<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
152 Käyttäjää paikalla!
0.0067729949951172
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990 1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 |
1: Vuoden 1990
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 551--841
12: Kysymykset valtioneuvostolle
13: 1-133
14:
15: EDUSKUNTA
16:
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-991X
19: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Kirjalliset kysymykset 551-841
26: 551 Mäkipää: Laimijoessa ja Kokemäenjoessa - 562 Vihriälä ym.: Ilmaisen hammashuollon
27: tehtävän vesistön järjestelyn ympäristövaiku- järjestämisestä nuorille
28: tuksista
29: - 563 Kalima: Liikenneministeriön edustajan es-
30: 552 Westerlund m.fl.: Om bättre pensions- teellisyydestä toimia Finnair Oy:n hallinto-
31: skydd för jordbrukare neuvoston jäsenenä
32:
33: 552 Westerlund ym.: Viljelijöiden eläketurvan - 564 Tennilä: Junien pysähtymisaikojen piden-
34: parantamisesta tämisestä
35:
36: 553 Varpasuo ym.: Suomen Leningradin kon- - 565 Isohookana-Asunmaa ym.: Kotimaisten
37: sulaatin palvelujen parantamisesta Tallinnas- polttoaineiden käytön edistämisestä
38: sa
39: - 566 Särkijärvi: Tielaitoksen alueella oleviin
40: 554 Lahti-Nuuttila: Työterveyslaitoksen siirtä- huoltamaihin vahvistettavien yrityskiinnitys-
41: misestä Tampereelle ten mahdollistamisesta
42: 555 Väistö: Menninkäisen palvelukodin toi-
43: - 567 Fred: Pienimuotoisen hunajantuotannon
44: minnan turvaamisesta
45: vapauttamisesta veroista
46: 556 Jääskeläinen: Tenojoen kalastussopimuk-
47: sen muuttamisesta - 568 Pelttari: Taistelijalisän maksamisesta etu-
48: linjassa taistelleille rintamaveteraaneille
49: 557 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att utse
50: Lovisa stad tili specialområde - 569 Sarapää: Könkään ja Hanhimaan välisen
51: tieyhteyden parantamisesta Kittilässä
52: 557 Westerlund ym.: Loviisan kaupungin mää-
53: räämisestä erityisalueeksi - 570 Kokko ym.: Kaikkien maidontuottajien
54: osallistumisesta maidontuottajien vientivas-
55: 558 Melin: Om vädjan tili Rumänien att göra tuun kattamiseen
56: slut på den omänskliga behandlingen av barn
57: - 571 Alaranta ym.: Leimaveron poistamisesta
58: 558 Melin: Vetoomuksen esittämisestä lasten vammaispalvelua koskevista muutoksenhaku-
59: epäinhimillisen kohtelun lopettamiseksi Ro- päätöksistä
60: maniassa
61: - 572 P. Lahtinen: Tulopoliittisen kokonaisrat-
62: 559 Aittoniemi: Rantakaavan laatimista kos- kaisun piirissä olevien kansalaisten toimeentu-
63: kevasta vireillepano- ja valitusmenettelystä lon parantamisesta
64:
65: 560 T. Roos ym.: Päihdeongelmaisten työhön - 573 Paloheimo: Toimenpiteistä ihmisoikeusti-
66: sijoittumisen tukemisesta lanteen parantamiseksi Filippiineillä
67:
68: 561 Vuoristo: Kuulokojeista aiheutuvien kus- - 574 Skinnari ym.: Valkoselkätikkakannan hä-
69: tannusten korvaamisesta viämisen estämisestä
70:
71: 510175N
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74: 575 Linnainmaa: Lastenhoitotyötä kotona te- 591 Dromberg ym.: Viisumipalvelujen paran-
75: kevien eläketurvan järjestämisestä tamisesta Suomen konsulaatissa Tallinnassa
76: (Kysymyksen n:o 553 yhteydessä)
77: 576 Linnainmaa: Työnantajan maksamien ate-
78: riakorvausten verotuskohtelusta 592 Häkämies: Kustannusvastuun jakautumi-
79: sesta kauttakulkuliikenteessä Valtionrautatei-
80: 577 Linnainmaa: Äitiyslomasta aiheutuvien den ja satamakaupunkien välillä
81: työnantajarasitteiden keventämisestä
82: 593 Paloheimo: Tulo- ja menoarvion selkey-
83: 578 Linnainmaa: Pienyrittäjien ansioturvalain den ja luettavuuden parantamisesta
84: säätämisestä
85: 594 Malm m.fl.: Om skattefrihet för struktur-
86: 579 Lahti-Nuuttila: Elintarvikkeiden hintojen omvandlings bidrag
87: alentamisesta
88: 594 Malm ym.: Rakennemuutosavustusten
89: 580 Renko ym.: Kotitalousneuvontajärjestö- saamisesta verottomiksi
90: jen toiminnan tukemisesta
91: 595 Aittoniemi: Toimenpiteistä trokaripatsaan
92: 581 Rauramo ym.: Biljardivälineiden vuokraa- pystyttämiseksi
93: mista koskevasta verotuskohtelusta
94: 596 Heikkinen: Verotuksen viivästymisen vai-
95: 582 Linnainmaa: Sairausvakuutuslain mukai- kutuksista valtiontalouteen
96: sen päivärahan maksamisesta yrittäjille ilman
97: oma vastuuaikaa 597 Kohijoki: Lääninhallitusten ilmansuojelu-
98: päätösten viipymisestä aiheutuvista haitoista
99: 583 Vuoristo: Vajaakuntoisia henkilöitä kos-
100: kevan työllistämistuen jatkamisesta 598 Tennilä: Kevyen liikenteen väylän raken-
101: tamisesta Tervolaan
102: 584 Lahti-Nuuttila: Helsingin ja Tampereen
103: 599 Tennilä: Eläkkeiden ulosmittausta koske-
104: välisen rataosan oikaisusuunnitelmista Lem-
105: van suojaosuuden korottamisesta
106: päälän kohdalla
107: 600 Pohjanoksa ym.: Esiopetuskokeiluun liit-
108: 585 Laine: Asbestipölyn aiheuttamien syöpä- tyvän lupamenettelyn helpottamisesta
109: sairauksien ehkäisemisestä
110: 601 Jäätteenmäki ym.: Valtion ja kuntien
111: 586 Tennilä: Inarin opiston toiminnan tukemi- omistamien peltojen kesannoinnista
112: sesta
113: 602 Jäätteenmäki ym.: Ryhmäkannetta koske-
114: 587 Jääskeläinen: Kemijärven kalakannan tur- van lainsäädännön valmistelusta
115: vaamisesta
116: 603 Moilanen ym.: Palovammapotilaiden hoi-
117: 588 Jääskeläinen: Kalaväylän raivaamisesta don parantamiseksi tarvittavista toimenpiteis-
118: Tornionjokeen tä
119:
120: 589 Malm m.fl.: Om sänkning av kostnaderna 604 Moilanen ym.: Uusien lääkkeiden myynti-
121: för lantbrukets produktionsmedel lupahakemusten käsittelyn nopeuttamisesta
122:
123: 589 Malm ym.: Maatalouden tuotantoväline- 605 Moilanen ym.: Ajanvarausten peruutuk-
124: kustannusten alentamisesta sen laiminlyönneistä terveyskeskuksissa
125:
126: 590 Elo ym.: Eritasoliittymän rakentamisesta 606 Jääskeläinen: Kalatalouskoulun perusta-
127: Vaasantielle Noormarkun keskustassa misesta Simon kuntaan
128: Sisällysluettelo 5
129:
130: 607 Ajo ym.: Evankelis-luterilaisen kirkon pal- 623 Vuoristo ym.: Euran ja RaijaJan välisen
131: velussuhdeasuntojen vuokratason alentami- tieosuuden parantamisesta
132: sesta
133: 624 Urpilainen: Lappajärven veden puhdista-
134: 608 Pohjanoksa ym.: Verotulomenetysten kor- misesta
135: vaamisesta Eurajoen kunnalle harkintavero-
136: tuksesta luovuttaessa 625 Korkia-Aho: Pohjoismaisen taidekoulun
137: toiminnan turvaamisesta
138: 609 Ala-Harja ym.: Tupakkalain vastaisen
139: markkinoinnin estäruisestä 626 Pelttari: Opintolainan korkojen vähennys-
140: oikeuden laajentamisesta
141: 610 Ahonen: Rajavartiolaitoksen meripelas-
142: tusvalmiuden parantamisesta 627 Lamminen: Urheiluseuroissa tehdyn tai-
143: kootyön verottamisesta
144: 611 Aittoniemi: Kuluttaja- ja kotitalousneu-
145: vonnan toimintaedellytysten turvaamisesta 628 Fred: Taloudellisen tuen lisäämisestä
146: adoptioperheille
147: 612 Aittoniemi: Kolikkorahojen uusimisen
148: tarpeellisuudesta 629 Rinne: Kokemäenjoen perkaussuunnitel-
149: mien perusteista
150: 613 Aittoniemi: Irakissa olevien suomalaisten
151: vapauttamisesta 630 Jurva: Lapsen syntymästä vanhemmille
152: aiheutuvista eläke-etujen menetyksistä
153: 614 Aittoniemi: Pakolaisten yhteiskunnalle ai-
154: heuttamista kokonaiskustannuksista 631 Sarapää: Hinnantasausjärjestelmästä luo-
155: pumisen vaikutuksesta polttonesteiden hintoi-
156: 615 Vuoristo: Adoptioperheelle annettavasta hin
157: tuesta
158: 632 Lahti-Nuuttila: Työturvallisuusnäkökoh-
159: 616 Pulliainen ym.: Soiden ojituksesta aiheu- tien huomioon ottamisesta linja-autoaikatau-
160: tuvista hiilidioksidi- ja metaanipäästöistä luja laadittaessa
161:
162: 617 Ahonen ym.: Liikennepolttonesteiden hin- 633 Vistbacka: Poliisitoimeen osoiteitujen
163: noittelun muuttamisesta määrärahojen lisäämisestä
164:
165: 618 Aittoniemi: Verovelkojen vaikutuksesta 634 Kohijoki: Lapsilisän maksamisesta suo-
166: ulkomaanpassin saamiseen malaisten lähetystyöntekijöiden lapsille ulko-
167: mailla
168: 619 Vuoristo: Liikkeitten aukiolaajoistajuhla-
169: pyhinä ja aattoina 635 Tennilä: Veneilysataman rakentamisesta
170: Maksniemeen Simossa
171: 620 Melin m.fl.: Om undanröjande av försäk-
172: ringsbolagslagstiftningens retroaktiva verkan 636 Saari ym.: Henkilökortin uudistamisesta
173: i fråga om utländska aktieägare väärinkäytösten vähentämiseksi
174:
175: 620 Melin ym.: Vakuutusyhtiölainsäädännön 637 Wasz-Höckert m.fl.: Om tryggande av
176: ulkomaalaisia osakkeenomistajia koskevan verksamhetsförutsättningarna för sjöbevak-
177: takautuvan vaikutuksen poistamisesta ningsstationerna
178:
179: 621 Paloheimo ym.: Ympäristöhaittojen ar- 637 Wasz-Höckert ym.: Merivartioasemien
180: viointia koskevan selvityksen tekemisestä toimintaedellytysten turvaamisesta
181:
182: 622 Linnainmaa: Asuntokauppaan liittyvien 638 M. Lahtinen: Kalankasvatuksen toimin-
183: ongelmien syistä taedellytysten turvaamisesta
184: 6 Sisällysluettelo
185:
186: 639 Laine: Rahoitustuen myöntämisestä pien- 656 Jurva: Varautumisesta Neuvostoliitosta
187: yritysten raaka-aine- ja markkinointikustan- tulevien pakolaisten määrän kasvamiseen
188: nuksiin
189: 657 Nyby: Luonnonmukaisesti viljellyn viljan
190: 640 Jääskeläinen: Könkään-Pokan tien pe- vapauttamisesta markkinoimismaksuista
191: rusparan tamises ta
192: - 658 Mäkelä: Uuden sairausvakuutuskortin an-
193: 641 Almgren: Poliisin toimintaedellytysten tamisesta eläkeläisille ilmaiseksi
194: turvaamisesta Kymen läänissä
195: - 659 Mäkelä: Turvapaikkahakemusten käsitte-
196: 642 Rajamäki ym.: Rintamatunnuksen myön- lyajan lyhentämisestä
197: tämisperusteiden väljentämisestä
198: - 660 Lahti-Nuuttila ym.: Miehitetyn postivau-
199: 643 Alaranta ym.: Lasten lukumäärän ottami- nuliikenteen säilyttämisestä
200: sesta huomioon kuntien yleisissä rahoitus-
201: avustuksissa - 661 Tiuri: Suomen Akatemian kehittämisestä
202: 644 Aittoniemi: Lastentarhanopettajakoulu- 662 Laine: Liikenneturvallisuuden parantami-
203: tuksen kehittämisestä sesta Jäkärlän alueella Turussa
204: 645 Kohijoki: Lastentarhanopettajien koulu- 663 T. Roos ym.: Lomakkeiden yksinkertais-
205: tuksen järjestämisestä tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
206: 646 Heikkinen: Verotuksen viivästymisen vai- 664 Moilanen ym.: Taloudellisen tuen lisäämi-
207: kutuksista verotoimistojen toimintaedellytyk- sestä uskonnollisille lehdille
208: siin
209: 665 Pohjanoksa ym.: Vajaakuntoisten työllis-
210: 647 Urpilainen ym.: Lestijoen luonnontalou-
211: tämiseen osoitetuista määrärahoista
212: dellisen suunnitelman täytäntöönpanosta
213: 666 Renko ym.: Opintotukijärjestelmän uudis-
214: 648 Sarapää: Simojokivarren postipalvelujen
215: tamisesta
216: turvaamisesta
217:
218: - 649 Jääskeläinen: Iltaopiskelijoiden opinto- 667 Renko ym.: Ylioppilaskirjoitusten kehittä-
219: misestä
220: tuen lisäämisestä
221:
222: 650 Tennilä: Röyttän satamaan johtavan väy- 668 Elo ym.: Pori-Rauma-keskusalueen ke-
223: län syventämisestä Perämerellä hittämisohjelman toteuttamisesta
224:
225: 651 von Bell: Kuolintodistuksen antamiskäy- 669 Tennilä: Lohiuivan ja Ruokojärven väli-
226: tännöstä sen tien peruskorjauksesta
227:
228: 652 Jäätteenmäki: Laitoksessa asuvien vam- 670 Kettunen: Postipalvelujen turvaamisesta
229: maisten oikeudesta vammaispalvelu1ain mu- Suomussalmen Perangan kylässä
230: kaisiin palveluihin
231: 671 Heikkinen ym.: Karjanjalostustoiminnan
232: 653 Jäätteenmäki: Kotihoidon tukea saavien turvaamisesta Kainuussa ja Pohjois-Karjalas-
233: hoitajien eläketurvan parantamisesta sa
234:
235: - 654 Renko ym.: Maatalouden toimintaedelly- 672 P. Leppänen ym.: Vihtajärven saastumisen
236: tysten turvaamisesta Pohjois-Suomessa estämisestä
237:
238: - 655 Renko ym.: Ostopalvelujen käyttämisestä 673 Viinanen: Maataloustuloneuvotteluissa
239: maatalouslomituksessa tehdyn sopimuksen toteuttamisesta
240: Sisällysluettelo 7
241:
242: 674 Renko ym.: Sodanaikaisen palvelun otta- 691 Heikkinen: Oulujoki Oy:n toimintape-
243: misesta huomioon eläkkeen määrää lasket- riaatteiden muuttamisesta
244: taessa
245: 692 Pietikäinen ym.: Ministeriöiden palkkaus-
246: 675 Renko ym.: Kotona hoitotyötä tekevien menojen säästön kohdentamisesta
247: henkilöiden sosiaali- ja eläke-etuisuuksien pa-
248: rantamisesta 693 Pelttari: Voin hinnan alentamisesta Lapis-
249: sa
250: 676 Jokinen: Tupakan piilomainonnan estärui-
251: sestä 694 Saapunki: Polttonesteiden hinnantasaus-
252: järjestelmän säilyttämisestä
253: 677 Jokinen: Itsemurhien ehkäisemiseksi tar-
254: vittavista toimenpiteistä 695 Nyby: Om bidrag vid adoption av utländs-
255: ka barn
256: 678 Tennilä: Tornion-Muonionjoen lohikan-
257: nan lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä 695 Nyby: Avustuksen maksamisesta ulko-
258: maisten lasten adoptoimisesta
259: 679 Pohjanoksa: Harkintaverotuksen poistu-
260: misen korvaamisesta voimalaitoskunnille 696 Renko ym.: Sotaan osallistumisen huo-
261: mioon ottamisesta invalidien etuisuuksissa
262: 680 Rajamäki: Taksiautoilijoiden jäsenyydestä
263: ulataksiosuuskunnissa 697 Lapiolahti ym.: Osoitetietojen saannin hel-
264: pottamisesta
265: 681 Skinnari: Tasoristeysten liikenneturvalli-
266: suuden parantamisesta - 698 P. Leppänen: Tietokonepäätteiden aiheut-
267: tamista terveyshaitoista
268: 682 Vihriälä ym.: VR:n opiskelija-alennuksen
269: myöntämisperusteista 699 Almgren: Ulkomailla tapahtuneen työs-
270: kentelyn ottamisesta huomioon eläkkeissä
271: 683 Lamminen ym.: Yleisen oikeusaputoimen
272: toimintaedellytysten turvaamisesta 700 Heikkinen ym.: Rajavartioasemien lak-
273: kauttamissuunnitelmien valmistelusta
274: 684 Rajamäki: Eläkevalitusten käsittelyajan
275: 701 Vistbacka: Työvoiman vuokrauksen salli-
276: lyhentämisestä misesta rakennusalalla
277: 685 Tiuri: Avaruusyhteistyöhön liittyvistä ve- 702 Vistbacka: Varusmiesten lomamatkakus-
278: roista ja tulleista tannusten korvaamisesta
279: 686 Kohijoki: Hirvikolarien vähentämiseksi 703 Vistbacka: Maatalous- ja puutarhaoppi-
280: tarvittavista toimenpiteistä laitosten henkilökunnan velvollisuudesta asua
281: oppilaitoksessa
282: - 687 Rinne: Energian säästämistä koskevien
283: suunnitelmien julkaisemisesta 704 Kohijoki: Maatalouden tutkimuskeskuk-
284: sen tutkimusasemien toimintojen turvaamises-
285: 688 Kettunen: Postinjakelun turvaamisesta vä- ta Kokemäellä ja Mouhijärvellä
286: lillä Kuhmo-Suomussalmi
287: 705 Tennilä: Terveydenhoitoalan henkilöstön
288: 689 Väänänen ym.: Muotovirheiden aiheutta- palkkauksen parantamisesta Lapissa
289: mista kohtuuttomuuksista eläkepäätöksissä
290: 706 Isohookana-Asunmaa ym.: Alueellisen
291: - 690 Gustafsson: Verosaatavien perinnän te- tasa-arvon toteuttamisesta reumasairauksien
292: hostamisesta hoidossa
293: 8 Sisällysluettelo
294:
295: - 707 Pohjanoksa ym.: Erivapausperusteiden - 721 Pohjanoksa ym.: Opintolainan takaisin-
296: määrittelystä opetusalalla maksun siirtämisestä ulkomailla tapahtuvan
297: jatko-opiskelun vuoksi
298: - 708 Wasz-Höckert m.fl.: Om åtgärder för att
299: trygga undervisningen och forskningen i in- - 722 Urpilainen ym.: Koiraveron enimmaJs-
300: fektionssjukdomar määrän antamisesta kuntien päätettäväksi
301:
302: - 708 Wasz-Höckert ym.: Infektiotauteja koske- - 723 Helle: Liito-oravien kolopuualueen suoje-
303: van opetuksen ja tutkimuksen turvaamisesta lemisesta Lopen Vojakkalan kylässä
304:
305: - 709 Puisto ym.: Ammatillisten erityisoppilai- - 724 Tenhiälä: Hoitohenkilöstön lisäämisestä
306: tosten toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta Kaunialan sotavammasairaalassa
307:
308: 710 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kuntien osal- - 725 Heikkinen: Autoveron poistamisesta rin-
309: listumisesta hammashuollon sairausvakuu- tamaveteraanien hankkimilta autoilta
310: tuksen kustannuksiin
311: - 726 Apukka ym.: Vesivoiman lisärakentami-
312: - 711 P. Leppänen: Verotustietojen viivästymi- sen hyötyjen ja haittojen selvittämisestä
313: sestä
314: - 727 Mönkäre ym.: Sotilasvammalain mukai-
315: - 712 Melin m.fl.: Om revidering av börslagstift- sen työkyvyttömyysasteluokituksen lieventä-
316: ningen misestä
317:
318: - 712 Melin ym.: Pörssilainsäädännön uudista- - 728 Riihijärvi: Rintamaveteraanien huomioon
319: misesta ottamisesta ohitusleikkauspalveluissa
320:
321: - 713 Aaltonen: Kansainväliseen ylioppilastut- - 729 Kekkonen: Kalastusmahdollisuuksien laa-
322: kintoon tähtäävän koulutuksen toteuttamises- jentamisesta Haapasaaren-Virolahden saa-
323: ta ristoalueelia
324:
325: - 714 Tiuri ym.: Ilmansaasteiden vähentämiseksi - 730 Pekkarinen: Autokatsastuksen vakinaista-
326: tarvittavista toimenpiteistä misesta Karstulassa
327:
328: - 715 Dromberg ym.: Taiteilijoiden verotusme- - 731 Vuoristo: Merenkulun turvallisuuden pa-
329: nettelyn uudistamisesta rantamisesta Suomen rannikolla
330:
331: - 716 Kohijoki: Verotulomenetysten korvaami- - 732 Särkijärvi: Koulutus- tai opintorahan
332: sesta seurakunnille liiketulon harkintavero- maksamisesta pienyrittäjille
333: tuksesta luovuttaessa
334: 733 Tennilä: Urheilijoille annettavan taloudel-
335: - 717 Tykkyläinen: Eläkkeiden suojaosuuden lisen tuen lisäämisestä
336: korottamisesta ulosmittauksessa
337: - 734 Seppänen: Taloudellisten etuuksien tur-
338: - 718 Tykkyläinen ym.: Lisätyövoiman saami- vaamisesta ammatillisten kurssikeskusten
339: sesta Vanhan Vaasan sairaalaan opiskelijoille
340:
341: - 719 P. Leppänen: Nuoria rikoksentekijöitä - 735 Seppänen: Joukkorokotusten järjestämi-
342: koskevista henkilötutkintatiedoista sestä Persianlahden tilanteen vuoksi
343:
344: - 720 Koistinen ym.: Opintotuen laajentamises- - 736 Lax: Om beviljande av återflyttningsbi-
345: ta koskemaan avoimessa korkeakoulussa drag åt finländska familjer som är bosatta
346: opiskelevia utomlands
347: Sisällysluettelo 9
348:
349: 736 Lax: Paluumuuttoavustusten myöntämi- 753 Elo: Vuokratuloihin kohdistuvan verotuk-
350: sestä ulkomailla asuville suomalaisille perheil- sen keventämisestä
351: le
352: 754 Pelttari: Työeläkkeen maksamisesta Ruot-
353: 737 Kohijoki: Työttömien työttömyyskortis- sissa työskennelleelle ja Suomessa asuneelle
354: toon ottamisen perusteista työntekijälle
355:
356: 738 Kohijoki: Nettoansion ottamisesta päivä- 755 Jääskeläinen: Luontaistalautta harjoitta-
357: sakon rahamäärän määräytymisperusteeksi vien toimeentulon parantamisesta Enontekiöl-
358: lä
359: 739 Vuoristo: Suomalaisen telakkateollisuu-
360: den rakenteesta 756 Jääskeläinen: Tien rakentamisesta Kaare-
361: suvannosta Norjan rajalle
362: 740 Vuoristo: Valtion toimista Masa-Yardsin
363: ja norjalaisen Kvaerner-yhtiön kaupan yhtey- 757 Jääskeläinen: Riistanhoidon tehostamises-
364: dessä ta Enontekiöllä
365: 741 Vuoristo: Suomalaisen telakkateollisuu-
366: 758 Kohijoki: Rauman ja Tampereen välisen
367: den tasapuolisesta kohtelusta
368: tieosuuden määräämisestä valtatieksi
369: 742 Laine: Perustoimeentulon turvaamista
370: koskevan YK:n sopimuksen noudattamisesta 759 Melin: Om ökat samarbete mellan utrikes-
371: mimstrarna och utrikeshandelsministrarna
372: 743 Tennilä: Perustoimeentulon turvaamiseksi inom Nordiska ministerrådet
373: tarvittavista toimenpiteistä
374: 759 Melin: Ulkoministerien ja ulkomaankaup-
375: 744 Rajamäki: Kehitysvammaisten hoidon pa- paministerien yhteistyön lisäämisestä Pohjois-
376: rantamisesta Savossa maiden ministerineuvostossa
377:
378: - 745 Sasi: Ns. tarraviisumin käyttöön ottami- 760 Melin: Pankkien vakavaraisuuden selvit-
379: sesta viisumien luotettavuuden lisäämiseksi tämisestä
380:
381: 746 Huuhtanen ym.: Yrityksille maksettavan 761 Kohijoki ym.: Sotilasvammalakiin perus-
382: kuljetustuen kehittämisestä tuvien hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta
383: tapaturmavirastossa
384: 747 Wasz-Höckert ym.: Ulkomailla asuvien
385: suomalaisten maksuista suomalaisissa sairaa- 762 Muttilainen: Sovitellun työttömyyspäivä-
386: loissa rahan maksamisesta osa-aikatyötä hakeville
387: 748 P. Leppänen: Ylijäämäviljan käyttötarkoi- 763 Muttilainen: Kotimaankaupan professuu-
388: tuksen selvittämisestä rin perustamisesta
389: - 749 Puska: Laktoosi-intoleranssin hoitoon liit-
390: tyvän lääkityksen korvaamisesta 764 Kettunen: Uusia hoitomuotoja koskevan
391: lääketehtaiden välisen kilpailun turvaamisesta
392: 750 Heikkinen ym.: Postipalveluiden turvaa-
393: misesta Kuhmon ja Suomussalmen välisellä 765 Ajo ym.: Uuden postipalvelulinjan perus-
394: tieosuudella tamisesta Tervolaan
395:
396: 751 Jokinen ym.: Tupakoinnin vähentämiseksi 766 Kärhä: Kunnan maksamasta hoitotuesta
397: tarvittavista toimenpiteistä perittävistä eläkevakuutusmaksuista
398:
399: 752 Mattila ym.: Hierontahoidon saamisesta 767 Dromberg ym.: Aravatuotannon lisäämi-
400: sairausvakuutuskorvauksen piiriin sestä Uudellamaalla
401:
402: 2 510175N
403: 10 Sisällysluettelo
404:
405: 768 Björklund ym.: Etiopian ja Eritrean väli- 783 Tennilä: Maisemansuojelun huomioon ot-
406: sen konfliktin käsitteleruisestä YK:ssa tamisesta Ylä-Kemijokivarren tiesuunnitel-
407: missa
408: 769 T. Roos ym.: Lohenkalastuksen edellytys-
409: ten parantamisesta Satakunnan rannikolla 784 Väistö: Alueellisesti laajan työvoimapoliit-
410: tisen koulutuksen järjestämisestä
411: 770 Astala ym.: Rauhan- ja kansainvälisyys-
412: kasvatuksen opetuksen lisäämisestä 785 Väistö: Vaatetusalan aikuiskoulutuksen
413: jatkuvuuden turvaamisesta Pohjois-Karjalas-
414: - 771 Riihijärvi: Lumituhojen takia hakattujen sa
415: puiden korjuun järjestämisestä
416: 786 Jäätteenmäki: Rintamalisän lukemisesta
417: 772 Sarapää ym.: MEKin Pohjois-Suomen toi- laitoshoidossa olevan käyttövaroihin
418: miston toiminnan jatkamisesta
419: 787 Isohookana-Asunmaa: Taloudellisten
420: 773 Tennilä ym.: Suorien lentojen lisäämisestä etuuksien turvaamisesta työllisyyskoulutuk-
421: Kemin lentokentälle seen osallistuville
422: 774 Mönkäre ym.: Tupakkatuotteiden vero-
423: 788 Gustafsson ym.: Opintorahan maksami-
424: tuksesta
425: sesta työttömänä oleville iltalukio-opiskelijoil-
426: le
427: 775 Paavilainen ym.: Työterveyshuoltojärjes-
428: telmän kehittämisestä
429: 789 Helle: Taajamia koskevan viitoituskäytän-
430: 776 Pelttari: Venejärven ja Kurtakan välisen nön muuttumisesta
431: tieyhteyden rakentamisesta Kolarissa
432: 790 P. Lahtinen: Kolesterolilääkkeiden sai-
433: 777 Pelttari: Kevyen liikenteen väylän raken- rausvakuutuskorvauksen lisäämisestä
434: tamisesta Pellon kunnassa
435: 791 Vihriälä ym.: Suomalaisten paluumuutta-
436: 778 Pelttari: Porojen laiduntamista koskevan jien verotuksesta
437: säännöksen muuttamisesta
438: 792 Mäkipää: Ammatillisten aikuiskoulutus-
439: 779 Pelttari: Hiihtohissin rakentamisesta keskusten oppilaiden ruokailu- ym. korvauk-
440: Enontekiön kunnan Pyhäkerolle sista
441:
442: 780 Jääskeläinen: Valtion metsien käytöstä ja 793 Lahti-Nuuttila: Rintamaveteraanien ja so-
443: luonnonsuojelusta Pohjois-Suomessa tainvalidien kuntoutuspalveluista
444: 781 Nordman: Om snabbare behandling i läns- 794 Lahti-Nuuttila ym.: Pellonkuivatuksen ra-
445: rätten av ärenden som gäller omhändertagan- joittamisesta
446: de av barn
447: 795 Paavilainen ym.: Suomea puolustaneiden
448: 781 Nordman: Lasten huostaanottoa koske-
449: ulkomaalaisten oikeudesta veteraanietuuksiin
450: vien asioiden käsittelyn nopeuttamisesta lää-
451: ninoikeudessa
452: 796 Paavilainen ym.: Lastentarhanopettaja-
453: 782 Melin m.fl.: Om åtgärder för att bringa koulutuksen järjestämisestä
454: straffen för grov narkotikabrottslighet på nor-
455: disk nivå 797 Löyttyjärvi: Laboratorioalan koulutuksen
456: kehittämisestä
457: 782 Melin ym.: Törkeää huumausainerikolli-
458: suutta koskevien rangaistusten saattamisesta 798 Lamminen: Elintarvikkeiden hintojen
459: pohjoismaiselle tasolle alentamisesta
460: Sisällysluettelo 11
461:
462: 799 Aittoniemi: Aikuiskoulutuskeskusten op- 816 Mäkelä: Kaunialan sotavammasairaalan
463: pilaiden ruokailun järjestämisestä henkilöstöpulan poistamisesta
464:
465: 800 Alaranta ym.: Pyhäjoen Pirttikosken tien 817 Kohijoki: Rintamalisän maksamisesta so-
466: kunnostamisesta tiin osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoi-
467: sille
468: 801 Pelttari: Jäätieyhteyden toteuttamisesta
469: Pellon kunnan Turtolan kylästä valtakunnan 818 Kohijoki: Neuvottelukunnan asettamises-
470: rajan yli Ruotsiin ta Satakunnan kehittämisohjelman laatimi-
471: seksi
472: 802 Pelttari: Rattosjärven-Nuasjärven yh-
473: dystien rakentamisesta Pellon kunnassa 819 Saapunki: Kiiminkijoen saastumisen estä-
474: misestä
475: 803 Lamminen: Maatalouden tutkimuskes-
476: kuksen Satakunnan tutkimusaseman toimin- 820 Vistbacka: Kotimaisten huopien antami-
477: nan turvaamisesta sesta katastrofiapuna
478:
479: 804 Huuhtanen ym.: Valtion varoista todista- 821 Vistbacka: Pysäköintivirhelain vastaisten
480: jille maksettavista palkkioista pysäköintikiekkojen markkinoinnin estämi-
481: sestä
482: 805 P. Leppänen ym.: Lasten syöpäsairauksien
483: hoidon tehostamisesta 822 M. Lahtinen: Vakuussitoumusten täyttä-
484: misestä aiheutuvien kohtuuttomien verovai-
485: 806 Kietäväinen: Saaristonosakunnille mak- kutusten poistamisesta
486: settavien rahoitusavustusten lisäämisestä
487: 823 Vastamäki ym.: Vaikeiden hammasviko-
488: 807 Rantanen: Opintorahan maksamisesta jen hoidon kustannusten korvaamisesta
489: työttömänä oleville iltaopiskelijoille
490: 824 Mäkelä: Hoitotoimenpiteenä tehtävästä
491: 808 Tennilä: Porotalouskoulutuksen aloitta- työstä maksettavan palkkion verottamisesta
492: misesta Kittilässä
493: 825 Mäkelä: Sairaaloiden pitkäaikaispotilai-
494: den määrän vähentämisestä vaihtoehtoisilla
495: 809 Tennilä: Voimalaitosrakentamisen aiheut-
496: hoitomuodoilla
497: tamista vahingoista Kemijoella
498: 826 Mäkelä: Maataloustuottajalta suoraan
499: 810 Hilpelä: Suullisen käsittelyn toteuttamises-
500: kuluttajalle tapahtuvan suoramyynnin edistä-
501: ta muutoksenhakutuomioistuimissa
502: misestä
503: 811 Ala-Harja ym.: Päihdehuollon kuntoutu- 827 Mäkelä: Kehitysavun suuntaamisesta suo-
504: miskeskusten toiminnan kehittämisestä malais-ugrilaisten kansojen auttamiseen Neu-
505: vostoliitossa
506: 812 Mäkelä: Rintamatunnuksen myöntämises-
507: tä Suomen puolella sotiin osallistuneille viro- 828 Mäkelä: Kansalais- ja työväenopistojen
508: laisille tuntiopettajien eläketurvan parantamisesta
509: 813 Mäkelä: Suomalaisten elintarvikkeiden 829 Jäätteenmäki ym.: Korkotukilainojen li-
510: markkinoinnin tehostamisesta Euroopassa säämisestä nuorille asunnonostajille
511:
512: 814 Mäkelä: Kolikkojen ja seteleiden tunnis- 830 Melin: Om beskattningen av hemförsel av
513: tettavuuden parantamisesta dividender
514:
515: 815 Mäkelä: AIDS-tukikeskusten toiminnan 830 Melin: Osinkojen kotiuttamisen verotta-
516: tukemisesta misesta
517: 12 Sisällysluettelo
518:
519: 831 Pulliainen: Pohjaveden ottamisesta Kuri- 837 Renko: Veteraanien hammashoitomah-
520: kasta ja Kauhajoelta Seinäjoen tarpeisiin dollisuuksien lisäämisestä
521:
522: 832 Sasi: Verovelvollisen oikeuksien saattami-
523: 838 Renko: Taide- ja kulttuurialojen aseman
524: sesta kansainväliselle tasolle
525: vahvistamisesta opetushallinnossa
526: 833 Aittoniemi: Opintorahan maksamisesta
527: työttömänä oleville iltaopiskelijoille 839 Tennilä: Kemijoki Oy:n osakkeiden siirtä-
528: misestä Lapin sähkölaitoksille
529: 834 Tykkyläinen ymo: Postin henkilöstöä kos-
530: kevista eläkejärjestelyistä
531: 840 Linnainmaa: Opintolainojen lyhennysten
532: saamisesta verovähennyskelpoisiksi
533: 835 Urpilainen: Työllisyyslain mukaisen työl-
534: listämisjakson pituudesta
535: 841 Löyttyjärvi ymo: Ammatillisten aikuiskou-
536: 836 Rinne: Valtiovarainministeriön talousen- lutuskeskusten oppilaiden ruokailu- ymo kor-
537: nusteiden luotettavuuden lisäämisestä vauksista
538:
539:
540:
541:
542: Kysymykset valtioneuvostolle 1-133
543: Sivu Sivu
544: - 1 Lamminen ymo: Lentoturvallisuuden 7 Ro Aho ymo: Kansaneläkkeen ja lapsi-
545: parantamiseksi tarvittavista toimenpi- lisän myöntämisperusteita koskevista
546: teistä0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 säännöksistä Euroopan yhdentyessä 0 0 0 9
547:
548: - 2 Pokka ymo: Kemiran asekauppojen - 8 Kankaanniemi ymo: Avioliitossa elä-
549: vaikutuksesta Suomen maineelle 0 0 0 0 0 0 0 2 vien taloudellisten etujen parantamises-
550: ta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10
551: 3 Rehn moflo: Om miljövårdshjälp till 9 Paakkinen ymo: Telakkateollisuuden
552: Östeuropa och Sovjetunionen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 tulevaisuuden turvaamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11
553:
554: 3 Rehn ymo: Itä-Euroopalle ja Neuvos- 10 Astala ymo: Naisten ja miesten väli-
555: toliitolle annettavasta ympäristönsuoje- sen tasa-arvon lisäämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12
556: luavusta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4
557: 11 Puisto ymo: Vammaispalveluille ase-
558: - 4 Seppänen ymo: Ulkomaalaisten sijoit- tettujen tavoitteiden toteuttamisesta 0 0 0 13
559: tajien sijoitusmahdollisuuksien lisäämi-
560: sestä suomalaisissa yhtiöissä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 12 Rusanen ymo: Lyijyttömän bensiinin
561: hinnan alentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14
562: 5 Westerlund moflo: Om de ökade svavel-
563: utsläppen i Nyland .. 0 00 00 00 00 0 00 00 00 00 6 13 Haavisto ymo: Nuorison asuntotilan-
564: teen parantamiseksi tarvittavista toi-
565: menpiteistä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15
566: 5 Westerlund ymo: Rikkipäästöjen li-
567: sääntymisestä Uudellamaalla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 - 14 Hacklin ymo: Naisten ja miesten vä-
568: listen palkkaerojen pienentämisestä 0 0 0 0 16
569: 6 Jääskeläinen ymo: Saasteiden ihmisille
570: aiheuttamien terveydellisten vaurioiden - 15 Löyttyjärvi ymo: Naisten ja miesten
571: selvittämisestä 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 välisten palkkaerojen pienentämisestä 17
572: Sisällysluettelo 13
573:
574: Sivu Sivu
575: 16 Aittaniemi ym.: Elintarvikeavun an- - 31 Lahti-Nuuttila ym.: Haja-asutus-
576: tamisesta Neuvosto-Karjalassa asuville 18 alueiden postipalvelujen turvaamisesta 33
577:
578: 17 P. Leppänen ym.: Tuki- ja liikunta- - 32 Pulliainen ym.: Haja-asutusalueiden
579: elinsairauksien vähentämiseksi tarvitta- palvelujen turvaamisesta .............. . 34
580: vista toimenpiteistä ................... . 19
581: - 33 Puisto ym.: Vammaispalvelujen to-
582: teuttamisesta .......................... . 35
583: 18 Isohookana-Asunmaa ym.: Kansan-
584: eläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttami-
585: - 34 Isohookana-Asunmaa ym.: Kansan-
586: sesta .................................. . 20
587: eläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttami-
588: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
589: 19 Vähäkangas ym.: Kansaneläkeuudis-
590: tuksen IV vaiheen toteuttamisesta ..... 21 - 35 Vähäkangas ym.: Kansaneläkeuudis-
591: tuksen IV vaiheen toteuttamisesta ..... 37
592: 20 Vuoristo ym.: Aikamme arvoista ja
593: yhteiskunnan tilasta .................. . 22 - 36 Vuoristo ym.: Aikamme arvoista ja
594: yhteiskuntamme tilasta ............... . 38
595: 21 Savolainen ym.: Huumeiden torjumi-
596: sesta ja huumeiden käyttäjien hoitomah- - 37 Laine ym.: Verouudistuksenjatkami-
597: dollisuuksista ......................... . 23 selle asetettavista tavoitteista ......... . 39
598:
599: - 38 Uitto ym.: Ilmavoimien hävittäjäko-
600: 22 Anttila ym.: Verouudistukselle vuon-
601: nehankintojen perusteista ............. . 40
602: na 1991 asetettavista tavoitteista ..... . 24
603: - 39 Rusanen ym.: Ympäristöyhteistyön
604: 23 Viinanen ym.: Asuntovelallisten vai- laajentamisesta Itä-Eurooppaan ...... . 41
605: keuksista ja asumisoikeusjärjestelmästä 25
606: - 40 Gustafsson ym.: Työelämän uudista-
607: - 24 Gustafsson ym.: Sapattivapaauudis- misesta sapattivapaan avulla ......... . 42
608: tuksen toteuttamisesta ................ . 26
609: - 41 Pietikäinen ym.: Opintotukijärjestel-
610: - 25 Almgren ym.: Hallituksen suhtautu- män kokonaisuudistuksen toteuttami-
611: misesta Baltian maiden itsenäistymis- sesta .................................. . 43
612: pyrkimyksiin .......................... . 27
613: - 42 Mäkelä ym.: Opintolainojen korko-
614: jen korottamisen vaikutuksesta opiske-
615: - 26 Löyttyjärvi ym.: Kolin vaaramaise- lijoiden toimeentuloon ................ . 44
616: man suojelemisesta ................... . 28
617: - 43 Uitto ym.: Ilmavoimien hävittäjäko-
618: - 27 Andersson ym.: Helsingin yliopiston nehankintojen perusteista ............. . 45
619: hallinnonuudistuksesta ................ . 29
620: - 44 Rajamäki ym.: Virkistyskalastus-
621: - 28 Mäkipää ym.: Työvoimavaltaisten mahdollisuuksien laajentamisesta ..... . 46
622: yritysten sosiaaliturvamaksujen alenta-
623: misesta ................................ . 30 - 45 Seppänen ym.: Neuvostoliitosta
624: muuttavien juutalaisten kauttakulusta 47
625: 29 Haavisto ym.: Nuorison asuntotilan- - 46 Vihriälä ym.: Elintarviketeollisuu-
626: teen parantamiseksi tarvittavista toi- temme toimintaedellytysten turvaami-
627: menpiteistä ........................... . 31 sesta .................................. . 48
628:
629: 30 Vihriälä ym.: Haja-asutusalueiden - 47 Pulliainen ym.: Kesämökkirakenta-
630: palvelujen turvaamisesta .............. . 32 misen rajoittamisesta järvien rannoilla 49
631: 14 Sisällysluettelo
632:
633: Sivu Sivu
634: - 48 Anttila ym.: Eduskunnalle annetta- - 63 Vuoristo ym.: Yhteiskuntamme hen-
635: vista lainsäädäntöhankkeista tällä vaali- kisestä asennoitumisesta tulevaisuuteen 65
636: kaudella .............................. . 50
637: 64 Lahti-Nuuttila ym.: Elintarvikkeiden
638: - 49 Lahti-Nuuttila ym.: AIDSin leviämi- hintojen alentamisesta ................ . 66
639: sen estämiseksi tarvittavista toimenpi-
640: teistä .................................. . 51 65 Kankaanniemi ym.: Korkojen alen-
641: tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä .. 67
642: 50 Pietikäinen ym.: Perusturvan kehittä-
643: misestä ................................ . 52 66 Mönkäre ym.: Tupakkatuotteiden
644: piilomainonnan estämisestä urheilua
645: - 51 Paakkinen ym.: Neuvostoliitosta koskevassa viestinnässä ............... . 68
646: muuttavien juutalaisten kauttakulusta 53
647: - 67 Pietikäinen ym.: Opintotukijärjestel-
648: 52 Zyskowicz ym.: Rikoksen uhrin ase- män uudistamisesta ................... . 69
649: man parantamisesta .................. . 54
650: - 68 Rusanen ym.: Kilpailun lisäämisestä
651: 53 Jäätteenmäki ym.: Tulliniemen elintarvikealalla ....................... . 70
652: alueen suojelemisesta Hangossa ...... . 55
653: 69 Donner m.fl.: Om åtgärder för eko-
654: 54 Aittaniemi ym.: Maatalouselinkei- nomisk, politisk och strategisk krisbe-
655: non turvaamiseksi tarvittavista toimen- redskap ............................... . 71
656: piteistä ................................ . 56
657: 69 Donner ym.: Taloudellisen, poliitti-
658: 55 Aittaniemi ym.: Neuvostoliitossa sen ja strategisen kriisivalmiuden luomi-
659: asuvien inkeriläisten mahdollisuuksista sesta .................................. . 72
660: muuttaa Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
661: 70 Tennilä ym.: Opintotukijärjestelmän
662: 56 Huuhtanen ym.: Energian säästämi- uudistamisesta ........................ . 73
663: sen lisäämiseksi tarvittavista toimenpi-
664: teistä .................................. . 58 71 Kettunen ym.: Polttonesteiden vero-
665: tuksen alentamisesta .................. . 74
666: 57 Kankaanniemi ym.: Päihdepoliittisen
667: toimintaohjelman laatimisesta alkoholin 72 Sasi ym.: Pörssin toiminnan elvyttä-
668: kulutuksen vähentämiseksi ........... . 59 misestä ................................ . 75
669:
670: 58 E. Aho ym.: Hallituksen suhtautumi- 73 Aittaniemi ym.: Neuvostoliiton elin-
671: sesta Länsi-Euroopan taloudelliseen yh- tarvikepulan vaikutuksista raja-asemien
672: dentymiseen ........................... . 60 toimintaan ............................ . 76
673:
674: 59 P. Leppänen ym.: Autoveron palaut- 74 Paloheimo ym.: Kehitysavun antami-
675: tamisesta invalideille .................. . 61 sen sitomisesta saavutettaviin tuloksiin 77
676:
677: 60 Holvitie ym.: Postitoimipaikan säilyt- 75 J. Roos ym.: Päihdeongelmaisten
678: tämisestä eduskuntatalossa ........... . 62 kuntoutuksen kehittämisestä .......... . 78
679:
680: 61 Seppänen ym.: Korkojen alentami- - 76 Anttila ym.: Maatalouspolitiikkaa
681: seksi tarvittavista toimenpiteistä ...... . 63 koskevista tavoitteista GATT- ja ETA-
682: neuvotteluissa ......................... . 79
683: 62 Almgren ym.: Hallituksen suhtautu-
684: misesta Länsi-Euroopan taloudelliseen - 77 Vuoristo ym.: Telakkateollisuuden
685: yhdentymiseen ........................ . 64 toimintaedellytysten turvaamisesta .... 80
686: Sisällysluettelo 15
687:
688: Sivu Sivu
689: 78 Ahonen ym.: Rajavartiolaitoksen - 94 Laaksonen ym.: Telakkateollisuuden
690: meripelastuspalvelujen parantamisesta 81 toimintaedellytysten turvaamisesta . . . . 97
691:
692: 79 Kettunen ym.: ETA-neuvottelujen tä- - 95 Lahti-Nuuttila ym.: Taloudellisen
693: mänhetkisestä tilanteesta ............. . 82 yhteistyön jatkumisen turvaamisesta
694: Neuvostoliiton kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
695: 80 Mäkipää ym.: Maatiloilta suoraan
696: kuluttajille tapahtuvan elintarvike- - 96 Mönkäre ym.: Tupakoinnin vähentä-
697: myynnin edistämisestä ................ . 83 miseen tähtäävistä toimenpiteistä . . . . . . 99
698:
699: 81 Puska ym.: Tupakoinnin vähentämi- - 97 Savolainen ym.: Sosiaali- ja terveys-
700: seen tähtäävistä toimenpiteistä ....... . 84 hallinnon sekä opetushallinnon organi-
701: saatiouudistusten toteuttamisesta . . . . . . 100
702: 82 Mönkäre ym.: Tupakoinnin vähentä-
703: miseen tähtäävistä toimenpiteistä ..... . 85 - 98 Vuoristo ym.: Parlamentarismin toi-
704: mivuuden parantamisesta Suomessa . . . 101
705: 83 Aittaniemi ym.: Ydinvoimaloissa
706: - 99 Jaakonsaari ym.: Suomalaista vallan-
707: syntyvän ydinjätteen jatkokäsittelystä 86
708: käyttöä koskevan selvityksen tekemises-
709: tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
710: 84 Aittaniemi ym.: Maakaasun saata-
711: vuuden varmistamisesta .............. . 87 100 Almgren ym.: Tulo- ja menoarvio-
712: esityksen tasapainottamiseksi tehtävistä
713: 85 Aittaniemi ym.: Irakissa olevien suo- muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
714: malaisten vapauttamisesta ............ . 88
715: - lOI T. Roos ym.: Lomakkeiden yksin-
716: 86 Moilanen ym.: ETA-neuvottelujen kertaistamiseksi tarvittavista toimenpi-
717: tämänhetkisestä tilanteesta ........... . 89 teistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
718:
719: 87 Vähäkangas ym.: Aluepolitiikan te- - 102 Andersson ym.: Pohjoismaiden yh-
720: hostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 90 teistyön jatkumisen turvaamisesta . . . . . 105
721:
722: 88 Apukka ym.: Maatalousväestön toi- 103 Aittaniemi ym.: Irakissa olevien
723: meentulon turvaamisesta haja-asutus- suomalaisten vapauttamisesta . . . . . . . . . 106
724: alueilla ................................ . 91
725: - 104 Aittaniemi ym.: Kehitysapumäärä-
726: 89 Jurva ym.: Uusia energiamuotoja kos- rahojen käyttämisestä elintarvikeapuna
727: kevan tutkimuksen tukemisesta ....... . 92 Neuvostoliittoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
728:
729: 90 Uosukainen ym.: Kansainvälisesti - 105 Aittaniemi ym.: Saamelaisten ja ro-
730: kilpailukykyisten valtakunnallisten tai- maanien kieli- ja kulttuuriperinnön säi-
731: de- ja kulttuuritapahtumien tukemisesta 93 lyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
732:
733: 106 Aittaniemi ym.: Euroopan taloudel-
734: 91 Mäkelä ym.: Työvoimavaltaisten yri- lisen yhdentymisen vaihtoehtoja koske-
735: tysten toimintaedellytysten parantami- vasta keskustelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
736: sesta .................................. . 94
737: - 107 Valli ym.: Kuolan ilmansaasteiden
738: 92 Rauramo ym.: Urheilun keskusjärjes- vähentämiseksi tarvittavista toimenpi-
739: töjen yhdistymisen tukeinisesta ....... . 95 teistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
740:
741: 93 Vähänäkki ym.: Rikollisuuden li- - 108 Jäätteenmäki ym.: Asuntovelkojen
742: sääntymisestä itärajan rajanylityspaik- vuoksi vaikeuksiin joutuneiden tilanteen
743: kojen poliisipiireissä .................. . 96 helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
744: 16 Sisällysluettelo
745:
746: Sivu Sivu
747: - 109 Vähäkangas ymo: Aluepolitiikan te- - 122 Paloheimo ymo: Kehitysavun anta-
748: hostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 112 misen sitomisesta saavutettaviin tulok-
749: siin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 125
750: - 110 Kohijoki ymo: Maanpuolustuskou-
751: lutuksen järjestämisestä naisille 0 0 0 0 0 0 0 0 113 - 123 Saastamoinen ymo: Alueellisen kul-
752: jetustuen kehittämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 126
753: - 111 Aittoniemi ymo: Eduskunnan osuu-
754: den lisäämisestä ulkopoliittisessa pää- - 124 Helle ymo: Asuntopulan poistami-
755: töksenteossa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 114 seksi tarvittavista toimenpiteistä 0 0 0 0 0 0 0 127
756:
757: - 125 Rusanen ymo: Suomen markan sito-
758: - 112 Po Leppänen ymo: Laman ja työttö- misesta Euroopan valuuttayksikköön 0 0 128
759: myysuhan torjumisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 115
760: - 126 Pietikäinen ymo: Vapaarahoitteisen
761: - 113 Lahti-Nuuttila ymo: Työttömyyden vuokra-asuntotuotannon lisäämisestä 129
762: ja kansantalouden velkaantumisen tor-
763: jumisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 116 - 127 Kankaanniemi ymo: Perhe- ja so-
764: siaalipolitiikan tehostamisesta syntyvyy-
765: - 114 Aittoniemi ymo: Talouselämän el- den lisäämiseksi 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 130
766: vyttämiseksi tarvittavista toimenpiteistä 117
767: - 128 Mäkelä ymo: Työvoimavaltaisten
768: - 115 Rinne ymo: Ympäristövahinkojen pienyritysten toimintaedellytysten tur-
769: huomioon ottamisesta kansantuote- vaamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 131
770: laskelmissa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 118
771: - 129 Mäkelä ymo: Laman ja joukkotyöt-
772: tömyyden torjumisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 132
773: - 116 Sasi ymo: Hallituksen suhtautumi-
774: sesta Baltian kansojen itsenäisyyspyrki- - 130 Stenius-Kaukonen ymo: Hallituksen
775: myksiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 119 toimenpiteistä Persianlahden sodan lo-
776: pettamiseksi 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 133
777: - 117 Tennilä ymo: Asumistuen lisäämises-
778: tä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 120 131 Järvenpää ymo: Ydinvoiman lisära-
779: kentamiseen liittyvistä valmistelutoimis-
780: - 118 Skinnari ymo: Hallituksen suhtautu- ta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 134
781: misesta Baltian tapahtumiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 121
782: - 132 Nordman moflo: Om regeringens in-
783: - 119 Juhantalo ymo: Laman torjumiseksi ställning till baltiska medborgare som
784: tarvittavista toimenpiteistä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 122 söker asyl i Finland 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 135
785:
786: - 132 Nordman ymo: Hallituksen suhtau-
787: 120 Haavisto ymo: Hallituksen suhtau- tumisesta Baltiasta saapuviin turvapai-
788: tumisesta Persianlahden tapahtumiin 0 0 123 kanhakijoihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 136
789:
790: 121 Paloheimo ymo: Suhtautumisesta - 133 Almgren ymo: Hallituksen suhtautu-
791: Baltiasta saapuviin turvapaikan hakijoi- misesta Baltian kansojen itsenäisyyspyr-
792: hin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 124 kimyksiin 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 137
793: 1990 vp.
794:
795: Kirjallinen kysymys n:o 551
796:
797:
798:
799:
800: Mäkipää: Laimijoessa ja Kokemäenjoessa tehtävän vesistön
801: järjestelyn ympäristövaikutuksista
802:
803:
804: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
805:
806: Vesi- ja ympäristöhallitus on suunnittelemas- malla tuhoutuu myös Maailman Luonnonsää-
807: sa vesistön järjestelyä Loimijoen ja Kokemäen- tiön uhanalaiseksi määrittelemän toutaimen
808: joen keskiosan alueella välillä Alastaro-Koke- eräs viimeisimmistä elinalueista.
809: mäki. Suunnittelutyön toteuttajana on Turun Nämä merkittävät ympäristöhaitat ollaan
810: vesi- ja ympäristöpiiri. Järjestelyn päätarkoi- valmiita aiheuttamaan siksi, että saataisiin pie-
811: tuksena on vähentää tulvahaittoja lähinnä ni määrä peltoja tulvavapaiksi Huittisten ja
812: Huittisten ja Vampulan alueella. Vampulan alueella. Hanketta ei voida pitää
813: Kyseinen Kokemäenjoen keskiosan perkaus- millään tavoin järkevänä varsinkin, kun maa-
814: hanke on Suomen suurin vireillä oleva vesistö- taloustuotannossa ollaan kamppailemassa suu-
815: järjestely. Vajaan 100 miljoonan markan hanke ren ylituotanto-ongelman edessä. Näin ollen
816: pyrkii vähentämään edellä mainitulla alueella yhteiskunnalle on merkittävästi halvempaa ja
817: ajoittaisia tulvia. Vesihallituksen tarkoituksena ympäristölle vaarattomampaa hoitaa asia edel-
818: on mm. leventää ja syventää jokiuomaa, pois- leen tulvakorvausten muodossa kuin ryhtyä
819: taa koskia ja saarekkeita, suoristaa rantaviivaa suurimi ttaisiin ruoppaustoimenpi teisiin.
820: ja tehdä oikaisukanavia. Toimenpiteet tapah- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
821: tuisivat pääasiassa Kokemäen Kyttälänhaaras- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
822: sa ja Loimijoessa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
823: Perkauksessa pohjaliete, erilaiset kiintoai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
824: neet, raskasruetallit ym. lähtevät liikkeelle pila-
825: ten jokivettä vuosikausiksi koko alajuoksulla Tietääkö Hallitus, että vesi- ja ympä-
826: aina Pihlavanlahdelle ja merelle saakka. Erityis- ristöhallitus on suunnittelemassa vesis-
827: ongelmaksi muodostuu elohopeapitoisuuksien tön järjestelyä Loimijoen ja Kokemäen-
828: lisääntyminen alajuoksulla. Näin ollen suunni- joen keskiosan alueella välillä Alasta-
829: telma jättää tarkastelematta kokonaan järjeste- ro-Kokemäki tulvahaittojen vähentä-
830: lyn haitalliset ympäristövaikutukset tai kieltää miseksi Huittisten ja VampuJan alueella
831: kokonaan niiden mahdollisuuden. ja että kyseinen hanke on aiheuttamassa
832: Lisäksi itse perkausalueella tärveltyvät joki- suuria ympäristöhaittoja alajuoksulla
833: alueen kenties kauneimmat ranta-alueet, joista tuhoten mm. Maailman Luonnonsää-
834: varsin suuri osa kuuluu joko suunniteltuihin tiön uhanalaiseksi määrittelemän tou-
835: kansallispuisto- tai luonnonpuistoalueisiin. Sa- taimen viimeisimpiä elinalueita?
836: Helsingissä II päivänä lokakuuta 1990
837:
838: Lea Mäkipää
839:
840:
841:
842:
843: 200070S
844: 2 1990 vp. - KK n:o 551
845:
846:
847:
848:
849: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
850:
851: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Mitä tulee hankkeen toteuttamisesta aiheutu-
852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, viin ympäristöhaittoihin ja erityisesti toutaimen
853: olette 11 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn elinalueiden tuhoutumiseen, hallituksen tie-
854: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston dossa on, että Riista- ja kalatalouden tutkimus-
855: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- laitoksessa on valmistumassa selvitys hankkeen
856: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjal- vaikutusalueen kalastosta ja kalastusoloista.
857: lisesta kysymyksestä n:o 551: Osaselvityksenä on erityisesti tutkittu hankkeen
858: vaikutuksia toutaimen lisääntymis- ja elinolo-
859: Tietääkö Hallitus, että vesi- ja ympä- suhteisiin. Jo tutkimuksen tekovaiheessa järjes-
860: ristöhallitus on suunnittelemassa vesis- telyhankkeen suunnittelijat ovat saaneet tietoa
861: tön järjestelyä Loimijoen ja Kokemäen- hankkeen mahdollisista vaikutuksista. Tietojen
862: joen keskiosan alueella välillä Alasta- perusteella suunnitelmaa on tarkennettu siten,
863: ra-Kokemäki tulvahaittojen vähentä- että toutaimelle aiheutuvat muutokset saadaan
864: miseksi Huittisten ja Varopulan alueella minimoitua. Käytettävissä olevan tiedon perus-
865: ja että kyseinen hanke on aiheuttamassa teella järjestelyhankkeen toteuttamisella ei vesi-
866: suuria ympäristöhaittoja alajuoksulla ja ympäristöhallituksen mukaan tulla vaaranta-
867: tuhoten mm. Maailman Luonnonsää- maan uhanalaisen toutaimen esiintymistä.
868: tiön uhanalaiseksi määrittelemän tou- Hankkeen suunnittelussa on muutoinkin py-
869: taimen viimeisimpiä elinalueita? ritty kiinnittämään erityistä huomiota ympäris-
870: tönäkökohtiin ja ympäristövaikutusten arvioin-
871: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tiin ja ehkäisemiseen. Muun muassa perustet-
872: vasti seuraavaa: tavan Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston koh-
873: dalla, jossa Kokemäenjoki on 100--150 m
874: Hallitus on tietoinen, että Kokemäenjoki ja leveä, joen vedenjohtokykyä parannetaan imu-
875: Laimijoki ovat tulvineet toistuvasti aiheuttaen ruoppaamalla jokea keskeltä. Näin toimenpide
876: vakavaa haittaa ja vahinkoa Alastarolla, Huit- ei ulotu rantaan eikä vaikuta kansallispuistoon.
877: tisissa, Kokemäellä ja Vampulassa. Erityisen Suunnitelman mukaan myöskään kesäaikainen
878: uhkaavia ovat olleet jääpato- ja hyydetulvat. normaalivedenkorkeus ei alene. Valtakunnalli-
879: Viljelyksien lisäksi vahinkoa on aiheutunut sessa lehtojensuojeluohjelmassa olevan Köysi-
880: mm. asuin- ja liikerakennuksille sekä tieyhteyk- kosken lehtoalueen rantaa ei kaiveta eikä nor-
881: sille. Hallitus on myös tietoinen, että vesi- ja maalivedenkorkeuksia muuteta.
882: ympäristöhallituksessa ja Turun vesi- ja ympä- Mitä järjestelyhankkeen mahdolliseen toteut-
883: ristöpiirissä laaditaan yksityiskohtaisia suunni- tamiseen ja sen ympäristövaikutuksiin muutoin
884: telmia ja selvityksiä vedenkorkeusvaihteluiden tulee, hallitus viittaa kansanedustaja Heikki
885: tasaamiseksi ja tulvahaittojen poistamiseksi ja Rinteen samaa asiaa koskevaan kirjalliseen
886: luvan hakemiseksi vesioikeudelta hankkeen kysymykseen n:o 448 lokakuun 11 päivänä
887: mahdollista toteuttamista varten. 1990 antamaansa vastaukseen.
888:
889: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
890:
891: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
892: 1990 vp. - KK n:o 551 3
893:
894:
895:
896:
897: Till Riksdagens Herr Talman
898: 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen Vad beträffar de miljöskador som orsakas
899: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse om programmet fullföljs och särskilt om aspens
900: av den 11 oktober 1990 tili vederbörande biotop förstörs har regeringen kännedom om
901: medlem av statsrådet översänt avskrift av att man vid Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet
902: följande av riksdagsman Lea Mäkipää under- håller på att slutföra en utredning om fiskbe-
903: tecknade spörsmål nr 551: ståndet och fiskeförhållandena inom projektets
904: influensområde. Som en delutredning har man
905: Är Regeringen medveten om att vat- särskilt undersökt projektets verkningar på
906: ten- och miljöstyrelsen som bäst plane- aspens fortplantnings- och levnadsförhållan-
907: rar en reglering av vattendraget i Lai- den. Redan i det skede när undersökningen
908: mijoki och Kumo älvs mellersta del på gjorts har de som planerar regleringsprojektet
909: sträckan Alastaro-Kumo för att mins- fått information om pojektets eventuella verk-
910: ka översvämningsskadorna i Huittinen ningar. På basis av informationen har planen
911: och Vampula och att projektet i fråga preciserats så att de förändringar som aspen
912: håller på att orsaka stora miljöskador i utsätts för kan minimeras. Utgående från den
913: det nedre loppet, dvs. förstör de sista tillgängliga informationen kommer man enligt
914: biotoperna för aspen, som bl.a. Världs- vatten- och mi1jöstyrelsen inte att med regle-
915: naturfonden förklarat som utrotnings- ringsprojektet äventyra förekomsten av den
916: hotad? utrotningshotade aspen.
917: 1 planeringen av projektet har man även i
918: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- övrigt försökt fästa särskild uppmärksamhet
919: samt anföra följande: vid mi1jösynpunkter och bedömingen och före-
920: byggandet av miljöeffekter. Bl.a. på det ställe
921: Regerinen är medveten om att Kumo älv och där Puurijärvi-lsosuo nationalpark skall grun-
922: Laimijoki har svämmat över upprepade gånger das och där Kumo älv är 100-150 m bred
923: och förorsakat allvarliga skador i Alastaro, förbättras älvens förmåga att leda vattnet
924: Huittinen, Kumo och Vampula. Synnerligen genom sugmuddring i älvens mittparti. Därmed
925: hotfulla har de översvämningar varit som sträcker sig åtgärden inte tili stranden och
926: orsakats av isvallar och sörpa. Förutom od- påverkar således inte nationalparken. Enligt
927: lingar har bl.a. bostadshus och affärslokaler p1anen sjunker inte heller normalvattenståndet
928: samt vägförbindelser skadats. Regeringen är sommartid. Grävningar utförs inte på stranden
929: också medveten om att man vid vatten- och tili Köysikoski lundområde, som ingår i det
930: miljöstyrelsen och i Åbo vatten- och miljödi- riksomfattande programmet för skydd av 1un-
931: strikt gör upp detaljerade planer och utredning- dar, och normalvattenstånden ändras inte.
932: ar för att jämna ut variationerna i vattenstån- Vad ett eventuellt genomförande av regle-
933: det, för att avhjälpa de olägenheter som över- ringsprojektet och dess miljöeffekter i övrigt
934: svämningarna medför och för att ansöka om beträffar hänvisar regeringen tili sitt svar av
935: tillstånd hos vattendomstolen för den händelse den 11 oktober 1990 på riksdagsman Heikki
936: att projektet eventuellt genomförs. Rinnes spörsmål nr 448 i samma ärende.
937: Helsingfors den 13 november 1990
938:
939: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
940: 1990 vp.
941:
942: Skriftligt spörsmål nr 552
943:
944:
945:
946: Westerlund m.fl.: Om bättre pensionsskydd för jordbrukare
947:
948:
949: Tili Riksdagens Herr Talman
950:
951: Enligt lagen om pension för arbetstagare företagarpensions1agarna stiftades senare. Det
952: (APL) och lagen om pension för arbetstagare i må konstateras att då APL trädde i kraft
953: kortvariga arbetsförhållanden (KAPL) har ar- beviljades under vissa förutsättningar en viss
954: betstagare som är födda före 1.11.1922 under tid före lagens ikraftträdande också såsom tili
955: vissa förutsättningar garanterats en pension på pension berättigande för arbetstagarna.
956: minst 38 procent av den pensionsgrundande Dessutom är 1antbruksföretagarnas pensio-
957: lönen. Pensionen för dem som är födda efter ner också på grund av andra faktorer än ovan
958: nämnda datum blir större än detta procenttal nämnda lagtekniska orsaker mindre än tjänste-
959: redan med tiliämpning av den normala princi- manna- och andra 1öntagarpensioner. Lant-
960: pen för pensionens tiliväxt. bruksföretagarens arbetspension (enligt nivån i
961: Enligt lagen om pension för lantbruksföre- september 1990) utgör f.n.v. i genomsnitt för
962: tagare och lagen om pension för företagare män 819 mk/månad och för kvinnor 459
963: (LFOPL och FOPL) uppnås 38 procents pen- mk/mån.
964: sion för dem som är födda före 1.5.1930. Om man därtill beaktar produktionspolitiska
965: Samma ålderskategori inom APL och KAPL aspekter råder det inte minsta tvivel om att en
966: har möjlighet att uppnå en 54 procents pen- betydande del av de fortfarande aktiva jord-
967: sion. Skillnaden kan alltså uppgå tili t.o.m. 16 brukarna som fyllt 65 år va1de att ned1ägga
968: procentenheter. Den senare tidsgränsen beror verksamheten om ett förbättrat pensionsskydd
969: på att företagarpensionslagarna trädde i kraft stod tili buds.
970: senare än de andra arbetspensionslagarna. Det- 1 det närmaste 10 000 över 65 år gam1a
971: ta förorsakar en eftersläpning i själva pensio- jordbrukare bebrukar för närvarande en areal
972: nerna. Pensionerna för de företagare som är om ca 180 000 ha eller ungefär lika mycket som
973: födda efter 1.11.1922 blir i procent mindre än mede1st frivilliga avtal trädats under detta år.
974: APL- och KAPL-pensionerna för arbetstagare Huvudorsaken tili att många av dessa äldre
975: i motsvarande ålder. En del av dessa har en 38 jordbrukare utövar aktivt jordbruk beror i
976: procents pension och den åldersgrupp som är huvudsak just på den helt otillfredsställande
977: född år 1925 går senast detta år i pension. lantbruksföretagarpensionen.
978: För att slopa förenämnda nivåskillnader Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
979: föreslås att såvida företagarverksamheten fort- ordning 37 § l mom. riksdagsordningen före-
980: går 1.1.1970 skulle tiden mellan 1. 7.1962 och skriver till vederbörande medlem av statsrådet
981: 1.1.1970 också beaktas såsom tili pension ställa följande spörsmål:
982: berättigande då företagarpensionerna beräk-
983: nas. Vid pensioner som trätt i kraft före Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
984: 1.1.1983 är minimipensionen under 38 procent. git eller ämnar den vidta för att korri-
985: Om pensionen trätt i kraft före 1.1.1975 är gera den bristande jämlikhet som de
986: minimipensionen endast 29 procent. Också som redan är pensionstagare råkat ut
987: denna ojämlikhet borde fås bort. Genom änd- för och
988: ringen skulle nivåskilinaden i pensionerna s1o- på vilket sätt ämnar Regeringen av-
989: pas för alla å1dersk1assers vidkommande. Sam- sevärt förbättra pensionsskyddet för de
990: tidigt skulle man därmed reducera den efter- jordbrukare som inom de närmaste
991: släpning i pensionerna som förorsakats av att åren uppnår lagstadgad pensionsålder?
992: Helsingfors den 11 oktober 1990
993:
994: Henrik Westerlund Håkan Malm
995:
996: 200070S
997: 2 1990 vp. - KK n:o 552
998:
999: Kirjallinen kysymys n:o 552 Suomennos
1000:
1001:
1002:
1003:
1004: Westerlund ym.: Viljelijöiden eläketurvan parantamisesta
1005:
1006:
1007: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1008:
1009: Työntekijäin eläkeläin (TEL) ja lyhytaikai- hennettäisiin. Todettakoon, että TEL:n tullessa
1010: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain voimaan tietty aika ennen lain voimaantuloa
1011: (LEL) mukaan työntekijöille, jotka ovat synty- myönnettiin tietyin edellytyksin eläkkeeseen oi-
1012: neet ennen 1.11.1922, taataan tietyin edellytyk- keuttavaksi työntekijöille.
1013: sin eläke, joka on vähintään 38 prosenttia Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeet ovat
1014: eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Tätä myös muista kuin edellä mainituista lakitekni-
1015: päivää myöhemmin syntyneiden eläke muodos- sistä syistä virkamiesten ja muiden työntekijöi-
1016: tuu tätä prosenttilukua suuremmaksi jo sovel- den eläkkeitä pienemmät. Maatalousyrittäjän
1017: tamalla normaalia eläkkeen kasvua koskevaa työeläke (syyskuun 1990 mukainen taso) on
1018: periaatetta. nykyään keskimäärin 819 markkaa kuukaudes-
1019: Maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien sa miehille ja 459 markkaa kuukaudessa nai-
1020: eläkelain (MYEL ja YEL) mukaan 38 prosen- sille.
1021: tin eläkkeen saavuttavat ne, jotka ovat synty- Jos lisäksi otetaan huomioon tuotantopoliit-
1022: neet ennen 1.5.1930. Samalla ikäluokalla on tiset näkökohdat, ei ole pienintäkään epäilystä
1023: TEL:n ja LEL:n piirissä mahdollisuus saavut- siitä, etteikö huomattava osa 65 vuotta täyttä-
1024: taa 54 prosentin eläke. Ero voi siis olla jopa 16 neistä aktiiviviljelijöistä valitsisi toiminnan lo-
1025: prosenttiyksikköä. Viimeksi mainittu aikaraja pettamista, jos tarjolla olisi parempi eläketurva.
1026: johtuu siitä, että yrittäjäeläkelait tulivat voi- Lähes 10 000 yli 65-vuotiasta viljelijää vilje-
1027: maan muita työeläkelakeja myöhemmin. Tästä lee tällä hetkellä yhteensä noin 180 000 hehtaa-
1028: aiheutuu itse eläkkeiden jälkeenjääneisyyttä. rin suuruista alaa, joka on suunnilleen yhtä
1029: 1.11.1922 jälkeen syntyneiden yrittäjien eläk- paljon kuin vapaaehtoisin sopimuksin kesan-
1030: keet muodostuvat samanikäisten työntekijöi- noitu ala tänä vuonna.
1031: den TEL- ja LEL-eläkkeitä prosentuaalisesti Pääsyynä siihen, että monet näistä vanhem-
1032: pienemmiksi. Osalla näistä on 38 prosentin mista viljelijöistä harjoittavat aktiivisesti maa-
1033: eläke, ja vuonna 1925 syntynyt ikäluokka taloutta, on juuri epätyydyttävä maatalousyrit-
1034: siirtyy viimeistään tänä vuonna eläkkeelle. täjien eläke.
1035: Edellä mainittujen tasoerojen poistamiseksi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1036: ehdotetaan, että mikäli yritystoiminta on jat- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1037: kunut 1.11.1970, yrittäjäeläkkeitä laskettaessa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1038: eläkkeeseen oikeuttavana otettaisiin myös huo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1039: mioon 1. 7.1962 ja 1.1.1970 välinen aika. Niiden
1040: eläkkeiden osalta, jotka ovat tulleet voimaan
1041: ennen 1.1.1983, vähimmäiseläke on alle 38 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
1042: prosenttia. Jos eläke on tullut voimaan ennen ryhtynyt tai aikoo ryhtyä korjatakseen
1043: 1.1.1975, vähimmäiseläke on ainoastaan 29 eriarvoisuuden, jonka kohteeksi jo eläk-
1044: prosenttia. Myös tämä eriarvoisuus tulisi pois- keellä olevat ovat joutuneet, ja
1045: taa. Muutoksella eläkkeiden tasoero poistettai- millä tavoin Hallitus aikoo huomat-
1046: siin kaikkien ikäluokkien osalta. Samalla yrit- tavasti parantaa säädetyn eläkeiän lähi-
1047: täjäeläkelakien myöhemmästä säätäruisestä vuosina täyttävien viljelijöiden eläketur-
1048: johtunutta eläkkeiden jälkeenjääneisyyttä vä- vaa?
1049:
1050: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
1051:
1052: Henrik Westerlund Håkan Malm
1053: 1990 vp. - KK n:o 552 3
1054:
1055:
1056:
1057:
1058: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1059: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa useamman kerran korotettu. Maatalousyrittä-
1060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jien eläkelain piiriin kuuluvien ennen 1. 5.1930
1061: olette 11 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn syntyneiden yrittäjien eläke on tällä hetkellä
1062: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vähintään 38 % eläkkeen perusteena olevasta
1063: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- työtulosta, jos eläketapahtuma on sattunut
1064: edustaja Westerlundin ym. näin kuuluvasta 1.1.1983 tai sen jälkeen. Työsuhteisilla henki-
1065: kirjallisesta kysymyksestä n:o 552: löillä tätä vähimmäisprosenttia sovelletaan, jos
1066: he ovat syntyneet 1.11.1922 tai sitä ennen.
1067: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on Tätä nuoremmilla normaali 1,5 %:n karttuma
1068: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä korjatakseen antaa vähimmäistasoa paremman eläketason.
1069: eriarvoisuuden, jonka kohteeksi jo eläk- Jos eläketapahtuma on sattunut ennen
1070: keellä olevat ovat joutuneet, ja 1.7.1975, on eläkkeen vähimmäisprosentti 29.
1071: millä tavoin Hallitus aikoo huomat- Jos eläketapahtuma on sattunut 1.7.1975-
1072: tavasti parantaa säädetyn eläkeiän lähi- 31.12.1982, on vähimmäisprosentti 37. Lisäksi
1073: vuosina täyttävien viljelijöiden eläketur- edellytetään, että eläkkeeseen oikeuttaa koko
1074: vaa? aika 1.1.1970 tai työsuhteisilla vastaavasti
1075: 1. 7.1962 alkaen 65 vuoden iän täyttämiseen
1076: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- saakka. Jos aika jää lyhyemmäksi, eläke on
1077: vasti seuraavaa: vastaavasti pienempi. Maatalousyrittäjien elä-
1078: kelain mukaan vakuutetuista saavuttavat
1079: Kysymys liittyy työeläkejärjestelmän asteit- vuonna 1945 syntyneet ensimmäisenä täysi-
1080: taiseen voimaantuloon. Työntekijäin eläkelaki määräisen 60 % :n eläkkeen.
1081: (395/61) tuli voimaan 1.7.1962 ja maatalous- Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän myö-
1082: yrittäjien eläkelaki (467/69) 1.1.1970 eli 7,5 häisestä voimaantulosta seuraa, että eräissä ikä-
1083: vuotta myöhemmin. Kumpikin laki koskee ryhmissä työntekijäin eläkelain mukainen elä-
1084: vain kyseisten voimaantuloajankohtien jälkeen ketaso muodostuu maatalousyrittäjien eläkelain
1085: sattuneita eläketapahtumia. Eläkkeeseen oi- mukaista eläketasoa korkeammaksi. Suurim-
1086: keuttava aika lasketaan molemmissa järjestel- millaan ero on vuosina 1931-1937 syntyneillä
1087: missä periaatteessa samalla tavalla. Hallituksen lain piiriin kuuluvilla henkilöillä, jotka eivät
1088: esityksessä maatalousyrittäjien eläkelaiksi (HE ikänsä puolesta kuulu vähimmäiseläkkeiden pii-
1089: n:o 83/1969 vp.) todettiin kuitenkin, että maa- riin. Toisaalta on myös mahdollista, että eräät
1090: talousyrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole mah- sellaiset henkilöt, jotka ovat 1960-luvulla kar-
1091: dollista ottaa huomioon sen voimaantuloa tuttaneet työntekijäin eläkelain mukaista elä-
1092: edeltänyttä aikaa, koska tuottaisi suuria vai- kettä ja 1970-luvun alussa aloittaneet yrittäjä-
1093: keuksia selvittää, mistä alkaen vakuutettujen toiminnan, voivat saada korkeamman eläke-
1094: yrittäjätoiminta on jatkunut yhdenjaksoisena. tason kuin pelkästään työntekijäin eläkelain pii-
1095: Vanhimpiin ikäluokkiin kuuluville henkilöille rissä palvelleet. Tämä johtuu siitä, että yrittä-
1096: taattiin kuitenkin tietyn suuruinen vähimmäis- jäeläkettä on karttunut työsuhteeseen perustu-
1097: eläke, koska eläketurvan normaali kertymä vaa eläkettä nopeammin niissä ikäluokissa,
1098: olisi johtanut heidän kohdallaan varsin pieneen joita yrittäjäeläkkeiden vähimmäistasot koske-
1099: eläkkeeseen. vat.
1100: Maatalousyrittäjien eläkelaissa säädettiin Kansaneläkejärjestelmää on kehitetty tietoi-
1101: eläkkeen karttuminen ja vähimmäistaso vas- sena vanhojen työeläkkeiden alhaisesta tasosta.
1102: taamaan työntekijäin eläkelain mukaista eläk- Kansaneläkkeen lisäosan tehtävänä on turvata
1103: keen karttumista ja vähimmäistasoa. Lain voi- vähimmäiseläke niille henkilöille, joilla ei ole
1104: maantullessa eläkettä karttui vuosittain 1 % työeläkettä tai joilla se on vähäinen. Maatalous-
1105: työtulosta ja eläkkeen vähimmäistaso oli 22 % yrittäjän kokonaiseläke muodostuu työeläk-
1106: työtulosta. Tätä vähimmäistasoa on sittemmin keestä ja sitä täydentävästä kansaneläkkeestä.
1107: 4 1990 vp. - KK n:o 552
1108:
1109: Jos tarkastellaan yksinomaan työeläkettä, on työtulo on perustunut kaavamaiseen pinta-
1110: keskimääräinen maatalousyrittäjien eläkelain alaperusteiseen työtuloon, jota on jossain mää-
1111: mukainen eläke suuruudeltaan noin kolmannes rin voinut korottaa, jos viljely tai muu tuotan-
1112: työntekijäin eläkelain mukaisesta eläkkeestä, totapa taikka viljelmän tuottavuus on niin
1113: mutta ero on huomattavasti pienempi, kun edellyttänyt. Työtulosäännöksiä on uudistettu
1114: kansaneläke otetaan huomioon. 1. 7.1990 lukien siten, että työtuloa ei enää
1115: Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää on pa- vahvisteta yhtä kaavamaisesti kuin aikaisem-
1116: rannettu ja muutettu samaan tahtiin kuin min. Tämän on arvioitu nostavan selvästi
1117: muutakin työeläkejärjestelmää. Muusta työelä- työtuloa ja sillä on siten korottava vaikutus
1118: kejärjestelmästä poiketen maatalousyrittäjän aikanaan maksuun tulevaan eläkkeen määrään.
1119:
1120: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
1121:
1122: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
1123: 1990 vp. - KK n:o 552 5
1124:
1125:
1126:
1127:
1128: Tili Riksdagens Herr Talman
1129:
1130: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och pensionens miniminivå var 22 % av arbets-
1131: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse inkomsten. Denna miniminivå har sedermera
1132: av den 11 oktober 1990 tili vederbörande höjts flera gånger. Pensionen för företagare
1133: medlem av statsrådet översänt avskrift av som är födda före 1.5.1930 och som omfattas
1134: följande av riksdagsman Westerlund m.fl. un- av lagen om pension för lantbruksföretagare är
1135: dertecknade spörsmål nr 552: för närvarande minst 38 % av den pensions-
1136: grundande arbetsinkomsten, om pensionsfaliet
1137: Vilka åtgärder har Regeringen vidta- har inträffat 1.1.1983 elier därefter. För perso-
1138: git elier ämnar den vidta för att korri- ner i arbetsförhåliande tiliämpas denna mini-
1139: gera den bristande jämlikhet som de miprocentsats om de är födda 1.11.1922 elier
1140: som redan är pensionstagare råkat ut tidigare. För dem som är yngre ger en normal
1141: för och tiliväxt på 1,5 % en pensionsnivå som är bättre
1142: på vilket sätt ämnar Regeringen av- än miniminivån. Om pensionsfaliet har inträf-
1143: sevärt förbättra pensionsskyddet för de fat före 1.7.1975, är pensionens minimiprocent
1144: jordbrukare som inom de närmaste 29. Om pensionsfaliet har inträffat under tiden
1145: åren uppnår lagstadgad pensionsålder? 1.7.1975-31.12.1982, är minimiprocenten 37.
1146: Dessutom förutsätts att hela tiden från
1147: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 1.1.1970, elier hos personer i arbetsförhåliande
1148: samt anföra följande: på motsvarande sätt från 1. 7.1962, fram tili 65
1149: års ålder berättigar tili pension. Om tiden är
1150: Spörsmålet ansluter sig tili det stegvisa infö- kortare är pensionen i motsvarande mån mind-
1151: randet av arbetspensionssystemet. Lagen om re. Av dem som är försäkrade enligt lagen om
1152: pension för arbetstagare (395/61) trädde i kraft pension för lantbruksföretagare uppnår de som
1153: 1. 7.1962 och lagen om pension för lantbruks- är födda 1945 som första lantbruksföretagare
1154: företagare (467/69) 1.1.1970, dvs. 7,5 år senare. fuli pension på 60 %.
1155: Vardera lagen gälier endast de pensionsfali som Att pensionssystemet för lantbruksföretagare
1156: inträffat efter ikraftträdandet. Den tili pension trädde i kraft så sent leder tili att pensionsnivån
1157: berättigande tiden räknas i princip ut på enligt lagen om pension för arbetstagare för
1158: samma sätt inom båda systemen. I regeringens vissa åldersgrupper blir högre än pensionsnivån
1159: proposition med förslag tili lag om pension för enligt lagen om pension för lantbruksföretaga-
1160: lantbruksföretagare (RP nr 83/1969 rd.) kon- re. Störst är skilinaden för 1931-1937 födda,
1161: staterades dock att det inom pensionssystemet inom lagens tiliämpningsområde faliande per-
1162: för lantbruksföretagare inte är möjligt att soner, vilka på grund av sin ålder inte blir
1163: beakta tiden före ikraftträdandet, emedan det delaktiga av minimipensionerna. A andra sidan
1164: skulie bereda stora svårigheter att utreda från är det även möjligt att vissa sådana personer
1165: viiken tidpunkt en försäkrads företagarverk- som på 1960-talet har intjänat pension enligt
1166: samhet har fortgått utan avbrott. Företagarna lagen om pension för arbetstagare och i början
1167: i de äldsta årsklasserna garanterades dock en av 1970-talet inlett företagarverksamhet, kan
1168: minimipension av viss storlek, eftersom det uppnå en högre pensionsnivå än de som om-
1169: sammanlagda intjänade pensionsskyddet nor- fattats enbart av lagen om pension för arbets-
1170: malt skulie ha lett tili att de fått en rätt liten tagare. Detta beror på att företagarpensionen i
1171: pension. de åldersklasser som berörs av företagarpensio-
1172: I lagen om pension för lantbruksföretagare nernas miniminivåer har tiliväxt snabbare än
1173: stadgades att pensionstiliväxten och minimini- den pension som grundar sig på arbetsförhål-
1174: vån skali motsvara pensionstiliväxten och mi- lande.
1175: niminivån enligt lagen om pension för arbets- Folkpensionssystemet har utvecklats med
1176: tagare. När lagen trädde i kraft tiliväxte pen- vetskap om de gamla arbetspensionernas låga
1177: sionen årligen med 1 % av arbetsinkomsten nivå. Folkpensionens tilläggsdel är tili för att
1178: 6 1990 vp. - KK n:o 552
1179:
1180: säkra minimipension för de personer som inte ovnga arbetspensionssystemet. Till skillnad
1181: har arbetspension eller som har en liten arbets- från det övriga arbetspensionssystemet har
1182: pension. Lantbruksföretagarnas totalpension lantbruksföretagarnas arbetsinkomst grundat
1183: utgörs av arbetspensionen och den komplette- sig på en schematisk arealbaserad arbetsin-
1184: rande folkpensionen. Om man granskar enbart komst. Denna arbetsinkomst har i någon mån
1185: arbetspensionen, är den genomsnittliga pensio- kunnat höjas om odlingen, produktionsmeto-
1186: nen enligt lagen om pension för lantbruksföre- den i övrigt eller brukningsenhetens produkti-
1187: tagare ungefär en tredjedel av pensionen enligt vitet har förutsatt det. Arbetsinkomststadgan-
1188: lagen om pension för arbetstagare, men skill- dena har l. 7.1990 förnyats så att arbetsinkom-
1189: naden är betydligt mindre då folkpensionen sten inte längre fastställs lika schematiskt som
1190: beaktas. tidigare. Detta har beräknats höja arbetsin-
1191: Lantbruksföretagarnas pensionssystem har komsten klart och inverkar således förhöjande
1192: förbättrats och ändrats i samma takt som det på den pension som i sinom tid betalas ut.
1193:
1194: Helsingfors den 20 november 1990
1195:
1196: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
1197: 1990 vp.
1198:
1199: Kirjalliset kysymykset n:ot 553 ja 591
1200:
1201:
1202:
1203:
1204: N:o 553
1205:
1206:
1207:
1208:
1209: Varpasuo ym.: Suomen Leningradin konsulaatin palvelujen
1210: parantamisesta Tallinnassa
1211:
1212:
1213: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1214: Suomi pitää Tallinnassa Leningradin konsu- sen saaminen on erittäin hidasta ja vaikeata.
1215: laatin alaista palvelupistettä. Tämän vuoden Konsulaatin palveluja on parannettava lisää-
1216: kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana mällä Tallinnan palvelupisteen henkilökuntaa.
1217: palvelupisteen kolme työntekijää ovat kirjoit- Nykyinen henkilökunta työskentelee valtavan
1218: taneet 64 000 viisumia. Turistiviisumin saami- työpaineen alaisena, mikä näkyy hitaana ja
1219: nen kestää useita viikkoja, jopa kuukausia, ja huonona palveluna.
1220: edellyttää yksityisiltä kansalaisilta kohtuutonta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1221: vaivannäköä. Suuret ruuhkat ovat johtaneet tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1222: myös erikoisiin lieveilmiöihin. Muun muassa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1223: Eesti Ekspressin ilmoitusosastolla on tarjottu jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1224: apua viisumin järjestämisessä Suomeen 500
1225: markan korvausta vastaan. Aikooko Hallitus puuttua Leningra-
1226: Viisumin saanti on molempiin suuntiin pe- din konsulaatin Tallinnan palvelupis-
1227: riaatteessa nykyisin yksinkertaisempaa kuin teen kehnoon palveluun ja viisumin
1228: vielä muutama vuosi sitten, mutta käytännössä saannin hitauteen?
1229: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
1230:
1231: Päivi Varpasuo Maunu Kohijoki Riitta Uosukainen
1232:
1233:
1234:
1235:
1236: 200070S
1237: 2 1990 vp. - KK n:ot 553 ja 591
1238:
1239: N:o 591
1240:
1241:
1242:
1243:
1244: Dromberg ym.: Viisumipalvelujen parantamisesta Suomen kon-
1245: sulaatissa Tallinnassa
1246:
1247:
1248: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1249: Virolaisten yksityishenkilöiden on erittäin janotusajat ovat myös aiheuttaneet epäterveitä
1250: vaikeata saada viisumia Suomeen pääasiassa ilmiöitä viisumien hankinnassa.
1251: Suomen konsulaatin Tallinnan toimiston hen- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1252: kilöresurssien vähäisyyden vuoksi. Hakemusten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1253: käsittelyaika on pitkittynyt erittäin paljon. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1254: Suomen ulkomaisen kuvan kannalta on vält- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1255: tämätöntä ryhtyä pikaisiin toimiin konsulaatin
1256: Tallinnan toimiston palvelutason saattamiseksi Aikooko Hallitus lisätä Suomen kon-
1257: normaalille pohjoismaiselle tasolle ja nopeuttaa sulaatin Tallinnan toimiston henkilöre-
1258: viisumien saantia. Ulkoministeriön tulisi pitää sursseja tai muita toimintamahdolli-
1259: kunnia-asiana hoitaa viisumiasiat niin, että suuksia toimiston palvelutason korotta-
1260: jokainen Suomeen haluava virolainenkin saa miseksi ja viisumin saannin nopeuttami-
1261: viisumipäätöksen kohtuullisessa ajassa. Pitkät seksi?
1262: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
1263:
1264: Kaarina Dromberg Risto Ahonen Pirkko Ikonen
1265: Lea Kärhä Ilkka-Christian Björklund Eeva-Liisa Moilanen
1266: Kalevi Lamminen Anneli Jäätteenmäki Maunu Kohijoki
1267: Matti Lahtinen Per-Henrik Nyman Oiva Savela
1268: Esko Almgren Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto
1269: Vappu Säilynoja Tapio Holvitie Henrik Lax
1270: Kirsti Ala-Harja Tuula Linnainmaa Eero Paloheimo
1271: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Olli Ikkala
1272: Riitta Uosukainen Eino Siuruainen Matti Väistö
1273: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen Annikki Koistinen
1274: Sauli Hautala Kari Häkämies Jorma Fred
1275: Marita Jurva Tellervo Renko Heikki Kokko
1276: Timo Kietäväinen Juhani Laitinen Aimo Ajo
1277: Aarno von Bell Arto Lapiolahti Jorma Huuhtanen
1278: Marjatta Väänänen
1279: 1990 vp. - KK n:ot 553 ja 591 3
1280:
1281:
1282:
1283:
1284: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1285: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa liikematkalaisten asioita hoitavan organisaa-
1286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tion kanssa sovitaan yleensä viisumien nouto-
1287: olette 11 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn päivä muutaman päivän päähän jättöpäivästä,
1288: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston jos hakemuksia on runsaasti. Kiireelliset hake-
1289: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mukset käsitellään näissäkin tapauksissa yleen-
1290: edustaja Päivi Varpasuon ym. näin kuuluvasta sä heti. Kauemmin aikaa vievät ne hakemuk-
1291: kirjallisesta kysymyksestä n:o 553: set, jotka on alistettava Suomeen. Tällaisia
1292: ovat mm. työlupaa ja pysyvää maahanmuuttoa
1293: Aikooko Hallitus puuttua Leningra- koskevat asiat.
1294: din konsulaatin Tallinnan palvelupis- Eri asia on, että Suomeen vierailua suunnit-
1295: teen kehnoon palveluun ja viisumin televien määrä on niin suuri, että nykyisin tila-,
1296: saannin hitauteen? henkilö- ja välineresurssein toimittaessa on
1297: janotusaika ennen hakemuksen jättämistä
1298: sekä 26 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn muodostunut liian pitkäksi. On myös käynyt
1299: kirjeenne ohella jäljennöksen kansanedustaja ilmi, että viisumihakijoiden itsensä organisoi-
1300: Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvasta kir- maan janotusjärjestelmään liittyy epäkohtia.
1301: jallisesta kysymyksestä n:o 591: Viisumijonossa on oletettavasti spekulointimie-
1302: lessä samoja henkilöitä useaan kertaan. Jano-
1303: Aikooko Hallitus lisätä Suomen kon- tuspaikkoja on myös tiettävästi myyty. Tallin-
1304: sulaatin Tallinnan toimiston henkilöre- nan toimipiste on aloittanut janotusnumeroi-
1305: sursseja tai muita toimintamahdolli- den jakamisen 1.11.1990 alkaen, jolloin speku-
1306: suuksia toimiston palvelutason korotta- lointi voitaneen saada karsituksi. Kun Mosko-
1307: miseksi ja viisumin saannin nopeuttami- van suurlähetystössä ja Leningradin pääkonsu-
1308: seksi? linvirastoissa aiemmin syksyllä ryhdyttiin
1309: jakamaan janotusnumeroita suomalaisen hen-
1310: Vastauksena näihin kysymyksiin esitän kun- kilökunnan toimesta, jonossa olevien hakijoi-
1311: nioittavasti seuraavaa: den määrä aleni noin kolmanneksella.
1312: Ehkä janotusjärjestelmään liittyviä ongelmia
1313: Leningradin pääkonsulinviraston Tallinnan suurempi ongelma on, että eräät suomalaiset
1314: toimipisteessä on annettu tänä vuonna 24.1 0. kirjoittavat kymmenittäin vierailukutsuja joko
1315: mennessä 78 300 viisumia. Näistä on toimipis- täysin ilman kutsuttavan nimeä tai sitten hen-
1316: teen arvion mukaan annettu jokseenkin puolet kilöille, joita he eivät ole koskaan tavanneet.
1317: yksityiskutsulla matkustaville ja puolet liike- ja Myös väärennettyjä kutsuja ja jopa väärennet-
1318: virkamatkalaisille. Kun myönnettyjen viisu- tyjä viisumeita on löydetty.
1319: mien määrä vuonna 1989 oli Tallinnassa yh- Ulkoasiainministeriö pyrkii käytettävissään
1320: teensä 44 500, näyttää myönnettävien viisumien olevien resurssien puitteissa lisäämään Tallin-
1321: määrä yli kaksinkertaistuvan tänä vuonna vii- nan toimipisteen henkilökuntaa. Marraskuun
1322: me vuoteen verrattuna. alusta lukien on toimipisteen henkilökuntaa
1323: Toimipiste myöntää tällä hetkellä n. 400 lisätty kahdella lähetetyllä henkilöllä, jolloin
1324: viisumia päivässä. Yksityismatkalaisia palvel- toimipisteen kokonaisvahvuus on seitsemän
1325: Iaan aamupäivisin ja organisaatioiden edustajia päätoimista ja yksi osa-aikainen henkilö. Toi-
1326: iltapäivisin. Torstaipäivä on kokonaisuudes- mipisteen henkilömäärä on vajaassa kahdessa
1327: saan varattu ns. inkeriläisten palvelemiseen. vuodessa noussut yhdestä seitsemään, vaikka
1328: Hakemusten käsittelyajat, sen jälkeen kun ulkoasiainhallinnosta on vastaavana aikana
1329: hakija on voinut hakemuksensa jättää, eivät ole valtioneuvoston säästöpäätösten nojalla vähen-
1330: pitkiä. Yksityiselle turistimatkalle tuleva henki- netty 36 virkaa tai työsuhteista tehtävää.
1331: lö saa viisuminsa yleensä samana päivänä, kun Tallinnan toimipisteelle vuokrattiin kuluvan
1332: hän jättää viisumihakemuksensa. Virka- ja vuoden keväällä uudet ajanmukaiset toimitilat,
1333: 4 1990 vp. - KK n:ot 553 ja 591
1334:
1335: jotka saatiin käyttöön huhtikuussa. Näidenkin tamisen jälkeen, hallitus pitää tärkeänä, että
1336: tilojen laajentaminen on vireillä. Ensi vuoden viisuminauto tapahtuu mahdollisimman joutui-
1337: keväällä saadaan myös käyttöön uusi atk- sasti mutta myös kontrolloidusti siten, että sen
1338: pohjainen viisumihakemusten käsittelyjärjestel- ympärille kerääntyneet lieveilmiöt voidaan kar-
1339: mä, joka nopeuttaa hakemusten käsittelyä. sia pois. Hallitus seuraa tilanteen kehitystä ja
1340: Kun otetaan huomioon koko Neuvostoliitos- ryhtyy asian kulloinkin vaatimiin toimenpitei-
1341: sa olevien matkustushalukkaiden määrä nyt ja siin.
1342: vielä enemmän Neuvostoliiton passilain uudis-
1343:
1344: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
1345:
1346: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
1347: 1990 vp. - KK n:ot 553 ja 591 5
1348:
1349:
1350:
1351:
1352: Tili Riksdagens Herr Talman
1353: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen visum samma dag som ansökan lämnas in.
1354: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Beträffande tjänste- och affärsresor kommer
1355: av den 11 oktober 1990 tili vederbörande man i allmänhet överens med den organisation
1356: medlem av statsrådet översänt avskrift av som sköter dessa ärenden att visumen kan
1357: följande av riksdagsman Päivi Varpasuo m.fl. avhämtas några dagar efter det att ansökning-
1358: undertecknade spörsmål nr 553: arna lämnats in, om antalet ansökningar är
1359: stort. Brådskande ansökningar behandlas i
1360: Ämnar Regeringen vidta åtgärder regel genast också i dessa fall. Ansökningar
1361: med anledning av den daliga servicen som måste underställas myndigheterna i Fin-
1362: och den långsamma visumbetjäningen land tar längre tid. Dylika är t.ex. ärenden som
1363: vid Leningradkonsulatets kontor i Tal- gäller arbetstillstånd och permanent inflyttning
1364: linn? i landet.
1365: En annan sak är att antalet personer som
1366: samt med Er skrivelse av den 26 oktober planerar ett besök i Finland är så stort att de
1367: 1990 översänt avskrift av riksdagsman Kaarina nuvarande resurserna med avseende på såväl
1368: Dromberg m.fl. undertecknade spörsmål nr lokaliteter, personai som utrustning lett tili att
1369: 591: den tid man måste köa för att få lämna in
1370: ansökningarna har blivit alltför lång. Dessutom
1371: Ämnar Regeringen öka de persanella har det visat sig att det kösystem som sökan-
1372: resurserna eller andra verksamhetsre- dena själva har organiserat medför vissa miss-
1373: surser vid finska konsulatets Tallinu- förhållanden. Antagligen står samma personer i
1374: kontor för att höja kontorets service- kö flera gånger i spekulationssyfte. Dessutom
1375: standard och snabba upp erhållandet av har platser i kön förmodligen också sålts.
1376: visum? Tallinnkontoret har börjat dela ut könummer
1377: från 1.11.1990, vilket torde minska på speku-
1378: Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd- lationen. Då man på initiativ av den finska
1379: samt anföra följande: personalen tidigare i höst började dela ut
1380: könumrner vid ambassaden i Moskva och
1381: Vid Tallinnkontoret som lyder under gene- generalkonsulatet i Leningrad, minskade anta-
1382: ralkonsulatet i Leningrad har 78 300 visum let köande sökande med ca en tredjedel.
1383: utfärdats fram tili 24.10 i år. Enligt kontorets Ett större problem än problemen i samband
1384: bedömning har ungefär hälften utgivits tili med kösystemet är kanske det att vissa finlän-
1385: personer som reser på privat inbjudan och dare skriver tiotals med inbjudningar, antingen
1386: hälften tili personer på affärs- eller tjänsteresa. helt utan den inbjudnes namn eller tili personer
1387: År 1989 beviljades sammanlagt 44 500 visum i som de aldrig har träffat. Dessutom har också
1388: Tallinn, vilket betyder att det ser ut som om förfalskade inbjudningar och t.o.m. förfalskade
1389: antalet visum i år kommer att bli fler än visum påträffats.
1390: dubbelt så många. Inom ramen för ~illgängliga resurser försöker
1391: För närvarande beviljas ca 400 visum per utrikesministeriet öka personalen vid Tallinn-
1392: dag vid kontoret. Privata resenärer betjänas på kontoret. Fr.o.m. ingången av november har
1393: förmiddagar och representanter för organisa- personalen i Tallinn utökats med två utsända
1394: tioner på eftermiddagar. Torsdagar är i sin anställda, vilket betyder att den totala perso-
1395: helhet reserverade för betjäning av s.k. inger- nalstyrkan vid kontoret uppgår tili sju heltids-
1396: manländare. anställda och en deltidsanställd. Under knappt
1397: Handläggningstiderna för ansökningarna är två år har antalet anställda vid kontoret ökat
1398: inte långa efter det att en sökande har kunnat från en tili sju, trots att man under motsvaran-
1399: lämna in sin ansökan. En person som skall de tid med stöd av statsrådets sparbeslut har
1400: göra en privat turistresa får i allmänhet sitt dragit in 36 tjänster eller uppgifter i arbetsför-
1401: 6 1990 vp. - KK n:ot 553 ja 591
1402:
1403: hållande inom utrikesförvaltningen. Sovjetunionen i dag och i ännu högre grad
1404: Senaste vår hyrdes nya moderna utrymmen efter revideringen av den sovjetiska passlagen,
1405: för Tallinnkontoret och dessa kunde tas i bruk anser regeringen det viktigt att viseringen sker
1406: i april. Det är aktuelli med en utvidgning också så snabbt som möjligt men också kontrollerat
1407: av dessa utrymmen. Nästa vår kan man dess- så att de följdföreteelser som uppkommit kring
1408: utom ta i bruk ett nytt ADB-baserat system för visumbeviljandet kan elimineras. Regeringen
1409: handläggningen av visumansökningar, vilket följer situationen och vidtar de åtgärder som
1410: kommer att göra behandlingen snabbare. eventuellt behövs.
1411: Med beaktande av antalet resvilliga i hela
1412:
1413: Helsingfors den 1 november 1990
1414:
1415: Utrikesminister Pertti Paasio
1416: 1990 vp.
1417:
1418: Kirjallinen kysymys n:o 554
1419:
1420:
1421:
1422:
1423: Lahti-Nuuttila: Työterveyslaitoksen siirtämisestä Tampereelle
1424:
1425:
1426: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1427:
1428: Sisäasiainministeriön asettama rakennemuu- Uuden työministeriön perustamisella on ke-
1429: tostyöryhmä ja ns. pääkaupunkiseututyöryh- hitetty viranomaisten mahdollisuuksia vaikut-
1430: mä ovat esittäneet Työterveyslaitoksen keskus- taa työpaikkojen turvallisuuden ja terveellisyy-
1431: laitoksen siirtämistä pois pääkaupunkiseudul- den kehittymiseen. Työsuojelussa on perintei-
1432: ta. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä pää- sen tapaturmantorjunnan rinnalle ja joskus tätä
1433: kaupunkiseudun toimenpidealueen toimenpi- tärkeämmäksikin tullut henkisen hyvinvoinnin
1434: deohjelmaksi edellytetään sosiaali- ja terveys- edistäminen työelämässä. Tässä työssä tarvi-
1435: ministeriön selvityttävän Työterveyslaitoksen taan runsaasti uutta tietoa hyvinvoinnin eri
1436: tilantarpeet ottaen huomioon samalla työter- tekijöistä. Tietoa tuotetaan paljon sekä ulko-
1437: veyshallinnon ja työsuojeluhallinnon yhteydet mailla että Suomessa. Suomessa alan merkittä-
1438: ja yhteiset tilantarpeet Hallitus on antanut vin tutkimuslaitos on Työterveyslaitos.
1439: eduskunnalle esityksensä laiksi Työterveyslai- Olisi erittäin tärkeätä kehittää Suomeen jär-
1440: toksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun jestelmä, jolla henkisen hyvinvoinnin edistämi-
1441: lain 3 §:n muuttamisesta. Lain perusteluissa sessä tarvittava tieto välitetään joustavasti
1442: mainitaan mm., että sosiaali- ja terveysminis- kaikkien työpaikkojen käyttöön. Työelämään
1443: teriön asettama työryhmä on tarkastellut Työ- liittyvien viranomaisasioiden keskittäminen
1444: terveyslaitoksen toimitilakysymystä ja esittänyt työministeriöön auttaa tätä, mutta uudistus on
1445: ensisijaisena vaihtoehtona, että sen keskuslai- vielä kesken. Viranomaistoiminnan kehittämi-
1446: tokselle rakennetaan uudet toimitilat pääkau- sen kannalta on välttämätöntä jatkaa uudistus-
1447: punkiseudulle. Noin 25 000 bruttoneliömetrin ta siirtämällä Työterveyslaitos työministeriöön
1448: uudisrakennuksen rakentamiskustannukset ja ministeriössä vielä tarkemmin työsuojeluhal-
1449: työryhmä arvioi suuruusluokkaan 300 miljoo- lituksen yhteyteen.
1450: naa markkaa. Kiinteäksi yhteistyö saadaan siirtämällä Työ-
1451: Työterveyslaitoksen toiminnan siirtäminen terveyslaitos tai ainakin sen työelämää tutkivat
1452: Tampereelle olisi perusteltua monista syistä. osat Tampereelle, missä työsuojeluhallitus jo
1453: Työsuojelualan keskusvirasto, työsuojeluhalli- on. Tähän tarjoaa hyvän tilaisuuden Työter-
1454: tus, sijaitsee Tampereella, missä myös raken- veyslaitoksen uusien toimitilojen tarve.
1455: nuskustannukset ilmeisesti tulisivat huomatta- Kokonaisuudessaan on kysymys hyvin laaja-
1456: vasti edullisemmiksi kuin pääkaupunkiseudul- kantoisesta asiasta, joka vaatii perusteellista
1457: la. Tampere tarjoaa Työterveyslaitokselle mah- selvitystä ja suunnittelua. On välttämätöntä
1458: dollisuudet monipuoliseen yhteistyöhön. Erityi- kestävällä tavalla ratkaista Työterveyslaitoksen
1459: sesti tarjoutuisi mahdollisuudet kehittää laitok- kehittäminen ja sen työolosuhteiden tutkimusta
1460: sen työturvallisuusalan, ergonomian ja palvelevan toiminnan entistä laajempi hyödyn-
1461: työpsykologian asiantuntemusta yhteistyössä täminen työsuojeluhallinnossa ja työelämän
1462: Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen muussa tutkimustyössä.
1463: korkeakoulun, Valtion teknillisen tutkimuskes- Erityisen tärkeää olisi sijoittaa Tampereelle
1464: kuksen turvallisuustekniikan laboratorion ja ainakin Työterveyslaitoksen työsuojelulaitok-
1465: Työelämän tutkimuslaitoksen kanssa. Lisäksi sen tutkimustoiminta sekä lisätä tuntuvasti
1466: Tampereella on kansanterveystieteeseen eri- aluetyöterveyslaitoksen voimavaroja siten, että
1467: koistunut lääketieteellinen tiedekunta, UKK- se pystyy kehittämään valtakunnallisia erikois-
1468: instituutti ja VTT:n sairaalatekniikan laborato- tumisalueitaan, työsuojelukoulutusta ja raken-
1469: rio sekä perusteilla Terveydenhuollon tekniikan nusalan tietopalvelua. Laitoksen koko toimin-
1470: kehittämiskeskus. nan sijoittaminen Tampereelle olisi sopusoin-
1471:
1472: 200070S
1473: 2 1990 vp. - KK n:o 554
1474:
1475: nussa myös valtiovallan niiden tavoitteiden jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1476: kanssa, joilla on tarkoitus hillitä pääkaupunki-
1477: seudun kasvua ja tukea vaihtoehtoisia kasvu-
1478: alueita. Mihin toimenpttetsnn Hallitus on
1479: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- ryhtynyt Työterveyslaitoksen tai aina-
1480: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kin sen työelämää tutkivien osien siir-
1481: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen tämiseksi Tampereelle?
1482: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
1483:
1484: Pentti Lahti-Nuuttila
1485: 1990 vp. - KK n:o 554 3
1486:
1487:
1488:
1489:
1490: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1491: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa non tarvitseman asiantuntija-avun edellyttä-
1492: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, miin tehtäviin. Samoin laitoksen laajat kan-
1493: olette 12 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn sainväliset yhteydet on hoidettu keskuslaitok-
1494: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sesta. Aluelaitokset ovat voineet keskittyä
1495: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- alueellisten palveluiden tuottamiseen ja kehit-
1496: edustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kir- tämiseen. Kokemukset järjestelystä ovat olleet
1497: jallisesta kysymyksestä n:o 554: erittäin myönteisiä ja tällä menettelyllä on
1498: taloudellisesti, alueellisesti kattavasti ja tehok-
1499: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on kaasti saavutettu ne toiminnalliset edut, joihin
1500: ryhtynyt Työterveyslaitoksen tai aina- hajasijoituksena on mahdollista päästä. Samal-
1501: kin sen työelämää tutkivien osien siir- la on vältytty niiltä ilmeisiltä ongelmilta, joita
1502: tämiseksi Tampereelle? olisi syntynyt, jos koko laitos olisi sijoitettu
1503: yhdelle pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle
1504: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- paikkakunnalle ja maan muut alueet olisivat
1505: vasti seuraavaa: jääneet sen palvelujen suhteen huonompaan
1506: asemaan.
1507: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Erityisesti työsuojeluhallinnon kanssa toteu-
1508: 13.11.1989 työryhmän selvittämään Työter- tettavan yhteistyön osalta voidaan todeta, että
1509: veyslaitoksen toimitiloja. Työryhmä jätti muis- Tampereelle siirto tuskin laajentaisi Työter-
1510: tion sosiaali- ja terveysministeriölle 15.3.1990. veyslaitoksen ja työsuojeluhallituksen yhteis-
1511: Muistiossa on selvitetty kaikkien kysymyksessä työtä jo toteutettujen yhteistyöjärjestelyjen li-
1512: esille tuotujen näkökohtien vaikutus Työter- säksi.
1513: veyslaitoksen keskuslaitoksen sijaintiin. Työ- Myös sosiaali- ja terveysministeriön työryh-
1514: ryhmä selvitti myös, voidaanko osia Työter- mä katsoi, että Tampereelle siirrosta aiheutuvat
1515: veyslaitoksen keskuslaitoksesta siirtää aluelai- toiminnalliset haitat ylittäisivät selvästi ne edut,
1516: toksiin toiminnallisin, taloudellisin tai aluepo- joita Tampere toimintaympäristönä tarjoaa,
1517: liittisin perustein, jos keskuslaitos muuten si- sekä ne kustannussäästöt, jotka Tampereen
1518: jaitsee pääkaupunkiseudulla. Työryhmässä oli pääkaupunkiseutuun verrattuna jossain määrin
1519: sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi edustettu- alhaisemmista rakennuskustannuksista syntyi-
1520: na työministeriö, valtiovarainministeriö ja Työ- sivät. Laitoksen siirto pääkaupunkiseudun ul-
1521: terveyslaitos. kopuolelle ei oleellisesti parantaisi kyseisen
1522: Työryhmä päätyi selvityksessään yksimieli- alueen saamaa palvelua. Edelleen työryhmä
1523: sesti siihen, että kun otetaan huomioon laitok- totesi, että keskuslaitoksen toiminnan siirtämi-
1524: sen koko yhteistyökentän tarpeet, keskuslaitos- nen pääkaupunkiseudulta rikkoisi pitkäjäntei-
1525: ta tulee jatkossakin kehittää pääkaupunkiseu- sellä kehitystyöllä aikaansaadun rakenteen. Se
1526: dulla. vaikeuttaisi laitoksen valtakunnallisten tehtä-
1527: Työterveyslaitos perusti vuosina 1973-75 vien hoitoa, alentaisi toiminnan tehokkuutta ja
1528: alueellista työterveys- ja työsuojelualan palve- merkitsisi mittavaa henkilöstön vaihtumista
1529: lu-, koulutus- ja tutkimustoimintaa varten sekä suuria siirtokustannuksia ja kasvavia toi-
1530: koko maan kattavan kuuden aluetyöterveyslai- mintakuluja. Työryhmä kuuli työssään aluetyö-
1531: toksen verkon. Aluelaitokset perustettiin huo- terveyslaitosten edustajia.
1532: mattavilta osin siirtämällä palvelutoimintoja ja Joidenkin osien siirtämisestä keskuslaitokses-
1533: henkilökuntaa pääkaupunkiseudulta eri puolil- ta aluelaitoksiin työryhmä totesi, että keskus-
1534: le Suomea. Järjestely on mahdollistanut kes- laitoksen monitieteinen organisaatio on luotu
1535: kuslaitoksen keskittymisen valtakunnallisiin menetelmäpohjaiseksi kattamaan ne menetel-
1536: tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijatehtäviin, mät, joiden avulla työympäristöön ja työikäi-
1537: yhteydenpitoon työterveyden ja työsuojelun eri sen väestön terveyteen voidaan vaikuttaa. Mille
1538: intressitahoihin sekä sosiaali- ja terveyshallin- tahansa laitoksen osalle siirto merkitsisi joiden-
1539: 4 1990 vp. - KK n:o 554
1540:
1541: kin keskeisten yhteyksien katkeamista tai koh- sella voitaisiin ajatella pyrittävän. Sen sijaan
1542: tuuttomien voimavarojen sitomista yhteydenpi- Työterveyslaitoksen kuuden aluelaitoksen ja
1543: toon. Siirto merkitsisi myös keskuslaitoksen keskuslaitoksen muodostama kokonaisuus jou-
1544: monitieteisyyden yksipuolistamista, mikä joh- tuisi epätasapainoon. Keskuslaitoksen hajasi-
1545: taisi laitoksen palvelujen huononemiseen. joituksen seurauksena koko Työterveyslaitos-
1546: Laitoksen toiminnan siirtäminen paikkakun- organisaation monipuolisten ja tiiviiden yhteis-
1547: nalta toiselle ei näin ollen ilman selkeitä toi- työsuhteiden ja yhteisten toimintojen hoito eri
1548: minnallisia perusteita ole perusteltua. Keskus- hallintosektoreiden ja muiden intressitahojen,
1549: laitostoimintojen osittainen siirtäminen olisi mm. työmarkkinajärjestöjen sekä lukuisten yh-
1550: yhtä huonosti perusteltavissa kuin koko laitok- teistyölaitosten kanssa vaikeutuisi merkittäväs-
1551: sen siirto. ti.
1552: Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että Edellä esitetyn johdosta tulisi varmistaa kes-
1553: keskuslaitoksen siirtäminen pääkaupunkiseu- kustyöterveyslaitoksen toiminta- ja kehittämis-
1554: dun ulkopuoliselle paikkakunnalle ei tuottaisi edellytykset pääkaupunkiseudulla.
1555: enää mitään uutta etua, johon hajasijoittami-
1556: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
1557:
1558: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
1559: 1990 vp. - KK n:o 554 5
1560:
1561:
1562:
1563:
1564: Tili Riksdagens Herr Talman
1565: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen tralinstitutet att koncentrera sig på riksomfat-
1566: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tande forsknings-, utbildnings- och sakkunnig-
1567: av den 12 oktober 1990 tili vederbörande uppgifter, upprätthållande av kontakt med
1568: medlem av statsrådet översänt avskrift av olika intressenter inom arbetshygien och arbe-
1569: följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila under- tarskydd samt olika uppgifter som förutsätts av
1570: tecknade spörsmål nr 554: den sakkunnighjälp som social- och hälso-
1571: vårdsförvaltningen behöver. Likaså har institu-
1572: Vilka åtgärder ämnar Regeringen tets omfattande internationella kontakter
1573: vidta för att institutet för arbetshygien skötts av centralinstitutet. Regioninstituten har
1574: eller åtminstone de delar som forskar i kunnat koncentrera sig på att producera och
1575: arbetslivet skall flyttas tili Tammerfors? utveckla regional service. Erfarenheterna av
1576: arrangemanget har varit mycket positiva och
1577: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- genom detta förfarande har man i fråga om
1578: samt anföra följande: ekonomi, regional omfattning och effektivitet
1579: uppnått de funktionella förmåner som det
1580: Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den genom decentralisering är möjligt att uppnå.
1581: 13 november 1989 en arbetsgrupp för att Samtidigt har man undgått de uppenbara
1582: utreda verksamhetsutrymmena vid institutet problem som skulle ha uppstått om hela
1583: för arbetshygien. Arbetsgruppen avgav den 15 institutet hade placerats på en ort utanför
1584: mars 1990 en promemoria tili social- och huvudstadsregionen, och landets övriga områ-
1585: hälsovårdsministeriet. 1 promemorian har den skulle ha hamnat i en sämre situation i
1586: utretts vilka verkningar alla de synpunkter som fråga om servicen.
1587: framförs i spörsmålet har på stationeringen av 1 synnerhet när det gäller samarbetet med
1588: centralinstitutet vid institutet för arbetshygien. arbetarskyddsförvaltningen kan konstateras att
1589: Arbetsgruppen utredde också om delar av en flyttning tili Tammerfors knappast skulle
1590: centralinstitutet vid institutet för arbetshygien bredda samarbetet mellan institutet för arbets-
1591: kan flyttas tili regioninstitut på funktionella, hygien och arbetarskyddsstyrelsen utöver de
1592: ekonomiska eller regionalpolitiska grunder, om samarbetsformer som redan finns.
1593: centralinstitutet annars är stationerat i huvud- Även social- och hälsovårdsministeriets ar-
1594: stadsregionen. Utom social- och hälsovårdsmi- betsgrupp ansåg att de funktionella nackdelar
1595: nisteriet var arbetsministeriet, finansministeriet som förorsakas av en flyttning tili Tammerfors
1596: och institutet för arbetshygien representerade i klart överstiger de fördelar som Tammerfors
1597: arbetsgruppen. erbjuder som verksamhetsmiljö och de kost-
1598: Arbetsgruppen kom i sin utredning enhälligt nadsinbesparingar som skulle uppnås på grund
1599: fram tili att då man beaktar behoven inom av att byggnadskostnaderna i Tammerfors i
1600: institutets hela samarbetsfält bör centralinstitu- någon mån är lägre än i huvudstadsregionen.
1601: tet också i fortsättningen utvecklas i huvud- En flyttning av institutet utanför huvudstads-
1602: stadsregionen. regionen förbättrar inte väsentligt servicen på
1603: Institutet för arbetshygien inrättade 1973- området. Vidare konstaterade arbetsgruppen
1604: 1975 ett landsomfattande nät som omfattar sex att en flyttning av centralinstitutets verksamhet
1605: regionala institut för arbetshygien, för regional från huvudstadsregionen skulle störa den struk-
1606: service, utbildning och forskning inom arbets- tur som åstadkommits genom utvecklingsarbe-
1607: hygien och arbetarskydd. Regioninstituten in- te på lång sikt. Det skulle försvåra institutets
1608: rättades genom att servicefunktioner och per- skötsel av riksomfattande uppgifter, minska
1609: sonai i betydande omfattning flyttades från verksamhetens effektivitet och innebära en
1610: huvudstadsregionen tili olika delar av Finland. betydande omsättning på personalen samt höga
1611: Arrangemanget har gjort det möjligt för cen- flyttningskostnader och ökande verksamhets-
1612: 6 1990 vp. - KK n:o 554
1613:
1614: kostnader. 1 sitt arbete hörde arbetsgruppen Social- och hälsovårdsministeriet anser att en
1615: representanter för regionala institut för arbets- flyttning av centralinstitutet till en ort utanför
1616: hygien. huvudstadsregionen inte längre skulle medföra
1617: 1 fråga om att flytta vissa delar från central- någon ny sådan fördel som det vore tänkbart
1618: institutet till regioninstitut konstaterade arbets- att eftersträva genom decentralisering. Där-
1619: gruppen att centralinstitutets tvärvetenskapliga emot skulle den helhet som utgörs av de nya
1620: organisation har gjorts metodbaserad så att regioninstituten och centralinstitutet vid insti-
1621: den täcker metoder genom vilka arbetsmiljön tutet för arbetshygien råka i obalans. Till följd
1622: och den arbetsföra befolkningens hälsa kan av en decentralisering av centralinstitutet skulle
1623: påverkas. Viiken del av institutet det än gäller de mångsidiga och intima samarbetskontakter-
1624: innebär en flyttning att vissa centrala kontakter na och gemensamma funkionerna vid hela
1625: bryts eller att oskäliga resurser binds vid institutet för arbetshygien bli betydligt svårare
1626: upprätthållande av kontakterna. En flyttning att sköta tillsammans med olika förvaltnings-
1627: skulle också innebära att centralinstitutets tvär- sektorer och andra intressenter, bl.a. arbets-
1628: vetenskapliga karaktär blir ensidigare, vilket marknadsorganisationer och talrika sam-
1629: leder till att institutets service försämras. arbetsinrä ttningar.
1630: En flyttning av institutets verksamhet från en Med stöd av vad som har anförts ovan bör
1631: ort till en annan är således inte motiverad utan verksamhets- och utvecklingsförutsättningarna
1632: klara funktionella grunder. Att delvis flytta för centralinstitutet vid institutet för arbetshy-
1633: centralinstitutets funktioner är lika svårt att gien i huvudstadsregionen säkerställas.
1634: motivera som att flytta hela institutet.
1635: Helsingfors den 13 november 1990
1636:
1637: Minister Tuulikki Hämäläinen
1638: 1990 vp.
1639:
1640: Kirjallinen kysymys n:o 555
1641:
1642:
1643:
1644:
1645: Väistö: Menninkäisen palvelukodin toiminnan turvaamisesta
1646:
1647:
1648: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1649:
1650: Menninkäisen palvelukoti on rakenteilla palveluja vaikeavammaisille. Huolena on, että
1651: Kontiolahdella, Pohjois-Karjalassa. Palvelukoti talo todella saadaan valmistumisen jälkeen
1652: on Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n hanke. tarvitsijain käyttöön. Vuokran, ruuan ja muut
1653: Palvelukotiin tulee 16 vammaismitoitettua ja kustannukset asukkaat toki maksavat itse,
1654: -varustettua asuntoa, joissa voi asua 16-20 mutta henkilökunnasta aiheutuvat kustannuk-
1655: asukasta. Lisäksi palvelukotiin tulee asuin- tai set pitäisi kunnan tai kuntainliiton ja valtion
1656: majoitustilat 4--6 henkilön ryhmälle. maksaa.
1657: Menninkäisen palvelukoti tulee olemaan Valtionosuutena kunnat ja kuntainliitto tar-
1658: myös monipuolinen palvelukeskus lähistöllä vitsisivat ensi vuonna palvelujen ostoon 2,3
1659: asuville vammaisille ja vanhuksille. Sieltä voi miljoonaa markkaa, jotta kipeästi tarvittavan
1660: saada ruokapalveluja tai siellä voi käydä sau- palvelukodin toiminta voitaisiin turvata.
1661: nomassa tai erilaisissa harrastuksissa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1662: Suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1663: liikuntavammaisten kehitysvammaisten asumi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1664: seen liittyvät tarpeet. Palvelukoti on tarkoitettu jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1665: ennen muuta vaikeavammaisille, joten ohjaa-
1666: vaa ja avustavaa henkilöstöä tarvitaan ympäri Mihin välittömiin toimenpiteisiin
1667: vuorokauden. Henkilökunnan mitoitukseksi on Hallitus aikoo ryhtyä, että Kehitysvam-
1668: arvioitu tässä vaiheessa 18-20. maisten Tukiliitto ry:n Menninkäisen
1669: Menninkäisen palvelukoti valmistuu huhti- palvelukodin toiminta voidaan turvata
1670: kuussa 1991. Kunnat ja erityishuollon kuntain- täysipainoisesti hankkeen valmistumi-
1671: liitto ovat halukkaita ostamaan palvelukodin sesta lähtien?
1672:
1673: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
1674:
1675: Matti Väistö
1676:
1677:
1678:
1679:
1680: 200070S
1681: 2 1990 vp. - KK n:o 555
1682:
1683:
1684:
1685:
1686: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1687:
1688: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-
1689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuol-
1690: olette 12 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn lon järjestämisestä vuosina 1991-1995 paino-
1691: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tetaan vammaisten henkilöiden asumisen järjes-
1692: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tämistä. Suunnitelman mukaan kehitysvam-
1693: edustaja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta maisten palveluasumista lisätään kunnan ja
1694: kysymyksestä n:o 555: erityishuoltopiirin yhdessä määrittelemän tar-
1695: peen mukaan. Palvelut järjestetään ohjeen mu-
1696: Mihin välittömiin toimenp!te!s!m kaan ensisijaisesti kotikunnassa pienimuotoisis-
1697: Hallitus aikoo ryhtyä, että Kehitysvam- sa yksiköissä. Edelleen suunnitelman mukaan
1698: maisten Tukiliitto ry:n Menninkäisen keskuslaitosten hoitopaikkojen määrää vähen-
1699: palvelukodin toiminta voidaan turvata netään asteittain ja perustetaan tarpeellinen
1700: täysipainoisesti hankkeen valmistumi- määrä pieniä hoito- ja asuinyksiköitä palvelu-
1701: sesta lähtien? jen käyttäjien kotiseudulle.
1702: Kuntien tulee toteuttamissuunnitelmia Jaa-
1703: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tiessaan ottaa huomioon valtakunnallisen
1704: taen seuraavaa: suunnitelman ohjeet. Huomiota olisi erityisesti
1705: kiinnitettävä erilaisten vammaisten henkilöiden
1706: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. on raken- asumispalvelujen järjestämiseen vuosina 1991-
1707: tamassa Kontiolahdelle Pohjois-Karjalaan ke- 1995 ja kohdennettava voimavaroja toimin-
1708: hitysvammaisten palvelukotia. Palvelukoti taan. Lääninhallitus vahvistaa kuntien toteut-
1709: Menninkäiseen tulee 16 vammaismitoitettua ja tamissuunnitelmat valtakunnallisen suunnitel-
1710: -varustettua asuntoa. Palvelukoti tulee toimi- man voimavarojen puitteissa.
1711: maan myös palvelukeskuksena lähistöllä asu- Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa valtakun-
1712: ville vanhuksille ja vammaisille. nallisen suunnitelman uudet voimavarat läänei-
1713: Kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen hin. Vuodelle 1990 on Pohjois-Karjalan läänin
1714: kehittämisen painoalueena on asumisen järjes- sosiaalipalvelujen ostopalveluihin vahvistettu
1715: täminen. Tavoitteena on järjestää asuminen 23 miljoonaa markkaa. Ohjeeliaan 19.10.1990
1716: palveluasumisena ensisijaisesti kotikunnassa. sosiaali- ja terveysministeriö on jakanut valta-
1717: Palveluasumisen järjestäminen kehitysvammai- kunnallisen suunnitelman 3 144 virkaa ja 310
1718: sille henkilöille on kuntien tehtävä. Menninkäi- ostopalveluvirkaa niin, että Pohjois-Karjalan
1719: sen palvelukodin palveluja Kontiolahdella os- lääniin näistä on ohjattu 81 virkaa ja 8
1720: tavat kunnat ja kuntainliitot. Mitään erityisjär- ostopalvelu virkaa.
1721: jestelyjä palvelujen ostamisen rahoittamiseksi ei Vuosia 1991-1995 koskevassa valtakunnal-
1722: ole tarkoitus tehdä. lisessa suunnitelmassa on mahdollisuus käyttää
1723: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta myös aikaisemmin vahvistettuja virkoja osto-
1724: ja valtionosuudesta annetun lain (677 /82) no- palveluihin sekä siirtää voimavaroja eri tehtä-
1725: jalla valtio osallistuu kunnille sosiaali- ja ter- väryhmien välillä. Tämä lisää mahdollisuuksia
1726: veydenhuollon järjestämisestä aiheutuviin kus- muun muassa palvelukoti Menninkäisen palve-
1727: tannuksiin suorittamalla valtionosuutta toteut- lujen ostoon, jos kunnat ja kuntainliitto niin
1728: tamissuunnitelmassa vahvistettuihin kustan- esittävät.
1729: nuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kehitysvammaisten henkilöiden asumispal-
1730: kunta voi järjestää omana toimintaoaan tai velujen tarve on mittava. Kuntien tulee suun-
1731: ostamalla palveluja muun muassa yksityiseltä nitelmia tehdessään painottaa tarpeensa ottaen
1732: palvelujen tuottajalta. Myös ostopalvelujen huomioon asumispalvelujen järjestämistä kos-
1733: osalta valtionosuus maksetaan kunnalle. kevat ohjeet valtakunnallisessa suunnitelmassa.
1734: 1990 vp. - KK n:o 555 3
1735:
1736: Tarpeiden tyydyttäminen edellyttää myös voi- seikat tulisi niin kuntien kuin lääninhallituksen-
1737: mavarojen ohjaamista toimintaan. Tällöin on kin suunnitelmia tehdessään ja vahvistaessaan
1738: kuitenkin tarkasteltava myös olemassa olevien ottaa huomioon.
1739: voimavarojen kohdentamista uudelleen. Nämä
1740: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
1741:
1742: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
1743: 4 1990 vp. - KK n:o 555
1744:
1745:
1746:
1747:
1748: Till Riksdagens Herr Talman
1749: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 den riksomfattande planen för anordnande
1750: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av social- och hälsovården åren 1991-1995
1751: av den 12 oktober 1990 till vederbörande betonas ordnandet av handikappade personers
1752: medlem av statsrådet översänt avskrift av boende. Enligt planen ökas serviceboendet för
1753: fö1jande av riksdagsman Väistö undertecknade handikappade i enlighet med det behov som
1754: spörsmål nr 555: kommunen och specialomsorgsdistriktet till-
1755: sammans fastställer. Servicen anordnas i första
1756: Vilka omedelbara åtgärder ämnar hand i små enheter i hemkommunen. En1igt
1757: Regeringen vidta för att verksamheten planen minskas dessutom anta1et vårdplatser
1758: vid föreningen Kehitysvammaisten Tu- inom omsorgerna om utvecklingsstörda gradvis
1759: kiliitto ry:s servicehem Menninkäinen och ett nödvändigt antal små vård- och boen-
1760: skall kunna säkerställas i full utsträck- deenheter inrättas på de orter där de som
1761: ning från det projektet blivit färdigt? använder servicen bor.
1762: Kommunerna skall när de utarbetar sina
1763: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- realiseringsplaner beakta anvisningarna i den
1764: samt anföra följande: riksomfattande p1anen. Uppmärksamhet skall
1765: fästas särskilt vid ordnandet av boendeservice
1766: Föreningen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry för olika handikappade personer åren 1991-
1767: bygger som bäst ett servicehem för utvecklings- 1995 och resurser skall anvisas för verksamhe-
1768: störda i Kontiolahti i Nordkare1en. Service- ten. Länsstyrelsen fastställer kommunernas rea-
1769: hemmet Menninkäinen kommer att omfatta 16 1iseringsp1aner inom ramen för resurserna i den
1770: bostäder som är dimensionerade och utrustade riksomfattande p1anen.
1771: för handikappade. Servicehemmet kommer att Social- och hälsovårdsministeriet fördelar de
1772: också bli en servicecentral för åldringar och nya resurserna i den riksomfattande planen
1773: handikappade som bor i närheten. mellan länen. För 1990 har 23 milj. mk
1774: Den viktigaste frågan i utvecklandet av fastställts för köpta tjänster inom socialservicen
1775: service för utvecklingsstörda personer,,är boen- i Norra Kare1ens Iän. Med sina anvisningar av
1776: det. Må1et är att ordna boendet som service- den 19 oktober 1990 har socia1- och hälso-
1777: boende i första hand i hemkommunen. Att vårdsministeriet fördelat de i den riksomfattan-
1778: ordna serviceboende för utvecklingsstörda per- de p1anen ingående 3 144 tjänsterna och de 310
1779: soner ankommer på kommunerna. Service- tjänsterna inom ramen för köpta tjänster så att
1780: hemmet Menninkäinens tjänster i Kontiolahti 81 respektive 8 av dessa tillfaller Norra Kare-
1781: köps av kommuner och kommunalförbund. lens Iän.
1782: A vsikten är inte att vidta några särskilda 1 den riksomfattande p1anen för åren 1991-
1783: arrangemang för finansieringen av köp av 1995 anges en möjlighet att använda även
1784: tjänster. tidigare fastställda tjänster för köpta tjänster
1785: Med stöd av lagen om planering av och samt att överföra resurser mellan olika upp-
1786: siatsandel för social- och hälsovården (677/82) giftsgrupper. Detta ökar möj1igheterna att bl.a.
1787: deltar staten i de kostnader som åsamkas köpa tjänster av servicehemmet Menninkäinen,
1788: kommunerna av anordnandet av social- och om kommunerna och kommunalförbundet fö-
1789: hälsovården genom att betala siatsandel för de reslår detta.
1790: kostnader som fastställts i realiseringsplanen. Behovet av boendeservice för utveck1ings-
1791: Social- och hälsovårdsservicen kan en kommun störda personer är omfattande. Kommunerna
1792: ordna som egen verksamhet eller genom att skall när de utarbetar p1aner fästa avseende vid
1793: köpa tjänster bl.a. av enskilda serviceproducen- sitt behov med beaktande av de anvisningar
1794: ter. Även i fråga om köpta tjänster betalas om ordnande av boendeservice som ingår i den
1795: statsandelen till kommunen. riksomfattande planen. För att behovet skall
1796: 1990 vp. - KK n:o 555 5
1797:
1798: kunna tillgodoses förutsätts även att resurser bör såväl kommunerna som länsstyrelsen be-
1799: anvisas för verksamheten. Härvid bör dock akta när de utarbetar och fastställer sina
1800: även en omfördelning av existerande resurser planer.
1801: tas upp tili prövning. Dessa omständigheter
1802: Helsingfors den 13 november 1990
1803:
1804: Minister Tuulikki Hämäläinen
1805: 1990 vp.
1806:
1807: Kirjallinen kysymys n:o 556
1808:
1809:
1810:
1811:
1812: Jääskeläinen: Tenojoen kalastussopimuksen muuttamisesta
1813:
1814:
1815: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1816:
1817: Eduskunta hyväksyi keväällä 1990 Suomen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1818: ja Norjan välisen kalastussopimuksen. Men- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1819: neen kesän kokemusten perusteella ei sopimus jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1820: tyydytä Tenonjokivarren matkailuyrittäjiä,
1821: koska paikallisen soutajan löytyminen ulko- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1822: paikkakuntalaisen veneeseen on osoittautunut ryhtyä Suomen ja Norjan välisen Teno-
1823: vaikeaksi ja kalliiksi. joen kalastussopimuksen muuttamisek-
1824: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- si?
1825:
1826: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
1827:
1828: Keijo Jääskeläinen
1829:
1830:
1831:
1832:
1833: 200070S
1834: 2 1990 vp. - KK n:o 556
1835:
1836:
1837:
1838:
1839: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1840:
1841: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa laisia johtopäätöksiä, että sopimuksen uusimi-
1842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nen olisi tarpeen.
1843: olette 11 päivänä lokakuuta päivätyn kirjeenne Tenojokivarren kalastusmatkailua harjoitta-
1844: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- vien yrittäjien taholta esitetty kritiikki kesällä
1845: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja 1990 voimassa olleita Tenojoen kalastusjärjes-
1846: Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- telyitä kohtaan ei ole kohdistunut suoranaises-
1847: myksestä n:o 556: ti kalastussääntöön tai sitä koskevaan sopi-
1848: mukseen, vaan Lapin lääninhallituksen ja
1849: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Finnmarkin fylkesmannin yhteisesti sopimuk-
1850: ryhtyä Suomen ja Norjan välisen Teno- sen 7. artiklan nojalla 9.4.1990 tekemään
1851: joen kalastussopimuksen muuttamisek- päätökseen. Tällä päätöksellä on annettu Te-
1852: si? nojoen vesistön jokilaaksojen ulkopuolella
1853: asuvien henkilöiden harjoittamaa kalastusta
1854: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- koskevia määräyksiä, jotka ovat koskeneet
1855: vasti seuraavaa: mm. kalastuskorttien hintoja, venekohtaisia
1856: vapamääriä, kalastamista veneestä Alakön-
1857: Suomen ja Norjan välinen sopimus Tenojoen käässä ja paikkakuntalaisen soutajan käyttöä.
1858: kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä on Näillä määräyksillä on ollut vaikutuksensa
1859: tullut voimaan kuluvan vuoden alusta. Tämän myös kesän 1990 kalastusmatkailuun kalastus-
1860: sopimuksen, jonka tullessa voimaan kumoutui säännön soveltamisalueella.
1861: aikaisempi vuodelta 1972 oleva sopimus Teno- Lapin lääninhallitus ja Finnmarkin fylkes-
1862: joen kalastussäännöstä, valmistelu oli laajapoh- mann voivat muuttaa antamiaan, sopimuksen
1863: jainen ja monivuotinen. Sopimuksen ja Teno- 7. artiklassa mainittuja asioita koskevia mää-
1864: joen kalastussäännön toimivuudesta ei hallituk- räyksiä, jos aikaisemmin annetut osoittautuvat
1865: sen käsityksen mukaan voida vielä tehdä sel- epä tark oi tuksenm ukaisiksi.
1866:
1867: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1990
1868:
1869: Ministeri Ole Norrback
1870: 1990 vp. - KK n:o 556 3
1871:
1872:
1873:
1874:
1875: Tili Riksdagens Herr Talman
1876:
1877: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen het, att ett förnyande av avtalet vore nödvän-
1878: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse digt.
1879: av den 11 oktober 1990 tili vederbörande Den kritik företagare, som bedriver fisketu-
1880: medlem av statsrådet översänt avskrift av rism vid Tana älv, framfört mot de fiskebe-
1881: följande av riksdagsman Jääskeläinen under- stämmelser som gällt inom Tana älvs fiskeom-
1882: tecknade spörsmål nr 556: råde under sommaren 1990 har inte direkt
1883: riktats mot själva fiskeristadgan eller avtalet
1884: Vilka åtgärder ämnar Regeringen gällande denna utan mot det beslut länsstyrel-
1885: vidta för att få tili stånd en ändring av sen i Lapplands Iän och fylkesmannen i
1886: avtalet mellan Finland och Norge om Finnmark med stöd av 7 artikeln i avtalet
1887: fiske i Tana älv? gjorde den 9.4.1990. Med nämnda beslut har
1888: man gett föreskrifter gällande det fiske perso-
1889: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ner bosatta utom älvdalarna inom Tana älvs
1890: samt anföra följande: vattendrag bedriver. Föreskrifterna har bl.a.
1891: gällt fiskekortens priser, spöantal per fiskebåt,
1892: Avtalet mellan Finland och Norge om en fiske från båt i Alaköngäs och användning av
1893: gemensam fiskeristadga inom Tana älvs fis- lokalbefolkning som roddare. Dessa föreskrif-
1894: keområde har trätt i kraft i början av inneva- ter har även påverkat fisketurismen under
1895: rande år. Beredningen av detta avtal, som då sommaren 1990 inom det område som berörs
1896: det trädde i kraft samtidigt ersatte tidigare av fiskeristadgan.
1897: gällande avtal från 1972 om fiskeristadgan i Länsstyrelsen i Lapplands Iän och fylkes-
1898: Tana älv, var omfattande och tog flera år i mannen i Finnmark kan, ifall tidigare givna
1899: anspråk. Enligt regeringens åsikt är det ännu föreskrifter gällande i avtalets 7 artikel nämnda
1900: för tidigt att dra sådana slutsatser om avtalets frågor visar sig vara oändamålsenliga, ändra
1901: och fiskeristadgans i Tana älv funktionsduklig- dessa föreskrifter.
1902:
1903: Helsingfors den 7 november 1990
1904:
1905: Minister Ole Norrback
1906: 1990 vp.
1907:
1908: Skriftligt spörsmål nr 557
1909:
1910:
1911:
1912:
1913: Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att utse Lovisa stad tili
1914: specialområde
1915:
1916:
1917: Tili Riksdagens Herr Talman
1918:
1919: Enligt lagen om främjande av en balanserad regionens centralort, Lovisa stad, minskade
1920: regional utveckling syftar regionalpolitiken tili från ca 7 500 år 1987 tili 4 430 år 1989
1921: att befolkningen i hela Jandet inom de olika (nettominskningen alltså ca 3 000), och under
1922: områdena opartiskt skall tryggas möjlighet tili 1980-talet har även befolkningsutvecklingen
1923: varaktig arbetsplats, höjning av inkomstnivån varit negativ i staden (ca --430 personer).
1924: och tillgång på viktig service. Med stöd av Under de senaste åren har ett stort antal fö-
1925: denna lag har statsrådet beslutat om baszoner, retag i regionen antingen lagts ned elier bytt
1926: varvid kommunerna i Nylands Iän hänförs tili ägare och detta gälier återigen särskilt för La-
1927: 4:e baszonen med undantag av enstaka skär- visa stads del. 1 vartdera faliet har detta med-
1928: gårdsområden. fört såväl en betydande minskning av antalet
1929: På grund av den avsevärda förändring av arbetsplatser som en för ortens penninginrätt-
1930: industristrukturens volym som inträffat inom ningar kännbar kapitalflykt från området.
1931: flere av de östligaste kommunerna i Nyland Befolkningens åldersstruktur är ogynnsam
1932: med Lovisa stad i centrum, har kommunernas (över 65-åringarnas andel av hela befolkningen
1933: såväl ekonomiska som sysselsättningspolitiska är ca 20 %). Unga yrkesutbildade personer
1934: situation med en gång kraftigt försämrats. utgör den största gruppen bortflyttare.
1935: Situationen synes för närvarande för Lovisa Ytterligare bör observeras att skatteörets
1936: stads del som ytterst besvärlig, särskilt p.g.a. prisnivå för nyländska förhålianden redan nu
1937: stadens mycket speciella skatteinkomststruktur, är hög, 18 p. Orsaken tili det för Lovisa stad
1938: varvid det statliga bolaget Imatran Voima har särskilt utsatta läget med en trängd ekonomisk
1939: en avgörande betydelse. Från år 1985 tili år och sysselsättningspolitisk situation beror såväl
1940: 1988 har IVO's andel av stadens skatteintäkter direkt som indirekt på att staden är värdkom-
1941: minskat från 30,3% (146,7 milj. ören) tili mun för tvenne kärnkraftverk.
1942: 11,2 % (53,3 milj. ören) och nu då prövnings- Detta sakförhåliande har medfört att Lovisa
1943: beskattningen skali slopas, föreligger en stor stad i flere avseenden har pålagts samhälieliga
1944: risk att staden förlorar så gott som ali inkomst skyldigheter av olika slag och i en långt större
1945: p.g.a. bo1agets rörelse. Av ovannämnda fö1jer utsträckning än vad som annars vore faliet.
1946: att statsmaktens speciella intresse är av största Redan ett rimligt beaktande av bl.a. befolk-
1947: betyde1se för Lovisa och Lovisaregionen. ningsskyddet har med hänseende tili närbeläg-
1948: Östligaste Nyland är i ekonomiskt avseende na Hästholmens kärnkraftverk krävt betydande
1949: ett svagt utvecklat område, där näringslivet är uppoffringar. Därtill kommer ökade socialpo-
1950: rätt ensidigt och arbetslösheten synnerligen hög litiska åtaganden och det trängda sysselsätt-
1951: för nyländska förhålianden. Regionens service- ningsläget m.m.
1952: nivå är rätt låg, vilket delvis förklaras av att Ett ofrånkomligt faktum är att den yttersta
1953: området befinner sig melian kraftiga ekonomis- orsaken tili Lovisa stads svårigheter står att
1954: ka centra. söka i det tidigare nämnda faktum, d.v.s. att
1955: Sysselsättningsläget i Östra Nyland är dystert staden är värdkommun för de statsägda kärn-
1956: och de högsta arbetslöshetssiffrorna i Nylands kraftanläggningarna.
1957: Iän uppmäts i Lovisa stad. Svårigheten att Mot den bakgrunden är det även rimligt och
1958: erhålia arbete utgör den främsta orsaken tili att statsmaktens ofrånkomliga skyldighet att med-
1959: folk (särskilt yrkesutbildade personer) flyttar verka tili en förbättring av stadens trängda
1960: bort från detta område. Antalet arbetsplatser i läge.
1961:
1962: 200070S
1963: 2 1990 vp. - KK n:o 557
1964:
1965: 1 denna situation synes den enda realistiska omgivande kommunerna.
1966: och framkomliga utvägen för att trygga syssel- Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
1967: sättningsbetingelserna för så många som möj- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
1968: ligt ligga i olika slag av enskilda initiativ och skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
1969: delåtgärder, som kunde stimulera mindre före- ställa följande spörsmål:
1970: tag och enskilda företagare att etablera sig
1971: inom såväl produktions- som servicenäringen.
1972: Som en första åtgärd skulle krävas att Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
1973: Lovisa stad med samma motivering som gäller git eller ämnar den vidtaga för att
1974: inom ramen för regionlagarna kunde förklaras underlätta Lovisa stads ekonomiska
1975: som specialstödområde. Vi har redan tidigare svårigheter och betingelser tili en för-
1976: även i Nyland positiva exempel på den stora bättrad ekonomisk strukturinriktning
1977: betydelse stöd- och specialåtgärder kan medfö- vilket skulle gagna hela den östligaste
1978: ra. regionen av Nyland och
1979: En stabil ekonomisk utveckling med en kommer Regeringen i varje fall som
1980: gynnsam näringsstruktur för Lovisa stad är av en delåtgärd att vidtaga erforderliga
1981: största vikt och betydelse för hela den östligas- åtgärder så att Lovisa stad erhåller
1982: te regionen av Nyland. Tidigare erfarenheter specialområdesstatus inom ramen för
1983: visar, och det är ett ofrånkomligt faktum, att lagen om främjande av en balanserad
1984: går det bra för Lovisa går det även bra för de regional utveckling?
1985:
1986: Helsingfors den II oktober 1990
1987:
1988: Henrik Westerlund Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
1989: Pauli Uitto Sulo Aittaniemi Lea Kärhä
1990: Eero Paloheimo Toimi Kankaanniemi Marja-Liisa Löyttyjärvi
1991: Antti Kalliomäki
1992: 1990 vp. - KK n:o 557 3
1993:
1994: Kirjallinen kysymys n:o 557 Suomennos
1995:
1996:
1997:
1998:
1999: Westerlund ym.: Loviisan kaupungin määräämisestä erityis-
2000: alueeksi
2001:
2002:
2003: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2004:
2005: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- kuspaikan, Loviisan kaupungin, työpaikkojen
2006: misestä annetun lain tavoitteena on turvata määrä väheni 7 500:sta vuonna 1975 4 430:een
2007: koko maassa tasapuolisesti kunkin alueen väes- vuonna 1989 (nettovähennys siis noin 3 000
2008: tölle pysyvän työpaikan saannin mahdollisuus, työpaikkaa). Myös kaupungin väestökehitys on
2009: tulotason nousu ja tärkeiden palveluiden saa- ollut 1980-luvulla negatiivinen (vähennystä
2010: tavuus. Tämän lain nojalla valtioneuvosto on noin 430 henkilöä).
