommun likså prioriterats.
46505:                                                        lnrikesministeriets avsikt är att föredra be-
46506:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       slutet om specialområden för statsrådet i bör-
46507: samt anföra följande:                              jan av november. Beredningen eller justeringen
46508:                                                    av utvecklingsprogrammen för specialområde-
46509:     Med stöd av lagen om regionalpolitik           na inleds omedelbart efter beslutet om förord-
46510: (1168/88) förordnade statsrådet genom sitt         nande. De utvecklingsåtgärder som presente-
46511: beslut 1281/89 att Fredrikshamn, Vehkalahti,       rats i programmen kan på så sätt bättre
46512: Raumo och Raumo landskommun vid sidan av           beaktas i ekonomi- och verksamhetsplanering-
46513: vissa andra kommuner och kommundelar skall         en inom de olika förvaltningsområdena och
46514: utgöra specialområden 1990. Grunden för för-       också i övrigt kan beredskapen att utnyttja
46515: ordnandet var försämrad sysselsättning eller       specialområdesförmånerna höjas genast i bör-
46516: uppenbart hot därom närmast tili följd av          jan av 1991, då tiden som specialområde inleds.
46517: strukturomvandlingsproblem inom industrin i        A vsikten är att i fortsättningen fatta specialom-
46518: dessa kommuner. Enligt lagen om regionalpo-        rådesbesluten om möjligt redan i början av
46519: litik kan det förordnas att en kommun eller del    hösten. När plötsliga problem uppstår i enskil-
46520: av en kommun skall vara specialområde under        da områden fattas beslut enligt behov.
46521: en sammanhängande period av högst tre år.
46522:     Helsingfors den 29 oktober 1990
46523: 
46524:                                                                         Minister Matti Puhakka
46525:                                                1990 vp.
46526: 
46527: Kirjallinen kysymys n:o 536
46528: 
46529: 
46530: 
46531: 
46532:                                   Aittoniemi: Kaavailtujen liikevaihtoverouudistusten vaikutuksista
46533:                                       parturi- ja kampaamoalalla
46534: 
46535: 
46536:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46537: 
46538:    Suomen Kähertäjäliitto ry. on huolestuneena          Suomen Kähertäjäliitto haluaa ilmaista jyr-
46539: seurannut liikevaihtoverolainsäädännön uudis-        kän kielteisen kantansa siihen, että parturi- ja
46540: tustyötä. Alan yritysten ja yrittäjien piirissä on   kampaamopalvelut saatettaisiin työn osalta lii-
46541: huolta ja epävarmuutta aiheuttanut maan hal-         kevaihtoveron alaiseksi. Liikkeissä myytävien
46542: lituksen suunnitelma saattaa liikevaihtovero-        tavaroiden osalta liikevaihtoverovelvollisuus
46543: tuksen alaiseksi myös palvelutoiminta nykyistä       voi sen sijaan koskea alan liikkeitä, kuten
46544: laajemmin.                                           tähänkin saakka. Tässä yhteydessä voidaan
46545:    Liitto pitää liikevaihtoverouudistusta sinänsä    todeta, että liitto edustaa työnantajajärjestönä
46546: tarpeellisena - tavaroiden tuotantotoiminnan         parturi- ja kampaamoalan yli 4 000 yrittäjää.
46547: kannalta jopa välttämättömänä. Liitto ei kui-           Liitto haluaa perustella kielteistä suhtautu-
46548: tenkaan voi ummistaa silmiään siltä tosiasialta,     mistaan liikevaihtoverollisuuteen seuraavilla
46549: että uuden lainsäädännön mukaiset tuotanto-          seikoilla:
46550: panosten laajaa vähennysoikeutta koskevat
46551: muutokset merkitsevät arvioiden mukaan val-             1. Pääosa tuloista on työtuloa
46552: tion verotulojen vähenemistä 3,3 miljardilla            Parturi- ja kampaamoliikkeiden kokonaislii-
46553: markalla vuosittain. Se on samalla valtava           kevaihdosta tulee n. 90 % tehdyn työn veloi-
46554: veronhuojennus niille yrityksille, jotka pääsevät    tuksesta. Loput 10% saadaan hiusalan tuot-
46555: siitä nauttimaan.                                    teiden myynnistä.
46556:     Suomen Kähertäjäliitto toteaa tyytyväisenä          On aiheellista kysyä, eikö työstä jo nyt
46557: sen, ettei ehdotus uudeksi liikevaihtoverolaiksi     makseta rankkaa veroa. Eikö valtion tulisi
46558: sisällä - ainakaan vielä - parturien ja kam-         verotuksessa kiinnittää huomiota raaka-ainei-
46559: paajien työtulojen saattamista liikevaihtoveron      den ja energian käyttöön sekä tuotannon syn-
46560: alaiseksi. Valtion verotulojen vähentyminen          nyttämien haittojen verottamiseen?
46561: edellä kuvatulla tavalla antaa kuitenkin aiheen         2. Vähennysoikeudet ovat vähäiset
46562: pelätä, että valtio tavalla tai toisella laajentaa      Mikäli parturi- ja kampaamoliikkeiden pal-
46563: ennen pitkää verovelvollisten piiriä siten, että     velutuotanto tulisi liikevaihtoverolliseksi, saa-
46564: liikevaihtoveron kokonaistuotto säilyy ainakin       taisiin verollisesta työn laskutuksesta vähentää
46565: nykyisellä tasolla.                                  mm. työhön käytettyjen aineiden ja tarvikkei-
46566:     Perusta edellä sanotulle löytyy lakiluonnok-     den hankintahinnat. Niiden osuus jää kuiten-
46567:  sen laatineen liikevaihtoverotoimikunnan mie-       kin liikkeestä riippuen 9-13 %:iin. Kampaa-
46568:  tinnöstä (Komiteanmietintö 1989:22). Siinä to-      moliikkeissä ainekäyttö on jonkin verran suu-
46569: detaan mm. seuraava: "Liikevaihtoverojärjes-         rempi kuin parturiliikkeissä.
46570:  telmän yleisenä kehittämistavoitteena voidaan          Yleisesti voidaan todeta, että liikevaihtove-
46571:  pitää verotuksen soveltamisalan ja vähennysoi-      rouudistuksen yhteydessä kaavaillusta vähen-
46572:  keuksien laajentamista. Verotuksen tulisi koh-      nysoikeuksien laajentamisesta ei ole varsinai-
46573:  distua mahdollisimman laajasti myös palvelui-       sesti hyötyä parturi- ja kampaamoliikkeille.
46574:  hin.                                                   3. Palvelumaksut kohoaisivai
46575:     Kotitalouksien käyttämien palvelujen saatta-        Edellä olevan perusteella näyttäisi siltä, että
46576:  minen verotuksen piiriin on perusteltua vero-       parturi- ja kampaamoliikkeiden palveluiden
46577:  tuottovaatimuksen ja kuluttajaneutraliteetin        hinnat nousisivat kohtuuttoman paljon, jos
46578:  kannalta" (s. 175). Sama asia näkyy myös            palvelutuotanto tulisi liikevaihtoverolliseksi. Se
46579:  lakiluonnoksen yleisperusteluissa (s. 5-6).         puolestaan vähentäisi alan tuotteiden kysyntää
46580: 
46581: 200070S
46582: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 536
46583: 
46584: ja saisi aikaan liikkeiden lopettamisia ja työn-    vuosilomaan syntyi vuonna 1964, jolloin äitiys-
46585: tekijöiden irtisanomisia.                           loman pituus oli 54 arkipäivää. Vanhempain-
46586:    4. Verollisen liikevaihdon rajat herättävät      loman pidentyminen on sittemmin kasannut
46587: kummastusta                                         työnantajakohtaisia kustannuksia naisvaltaisil-
46588:    Lakiehdotuksen 12 § sisältää sen, että yrittä-   le aloille, eikä erilaisten lakisääteisten hoitolo-
46589: jä ei maksaisi liikevaihtoveroa, jos hänen ve-      mien ja vuosiloman yhteenniveltäminen enää
46590: rollinen liikevaihtonsa tilikaudelta on enintään    vastaa alkuperäistä tilannetta.
46591: 75 000 markkaa. Jos liikevaihto olisi enintään         Suomen Kähertäjäliitto vaatii valtiovallalta
46592: 150 000 markkaa 12 kuukauden tilikaudelta,          toimenpiteitä, että äitiys-, isyys- ja vanhem-
46593: veroa alennettaisiin portaittain.                   painloman ajalta kertyvän vuosiloman johdos-
46594:    Liitto pitää epätarkoituksenmukaisena sitä,      ta työnantajille syntyviä suoria palkkakustan-
46595: että tällaisia markkamääräisiä rajoja kirjoite-     nuksia tasattaisiin kaikkien työnantajien kes-
46596: taan lakiin. Rajat kaipaavat inflaatiotarkistuk-    ken. Suomen Kähertäjäliitto ry:n jäsenten liik-
46597: sen joka vuosi. Parempi olisi hoitaa raja-arvot     keiden työntekijöistä yli 90 % on naisia.
46598: esim. valtioneuvoston vuosittaisilla päätöksillä.      Vuosilomakustannusten tasauksella työnan-
46599:    Suomen Kähertäjäliitto ry. toivoo, että sen      tajien kesken pystyttäisiin myös hillitsemään
46600: esittämät näkökohdat otetaan huomioon uu-           erityisesti parturi- ja kampaamoalan hintakehi-
46601: den liikevaihtoverolain käsittelyssä. Liitto on     tystä sekä myös muiden naisvaltaisten palve-
46602: tarvittaessa valmis antamaan sekä tutkimus-         lualojen hintakehitystä.
46603: että kokemusperäistä täydentävää tietoa.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46604:    Vanhempainlomaongelma t                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
46605:    Erittäin raskas taloudellinen taakka Suomen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46606: Kähertäjäliiton jäsenyrityksille on vuosiloman      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46607: ansaintaan liittyvät kysymykset äitiys-, isyys-
46608: tai vanhempainloman aikana.
46609:    Vuosilomalain 3 §:n mukaan työssäolopäi-                   Miten Hallitus suhtautuu kampaa-
46610: vien veroisina pidetään päiviä, jolloin työnte-             mo- ja parturialan taholta esille tuotui-
46611: kijä on äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla.              hin ongelmiin, jotka koskevat liikevaih-
46612: Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuosi-               toverouudistusta ja äitiys- ym. lomaoi-
46613: lomaa kertyy noin 11 kuukaudelta. Oikeus                    keuksia?
46614: 
46615:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
46616: 
46617:                                           Sulo Aittaniemi
46618:                                      1990 vp. -     KK n:o 536                                      3
46619: 
46620: 
46621: 
46622: 
46623:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46624: 
46625:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       verrattuna tilanteeseen, jossa verotusta ei lain-
46626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaan olisi, eikä siten vääristä kuluttajien ja
46627: olette 9 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            yritysten valintoja. Liikevaihtovero on kulutus-
46628: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vero, jonka tulisi kohdella kaikkea kulutusta
46629: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tasapuolisesti ja kohdistua samansuuruisena
46630: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-      periaatteessa kaikkiin kulutukseen myytäviin
46631: sesta kysymyksestä n:o 536:                         tavaroihin ja palveluihin.
46632:                                                        Nykyisessä        liikevaihtoverojärjestelmässä
46633:          Miten Hallitus suhtautuu kampaa-           pääosa palveluista jää verotuksen ulkopuolelle.
46634:        mo- ja parturialan taholta esille tuotui-    Palvelujen verottomuus johtuu lähinnä histo-
46635:        hin ongelmiin, jotka koskevat liikevaih-     riallisista ja hallinnollisista syistä. Tämä on
46636:        toverouudistusta ja äitiys- ym. lomaoi-      palvelutuotannon kasvun ja monipuolistumisen
46637:        keuksia?                                     myötä vaikeasti perusteltavissa. Kulutukseen
46638:                                                     myytävien palvelujen verottomuus johtaa ase-
46639:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tetulla tuottotavoitteella korkeampaan verora-
46640: vasti seuraavaa:                                    situkseen tavaroiden kohdalla. Verojärjestel-
46641:                                                     män kulutusneutraalisuus edellyttää veropoh-
46642:    Liikevaihtoverotuksen kokonaisuudistuksen        jan laajentamista periaatteessa kaikkiin kulu-
46643: valmistelua jatketaan valtiovarainministeriössä.    tukseen myytäviin palveluihin.
46644: Jatkotyötä varten on 31.10.1990 asetettu työ-           Vähäinen liiketoiminta ei ole liikevaihtovero-
46645: ryhmä, jonka tehtävänä on selvittää kysymyk-        tuksen piirissä. Voimassa olevassa laissa vähäi-
46646: siä, joiden osalta Suomen liikevaihtoverojärjes-    nen liiketoiminta on määritelty liiketoimipai-
46647: telmä eroaa kansainvälisesti sovellettavasta ar-    kan ja apulaisten käyttämisen avulla. Eduskun-
46648: vonlisä verojärjestelmästä. Liikevaihtoverotuk-     nassa käsiteltävänä olevassa hallituksen esityk-
46649: sen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia ar-      sessä uudeksi liikevaihtoverolaiksi (HE n:o 96)
46650: vioitaessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on         vähäinen liiketoiminta on määritelty tilikauden
46651: verojärjestelmän kulutusneutraalisuuden lisää-      verollisen liikevaihdon perusteella. Vähäisen
46652: minen.                                              liiketoiminnan markkarajojen on oltava laissa,
46653:    Suomen liikevaihtoverojärjestelmä eroaa          koska kysymys on verovelvollisuuden alkami-
46654: kansainvälisesti sovellettavasta arvonlisävero-     sen määrittelystä. Ehdotettu määrittely on kan-
46655: järjestelmästä olennaisesti kahdella alueella.      sainvälisesti yleisesti noudatetun käytännön
46656: Ensinnäkin yksityiseen kulutukseen tarkoitetut      mukainen. Vähäisen liiketoiminnan markkara-
46657: palvelut, esimerkiksi kampaamo- ja parturipal-      joja voidaan tarkistaa tarvittaessa.
46658: velut, sekä yritystoiminnan käyttämät palvelut          Kirjallisen kysymyksen perusteluosassa selvi-
46659: ovat pääsääntöisesti verotuksen ulkopuolella.       tettyjä äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan
46660: Toiseksi tavaroiden valmistus- ja jakelutoimin-     liittyviä vuosilomakustannusongelmia käsitel-
46661: taan liittyvien tuotantopanoshankintojen vä-        lään tulopoliittisen kokonaisratkaisun pohjalta
46662: hennysoikeus ei ole täydellinen.                    asetetussa vuosilomakomiteassa. Komitea ase-
46663:    Verojärjestelmän kulutusneutraalisuus tar-       tettiin tänä vuonna ja sen määräaika päättyy
46664: koittaa sitä, että verotusjärjestelmä ei vaikuta    vuoden 1992 lopussa.
46665: tavaroiden tai palvelujen suhteellisiin hintoihin
46666: 
46667:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
46668: 
46669:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
46670: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 536
46671: 
46672: 
46673: 
46674: 
46675:                               Tili Riksdagens Herr Talman
46676: 
46677:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inte förvränger konsumenternas och företagens
46678: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          vai. Omsättningsskatten är en konsumtions-
46679: av den 9 oktober 1990 tili vederbörande med-         skatt som bör beröra all konsumtion opartiskt
46680: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      och i princip vara lika stor för alla de varor
46681: av riksdagsman Aittoniemi undertecknade              och tjänster som säljs för konsumtion.
46682: spörsmål nr 536:                                         I det gällande omsättningsskattesystemet
46683:                                                      träffas huvudparten av tjänsterna inte av be-
46684:            Hur förhåller sig Regeringen tili de      skattningen. Att tjänsterna är skattefria beror
46685:        problem som har framlagts av frisör-          främst på historiska och administrativa orsa-
46686:        och barberarbranschen och som gäller          ker. Detta kan svårligen motiveras med tanke
46687:        omsättningsskattereformen och rätten          på att serviceproduktionen ökar och blir mång-
46688:        tili moderskaps- och annan ledighet?          sidigare. Utgående från den målsättning som
46689:                                                      uppställts för avkastningen medför skattefrihet
46690:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         i fråga om tjänster som säljs för konsumtion
46691: samt anföra följande:                                att skattebördan för varor ökar. Skattesyste-
46692:                                                      mets komsumtionsneutraliserande effekt förut-
46693:    Beredningen av totalreformen av omsätt-           sätter att skattebasen utvidgas tili att omfatta i
46694: ningsbeskattningen fortgår i finansministeriet.      princip alla tjänster som säljs för konsumtion.
46695: För det fortsatta arbetet tillsattes 31.10.1990 en       Rörelse i liten skala omfattas inte av omsätt-
46696: arbetsgrupp som har tili uppgift att utreda i        ningsbeskattningen. 1 den gällande lagen defi-
46697: vilka avseenden omsättningsskattesystemet i          nieras rörelse i liten skala med hjälp av
46698: Finland avviker från det internationellt tilläm-     begreppet driftställe och användningen av
46699: pade mervärdesskattesystemet. Ett av de cen-         medhjälpare. 1 regeringens proposition med
46700: tralaste målen vid bedömningen av behoven            förslag tili en ny omsättningsskattelag, som
46701: och möjligheterna att utveckla omsättningsbe-        avlåtits tili riksdagen för behandling (RP nr
46702: skattningen är att öka skattesystemets konsum-       96), skall räkenskapsperiodens skattepliktiga
46703: tionsneutraliserande effekt.                         omsättning läggas tili grund då man bestämmer
46704:    Det finländska omsättningsskattesystemet          om rörelsen har bedrivits i liten skala. För
46705: avviker på två områden väsentligt från det           rörelse i liten skala skall gränserna i mark
46706: internationellt tillämpade mervärdesskattesyste-     anges i lagen emedan det är fråga om faststäl-
46707: met. För det första berörs inte tjänster avsedda     landet av skattskyldighetens början. Den före-
46708: för privat konsumtion, såsom frisör- och bar-        slagna definitionen motsvarar allmän interna-
46709: berartjänster samt av företagsverksamheten ut-       tionell praxis. Gränserna i mark för rörelse i
46710: nyttjade tjänster, enligt huvudregeln av beskatt-    liten skala kan justeras vid behov.
46711: ningen. För det andra har man inte rätt att tili         De problem som berörts i motiveringsdelen
46712: fullo dra av de anskaffade produktionsinsatser       tili det skriftliga spörsmålet och som gäller
46713: som är förknippade med tillverkning och dis-         semesterkostnader i anslutning tili moderskaps-,
46714: tribution av varor.                                  faderskaps- och föräldraledighet kommer att
46715:    Skattesystemets konsumtionsneutraliserande        behandlas i semesterkommitten som tillsattes
46716: effekt innebär att skattesystemet inte inverkar      utgående från den inkomstpolitiska helhetsupp-
46717: på varornas och tjänsternas proportionalpriser       görelsen. Kommitten tillsattes i år och dess
46718: jämfört med en situation då skatt överhuvud-         tidsfrist löper ut vid utgången av år 1992.
46719: taget inte skulle uppbäras och att det därför
46720: 
46721:      Helsingfors den 9 november 1990
46722: 
46723:                                                                            Minister Ulla Puolanne
46724:                                              1990 vp.
46725: 
46726: Kirjallinen kysymys n:o 537
46727: 
46728: 
46729: 
46730: 
46731:                                  Heikkinen: Kaivostoiminnan aloittamisesta Sotkamon Talvivaa-
46732:                                      rassa
46733: 
46734: 
46735:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46736: 
46737:    Marraskuun 24 päivänä 1989 antamassaan          tiin liittyvien eri vaihtoehtojen, kuten sulasulfa-
46738: vastauksessa mm. Talvivaaran hyödyntämistä         tointimenetelmän, vertailevaa soveltuvuustutki-
46739: koskevaan kysymykseeni kauppa- ja teollisuus-      musta.
46740: ministeri Suominen totesi seuraavaa: "Outo-           Talvivaaran kaivostoiminnan aloittamiseen
46741: kumpu Oy on alkuvuodesta 1989 käynnistänyt         liittyvien lisäselvitysten tekemiselle ilmoitettu
46742: Talvivaaran esiintymän selvitysprojektin uudel-    määräaika, vuoden 1990 puoliväli, on nyt
46743: leen. Syynä tähän on tekniikan kehittyminen ja     kulunut umpeen. Kaivostoimintaa ei ole kui-
46744: aikaisempaa optimistisempi näkemys nikkelin        tenkaan aloitettu pienessäkään mittakaavassa.
46745: hintakehityksestä. Vuoden 1990 puoliväliin         Talvivaaran malmivarojen prosessointiin liitty-
46746: mennessä yhtiön tarkoituksena on inventoida        vien eri vaihtoehtojen, kuten sulasulfatointime-
46747: mahdollisuudet kaivostoiminnan aloittamiseen       netelmän, vertailevaa soveltuvuustutkimusta-
46748: pienemmassa mittakaavassa kuin vuosina             kaan ei ole tiettävästi tehty.
46749: 1978-83 ajateltiin. Yhtiö suorittaa Talvivaaran        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46750: alueella lisäkairauksia samalla kun rikastusme-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
46751: netelmien kehittämistä jatketaan. Työssä ote-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46752: taan huomioon myös tulokset Outokumpu              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46753: Oy:n ja Teknologian kehittämiskeskuksen Te-
46754: kesin rahoituksella toteutetuista sulasulfatoin-
46755: tirikastustutkimuksista." Lisäksi vastauksessa               Onko Talvivaaran malmin proses-
46756: luvattiin, että kauppa- ja teollisuusministeriö           sointiin liittyvien eri vaihtoehtojen, mu-
46757: seuraa kiinteästi Outokumpu Oy:n toimenpitei-             kaan luettuna sulasulfatointimenetel-
46758: tä Talvivaaran esiintymien hyödyntämiseksi ja             mä, välillä suoritettu vertailevaa sovel-
46759: pyrkii myötävaikuttamaan yhteistoiminnassa                tuvuustutkimusta, ja ellei ole,
46760: Outokumpu Oy:n ja alan tutkijoiden kanssa                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
46761: Talvivaaran esiintymien hyödyntämisen esteenä             siin sen tekemiseksi ja onko vuonna
46762: olevien taloudellisten ja teknisten ongelmien             1989 aloitetut Talvivaaran kaivostoi-
46763: ratkaisemiseen.                                           minnan aloittamiseen tähtäävät lisäsel-
46764:    Kauppa- ja teollisuusministeri Suomisen vas-           vitykset tehty ja päättyneet ja johtavat-
46765: taukseen ei kuitenkaan liittynyt selkeää vas-             ko tutkimustulokset kaivostoiminnan
46766: tausta kysymykseen, toteutetaanko prosessoin-             aloittamiseen jo lähitulevaisuudessa?
46767:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
46768: 
46769:                                         Kauko Heikkinen
46770: 
46771: 
46772: 
46773: 
46774: 200070S
46775: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 537
46776: 
46777: 
46778: 
46779: 
46780:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46781: 
46782:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuusvaatimuksia. Epävarmuustekijänä tuotan-
46783: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toprosessissa on metallurgisen jalostusketjun
46784: olette 9 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn             loppupää, joka ei sisältynyt tutkimuksiin.
46785: kirjeenne n:o 1631 ohella toimittanut valtioneu-        Selvitys kuitenkin osoitti, että Talvivaaran
46786: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         esiintymää on mahdollista hyödyntää taloudel-
46787: kansanedustaja Heikkisen näin kuuluvasta kir-        lisesti. Tästä syystä selvityksen pohjalta tutki-
46788: jallisesta kysymyksestä n:o 537:                     muksia päätettiin kesäkuussa 1990 jatkaa edel-
46789:                                                      lä mainittujen epävarmuustekijöiden poistami-
46790:           Onko Talvivaaran malmin proses-            seksi. Jatkotutkimukset kohdistuvat koerikas-
46791:        sointiin liittyvien eri vaihtoehtojen, mu-    te-erän valmistukseen, rikasteen liuotuksen tut-
46792:        kaan luettuna sulasulfatointimenetelmä,       kimukseen pilat-mittakaavassa ja laboratorio-
46793:        välillä suoritettu vertailevaa soveltu-       tutkimuksiin metallien talteen ottamiseksi
46794:        vuustutkimusta, ja ellei ole,                 liuoksesta.
46795:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Näiden tutkimusten kustannusarvio on yh-
46796:        siin sen tekemiseksi ja onko vuonna           teensä 4 milj. mk, ja niiden valmistuttua ke-
46797:        1989 aloitetut Talvivaaran kaivostoi-         väällä 1991 päätetään lopullisen kannattavuus-
46798:        minnan aloittamiseen tähtäävät lisäsel-       selvityksen suorittamisesta. Tällöin Talvivaara-
46799:        vitykset tehty ja päättyneet ja johtavat-     projektin kannattavuutta voidaan arvioida rea-
46800:        ko tutkimustulokset kaivostoiminnan           listiselta pohjalta. Epävarmuus metallien hinta-
46801:        aloittamiseen jo lähitulevaisuudessa?         kehityksessä on uusiin pitkäikäisiin projektei-
46802:                                                      hin liittyvistä riskeistä suurin tässäkin
46803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tapauksessa. Lisäksi nikkelihankkeiden hinta-
46804: taen seuraavaa:                                      herkkyyteen vaikuttavat valuuttasuhteissa ta-
46805:                                                      pahtuvat muutokset.