2011: tehnyt päätöksen perusvyöhykkeistä, jonka Viime vuosina alueella on lakkautettu suuri
2012: mukaan Uudenmaan läänin kunnat kuuluvat määrä yrityksiä tai ne ovat vaihtaneet omista-
2013: neljänteen perusvyöhykkeeseen yksittäisiä saa- jaa. Tämä koskee erityisesti Loviisan kaupun-
2014: ristoalueita lukuun ottamatta. kia. Joka tapauksessa tästä on aiheutunut sekä
2015: Koska teollisuusrakenteen määrässä on ta- työpaikkojen määrän huomattavaa vähenemis-
2016: pahtunut huomattavia muutoksia useissa Uu- tä että paikkakunnan rahalaitosten kannalta
2017: denmaan itäisimmissä kunnissa, erityisesti Lo- tuntuvaa pääomapakoa alueelta.
2018: viisan kaupungissa, kuntien sekä taloudellinen Väestön ikärakenne on epäsuotuisa (yli 65-
2019: että työllisyyspoliittinen tilanne on heikentynyt vuotiaiden osuus koko väestöstä noin 20 %).
2020: nopeasti. Tilanne näyttää tällä hetkellä Lovii- Nuoret, ammattikoulutetut henkilöt ovat suu-
2021: san kaupungin osalta äärimmäisen hankalalta rin poismuuttajien ryhmä.
2022: erityisesti kaupungin erikoisen verotuloraken- Lisäksi on huomattava, että veroäyrin hin-
2023: teen vuoksi. Valtionyhtiö Imatran Voimallaharr tataso Uudenmaan oloihin nähden on jo nyt
2024: on ratkaiseva merkitys. Vuodesta 1985 vuoteen korkea, 18 penniä. Syynä Loviisan kaupungin
2025: 1988 IVOn osuus kaupungin verotuloista on erityisen hankalaan asemaan, jossa taloudelli-
2026: vähentynyt 30,3 prosentista (146, 7 miljoonasta nen ja työllisyyspoliittinen tilanne on tukala,
2027: äyristä) 11,2 prosenttiin (53,3 miljoonaan äy- on sekä suoranaisesti että epäsuorasti se, että
2028: riin). Nyt kun harkintaverotusta ollaan poista- kaupunki on kahden ydinvoimalan isäntäkun-
2029: massa, on olemassa suuri vaara, että kaupunki ta.
2030: menettää lähes kaikki yhtiön liiketoiminnasta Tämän vuoksi Loviisan kaupungille on mo-
2031: saamansa tulot. Edellä olevasta seuraa, että nessa mielessä asetettu erilaisia yhteiskunnalli-
2032: valtiovallan erityinen huomio on mitä merki- sia velvoitteita paljon laajemmassa mitassa
2033: tyksellisintä Loviisalie ja Loviisan seudulle. kuin muutoin olisi asian laita. Jo mm. väestön-
2034: Itäisin Uusimaa on taloudellisessa mielessä suojelun kohtuullinen huomioon ottaminen lä-
2035: heikosti kehittynyt alue, jossa elinkeinoelämä hellä sijaitsevaa Hästholmenin ydinvoimalaa
2036: on hyvin yksipuolista ja työttömyys Uuden- ajatellen on vaatinut huomattavia uhrauksia.
2037: maan oloja ajatellen erityisen korkea. Alueen Lisänä ovat kasvaneet sosiaalipoliittiset velvoit-
2038: palvelutaso on hyvin matala, mikä osaksi teet, tukala työllisyystilanne jne.
2039: selittyy sillä, että alue sijaitsee vahvojen talous- Kiistämätön tosiseikka on, että perimmäinen
2040: keskusten välissä. syy Loviisan kaupungin vaikeuksiin on, kuten
2041: Työllisyystilanne Itä-Uudellamaalla on synk- aikaisemmin on todettu, että kaupunki on
2042: kä, ja Uudenmaan läänin korkeimmat työttö- valtion omistamien ydinvoimaloiden isäntä-
2043: myysluvut on mitattu Loviisan kaupungissa. kunta.
2044: Työnsaantivaikeudet ovat ensisijaisena syynä Tätä taustaa vasten on myös kohtuullista ja
2045: siihen, että ihmiset (erityisesti ammattikoulute- valtiovallan väistämätön velvollisuus pyrkiä
2046: tut) muuttavat pois tältä alueelta. Alueen kes- parantamaan kaupungin tukalaa asemaa.
2047: 4 1990 vp. - KK n:o 557
2048:
2049: Tässä tilanteessa ainoana realistisena ja käyt- jos Loviisalla menee hyvin, niin ympäristökun-
2050: tökelpoisena keinona työllisyyden turvaamisek- nillakin menee hyvin.
2051: si mahdollisimman monelle näyttäisivät olevan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2052: erilaiset yksittäiset aloitteet ja osatoimenpiteet, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2053: jotka kannustaisivat pieniä yrityksiä ja yksit- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2054: täisiä yrittäjiä perustamaan yrityksiä sekä tuo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2055: tantoelinkeinojen että palveluelinkeinojen pii-
2056: run. Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
2057: Ensimmäisenä toimenpiteenä olisi Loviisan ryhtynyt tai aikoo ryhtyä helpottaak-
2058: kaupungin julistaminen erityistukialueeksi alue- seen Loviisan kaupungin taloudellisia
2059: poliittisten lakien suomien perusteiden puitteis- vaikeuksia ja luodakseen edellytyksiä
2060: sa. Meillä on Uudellamaalla jo aikaisempia taloudellisen rakenteen parantamiseen,
2061: myönteisiä esimerkkejä tuki- ja erityistoimen- mikä hyödyttäisi Uudenmaan koko itäi-
2062: piteiden suuresta merkityksestä. sintä aluetta, ja
2063: Vakaa taloudellinen kehitys ja suotuisa elin- ryhtyykö Hallitus joka tapauksessa
2064: keinorakenne on mitä tärkeintä ja merkityksel- osatoimena tarvittaviin toimenpiteisiin
2065: lisintä Loviisan kaupungille ja koko Uuden- siten, että Loviisan kaupunki saisi eri-
2066: maan itäiselle alueelle. Aikaisemmat kokemuk- tyisalueen aseman tasapainoisen alueel-
2067: set osoittavat - vääjäämätön tosiasia - että lisen kehityksen edistämisestä annetun
2068: lain puitteissa?
2069: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
2070:
2071: Henrik Westerlund Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
2072: Pauli Uitto Sulo Aittoniemi Lea Kärhä
2073: Eero Paloheimo Toimi Kankaanniemi Marja-Liisa Löyttyjärvi
2074: Antti Kalliomäki
2075: 1990 vp. - KK n:o 557 5
2076:
2077:
2078:
2079:
2080: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2081:
2082: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 11 §:n nojalla valtioneuvosto voi määrätä kun-
2083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nan tai kunnan osan erityisalueeksi enintään
2084: olette 11 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn kolmen vuoden määräajaksi, jos sen 1) työttö-
2085: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston myysaste tai muuttotappio on pysynyt pitkään
2086: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- poikkeuksellisen suurena, 2) työllisyys on hei-
2087: edustaja Westerlundin ym. näin kuuluvasta kentynyt tai heikentyy äkillisen muutoksen
2088: kirjallisesta kysymyksestä n:o 557: seurauksena voimakkaasti tai 3) elinkeinotoi-
2089: minnan kehittäminen on osoittautunut muu-
2090: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on toin poikkeuksellisen vaikeaksi, ja se on tällai-
2091: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä helpottaak- sesta syystä muuta perusvyöhykettä oleellisesti
2092: seen Loviisan kaupungin taloudellisia huonommassa asemassa.
2093: vaikeuksia ja luodakseen edellytyksiä Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhail-
2094: taloudellisen rakenteen parantamiseen, laan päätöstä erityisalueista, joiden määräaika
2095: mikä hyödyttäisi Uudenmaan koko itäi- alkaa vuoden 1991 alusta. Päätöksen valmiste-
2096: sintä aluetta, ja lun yhteydessä arvioidaan myös Loviisan eri-
2097: ryhtyykö Hallitus joka tapauksessa tyisalueeksi määräämisen tarvetta. Valmistelua
2098: osatoimena tarvittaviin toimenpiteisiin varten on on pyydetty lääninhallituksilta ehdo-
2099: siten, että Loviisan kaupunki saisi eri- tukset erityisalueiksi. Uudenmaan lääninhalli-
2100: tyisalueen aseman tasapainoisen alueel- tus on lausunnossaan esittänyt vain Ruotsin-
2101: lisen kehityksen edistämisestä annetun pyhtään kunnan määräämistä erityisalueeksi.
2102: lain puitteissa? Sisäasiainministeriön on tarkoitus esitellä pää-
2103: tös erityisalueista valtioneuvostolle marraskuun
2104: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alussa.
2105: vasti seuraavaa: Loviisan taloudellisten ongelmien helpotta-
2106: miseksi kaupungin kantokykyluokkaa alennet-
2107: Aluepolitiikasta annetun lain (1168/88) tiin vuoden 1990 alusta 7. kantokykyluokkaan.
2108: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1990
2109:
2110: Ministeri Matti Puhakka
2111: 6 1990 vp. - KK n:o 557
2112:
2113:
2114:
2115:
2116: Tili Riksdagens Herr Talman
2117: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen specialområde under en period av högst tre år,
2118: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse om 1) arbetslöshetsgraden eller flyttningsunder-
2119: av den 11 oktober 1990 tili vederbörande skottet länge har stått på en exceptionellt hög
2120: medlem av statsrådet översänt avskrift av nivå, 2) sysselsättningen tili följd av en plötslig
2121: följande av riksdagsman Westerlund m.fl. un- förändring kraftigt har försvagats eller försva-
2122: dertecknade spörsmål nr 557: gas eller 3) det annars har visat sig vara
2123: exceptionellt svårt att utveckla näringsverksam-
2124: Vilka åtgärder har Regeringen vidta- heten och kommunen eller kommundelen av en
2125: git eller ämnar den vidtaga för att sådan orsak befinner sig i en väsentligt sämre
2126: underlätta Lovisa stads ekonomiska ställning än baszonen i övrigt.
2127: svårigheter och betingelser tili en för- Vid inrikesministeriet bereds som bäst ett
2128: bättrad ekonomisk strukturinriktning beslut om vilka kommuner och kommundelar
2129: vilket skulle gagna hela den östligaste som skall utgöra specialområden från början
2130: regionen av Nyland och av 1991. I samband med beredningen av
2131: kommer Regeringen i varje fall som beslutet bedöms även behovet av att utse
2132: en delåtgärd att vidtaga erforderliga Lovisa tili specialområde. För beredningen har
2133: åtgärder så att Lovisa stad erhåller förslag tili specialområden inbegärts från läns-
2134: specialområdesstatus inom ramen för styrelserna. Länsstyrelsen i Nylands län har i
2135: lagen om främjande av en balanserad sitt utlåtande föreslagit att end(\st Strömfors
2136: regional utvecklig? kommun skall utses tili specialområde. lnrikes-
2137: ministeriets avsikt är att föredra beslutet om
2138: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- specialområden för statsrådet i början av no-
2139: samt anföra följande: vember.
2140: 1 syfte att underlätta Lovisas ekonomiska
2141: Med stöd av 11 § lagen om regionalpolitik problem sänktes stadens bärkraftsklass från
2142: (1168/88) kan statsrådet förordna att en kom- början av 1990 tili bärkraftsklass 7.
2143: mun eller del av en kommun skall vara
2144: Helsingfors den 29 oktober 1990
2145:
2146: Minister Matti Puhakka
2147: 1990 vp.
2148:
2149: Skriftligt spörsmål nr 558
2150:
2151:
2152:
2153:
2154: Melin: Om vädjan tili Rumänien att göra slut på den omänskliga
2155: behandlingen av barn
2156:
2157:
2158: Tili Riksdagens Herr Taimao
2159:
2160: Några dagar efter det att 72 statsöverhuvud i Rumänien anser jag att Finlands regering
2161: och regeringschefer den 30 september samlats i borde rikta en allvarlig vädjan tili Rumäniens
2162: New York för att hålla ett toppmöte för en regering om att upphöra med den omänskliga
2163: enda sak - en bättre framtid för alla världens behandlingen av barn som förekommer i Ru-
2164: barn - och där undertecknat ett dokument om mänien.
2165: främjandet av barnens rättigheter, har det visat Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
2166: sig genom publiceringen av en färsk dokumen- den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
2167: tärfilm som visats bl.a. i Sveriges television att föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
2168: barn i hem för föräldralösa barn, vissa av dessa rådet ställa följande spörsmål:
2169: handikappade, i Rumänien har blivit illa be-
2170: handlade och lämnade utan tillräcklig vård i Är Regeringen beredd att rikta en
2171: förhållanden som är helt ovärdiga för männis- allvarlig vädjan tili Rumäniens regering
2172: kor. Denna dokumentärfilm kommer att visas att vidta brådskande åtgärder för att
2173: även i Finlands TV den 12 oktober. göra slut på den omänskliga behandling
2174: Mot bakgrunden av den upprörande be- som små barn blir utsatta för i Rumä-
2175: handling som små föräldralösa barn utsatts för nien?
2176: Helsingfors den 12 oktober 1990
2177:
2178: Ingvar S. Melin
2179:
2180:
2181:
2182:
2183: 200070S
2184: 2 1990 vp. - KK n:o 558
2185:
2186: Kirjallinen kysymys n:o 558 Suomennos
2187:
2188:
2189:
2190:
2191: Melin: Vetoomuksen esittämisestä lasten epäinhimillisen kohte-
2192: lun lopettamiseksi Romaniassa
2193:
2194:
2195: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2196: Joitakin palVla sen jälkeen kun 72 valtion- ka kohteiksi pienet, orvot lapset ovat joutuneet
2197: päämiestä ja hallituksen päämiestä olivat ko- Romaniassa Suomen hallituksen tulisi osoittaa
2198: koontuneet 30 päivänä syyskuuta New Yorkiin vakava vetoomus Romanian hallitukselle lasten
2199: pitämään huippukokousta yhdestä ainoasta epäinhimillisen kohtelun lopettamiseksi Roma-
2200: asiasta - paremmasta tulevaisuudesta kaikille niassa.
2201: maailman lapsille- ja allekirjoittaneet asiakir- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2202: jan lasten oikeuksien edistämisestä, tuoreen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2203: mm. Ruotsin televisiossa esitetyn dokumentti- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2204: elokuvan julkaisemisen myötä on käynyt ilmi, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2205: että Romanian orpokodeissa olevia lapsia, jois-
2206: ta jotkut ovat vammaisia, on kohdeltu huonos-
2207: ti ja jätetty vaille riittävää hoitoa ihmisille Onko Hallitus valmis osoittamaan
2208: täysin ala-arvoisiin oloihin. Tämä dokumentti- vakavan vetoomuksen Romanian halli-
2209: elokuva esitetään myös Suomen televisiossa 12 tukselle nopeista toimenpiteistä pienten
2210: päivänä lokakuuta. lasten epäinhimillisen kohtelun lopetta-
2211: Ottaen huomioon järkyttävän kohtelun, jon- miseksi Romaniassa?
2212:
2213: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
2214:
2215: Ingvar S. Melin
2216: 1990 vp. - KK n:o 558 3
2217:
2218:
2219:
2220:
2221: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2222:
2223: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tamiseksi tulee ryhtyä välittömiin konkreettisiin
2224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toimenpiteisiin.
2225: olette 12 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Romanian suurlähetystö on antanut vas-
2226: kirjeenne n:o 1693 ohella toimittanut valtioneu- tauksen tähän vetoomukseen 19. päivänä loka-
2227: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kuuta. Vastauksessa on selostettu kysymystä
2228: kansanedustaja Melinin näin kuuluvasta kirjal- periaatteelliselta ja käytännölliseltä kannalta.
2229: lisesta kysymyksestä n:o 558: Romanian osapuoli on luvannut ryhtyä kaik-
2230: kiin tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi.
2231: Onko Hallitus valmis osoittamaan Sen taholta on korostettu kansainvälisen avun
2232: vakavan vetoomuksen Romanian halli- tarvetta lasten laitoshoidon järjestämiseksi.
2233: tukselle nopeista toimenpiteistä pienten Ulkoasiainministeriö seuraa Bukarestissa
2234: lasten epäinhimillisen kohtelun lopetta- olevan suurlähetystön välityksellä ja yhteistyös-
2235: miseksi Romaniassa? sä Suomen Punaisen Ristin kanssa jatkuvasti
2236: lasten aseman parantamiseen tähtäävien toi-
2237: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- menpiteiden edistymistä.
2238: vasti seuraavaa: Suomen Punaisella Ristillä on Oltenian maa-
2239: kuntaan kohdistuva käytännöllinen toimin-
2240: Ulkoasiainministeriön toimesta on 9. pmva- taohjelma Romanian lasten laitoshoidon pa-
2241: nä lokakuuta 1990 Romanian Helsingissä ole- rantamiseksi. Kansainvälisen avun ansiosta ti-
2242: van suurlähetystön huomiota kiinnitetty vaka- lanteessa on tapahtunut paranemista. Ongel-
2243: vasti vammaisten ja muiden lasten laitoshoi- mien mittasuhteiden ja syvyyden vuoksi jatku-
2244: dossa Romaniassa esiintyviin puutteisiin. Suur- va kansainvälinen apu on kuitenkin edelleen
2245: lähetystölle on korostettu, että tilanteen paran- tarpeen tähän tarkoitukseen.
2246:
2247: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
2248:
2249: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
2250: 4 1990 vp. - KK n:o 558
2251:
2252:
2253:
2254:
2255: Til1 Riksdagens Herr Ta1man
2256: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen höll för ambassaden att omede1bara konkreta
2257: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse åtgärder bör vidtas för att hjä1pa upp situatio-
2258: nr 1693 av den 12 oktober 1990 tili vederbö- nen.
2259: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Den 19 oktober svarade Rumäniens ambas-
2260: av följande av riksdagsman Melin underteck- sad på denna vädjan. 1 svaret har ambassaden
2261: nade spörsmå1 nr 558: redogjort för frågan ur principiell och praktisk
2262: synvinkel. Från rumänsk sida har man 1ovat
2263: Är Regeringen beredd att rikta en att vidta alla behöv1iga åtgärder för att rätta
2264: allvar1ig vädjan tili Rumäniens regering tili missförhållandena och också framhävt be-
2265: att vidta brådskande åtgärder för att hovet av internationell hjälp för att ordna
2266: göra s1ut på den omänskliga behand1ing barnens ansta1tsvård.
2267: som små barn blir utsatta för i Rumä- Utrikesministeriet fö1jer via Fin1ands ambas-
2268: nien? sad i Bukarest och i samarbete med Finlands
2269: Röda Kors hela tiden med hur saken framskri-
2270: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- der och om åtgärder som vidtas 1eder tili någon
2271: samt anföra fö1jande: förbättring av barnens situation.
2272: Fin1ands Röda Kors har en praktisk verk-
2273: Den 9 oktober 1990 uppmärksamgjordes på samhetsplan för 1andskapet Oltenia som går ut
2274: utrikesministeriets initiativ Rumäniens ambas- på att förbättra de rumänska barnens anstalts-
2275: sad i Helsingfors i allvarliga ordalag på de vård. Tack vare internationell hjä1p har saken
2276: brister som förekommer i Rumänien inom framskridit. På grund av prob1emens omfatt-
2277: ansta1tsvården för handikappade barn såväl ning behövs emellertid internationell hjälp för
2278: som för normalt utveck1ade barn. Man fram- detta ändamål också i fortsättningen.
2279:
2280: Helsingfors den 2 november 1990
2281:
2282: Utrikesminister Pertti Paasio
2283: 1990 vp.
2284:
2285: Kirjallinen kysymys n:o 559
2286:
2287:
2288:
2289:
2290: Aittoniemi: Rantakaavan laatimista koskevasta vireillepano- ja
2291: valitusmenettelystä
2292:
2293:
2294: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2295:
2296: Taannoisina vuosina loma-asutuksen muo- Rannanomistaja voinee pyytää asianomaista
2297: dostuminen rakennuslupamenettelyn pohjalta kuntaa panemaan alueella vireille rantakaavan
2298: oli varsin sekavaa ja suunnittelematonta. Ran- laatimisen. Mikäli mainittu henkilö ei ole kui-
2299: ta-alueille muodostui tietynlaisia slummeja jon- tenkaan poliittisesti suosiossa, asia saatetaan
2300: kun yksittäisen maanomistajan palstottua ja kunnassa haudata vähin äänin.
2301: myytyä rantaosuutensa, jolle myönnettiin ra- Näkemykseni mukaan ympäristöministeriöl-
2302: kennuslupia toisensa viereen. Toinen, viereisen lä on tämän jälkeen mahdollisuus määrätä
2303: maa-alueen omistaja taas saattoi pidättyä kaava laadittavaksi. Tästä on kuitenkin vähäi-
2304: myynniitä ja rakentamiselta kokonaan. sesti kokemuksia ja ainakin on todennäköistä,
2305: Ajan myötä tämä on johtanut siihen, että että ministeriön kiireet tällaisessa asiassa ovat
2306: tällaisilla alueilla on katsottu rantakaavan laa- niin vähäiset, että kaavan laatiruismääräystä
2307: timinen tarpeelliseksi. Tällaisen päätöksen tul- joutuu odottamaan ikuisuuden. Jos mainitun-
2308: tua voimaan myöskään se, joka on säästänyt lainen maan ja rannan omistaja taas valittaa
2309: rantojaan, ei ole voinut saada rakennuslupaa ympäristöministeriöön saatuaan hylkäävät pää-
2310: normaalitietä ja myös poikkeuslupamenettelys- tökset poikkeuslupahakemukseensa, joka on
2311: sä on saattanut seinä tulla vastaan. Ainoa tie hänen ainoa mahdollisuutensa ilman kaavoi-
2312: on hakea alueelle rantakaava, jossa rakennus- tusta, päätös noudattelee byrokraattisesti kun-
2313: oikeudet kutakin yksikköä kohden määritel- nassa ja lääninoikeudessa tehtyjä päätöksiä.
2314: lään. Yksilöllinen harkinta, jossa hakemuksen todel-
2315: Rantakaavan laatimiseen vaaditaan yleensä liset taustat huomioidaan, on ylimalkaista.
2316: noin 1 kilometri rantaviivaa. Näin ollen 200- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2317: 300 metriä vapaata rantaviivaa omistava hen- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2318: kilö ei voi saada kaavahanketta vireille, jos kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2319: muut viereisten maa-alueiden omistajat eivät jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2320: ole siihen halukkaita osallistumaan. Näin saat-
2321: taa tapahtua pelkästä kiusanteosta erityisesti
2322: sellaisten maanomistajien taholta, jotka ovat Aikooko Hallitus tulevaisuudessa ny-
2323: ehtineet käyttää rakennusoikeutensa lähes ko- kyistä useammin ja nopeammin puuttua
2324: konaan ja joilla ei ole kaavan laatimiseen rantakaavatapauksiin määräämällä ha-
2325: riittävää intressiä. Joku toinen taas on vasta- kemuksesta kaavoituksen suoritettavak-
2326: hankainen siitä syystä, että katsoo kaavan si, ja
2327: tarpeettomaksi myyntihalukkuuden puuttuessa. pitääkö Hallitus tarpeellisena, että
2328: Tällöin käy niin, että tuo 200-300 metrin poikkeuslupia koskevassa valituskäsit-
2329: rantaosuuden omistaja ei voi laadituttaa alueel- telyssä asiat tutkitaan nykyistä yksilöl-
2330: le kaavaa, eikä saa poikkeuslupaa sekavaksi lisemmin oikeudenmukaisten päätösten
2331: muodostuneessa tilanteessa. aikaansaamiseksi?
2332:
2333: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1990
2334:
2335: Sulo Aittoniemi
2336:
2337:
2338:
2339: 200070S
2340: 2 1990 vp. - KK n:o 559
2341:
2342:
2343:
2344:
2345: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2346: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa voi tällöin olla ainoa keino rakennushankkeen
2347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toteuttamiseksi.
2348: olette 15 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Muun ohella maanomistajien tasapuolisen
2349: kirjeenne n:o 1694 ohella toimittanut valtioneu- kohtelun edistämiseksi ympäristöministeriö on
2350: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ohjannut kaavoitusta siihen suuntaan, että ran-
2351: kansanedustaja Aittoniemen kirjallisesta kysy- ta-alueiden maankäytön suunnittelu tapahtuisi
2352: myksestä n:o 559, jossa tiedustellaan: nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja koskisi
2353: riittävän laajoja ranta-alueita. Tässä tarkoituk-
2354: Aikooko Hallitus tulevaisuudessa ny- sessa kuntia on suositeltu käyttämään vahvis-
2355: kyistä useammin ja nopeammin puuttua tettuja osayleiskaavoja rantarakentamisen oh-
2356: rantakaavatapauksiin määräämällä ha- jaamiseen. Näin yksittäiset ja pienialaiset ran-
2357: kemuksesta kaavoituksen suoritettavak- takaavat käyvät tarpeettomiksi. Tavanomainen
2358: si, ja loma-asutus voidaan ratkaista rakennuslupa-
2359: pitääkö Hallitus tarpeellisena, että menettelyssä suoraan yleiskaavan pohjalta. Ar-
2360: poikkeuslupia koskevassa valituskäsit- vokkaimpien ranta-alueiden osalta ympäristö-
2361: telyssä asiat tutkitaan nykyistä yksilöl- ministeriö tukee taloudellisestikin kuntien yleis-
2362: lisemmin oikeudenmukaisten päätösten kaavoitusta.
2363: aikaansaamiseksi? Mitä poikkeuslupa-asioiden muutoksenha-
2364: kumenettelyyn tulee, kysymyksestä ilmenevä
2365: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käsitys tavasta, jolla näitä asioita ympäristömi-
2366: vasti seuraavaa: nisteriössä käsitellään, on virheellinen. Poik-
2367: keuslupavalituksia on käsitelty ministeriössä
2368: Suunnittelemattoman rantarakentamisen yh- lääninoikeuslainsäädännön uudistamisen voi-
2369: teydessä ei voida turvata maanomistajien tasa- maantulosta 1.11.1989 alkaen. Asiat tutkitaan
2370: puolista kohtelua. Rakentamalla ranta-aluei- ympäristöministeriössä perusteellisesti kaikkia
2371: taan tai harjoittamalla maan myyntitoimintaa osapuolia kuullen. Tähän mennessä ratkaistuis-
2372: yksi maanomistaja voi synnyttää tilanteen, ta poikkeuslupavalituksista on lukuisia hyväk-
2373: jossa viereisen maanomistajan ensimmäinenkin sytty ja lääninhallituksen päätöstä siten muu-
2374: rakennushanke kohtaa vaikeuksia. Tämä joh- tettu. Ympäristöministeriön päätöksistä voi-
2375: tuu siitä, että velvollisuus ranta-alueen suunnit- daan valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeu-
2376: teluun syntyy yleensä vasta, kun rakentamista teen, joten hakijan oikeusturva on varmistettu.
2377: on jo jossakin määrin tapahtunut. Ilman suun- Tarkoituksena on seurata poikkeuslupia kos-
2378: nittelua, suoraan rakennusluvilla sallitulla ra- kevaa hallintolainkäyttöä ja sen sujuvuutta.
2379: kentamisella on saatettu menettää mahdolli- Tähän ympäristöministeriöllä muutoksenhaku-
2380: suus riittävän laaja-alaisen rantakaavan laati- viranomaisena on nyt hyvät mahdollisuudet.
2381: miseen. Käytännössä poikkeuslupamenettely
2382: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
2383:
2384: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2385: 1990 vp. - KK n:o 559 3
2386:
2387:
2388:
2389:
2390: Till Riksdagens Herr Talman
2391: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen För att bl.a. främja en rättvisare behandling
2392: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av markägarna har miljöministeriet försökt
2393: nr 1694 av den 15 oktober 1990 till vederbö- arbeta för att markanvändningen inom strand-
2394: rande medlem av statsrådet översänt avskrift områden skulle planeras i ett tidigare skede än
2395: av följande av riksdagsman Aittaniemi under- vad nu är fallet och att planeringen skulle
2396: tecknade spörsmål nr 559: omfatta tillräckligt vidsträckta strandområden.
2397: Miljöministeriet har i detta syfte rekommende-
2398: Ämnar Regeringen i framtiden oftare rat kommunerna att styra strandbebyggelsen
2399: och snabbare än vad i dag är fallet med hjälp av fastställda delgeneralplaner. Så-
2400: ingripa i strandplaner genom att förord- lunda behövs varken enskilda strandplaner
2401: na om planering med anledning av en eller planer för små områden längre. Byggnads-
2402: ansökan och lov för vanlig fritidsbebyggelse kan beviljas
2403: anser Regeringen det vara nödvän- direkt på basis av generalplanen. Då det är
2404: digt att besvär angående undantagslov fråga om värdefullare strandområden stöder
2405: behandlas mera individuellt för att be- miljöministeriet även ekonomiskt kommuner-
2406: sluten skall bli rättvisa? nas generalplanering.
2407: Av spörsmålet framgår att frågeställaren har
2408: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- en felaktig uppfattning om det sätt på vilket
2409: samt anföra följande: miljöministeriet behandlar ändringssökande i
2410: ärenden som gäller undantagslov. Ministeriet
2411: När det är fråga om oplanerad strandbebyg- har behandlat besvär angående undantagslov
2412: gelse är det omöjligt att garantera en rättvis alltsedan den nya lagstiftningen om länsrätter
2413: behandling av markägarna. Genom att bebyg- trädde i kraft 1.11.1989. Miljöministeriet gran-
2414: ga sina strandområden eller sälja av sin mark skar grundligt ärendena genom att höra alla
2415: kan en markägare åstadkomma en situation parter. Av de besvär angående undantagslov
2416: där ägaren till intilliggande markområde stöter som hittills behandlats har ett flertal godkänts
2417: på problem redan med sitt första byggnadspro- och länsstyrelsens beslut har därmed ändrats.
2418: jekt. Det här beror på att planering av ett Miljöministeriets beslut kan ännu överklagas i
2419: strandområde i allmänhet är nödvändig först högsta förvaltningsdomstolen. Sökandens rätts-
2420: då området till en del redan bebyggts. Utan skydd är följaktligen tryggat.
2421: planering och genom bebyggelse som tillåtits Ministeriet har för avsikt att följa den
2422: direkt med stöd av byggnadslov har man förvaltningsrättsliga lagskipningen beträffande
2423: kanske gått miste om möjligheten att göra upp undantagslov och se hur den fungerar. Miljö-
2424: en tillräckligt omfattande strandplan. Den enda ministeriet har nu som besvärsmyndighet goda
2425: utvägen att förverkliga byggnadsprojektet kan möjligheter härtill.
2426: då i praktiken vara att ansöka om undantags-
2427: lov.
2428: Helsingfors den 20 november 1990
2429:
2430: Miljöminister Kaj Bärlund
2431: 1990 vp.
2432:
2433: Kirjallinen kysymys n:o 560
2434:
2435:
2436:
2437:
2438: T. Roos ym.: Päihdeongelmaisten työhön sijoittumisen tukemi-
2439: sesta
2440:
2441:
2442: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2443:
2444: Työvoimatoimistoilla oli mahdollisuus tukea Tuen ehdoksi voitaisiin asettaa henkilön osal-
2445: päihdeongelmaisten työllistymistä työrajoittei- listuminen kuntoutukseen esimerkiksi A-klini-
2446: sille tarkoitetulla työllistämistuella vuoden kassa tai hoitolaitoksessa. Pelkkä työhön osoit-
2447: 1986 loppuun saakka. 1.1.1987 voimaan tullei- taminen ilman kuntouttavaa taustahoitoa ei
2448: den säännösmuutosten jälkeen päihdeongel- juurikaan johda tuloksiin. Kun tukea ehdotet-
2449: maiset eivät ole olleet vajaakuntoisille tarkoi- taisiin haitavalta taholta, se olisi jo riittävän
2450: tettujen erityistoimenpiteiden piirissä. vahva näyttö päihdeongelman olemassaolosta
2451: Selvästi päihdeongelmaisia työttömiä työn- työllistämistuen myöntämisen perusteeksi.
2452: hakijoita on useita tuhansia, jotka eivät käy- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2453: tännössä työllisty vapaille työmarkkinoille. Ny- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2454: kyisin tällaiset henkilöt tulevat aktiivisten työl- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2455: listämistoimien piiriin vasta pitkäaikaistyöttö- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2456: minä.
2457: Parannusta tilanteeseen toisi, mikäli päih- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2458: deongelmaisten työhön sijoittumista voitaisiin päihdeongelmaisten työhön sijoittumi-
2459: jo aiemmin tukea palkkaperusteisella työllistä- sen edistämiseksi ja tässä tarkoituksessa
2460: mistuella vastaavasti kuin fyysisesti tai psyyk- hoitolaitosten ja työvoimaviranomais-
2461: kisesti vajaakuntoisten työhönsijoittumistakin. ten yhteistoiminnan tehostamiseksi?
2462:
2463: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
2464:
2465: Timo Roos Reijo Lindroos Antti Kalliomäki
2466:
2467:
2468:
2469:
2470: 200070S
2471: 2 1990 vp. - KK n:o 560
2472:
2473:
2474:
2475:
2476: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2477: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tämiseen tarkoitetut palkkaperusteiset tukitoi-
2478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, menpiteet.
2479: olette 16 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn On kuitenkin valitettavan yleistä, ettei pelk-
2480: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kä työhön osoittaminen ilman kuntouttavaa
2481: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- taustahoitoa johda tuloksiin kuten kysymykses-
2482: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta sä todetaankin. Näin ollen työllistämistoimen-
2483: kirjallisesta kysymyksestä n:o 560: piteiden ja koulutuksen tueksi tarvitaan aktii-
2484: visia päihdehuollon kuntoutuspalveluja sekä
2485: paikallistason yhteistyön muotoja.
2486: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Työhallinnon ja eri viranomaisten ja laitos-
2487: päihdeongelmaisten työhön sijoittumi- ten välillä on vuodesta 1981 lukien toteutettu
2488: sen edistämiseksi ja tässä tarkoituksessa asiakaspalveluyhteistyötä. Tämän yhteistyön ja
2489: hoitolaitosten ja työvoimaviranomais- erilaisten kokeiluprojektien yhteydessä on sel-
2490: ten yhteistoiminnan tehostamiseksi? vitetty erityisesti päihdeongelmaisten kuntou-
2491: tuksen ja työhön sijoittumisen parantamisen
2492: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mahdollisuuksia. Asiakaspalveluyhteistyöhön
2493: vasti seuraavaa: osallistuvat eri viranomaiset ja tahot ovat
2494: lausunnoissaan korostaneet, että parannuksia
2495: Työllisyyslain (275/87) nojalla annetun työl- tarvitaan kuntoutuksen substanssilainsäädän-
2496: lisyysasetuksen (737/87) 2 §:n 1 momentin mu- töön ja toimeentuloturvaan. Pelkästään yhteis-
2497: kaisesti vajaakuntoisten erityispalveluja järjes- työn lisääminen ei poista päihdeongelmaisten
2498: tetään henkilölle, jonka mahdollisuudet sopi- ongelmia työmarkkinoilla.
2499: van työn saamiseen ja säilyttämiseen sekä Hallitus on valmistellut esityksen kuntoutus-
2500: työssä etenemiseen ovat huomattavasti vähen- ta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Esi-
2501: tyneet asianmukaisesti todetun ruumiillisen tai tys sisältää muun muassa ehdotuksen kuntou-
2502: henkisen vamman, sairauden tai vajavuuden tusrahalaiksi, joka koskisi myös päihdehuollon
2503: takia. Tämä määritelmä perustuu Kansainväli- kuntoutusta. Esitys sisältää myös ehdotuksen
2504: sen työjärjestön (ILO) vuonna 1983 hyväksy- kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä. Tar-
2505: mään yleissopimukseen nro 159, joka koskee koitus on parantaa paikallisten viranomaisten
2506: vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista kun- yhteistyötä ja selkeyttää palvelujärjestelmien ja
2507: toutusta ja työllistämistä. Eduskunta hyväksyi sosiaalivakuutuksen työnjakoa kuntoutuksessa.
2508: edellä mainitun yleissopimuksen 11.12.1984 ja Myös päihdeongelmaisten työnhakijoiden työ-
2509: se on saatettu Suomen osalta voimaan hön sijoittumisessa ja koulutukseen ohjaamises-
2510: 14.4.1986 annetulla asetuksella (218/56). sa tarvitaan kattavaa yhteistoimintaa paikalli-
2511: Työhallinnon käytössä on monia aktiivisia sella tasolla, jotta asianmukainen hoito ja
2512: toimenpiteitä myös sellaisten päihdeongelmais- kuntoutus voidaan järjestää riittävän varhaises-
2513: ten työnhakijoiden työllistämiseksi, joita ei sa vaiheessa työssä käynnin tai työhön sijoit-
2514: voida pitää asianmukaisesti todetun vamman, tumisen tueksi.
2515: sairauden tai vajavuuden takia vajaakuntoisi- Myös vireillä olevien suojatyöjärjestelmän
2516: na. Näistä tukitoimenpiteistä voi mainita esi- uudistushankkeiden yhteydessä selvitetään
2517: merkiksi työkunnon tutkimukset, työelämään avoimille työmarkkinoille vaikeasti työllisty-
2518: harjaantumisen tukemisen, työhön ja koulutuk- vien työnhakijoiden asemaa ja mahdollisuuksia
2519: seen valmentavat kurssit ja työttömien työllis- heidän työllistämisensä parantamiseen.
2520: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
2521:
2522: Työministeri Matti Puhakka
2523: 1990 vp. - KK n:o 560 3
2524:
2525:
2526: Tili Riksdagens Herr Talman
2527:
2528: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen enbart anvisning tili arbete utan rehabiliterande
2529: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse bakgrundsvård inte leder tili resultat, vilket
2530: av den 16 oktober 1990 tili vederbörande också konstateras i spörsmålet. Som stöd för
2531: medlem av statsrådet översänt avskrift av sysselsättningsåtgärderna och utbildningen be-
2532: följande av riksdagsman Timo Roos m.fl. hövs sålunda aktiv rehabiliteringsservice för
2533: undertecknade spörsmål nr 560: vård av rusmedelsmissbrukare samt samarbets-
2534: former på lokalnivå.
2535: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Mellan arbetsförvaltningen och olika myn-
2536: vidta för att främja arbetsplaceringen digheter och institutioner har det sedan 1981
2537: av personer med rusmedelsproblem och förekommit kundservicesamarbete. I samband
2538: för att i detta syfte effektivera samar- med detta samarbete och olika försöksprojekt
2539: betet mellan vårdanstalterna och arbets- har man utrett möjligheterna att förbättra
2540: kraftsmyndigheterna? rehabiliteringen och arbetsplaceringen av spe-
2541: ciellt personer med rusmedelsproblem. De olika
2542: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- myndigheter och instanser som deltar i kund-
2543: samt anföra följande: servicesamarbetet har i sina utlåtanden betonat
2544: att förbättringar behövs i substanslagstiftning-
2545: I enlighet med 2 § 1 mom. sysselsättningsför- en om rehabilitering samt i utkomstskyddet i
2546: ordningen (737/87), viiken givits med stöd av anslutning därtill. Att enbart öka samarbetet
2547: sysselsättningslagen (275/87), ordnas special- avlägsnar inte rusmedelsmissbrukarnas pro-
2548: tjänster för handikappade för personer vilkas blem på arbetsmarknaden.
2549: möjligheter att finna ett lämpligt arbete och Regeringen har berett en proposition om en
2550: behålla det samt att avancera i arbetet är reform av rehabiliteringslagstiftningen. Propo-
2551: avsevärt begränsade på grund av ett fysiskt sitionen innehåller bl.a. ett förslag tili lag om
2552: eller psykiskt handikapp eller en sjukdom eller rehabiliteringspenning, som också skulle gälla
2553: funktionsnedsättning som konstaterats i behö- rehabiliteringen inom vården av rusmedelsmiss-
2554: rig ordning. Denna definition baserar sig på brukare. Propositionen innehåller också ett
2555: den av Internationella arbetsorganisationen förslag om kundservicesamarbete då det gäller
2556: (ILO) år 1983 antagna konventionen nr 159 rehabilitering. A vsikten är att förbättra samar-
2557: angående yrkesinriktad rehabilitering och arbe- betet mellan de lokala myndigheterna och se
2558: te (personer med handikapp ). Riksdagen god- över servicesystemens och socialförsäkringens
2559: kände nämnda konvention 11.12.1984 och den- arbetsfördelning inom rehabiliteringen. Också
2560: na har för Finlands del bringats i kraft genom då det gäller att placera arbetssökande med
2561: en förordning (218/86) som givits 14.4.1986. rusmedelsproblem i arbete och anvisa dem
2562: Arbetsförvaltningen har tili sitt förfogande utbildning behövs ett omfattande samarbete på
2563: många aktiva åtgärder för sysselsättande av loka! nivå för att behörig vård och rehabilitering
2564: också sådana arbetssökande med rusmedels- skall kunna ordnas i ett tillräckligt tidigt skede
2565: problem vilka inte kan anses handikappade på tili stöd för arbetet eller arbetsplaceringen.
2566: grund av skada, sjukdom eller funktionsned- Också i samband med de aktuella projekten
2567: sättning som konstaterats i behörig ordning. för reformering av systemet med skyddat arbe-
2568: Bland dessa stödåtgärder kan nämnas t.ex. te utreds situationen för de arbetssökande som
2569: undersökningar av arbetskonditionen, stödan- har svårt att få sysselsättning på den öppna
2570: det av träning för arbetslivet, kurser som ger arbetsmarknaden samt möjligheterna att för-
2571: träning för arbete och utbildning samt löneba- bättra sysselsättningsläget för dem.
2572: serade stödåtgärder avsedda för sysselsättning
2573: av arbetslösa.
2574: Det är emellertid beklagansvärt allmänt att
2575:
2576: Helsingfors den 2 november 1990
2577:
2578: Arbetsminister Matti Puhakka
2579: 1990 vp.
2580:
2581: Kirjallinen kysymys n:o 561
2582:
2583:
2584:
2585:
2586: Vuoristo: Kuulokojeista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
2587:
2588:
2589: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2590:
2591: Vammaisten tarvitsemat apuvälineet luovu- Keski-Pohjanmaan, Oulun, Kainuun, Länsi-
2592: tetaan heidän käyttöönsä useimmiten ilmaisek- Pohjan ja Lapin keskussairaalapiirien alueilla.
2593: si. Kuitenkin niiden käyttökustannukset saat- Jotkut terveyslautakunnat ovat määritelleet
2594: tavat vuosittain olla hyvinkin korkeat. Käyttö- tietyn omavastuuosuuden (350 mk), jonka ylit-
2595: kustannusten korvaamisessa kunnittaiset erot tävä osa korvataan kuulovammaiselle. Tällaisia
2596: ovat suuret. kuntia on enimmäkseen Satakunnan keskussai-
2597: Huonokuuloisuuden yleisin syy on ikähuo- raalapiirin alueella.
2598: nokuuloisuus. Vanhusväestön keskuudessa on Suomessa arvioidaan olevan noin 100 000
2599: paljon niitä, joiden toimeentulo on minimissä. kuulokojeen käyttäjää. He eivät nyt siis ole
2600: Tällöin 400--1 500 markan vuotuinen menoerä vammansa korvattavuuden suhteen samassa
2601: kuulokojeen paristoista on kohtuuton. asemassa koko maassa.
2602: Kuulokojeen paristot myönnetään koko Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2603: maassa ilmaiseksi alle 16-vuotiaille ja suureksi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2604: osaksi myös alle 18-vuotiaille. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2605: Aikuisten kuulovammaisten kuulokojeiden jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2606: paristojen suhteen käytäntö vaihtelee eri kun-
2607: nissa. Joidenkin kuntien terveyslautakunnat Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2608: ovat tehneet päätöksen myöntää ilmaiset paris- ryhtyä kuulovammaisten kuulokojeiden
2609: tot kaikille kunnan kuulovammaisille iästä riip- korvattavuuden ulottamiseksi koske-
2610: pumatta. Myönteisen päätöksen tehneet kun- maan kaikkia kuulokojetta käyttämään
2611: nat sijaitsevat pääasiassa Pohjois-Karjalan, joutuvia kuulovammaisia?
2612: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
2613:
2614: Raimo Vuoristo
2615:
2616:
2617:
2618:
2619: 200070S
2620: 2 1990 vp. - KK n:o 561
2621:
2622:
2623:
2624:
2625: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2626: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tä koskevat periaatteet ohjeellisina voimassa.
2627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Kunnalliseen terveydenhuoltoon kuuluvan lää-
2628: olette 16 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn kinnällisen kuntoutuksen apuvälinehuolto to-
2629: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston teutetaan osana potilaan muuta hoitoa potilas-
2630: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kohtaiseen hoitosuunnitelmaan sisältyvän kun-
2631: edustaja Vuoriston näin kuuluvasta kirjallisesta toutussuunnitelman mukaisesti.
2632: kysymyksestä n:o 561: Apuvälineen tarpeen toteamisessa ja apuvä-
2633: lineiden määräämisessä noudatetaan yleisiä
2634: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hoidon porrastusperiaatteita. Ensisijaisesti apu-
2635: ryhtyä kuulovammaisten kuulokojeiden välinehuollon porrastukseen vaikuttaa käytet-
2636: korvattavuuden ulottamiseksi koske- tävissä oleva apuvälinealan asiantuntemus ter-
2637: maan kaikkia kuulokojetta käyttämään veyskeskuksessa tai sairaanhoitolaitoksessa.
2638: joutuvia kuulovammaisia? Myös apuvälineen hinta ja huollon järjestämi-
2639: nen vaikuttavat toteutettuun porrastukseen.
2640: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kuulonhuollon apuvälinepalvelut järjestetään
2641: vasti seuraavaa: siten, että kaikista keskussairaaloiden kuulo-
2642: keskuksista tai kuuloasemilta annetaan kuulo-
2643: Kunnallisista yleissairaaloista annetun ase- kojeita ja muita kuulovammaisten apuvälineitä.
2644: tuksen (854/83) 1 a §:n ja kansanterveysasetuk- Tämän lisäksi eräät aluesairaalat ja muut kun-
2645: sen (855/83) 7 c §:n mukaan lääkinnällisen kun- nalliset sairaalat määräävät kuulovammaisten
2646: toutuksen apuvälinehuoltoon, jonka piirissä apuvälineitä keskussairaalapiirin erillisin oh-
2647: myös kuulokojeet ovat, kuuluu apuvälineen jein. Kuulokojeiden saamisen ja korvaamisen
2648: tarpeen määrittäminen, sovittaminen ja luovut- osalta ei ole ilmennyt erityisiä ongelmia lukuun
2649: taminen omaksi tai käytettäväksi ja käytön ottamatta eräitä, varsinkin vanhempia ikäluok-
2650: opetus sekä muiden kuntoutuksessa määräai- kia koskevia kuulokojejonoja.
2651: kaisesti tarvittavien apu- ja huoltovälineiden Kuulokojeiden käyttökustannusten korvaa-
2652: antaminen ja välineiden huolto. Kunnallisista misen suhteen valtakunnallinen tilanne on kui-
2653: yleissairaaloista annetun lain (673(83) 6 d §:n ja tenkin epäyhtenäinen. Enimmäkseen nykyisenä
2654: asetuksen (854/83) 2 c §:n perusteella keskussai- käytäntänä on sekä Sairaalaliiton 3.4.1984 ja
2655: raalan kuntainliitolla on velvollisuus mm. lää- lääkintöhallituksen em. ohjekirjeessä nro 11/
2656: kinnällisen kuntoutuksen palvelujen kehittämi- 1986 antamat ohjeet, joiden mukaan yhdenmu-
2657: seen ja ohjaamiseen sekä laadun valvontaan. kaisen käytännön aikaansaamiseksi kuuloko-
2658: Erikseen asetuksessa määritellään kuntainliiton jeen käytön kannalta tarpeelliset paristot tulee
2659: tehtäväksi ohjeiden antaminen apuvälineiden kustantaa alle 16-vuotiaille. Muiden osalta
2660: hankkimisesta sekä muun apuvälinehuollon tulee yhdessä potilaan kanssa selvittää paristo-
2661: järjestämistavasta ja käytettävistä menetelmis- jen hankintatapa ja hankintapaikat aloitusti-
2662: tä. Tämä koskee kaikkia keskussairaalan kun- lanteen jälkeen, jolloin luovutetaan 1-3 paris-
2663: tainliiton alueella sijaitsevia kunnallisia sai- toa.
2664: raanhoitolaitoksia ja terveyskeskuksia. Joillakin alueilla paristojen saajien ikärajaa
2665: Lääkintöhallituksen yleiskirjeessä nro 1823, on nostettu 18 vuoteen. Kuten kirjallisesta ky-
2666: Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen, ja symyksestä käy ilmi, korvataan paristoja lasten
2667: ohjekirjeessä nro 11/1986, Apuvälinehuollon ja nuorten ohella vanhemmille henkilöille lä-
2668: järjestäminen, on esitetty keskeiset periaatteet hinnä pohjoisemmassa Suomessa. Näillä alu-
2669: apuvälinehuollon järjestämisestä sekä menette- eilla paristot jaetaan etupäässä terveyskeskuk-
2670: lytavoista. Tarkoituksena on lääkintöhallituk- sista eikä sairaaloista, mikä on hoidon porras-
2671: sen yleiskirjeiden kumoutuessa ensi vuoden tuksen kannalta tarkoituksenmukainen menet-
2672: alusta norminantoa koskevan uudistuksen tely.
2673: vuoksi pysyttää mm. kuntoutuksen järjestämis- Kysymyksessä todetaan edelleen, että van-
2674: 1990 vp. - KK n:o 561 3
2675:
2676: husväestön vuotuinen menoerä paristoista olisi käsitellyt kuulokojeen käyttökustannusten kor-
2677: 400-1 500 markkaa. Nykyisten kuu1okojeiden vaamista. Valtakunnallisen vammaisneuvoston
2678: pienentynyt virrankulutus ja uudet paristot työjaostolle annettiin tehtäväksi selvittää
2679: ovat saaneet aikaan sen, että iän mukana alueellisen eriarvoisuuden poistamiseen tähtää-
2680: tulleen huonokuuloisuuden takia kuulokojetta viä toimenpidesuosituksia.
2681: käyttävien keskimääräiset paristokustannukset Vuoden 1991 alusta voimaan tuleva erikois-
2682: ovat päivittäisestä käyttöajasta riippuen 300- sairaanhoitolaki (1062/89), jolloin yleissairaa-
2683: 500 markkaa vuodessa. loita koskeva lainsäädäntö kumoutuu, ei sisällä
2684: Lääkintöhallitus on 19.9.1990 käsitellyt apu- säännöksiä eikä sen nojalla lääkintöhallitus voi
2685: välineasioiden asiantuntijaryhmän (APU-ryh- antaa sitovia normeja kuntoutuksesta. Sen si-
2686: mä) Kuulonhuollon jaostossa kuulokojeiden jaan kuntien lääkinnällisen ja sosiaalisen kun-
2687: paristojen korvaamiskysymystä. Jaosto päätti toutuksen järjestäruisvelvoitteita on ehdotettu
2688: vallitsevan alueellisen eriarvoisuuden takia pyy- täsmennettäviksi sosiaali- ja terveysministeriös-
2689: tää loppuvuoden aikana selvityksen kaikilta sä valmistellun kuntoutuslainsäädännön koko-
2690: sairaanhoito-jkeskussairaalapiireil tä paristojen naisuudistuksen yhteydessä (HE n:o 259), jossa
2691: korvaustilanteesta. Myös Valtakunnallinen pyritään mm. toteuttamaan kuntoutusasiakkai-
2692: vammaisneuvosto on kokouksessaan 22.5.1990 den yhdenmukainen kohtelu.
2693: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
2694:
2695: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
2696: 4 1990 vp. - KK n:o 561
2697:
2698:
2699:
2700:
2701: Till Riksdagens Herr Talman
2702: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ciper som gäller ordnandet av bl.a. rehabilite-
2703: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ring i kraft såsom normativa. Hjälpmedelsser-
2704: av den 16 oktober 1990 till vederbörande vicen inom den medicinska rehabiliteringen,
2705: medlem av statsrådet översänt avskrift av som hör till den kommunala hälsovården,
2706: följande av riksdagsman Vuoristo underteckna- genomförs såsom en del av annan vård av
2707: de spörsmål nr 561: patienten i enlighet med den rehabiliteringsplan
2708: som ingår i patientens vårdplan.
2709: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Då man konstaterar behovet av hjälpmedel
2710: vidta för att utsträcka rätten att få och bestämmer hjälpmedlen följs allmänna
2711: ersättningen för hörselskadades hörap- principer för nivåstrukturering av vården. På
2712: parater att gälla alla hörselskadade som nivåstruktureringen av hjälpmedelsservicen in-
2713: är tvungna att använda hörapparat? verkar i första hand den tillbudsstående sak-
2714: kunskapen på hjälpmedelsområdet inom hälso-
2715: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- centralerna eller sjukvårdsanstalterna. Ä ven
2716: samt anföra följande: hjälpmedlets pris och ordnandet av service
2717: inverkar på den förverkligade nivåstrukture-
2718: Enligt 1 a § (854(83) förordningen om kom- ringen. Hjälpmedelsservicen inom hörselvården
2719: munala allmänna sjukhus och 7 c § (855/83) ordnas så att vid centralsjukhusens alla hörsel-
2720: folkhälsoförordningen hör till hjälpmedelsser- centra och hörselstationer delas ut hörappara-
2721: vicen inom den medicinska rehabiliteringen, till ter och andra hjälpmedel för hörselskadade.
2722: vilken även hörapparaterna hör, bestämmande Dessutom ordinerar vissa regionsjukhus och
2723: av behovet av hjälpmedel, utprovning av hjälp- andra kommunala sjukhus hjälpmedel för hör-
2724: medel, överlåtelse av hjälpmedel, ägande- eller selskadade efter särskilda direktiv av central-
2725: nyttjanderätt och undervisning i deras använd- sjukhusdistriktet. Angående erhållandet och
2726: ning samt utgivande och underhåll av hjälp- ersättandet av hörapparater har det inte upp-
2727: och vårdutrustning som behövs vid periodisk stått några speciella problem med undantag av
2728: rehabilitering. Enligt 6 d § (673/83) lagen om några köer av personer som behöver hörappa-
2729: kommunala allmänna sjukhus och 2 c § rat, främst då inom de äldre åldersklasserna.
2730: (854/83) förordningen om kommunala allmän- Angående ersättandet av kostnaderna för
2731: na sjukhus är ett kommunalförbund för cen- användning av hörapparat är situationen i vårt
2732: tralsjukhus skyldigt att bl.a. utveckla och styra land emellertid oenhetlig. Allt som oftast är
2733: medicinska rehabiliteringstjänster samt överva- både Sjukhusförbundets cirkulär av 3.4.1984
2734: ka dessa tjänsters kvalitet. Särskilt för sig och medicinalstyrelsens ovan nämnda instruk-
2735: fastställs i förordningen såsom kommunalför- tionsbrev nr 11/1986 med direktiv gällande
2736: bundets uppgifter att ge direktiv angående såsom nuvarande praxis, enligt viiken man för
2737: anskaffningen av hjälpmedel samt om sättet att att åstadkomma en enhetlig praxis med avseen-
2738: ordna specialservicen och om de metoder som de på hörapparaterna borde bekosta de nöd-
2739: därvid skall användas. Detta berör alla kom- vändiga batterierna för patienter som är under
2740: munala sjukvårdsanstalter och hälsocentraler. 16 år. För de övrigas del bör man tillsammans
2741: I medicinalstyrelsens cirkulär nr 1823, anord- med patienten klarlägga sättet och ställena för
2742: nandet av medicinsk rehabilitering, samt i anskaffning av batterier efter den första gång-
2743: instruktionsbrev nr 11/1986, anordnandet av en, då 1-3 batterier överlåts.
2744: hjälpmedelsservicen, har framförts de centrala Inom vissa områden har åldersgränsen för
2745: principerna för ordnandet av hjälpmedelsservi- dem som erhåller batterier höjts tili 18 år.
2746: cen samt förfaringssätten för detta. Avsikten är Såsom det framgår av spörsmålet får inte bara
2747: att, då giltighetstiden för medicinalstyrelsens barn och ungdomar utan även äldre personer,
2748: cirkulär löper ut vid ingången av nästa år p.g.a. främst i nordligaste Finland, ersättning för
2749: reformen av normgivningen, bibehålla de prin- batterier. Inom dessa områden delas batterier-
2750: 1990 vp. - KK n:o 561 5
2751:
2752: na ut främst vid hälsocentralerna och inte vid terier. Även det riksomfattande handikapprå-
2753: sjukhusen, vilket med tanke på nivåstrukture- det behandlade vid sitt möte 22.5.1990 ersät-
2754: ringen av vården är ett ändamålsenligt förfa- tandet av kostnader för användning av hörap-
2755: rande. parat. Arbetssektionen vid handikapprådet fick
2756: 1 spörsmålet konstateras vidare att åldring- i uppdrag att utreda åtgärdsrekommendationer
2757: arnas årliga utgiftspost för batterierna är 400--- för avskaffande av den regionala ojämlikheten.
2758: 1 500 mk. Den minskade strömförbrukningen 1 lagen om specialiserad sjukvård ( 1062/89),
2759: och de nya batterierna i de nuvarande hörap- viiken träder i kraft vid ingången av 1991,
2760: paraterna har lett tili att batterikostnaderna i varvid lagstiftningen om allmänna sjukhus
2761: genomsnitt är 300---500 mk/år beroende på den upphävs, ingår inga stadganden om rehabilite-
2762: dagliga användningstiden för de personer som ring. Medicinalstyrelsen kan inte heller med
2763: använder hörapparat p.g.a. dålig hörsel som stöd av den utfärda bindande normer om
2764: hör ihop med stigande ålder. rehabilitering. Däremot har det föreslagits att
2765: Medicinalstyrelsen har 19.9.1990 vid sektio- kommunernas skyldigheter att ordna medicinsk
2766: nen för hörselvård inom sakkunniggruppen för och social rehabilitering preciseras i samband
2767: hjä1pmedelsfrågor (Hjälpgruppen) behandlat med den totalreform av rehabiliteringslagstift-
2768: frågor angående ersättande av hörapparaternas ningen som har beretts vid social- och hälso-
2769: batterier. Sektionen beslöt p.g.a. den rådande vårdsministeriet (RP nr 259) och genom viiken
2770: regionala ojämlikheten under slutet av året man bl.a. försöker genomföra en rättvis be-
2771: inbegära en utredning från alla sjukvårds- handling av rehabiliteringsklienter.
2772: fcentralsjukhusdistrikt om ersättandet av bat-
2773: Helsingfors den 15 november 1990
2774:
2775: Minister Tuulikki Hämäläinen
2776: 1990 vp.
2777:
2778: Kirjallinen kysymys n:o 562
2779:
2780:
2781:
2782:
2783: Vihriälä ym.: Ilmaisen hammashuollon järjestämisestä nuorille
2784:
2785:
2786: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2787:
2788: Vuonna 1986 tuli voimaan sairausvakuutus- Nykyinen hallitus toteaa ohjelmassaan, että
2789: lain muutos, joka mahdollisti aikuisväestön tätä järjestelmää tullaan vuosittain laajenta-
2790: hammashoitokustannusten asteittaisen korvaa- maan uusilla ikäryhmillä. Ensi vuoden tulo- ja
2791: misen sairausvakuutusrahastosta. Aluksi edun menoarvioesityksessään hallitus on kuitenkin
2792: piiriin kuuluivat vuonna 1961 ja sen jälkeen vastoin ohjelmaansa jättänyt esittämättä uusia
2793: syntyneet. Korvaukseen oikeutettujen piiriä on ikäluokkia järjestelmän piiriin.
2794: laajennettu siten, että 1.7.199llukien sen piiriin Asiaa tuskin voitaneen perustella valtionta-
2795: kuuluvat vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet. loudellisilla syillä, koska nykyisen hallituksen
2796: Uudistuksella alettiin toteuttaa eduskunnan esityksen mukaisesti eduskunta teki vuonna
2797: vuonna 1985 hyväksymää terveyspoliittista oh- 1987 päätökset, joilla kunnat velvoitettiin kor-
2798: jelmaa "Terveyttä kaikille vuoteen 2000". Sen vaamaan sairausvakuutusrahastolle järjestel-
2799: mukaan vuoteen 2000 mennessä koko aikuis- mästä aiheutuvat kustannukset. Tämä päätös,
2800: väestö tulee saattaa järjestelmällisen ja yhteis- joka nykytiedon valossa on virheellinen sen
2801: kunnan tukeman hammashuollon piiriin. vuoksi, että se on estänyt julkisen sektorin
2802: Uudistuksella luotiin kunnallisen terveyden- hammashuollon kehittämisen, on kuitenkin
2803: huoltojärjestelmän rinnalle ja sen kanssa kiin- edelleen voimassa.
2804: teässä yhteistyössä toimiva koko hammashuol- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2805: tokapasiteettia hyväksikäyttävä järjestelmä, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2806: joka mahdollistaa potilaalle valinnanvapauden. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2807: Järjestelmästä päätettäessä pidettiin tärkeänä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2808: yhteiskunnan tuen kohdentamista tutkimuksiin
2809: ja sairauksien ehkäisyyn, koska käytännössä on Aikooko Hallitus saattaa eduskun-
2810: voitu osoittaa, että erityisesti hammashuollossa nan hyväksymän terveyspoliittisen oh-
2811: järjestelmällinen hoito lisää parhaiten suun jelman mukaisesti nuoret ikäluokat yh-
2812: terveyttä ja samalla alentaa yksilön vuotuisia teiskunnan tukeman hammashuollon
2813: kustannuksia. piiriin?
2814:
2815: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
2816:
2817: Jukka Vihriälä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
2818: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
2819: Matti Väistö
2820:
2821:
2822:
2823:
2824: 200070S
2825: 2 1990 vp. - KK n:o 562
2826:
2827:
2828:
2829:
2830: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2831: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa veyskeskuksessa hammashoidossa. 22-28-vuo-
2832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tiaista kävi terveyskeskuksessa 26 %. Yksityis-
2833: olette 16 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn hammashoidossa hammaslääkäripalkkioiden
2834: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sairausvakuutuskorvauksia maksettiin vuonna
2835: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 1988 85 000 nuorelle ja aikuiselle. Vuonna
2836: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal- 1989 oli 20--25 % 28-30-vuotiaista saanut
2837: lisesta kysymyksestä n:o 562: korvauksia sairausvakuutuksesta.
2838: Edellä mainittuja ikäryhmiä vanhemmille ai-
2839: Aikooko Hallitus saattaa eduskun- kuisille ei ole vielä toteutettu mahdollisuutta
2840: nan hyväksymän terveyspoliittisen oh- yhteiskunnan tukemaan ja järjestämään ham-
2841: jelman mukaisesti nuoret ikäluokat yh- mashoitoon, vaan he käyttävät yksityisiä ham-
2842: teiskunnan tukeman hammashuollon mashoitopalveluja, jotka eivät ole sairausva-
2843: piiriin? kuutuskorvausten piirissä.
2844: Vuoden 1988 alusta sairausvakuutuslakia
2845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muutettiin siten, että nuorten hammashoidon
2846: vasti seuraavaa: korvaukset veloitetaan nuorten asuinkunnilta.
2847: Kunnat maksavat huomattavan osan myös
2848: Yleisin varoin tuetun suun terveydenhuollon terveyskeskuksissa suoritetusta nuorten ham-
2849: kattavuutta on asteittain lisätty. Vuonna 1980 mashoidosta, koska hoito on nuorille siellä
2850: järjestelmälliseen hoitoon oikeutettuja olivat tarkastusten ja ehkäisevän hoidon osalta mak-
2851: nuoret 18 ikävuoteen asti sekä myös odottavat sutonta ja hoitotoimenpiteistä maksut ovat
2852: äidit iästä riippumatta. Suun terveydenhuolto 40 % halvempia kuin vanhemmilla.
2853: oli maksutonta kaikille alle 17-vuotiaille. Nuorten aikuisten suun terveydenhuoltojär-
2854: Opiskelijat iästä riippumatta saatettiin hoi- jestelmää on kehitetty 1970- ja 1980-lukujen
2855: don piiriin 1982. Seuraava merkittävä hoidon ajan erittäin näkyvin tuloksin. Suomen terveys-
2856: kattavuuden lisäys oli vuonna 1986, jolloin politiikan pitkän aikavälin tavoite- ja toimin-
2857: hoidon piiriin tulivat kaikki 25-vuotiaat ja sitä taohjelman mukaan koko väestö on tarkoitus
2858: nuoremmat. Vuonna 1990 järjestelmälliseen saattaa julkisin varoin tuetun suun terveyden-
2859: hoitoon oikeutettuja ovat kaikki 0--34-vuo- huollon piiriin.
2860: tiaat. Valtakunnallisen suunnitelman vuosille
2861: Valtakunnallisen erillisselvityksen mukaan 1991-1995 valmisteluvaiheessa oli esillä useita
2862: kunnallisessa suun terveydenhuollossa käy- erilaisia vaihtoehtoisia kohderyhmiä, joista täl-
2863: neiden määrä on kasvanut vuoden 1982 lä hetkellä päätettiin valita pään ja kaulan
2864: 1 239 OOO:sta vuonna 1988 1 923 OOO:een. alueelle sädehoitoa saaneiden ryhmä, jotka
2865: Vuonna 1988 0--21-vuotiaista 74% kävi ter- tulevat järjestelmällisen hammashuollon piiriin.
2866: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
2867:
2868: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
2869: 1990 vp. - KK n:o 562 3
2870:
2871:
2872:
2873:
2874: Tili Riksdagens Herr Talman
2875: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kararvoden i anslutning tili privat tandvård
2876: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse betalades 1988 till 85 000 unga och vuxna. År
2877: av den 16 oktober 1990 tili vederbörande 1989 hade 20-25% av 28-30-åringarna fått
2878: medlem av statsrådet översänt avskrift av ersättningar från sjukförsäkringen.
2879: följande av riksdagsman Vihriälä m.fl under- Vuxna som är äldre än vad som nämnts
2880: tecknade spörsmål nr 562: ovan har ännu inte erbjudits möjlighet tili
2881: sådan tandvård som stöds och ordnas av
2882: Ämnar Regeringen i enlighet med det samhället utan de anlitar privat tandvårdsser-
2883: hälsovårdspolitiska program som riks- vice som inte omfattas av sjukförsäkringsersätt-
2884: dagen har godkänt låta de unga ål- ningarna.
2885: dersklasserna omfattas av den tandvård 1 början av 1988 ändrades sjukförsäkringsla-
2886: som stöds av samhället? gen så att den kommun där de unga är bosatta
2887: debiteras för ersättningarna för deras tandvård.
2888: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Kommunerna betalar en avsevärd del även av
2889: samt anföra följande: hälsovårdscentralstandvården för unga, efter-
2890: som vården där är avgiftsfri för unga personer
2891: Omfattningen av den mun- och tandvård tili den del det är fråga om kontroller och
2892: som stöds med allmänna medel har utvidgats förebyggande vård och eftersom avgifterna för
2893: gradvis. År 1980 var unga personer berättigade vårdåtgärderna är 40 % billigare än för äldre
2894: tili systematisk vård tills de fyllde 18 år, likaså personer.
2895: väntande mödrar oberoende av ålder. Mun- Utvecklandet av mun- och tandvårdssyste-
2896: och tandvården var avgiftsfri för alla under 17 met för unga vuxna har under 1970- och
2897: år. 1980-talet givit synnerligen synliga resultat.
2898: Sedan 1982 omfattas studerande, oberoende Enligt det långsiktiga mål- och verksamhets-
2899: av ålder, av vården. Följande betydande ök- programmet för hälsopolitiken i Finland är
2900: ning av vårdens omfattning skedde 1986, då avsikten att hela befolkningen skall omfattas
2901: alla som var 25 år och yngre bragtes inom av sådan mun- och tandvård som stöds med
2902: ramen för vårdsystemet. Ar 1990 är alla 0- offentliga medel.
2903: 34-åringar berättigade tili systematisk vård. Då den riksomfattande planen för åren
2904: Enligt en separat, riksomfattande utredning 1991-1995 bereddes, var flera olika alternati-
2905: har antalet personer som använt sig av kom- va målgrupper föremål för diskussion, och det
2906: munal mun- och tandvård ökat från 1 239 000 beslöts att av dem den grupp som får strålbe-
2907: år 1982 tili 1 923 000 år 1988. År 1988 utnytt- handling på området kring huvud eller hals
2908: jade 74% av 0-21-åringarna och 26% av skall väljas för systematisk tandvård i det här
2909: 22-28-åringarna hälsovårdscentralernas tand- skedet.
2910: vård. Sjukförsäkringsersättningar för tandlä-
2911: Helsingfors den 20 november 1990
2912:
2913: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
2914: 1990 vp.
2915:
2916: Kirjallinen kysymys n:o 563
2917:
2918:
2919:
2920:
2921: Kalima: Liikenneministeriön edustajan esteellisyydestä toimia
2922: Finnair Oy:n hallintoneuvoston jäsenenä
2923:
2924:
2925: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2926:
2927: Finnair Oy:n yhtiökokous valitsi 23.8.1990 asianmukaista käsittelyä ministeriössä. Yksi
2928: pidetyssä yhtiökokouksessa yhtiön hallinto- tapa huolehtia tästä on selvityksen mukaan se,
2929: neuvoston jäseneksi liikenneministeriön liiken- että ministeriön yleisjohtoon kuuluvat virka-
2930: netalousosaston apulaisosastopäällikön Mikko miehet eivät toimi valtionyhtiöiden johtoelimis-
2931: Talvitien. Valinta tapahtui valtion edustajan sä. Tällä vältettäisiin niitä vaikutuksia, joita
2932: toimesta eli silloisen liikenneministerin Raimo heidän esteellisyydellään voisi olla laajemmin-
2933: Vistbackan määräyksestä ja liikenneministe- kin ministeriössä. Samaa järjestelyä voitaisiin
2934: riön kansliapäällikön Juhani Korpelan esityk- soveltaa myös ministeriön sisällä sen hallinto-
2935: sestä. linjan johtoon, jolle kuuluu ministeriön hallin-
2936: Ministeriön virkamiesten esteellisyydestä on nonalaan kuuluvien yhtiöiden asioiden hoita-
2937: oikeusministeriössä laadittu 15.11.1989 selvitys, minen.
2938: joka koskee ministeriön virkamiehen viranhoi- Oikeusministeriön esteellisyysselvitystä on pi-
2939: toon vaikuttavaa esteellisyyttä, kun hän toimii dettävä kokonaisesityksenä valtionhallinnon
2940: myös ministeriön hallinnonalaan kuuluvan vi- esteellisyyskysymyksistä. Selvityksessä mamit-
2941: raston, laitoksen tai valtionyhtiön toimielimes- tuja periaatteita noudatetaan yleisesti valtion
2942: sä. hallinnossa.
2943: Selvityksessä on otettu kantaa myös minis- Apulaisosastopäällikkö Mikko Talvitie toi-
2944: teriöiden virkamiesten osallistumiseen valtion- mii liikenneministeriön liikennetalousosaston
2945: yhtiöiden johtoelimiin. Selvityksessä keskity- liikennepolitiikan toimiston päällikkönä. Lii-
2946: tään siihen esteellisyyteen, joka voi ilmetä kenneministeriön työjärjestyksen 34 §:n 3 koh-
2947: virkamiehen käsitellessä ministeriössä asioita, dan mukaan liikennepolitiikan toimistossa kä-
2948: joilla on liittymäkohtia siihen yhteisöön, jonka sitellään mm. asiat, jotka koskevat valtionyh-
2949: toimielimessä hän on mukana. tiöiden taloudellista ohjausta. Liikennetalous-
2950: Selvityksen lopputoteamuksella mainitaan osaston työnjaon mukaan Talvitie mm. koor-
2951: mm., että monissa käytännön tilanteissa hallin- dinoi ja kehittää hallinnonalalla toimivien val-
2952: toneuvoston ja sen jäsenen asema on katsottu tionyhtiöiden talouden seurannan järjestämistä.
2953: sellaiseksi, että hallintoneuvoston jäsenyys Kuten edellä olevasta käy selville, apulais-
2954: muodostaa jäsenen viranhoidon puolueetto- osastopäällikö Mikko Talvitie on Finnair
2955: muutta harjuttavan seikan. Tämän vuoksi sel- Oy:n hallintoneuvoston jäsenenä esteeilinen
2956: vityksen mukaan on selkeämpää omaksua yh- käsittelemään Finnair Oy:n asioita liikennemi-
2957: denmukainen linja, jonka mukaan valtionyh- nisteriössä. Oikeusministeriön em. selvityksen
2958: tiön hallintoneuvoston jäsenenä oleva ministe- mukaan asia voitaisiin parhaiten hoitaa niin,
2959: riön virkamies ei osallistu niihin virkatoimiin että Finnair Oy:n ylimääräinen yhtiökokous
2960: ministeriössä, joihin hän ei saisi ryhtyä, jos valitsee uuden esteettämän liikenneministeriön
2961: häneen olisi sovellettava hallintomenettelylain virkamiehen yhtiön hallintoneuvoston jäsenek-
2962: 10 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja ns. SI.
2963: yhteisöjäävejä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2964: Ministeriön tulee selvityksen mukaan sisäisin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2965: järjestelyin huolehtia siitä, etteivät esteellisyys- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2966: tilanteet haittaa yhtiötä koskevien asioiden jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2967: 200070S
2968: 2 1990 vp. - KK n:o 563
2969:
2970: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo erään jäsenen esteellisyyden aiheuttavan
2971: ryhtyä Finnair Oy:n hallintoneuvoston olosuhteen poistamiseksi?
2972: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1990
2973:
2974: Kai Kalima
2975: 1990 vp. - KK n:o 563 3
2976:
2977:
2978:
2979:
2980: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2981:
2982: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Oy:n yhtiöjärjestyksessä on erikseen varattu
2983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hallintoneuvoston ja hallituksen kokouksissa
2984: olette lokakuun 17 päivänä 1990 päivätyn läsnäolo- ja puheoikeus liikenneministeriön ni-
2985: kirjeenne n:o 1699 ohella toimittanut valtioneu- meämälle edustajalle, joka vuosia noudatetun
2986: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen käytännön mukaan on ollut ilmailuhallituksen
2987: kansanedustaja Kaliman näin kuuluvasta kir- pääjohtaja.
2988: jallisesta kysymyksestä n:o 563: Valtionyhtiöiden yleiseen kehittämiseen liit-
2989: tyvien asioiden hoitoon ei jäsenyydestä myös-
2990: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kään muodostu mitään esteellisyysperusteita tai
2991: ryhtyä Finnair Oy:n hallintoneuvoston -tilanteita. Viittaan oikeuskanslerin lausuntoon
2992: erään jäsenen esteellisyyden aiheuttavan kauppa- ja teollisuusministeriölle 25.3.1985 es-
2993: olosuhteen poistamiseksi? teellisyydestä valtionyhtiöitä koskevien asioi-
2994: den käsittelyssä.
2995: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Lausunnon mukaan viranomaisedustajana
2996: vasti seuraavaa: valtionyhtiön hallituksessa tai hallintoneuvos-
2997: tossa toimivan virkamiehen tulee pidättyä mi-
2998: Valtioneuvoston ja ministeriöiden piirissä ta- nisteriössä käsittelemästä asioita, joissa on ky-
2999: pahtuvan valtionyhtiöiden ohjauksen ja kehit- symys asianomaista yhtiötä koskevasta päätök-
3000: tämisen sekä yhtiöihin liittyvien budjettiratkai- senteosta, lausunnon antamisesta, esityksen te-
3001: sujen kannalta on erittäin perusteltua, että kemisestä tai muusta lopullisesta kannanotosta.
3002: ministeriöiden ja yhtiöiden välillä on yhteyksiä Ministeri ja virkamiehet, jotka ministeriössä
3003: myös siten, että ministeriöiden virkamiehiä on käsittelevät yhtiötä koskevaa asiaa, voivat sel-
3004: jäseninä yhtiöiden hallintoelimissä. vityksen saamiseksi kuulla mainitunlaista vir-
3005: Osallistuminen valtionyhtiöiden hallintoeli- kamiestä ja siinä yhteydessä pyytää häneltä
3006: miin lisää puolin ja toisin tiedonkulkua, vuo- tarpeellisia tietoja.
3007: rovaikutusta ja asiantuntemusta valtio-omista- Kannanoton mukaisesti liikenneministeriön
3008: jan ja yhtiöiden keskinäisissä suhteissa ja yh- liikennetalousosaston apulaisosastopäällikön
3009: tiöitä koskevien asioiden käsittelyssä. Tarve kysymyksessä tarkoitettu tehtäväkuva ei ole
3010: tähän vain korostuu nykyaikaisessa hallinnos- ristiriidassa hänen valitsemiselleen valtionyh-
3011: sa. tiön hallintoneuvoston jäseneksi. Mikäli jää-
3012: Näin on myös kysymyksessä tarkoitetussa viystilanteita erilaisten lopullista kannanottoa
3013: tapauksessa. Liikenneministeriönliikennetalous- tarkoittavien päätösten suhteen syntyisi, virka-
3014: osaston apulaisosastopäällikkö on Finnair mies luonnollisesti pidättyy tällaisten asioiden
3015: Oy:n yhtiökokouksessa valittu yhtiön hallinto- käsittelystä ja ne käsittelee muu ministeriön
3016: neuvoston jäseneksi. Tätä on pidettävä edellä virkamies. Myöskään kysymyksessä mainittu
3017: esitettyjen periaatteiden mukaisena menettely- oikeusministeriön selvitys ei ole ristiriidassa
3018: nä. Kysymyksessä tarkoitettu hallintoneuvos- esitettyjen periaatteiden kanssa. Selvityksen
3019: ton jäsen on asianomaiselta liikennetalousosas- johdosta oikeusministeriö ei ole antanut asiasta
3020: tolta, jonka tehtäviin kuuluvat mm. liikenne- tarkempia ohjeita.
3021: ministeriön hallinnonalan valtionyhtiöiden hal- Edellä esitetyn johdosta totean, että kysymys
3022: lintoon ja taloudelliseen seurantaan liittyvät ei anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin hal-
3023: asiat. Toisaalta voidaan todeta, että Finnair lituksen taholta.
3024: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
3025:
3026: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
3027: 4 1990 vp. - KK n:o 563
3028:
3029:
3030:
3031:
3032: Till Riksdagens Herr Talman
3033:
3034: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Finnairs bolagsordning har man särskilt reser-
3035: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse verat deltagarrätt och rätt att få tala vid
3036: nr 1699 av den 17 oktober 1990 till vederbö- förvaltningsrådets och bolagsstyrelsens möten
3037: rande medlem av statsrådet översänt avskrift för en av trafikministeriet utnämnd represen-
3038: av följande av riksdagsman Kalima underteck- tant, som enligt många års praxis har varit
3039: nade spörsmål nr 563: generaldirektören för luftfartsförvaltningen.
3040: Genom medlemskapet föreligger inte heller
3041: Vilka åtgärder planerar Regeringen några jävsgrunder eller jävighet i behandlingen
3042: att vidta för att avlägsna omständighe- av ärenden angående allmän utveckling av
3043: ten som föranleder jävighet i fråga om statsbolag. Hänvisar tili justitiekanslerns utlå-
3044: en medlem av AB Finnairs förvaltnings- tande tili handels- och industriministeriet av
3045: råd? den 25 mars 1985 om jävighet under handlägg-
3046: ning av ärenden som berör statsbolag.
3047: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Enligt utlåtandet skall en tjänsteman som
3048: samt anföra följande: arbetar i egenskap av myndighetsrepresentant
3049: vid statssbolagets styrelse eller förvaltningsråd
3050: Med tanke på den styrning och utveckling av avhålla sig från att vid ministeriet handlägga
3051: statsbolagen som statsrådet och ministerierna ärenden som har att göra med beslutsfattande,
3052: ombesörjer samt budgetbesluten i samband utgivande av utlåtande, författande av propo-
3053: med bolagen anses det vara synnerligen väl sition eller annat slutgiltigt ställningstagande
3054: motiverat att det finns kontakter mellan minis- beträffande vederbörande bolag. Ministern och
3055: terierna och bolagen också på det sätt att tjänstemän, som vid ministeriet handhar ären-
3056: tjänstemän vid ett ministerium kan fungera den angående bolaget, kan för att reda ut
3057: som medlemmar i bolagens förvaltningsorgan. ärendet höra tjänsteman av ovan nämnda slag
3058: Deltagande i verksamheten inom- statsbola- och i samband med detta be honom om
3059: gens förvaltningsorgan ökar ömsesidigt infor- nödvändig information.
3060: mationsöverföring, växelverkan och expertis i Enligt ställningstagandet motstrider befatt-
3061: inbördes relationer mellan staten som ägare ningbeskrivningen som tillskrivs avdelningsche-
3062: och bolagen och behandling av ärenden gällan- fen för avdelningen för trafikekonomi vid
3063: de bolagen. Behov av detta tilltar alltmer inom trafikministeriet inte att han väljs tili medlem
3064: modern förvaltning. vid statsbolagets förvaltningsråd. lfall det skul-
3065: Så är också fallet i den ovan anförda frågan. le uppstå jävighet med avseende på beslut som
3066: Biträdande avdelningschef för avdelningen för betraktas som slutgiltiga ställningstaganden,
3067: trafikekonomi vid trafikministeriet har på AB avhåller sig tjänstemannen självklart från hand-
3068: Finnairs bolagsstämma valts tili medlem av läggning av dylika ärenden och de handläggs
3069: bolagets förvaltningsråd. Detta bör anses vara av en annan tjänsteman vid ministeriet. Inte
3070: ett tillvägagångssätt som motsvarar ovan heller strider i frågan nämnda justitieministe-
3071: nämnda principer. Den i spörsmålet nämnda riets utredning mot de framlagda principerna.
3072: medlemmen i förvaltningsrådet tillhör vederbö- Med anledning av utredningen har justitiemi-
3073: rande avdelning för trafikekonomi, i vars upp- nisteriet inte gett noggrannare instruktioner om
3074: gifter ingår bl.a. ärenden som berör statsbola- ärendet.
3075: gens förvaltning och ekonomiska uppföljning Tili följd av det ovan anförda vill jag
3076: inom trafikministeriets förvaltninsområde. A konstatera att frågan inte ger upphov tili några
3077: andra sidan kan man konstatera att i AB åtgärder från regeringens sida.
3078: Helsingfors den 23 november 1990
3079:
3080: Trafikminister Ilkka Kanerva
3081: 1990 vp.
3082:
3083: Kirjallinen kysymys n:o 564
3084:
3085:
3086:
3087:
3088: Tennilä: Junien pysähtymisaikojen pidentämisestä
3089:
3090:
3091: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3092:
3093: Valtionrautatiet on pyrkinyt kehittämään seurauksena on ollut loukkaantumisia, pahoja-
3094: nopeita junayhteyksiä, jotka voivat kilpailla kin.
3095: autoliikenteen ja myös lentoliikenteen kanssa. Informaation lisäämisen ohella on syytä sel-
3096: Pyrkimys on oikea, sillä juna on ympäristöys- vittää se, minkälaiset pysähtymisajat junille
3097: tävällinen ja turvallinen kulkuväline. tarvitaan.
3098: Nopeita yhteyksiä tarvitaan, mutta siihen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3099: tilannetta ei saa johtaa, että junat pysähtyvät tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3100: asemilla liian lyhyen aikaa. Liian lyhyet pysäh- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3101: tymiset herättävät jo sinällään levottomuutta jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3102: erityisesti vanhemmissa ja heikompikuntoisissa
3103: ja voivat johtaa heidät valitsemaan tämän Miten aiotaan turvata se, että ju-
3104: vuoksi muun kulkuvälineen kuin junan. Voi nayhteyksien nopeuksia lisättäessä ju-
3105: myös syntyä ja on syntynytkin vaaratilanteita, nat asemilla kuitenkin pysähtyvät riit-
3106: kun saattajat eivät ole ehtineet poistua lähte- tävän pitkän ajan hätäilemättömän ja
3107: västä junasta ajoissa. Jotkut hätääntyneet saat- turvallisen junasta poistumisen ja ju-
3108: tajat ovat hypänneet liikkuvista junista, jolloin naan nousun mahdollistamiseksi?
3109: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1990
3110:
3111: Esko-Juhani Tennilä
3112:
3113:
3114:
3115:
3116: 200070S
3117: 2 1990 vp. - KK n:o 564
3118:
3119:
3120:
3121:
3122: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3123: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lainsäädännön mukaisesti perustua liiketalou-
3124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dellisiin periaatteisiin, mikä merkitsee sitä, että
3125: olette 17 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Valtionrautatiet vastaa pääosin toimintansa ra-
3126: kirjeenne n:o 1700 ohella toimittanut valtioneu- hoituksesta omalla tulorahoituksellaan.
3127: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Valtionrautatiet suunnittelee junien pysähty-
3128: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir- misajat asemakohtaisesti havaitun tarpeen mu-
3129: jallisesta kysymyksestä n:o 564: kaisesti. Tarvittaviin pysähtymisaikoihin vai-
3130: kuttavat matkustajamäärät sinänsä sekä junan-
3131: Miten aiotaan turvata se, että ju- vaihtoon tarvittava aika. Lyhyin käytetty py-
3132: nayhteyksien nopeuksia lisättäessä ju- sähdysaika on puoli minuuttia satunnaisia mat-
3133: nat asemilla kuitenkin pysähtyvät riit- kustajia varten. Junan lähtöluvan antaa aina
3134: tävän pitkän ajan hätäilemättömän ja konduktööri, jolla on velvollisuus tarkkailla
3135: turvallisen junasta poistumisen ja ju- matkustajien turvallista junasta poistumista ja
3136: naan nousun mahdollistamiseksi? junaan nousua. Tällä tavalla toimien ehkäis-
3137: tään vaaratilanteiden syntyminen minimiin.
3138: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Konduktöörien tehtävänä on myös auttaa
3139: taen seuraavaa: matkustajia junassa paikan löytämisessä ja
3140: matkatavaroiden kuljettamisessa. Saattajien ju-
3141: Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden naan tulo on tällöin tarpeetonta ja sitä tulisikin
3142: 1990 tulo- ja menoarvioksi ilmaistuissa Val- välttää, koska sillä tavalla estetään ruuhkan
3143: tionrautateiden palvelu- ja muissa toimintata- syntyminen junan käytävillä. Junaliikenteen
3144: voitteissa katsotaan mm., että rautateiden hen- nopeuttamisen ja kokonaismatka-aikojen ly-
3145: kilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksenmu- hentämisen ollessa tavoitteena Valtionrautatei-
3146: kaisena osana koko maan tarpeita palvelevaa den tulee kiinnittää huomiota myös asemajär-
3147: pitkämatkaista joukkoliikennejärjestelmää sekä jestelyjen nopeaan sujuvuuteen. Tämä ei saa
3148: osana pääkaupunkiseudun lähiliikennettä. tapahtua tietenkään turvallisuuden kustannuk-
3149: Keskeisinä tavoitteina ovat rautatieliikenteen sella.
3150: markkinaosuuden nostaminen joukkoliiken- Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
3151: teessä sekä liikenteen kannattavuuden paranta- tionrautateiden liikennöintijärjestelyt ovat tältä
3152: minen. Näiden tavoitteiden puitteissa Valtion- osin sopusoinnussa Valtionrautateille tulo- ja
3153: rautateiden tulee voida itsenäisesti päättää lii- menoarviossa osoitettujen palvelu- ja toiminta-
3154: kenteen aikatauluista ja liikenteenhoidosta. tavoitteiden kanssa.
3155: Kuljetus- ja palvelutoiminnan tulee liikelaitos-
3156: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
3157:
3158: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
3159: 1990 vp. - KK n:o 564 3
3160:
3161:
3162:
3163:
3164: Till Riksdagens Herr Talman
3165: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen nomiska principer, vilket innebär att Statsjärn-
3166: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse vägarna till övervägande del svarar för finan-
3167: nr 1700 av den 17 oktober 1990 till vederbö- sieringen av sin verksamhet med egen inkomst-
3168: rande medlem av statsrådet översänt avskrift finansiering.
3169: av följande av riksdagsman Tennilä underteck- Statsjärnvägarna planerar tågens uppehållsti-
3170: nade spörsmål nr 564: der i enlighet med varje stations konstaterade
3171: behov. De behövliga uppehållstiderna påverkas
3172: Hur skall det säkerställas att tågen, av passagerarantalen som sådana samt av den
3173: när tågförbindelserna görs snabbare, tid som behövs för tågbyte. Den kortaste
3174: står på stationerna tillräckligt länge så uppehållstiden är en halv minut för tillfälliga
3175: att passagerarna lugnt och tryggt kan passagerare. A vgångstillstånd för tåget ges all-
3176: stiga av och på tågen? tid av konduktören, som är skyldig att se till
3177: att passagerarna tryggt kan stiga av och på
3178: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tåget. Härigenom minimeras uppkomsten av
3179: samt anföra följande: farliga situationer.
3180: Konduktörerna är även skyldiga att hjälpa
3181: I de service- och andra verksamhetsmål för passagerarna att finna en plats på tåget samt
3182: Statsjärnvägarna som anges i budgetpropositio- med deras bagage. Följeslagare behöver då inte
3183: nen för 1990 anses det bl.a. att persontrafiken gå ombord på tåget. Följeslagare bör rentav
3184: på järnvägarna måste utvecklas som en ända- undvikas, så att rusning i gångarna förhindras.
3185: målsenlig del av det kollektivtrafiksystem för Då målet är att tågtrafiken skall löpa snabbare
3186: långväga resor som betjänar hela landets behov och de totala restiderna förkortas, bör Stats-
3187: samt som en del av huvudstadsregionens när- järnvägarna ägna uppmärksamhet även åt frå-
3188: trafik. gan om arrangemangens smidighet på statio-
3189: Viktiga mål är en höjning av järnvägstrafi- nerna. Detta får naturligtvis inte ske på bekost-
3190: kens marknadsandel i kollektivtrafiken samt en nad av säkerheten.
3191: förbättring av trafikens lönsamhet. Inom ra- Enligt trafikministeriets uppfattning står
3192: men för dessa mål bör Statsjärnvägarna själv- Statsjärnvägarnas trafikarrangemang till denna
3193: ständigt kunna besluta om tidtabellerna för del i samklang med de service- och verksam-
3194: trafiken och om tågdriften. Transport- och hetsmål som i budgeten uppställts för Stats-
3195: serviceverksamheten bör i enlighet med affårs- järnvägarna.
3196: verkslagstiftningen grunda sig på företagseko-
3197: Helsingfors den 13 november 1990
3198:
3199: Trafikminister Ilkka Kanerva
3200: 1990 vp.
3201:
3202: Kirjallinen kysymys n:o 565
3203:
3204:
3205:
3206:
3207: Isohookana-Asunmaa ym.: Kotimaisten polttoaineiden käytön
3208: edistämisestä
3209:
3210:
3211: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3212: Kotimaisen energian käyttö lämpökeskusten tulisi turvata. Hakepuun jättäminen metsään
3213: polttoaineena on muutamassa vuodessa vähen- on myös kansantaloudellista tuhlausta ja huo-
3214: tynyt oleellisesti. Erityisesti öljyn hintakehitys noa ympäristönhoitopolitiikkaa. Lisäksi met-
3215: on ollut osasyynä siihen, ettei kotimaista ener- sien tuotto lisääntyy harvennushakkuiden an-
3216: giaa esimerkiksi metsähaketta, ole haluttu hyö- siosta.
3217: dyntää laajamittaisesti. Myös hyvä työllisyys- Monissa kunnissa olisikin kaikki edellytykset
3218: kehitys on vähentänyt innostusta hakkeen tuottaa aluelämpöä hakkeella, jos valtio ryh-
3219: käyttöön. Edelleen harjoitettu energiaveropoli- tyisi avustamaan haketta käyttäviä lämpölai-
3220: tiikka on kotimaiselle energialle epäedullista. toksia esimerkiksi vapauttamaHa lämpölaitok-
3221: Esimerkiksi metsähake on tähän asti ollut set liikevaihtoverosta, joka on noin 15 mkjm 3 •
3222: hinnaltaan muihin poHtoaineisiin nähden epä- Metsänparannusvaroja olisi myös voitava käyt-
3223: edullista. Sitä olisi kuitenkin runsaasti käytet- tää energiapuun korjuuseen, ja energiapuun
3224: tävissä, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla olisi hankinnassa tulisi voida käyttää muitakin kuin
3225: teknisesti korjuukelpoista energiapuuta mah- pitkäaikaistyöttömiä. Sekä työministeriön että
3226: dollista hakata vuosittain noin 900 000 m 3 . maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alu-
3227: Parhaillaan elämme jälleen eräänlaista öljy- eella on monia byrokraattisia esteitä nykyisten
3228: kriisiä, joka osoittaa energian hinnan olevan avustusten järkevälle käytölle. Mahdolliset pie-
3229: hyvin herkkä muuttumaan. Kotimainen ener- net avustukset jäävät käyttämättä ellei normis-
3230: gia on jälleen nousemassa varteenotettavaksi toa höllennetä. Tämä on epätarkoituksenmu-
3231: vaihtoehdoksi verrattaessa keskenään energia- kaista energiapolitiikkaa.
3232: lähteitä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3233: Puun käyttö lämmityksessä on ympäristön- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3234: suojelullisesti turvallista. Puulämmitys on myös kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3235: hyvä sähkönkulutushuippujen tasaaja. Vaikka jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3236: hakkeella ei ole oleellista merkitystä valtakun-
3237: nallisessa polttoainehuollossa, on sillä paikalli- Mitä Hallitus aikoo tehdä kotimais-
3238: sesti ja kuntatasolla merkittävä vaikutus. ten polttoaineiden, erityisesti hakkeen,
3239: Hakkeen käyttöön tulisi saada nopeasti pit- käytön edistämiseksi kunnissa ja yksit-
3240: käjänteisyyttä, sen saatavuus ja kilpailukyky täisissä talouksissa?
3241: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1990
3242:
3243: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Matti Maijala
3244: Juhani Alaranta Annikki Koistinen Matti Väistö
3245: Esko-Juhani Tennilä Oiva Savela Juho Sillanpää
3246: Pauli Saapunki Seppo Pelttari Mirja Ryynänen
3247: Heikki Kokko Sirkka-Liisa Anttila
3248:
3249:
3250:
3251:
3252: 200070S
3253: 2 1990 vp. - KK n:o 565
3254:
3255:
3256:
3257:
3258: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3259: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa varsin pieneksi ja tekee puun energiakäytön
3260: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mahdolliseksi.
3261: olette 17 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Hakkeen laajamittaisemman energiakäytön
3262: kirjeenne n:o 1701 ohella toimittanut valtioneu- keskeiseksi esteeksi on 1980-luvulla noussut
3263: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen polttohakkeen korkea hinta, 60-100 mk/
3264: kansanedustaja Isohookana-Asunmaan ym. MWh verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin,
3265: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o kuten turpeeseen ja öljyyn, sekä hakelaitoksen
3266: 565: korkeat investointikustannukset. Markkina-
3267: polttoaineena polttohake on siis taloudellisessa
3268: Mitä Hallitus aikoo tehdä kotimais- mielessä ollut viime vuosina hintakilpailukyvyl-
3269: ten polttoaineiden, erityisesti hakkeen, tään varsin heikko.
3270: käytön edistämiseksi kunnissa ja yksit- Energiainvestointeihin tarkoitettuja avustuk-
3271: täisissä talouksissa? sia on ollut jatkuvasti haettavissa myös hake-
3272: lämpökeskushankkeisiin. Viime vuosina näitä
3273: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ei kuitenkaan hakkeelle ole haettu, ilmeisesti
3274: taen seuraavaa: siksi, että käyttäjille on tullut selvästi edulli-
3275: semmaksi valita muu polttoaine, kuten öljy tai
3276: Valtiovallan suhtautuminen kotimaisiin polt- turve.
3277: toaineisiin, myös puupoHtoaineisiin on ollut ja Kotimaisia polttoaineita, myös haketta, tue-
3278: on peruslähtökohdiltaan myönteinen. taan lisäksi liikevaihtoverotusjärjestelmän
3279: Maamme koko primäärienergiantarpeesta kautta. Hake on liikevaihtoverosta vapaa polt-
3280: noin 15 % katetaan puupolttoaineilla, kuten toaine. Lisäksi hakkeen käyttäjä saa liikevaih-
3281: kuorella, hakkeella, haloilla, klapeilla, sahaus- toverollista myyntiään laskiessaan tehdä yli-
3282: ja muilla puuteollisuuden jätteillä sekä metsä- määräisen, hakkeen hankintahinnan suuruisen
3283: teollisuuden lipeäprosesseilla. Lisäksi 3--4 % alkutuotevähennyksen. Edelleen myös hake-
3284: energiantarpeestamme tyydytetään polttotur- lämpökeskuksen investoinneista saa liikevaih-
3285: peella, pääasiassa jyrsinpolttoturpeella. toverolain mukaisen tuotannollisia investointe-
3286: Maamme merkittävin puun energiakäyttäjä- ja koskevan veronpalautuksen.
3287: taho on kemiallinen metsäteollisuus, jonka Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan tode-
3288: kuori- ja soodakattiloissa tuotetaan puuhun ta, että tärkein este polttohakkeen käytölle
3289: pohjautuen teollisuudenhaaran tarvitsema läm- markkinapolttoaineena on tällä hetkellä edel-
3290: pöenergia kokonaisuudessaan ja lisäksi vielä leenkin hakkeen korkea hinta käyttöpaikalle
3291: sähköä höyryturbiinien kautta. Toinen merkit- kuljetettuna, sekä hakelämpökeskuksen kor-
3292: tävä puuenergian käyttäjätaho on mekaaninen keat investointikustannukset. Asia on todettu
3293: puunjalostus- ja puusepänteollisuus, joka käyt- myös useissa tehdyissä selvityksissä. Tätä estet-
3294: tää kuorta sekä omia prosessijätteitään polt- tä eivät ole kyenneet poistamaan käytettävissä
3295: toaineena. Kolmas suuri käyttäjätaho on maa- olevat investointiavustusmahdollisuudet eikä
3296: tilat, jotka käyttävät omista metsistä saatavaa nykyinen hakkeen "lempeä" liikevaihtovero-
3297: harvennus- ym. puuta hakkeena ja klapeina kohtelu.
3298: etenkin rakennusten lämmittämiseen. Vuoden 1991 aikana tullaan maamme ener-
3299: Kaikille em. suurille puuenergian käyttäjäta- giastrategian valmistelun ja käsittelyn yhteydes-
3300: hoille on tunnusomaista, että ne hankkivat ja sä arvioimaan myös hakkeen, ja yleensä bio-
3301: saavat energiakäyttöön tulevan puunsa ikään massan, asema Suomen energiahuollossa ja
3302: kuin sivutuotteena muun toimintansa ohessa. valtiovallan suhtautuminen siihen. Biomassan
3303: Tällä tavoin energiapuun osuus esim. puun energiakäytön arvioinnissa tullaan kiinnittä-
3304: korjuu- ja kuljetuskustannuksista jää usein mään huomiota mm. metsänhoidollisen ja
3305: 1990 vp. - KK n:o 565 3
3306:
3307: muun vastaavan hyödyn arviointiin, ympäris- niikoiden (kuten paineistetun polton, kiinteän
3308: tövaikutuksiin, kuten hiilidioksiditaseeseen ja polttoaineen kaasutuksen ja ympäristöystäväl-
3309: muihin päästöihin, sekä energiatutkimuksen ja lisemmän pienpolton) mahdollisuuksiin lähitu-
3310: tuotekehittelyn tuottamien uusien energiatek- levaisuudessa.
3311: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
3312:
3313: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
3314: 4 1990 vp. - KK n:o 565
3315:
3316:
3317:
3318:
3319: Till Riksdagens Herr Talman
3320:
3321: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1980-talet varit det höga priset på bränsleflis,
3322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse 60--100 mk/MWh, jämfört med konkurreran-
3323: nr 1701 av den 17 oktober 1990 tili vederbö- de bränslen som torv och olja samt de höga
3324: rande medlem av statsrådet översänt avskrift investeringskostnaderna för ett flisverk. Som
3325: av följande av riksdagsman Isohookana-Asun- marknadsbränsle har bränsleflisen under de
3326: maa m.fl. undertecknade spörsmål nr 565: senaste åren alltså ekonomiskt sett haft en
3327: tämligen liten förmåga att konkurrera prismäs-
3328: Vad kommer Regeringen att göra för sigt.
3329: att främja bruket av inhemskt bränsle, Om bidrag avsedda för energiinvesteringar
3330: särskilt flis, i kommuner och i enskilda har hela tiden kunnat ansökas även för flisvär-
3331: hushåll? mecentralprojekt. Under de senaste åren har
3332: bidrag för flis dock inte ansökts, troligen
3333: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- därför att det har blivit betydligt fördelaktigare
3334: samt anföra följande: för förbrukarna att välja ett annat bränsle som
3335: t.ex. olja eller torv.
3336: Statens inställning tili inhemska bränslen, Inhemska bränslen, också flis, stöds ytterli-
3337: även tili träbränslen, har varit och är principi- gare genom omsättningsbeskattningssystemet.
3338: ellt positiv. Flis är ett omsättningsskattefritt bränsle. Dess-
3339: Av landets hela primärenergibehov täcks ca utom får flisförbrukaren, när han beräknar sin
3340: 15 % med träbränslen som bark, flis, vedträ, omsbelagda försäljning, göra ett extra primär-
3341: klabbar, sågavfall och annat avfall från träin- produktsavdrag som är lika stort som anskaff-
3342: dustrin samt med skogsindustrins lutprocesser. ningspriset på flisen. Den i lagen angående
3343: Därtill täcks 3-4 % av vårt energibehov med omsättningsskatt avsedda skatteåterbäringen
3344: bränntorv, huvudsakligen med frästorv. för produktiva investeringar gäller även inves-
3345: Den största förbrukaren av trä som energi teringar i en flisvärmecentral.
3346: inom landet är den kemiska skogsindustrin, i Sammanfattningsvis kan man konstatera att
3347: vars bark- och sodapannor träbaserat produ- det viktigaste hindret för användningen av
3348: ceras denna industrigrens värmeenergi i sin bränsleflis som marknadsbränsle för tillfållet
3349: helhet och även el genom ångturbiner. Följan- fortfarande är det höga priset på flis transpor-
3350: de betydande förbrukare av träenergi är den terat tili användningsplatsen samt de höga
3351: mekaniska träförädlings- och snickeriindustrin investeringskostnaderna för en flisvärmecen-
3352: som använder bark samt sitt eget processavfall tral. Detta har även konstaterats i flera utred-
3353: som bränsle. Den tredje storförbrukaren utgörs ningar. Hindret har inte kunnat avskaffas,
3354: av jordbrukslägenheterna. Från sina egna sko- varken genom de möjligheter investeringsbid-
3355: gar får de gallringsvirke samt annat virke som rag medför eller genom den nutida "milda"
3356: de använder som flis och klabbar särskilt för behandlingen av flis vid omsättningsbeskatt-
3357: uppvärmning av byggnader. ningen.
3358: Typiskt för alla dessa storförbrukare av Under år 1991 kommer man i samband med
3359: träenergi är att de på sätt och vis anskaffar och beredningen och behandlingen av energistrate-
3360: får den ved de använder för energiproduktio- gin för landet att värdera flisens ställning, och
3361: nen som biprodukt vid sidan av sin övriga biomassans ställning i allmänhet, i den finska
3362: verksamhet. Så förblir energivedens andel av energiförsörjningen samt statsmaktens inställ-
3363: t.ex. virkets skörde- och transportkostnader ning tili den. Vid värderingen av möjligheterna
3364: ofta tämligen liten och gör det möjligt att att använda biomassa för energiproduktion
3365: använda trä för energiproduktion. kommer man att fåsta avseende bl.a. vid en
3366: Centrala hinder för en mera omfattande bedömning av den skogsvårdande nyttan och
3367: användning av flis för energiproduktion har på annan motsvarande nytta samt vid miljöeffek-
3368: 1990 vp. - KK n:o 565 5
3369:
3370: terna såsom koldioxidbalansen och andra ut- producerats genom energiforskning och pro-
3371: släpp. Man kommer även att värdera vilka duktutveckling (som t.ex. trycksatt förbrän-
3372: möjligheter som finns inom den närmaste ning, förgasning av fast bränsle och en miljö-
3373: framtiden för de nya energiteknikerna som har vänligare lågförbränning).
3374:
3375: Helsingfors den 21 november 1990
3376:
3377: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
3378: 1990 vp.
3379:
3380: Kirjallinen kysymys n:o 566
3381:
3382:
3383:
3384:
3385: Särkijärvi: Tielaitoksen alueella oleviin huoltamoihin vahvistet-
3386: tavien yrityskiinnitysten mahdollistamisesta
3387:
3388:
3389: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3390: Viime vuosina on tielaitoksen omistamille Nykyinen tilanne sisältää asiallisesti kilpailu-
3391: liitännäisalueille pääteiden varsilla toteutettu rajoituksen, jolle ei ole erityisiä perusteita.
3392: useita suuria auto- ja matkailijapalveluhankkei- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3393: ta. Tielaitos valitsee halukkaista hakijoista tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3394: "yleisen edun kannalta sopivimman", kuten kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3395: lakitekstissä todetaan. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3396: Yrittäjällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta
3397: saada irtaimistokiinnitystä omistamaansa ra- Aikooko Hallitus poistaa kiellon,
3398: kennukseen. Tämän estää kielto siirtää sopi- joka estää tielaitoksen alueelle tulevien
3399: mus. Kiellon vaikutuksesta on yksityisillä yrit- huoltamoyrittäjien oikeuden saada yri-
3400: täjillä suuria vaikeuksia saada tarvittavia va- tyskiinnitys hankkeen sisältämään
3401: kuuksia aikaan. Jakeluyhtiöiltä tämä kyllä käy. omaisuuteensa?
3402: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1990
3403:
3404: Jouni J. Särkijärvi
3405:
3406:
3407:
3408:
3409: 200070S
3410: 2 1990 vp. - KK n:o 566
3411:
3412:
3413:
3414:
3415: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3416:
3417: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sen sijaan omistusoikeudella tiehallituksen
3418: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hallinnassa olevaan alueeseen kohdistuvaan
3419: olette 18 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn vuokraoikeuteen ja rakennuksiin voidaan saa-
3420: kirjeenne n:o 1702 ohella toimittanut valtioneu- da kiinnitys. Nykyisistä levähdysalueista osa on
3421: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ostettu suoraan maanomistajilta eli niihin tie-
3422: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuu- laitoksella on omistusoikeus. Kiinnitysasetuk-
3423: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 566: sen 2 §:n 3 momentin perusteella edellytyksenä
3424: irtaimistokiinnityksen saamiseksi viimeksi mai-
3425: nitussa tapauksessa on, että vuokraoikeuden
3426: Aikooko Hallitus poistaa kiellon, pysyvyyden vakuudeksi on voimassa kiinnitys
3427: joka estää tielaitoksen alueelle tulevien kiinteistöön, mikäli se lain mukaan on mah-
3428: huoltamoyrittäjien oikeuden saada yri- dollista, ja että alueen vuokraajalla on oikeus
3429: tyskiinnitys hankkeen sisältämään kiinteistön omistajaa kuulematta siirtää vuok-
3430: omaisuuteensa? raoikeus toiselle. Edellä mainitulla tieasetuksen
3431: säännöksellä on vuokraoikeuden siirtäminen
3432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kielletty eli se estää näissä omistusoikeusta-
3433: vasti seuraavaa: pauksissa kiinnityksen saamisen.
3434: Sopimuksen siirto-oikeutta on haluttu rajoit-
3435: Kysymyksessä todetaan, ettei levähdysalueel- taa, jotta voitaisiin varmistua, että myös mah-
3436: le valittavana yrittäjällä ole mahdollisuutta dollinen uusi yrittäjä on kykenevä täyttämään
3437: saada irtaimistokiinnitystä omistamaansa ra- sopimuksessa mainitut ehdot. Toisin sanoen
3438: kennukseen, minkä estää kielto siirtää sopimus. tienpitäjä voi varmistua siitä, että alueella
3439: Tämä puolestaan vaikuttaa yksityisten yrittä- toimii luotettava, vakavarainen ja ammattitai-
3440: jien mahdollisuuteen saada tarvittavat vakuu- toinen yrittäjä, jolloin palvelut jatkuvat keskey-
3441: det. Kysymyksessä katsotaan nykyisten sään- tyksittä ja ne ovat riittävän tasokkaita. Tämä
3442: nösten sisältävän kilpailurajoituksen, jolle ei valvominen on myös säädetty tieviranomaisen
3443: ole erityisiä perusteita. tehtäväksi samassa edellä mainitussa tieasetuk-
3444: Yleisistä teistä annetun lain 3 §:n 2 momen- sen pykälässä. Sopimuksen siirto-oikeuden ra-
3445: tin mukaisia levähdysalueita koskevien sopi- joittamisella pyritään siten takaamaan tien-
3446: musten tekemistä varten on pyydettävä tar- käyttäjille tarjottavien palveluiden häiriötön
3447: jouksia luotettavilta, vakavaraisilta ja ammat- jatkuminen sopimuksenmukaisina myös yrittä-
3448: titaitoisilta yrittäjiltä. Sopimus on tehtävä sen jän vaihtumisen jälkeen.
3449: yrittäjän kanssa, joka asetetussa määräajassa Irtaimistokiinnitysten mahdollistaminen sal-
3450: on antanut liikenteen ja matkailun vaatimukset limalla vuokraoikeuden siirtäminen saattaisi
3451: sekä alueen käyttötarkoituksen edellyttämän jossain määrin lisätä kilpailua levähdysalueso-
3452: palvelutason huomioon ottaen yleisen edun pimuksista, mikä olisi myönteistä. Toisaalta
3453: kannalta sopivimman tarjouksen. Tiehallituk- kilpailutilanne ei kuitenkaan muuttuisi tiease-
3454: sen asiana on valvoa, että tehtyä sopimusta ja tuksen 32 a §:n mukaisilla valintaperusteilla ny-
3455: lupaehtoja noudatetaan (A yleisistä teistä kyisestä, koska vakavaraisimmilla yrityksillä
3456: 32 a §:n 3 mom.). on joka tapauksessa paremmat mahdollisuudet
3457: Kiinnitysasetuksen 3 §:n perusteella vuokraa- tarjota tienkäyttäjille korkeatasoisia palveluja.
3458: jalla ei ole mahdollisuutta saada kiinnityksiä Tiehallituksella tulee yleisiä teitä koskevissa
3459: tieoikeudella tiehallituksen hallinnassa olevaan asioissa yhteiskunnan ja tiellä liikkujien etuja
3460: alueeseen. Jo pelkästään tämä estää kiinnityk- valvovana viranomaisena edelleen olla oikeus
3461: sen saamisen sellaisiin alueisiin, jotka ovat ennen sopimuksen siirtämistä uudelle yrittäjälle
3462: tielaitoksella vain tieoikeudella. harkita, onko tämä kykenevä suoriutumaan
3463: 1990 vp. - KK n:o 566 3
3464:
3465: asetuksen määräämistä sopimusvelvoitteista. Edellä esitettyyn viitaten liikenneministeriö
3466: Vapaa vuokraoikeuden siirtäminen veisi tievi- katsoo, ettei ole syitä eikä perusteita nykyisen
3467: ranomaisilta tämän mahdollisuuden kokonaan käytännön eikä m~initun asetuksen kohdan
3468: pois. muuttamiseen.
3469: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
3470:
3471: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
3472: 4 1990 vp. - KK n:o 566
3473:
3474:
3475:
3476:
3477: Till Riksdagens Herr Talman
3478: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vägverket innehar enbart på grundval av väg-
3479: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse rätt.
3480: nr 1702 av den 18 oktober 1990 till vederbö- Däremot är det möjligt att få inteckning i
3481: rande medlem av statsrådet översänt avskrift legorätten till ett område som vägstyrelsen
3482: av följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi besitter med äganderätt och i byggnaderna på
3483: undertecknade spörsmål nr 566: ett sådant område. En del av de nuvarande
3484: rastplatserna har köpts direkt av markägarna,
3485: dvs. vägverket har äganderätt till dem. Enligt
3486: 2 § 3 mom. inteckningsförordningen är en
3487: Ämnar Regeringen avskaffa det för- förutsättning för lösöreinteckning i sistnämnda
3488: bud som innebär att servicestationsfö- fall att inteckning till säkerhet för legorättens
3489: retagare som etablerar sig på vägverkets bestånd, såvitt det enligt lag är möjligt, är
3490: område inte har rätt att få fastighetsin- gällande i fastigheten och att den som arren-
3491: teckning i den egendom som projektet derar området har rätt att utan fastighetsäga-
3492: omfattar? rens hörande överlåta legorätten till annan.
3493: Överlåtelse av legorätt är förbjuden enligt det
3494: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tidigare nämnda stadgandet i vägförordningen,
3495: samt anföra följande: dvs. det sistnämnda stadgandet utgör ett hinder
3496: för inteckning i dessa äganderättsfall.
3497: 1 spörsmålet konstateras att en företagare Det har varit önskvärt att begränsa rätten att
3498: som etablerar sig på en rastplats på grund av överföra avtal för att det skall kunna säker-
3499: förbudet att överföra avtal inte har möjlighet ställas att också en eventuell ny företagare kan
3500: att få lösöreinteckning i en byggnad som han uppfylla de villkor som nämns i avtalet. Väg-
3501: äger. Detta påverkar i sin tur privata företa- hållaren kan med andra ord försäkra sig om att
3502: gares möjlighet att få nödvändiga säkerheter. 1 företagaren på platsen är tillförlitlig, vederhäf-
3503: spörsmålet anses att gällande stadganden inne- tig och yrkesskicklig, varvid servicen kan fortgå
3504: håller en konkurrensbegränsning för viiken det oavbrutet och på en tillräckligt hög nivå.
3505: inte finns några särskilda grunder. Denna tillsyn ankommer också på vägmyndig-
3506: För ingående av avtal som gäller sådana heten enligt den ovan nämnda paragrafen i
3507: rastplatser som nämns i 3 § 2 mom. lagen om vägförordningen. Avsikten med en begränsning
3508: allmänna vägar skall inbegäras anbud av av rätten att överföra avtal är sålunda att
3509: tillförlitliga, vederhäftiga och yrkesskickliga säkerställa att den service som ges vägtrafikan-
3510: företagare. Avtal skall ingås med den företa- terna fortgår utan avbrott enligt avtalet också
3511: gare som inom utsatt tid lämnat det med sedan en ny företagare har trätt till.
3512: hänsyn till allmän fördel lämpligaste anbudet Om det kan bli möjligt att få lösöreinteck-
3513: med beaktande av trafikens och turismens ning genom att en överföring av legorätten
3514: behov samt den servicenivå användningsända- tillåts, kunde detta i någon mån öka konkur-
3515: målet förutsätter. Det ankommer på vägstyrel- rensen om avtal som gäller rastplatser, vilket
3516: sen att övervaka att avtalet och tillståndsvill- skulle vara positivt. Men med de grunder för
3517: koren efterföljs. (F om allmänna vägar, 32 a § ingående av avtal som nämns i 32 a § vägför-
3518: 3 mom.) ordningen skulle konkurrenssituationen dock
3519: Med stöd av 3 § inteckningsförordningen har inte förändras, eftersom de mest vederhäftiga
3520: en legotagare inte möjlighet att få inteckning i företagen i varje fall har bättre möjligheter att
3521: ett område som vägstyrelsen besitter på grund- ge vägtrafikanterna god service.
3522: val av vägrätt. Enbart detta stadgande utgör Vägstyrelsen skall alltjämt, i egenskap av den
3523: ett hinder för inteckning i sådana områden som myndighet som övervakar samhällets och väg-
3524: 1990 vp. - KK n:o 566 5
3525:
3526: trafikanternas intressen i ärenden som gäller Med hänvisning till vad som framförts ovan
3527: allmänna vägar, ha rätt att, innan ett avtal anser trafikministeriet att det inte finns skäl
3528: överförs på en ny företagare, pröva om före- eller grunder att ändra nuvarande praxis eller
3529: tagaren kan klara av de avtalsskyldigheter som berörda punkt i ovan nämnda förordning.
3530: fastställs i förordningen. Om legorätten fritt
3531: kan överföras, går vägmyndigheterna helt miste
3532: om denna möjlighet.
3533: Helsingfors den 20 november 1990
3534:
3535: Trafikminister Ilkka Kanerva
3536: 1990 vp.
3537:
3538: Kirjallinen kysymys n:o 567
3539:
3540:
3541:
3542:
3543: Fred: Pienimuotoisen hunajantuotannon vapauttamisesta veroista
3544:
3545:
3546: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3547:
3548: Maassamme on noin 50 000 mehiläishoita- mioon siitä koituva yleinen hyöty mm. pöly-
3549: jaa. Keskimäärin yhtä hoitajaa kohti on maas- tyksen kannalta, joka on huomattavasti mer-
3550: samme kymmenen mehiläispesää. Siten suuri kittävämpi kuin hoitajalle välittömästi koituva
3551: osa mehiläishoitajista hoitaa vain muutamaa taloudellinen hyöty.
3552: pesää. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3553: Vuonna 1990 keskimääräinen tuotto yhdestä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3554: mehiläispesästä oli 30 kg hunajaa. Keskimää- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3555: räinen mehiläishoitajan bruttotulo hunajan- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3556: myynnistä 24 markan kilohinnan mukaan las-
3557: kettuna oli 7 200 markkaa, josta on vielä
3558: vähennettävä toiminnasta aiheutuvat menot. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3559: Maassamme omaksutun periaatteen mukaan siin alle kymmentä mehiläispesää hoita-
3560: ei esim. marjanpoiminnasta saatavasta tulosta vien henkilöiden hunajan myyntitulojen
3561: kanneta veroa. Hunajantuotanto on hyvin ver- vapauttamiseksi verosta mm. marjan-
3562: rattavissa tähän etenkin, kun otetaan huo- poiminnan tapaan?
3563:
3564: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1990
3565:
3566: Jorma Fred
3567:
3568:
3569:
3570:
3571: 200070S
3572: 2 1990 vp. - KK n:o 567
3573:
3574:
3575:
3576:
3577: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3578:
3579: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa don verokohtelu on samanlainen kuin muiden-
3580: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kin sivuelinkeinojen. Kustannusten vähentämi-
3581: olette 18 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn sen jälkeen muodostuva puhdas tulo on veron-
3582: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston alaista, kuten muidenkin sivuelinkeinojen tuot-
3583: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tamat tulot. Puhtaasti harrastustyyppisen me-
3584: edustaja Jorma Fredin näin kuuluvasta kirjal- hiläishoidon verokohteluun saattaa liittyä on-
3585: lisesta kysymyksestä n:o 567: gelmia, koska harrastuksen aiheuttamat menot
3586: eivät elantoruenoina voi tulla verotuksessa vä-
3587: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- hennetyiksi.
3588: siin alle kymmentä mehiläispesää hoita- Pienimuotoistakaan mehiläishoitoa ei voida
3589: vien henkilöiden hunajan myyntitulojen verrata jokamiehen oikeuden piiriin kuuluvaan
3590: vapauttamiseksi verosta mm. marjan- luonnonvaraisten marjojen tai sienien poimin-
3591: poiminnan tapaan? taan, johon periaatteessa jokaisella olisi mah-
3592: dollisuus. Hunajantuotanto vaatii erityisosaa-
3593: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mista ja sellaisia järjestelyjä, joihin jokaisella ei
3594: vasti seuraavaa: ole mahdollisuutta. Kun mehiläishoito lisäksi
3595: useimmiten liittyy maatilatalouden tarpeisiin,
3596: Maatalouden veronalaisia tuloja ovat muun hunajan myynnistä saadun tulon säätäminen
3597: ohessa tilalla harjoitetusta sivutoiminnasta saa- verosta vapaaksi kohtelisi erilaisia sivuelinkei-
3598: dut korvaukset, jos toimintaa ei ole pidettävä noja harjoittavia verovelvollisia varsin epäneut-
3599: eri liikkeenä. Sivutoimintana pidetään toimin- raalisti. Verosta vapauttamista ei samasta syys-
3600: taa, jota harjoitetaan ilman huomattavaa pää- tä voida perustella myöskään toiminnan hyö-
3601: omapanosta, maatilan työvoimaa ja olemassa dyllisyydellä.
3602: olevia rakennuksia hyväksi käyttäen. Sivutoi- Hallituksen käsityksen mukaan ei ole tarkoi-
3603: minnan kustannukset ovat tulon hankkimisesta tuksenmukaista kehittää verotusta siten, että
3604: ja säilyttämisestä johtuvina ruenoina verotuk- toiminnan laatu ratkaisisi verokohtelun. Olen-
3605: sessa vähennyskelpoisia. naista on kertyneen tulon määrä. Kokonaisve-
3606: Verohallinnon tietojen mukaan mehiläisten rouudistuksen jälkeen yhä suurempi osa tulosta
3607: hoitoa harjoitetaan useimmissa tapauksissa jää alle verotettavan määrän, joten erityiseen
3608: maatilatalouden sivuelinkeinona. Erityisesti verokohteluun tarvitaan aikaisempaakin paina-
3609: rypsin viljely edellyttää oheistoimintana mehi- vammat perusteet. Hallituksen käsityksen mu-
3610: läishoitoa. Lisäksi on joitakin päätuotteena kaan hunajantuotannon verotukseen ei liity
3611: hunajaa tuottavia yrityksiä ja yksityisiä mehi- sellaisia erityisongelmia, jotka tulisi ratkaista
3612: läishoidon harrastajia. yleisistä periaatteista poiketen.
3613: Maatalouden sivuelinkeinona mehiläishoi-
3614:
3615: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
3616:
3617: Ministeri Ulla Puolanne
3618: 1990 vp. - KK n:o 567 3
3619:
3620:
3621:
3622:
3623: Tili Riksdagens Herr Talman
3624:
3625: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen binäringar. Den nettoinkomst som uppstår
3626: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse sedan kostnaderna avdragits är skattepliktig
3627: av den 18 oktober 1990 tili vederbörande liksom även inkomster av andra binäringar.
3628: medlem av statsrådet översänt avskrift av Skattepraxis i fråga om biodling som helt och
3629: följande av riksdagsman Jorma Fred under- hållet bedrivs som en hobby kan vara förknip-
3630: tecknade spörsmål nr 567: pad med problem, eftersom utgifterna för
3631: hobbyn inte kan bli avdragna som levnads-
3632: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för kostnader vid beskattningen.
3633: att befria försäljningsinkomsten av ho- Inte ens biodling i liten skala kan jämföras
3634: nung från skatt för biodlare som har med plockning av vilda bär eller svampar,
3635: mindre än tio bikupor, på samma sätt vilket hör tili allemansrätten och alla i princip
3636: som t.ex. i fråga om bärplocking? har möjlighet tili. Honungsproduktion kräver
3637: specialkunnande och sådana arrangemang som
3638: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- inte alla har möjlighet tili. Eftersom biodling
3639: samt anföra följande: dessutom oftast har samband med behov inom
3640: lantbruket, skulle ett stadgande om att inkomst
3641: Skattepliktiga inkomster inom lantbruket är av honungsförsäljning befrias från skatt be-
3642: bl.a. ersättningar för en bisyssla som idkas på handla sådana skattepliktiga som bedriver oli-
3643: lägenheten, om verksamheten inte skall anses ka binäringar mycket partiskt. Av samma
3644: vara en skild rörelse. Som bisyssla betraktas en orsak kan inkomsten inte befrias från skatt
3645: verksamhet som med hjälp av gårdsbrukets med motiveringen att verksamheten är nyttig.
3646: arbetskraft och byggnader bedrivs utan någon Enligt regeringens uppfattning är det inte
3647: betydande kapitalinsats. Kostnaderna för en ändamålsenligt att utveckla beskattningen så
3648: bisyssla är avdragsgilla i beskattningen i egen- att verksamhetens beskaffenhet avgör skatte-
3649: skap av utgifter som föranleds av förvärvande praxis. Det väsentliga är inkomstens belopp.
3650: och bevarande av inkomst. Efter totalskattereformen kommer en allt större
3651: Enligt skatteförvaltningens uppgifter bedrivs del av inkomsten att understiga beskattnings-
3652: biodling i de flesta fall som en binäring tili bart belopp och därför behövs ännu mer
3653: gårdsbruk. I synnerhet rypsodling förutsätter vägande motiveringar än förut för en särskild
3654: biodling som bisyssla. Dessutom producerar skattepraxis. Regeringen anser att honungspro-
3655: vissa företag och privata biodlare honung som duktion inte är förknippad med sådana spe-
3656: huvudprodukt. cialproblem som bör avgöras med avvikelse
3657: Skattepraxis för biodling som är en binäring från allmänna principer.
3658: inom lantbruket är densamma som för andra
3659:
3660: Helsingfors den 13 november 1990
3661:
3662: Minister Ulla Puolanne
3663: 1990 vp.
3664:
3665: Kirjallinen kysymys n:o 568
3666:
3667:
3668:
3669:
3670: Pelttari: Taistelijalisän maksamisesta etulinjassa taistelleille rin-
3671: tamaveteraaneille
3672:
3673:
3674: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3675: Sotiemme veteraanien työ ja uhraukset ovat joutuivat kantamaan raskaimman vastuun
3676: arvossaan kohonneet, kun aivan viime aikoina maan vapauden puolesta.
3677: olemme saaneet nähdä, miten vaikea tie pienil- Taistelijalisän pitäisi olla samansuuruinen
3678: lä kansoilla on oman suvereniteettinsa vahvis- jokaiselle vielä elossa olevalle rintamamiehelle.
3679: tamisessa kohti itsenäisyyttä. Veteraanit tekivät Lisän saamisen edellytykset ratkaistaisiin hake-
3680: vaikeina aikoina uhrauksia, jotka luvattiin rau- muksiin liitettävillä selvityksillä.
3681: han tultua korvata. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3682: Rintamaveteraaneilla alkaa ajan virran vieri- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3683: misen seurauksena olla "iltahuudon aika". kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3684: Lapin rintamamiesveteraanit ovat tehneet esi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3685: tyksen rintamamieskorvauksiin liittyvästä tais-
3686: telijalisästä. Lisä olisi maksettava verottoma-
3687: na niille rintamamiehille, jotka viime sodissam- Onko Hallitus valmistellut taistelijali-
3688: me osallistuivat varsinaisiin rintamataisteluihin. sän maksamista viime sodissa etulinjan
3689: Vaikeissa olosuhteissa etulinjassa taistelleet joukoissa taistelleille rintamamiehille?
3690: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1990
3691:
3692: Seppo Pelttari
3693:
3694:
3695:
3696:
3697: 2000708
3698: 2 1990 vp. - KK n:o 568
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3704: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sessä esiin tuotu vaatimus erityisen taistelijali-
3705: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sän maksamisesta eläkkeen yhteydessä.
3706: olette 18 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Sotiin osallistuneiden rintamaveteraanien
3707: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston eläketurvaa hallitus on erityisesti parantanut
3708: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- heikossa taloudellisessa asemassa olevien vete-
3709: edustaja Seppo Pelttarin näin kuuluvasta kir- raanien osalta. Ylimääräisen rintamalisän
3710: jallisesta kysymyksestä n:o 568: markkamäärä on kolminkertaistettu sen alku-
3711: peräisestä määrästä siten, että 1.4.1990 lukien
3712: Onko Hallitus valmistellut taistelijali- ylimääräinen rintamalisä nousee 22,5 prosent-
3713: sän maksamista viime sodissa etulinjan tiin rintamaveteraanille maksettavan kansan-
3714: joukoissa taistelleille rintamamiehille? eläkkeen lisäosan määrästä. Tämän hetken
3715: rahan arvon mukaan rintamaveteraani saa rin-
3716: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tamalisiä enimmillään yhteensä 599 markkaa
3717: vasti seuraavaa: verottomana kuukaudessa.
3718: Ylimääräistä rintamalisää tulee korottamaan
3719: Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että eduskunnassa parhaillaan vireillä oleva kansan-
3720: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan eläkkeen lisäosan parannusehdotus, jossa puo-
3721: erityistä sosiaaliturvaa vain sellaisille miehille, lisoiden lisäosaa esitetään korotettavaksi 81
3722: jotka joutuivat asevelvollisuuslain nojalla puo- prosentista 85 prosenttiin. Veteraanien eläke-
3723: lustusvoimien joukoissa tai niihin rinnastetta- turvaa tulevat tuntuvasti parantamaan myös
3724: vissa olosuhteissa osallistumaan sotatoimiin. eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän muu-
3725: Naisille myönnettävän rintamatunnuksen saa- tokset, jotka ovat eduskunnassa käsiteltävänä
3726: misen edellytykset on lainsäädännössä määri- samassa yhteydessä edellä mainitun kansan-
3727: telty soveltuvin osin samalla tavoin kuin mies- eläkkeen lisäosauudistuksen kanssa.
3728: ten tunnuksen saamisen edellytykset. Perustel- Kysymys rintamasotilasetuuksien laajentami-
3729: lusti voidaan sanoa, että miesten rintamasoti- sesta on ollut selvitettävänä sosiaali- ja terveys-
3730: lastunnus on eräänlainen taistelijatunnus. ministeriön asettamassa työryhmässä, joka vii-
3731: Kysymys erityisen sosiaaliturvan antamisesta meistelee parhaillaan mietintöään. Rintamave-
3732: muille kuin varsinaisiin sotatoimiin puolustus- teraanien eläketurvan ja kuntoutuksen paran-
3733: voimien joukoissa osallistuneille ja rintamatun- tamismahdollisuuksiin on tarkoituksenmukais-
3734: nusten jatkuvat laajentamisvaatimukset ovat ta ottaa kantaa työryhmän tehtyä ehdotuksen-
3735: herättäneet arvostelua sotaveteraanien keskuu- sa sosiaali- ja terveysministeriölle.
3736: dessa. Eräs esimerkki tästä on juuri kysymyk-
3737: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
3738:
3739: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
3740: 1990 vp. - KK n:o 568 3
3741:
3742:
3743:
3744:
3745: Tili Riksdagens Herr Talman
3746: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen framförda kravet på utbetalning av ett särskilt
3747: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse krigartiliägg i samband med pensionen.
3748: av den 18 oktober 1990 tili vederbörande Regeringen har förbättrat pensionsskyddet
3749: medlem av statsrådet översänt avskrift av för frontveteraner som deltagit i krigen i
3750: följande av riksdagsman Seppo Pelttari under- synnerhet i fråga om veteraner som är i en
3751: tecknade spörsmål nr 568: ekonomiskt svag ställning. Markbeloppet för
3752: det extra fronttillägget har tredubblats jämfört
3753: Har Regeringen berett frågan om med det ursprungliga beloppet så att det extra
3754: betalning av ett krigartiliägg tili de fronttillägget fr.o.m. 1.4.1990 stiger tili 22,5 %
3755: frontmän som stred bland trupperna i av beloppet av den tiliäggsdel för folkpensio-
3756: främsta linjen under de senaste krigen? nen som betalas tili frontveteraner. Enligt
3757: nuvarande penningvärde får en frontveteran
3758: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fronttiliägg tili ett skattefritt belopp av högst
3759: samt anföra följande: 599 mark per månad.
3760: Det extra fronttillägget kommer att höjas
3761: Den gällande lagstiftningen utgår från att det genom det förslag tili förbättring av folkpen-
3762: på basis av krigen 1939-1945 ges ett särskilt sionens tiliäggsdel som nu är under behandling
3763: socialskydd endast tili sådana män som med i riksdagen. 1 förslaget föreslås att tilläggsdelen
3764: stöd av värnpliktslagen tvingades delta i krigs- för makar höjs från 81 % tili 85 %. Pensions-
3765: handlingar i försvarsmaktens trupper eller un- skyddet för veteraner kommer att förbättras
3766: der därmed jämförbara omständigheter. Förut- avsevärt även genom ändringarna i bostadsbi-
3767: sättningarna för erhållande av det fronttecken dragssystemet för pensionstagare, vilka be-
3768: som beviljas kvinnor har i lagstiftningen i handlas i riksdagen i samband med ovan
3769: tillämpliga delar fastställts på samma sätt som nämnda reform av folkpensionens tilläggsdel.
3770: förutsättningarna för erhållande av frontteck- Frågan om en utvidgning av frontmannaför-
3771: net för män. Det kan med fog sägas att månerna har utretts av en arbetsgrupp som
3772: frontmannatecknet för män är ett slags krigar- tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet.
3773: tecken. Arbetsgruppen slutför som bäst arbetet på sitt
3774: Frågan om givandet av ett särskilt social- betänkande. Det är ändamålsenligt att man
3775: skydd tili andra personer än sådana som fattar ståndpunkt tili möjligheterna att förbätt-
3776: deltagit i egentliga krigshandlingar i försvars- ra pensionsskyddet för och rehabiliteringen av
3777: maktens trupper och frågan om de kontinuer- frontveteraner efter det att arbetsgruppen har
3778: liga kraven på en utvidgning av beviljandet av framlagt sitt förslag för social- och hälsovårds-
3779: fronttecken har väckt kritik bland krigsvetera- ministeriet.
3780: nerna. Ett exempel på detta är det i spörsmålet
3781: Helsingfors den 21 november 1990
3782:
3783: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
3784: 1990 vp.
3785:
3786: Kirjallinen kysymys n:o 569
3787:
3788:
3789:
3790:
3791: Sarapää: Könkään ja Hanhimaan välisen tieyhteyden paranta-
3792: misesta Kittilässä
3793:
3794:
3795: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3796: Kittilän kunnassa maantie n:o 9651 välillä Tie on sorapintainen ja kunnoltaan heikko.
3797: Köngäs-Hanhimaa on erittäin heikkokuntoi- Maantie Köngäs-Inari on tärkeä yhteys Kit-
3798: nen. Peruskorjattava tieosuus on pituudeltaan tilän ja Inarin kuntien yhdysliikenteen kannal-
3799: 17,1 kilometriä. Tie on rakenteeltaan huono- ta.
3800: kuntoinen ja mutkainen sora tie. Välille Köngäs Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3801: -Hanhimaa on laadittu tienparannussuunni- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3802: telma, joka on vahvistettu 23.3.1987. Sen kus- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3803: tannusarvio on tämän hetken tasossa noin 20 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3804: milj. markkaa. Hanke ei sisälly tielaitoksen
3805: tienpidon toimenpidesuunnitelmaan. Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
3806: Tie jatkuu Hanhimaasta Pokkaan polkutie- toimenpiteisiin Könkään-Hanhimaan
3807: nä, jonka pituus on 33,4 kilometriä. Tie on maantien peruskorjaamiseksi, ja
3808: rakennettu metsähallituksen toimesta vuonna aikooko Hallitus kiirehtiä välin Han-
3809: 1951, jolloin se on muuttunut yleiseksi tieksi. himaa-Pokka polkutien tienparannus-
3810: Kyseisestä välistä ei ole tehty tiesuunnitelmaa. suunnitelman laatimista?
3811: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
3812:
3813: Kimmo Sarapää
3814:
3815:
3816:
3817:
3818: 200070S
3819: 2 1990 vp. - KK n:o 569
3820:
3821:
3822:
3823:
3824: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3825: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lapin tiepiirin alueella on muita paljon
3826: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kiireellisempiä hankkeita. Erityisesti lähivuosi-
3827: olette 19 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn na on huolehdittava jo päällystetyn tieverkon
3828: kirjeenne n:o 1725 ohella toimittanut valtioneu- kunnon säilymisestä. Lisäksi Kuola-projekti
3829: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen aiheuttanee joidenkin tienparannusten kiirehti-
3830: kansanedustaja Kimmo Sarapään näin kuulu- misen. Lapin tiepiirin alueella on myös ko.
3831: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 569: tietä vilkkaammin liikennöityjä sorateitä run-
3832: Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi saasti. Yli 200 autoa vuorokaudessa liikennöi-
3833: tyjä sorateitä on noin 300 kilometriä ja yli 100
3834: toimenpiteisiin Könkään-Hanhimaan
3835: auton sorateitä noin 1 300 km.
3836: maantien peruskorjaamiseksi, ja
3837: Könkään-Hanhimaan osuuden parantami-
3838: aikooko Hallitus kiirehtiä välin Han-
3839: seksi laadittiin aikanaan suunnitelma mahdol-
3840: himaa-Pokka polkutien tienparannus-
3841: lista työllisyystyötä varten. Kittilän kunnan
3842: suunnitelman laatimista?
3843: alueelta on kuitenkin löytynyt kiireellisempiä ja
3844: enemmän pysyvien työpaikkojen syntymiseen
3845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3846: vasti seuraavaa: vaikuttavia kohteita.
3847: Viime vuosien suurin tiekohde on ollut Yl-
3848: Pohjoisimman Lapin poikittaistieyhteys on läsjärven-Ruottaman tie, joka valmistuu
3849: nykyisin maantietasaisena Kittilän-Kiista- vuonna 1992. Sen jatkeena tulisi välittömästi
3850: lan-Pokan-Inarin maantie n:o 955. Tästä parantaa Ruottaman-Kittilän osuus. Rauha-
3851: tiestä on nykyisin sorapäällysteisenä osuus lan-Kutunivan tien rakentaminen tukisi Jeris-
3852: Kiistala-Pokka pituudeltaan 45 kilometriä. järven ja Pallastunturin alueen yhteyksiä Kitti-
3853: Tulevaisuudessa on seudullinen poikittaistieyh- län lentokentälle. Näihin kolmeen hankkeeseen
3854: teys suunniteltu kysymyksessä mainitun tien tarvitaan yhteensä noin 45 Mmk:n rahoitus
3855: reitille Sirkka-Köngäs-Hanhimaa-Pokka- vuosina 1991-1993. Lähivuosina on toteutet-
3856: Inari, joka on nykyisin soratienä Könkään ja tava myös Kaukosen kylän kohta ja silta
3857: Pokan välillä pituudeltaan 58 kilometriä. kantatiellä n:o 79. Hankkeen kustannusarvio
3858: Tieyhteyden parantaminen oli aikaisemmin on 27 Mmk.
3859: tielaitoksen viisivuotisohjelmissakin, mutta on Könkään-Hanhimaan-Pokan tien paran-
3860: sittemmin siirtynyt, koska tienpidon rahoitusta taminen ajoittuu vasta 1990-luvun lopulle.
3861: ei ole lisätty odotusten mukaisesti. Kyseinen tie Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuutena
3862: on ohjelmissa siirtynyt, koska sen liikennemää- suunnittelukustannuksineen noin 75 Mmk.
3863: rät ovat varsin pienet. Suunnitelmat ko. osuudelle laaditaan vasta
3864: Könkään ja Hanhimaan välillä on keskimää- sitten, kun rahoitusmahdollisuudet toteuttami-
3865: räinen vuorokausiliikenne vain noin 220 autoa seen ovat nykyistä paremmat. Siksi Hanhi-
3866: vuorokaudessa ja Hanhimaan ja Pokan välillä maan-Pokan tien suunnitelmienkaan laatimi-
3867: vain 80. nen ei sisälly aivan lähivuosien ohjelmiin.
3868: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
3869:
3870: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
3871: 1990 vp. - KK n:o 569 3
3872:
3873:
3874:
3875:
3876: Tili Riksdagens Herr Talman
3877: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hålls i skick. Dessutom torde Kola-projektet
3878: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse föranleda att förbättring av vissa vägavsnitt
3879: nr 1725 av den 19 oktober 1990 tili vederbö- påskyndas. I Lapplands vägdistrikt finns
3880: rande medlem av statsrådet översänt avskrift många vägar som är livligare trafikerade än
3881: av följande av riksdagsman Kimmo Sarapää den ifrågavarande vägen. På ca 300 kilometer
3882: undertecknade spörsmål nr 569: grusväg trafikerar över 200 bilar per dygn, och
3883: på ca 1 300 km grusväg är biltätheten 100 bilar
3884: Ämnar Regeringen omedelbart vidta per dygn.
3885: åtgärder för grundreparation av lands- En pian för förbättring av vägavsnittet
3886: vägen Köngäs-Hanhimaa, och Köngäs-Hanhimaa gjordes på sin tid med
3887: ämnar Regeringen påskynda utarbe- tanke på eventuellt sysselsättningsarbete. I Kit-
3888: tandet av en pian för förbättringsåtgär- tilä kommun har man dock funnit mera bråd-
3889: der på gångstig Hanhimaa- Pokka? skande och med tanke på sysselsättningsläget
3890: mera stadigvarande projekt.
3891: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Under de senaste åren har vägsträckan Yl-
3892: samt anföra följande: läsjärvi-Ruottama, som blir färdig 1992, varit
3893: det största projektet. Som fortsättning på detta
3894: Det nordligaste Lapplands tvärförbindelser projekt borde vägsträckan Ruottama-Kittilä
3895: består nuförtiden av landsväg nr 955 på sträck- omedelbart förbättras. Om vägsträckan Rau-
3896: an Kittilä-Kiistala-Pokka-Enare. Sträckan hala-Kutuniva byggs ut kommer detta att
3897: Kiistala-Pokka, som är 45 km lång, är nuför- förbättra förbindelsen från Jerisjärvi och Pal-
3898: tiden grusbelagd. I framtiden planeras tvärför- lastunturi områdena tili Kittilä flygfålt. Dessa
3899: bindelse längs den nämnda vägsträckan tre projekt förutsätter medel om 45 milj. mk
3900: Sirkka-Köngäs-Hanhimaa-Pokka-Enare, under åren 1991-1993. Under de närmaste
3901: som för närvarande på sträckan Köngäs- åren skall också vägsträckan och bron på
3902: Pokka är en 58 km lång grusväg. stamväg nr 79 vid byn Kaukonen förverkligas.
3903: Förbättring av vägförbindelsen var tidigare Projektets kostnadsberäkning uppgår tili 27
3904: med i vägverkets femårsplan, men har seder- milj. mk.
3905: mera uppskjutits eftersom medlen för finansie- Förbättringen av vägsträckan Köngäs-
3906: ring av väghållningen inte har ökat enligt Hanhimaa-Pokka kommer att ske först i
3907: förväntningarna. Förbättringen av ifrågavaran- slutet av 1990-talet. Helhetskostnaderna för
3908: de väg har uppskjutits eftersom trafiken på den projektet, planeringen inberäknad, beräknas bli
3909: är rätt så gles. På sträckan Köngäs-Hanhi- ca 75 milj. mk. Planeringen av ifrågavarande
3910: maa uppgår dygnstrafiken tili ca 220 bilar, och avsnitt görs först när möjligheterna att förverk-
3911: på sträckan Hanhimaa-Pokka är bilarnas liga finansieringen av projektet är bättre än för
3912: antal 80 st per dygn. närvarande. Utarbetandet av planer för väg-
3913: I Lapplands vägdistrikt finns andra mer sträckan Hanhimaa-Pokka ingår därför inte i
3914: brådskande projekt. Inom de närmaste åren är progammen under de närmaste åren.
3915: det viktigt att se tili att det belagda vägnätet
3916: Helsingfors den 13 november 1990
3917:
3918: Trafikminister Ilkka Kanerva
3919: 1990 vp.
3920:
3921: Kirjallinen kysymys n:o 570
3922:
3923:
3924:
3925:
3926: Kokko ym.: Kaikkien maidontuottajien osallistumisesta maidon-
3927: tuottajien vientivastuun kattamiseen
3928:
3929:
3930:
3931: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3932: Maitovalmisteiden viennin hinnanerokor- Edellä mainitussa vientivastuuta tasoittavas-
3933: vauksia alennettiin vuonna 1986 vuositasolla sa vapaaehtoisessa maitorahastossa ovat mu-
3934: noin 80 milj. markkaa. Tänä vuonna hinnan- kana vain Keskuskunta Enighetenin ja Valion
3935: erokorvauksia on jälleen pienennetty vuosita- jäsenmeijerit. Rahaston hallinnossa ovat lisäksi
3936: solla laskien noin 200 milj. markalla. Tämän asiantuntijoina mukana maa- ja metsätalousmi-
3937: vuoden todellisilla vientitarpeilla punnittuna nisteriön, maatilahallituksen ja MTK:n edusta-
3938: leikkausten vaikutus on yhteensä jo noin 11 jat. Kaikki Enigheteniin tai Valioon kuulumat-
3939: penniä litra koko meijeriin lähetettävän mai- tomat meijerit ovat ilmoittaneet jäävänsä ra-
3940: don määrälle. haston ulkopuolelle, eivätkä niiden maidonlä-
3941: Suoraviivaisesti toteutettuna leikkausten vai- hettäjät siten osallistu yhteisen vientivastuun
3942: kutus olisi kohdistunut vain vientituotteita, tasoittamiseen. Osa näistä meijereistä käyttää
3943: lähinnä voita ja juustoja valmistaviin meijerei- kaiken lisäksi häikäilemättä tilannetta hyväk-
3944: hin ja niiden maidontuottajiin. Nestemäisiä seen mainostamalla jopa lehti-ilmoituksin, et-
3945: maitotuotteita ja kotimaankaupan valmisteita teivät ne vähennä maitotileistä seitsemän pen-
3946: jalostavien meijereiden maidontuottajat eivät nin tasausmaksua kuten naapurimeijerit teke-
3947: olisi joutuneet lainkaan kärsimään leikkausten vät. Tarkoituksena on tällä houkutella tuottajia
3948: vaikutuksista. Tuottajahintaerot olisivat olleet meijerin vaihtoon.
3949: jopa yli 20 penniä litralta riippuen meijerin Yhteisvastuuperiaatteen ja yleisen oikeusta-
3950: jalostussuunnasta. Eniten olisivat kärsineet ke- jun mukaan valtiovallan meijeriteollisuuteen
3951: hitysalueiden maidontuottajat. kohdistamien rasitteiden tulisi kohdistua sa-
3952: Ylituotantomaitoa tuottavia lehmiä ja mai- malla tavalla kaikkiin maidontuottajiin. Tätä
3953: dontuottajia ei voida erikseen nimetä. Maidon- periaatetta valtio noudattaa kerätessään maa-
3954: tuotannon kokonaismäärä on ratkaiseva, ei se, taloustulolaissa mainitun 3 miljoonan voikilon
3955: miten jalostus meijerien kesken on jakaantunut. vientikustannukset tasapuolisesti meijerikiintiö-
3956: Tästä syystä osuusmeijerijärjestö perusti va- lain perusteella tasan kaikilta maitolitroilta.
3957: paaehtoisen viennintasausrahaston, jonka kaut- Myös maidon rasvaan kohdistuva vientikustan-
3958: ta vientivastuurasitus tasoittuisi kaikkia mai- nusmaksu kohtelee kaikkia tuottajia samalla
3959: dontuottajia samalla tavalla koskevaksi. tavalla. Vain vientikustannusvarojen leikkaus
3960: Aluksi rahasto peri tasausmaksuja kolme ei ole tasapuolinen vaikutuksiltaan.
3961: penniä litra. Viime kevään leikkausten jälkeen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3962: tuottajilta maitorahastoon perittävä tasaus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3963: maksu jouduttiin nostamaan seitsemään pen- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3964: niin litra. Vielä puuttuva neljän pennin osuus jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3965: oli tarkoitus kattaa osittain meijerikustannus-
3966: ten säästöllä, osittain kuluttajahintojen koro-
3967: tuksella. Tästä oli kuitenkin luovuttava, koska Onko Hallitus tietoinen maidon hin-
3968: kilpailuvirasto uhkasi toteuttaa silloin maito- nanerokorvausten leikkausten aiheutta-
3969: tuotteita koskevan hintasulun. Näin ollen ra- masta eriarvoisuudesta ja epäoikeuden-
3970: haston varat eivät riitä täydelliseen tasaukseen, mukaisuudesta maidontuottajien välillä,
3971: vaan se velkaantuu kaiken aikaa. ja
3972: 200070S
3973: 2 1990 vp. - KK n:o 570
3974:
3975: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kaik- misen kustannuksiin riippumatta siitä,
3976: ki maidontuottajat saadaan tasaveroi- mihin meijeriin maito lähetetään?
3977: sesti osallistumaan vientivastuun katta-
3978: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
3979:
3980: Heikki Kokko Esko Jokiniemi Markku Lehtosaari
3981: Pauli Saapunki Aapo Saari Jukka Vihriälä
3982: 1990 vp. - KK n:o 570 3
3983:
3984:
3985:
3986:
3987: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3988: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa on myös viejäliikkeiden etujen mukaista. Kiin-
3989: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teät vientituet asetettiin alhaisemmiksi, mitä
3990: olette 19 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn viejäliikkeiden esittämät tuen tarvelaskelmat
3991: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston osoittivat. Kyseisen menettelyn tarkoituksena
3992: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- oli saattaa tuettu vienti kotimaanmyyntiä epä-
3993: edustaja Kokon ym. näin kuuluvasta kirjalli- ed ullisemmaksi.
3994: sesta kysymyksestä n:o 570: Maitovalmisteiden vientitukien määrittämis-
3995: tä on osittain vaikeuttanut se, että tuottajamai-
3996: Onko Hallitus tietoinen maidon hin- don eri aineosien hinnoittelu ja toisaalta mai-
3997: nanerokorvausten leikkausten aiheutta- tovalmisteiden tukkuhinnoittelu ovat eriytyneet
3998: masta eriarvoisuudesta ja epäoikeuden- toisistaan. Tuottajamaidon hinnoittelussa pai-
3999: mukaisuudesta maidontuottajien välillä, nopistettä on selvästi siirretty rasvasta valkuai-
4000: ja seen. Hinnoittelun muutoksella on pyritty alen-
4001: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kaik- tamaan maidon rasvapitoisuutta. Maitovalmis-
4002: ki maidontuottajat saadaan tasaveroi- teiden tukkuhinnoittelussa meijeriteollisuus ei
4003: sesti osallistumaan vientivastuun katta- ole katsonut voivansa tehdä vastaavia muutok-
4004: misen kustannuksiin riippumatta siitä, sia yhtä nopeasti. Tuottajamaidon hinnoittelus-
4005: mihin meijeriin maito lähetetään? sa tehdyt muutokset on osittain otettu huo-
4006: mioon eri maitovalmisteiden kiinteitä vientitu-
4007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kia määritettäessä. Ratkaisut ovat ilmeisesti
4008: vasti seuraavaa: merkinneet sitä, että vientiin menevän voin
4009: valmistuksen suhteellinen kannattavuus on hei-
4010: Maataloustuotteiden vientikustannusten jako kentynyt.
4011: valtion ja maataloustuottajien kesken perustuu Osa osuusmeijereistä on perustanut rahas-
4012: maataloustulolakiin (736/89). Valtioneuvosto ton, jonka eräänä tavoitteena on tasata eri-
4013: on päättänyt viennin yhteydessä maksettavista tyyppisten meijereiden tilityskykyjen eroja. Eri
4014: hinnanerokorvauksista maataloustuloasetuksen maitovalmisteiden viennin hinnanerokorvaus-
4015: (1081/89) nojalla kauppa- ja teollisuusministe- ten taso voi osaltaan vaikuttaa meijerin tilitys-
4016: riön esittelystä. Maatalouden markkinointineu- kykyyn. Meijereiden tilityskyvyn kehitys riip-
4017: voston tehtävänä on asetuksensa (1155/89) puu osittain myös siitä, miten meijeriteollisuu-
4018: perusteella seurata maataloustuotteiden tavoi- den rakennetta ja tehokkuutta onnistutaan
4019: tehintojen toteutumista ja ryhtyä tarvittaessa parantamaan. Hallitus on tietoinen siitä, että
4020: toimenpiteisiin sovittujen hintojen saavuttami- osa meijereistä ei osallistu maitorahastosta ai-
4021: seksi. heutuviin kustannuksiin. Hallitus ei kuitenkaan
4022: Vuoden 1990 aikana useimpien maatalous- aio ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla mai-
4023: tuotteiden viennin yhteydessä on otettu käyt- torahastoon osallistuminen tehtäisiin lakisää-
4024: töön määräajan voimassa olevat kiinteät vien- teiseksi. Hallitus tulee selvittämään maidon
4025: tituet aikaisemmin määriteltyjen niin sanottu- tuottajahintojen meijerikohtaista kehitystä ja
4026: jen vientitakuuhintojen asemesta. Järjestelmän ottamaan selvityksen tulokset tarvittaessa huo-
4027: muutoksella on pyritty siihen, että mahdolli- mioon viennin hinnanerokorvauksista päättäes-
4028: simman hyvien vientihintojen saavuttaminen sään.
4029: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
4030:
4031: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
4032: 4 1990 vp. - KK n:o 570
4033:
4034:
4035:
4036:
4037: Till Riksdagens Herr Talman
4038: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vad exportfirmornas kalkyler över behovet av
4039: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse stöd angav. Avsikten med förfarandet var att
4040: av den 19 oktober 1990 till vederbörande den understödda exporten skall bli olönsam-
4041: medlem av statsrådet översänt avskrift av mare än den inhemska försäljningen.
4042: följande av riksdagsman Kokko m.fl. under- Fastställandet av exportstöden för mjölkpro-
4043: tecknade spörsmål nr 570: dukter har delvis försvårats av att det har skett
4044: en differentiering mellan prissättningen av oli-
4045: Är Regeringen medveten om viiken ka ingredienser i producenternas mjölk å ena
4046: olikvärdighet och orättvisa nedskär- sidan och partiprissättningen av mjölkproduk-
4047: ningarna i prisskillnadsersättningarna ter å andra sidan. Tyngdpunkten i prissättning-
4048: för mjölk åstadkommer mellan mjölk- en av producenternas mjölk har klart förskju-
4049: producenterna och tits från fett tili äggvita. Med hjälp av ändring-
4050: vad ämnar Regeringen göra för att en i prissättningen har man strävat efter att
4051: alla mjölkproducenter skall fås att på sänka fetthalten i mjölk. Vid partiprissättning-
4052: ett rättvist sätt delta i kostnaderna för en av mjölkprodukter har mejeriindustrin inte
4053: täckandet av exportansvaret oberoende ansett sig kunna göra motsvarande ändringar
4054: av till vilket mejeri mjölken levereras? lika snabbt. Ändringarna i prissättningen av
4055: producenternas mjölk har delvis beaktats vid
4056: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fastställandet av fasta exportstöd för olika
4057: samt anföra följande: mjölkprodukter. A vgörandena har uppenbarli-
4058: gen inneburit att den relativa lönsamheten
4059: Fördelningen av exportkostnaderna för lant- beträffande tillverkningen av smör för export
4060: bruksprodukter mellan staten och lantbruks- har försämrats.
4061: producenterna baserar sig på lantbruksin- En del av andelsmejerierna har grundat en
4062: komstlagen (736/89). Statsrådet har med stöd fond, med uppgift bl.a. att utjämna skillnader-
4063: av lantbruksinkomstförordningen (1081/89) vid na i olika slags mejeriers redovisningsförmåga.
4064: föredragning från handels- och industriministe- Nivån på prisskillnadsersättningarna i sam-
4065: riet beslutat om prisskillnadsersättningar som band med export av olika mjölkprodukter kan
4066: betalas i samband med export. Marknadsfö- för sin del påverka mejeriets redovisningsför-
4067: ringsrådet för lantbruket skall på grundval av måga. Utvecklingen av mejeriernas redovis-
4068: förordning (1155/89) följa iakttagandet av ningsförmåga beror också delvis på hur man
4069: riktpriserna på lantbruksprodukter och vid lyckas förbättra mejeriindustrins uppbyggnad
4070: behov vidta åtgärder för att de överenskomna och effektivitet. Regeringen är medveten om att
4071: priserna skall uppnås. en del av mejerierna inte deltar i de kostnader
4072: I samband med exporten av de flesta lant- som föranleds av mjölkfonden. Regeringen
4073: bruksprodukter har under 1990 införts fasta ämnar dock inte vidta åtgärder genom vilka ett
4074: exportstöd, som gäller en viss tid, i stället för deltagande i mjölkfonden blir lagstadgat. Re-
4075: de tidigare s.k. exportgarantipriserna. Genom geringen kommer att utreda utvecklingen av
4076: ändringen av systemet har avsikten varit att det mjölkproducentpriserna för mejerier och vid
4077: också skallligga i exportfirmornas intressen att behov beakta resultaten av utredningen när
4078: uppnå så bra exportpriser som möjligt. De beslut fattas om prisskillnadsersättningar i
4079: fasta exportstöden fastställdes att vara lägre än samband med export.
4080: Helsingfors den 20 november 1990
4081:
4082: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
4083: 1990 vp.
4084:
4085: Kirjallinen kysymys n:o 571
4086:
4087:
4088:
4089:
4090: Alaranta ym.: Leimaveron poistamisesta vammaispalvelua kos-
4091: kevista muutoksenhakupäätöksistä
4092:
4093:
4094: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4095: Vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden koittamalla tavalla. Vammaispalvelulaki onkin
4096: 1988 alussa. Laki on niin sanottu puitelaki, vaarassa vesittyä, koska edellä mainittu leima-
4097: jonka normiohjaus on korvattu paikallisia ja vero estää kansalaisia hakemasta muutosta
4098: yksilön olosuhteita korostavana harkinnalla. heidän mielestään epäoikeudenmukaisiin ja
4099: Kunnan tasolla tehdystä päätöksestä voi hakea vääriin päätöksiin.
4100: muutosta lääninoikeudelta ja korkeimmalta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4101: hallinto-oikeudelta. Vammaisen kansalaisen oi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4102: keusturvan kannalta on erittäin tärkeää, että kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4103: valitustie on olemassa. Muutoshakemusten yh- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4104: teydessä on käynyt ilmi, että korkein hallinto-
4105: oikeus perii usean sadan markan leimaveron
4106: vammaispalvelulain perusteella tehtyjen pää- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4107: tösten muutoshakemuksista. Jos tällainen me- siin vammaispalvelulain perusteella teh-
4108: nettely jatkuu, vammaisten kansalaisten oi- dyistä muutoshakemuksista perityn lei-
4109: keusturva ei toteudu vammaispalvelulain tar- maveron poistamiseksi?
4110: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
4111:
4112: Juhani Alaranta Annikki Koistinen Hannele Pokka
4113: Matti Väistö Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko
4114: Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Anneli Jäätteenmäki
4115: Pekka Leppänen
4116:
4117:
4118:
4119:
4120: 2000708
4121: 2 1990 vp. - KK n:o 571
4122:
4123:
4124:
4125:
4126: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4127: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa annettua päätöstä pitää toimeentulotukea kos-
4128: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kevana asiana, on oikeuskäytännössä ratkaise-
4129: olette 19 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn matta.
4130: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Tuomioistuinten toimituskirjoista suoritetta-
4131: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vaa leimaveroa koskevia säännöksiä ollaan
4132: edustaja Juhani Alarannan ym. näin kuuluvas- parhaillaan uudistamassa. Tavoitteena on, että
4133: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 571: tuomioistuinten toimituskirjoista suoritettavas-
4134: ta leimaverosta luovuttaisiin ja luotaisiin tuo-
4135: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- mioistuimiin yhtenäinen maksujärjestelmä.
4136: siin vammaispalvelulain perusteella teh- Tuomioistuinten toiminnasta aiheutuvat menot
4137: dyistä muutoshakemuksista perityn lei- katettaisiin osittain näiden palveluja käyttäviltä
4138: maveron poistamiseksi? asian osaisilta.
4139: Oikeusministeriö on asettanut työryhmän,
4140: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jonka tehtävänä on laatia tuomioistuinten ja
4141: vasti seuraavaa: eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis-
4142: ta perittäviä maksuja koskeva lainsäädäntö.
4143: Leimaverolain 12 §:n 1 momentin 5 kohdan Työryhmälle asetettu määräaika päättyy
4144: mukaan leimaverosta vapaita ovat toimituskir- 28.2.1991. Tarkoituksena on luopua leimave-
4145: jat asioissa, jotka koskevat muun muassa toi- ron perimisestä myös korkeimman hallinto-
4146: meentulotukea ja invalidirahaa. Vammaisuu- oikeuden toimituskirjoista ja siirtyä perimään
4147: den perusteella järjestettävistä palveluista ja maksua, joka määräytyisi kustannusten perus-
4148: tukitoimista annettu laki on korvannut invalii- teella. Kun maksujen suuruus tulee määrittää
4149: dihuoltolain. Vammaispalvelulakia koskevan siten, että oikeusturvan saaminen ei siitä syystä
4150: hallituksen esityksen perustelujen mukaan se estyisi, joudutaan osasta toimituskirjoja peri-
4151: täydentää yleisiä sosiaalipalveluja ja toimeen- mään kokonaiskustannuksia alempi maksu tai
4152: tuloturvaa säätetevää sosiaalihuoltolakia. säätämään ne maksusta vapaiksi.
4153: Leimaverolain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin
4154: ei ole lueteltu kaikkia lakeja, joita koskevissa sovellettavan maksujärjestelmän yhteydessä tu-
4155: asioissa toimituskirjat ovat leimaverosta vapai- lee ratkaistavaksi eräiden päätösten kokonais-
4156: ta, vaan säännöstä joudutaan tulkitsemaan kustannuksia alempi maksu tai maksuttomuus.
4157: kunkin toimituskirjan kohdalla erikseen. Sään- Tässä yhteydessä ratkaistaan myös vammais-
4158: nöksen tulkinnasta ei ole olemassa korkeim- palvelulain mukaisista päätöksistä suoritetta-
4159: man hallinto-oikeuden kantaa, joten kysymys vaksi tuleva maksu.
4160: siitä, voitaisiinko vammaispalvelulain nojalla
4161: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
4162:
4163: Ministeri Ulla Puolanne
4164: 1990 vp. - KK n:o 571 3
4165:
4166:
4167:
4168:
4169: Tili Riksdagens Herr Talman
4170: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ett ärende beträffande utkomststöd har därför
4171: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse inte besvarats genom rättspraxis.
4172: av den 19 oktober 1990 tili vederbörande En revision av stadgandena om sådan stäm-
4173: medlem av statsrådet översänt avskrift av pelskatt som betalas för domstolarnas expedi-
4174: följande av riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. tioner pågår som bäst. Avsikten är att stäm-
4175: undertecknade spörsmål nr 571: pelskatten för expeditionerna skall frångås och
4176: ett enhetligt betalningssystem skapas för dom-
4177: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för stolarna. De utgifter som föranleds av dom-
4178: att avskaffa den stämpelskatt som upp- stolsverksamheten skall delvis täckas av de
4179: bärs för ändringssökande med stöd av parter som använder dessa tjänster.
4180: lagen om handikappservice? Justitieministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
4181: med uppgift att utarbeta en lagstiftning om
4182: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- avgifter som uppbärs för domstolarnas och
4183: samt anföra följande: vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestatio-
4184: ner. Tidsfristen för arbetsgruppen går ut den 28
4185: Enligt 12 § l mom. 5 punkten lagen angåen- februari 1991. Avsikten är att även stämpel-
4186: de stämpelskatt är expeditioner i ärenden som skatten för högsta förvaltningsdomstolens ex-
4187: berör bl.a. utkomststöd och invalidpenning peditioner skall frångås samt att en avgift som
4188: befriade från stämpelskatt. Lagen om service bestäms utgående från kostnaderna skall upp-
4189: och stöd på grund av handikapp har ersatt bäras i stället. Då storleken av avgifterna skall
4190: lagen om invalidvård. Enligt motiveringen i fastställas så att rättsskyddet inte blir lidande,
4191: regeringens proposition med förslag tili den måste avgiften för en del av expeditionerna
4192: förstnämnda lagen kompletterar den social- vara mindre än totalkostnaderna eller också
4193: vårdslagen som reglerar socialservicen och ut- måste det stadgas att expeditionerna skall vara
4194: komststödet. avgiftsfria.
4195: I 12 § 1 mom. 5 punkten lagen angående I samband med att det betalningssystem som
4196: stämpelskatt räknas inte upp alla de lagar i skall tillämpas på högsta förvaltningsdomsto-
4197: ärenden gällande vilka expeditioner är befriade lens beslut utarbetas skall även frågan om lägre
4198: från stämpelskatt, utan stadgandet måste toi- avgift eller befrielse från avgift för totalkostna-
4199: kas separat för varje expedition. Högsta för- derna för vissa beslut avgöras. I samband
4200: valtningsdomstolen har inte tagit ställning be- därmed avgörs också frågan om den avgift som
4201: träffande tolkningen av stadgandet. Frågan om skall betalas för beslut med stöd av lagen om
4202: huruvida ett beslut som utfårdats med stöd av handikappservice.
4203: lagen om handikappservice kan anses utgöra
4204: Helsingfors den 15 november 1990
4205:
4206: Minister Ulla Puolanne
4207: 1990 vp.
4208:
4209: Kirjallinen kysymys n:o 572
4210:
4211:
4212:
4213:
4214: P. Lahtinen: Tulopoliittisen kokonaisratkaisun piirissä olevien
4215: kansalaisten toimeentulon parantamisesta
4216:
4217:
4218: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4219:
4220: Valtiovalta on työmarkkinaosapuolten ohel- koskee ja jotka sopimuskauden aikana eivät ole
4221: la yksi kolmikantasopimusten osapuoli. Sen saaneet tämän ratkaisun yli meneviä palkka-
4222: rooli on kuitenkin vuosien varrella muuttunut tai muita etuja, kuten esimerkiksi matalapalk-
4223: huomattavasti. Aiemmin valtiovalta oli muka- ka-aloilla on tapahtunut. Verouudistuksen
4224: na rakentamassa sosiaalipaketteja näihin rat- reaalituloja kohottava vaikutuskaan ei kohtele
4225: kaisuihin. Pakettien vaikutukset otettiin aina kaikkia kansalaisia tasapuolisesti.
4226: huomioon tuloratkaisun kokonaisvaikutuksia Kun samanaikaisesti suomalaisten yritysten
4227: laskettaessa. Nykyinen käytäntö poikkeaa tästä tuottamat pääomat viedään ulkomaille, eivät
4228: menettelystä. Valtio on mukana tuloratkaisuis- ne siellä työllistä Suomen kansalaisia eivätkä
4229: sa, mutta ei entiseen tapaan sosiaalipaketin edesauta yritysten kilpailukyvyn kehittymistä
4230: rakentajana vaan entistä enemmän puuttumas- Suomessa. Tästä työnantajien holtittomuudesta
4231: sa myös palkkaratkaisuihin. Se on myös huo- koituvan taakan kantavat saneerausten kohtee-
4232: nontanut sosiaalietuja, vaikka niiden vaikutuk- na irtisanotut tai lomautetut työntekijät. Näillä
4233: set ovat aikanaan olleet osa tuloratkaisuja. menettelytavoilla ei teollinen toiminta voikaan
4234: Sopimusosapuolena valtiovalta on siis antanut olla tuloksellista.
4235: toisella kädellä ja ottanut toisella. Kun työ on ihmisen perusoikeus ja työtulo
4236: Kun valtiovalta edelleen- vaikkakin uudes- hänen ainoa oikeutensa elämisen mahdollisuu-
4237: sa roolissa - on mukana tuloratkaisuissa, teen, niin tulisi valtiovallan ryhtyä muihinkin
4238: esitän muutamia arvioita, joihin toivon minis- toimenpiteisiin kuin työntekijöiden pakottami-
4239: teriöitä tai vastaavalta ministeriitä vastauksia. seen tuloratkaisuihin.
4240: Nyt voimassa oleva tuloratkaisu runnottiin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4241: läpi "keppien ja porkkanoiden" kera ja myös tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4242: käyttäen enemmistövaltaa joidenkin ammatti- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4243: liittojen johtotasolla, vastoin jäsenistön tahtoa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4244: Hallitus käytti tiedossa olevia painostuskei-
4245: noja vapaata ammattiyhdistysliikettä vastaan. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4246: Sen jälkeen kun tuloratkaisu saatiin aikaan, ryhtyä tuloratkaisun piirissä olevien
4247: on tilanne oleellisesti muuttunut, eikä vastaa kansalaisten toimeentulon kohottami-
4248: enää tuloratkaisulle asetettuja, valtiovallankin seksi, ja
4249: hyväksymiä lähtökohtia. miten Hallitus aikoo turvata teolli-
4250: Hinnat, maksut, vuokrat, korot, yleensä elin- suudesta irtisanottujen työntekijöiden ja
4251: kustannukset ovat nousseet huimasti kuluneen heidän perheidensä elinmahdollisuudet
4252: sopimuskauden aikana. Tämä tietää selvää sekä tulopoliittisen ratkaisun toteutumi-
4253: reaaliansioiden laskua niille, joita tuloratkaisu sen?
4254:
4255: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
4256:
4257: Pertti Lahtinen
4258:
4259:
4260:
4261:
4262: 200070S
4263: 2 1990 vp. - KK n:o 572
4264:
4265:
4266:
4267:
4268: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4269:
4270: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nen, palkansaajien käytettävissä olevien reaali-
4271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tulojen kasvun jatkuminen, inflaation hidasta-
4272: olette 22 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn minen ja ulkoisen velkaantumisen hallinta.
4273: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Sopimuksen tavoitteena on nostaa palkansaa-
4274: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- jien käytettävissä olevia reaalituloja yhteensä
4275: edustaja Pertti Lahtisen näin kuuluvasta kirjal- 4,5 % vuosina 1990--1991. Näiden tavoitteiden
4276: lisesta kysymyksestä n:o 572: toteuttaminen on tässä tilanteessa ollut parhai-
4277: ten mahdollista pitämällä niroelliskorotukset
4278: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mahdollisimman pieninä.
4279: ryhtyä tuloratkaisun piirissä olevien Työntekijäjärjestöjen, työnantajajärjestöjen
4280: kansalaisten toimeentulon kohottami- ja valtion kolmikantaperiaatteella muodostama
4281: seksi, ja tulopoliittinen selvitystoimikunta julkaisi
4282: miten Hallitus aikoo turvata teolli- 18.10.1990 laskelmansa taloudellisesta kehityk-
4283: suudesta irtisanottujen työntekijöiden ja sestä. Toimikunta totesi, että raakaöljyn hinta-
4284: heidän perheidensä elinmahdollisuudet tason noususta huolimatta inflaatio Suomessa
4285: sekä tulopoliittisen ratkaisun toteutumi- on pysynyt kohtuullisena ja jäänee joulukuusta
4286: sen? 1989 joulukuuhun 1990 Kallion tulopoliittisen
4287: sopimuksen indeksirajan 5,7% tuntumaan.
4288: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Kysyjän arvio elinkustannusten nopeasta enna-
4289: taen seuraavaa: koimaaomasta noususta ei siis pidä paikkaan-
4290: sa.
4291: Valtion ja hallituksen rooli tulopoliittisten Tulopoliittisen selvitystoimikunnan arvion
4292: kokonaisratkaisujen yhtenä osapuolena on mukaan ansiotaso nousee viime vuoden lopusta
4293: vaihdellut ratkaisusta toiseen. Viime vuosina tämän vuoden loppuun keskimäärin 9,1 %.
4294: hallituksen osuus ei ole korostunut aikaisem- Kallion tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa
4295: paan verrattuna. Tämä koskee myös palkka- mukana olleiden ansiotason nousu on keski-
4296: ratkaisun tasoa, jonka suhteen - toisin kuin määrin yhden prosenttiyksikön alhaisempi,
4297: kysymyksessä sanotaan - valtion vaikuttamis- mitä kuitenkin tasoittavat viime vuoden lopulle
4298: pyrkimykset tai vaikutusmahdollisuudet eivät ajoittuneet korotukset valtion ja kaupan sekto-
4299: ole lisääntyneet. Valtio on täysimääräisesti reilla. Täten reaalinen ansiotaso nousi selvästi
4300: pitänyt kiinni tulopoliittisten ratkaisujen yhtey- kaikilla, myös Kallion ratkaisuun liittyneillä
4301: dessä sovituista sosiaaliturvan ja sosiaalietujen ryhmillä.
4302: parannuksista eikä ole purkanut aiempia pää- Ansiotason nousun lisäksi työntekijöiden
4303: töksiään. reaalista ostovoimaa ovat parantaneet tulove-
4304: Suomessa on viime vuosina aikaisempaa rotuksen keventyminen ja lisääntyneet tulon-
4305: kohtuullisemmassa määrin pystytty mitoitta- siirrot. Tuloverotuksen ja lapsilisien muutokset
4306: maan palkkojen sopimuskorotuksia kansanta- yhdessä, koko hallituskauden yli tarkasteltuina
4307: louden kokonaisvaatimusten mukaisiksi. Tässä merkitsevät hyvin tasaista 3--4 %:n lisäystä
4308: ei ole ollut kysymys valtion sanelusta vaan palkansaajien käytettävissä oleviin tuloihin lä-
4309: kaikkien osapuolten yhteisymmärryksestä, jon- hes kaikissa tuloryhmissä.
4310: ka mukaan koko kansantalouden ja myös Kallion sopimuksessa asetettiin tavoitteeksi
4311: työntekijöiden etujen mukaista on mitoittaa nostaa palkansaajien käytettävissä olevia reaa-
4312: palkankorotukset niin, että kansantalouden ta- lituloja. Vuoden 1990 aikana nämä tulot nou-
4313: sapainoiselle kehitykselle ei tätä kautta luoda sevat 2,5 %. Nousu olisi ollut yli 3,5 %, mikäli
4314: esteitä. viime vuoden verotuksen veronpalautukset ei-
4315: Tammikuussa 1990 allekirjoitetun kaksivuo- vät olisi siirtyneet ensi vuoteen. Tämä keski-
4316: tisen talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkai- määräinen nousu turvaa käytännössä reaalisen
4317: sun päätavoitteina ovat työllisyyden turvaami- ostovoiman kasvun kaikille Kallion sopimuk-
4318: 1990 vp. - KK n:o 572 3
4319:
4320: sen piirissä oleville palkansaajille, myös niille, kasvamaan. Hallitus on erilaisin toimenpitein
4321: joiden osalta palkkaliukumat ovat jääneet hy- korottanut työttömyyspäivärahan suuruutta ja
4322: vin vähäisiksi. Lisäksi on huomattava, että laajentanut työttömyysturvan kattavuutta.
4323: Kallion sopimuksen mukaisesti ensi vuoden Näitä toimenpiteitä on yksityiskohtaisemmin
4324: alkupuolella myönnetään palkkakehityksessä käsitelty valtioneuvoston eduskunnalle
4325: jälkeen jääneille ryhmille vuoden 1990 ansioke- 8.11.1990 jättämässä selonteossa työllisyyslain
4326: hitystakuun aiheuttama korotus ja vuoden työvoima- ja sosiaalipoliittisista vaikutuksista
4327: 1991 ansiokehitystakuun ennakko. sekä toimeenpanosta.
4328: Tämän hallituksen aikana työttömyys on Hallitus suhtautuu vakavasti työttömyyden
4329: Suomessa vähentynyt. Työllisyyspoliittisilla toi- kasvun uhkaan. Nykyisen työttömyysturvan
4330: menpiteillä ja mm. uuden työllisyyslain avulla ylläpitämisen ja kehittämisen ohella on pääpai-
4331: on pyritty suuntaamaan voimavaroja työttö- no myös tulevaisuudessa annettava toimenpi-
4332: mien työllistämiseen. Taloudellisen kehityksen teille, jotka kohdistuvat työttömyyden torjumi-
4333: nyt hidastuessa on ilmeistä, että näistä toimen- seen ja työttömien työllistämiseen.
4334: piteistä huolimatta työttömyys tulee Suomessa
4335: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
4336:
4337: Pääministeri Harri Holkeri
4338: 4 1990 vp. - KK n:o 572
4339:
4340:
4341:
4342:
4343: Till Riksdagens Herr Talman
4344:
4345: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen komster som står till löntagarnas förfogande,
4346: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse minska inflationen och få kontroll över skuld-
4347: av den 22 oktober 1990 till vederbörande sättningen till utlandet. Avtalets mål är att höja
4348: medlem av statsrådet översänt avskrift av de realinkomster som står till löntagarnas
4349: följande av riksdagsman Pertti Lahtinen under- förfogande med sammanlagt 4,5 % åren
4350: tecknade spörsmål nr 572: 1990--1991. 1 nuvarande situation har dessa
4351: mål bäst kunnat nås genom att de nominella
4352: Vilka åtgärder ämnar Regeringen höjningarna hållits på en så låg nivå som
4353: vidta i syfte att förbättra utkomsten för möjligt.
4354: de medborgare som omfattas av inkomst- Utredningskommissionen för inkomstpoli-
4355: uppgörelsen och tiska frågor, som enligt trepartsprincipen består
4356: på vilket sätt ämnar Regeringen tryg- av företrädare för arbetstagarorganisationerna,
4357: ga existensmöjligheterna för uppsagda arbetsgivarorganisationerna och staten, publi-
4358: arbetstagare inom industrin och deras cerade 18.10.1990 sina kalkyler över den eko-
4359: familjer samt verkställandet av den in- nomiska utvecklingen. Kommissionen konsta-
4360: komstpolitiska uppgörelsen? terade att inflationen i Finland hållits på en
4361: skälig nivå, trots att priset på råolja har stigit,
4362: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- och torde för tiden från december 1989 till
4363: samt anföra följande: december 1990 hålla sig kring den indexgräns
4364: på 5, 7 % som nämns i Kallios inkomstpolitiska
4365: Statens och regeringens roll som en part i de uppgörelse. Spörsmålsställarens uppfattning att
4366: inkomstpolitiska helhetsuppgörelserna har va- levnadskostnaderna har ökat i en snabb och
4367: rierat från uppgörelse till uppgörelse. De senas- oförutsedd takt håller således inte streck.
4368: te åren har regeringens roll inte varit större än Utredningskommissionen för inkomstpoli-
4369: tidigare. Detta gäller också löneuppgörelsen, i tiska frågor har räknat ut att förtjänstnivån
4370: fråga om viiken - i motsats till vad som sägs från utgången av senaste år till utgången av
4371: i spörsmålet - statens påverkningsförsök och innevarande år stiger med i medeltal 9,1 %.
4372: påverkningsmöjligheter inte har ökat. Staten För dem som har omfattats av Kallios in-
4373: har till fullo hållit fast vid de förbättringar av komstpolitiska helhetsuppgörelse är förtjänst-
4374: socialskyddet och de sociala förmånerna som nivåstegringen i medeltal en procentenhet
4375: har avtalats i samband med de inkomstpoli- mindre. Denna skillnad jämnas dock ut av de
4376: tiska uppgörelserna och har inte återtagit tidi- höjningar inom den statliga sektorn och han-
4377: gare beslut. deln som gjordes i slutet av senaste år. Den
4378: 1 Finland har de avtalsbaserade lönehöjning- reella förtjänstnivån steg sålunda klart för alla,
4379: arna de senaste åren i rimligare mån än tidigare även för de grupper som antog Kallios förslag.
4380: kunnat dimensioneras enligt de krav som sam- Utöver förtjänstnivåstegringen har lindring-
4381: hällsekonomin ställer. Det har då inte varit en av inkomstbeskattningen och de ökade
4382: fråga om diktamen från statens sida utan om inkomstöverföringarna stärkt arbetstagarnas
4383: ett samförstånd mellan alla parter om att det reella köpkraft. Tillsammans innebär ändring-
4384: står i hela samhällsekonomins och också i arna av inkomstbeskattningen och av barnbi-
4385: arbetstagarnas intresse att lönehöjningarna di- dragen, med beaktande av hela regeringstiden,
4386: mensioneras så att det inte på denna väg en mycket jämn ökning av de inkomster som
4387: skapas några hinder för en balanserad utveck- står till löntagarnas förfogande med 3--4 % i
4388: ling av samhällsekonomin. nästan alla inkomstgrupper.
4389: De centrala målen för den tvååriga ekono- Kallioavtalet hade som mål att höja de
4390: misk- och inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen realinkomster som står till löntagarnas förfo-
4391: som undertecknades i januari 1990 är att gande. Under 1990 stiger dessa inkomster med
4392: trygga sysselsättningen, alltjämt höja de realin- 2,5 %. De skulle ha stigit med över 3,5% om
4393: 1990 vp. - KK n:o 572 5
4394:
4395: skatteåterbäringarna för senaste år inte hade nu börjar avta, är det uppenbart att arbetslös-
4396: uppskjutits till nästa år. Denna genomsnittliga heten i Finland kommer att öka trots dessa
4397: stegring säkerställer i praktiken en ökning av åtgärder. Genom olika åtgärder har regeringen
4398: den reella köpkraften för alla löntagare som höjt arbetslöshetsdagpenningen och gjort ut-
4399: omfattas av Kallioavtalet, också för de lönta- komstskyddet för arbetslösa mera omfattande.
4400: gargrupper där löneglidningarna har varit Dessa åtgärder behandlas mera detaljerat i
4401: mycket små. Dessutom bör det observeras att i statsrådets redogöre1se för sysselsättningslagens
4402: början av nästa år, i enlighet med Kallioavta- arbetskrafts- och socialpolitiska verkningar
4403: let, beviljas de grupper som blivit efter i samt verkställigheten av den nämnda lagen,
4404: löneutvecklingen en höjning som föranleds av viiken a vlä ts tili riksdagen 8.11.1990.
4405: förtjänstutvecklingsgarantin för 1990 samt för- Regeringen förhåller sig allvarligt till den
4406: skott på förtjänstutvecklingsgarantin för 1991. hotande ökningen av arbetslösheten. Vid sidan
4407: Under den sittande regeringens tid har ar- av upprätthållandet och utvecklandet av det
4408: bets1ösheten i Finland minskat. Målet har varit nuvarande utkomstskyddet för arbetslösa mås-
4409: att genom sysselsättningspolitiska åtgärder och te åtgärder i syfte att förebygga arbetslöshet
4410: bl.a. med hjälp av sysselsättningslagen styra och sysselsätta arbetslösa prioriteras också i
4411: resurser för att användas för sysselsättande av framtiden.
4412: arbetslösa. Då den ekonomiska utvecklingen
4413: Helsingfors den 16 november 1990
4414:
4415: Statsminister Harri Holkeri
4416: 1990 vp.
4417:
4418: Kirjallinen kysymys n:o 573
4419:
4420:
4421:
4422:
4423: Paloheimo: Toimenpiteistä ihmisoikeustilanteen parantamiseksi
4424: Filippiineillä
4425:
4426:
4427: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4428: Filippiiniläisen ihmisoikeusjärjestön Task Filippiineillä on voimassa edelleen president-
4429: Force Detainees'in mukaan Filippiineillä van- ti Marcosin antama asetus (PD 1850), jonka
4430: gittiin tai pidätettiin poliittisista syistä 14 207 mukaan sotilaiden siviilihenkilöihin kohdista-
4431: ihmistä maaliskuun 1986 ja marraskuun 1989 mat rikokset käsitellään sotilastuomioistuimes-
4432: välisenä aikana. Samana aikavälinä tapettiin sa. Tästä syystä uhrit eivät uskalla nostaa
4433: 140 ja kidutettiin 2 401 :tä ihmistä sekä kadon- syytteitä eivätkä todistajat saapua oikeuteeen,
4434: neita todettiin olevan 199. Joulukuun 1989 ja sotilaat ovat välttyneet tuomioilta ihmisoi-
4435: vallankaappausyrityksen jälkeen poliittiset pi- keusloukkauksissa.
4436: dätykset ovat lisääntyneet huomattavasti. Tam- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4437: mi-elokuussa 1990 on tehty jo 2 106 pidätystä, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4438: joista vain 117 on tehty lainmukaisesti. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4439: Erityisen huolestuttava on Filippiinien kor- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4440: keimman oikeuden päätös 9.7.1990, jonka mu-
4441: kaan kumouksellisesta toiminnasta epäilty hen-
4442: kilö voidaan pidättää ilman pidätysmääräystä Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4443: (warrantless arrest). Filippiinien perustuslain siin, joilla pyrittäisiin vaikuttamaan Fi-
4444: mukaan pidätysmääräyksen voi antaa vain lippiinien politiikkaan ihmisoikeuksia
4445: tuomari. Tämä pidätysmääräyksetön pidättä- koskevissa kysymyksissä?
4446: minen ei edellytä todisteita henkilön osallistu-
4447: misesta kumoukselliseen toimintaan.
4448: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1990
4449:
4450: Eero Paloheimo
4451:
4452:
4453:
4454:
4455: 2000708
4456: 2 1990 vp. - KK n:o 573
4457:
4458:
4459:
4460:
4461: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4462: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtaan tultuaan presidentti Aquino vapautti
4463: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, poliittisia vankeja, poisti kuolemanrangaistuk-
4464: olette 18 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn sen sekä uudisti lainsäädäntöä. Poliittisia ja
4465: kirjeenne n:o 1729 ohella toimittanut valtioneu- kansalaisoikeuksia koskevan yleissopimuksen
4466: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Filippiinit ratifioi kolme päivää Aquinon val-
4467: kansanedustaja Paloheimon näin kuuluvasta taantulon jälkeen. Presidentti Aquinon toimes-
4468: kirjallisesta kysymyksestä n:o 573: ta asetettiin kansallinen ihmisoikeuskomissio.
4469: Filippiinien viranomaiset ovat korostaneet,
4470: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- että ihmisoikeuksien noudattamisen valvonta
4471: siin, joilla pyrittäisiin vaikuttamaan Fi- on erittäin vaikeata nimenomaan niillä seuduil-
4472: lippiinien politiikkaan ihmisoikeuksia la, joilla vuosia kestänyt sisällissota edelleen
4473: koskevissa kysymyksissä? jatkuu. Armeija puolestaan katsoo, että kapi-
4474: nallisten toiminta on samoin erittäin raakaa
4475: ilman, että siihen kiinnitetään maailmalla suu-
4476: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rempaa huomiota.
4477: vasti seuraavaa: Filippiinien ongelma on sama kuin monien
4478: muiden kehitysmaiden, joissa ihmisoikeustilan-
4479: Filippiinit kuuluu maihin, joiden ihmisoi- ne on huono. Hallituksen ja viranomaisten
4480: keustilanteessa on vakavia puutteita. President- toimintamahdollisuudet ihmisoikeuksien tur-
4481: ti Corazon Aquinon tultua valtaan helmikuus- vaamiseksi ovat varsin rajoitetut, ja armeijan
4482: sa 1986 tilanne on parantunut. Se ei ole vielä toimintavalta korostuu konfliktitilanteissa. Pre-
4483: kuitenkaan hyvä, ihmisoikeusrikkomukset jat- sidentti Aquinoa vastaan suunnatut monet
4484: kuvat. kumousyritykset ovat osoituksena hallituksen
4485: Ihmisoikeusrikkomukset kytkeytyvät Filip- vaikeuksista hallita tehokkaasti.
4486: piineillä usein hallituksen ja maan kapinaliik- Kansanedustaja Paloheimon esittämässä ky-
4487: keiden välillä käytävään taisteluun, joka on symyksessä mainittu korkeimman oikeuden
4488: jatkunut yli kaksikymmentä vuotta. Arvioiden päätös, jonka mukaan on mahdollista suorittaa
4489: mukaan vuosittain saa levottomuuksissa sur- pidätyksiä ilman pidätysmääräyksiä (warrant-
4490: mansa noin 4 000 ihmistä. Hallituksen tietojen less arrest), on edelleen voimassa, samoin myös
4491: mukaan tilanne laajan saarivaltakunnan monis- se, että sotilasviranomaisten mahdolliset vää-
4492: sa osissa on edelleen kireä ja yhteenottoja rinkäytökset käsitellään yksinomaan sotilastuo-
4493: sattuu jatkuvasti. Luotettavaa tietoa on kuiten- mioistuimissa. Asia on herättänyt runsaasti
4494: kin vaikea saada yksittäisistä tapauksista, jois- arvostelua myös Filippiinien kongressissa ja
4495: sa ihmisoikeuksia väitetään loukatun. tiedotusvälineissä. Hallitus ei ole toistaiseksi
4496: Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat kumonnut mainittua korkeimman oikeuden
4497: maan omien järjestöjen lisäksi kiinnittäneet päätöstä.
4498: huomiota ihmisoikeusloukkauksiin vetoomuk- Suomi seuraa aktiivisesti kansainvälisillä
4499: sissaan ja raporteissaan. foorumeilla Filippiinien ihmisoikeustilanteen
4500: Presidentti Aquinon hallitus on itse avoimes- kehittymistä ja edistää tarpeen mukaan toimia
4501: ti myöntänyt ihmisoikeustilanteen epäkohdat ja tilanteen parantamiseksi. Filippiinien hallitus
4502: sen, että mitkään perusteet eivät oikeuta perus- on eri yhteyksissä tuonut esille halukkuutensa
4503: oikeuksien rikkomiseen. yhteistyöhön kansainvälisen yhteisön kanssa.
4504: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
4505:
4506: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
4507: 1990 vp. - KK n:o 573 3
4508:
4509:
4510:
4511:
4512: Tili Riksdagens Herr Talman
4513: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hon frihet åt politiska fångar, ·avskaffade döds-
4514: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse straffet samt reformerade lagstiftningen. Tre
4515: av den 18 oktober 1990 nr 1729 tili vederbö- dagar efter Aquinos makttiliträde ratificerade
4516: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Filippinerna konventionen om politiska och
4517: av följande av riksdagsman Paloheimo under- medborgerliga rättigheter. På president Aqui-
4518: tecknade spörsmål nr 573: nos initiativ upprättades en nationell kommis-
4519: sion för de mänskliga rättigheterna.
4520: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i De filippinska myndigheterna har framhållit
4521: syfte att försöka påverka politiken i att det är synnerligen svårt att kontrollera
4522: Filippinerna beträffande de mänskliga iakttagandet av de mänskliga rättigheterna, i
4523: rä ttigheterna? synnerhet i de områden där inbördeskrig pågår
4524: sedan flera år tilibaka. Armen å sin sida anser
4525: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- att också verksamheten bland de upproriska är
4526: samt anföra följande: synnerligen grym, fastän världen inte har upp-
4527: märksammat detta i någon högre grad.
4528: Filippinerna hör till de Iänder som har Problemet i Filippinerna är det samma som
4529: allvarliga brister i skyddet för de mänskliga i många andra utvecklingsländer där skyddet
4530: rättigheterna. Efter president Corazon Aquinos för de mänskliga rättigheterna är dåligt. Rege-
4531: makttiliträde i februari 1986 har läget blivit ringens och myndigheternas möjligheter att
4532: bättre. Ännu är det dock inte gott, brotten mot arbeta för de mänskliga rättigheterna är myck-
4533: de mänskliga rättigheterna fortsätter. et begränsade och armens makt framhävs i
4534: På Filippinerna anknyter brotten mot de konfliktsituationer. De många försöken som
4535: mänskliga rättigheterna ofta tili den kamp som syftat tili att avsätta president Aquino visar på
4536: pågått i mer än tjugo år mellan regeringen och regeringens svårigheter att utöva effektivt styre.
4537: upprorsrörelser i landet. Det beräknas att ca Det beslut av högsta domstolen, som riks-
4538: 4 000 människor årligen mister Iivet i orolighe- dagsman Paloheimo nämner i sitt spörsmål,
4539: terna. Enligt regeringens uppgifter är läget i enligt vilket det är möjligt att anhålla personer
4540: många delar av det vidsträckta öriket fortsätt- utan arresteringsorder (warrantless arrests) är
4541: ningsvis spänt och sammanstötningar sker hela fortfarande i kraft. Fortfarande gäller också att
4542: tiden. Det är dock svårt att erhålla tiliförlitlig eventuellt missbruk inom de militära myndig-
4543: information i enskilda fall om påstådda kränk- heterna behandlas uteslutande av militära dom-
4544: ningar av de mänskliga rättigheterna. stolar. Detta har väckt mycket kritik bl.a. i den
4545: 1 appeller och rapporter har internationella filippinska kongressen och i massmedia. Rege-
4546: människorättsorganisationer liksom landets eg- ringen har tilis vidare inte upphävt detta beslut
4547: na organisationer fåst uppmärksamhet vid av högsta domstolen.
4548: kränkningarna. På internationella forum följer Finland ak-
4549: President Aquinos regering har själv öppet tivt utvecklingen av de mänskliga rättigheterna
4550: medgett de missförhållanden som förekommer i Filippinerna och främjar vid behov handling-
4551: beträffande de mänskliga rättigheterna samt att ar i syfte att förbättra situationen. Den filip-
4552: brott mot de grundläggande rättigheterna inte pinska regeringen har i olika sammanhang
4553: kan berättigas på några som helst grunder. anfört att den är villig tili samarbete med det
4554: Då president Aquino kom tili makten gav internationella samfundet.
4555: Helsingfors den 16 november 1990
4556:
4557: Utrikesminister Pertti Paasio
4558: 1
4559: 1
4560: 1
4561: 1
4562: 1
4563: 1
4564: 1
4565: 1
4566: 1
4567: 1
4568: 1
4569: 1
4570: 1
4571: 1
4572: 1
4573: 1
4574: 1
4575: 1
4576: 1
4577: 1
4578: 1
4579: 1
4580: 1
4581: 1
4582: 1
4583: 1
4584: 1
4585: 1
4586: 1
4587: 1990 vp.
4588:
4589: Kirjallinen kysymys n:o 574
4590:
4591:
4592:
4593:
4594: Skinnari ym.: Valkoselkätikkakannan häviämisen estämisestä
4595:
4596:
4597: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4598:
4599: Valkoselkätikka on erittäin uhanalainen laji Nykyistä tahtia kaikki 30 pesintämetsää ovat
4600: merikotkan ohella. Merikotkan kanta on jopa leimikkoina ja hakkuuraiskioina ennen seuraa-
4601: lievästi kasvanut suojelutoimien vuoksi. Valko- via eduskuntavaaleja.
4602: selkätikan uhanalaisuus johtuu 1950-luvulla On arvioitu, että 10 miljoonalla markalla
4603: alkaneesta tehometsätaloudesta. Silloisen noin voidaan hankkia noin viisi pesintämetsää.
4604: tuhannen pesivän parin kanta on pudonnut Nämä metsät sijaitsevat yleensä rannoilla. Täl-
4605: noin 30 pesivään pariin koko Suomessa. laisella määrärahalla tehdyt toimenpiteet rau-
4606: Suomessa valkoselkätikan kohtalonhetket hoittaisivat tilannetta. Uusia leimikoita ei ehkä
4607: ovat käsillä. Leimikoita suunnitellaan ja toteu- syntyisi niin tiheään kuin tapahtuu nyt. Vuo-
4608: tetaan nopeaa tahtia pesintämetsiin. Noin ker- den 1992 tulo- ja menoarviossa tarvittaisiin
4609: ran viikossa on löytynyt uusi leimikko 30 pesintämetsien ostoon noin 40 miljoonaa mark-
4610: pesintämetsän joukosta. Pesintämetsiä on joko kaa.
4611: hakattu tai leimikkona 12 kappaletta, joista Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4612: seitsemän on uusia kahden kuukauden aikana tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4613: esiin tulleita. Hartolassa näitä on kaksi, Jout- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4614: sassa, Luhangalla, Heinolan maalaiskunnassa, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4615: Pertuumaalla ja Mäntyharjulla kussakin yksi.
4616: Ruotsissa on va1koselkätikalle ostettu suoje-
4617: lualueiksi yli 1 000 hehtaaria koivikoita ja Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
4618: haavikoita. Suomessa suojeluala on vain noin Hallitus ryhtyy valkoselkätikan häviä-
4619: 50 hehtaaria. Asiantuntijoitten arvioiden mu- misen estämiseksi Suomessa?
4620: kaan nykyinen eduskunta ratkaisee, häviääkö
4621: valkoselkätikka Suomesta.
4622: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
4623:
4624: Jouko Skinnari Tuula Paavilainen Jouni Backman
4625: Iiris Hacklin Kyllikki Muttilainen
4626:
4627:
4628:
4629:
4630: 2000708
4631: 2 1990 vp. - KK n:o 574
4632:
4633:
4634:
4635:
4636: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4637: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahas-
4638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ton valkoselkätikkatyöryhmä on jo pitkään
4639: olette 19 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn neuvotellut pesimäpaikkojen maanomistajien
4640: kirjeenne n:o 1790 ohella toimittanut valtioneu- kanssa alueiden suojelusta. Useissa tapauksissa
4641: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen myös lääninhallitukset ovat käyneet neuvotte-
4642: kansanedustaja Skinnarin ym. kirjallisesta ky- luja pesimäpaikkojen säilyttämisestä. Valkosel-
4643: symyksestä n:o 574, jossa tiedustellaan: kätikkatyöryhmän neuvottelijat ovat tavoitta-
4644: neet yli 90 prosenttia kaikista alueiden maan-
4645: Mihin kiireellisiin toimenpitetsnn omistajista.
4646: Hallitus ryhtyy valkoselkätikan häviä- Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että neuvot-
4647: misen estämiseksi Suomessa? teluista huolimatta lukuisia tikkametsiä on
4648: viime aikoina leimattu ja eräitä on jo alettu
4649: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hakata. Tästä syystä ympäristöministeriössä on
4650: vasti seuraavaa: katsottu välttämättömäksi ryhtyä kiireellisiin
4651: toimiin pesimäpaikkojen säilyttämiseksi jo en-
4652: Ympäristöministeriö on yhdessä Maailman nen suojelusuunnitelman vahvistamista. Minis-
4653: Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kanssa teriön tarkoituksena on aivan lähiaikoina lä-
4654: valmistellut valkoselkätikan suojelusuunnitel- hettää lääninhallituksille kirje, jossa on määri-
4655: maa. Työ on lopuillaan. Tarkoitus on, että telty noin 30 valkoselkätikan pesimäpaikan
4656: ministeriö voisi vahvistaa suunnitelman ensim- säilymisen kannalta tarpeellista aluetta. Samal-
4657: mäisen vaiheen heti, kun parhaillaan eduskun- la ministeriö kehottaa lääninhallituksia ryhty-
4658: nan käsiteltävänä oleva luonnonsuojelulain mään toimiin alueiden suojelemiseksi. Jos neu-
4659: muutosesitys on hyväksytty ja tullut voimaan. vottelut maanomistajien kanssa eivät johda
4660: Muutosehdotukseen kuuluu säännösehdotus, suojelun kannalta myönteiseen tulokseen ja
4661: jonka tarkoituksena on estää häviäruisvaarassa pesimäpaikkoja uhkaavat hakkuut, lääninhalli-
4662: olevan lajin esiintymispaikan hävittäminen va- tusten tulisi asettaa alueet viipymättä luonnon-
4663: hingossa tai niin, että luonnonsuojeluviran- suojelulain 18 §:n 2 momentin mukaiseen toi-
4664: omaiset eivät ehdi ryhtyä toimiin esiintymispai- menpidekieltoon ja ryhtyä valmistelemaan
4665: kan suojelemiseksi. alueiden lunastusta valtiolle luonnonsuojelutar-
4666: Valkoselkätikalla on maassamme jäljellä koituksiin.
4667: enää noin 30 enemmän tai vähemmän vakituis- Valkoselkätikan pesiruispaikkojen suojelu
4668: ta pesintäaluetta. Näiden lisäksi lopullisessa voidaan tehokkaasti aloittaa valtion vuoden
4669: suojelusuunnitelmassa tulee olemaan 30-50 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvillä
4670: muuta metsäaluetta, jotka soveltuisivat valko- luonnonsuojelualueiden korvaus- ja ostomäärä-
4671: selkätikan pesimäpaikoiksi, mutta joissa tikka rahoilla.
4672: et kuitenkaan viime aikoina ole pesinyt
4673:
4674: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
4675:
4676: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4677: 1990 vp. - KK n:o 574 3
4678:
4679:
4680:
4681:
4682: Tili Riksdagens Herr Talman
4683:
4684: I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen giga hackspetten, men där hackspetten emeller-
4685: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tid inte har häckat på senare tid.
4686: nr 1790 av den 19 oktober 1990 till vederbö- Arbetsgruppen för den vitryggiga hackspet-
4687: rande medlem av statsrådet översänt avskrift ten inom Världsnaturfonden Finlands stiftelse
4688: av följande av riksdagsman Skinnari m.fl. har redan länge underhandlat med markägarna
4689: undertecknade spörsmål nr 574: om skydd av de berörda områdena. I många
4690: fall har även länsstyrelserna förhandlat om ett
4691: Vilka brådskande åtgärder ämnar bevarande av häckningsplatserna. Arbetsgrup-
4692: Regeringen vidta för att förhindra att pens förhandlare har nått drygt 90 % av alla de
4693: den vitryggiga hackspetten utplånas i aktuella markägarna.
4694: Finland? Nu har det emellertid framgått att många
4695: hackspettsskogar trots dessa underhandlingar
4696: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- under den senaste tiden har stämplats och att
4697: samt anföra följande: avverkningar redan inletts i några skogar. Med
4698: anledning av detta har miljöministeriet ansett
4699: Miljöministeriet har tillsammans med Världs- det nödvändigt att i brådskande ordning vidta
4700: naturfonden Finlands stiftelse berett en åtgärder för bevarande av häckningsplatserna
4701: skyddsplan för den vitryggiga hackspetten. redan innan skyddsplanen fastställs. Ministeriet
4702: Arbetet håller på att slutföras. A vsikten är att har för avsikt att inom kort sända ett brev tili
4703: ministeriet skall kunna fastställa det första länsstyrelserna, i vilket anges ca 30 områden
4704: skedet av planen omedelbart efter det att den som är nödvändiga med tanke på bevarandet
4705: proposition med förslag tili ändring av lagen av den vitryggiga hackspettens häckningsplat-
4706: om naturskydd, som för närvarande är under ser. Samtidigt uppmanar ministeriet länsstyrel-
4707: behandling i riksdagen, har godkänts och lagen serna att vidta åtgärrler för ett skyddande av
4708: trä tt i kraft. områdena. Ifall underhandlingarna med mark-
4709: I propositionen ingår ett förslag tili stadgan- ägarna om skyddandet inte leder tili ett positivt
4710: de, vilket syftar tili att förhindra att utrotnings- resultat och häckningsplatserna hotas av av-
4711: hotade arters förekomstlokaler förstörs av verkning, borde länsstyrelserna utan dröjsmål
4712: misstag eller så att naturskyddsmyndigheterna belägga områdena med sådant åtgärdsförbud
4713: inte hinner vidta åtgärder för att skydda som avses i 18 § 2 mom. lagen om naturskydd
4714: förekomstlokalen. och börja bereda en inlösning av områdena tili
4715: Av den vitryggiga hackspettens häcknings- staten för naturskyddsändamål.
4716: områden återstår i vårt land endast ca 30 mer Skyddandet av den vitryggiga hackspettens
4717: eller mindre permanenta områden. Förutom häckningsplatser kan effektivt påbörjas med de
4718: dessa kommer det i den slutgiltiga skyddspla- ersättnings- och inköpsanslag för naturskydds-
4719: nen att ingå 30---50 andra skogsområden som områden som ingår i budgetpropositionen för
4720: lämpar sig som häckningsplatser för den vitryg- 1991.
4721:
4722: Helsingfors den 23 november 1990
4723:
4724: Miljöminister Kaj Bärlund
4725: 1990 vp.
4726:
4727: Kirjallinen kysymys n:o 575
4728:
4729:
4730:
4731:
4732: Linnainmaa: Lastenhoitotyötä kotona tekevien eläketurvan jär-
4733: jestämisestä
4734:
4735:
4736: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4737:
4738: Lasten kotihoidon tärkeys on yhteiskunnan esittänyt, että enemmän ansaitsevan puolison
4739: taholta myönnetty kehittämällä äitiysloma-, työeläke olisi avioeron sattuessa ositettava si-
4740: isyysloma-, vanhempainloma-, hoitovapaa- ja ten, että kotona työskennellyt puoliso saisi
4741: kotihoidontukijärjestelmiä. lukea eläkkeeseen osan puolisonsa työeläkkees-
4742: Suurena epäkohtana on pidettävä sitä, että tä.
4743: samanaikaisesti ei ole kehitetty kotiin lasten- Sosiaali- ja terveysministeriön taholta on
4744: hoitotyötä tekemään jäävän vanhemman, kuitenkin todettu, että hankiluissa lausunnois-
4745: yleensä äidin, eläketurvaa. sa on uudistusehdotukseen suhtauduttu ristirii-
4746: Koska hoitovapaan ajalta ei kerry työtuloja, taisesti ja kriittisesti.
4747: edellyttää eläkkeen samanaikainen karttuminen Ministeriön ei kuitenkaan tulisi tyytyä ai-
4748: periaatteellisesti uusia ratkaisuja. noastaan toteamaan lausuntojen ristiriitaisuus.
4749: Kansaneläkejärjestelmällä pyritään turvaa- Tulisi kiireesti ·selvittää, miten kompensoidaan
4750: maan kansalaisten perusturva, ja vastaavasti lasten kotihoidon heikentävä vaikutus hoitavan
4751: työeläkejärjestelmän tehtävänä on turvata työs- puolison tai yksinhuoltajan työeläketurvaan ja
4752: säoloaikana saavutetun toimeentulotason säily- taataan kotona hoitotyötä tehneen puolison
4753: minen. Työeläketurva karttuu palkan ja työ- toimeen tuloturva a vioerotapauksissa.
4754: suhteiden perusteella. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4755: Mikäli perheessä on useita lapsia, aiheutta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4756: vat kotihoitovuodet huomattavan vähennyksen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4757: työeläkettä kartuttavissa työvuosissa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4758: Tilanne konkretisoituu avioerotapauksissa.
4759: Lastenhoitovuosien aikana "perheelle kertynyt
4760: työeläketurva" jää kokonaisuudessaan miehen Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4761: hyväksi. Erityisen räikeä tilanne on niiden ryhtyä taatakseen työeläkkeen kertymi-
4762: perheenäitien kohdalla, jotka ovat koko avio- sen ja/tai vastaavan toimeentuloturvan
4763: liiton ajan hoitaneet lapsiaan kotona. karttumisen lasten kotihoidon vuosilta
4764: Eläketurvakeskus on joitakin vuosia sitten hoitotyötä tehneelle?
4765:
4766: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
4767:
4768: Tuula Linnainmaa
4769:
4770:
4771:
4772:
4773: 200070S
4774: 2 1990 vp. - KK n:o 575
4775:
4776:
4777:
4778:
4779: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4780: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työsuhteen päättymisestä olisikin kulunut jo
4781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pitempi aika.
4782: olette 22 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Yhtenä kehittämisvaihtoehtona esitettiin
4783: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston myös, että enemmän ansaitsevan puolison työ-
4784: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- eläke ositettaisiin avioerotilanteessa siten, että
4785: edustaja Linnainmaan näin kuuluvasta kirjalli- kotona työskennellyt puoliso saisi lukea eläk-
4786: sesta kysymyksestä n:o 575: keekseen osan puolisonsa ansaitsemasta työ-
4787: eläkkeestä. Ehdotus kuitenkin nähtiin periaat-
4788: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo teelliselta kannalta niin ongelmallisena, ettei
4789: ryhtyä taatakseen työeläkkeen kertymi- selvittelytyön jatkaminen tältä pohjalta ollut
4790: sen ja/tai vastaavan toimeentuloturvan tarkoituksenmukaista.
4791: karttumisen lasten kotihoidon vuosilta Äitiys- ja vanhempainrahajärjestelmän ke-
4792: hoitotyötä tehneille? hittämisellä ja kotihoidontuki- ja hoitovapaa-
4793: järjestelmän toteuttamisella on pyritty lisää-
4794: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mään vanhempien valinnanvapautta pienten
4795: vasti seuraavaa: lasten hoidon järjestämiseksi. Valinnanvapau-
4796: den toteutuminen edellyttää myös sosiaali- ja
4797: Eläketurva muodostuu Suomessa kahdesta eläketurvan tyydyttävää järjestämistä. Sosiaali-
4798: rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläketurvan ja terveysministeriön asettamat kotona lastaan
4799: tehtävänä on taata työssäoloaikana saavutetun hoitavan sosiaaliturvan selvitystyöryhmä ja
4800: toimeentulotason säilyminen myös eläkeaikana. lapsenhaitaajan työeläketurvan selvitystyöryh-
4801: Tämän mukaisesti työeläke määräytyy työssä- mä sekä viimeksi vanhempainrahatyöryhmä
4802: olaajan ja työstä saadun ansion perusteella. ovat muistioissaan selvitelleet näitä kysymyksiä
4803: Työeläkettä pidetään osana palkkaa, jonka laajasti. Vanhempainrahatyöryhmä jätti muis-
4804: maksaminen on siirretty eläkkeelläoloajalle. tionsa 30 päivänä maaliskuuta 1990.
4805: Työeläketurva rahoitetaan kokonaisuudessaan Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
4806: työnantajilta perittävillä vakuutusmaksuilla. kotona pientä lasta haitavien eläketurvaan
4807: Kansaneläkejärjestelmän tehtävänä on turvata liittyvät kysymykset on järjestettävä nykyisten
4808: toimeentulo silloin, kun työeläkettä ei ole eläkejärjestelmien puitteissa ja niiden tavoitteet
4809: lainkaan kertynyt tai työssäolo on syystä tai huomioon ottaen. Työeläketurvan osalta on
4810: toisesta ollut vähäistä. Kansaneläkelain mukai- ongelmana se, kuka on velvollinen kustanta-
4811: seen eläkkeeseen eivät vaikuta muut kuin eläk- maan kysymyksessä olevan eläketurvan ja ketä
4812: keen saajan omat eläketulot Kansaneläke ra- on pidettävä työnantajana sekä miten eläketur-
4813: hoitetaan vakuutetuilta, työnantajilta ja kun- van tulisi määräytyä. Toisaalta vanhempien
4814: nilta perittävillä maksuilla sekä valtion varois- jakaessa lapsenhoitoaikoja keskenään lapsen-
4815: ta. hoitoajat jäävät yleensä alle vuoden mittaisiksi,
4816: Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta jolloin nämä ajat ovat noudatetun vakiintuneen
4817: Eläketurvakeskuksessa selvitettiin 1970-luvun soveltamiskäytännön mukaan työsuhteen si-
4818: lopulla mahdollisuuksia perheenäitien eläketur- sään jäävinä eläkettä kartuttavia.
4819: van parantamiseksi. Selvitystyö johti vuonna Sosiaali- ja terveysministeriössä on ensisijai-
4820: 1980 työntekijäin eläkelain muuttamiseen siten, sesti pyritty siihen, ettei äitiys- ja vanhempain-
4821: että kotona alle kolmivuotiasta lasta hoitaneel- lomasta tai hoitovapaasta johtuva tilapäinen
4822: la perheenäidillä on oikeus niin sanottuun työstä poissaolo heikennä työsuhteesta jo an-
4823: täysi tehoiseen työkyvyttömyyseläketurvaan. saittua eläketurvaa. Tämän tavoitteen mukai-
4824: Toisin sanoen lapsen hoidon johdosta työky- sesti eduskunnalle on annettu lakiesitys, jossa
4825: vyttömyyseläkkeen suuruudessa otetaan huo- ehdotetaan muutettavaksi eläkkeen perusteena
4826: mioon myös työkyvyttömyyseläketapahtumas- olevan palkan laskusääntöä siten, etteivät mai-
4827: ta eläkeikään jäljellä olevat vuodet, vaikka nitut pienten lasten hoitoajat pääse vaikut-
4828: 1990 vp. - KK n:o 575 3
4829:
4830: tamaan heikentävästi työsuhteesta määräyty- valmistelussa yleisesti lapsia, vanhuksia, vam-
4831: vään eläkkeeseen. Lainmuutos tulisi ehdotuk- maisia tai pitkäaikaissairaita haitavien henki-
4832: sen mukaan voimaan vuoden 1991 alusta. löiden sosiaali- ja eläketurvaan liittyvien ongel-
4833: Lasta kotona haitavien eläketurvan karttu- mien ratkaisuvaihtojen selvitystyö.
4834: misen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on
4835: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
4836:
4837: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
4838: 4 1990 vp. - KK n:o 575
4839:
4840:
4841:
4842:
4843: Till Riksdagens Herr Talman
4844: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av barn också de år som återstår från invalid-
4845: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse pensionsfallet till pensionsåldern, även om en
4846: av den 22 oktober 1990 till vederbörande längre tid skulle ha förflutit sedan arbetsför-
4847: medlem av statsrådet översänt avskrift av hållandet upphörde.
4848: följande av riksdagsman Linnainmaa under- Såsom ett utvecklingsalternativ föreslogs
4849: tecknade spörsmål nr 575: också att arbetspensionen för den av makarna
4850: som förtjänar mera vid skilsmässa skulle delas
4851: Vilka åtgärder ämnar Regeringen upp så att den make som arbetat hemma som
4852: vidta för att garantera att arbetspensio- pension skulle få räkna sig till godo en del av
4853: nen för dem som vårdar barn i hemmet den arbetspension som hans make intjänat.
4854: tillväxer ochfeller motsvarande ut- Detta förslag ansågs dock ur principiell synvin-
4855: komstskydd intjänas under den tid de kel som så problematiskt att det inte var
4856: utför detta vårdarbete? ändamålsenligt att fortsätta utredningsarbetet
4857: på dessa grunder.
4858: Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd- Genom utvecklandet av systemet med mo-
4859: samt anföra följande: derskaps- och föräldrapenning och införandet
4860: av systemet med hemvårdsstöd och vårdledig-
4861: Pensionsskyddet består i Finland av två het har större valfrihet för föräldrarna då det
4862: parallella system. Arbetspensionsskyddets upp- gäller ordnandet av vården av små barn efter-
4863: gift är att garantera att den utkomstnivå som strävats. För att denna valfrihet skall förverk-
4864: uppnåtts under tiden i arbete bibehålls också ligas måste också socialskyddet och pensions-
4865: under pensionstiden. 1 enlighet med detta be- skyddet ordnas på ett tillfredsställande sätt. De
4866: stäms arbetspensionen på basis av de arbetade arbetsgrupper som social- och hälsovårdsminis-
4867: dagarna och förvärvsinkomsten. Arbetspensio- teriet har tillsatt för att utreda socialskyddet
4868: nen betraktas som en del av lönen, vars för dem som vårdar sina barn hemma och för
4869: utbetalning har framskjutits till pensionerings- att utreda arbetspensionsskyddet för barna-
4870: tiden. Arbetspensionsskyddet finansieras i sin vårdstiden samt, nu senast, föräldrapenningsar-
4871: helhet med försäkringspremier som uppbärs betsgruppen har i sina promemorior grundligt
4872: hos arbetsgivarna. Folkpensionssystemets upp- utrett dessa frågor. Föräldrapenningsarbets-
4873: gift är att trygga utkomsten i sådana fall då gruppen avgav sin promemoria den 30 mars
4874: ingen arbetspension alls har intjänats eller då 1990.
4875: tiden i arbete av någon anledning har varit Social- och hälsovårdsministeriet anser att de
4876: kort. På pensionen enligt folkpensionslagen frågor som gäller pensionsskyddet för dem som
4877: inverkar inga andra än pensionstagarens egna vårdar små barn i hemmet skall ordnas inom
4878: pensionsinkomster. Folkpensionen finansieras ramen för de nuvarande pensionssystemen och
4879: med premier och avgifter som uppbärs hos de med beaktande av målen för dem. 1 fråga om
4880: försäkrade, arbetsgivarna och kommunerna arbetspensionsskyddet är problemet vem som
4881: samt av statsmedel. är skyldig att bekosta det ifrågavarande pen-
4882: På initiativ av social- och hälsovårdsministe- sionsskyddet och vem som skall anses som
4883: riet utreddes möjligheterna att förbättra pen- arbetsgivare samt hur pensionsskyddet skall
4884: sionsskyddet för husmödrar under slutet av bestämmas. Å andra sidan blir barnavårdstiden
4885: 1970-talet vid pensionsskyddscentralen. Utred- i allmänhet kortare än ett år då föräldrarna
4886: ningsarbetet ledde till att lagen om pension för delar den mellan sig, varvid den enligt gängse
4887: arbetstagare år 1980 ändrades så att mödrar tillämpningspraxis inbegrips i arbetsförhållan-
4888: som i hemmet vårdat ett barn som är yngre än det och medför pensionstillväxt.
4889: tre år har rätt till ett s.k. invalidpensionsskydd Vid social- och hälsovårdsministeriet har i
4890: med full effekt. Med andra ord beaktas i första hand eftersträvats att tillfållig frånvaro
4891: invalidpensionens storlek på grund av vården från arbetet på grund av moderskaps- eller
4892: 1990 vp. - KK n:o 575 5
4893:
4894: föräldraledighet eller vårdledighet inte skall positionen skall lagändringen träda i kraft vid
4895: försämra det pensionsskydd som redan intjä- ingången av år 1991.
4896: nats på basis av arbetsförhållandet. I enlighet Utöver frågan om intjäning av pension för
4897: med detta mål har till riksdagen avlåtits en dem som vårdar barn i hemmet utreds vid
4898: proposition, där det föreslås att regeln för social- och hälsovårdsministeriet i allmänhet
4899: beräkning av den pensionsgrundande lönen olika alternativ tilllösning av de problem som
4900: ändras så att de ovan nämnda tiderna för vård hänför sig tili socialskyddet och pensionsskyd-
4901: av små barn inte försämrar den pension som det för dem som vårdar barn, åldringar, han-
4902: bestäms enligt arbetsförhållandet. Enligt pro- dikappade eller långtidssjuka.
4903: Helsingfors den 21 november 1990
4904: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
4905: 1
4906: 1
4907: 1
4908: 1
4909: 1
4910: 1
4911: 1
4912: 1
4913: 1
4914: 1
4915: 1
4916: 1
4917: 1
4918: 1
4919: 1
4920: 1
4921: 1
4922: 1
4923: 1
4924: 1
4925: 1
4926: 1
4927: 1
4928: 1
4929: 1
4930: 1990 vp.
4931:
4932: Kirjallinen kysymys n:o 576
4933:
4934:
4935:
4936:
4937: Linnainmaa: Työnantajan maksamien ateriakorvausten verotus-
4938: kohtelusta
4939:
4940:
4941: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4942:
4943: Lounassetelien verotusarvon noustua vuoden Työsuhderuokailun verotus tulisikin oikaista
4944: 1989 alusta väheni niiden myynti 48 prosentilla. esim. asettamalla sekä lounassetelin että sopi-
4945: Hotelli- ja ravitsemisalan yrittäjäliitto ry:n il- musruokailun verotusarvo samaksi näiden kah-
4946: moituksen mukaan myynnin lasku näyttää den ääripään väliin ja väljentämällä samalla
4947: jäävän pysyväksi. Tämä on merkinnyt suuria sopimusruokailun toteuttamismahdollisuuksia
4948: kannattavuusongelmia ruokaravintoloille ja 4--5 ravitsemisliikkeeseen nykyisten kahden
4949: kahviloille. asemesta.
4950: Uudistuksen kummallisuus on ruokailijoiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4951: välille syntynyt eriarvoisuus. Samanlaisesta ate- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4952: riasta verotetaan eri lailla riippuen siitä, käyt- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4953: tääkö asiakas lounasseteliä vai onko hänen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4954: työnantajansa sopinut aterian järjestämisestä
4955: ravitsemisliikkeen kanssa. Esimerkiksi 32 mar-
4956: kan ruoka-annoksen verotusarvo on lounasse- Mihin tOimun Hallitus aikoo ryhtyä
4957: teliasiakkaalle 24 mk ja sopimusruokailijalle 17 tasapuolistaakseen työsuhderuokailun
4958: mk. verotuskohtelun?
4959:
4960: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
4961:
4962: Tuula Linnainmaa
4963:
4964:
4965:
4966:
4967: 200070S
4968: 2 1990 vp. - KK n:o 576
4969:
4970:
4971:
4972:
4973: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4974: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sarvoa tuli korottaa 75 prosenttiin lipukkeen
4975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nimellisarvosta. Verohallitus on luontoisetujen
4976: olette 22 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn verotusarvoja koskevissa päätöksissään pyrki-
4977: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nyt toteuttamaan hallituksen esityksen peruste-
4978: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- luissa mainitut tavoitteet.
4979: edustaja Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta Jos ravintoedun verotusarvo olisi erisuurui-
4980: kirjallisesta kysymyksestä n:o 576: nen sen mukaan, onko ruokailu järjestetty
4981: työnantajan omassa työpaikkaruokalassa vai
4982: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä sen ulkopuolella, olisi pienten työnantajien
4983: tasapuolistaakseen työsuhderuokailun palveluksessa olevien palkansaajien asema var-
4984: verotuskohtelun? sin epäedullinen, koska heidän työnantajillaan
4985: ei ole mahdollisuutta työpaikkaruokalan yllä-
4986: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pitoon. Verohallitus onkin verouudistuksen jäl-
4987: vasti seuraavaa: keen antamissaan ohjeissa katsonut, että omas-
4988: sa työpaikkaruokalassa järjestettyyn ruokai-
4989: Työnantajan järjestämän ravintoedun vero- luun on rinnastettavissa tilanne, jossa työnan-
4990: tusarvo oli ennen vuotta 1989, jolloin koko- taja on sopinut työpaikkaruokailusta ulkopuo-
4991: naisverouudistuksen toteuttaminen aloitettiin, lisen ravitsemisliikkeen kanssa. Jotta järjestel-
4992: samansuuruinen riippumatta siitä, oliko ate- mä olisi palkansaajan näkökulmasta valinta- ja
4993: riointi järjestetty työpaikkaruokalassa vai lou- käyttömahdollisuuksiltaan työpaikkaruokai-
4994: nasseteliä käyttäen. Lounasseteliä pidettiin kui- luun verrattavissa, ei sopimusruokailupaikko-
4995: tenkin yleisesti aliarvostettuna muulla tavoin jen lukumäärä voi ilman erityisiä syitä olla
4996: järjestettyyn ravintoetuun verrattuna, koska kovin runsas. Verohallitus on ohjeissaan lähte-
4997: seteli oli lähes käteisen rahan tapaan vaihdan- nyt siitä, että työnantajan yhdellä toimipisteellä
4998: takelpoinen, ja ateriointiaika ja -paikka va- voi olla enintään kaksi sopimusruokailupaik-
4999: paasti setelin käyttäjän valittavissa. kaa, jos järjestely rinnastuu työpaikkaruoka-
5000: Kokonaisverouudistuksen päätavoitteita oli laan.
5001: veropohjan laajentaminen sekä tulolajien yhtä- Luontoisetujen verotusarvoista päättäminen
5002: läinen verottaminen. Hallituksen esityksen pe- on tulo- ja varallisuusverolain mukaan verohal-
5003: rusteluissa uudeksi tulo- ja varallisuusverolaiksi lituksen asiana. Verokohtelun vaikutuksia seu-
5004: (HE n:o 109/1988 vp.) kiinnitettiin sen vuoksi rataan keskusvirastossa sen vuoksi varsin tar-
5005: huomiota myös luontoisetujen aliarvostustilan- koin, ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan
5006: teiden korjaamiseen. Eri tavoin järjestettyjen päätöksiä valmisteltaessa. Hallituksen toimen-
5007: ravintoetujen verokohtelun yhdenmukaistami- piteet asiassa eivät näytä ainakaan toistaiseksi
5008: seksi perusteluissa katsottiin, että lounassetelin olevan tarpeen.
5009: ja muun vastaavan ruokailulipukkeen verotu-
5010: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
5011:
5012: Ministeri Ulla Puolanne
5013: 1990 vp. - KK n:o 576 3
5014:
5015:
5016:
5017:
5018: Tili Riksdagens Herr Talman
5019: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen dra motsvarande bespisningskuponger borde
5020: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse höjas tili 75 % av kupongens nominella värde.
5021: av den 22 oktober 1990 tili vederbörande Skattestyrelsen har i sina beslut angående
5022: medlem av statsrådet översänt avskrift av beskattningsvärdet på naturaförmåner försökt
5023: följande av riksdagsman Tuula Linnainmaa realisera de mål som nämnts i motiveringen i
5024: undertecknade spörsmål nr 576: regeringens proposition.
5025: Om beskattningsvärdet på förmånen av kost
5026: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vore av olika storlek beroende på om bespis-
5027: vidta för att bespisningen i ett arbets- ningen har anordnats i arbetsgivarens egen
5028: förhållande skall behandlas jämlikt matservering eller utanför denna skulle de
5029: inom beskattningen? löntagare som är anställda av små arbetsgivare
5030: inta · en rätt ofördelaktig ställning, eftersom
5031: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- deras arbetsgivare inte har några möjligheter
5032: samt anföra följande: att upprätthålla en matservering på arbetsplat-
5033: sen. Skattestyrelsen har därför i de direktiv
5034: Beskattningsvärdet på den förmån av kost som utgetts efter skattereformen ansett att
5035: som anordnas av arbetsgivaren var före 1989, bespisning som anordnats i egen matservering
5036: då genomförandet av den totala skattereformen på arbetsplatsen är jämförbar med en sådan
5037: påbörjades, lika stort oberoende av om bespis- situation att arbetsgivaren har kommit överens
5038: ningen var ordnad på en matservering på om arbetsplatsbespisning med en utomstående
5039: arbetsplatsen eller genom användning av lunch- förplägningsrörelse. För att systemet ur lönta-
5040: sedlar. Lunchsedeln ansågs emellertid allmänt garens synvinkel skall vara jämförbart med
5041: vara undervärderad jämfört med förmån av arbetsplatsbespisning vad beträffar vai- och
5042: kost som anordnats på annat sätt, eftersom användningsmöjligheter kan antalet avtalsmat-
5043: sedeln var utbytbar på nästan samma sätt som serveringar inte utan särskilda skäl vara särde-
5044: kontanter och eftersom tiden och platsen för les stort. Skattestyrelsen har i sina direktiv
5045: bespisning kunde väljas fritt av den som utgått ifrån att arbetsgivaren vid ett verksam-
5046: utnyttjade sedeln. hetsställe kan ha högst två avtalsmatservering-
5047: Tili den totala skattereformens huvudsakliga ar ifall arrangemanget jämställs med en mat-
5048: mål hörde en breddning av skattebasen samt en servering på arbetsplatsen.
5049: jämlik beskattning av inkomstslagen. I moti- Beslut om beskattningsvärdena för natura-
5050: veringen tili regeringens proposition med för- förmånerna fattas enligt lagen om skatt på
5051: slag tili ny lag om skatt på inkomst och inkomst och förmögenhet av skattestyrelsen.
5052: förmögenhet (RP nr 109/1988 rd.) fästes därför Verkningarna av beskattningen följs därför
5053: uppmärksamhet även vid en korrigering av den noggrant inom det centrala ämbetsverket och
5054: undervärdering som drabbat naturaförmåner- eventuella olägenheter åtgärdas vid beredning
5055: na. För att beskattningen av de förmåner av av besluten. Några åtgärder från regeringens
5056: kost vilka anordnats på olika sätt skulle kunna sida ser åtminstone tilisvidare inte ut att
5057: förenhetligas ansåg regeringen i motiveringen behövas i ärendet.
5058: att beskattningsvärdet på lunchsedlar och an-
5059: Helsingfors den 20 november 1990
5060:
5061: Minister Ulla Puolanne
5062: 1990 vp.
5063:
5064: Kirjallinen kysymys n:o 577
5065:
5066:
5067:
5068:
5069: Jjnnainmaa: Äitiyslomasta aiheutuvien työnantajarasitteiden ke-
5070: ventämisestä
5071:
5072:
5073: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5074:
5075: Naisvaltaisilla aloilla ja etenkin työvaltaisissa äitiyslomalla olevan tehtävistä.
5076: pienyrityksissä koetaan kohtuuttomana rasi- Tällainen sosiaalirasitusten kasaantuminen
5077: tuksena työnantajan maksettavaksi tulevat äi- merkitsee nuorille naisille työntekijänä työn
5078: tiyteen liittyvät jatkuvasti kasvavat välilliset saannin vaikeutumista erityisesti naisvaltaisilla
5079: työvoimakustannukset. aloilla. Samoilla aloilla mainittu työllistämisra-
5080: Yhteiskunnan kannalta syntyvyyttä on luon- situs aiheuttaa myös liian korkean yrityksen
5081: nollisesti pyrittävä edistämään. Näin ollen edel- perustamiskynnyksen.
5082: lä mainittua kehitystä ·ei tule asettaa kyseen- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5083: alaiseksi. Sen sijaan ko. kustannusten oikeu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5084: denmukaisempaan jakaantumiseen tulisi kiin- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5085: nittää huomiota. Aitiyteen liittyvät välillisten jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5086: työvoimakustannusten rasitteet tulisi siirtää
5087: koko yhteiskunnan kannettavaksi.
5088: Muutoksen tarve on erityisen kärjistynyt Onko Hallitus tietoinen edellä maini-
5089: pienessä yrityksessä, jossa ei ole vakituisia tusta ongelmasta, ja
5090: äitiyslomasijaisia, ja jolla ei ole taloudellisia tai mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5091: käytännön edellytyksiä palkata erikseen sijaista ryhtyä äitiyslomaan liittyvien sosiaalis-
5092: äitiyslomalaiselle. Usein jää ainoaksi mahdolli- ten etujen rahoituksen nykyistä oikeu-
5093: suudeksi, että yrittäjä itse hoitaa pääosan denmukaisemmaksi jakamiseksi?
5094:
5095: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
5096:
5097: Tuula Linnainmaa
5098:
5099:
5100:
5101:
5102: 200070S
5103: 2 1990 vp. - KK n:o 577
5104:
5105:
5106:
5107:
5108: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5109: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa määräytymisessä olevia kehittämistarpeita.
5110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Työryhmä on muistiossaan todennut vanhem-
5111: olette 22 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn painloman pidentymisen kasanneen työnanta-
5112: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston jakohtaisia kustannuksia naisvaltaisille aloille
5113: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ja että erilaisten lakisääteisten hoitolomien ja
5114: edustaja Linnainmaan näin kuuluvasta kirjalli- vuosiloman yhteenniveltäminen ei enää vastaa
5115: sesta kysymyksestä n:o 577: alkuperäistä tilannetta. Työryhmä oli periaat-
5116: teessa yksimielinen siitä, että äitiys-, isyys- ja
5117: Onko Hallitus tietoinen edellä maini- vanhempainloman ajalta kertyvän vuosiloman
5118: tusta ongelmasta, ja johdosta työnantajille syntyviä suoria palkka-
5119: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kustannuksia tulisi tasata kaikkien työnanta-
5120: ryhtyä äitiyslomaan liittyvien sosiaalis- jien kesken. Työryhmä ei kuitenkaan päässyt
5121: ten etujen rahoituksen nykyistä oikeu- yksimielisyyteen sellaisen teknisen mallin to-
5122: denmukaisemmaksi jakamiseksi? teuttamisesta, jossa toteutuisi palkkakustan-
5123: nusten tasaus ja jossa samalla voitaisiin paran-
5124: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taa vanhempainlomajärjestelmän ja vuosilo-
5125: vasti seuraavaa: man yhteenniveltämistä. Toisaalta isien osallis-
5126: tuminen nykyistä enemmän vanhempainloman
5127: Äitiys- ja vanhempainrahajärjestelmän kehit- käyttöön tasoittaisi työnantajakohtaisia vuosi-
5128: tämisellä sekä kotihoidontukea, kunnallista lomakustannuksia. Asia tulee esille vuosilo-
5129: päivähoitoa ja hoitovapaata koskevan lainsää- maan liittyviä kysymyksiä laajemmin selvittä-
5130: dännön toteuttamisella on ensisijaisesti pyritty vän vuosilomakomitean työskentelyn yhteydes-
5131: lisäämään pienten lasten vanhempien valinnan- sä. Komitean määräaika päättyy 31.12.1992.
5132: vapautta lastenhoidon järjestämisessä. Tämä Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva-
5133: on merkinnyt myös vanhemmille lisääntyviä maksutyöryhmän, joka luovutti muistionsa so-
5134: mahdollisuuksia jäädä pois työstä ja hoitaa itse siaali- ja terveysministeriölle 26 päivänä maa-
5135: lapsiaan näiden ollessa pieniä. Säännöksiä liskuuta 1990, tehtävänä oli hallitusohjelman
5136: uudistettaessa toisena keskeisenä lähtökohtana mukaisesti valmistaa ehdotus työvoimavaltais-
5137: on ollut, että molemmilla vanhemmilla on ten yritysten aseman parantamiseksi uudista-
5138: tasavertaiset mahdollisuudet osallistua lasten malla nykyisin palkkaperusteisena kerättävien
5139: hoitoon. Uudistukset on valmisteltu kiinteässä sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestelmää.
5140: yhteistyössä sekä työnantaja- että työntekijä- Työryhmä katsoi muistiossaan, ettei työnanta-
5141: järjestöjen kanssa. jan palkkaperusteista sosiaaliturvamaksua ole
5142: Sairausvakuutuslain mukaan raskauden ja syytä korvata täysin uudella maksutyypillä,
5143: synnytyksen johdosta suoritetaan äitiys-, isyys- vaan on käytettävä jo olemassa olevia vero-
5144: ja vanhempainrahaa. Jos työnantaja maksaa muotoja. Sosiaalivakuutusjärjestelmässä voi-
5145: tältä ajalta palkkaa, työntekijä saa sairausva- daan periaatteena pitää sitä, että ansioon suh-
5146: kuutuslain mukaisena korvauksena vain sen teutetut etuudet rahoitetaan palkkaperusteisilla
5147: osan, joka mahdollisesti ylittää palkan määrän. maksuilla ja muut etuudet voidaan rahoittaa
5148: Muutoin äitiys-, isyys- tai vanhempainraha myös muulla tavoin. Työryhmän mukaan
5149: maksetaan työnantajalle. Näin ollen työnanta- uudistuksen tavoitteeksi voidaan asettaa työn-
5150: jalle ei synny kohtuuttomina pidettäviä suoria antajan palkkaperusteisen kansaneläkemaksun
5151: äitiys- ja vanhempainlomista aiheutuvia kus- asteittainen alentaminen ja maksutulon katta-
5152: tannuksia. minen muilla rahoitustavoilla edellyttäen, että
5153: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama van- todetut talouspoliittiset ja verojärjestelmän ke-
5154: hempainrahatyöryhmä on 30 päivänä maalis- hitykseen liittyvät näkökohdat antavat siihen
5155: kuuta 1990 luovuttamassaan muistiossa selvit- mahdollisuuden. Työryhmä ehdotti muun
5156: tänyt äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden muassa, että työnantajan kansaneläkemaksua
5157: 1990 vp. - KK n:o 577 3
5158:
5159: alennetaan niin sanottujen henkilöyhtiöiden Sosiaali- ja terveysministeriö pitää kysymyk-
5160: osalta vuonna 1991. Uudistus on aloitettu sen perusteluissa esitettyjä näkökohtia tärkei-
5161: siten, että ensimmäisen maksuluokan työnan- nä. Aitiys- ja vanhempainrahajärjestelmiä edel-
5162: tajan kansaneläkemaksua, johon henkilöyhtiöt leen kehitettäessä on huolehdittava siitä, että
5163: yleensä kuuluvat, alennetaan 1. 7.1991 lukien rahoitus jakautuu nykyistä oikeudenmukaisem-
5164: 0,25 prosenttiyksiköllä. Tätä koskeva hallituk- min ja että toisaalta etuuksien kehittäminen ei
5165: sen esitys on annettu eduskunnalle valtion johda naisten aseman heikentymiseen työmark-
5166: vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen liit- kinoilla.
5167: tyen.
5168:
5169: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
5170:
5171: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
5172: 4 1990 vp. - KK n:o 577
5173:
5174:
5175:
5176:
5177: Tili Riksdagens Herr Talman
5178: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen behoven att utveckla fastställandet av perioden
5179: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse för moderskaps-, faderskaps- och föräldrapen-
5180: av den 22 oktober 1990 till vederbörande ning. Arbetsgruppen konstaterar i sin prome-
5181: medlem av statsrådet översänt avskrift av moria att den förlängda föräldraledigheten har
5182: följande av riksdagsman Linnainmaa under- hopat arbetsgivarkostnaderna på de kvinnodo-
5183: tecknade spörsmål nr 577: minerade branscherna samt att sammanföran-
5184: det av de olika lagstadgade vårdledigheterna
5185: Är Regeringen medveten om ovan med semestern inte längre motsvarar den ur-
5186: nämnda problem och sprungliga situationen. Arbetsgruppen var i
5187: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- princip enig om att de direkta lönekostnader
5188: ta för att finansieringen av de sociala som uppkommer för arbetsgivaren med anled-
5189: förmånerna i anknytning tili moder- ning av semester som samlas under moder-
5190: skapsledigheten skall fördelas mer rätt- skaps-, faderskaps- och föräldraledigheter skall
5191: vist än för närvarande? fördelas jämnt mellan samtliga arbetsgivare.
5192: Arbetsgruppen nådde dock inte enighet om
5193: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- införandet av en sådan teknisk modell genom
5194: samt anföra följande: viiken utjämningen av lönekostnaderna kunde
5195: genomföras och genom viiken det samtidigt
5196: Strävan vid utvecklandet av systemet med vore möjligt att förbättra kopplingen mellan
5197: moderskaps- och föräldrapenning samt genom- systemet med föräldraledighet och semester. Å
5198: förandet av lagstiftningen om hemvårdsstöd, andra sidan skulle ett ökat utnyttjande av
5199: kommunal dagvård och vårdledighet har möjligheten tili föräldraledighet bland fäderna
5200: främst varit att öka valfriheten för småbarns- jämna ut semesterkostnaderna per arbetsgivare.
5201: föräldrar beträffande hur de ordnar sin barn- Denna fråga tas upp i samband med arbetet
5202: tillsyn. Detta har även inneburit ökade möjlig- inom semesterkommitten, som utför ett mer
5203: heter för föräldrar att avstå från arbete och i omfattande utredningsarbete i frågor i anknyt-
5204: stället själva sköta sina barn medan dessa är ning tili semester. Tidsfristen för kommitten
5205: små. En annan central utgångspunkt för revi- går ut den 31 december 1992.
5206: sionen av stadgandena i fråga har varit att Social- och hälsovårdsministeriets arbets-
5207: båda föräldrarna skall ha samma möjligheter grupp för socialskyddsavgifter, som överläm-
5208: att delta i omsorgen av sina barn. Reformerna nade sin promemoria tili social- och hälso-
5209: har beretts i ett nära samarbete med både vårdsministeriet den 26 mars 1990, hade i
5210: arbetsgivar- och arbetstagarorganisationerna. uppgift att i enlighet med regeringsprogrammet
5211: Enligt sjukförsäkringslagen betalas vid ha- bereda ett förslag till förbättring av de arbets-
5212: vandeskap och barnsbörd moderskaps-, fader- kraftsintensiva företagens ställning genom en
5213: skaps- och föräldrapenning. Om arbetsgivaren revision av finansieringssystemet för de nuva-
5214: betalar lön för tiden i fråga, far arbetstagaren rande lönebaserade socialskyddsavgifterna. Ar-
5215: i ersättning enligt sjukförsäkringslagen endast betsgruppen ansåg i sin promemoria att det
5216: den del som möjligen överstiger lönebeloppet. 1 inte är skäl att ersätta den socialskyddsavgift
5217: övriga fall betalas moderskaps-, faderskaps- baserad på lön som arbetsgivaren betalar med
5218: eller föräldrapenningen tili arbetsgivaren. Där- en helt ny avgiftstyp, utan att redan befintliga
5219: med uppkommer det inte för arbetsgivaren skatteformer skall användas. Som princip inom
5220: sådana direkta kostnader med anledning av socialförsäkringssystemet kan anses att de för-
5221: moderskaps- och föräldraledighet som bör an- måner som relateras tili förtjänst finansieras
5222: ses vara oskäliga. genom lönebaserade avgifter och att andra
5223: Promemorian av den 30 mars 1990 från förmåner även kan finansieras på något annat
5224: social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp sätt. Enligt arbetsgruppen kan man som mål
5225: för föräldrapenning innehåller en utredning av för reformen uppställa en stegvis skeende sänk-
5226: 1990 vp. - KK n:o 577 5
5227:
5228: ning av arbetsgivarens lönebaserade folkpen- 1991. Riksdagen förelades en regeringsproposi-
5229: sionsavgift samt en täckning av avgiftsintäkter- tion i saken i samband med 1991 års budget-
5230: na genom andra finansieringsmedel, förutsatt proposition.
5231: att de fastslagna ekonomipolitiska och tili Social- och hälsovårdsministeriet anser de
5232: utvecklingen av skattesystemet knutna syn- synpunkter som framkommer i motiveringen
5233: punkterna ger möjlighet tili det. Arbetsgruppen tili spörsmålet vara viktiga. Man bör under
5234: föreslog bl.a. att arbetsgivarens folkpensionsav- vidareutvecklandet av systemet med moder-
5235: gift år 1991 skall sänkas för de s.k. personbo- skaps- och föräldrapenning se tili att finansie-
5236: lagen. Reformen har inletts så att arbetsgiva- ringen fördelar sig rättvisare än för närvarande
5237: rens folkpensionsavgift i första avgiftsklassen, och att förbättringen av förmånerna å andra
5238: tili viiken personbolagen i allmänhet hör, sänks sidan inte leder tili att kvinnans ställning på
5239: med 0,25 procentenheter räknat från den 1 juli arbetsmarknaden försämras.
5240:
5241: Helsingfors den 21 november 1990
5242:
5243: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
5244: 1990 vp.
5245:
5246: Kirjallinen kysymys n:o 578
5247:
5248:
5249:
5250:
5251: Linnainmaa: Pienyrittäjien ansioturvalain säätämisestä
5252:
5253:
5254: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5255:
5256: Itsenäisen yrittämisen keskeinen tunnus- Valiokunta edellytti tuolloin, että hallitus
5257: merkki on toimintaan liittyvä yrittämisen riski, ryhtyisi toimiin palkkaturvaa vastaavan tuen
5258: joka kuuluu yrittäjän itsensä eikä yhteiskunnan ulottamiseksi koskemaan myös aliurakoitsijoita
5259: kannettavaksi. ja muita pienyrittäjiä, kun palkkaturvalain
5260: Joissakin erityistapauksissa kansalaisten so- toimeenpanosta on saatu sitä varten riittävästi
5261: siaalinen yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeu- tietoa.
5262: denmukaisuus puoltavat kuitenkin yhteiskun- Valtion vuosien 1987-1989 tulo- ja menoar-
5263: nan jonkinasteista osallistumista liikeriskin vioissa oli pienyrittäjien saatavien turvaamisek-
5264: kantamiseen. si varattu pieni määräraha, joka ei kuitenkaan
5265: Työntekijän oikeussuojaa tehostaa palkka- sisälly enää kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
5266: turvalaki. Tällöin palkkaa ei ole pelkästään vioon eikä ensi vuotta koskevaan hallituksen
5267: tuntikorttien tms. perusteella maksettava sään- esitykseen.
5268: nöllinen tunti- tai kuukausipalkka. Esim. kir- Pienyrittäjän ansioturvan takaamiseksi on
5269: vesmies- ym. työporukat, jotka antavat kiintei- tutkittu myös luottovakuutusvaihtoehtoa. Saa-
5270: tä urakkatyötarjouksia ja siten kilpailevat työu- tujen lausuntojen perusteella on kuitenkin il-
5271: rakoista, saavat urakoilleen palkkaturvalain meistä, että luottovakuutukset eivät ole ratkai-
5272: mukaisen suojan. su pienyrittäjän ongelmaan konkurssiasioissa.
5273: Väliinputoajan asemassa on sen sijaan esim. Vaarana on nähty mm. se, että luottovakuutus
5274: alihankkija, joka ostaa tai valmistaa laitteiden maksaisi niin paljon, että yrittäjien ei kannat-
5275: osia ja asentaa ne paikoilleen suuremmiksi taisi sitä ottaa.
5276: kokonaisuuksiksi. Työsuoritus ei enää ole Nyt tulisikin pikaisesti säätää pienyrittäjien
5277: työurakka, vaan osa alihankinta- tai urakkaso- ansioturvalaki, jolla turvattaisiin pienyrittäjän
5278: pimusta, johon palkkaturvalakia ei sovelleta. toimeksiantosuhteeseen perustuvat saatavat
5279: Käsitellessään hallituksen esitystä (n:o toimeksiantajan konkurssissa valtion varoista.
5280: 9/1973 vp.) eduskunnalle palkkaturvalaiksi toi- Lain päämääränä tulee olla se, että pienyrit-
5281: nen lakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, täjän ansioturvana maksettava korvaus mää-
5282: että useissa tapauksissa itsenäinen yrittäjä työs- räytyisi tehdyn työn pohjalta eikä pääomapa-
5283: kentelee täysin työntekijään verrattavassa ase- noksen, riskinoton tai muun pelkästään yritys-
5284: massa. Tällaisia ovat mm. erilaiset ammatin- toiminnalle tunnusomaisten piirteiden pohjalta.
5285: harjoittajat, kuten autoilijat ja erilaisten työko- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5286: neiden omistajat. He suorittavat työtä pitkiäkin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5287: aikoja saman toimeksiantajan lukuun ja ovat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5288: usein velvollisia noudattamaan toimeksiantajan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5289: työaikaa ja -järjestystä koskevia määräyksiä.
5290: Yleensä heillä ei ole samanaikaisesti muita Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimiin
5291: pitkäaikaisia tai muutoin tulonmuodostukseen pienyrittäjien ansioturvalakiesityksen
5292: merkittävästi vaikuttavia toimeksiantoja. antamiseksi eduskunnalle?
5293:
5294: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1990
5295:
5296: Tuula Linnainmaa
5297:
5298:
5299:
5300: 200070S
5301: 2 1990 vp. - KK n:o 578
5302:
5303:
5304:
5305:
5306: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5307:
5308: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sestä ensi vuodelle käytyjen neuvottelujen yh-
5309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teydessä päättänyt selvittää mahdollisuudet
5310: olette 22 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn turvata eräät palkkasaataviin rinnastettavat
5311: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston pienyrittäjäin saamiset toimeksiantajan kon-
5312: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kurssissa, ottaen huomioon vakuutusmenette-
5313: edustaja Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta lyt, konkurssilainsäädännön uudistus ja muu
5314: kirjallisesta kysymyksestä n:o 578: uusi lainsäädäntö. Vakuutusmenettelyä on jo
5315: selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön aset-
5316: Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimiin tama pienyrittäjien luottovakuutustoimikunta.
5317: pienyrittäjien ansioturvalakiesityksen Sen mietinnössä on todettu, että pienyrittäjien
5318: antamiseksi eduskunnalle? saatavien turvaamista toimeksiantajan kon-
5319: kurssitapauksissa voitaisiin parantaa erityisen
5320: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ryhmäluottovakuutuksen avulla. Vakuutusme-
5321: vasti seuraavaa: nettelyn laajempaa käyttöönottamista rajoittaa
5322: kuitenkin huomattavasti se, että ryhmäluotto-
5323: Kysymys pienyrittäjien ansioturvasta on ol- vakuutuksen vakuutusmaksu muodostuisi to-
5324: lut esillä koko viime vuosikymmenen loppu- dennäköisesti niin korkeaksi, että merkittävä
5325: puolen. Työvoimaministeriö asetti vuonna 1984 osa pienyrittäjistä luultavasti jättäytyisi vakuu-
5326: työryhmän valmistelemaan esityksen, jolla tussuojan ulkopuolelle.
5327: palkkaturvalain soveltamisalaa olisi laajennettu Konkurssilainsäädännön uudistaminen on
5328: niin, että pienyrittäjätkin olisivat tulleet sen vireillä. Oikeusministeriön tarkoitusta varten
5329: piiriin. Työryhmän muistio ei johtanut säädös- asettamassa toimikunnassa on pohdittavana,
5330: toimiin. Vuosien 1987, 1988 ja 1989 tulo- ja tulisiko säätää erityinen etuoikeuslaki. Tässä
5331: menoarvioihin otettiin kuitenkin määräraha, yhteydessä tulee harkittavaksi, voitaisiinko työ-
5332: jota voitiin harkinnanvaraisesti myöntää pien- palkkasaatavien käsitettä laajentaa niin, että
5333: yrittäjille, joiden toimeksiantajat oli asetettu eräiden pienyrittäjien saamiset rinnastettaisiin
5334: konkurssiin. työntekijöiden etuoikeutettuihin saataviin, jol-
5335: Työvoimaministeriö asetti vuonna 1988 pien- loin ne tulisivat palkkaturvalain soveltamisalan
5336: yrittäjien ansioturvatoimikunnan, jonka tehtä- piiriin.
5337: väksi tuli valmistella palkkaturvalakia vastaava Kun yleinen pyrkimys etuoikeussäännöstön
5338: ansioturvalaki työntekijään verrattavissa olevia uudistamisessa on etuoikeuksien rajoittaminen,
5339: pienyrittäjiä varten. Toimikunta valmisteli eh- erääksi vaihtoehdoksi edelleen jää mahdolli-
5340: dotuksen hallituksen esitykseksi ansioturvalaik- suus pienyrittäjien ansioturvalain säätämisestä.
5341: si. Sen nojalla ansioturvana olisi maksettu Palkkaturva-asiain neuvottelukuntaa ollaan
5342: viimeisen kuuden kuukauden aikana ennen parhaillaan asettamassa. Neuvottelukunnan
5343: toimeksiantajan konkurssiin asettamista suori- pääasiallisena tehtävänä olisi toimia neuvoa-
5344: tettuun työhön perustuvat saatavat pienyrittä- antavana toimielimenä ansioturvantyyppisissä
5345: jälle, joka otettaessa huomioon toimeksianto- asioissa. Neuvottelukunnalle tullaan antamaan
5346: suhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuh- tehtäväksi kiireellisesti selvittää, onko löydet-
5347: teet on rinnastettavissa työntekijään. Mietintö tävissä riittävää yksimielisyyttä sellaiseksi la-
5348: ei ollut yksimielinen. Muun muassa Suomen kiesitykseksi, jolla turvattaisiin itse työn teke-
5349: Työnantajain Keskusliiton sekä Suomen Am- miseen osallistuvien pienyrittäjien, jotka har-
5350: mattijärjestöjen Keskusliiton edustajat katsoi- joittavat liiketoimintaa muussa kuin osakeyh-
5351: vat eriävissä lausumissaan, ettei hallituksen tiön muodossa, saatavien suoritus toimeksian-
5352: esitystä ansioturvalaiksi ollut syytä antaa. tajan konkurssin johdosta.
5353: Hallitus on valtion tulo- ja menoarvioesityk-
5354:
5355: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
5356:
5357: Työministeri Matti Puhakka
5358: 1990 vp. - KK n:o 578 3
5359:
5360:
5361:
5362:
5363: Tili Riksdagens Herr Talman
5364: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ganisation ansåg i sina avvikande uttalanden
5365: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse att det inte föreligger skäl för att avge någon
5366: av den 22 oktober 1990 tili vederbörande regeringsproposition med förslag tili lag om
5367: medlem av statsrådet översänt avskrift av inkomstgaranti.
5368: följande av riksdagsledamot Tuula Linnainmaa Regeringen har i samband med de förhand-
5369: undertecknade spörsmål nr 578: lingar som förts om budgetpropositionen för
5370: nästa år beslutat utreda möjligheterna tili att
5371: När ämnar Regeringen vidta åtgärder trygga vissa med lönefordringar jämställbara
5372: för avgivande av en lagproposition tili fordringar för småföretagare vid uppdragsgiva-
5373: riksdagen om inkomstgaranti för små- res konkurs, då man beaktar försäkringsförfa-
5374: företagare? randet, en revidering av konkurslagstiftningen
5375: och övrig ny lagstiftning. Försäkringsförfaran-
5376: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det har redan blivit utrett av en av social- och
5377: samt anföra följande: hälsovårdsministeriet tillsatt kommission för
5378: småföretagares kreditförsäkring. 1 dess betän-
5379: Frågan om småföretagares inkomstgaranti kande konstateras det att småföretagares for-
5380: har varit före under hela senare hälften av dringar i händelse av uppdragsgivarens kon-
5381: åttiotalet. Arbetskraftsministeriet tillsatte 1984 kurs bättre kunde tryggas genom en särskild
5382: en arbetsgrupp för att bereda ett förslag enligt gruppkreditförsäkring. Möjligheterna att i stör-
5383: vilket tillämpningsområdet för lagen om löne- re utsträckning kunna ta i bruk sådant försäk-
5384: garanti skulle ha utvidgats tili att även gälla ringsförfarande inskränks dock betydligt av att
5385: småföretagare. Arbetsgruppens promemoria försäkringspremien för en gruppkreditförsä-
5386: gav inte anledning tili lagstiftningsåtgärder. 1 kring sannolikt skulle bli så hög att en bety-
5387: statsbudgeterna för åren 1987, 1988 och 1989 dande del av småföretagarna troligen skulle
5388: upptogs dock ett anslag, som man enligt lämna sig utanför detta försäkringsskydd.
5389: prövning också kunde bevilja småföretagare En revidering av konkurslagstiftningen är
5390: vilkas uppdragsgivare hade försatts i konkurs. under arbete. En kommission som justitieminis-
5391: Arbetskraftsministeriet tillsatte 1988 en kom- teriet tillsatt för ändamålet dryftar frågan om
5392: mission för småföretagares inkomstgaranti, en särskild lag om förmånsrätt borde stiftas. 1
5393: med uppdrag att förbereda en mot lagen om detta sammanhang skall man överväga om
5394: lönegaranti svarande lag om inkomstgaranti begreppet lönefordring kunde utvidgas så att
5395: för med arbetstagare jämställbara småföretaga- vissa av småföretagares fordringar skulle jäm-
5396: re. Kommissionen förberedde ett förslag tili en ställas med arbetstagares förmånsberättigade
5397: regeringsproposition med förslag tili lag om fordringar, varvid de skulle ingå i tillämpnings-
5398: inkomstgaranti. Med stöd av den skulle man i området för lagen om lönegaranti.
5399: inkomstgaranti ha betalt de fordringar som Då en begränsning av förmånerna är en
5400: grundar sig på arbete som utförts under de allmän strävan vid revidering av förmånsstad-
5401: senaste sex månaderna innan arbetsgivaren gandena, kvarstår det fortfarande som ett
5402: försattes i konkurs tili en småföretagare, som alternativ att stifta en lag om inkomstgaranti
5403: med beaktande av uppdragsförhållandets var- för småföretagare. En delegation för lönega-
5404: aktighet, arbetets beskaffenhet och andra för- rantiärenden håller som bäst på att tillsättas.
5405: hållanden kan jämställas med arbetstagare. Delegationen skulle ha som sin huvudsakliga
5406: Betänkandet var inte enhälligt. Bl.a. represen- uppgift att fungera som rådgivande organ i
5407: tanterna för Arbetsgivarnas i Finland Central- ärenden av inkomstgarantityp. Delegationen
5408: förbund och Finlands Fackförbunds Centralor- kommer att få i uppdrag att i brådskande
5409: 4 1990 vp. - KK n:o 578
5410:
5411: ordning utreda om man kan finna tillräcklig givarens konkurs i de fall där småföretagaren
5412: enighet bakom sådant lagförslag, som skulle bedriver affärsverksamhet i annan form än som
5413: trygga småföretagares fordringar vid uppdrags- aktiebolag, och själv deltar i arbetet.
5414: Helsingfors den 20 november 1990
5415:
5416: Arbetsminister Matti Puhakka
5417: 1990 vp.
5418:
5419: Kirjallinen kysymys n:o 579
5420:
5421:
5422:
5423:
5424: Lahti-Nuuttila: Elintarvikkeiden hintojen alentamisesta
5425:
5426:
5427: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5428:
5429: Elintarvikkeiden korkeat hinnat ja erityisesti lautta. Sen sektorin veropohja jopa kapenee.
5430: kotimaisista raaka-aineista valmistettujen tuot- Verokevennyksetkään eivät kuitenkaan vaikuta
5431: teiden muita nopeampi hintojen nousu herät- luovan mahdollisuutta pysäyttää elintarvikkei-
5432: tävät kuluttajissa jatkuvasti niin ärtymystä den hintojen nousua.
5433: kuin useita kysymyksiä. Elintarviketalouteen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5434: suunnatusta runsaasta yhteiskunnan tuesta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5435: huolimatta ruuan kuluttajahinnat ovat maail- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5436: man korkeimpia. Mitä säännellymmästä ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5437: suojatummasta elintarvikkeesta on kysymys,
5438: sitä varmemmin hinnat näyttävät säännöllisesti
5439: nousevan. Tuontielintarvikkeiden hinnat taas Mitä Hallitus aikoo tehdä sen var-
5440: ovat jopa laskeneet. mistamiseksi, että elintarviketalouteen
5441: Kokonaisverouudistuksessa tähdättiin siihen, suunnattu miljardien markkojen tuki
5442: että myös maa- ja metsätalous maksaisi kaikis- todella alentaisi kuluttajahintoja, sekä
5443: ta tuloistaan veroa. Veropohjan laajennus ei kilpailun lisäämiseksi elintarvikesekto-
5444: kuitenkaan näytä koskevan maa- ja metsäta- rissa?
5445:
5446: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
5447:
5448: Pentti Lahti-Nuuttila
5449:
5450:
5451:
5452:
5453: 200070S
5454: 2 1990 vp. - KK n:o 579
5455:
5456:
5457:
5458:
5459: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5460: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa lous 2000 -ohjelman uudistaminen. Myös val-
5461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tion viljavaraston yksinoikeutta leipäviljan
5462: olette 23 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn maahantuontiin arvioidaan uudelleen. Valtio-
5463: kirjeenne n:o 1794 ohella toimittanut valtioneu- varainministeriö on asettanut työryhmän selvit-
5464: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tämään hinnanerokorvausten maksamista ja
5465: kansanedustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvas- tukijärjestelmän uudistamista.
5466: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 579: Elintarvikkeiden liikevaihtoverotuksen uudis-
5467: taminen on käynnissä ja sen tavoitteena on
5468: Mitä Hallitus aikoo tehdä sen var- eurooppalaisen mallin mukaisesti alhaisempi
5469: mistamiseksi, että elintarviketalouteen verokanta elintarvikkeille. Elintarvikkeita kos-
5470: suunnattu miljardien markkojen tuki kevia määräyksiä ja ohjeita harmonisoidaan
5471: todella alentaisi kuluttajahintoja, sekä parhaillaan EY-direktiivien mukaiseksi.
5472: kilpailun lisäämiseksi elintarvikesekto- Lisenssivirastolie annettiin tehtäväksi selvit-
5473: rissa? tää, voidaanko nykyisiä lisenssien jakoperustei-
5474: ta muuttaa siten, että niissä paremmin otetaan
5475: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- huomioon markkinatilanne ja kilpailunäkö-
5476: taen seuraavaa: kohdat. Lisenssivirasto jätti asiaa koskevan
5477: muistionsa kauppa- ja teollisuusministeriölle
5478: Hallitus asetti jo hallitusohjelmassaan ja sitä 8.11.1990. Muistiossaan lisenssivirasto esittää-
5479: koskevassa lisäpöytäkirjassa erääksi keskeiseksi kin uusille tuojille varattavan kiintiöosuuden
5480: tavoitteekseen elintarvikkeiden kuluttajahinto- lisäämistä tuoteryhmittäin ja kokonaiskiintiöi-
5481: jen nousun hillitsemisen. Ohjelman mukaisesti den lisäämistä. Lisenssivirasto ehdottaa myös
5482: asetettiinkin keväällä 1989 erityinen elintarvi- lisenssejä koskevan tiedotuksen parantamista,
5483: kepoliittista ohjelmaa valmisteleva laajapohjai- globaali- ja yksittäislisensioinnin jakoperustei-
5484: nen toimikunta, jonka tehtäväksi annettiin den uudistamista ja tuontiosuuksien jälleenluo-
5485: selvittää koko elintarviketuotannon ja -teolli- vutuksen tarkkailua. Lisenssiviraston esityksen
5486: suuden kustannusten muodostumista ja siirty- edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään ensi ti-
5487: mistä kaupan ja jakelun kautta kuluttajahin- lassa.
5488: toihin. Ministeriötasolla käynnistetyn laajan toi-
5489: Toimikunta jätti raporttinsa 15.6.1990, ja menpideohjelman lisäksi myös kilpailuvirasto
5490: hallitus teki sen pohjalta iltakoulussaan ja hiljattain aloittanut kuluttajavirasto kiinnit-
5491: 20.6.1990 elintarvikepolitiikkaa koskevan kan- tävät valvonnassaan erityistä huomiota elintar-
5492: nanoton. Kannanotossa on laajasti velvoitettu vikkeiden kuluttajahintoihin. Hallituksen hy-
5493: eri ministeriöitä ja virastoja toimiin, joiden väksymän kilpailupoliittisen ohjelman mukai-
5494: avulla lisätään kilpailua elintarviketeollisuudes- sesti puretaan myös elintarvikkeiden kuluttaja-
5495: sa ja kaupassa sekä vaikutetaan siten myös hintoihin vaikuttavia kilpailua vääristäviä jär-
5496: kuluttajahintoihin. jestelyitä osana kilpailulainsäädännön kokonais-
5497: Ensimmäisenä konkreettisena toimenpitee- uudistusta. Kuluttajatoimintaan on lisäksi
5498: nään hallitus muutti nykyistä määrällisiä tuon- varattu valtion tulo- ja menoarvoissa aikaisem-
5499: tirajoituksia koskevaa asetusta (Asetus maan paa enemmän määrärahoja.
5500: ulkomaankaupassa sovellettavista määrällisistä Edellä on lueteltu lukuisia toimenpiteitä,
5501: rajoituksista, 1301/89). Asetuksesta vapautet- joihin hallitus on jo ryhtynyt elintarvikkeiden
5502: tiin useita tuontilisensioinnin alaisena olleita kuluttajahintojen alentamiseksi. Pidemmällä ai-
5503: tuoteryhmiä, mm. riista, kalatuotteita, hedel- kavälillä eräs merkittävimpiä hintakehitykseen
5504: miä ja kasviksia. Tuonnin vapautuminen on jo vaikuttavia tekijöitä ovat kuitenkin kansainvä-
5505: näkynyt esimerkiksi ravintoloiden tarjonnassa. liset kauppaneuvottelut ja erityisesti GATTin
5506: Hallituksen kannanoton mukaisesti maa- ja Uruguayn kierros. Suomi on jo jättanyt oman
5507: metsätalousministeriössä on aloitettu Maata- alustavan neuvottelutarjouksensa. Neuvotte-
5508: 1990 vp. - KK n:o 579 3
5509:
5510: luissa Suomi pyrkii kaikin tavoin edistämään tuontisuojamuotojen käyttämiseen. Käytännös-
5511: tavoitteena olevaa maatalouden yleisen tukita- sä tämä merkitsee elintarvikkeiden entistä va-
5512: son alentamista. Tulevaisuudessa siirrytään yhä paampaa tuontia ja lisääntyvää hintakilpailua
5513: enemmän lisensioinnista ja kiintiöistä muiden myös omilla kotimarkkinoillamme.
5514:
5515: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
5516:
5517: Ministeri Pertti Salolainen
5518: 4 1990 vp. - KK n:o 579
5519:
5520:
5521:
5522:
5523: Tili Riksdagens Herr Talman
5524: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har förnyandet av programmet Lantbruket
5525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse 2000 påbörjats vid jord- och skogsbruksminis-
5526: av den 23 oktober tili vederbörande medlem av teriet. Dessutom bedöms statens spannmå1sför-
5527: statsrådet översänt avskrift av följande av råds monopol på import av brödspannmålet på
5528: riksdagsman Lahti-Nuuttila undertecknade nytt. Finansministeriet har tilisatt en arbets-
5529: spörsmål nr 579: grupp som skali utreda utbetalningen av ersätt-
5530: ningarna på prisskillnader samt reformeringen
5531: Vad kommer Regeringen att göra för
5532: av understödssystemet.
5533: att försäkra sig om att det tili livsme-
5534: Omsättningsbeskattningen av livsmedel revi-
5535: delshushåliningen riktade understödet
5536: deras som bäst och dess mål är att få en lägre
5537: på miljarder mark verkligen sänker
5538: skattesats för livsmedel enligt den europeiska
5539: konsumentpriserna samt för att öka
5540: konkurrensen inom livsmedelssektorn? modelien. Bestämmelserna och föreskrifterna
5541: angående livsmedel hålier på att harmoniseras
5542: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- enligt EG-direktiven.
5543: samt anföra följande: Licensverket fick tili uppgift att utreda om
5544: de nuvarande fördelningsgrunderna för licenser
5545: Regeringen satte redan i sitt regeringspro- kan ändras så att de bättre skulie ta hänsyn tili
5546: gram och i tiliäggsprotokoliet tili detta som ett marknadsläget och konkurrenssynpunkter. Li-
5547: centralt mål att dämpa stegringen av konsu- censverket avgav en promemoria i ärendet tili
5548: mentpriserna på livsmedel. Enligt programmet handels- och industriministeriet 8.11.1990. I sin
5549: tilisattes på våren 1989 en särskild kommission promemoria föreslår licensverket att den kvot-
5550: på bred bas som skulie bereda ett livsmedels- andel som reserveras för de nya importörerna
5551: politiskt program. Kommissionen fick tili upp- skall ökas enligt produktgrupperna och att
5552: gift att utreda hur kostnaderna i hela livsme- totalkvoterna skall ökas. Licensverket föreslår
5553: delsproduktionen och -industrin bildas och hur även att informationen om licenserna skali
5554: de överförs tili konsumentpriserna genom han- förbättras, fördelningsgrunderna i fråga om
5555: del och distribution. globallicensiering och enskild licensiering skali
5556: Kommissionen avgav sin rapport 15.6.1990 förnyas samt att återöverlåtelsen av importan-
5557: och på grund av den fattade regeringen i sin delarna skall kontrolieras. Dessa åtgärder som
5558: aftonskola 20.6.1990 ett stäliningstagande om licensverket förutsätter i sitt förslag kommer
5559: livsmedelspolitiken. I detta stäliningstagande att vidtas snarast möjligt.
5560: har olika ministerier och ämbetsverk i omfat- Förutom detta omfattande åtgärdsprogram
5561: tande grad förpliktats att vidta åtgärder som som startades på ministerienivån har även
5562: hjälper tili att öka konkurrensen inom livsme- konkurrensverket och det nyligen inrättade
5563: delsindustrin och handeln och som även inver- konsumentverket vid sin kontroll tili uppgift
5564: kar på konsumentpriserna. att fästa särskild uppmärksamhet vid konsu-
5565: Som den första konkreta åtgärden ändrade mentpriserna på livsmedel. Enligt det konkur-
5566: regeringen den nuvarande förordningen som renspolitiska programmet som regeringen har
5567: gälier kvantitativa importbegränsningar (för- godkänt upplöses även sådana arrangemang
5568: ordningen om kvantitativa begränsningar som som snedvrider konkurrensen och påverkar
5569: tiliämpas i landets utrikeshandel, 1301 /89). konsumentpriserna på livsmedel som en del av
5570: Från förordningen befriades flera produktgrup- totalreformen av konkurrenslagstiftningen.
5571: per som hade varit underkastade importlicen- Därtill har i statsbudgeten reserverats mera
5572: sieringen, bl.a. vilt samt vissa fiskprodukter, anslag än förut för konsumentverksamheten.
5573: frukter och växter. Den friare importen har Ovan har uppräknats talrika åtgärder som
5574: redan kunnat ses i t.ex. utbudet på olika rätter regeringen redan har vidtagit för att sänka
5575: på restauranger. konsumentpriserna på livsmedel. Inom en läng-
5576: I enlighet med regeringens stäliningstagande re tidsperiod är en av de mest betydelsefulia
5577: 1990 vp. - KK n:o 579 5
5578:
5579: faktorerna som påverkar prisutvecklingen dock allmänna understödsnivån för jordbruket. 1
5580: de internationella handelsförhandlingarna och framtiden kommer man allt mera att övergå
5581: särskilt GATT:s Uruguay-runda. Finland har från licensiering och kvoter tili andra sätt att
5582: redan gett sitt preliminära förhandlingsbud. 1 trygga importen. 1 praktiken innebär detta allt
5583: förhandlingarna eftersträvar Finland med alla friare import av livsmedel och ökande priskon-
5584: medel att främja målet, dvs. sänkningen av den kurrens även på vår hemmamarknad.
5585: Helsingfors den 21 november 1990
5586:
5587: Minister Pertti Salolainen
5588: 1990 vp.
5589:
5590: Kirjallinen kysymys n:o 580
5591:
5592:
5593:
5594:
5595: Renko yrn.: Kotitalousneuvontajärjestöjen toiminnan tukemisesta
5596:
5597:
5598: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5599: Valtion vuoden 1991 budjettiesitys leikkaa peammin. Puolueeton neuvonta estää kulutta-
5600: kotitalousneuvontajärjestöjen määrärahoja ja jia virheratkaisuilta. Tällä hetkellä mm. ympä-
5601: toimia tuntuvasti. Vähennykset koskevat Mart- ristön hoito ja jätehuolto, järkevä kierrätys,
5602: taliittoa, Finlands Svenska Marthaförbundia kotitalouksien energiankäyttö, kodin rahavaro-
5603: sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskusta. Noin jen hoito ja kuluttajavalistus ovat keskeisiä
5604: 0,5 miljoonan markan siirto pois neuvontajär- neuvontateemoja. Monet vaikeudet torjutaan
5605: jestöiltä ja ainakin 15 neuvontahenkilön toimen varmimmin ennalta ehkäisevällä neuvonnalla,
5606: supistaminen vuoden 1991 loppuun mennessä virheiden korjaaminen on paljon kalliimpaa.
5607: koetaan odottamattomana takaiskuna. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5608: Kotitalousjärjestöt ovat jatkuvasti esittäneet tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
5609: neuvonta-alan valtionavun rinnastamista muun kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5610: aikuiskoulutuksen saamaan tukeen, joka on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5611: noin 80 % hyväksytyistä menoista. Neuvonta-
5612: järjestöjen valtionapu on kuitenkin pysynyt Millä Hallitus perustelee kotitalous-
5613: niin matalana, että se on jäänyt jopa alle neuvontajärjestöjen määrärahojen vä-
5614: 50 % :n toiminnan kokonaismenoista. hentämistä, vaikka ympäristönhoitoon
5615: Kotitalousneuvontajärjestöjen Jasenmaara ja säästötalouteen liittyvää valistustyötä
5616: on yli 200 000. Pohjois-Pohjanmaan Marttapii- on tehostettava koko maassa vuoden
5617: riliittoon kuuluu hiukan alle 2 000 marttaa. 1991 aikana ja sen jälkeenkin, sekä
5618: Erityisesti nuorten aikuisten kotitalous- ja ku- miten Hallitus aikoo rahoittaa järjes-
5619: luttajaneuvonnan tarve on jatkuvasti kasvanut, tötoiminnan puitteissa tehtävän aikuis-
5620: koska markkinatilanteet muuttuvat entistä no- koulutuksen lähivuosina?
5621: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
5622:
5623: Tellervo Renko Pirkko Ikonen Jorma Huuhtanen
5624: Jukka Vihriälä Aapo Saari Riitta Kauppinen
5625: Esko Jokiniemi Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
5626: Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5627:
5628:
5629:
5630:
5631: 200070S
5632: 2 1990 vp. - KK n:o 580
5633:
5634:
5635:
5636:
5637: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5638: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kaksi viimeksi mainittua siirtyi 1.6.1990
5639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lukien kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
5640: olette 23 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn nonalalle momenteille 32.27.50 ja 32.22.01.
5641: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Vastaavasti henkilöstöä siirtyi 9 ja 13.
5642: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä 1991
5643: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli- on esitetty momentin 29.69.53 (avustus kotita-
5644: sesta kysymyksestä n:o 580: lousneuvontajärjestöille) valtionavustuksen pii-
5645: rissä olevien henkilöiden määrä supistettavaksi
5646: Millä Hallitus perustelee kotitalous- 185 henkilöksi vuoden 1991 loppuun mennessä.
5647: neuvontajärjestöjen määrärahojen vä- Opetusministeriö pitää kotitalousneuvonnan
5648: hentämistä, vaikka ympäristönhoitoon uudelleen järjestämistä, tehostamista ja kehit-
5649: ja säästötalouteen liittyvää valistustyötä tämistä erittäin tärkeänä. Tämän johdosta
5650: on tehostettava koko maassa vuoden myös valtionavustus tulee suunnata entistä
5651: 1991 aikana ja sen jälkeenkin, sekä enemmän erilaisiin kehittämishankkeisiin ja sen
5652: miten Hallitus aikoo rahoittaa järjes- käyttöä organisaatioiden ylläpitoon tulee edel-
5653: tötoiminnan puitteissa tehtävän aikuis- leen vähentää.
5654: koulutuksen lähivuosina? Järjestötoiminnan toteuttama aikuiskoulutus
5655: tullaan rahoittamaan lähivuosina valtioneuvos-
5656: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ton ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoittami-
5657: taen seuraavaa: sen suunnitteluperiaatteista vuonna 1987 sekä
5658: Opetusministeriön hallinnonalalla seuraavat vuonna 1988 ammatillisen aikuiskoulutuksen
5659: koti talousneuvontajärjestöt ovat saaneet valtion- kehittämisestä tekemien periaatepäätösten mu-
5660: avustusta vuonna 1990 momentilta 29.69.53 kaisesti. Pääperiaatteena on, että aikuiskoulu-
5661: (avustus kotitalousneuvontajärjestöille ja tutki- tuksesta aiheutuviin kustannuksiin tulee osal-
5662: muslaitoksille). Valtionapuun oikeuttavien toi- listua niiden osapuolten, joiden tarpeita se
5663: mien määrä 1990 oli seuraava: palvelee. Tulevaisuudessa järjestöjen koulutuk-
5664: sen valtionavustuksen rahoitusvastuuta tulee
5665: - Finlands Svenska Marthaförbund lisääntyvästi myös muille ministeriöille opetus-
5666: r.f. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 ministeriön lisäksi, koska osa koulutuksesta
5667: - Maa- ja kotitalousnaisten Keskus palvelee selkeästi niitä. Tällaisia ministeriöitä
5668: ja piirikeskukset ( 17 kpl). . . . . . . . . 110 (108*) ovat mm. kauppa- ja teollisuusministeriö, maa-
5669: - Marttaliitto ry ja piiriliitot (16 ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveys-
5670: kpl)............................ 79
5671: - Svenska lantbrukssällskapens för-
5672: ministeriö.
5673: bund r.f........................ . Hallitus tukee ennen kaikkea aikuiskoulu-
5674: - Kunnallisen kotitalous- ja kulutta- tuksen kehittämistä, sen sijaan organisaatioi-
5675: janeuvonnan keskus . . . . . . . . . . . . . 2 den ylläpitoon varattuja avustuksia pyritään
5676: 202 (200) pienentämään. Tavoitteena ovat toimintojen
5677: sekä tehostaminen ja riittävät uudelleen järjestelyt.
5678: - Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tut- Järjestötoiminnan aikuiskoulutus saa edelleen
5679: kimuskeskus ry
5680: - Työtehoseura ry:n kotitalousosas-
5681: lähivuosina valtionavustusta, mutta myös mui-
5682: to den rahoituslähteiden osuutta lisätään. Avus-
5683: *Vähennys johtuu 4 toimen yhdistämisestä 2 toimek- tuksen määrään hallitus ottaa kantaa valtion
5684: si. tulo- ja menoarvioesityksessä.
5685:
5686:
5687: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1990
5688:
5689: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
5690: 1990 vp. - KK n:o 580 3
5691:
5692:
5693:
5694: Tili Riksdagens Herr Talman
5695: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen De två sistnämnda övergick 1.6.1990 till
5696: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse handels- och industriministeriets förvaltnings-
5697: av den 23 oktober 1990 till vederbörande område under moment 32.27.50 och 32.22.01.
5698: med1em av statsrådet översänt en avskrift av Personalförflyttningen var 9 respektive 13.
5699: följande av riksdagsman Renko m.fl. under- 1 budgetpropositionen 1991 föreslås att anta-
5700: tecknade spörsmål nr 580: let personer inom ramen för statsunderstödet
5701: under moment 29.69.53 (understöd till rådgiv-
5702: På vilket sätt motiverar Regeringen ningsorganisationer i huslig ekonomi) skall
5703: de minskade anslagen för rådgivnings- minskas till185 personer före utgången av 1991.
5704: organisationerna i huslig ekonomi, trots Undervisningsministeriet anser det vara yt-
5705: att upplysningsarbetet i anslutning till terst viktigt att rådgivningen i huslig ekonomi
5706: miljövård och sparhushållning måste omorganiseras, effektiveras och utvecklas. Av
5707: effektiveras i hela landet under 1991 denna anledning bör även statsunderstödet i
5708: och även framdeles samt högre grad inriktas på olika utvecklingsprojekt,
5709: hur ämnar Regeringen finansiera den och dess användning till att upprätthålla orga-
5710: vuxentubildning som ges inom organi- nisationerna bör ytterligare minskas.
5711: sationerna under de närmaste åren? Vuxenutbildningen inom organisationerna
5712: kommer under de närmaste åren att finansieras
5713: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt i enlighet med statsrådets principbeslut 1987
5714: följande: om planeringsprinciperna för den yrkesinrikta-
5715: På undervisningsministeriets förvaltningsom- de vuxenutbildningen och 1988 om utveckling-
5716: råde har följande rådgivningsorganisationer i en av den yrkesinriktade vuxenutbildningen.
5717: huslig ekonomi fått statsunderstöd 1990 under Den ledande principen är att de parter vars
5718: moment 29.69.53. i statsbudgeten (Understöd behov vuxenutbildningen tillgodoser bör delta i
5719: till rådgivningsorganisationer i huslig ekonomi kostnaderna för den. 1 framtiden kommer
5720: och till forskningsanstalter). Antalet befatt- ansvaret för finansiering av utbildningen vid
5721: ningar som är berättigade till statsunderstöd organisationerna att i stigande omfattning falla
5722: var 1990 som följer: på andra ministerier än undervisningsministe-
5723: riet, eftersom en del av utbildningen klart
5724: ~ Finlands Svenska Marthaförbund tjänar deras syften. Sådana ministerier är bl.a.
5725: rf . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 handels- och industriministeriet, jord- och
5726: ~ Maa- ja kotitalousnaisten Keskus skogsbruksministeriet samt social- och hälso-
5727: och deras distriktsorganisationer
5728: (17 st).......................... 110 (108*)
5729: vårdsministeriet.
5730: ~ Marttaliitto ry och deras distrikts- Framför allt stöder regeringen utvecklingen
5731: organisationer (16 st)............ 79 av vuxenutbildning, däremot försöker man
5732: ~ Svenska lantbrukssällskapens för- minska understöden för organisationernas uppe-
5733: bund rf ........................ . håll. Målet är effektivare funktioner och till-
5734: ~ Centralen för kommunal hushålls-
5735: och konsumentrådgivning . . . . . . . . 2
5736: räcklig omorganisering. Vuxenutbildningen in-
5737: (200) 202
5738: om den organiserade verksamheten får fortfa-
5739: samt
5740: rande statsunderstöd inom de närmaste åren,
5741: ~ Forskningscentralen för hemhus- men även andelen andra finansieringskällor
5742: hållning och konsumentfrågor rf kommer att öka. Till understödets belopp
5743: ~ hushållsavdelningen vid Arbetsef- kommer regeringen att ta ställning vid behand-
5744: fektivitetsföreningen rf lingen av budgetpropositionen.
5745: * Minskningen beror på att 4 befattningar samman-
5746: slogs tili 2.
5747:
5748: Helsingfors den 30 november 1990
5749:
5750: Minister Anna-Liisa Kasurinen
5751: 1990 vp.
5752:
5753: Kirjallinen kysymys n:o 581
5754:
5755:
5756:
5757:
5758: Rauramo ym.: Biljardivälineiden vuokraamista koskevasta vero-
5759: tuskohtelusta
5760:
5761:
5762: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5763: Valtiovalta tukee veikkauksen ja raha-arpa- taan pelaajien käyttöön. Tämä ei vastaa mui-
5764: jaisten voittovaroilla urheilua ja liikuntakasva- den pelivälineurheilulajien kohdalla noudatet-
5765: tusta. Suuri osa tuesta kanavoituu valtakunnal- tavaa käytäntöä, eikä ole urheilu- ja liikunta-
5766: listen liikuntajärjestöjen valtionavustusten poliittisista syistä perusteltua. Tämän lisäksi
5767: kautta eri urheilu- ja liikuntamuodoille. Liikun- tiettävästi leimaveron perinnässä noudatetaan
5768: tajärjestöt jakavat valtiovallalta saamaansa tu- eri paikkakuntien välillä erilaista käytäntöä.
5769: kea hyväksymilleen urheilulajeille. Yksi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5770: SVUL:n hyväksymä urheilulaji on biljardi, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5771: joka on myös kansainvälisesti hyvin suosittu kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5772: laji. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5773: Biljardi on pelivälineurheilulajien joukossa
5774: joutunut verotuksen osalta tasavertaisuusnäkö- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5775: kohtien kannalta arvostelua aiheuttavaan ase- ryhtyä kaikkien urheiluvälineiden mak-
5776: maan. Asetuksen luvan hankkimisesta eräiden sullisen käytön vapauttamiseksi leima-
5777: huvitusten järjestämiseen ja peliautomaattien verotuksesta, ja
5778: pitämiseen (400/37) ja leimaverolain (662/43) aikooko Hallitus korjata eriarvoisuu-
5779: säännösten nojalla verotetaan toimintaa, jossa den verotuskäytännössä eri peliväli-
5780: pöydät ja pelivälineet annetaan maksua vas- neurheilulajien kohdalla?
5781: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
5782:
5783: Anssi Rauramo Riitta Uosukainen
5784:
5785:
5786:
5787:
5788: 200070S
5789: 2 1990 vp. - KK n:o 581
5790:
5791:
5792:
5793:
5794: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5795: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tai renkaanheiton, pienoisgolfpelin, korttipelin
5796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tai muun niihin verrattavan maksua vastaan
5797: olette 23 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn toimeenpannun ajanvietteen järjestämiseen on
5798: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston suoritettava leimaveroa valtioneuvoston mää-
5799: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- räysten mukaan kustakin erikseen vähintään 45
5800: edustaja Anssi Rauramon ym. näin kuuluvasta markkaa ja enintään 1 100 markkaa kalenteri-
5801: kirjallisesta kysymyksestä n:o 581: kuukaudelta tai sen osalta. Voimassa olevan
5802: leimaverolain soveltamisesta annetun valtio-
5803: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo neuvoston päätöksen (1289/88) mukaan leima-
5804: ryhtyä kaikkien urheiluvälineiden mak- vero biljardin pitämiseen oikeuttavasta päätök-
5805: sullisen käytön vapauttamiseksi leima- sestä on 100 markkaa kalenterikuukaudelta tai
5806: verotuksesta, ja sen osalta.
5807: aikooko Hallitus korjata eriarvoisuu- Biljardin pelaamiseen tarvittavaan lupapää-
5808: den verotuskäytännössä eri peliväli- tökseen ja siitä maksettavaan leimaveroon on
5809: neurheilulajien kohdalla? historialliset syynsä. Biljardia ryhdyttiin aikoi-
5810: naan pelaamaan ravintoloissa. Tämän vuoksi
5811: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pidettiin tarkoituksenmukaisena valvoa, millai-
5812: vasti seuraavaa: siin ravintoloihin biljardipöytä saatiin sijoittaa.
5813: Ravintola, jolla oli oikeus pitää biljardipeliä
5814: Leimaverolain mukaan laissa mainittujen vi- tiloissaan, saattoi tällä tavoin houkutella enem-
5815: ranomaisten antamista toimituskirjoista on män asiakkaita ja tästä syystä saattoi myös
5816: suoritettava leimaveroa. Leimavero määräytyy saada enemmän taloudellista etua liiketoimin-
5817: joko sivuluvun mukaan tai on kiinteämääräi- nastaan. Tällaisen oikeuden katsottiin soveltu-
5818: nen taikka toimituskirjan antava viranomainen van myös verotuksen kohteeksi siten, että siitä
5819: määrää leimaveron suuruuden laissa olevien oli suoritettava päätöksen pituuden mukaan
5820: vähimmäis- ja enimmäismäärien rajoissa. Toi- määräytyvää leimaveroa korkeampi leimavero.
5821: mituskirjoista suoritettavan leimaveron tarkoi- Biljardin pelaaminen ei ole leimaverotuksen
5822: tuksena on alun perin ollut korvauksen peri- kohteena pelinä tai urheilumuotona, vaan ky-
5823: minen niistä kustannuksista, joita viranomai- symyksessä on toimituskirjasta suoritettava lei-
5824: selle on aiheutunut ryhtyessään toimenpiteisiin mavero. Jos maksua vastaan tapahtuvaan bil-
5825: yksityistä koskevassa asiassa ja laatiessaan toi- jardin pelaamiseen ei tarvittaisi poliisiviran-
5826: mituskirjan. omaisen lupaa, ei leimaveroakaan olisi suori-
5827: Luvan hankkimisesta eräiden huvitusten jär- tettava. Leimaveron periminen on riippuvainen
5828: jestämiseen ja peliautomaattien pitämiseen an- muussa lainsäädännössä olevasta säännöksestä.
5829: netun asetuksen (400/37) 2 §:n mukaan maa- Toimituskirjoja koskevan leimaverotuksen ko-
5830: liinammunnan, nuolen- tai renkaanheiton tahi konaisuudistuksen yhteydessä joudutaan har-
5831: muun niihin verrattavan ajanvietteen tai kilpai- kitsemaan, mitkä hallintoviranomaisten toimi-
5832: lun toimeenpanemiseen joko maksua vastaan tuskirjat soveltuvat verotuksen kohteiksi ja
5833: tai maksullisen tilaisuuden yhteydessä on haet- mistä toimituskirjoista katsotaan tarkoituksen-
5834: tava poliisiviranomaisen lupa. Leimaverolain mukaiseksi periä näistä aiheutuvien kustannus-
5835: 10 §:n mukaan päätöksestä, jolla myönnetään ten mukaan määräytyvä maksu.
5836: lupa tai oikeus maaliinammunnan tai nuolen-
5837: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
5838:
5839: Ministeri Ulla Puolanne
5840: 1990 vp. - KK n:o 581 3
5841:
5842:
5843:
5844:
5845: Tili Riksdagens Herr Talman
5846:
5847: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skjutning eller pil- eller ringkastning, miniatyr-
5848: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse golfspel, kortspel eller annat därmed jämförligt
5849: av den 23 oktober 1990 tili vederbörande för nöjesändamål mot avgift anordnat tidsför-
5850: medlem av statsrådet översänt avskrift av driv betalas stämpelskatt enligt föreskrift av
5851: följande av riksdagsman Anssi Rauramo m.fl. statsrådet, för vart och ett slag minst 45 mark
5852: undertecknade spörsmål nr 581: och högst 1 100 mark per kalendermånad eller
5853: del därav. Enligt gällande statsrådsbeslut om
5854: Vilka åtgärder ämnar Regeringen tillämpning av lagen angående stämpelskatt
5855: vidta för att den avgiftsbelagda använd- (1289/88) är stämpelskatten för beslut som
5856: ningen av alla sportredskap skall befrias berättigar tili upprätthållande av biljardspel
5857: från stämpelskatt, och 100 mark per kalendermånad eller del därav.
5858: ämnar Regeringen korrigera ojämlik- Det tiliståndsbeslut som behövs för biljards-
5859: heten i beskattningsförfarandet beträf- pel och den stämpelskatt som betalas för detta
5860: fande olika sportgrenar i vilka spelred- har sina historiska orsaker. Biljard började på
5861: skap används? sin tid spelas i restauranger. Därför ansågs det
5862: ändamålsenligt att övervaka i hurudana restau-
5863: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ranger ett biljardbord fick placeras. En restau-
5864: samt anföra följande: rang som hade rätt att hålla biljardspel i sina
5865: lokaliteter kunde därigenom locka tili sig fler
5866: Enligt stämpelskattelagen skall stämpelskatt kunder och kunde av den orsaken även få
5867: betalas för expeditioner som utgetts av i lagen större ekonomiskt utbyte av sin affårsverksam-
5868: nämnda myndigheter. Stämpelskatten fastställs het. En sådan rättighet ansågs lämpa sig som
5869: antingen enligt sidantalet eller så är den ett fast föremål för beskattning även på det sättet att
5870: belopp eller så fastställs stämpelskatten av den för denna rättighet måste betalas en stämpel-
5871: myndighet som utger expeditionen inom grän- skatt som var högre än den stämpelskatt som
5872: serna för de minimi- och maximibelopp som fastställdes enligt längden på beslutet.
5873: anges i lagen. A vsikten med den stämpelskatt Biljardspelet är inte föremål för stämpelbe-
5874: som betalas för expeditioner har ursprungligen skattning i egenskap av spel eller sportgren,
5875: varit att uppbära ersättning för de kostnader utan det är fråga om stämpelskatt som betalas
5876: som åsamkats myndigheterna då de har vidta- för expedition. Om inte polismyndighets tili-
5877: git åtgärder i ärenden rörande privatpersoner stånd behövdes för biljardspel som sker mot
5878: och då de har uppgjort expeditioner. betalning, så skulle inte stämpelskatt heller
5879: Enligt 2 § förordningen om utverkande av behöva betalas. Uppbörden av stämpelskatt är
5880: tilistånd tili föranstaltande av vissa nöjen och beroende av ett stadgande som finns i annan
5881: hållande av spelautomat (400/37) skall tillstånd lagstiftning. 1 samband med totalreformen av
5882: av polismyndighet sökas att antingen mot stämpelbeskattningen rörande expeditioner blir
5883: avgift eller i samband med tillfälle vid vilket man tvungen att överväga vilka förvaltnings-
5884: avgift uppbäres anordna målskjutning, pil- eller myndigheters expeditioner som lämpar sig som
5885: ringkastning eller andra därmed jämförbara föremål för beskattning och för vilka expedi-
5886: tidsfördriv eller tävlingar. Enligt 10 § lagen tioner det anses ändamålsenligt att uppbära en
5887: angående stämpelskatt skall för beslut varmed avgift som fastställs enligt de kostnader som
5888: beviljas tillstånd eller rätt att anordna mål- dessa expeditioner förorsakar.
5889:
5890: Helsingfors den 15 november 1990
5891:
5892: Minister Ulla Puolanne
5893: 1990 vp.
5894:
5895: Kirjallinen kysymys n:o 582
5896:
5897:
5898:
5899:
5900: Linnainmaa: Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan maksa-
5901: misesta yrittäjille ilman omavastuuaikaa
5902:
5903:
5904: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5905:
5906: Sairausaikaan kohdistuva sosiaaliturva on alkaen, joka muuten olisi ollut hänen säännön-
5907: epätasa-arvoisesti jakautunut. Sairausvakuu- mukainen työpäivänsä.
5908: tuslain 19 pykälän mukainen omavastuuaika Esitetty muutos tasoittaisi samalla osaltaan
5909: koskee käytännössä lähes yksinomaan omaa sitä koko sosiaaliturvan alueella vallitsevaa
5910: työtään tekeviä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. vinoutumaa, joka johtuu yksipuolisesta palkan-
5911: Sairausajan sosiaaliturvaa suunniteltaessa on saajanäkökulmasta ja ilmenee mm. yrittäjän
5912: asiaa ajateltu ensisijaisesti palkkatyötä tekevän oman eläketurvan itserahoituksen muodossa.
5913: näkökulmasta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5914: Erityisesti pienessä yrityksessä tämä merkit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5915: see epätasa-arvon räikeää kärjistymistä. Yrittäjä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5916: joutuu maksamaan työntekijälleen sairausajan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5917: palkan yleensä ensimmäisestä päivästä alkaen,
5918: mutta itse hän voi saada korvausta vasta
5919: runsaan viikon omavastuuajan jälkeen. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5920: Sairausvakuutuslain 19 pyläkän sisältämää siin sairausvakuutuslain 19 pykälän
5921: omavastuusäännöstä tulisikin muuttaa siten, muuttamiseksi siten, että sellainen sai-
5922: että sellaisella vakuutetulla, jolla on yrittäjien rausvakuutuslain mukainen vakuutettu,
5923: eläkelaissa tarkoitettu eläkevakuutus, on oi- jolla on yrittäjien eläkelaissa tarkoitettu
5924: keus saada sairausvakuutuksen päivärahaa en- eläkevakuutus, saisi sairausvakuutuksen
5925: simmäisestä sellaisesta työkyvyttömyyspäivästä päivärahaa ilman omavastuuaikaa?
5926:
5927: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
5928:
5929: Tuula Linnainmaa
5930:
5931:
5932:
5933:
5934: 200070S
5935: 2 1990 vp. - KK n:o 582
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5941:
5942: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuutukseen 14 päivän omavastuuaika.
5943: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Muussa lainsäädännössä ja lainsäädäntöä
5944: olette 23 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn täydentävissä sopimuksissa on erillisjärjestelyjä,
5945: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston jotka turvaavat toimeentulon jatkumisen myös
5946: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sairausvakuutuksen omavastuuaikana. Työsuh-
5947: edustaja Linnainmaan näin kuuluvasta kirjalli- teessa oleva työntekijä, joka on sairauden tai
5948: sesta kysymyksestä n:o 582: tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään
5949: ja jonka työsuhde on jatkunut kuukauden, saa
5950: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- työsopimuslain (320/70) 28 §:n 1 momentin
5951: siin sairausvakuutuslain 19 pykälän nojalla työnantajaltaan täyden palkan sairaus-
5952: muuttamiseksi siten, että sellainen sai- päivärahan omavastuuajalta eli sairastumispäi-
5953: rausvakuutuslain mukainen vakuutettu, vältä ja sitä seuraavilta seitsemältä arkipäiväl-
5954: jolla on yrittäjien eläkelaissa tarkoitettu tä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että
5955: eläkevakuutus, saisi sairausvakuutuksen suurin osa palkansaajista saa palkkaa sairaus-
5956: päivärahaa ilman omavastuuaikaa? vakuutuksen karenssipäivien ajalta. Työ- ja
5957: virkaehtosopimuksissa on lisäksi varsin yleisesti
5958: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sovittu tätäkin pidemmästä työnantajan pal-
5959: vasti seuraavaa: kanmaksuvelvollisuudesta.
5960: Eduskunnalle on äskettäin annettu hallituk-
5961: Yrittäjä saa sairaudesta johtuvasta työkyvyt- sen esitys laiksi sairausvakuutuslain mukaisen
5962: tömyydestä korvausta siltä osin kuin korvaus omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittä-
5963: koskee sairaudesta aiheutuvaa ansionmenetystä jille (HE n:o 211). Sen mukaan maatalousyrit-
5964: yrittäjätoiminnassa sairausvakuutuslain 19 §:n täjien eläkelain mukaan vakuutetulla maata-
5965: 1 momentissa (471/81) tarkoitetun omavas- lousyrittäjällä on oikeus saada korvauksena
5966: tuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa on työkyvyt- työkyvyttömyydestä sairausvakuutuksen oma-
5967: tömyyden alkamispäivä ja seitsemän sitä lähin- vastuuajalta päivärahaa, jos hän on kykenemä-
5968: nä seuraavaa arkipäivää. Omavastuuajan sää- tön tekemään työtään ja työkyvyttömyys kes-
5969: täminen perustui aikanaan siihen, että se oli tää sen alkamispäivän lisäksi vähintään kolme
5970: hallinnollisesti tarkoituksenmukaista, koska peräkkäistä päivää. Tällöin päivärahaa makse-
5971: runsaat 80 % työkyvyttömyystapauksista kesti taan työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraa-
5972: alle 7 päivää. vasta päivästä alkaen, ja oikeus päivärahan
5973: Myös lauantait luetaan arkipäiviksi omavas- saamiseen lakkaa työkyvyttömyyden päättyes-
5974: tuuaikaa laskettaessa. Jos työn laatu vaatii sä ja viimeistään omavastuuajan päätyttyä eli
5975: säännönmukaisesti olemaan työssä sunnuntai-, silloin, kun oikeus saada sairausvakuutuslain
5976: pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, rinnaste- mukaista päivärahaa alkaa.