46806:    Sotkamon Talvivaaran monimetallimineraa-             Talvivaaran esiintymän hyödyntäminen on
46807: lisaation uudelleenarviointi käynnistyi Outo-        teknisesti ja taloudellisesti suuri haaste. Kaup-
46808: kumpu Oy:ssä vuodenvaihteessa 1988-1989.             pa- ja teollisuusministeriön käsityksen mukaan
46809: Sen ensimmäinen vaihe saatiin raportoiduksi          siinä tullaan soveltamaan kaikkea mahdollista
46810: huhtikuussa 1990. Selvitykseen sisältyivät esiin-    uutta tietoa myös prosessivaihtoehtojen koh-
46811: tymän geologiatietojen tarkennus, rikastusme-        dalla. Koska Talvivaaran esiintymän tutkimuk-
46812: tallurgiaprosessin laboratoriotutkimukset ja         set ovat kesken, niin ministeriön taholta ei ole
46813: alustava kannattavuustarkastelu.                     aihetta ainakaan tässä vaiheessa ryhtyä asiassa
46814:    Selvityksessä todettiin, että hankkeen toteut-    eri tyistoimenpi teisiin. Prosessointimenetelmien
46815: tamisen edellyttämät investoinnit tuotantota-        valinnat kuten muutkin jatkotutkimuskohteet
46816: solla 7 milj. tonnia/vuosi malmia ovat noin 1,8      ovat ministeriön mielestä sellaisia liikkeenjoh-
46817: mrd. mk. Vuotuinen tuotannon myyntiarvo              dollisia kysymyksiä, joihin omistajan taholta ei
46818: metallien hintaodotusten mukaisilla arvoilla         ole syytä puuttua, koska tulosvastuullisen joh-
46819: laskettuna antaisi investoinnille sisäisen koron,    don on syytä pyrkiä optimaaliseen lopputulok-
46820: mikä ei vielä täyttäisi tyydyttäviä kannatta-        seen.
46821:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
46822: 
46823:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
46824:                                      1990 vp. -     KK n:o 537                                      3
46825: 
46826: 
46827: 
46828: 
46829:                               Tili Riksdagens Herr Talman
46830:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tillfredsställande lönsamhet. Osäkerhetsfaktorn
46831: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          i produktionsprocessen är slutet av den metal-
46832: nr 1631 av den 9 oktober 1990 till vederböran-       lurgiska förädlingskedjan som inte ingick i
46833: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         undersökningarna.
46834: följande av riksdagsman Heikkinen underteck-            Utredningen visade dock att det är möjligt
46835: nade spörsmål nr 537:                                att utnyttja fyndigheten i Talvivaara ekono-
46836:                                                      miskt. Därför beslöt man i juni 1990 att på
46837:           Har en jämförande lämplighetsunder-        grund av utredningen fortsätta med undersök-
46838:        sökning utförts mellan olika alternativ,      ningarna för att avskaffa osäkerhetsfaktorerna.
46839:        inklusive smältsulfateringsprocessen, i       De fortsatta undersökningarna gäller tillverk-
46840:        anslutning till processeringen av malm        ning av ett provanrikningsparti, undersökning i
46841:        från Talvivaara och om inte,                  pilotskala av upplösningen av anrikningen och
46842:           kommer Regeringen att vidta åtgär-         laboratorieundersökningar för återvinning av
46843:        der för att göra det? Har de tilläggs-        metaller ur den erhållna lösningen.
46844:        utredningar som inleddes år 1989 i                Kostnadsberäkningen för dessa undersök-
46845:        fråga om påbörjande av gruvverksam-           ningar är sammanlagt 4 milj. mk och efter att
46846:        heten i Talvivaara gjorts och slutförts       de har blivit färdiga på våren 1991 kommer
46847:        och kommer dessa undersökningsresul-          man att besluta om man skall göra en slutgiltig
46848:        tat att leda till påbörjandet av gruv-        lönsamhetsutredning. Då kan Talvivaara-pro-
46849:        verksamheten redan inom den närmaste          jektets lönsamhet värderas på realistiska grun-
46850:        framtiden?                                    der. Osäkerheten i fråga om metallernas pris-
46851:                                                      utveckling är den största av riskerna i anslut-
46852:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ning till nya långtidsprojekt även i detta fall.
46853: samt anföra följande:                                Dessutom påverkas nickelprojektens priskäns-
46854:                                                      lighet av förändringarna i valutorna.
46855:    Omvärderingen av flermetallmineralisationen           Utnyttjandet av Talvivaara-fyndigheten är
46856: i Talvivaara i Sotkamo inleddes vid Outokum-         både tekniskt och ekonomiskt en stor utma-
46857: pu Oy vid årsskiftet 1988-1989. Det första           ning. Enligt handels- och industriministeriets
46858: skedet rapporterades i april 1990. 1 utredningen     uppfattning kommer man att tillämpa all möj-
46859: ingick en precisering av fyndighetens geolo-         lig ny information i projektet även i fråga om
46860: giska upplysningar, laboratorieundersökningar-       processalternativ. Eftersom undersökningarna
46861: na av anrikningsmetallurgiprocessen och en           av Talvivaara-fyndigheten inte är slutförda
46862: preliminär lönsamhetsberäkning.                      kommer ministeriet inte, åtminstone i detta
46863:    1 utredningen konstaterades att de investe-       skede, att vidta specialåtgärder i ärendet. Valen
46864: ringar som projektets utförande förutsätter          av processeringsmetoder som också de övriga
46865: uppgår till ca 1,8 mrd mk med en produktions-        föremålen för fortsatta undersökningar är, en-
46866: nivå på 7 milj. ton malm per år. Det årliga          ligt ministeriet, sådana affårsledningsfrågor
46867: försäljningsvärdet av produktionen beräknat          som det för ägaren inte är skäl att ingripa i,
46868: enligt värden av prisförväntningarna på metal-       eftersom den resultatansvariga ledningen borde
46869: ler skulle ge en intern ränta på investeringarna,    sträva efter ett optimalt slutresultat.
46870: vilket dock ännu inte skulle uppfylla kraven på
46871:     Helsingfors den 13 november 1990
46872: 
46873:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
46874:                                            1990 vp.
46875: 
46876: Kirjallinen kysymys n:o 538
46877: 
46878: 
46879: 
46880: 
46881:                                Laine: Mustalaisväestön erityislainalla hankittujen asuntojen
46882:                                    myyntirajoituksista
46883: 
46884: 
46885:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46886: 
46887:    Aravalainoitusta koskevassa lainsäädännössä    epäkohdan korjaamiseksi. Parempana vaih-
46888: edellytettiin aikanaan asunnon myyntitapauk-      toehtona työryhmä oli pitänyt 30 vuoden ra-
46889: sissa sen tarjoamista ensin kunnan lunastetta-    joitusajan poistamista omistusasunnoista, jol-
46890: vaksi. Tällöin jäi kunnan harkintaan asunnon      loin lainan takaisinmaksu vapauttaisi rajoituk-
46891: lunastaminen. Myöhemmin on tehty mahdolli-        sista. Vähimmäisvaatimuksena työryhmä oli
46892: seksi asunnon myynti siten, että myös myynti-     pitänyt lain muuttamista siten, että rajoituksis-
46893: hinta määräytyy vapaasti. Lain mukaan va-         ta voisi vapautua yksittäistapauksessa valtio-
46894: paan myynnin edellytyksenä on kuitenkin ara-      neuvoston luvalla.
46895: valainan takaisinmaksu.                              Ministeri Salolaisen vastauksessa kerrottiin,
46896:    Aravalainasäädöksiä muutettaessa mustalais-    että "Asuntohallitus on lähiaikoina tekemässä
46897: väestön asunto-olojen parantamiseen tarkoitet-    yksityiskohtaisempaa esitystä lain muuttami-
46898: tujen erityisasuntolainojen säännöksiä ei muu-    sesta työryhmän esittämällä tavalla." Vaikka
46899: tettu muuta aravalainoitusta vastaavalla taval-   ministeri ilmoitti muutoksen toteuttamista voi-
46900: la. Näin ollen nämä asunnot on edelleen           tavan pitää kiireellisenä, ei muutosesitystä ole
46901: myyntitapauksissa tarjottava kunnan lunastet-     eduskunnalle annettu.
46902: tavaksi kaikissa tapauksissa. Tämä velvollisuus      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46903: on voimassa 30 vuotta erityisasuntolainan en-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
46904: simmäisen erän nostamisesta, eikä siitä voi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46905: vapautua edes valtioneuvoston poikkeusluval-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46906: la. Rajoitusten tiukkuus on koettu epäkohdaksi
46907: sekä lainanottajien että asuntoviranomaisten
46908: keskuudessa.                                                Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
46909:    Mainitun epäkohdan korjaamista koskevaan              kunnalle esityksen mustalaisväestön eri-
46910: eduskuntakysetyyni vastatessaan ministeri Sa-            tyisasuntolainalla lainoitettujen asunto-
46911: lolainen kertoi viime vuoden heinäkuussa asun-           jen saattamiseksi myyntirajoitusten suh-
46912: tohallituksen      työryhmän     mietinnössään           teen samaan asemaan muun arava-
46913: 31.10.1988 esittäneen kaksi eri vaihtoehtoa              asunokannan kanssa?
46914: 
46915:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
46916: 
46917:                                          Ensio Laine
46918: 
46919: 
46920: 
46921: 
46922: 200070S
46923: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 538
46924: 
46925: 
46926: 
46927: 
46928:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Myös muita lainmuutostarpeita on tuotu esiin.
46930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Asuntohallituksen asettama romaniväestön
46931: olette 9 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            asuntotyöryhmä       esittikin    mietinnössään
46932: kirjeenne n:o 1632 ohella toimittanut valtioneu-    31.10.1988 lain muuttamista varsin monilta
46933: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        osin. Asuntohallitus teki mietinnön pohjalta
46934: kansanedustaja Laineen näin kuuluvasta kirjal-      20.9.1989 ympäristöministeriölle aloitteen lain
46935: lisesta kysymyksestä n:o 538:                       muuttamiseksi. Ympäristöministeriössä on val-
46936:                                                     misteltu lainmuutosesitys pääasiassa edellä
46937:           Milloin Hallitus aikoo antaa edus-        mainittujen asiakirjojen pohjalta, joskin ehdo-
46938:        kunnalle esityksen mustalaisväestön eri-     tettua suppeampana.
46939:        tyisasuntolainalla lainoitettujen asunto-       Valmisteltu ehdotus hallituksen esitykseksi
46940:        jen saattamiseksi myyntirajoitusten suh-     eduskunnalle laiksi mustalaisväestön asunto-
46941:        teen samaan asemaan muun arava-              olojen parantamisesta annetun lain muuttami-
46942:        asuntokannan kanssa?                         sesta sisältää pykälämuutokset, joiden mukaan
46943:                                                     lainan takaisinmaksu vapauttaisi käyttö- ja
46944:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          luovutusrajoituksista, jos kyseessä on erityis-
46945: taen seuraavaa:                                     asuntolainoitettu    omistusasunto.     Kuntien
46946:                                                     omistamat asunnot voitaisiin hakemuksesta va-
46947:    Laki mustalaisväestön asunto-olojen paran-       pauttaa rajoituksista poikkeusluvalla. Lähisu-
46948: tamisesta (713/75) tuli voimaan vuoden 1976         kulaisille tapahtuvat omistusoikeuden siirrot
46949: alusta ja oli voimassa vuoden 1981 loppuun.         eivät enää veivoittaisi lunastustarjouksen teke-
46950: Lain nojalla myönnettiin erityisasuntolainoja       miseen kunnalle. Lakiesitys sisältää muutosesi-
46951: sekä kunnille että mustalaisväestöön kuuluville     tyksiä myös muun muassa toimivaltasäännök-
46952: henkilöille. Mustalaisväestöön kuuluville hen-      siin sekä muutoksenhakumenettelyyn.
46953: kilöille myönnettiin vuosina 1976----1981 lainoja      Hallituksen esitys asiasta on annettu edus-
46954: 410 asuntoa varten.                                 kunnalle 2.11.1990 pidetyssä presidentin esitte-
46955:    Erityisasuntolainoitettujen asuntojen käyttö-    lyssä. Esityksen mukaan muutokset on tarkoi-
46956: ja luovutusrajoitukset ovat voimassa 30 vuotta      tettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta
46957: lainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien.        1991.
46958: Rajoitusten tiukkuutta on pidetty epäkohtana.
46959: 
46960:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
46961: 
46962:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
46963:                                      1990 vp. -     KK n:o 538                                       3
46964: 
46965: 
46966: 
46967: 
46968:                               Tili Riksdagens Herr Talman
46969:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning-        het. Det har också förts fram andra skä1 tili att
46970: en föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er          1agen borde ändras.
46971: skrivelse nr 1632 av den 9 oktober 1990 tili           Den arbetsgrupp för romanibefolkningens
46972: vederbörande medlem av statsrådet översänt          boende som bostadsstyrelsen tillsatte föres1og i
46973: kopia av följande av riksdagsman Laine under-       sitt betänkande 31.10.1988 att lagen skulle
46974: tecknade spörsmå1 nr 538:                           ändras på många punkter. På basis av betän-
46975:                                                     kandet tog bostadsstyre1sen hos miljöministe-
46976:                                                     riet 20.9.1989 initiativ tili ändring av lagen. Ett
46977:           När avser Regeringen att före1ägga        förslag om ändring av lagen har beretts vid
46978:        riksdagen ett förs1ag om att zigernarbe-     mi1jöministeriet huvudsak1igen på basis av de
46979:        folkningens bostäder, för vilka special-     nämnda handlingarna, även om förs1aget är
46980:        bostads1ån beviljats, i fråga om försä1j-    mer begränsat.
46981:        ningsbegränsningarna skall jämställas           I förs1aget tili regeringsproposition tili riks-
46982:        med     det     övriga      aravabostads-    dagen med förslag tili 1ag om ändring av lagen
46983:        beståndet?                                   om förbättrande av zigenarbefo1kningens bo-
46984:                                                     stadsförhållenden ingår sådana ändringar i
46985:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        paragraferna enligt vi1ka återbetalning av 1ånet
46986: samt anföra följande:                               skall befria vederbörande från begränsningarna
46987:                                                     i användnings- och överlåtelserätten, försåvitt
46988:    Lagen om förbättrande av zigenarbefolk-          det är fråga om en ägarbostad för viiken
46989: ningens bostadsförhållanden (713/75) trädde i       specialbostadslån beviljats. De bostäder som
46990: kraft i början av år 1976 och var i kraft tili      kommunerna äger skall på ansökan genom
46991: utgången av år 1981. Med stöd av denna lag          undantags1ov kunna befrias från begränsning-
46992: beviljades såvä1 kommuner som personer som          arna. Överförande av äganderätten tili nära
46993: hör tili zigenarbefolkningen specialbostads1ån.     s1äktingar skall inte längre förplikta vederbö-
46994: Personer som hör tili zigenarbefolkningen be-       rande att erbjuda kommunen bostaden för
46995: vi1jades under tiden 1976-1981 1ån för 410          inlösen. Lagpropositionen innehåller förslag
46996: bostäder.                                           om ändring också av b1and annat stadgandena
46997:    Begränsningarna i fråga om användning och        om befogenheter samt om sökande av ändring.
46998: överlåte1se av bostäder för vi1ka specialbostads-      Regeringens proposition härom har överlå-
46999: lån beviljats är i kraft under 30 år från det       tits tili riksdagen vid presidentföredragningen
47000: första raten av lånet har lyfts. Att begränsning-   2.11.1990. Enligt propositionen är ändringarna
47001: arna är så stränga har ansetts som en olägen-       avsedda att träda i kraft den 1 apri1 1991.
47002: 
47003:     Helsingfors den 2 november 1990
47004: 
47005:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
47006:                                                1990 vp.
47007: 
47008: (irjallinen kysymys n:o 539
47009: 
47010: 
47011: 
47012: 
47013:                                   Kohijoki ym.: Inkeriläisiä paluumuuttajia palvelevan Inkerikes-
47014:                                      kuksen perustamisesta
47015: 
47016: 
47017:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47018: 
47019:    InkeriJäisten paluumuuttajien määrä jo tänä       ovat silloin asuntoasiat sekä lasten päivähoito-
47020: monna on ollut paljon suurempi kuin Suomes-          ja koulunkäyntiasiat niitä, joiden järjestämises-
47021: ;a osattiin aavistaa. Tähän mennessä Suomeen         sä viranomaisten apu paluumuuttajille on vält-
47022: Jn jo saapunut yli puolitoistatuhatta tai ehkä       tämätöntä, samoin oikeusapu ja tulkkipalvelut
47023: ähes kaksituhatta inkeriläistä, ja tuhansia tie-     eräissä tapauksissa. Inkerinsuomalaisia paluu-
47024: ietään olevan tulossa, kunhan saavat lähtö-          muuttajia varten tulisi nopeasti perustaa aina-
47025: naassa muuttoa varten tarvittavan passin. Var-       kin valtakunnallinen ja ehkä muutama alueel-
47026: nuutta lähentelevällä todennäköisyydellä inke-       linenkin palvelupiste, jossa inkeriläisiä autettai-
47027: ~iläisiä paluumuuttajia Suomeen tulee ensi           siin ja neuvottaisiin esimerkiksi erilaisten hake-
47028: vuonna olemaan useita tuhansia. Erityisesti          musten laatimisessa ja monissa muissa käytän-
47029: moret inkeriläiset näyttävät olevan halukkaita       nön asioissa niin, että he itse voisivat tuntea
47030: tloittamaan uuden vaiheen elämässään. Yhteis-        heistä huolehdittavan mahdollisimman hyvin.
47031: mnnallisten olojen epävarmuus, elintarvikepu-        Sitä edellyttää myös se valtionpäämiehemme
47032:  a sekä taloudellinen ahdinkotila näyttävät          lausunto, jonka inkeriläiset aivan oikein ovat
47033: )ievan syinä maastamuuttoon samaten kuin             käsittäneet paluumuuttokutsuksi.
47034: cietenkin kiinnostus suomalaisista sukujuurista.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47035:    Vakavaksi puutteeksi Suomeen muuttavia            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
47036: 1nkeriläisiä ajatellen on osoittautunut se, että     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
47037: täältä puuttuu paluumuuttajia palveleva viral-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47038: linen organisaatio. Sen puuttuminen on osoit-
47039: tautunut pettymykseksi inkeriläisille, joille Suo-             Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä
47040: mi yhteiskuntana on vieras ja jonka hallinto-                toimenpiteisiin inkeriläisten paluumuut-
47041: järjestelmä on täysin erilainen, mihin he ovat               toa ja sopeutumista palvelevan valta-
47042: tottuneet. Paluumuuttajien ongelmat täällä ko-               kunnallisen ja mahdollisesti myös muu-
47043: rostuvat silloin, kun koko perhekunta paasee                 taman alueellisen Inkerikeskuksen pe-
47044: tänne muuttamaan. Työsuhdeasioiden lisäksi                   rustamiseksi Suomeen?
47045:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
47046: 
47047:           Maunu Kohijoki                Martti Korkia-Aho               Päivi Varpasuo
47048: 
47049: 
47050: 
47051: 
47052: 200070S
47053: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 539
47054: 
47055: 
47056:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47057: 
47058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Neuvostoliiton suomalaisten Suomeen muut-
47059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toon liittyvät asiat järjestetään normaaleim
47060: olette 9 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn             virkatehtävinä. Työministeriö koordinoi eri vi·
47061: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ranomaisten toimia. Muuttajille myönnetäär
47062: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        oleskelu- ja työlupa aluksi vuodeksi. Pysyvär
47063: edustaja Kohijoen ym. näin kuuluvasta kirjal-        oleskeluluvan voi saada kahden vuoden Suo·
47064: lisesta kysymyksestä n:o 539:                        messa oleskelun jälkeen. Ulkoministeriö or
47065:                                                      antanut viisuminmyöntämisohjeet Suomer
47066:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä         edustustoille Neuvostoliitossa.
47067:        toimenpiteisiin inkeriläisten paluumuut-         Suomessa vastuu Suomeen muuttajista ja·
47068:        toa ja sopeutumista palvelevan valta-         kautuu usean viranomaisen kesken. Työminis-
47069:        kunnallisen ja mahdollisesti myös muu-        teriö käsittelee siirtolaisuutta koskevat asiat ja
47070:        taman alueellisen Inkerikeskuksen pe-         näin ollen koordinoi yhteensovittamista. Jokai·
47071:        rustamiseksi Suomeen?                         selle viranomaiselle kuuluu omalla toimialueel-
47072:                                                      laan vastuu huolehtia myös siirtolaisuutta kos-
47073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kevista asioista.
47074: taen seuraavaa:                                         Käytännössä paikallistasolla neuvonnasta ja
47075:                                                      palvelujen järjestämisestä vastaavat työvoima-.
47076:    Sosiaali- ja terveysministeriön tai työministe-   asunto- ja sosiaaliviranomaiset. Neuvostoliiton
47077: riön suunnitelmissa ei ole perustaa inkeriläisten    suomalaisten muutto Suomeen on vielä uutta ja
47078: Suomeen muuttoa palvelevaa keskusta. Minis-          heidän tietonsa suomalaisesta yhteiskunnasta
47079: teriöiden käsityksen mukaan erilliset keskukset      ovat varsin puutteelliset. Tämän johdosta tu·
47080: eivät pystyisi korvaamaan välttämätöntä pai-         leekin kiinnittää erityistä huomiota riittävän
47081: kallista asiantuntemusta asuntoon, työpaik-          informaation järjestämiseen. Neuvostoliiton
47082: kaan, terveydenhuoltoon, lasten päivähoitoon         suomalaisten muuttoon liittyviä asioita on
47083: ja koulunkäyntiin sekä muihin tavanomaiseen          myös tältä kannalta käsitelty työministeriön
47084: elämään liittyvissä asioissa.                        asettamassa yhteistyöryhmässä, jossa eri viran-
47085:    Suomalaisia on Neuvostoliitossa vuoden            omaiset ovat edustettuina. Muuttajille on mm
47086: 1989 virallisen väestölaskennan mukaan noin          valmisteltu tietopaketti: "Tietoja Suomeen ai-
47087: 67 000. Suurin ryhmä ovat inkerinsuomalaiset,        koville Neuvostoliiton kansalaisille". Inkeriläi-
47088: joita lienee noin 90 % kokonaismäärästä. Suu-        set hakeutuvat eri puolille Suomea toiveidensa
47089: rella osalla on Neuvostoliiton kotimaan passis-      mukaisesti. Työministeriö on kouluttanut omia
47090: sa merkintä suomalainen. Työministeriön toi-         virkailijoitaan neuvomaan ja opastamaan
47091: meksiannosta Suomi-Seura ry. teki kesällä 1990       muuttajia.
47092: selvityksen Neuvostoliitossa asuvien inkeriläis-        InkeriJäisten Suomeen muuttajien palvelut
47093: ten ja muiden suomalaisten lukumäärästä ja           tulee ja voidaan hoitaa normaalien työvoima-,
47094: mahdollisesta muuttohalukkuudesta Suomeen.           sosiaali-, terveydenhuolto- ja muiden vastaa-
47095: Selvityksessä arvioitiin mahdollisia Suomeen         vien palvelujärjestelmien kautta. Keskitetysti
47096: muuttajia olevan noin 35 000, joista noin            hoidettu järjestelmä ei voi korvata paikallista-
47097: 5 000-10 OOO:n arvioitiin muuttavan lähimpien        son asiantuntemusta tältä osin. Sen sijaan esim.
47098: kymmenen vuoden aikana Suomeen.                      muuttajien kulttuuritaustan vaalimisessa ja kes-
47099:    Sosiaali- ja terveysministeriö ja työministeriö   kinäisen yhteydenpidon varmistamisessa yhtei-
47100: ovat varautuneet kuluvan vuoden aikana noin          nen keskus voisi olla tarpeellinen. Sosiaali- ja
47101: 1 OOO:n ja ensi vuonna noin 5 OOO:n Neuvosto-        terveysministeriön käsityksen mukaan tällainen
47102: liiton suomalaisen Suomeen muuttoon. Suurta          toiminta sopisi maassamme toimiville inkeriläis-
47103: halukkuutta muuttaa pysyvästi Suomeen ei             yhdistyksille tai kansalaisjärjestöille.
47104: toistaiseksi ole ilmennyt.
47105: 
47106:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
47107: 
47108:                                                                    Ministeri Tuulikki Hämäläinen
47109:                                      1990 vp. -     KK n:o 539                                      3
47110: 
47111: 
47112:                               Tili Riksdagens Herr Talman
47113: 
47114:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         flyttning tili Finland sköts som normala tjän-
47115: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         steuppdrag. Arbetsministeriet koordinerar de
47116: av den 9 oktober 1990 tili vederbörande med-        olika myndigheternas åtgärder. Tili en början
47117: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     beviljas återflyttarna uppehålls- och arbetstili-
47118: av riksdagsman Kohijoki m.fl. undertecknade         stånd för ett år. Varaktigt uppehållstillstånd
47119: spörsmål nr 539:                                    kan erhållas efter två års vistelse i Finland.
47120:                                                     Utrikesministeriet har gett Finlands beskick-
47121:          Ämnar Regeringen vidta brådskande
47122:                                                     ningar i Sovjetunionen anvisningar rörande
47123:        åtgärder för att inrätta ett riksomfat-
47124:                                                     beviljandet av visum.
47125:        tande center för ingermanlänningar i
47126:                                                         1 Finland fördelas ansvaret för dem som
47127:        Finland, och eventuelit även några re-
47128:                                                     flyttar tili Finland på flera olika myndigheter.
47129:        gionala centrer, som skali underlätta
47130:                                                     Arbetsministeriet sköter de ärenden som gäller
47131:        ingermanlänningarnas återflyttning och
47132:                                                     emigration och koordinerar således samman-
47133:        anpassning?
47134:                                                     jämkningen. Varje myndighet ansvarar inom
47135:                                                     sitt verksamhetsområde även för skötseln av
47136:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
47137:                                                     emigrationsärenden.
47138: samt anföra följande:
47139:                                                         På lokalnivå ansvarar i praktiken arbets-
47140:    Varken social- och hälsovårdsministeriet elier   krafts-, bostads- och socialmyndigheterna för
47141: arbetsministeriet har planer på att inrätta något   rådgivning och ordnande av service. Sovjetfin-
47142: center som skulie underlätta ingermanlänning-       ländarnas flyttning tili Finland är ännu en ny
47143: arnas flyttning tili Finland. På ministerierna      sak, och deras kunskaper om det finländska
47144: anser man att separata centrer inte kan ersätta     samhäliet är mycket bristfälliga. På grund
47145: nödvändig lokal sakkunskap om bostäder, ar-         härav måste man också fästa särskild vikt vid
47146: betsplatser, hälso- och sjukvård, barndagvård       ordnandet av tillräcklig information. Frågor
47147: och barns skolgång samt andra frågor som            som berör sovjetfinländarnas flyttning har även
47148: anknyter tili det dagliga livet.                    behandlats ur denna synvinkel i en av arbets-
47149:    Enligt den officielia folkräkningen 1989 finns   ministeriet tillsatt samarbetsgrupp där olika
47150: det ca 67 000 finländare i Sovjetunionen. Den       myndigheter är representerade. Man har bl.a.
47151: största gruppen är ingermanlänningarna, som         sammanstälit ett informationspaket med infor-
47152: torde utgöra ca 90 % av det totala antalet. En      mation för sovjetmedborgare som ämnar flytta
47153: stor del har anteckningen finländare i sitt         tili Finland. De söker sig tili olika delar av
47154: sovjetiska pass. På uppdrag av arbetsministe-       landet i enlighet med sina egna önskemål.
47155: riet utredde föreningen Suomi-Seura r.y. som-       Arbetsministeriet har utbildat egna tjänstemän
47156: maren 1990 hur många ingermanlänningar och          för rådgivning och handledning av emigranter.
47157: andra finländare som bor i Sovjetunionen och            Service för ingermanlänningar som flyttar tili
47158: deras eventuelia vilja att flytta tili Finland. I   Finland skall och kan ordnas inom ramen för
47159: utredningen uppskattades antalet personer som       den normala arbetskrafts-, social-, hälso- och
47160: eventuelit flyttar tili Finland tili ca 35 000,     sjukvårds- samt övriga motsvarande servicen.
47161: varav 5 000-10 000 antogs flytta tili Finland       Ett system som sköts centraliserat kan inte
47162: under de närmaste tio åren.                         ersätta sakkunskap på lokal nivå tili denna del.
47163:    Social- och hälsovårdsministeriet och arbets-    Däremot kan ett gemensamt center vara nöd-
47164: ministeriet är beredda på att ca 1 000 sovjet-      vändigt med tanke på t.ex. värnande om
47165: finländare i år och ca 5 000 nästa år kommer        emigranternas kulturella bakgrund och tryg-
47166: att flytta tili Finland. Något stort intresse för   gandet av en inbördes sammanhållning. Social-
47167: att bosätta sig fast i Finland har ännu inte        och hälsovårdsministeriets uppfattning är att
47168: kunnat skönjas.                                     denna typ av verksamhet lämpar sig för de
47169:    Ärenden i anslutning tili sovjetfinländarnas     ingermanländska föreningar eller medborgaror-
47170:                                                     ganisationer som verkar i vårt land.
47171:     Helsingfors den 30 oktober 1990
47172: 
47173:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
47174:                                              1990 vp.
47175: 
47176: Kirjallinen kysymys n:o 540
47177: 
47178: 
47179: 
47180: 
47181:                                  Helle ym.: Toimenpiteistä Turkin ihmisoikeustilanteen paranta-
47182:                                      miseksi
47183: 
47184: 
47185:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47186: 
47187:    Parlamenttien välisen liiton (IPUn) ihmisoi-    oikeustoimikunta ja Ihmisoikeustuomioistuin,
47188: keuskomitea on rekisteröinyt viimeisen vuosi-      joiden erityisenä tehtävänä on valvoa, että
47189: kymmenen aikana useita kymmeniä turkkilais-        sopimusmääräyksiä noudatetaan jäsenvaltiois-
47190: ten kansanedustajien parlamentaariseen koske-      sa. Turkki on allekirjoittamalla Euroopan ih-
47191: mattomuuteen kohdistuneita loukkauksia.            misoikeussopimuksen samalla hyväksynyt Eu-
47192: Asiassa on oltu yhteydessä Turkin IPU-ryh-         roopan ihmisoikeustoimikunnan toimivallan.
47193: mään, mutta Turkki ei ole muuttanut toimin-           Euroopan ihmisoikeustoimikunta on toimi-
47194: tatapaansa. Näissä yhteyksissä IPUn ihmisoi-       valtainen, milloin jokin sopimusvaltio haluaa
47195: keuskomitea on todennut, että parlamentin          saattaa sen käsiteltäväksi sopimuksen rikko-
47196: jäsenten koskemattomuuteen on puututtu ni-         mista koskevan asian. Mikäli ihmisoikeuslouk-
47197: menomaan heidän poliittisten mielipiteidensä       kaukseen syyllistynyt sopimusvaltio ei suostu
47198: vuoksi. Vaino on erityisesti kohdistunut kurdi-    muuttamaan ihmisoikeuksia loukkaavaa toi-
47199: vähemmistön edustajiin, paikallisen rauhanko-      mintaansa, ihmisoikeustoimikunta voi halutes-
47200: mitean jäseniin ja vasemmistolaisiin edustajiin.   saan ottaa asian esille Euroopan Ihmisoikeus-
47201:     Turkin kymmenmiljoonainen kurdivähem-          tuomioistuimessa.
47202: mistö, jonka olemassaoloa Turkin hallitus ei          Suomen hallituksen tulisi mielestämme ottaa
47203: edes virallisesti tunnusta, on maan hallituksen    kantaa Turkin ihmisoikeusloukkauksiin ja puo-
47204: systemaattisen terrorin kohteena. Tiedämme         lustaa Turkin kansan vaaleilla valitsemien
47205: muun muassa, että viimeisen vuoden sisällä         edustajien parlamentaarista koskemattomuutta
47206: seitsemältä kurdiperäiseltä kansanedustajalta      vetoamalla Euroopan neuvoston ihmisoikeus-
47207: on riistetty parlamentaarinen immuniteetti ja      toimikuntaan riittävän kansainvälisen painos-
47208: heitä on uhattu kostotoimilla, koska he olivat     tuksen aikaansaamiseksi.
47209: eräässä kansainvälisessä kokouksessa puolusta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47210: neet julkisesti kurdivähemmistön oikeuksia.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
47211: Turkin sotilashallituksen aikana 1980--83 eräi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
47212: tä kansanedustajia kohtaan aloitetut poliittiset   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47213: oikeudenkäynnit ovat olleet eräs keino poliitti-
47214: sen opposition kukistamiseksi.          ·
47215:     Turkki on samoin kuin Suomi Euroopan                     Mihin toimenpiteisiin Suomen Halli-
47216: neuvoston ihmisoikeussopimuksen allekirjoitta-             tus omalta osaltaan aikoo ryhtyä Eu-
47217: javaltio, mikä velvoittaa ylläpitämään muun                roopan ihmisoikeussopimuksen sisäl-
47218: muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ta-                  tämien poliittisten perusoikeuksien ja
47219:  kaamia poliittisia perusoikeuksia ja -vapauk-             -vapauksien suojaamiseksi myös Turkin
47220:  sia.                                                      kansalle ja sen laillisesti valitsemille
47221:     Euroopan neuvostolla on kaksi elintä, ihmis-           edustajille?
47222: 
47223:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
47224: 
47225:           Esko Helle             Ilkka-Christian Björklund           Jarmo Wahlström
47226:           Kai Kalima             Arvo Kemppainen                     Erkki Pulliainen
47227:                                  Marjatta Stenius-Kaukonen
47228: 
47229: 
47230: 200070S
47231: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 540
47232: 
47233: 
47234: 
47235: 
47236:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Turkille lisäaikaa - samalla kuitenkin seura-
47238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ten tarkasti ao. sopimusten noudattamista ja
47239: olette 9 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           maan ihmisoikeustilanteen kehittymistä.
47240: kirjeenne n:o 1634 ohella toimittanut valtioneu-      Turkki itsekin on - mm. Suomen ja Tur-
47241: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kin viranomaisten kahdenvälisissä tapaamisis-
47242: kansanedustaja Helteen ym. näin kuuluvasta         sa - varsin avoimesti myöntänyt ihmisoi-
47243: kirjallisesta kysymyksestä n:o 540:                keuksien kunnioittamiseen liittyvät ongelman-
47244:                                                    sa ja on ilmaissut pyrkimyksensä parantaa
47245:          Mihin toimenpiteisiin Suomen Halli-       tilannetta.
47246:        tus omalta osaltaan aikoo ryhtyä Eu-           Kansainvälinen huomio on usein kiinnittynyt
47247:        roopan ihmisoikeussopimuksen sisäl-         turkkilaisten kansanedustajien asemaan, heidän
47248:        tämien poliittisten perusoikeuksien ja      poliittisten näkemyksiensä kunnioittamiseen ja
47249:        -vapauksien suojaamiseksi myös Turkin       mahdollisiin parlamentaarisen immuniteetin
47250:        kansalle ja sen laillisesti valitsemille    loukkauksiin. Yhdenkään kansanedustajan im-
47251:        edustajille?                                muniteettia ei ole kuitenkaan 1980-luvun jälki-
47252:                                                    puoliskolla poistettu poliittisista syistä, vaikka
47253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sellaisia hankkeita on ollutkin vireillä. Hank-
47254: vasti seuraavaa:                                   keet ovat yleensä rauenneet tai muuten menet-
47255:                                                    täneet ajankohtaisuutensa.
47256:    Euroopan neuvoston alaisen ihmisoikeus-            Joihinkin vuonna 1987 valitun parlamentin
47257: yleissopimuksen suojamekanismi pitää sisällään     jäseniin - lähinnä kurdikansanedustajiin - on
47258: yksilövalitusoikeuden sekä ns. valtiovalitusme-    kohdistettu immuniteetin poistamista koskevia
47259: nettelyn.                                          vaatimuksia siksi, että he ovat kritisoineet
47260:    Turkki on omalta osaltaan hyväksynyt yksi-      Turkin hallitusta ja esittäneet separatistisia
47261: lövalitusoikeuden 28.1.1987. Tällä hetkellä ih-    ajatuksia. Turkin perustuslaki kieltää sellaisen
47262: misoikeustoimikunnassa on käsiteltävänä noin       toiminnan, mutta toisaalta sama perustuslaki
47263: 50 Turkkia koskevaa yksilövalitusta. (Suomea       takaa kansanedustajille immuniteetin. Ottaen
47264: koskevia valituksia ihmisoikeustoimikunta on       huomioon, että aiempia vastaavia hankkeita ei
47265: vastaanottanut puolentoista vuoden aikana          ole viety loppuun saakka, on nytkin mahdo-
47266: noin 60 kpl.)                                      tonta arvioida, tulevatko tällä kerralla esiin
47267:    Valtiovalitusmenettelyä on sovellettu Turk-     nousseet vaatimukset johtamaan niiden parla-
47268: kia vastaan vuonna 1982, jolloin Norja, Ruotsi,    menttikäsi ttelyyn.
47269: Tanska, Alankomaat ja Ranska jättivät vali-           Elokuussa 1990 Turkki teki Euroopan neu-
47270: tuksen syksyn 1980 ja kesän 1982 välisenä          voston pääsihteerille ihmisoikeusyleissopimuk-
47271: aikana tapahtuneiksi väitetyistä sopimusrikko-     sen 15 artiklan mukaisen ilmoituksen, joka
47272: muksista. Tämän valituksen enempi käsittely        koskee poikkeamista eräistä sopimusvelvoitteis-
47273: raukesi osapuolien päädyttyä sovintoratkai-        ta ilmoituksessa mainittujen kaakkoisen Turkin
47274: suun, jonka myötä Turkille annettiin mahdol-       maakuntien alueella. Perusteluna Turkki il-
47275: lisuus parantaa ihmisoikeuksien noudattamista.     moitti lisääntyneen uhkan kansalliselle turval-
47276:    Euroopan neuvoston piirissä Turkin ihmisoi-     lisuudelleen. Tämä menettely on nähty osittai-
47277: keustilanteen katsotaan parantuneen viime          sena seurauksena yleispoliittisen tilanteen kiris-
47278: vuosina. Oikeudenloukkauksia ja sopimusrik-        tymisestä alueella (Persianlahden kriisi).
47279: komuksia esiintyy edelleen, mutta ne ovat             Hallitus seuraa aktiivisesti Turkin ihmisoi-
47280: vähentyneet. Tämän vuoksi Euroopan neuvos-         keustilanteen kehittymistä erityisesti Euroopan
47281: tossa ollaan edelleenkin taipuvaisia antamaan      neuvoston piiristä saatavaa informaatiota hy-
47282:                                    1990 vp. -     KK n:o 540                                    3
47283: 
47284: väksi käyttäen. Hallituksen mielestä on tarkoi-   harkita aikaa vievän valtiovalitusmenettelyn
47285: tuksenmukaisempaa odottaa vireillä olevista       käynnistämistä.
47286: yksilövalituksista annettavia ratkaisuja kuin
47287:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1990
47288: 
47289:                                                             Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
47290: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 540
47291: 
47292: 
47293: 
47294: 
47295:                              Till Riksdagens Herr Talman
47296:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        är man inom Europarådet fortfarande böjd att
47297: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ge Turkiet mera tid. Samtidigt iakttar man
47298: nr 1634 av den 9 oktober 1990 till vederböran-     dock noggrant att konventionen följs och hur
47299: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       situationen för de mänskliga rättigheterna i
47300: följande av riksdagsman Helle m.fl. underteck-     landet utvecklas.
47301: nade spörsmål nr 540:                                 Turkiet har självt - bl.a. i bilaterala möten
47302:                                                    mellan finländska och turkiska myndigheter-
47303:           Vilka åtgärder ämnar Finlands Re-        synnerligen öppet medgett de problem som
47304:        gering för sin del vidta för att skydda     förekommer i samband med respekterande av
47305:        de politiska grundrättigheterna och         de mänskliga rättigheterna och har sagt sig
47306:        grundläggande friheterna även för Tur-      försöka förbättra situationen.
47307:        kiets folk och dess lagligt valda repre-       lnternationell uppmärksamhet har ofta rik-
47308:        sentanter i enlighet med den europeiska     tats mot turkiska parlamentsledamöters ställ-
47309:        konventionen om skydd för de mänsk-         ning, respekterande av deras politiska åsikter
47310:        liga rättigheterna?                         och eventuella kränkningar av deras parlamen-
47311:                                                    tariska immunitet. lnte en enda parlamentsle-
47312:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       damot har mist sin immunitet på grund av
47313: samt anföra följande:                              politiska orsaker under slutet av 1980-talet
47314:                                                    trots att sådana projekt har varit aktuella.
47315:    Konventionen om skydd för de mänskliga          Projekten har i allmänhet runnit ut i sanden
47316: rättigheterna, som övervakas av Europarådet,       eller annars mist sin betydelse.
47317: har en skyddsmekanism som omfattar både               Mot några parlamentsmedlemmar som inval-
47318: besvärsrätt för enskilda personer och ett be-      des 1987- närmast kurder- har riktats krav
47319: svärsförfarande för stater.                        på att de skall fråntas immunitet därför att de
47320:    Turkiet har 28.1.1987 för sin del godkänt       har kritiserat den turkiska regeringen och
47321: enskilda personers rätt att anföra besvär. För     framfört separatistiska ideer. Turkiets grundlag
47322: närvarande behandlar den europeiska kommis-        förbjuder sådan verksamhet, men å andra sida
47323: sionen för de mänskliga rättigheterna ca 50        garanterar samma grundlag parlamentsledamö-
47324: framställningar som gäller Turkiet och som         terna immunitet. Med beaktande av att mot-
47325: gjorts av enskilda personer. (Under ett och ett    svarande projekt tidigare inte har slutförts är
47326: halvt år har kommissionen mottagit ca 60           det också nu omöjligt att avgöra om dessa krav
47327: framställningar angående Finland.)                 denna gång kommer att leda till behandling i
47328:    Förfarandet med framställningar som riktas      parlamentet.
47329: av stater har tillämpats på Turkiet år 1982 då        1 augusti 1990 underrättade Turkiet i enlig-
47330: Norge, Sverige, Danmark, Nederländerna och         het med artikel15 i konventionen om skydd för
47331: Frankrike riktade en framställning om brott        de mänskliga rättigheterna Europarådets gene-
47332: mot konventionen som påstods ha skett mellan       ralsekreterare om avvikelser från vissa konven-
47333: hösten 1980 och sommaren 1982. Den fortsatta       tionsskyldigheter i de sydöstra turkiska provin-
47334: behandlingen av denna framställning upphörde       ser som nämns i underrättelsen. Som motive-
47335: då parterna nådde en kompromisslösning, en-        ring angav Turkiet ökat hot mot den nationella
47336: ligt viiken Turkiet gavs möjlighet att förbättra   säkerheten. Detta förfarande har delvis setts
47337: iakttagandet av de mänskliga rättigheterna.        som en följd av den skärpta allmänpolitiska
47338:    lnom Europarådet anser man att situationen      situationen i området (krisen vid Persiska
47339: för de mänskliga rättigheterna i Turkiet har       viken).
47340: förbättrats under de senaste åren. Det före-          Regeringen följer aktivt utvecklingen då det
47341: kommer fortfarande brott mot rättigheterna         gäller de mänskliga rättigheterna i Turkiet,
47342: och konventionen, men de har minskat. Därför       särskilt med hjälp av den information som fås
47343:                                    1990 vp. -    KK n:o 540                                    5
47344: 
47345: inom Europarådet. Regeringen anser att det är    hand1ing än att överväga att komma med en
47346: mera ändamå1sen1igt att vänta på resultatet av   statlig framställning, som är ett tidsödande
47347: enski1da personers besvär som är under be-       förfarande.
47348:     Helsingfors den 14 november 1990
47349: 
47350:                                                                Utrikesminister Pertti Paasio
47351:                                                 1990 vp.
47352: 
47353: Kirjallinen kysymys n:o 541
47354: 
47355: 
47356: 
47357:                                    Helle ym.: Korkeakoulujen itsenäisen tutkimustoiminnan turvaa-
47358:                                        misesta
47359: 
47360: 
47361:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47362: 
47363:    Tieteellisen tiedon tuottaminen ja tieteellisen    entistä tarkemmin tieteenaJoittain ja laitoksit-
47364: toiminnan luonne sekä tarkoitus ovat nousseet         tain. Ongelmaan ei riitä vastaukseksi tutkimus-
47365: jälleen yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi.       määrärahojen keskiarvojen vertailu. Tiettävästi
47366: Teeman ajankohtaistuminen liittyy kahteen kes-        Helsingin yliopistossa vuonna 1988 oli laitok-
47367: keiseen ilmiöön: toisaalta pyrkimyksiin muuttaa       sia, joissa jopa 70-80 % kaikista tutkimus-
47368: yliopistojen tutkimustoimintaa liike-elämän esi-      määrärahoista muodostui yritysten tilaustutki-
47369: kuvien mukaisen tulosvastuuajattelun suuntaan         m usrahoi tuksesta.
47370: ja toisaalta valtaideologian puheeseen "Suomen           Tiedon tuottamisen kaupallistuminen ja aja-
47371: kilpailukyvyn turvaamisesta".                         tus siitä, että tieteen tuloksilla ratkaistaan
47372:     Yliopistolaitoksen kaikesta tutkimustoimin-       kilpailukykyisen Suomen tulevat kansainvälis-
47373: nan rahoituksesta yhä suurempi osa tulee              tymisongelmat, on lyhytnäköistä tiedepolitiik-
47374: yksityisiltä yrityksiltä. Esimerkiksi Helsingin       kaa. Liiketaloudellinen intressi tiedon tuotta-
47375: yliopistossa palvelututkimuksen tilaajina ovat        misessa ei ole yhtä kuin yleinen etu.
47376: olleet valtakunnan suurimmat yritykset kuten             Esimerkiksi, jos tutkimus osoittaa jonkin
47377:  Kemira, Neste, Alko, Imatran Voima, Teolli-          kemiallisen yhdisteen haitallisuuden luonnon
47378:  suuden Voima, Valio, Cultor, Orion ja Farmos.        sietokyvylle, on mahdollista, ettei tulosta jul-
47379:     Yliopistojen tilaustutkimukselta saamien tut-     kisteta, jos se vahingoittaisi tutkimuksen tilaa-
47380:  kimusrahojen lisääntymiseen liittyy ainakin          jan elinkeinotoimintaa. Tieteen riippumatto-
47381:  kahdenlaisia ongelmia. Tilaustutkimus suuntaa        muusvaatimus ja tulosten julkisuus eivät ole
47382:  yliopistotutkimusta selkeästi soveltavan tutki-      pelkästään harmiton periaatekysymys, vaan
47383:  muksen vahvistamiseen ja valikoi "epäkuran-          niillä voi olla hyvinkin dramaattisia seurauksia.
47384:  tin" tiedon pois "oikeita tuloksia" tuottavasta,        Nähdäksemme korkeakoulujen julkisen ra-
47385:  tuotantotoiminnassa hyödynnettävästä tiedos-         hoituksen tulee olla sillä tavoin riittävää, että
47386:  ta. Perustutkimuksen ja taloudellisen toimin-        sillä turvataan tutkimuksen vapaus ja kriitti-
47387:  nan kannalta vähämerkityksellisen tutkimuk-          syys ja että vaatimukset korkeakoulujen muut-
47388:  sen resurssipulaan on entistä vaikeampi löytää       tamisesta itseään kannattaviksi tulosvastuuyk-
47389:  voimavaroja. On siis pelättävissä, että käsityk-     siköiksi torjutaan tietoisella kokonaisyhteis-
47390:  semme tavoiteltavan tieteellisen toiminnan tu-       kunnallisista tarpeista käsin asettuvalla tiede-
47391:  loksista kapea-alaistuu.                             politiikalla.
47392:     Toinen ongelma tämänsuuntaisessa kehityk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47393:  sessä on yliopistojen tosiasiallisen itsehallinnon   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
47394:  mureneminen ja tieteellisen tutkimustoiminnan        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
47395:  vapauden ja kontrolloitavuuden heikkenemi-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47396:  nen. Entistä enemmän tutkimuskohteista päät-
47397:  tävät yksityiset yritykset ja tutkimuksen tulok-               Millä tavoin Hallitus aikoo turvata
47398:  set julistetaan liikesalaisuuksiksi. Tieto on tie-          riippumattoman, kriittisen ja vapaan
47399:  don tilaajan valtaa ja vapautta tehdä johtopää-             korkeakoululaitoksen itsenäisen tutki-
47400:  töksiä.                                                     mustoiminnan ja tieteellisten tulosten
47401:     Tilaustutkimuksen merkitystä tulisi arvioida             julkisuuden?
47402: 
47403:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
47404: 
47405:                       Esko Helle                               Kai Kalima
47406:                       Erkki Pulliainen                         Claes Andersson
47407: 
47408: 200070S
47409: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 541
47410: 
47411: 
47412: 
47413: 
47414:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47415:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       korkeakouluissa. Perustutkimustyöryhmä 89:n
47416: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       arvion mukaan tämä kehitys on johtanut myös
47417: olette 9 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            tutkimustyön laadun paranemiseen.