5977: taan tämä päivä arkipäivään omavastuuaikaa Maatalousyrittäjien sairausajan toimeentulo-
5978: laskettaessa, edellyttäen kuitenkin, että se olisi turvan jarjestäminen liittyy hinnoitteluvuosien
5979: ollut tosiasiallisesti sairastuneen henkilön työ- 1990/91 ja 1991/92 maataloustuloratkaisuun ja
5980: päivä. sitä on pidetty mahdollisena, koska se ei lisää
5981: Sairausvakuutuslaki on yleinen, kaikkia Suo- valtion menoja. Valtioneuvosto ja maatalous-
5982: messa asuvia henkilöitä koskeva laki. Yleisessä tuottajien keskusjärjestöt sopivat keväällä 1990
5983: sosiaalivakuutuksessa, kuten sairausvakuutuk- käymissään maataloustuloneuvotteluissa, että
5984: sessa, on vaikea asettaa joitakin henkilöryhmiä viljelijöille maksettavat korvaukset luetaan ko-
5985: omavastuuaikojen suhteen ammatin perusteella konaan maataloustuloksi. Lakiehdotusta puolsi
5986: erityisasemaan. Lisäksi voidaan olettaa, että myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
5987: yleinen omavastuuajan lyhentäminen johtaisi järjestelmän soveltamiskäytännön selkeyttämi-
5988: samoihin vaikeuksiin, joista Ruotsissa nyt py- nen.
5989: ritään pääsemään eroon säätämällä sairausva- Sairausvakuutuksen omavastuuaikaa on
5990: 1990 vp. - KK n:o 582 3
5991:
5992: myös muiden yrittäjien kuin maatalousyrittä- maatalousyrittäjien kanssa, sillä muut yrittäjät
5993: jien piirissä pidetty epäkohtana. Yrittäjien so- ovat jääneet jälkeen maatalousyrittäjien sosiaa-
5994: siaaliturvatoimikunta (Komiteanmietintö 1984: lietuuksista. Tämän tavoitteen täyttämiseksi
5995: 41) on esittänyt, että sellaiselle yrittäjälle, joka osaltaan parannetaan vuoden 1991 tulo- ja
5996: ei samanaikaisesti saa jonkin muun toimensa menoarvioesityksessä pienyrittäjien vuosiloma-
5997: perusteella työnantajaltaan sairausajan palkkaa järjestelmää. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee
5998: sairausvakuutuksen omavastuuajalta, suoritet- selvittämään yrittäjien sairausajan toimeentulo-
5999: taisiin päivärahaa sairastumispäivää seuraavas- turvan kehittämismahdollisuudet soveltuvin
6000: ta päivästä lukien niissä tapauksissa, joissa osin siten, että ne vastaisivat maatalousyrittä-
6001: työkyvyttömyys kestää yli seitsemän päivää. jien etuuksia. Tässä yhteydessä selvitetään eri-
6002: Kaikkien yrittäjien sosiaalietuuksia ja -tur- tyisesti sairausvakuutuksen omavastuukysy-
6003: vaa on kehitettävä asteittain samalle tasolle mykset
6004:
6005: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
6006:
6007: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
6008: 4 1990 vp. - KK n:o 582
6009:
6010:
6011:
6012:
6013: Tili Riksdagens Herr Talman
6014:
6015: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Där försöker man nu bli kvitt dessa svårigheter
6016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse genom att faststälia en självrisktid på 14 dagar
6017: av den 23 oktober 1990 tili vederbörande för sjukförsäkringen.
6018: medlem av statsrådet översänt avskrift av I den övriga lagstiftningen och i avtal som
6019: följande av riksdagsman Linnainmaa under- kompletterar lagstiftningen ingår speciella ar-
6020: tecknade spörsmål nr 582: rangemang som tryggar en fortsatt utkomst
6021: också under sjukförsäkringens självrisktid. En
6022: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i arbetstagare i arbetsförhållande, som är för-
6023: syfte att ändra 19 § sjukförsäkringsla- hindrad att utföra arbete tili följd av sjukdom
6024: gen så att den som är försäkrad enligt elier olycksfali och vars arbetsförhåliande har
6025: sjukförsäkringslagen och har en sådan fortgått en månad, får med stöd av 28 § 1
6026: pensionsförsäkring som avses i lagen mom. lagen om arbetsavtal (320/70) fulllön av
6027: om pension för företagare kan få sjuk- sin arbetsgivare för sjukförsäkringens självrisk-
6028: försäkringsdagpenning utan självrisk- tid, dvs. för dagen då han insjuknat och därpå
6029: tid? följande sju dagar. I praktiken innebär detta
6030: att största delen av löntagarna får lön för
6031: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sjukförsäkringens karensdagar. I kollektiv- och
6032: samt anföra följande: tjänstekollektivavtalen har det dessutom syn-
6033: nerligen ofta avtalats om skyldighet för arbets-
6034: En företagare får ersättning för arbetsoför- givaren att betala lön för en ännu längre tid.
6035: måga tili följd av sjukdom tili den del ersätt- Regeringens proposition med förslag tili lag
6036: ningen gäller inkomstbortfall i företagarverk- om ersättning till lantbruksföretagare för själv-
6037: samheten på grund av sjukdom efter att den risktiden enligt sjukförsäkringslagen (RP nr
6038: självrisktid som nämns i 19 § 1 mom. sjukför- 211) har nyligen avlåtits tili riksdagen. Enligt
6039: säkringslagen (4 71/81) har löpt ut. Självriskti- propositionen har en lantbruksföretagare som
6040: den omfattar den dag då arbetsoförmågan är försäkrad enligt lagen om pension för
6041: inträdde och de sju närmast följande vardagar- lantbruksföretagare rätt att i ersättning för
6042: na. Självrisktiden faställdes på sin tid av den arbetsoförmåga få dagpenning under sjukför-
6043: orsaken att det förvaltningsmässigt sett var säkringens självrisktid, om han är oförmögen
6044: ändamålsenligt, eftersom drygt 80 % av de fall att utföra sitt arbete och arbetsoförmågan
6045: som gällde arbetsoförmåga omfattade mindre utöver den dag den inträdde fortgår minst tre
6046: än 7 dagar. dagar i följd. Härvid betalas dagpenning från
6047: Också lördagen räknas som vardag då själv- och med dagen efter den dag då arbetsoförmå-
6048: risktiden räknas ut. Om arbetets art kräver gan inträdde. Rätten tili dagpenning upphör då
6049: regelbundet arbete på söndagar, helgdagar, arbetsoförmågan upphör och senast då själv-
6050: självständighetsdagen eller första maj, Iikställs risktiden går ut, dvs. då rätt tili dagpenning
6051: nämnda dagar med vardag vid beräknandet av enligt sjukförsäkringslagen inträder.
6052: självrisktiden, förutsatt att den faktiskt hade Ordnandet av utkomstskydd för lantbruks-
6053: varit arbetsdag om personen i fråga inte hade företagare under sjukdomstiden hänför sig tili
6054: insjuknat. lantbruksinkomstuppgörelsen för prissättnings-
6055: Sjukförsäkringslagen är en allmän lag som åren 1990/91 och 1991/92 och det har ansetts
6056: gäller alla dem som bor i Finland. Inom den vara möjligt att ordna sådant skydd eftersom
6057: alimänna socialförsäkringen, t.ex. sjukförsäk- det inte ökar statens utgifter. Vid de lantbruks-
6058: ringen, är det svårt att på grund av yrke ge inkomstförhandlingar som fördes våren 1990
6059: vissa persongrupper en specialställning med korn statsrådet och lantbruksproducenternas
6060: tanke på självrisktiderna. Dessutom skulle en centralorganisationer överens om att ersätt-
6061: alimän förkortning av självrisktiden antagligen ningarna tili odlarna i sin helhet skall hänföras
6062: ge upphov tili samma svårigheter som i Sverige. tilllantbruksinkomsten. För lagförslaget talade
6063: 1990 vp. - KK n:o 582 5
6064:
6065: också behovet av en precisering av praxis vid Samtliga företagares sociala förmåner och
6066: tillämpningen av lantbruksföretagarnas olycks- socialskydd skall utvecklas gradvis så att de
6067: fallsförsäkringssystem. står på samma nivå som lantbruksföretagarnas,
6068: Också andra företagare än lantbruksföreta- för de övriga företagarnas sociala förmåner har
6069: garna har ansett att sjukförsäkringens självrisk- blivit efter lantbruksföretagarnas förmåner. I
6070: tid är ett missförhållande. Företagarnas syfte att uppnå detta mål förbättras i statsbud-
6071: socialskyddskommission (Kommittebetänkan- geten för 1991 semestersystemet för småföreta-
6072: de 1984:41) har föreslagit att dagpenning från gare. Social- och hälsovårdsministeriet kommer
6073: och med dagen efter insjuknandet borde beta- att utreda möjligheterna att utveckla utkomst-
6074: las tili företagare som inte samtidigt på grund- skyddet för företagare under sjukdomstiden i
6075: val av någon annan syssla får lön för sjuktiden tillämpliga delar så att det motsvarar lant-
6076: av arbetsgivaren under sjukförsäkringens själv- bruksföretagarnas förmåner. I sammanhanget
6077: risktid, om arbetsoförmågan fortgår längre än utreds i synnerhet självriskfrågorna i samband
6078: sju dagar. med sjukförsäkringen.
6079:
6080: Helsingfors den 23 november 1990
6081:
6082: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
6083: j
6084: j
6085: j
6086: j
6087: j
6088: j
6089: j
6090: j
6091: j
6092: j
6093: j
6094: j
6095: j
6096: j
6097: j
6098: j
6099: j
6100: j
6101: j
6102: j
6103: j
6104: 1990 vp.
6105:
6106: Kirjallinen kysymys n:o 583
6107:
6108:
6109:
6110:
6111: Vuoristo: Vajaakuntoisia henkilöitä koskevan työllistämistuen
6112: jatkamisesta
6113:
6114:
6115: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6116: Hyvin paljon epätietoisuutta ja epävarmuut- henkilöt vuoden 1991 alusta työttömiksi työn-
6117: ta on herättänyt huhu, ettei pysyvään työsuh- hakijoiksi, joille työpaikan järjestäminen on
6118: teeseen työllistettyjen vajaakuntoisten työnteki- käytännössä mahdottomuus.
6119: jöiden työllistämiskustannuksia voitaisikaan Vajaakuntoisten työnhakija-asiakkaiden lu-
6120: enää ensi vuonna maksaa samalla tavalla kuin kumäärä on 1980-luvun alusta lähtien ollut
6121: aikaisemmin. kasvussa. Uusia keinoja heidän työllistämisek-
6122: Ymmärrettävää on, että pysyvään työsuhtee- seen kaivattaisiin. Työssä käyminen on ratkai-
6123: seen työllistetyille vajaakuntoisille itselleen työ- sevan tärkeää heidän perusidentiteetilleen.
6124: paikan menettäminen on kova isku, koska he Rauman työvoimatoimiston asiakkaana on
6125: ovat elämänsä rakentaneet sen tiedon varaan, kuukausittain 500 vajaakuntoista työnhakija-
6126: että ovat vakinaisessa työsuhteessa. Työsuhde asiakasta, joiden työllistämisasioita hoitaa toi-
6127: on tavallisimmin heille työvoimatoimistojen ja mistossa yksi virkailija.
6128: työnantajien kanssa "räätälityönä" mitoitettu. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6129: Satakunnan työvoimapiirin alueella irtisano- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6130: misuhka koskettaa mm. Rauman työvoimatoi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6131: mistossa 16 henkilöä: Rauman kaupungin pal- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6132: veluksessa on kuusi henkilöä, valtion eri koh-
6133: teissa samoin kuusi henkilöä sekä yksityisellä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6134: työnantajana neljä henkilöä työllistettyinä. ryhtyä, että vajaakuntoisten ihmisten
6135: Jatkuvilla työllistämistukipäätöksillä on työl- työllistäminen edelleen olisi mahdollista
6136: listettyinä erittäin vaikeasti vammaisia ja sai- pysyväisluonteisten työsuhteiden kaut-
6137: raita henkilöitä. Mikäli tukimuotojen lakkaut- ta, mikä heidän perusidentiteetilleen ih-
6138: taminen tulee toteutumaan, joutuvat nämä misinä olisi ensiarvoisen tärkeätä?
6139: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
6140:
6141: Raimo Vuoristo
6142:
6143:
6144:
6145:
6146: 2000708
6147: 2 1990 vp. - KK n:o 583
6148:
6149:
6150:
6151:
6152: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6153: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kua. Heidän lukumääränsä on koko maassa
6154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, noin 250 henkilöä. Heidän osaltaan työllistä-
6155: olette 23 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn mistukipäätökset on aikanaan tehty silloin voi-
6156: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston massa olleiden säännösten ja määräysten mu-
6157: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kaisesti siten, että työllistämistukea maksetaan
6158: edustaja Raimo Vuoriston näin kuuluvasta jatkuvasti niin kauan kuin sama työsuhde
6159: kirjallisesta kysymyksestä n:o 583: kestää. Nykyisen työllisyyslain mukainen työl-
6160: listämistuen maksaminen on aina määräaikais-
6161: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ta. Vajaakuntoisten henkilöiden osalta työllis-
6162: ryhtyä, että vajaakuntoisten ihmisten tämistukijakson enimmäispituus voi olla kaksi
6163: työllistäminen edelleen olisi mahdollista vuotta.
6164: pysyväisluonteisten työsuhteiden kaut- Työministeriö on pyrkinyt siihen, että ennen
6165: ta, mikä heidän perusindentiteetilleen nykyisen työllisyyslain voimaantuloa pysyvällä
6166: ihmisinä olisi ensiarvoisen tärkeätä? työllistämistuella työllistetyt vajaakuntoiset
6167: voisivat edelleen jatkaa tehtävissään ja että
6168: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- heidän osaltaan työllistämistukea voitaisiin
6169: vasti seuraavaa: maksaa niin kauan kuin sama työsuhde jatkuu.
6170: Työministeriö on tehnyt asiasta esityksen val-
6171: Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden tiovarainministeriölle sekä budjettineuvottelu-
6172: työllistämistoimenpiteitä ei ole tarkoitus lopet- jen yhteydessä että myös sen jälkeen. Asia on
6173: taa vuoden 1991 tulo- ja menoarviolla. Kan- tullut esiin myös siinä yhteydessä, kun työmi-
6174: sanedustaja Vuoriston kysymyksessä tarkoite- nisteriön edustaja on ollut kuultavana edus-
6175: taan ainoastaan niitä vajaakuntoisia, jotka on kunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaos-
6176: työllistetty työllisyysmäärärahojen avulla pysy- tossa vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksen
6177: vään työsuhteeseen ennen nykyisen työllisyys- johdosta.
6178: lain voimaantuloa eli ennen vuoden 1988 al-
6179: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
6180:
6181: Työministeri Matti Puhakka
6182: 1990 vp. - KK n:o 583 3
6183:
6184:
6185:
6186:
6187: Tili Riksdagens Herr Talman
6188:
6189: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1988. Deras antal är ca 250 personer i hela
6190: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse landet. Besluten om sysselsättningsstöd för dem
6191: av den 23 oktober 1990 tili vederbörande har på sin tid gjorts i enlighet med då gällande
6192: medlem av statsrådet översänt avskrift av stadganden och bestämmelser så att sysselsätt-
6193: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo un- ningsstöd betalas fortlöpande så länge samma
6194: dertecknade spörsmål nr 583: anställning pågår. Enligt den nuvarande syssel-
6195: sättningslagen är sysselsättningsstöden alltid
6196: Vilka åtgärder ämnar Regeringen tidsbundna. För de handikappade kan en
6197: vidta för att möjliggöra fortsatt syssel- period med sysselsättningsstöd vara maximalt
6198: sättande av handikappade personer i två år.
6199: bestående anställningsförhållanden, vil- Arbetsministeriet har försökt se tili att de
6200: ket vore av primär betydelse för deras handikappade som sysselsattes genom perma-
6201: identitet som människor? nent sysselsättningsstöd innan den nya syssel-
6202: sättningslagen trädde i kraft, kunde fortsätta i
6203: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sina uppgifter och att utbetalningen av syssel-
6204: samt anföra följande: sättningsstöd för dem kunde fortgå så länge
6205: som samma anställningsförhållande varar. Ar-
6206: Avsikten är inte att avbryta sysselsättnings- betsministeriet har kommit med ett förslag om
6207: åtgärderna för handikappade arbetslösa arbets- detta tili finansministeriet såväl i samband med
6208: sökande med statsförslaget för år 1991. 1 budgetförhandlingarna som därefter. Frågan
6209: riksdagsman Vuoristos spörsmål avses endast har också tagits upp i samband med att
6210: de handikappade, vilka sysselsatts genom sys- arbetsministeriets representant har hörts med
6211: selsättningsanslag i varaktigt anställningsför- anledning av budgetpropositionen för år 1991
6212: hållande, innan den nuvarande sysselsättnings- vid riksdagens statsutskotts trafikdelegation.
6213: lagen trädde i kraft, dvs. före början av år
6214: Helsingfors den 15 november 1990
6215:
6216: Arbetsminister Matti Puhakka
6217: j
6218: j
6219: j
6220: j
6221: j
6222: j
6223: j
6224: j
6225: j
6226: j
6227: j
6228: j
6229: j
6230: j
6231: j
6232: j
6233: j
6234: j
6235: j
6236: j
6237: j
6238: j
6239: j
6240: j
6241: j
6242: j
6243: j
6244: 1990 vp.
6245:
6246: Kirjallinen kysymys n:o 584
6247:
6248:
6249:
6250:
6251: Lahti-Nuuttila: Helsingin ja Tampereen välisen rataosan oikai-
6252: susuunnitelmista Lempäälän kohdalla
6253:
6254:
6255: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6256: Helsingin ja Tampereen välisen junaliiken- jouduttaisiin hidastamaan 110 kilometriin tun-
6257: teen nopeuttamiseksi on valtion vuoden 1991 nissa. Tätä nopeutta voitaisiin kuitenkin uusilla
6258: tulo- ja menoarviossa esitetty suunnitelma ra- kallistuvakorisilla junilla nostaa ehkä 140 kilo-
6259: taosan uudistamisesta yhteensä 2,8 miljardilla metriin tunnissa. Hidastus- ja kiihdytysvaiku-
6260: markalla 1990-luvun aikana. Rata suunniteltai- tuksineenkin nykyisen ratalinjan säilyttäminen
6261: siin geometrialtaan tasolle 160 km/h ja tavoi- Lempäälän kohdalla toisi Helsingin ja Tampe-
6262: teltu junien nopeustaso 200 km/h saavutettai- reen väliseen matka-aikaan lisää enintään 30
6263: siin kalustoa uusimalla. Nopeuden nosto edel- sekuntia.
6264: lyttää radan perusparannusta, muutoksia ra- Lempäälässä yli 100 miljoonan markan kus-
6265: dan geometriaan, turvalaitteisiin ja sähköistyk- tannuksia ja vakavia maisemahaittoja pidetään
6266: seen sekä tasoristeysjärjestelyjä. kohtuuttomana hintana 18 sekunnin aikasääs-
6267: Junaliikenteen nopeuttamisesta aiheutuu töstä. Lempäälän Hollon ratavarsimaisema on
6268: kiistattomia hyötyjä matkustajien aikavoittoi- aikoinaan äänestetty maan kauneimmaksi.
6269: na, maantieliikenteen vähenemisenä sekä tur- Junaliikenteen nopeuttaminen ei voine ta-
6270: vallisuus- ja ympäristövaikutuksina. Ratalin- pahtua kaavamaisen matemaattisesti, vaan ra-
6271: jauksen muutoksissa tulee kuitenkin punnita dan perusparantamisessa on otettava vakavasti
6272: eri kohdissa saavutettavia aikahyötyjä ja niistä huomioon ympäristöseikat ja suhteutettava in-
6273: aiheutuvia yhteiskunnallisia ja rakennuskustan- vestoinnit ja muut toimenpiteet saavutettaviin
6274: nuksia vastakkain. tuloksiin.
6275: Helsingin-Tampereen radan suunniteltu pe- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6276: rusparannus tuottaisi suurimmat ongelmat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6277: Lempäälän kohdalla, missä rataa oikeistaisiin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6278: 2,5 kilometrin matkalla. Oikaisussa tarvittaisiin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6279: uusi Kuokkalankosken ylittävä silta sekä lukui-
6280: sia talojen ja maiden lunastuksia, mitkä mak- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6281: saisivat yhteensä noin 110 miljoonaa markkaa. ryhtyä Helsingin-Tampereen radan
6282: Näillä kustannuksilla radan oikaisulla saavu- perusparannussuunnitelmien tarkistami-
6283: tettava aikasäästö on laskettu vain 18 sekun- seksi Lempäälän kohdalle kaavaillun
6284: niksi, jos nykyisellä ratalinjalla junien vauhti oikaisun osalta?
6285:
6286: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1990
6287:
6288: Pentti Lahti-Nuuttila
6289:
6290:
6291:
6292:
6293: 200070S
6294: 2 1990 vp. - KK n:o 584
6295:
6296:
6297:
6298:
6299: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6300: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ka tukevat rautatieliikenteen kehittämisstrate-
6301: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, gioita sekä ovat liiketaloudellisesti tai yhteis-
6302: olette 24 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn kuntataloudellisesti perusteltuja hankkeita.
6303: kirjeenne n:o 1799 ohella toimittanut valtioneu- Radanpidon kehittämishankkeiden suunnit-
6304: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen telun lähtökohtana on riittävän laaja-alainen,
6305: kansanedustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvas- kattaviin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuva
6306: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 584: tieto nykytilasta sekä yleisennuste liikenteen,
6307: aluerakenteen ja hankkeeseen vaikuttavien eri
6308: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tekijöiden tulevasta kehityksestä.
6309: ryhtyä Helsingin-Tampereen radan Helsingin-Tampereen rataosan junano-
6310: perusparannussuunnitelmien tarkistami- peuksien nostoon liittyvän perusparannuksen
6311: seksi Lempäälän kohdalle kaavaillun yleissuunnitelma on parhaillaan tekeillä ja sen
6312: oikaisun osalta? on määrä valmistua vuoden 1991 alussa. Yleis-
6313: suunnitelmassa määritellään perusparannuksen
6314: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- taso sekä tarpeelliset radanoikaisut.
6315: taen seuraavaa: Lempäälän kohdalla tutkitaan ratalinjan
6316: vaihtoehtoja ja aikanaan tarvittavan Kuokka-
6317: Valtionrautateiden liikelaitosuudistuksen yh- lankosken sillan uusimisen edellytyksiä yhteis-
6318: teydessä radanpito on erotettu toiminnallisesti työssä Valtionrautateiden, Lempäälän kunnan
6319: varsinaisesta kuljetustoiminnasta. Valtionrau- ja Tampereen seutukaavaliiton kanssa. Suun-
6320: tatiet hoitaa siihen kuuluvat ylläpito- ja kehit- nittelussa otetaan huomioon rakennuskustan-
6321: tämistehtävät. Radanpidon rahoituksesta ja ra- nusten lisäksi myös maankäyttö- ja ympäristö-
6322: taverkon laajuudesta päättää eduskunta. tekijät.
6323: Rataverkon kehittämisen tavoite on luoda Suunnittelun ollessa keskeneräinen Valtion-
6324: edellytykset rationaaliselle ja tuottavalle rauta- rautatiet ei ole voinut ottaa tässä vaiheessa
6325: tieliikenteen hoidolle sekä toteuttaa sellaisia kantaa Lempäälän kohdalla eri ratavaihtoeh-
6326: uusia rata-, raide- sekä ratapihahankkeita, jot- tojen toteuttamiskelpoisuuteen.
6327: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
6328:
6329: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
6330: 1990 vp. - KK n:o 584 3
6331:
6332:
6333:
6334:
6335: Tili Riksdagens Herr Talman
6336: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En utgångspunkt för planeringen av projekt
6337: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse för utvecklande av hanhållningen är att det
6338: nr 1799 av den 24 oktoher 1990 tili vederhö- finns tiligång tili tillräckligt omfattande, på
6339: rande medlem av statsrådet översänt avskrift uttömmande undersökningar och utredningar
6340: av följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila haserade uppgifter om nuläget samt allmänna
6341: undertecknade spörsmål nr 584: prognoser om hur olika faktorer som påverkar
6342: trafiken, områdesstrukturen och projektet
6343: Vilka åtgärder ämnar Regeringen kommer att utvecklas.
6344: vidta för att få de planer som gäller en En generalpian som gäller en grundlig för-
6345: grundlig förhättring av hanan Helsing- hättring av handelen Helsingfors-Tammerfors
6346: fors-Tammerfors justerade med tanke i syfte att öka tåghastigheterna håller på att
6347: på den planerade uträtningen av hanan utarbetas och den skall vara fårdig i hörjan av
6348: vid Lempäälä? 1991. I generalpianeo fastställs den grundliga
6349: förhättringens nivå samt nödvändiga uträtning-
6350: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ar av hanan.
6351: samt anföra följande: I samarhete med Statsjärnvägarna, Lempäälä
6352: kommun och Tammerfors regionplansförhund
6353: I samhand med atrårsverksreformen vid undersöks olika alternativ tili hur hanan kunde
6354: Statsjämvägama skildes hanhållningen funk- dras vid Lempäälä och förutsättningarna för en
6355: tionsmässigt sett från den egentliga transport- omhyggnad av Kuokkalankoski hro, som i
6356: verksamheten. Statsjärnvägarna sköter de un- sinom tid kommer att hli aktuell. I samhand
6357: derhålls- och utvecklingsuppgifter som hör tili med planeringen heaktas utöver hyggkostna-
6358: hanhållningen. Riksdagen heslutar om finansie- derna även sådana faktorer som markanvänd-
6359: ringen av hanhållningen och om hannätets ning och miljö.
6360: omfattning. Eftersom planeringen fortfarande pågår har
6361: Målet för utvecklandet av hannätet är att Statsjärnvägarna inte i detta skede kunnat ta
6362: skapa förutsättningar för en rationell och ställning tili hur genomförhara de olika alter-
6363: lönsam järnvägstrafik samt att genomföra så- nativen för dragningen av hanan vid Lempäälä
6364: dana nya han-, spår- och hangårdsprojekt som är.
6365: stöder järnvägstrafikens utvecklingsstrategier
6366: och kan motiveras på företagsekonomiska eller
6367: samhällsekonomiska grunder.
6368: Helsingfors den 13 november 1990
6369:
6370: Trafikminister Ilkka Kanerva
6371: 1
6372: 1
6373: 1
6374: 1
6375: 1
6376: 1
6377: 1
6378: 1
6379: 1
6380: 1
6381: 1
6382: 1
6383: 1
6384: 1
6385: 1
6386: 1
6387: 1
6388: 1
6389: 1
6390: 1
6391: 1
6392: 1
6393: 1
6394: 1
6395: 1
6396: 1990 vp.
6397:
6398: Kirjallinen kysymys n:o 585
6399:
6400:
6401:
6402:
6403: Laine: Asbestipölyn aiheuttamien syöpäsairauksien ehkäisemi-
6404: sestä
6405:
6406:
6407: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6408:
6409: Vuosittain Suomessa kuolee asbestipölyn ai- Asbestiin altistuminen on erittäin suuri on-
6410: heuttamiin syöpäsairauksiin noin 150. Määrän gelma Suomessa. Tähänastiset työterveyshuol-
6411: arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosina. lon toimeenpanemat määräaikaistarkastukset
6412: Suomessa on käytetty asbestia lähinnä ra- eivät selvästikään ole riittävät. Tarvitaan muita
6413: kennustöissä 1900-luvulla n. 300 000 tonnia. tehostettuja toimenpiteitä.
6414: Runsainta asbestin käyttö oli 1960- ja 1970- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6415: 1uvuilla. Nykyisin asbestille altistumista voi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6416: tapahtua ja on tapahtunut lähinnä rakennusten kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6417: purku- ja korjaustöiden yhteydessä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6418: Työssään asbestille altistuneita on noin
6419: 200 000. Asiantuntijat ovat arvioineet jopa Mihin tehostettuihin toimenpiteisiin
6420: 20--30 prosentin suomalaisista miehistä altis- Hallitus aikoo ryhtyä syöpään altistu-
6421: tuneen työssään asbestille vuosina 1930--1980. misen estämiseksi, asbestin aiheutta-
6422: Yksistään viime vuonna ilmoitettiin Suomen mien altistumistapansten nopeammin
6423: ammattitautirekisteriin 332 asbestin aiheutta- selvittämiseksi ja tarvittavien hoitotoi-
6424: maa ammattitautitapausta. menpiteiden tehostamiseksi?
6425: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1990
6426:
6427: Ensio Laine
6428:
6429:
6430:
6431:
6432: 200070S
6433: 2 1990 vp. - KK n:o 585
6434:
6435:
6436:
6437:
6438: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6439:
6440: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työkurssia, joilla on koulutettu yli 3 000 työn-
6441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, johtajaa ja työntekijää. Työsuojeluhallitus on
6442: olette 24 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn valtuuttanut yli 200 työnantajaa tekemään as-
6443: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston bestipurkutöitä.
6444: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Työsuojeluhallitus on antanut päätöksen va-
6445: edustaja Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta rustautumisesta asbestityöhön aluksella (952/
6446: kysymyksestä n:o 585: 89), joka tuli voimaan 1.9.1990. Edelleen työ-
6447: suojeluhallitus on antanut vuonna 1989 pää-
6448: Mihin tehostettuihin toimenpiteisim töksen asbestipurkutöissä käytettävistä laitteis-
6449: Hallitus aikoo ryhtyä syöpään altistu- tojen menetelmistä. Lisäksi työsuojeluhallituk-
6450: misen estämiseksi, asbestin aiheutta- sessa on valmisteilla päätökset asbestipurku-
6451: mien altistumistapausten nopeammin työn suunnittelemisesta ja ilmoittamisesta
6452: selvittämiseksi ja tarvittavien hoitotoi- työsuojeluviranomaisille sekä päätös asbesti-
6453: menpiteiden tehostamiseksi? kartoituksesta rakennuspurkutyössä.
6454: Asbestin aiheuttamien sairauksien torjuntaa
6455: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on selvittänyt asbestikomitea, joka on jättänyt
6456: vasti seuraavaa: mietintönsä joulukuussa 1989. Hallituksen ilta-
6457: koulussaan 4.4.1990 tekemän periaateratkaisun
6458: Maassamme on kaikkiaan aliistunut noin mukaisesti tulee asbestikomitean mietinnössä
6459: 200 000 henkilöä asbestille pääasiassa tämän (Komiteanmietintö 1989:66) esitetyt toimenpiteet
6460: vuosisadan jälkimmäisten vuosikymmenien ai- hallinnonaloittain esitellä valtioneuvostolle
6461: kana. Tällä hetkellä työssään aliistuu noin vuoden 1990 loppuun mennessä. Ehdotetuista
6462: 10 000 henkeä rakennusalalla, autokorjaamois- toimenpiteistä osa on jo toteutettu, osa on
6463: sa, teollisuuden huolto- ja korjaustöissä sekä valmisteltavana.
6464: laivojen purku- ja korjaustöissä. Altistumista- Kemian työsuojeluneuvottelukunta valmiste-
6465: soi ovat tällä hetkellä keskimäärin hyvin alhai- lee kemikaalilain (744/89) ja työturvallisuus-
6466: set, mutta eräissä työvaiheissa ja työtehtävissä lain (299/58) nojalla annettavaa valtioneuvos-
6467: voivat altistukset kohota vielä korkeiksi. ton päätöstä, jolla kielletään asbestin ja asbes-
6468: Asbestin arvioidaan aiheuttavan vuodessa tipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti,
6469: noin 150 keuhkosyöpätapausta. Tämän vuosi- luovutus ja käyttö. Työ on tarkoitus saada
6470: kymmenen aikana saattaa jopa 1 600--2 000 valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
6471: ihmistä saada asbestista johtuvan syövän. Lääkintöhallitus on antanut ohjeet kunnille
6472: Nämä vakavat terveyshaitat johtuvat pääasias- huoneilman suurimmista sallituista asbestipitoi-
6473: sa 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneista suuksista. Lääkintöhallitus on myös antanut
6474: asbestille altistumisista. Asbestituotteiden käyt- ohjekirjeen asbestille altistuneiden terveydenti-
6475: tö oli runsaimmillaan maassamme 1960-luvulla lan seurannasta sekä asbestisairauksien diag-
6476: ja 1970-luvun alkupuolella, jonka jälkeen as- nostiikasta ja sen porrastuksesta terveyden-
6477: bestin käyttö on romahdusmaisesti vähentynyt huoltojärjestelmässä.
6478: 1990-luvun alkuun mennessä. Lääkintöhallitus on antanut äskettäin suosi-
6479: Asbestityön turvallisuuden tehostamiseksi on tuksen ympäristön asbestialtistumisen vähentä-
6480: jo vuonna 1987 annettu työturvallisuuslain misestä eräiden julkisten tilojen saneerausra-
6481: nojalla valtioneuvoston päätös asbestityöstä kentamisessa. Tämän suosituksen mukaan kou-
6482: (886/87), joka tuli voimaan 1.9.1988. Päätös lujen, päiväkotien, sairaaloiden ja niihin verrat-
6483: edellyttää mm. työsuojeluhallituksen valtuutus- tavien laitosten saneerausta suunniteltaessa on
6484: ta asbestityölle. Menettely koskee asbestipitoi- ennen rakentamissuunnitelman tekoa tehtävä
6485: sia materiaaleja sisältäen rakennusten ja raken- asbestitarkastus eli selvitettävä rakentamisessa
6486: teiden purkamista ja asbestin poistamista. Me- mahdollisesti vapautuva asbestin määrä. Mikä-
6487: nettely edellyttää alan yrityksissä mm. purku- li rakentamisessa vapautuu asbestia, tulee työ
6488: 1990 vp. - KK n:o 585 3
6489:
6490: pyrkiä suorittamaan koulujen ja päiväkotien sekä tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon.
6491: loma-aikana siten, ettei asbesti leviä tiloihin, Koko seulottavalle ryhmälle annetaan opastus-
6492: joissa oleskelee ihmisiä. ta turvallisten työtapojen omaksumiseksi sekä
6493: Työterveyslaitos on aloittanut maaliskuussa asianmukaista terveysneuvontaa, mm. tupakka-
6494: rakennus- ja telakkatyössä sekä asbestituote- valistusta. Tutkimus toteutetaan Työterveyslai-
6495: teollisuudessa asbestille altistuneiden seulonta- toksen, LEL-työeläkekassan, Tapaturmava-
6496: tutkimuksen, johon kutsutaan noin 50 000 hen- kuutuslaitosten liiton, lääkintöhallituksen ja
6497: kilöä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää tut- Keuhkovammaliiton yhteistyönä.
6498: kittavien joukosta ne yksilöt, joille asbestialtis- Työpaikan ilman suurimman sallitun asbes-
6499: tuminen on aiheuttanut alkavia terveyshaittoja tipölypitoisuuden alentamista myös valmistel-
6500: ja saattaa heidät terveystilan selvittelyn piiriin laan Kemian työsuojeluneuvottelukunnassa.
6501: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
6502:
6503: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
6504: 4 1990 vp. - KK n:o 585
6505:
6506:
6507:
6508:
6509: Ti 11 Riksdagens Herr Talman
6510: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rial och avlägsnande av asbest. Beslutet förut-
6511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse sätter att företag inom denna bransch ordnar
6512: av den 24 oktober 1990 till vederbörande kurser i rivningsarbete. Vid dylika har över
6513: medlem av statsrådet översänt avskrift av 3 000 arbetsledare och arbetstagare fått utbild-
6514: följande av riksdagsman Laine undertecknade ning. Arbetarskyddsstyrelsen har bemyndigat
6515: spörsmål nr 585: över 200 arbetsgivare att utföra asbestrivnings-
6516: arbeten.
6517: Vilka skärpta åtgärder ämnar Rege- Arbetarskyddsstyrelsen har utfärdat ett be-
6518: ringen vidta för att förhindra att män- slut om beredskap för asbestarbete på fartyg
6519: skor blir utsatta för cancerframkallande (952/89), som trädde i kraft 1.9 .1990. Vidare
6520: ämnen, för att påskynda utredningen av har arbetarskyddsstyrelsen år 1989 utfärdat ett
6521: fall som blivit utsatta för asbest och för beslut om arbetsmetoder och utrustning vid
6522: att effektivera de behövliga vårdåtgär- asbestrivningsarbeten. Dessutom håller man
6523: derna? vid arbetarskyddsstyrelsen på att utarbeta be-
6524: slut om planering av asbestrivningsarbeten och
6525: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- anmälan om dessa hos arbetarskyddsmyndig-
6526: samt anföra följande: heterna samt beslut om asbestinventering vid
6527: byggnaders rivningsarbete.
6528: Allt som allt har ca 200 000 personer i vårt Asbestkommitten, som avgav sitt betänkan-
6529: land blivit exponerade för asbest huvudsakligen de i december 1989, har utrett hur man kunde
6530: under 1900-talets senare årtionden. För tillfäl- bekämpa sjukdomar förorsakade av asbest.
6531: let exponeras ca 10 000 personer för asbest på Enligt det principbeslut som regeringen fattade
6532: sina arbetsplatser inom byggnadsbranschen, i i aftonskolan 4.4.1990 bör de åtgärder som
6533: bilverkstäder, vid service- och reparationsarbe- presenteras i asbestkommittens betänkande
6534: ten inom industrin samt vid rivnings- och (Kommittebetänkande 1989:66), grupperade
6535: reparationsarbeten ombord på fartyg. Mäng- enligt förvaltningsområden, föredras för stats-
6536: den asbest är för tillfället i medeltal mycket rådet före utgången av år 1990. Av de före-
6537: liten, men i vissa arbetsskeden och arbetsupp- slagna åtgärderna har en del redan realiserats,
6538: gifter kan mängderna fortfarande vara höga. en del är under beredning.
6539: Asbest förorsakar varje år uppskattningsvis Delegationen för arbetarskydd beträffande
6540: ca 150 nya fall av lungcancer. Under detta kemiska ämnen förbereder ett statsrådsbeslut
6541: årtionde kan upp till 1 600-2 000 personer som skall utfärdas med stöd av kemikalielagen
6542: insjukna i cancer på grund av asbest. Denna (744/89) och lagen om skydd i arbete (299/58)
6543: allvarliga hälsorisk beror på att personerna och genom vilket framställning, import, över-
6544: blivit utsatta för asbest huvudsakligen under låtelse och användning av asbest och asbest-
6545: 1950-, 1960- och 1970-talen. Asbestprodukter haltiga produkter förbjuds. Delegationen har
6546: användes i stor utsträckning i Finland på för avsikt att bli färdig med arbetet före årets
6547: 1960-talet och i början av 1970-talet. Därefter slut.
6548: har användningen av asbest minskat betydligt Medicinalstyrelsen har gett kommunerna di-
6549: fram tili början av 1990-talet. rektiv om den högsta tillåtna asbesthalten
6550: För att säkerheten i asbestarbete skulle ökas inomhus. Medicinalstyrelsen har också gett ut
6551: utfårdades redan år 1987 med stöd av lagen om ett instruktionsbrev om hälsokontroll av per-
6552: skydd i arbete statsrådets beslut om asbestar- soner som blivit exponerade för asbest samt om
6553: bete (886/87), som trädde i kraft 1.9.1988. diagnostik av asbestsjukdomar och om när och
6554: Beslutet förutsätter bl.a. ett bemyndigande till var inom hälsovårdsväsendet detta skall ske.
6555: asbestarbete från arbetarskyddsstyrelsen. För- Medicinalstyrelsen utfärdade nyligen en re-
6556: farandet gäller rivning av byggnader eller kon- kommendation om hur man kan undvika att
6557: struktioner som innehåller asbesthaltigt mate- omgivningen exponeras för asbest vid sanering
6558: 1990 vp. - KK n:o 585 5
6559:
6560: av vissa offentliga utrymmen. Enligt denna denna utvalda grupp hitta de individer som
6561: rekommendation bör en asbestkontroll utföras, redan visar teeken på asbestskada och få deras
6562: dvs. mängden asbest som eventuellt frigörs hälsotillstånd kartlagt samt att vid behov få
6563: under arbetets gång bör utredas, innan en dem under vederbörlig läkarvård. Hela den
6564: saneringsplan görs upp för skolor, daghem, utvalda gruppen får information om trygga
6565: sjukhus eller därmed jämförbara inrättningar. arbetsmetoder samt hälsoråd, bl.a. information
6566: Om det vid saneringsarbetet frigörs asbest bör om tobakens skadeverkningar. Undersökning-
6567: arbetet såvitt möjligt utföras under skolornas en är ett samarbetsprojekt mellan Institutet för
6568: och daghemmens lovdagar så att asbesten inte arbetshygien, KAPL-arbetspensionskassan,
6569: sprider sig tili utrymmen där människor vistas. Olycksfallsförsäkringsanstalternas Förbund,
6570: Institutet för arbetshygien påbörjade i mars medicinalstyrelsen och Lungskadeförbundet.
6571: en undersökning av ca 50 000 personer som Delegationen för arbetarskydd beträffande
6572: blivit exponerade för asbest i byggnads- och kemiska ämnen bereder också en sänkning av
6573: varvsarbete eller inom industri med asbestpro- högsta tillåtna hait av asbestdamm i luften på
6574: dukter. Syftet med undersökningen är att ur arbetsplatsen.
6575: Helsingfors den 27 november 1990
6576:
6577: Minister Tuulikki Hämäläinen
6578: 1990 vp.
6579:
6580: Kirjallinen kysymys n:o 586
6581:
6582:
6583:
6584:
6585: Tennilä: Inarin opiston toiminnan tukemisesta
6586:
6587:
6588: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6589:
6590: Inarissa toimiva saamelaisia ja saamelaisuut- rusoppijaksojen opetuksen lisäksi opisto järjesti
6591: ta erittäin arvokkaalla tavalla palveleva kansan- viime vuonna 17 lyhytkurssia, joille osallistui
6592: opisto on ajautunut konkurssin partaalle vel- 250 opiskelijaa.
6593: kataakan ja siitä aiheutuvan korkorasituksen Inarin opiston toimintaedellytykset tulee tur-
6594: vuoksi. Kaikkiaan noin kuuden miljoonan ve- vata maksamalla taloutta rasittavat velat val-
6595: lat aiheutuivat pääasiassa lisärakennuksesta, tion toimesta pois. Välittömästi tulee opistolle
6596: joka on välttämätön ajanmukaisen opiskelun ja osoittaa kahden miljoonan markan avustus.
6597: asumisen mahdollistamiseksi. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6598: Inarin opistossa toimii kolme linjaa, pohjois- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6599: ten kielten, tiedotusopin ja käytännön linjat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6600: yhteensä lähes kolmellekymmenelle ihmiselle jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6601: opetusta antaen. Saamelaisuuden säilymisen ja
6602: vahvistamisen kannalta elintärkeällä pohjoisten
6603: kielten linjalla opetetaan saamea, mutta myös Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6604: norjaa ja venäjää. Tiedotusopin linjan merki- heti ryhtyä Inarissa toimivan, saamelai-
6605: tystä taas korostaa se, että opiston yhteydessä sille erittäin tärkeän kansanopiston toi-
6606: toimii paikallisradio Radio Inari. Käytännön mintaedellytysten turvaamiseksi valtion
6607: linjalla toimintaedellytykset ovat hyvät ja pe- tukea opistolle osoittamalla?
6608:
6609: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1990
6610:
6611: Esko-Juhani Tennilä
6612:
6613:
6614:
6615:
6616: 200070S
6617: 2 1990 vp. - KK n:o 586
6618:
6619:
6620:
6621:
6622: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6623:
6624: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa opintoineen sekä käytännön linja esimerkiksi
6625: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Lapin tekstiili- ja käsityötä sisältävänä voivat
6626: olette 25 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn innostaa myös muun Suomen nuoria hakeutu-
6627: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston maan Inarin opiston oppilaiksi. Perusoppijak-
6628: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- son lisäksi on kurssitoiminta opiston kokoon
6629: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta nähden vireätä. Oppilaiden rekrytointi on luon-
6630: kirjallisesta kysymyksestä n:o 586: nollisesti kuitenkin opiston oma tehtävä.
6631: Inarin opisto on taloudellisissa vaikeuksissa.
6632: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Lainojen määrä, josta uuden lisärakennuksen
6633: heti ryhtyä Inarissa toimivan, saamelai- osuus on yli 60 prosenttia, on huomattava.
6634: sille erittäin tärkeän kansanopiston toi- Lainojen lyhennys- ja korkomenot ovat niin
6635: mintaedellytysten turvaamiseksi valtion suuret, että niiden hoitaminen ilman lisävel-
6636: tukea opistolle osoittamalla? kaantumista on hyvin vaikeata. Hallituksen
6637: esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
6638: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- delle 1991 on Inarin opistolle merkitty raken-
6639: taen seuraavaa: nusavustus, joka ei kuitenkaan kokonaistilan-
6640: teen huomioon ottaen voi ratkaista opiston
6641: Kansanopistojen valtionavusta annetun lain vaikeaa taloudellista asemaa. Lisätoimenpiteet
6642: (542/84) 2 §:n mukaan kansanopistoille myön- ovat näin ollen tarpeellisia.
6643: netään valtionapua 80 prosenttia kohtuullisiin Opiston taloudellista ja toiminnallista tilan-
6644: käyttökustannuksiin. Näistä kustannuksista netta selvitetään parhaillaan kiireellisesti, jotta
6645: osa sisältyy opiskelijaviikkoa kohden lasket- tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Sel-
6646: luun laskennalliseen summaan, jonka opetus- vityksen pohjalta laaditaan suunnitelma opis-
6647: ministeriö vahvistaa etukäteen vuosittain. Opis- ton taloudellisen aseman vahvistamiseksi.
6648: kelijaviikkoa kohden laskettu markkamäärä on Opetusministeriön asettama työryhmä, joka
6649: kaikille kansanopistoille sama. selvitti pienten kansanopistojen ongelmia ko-
6650: Inarin opisto kuuluu pienten kansanopisto- konaisuudessaan, on jättänyt muistionsa ope-
6651: jen ryhmään. Opiskelijapaikkoja on 32. Opis- tusministeriölle marraskuun puolivälissä 1990.
6652: tossa on työvuonna 1990--1991 perusoppijak- Työryhmä on tehnyt ehdotuksia pienten opis-
6653: solla 22 opiskelijaa, joten opiskelijapaikkojen tojen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi
6654: täyttämisessä on vajausta. Oppilaiden aktiivi- tarkoituksenmukaisella tavalla. Uusin järjeste-
6655: seen rekrytointiin Lapin lisäksi muualta Suo- lyin pyritään muuan muassa siihen, että maam-
6656: mesta tulisi vastaisuudessa kiinnittää erityistä me ainoan saamelaiskansanopiston, Inarin
6657: huomiota, koska muun muassa pohjoisten kiel- opiston, toimintaedellytykset turvataan.
6658: ten linja saamen, norjan ja venäjän kielen
6659:
6660: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1990
6661:
6662: Opetusministeri Ole Norrback
6663: 1990 vp. - KK n:o 586 3
6664:
6665:
6666:
6667:
6668: Till Riksdagens Herr Talman
6669: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ländskt textil- och handarbete kan sporra även
6670: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse andra unga i Finland att söka sig till folkhög-
6671: av den 25 oktober 1990 till vederbörande skolan i Enare. Vid sidan av grundstudieperio-
6672: medlem av statsrådet översänt en avskrift av den är kursverksamheten livlig för en folkhög-
6673: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä skola av denna storlek. Rekryteringen av stu-
6674: undertecknade spörsmål nr 586: derande är dock av naturliga skäl folkhögsko-
6675: lans egen uppgift.
6676: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Folkhögskolan i Enare har svårigheter med
6677: omedelbart vidta för att trygga verk- sin ekonomi. Lånemängden, av viiken över 60
6678: samhetsbetingelserna för folkhögskolan procent hänför sig tili utbyggnaden, är bety-
6679: i Enare, som är ytterst viktig för samer- dande. Amorteringarna och räntekostnaderna
6680: na, genom att anvisa statsunderstöd åt är av den omfattningen att det är ytterst svårt
6681: den? att sköta dem utan att man ytterligare skuld-
6682: sätter sig. I budgetpropositionen 1991 har för
6683: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt folkhögskolan i Enare antecknats ett byggnads-
6684: följande: understöd, som med beaktande av hela situa-
6685: tionen dock inte kan lösa folkhögskolans dåli-
6686: Enligt 2 § lagen om statsunderstöd åt folk- ga ekonomi. Sålunda är det nödvändigt med
6687: högskolor (542/84) beviljas folkhögskolorna ytterligare åtgärder.
6688: statsunderstöd till 80 procent av de skäliga Som bäst håller man på med att i brådskan-
6689: driftskostnaderna. Av dessa kostnader ingår en de ordning utreda ekonomin och verksamheten
6690: del i den kalkylerade summan per studerande vid folkhögskolan, så att de behövliga åtgär-
6691: och vecka som undervisningsministeriet på derna kan vidtas. På basis av utredningen
6692: förhand fastställer varje år. Markbeloppet per kommer en plan att uppgöras i syfte att stärka
6693: studerande och vecka är det samma för alla folkhögskolans ekonomi.
6694: folkhögskolor. En av undervisningsministeriet tillsatt arbets-
6695: Folkhögskolan i Enare hör tili gruppen grupp, som utredde de mindre folkhögskolor-
6696: mindre folkhögskolor. Det finns 32 platser för nas problem i sin helhet, har överlämnat sin
6697: studerande. Under arbetsåret 1990-1991 finns promemoria till undervisningsministeriet i mit-
6698: det 22 studerande vid grundstudieperioden, ten av november 1990. Arbetsgruppen har
6699: varför studieplatserna inte är fullt besatta. framlagt förslag för att trygga den fortsatta
6700: Framdeles borde man fästa speciell uppmärk- verksamheten vid de mindre folkhögskolorna
6701: samhet vid att aktivt rekrytera studerande i på ett ändamålsenligt sätt. Genom nya arrang-
6702: Lappland, men även i övriga delar av landet, emang eftersträvar man bl.a. att verksamhets-
6703: eftersom linjen för nordliga språk, dvs. studi- betingelserna vid den enda samiska folkhög-
6704: erna i samiska, norska och ryska samt den skolan i vårt land, folkhögskolan i Enare, skall
6705: praktiska linjen i viiken exempelvis ingår lapp- tryggas.
6706: Helsingfors den 29 november 1990
6707:
6708: Undervisningsminister Ole Norrback
6709: 1990 vp.
6710:
6711: Kirjallinen kysymys n:o 587
6712:
6713:
6714:
6715:
6716: Jääskeläinen: Kemijärven kalakannan turvaamisesta
6717:
6718:
6719: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6720:
6721: Kemijärven säännöstelyluvan haltija on vesi- kimus osoittaa, että kala laskeutuu alas mereen
6722: hallitus, ja sama virasto on myös säännöstelyn Seitakorvan voimalaitoksen läpi.
6723: valvoja. Kemijärven säännöstely on Suomen Keväisin jäät repivät kannot ja juuret irti, ne
6724: suurin luonnonjärveen tehty säännöstely. Ylim- siirtyvät rannoille ja vettyvät järven syväntei-
6725: millään järvi on 286 neliökilometriä ja alimmil- siin jakokunnan alueelle. Kuitenkaan vesihalli-
6726: laan noin 40 neliökilometriä jään alla, 7 metrin tus ei huolehdi Kemijärven vedenalaisten poh-
6727: säännöstely plus 1 metri jäätä. Jään alla on jien raivaamisesta.
6728: vain noin 40 neliökilometriä vettä, jossa kala Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6729: voi elää. Vesilain mukaan järveä ei saa olen- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6730: naisesti muuttaa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6731: Velvoiteistutukset suoritetaan hyvin, mutta jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6732: tulosta ei synny, vaan kalat vaeltavat alas
6733: merelle. Velvoitevarat on tarkoitettu Kemijär- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6734: ven kalastajille. Vesilain mukaan turbiiniauk- ryhtyä Kemijärven kalakannan turvaa-
6735: kojen läpi ei saa laskea kalaa määrättyinä miseksi ja järven vedenlaisten pohjien
6736: aikoina. Kuitenkin Kemijärven biologinen tut- puhdistamiseksi?
6737:
6738: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
6739:
6740: Keijo Jääskeläinen
6741:
6742:
6743:
6744:
6745: 200070S
6746: 2 1990 vp. - KK n:o 587
6747:
6748:
6749:
6750:
6751: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6752: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa säännöstelyn rytmiikka aiheuttavat sen, ettei
6753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hoitotoimenpiteillä voida järven kalakantoja
6754: olette 26 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn palauttaa ennen säännöstelyä vallinneeseen ti-
6755: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston laan.
6756: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Tällä hetkellä Pohjois-Suomen vesioikeudes-
6757: edustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjalli- sa on vireillä Kemijärven säännöstelyn loppu-
6758: sesta kysymyksestä n:o 587: tarkastus, jossa todetaan, onko hanke toteutet-
6759: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tu lain ja lupapäätösten mukaan sekä onko
6760: ryhtyä Kemijärven kalakannan turvaa- siitä aiheutunut tai aiheutuuko siitä ennalta-
6761: miseksi ja järven vedenalaisten pohjien arvaamattomia haittoja, vahinkoja tai muita
6762: puhdistamiseksi? edunmenetyksiä. Tässä lopputarkastuksessa
6763: käsitellään siten myös Kemijärven kalakanto-
6764: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jen hoitotoimenpiteitä, korvauskysymyksiä ka-
6765: vasti seuraavaa: lastusoikeuden omistajille sekä järven veden-
6766: Kemijärven vuonna 1965 vesioikeuden luval- alaisen pohjan raivaamista.
6767: la aloitetun säännöstelyn suuruus ja erityisesti
6768: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1990
6769:
6770: Ministeri Ole Norrback
6771: 1990 vp. - KK n:o 587 3
6772:
6773:
6774:
6775:
6776: Tili Riksdagens Herr Talman
6777:
6778: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tillstånd och speciellt regleringens rytmik orsa-
6779: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse kar en sådan situation att träskets fiskbestånd
6780: av den 26 oktober 1990 tili vederbörande inte med vårdåtgärder kan återställas i det
6781: medlem av statsrådet översänt avskrift av tillstånd som rådde före regleringen.
6782: följande av riksdagsman Jääskeläinen under- För närvarande pågår vid Norra Finlands
6783: tecknade spörsmål nr 587: vattendomstol slutgranskningen av regleringen
6784: av Kemi träsk, vid viiken skall fastställas
6785: Vilka åtgärder ämnar Regeringen huruvida projektet har förverkligats i enlighet
6786: vidta för att trygga fiskbeståndet i med lagen och tillståndsbesluten samt huruvida
6787: Kemi träsk och att rena den del av regleringen har orsakat eller orsakar oförutse-
6788: sjöbotten som är under vatten? bara olägenheter, skador eller andra förluster
6789: av förmån. Vid denna slutgranskning behand-
6790: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- las sålunda även åtgärder för vård av fiskbe-
6791: samt anföra följande: stånden i Kemi träsk, frågor om ersättning tili
6792: innehavare av fiskerätt samt röjning av den del
6793: Omfattningen av den reglering av Kemi träsk av sjöbotten som är under vatten.
6794: som 1965 påbörjades med vattendomstolens
6795:
6796: Helsingfors den 30 november 1990
6797:
6798: Minister Ole Norrback
6799: 1990 vp.
6800:
6801: Kirjallinen kysymys n:o 588
6802:
6803:
6804:
6805:
6806: Jääskeläinen: Kalaväylän raivaamisesta Tornionjokeen
6807:
6808:
6809: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6810:
6811: Suomen kalastuslain ja myös Ruotsin kalas- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6812: tuslain mukaan on vesistössä oltava ainakin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6813: kolmanneksen vesistön leveydestä käsittävä ka-
6814: laväylä, jonka tulee lisäksi sijaita vesistön
6815: syvimmällä kohdalla. Tornionjokisuussa on ka- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6816: laväylätoimitus jätetty tekemättä ja molempien ryhtyä kalaväylän raivaamiseksi Tor-
6817: maiden lainsäädäntöä noudattamatta. nionjokeen?
6818: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6819: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6820: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
6821:
6822: Keijo Jääskeläinen
6823:
6824:
6825:
6826:
6827: 2000708
6828: 2 1990 vp. - KK n:o 588
6829:
6830:
6831:
6832:
6833: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6834: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nionjoen edustan merialueen kalaväylän anta-
6835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mia hyötyjä ja haittoja. Arvioinnin perusteella
6836: olette 26 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn tehdään tarvittaessa aloite suomalais-ruotsalai-
6837: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston selle rajajokikomissiolle sanotun kalaväylän
6838: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- selvittämiseksi ja merkitsemiseksi. Rajajokiso-
6839: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta pimuksen mukaisella merialueella on myös
6840: kirjallisesta kysymyksestä n:o 588: sopimuksen mukaiset rauhoituspiirit. Ne on
6841: asianmukaisesti selvitetty maanmittaustoimi-
6842: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuksessa ja merkitty Lapin lääninhallituksen
6843: ryhtyä kalaväylän raivaamiseksi Tor- toimesta merenkulkuhallituksen määräämällä
6844: nionjokeen? tavalla. Ne muodostavat osaltaan Tornionjoen
6845: kalastusalueen merialueella kalan kulkutien,
6846: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jonka tarkoituksena on ollut tehdä kalan liik-
6847: vasti seuraavaa: kuminen mahdolliseksi. Ne jatkuvat avomerelle
6848: saakka. Rauhoituspiirien merkityksestä on esi-
6849: Suomen ja Ruotsin välisessä rajajokisopi- tetty erilaisia käsityksiä. Niitä on muun muassa
6850: muksessa (902/71) on sekä jokialueen että pidetty liian kapeina ja mutkaisina kalan kulun
6851: merialueen kalaväylää koskevat artiklat. Sen turvaamisen kannalta.
6852: liitteenä on Tornionjoen kalastussääntö. Kalan kulun turvaaminen Tornionjoen edus-
6853: Rajajokisopimuksen mukaisella Tornionjoen tan merialueella voi olla vain osa niitä toimen-
6854: kalastusalueen jokialueelia - eli siis Tornion- piteitä, joiden tarkoituksena on turvata nousu-
6855: joessa - on kalaväylä. Nykyisen kalaväylän kalan pääsy Tornionjokeen sekä joen kalata-
6856: tarkistamiseen ei ole esiintynyt tarvetta. Kala- loudellinen parantaminen. Maa- ja metsäta-
6857: väylä on Suomen ja Ruotsin välisen rajan lousministeriö onkin 5.3.1990 asettanut Tor-
6858: molemmin puolin käsittäen kolmanneksen ve- nionjoen lohikannan elvyttämistä varten Ruot-
6859: sialueen leveydestä. Rajan kulku tarkistetaan sin kanssa yhteisen työryhmän, jonka
6860: joka 25. vuosi. Viimeisin tarkistus saatiin lop- tehtävänä on kehittää ja seurata Tornionjoen
6861: puun suoritetuksi ja voimaan vuonna 1985. lohikantaa kalanviljelyn ja kalastuksen säätelyn
6862: Rajajokisopimuksen mukaisella Tornionjoen avulla sekä selvittää kalanviljelystä aiheutuvia
6863: kalastusalueen merialueella - eli siis Tornion- kustannuksia molempien maiden tasapuolista
6864: joen suun edustan merialueella- kalaväylä on osallistumista varten.
6865: Suomen ja Ruotsin laissa säädetyn mukainen. Perämeren lohi vaeltaa laajalti eteläiselle
6866: Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio voi Itämerelle saakka, missä sitä myös suureksi
6867: panna vireille kalaväylän selvittämisen ja mer- osaksi kalastetaan. Suomen pitkäaikaisen ta-
6868: kitsemisen maanmittaustoimituksessa asian- voitteen mukaisesti Kansainvälinen Itämeren
6869: osaisen aloitteesta. Toimituskustannuksista kalastuskomissio asetti kokouksessaan 17.-
6870: vastaa hakija. Ne voidaan arvioida suuruusluo- 21.9.1990 ensimmäisen kerran maakohtaiset
6871: kaltaan 0,5 miljoonaksi markaksi Suomen osal- kiintiöt lohisaaliille. Kiintiösuositukset osal-
6872: ta. Asianosaisia ovat Suomessa vesialueen taan merkinnevät, ainakin ajan mittaan, kaias-
6873: omistaja tai kalastusoikeuden haltija ja kalas- teHavan lohen määrän lisääntymistä Tornion-
6874: tuspiiri. joen kalastusalueella.
6875: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut
6876: Lapin kalastuspiirille tehtäväksi arvioida Tor-
6877: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
6878: Ministeri Ole Norrback
6879: 1990 vp. - KK n:o 588 3
6880:
6881:
6882: Till Riksdagens Herr Talman
6883: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen medför. Utgående från resultatet av denna
6884: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse utvärdering görs vid behov en framställning tili
6885: av den 26 oktober 1990 tili vederbörande den finsk-svenska gränsälvskommissionen om
6886: medlem av statsrådet översänt avskrift av en utredning och utmärkning av ifrågavarande
6887: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen fiskväg. Inom det enligt gränsälvsavtalet fast-
6888: undertecknade spörsmål nr 588: ställda havsområdet finns även enligt avtalet
6889: inrättade fredningsområden. Dessa har veder-
6890: Vilka åtgärder ämnar Regeringen börligen utretts genom lantmäteriförrättning
6891: vidta för att en fiskväg skall inrättas i samt utmärkts på åtgärd av länsstyrelsen i
6892: Torne älv? Lapplands Iän på av sjöfartsstyrelsen anvisat
6893: sätt. Inom det tili Torne älvs fiskeområde
6894: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hörande havsområdet bildar även dessa områ-
6895: samt anföra följande: den en fiskväg, som varit avsedd att underlätta
6896: fiskens vandring. Fredningsområdena fortsätter
6897: I avtalet mellan Finland och Sverige om ända ut tili öppna havet. Det har förekommit
6898: gränsälven (902/71) ingår artiklar gällande fisk- olika uppfattningar om dessa fredningsområ-
6899: vägar såväl inom älvområdet som inom havs- dens betydelse. Bl.a. har de ansetts vara för
6900: området. Fiskeristadgan för Torne älv har smala och buktande för att kunna trygga
6901: bifogats som en bilaga tili avtalet. fiskens vandring.
6902: Inom älvområdet i Torne älvs enligt gräns- Tryggandet av fiskens vandring inom havs-
6903: älvsavta1et fastställda fiskeområde - dvs. i området utanför Torne älvs mynning utgör i
6904: själva Torne älv - finns en fiskväg. Något alla fall bara en del av de åtgärder, som dels
6905: behov av att reglera den nuvarande fiskvägen syftar tili att trygga den stigande fiskens möj-
6906: har inte framkommit. Fiskvägen är inrättad ligheter att komma upp i Torne älv, dels tili att
6907: utmed gränsen mellan Finland och Sverige på överhuvudtaget förbättra fiskerihushållningen i
6908: vardera sidan av denna och omfattar en tred- älven. Därför har jord- och skogsbruksministe-
6909: jedel av vattenområdets bredd. Gränsens riet i avsikt att utreda hur laxbeståndet i Torne
6910: sträckning kontrolleras vart 25 år. Senaste älv kunde stimuleras i samråd med Sverige den
6911: kontroll av gränsens sträckning kunde slutföras 5.3.1990 tillsatt en gemensam arbetsgrupp med
6912: och bringas i kraft under år 1985. uppgift att med hjälp av fiskodling och regle-
6913: Inom havsområdet i Torne älvs enligt gräns- ring av fisket utveckla och följa upp laxbestån-
6914: älvsavtalet fastställda fiskeområde - dvs. inom det i Torne älv samt därtili att utreda de av
6915: havsområdet utanför Torne älvs mynning- är fiskodlingsverksamheten föranledda kostnader-
6916: fiskvägen inrättad på i finsk och svensk lag na så att dessa kunde fördelas rättvist mellan
6917: stadgat sätt. Den finsk-svenska gränsälvs- båda länder.
6918: kommissionen kan på initiativ av berörd part En stor del av Iaxen från Bottenviken vand-
6919: anhängiggöra lantmäteriförrättning för utred- rar ända ner tili södra Östersjön, där den även
6920: ning och utmärkning av fiskvägen. Sökanden i stor omfattning blir fångad. 1 överensstäm-
6921: svarar för förrättningskostnaderna. Storleks- melse med ett av Finland länge eftersträvat mål
6922: ordningen för dessa utgör för Finlands del ca fastställde den internationella fiskerikommis-
6923: 0,5 miljoner mark. Parter i Finland är den som sionen för Öster.jön vid sitt möte den 17-
6924: äger vattenområdet, fiskerättens innehavare el- 21.9.1990 för första gången kvoter för lax
6925: ler fiskeridistriktet. fångsten skilt för varje enskilt land. Ä ven dessa
6926: Jord- och skogsbruksministeriet har gett kvotrekommendationer torde, åtminstone på
6927: Lapplands fiskeridistrikt i uppdrag att göra en sikt, innebära att mängden inom Torne älvs
6928: utvärdering av de för- och nackdelar fiskvägen fiskeområde fångad lax kommer att öka.
6929: inom havsområdet utanför Torne älvs mynning
6930: Helsingfors den 23 november 1990
6931:
6932: Minister Ole Norrback
6933: 1990 vp.
6934:
6935: Skriftligt spörsmäl nr 589
6936:
6937:
6938:
6939:
6940: Malm m.fl.: Om sänkning av kostnaderna för lantbrukets
6941: produktionsmedel
6942:
6943:
6944: Tili Riksdagens Herr Talman
6945: Finland är med i förhandlingarna både när ter att betyda hårdare konkurrens för lantbru-
6946: det gäller GATT- och EES-avtal. Om förhand- ket. De finländska bönderna måste konkurrera
6947: lingarna leder tili resultat så kommer de att ha med produkter som kommer från Iänder med
6948: avsevärda konsekvenser för vårt land och bättre klimatologiska förhållanden. Därtili har
6949: näringsliv. Vi kommer att få öppnare gränser man i många av de länderna betydligt lägre
6950: och större valmöjligheter. Samtidigt kommer produktionskostnader genom att många av
6951: det att innebära större konkurrens på de flesta produktionsmedlen är biliigare än i vårt land.
6952: områden. Detta kommer också att gälla lant- Också i vårt land måste vi få en utveckling
6953: bruket och livsmedelsförsörjningen. mot lägre produktionskostnader. Statens andel
6954: Det erbjudande som getts tili GATT-för- i form av oms-beskattning måste sänkas på
6955: handlingarna ger vid handen att regeringen har samma sätt som i många av våra konkurrent-
6956: beredskap att öppna Finlands gränser för en länder. Likaså måste det finnas möjligheter att
6957: utökad import av lismedel. När man har sänka de kostnader som uppstår mellan tillver-
6958: beredskap att sänka gränsskyddet och samti- karen av produktionsmedlen och lantbrukaren.
6959: digt sänka det interna stödet för lantbruket så Det måste ges möjlighet för bönderna tili mera
6960: betyder det att priset på lantbruksprodukterna, direktköp av olika produktionsmedel utan dyra
6961: och därmed lantbrukarnas inkomster, kommer mellanhänder.
6962: att sjunka. Detta under förutsättning att man Eftersom regeringen aktivt utformar lant-
6963: inte går in för nya stödformer eller vidtar brukspolitiken i vårt land så måste den också
6964: åtgärder för att lantbrukets produktionskost- ta sitt ansvar till denna del.
6965: nader skall sänkas. Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6966: Regeringen har i ett uttalande i samband ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
6967: med GATT-budet sagt att man har för avsikt skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
6968: att förverkliga eventuella avtal så att inkoms- ställa följande spörsmål:
6969: ten för de som får sin huvudsakliga utkomst
6970: från lantbruket också framöver följer den Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
6971: allmänna inkomstutvecklingen. för att kostnaderna för lantbrukets pro-
6972: Framtiden kommer under alla omständighe- duktionsmedel skall sänkas?
6973: Helsingfors den 26 oktober 1990
6974:
6975: Håkan Malm Henrik Westerlund
6976:
6977:
6978:
6979:
6980: 200070S
6981: 2 1990 vp. - KK n:o 589
6982:
6983: Kirjallinen kysymys n:o 589 Suomennos
6984:
6985:
6986:
6987:
6988: Malm ym.: Maatalouden tuotantovälinekustannusten alentami-
6989: sesta
6990:
6991:
6992: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6993: Suomi neuvottelee sekä GATT- että ETA- tuvat kilpailemaan sellaisista maista permsm
6994: sopimuksista. Jos neuvottelut johtavat tulok- olevien tuotteiden kanssa, joilla on paremmat
6995: siin, tällä on huomattavia seurauksia maallem- ilmastolliset olosuhteet. Lisäksi monissa näissä
6996: me ja elinkeinoelämällemme. Saamme avoi- maissa on huomattavasti alhaisemmat tuotan-
6997: memmat rajat ja suuremmat valinnanmahdol- tokustannukset, koska monet tuotantovälineet
6998: lisuudet Samanaikaisesti tämä merkitsee kil- ovat halvempia kuin meillä.
6999: pailun lisääntymistä useimmilla aloilla. Tämä Myös maassamme on päästävä kehitykseen
7000: koskee myös maataloutta ja elintarvikehuoltoa. kohti alhaisempia tuotantokustannuksia. Val-
7001: GATT-neuvotteluihin tehty tarjous osoittaa tion osuutta liikevaihtoverotuksessa on lasket-
7002: hallituksen olevan valmis avaamaan Suomen tava samalla tavoin kuin monissa kilpailija-
7003: rajat elintarvikkeiden tuonnin lisäämiselle. Val- maissamme. Samoin on oltava mahdollisuuksia
7004: miudesta rajasuojan alentamiseen samanaikai- alentaa kustannuksia, joita syntyy tuotantovä-
7005: sesti maatalouden sisäisen tuen leikkaamisen lineiden valmistajien ja maanviljelijöiden välil-
7006: kanssa aiheutuu maataloustuotteiden hintojen lä. Viljelijöille on annettava suuremmat mah-
7007: ja siten maanviljelijöiden tulojen pieneneminen. dollisuudet eri tuotantovälineiden suoraan os-
7008: Näin tapahtuu edellyttäen, ettei käyttöön tule toon ilman kalliita välikäsiä.
7009: uusia tukimuotoja tai ryhdytä toimenpiteisiin Koska hallitus aktiivisesti muotoilee maam-
7010: maatalouden tuotantokustannusten alentami- me maatalouspolitiikkaa, sen on myös otettava
7011: seksi. vastuunsa tästä.
7012: Hallitus on lausumassaan GATT-tarjousta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7013: antaessaan todennut, että mahdolliset sopi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7014: mukset on tarkoitus toteuttaa niin, että maa- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7015: taloudesta pääasiallisen tulonsa saavien toi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7016: meentulo noudattaa jatkossakin yleistä tuloke-
7017: hitystä. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7018: Tulevaisuudessa kilpailu maataloudessa joka ryhtyä maatalouden tuotantovälinekus-
7019: tapauksessa kovenee. Suomalaiset viljelijät jou- tannusten alentamiseksi?
7020: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
7021:
7022: Håkan Malm Henrik Westerlund
7023: 1990 vp. - KK n:o 589 3
7024:
7025:
7026:
7027:
7028: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7029: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tulevat olemaan käytettävissä vuoden 1992
7030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tulo- ja menoarvion valmistelussa.
7031: olette 26 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväk-
7032: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston syi 24.11.1989 kilpailun tehostamista koskevan
7033: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- toimenpideohjelman. Ohjelman mukaisesti maa-
7034: edustaja Malmin ym. näin kuuluvasta kirjalli- taloushallinto kartoittaa kilpailua rajoittavat ja
7035: sesta kysymyksestä n:o 589: kustannuksia nostavat säännökset, jotka vai-
7036: kuttavat tuotantopanosten kauppaan. Rehujen
7037: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ja lannoitteiden, jotka aiheuttavat merkittävän
7038: ryhtyä maatalouden tuotantovälinekus- osan maatalouden kustannuksista, kaupan ke-
7039: tannusten alentamiseksi? hittämistarpeesta maatilahallitus tekee selvityk-
7040: sen vuoden 1991 aikana. Samalla on tarkoitus
7041: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tehdä suunnitelma rehujen ja lannoitteiden
7042: vasti seuraavaa: tuotantoa, maahantuontia, vientiä ja kauppaa
7043: koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Maa-
7044: Hallitus pitää maatalouden tuotantokustan- tilahallitus tekee myös siemenkauppaa koske-
7045: nusten alentamista tärkeänä. Kustannusten las- van selvityksen ensi vuoden kuluessa.
7046: kiessa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden Tuotantopanosten lopulliset hinnat määräy-
7047: hinnat voivat kehittyä yleistä hintatasoa hi- tyvät markkinoilla, joten viljelijöiden käyttäy-
7048: taammin ja ero muiden maiden hintoihin voisi tymisellä ja markkinatuntemuksella on tärkeä
7049: supistua. vaikutus kustannuksiin. Tuotantopanosten
7050: Kansainväliset neuvottelut johtavat asteittain suoraa kauppaa tilojen välillä on mahdollista
7051: kaupan esteiden vähenemiseen, jolloin mahdol- lisätä. Maatalousneuvonnassa on korostettu
7052: lisuudet nostaa maataloustuotteiden tavoitehin- tarkkaa taloussuunnittelua ja turhien kustan-
7053: toja ovat rajalliset. Parhaiten maatalous voi nusten välttämistä. Myös tuottajajärjestöt ovat
7054: sopeutua tilanteeseen, jos tuotantokustannuk- välittäneet tietoa kustannusten alentamisen tär-
7055: sia voidaan karsia ja ne kehittyvät maltillisem- keydestä ja säästömahdollisuuksista.
7056: min kuin muualla. Maatalouden kustannuksia voidaan alentaa,
7057: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 1.6.1990 jos viljelijöiden asenteet ovat myönteisiä. Maa-
7058: työryhmän, jonka tehtävänä on tarkistaa maa- talouden järjestöjen toiminta tiedon levittäjänä
7059: talouspolitiikan pitkän aikavälin ohjelmaa. ja asenteiden muodostamisessa on siksi erityi-
7060: Toimeksiannossa korostettiin sitä, että työryh- sen tärkeää.
7061: mä kiinnittäisi erityistä huomiota maatalouden
7062: kustannuskehitykseen. Työryhmän ehdotukset
7063: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1990
7064:
7065: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
7066: 4 1990 vp. - KK n:o 589
7067:
7068:
7069:
7070:
7071: Tili Riksdagens Herr Talman
7072: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det finanspolitiska ministerutskottet god-
7073: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse kände 24.11.1989 ett åtgärdsprogram som gäl-
7074: av den 26 oktober 1990 till vederbörande ler en effektivering av konkurrensen. 1 över-
7075: medlem av statsrådet översänt avskrift av ensstämmelse med detta program kommer
7076: följande av riksdagsman Malm m.fl. underteck- jordbruksförvaltningen att kartlägga de kon-
7077: nade spörsmål nr 589: kurrenshämmande och kostnadshöjande stad-
7078: ganden som inverkar på handeln med produk-
7079: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
7080: tionsinsatser. Jordbruksstyrelsen gör under
7081: för att kostnaderna för lantbrukets pro-
7082: 1991 en utredning av behovet av att utveckla
7083: duktionsmedel skall sänkas?
7084: handeln med foder och gödselmedel, vilka
7085: förorsakar en betydande del av lantbrukets
7086: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kostnader. A vsikten är att samtidigt göra upp
7087: samt anföra följande:
7088: en pian för utveckling av lagstiftningen an-
7089: Regeringen anser det viktigt att lantbrukets gående produktion, import, export och handel
7090: produktionskostnader sänks. Då kostnaderna med foder och gödselmedel. Jordbruksstyrel-
7091: sjunker kan priserna på lantbruksprodukter sen gör också en utredning angående fröhan-
7092: och livsmedel stiga långsammare än den all- deln nästa år.
7093: männa prisnivån och skillnaden mellan priser- De slutliga priserna för produktionsinsatser-
7094: na i Finland och priserna i andra Iänder kan na fastställs på marknaden. Odlarnas beteende
7095: minska. och marknadskännedom har därför en viktig
7096: De internationella förhandlingarna leder inverkan på kostnaderna. Det är möjligt att
7097: gradvis tili minskade handelshinder, varvid öka den direkta handeln med produktionsin-
7098: möjligheterna att höja riktpriserna inom lant- satser mellan lägenheterna. 1 lantbruksrådgiv-
7099: bruket är begränsade. Bäst kan lantbruket ningen har man betonat en noggrann ekono-
7100: anpassa sig tili situationen, om produktions- miplanering och ett undvikande av onödiga
7101: kostnaderna kan sänkas och de ökar måttligare kostnader. Även producentorganisationerna
7102: än på andra håll. har förmedlat information om vikten av att
7103: Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte sänka kostnaderna och om möjligheterna tili
7104: 1.6.1990 en arbetsgrupp som har tili uppgift att inbesparingar.
7105: granska lantbrukets långtidsprogram. 1 upp- Lantbrukets kostnader kan sänkas om od-
7106: draget konstaterades att arbetsgruppen skall larnas attityder är positiva. Lantbruksorgani-
7107: fästa särskild uppmärksamhet vid kostnadsut- sationernas verksamhet som informationsspri-
7108: vecklingen inom lantbruket. Arbetsgruppens dare samt då attityder skapas är därför särskilt
7109: förslag kommer att stå tili förfogande då viktig.
7110: budgeten för 1992 bereds.
7111: Helsingfors den 29 november 1990
7112:
7113: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
7114: 1990 vp.
7115:
7116: Kirjallinen kysymys n:o 590
7117:
7118:
7119:
7120:
7121: Elo ym.: Eritasoliittymän rakentamisesta Vaasantielle Noormar-
7122: kun keskustassa
7123:
7124:
7125: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7126: Noormarkun kunnan kehittymisen kannalta seksi tulee tämän ns. kirkon risteyksen eritaso-
7127: on välttämätöntä saada alulle kaksi tiehanket- liittymän suunnittelu saattaa vireille mitä pi-
7128: ta. Porin pohjoispuolisen Hyveiän - Söörmar- kimmin, jotta voimakkaasti kasvavan liiken-
7129: kun osuuden peruskorjaus on jo pitkään ollut teen sujuvuus voidaan taata. Eritasoliittymän
7130: ajankohtainen. Tieosuuden liikennemäärä on rakentaminen tulisi ehdottomasti voida toteut-
7131: jatkuvassa kasvussa ja on vuonna 1988 noin taa tielaitoksen Turun piirin seuraavan tienpi-
7132: 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siksi on eh- don toimenpideohjelman puitteissa.
7133: dottoman tärkeätä, että Hyveiän - Söörmar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7134: kun osuus voidaan rakentaa suunnitelmien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7135: mukaisesti vuosina 1992-1994. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7136: Myös valtatien n:o 23 ja ns. vanhan Vaasan- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7137: tien risteys Noormarkun keskustassa on erit-
7138: täin vilkasliikenteinen ja aiheuttaa ajoittain
7139: ruuhkia valtatietä risteävällä tiellä sekä samalla Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7140: vaaratekijöitä liikenneturvallisuudelle valtatiel- ryhtyä ns. Vaasantien eritasoliittymän
7141: lä n:o 23. rakentamiseksi Noormarkun keskustas-
7142: Risteyksen liikennejärjestelyjen parantami- sa?
7143: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
7144:
7145: Mikko Elo Timo Roos
7146:
7147:
7148:
7149:
7150: 200070S
7151: 2 1990 vp. - KK n:o 590
7152:
7153:
7154:
7155:
7156: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7157: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa riittävän rahoitusta, ei suunnittelua ole katsot-
7158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tu tarpeelliseksi vielä jatkaa tie- ja rakennus-
7159: olette 26 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn suunnitelmaksi. Hankkeen toteuttaminen ajoit-
7160: kirjeenne n:o 1820 ohella toimittanut valtioneu- tuu nykyisten käsitysten mukaan vasta 1990-
7161: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen luvun lopulle.
7162: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu- Porin lähialueella on useita vielä kiireellisem-
7163: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 590: piä hankkeita. Kuluvana vuonna on alkanut
7164: Lampaluodon-Ahlaisten tien rakentaminen,
7165: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo samoin Nakkilan eritason rakentaminen, Hy-
7166: ryhtyä ns. Vaasantien eritasoliittymän velä-Söörmarkku on mainittu kysymyksen
7167: rakentamiseksi Noormarkun keskustas- perusteluissakin, Friitala-Tiilimäki on kiireel-
7168: sa? linen, Kankaanpään eritasoliittymä on Noor-
7169: markun eritasoa kiireellisempi jne. Näiden
7170: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hankkeiden kustannusarviosumma on yhteensä
7171: vasti seuraavaa: lähes 500 Mmk. Niiden toteuttaminen nykyisen
7172: suuruisella rahoituksella kestänee lähes 10
7173: Noormarkun nykyinen liittymä on kanavoitu vuotta.
7174: tasoliittymä. Kevyelle liikenteelle on toteutettu Turun tiepiirin alueella on jo nyt keskeneräi-
7175: erillinen alikulku. Liikenteen välityskyvyn kan- siä kehittämishankkeita niin paljon, että ilman
7176: nalta liittymä toimii tielaitoksen mielestä koh- rahoituksen tuntuvaa lisäystä seuraavat uudet
7177: tuullisesti. Turvallisuusriski liittymässä on, sillä hankkeet olisi teoreettisesti laskien mahdollista
7178: taajamaa on kyseisellä kohdalla rakennettu aloittaa vasta vuonna 1997. Uusien tieverkon
7179: valtatien n:o 23 molemmille puolille. kehittämishankkeiden aloittaminen lähivuosina
7180: Tielaitos on selvittänyt eritasoliittymän tar- on täysin riippuvainen tierahoituksen lisäämi-
7181: peellisuutta laatimalla yleissuunnitelman. Kun sen mahdollisuuksista.
7182: hankkeelle ei kuitenkaan lähivuosina näytä
7183: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
7184:
7185: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
7186: 1990 vp. - KK n:o 590 3
7187:
7188:
7189:
7190:
7191: Tili Riksdagens Herr Talman
7192: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kan finansieras, har det inte ansetts vara
7193: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nödvändigt att i detta skede planera vidare för
7194: nr 1820 av den 26 oktober 1990 tili vederbö- en väg- och byggnadsplan. Enligt nuvarande
7195: rande medlem av statsrådet översänt avskrift uppfattning kunde projektet tänkas förverkli-
7196: av följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. gas först i slutet av 1990-talet.
7197: undertecknade spörsmål nr 590: I Björneborgsnejden finns flera projekt som
7198: är mera brådskande. I år har byggandet av
7199: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vägsträckan Lampaluoto--Vittisbofjärd och en
7200: vidta för att bygga Vasavägens planskil- planskild anslutning i Nakkila påbörjats, Hjul-
7201: da anslutning i Norrmark centrum? böle-Södermark har nämnts i spörsmålets
7202: motivering, Friitala-Tiilimäki är brådskande,
7203: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- den planskilda anslutningen i Kankaanpää är
7204: samt anföra följande: mera brådskande än motsvarande anslutning i
7205: Norrmark o.s.v. Förverkligandet av dessa pro-
7206: Den nuvarande anslutningen i Norrmark är jekt beräknas kosta ca 500 milj. mk. Förverk-
7207: en kanaliserad plananslutning. En skild under- ligandet av dessa projekt med tillbudsstående
7208: fart har byggts för lätt trafik. Anslutningen medel torde räcka nästan tio år.
7209: fungerar från trafiksmidighetens synpunkt rätt I Åbo vägdistrikt finns redan nu så många
7210: så bra. Det finns dock en säkerhetsrisk i oavslutade utvecklingsprojekt att teoretiskt
7211: anslutningen eftersom bebyggelsen breder sig uträknat kan nya projekt utan märkbar ökning
7212: ut på båda sidor om riksväg nr 23 just vid av medlen påbörjas först 1997. Nya projekt för
7213: anslutningen. utveckling av vägnätet beror under de närmas-
7214: Vägverket har genom en helhetsplan under- te åren helt på möjligheterna att öka anslagen
7215: sökt behovet av en planskild anslutning. Efter- för finansieringen av vägarna.
7216: som projektet inom de närmaste åren dock inte
7217: Helsingfors den 13 november 1990
7218:
7219: Trafikminister Ilkka Kanerva
7220: 1
7221: 1
7222: 1
7223: 1
7224: 1
7225: 1
7226: 1
7227: 1
7228: 1
7229: 1
7230: 1
7231: 1
7232: 1
7233: 1
7234: 1
7235: 1
7236: 1990 vp.
7237:
7238:
7239: Kirjallinen kysymys n:o 591
7240:
7241:
7242:
7243:
7244: Dromberg ym.: Viisumipalvelujen parantamisesta Suomen konsu-
7245: laatissa Tallinnassa
7246:
7247:
7248: (Kysymyksen n:o 553 yhteydessä)
7249:
7250:
7251:
7252:
7253: 210238U
7254: 1990 vp.
7255:
7256: Kirjallinen kysymys n:o 592
7257:
7258:
7259:
7260:
7261: Häkämies: Kustannusvastuun jakautumisesta kauttakulkuliiken-
7262: teessä Valtionrautateiden ja satamakaupunkien välillä
7263:
7264:
7265: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7266:
7267: Neuvostoliitosta tuleva kauttakulkuliikenne mareita ja Kotkan kaupungin vuoden 1991
7268: on viime vuosien aikana lisääntynyt voimak- budjetissa on myös kemikaalitorjunta-auto.
7269: kaasti. Kaikki arviot lähtevät myös siitä, että Ede1lä on todettu, että transitoliikenne on
7270: liikenne lisääntyy myös lähivuosina. Transito- taloudellisesti kannattavaa sekä kauttakulkusa-
7271: liikenne on pääosin tapahtunut Kotkan ja tamille että Valtionrautateille. Valtionrautateil-
7272: Haminan satamien kautta. Liikenne on oHut le taloudellinen hyöty on kuitenkin selvästi
7273: sekä mainittujen kaupunkien satamien että suurempi kuin satamille. Kuitenkin turvajärjes-
7274: Valtionrautateiden näkökulmasta varsin tuot- telyt hoidetaan pääosin satamakaupunkien pa-
7275: toisaa. lolaitoksien toimesta.
7276: Osa kuljetettavista aineista on onnettomuus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7277: tilanteissa melkoisen vaara11isia. Pahimmilta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7278: onnettomuuksilta on vältytty, mutta esimer- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7279: kiksi Haminan Poitsilassa sattui taannoin on- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7280: nettomuus, jonka seuraukset olisivat voineet
7281: olla huonoissa olosuhteissa hyvinkin vaka- Pitääkö Hallitus kustannusvastuun
7282: vat. Turvallisuuden takaamiseksi mainittujen jakautumista kauttakulkuliikenteen tur-
7283: kaupunkien palolaitokset ovat joutuneet suo- vajärjestelyissä Valtionrautateiden ja sa-
7284: rittamaan lukuisia hankintoja. On hankittu tamakaupunkien välillä oikeudenmu-
7285: venekalustoa, kemikaalipukuja, suodatinnaa- kaisena?
7286: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
7287:
7288: Kari Häkämies
7289:
7290:
7291:
7292:
7293: 200070S
7294: 2 1990 vp. - KK n:o 592
7295:
7296:
7297:
7298:
7299: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7300: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suojarahastosta ja muun kaluston ja välineistön
7301: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hankintaan avustusta palosuojelurahastosta tai
7302: olette 26 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn valtionosuutta budjettivaroista.
7303: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston Yritykset ja liikenteenharjoittajat eivät ny-
7304: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- kyisen lainsäädännön mukaan osallistu kunnan
7305: edustaja Kari Häkämiehen tekemän seuraavan- torjuntakaluston hankinnasta aiheutuviin kus-
7306: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 592: tannuksiin. Jossakin määrin kuntien rasitusta
7307: helpottaa se, että laissa tarkemmin määrättyjen
7308: Pitääkö Hallitus kustannusvastuun laitosten, varasto- tai liikennealueiden omista-
7309: jakautumista kauttakulkuliikenteen tur- jat voidaan kunnan päätöksellä velvoittaa to-
7310: vajärjestelyissä Valtionrautateiden ja sa- teuttamaan järjestelyjä, jotka ovat palo- ja
7311: tamakaupunkien välillä oikeudenmu- henkilöturvallisuuden takaamiseksi tarpeen.
7312: kaisena? Näissä tapauksissa myös toiminnan harjoittaja
7313: on velvollinen osallistumaan kustannuksiin,
7314: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jotka eivät kuitenkaan ulotu kunnan torjun-
7315: taen seuraavaa: taorganisaation menoihin.
7316: Monissa eri yhteyksissä on keskusteltu siitä,
7317: Kauttakulkuliikenteen aiheuttamien turva- tulisiko vaarallisen toiminnan harjoittajan
7318: toimien, kuten varautumisen muidenkin onnet- osuutta yhteiskunnalle aiheutuvista torjunta-
7319: tomuuksien varalle, kustannusvastuu määritel- kustannuksista lisätä ns. aiheuttamisperiaatteen
7320: lään voimassa olevassa palo- ja pelastustoimen mukaisesti. Keskustelua on käyty sekä koti-
7321: lainsäädännössä. Tämän lain mukaan kunnan maassa että eurooppalaisissa puitteissa. Aiheut-
7322: on mitoitettava palo- ja pelastustoimen järjes- tamisperiaatteen käyttöönotto edellyttää kui-
7323: telyt niin, että ennakoitavista onnettomuusti- tenkin lain muuttamista. Sisäasiainministeriös-
7324: lanteista on mahdollista selviytyä. Varautumi- sä on alustavasti päätetty esittää lähiaikoina
7325: sen kustannusvastuu on kunnilla. Kuntien kus- asetettavaksi komitea, jonka tehtäväksi tulisi
7326: tannusvastuuta helpotetaan useilla rahoitusjär- palo- ja pelastustoimesta annetun lainsäädännön
7327: jestelmillä. Palo- ja pelastustoimen kustannuk- kehittäminen. Nyt käsitelty kysymys kustan-
7328: set on huomioitu osana yleistä asukasluku- nusvastuun jakautumisen oikeudenmukaisuu-
7329: perusteista valtionosuutta. Venekaluston han- desta sopii hyvin ratkaistavaksi tämän lainval-
7330: kintaan on mahdollisuus saada korvaus Öljy- mistelun yhteydessä.
7331: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1990
7332:
7333: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
7334: 1990 vp. - KK n:o 592 3
7335:
7336:
7337:
7338:
7339: Tili Riksdagens Herr Talman
7340: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och för anskaffning av annan materiel och
7341: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse annan utrustning kan understöd fås från
7342: av den 26 oktober 1990 tili vederbörande brandskyddsfonden elier statsandel av budget-
7343: medlem av statsrådet översänt avskrift av medel.
7344: följande av riksdagsman Kari Häkämies under- Enligt gäliande lagstiftning deltar företag och
7345: tecknade spörsmål nr 592: trafikidkare inte i de kostnader som orsakas av
7346: anskaffning av bekämpningsmateriel tili kom-
7347: Anser Regeringen att kostnadsan- munerna. 1 någon mån avlastas kommunerna
7348: svarsfördelningen melian Statsjärnvä- dock av att ägarna tili i lagen närmare angivna
7349: garna och hamnstäderna är rättvis tili anläggningar elier lager- elier trafikområden
7350: den del frågan är om säkerhetsarrange- genom beslut av kommunen kan åläggas att
7351: mangen i anslutning tili genomfartstra- vidta sådana arrangemang som är nödvändiga
7352: fiken? för att brand- och personsäkerheten skali kun-
7353: na garanteras. 1 dessa fali är verksamhetsut-
7354: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- övaren också skyldig att delta i kostnaderna,
7355: samt anföra följande: vilka emeliertid då inte omfattar utgifterna för
7356: den kommunala bekämpningsorganisationen.
7357: Ansvaret för kostnaderna för de säkerhetsåt- 1 flera olika sammanhang har det diskute-
7358: gärder som orsakas av genomfartstrafiken (så- rats om man, i enlighet med den s.k. upp-
7359: som beredskap även för andra olyckor) fast- komstprincipen, borde höja utövarens av den
7360: stälis i gäliande lagstiftning om brand- och farliga verksamheten andel av de bekämpnings-
7361: räddningsväsendet. Enligt sagda lagstiftning kostnader som orsakas samhäliet. Diskussio-
7362: bör kommunen dimensionera brand- och rädd- nen har förts både i hemlandet och ute i
7363: ningsarrangemangen så att det är möjligt att Europa. Ett ibruktagande av uppkomstprinci-
7364: klara förutsebara olyckssituationer. Ansvaret pen förutsätter emeliertid en ändring av lagen.
7365: för de kostnader som orsakas av beredskapen Inrikesministeriet har preliminärt beslutat fö-
7366: ligger hos kommunerna. Kommunernas kost- reslå att det inom en snar framtid tillsätts en
7367: nadsansvar görs lättare av ett flertal finansie- kommitte med uppgift att utveckla lagstift-
7368: ringssystem. Kostnaderna för brand- och rädd- ningen angående brand- och räddningsväsen-
7369: ningsväsendet har beaktats såsom en del av den det. Den nu behandlade frågan om huruvida
7370: alimänna statsandel som grundar sig på invå- fördelningen av kostnadsansvaret är rättvis
7371: narantalet. För anskaffning av båtar är det lämpar sig väl att avgöras i samband med
7372: möjligt att få ersättning från oljeskyddsfonden denna lagberedning.
7373: Helsingfors den 28 november 1990
7374:
7375: Inrikesminister Jarmo Rantanen
7376: 1990 vp.
7377:
7378: Kirjallinen kysymys n:o 593
7379:
7380:
7381:
7382:
7383: Paloheimo: Tulo- ja menoarvion selkeyden ja luettavuuden
7384: parantamisesta
7385:
7386:
7387: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7388: Vuosittain julkaistava valtion tulo- ja meno- sanomaisemmin ilmaistuna: Mitä maksamme
7389: arvioesitys on jäsennelty ministeriöittäin pää- yhdessä siitä, etteivät ihmiset muuttaisi asu-
7390: luokkiin siten, että julkaisu vastaa taloudenhoi- maan sinne, minne he markkinavoimien va-
7391: don hallinnollista jakoa. Hallinnollinen jako on paasti jyllätessä muuttaisivat? Niinkään ei kiin-
7392: taas vuosikymmenien varrella muodostunut nosta kysymys, kuinka suurista summista si-
7393: erillisten poliittisten päätösten perusteella, riip- säministeri saa päättää.
7394: puen melkoisesti siitä, minkä puolueen minis- Asian hallinnollinen muuttaminen siten, että
7395: terit kulloinkin ovat olleet vastuussa eri tehtä- ministeriöiden keskinäistä työnjakoa ryhdyttäi-
7396: vistä. siin merkittävällä tavalla korjailemaan, ei liene
7397: Tällä tavoin, erillisten ja toisistaan riippu- poliittisesti mahdollista eikä välttämätöntä-
7398: mattomien askelten synnyttämä kokonaisuus kään. Ratkaisu ongelmaan lienee käytännössä
7399: on hajanainen ja erittäin vaikeasti hahmotetta- sellainen, että budjettiin laadittaisiin lisäosa,
7400: vissa sellaisiksi kokonaisuuksiksi, joilla olisi jossa menoerät ryhmiteltäisiin loogisiin aatteel-
7401: jokin aatteellinen yhtymäkohta. On mahdoton- lisiin kokonaisuuksiin. Tällöin valtiovarainmi-
7402: ta ilman merkittävää haravointi- ja seulonta- nisteriössä tehtäisiin valmiiksi ja luotettavasti
7403: työtä selvittää esimerkiksi, mitkä ovat aluepo- se jaottelu, jonka nyt jokainen asiasta kiinnos-
7404: litiikan, sosiaalipolitiikan tai ympäristöpolitii- tunut kansalainen joutuu erikseen erittäin epä-
7405: kan kustannukset. Tämä johtuu siitä, että luotettavin ja hatarin menetelmin tekemään.
7406: aatteellisesti samankaltaiset menoerät on ripo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7407: teltu eri pääluokkiin lähinnä niiden konkreet- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7408: tisen eikä niiden perimmäisen aatteellisen sisäl- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7409: lön perusteella. Toisaalta yksittäiseen pääluok- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7410: kaan saattaa sisältyä esimerkiksi aluepoliittisia,
7411: sosiaalipoliittisia ja ympäristöpoliittisia meno-
7412: eriä. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7413: Kuitenkin kansalaista ja kansalaisen edusta- siin, joilla budjetin jäsentelyä ja sen
7414: jaakin kiinnostaa esimerkiksi kysymys, mikä luettavuutta parannetaan merkittävästi
7415: on aluepolitiikkamme kokonaishinta, tai kan- nykyisestä?
7416: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
7417:
7418: Eero Paloheimo
7419:
7420:
7421:
7422:
7423: 200070S
7424: 2 1990 vp. - KK n:o 593
7425:
7426:
7427:
7428:
7429: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7430: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa noarvioesityksen liitteenä on periaatteellisesti
7431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tärkeä selvitys verojärjestelmän kautta annetta-
7432: olette 26 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn vasta tuesta.
7433: kirjeenne n:o 1823 ohella toimittanut valtioneu- Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä
7434: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen yksityiskohtaisia perusteluja jäsenneltiin ja nii-
7435: kansanedustaja Paloheimon kirjallisesta kysy- den luettavuutta parannettiin. Nykyisin yksi-
7436: myksestä n:o 593, jossa tiedustellaan: tyiskohtaiset perustelut on jaettu eduskunnan
7437: hyväksyttäväksi tarkoitettuun osaan ja halli-
7438: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tuksen taustainformaatioksi jäävään selvitys-
7439: siin, joilla budjetin jäsentelyä ja sen osaan. Selvitysosa tarjoaa mahdollisuuden mo-
7440: luettavuutta parannetaan merkittävästi nipuolisen, tarvittaessa poikkihallinnonaloittai-
7441: nykyisestä? senkin tiedon antamiseen eduskunnalle. Näin
7442: tehdään jo nykyisin monien lukujen selvitys-
7443: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- osissa.
7444: vasti seuraavaa: Viimeisin, jo osittain toteutettu kehittämis-
7445: hanke on tulosbudjetointitietojen esittäminen
7446: Tulo- ja menoarvioesityksen yleisperusteluis- tulo- ja menoarvioesityksen selvitysosissa. Me-
7447: sa on yhteenvetotiedot tulo- ja menoarvioesi- nettely on tarkoitus laajentaa vähitellen koske-
7448: tyksen sisällöstä. Vuoden 1991 tulo- ja meno- maan koko valtionhallintoa. Vuoden 1992 tulo-
7449: arvioesitys sisältää muun muassa jaksot tulo- ja ja menoarvioesityksestä lähtien on myös tar-
7450: menoarvioesityksen rakenteesta, menoarvioesi- koitus sisällyttää selvitysosiin alustavat kan-
7451: tyksen päälinjoista ja vero- ja maksupolitiikan nanotot määrärahojen kehittämisestä muuta-
7452: päälinjoista. man seuraavan vuoden aikana. Tämä uudistus
7453: Rakennejaksossa on määrärahat jaoteltu liittyy vireillä olevaan tulo- ja menoarvioesityk-
7454: muun muassa valtion tehtävien mukaan kol- sen ja toiminta- ja taloussuunnitelmien laadin-
7455: men vuoden ajalta. Jaottelu on poikkihallinnon- tavaiheiden yhdistämiseen.
7456: aloittainen ja siitä ilmenee, paljonko määrära- Kysymyksessä viitataan mahdollisuuksiin
7457: hoja on osoitettu esimerkiksi sosiaalipalveluk- tehdä hallinnollisia muutoksia. Tulo- ja me-
7458: siin tai ympäristön- ja luonnonsuojeluun ja noarvioesityksen toimintalohkoittainen selkeys
7459: paljonko määrärahat ovat esityksen mukaan paranee samalla, jos eri hallinnonalojen välistä
7460: lisääntymässä tai vähenemässä. tehtäväjakoa rationalisoidaan. Tähän tähtääviä
7461: Menoarvioesityksen päälinjoja koskevassa organisointimuutoksia tehdäänkin vuosittain
7462: hallinnonaloittaisessa jaksossa esitetään melko suhteellisen paljon. Jos jokin toimintakokonai-
7463: yksityiskohtaisesti tiedot keskeisimmistä mää- suus on pirstoutunut tulo- ja menoarvioesityk-
7464: räraha- ja toimenpide-ehdotuksista sekä ehdo- sessä useaan pääluokkaan, ensisijainen vaih-
7465: tettavista muutoksista. Jakso sisältää myös toehto on luonnollisesti selvittää tarve siirtää
7466: poikkihallinnonaloittaisia yhteenvetoja, kuten tehtäviä ja määrärahoja hallinnonalalta toisel-
7467: suhteellisen laajat selvitykset aluepolitiikan ke- le.
7468: hittämistoimenpiteistä ja julkisten palvelujen Valtiovarainministeriössä on ollut esillä
7469: kustannuksista. myös ajatuksia poikkihallinnonaloittaisesta
7470: Tulo- ja menoarvioesityksen yleisperusteluja budjetoinnista tiettyjen tehtäväalueiden kokoa-
7471: on vähitellen pyritty parantamaan, mikä ilme- miseksi tulo- ja menoarviossa. Tämän suuntai-
7472: nee myös vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- nen tulo- ja menoarvion kehittäminen vaatii
7473: tyksestä verrattaessa sitä vuotta aikaisempaan kuitenkin vielä perusteellista harkintaa, koska
7474: tuotteeseen. Tulo- ja menoarvioesityksen liittei- siihen liittyy myös tulo- ja menoarvion valmis-
7475: tä on jossakin määrin käytetty laajojen yhteen- telua ja sisältöä monimutkaistavia piirteitä.
7476: vetoanalyysien esittämiseen tietyistä asiakoko- Kysymyksessä esitetty ajatus tiettyjen toi-
7477: naisuuksista. Kahden viimeisen tulo- ja me- mintapoliittisten kokonaisuuksien nykyistä jä-
7478: 1990 vp. - KK n:o 593 3
7479:
7480: sennellymmästä esittämisestä tulo- ja menoar- liitetietoja esitykseen on syytä sisällyttää. Tulo-
7481: vioesityksessä on oikeansuuntainen. Asia liittyy ja menoarvioesityksen kehittäminen tältä osin
7482: kuitenkin yleisempään kysymykseen, missä tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaihees-
7483: muodossa yhteenvetotiedot tulo- ja menoar- sa, kun nyt valmisteltavana olevat mittavat
7484: vioesityksestä on päätöksentekijöiden kannalta tulo- ja menoarvioesityksen uudistushankkeet,
7485: ylipäänsä tarkoituksenmukaisinta antaa. Erityi- tulosbudjetointi ja tulo- ja menoarvioesityksen
7486: sesti on harkittava, millaisia tulo- ja menoarvio- sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien laadin-
7487: esityksen yleisperusteluiden tulee olla ja mitä nan yhdistäminen, on saatu toteutettua.
7488:
7489: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
7490:
7491: Valtiovarainministeri Matti Louekoski
7492: 4 1990 vp. - KK n:o 593
7493:
7494:
7495:
7496:
7497: Tili Riksdagens Herr Talman
7498: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen met utgör bilaga tili de två senaste budgetpro-
7499: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse positionerna.
7500: nr 1823 av den 26 oktober 1990 tili vederbö- Detaljmotiveringen tili budgetpropositionen
7501: rande medlem av statsrådet översänt avskrift för 1989 delades upp och läsbarheten förbätt-
7502: av följande av riksdagsman Paloheimo under- rades. Nu har detaljmotiveringen delats in i en
7503: tecknade spörsmål nr 593: del som det är meningen att riksdagen skali
7504: godkänna och en utredningsdel som skali
7505: utgöra bakgrundsinformation för regeringen.
7506: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för Utredningsdelen möjliggör en mångsidig infor-
7507: att budgetens disposition och läsbarhet mation, vid behov om varje förvaltningsområ-
7508: betydligt skali förbättras? de särskilt, tili riksdagen. Så görs redan nu i
7509: utredningsdelarna tili många kapitel.
7510: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Det senaste, redan delvis genomförda ut-
7511: samt anföra följande: vecklingsprojektet, syftar tili att informera om
7512: resultatbudgetering i utredningsdelarna tili
7513: I den alimänna motiveringen tili budgetpro- budgetpropositionen. Avsikten är att förfaran-
7514: positionen finns ett sammandrag över innehål- det småningom skall utvidgas så att det gälier
7515: let i budgetpropositionen. Budgetpropositionen hela statsförvaltningen. Från och med budget-
7516: för 1991 innehålier bl.a. avsnitt om budgetpro- propositionen för 1992 är avsikten också att
7517: positionens uppbyggnad, huvudlinjerna i för- preliminära stäliningstaganden om utvecklande
7518: slaget tili utgiftsstat och huvudlinjerna i skatte- av anslagen under de närmast följande åren
7519: och avgiftspolitiken. skali tas med i utredningsdelarna. Denna re-
7520: 1 avsnittet om uppbyggnaden har anslagen form ansluter sig till den sammanslagning av
7521: bl.a. indelats enligt statens uppgifter under tre uppgörandet av budgetpropositionen med utar-
7522: års tid. Indelningen har gjorts som ett tvärsnitt betandet av verksamhets- och ekonomiplaner
7523: av varje förvaltningsområde särskilt för sig och som är aktuell.
7524: därav framgår hur stora anslag som har anvi- 1 spörsmålet hänvisas tili möjligheterna att
7525: sats t.ex. för socialservice elier miljövård och åstadkomma förändringar i förvaltningen. Var-
7526: naturskydd och hur mycket anslagen enligt je verksamhetsområde i budgetpropositionen
7527: propositionen hålier på att öka elier minska. blir samtidigt klarare om uppgiftsfördelningen
7528: I avsnittet för huvudlinjerna i förslaget tili melian olika förvaltningsområden rationalise-
7529: utgiftsstat ges särskilt för sig för varje förvalt- ras. Varje år görs relativt många organiserings-
7530: ningsområde rätt detaljerade uppgifter om de ändringar som är inriktade på detta. Om
7531: centralaste förslagen tili anslag och åtgärder någon verksamhetshelhet har spjälkts upp i
7532: samt föreslagna ändringar. Avsnittet innehålier flera huvudtitlar i budgetpropositionen, är
7533: också sammandrag över varje förvaltningsom- förstahandsalternativet givetvis att utreda be-
7534: råde särskilt, t.ex. förhåliandevis omfattande hovet av att överföra uppgifter och anslag från
7535: utredningar om regionalpolitiska utvecklingsåt- ett förvaltningsområde tili ett annat.
7536: gärder och om kostnader för offentlig service. Vid finansministeriet har även den tanken
7537: A vsikten har varit att den alimänna motive- varit aktuell att utgående från budgeteringen
7538: ringen tili budgetpropositionen småningom för varje förvaltningsområde särskilt samman-
7539: skali förbättras, vilket också framgår av bud- föra vissa uppgiftsområden i budgeten. Ett
7540: getpropositionen för 1991 jämfört med föregå- utvecklande av budgeten i den här riktningen
7541: ende års produkt. Bilagorna tili budgetpropo- kräver dock ännu grundlig prövning, eftersom
7542: sitionen har i någon mån använts tili att det har samband med beredningen av budgeten
7543: presentera omfattande sammandragsanalyser och medför omständigheter som komplicerar
7544: av vissa sakhelheter. En principielit viktig innehåliet.
7545: utredning om stöd som beviljas via skattesyste- Tanken, som framfördes i spörsmålet, att
7546: 1990 vp. - KK n:o 593 5
7547:
7548: vissa verksamhetspolitiska helheter skall anfö- foga tili propositionen i form av bilagor. Ett
7549: ras i budgetpropositionen bättre disponerade utvecklande av budgetpropositionen på denna
7550: än nu går i rätt riktning. Saken hör dock punkt blir aktuellt senast i det skedet då de
7551: samman med en allmännare fråga om i viiken betydande projekten för en revidering av bud-
7552: form det ur beslutsfattarnas synvinkel överhu- getpropositionen, resultatbudgetering och en
7553: vudtaget är ändamålsenligast att ge informa- sammanslagning av uppgörandet av budget-
7554: tion i sammandrag om budgetpropositionen. 1 propositionen med utarbetandet av verksam-
7555: synnerhet bör man överväga hurudan den hets- och ekonomiplanerna som nu bereds har
7556: allmänna motiveringen tili budgetpropositionen kunnat genomföras.
7557: skall vara och vilka uppgifter det är skäl att
7558:
7559: Helsingfors den 21 november 1990
7560:
7561: Finansminister Matti Louekoski
7562: 1990 vp.
7563:
7564: Skriftligt spörsmål nr 594
7565:
7566:
7567:
7568:
7569: Malm m.fl.: Om skattefrihet för strukturomvandlingsbidrag
7570:
7571:
7572: Tili Riksdagens Herr Talman
7573:
7574: Utvecklingsbolaget Oramax Ab bildades i med arbetsministeriets tjänstemän rekommen-
7575: maj 1989 med Oravais och Maxmo som verk- derades dock att ansökan skulle ske i de
7576: samhetsområde. Bolagets aktiekapital är planerade bolagens namn samt att bidragen
7577: 930 000 mk med Oravais kommun och Maxmo skulle sökas för kostnader föranledda av verk-
7578: kommun som största ägare. Kommunerna har samheten. Så har skett och bidragen har
7579: aktiemajoriteten i bolaget. beviljats utvecklingsbolagen Oramax och Kors-
7580: Oramax har trots sin korta levnadstid redan näs-Westpunkt.
7581: medverkat vid bildandet av fem nya företag Problemet för bolagena är att nämnda bi-
7582: vilket har gett nejden drygt 30 nya arbetsplat- drag betraktas som en skattepliktig inkomst
7583: ser. Verksamheten har bestått av kapitalplace- vilket i praktiken betyder att bidragssumman
7584: ringar i företag med goda framtidsutsikter. halveras. Detta i sin tur leder till att omfatt-
7585: Förutom kapitalsatsningar förses företagen ningen på bolagens verksamhet kraftigt måste
7586: med företagsekonomiskt kunnande allt efter skäras ned emedan den typ av satsningar som
7587: företagens behov. Till dags dato har Oramax görs idag av bolagen är kapitalkrävande. Sty-
7588: fattat beslut om kapitalsatsningar för ett värde relserna för Oy Oramax Ab och Korsnäs-
7589: av 980 000 mk. Westpunkt Ab har konstaterat att förfarandet
7590: För sin verksamhet har bolaget år 1989 där staten ger med ena handen och tar med den
7591: beviljats s.k. strukturomvandlingsbidrag av ar- andra i detta fall får mycket svåra följder för
7592: betsministeriet för ett belopp om 900 000 mk. bolagens framtida verksamhet. Avsikten med
7593: Korsnäs-Westpunkt Ab bildades år 1989 strukturomvandlingsbidragen kan inte vara
7594: med Korsnäs kommun som huvudsakligt verk- detta.
7595: samhetsområde. Bolagets aktiekapital är Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
7596: 1 080 000 mk med Korsnäs kommun som ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
7597: största enskilda aktieägare (drygt 40 %). Bola- skriver till vederbörande medlem av statsrådet
7598: get har en avgörande betydelse när det gäller ställa följande spörsmål:
7599: arbetet med att bredda näringsstrukturen i
7600: kommunen. Beslut om kapitalplaceringar i tre
7601: nystartade företag är redan gjorda. Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
7602: Bolaget har av arbetsministeriet beviljats s.k. för att strukturomvandlingsbidrag inte
7603: strukturomvandlingsbidrag på 1 000 000 mk att skall beskattas och om beskattning
7604: användas för verksamheten åren 1989-91. sker,
7605: Som bakgrund kan nämnas att ifrågavaran- vilka åtgärder avser Regeringen vidta
7606: de strukturomvandlingsbidrag ansöktes i första för att berörda parter skall kompense-
7607: hand i kommunernas namn. Vid konsultation ras för inkomstbortfallet?
7608: Helsingfors den 26 oktober 1990
7609:
7610: Håkan Malm Gustav Björkstrand
7611: Håkan Nordman Boris Renlund
7612:
7613:
7614:
7615:
7616: 200070S
7617: 2 1990 vp. - KK n:o 594
7618:
7619: Kirjallinen kysymys n:o 594 Suomennos
7620:
7621:
7622:
7623:
7624: Malm ym.: Rakennemuutosavustusten saamisesta verottomiksi
7625:
7626:
7627: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7628: Kehitysyhtiö Oramax Ab perustettiin touko- rakennemuutosavustuksia anottiin ensisijaisesti
7629: kuussa 1989 toiminta-alueenaan Oravainen ja kuntien nimissä. Työministeriön virkamiesten
7630: Maalahti. Yhtiön osakepääoma on 930 000 kanssa käydyissä konsultaatioissa suositeltiin
7631: markkaa ja suurimmat omistajat Oravaisten ja kuitenkin, että hakemus tehtäisiin suunnitteilla
7632: Maalahden kunnat. Kunnilla on osake-enem- olevien yhtiöiden nimissä ja että avustuksia
7633: mistö yhtiössä. haettaisiin toiminnasta aiheutuviin kustannuk-
7634: Lyhyestä elinajastaan huolimatta Oramax on siin. Näin tapahtui, ja avustukset myönnettiin
7635: jo ollut mukana perustamassa viittä uutta kehitysyhtiöille Oramax ja Korsnäs-West-
7636: yritystä, minkä tuloksena seudulle on saatu punkt.
7637: runsaat 30 uutta työpaikkaa. Toiminta on Ongelmana yhtiöiden kannalta on, että mai-
7638: muodostunut pääomasijoituksista yrityksiin, nittuja avustuksia pidetään veronalaisena tulo-
7639: joilla on hyvät tulevaisuudennäkymät. Pää- na, mikä käytännössä merkitsee avustussum-
7640: omapanostusten lisäksi yrityksille tarjotaan lii- man puolittamista. Tämä puolestaan johtaa
7641: ketaloudellista osaamista aina yritysten tarpei- siihen, että yhtiöiden toimintaa on supistettava
7642: den mukaan. Tähän päivään mennessä Oramax voimakkaasti, koska yhtiöiden tekemät nykyi-
7643: on tehnyt päätökset pääomapanostuksista, joi- senkaltaiset panostukset ovat pääomia vaativia.
7644: den arvo on 980 000 markkaa. Oramax Ab:n ja Korsnäs-Westpunkt Ab:n
7645: Työministeriö on myöntänyt yhtiön toimin- hallitukset ovat todenneet menettelyn, jossa
7646: taan vuonna 1989 suuruudeltaan 900 000 mar- valtio antaa toisella kädellä ja ottaa toisella,
7647: kan ns. rakennemuutosavustuksen. tässä tapauksessa aiheuttavan hankalia seu-
7648: Korsnäs-Westpunkt Ab perustettiin vuonna rauksia yhtiöiden tulevalle toiminnalle. Raken-
7649: 1989 pääasiallisena toiminta-alueenaan Kors- nemuutosavustusten tarkoitus ei voi olla tämä.
7650: näsin kunta. Yhtiön osakepääoma on 1 080 000 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7651: markkaa, ja Korsnäsin kunta on suurin yksit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7652: täinen osakkeenomistaja (runsaat 40 %). Yh- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7653: tiöllä on ratkaiseva merkitys elinkeinoraken- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7654: teen laajentamiselle kunnassa. Päätökset pää-
7655: omasijoituksista kolmeen uuteen yritykseen on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7656: jo tehty. ryhtyä, jotta rakennemuutosavustuksia
7657: Työministeriö on myöntänyt yhtiölle ns. ei verotettaisi, ja jos verotetaan,
7658: rakennemuutosavustusta 1 000 000 markkaa mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7659: käytettäväksi toimintaan vuosina 1989-1991. ryhtyä tulonmenetyksen korvaamiseksi
7660: Taustatietona voidaan mainita, että kyseisiä asianomaisille osapuolille?
7661: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
7662:
7663: Håkan Malm Gustav Björkstrand
7664: Håkan Nordman Boris Renlund
7665: 1990 vp. - KK n:o 594 3
7666:
7667:
7668:
7669:
7670: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7671: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuonna 1988 avustuksia myönnettiin yhteen-
7672: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sä 20,5 miljoonaa markkaa. Vuonna 1989
7673: olette 26 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn avustusten kokonaismäärä oli 76,1 miljoonaa
7674: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston markkaa ja tänä vuonna lokakuun loppuun
7675: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mennessä 33,5 miljoonaa markkaa. Yritysten
7676: edustaja Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta osuus avustuksista on ollut kahtena viime
7677: kirjallisesta kysymyksestä n:o 594: vuotena runsaat 50 prosenttia, kuntien osuus
7678: puolestaan noin 40 prosenttia.
7679: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
7680: ryhtyä, jotta rakennemuutosavustuksia (360/68) 4 §:n mukaan veronalaisia elinkeino-
7681: ei verotettaisi, ja jos verotetaan, tuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai
7682: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Veron-
7683: ryhtyä tulonmenetyksen korvaamiseksi alaisia ovat siten myös julkisyhteisöiltä elinkei-
7684: asianomaisille osapuolille? notoimintaan saadut avustukset, joita on lukui-
7685: sia, kuten vienti-, tuotekehittely-, investointi- ja
7686: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käynnistysavustukset tai kysymyksessä puhee-
7687: vasti seuraavaa: na olevat rakennemuutosavustukset. Elinkeino-
7688: verotuksen laajaan tulokäsitteeseen liittyy me-
7689: Rakennemuutosmääräraha otettiin ensim- non vähennyskelpoisuus, joten avustuksilla ka-
7690: mäisen kerran valtion tulo- ja menoarvioon tettavat elinkeinotoimintaan liittyvät menot
7691: vuodelle 1988. Valtioneuvoston päätös raken- ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.
7692: nemuutosmäärärahan käyttöperusteista annet- Tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka
7693: tiin vuodelle 1989 ja uudestaan kuluvalle vuo- aikana se on saatu. Tuloon kohdistuvat menot
7694: delle (36/90). Valtioneuvoston päätöksen mu- sen sijaan saattavat tulla vähennettäviksi vasta
7695: kaan avustusta voidaan myöntää yrityksille ja myöhemmin, jolloin jaksotus voi muodostua
7696: yhteisöille sellaisten hankkeiden tukemiseen, ongelmalliseksi. Kun rakennemuutosavustus
7697: joilla lievitetään rakennemuutoksesta aiheutu- kuitenkin maksetaan yrityksille vasta toteutu-
7698: nuHa tai uhkaavaa työttömyyttä sekä edis- neiden kustannusten mukaisesti työvoimatoi-
7699: tetään sopeutumista rakennemuutokseen ja miston hyväksymän maksatusselvityksen perus-
7700: uuteen työvoimatilanteeseen. Erityisesti otetaan teella, pitäisi tulon ja sitä vastaavan menon
7701: huomioon alueellisten yhteistyöhankkeiden ke- kohdistua samaan tilikauteen, eikä verotetta-
7702: hittäminen, hankkeet työvoiman vähennysten vaa tuloa pitäisi kertyä.
7703: ja irtisanomisten välttämiseksi, työvoiman Työministeriöstä saatujen tietojen mukaan
7704: uudelleen sijoittamiseksi ja kouluttamiseksi rakennemuutos- tai muidenkaan avustusten ve-
7705: sekä kehittämishankkeet uuden tuotantotoi- rokohtelu ei ole yleensä muodostunut ongel-
7706: minnan luomiseksi ja kasvun nopeuttamiseksi. maksi. Elinkeinotulon verottamisesta annetun
7707: Avustusta myönnetään, jos yrityksellä on edel- lain perusperiaatteet tunnetaan ja avustusten
7708: lytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. tuloutus sekä menojen vähentäminen osataan
7709: Investointeihin avustusta myönnetään vain, jos hoitaa sekä kirjanpidossa että verotuksessa
7710: ne ovat kehittämishankkeiden kannalta välttä- tarkoituksenmukaisella tavalla. Hallituksen toi-
7711: mättömiä, pienehköjä kone- ja laiteinvestoin- menpitein asiaan ei ole syytä puuttua.
7712: teja.
7713: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
7714:
7715: Ministeri Ulla Puolanne
7716: 4 1990 vp. - KK n:o 594
7717:
7718:
7719:
7720:
7721: Till Riksdagens Herr Talman
7722:
7723: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen totalt till 76,1 milj. mk och fram till utgången
7724: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av oktober i år har 33,5 milj. mk beviljats i
7725: av den 26 oktober 1990 till vederbörande understöd. Företagens andel av understöden
7726: medlem av statsrådet översänt avskrift av har under de två senaste åren varit drygt 50 %,
7727: följande av riksdagsman Håkan Malm m.fl. kommunernas andel ca 40 %.
7728: undertecknade spörsmål nr 594: Enligt 4 § lagen om beskattning av inkomst
7729: av näringsverksamhet (360/68) är skattepliktiga
7730: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta inkomster av näringsverksamhet de inkomster i
7731: för att strukturomvandlingsbidrag inte penningar eller de förmåner med penningvärde,
7732: skall beskattas och om beskattning som erhållits i näringsverksamheten. Skatte-
7733: sker, pliktiga är således också de talrika understöd
7734: vilka åtgärder avser Regeringen vidta som för näringsverksamheten fås från offentli-
7735: för att berörda parter skall kompense- ga samfund, t.ex. export-, produktutvecklings-,
7736: ras för inkomstbortfallet? investerings- och startbidrag eller de struktur-
7737: omvandlingsunderstöd som omtalas i spörsmå-
7738: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- let. Det omfattande inkomstbegreppet i näring-
7739: samt anföra följande: sbeskattningen är förbundet med avdragsrätt
7740: gällande utgifter. De utgifter i anslutning till
7741: Strukturomvandlingsanslag togs för första näringsverksamheten som täcks med understöd
7742: gången in i statsbudgeten för 1988. Ett stats- är alltså avdragbara i beskattningen.
7743: rådsbeslut om grunderna för användningen av lnkomsten utgör intäkt det skatteår under
7744: strukturomvandlingsanslag utfärdades för 1989 vilket den har erhållits. Däremot kan det bli
7745: och på nytt för innevarande år (36/90). Enligt aktuellt att avdra de utgifter som hänför sig till
7746: statsrådets beslut kan understöd beviljas före- inkomsten först senare, varvid perioderisering-
7747: tag och andra samfund för stödjande av en kan bli problematisk. Då strukturomvand-
7748: projekt genom vilka sådan arbetslöshet lindras lingsunderstödet emellertid betalas till företa-
7749: som beror på en strukturomvandling eller som gen först i enlighet med de egentliga kostna-
7750: hotar på grund av en strukturomvandling och derna och på basis av en utredning om utan-
7751: genom vilka anpassningen till strukturomvand- ordningen, vilken utredning godkänts av arbet-
7752: lingen och ett nytt arbetskraftsläge främjas. 1 skraftsbyrån, borde inkomsten och mot-
7753: synnerhet beaktas utvecklandet av regionala svarande utgift hänföra sig till samma räken-
7754: samarbetsprojekt, projekt för undvikande av skapsperiod, och det borde inte uppkomma
7755: nedskärningar i arbetskraften och uppsägning- någon beskattningsbar inkomst.
7756: ar, för omplacering och utbildning av arbets- Enligt uppgifter från arbetsministeriet har
7757: kraft samt utvecklingsprojekt för skapande av behandlingen i skattehänseende av strukturom-
7758: ny produktion och försnabbande av tillväxten. vandlingsunderstöd och andra understöd i all-
7759: Understöd beviljas företag som har förutsätt- mänhet inte utgjort något problem. Man kän-
7760: ningar för en fortsatt lönsam verksamhet. ner till grundprinciperna i lagen om beskatt-
7761: Understöd för investeringar beviljas endast då ning av inkomst av näringsverksamhet och
7762: det är fråga om mindre maskin- och anlägg- man kan sköta inkomstföringen av understö-
7763: ningsinvesteringar som är nödvändiga för ut- den och avdra utgifterna på ett ändamålsenligt
7764: vecklingsprojekten. sätt både i bokföringen och beskattningen. Det
7765: År 1988 beviljades sammanlagt 20,5 milj. mk föreligger inga skäl för regeringen att ingripa i
7766: i understöd. Ar 1989 uppgick understöden saken.
7767:
7768: Helsingfors den 23 november 1990
7769:
7770: Minister Ulla Puolanne
7771: 1990 vp.
7772:
7773: Kirjallinen kysymys n:o 595
7774:
7775:
7776:
7777:
7778: Aittoniemi: Toimenpiteistä trokaripatsaan pystyttämiseksi
7779:
7780:
7781: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7782:
7783: Viime sotien aikana ja vielä sen jälkeenkin Trokaustoiminta elintarvikehuollon ylläpitä-
7784: maassamme oli voimassa laaja säännöstely miseksi oli suurissa tehdaslaitoksissa niin sys-
7785: mm. elintarvikkeiden, polttoaineiden, raken- temaattista, että trokarin käyttöön oli varattu
7786: nustarvikkeiden, vaatteiden ym. osalta. Erityi- varastaksi kokonaisia osastoja ja trokari nautti
7787: sesti kaupungeissa elettiin elintarvikkeiden säännöllistä palkkaa yhtiön palveluksessa, teh-
7788: osalta varsin niukkaa aikaa, melkeinpä nälän- tävänään työntekijöiden ravinnon hankinta fir-
7789: hädän partaalla. Maaseudulla ruokaa oli enem- man suojeluksessa.
7790: män, mutta puutetta oli erityisesti erilaisista Kansan keskuudessa trokarien ansiot sel-
7791: tarvikkeista. Kansanhuoltojärjestelmä ei pysty- keästi myönnetään niin maaseudulla kuin kau-
7792: nyt riittävällä tavalla huolehtimaan esimerkiksi pungeissa. Valtiovallan taholta tätä tosiasiaa ei
7793: kaupunkien elintarvikehuollosta, koska maa- ole tietääkseni millään tavoin tunnustettu,
7794: seutuväki suhtautui tietyllä tavoin kitsaasti vaikka eräisiin muihin asioihin on nyt jälkikä-
7795: luovutusvelvollisuuksien täyttämiseen. teen osoitettu jälkiviisasta kunnioitusta. Troka-
7796: Totuus on se, että siihen aikaan vainotut ja ritoiminnan yleisnimike mustapörssi esiintyy
7797: pahamaineisina pidetyt trokarit avustivat kau- vain kodinkonealan liikenimenä ja rock-yhtyee-
7798: punkien elintarvikehuoltoa merkittävällä taval- nä.
7799: la, koska he saivat maaseudun kätköistä liike- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7800: nevät elintarvikkeet ja kuljettivat ne, joskin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7801: taloudellista etua tavoitellen, kaupunkeihin. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7802: Vastaavasti he hankkivat maaseudulle paluu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7803: kuormanaan tuiki tärkeitä tarvikkeita. Työtään
7804: he tekivät usein yön pimeydessä raskaita kuor-
7805: mia polkupyörällä raahaten ja kokivat merkit- Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
7806: täviä tappioita ratsioiden yhteydessä linja-au- menpiteisiin sodanaikaisten trokarien
7807: tojen kattotelineiltä löydettyjen, isännättömiksi maineen palauttamiseksi pystyttämällä
7808: osoittautuneiden sianpuolikkaiden tai voikilo- heidän muistokseen valtion kustannuk-
7809: jen muodossa. sella trokaripatsaan?
7810:
7811: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
7812:
7813: Sulo Aittaniemi
7814:
7815:
7816:
7817:
7818: 2000708
7819: 2 1990 vp. - KK n:o 595
7820:
7821:
7822:
7823:
7824: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7825: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rahoitettu kansalaiskeräyksellä sekä eri yhtei-
7826: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, söjen ja sijaintikunnan avustuksilla. Tällaisia
7827: olette 30 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn esimerkkejä on viime vuosilta useita. Kansa-
7828: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston laistoiminnan avulla on pystytetty merkittäviä,
7829: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- taiteellisesti korkeatasoisia muistomerkkejä
7830: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kansallisten merkkimiesten tai muiden tärkei-
7831: kirjallisesta kysymyksestä n:o 595: den asioiden kunniaksi.
7832: Eräissä tapauksissa valtio on osallistunut
7833: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- patsashankkeen rahoittamiseen myöntämällä
7834: menpiteisiin sodanaikaisten trokarien tarkoitusta varten valtionavustusta, joka on
7835: maineen palauttamiseksi pystyttämällä kohdistettu lähinnä taiteilijapalkkion suoritta-
7836: heidän muistokseen valtion kustannuk- miseen. Valtion toimesta suoranaisesti on to-
7837: sella trokaripatsaan? teutettu vain eräiden presidenttien patsashank-
7838: keet
7839: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kysymyksessä tarkoitettu sodanaikaisten
7840: vasti seuraavaa: trokarien patsashanke kuuluu selvästi sellaisiin
7841: hankkeisiin, joiden alullepano ja pääosa talou-
7842: Sellaiset patsashankkeet, joilla on valtakun- dellisesta vastuusta tulisi olla kansalaistoimin-
7843: nallista merkitystä, on yleensä toteutettu ja nan harteilla.
7844: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1990
7845:
7846: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
7847: 1990 vp. - KK n:o 595 3
7848:
7849:
7850:
7851:
7852: Tili Riksdagens Herr Talman
7853: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rats genom medborgarinsamlingar samt genom
7854: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse understöd från olika sammanslutningar och
7855: av den 30 oktober 1990 tili vederbörande den ort där monumentet skall stå. Det finns ett
7856: medlem av statsrådet översänt en avskrift av flertal exempel på sådana under de senaste
7857: följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi un- åren. Genom medborgarverksamhet har man
7858: dertecknade spörsmål nr 595: uppfört betydelsefulla, konstnärligt högtståen-
7859: de monument tili ära för nationellt bemärkta
7860: Ämnar Regeringen i brådskande ord- män och andra viktiga angelägenheter.
7861: ning vidta åtgärder för att återupprätta I vissa fall har staten deltagit i finansieringen
7862: de krigstida jobbarnas rykte genom att av sådana projekt genom att bevilja statsun-
7863: tili deras åminnelse låta uppföra ett derstöd för ändamålet. Understödet har när-
7864: jobbarmonument på statens bekostnad? mast använts tili att betala konstnärens arvode.
7865: På försorg av staten har endast monumenten
7866: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt över vissa presidenter uppförts.
7867: följande: Det i spörsmålet avsedda jobbarmonumentet
7868: hör klart tili sådana projekt för vilka initiativet
7869: Sådana monument som är av riksomfattande och det huvudsakliga ekonomiska ansvaret bör
7870: betydelse har vanligtvis uppförts och finansie- omhänderhas av medborgarverksamheten.
7871: Helsingfors den 5 december 1990
7872:
7873: Minister Anna-Liisa Kasurinen
7874: 1990 vp.
7875:
7876: Kirjallinen kysymys n:o 596
7877:
7878:
7879:
7880:
7881: Heikkinen: Verotuksen viivästymisen vaikutuksista valtiontalou-
7882: teen
7883:
7884:
7885: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7886:
7887: Verotuslain 112 §:n ja veronkantoasetuksen sijasta. Valtion verotulot viivästyisivät keski-
7888: 10 §:n mukaan valtiovarainministeriö määrää määrin kolme kuukautta. 15 %:n korkokannan
7889: ajankohdat, milloin veronpalautukset sekä lo- mukaan laskien myöhästymisestä aiheutuu val-
7890: pulliset verot on maksettava. Verotuksen tieto- tiolle n. 300 miljoonan markan korkotappio.
7891: konesotkujen vuoksi sekä veronpalautusten Verotussotkujen vuoksi valtiolle tulee aiheutu-
7892: että lopullisten verojen maksaminen viivästyvät maan vähintään 500 miljoonan markan vahin-
7893: useita kuukausia. Verohallituksen ja valtiova- ko. Tämä sillä edellytyksellä, että verotus
7894: rainministeriön tämänhetkisten ennakkosuun- valmistuisi 1.2.1991. Mikäli verotus valmistuu
7895: nitelmien mukaan veronpalautuksia ryhdyttäi- myöhemmin kuin 1.2.1991, kasvaa valtiolle
7896: siin maksamaan 3.4.1991 eli lähes neljä kuu- aiheutuva vahinko vähintään 150 miljoonaa
7897: kautta normaalia myöhemmin. Eduskunnan markkaa kuukaudessa.
7898: käsiteltävänä olevan lain mukaan veronpalau- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7899: tuksille maksettaisiin 9 % :n korko 1.12.1990 tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
7900: alkaen. Mikäli veronpalautukset maksettaisiin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7901: ennakkosuunnitelmien mukaan huhtikuussa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7902: 1991, korko laskettaisiin 31.3.1991 saakka eli
7903: neljältä kuukaudelta. Jos veronpalautusten Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7904: määrä on ennakkoarvioiden mukainen, 7 mil- ryhtyä verotuksen tietokoneongelmien
7905: jardia markkaa, aiheutuu veronpalautusten vuoksi valtion vuoden 1991 tulo- ja
7906: myöhästymisestä valtiolle 210 miljoonan mar- menoarvioon syntyvän satojen miljoo-
7907: kan korkomeno, mitä vastaavaa määrärahava- nien markkojen suuruisen vajauksen
7908: rausta ei ole valtion vuoden 1991 tulo- ja kattamiseksi ja tuleeko se tapahtumaan
7909: menoarviossa. Tämänhetkisen suunnitelman veronkorotuksilla vai muilla toimenpi-
7910: mukaan lopullisten verojen 1 erän maksupäivä teillä, sekä
7911: olisi 26.3.1991 ja II erän 25.4.1991, eli lopulliset milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
7912: verot olisi maksettava kahdessa erässä aikai- siin syntyneiden vastuukysymysten sel-
7913: semman käytännön mukaisen kolmen erän vittämiseksi?
7914:
7915: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
7916:
7917: Kauko Heikkinen
7918:
7919:
7920:
7921:
7922: 200070S
7923: 2 1990 vp. - KK n:o 596
7924:
7925:
7926:
7927:
7928: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7929: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuoden 1989 verotuksen viivästymisestä val-
7930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tiolle aiheutuvien välittömien menojen ja mah-
7931: olette 30 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn dollisesti saamatta jäävien tulojen kokonaisvai-
7932: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kutus valtiontalouteen on siten todennettavissa
7933: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vasta, kun asiaa koskevat selvitykset ovat
7934: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta valmistuneet ja käytettävissä. Monien epävar-
7935: kirjallisesta kysymyksestä n:o 596: muustekijöiden vuoksi valtion vuoden 1991
7936: tulo- ja menoarvioon ei ole voitu tehdä erillistä
7937: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo määrärahavarausta verotuksen viivästymisen
7938: ryhtyä verotuksen tietokoneongelmien johdosta aiheutuville menoille. Tulo- ja me-
7939: vuoksi valtion vuoden 1991 tulo- ja noarvioesityksessä on kuitenkin arviomäärära-
7940: menoarvioon syntyvän satojen miljoo- ha lakiin tai asetukseen perustuville menoille,
7941: nien markkojen suuruisen vajauksen joita varten menoarvioon ei erikseen ole mer-
7942: kattamiseksi ja tuleeko se tapahtumaan kitty määrärahaa. Samoin esityksessä on otettu
7943: veronkorotuksilla vai muilla toimenpi- huomioon tulojen ja varallisuuden perusteella
7944: teillä, sekä kannettavien verojen tuoton arvioitu kasvu
7945: milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei- verotuksen valmistumisen viivästymisen joh-
7946: siin syntyneiden vastuukysymysten sel- dosta 700 miljoonalla markalla vuonna 1990 ja
7947: vittämiseksi? vastaavasti tuoton arvioitu vähentyminen
7948: vuonna 1991 samalla määrällä.
7949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Mikäli valtiontalous vuoden 1989 verotuksen
7950: vasti seuraavaa: viivästymisestä aiheutuvien jo ennakoitua suu-
7951: rempien tulo- ja menovaikutusten tai muiden
7952: Verotuksen valmistumisen viivästymisestä ai- syiden vuoksi edellyttäisi tasapainottamista,
7953: heutuu valtiolle välittömiä kustannuksia vuo- asianmukaiset toimenpiteet tullaan tarpeen
7954: den 1989 myöhentyville ennakonpalautuksille vaatimalla tavalla ottamaan huomioon vuoden
7955: maksettavasta hyvityksestä. Toisaalta valtion 1991 lisämenoarvioesityksessä, joka valtiopäi-
7956: osuus palautuksiin käytettäväksi arvioidusta 7 väjärjestyksen mukaisesti annetaan eduskun-
7957: miljardista markasta tuottaa valtiolle korkotu- nan käsiteltäväksi.
7958: loja palautusten maksatukseen saakka. Palau- Vastuukysymykset, joihin kysymyksessä on
7959: tuksen saajille 9 %:n vuotuisen korkokannan viitattu, on tarkoitus selvittää tavanomaisessa
7960: mukaisesti valtion varoista maksettavan hyvi- järjestyksessä. Asia tullee esille muun muassa
7961: tyksen lopullinen määrä on laskettavissa vasta, vielä kuluvan vuoden aikana valtiontilintarkas-
7962: kun palautusten kokonaissumma ja hyvityk- tajien verohallitukseen tekemän käynnin yhtey-
7963: seen oikeuttava aika ovat selvillä. dessä. Valtiovarainministeriö pitää kuitenkin
7964: Lopullisen veron maksupäivien myöhentymi- tältäkin osin ensisijaisena tavoitteenaan riittä-
7965: sen johdosta valtiolle aiheutuvia korkotappioi- vien edellytysten luomista verohallinnolle vuo-
7966: ta ei myöskään voida varmuudella ennakoida, delta 1989 toimitettavaan verotukseen liittyvien
7967: koska ennakonkannon kertymän ja lopullisessa atk-ongelmien ratkaisemiseksi ja tietojenkäsit-
7968: verotuksessa maksuunpantavan veron määrän telyn perustoimintojen kuntoonsaattamiseksi.
7969: vastaavuus ei ole tiedossa. Tämän vuoksi ministeriö on jo ryhtynyt selvit-
7970: Syntyneessä tilanteessa verotoimistot ja lää- tämään verohallinnon tietohallinnon ongelmia
7971: ninverovirastot ovat myös voineet hoitaa entis- ja niiden ratkaisemista ja tältä osin työn
7972: tä tehokkaammin muutoksenhakumenettelyyn edetessä on jo ryhdytty toimenpiteisiin sekä
7973: ja verojen perintään liittyviä tehtäviä. Tämä on verohallituksessa että valtiovarainministeriössä.
7974: osaltaan tehostanut verojen kertymistä ajallaan Saatujen tulosten perusteella on tarkoitus
7975: ja lisännyt vastaavasti valtion kassatuloja edel- päättää myös muista mahdollisista toimenpi-
7976: lisiin vuosiin verrattuna. teistä, joita tarvitaan, kun pitemmällä aikavä-
7977: 1990 vp. - KK n:o 596 3
7978:
7979: lillä suunnitellaan verohallinnon tietohallinnon verohallitusta koskeviita osin vuoden 1991
7980: ja tietojärjestelmien kehittämistä. Kokemukset, maaliskuun alusta lukien. Uudistuksen keskei-
7981: joita selvitystyön yhteydessä esille tulevista senä tavoitteena on hallinnon yleisten kehittä-
7982: ongelmista on saatu, otetaan huomioon myös mislinjojen mukaisesti parantaa verohallituksen
7983: verohallinnon tulevissa organisaatiouudistuk- johtamisedellytyksiä. Samalla on tarkoitus sel-
7984: sissa. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituk- kiinnyttää verohallinnon tietojenkäsittelyn
7985: sen esitys verohallintolaiksi (HE n:o 160), joka työnjakoa ja parantaa palvelukykyä kehittä-
7986: luo edellytykset verohallinnon organisaation mällä muun muassa verohallinnon tietohallin-
7987: uudistamiselle. Uudistus on tarkoitus toteuttaa non organisaatiota ja atk-toimintaa.
7988:
7989: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
7990:
7991: Ministeri Ulla Puolanne
7992: 4 1990 vp. - KK n:o 596
7993:
7994:
7995:
7996:
7997: Till Riksdagens Herr Talman
7998: 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen skatterna bättre än förr influtit i tid och ökat
7999: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse statens kassainkomster i jämförelse med tidiga-
8000: av den 30 oktober 1990 till vederbörande re år.
8001: medlem av statsrådet översänt avskrift av Den totala effekten på statsekonomin av de
8002: följande av riksdagsman Kauko Heikkinen direkta utgifter som staten åsamkas av att
8003: undertecknade spörsmål nr 596: beskattningen för 1989 fördröjs och av eventu-
8004: ellt uteblivna inkomster kan således konstate-
8005: Vilka åtgärder ämnar Regeringen ras först när utredningarna om saken är fårdi-
8006: vidta för täckande av det underskott på ga och kan utnyttjas. På grund av de många
8007: hundratals miljoner mark som på grund osäkerhetsfaktorerna har man inte i statsbud-
8008: av datamaskinsproblemen inom be- geten för 1991 kunnat göra någon särskild
8009: skattningen uppkommer i statsbudgeten anslagsreservering för de utgifter som föranleds
8010: för 1991, och kommer åtgärderna att av att beskattningen fördröjs. 1 budgetpropo-
8011: vidtas genom skattehöjningar eller på sitionen finns dock ett förslagsanslag för på lag
8012: annat vis, samt eller förordning grundade utgifter för vilka
8013: när kommer Regeringen att vidta särskilt anslag icke ingår i utgiftsstaten. 1
8014: åtgärder för utredande av de ansvars- propositionen har man likaså beaktat att in-
8015: frågor som uppkommit? täkterna av skatter som uppbärs på grundval
8016: av inkomster och förmögenhet beräknats växa
8017: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med 700 milj. mk 1990 på grund av att
8018: samt anföra följande: beskattningen skjuts upp och att intäkterna i
8019: motsvarighet härtill beräknats minska med
8020: Då färdigställandet av beskattningen för- samma belopp 1991.
8021: dröjs, åsamkas staten direkta kostnader genom Om statsekonomin genom att inkomst- och
8022: den gottgörelse som skall betalas för de upp- utgiftseffekterna till följd av att beskattningen
8023: skjutna förskottsåterbäringarna för 1989. Å för 1989 skjuts upp är större än vad som
8024: andra sidan avkastar statens andel av de förutspåtts eller av andra skäl förutsätter en
8025: uppskattningsvis 7 mrd mk, som skall använ- balansering, kommer lämpliga åtgärder att på
8026: das för återbäringarna, ränteinkomster till sta- tillbörligt sätt beaktas i den tilläggsbudgetpro-
8027: ten fram till dess återbäringarna utanordnas. position för 1991 som i enlighet med riksdags-
8028: Det slutliga beloppet av den gottgörelse som av ordningen avlåts till riksdagen.
8029: statens medel skall betalas till återbäringsmot- De ansvarsfrågor till vilka det hänvisas i
8030: tagarna enligt en årlig räntefot om 9 % kan spörsmålet kommer att utredas i sedvanlig
8031: räknas ut först när den totala summan av ordning. Frågan torde tas upp bl.a. i samband
8032: återbäringarna och den tid som berättigar till med det besök som statsrevisorerna ännu i år
8033: gottgörelse är klara. kommer att företa i skattestyrelsen. Finansmi-
8034: De ränteförluster som staten åsamkas på nisteriet anser det dock även i detta hänseende
8035: grund av att betalningsdagarna för slutlig skatt som sitt främsta mål att skapa tillräckliga
8036: senareläggs kan inte heller med säkerhet förut- förutsättningar för skatteförvaltningen att lösa
8037: sägas eftersom man inte känner till hur pass väl de ADB-problem som ansluter sig till beskatt-
8038: den skatt som influtit genom förskottsuppbörd ningen för 1989 och att få databehandlingens
8039: och den skatt som skall debiteras i den slutliga basfunktioner i skick. Av denna anledning har
8040: beskattningen motsvarar varandra. ministeriet redan börjat utreda problemen inom
8041: 1 den situation som uppkommit har skatte- skatteförvaltningens dataadministration och
8042: byråerna och länsskatteverken även kunnat hur de skall lösas, och under arbetets gång har
8043: sköta uppgifter som ansluter sig till ändrings- man redan vidtagit åtgärder i detta avseende
8044: sökande och indrivningen av skatt effektivare både vid skattestyrelsen och finansministeriet.
8045: än förr. Detta har för sin del bidragit till att A vsikten är att på basis av de uppnådda
8046: 1990 vp. - KK n:o 596 5
8047:
8048: resultaten bes1uta även om andra eventuella genomföra reformen, till de de1ar den berör
8049: åtgärder som behövs när man på 1ängre sikt skattestyre1sen, vid ingången av mars 1991. Det
8050: p1anerar utveck1ingen av skatteförvaltningens centra1a må1et för reformen är att i en1ighet
8051: dataadministration och datasystem. Erfarenhe- med de allmänna utveck1ings1injerna för för-
8052: terna av de prob1em som kommit fram i valtningen förbättra 1edarförutsättningarna vid
8053: samband med utredningsarbetet beaktas även i skattestyre1sen. Avsikten är samtidigt att k1ar-
8054: kommande organisationsreformer inom skatte- 1ägga arbetsförde1ningen beträffande databe-
8055: förvaltningen. I riksdagen behand1as en rege- handlingen inom skatteförva1tningen och för-
8056: ringsproposition med förs1ag till 1ag om skat- bättra serviceförmågan genom utveck1ing av
8057: teförva1tningen (RP nr 160), som skapar förut- bl.a. organisationen för dataadministrationen
8058: sättningar för en förnye1se av skatteförva1t- och av ADB-verksamheten.
8059: ningens organisation. A vsikten är att börja
8060: Helsingfors den 22 november 1990
8061:
8062: Minister Ulla Puolanne
8063: 1
8064: 1
8065: 1
8066: 1
8067:
8068:
8069: 1
8070: 1
8071:
8072:
8073: 1
8074: 1
8075:
8076:
8077: 1
8078: 1
8079:
8080:
8081: 1
8082: 1
8083:
8084:
8085: 1
8086: 1
8087:
8088:
8089: 1
8090: 1
8091:
8092:
8093:
8094:
8095: 1
8096: 1990 vp.
8097:
8098: Kirjallinen kysymys n:o 597
8099:
8100:
8101:
8102:
8103: Kohijoki: Lääninhallitusten ilmansuojelupäätösten viipymisestä
8104: aiheutuvista haitoista
8105:
8106:
8107: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8108:
8109: Ilmansuojelulain (67 /82, muut. 66/86) mu- hankintatoimenpiteisiin voida ryhtyä ennen
8110: kaan on ilman pilaantumisen vaaraa aiheutta- kuin lääninhallitus on antanut päätöksensä.