47418: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ResurssilisäysteD ohella toinen huomionar-
47419: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       voinen kehityspiirre 1980-luvulla on ollut kor-
47420: edustaja Helteen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      keakoulujen oman päätösvallan lisääminen.
47421: sesta kysymyksestä n:o 541:                         Korkeakoulujen taloudellista liikkumatilaa ja
47422:                                                     mahdollisuutta panostaa erityisesti tutkimus-
47423:           Millä tavoin Hallitus aikoo turvata       toimintaan on lisätty poistamalla tulo- ja me-
47424:        riippumattoman, kriittisen ja vapaan         noarviosta momenttijaottelun rajoja. Näin kor-
47425:        korkeakoululaitoksen itsenäisen tutki-       keakouluille on annettu paremmat mahdolli-
47426:        mustoiminnan ja tieteellisten tulosten       suudet toimia tavoitteellisemmin ja joustavam-
47427:        julkisuuden?                                 min sekä tutkimuksen että opetuksen edellytys-
47428:                                                     ten parantamiseksi. Kun lisäksi momenttipe-
47429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          rusteluista on lähes kokonaan poistettu
47430: taen seuraavaa:                                     määrärahojen yksityiskohtaiset käyttötarkoi-
47431:                                                     tukset, jää määrärahojen kohdentaminen kor-
47432:    Tutkimus- ja kehittämistoiminta on ollut         keakoulujen omaan valtaan ja vastuulle.
47433:  1980-luvulla yhteiskunnan nopeimmin kehitty-          Tutkimustoiminnan rahoituksessa on kor-
47434: neitä aloja. Kansallisen tutkimusjärjestelmän       keakoulujen ulkopuolelta tulevan rahoituksen
47435: kaikki lohkot ovat saaneet lisää resursseja.        merkitys edelleen ollut tärkeä. Korkeakouluissa
47436: Myös tutkimuksen eri rahoittajaorganisaatioi-       tehtävän tutkimustyön rahoitus jakautuu siten,
47437: den voimavarat ovat kasvaneet.                      että suoran budjettirahoituksen osuus on noin
47438:    Tutkimusmenojen reaalikasvu on Suomessa          55 % ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen
47439: ollut kansainvälisesti katsoen erittäin nopeaa.     osuus noin 45 %.
47440: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonais-             Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien
47441: menot ovat kasvaneet 1980-luvulla keskimäärin       myöntämät tutkimusvarat ovat merkittävin
47442: 10% vuodessa, kun OECD-maiden yhteenlas-            korkeakoulujen ulkopuolisen tutkimusrahoi-
47443: kettu tutkimuspanos kasvoi vastaavana aikana        tuksen lähde. Akatemian varoista 80 % käyte-
47444: seitsemän prosenttia. Suomessa myös korkea-         tään korkeakouluissa tehtävään tutkimukseen.
47445: koulujen tutkimustoiminnan bruttokansantuo-         Muut suuret rahoittajat ovat Teknologian ke-
47446: teosuus on kasvanut, mikä on kansainvälisesti       hittämiskeskus, kauppa- ja teollisuusministeriö
47447: ollut poikkeuksellista.                             ja muu valtionhallinto. Yritysten osuus korkea-
47448:    Myönteinen kehitys on perustunut muun            koulujen ulkopuolisesta rahoituksesta on noin
47449: muassa vuoden 1987 alusta voimaan tulleeseen        13 %, ja korkeakoulujen kaikista määrärahois-
47450: korkeakoululaitoksen kehittämislakiin ja val-       ta yritysten rahoittamien tutkimusten osuus on
47451: tioneuvoston päätökseen, joka sisälsi korkea-       vajaat kolme prosenttia.
47452: koulujen tutkimustoiminnan kannalta keskeis-           Yritysten tilaamat maksulliset tutkimuspal-
47453: ten määrärahojen 15 %:n vuosittaisen reaali-        velut ovat viime vuosina lisääntyneet voimak-
47454: kasvun vuoteen 1991. Tämän päätöksen seu-           kaasti ja maksullinen palvelutoiminta on pai-
47455: rauksena korkeakoulujen määrärahat ovat nel-        nottunut harvoille aloille. Tähän on ollut yh-
47456: jän vuoden aikana kasvaneet nimellisesti lähes      täältä syynä se, että yritykset ovat 1980-luvulla
47457: 80%.                                                lisänneet voimakkaasti panostustaan tutkimus-
47458:    Tutkimuksen kasvukehitys on siis kaikkiaan       ja kehittämistoimintaan. Yksityisen sektorin
47459: ollut 1980-luvulla positiivinen. Suomalaisen tie-   osuus kokonaistutkimuspanoksesta on noussut
47460: teenharjoittamisen edellytykset ovat kehittyneet    noin 60 %:n tasolle. Tutkijankoulutuksen saa-
47461: myönteisesti ja perustutkimuksen ja tutkijan-       neen tutkimushenkilöstön sijoittumisessa ei ole
47462: koulutuksen asema on vahvistunut kaikissa           kuitenkaan tapahtunut muutoksia. Valtaosa,
47463:                                     1990 vp. -     KK n:o 541                                    3
47464: 
47465: lähes 70 %, tohtoreista ja lisensiaateista työs-   mushenkilökunnan riittävä maara korkeakou-
47466: kentelee korkeakouluissa ja ainoastaan 13 %        lujen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden tarpei-
47467: yrityksissä.                                       siin voidaan turvata. Samalla voidaan lisätä
47468:   Opetusministeriö pitää tärkeänä, että kor-       korkeakoulujen mahdollisuuksia toteuttaa vain
47469: keakoululaitoksen määrätietoinen kehittämis-       sellaiset ulkopuolisten tilaamat tutkimustehtä-
47470: työ ja 1980-luvulla käynnistynyt myönteinen        vät, jotka sopivat laitosten toiminnan yleiseen
47471: kehitys voi jatkua myös 1990-luvulla. Tutki-       kehittämislinjaan ja vahvistavat korkeakouluja
47472: musjärjestelmän eri osien välttämätön tasapai-     tieteellisinä laitoksina. Korkeakoulujen ei ole
47473: no voidaan turvata vain, jos perustutkimuksen      tarkoitus muuttaa itseään kannattaviksi tulos-
47474: keskeisten organisaatioiden, korkeakoulujen ja     vastuuyksiköiksi. Sen sijaan korkeakoulujen
47475: Suomen Akatemian osuus tutkimuspanoksen            vastuuta ja mahdollisuuksia vastata niiltä edel-
47476: kasvusta pysyy riittävän korkealla tasolla.        lytettyjen tulosten aikaansaamiseen on tarkoi-
47477: Tämä on tärkeää jo siitäkin syystä, että tutki-    tus edelleen korostaa.
47478: 
47479:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
47480: 
47481:                                                                  Opetusministeri Ole Norrback
47482: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 541
47483: 
47484: 
47485: 
47486: 
47487:                               Tili Riksdagens Herr Talman
47488: 
47489:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-       för grundforskning 89 har denna utveckling
47490: en anger har Ni, Herr Talman, med Er                 även lett till högre kvalitet i forskningsarbetet.
47491: skrivelse av den 9 oktober 1990 till vederbö-           Vid sidan av de ökade resurserna är ett
47492: rande medlem av statsrådet översänt en av-           annat anmärkningsvärt drag i utvecklingen
47493: skrift av följande av riksdagsman Helle m.fl.        under 1980-talet att högskolornas rätt att fatta
47494: undertecknade spörsmål nr 541:                       egna beslut har tilltagit. Högskolornas ekono-
47495:                                                      miska rörelsefrihet och möjligheter att satsa
47496:          På vilket sätt ämnar Regeringen sä-         speciellt på forskning har blivit större genom
47497:        kerställa ett oberoende, kritiskt och fritt   att indelningen i olika moment har minskats i
47498:        högskoleväsendes självständiga forsk-         statsbudgeten. Därigenom har högskolorna be-
47499:        ning och offentlighet för dess veten-         retts större möjligheter att arbeta mera målin-
47500:        skapliga resultat?                            riktat och smidigt med sikte på bättre beting-
47501:                                                      elser för forskning och undervisning. När man
47502:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         dessutom i motiveringen till de olika momenten
47503: följande:                                            nästan helt har avstått från detaljerade använd-
47504:                                                      ningssyften för anslagen faller inriktningen av
47505:     Forskning och utveckling har varit ett av        dem helt på högskolorna själva.
47506: samhällets snabbast expanderande områden                1 finansieringen av högskolornas forskning
47507: under 1980-talet. Alla sektorer inom den na-         har den externa andelen fortfarande varit av
47508: tionella forskningen har tilldelats mera resur-      stor vikt. Finansieringen av den forskning som
47509: ser. Resurserna har även ökat bland de olika         bedrivs vid högskolorna fördelas så att den
47510: organisationer som finansierar forskning.            direkta andelen via statsbudgeten är ca 55 %
47511:     Realtillväxten i forskningsutgifterna har i      och den externa forskningsfinansieringen ca
47512: Finland varit ytterst snabb i en internationell      45%.
47513: jämförelse. De sammanlagda utgifterna för               De forskningsmedel som de vetenskapliga
47514: forskning och utveckling ökade i medeltal med        kommissionerna i Finlands Akademi beviljar är
47515:  10% per år under 1980-talet, medan den totala       den mest betydelsefulla källan till extern forsk-
47516: forskningsinsatserna i OECD-länderna under           ningsfinansiering. Av Akademins medel an-
47517: samma period ökade med 7 %. 1 Finland har            vänds 80 % tili forskning vid högskolorna. De
47518: även andelen högskoleforskning av bruttona-          övriga större finansiärerna är Teknologiska
47519: tionalprodukten ökat, vilket internationellt sett    utvecklingscentralen, handels- och industrimi-
47520: är exceptionellt.                                    nisteriet och den övriga statsförvaltningen.
47521:    Den gynnsamma utvecklingen har bl.a. be-          Företagens andel av den externa forskningsfi-
47522: rott på lagstiftningen om utvecklande av hög-        nansieringen vid högskolorna är ca 13 %. Av
47523: skoleväsendet och ett statsrådsbeslut, som bäg-      alla anslag åt högskolorna är den forskning
47524: ge trädde i kraft vid ingången av 1987. Beslutet     som finansieras av företagen knappt 3 %.
47525: innebar en realtillväxt på 15 % per år i de             Den avgiftsbelagda forskningsservice som
47526: anslag som är väsentliga för högskolornas            företagen beställer har ökat under de senaste
47527: forskning fram till år 1991. Som en följd av         åren, och verksamheten har omfattat sällsynta
47528: beslutet har anslagen åt högskolorna nominellt       områden. Å ena sidan har orsaken tili detta
47529: ökat med nästan 80 % under perioden på fyra          varit att företagen under 1980-talet kraftigt
47530: år.                                                  ökade sina satsningar på forskning och utveck-
47531:    Forskningen har som en helhet utvecklat sig       ling. Den privata sektorns andel av de sam-
47532: gynnsamt under 1980-talet. Betingelserna att         manlagda forskningsinsatserna har stigit till ca
47533: bedriva vetenskaplig forskning i Finland har         60 %. Det har dock inte skett några större
47534: utvecklats väl. Grundforskningens och forskar-       förändringar när det gäller placeringen av den
47535: utbildningens anseende har stärkts i alla hög-       personai som har fått forskarutbildning. Ma-
47536: skolor. Enligt en utvärdering av arbetsgruppen       joriteten, nästan 70 %, av doktorerna och
47537:                                    1990 vp. -     KK n:o 541                                     5
47538: 
47539: licentiaterna arbetar vid högskolorna och en-     ningspersonal på så sätt kan tryggas både för
47540: dast 13 % vid företag.                            högskolornas, forskningsinstitutens och indus-
47541:    Undervisningsministeriet anser det vara vik-   trins behov. Samtidigt kan man öka högsko-
47542: tigt att den målmedvetna utvecklingen av hög-     lornas möjligheter att endast utföra sådana
47543: skoleväsendet och den gynnsamma trenden           externt beställda forskningsuppdrag som öve-
47544: som uppkom under 1980-talet kan fortgå även       rensstämmer med deras allmänna utvecklings-
47545: under 1990-talet. En nödvändig balans mellan      linjer, och som stärker högsko1ornas ställning
47546: de olika forskningssystemen kan tillgodoses       som vetenskapliga institutioner. Avsikten är
47547: endast om de för grundforskningen väsentliga      inte att högskolorna skall ändra sig tili lönande
47548: organisationernas, högskolornas och Finlands      resultatenheter. Däremot är avsikten att ytter-
47549: Akademis andel av forskningsinsatserna förblir    1igare framhäva högskolornas ansvar och möj-
47550: på en tillräckligt hög nivå. Detta är viktigt     ligheter att kunna få tili stånd de resultat som
47551: redan av den anledningen att tillräcklig forsk-   förutsätts av dem.
47552:     Helsingfors den 31 oktober 1990
47553: 
47554:                                                           Undervisningsminister Ole Norrback
47555:                                                 1990 vp.
47556: 
47557: Kirjallinen kysymys n:o 542
47558: 
47559: 
47560: 
47561: 
47562:                                    Astala ym.: Elämänkatsomustiedon opetuksesta kouluissa
47563: 
47564: 
47565:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47566: 
47567:    Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistu-         nonopetuksesta niissä tapauksissa, joissa tun-
47568: neiden oppilaiden määrä on lisääntynyt no-            nustuksellinen uskonnonopetus on osa koko-
47569: peasti. Lukiossa oli ET-opetuksessa oppilaita         naisopetusta. Ongelmaa syventävät mahdolli-
47570: lukuvuonna 1989-90 yli 60 % enemmän kuin              sesti ilmestyvät oppikirjat, joissa tunnustuksel-
47571: sitä edeltäneenä lukuvuotena. Yläasteella lisäys      lisen uskonnon ainesta ei ole erotettu muiden
47572: oli 40 %ja ala-asteella 32 %. Paikkakunnittain        oppiaineiden aineksesta. Kristillinen kasvatus
47573: oppilasmäärien lisäys on keskittynyt sinne,           -nimisen lehden (3/90) mukaan kouluhallitus
47574: missä ennestään on ollut suhteellisen paljon          haluaa hyväksyä oppimateriaalia, jossa tunnus-
47575: ET-opetusta.                                          tuksellinen uskontoaines on muun oppiainek-
47576:    Samoin elämänkatsomustiedosta käyty julki-         sen yhteydessä. Oppilaan siirtäminen esimer-
47577: nen keskustelu osoittaa, että oppiainetta pide-       kiksi toiseen kouluun ei ole oikea ratkaisu tässä
47578: tään hyvänä ja tärkeänä osana peruskoulun ja          asiassa.
47579: lukion opetusta. Jos verrataan tilannetta kou-           (2) Elämänkatsomustiedon opettajilla on
47580: luissa ennen elämänkatsomustiedon opetuksen           harvoin opettamansa oppiaineen perusopinto-
47581: aloittamista nykytilanteeseen, näyttää siltä, että    ja. Vaikka täydennyskoulutus on tärkeää, voi-
47582: katsomusvapauden toteutuminen on edistynyt            daan sitä tehokkaasti toteuttaa vain silloin,
47583: kouluissamme.                                         kun peruskoulutus on kunnossa. Elämänkatso-
47584:    Edistymisestä huolimatta katsomusvapauden          mustiedon opettajilla on esimerkiksi Kansan
47585: toteutumisessa kouluissa on paljon vielä paran-       Tahdon syyskuisen uutisen mukaan halukkuut-
47586: tamista. Jotta uskontokuntiin kuulumattomien          ta osallistua oman työn ohella järjestettyyn
47587: lapset saavat koulussa tasa-arvoisen kohtelun,        peruskoulutukseen sekä täydennyskoulutuk-
47588: tulee elämänkatsomustiedon opetusedellytykset         seen.
47589: järjestää tasa-arvoisesti. Selviä puutteita esiin-       Kaikkien oppilaiden tulee voida tuntea itsen-
47590: tyy niin (1) opetuksen järjestämisessä kuin (2)       sä tasa-arvoisiksi ja hyväksytyiksi kouluissam-
47591: opettajankoulutuksessa.                               me. Tämän tulee toteutua riippumatta oppilai-
47592:    (1) Elämänka tsom ustiedon opetus järjeste-        den kotien erilaisista elämänkatsomusperinteis-
47593: tään koulun käytössä olevan tuntikehyksen             tä. Siksi koulun tulee pystyä huolehtimaan yhtä
47594: puitteissa. Kun oppiaineen opetus on keskitty-        hyvin kaikesta katsomusopetuksesta.
47595: nyt muutamiin kuntiin, aiheutuu tästä alueel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47596: lista eriarvoisuutta. Osaltaan tämä taas synnyt-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
47597: tää tai tuo esille kouluissa asenteita, jotka eivät   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
47598: edistä kansalaisoikeuksiin kuuluvan valinnan-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47599: vapauden toteutumista. Eräs osoitus tästä on
47600: koulujen haluttomuus tiedottaa elämänkatso-
47601: mustiedon opetuksesta. Tähän kysymykseen                       Onko Hallitus tietoinen peruskoulun
47602: kiinnitti huomiota myös OAJ lausunnossaan                    ja lukion elämänkatsomustiedon ope-
47603: hallituksen koulutuspoliittisesta selonteosta.               tukseen ja katsomusvapauden toteutu-
47604:    Useilla peruskoulun ala-asteilla on toteutettu            miseen liittyvistä ongelmista,
47605: ns. kokonaisopetusta. Pyrkimys on varmasti                     ja mihin pikaisiin toimiin Hallitus
47606: hyvä, mutta sitä on pystyttävä toteuttamaan                  aikoo ryhtyä turvatakseen katsomus-
47607: Suomen Hallitusmuodon takaaman uskonnon-                     opetuksen tasa-arvoisen toteutumisen
47608: vapauden mukaisesti. Koulut tarvitsevat ohjeet               kouluissa?
47609: siitä, kuinka oppilas voidaan vapauttaa uskon-
47610: 
47611: 200070S
47612: 2                                1990 vp. -   KK n:o 542
47613: 
47614:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
47615: 
47616:        Heli Astala              Claes Andersson             Raila Aho
47617:        Asko Apukka              Timo Laaksonen              Marja-Liisa Löyttyjärvi
47618:        Ensio Laine              Esko-Juhani Tennilä         Esko Seppänen
47619:        Jarmo Wahlström          Vappu Säilynoja             Lauha Männistö
47620:        Pauli Uitto              Marjatta Stenius-Kaukonen   Arvo Kemppainen
47621:        Esko Helle               Jukka Gustafsson            Marja-Liisa Tykkyläinen
47622:                                      1990 vp. -     KK n:o 542                                    3
47623: 
47624: 
47625: 
47626: 
47627:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47628: 
47629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      havaita, että useissa tapauksissa elämänkatso-
47630: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mustiedon opetusryhmän jakamiselle olisi ollut
47631: olette 9 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            vahvat opetukselliset perusteet.
47632: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kouluhallitus on antanut 20.3.1989 ohjeet
47633: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kokonaisopetuksen järjestämisestä. Koska us-
47634: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta           konnon ja elämänkatsomustiedon sisällyttämi-
47635: kirjallisesta kysymyksestä n:o 542:                 nen kokonaisopetukseen on uskonnonvapaus-
47636:                                                     säännöstön mukaan vaikeata ja usein suoras-
47637:          Onko Hallitus tietoinen peruskoulun        taan mahdotonta, näitä aineita pitäisi koulu-
47638:        ja lukion elämänkatsomustiedon ope-          hallituksen käsityksen mukaan opettaa koko-
47639:        tukseen ja katsomusvapauden toteutu-         naisopetuksesta erillisinä oppitunteina. Silloin
47640:        miseen liittyvistä ongelmista, ja            voidaan käsitellä kokonaisopetuksen teemoja
47641:           mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo    näiden aineiden näkökulmasta.
47642:        ryhtyä turvatakseen katsomusopetuksen           Elämänkatsomustiedon perusopinnot ovat
47643:        tasa-arvoisen toteutumisen kouluissa?        olleet valittavissa opettajankoulutuslaitosten
47644:                                                     luokanopettajan koulutusohjelmissa kolme
47645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vuotta. Yhtä kauan Helsingin yliopistossa on
47646: taen seuraavaa:                                     ollut mahdollista suorittaa luokanopettajakou-
47647:                                                     lutuksessa elämänkatsomustiedon opetuksen
47648:   Elämänkatsomustiedon opetukseen osallis-          erikoistumisopinnot. Myös aineenopettajakou-
47649: tuu koko maassa peruskoulun ala-asteella noin       lutus on käynnistynyt.
47650: 5 500 oppilasta, yläasteella noin 2 500 oppilasta      Harvalla elämänkatsomustiedon opettajalla
47651: ja lukiossa noin 1 500 oppilasta. Alueellisesti     on oppiaineen perusopinnot suoritettu. Tilan-
47652: suhteellisesti eniten elämänkatsomustiedon          netta on pyritty korjaamaan laajalla lyhytkurs-
47653: opetukseen osallistutaan Uudellamaalla.             sitarjonnalla.
47654:    Uskontojen ja elämänkatsomustiedon ope-             Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja
47655: tuksen vaikutuksia tuntikehyksen riittävyyteen      täydennyskoulutuskeskuksessa on tarkoitus
47656: on selvitetty opetusministeriön asettamassa         käynnistää 15 opintoviikon elämänkatsomus-
47657: tuntikehystyöryhmässä.       Elämänkatsomustie-     tiedon opinnot työväenopistojen ja kansanopis-
47658: don opetus on usein järjestetty sellaisessa ope-    tojen välityksellä. Mikäli opettajat hakeutuvat
47659: tusryhmässä, johon kuuluu oppilaita eri vuosi-      käyttämään tätä mahdollisuutta, on tuloksilla
47660: luokilta eli yhdistetyssä luokassa. Yhdistetyn      myönteinen vaikutus elämänkatsomustiedon
47661: opetusryhmän keskikoko on ollut keskimäärin         opettajien peruskoulutusongelman ratkaisuun.
47662: yhdeksän oppilasta.                                    Hallitus katsoo, että edellä mainituin toi-
47663:    Käytännössä ryhmät, joissa on mukana al-         menpitein elämänkatsomustiedon opetukselle
47664: kuopetuksen oppilaita, on todettu opetukselli-      turvataan tasa-arvoinen toteutuminen kouluis-
47665: sesti vaikeiksi. Selvityksen perusteella voidaan    sa.
47666:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
47667: 
47668:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
47669: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 542
47670: 
47671: 
47672: 
47673: 
47674:                              Tili Riksdagens Herr Talman
47675:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-     fastslås att det i de flesta fallen har funnits
47676: en anger, har Ni, Herr Talman, med Er              starka pedagogiska skäl att ge undervisning i
47677: skrivelse av den 9 oktober 1990 tili vederbö-      livsåskådningsk unska p.
47678: rande medlem av statsrådet översänt en av-            Skolstyrelsen meddelade 20.3.1989 anvis-
47679: skrift av följande av riksdagsman Heli Astala      ningar om att ge samordnad undervisning.
47680: m.fl. undertecknade spörsmål nr 542:               Eftersom det enligt stadgandena om religions-
47681:                                                    frihet är svårt och ofta direkt omöjligt att
47682:           Är Regeringen medveten om proble-        innefatta religion eller livsåskådningskunskap i
47683:        men i samband med undervisningen i          samordnad undervisning borde enligt skolsty-
47684:        livsåskådningskunskap och i samband         relsens uppfattning dessa ämnen undervisas i
47685:        med åsiktsfriheten i grundskolan och        form av lärotimmar som är helt fristående från
47686:        gymnasiet, och                              den samordnade undervisningen. Då kan man
47687:           vilka brådskande åtgärder ämnar Re-      behandla teman i den samordnade undervis-
47688:        geringen vidta för trygga en jämställd      ningen utgående från dessa ämnen.
47689:        åskådningsundervisning i skolorna?             Grundläggande studier i livsåskådningskun-
47690:                                                    skap har under tre år kunnat väljas bland
47691:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       utbildningsprogrammen för klasslärare vid lä-
47692: följande:                                          rarutbildningsinstitutionerna. Lika länge har
47693:                                                    det vid Helsingfors universitet varit möjligt att
47694:    Sammanlagt ca 5 500 elever i grundskolans       specialisera sig på undervisning i livsåskådnings-
47695: lågstadium deltar i hela landet i undervisning i   kunskap inom klasslärarutbildningen. Ä ven ut-
47696: livsåskådningskunskap, ca 2 500 i högstadiet       bildningen av ämneslärare har inletts.
47697: och ca 1 500 i gymnasiet. 1 Nyland deltar man         Få lärare i livsåskådningskunskap har slut-
47698: regionalt förhållandevis mest i undervisning i     fört grundläggande studier i detta läroämne.
47699: livsåskådningskunskap.                             Man har försökt rätta till situationen genom
47700:    1 den av undervisningsministeriet tillsatta     ett stort utbud av kortvariga kurser.
47701: arbetsgruppen för timresursen har man utrett          1 Helsingfors universitets forsknings- och
47702: hur undervisningen i religion och livsåskåd-       fortbildningscentral i Lahtis har man för avsikt
47703: ningskunskap har inverkat på timresursens          att införa studier på 15 studieveckor i livs-
47704: tillräcklighet. Undervisning i livsåskådnings-     åskådningskunskap med hjälp av arbetarinsti-
47705: kunskap har ofta ordnats i sådana undervis-        tut och folkhögskolor. Om lärare utnyttjar
47706: ningsgrupper som har elever från olika årskur-     denna möjlighet, kommer den att ha gynnsam-
47707: ser, dvs. i sammanslagna klasser. Den genom-       ma verkningar på problemet med grundutbild-
47708: snittliga storleken på en sammanslagen klass       ning av lärare i livsåskådningskunskap.
47709: har varit nio elever.                                 Regeringen anser att man genom nämnda
47710:    1 praktiken har det visat sig att sådana        åtgärder ser tili att undervisningen i livsåskåd-
47711: grupper som har förskoleelever didaktiskt är       ningskunskap ges jämställt i skolorna.
47712: svårhanterliga. På basis av utredningen kan det
47713: 
47714:     Helsingfors den 9 november 1990
47715: 
47716:                                                            Undervisningsminister Ole Norrback
47717:                                                 1990 vp.
47718: 
47719: Kirjallinen kysymys n:o 543
47720: 
47721: 
47722: 
47723: 
47724:                                    Pulliainen: Virkamiehille hallintotehtävien siirroista aiheutuvista
47725:                                        epäkohdista
47726: 
47727: 
47728:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47729: 
47730:    Pääministeri Harri Holkerin hallituksen eräs       tehtäviin. Tästä puolestaan kärsivät esimerkki-
47731: ohjelmallinen tavoite näyttää olevan valtion-         tapauksessa erityisesti palveluja tarvitsevat
47732: hallinnon järkiperäistäminen, mikä sinänsä on         kansalaiset.
47733: aivan kannatettava pyrkimys. Kun valtionhal-             Tilanne on vastaava monilla muilla hallin-
47734: linnon yksiköt on ministeriöiden paimenkirjeil-       nonaloilla. Asia on perusteellisesti tutkittava ja
47735: lä pantu "kehittämään" hallintotoimiaan, on           ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
47736: käytännön tasolla ajauduttu sellaisiinkin rat-        Hallinnon menestymisen eräs edellytys on, että
47737: kaisuihin, joita kehityksen alkuunpanijat tuskin      sitä toteuttavat virkamiehet tuntevat tulleensa
47738: tarkoittivat.                                         oikeudenmukaisesti kohdelluiksi.
47739:    Esimerkki sopii ottaa poliisihallinnosta. Po-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47740: liisilaitoksilla on siirretty hallintotehtäviä huo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
47741: nommin palkatuille virkamiehille lisäten näin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
47742: sekä heidän työtaakkaansa että vastuutaan             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47743: korottamatta kuitenkaan sitä korvausta, joka
47744: tehdystä työstä maksetaan. Myöskään virkani-                    Mitä mieltä Hallitus on siitä, että
47745: mikkeitä ei ole muutettu muuttuneita toimen-                  valtionhallinnon yksiköissä siirretään
47746: kuvia vastaaviksi. Menettely on kohtuuton ja                  hallintotehtäviä ja vastuuta huonommin
47747: kohdistuu erityisesti naisvaltaiseen kansliahen-              palkatuille virkahenkilöille korottamat-
47748: kilökuntaan ja on omiaan vaikuttamaan siihen,                 ta palkkaa ja muuttamatta virkanimik-
47749: että pätevä henkilökunta hakeutuu muihin                      keitä uutta toimenkuvaa vastaavaksi?
47750: 
47751:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1990
47752: 
47753:                                            Erkki Pulliainen
47754: 
47755: 
47756: 
47757: 
47758: 200070S
47759: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 543
47760: 
47761: 
47762: 
47763: 
47764:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47765:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tävien ja niiden vaativuuden muutokseen. Am-
47766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mattitaidon kasvu ja parempi tehtävissä suo-
47767: olette 10 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn            riutuminen vaikuttaisi palkkaukseen. Milloin
47768: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tuottavuuden kehitystä ja tulostavoitteiden saa-
47769: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vuttamista voidaan mitata ja arvioida, ne voi-
47770: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    vat olla perusteina palkitsemiselle. Niin ikään
47771: kysymyksestä n:o 543:                                pyrkimyksenä on neuvottelu- ja sopimusjärjes-
47772:                                                      telmän kehittäminen siten, että virasto- ja
47773:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että        laitostasolle keskitetään nykyistä enemmän
47774:        valtionhallinnon yksiköissä siirretään        päätösvaltaa.
47775:        hallintotehtäviä ja vastuuta huonommin           Edellä mainittujen palkkausjärjestelmän ta-
47776:        palkatuille virkahenkilöille korottamat-      voitteiden toteuttamiseksi on tapahtunut voi-
47777:        ta palkkaa ja muuttamatta virkanimik-         makasta kehittämistä 1980-luvulta alkaen. Val-
47778:        keitä uutta toimenkuvaa vastaavaksi?          tioneuvoston asettama Henkilöstökomitea,
47779:                                                      joka valmisteli ehdotuksen valtion henkilöstö-
47780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         politiikan ja -hallinnon lähiajan keskeisiksi
47781: vasti seuraavaa:                                     kehittämislinjoiksi ja -toimenpiteiksi, jätti mie-
47782:                                                      tintönsä 28.9.1990. Komitean ehdotusten poh-
47783:    Tehtävien, toimivallan ja vastuun siirto          jalta on vireillä valtion henkilöstöpolitiikan
47784: alemmille portaille on jo pitkään ollut kehittä-     kehittämisen periaate- ja toteuttamisohjelman
47785: mislinjana useilla hallinnonaloilla. Tarkoitukse-    laatiminen vuosille 1991-1995, joka tuodaan
47786: na on ollut parantaa näin valtionhallinnon           valtioneuvoston käsittelyyn.
47787: palvelukykyä ja toimivuutta. Siirtoja on toteu-         Kysymyksessä on erityisesti viitattu epäkoh-
47788: tettu erityisesti sosiaali- ja terveyshallinnossa,   tiin poliisihallinnossa. Sisäasiainministeriön sel-
47789: kaavoitus- ja rakennustoiminnassa, asunto-           vityksen mukaan tehtävien delegointi poliisi-
47790: asioissa, kouluhallinnossa sekä tielaitoksessa.      hallinnossa on alkanut järjestelmällisenä 1970-
47791: Edellä kerrotusta ja muusta julkisen hallinnon       luvun lopulla, jolloin siitä otettiin määräykset
47792: uudistamisesta on tarkempi selvitys hallituksen      poliisipiirien ohjesääntöihin. Toimivallan siirtä-
47793: 5.4.1990 eduskunnalle antamassa selonteossa          misellä on ennen kaikkea nopeutettu ja muuten-
47794: julkisen hallinnon uudistamisesta.                   kin parannettu asiakaspalvelua. Henkilöstö on
47795:    Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on          lähes poikkeuksetta kokenut muutoksen myön-
47796: sovittu kulloinkin voimassa olevissa virkaehto-      teisenä kehityksenä. Palkkausta on jatkuvasti
47797: sopimuksissa. Eräiltä osin palvelussuhteen eh-       pyritty saamaan paremmin tehtäviä vastaavak-
47798: dot perustuvat lainsäädäntöön ja hallinnollisiin     si sekä virkajärjestelyin että ohjaamalla palkan-
47799: määräyksiin.                                         tarkistuksia niille henkilöille, joille toimivallan
47800:    Valtion virkamiesten palkkausjärjestelmä pe-      siirrolla on annettu entistä vaativampia tehtä-
47801: rustuu viroittain määrättyyn palkkausluokkaan        viä.
47802: ja palkkausluokittain määrättyyn palkkaan.              Edellä kerrotusta ilmenee hallituksen kanta
47803: Viran palkkausluokan perusteena ovat sen ase-        esitettyyn kysymykseen periaatteellisella tasol-
47804: ma ja tehtävät.                                      la. Tiivistetysti voisi kuitenkin vielä todeta,
47805:    Valtion virkaehtosopimus-ja palkkausjärjes-       että henkilöstöpolitiikan kehittämissuunnan
47806: telmää on arvosteltu henkilöstö-, tehtävä- ja        periaatteena on valtionhallinnon parempi pal-
47807: palkkausmuutosten joustamattomuudesta ja             velukyky ja sen edellytyksenä oleva tulokselli-
47808: keskittyneisyydestä. Nämä epäkohdat on hal-          sempi, taloudellisempi ja tuottavampi toiminta,
47809: linnossa tiedostettu ja hallituksen pyrkimykse-      joka saadaan aikaan asettamalla lähtökohdak-
47810: nä on, että palkkauksen taso määräytyisi teh-        si henkilöstön keskeinen asema kehittyvänä
47811: täväryhmittäin tehtävien vaativuuden mukaan          voimavarana ja muutoksen ja tuloksellisuuden
47812: ja palkkausportailla eteneminen perustuisi teh-      toteuttajana. Valtion henkilöstöpolitiikan ja
47813:                                   1990 vp. -    KK n:o 543                                    3
47814: 
47815: palvelussuhteen ehtojen tulee olla työmarkki-   palvelukseen saanti, pysyttäminen, tulokselli-
47816: noiden yleiseen tasoon verrattuna kokonaisuu-   nen työskentely ja palkitseminen voidaan tur-
47817: tena kilpailukykyiset siten, että henkilöstön   vata.
47818: 
47819:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1990
47820: 
47821:                                                                     Ministeri Ilkka Kanerva
47822: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 543
47823: 
47824: 
47825: 
47826: 
47827:                               Tili Riksdagens Herr Talman
47828:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det gäller personal-, uppgifts- och löneänd-
47829: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse         ringar och för att vara allt för centraliserat.
47830: av den 10 oktober 1990 till vederbörande            Dessa missförhållanden har varit kända inom
47831: medlem av statsrådet översänt avskrift av           förvaltningen och regeringens mål är att löne-
47832: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       nivån för varje uppgiftsgrupp skall fastställas i
47833: nade spörsmå1 nr 543:                               en1ighet med hur krävande uppgifterna är och
47834:                                                     att uppflyttningar från en löneklass till en
47835:           Vad anser Regeringen om att förvalt-      annan skall basera sig på förändringar i
47836:        ningsuppgifter och ansvar inom stats-        ':l.PPgifterna och de krav uppgifterna ställer.
47837:        förvaltningens enheter överförs på tjän-     Okad yrkesskicklighet och ett bättre fullgöran-
47838:        stemän som har lägre lön utan att 1önen      de av uppgifterna skall inverka på lönen. Om
47839:        höjs och utan att tjänstebenämningen         produktivitetsutvecklingen och uppnåendet av
47840:        ändras så att den skulle motsvara de         resultatmålen kan mätas och bedömas, kan
47841:        nya uppgifterna?                             resultaten utgöra en grund för belöning. Ett
47842:                                                     må1 är likaså att utveckla förhandlings- och
47843:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        avtalssystemet så att ämbetsverken och inrätt-
47844: samt anföra följande:                               ningarna får större bes1utanderätt än de för
47845:                                                     närvarande har.
47846:    En överföring av uppgifter, befogenheter och         1 syfte att uppnå de ovan nämnda målen
47847: ansvar till lägre nivå har redan länge hört till    gällande lönesystemet har en kraftig utveckling
47848: utvecklingstrenden inom flera förvaltningsom-       skett sedan 1980-talet. Den av statsrådet till-
47849: råden. A vsikten har varit att på detta sätt        satta Personalkommitten, som beredde ett för-
47850: förbättra servicen inom statsförvaltningen och      s1ag till centrala utvecklingslinjer och utveck-
47851: få allt att fungera bättre. Överföringar har        lingsåtgärder för statens personalpolitik och
47852: gjorts i synnerhet inom social- och hälsovårds-     personalförvaltning under den närmaste fram-
47853: förvaltningen, inom planläggnings- och bygg-        tiden, avgav sitt betänkande 28.9.1990. På basis
47854: nadsverksamheten, i fråga om bostadsärenden,        av kommittens förslag utarbetas för åren
47855: inom skolförvaltningen och vid vägverket. En        1991-1995 ett princip- och verkställighetspro-
47856: noggrannare utredning rörande det som sagts         gram rörande utvecklandet av statens personal-
47857: ovan och revideringen av den offentliga för-        politik. Programmet kommer att föreläggas
47858: valtningen i övrigt ingår i statsrådets redogö-     statsrådet för behandling.
47859: re1se om förnyelsen av den offentliga förvalt-          1 spörsmålet hänvisas särskilt till missförhål-
47860: ningen, som regeringen gav till riksdagen           landena inom polisförvaltningen. Enligt en
47861: 5.4.1990.                                           utredning av inrikesministeriet inleddes en sys-
47862:    Om villkoren i statstjänstemännens anställ-      tematisk delegering av uppgifter inom polisför-
47863: ningsförhållande har avtalats i de tjänstekol-      valtningen i slutet av 1970-talet. Då togs
47864: lektivavta1 som varit i kraft vid respektive        bestämmelser om saken in i polisdistriktens
47865: tidpunkt. Till vissa delar baserar sig anställ-     reglementen. Genom att befogenheter överförts
47866: ningsvillkoren på lagstiftning och administrati-    har framför allt kundbetjäningen blivit snab-
47867: va föreskrifter.                                    bare och också i övrigt bättre. Personalen har
47868:    Statstjänstemännens lönesystem baserar sig       nästan utan undantag upplevt förändringarna
47869: på löneklasser som fastställs för varje tjänst      som en positiv utveckling. En bättre motsva-
47870: och på lön som fastställs för. varje 1öneklass.     righet mellan löner och uppgifter har hela tiden
47871: Grunden för en tjänsts löneklass utgörs av          eftersträvats både genom tjänstearrangemang
47872: tjänstens ställning och de uppgifter som hör till   och genom att lönejusteringarna har styrts till
47873: den.                                                sådana personer som genom en överföring av
47874:    Statens tjänstekollektivavtals- och lönesys-     befogenheter har fått mera krävande uppgifter
47875: tem har kritiserats för att vara osmidigt när       än tidigare.
47876:                                    1990 vp. -     KK n:o 543                                    5
47877: 
47878:    Regeringens principiella ståndpunkt till det   centrala ställning som en resurs stadd i utveck-
47879: ställda spörsmålet framgår av det ovan sagda.     ling och som den faktor som genomför föränd-
47880: Kort kan dock ännu konstateras att det pri-       ringarna och när resultaten tas tili utgångs-
47881: mära målet för utvecklandet av personalpoliti-    punkt. Statens personalpolitik och anställnings-
47882: ken är bättre service inom statsförvaltningen     villkor bör som helhet tagna kunna konkurrera
47883: och en resultatmässigt bättre, mera ekonomisk     med den allmänna nivån på arbetsmarknaden
47884: och lönsammare verksamhet. En sådan verk-         så att tillgången på personal, kvarhållandet av
47885: samhet är en förutsättning för bättre service     den, ett resultatrikt arbete och belönandet kan
47886: och kan åstadkommas genom att personalens         säkerställas.
47887: 
47888:     Helsingfors den 14 november 1990
47889: 
47890:                                                                        Minister Ilkka Kanerva
47891:                                                1990 vp.
47892: 
47893: Kirjallinen kysymys n:o 544
47894: 
47895: 
47896: 
47897: 
47898:                                   Pulliainen: Opettajapulan poistamisesta
47899: 
47900: 
47901:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47902: 
47903:    Uutissyksyn 1990 kestoaiheita on ollut pe-        tamaan Suomen nuorisoa. Kehitystä voitaisiin
47904: ruskoulun ja lukion opettajapula. Yhä useam-         nopeuttaa Iakkauttamalla turha byrokratia.
47905: mat opettajantehtävät hoidetaan epäpätevin           Tähän tarjoutuu erinomainen mahdollisuus,
47906: voimin. Opettajantehtäviin on pakkotilanteessa       kun koulu- ja ammattikasvatushallitukset yh-
47907: jouduttu rekrytoimaan henkilöitä, joilta voi         distetään. Lääninhallitusten kouluosastot voi-
47908: odottaa kohtuudella vain oppikirjoissa esiinty-      daan lakkauttaa samassa vaiheessa.
47909: vien tietojen oppimisen kuulustelua.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47910:    Päteviä opettajia on kyllä koulutettu, mutta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
47911: he eivät ole opettamassa. Osa on hakeutunut          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
47912: muihin kuin opettajantehtäviin. Hyvin suuri          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47913: joukko on byrokraatteina lääninhallituksissa,
47914: kouluhallituksessa ja opetusministeriössä.                      Aikooko Hallitus edesauttaa opetta-
47915:    Monet koulubyrokraatit em. virastoissa ovat                japulan poistamista Iakkauttamalla tar-
47916: ilmiselvästi tekemässä sellaista, mitä ei tarvitse            peettomia opettajabyrokraatin virkoja
47917: tehdä. Heidän tekemällään byrokratialla ei ole                lääninhallituksista, kouluhallituksesta ja
47918: mieltä.                                                       opetusministeriöstä, jolloin viroissa nyt
47919:    Opettajapula helpottuisi ratkaisevasti, jos                olevat opettajat voivat siirtyä alkuperäi-
47920: opettajankoulutuksen läpikäyneet virkamiehet                  seen ammattiinsa, so. opettamaan Suo-
47921: siirtyisivät alkuperäiseen tehtäväänsä, so. opet-             men nuorisoa?
47922: 
47923:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1990
47924: 
47925:                                            Erkki Pulliainen
47926: 
47927: 
47928: 
47929: 
47930: 200070S
47931: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 544
47932: 
47933: 
47934: 
47935: 
47936:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47937: 
47938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kanopettajien poikkeuskoulutukseen 150 uutta
47939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       opiskelijaa. Poikkeuskoulutuksella on opettaja-
47940: olette 10 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           tilannetta parannettu myös erityisopetuksessa,
47941: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        musiikissa ja kuvaamataidossa. Aloituspaikko-
47942: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jen lisäämisen ohella opetusministeriö on edel-
47943: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      lyttänyt korkeakoulujen tehostavan opettajan-
47944: jallisesta kysymyksestä n:o 544:                    koulutusta siten, että vuosittain valmistuvien
47945:                                                     opettajien määrä kasvaa.
47946:          Aikooko Hallitus edesauttaa opetta-           Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
47947:        japulan poistamista Iakkauttamalla tar-      laiksi opetushallituksesta (HE n:o 225). Tä-
47948:        peettomia opettajabyrokraatin virkoja        män mukaisesti kouluhallitus ja ammattikas-
47949:        lääninhallituksista, kouluhallituksesta ja   vatushallitus yhdistetään 1.4.1991 lukien ope-
47950:        opetusministeriöstä, jolloin viroissa nyt    tusministeriön alaiseksi koulutuksen asiantun-
47951:        olevat opettajat voivat siirtyä alkuperäi-   tijavirastoksi -    opetushallitukseksi. Virasto
47952:        seen ammattiinsa, so. opettamaan Suo-        keskittyy lähinnä opetuksen tavoitteiden, sisäl-
47953:        men nuorisoa?                                töjen ja menetelmien kehittämiseen sekä kou-
47954:                                                     lutuksen tuloksellisuuden seurantaan ja edistä-
47955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          miseen.
47956: taen seuraavaa:                                        Opetushallituksen henkilöstömäärää on tar-
47957:                                                     koitus vähentää asteittain sen mukaan kuin
47958:    Lukuvuonna 1989-1990 peruskouluissa ja           hallinnollisten ja toiminnallisten tehtävien
47959: lukioissa oli yhteensä noin 48 000 päätoimista      uudelleenjärjestely sen mahdollistaa. Samanai-
47960: opettajaa. Peruskoulun opettajan viran hoita-       kaisesti opetushallituksen henkilöstörakenne
47961: jista 7 % oli vailla muodollista kelpoisuutta.      saatetaan vastaamaan uusia koulutuksen vaa-
47962: Lukiossa vastaava prosenttiosuus oli kaksi.         timia kehittämis-, tutkimus- ja arviointitehtä-
47963: Opettajatarpeen tyydyttämiseksi on peruskou-        viä. Opettajapulan poistamiseen opetushalli-
47964: lun luokanopettajakoulutukseen otettavien           tuksen tehtäväalueella toteutettavat uudistukset
47965: opiskelijoiden määrää lisätty 1980-luvulla voi-     eivät kuitenkaan merkittävästi vaikuta. Siihen
47966: makkaasti. Vuosikymmenen alussa koulutuk-           tarvitaan aiemmin esitettyjä toimenpiteitä opet-
47967: seen otettiin noin 700 opiskelijaa. Vuonna 1990     tajankoulutuksen määrälliseksi lisäämiseksi ja
47968: aloituspaikkoja on 900. Lisäksi on otettu luo-      koulutuksen tehostamiseksi.
47969: 
47970:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
47971: 
47972:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
47973:                                     1990 vp. -     KK n:o 544                                    3
47974: 
47975: 
47976: 
47977: 
47978:                              Tili Riksdagens Herr Talman
47979: 
47980:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-    rats även inom specialundervisning, musik och
47981: en anger, har Ni, Herr Talman, med Er              teckning. Vid sidan av det utökade antalet
47982: skrivelse av den 10 oktober 1990 tili vederbö-     nybörjarplatser har undervisningsministeriet
47983: rande medlem av statsrådet översänt en av-         förutsatt att högskolorna effektiverar lärarut-
47984: skrift av följande av riksdagsman Erkki Pul-       bildningen så att antalet utexaminerade lärare
47985: liainen undertecknade spörsmål nr 544:             ökar varje år.
47986:                                                       Regeringen har tili riksdagen avlåtit en pro-
47987:          Ämnar Regeringen bidra tili att av-       position med förslag tili lag om utbildningssty-
47988:        hjälpa lärarbristen genom att dra in        relsen (RP 225/90). Enligt propositionen kom-
47989:        onödiga lärarbyråkratiska tjänster vid      mer skolstyrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen
47990:        länsstyrelserna, skolstyrelsen och under-   att sammanslås 1.4.1991 tili ett undervisnings-
47991:        visningsministeriet, varvid de lärare       ministeriet underställt sakkunnigt ämbetsverk
47992:        som nu innehar dessa tjänster kan           - utbildningsstyrelsen. Ämbetsverket kommer
47993:        övergå tili sitt ursprungliga yrke, dvs.    närmast att koncentrera sig på att utveckla
47994:        undervisa ungdomen i Finland?               målen, innehållet och metoderna i undervis-
47995:                                                    ningen samt på att följa och främja utbildning-
47996:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       ens produktivitet.
47997: följande:                                             Avsikten är att gradvis minska antalet an-
47998:                                                    ställda vid utbildningsstyrelsen i den takt som
47999:   U nder läsåret 1989-1990 fanns det sam-          omorganiseringen av de administrativa och
48000: manlagt ca 48 000 heltidsanställda lärare i        operativa uppgifterna tillåter. Samtidigt kom-
48001: grundskolorna och gymnasierna. Av dem som          mer personalstrukturen vid utbildningsstyrelsen
48002: skötte lärartjänster i grundskolan saknade 7 %     att byggas upp så att den motsvarar de nya
48003: formell kompetens. I gymnasiet var motsvaran-      utvecklings-, forsknings- och utvärderingsupp-
48004: de procentandel två. För att tillgodose behovet    gifter som utbildningen kräver. De reformer
48005: av lärare har antalet studerande vid klasslärar-   som kommer att genomföras på utbildningssty-
48006: utbildningen utökats kraftigt under 1980-talet.    relsens verksamhetsområde har dock inga stör-
48007: I början av årtiondet intogs ca 700 studerande.    re verkningar på frågan om att avhjälpa
48008: Ar 1990 var antalet nybörjarplatser 900. Dess-     lärarbristen. För detta ändamål behövs det
48009: utom har 150 nya studerande intagits tili          tidigare beskrivna åtgärder så att lärarutbild-
48010: undantagsutbildning av klasslärare. Genom un-      ningen kvantitativt kan utvidgas och effektive-
48011: dantagsutbildning har lärarsituationen förbätt-    ras.
48012: 
48013:     Helsingfors den 9 november 1990
48014: 
48015:                                                            Undervisningsminister Ole Norrback
48016:                                             1990 vp.
48017: 
48018: Kirjallinen kysymys n:o 545
48019: 
48020: 
48021: 
48022: 
48023:                                 Moilanen ym.: Harmaakaihileikkausten lisäämisestä
48024: 
48025: 
48026:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48027: 
48028:    Ainakin parin vuoden ajan harmaakaihileik-     invaliditeettia kuten ennen, vaan näkökyky
48029: kausten janotustilanne on ollut vaikea. Maas-     kyetään korjaamaan. Tulevaisuudessa arvioi-
48030: samme on vuosittain noin 25 000 leikkausta        den mukaan leikkaustarve kasvaa entisestään,
48031: tarvitsevaa harmaakaihipotilasta. Vuosittain      kun ikääntyvien määrä kasvaa ja kun toisaalta
48032: pystytään leikkaamaan vain noin 15 000 poti-      leikkaushoitoa tarvitaan nykyistä nuorempana.