8111: van toiminnan harjoittajan annettava läänin- Kun laitteiden toimitusajat suunnitelmineen ja
8112: hallitukselle ilmansuojeluilmoitus. Lain 14 §:n asennuksineen vaihtelevat 1,5:stä 4:ään vuoteen
8113: mukaan lääninhallitus tarkastaa ilmoituksen ja järjestelmästä riippuen, on jo nyt ajauduttu
8114: antaa sen johdosta päätöksen. Erityisissä ta- tilanteeseen, että kaikki ratkaisut eivät enää
8115: pauksissa lääninhallitus voi päätöksessään an- tule kysymykseen aikataulusyistä, koska valtio-
8116: taa määräyksiä valtioneuvoston määräysten neuvoston määräämä takaraja on vuoden 1993
8117: noudattamisesta. loppu. Tämän lisäksi maan voimahuollon kan-
8118: Lääninhallituksen määräykset ovat toimin- nalta ei ole mahdollista, että rikinpoistolaitos-
8119: nan harjoittajaa oikeudellisesti sitovia, ja niiden ten liittämisen aiheuttamat seisokit keskittyvät
8120: noudattamatta jättäminen on sanktioitu ilman- vuoden 1993 lopulle.
8121: suojelulaissa. Ilmansuojelupäätöksen viivästyminen hei-
8122: Valtioneuvoston päätös vanhojen voimalai- kentää toiminnanharjoittajan mahdollisuuksia
8123: tosten rikkidioksidin päästämääräyksistä on valmistautua rikinpoistojärjestelmän hankin-
8124: annettu helmikuussa 1987 (159/87) ja uusittu taan sekä kaventaa hankinnan kilpailuttamis-
8125: maaliskuussa 1990 (256/90). Määräykset eivät mahdollisuuksia ja aiheuttaa näin taloudellisia
8126: päästäarvojen osalta eroa toisistaan. Valtioneu- menetyksiä.
8127: voston päätöksen mukaiset arvot on saavutet- Kaikkein suurin ja vakavin haitta lääninhal-
8128: tava 1.1.1994 lähtien. litusten ilmansuojelupäätösten kohtuuttomasta
8129: Vanhojen voimalaitosten ilmansuojeluilmoi- viipymisestä aiheutuu näissä tapauksissa ympä-
8130: tukset on yleisesti jätetty v. 1984 ja ne on ristölle sen vuoksi, kun rikkidioksidin poisto-
8131: kuulutettu sekä niistä ovat kuntien ympäristö- laitteiden hankinta ja asettaminen viivästyy
8132: ja terveyslautakunnat antaneet lausuntonsa hallinnollisista syistä eli byrokratian johdosta.
8133: V. 1985. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8134: Päätöksiä on saatu ainakin Hämeen ja Uu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8135: denmaan lääneissä sekä Turun ja Porin läänis- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8136: sä Naantalin osalta. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8137: Päätökset viipyvät toimenharjoittajan käsi-
8138: tyksen mukaan aiheettomasti osassa Turun ja Onko Hallitus tietoinen lääninhalli-
8139: Porin lääniä sekä Vaasan läänissä. tusten ilmansuojelupäätösten kohtuut-
8140: Jo 26.3.1984 tekemäänsä Ga myöhemmin tomasta viipymisestä, ja
8141: määräysten mukaisilla tiedoilla täydentämään- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8142: sä) ilmansuojeluilmoitukseen Porissa toimiva siin siitä voimalatoimenharjoittajalle ja
8143: Länsirannikon Voima Oy ei vieläkään ole ympäristölle aiheutuvien haittojen pois-
8144: saanut lääninhallituksen päätöstä. tamiseksi viipymättä?
8145: Kun rikkidioksidin poistolaitteiden hankinta
8146: edellyttää tietoa asetettavista vaatimuksista, ei
8147: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
8148:
8149: Maunu Kohijoki
8150:
8151: 200070S
8152: 2 1990 vp. - KK n:o 597
8153:
8154:
8155:
8156:
8157: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8158: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seen, suunnitteluun ja valvontaan varattuja
8159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, määrärahoja ensisijaisesti tähän tarkoitukseen.
8160: olette 30 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Tätä toimintaa on tarkoitus entisestään lisätä
8161: kirjeenne n:o 1904 ohella lähettänyt valtioneu- vuoden 1991 aikana.
8162: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Kivihiiltä käyttävien voimalaitosten rikki-
8163: kansanedustaja Kohijoen kirjallisesta kysymyk- dioksidipäästöjen rajoittamista koskeva valtio-
8164: sestä n:o 597, jossa tiedustellaan: neuvoston päätös on tehty jo vuonna 1987.
8165: Vuonna 1990 päätöksen sisältöä tarkennettiin.
8166: Onko Hallitus tietoinen lääninhalli- Päätöksen soveltamisalan mukaisia vanhoja
8167: tusten ilmansuojelupäätösten kohtuut- kivihiilivoimalaitoksia on yhteensä 12. Läänin-
8168: tomasta viipymisestä, ja hallitukset ovat käsitelleet näistä kahdeksan
8169: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- laitoksen ilmansuojeluilmoituksen. Vielä on te-
8170: siin siitä voimalatoimenharjoittajalle ja kemättä neljä päätöstä, jotka lääninhallituksis-
8171: ympäristölle aiheutuvien haittojen pois- ta saatujen tietojen mukaan tehtäneen lähiai-
8172: tamiseksi viipymättä? koina. Useiden laitoksien rikinpoistolaitteiden
8173: hankintapäätökset on tehty tai laitteet on jo
8174: Lääninhallituksissa on tätä nykyä vireillä asennettu.
8175: noin 700 ilmansuojeluilmoitusta. Lopullisia il- Valtioneuvoston päätös (159/87, muut. 256/
8176: mansuojeluilmoitusten tarkastamispäätöksiä 90) on kysymyksen tarkoittamia laitoksia sel-
8177: on tehty vajaasta 800 laitoksesta. laisenaan, ilmoitusten käsittelystä riippumatta,
8178: Suurin syy ilmansuojeluasioiden ruuhkautu- velvoittava määräys. Toiminnan harjoittajilla
8179: miseen on henkilöstön niukkuus. Niihin läänin- on ollut mahdollisuus varautua tähän päätök-
8180: hallituksiin, joissa on suurimmat ruuhkat, on seen ainakin vuodesta 1987 lähtien. Ilmansuo-
8181: palkattu viisi määräaikaista henkilöä ilmansuo- jelulain mukaan lääninhallitus voi antaa ilman-
8182: jelun ja myös jätehuollon tehtäviin. Näistä yksi suojelun ilmoitusmenettelyssä tehtävässä pää-
8183: on sijoitettu Turun ja Porin lääninhallitukseen. töksessä velvoitteita toiminnan harjoittajalle
8184: Läänissä on monia suuria, ilmansuojelun kan- muun muassa valtioneuvoston yleisten mää-
8185: nalta maamme merkityksellisimpiin kuuluvia räysten noudattamiseksi. Lääninhallitus voi
8186: erilaisia laitoksia, mikä jo sinänsä vaikuttaa päätöksessään poiketa määräysluonteisesta val-
8187: ilmoitusten käsittelyaikojen pituuteen. Vaasan tioneuvoston päätöksestä vain, jos poikkeami-
8188: läänissä tilanne on saman tapainen. Ilmansuo- seen on olemassa erityisen painavat syyt.
8189: jelulain voimassaolon aikana sekä keskushal- Valtioneuvoston päätöksessä sallittu rikin
8190: linnon että lääninhallitusten voimavarat ovat ominaispäästöjen enimmäismäärä voidaan alit-
8191: lisääntyneet vain vähän. Henkilöstön määrän taa useilla erilaisilla rikinpoistomenetelmillä,
8192: olennaiseen lisäämiseen ei kuitenkaan näytä joita markkinoidaan normaalisti. Useat toimin-
8193: olevan mahdollisuuksia. nan harjoittajat ovat ryhtyneet hyvissä ajoin
8194: Ilmansuojelulain täytäntöönpanoa on vuo- rikinpoistolaitteiden hankintaan ja ottaneet nii-
8195: desta vuoteen pyritty tukemaan käyttämällä tä käyttöön ennen 31.12.1993 päättyvää mää-
8196: tulo- ja menoarviossa ilmansuojelun tutkimuk- räaikaa.
8197: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
8198:
8199: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8200: 1990 vp. - KK n:o 597 3
8201:
8202:
8203:
8204:
8205: Tili Riksdagens Herr Talman
8206:
8207: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen forskning om samt planering och övervakning
8208: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av luftvården främst för detta ändamål. Avsik-
8209: nr 1904 av den 30 oktober 1990 tili vederbö- ten är att ytterligare utöka denna verksamhet
8210: rande medlem av statsrådet översänt avskrift under 1991.
8211: av följande av riksdagsman Kohijoki under- Statsrådets beslut om begränsande av svavel-
8212: tecknade spörsmål nr 597: dioxidutsläpp från kraftverk som använder
8213: stenkoi fattades redan 1987. År 1990 precise-
8214: Är Regeringen medveten om att läns- rades beslutets innehåll. Det finns sammanlagt
8215: styrelsernas luftvårdsbeslut dröjer oskä- 12 gamla stenkolskraftverk som omfattas av
8216: ligt länge och beslutet. Länsstyrelserna har behandlat luft-
8217: ämnar Regeringen vidta åtgärder i vårdsanmälningarna från åtta av dessa kraft-
8218: syfte att omedelbart undanröja de olä- verk. Fyra beslut är fortfarande inte klara, men
8219: genheter och skador som detta medför enligt uppgifter från länsstyrelserna torde de
8220: för dem som driver kraftverk och för fattas inom den närmaste framtiden. Flera
8221: miljön? kraftverk har redan fattat beslut om anskaff-
8222: ning av avsvavlingsanläggningar eller har redan
8223: Vid länsstyrelserna är för närvarande cirka monterat anläggningarna.
8224: 700 luftvårdsanmälningar anhängiga. Slutliga Statsrådets beslut (159/87, ändrat 256/90) är
8225: beslut med anledning av granskade luftvårds- i sig en föreskrift som förpliktar de anläggning-
8226: anmälningar har fattats beträffande knappt 800 ar som avses i spörsmålet, oberoende av
8227: anläggningar. behandlingen av anmälningarna. Verksamhets-
8228: Den största orsaken tili anhopningen av idkarna har haft möjlighet att bereda sig på
8229: luftvårdsärenden är bristen på personal. Vid de detta beslut åtminstone sedan 1987. Enligt
8230: länsstyrelser som har de största anhopningarna luftvårdslagen kan länsstyrelsen i det beslut
8231: har 5 personer anställts på viss tid för luft- som fattas med anledning av anmälningsförfa-
8232: vårds- och även avfallshanteringsuppgifter. En randet för luftvården ålägga en verksamhetsid-
8233: är placerad vid länsstyrelsen i Abo och Björ- kare förpliktelser bl.a. för iakttagande av stats-
8234: neborgs Iän. I länet finns många stora anlägg- rådets allmänna föreskrifter. Länsstyrelsen kan
8235: ningar av olika slag, vilka hör tili de mest i sitt beslut avvika från statsrådets beslut, som
8236: betydelsefulla med tanke på luftvården i vårt har karaktär av föreskrift, endast om det finns
8237: land. Detta påverkar redan i sig behandlingsti- särskilt vägande skäl för en avvikelse.
8238: derna för anmälningarna. I Vasa Iän är situa- De maximimängder specifikt svavelutsläpp
8239: tionen liknande. Under den tid som luftvårds- som tillåts i statsrådets beslut kan underskridas
8240: lagen varit i kraft har såväl centralförvaltning- med flera olika avsvavlingsmetoder som mark-
8241: ens som länsstyrelsernas resurser utökats en- nadsförs på normalt sätt. Flera verksamhetsid-
8242: dast i ringa mån. Det verkar dock inte finnas kare har i god tid börjat skaffa avsvavlingsan-
8243: möjligheter tili någon väsentlig personalökning. läggningar och kommer att ha tagit dem i bruk
8244: Man har från år tili år försökt stöda verk- före utgången av tidsfristen, som slutar
8245: ställigheten av luftvårdslagen genom att använ- 31.12.1993.
8246: da de anslag som reserverats i budgeten för
8247: Helsingfors den 23 november 1990
8248:
8249: Miljöminister Kaj Bärlund
8250: 1990 vp.
8251:
8252: Kirjallinen kysymys n:o 598
8253:
8254:
8255:
8256:
8257: Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Tervolaan
8258:
8259:
8260: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8261:
8262: Kemin ja Rovaniemen välillä vilkasliikentei- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
8263: sen päätien vierellä on jo kohtuullisen hyvä tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8264: pyörätiestö. Kuitenkin Tervolan kunnan ja vaksi seuraavan kysymyksen:
8265: Rovaniemen maalaiskunnan rajalla pyörätie
8266: puuttuu reilun kilometrin matkalta. Pyörätien
8267: puuttuminen kuntien rajalla johtunee "kunnal- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
8268: lisesta rajoittuneisuudesta" tielaitoksen suunni- pyörä- ja jalankulkutien rakentamiseksi
8269: telmia koskevien esitysten ja lausuntojen osal- Jaatilan kylän alapään ja Koivun kylän
8270: ta. Kyse ei ole isosta rahasta, mutta on kylissä yläpään välille vilkasliikenteisen nelos-
8271: asuvien turvallisuuden kannalta tärkeä. tien yhteyteen kyläläisten turvallisuuden
8272: Siksi esitänkin edellä olevaan ja valtiopäivä- parantamiseksi?
8273: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
8274:
8275: Esko-Juhani Tennilä
8276:
8277:
8278:
8279:
8280: 200070S
8281: 2 1990 vp. - KK n:o 598
8282:
8283:
8284:
8285:
8286: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8287: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tiellä on ollut muutakin parannustarvetta. Ta-
8288: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voitteena on ollut rakentaa kevyen liikenteen
8289: olette 30 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn väylät ensin toisaalta onnettomuusalttiimmille
8290: kirjeenne n:o 1905 ohella toimittanut valtioneu- ja toisaalta kevyen liikenteen runsaasti käyttä-
8291: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen mille tieosuuksille.
8292: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin Valtatien n:o 4 varrella on noudatettu samaa
8293: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 598: periaatetta. Sekä Tervolan että Jaatilan suun-
8294: nasta väylää on rakennettu sille osuudelle,
8295: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy jossa asutus on taajempaa. Kysymyksessä mai-
8296: pyörä- ja jalankulkutien rakentamiseksi nitulla valtatien osuudella on pari taloa. Enem-
8297: Jaatilan kylän alapään ja Koivun kylän män asutusta on vastaavalla kohdalla lähes
8298: yläpään välille vilkasliikenteisen nelos- valtatien suuntaisen paikallistien varressa.
8299: tien yhteyteen kyläläisten turvallisuuden Lapin tiepiirin alueella on runsaasti merkit-
8300: parantamiseksi? tävästi kiireellisempiä kevyen liikenteen väylien
8301: rakentamishankkeita muusta Suomesta puhu-
8302: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mattakaan. Tämän ja riittämättömien tiemää-
8303: vasti seuraavaa: rärahojen vuoksi kysymyksessä tarkoitetun ke-
8304: vyen liikenteen väylän rakentaminen ei sisälly
8305: Suomessa on runsaasti kevyen liikenteen tielaitoksen lähiaikojen ajoitussuunnitelmiin.
8306: väylien tarpeita. Niitä on rakennettu noin Tieosuuden turvallisuutta on kuitenkin muuten
8307: 150--200 kilometriä vuosittain. Näistä merkit- tarkoitus parantaa lähivuosina valaisemalla ko.
8308: tävä osa on toteutettu samanaikaisesti kun tieosuus.
8309: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
8310:
8311: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
8312: 1990 vp. - KK n:o 598 3
8313:
8314:
8315:
8316:
8317: Tili Riksdagens Herr Talman
8318:
8319: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen varit att i första hand bygga leder för lätt trafik
8320: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se vid vägavsnitt där det förekommer mest risk
8321: nr 1905 av den 30 oktober 1990 till vederbö- för trafikolyckor eller där den lätta trafiken är
8322: rande medlem av statsrådet översänt avskrift livlig.
8323: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten- Samma principer har tillämpats på riksväg
8324: nilä undertecknade spörsmål nr 598: fyra. Både i riktning från Tervola och från
8325: Jaatila har leder för lätt trafik byggts vid de
8326: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vägavsnitt där bebyggelsen är tätare. Vid det
8327: vidta för att en cykel- och gångväg skall vägavsnitt som nämns i spörsmålet finns ett
8328: byggas vid den livligt trafikerade riks- par hus. Det finns mera bebyggelse på motsva-
8329: väg fyra mellan södra delen av byn rande ställe vid den bygdeväg som går nästan
8330: Jaatila och norra delen av byn Koivu i parallellt med riksvägen.
8331: syfte att förbättra bybornas säkerhet? Det finns en hel del betydligt mera bråd-
8332: skande byggnadsplaner för leder för lätt trafik
8333: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- inom Lapplands vägdistrikt, för att inte tala
8334: samt anföra följande: om övriga Finland. På grund av det ovan
8335: nämnda och otillräckliga anslag ingår det i
8336: Det finns ett stort behov av leder för lätt spörsmålet nämnda vägbygget inte i vägverkets
8337: trafik i Finland. Årligen har det byggts ca planer för den närmaste framtiden. Man har
8338: 150--200 km sådana nya leder. En betydande emellertid för avsikt att under de närmaste åren
8339: del av dessa har byggts i samband med något på annat sätt - genom vägbelysning - för-
8340: annat vägarbete på samma avsnitt. Målet har bättra säkerheten på nämnda vägavsnitt.
8341: Helsingfors den 23 november 1990
8342:
8343: Trafikminister Ilkka Kanerva
8344: 1990 vp.
8345:
8346: Kirjallinen kysymys n:o 599
8347:
8348:
8349:
8350:
8351: Tennilä: Eläkkeiden ulosmittausta koskevan suojaosuuden
8352: korottamisesta
8353:
8354:
8355: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8356: Vasemmiston vastuksesta huolimatta edus- ten tai muiden syiden vuoksi ovat joutuneet
8357: kunta päätti vuoden 1988 valtiopäivillä (HE ulosmittauksen kohteiksi uuden lain myötä.
8358: n:o 4/1988 vp.) saattaa myös pienetkin eläkkeet Tämä edellyttää suojaosuuden tuntuvaa korot-
8359: sekä sairaus- ja äitiyspäivärahat ulosmitattavik- tamista.
8360: si. Mitään suojasäännöstä riittävän tulon tur- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8361: vaamiseksi lakiin ei tullut, vaan siltä osin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8362: päätösvalta jäi hallitukselle asetuksella päätet- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8363: täväksi. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8364: Monien eläkeläisten ja muidenkin ulosmit-
8365: tausten kohteiksi joutuneiden osalta tilanne on Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
8366: ajautunut täysin kohtuuttomaksi liian pienen niin, että eläkkeiden ja eräiden muiden
8367: käteen jäävän tulon vuoksi, sillä ei jollakin etuuksien ulosmittausta koskevan lain
8368: 2 400 markan tulolla elä. Käteen jäävää osuut- asetusta korjataan siten, että käteen
8369: ta tuleekin nostaa ihmisarvoisen toimeentulon jäävä suojaosuus nostetaan 4 500 mark-
8370: turvaamiseksi myös niille, jotka velkaantumis- kaan kuukaudessa?
8371: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
8372:
8373: Esko-Juhani Tennilä
8374:
8375:
8376:
8377:
8378: 200070S
8379: 2 1990 vp. - KK n:o 599
8380:
8381:
8382:
8383:
8384: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8385:
8386: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tannusten mukaisesti oikeusministeriön paa-
8387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, töksellä. Ulosottolakiin otettiin lisäksi rajoitta-
8388: olette 30 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn va säännös, jonka mukaan velalliselta ei saa
8389: kirjeenne n:o 1906 ohella toimittanut valtioneu- ulosmitata enempää kuin 3/4 siitä tulon osasta,
8390: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen joka ylittää suojaosuuden. Uudella rajoitus-
8391: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän nam säännöksellä estetään suojaosuuden ylittävän
8392: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 599: tulon kokomääräinen ulosmittaaminen. Rajoi-
8393: tuksella on merkitystä erityisesti eläkeläisille,
8394: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy joiden tulotaso usein jää alhaiseksi.
8395: niin, että eläkkeiden ja eräiden muiden Mikäli velallisella käytettävissään oleva net-
8396: etuuksien ulosmittausta koskevan lain tomääräinen eläketulo on enintään suojaosuu-
8397: asetusta korjataan siten, että käteen den suuruinen, mitään osaa tulosta ei voida
8398: jäävä suojaosuus nostetaan 4 500 mark- ulosmitata. Sen sijaan, jos eläketulo on suoja-
8399: kaan kuukaudessa? osuutta suurempi, jää velalliselle uuden rajoi-
8400: tussäännöksen perusteella aina vähintään 25 %
8401: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- suojaosuuden ylittävästä tulosta käyttöönsä.
8402: taen seuraavaa: Velallisen käyttöön jäävään tuloon kuuluvat
8403: lisäksi määrätarkoitukseen myönnetty tuki ja
8404: Kehitys ulosotto-oikeudessa ja -käytännössä korvaus (mm. toimeentulotuki, asumistuki, in-
8405: on suuntautunut kahtaalle: samalla kun täytän- validiraha sekä sairaanhoito- ja kuntoutuskor-
8406: töönpano on tehostunut, korostetaan myös vaukset), joita ei oteta huomioon suojaosuutta
8407: velallisen suojaa, joka tarkoittaa mm. sitä, että laskettaessa.
8408: ulosottomenettely ei saa vaarantaa velallisen Jos velallisen maksukyky on erityisen syyn,
8409: perustoimeentuloa. esimerkiksi sairauden johdosta olennaisesti
8410: Palkan ja elinkeinotulon sijaan maksettava alentunut, voidaan ulosmittaamaHa jättää ta-
8411: eläketulo (ansioeläke) sekä eräät muut toi- vanomaista suurempi määrä. Mainittu sään-
8412: meentuloetuudet tulivat ulosmittauskelpoisiksi nös, jota ulosottokäytännössä usein sovelle-
8413: 1.1. 1990 voimaan tulleella lailla. Sen sijaan taan, tuo harkinnanvaraisuutta ulosmittaus-
8414: mm. kansaneläkettä, yleistä perhe-eläkettä tai määriin velallisen eduksi.
8415: rintamasotilaseläkettä, jotka on tarkoitettu pe- Eläkkeiden ulosmittausta koskevaa esitystä
8416: rustoimeentulon turvaksi, ei saa ulosmitata. käsitellessään eduskunta hyväksyi hallituksen
8417: Mainitun lainmuutoksen yhteydessä paran- kaavaileman tasokorotuksen ja sen, että suo-
8418: nettiin velallisen suojaa. Ulosottolain säännös, jaosuuksien markkamäärä säädetään asetuksel-
8419: jonka mukaan ulosmittaamaHa on jätettävä la.
8420: 2/3 eläkkeen nettomäärästä, säilytettiin. Suo- Oikeusministeriössä on käynnissä ulosotto-
8421: jaosuuteen, joka tarkoittaa ulosmittaamaHa oikeuden kokonaisuudistus, jonka jäljellä ole-
8422: jätettävää vähimmäismäärää, tehtiin tuntuva, van työn ensimmäinen vaihe koskee ulosmit-
8423: lähes 45 %:n tasokorotus asetuksen muutoksel- taussäännöksiä. Mainitussa yhteydessä on
8424: la. Korotuksella pyrittiin siihen, että suoja- mahdollista kokonaisvaltaisesti arvioida voi-
8425: osuus olisi vähintään suurimman kansaneläk- massa olevien velallisensuojanormien riittävyyt-
8426: keen ja rintamalisän yhteismäärän suuruinen. tä palkan ja eläkkeiden ulosmittauksessa.
8427: Suojaosuutta tarkistetaan vuosittain elinkus-
8428: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
8429:
8430: Oikeusministeri Tarja Halonen
8431: 1990 vp. - KK n:o 599 3
8432:
8433:
8434:
8435:
8436: Tili Riksdagens Herr Talman
8437:
8438: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ett begränsande stadgande enligt vilket av
8439: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse gäldenären inte får mätas ut mer än 3/4 av den
8440: nr 1906 av den 30 oktober 1990 tili vederbö- del av inkomsten som överskrider det skyddade
8441: rande medlem av statsrådet översänt avskrift beloppet. Genom det nya begränsande stadgan-
8442: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under- det förhindras utmätning av det totalbelopp
8443: tecknade spörsmål nr 599: som överskrider det skyddade beloppet. Be-
8444: gränsningen är av betydelse i synnerhet för
8445: Vilka åtgärder ämnar Regeringen pensionärer som ofta har en låg inkomstnivå.
8446: vidta för att den förordning som gäller Om den nettopensionsinkomst som gäldenä-
8447: utmätning av pensioner och vissa andra ren har tili sitt förfogande är högst lika stor
8448: förmåner ändras så att det skyddade som det skyddade beloppet får ingen del av
8449: beloppet höjs tili 4 500 mark i måna- inkomsten mätas ut. Om pensionsinkomsten
8450: den? däremot är större än det skyddade beloppet
8451: står enligt det nya begränsande stadgandet
8452: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- alltid minst 25 % av den inkomst som över-
8453: samt anföra följande: skrider det skyddade beloppet tili gäldenärens
8454: förfogande. Tili den inkomst som står tili
8455: Utvecklingen inom utsökningslagstiftning gäldenärens förfogande hör dessutom under-
8456: och praxis har gått i två riktningar - samtidigt stöd och ersättningar som har beviljats för ett
8457: som verkställigheten har blivit effektivare be- visst ändamål (bl.a. utkomststöd, bostadsbi-
8458: tonas också skyddet för gäldenären, vilket drag, invalidpenning samt ersättning för sjuk-
8459: betyder bl.a. att utsökningsförfarandet inte får vård och rehabilitering). Dessa beaktas inte när
8460: äventyra gäldenärens basutkomst. det skyddade beloppet räknas ut.
8461: Pensionsinkomster som betalas i stället för Om gäldenärens betalningsförmåga av någon
8462: lön och inkomster av näring (arbetspension) särskild orsak, t.ex. på grund av sjukdom, är
8463: samt vissa andra utkomstförmåner blev utmät- väsentligen nedsatt kan ett större belopp än
8464: ningsgilla genom en lag som trädde i kraft den vad som är brukligt lämnas outmätt. Genom
8465: 1 januari 1990. Däremot får bl.a. folkpensio- detta stadgande, som ofta tillämpas i utsök-
8466: ner, allmänna familjepensioner eller frontman- ningspraxis, blir de utmätningsgilla beloppen
8467: napensioner, vilkas syfte är att säkerställa beroende av prövning, viiken sker tili fördel för
8468: basutkomsten, inte utmätas. gäldenären.
8469: 1 samband med lagändringen förbättrades Då riksdagen behandlade propositionen om
8470: gäldenärens skydd. Stadgandet i utsökningsla- utmätning av pensioner godkände den den
8471: gen enligt vilket 2/3 av pensionens nettobelopp nivåförhöjning som regeringen hade utformat
8472: inte får utmätas hölls kvar. Det skyddade och att de skyddade beloppen i mark regleras
8473: beloppet, vilket innebär det minimibelopp som genom förordning.
8474: inte får utmätas, höjdes kännbart, med nästan Vid justitieministeriet pågår en totalrevide-
8475: 45 %, genom en ändring av förordningen. ring av utsökningslagstiftningen, där det första
8476: Syftet med höjningen var att det skyddade skedet av det arbete som återstår gäller stad-
8477: beloppet skall vara minst lika stort som det gandena om utmätning. 1 samband med det är
8478: sammanlagda beloppet av den största folkpen- det möjligt att göra en helhetsbetonad bedöm-
8479: sionen och frontmannatillägget. Det skyddade ning av huruvida de gällande normerna för
8480: beloppet justeras årligen i enlighet med levnads- skyddet av gäldenärer är tillräckliga vid utmät-
8481: kostnadsindex genom ett beslut av justitiemi- ning av lön och pensioner.
8482: nisteriet. 1 utsökningslagen fördes dessutom in
8483:
8484: Helsingfors den 21 november 1990
8485:
8486: Justitieminister Tarja Halonen
8487: 1990 vp.
8488:
8489: Kirjallinen kysymys n:o 600
8490:
8491:
8492:
8493:
8494: Pohjanoksa ym.: Esiopetuskokeiluun liittyvän lupamenettelyn
8495: helpottamisesta
8496:
8497:
8498: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8499: Suomessa on noin 70 % 6-vuotiaista erityyp- toista. Kiinnostusta erilaisiin esiopetuskokeilui-
8500: pisen esiopetuksen piirissä. Koulupoliittiseen hin on runsaasti. Vuoden 1991 tulo- ja menoar-
8501: selontekoon on kirjattu toteamus, että "esiope- vioon esitettiin 2 000 esiopetuspaikkaa. Tämä
8502: tus on yleensä kehittynyt oppivelvollisuuskou- lukumäärä on pudotettu 1 500:aan.
8503: lusta erillään, mutta pyrkimyksenä on ollut Esiopetuksen kehittymisen kannalta on olen-
8504: liittää se entistä tiiviimmin koulujärjestelmän naisen tärkeää, että esiopetusta kokeiltaisiin
8505: yhteyteen". erilaisin muodoin.
8506: Sosiaalihallituksen ilmoituksen mukaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8507: vuonna 1983 6-vuotiaiden ikäluokasta osallistui tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8508: päiväkotitoimintaan noin 54 % ja vastaava kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8509: luku vuodelta 1987 oli 56%. Peruskoulun jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8510: yhteydessä t01m1vat esiopetusryhmät ovat
8511: yleensä hyvin pieniä, muutaman oppilaan ryh- Onko Hallitus tietoinen, että esiope-
8512: miä. Vuonna 1990 on noin 1 300 esioppilasta. tuksen kehittämisen kannalta tärkeä
8513: Peruskoulun yhteydessä toimivan esiopetuk- esiopetuskokeilu on vaikeuksissa lupa-
8514: sen kokeilutoiminta on pitkään ollut pienimuo- menettelyn johdosta?
8515: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
8516:
8517: Aino Pohjanoksa Keijo Jääskeläinen Kaarina Dromberg
8518: Tapio Holvitie Tuula Linnainmaa Anna-Kaarina Louvo
8519: Ritva Laurila
8520:
8521:
8522:
8523:
8524: 200070S
8525: 2 1990 vp. - KK n:o 600
8526:
8527:
8528:
8529:
8530: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8531: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ala-asteen koulussa, jonka koulupiirissä hän
8532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, asuu. Tarkoitus on, että peruskoulussa järjes-
8533: olette 30 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn tetään esiopetusta pääasiassa yhdysluokassa
8534: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston peruskoulun alimpien vuosiluokkien oppilaiden
8535: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- opetuksen yhteydessä.
8536: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvas- Jos esiopetusta järjestetään yhdysluokassa
8537: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 600: peruskoulun alimpien vuosiluokkien oppilaiden
8538: kanssa, esiopetukseen osallistuvat oppilaat lue-
8539: Onko Hallitus tietoinen, että esiope- taan koulun oppilasmäärään ala-asteen luokan-
8540: tuksen kehittämisen kannalta tärkeä opettajan palkkaamiseen myönnettävää val-
8541: esiopetuskokeilu on vaikeuksissa lupa- tionosuutta ratkaistaessa. Erillisen esiluokan
8542: menettelyn johdosta? oppilaita ei lueta koulun oppilasmäärään ala-
8543: asteen muun luokanopettajan palkkaamiseen
8544: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- myönnettävää valtionosuutta ratkaistaessa.
8545: taen seuraavaa: Erillistä esiluokkaa varten on säädetty oma
8546: tuntikehys. Perusopetusryhmän toimintaa var-
8547: Peruskoulussa voidaan opetusministeriön lu- ten saadaan käyttää enintään 23 tuntia viikossa
8548: valla ja valtioneuvoston määräämin perustein esiluokan luokanopettajan virkaa kohti.
8549: järjestää enintään yhden lukuvuoden kestävää Esiopetukseen osallistuminen on oppilaalle
8550: esiopetusta lapsille, jotka eivät vielä ole oppi- vapaaehtoista. Kunnilla ei ole myöskään vel-
8551: velvollisia. Tässä tarkoitettua esiopetusta jär- voitetta esiopetuksen järjestämiseen peruskou-
8552: jestetään kuusivuotiaille. lussa. Esiopetusta ei ole tarkoitettu lasten
8553: Peruskoululain 30 §:n mukaisesti kouluhalli- päivähoitojärjestelmän kilpailijaksi, vaan sitä
8554: tus antaa kunnan opetussuunnitelman laadin- täydentäväksi työmuodoksi alueella, jonne päi-
8555: taa ja oppiaineiden opetusta koskevat ohjeet. väkotipalveluita ei ole pystytty järjestämään.
8556: Tämän mukaisesti kouluhallitus antaa kunnille Esiopetuksen laajuudesta on vuosittain arvio
8557: ohjeet myös esiopetuksen opetussuunnitelmas- valtion tulo- ja menoarvioesityksessä. Vuoden
8558: ta. Peruskoulun ensimmäisen ja toisen vuosi- 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä on arvioitu
8559: luokan opetussuunnitelmasta poiketen esiope- esiopetukseen osalistuvan noin 1 500 oppilasta.
8560: tuksen opetussuunnitelma laaditaan ilman eri Esiopetuksen lupamenettelyssä todetut on-
8561: oppiaineiden tuntijakoa. Käytännössä esiope- gelmat johtuvat siitä, että valtion tulo- ja
8562: tuksen opetussuunnitelma laaditaan lasten päi- menoarviossa on vuosittain varauduttu järjes-
8563: väkodeissa kuusivuotiaine tarkoitetun toimin- tämään esiopetusta peruskoulun yhteydessä
8564: tasuunnitelman pohjalta kokonaisopetuksen merkittävästi vähemmän kuin opetusministe-
8565: periaatteita noudattaen. Kyseinen toiminta- riölle osoitetut hakemukset olisivat edellyttä-
8566: suunnitelma on kehitetty peruskoulussa ja päi- neet. Näin ollen opetusministeriö ei ole voinut
8567: väkodeissa toteutetun esiopetuskokeilun avulla. myöntää esiopetuksen järjestäruislupaa esitet-
8568: Peruskoulussa järjestetään esiopetusta edellä tyä tarvetta vastaavasti. Tarkoitus on, että
8569: todettujen säännösten ja valtioneuvoston edellä todettua järjestämisvaltuutta vuosittain
8570: 14.3.1985 vahvistamien perusteiden mukaisesti. korotetaan, jotta peruskoulun yhteydessä voi-
8571: Tämän mukaan opetusministeriö antaa koulun taisiin järjestää esiopetuspalvelut niillä alueilla,
8572: ylläpitäjälle hakemuksesta luvan opetuksen jär- joilla ei ole järjestetty vastaavaa toimintaa
8573: jestämiseen enintään viideksi lukuvuodeksi ker- päiväkotien toimesta.
8574: rallaan. Kun esiopetusta järjestetään peruskou- Hallituksen käsityksen mukaan esiopetusta
8575: lussa, on opetus järjestettävä siten, että oppilas kyetään parhaiten kehittämään lasten päiväko-
8576: voi osallistua esiopetukseen siinä peruskolun tien ja peruskoulun yhteistyönä.
8577: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
8578:
8579: Opetusministeri Ole Norrback
8580: 1990 vp. - KK n:o 600 3
8581:
8582:
8583:
8584:
8585: Tili Riksdagens Herr Talman
8586: I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning- skali den organiseras så att eleverna kan delta
8587: en anger har Ni, Herr Talman, med Er i den på den grundskolas lågstadium inom vars
8588: skrivelse av den 30 oktober 1990 tili vederbö- skoldistrikt de är bosatta. A vsikten är att
8589: rande medlem av statsrådet översänt en av- förskoleundervisning ordnas i grundskolan i en
8590: skrift av följande av riksdagsman Aino Pohjan- sammansatt klass i samband med undervisning-
8591: oksa m.fl. undertecknade spörsmål nr 600: en av eleverna i de lägre åldersklasserna.
8592: Om förskoleundervisning ordnas i en sam-
8593: mansatt klass tilisammans med eleverna i
8594: Är Regeringen medveten om att den
8595: grundskolans lägre åldersklasser, räknas de
8596: för utvecklingen av förskoleundervis-
8597: elever som deltar i förskoleundervisningen tili
8598: ningen viktiga försöksverksamheten be-
8599: skolans elevantai när statsandelen för lågsta-
8600: finner sig i svårigheter på grund av
8601: dielärarnas löner skall fastställas. Eleverna i en
8602: tillståndsförfarandet?
8603: fristående förskoleklass räknas inte tili skolans
8604: elevantai när denna statsandel fastställs. F ör
8605: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt fristående förskolklasser stadgas om en egen
8606: följande: timresurs. För verksamheten i en basgrupp får
8607: man använda högst 23 timmar i veckan för
8608: I grundskolan kan med undervisningsminis- varje tjänst som klasslärare i en förskolklass.
8609: teriets tillstånd och på grunder som fastställs av Eleverna kan frivilligt delta i förskoleunder-
8610: statsrådet för barn som ännu inte är skolplik- visningen. Kommunerna har inte heller skyldig-
8611: tiga ordnas förskoleundervisning som omfattar het att ordna förskoleundervisning i grundsko-
8612: högst ett läsår. Den här avsedda förskoleun- lan. Förskoleundervisningen är inte avsedd som
8613: dervisningen ordnas för sexåringar. någon konkurrent tili barndagvården utan för
8614: I enlighet med 30 § grundskolelagen medde- att komplettera den i sådana regioner där man
8615: lar skolstyrelsen anvisningar om hur den kom- inte har kunnat ordna barndagvårdsservice.
8616: munala läroplanen skall utarbetas och om Om förskoleundervisningens omfattning görs
8617: undervisningen i olika läroämnen. Därav följer varje år en uppskattning i budgetpropositionen.
8618: att skolstyrelsen även meddelar kommunerna I budgetpropositionen 1991 uppskattas ca
8619: anvisningar om läroplanen för förskoleunder- l 500 elever delta i förskoleundervisning.
8620: visning. Avvikande från läroplanen i grundsko- Problemen med tillståndsförfarandet vad för-
8621: lans första och andra årskurs uppgörs försko- skoleundervisningen beträffar beror på att man
8622: leundervisningens läroplan utan timindelning i i statsbudgeten årligen har varit beredd att
8623: de olika läroämnena. I praktiken uppgörs den ordna förskoleundervisning i grundskolan i
8624: i barndaghemmen utgående från verksamhets- betydligt mindre omfattning än vad de tili
8625: planen för sexåringar baserad på principen om undervisningsministeriet riktade ansökningarna
8626: samordnande undervisning. Den ifrågavarande förutsätter. Undervisningsministeriet har sålun-
8627: verksamhetsplanen har utvecklats i grundsko- da inte kunnat bevilja tillstånd att ordna
8628: lan med hjälp av försöken med förskoleunder- förskoleundervisning så att den motsvarar be-
8629: visning i barndaghemmen. hovet. A vsikten är att detta bemyndigande
8630: I grundskolan ordnas förskoleundervisning i årligen skall utökas så att man kan ordna
8631: enlighet med tidigare anförda stadganden och förskoleundervisning i samband med grundsko-
8632: av statsrådet 14.3.1985 faststälida grunder. lan i sådana regioner där motsvarande service
8633: Undervisningsministeriet beviljar således hu- inte har kunnat ordnas av barndaghemmen.
8634: vudmannen för en skola tilistånd att ordna Enligt regeringens uppfattning kan försko-
8635: undervisning för högst fem år åt gången. När leundervisning bäst utvecklas i samarbete mel-
8636: förskoleundervisning ordnas i grundskolan, lan barndaghemmen och grundskolan.
8637: Helsingfors den 10 december 1990
8638:
8639: Undervisningsminister Ole Norrback
8640: 1990 vp.
8641:
8642: Kirjallinen kysymys n:o 601
8643:
8644:
8645:
8646:
8647: Jäätteenmäki ym.: Valtion ja kuntien omistamien peltojen
8648: kesannoinnista
8649:
8650:
8651: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8652: Maassamme on maataloustuotteiden ylituo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8653: tantoa, samoin suuressa osassa Eurooppaa.
8654: Tämän johdosta Suomi on ryhtynyt voimak-
8655: kaasti karsimaan maatalouteen suunnattua tu- Onko Hallitus kartoittanut, miten
8656: kea ja mm. vaatimaan pakkokesannointia. Val- paljon valtiolla, kunnilla ja yhteisöillä
8657: tiolla, kunnilla ja yhteisöillä on huomattavasti on maata tehokkaassa viljelyssä, ja
8658: maita, joita viljellään. onko harkittu toimenpiteitä, joilla
8659: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- nämä valtion, kuntien ja yhteisöjen
8660: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme maat saatettaisiin ensimmäiseksi viher-
8661: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen kesannoinnin piiriin?
8662: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
8663:
8664: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen
8665:
8666:
8667:
8668:
8669: 200070S
8670: 2 1990 vp. - KK n:o 601
8671:
8672:
8673:
8674:
8675: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8676: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tarkoituksiin varatuilla sijainniltaan keskeisillä
8677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tai maisemanhoidollisesti merkittävillä pelto-
8678: olette 30 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn lohkoilla, joita ei ole sijaintinsa tai muun
8679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vastaavan syyn vuoksi voitu vuokrata yksityi-
8680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sille. Valtion harjoittama maataloustuotanto
8681: edustaja Jäätteenmäen ym. näin kuuluvasta palvelee pääosin tutkimus-, opetus- ja koetoi-
8682: kirjallisesta kysymyksestä n:o 601: mintaa.
8683: Maataloustuotannon tasapainottamislain
8684: Onko Hallitus kartoittanut, miten mukaan tasapainottamispalkkiota on mahdol-
8685: paljon valtiolla, kunnilla ja yhteisöillä lista maksaa vain luonnolliselle henkilölle,
8686: on maata tehokkaassa viljelyssä, ja avoimelle yhtiölle, säätiölle, kommandiittiyh-
8687: onko harkittu toimenpiteitä, joilla tiölle, osakeyhtiölle tai osuuskunnalle. Muiden
8688: nämä valtion, kuntien ja yhteisöjen kuin tässä mainittujen yhteisöjen osalta tasa-
8689: maat saatettaisiin ensimmäiseksi viher- painottamispalkkion maksamista ei ole katsot-
8690: kesannoinnin piiriin? tu tarkoituksenmukaiseksi. Tasapainottamis-
8691: palkkiota saadaan määrätä suoritettavaksi ko-
8692: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rotettuna sillä perusteella, että kesantoa hoide-
8693: vasti seuraavaa: taan viherkesantona.
8694: Tasapainottamispalkkioon ja viherkesan-
8695: Viljelty peltoala on jakautunut viljelijäryh- nointiin liittyy kysymys muusta kesannoinnista.
8696: mtttam seuraavasti (Maatilarekisteri 1988, Sitä koskee hallituksen esitys eduskunnalle
8697: 1 000 ha): laiksi peltoalan perusteella suoritettavasta vien-
8698: tikustannusmaksusta (HE n:o 200), jossa ehdo-
8699: Valtio .................................... . 11 tetaan otettavaksi käyttöön peltoalan perusteel-
8700: Kunta tai kuntainliitto .................. . 4 la suoritettava vientimaksu. Lain tavoitteena
8701: Seurakunta, säätiö yms ................. . 4 on vähentää maataloustuotteiden viennistä ai-
8702: Osakeyhtiö, osuuskunta yms ........... . 8 heutuvia kustannuksia.
8703: Perikunta, perheyhtiö ................... . 269 Ehdotuksen mukaan luonnollisen henkilön
8704: Yksityinen henkilö ...................... . 1 933 osalta vientikustannusmaksun suuruus olisi
8705: Yhteensä ................................. . 2 229 1 000 markkaa ja oikeushenkilön osalta 2 000
8706: markkaa viljelmän peltohehtaaria kohti.
8707: Valtion ja kuntien viljelytoiminta on todelli- Luonnollinen henkilö vapautuu vientikustan-
8708: suudessa vielä edellä esitettyä vähäisempää, nusmaksusta, jos kesannoi vuonna 1991 koko
8709: sillä osa valtion ja kuntien pelloista on vuok- kasvukauden ajan peltoa määrän, joka on
8710: rattu pois yhden kasvukauden kestävillä vuok- vähintään 15 prosenttia viljelmän peltoalasta,
8711: rauksilla, joita ei ole tilastoitu maatilarekiste- ja oikeushenkilö vastaavasti kesannoimalla 30
8712: riin. Maa- ja metsätalousministeriössä vuonna prosenttia.
8713: 1987 tehdyn selvityksen mukaan ainoastaan Valtion tilojen osalta kesantoalan lisääminen
8714: muutamat kunnat viljelevät peltojaan omatoi- on tarkoitus hoitaa erikseen annettavilla ohjeil-
8715: misesti. Viljelyä harjoitetaan esim. kaavoitus- la.
8716:
8717: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
8718:
8719: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8720: 1990 vp. - KK n:o 601 3
8721:
8722:
8723:
8724:
8725: Tili Riksdagens Herr Talman
8726:
8727: 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen fråga om 1andskapsvården betydande åkerskif-
8728: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ten som reserverats för planläggningsändamål
8729: av den 30 oktober 1990 till vederbörande och vilka på grund av sitt 1äge eller annan
8730: medlem av statsrådet översänt avskrift av motsvarande anledning inte har kunnat utar-
8731: följande av riksdagsman Jäätteenmäki m.fl. renderas tili privatpersoner. Den 1antbrukspro-
8732: undertecknade spörsmål nr 601: duktion som staten idkar betjänar i huvudsak
8733: forsknings-, undervisnings- och försöksverk-
8734: Har Regeringen kartlagt hur mycket samhet.
8735: staten, kommunerna och samfunden Enligt lagen om balansering av lantbrukspro-
8736: har effektivt odlad jord, och duktionen är det möjligt att betala balanserings-
8737: har man övervägt åtgärder genom premie endast till fysisk person, öppet bolag,
8738: vilka statens, kommunernas och sam- stiftelse, kommanditbolag, aktiebolag eller an-
8739: fundens jordar skall bli de första som delslag. Beträffande andra än här nämnda
8740: läggs i vallträda? samfund har en utbetalning av balanseringspre-
8741: mie inte ansetts ändamålsenlig. Det får bestäm-
8742: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mas att balanseringspremien betalas höjd på
8743: samt anföra följande: den grunden att en träda sköts som vallträda.
8744: Till balanseringsarvodet och vallträdan an-
8745: Den odlade åkerarealen fördelar sig enligt sluter sig frågan om annan träda. Denna fråga
8746: odlargrupperna som följer (Lantbruksregistret berörs i regeringens proposition till riksdagen
8747: 1988, 1 000 ha): med förslag tili lag om på åkerarealen baserad
8748: exportkostnadsavgift (RP nr 200). 1 denna
8749: Staten .................................... . 11 proposition föreslås att en på åkerarealen
8750: Kommun eller kommunförbund ........ . 4 baserad exportkostnadsavgift införs. Lagens
8751: Församling, stiftelse m.m ................ . 4 syfte är att minska kostnaderna för exporten av
8752: Aktiebolog, andelslag m.m .............. . 8 lantbruksprodukter.
8753: Dödsbo, familjebolag .................... . 269 Enligt detta förslag vore exportkostnadsav-
8754: Privatperson ............................. . 1 933 giftens storlek för fysiska personer 1 000 mark
8755: Sammanlagt .............................. . 2 229 och för juridiska personer 2 000 mark för varje
8756: hektar åker.
8757: Statens och kommunernas od1ingsverksam- En fysisk person befrias från exportkost-
8758: het är i verkligheten ännu mindre än vad som nadsavgiften, om han under hela växtperioden
8759: anförts ovan, eftersom en del av statens och 1991 trädelägger en åkerareal, som är minst
8760: kommunernas åkrar har utarrenderats genom 15 % av odlingens åkerareal och en juridisk
8761: arrenden som varar en växtperiod, och dessa person på motsvarande sätt genom att lägga i
8762: arrenden har inte statistikförts i 1antbruks- träda 30 %.
8763: registret. En1igt en utredning som gjordes vid Beträffande statens lägenheter är avsikten att
8764: jord- och skogsbruksministeriet 1987 odlar ökningen av träd ..~sarealen skall skötas genom
8765: endast ett fåta1 kommuner sina åkrar sjä1va. anvisningar som meddelas separat.
8766: Od1ingen idkas t.ex. på centralt belägna eller i
8767:
8768: Helsingfors den 27 november 1990
8769:
8770: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8771: 1990 vp.
8772:
8773: Kirjallinen kysymys n:o 602
8774:
8775:
8776:
8777:
8778: Jäätteenmäki ym.: Ryhmäkannetta koskevan lainsäädännön
8779: valmistelusta
8780:
8781:
8782: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8783:
8784: Kuluttajariidoille on tyypillistä, että sama antamat valitustiet eivät riitä, koska tutkimus-
8785: ongelma koskettaa suurta kuluttajajoukkoa. ten mukaan kuluttajaviranomaisten palveluja
8786: Pankkien korkolauseketta koskeva sopimuseh- käyttävät suhteellisesti eniten tiedollisesti ja
8787: totulkinta on tästä hyvä esimerkki. Kuluttaja taidollisesti keskimääräistä vahvemmat kulut-
8788: voi viedä riita-asian tuomioistuimeen, mutta tajat. Yleensä juuri heikommassa asemassa
8789: tuomioistuimen ratkaisu koskee vain oikeuden- olevat eivät tiedä oikeuksistaan. Heidän ase-
8790: käynnin osapuolena ollutta kuluttajaa. Saman mansa parantamiseksi olisi lisättävä kollektii-
8791: asian käsittely useampaan kertaan käy kalliiksi vista kuluttajansuojaa ottamalla käyttöön ryh-
8792: sekä yhteiskunnalle että riidan osapuolille. Li- mäkanne.
8793: säksi osa kuluttajista jää vaille oikeutta, koska Oikeus ajaa ryhmäkannetta voidaan antaa
8794: he eivät joko osaa tai jaksa ajaa asiaansa. yksityishenkilölle, järjestölle tai viranomaiselle.
8795: Tämän vuoksi tulisi oikeudenkäyntimenettelyä Kuluttajariidoissa tehtävä soveltuu luontevasti
8796: kehittää ottamalla käyttöön ryhmäkanne. kuluttaja-asiamiehelle. Hänen velvollisuute-
8797: Ryhmäkanteella tarkoitetaan kannetta, jota naan olisi huolehtia tuomioistuimen ratkaisun
8798: kantaja ajaa ilman nimenomaista toimeksiau- tiedottamisesta siten, että mahdollisimman
8799: toa oikeudenkäynnissä tarkemmin määritel- moni korvaukseen oikeutettu tavoitettaisiin.
8800: lyn ryhmän puolesta. Tällainen menettely on Korvaussumma voitaisiin määrätä talletetta-
8801: käytössä mm. USA:ssa, Australiassa ja Kana- vaksi ja kuluttaja-asiamiehen tehtäväksi annet-
8802: dassa. taisiin summan jakaminen korvaukseen oikeu-
8803: Ryhmäkanne lisää oikeusturvaa myös ta- tetuille.
8804: pauksissa, joissa taloudellinen intressi yksittäi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8805: sen kuluttajan kannalta on vähäinen. Tällä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8806: hetkellä viipillineo elinkeinoharjoittaja voi las- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8807: kea toimintansa sen varaan, että hyödykkeen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8808: arvo tekee sitä koskevat riidat oikeudenkäyn-
8809: tikelvottomiksi. Yleisen edun mukaista on eh-
8810: käistä kelvottomien tuotteiden tulo markkinoil- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
8811: le ja viipillineo menettely elinkeinotoiminnassa. menpiteisiin ryhmäkannetta koskevan
8812: Kuluttajansuojalain yksittäiselle kuluttajalle lainsäädännön valmistelemiseksi?
8813:
8814: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
8815:
8816: Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
8817: Annikki Koistinen Mirja Ryynänen Pekka Puska
8818: Markku Lehtosaari Kimmo Sarapää Juho Sillanpää
8819: Eino Siuruainen Matti Väistö Pauli Saapunki
8820: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa
8821: Timo Kietäväinen Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen
8822: Hannu Tenhiälä Kalevi Mattila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8823:
8824:
8825:
8826:
8827: 200070S
8828: 2 1990 vp. - KK n:o 602
8829:
8830:
8831:
8832:
8833: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8834:
8835: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nä yhteispohjoismaisen ryhmäkannelta koske-
8836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, van neuvottelun, jossa oikeusministeriö oli
8837: olette 30 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn edustettuna.
8838: kirjeenne n:o 1909 ohella toimittanut valtioneu- Edellä tarkoitetuissa Common Law -maissa
8839: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen käytössä olevaa ryhmäkannelta ei oikeuden-
8840: kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen ym. näin käyntijärjestelmien erilaisuuden johdosta sellai-
8841: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 602: senaan voida siirtää Suomeen tai ylipäänsä
8842: Pohjoismaihin. Kannetyyppi olisikin rakennet-
8843: Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- tava pohjoismaiselta pohjalta ottaen huomioon
8844: menpiteisiin ryhmäkannelta koskevan kansallisen oikeusjärjestelmän erityispiirteet.
8845: lainsäädännön valmistelemiseksi? Tähän liittyy vaikeita lainsäädännöllisiä ongel-
8846: mia, joiden ratkaiseminen edellyttää perusteel-
8847: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lista valmistelua. Lisäksi on ilmeistä, ettei
8848: vasti seuraavaa: ryhmäkannelta voida liittää Suomessa tällä
8849: hetkellä voimassa olevaan siviiliprosessiin.
8850: Niin kuin kysymyksessäkin todetaan, ryhmä- Ryhmäkanteeseen perustuvan oikeudenkäyn-
8851: kanne on vanhastaan käytössä eräissä Com- nin käynnistäminen edellyttää nimittäin perus-
8852: mon Law -maissa. Kuluttajariidat ovat näissä teellista tuomioistuimessa tapahtuvaa oikeu-
8853: maissa kannetyypin keskeinen soveltamisala. denkäynnin valmistelua. Suomessa ei riita-
8854: Ryhmäkanteen käyttöön ottamisesta on viime asioissa lainkaan ole valmistelua. Tämä este
8855: vuosina keskusteltu myös Pohjoismaissa, muun poistuu ja ryhmäkanteen käyttöön ottamisen
8856: muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston vii- edellytykset paranevat ratkaisevasti, kun edus-
8857: me vuoden toukokuussa järjestämässä semi- kunta hyväksyy sen käsiteltävänä olevat esi-
8858: naarissa, johon osallistui myös edustajia Suo- tykset riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn
8859: mesta. Pohjoismaiden neuvostolle on tehty uudistamiseksi.
8860: jäsenaloite, jonka mukaan Pohjoismaiden neu- Hallituksen tarkoituksena on pikaisesti selvit-
8861: voston tulisi suosittaa ministerineuvostoa ryh- tää mahdollisuuksia käynnistää ryhmäkannelta
8862: tymään toimenpiteisiin kuluttajansuojan lisää- koskeva lainvalmistelu. Hallituksen käsityksen
8863: miseksi valmistelemalla pohjoismaisena yhteis- mukaan valmistelu on syytä suorittaa tiiviissä
8864: työnä ryhmäkannelta koskeva lainsäädäntö. yhteistyössä erityisesti Ruotsin kanssa. Ryhmä-
8865: Oikeusministeriö on lausunnossaan 22.5.1990 kanteen käyttöön ottaminen edellyttää, että
8866: No 1139/45/90 puoltanut aloitetta. Ruotsin riita-asiain oikeudenkäyntimenettely saadaan
8867: oikeusministeriö järjesti marraskuun 20 päivä- uudistetuksi hallituksen esittämällä tavalla.
8868:
8869: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1990
8870:
8871: Oikeusministeri Tarja Halonen
8872: 1990 vp. - KK n:o 602 3
8873:
8874:
8875:
8876:
8877: Tili Riksdagens Herr Talman
8878:
8879: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nordiskt sammanträde om grupptalan där ock-
8880: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse så justitieministeriet var representerat.
8881: nr 1909 av den 30 oktober 1990 tili vederbö- Den typ av grupptalan som förekommer i
8882: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Common Law-länderna kan på grund av olik-
8883: av riksdagsman Anneli Jäätteenmäki m.fl. un- heten i rättegångssystemen inte som sådan
8884: dertecknade spörsmål nr 602: överföras till Finland eller Norden överhuvud-
8885: taget. En sådan talan måste alltså byggas upp
8886: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta på nordisk grund med hänsyn till särdragen i
8887: åtgärder för att bereda lagstiftning om den nationella rättsordningen. Till detta anslu-
8888: grupptalan? ter sig svåra lagstiftningsmässiga problem och
8889: det krävs grundlig beredning för att de skall
8890: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kunna lösas. Dessutom är det uppenbart att
8891: samt anföra följande: grupptalan inte kan fogas tili den civilprocess
8892: som för närvarande gäller i Finland. Att inleda
8893: Såsom redan konstaterades i spörsmålet an- en rättegång som bygger på grupptalan förut-
8894: vänds grupptalan sedan gammalt i vissa Com- sätter nämligen att rättegången förbereds
8895: mon Law-länder. Konsumenttvister är i dessa grundligt vid domstolen. I Finland förekommer
8896: Iänder det viktigaste tillämpningsområdet för ingen förberedelse alls i tvistemål. Detta hinder
8897: grupptalan. Under de senaste åren har införan- upphör och förutsättningarna för att införa
8898: det av grupptalan också diskuterats i de nor- grupptalan förbättras på ett avgörande sätt när
8899: diska länderna, bl.a. vid Nordiska ministerrå- riksdagen godkänner revisionen av rättegångs-
8900: dets seminarium i maj i fjol, där också Finland förfarandet i tvistemål, som för närvarande är
8901: var representerat. En medlemsmotion har under behandling.
8902: väckts vid Nordiska rådet och enligt den bör Regeringen har för avsikt att skyndsamt
8903: rådet rekommendera att ministerrådet vidtar utreda möjligheterna att börja bereda lagstift-
8904: åtgärder för att stärka konsumentskyddet ge- ning om grupptalan. Enligt regeringens upp-
8905: nom att som nordiskt samarbete bereda lag- fattning är det skäl att beredningen sker i nära
8906: stiftning om grupptalan. Justitieministeriet har samarbete i synnerhet med Sverige. Införandet
8907: i sitt utlåtande Nr 1139/45/90 av 22.5.1990 av grupptalan förutsätter att rättegångsförfa-
8908: förordat förs1aget. Det svenska justitiedeparte- randet i tvistemål revideras så som regeringen
8909: mentet arrangerade den 20 november ett sam- har föreslagit.
8910: Helsingfors den 29 november 1990
8911:
8912: Justitieminister Tarja Halonen
8913: 1990 vp.
8914:
8915: Kirjallinen kysymys n:o 603
8916:
8917:
8918:
8919:
8920: Moilanen ym.: Palovammapotilaiden hoidon parantamiseksi tar-
8921: vittavista toimenpiteistä
8922:
8923:
8924: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8925: Maassamme hoidetaan erikoishoitoa tarvit- nettomuuden tapahtuessa hoitoyksiköt eivät
8926: sevia palovammapotilaita vain Helsingissä voisi tehokkaasti auttaa palovammapotilaita.
8927: Töölön sairaalassa ja Oulun yliopistollisessa Kuitenkin nykyisin sanotunlaisten onnetto-
8928: keskussairaalassa. Palovammapotilaiden teho- muuksien uhka on todellinen. Nykyinen vä-
8929: hoitopaikkoja on maassamme yhteensä vain himmäistarve olisi asiantuntijoiden mukaan jo
8930: kolme ja muita palovammojen erikoishoito- normaalioloissa tapahtuvia tehohoitoa vaati-
8931: paikkoja niin, että vain 30 erikoishoitoa tarvit- vien tapausten hoitamiseksi kaksi tehoyksik-
8932: sevaa palovammapotilasta voidaan hoitaa sa- köä.
8933: manaikaisesti. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8934: Kuitenkin jo hotelli- tai laiva palo, nestemäis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8935: tä kaasua kuljettavan auton räjähdys tai muu kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8936: onnettomuus yksinään voi aiheuttaa huomat- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8937: tavasti suuremmalle joukolle vakavia palovam-
8938: moja. Yhden palovammapotilaan hoito kestää
8939: noin kaksi kuukautta. Mihin pikaisiin t01mnn Hallitus ai-
8940: Suomesta puuttuu valtakunnallinen ohjelma koo ryhtyä erityis- ja tehohoitoa tarvit-
8941: palovammapotilaiden hoidon varalta. Tällai- sevien palovammapotilaiden hätkähdyt-
8942: nen suunnitelma tarvittaisiin kipeästi myös tävän huonon hoitokapasiteetin lisäämi-
8943: Suomessa. Sellainen on jo EY-mailla. seksi ja valtakunnallisen suunnitelman
8944: Paikkapulan ohella nykyiset yksiköt toimivat laatimiseksi palovammaonnettomuuk-
8945: jatkuvasti voimavarojensa äärirajoilla. Suuron- sien varalle?
8946: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
8947:
8948: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Jorma Fred
8949: Martti Tiuri Anna-Liisa Jokinen Sulo Aittaniemi
8950: Jukka Gustafsson Juhani Vähäkangas Marjatta Väänänen
8951: Tuula Linnainmaa Eino Siuruainen Matti Väistö
8952: Annikki Koistinen Liisa Jaakonsaari Tarja Kautto
8953: Sinikka H urskainen Riitta Kauppinen Kyllikki Muttilainen
8954: Pirkko Ikonen Ritva Vastamäki Raimo Vuoristo
8955: Riitta Jouppila Riitta Uosukainen Juhani Laitinen
8956: Mauri Pekkarinen Lea Mäkipää Claes Andersson
8957: Saara-Maria Paakkinen Heikki A. Ollila Kaarina Dromberg
8958: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
8959: Sirkka-Liisa Anttila Juho Sillanpää Kimmo Sarapää
8960: Sauli Niinistö Paavo Väyrynen Heli Astala
8961: Toimi Kankaanniemi Timo Roos Antti Kalliomäki
8962: Asko Apukka Marja-Liisa Löyttyjärvi Markku Lehtosaari
8963: Vappu Säilynoja
8964:
8965:
8966:
8967: 200070S
8968: 2 1990 vp. - KK n:o 603
8969:
8970:
8971:
8972:
8973: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8974:
8975: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Edellä mainittujen yksiköiden tehtävänä on
8976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ollut vastata maan eri puolilta olevien vaikei-
8977: olette 31 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn den palovammapotilaiden hoidosta, kehittää
8978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston palovamman hoitoa sekä jakaa tietoa palovam-
8979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mahoidon kehittämisestä maassamme. Muu-
8980: edustaja Moilasen ym. näin kuuluvasta kirjal- toin palovammojen hoito on Suomessa hajau-
8981: lisesta kysymyksestä n:o 603: tettu kaikkiin maamme sairaaloihin.
8982: Kirjallisessa kysymyksessä viitataan hotelli-
8983: Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai- tai laivapaloon, nestemäistä kaasua kuljettavan
8984: koo ryhtyä erityis- ja tehohoitoa tarvit- auton räjähdykseen tai muuhun onnettomuu-
8985: sevien palovammapotilaiden hätkähdyt- teen, joka voi aiheuttaa huomattavasti suurem-
8986: tävän huonon hoitokapasiteetin lisää- malle joukolle palovammoja. Suomessa katast-
8987: miseksi ja valtakunnallisen suunnitel- rofivalmius on toteutettu siten, että maamme
8988: man laatimiseksi palovammaonnetto- kaikissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on
8989: muuksien varalle? omat valmiussuunnitelmansa suuronnetto-
8990: muuksien varalta. Katastrofisuunnitelmat sisäl-
8991: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tävät yleiset ohjeet laajojen onnettomuuksien
8992: vasti seuraavaa: kuten kaasu-, säteily- ja myös palovammapoti-
8993: laiden hoidon järjestämisestä. Pelkästään palo-
8994: Erityistason sairaanhoitoa vaativien palo- vammojen hoitoon keskittyvän suunnitelman
8995: vammapotilaiden hoito on Suomessa keskitetty tekemistä ei Suomessa ole katsottu tarkoituk-
8996: lääkintöhallituksen antamalla yleiskirjeellä Hel- senmukaiseksi.
8997: singin yliopistollisen keskussairaalan Töölön Ohjeet katastrofivalmiussuunnitelmia varten
8998: sairaalaan ja Oulun yliopistolliseen keskussai- on uudistettu vuonna 1989. Lisäksi keskussai-
8999: raalaan. Töölön sairaalaan on valmistunut raalapiireillä ja lääneillä on omat alueelliset
9000: vuonna 1989 uusi palovammaosasto, jossa voi- suunnitelmansa, jotka on tarkoitus uudistaa
9001: daan hoitaa kahta tehohoitoa vaativaa palo- heti vuoden 1991 alussa sairaanhoitopiirien
9002: vammapotilasta ja neljää vuodeosastopalovam- aloittaessa toimintansa.
9003: mapotilasta. Osastolla hoidetaan kaikenikäisiä
9004: palovammapotilaita.
9005: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
9006:
9007: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
9008: 1990 vp. - KK n:o 603 3
9009:
9010:
9011:
9012:
9013: Tili Riksdagens Herr Talman
9014: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ning. Vid avdelningen vårdas brännskadepa-
9015: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tienter i alla åldrar.
9016: av den 31 oktober 1990 tili vederbörande De nämnda enheterna har haft i uppgift att
9017: medlem av statsrådet översänt avskrift av svara för vården av gravt brännskadade pati-
9018: följande av riksdagsman Moilanen m.fl. under- enter från olika delar av landet, att utveckla
9019: tecknade spörsmål nr 603: brännskadebehandlingen samt sprida informa-
9020: tion om utvecklingen av denna behandling i
9021: Finland. 1 övrigt är behandlingen av brännska-
9022: Vilka skyndsamma åtgärder ämnar dor utlokaliserad tili samtliga sjukhus i Fin-
9023: Regeringen vidta för att öka den alar- land.
9024: merande dåliga vårdkapaciteten beträf- I spörsmålet hänvisas tili hotell- och fartygs-
9025: fande de patienter med brännskador bränder, exploderande bilar som transporterar
9026: som är i behov av special- och inten- flytande gas eller andra olyckor som kan
9027: sivvård samt för utarbetande av en orsaka brännskador för en betydande mängd
9028: riksomfattande p1an för brännskade- människor. I Finland har katastrofberedskapen
9029: olyckor? genomförts så att landets alla sjukhus och
9030: hälsovårdscentraler har en egen beredskapsplan
9031: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- för storolyckor. Katastrofplanerna innehåller
9032: samt anföra följande: allmänna anvisningar om hur vården av pati-
9033: enter som utsatts för gas-, strålnings- eller
9034: Vården av patienter med brännskador som brännskador i samband med storolyckor skall
9035: kräver högspecia1iserad sjukvård har i Finland ordnas. Det har inte ansetts ändamålsen1igt att
9036: genom medicinalstyrelsens cirkulär koncentre- i vårt land utarbeta en pian som koncentrerar
9037: rats tili Tölö sjukhus inom Helsinfors univer- sig enbart på brännskadebehandling.
9038: sitetscentralsjukhus och centralsjukhuset vid Anvisningarna beträffande katastrofbered-
9039: Uleåborgs universitet. En ny brännskadeavdel- skapsplanerna reviderades 1989. Dessutom har
9040: ning blev fårdig vid Tölö sjukhus 1989, och centralsjukhusdistrikten och länen egna regio-
9041: avdelningen har kapacitet att vårda två patien- nala planer. A vsikten är att revidera dessa
9042: ter med brännskador som kräver intensivvård planer genast i början av 1991 då sjukvårdsdi-
9043: och fyra brännskadepatienter på vårdavdel- strikten inleder sin verksamhet.
9044: Helsingfors den 27 november 1990
9045:
9046: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
9047: 1990 vp.
9048:
9049: Kirjallinen kysymys n:o 604
9050:
9051:
9052:
9053:
9054: Moilanen ym.: Uusien lääkkeiden myyntilupahakemusten käsit-
9055: telyn nopeuttamisesta
9056:
9057:
9058: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9059:
9060: Suomessa uudet markkinoille tulevat lääk- hoidollista ja taloudellista ja myös vientiä
9061: keet vanhenevat lääkintöhallituksen myyntilu- heikentävää merkitystä.
9062: pahakemusruuhkissa, kun hakemusten käsitte- Lisäksi lääkintö- ja sosiaalihallituksen yhdis-
9063: ly kestää kahdesta neljään vuotta henkilöstö- tyessä tulee lääkevalvonnan organisaatio myös
9064: pulan vuoksi. Lääkintöhallituksessa vain kolme muuttumaan ja olisi tärkeätä, että tämä hallin-
9065: virkamie-stä käsittelee hakemuksia. Parhaillaan nollinen muutos ei ainakaan pitkittäisi entises-
9066: on päätöstä odottamassa 670~700 kappalet- tään myyntilupahakemusten käsittelyä.
9067: ta. Muissa pohjoismaissa vastaava menettely Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9068: kestää noin vuoden, mutta kiireisissä tapauk- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9069: sissa lääke saadaan markkinoille jopa kuukau- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9070: dessa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9071: Tämä myös lääkintöhallituksessa tiedostettu
9072: ongelma korjaantuu lähinnä lisävirkojen avul-
9073: la. Se aiheuttaa lääkkeiden markkinoille tulon Mihin pikaisiin tmmnn Hallitus ai-
9074: tarpeetonta myöhentymistä vuosilla ja vaikeut- koo ryhtyä uusien lääkkeiden myyntilu-
9075: taa siten mm. suomalaista lääkekehittelyä ja pahakemusmenettelyssä ilmenneiden
9076: suomalaisten lääkekeksintöjen pääsyä maail- viiveiden poistamiseksi ja käsittelyn no-
9077: manmarkkinoille. Käsittelyn viipymisellä on peuttamiseksi?
9078:
9079: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
9080:
9081: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Jorma Fred
9082: Juhani Vähäkangas Anna-Liisa Jokinen Sulo Aittaniemi
9083: Kyllikki Muttilainen Tuula Linnainmaa Eino Siuruainen
9084: Matti Väistö Annikki Koistinen Liisa Jaakonsaari
9085: Raimo Vuoristo Sinikka Hurskainen Martti Tiuri
9086: Tarja Kautto Riitta Kauppinen Riitta Jouppila
9087: Pirkko Ikonen Marjatta Väänänen Ritva Vastamäki
9088: Riitta Uosukainen Juhani Laitinen Mauri Pekkarinen
9089: Lea Mäkipää Claes Andersson Jukka Gustafsson
9090: Saara-Maria Paakkinen Heikki A. Ollila Tuure Junnila
9091: Kaarina Dromberg Kirsti Ala-Harja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9092: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen Sirkka-Liisa Anttila
9093: Juho Sillanpää Kimmo Sarapää Sauli Niinistö
9094: Paavo Väyrynen Heli Astala Toimi Kankaanniemi
9095: Sirpa Pietikäinen Timo Roos Antti Kalliomäki
9096: Asko Apukka Marja-Liisa Löyttyjärvi Markku Lehtosaari
9097:
9098:
9099:
9100:
9101: 200070S
9102: 2 1990 vp. - KK n:o 604
9103:
9104:
9105:
9106:
9107: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9108: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1989 myyntilupia myönnettiin 276 kappaletta
9109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja hylättiin 15 kappaletta. Tänä vuonna myön-
9110: olette 31 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn nettävien myyntilupien määrä on todennäköi-
9111: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sesti noin 220 kappaletta (hylättyjä 25-30).
9112: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 1989 oli
9113: edustaja Moilasen ym. näin kuuluvasta kirjal- 24 kuukautta, vaihdellen 16---32 kuukauteen.
9114: lisesta kysymyksestä n:o 604: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen käsitte-
9115: lyn yhteydessä on vuosittain yritetty saada
9116: Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai- lisäresursseja myyntilupahakemusten käsitte-
9117: koo ryhtyä uusien lääkkeiden myyntilu- lyyn. Viimeksi niitä on myönnetty 1.1.1984
9118: pahakemusmenettelyssä ilmenneiden (ylilääkäri, farmaseutti, konekirjoittaja), mikä
9119: viiveiden poistamiseksi ja käsittelyn no- sai aikaan myyntilupahakemusten käsittelyn
9120: peuttamiseksi? välittömän nopeutumisen vuonna 1984 (384
9121: päätöstä) verrattuna vuoteen 1983 (231). Sen
9122: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jälkeen on vuosittain käsiteltyjen hakemusten
9123: vasti seuraavaa: määrä laskenut hitaasti, mikä johtuu lähinnä
9124: hakemusaineiston huomattavasta laajentumi-
9125: Lääkintöhallituksessa lääkevalmisteiden sesta mm. kansainvälisten viranomaisvaatimus-
9126: myyntilupahakemusten arviointi muodostuu ten takia. Lisäksi jätettyjen myyntilupahake-
9127: neljästä osasta: farmaseuttis-kemiallisen, far- musten maara kasvoi jatkuvasti vuosina
9128: makologis-toksikologisen ja kliinisen dokumen- 1984--87. Myyntilupamaksujen nousu kaksin-
9129: taation sekä hinnan kohtuullisuuden arvioin- kertaiseksi lääkelain tullessa voimaan 1.1.1988
9130: nista. Kaksi ensin mainittua kokonaisuutta aiheutti sen, että hakemuksia jätettiin sitä
9131: arvioidaan lääkintöhallituksen alaisessa lääke- edeltävänä vuonna 1987 493 kappaletta, kun
9132: laboratoriossa, joka antaa lausuntonsa lääkin- määrä vuonna 1986 oli ollut 369.
9133: töhallitukselle. Lääkevalmisteiden kliinisen ar- Myyntilupahakemusten arviointi lääkintö-
9134: vioinnin suorittamiseen lääkintöhallituksen ap- hallituksessa suoritetaan hakemusten saapu-
9135: teekkitoimistossa osallistuu 3 ylilääkäriä. Ha- misjärjestyksessä eräitä harvinaisia poikkeuksia
9136: kemusten käsittelyssä työskentelee lisäksi 2 lukuun ottamatta (ns. priorisointimenettely).
9137: ylitarkastajaa (rekisteröintihallinto- ja hinta- Jonossa olevien hakemusten määrä on vuodes-
9138: asiat), 6 farmaseuttia, 2 tekstinkäsittelijää ja ta 1988 (837) jonkin verran laskenut vuoteen
9139: toimistosihteeri. Sama henkilöstö vastaa myös 1990 (702), koska vuosittain jätettyjen hake-
9140: mm. luvan saaneiden valmisteiden jatkuvasta musten määrä on pienentynyt huippuvuodesta
9141: turvallisuusvalvonnasta, uusilla lääkkeillä teh- 1987 alle 300:aan. Lääkintöhallitus on arvioi-
9142: tävien kliinisten tutkimusten valvonnasta, lääk- nut, että vuonna 1990 jätetään n. 250 uutta
9143: keiden markkinoinnin valvonnasta sekä osallis- hakemusta.
9144: tuu lääkevalvontaviranomaisten kansainväli- Kirjallisessa kysymyksessä pidetään tärkeä-
9145: seen yhteistyöhön. Yhteensä myyntilupahake- nä, ettei käynnissä oleva sosiaalihallituksen ja
9146: musten käsittelyyn osallistuu lääkintöhallituk- lääkintöhallituksen yhdistämisprosessi aina-
9147: sessa ja lääkelaboratoriossa noin 30 henkilöä. kaan pitkittäisi entisestään myyntilupahake-
9148: Muissa pohjoismaissa on myyntilupahakemus- musten käsittelyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon
9149: ten käsittelyssä huomattavasti enemmän henki- keskushallinnon uudelleenorganisointi pyritään
9150: löstöä, esim. Ruotsin lääkelaitoksessa yli 150 toteuttamaan siten, että lääkehuollon hallinto
9151: henkilöä. järjestetään sellaisella tavalla, joka luo edelly-
9152: Lääkevalmisteiden myyntilupahakemuksia tykset mm. myyntilupa-asioiden nykyistä no-
9153: oli 1.1.1990 jonossa osittain tai kokonaan peammalle, tehokkaammalle ja joustavammalle
9154: käsittelemättä 702 kappaletta, mikä oli noin käsittelylle. Jatkossa tullaan selvittämään mui-
9155: 10% vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna takin vaihtoehtoja lääkevalvontatoiminnan te-
9156: 1990 vp. - KK n:o 604 3
9157:
9158: hostamiseksi ja nopeuttamiseksi. Sosiaali- ja muassa myyntilupamenettelyn kehittämistä Eu-
9159: terveysministeriö on asettanut 6.6.1990 lääke- roopan taloudellisen integraatioprosessin ja kil-
9160: alan kilpailutoimikunnan, joka selvittää muun pailun tehostamisen näkökulmasta.
9161:
9162: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1990
9163:
9164: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
9165: 4 1990 vp. - KK n:o 604
9166:
9167:
9168:
9169:
9170: Till Riksdagens Herr Talman
9171: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Antalet helt eller delvis obehandlade ansök-
9172: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ningar om försäljningstillstånd för läkemedel
9173: av den 31 oktober 1990 till vederbörande var 702 stycken 1.1.1990, vilket var cirka 10%
9174: medlem av statsrådet översänt avskrift av mindre än ett år tidigare. År 1989 beviljades
9175: följande av riksdagsman Moilanen m.fl. under- 276 stycken och förkastades 15 stycken försälj-
9176: tecknade spörsmål nr 604: ningstillstånd. Antalet försäljningstillstånd som
9177: beviljas i år kommer sannolikt att vara 220
9178: Vilka brådskande åtgärder ämnar stycken (förkastade 25-30). Den genomsnitt-
9179: Regeringen vidta för att undanröja de liga behandlingstiden 1989 var 24 månader,
9180: dröjsmål som yppat sig vid förfarandet
9181: varierande mellan 16 och 32 månader.
9182: i fråga om ansökan om försäljningstill- 1 samband med behandlingen av statens
9183: stånd beträffande nya mediciner och för budgetproposition har man årligen försökt få
9184: att försnabba behandlingen av dessa tilläggsresurser för behandlingen av ansökning-
9185: ansökningar?' ar om försäljningstillstånd. Senast beviljades
9186: sådana resurser 1.1.1984 (överläkare, farma-
9187: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ceut, maskinskrivare), vilket åstadkom att be-
9188: samt anföra följande: handlingen av ansökningar om försäljningstill-
9189: Vid medicinalstyrelsen består bedömningen stånd omedelbart försnabbades år 1984 (384
9190: av ansökningarna om tillstånd för försäljning beslut) jämfört med 1983 (231). Därefter har
9191: av läkemedelspreparat av fyra delar: en bedöm- det antal ansökningar som behandlas per år
9192: ning av den farmaceutisk-kemiska, farmakolo- minskat sakta men säkert, närmast beroende
9193: gisk-toxikologiska och kliniska dokumentatio- på den betydande ökningen av mängden an-
9194: nen samt en bedömning av prisets rimlighet. sökningshandlingar bl.a. på grund av interna-
9195: De två förstnämnda helheterna bedöms vid tionella myndighetskrav. Dessutom ökade an-
9196: läkemedelslaboratoriet, som lyder under medi- talet inlämnade tillståndsansökningar kontinu-
9197: cinalstyrelsen. Läkemedelslaboratoriet avger erligt åren 1984-87. Fördubblingen av avgif-
9198: sitt utlåtande till medicinalstyrelsen. 1 den terna för försäljningstillstånd då läkemedelsla-
9199: kliniska bedömningen av läkemedelspreparaten gen trädde i kraft 1.1.1988 föranledde att
9200: vid medicinalstyrelsens apoteksbyrå deltar 3 antalet ansökningar som inlämnades under
9201: överläkare. Med behandlingen av ansökningar- föregående år var 493 stycken, medan antalet
9202: na arbetar dessutom 2 överinspektörer (regi- 1986 hade varit 369.
9203: streringsadministrativa frågor och prisfrågor), Bedömningen av tillståndsansökningar utförs
9204: 6 farmaceuter, 2 textbehandlare och en byrå- vid medicinalstyrelsen i den ordning ansök-
9205: sekreterare. Samma personai ansvarar bl.a. ningarna kommer in, bortsett från vissa säll-
9206: även för den kontinuerliga säkerhetsövervak- synta undantag (det s.k. prioriteringsförfaran-
9207: ningen i fråga om produkter som erhållit det). Antalet ansökningar i kö har sjunkit
9208: tillstånd, övervakningen av kliniska undersök- något från 1988 (837) till 1990 (702), eftersom
9209: ningar som utförs beträffande nya läkemedel, det antal ansökningar som inlämnas årligen har
9210: övervakningen av marknadsföringen av läke- minskat till under 300 jämfört med toppåret
9211: medel samt deltar i läkemedelsövervaknings- 1987. Medicinalstyrelsen har beräknat att ca
9212: myndigheternas internationella samarbete. Vid 250 nya ansökningar kommer att lämnas in
9213: medicinalstyrelsen och läkemedelslaboratoriet 1990.
9214: deltar sammanlagt cirka 30 personer i behand- 1 det skriftliga spörsmålet anses det viktigt
9215: lingen av ansökningar om försäljningstillstånd. att den pågående sammanslagningen av social-
9216: 1 de övriga nordiska länderna deltar avsevärt styrelsen och medicinalstyrelsen åtminstone in-
9217: fler anställda i behandlingen av ansökningar te ytterligare förlänger behandlingen av till-
9218: om försäljningstillstånd, t.ex. vid läkemedelsla- ståndsansökningarna. Avsikten är att genom-
9219: boratoriet i Sverige över 150 personer. föra omorganiseringen av social- och hälsovår-
9220: 1990 vp. - KK n:o 604 5
9221:
9222: dens centralförvaltning så att förvaltningen av försnabbas. Social- och hälsovårdsministeriet
9223: läkemedelsförsörjningen ordnas på ett sätt som tillsatte 6.6.1990 en kommission för konkurrens
9224: skapar förutsättningar för att bl.a. ärenden inom läkemedelsbranschen, viiken bl.a. skall
9225: som gäller försäljningstillstånd skall kunna utreda frågan om hur förfarandet angående
9226: behandlas snabbare, effektivare och smidigare försäljningstillstånd kan utvecklas, sett ur den
9227: än för närvarande. 1 fortsättningen kommer europeiska ekonomiska intergrationsprocessens
9228: även andra alternativ att utredas för att läke- och konkurrensfrämjandets synvinkel.
9229: medelsövervakningen skall effektiveras och
9230: Helsingfors den 29 november 1990
9231:
9232: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
9233: 1990 vp.
9234:
9235: Kirjallinen kysymys n:o 605
9236:
9237:
9238:
9239:
9240: Moilanen ym.: Ajanvarausten peruutuksen laiminlyönneistä ter-
9241: veyskeskuksissa
9242:
9243:
9244: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9245: Peruuttamattomista vastaanotolta poisjään- korvaamaan rahallisesti. Maksuvelvollisuus
9246: neistä on muodostunut viime vuosina merkit- saattaisi korjata tilannetta yhdessä valistuksen
9247: tävä avoterveydenhuollon ongelma etenkin kanssa, ja näin vältyttäisiin siltä kohtuutto-
9248: hammashuollossa mutta myös lääkäreiden vas- muudelta, että vähintäänkin 30 000-40 000
9249: taanotoilla. Jo yksistään Helsingin hammas- hoidon tarpeessa olevaa ihmistä jää ilman
9250: huollossa poisjäänneistä seuraa 7-8 miljoonan hoitoa vain sen tähden, että ajan varanneet
9251: markan tappiot vuositasolla ja Turussa noin 5 eivät vaivaudu peruuttamaan aikoja silloin,
9252: milj. markan tappiot, mitkä merkitsevät jo kun he eivät syystä tai toisesta pääse vastaan-
9253: useita hammaslääkärityövuosia. otolle tulemaan sovittuna aikana.
9254: Terveyskeskukset ovat yrittäneet korjata on- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9255: gelmaa valistuksen avulla, mutta ainakaan Hel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9256: singissä se ei näytä juurikaan auttaneen, vaikka kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9257: suurimittaisia ja huomattavia määriä varojakin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9258: vaatineita kampanjoita on järjestetty epäkoh-
9259: dan korjaamiseksi. Erityisesti peruuttamatta Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-
9260: tapahtuneet poisjäännit tuntuvat vaivaavan koo ryhtyä peruuttamattomista vastaan-
9261: nuoria ikäluokkia. oteilta poisjäänneistä johtuvien ongel-
9262: Olisi kohtuullista, että huolimattomuudesta mien korjaamiseksi ja mahdollisten pe-
9263: tai muusta vastaavasta syystä johtuva ajanva- ruutuksen laiminlyöntimaksujen ai-
9264: rauksen peruutuksen laiminlyönti joudutaan kaansaamiseksi?
9265: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
9266:
9267: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Jorma Fred
9268: Eino Siuruainen Matti Väistö Annikki Koistinen
9269: Sulo Aittoniemi Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen
9270: Tellervo Renko Pirkko Ikonen Ritva Vastamäki
9271: Raimo Vuoristo Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
9272: Anna-Liisa Jokinen Tarja Kautto Juhani Laitinen
9273: Martti Tiuri Mauri Pekkarinen Sinikka H urskainen
9274: Lea Mäkipää Kyllikki Muttilainen Claes Andersson
9275: Saara-Maria Paakkinen Heikki A. Ollila Kaarina Dromberg
9276: Kirsti Ala-Harja Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
9277: Sirkka-Liisa Anttila Juho Sillanpää Sauli Niinistö
9278: Paavo Väyrynen Toimi Kankaanniemi Timo Roos
9279: Antti Kalliomäki Asko Apukka Markku Lehtosaari
9280:
9281:
9282:
9283:
9284: 200070S
9285: 2 1990 vp. - KK n:o 605
9286:
9287:
9288:
9289:
9290: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9291: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Poisjäännit sovitulta vastaanotolta siitä il-
9292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, moittamatta ovat olleet myös julkisen keskus-
9293: olette 31 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn telun kohteena. Mielipiteet ovat jakautuneet
9294: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston valistustyön tehostamisen ja "sakkomaksu"-
9295: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- käytännön välillä. Myös muuhun lääkärin hoi-
9296: edustaja Moilasen ym. näin kuuluvasta kirjal- toon on esitetty käyntimaksua, jotta "tarpeet-
9297: lisesta kysymyksestä n:o 605: tomat" käynnit vähenisivät. Tällaiseen ei kui-
9298: tenkaan ole päädytty, vaan on toimittu perus-
9299: Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai- terveydenhuollon maksuttomuusperiaatteen
9300: koo ryhtyä peruuttamattomista vastaan- mukaan.
9301: atoilta poisjäänneistä johtuvien ongel- Väestön käyttäytymistä on muilla aloilla
9302: mien korjaamiseksi ja mahdollisten pe- pyritty ohjaamaan myös taloudellisilla seuraa-
9303: ruutuksen laiminlyöntimaksujen ai- muksilla. Tällainen ajatus sisältyy myös nyt jo
9304: kaansaamiseksi? hampaiston oikomislaitteiden korvaamisvelvol-
9305: lisuuteen ilmeisen huolimattomuuden ollessa
9306: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kyseessä. Vapaakuntakokeiluun liittyen ovat
9307: vasti seuraavaa: eräät kunnat esittäneet mahdollisuutta poiketa
9308: terveyskeskusmaksuasetuksesta siten, että vara-
9309: Potilaiden jääminen etukäteen ilmoittamatta tusta mutta käyttämättä jätetystä hammashoi-
9310: pois terveyskeskuksen hammashuollon hoito- toajasta voitaisiin periä kunnan harkitsema
9311: käynniitä on ilmeinen ongelma, jota on yritetty kohtuullinen korvaus, esimerkiksi 10 markan
9312: ratkaista eri tavoin. Pääasiallisena menetelmä- perusmaksu kaksinkertaisena. Sosiaali- ja ter-
9313: nä on ollut tehostettu valistustoiminta. Kan- veysministeriö on suhtautunut hakemukseen
9314: santerveyslakia säädettäessä asetettiin tavoit- myönteisesti. Koska muutos oikeuskanslerinvi-
9315: teeksi terveyskeskusten perusterveydenhuollon raston käsityksen mukaan kuitenkin edellyttää
9316: maksuttomuus potilaalle. Hammashuollossa kansanterveyslain maksuvaltuutussäännöksen
9317: maksuttomuus on kuitenkin toteutettu vain alle muuttamista, on kokeilu mahdollista aloittaa
9318: 17-vuotiaille kunnan asukkaille. Muusta lääkä- vapaakuntalainsäädännön täydentämisen yh-
9319: rinhoidosta poiketen aikuisikäisiltä hammaspo- teydessä tehtävän kansanterveyslain muutoksen
9320: tilailta on peritty hoidosta asetuksella säädetty voimaan saattamisen jälkeen. Terveydenhuol-
9321: maksu, jota on korotettu yleisen hintatason lon maksukysymykset liittyvät myös vireillä
9322: noustessa. olevaan valtionosuusuudistukseen.
9323: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1990
9324:
9325: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
9326: 1990 vp. - KK n:o 605 3
9327:
9328:
9329:
9330:
9331: Tili Riksdagens Herr Talman
9332:
9333: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har även varit föremål för offentlig debatt.
9334: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Åsikterna har gått isär emedan vissa föresprå-
9335: av den 31 oktober 1990 tili vederbörande kar en effektiverad upplysning och andra en
9336: medlem av statsrådet översänt avskrift av "bötesavgift". Besöksavgift har även föreslagits
9337: följande av riksdagsman Moilanen m.fl. under- för annan läkarvård för att de "onödiga"
9338: tecknade spörsmål nr 605: besöken skali minska. Denna praxis har dock
9339: inte införts, utan i stäliet har principen om
9340: Vilka åtgärder ämnar Regeringen avgiftsfri primärvård tillämpats.
9341: vidta i brådskande ordning för att rätta På andra områden har man dock även
9342: till problemen med icke meddelade tillgripit ekonomiska sanktioner i försök att
9343: uteblivanden från mottagningarna och påverka folks beteende. En dylik tanke ingår
9344: för införande av eventuella avgifter för redan i detta nu i skyldigheten att ersätta
9345: försummade avbeställningar? tandregleringsapparater när det är fråga om
9346: uppenbar vårdslöshet. I anknytning tili försö-
9347: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ket med frikommuner har vissa kommuner
9348: samt anföra följande: föreslagit möjligheten att avvika från förord-
9349: ningen om avgifter och ersättningar som skall
9350: Att patienter uteblir från tandvårdsbesök på uppbäras vid hälsovårdscentral så att en skälig
9351: hälsocentralerna utan att i förväg meddela ersättning, tili exempel grundavgiften om 10
9352: detta är ett uppenbart problem som man har mark fördubblad som kommunen bestämmer
9353: försökt lösa på olika sätt. Den huvudsakliga kan uppbäras för en bestälid men outnyttjad
9354: metoden har varit en effektiverad upplysnings- tid för tandvård. Social- och hälsovårdsminis-
9355: verksamhet. En målsättning i samband med att teriet har förhåliit sig positiv tili ansökningen.
9356: folkhälsolagen stiftades var att primärvården Eftersom en dylik ändring dock enligt justitie-
9357: vid hälsovårdscentralerna skall vara avgiftsfri kanslersämbetets uppfattning förutsätter en
9358: för patienterna. A vgiftsfri tandvård har dock ändring av folkhälsolagens stadgande om rät-
9359: genomförts endast för kommuninvånare under ten att uppbära avgifter, kan försöket inledas
9360: 17 år. Till skillnad från annan läkarvård har en först efter att en sådan ändring av folkhälso-
9361: a,vgift enligt förordning uppburits av tandlä- lagen som görs i anknytning tili komplettering-
9362: karpatienter i vuxen ålder, och denna avgift en av lagstiftningen om frikommuner träder i
9363: har höjts i takt med att den alimänna prisnivån kraft. Frågorna kring avgifter för hälsovård
9364: stigit. anknyter också tili den aktuelia revideringen av
9365: Det faktum att folk uteblir från en överens- statsandelarna.
9366: kommen mottagning utan att meddela om det
9367: Helsingfors den 29 november 1990
9368:
9369: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
9370: 1990 vp.
9371:
9372: Kirjallinen kysymys n:o 606
9373:
9374:
9375:
9376:
9377: Jääskeläinen: Kalatalouskoulun perustamisesta Simon kuntaan
9378:
9379:
9380: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9381:
9382: Kuusamon ammatillisen kurssikeskuksen toi- louskoulutuksen vakinaistamiseksi. Lapin lää-
9383: mesta järjestettiin Simossa ensimmäinen kala- ninhallituksen työryhmä on esittänyt
9384: talousyrittäjän kaksivuotinen kurssi vuosina 30.10.1989 valmistuneessa muistiossaan kalata-
9385: 1986----1988. lousoppilaitoksen perustamista Simoon. Kaik-
9386: Toinen kalatalousyrittäjän tutkintoon täh- keen edellä sanottuun viitaten kunnanhallitus
9387: täävä kurssi aloitettiin Simossa 2.2.1989 Län- pitää tärkeänä, että kalatalouskoulutus saa-
9388: sipohjan ammatillisen kurssikeskuksen toimes- daan Pohjois-Suomessa vakinaiselle kannalle.
9389: ta. Koulutus sisältyy Lapin aikuiskoulutusko- Perinteisenä kalatalouspitäjänä Simon kunta
9390: keiluun (Laiko) ja sisältää myös koulutusyh- tarjoaa hyvät edellytykset koulun sijoittamisek-
9391: teistyötä Norjassa Lofooteilla sijaitsevan kala- si kunnan alueelle. Myös Perämeren rannikko
9392: talouskoulun kanssa. ja Simojoki sekä kaikki kalastuksen ja kalata-
9393: Kurssin tavoitteena on se, että sen hyväksy- louden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet
9394: tysti suorittanut tuntee kalatalouden perusteet kunnassa lisäävät ja parantavat pysyvän kala-
9395: ja hallitsee kalatalousammatin harjoittamisessa talouskoulutuksen sijoittamisedellytyksiä kun-
9396: tarvittavat tiedot ja taidot sekä kalanviljelyn taan.
9397: keskeiset menetelmät. Lisäksi kurssin suoritta- Oppilaitoksen taustayhteisönä tulee toimi-
9398: neilla on perustiedot yrittämiseen liittyvistä maan Länsipohjan ammatillisen koulutuksen
9399: tehtävistä, yrityksen perustamisesta ja kannat- kuntainliitto.
9400: tavan yrityksen vaatimuksista. Alkanut kalata- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9401: lousyrittäjäkurssi on kaksivuotinen. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9402: Kunnan toimesta on kalatalousyrittäjäkurs- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9403: sille varattu tarpeelliset kurssitilat Kunta on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9404: myös majoittanut kaikki ne kurssille tulleet
9405: oppilaat, jotka eivät voi asua omassa asunnos- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9406: saan. ryhtyä kalatalouskoulun perustamiseksi
9407: Kunta on ryhtynyt toimenpiteisiin kalata- Simon kuntaan?
9408: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
9409:
9410: Keijo Jääskeläinen
9411:
9412:
9413:
9414:
9415: 200070S
9416: 2 1990 vp. - KK n:o 606
9417:
9418:
9419:
9420:
9421: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9422:
9423: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuitenkin valmistuu työmarkkinoille nykyistä
9424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, enemmän koulutuksen suorittaneita henkilöitä.
9425: olette 31 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn Kalatalouden peruslinjan nykyinen mitoitus
9426: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston pohjautuu 1980-luvun alkupuolella tehtyyn sel-
9427: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vitykseen kalatalouden eri sektorien tulevasta
9428: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta työvoiman tarpeesta. Tähän mennessä selvityk-
9429: kirjallisesta kysymyksestä n:o 606: sen mukainen kalatalouden peruslinjan mitoi-
9430: tus on osoittautunut oikeaksi. Vuosituhannen
9431: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lopun työvoimatarpeen arvioimiseksi ammatti-
9432: ryhtyä kalatalouskoulun perustamiseksi kasvatushallitus on käynnistänyt uuden selvi-
9433: Simon kuntaan? tystyön.
9434: Vasta kun tämän selvityksen tulokset ovat
9435: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- talvella 1991 käytettävissä, voidaan arvioida,
9436: taen seuraavaa: onko kalatalouden peruslinjan mitoitusta aihet-
9437: ta tarkistaa siten, että kalatalouden aloitus-
9438: Keskiasteen kalatalouskoulutusta annetaan paikkoja lisättäisiin Pohjois-Suomessa.
9439: Valtion kalatalousoppilaitoksessa Paraisilla ja Kalatalouden peruslinjan hakijamäärät ovat
9440: Enonkosken kalatalousoppilaitoksessa lähellä viime vuosina jonkin verran laskeneet. Tällä
9441: Savonlinnaa. Paraisilla opetusta annetaan sekä hetkellä ne vastaavat suhteellisen hyvin aloitus-
9442: suomen että ruotsin kielellä. paikkojen määriä, joten sen takia ei ole tarvetta
9443: Paraisilla voi suorittaa kaksivuotisen kalave- nuorisokoulutuksen mitoituksen lisäämiseen ja
9444: denhoitajan, kalastajan, kalanviljelijän ja ka- uuden oppilaitoksen perustamiseen.
9445: lanjalostajan tutkinnon sekä nelivuotisen opis- Edellä sanotun perusteella opetusministeriö
9446: toasteen tutkinnon (iktyonomi). Enonkoskella katsoo, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituksen-
9447: on mahdollisuus opiskella kalanviljelijäksi. mukaista perustaa Simoon nuorille tarkoitettua
9448: Molemmat oppilaitokset ottavat opiskelijoita kalatalouden peruskoulutusta antavaa itsenäis-
9449: eri puolilta maata. Niin ikään molemmat op- tä oppilaitosta. Ministeriö katsoo kuitenkin
9450: pilaitokset antavat myös aikuiskoulutusta. Val- Lapin aikuiskoulutuskokeilussa saatujen hy-
9451: tion kalatalousoppilaitoksen aikuiskoulutus- vien kokemusten perusteella, että kalatalouden
9452: osasto on tarkoitettu palvelemaan myös Poh- aikuiskoulutusta Simossa on tarvetta jatkaa ja
9453: jois-Suomen tarpeita. kehittää edelleen. Länsipohjan ammatillisen
9454: Kalatalousoppilaitoksista valmistuneille ovat koulutuksen kuntainliiton ylläpitämä koulutus-
9455: eniten työpaikkoja tarjonneet kalanviljelylai- yksikkö voisi yhteistyössä Valtion kalatalous-
9456: tokset, kalatalousalan neuvontajärjestöt, kalan- oppilaitoksen kanssa järjestää Pohjois-Suomen
9457: jalostus- ja kalakauppa sekä kalataloushallinto. tarpeita varten aikuisille tarkoitettua kalatalou-
9458: Muita tärkeitä työnantajia ovat olleet kunnat, den ammatillista peruskoulutusta. Tämä ei
9459: kalan tu tkim uslai tokset, vesiensuojelu yhdisty k- edellytä uuden oppilaitoksen perustamista.
9460: set, metsähallinto sekä vesi- ja kalatalousalan Koulutusta on tarkoituksenmukaista järjestää
9461: konsulttiyritykset. Pääosa alan työpaikoista on monimuoto- ja etäopiskeluna sekä käyttäen
9462: Etelä- ja Keski-Suomessa. hyväksi työharjoittelumahdollisuuksia alueella
9463: Ammattikasvatushallituksen vuosi sitten sijaitsevissa tuotantolaitoksissa. Opiskelijan
9464: suorittaman selvityksen mukaan 85 % keskias- edun mukaista on, että suoritetusta perustut-
9465: teen kalatalouskoulutuksen 1980-luvulla suorit- kinnosta antaa todistuksen Valtion kalatalous-
9466: taneista on alan töissä ja runsaat 5 % suorittaa oppilaitos.
9467: kalatalousalan jatko-opintoja. Lähivuosina
9468:
9469: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1990
9470:
9471: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
9472: 1990 vp. - KK n:o 606 3
9473:
9474:
9475:
9476:
9477: Tili Riksdagens Herr Talman
9478:
9479: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de närmaste åren kommer allt flera utbildade
9480: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse personer ut på marknaden.
9481: av den 31 oktober 1990 tili vederbörande Den nuvarande dimensioneringen av grund-
9482: medlem av statsrådet översänt en avskrift av linjen för fiskeri grundar sig på en utredning
9483: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen från början av 1980-talet angående arbets-
9484: undertecknade spörsmål nr 606: kraftsbehovet inom de o1ika sektorerna av
9485: fiskeri. Hittills har dimensioneringen enligt
9486: Vilka åtgärder ämnar Regeringen utredningen visat sig vara riktig. För att
9487: vidta för att en 1äroanstalt i fiskeri skall utvärdera arbetskraftsbehovet fram tili utgång-
9488: inrättas i Simo kommun? en av detta årtusende har yrkesutbildningssty-
9489: relsen igångsatt en ny utredning.
9490: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt Först när resultaten av utredningen finns
9491: följande: tillgängliga vintern 1991 kan man bedöma om
9492: det finns skäl att justera dimensioneringen av
9493: Utbildning på mellanstadiet i fiskeri ges vid grundlinjen inom fiskeri så att antalet nybör-
9494: Statens fiskeriläroanstalt i Pargas och Enonkos- jarplatser utökas i norra Finland.
9495: ki fiskeriläroanstalt nära Nyslott. 1 Pargas ges Antalet sökande till grundlinjen inom fiskeri
9496: undervisningen både på finska och svenska. har sjunkit något under de senaste åren. För
9497: 1 Pargas kan man efter två års studier närvarande motsvarar det relativt väl antalet
9498: avlägga examen för fiskvattensskötare, fiskare, nybörjarplatser, varför det inte finns något
9499: fiskodlare samt efter fyra års studier iktyonom- behov att öka antalet nybörjarp1atser inom
9500: examen på institutnivå. 1 Enonkoski är det utbildningen på ungdomsstadiet eller att inrätta
9501: möjligt att studera tili fiskodlare. en ny läroanstalt.
9502: Bägge läroanstalter antar studerande från Med anledning av det anförda anser under-
9503: olika delar av landet. Likaledes ger bägge visningsministeriet att det i detta skede inte är
9504: läroanstalter även vuxenutbildning. Vuxenut- ändamålsenligt att i Simo inrätta en självstän-
9505: bildningsavdelningen vid Statens fiskeriläroan- dig fiskeriläroanstalt som ger grundutbildning
9506: stalt är avsedd att även betjäna behoven i norra åt unga. På basis av de goda erfarenheterna av
9507: Finland. försöken med vuxenutbildning i Lappland an-
9508: Åt dem som har utexaminerats från fiskeri- ser ministeriet dock att det finns ett behov att
9509: läroanstalterna har i främsta hand fiskodlings- i Simo fortsätta och utveckla vuxenutbildning-
9510: anstalterna, rådgivningsorganisationerna inom en inom fiskeri. Den utbildningsenhet för yr-
9511: fiskeri, fiskförädlings- och fiskhandeln samt kesutbildning som upprätthålls av kommunför-
9512: fiskeriförvaltningen erbjudit arbetsplatser. An- bundet Länsipohja kunde i samarbete med
9513: dra viktiga arbetsgivare har varit kommunerna, Statens fiskeriläroanstalt för att tillgodose be-
9514: fiskforskningsanstalterna, vattenskyddsföre- hoven i norra Finland ordna grundläggande
9515: ningarna, forstförvaltningen samt olika kon- yrkesutbildning för vuxna inom fiskeri. Detta
9516: sultföretag inom vattenhushållning och fiskeri. förutsätter dock inte att en ny 1äroanstalt
9517: Huvuddelen av arbetsplatserna i branschen inrättas. Det är ändamå1senligt att ordna ut-
9518: finns i södra och mellersta Finland. bildningen i form av flerforms- och fjärrunder-
9519: Enligt en utredning av yrkesutbildningssty- visning. Vidare bör man utnyttja möjligheterna
9520: relsen för ett år sedan befinner sig 85 % av dem tili arbetspraktik vid produktionsanläggningar-
9521: som under 1980-talet har slutfört fiskeriutbild- na i regionen. Det ligger i de studerandes
9522: ning på mellanstadiet i arbete, och drygt 5 % intresse att Statens fiskeriläroanstalt ger betyg
9523: bedriver fortsatta studier inom fiskeri. Under för de grundexamina som avläggs.
9524:
9525: Helsingfors den 5 december 1990
9526:
9527: Minister Anna-Liisa Kasurinen
9528: 1990 vp.
9529:
9530: Kirjallinen kysymys n:o 607
9531:
9532:
9533:
9534:
9535: Ajo ym.: Evankelis-luterilaisen kirkon palvelussuhdeasuntojen
9536: vuokratason alentamisesta
9537:
9538:
9539: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9540:
9541: Laki evankelis-luterilaisen kirkon palkkaus- tijoita sekä vastavalmistuneita työntekijöitä ja
9542: lain kumoamisesta (391/90) tuli voimaan 1 viranhaltijoita, joilla ei ole taloudellisia mah-
9543: päivänä elokuuta 1990. Samalla seurakuntien dollisuuksia hankkia vapailta markkinoilta
9544: kaikki virat siirtyivät luontoisetupalkkauksesta vuokra- tai omistusasuntoa. Toisaalta kirkko-
9545: kokonaispalkkaukseen ja viranhaltijat seura- hallituksen päättämän vuokratason soveltami-
9546: kuntien vuokralaisiksi. nen tulee tyhjentämään myös maaseudun ja
9547: Lain täytäntöönpano-ohjeissa kirkkohallitus syrjäseutujen pappilat, koska niille määrätään
9548: yksipuolisesti esitti asuntojen vuokraperusteek- korkeammat vuokraperusteet kuin esimerkiksi
9549: si käypää vuokraa eli vapaarahoitteisten asun- kunnanlääkärin, opettajan tai varuskunta- ja
9550: tojen vuokratasoa. Tämä on vastoin lain val- vankilaviranomaisen palvelussuhdeasunnoille.
9551: mistelussa eduskunnalle esitettyä kirjallista ma- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9552: teriaalia (HE n:o 229/1989 vp.), jossa vuokran tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9553: määräytymisperusteiksi esitetään valtion palve- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9554: lussuhdeasuntojen vuokrausperusteet jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9555: Kirkkohallituksen täytäntöönpano-ohjeiden
9556: määrittelemä vuokrataso merkitsee evankelis-
9557: luterilaisen kirkon palveluksessa olevien viran- Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
9558: haltijoiden palvelussuhdeasuntojen vuokrien tus aikoo omalta osaltaan ryhtyä, jotta
9559: osalta huomattavaa poikkeamista muusta jul- evankelis-luterilaisen kirkon työnteki-
9560: kisesta sektorista, jotka noudattavat valtion jöiden ja viranhaltijoiden palvelussuh-
9561: palvelussuhdeasuntojen vuokraperusteita (val- deasuntojen vuokraperusteet määräytyi-
9562: tio, kunnat ja ortodoksinen kirkkokunta). sivät samojen perusteiden mukaan kuin
9563: Erityisesti korkeat vuokrat koskettavat seu- muussa julkisessa hallinnossa ja vuok-
9564: rakuntien palveluksessa olevia pienipaikkaisia raperusteissa otettaisiin huomioon pal-
9565: ja nuoria perheeliisiä työntekijöitä ja viranhal- velussuhdeasunnon luonne?
9566:
9567: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
9568:
9569: Aimo Ajo Sakari Valli
9570: Raimo Vuoristo Gustav Björkstrand
9571:
9572:
9573:
9574:
9575: 200070S
9576: 2 1990 vp. - KK n:o 607
9577:
9578:
9579:
9580:
9581: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9582: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijoiden
9583: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kokonaispalkkausjärjestelmää koskevan halli-
9584: olette 1 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn tuksen esityksen (HE n:o 229/1989 vp.) perus-
9585: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston teluissa todetaan nimenomaisesti, että virka-
9586: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- asuntoihin sovellettaisiin huoneenvuokralain
9587: edustaja Aimo Ajon ym. näin kuuluvasta kir- säännöksiä. Tämä merkitsee myös sitä, että
9588: jallisesta kysymyksestä n:o 607: huoneenvuokralain nojalla annettua, edellä
9589: mainittua valtioneuvoston tasoyleisohjetta so-
9590: Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli- vellettaisiin yleisohjeessa mainituilla paikka-
9591: tus aikoo omalta osaltaan ryhtyä, jotta kunnilla niihin viranhaltijoihin, jotka siirtyvät
9592: evankelis-luterilaisen kirkon työnteki- kokonaispalkkaukseen ja asuvat palvelussuh-
9593: jöiden ja viranhaltijoiden palvelussuh- deasunnossa. Edellä sanottu osoittaa, ettei ko-
9594: deasuntojen vuokraperusteet määräytyi- konaispalkkausjärjestelmää koskevan hallituk-
9595: sivät samojen perusteiden mukaan kuin sen esityksen perusteluista huolimatta tarkoi-
9596: muussa julkisessa hallinnossa ja vuok- tuksena ole ollut säätää kokonaispalkkaukseen
9597: raperusteissa otettaisiin huomioon pal- siirtyvien kirkon viranhaltijoiden vuokriin so-
9598: velussuhdeasunnon luonne? vellettavaksi valtioneuvoston yleisohjeita val-
9599: tion palvelussuhdeasuntojen vuokrien määrää-
9600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- misperusteista ja vuokrien määräämisessä käy-
9601: vasti seuraavaa: tettävistä vuokratasoista. Sen sijaan on tarkoi-
9602: tettu senhetkisen tilanteen mukaan valtioneu-
9603: Evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslaki voston huoneenvuokralain nojalla antamaa
9604: (1035/83), jäljempänä palkkauslaki, kumottiin päätöstä yleisohjeeksi keskuslämmitysasuntojen
9605: evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijoiden kohtuullisista vuokrista eräillä paikkakunnilla
9606: kokonaispalkkausjärjestelmää koskevalla lain- (1016/88). Tätä yleisohjetta vastaa aikaisemmin
9607: säädännöllä, joka tuli voimaan 1 päivänä elo- mainittu vuonna 1989 annettu tasoyleisohje.
9608: kuuta 1990. Palkkauslain kumoamisella ja Hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä
9609: kirkkolakiin tehdyillä lisäyksillä palkkauslain eduskunnassa onkin esitetty lakiehdotuksen pe-
9610: alaiset viranhaltijat, papit, lehtorit, kanttorit ja rusteluissa olevan valtioneuvoston päätöksen
9611: diakonian viranhaltijat, saatettiin palkkauksen virheellisen nimen korjaamista, mitä kuiten-
9612: rakenteen ja asumisvelvollisuuden suhteen vir- kaan ei ole tapahtunut.
9613: kasäännön alaisuuteen ja samaan asemaan Kirkkohallituksen kokonaispalkkausjärjes-
9614: kuin muutkin seurakunnan viranhaltijat ja telmää koskevien lakien täytäntöönpanosta an-
9615: työntekijät. Niille viranhaltijoille, jotka sitä tamia yleiskirjeitä 10/1990 ja 16/1990 ei voida
9616: haluavat, taattiin oikeus pysyä edelleen luon- edellä oleva huomioon ottaen siten pitää, kuten
9617: taisetupalkkauksessa. kirjallisessa kysymyksessä esitetään, eduskun-
9618: Seurakuntien virkasäännön alaisille viranhal- nalle lain valmistelussa esitetyn kirjallisen ma-
9619: tijoilleen ja myös työntekijöilleen vuokraamien teriaalin vastaisina.
9620: asuntojen vuokrasuhteisiin on sovellettu huo- Kirkkohallituksen yleiskirjeen 10/1990 mu-
9621: neenvuokralain (653/87) säännöksiä. Huoneen- kaan kokonaispalkkaukseen siirtyvien viran-
9622: vuokralain mukaan asuinhuoneiston vuokran haltijoiden palvelussuhdeasunnoista olisi perit-
9623: tulee olla kohtuullinen, mistä ja huoneiston tävä paikkakunnalla kohtuullinen käypä vuok-
9624: vuokra-arvoa korottavista ja alentavista perus- ra, jonka määräämisessä soveltuvin osin nou-
9625: teista valtioneuvosto voi antaa tasoyleisohjeen. datettaisiin valtioneuvoston vuosittain antamaa
9626: Kuluvana vuonna sovellettava valtioneuvoston tasoyleisohjetta. Yleiskirjeen mukaan edelleen
9627: päätös tasoyleisohjeeksi asuinhuoneistojen asunnon vuokra voi kuitenkin viranhaltijalle
9628: kohtuullisista vuokrista eräillä paikkakunnilla määrätystä asumisvelvollisuudesta, työolosuh-
9629: (1379/89) on tullut voimaan 1 päivänä huhti- teiden asumiselle aiheuttamista haitoista ja
9630: kuuta 1990. muista erityisistä syistä olla alempi kuin edellä
9631: 1990 vp. - KK n:o 607 3
9632:
9633: mainittu käypä vuokra, kuitenkin vähintään jen vuokrien määrääruisperusteet ovat kirkon
9634: verotusarvon mukainen. ja sen työntekijöiden välinen asia. Jotta valtion
9635: Kirkkohallituksen mainitut yleiskirjeet ovat palvelussuhdeasuntojen vuokrien määrääruis-
9636: luonteeltaan ohjeellisia. Seurakunnalla ja viran- perusteista annettua valtioneuvoston päätöstä
9637: haltijalla on siten mahdollisuus edellä maini- voitaisiin soveltaa kirkon palvelussuhdeasunto-
9638: tuissa rajoissa sopia palvelussuhdeasunnon jen vuokriin, tulisi hallituksen käsityksen mu-
9639: vuokrasta. kaan kirkkolakiin ottaa valtuussäännös tällai-
9640: Mitä kysymykseen muutoin tulee hallitus sesta menettelystä. Aloiteoikeus kirkkolain
9641: katsoo, että seurakuntien palvelussuhdeasunto- muuttamiseen kuuluu kirkolliskokoukselle.
9642:
9643: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1990
9644:
9645: Opetusministeri Ole Norrback
9646: 4 1990 vp. - KK n:o 607
9647:
9648:
9649:
9650:
9651: Till Riksdagens Herr Talman
9652: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen om totallönesystemet för tjänsteinnehavarna
9653: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse vid den evangelisk-lutherska kyrkan (RP nr
9654: av den 1 november 1990 till vederbörande 229/1989 rd.) fastslås det uttryckligen att stad-
9655: medlem av statsrådet översänt en avskrift av gandena i hyreslagen bör tillämpas på tjänste-
9656: följande av riksdagsman Aimo Ajo m.fl. un- bostäder. Detta innebär även att nämnda stats-
9657: dertecknade spörsmål nr 607: rådsbeslut om allmänna anvisningar om hyres-
9658: nivån som utfärdades med stöd av hyreslagen
9659: Vilka brådskande åtgärder ämnar på de orter som nämns i anvisningarna skall
9660: Regeringen för egen del vidta för att tillämpas på de tjänsteinnehavare som övergår
9661: hyresgrunderna angående tjänstebostä- till en totalavlöning och bor i tjänstebostad.
9662: derna för arbetstagare och tjänsteinne- Trots motiveringen i regeringspropositionen
9663: havare vid den evangelisk-lutherska om totallönesystemet visar detta att avsikten
9664: kyrkan fastställs enligt samma grunder inte har varit att stadga om att statsrådets
9665: som inom den övriga offentliga förvalt- allmänna anvisningar om grunderna för fast-
9666: ningen och att tjänstebostadens karak- ställande av hyrorna i statens tjänstebostäder
9667: tär beaktas i hyresgrunderna? och den hyresnivå som används när hyrorna
9668: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt skall faställas tillämpas på hyrorna för de
9669: följande: kyrkliga tjänsteinnehavare som övergår till
9670: Lönelagen för evangelisk-lutherska kyrkan totallönesystemet. I situationen vid den tid-
9671: (1035/83), nedan lönelagen, upphävdes genom punkten avses däremot statsrådets beslut inne-
9672: en lagstiftning om ett totallönesystem för tjän- hållande allmän anvisning om skäliga hyror för
9673: steinnehavarna vid evangelisk-lutherska kyr- bostäder med centralvärme på vissa orter
9674: kan. Den trädde i kraft den 1 augusti 1990. (1016/88). Denna allmänna anvisning motsva-
9675: Genom upphävningen av lönelagen och vissa rar anvisningarna om hyresnivån som utfärda-
9676: tillägg till kyrkolagen underställdes de till des 1989. Vid utskottsbehandlingen i riksdagen
9677: lönelagen hörande tjänsteinnehavarna, präster- av regeringens proposition föreslogs att den
9678: na, lektorerna, och tjänsteinnehavarna inom felaktiga benämningen av statsrådets beslut i
9679: diakonin tjänstereglementet vad beträffar löne- motiveringen till lagförslaget skulle rättas till.
9680: strukturen och boendeskyldigheten. De åtnju- Så har dock inte skett.
9681: ter numera samma ställning som församlingens Med hänsyn till vad som anförts kan kyrko-
9682: övriga tjänsteinnehavare och arbetstagare. De styrelsens cirkulär 10/1990 och 16/1990 angåen-
9683: tjänsteinnehavare som så önskade garanterades de verkställigheten av lagarna om totallönesys-
9684: rätten att stanna kvar inom lönesystemet med temet, på det sätt som i det skriftliga spörsmå-
9685: naturaförmåner. let föreslås, inte anses stå i strid med det
9686: Stadgandena i lönelagen (653/87) har tilläm- skriftliga materialet som framfördes till riksda-
9687: pats på de tjänstemän och även på de hyres- gen vid lagberedningen.
9688: förhållanden gällande bostäder som uthyrs till Enligt kyrkostyrelsens cirkulär 10/1990 bör
9689: arbetstagarna som lyder under församlingarnas en skälig, gångbar hyra uppbäras för sådana
9690: tjänstereglemente. Enligt hyreslagen skall hyran tjänsteinnehavares bostäder som övergår till
9691: i en hyresbostad vara skälig. Statsrådet kan totalavlöning. När den fastställs bör i tillämp-
9692: meddela allmänna anvisningar om skäligheten liga delar statsrådets årliga allmänna anvisning-
9693: och om grunder som inverkar höjande och ar om hyresnivån efterföljas. Enligt cirkuläret
9694: sänkande på hyresvärdet. Det statsrådsbeslut kan vidare hyran för bostaden, på grund av
9695: innehållande allmänna anvisningar om skäliga tjänsteinnehavarens boendeskyldighet, de olä-
9696: hyror för bostadslägenheter på vissa orter genheter som arbetsförhållandena förorsakar
9697: (1379/89) som tillämpas i år trädde i kraft den boendet och av andra särskilda skäl, vara lägre
9698: 1 april 1990. än nämnda gångbara hyra, dock minst lika hög
9699: I motiveringen till regeringens proposition som beskattningsvärdet.
9700: 1990 vp. - KK n:o 607 5
9701:
9702: Kyrkostyrelsens cirkulär är riktgivande till dess arbetstagare. För att statsrådets beslut om
9703: sin karaktär. Församlingen och tjänsteinneha- fastställande av grunderna för hyrorna i tjän-
9704: varen har sålunda möjlighet att inom ramen för stebostäder skall kunna tillämpas på hyrorna
9705: det anförda avtala om hyran för tjänstebosta- för kyrkans tjänstebostäder bör, enligt rege-
9706: den. ringens uppfattning, till kyrkolagen fogas ett
9707: Vad spörsmålet för övrigt beträffar, anser fullmaktsstadgande om ett sådant förfarande.
9708: regeringen att grunderna för fastställande av Rätten att ta initiativ till en ändring av
9709: hyrorna för församlingarnas tjänstebostäder är kyrkolagen hör till kyrkomötet.
9710: en fråga som skall avgöras mellan kyrkan och
9711:
9712: Helsingfors den 29 november 1990
9713:
9714: Undervisningsminister Ole Norrback
9715: 1990 vp.
9716:
9717: Kirjallinen kysymys n:o 608
9718:
9719:
9720:
9721:
9722: Pohjanoksa ym.: Verotulomenetysten korvaamisesta Eurajoen
9723: kunnalle harkintaverotuksesta luovuttaessa
9724:
9725:
9726: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9727:
9728: Eurajoki on pieni kunta eteläisessä Satakun- lisuuden Voima Oy:n harkinnalla määrätyistä
9729: nassa. Kunnan väkiluku vuonna 1950 oli 6 350, kunnallisverotuloista on noin 87 % kertynyt
9730: mutta laski vuoteen 1974 aina 5 200 henkilöön liiketulon harkinnasta ja vain noin 13 % on
9731: ja on vasta 1980-luvun lopulla noussut yli kertynyt kiinteistötulon harkinnasta.
9732: 6 OOO:n. Myöskään veropohjan laajentaminen ei tuo
9733: Kunnan taloutta on edistänyt kunnan alu- kompensaatiota Eurajoen kunnalle, sillä vero-
9734: eella olevan Teollisuuden Voima Oy:n maksa- vuosina 1984---1989 Teollisuuden Voima Oy:n
9735: mat verot. Kunta on kehittänyt omaa infrast- osuus kunnan liikeveroäyreistä on ollut noin
9736: ruktuuriaan yhteistyössä ko. teollisuuslaitoksen 90%.
9737: kanssa. Kunnassa asuu pysyvästi noin 100 Harkintaverotuksen poistuminen merkitsee
9738: TVO:n työntekijää. Eurajoen kunnan veroäyrissä 6,3 penniä, ja
9739: Teollisuuden Voima Oy:n Eurajoen kunnalle näin Eurajoki seurauksien suhteen on täysin
9740: maksamat verotulot ovat olleet ratkaisevassa omassa lajissaan. Eurajoen kunnalla on velkaa
9741: asemassa kuntaa kehitettäessä. Verovuodelta lähes 7 000 mk/asukas.
9742: 1989 arvioidaan kunnallisveroa määrättävän Eurajoen kunnan asukkaiden keskuudessa
9743: seuraavasti: vallitsee hyvin hämmentynyt mieliala, sillä hal-
9744: lituksen esitystä harkintaverotuksen kompen-
9745: liiketuloäyrit kiinteistötuloäyrit yhteensä saatiosta ei ole tullut, eikä täsmennettyä ajan-
9746: 89 427 423 13 200 000 102 627 423 kohtaa siitä, milloin asia päätetään.
9747: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9748: Yhteensä veroäyrejä kertyy siten 102,6 mil- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9749: joonaa äyriä. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9750: Vuoden 1990 kunnan veroäyrin hinta on 16 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9751: penniä, ja näin kunnallisveroa kertyisi 16,41
9752: miljoonaa markkaa. Miten ja millaisella aikataululla Hal-
9753: Eurajoen kunnan verotulomenetyksiä ei voi- litus tekee päätöksen Eurajoelle suun-
9754: da korvata kiinteistötulon harkintaverotusta natuista kompensaatioista harkintave-
9755: korottamalla, sillä verovuosina 1984---1989 Teol- rotuksen poistuessa?
9756:
9757: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
9758:
9759:
9760: Aino Pohjanoksa Timo Roos Tuure Junnila
9761:
9762:
9763:
9764:
9765: 200070S
9766: 1990 vp. - KK n:o 608
9767:
9768:
9769:
9770:
9771: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9772:
9773: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa soveltaa liiketulolähteeseen kuuluvaan kiinteis-
9774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, töön. Tässä vaiheessa Eurajoen osalta olisi
9775: olette 1 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn kysymys tilapäisestä, vuodelle 1991 kohdistu-
9776: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vasta liiketulon harkintaverotustulojen vähene-
9777: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- misen korvaamisesta, kiinteistöähän voidaan
9778: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvas- edelieen harkintaverottaa.
9779: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 608: Hallitus on päätynyt liiketulon harkintavero-
9780: tuksen luopumisesta johtuvien verotulojen me-
9781: Miten ja millaisella aikataululla Hal- netysten korvaamiseen eräille voimalaitoskun-
9782: litus tekee päätöksen Eurajoelle suun- nille vuodelta 1991. Tämän johdosta valtiova-
9783: natuista kompensaatioista harkintave- rainministeriö tulee esittämään määrärahan ot-
9784: rotuksen poistuessa? tamista valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
9785: vioon sekä hallituksen esityksen muuttamista
9786: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- siten, että vuoden 1991 ennakot kannetaan
9787: vasti seuraavaa: ennakkoperintälain 37 §:n mukaisella normaa-
9788: lilla tavalla.
9789: Hallitus on antanut esityksen laiksi verotus- Eurajoen kunnalle korvaus suoritettaisiin
9790: lain 72 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdote- vuoden 1989 verotuksen valmistuttua eli vuo-
9791: taan, että liiketulon harkintaverotus kunnallis- den 1991 aikana. Valtioneuvosto vahvistaisi ne
9792: verotuksessa poistettaisiin. Harkintaverotusta perusteet, joiden muka<m avustus myönnettäi-
9793: voitaisiin kuitenkin esityksen mukaan edelleen SIIn.
9794:
9795: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
9796:
9797: Ministeri Ulla Puolanne
9798: 1990 vp. - KK n:o 608 3
9799:
9800:
9801:
9802:
9803: Tili Riksdagens Herr Talman
9804:
9805: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen het som ingår i en förvärvskälla för rörelse. I
9806: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse detta skede vore det för Euraåminnes del fråga
9807: av den 1 november 1990 till vederbörande om en tillfällig ersättning, som avser år 1991,
9808: medlem av statsrådet översänt avskrift av för de minskade inkomsterna från beskattning
9809: följande av riksdagsledamot Aino Pohjanoksa enligt prövning av inkomst av rörelse; fastig-
9810: m.fl. undertecknade spörsmål nr 608: heter kan ju fortfarande beskattas enligt pröv-
9811: ning.
9812: Hur och enligt viiken tidtabell fattar Regeringen har kommit tili att vissa kraft-
9813: Regeringen beslut om kompensationer verkskommuner skall ersättas för förlorade
9814: till Euraåminne då beskattningen enligt skatteinkomster tili följd av att beskattningen
9815: prövning slopas? enligt prövning av inkomst av rörelse slopas för
9816: år 1991. Av denna anledning kommer finans-
9817: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ministeriet att föreslå att ett anslag för ända-
9818: samt anföra följande: målet tas med i statsbudgeten för 1991 samt att
9819: regeringspropositionen ändras så att förskotten
9820: Regeringen har avlåtit en propos1t1on med för 1991 uppbärs på normalt sätt enligt 37 §
9821: förslag till lag om ändring av 72 § beskattnings- 1agen om förskottsuppbörd.
9822: lagen. I propositionen föreslås att beskattning Ersättning tili Euraåminne kommun betalas
9823: enligt prövning som hänför sig till inkomst av sedan beskattningen för 1989 blivit klar, dvs.
9824: rörelse slopas i kommunalbeskattningen. Enligt under 1991. Statsrådet fastställer grunderna för
9825: propositionen skall beskattning enligt prövning beviljandet av understöd.
9826: dock fortfarande kunna tillämpas på en fastig-
9827:
9828: Helsingfors den 23 november 1990
9829:
9830: Minister Ulla Puolanne
9831: 1990 vp.
9832:
9833: Kirjallinen kysymys n:o 609
9834:
9835:
9836:
9837:
9838: Ala-Harja ym.: Tupakkalain vastaisen markkinoinnin estämi-
9839: sestä
9840:
9841:
9842: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9843:
9844: Tupakkalaissa on kielletty tupakkatuotteiden tupakkatuotteita ulkomailla. Vastatessaan kir-
9845: mainonta ja muu myynninedistäminen. Tästä jalliseen kysymykseen n:o 441 ministeri Mietti-
9846: huolimatta moottoriurheilijat ovat tehneet tu- nen antoi ymmärtää, että tarvitaan lainmuutos
9847: pakkateollisuuden tai heidän edustajiensa kans- urheilu- ja kulttuuritilaisuuksien sponsoroinnin
9848: sa sopimuksia markkinointiyhteistyöstä. Hei- yhteydessä tapahtuvan savukemainonnan lo-
9849: dän asusteissaan ja autoissaan välittyy suoma- pettamiseksi.
9850: laisille nuorille savukkeiden markkinointivies- Mainostaminen ulkomailla ei ole Suomen
9851: tintää lehtien urheilusivuilla lähes päivittäin. lain mukaan kielletty, mutta lääkintöhallituk-
9852: Lääkintöhallitus on toistaiseksi tehnyt ai- sen päätöksen mukaisesti tupakkalaki kieltää
9853: noastaan yhden kieltopäätöksen urheilun ja savukkeen markkinointiviestinnän suuntaami-
9854: savukemarkkinoinnin yhdistämisestä. Lääkin- sen suomalaiseen kuluttajaan.
9855: töhallitus kielsi 23.8.1989 Philip Morris Europe Jos tupakkalain markkinointikieltoja ei toi-
9856: SA -yhtiötä ja Amer Yhtymä Oy / Amer meenpanna moottoriurheilijoiden suhteen, vas-
9857: Tupakkaa suuntaamasta Suomessa asuviin ku- taava savukeviestintä todennäköisesti yleistyy
9858: luttajiin suoraan tai tiedotusvälineiden välityk- vähitellen yhä useampiin rahoitusta tarvitseviin
9859: sellä sanallista, kuvallista tai muuta viestintää, kilpaurheilumuotoihin.
9860: jonka sisältönä on maininta Suomessa markki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9861: noilla olevasta Belmont-tupakkamerkistä tai tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9862: viittaus siihen. Päätöksestä ei valitettu kor- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9863: keimpaan hallinto-oikeuteen. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9864: Edellä mainitut yhtiöt valmistavat myös
9865: Marlboro-savuketta. Heidän toimeksiannos- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9866: taan moottoriurheilijat Keijo Rosberg, Jyrki tupakkayhtiöiden kanssa markkinoin-
9867: Järvilehto ja Mika Häkkinen ovat toteuttaneet tiyhteistyössä olevat suomalaiset moot-
9868: vuosina 1987-90 erittäin näkyvää Marlboro- toriurheilijat Keijo Rosberg, Jyrki Jär-
9869: viestintää, jonka suunnitellaan edelleen jatku- vilehto ja Mika Häkkinen ovat suun-
9870: van. Lehdistössä on avoimesti kerrottu, että nanneet suomalaisiin kuluttajiin Mari-
9871: Rosberg on järjestänyt Järvilehdolle ja Häkki- boro-sa vukkeen markkinointiviestintää
9872: selle yhteistyösopimukset Philip Morriksen usean vuoden ajan, ja
9873: kanssa. aikooko Hallitus ryhtyä tupakkalais-
9874: Eduskunnalle antamassaan vastauksessa mi- sa säädettyihin toimenpiteisiin tämän
9875: nisteri Kasurinen (KK n:o 374) esitti, että Marlboro-markkinointiviestinnän estä-
9876: tupakkalaki ei estä urheilijoita mainostamasta miseksi?
9877: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
9878:
9879: Kirsti Ala-Harja Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
9880: Håkan Nordman Jarmo Wahlström Marjatta Stenius-Kaukonen
9881: Tuula Paavilainen Sinikka H urskainen Toimi Kankaanniemi
9882: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Pekka Puska
9883: Sinikka Mönkäre Jorma Huuhtanen Ritva Vastamäki
9884: Oiva Savela Päivi Varpasuo Aino Pohjanoksa
9885:
9886: 200070S
9887: 2 1990 vp. - KK n:o 609
9888:
9889:
9890:
9891:
9892: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9893: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tajiin suoraan tai tiedotusvälineiden välityksellä
9894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sanallista, kuvallista tai muuta viestintää, jonka
9895: olette 31 päivänä lokakuuta 1990 päivätyn sisältönä on maininta Suomessa markkinoilla
9896: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston olevasta Belmont-tupakkamerkistä tai viittaus
9897: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- siihen.
9898: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir- Lääkintöhallitus on sosiaali- ja terveysminis-
9899: jallisesta kysymyksestä n:o 609: teriölle 5.6.1989 lähettämässään Belmoni-pur-
9900: jehdushanketta koskevassa selvityksessä toden-
9901: Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9902: nut muun muassa, että Suomen rajojen ulko-
9903: tupakkayhtiöiden kanssa markkinoin- puolella tapahtuvassa moottoriurheilussa ja
9904: tiyhteistyössä olevat suomalaiset moot- purjehduksessa eräät suomalaiset urheilijat
9905: toriurheilijat Keijo Rosberg, Jyrki Jär- ovat toimineet tupakkateollisuuden myynnin-
9906: vilehto ja Mika Häkkinen ovat suun-
9907: edistäjinä. Tupakkateollisuus järjestää toimin-
9908: nanneet suomalaisiin kuluttajiin Marl- nalle julkisuutta sponsoroimalla toimittajien
9909: boro-savukkeen markkinointiviestintää matkoja kilpailupaikoille, järjestämällä jet-set-
9910: usean vuoden ajan, ja
9911: tapahtumia ja toimittamalla valmista aineistoa
9912: aikooko Hallitus ryhtyä tupakkalais- lehdille.
9913: sa säädettyihin toimenpiteisiin tämän
9914: Lääkintöhallitus on edellä mainitun Belmoni-
9915: Marlboro-markkinointiviestinnän estä-
9916: miseksi? kieltopäätöksen jälkeen tehostanut tiedotusväli-
9917: neiden kautta tapahtuvan tupakan markkinoin-
9918: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tiviestinnän seurantaa ja kohdistanut sen erityi-
9919: vasti seuraavaa: sesti juuri kyselyssä mainittujen Marlboro-
9920: savukkeiden näkyvään mainontaan eräiden leh-
9921: Tupakka on merkittävin yksittäinen, ehkäis- tien toimituksellisessa materiaalissa. Lääkintö-
9922: tävissä oleva ennenaikaisten kuolemantapaus- hallitus käynnisti tähän liittyen keväällä 1990
9923: ten syytekijä maassamme. Tupakoinnin vähen- laajan tutkimuksen, jonka tarkoituksena on tut-
9924: tämistavoitteet sisältyvät kansalliseen terveys- kia tupakkamainosten näkymistä vuoden 1989
9925: poliittiseen ohjelmaamme. Vuodesta 1976 vuo- iltapäivälehtien kaikissa numeroissa. Tutkimus
9926: teen 1986 tupakan kokonaiskulutus laski kes- valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.
9927: kimäärin 0,8% vuodessa. Tämän jälkeen lasku Tutkimus käynnistettiin, kun lääkintöhallituk-
9928: on pysähtynyt tai jopa kääntynyt lievään nou- sen oman seurannan ja lääkintöhallitukselle
9929: suun. Erityisen huolestuttavaa on nuorten tu- tehtyjen ilmoitusten perusteella oli havaittu laa-
9930: pakoinnin lisääntyminen 1980-luvun jälkipuo- jaa, toistuvaa ja näyttävää Marlboro-
9931: liskolla. Nuorten terveystapatutkimuksen mu- savukemerkin esilläoloa erityisesti Iltalehti-
9932: kaan vuonna 1989 14-18-vuotiaista pojista nimisessä julkaisussa. Jos tutkimuksella voi-
9933: 30 % ja tytöistä 24 % tupakoi päivittäin. daan osoittaa lehtien toteuttaneen Marlboro-
9934: Yhtenä syynä epäedulliseen kehitykseen pi- savukkeen tarkoituksellista markkinointivies-
9935: detään tupakan markkinoijien käyttöön otta- tintää, tulee lääkintöhallitus ryhtymään tupak-
9936: mia uusia keinoja tuotteittensa myynnin edis- kalain mukaisiin toimenpiteisiin.
9937: tämiseksi. Tämän takia valmistellaan tupakka- Tupakkalaissa tarkoitettuja toimenpiteitä ja
9938: lakiin muutoksia, joilla pyrittäisiin estämään seuraamuksia voidaan kohdistaa yksittäisiin
9939: lain tarkoituksen vastainen markkinointivies- henkilöihin kuten urheilijoihin. Käytännössä
9940: tintä. Samanaikaisesti pyritään tehostamaan sponsorointisopimukset on laadittu siten, ettei
9941: voimassa olevan lain antamien mahdollisuuk- niihin Suomen tupakkalain nojalla pystytä
9942: sien käyttöä. puuttumaan. Lisäksi ongelmana on se, että
9943: Kuten kysymyksessä todetaan, lääkintöhalli- viestintä urheilukilpailuista kohdistuu tiedotus-
9944: tus on 23.8.1989 kieltänyt kahta tupakka-alan välineiden tavanomaisenkin raportoinnin väli-
9945: yritystä suuntaamasta Suomessa asuviin kulut- tyksellä maahamme, ja se kiinnostaa erityisesti
9946: 1990 vp. - KK n:o 609 3
9947:
9948: yleisöä ja viestimiä silloin, kun oman maan Eräät suomalaiset huippu-urheilijat, erityi-
9949: urheilijoita on mukana. Näin muiden muassa sesti moottoriurheilijat, toiminevat sponsoroin-
9950: kyselyssä mainitut urheilijat toimivat vahvoina tisopimuksia tehdessään ensisijaisesti rahoituk-
9951: tupakkaa markkinoivina nuorison idoleina tu- sen varmistamiseksi kalliille urheiluhankkeelle.
9952: pakkateollisuuden rahan avulla sellaisissakin Urheilijan etiikka, toimiminen myönteisen ja
9953: tiedotusvälineissä, jotka ovat omaksuneet tu- terveitä elämäntapoja edistävän toiminnan
9954: pakkalain hengen mukaisen toiminnan. puolesta esimerkkinä nuorille, on näissä ta-
9955: Koska suomalaisten huippu-urheilijoiden te- pauksissa väistynyt taloudellisten etujen hyväk-
9956: kemiä sponsorointisopimuksia tupakkamarkki- si. Julkista tukea ei missään muodossa tule
9957: noinnista ulkomailla ei sinänsä ole mahdollista kohdentaa niille urheilijoille, jotka toimivat
9958: tupakkalain nojalla kieltää, olisi pyrittävä eh- tupakkateollisuuden laskuun. On pyrittävä sii-
9959: käisemään viestinnän kohdistuminen suomalai- hen, etteivät myöskään valtionyhtiöt ja yksityi-
9960: siin kuluttajiin. Viestintä voidaankin tupakka- set suomalaiset yritykset tukisi tupakkateolli-
9961: lain nojalla kieltää, mikäli on osoitettavissa suuden kanssa sponsorointisopimuksia tehneitä
9962: tupakan valmistajien, maahantuojien tai myy- urheilijoita, kuten nykyisin valitettavasti tapah-
9963: jien myötävaikuttaneen siihen, kuten Belmont- tuu.
9964: tapauksessa. Tiedotusvälineiden tavanomaista Useissa maissa, muun muassa Euroopan
9965: raportointia, jonka yhteydessä tupakkamainok- yhteisön piirissä, on valmisteilla voimakkaita
9966: sia voi tahattomasti välittyä, ei voida pitää rajoituksia tupakkamainonnalle ja tupakka-
9967: tupakkalain myynninedistämiskieltosäännösten teollisuuden sponsorointitoiminnalle. Näiden
9968: rikkomisena. Jos tiedotusvälineen nimenomai- rajoitusten toteutuessa mainonnan välittyminen
9969: sena tarkoituksena on edistää tupakan menek- Suomeen tulee estymään.
9970: kiä, voidaan tupakkalakia soveltaa.
9971: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1990
9972:
9973: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
9974: 4 1990 vp. - KK n:o 609
9975:
9976:
9977:
9978:
9979: Till Riksdagens Herr Talman
9980: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bosatta i Finland direkt eller via massmedierna
9981: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse rikta budskap som i ord, bild eller på något
9982: av den 31 oktober 1990 till vederbörande annat sätt innehåller ett omnämnande av to-
9983: medlem av statsrådet översänt avskrift av baksmärket Belmont som marknadsförs i Fin-
9984: följande av riksdagsman Ala-Harja m.fl. under- land, eller en hänvisning till det.
9985: tecknade spörsmål nr 609: Medicinalsstyrelsen har i den utredning om
9986: segelbåtsprojektet Belmont som den sände till
9987: Är Regeringen medveten om att de social- och hälsovårdsministeriet 5.6.1989
9988: finländska motorsportsmännen Keijo bland annat konstaterat att vissa finländska
9989: Rosberg, Jyrki Järvilehto och Mika idrottsmän i motorsport och segling utanför
9990: Häkkinen, som samarbetar med tobaks- Finlands gränser har verkat för att befrämja
9991: bolag i marknadsföringssyfte, har riktat försäljningen av tobaksindustrins produkter.
9992: marknadsföring av Marlborocigaretter Tobaksindustrin ordnar offentlighet för verk-
9993: till finländska konsumenter under flera samheten genom att sponsorera redaktörernas
9994: års tid och ämnar Regeringen vidta i resor till tävlingsplatserna, ordna jet-set-till-
9995: tobakslagen stadgade åtgärder för att ställningar och sända färdigt material till tid-
9996: hindra denna marknadsföring av Marl- ningarna.
9997: boro? Medicinalstyrelsen har efter ovan nämnda
9998: negativa beslut angående Belmont mera effek-
9999: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tivt följt den marknadsföring av tobak som
10000: samt anföra följande: sker via massmedierna och i synnerhet den
10001: synliga reklamen för just Marlborocigaretter,
10002: Tobaken · är den mest betydande enskilda som nämns i spörsmålet, i vissa tidningars
10003: orsaken i Finland till för tidiga dödsfall som redaktionella material. Medicinalstyrelsen in-
10004: kan förebyggas. Målen att inskränka tobaks- ledde i anslutning härtill en omfattande utred-
10005: rökningen ingår i vårt nationella hälsovårdspo- ning på våren 1990, varmed avsikten är att
10006: litiska program. Från 1976 till 1986 sjönk undersöka hur synlig tobaksreklamen är i alla
10007: totalkonsumtionen av tobak i genomsnitt nummer av kvällstidningarna 1989. Undersök-
10008: 0,8 % om året. Därefter har den slutat sjunka ningen blir klar inom detta år. Undersökningen
10009: eller t.o.m. börjat stiga en aning. Speciellt startades då medicinalstyrelsen på grund av
10010: oroväckande är att tobaksrökningen har ökat egna kontroller och anmälningar som gjorts till
10011: bland ungdomen under senare hälften av 1980- den hade iakttagit att tobaksmärket Marlboro
10012: talet. Enligt en undersökning av de ungas framhålls på ett omfattande, återkommande
10013: hälsovanor rökte 30% av pojkarna mellan 14 och synligt sätt i synnerhet i publikationen
10014: och 18 år och 24% av flickorna mellan 14 och Iltalehti. Om man genom undersökningen kan
10015: 18 år dagligen 1989. påvisa att tidningarna uppsåtligen marknads-
10016: En orsak till den ogynnsamma utvecklingen fört Marlborocigaretter, kommer medicinalsty-
10017: anses vara att de som marknadsför tobak har relsen att vidta åtgärder enligt tobakslagen.
10018: tagit till nya medel för att främja försäljningen Åtgärder och påföljder som avses i tobaksla-
10019: av sina produkter. Därför bereds ändringar i gen kan riktas till enskilda personer såsom
10020: tobakslagen, med vilka man strävar till att idrottsmän. 1 praktiken är sponsoravtalen upp-
10021: förhindra sådan marknadsinformation, som gjorda så att man inte kan ingripa i dem med
10022: strider mot lagens anda. Samtidigt strävar man stöd av den finländska tobakslagen. Ett pro-
10023: till att effektivera användningen av de möjlig- blem är dessutom att rapporteringen från
10024: heter som gällande lag medger. idrottstävlingar också genom massmediernas
10025: Såsom konstateras i spörsmålet har medici- sedvanliga rapportering riktas till vårt land och
10026: nalstyrelsen 23.8.1989 förbjudit två företag den intresserar allmänheten och massmedierna
10027: inom tobaksbranschen att till konsumenter i synnerhet när idrottsmän från vårt land
10028: 1990 vp. - KK n:o 609 5
10029:
10030: deltar. Så fungerar bland annat de idrottsmän gången kan tobakslagen tillämpas.
10031: som nämns i spörsmålet med hjälp av tobaks- Vissa finländska toppidrottsmän, i synnerhet
10032: industrins pengar som starka ungdomsidoler motorsportsmännen, torde när de ingår spon-
10033: som marknadsför tobak också i sådana mass- soravtal främst handla i syfte att säkra finan-
10034: medier vars verksamhet överensstämmer med sieringen för ett dyrt idrottsprojekt. Idrotts-
10035: tobakslagens anda. mannens etik, att verka för positiva och häl-
10036: Eftersom det i sig inte är möjligt att förbjuda sosamma levnadsvanor som exempel för ung-
10037: sponsoravtal som finländska toppidrottsmän domar, har i dessa fall fått vika för ekonomis-
10038: har ingått om tobaksmarknadsföring utom- ka intressen. Offentligt stöd skall inte i någon
10039: lands, borde man sträva efter att hindra att form riktas till de idrottsmän som verkar för
10040: budskapet riktas till finländska konsumenter. tobaksindustrins räkning. Målet bör även vara
10041: Budskapet kan förbjudas med stöd av tobaks- att inte heller statsbolag och privata finländska
10042: lagen om det kan påvisas att tobakstillverkar- bolag skall stöda idrottsmän som ingått spon-
10043: na, -importörerna eller -försäljarna har med- soravtal med tobaksindustrin, såsom nu tyvärr
10044: verkat till det, såsom i fallet Belmont. Mass- sker.
10045: mediernas sedvanliga rapportering, i samband I flera länder, bland annat inom Europeiska
10046: med viiken tobaksreklam oavsiktligt kan för- gemenskaperna, bereds kraftiga begränsningar
10047: medlas, kan inte anses som brott mot stadgan- i tobaksreklamen och tobaksindustrins sponso-
10048: dena om förbud mot försäljningsfrämjande reringsverksamhet. När dessa begränsningar
10049: verksamhet i tobakslagen. Om det är massme- genomförs kommer förmedlingen av reklam till
10050: diets uttryckliga avsikt att främja tobaksåt- Finland att hindras.
10051: Helsingfors den 3 december 1990
10052:
10053: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
10054: 1990 vp.
10055:
10056: Kirjallinen kysymys n:o 610
10057:
10058:
10059:
10060:
10061: Ahonen: Rajavartiolaitoksen meripelastusvalmiuden parantami-
10062: sesta
10063:
10064:
10065: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10066:
10067: Luvialla tapahtui 20.10.1990 järkyttävä ve- peasti ja ihminen menettää tajuntansa n. 45
10068: neonnettomuus, jossa menehtyi neljä henkeä ja min.-2 tunnin kuluessa. Jos veneessä olisi
10069: yksi pelastui uimalla läheiselle luodolle. Onnet- ollut miehistönä kolme henkeä, on mahdollista,
10070: tomuuden tapahtuessa merialueella puhalsi n. että joku onnettomuuden uhreista olisi voitu
10071: 18 m/s:n luoteismyrsky. Tällaiset myrskyt ovat pelastaa.
10072: varsin yleisiä merialueillamme syksyisin. Luvian onnettomuuden pelastustoimet kesti-
10073: Noin 1/2 tuntia onnettomuuden jälkeen pai- vät olosuhteisiin nähden liian kauan ja onnet-
10074: kalle osui Pirskerin merivartioaseman kelirik- tomuus on siten järkyttävä esimerkki siitä, ettei
10075: kovene. Veneen miehitys oli kuitenkin vain nykyisillä ohjeilla toimien merivartiosto voi
10076: kaksi henkeä, joka on rajavartiolaitoksen ny- turvata edes minimitasoista meripelastusval-
10077: kyisin voimassa olevien ohjeiden mukainen. miutta olosuhteissa, joissa nopea apu olisi
10078: Rajavartiolaitos on suunnittelemassa muutoin- tarpeen ihmishenkien pelastamiseksi.
10079: kin asemaverkostonsa vähentämistä erityisesti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10080: Saaristomeren alueella, vaikka veneliikenne tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10081: alueella kasvaa voimakkaasti. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10082: Luvian onnettomuuspaikalle saapunut meri- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10083: vartioston vene ei kuitenkaan pystynyt pelas-
10084: tustoimiin, koska toinen veneen miehistä oli
10085: kovassa merenkäynnissä sidottu veneen ohjai- Mihin tOimun Hallitus aikoo ryh-
10086: luun. Toinen veneessä ollut henkilö ei yksinään tyä rajavartiolaitoksen meripelastusval-
10087: pystynyt nostamaan merestä pelastettavia. Pai- miutta olennaisesti heikentävien, uusien
10088: kalle jouduttiin hälyttämään lisävoimia Pirske- toimintaohjeiden johdosta, ja
10089: rin merivartioasemalta. miten Hallitus aikoo jatkossa paran-
10090: Avun paikalletulo kesti n. 1/2 tuntia. Kah- taa pelastustoiminnan tehokkuutta ja
10091: deksanasteisessa vedessä hypotermia tulee no- varmuutta merialueillamme?
10092:
10093: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1990
10094:
10095: Risto Ahonen
10096:
10097:
10098:
10099:
10100: 200070S
10101: 2 1990 vp. - KK n:o 610
10102:
10103:
10104:
10105:
10106: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10107: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tässä yhteydessä on aihetta tarkastella raja-
10108: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vartiolaitoksen vahvistetussa toiminta- ja ta-
10109: olette 2 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn loussuunnitelmassa suunniteltuja mm. merivar-
10110: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tioasemien keskittämis- ja vahventamistoimen-
10111: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- piteitä, joita kysymyksessä tarkoitettaneen uu-
10112: edustaja Ahosen kirjallisesta kysymyksestä n:o silla ohjeilla. Valtioneuvoston valtion virkojen
10113: 610: ja tehtävien vähentämistä koskevan periaate-
10114: päätöksen seurauksena rajavartiolaitos on luo-
10115: Mihin tmmnn Hallitus aikoo ryhtyä punut kokonaisuudessaan niistä henkilöstöli-
10116: rajavartiolaitoksen meripelastusvalmiut- säystavoitteista, joita meripelastuksen kehittä-
10117: ta olennaisesti heikentävien, uusien toi- mistä selvittänyt ministeriryhmä kannanotos-
10118: mintaohjeiden johdosta, ja saan 11.3.1980 esitti. Tavoitteenahan oli yh-
10119: miten Hallitus aikoo jatkossa paran- teensä 212 henkilön lisäys merivartiostoihin
10120: taa pelastustoiminnan tehokkuutta ja siinä tarkoituksessa, että nykyisistä 34 meri-
10121: varmuutta merialueillamme? vartioasemasta painopistesuuntien yhteensä 11
10122: merivartioasemaa voitaisiin saattaa niin miehi-
10123: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tetyiksi, että ne olisivat toimintakykyisiä ym-
10124: vasti seuraavaa: päri vuorokauden.
10125: Tavoitellusta henkilölisäyksestä toteutui vain
10126: Rajavartio laitoksen merenkulkumääräykset kolmannes eli yhteensä 73 viran lisäys. Tämä
10127: ovat muuttumattomina voimassa sellaisina kuin henkilölisäys kohdennettiin asetetun tavoitteen
10128: ne on määrätty rajavartiolaitoksen johtosään- mukaisesti lähes kokonaisuudessaan johtamis-
10129: nöllä vuonna 1983. Johtosäännön perustana toimintaan. Kun kuluneena aikana käytettävis-
10130: oleva asetus on muuttunut, mutta johtosäännön sä oleva työpanos on vähentynyt sekä suorana
10131: määräykset ovat edelleen sellaisenaan voimassa työajan lyhennyksenä että välillisenä työajan
10132: puheena olevalta osalta. Näin ollen uusia toi- vähenemisenä sosiaalisten etujen ja erilaisten
10133: mintaohjeita, jotka liittyisivät kysymyksessä osallistumisjärjestelmien kasvun tuloksena,
10134: tarkoitettuun tapahtumaan, ei ole annettu. käytettävissä oleva työpanos on henkilölisäyk-
10135: Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa sestä huolimatta suunnilleen samalla tasolla
10136: Pirskerin merivartioaseman rannikkovartiovene kuin vuonna 1980. Tämän vuoksi rajavartio-
10137: oli moottorin öljynvaihdon jälkeen tehtävällä toiminnan järjestelyä on jouduttu arvioimaan
10138: koe-ajolla eikä partiossa tai hälytysajossa. Vene kokonaisuudessaan uudelta pohjalta. Tällöin
10139: oli tätä tehtävää ajatellen oikein miehitetty. Ve- lähtökohtana on rajavartiolaitoksen päätehtä-
10140: neeseen pystyttiin nostamaan kahden hengen vän, valtakunnan rajojen vartioinnin ja valvon-
10141: miehityksestä huolimatta kaksi uhria. Pirskerin nan täysitehoinen toteuttaminen kaikissa olois-
10142: merivartioasemalta hälytetty toinen kahden sa. Mainitussa toiminta- ja taloussuunnitelmas-
10143: hengen venepartio nosti loput kaksi uhria ase- sa on lähdetty siitä, että rajavartiolaitoksen
10144: man partioveneeseen. Läheisellä luodolla ollut toimintayksikköjen ylläpitämiseen sitoutuvaa
10145: tyttö pelastettiin kumiveneellä ja helikopterilla. työpanosta pyritään vähentämään siirtämällä
10146: Puheena oleva onnettomuus oli sattunut esikuntien ja rajavartiolaitoksen tukitoimintoi-
10147: olosuhteissa, joissa merihätään joutuneet eivät hin sitoutuvaa henkilöstöä toimintayksikköihin
10148: olleet tehokkaasti kyenneet tekemään hätäil- (raja- ja merivartioasemille) sekä lisäksi vah-
10149: moitusta. Näin varustautuneita merenkulkijoi- ventamalla painopistesuuntien raja- ja merivar-
10150: ta ei kyetä avustamaan kuin sattumanvaraises- tioasemien henkilöstöä sivusuuntien vartioase-
10151: ti, kuten nyt tapahtui. Ilman edellä selostettua mien henkilöstöllä. Näin voidaan saavuttaa
10152: rannikkovartioveneen koeajoa onnettomuus tärkeimmillä alueilla tehokas toimintakyky. Si-
10153: olisi todennäköisesti jäänyt kokonaan havait- vusuunnissa voidaan vain tilapäisesti miehittää
10154: sematta. partiotukikohdiksi muuttuneet vartioasemat.
10155: 1990 vp. - KK n:o 610 3
10156:
10157: Rajavartiolaitoksen toimintamenetelmiä voi- tävä, tehokas pelastuspalvelu. Erityisesti vapaa-
10158: daan edellä sanotun keskittämisen seurauksena aikaan kohdistuvan ja kasvavan veneilyn mu-
10159: kehittää tärkeimmillä alueilla niin, että eri kanaan tuomia riskejä voidaan tehokkaasti
10160: tehtäviin voidaan kohdentaa tarkoituksenmu- vähentää ensisijaisesti vain veneilijöiden nykyis-
10161: kainen kalusto ja henkilöstö. Tässä tarkoituk- tä paremmilla pelastautumis- ja hätämerkinan-
10162: sessa valmistellaan suunnitelmia, joiden nojalla tovälineistöllä.
10163: voitaisiin vähentää kaavamaisesti toteutettavaa Edellä olevan nojalla on katsottava, että
10164: päivystyspalvelua ja varallaolojärjestelmää. meripelastuspalvelun nykyinen kehittämissuun-
10165: Merenkulkukaluston miehitys pyritään säänte- ta, jossa rajavartiolaitos pyrkii tehostamaan
10166: lemään nykyistä joustavammaksi niin, että kykyään nykyistä tehokkaampaan johtamistoi-
10167: tehtävien laatu ratkaisee miehityksen määrän. mintaan ja keskittyy toimimaan ulkomerellä
10168: Huomioon ottaen taloudellisten voimavaro- laiva- ja ilma-aluskalustolla sekä rannikolla
10169: jen rajallisuuden nähtävillä ei ole sellaista vilkkaimmilla painopistealueilla, lienee ainoa
10170: kehitystä, että merialueille voitaisiin luoda tarkoituksenmukainen tapa tehostaa toimintaa.
10171: kaikki alueet kattava viranomaisten ylläpidet-
10172: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
10173:
10174: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
10175: 4 1990 vp. - KK n:o 610
10176:
10177:
10178:
10179:
10180: Till Riksdagens Herr Talman
10181: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen granska bl.a. de centraliserings- och förstärk-
10182: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ningsåtgärder som har planerats i den för
10183: av den 2 november 1990 till vederbörande gränsbevakningsväsendet godkända verksam-
10184: medlem av statsrådet översänt avskrift av hets- och hushållningsplanen, vilka man i
10185: följande av riksdagsman Ahonen underteckna- spörsmålet torde avse med de nya direktiven.
10186: de skriftliga spörsmå1 nr 610: På grund av det principbeslut som statsrådet
10187: givit angående minskning av statens tjänster
10188: Vilka åtgärder ämnar Regeringen
10189: och uppgifter har gränsbevakningsväsendet helt
10190: vidta på grund av gränsbevakningsvä-
10191: avstått från de målsättningar rörande personal-
10192: sendets nya verksamhetsdirektiv, vilka
10193: tillskott som den ministergrupp viiken utredde
10194: avsevärt försvagar sjöräddningsbered- sjöräddningstjänstens utveckling föres1og i sitt
10195: skapen, och
10196: ställningstagande den 11.3.1980. Som målsätt-
10197: hur ämnar Regeringen i fortsättning-
10198: ning var 212 personers ökning tili sjöbevak-
10199: en förbättra räddningsverksamhetens
10200: ningssektionerna i det syfte att av de nuvaran-
10201: effekt och säkerhet inom våra havsom-
10202: de 34 sjöbevakningsstationerna kunde sam-
10203: råden?
10204: manlagt 11 tyngdpunktsriktningars sjöbevak-
10205: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningsstationer bemannas sålunda att de skulle
10206: samt anföra följande: vara funktionsdugliga dygnet runt.
10207: Av dessa strävade tjänstetillskott förverkli-
10208: Gränsbevakningsväsendets sjöfartsdirektiv är gades endast en tredjedel, dvs. samman1agt en
10209: oföränderliga i kraft sådana de har förordnats ökning med 73 tjänster. Detta personaltillägg
10210: med instruktionen för gränsbevakningsväsen- riktades nästan helt enligt den givna målsätt-
10211: det år 1983. Den förordning som varit grunden ningen till 1edningsverksamheten. Då den an-
10212: för instruktionen har ändrats, men instruktio- vändbara arbetskraften under tiden har min-
10213: nens direktiv är fortfarande tili den ifrågava- skat både med direkt förkortning av arbetsti-
10214: rande delen oföränderliga i kraft. Sålunda har den samt indirekt med förminskning av arbets-
10215: inte nya verksamhetsdirektiv, vilka skulle röra tiden p.g.a. växande sociala förmåner och
10216: det ifrågavarande fallet givits. deltagarorganisationer, är den användbara ar-
10217: 1 det ifrågavarande fallet har Pirskeri sjöbe- betskraften trots personaltillskottet ungefär på
10218: vakningsstation kustbevakningsbåt varit på samma nivå som året 1980. Därför har man
10219: provkörning efter oljebyte och inte i patrull varit tvungen att värdera organiseringen av
10220: eller i alarmuppgift. Båten har varit rätt be- gränsbevakningsverksamheten på ett helt nytt
10221: mannad för detta ändamål. Trots endast två sätt. Som utgångspunkt är effektivt utförande
10222: mans personai kunde man lyfta i båten två av gränsbevakningsväsendets huvuduppgift, att
10223: offer. Den från Pirskeri sjöbevakningsstation bevaka och utöva uppsikt över rikets gränser
10224: alarmerade andra tvåmanniga båtpatrullen tog under alla förhållanden. Utgångspunkten i den
10225: upp i stationens patrullbåt de två sista offren. nämnda verksamhets- och hushållsplanen är att
10226: Flickan på den närliggande klippan räddades man försöker minska den tili upprätthållandet
10227: med gummibåt och helikopter. av gränsbevakingsväsendets verksamhets-
10228: Den ifrågavarande olyckan har skett i för- enheter behövliga arbetsmängden genom att
10229: hållanden, där de i sjönöd hamnade personerna förflytta en del av den personai som är bunden
10230: inte effektivt har kunnat göra en nödanmälan. till staben och gränsbevakningsväsendets stöd-
10231: På detta sätt rustade sjöfarare kan hjä1pas verksamheter tili verksamhetsenheter (gräns-
10232: endast slumpmässigt såsom nu skedde. Utan och sjöbevakningsstationer) samt dessutom ge-
10233: den ovan relaterade provkörningen av kustbe- nom att förstärka personalen på tyngdpunkts-
10234: vakningsbåten skulle olyckan sannolikt blivit riktningars gräns- och sjöbevakningsstationer
10235: helt oupptäckt. med personai från de andra sidoriktningars
10236: 1 detta sammanhang är det motiverat att stationer. På detta sätt kan man uppnå en
10237: 1990 vp. - KK n:o 610 5
10238:
10239: effektiv verksamhetsförmåga på de viktigaste komma ett alla områden täckande av myndig-
10240: områdena. I sidoriktningen kan man endast heter upprätthållet effektivt räddningstjänstsys-
10241: tillfålligt bernanna de tili patrullstödjepunkter tem. De risker som särskilt koncentrerar sig tili
10242: förändrade bevakningsstationer. fritiden och som orsakas av den växande
10243: Som följd av den ovan nämnda koncentra- båtsporten kan i första hand minskas effektivt
10244: tionen kan gränsbevakningsväsendets verksam- endast av båtförarnas egna och bättre än de
10245: hetsmetoder utvecklas på de viktigaste områ- nuvarande räddnings- och nödsignalmaterial.
10246: dena så att man kan inrikta tili skilda uppgifter På grund av det ovan anförda kan det
10247: ändamålsenligt materia! och personal. 1 detta konstateras att den nuvarande utvecklingsrikt-
10248: syfte utarbetas planer enligt vilka man kunde ningen av sjöräddningstjänsten, där gränsbe-
10249: minska på den formenliga dejoureringstjänsten vakningsväsendet strävar tili en allt mer effek-
10250: och beredskapssystemet. Man strävar till en tivare ledningsverksamhet och koncentrerar sig
10251: mer smidigare reglering rörande bemanningen på utövandet av verksamheten på öppna havet
10252: av sjöfartsmaterialet så att uppgifternas natur med fartygs- och luftfartygsmaterial samt vid
10253: avgör bemanningens storlek. kusterna på de livligaste tygndpunktsområde-
10254: Med beaktande av de begränsade ekonomis- na, torde vara det enda ändamålsenliga sättet
10255: ka resurser synes inte en sådan utveckling att effektivera verksamheten.
10256: möjlig att man kunde på havsområden åstad-
10257: Helsingfors den 22 november 1990
10258:
10259: Inrikesminister Jarmo Rantanen
10260: 1990 vp.
10261:
10262: Kirjallinen kysymys n:o 611
10263:
10264:
10265:
10266:
10267: Aittoniemi: Kuluttaja- ja kotitalousneuvonnan toimintaedellytys-
10268: ten turvaamisesta
10269:
10270:
10271: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10272:
10273: Valtion vuoden 1991 budjettiesitys leikkaa van ja kuluttajien kannalta tarkoituksenmukai-
10274: Marttaliiton, Finlands svenska Marthaförbun- sen tiedon jakaminen sekä samalla kotitalou-
10275: din sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen dessa tarvittavien käytännön taitojen ja val-
10276: kotitalousneuvonnan määrärahoja. Tästä ol- miuksien lisääminen.
10277: laan erittäin huolestuneita. Eri yhteyksissä ja Yhteiskunnalle lienee edullisinta tukea jo
10278: useamman vuoden ajan on toivottu, että neu- luotuja järjestelmiä, järjestöjä, jotka tekevät
10279: vonta-alan valtionapu rinnastettaisiin muun runsaasti vapaaehtoista kuluttajaneuvontatyö-
10280: aikuiskoulutuksen saamaan tukeen. tä.
10281: Kotitalousneuvontajärjestöjen Jasenmaara Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1991
10282: on yli 200 000 jäsentä. Lisäksi avoimen kotita- (mom. 29.69.53) on avustusta kotita1ousneu-
10283: lous- ja kuluttajaneuvonnan kautta tavoitetaan vontajärjestöille pudotettu merkittävästi verrat-
10284: lähes kaikki Suomen kotitaloudet. Kotitalous- tuna vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon. Lisäk-
10285: neuvonnan jatkuvan kysynnän takia järjestöt si budjetin ko. momentissa todetaan, että toi-
10286: ovat jo usean vuoden ajan anoneet uusia mihenkilöiden määrää supistetaan vuoden 1991
10287: toimia selviytyäkseen lisääntyvästä neuvonnan loppuun mennessä 185:een. Tämä merkitsee
10288: kysynnystä ja neuvonnan kehittämisestä. kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan resurssien
10289: Huolimatta siitä, että kotitalous- ja kulutta- huomattavaa heikkenemistä.
10290: janeuvontajärjestöt tekevät laajaa ja yhteiskun- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10291: nallisesti merkittävää valistustyötä aikuisväes- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10292: tön ja nuorison keskuudessa, se ei ole saanut kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10293: osakseen yhteiskunnan päätöksissä riittävää jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10294: arvostusta. Valtionapu on jatkuvasti jäänyt
10295: jopa alle 50 %:iin toimintakuluista.
10296: Koska tiedon määrä jatkuvasti lisääntyy ja Mistä johtuu, että Hallitus on supis-
10297: kuluttajien tiedontarve mm. ympäristöongel- tamassa merkittävästi järjestöjen kautta
10298: mien takia kasvaa, neuvontajärjestöjen tehtä- suoritettavan kuluttaja- ja kotitalous-
10299: vänä on puolueettoman, tutkimuksiin perustu- neuvonnan määrärahoja?
10300:
10301: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1990
10302:
10303: Sulo Aittoniemi
10304:
10305:
10306:
10307:
10308: 200070S
10309: 2 1990 vp. - KK n:o 611
10310:
10311:
10312:
10313:
10314: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10315: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kaksi viimeksi mainittua siirtyi 1. 6.1990
10316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lukien kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
10317: olette 5 päivänä marraskuuta 1990 paivätyn nonalalle momenteille 32.27.50 ja 32.22.01.
10318: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Vastaavasti henkilöstöä siirtyi 9 ja 13.
10319: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä 1991
10320: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli- on esitetty momentin 29.69.53 (avustus kotita-
10321: sesta kysymyksestä n:o 611: lousneuvontajärjestöille) valtionavustuksen pii-
10322: rissä olevien henkilöiden määrä supistettavaksi
10323: Mistä johtuu, että Hallitus on supis- 185 henkilöksi vuoden 1991 loppuun mennessä.
10324: tamassa merkittävästi järjestöjen kautta Opetusministeriö pitää kotitalousneuvonnan
10325: suoritettavan kuluttaja- ja kotitalous- uudelleenjärjestämistä, tehostamista ja kehittä-
10326: neuvonnan määrärahoja? mistä erittäin tärkeänä. Tässä yhteydessa val-
10327: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tion avustus tulee suunnata entistä enemmän
10328: taen seuraavaa: itse toimintaan ja sen käyttöä organisaatioiden
10329: ylläpitoon tulee edelleen vähentää.
10330: Opetusministeriön hallinnonalalla seuraavat
10331: Järjestöjen toteuttama aikuiskoulutus tullaan
10332: kotitalousneuvontajärjestöt ovat saaneet valtion-
10333: rahoittamaan lähivuosina valtioneuvoston am-
10334: avustusta vuonna 1990 momentilta 29.69.53 matillisen aikuiskoulutuksen rahoittamisen
10335: (avustus kotitalousneuvontajärjestöille ja tutki-
10336: suunnitteluperiaatteista vuonna 1987 sekä
10337: muslaitoksille). Valtionapuun oikeuttavien toi-
10338: vuonna 1988 ammatillisen aikuiskoulutuksen
10339: mien määrä vuonna 1990 oli seuraava: kehittämisestä tekemien periaatepäätösten mu-
10340: Organisaatio Valtion apuun kaisesti. Pääperiaatteena on, että aikuiskoulu-
10341: oikeuttavien tuksesta aiheutuviin kustannuksiin tulee osal-
10342: toimien määrä listua niiden osapuolten, joiden tarpeita se
10343: 1990
10344: palvelee. Tulevaisuudessa järjestöjen koulutuk-
10345: Finlands svenska Marthaför- sen valtion avustuksen rahoitusvastuuta tulee
10346: bund r.f. 10 lisääntyvästi myös muille ministeriöille opetus-
10347: - Maa- ja kotitalousnaisten ministeriön lisäksi, koska osa koulutuksesta
10348: Keskus ja piirikeskukset palvelee selkeästi niitä. Tällaisia ministeriöitä
10349: (17kpl) 110 (108*)
10350: - Marttaliitto ry. ja piiriliitot ovat mm. kauppa- ja teollisuusministeriö, maa-
10351: (16 kpl) 79 ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveys-
10352: Svenska lantbrukssällskapens ministeriö.
10353: förbund r.f. Hallitus tukee neuvontatoiminnan kehittä-
10354: Kunnallisen kotitalous- ja mistä osana aikuiskoulutusta, sen sijaan orga-
10355: kuluttajaneuvonnan keskus 2 nisaatioiden ylläpitoon varattuja avustuksia py-
10356: 202 (200) ritään pienentämään. Tavoitteena on toiminto-
10357: sekä jen tehostaminen. Neuvontajärjestöt saavat jat-
10358: - Kotitalous- ja kuluttaja- kossakin valtion avustusta, mutta myös muiden
10359: asiain tutkimuskeskus ry rahoituslähteiden osuutta lisätään. Avustuksen
10360: - Työtehoseura ry:n kotitalousosasto määrään hallitus ottaa kantaa valtion tulo- ja
10361: *Vähennys johtuu 4 toimen yhdistämisestä 2 toi- menoarvioesityksissä.
10362: meksi.
10363:
10364: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1990
10365:
10366: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
10367: 1990 vp. - KK n:o 611 3
10368:
10369:
10370:
10371:
10372: Tili Riksdagens Herr Talman
10373:
10374: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen De två sistnämnda övergick 1.6.1990 till
10375: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse handels- och industriministeriets förvaltnings-
10376: av den 5 november 1990 till vederbörande område under moment 32.27.50 och 32.22.01.
10377: medlem av statsrådet översänt en avskrift av Personalförflyttningen var 9 respektive 13.
10378: fö1jande av riksdagsman Aitioniemi underteck- I budgetpropositionen 1991 föreslås att an-
10379: nade spörsmål nr 611: talet personer inom ramen för statsunderstödet
10380: under moment 29.69.53 (Understöd till rådgiv-
10381: Vad är orsaken tili att Regeringen i ningsorganisationer i huslig ekonomi) skall
10382: hög grad hålier på att minska anslagen minskas tili 185 personer före utgången av
10383: för den rådgivning för konsumenter och 1991.
10384: i huslig ekonomi som sker genom olika Undervisningsministeriet anser det vara yt-
10385: organisationer? terst viktigt att rådgivningen i huslig ekonomi
10386: omorganiseras, effektiveras och utvecklas. Av
10387: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt denna anledning bör även statsunderstödet i
10388: följande: högre grad inriktas på olika utvecklingsprojekt,
10389: och dess användning till att upprätthålla orga-
10390: På undervisningsministeriets förvaltningsom- nisationerna bör ytterligare minskas.
10391: råde har följande rådgivningsorganisationer i Vuxenutbildningen inom organisationerna
10392: huslig ekonomi fått statsunderstöd under mo-
10393: kommer under de närmaste åren att finansieras
10394: ment 29.69.53 i statsbudgeten 1990 (Understöd
10395: i enlighet med statsrådets principbeslut 1987
10396: till rådgivningsorganisationer i huslig ekonomi
10397: om planeringsprinciperna för den yrkesinrikta-
10398: och tili forskningsanstalter). Antalet befatt-
10399: de vuxenutbildningen och 1988 om utveckling-
10400: ningar som är berättigade tili statsunderstöd en av den yrkesinriktade vuxenutbildningen.
10401: var 1990 som följer: Den ledande principen är att de parter vars
10402: - Finlands Svenska Marthaför- behov vuxenutbildningen tillgodoser bör delta i
10403: bund rf 10 kostnaderna för den. I framtiden kommer
10404: - Maa- ja kotitalousnaisten ansvaret för finansiering av utbildningen vid
10405: Keskus och deras distriktsor- organisationerna att i stigande omfattning falla
10406: ganisationer (17 st) 110 (108*) på andra ministerier än undervisningsministe-
10407: - Marttaliitto ry och deras riet, eftersom en del av utbildningen klart
10408: distriktsorganisationer (16 st) 79 tjänar deras syften. Sådana ministerier är bl.a.
10409: - Svenska lantbrukssällskapens handels- och industriministeriet, jord- och
10410: förbund rf skogsbruksministeriet samt social- och hälso-
10411: - Centralen för kommunal vårdsministeriet.
10412: hushålls- och konsumentråd- Regeringen stöder utvecklingen av rådgiv-
10413: givning 2 ningen som en del av vuxenutbildningen, däre-
10414: 202 (200) mot försöker man minska understöden för
10415: samt organisationernas uppehåll. Målet är effektiva-
10416: - Forskningscentralen för re verksamhet. Rådgivningsorganisationerna
10417: hemhushålining och konsu- kommer fortfarande att få statsunderstöd, men
10418: mentfrågor rf även andelen andra finansieringskälior kommer
10419: - hushållsavdelningen vid att ökas. Till understödets belopp kommer
10420: Arbetseffektivitetsföreningen rf regeringen att ta ställning vid behandlingen av
10421: *Minskningen beror på att 4 befattningar sam- budgetpropositionen.
10422: manslogs tili 2.
10423:
10424: Helsingfors den 7 december 1990
10425:
10426: Minister Anna-Liisa Kasurinen
10427: 1990 vp.
10428:
10429: Kirjallinen kysymys n:o 612
10430:
10431:
10432:
10433:
10434: Aittoniemi: Kolikkorahojen uusimisen tarpeellisuudesta
10435:
10436:
10437: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10438:
10439: Maassamme on meneillään siirtymäkausi, pa lysti, koska rahojen painatuksen lisäksi
10440: jonka aikana tietyt kolikkorahat vaihdetaan syntyy mittavia kustannuksia myös moninais-
10441: uusiin, erimuotoisiin ja erikokoisiin. ten automaattien rahantunnistuslaitteiden uu-
10442: Kolikoiden vaihtamiseen liittyy tavallisen siin vaihtamisesta.
10443: kansalaisen osalta moninaisia ongelmia. Tutuk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10444: si tulleiden kolikoiden arvo on ollut jopa käsin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10445: tunnusteltavissa. Uusia kolikoita taas joudu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10446: taan tiirailemaan suurennuslasin kanssa ja siitä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10447: huolimatta maksamisessa ja vastaanottamisessa
10448: tapahtuu moninaisia virheitä, kunnes uusiin Millä Hallitus perustelee esimerkiksi
10449: kolikoihin on totuttu. Myöskään kolikoiden nyt meneillään olevan kolikkokannan
10450: vaihto-operaatio ei voi olla yhteiskunnalle hal- uudistamisen?
10451: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
10452:
10453: Sulo Aittaniemi
10454:
10455:
10456:
10457:
10458: 2000708
10459: 2 1990 vp. - KK n:o 612
10460:
10461:
10462:
10463:
10464: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10465:
10466: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kymmenen markan rahan muuttaminen me-
10467: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tallirahaksi on käynyt tarpeelliseksi. Nykyiseen
10468: olette 6 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn sarjaan on kuitenkin hyvin vaikea lisätä var-
10469: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sinkaan suuriarvoisia rahoja ilman, että sen
10470: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- yhtenäisyyttä edelleen heikennettäisiin. Selkeää,
10471: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirja11i- luontevasti täydennettävissä olevaa metallira-
10472: sesta kysymyksestä n:o 612: hasarjaa vaatii paitsi käteismaksujen sujuvuus
10473: ja luotettavuus, myös alati lisääntyvä auto-
10474: Millä Ha11itus perustelee esimerkiksi maattikäyttö, jossa nykyiset rahat ovat osoit-
10475: nyt meneillään olevan kolikkokannan tautuneet vanhentuneiksi.
10476: uudistamisen? Ede1lä mainituilla perusteilla valtioneuvosto
10477: teki 11.6.1987 periaatepäätöksen metalliraha-
10478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sarjan uudistamisesta. Nyt valmiiksi suunnitel-
10479: vasti seuraavaa: tuja ja pennimääräisien rahojen osalta jo käyt-
10480: töön otettuja uusia metallirahoja voidaan pitää
10481: Metallirahasarjamme runko on permsm lä- edellä esitetyt vaatimukset täyttävänä sarjana.
10482: hes 40 vuoden takaa, vuodelta 1951. Suomen Vaikka siihen lisätään uusi nimellisarvo, valöö-
10483: rahan ostovoima on, vuoden 1963 rahanuudis- rien määrä vähenee kuudesta viiteen. Ja vaikka
10484: tus huomioon ottaen, laskenut tuosta vuodesta rahojen keskimääräinen koko pieneneekin huo-
10485: elinkustannus/kuluttajahintaindeksillä mitattu- mattavasti, pienin, 10 pennin raha, on vielä
10486: na vajaaseen kahdenteentoistaosaan. Toisin sa- hieman suurempi kuin entisen alkuperäisen
10487: noen vuonna 1951 pienimmäksi käyttörahaksi sarjan pienin, 1 pennin raha. Rahojen kokoerot
10488: säädetty markka vastasi ostovoimaitaan on siitä huolimatta saatu entistä selvemmiksi,
10489: 12,4:ää vuoden 1989 penniä; näin ollen nyt ja niitä täydentävät mm. erot reunan hammas-
10490: pienimmäksi käyttörahaksi jäävä 10 penniä on tuksessa (50 p) sekä rahojen materiaaleissa ja
10491: jo reaaliarvoltaan si11oista pienintä rahaa alem- väreissä. - Setelien vaihtamisessa saatujen
10492: pi. kokemusten perusteella voidaan todeta, että
10493: Inflaation vuoksi meta11irahasarjaa on jou- yleisö tottuu helposti uusiin rahoihin, ja tässä
10494: duttu täydentämään uusi11a, 1 markan (v. 1964) tapauksessa tottumista helpottaa edellä mainit-
10495: ja 5 markan (v. 1972) rahoilla. Tällöin sarjan tu koko-, väri- ja muiden erojen suurempi
10496: yhtenäisyys ja johdonmukaisuus on kuitenkin johdonmukaisuus.
10497: kärsinyt. Markkamääräiset rahat poikkeavat Uudistuksesta aiheutuu luonnollisesti sekä
10498: ulkonäöltään alkuperäisen sarjan linjasta, ja 1 valtiontaloudellisia että yksityistaloudellisia
10499: markan raha on pienempi kuin arvoltaan pie- kustannuksia mm. uusien rahojen lyönnin sekä
10500: nempi 50 pennin raha, joka puolestaan on raha-automaatti- ja rahankäsittelylaitteiden
10501: kooltaan ja väriltäänkin liian lähe11ä 5 markan muutostarpeiden johdosta. Niiden vastapai-
10502: rahaa. Kun lisäksi 1 pennin raha poistettiin noksi voidaan säästää materiaali- ja käsittely-
10503: tarpeettomana käytöstä vuonna 1980, metalli- kustannuksissa, ja myös automaattikäyttö hel-
10504: rahojen keskimääräinen koko on kasvanut pottuu ja siitä aiheutuvat kustannukset vähe-
10505: epäkäytännöllisen suureksi suhteessa rahojen nevät ajan mittaan.
10506: reaaliarvoon. Pääasiassa tästä johtuvista kus- Kun vielä todetaan, että metallirahasarjojen
10507: tannussyistä 5 ja 10 pennin rahojen materiaali "elinikä" on yleensä enintään 20-30 vuotta,
10508: on jouduttu muuttamaan alumiiniksi, joka on on meidän rahasarjamme uudistamista pidettä-
10509: muutoin rahameta11iksi sopimaton. vä perusteltuna, jopa kiireellisenä.
10510: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
10511:
10512: Ministeri Ulla Puolanne
10513: 1990 vp. - KK n:o 612 3
10514:
10515:
10516:
10517:
10518: Tili Riksdagens Herr Talman
10519:
10520: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen serien är emeliertid mycket svår att utöka med
10521: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse i synnerhet mynt av större valör utan att
10522: av den 6 november 1990 tili vederbörande enhetligheten igen försvagas. En entydig me-
10523: medlem av statsrådet översänt avskrift av talimyntserie, som på ett naturligt sätt kan
10524: följande av riksdagsman Aittoniemi underteck- kompletteras, krävs för att kontantbetalningar-
10525: nade spörsmål nr 612: na skall fungera smidigt och tiliförlitligt samt
10526: med tanke på den hela tiden ökande använd-
10527: Hur motiverar Regeringen t.ex. det ningen av automater, vari de nuvarande myn-
10528: pågående införandet av nya mynt? ten har visat sig vara föråldrade.
10529: På ovan nämnda grunder fattade statsrådet
10530: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 11.6.1987 ett principbeslut om förnyande av
10531: samt anföra följande: metallmyntserien. De nu färdigt planerade nya
10532: metallmynten, av vilka 10- och 50-penniss1an-
10533: Stommen i vår metalimyntserie är från 1951 tarna redan tagits i bruk, kan anses utgöra en
10534: och således nästan 40 år gammal. Det finska serie som fylier de ovan nämnda kraven. Ä ven
10535: myntets köpkraft har, med beaktande av 1963 om serien utökas med ett nytt nominelit värde,
10536: års myntreform, från det nämnda året sjunkit minskar valörernas antal från sex tili fem. Och
10537: tili en knapp tolftedel, mätt med levnads- fastän myntens genomsnittliga storlek minskar
10538: kostnads-jkonsumentprisindex som mättstock. betydligt är 10-pennisslanten, som är den mins-
10539: M.a.o. motsvarande den mark, som 1951 stad- ta, fortfarande litet större än den förra ur-
10540: gades utgöra det minsta myntet i bruk, tili sin sprungliga seriens minsta slant, 1-pennisslan-
10541: köpkraft 12,4 penni 1989. Sålunda är vår ten. Skillnaderna i storlek melian mynten har
10542: tiopennisslant, som nu blir det minsta myntet i trots detta kunnat göras tydligare än förut, och
10543: bruk, redan tili sitt realvärde lägre än den de kompletteras bl.a. av skilinader i kantens
10544: dåvarande minsta slanten. tandning (50 penni) samt i myntens materia!
10545: På grund av inflationen har man varit och färger.- På basis av de erfarenheter man
10546: tvungen att komplettera metalimyntserien med har av sedelbyten kan det konstateras att
10547: nya 1-marks-(1964) och 5-marks-(1972) slantar. allmänheten lätt vänjer sig vid nya pengar, och
10548: Härvid har emellertid seriens enhetlighet och att det i detta fall går lättare att vänja sig tack
10549: konsekvens blivit lidande. 1-marks- och 5- vare den ovan nämnda större konsekvensen i
10550: marksslantarna avviker tili sitt utseende från skillnaderna i storlek, färg m.m.
10551: den ursprungliga seriens linje, och 1-marksslan- Reformen medför naturligtvis både statseko-
10552: ten är mindre än 50-pennisslanten, som tili sitt nomiska och privatekonomiska kostnader, bl.a.
10553: värde är mindre och som för sin del tili storlek med anledning av präglingen av de nya mynten
10554: och färg ligger för nära 5-marksslanten. Då samt behovet att ändra penningautomater och
10555: 1-pennisslanten därtill 1980 togs ur bruk såsom mynthanteringsapparater. Som motvikt härtili
10556: onödig har metalimyntens genomsnittliga stor- kan inbesparingar göras i materia!- och hante-
10557: lek vuxit och mynten blivit opraktiskt stora i ringskostnader. Ä ven automatbruket underlät-
10558: förhåliande tili realvärdet. Av kostnadsskäl, tas, och de kostnader som föranleds därav
10559: som främst beror härpå, har man nödgats minskar med tiden.
10560: ändra 5- och 10-pennisslantarnas materia! tili Då det dessutom kan konstateras att metali-
10561: aluminium, som annars inte lämpar sig såsom myntseriernas "livstid" i alimänhet är högst
10562: myntmetall. 20-30 år, kan det anses motiverat att införa
10563: En ändring av 10-markssedeln tili metall- nya mynt och t.o.m. att göra detta i brådskan-
10564: mynt har blivit nödvändig. Den nuvarande de ordning.
10565: Helsingfors den 27 november 1990
10566:
10567: Minister Ulla Puolanne
10568: 1990 vp.
10569:
10570: Kirjallinen kysymys n:o 613
10571:
10572:
10573:
10574:
10575: Aittoniemi: Irakissa olevien suomalaisten vapauttamisesta
10576:
10577:
10578: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10579:
10580: Irakissa on pidetty panttivankeina Suomen edustajaryhmä toiminut hallituksen edustajana
10581: kansalaisia Persianlahden tapahtumiin liittyen. vai ei. Hallitus on tilanteessa antanut varsin
10582: Hiljattain heitä vapautettiin viisi, suomalaisen kyvyttömän kuvan Suomen kansalaisten va-
10583: kansanedustajaryhmän Irakiin tapahtuneen pauttamiseksi tehtyjen toimien suhteen.
10584: vierailun yhteydessä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10585: Useat maat, joiden kansalaisia on mainitussa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10586: maassa vastaavassa tilanteessa, ovat tehneet kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10587: mittavia diplomaattisia ponnisteluja heidän va- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10588: pauttamisekseen. Maat ovat lähettäneet viral-
10589: lisia tai puolivirallisia neuvottelijoita neuvotte-
10590: lemaan kansalaistensa vapauttamisesta. Suo- Mitä toimenpiteitä Hallitus on tehnyt
10591: men taholta ei vastaaviin toimiin ole ryhdytty, maan kansalaisten vapauttamiseksi Ira-
10592: joskaan ei ole tiedossa, onko mainittu kansan- kin panttivankeudesta?
10593:
10594: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
10595:
10596: Sulo Aittoniemi
10597:
10598:
10599:
10600:
10601: 200070S
10602: 2 1990 vp. - KK n:o 613
10603:
10604:
10605:
10606:
10607: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10608: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa periaatteen. Panttivankien vapauttamiseksi on
10609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, käytetty diplomaattisia toimia. Niinpä Suomi
10610: olette 6 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn ja useimmat muut maat eivät ole lähettäneet
10611: kirjeenne n:o 2002 ohella toimittanut valtioneu- hallitustensa edustajia Bagdadiin neuvottele-
10612: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen maan.
10613: kansanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta Suomi on vedonnut Irakin hallitukseen mo-
10614: kirjallisesta kysymyksestä n:o 613: nin tavoin niin Suomen kansalaisten kuin
10615: muidenkin Irakissa vastoin tahtoaan pidettä-
10616: Mitä toimenpiteitä Hallitus on tehnyt vien päästämiseksi maasta.
10617: maan kansalaisten vapauttamiseksi Ira- Ulkoasiainministeri Paasio on kirjoittanut
10618: kin panttivankeudesta? Irakin ulkoministerille kaksi kirjettä, joissa hän
10619: on selostanut Suomen kantoja Persianlahden
10620: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kriisiin ja vedonnut kansalaistemme vapautta-
10621: vasti seuraavaa: miseksi.
10622: Helsingissä on pidetty yhteyttä Irakin suur-
10623: Hallitus on toiminut määrätietoisesti Irakissa lähettilääseen. Bagdadissa Suomen suurlähetys-
10624: olevien Suomen kansalaisten vapauttamiseksi tö on lähes päivittäin toiminut Irakin ulkomi-
10625: heti siitä lähtien, kun selvisi, että heidän läh- nisteriössä panttivankiasiassa. Suomi on toimi-
10626: tönsä maasta estettiin. Suomen hallituksella on nut yhdessä myös muiden puolueettomien mai-
10627: vastuu kansalaisistaan. Samalla hallituksen on den (Sveitsin, Ruotsin) kanssa kansalaistemme
10628: toimittava maan ulkopolitiikan mukaisesti. vapauttamiseksi. Panttivankien vapauttamista
10629: YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi on ajettu myös YK:ssa.
10630: 18.8.1990 päätöslauselman, jossa vaadittiin Ira- Hallitus on täysin tiedostanut panttivankeina
10631: kia sallimaan kolmansien maiden kansalaisten olevien kansalaistemme ja heidän omaistensa
10632: välitön poistuminen Kuwaitista ja Irakista. hädän ja pitkittyvän kärsimyksen. Siksi se on
10633: Suomi oli hyväksymässä päätöslauselmaa. pitänyt humanitaarisesti perusteltuna suoma-
10634: Suomi lähtee siitä, että panttivankien otta- laisten kansalaisvaltuuskuntien matkoja Bagda-
10635: minen on kaikissa tilanteissa kiistaton ihmisoi- diin. Valtuuskunnille on annettu tarpeellista
10636: keuksien ja kansainvälisen oikeuden loukkaus. tukea.
10637: Erityisen tuomittavaa tällainen ihmisoikeuksien Hallitus on antanut täyden tunnustuksensa
10638: loukkaus on silloin, kun sen tekee valtio. valtuuskuntien toiminnalle ja ilmaissut tyyty-
10639: Panttivangeilla on luovuttamaton oikeus väisyyden kansalaistemme vapautumisesta.
10640: päästä vapaaksi, eikä tästä tule neuvotella. Hallitus pyrkii edelleen tekemään kaikkensa
10641: Kaikki oikeusvaltiot ovat hyväksyneet tämän vielä Irakissa olevien vapauttamiseksi.
10642: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1990
10643:
10644: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
10645: 1990 vp. - KK n:o 613 3
10646:
10647:
10648:
10649:
10650: Tili Riksdagens Herr Talman
10651: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Sålunda har varken Finland eller de flesta
10652: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse andra Iänder skickat regeringsrepresentanter
10653: nr 2002 av den 6 november 1990 tili vederbö- tili Bagdad för att förhandla.
10654: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Finland har på många sätt vädjat tili Iraks
10655: av följande av riksdagsman Aittaniemi under- regering om att såväl finska medborgare som
10656: tecknade spörsmål nr 613: andra personer som kvarhålls i Irak mot sin
10657: vilja skall släppas ur landet.
10658: Vilka åtgärder har Regeringen vidta- Utrikesminister Paasio har skrivit två brev
10659: git för att befria de finska medborgarna tili Iraks utrikesminister, i vilka han har redo-
10660: i gisslan i Irak? gjort för Finlands ståndpunkter i krisen i
10661: Persiska viken och vädjat för frigivning av våra
10662: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- medborgare.
10663: samt anföra följande: I Helsingfors har kontakt hållits med Iraks
10664: ambassadör. I Bagdad har Finlands ambassad
10665: Allt sedan dess att det blev klart att de finska så gott som dagligen arbetat med gisslanfrågan
10666: medborgarna i Irak hindrades från att lämna i Iraks utrikesministerium. Finland har också
10667: landet har regeringen arbetat målmedvetet för arbetat tilisammans med andra neutrala Iänder
10668: att befria dem. Finlands regering har ansvar (Schweiz, Sverige) för frigivning av våra med-
10669: för sina medborgare. Samtidigt måste regering- borgare. Också FN har drivit frågan om
10670: en handla i enlighet med landets utrikespolitik. frigivning av gisslan.
10671: FN:s säkerhetsråd godkände en resolution Regeringen är fullt medveten om den nöd
10672: 18.8.1990 som krävde att Irak omedelbart låter och det fortsatta lidande som våra medborgare
10673: medborgare i tredje land lämna Kuwait och i gisslan och deras anhöriga känner. Därför har
10674: Irak. Finland deltog i godkännandet av denna regeringen ansett resor av finländska medbor-
10675: resolution. gardelegationer tili Bagdad motiverade av hu-
10676: Finland utgår från att tagande av gisslan är manitära skäl. Delegationerna har fått erfor-
10677: en obestridlig kränkning av de mänskliga rät- derligt stöd.
10678: tigheterna och folkrätten i alla situationer. En Regeringen har givit delegationernas arbete
10679: sådan kränkning av de mänskliga rättigheterna sitt fulla erkännande och uttryckt tilifredsstäl-
10680: är särskilt förkastlig då den görs av en stat. lelse över frigivningen av våra medborgare.
10681: Gisslan har en oförytterlig rätt att bli fri och Regeringen strävar efter att fortsättningsvis
10682: detta skall man inte förhandla om. Samtliga göra allt den kan för att fä dem som ännu
10683: rättsstater har godkänt denna princip. Diplo- kvarhålls i Irak frigivna.
10684: matiska medel har använts för att få gisslan fri.
10685: Helsingfors den 5 december 1990
10686:
10687: Utrikesminister Pertti Paasio
10688: 1990 vp.
10689:
10690: Kirjallinen kysymys n:o 614
10691:
10692:
10693:
10694:
10695: Aittoniemi: Pakolaisten yhteiskunnalle aiheuttamista kokonais-
10696: kustannuksista
10697:
10698:
10699: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10700: Ministeri Hämäläinen on vastannut kirjalli- kunnalle mm. kuntien perustamien virkojen
10701: seen kysymykseeni n:o 465 15.10.1990. Anne- ym. kunnissa tapahtuvan toiminnan kautta.
10702: tussa vastauksessa todetaan, että Suomeen pa- Tuskinpa myöskään sisäasiainministeriön yh-
10703: kolaisena tuleva henkilö maksaa valtiolle aikui- teydessä toimiva ulkomaalaiskeskus on näissä
10704: sen osalta 162 158 markkaa, kouluikäisen lap- asioissa tullut tähänkään saakka toimeen yh-
10705: sen osalta 79 337 markkaa ja alle kouluikäisen den henkilön panoksella, samoin poliisiosasto,
10706: lapsen osalta 101 032 markkaa vuodessa. Vas- kuten aikaisemmassa vastauksessa mainitaan.
10707: tauksessa selvitetään nimenomaan valtiolle ai- Myös poliisimiehiä on ollut komennettuna tur-
10708: heutuvat kustannukset, koska niitä tekemässä- vapaikkaa pyytävien taustojen tutkintaan tie-
10709: ni kysymyksessä on kysytty. Vastaus on kui- tämäni mukaan kymmeniä henkilöitä.
10710: tenkin myös valtiolle aiheutuvien kustannusten Asia on tietysti vaikea, mutta yhteiskunnan
10711: osalta virheellinen sikäli, että yhteenvedossa ei tulee saada tietää aiheutuvien kokonaiskustan-
10712: näy lainkaan sisäasiainministeriön kustannuk · nusten määrä. Tämän vuoksi ja valtiopäiväjär-
10713: sia, vaikka ulkomaalaiskeskus samoin kuin jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10714: pakolaisten osalta tutkimuksia suorittava polii- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10715: si toimii mainitun ministeriön alaisena. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10716: Vastauksessa ei selvitetä myöskään kuntien
10717: kustannuksia. Viitataan vain siihen, että kun-
10718: nille on annettu mahdollisuus 182,5 viran Mitkä ovat kiintiöpakolaisista ja tur-
10719: perustamiseen pakolaisia varten ja että näihin vapaikan hakijoista suomalaiselle yh-
10720: virkoihin kuuluva valtionosuus on huomioitu teiskunnalle (valtio, kunnat) henkilöä
10721: vastauksessa annetussa laskelmassa. kohden vuositasolla aiheutuvat välittö-
10722: Vaikka ministeri Hämäläisen allekirjoittama mät ja välilliset kustannukset tällä het-
10723: vastaus on oikeansuuntainen todellisten sum- kellä huomioon ottaen vuoden 1991
10724: mien suhteen, on tärkeätä saada ainakin arvio budjetissa sekä nyt eduskunnalle anne-
10725: siitä, minkälaisia kustannuksia aikaisemmin tussa lisäbudjetissa perustettaviksi eh-
10726: selvitetyn lisäksi pakolaisista aiheutuu yhteis- dotetut virat ja tehtävät hankinnat?
10727: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
10728:
10729: Sulo Aittaniemi
10730:
10731:
10732:
10733:
10734: 200070S
10735: 2 1990 vp. - KK n:o 614
10736:
10737:
10738:
10739:
10740: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10741:
10742: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1991 budjetissa sekä nyt eduskunnalle
10743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, annetussa lisäbudjetissa perustettaviksi
10744: olette 6 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn ehdotetut virat ja tehtävät hankinnat?
10745: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
10746: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
10747: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli- taen seuraavaa:
10748: sesta kysymyksestä n:o 614:
10749: Valtion eri hallinnonaloille pakolaisista ja
10750: turvapaikan hakijoista aiheutuvia kustannuksia
10751: Mitkä ovat kiintiöpakolaisista ja tur- on aiemmin selvitetty kansanedustaja Aittanie-
10752: vapaikan hakijoista suomalaiselle yh- men kirjalliseen kysymykseen n:o 465
10753: teiskunnalle (valtio, kunnat) henkilöä 15.10.1990 annetussa vastauksessa.
10754: kohden vuositasolla aiheutuvat välittö- Suomeen pakolaisena tulevan henkilön osal-
10755: mät ja välilliset kustannukset tällä het- ta syntyy kustannuksia ensimmäisenä vuonna
10756: kellä huomioon ottaen vuoden seuraavasti:
10757: Aikuinen Koulu- Alle koulu-
10758: ikäinen ikäinen
10759: lapsi lapsi
10760:
10761: Mom. 33.29.61 (STM) ......................... . 111 445 31 524 60 552
10762: Mom. 35.45.54 (YM) .......................... . 17 185
10763: Mom. 29.46.30 (OPM) ......................... . 27 240
10764: Mom. 29.69.27 (OPM) ......................... . 34 650
10765: Mom. 34.30.50 (TM) ........................... . 14 175
10766: Mom. 33.32.30 (SVOL) ........................ . 9 443 9 443 31 460
10767: Yhteensä ........................................ . 162 158 79 337 101 032
10768:
10769:
10770: Keskimäärin pakolaista kohden syntyy kus- ta on päävastuu sosiaali- ja terveysministeriöl-
10771: tannuksia noin 130 000 markkaa ensimmäisenä lä. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan
10772: vuonna. Valtaosa kustannuksista on palkkaus- momentille 33.29.61, Pakolaisten vastaanotto,
10773: kustannuksia. Pakolaiselle itselleen maksetaan on varattu määräraha pakolaisten vastaanotos-
10774: vain toimeentulotuen ja asumistuen yhteismää- ta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion vuoden
10775: rä, joka on noin 4 000 markkaa kuukaudessa. 1990 tulo- ja menoarviossa on määrärahaa
10776: Muut kustannukset syntyvät muun muassa varattu 68 miljoonaa markkaa. Valtion toisessa
10777: tarvittavan koulutuksen, päivähoidon ja mui- lisämenoarviossa on määrärahaa lisätty 60 mil-
10778: den sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen joonalla markalla. Vuoden 1991 tulo- ja me-
10779: järjestämisestä sekä valtion tuesta kunnille pa- noarvioesityksessä on hallitus esittänyt pako-
10780: kolaisten vastaanottamisesta. laisten vastaanottoon 181 miljoonaa markkaa.
10781: Turvapaikan hakijan osalta kustannukset Kuluvan vuoden aikana on pakolaiskiintiö
10782: ovat keskimäärin 7 910 mk/kk (aikuinen, kou- 500, ja Suomeen on arvioitu saapuvan 2 000
10783: lulainen, alle kouluikäinen). Jos turvapaikan turvapaikan hakijaa. Pakolaisten vastaanoton
10784: hakijalle myönnetään turvapaikka tai oleskelu- piirissä on lisäksi vuonna 1988 ja vuonna 1989
10785: lupa suojelun tarpeessa, hän siirtyy pakolaisten saapuneita pakolaisia. Vuoden 1991 tulo- ja
10786: vastaanottopalvelujen piiriin. Kustannusten menoarvioesityksessä on pakolaiskiintiö 500 ja
10787: nousu vuonna 1991 on valtion tulo- ja menoar- turvapaikan hakijoiden määräksi on arvioitu
10788: viossa arvioitu sosiaali- ja terveydenhuollossa 2 000. Hakemusten käsittelyajaksi on arvioitu 3
10789: 4,6 %:ksi. kuukautta.
10790: Suomeen saapuvien pakolaisten vastaanotos- Pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kus-
10791: 1990 vp. - KK n:o 614 3
10792:
10793: tannukset korvataan täysimääräisesti valtion Turvapaikkatutkinnasta syntyy kustannuksia
10794: varoista. Valtioneuvoston pakolaisten vastaan- näin ollen 2 500 hakijan osalta yhteensä noin
10795: oton järjestämisestä ja korvaamisesta antaman 10 miljoonaa markkaa vuodessa. Hakijaa koh-
10796: päätöksen mukaisesti kunnille korvataan toi- den kustannukset ovat noin 4 000 markkaa.
10797: meentuloturvan järjestämisestä aiheutuvat kus- Työvoimahallinnossa käytetään pakolaisten
10798: tannukset todellisten kustannusten mukaisina 3 työvoimapalveluihin arviolta 10 henkilötyö-
10799: vuoden ajalta. Palvelujen osuus korvataan las- vuotta. Tarkkaa arviota siitä, kuinka moni
10800: kennallisena kuntien normaalia valtionosuutta henkilö eri hallinnonaloilta muiden tehtäviensä
10801: täydentävänä korvauksena. Kunnille ei näin ohella hoitaa pakolaisasioita, ei ole. Todetta-
10802: ollen aiheudu kustannuksia pakolaisten vastaan- koon, että kaikista käytetyistä työtunneista ei
10803: otosta. esim. sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja ter-
10804: Menoja aiheutuu henkilökunnan paikkaami- veysministeriön hallinnonaloilla ole syntynyt
10805: sesta eri hallinnonaloille. Sosiaali- ja terveysmi- kustannuksia, koska työtä on usein tehty var-
10806: nisteriössä ei ole päätoimisesti pakolaisten vas- sinaisen virka-ajan ulkopuolella ja virkamiehet
10807: taanottoa hoitavaa henkilökuntaa. Sosiaalihal- ovat usein palkkausluokissa, joissa ylityökor-
10808: lituksessa on 24 henkilöä, joista osa työsken- vauksia ei makseta.
10809: telee Malmin pakolaiskeskuksessa. Näiden hen- Muita kuin palkkauskustannuksia (työtilat,
10810: kilöiden palkkauksesta aiheutuvat kustannuk- työvälineet) ei ole mahdollista arvioida, koska
10811: set sisältyvät edellä esitettyihin sosiaali- ja ne palvelevat eri hallinnonaloilla koko toimin-
10812: terveysministeriön hallinnonalan kustannuk- taa.
10813: siin. Kuntien palvelujärjestelmä vastaa käytän-
10814: Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskukses- nössä pakolaisille järjestettävistä palveluista.
10815: sa hoitaa pakolais- ja turvapaikka-asioita pää- Kunnille on sosiaali- ja terveydenhuollon val-
10816: toimisesti yksi henkilö. Hänen apunaan asioita takunnallisissa suunnitelmissa annettu mahdol-
10817: ovat hoitaneet muut virkamiehet omien tehtä- lisuus palkata henkilökuntaa pakolaisten vas-
10818: viensä ohella. Vuonna 1990 on käytetty ulko- taanottoon. Kustannukset näistä 182,5 virasta
10819: maalaiskeskuksessa yhteensä arviolta 2-3 hen- sisältyvät edellä mainittuihin välittömiin pako-
10820: kilötyövuotta turvapaikka-asioiden hoitami- laisista aiheutuviin kustannuksiin.
10821: seen. Kustannukset vuonna 1990 ovat olleet Turvapaikan hakijoista syntyy yhteiskunnal-
10822: noin 300 000 markkaa. le huomattavat kustannukset. Valtaosa kustan-
10823: Vuoden 1990 toisessa lisämenoarviossa, joka nuksista syntyy henkilöstön paikkaamisesta
10824: vahvistettiin 30.11.1990, ulkomaalaiskeskus saa valtion, kuntien ja esim. Suomen Punaisen
10825: lisää virkoja. Vuoden 1991 tulo- ja menoarvio- Ristin palvelukseen. Näin ollen osa kustannuk-
10826: esityksessä on myös esitetty ulkomaalaiskes- sista palaa mm. veronmaksun muodossa yhteis-
10827: kukselle lisää virkoja. Tulevan pakolais- ja kunnalle. Turvapaikkahakemusten käsittelyai-
10828: turvapaikkajaoston vahvuudeksi tulee alusta- ka on tällä hetkellä runsaat 6 kuukautta.
10829: vien suunnitelmien mukaan 10 henkilöä. Lisäk- Hakemusten käsittelyajan lyhentäminen esim.
10830: si apuna tullaan käyttämään muualta valtion- sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena ole-
10831: hallinnosta mahdollisesti tilapäisesti siirrettäviä vaan 3 kuukauteen kohdentarualla riittävästi
10832: henkilöitä. Nämä siirrot eivät lisää mainitta- voimavaroja hakemusten käsittelyyn on niin
10833: vasti valtion kustannuksia. Vuonna 1991 kus- kansantaloudelliselta kuin inhimilliseltäkin
10834: tannukset ovat arviolta 1,2 miljoonaa markkaa. kannalta katsottuna tavoiteltava.
10835: Sisäasiainministeriön poliisiosastolla yksi Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vas-
10836: henkilö vastaa päätoimisesti pakolaisasioista. taanotto Suomessa perustuu YK:n vuoden
10837: Turvapaikan hakijoiden puhuttelut tekee pai- 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevaan
10838: kallispo Iiisi. Turva paikka tutkin takus tann ukset yleissopimukseen ja sitä täydentävään lisäpöy-
10839: muodostuvat poliisin henkilöstön palkoista täkirjaan, jotka Suomi ratifioi vuonna 1968.
10840: sekä tulkkauskustannuksista. Yleissopimukseen ja lisäpöytäkirjaan on liitty-
10841: Jos poliisin tehtävänä on tutkia 2 500 turva- nyt yli 100 valtiota. Mainittakoon, ettei Suo-
10842: paikkahakemusta vuodessa, tarvitaan tutkimi- men tilanne turvapaikan hakijoiden osalta eroa
10843: seen 28-32 henkilötyövuotta. Kustannuksia eurooppalaisesta tilanteesta, Euroopassa on
10844: syntyy palkkauksesta vuodessa 5-6 miljoonaa vuosittain useita satojatuhansia turvapaikan
10845: markkaa. Tulkkikustannuksia syntyy 2 500 ha- hakijoita, joista Pohjoismaihin suuntaa vuosit-
10846: kijan osalta noin 4,5 miljoonaa markkaa. tain 40 000----50 000.
10847: 4 1990 vp. - KK n:o 614
10848:
10849: Todettakoon vielä, että pakolaisten vastaan- mukaan 93 % heistä on alkuvaiheen koulutuk-
10850: otosta aiheutuu yksittäisen pakolaisen osalta sen (1 vuosi) jälkeen sijoittunut työelämään.
10851: kustannuksia vain rajoitetun ajan. Enemmistö Tällöin heistä tulee veronmaksajia ja he vas-
10852: Suomeen saapuneista pakolaisista on työikäisiä taavat itse toimeentulostaan.
10853: ja ammatissa toimineita aikuisia ja selvitysten
10854:
10855: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
10856:
10857: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
10858: 1990 vp. - KK n:o 614 5
10859:
10860:
10861:
10862: Tili Riksdagens Herr Talman
10863:
10864: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreslagna i 1991 års budget samt i den
10865: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tiliäggsbudget som nyss överlämnades
10866: av den 6 november 1990 tili vederbörande tili riksdagen?
10867: medlem av statsrådet översänt avskrift av
10868: följande av riksdagsman Aittaniemi underteck- Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-
10869: nade spörsmäl nr 614: samt anföra följande:
10870:
10871: Hur stora direkta respektive indirekta Frågan om vilka kostnader flyktingarna och
10872: kostnader medför flyktingarna (enligt de asylsökande föranleder inom statens olika
10873: faststälid kvot) och de asylsökande i förvaltningsområden har redan tidigare utretts
10874: detta nu för det finländska samhäliet i det svar som gavs 15.10.1990 på riksdagsman
10875: (staten, kommunerna) räknat per per- Aittoniemis skriftliga spörsmål nr 465.
10876: son och år då man inkluderar de nya Följande tabeli visar kostnaderna för flyk-
10877: tjänster och anskaffningar som finns tingar under det första året:
10878: Vuxna Barn i Barn under
10879: skolåldern skolåldern
10880:
10881: Mom. 33.29.61 (SHM) .......................... lll 445 31 524 60 552
10882: Mom. 35.45.54 (MM) ........................... 17 185
10883: Mom. 29.46.30 (UVM) .......................... 27 240
10884: Mom. 29.69.27 (UVM .......................... 34 650
10885: Mom. 34.30.50 (AM) ........................... 14 175
10886: Mom. 33.32.30 (statsandelslagen) ............... 9 443 9 443 31 460
10887: Sammanlagt. ..................................... 162 158 79 337 101 032
10888:
10889:
10890: I medeltal stiger kostnaderna för en flykting huvudtitel, i moment 33.29.61, Mottagande av
10891: tili ca 130 000 mark under det första året. flyktingar, har anslag reserverats för kostnader
10892: Lönekostnaderna utgör den största delen av tili följd av mottagande av flyktingar. I bud-
10893: denna summa. Flyktingen själv får endast geten för år 1990 finns anslag reserverade för
10894: utkomststöd och bostadsbidrag, vilka tilisam- 68 miljoner mark. I den andra tiliäggsbudgeten
10895: mans utgör ca 4 000 mark i månaden. Övriga finns ytterligare ett anslag på 60 miljoner mark.
10896: kostnader består av arrangemangen kring nöd- I budgetpropositionen för år 1991 har rege-
10897: vändig utbildning, dagvård och annan service ringen föreslagit 181 miljoner mark för motta-
10898: inom social- och hälsovården samt av det stöd gande av flyktingar.
10899: som staten betalar tili kommunerna för motta- Under innevarande år är flyktingskvoten 500
10900: gande av flyktingar. och uppskattningsvis 2 000 asylsökande väntas
10901: För en asylsökande uppgår kostnaderna i anlända tili Finland. Inom flyktingmottagning-
10902: medeltal tili 7 910 mk/månad (vuxna, skolele- en finns dessutom flyktingar som anlänt redan
10903: ver, barn under skolåldern). Om den asylsö- åren 1988 och 1989. I budgetpropositionen för
10904: kande beviljas asyl elier uppehålistilistånd år 1991 är flyktingskvoten 500 och antalet
10905: p.g.a. att han är i behov av skydd, hänvisas asylsökande uppskattas tili 2 000. Behandlings-
10906: han tili samma service som flyktingarna får. tiden för ansökningarna antas bli 3 månader.
10907: Kostnaderna inom social- och hälsovården år Kostnaderna för mottagande av flyktingar
10908: 1991 har i statsbudgeten beräknats stiga tili 4,6 ersätts tili fulit belopp av statens medel. I
10909: procent. enlighet med statsrådets beslut om arrange-
10910: Social- och hälsovårdsministeriet har huvud- mang och ersättningar vid mottagande av
10911: ansvaret för flyktingar som anländer tili Fin- flyktingar ersätts de kostnader som tryggandet
10912: land. Under social- och hälsovårdsministeriets av flyktingarnas utkomstskydd åsamkat kom-
10913: 6 1990 vp. - KK n:o 614
10914:
10915: munerna enligt de reella kostnaderna under 3 uppskattningsvis 10 årsverken till flyktingarnas
10916: års tid. För tjänsterna betalas en kalkylerad arbetskraftsservice. Några exakta uppgifter om
10917: ersättning, som kompletterar kommunernas hur många personer som inom de olika för-
10918: normala statsandelar. Kommunerna har såle- valtningsområdena vid sidan av sina andra
10919: des inga utgifter för att de tar emot flyktingar. arbetsuppgifter sköter flyktingfrågor finns inte.
10920: Anställandet av personai inom de olika Det bör noteras att alla arbetstimmar för
10921: förvaltningsområdena skapar utgifter. Vid so- skötseln av dessa ärenden inom t.ex. inrikesmi-
10922: cial- och hälsovårdsministeriet finns det inte nisteriets och social- och hälsovårdsministeriets
10923: någon personai som på heltid sköter mottagan- förvaltningsområden inte förorsakat kostnader,
10924: det av flyktingar. Vid socialstyrelsen finns det emedan arbetet ofta utförts utanför den egent-
10925: 24 personer, varav en del arbetar inom flyk- liga arbetstiden och tjänstemännen ofta är i
10926: tingcentralen i Malm. Lönekostnaderna för sådana löneklasser där övertidsersättning inte
10927: dessa personer ingår i de kostnader inom utbetalas.
10928: social- och hälsovårdsministeriets förvaltnings- Det är omöjligt att uppskatta kostnaderna
10929: område som nämnts ovan. för annat än lönerna (t.ex. för arbetsutrymmen
10930: Vid inrikesministeriets utlänningscentral ar- och arbetsredskap ), eftersom dessa tjänar hela
10931: betar en person med flykting- och asylfrågor verksamheten inom de olika förvaltningsområ··
10932: och har uppgiften som huvudsyssla. Andra dena.
10933: tjänstemän har hjälpt till med att sköta dessa Kommunernas servicesektor ansvarar i prak-
10934: ärenden vid sidan av sina egna arbetsuppgifter. tiken för de tjänster som skall ordnas för
10935: År 1990 har det uppskattningsvis gått åt flyktingarna. Social- och hälsovårdens riksom-
10936: sammanlagt 2-3 årsverken till att sköta asyl- fattande planer ger kommunerna en möjlighet
10937: ärenden. Kostnaderna har detta år rört sig att anställa personai för mottagande av flyk-
10938: kring 300 000 mark. tingar. Kostnaderna för dessa 182,5 tjänster
10939: Genom den andra tilläggsbudgeten för år ingår i de tidigare nämnda direkta kostnaderna
10940: 1990, som fastställdes den 30.11.1990, får ut- för flyktingmottagande.
10941: länningscentralen fler tjänster. I budgetpropo- Asylsökandena förorsakar samhället bety-
10942: sitionen för år 1991 har likaså fler tjänster dande kostnader. Största delen av kostnaderna
10943: föres1agits inrättade vid utlänningscentralen. beror på anställning av personai hos staten,
10944: Enligt preliminära planer kommer sektionen kommunerna och t.ex. Finlands Röda Kors.
10945: för flykting- och asylärenden att bestå av 10 En del av kostnaderna får samhället således
10946: personer. Dessutom kommer personer från den tillbaka bl.a. i form av skatter. För tillfället tar
10947: övriga statsförvaltningen att eventuellt anlitas behandlingen av asylansökningarna drygt 6
10948: såsom tillfällig hjälp. Denna förflyttning av månader. Både från nationalekonomisk och
10949: personai ökar inte nämnvärt statens kostnader. mänsklig synpunkt borde man försöka förkorta
10950: Kostnaderna för år 1991 uppskattas till 1,2 behandlingstiden till t.ex. 3 månader genom att
10951: miljoner mark. anvisa tillräckliga resurser för behandlingen av
10952: Vid inrikesministeriets polisavdelning tar en ansökningarna, vilket social- och halsovårdsmi-
10953: person med uppgiften som huvudsyssla hand nisteriet har som mål.
10954: om flyktingfrågor. Den lokala polisen sköter Mottagandet av flyktingar och asylsökande i
10955: förhören med de asylsökande. Kostnaderna för Finland grundar sig på FN:s multilaterala avtal
10956: undersökningarna angående asylrätt utgörs av jämte ett kompletterande tilläggsprotokoll om
10957: personalens löner och av kostnaderna för flyktingarnas rättsställning från år 1951, vilka
10958: tolkning. Finland ratificerade år 1968. Över 100 stater
10959: Om polisen måste behandla 2 500 asylansök- har anslutit sig till avtalet och tilläggsprotokol-
10960: ningar i året, går det åt 28-32 årsverken till let. Nämnas kan att situationen i Finland då
10961: undersökningarna. Lönekostnaderna stiger till det gäller asylsökande inte skiljer sig från den
10962: 5-6 miljoner per år. Kostnaderna för tolkning i Europa, där antalet asylsökande under ett år
10963: blir ca 4,5 miljoner mark för 2 500 asylsökan- uppgår till flera hundra tusen, varav årligen
10964: de. Således uppgår kostnaderna för behand- 40 000---50 000 söker sig till de nordiska län-
10965: lingen av 2 500 asylansökningar sammanlagt derna.
10966: till ca 10 miljoner mark i året. Per sökande blir Man bör ännu notera att den enskilda
10967: kostnaderna ca 4 000 mark. flyktingen vållar kostnader endast under en
10968: Inom arbetskraftsförvaltningen används begränsad tid. Merparten av de flyktingar som
10969: 1990 vp. - KK n:o 614 7
10970:
10971: anlänt till Finland är vuxna i arbetsför ålder, efter den inledande utbildningen på år kom-
10972: som har varit verksamma i något yrke, och mit ut i arbetslivet. Då blir de vanliga skatte-
10973: utredningar har visat att 93 procent av dem betalare som själva ansvarar för sitt uppehälle.
10974:
10975: Helsingfors den 18 december 1990
10976:
10977: Minister Tuulikki Hämäläinen
10978: 1990 vp.
10979:
10980: Kirjallinen kysymys n:o 615
10981:
10982:
10983:
10984:
10985: Vuoristo: Adoptioperheelle annettavasta tuesta
10986:
10987:
10988: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10989:
10990: Suomalaiset adoptiopalvelujärjestöt ovat Pe- via sairausvakuutuslain säännöksiä tulisi jat-
10991: lastakaa Lapset ry., Helsingin kaupungin las- kossa kehittää siten, että
10992: tensuojelulautakunta ja Interpedia, jonka kaut- - vanhempainrahaoikeuden edellytyksenä
10993: ta tulee Suomeen suurin osa ulkomailta adop- oleva lapsen ikäraja poistetaan,
10994: toitavista lapsista. - vanhempainrahakauden laskeminen aloi-
10995: Kotimaisia adoptioita on Suomessa vähän. tetaan lapsen hoitoonottamisajankohdasta ja
10996: Ulkomailta on lapsia tänä vuonna tullut pari- vanhemmilla on oikeus täysimittaiseen van-
10997: senkymmentä, joinakin vuosina enimmillään hempainrahakauteen (246 arkipäivää) riippu-
10998: kuutisenkymmentä. Yli kuusivuotiaita joukos- matta siitä, minkä ikäinen lapsi on hoitoonot-
10999: sa on ollut vuosittain nollasta kolmeen. tamishetkellä,
11000: Omaan tuttavapiiriini kuuluu perhe, joka on - adoptoitaessa samanaikaisesti kaksi tai
11001: saanut ulkomailta lapset kahdeksan- ja seitse- useampia lapsia vanhempainrahakautta piden-
11002: mänvuotiaina. Kysymykseni lähtökohta on netään vastaamaan tilannetta, jolloin lapsia
11003: paljolti juuri heidän kokemuksissaan. syntyy kaksi tai useampia samalla kertaa,
11004: Ulkomailta adoptoitu lapsi tarvitsee paljon - ulkomailta adoptoitaville myönnetään
11005: tukea ja vanhempiensa aikaa tullessaan uuteen riittävän suuruinen adoptioavustus (kansainvä-
11006: perheeseen ja kotimaahansa. Kouluiässä olevan lisen adoption kokonaiskustannukset ovat
11007: lapsen sopeutuminen perhe-elämään ja pereh- 17 000---50 000 markkaa), kuten mm. Ruotsis-
11008: dyttäminen uuteen ympäristöön, kieleen, kult- sa ja Tanskassa tapahtuukin.
11009: tuuriin, tapoihin, ystäviin ja kouluun on todella Kustannusvaikutukset Suomen budjetissa ei-
11010: vaativa tehtävä ja vaatii onnistuakseen van- vät edellä esitetyistä toimenpide-ehdotuksista
11011: hempiensa täysipainoista panosta, johon he kovin suuriksi nouse, mutta yksittäisille per-
11012: tietysti ovat adoptiopäätöksessään sitoutuneet- heille ne olisivat lämmittävä kädenojennus ja
11013: kin. yhteiskunnan taholta tapahtuvan kannustavan
11014: Vuoden 1991 budjettiesityksessä ovat adop- tuen konkreettinen muoto.
11015: tioperheitä tukevia parannuksia ja toimenpitei- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11016: tä mm. hoitoonottamisikärajan korottaminen, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11017: ansiotyöstä pois jäämistä koskevan edellytyk- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11018: sen poistaminen ja vanhempainrahapäivien jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11019: enimmäismäärän korottaminen sairausvakuu-
11020: tuslakia muutettaessa. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11021: On kuitenkin perustellusti esitetty, että adop- ryhtyä adoptioperheille annettavan ai-
11022: tiovanhempien vanhempainrahaoikeutta koske- neellisen ja henkisen tuen lisäämiseksi?
11023:
11024: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
11025:
11026: Raimo Vuoristo
11027:
11028:
11029:
11030:
11031: 200070S
11032: 2 1990 vp. - KK n:o 615
11033:
11034: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11035: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa verrattuna ottolapsineuvonnalta tavanomaista
11036: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perusteellisempaa lapseksiottajien olosuhteiden
11037: olette 6 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn selvitystä.
11038: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1991
11039: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- liittyen hallitus on antanut esityksen laiksi
11040: edustaja Vuoriston näin kuuluvasta kirjallisesta sairausvakuutuslain muuttamisesta. Lain
11041: kysymyksestä n:o 615: 21 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että
11042: oikeus saada vanhempainrahaa on myös sellai-
11043: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa
11044: ryhtyä adoptioperheille annettavan ai- alle kuusivuotiaan lapsen tarkoituksella ottaa
11045: neellisen ja henkisen tuen lisäämiseksi? hänet ottolapsekseen edellyttäen, että hän ei ole
11046: työssä kodin ulkopuolella. Voimassa olevan
11047: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- säännöksen mukaan vanhempainrahaa voidaan
11048: taen seuraavaa: suorittaa sellaiselle naispuoliselle vakuutetulle,
11049: joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuo-
11050: Helmikuun 8 päivänä 1985 annettiin uusi remman lapsen tarkoituksella ottaa hänet ot-
11051: laki lapseksiottamisesta. Lakiin otettiin myös tolapsekseen. Lisäksi on edellytetty, että nainen
11052: kansainvälistä lapseksiottamista koskevat sään- on ollut ennen vanhempainrahakautta ansio-
11053: nökset. Lapsen adoptoiminen ulkomailta tuli työssä. Vanhempainrahakautta esitetään jatket-
11054: luvanvaraiseksi. Ennen lapseksiottamisen vah- tavaksi 12 arkipäivällä. Vanhempainrahaa lap-
11055: vistamista tulee hakea sosiaali- ja terveysminis- seksiottajalle suoritetaan vähintään 100 arki-
11056: teriön alaiselta Suomen kansainväliseltä lapsek- päivältä.
11057: siottamisasioiden lautakunnalta sille lupa. La- Ulkomailta adoptoiduista lapsista vain 19 oli
11058: kiin otettiin myös säännökset kansainvälisestä seitsemänvuotiaita tai tätä vanhempia. Tällaisia
11059: lapseksiottamispalvelusta. Henkilön, joka ai- 5-6-vuotiaita lapsia oli 10. Vanhempainra-
11060: koo ottaa ulkomailta alle 18-vuotiaan lapsen haan oikeutettujen piirin laajentamisen tarkoi-
11061: ottolapseksi, tulee pyytää kansainvälistä lap- tuksena oli saada myös varttuneempien lasten
11062: seksiottamispalvelua suomalaiselta palvelunan- lapseksiottajat tuen piiriin.
11063: tajalta. Ottovanhempia voidaan tukea myös kasva-
11064: Lapseksiottamisesta annetun lain voimaantu- tus- ja perheneuvonnan palvelujen kautta sen
11065: lon jälkeen on toukokuusta 1985 lukien kulu- jälkeen, kun lapsi on muuttanut Suomeen ja
11066: van vuoden marraskuun II päivään mennessä lapseksiottaminen on vahvistettu.
11067: ulkomailta adoptoitu yhteensä 256 lasta. Suo- Suomessa ei ole harkittu korvauksen maksa-
11068: messa kansainvälisessä lapseksiottamisessa lu- mista lapseksiottajille kansainvälisessä lapsek-
11069: van saaneina palvelunantajina toimivat Pelas- siottamisessa aiheutuvista kustannuksista. Lap-
11070: takaa Lapset ry, Interpedia rf ja Helsingin seksiottamisesta annetussa laissa on lähdetty
11071: kaupungin sosiaalivirasto. siitä, että henkilö, joka aikoo adoptoida lapsen
11072: Lapsen adoptoimisesta ulkomailta lapsek- ulkomailta, joutuu korvaamaan palvelunanta-
11073: siottajille aiheutuu varsin merkittävät kustan- jalle lapseksiottamisesta aiheutuvat todelliset
11074: nukset. Kustannukset vaihtelevat riippuen siitä, kustannukset. Lapseksiottamisesta annetun
11075: mistä valtiosta lapsi adoptoidaan. Merkittä- lain 23 §:n mukaan kansainvälisistä lapseksiot-
11076: vimmät kustannukset aiheutuvat mahdollisesta tamispalveluista voidaan periä maksua sekä
11077: lapsen noutamisesta hänen kotivaltiostaan. asetuksessa tarkemmin säädetyt kulut. Lapsek-
11078: Muut keskeiset kustannukset aiheutuvat asia- siottamisesta annetun asetuksen (154/85)
11079: kirjojen käännättämisestä ja laillistamisesta. 7 §:ssä säädetään niistä kuluista, jotka voidaan
11080: Kansainvälisessä lapseksiottamisessa koros- lapseksiottajalta periä. Suomalaisia yksityisiä
11081: tuu ottolapsineuvonnan merkitys. Lapsen siir- palvelunantajia voidaan tukea myös avustamal-
11082: täminen vieraaseen kasvuympäristöön edellyt- Ja toimintaa Raha-automaattiyhdistyksen tuo-
11083: tää maansisäiseen lapseksiottamismenettelyyn tosta.
11084: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1990
11085: Ministeri Tuulikki .Hämäläinen
11086: 1990 vp. - KK n:o 615 3
11087:
11088:
11089:
11090:
11091: Tili Riksdagens Herr Talman
11092: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med adoptionsförfarandet inom landet, en
11093: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse grundligare utredning av adoptanternas förhål-
11094: av den 6 november I990 tili vederbörande landen än normalt.
11095: medlem av statsrådet översänt avskrift av I anslutning tili budgetpropositionen för
11096: följande av riksdagsman Vuoristo underteckna- 1991 har regeringen avlåtit en proposition med
11097: de spörsmål nr 615: förslag tili lag om ändring av sjukförsäkrings-
11098: lagen. 21 § föreslås bli ändrad så att rätten tili
11099: Vilka åtgärder ämnar Regeringen föräldrapenning även gäller en sådan försäkrad
11100: vidta för att öka det materiella och som i sin vård har tagit barn under sex år i
11101: andliga stödet som ges adoptivfamiljer? avsikt att adoptera detta under förutsättning
11102: att den försäkrade inte arbetar utanför hem-
11103: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- met. Enligt gällande stadgande kan föräldra-
11104: samt anföra följande: penning betalas tili en sådan kvinnlig försäkrad
11105: som i sin vård har tagit barn under två år i
11106: Den 8 februari 1985 gavs en ny adoptionslag. avsikt att adoptera detta. Dessutom har det
11107: I lagen intogs även stadganden om internatio- förutsatts att kvinnan har förvärvsarbetat före
11108: nell adoption. Adoption av barn som finns föräldrapenningsperioden. F öräldra pennings-
11109: utomlands blev möjlig endast med tilistånd. perioden föreslås bli förlängd med 12 vardagar.
11110: Innan adoptionen faststälis skali adoptanten av Föräldrapenning tili adoptanter betalas för
11111: nämnden för internationelia adoptionsärenden minst 100 vardagar.
11112: i Finland, som är understälid social- och Av de barn som adopterats från utlandet var
11113: hälsovårdsministeriet, söka tilistånd tili adop- endast 19 sjuåringar eller äldre. I denna kate-
11114: tionen. I lagen intogs även stadganden om den gori fanns 10 barn i åldern 5-6 år. Avsikten
11115: internationella adoptionstjänsten. Den som med att utvidga den grupp som är berättigad
11116: ämnar adoptera barn under 18 år som finns tili föräldrapenning var att göra stödet tiligäng-
11117: utomlands skali begära internationell adoptions- ligt även för sådana som adopterat ä1dre barn.
11118: tjänst av ett finländskt adoptionstjänstorgan. Adoptivföräldrar kan även stödas via tjäns-
11119: Efter det att adoptionslagen trädde i kraft ter inom rådgivning i uppfostrings- och famil-
11120: har sammanlagt 256 barn adopterats från jefrågor sedan barnet har flyttat tili Finland
11121: utlandet, räknat från maj 1985 tili den II och adoptionen har fastställts.
11122: november innevarande år. Såsom adoptions- I Finland har man inte planerat att betala
11123: tjänstorgan i Finland med tilistånd att verka ersättning tili adoptanter för de kostnader som
11124: inom internationeli adoption fungerar Rädda orsakas dem vid internationell adoption. I
11125: Barnen rf, Interpedia rf och Helsingfors stads adoptionslagen har man utgått ifrån att den
11126: socialverk. som ämnar adoptera ett barn som finns utom-
11127: Då barn som finns utomlands adopteras lands blir tvungen att ersätta adoptionstjänst-
11128: orsakas adoptanten rätt betydande kostnader. organet för de verkliga kostnader som orsakas
11129: Kostnaderna varierar beroende på från viiken av adoptionen. Enligt 23 § adoptionslagen kan
11130: stat barnet adopteras. De största kostnaderna för internationell adoptionstjänst uppbäras av-
11131: uppstår då barnet eventuelit skali hämtas från gift samt genom förordning närmare faststälida
11132: sitt hemland. Andra centrala kostnader uppstår kostnader. I 7 § adoptionsförordningen
11133: då handlingar skali översättas och legaliseras. (154/85) stadgas om de kostnader som kan
11134: Inom den internationelia adoptionen fram- uppbäras hos adoptanten. Finländska privata
11135: hävs adoptionsrådgivningens betydelse. Flytt- adoptionstjänstorgan kan understödas även ge-
11136: ning av barn tili en främmande uppväxtmi1jö nom att verksamheten stöds med avkastningen
11137: förutsätter av adoptionsrådgivningen, jämfört från Penningautomatföreningen.
11138:
11139: Helsingfors den 12 december 1990
11140:
11141: Minister Tuulikki Hämäläinen
11142: 1990 vp.
11143:
11144: Kirjallinen kysymys n:o 616
11145:
11146:
11147:
11148:
11149: Pulliainen ym.: Soiden ojituksesta aiheutuvista hiilidioksidi- ja
11150: metaanipäästöistä
11151:
11152:
11153: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11154:
11155: Kasvihuoneilmiön voimistumisesta on tulos- hiiltä. Maapallon soihin varastoituneen hiilen
11156: sa suurimpia uhkia koko ihmiskunnan hyvin- määrä on todennäköisesti samaa suuruusluok-
11157: voinnille. Ilmaston lämpeneminen uhkaa muut- kaa kuin trooppisten sademetsien sisältämä
11158: taa sään vaihteluja rajummiksi ja arvaamatto- hiilivarasto. Mikäli suo ojitetaan, siihen varas-
11159: mammiksi, mikä tuottaisi suurta vahinkoa toitunut eloperäinen aines alkaa lahota, ja suo
11160: maataloudelle kaikkialla maapallolla. Stanfor- muuttuu hiilidioksidinielusta hiilidioksidin läh-
11161: din yliopistossa Yhdysvalloissa tehdyn tutki- teeksi.
11162: muksen mukaan ilmastomuutokset saattavat Maapallon soista on tähän mennessä kuiva-
11163: jatkossa aiheuttaa keskimäärin kaksi suurta tettu vain noin 15-20 miljoonaa hehtaaria. Jo
11164: nälänhätäaaltoa vuosikymmenessä. Tutkimuk- tämä soiden hyötykäytön lähde on kuitenkin
11165: sen mukaan näiden nälänhätäaaltojen takia eräiden tutkimusten mukaan tehnyt maapallon
11166: voitaisiin menettää jopa 50---400 miljoonaa soista globaalisen hiilen lähteen. Toisin sanoen
11167: ihmishenkeä. tähän mennessä kuivatut suot saattavat jo
11168: Lisäksi ilmaston lämpeneminen saattaa ve- tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin mitä jäl-
11169: den lämpölaajenemisen ja pitkällä tähtäyksellä jelle jääneet suot, 95-97 prosenttia koko suo-
11170: myös mannerjäätiköiden osittaisen sulamisen alasta, pystyvät sitä sitomaan.
11171: kautta johtaa merenpinnan kohoamiseen. Suomi on ojittanut poikkeuksellisen suuren
11172: Tämä on vakavasti otettava uhka, sillä yli osan soistaan. Suomen 10,5 miljoonasta suo-
11173: puolet maapallon väestöstä asuu alavilla ran- hehtaarista on ojitettu pelloiksi, metsiksi ja
11174: nikkoseuduilla. Kasvihuoneilmiön ennustetaan turvesoiksi noin 5,8 miljoonaa hehtaaria. Joen-
11175: myös johtavan myrskyjen voimakkuuden kas- suun yliopistossa tehtyjen tutkimuksien mu-
11176: vuun sekä trooppisten sairauksien esiintymis- kaan tämä on saattanut jopa kaksinkertaistaa
11177: alueen laajenemiseen sadoilla kilometreillä poh- Suomen hiilidioksidipäästöt Jos arvio pitää
11178: joiseen päin. paikkansa, Suomi ilmeisesti tuottaa henkeä
11179: Ilmaston lämpeneminen johtuu erilaisten kohti enemmän hiilidioksidia kuin yksikään
11180: kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, me- toinen valtio maapallolla.
11181: taanin, CFC-aineiden eli kloorifluorihiilivety- Joensuun yliopistossa tehtyjen selvitysten
11182: jen, typpioksiduulin ja alailmakehän otsonin mukaan nimenomaan soiden ylimmän kahden-
11183: kerääntymisestä ilmakehään. kymmenen tai kolmenkymmenen turvesentti-
11184: Suot liittyvät sekä hiilidioksidin että metaa- metrin kuivumisella on oleellinen vaikutus tur-
11185: nin tuotantoon maapallolla. vekerroksen lahoamisen kiihtymiseen, joten
11186: Maapallolla on erään arvion mukaan noin matalatkin suo-ojat ovat saattaneet synnyttää
11187: 450 miljoonaa hehtaaria erilaisia soita. Maa- merkittäviä hiilidioksidipäästöjä.
11188: pallon suot ja kosteikot tuottavat eri arvioiden Soiden ojitus on soiden metaanin tuotantoa
11189: mukaan 11-300 miljoonaa tonnia metaania vähentämällä saattanut kompensoida osan näi-
11190: vuodessa. den hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta. Kana-
11191: Toisaalta suot ovat tärkeitä hiilidioksidinie- dassa ja Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mu-
11192: luja. Suot sitovat pois ilmakehästä osan (erään kaan erilaiset suot kuitenkin tuottavat hyvin
11193: arvion mukaan reilut kaksi prosenttia) fossii- erisuuruisia määriä metaania: rimpipintaisilta
11194: listen polttoaineiden käytön vuosittain tuotta- soilta pääsee ilmakehään jopa kymmeniä ker-
11195: masta hiilidioksidista, ja niihin on vuosituhan- toja enemmän metaania kuin rahkapintaisilta
11196: sien varrella varastoitunut huomattava määrä soilta. Valtaosa Suomessa ojitetuista soista on
11197:
11198: 200070S
11199: 2 1990 vp. - KK n:o 616
11200:
11201: todennäköisesti ollut soita, jotka eivät ole ojitukseen ei enää tulisi antaa lupia ainakaan
11202: tuottaneet kovin suuria määriä metaania. Tä- ennen kuin ojitusten vaikutukset ymmärretään
11203: män vuoksi on luultavaa, että ojituksien sai- paremmin.
11204: demme metaanipäästöjä vähentävä vaikutus ei Hallituksen tulisi viipymättä ryhtyä toimiin
11205: ole ollut kovin suuri. ojituksien soiden hiilidioksidi- ja metaanipääs-
11206: Tilanne on kuitenkin edelleen monilta osil- töihin aiheuttamien muutosten perusteelliseksi
11207: taan kovin epäselvä. Vielä ei tiedetä, miten selvittämiseksi.
11208: hyvin Joensuun yliopistossa tehdyt tutkimukset Koska maamme on sekä maapallon soisin
11209: ovat yleistettävissä koko maamme ojitettuun että maapallon eniten soita ojittanut valtio,
11210: suopinta-alaan. Soiden ojituksen vaikutuksista sillä on myös tietty velvollisuus aloitteellisuu-
11211: maamme soiden metaanin tuotantoon ei ole teen kansainvälisen tutkimusohjelman käynnis-
11212: olemassa tieteellisiä tutkimustuloksia, vaan ai- tämiseksi sen selvittämiseksi, minkälaisia vai-
11213: noastaan "oppineita arvauksia". Kukaan ei kutuksia erityyppisten ja erilaisilla ilmastovyö-
11214: tiedä, miten paljon soiden ojituksen aiheutta- hykkeillä sijaitsevien soiden ojittamisella on
11215: mat hiilidioksidipäästöt kasvavat, jos maamme soiden hiilidioksidi- ja metaanipäästöihin.
11216: ilmasto lämpenee useilla asteilla, kesät kuume- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11217: nevat ja talvikausi lyhenee merkittävästi. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11218: Tilanne on lähes yhtä huono myös kansain- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11219: välisellä tasolla. Soiden ojituksen vaikutuksia jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11220: soiden hiilidioksidi- ja metaanipäästöihin ei ole
11221: muuallakaan tutkittu juuri lainkaan.
11222: Suomessa ollaan juuri käynnistämässä laajaa Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11223: suo-ojien perkausohjelmaa. Metsähallituksen soiden ojituksen soidemme hiilidioksidi-
11224: mukaan kunnostusojituksien määrä pitäisi tä- ja metaanipäästöihin aiheuttamien
11225: män vuosikymmenen aikana nostaa yli 150 000 muutosten selvittämiseksi ja asiaa kos-
11226: hehtaariin vuodessa, eli lähes neljä kertaa kevan kansainvälisen tutkimusohjelman
11227: 1980-luvun alun tasoa korkeammalle. käynnistämiseksi sekä kaikkinaisten
11228: Ennen kuin näin laajoihin kunnostusojituk- soiden ojitusten keskeyttämiseksi siihen
11229: siin ryhdytään, olisi tärkeä selvittää, miten saakka, kunnes tutkimusten tulokset
11230: suuria hiilidioksidipäästöjä erilaisten soiden oji- ovat käytettävissä lopullista linjavalin-
11231: tus voi aiheuttaa. Myöskään uusien soiden taa varten?
11232: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1990
11233:
11234: Erkki Pulliainen Pekka Haavisto Eero Paloheimo
11235: 1990 vp. - KK n:o 616 3
11236:
11237:
11238:
11239:
11240: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11241: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa käytännön metsänojitustoiminnan vaikutuksia
11242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, päästöihin.
11243: olette 5 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Päätökset metsänojitustoiminnan rajoittami-
11244: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sesta päästöjen vähentämiseksi olisivat tässä
11245: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vaiheessa ennenaikaisia. Erityisesti kunnostus-
11246: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjal- ojitustoiminnan rajoittamiseen vaadittaisiin pä-
11247: lisesta kysymyksestä n:o 616: tevät perusteet, sillä jo muutamankin vuoden
11248: myöhästyminen metsän vesitalouden kunnosta-
11249: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä misessa johtaa huomattaviin yksityistaloudelli-
11250: soiden ojituksen soidemme hiilidioksidi- siin ja kansantaloudellisiin tappioihin puuston
11251: ja metaanipäästöihin aiheuttamien kasvun ja hakkuumahdollisuuksien vähenemi-
11252: muutosten selvittämiseksi ja asiaa kos- sen vuoksi.
11253: kevan kansainvälisen tutkimusohjelman Metsänojituksen vaikutuksia hiilidioksidi- ja
11254: käynnistämiseksi sekä kaikkinaisten metaanipäästöihin on ryhdytty perusteellisesti
11255: soiden ojitusten keskeyttämiseksi siihen selvittämään viime kesänä käynnistyneessä
11256: saakka, kunnes tutkimusten tulokset Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusoh-
11257: ovat käytettävissä lopullista linjavalin- jelmassa. Tutkimusaiheeseen liittyvä pohjois-
11258: taa varten? mainen yhteistyö on tiivistä.
11259: Soiden hiilidioksidi- ja metaanitaseisiin liit-
11260: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tyvät jatkotutkimustarpeet sekä metsänojitus-
11261: taen seuraavaa: toiminnan rajoituskysymykset tulee ottaa
11262: uuteen tarkasteluun siinä vaiheessa, kun pää-
11263: Tämänhetkiset soiden hiilidioksidi- ja metaa- töksenteon pohjaksi on saatavissa tutkimusoh-
11264: nipäästöjä koskevat tiedot ovat niukkoja, eikä jelman tuottamaa uutta tietoa.
11265: niiden perusteella voi arvioida luotettavasti
11266: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1990
11267:
11268: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
11269: 4 1990 vp. - KK n:o 616
11270:
11271:
11272:
11273:
11274: Tili Riksdagens Herr Talman
11275: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ligt uppskatta vilka verkningar den praktiska
11276: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se skogsdikningen har på utsläppen.
11277: av den 5 november 1990 tili vederbörande Det vore i detta skede förhastat att fatta
11278: medlem av statsrådet översänt avskrift av beslut om begränsning av skogsdikningen i
11279: följande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under- syfte att minska utsläppen. Särskilt beträffande
11280: tecknade spörsmål nr 616: begränsning av iståndsättande dikning skulle
11281: det krävas välgrundade orsaker, eftersom redan
11282: Vilka åtgärder ämnar Regeringen ett par års försening i iståndsättandet av
11283: vidta för att utreda vilka förändringar i skogarnas vattenhushållning leder tili betydan-
11284: torvmarkernas utsläpp av koldioxid och de privat- och samhällsekonomiska förluster på
11285: metan dikningen av vår torvmark ger grund av en minskad tillväxt av trädbeståndet
11286: upphov tili och för att starta ett inter- och färre möjligheter tili avverkning.
11287: nationellt forskningsprogram gällande En grundlig utredning av skogsdikningens
11288: detta, samt för att all dikning av torv- verkningar på koldioxid- och metanutsläppen
11289: mark skall avbrytas tilis det finns forsk- påbörjades i somras inom ramen för ett forsk-
11290: ningsresultat att tillgå för ett slutligt ningsprogram som Finlands Akademi finansie-
11291: linjeval? rar. De nordiska länderna idkar ett nära
11292: samarbete gällande detta forskningsområde.
11293: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Behoven av fortsatt forskning kring torvmar-
11294: samt anföra följande: kernas koldioxid- och metanbalans samt frå-
11295: gorna kring begränsningen av skogsdikning bör
11296: De aktuella uppgifterna om torvmarkens åter ses över när det genom forskningspro-
11297: koldioxid- och metanutsläpp är knappa och det grammet kommit fram nya uppgifter som kan
11298: är inte möjligt att utgående från dem tillförlit- utgöra grund för beslutsfattande.
11299: Helsingfors den 30 november 1990
11300:
11301: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
11302: 1990 vp.
11303:
11304: Kirjallinen kysymys n:o 617
11305:
11306:
11307:
11308:
11309: Ahonen ym.: Liikennepolttonesteiden hinnoittelun muuttamisesta
11310:
11311:
11312: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11313:
11314: Neste Oy:n 16. ja 25.10.1990 suorittamat 27 %, kun vastaavasti moottoribensiinin hinta
11315: liikennepolttonesteiden verottomien tukkuhin- on noussut keskimäärin 22 %. Neste Oy:n
11316: tojen muutokset vaikuttavat voimakkaasti yk- toteuttamat tukkuhintojen suhteiden muutok-
11317: sityisautoilun ja joukkoliikenteen väliseen kus- set ovat ristiriidassa eduskunnan ja hallituksen
11318: tannuskehitykseen sekä rasittavat myös tiever- tahdon kanssa. Ne tekevät tyhjäksi ne toimet,
11319: kostossamme tapahtuvaa tavaraliikennettä hei- joilla yhteiskunta on pyrkinyt tukemaan jouk-
11320: kentäen näin pitkistä kuljetusmatkoista muu- koliikenteen säilymistä kilpailukykyisenä vaih-
11321: tenkin kärsivän teollisuutemme kotimaista ja toehtona nopeasti paisuvalle yksityisautoilulle.
11322: kansainvälistä kilpailukykyä ja lisäten perus- Lisäksi ne lisäävät tarpeettomasti tavaraliiken-
11323: teettomasti tuotteiden kuljetuskustannuksia ja teen kustannuksia tilanteessa, jossa jokainen
11324: siten myös inflaatiota. kustannusrasite heikentää elinkeinoelämämme
11325: Neste Oy korotti 16.10.1990 dieselöljyn ve- kilpailukykyä ja on siten omiaan kiihdyttä-
11326: rotonta tukkuhintaa 0,13 mk/1 ja alensi samalla mään inflaatiota sekä lisäämään työttömyyttä.
11327: moottoribensiinin verotonta tukkuhintaa 0,11 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11328: mk/1. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11329: 25.10.1990 Neste Oy alensi moottoribensiinin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11330: verotonta tukkuhintaa 0,20 mk/1, mutta diesel- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11331: öljyn hintaa vain 0,12 mk/1. Edellä mainittujen
11332: hintapäätösten lisäksi Neste Oy on korottanut
11333: ylimääräisesti dieselöljyjen talvilaatujen hintaa Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11334: 7-9 p/1. Dieselöljyn talvilaatu on näiden ko- Neste Oy:n harjoittaman liikennepoltto-
11335: rotusten jälkeen 0,19---0,20 mk/1 kalliimpaa nesteiden tukkuhintapolitiikan muutta-
11336: kuin vastaava kesälaatu. Moottoribensiineillä miseksi sellaiseksi, ettei se ole ristiriidas-
11337: ei vastaavaa "talvilisää" ole. Dieselöljyn hinta sa yhteiskunnan harjoittaman liikenne-
11338: on vuodessa kohonnut ilman "talvilisää" yli politiikan tavoitteiden kanssa?
11339: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
11340:
11341: Risto Ahonen Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson
11342: Mats Nyby Jukka Roos Timo Roos
11343: Iiris Hacklin Riitta Myller Arto Lapiolahti
11344: Aarno von Bell Tarja Kautto Jorma Rantanen
11345:
11346:
11347:
11348:
11349: 200070S
11350: 2 1990 vp. - KK n:o 617
11351:
11352:
11353:
11354:
11355: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11356: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta. Bensiinin voimakas kysyntä kesäaikaan
11357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nostaa silloin sen hintaa verrattuna muihin
11358: olette 6 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn öljytuotteisiin, kun taas kaasuöljyn kysyntäse-
11359: kirjeenne n:o 2010 ohella toimittanut valtioneu- sonki ja suhteellisesti korkeampi hintataso
11360: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ajoittuvat talvikauteen. Sovelletun periaatteen
11361: kansanedustaja Risto Ahosen ym. näin kuulu- mukaisesti nämä vaihtelut heijastuvat myös
11362: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 617: Suomen tukkuhintoihin.
11363: Nesteen tuottamat talvilaatuiset kaasuöljyt
11364: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä (DIT ja Tempera 4) koostuvat seoksesta, jossa
11365: Neste Oy:n harjoittaman liikennepoltto- on noin 40 % tavallista kesälaatuista kaasuöl-
11366: nesteiden tukkuhintapolitiikan muutta- jyä (DIK ja Tempera 5) ja noin 60 % kylmä-
11367: miseksi sellaiseksi, ettei se ole ristiriidas- ominaisuuksiltaan huomattavasti parempaa
11368: sa yhteiskunnan harjoittaman liikenne- keskitislettä, lentopetroolia (PEL). Lentopet-
11369: politiikan tavoitteiden kanssa? roolin voimakas kysyntä syys-lokakuussa nosti
11370: huomattavasti sen kansainvälistä hintaa, jolloin
11371: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- talvilaatuseoksen hintaero kesälaatuiseen kaa-
11372: vasti seuraavaa: suöljyyn verrattuna kasvoi. Kaasuöljytuottei-
11373: den hintojen palauduttua aikaisempien hinta-
11374: Neste Oy:n öljytuotteiden kotimaan hinnoit- suhteiden mukaisiksi alensi Neste talvilaatuis-
11375: telu on ollut käytännössä yhtiön päätuotteiden ten kaasuöljyjen tukkuhintaa tasolle, jolla kesä-
11376: osalta hintasäännöstelyn alaista 30.9.1988 ja talvituotteiden hintaero on pienempi kuin
11377: saakka. Päätuotteiden hintakehitys on öljytuot- ennen kriisiä vallinneessa hinnoittelussa.
11378: teiden hintasäännöstelyn purkamisen jälkeen Valtioneuvosto on esityksessään eduskun-
11379: aikaisempaa kiinteämmin seurannut muutoksia nalle laiksi polttoaineverosta annetun lain
11380: vastaavien tuotteiden kansainvälisissä hinnois- muuttamisesta (HE n:o 132) pyrkinyt paranta-
11381: sa. Neste Oy on hintapäätöksiä tehdessään maan dieselöljyä ja sähköä käyttävän joukko-
11382: kuitenkin leikannut noteeraushuiput ja hinnoi- liikenteen ja tavaraliikenteen kilpailuasemaa
11383: tellut tuotteet kansainvälisen hintatason nousu- suuntaamaila polttoaineveron korotukset
11384: ja maltillisemmin. Persianlahden kriisin seu- pääosin moottoribensiiniin. Esityksen mukaan
11385: rauksena syntynyt aikaisempaa korkeampi ylei- lyijyttömästä moottoribensiinistä maksettava
11386: nen hintataso on korostanut joidenkin tuottei- vero nousisi vuoden 1991 alusta 30 p/1, lyijyl-
11387: den keskinäisiä pennimääräisiä hintaeroja, lisen moottoribensiinin vero 33 pjl ja dieselöl-
11388: vaikka erot suhteellisesti eivät ole oleellisesti jyn vero yleisen hintatason nousua vastaavasti
11389: muuttuneet. vain 4 p/1, jolloin liikennepolttonesteiden hin-
11390: Neste Oy:n käytännön mukaan öljytuottei- tasuhteet kehittyvät kansanedustaja Risto
11391: den keskinäinen hintaero ja sen muutokset ovat Ahosen kysymyksensä perusteluissa esittämällä
11392: riippuvaisia kansainvälisistä tuotemarkkinois- tavalla.
11393: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
11394:
11395: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
11396: 1990 vp. - KK n:o 617 3
11397:
11398:
11399:
11400:
11401: Tili Riksdagens Herr Talman
11402:
11403: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stiger jämfört med priset på andra oljeproduk-
11404: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ter, medan efterfrågesäsongen på gaso1ja och
11405: nr 2010 av den 6 november 1990 tili vederbö- dess proportionellt sett högre prisnivå infaller
11406: rande medlem av statsrådet översänt avskrift på vintern. Enligt den princip som tiliämpas
11407: av följande av riksdagsman Risto Ahonen m.fl. återspeglar sig dessa växlingar också i de finska
11408: undertecknade spörsmål nr 617: partipriserna.
11409: De gasoljor av vinterkvalitet som Neste
11410: Vilka åtgärder har Regeringen för producerar (DIT och Tempera 4) består av en
11411: avsikt att vidta för att ändra den politik blandning av ca 40 % vanlig gasolja av som-
11412: som Neste bedriver i fråga om parti- markvalitet (DIK och Tempera 5) och ca 60%
11413: priset på flytande bränslen för trafiken mellandestillat med märkbart bättre köldegen-
11414: så att den inte står i strid med målen för skaper, flygfotogen (PEL). Den stora efterfrå-
11415: samhällets trafikpolitik? gan på flygfotogen i september-oktober gjorde
11416: att dess internationella pris steg avsevärt, var-
11417: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- vid prisskilinaden mellan blandningen med
11418: samt anföra följande: vinterkvalitet och gasoljan med sommarkvalitet
11419: ökade. Sedan priserna på gasoljeprodukter
11420: Neste Oy:s inhemska prissättning av oljepro- sjunkit så att de motsvarade de tidigare pris-
11421: dukter har i praktiken i fråga om bolagets förhållandena sänkte Neste partipriset på gas-
11422: huvudprodukter sedan 30.9.1988 omfattats av oljor med vinterkvalitet tili en nivå där pris-
11423: prisreglering. Prisutvecklingen på huvudpro- skilinaden mellan sommar- och vinterprodukter
11424: dukterna har sedan prisregleringen av oljepro- är mindre än vid prissättningen före krisen.
11425: dukter hävdes, fastare än tidigare, följt änd- Statsrådet har i sin proposition tili riksdagen
11426: ringarna i de internationella priserna på mot- med förslag tili lag om ändring av lagen om
11427: svarande produkter. Neste Oy har emellertid i bränsleaccis (RP nr 132) försökt förbättra
11428: samband med sina prisbeslut beskurit noterings- konkurrenspositionen för kollektivtrafiken och
11429: topparna och prissatt produkterna måttfullare godstrafiken, som använder dieselolja och el,
11430: än stegringarna i den internationella prisnivån genom att låta förhöjningarna av bränsleacci-
11431: hade gett anledning tili. Det att den allmänna sen främst drabba motorbensinen. Enligt pro-
11432: prisnivån som en följd av krisen vid Persiska positionen skulle den accis som betalas från
11433: viken steg har framhävt prisskilinaderna i början av år 1991 för blyfri motorbensin stiga
11434: pennibelopp mellan vissa produkter, fastän med 30 p/1, för motorbensin som innehåller bly
11435: skillnaderna proportionellt sett inte har ändrats med 33 p/1 och för dieselolja med endast 4 p/1,
11436: i någon väsentlig grad. vilket motsvarar ökningen i den allmänna
11437: Enligt Neste Oy:s praxis är den inbördes prisnivån, varvid prisförhållandena mellan de
11438: prisskilinaden mellan oljeprodukterna och änd- flytande trafikbränslena utvecklas på det sätt
11439: ringarna i den beroende av den internationella som riksdagsman Risto Ahonen framför i
11440: produktmarknaden. Den stora efterfrågan på motiveringarna tili sitt spörsmål.
11441: bensin sommartid gör att priset på den då
11442: Helsingfors den 10 december 1990
11443:
11444: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
11445: 1990 vp.
11446:
11447: Kirjallinen kysymys n:o 618
11448:
11449:
11450:
11451:
11452: Aittoniemi: Verovelkojen vaikutuksesta ulkomaanpassin saami-
11453: seen
11454:
11455:
11456: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11457:
11458: Konkurssien yhteydessä usein tapahtuu, että tä, että jos maksuja yhteiskunnan suuntaan on
11459: firmassa tietyssä asemassa oleva henkilö jää maksamatta, ulkomaanpassia ei myönnetä edes
11460: henkilökohtaiseen vastuuseen esimerkiksi sotu- tilapäisesti. On tapauksia, joissa henkilö on
11461: ja ennakkoperintälakien tarkoittamista mak- ollut vailla passia 15-20 vuotta ja ilman
11462: suista. Eräissä tapauksissa voidaan todeta, että mitään mahdollisuutta pieneenkään lomamat-
11463: konkurssiin johtanut toiminta on tapahtunut kaan. Näin siitä huolimatta, ettei yhteiskunta
11464: henkilökohtaisen edun tavoittelemisen tarkoi- vaaranna taloudellisesti mitään, koska toden-
11465: tuksessa. Toisissa tapauksissa taas maksujää- näköisyyden mukaan mitään ei tulla koskaan
11466: mien syntymiseen ei ole liittynyt mainitunlaista saamaan. Eräissä tapauksissa passimenettely
11467: tavoittelua, ja yrittäjä tai vastaavassa asemassa on kyllä perusteltua, mutta asiaa pitäisi tarkas-
11468: oleva henkilö on jättänyt yrityksen tyhjin tas- tella yksilökohtaisesti. Kysymys on joka ta-
11469: kuin eli täysin varattomana miehenä. pauksessa tietynlaisesta velkavankeudesta.
11470: Jotkut "varattomina miehinä" lähteneet pyr- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11471: kivät elättämään itse itsensä, toiset taas turvau- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11472: tuvat pelkästään yhteiskunnan apuun. Nämä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11473: tyhjätaskuina "rehellisen konkurssin" jälkeen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11474: lähteneet ovat kuitenkin yleensä toivottomassa
11475: tilanteessa sen suhteen, että he pystyisivät
11476: suoriutumaan maksettavakseen jääneistä räs- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11477: teistä, jotka seuraavat heitä hamaan kuole- siin oikeudenmukaisen ja perustellun
11478: maan. päätöksenteon aikaansaamiseksi passin-
11479: Passiviranomaiset pitävät tiukkaan kiinni sii- myöntämismenettelyssä?
11480: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1990
11481:
11482: Sulo Aittoniemi
11483:
11484:
11485:
11486:
11487: 200070S
11488: 2 1990 vp. - KK n:o 618
11489:
11490:
11491:
11492:
11493: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11494:
11495: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa prosessissa valtiolle tuomitut korvaukset.
11496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Lisäksi passilain 10 §:n 1 momentin mukaan
11497: olette 8 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn passinantajan tulee harkitessaan passin anta-
11498: kirjeenne n:o 2012 ohella lähettänyt valtioneu- mista ottaa huomioon, mikä merkitys matkus-
11499: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tusoikeudella on hakijan olosuhteiden kannal-
11500: kansanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta ta.
11501: kysymyksestä n:o 618, jossa tiedustellaan: Epäämisperuste on siis harkinnanvarainen.
11502: Sisäasiainministeriö on antanut ohjeet passien
11503: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11504: antamisesta yleiskirjeessä 726/601/4.6.1987,
11505: siin oikeudenmukaisen ja perustellun jonka liitteenä on passilakia koskeva hallituk-
11506: päätöksenteon aikaansaamiseksi passin- sen esitys (HE n:o 201/1985 vp.). Ohjeen
11507: myöntämismenettelyssä? mukaan passinantajan tulee epäämisperusteita
11508: harkitessaan epäämisen sijasta aina ensin sel-
11509: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
11510: vittää, voitaisiinko passi myöntää esimerkiksi
11511: vasti seuraavaa:
11512: lyhyemmäksi ajaksi. Hallituksen esityksessä to-
11513: Lainsäädännössä on oikeus matkustaa maas- detaan, että passinantajan tulee harkitessaan
11514: ta tunnustettu kaikille kansalaisille kuuluvaksi mahdollista epäämistä, antaa hakijalle passi,
11515: yleiseksi oikeudeksi. Passi voidaan evätä vain jos epäämisperuste on vähempiarvoinen kuin se
11516: eräissä, laissa säädetyissä tapauksissa. merkitys, joka matkustusoikeudella on hakijal-
11517: Passilain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mu- le.
11518: kaan passi voidaan evätä henkilöltä, joka on Ministeriö katsoo, että kyseinen passilain
11519: merkitty saamisrekisteriin asetuksella säädettä- säännös antaa passinantajalle sellaisen harkin-
11520: vän markkamäärän ylittävän maksamaUoman tavallan, että passia ei jouduta epäämään, jos
11521: saamisen vuoksi. Passiasetuksen 7 §:n mukaan se olisi hakijalle kohtuutonta. Sisäasiainminis-
11522: saamisrekisteriin merkityn saamisen tulee täl- teriössä kuitenkin selvitetään, antaako kansain-
11523: löin olla vähintään 3 000 mk:n suuruinen. välisten sopimusten tulkinta aihetta passin
11524: Saamisrekisteriin merkitään ainoastaan rikos- epäämisperusteiden tarkistamiseen.
11525: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
11526:
11527: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
11528: 1990 vp. - KK n:o 618 3
11529:
11530:
11531:
11532:
11533: Tili Riksdagens Herr Talman
11534:
11535: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Dessutom skall enligt 10 § 1 mom. passlagen
11536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse den som utfårdar pass vid prövning av huru-
11537: nr 2012 av den 8 november 1990 tili vederbö- vida pass skall utfårdas beakta viiken betydelse
11538: rande medlem av statsrådet översänt en av- rätten att resa har med hänsyn tili sökandens
11539: skrift av följande av riksdagsman Sulo Aitta- omständigheter.
11540: niemi undertecknade spörsmål nr 618: Grunden för förvägran är således beroende
11541: av prövning. lnrikesministeriet har medde1at
11542: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
11543: anvisningar om utfärdande av pass i sitt cirku-
11544: att det skall åstadkommas ett rättvist
11545: lär 726/601/4.6.1987 tili vilket regeringens pro-
11546: och välgrundat beslutsfattande när det
11547: position med förslag tili passlag har bifogats
11548: gäller utfärdande av pass?
11549: (RP nr 201/1985 rd.). Enligt anvisningen skall
11550: den som utfärdar pass vid prövning av grun-
11551: Såsom svar på detta spörmål får jag vörd-
11552: derna för förvägran i stället för förvägran alltid
11553: samt anföra följande:
11554: först utreda om pass skulle kunna utfärdas
11555: 1 lagstiftningen har rätten att resa ur landet t.ex. för en kortare tid. Det konstateras i
11556: erkänts som en allmän medborgerlig rättighet regeringens proposition att passutfärdaren vid
11557: som tillkommer alla. Pass kan förvägras endast prövning av eventuell förvägran skall utfärda
11558: i vissa fall, om vilka stadgas i lagen. sökanden pass, om den grund som föreligger
11559: Enligt 9 § 1 mom. 3 punkten passlagen kan för förvägran av pass är av mindre vikt än den
11560: pass förvägras den som har b1ivit antecknad i betydelse som rätten att resa har för sökanden.
11561: fordringsregistret på grund av obetald fordran, Ministeriet anser att passlagens ifrågavaran-
11562: vars belopp överstiger ett belopp om vilket de stadgande ger den som utfärdar pass en
11563: stadgas genom förordning. En1igt 7 § passför- sådan prövningsrätt att pass inte behöver för-
11564: ordningen skall en fordran som antecknats i vägras, om detta skulle vara oskäligt för
11565: fordringsregistret då uppgå tili minst 3 000 mk. sökanden. lnrikesministeriet utreder emellertid
11566: 1 fordringsregistret antecknas endast de ersätt- om tolkningen av internationella avtal ger
11567: ningar som vid straffprocess har tilidömts anledning tili ändring av grunderna för förväg-
11568: staten. ran av pass.
11569: Helsingfors den 23 november 1990
11570:
11571: lnrikesminister Jarmo Rantanen
11572: 1990 vp.
11573:
11574: Kirjallinen kysymys n:o 619
11575:
11576:
11577:
11578:
11579: Vuoristo: Liikkeitten aukioloajoista juhlapyhinä ja aattoina
11580:
11581:
11582: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11583:
11584: Perinteisesti joulun alla on keskustelu liik- siis idealtaan mitenkään sovi edes joulumyyn-
11585: keitten aukioloajoista kiihtynyt. Niihin on ha- nin nimellä tapahtuvaan kaupankäyntiin.
11586: luttu muutoksia. Kun pyhäinpäivän johdosta jotkut ruokata-
11587: Kaupan Keskusvaliokunta onkin epäviralli- varaliikkeet olivat sunnuntaina muutaman tun-
11588: sesti kysellyt mm. Liikealan ammattiliiton kan- nin auki, mm. Raumalla yli puolet myynnistä
11589: taa siihen, että se anoisi poikkeuslupaa saada oli keskioluen myyntiä. Varsinaiseen ruokata-
11590: pitää liikkeitä auki kolmena sunnuntaina jou- varoitten myyntiin ei nykyisellään kaksoispy-
11591: lun edellä. hienkään kohdalla ole kovin suurta painetta.
11592: Perusteluna on ollut se, että varsinkin eri- Koska itsekin kuulun "sunnuntaimyynnin"
11593: koistavarakauppa on sujunut tänä vuonna vastustajiin ja tässä suhteessa hallituksen ai-
11594: huonosti, ja muutenkin joulumyyntiä pitää keitten epäilijöihin, haluan edellä olevan perus-
11595: vauhdittaa. teella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
11596: Liikealan ammattiliiton kanta liikkeitten au- menttiin viitaten esittää kunnioittavasti valtio-
11597: kioloaikojen pidentämisiin ja erityisesti auki- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11598: oloaikoihin sunnuntaisin on ollut tunnetuista seuraavan kysymyksen:
11599: syistä kielteinen eikä siihen kantaan ole odo-
11600: tettavissa muutoksia.
11601: Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus on Onko Hallituksella lähiaikoina tar-
11602: ilmaissut myös evankelisluterilaisen kirkon koitus puuttua liikkeitten aukioloaikoi-
11603: kielteisen kannan liikkeitten aukioloihin sun- hin yleensä sekä erityisesti koskien kol-
11604: nuntaisin. Kirkkovuodessa sunnuntait ennen mea sunnuntaita ennen joulua ja juhla-
11605: joulua kuuluvat ns. adventtipaastoon eivätkä pyhien aattoja?
11606:
11607: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1990
11608:
11609: Raimo Vuoristo
11610:
11611:
11612:
11613:
11614: 200070S
11615: 2 1990 vp. - KK n:o 619
11616:
11617:
11618:
11619:
11620: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11621: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jien ja työntekijäin edut tulevat tasapuolisesti
11622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, huomioon otetuiksi.
11623: olette 8 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ole tällä
11624: kirjeenne n:o 2013 ohella lähettänyt valtioneu- hetkellä valmisteilla hankkeita liikeaikalain
11625: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen muuttamiseksi. Mainitussa laissa on kuitenkin
11626: kansanedustaja Vuoriston kirjallisesta kysy- säädetty ministeriölle valtuus myöntää erityisis-
11627: myksestä n:o 619: tä syistä määrääminsä ehdoin poikkeuksia lais-
11628: sa säädetyistä liikeajoista.
11629: Kaupan Keskusvaliokunta haki tänä syksy-
11630: Onko Hallituksella lähiaikoina tar- nä lupaa vähittäiskauppojen aukioloon joulu-
11631: koitus puuttua liikkeitten aukioloaikoi- kuun neljänä sunnuntaina. Poikkeuslupahake-
11632: hin yleensä sekä erityisesti koskien kol- muksen käsittelyä ministeriössä edelsi ministe-
11633: mea sunnuntaita ennen joulua ja juhla- riön yhteydessä toimivan liikeaikaneuvottelu-
11634: pyhien aattoja? kunnan käsittely. Neuvottelukunnan jäsenistä
11635: kuusi puolsi ja yksi vastusti sunnuntaiaukiolon
11636: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sallimista joulukuussa. Kauppa- ja teollisuus-
11637: taen seuraavaa: ministeriö on 8.11.1990 myöntänyt Kaukevan
11638: hakemuksesta poiketen vähittäiskaupoille lu-
11639: Liikeaikoja säätelevä laki vähittäiskaupan ja van aukioloon yhtenä joulukuun sunnuntaina
11640: eräiden työliikkeiden liikeajasta (435/69) annet- klo 10.00 ja 16.00 välillä siten, että elintarvike-
11641: tiin kaksi vuosikymmentä sitten ja se sisältää huoneistoja voidaan pitää avoinna sunnuntaina
11642: yleisen kiellon vähittäiskaupan harjoittamisesta 23.12. ja erikoistavarakauppoja joko 16.12. tai
11643: sunnuntai- ja pyhäpäivisin. Kuluttajien osto- 23.12. Poikkeusluvan tarkoituksena on helpot-
11644: käyttäytymisen ja jakelukaupan muutosten taa joulua varten suoritettavia elintarvikeostok-
11645: vuoksi 1.11.1989 voimaan tulleella lainmuutok- sia sallimalla aukiolo kuuden tunnin ajan
11646: sella sallittiin elintarvikehuoneistojen aukiolo jouluaattoa edeltävänä sunnuntaina. Muiden
11647: toisena peräkkäisenä pyhäpäivänä neljän tun- kuin elintarvikeliikkeiden sunnuntaiaukiolon
11648: nin ajan klo 8.00 ja 18.00 välillä. Samassa sallimisen tarkoituksena on tasoittaa joulu-
11649: yhteydessä vapautettiin haja-asutusalueiden vä- ruuhkaa ja lisätä kuluttajien aikaa harkita
11650: hittäiskauppa kaupan alan eri osapuolten esi- jouluostoksiaan. Ministeriö on edellyttänyt
11651: tyksestä liikeaikaa koskevista rajoituksista. Kaukevan suorittavan selvityksen tämän kokei-
11652: Nämä muutokset tuntuvat saatujen kokemus- lunluonteisen luvan hyväksikäytön laajuudesta
11653: ten valossa oikeaan osuneilta. ja kävijämääristä. Ministeriön poikkeuslupa-
11654: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi lisäksi päätös ei velvoita vähittäisliikkeitä aukioloon
11655: erityisten syiden puoltaessa myöntää poikkeuk- ja nähtäväksi jää, voivatko vähittäiskaupat
11656: sia vähittäiskaupan liikeaikalaista. Poikkeuslu- lainkaan käyttää hyväkseen lupapäätöksen mu-
11657: pia tulisi myöntää siten, että kaupan, kulutta- kaisia aukioloaikoja.
11658: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1990
11659:
11660: Ministeri Pertti Salolainen
11661: 1990 vp. - KK n:o 619 3
11662:
11663:
11664:
11665:
11666: Tili Riksdagens Herr Talman
11667: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen På handels- och industriministeriet bereds i
11668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse detta nu inga projekt för ändring av affärstids-
11669: nr 2013 av den 8 november 1990 tili vederbö- lagen. I den nämnda lagen stadgas emellertid
11670: rande medlem av statsrådet översänt avskrift att ministeriet har fullmakt att bevilja undantag
11671: av följande av riksdagsman Vuoristo under- från de affårstider som stadgas i lagen, om det
11672: tecknade spörsmål nr 619: finns särskilda skäl tili detta och med sådana
11673: villkor som ministeriet bestämmer.
11674: Har Regeringen under den närmaste
11675: tiden för avsikt att ingripa i affärernas Handelns Centralutskott ansökte i höst om
11676: öppettider i allmänhet och i de som undantag från minutaffärernas öppettider för
11677: gäller de tre söndagarna före jul och fyra söndagar i december. Ministeriets behand-
11678: aftonen före he1ger i synnerhet? ling av ansökan om undantag föregicks av
11679: behandling i affärstidsdelegationen, som verkar
11680: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- i samband med ministeri et. Av delegationens
11681: medlemmar förordade sex söndagsöppet för
11682: samt anföra fö1jande:
11683: affärerna i december medan en motsatte sig
11684: Lagen om minuthandelns och vissa arbets- detta. Handels- och industriministeriet bevilja-
11685: rörelsers affärstid (435/69), som reglerar affärs- de 8.11.1990, avvikande från Handelns Central-
11686: tiderna, gavs för två decennier sedan och i den utskotts ansökan, minutaffärerna rätt att hålla
11687: ingår ett allmänt förbud mot att idka minut- öppet en söndag i december kl. 10.00--16.00
11688: handel söndagar och helgdagar. På grund av på så sätt att livsmedelslokalerna kan hålla
11689: förändringar i konsumenternas köpbeteende öppet söndagen 23.12 och specialvaruaffärerna
11690: och i distributionshandeln ändrades lagen antingen 16.12 eller 23.12. Avsikten med un-
11691: fr.o.m. 1.11.1989 så att livsmedelslokaler tillåts dantaget är att underlätta de livsmedelsinköp
11692: hålla öppet fyra timmar mellan kl. 8.00 och som görs inför julen genom att affårerna tillåts
11693: 18.00 under den andra av två eller flera efter hålla öppet sex timmar den söndag som föregår
11694: varandra infallande helgdagar. På förslag av de julaftonen. A vsikten med att tiliåta andra än
11695: olika parterna inom hande1sbranschen befria- livsmedelsaffärer att hålla söndagsöppet är att
11696: des minuthande1n på glesbygdsområden i sam- utjämna julrusningen och ge konsumenterna
11697: band med detta från de begränsningar som mera tid att överväga sina julinköp. Ministeriet
11698: gäller affärstiden. Att döma av erfarenheterna har förutsatt att Handelns Centralutskott utre-
11699: av dessa ändringar verkar de ha träffat rätt. der i hur stor utsträckning detta undantag av
11700: Handels- och industriministeriet kan dess- försöksnatur utnyttjas samt antalet kunder.
11701: utom, då särskilda skäl förordar detta, bevilja Ministeriets beslut om undantag förpliktar inte
11702: undantag från lagen om minuthandelns affårs- minutaffärerna att hålla öppet och det återstår
11703: tider. Då undantag beviljas skall handelns, att se om de alls kommer att utnyttja de
11704: konsumenternas och de anställdas intressen öppettider som beslutet om undantag medger.
11705: beaktas i lika hög grad.
11706: Helsingfors den 12 december 1990
11707:
11708: Minister Pertti Salolainen
11709: 1990 vp.
11710:
11711: Skriftligt spörsmål nr 620
11712:
11713:
11714:
11715:
11716: Melin m.fl.: Om undanröjande av försäkringsbolagslagstiftning-
11717: ens retroaktiva verkan i fråga om utländska aktieägare
11718:
11719:
11720: Tili Riksdagens Herr Talman
11721: Före den 15 juli 1989 var samtliga aktier i framställs hos bo1aget inom sex månader efter
11722: finländska försäkringsbolag fria, vilket innebar den 15 juli 1989, dvs. senast den 15 januari
11723: att de helt fritt och utan inskränkningar kunde 1990.
11724: förvärvas av utlänningar. Retroaktivitetsproblemet antyds emellertid
11725: Under 1980-talets senare hälft fram tili den inte ens i propositionen nr 96/1988 rd.
11726: 15 juli 1989 omsattes t.ex. försäkringsbolaget Däremot beröres informationsfrågan.
11727: Pohjolas aktier i stor omfattning utanför Fin- Bolaget - försäkringsbolaget - ålades
11728: land såväl nationellt som internationellt. Poh- propositionen, som gavs tili riksdagen den 1
11729: jalas aktier noterades även på utländska bör- juli 1988, att informera de värdepappersbolag
11730: ser. som bedriver handel med bolaget aktier om att
11731: Pohjola kunde tili följd härav under denna utlänningar som den 30 juni 1988 - sedermera
11732: tid tillgodose en stor del av sitt behov av ändrat tili den 15 juli 1988 - eller därefter inte
11733: riskkapital på den internationella marknaden. kan få någon påskrift på de aktier av ifråga-
11734: Den 30 juni 1989 gavs emellertid lagen om varande slag de köper om att dessa kan
11735: ändring av lagen om försäkringsbolag (632/89). överlåtas tili utlänning. Detta har dock inte
11736: Lagändringen trädde i kraft den 15 ju1i 1989. garanterat att den som förvärvat en Pohjola-
11737: Lagändringen fick genom övergångsbestäm- aktie skulle ha fått denna information och
11738: melsernas utformning retroaktiv verkan för därför har dessa köpares rättssäkerhet blivit
11739: utländska ägare av aktier i finländska försä- lidande.
11740: kringsbolag enligt följande. Riksdagens grundlagsutskott berörde där-
11741: Ifall ifrågavarande aktie av utlänning hade emot kortfattat retroaktivitetsfrågan i sitt utlå-
11742: förvärvats efter den 15 juli 1988, men före tande 8/1988 rd., daterat den 22 november
11743: lagändringens ikraftträdande den 15 juli 1989, 1988.
11744: var aktien vid förvärvet fri aktie men förlorade Varken statsrådet eller riksdagen i övrigt har
11745: tili följd av övergångsbestämme1serna sin ka- underkastat retroaktivitetsfrågan någon när-
11746: raktär av fri aktie och förvandlades tili bunden. mare analys, trots att försäkringsbolagsaktier
11747: En bunden aktie kan inte fritt säljas åt en redan i mycket stor omfattning omsatts i andra
11748: utlänning. En bunden Pohjola-aktie har därför Iänder än Finland och därvid förvärvats av
11749: ett lägre värde på aktiemarknaden. utlänningar.
11750: Alla aktier i Pohjola som på internationella Det borde ha ålegat statsrådet såsom ansva-
11751: aktiemarknader förvärvades i stor omfattning rigt för ifrågavarande proposition att analysera
11752: av utlänningar efter den 15 juli 1988 men före och beakta bland annat det förhållandet att
11753: den 15 juli 1989 var således fria tili den 15 juli ifrågavarande bolags aktier i stor omfattning
11754: 1989 men bundna därefter i kraft av själva redan ägdes av utlänningar.
11755: lagen. Vidare borde statsrådet ha närmare analyse-
11756: För att mildra retroaktiviteten utformades en rat vilka informationsproblem som skulle upp-
11757: speciell övergångsregel: För det fall att utlän- komma innan det övervägde att lägga fram
11758: ning antingen före den 15 juli 1988 införts i ifrågavarande förslag tili retroaktiv lagstiftning.
11759: aktieboken eller anmält sitt förvärv hos bolaget Situationen skulle i praktiken ha varit an-
11760: och styrkt att han blivit ägare före den 15 juli norlunda om ägandet av aktierna i ifrågava-
11761: 1988 kan aktien bibehålla sin karaktär av fri rande bolag inte hade haft en stor internatio-
11762: aktie under förutsättning att yrkandet härom nell spridning.
11763: 200070S
11764: 2 1990 vp. - KK n:o 620
11765:
11766: Internationella placerare har i stor utsträck- B-aktier för 35 mk på börsen.
11767: ning ansett att de finländska åtgärderna på Enligt vår uppfattning framstår med hänsyn
11768: området inte varit tillräckligt genomtänkta, och till det ovan anförda och den föreliggande
11769: de ter sig i viss utsträckning rent av irrationella. mycket speciella situation som oundgängligen
11770: De är inte heller ägnade att väcka det interna- nödvändigt, att statsrådet - redan med tanke
11771: tionella förtroende som en välfungerande han- på ambitionen att harmonisera vår lagstiftning
11772: del med värdepapper kräver. med sikte på den allt längre gående europeiska
11773: Detta har lett fram till att internationella ekonomiska integrationen - ofördröjligen
11774: placerare känt en allt större tveksamhet inför framlägger ett förslag till lagstiftning som skall
11775: aktiemarknaden i Finland. undanröja de olyckliga och olämpliga effekter-
11776: Detta har även medfört konsekvensen att de na av ifrågavarande retroaktiva lagstiftning.
11777: internationella placerarna i mycket stor omfatt- Såvitt vi har kunnat utröna vore det tillfyl-
11778: ning återbördat sina finländska aktier till vär- lest om lagen ändrades i följande hänseende.
11779: depappersmarknaden i Finland. Samtliga under tiden den 15 ju1i 1988-15
11780: En aktiemarknads främsta syfte är att vara juli 1989 av utlänningar förvärvade och av dem
11781: källa till företagens försörjning med riskkapital alltjämt innehavda aktier bör stämplas om till
11782: och behovet av sådant riskkapital i Finland är fria.
11783: och kommer att vara betydande med tanke på Skulle inte den i lagen angivna kvoten om 40
11784: företagens modernisering och internationella procent räcka till kunde statsrådet genom lagen
11785: satsningar. bemyndigas rätt att medge att kvoten utvidgas
11786: Det kan nu konstateras att konsekvenserna i erforderlig utsträckning, dock till högst 49
11787: av de - som det förefaller - irrationella procent av bolagets aktie- eller garantikapital.
11788: inslagen i angiven lagstiftning begränsat mark- Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
11789: nadens möjligheter att uppfylla angivet syfte. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
11790: Omsättningen av aktier på aktiemarknaden skriver till vederbörande medlem av statsrådet
11791: är i dag ytterst oregelbunden och sporadisk. ställa följande spörsmål:
11792: Den totala värdeomsättningen är i dag endast
11793: cirka en sjättedel jämfört med samma tidspe-
11794: riod 1989. Aktiekurserna har i de flesta fall mer Är Regeringen medveten om att la-
11795: än halverats under den senaste tolvmånaders- gen om ändring av lagen om försä-
11796: perioden och bolagen värderas tili mindre än kringsbolag (632/89) fått en synnerligen
11797: hälften av de faktiska substansvärdena inom ofördelaktig retroaktiv verkan för ut-
11798: bolagen. Det sistnämnda försvårar eller omöj- ländska ägare av aktier i finländska
11799: liggör nyemissioner till nuvarande kursnivåer. försäkringsbolag genom att aktier som
11800: Följande egendomliga konsekvens av ifråga- förvärvats efter den 15 juli 1988, men
11801: varande lagstiftning bör också framhållas. före sagda lags ikraftträdande den 15
11802: Pohjola saknar i dag möjlighet att bereda ju1i 1989 vid förvärvet var fria aktier
11803: utländska innehavare av bundna aktier möj1ig- men genom lagens övergångsbestäm-
11804: het att delta i en nyemission. melser förlorat sin karaktär av fri aktie
11805: Dessutom bör följande säregna förhållande och förvandlats till bunden aktie, vars
11806: nämnas. värde på börsen är kännbart lägre än en
11807: Det föreligger en stor prisskillnad mellan fri akties, och om så är fallet,
11808: bundna och fria aktier till de senares fördel, är Regeringen beredd att ofördröjli-
11809: vilket ytterligare bidrar till att försätta de gen framlägga förslag till lagändring
11810: berörda utländska köparna i en ofördelaktig som undanröjer den föreliggande oför-
11811: situation. Pohjalas fria B-aktier noterades den delaktiga effekten av ifrågavarande ret-
11812: 8 november 1990 för 65 mk och bundna roaktiva lagstiftning?
11813:
11814: Helsingfors den 8 november 1990
11815:
11816: Ingvar S. Melin Kimmo Sasi
11817: 1990 vp. - KK n:o 620 3
11818:
11819: Kirjallinen kysymys n:o 620 Suomennos
11820:
11821:
11822:
11823:
11824: Melin ym.: Vakuutusyhtiölainsäädännön ulkomaalaisia osakkeen-
11825: omistajia koskevan takautuvan vaikutuksen poistamisesta
11826:
11827:
11828: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11829: Ennen 15.7.1989 kaikki suomalaisten vakuu- sillä edellytyksellä, että vaatimus tästä esitetään
11830: tusyhtiöiden osakkeet olivat vapaita, joten ul- yhtiölle kuuden kuukauden kuluessa 15.7.1989
11831: komaalaiset saattoivat hankkia niitä täysin jälkeen, siis viimeistään 15 päivänä tammikuu-
11832: vapaasti ja ilman rajoituksia. ta 1990.
11833: 1980-luvun jälkipuoliskolla aina 15.7.1989 Takautuvuusongelmaan ei kuitenkaan edes
11834: saakka esim. vakuutusyhtiö Pohjolan osakkeil- viitata hallituksen esityksessä n:o 96/1988 vp.
11835: la käytiin kauppaa laajasti Suomen ulkopuo- Sen sijaan ilmoituskysymystä käsitellään
11836: lella sekä kansallisesti että kansainvälisesti. mainitussa esityksessä n:o 96/1988 vp. sivulla
11837: Pohjolan osakkeita noteerattiin myös ulkomai- 10.
11838: sissa pörsseissä. Yhtiö - vakuutusyhtiö - velvoitettiin hal-
11839: Pohjola saattoi tämän johdosta tuona aikana lituksen esityksessä, joka annettiin eduskunnal-
11840: tyydyttää suuren osan riskipääoman tarpees- le 1 päivänä heinäkuuta 1988, tiedottamaan
11841: taan kansainvälisillä markkinoilla. yhtiön osakkeilla kauppaa käyville arvopape-
11842: Kesäkuun 30 päivänä 1989 annettiin kuiten- riyhtiöille siitä, etteivät ulkomaalaiset, jotka
11843: kin laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta (632/ 30.6.1988 - sittemmin muutettuna 15.7.1988
11844: 89). - tai tämän jälkeen voi saada ostamiinsa
11845: Lainmuutos tuli voimaan 15 päivänä heinä- osakkeisiin ulkomaalaiselle edelleen luovutuk-
11846: kuuta 1989. Lainmuutos sai siirtymäsäännösten sen sallivaa merkintää. Tämä ei ole kuitenkaan
11847: muotoilulla takautuvan vaikutuksen suomalais- taannut sitä, että Pohjolan osakkeen hankkinut
11848: ten vakuutusyhtiöiden ulkomaisten osakkeen- olisi saanut tämän tiedon, minkä vuoksi näiden
11849: omistajien osalta seuraavasti. ostajien oikeusturva on kärsinyt.
11850: Jos ulkomaalainen oli hankkinut kyseisen Eduskunnan perustuslakivaliokunta kosket-
11851: osakkeen 15.7.1988 jälkeen, mutta ennen lain- teli sen sijaan takautuvuuskysymystä lausun-
11852: muutoksen voimaantuloa 15.7.1989, osake oli nossaan n:o 8/1988 vp., joka oli päivätty 22
11853: hankittaessa vapaa osake, mutta menetti siir- päivänä marraskuuta 1988.
11854: tymäsäännösten vaikutuksesta vapaan osak- Ei valtioneuvosto eikä eduskuntakaan ole
11855: keen luonteensa ja muuttui sidotuksi osakkeek- muutoin asettanut takautuvuuskysymystä tar-
11856: si. Sidottua osaketta ei voi myydä vapaasti kemman tarkastelun kohteeksi siitä huolimatta,
11857: ulkomaalaiselle. Sidotuilla Pohjolan osakkeilla että vakuutusyhtiöiden osakkeilla käytiin hyvin
11858: on tämän vuoksi alhaisempi arvo osakemark- laajasti kauppaa muissa maissa kuin Suomessa,
11859: kinoilla. ja niitä tällöin olivat hankkineet ulkomaalaiset.
11860: Kaikki Pohjolan osakkeet, joita ulkomaalai- Valtioneuvoston tehtävänä kyseisestä halli-
11861: set hankkivat laajasti kansainvälisiltä osake- tuksen esityksestä vastuussa olevana olisi ollut
11862: markkinoilta 15.7.1988 jälkeen, mutta ennen tutkia ja ottaa huomioon mm. se seikka, että
11863: 15.7.1989, olivat siis vapaita 15.7.1989 saakka, kyseisen yhtiön osakkeita omistivat jo laajasti
11864: mutta sidottuja tämän jälkeen itse lain nojalla. ulkomaalaiset.
11865: Takautuvuuden lieventämiseksi muotoiltiin Edelleen valtioneuvoston olisi tullut analy-
11866: erityinen siirtymäsäännös: Jos ulkomaalainen soida tarkemmin syntyviä tiedotusongelmia,
11867: joko ennen 15.7.1988 on merkitty osakekirjaan ennen kuin se harkitsi antaa kyseisen ehdotuk-
11868: tai on ilmoittanut saantonsa yhtiölle ja vahvis- sen takautuvaksi lainsäädännöksi.
11869: tanut tulleensa omistajaksi ennen 15.7.1988, Tilanne olisi käytännössä ollut toinen, jos
11870: osake voi säilyttää vapaan osakkeen luonteensa kyseisen yhtiön osakkeiden omistus ei olisi
11871: 4 1990 vp. KK n:o 620
11872:
11873: ollut niin laajalle kansainvälisesti levinnyt. jolan vapaiden B-osakkeiden arvo noteerattiin
11874: Kansainväliset sijoittajat ovat pitkälti olleet 8 päivänä marraskuuta 1990 pörssissä 65 mar-
11875: sitä mieltä, etteivät Suomen toimenpiteet tällä kaksi ja sidottujen B-osakkeiden arvo 35 mar-
11876: alueella ole olleet riittävän harkittuja, ja ne kaksi.
11877: vaikuttavat tietyssä määrin suorastaan irratio- Mielestämme ottaen huomioon edellä selos-
11878: naalisilta. Tämä ei myöskään ole omiaan he- tetun ja kyseisen hyvin erikoisen tilanteen on
11879: rättämään kansainvälistä luottamusta, jota hy- välttämätöntä, että valtioneuvosto -jo ottaen
11880: vin toimiva arvopapereiden kauppa edellyttää. huomioon pyrkimyksen lainsäädäntömme har-
11881: Tämä on johtanut siihen, että kansainväliset monisoimiseksi yhä pidemmälle menevään Eu-
11882: sijoittajat ovat tunteneet yhä suurempaa epä- roopan taloudelliseen yhdentymiseen - viipy-
11883: röintiä Suomen osakemarkkinoita kohtaan. mättä antaa esityksen lainsäädännöksi, joka
11884: Tästä on ollut myös seurauksena, että kan- poistaa kyseisen takautuvan lainsäädännön on-
11885: sainväliset sijoittajat ovat hyvin laajasti pataut- nettomat ja sopimattomat vaikutukset.
11886: taneet suomalaiset osakkeensa Suomen arvopa- Sikäli kuin olemme selvittäneet asiaa, riittä-
11887: perimarkkinoille. vää olisi lain muuttaminen seuraavasti.
11888: Osakemarkkinoiden ensisijaisena tarkoituk- Kaikki 15.7.1988-15.7.1989 ulkomaalaisten
11889: sena on toimia yritysten riskipääoman lähtee- hankkimat ja edelleen heidän hallussaan olevat
11890: nä, ja tällaisen riskipääoman tarve Suomessa osakkeet tulisi merkitä vapaiksi osakkeiksi.
11891: on ja tulee olemaan huomattava ottaen huo- Jos laissa mainittu 40 prosentin kiintiö ei
11892: mioon yritysten nykyaikaistumisen ja kansain- riittäisi, valtioneuvostolle voitaisiin antaa lailla
11893: väliset panostukset. oikeus sallia kiintiön suurentaminen tarvitta-
11894: Nyt voidaan todeta, että mainitun lainsää- vassa laajuudessa, kuitenkin enintään 49 pro-
11895: dännön irrationaalisten piirteiden seuraukset senttiin yhtiön osake- tai takuupääomasta.
11896: - tältä vaikuttaa - ovat rajoittaneet markki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11897: noiden mahdollisuuksia mainitun tarkoituksen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11898: täyttämiseen. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11899: Osakkeiden myynti osakemarkkinoilla on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11900: nykyään äärimmäisen epäsäännöllistä ja satun-
11901: naista. Kokonaismyynnin arvo on nykyään
11902: noin kuudesosa verrattuna samaan ajanjaksoon Onko Hallitus tietoinen, että laki
11903: vuonna 1989. Osakekurssit ovat useimmissa vakuutusyhtiölain muuttamisesta (632/
11904: tapauksissa yli puoliintuneet viimeisten 12 kuu- 89) on saanut erityisen epäedullisen
11905: kauden aikana, ja yhtiöt arvioidaan alle puo- takautuvan vaikutuksen ulkomaisten
11906: leksi todellisista substanssiarvoista yhtiöissä. osakkeenomistajien kannalta suomalai-
11907: Viimeksi mainittu vaikeuttaa tai tekee mahdot- sissa vakuutusyhtiöissä siten, että
11908: tomaksi osakkeiden uusannit nykyisillä kurssi- 15.7.1988 jälkeen, mutta ennen sanotun
11909: tasoilla. lain voimaantuloa 15.7.1989 hankitut
11910: Myös seuraavaa kummallista seurausta ky- osakkeet olivat hankittaessa vapaita
11911: seisestä lainsäädännöstä on korostettava. osakkeita, mutta lain siirtymäsäännös-
11912: Pohjolalla ei ole nykyään mahdollisuuksia ten vuoksi ne ovat menettäneet vapaan
11913: tarjota sidottujen osakkeiden ulkomaisille osakkeen luonteensa ja muuttuneet si-
11914: omistajille mahdollisuutta osallistua uusantiin. dotuiksi osakkeiksi, joiden arvo pörssis-
11915: Lisäksi on mainittava seuraava erityinen sä on tuntuvasti alhaisempi kuin vapai-
11916: seikka. den osakkeiden, ja jos on,
11917: Sidottujen ja vapaiden osakkeiden välillä on onko Hallitus valmis viipymättä an-
11918: suuri hintaero viimeksi mainittujen eduksi, tamaan esityksen lainmuutokseksi, joka
11919: mikä vielä osaltaan asettaa kyseeseen tulevat poistaa kyseisen takautuvan lainsää-
11920: ulkomaiset ostajat epäedulliseen asemaan. Poh- dännön epäedullisen vaikutuksen?
11921:
11922: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1990
11923:
11924: Ingvar S. Melin Kimmo Sasi
11925: 1990 vp. - KK n:o 620 5
11926:
11927:
11928:
11929:
11930: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11931: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa päivää heinäkuuta 1989 olivat suomalaisten
11932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vakuutusyhtiöiden osakkeet ja takuuosuudet
11933: olette 8 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn ulkomaalaisten vapaasti omistettavissa. Vakuu-
11934: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tusyhtiöitä koskeva lainsäädäntö poikkesi tuol-
11935: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- loin sekä pankkeja että niin sanottuja tavallisia
11936: edustaja Melinin ym. näin kuuluvasta kirjalli- osakeyhtiöitä koskevasta lainsäädännöstä, jos-
11937: sesta kysymyksestä n:o 620: sa ulkomaalaisten omistusoikeutta on merkit-
11938: tävästi rajoitettu. Vakuutusyhtiölain muutok-
11939: Onko Hallitus tietoinen, että laki sen keskeisenä tarkoituksena olikin harmoni-
11940: vakuutusyhtiölain muuttamisesta (632/ soida lainsäädäntöä eli saattaa vakuutusyhtiö-
11941: 89) on saanut erityisen epäedullisen lain säännökset mahdollisimman pitkälti vas-
11942: takautuvan vaikutuksen ulkomaisten taamaan muussa lainsäädännössä olevia rajoi-
11943: osakkeenomistajien kannalta suomalai- tuksia ulkomaalaisten omistusoikeudesta.