48033: lasta. Jonossa oli vuonna 1988 lääkintöhalli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
48034: tuksen tilastojen mukaan 8 700 potilasta. Jono-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
48035: tusaika oli kolmesta kuukaudesta vuoteen.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
48036: Toisen silmän leikkausta joutuu jonottamaan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48037: jopa kolmekin vuotta.
48038:    riman jonotusta harmaakaihileikkaukseen                  Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
48039: pääsee yksityispuolella, mutta silloin leikkaus          tus aikoo ryhtyä nykyisen vaikean har-
48040: maksaa noin 10 000 mk ja siihen vain harvoilla           maakaihileikkausjonotilanteen helpotta-
48041: on varaa ja mahdollisuuksia.                             miseksi ja leikkaushoitoa tarvitsevien
48042:    Viime vuosina leikkaustekniikka on kuiten-            potilaiden pääsemiseksi viivytyksettä
48043: kin kehittynyt niin, että leikkaus ei aiheuta            leikkaushoi toon?
48044: 
48045:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1990
48046: 
48047:           Eeva-Liisa Moilanen         Toimi Kankaanniemi            Sinikka Mönkäre
48048:           Tarja Kautto                Päivi Varpasuo                Kaarina Dromberg
48049:           Tellervo Renko              Erkki Pulliainen              Marjatta Stenius-Kaukonen
48050:           Vappu Säilynoja             Sirkka-Liisa Anttila          Kari Rajamäki
48051:           Ritva Vastamäki             Martti Tiuri                  Mauri Pekkarinen
48052:           Jarmo Wahlström             Ensia Laine                   Sakari Knuuttila
48053:           Esko Helle                  Esko Seppänen                 Raimo Vuoristo
48054:           Ole Wasz-Höckert            Sakari Valli                  Sauli Niinistö
48055:           Heikki A. Ollila            Kai Kalima                    Kari Urpilainen
48056:           Seppo Kääriäinen            Saara-Maria Paakkinen         Timo Roos
48057:           Risto Ahonen                Esko-Juhani Tennilä           Lea Mäkipää
48058:                      Pentti Lahti-Nuuttila                 Liisa Jaakonsaari
48059: 
48060: 
48061: 
48062: 
48063: 200070S
48064: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 545
48065: 
48066: 
48067: 
48068: 
48069:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     yksiköiden työskentelyn tehokkuutta paranne-
48071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taan. Leikkausjonoja lyhennetään lisäämällä
48072: olette 10 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn          erityisesti päiväkirurgisten ja lyhytjälkihoitois-
48073: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ten toimenpiteiden määrää. Lisäksi suunnitel-
48074: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mien mukaan operatiivisten alojen päivystys-
48075: edustaja Moilasen ym. näin kuuluvasta kirjal-      järjestelmää tehostetaan sairaanhoitopiireissä
48076: lisesta kysymyksestä n:o 545:                      keskittämällä päivystävien yksiköiden toimin-
48077:                                                    tavalmiutta. Harmaakaihileikkausmenetelmän
48078:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    kehittyminen yhä säästävämpään suuntaan li-
48079:        tus aikoo ryhtyä nykyisen vaikean har-      sää mahdollisuuksia suorittaa myös kaihileik-
48080:        maakaihileikkausjonotilanteen helpotta-     kauksia niin sanottuina päiväkirurgisina toi-
48081:        miseksi ja leikkaushoitoa tarvitsevien      menpiteinä.
48082:        potilaiden pääsemiseksi viivytyksettä          Silmäpotilaiden hoitoa tehostetaan ensisijai-
48083:        1eikkaushoitoon?                            sesti sairaanhoitopiirien omana toimintana. Li-
48084:                                                    säksi kunnat ja kuntainliitot voivat niille vah-
48085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vistetun valtionosuuteen oikeuttavan henkilö-
48086: vasti seuraavaa:                                   kunnan rajoissa hankkia ostopalveluja. Eräät
48087:                                                    kuntainliitot ovat ostaneet leikkauspalveluja
48088:    Kaihileikkauspotilaiden määrä on kasvanut       yksityissektorilta.
48089: ikärakenteen muutoksen ja kaihileikkausteknii-        Koska eri sairaanhoitopiirien leikkauskapa-
48090: kan kehityksen myötä. Vuonna 1983 silmätau-        siteetti on vaihteleva ja leikkausta odottavien
48091: tien alalla oli jonoissa 7 200 potilasta, määrä    jonot sairaanhoitopiireissä eri pituisia, tulee
48092: oli kasvanut 11 800 potilaaseen vuonna 1987.       sairaanhoitopiirien yhteistyötä kehittää ja te-
48093: Vuoden 1987 lokakuun tilanteen mukaan kai-         hostaa. Sairaanhoitopiirien käynnistyessä on
48094: hileikkausta jonotti 6 800 potilasta. Kaikkiaan    tarkoituksena selvittää sairaanhoitopiirien yh-
48095: silmätautien alalla vuonna 1987 oli jonossa        teistoimintamahdollisuudet eri piirien leikkaus-
48096: 11 800 potilasta. Kaihileikkauksia tehtiin vuon-   kapasiteetin mahdollisimman tehokkaaksi käy-
48097: na 1988 noin 9 000 potilaalle.                     täksi siten, että maan eri piirien alueilla asuvien
48098:    Tämän vuoden syyskuussa vuosille 1991-          silmäpotilaiden kaihileikkauksia voidaan suo-
48099: 1995 vahvistettujen terveydenhuollon valtakun-     rittaa sairaanhoitopiirirajojen yli.
48100: nallisten suunnitelmien mukaan operatiivisten
48101:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1990
48102: 
48103:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
48104:                                     1990 vp. -     KK n:o 545                                      3
48105: 
48106: 
48107: 
48108: 
48109:                              Tili Riksdagens Herr Talman
48110: 
48111:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         tionsenheterna. Operationsköerna minskas ge-
48112: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse         nom att man i synnerhet ökar antalet dagki-
48113: av den IO oktober I990 tili vederbörande            rurgiska åtgärder och åtgärder i form av
48114: medlem av statsrådet översänt avskrift av           korttidseftervård. Enligt planerna effektiveras
48115: följande av riksdagsman Moilanen m.fl. under-       dessutom joursystemet för operationsbran-
48116: tecknade spörsmål nr 545:                           scherna inom sjukvårdsdistrikten genom att
48117:                                                     handlingsberedskapen vid de jourhavande en-
48118:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen          heterna koncentreras. Då den metod som
48119:        vidta för att underlätta den svåra situa-    tiliämpas vid gråstarrsoperationer utvecklas i
48120:        tion som nu råder för dem som köar           en alit skonsammare riktning ökar möjligheter-
48121:        tili gråstarrsoperation och för att ge       na att göra även starroperationer som s.k.
48122:        patienter som måste opereras möjlighet       dagkirurgiska åtgärder.
48123:        att utan dröjsmål genomgå operation?             Behandlingen av ögonpatienter effektiveras i
48124:                                                     första hand som sjukvårdsdistriktens egen
48125:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        verksamhet. Dessutom kan kommunerna och
48126: samt anföra följande:                               kommunalförbunden köpa tjänster inom ra-
48127:                                                     men för den för deras vidkommande faststälida
48128:    Antalet patienter som behöver genomgå en         personai som berättigar tili statsandel. Vissa
48129: gråstarrsoperation har ökat i takt med den          kommuner har köpt operationstjänster av den
48130: förändrade åldersstrukturen och utvecklingen i      privata sektorn.
48131: starroperationstekniken. År I983 köade 7 200           Eftersom olika sjukhusdistrikt har varieran-
48132: patienter med ögonsjukdomar tili operation,         de operationskapacitet och köerna tili opera-
48133: men tili år I987 hade kön vuxit tili II 800         tioner är olika långa i sjukhusdistrikten, bör
48134: patienter. Enligt situationen i oktober I987        sjukhusdistriktens samarbete utvecklas och ef-
48135: köade 6 800 patienter tili starroperation. Sam-     fektiveras. Avsikten är, när sjukhusdistrikten
48136: manlagt köade II 800 patienter med ögonsjuk-        kommer i gång, att utreda sjukvårdsdistriktens
48137: domar tili operation år I987. Starroperationer      samarbetsmöjligheter att använda operations-
48138: gjordes år I988 på ca 9 000 patienter.              kapaciteten inom de olika distrikten så effektivt
48139:    Enligt de riksomfattande planer för hälso-       som möjligt så att starroperationer på patienter
48140: vården som faststälides i september i år för        inom de olika distrikten i landet kan göras över
48141: åren I99I-I995 effektiveras arbetet vid opera-      sjukhusdistriktsgränserna.
48142: 
48143:     Helsingfors den 7 november I990
48144: 
48145:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
48146:                                                1990 vp.
48147: 
48148: Skriftligt spörsmål nr 546
48149: 
48150: 
48151: 
48152: 
48153:                                   Lax m.fl.: Om ökat internationellt biståndssamarbete i fråga om
48154:                                      Östeuropa
48155: 
48156: 
48157: 
48158:                               Till Riksdagens Herr Talman
48159: 
48160:    Svåra brister i livsmedelsförsörjningen i         bistånd också skall ges till vissa andra Iänder
48161: Östeuropa och den växande välståndsklyftan           har nyligen fattats. Redan nu löpande program
48162: mellan Europas Östra och västra halvor är en         uppgår tili tiotals miljarder mark.
48163: farlig tidsinställd bomb i vår världsdel. Insikten      Det enda EG-stödda projektet hittills som
48164: om detta och att en lösning av många brän-           avses finansiera några som helst åtgärder i
48165: nande miljöproblem förutsätter en modernise-         Sovjetunionen, och då också i ytterst begrän-
48166: ring av såväl produktionsanläggningar som            sad omfattning, är veterligen den Europeiska
48167: infrastrukturen i de s.k. östblocksländerna har      återuppbyggnads- och utvecklingsbanken. Av-
48168: på kort tid slagit igenom i västvärlden.             talet om de två tyska staternas återförening,
48169:    På bara några år har en mängd såväl               de pågående avrustningsförhandlingarna och
48170: nationella som samfällda västliga biståndsini-       KSSE-processen kommer sannolikt att jämna
48171: tiativ och insatser gjorts för att råda bot på       vägen för ökat bistånd tili Sovjetunionen.
48172: situationen. Också Finland har gått in för olika        Hittills är det bara Finland, Norge och
48173: åtgärder, både som ensam bidragsgivare och i         Sverige som visat klar beredskap att bidra tili
48174: förening med andra länder, och förklarat sig         att lösa problemen i närområdena öster och
48175: beredd tili ytterligare insatser.                    söder om vårt land. Finansieringsåtagandena
48176:    Svårigheterna som måste övervinnas är enor-       inom NOPEF och NEFCO i anslutning tili
48177: ma och det är uppenbart att det krävs en klar        Nordiska investeringsbanken är bra exempel på
48178: arbetsfördelning och samordning av bistånds-         detta. Finland, Norge och Sverige borde kon-
48179: insatserna från olika Iänder för att goda resul-     centrera sina insatser främst tili Kolahalvön,
48180: tat skall kunna nås.                                 Leningrad-området och Baltikum. Det vore ett
48181:    Vidden av problemen kan åskådliggöras med         mycket naturligt arbetsfält inom ett vidare
48182: läget i f.d. Östtyskland, som vi vant oss vid att    biståndssamarbete. Det vore däremot både
48183: betrakta som en av de bäst fungerande öst-           onaturligt och olyckligt om dessa områden helt
48184: ekonomierna. Det finns bedömare som anser            skulle ställas utanför tunga västliga bistånds-
48185: att omkring sjuttio procent av produktionsap-        program som är i vardande.
48186: paraten där måste läggas ned och ersättas med           Regeringen måste aktivt gå in för att de
48187: helt nya anläggningar.                               nämnda områdena skall fås med i ett bredare
48188:    Trots intensiva kontakter länderna emellan        internationellt samarbete. Varför inte tillsam-
48189: är det t.ex. ifråga om de mest brännande             mans med Norge och Sverige inbjuda Grupp
48190: miljöproblemen i Europa fortfarande oklart           24 att delta och samtidigt erbjuda sig att bära
48191: vad som skall göras och vem som skall göra           huvudansvaret för insatserna i dessa våra när-
48192: vad. Finland kunde göra en viktig insats för att     områden? Ett utvidgat samarbete med Grupp
48193: bidra tili att det skapas klarhet i detta.           24 skulle dessutom öppna möjligheter för
48194:    Det är inte ens två år sedan EG-kommissio-        finländska företag och finländskt kunnande
48195: nen började samordna OECD-ländernas bi-              inom bl.a. process- och miljöteknik att göra
48196: ståndsinsatser inom den s.k. Grupp 24. Också         inbrytningar på betydande nya marknader.
48197: Finland har deltagit i vissa projekt. Hittills har      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
48198: gruppen stött Polen och Ungern. Beslut om att        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
48199: 
48200: 200070S
48201: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 546
48202: 
48203: skriver till vederbörande medlem av statsrådet          för att viktiga områden i vår omedel-
48204: ställa följande spörsmål:                               bara närhet såsom Kolahalvön, Lenin-
48205:                                                         grad-området och Baltikum inte skall
48206:           Vad avser Regeringen att göra för att         ställas utanför de stora biståndspro-
48207:        främja en vettig arbetsfördelning mellan         gram som håller på att byggas upp i
48208:        de västliga industriländerna i fråga om          väst?
48209:        biståndsinsatserna till Östeuropa och
48210:     Helsingfors den 10 oktober 1990
48211: 
48212:         Henrik Lax                    Gustav Björkstrand         Päivi Varpasuo
48213:                                       1990 vp. -     KK n:o 546                                       3
48214: 
48215: Kirjallinen kysymys n:o 546                                                                 Suomennos
48216: 
48217: 
48218: 
48219: 
48220:                                   Lax ym.: Kansainvälisen yhteistyön lisäämisestä Itä-Euroopan
48221:                                      avustustoiminnassa
48222: 
48223: 
48224:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48225: 
48226:    Pahat puutteet Itä-Euroopan elintarvike-          nyt käynnistyneet ohjelmat edustavat kymme-
48227: huollossa sekä kasvava elintasokuilu Euroopan        niä miljardeja markkoja.
48228: itäisen ja läntisen puoliskon välillä muodosta-         Ainoa tähänastisista EY:n tukemista hank-
48229: vat vaarallisen aikapommin maanosassamme.            keista, joka on tarkoitettu ylipäätään edes
48230: Tämän samoin kuin sen oivaltaminen, että             rahoittamaan Neuvostoliitossa toteutettavia
48231: monien polttavien ympäristöongelmien ratkai-         toimenpiteitä, ja näidenkin osalta äärimmäisen
48232: seminen edellyttää yhtä lailla tuotantolaitosten     suppeissa puitteissa, on tiettävästi Euroopan
48233: kuin infrastruktuurin uusimista ns. itäblokin        jälleenrakennus- ja kehityspankki. Sopimus
48234: maissa, on lyhyessä ajassa levinnyt länsimaissa.     kahden saksalaisen valtion yhdistymisestä,
48235:    Vain muutamassa vuodessa on tehty joukko          käynnissä olevat aseriisuntaneuvottelut ja
48236: kansallisia samoin kuin monenkeskisiäkin län-        ETYK-prosessi tasoittavat todennäköisesti tie-
48237: tisiä avunautoaloitteita ja toimenpiteitä tilan-     tä Neuvostoliitolle annettavan avun osalta.
48238: teen korjaamiseksi. Myös Suomi on ryhtynyt              Tähän asti vain Suomi, Norja ja Ruotsi ovat
48239: erilaisiin toimenpiteisiin antamalla avustusta       selvästi osoittaneet valmiuttaan myötävaikut-
48240: sekä yksin että yhdessä muiden maiden kanssa         taa ongelmien ratkaisemiseen maamme lähi-
48241: ja ilmoittanut valmiutensa lisäpanostuksiin.         alueilla idässä ja etelässä. Rahoitussitoumukset
48242:     Voitettavat vaikeudet ovat jättimäisiä ja il-    Pohjoismaiden investointipankkiin liittyvien
48243: meistä on, että hyvien tulosten saavuttamiseksi      NOPEFin ja NEFCOn puitteissa ovat hyviä
48244: vaaditaan selkeä työnjako ja eri maiden avus-        esimerkkejä tästä. Suomen, Norjan ja Ruotsin
48245: tusten yhteensovittamista.                           tulisi keskittää panoksensa ensisijaisesti Kuolan
48246:     Ongelmien laajuutta voidaan havainnollistaa      niemimaalle sekä Leningradin ja Baltian alueil-
48247: entisessä Itä-Saksassa vallitsevan tilanteen avul-   le. Tässä olisi varsin luonnollinen työkenttä
48248: la. Mehän olemme tottuneet pitämään sitä idän        laajemman avunautoyhteistyön            puitteissa.
48249: parhaiten toimiviin talouksiin kuuluvana.            Luonnotonta ja onnetonta sitä vastoin olisi,
48250: Eräät huomioitsijat arvioivat, että noin seitse-     mikäli nuo alueet jäisivät kokonaan syntymäs-
48251:  mänkymmentä prosenttia sikäläisestä tuotanto-       sä olevien raskaan sarjan läntisten avustusoh-
48252:  koneistosta on purettava ja korvattava koko-        jelmien ulkopuolelle.
48253:  naan uusilla laitoksilla.                              Hallituksen on aktiivisesti ryhdyttävä toi-
48254:     Eri maiden välisistä tiheistä yhteyksistä huo-   miin, jotta mainitut alueet saadaan mukaan
48255:  limatta on esim. Euroopan pahimpien ympä-           laajan kansainvälisen yhteistyön piiriin. Eikö
48256:  ristöongelmien osalta edelleen epäselvää, mitä      olisi syytä yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa
48257:  tulisi tehdä ja kenen tulisi tehdä mitä. Suomi      kutsua Ryhmä 24 mukaan ja tarjoutua päävas-
48258:  voisi tärkeällä tavalla myötävaikuttaa tämän        tuunkantajaksi näille meidän lähialueillemme
48259:  asian selkeyttämiseen.                              kohdistuvien toimien osalta? Yhteistyön laajen-
48260:     Kahtakaan vuotta ei ole kulunut siitä, kun       taminen Ryhmä 24:n kanssa avaisi lisäksi
48261:  EY-komissio ryhtyi sovittamaan yhteen               mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja suo-
48262:  OECD-maiden aputoimia ns. Ryhmä 24:n puit-          malaiselle osaamiselle mm. prosessi- ja ympä-
48263:  teissa. Myös Suomi on osallistunut eräisiin         ristötekniikan aloilla tehdä valtauksia tärkeillä
48264:  hankkeisiin. Ryhmä on tähän asti tukenut            uusilla markkinoilla.
48265:  Puolaa ja Unkaria. Avun antamisesta myös               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
48266:  eräille muille maille on hiljattain päätetty. Jo    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
48267: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 546
48268: 
48269: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen           hyväksi, ettei tärkeitä alueita välittö-
48270: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            mässä läheisyydessämme kuten Kuolan
48271:                                                        niemimaata sekä Leningradin ja Baltian
48272:           Mitä Hallitus aikoo tehdä edistääk-          alueita jätetä lännessä rakenteilla ole-
48273:        seen järkevän työnjaon syntymistä län-          vien mittavien avustusohjelmien ulko-
48274:        tisten teollisuusmaiden välille Itä-Eu-         puolelle?
48275:        roopan avustustoimien osalta Ja sen
48276:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1990
48277: 
48278:         Henrik Lax                   Gustav Björkstrand          Päivi Varpasuo
48279:                                     1990 vp. -     KK n:o 546                                     5
48280: 
48281: 
48282: 
48283: 
48284:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48285: 
48286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Toimintaohjelman kohdealueet ovat toimin-
48287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tasektorista riippuen Neuvostoliitossa sijaitse-
48288: olette 10 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn          vat Suomen lähialueet sekä itäinen Keski-
48289: kirjeenne n:o 1642 ohella toimittanut valtioneu-   Eurooppa. Eräänä ohjelman keskeisenä tavoit-
48290: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       teena on lähialueiden ympäristöongelmien rat-
48291: kansanedustaja Laxin ym. näin kuuluvasta           kaiseminen.
48292: kirjallisesta kysymyksestä n:o 546:                   Ympäristöministeriön toimesta on käynnis-
48293:                                                    tetty selvitykset lähialueittemme, Kuolan, Kar-
48294:           Mitä Hallitus aikoo tehdä edistääk-      jalan, Leningradin ja Baltian alueiden pahim-
48295:        seen järkevän työnjaon syntymistä län-      mista saastelähteistä, joiden pohjalta on määrä
48296:        tisten teollisuusmaiden välille Itä-Eu-     ensi vuoden aikana käynnistää hankekohtaiset
48297:        roopan avustustoimien osalta ja sen         neuvottelut ympäristöhaittojen lieventämiseksi.
48298:        hyväksi, ettei tärkeitä alueita välittö-       Itä-Euroopan toimintaohjelmassa on lisäksi,
48299:        mässä läheisyydessämme kuten Kuolan         Suomen rajalliset voimavarat huomioon ot-
48300:        niemimaata sekä Leningradin ja Baltian      taen, pidetty tarkoituksenmukaisena pyrkiä he-
48301:        alueita jätetä lännessä rakenteilla ole-    rättämään, ennen kaikkea rahoituksen osalta,
48302:        vien mittavien avustusohjelmien ulko-       kansainvälistä kiinnostusta Suomelle tärkeisiin
48303:        puolelle?                                   projekteihin mm. edistämällä erilaisia yhteisra-
48304:                                                    hoitusmuotoja.
48305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitukset ovat
48306: vasti seuraavaa:                                   todenneet pitävänsä ympäristöyhteistyötä Neu-
48307:                                                    vostoliiton kanssa entistä tärkeämpänä sekä
48308:    Suomi on osallistunut aktiivisesti Keski- ja    pohjoisilla alueilla että Itämeren piirissä. Kuo-
48309: Itä-Euroopan maiden taloudelliseen tukemiseen      lan nikkelisulattojen uudistamishankkeen yh-
48310: lähtökohtanaan mm. vakaan ja tasapainoisen         teydessä maat ovat todenneet niiden Neuvos-
48311: taloudellisen kehityksen edistäminen sekä eri      toliiton kanssa toteutettavan yhteistyön tässä
48312: maiden taloudellisten kehityserojen kaventami-     projektissa tulevan edesauttamaan vastaista yh-
48313: nen Euroopassa. Puolan ja Unkarin kohdalla         teistyötä myös muilla aloilla.
48314: erilaisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin jo ennen        Pohjoismaiden pääministerit asettivat Ron-
48315: kansainvälisten järjestelyjen, ns. 24 maan ryh-    nebyssä 2.9.1990 pidetyssä Itämeren yhteistyö-
48316: män toiminnan, käynnistymistä v. 1989. Halli-      kokouksessa erityistyöryhmän tutkimaan Poh-
48317: tus on julkaissut tiedotteen Suomen Itä-Euroo-     joismaiden mahdollisuuksia rahoittaa yhteises-
48318: pan toimintaohjelmasta samassa yhteydessä,         ti Kuolan nikkelisulattojen uudistamista. Suo-
48319: kun toimintaohjelman sisältöä selvitettiin edus-   men ja SNTL:n hallitukset sopivat 25.9.1990
48320: kunnan ulkoasiainvaliokunnalle 25.9.1990.          periaatteessa sulattojen uudistamisesta ja an-
48321:    Itä- ja Keski-Euroopan maiden koordinoi-        toivat toimitus- ja rahoitusosapuolille tehtä-
48322: tuun taloudelliseen avustamiseen osallistuvat      väksi konkreettisten neuvottelujen käynnistä-
48323: tällä hetkellä kaikki OECD-maat, minkä lisäksi     misen asiasta siten, että suunnitelmista tulisi
48324: useat kansainväliset järjestöt kuten IMF,          raportoida hallituksille marraskuun puoliväliin
48325: IBRD, OECD, ECE, Euroopan neuvosto ja              mennessä. Pohjoismaat ovat saamassa val-
48326: IEA ovat mukauttamassa toimintaansa ao.            miiksi yhteisen rahoitusesityksensä, joka on
48327: maiden talousuudistusten tarpeita palvelevaksi.    tarkoitus lähipäivinä luovuttaa SNTL:n edus-
48328: Kysymys toiminnan tarkoituksenmukaisesta           tajille. Suomen ja Norjan hallitukset tulevat
48329: työnjaosta on näissä yhteyksissä, samoin kuin      osallistumaan taloudellisesti sulattojen uudista-
48330: laajemmin myös ETYKin puitteissa ollut kes-        misen kustannuksiin osana yhteistä rahoitus-
48331: keisesti esillä. Suomi on osallistunut tähän       suunnitelmaa. Hankkeen kokonaisarvoksi il-
48332: toimintaan aktiivisesti Itä-Eurooppa-toimin-       man korkokustannuksia on arvioitu n. 3 mil-
48333: taohjelmassa hahmotelluita pohjalta.               jardia markkaa ja se on siten Itä-Euroopan
48334: 6                                    1990 vp. -     KK n:o 546
48335: 
48336: avustustoimintaan liittyvänä kohteena poik-         tmmmnan täysimittaista ulottamista myös
48337: keuksellisen suuri.                                 Neuvostoliittoon asian tullessa uudelleen käsi-
48338:    Kirjallisessa kysymyksessä mainitun Pohjois-     teltäväksi pankin hallintoelimissä.
48339: maiden Investointipankin toiminnan lisäksi             Neuvostoliitto ei muodollisesti kuulu ns.
48340: Pohjoismaat ovat aktivoineet yhteistoimintaan-      Ryhmä 24:n puitteissa toteutettavan Itä- ja
48341: sa erityisesti Baltian maissa, mm. rahoittamana     Keski-Euroopan maiden taloudellisen avustus-
48342: ministerineuvoston budjetista apurahoja, tiedo-     toiminnan kohteisiin. Keskustelua SNTL:n ta-
48343: tustoimintaa ja muita yhteistyöhankkeita. Li-       lousuudistusten tukemisesta ja taloudellisesta
48344: säksi on ministerineuvoston piirissä suunniteltu    avusta on kuitenkin käyty G 24 -ministeriko-
48345: hankkeita, jotka kohdistuvat mm. infrastruk-        kouksen yhteydessä sekä joulukuussa 1989 että
48346: tuuri-investointeihin ja ulkomaankaupan kehit-      erityisen laajasti heinäkuussa 1990 Brysselissä.
48347: tämiseen.                                              Viimeksi mainitussa kokouksessa oli myös
48348:    Neuvostoliiton taloudellinen avustaminen on      esillä kysymys Neuvostoliittoa koskevasta eril-
48349: tähän mennessä noussut konkreettisimmin esil-       lisohjelmasta, mutta asiasta ei ollut mahdollista
48350: le sen ja johtavien läntisten teollisuusmaiden      päästä yksimielisyyteen kokouksen loppukom-
48351: kahdenvälisissä suhteissa. Erityisesti Saksa on     munikeassa. Suomen kokouspuheenvuorossa
48352: ryhtynyt huomattaviin teknisiin ja taloudellisiin   tuotiin esiin hallituksen valmius ympäristöyh-
48353: avustustoimenpiteisiin.                             teistyön ja koulutusyhteistyön laajentamiseen
48354:    Euroopan yhteisömaiden huippukokoukses-          maamme lähialueilla Neuvostoliitossa.
48355: sa Dublinissa kesäkuussa annettiin EY:n ko-            EY:n komissio on luvannut saattaa Neuvos-
48356: missiolle tehtäväksi käynnistää Neuvostoliiton      toliiton kanssa käymiensä keskustelujen tulok-
48357: kanssa keskustelut lyhytaikaista luototusta ja      set myös muiden Ryhmä 24:n osanottajamaiden
48358: pitemmän aikavälin rakennemuutosta koske-           tietoon. Hallitus on omasta puolestaan myös
48359: vien ehdotusten valmistelemiseksi.                  tässä yhteydessä valmis edistämään mahdolli-
48360:    Myös johtavien teollisuusmaiden Houstonis-       suuksiensa mukaan laajapohjaisen kansainväli-
48361: sa 9 .-11. 7.1990 pitämässä huippukokouksessa       sen avustustoiminnan ulottamista Neuvostoliit-
48362: käytiin seikkaperäinen keskustelu Neuvostolii-      toon sen taloudellisen kehityksen tarpeita pal-
48363: ton taloudellisesta tukemisesta, jonka perusteel-   velevilla aloilla, yhteistyössä myös muiden Poh-
48364: la IMF:lle annettiin yhdessä mm. Maailman-          joismaiden kanssa.
48365: pankin ja OECD:n sekä Euroopan kehityspan-             Neuvostoliiton asemasta 24 maan ryhmän
48366: kin kanssa tehtäväksi käynnistää SNTL:n ta-         avustustoiminnan kohteena ei johtavien teolli-
48367: louden tutkimus sekä laatia maan talousuudis-       suusmaiden kesken eikä myöskään EY:n piiris-
48368: tusten toteuttamista koskevia suosituksia sa-       sä vallitse yksimielisyyttä. EY on julkituonut
48369: moin      kuin     kriteerit,  joiden   pohjalta    valmiutensa Neuvostoliittoon suuntautuviin
48370: talousavulla olisi mahdollista tukea maan ta-       elintarviketoimituksiin, mutta katsonut varsi-
48371: lousuudistuksia.                                    naisen makrotaloudellisen avun vaativan lisä-
48372:    Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin,      selvityksiä.
48373: EBRD:n, perustamisneuvottelujen yhteydessä             EY:n komissio on viimeksi24maan ryhmän
48374: Suomi kannatti pankin lainanannon ja muun           johtavien virkamiesten kokouksessa tuonut
48375: toiminnan ulottamista täysimääräisesti kaikkiin     esiin kiinnostuksensa Kuola-projektiinja toden-
48376: kohdemaihin. Pankin peruskirjasta oli kuiten-       nut sen voivan muodostaa ennakkotapauksen
48377: kin mahdollista päästä kaikkien osanottajamai-      koordinoidusta monenkeskisestä ympäristöyh-
48378: den kesken yksimielisyyteen vain rajoittamalla      teistyöstä ryhmän piirissä.
48379: toiminnan alkuvaiheessa oleellisesti Neuvosto-         Energiasektori on noussut SEV-maiden väli-
48380: liiton mahdollisuuksia lainansaantiin. Mm.          sen kaupan muutosten ja Persianlahden kriisin
48381: Pohjoismaiden esityksestä peruskirjassa tode-       tuloksena keskeiseksi prioriteettialueeksi 24
48382: taan pankin tulevan kaikessa toiminnassaan          maan ryhmän toiminnassa. Energiasektorin yh-
48383: edistämään ympäristön kannalta tervettä ja          teistyötä ja avustustoimintaa koskevia keskus-
48384: kestävää kehitystä.                                 teluja tullaan ryhmän toimesta käymään myös
48385:    Hallitus on valmis edelleen tukemaan pankin      Neuvostoliiton kanssa.
48386: 
48387:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
48388: 
48389:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
48390:                                       1990 vp. -     KK n:o 546                                     7
48391: 
48392:                               Tili Riksdagens Herr Talman
48393:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Mellaneuropa. Ett av de centrala målen för
48394: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          programmet är att lösa miljöproblemen i när-
48395: nr 1642 av den 10 oktober 1990 till vederbö-         områdena.
48396: rande medlem av statsrådet översänt avskrift            Utredningar har på miijöministeriets initiativ
48397: av följande av riksdagsman Lax m.fl. under-          inletts angående de värsta föroreningskällorna
48398: tecknade spörsmål nr 546:                            inom våra närområden, dvs. Kolahalvön, Ka-
48399:                                                      relen, Leningrad och Baltikum, och avsikten är
48400:                                                      att på basis av utredningarna nästa år inleda
48401:           Vad avser Regeringen att göra för att      projektvisa förhandlingar om hur miljöskador-
48402:        främja en vettig arbetsfördelning mellan      na kan lindras.
48403:        de västliga industriländerna i fråga om          Med tanke på Finlands begränsade resurser
48404:        biståndsinsatserna till Östeuropa och         har det i åtgärdsprogrammet för Östeuropa
48405:        för att viktiga områden i vår omedel-         dessutom ansetts vara ändamålsenligt att strä-
48406:        bara närhet såsom Kolahalvön, Lenin-          va efter att framför allt beträffande finansie-
48407:        grad-området och Baltikum inte skall          ringen väcka internationellt intresse för projekt
48408:        ställas utanför de stora biståndspro-         som är viktiga för Finland, bl.a. genom att
48409:        gram som håller på att byggas upp i           främja olika former av samfinansiering.
48410:        väst?                                            Regeringarna i Finland, Sverige och Norge
48411:                                                      har konstaterat sig anse att miljösamarbetet
48412:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         med Sovjetunionen är allt viktigare både inom
48413: samt anföra följande:                                de nordliga områdena och beträffande Öster-
48414:                                                      sjön. De tre nordiska länderna konstaterade i
48415:    Finland har aktivt stött länderna i Mellan-       samband med projektet för förbättring av
48416: och Östeuropa ekonomiskt i syfte bl.a. att           nickelsmältverken på Kolahalvön att det sam-
48417: främja en stabil och balanserad ekonomisk            arbete som i och med detta projekt idkas med
48418: utveckling samt att minska skillnaderna i eko-       Sovjetunionen kommer att främja motsvarande
48419: nomisk utveckling mellan olika Iänder i Euro-        samarbete även inom andra områden.
48420: pa. Beträffande Polen och Ungern vidtogs                Statsministrarna i de nordiska länderna till-
48421: diverse åtgärder redan innan internationella         satte vid samarbetskonferensen angående Ös-
48422: arrangemang, dvs. den s.k. 24-gruppens verk-         tersjön den 2 september 1990 i Ronneby en
48423: samhet, vidtogs år 1989. Regeringen har pub-         specialarbetsgrupp med uppgift att undersöka
48424: licerat en kommunike om Finlands åtgärdspro-         möjligheterna för de nordiska länderna att
48425: gram för Östeuropa i samband med att inne-           gemensamt finansiera en förnyelse av nickel-
48426: hållet i detta program klarlades för riksdagens      smältverken på Kolahalvön. Regeringarna i
48427: utrikesutskott den 25 september 1990.                Finland och Sovjetunionen kom den 25 sep-
48428:    För närvarande deltar samtliga OECD-              tember 1990 i princip överens om en förnyelse
48429: länder i ett koordinerat ekonomiskt biståndsar-      av smältverken och gav förrättnings- och finan-
48430: bete riktat till de öst- och mellaneuropeiska län-   sieringsparterna i uppgift att inleda konkreta
48431: derna, och dessutom håller flera internationella     förhandlingar i ärendet så att planerna kan
48432: organisationer så som IMF, IBRD, OECD,               rapporteras till regeringarna före mitten av
48433: ECE, Europarådet och IEA på att anpassa sin          november. De nordiska länderna håller på att
48434: verksamhet så att den tjänar dessa länders be-       färdigställa ett gemensamt finansieringsförslag,
48435: hov av ekonomiska reformer. Frågan om en             som enligt avsikt skall överlämnas till represen-
48436: ändamålsenlig arbetsfördelning beträffande           tanterna för Sovjetunionen under de närmaste
48437: denna verksamhet har i dessa sammanhang, lik-        dagarna. Regeringarna i Finland och Norge
48438: som även i vidare kretsar inom ramen för             kommer att betala en del av kostnaderna för en
48439: KSSE, intagit en central ställning. Finland har      förnyelse. av smältverken som en del av den
48440: aktivt deltagit i denna verksamhet utgående          gemensamma finansieringsplanen. Totalvärdet
48441: från vad som skisserats i östeuropaprogrammet.       för projektet utan räntekostnader har uppskat-
48442:    De områden som omfattas av åtgärdspro-            tats till ca 3 mrd. mk och därmed är det
48443: grammet är beroende på åtgärdssektor sovje-          exceptionellt omfattande som objekt för bi-
48444: tiska närområden till Finland samt det östliga       ståndsverksamheten i Östeuropa.
48445: 8                                     1990 vp. -     KK n:o 546
48446: 
48447:    Förutom den verksamhet inom Nordiska in-          det kommer upp på nytt i bankens förvaltnings-
48448: vesteringsbanken som nämns i spörsmålet har          organ.
48449: de nordiska länderna aktiverat sitt samarbete           Sovjetunionen hör formellt inte tili de Iänder
48450: särskilt i de baltiska republikerna bl.a. genom      som omfattas av den ekonomiska biståndsverk-
48451: att i ministerrådets budget finansiera bidrag,       samhet tili länderna i Öst- och Mellaneuropa
48452: informationsverksamhet och andra samarbets-          som genomförs inom ramen för 24-gruppen.
48453: projekt. Dessutom har ministerrådet planerat         Förhandlingar om stöd och ekonomiskt bi-
48454: projekt som berör investeringar i infrastruktu-      stånd för de ekonomiska reformerna i Sovjet-
48455: ren och utvecklande av utrikeshandeln.               unionen har dock förts i samband med minis-
48456:    Det ekonomiska biståndet tili Sovjetunionen       termöten inom G 24, både i december 1989 och
48457: har hittills fått sitt mest konkreta uttryck i       i särskild stor omfattning i Bryssel i juli 1990.
48458: landets internationella relationer tili de ledande      Vid det senast nämnda mötet var också
48459: västliga industriländerna. Framför allt Tysk-        frågan om ett särskilt program för Sovjetunio-
48460: land har vidtagit betydande tekniska och eko-        nen uppe, men enhällighet kunde inte uppnås i
48461: nomiska biståndsåtgärder.                            mötets slutkommunike. I Finlands anförande
48462:    Vid toppmötet för medlemsländerna i Euro-         vid mötet framfördes regeringens beredvil!ighet
48463: peiska gemenskaperna i Dublin i juni gavs            att utvidga miljö- och utbildningssamarbetet
48464: EG-kommissionen i uppdrag att inleda för-            med våra närområden i Sovjetunionen.
48465: handlingar med Sovjetunionen om förberedelse            EG-kommissionen har !ovat meddela resul-
48466: av förslag tili kortfristiga lån och strukturom-     taten av sina förhandlingar med Sovjetunionen
48467: vandling på längre sikt.                             även tili de övriga länderna i G 24. Den
48468:    Ä ven vid de ledande industriländernas topp-      finländska regeringen är för sin del beredd att
48469: möte i Houston 9-11.7.1990 fördes en detal-          även i detta sammanhang i mån av möjlighet
48470: jerad diskussion om ekonomiskt stöd tili Sovjet-     främja att en internationell biståndsverksamhet
48471: unionen, och utgående från diskussionen gavs         på bred basis utvidgas så att den omfattar
48472: IMF i uppgift att i samarbete med bl.a.              Sovjetunionen inom de områden som tjänar
48473: Världsbanken, OECD och Europeiska utveck-            behoven för landets ekonomiska utveckling.
48474: lingsbanken inleda en utredning av den sovje-        Detta främjande kan även ske i samarbete med
48475: tiska ekonomin samt utarbeta rekommendatio-          det övriga Norden.
48476: ner för genomförandet av ekonomiska refor-              Varken mellan de ledande industriländerna
48477: mer i Sovjetunionen och kriterier på basis av        eller inom EG råder det enighet om Sovjetunio-
48478: vilka det vore möjligt att stödja reformerna         nens ställning som föremål för 24-gruppens bi-
48479: genom ekonomisk hjälp.                               ståndsverksamhet. EG har offentligt deklarerat
48480:    1 samband med förhandlingarna om inrät-           sin beredskap att leverera livsmedel tili Sovjet-
48481: tande av den europeiska återuppbyggnads- och         unionen, men ansett att ett egentligt makroeko-
48482: utvecklingsbanken, EBRD, förespråkade Fin-           nomiskt stöd kräver tillläggsutredningar.
48483: land att bankens långivning och övriga verk-            EG-kommissionen framförde senast vid mö-
48484: samhet i sin helhet skall omfatta samtliga           tet för de ledande tjänstemännen i G 24 sitt
48485: Iänder som berörs av bankens verksamhet.             intresse för Kola-projektet och konstaterade att
48486: Enhällighet om bankens grundstadga mellan            projektet kan komma ett utgöra ett exempel på
48487: samtliga deltagarländer kunde uppnås endast          samordnat multilateralt miljösamarbete inom
48488: genom en väsentlig begränsning av Sovjetunio-        gruppen.
48489: nens möjligheter tili lån under verksamhetens           Energisektorn har tili följd av förändringar-
48490: initialskeden. På bl.a. de nordiska ländernas        na i handeln mellan SEV-länderna och krisen
48491: initiativ konstateras i grundstadgan att banken      vid Persiska viken kommit att bli ett centralt
48492: i all sin verksamhet kommer att främja en för        prioritetsområde i verksamheten inom 24-grup-
48493: naturen sund och hållbar utveckling.                 pen. Förhandlingar om samarbete och bistånds-
48494:    Regeringen är beredd att fortfarande stödja       verksamhet inom energisektorn kommer på
48495: åsikten att bankens verksamhet hundraprocen-         gruppens initiativ även att föras med Sovjet-
48496: tigt bör omfatta även Sovjetunionen när ären-        unionen.
48497: 
48498:      Helsingfors den 15 november 1990
48499: 
48500:                                                                     Utrikesminister Pertti Paasio
48501:                                              1990 vp.
48502: 
48503: Kirjallinen kysymys n:o 547
48504: 
48505: 
48506: 
48507: 
48508:                                  Pulliainen: Metsäntutkimuslaitoksen maatilamalli-projektiin liit-
48509:                                      tyvän tutkimustoiminnan lopettamisesta
48510: 
48511: 
48512:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48513: 
48514:    Metsäntutkimuslaitoksessa on ollut kohta 15     hat voitaisiin käyttää muissa tutkimuksissa
48515: vuotta käynnissä maatilamalli-projekti, johon      tehokkaammin hyväksi.
48516: kaikki nämä vuodet on uhrattu varoja. Lukui-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
48517: sat tahot ovat kiinnittäneet huomiota siihen,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
48518: että projektin tulokset ovat jääneet arviointien   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
48519: mukaan "hyvin vaatimattomiksi".                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48520:    Merkittävää on sekin, että tänä aikana sama
48521: asia on jo tullut menestyksellisesti tutkituksi
48522: Joensuun yliopistossa. Yliopisto on jo saanut                  Katsooko Hallitus olevan perusteltua
48523: oman mallinsa valmiiksi, mikä on tehnyt Met-                aihetta jatkaa Metsäntutkimuslaitoksen
48524: lan hankkeen ilmiselvästi tarpeettomaksi.                   maatilamalli-projektia, kun Joensuun
48525:    Metlan maatilamalli-projektin jatkamiselle               yliopisto on jo saanut saman asian
48526: näyttää olevan vaikea löytää perusteluja. Ra-               tutkittua?
48527: 
48528:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
48529: 
48530:                                          Erkki Pulliainen
48531: 
48532: 
48533: 
48534: 
48535: 200070S
48536: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 547
48537: 
48538: 
48539: 
48540: 
48541:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48542: 
48543:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tutkimus on mukana yhtenä tarkastettavana
48544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tutkimuksena parhaillaan käynnissä olevassa
48545: olette 11 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn             suomalaisen liiketaloudellisen metsäntutkimuk-
48546: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sen kansainvälisessä arvioinnissa. Metsäntutki-
48547: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         muslaitoksen voimavaroja on tutkimukseen
48548: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     käytetty yhteensä vajaan viiden tutkijatyövuo-
48549: kysymyksestä n:o 547:                                 den verran.
48550:                                                          Joensuussa on ollut vuodesta 1986 lähtien
48551:           Katsooko Hallitus olevan perusteltua        käynnissä yhteistutkimushanke "Metsätalous
48552:        aihetta jatkaa Metsäntutkimuslaitoksen         tuotanto- ja palvelusuuntana", jossa ovat mu-
48553:        maatilamalli-projektia, kun Joensuun           kana Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos
48554:        yliopisto on jo saanut saman asian             ja Työtehoseura.
48555:        tutkittua?                                        Hankkeet eivät ole päällekkäisiä, sillä Met-
48556:                                                       säntutkimuslaitoksen maatilamalli-projekti pai-
48557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            nottuu perustutkimuksen suuntaan, kun taas
48558: taen seuraavaa:                                       Joensuun yhteistutkimushanke tähtää ensi si-
48559:                                                       jassa käytännön neuvonnan ja maatilatalouden
48560:    Metsäntutkimuslaitoksen liiketaloudellisen         suunnittelun palveluun. Hankkeet ovat eden-
48561: metsäekonomian tutkimussuunnalla on vuo-              neet koordinoidusti.
48562: desta 1982 lähtien ollut meneillään tutkimus             Metsän tu tkim uslai to ksen maa tilamalli-pro-
48563: "Metsää omistavan (maatila)yrityksen talou-           jektia on tarkoituksenmukaista jatkaa tutki-
48564: den suunnittelu", josta myös on käytetty nimeä        musjulkaisun ilmestymiseen saakka. Tämän jäl-
48565: maatilamalli-projekti. Tutkimuksen tarkoituk-         keen tutkimushankkeen jatkosta päätetään
48566: sena on kehittää liiketaloudellinen optimointi-       Metsäntutkimuslaitoksen normaalien tutki-
48567: menetelmä maatilatalouden kokonaistaloudel-           muksen suunnittelu- ja seurantamenettelytapo-
48568: lista suunnittelua varten.                            jen mukaisesti.
48569:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1990
48570: 
48571:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
48572:                                   1990 vp. -      KK n:o 547                                       3
48573: 
48574: 
48575: 
48576: 
48577:                             Tili Riksdagens Herr Talman
48578: 
48579:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som granskas i den pågående internationella
48580: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        utvärderingen av Finlands företagsekonomiska
48581: av den 11 oktober 1990 tili vederbörande           skogsforskning. Skogsforskningsinstitutets re-
48582: medlem av statsrådet översänt avskrift av          surser har använts för undersökningen sam-
48583: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-      manlagt för knappt fem forskararbetsår.
48584: nade spörsmål nr 547:                                 1 Joensuu har sedan 1986 pågått ett samar-
48585:                                                    betsforskningsprojekt om skogsbruket som
48586:           Anser Regeringen det vara motiverat      produktions- och serviceriktning. I projektet
48587:        att fortsätta med Skogsforskningsinsti-     deltar Joensuu universitet, Skogsforskningsins-
48588:        tutets projekt gårdsbruksmodell när         titutet och Arbetseffektivitetsföreningen.
48589:        Joensuu universitet redan har undersökt        Projekten överlappar inte varandra, då
48590:        samma sak?                                  gårdsbruksmodellprojektet vid Skogsforsknings-
48591:                                                    institutet inriktar sig på grundforskning medan
48592:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       samarbetsforskningsprojektet vid Joensuu uni-
48593: samt anföra följande:                              versitet igen närmast inriktar sig på service med
48594:                                                    praktisk rådgivning och planering av gårdsbru-
48595:    Vid Skogsforskningsinstitutets riktning för     ket. Projekten har framskridit koordinerat.
48596: skogsbrukets företagsekonomi har sedan 1982           Det är ändamålsenligt att fortsätta med
48597: pågått en undersökning om ekonomisk plane-         Skogsforskningsinstitutets gårdsbruksmodell-
48598: ring av ett företag (gårdsbruk) som äger skog.     projekt tills forskningsresultatet publiceras. Ef-
48599: Projektet har även gått under namnet gårds-        ter detta fattas beslut om fortsatt forskning
48600: bruksmodellprojektet. Avsikten med undersök-       enligt Skogsforskningsinstitutets normala förfa-
48601: ningen är att utveckla en företagsekonomisk        rande vid planering och uppföljning av under-
48602: optimeringsmetod för en totalekonomisk pla-        sökningar.
48603: nering av gårdsbruket.
48604:    Undersökningen är en av de undersökningar
48605: 
48606:     Helsingfors den 7 november 1990
48607: 
48608:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
48609:                                               1990 vp.
48610: 
48611: Kirjallinen kysymys n:o 548
48612: 
48613: 
48614: 
48615: 
48616:                                  Tennilä: Toimenpiteistä erään valtionyhtiön hallituksen puheen-
48617:                                      johtajan menettelyn johdosta
48618: 
48619: 
48620:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48621:    Enso-Gutzeitin hallituksen puheenjohtaja         lippulaiva ja monien uhkatekijöiden keskellä
48622: vuorineuvos Pentti Salmi on jo monen vuoden         Lapin ja Oulun läänin ihmisten itsetunnon
48623: aikana esiintynyt voimakkaasti julkisuudessa        kohottaja. Salmen esiintymiset suuntautuvat
48624: toista valtionyhtiötä Veitsiluoto Oy:tä vastaan.    siten paitsi Veitsiluotoa myös koko pohjoista
48625: Enson johtaja ajoi ensin näkyvästi Veitsiluodon     aluetta ja sen ihmisiä vastaan. Salmen esiinty-
48626: fuusioimista omaan yhtiöönsä. Fuusioimis-           misillä vahingoitetaan myös teollisuuden val-
48627: hankkeen rauettua "suoran hyökkäyksen"              tionsektoria kokonaisuudessaan. Jos Veitsiluo-
48628: strategialla hän on ryhtynyt heikentämään           don mustaaminen omistajan toimesta sallitaan
48629: Veitsiluodon kuvaa julkisuudessa Ieimaamalla        katsomalla sitä edelleenkin läpi sormien, on
48630: pohjoisen hyvin kehittyneen yhtiön "tapaus-         tehtävissä se johtopäätös, että Veitsiluodon
48631: Valcoksi". Salmi koettaa näin luoda kuvaa           asemaa heikennetään omistajan luvalla.