11944: sissa vakuutusyhtiöissä siten, että Vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun
11945: 15.7.1988 jälkeen, mutta ennen sanotun lain voimaantulosäännöksen mukaan ulkomaa-
11946: lain voimaantuloa 15.7.1989 hankitut laiset, jotka lain tullessa voimaan omistivat
11947: osakkeet olivat hankittaessa vapaita vakuutusyhtiön osakkeita tai takuuosuuksia,
11948: osakkeita, mutta lain siirtymäsäännös- saavat ne edelleen omistaa. Lisäksi katsottiin
11949: ten vuoksi ne ovat menettäneet vapaan kohtuulliseksi, että niillä ulkomaalaisilla, jotka
11950: osakkeen luonteensa ja muuttuneet si- olivat hankkineet osakkeensa tai takuuosuuten-
11951: dotuiksi osakkeiksi, joiden arvo pörssis- sa ennen 15 päivää heinäkuuta 1988, on oikeus
11952: sä on tuntuvasti alhaisempi kuin vapai- saada nämä osakkeet tai takuuosuudet merki-
11953: den osakkeiden, ja jos on, tyksi vapaiksi. Tätä oikeutta sen sijaan ei ollut
11954: onko Hallitus valmis viipymättä an- niillä ulkomaalaisilla, jotka olivat hankkineet
11955: tamaan esityksen lainmuutokseksi, joka osakkeensa tai takuuosuutensa sanottua ajan-
11956: poistaa kyseisen takautuvan lainsää- kohtaa myöhemmin eli siis myöhemmin kuin
11957: dännön epäedullisen vaikutuksen? noin kaksi viikkoa lain muuttamista koskevan
11958: hallituksen esityksen antamisen jälkeen, eikä
11959: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lainkaan suomalaisilla osakkeen- tai takuu-
11960: vasti seuraavaa: osuudenomistajilla. Kaksi viikkoa katsottiin
11961: riittäväksi ajaksi sille, että asia on tullut mark-
11962: Vakuutusyhtiölain 3 a luvun 2 §:n mukaan kinoiden tietoon. Muunlainen kuin edellä se-
11963: ulkomaalaisten omistuksessa olevat suomalais- lostettu menettely olisi saattanut johtaa siihen,
11964: ten vakuutusyhtiöiden osakkeet tai takuuosuu- että merkittäviä määriä suomalaisten vakuutus-
11965: det eivät saa ylittää kahta viidesosaa eli 40 yhtiöiden osakkeista olisi merkinnän saamisek-
11966: prosenttia vakuutusyhtiön osake- tai takuu- si siirretty ulkomaalaisten pysyvään tai väliai-
11967: pääomasta. Ulkomaalaiset saavat pääsäännön kaiseen omistukseen ja että lain tavoitteet
11968: mukaan omistaa ainoastaan niin sanottuja va- olisivat siten vaarantuneet. Kysymys ei siten
11969: paita osakkeita ja takuuosuuksia eli siis sellai- ollut ulkomaisten osakkeenomistajien joutumi-
11970: sia, joihin on tehty merkintä siitä, että ne sesta suomalaisia huonompaan asemaan. Päin-
11971: voidaan luovuttaa ulkomaalaiselle. Lain 3 a vastoin sellaisille ulkomaisille osakkeenomista-
11972: luvun 3 §:n mukaan valtioneuvosto voi 2 §:n jille, joiden voitiin riittävän todennäköisyyden
11973: estämättä kuitenkin antaa vakuutusyhtiölle lu- mukaan katsoa hankkineen osakkeensa luot-
11974: van siihen, että ulkomaalaiselle voidaan luovut- taen siihen, että ne voidaan vastaisuudessakin
11975: taa vakuutusyhtiön ilman ulkomaalaiselle luo- luovuttaa toiselle ulkomaalaiselle, annettiin
11976: vutuksen sallivaa merkintää oleva eli niin mahdollisuus saada osakkeensa merkityksi va-
11977: sanottu sidottu osake tai takuuosuus. paiksi osakkeiksi.
11978: Ennen lainmuutoksen voimaantuloa eli 15 Ulkomaalaisten omistusoikeutta koskevat
11979: 6 1990 vp. - KK n:o 620
11980:
11981: kysymykset ovat muun muassa Euroopan ta- kevat kysymykset. Komitean työn määräaika
11982: lousalueen muodostamiseen liittyen parhaillaan päättyy vuoden 1991 kesäkuun lopussa.
11983: uudelleenarvioinnin kohteena. Hallitus asetti Hallitus katsoo, että nyt ei ole tarkoituksen-
11984: kuluvan vuoden helmikuun 8 päivänä komi- mukaista ottaa kysymyksiä vakuutusyhtiöiden
11985: tean valmistelemaan lainsäädäntöä ulkomaalai- ulkomaalaisomistuksesta erikseen tarkastelta-
11986: sen oikeudesta hankkia omistukseensa kiinteää viksi, vaan että niitä koskevat ratkaisut on
11987: omaisuutta ja yhtiöitä. Tämän selvitys- ja syytä tehdä ulkomaalaisomistuskomitean työn
11988: valmistelutyön piiriin kuuluvat osana myös tulosten pohjalta ja mahdollisen Euroopan
11989: vakuutusyhtiöiden ulkomaalaisomistusta kos- talousalueen syntymiseen liittyen.
11990:
11991: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
11992:
11993: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
11994: 1990 vp. - KK n:o 620 7
11995:
11996:
11997:
11998:
11999: Tili Riksdagens Herr Talman
12000: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen garantiandelar i finländska försäkringsbolag.
12001: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Den lagstiftning som gällde för försäkringsbo-
12002: av den 8 november 1990 tili vederbörande lag skiljde sig vid denna tidpunkt från den som
12003: medlem av statsrådet översänt avskrift av gällde för såväl banker som s.k. vanliga aktie-
12004: följande av riksdagsman Melin m.fl. underteck- bolag, i vilka äganderätten för utlänningar är
12005: nade spörsmål nr 620: starkt begränsad. En central tanke bakom
12006: ändringen av lagen om försäkringsbo1ag var
12007: Är Regeringen medveten om att la- just att harmonisera lagstiftningen, dvs. att få
12008: gen om ändring av lagen om försä- stadgandena i lagen om försäkringsbolag att i
12009: kringsbolag (632/89) fått en synnerligen så hög grad som möjligt motsvara de begräns-
12010: oförde1aktig retroaktiv verkan för ut- ningar i utlänningars äganderätt som finns i
12011: ländska ägare av aktier i finländska övrig lagstiftning.
12012: försäkringsbolag genom att aktier som Enligt ikraftträdelsestadgandet i lagen om
12013: förvärvats efter den 15 juli 1988, men ändring av lagen om försäkringsbo1ag får en
12014: före sagda lags ikraftträdande den 15 utlänning som ägde aktier eller garantiandelar
12015: juli 1989 vid förvärvet var fria aktier i ett försäkringsbolag när lagen trädde i kraft
12016: men genom lagens övergångsbestäm- alltjämt äga dem. Vidare ansågs det skä1igt att
12017: melser förlorat sin karaktär av fri aktie de utlänningar som hade förvärvat sina aktier
12018: och förvandlats tili bunden aktie, vars eller garantiandelar före den 15 juli 1988 skall
12019: värde på börsen är kännbart lägre än en ha rätt att få dessa aktier eller garantiandelar
12020: fri akties, och om så är fallet, antecknade som fria sådana. Denna rätt till-
12021: är Regeringen beredd att ofördröjli- kom däremot inte de utlänningar som förvär-
12022: gen framlägga förslag tili lagändring vat sina aktier eller garantiandelar efter den 15
12023: som undanröjer den föreliggande oför- juli 1988, dvs. mer än ca två veckor efter det att
12024: delaktiga effekten av ifrågavarande ret- propositionen om ändring av lagen hade av1å-
12025: roaktiva 1agstiftning? tits. Finländska aktie- eller garantiande1sägare
12026: hade inte alls dessa rättigheter. Två veckor
12027: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ansågs räcka tili för att saken skulle bli känd
12028: samt anföra följande: på marknaderna. Ett annat förfarande än det
12029: som refererats ovan kunde ha lett tili att en
12030: Enligt 3 a kap. 2 § lagen om försäkringsbo- betydande del av aktierna i finländska försä-
12031: lag får de aktier eller garantiandelar i finländs- kringsbolag hade överförts i utländsk ägo,
12032: ka försäkringsbolag som är i utländsk ägo inte bestående eller tillfällig sådan, för att få ovan
12033: överstiga två femtedelar, dvs. 40 procent, av nämnd anteckning och att syftet med lagen på
12034: försäkringsbolagets aktie- eller garantiandels- så sätt varit i fara. Det var alltså inte meningen
12035: kapital. Enligt huvudregeln får utlänningar äga att försätta utländska aktieägare i en sämre
12036: endast s.k. fria aktier och garantiandelar, dvs. ställning än finländska. Tvärtom gav man
12037: sådana aktier eller garantiandelar som har sådana utländska aktieägare som man med stor
12038: försetts med en påskrift om att de kan överlå- sannolikhet kunde anse ha förvärvat sina aktier
12039: tas tili en utlänning. Enligt 3 a kap. 3 § i i den tron att dessa också framde1es kan
12040: nämnda lag kan statsrådet dock utan hinder av överlåtas ät en annan utlänning en möjlighet
12041: 2 § medde1a ett försäkringsbolag tillstånd tili att få sina aktier antecknade som fria aktier.
12042: att en sådan aktie eller garantiandel i bolaget Frågor som berör utlänningars rätt att äga,
12043: viiken saknar påskrift som tillåter överlåtelse bl.a. då de ansluter sig tili bildandet av den
12044: tili utlänning, dvs. en s.k. bunden aktie eller Europeiska ekonomiska sfåren, granskas som
12045: garantiandel, får överlåtas tili en utlänning. bäst på nytt. Regeringen tillsatte den 8 februari
12046: Innan lagändringen trädde i kraft den 15 juli detta år en kommitte för att bereda lagstift-
12047: 1989 kunde utlänningar fritt äga aktier och ningen angående utlänningars rätt att förvärva
12048: 8 1990 vp. - KK n:o 620
12049:
12050: fast egendom och bolag. Detta utrednings- och ägande inom försäkringsbolag till separat
12051: beredningsarbete skall också ta upp frågor som granskning, utan att det finns skäl att fatta
12052: gäller utländskt ägande inom försäkringsbolag. beslut i dessa frågor på basis av de slutsatser
12053: Kommitten bör vara färdig med sitt arbete som nyssnämnda kommitte kommer fram till
12054: senast inom juni nästa år. och i samband med att den Europeiska ekono-
12055: Regeringen anser att det inte är ändamåls- miska sfären eventuellt uppstår.
12056: enligt att nu ta upp frågor som berör utländskt
12057: Helsingfors den 13 december 1990
12058:
12059: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
12060: 1990 vp.
12061:
12062: Kirjallinen kysymys n:o 621
12063:
12064:
12065:
12066:
12067: Paloheimo ym.: Ympäristöhaittojen arviointia koskevan selvityk-
12068: sen tekemisestä
12069:
12070:
12071: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12072: Yhdysvalloissa on tehty tutkimus, jossa on ilmeisesti mahdollista myös tarkastella samojen
12073: selvitetty kansalaisten erilaisia ympäristöhaitto- ympäristötekijöiden todellisia haittavaikutuk-
12074: ja ja -uhkia kohtaan tuntemia epäilyjä ja sia. Kun ihmisten asenteita ja todellisia vaiku-
12075: pelkoja. Koska ympäristökysymykset ovat ny- tuksia vertailtaisiin, olisi mahdollista hälventää
12076: kyisin merkittävä puheenaihe ja koska niitä aiheettomia pelkoja ja toisaalta kiinnittää kan-
12077: kohtaan tunnetaan sekä kiinnostusta että pel- salaisten huomio todellisiin vaaratekijöihin.
12078: koa, olisi hyödyllistä kartoittaa myös suoma- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12079: laisen väestön käsityksiä niistä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12080: Kartoituksen tulisi sisältää esim. kysymys kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12081: "kuinka vaarallisena (torjuttavana, haitallise- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12082: na) pidätte luettelossa mainittuja ympäristö-
12083: haittoja?" Tyypillisiä kysymyksen kohteita voi- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12084: sivat olla esim. liikenteen haitat, ydinvoimaloi- siin, joilla pyritään selvittämään kansa-
12085: den jätekuljetukset, alkoholin myynti alaikäisil- laisten asenteet erilaisten ympäristöteki-
12086: le jne. Jonkun neutraalin analyysin kautta olisi jöiden haittavaikutuksista?
12087: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
12088:
12089: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
12090:
12091:
12092:
12093:
12094: 200070S
12095: 2 1990 vp. - KK n:o 621
12096:
12097:
12098:
12099:
12100: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12101: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eniten (1) öljyvahingot, (2) ilman saastuminen
12102: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja (3) terveydelle haitalliset aineet. Maapallon-
12103: olette 9 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn laajuisesti suomalaisia huolestuttivat eniten (1)
12104: kirjeenne n:o 2040 ohella toimittanut valtioneu- metsien tuhoutuminen, (2) ydinvoimaloiden ris-
12105: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kit ja (3) sääolojen muuttuminen sekä kasvi- ja
12106: kansanedustaja Paloheimon ym. kirjallisesta eläinlajien häviäminen.
12107: kysymyksestä n:o 621, jossa tiedustellaan: Vesi- ja ympäristöhallitukseen perustettiin
12108: vuonna 1988 ympäristötietokeskus. Ympäristö-
12109: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tietokeskus, ympäristöviranomaiset ja ympäris-
12110: siin, joilla pyritään selvittämään kansa- tön tilaa tutkivat asiantuntijayksiköt julkaise-
12111: laisten asenteet erilaisten ympäristöteki- vat yhteistyössä ympäristökatsausta. Katsaus
12112: jöiden haittavaikutuksista? on ilmestynyt kuukausittain tammikuusta 1990
12113: lähtien. Siinä tiedotetaan ympäristön tilasta ja
12114: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sitä koskevista ajankohtaisista tutkimustulok-
12115: vasti seuraavaa: sista havainnollisesti. Tärkein tietolähde on
12116: ympäristöhallinnon ''Ympäristötietojärjestel-
12117: Ympäristön fyysisestä tilasta kerätään tietoja mä", joka koostuu noin 50 rekisteristä. Järjes-
12118: tutkimuksin. Ympäristön tilaa seurataan ana- telmä on käyttöönottovaiheessa. Parhaillaan
12119: lysoimalla tutkimustuloksia. Näin saatua ku- valmistetaan laaja-alaista kertomusta ympäris-
12120: vaa ympäristön tilasta täydennetään muun tön tilasta. Se julkaistaan vuonna 1991. Nämä
12121: muassa asenneselvityksin ja mielipidetieduste- ympäristöhallinnon toimet parantavat omalta
12122: luin. Ympäristöntutkimuksen eräs tavoite on osaltaan kansalaisten mahdollisuuksia saada
12123: aiheettomien pelkojen hälventäminen ja huo- tietoja ympäristön tilasta.
12124: mion kiinnittäminen todellisiin vaaratekijöihin. Mielipide- ja asenneselvitysten tulosten pe-
12125: Tilastokeskus on viimeksi vuonna 1989 sel- rusteella arvioidaan muun muassa, onko tar-
12126: vittänyt suomalaisten suhtautumista ympäris- peellista muuttaa tutkimuksen, tiedotuksen ja
12127: töön. Tutkimus on julkaistu Tilastokeskuksen koulutuksen painotuksia.
12128: julkaisusarjassa vuonna 1990 (Ympäristö 1990: Eduskunnalle lokakuun ja marraskuun vaih-
12129: 2). Haastattelututkimuksessa selvitettiin kansa- teessa 1990 antamassaan selonteossa kestävästä
12130: laisten mielipiteitä ja käsityksiä ympäristön kehityksestä hallitus katsoi, että tutkimuksen
12131: tilasta sekä taloudellisten ja ympäristönsuoje- tulee tuottaa mahdollisimman täsmällisiä tieto-
12132: lunäkökohtien sovittamisesta yhteen. Myös ja yhteiskunnallisen kehityksen vaihtoehdoista
12133: suomalaisten tuntemaa huolta erilaisista ympä- ja niiden vaikutuksista. Samalla on tutkittava
12134: ristöongelmista tutkittiin. Tutkimuksessa käy- Suomen luonnonvaroja ja selvitettävä koko
12135: tetty lomake perustuu suurelta osin Taloudel- elinympäristömme erityispiirteitä. Eräs ajan-
12136: lisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kohtainen kysymys on - yhdenmukaisesti
12137: antamiin suosituksiin. Tarkastelukulmaa on kansalaisten käsitysten kanssa- ilmastonmuu-
12138: tilastokeskuksen tekemässä tutkimuksessa laa- tos ja sen vaikutusten tutkiminen. Tutkimustie-
12139: jennettu ympäristöasenteita koskevin kysymyk- tojen välittämiseksi on tarpeellista tehostaa
12140: sm. seurannan tulosten yhteensovittamista ja julkis-
12141: Edellisen kerran tällainen tutkimus tehtiin tamista. Ympäristötietokeskuksen ja muiden
12142: vuonna 1983. Sen tulokset on julkaistu rapor- tietokeskusten sekä oppilaitosten mahdolli-
12143: tissa Suomalaiset ja ympäristö (Tilastotiedotus suuksia tuottaa tieto- ja opetusaineistoa paran-
12144: YM 1984:1). netaan sitä mukaa, kun tähän toimintaan
12145: Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mu- saadaan lisää voimavaroja.
12146: kaan suomalaiset olivat yleensä huolestuneita Asenneselvitysten lisäksi on välttämätöntä
12147: ja kiinnostuneita ympäristöasioista. Kotimaan parantaa kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista
12148: ympäristöasioista suomalaisia huolestuttivat mielipiteensä ja käsityksensä ympäristöön vai-
12149: 1990 vp. - KK n:o 621 3
12150:
12151: kuttavia hankkeita suunniteltaessa ja niiden sinaisten asianosaisten lisäksi myös muita hen-
12152: lupahakemuksia käsiteltäessä. Hallituksen esi- kilöitä ja heidän yhteisöjään.
12153: tyksessä eduskunnalle ympäristölupamenette- Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes-
12154: lyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o 312) tö (OECD) suosittelee asenneselvitysten teke-
12155: ehdotetaan, että kansalaisten osallistumisoi- mistä säännöllisin väliajoin. Tämän suosituk-
12156: keutta laajennetaan. Ympäristölupapäätöstä sen noudattamista hallitus pitää edellä esitetyin
12157: valmisteltaessa kuullaan esityksen mukaan var- perustein välttämättömänä.
12158: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1990
12159:
12160: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12161: 4 1990 vp. - KK n:o 621
12162:
12163:
12164:
12165:
12166: Till Riksdagens Herr Talman
12167: 1 den ordning 37 § l mom. riksdagsordning- oljeskador, (2) luftföroreningen och (3) hälso-
12168: en föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er farliga ämnen. Globalt sett var det (l) skogs-
12169: skrivelse nr 2040 av den 9 november 1990 tili förstöringen, (2) de risker som förknippas med
12170: vederbörande medlem av statsrådet översänt kärnkraftverken och (3) klimatförändringen
12171: avskrift av följande av riksdagsman Paloheimo och utrotandet av växter och djur som ingav
12172: m.fl. undertecknade spörsmål nr 621: mest oro.
12173: En miljödatacentral inrättades år 1988 vid
12174: Ämnar Regeringen skrida tili åtgär- vatten- och miljöstyrelsen. Miljödatacentralen,
12175: der för att undersöka medborgarnas miljömyndigheterna och de expertenheter som
12176: attityder till skadeverkningarna avolika undersöker miljöns tilistånd publicerar i sam-
12177: miljöfaktorer? råd en miljööversikt. Denna har publicerats
12178: månatligen efter januari 1990 och innehåller
12179: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- åskådlig information om miljöns tillstånd samt
12180: samt anföra följande: om aktuella forskningsresultat. Den viktigaste
12181: informationskällan är miljöförvaltningens
12182: lnformation om miljöns fysiska tilistånd "Miljödatasystem", som består av ca 50 olika
12183: samlas in genom forskning. Miljöns tillstånd register. Systemet håller på att köras in. Som
12184: övervakas genom analys av forskningsresulta- bäst bereds en omfattande beskrivning av
12185: ten. Den bild detta ger av miljöns tilistånd miljöns tillstånd, som kommer att publiceras år
12186: kompletteras bland annat genom attitydunder- 1991. Dessa åtgärder som miljöförvaltningen
12187: sökningar och enkäter. Miljöforskningen syftar svarar för kommer att bidra tili att medbor-
12188: bland annat till att lindra obefogad rädsla och garna har bättre möjligheter att informera sig
12189: fästa uppmärksamheten vid faktiska riskfakto- om miljöns tillstånd.
12190: rer. På basis av enkäterna och attitydundersök-
12191: Statistikcentralen har senast år 1989 under- ningarna bedöms bland annat det eventuella
12192: sökt finländarnas inställning tili miljön. Denna behovet av en ändrad viktning inom forskning-
12193: undersökning publicerades år 1990 i Statistik- en, informationen och utbildningen.
12194: centralens publikationsserie (Miljö 1990:2). 1 sin redogörelse till riksdagen om en hållbar
12195: Medborgarnas åsikter och uppfattning om mil- utveckling i månadsskiftet oktober-november
12196: jöns tillstånd och om sammanjämkningen av 1990 ansåg regeringen att forskningen bör
12197: ekonomiska och miljövårdshänsyn utreddes på tilihandahålla så exakta uppgifter som möjligt
12198: basis av intervjuer. Aven den oro medborgarna om olika alternativ för samhällsutvecklingen
12199: upplever i samband med olika miljöproblem och om de konsekvenser som de har. Samtidigt
12200: undersöktes. Den blankett som användes vid bör naturtiligångarna i Finland undersökas,
12201: undersökningen bygger tili stor del på rekom- likaså de speciella dragen i vår miljö. En
12202: mendationer som givits av Organisationen för aktuell fråga är klimatförändringen och dess
12203: ekonomiskt samarbete och utveckling (OECD). verkningar, vilket stämmer överens med vad
12204: lnfallsvinkeln har i Statistikcentralens under- medborgarna anser viktigt. För att forsknings-
12205: sökning vidgats så att där också ingår frågor resultaten skall bli tiligängliga är det nödvän-
12206: som gäller attityderna till miljön. digt att effektivera sammanjämkandet och pub-
12207: En liknande undersökning gjordes föregåen- liceringen av resultaten av uppföljningsverk-
12208: de gång år 1983. Resultaten av denna publice- samheten. Miljödatacentralen och övriga infor-
12209: rades i rapporten Finländarna och miljön mationscentra samt läroanstalterna skall få
12210: (Statistiska informationer YM 1984:1 ). bättre möjligheter att producera information
12211: Enligt Statistikcentralens nya utredning är och läromedel allt eftersom mer resurser står
12212: finländarna över lag bekymrade och intresse- till förfogande för ändamålet.
12213: rade av miljöfrågor. Av de inhemska miljöfrå- Utöver att attitydundersökningar görs är det
12214: gorna var finländarna mest bekymrade över (1) oundgängligt att medborgarna får bättre möj-
12215: 1990 vp. - KK n:o 621 5
12216:
12217: ligheter att uttrycka sina åsikter och uppfatt- utöver de egentliga berörda parterna också
12218: ningar i samband med planeringen av projekt andra personer och samfund höras.
12219: som har stora miljöverkningar samt vid be- Organisationen för ekonomiskt samarbete
12220: handlingen av tillståndsansökningar för såda- och utveckling (OECD) rekommenderar attityd-
12221: na. I regeringens proposition till riksdagen med undersökningar med regelbundna intervaller.
12222: förslag tilllag om miljötillståndsförfarande (RP På de grunder som anförs ovan anser regering-
12223: nr 312) föreslås att medborgarnas möjligheter en det nödvändigt att vi följer denna rekom-
12224: till deltagande skall ökas. Vid beredningen av mendation.
12225: miljötillståndsbeslut skall enligt propositionen
12226: Helsingfors den 17 december 1990
12227:
12228: Miljöminister Kaj Bärlund
12229: 1990 vp.
12230:
12231: Kirjallinen kysymys n:o 622
12232:
12233:
12234:
12235:
12236: Linnainmaa: Asuntokauppaan liittyvien ongelmien syistä
12237:
12238:
12239: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12240:
12241: Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen n:o ra-asuntojen tarjonta on lisännyt omistusasun-
12242: 446 ympäristöministeri, joka hoitaa myös asun- tojen kysyntää jne. Pankkien, joiden tehtävä-
12243: toasioita, totesi, että "Päävastuu vapaarahoit- kenttään luottosäännöstely ei voi kuulua, toi-
12244: teisten asuntojen kaupassa syntyneistä ongel- minnan vaikutus asuntomarkkinoihin ei ilmei-
12245: mista on pankeilla. Pankit ovat tarjonneet sestikään ole ollut kovin suuri. Asuntojen
12246: avokätisesti luottoa hyötyen samalla asuntojen hintojen ja asuntoluottojen noususta ne tuskin
12247: hintojen ja asuntoluottojen noususta. Ensisijai- ovat hyötyneet. Ympäristöministeri on kuiten-
12248: sesti pankkien onkin kannettava vastuunsa kin hyvin yksiselitteisesti työntänyt päävastuun
12249: niistä ongelmista, jotka ne omilla toimenpiteil- toimialaansa kuuluvasta ongelmakentästä ra-
12250: lään ovat asunnontarvitsijoille aiheuttaneet." halaitoksille.
12251: Asuntomarkkinoiden kehitys johtuu monista Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12252: eri syistä. Reaaliansioiden voimakas kasvu on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12253: lisännyt kotitalouksien ostovoimaa ja siten kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12254: mahdollisuuksia omistusasunnon hankintaan. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12255: Asuntolainojen saanti on olennaisesti helpottu-
12256: nut rahamarkkinoiden vapauduttua. Asunto-
12257: luottojen korkotaso on aiemmin ollut yleiseen Millä perusteilla Hallitus väittää
12258: korkotasoon nähden alhainen. Verohelpotukset pankkien olevan päävastuussa vapaara-
12259: ovat lisäksi keventäneet asuntolainojen kustan- hoitteisten asuntokauppojen ongelmis-
12260: nuksia. Vuokrasäännöstelyn vähentämä vuok- ta?
12261:
12262: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
12263:
12264: Tuula Linnainmaa
12265:
12266:
12267:
12268:
12269: 200070S
12270: 2 1990 vp. - KK n:o 622
12271:
12272:
12273:
12274:
12275: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12276:
12277: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mintaan. Nämä tekijät ovat kuitenkin luonteel-
12278: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taan huomattavasti hidasvaikutteisempia kuin
12279: olette 9 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn rahamarkkinoiden äkillisten muutosten vaiku-
12280: kirjeenne n:o 2041 ohella toimittanut valtioneu- tukset.
12281: voston asianomaiselle jäsenellä jäljennöksen Rahamarkkinoiden vapauduttua pankit tar-
12282: kansanedustaja Linnainmaan näin kuuluvasta josivat agressiivisesti ja varsin avokätisesti
12283: kirjallisesta kysymyksestä n:o 622: asuntoluottoja. Aina ei riittävästi selvitetty
12284: velallisten taloudellisia mahdollisuuksia selvitä
12285: Millä perusteella Hallitus väittää asunto!uotoistaan. Tämän puutteellisen maksu-
12286: pankkien olevan päävastuussa vapaara- kykyisyysarvioinnin seurauksena kotitalouksia
12287: hoitteisten asuntokauppojen ongelmis- on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin.
12288: ta? Pankkien oman toiminnan kannalta on pe-
12289: rusteltua, että asuntoluototuksessa otetaan
12290: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- huomioon asuntovelallisten mahdollisuudet sel-
12291: taen seuraavaa: vitä lainoistaan. Lisäksi pankkien oman tulok-
12292: sen kannalta olisi ollut tarkoituksenmukaista,
12293: Vapaarahoitteisten asuntokauppojen ongel- että asuntoJuototus olisi kasvanut rauhallisem-
12294: mat johtuvat keskeisiltä osin asuntojen kor- min. Tällöin asuntoJuototus olisi ollut parem-
12295: keasta hintatasosta, joka on tällä hetkellä min tasapainossa pankkien varainhankinnan
12296: kuitenkin jo selvässä laskussa. Asuntojen hin- kustannusten kanssa. Näin olisi pienennetty
12297: nat nousivat voimakkaan kysynnän seuraukse- sitä korkoeroa, joka vallitsee pankkien mark-
12298: na, joka johtui rahoitusmarkkinoiden vapaut- kinahintaisen varainhankinnan ja peruskorko-
12299: tamista seuranneesta asuntoJuototuksen kas- sidonnaisten asuntoluottojen välillä.
12300: vusta. Muutoksen rajuutta ja äkillisyyttä kuvaa Toteutunut kehitys korostaa tarvetta turvata
12301: se, että kun vuosina 1980-1986 nostetut asun- tasaisesti toimiva asuntoluototus. Aravalainoi-
12302: toluotot kasvoivat vuosittain noin 2 miljardilla tuksessa tämä onkin jo toteutettu uudistamalla
12303: markalla, niin vuonna 1988 kasvu oli yli 17 koko aravarahoitusjärjestelmä. Nyt on aika
12304: miljardia markkaa. Korkean korkotason seu- selvittää myös vapaarahoitteisen asuntorahoi-
12305: rauksena asuntoluottojen kasvu pysähtyi vuon- tuksen saamista vakaammalle pohjalle. On
12306: na 1989. tarpeen tarkastella kiinnitysluottolaitosten sekä
12307: Kysymyksessä mainituilla tekijöillä kuten muiden rahalaitosten asemaa ja tehtäviä vapaa-
12308: reaaliansioiden kasvulla ja omistusasunnossa rahoitteisten asuntojen luototuksessa, kun ta-
12309: asuville kohdentuvilla verohelpotuksilla on voitteena on saada tämäkin rahoitus vakaalle
12310: myös vaikutuksensa asuntomarkkinoiden toi- pohjalle.
12311: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
12312:
12313: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12314: 1990 vp. - KK n:o 622 3
12315:
12316:
12317:
12318:
12319: Tili Riksdagens Herr Talman
12320: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nerna på penningmarknaden.
12321: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Då penningmarknaden blev fri erbjöd ban-
12322: nr 2041 av den 9 november 1990 tili vederbö- kerna aggressivt och synnerligen frikostigt bo-
12323: rande medlem av statsrådet översänt avskrift stadslån. Tiliräckligt ingående undersökningar
12324: av följande av riksdagsman Linnainmaa under- om vilka ekonomiska möjligheter låntagarna
12325: tecknade spörsmål nr 622: hade att betala igen sina bostadslån gjordes
12326: inte i samtliga fali. Som en följd av denna
12327: På vilka grunder påstår Regeringen bristfälliga bedömning av kundernas betalnings-
12328: att det är bankerna som bär huvudan- förmåga kom ett antal hushåll i ekonomiska
12329: svaret för problemen i handeln med fritt svårigheter.
12330: finansierade bostäder? Med tanke på bankernas egen verksamhet är
12331: det motiverat att de i sin bostadslångivning
12332: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- beaktar vilka möjligheter bostadslåntagarna
12333: samt anföra följande: har att klara av sina lån. Dessutom hade det
12334: med tanke på bankernas egna resultat varit
12335: Problemen i handeln med fritt finansierade ändamålsen1igt om bostadslångivningen ökat i
12336: bostäder beror i väsentliga delar på bostäder- 1ugnare takt. Det skulie då ha rått bättre
12337: nas höga prisnivå, som visserligen nu klart balans mellan bostadslångivningen och banker-
12338: hålier på att sjunka. Bostadspriserna steg i nas kostnader för medelanskaffningen. Detta
12339: höjden tili följd av den stora efterfrågan, som skulle ha minskat ränteklyftan melian banker-
12340: berodde på ökningen i bostadslångivningen nas medelanskaffning tili marknadspris och
12341: efter det att finansmarknaden blev fri. Att bostadslånen, som är bundna tili grundräntan.
12342: omstäliningen faktiskt var våldsam och plötslig Den utveckling som skett framhäver behovet
12343: illustreras av att då de bostadslån som lyftes av att säkerställa att bostadslångivningen fung-
12344: åren 1980-1986 årligen ökade med ca 2 erar balanserat. Inom aravalångivningen har
12345: miljarder mark, var denna ökning år 1988 över detta redan genomförts genom revideringen av
12346: 17 miljarder mark. Som en följd av den höga aravafinansieringssystemet som helhet. Det är
12347: räntenivån avstannade ökningen i bostadslån- nu tid att reda ut på vilket sätt också den fritt
12348: givningen år 1989. finansierade bostadslångivningen kan läggas på
12349: De i spörsmålet nämnda faktorerna, nämli- en mer stabil grund. Hypoteksinrättningarnas
12350: gen ökningen i realinkomsterna och skattelätt- och de övriga penninginrättningarnas ställning
12351: naderna för dem som bodde i ägarbostäder, och uppgifter i samband med långivningen för
12352: inverkar också på hur bostadsmarknaden fun- fritt finansierade bostäder bör nu undersökas,
12353: gerar. Men dessa faktorer har betydligt lång- eftersom målet är att också denna finansiering
12354: sammare verkningar än de plötsliga fluktuatio- i grunden skall vara stabil.
12355: Helsingfors den 14 december 1990
12356:
12357: Miljöminister Kaj Bärlund
12358: 1990 vp.
12359:
12360: Kirjallinen kysymys n:o 623
12361:
12362:
12363:
12364:
12365: Vuoristo ym.: Euran ja Raijalan välisen tieosuuden parantami-
12366: sesta
12367:
12368:
12369: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12370: Kantatien n:o 42 parantaminen on ajoittunut Lääninhallitus esitti seuraavia lisäyksiä eli
12371: Turun tiepiirin toimenpideohjelmassa seuraa- aluerakennepainottamista:
12372: vasti: - Rauman-Huittisten tieyhteys toteute-
12373: - tieosa Rauma-Lappi (20 km) 1987- taan korkeatasoisena päätienä
12374: 1989 - kyseinen yhteys on tärkeä sisämaahan
12375: - tieosa Lappi-Eura (18 km) 1989-1990 valtakunnallisesti merkittävästä satamasta
12376: - tieosa Eura-Raijala (22 km) ei ohjelmas- - liikennemäärät ovat tiellä merkittäviä ja
12377: sa. kuormat raskaita.
12378: Rauman kaupunginhallitus on Turun tiepii- Hyvät yhteydet rajanylityspaikoille ja sata-
12379: rin toimenpideohjelmasta 1989-1995 anta- maan tarjoavana vaihtoehtona kantateiden
12380: mansa lausunnon yhteydessä esittänyt tielaitok- n:ot 42 ja 41 muodostama tieyhteys Rauma-
12381: selle kantatien n:o 42 leventämisen ja paranta- Huittinen-Tampere onkin sisällytetty myös
12382: misen tieosalle Eura-Raijala ottamista ohjel- tielaitoksen aluerakennepainotteiseen päätie-
12383: maan yhtäjaksoisesti tieosan Lappi-Eura jäl- verkkoon.
12384: keen. Rauman satama on eräs maamme tärkeim-
12385: Kantatie n:o 42 on Rauman talousalueen mistä vienti- ja tuontisatamista. Kantatietä n:o
12386: tärkeä yhteys sisämaahan jopa siinä määrin, 42 myöten kuljetetaan pääosa sataman maan-
12387: että tien toiminnallisen luokan muuttamisesta tiekuljetuksista ja Rauman puunjalostusteolli-
12388: valtatietasoiseksi yhteydeksi on tehty aloitteita. suuden raaka-aineista. Puunjalostusteollisuu-
12389: Turun ja Porin lääninhallitus totesi "Päätie- den raaka-ainekuljetuksia lisää uuden selluteh-
12390: verkon kehittäminen, lähtökohtia uudelleenar- taan todennäköinen valmistuminen vuonna
12391: vioinnin taustaksi" -raportista 11.10.1989 an- 1993.
12392: tamassaan lausunnossa, että pääkaupunkiseu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12393: dun kasvupaineen helpottamiseksi tulee taata tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12394: liikenteelliset edellytykset kasvun ohjaamiseksi kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12395: maan muihin keskuksiin. Näitä ovat läänin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12396: alueella erityisesti Turku ja Pori-Rauma.
12397: Lääninhallitus korosti liikennetarpeen ja Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12398: suoritteen merkitystä päätieverkon kehittämi- ryhtyä kantatien n:o 42 parantamiseksi
12399: selle läänin alueella. Lisäksi lääninhallitus to- taikka kehittämiseksi välillä Eura-
12400: tesi, että tosiasiallinen aluerakenne erityisesti Raijala, jotta tämä läänin kapein päätie
12401: Satakunnassa, mutta myös Varsinais-Suomes- voisi olla koko matkaltaan liikenteelli-
12402: sa, ja läänin alueella olevassa Pirkanmaassa sesti turvallisempi liikennesuoritteen
12403: sekä maakuntien kehittämistarpeet edellyttävät kasvaessa tulevaisuudessa satama-, teol-
12404: raportin liikennepainotteisen vaihtoehdon tar- lisuus- ym. investoinneista johtuen huo-
12405: kistamista ehdotuksesta nyt puuttuvien tieyh- mattavasti ennakoitua enemmän?
12406: teyksien osalta.
12407: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
12408:
12409: Raimo Vuoristo Aino Pohjanoksa Einari Nieminen
12410:
12411:
12412: 200070S
12413: 2 1990 vp. - KK n:o 623
12414:
12415:
12416:
12417:
12418: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12419:
12420: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dään, että tuleville vuosille suunnitellut tiemää-
12421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rärahat riittävät hankkeen toteuttamiseen. Sii-
12422: olette 9 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn hen mennessä on tien tuleva luokkakin ratkais-
12423: kirjeenne n:o 2042 ohella toimittanut valtioneu- tu. Pysyykö kyseinen tie kantatienä vai muut-
12424: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tuuko se valtatieksi, ratkeaa vuoden 1991
12425: kansanedustaja Raimo Vuoriston ym. näin aikana päätettäessä maan päätieverkosta vuo-
12426: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 623: teen 2010 saakka.
12427: Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä
12428: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo on koko maassa sidottu lähivuosien tieverkon
12429: ryhtyä kantatien n:o 42 parantamiseksi kehittämisrahoja runsaasti keskeneräisiin hank-
12430: taikka kehittämiseksi välillä Eura- keisiin. Uusia hankkeita voidaan aloittaa vain
12431: Raijala, jotta tämä läänin kapein päätie tierahoitusta reaalisesti lisäämällä. Vuodelle
12432: voisi olla koko matkaltaan liikenteelli- 1992 tarvitaan jo keskeneräisien hankkeiden
12433: sesti turvallisempi liikennesuoritteen jatkorahoitukseen noin 150 Mmk:n reaalinen
12434: kasvaessa tulevaisuudessa satama-, teol- lisäys. Saman suuruinen reaali1isäys tarvittai-
12435: lisuus- ym. investoinneista johtuen huo- siin uusien hankkeiden aloittamiseksi. Yhteensä
12436: mattavasti ennakoitua enemmän? lisäystarve on reaalisesti noin 300 Mmk.
12437: Vuodelle 1991 on Turun tiepiirin tieverkon
12438: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kehittämiseen esitetty noin 240 Mmk. Se mer-
12439: vasti seuraavaa: kitsee lähes 90 Mmk:n eli 50 %:n reaalista
12440: lisäystä.
12441: Rauman-Huittisten kantatie n:o 42 on ra- Vuonna 1992 tarvitaan Turun tiepiirissä pel-
12442: kennettu 1950-luvun puolivälissä silloisia nor- kästään keskeneräisiin hankkeisiin yhteensä
12443: meja ja työmenetelmiä käyttäen. Liikenteen noin 370 Mmk, joka on 130 Mmk reaalisesti
12444: lisääntyessä tie parannettiin ja kestopäällystet- enemmän kuin vuonna 1991. Tällä rahalla ei
12445: tiin entiselle paikalleen tietä leventämättä 1960- vielä aloiteta yhtään uutta hanketta.
12446: luvun lopulla. Tämän parannuksen seuraukse- Vuoden 1991 lopulla on Turun tiepiirin
12447: na tien luiskat ovat jyrkät ja leveyskin vain keskeneräisistä kehittämishankkeista rahoitta-
12448: noin 7-7,5 metriä. malta kaikkiaan noin 1 350 Mmk. Vuoden
12449: Kysymyksessä esitetyn mukaisesti tietä on 1991 budjettiesityksen suuruisella määrärahalla
12450: nyt levennetty 10,5 metrin levyiseksi tien vilk- näin suuren summan rahoittamiseen kuluu
12451: kaimmilta osuuksilta. Rauman-Lapin osuu- lähes kuusi vuotta. Teoreettisesti laskien Turun
12452: den liikennemäärät ovat yli 4 000 autoa vuo- tiepiirin alueella seuraavat uudet hankkeet voi-
12453: rokaudessa. Rakenteilla olevan Lapin-Euran taisiin siis aloittaa vasta vuonna 1997.
12454: osuuden liikennemäärä on 3 000-4 000 autoa Edellä olevan perusteella on arvioitavissa,
12455: vuorokaudessa. Kysymyksessä esitetyllä osuu- että erityisesti Turun tiepiirin alueella on lähi-
12456: della Eura-Raijala on liikennettä 2 000-- vuosina niin suuria rahoitusongelmia, että Eu-
12457: 3 000 autoa vuorokaudessa. ran-Raijalan tieosuuden parantamiseen ei ai-
12458: Suunnitelmat Euran-Raijalan osuuden pa- van lähivuosina näytä olevan rahoituksellisia
12459: rantamiseksi laaditaan vasta sitten, kun näh- mahdollisuuksia.
12460:
12461: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1990
12462:
12463: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
12464: 1990 vp. - KK n:o 623 3
12465:
12466:
12467:
12468:
12469: Till Riksdagens Herr Talman
12470: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen till viiken klass vägen framdeles skall höra. År
12471: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse 1991, då beslut fattas angående vårt nät av
12472: nr 2042 av den 9 november 1990 till vederbö- huvudvägar fram till år 2010, blir det klart om
12473: rande medlem av statsrådet översänt avskrift vägen i fråga förblir en stamväg eller om den
12474: av följande av riksdagsman Raimo Vuoristo ändras till riksväg.
12475: m.fl. undertecknade spörsmål nr 623: 1 budgetpropositionen för år 1991 är ansla-
12476: gen för utveckling av vägnätet under de när-
12477: Vilka åtgärder ämnar Regeringen maste åren i hela landet till stor del knutna till
12478: vidta för ett förbättrande eller utveck- ofullbordade projekt. Endast en reell ökning av
12479: lande av stamväg nr 42 på sträckan finansieringen av vägar möjliggör nya projekt.
12480: mellan Eura och Raijala så att denna Redan en fortsatt finansiering av halvfärdiga
12481: länets smalaste huvudväg i sin helhet arbeten kräver en reell ökning på ca 150 mmk
12482: blir tryggare då trafiken i framtiden för år 1992. En lika stor reell ökning skulle
12483: ökar betydligt mer än man kunnat behövas för att kunna påbörja nya arbeten.
12484: förutse på grund av investeringar i bl.a. Allt som allt borde anslagen reellt sett öka med
12485: hamnar och industri? ca 300 mmk.
12486: För år 1991 har ca 240 mmk föreslagits för
12487: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- utveckling av vägnätet i Åbo vägdistrikt. Det
12488: samt anföra följande: innebär en reell ökning på närmare 90 mmk,
12489: dvs. en ökning på 50 procent.
12490: Stamväg nr 42 mellan Raumo och Huittinen År 1992 är behovet i Åbo vägdistrikt sam-
12491: byggdes i mitten av 1950-talet enligt dåtida manlagt ca 370 mmk enbart för ofullbordade
12492: normer och arbetsmetoder. 1 slutet av 1960- projekt, vilket innebär en reell ökning på 130
12493: talet, då trafiken ökade, förbättrades och as- mmk jämfört med år 1991. Denna summa är
12494: falterades vägen utan att den samtidigt gjordes ännu för liten för att några som helst nya
12495: bredare. Detta har lett till att vägkanterna är projekt skall kunna startas.
12496: branta och att vägen är endast ca 7-7,5 m Vid utgången av år 1991 fattas inom Åbo
12497: bred. vägdistrikt samman1agt ca 1 350 mmk för
12498: Vägen har nu breddats till 10,5 m på de ofullbordade utvecklingsprojekt. Med ett an-
12499: livligast trafikerade vägavsnitten, vilket också slag i den storleksklass som föreslås i 1991 års
12500: föreslås i spörsmålet. På sträckan Rauma- budgetproposition går det åt nästan sex år för
12501: Lappi kör över 4 000 bilar i dygnet. På att finansiera en så här stor summa. En teore-
12502: vägavsnittet mellan Lappi och Eura, som är tisk uträkning ger sålunda vid handen att
12503: under byggnad, är antalet bilar 3 000--4 000 i följande nya projekt inom Åbo vägdistrikt
12504: dygnet. På det i spörsmålet nämnda vägavsnit- kunde påbörjas först år 1997.
12505: tet mellan Eura och Raijala uppgår antalet Med hänvisning till vad som ovan anförts är
12506: bilar i dygnet till mellan 2 000 och 3 000. det troligt att resursproblemen under de när-
12507: Inga planer för en förbättring av vägsträckan maste åren i synnerhet inom Åbo vägdistrikt
12508: mellan Eura och Raijala uppgörs förrän det är kommer att vara så stora att det inte ser ut att
12509: klart att de planerade väganslagen för kom- finnas ekonomiska möjligheter till en förbätt-
12510: mande år är tillräckliga för att förverkliga ring av vägavsnittet mellan Eura och Raijala
12511: projektet. Vid det laget har man också avgjort inom de allra närmaste åren.
12512: Helsingfors den 28 november 1990
12513:
12514: Trafikminister Ilkka Kanerva
12515: 1990 vp.
12516:
12517: Kirjallinen kysymys n:o 624
12518:
12519:
12520:
12521:
12522: Urpilainen: Lappajärven veden puhdistamisesta
12523:
12524:
12525: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12526:
12527: Lappajärvi on Pohjanmaan helmi. Järvellä asukkaat ovatkin erittäin huolestuneita järven
12528: on erinomaisen suuri merkitys tuhansien ihmis- tilasta, joka on alkanut myös rehevöityä huo-
12529: ten jokapäiväiseen elämään. Järvi on perintei- lestuttavalla tavalla. Toisaalta järven vedenpin-
12530: sesti antanut kalastajille toimeentulon, ja sen nan vaihtelu osaltaan vaikeuttaa muikun kute-
12531: merkitys myös vapaa-ajan virkistäytymisessä mista, jolloin vaarana on koko kannan katoa-
12532: on vuosien saatossa vain kasvanut. minen.
12533: Lappajärven tilaa on kartoitettu vuosi sitten. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12534: Silloin ei havaittu mitään hälyttävää. Järven tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12535: tilan todettiin olevan muihin maamme järviin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12536: verrattavissa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12537: Sittemmin järven tilaan ovat kiinnittäneet
12538: vakavaa huomiota monet eri tahot. Esim.
12539: kalastajat ovat havainneet veden limautuneen Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12540: niin pahoin, ettei kalastamaan ole kuluvana Lappajärvi on uhkaavasti rehevöity-
12541: syksynä juurikaan päässyt. Näin ollen pyynti mässä ja limautumassa, sekä
12542: on jouduttu lähes lopettamaan, vaikka esim. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12543: muikun kutu olisi antanut mahdollisuuden ryhtyä Lappajärven veden puhdistami-
12544: pyynnin harjoittamiseen. Kalastajat ja alueen seksi?
12545:
12546: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
12547:
12548: Kari Urpilainen
12549:
12550:
12551:
12552:
12553: 2000708
12554: 2 1990 vp. - KK n:o 624
12555:
12556:
12557:
12558:
12559: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12560:
12561: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sekä karjataloudesta peräisin oleva maatalous-
12562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuormitus sekä Järviseudun Peruna Oy:n Vim-
12563: olette 9 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn pelin tehtaiden aiheuttama kuormitus. Tehtaan
12564: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston jätevedet on varastoitu vuodesta 1990 lähtien ja
12565: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- jätevesien käsittelyä varten valmistunee biolo-
12566: edustaja Urpilaisen kirjallisesta kysymyksestä ginen puhdistamo vuonna 1991. Yhdyskuntien
12567: n:o 624, jossa tiedustellaan: jätevesien käsittely on jo varsin tehokasta ja
12568: maassamme käytössä olevan yleisen vaatimus-
12569: Onko Hallitus tietoinen siitä, että tason mukainen.
12570: Lappajärvi on uhkaavasti rehevöity- Ähtävänjoen vesistöalueelle laaditaan par-
12571: mässä ja limautumassa, sekä haillaan vesiensuojelusuunnitelmaa. Suunnitte-
12572: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lua varten on viranomaisten ja kuormittajien
12573: ryhtyä Lappajärven veden puhdistami- edustajista koostettu kolme eri ryhmää, joiden
12574: seksi? toimintalohkoina ovat maatalous ja turkistar-
12575: haus, asutuksen ja teollisuuden jätevesikuormi-
12576: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tus sekä turvetuotanto ja metsätalous. Ryhmät
12577: vasti seuraavaa: osallistuvat sekä vesiensuojelutoimien suunnit-
12578: teluun että niiden toimeenpanon seurantaan ja
12579: Ähtävänjoen vesistöalueeseen kuuluvaa Lap- kehittämiseen. Niiden tarkoitus on ohjata Äh-
12580: pajärveä kuormittavat muun muassa maata- tävänjoen vesistöalueen vesiensuojelutoimia
12581: lous, turkistarhaus, turvetuotanto, metsätalous, vuoteen 1995 asti.
12582: asutus ja elintarviketeollisuus. Järven tilaan Ähtävänjoki kuuluu vedenhankintavesistönä
12583: vaikuttaa myös vedenkorkeuksien säätely. Ve- vesi- ja ympäristöhallituksen nimeämiin erityis-
12584: siviranomaiset ovat seuranneet järven tilaa vesistöihin, joille myönnetään maatilatalouden
12585: 1960-luvulta alkaen. Järveen jätevesiään johta- vesiensuojeluavustuksia vanhojen karjasuojien,
12586: vat laitokset on velvoitettu tarkkailemaan vi- Iantaloiden tai puristenestesäiliöiden korjaami-
12587: ranomaisten hyväksymän ohjelman mukaan seen.
12588: kuormituksensa vaikutuksia. Lappajärven säännöstelyn on havaittu hait-
12589: Tutkimukset osoittavat, että järven tila on taavan kalataloutta. Säännöstely on vaikutta-
12590: heikentynyt 1980-luvulla. Rehevyyttä ilmentä- nut erityisesti järven siika- ja lahnakantoihin.
12591: vät fosforipitoisuudet ovat kasvaneet lievästi. Siikakantaa hoidetaan istutuksin. Vesi- ja ym-
12592: Syvänteiden happikato talvisin ja kesän lopulla päristöhallitus on vuonna 1984 jättänyt vesioi-
12593: on yleistynyt. Aiemmin satunnaisia levähaittoja keuteen hakemuksen säännöstelykäytännön
12594: on viime vuosina esiintynyt vuosittain. Kalas- muuttamiseksi. Hakemuksessa esitetyin toimin
12595: tukselle erityisen haitallisia ovat olleet rihma- pyritään parantamaan järven kalastus- ja vir-
12596: maisten viherlevien joukkoesiintymiset syksyi- kistyskäyttömahdollisuuksia pienentämällä jär-
12597: sin. Kaloissa on havaittu myös makuhäiriöitä. ven vedenkorkeuksien vaihtelua sekä nostamal-
12598: Lappajärven merkityksellisimpiä ravinne- la alimpia vedenkorkeuksia. Hakemuksen kä-
12599: kuormittajia ovat olleet pelloilta huuhtoutuva sittely vesioikeudessa on vielä kesken.
12600:
12601: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1990
12602:
12603: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12604: 1990 vp. - KK n:o 624 3
12605:
12606:
12607:
12608:
12609: Tili Riksdagens Herr Talman
12610: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Järviseudun Peruna Oy:s fabriker i Vimpeli.
12611: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse A vfallsvattnet från fabriken har lagrats fr.o.m.
12612: av den 9 december 1990 till vederbörande 1990 och för bearbetningen av detta torde ett
12613: med1em av statsrådet översänt avskrift av biologiskt reningsverk färdigställas 1991. Bear-
12614: följande av riksdagsman Urpilainen underteck- betningen av samhällenas avfallsvatten är re-
12615: nade spörsmål nr 624: dan rätt effektiv och stämmer överens med den
12616: allmänna kravnivån som tiliämpas i vårt land.
12617: Är Regeringen medveten om att sjön För Esse ås avrinningsområde håller som
12618: Lappajärvi håller på att eutrofieras och bäst på att uppgöras en vattenskyddsplan. För
12619: bli slemmig, samt planeringen har sammanstälits tre olika grup-
12620: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- per av företrädare för myndigheter och belas-
12621: ta för att vattnet i Lappajärvi skall tare. Dessa gruppers verksamhetssektorer ut-
12622: renas? görs av lantbruket och pälsdjursaveln, avfalis-
12623: vattensbelastningen från bosättningen och in-
12624: Sjön Lappajärvi, som hör till Esse ås avrin- dustrin samt torvproduktionen och skogsbru-
12625: ningsområde, belastas bl.a. av lantbruket, ket. Grupperna deltar både i planeringen av
12626: pälsdjursaveln, torvproduktionen, skogsbruket, vattenskyddsåtgärder samt i uppföljandet av
12627: bosättningen och livsmedelsindustrin. På sjöns realiseringen och utvecklandet av dessa. Syftet
12628: tillstånd inverkar även regleringen av vatten- med dessa är att styra vattenskyddsåtgärderna
12629: ståndet. Vattenmyndigheterna har följt sjöns inom Esse ås avrinningsområde tili 1995.
12630: tillstånd sedan 1960-talet. De anläggningar som Esse å hör i egenskap av vattendrag för
12631: leder sitt avfallsvatten ut i sjön har ålagts att i vattenförsörjning till de av vatten- och miljö-
12632: enlighet med det program som myndigheterna styrelsen utsedda specialvattendrag, för vilka
12633: har godkänt ge akt på verkningarna av sin beviljas vattenskyddsunderstöd för gårdsbruk
12634: belastning. för reparation av gamla boskapsfålior, gödsel-
12635: Undersökningar ger vid handen att sjöns städer elier pressextraktsbehåliare.
12636: tillstånd har försvagats på 1980-talet. F osfor- Regleringen av Lappajärvi har konstaterats
12637: halterna som visar eutrofieringen har stigit inverka menligt på fiskerihushåliningen. Reg-
12638: något. Syrebristen i djupgravarna på vintern leringen har specielit inverkat på sjöns sik- och
12639: och i slutet av sommaren har blivit allt vanli- braxenbestånd. Sikbeståndet sköts med hjälp
12640: gare. Algolägenheter som tidigare var sporadis- av plantering. Vatten- och miljöstyrelsen inläm-
12641: ka har under de senaste åren förekommit varje nade 1984 en ansökan tili vattendomstolen om
12642: år. Massförekomsten av trädformiga grönalger ändring av regleringsförfarandet. Genom de
12643: på hösten har varit synnerligen skadlig för åtgärder som föreslagits i ansökan försöker
12644: fisket. I fisken har även konstaterats störningar man förbättra möjligheterna att utnyttja sjön
12645: i smaken. för fiske och rekreation genom att minska
12646: De viktigaste näringsbelastarna i Lappajärvi variationerna i sjöns vattenstånd samt genom
12647: har utgjorts av lantbruksbelastningen som här- att höja de lägsta vattenstånden. Behandlingen
12648: stammar från kreaturshushållningen och som av ansökan i vattendomstolen är ännu inte
12649: sköljs bort från åkrarna samt belastningen från slutförd.
12650: Helsingfors den 17 december 1990
12651:
12652: Miljöminister Kaj Bärlund
12653: 1990 vp.
12654:
12655: Kirjallinen kysymys n:o 625
12656:
12657:
12658:
12659:
12660: Korkia-Aho: Pohjoismaisen taidekoulun toiminnan turvaamisesta
12661:
12662:
12663: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12664:
12665: Pohjoismainen taidekoulu on toiminut Kok- harkinnanvarainen avustus on viime vuosina
12666: kolassa pian seitsemän vuotta varsin menestyk- ollut noin 0,5 mmk (noin 30 %). Alkuvuosien
12667: sellisesti. Käytännössä täysin pohjoismaisena sattumanvaraisten pohjoismaisten avustusten
12668: oppilaitoksena se on meidän oloissamme ainut- osuus on supistunut olemattomiin. Mm. viita-
12669: laatuinen, opetusmenetelmien osalta niin ikään. ten ulkomaalaisten suureen määrään opetusmi-
12670: Koulun kaikista tähänastisista oppilaista nisteriöltä on anottu ensi vuodelle valtionavus-
12671: noin puolet on ollut muista pohjoismaista ja tusta 0,8 mmk (noin 40 % ).
12672: toinen puoli Suomesta. Koulun tämänhetkisis- Sekä Kokkolan kaupunki että Pohjoismai-
12673: tä oppilaista (noin 40) on tarkasti ottaen 43 % nen taidekoulu ovat viime vuosina kiihkeästi
12674: Suomesta ja loput eri pohjoismaista (suurin osa etsineet keinoja koulun taloudellisen aseman
12675: Ruotsista). Kokkolataisten oppilaiden määrä parantamiseksi ja kaupungin rahoitusosuuden
12676: on eri vuosina vaihdellut ja on tällä hetkellä 2 vähentämiseksi (tavoite enintään 50%). Tästä,
12677: (5 % ). Kaikkiaan 15 oppilasta Kokkolasta tai mutta myös koulun tulevasta roolista maamme
12678: lähiympäristöstä on käynyt läpi Pohjoismaisen taideopetuksen kentässä on käyty neuvotteluja
12679: taidekoulun (oppilaita yhteensä tähän mennes- opetusministeriön ja ammattikasvatushallituk-
12680: sä 181). Kouluun hakee vuosittain noin 100 sen kanssa useita kertoja. Neuvotteluja jatke-
12681: oppilasta, joista noin 20 hyväksytään. taan vielä tänä syksynä.
12682: Koulun ainoa varsinainen ongelma on ta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12683: lous. Talousarvion loppusumma tälle vuodelle tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12684: on 1,9 mmk. Kuten tunnettua, Kokkolan kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12685: kaupunki on vastannut taidekoulun rahoituk- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12686: sesta suurimmalta osalta. Kaupungin rahoitus-
12687: osuus on eri vuosina vaihdellut jonkin verran
12688: ollen alussa jopa 70 %, viime vuosina kuiten- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12689: kin noin 60-64 %. Kuluvana vuonna kaupun- ryhtyä Pohjoismaisen taidekoulun toi-
12690: gin avustus on 1,2 mmk (61 %). Valtion minnan turvaamiseksi?
12691:
12692: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
12693:
12694: Martti Korkia-Aho
12695:
12696:
12697:
12698:
12699: 200070S
12700: 2 1990 vp. - KK n:o 625
12701:
12702:
12703:
12704:
12705: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12706: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuki on hyvin vähäistä. Jos kaupungin tuki
12707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vastaisuudessa vähenee, koulun taloudellinen
12708: olette 13 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn tilanne vaikeutuu oleellisesti, ellei koulun ase-
12709: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston maa muutoin turvata.
12710: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Kuvataideopetuksen tarpeet ovat lisäänty-
12711: edustaja Korkia-Ahon näin kuuluvasta kirjal- neet eri puolilla maata voimakkaasti ja valtion
12712: lisesta kysymyksestä n:o 625: avustuksen määrä on yleensä koettu riittämät-
12713: tömäksi. Näin on tapahtunut siitäkin huolimat-
12714: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ta, että taidekoulujen tukemiseen tarkoitettujen
12715: ryhtyä Pohjoismaisen taidekoulun toi- valtion määrärahojen kokonaismäärä on nous-
12716: minnan turvaamiseksi? sut tulo- ja menoarvion opetusministeriön hal-
12717: linnonalan keskimääräistä nousua voimak-
12718: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaammin.
12719: vasti seuraavaa: Opetusministeriön hallinnonalalla kehitetään
12720: taideopetusta parhaillaan voimakkaasti. Tämä
12721: Pohjoismaisen taidekoulun valtionavustus kehittämistyö koskee sekä taiteen perusopetus-
12722: perustuu valtion tulo- ja menoarviossa veik- ta että taiteen ammatillista koulutusta. Pohjois-
12723: kauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista tai- maisen taidekoulun asema ja tulevaisuus voi-
12724: dekoulujen tukemiseen tarkoitettuun määrära- daan selvittää osana taidekasvatuksen aluetta.
12725: haan. Tämän lisäksi koulu on saanut taiteen Tässä selvitystyössä on perusteltua ottaa huo-
12726: tukemiseen varattuja lisäavustuksia. Kokkolan mioon Pohjoismaisen taidekoulun erityispiir-
12727: kaupungin antama avustus on ollut valtion teet sekä koulun pedagogisen perinteen luonne.
12728: tukea suurempi. Muista pohjoismaista saatu
12729:
12730: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
12731:
12732: Ministeri Anna- Liisa Kasurinen
12733: 1990 vp. - KK n:o 625 3
12734:
12735:
12736:
12737:
12738: Till Riksdagens Herr Talman
12739: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen minskar, försvåras skolans ekonomiska situa-
12740: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tion i hög grad, om inte skolans ställning för
12741: av den 13 november 1990 till vederbörande övrigt kan stärkas.
12742: medlem av statsrådet översänt en avskrift av Bildkonstundervisningens behov har kraftigt
12743: följande av riksdagsman Korkia-Aho under- ökat i olika delar av landet, och de statliga
12744: tecknade spörsmål nr 625: understöden har i allmänhet uppfattats som
12745: otillräckliga. Så har skett trots att de samman-
12746: Vilka åtgärder ämnar Regeringen lagda statliga anslagen för stödjande av konst-
12747: vidta för att säkerställa verksamheten skolor genomsnittligt har ökat mera än ökning-
12748: vid Nordiska konstskolan? en i statsbudgeten inom undervisningsministe-
12749: riets förvaltningsområde.
12750: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt Inom undervisningsministeriets förvaltnings-
12751: följande: område håller man som bäst på att kraftigt
12752: utveckla konstundervisningen. Detta utveck-
12753: Statsunderstödet åt Nordiska konstskolan lingsarbete gäller såväl den grundläggande konst-
12754: grundar sig på anslaget i statsbudgeten av undervisningen som yrkesutbildningen på om-
12755: vinstmedlen från tippning och penninglotterier rådet. Nordiska konstskolans ställning och
12756: för stödjande av konstskolor. Vidare har sko- framtid kan utredas som en del av området
12757: lan fått tilläggsunderstöd reserverade för stöd- konstfostran. I detta utredningsarbete är det
12758: jande av konsten. Understödet från Karleby motiverat att ta hänsyn till Nordiska konstsko-
12759: stad har varit större än statens stöd. Stödet lans särdrag samt skolans pedagogiska tradi-
12760: från övriga Norden har varit av mycket ringa tioner.
12761: omfattning. Om stödet från staden framdeles
12762:
12763: Helsingfors den 20 december 1990
12764:
12765: Minister Anna-Liisa Kasurinen
12766: 1990 vp.
12767:
12768: Kirjallinen kysymys n:o 626
12769:
12770:
12771:
12772:
12773: Pelttari: Opintolainan korkojen vähennysoikeuden laajentami-
12774: sesta
12775:
12776:
12777: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12778:
12779: Opiskelijoiden toimeentulon järjestämiseksi lä koroilla pelkkien korkojen osuus tuon suu-
12780: säädetty opintotukijärjestelmä on vanhentunut. ruisesta lainasta on yli 10 000 markkaa vuodes-
12781: Opintotuen tarkoituksenahan on turvata opis- sa.
12782: kelijan toimeentulo lukukausien aikana. Elin- Opiskelijoiden lainanhoitoa helpottaisi jon-
12783: kustannusten ja ennen kaikkea korkojen nou- kin verran se, jos opintolainojen korot voitai-
12784: sun vuoksi opintotuki ei enää ole riittävä, vaan siin vähentää verotuksessa kokonaisuudessaan.
12785: opiskelijat joutuvat opiskelujen ohella hankki- Nykyisinhän opintolainojen korkojen vähennys-
12786: maan lisätuloja ansiotyöstä. Näin opiskeluajat oikeutta heikentää muiden lainojen korkojen
12787: pitenevät ja valmistuminen siirtyy yhä pidem- osuus, kuten esimerkiksi asuntolainojen korot.
12788: mälle. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12789: Opintotuki ei enää turvaa opiskelijalle vä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12790: himmäistoimeentuloa. Opiskelijat joutuvat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12791: maksamaan opintolainastaan koko ajan korko- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12792: ja ja korkojen maksu haukkaa opintolainasta
12793: sitä suuremman osan, mitä suuremmaksi opin-
12794: tolainan määrä on kasvanut. Valmistuneella Katsooko Hallitus, että opiskelijoi-
12795: korkeakouluopiskelijana on nykyisin opintolai- den olisi saatava vähentää opintolai-
12796: naa noin 70 000 markkaa. Valtion takaaman noista maksamansa korot kokonaan
12797: lainan korkotukiaika päättyy puolitoista vuot- ilman, että tätä vähennysoikeutta hei-
12798: ta opiskelijan valmistumisen jälkeen ja lainan kentävät muut kuten esimerkiksi asun-
12799: takaisinmaksu alkaa samanaikaisesti. Nykyisil- tolainojen korot?
12800:
12801: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
12802:
12803: Seppo Pelttari
12804:
12805:
12806:
12807:
12808: 200070S
12809: 2 1990 vp. - KK n:o 626
12810:
12811: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12812:
12813: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa oman talouden muodostaneen opiskelijan pe-
12814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rustoimeentulon. Samalla tavoitteeksi asetettiin
12815: olette 13 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn opintorahan määrän asteittainen nostaminen,
12816: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mikä samalla vähentäisi lainoituksen tarvetta.
12817: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Tarve opintotukijärjestelmän ripeään uudis-
12818: edustaja Seppo Pelttarin näin kuuluvasta kir- tamiseen on käynyt erityisen ajankohtaiseksi
12819: jallisesta kysymyksestä n:o 626: kuluvana vuonna, koska rahalaitokset ovat
12820: luopumassa peruskorkosidonnaisista lainoista
12821: Katsooko Hallitus, että opiskelijoi-
12822: ja siirtymässä markkinakorkoisiin lainoihin.
12823: den olisi saatava vähentää opintolai-
12824: Opetusministeriö pyysikin elokuussa kuluvana
12825: noista maksamansa korot kokonaan
12826: vuonna selvitysmiehen laatimaan tilannearvion
12827: ilman, että tätä vähennysoikeutta hei-
12828: ja tekemään ehdotuksensa opintojen rahoitus-
12829: kentävät muut kuten esimerkiksi asun-
12830: järjestelmäksi. Selvitysmies antoi raporttinsa
12831: tolainojen korot?
12832: opetusministeriölle 29 päivänä marraskuuta
12833: 1990. Ehdotuksen mukaan opintotukea tulisi
12834: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12835: kehittää siten, että se muodostuisi nykyistä
12836: vasti seuraavaa:
12837: selvemmin opintorahana maksettavasta etuu-
12838: Oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen tuke- desta, joka olisi sidoksissa kansaneläkkeen
12839: miseen tarkoitettu opintotuki sisältää nykyisin pohja- ja lisäosan määrään ja siten verrattavis-
12840: valtion varoista maksettavan opintorahan sekä sa muuhun toimeentuloturvaan. Opintoraha
12841: opintolainan valtiontakauksen ja korkotuen. olisi myös veronalaista tuloa. Opintorahaa
12842: Opintoraha koostuu perusosasta, asumislisästä täydentäisi valtion takaama, rahalaitoksen
12843: ja perusosan huoltajakorotuksesta. Aikuisopis- myöntämä määrältään rajoitettu opintolaina,
12844: kelijalle voidaan lisäksi myöntää aikuisopinto- johon ei myönnettäisi korkotukea. Opintolai-
12845: rahaa, joka muusta opintotuesta poiketen on nan korko määräytyisi markkinakorkotason
12846: veronalaista tuloa. mukaan, mutta opiskeluaikana erääntyvät ko-
12847: Opintolainan enimmäiskorko on tällä hetkel- rot pääomitettaisiin. Opintorahalla katettava
12848: lä 9,75 prosenttia. Valtio maksaa enimmäisko- osuus opintotuesta olisi 70 prosenttia ja lainalla
12849: rosta korkotukena 6 prosenttia, joten lainan katettava osuus 30 prosenttia.
12850: saajan maksettavaksi jäävä osuus tuen mak- Hallitus ottanee vielä kuluvana vuonna kan-
12851: suaikana on 3,75 prosenttia. Opiskelijan mak- taa edellä mainittuun uudistusehdotukseen. Sen
12852: sama korko-osuus on verotuksessa vähennys- jatkovalmistelun yhteydessä tarkastellaan myös
12853: kelpoinen koron vähentämistä koskevien tulo- opintotuen verokohteluun liittyviä kysymyksiä.
12854: ja varallisuusverolain säännösten mukaisesti. Tässä yhteydessä olisi pikemminkin harkittava
12855: Yksin asuva henkilö voi vähentää muita kuin luopumista verotuesta kuin vähennysoikeuden
12856: asuntolainan korkoja enintään 6 000 markkaa laajentamista nykyisestä.
12857: ja puolisot yhdessä enintään 9 000 markkaa Opintolainan koron verovähennysoikeus on
12858: kuluvalta vuodelta toimitettavassa verotukses- korkotuen ohella myönnettynä päällekkäinen
12859: sa. Kokonaisverouudistuksen tavoitteiden mu- tukimuoto, ja sellaisena epätarkoituksenmukai-
12860: kaisesti yksin asuvan henkilön muiden kuin nen. Kokonaistuen määrä on verovähennyksen
12861: asuntolainan korkojen verovähennysoikeutta johdosta hankalasti hahmotettavissa. Vähennys-
12862: on vuodelta 1991 toimitettavaa verotusta sil- oikeuden laajentaminen ei olisi perusteltua sen-
12863: mällä pitäen ehdotettu aleunettavaksi 5 000 kään vuoksi, että verovähennys hyödyttää eni-
12864: markkaan. ten niitä, joilla on vähiten tuen tarvetta. Esi-
12865: Tavoitteet opintotukijärjestelmän kehittämi- merkiksi uudessa aravalainajärjestelmässä eh-
12866: seksi on esitetty valtion vuoden 1987 tulo- ja dotetaan mainitusta syystä kokonaan luovutta-
12867: menoarvioesityksen perusteluissa. Tarkoitukse- vaksi subventoitujen korkojen vähentämisestä
12868: na oli, että järjestelmä kehittyessään turvaisi verotuksessa.
12869:
12870: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
12871:
12872: Ministeri Ulla Puolanne
12873: 1990 vp. - KK n:o 626 3
12874:
12875:
12876:
12877: Tili Riksdagens Herr Talman
12878: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen studiepenningen gradvis skali höjas, vilket sam-
12879: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tidigt minskar behovet av beviljande av lån.
12880: av den 13 november 1990 tili vederbörande Behovet av en snabb reform av studiestöds-
12881: medlem av statsrådet översänt avskrift av systemet har blivit synnerligen aktuelit i år,
12882: följande av riksdagsman Seppo Pelttari under- eftersom penninginrättningarna hålier på att
12883: tecknade spörsmål nr 626: övergå från lån som är bundna vid grundrän-
12884: tan tilllån med marknadsränta. Undervisnings-
12885: Anser Regeringen att studerande bör
12886: ministeriet begärde i augusti i år att en utred-
12887: få avdra räntorna på studielån i sin
12888: ningsman skall göra en lägesbedömning och
12889: helhet utan att andra räntor, t.ex. rän-
12890: framlägga sitt förslag tili finansieringssystem
12891: torna på bostadslån, försämrar denna
12892: för studier. Utredningsmannen lämnade sin
12893: avdragsrätt?
12894: rapport tili undervisningsministeriet den 29
12895: november 1990. Enligt förslaget bör studiestö-
12896: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det utvecklas så att det ännu klarare än nu
12897: samt anföra följande:
12898: består av en förmån som betalas i form av
12899: Studiestöd för den som fullgjort läroplikten studiepenning och är bunden tili beloppet av
12900: innehålier numera en studiepenning som beta- grund- och tiliäggsdelen tili folkpensionen och
12901: las av statens medel, ett statsgaranterat studie- således jämförbar med annat utkomstskydd.
12902: lån och ett räntestöd. Studiepenningen består Studiepenningen skali också vara skattepliktig
12903: av en grunddel, ett bostadstiliägg och ett inkomst. Studiepenningen kompletteras av ett
12904: försörjartiliägg tili grunddelen. Vuxna stude- statsgaranterat, begränsat studielån som bevil-
12905: rande kan dessutom beviljas vuxenstudiepen- jas av en penninginrättning och för vilket
12906: ning som tili skilinad från annat studiestöd är räntestöd inte beviljas. Räntan på studielånet
12907: skattepliktig inkomst. bestäms enligt marknadsräntenivån, men rän-
12908: Maximiräntan på studielån är för närvaran- tor som förfalier tili betalning under studieti-
12909: de 9,75 %. Staten betalar 6% i räntestöd för den kapitaliseras. A vsikten är att den andel av
12910: maximiräntan och därför utgör den andel som studiestödet som täcks med studiepenning är
12911: låntagaren skali betala under 3,75% den tid 70 % och den som täcks med lån 30 %.
12912: som stödet betalas. Den ränteandel som stude- Regeringen torde ännu under innevarande år
12913: rande betalar är avdragsgili vid beskattningen ta stälining tili ovan nämnda reformförslag. I
12914: enligt stadgandena om ränteavdrag i lagen om samband med den fortsatta beredningen av
12915: skatt på inkomst och förmögenhet. Den som förslaget skali även frågor i anslutning tili
12916: bor ensam kan avdra högst 6 000 mk för andra skattepraxis i fråga om studiestödet granskas. I
12917: räntor än räntor på bostadslån och makar detta sammanhang bör man snarare överväga
12918: tilisammans högst 9 000 mk vid den beskatt- att slopa skattestödet än att utvidga avdrags-
12919: ning som verkstälis för innevarande år. I rätten.
12920: enlighet med målen för totalskattereformen har Rätten tili skatteavdrag för räntan på stu-
12921: det med tanke på beskattningen för 1991 dielån är när den beviljas tilisammans med
12922: föreslagits att avdragsrätten för skatt på andra räntestöd en dubbel stödform och som sådan
12923: räntor än räntor på bostadslån skali sänkas tili oändamålsenlig. Beloppet av det totala stödet
12924: 5 000 mk. är på grund av skatteavdraget svårt att gestal-
12925: Målen för utvecklandet av studiestödssyste- ta. En utvidgning av avdragsrätten är inte
12926: met presenteras i motiveringen tili budgetpro- helier motiverad, emedan skatteavdraget gyn-
12927: positionen för 1987. Avsikten var att systemet, nar dem mest som minst behöver det. T.ex. i
12928: när det utvecklas, skali garantera grundut- det nya aravalånesystemet föreslås av nämnda
12929: komsten för studerande som bildat ett eget skäl att avdrag för subventionerade räntor helt
12930: hushåli. Samtidigt uppstälides som mål att skali slopas i beskattningen.
12931: Helsingfors den 11 december 1990
12932:
12933: Minister Ulla Puolanne
12934: 1990 vp.
12935:
12936: Kirjallinen kysymys n:o 627
12937:
12938:
12939:
12940:
12941: Lamminen: Urheiluseuroissa tehdyn taikootyön verottamisesta
12942:
12943:
12944: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12945:
12946: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan on mah- Useissa seuroissa varsinainen urheilutoiminta
12947: dollista, että yleishyödyllinen yhteisö on vero- ja varainhankinta on pidetty erillään, vaikka
12948: velvollinen ainoastaan liiketulosta. Urheiluseu- kumpikin toiminta palvelee samaa päämäärää.
12949: roissa tehdään satojatuhansia ihmisiä koskevaa Näin menettelemällä puututaan sellaiseen toi-
12950: taikootyötä vuosittain. Urheiluseurat saavat mintaan, jossa varsinaisena hyödynsaajana on
12951: näin huomattavasti sellaista taloudellista tukea, siis yleishyödyllinen yhteisö.
12952: mitä niillä ei muutoin ole mahdollista saada. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12953: Suomessa on tällä hetkellä valtakunnallisesti tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
12954: erilainen verotuskäytäntö ainakin mitä tulee kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12955: urheiluseurojen ennakonpidätysten ja sosiaali- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12956: turvamaksujen takautuvaan perimiseen. Verot-
12957: taja tiettävästi on muuttamassa koko urheilu- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12958: seurajärjestelmän perustana olevaa vapaaeh- siin urheiluseurojen ja niiden tukiyhdis-
12959: toista taikootyötä ja myös urheiluseurojen tu- tysten verotuskäytännön muuttamisek-
12960: kiyhdistyksiä koskevaa verotuskäytäntöä. si?
12961: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
12962:
12963: Kalevi Lamminen
12964:
12965:
12966:
12967:
12968: 200070S
12969: 2 1990 vp. - KK n:o 627
12970:
12971:
12972:
12973:
12974: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12975: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työksi sen vuoksi, että edun saaja on yhdistys
12976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, eikä työn tekijä. Taikootyölle on kuitenkin
12977: olette 13 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn perinteisesti ollut ominaista, että se tehdään
12978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kokonaan korvauksetta eräänlaisena naapuri-
12979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- apuna tai esimerkiksi ateria- tai iltamakorvaus-
12980: edustaja Kalevi Lammisen näin kuuluvasta ta vastaan suoraan yhdistykselle. Taikootyön
12981: kirjallisesta kysymyksestä n:o 627: määrän ja laadun päättää periaatteessa työn
12982: tekijä, eikä teettäjä voi asiaan enemmälti puut-
12983: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tua.
12984: siin urheiluseurojen ja niiden tukiyhdis- Työsuhteelle puolestaan on ominaista, että
12985: tysten verotuskäytännön muuttamisek- työ tehdään työnantajan johdon ja valvonnan
12986: si? alaisena. Työnantajan ja työntekijän välillä
12987: sovitaan tällöin työsuorituksesta, -ajasta ja
12988: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- palkkausperusteista. Ennakkoperintälain sään-
12989: vasti seuraavaa: nösten mukaan työnantaja on tällöin velvolli-
12990: nen toimittamaan maksamastaan palkasta en-
12991: Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 21 §:n nakonpidätyksen. Palkalla taas tarkoitetaan
12992: mukaan yleishyödyllinen yhteisö on verovelvol- kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, osapalkkio-
12993: linen ainoastaan liiketulosta. Kunnallisverotuk- ta sekä muuta etuutta tai korvausta, joka
12994: sessa tällainen yhteisö on kuitenkin verovelvol- suoritetaan virasta tai toimesta tai sellaisesta
12995: linen myös muuhun kuin yleiseen tai yleishyö- työstä, tehtävästä tai palveluksesta, joka työn
12996: dylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai tai tehtävän antajalle tehdään korvausta vas-
12997: kiinteistön osan tulosta. taan. Yhdistyksen lukuun, mutta muutoin ta-
12998: Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pide- vanomaisen, usein vakinaisenkin työsuhteen
12999: tä yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjes- tunnusmerkit täyttävä työskentely ei näin ollen
13000: tämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpai- vapauta palkan maksajaa eli työnantajaa en-
13001: luista, huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja nakkoperintälaissa säädetystä ennakonpidätys-
13002: muusta sen kaltaisesta toiminnasta tai sen velvollisuudesta. Palkansaaja ei myöskään voi
13003: yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja vapautua verovelvollisuudestaan sillä perusteel-
13004: muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa. la, että ohjaa tietyn osan tuloistaan esimerkiksi
13005: Liiketulona ei pidetä myöskään jäsenlehdistä yhdistyksen tilille oman tilinsä sijasta.
13006: tai muista yhteisön toimintaa palvelevista jul- Suoritettavaa korvausta ei pidetä palkkana,
13007: kaisuista saatua tuloa, merkkien, korttien, vii- jos työn tai tehtävän suorittaja on itsenäinen
13008: rien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myyn- yrittäjä. Jos yhdistys myy tietyn kokonaissuo-
13009: nistä saatua tuloa, ei myöskään sairaaloissa tai rituksen, jota ostaja ei valvo, eikä olennaista
13010: sen tapaisissa laitoksissa askartelu-, hoito- tai ole kuka työn tekee, voidaan yhdistyksen kat-
13011: opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden soa toimivan itsenäisenä yrittäjänä. Palkkiosta
13012: myynnistä saatavaa tuloa eikä bingopelin jär- ei tällöin suoriteta ennakonpidätystä, koska se
13013: jestämisestä saatavaa tuloa. ei ole palkkaa. Veronalaista tuloa suoritus
13014: Edellä tarkoitettujen toimintamuotojen tuot- kuitenkin tässäkin tapauksessa on, mutta voi
13015: tama tulo ei nykyisin useinkaan riitä esimer- jäädä verottamatta sen vuoksi, että yleishyö-
13016: kiksi urheiluseurojen talouden ylläpitämiseen. dyllinen yhteisö on verovelvollinen vain liike-
13017: Erilaisten seurojen ja yhdistysten piirissä on ja kiinteistötulostaan. Taikootyöstä ei tällöin-
13018: yleistynyt kysymyksen perusteluissa mainittu kään ole kysymys.
13019: menettely, jolloin yhdistysten jäsenten tekemäs- Yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuudet
13020: tä työstä suoritettava palkka tai palkkio mak- verovapaiden tulojen hankkimiseen ovat huo-
13021: setaan työn tekijän sijasta yhdistyksen tilille. mattavat. Tämänkään vuoksi riittäviä perustei-
13022: Julkisuudessa menettelyä on kutsuttu taikoo- ta verokohtelun lieventämiselle edelleen ei ole.
13023: 1990 vp. - KK n:o 627 3
13024:
13025: Lakiin ei ole syytä ottaa yleistä säännöstä, tapauksessa erikseen. Epäselvissä tilanteissa
13026: jonka mukaan ennakonpidätysvelvollisuus ei sekä suorituksen maksaja että sen saaja voivat
13027: koskisi seuralle, sen tukiyhdistykselle taikka pyytää ennakkoperintälain 17 §:n mukaista si-
13028: niiden jäsenille maksettuja palkkoja ja palk- tovaa ennakkotietoa sen läänin lääninverovi-
13029: kioita. Väljä säännös antaisi näet helposti rastolta, jonka alueella työnantajan kotikunta
13030: mahdollisuuden erilaisiin väärinkäytöksiin. on. Ratkaisut saattavat olla erilaisia näennäi-
13031: Voimassa oleva lainsäädäntö antaa mahdolli- sesti samankaltaisissakin tapauksissa, mutta
13032: suuden luopua ennakonpidätyksen toimittami- tosiseikat voivat ennakkoperintälain valossa
13033: sesta, jos työsuhteen tunnusmerkistö ei täyty. poiketa toisistaan. Verotuskäytäntö noudattaa
13034: Yhdistykselle jäsenensä työstä maksettavan oikeuskäytäntöä, johon hallituksen ei ole syytä
13035: korvauksen kuuluminen ennakonpidätyksen puuttua.
13036: piiriin on sen vuoksi ratkaistava kussakin
13037: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
13038:
13039: Ministeri Ulla Puolanne
13040: 4 1990 vp. - KK n:o 627
13041:
13042:
13043:
13044:
13045: Till Riksdagens Herr Talman
13046: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreningsmedlemmarnas arbete inbetalas på för-
13047: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse eningens konto i stället för tili den som utfört
13048: av den 13 november 1990 tili vederbörande arbetet. Bland allmänheten har förfarandet
13049: medlem av statsrådet översänt avskrift av kallats "talkoarbete", eftersom det är förening-
13050: följande av riksdagsman Kalevi Lamminen en och inte den som utför arbetet som är
13051: undertecknade spörsmål nr 627: förmånstagare. "Talkoarbete" kännetecknas
13052: dock traditionellt av att det utförs åt förening-
13053: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för en helt utan ersättning som ett slags grannhjälp
13054: att ändra beskattningspraxis beträffan- eller mot ersättning t.ex. i form av måltid eller
13055: de idrottsföreningar och deras stödför- kvällsunderhållning. Omfattningen och arten
13056: eningar? av "talkoarbetet" bestäms i allmänhet av den
13057: som utför arbetet, och den som låter utföra
13058: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- arbetet kan inte påverka saken i någon nämn-
13059: samt anföra följande: värd omfattning.
13060: Ett arbetsförhållande å sin sida kännetecknas
13061: Enligt 21 § lagen om skatt på inkomst och av att arbetet utförs under arbetsgivarens led-
13062: förmögenhet (1240/88) är allmännyttiga sam- ning och uppsikt. I detta fall kommer arbets-
13063: fund skattskyldiga endast för inkomst av rö- givaren och arbetstagaren överens om arbets-
13064: relse. Vid kommunalbeskattningen är sådana prestationen, arbetstiderna och lönegrunderna.
13065: samfund dock skattskyldiga för inkomst av Enligt stadgandena i lagen om förskotts-
13066: fastigheter eller delar av fastigheter som an- uppbörd är arbetsgivaren i så fall skyldig att
13067: vänts för annat än allmänt eller allmännyttigt verkställa förskottsinnehållning på den lön han
13068: ändamål. utbetalar. Med lön avses varje slag av lön,
13069: Som ett allmännyttigt samfunds inkomst av arvode, tantiem samt annan förmån eller er-
13070: rörelse anses inte inkomst som samfundet för sättning som betalas för tjänst, befattning eller
13071: finansiering av sin verksamhet har erhållit sådant arbete, sådant uppdrag eller sådan
13072: genom anordnande av lotterier, basarer, idrotts- tjänst som mot ersättning utförs för arbets-
13073: tävlingar, nöjestiliställningar, varuinsamling eller uppdragsgivarens räkning. Arbete som
13074: och någon annan sådan verksamhet eller ge- utförs åt en förening, men som i övrigt upp-
13075: nom servering, försäljning eller annan sådan fyller kriterierna på ett sedvanligt, ofta t.o.m.
13076: verksamhet i samband med dessa. Som in- ett fast arbetsförhållande, befriar därmed inte
13077: komst av rörelse anses inte heller inkomst som den som betalar lönen, dvs. arbetsgivaren, från
13078: förvärvats genom medlemstidningar eller andra skyldigheten enligt lagen om förskottsuppbörd
13079: publikationer som betjänar samfundets verk- att verkställa förskottsinnehållning. En lönta-
13080: samhet och inkomst som förvärvats genom gare kan inte heller befrias från skattskyldighet
13081: försäljning av märken, kort, vimplar eller annat med den motiveringen att han styr en del av
13082: liknande samt inte heller inkomst som förvär- sina inkomster tili t.ex. föreningens konto i
13083: vats genom försäljning av produkter som i stället för till sitt eget konto.
13084: vård··, :;ysselsättningsterapeutiskt- eller under- Ersättning anses inte utgöra lön om den som
13085: vismr~gssyfte tillverkats vid sjukhus eller lik- utför arbetet eller uppgiften är självständig
13086: nande anstalter och inkomst som förvärvats företagare. Om föreningen säljer en viss pres-
13087: genom anordnande av bingo. tationshelhet som köparen inte övervakar och
13088: Inkomsten av verksamhetsformerna ovan det inte är väsentligt vem som utför arbetet,
13089: räcker för närvarande sällan tili för att upp- kan föreningen anses verka som självständig
13090: rätthålla t.ex. idrottsföreningars ekonomi. Det företagare. I så fall verkställs ingen förskotts-
13091: förfarande som nämns i motiveringen tili spörs- innehållning på arvodet, eftersom den inte
13092: målet har blivit vanligare bland olika sällskap utgör lön. Betalningen är dock skattepliktig
13093: och föreningar, varvid lönen eller arvodet för inkomst även i detta fall, men det kan hända
13094: 1990 vp. - KK n:o 627 5
13095:
13096: att beskattningen inte verkstälis eftersom ali- verkställandet av förskottsinnehåliningen, om
13097: männyttiga samfund är skattskyldiga endast kriterierna för ett arbetsförhåliande inte upp-
13098: för inkomst av rörelse och fastighet. Det är inte fylls. Därför måste frågan om huruvida den
13099: helier i dessa fali fråga om "talkoarbete". ersättning som betalas till en förening för
13100: De alimännyttiga samfunden har betydande arbete som dess medlemmar utför omfattas av
13101: möjligheter att förvärva skattefria inkomster. förfarandet med förskottsinnehållning avgöras
13102: Ä ven detta utgör en orsak tili att det inte finns skilt för varje enskilt fali. I oklara fall kan både
13103: tillräckliga grunder för att ytterligare lindra den som betalar och den som får betalt med
13104: den skattemässiga behandlingen. Det är inte stöd av 17 § lagen om förskottsuppbörd begära
13105: skäl att tili lagen foga ett alimänt stadgande om bindande förhandsuppgifter av länsskatte-
13106: enligt vilket skyldigheten tili förskottsinnehåli- verket i det Iän där arbetsgivarens hemkom-
13107: ning inte gälier löner och arvoden som betalts mun är belägen. A vgörandena kan avvika från
13108: tili ett samfund, dess stödförening eller med- varandra även i tili synes likadana fall, men det
13109: lemmar av dessa. Ett alimänt utformat stad- är möjligt att faktum i ljuset av lagen om
13110: gande skulie nämligen lätt ge möjlighet tili förskottsuppbörd avviker från varandra. Be-
13111: olika former av missbruk. Den gällande lag- skattningspraxis följer rättspraxis, och rege-
13112: stiftningen ger möjlighet tili att avstå från ringen inte har orsak att ingripa i denna praxis.
13113: Helsingfors den 13 december 1990
13114:
13115: Minister Ulla Puolanne
13116: 1990 vp.
13117:
13118: Kirjallinen kysymys n:o 628
13119:
13120:
13121:
13122:
13123: Fred: Taloudellisen tuen lisäämisestä adoptioperheille
13124:
13125:
13126: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13127:
13128: Ottovanhemman oikeus vanhempainrahaan vanhempi-suhteen muodostumisen järjestämi-
13129: edellyttää, että hoitoon otettu lapsi on kahta seen.
13130: vuotta nuorempi ja että vanhempi jää pois Erityisen tuen tarpeessa ovat kansainvälisen
13131: ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suo- adoption kautta lapsen saaneet perheet. Kan-
13132: ritettavasta työstä. Vanhempainrahaa suorite- sainvälisen adoption kokonaiskustannukset
13133: taan jokaiselta arkipäivältä, jonka aikana hoito ovat 17 000-50 000 markkaa. Kotimaisen
13134: jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on kulunut adoption yhteydessä tällaisia kustannuksia ei
13135: 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 100 arki- synny. Mm. Ruotsissa ja Tanskassa ulkomailta
13136: päivältä. adoptoivaa perhettä tuetaan adoptioavustuk-
13137: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 17.5.1989 sella.
13138: työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää tar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13139: peet ja mahdollisuudet sairausvakuutuslain tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13140: mukaisen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakau- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13141: den pidentämiseen ja nykyistä joustavampaan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13142: käyttöön. Työryhmän tuli ottaa huomioon
13143: myös ottovanhempien vanhempainrahakauden
13144: kohdentamisen kehittäminen. Työryhmä sai Aikooko Hallitus kehittää adoptio-
13145: työnsä valmiiksi 30.3.1990. vanhempien vanhempainrahaoikeutta
13146: Työryhmä ehdotti sairausvakuutuslain muut- koskevia sairausvakuutuslain säännök-
13147: tamista siten, että ottovanhempien vanhem- siä siten,
13148: painrahaoikeuden edellytyksenä olevaa lapsen että vanhempainrahaoikeuden edelly-
13149: ikärajaa nostetaan kahdesta kuuteen vuoteen ja tyksenä oleva lapsen ikäraja poistetaan,
13150: että ansiotyöstä pois jäämistä koskeva edellytys että vanhempainrahakauden laskemi-
13151: poistetaan. Edelleen työryhmä ehdottaa, että nen aloitetaan lapsen hoitoonottamis-
13152: vanhempainrahapäivien enimmäismäärää ko- ajankohdasta ja vanhemmilla on oikeus
13153: rotetaan 234:stä 246:een arkipäivään lapsen täysimittaiseen vanhempainrahakauteen
13154: syntymästä lukien, edelleen vähintään 100 ar- (246 arkipäivää vuonna 1991) riippu-
13155: kipäivältä. Valtion vuoden 1991 tulo- ja me- matta siitä, minkä ikäinen lapsi on
13156: noarvioesitykseen liittyen esitetään työryhmän hoitoonottamishetkellä,
13157: ehdotuksen mukaiset sairausvakuutuslain muu- että adoptoitaessa samanaikaisesti
13158: tokset. kaksi tai useampia lapsia, vanhempain-
13159: Ensi vuonna toteutuvat muutokset ovat rahakautta pidennetään vastaavasti
13160: myönteisiä, mutta eivät riitä saattamaan adop- kuin silloin, kun lapsia syntyy kaksi tai
13161: tiolapsia tasavertaiseen asemaan biologisille useampia samalla kertaa, sekä
13162: vanhemmille syntyneiden lasten kanssa. Adop- myöntää ulkomailta lapsen adoptoi-
13163: tiovanhemmille tulee taata samanlaiset oikeu- ville perheille erityisen adoptioavustuk-
13164: det ja mahdollisuudet sopeutumisen ja lapsi- sen?
13165: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
13166:
13167: Jorma Fred
13168:
13169:
13170:
13171: 200070S
13172: 2 1990 vp. - KK n:o 628
13173:
13174:
13175:
13176:
13177: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13178: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa män turvin kovin pitkään kotona lasta hoita-
13179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, massa. Todettakoon lisäksi, että lasten kotihoi-
13180: olette 13 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn don tuki ja mahdollisuus kunnalliseen päivä-
13181: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston hoitoon koskevat myös ottolapsia.
13182: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Vanhempainrahatyöryhmä esitti nykyiseen
13183: edustaja Jorma Fredin näin kuuluvasta kirjal- ottovanhempien vanhempainrahajärjestelmään
13184: lisesta kysymyksestä n:o 628: pidennystä siten, että vanhempainrahapäivien
13185: enimmäismäärää lisättäisiin 12 arkipäivällä,
13186: Aikooko Hallitus kehittää adoptio- jolloin ottovanhempien vanhempainrahaa mak-
13187: vanhempien vanhempainrahaoikeutta settaisiin nykyisten 234 arkipäivän sijasta siihen
13188: koskevia sairausvakuutuslain säännök- asti, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 246
13189: siä siten, arkipäivää. Lisäksi erityisesti ulkomailta adop-
13190: että vanhempainrahaoikeuden edelly- toitavien lasten aseman huomioon ottaen työ-
13191: tyksenä oleva lapsen ikäraja poistetaan, ryhmä esitti vanhempainrahan saamisen edel-
13192: että vanhempainrahakauden laskemi- lytyksenä olevan lapsen yläikärajan korotta-
13193: nen aloitetaan lapsen hoitoonottamis- mista nykyisestä kahdesta vuodesta kuuteen
13194: ajankohdasta ja vanhemmilla on oikeus vuoteen.
13195: täysimittaiseen vanhempainrahaka uteen Tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1991
13196: (246 arkipäivää vuonna 1991) riippu- liittyen hallitus on antanut eduskunnalle esityk-
13197: matta siitä, minkä ikäinen lapsi on sen laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
13198: hoitoonottamishetkellä, (HE n:o 208), johon sisältyvät ehdotukset
13199: että adoptoitaessa samanaikaisesti vanhempainrahajärjestelmää koskevien uudis-
13200: kaksi tai useampia lapsia, vanhempain- tusten toteuttamisesta.
13201: rahakautta pidennetään vastaavasti Helmikuun 8 päivänä 1985 annettiin uusi
13202: kuin silloin, kun lapsia syntyy kaksi tai laki lapseksiottamisesta (153/85). Lakiin sisäl-
13203: useampia samalla kertaa, sekä tyvät myös kansainvälistä lapseksiottamista
13204: myöntää ulkomailta lapsen adoptoi- koskevat säännökset. Niiden mukaan lapsen
13205: ville perheille erityisen adoptioavustuk- adoptoiminen ulkomailta tuli luvanvaraiseksi.
13206: sen? Ennen lapseksiottamisen vahvistamista tulee
13207: lapseksiottajan hakea sosiaali- ja terveysminis-
13208: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teriön alaiselta Suomen kansainväliseltä lapsek-
13209: vasti seuraavaa: siottamisasioiden lautakunnalta sille lupa. Li-
13210: säksi lain mukaan henkilö, joka aikoo ottaa
13211: Adoptiovanhempien vanhempainrahaoikeu- ulkomailta alle 18-vuotiaan lapsen ottolapseksi,
13212: den kehittämistä pohdittiin 30 päivänä maa- tulee pyytää kansainvälistä lapseksiottamispal-
13213: liskuuta 1990 mietintönsä jättäneessä van- velua suomalaiselta palvelunantajalta.
13214: hempainrahatyöryhmässä (työryhmämietintö Lapsen adoptoimisesta ulkomailta aiheutuu
13215: 1990:9). Työryhmässä käytiin keskustelua lapseksiottajille varsin merkittäviä kustannuk-
13216: adoptiovanhempien vanhempainrahakauden sia. Kustannukset vaihtelevat siitä riippuen,
13217: tarkoituksenmukaisimmasta järjestelystä. Työ- mistä valtiosta lapsi adoptoidaan. Merkittä-
13218: ryhmässä esitettyjen näkemysten mukaisesti ot- vimmät kustannukset aiheutuvat mahdollisesta
13219: tolapsen tulo perheeseen ei ole samantyyppinen lapsen noutamisesta hänen kotivaltiostaan.
13220: tapahtuma kuin lapsen syntymä. Tämä johtuu Muut keskeiset kustannukset aiheutuvat asia-
13221: lapsen iästä ja siihen liittyvästä hoidontarpees- kirjojen käännättämisestä ja laillistamisesta.
13222: ta. Vanhempainrahan tarkoituksena on turvata Suomessa ei ole toistaiseksi harkittu kor-
13223: lapsen kotihoitoa. Mitä vanhempi lapsi on, sitä vauksen maksamista lapseksiottajille kansain-
13224: vähemmän lienee perusteltavissa se, että otto- välisessä lapseksiottamisessa aiheutuvista kus-
13225: vanhemmat olisivat vanhempainrahajärjestel- tannuksista. Lapseksiottamisesta annettu laki
13226: 1990 vp. - KK n:o 628 3
13227:
13228: lähtee siitä, että henkilö, joka aikoo adoptoida Muilta osin hallitus pyrkii vuosittain budje-
13229: lapsen ulkomailta, joutuu korvaamaan suoma- tin antamisen yhteydessä perhepoliittisten ta-
13230: laiselle palvelunantajalle lapseksiottamisesta ai- voitteiden yhteydessä ottamaan huomioon
13231: heutuvat todelliset kustannukset. Suomalaisia adoptioperheet ja adoptiolasten aseman kehit-
13232: yksityisiä palvelunantajia on mahdollista tukea tämisen.
13233: myös avustamaHa toimintaa Raha-automaat-
13234: tiyhdistyksen tuotosta.
13235: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
13236:
13237: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
13238: 4 1990 vp. - KK n:o 628
13239:
13240:
13241:
13242:
13243: Till Riksdagens Herr Talman
13244: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen barn. Det må ytterligare konstateras att stödet
13245: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse för vård av barn i hemmet och möjligheten till
13246: av den 13 november 1990 till vederbörande kommunal dagvård även gäller adoptivbarn.
13247: medlem av statsrådet översänt avskrift av Föräldrapenningsarbetsgruppen föreslog en
13248: följande av riksdagsman Jorma Fred under- förlängning av det nuvarande föräldrapennings-
13249: tecknade spörsmål nr 628: systemet för adoptivföräldrar så att föräldra-
13250: penningsdagarnas maximiantal ökas med 12
13251: vardagar, varvid föräldrapenning skall betalas
13252: Ämnar Regeringen utveckla sjukför- till adoptivföräldrar ända tills det gått 246
13253: säkringslagens stadganden om adoptiv- vardagar, i stället för de nuvarande 234, från
13254: föräldrars rätt till föräldrapenning så barnets födelse. Därtill föreslog arbetsgruppen,
13255: att den åldersgräns för barnet vilken speciellt med tanke på sådana barn som adop-
13256: är en förutsättning för rätt till föräld- teras från utlandet, att barnets Övre åldersgräns
13257: rapenning avskaffas, som är en förutsättning för erhållande av
13258: att räknandet av föräldrapenningspe- föräldrapenning höjs till sex år från nuvarande
13259: rioden börjar från den tidpunkt då två år.
13260: barnet tas i vård och föräldrarna har 1 anslutning till budgetpropositionen för
13261: rätt till fullständig föräldrapenningspe- 1991 har regeringen avgett en proposition till
13262: riod (246 vardagar 1991) oberoende av riksdagen med förslag till lag om ändring av
13263: hur gammalt barnet är då det tas i vård, sjukförsäkringslagen (RP nr 208), i vilken ingår
13264: att vid adoption av två eller flera förslag till den reform av föräldrapenningssys-
13265: barn samtidigt förlängs föräldrapen- temet för adoptivföräldrar som framställts av
13266: ningsperioden på motsvarande sätt som föräldrapenningsarbetsgruppen.
13267: då det föds två eller flera barn samtidigt Den 8 februari 1985 gavs en ny adoptionslag
13268: samt så att familjer som adopterar ett (153/85). 1 lagen ingår även stadganden om
13269: barn från utlandet beviljas ett speciellt internationell adoption. Enligt dessa krävs till-
13270: adoptionsunderstöd? stånd för adoption av barn som finns utom-
13271: lands. lnnan adoptionen fastställs skall adop-
13272: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tanten söka tillstånd till adoptionen av nämn-
13273: samt anföra följande: den för internationella adoptionsärenden i Fin-
13274: land, som är underställd social- och hälso-
13275: Utvecklandet av adoptivföräldrars rätt till vårdsministeriet. Enligt lagen skall den som
13276: föräldrapenning behandlades i föräldrapen- ämnar adoptera barn under 18 år dessutom
13277: ningsarbetsgruppen, som inlämnade sitt betän- från utlandet begära internationell adoptions-
13278: kande den 30 mars 1990 (arbetsgruppens be- tjänst av ett finländskt adoptionstjänstorgan.
13279: tänkande 1990:9). Arbetsgruppen diskuterade Adoption av barn som finns utomlands
13280: vilket arrangemang som är det ändamålsenli- orsakar adoptanterna rätt omfattande kostna-
13281: gaste för adoptivföräldrars föräldrapenningspe- der. Kostnaderna varierar beroende på från
13282: riod. Enligt de ståndpunkter som framförts är vilken stat barnet adopteras. De största kost-
13283: den situation då ett adoptivbarn kommer till en naderna uppstår då barnet eventuellt skall
13284: familj inte jämförbar med ett barns födelse. hämtas från sitt hemland. Andra centrala
13285: Detta beror på barnets ålder och det behov av kostnader uppstår då handlingar skall översät-
13286: vård som sammanhänger med åldern. Syftet tas och legaliseras.
13287: med föräldrapenningen är att trygga vården av 1 Finland har man inte tills vidare planerat
13288: barnet i hemmet. Ju äldre barnet är, desto att betala ersättning till adoptanter för de
13289: mindre motiverat torde det vara att adoptivför- kostnader som orsakas dem vid internationell
13290: äldrar tack vare föräldrapenninssystemet skulle adoption. Adoptionslagen utgår ifrån att den
13291: stanna hemma en längre tid för att sköta sitt som ämnar adoptera ett barn som finns utom-
13292: 1990 vp. - KK n:o 628 5
13293:
13294: lands blir tvungen att ersätta det finländska 1 övrigt strävar regeringen efter att årligen,
13295: adoptionstjänstorganet för de faktiska kostna- då budgetförslaget avlåts, i samband med de
13296: der som orsakas av adoptionen. Finländska familjepolitiska målsättningarna beakta utveck-
13297: privata adoptionstjänstorgan kan även under- landet av adoptivfamiljernas och adoptivbar-
13298: stödas genom att deras verksamhet stöds med nens ställning.
13299: avkastningen från Penningsautomatföreningen.
13300: Helsingfors den 13 december 1990
13301:
13302: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
13303: 1990 vp.
13304:
13305: Kirjallinen kysymys n:o 629
13306:
13307:
13308:
13309:
13310: Rinne: Kokemäenjoen perkaussuunnitelmien perusteista
13311:
13312:
13313: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13314:
13315: Kokemäenjoelle suunnitellaan perkaus- ja nitellut kymmenet miljoonat tarvitaan päästö-
13316: ruoppaustoimia, jotka tulisivat vakavalla taval- jen vähentämiseen ja luonnon suojeluun Sata-
13317: la tuhoamaan jokiluontoa ja irrottamaan maa- kunnassa eikä lisäongelmien luomiseen joki-
13318: aineksia, jotka tuntuisivat aina Porin edustan luonnolle. On myös täsmällisesti todettava, että
13319: merialueella saakka. Vakavin haitta lienee elo- tulvien poistaminen Kokemäenjoella tarkoittaa
13320: hopea. juuri perkauksia ja ruoppauksia.
13321: Maa- ja metsätalousministeri pitää kirjalli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13322: seen kysymykseen n:o 448 antamassaan vas- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13323: tauksessa hanketta kutakuinkin haitattomana. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13324: Vastaukseen sisältyy lause, jonka mukaan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13325: "alueen kunnat pitävät tulvien poistamista
13326: tarpeellisena ja kiireellisenä". Saatujen selvitys-
13327: ten mukaan hanketta pidetään kiireellisenä Mihin alueen kuntien tekemiin paa-
13328: vain joidenkin Suomen Keskustan aktivistien töksiin perustuu maa- ja metsätalousmi-
13329: keskuudessa lähinnä Huittisten seudulla. nisterin kirjalliseen kysymykseen n:o
13330: Hankkeella ei ole muita seurauksia kuin 448 antaman vastauksen lausuma, jon-
13331: maatalouden ylituotannon ja sitä kautta veron- ka mukaan alueen kunnat pitävät tul-
13332: maksajille koituvan miljardilaskun edelleen li- vasuojelua eli Kokemäenjoen perkauk-
13333: sääminen. Ruoppaukseen ja perkaukseen suun- sia ja ruoppauksia kiireellisinä?
13334:
13335: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
13336:
13337: Heikki Rinne
13338:
13339:
13340:
13341:
13342: 200070S
13343: 2 1990 vp. - KK n:o 629
13344:
13345:
13346:
13347:
13348: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13349: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen toimimista hankkeen luvanhakijana. Kau-
13350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, punkien ja kuntien lausunnoissa pidettiin lisäk-
13351: olette 13 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn si hanketta tärkeänä tai kiireellisenä. Niin
13352: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kaupunkien kuin kuntienkin lausunnot oli an-
13353: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tanut asianomainen kaupungin/kunnanhallitus.
13354: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir- Hankkeen tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä
13355: jallisesta kysymyksestä n:o 629: osoittanee myös se, että Kokemäenjoki ja
13356: Loimijoki ovat tulvineet viime vuosikymmenien
13357: Mihin alueen kuntien tekemiin paa- aikana useita kertoja (1961, 1966, 1974, 1977,
13358: töksiin perustuu maa- ja metsätalousmi- 1984, 1987 ja 1988). Tulvat ovat aiheuttaneet
13359: nisterin kirjalliseen kysymykseen n:o huomattavaa haittaa ja vahinkoa alueen asuk-
13360: 448 antaman vastauksen lausuma, jon- kaille ja elinkeinoelämälle Huittisten ja Koke-
13361: ka mukaan alueen kunnat pitävät tul- mäen kaupungeissa sekä Alastaron ja Vampu-
13362: vasuojelua eli Kokemäenjoen perkauk- lan kunnissa. Esimerkiksi vuonna 1988 tulva-
13363: sia ja ruoppauksia kiireellisinä? vahingot olivat noin 4 milj. markkaa. Vuoden
13364: 1899 suurtulvaa vastaava tulva aiheuttaisi puo-
13365: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lestaan 15-20 milj. markan tulvavahingot.
13366: vasti seuraavaa: Hankkeen kiireellisyyttä kuvannevat lisäksi
13367: ne lukuisat lähetystöt, jotka viime vuosina ovat
13368: Kysymyksessä mamttussa maa- ja metsäta- jättäneet kirjelmiään asiasta maa- ja metsäta-
13369: lousministerin vastauksessa, joka koskee Koke- lousministerille, sekä kansanedustajien kirjalli-
13370: mäenjoen tulvasuojelua, todetaan muun muas- set kysymykset ja raha-asia-aloitteet, joissa
13371: sa, että "Alueen kunnat pitävät tulvien poista- hanketta on kiirehditty ja esitetty määrärahoja
13372: mista tarpeellisena ja kiireellisenä". Vastaus hankkeen toteuttamiseen ja joiden allekirjoitta-
13373: perustui niihin lausuntoihin, joita maa- ja jana myös kysymyksen tekijä on ollut.
13374: metsätalousministeriö pyysi 15.4.1988 Huittis- Mitä Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen
13375: ten ja Kokemäen kaupungeilta sekä Alastaron tulvasuojeluhankkeeseen muutoin tulee, halli-
13376: ja Vampulan kunnilta vesi- ja ympäristöhalli- tus viittaa samaa asiaa koskeviin aikaisempiin
13377: tuksen esityksestä saada toimia vesioikeudelli- kirjallisiin kysymyksiin viime aikoina antamiin-
13378: sen luvan hakijana Kokemäenjoen keskiosan ja sa vastauksiin n:ot 551/13.11.1990, 448/
13379: Loimijoen järjestelyhankkeessa. Kaikissa lau- 11.10.1990 ja 379/6.7.1988.
13380: sunnoissa puollettiin vesi- ja ympäristöhallituk-
13381: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
13382:
13383: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
13384: 1990 vp. - KK n:o 629 3
13385:
13386:
13387:
13388:
13389: Tili Riksdagens Herr Talman
13390: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skulle söka koncession för projektet. Projektet
13391: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ansågs dessutom viktigt eller brådskande i
13392: av den 13 november 1990 tili vederbörande dessa utlåtanden från städerna och kommuner-
13393: medlem av statsrådet översänt avskrift av na. De hade getts av stads- respektive kom-
13394: följande av riksdagsman Rinne undertecknade munstyrelsen på ovan nämnda orter.
13395: spörsmål nr 629: Under de senaste årtiondena har Kumo älv
13396: och Laimijoki svämmat över flera gånger (åren
13397: På vilka kommunala beslut inom 1961, 1966, 1974, 1977, 1984, 1987 och 1988),
13398: regionen grundar sig det uttalande i vilket väl också visar att arbetet är nödvändigt
13399: jord- och skogsbruksministerns svar på och brådskande. Översvämningarna har våliat
13400: det skriftliga spörsmålet nr 448 enligt befolkningen i området och näringslivet i stä-
13401: vilket kommunerna i regionen anser det derna Huittinen och Kumo samt i kommuner-
13402: brådska med skydd mot översvämning- na Alastaro och Vampula stor skada och
13403: ar, dvs. med rensning och uppmuddring många olägenheter. T.ex år 1988 steg skadorna
13404: av Kumo älv? tili följd av översvämning tili ca 4 miljoner
13405: mark. En översvämning i storleksklass med den
13406: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som inträffade år 1899 skulie för sin del
13407: samt anföra följande: förorsaka skador om 15-20 miljoner mark.
13408: Också de otaliga deputationer som de senas-
13409: I det svar av jord- och skogsbruksministern te åren har lämnat in sina skrivelser i denna
13410: vilket nämns i spörsmålet och gäller skydd mot fråga tili jord- och skogsbruksministern kan
13411: översvämning av Kumo älv, konstateras bl.a. anses visa att ärendet upplevs som angeläget
13412: att "Kommunerna i området anser det vara och likaså de skriftliga spörsmål och finansmo-
13413: nödvändigt och brådskande att förebygga över- tioner undertecknade av riksdagsmän, däri-
13414: svämningar". Svaret baserade sig på utlåtanden bland Heikki Rinne, i vilka man drivit på
13415: som jord- och skogsbruksministeriet begärde ärendet och föreslagit anslag för att kunna
13416: 15.4.1988 av städerna Huittinen och Kumo förverkliga planerna.
13417: samt av kommunerna Alastaro och Vampula I övriga frågor som gäller planerna på skydd
13418: på framställning av vatten- och miljöstyrelsen mot översvämning av ån Laimijoki och den
13419: om att få söka vattenrättslig koncession för mellersta delen av Kumo älv hänvisar regering-
13420: reglering av ån Laimijoki och den mellersta en till sina tidigare spörsmålssvar i samma
13421: delen av Kumo älv. I alla utlåtanden under- ärende på sista tiden (spörsmålen nr
13422: stöddes förslaget att vatten- och miljöstyrelsen 551/13.11.1990, 448/11.10.1990, 379/6. 7.1988)
13423:
13424: Helsingfors den 13 december 1990
13425:
13426: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
13427: 1990 vp.
13428:
13429: Kirjallinen kysymys n:o 630
13430:
13431:
13432:
13433:
13434: Jurva: Lapsen syntymästä vanhemmille aiheutuvista eläke-etujen
13435: menetyksistä
13436:
13437:
13438: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13439:
13440: Kansaneläkelain nojalla maksetaan tällä het- suorittamasta eläkkeen alennuksesta, mikä joh-
13441: kellä lapsikorotus jokaisesta alle 16-vuotiaasta tuu lapsista. Ongelma on se, että Kansanelä-
13442: lapsesta. Sen sijaan ainoastaan valtion eläke- kelaitoksen maksama lisäosa on vain n. lO %
13443: lain 12 §:n 2 momentin mukaan suoritetaan siitä määrästä, jolla yhteensovitus supistaa hen-
13444: yhteensovitus ja sovituksen jälkeen kansanelä- kilön valtiokanttorilta saamaa eläkettä. Tä-
13445: kelaitos suorittaa valtiokanttorille ns. lapsiko- mänkaltaisissa tapauksissa syntyvä epäkohta
13446: rotuksen. Kaikissa tapauksissa, kuten esimer- on täysin kohtuuton ja ristiriitainen sosiaalipo-
13447: kiksi kunnallisessa ym. järjestelmissä, lapsiko- liittisesti lapsiperheitä ajatellen. Mikäli maas-
13448: rotusta ei makseta eläkettä maksavalle yhtei- samme toivotaan lapsien syntyvyyden nousua
13449: sölle tai Kunnallisen eläkelaitoksen eduksi, tai edes ennallaan pysymistä, olisi kyseisen
13450: vaan lapsen eduksi. kaltaiset epäoikeudenmukaisuudet pikaisesti
13451: Kyseisestä menettelystä on seurannut useita poistettava.
13452: käytännön tapauksia, jolloin henkilö on menet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13453: tänyt eläke-etuuksiaan perheeseen syntyessä tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
13454: lapsia. Eräässä käytännön tapauksessa on käy- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13455: nyt siten, että henkilön eläkettä on alennettu jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13456: viidestä lapsesta yhteensä l 070 markkaa kuu-
13457: kaudessa. Kuudennen lapsen synnyttyä perhee- Tietääkö Hallitus, että valtiokontto-
13458: seen hänen eläkkeensä on pienentynyt 1 284 rin maksamat eläkkeet supistuvat yh-
13459: markkaa kuukaudessa. Valtiokonttorin kysei- teensovituksen takia eläkkeensaajan
13460: selle henkilölle maksama eläke palautuu täy- perheeseen syntyvien lasten myötä siten,
13461: teen määräänsä vasta sen jälkeen, kun perheen että mikäli lapsia on useita, eläke voi
13462: nuorin lapsi on täyttänyt 16 vuotta. Mikäli poistua käytännössä kokonaan ja että
13463: perheeseen syntyisi vielä lisää lapsia, mikä Kansaneläkelaitoksen korvauksena
13464: vanhempien iän huomioon ottaen on täysin maksama kansaneläkkeen lisäosa on
13465: mahdollista, voi valtiokonttorin kyseiselle hen- ainoastaan pieni murto-osa yhteensovi-
13466: kilölle maksama työkyvyttömyyseläke yhteen- tuksen takia menetetystä valtiokontto-
13467: sovituksen takia loppua kokonaisuudessaan. rin eläkkeestä, sekä
13468: Esimerkin henkilölle suorittaa Kansaneläke- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13469: laitos kansaneläkkeen lisäosaa 132 markkaa kyseisen kaltaisten eläke-epäoikeuden-
13470: kuukaudessa. Tämän tulisi olla korvaus val- mukaisuuksien poistamiseksi lapsiper-
13471: tionkonttorin eläkkeen yhteensovituksen takia heiden osalta?
13472:
13473: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1990
13474:
13475: Marita Jurva
13476:
13477:
13478:
13479:
13480: 2000708
13481: 2 1990 vp. - KK n:o 630
13482:
13483:
13484:
13485:
13486: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13487: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myös huolehtimaan alaikäisistä lapsistaan. Val-
13488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tion eläkelain yhteensovitusta koskevia sään-
13489: olette 14 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn nöksiä muutettiin samanaikaisesti. Kansan-
13490: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston eläkkeen lapsikorotuksen yhteensovitus tulee
13491: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- käytännössä harvoin kysymykseen. Tämä joh-
13492: edustaja Jurvan näin kuuluvasta kirjallisesta tuu siitä, että vanhuuseläkkeensaajilla ei juuri
13493: kysymyksestä n:o 630: koskaan ole alle 16-vuotiaita lapsia ja työky-
13494: vyttömyyseläkkeen saajillakin suhteellisen har-
13495: voin.
13496: Tietääkö Hallitus, että valtiokontto- Valtion eläketurva on osaksi historiallisista
13497: rin maksamat eläkkeet supistuvat yh- syistä ollut ja on edelleen yksityisen sektorin
13498: teensovituksen takia eläkkeensaajan työeläketurvaa tasokkaampi. Tavoitetaso lisä-
13499: perheeseen syntyvien lasten myötä siten, eläketurvan mukaisessa eläkkeessä on 66 pro-
13500: että mikäli lapsia on useita, eläke voi senttia eläkepalkasta ja se saavutetaan 30 vuo-
13501: poistua käytännössä kokonaan ja että dessa. Tämä 66 prosentin taso on jo vuosisa-
13502: Kansaneläkelaitoksen korvauksena mak- dan alkupuolella vakiintunut. Eläkkeen määrä
13503: sama kansaneläkkeen lisäosa on ainoas- perustuu suoraan viimeisten vuosien palkkata-
13504: taan pieni murto-osa yhteensovituksen soon. Sen tarkoituksena ei ole koskaan ollut
13505: takia menetetystä valtiokonttorin eläk- antaa eläkkeensaajalle tarpeen ja esimerkiksi
13506: keestä, sekä lastenhuoltovelvollisuuden mukaan, vaan taata
13507: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä eläkevuosiksi noin kahden kolmanneksen taso
13508: kyseisen kaltaisten eläke-epäoikeuden- viimeisistä ansioista.
13509: mukaisuuksien poistamiseksi lapsiper- Yksityisellä sektorilla tavoitetaso on 60 pro-
13510: heiden osalta? senttia, johon päästään 40 vuoden työsuhteilla
13511: tai yrittäjätoiminnalla. Kun kansaneläkkeeseen
13512: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lisättiin lapsikorotus, tarkoituksena oli kohdis-
13513: vasti seuraavaa: taa se vähäosaisiin joko pelkän kansaneläkkeen
13514: Kansanedustaja Jurvan kirjallinen kysymys tai kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen saa-
13515: koskee valtion eläkelain (280/66, jäljempänä jiin. Sen sijaan "täyttä" 66 prosentin tasoista
13516: VEL) 10 §:n 2 momentin nojalla myönnettyjen lisäeläketurvan mukaista valtion eläkettä saa-
13517: ns. lisäeläketurvan mukaisten eläkkeiden yh- vien valtion eläkettä katsottiin tarpeelliseksi
13518: teensovittamista tilanteissa, joissa eläkkeensaa- rajata vastaavalla määrällä, jotta kokonaiselä-
13519: jana on alle 16-vuotiaita lapsia. Lapsista edun- keturva ei johtaisi ylieläkkeeseen.
13520: saajana on oikeus saada kansaneläkkeeseensä Täysi 66 prosentin tasoinen valtion eläke on
13521: lapsikorotus, joka puolestaan on VEL:n 12 §:n luonnollisesti pienehkö, jos eläkkeen perustee-
13522: nojalla otettava huomioon eläkettä yhteensovi- na oleva palkkakin on ollut pieni. Näin voi olla
13523: tettaessa. VEL:n ns. perusturvan mukaisten esimerkiksi ikänsä osa-aikatyötä tehneellä hen-
13524: eläkkeiden yhteensovituksessa ei lapsikorotusta kilöllä. Jos hänellä on useampia alle 16-vuo-
13525: oteta huomioon. Asiaa tulisi ilmeisesti tarkas- tiaita lapsia, kansaneläke lapsikorotusten joh-
13526: tella laajemmin eläkkeensaajan kokonaiseläke- dosta voi ääritapauksissa vähentää valtion
13527: turvan ja kansaneläkkeen sekä valtion eläkkeen eläkkeen hyvinkin pieneksi. Henkilön kokonais-
13528: tarkoitus huomioon ottaen. eläketurva on kuitenkin yli 66 prosentin tavoi-
13529: Kansaneläkejärjestelmän mukaisiin etuihin tetason hänen aikaisemmasta valtion palkas-
13530: lisättiin vuonna 1974 uutena etuutena lapsiko- taan ja se muodostuu silloin pääasiassa kan-
13531: rotus alle 16-vuotiaista lapsista. Tämän uuden saneläkkeen eri osista. Kokonaiseläketurva ei
13532: edun tarkoituksena oli parantaa sellaisten pie- keneltäkään eläkkeensaajalta heikkene uusien
13533: nehkön eläkkeen varassa elävien henkilöiden lasten syntymän vuoksi, vaikka kysymyksestä
13534: asemaa, jotka joutuivat eläkkeellä ollessaan saattaa saada tällaisen käsityksen. Jos kansan-
13535: 1990 vp. - KK n:o 630 3
13536:
13537: eläkkeeseen lisätty lapsikorotus vähentää val- tilanteessa pidetään epäkohtana. Valtiovarain-
13538: tion eläkettä samalla määrällä, kysymyksessä ministeriö tulee lähiaikoina tarkemmin selvittä-
13539: mainittu kansaneläkkeen lisäosa lisää kuitenkin mään, onko muiden eläkejärjestelmien käytän-
13540: aina eläkkeensaajan kokonaiseläkettä. tö huomioon ottaen edellytyksiä poistaa lapsi-
13541: Kansaneläkkeen lapsikorotuksen yhteenso- korotuksen yhteensovitus myös valtion eläke-
13542: vittaminen on looginen osa valtion eläkejärjes- järjestelmästä.
13543: telmää. On mahdollista, että sitä nykyisessä
13544: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
13545:
13546: Ministeri Ulla Puolanne
13547: 4 1990 vp. - KK n:o 630
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Tili Riksdagens Herr Ta1man
13553:
13554: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen måste ta hand om sina minderåriga barn.
13555: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se Stadgandena om samordning i 1agen om sta-
13556: av den 14 november 1990 till vederbörande tens pensioner ändrades samtidigt. Samordning
13557: med1em av statsrådet översänt avskrift av av fo1kpensionens barntillägg kommer i prak-
13558: fö1jande av riksdagsman Jurva undertecknade tiken sällan i fråga. Detta beror på att å1ders-
13559: spörsmå1 nr 630: pensionstagarna mycket sällan har barn under
13560: 16 år. Också beträffande inva1idpensionstagar-
13561: na är detta re1ativt sällsynt.
13562: Är Regeringen medveten om att de Det statliga pensionsskyddet har delvis på
13563: pensioner statskontoret beta1ar minskar grund av historiska skä1 varit och är fortfaran-
13564: på grund av samordningen då barn föds de bättre än arbetspensionsskyddet inom den
13565: i pensionstagarens fami1j så att pensio- privata sektorn. Må1et i fråga om pension
13566: nen i praktiken he1t kan utgå om en1igt tilläggspensionsskyddet är 66 % av den
13567: barnen är flera till anta1et och att den pensionsgrundande 1önen, och det uppnås in-
13568: tilläggsde1 till fo1kpensionen som fo1k- om 30 år. Denna nivå om 66 % stabi1iserades
13569: pensionsansta1ten beta1ar som ersätt- redan i början av detta århundrade. Pensions-
13570: ning endast utgör en liten bråkde1 av be1oppet grundar sig direkt på 1önenivån under
13571: den pension från statskontoret som går de sista åren. Syftet har a1drig varit att det skall
13572: förlorad på grund av samordningen, anpassas en1igt pensionstagarnas behov och
13573: samt t.ex. en1igt barnavårdssky1dighet, utan att det
13574: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- under pensionsåren skall trygga en pension
13575: ta för att avskaffa dylika orättvisor i som uppgår till ca två tredjede1ar av förtjänsten
13576: fråga om pensionerna till barnfami1jer? under de sista åren.
13577: Inom den privata sektorn är må1et 60 %,
13578: vi1ket kan uppnås om arbetsförhållandena eller
13579: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- företagarverksamheten varat i 40 år. Då barn-
13580: samt anföra fö1jande: tillägget fogades till fo1kpensionen, var syftet
13581: Riksdagsman Jurvas skriftliga spörsmå1 gä1- att det skulle riktas till mindre bemed1ade
13582: 1er samordning av sådana pensioner en1igt det personer som antingen fick enbart fo1kpension
13583: s.k. tilläggspensionsskyddet som bevi1jats en1igt eller fo1kpension och en 1iten arbetspension.
13584: 10 § 2 mom. 1agen om statens pensioner Däremot ansågs det nödvändigt att begränsa
13585: (280/66, nedan StPL) i situationer då pensions- den statliga pensionen till dem som fick "full"
13586: tagaren har barn under 16 år. Förmånstagaren statlig pension en1igt tilläggspensionsskyddet,
13587: har rätt att för barnen till sin fo1kpension få ett dvs. 66 %, med motsvarande be1opp, för att
13588: barntillägg, som emellertid en1igt 12 § StPL det tota1a pensionsskyddet inte skulle 1eda till
13589: skall beaktas vid samordningen av pensionen. en överstor pension.
13590: Vid samordning av pensionerna en1igt det s.k. En full statlig pension om 66 % är givetvis
13591: grundskyddet i StPL beaktas inte barntillägget. rätt liten om den pensionsgrundande 1önen
13592: Saken bör uppenbarligen undersökas i ett också har varit liten. Detta kan vara fallet t.ex.
13593: större sammanhang så att pensionstagarens för en person som hela sitt 1iv har arbetat
13594: tota1a pensionsskydd och syftet med fo1kpen- deltid. Om han eller hon har flera barn under
13595: sionen och statens pensioner beaktas. 16 år, kan fo1kpensionen till fö1jd av barntill-
13596: Till förmånerna en1igt fo1kpensionssystemet 1äggen i ytter1ighetsfall medföra att den statliga
13597: fogades år 1974 såsom en ny förmån ett pensionen b1ir t.o.m. mycket liten. Det tota1a
13598: barntillägg för barn under 16 år. Syftet med pensionsskyddet för personen överstiger dock
13599: denna nya förmån var att förbättra ställningen må1et om 66 % av den tidigare statliga 1önen
13600: för de personer som 1ever på en re1ativt 1iten och består då huvudsak1igen av fo1kpensionens
13601: pension och som efter pensioneringen också o1ika de1ar. Det tota1a pensionsskyddet min-
13602: 1990 vp. - KK n:o 630 5
13603:
13604: skar inte för någon pensionstagare tili följd av är en logisk del av det statliga pensionssyste-
13605: att nya barn föds, trots att man kan få den met. Det är möjligt att det anses som ett
13606: uppfattningen av spörsmålet. Om ett barntili- missförhållande i dagens läge. Finansministe-
13607: lägg som fogats tili folkpensionen minskar den riet kommer inom den närmaste framtiden att
13608: statliga pensionen med samma belopp, ökar noggrannare utreda om det med beaktande av
13609: den tiliäggsdel tili folkpensionen som nämns i praxis i de andra pensionssystemen finns förut-
13610: spörsmålet dock alltid pensionstagarens totala sättningar att slopa samordningen i fråga om
13611: pension. barntilläggen också i det statliga pensionssyste-
13612: Samordningen av folkpensionens barntillägg met.
13613: Helsingfors den 20 december 1990
13614:
13615: Minister Ulla Puolanne
13616: 1990 vp.
13617:
13618: Kirjallinen kysymys n:o 631
13619:
13620:
13621:
13622:
13623: Sarapää: Hinnantasausjärjestelmästä luopumisen vaikutuksesta
13624: polttonesteiden hintoihin
13625:
13626:
13627:
13628: Polttoaineiden jakeluyhtiöt ovat luopumassa maassa. Kun hintojen tasaamisesta luovutaan,
13629: alueellisesta hinnantasausjärjestelmästä. Käy- joutuvat kuluttajat polttoaineen ostopaikan pe-
13630: tännössä öljy-yhtiöiden luopuminen keskinäi- rusteella maksamaan jopa 15 penniä lisähintaa.
13631: sestä sopimuksestaan merkitsee polttoaineiden Toisaalta esimerkiksi liikennepolttoaineiden
13632: hintojen nousua sen perusteella, miten kaukana hinnanalennukset pääsääntöisesti kohdistuvat
13633: kuluttaja asuu satamasta. alueille, joissa liikenteen aiheuttamat ympäris-
13634: Kuljetuskustannusten tasaaminen kaikille töhaitat ovat entuudestaan suurimmat. Näillä
13635: polttoaineiden kuluttajille on edistänyt alueel- alueilla on myös joukkoliikenne parhaiten jär-
13636: lista tasavertaisuutta. jestetty.
13637: Syrjäseutujen joukkoliikenteen jatkuvat su- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13638: pistukset ovat saattaneet siellä asuvat ihmiset tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13639: eriarvoiseen asemaan. Polttoaineiden hintojen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13640: nousu nopeuttaa entisestään maaseudun linja- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13641: autoliikenteen loppumista.
13642: Öljyalan hintakilpailua on vapautettu mer-
13643: kittävästi viime vuosina. Kauppa- ja teollisuus- Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
13644: ministeriö on yhdessä öljy-yhtiöiden kanssa turvata kuluttajien tasavertaisuuden
13645: ollut purkamassa kilpailun rajoitteita. Ne ovat polttoaineiden hinnantasausjärjestelmän
13646: tähän saakka vaikuttaneet tasapuolisesti koko loppuessa?
13647: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1990
13648:
13649: Kimmo Sarapää
13650:
13651:
13652:
13653:
13654: 200070S
13655: 2 1990 vp. - KK n:o 631
13656:
13657:
13658:
13659:
13660: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13661:
13662: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tämän perusteella kauppa- ja teollisuusmi-
13663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nisteriö esitti vuoden 1988 joulukuussa öljy-
13664: olette 14 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn yhtiöille ja Öljyalan Keskusliitolle osoittamas-
13665: kirjeen n:o 2129 ohella toimittanut valtioneu- saan kirjeessä toivomuksen, että öljyala huo-
13666: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lehtisi polttonesteiden kuljetuskustannusten ta-
13667: kansanedustaja Sarapään näin kuuluvasta kir- saamisesta alan kesken tehtävillä järjestelyillä.
13668: jallisesta kysymyksestä n:o 631: Öljy-yhtiöt solmivat tämän jälkeen uuden polt-
13669: tonesteiden kuljetuskustannusten tasaamista
13670: Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
13671: koskevan sopimuksen. Tässä sopimuksessa val-
13672: turvata kuluttajien tasavertaisuuden
13673: polttoaineiden hinnantasausjärjestelmän tio ei ole sopijaosapuolena.
13674: Kilpailun lisääntyessä etenkin bensiinin ja
13675: loppuessa?
13676: dieselöljyn kuluttajahinnat ovat paikkakunnit-
13677: tain ja myyntipisteittäin eriytyneet siinä mää-
13678: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
13679: rin, että hinnat vaihtelevat ostopisteiden ja
13680: taen seuraavaa:
13681: -tapojen välillä olennaisesti enemmän kuin ta-
13682: Polttoaineiden yhtenäishintajärjestelmä luo- sausjärjestelmän puitteissa tasattavat rahdit.
13683: tiin 1970-luvulla aluepoliittisin perustein. Jär- Siten voidaan todeta, että kuljetuskustannusten
13684: jestelmän tavoitteena oli tasoittaa polttonestei- tasausjärjestelmästä huolimatta maassamme ei
13685: den hintaerot maan eri osien välillä. Viran- ole olemassa yhtenäistä hintaa öljytuotteilla.
13686: omaisten vahvistama yhtenäishinta oli ylin Hallitus on tietoinen siitä, että kuljetuskus-
13687: hinta, jonka polttoaine sai maksaa. Öljy-yhtiöi- tannusten tasaamisesta luopuminen aiheuttaisi
13688: den ja kauppa- ja teollisuusministeriön keski- lisäkustannuksia maamme pohjois- ja itäosien
13689: näisellä sopimuksella polttonesteiden kuljetus- polttonesteiden jakeluasemille. Kuitenkin olisi
13690: ja varastointikustannukset tasoitettiin siten, todennäköistä, että kustannukset eivät koko-
13691: että päädyttiin valtakunnallisesti yhtenäisiin naisuudessaan siirtyisi kuluttajahintoihin, kos-
13692: enimmäishintoihin. Järjestelmä oli sidottu hin- ka toisaalta järjestelmästä luopuminen tehos-
13693: nanvahvistusmenettelyyn. taisi öljy-yhtiöiden välistä kilpailua. Kilpailusta
13694: Hinnanvahvistusmenettely siirtyi historiaan hyötyvät kuluttajat, jotka aktiivisesti seuraavat
13695: nykyisen kilpailulainsäädännön tultua voimaan hintoja ja valitsevat edullisimman ostopaikan
13696: 1.10.1988. Saman vuoden lopulla purkautui ja -tavan.
13697: myös kauppa- ja teollisuusministeriön ja öljy- Ympäristönäkökohtien kannalta tasausjär-
13698: yhtiöiden välinen sopimus. jestelmällä ei ole oleellista merkitystä. Mikäli
13699: Parlamentaarisesti valittu energiapolitiikan tasausjärjestelmä purkautuu, laskisivat bensii-
13700: neuvosto totesi kokouksessaan 8.12.1988, ettei nin ja dieselöljyn hinnat maamme rannikkoseu-
13701: yhtenäishintajärjestelmästä ainakaan siinä vai- dulla enintään 5 p/1. Käytäntö on osoittanut,
13702: heessa ollut vielä syytä luopua. Neuvoston ettei tämän suuruisilla hinnanmuutoksilla ole
13703: mielestä järjestelmän purkamiseen tähtäävää vaikutusta polttoaineen kulutukseen.
13704: selvitystyötä tulisi kuitenkin jatkaa esimerkiksi Tasausjärjestelmän jatko riippuu öljyalan
13705: siten, että järjestelmä lakkautettaisiin vain eräi- toimenpiteistä. Hallituksella ei ole keinoja pa-
13706: den tuotteiden osalta. Erityisesti neuvoston kottaa öljy-yhtiöitä järjestelmän jatkamiseen,
13707: mielestä tuli selvittää, miten raskaan polttoöl- mikäli ne päättävät siitä luopua. Sopimus on
13708: jyn rikkipitoisuusvaatimusten voimaantulo kuitenkin edelleen voimassa, joten tässä vai-
13709: vuoden 1991 alusta vaikuttaisi tämän tuotteen heessa asiaa ainoastaan seurataan valtiovallan
13710: alueellisiin hintaeroihin ja miten yhtenäishinta taholta. Öljyalan, samoin kuin muidenkin alo-
13711: tämän jälkeen vaikuttaisi polttonesteiden jen, kilpailun lisääminen on hallituksen tavoit-
13712: alueellisiin hintasuhteisiin. teena.
13713: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
13714:
13715: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
13716: 1990 vp. - KK n:o 631 3
13717:
13718:
13719: Tili Riksdagens Herr Talman
13720: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen På basis av detta framförde handels- och
13721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse industriministeriet i ett brev tili oljebolagen och
13722: nr 2129 av den 14 november 1990 tili vederbö- Oljebranschens Centralförbund i december
13723: rande medlem av statsrådet översänt avskrift 1988 en önskan om att oljebranschen skulle
13724: av följande av riksdagsman Sarapää underteck- ombesörja utjämningen av transportkostnader-
13725: nade spörsmål nr 631: na för flytande bränslen genom arrangemang
13726: inom branschen. Därefter träffade oljebolagen
13727: Med vilka åtgärder ämnar Regering- ett nytt avtal om utjämningen av transport-
13728: en trygga konsumenternas jämställdhet kostnaderna för flytande bränslen. 1 detta avtal
13729: då prisutjämningssystemet för bränslen är staten inte avtalspart.
13730: upphör? Samtidigt som konkurrensen har ökat har
13731: konsumentpriserna i synnerhet på bensin och
13732: Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd- dieselolja differentierats på olika orter och
13733: samt anföra följande: försäljningsställen i så hög grad att priserna
13734: beroende på inköpsställe och -sätt varierar
13735: Enhetsprissystemet för bränslen skapades på väsentligt mer än de frakter som skall utjämnas
13736: 1970-talet på regionalpolitiska grunder. Avsik- inom ramen för utjämningssystemet. Således
13737: ten med systemet var att utjämna prisskillna- kan man konstatera att det trots systemet för
13738: derna på flytande bränslen i olika delar av utjämning av transportkostnaderna inte finns
13739: landet. Enhetspriset var det absolut högsta något enhetligt pris på oljeprodukter i vårt
13740: priset på bränslet och det fastställdes av myn- land.
13741: digheterna. Genom ett avtal mellan oljebolagen Regeringen är medveten om att det skulle
13742: och handels- och industriministeriet utjämna- medföra extra kostnader för servicestationerna
13743: des transport- och lagringskostnaderna för i norra och Östra Finland om man avstod från
13744: flytande bränslen på ett sådant sätt att det utjämningen av transportkostnaderna. Ändå
13745: resulterade i enhetliga maximipriser i hela vore det sannolikt att kostnaderna inte totalt
13746: landet. Systemet var bundet vid förfarandet skulle överföras tili konsumentpriserna efter-
13747: med fastställelse av priser. som konkurrensen mellan oljebolagen skulle bli
13748: Detta förfarande gick tili historien då den effektivare om man avstod från systemet. Den-
13749: nuvarande konkurrenslagstiftningen trädde i na konkurrens kan de konsumenter dra nytta
13750: kraft den 1 oktober 1988. Mot slutet av samma av som aktivt följer med priserna och väljer det
13751: år hävdes även avtalet mellan handels- och inköpsställe och -sätt som är förmånligast.
13752: industriministeriet och oljebolagen. Med tanke på miljön är utjämningssystemet
13753: Det parlamentariskt valda energipolitiska inte av någon större betydelse. Ifall utjämnings-
13754: rådet konstaterade vid sitt möte den 8 decem- systemet hävs sjunker bensin- och dieselolje-
13755: ber 1988 att det inte fanns några skäl att avstå priserna vid kusten med högst 5 p/1. Praktiken
13756: från enhetsprissystemet då. Enligt rådets åsikt har visat att prisförändringar av denna storlek
13757: skulle man dock fortsätta det utredningsarbete inte påverkar bränslekonsumtionen.
13758: som syftade tili en hävning av systemet tili Hur det går med utjämningssystemet beror
13759: exempel genom att upplösa det endast för på åtgärderna inom oljebranschen. Regeringen
13760: några produkters del. Rådet ansåg i synnerhet har inga medel att tvinga oljebolagen att
13761: att man borde utreda hur ikraftträdandet av fortsätta med systemet om de bestämmer sig
13762: kraven i fråga om svavelhalten i tung brännolja för att avstå från det. A vtalet gäller dock
13763: fr.o.m. början av 1991 skulle påverka denna fortfarande, vilket betyder att staten i detta
13764: produkts regionala prisskillnader och hur en- skede endast följer med saken. Regeringens mål
13765: hetspriset därefter skulle påverka de regionala är att öka konkurrensen inom oljebranschen,
13766: prisförhållandena i fråga om flytande bränslen. liksom också inom de övriga branscherna.
13767: Helsingfors den 14 december 1990
13768:
13769: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
13770: 1990 vp.
13771:
13772: Kirjallinen kysymys n:o 632
13773:
13774:
13775:
13776:
13777: Lahti-Nuuttila: Työturvallisuusnäkökohtien huomioon ottami-
13778: sesta linja-autoaikatauluja laadittaessa
13779:
13780:
13781: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13782:
13783: Liikenneministeriö on aivan oikein ollut jat- räysten kanssa vallitseva, miltei pelkästään
13784: kuvasti huolissaan liikenneturvallisuuden hei- liikennöitsijöiden esittämiin näkökulmiin pe-
13785: kentymisestä ja pyrkinyt edistämään eri tavoin rustuva käytäntö aikataulujen vahvistamisessa
13786: liikenneturvallisuutta yhdessä liikenneturvalli- on eräs keskeisimmistä liikenneturvallisuutta,
13787: suustyötä tekevien järjestöjen, muun muassa matkustajien turvallisuutta sekä kuljettajien
13788: alan ammattijärjestöjen kanssa. Liikenneminis- työturvallisuutta heikentävä tekijä raskaan
13789: teriö on ammattimaisen moottoriajoneuvolii- henkilöliikenteen osalta.
13790: kenteen osalta lupaviranomainen. Se vahvistaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13791: muun muassa linja-autoliikenteen aikataulut tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13792: liikennöitsijöiden tekemien esitysten pohjalta. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13793: Jo useita vuosia linjaliikenteen aikatauluja on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13794: kiristetty sillä tavoin, että autonkuljettajien on
13795: valittava joko tieliikennelain ja työaikalain Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13796: sekä vasta säädetyn ajo- ja lepoaikalain tai ryhtyä, jotta liikenneturvallisuutta ja
13797: liikenneministeriön vahvistamien aikataulujen autonkuljettajien työturvallisuutta vaa-
13798: noudattamisen välillä. Valitettavan usein valin- ranlava käytäntö aikataulujen vahvista-
13799: ta kallistuu työnantajan ja matkustajien aset- misessa loppuu, ja
13800: tamien paineiden vuoksi aikataulun noudatta- mitä Hallitus aikoo tehdä autonkul-
13801: miseen. Yhdessä autonkuljettajien epäinhimil- jettajien epäinhimillisten työaikamää-
13802: listen, Euroopan huonoimpien työaikamää- räysten muuttamiseksi?
13803:
13804: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1990
13805:
13806: Pentti Lahti-Nuuttila
13807:
13808:
13809:
13810:
13811: 200070S
13812: 2 1990 vp. - KK n:o 632
13813:
13814:
13815:
13816:
13817: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13818:
13819: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Poliisiviranomainen valvoo sekä aikataulujen
13820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, noudattamista että ajonopeuksia. Niissä ta-
13821: olette 14 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn pauksissa, joissa ammattimaisessa linja-autolii-
13822: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kenteessä kuljettaja on syyllistynyt ylinopeu-
13823: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- teen, tulee tästä ilmoitus luvan myöntäneelle
13824: edustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kir- viranomaiselle. Aikataulun kireyttä on tällöin
13825: jallisesta kysymyksestä n:o 632: mahdollista arvioida ja aikatauluun voidaan
13826: tehdä tarvittavat muutokset. Ajonopeudet ja
13827: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo pidetyt tauot voidaan tarkistaa myös jälkikä-
13828: ryhtyä, jotta liikenneturvallisuutta ja teen ajopiirturin kiekosta, jonka käyttö on
13829: autonkuljettajien työturvallisuutta vaa- ollut pakollista linja-autoissa 1 päivästä helmi-
13830: rantava käytäntö aikataulujen vahvista- kuuta 1990 alkaen. Tielaitoksen mittausten
13831: misessa loppuu, ja mukaan linja-autojen ylinopeuksissa ei ole vii-
13832: mitä Hallitus aikoo tehdä autonkul- me vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia.
13833: jettajien epäinhimillisten työaikamää- Aikatauluja nopeutettaessa perusteena ovat
13834: räysten muuttamiseksi? olleet yleensä parantuneet tieolosuhteet sekä
13835: varsinkin maaseudulla vähentyneet matkustaja-
13836: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- määrät.
13837: vasti seuraavaa: Bussien tulisi voida kulkea mahdollisuuksien
13838: mukaan yleisen liikennevirran mukana, jotta
13839: Linja-autoliikenteen aikataulut valmistellaan vältyttäisiin turhilta ohituksilta, joita pidetään
13840: ja vahvistetaan liikenneministeriössä sellaisiksi, yhtenä suurimmista liikenteen riskitekijöistä.
13841: että normaaleissa tieliikenne- ja keliolosuhteis- Työsuhteisten autonkuljettajien, joita linja-
13842: sa kuljettaja voi ylinopeutta ajamatta ja liiken- autonkuljettajat pääsääntöisesti ovat, on nou-
13843: neturvallisuutta vaarantamatta niitä noudattaa. datettava paitsi tieliikennelainsäädäntöä myös
13844: Mikäli liikenneolosuhteet (huono keli, ruuh- tieliikenteen ajo- ja lepoajoista annettua lakia
13845: ka tms.) ovat joskus sellaiset, että kuljettaja ei sekä työaikalainsäädäntöä.
13846: voi liikenteelle vahvistettua aikataulua noudat- Vuosia 1990---1991 koskeneen talous- ja
13847: taa, on hänen velvollisuutensa huolehtia ensi- tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti
13848: sijaisesti liikenneturvallisuudesta. Aikatauluja valtioneuvosto on asettanut keväällä 1990 ko-
13849: ei kuitenkaan voida laatia vain erityisalasuh- mitean, jonka tehtävänä on valmistella työai-
13850: teita ajatellen. kalainsäädännön kokonaisuudistusta. Komi-
13851: Aikatauluja vahvistettaessa paikallinen polii- tean määräaika päättyy vuoden 1992 lopussa.
13852: siviranomainen antaa asiasta lausuntonsa ot- Komitean työn yhteydessä tulevat myös auton-
13853: taen huomioon paikalliset tie- ja liikenneolo- kuljettajien työajan sääntelyyn liittyvät asiat
13854: suhteet sekä liikenneturvallisuusnäkökohdat sel vi tettäviksi.
13855:
13856: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1991
13857:
13858: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
13859: 1990 vp. - KK n:o 632 3
13860:
13861:
13862:
13863:
13864: Tili Riksdagens Herr Talman
13865: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förhållandena samt trafiksäkerheten.
13866: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse Polismyndigheterna övervakar både att tid-
13867: av den 14 november 1990 tili vederbörande tabellerna följs och körhastigheterna. 1 de fall
13868: medlem av statsrådet översänt avskrift av att en chaufför i yrkesmässig busstrafik gör sig
13869: följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila under- skyldig tili t.ex. överhastighet, får den myndig-
13870: tecknade spörsmål nr 632: het som har utfärdat tillståndet meddelande om
13871: detta. Härvid är det möj1igt att bedöma hur
13872: stram tidtabellen är och att utföra nödvändiga
13873: justeringar. Körhastigheten och hållna pauser
13874: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen
13875: vidta för att den praxis som följs då kan även granskas i efterhand från sådana
13876: fårdskrivare, vilka varit ob1igatoriska i bussar
13877: tidtabeller fastställs och som äventyrar
13878: fr.o.m. den 1 februari 1990. Vägverket har inte
13879: trafiksäkerheten och chaufförernas
13880: i sina mätningar kunnat påvisa väsentliga
13881: skydd i arbetet skall frångås, och
13882: förändringar i bussarnas överhastigheter.
13883: vad ämnar Regeringen göra för att
13884: chaufförernas omänskliga arbetstidsbe- Bättre vägförhålianden och avtagande passa-
13885: stämmelser skall ändras? gerartal i synnerhet på landsbygden har i
13886: allmänhet utgjort grunden tili att tidtabellerna
13887: har gjorts snabbare.
13888: Bussarna borde i mån av möjlighet kunna
13889: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- köra med den allmänna trafikens ström för att
13890: samt anföra fö1jande: onödiga omkörningar, vilka anses som en av de
13891: största riskfaktorerna i trafiken, skall kunna
13892: Tidtabellerna för busstrafiken bereds och undvikas.
13893: fastställs vid trafikministeriet så att chaufförer- Chaufförer i arbetsförhållande, vilket buss-
13894: na kan följa dem under norma1a vägtrafik- och chaufförerna i alimänhet är, skall utöver väg-
13895: väderleksförhållanden utan att behöva köra trafiklagstiftningen även följa lagen om kör-
13896: överhastighet och äventyra trafiksäkerheten. och vilotider inom vägtrafiken samt arbetstids-
13897: lfall trafikförhållandena (dålig väderlek, rus- lagstiftningen.