48632: Veitsiluodosta romahtavana yrityksenä. Salmi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
48633: levittää vääristeltyä kuvaa Veitsiluodosta myös     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
48634: ulkomaalaisille tilaajille, mistä on jo ollut       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
48635: haittaa.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48636:    On välttämätöntä, että Enson johtaja pan-
48637: naan valtion toimesta välittömästi järjestykseen              Minkälaisiin voimakkaisiin kurinpi-
48638: joko siirtämällä hänet ns. sopivampiin tehtäviin           totoimiin Hallitus ryhtyy Enso-Gutzei-
48639: nyt hänelle näköjään liian vastuulliselta paikal-          tin hallituksen puheenjohtajaa vuori-
48640: ta tai ainakin saattamalla hänelle virallisesti            neuvos Pentti Salmea vastaan hänen
48641: tietoon, ettei Veitsiluodon mustaamista enää               aiheutettuaan vääristelevillä julkisilla
48642: siedetä.                                                   lausunnoillaan vahinkoa toiselle valtion-
48643:    Itsenäinen, kehittyvä Veitsiluoto Oy on paitsi          yhtiölle Veitsiluoto Oy:lle ja näin koko
48644: tärkeä työllistäjä myös tietynlainen pohjoisen             teollisuuden valtionsektorille?
48645:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
48646: 
48647:                                        Esko-Juhani Tennilä
48648: 
48649: 
48650: 
48651: 
48652: 200070S
48653: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 548
48654: 
48655: 
48656: 
48657: 
48658:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48659:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tynyt rahoittamaan mittavatkin investointinsa
48660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pitkällä tähtäyksellä kannattavasti ilman pörs-
48661: olette 11 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           siyhtiöille tyypillisiä suuria oman pääoman
48662: kirjeenne n:o 1670 ohella toimittanut valtioneu-    sijoituksia. Yhtiöllä on Pohjois-Suomessa toi-
48663: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        mivana ja sieltä myös johdettuna selkeä alueel-
48664: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin            linen merkitys. Kuten kauppa- ja teollisuusmi-
48665: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 548:      nisteriö on aiemminkin tuonut julki, ei Veitsi-
48666:                                                     luoto Oy:n toiminnan kannalta tarkasteltuna
48667:           Minkälaisiin voimakkaisiin kurinpi-       ole ollut toistaiseksi mitään tarvetta yhdistää
48668:        totoimiin Hallitus ryhtyy Enso-Gutzei-       Veitsiluoto Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n toimin-
48669:        tin hallituksen puheenjohtajaa vuori-        toja.
48670:        neuvos Pentti Salmea vastaan hänen              Kauppa- ja teollisuusministeriö yhtiöiden
48671:        aiheutettuaan vääristelevillä julkisilla     pääomistajan edustajana seuraa kummankin
48672:        lausunnoillaan vahinkoa toiselle valtion-    yhtiön kehittymistä ja arvioi niiden kilpailu-
48673:        yhtiölle Veitsiluoto Oy:lle ja näin koko     edellytyksiä koko metsäteollisuuden kehitys-
48674:        teollisuuden valtionsektorille?              suuntien valossa. Tässä mielessä ei ole järkevää
48675:                                                     sulkea pois mitään vaihtoehtoa, joka tulevai-
48676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          suudessa saattaisi olla tarpeen kyseessä olevien
48677: taen seuraavaa:                                     yhtiöiden toiminta- ja kilpailuedellytysten tur-
48678:                                                     vaamiseksi.
48679:    Veitsiluoto Oy on ollut viime vuosina kan-          Yhtiöiden kehittämistä koskevan keskuste-
48680: nattava yritys. Ekonon tutkimuksen mukaan           lun on kuitenkin tapahduttava sisäpiirissä
48681: Veitsiluoto oli viime vuonna Suomen toiseksi ja     kauppa- ja teollisuusministeriön ja valtionyh-
48682: Pohjoismaiden kuudenneksi paras metsäteolli-        tiöiden hallintoelinten kesken. Asioiden julki-
48683: suusyhtiö. Enson sijoitus suomalaisittain oli       nen syyttävä ja mustamaalaava esiintuominen
48684: kuudes ja pohjoismaisittain kahdeksastoista.        ei ole kenenkään edun mukaista.
48685:    Veitsiluoto on pitänyt tuotantokoneistonsa          Toimivan johdon valvonta ja mahdolliset
48686: ja organisaationsa hyvässä kunnossa, sekä var-      kurinpitotoimenpiteet kuuluvat kuitenkin ensi-
48687: sin rohkeasti mutta myös onnistuneesti sopeut-      sijaisesti johdon asettaneelle elimelle eli hallin-
48688: tanut jatkuvasti tuotevalikoimaansa markki-         toneuvostolle eikä kauppa- ja teollisuusminis-
48689: noiden kehittyessä. Yhtiö on toistaiseksi pys-      teriölle.
48690:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1990
48691: 
48692:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
48693:                                     1990 vp. -     KK n:o 548                                       3
48694: 
48695: 
48696: 
48697: 
48698:                              Till Riksdagens Herr Talman
48699:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vesteringar på 1ång sikt lönsamt utan stora
48700: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         investeringar i eget kapital vilket är typiskt för
48701: nr 1670 av den 11 oktober 1990 tili vederbö-        börsbolag. Bolaget har en klar regional bety-
48702: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        delse eftersom det har sin verksamhet i norra
48703: av följande av riksdagsman Tennilä underteck-       Finland och också leds därifrån. Såsom han-
48704: nade spörsmål nr 548:                               dels- och industriministeriet redan tidigare of-
48705:                                                     fentligt har framfört, har det ur Veitsiluoto
48706:          Hurdana kraftiga disciplinära åtgär-       Oy:s synvinkel inte hittills funnits något behov
48707:        der kommer Regeringen att vidta mot          att förena Veitsiluoto Oy:s och Enso-Gutzeit
48708:        Enso-Gutzeits styrelseordförande, bergs-     Oy:s verksamheter.
48709:        rådet Pentti Salmi för hans vilseledande        Som representant för bolagens huvudägare
48710:        utlåtanden i offentligheten som har          följer handels- och industriministeriet med ut-
48711:        skadat ett annat statsbolag Veitsiluoto      vecklingen i båda bolagen och uppskattar deras
48712:        Oy och således hela den statliga sektorn     konkurrensförutsättningar i ljuset av utveck-
48713:        inom industrin?                              lingslinjerna för hela skogsindustrin. 1 detta
48714:                                                     avseende är det inte förnuftigt att utesluta
48715:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        något alternativ som i framtiden kanske skulle
48716: samt anföra följande:                               behövas för att trygga verksamhets- och kon-
48717:                                                     kurrensförutsättningarna för ifrågavarande bo-
48718:   Veitsiluoto Oy har varit ett lönsamt företag      lag.
48719: under de senaste åren. Enligt en undersökning          Diskussionen om bolagens utveckling skall
48720: av Ekono var Veitsiluoto det näst bästa skogs-      dock ske i de inre kretsarna mellan handels-
48721: industribolaget i Finland och det sjätte i          och industriministeriet och statsbolagens för-
48722: Norden. Enso placerade sig som sjätte i Fin-        valtningsorgan. Det offentliga beskyllande och
48723: land och som adertonde i Norden.                    svartmålande sättet att framföra ärenden ligger
48724:    Veitsiluoto har hållit sitt produktionsmaski-    inte i någons intresse.
48725: neri och sin organisation i gott skick. Dess-          Övervakningen av den verkställande ledning-
48726: utom har företaget tämligen djärvt men också        en och de eventuella disciplinära åtgärderna
48727: lyckat hela tiden anpassat sitt produkturval        hör dock i första hand till det organ som har
48728: efter utvecklingen på marknaden. Bolaget har        utvalt ledningen, dvs. förvaltningsrådet, och
48729: hittills kunnat finansiera även omfattande in-      inte till handels- och industriministeriet.
48730:     Helsingfors den 14 november 1990
48731: 
48732:                                                    Handels- ocli industriminister Ilkka Suominen
48733:                       j
48734:                      j
48735:                     j
48736:                    j
48737:                   j
48738:                  j
48739:                 j
48740:                j
48741:               j
48742:              j
48743:             j
48744:            j
48745:           j
48746:          j
48747:         j
48748:        j
48749:       j
48750:      j
48751:     j
48752:    j
48753:   j
48754:  j
48755: j
48756:                                                1990 vp.
48757: 
48758: Kirjallinen kysymys n:o 549
48759: 
48760: 
48761: 
48762: 
48763:                                   Anttila ym.: Tilastotietojen keräämisen yksinkertaistamisesta
48764: 
48765: 
48766:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48767:    Laki eräiden tietojen antamisesta virallisia      keilta ei voida kohtuudella edellyttää. Kyseisen
48768: tilastoja varten (96/54) velvoittaa jokaisen, joka   lain perusteluissa todetaan mm., että tietojen
48769: harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai ammattia,        kerääminen on järjestettävä mahdollisimman
48770: antamaan virallista tilastoa varten tarpeelliset,    vähän tietojen luovuHajalle haittaa aiheuttavai-
48771: vahvistettujen kaavakkeiden mukaiset tiedot          Ja tavalla.
48772: kalenterivuoden aikana harjoitetusta toimin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
48773: nasta. Tiedot on annettava seuraavan vuoden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
48774: huhtikuun 15 päivään mennessä. Vuotta ly-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
48775: hyempänä aikana harjoitetusta toiminnasta tie-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48776: dot on annettava toiminnan päättymistä seu-
48777: raavan kuukauden aikana.
48778:    Esimerkiksi paikallispankit joutuvat kuukau-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tilas-
48779: sittain keräämään ja välittämään tiedot Tilasto-            totietojen kerääminen, esimerkiksi pai-
48780: keskukselle mm. kertyneistä viivästyskoroista.              kallispankeilta, toteutettaisiin tietojen-
48781: Tällainen kuukausittainen tietojen kerääminen               luovuHajalle nykyistä vähemmän hait-
48782: vaatii paljon työtä ja vaivaa. Mitään kuukau-               taa ja kustannuksia aiheuttavalla taval-
48783: siHaista tilinpäätöksen laatimisvelvoitetta pan-            la?
48784:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
48785: 
48786:           Sirkka-Liisa Anttila          Matti Väistö                   Esko Jokiniemi
48787:           Lea Mäkipää                   Tina Mäkelä                    Kalle Röntynen
48788:           Pentti Kettunen               Juho Sillanpää                 Mauri Pekkarinen
48789:           Kalevi Mattila                Aapo Saari                     Taisto Tähkämaa
48790:                                         Riitta Saastamoinen
48791: 
48792: 
48793: 
48794: 
48795: 2000708
48796: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 549
48797: 
48798: 
48799: 
48800: 
48801:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48802:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       doista jo noin 80 prosenttia saadaan tällä
48803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hetkellä pankkiryhmien keskitetyistä atk-järjes-
48804: olette 11 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           telmistä. Näin ollen paikallispankkien tiedon-
48805: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        antorasitus on vähentynyt aikaisemmasta ja
48806: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tulee atk-järjestelmien kehittyessä edelleenkin
48807: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuulu-      vähenemään.
48808: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 549:              Tilastokeskus ei kerää kuukausittain eikä
48809:                                                     vuosittain tietoja viivästyskoroista. Näin on
48810:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tilas-    siksi, että viivästyskorot eivät ole tilastollisesti
48811:        totietojen kerääminen, esimerkiksi pai-      kovin merkittäviä ilmiöitä rahoitusmarkkinoil-
48812:        kallispankeilta, toteutettaisiin tietojen-   la. Sen sijaan Tilastokeskus kerää yhdessä Suo-
48813:        luovuttajalle nykyistä vähemmän hait-        men Pankin kanssa kuukausittain tietoja kes-
48814:        taa ja kustannuksia aiheuttavalla taval-     kikoroista ja korkojakautumista. Nykyisin
48815:        la?                                          huomattava osa näistä tiedoista saadaan kes-
48816:                                                     kitetysti paikallispankkiryhmien keskuspankeil-
48817:   Esitän vastauksena kysymykseen kunnioitta-        ta koko pankkiryhmää koskevana yhteenveto-
48818: vasti seuraavaa:                                    na.
48819:                                                        Useimmat paikallispankit saavat nykyisin
48820:    Viime vuosina on tapahtunut muutoksia            pankkiryhmän keskitetyistä järjestelmistä käyt-
48821: erityisesti rahoitusmarkkinoilla, mistä syystä      töönsä tietoja tärkeimmistä tilinpäätökseen
48822: niitä koskevan oikea-aikaisen tiedon tarve on       johtavista eristä jopa kuukausittain. Tilastojen
48823: päätöksentekoa varten lisääntynyt.                  laadintaa varten Tilastokeskukselle riittävät tie-
48824:    Paikallispankkien atk-järjestelmien hoito on     dot korkokaiteeseen johtavien erien kertymästä
48825: nykyisin keskitetty asianomaisten pankkiryh-        eli korkotuotoista ja korkokuluista neljännes-
48826: mien keskuspankeille. Nämä atk-järjestelmät         vuosittain, eikä sen suorittama tiedonkeruu
48827: ovat viimeisten kahden vuoden aikana kehitty-       näin ollen edellytä paikallispankeilta tilinpää-
48828: neet niin, että merkittävä osa tilastojen laadin-   töksen laatimista kuukausittain. Tilastokeskuk-
48829: taa varten tarvittavista rahoitusmarkkinoita ja     sen tarkoituksena on myös jatkossa toteuttaa
48830: niiden toimintaa koskevista tiedoista saadaan       tiedonkeruunsa siten, että siitä aiheutuu tieto-
48831: nykyisin suoraan näistä järjestelmistä. Esimer-     jen luovuttajille mahdollisimman vähän kus-
48832: kiksi kuukausitilastoja varten kerättävistä tie-    tannuksia ja haittaa.
48833:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
48834: 
48835:                                                                           Ministeri Ilkka Kanerva
48836:                                      1990 vp. -     KK n:o 549                                    3
48837: 
48838: 
48839: 
48840: 
48841:                               Tili Riksdagens Herr Talman
48842: 
48843:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         behövs för månadsstatistiken. Således har de
48844: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise         lokala bankernas besvär med att ge uppgifter
48845: av den II oktober I990 tili vederbörande            minskat och kommer ytterligare att minska då
48846: mediem av statsrådet översänt avskrift av           ADB-systemen utvecklas.
48847: följande av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila           Statistikcentralen samlar varken månatligen
48848: m.fl. undertecknade spörsmål nr 549:                eller årligen in uppgifter om dröjsmålsräntorna.
48849:                                                     Detta därför att dröjsmålsräntorna statistiskt
48850:           Vad ämnar Regeringen göra för att         sett inte är särskilt viktiga fenomen på finans-
48851:        insamlingen av statistikuppgifter, t.ex.     marknaden. Däremot samlar statistikcentralen
48852:        av de lokala bankerna, genomförs på          tillsammans med Finlands Bank varje månad
48853:        ett sätt som föranleder mindre olägen-       in uppgifter om medelräntan och räntefördel-
48854:        heter och kostnader för den som ger          ningen. Största delen av dessa uppgifter fås
48855:        uppgifterna?                                 koncentrerat från de lokala bankgruppernas
48856:                                                     centralbanker i form av ett sammandrag som
48857:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gäller hela bankgruppen.
48858: samt anföra följande:                                  De flesta av de lokala bankerna får nuförti-
48859:                                                     den t.o.m. varje månad uppgifter från bank-
48860:    Under de senaste åren har det skett föränd-      gruppernas centrala system om de viktigaste
48861: ringar särskilt på finansmarknaden. För be-         posterna som leder tili bokslut. För att statis-
48862: slutsfattandet behövs därför allt mera aktuell      tikcentralen skall kunna göra upp statistik
48863: information om marknaden.                           räcker det med att den får uppgifter om
48864:    Skötseln av de lokala bankernas ADB-sys-         influtna poster som leder tili räntebidrag, dvs.
48865: tem är numera koncentrerad tili bankgrupper-        uppgifter om ränteintäkter och räntekostnader,
48866: nas centralbanker. Dessa ADB-system har ut-         per kvartal. Denna insamling av uppgifter
48867: vecklats så under de senaste två åren att största   förutsätter således inte att de lokala bankerna
48868: delen av de uppgifter som behövs för uppgö-         gör upp bokslut varje månad. Statistikcentralen
48869: rande av statistik om finansmarknaden och om        har för avsikt att också i fortsättningen genom-
48870: hur den fungerar fås direkt ur dessa system.        föra datainsamlingen så att den föranleder så
48871: Bankgruppernas centrala ADB-system ger t.ex.        små kostnader och besvär som möjligt för den
48872: redan ca 80 procent av de uppgifter som             som ger uppgifterna.
48873: 
48874:     Helsingors den I3 november I990
48875: 
48876:                                                                          Minister Ilkka Kanerva
48877:                                                 1990 vp.
48878: 
48879: Kirjallinen kysymys n:o 550
48880: 
48881: 
48882: 
48883: 
48884:                                    Almgren: Vajaakuntoisia henkilöitä koskevan työllistämistoimin-
48885:                                        nan jatkamisesta
48886: 
48887: 
48888:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48889: 
48890:    Työministeriö on lähettänyt työvoimapiirien        voitu työllistää em. tavalla, ovat aloittaneet
48891: toimistoille kirjeen 12.9 .1990, jossa ilmoitetaan,   työnsä jo 1973, eräät 1980-luvun alussa jne.
48892: että vajaakuntoisten työllistämiseen ei ole mää-      Työllistetyt ovat toimineet valtion laitoksissa,
48893: rärahoja vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-        kaupungin palveluksessa ja yksityisillä työ-
48894: sessä. Kirjeessä todetaan, että "esityksessä          markkinoilla. He ovat olleet kirjastoissa, kar-
48895: (TMAE 91) ei momenteilla 34.06.02 (palkkauk-          tanpiirtäjinä, atk -tallentajina, toimistovirkai-
48896: set), 34.06.30 (valtionapu kunnille ja kun-           lijoina ja varastotyöntekijöinä ym. Syntyvää
48897: tainliitoille työttömyyden lieventämiseen) ja         tilannetta voidaan pitää kohtuuttomana.
48898: 34.06.61 (valtionapu työttömyyden lieventämi-            Uusi työllisyyslaki on heikentänyt vajaakun-
48899: seen) ole otettu huomioon ennen työllisyyslain        toisten työntekijöiden asemaa. Harkinnanva-
48900: voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa          raisen työllistämistuen raju vähentäminen on
48901: työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöi-        vienyt pohjan pitkäjänteiseltä ja suunnitelmal-
48902: den työllistämiskustannuksiin tarvittavia mää-        liselta ammatilliselta kuntouttamiselta. Tämä ei
48903: rärahoja."                                            ole voinut olla lain tarkoitus.
48904:    Kirjelmästä käy ilmi, että työministeriö oli          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
48905: kyllä pyrkinyt entisen järjestelmän jatkamiseen,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
48906: mutta budjetin lopullisessa käsittelyssä päädyt-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
48907: tiin valitettavaan ratkaisuun. Päädytään siihen,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48908: että vuoden 1991 alun jälkeen ei enää ole
48909: määrärahoja vajaakuntoisten työllistämiskus-
48910: tannusten maksamiseen.                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
48911:    Kun työvoimatoimistot joutuvat panemaan                   ryhtyä, että vajaakuntoisten työllistämi-
48912: täytäntöön ministeriön ilmoituksen, joudutaan                nen voisi jatkua keskeytyksettä myös
48913: tilanteeseen, jossa työnhakijan työsuhteen kat-              vuodenvaihteen 1991 jälkeen eikä jo
48914: kaiseminen tapahtuu ilman ennakkovaroitusta.                 pitkäänkin työsuhteessa olleita saateta
48915: Eräässä työvoimatoimistossa henkilöt, jotka on               kohtuuttamaan asemaan?
48916:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
48917: 
48918:                                             Esko Almgren
48919: 
48920: 
48921: 
48922: 
48923: 200070S
48924: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 550
48925: 
48926: 
48927: 
48928: 
48929:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48930: 
48931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voimaantuloa eli ennen vuoden 1988 alkua.
48932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Heidän lukumääränsä on koko maassa noin
48933: olette 11 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn           250 henkilöä. Heidän osaltaan työllistämistu-
48934: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kipäätökset on aikanaan tehty silloin voimassa
48935: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti
48936: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-        siten, että työllistämistukea maksetaan jatku-
48937: jallisesta kysymyksestä n:o 550:                    vasti niin kauan kuin sama työsuhde kestää.
48938:                                                     Nykyisen työllisyyslain mukainen työllistämis-
48939:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tuen maksaminen on aina määräaikaista. Va-
48940:        ryhtyä, että vajaakuntoisten työllistämi-    jaakuntoisten henkilöiden osalta työllistämis-
48941:        nen voisi jatkua keskeytyksettä vuoden-      tukijakson enimmäispituus voi olla kaksi vuot-
48942:        vaihteen 1991 jälkeen eikä jo pitkäänkin     ta.
48943:        työsuhteessa olleita saateta kohtuutta-         Työministeriö on pyrkinyt siihen, että ennen
48944:        maan asemaan?                                nykyisen työllisyyslain voimaantuloa pysyvällä
48945:                                                     työllistämistuella työllistetyt vajaakuntoiset
48946:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voisivat edelleen jatkaa tehtävissään ja että
48947: vasti seuraavaa:                                    heidän osaltaan työllistämistukea voitaisiin
48948:                                                     maksaa niin kauan kuin sama työsuhde jatkuu.
48949:    Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden        Työministeriö on tehnyt asiasta esityksen val-
48950: työllistämistoimenpiteitä ei ole tarkoitus lopet-   tiovarainministeriölle sekä budjettineuvottelu-
48951: taa vuoden 1991 tulo- ja menoarviolla. Kan-         jen yhteydessä että myös sen jälkeen. Asia on
48952: sanedustaja Almgrenin kysymyksessä maini-           tullut esiin myös siinä yhteydessä, kun työmi-
48953: tussa työministeriön kirjeessä tarkoitetaan ai-     nisteriön edustaja on ollut kuultavana edus-
48954: noastaan niitä vajaakuntoisia, jotka on työllis-    kunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaos-
48955: tetty työllisyysmäärärahojen avulla pysyvään        tossa vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksen
48956: työsuhteeseen ennen nykyisen työllisyyslain         johdosta.
48957:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
48958: 
48959:                                                                     Työministeri Matti Puhakka
48960:                                      1990 vp. -     KK n:o 550                                     3
48961: 
48962: 
48963: 
48964: 
48965:                               Tili Riksdagens Herr Talman
48966: 
48967:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         början av 1988. Deras antal är ca 250 i hela
48968: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         landet. För deras vidkommande har besluten
48969: av den 11 oktober 1990 tili vederbörande            om sysselsättningsstöd på sin tid fattats i
48970: medlem av statsrådet översänt avskrift av           enlighet med då gällande stadganden och be-
48971: följande av riksdagsman Esko Almgren under-         stämmelser på så sätt att sysselsättningsstöd
48972: tecknade spörsmål nr 550:                           utbetalas kontinuerligt så länge samma anställ-
48973:                                                     ningsförhållande fortgår. Utbetalningen av det
48974:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           sysselsättningsstöd som avses i den nuvarande
48975:        vidta för att sysselsättningen av de         sysselsättningslagen gäller alltid för en begrän-
48976:        handikappade skall kunna fortgå oav-         sad tid. För handikappade personers vidkom-
48977:        brutet efter årsskiftet 1991 och för att     mande kan den period under viiken sysselsätt-
48978:        personer som redan haft ett långt an-        ningsstöd utbetalas uppgå tili maximalt två år.
48979:        ställningsförhållande inte skall försättas      Arbetsministeriet har strävat efter att de
48980:        i ett orimligt läge?                         handikappade personer som innan den nuva-
48981:                                                     rande sysselsättningslagen trädde i kraft syssel-
48982:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        satts genom permanent sysselsättningsstöd
48983: samt anföra följande:                               kunde fortsätta i sina uppgifter och att syssel-
48984:                                                     sättningsstödet för deras vidkommande kunde
48985:    Avsikten är inte att i och med budgeten ftir     utbetalas så länge som samma anställningsför-
48986: 1991 upphöra med sysselsättningsåtgärderna          hållande fortgår. Arbetsministeriet har kommit
48987: för handikappade arbetslösa arbetssökande. 1        med ett förslag om detta tili finansministeriet
48988: det brev från arbetsministeriet som omnämns i       såväl i samband med budgetförhandlingarna
48989: riksdagsman Almgrens spörsmål avses endast          som därefter. Frågan har tagits upp också i det
48990: sådana handikappade som med hjälp av sys-           sammanhang då arbetsministeriets representant
48991: selsättningsanslag placerats i ett permanent        med anledning av budgetpropositionen för
48992: anställningsförhållande innan den nuvarande         1991 har hörts vid riksdagens statsutskotts
48993: sysselsättningslagen trädde i kraft, dvs. före      trafikdelegation.
48994:     Helsingfors den 13 november 1990
48995: 
48996:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
48997:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025