13898: ning el.dyl.) ibland är sådana att chaufförerna 1 enlighet med den ekonomisk- och inkomst-
13899: inte kan hålla den tidtabell som fastställts för politiska helhetsuppgörelsen för åren 1990-
13900: trafiken, är de i främsta hand skyldiga att 1991 tillsatte statsrådet våren 1990 en kom-
13901: iaktta trafiksäkerheten. Tidtabellerna kan dock mitte med uppgift att bereda en totalreform av
13902: inte göras upp enbart med tanke på speciella arbetstidslagstiftningen. Tidsfristen för kom-
13903: förhållanden. mitten går ut under slutet av 1992. 1 samband
13904: Då tidtabellerna fastställs ger de 1okala med kommittens arbete skall även frågor som
13905: polismyndigheterna sitt utlåtande i ärendet hör tili regleringen av arbetstiden för chauffö-
13906: med beaktande av de lokala väg- och trafik- rer utredas.
13907: Helsingfors den 9 januari 1991
13908:
13909: Trafikminister Ilkka Kanerva
13910: 1
13911:
13912:
13913: 1
13914:
13915:
13916:
13917:
13918: 1
13919:
13920:
13921: 1
13922: 1990 vp.
13923:
13924: Kirjallinen kysymys n:o 633
13925:
13926:
13927:
13928:
13929: Vistbacka: Poliiisitoimeen osoitettujen määrärahojen lisäämisestä
13930:
13931:
13932:
13933: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13934:
13935: Nimismieshallinnossa eletään useissa nimis- salaisten oikeusturvan kannalta jo kyseenalai-
13936: miespiireissä tällä hetkellä määrärahojen niuk- sena ja puuttuvien määrärahojen suhteellisen
13937: kuuden takia erittäin vaikeita aikoja. Pulaa on pienuuden takia täysin järjettömänä.
13938: ennen kaikkea jokapäiväisistä välttämättömistä Sisäasiainministeriön poliisiosaston määrära-
13939: toimistotarvikkeista kuten kirjekuorista, kirjoi- hojen niukkuuden takia ministeriö ei ole kyen-
13940: tus- ja kopiopaperista, kirjoittimien värinau- nyt huolehtimaan esitutkintalain mukanaan
13941: hoista jne. Tämän lisäksi myös puhelinmäärä- tuomien mittavien työtehtävien määrän lisään-
13942: rahat on monissa nimismiespiireissä loppuun tymisen mukanaan tuomasta työtaakasta. Li-
13943: käytetty ja sen seurauksena puhelimia uhkaa säksi lakiuudistusten edellyttämän koulutuksen
13944: sulkeminen. järjestäminen poliisi- ym. henkilöstölle ei ole
13945: Tilanne ei ole täysin ainutlaatuinen tämän voinut toteutua suunnitellulla tavalla. Uudis-
13946: vuoden osalta, sillä kyseisen kaltaista rahapu- tuksiin liittyvää kirjallisuutta ja materiaalia
13947: laa on esiintynyt jo aikaisempinakin vuosina. lähetetään piireille erittäin niukasti ja se tulee
13948: Tänä vuonna tilanne on kuitenkin vielä ehkä myöhään. Valtakunnallisesta ja läänikohtaises-
13949: aikaisempia vuosia vaikeampi. Jatkuvan mää- ta koulutuksesta on lisäksi jouduttu luopu-
13950: rärahapulan takia nimismieshallinnon toimisto- maan matkamäärärahojen puutteen vuoksi.
13951: ja muu tekniikka on jäänyt tämän päivän Kaikki tämä ei voi olla vaikuttamatta polii-
13952: kehityksestä jälkeen eikä kykene palvelemaan sin työskentelyolosuhteisiin ja työn mielekkyy-
13953: asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. teen. Lisäksi kyseessä on kansalaisten perustur-
13954: Lisäksi tekniikan vanhentuneisuus vaikeuttaa vallisuuden vaarantuminen poliisin toiminta-
13955: työtä ja hidastaa asiakaspalvelun suorittamista. edellytysten käytännössä hävitessä täysin. Täs-
13956: Mikäli toimistotekniikassa päästäisiin tämän sä yhteydessä onkin esitettävä kysymys siitä,
13957: päivän tasolle, säästäisi se runsaasti henkilös- kuka vastaa maassamme poliisin jokapäiväis-
13958: tön työaikaa ja vapauttaisi heidät muuhun ten toimintaedellytysten ylläpitämisestä. Nykyi-
13959: asiakaspalvelu- tai kenttätoimintaan. sin vallitsevassa tilanteessa vastuuta ei ota
13960: Eräänä esimerkkinä nykyisenkaltaisen mää- lääninhallitus eikä sisäasiainministeriö. Mikäli
13961: rärahapulan seurauksista voidaan mainita Ku- tilanteeseen ei kuitenkaan pikaisesti saada kor-
13962: rikan nimismiespiirin tilanne. Kyseinen nimis- jausta, joutuvat kansalaiset kärsimään tilan-
13963: miespiiri on tehnyt Vaasan lääninhallitukselle teesta monin eri tavoin.
13964: lisämäärärahaesitykset voidakseen hankkia pii- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13965: rin toimintaa varten välttämättömiä toimisto- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13966: tarvikkeita. Lääninhallitus on vastannut kirjee- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13967: seen kielteisesti. Näin ollen kyseinen nimismies- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13968: piiri ei pystyne saamaan niitä tarvikkeita, joita
13969: se on Valtion hankintakeskuksen kautta tilan- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13970: nut. Tämä johtaa esimerkiksi siihen, ettei po- sisäasiainministeriön poliisitoimintaan
13971: liisi pysty värinauhojen puuttuessa suoritta- varatut määrärahat ovat tällä hetkellä
13972: maan esitutkintalain mukaisia kuulusteluja ja niin niukat, etteivät nimismiespiirit pys-
13973: muita kirjauksia. Paperin loppuminen taas ty hankkimaan jokapäiväiseen toimin-
13974: merkitsee asiakirjojen kopioinoin ja lähettämi- taansa tarpeellisia toimistotarvikkeita,
13975: sen loppumista. Tilannetta voidaan pitää kan- kuten värinauhoja ja papereita sekä
13976: 200070S
13977: 2 1990 vp. - KK n:o 633
13978:
13979: kirjekuoria, ja että määrärahojen niuk- nimismiespiirien vaikean taloustilanteen
13980: kuuden johdosta vaarantuu kansalais- helpottamiseksi siten, että poliisi pystyy
13981: ten perusturvallisuuden ylläpitäminen, suorittamaan kaikki sille säädetyt teh-
13982: sekä tävät?
13983: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13984: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1990
13985:
13986: Raimo Vistbacka
13987: 1990 vp. - KK n:o 633 3
13988:
13989:
13990:
13991:
13992: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13993: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa että vain hyvin suurta säästäväisyyttä noudat-
13994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taen sekä hankinnoista ja koulutuksesta osit-
13995: olette 14 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn tain luopuen tai niitä myöhentäen määräraha
13996: kirjeenne n:o 2131 ohella lähettänyt valtioneu- on saatu riittämään välttämättömään toimin-
13997: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen taan.
13998: kansanedustaja Raimo Vistbackan kirjallisesta Momentti on aikaisemmin ollut arviomäärä-
13999: kysymyksestä n:o 633, jossa tiedustellaan: raha, mutta vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa
14000: se muutettiin kiinteäluonteiseksi siirtomäärära-
14001: Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14002: sisäasiainministeriön poliisitoimintaan haksi. Joissakin poliisin yksiköissä toimintaa ei
14003: varatut määrärahat ovat tällä hetkellä heti osattu riittävästi sopeuttaa tähän jousta-
14004: niin niukat, etteivät nimismiespiirit pys- mattomampaan määrärahalajiin, minkä vuoksi
14005: ty hankkimaan jokapäiväiseen toimin- vuodesta 1989 siirtyi vuoteen 1990 huomatta-
14006: van paljon välttämättömiä menoja. Tämän
14007: taansa tarpeellisia toimistotarvikkeita,
14008: kuten värinauhoja ja papereita sekä vuoksi kuluvan vuoden määräraha on ollut
14009: kirjekuoria, ja että määrärahojen niuk- entistäkin niukempi.
14010: kuuden johdosta vaarantuu kansalais- Koska momentti on kiinteäluonteinen siirto-
14011: ten perusturvallisuuden ylläpitäminen, määräraha, siihen on mahdollista saada lisäys-
14012: tä vain lisämenoarviossa. Tänä vuonna syksyn
14013: sekä
14014: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä lisämenoarvio vahvistettiin vasta marraskuun
14015: nimismiespiirien vaikean taloustilanteen lopulla, minkä vuoksi joissakin poliisipiireissä
14016: helpottamiseksi siten, että poliisi pystyy toimistotarvikehankintoja jouduttiin loppusyk-
14017: suorittamaan kaikki sille säädetyt teh- syllä lykkäämään määrärahan loppumisen
14018: vuoksi. Lisämenoarviossa myönnetyllä määrä-
14019: tävät?
14020: rahalla tilanne on kuitenkin korjaantunut ja
14021: poliisin yksiköiden välttämättömät toimistome-
14022: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14023: not saadaan maksetuiksi.
14024: vasti seuraavan:
14025: Sisäasiainministeriö on esittänyt momentin
14026: Poliisipiirien ja poliisin muiden toimintayk- muuttamista takaisin arviomäärärahaksi, jotta
14027: siköiden toimistotarvikkeet hankitaan sekä pu- lisämäärärahan saaminen olisi joustavampaa
14028: helinmaksut, kopiointikustannukset, muut toi- silloin, kun se osoittautuu välttämättömäksi
14029: mistomenot ja matkakustannusten korvaukset poliisin toiminnan turvaamiseksi. Momentilta
14030: maksetaan tulo- ja menoarvion momentin "po- maksetaan myös eräitä suurehkoja menoja,
14031: liisitoimi, muut kulutusmenot" määrärahalla. joiden määrää on vaikea arvioida etukäteen ja
14032: Kyseisen momentin määräraha on sisäasiain- joiden suuruuteen poliisi ei voi vaikuttaa, min-
14033: ministeriön lisäysesityksistä huolimatta jo kä vuoksi momentin muuttaminen arviomäärä-
14034: usean vuoden menoarviossa ollut niin niukka, rahaksi myös on perusteltua.
14035: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
14036:
14037: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14038: 4 1990 vp. - KK n:o 633
14039:
14040:
14041:
14042:
14043: Tili Riksdagens Herr Talman
14044: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen under flera år i budgeten varit så knappt att
14045: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse man endast genom iakttagande av mycket stor
14046: nr 2131 av den 14 november 1990 till vederbö- sparsamhet samt genom att delvis avstå från
14047: rande medlem av statsrådet översänt en av- anskaffningar och utbildning eller genom att
14048: skrift av följande av riksdagsman Raimo Vist- senarelägga dem fått anslaget att räcka till den
14049: backa undertecknade skriftliga spörsmål nr nödvändiga verksamheten.
14050: 633: Momentet har tidigare varit ett förslagsan-
14051: slag, men i budgeten för år 1989 ändrades det
14052: Är Regeringen medveten om att de till ett reservationsanslag av fast natur. 1 vissa
14053: anslag som reserverats för inrikesminis- polisenheter kunde verksamheten inte genast
14054: teriets polisverksamhet för närvarande tillräckligt anpassas till denna osmidigare an-
14055: är så knappa att länsmansdistrikten inte slagstyp, varför nödvändiga utgifter överfördes
14056: kan skaffa kontorsartiklar som behövs från år 1989 till år 1990 i betydande grad. Av
14057: för den dagliga verksamheten såsom denna anledning har anslaget för detta år varit
14058: färgband och papper samt kuvert och ännu knappare än tidigare.
14059: till följd av de knappa anslagen även- Eftersom momentet är ett reservationsanslag
14060: tyras upprätthållandet av medborgar- av fast natur är det möjligt att få en ökning i
14061: nas grundtrygghet, samt det endast från tilläggsbudgeten. Detta år
14062: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- fastställdes höstens tilläggsbudget först i slutet
14063: ta för att lindra länsmansdistriktens av november, varför man i vissa polisdistrikt
14064: svåra ekonomiska situation så att poli- under senhösten blev tvungen att uppskjuta
14065: sen kan utföra alla sina lagstadgade anskaffningen av kontorsartiklar, då anslaget
14066: uppgifter? tog slut. Med det anslag som beviljats i
14067: tilläggsbudgeten har situationen dock blivit
14068: avhjälpt och polisenheternas nödvändiga by-
14069: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- råutgifter kan betalas.
14070: samt anföra följande: lnrikesministeriet har framställt att momen-
14071: Polisdistriktens och polisens övriga verksam- tet igen skall ändras till ett förslagsanslag för
14072: hetsenheters kontorsartiklar skaffas samt tele- att man på ett smidigare sätt skall få tilläggs-
14073: fonavgifter, kopieringskostnader, övriga by- anslag när detta är nödvändigt för att trygga
14074: råutgifter och ersättningar för resekostnader polisens verksamhet. Från momentet betalas
14075: betalas med anslaget från momentet "polisvä- även vissa rätt stora utgifter vilkas mängd det
14076: sendet, övriga konsumtionsutgifter" i budge- är svårt att uppskatta på förhand och på vilkas
14077: ten. storlek polisen inte kan påverka, varför det
14078: Anslaget i det förenämnda momentet har också finns en välgrundad anledning att ändra
14079: trots inrikesministeriets ökningsförslag redan momentet till ett förslagsanslag.
14080:
14081: Helsingfors den 18 december 1990
14082:
14083: lnrikesminister Jarmo Rantanen
14084: 1990 vp.
14085:
14086: Kirjallinen kysymys n:o 634
14087:
14088:
14089:
14090:
14091: Kohijoki: Lapsilisän maksamisesta suomalaisten lähetystyönteki-
14092: jöiden lapsille ulkomailla
14093:
14094:
14095: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14096: Lapsilisälakia sovellettaessa lapsilisään oi- kemuksen sekä koulutuksen johdosta joskus
14097: keutettuja ovat Suomen valtion palveluksessa jopa vaativampiakin tehtäviä kuin Suomen
14098: ulkomailla olevien henkilöiden alle 17-vuotiaat valtion palveluksessa kehitysmaissa olevat hen-
14099: lapset, jotka ovat Suomen kansalaisia, vaikka kilöt. Epäoikeudenmukaista on, kun samankal-
14100: oleskelisivatkin huoltajiensa tai huoltajansa taisissa tehtävissä jopa samalla paikkakunnai-
14101: mukana ulkomailla. Esimerkiksi diplomaattien lakin ulkomailla olevia suomalaisia kohdellaan
14102: ja kehitysaputehtävissä ulkomailla olevien hen- lapsilisälakia sovellettaessa eri tavalla. Tämä
14103: kilöiden lapset ovat tällä perusteella lapsilisään epäkohta olisi poistettavissa lapsilisälain sovel-
14104: oikeutettuja. Sen sijaan muiden työnantajien tamissäädöksiä tältä osin muuttamalla tai täs-
14105: kuin valtion palveluksessa olevien henkilöiden mentämällä.
14106: lapset eivät ulkomailla ole lapsilisään oikeutet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14107: tuja. Tällaisia henkilöitä ovat muiden ohella tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14108: suomalaisten eri lähetysjärjestöjen, Suomen Lä- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14109: hetysseuran ym., palveluksessa ulkomailla työs- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14110: kentelevät suomalaiset henkilöt, joilla on mu-
14111: kanaan lapsia, jotka ovat Suomen kansalaisia. Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
14112: Paitsi lähetysjärjestöjen itse keräyksillä hank- toimenpiteisiin lapsilisälain soveltamis-
14113: kimista varoista, myös Suomen valtion kehitys- säädösten tarkistamiseksi siten, että
14114: apuvaroista merkittävä osa kanavoituu ulko- suomalaisten lähetystyöntekijäin lapsille
14115: maisiin kohteisiinsa Suomen Lähetysseuran ulkomailla alettaisiin maksaa lapsilisää
14116: ym. lähetysjärjestöjen kautta. Tosiasiallisesti samoin perustein kuin Suomen valtion
14117: suomalaiset lähetystyöntekijät kehitysmaissa, palveluksessa olevien henkilöiden lapsil-
14118: kohdemaissa, tekevät aivan samanlaisia ja ko- le ulkomailla?
14119: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
14120:
14121: Maunu Kohijoki
14122:
14123:
14124:
14125:
14126: 200070S
14127: 2 1990 vp. - KK n:o 634
14128:
14129:
14130:
14131:
14132: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14133: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vastaavassa oppilaitoksessa tai lapsen oma
14134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, opiskelu ulkomailla.
14135: olette 15 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Lapsi katsotaan myös Suomessa asuvaksi,
14136: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kun hänen ulkomailla oleskelunsa syynä on
14137: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hänen äitinsä tai isänsä Suomen valtion palve-
14138: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta lus. Henkilön katsotaan olevan lapsilisää mak-
14139: kysymyksestä n:o 634: settaessa ulkomailla Suomen valtion palveluk-
14140: sessa, kun hän on virka- tai työsuhteessa
14141: valtioon.
14142: Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti Lapsilisää ei sitä vastoin makseta, kun lap-
14143: toimenpiteisiin lapsilisälain soveltamis- silisän nostamiseen oikeutetun ulkomailla oles-
14144: säädösten tarkistamiseksi siten, että kelun syynä on muunlainen työskentely siellä.
14145: suomalaisten lähetystyöntekijäin lapsille Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty
14146: ulkomailla alettaisiin maksaa lapsilisää ulkomailla oleskelevien suomalaisten lapsiper-
14147: samoin perustein kuin Suomen valtion heiden lukumääriä lapsen vanhempien tai mui-
14148: palveluksessa olevien henkilöiden lapsil- den huoltajien työn ja opiskelun perusteella.
14149: le ulkomailla? Nämä perheet on aikaisemmin tilastoitu epäyh-
14150: tenäisesti ja puutteellisesti. Tämän johdosta
14151: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tarkan selvityksen saaminen näiden perheiden
14152: taen seuraavaa: lukumäärästä on ollut vaikeata. Perheiden ti-
14153: lastointia on parannettu vuoden 1989 lopusta
14154: Lapsilisälain (541/48) 1 §:n 1 momentin mu- lukien siten, että väestön keskusrekisteriin ti-
14155: kaan lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo- lastoidaan aikaisempaa tarkemmin tiedot ulko-
14156: ritetaan valtion varoista lapsilisää jokaisesta mailla oleskelusta.
14157: Suomessa asuvasta seitsemäätoista vuotta nuo- Perhepoliittisten etuuksien maksamisen edel-
14158: remmasta lapsesta. Lapsilisälain täytäntöönpa- lytyksiä suomalaisille ulkomailla oleskeleville
14159: nosta annetun asetuksen (54 7/48) 1 §:n perus- perheille joudutaan laajemmin selvittämään sa-
14160: teella lapsen katsotaan asuvan Suomessa myös massa yhteydessä, kun selvitetään Euroopan
14161: sinä aikana, kun hän tilapäisesti oleskelee yhteisön eräiden sopimusten vaikutuksia ja
14162: ulkomailla saamatta siellä lapsilisään rinnastet- niiden ratifioinnin edellytyksiä kansallisen so-
14163: tavaa etuutta. Oleskelua ei lapsilisän suoritta- siaalihuollon lainsäädännön kannalta. Tällöin
14164: misen kannalta pidetä tilapäisenä, jos lapsi joudutaan myös tarkemmin selvittämään lapsi-
14165: yhtäjaksoisesti oleskelee ulkomailla yli kuusi lisien ulkomaille maksamisen edellytyksiä suo-
14166: kalenterikuukautta, ellei syynä ole hänen isänsä malaisille perheille ja mahdollisia muutoksia
14167: tai äitinsä opiskelu korkeakoulussa tai muussa lapsilisälakiin.
14168:
14169: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
14170:
14171: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
14172: 1990 vp. - KK n:o 634 3
14173:
14174:
14175:
14176:
14177: Till Riksdagens Herr Talman
14178: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ett barn betraktas också som boende i
14179: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Finland om orsaken tili vistelsen utomlands är
14180: av den 15 november 1990 till vederbörande att fadern eller modern är i finska statens
14181: medlem av statsrådet översänt avskrift av tjänst. En person betraktas i fråga om betal-
14182: följande av riksdagsman Kohijoki underteck- ning av barnbidrag som anställd i finska
14183: nade spörsmål nr 634: statens tjänst utomlands om han är anställd i
14184: tjänste- eller arbetsförhållande hos staten.
14185: Ämnar Regeringen snabbt vidta åt-
14186: Barnbidrag betalas däremot inte om annat
14187: gärder för att stadgandena om tillämp-
14188: slags arbete är skälet till utlandsvistelsen för
14189: ningen av lagen om barnbidrag ändras
14190: den som är berättigad att lyfta barnbidrag.
14191: så att barnbidrag börjar betalas för
14192: Vid social- och hälsovårdsministeriet har
14193: finska missionsarbetares barn på sam- utretts antalet finska barnfamiljer som vistas
14194: ma grunder som för barn till personer i
14195: utomlands på grund av att föräldrarna eller
14196: finska statens tjänst utomlands?
14197: andra vårdnadshavare arbetar eller studerar.
14198: Statistiken över dessa familjer har tidigare förts
14199: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
14200: oenhetligt och bristfälligt. Därför har det varit
14201: samt anföra följande:
14202: svårt att få en exakt utredning om antalet
14203: Enligt 1 § 1 mom. lagen om barnbidrag sådana familjer. Statistikföringen över familjer-
14204: (541/48) betalas för barns uppehälle och upp- na har från slutet av 1989 förbättrats så att
14205: fostran av statens medel barnbidrag för varje i statistikuppgifter om sådana som vistas utom-
14206: Finland bosatt barn som inte har fyllt sjutton lands noggrannare än förut förs in i det
14207: år. På basis av 1 § förordningen angående centrala befolkningsregistret.
14208: verkställigheten av lagen om barnbidrag Förutsättningarna för betalningen av famil-
14209: (547/48) anses ett barn vara bosatt i Finland jepolitiska förmåner till finska familjer som
14210: också under den tid det tillflilligt vistas utom- vistas utomlands måste utredas noggrannare i
14211: lands och inte där får någon förmån som kan samband med att verkningarna av vissa avtal
14212: jämföras med barnbidraget. När det gäller inom EG och förutsättningarna för en ratifi-
14213: barnbidrag anses vistelsen inte vara tillfällig, cering av dem utreds med tanke på lagstiftning-
14214: om barnet helt vistas utomlands under längre en inom den nationella socialvården. Då måste
14215: tid än sex kalendermånader, utom ifall vistelsen man också noggrannare utreda förutsättning-
14216: i utlandet beror på att barnets far eller mor arna för betalning av barnbidrag till finska
14217: studerar utomlands vid högskola eller annan familjer utomlands och eventuella ändringar i
14218: läroanstalt eller på att barnet studerar utom- lagen om barnbidrag.
14219: lands.
14220: Helsingfors den 18 december 1990
14221:
14222: Minister Tuulikki Hämäläinen
14223: 1990 vp.
14224:
14225: Kirjallinen kysymys n:o 635
14226:
14227:
14228:
14229:
14230: Tennilä: Veneilysataman rakentamisesta Maksniemeen Simossa
14231:
14232:
14233: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14234: Vesi- ja ympäristöhallituksen, Lapin vesi- ja suunnitelmat Saarenrannan veneilysataman to-
14235: ympäristöpiirin sekä Simon kunnan yhteistyö- teuttamiseksi. Hankkeen kustannusarvio on n.
14236: nä on tähän mennessä rakennettu Onkalon 650 000 mk, josta kunnan osuus n. 300 000 mk
14237: rannan ja Marttilan lahden veneilysatamat. ja ympäristöhallituksen osuus n. 350 000 mk.
14238: Molemmat mainitut veneilysatamat ovat vilk- Simon kunnanhallitus on hyväksynyt hankkeen
14239: kaassa käytössä. Sekä Onkalon rannan että toteuttamista koskevan sitoumuksen 12.4.1988.
14240: Marttilan lahden veneilysatamissa olevat vene- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14241: paikat ovat osoittautuneet riittämättömiksi. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14242: Tämä osaltaan kuvaa vapaa-ajan ja virkistys- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14243: veneilyn harrastuksen määrää kunnan alueella. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14244: Em. veneilysatamien lisäksi tulisikin yksi
14245: veneilysatama rakentaa vielä Maksniemen Saa-
14246: renrantaan. Maksniemi muodostaa toisen kun- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14247: nan päätaajamista. Siellä on runsaasti asutusta ryhtyä veneilysataman rakentamiseksi
14248: ja veneilyharrastus on lisääntymässä. Maksniemen Saarenrantaan Simon
14249: Vesi- ja ympäristöpiirin toimesta on laadittu kunnassa Lapissa?
14250:
14251: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
14252:
14253: Esko-Juhani Tennilä
14254:
14255:
14256:
14257:
14258: 200070S
14259: 2 1990 vp. - KK n:o 635
14260:
14261:
14262:
14263:
14264: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14265: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lapin vesi- ja ympäristöpiirin Maksniemen
14266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, veneilyreittiä koskeva suunnitelma valmistui
14267: olette 15 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn keväällä 1988. Suunnitelma on tarkoitus panna
14268: kirjeenne n:o 2134 ohella toimittanut valtioneu- toimeen yhteistyössä Simon kunnan kanssa, ja
14269: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Simon kunta on vuonna 1988 antanut sitou-
14270: kansanedustaja Tennilän kirjallisesta kysymyk- muksen hankkeeseen osallistumisesta.
14271: sestä n:o 635, jossa tiedustellaan: Maksniemeen suunniteltava satama on ka-
14272: lastajien ja veneilijöiden suosima veneranta.
14273: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Ranta on nykyään pahoin mataloitunut. Vene-
14274: ryhtyä veneilysataman rakentamiseksi valkama-alueelle on tarkoitus rakentaa laituri-
14275: Maksniemen Saarenrantaan Simon paikat noin 40 veneelle. Suunnitellulla noin 400
14276: kunnassa Lapissa? metrin pituisen veneväylän ruoppauksella pyri-
14277: tään saamaan aikaan kulkumahdollisuus me-
14278: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- relle.
14279: vasti seuraavaa: Vesi- ja ympäristöhallitus on esittänyt, että
14280: valtion vuoden 1991 työllisyysvaroista varattai-
14281: Vesi- ja ympäristöhallinto on yhteistyössä siin 440 000 markan määräraha Maksniemen
14282: Simon kunnan kanssa suunnitellut ja pannut veneilyreitin rakentamiseen. Tällä määrärahalla
14283: toimeen useita veneilyhankkeita. Sellaisia ovat tehtäisiin reitin ja sataman ruoppaustyöt. Si-
14284: Martinlahden, Onkalon, Maksniemen ja Tik- mon kunta huolehtisi hankkeen muun osan
14285: kalanjoen veneilyreitit Näihin hankkeisiin kuu- rahoituksesta, mikä merkitsee noin 360 000
14286: lui sekä venereitin että sataman tekeminen. markan kustannuksia.
14287: Myös Simon kunnan lähellä oleville alueille on
14288: suunnitteilla ja tehtykin jo useita venereittejä ja
14289: satamia.
14290: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
14291:
14292: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14293: 1990 vp. - KK n:o 635 3
14294:
14295:
14296:
14297:
14298: Tili Riksdagens Herr Talman
14299:
14300: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning- Lapplands vatten- och miljödistrikt slutförde
14301: en föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er planeringen av Maksniemi båtrutt våren 1988.
14302: skrivelse nr 2134 av den 15 november 1990 tili A vsikten är att projektet skall förverkligas i
14303: vederbörande medlem av statsrådet översänt samråd med Simo kommun, som år 1988 har
14304: avskrift av följande av riksdagsman Tennilä förbundit sig att delta i kostnaderna för pro-
14305: undertecknade spörsmål nr 635: jektet.
14306: Den omtalade Maksniemihamnen är plane-
14307: Vilka åtgärder avser Regeringen att rad på en hamnplats som är populär bland
14308: vidta för att bygga en båthamn i Saa- fiskare och dem som använder fritidsbåtar.
14309: renranta i Maksniemi i Simo kommun i Nuförtiden har området slammat igen i hög
14310: Lappland? grad. Planen går ut på att bygga en brygga med
14311: plats för ett fyrtiotal båtar. Samtidigt skall en
14312: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ca 400 m lång farled muddras för att säkra
14313: samt anföra följande: förbindelsen med havet.
14314: Vatten- och miljöstyrelsen har föreslagit att
14315: Vatten- och miljöförvaltningen har i samråd ett anslag om 440 000 mk reserveras i 1991 års
14316: med Simo kommun planerat och genomfört ett statsbudget för byggandet av Maksniemi båt-
14317: antal projekt i samband med båtlivet. Tili dem rutt under momentet för sysselsättningsfräm-
14318: hör småbåtsrutterna i Martinlahti, Onkalo, jande anslag. Anslaget räcker för muddring av
14319: Maksniemi och Tikkalanjoki. Projekten omfat- farleden och hamnen. Simo kommun svarar för
14320: tade såväl själva båtrutterna som hamnbyggen. finansieringen av projektet i övrigt, vilket
14321: Ä ven i andra områden som ligger nära Simo innebär kostnader om ca 360 000 mark.
14322: kommun planeras ett antal småbåtsrutter och
14323: hamnar, av vilka en del redan har byggts.
14324:
14325: Helsingfors den 20 december 1990
14326:
14327: Miljöminister Kaj Bärlund
14328: 1
14329: 1
14330: 1
14331: 1
14332: 1
14333: 1
14334: 1
14335: 1
14336: 1
14337: 1
14338: 1
14339: 1
14340: 1
14341: 1
14342: 1
14343: 1
14344: 1
14345: 1
14346: 1
14347: 1
14348: 1
14349: 1
14350: 1
14351: 1990 vp.
14352:
14353: Kirjallinen kysymys n:o 636
14354:
14355:
14356:
14357:
14358: Saari ym.: Henkilökortin uudistamisesta väärinkäytösten vähen-
14359: tämiseksi
14360:
14361:
14362: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14363: Voimassa olevia ajoneuvon ajamiseen OI- olla peräti 52 vuotta vanha. Näin pitkänä
14364: keuttavia ajokortteja Suomessa on noin 2,6 aikana ulkonäkö muuttuu niin paljon, että
14365: miljoonaa. Vuosittain ajoneuvon ajoon oikeut- henkilöllisyyden todentaminen on sattumanva-
14366: tavia kortteja myönnetään noin 100 000 kap- raista. Luotettavampi tapa henkilöllisyyden to-
14367: paletta. distamiseksi olisi kuvalla varustettu määräajoin
14368: Viimeisimmän lainuudistuksen jälkeen ajo- uusittava muovitettu henkilökortti.
14369: kortti painetaan ja muovitetaan niin, että kor- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14370: tin väärentäminen on lähes mahdotonta. Näin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14371: kortit vähitellen uudistuvat. Lain mukaan van- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14372: han kortin haltija voi myös käydä uusimassa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14373: kortin.
14374: Esimerkiksi pankkiasioinnissa henkilöllisyys-
14375: paperina käytetään useimmiten ajokorttia. Jos Aikooko Hallitus valmistella nykyistä
14376: rahaa nostettaessa nimi ja tilinumero täsmää- luotettavampaa henkilökorttia lisäänty-
14377: vät, niin ratkaisevaa on henkilöllisyyden totea- mässä olevien pankki- ja luottokorttien
14378: minen. Ajokortti voi henkilöllisyyspaperina väärinkäyttöjen vähentämiseksi?
14379: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
14380:
14381: Aapo Saari Juho Sillanpää
14382:
14383:
14384:
14385:
14386: 200070S
14387: 2 1990 vp. - KK n:o 636
14388:
14389:
14390:
14391:
14392: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14393: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maan henkilökorttiasetus (867 /90). Samasta
14394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ajankohdasta lukien uudistettiin poliisin myön-
14395: olette 15 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn tämä henkilötodistus henkilökortiksi.
14396: kirjeenne n:o 2135 ohella lähettänyt valtioneu- Uudistuksen yhteydessä siirryttiin henkilö-
14397: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen korttien keskitettyyn kirjoittamiseen. Kortti on
14398: kansanedustaja Saaren ym. kirjallisesta kysy- pankkikorttikokoa oleva väärentämiseltä hyvin
14399: myksestä n:o 636, jossa tiedustellaan: suojattu muovilaminaattikortti.
14400: Kansalaisten palvelua parannettiin luopu-
14401: Aikooko Hallitus valmistella nykyistä malla koti- ja asuinpaikkasidonnaisuudesta
14402: luotettavampaa henkilökorttia lisäänty- henkilökortin hakemisen ja antamisen yhtey-
14403: mässä olevien pankki- ja luottokorttien dessä. Myös ulkomaalaisella, joka täyttää ase-
14404: väärinkäyttöjen vähentämiseksi? tuksessa säädetyt edellytykset, on oikeus hen-
14405: kilökortin saamiseen.
14406: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14407: vasti seuraavaa:
14408:
14409: Lokakuun 1 päivästä lukien 1990 tuli Voi-
14410: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
14411:
14412: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14413: 1990 vp. - KK n:o 636 3
14414:
14415:
14416:
14417:
14418: Tili Riksdagens Herr Talman
14419: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Förordningen om identitetskort (867/90)
14420: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse trädde i kraft den 1 oktober 1990. Från och
14421: nr 2135 av den 15 november 1990 tili vederbö- med samma tidpunkt förnyades identitetsbevi-
14422: rande medlem av statsrådet översänt en av- set, som utfärdas av polisen, tili identitetskort.
14423: skrift av riksdagsman Saari m.fl. underteckna- 1 samband med förnyelsen övergick man tili
14424: de spörsmål nr 636: en centraliserad utskrivning av identitetskort.
14425: Kortet är ett plastlaminatkort, av samma stor-
14426: Ämnar Regeringen bereda ett tillför- lek som ett bankkort och väl skyddat för
14427: förfalskning.
14428: litligare identitetskort än det nuvarande
14429: för att minska på det ökande missbru- Servicen för medborgarna förbättrades ge-
14430: ket av bank- och kreditkort? nom att man kan ansöka om och utfårda
14431: identitetskort på annan ort än sökandens hem-
14432: och boningsort. Även en utlänning som upp-
14433: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fyller de villkor, om vilka stadgas i förordning-
14434: samt anföra följande: en, har rätt att få ett identitetskort.
14435: Helsingfors den 18 december 1990
14436:
14437: lnrikesminister Jarmo Rantanen
14438: 1990 vp.
14439:
14440: Skriftligt spörsmål nr 637
14441:
14442:
14443:
14444:
14445: Wasz-Höckert m.fl.: Om tryggande av verksamhetsförutsättning-
14446: arna för sjöbevakningsstationerna
14447:
14448:
14449: Tili Riksdagens Herr Talman
14450: Vid behandlingen av budgetförslaget för Särskilt problematisk har inskränkningen upp-
14451: 1990 bes1öt riksdagen godkänna fö1jande kläm: levts rörande Skörgårdshavets och Finska vi-
14452: "Riksdagen förutsätter att regeringen ome- kens stationer då problemen med sjöfart från
14453: delbart låter reda ut hur verksamheten vid övriga östersjöländer ökat.
14454: sjöbevakningsväsendet, lotsmyndigheterna, de Dylika bekymmer har särskilt framförts an-
14455: instanser som sköter kustradioverksamheten gående Bodö sjöbevakningsstation i Nötö,
14456: samt andra sådana statliga myndigheter och Nagu kommun, under en tidpunkt när skär-
14457: inrättningar som sysslar med övervakning, sä- gårdsbefolkningens återflyttning görs möjlig
14458: kerheten tili sjöss, sjöräddning, oljebekämpning och båtturismen ökat.
14459: tillsyn över naturvårdsområden och andra upp- Också fiskarbefolkningen i den nyländska
14460: gifter av denna typ kunde koordineras så att de skärgården har gett uttryck för oro med an1ed-
14461: bildar ett effektivt, heltäckande system som ning av de planerade nedskärningarna.
14462: fungerar dygnet runt. Riksdagen förutsätter att Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
14463: regeringen lägger fram en pian för hur detta ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
14464: må1 kan uppnås och att den innan planen är skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
14465: fårdig avhåller sig från funktionella elier orga- stälia följande spörsmål:
14466: nisatoriska inskränkningar."
14467: Trots riksdagens beslut har man inom inri- Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
14468: kesministeriet fortsatt planerna på indragning- git elier ämnar den vidta med beaktan-
14469: ar och nedskärningar inom sjöbevakningen. de av riksdagens beslut för att trygga
14470: Berättigad kritik har framförts, särskilt från sjöbevakningens förutsättningar att fuli-
14471: berörda serviceparter, skärgårdsbefolkningen, göra sina centrala uppgifter längs våra
14472: yrkesfiskare, handelsfartyg och fritidssjöfarare. kuster?
14473: Helsingfors den 15 november 1990
14474:
14475: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
14476:
14477:
14478:
14479:
14480: 200070S
14481: 2 1990 vp. - KK n:o 637
14482:
14483: Kirjallinen kysymys n:o 637 Suomennos
14484:
14485:
14486:
14487:
14488: Wasz-Höckert ym.: Merivartioasemien toimintaedellytysten tur-
14489: vaamisesta
14490:
14491:
14492: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14493: Käsitellessään vuoden 1990 budjettiehdotus- tön, ammattikalastajien, kauppa-alusten ja va-
14494: ta eduskunta päätti hyväksyä seuraavan lausu- paa-ajan merenkulkijoiden taholta. Erityisen
14495: man: ongelmalliseksi on koettu Saaristomeren ja
14496: "Eduskunta edellyttää, että hallitus viipy- Suomenlahden asemien supistukset ongelmien
14497: mättä selvittää, miten merivartioston, luotsivi- kasvaessa muista Itämeren maista tapahtuvan
14498: ranomaisten, rannikkoradiotoiminnasta vastaa- merenkulun vuoksi.
14499: vien tahojen sekä muiden sellaisten valtion Tällaisia huolia on erityisesti esitetty koskien
14500: viranomaisten ja laitosten, jotka toimivat val- Bodön merivartioasemaa Nötössä Nauvon
14501: vonnan, meriturvallisuuden, meripelastuksen, kunnassa aikana, jolloin saaristolaisväestön ta-
14502: öljyntorjunnan, luonnonsuojelualueiden val- kaisinmuutto on mahdollista ja venematkailu
14503: vonnan sekä muiden tämänlaatuisten tehtävien kasvanut.
14504: parissa, toimintaa koordinoitaisiin niin, että on Myös Uudenmaan saariston kalastajaväestö
14505: olemassa tehokas, kaikki alueet kattava ja on ilmaissut huolensa suunniteltujen supistus-
14506: ympäri vuorokauden toimiva järjestelmä. ten johdosta.
14507: Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää suun- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14508: nitelman siitä, miten tämä tavoite voidaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14509: saavuttaa ja että sitä ennen pidättäydytään kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14510: suorittamasta toiminnallisia tai organisatorisia jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14511: supistuksia."
14512: Eduskunnan päätöksestä huolimatta sisä- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14513: asiainministeriössä on jatkettu merivartiostoa ryhtynyt tai aikoo ryhtyä ottaen huo-
14514: koskevia lakkauttamis- ja supistamissuunnitel- mioon eduskunnan päätöksen merivar-
14515: mta. tioston toimintaedellytysten turvaami-
14516: Oikeutettua kritiikkiä on esitetty erityisesti sesta sen keskeisten tehtävien hoitami-
14517: kyseisten palveluosapuolten, saaristolaisväes- seksi rannikoillamme?
14518: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
14519:
14520: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
14521: 1990 vp. - KK n:o 637 3
14522:
14523:
14524:
14525:
14526: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14527: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa tehostetusti jatkaa niitä valmistelutoimenpitei-
14528: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tä, joita sen vuosille 1991-1994 vahvistettu
14529: olette 15 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn toiminta- ja taloussuunnitelma edellyttää. To-
14530: kirjeenne n:o 2155 ohella lähettänyt valtioneu- dettakoon, että rajavartiolaitos on kuitenkin
14531: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen pidättäytynyt suorittamasta merivartioasemien
14532: kansanedustaja Wasz-Höckertin ym. kirjallises- yhdistämisiä siihen saakka, kunnes mainittu
14533: ta kysymyksestä n:o 637, jossa tiedustellaan: selvitys on suoritettu, vaikka selvitystyön aika-
14534: na on osoittautunut, että puheena olevien
14535: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on suunnitelmien toteuttamista olisi kiirehdittävä.
14536: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä ottaen huo- Kysymyksessä on viitattu siihen, että meren-
14537: mioon eduskunnan päätöksen merivar- kulku muista Itämeren maista Suomeen on
14538: tioston toimintaedellytysten turvaami- kasvamassa ja että rajavartiolaitoksen merivar-
14539: sesta sen keskeisten tehtävien hoitami- tioasemien keskittämistä ja vahventamista kos-
14540: seksi rannikoillamme? kevat suunnitelmat tällä perusteella on katsottu
14541: ongelmallisiksi. Suunnitelmat merivartioase-
14542: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mien yhdistämisiksi painopistealueilla tähtää-
14543: vasti seuraavaa: vät juuri siihen, että rajavartiolaitos pystyisi
14544: valvomaan merenkulkua niillä merialueen osil-
14545: Kysymyksessä tarkoitetun eduskunnan lau- la, joilla tapahtuu ulkomaalaisten tulo Suomen
14546: suman johdosta liikenneministeriö on asettanut aluevesille. Näillä alueilla olevia merivartioase-
14547: virkamiestyöryhmän suorittamaan lausumassa mia vahvennetaan sivusuunnilla olevien meri-
14548: edellytetyn selvityksen sekä laatimaan lausu- vartioasemien henkilöstöllä ja lisäksi siirtämäl-
14549: massa tarkoitetun suunnitelman. Työryhmän lä niille henkilöstöä esikunnista ja rajavartio-
14550: työskentelyn määräaika päättyy kuluvan vuo- laitoksen muista tukitoiminnoista. Näillä suun-
14551: den lopussa. Työryhmän toimeksiannon mu- nitelmillaan rajavartiolaitos osaltaan valmis-
14552: kaan sen tuli antaa välimietintö, mikäli työn tautuu siihen, että ulkomaalaisten huviveneili-
14553: aikana tuli esille sellaisia seikkoja, jotka olisi jöiden passintarkastusta voitaisiin tehostaa ja
14554: ollut otettava huomioon vuoden 1991 tulo- ja muutoinkin ohjata ulkomaalaisten merenkulki-
14555: menoarvion valmistelun yhteydessä. Tällaisia joiden Suomen aluevesille saapuminen ja niillä
14556: asioita ei tähän mennessä ole tullut esille. Tässä liikkuminen nykyistä keskitetymmäksi.
14557: yhteydessä voidaan todeta, että selvitystyön Edellä sanotun nojalla ja ottaen huomioon
14558: aikana on jo ilmennyt, ettei nykyisten taloudel- sen taloudellisen tosiasian, ettei valtion viran-
14559: listen voimavarojen puitteissa ole mahdollista omaisten henkilöstön määrää voida lisätä, vaan
14560: eikä edes tarpeellista pyrkiä lisäämään meri- että sitä joudutaan ilmeisesti entisestäänkin
14561: alueella ja rannikolla toimivien viranomaisten vähentämään, on todettava, että rajavartiolai-
14562: henkilöstöä sillä tavoin, että se mahdollistaisi toksen suunnitelmat vartioasemien keskittämi-
14563: kaikki alueet kattavan ympärivuotisen viran- seksi ja yhdistämiseksi ovat oikeansuuntaisia ja
14564: omaisvalvonnan. nämä suunnitelmat jouduttaneen toteuttamaan
14565: Rajavartiolaitoksen edustajat osallistuvat vielä nopeutetussa aikataulussa rajavartiolai-
14566: edellä sanotun virkamiestyöryhmän työskente- toksen keskeisten tehtävien suorittamisen te-
14567: lyyn. Näin rajavartiolaitos on samalla voinut hostamiseksi.
14568: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1990
14569:
14570: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14571: 4 1990 vp. - KK n:o 637
14572:
14573:
14574:
14575:
14576: Tili Riksdagens Herr Talman
14577: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen beredningsåtgärder som dess godkända verk-
14578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse samhets- och budgetplan för åren 1991-1994
14579: nr 2155 av den 15 november 1990 till vederbö- förutsätter. Det må dock konstateras att gräns-
14580: rande medlem av statsrådet översänt avskrift bevakningsväsendet har avhållit sig från sam-
14581: av följande av riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. manslagningar av sjöbevakningsstationer tills
14582: undertecknade spörsmål nr 637: det den nämnda utredningen slutförts, trots att
14583: det under utredningsarbetet har framkommit
14584: Vilka åtgärder har Regeringen vidta- att man borde påskynda de ifågavarande pla-
14585: git eller ämnar den vidta med beaktan- nernas verkställande.
14586: de av riksdagens beslut för att trygga I spörsmålet har hänvisats till det att sjöfar-
14587: sjöbevakningens förutsättningar att full- ten från de andra länderna runt Östersjön
14588: göra sina centra1a uppgifter längs våra kommer att öka och att gränsbevakningsväsen-
14589: kuster? dets planer rörande sjöbevakningsstationernas
14590: koncentrering och förstärkning har på denna
14591: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- grund ansetts problematiska. Planerna angåen-
14592: samt anföra följande: de sjöbevakningsstationernas sammanslagning
14593: på tyngdpunktsområden syftar uttryck1igen till
14594: På grund av det i spörsmålet avsedda riks- att gränsbevakningsväsendet skulle kunna be-
14595: dagens utlåtande har trafikministeriet utsatt en vaka sjöfarten på de havsområden där utlän-
14596: tjänstemannaarbetsgrupp för att utföra den i ningarna kommer på finska territorialvattnen.
14597: utlåtandet avsedda utredningen samt för att Sjöbevakningsstationerna på dessa områden
14598: utarbeta den i utlåtandet avsedda planen. förstärks av personai från sjöbevakningsstatio-
14599: Arbetsgruppens termin för arbetet går ut under ner i sidoriktningen och genom att förflytta
14600: loppet av detta år. Enligt arbetsgruppens upp- personai till dessa från staber och från andra
14601: drag skulle den utge ett delbetänkande ifall det stödverksamheter. Med dessa planer förbereder
14602: under arbetets lopp skulle komma fram sådana sig gränsbevakningsväsendet för sin del till det
14603: saker, som man skulle vara tvungen att beakta att man kunde effektivera passgranskningen av
14604: vid beredningen av budgeten för året 1991. de utländska nöjesbåtarna samt att även på
14605: Dylika saker har ännu inte kommit fram. I andra sätt få de utländska sjöfarares ankomst
14606: detta sammanhang kan konstateras att det till finska territorialvattnen och färd på dessa
14607: under utredningsarbetet redan har framgått att mera koncentrerat än det nu är.
14608: det med de nuvarande ekonomiska resurserna På grund av det ovan anförda, samt med
14609: inte är möjligt och inte ens nödvändigt att beaktande av det ekonomiska faktum att sta-
14610: sträva till en sådan ökning av personalen av de tens personai inte kan ökas utan att man
14611: myndigheter som verkar på havsområdet och tydligen ytterligare bör minska på personalen,
14612: vid kusterna, som skulle möjliggöra en alla kan det konstateras att gränsbevakningsväsen-
14613: områden täckande året runt fungerande myn- dets planer rörande koncentrering och sam-
14614: dighetsövervakning. manslagning av bevakningsstationer är åtgär-
14615: Gränsbevakningsväsendets representanter der i rätt riktning och att man antagligen blir
14616: deltar i den ovan nämnda tjänstemannaarbets- tvungen att verkställa dessa planer i snabbare
14617: gruppens arbete. På detta sätt har gränsbevak- takt för effektivering av dessa gränsbevaknings-
14618: ningsväsendet kunnat effektivare fortsätta de väsendets centrala uppgifters utförande.
14619:
14620: Helsingfors den 17 december 1990
14621:
14622: Inrikesminister Jarmo Rantanen
14623: 1990 vp.
14624:
14625: Kirjallinen kysymys n:o 638
14626:
14627:
14628:
14629:
14630: M. Lahtinen: Kalankasvatuksen toimintaedellytysten turvaami-
14631: sesta
14632:
14633:
14634: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14635:
14636: Suomen kalanviljelyn vaikeudet ovat voi- kalastusoikeuksiin 1tämerellä. Vastaava tulli
14637: makkaasti kasvaneet ja kustannuskriisi syven- mm. norjalaisten kasvattamalla Atlannin !ohel-
14638: tynyt viime aikoina. Tilanteeseen ovat vaikut- la on EY:ssä 2,5 %. Tähän asti ilman yhteis-
14639: taneet monet seikat. Ainakin osa alalla toimi- kunnan tukea tapahtuva kirjolohen vienti vaa-
14640: vien yrittäjien investoinneista ja tuotannon tii kehittyäkseen ainakin tullimuurien poiston
14641: laajennuksista on ollut ylimitoitettuja muuttu- tai vastaavan kompensaation, jos valtiovalta
14642: neessa raha- ja markkinatilanteessa. Myös ra- haluaa ehdottomasti suojella Itämeren lohta
14643: hoittajat ovat saattaneet painostaa kalanviljeli- tanskalaisilta kalastajilta.
14644: jöitä myymään tuotantonsa mihin hintaan hy- Suomalaiset kalanviljelijät jäävät kilpailija-
14645: vänsä varmistaakseen saataviaan. Lisäksi tilan- maiden tuottajia heikompaan asemaan myös
14646: teeseen vaikuttavat monet muutkin seikat. kalojen ruokintaan käytettävän rehun hinnan
14647: Yksi tekijä lienee kotimaan markkinoilla osalta. Kalakauppa vapautui EFT Assa myös
14648: huomattava kalamäärä, jonka markkinointi ei kirjolohen osalta kuluvan vuoden heinäkuun
14649: ole koordinoitua. Tämä on korjattavissa vain alusta. Kotimaisen vehnän käyttö verrattuna
14650: alan yrittäjien yhteistyöllä, jonka tuloksena maailmanmarkkinahintaisen vehnän käyttöön
14651: tarjonta saadaan kysyntää vastaavaksi ja hin- lisää rehun hintaa lähes markalla tuotettua
14652: tataso tervehtymään. kalakiloa kohti perattuna painona. On kohtuu-
14653: Toinen tärkeä ongelmien syy on viennin tonta, että koti- ja vientimarkkinoilla kilpaileva
14654: esteet. On vaikea ymmärtää, että vaikka kalanviljelijä joutuu maksamaan rehussa ole-
14655: maamme sijaitsee Euroopassa, niin tulliesteiden vasta viljasta täyden kotimaan hinnan, kun
14656: vuoksi ainoa varteenotettava vientimaa on samanaikaisesti maasta viedään ulos ylijäämä-
14657: maapallon toisella puolella sijaitseva Japani. viljaa miltei ilmaiseksi.
14658: Kolmas syy on maamme kustannustaso. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14659: Kalakauppaa käydään maailmanmarkkinahin- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14660: noilla, mutta esimerkiksi rehuun käytettävää kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14661: kotimaista viljaa ei saada maailmanmarkkina- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14662: hintaan, vaan ylijäämävilja viedään muualle
14663: jalostamatta.
14664: Kotimaahan jäävän kalatuotannon vaikeu- Mihin toimenpttetsnn Hallitus aikoo
14665: det voidaan siis ratkoa osittain kalankasvatta- ryhtyä kotimaisen kalanviljelyn toimin-
14666: jien yhteistyöllä, mutta tuotantokustannustaso taedellytysten turvaamiseksi ja kilpailu-
14667: ja vienti ovat asioita, joissa voidaan odottaa ja kyvyn niin koti- kuin vientimarkkinoilla
14668: edellyttää valtiovallan toimenpiteitä. Kirjolo- vaikuttavien tekijöiden saattamiseksi
14669: hen 12 %:n tulli on tiettävästi EY:ssä kytketty kilpailijamaiden tasolle?
14670:
14671: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
14672:
14673: Matti Lahtinen
14674:
14675:
14676:
14677:
14678: 200070S
14679: 2 1990 vp. - KK n:o 638
14680:
14681:
14682:
14683:
14684: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14685: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teet sekä valmistella ehdotukset niiden mukai-
14686: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sesti tarvittaviksi toimenpiteiksi. Toimikunnan
14687: olette 16 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn tulee saada työnsä päätökseen 31.1.1991 men-
14688: kirjeenne n:o 2156 ohella toimittanut valtioneu- nessä.
14689: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Kalanrehuun käytettävän kotimaisen viljan
14690: kansanedustaja M. Lahtisen kirjallisesta kysy- hintakysymys on myös erikseen käsiteltävänä
14691: myksestä n:o 638: maa- ja metsätalousministeriössä Suomen Lo-
14692: henkasvattajain Liitto ry:n tekemän aloitteen
14693: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo pohjalta. Kysymys on ollut jo alustavasti esillä
14694: ryhtyä kotimaisen kalanviljelyn toimin- maatalouden markkinointineuvostossa. Halli-
14695: taedellytysten turvaamiseksi ja kilpailu- tuksen on mahdollista ottaa kantaa tähän
14696: kyvyn niin koti- kuin vientimarkkinoilla asiaan päättäessään viljan viennin yhteydessä
14697: vaikuttavien tekijöiden saattamiseksi maksettavista hinnanerokorvauksista.
14698: kilpailijamaiden tasolle? Viennin esteitä koskevat kysymykset puoles-
14699: taan liittyvät käynnissä oleviin EFT Anja EY:n
14700: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- välisiin Euroopan talousaluetta koskeviin neu-
14701: vasti seuraavaa: votteluihin sekä GATT-neuvotteluihin. Näissä
14702: neuvotteluissa myös kalatalouskysymykset ovat
14703: Hallitus on tietoinen kysymyksen peruste- mukana. Kalan kohdalla kirjolohen voidaan
14704: luissa esitetyistä maamme kalanviljelyelinkei- nykyään katsoa edustavan tärkeintä vienti-
14705: non ongelmista. Tästä syystä onkin 16.3.1990 intressiämme. Hallitus pitää tärkeänä, että yllä
14706: asetettu toimikunta laatimaan ehdotusta kalan- mainituissa neuvotteluissa saavutetaan myös
14707: viljelyn tavoiteohjelmaksi. Tämän Kalanviljely kalatalouden osalta mahdollisimman edullinen
14708: 2020 -toimikunnan tehtävänä on laatia selvi- tulos. Tässä tarkoituksessa on ehdotuksia Suo-
14709: tykset kalanviljelyelinkeinon toimintaympäris- men kannanotoiksi ko. neuvotteluissa valmis-
14710: tön nykytilasta ja kehittämisnäkymistä, asettaa teltu maa- ja metsätalousministeriön 10.10.1989
14711: selvitysten perusteella kalanviljelyn yleistavoit- asettamassa Kala-EY-EFTA-työryhmässä.
14712:
14713: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
14714:
14715: Ministeri Ole Norrback
14716: 1990 vp. - KK n:o 638 3
14717:
14718:
14719:
14720:
14721: Tili Riksdagens Herr Talman
14722: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sättning behövliga åtgärder. Kommissionen
14723: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse skall slutföra sin arbetsuppgift före den
14724: nr 2156 av den 16 november 1990 tili vederbö- 31.1.1991.
14725: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Ä ven prisfrågan för den inhemska spannmål,
14726: av följande av riksdagsman Lahtinen under- som är avsedd att använda som fiskfoder, är
14727: tecknade spörsmål nr 638: under särskild beredning inom jord- och skogs-
14728: bruksministeriet. Detta arbete har ett av Fin-
14729: Vilka åtgärder ämnar Regeringen lands Laxodlarförbund rf. taget initiativ som
14730: vidta för att trygga verksamhetsförut- utgångspunkt. Frågan har redan inledningsvis
14731: sättningarna för den inhemska fiskod- behandlats inom jordbrukets marknadsförings-
14732: lingen samt för att de faktorer, som nämnd. Regeringen har möjlighet att ta ställ-
14733: påverkar konkurrenskraften på såväl ning tili denna fråga i samband med beslutet
14734: hemma- som exportmarknaden, skall om de ersättningar för prisskillnader, som skall
14735: jämnställas med inom konkurrerande betalas i samband med spannmålsexport.
14736: Iänder rådande nivå? De frågor som berör exporthinder är sam-
14737: mankopplade med pågående förhandlingar
14738: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mellan EFTA och EG om den europeiska
14739: samt anföra följande: ekonomiska regionen samt med GATT-för-
14740: handlingarna. Dessa förhandlingar inkluderar
14741: Regeringen är medveten om föreliggande i även fiskeriekonomiska frågor. För fiskens del
14742: spörsmålets motivering framförda problem in- kan man numera anse att regnbågsforellen
14743: om vårt lands fiskodlingsnäring. Av denna representerar vårt mest betydelsefulla exportin-
14744: orsak har den 16.3.1990 tillsa tts en kommission tresse. Regeringen anser det därför vara av stor
14745: för att utarbeta ett förslag till målprogram för betydelse att man även för fiskerihushållning-
14746: fiskodlingen. Denna kommission med arbets- ens del når gynnsammaste möjliga resultat i
14747: namnet Fiskodlingen 2020 har som uppgift att ovan nämnda förhandlingar. I denna avsikt har
14748: utreda nuläge inom och framtidsutsikter för man berett förslag till ställningstaganden för
14749: fiskodlingsnäringens verksamhetsområde, att Finlands del i ifrågavarande förhandlingar in-
14750: med resultaten från gjorda utredningar som om den av jord- och skogsbruksministeriet den
14751: grund uppställa allmänna mål för fiskodlingen 10.10.1989 tillsatta Fisk-EG-EFTA-arbetsgrup-
14752: samt att bereda förslag tili enligt denna mål- pen.
14753: Helsingfors den 11 december 1990
14754:
14755: Minister Ole Norrback
14756: 1990 vp.
14757:
14758: Kirjallinen kysymys n:o 639
14759:
14760:
14761:
14762:
14763: Laine: Rahoitustuen myöntämisestä pienyritysten raaka-aine- ja
14764: markkinointikustannuksiin
14765:
14766:
14767: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14768:
14769: Käsi- ja pienteollisuuden ammatinharjoitta- kinta, tuotteen valmistus ja markkinointi sekä
14770: jat ja pienyritykset ovat eriarvoisessa asemassa muiden menojen rahoitus pakottaa korkeakor-
14771: suureen ja keskisuureen teollisuuteen verrattu- koisen lainan ottamiseen pankeilta, jos siihen-
14772: na mm. valtion tukea jaettaessa. Pienyritykset kään on edellytyksiä.
14773: jäävät mm. tuotekehittelyyn ja markkinointiin Maaseppien ja muiden pienyritysten tukemi-
14774: tarvittavaa tukea vaille. Eriarvoisuus ilmenee nen edellä kuvatuissa tapauksissa tulisi järjes-
14775: myös siinä, että maaseudulla tilojen elinkelpoi- tää säännöksiä muuttamalla ja mm. poistamal-
14776: suuden parantamiseen ja peruskorjauksiin tar- la liikevaihtovero pienyrityksiltä sekä alenta-
14777: koitettua halpakorkoista lainaa ei pääsääntöi- malla työvoimavaltaisten pienyritysten sosiaa-
14778: sesti myönnetä pienille tiloille eikä halpakor- liturvamaksua.
14779: koista lainaa myönnetä lainkaan esim. maase- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14780: pän toimintaa harjoittavalle pienyrittäjälle. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14781: Merkittävän epäkohdan muodostaa se, että kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14782: pienteollisuuslainojen ja muiden vastaavien lai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14783: nojen tai avustusten saannin ehtona on niiden
14784: hakeminen jo tuotteen piirustus- ja prototyypin Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14785: valmistusvaiheessa. Mikäli pienyrittäjä on val- siin pienteollisuuslainojen ja muiden
14786: mistanut prototyypin ja suorittanut tuotekehit- vastaavien tukien myöntämisperustei-
14787: telyn sekä aloittanut tuotteen valmistamisen den muuttamiseksi niin, että rahoitus-
14788: markkinointia varten, ei hänellä nykyisen käy- tukea maasepille ja muille pienyrittäjille
14789: tännön mukaan ole mahdollisuutta saada val- voidaan myöntää myös tuotteiden val-
14790: tiolta rahoitustukea. Näin raaka-aineiden han- mistus- ja markkinointikustannuksiin?
14791:
14792: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
14793:
14794: Ensio Laine
14795:
14796:
14797:
14798:
14799: 200070S
14800: 2 1990 vp. - KK n:o 639
14801:
14802:
14803:
14804:
14805: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14806: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa minnan edistämisestä annetun lain perusteella.
14807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Viimeksi mainitun lain tukimuotoihin kuuluvat
14808: olette 16 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn myös lainat. Tukea voidaan myöntää kunkin
14809: kirjeenne n:o 2157 ohella toimittanut valtioneu- tuen soveltamisalueella pienyrityksen toimin-
14810: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen nan aloitus- ja laajennusvaiheessa investointi-
14811: kansanedustaja Laineen näin kuuluvasta kirjal- avustuksina käyttöomaisuuden hankintaan ja
14812: lisesta kysymyksestä n:o 639: kä ynnistysavustuksina palkkakustannuksiin,
14813: kehittämisavustuksia voidaan myöntää mm.
14814: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tuotteiden ja tuotantoteknologian kehitystyö-
14815: siin pienteollisuuslainojen ja muiden hön, markkinointiin sekä johtamisen ja talous-
14816: vastaavien tukien myöntämisperustei- hallinnon kehittämiseen. Sen sijaan jo jatku-
14817: den muuttamiseksi niin, että rahoitus- vaan tuotantoon ei tukea ole mahdollista eikä
14818: tukea maasepille ja muille pienyrittäjille aiheellistakaan myöntää.
14819: voidaan myöntää myös tuotteiden val- Valtion tuen hakemisen yleisenä edellytykse-
14820: mistus- ja markkinointikustannuksiin? nä on, että tukea on haettava ennen hankkeen
14821: aloittamista. Tämän tarkoituksena on turvata
14822: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sekä julkinen että yksityinen etu, koska tällöin
14823: vasti seuraavaa: rahoittaja voi yhdessä hakijan kanssa neuvo-
14824: tella hankkeen toteuttamisesta, kustannuksista
14825: Pienyritystoimintaa voidaan tällä hetkellä ja rahoituskokonaisuudesta. Erityistapauksissa
14826: tukea useiden eri säädösten nojalla ja myöntää hakijalla on mahdollisuus hakea poikkeusta
14827: avustuksia mm. pienyritystoiminnan tukemises- yleisestä säännöstä.
14828: ta annetun valtioneuvoston päätöksen (177 /88), Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa,
14829: yritystoiminnan aluetuesta annetun lain (1297 / että ei ole aihetta muuttaa nykyistä käytäntöä.
14830: 88) ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
14831: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1990
14832:
14833: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
14834: 1990 vp. - KK n:o 639 3
14835:
14836:
14837:
14838:
14839: Tili Riksdagens Herr Talman
14840: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på landsbygden. Tili stödformerna för den sist
14841: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nämnda lagen hör också lån. Stödet kan inom
14842: nr 2157 av den 16 november 1990 tili vederbö- tillämpningsområdet för varje stöd beviljas som
14843: rande medlem av statsrådet översänt avskrift investeringsbidrag för anskaffning av anlägg-
14844: av följande av riksdagsman Laine underteck- ningstillgångar i det skede då småföretaget
14845: nade spörsmål nr 639: påbörjar eller utvidgar sin verksamhet och som
14846: startbidrag för lönekostnader. Utvecklingsbi-
14847: Har Regeringen för avsikt att vidta drag kan beviljas bl.a. för det utvecklingsarbete
14848: åtgärder för att ändra grunderna för som gäller produkter och produktionsteknolo-
14849: beviljande av småindustrilån och andra gi, för marknadsföring samt för utveckling av
14850: motsvarande stöd så att finansierings- ledningen och ekonomiförvaltningen. Däremot
14851: stöd kan beviljas landsortssmeder och är det varken möjligt eller skäligt att bevilja
14852: andra småföretagare också för sådana stöd för en produktion som redan i sig fortgår.
14853: kostnader som föranleds av tillverk- Den allmänna förutsättningen för att man
14854: ningen och marknadsföringen av pro- skall kunna ansöka om statligt stöd är att detta
14855: dukterna? görs innan projektet påbörjas. A vsikten med
14856: detta är att trygga både allmänna och privata
14857: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- intressen, eftersom finansiären därmed tillsam-
14858: samt anföra följande: mans med sökanden kan diskutera möjligheter-
14859: na att realisera projektet, kostnaderna för det
14860: Småföretagarverksamheten kan i dagens läge och finansieringen som helhet. I specialfall har
14861: stödas på basis av flera olika stadganden och sökanden möjlighet att ansöka om att undan-
14862: beviljas bidrag bl.a. med stöd av statsrådets tag skall göras från det allmänna stadgandet.
14863: beslut om stödjande av småföretagarverksam- På basis av ovanstående konstaterar rege-
14864: het (177 /88), lagen om regionalt stödjande av ringen att det inte finns skäl att ändra nuva-
14865: företagsverksamheten (1297 /88) och lagen om rande praxis.
14866: främjande av näringsverksamhet i liten skala
14867: Helsingfors den 17 december 1990
14868:
14869: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
14870: 1990 vp.
14871:
14872: Kirjallinen kysymys n:o 640
14873:
14874:
14875:
14876:
14877: Jääskeläinen: Könkään-Pokan tien perusparantamisesta
14878:
14879:
14880: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14881: Könkään-Pokan tie on hyväkuntoinen so- tiestä. Viime vuoden aikana on matkailu li-
14882: ratie peruskunnoltaan. Se muodostuu maan- sääntynyt Kolarin kautta 10 prosentilla ja
14883: tiestä Köngäs-Hanhimaa ja polkutiestä Han- Muonion kautta 6 prosentilla, mutta Kittilän
14884: himaa-Pokka ja osasta maantiestä n:o 955 kautta vain 2,3 prosentilla. Tämän päivän
14885: ennen Pokan kylää. Tieosuuden pituus on 58,2 matkailija hakee puhdasta saastumatonta luon-
14886: kilometriä. Liikenne kyseessä olevalla tieosuu- toa, sitä ainutlaatuista erämaata, jota Lappi
14887: della on lisääntynyt huomattavasti. Kahtena tarjoaa. Aidoimmillaan sen löytää juuri tämän
14888: viime kesänä on Hanhimaan kylässä laskettu tien varresta. Sieltä löytyy jatkuvasti uusia
14889: liikennetiheydeksi jopa 50 autoa tunnissa. On Lapille tyypillisiä elementtejä: korukiviä, mal-
14890: huomattava, että tietä käyttävät myös raskaat meja, hillajänkiä, metsästysmahdollisuuksia,
14891: puutavararekat. kalastusmahdollisuuksia jne.
14892: Tiellä on myös työllistävä vaikutus. Levin Pokan, Hanhimaan, Rauduskylän ja Kön-
14893: alueella on noin 300 työpaikkaa. Investoinnit kään kylätoimikunnat ovat kertoneet, että vah-
14894: sinne ovat satojen miljoonien luokkaa, niitä vistettu perusparannussuunnitelma tieosuudelle
14895: tulisi voida hyödyntää oikein ja kaikkien kun- Köngäs-Hanhimaa on jo valmiina tielaitok-
14896: talaisten hyväksi. Tieyhteys välillä Inari-Levi sen Lapin piirissä. Kylätoimikuntien mielestä
14897: lyhenisi. Nykyinen kulkee Kiistalan kautta on tärkeää saada kunnon tie Pokkaan asti.
14898: Kittilään ja ohittaa Levin. Yhteys Enontekiölle Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14899: lyhenee ja paranee. Tieyhteys välillä Enonte- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14900: kiö-Inari tulisi kulkemaan tätä tietä, kelirikon kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14901: aikana se on jo todellisuutta. Erittäin huomion- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14902: arvoinen seikka on matkailu. Tämän tien vai-
14903: kutuspiiriin kuuluvan alueen asukkaista 75-80
14904: prosenttia elää matkailusta. Kylissä jo toimi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14905: vien yritysten kehittäminen ja mahdollisesti ryhtyä Könkään-Pokan tieosuuden
14906: uusien perustaminen on täysin riippuvainen perusparannustöiden kiirehtimiseksi?
14907: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
14908:
14909: Keijo Jääskeläinen
14910:
14911:
14912:
14913:
14914: 200070S
14915: 2 1990 vp. - KK n:o 640
14916:
14917:
14918:
14919:
14920: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14921: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyjä sorateitä on noin 300 kilometriä ja yli 100
14922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, auton sorateitä noin l 300 kilometriä.
14923: olette 16 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Könkään-Hanhimaan osuuden parantami-
14924: kirjeenne n:o 2158 ohella toimittanut valtioneu- seksi laadittiin aikanaan suunnitelma mahdol-
14925: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lista työllisyystyötä varten. Kittilän kunnan
14926: kansanedustaja Keijo Jääskeläisen näin kuulu- alueelta on kuitenkin löytynyt kiireellisempiä ja
14927: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 640: enemmän pysyvien työpaikkojen syntymiseen
14928: vaikuttavia kohteita.
14929: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Viime vuosien suurin tiekohde on ollut Yl-
14930: ryhtyä Könkään-Pokan tieosuuden läsjärven-Ruottaman tie, joka valmistuu
14931: perusparannustöiden kiirehtimiseksi? vuonna 1992. Sen jatkeena tulisi välittömästi
14932: parantaa Ruottaman-Kittilän osuus. Rauha-
14933: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lan-Kutunivantien rakentamiseen myönsi val-
14934: vasti seuraavaa: tioneuvosto alkurahoituksen 8.11.1990 hyväk-
14935: sytyssä lisätyöllisyysohjelmassa. Näihin kol-
14936: Pohjoisimman Lapin poikittaistieyhteys on meen hankkeeseen tarvitaan yhteensä noin 45
14937: nykyisin maantietasaisena Kittilän-Kiista- Mmk:n rahoitus vuosina 1991-1993. Lähivuo-
14938: lan-Pokan-Inarin maantie n:o 955. Tästä sina on toteutettava myös Kaukosen kylän
14939: tiestä on nykyisin sorapäällysteisenä osuus kohta ja silta kantatiellä n:o 79. Hankkeen
14940: Kiistala-Pokka pituudeltaan 45 kilometriä. kustannusarvio on 27 Mmk.
14941: Tulevaisuudessa on seudullinen poikittaistieyh- Kysymyksessä korostetaan myös tien merki-
14942: teys suunniteltu kysymyksessä mainitun tien tystä vaikutusalueen matkailumahdollisuuksien
14943: reitille Sirkka-Köngäs-Hanhimaa-Pokka- kehittämisessä. Lisäksi todetaan, että Kolarin
14944: Inari, joka on nykyisin soratienä Könkään ja matkailu on lisääntynyt viime vuonna 10 %,
14945: Pokan välillä pituudeltaan 58 kilometriä. Muonion 6% ja Kittilän vain 2,3 %. Erot
14946: Tieyhteyden parantaminen oli aikaisemmin eivät varmaankaan johdu tiestöstä ja sen kun-
14947: tielaitoksen viisivuotisohjelmissakin, mutta on nosta. Sen sijaan on edellä mainituista hank-
14948: sittemmin siirtynyt, koska tienpidon rahoitusta keistakin havaittavissa, että matkailun lisään-
14949: ei ole lisätty odotusten mukaisesti. Kyseinen tie tyminen ja sen seurauksena syntyneet liiken-
14950: on ohjelmissa siirtynyt, koska sen liikennemää- neongelmat ovat naapurikunnissa johtaneet tie-
14951: rät ovat varsin pienet. Könkään ja Hanhimaan hankkeiden toteuttamiseen. Rahoituksen niuk-
14952: välillä on keskimääräinen vuorokausiliikenne kuuden vuoksi teitä parannetaan olemassa ole-
14953: vain noin 220 autoa vuorokaudessa ja välillä vien pahimpien ongelmien poistamiseksi.
14954: Hanhimaa-Pokka vain 80. Kysymyksessä Uusien matkailumahdollisuuksien luomiseen
14955: mainittu 50 auton tuntiliikenne on ollut harvi- rahoitus ei riitä.
14956: nainen poikkeus. Könkään-Hanhimaan-Pokan tien paran-
14957: Lapin tiepiirin alueella on muita paljon taminen ajoittuu vasta 1990-luvun lopulle.
14958: kiireellisempiä hankkeita. Erityisesti lähivuosi- Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuutena
14959: na on huolehdittava jo päällystetyn tieverkon suunnittelukustannuksineen noin 75 Mmk.
14960: kunnon säilymisestä. Lisäksi Kuola-projekti Suunnitelmat ko. osuudelle laaditaan vasta
14961: aiheuttanee joidenkin tienparannusten kiirehti- sitten, kun rahoitusmahdollisuudet toteuttami-
14962: misen. Lapin tiepiirin alueella on myös ko. seen ovat nykyistä paremmat. Siksi Hanhi-
14963: tietä vilkkaammin liikennöityjä sorateitä run- maan-Pokan tien suunnitelmien laatiminen ei
14964: saasti. Yli 200 autoa vuorokaudessa liikennöi- sisälly aivan lähivuosina ohjelmiin.
14965:
14966: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1990
14967:
14968: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
14969: 1990 vp. - KK n:o 640 3
14970:
14971:
14972:
14973: Tili Riksdagens Herr Talman
14974: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En pian för förbättring av vägavsnittet
14975: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Köngäs-Hanhimaa gjordes på sin tid med
14976: nr 2158 av den 16 november 1990 tili vederbö- tanke på eventuellt sysse1sättningsarbete. I Kit-
14977: rande medlem av statsrådet översänt avskrift ti1ä kommun har man dock funnit mera bråd-
14978: av fö1jande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen skande och med tanke på sysselsättningsläget
14979: undertecknade spörsmål nr 640: mera stadigvarande projekt.
14980: Under de senaste åren har vägsträckan Yl-
14981: Vilka åtgärder ämnar Regeringen läsjärvi-Ruottama, som blir färdig 1992, varit
14982: vidta för att påskynda grundreparering- det största projektet. Som fortsättning på detta
14983: en av vägavsnittet Köngäs-Pokka? projekt borde vägsträckan Ruottama-Kittilä
14984: omedelbart förbättras. Statsrådet beviljade
14985: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- pengar för inledande av arbetena på vägsträck-
14986: samt anföra fö1jande: an Rauhala-Kutuniva i tiliäggssysselsättnings-
14987: programmet som godkändes 8.11.1990. Dessa
14988: Det nordligaste Lapplands tvärförbinde1ser tre projekt förutsätter medel på 45 milj. mk
14989: består nuförtiden av landsväg nr 955 på under åren 1991-1993. Under de närmaste
14990: sträckan Kittilä-Kiistala-Pokka-Enare. åren skall också vägsträckan och bron på
14991: Sträckar. Kiistala-Pokka, som är 45 km lång, stamväg nr 79 vid byn Kaukonen förverkligas.
14992: är nuförtiden grusbelagd. I framtiden planeras Projektets kostnadsberäkning uppgår tili 27
14993: tvärförbindelse längs den nämnda vägsträckan milj. mk.
14994: Sirkka-Köngäs-Hanhimaa-Pokka-Enare, I frågan understryks också vägens betydelse
14995: som för närvarande på sträckan Köngäs-Pok- för utvecklandet av möjligheterna att utnyttja
14996: ka är en 58 km lång grusväg. området för turism. Därtill konstateras att
14997: Förbättring av vägförbindelsen var tidigare turismen under det sista året har i Kolari ökat
14998: med i vägverkets femårsplan, men har seder- med 10 %, i Muonio med 6% och i Kittilä
14999: mera uppskjutits eftersom medlen för finansie- med endast 2,3 %. Skillnaderna beror säkert
15000: ring av väghållningen inte har ökat enligt inte på vägarna och deras skick. Däremot kan
15001: förväntningarna. Förbättringen av ifrågavaran- man också på basis av de ovan nämnda
15002: de väg har uppskjutits eftersom trafiken på den projekten märka att ökad turism och de tra-
15003: är rätt så gles. På sträckan Köngäs-Hanhi- fikproblem som detta medfört har i grannkom-
15004: maa uppgår dygnstrafiken tili ca 220 bilar, och munerna lett tili genomförande av vägprojekt.
15005: på sträckan Hanhimaa-Pokka är bilarnas På grund av ringa finansieringsmöjligheter för-
15006: antal 80 st per dygn. Femtio bilar i timmen bättras vägarna genom att de problem som är
15007: som nämns i spörsmålet är ett ovanligt undan- störst avlägsnas. Pengarna räcker inte för att
15008: tag. skapa nya resurser för utvecklandet av turis-
15009: 1 Lapplands vägdistrikt finns andra mer men.
15010: brådskande projekt. lnom de närmaste åren är Förbättringen av vägsträckan Köngäs-
15011: det viktigt att se tili att det belagda vägnätet Hanhimaa-Pokka kommer att ske först i
15012: hålls i skick. Dessutom torde Kola-projektet slutet av 1990-talet. Helhetskostnaderna för
15013: föranleda att förbättring av vissa vägavsnitt projektet, planeringen inberäknad, beräknas bli
15014: påskyndas. 1 Lapplands vägdistrikt finns ca 75 milj. mk. Planeringen av ifrågavarande
15015: många vägar som är livligare trafikerade än avsnitt görs först när möjligheterna att förverk-
15016: den ifrågavarande vägen. På ca 300 kilometer liga finansieringen av projektet är bättre än för
15017: grusväg trafikerar över 200 bilar per dygn, och närvarande. Utarbetandet av planer för väg-
15018: på ca 1 300 km grusväg är biltätheten 100 bilar sträckan Hanhimaa-Pokka ingår därför inte i
15019: per dygn. progammen under de närmaste åren.
15020:
15021: Helsingfors den 28 november 1990
15022:
15023: Trafikminister Ilkka Kanerva
15024: j
15025: j
15026: j
15027: j
15028: j
15029: j
15030: j
15031: j
15032: j
15033: j
15034: j
15035: 1990 vp.
15036:
15037: Kirjallinen kysymys n:o 641
15038:
15039:
15040:
15041:
15042: Almgren: Poliisin toimintaedellytysten turvaamisesta Kymen lää-
15043: nissä
15044:
15045:
15046: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15047: Poliisiylijohdon neuvottelupäivillä on kes- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15048: kusteltu poliisivirkojen uudelleenjärjestelyistä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15049: Aivan erityisesti uudet järjestelyt näyttäisivät kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15050: koskevan Kymen lääniä ja Kotkaa. Eräiden jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15051: tietojen mukaan siirrettäisiin peräti 15 poliisin
15052: ja 11 toimistohenkilökunnan virkaa muualle.
15053: Laskelmien mukaan näyttää siltä, että nimen- Voidaanko poliisin ja poliisin toimis-
15054: omaan Kotka tulisi menettämään kohtuutto- tohenkilökunnan virkojen vähentämistä
15055: man paljon jo nykyisin alimitoitetusta poliisi- Kymen läänissä ja Kotkassa pitää oi-
15056: kunnasta. keana, kun tiedetään, miten palvelut
15057: Kymen läänin poliisitarkastajan mukaan toi- heikkenevät ja yleinen turvallisuus vaa-
15058: mistohenkilökunnan vähentäminen onnistuu rantuu, jos toimenpiteet toteutetaan ja
15059: vain tehtäviä karsimalla. Arvelun mukaan Kar- kun tiedetään, että erityisesti Kymen
15060: hulan sivutoimipiste joudutaan lopettamaan. läänissä on odotettavissa poliisin tehtä-
15061: Poliisi joutuu miettimään, tapahtuuko vähen- vien lisääntymistä mm. pakolaiskysy-
15062: nys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, lii- myksen vuoksi, ja
15063: kenteen valvonnan vai rikostutkimuksen puo- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15064: lella. ryhtyä, jotta tulossa olevilta, poliisin
15065: Kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat palveluja virkojen siirtämistoimenpiteiden aiheut-
15066: heikentäviä ja yleistä turvallisuutta vaaranta- tamitta vaikeuksitta vältyttäisiin?
15067: via. Suunniteltuja toimenpiteitä ei voi pitää
15068: oikeina.
15069: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
15070:
15071: Esko Almgren
15072:
15073:
15074:
15075:
15076: 200070S
15077: 2 1990 vp. - KK n:o 641
15078:
15079:
15080:
15081:
15082: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15083: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tohenkilöstöä nyt laadittujen mitoitusmallien
15084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mukaan suhteellisesti enemmän kuin muissa
15085: olette 16 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn lääneissä. Tulosohjaukseen siirtyminen edellyt-
15086: kirjeenne n:o 2159 ohella lähettänyt valtioneu- tää resussien mahdollisimman tasaista suhteel-
15087: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lista jakautumista, joten muun muassa Kymen
15088: kansanedustaja Almgrenin kirjallisesta kysy- läänistä on tarkoitus sijoittaa poliisivirkoja
15089: myksestä n:o 641, jossa tiedustellaan: muihin lääneihin, kuitenkin siten, että turva-
15090: Voidaanko poliisin ja poliisin toimis- paikkatutkinnan vaatimukset toteutetaan ensi-
15091: sijaisesti. Lappeenrannan poliisilaitoksesta va-
15092: tohenkilökunnan virkojen vähentämistä
15093: pautuu 10---12 poliisivirkaa muun muassa näi-
15094: Kymen läänissä ja Kotkassa pitää oi-
15095: hin tehtäviin, kun passintarkastus vuoden 1991
15096: keana, kun tiedetään, miten palvelut
15097: alusta siirtyy rajavartiolaitokselle. Uusissa
15098: heikkenevät ja yleinen turvallisuus vaa-
15099: suunnitelmissa otetaan huomioon myös Kymen
15100: rantuu, jos toimenpiteet toteutetaan ja
15101: läänin resursseihin vaikuttavat, palautteessa
15102: kun tiedetään, että erityisesti Kymen
15103: läänissä on odotettavissa poliisin tehtä- esille tulleet seikat.
15104: Valtioneuvoston 20.1.1989 tekemän ns. sääs-
15105: vien lisääntymistä mm. pakolaiskysy-
15106: töpäätöksen johdosta poliisitoimesta velvoitet-
15107: myksen vuoksi, ja
15108: tiin lakkautettavaksi 135 virkaa tai tehtävää.
15109: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15110: Velvoitetta muutettiin 28.9.1989 tehdyllä val-
15111: ryhtyä, jotta tulossa olevilta, poliisin
15112: virkojen siirtämistoimenpiteiden aiheut- tioneuvoston periaatepäätöksellä tieliikenteen
15113: turvallisuuden parantamista tarkoittavista toi-
15114: tamitta vaikeuksitta vältyttäisiin?
15115: menpiteistä siten, että poliisivirkojen lakkau-
15116: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuksista luovuttiin. 21.12.1989 tekemällään pe-
15117: riaatepäätöksellä poliisin toimenpiteistä tielii-
15118: vasti seuraavaa:
15119: kenteen turvallisuuden parantamiseksi valtio-
15120: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi- neuvosto edellyttää säästöpäätöksen perusteella
15121: tykseen vuoden 1990 tulo- ja menoarvioksi säästyvät poliisin voimavarat käytettäväksi
15122: todennut, että esitutkintalainsäädännön voi- uusien poliisivirkojen perustamiseen liikkuvaan
15123: maantulon aiheuttamia lisähenkilöstötarpeita poliisiin vuosina 1990---1992.
15124: lukuun ottamatta poliisin henkilöstövoimava- Edellä mainittujen periaatepäätösten joh-
15125: rat ovat riittävät, mutta niiden kohdentamista dosta poliisitoimesta tulee lakkauttaa yhteensä
15126: on korjattava. Tarve on suurin nopeasti kas- 102 muuta kuin poliisivirkaa tai tehtävää. Lak-
15127: vaneilla paikkakunnilla, esimerkiksi Espoossa kautuksia on tehty siten, että vähennyskiintiö
15128: ja Vantaalla. on tällä hetkellä 91. Vähennykset on tarkoitus
15129: Sisäasiainministeriössä on valmisteltu poliisi- toteuttaa niissä lääneissä, joissa henkilöstöti-
15130: vakanssien mitoitusmalli, jonka perusteella on lanne on tehtyjen mitoitusmallien sekä tilasto-
15131: tehty luonnos poliisivirkojen uudelleen kohden- tietojen perusteella keskimääräistä parempi.
15132: tamisesta. Sekä mitoitusmallia että uudelleen- Lääninhallitus määrittelee pääsääntöisesti ne
15133: kohdentamissuunnitelmia tarkistetaan muun poliisipiirit, joihin resurssivähennykset läänin
15134: muassa poliisin ylimmän johdon neuvottelupäi- alueella kohdistuvat. Kymen läänistä on suorit-
15135: villä saadun palautteen johdosta. Erityisesti teisiin pohjautuvan mitoitusmallin mukaan vä-
15136: turvapaikkatutkinnan vaatimukset ja organi- hennettävissä yhteensä 16 toimistohenkilöstön
15137: saatio vaikuttavat suunnitelmien tarkistami- virkaa. Läänissä on 0,45 toimistohenkilöstön
15138: seen. virkaa tuhatta asukasta kohti, kun se keskimää-
15139: Kymen läänissä on sekä poliisi- että toimis- rin koko maassa on 0,39/1 000 asukasta.
15140: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
15141:
15142: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
15143: 1990 vp. - KK n:o 641 3
15144:
15145:
15146:
15147:
15148: Tili Riksdagens Herr Talman
15149: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sett mera både poiis- och byråpersonal än i
15150: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se övriga Iän. Övergången tili resultatstyrning
15151: nr 2159 av den 16 november 1990 tili vederbö- förutsätter en så jämn, proportionell fördelning
15152: rande med1em av statsrådet översänt en av- av resurserna som möjligt, varför man bl.a.
15153: skrift av fö1jande av riksdagsman Almgren från Kymmene Iän avser att placera polistjän-
15154: undertecknade skriftliga spörsmål nr 641: ster tili andra Iän. Detta kommer dock att ske
15155: så att de krav som asylundersökningen ställer
15156: Kan minskningen av poliseos och uppfylls i första hand. Från Villmanstrands
15157: byråpersonalens tjänster vid polisen i polisinrättning biir 10-12 polistjänster lediga
15158: Kymmene Iän och Kotka betraktas som bl.a. för dessa uppgifter när passkontrollen i
15159: en rätt åtgärd när man vet hur servicen början av år 1991 övergår tili gränsbevaknings-
15160: försämras och den alimänna säkerheten väsendet. I de nya pianeroa kommer även de
15161: äventyras ifali åtgärderna förverkligas faktorer som kommit fram i gensvaret och
15162: och när man vet att po1isens uppgifter vilka påverkar resurserna i Kymmene Iän att
15163: särskilt i Kymmene Iän kommer att öka beaktas.
15164: bl.a. på grund av flyktingfrågan, och Tili följd av det s.k. sparbeslutet som stats-
15165: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- rådet fattade den 20.1.1989 förpiiktades polis-
15166: ta för att man skali undvika de svårig- väsendet att indra 135 tjänster eller uppgifter.
15167: heter som är att vänta tili följd av Förpiikteisen ändrades genom statsrådets prin-
15168: polistjänsternas förflyttning? cipbesiut av den 28.9.1989 beträffande åtgärder
15169: för förbättrande av vägtrafikens säkerhet så-
15170: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- lunda att man avstod från indragningen av
15171: samt anföra fö1jande: polistjänster. I sitt principbeslut av den
15172: 21.12.1989 om poliseos åtgärder för förbättran-
15173: Riksdagen har i sitt svar på regeringens de av vägtrafikens säkerhet förutsätter statsrå-
15174: proposition med förslag tili statsbudget för år det att de polisresurser som på basis av
15175: 1990 konstaterat att med undantag av det sparbeslutet inbesparas skali användas för in-
15176: ökade behovet av personai som förundersök- rättande av nya polistjänster vid rörliga polisen
15177: ningslagstiftningens ikraftträdande medfört är under åren 1990-1992.
15178: poliseos personalresurser tiliräckliga, men att Tili följd av de förenämnda principbesiuten
15179: deras inriktning skali rättas tili. Behovet är skali sammanlagt 102 andra än polistjänster
15180: störst på de orter som vuxit snabbt, tili exempel eller uppgifter indras vid polisväsendet. Indrag-
15181: i Esbo och Vanda. ningar har gjorts så att nedskärningskvoten för
15182: Inrikesministeriet har berett en dimensione- närvarande är 91. Nedskärningar avses göras i
15183: ringsmodeli för polisvakanser på basis av vii- de Iän där personalsituationen enligt dimensio-
15184: ken man har utarbetat ett utkast tili omorga- neringsmodelier och statistikuppgifter är bättre
15185: nisering av polistjänsterna. Både dimensione- än i genomsnitt. Länsstyreisen fastställer i regei
15186: ringsmodelien och omorganiseringsplanerna de po1isdistrikt inom ett Iän där resursnedskär-
15187: kommer att revideras bl.a. tili följd av det ningar skall vidtas. Från Kymmene Iän kan
15188: gensvar som erhåliits vid rådplägningsdagarna eniigt den på basis av prestationer utarbetade
15189: för poliseos högsta ledning. Det är särskilt dimensioneringsmodellen sammanlagt 16 byrå-
15190: asylundersökningens krav och organisation personalstjänster minskas. I länet finns 0,45
15191: som påverkar revideringen av planerna. byråpersonalstjänster per tusen invånare. Den
15192: I Kymmene Iän finns eniigt de dimensione- genomsnittliga siffran för hela landet är
15193: ringsmodelier som utarbetats proportionelit 0,39/I 000 invånare.
15194:
15195: Helsingfors den I4 december 1990
15196:
15197: Inrikesminister Jarmo Rantanen
15198: 1990 vp.
15199:
15200: Kirjallinen kysymys n:o 642
15201:
15202:
15203:
15204:
15205: Rajamäki ym.: Rintamatunnuksen myöntämisperusteiden väljen-
15206: tämisestä
15207:
15208:
15209: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15210: Lainsäädännön mukaan sotien perusteella teydessä. Näiden veteraanien taloudellisen ase-
15211: myönnetään erityistä sosiaaliturvaa vain sellai- man parantaminen ei ole valtiontaloudellinen
15212: sille, jotka joutuivat asevelvollisuuslain nojalla kysymys, vaan tämä epäoikeudenmukaisuus ja
15213: osallistumaan sotatoimiin. Etuuksien myöntä- vallitseva sosiaalinen epäkohta on korjattavissa
15214: misessä muille kuin puolustusvoimien joukoissa suhteellisen pienillä määrärahoilla ajatellen
15215: olleille syntyy jatkuvasti vaikeita rajanvetoja. vaikka miljardien vientitukien leikkaamista.
15216: Rintamatunnusta ovat turhaan hakeneet monet Sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa
15217: Sotatoimialueella työskennelleet linnoitus- ym. asettama työryhmä on asiaa myös selvittänyt.
15218: vastaavissa töissä olleet henkilöt. Veteraanietu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15219: jen laajentaminen olisi perusteltua, mutta sa- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15220: malla tulisi ryhtyä toimiin sotiin osallistuneiden kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15221: heikon sosiaaliturvan parantamiseksi. Varsin- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15222: kin molempiin sotiin osallistuneiden keskuu-
15223: dessa on runsaasti todella pientä työeläkettä Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-
15224: saavia. Näiden raskaimman taakan kohtaiom- taulussa Hallitus aikoo ryhtyä rintama-
15225: me vaikeina vuosina kantaneiden veteraanien tunnuksen myöntämisen laajentamisek-
15226: asemaan on saatava parannusta pienten työ- si sekä samanaikaiseen sotiin osallistu-
15227: eläkkeiden tasokorotuksella sekä toisaalta neiden erityisen sosiaaliturvan paranta-
15228: maksamalla erityistä taistelijalisää eläkkeen yh- miseen?
15229: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
15230:
15231: Kari Rajamäki Ilkka Joenpalo Kai Kalima
15232:
15233:
15234:
15235:
15236: 200070S
15237: 2 1990 vp. - KK n:o 642
15238:
15239:
15240:
15241:
15242: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15243: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tamalisiä enimmillään yhteensä 599 markkaa
15244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, verottomana kuukaudessa.
15245: olette 16 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Ylimääräistä rintamalisää tulee korottamaan
15246: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston eduskunnassa parhaillaan vireillä oleva kansan-
15247: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- eläkkeen lisäosan parannusehdotus, jossa puo-
15248: edustaja Kari Rajamäen ym. näin kuuluvasta lisoiden lisäosaa esitetään 1.9.1991 lukien ko-
15249: kirjallisesta kysymyksestä n:o 642: rotettavaksi 81 prosentista 85 prosenttiin. Ve-
15250: teraanien eläketurvaa parantavat tuntuvasti
15251: Mihin toimenpiteisiin ja missä aika- myös eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän
15252: taulussa Hallitus aikoo ryhtyä rintama- muutokset, jotka ovat eduskunnassa käsiteltä-
15253: tunnuksen myöntämisen laajentamisek- vänä samassa yhteydessä edellä mainitun kan-
15254: si sekä samanaikaiseen sotiin osallistu- saneläkkeen lisäosauudistuksen kanssa.
15255: neiden erityisen sosiaaliturvan paranta- Kysymys rintamatunnusten myöntämisedel-
15256: miseen? lytysten laajentamisesta on ollut selvitettävänä
15257: sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työ-
15258: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ryhmässä. Työryhmä luovutti muistionsa so-
15259: vasti seuraavaa: siaali- ja terveysministeriölle 22.11.1990.
15260: Työryhmä on sisällyitänyt muistionsa liit-
15261: Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että teeksi laajahkon selvityksen useiden eri henki-
15262: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan löryhmien osallistumisesta sodan aikana maan-
15263: erityistä sosiaaliturvaa vain sellaisille miehille, puolustuksen kannalta tärkeisiin toimintoihin
15264: jotka joutuivat asevelvollisuuslain nojalla puo- ja niiden sodan aikaisista olosuhteista. Tällaisia
15265: lustusvoimien joukoissa tai niihin rinnastetta- henkilöryhmiä ovat mm. rautateiden henkilös-
15266: vissa olosuhteissa osallistumaan sotatoimiin. tö, viestintä- ja ilmansuojelutehtävissä olleet
15267: Naisille myönnettävän rintamatunnuksen saa- henkilöt, kauppalaivastossa palvelleet, miinan-
15268: misen edellytykset on lainsäädännössä määri- raivaukseen osallistuneet, Päämajan ja Itä-
15269: telty soveltuvin osin samalla tavoin kuin mies- Karjalan sotilashallinnossa palvelleet sekä so-
15270: ten tunnuksen saamisen edellytykset. Perustel- tatarviketeollisuudessa työskennelleet henkilöt.
15271: lusti voidaan sanoa, että miesten rintamasoti- Työryhmä toteaa, että Suomen viime sodissa
15272: lastunnus on eräänlainen taistelijatunnus. useiden henkilöryhmien panos oli olennainen
15273: Kysymys erityisen sosiaaliturvan antamisesta Suomen puolustustaistelussa. Kuitenkin rinta-
15274: muille kuin varsinaisiin sotatoimiin puolustus- malla taistelleille veteraaneille on tunnustettava
15275: voimien joukoissa osallistuneille ja rintamatun- erityisasema. Heitä on yhä runsaasti ja heidän
15276: nusten jatkuvat laajentamisvaatimukset ovat erityisetuutensa, erityisesti eläke-etuudet, vaati-
15277: herättäneet arvostelua sotaveteraanien keskuu- vat edelleen paljon voimavaroja. Tästä syystä
15278: dessa. Eräs esimerkki tästä on juuri kysymyk- työryhmä ei pidä mahdollisena uusien henkilö-
15279: sessä esiintuotu vaatimus erityisen taistelijalisän ryhmien ottamista rintamaveteraanietuuksien
15280: maksamisesta eläkkeen yhteydessä. piiriin. Työryhmä painottaa erityisesti rintama-
15281: Sotiin osallistuneiden rintamaveteraanien sotilastunnusten saajien asemaa, koska he
15282: eläketurvaa hallitus on erityisesti parantanut muodostavat ainoan ryhmän, jolle on asetettu
15283: heikossa taloudellisessa asemassa olevien vete- periaatteelliseksi vaatimukseksi osallistuminen
15284: raanien osalta. Ylimääräisen rintamalisän taisteluihin. Sen vuoksi työryhmä suhtautuu
15285: markkamäärä on kolminkertaistettu sen alku- kielteisesti myös erityisten uusien tunnusten
15286: peräisestä määrästä siten, että 1.4.1991 lukien myöntämiseen, vaikkei niiden mukana seuraisi
15287: ylimääräinen rintamalisä nousee 22,5 prosent- oikeutta etuuksiin. Poikkeuksena ovat työryh-
15288: tiin rintamaveteraanille maksettavan kansan- män mielestä ne ulkomaalaiset vapaaehtoiset,
15289: eläkkeen lisäosan määrästä. Tämän hetken jotka todistettavasti ovat osallistuneet taistelui-
15290: rahan arvon mukaan rintamaveteraani saa rin- hin.
15291: 1990 vp. - KK n:o 642 3
15292:
15293: Parhaillaan matmttu Rintamaveteraanitun- den 1992 tulo- ja menoarvion valmistelun
15294: nusten selvitystyöryhmän muistio (STM 1990: yhteydessä. Rintamatunnuksen myöntämisen
15295: 19) on lausunnolla eri viranomaisilla ja etuus- mahdolliseen laajentamiseen on tarkoituksen-
15296: järjestöillä. Lausuntoaika päättyy 15.3.1991. mukaista ottaa lopullinen kanta sen jälkeen
15297: Rintamaveteraanien eläketurvan ja kuntoutuk- kun työryhmän mietinnöstä on saatu lausunnot
15298: sen parantamista ja kehittämistä jatketaan vuo- sosiaali- ja terveysministeriölle.
15299: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
15300:
15301: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
15302: 4 1990 vp. - KK n:o 642
15303:
15304:
15305:
15306:
15307: Till Riksdagens Herr Talman
15308: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nuvarande penningvärde får en frontveteran
15309: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse fronttiliägg tili ett skattefritt belopp av högst
15310: av den 16 november 1990 tili vederbörande 599 mark per månad.
15311: medlem av statsrådet översänt avskrift av Det extra fronttiliägget kommer att höjas
15312: följande av riksdagsman Kari Rajamäki m.fl. genom det förslag tili förbättring av folkpen-
15313: undertecknade spörsmål nr 642: sionens tiliäggsdei som nu är under behandiing
15314: i riksdagen. 1 förslaget föreslås att tiliäggsdeien
15315: Vilka åtgärder och enligt viiken tid- för makar höjs 1.9.1991 från 81 % tili 85 %.
15316: tabell ämnar Regeringen vidta åtgärder Pensionsskyddet för veteraner kommer att av-
15317: för att beviljandet av fronttecken skali sevärt förbättras även genom ändringarna i
15318: utvidgas samt för att det särskilda bostadsbidragssystemet för pensionstagare, vil-
15319: socialskyddet för dem som deltagit ka behandlas i riksdagen i samband med ovan
15320: krigen samtidigt skali förbättras? nämnda reform av foikpensionens tilläggsdel.
15321: Frågan om en utvidgning av förutsättning-
15322: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- arna för beviljande av fronttecken har utretts
15323: samt anföra följande: av en arbetsgrupp som tilisatts av social- och
15324: häisovårdsministeriet. Arbetsgruppen lämnade
15325: Den gäliande lagstiftningen utgår från att det sin promemoria till sociai- och häisovårdsmi-
15326: på basis av krigen 1939-1945 ges ett särskilt nisteriet den 22 november 1990.
15327: socialskydd endast tili sådana män som med Arbetsgruppen har tili sin promemoria fogat
15328: stöd av värnpliktslagen tvingades delta i krigs- en rätt omfattande utredning om i viiken
15329: handlingar i försvarsmaktens trupper elier un- utsträckning flera olika persongrupper deltog i
15330: der därmed jämförbara omständigheter. Förut- funktioner som var viktiga för landets försvar
15331: sättningarna för erhåliande av det fronttecken under kriget och om viika förhålianden de
15332: som beviljas kvinnor har i lagstiftningen i Ievde i under kriget. Sådana persongrupper är
15333: tiliämpliga delar faststälits på samma sätt som t.ex. personalen vid järnvägen, personer i kom-
15334: förutsättningarna för erhåliande av frontteck- munikations- och luftvårdsuppgifter, personeri
15335: net för män. Det kan med fog sägas att handelsflottan, de som deltagit i minsvepning,
15336: frontmannatecknet för män är ett slags krigar- de som varit anställda inom militärförvaltning-
15337: tecken. en vid huvudstaben eller i Östra Karelen samt
15338: Frågan om givandet av ett särskilt social- de som arbetat inom krigsmaterieiindustrin.
15339: skydd tili andra personer än sådana som Arbetsgruppen konstaterar att den insats
15340: deltagit i egentliga krigshandlingar i försvars- som gjordes av flera finländska persongrupper
15341: maktens trupper och frågan om de kontinuer- under de senaste krigen var väsentlig för
15342: Iiga kraven på en utvidgning av beviljandet av Finlands försvarsstrider. De veteraner som
15343: fronttecken har väckt kritik bland krigsvetera- stred vid fronten skall dock erkännas en
15344: nerna. Ett exempei på detta är det i spörsmålet specialstälining. De är ännu många och deras
15345: framförda kravet på utbetalning av ett särskilt speciaiförmåner, i synnerhet pensionsförmåner-
15346: krigartiliägg i samband med pensionen. na, kräver alitjämt stora resurser. Av denna
15347: Regeringen har förbättrat pensionsskyddet orsak anser arbetsgruppen inte att det är
15348: för frontveteraner som deltagit i krigen i möjligt att utsträcka frontveteranförmånerna
15349: synnerhet i fråga om veteraner som är i en tili nya persongrupper. Arbetsgruppen betonar
15350: ekonomiskt svag stälining. Markbeloppet för i synnerhet ställningen för dem som fått front-
15351: det extra fronttiliägget har tredubblats jämfört mannatecken, eftersom de utgör den enda
15352: med det ursprungliga beloppet så att det extra grupp för viiken deltagande i strid har upp-
15353: fronttillägget fr.o.m. 1.4.1991 stiger tili 22,5 % ställts som ett principiellt krav. Därför förhåi-
15354: av beioppet av den tiliäggsdel för foikpensio- ler sig arbetsgruppen även negativt tili bevii-
15355: nen som betaias tili frontveteraner. Eniigt jande av särskilda nya tecken, även om de inte
15356: 1990 vp. - KK n:o 642 5
15357:
15358: skulle åtföljas av rätt tili förmåner. Ett undan- budgeten för 1992 kommer man att fortsätta
15359: tag är enligt arbetsgruppen de utländska frivil- att förbättra och utveck1a frontveteranernas
15360: liga som bevisligen har deltagit i strider. pensionsskydd och rehabilitering. Det är ända-
15361: Den nämnda promemorian (STM 1990:19) målsenligt att ta definitiv ställning tili möjlig-
15362: av arbetsgruppen som utreder frontveteran- heterna att utvidga förutsättningarna för bevil-
15363: tecknen är som bäst ute på remiss hos olika jande av fronttecken sedan social- och hälso-
15364: myndigheter och intresseorganisationer. Remiss- vårdsministeriet har fått utlåtandena om ar-
15365: tiden går ut den 15 mars 1991. 1 samband med betsgruppens promemoria.
15366: Helsingfors den 18 december 1990
15367:
15368: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
15369: 1990 vp.
15370:
15371: Kirjallinen kysymys n:o 643
15372:
15373:
15374:
15375:
15376: Alaranta ym.: Lasten lukumäärän ottamisesta huomioon kuntien
15377: yleisissä rahoitusavustuksissa
15378:
15379:
15380: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15381:
15382: Esimerkiksi Oulun läänissä on useita sellaisia seksi otettaisiin käyttöön rahoitusavustus, joka
15383: kuntia, joissa verotulot asukasta kohden ovat perustuu alle 15-vuotiaiden osuuteen kunnan
15384: pienet ja samalla lasten osuus kunnan väestöstä väestöstä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi
15385: on suuri. Verouudistuksen ja valtionosuusjär- korottamalla lapsirikkaiden kuntien verotulo-
15386: jestelmän uudistamisen yhteydessä näissä kun- jen täydennyksen tasoitusrajaa, mikä edellyttäi-
15387: nissa lapsiperheet ovat joutuneet jo nyt ikävään si kuntien yleisistä rahoitusavustuksista anne-
15388: asemaan, koska osittain heidän takiaan kuntien tun asetuksen muuttamista.
15389: talous on joutunut koetukselle ja jatkuvasti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15390: tiukentuu. Lapset pitäisi voida nähdä ja tun- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15391: nustaa yhteiskunnan keskeiseksi voimavaraksi, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15392: jota pitää kaikin keinoin tukea. Tätä tukemista jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15393: ei saa jättää verotuksellisesti yksipuolisesti kun-
15394: tien toiminnaksi, vaan ensi sijassa valtion tulee Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15395: ottaa vastuu tulevista kansalaisistaan ja veron- siin, joilla kuntien yleisistä rahoitus-
15396: maksajistaan. avustuksista annettua asetusta muute-
15397: Sievin kunta on tyypillinen Oulun läänin taan siten, että korotetaan lapsirikkai-
15398: kunta. Se on äskettäin esittänyt harkittavaksi, den kuntien verotulojen täydennyksen
15399: että kuntien taloudellisen aseman tasoittami- tasoitusrajaa?
15400:
15401: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
15402:
15403: Juhani Alaranta Oiva Savela Matti Väistö
15404: Tellervo Renko Erkki Pulliainen Kimmo Sarapää
15405: Kalevi Mattila Riitta Jouppila Mauri Pekkarinen
15406: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
15407: Jorma Fred
15408:
15409:
15410:
15411:
15412: 200070S
15413: 2 1990 vp. - KK n:o 643
15414:
15415:
15416:
15417:
15418: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15419: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osuusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Niissä
15420: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kunnissa, joissa kunnallisverotuksen lapsivä-
15421: olette 16 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn hennys vähentää kunnan verotuloja, täydennys
15422: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val- korvaa menetykset automaattisesti.
15423: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan- Lasten poikkeuksellisen korkea osuus saat-
15424: edustaja Juhani Alarannan ym. näin kuuluvas- taa sinänsä olla kunnan taloutta rasittava
15425: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 643, jossa tekijä. Pelkästään tämän tekijän käyttäminen
15426: tiedustellaan: lisätyn valtion tuen perusteena ei kuitenkaan
15427: ole tarkoituksenmukaista kun tiedetään, että
15428: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15429: siin, joilla kuntien yleisistä rahoitus- esimerkiksi poikkeuksellinen vanhusväestön
15430: osuus rasittaa kunnan taloutta useimmissa ta-
15431: avustuksista annettua asetusta muute-
15432: pauksissa vielä enemmän.
15433: taan siten, että korotetaan lapsirikkai-
15434: Lisäksi myös lapsirikkaiden kuntien taloutta
15435: den kuntien verotulojen täydennyksen
15436: on tuettu korotetuna sosiaali- ja terveydenhuol-
15437: ta soi tusrajaa?
15438: lon valtionosuudella vuoden 1989 alusta läh-
15439: tien. Näiden syiden perusteella verotulotäyden-
15440: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
15441: nyksen tasoitusrajojen korottaminen ei esitetyl-
15442: taen seuraavaa:
15443: lä perusteella tässä vaiheessa ole tarkoituksen-
15444: Verotulojen täydennyksen tasoitusrajoja on mukaista.
15445: tarkoituksena korottaa tuntuvasti osana valtion-
15446: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1990
15447:
15448: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
15449: 1990 vp. - KK n:o 643 3
15450:
15451:
15452:
15453:
15454: Till Riksdagens Herr Talman
15455:
15456: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avsevärt som en del av totalreformen av stats-
15457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse andelssystemet. I de kommuner där barnav-
15458: av den 16 november 1990 tili vederbörande draget i kommunalbeskattningen minskar kom-
15459: medlem av statsrådet översänt avskrift av munens skatteinkomster ersätter komplette-
15460: följande av riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. ringen automatiskt förlusterna.
15461: undertecknade spörsmål nr 643: En exceptionelit hög andel barn kan i och
15462: för sig utgöra en omständighet som belastar
15463: Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge- kommunens ekonomi. Det är likväl inte ända-
15464: nom vilka förordningen om alimän målsenligt att enbart denna omständighet an-
15465: statsandel och alimänna finansierings- vänds som grund för ökat statsstöd då man vet
15466: understöd tili kommunerna ändras så att t.ex. en ovanligt hög andel åldringar i de
15467: att utjämningsgränsen för komplette- flesta fali belastar kommunernas ekonomi ännu
15468: ringen av skatteinkomster höjs i barn- mera.
15469: rika kommuner? Dessutom har de barnrika kommunernas
15470: ekonomi från ingången av 1989 stötts med en
15471: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- höjd statsandel för social- och hälsovården. Av
15472: samt anföra följande: dessa skäl är det inte på den grund som anförts
15473: ändamålsenligt att utjämningsgränserna för
15474: A vsikten är att utjämningsgränserna för kompletteringen av skatteinkomster höjs i det
15475: kompletteringen av skatteinkomster skali höjas här skedet.
15476:
15477: Helsingfors den 17 december 1990
15478:
15479: Inrikesminister Jarmo Rantanen
15480: 1990 vp.
15481:
15482: Kirjallinen kysymys n:o 644
15483:
15484:
15485:
15486:
15487: Aittoniemi: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisestä
15488:
15489:
15490: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15491:
15492: Suomen yliopistoissa on kokeiltu lastentar- teen. Kokeilu saattaa taas kestää parikymmen-
15493: hanopettajien koulutusta pian 20 vuoden ajan. tä vuotta ja alan opiskelijat ovat ikuisia ns.
15494: Käsitykseni mukaan kokemukset ovat olleet koekaniineja.
15495: suhteellisen positiivisia. Kokeilu on tapahtunut Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15496: opetusministeriön alullepanemana. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15497: Valtioneuvoston vuonna 1979 tekemän pe- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15498: riaatepäätöksen mukaisesti koulutus on ollut jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15499: tarkoitus saattaa kolmivuotiseksi ja opetus-
15500: suunnitelmatoimikunnan mukaisesti opetus on
15501: ollut tarkoitus liittää yliopistojen yhteyteen. Mihin suuntaan Hallitus aikoo las-
15502: Olemassa olevien tietojen mukaan on alka- tentarhanopettajien koulutusta kehittää
15503: massa uusi kokeilu, jossa lastentarha-alan kou- ja mitkä ovat näihin suunnitelmiin liit-
15504: lutus liitettäisiin ammattikorkeakoulujen yhtey- tyvät perusteet?
15505: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
15506:
15507: Sulo Aittaniemi
15508:
15509:
15510:
15511:
15512: 200070S
15513: 2 1990 vp. - KK n:o 644
15514:
15515:
15516:
15517:
15518: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15519:
15520: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuksen järjestämisen vaihtoehdoista (Opetusmi-
15521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nisteriön työryhmien muistiaita 1988:43). Työ-
15522: olette 20 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn ryhmä ehdotti yksimielisesti, että koulutusta
15523: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston antavat yksiköt muutetaan vuonna 1993 am-
15524: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mattikorkeakouluiksi. Ajankohdan perusteena
15525: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta oli arvio, että lastentarhanopettajien vajaus
15526: kirjallisesta kysymyksestä n:o 644: saataisiin täytetyksi ennen uuteen koulutukseen
15527: siirtymistä. Lausunnonantajien selvä enemmis-
15528: Mihin suuntaan Hallitus aikoo las- tö puolsi tätä ehdotusta.
15529: tentarhanopettajien koulutusta kehittää Lastentarhanopettajan tutkintoon johtavaa
15530: ja mitkä ovat näihin suunnitelmiin liit- kolmivuotista koulutusta järjestetään vakinai-
15531: tyvät perusteet? sena viidessä lastentarhanopettajaopistossa ja
15532: väliaikaisena neljän yliopiston kuudessa opet-
15533: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tajankoulutuslaitoksessa. Vakinaisen ja väliai-
15534: vasti seuraavaa: kaisen koulutuksen opetussuunnitelma on
15535: asiallisesti sama ja koulutuksen tuottama kel-
15536: Lastentarhanopettajien koulutuksen kehittä- poisuus on sama. Koulutukseen otetaan vuo-
15537: missuunnitelmien yleisperusteena on, että kou- sittain yhteensä noin 900 opiskelijaa.
15538: lutus vastaisi laadullisesti ja määrällisesti päi- Hallituksen 22.5.1990 eduskunnalle antaman
15539: vähoidon tarpeita. selonteon mukaan lastentarhanopettajien kou-
15540: Valtioneuvoston 1.2.1979 antaman periaate- lutusta kehitetään ammatillisena, kasvatus- ja
15541: päätöksen mukaan koulutus tuli pidentää kol- käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen tukeutu-
15542: mivuotiseksi. Päätöksessä todettiin, että myö- vana koulutuksena, jolla on yhteydet sekä
15543: hemmässä vaiheessa selvitetään erikseen mah- päivähoidon muun henkilöstön koulutukseen
15544: dollisuudet koulutuksen laajentamiseen ja rin- että muuhun opettajankoulutukseen. Eduskun-
15545: nastamiseen muuhun opettajankoulutukseen. ta on äskettäin päättänyt selonteon käsittelyn.
15546: Päivähoidon henkilöstön opetussuunnitelma- Lastentarhanopettajien koulutuksen organi-
15547: toimikunta laati vuonna 1981 ehdotuksen kou- satorisiin ratkaisuihin vaikuttavat myös nykyi-
15548: lutuksen tavoitteista ja sisällöstä (Komitean- sen vajauksen poistuminen sekä kehittämistoi-
15549: mietintö 1981: 13). Tältä pohjalta koulutuksen menpiteet, jotka koskevat ammattikorkeakou-
15550: pidentäminen toteutettiin vuosina 1983 ja 1984. luja ja tiedekorkeakoulujen tutkintojärjestel-
15551: Lastentarhanopettajakoulutuksen organisaatio- mää.
15552: työryhmä teki vuonna 1988 selvityksen koulu-
15553:
15554: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1990
15555:
15556: Opetusministeri Ole Norrback
15557: 1990 vp. - KK n:o 644 3
15558:
15559:
15560:
15561:
15562: Tili Riksdagens Herr Talman
15563:
15564: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningen (Promemorior av undervisningsministe-
15565: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse riets arbetsgrupper 1988:43). Arbetsgruppen
15566: av den 20 november 1990 till vederbörande föreslog enhälligt att lärarutbildningsenheterna
15567: medlem av statsrådet översänt en avskrift av ändras till yrkeshögskolor 1993. Motivet till
15568: följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi un- denna tidpunkt var en uppskattning att bristen
15569: dertecknade spörsmål nr 644: på barnträdgårdslärare avhjälps före övergång-
15570: en till den nya formen av utbildning. En klar
15571: 1 viiken riktning ämnar Regeringen majoritet av dem som gav utlåtande understöd-
15572: utveckla utbildningen av barnträdgårds- de detta förslag.
15573: lärare, och vilka är grunderna för dessa Den treåriga utbildningen som leder till
15574: planer? barnträdgårdslärarexamen ordnas som ordina-
15575: rie vid fem barnträdgårdslärarinstitut och som
15576: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt temporär vid sex lärarutbildningsinstitutioner
15577: följande: vid fyra universitet. Läroplanen inom den
15578: ordin2rie och den temporära är i sak densam-
15579: De allmänna grunderna för planerna på att ma och ger samma behörighet. Till utbildning-
15580: utveckla utbildningen av barnträdgårdslärare en intas årligen ca 900 studerande.
15581: är att utbildningen till sin kvalitet och kvantitet Enligt regeringens redogörelse till riksdagen
15582: motsvarar dagvårdens behov. 22.5.1990 utvecklas utbildningen av barnträd-
15583: Enligt statsrådets principbeslut 1.2.1979 skul- gårdslärare som en yrkesinriktad utbildning,
15584: le utbildningen förlängas till tre år. 1 beslutet som stöder sig på pedagogisk och beteendeve-
15585: fasts1ogs att möjligheterna att utvidga utbild- tenskaplig forskning, och som har förbindelser
15586: ningen och jämställa den med annan lärarut- dels med utbildningen av annan dagvårdsper-
15587: bildning skall utredas i ett senare skede. sonal, dels med annan lärarutbildning. Riksda-
15588: Läroplanskommissionen för personalen in- gen har nyligen avslutat behandlingen av redo-
15589: om dagvården framlade 1981 ett förslag till görelsen.
15590: utbildningens må1sättningar och innehåll Barnträdgårdslärarutbildningens organisato-
15591: (Kommittebetänkande 1981:13). Utgående från riska lösningar är beroende av hur den nuva-
15592: detta förlängdes utbildningen 1983 och 1984. rande bristen avhjälps samt av de utvecklings-
15593: Arbetsgruppen för organisering av barnträd- åtgärder som gäller yrkeshögskolorna och
15594: gårdslärarutbildningen gjorde 1988 en utred- examenssystemet vid vetenskapshögskolorna.
15595: ning om alternativen till att organisera utbild-
15596:
15597: Helsingfors den 17 december 1990
15598:
15599: Undervisningsminister Ole Norrback
15600: 1990 vp.
15601:
15602: Kirjallinen kysymys n:o 645
15603:
15604:
15605:
15606:
15607: Kohijoki: Lastentarhanopettajien koulutuksen järjestämisestä
15608:
15609:
15610: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15611:
15612: Opetusministeriön asettaman Päivähoidon sena ylläpitää ja kehittää vain yliopistoissa
15613: henkilöstön opetussuunnitelmatoimikunnan eh- - lastentarhanopettajien työn vaatimustaso
15614: dotusten perusteella on tavoitteeksi määritelty on nopeasti noussut ja tulee yhä nousemaan
15615: lastentarhanopettajien koulutuksen liittäminen päivähoidon tullessa kaikkien alle kouluikäis-
15616: pysyvästi yliopistojen yhteyteen. ten lasten ulottuville
15617: Kokeiluluonteisena yliopistoissa aloitettu las- - lastentarhanopettajien tulee pystyä vas-
15618: tentarhanopettajakoulutus on jatkunut jo noin taamaan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan
15619: 17 vuoden ajan. Se on jo ehtinyt saada vakiin- haasteisiin
15620: tuneet muodot. - se, että lastentarhanopettajien ja perus-
15621: Lastentarhanopettajat ja -opettajiksi opiske- koulun luokanopettajien koulutus tapahtuu sa-
15622: levat itse pitävät erittäin tärkeänä koulutuksen massa laitoksessa, on myös taloudellisesti tar-
15623: yliopistotasoisen korkean tason turvaamista koituksenmukaista ja koituu kokonaisuudes-
15624: varhaiskasvatuksen asiantuntijoille, joita kou- saan lasten eduksi.
15625: lutetut lastentarhanopettajat ovat. Jonkin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15626: uudenlaisen ja uudentasoisen koulutuksen ko- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15627: keilun aloittaminen ei tunnu tarkoituksenmu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15628: kaiselta. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15629: Koko lastentarhanopettajaopetuksen liittä-
15630: miselle ja vakinaistamiselle yliopistoissa tapah- Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
15631: tuvaksi, kuten muukin opettajankoulutus, on toimenpiteisiin lastentarhanopeitaja-
15632: olemassa vahvoja perusteita: koulutuksen liittämiseksi kokonaisuu-
15633: - varhaiskasvatuksen opetuksen alaan kuu- dessaan yliopistoissa tapahtuvaksi vaki-
15634: luvaa tutkimustoimintaa voidaan korkeatasoi- naiseksi koulutukseksi?
15635: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
15636:
15637: Maunu Kohijoki
15638:
15639:
15640:
15641:
15642: 200070S
15643: 2 1990 vp. - KK n:o 645
15644:
15645:
15646:
15647:
15648: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15649: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sa on arvioitu sekä yliopistoissa että opistoissa
15650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, järjestettävän koulutuksen etuja ja haittoja.
15651: olette 20 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Työryhmä ehdotti yksimielisesti, että koulutus-
15652: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ta antavat yksiköt muutetaan vuonna 1993
15653: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ammattikorkeakouluiksi. Ajankohdan perus-
15654: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta teena oli arvio, että lastentarhanopettajien va-
15655: kirjallisesta kysymyksestä n:o 645: jaus saataisiin täytetyksi ennen uuteen koulu-
15656: tukseen siirtymistä. Lausunnonantajien selvä
15657: Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti enemmistö puolsi tätä ehdotusta.
15658: toimenpiteisiin lastentarhanopettaja- Hallituksen 22.5.1990 eduskunnalle antaman
15659: koulutuksen liittämiseksi kokonaisuu- selonteon mukaan lastentarhanopettajien kou-
15660: dessaan yliopistoissa tapahtuvaksi vaki- lutusta kehitetään ammatillisena, kasvatus- ja
15661: naiseksi koulutukseksi? käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen tukeutu-
15662: vana koulutuksena, jolla on yhteydet sekä
15663: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- päivähoidon muun henkilöstön koulutukseen
15664: vasti seuraavaa: että muuhun opettajankoulutukseen. Eduskun-
15665: ta on äskettäin päättänyt selonteon käsittelyn.
15666: Lastentarhanopettajien koulutuksen kehittä- Edellä esitetystä ilmenee, että lastentarhan-
15667: missuunnitelmien yleisperusteena on, että kou- opettajien koulutuksen organisatorisia ongel-
15668: lutus vastaisi laadullisesti ja määrällisesti päi- mia on jo selvitetty. Ratkaisuihin ja niiden
15669: vähoidon tarpeita. toteutumisen aikatauluun vaikuttavat kuiten-
15670: Lastentarhanopettajakoulutuksen organisaa- kin myös nykyisen vajauksen poistuminen sekä
15671: tiotyöryhmä teki 1988 selvityksen koulutuksen kehittämistoimenpiteet, jotka koskevat ammat-
15672: järjestämisen vaihtoehdoista (Opetusministe- tikorkeakouluja ja tiedekorkeakoulujen tutkin-
15673: riön työryhmien muistiaita 1988:43). Muistios- tojärjestelmää.
15674: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1990
15675:
15676: Opetusministeri Ole Norrback
15677: 1990 vp. - KK n:o 645 3
15678:
15679:
15680:
15681:
15682: Till Riksdagens Herr Talman
15683: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen riets arbetsgrupper 1988:43). Arbetsgruppen
15684: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse föreslog enhäliigt att lärarutbildningsenheterna
15685: av den 20 november 1990 tili vederbörande ändras tili yrkeshögskolor 1993. Motivet tili
15686: medlem av statsrådet översänt en avskrift av denna tidpunkt var en uppskattning att bristen
15687: följande av riksdagsman Mauno Kohijoki un- på barnträdgårdslärare avhjälps före övergång-
15688: dertecknade spörsmål nr 645: en tili den nya formen av utbildning. En klar
15689: majoritet av dem som gav utlåtande understöd-
15690: Ämnar Regeringen vidta brådskande de detta förslag.
15691: åtgärder för att barnträdgårdslärarut- Enligt regeringens redogörelse tili riksdagen
15692: bildningen i sin helhet skali anslutas tili 22.5.1990 utvecklas utbildningen av barnträd-
15693: en ordinarie utbildning vid universite- gårdslärare som en yrkesinriktad utbildning
15694: ten? som stöder sig på pedagogisk och beteendeve-
15695: tenskaplig forskning och som har förbindelser
15696: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt dels med utbildningen av annan dagvårdsper-
15697: följande: sonal, dels med annan lärarutbildning. Riksda-
15698: gen har nyligen avslutat behandlingen av redo-
15699: De alimänna grunderna för planerna på att görelsen.
15700: utveckla utbildningen av barnträdgårdslärare Av det anförda framgår att barnträdgårslä-
15701: är att utbildningen tili sin kvalitet och kvantitet rarutbildningens organisatoriska problem re-
15702: motsvarar dagvårdens behov. dan har utretts. Lösningarna och tidpunkten
15703: Arbetsgruppen för organisering av barnträd- för dem är beroende av hur den nuvarande
15704: gårdslärarutbildningen gjorde 1988 en utred- bristen avhjälps samt av de utvecklingsåtgärder
15705: ning om alternativen tili att organisera utbild- som gälier yrkeshögskolorna och examenssyste-
15706: ningen (Promemorior av undervisningsministe- met vid vetenskapshögskolorna.
15707:
15708: Helsingfors den 17 december 1990
15709:
15710: Undervisningsminister Ole Norrback
15711: 1990 vp.
15712:
15713: Kirjallinen kysymys n:o 646
15714:
15715:
15716:
15717:
15718: Heikkinen: Verotuksen viivästymisen vaikutuksista verotoimisto-
15719: jen toimintaedellytyksiin
15720:
15721:
15722: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15723: Vuoden 1989 verotuksen valmistuminen on nen tulee entisestään kärjistämään verohallin-
15724: viivästynyt usealla kuukaudella. Verohallituk- non vaikeuksia sekä vaarantamaan verotustyön
15725: sen tämänhetkisen arvion mukaan verotus val- luotettavuuden ja veronmaksajain oikeustur-
15726: mistuisi vasta helmikuussa 1991 ja ns. "vero- van. Pelkällä ylitöitten teettämisellä, vuosilo-
15727: näyttelyt" alkaisivat 8.2.1991 eli yli 3 kuukaut- mien mahdollisilla siirroilla tai muilla vastaa-
15728: ta normaalia myöhemmin. Verovirastojen ja villa toimilla vuoden 1991 poikkeuksellista työ-
15729: -toimistojen työtilanne tulee muodostumaan tilannetta ei pystytä ratkaisemaan. Vaikean
15730: vuonna 1991 äärimmäisen vaikeaksi. Koko tilanteen helpottamiseksi tarvittaisiin henkilö-
15731: verohallinnon toimivuus, uskottavuus ja luotet- kuntaa kannustavia ja palkitsevia toimia.
15732: tavuus saattaa joutua vakavaan kriisiin. Tieto- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15733: konesotkujen vuoksi vaikeutuvasta työtilan- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15734: teesta aiheutuvat käytännön paineet tulevat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15735: jatkossa kohdistumaan lähes yksinomaan vero- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15736: toimistojen henkilökuntaan. He ovat kuitenkin
15737: täysin syyttömiä syntyneeseen sekasotkuun, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15738: mutta joutuvat käytännössä sen selvittämään. ryhtyä verotoimistojen vakinaiselle hen-
15739: Verotoimistoista kantautuneiden tietojen mu- kilökunnalle vuonna 1991 vaikeaksi
15740: kaan tulevien paineiden pelossa ja niiden ah- muodostuvan työ- ja työvoimatilanteen
15741: distamana henkilökuntaa on hakeutumassa hoitamiseksi niin, ettei henkilökunta
15742: enenevässä määrin ennenaikaiselle eläkkeelle menetä kokonaan työmotivaatiotaan ja
15743: tai muutoin pois verohallinnon palveluksesta. uskoaan selviytyä vuoden 1991 työpai-
15744: Ammattitaitoisen henkilökunnan menettämi- neista?
15745: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
15746:
15747: Kauko Heikkinen
15748:
15749:
15750:
15751:
15752: 200070S
15753: 2 1990 vp. - KK n:o 646
15754:
15755:
15756:
15757:
15758: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15759: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lisäksi alustavasti kaavailtu vuoden 1990
15760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, veroilmoitusten jättöpäivä maaliskuun puolivä-
15761: olette 20 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn lissä mahdollistaa aiemmasta työskentelytavas-
15762: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ta poiketen vuoden 1990 verotuksen toimitta-
15763: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- misen aloittamisen limittäisesti vuoden 1989
15764: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta verotuksen valmistumisen kanssa. Aloite tällai-
15765: kirjallisesta kysymyksestä n:o 646: seen menettelyyn on tullut verotoimistoilta ja
15766: verohallituksen selvityksen mukaan ne suhtau-
15767: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuvat siihen pääosin myönteisesti.
15768: ryhtyä verotoimistojen vakinaiselle hen- Vuonna 1991 verotuslaskennan tietojenkäsit-
15769: kilökunnalle vuonna 1991 vaikeaksi telyn systeemityö on etupäässä ylläpitotehtä-
15770: muodostuvan työ- ja työvoimatilanteen vien hoitamista. Uudistettu verotuksen lasken-
15771: hoitamiseksi niin, ettei henkilökunta taohjelma on valmistuttuaan toiminut kohta-
15772: menetä kokonaan työmotivaatiotaan ja laisen hyvin. Koska ohjelma on aiempaa kehit-
15773: uskoaan selviytyä vuoden 1991 työpai- tyneempi, eräitä työvaiheita voitaneen nopeut-
15774: neista? taa. Verotuksen valmistelussa ei sitä vastoin
15775: lomajärjestelyillä saavuteta hyötyä eikä niihin
15776: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ole aihetta ryhtyä. Verohallitukselta saadun
15777: vasti seuraavaa: selvityksen pohjalta ei ole aihetta olettaa, että
15778: verovuodelta 1990 toimitettavan verotuksen
15779: Verohallituksen tämänhetkisen aikatauluar- valmistelu tulisi vaikeuttamaan verotoimistojen
15780: vion mukaan vuodelta 1989 toimitettavan ve- työtilannetta olennaisesti verrattuna tavan-
15781: rotuksen oletetaan valmistuvan vuoden 1991 omaiseen verotusvuoteen.
15782: maaliskuun aikana. Verotustyö valmistuu kui- Verohallinnosta samoin kuin julkisilta aloilta
15783: tenkin eri veropiireissä eri aikaan. Pienet ja yleensäkin on viime vuosina siirtynyt työvoi-
15784: keskisuuret veropiirit saavat verotuksen toden- maa yksityiselle sektorille. Tämä lienee ainakin
15785: näköisesti valmiiksi jo helmikuun aikana. Suu- osittain johtunut työvoiman kysynnän yleisestä
15786: rissa veropiireissä verotus valmistunee maalis- lisääntymisestä taloudellisen noususuhdanteen
15787: kuussa. Verotuksen virallinen valmistumispäivä aikana. Vuodelta 1989 toimitettavan verotuk-
15788: joudutaan määräämään verotuksen viimeiseksi sen valmistumisen viivästymisellä ei sen sijaan
15789: valmiiksi saavien veropiirien aikataulun mukai- ole voitu osoittaa olleen tähän tilanteeseen
15790: sesti. sanottavaa vaikutusta.
15791: Verotoimistot lähettävät verotusasiakirjat ve- Vuoden 1990 poikkeukselliset vaikeudet ve-
15792: rovelvollisille heti, kun ne valmistuvat, jolloin rohallinnon tietojenkäsittelyjärjestelmän uudis-
15793: verotuksen mahdollisia virheitä voidaan korja- tamisessa ovat vaatineet verotoimistojen työ-
15794: ta jo ennen verotuksen virallista valmistumis- menetelmiltä ja aikatauluilta suurta joustavuut-
15795: päivää. Tällä menettelyllä tutkijalautakunnan ta. Huolimatta verotuslaskelmien tuotannossa
15796: käsiteltäväksi tulee huomattavasti vähemmän esiintyneistä ongelmista verotoimistot näyttä-
15797: veromuistutuksia ja verotoimistojen työtilanne vät suoriutuvan omista tehtävistään varsin hy-
15798: näin ollen kevenee. Mainitun kaltaista menet- vin.
15799: telyä kokeiltiin vuodelta 1988 toimitettavan Hallitus on jo omalta osaltaan ryhtynyt
15800: verotuksen yhteydessä Turun ja Porin läänin eräisiin henkilöstöhallinnollisiin toimenpiteisiin
15801: alueella. Puheena oleva menettely mahdollistaa vuodelta 1989 toimitettavan verotuksen saatta-
15802: sen, että vuodelta 1990 toimitettavan verotuk- miseksi loppuun mahdollisimman joutuisasti.
15803: sen valmistelu voidaan aloittaa ennen vuodelta Tämän vuoksi vuoden 1990 toisessa lisäme-
15804: 1989 toimitettavan verotuksen päättymistä. noarviossa on varattu määräraha verohallin-
15805: 1990 vp. - KK n:o 646 3
15806:
15807: non palkkausmomentin ja muiden kulutusme- löstön tarkoituksenmukaiseen kannustamiseen
15808: nojen momentille. Määrärahaa on tarkoitus sekä verotoimistoissa ja lääninverovirastoissa
15809: käyttää muun muassa verotoimistojen henki- tehtävien ylitöiden palkkauksiin.
15810: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1990
15811:
15812: Ministeri Ulla Puolanne
15813: 4 1990 vp. - KK n:o 646
15814:
15815:
15816:
15817:
15818: Till Riksdagens Herr Ta1man
15819: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen närt beräknats komma att bli faststälid tili i
15820: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se mitten av mars, att beskattningen för 1990 med
15821: av den 20 november 1990 till vederbörande avvikelse från tidigare praxis kan inledas sam-
15822: med1em av statsrådet översänt avskrift av tidigt som beskattningen för 1989 blir klar.
15823: fö1jande av riksdagsman Kauko Heikkinen lnitiativet till ett dylikt förfarande har kommit
15824: undertecknade spörsmål nr 646: från skattebyråerna och enligt skattestyrelsens
15825: utredning förhålier de sig i huvudsak positivt
15826: Vilka åtgärder ämnar Regeringen tili det.
15827: vidta för att den arbets- och arbets- Systemarbetet för databehandlingen av be-
15828: kraftssituation som 1991 kommer att bli skattningsräkningen 1991 går i huvudsak ut på
15829: svår för den ordinarie personalen vid att sköta underhålisuppgifter. Det reformerade
15830: skattebyråerna skall skötas så att de beräkningsprogrammet för beskattningen har
15831: anställda inte helt mister sin arbetsmo- fungerat rätt bra sedan det blev färdigt. Efter-
15832: tivation och tro på att de klarar av som programmet är mera avancerat än det
15833: ar betspressen 1991? förra, torde vissa arbetsskeden kunna påskyn-
15834: das. Vid beredningen av beskattningen är
15835: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- semesterarrangemang däremot tili ingen nytta
15836: samt anföra följande: och det finns helier inga skäl att vidta sådana.
15837: På grundval av en utredning från skattestyrel-
15838: Enligt skattestyrelsens nuvarande uppskatt- sen finns det inga skäl att anta att beredningen
15839: ning av tidtabellen antas beskattningen för av beskattningen för skatteåret 1990 väsentligt
15840: 1989 bli klar i mars 1991. Beskattningen blir skulie försvåra skattebyråernas arbetssituation,
15841: dock klar vid olika tidpunkter i olika skatte- jämfört med ett normalt beskattningsår.
15842: distrikt. 1 små och mellanstora skattedistrikt Under de senaste åren har arbetskraft över-
15843: blir beskattningen sannolikt klar redan i feb- gått från skatteförvaltningen, liksom från den
15844: ruari. 1 stora skattedistrikt torde beskattningen offentliga sektorn i alimänhet, till den privata
15845: bli klar i mars. Den officiella dagen för när sektorn. Detta torde åtminstone delvis bero på
15846: beskattningen skall vara klar måste bestämmas en alimänt ökad efterfrågan på arbetskraft
15847: utgående från tidtabellen för de skattedistrikt under den ekonomiska högkonjunkturen. Det
15848: som sist blir klara med beskattningen. har däremot inte kunnat bevisas att den förse-
15849: Skattebyråerna skickar beskattningshand- nade beskattningen för 1989 har haft någon
15850: lingarna till de skattskyldiga genast då de är nämnvärd inverkan på denna situation.
15851: klara, vilket gör att eventuella fel i beskattning- De exceptionelia svårigheterna 1990 när
15852: en kan rättas redan före den officiella dagen skatteförvaltningens databehandlingssystem re-
15853: för när beskattningen skall vara klar. Genom formerades har krävt stor smidighet av skatte-
15854: detta förfarande får prövningsnämnden märk- byråernas arbetsmetoder och tidtabelier. Trots
15855: bart färre skatteanmärkningar att behandla de problem som uppstått i produktionen av
15856: och arbetssituationen vid skattebyråerna un- beskattningsberäkningar, verkar skattebyråer-
15857: derlättas. Ett liknande förfarande ti111ämpades na klara av sina egna uppgifter mycket bra.
15858: på försök i Åbo- och Björneborgs Iän i Regeringen har redan för sin del vidtagit
15859: samband med beskattningen för 1988. Förfa- vissa persona1administrativa åtgärder för att
15860: randet gör det möjligt att inleda beredningen beskattningen för 1989 skali kunna slutföras så
15861: av beskattningen för 1990 innan beskattningen snabbt som möjligt. Därför har i andra tilläggs-
15862: för 1989 är k1ar. budgeten för 1990 reserverats ett anslag under
15863: Dessutom möjliggör inlämningsdagen för skatteförvaltningens avlöningsmoment och un-
15864: skattedek1arationerna för 1990, som prelimi- der momentet övriga konsumtionsutgifter. Av-
15865: 1990 vp. - KK n:o 646 5
15866:
15867: sikten är att anslaget bl.a. skall användas tili tidsarbete vid skattebyråerna och länsskattever-
15868: att på ett ändamålsenligt sätt sporra personalen ken.
15869: vid skattebyråerna och tili avlöningar för över-
15870: Helsingfors den 27 december 1990
15871:
15872: Minister Ulla Puolanne
15873: 1990 vp.
15874:
15875: Kirjallinen kysymys n:o 647
15876:
15877:
15878:
15879:
15880: Urpilainen ym.: Lestijoen luonnontaloudellisen suunnitelman
15881: täytäntöönpanosta
15882:
15883:
15884: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15885:
15886: Lestijoki on suojeltu koskiensuojelulain yh- määrärahoja. Vaikka alueen kunnat ovatkin
15887: teydessä. Näin jokea ei voida enää valjastaa olleet aloitteellisia ja valmiita yhteistyöhön
15888: uusia voimaloita rakentamalla. Joessa on yksi valtion viranomaisten kanssa, etenee hanke
15889: voimalaitos, jossa toimii Korpelan Voiman kun- hitaasti. Esim. erillisen määrärahan osoittami-
15890: tainliiton omistama voimalaitos. Joen suojelu nen kehittämissuunnitelman toteuttamista var-
15891: voimalaitosrakentamiselta oli alueen väestön ten tulisi mitä ilmeisimmin jouduttamaan
15892: lähes yksituumainen toive. Suojelun jälkeen on konkreettisten toimenpiteiden tekemistä.
15893: joelle laadittu luonnontaloudellinen kehittämis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15894: suunnitelma. Suunnitelma on laaja-alainen. Sii- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15895: nä on perusselvitykset joen kuormittajista sekä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15896: niistä toimenpiteistä, joilla voitaisiin joen omaa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15897: arvokalakantaa elvyttää. Suunnitelmassa on
15898: myös muita konkreettisia toimenpide-esityksiä
15899: mm. joen monipuolisen virkistyskäytön lisää- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15900: miseksi. Kehittämissuunnitelmasta irrallisena ryhtyä Lestijoelle laaditussa luonnonta-
15901: ajatuksena on maakunnassa esitetty ajatus sii- loudellisessa kehittämissuunnitelmassa
15902: tä, että valtiovalta hankkisi omistukseensa joes- esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen
15903: sa olevan Korpelan Voiman kuntainliiton kiirehtimiseksi, sekä
15904: omistaman padon. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15905: Kehittämissuunnitelmaa ei kuitenkaan ole ryhtyä lunastaakseen Korpelan Voiman
15906: päästy toteuttamaan kaikessa laajuudessaan, kuntainliiton omistaman Korpelan pa-
15907: sillä tätä varten ei ole vielä osoitettu riittäviä don?
15908: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
15909:
15910: Kari Urpilainen Jukka Gustafsson
15911: Marja-Liisa Tykkyläinen Martti Korkia-Aho
15912:
15913:
15914:
15915:
15916: 200070S
15917: 2 1990 vp. - KK n:o 647
15918:
15919:
15920:
15921:
15922: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15923: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa metsätalousministeriön myöntämällä tutkimus-
15924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, määrärahalla. Vesi- ja ympäristöviranomaiset
15925: olette 21 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn ovat suunnitelleet yhteistyössä metsäviran-
15926: kirjeenne n:o 2284 ~hella toimittanut valtioneu- omaisten kanssa toimia metsätalouden vesien-
15927: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen suojeluongelmien vähentämiseksi. Lestijoelle
15928: kansanedustaja Urpilaisen ym. kirjallisesta ky- laaditaan uittosäännön kumoamissuunnitel-
15929: symyksestä n:o 647, jossa tiedustellaan: maa, johon kuuluu myös toimia kalataloudelle
15930: aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Taho-
15931: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15932: lammin Kirkkojärvelle puolestaan tehdään par-
15933: ryhtyä Lestijoelle laaditussa luonnonta-
15934: haillaan kunnostussuunnitelmaa. Vesi- ja ym-
15935: loudellisessa kehittämissuunnitelmassa
15936: päristöhallinto on tukenut huomattavasti
15937: esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen alueen vesihuolto- ja viemäröintitöitä myöntä-
15938: kiirehtimiseksi, sekä
15939: mällä näihin hankkeisiin valtion rahoitusta.
15940: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15941: Suunnitelmassa esitettiin Lestijoen kalakan-
15942: ryhtyä lunastaakseen Korpelan Voiman
15943: tojen elvyttämistä istutuksien avulla. Myös
15944: kuntainliiton omistaman Korpelan pa-
15945: kalan nousuesteiden poistaminen ja joen vuo-
15946: don? rokausisäännöstelyn lopettaminen parantaisi-
15947: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vat joen kalatalouden kehittämisen edellytyk-
15948: vasti seuraavaa: siä. Lestijoen luonnontaloudellisen kehittämis-
15949: suunnitelman suosituksissa ei esitetty Korpelan
15950: Lestijoen ns. luonnontaloudellinen kehittä- padon lunastusta valtiolle. Lestijärven kunta
15951: missuunnitelma valmistui vuoden 1989 loppu- jätti vuonna 1986 Länsi-Suomen vesioikeudelle
15952: puolella. Vesi- ja ympäristöviranomaiset laati- hakemuksen, jossa esitettiin, että Korpelan
15953: vat suunnitelman yhteistyössä alueen muiden Voiman kuntainliitto velvoitettaisiin rakenta-
15954: viranomaisten ja paikallisten etupiirien kanssa. maan voimalaitoksen yhteyteen kalatie. Länsi-
15955: Kaikki mukana olleet yli neljäkymmentä yhtei- Suomen vesioikeus kuitenkin hylkäsi vuonna
15956: söä sitoutuivat omalta osaltaan toimiin, joita 1989 antamassaan päätöksessä tämän vaati-
15957: suunnitelman tavoitteiden saavuttaminen edel- muksen. Vaasan kalastuspiiri on sittemmin
15958: lyttää. tehnyt aloitteen joen vuorokausisäännöstelystä
15959: Kehittämissuunnitelmassa esitettiin toimia luopumiseksi.
15960: kuormituksen vähentämiseksi ja virkistyskäy- Korpelan Voiman voimalaitoksen omistaa
15961: tön edistämiseksi. Siinä esitettiin myös ranta- kuntainliitto, johon kuuluvat kaikki Lestijoki-
15962: alueita, tutkimustoimintaa ja alueellista yhteis- laakson kunnat. Kuntien tulisikin pyrkiä vai-
15963: toimintaa koskevia suosituksia. kuttamaan kuntainliiton kautta voimatalouden
15964: Luonnontaloudellinen kehittämissuunnitel- haittojen poistamiseen, koska Lestijoen tilan
15965: ma on luonteeltaan yleissuunnitelma. Suunnit- parantaminen lisäisi joen virkistyskäyttömah-
15966: telua on sittemmin jatkettu mm. laatimalla dollisuuksia ja matkailun kehittämisen edelly-
15967: Lestijoelle virkistyskäyttösuunnitelma ja maise- tyksiä. Eri viranomaisten tulisi selvittää yhteis-
15968: mansuojelusuunnitelma. Jatkosuunnittelua ja työssä alueen kuntien kanssa mahdollisuuksia
15969: tähänastisten suunnitelmien toimeenpanoa on parantaa joen kalataloutta. Tällöin olisi selvi-
15970: rahoitettu vesi- ja ympäristöhallinnon vesien- tettävä myös mahdollisuudet poistaa kalojen
15971: suojelun suunnittelumäärärahalla sekä maa- ja nousua haittaava este.
15972: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990
15973:
15974: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
15975: 1990 vp. - KK n:o 647 3
15976:
15977:
15978:
15979: Tili Riksdagens Herr Talman
15980: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen samråd med skogsmyndigheterna planerat åt-
15981: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse gärder för att minska skogsbrukets vatten-
15982: nr 2284 av den 21 november 1990 tili vederbö- skyddsproblem. För Lestijoki uppgörs en pian
15983: rande medlem av statsrådet översänt avskrift som avser ett upphävande av flottningsstadgan
15984: av följande av riksdagsman Urpilainen m.fl. och som även tar sikte på åtgärder i syfte att
15985: undertecknade spörsmål nr 647: minska de olägenheter som vållas fiskhushåll-
15986: ningen. En iståndsättning av Kirkkojärvi i
15987: Vilka åtgärder tänker Regeringen
15988: Toholampi är också under planering. Vatten-
15989: vidta för att påskynda genomförandet
15990: och miljöförvaltningen har gett ett betydande
15991: av de åtgärder som ingår i planen för en
15992: stöd för arbetet som gäller vattenförsörjning
15993: utveckling av naturahushållningen i
15994: och avlopp samt kanalisation inom området
15995: Lestijoki samt
15996: genom att bevilja statlig finansiering för dessa
15997: vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
15998: projekt.
15999: ta för inlösning av Korpela-dammen,
16000: 1 planen föreslogs en vitalisering av fiskstam-
16001: som ägs av kommunalförbundet Kor-
16002: marna i Lestijoki genom inplantering. Förut-
16003: pelan Voima?
16004: sättningarna för en utveckling av fiskhushåll-
16005: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningen skulle även förbättras om de hinder som
16006: samt anföra följande: gör det svårt för fiskarna att gå upp i älven
16007: avlägsnades och dygnsregleringen av älven
16008: Den s.k. planen för en utveckling av natu- upphörde. I de rekommendationer som ingår i
16009: rahushållningen i Lestijoki blev klar i slutet av planen för en utveckling av Lestijokis natura-
16010: 1989. Vatten- och miljömyndigheterna gjorde hushållning föreslås inte att staten skulle inlösa
16011: upp planen i samarbete med regionens övriga Korpela-dammen. Lestijärvi kommun inlämna-
16012: myndigheter och de lokala intressegrupperna. de år 1986 till västra Finlands vattendomstol
16013: Samtliga drygt fyrtio medverkande samman- en ansökan i viiken man föreslog att kommu-
16014: slutningar förband sig att vidta de åtgärder nalförbundet Korpelan Voima skulle åläggas
16015: som förutsätts för att de planerade målen skall att bygga en fiskväg i anknytning tili kraftver-
16016: uppnås. ket. Västra Finlands vattendomstol avslog
16017: I utvecklingsplanen föreslogs åtgärder i syfte emellertid detta krav i sitt utslag år 1989. Vasa
16018: att minska belastningen och främja dammens fiskedistrikt har sedermera tagit initiativ tili ett
16019: användning för rekreationsändamål. 1 planen slopande av dygnsregleringen.
16020: framfördes även rekommendationer angående Kraftverket Korpelan Voima ägs av ett
16021: strandområden, forskningsverksamhet och re- kommunalförbund som omfattar alla kommu-
16022: gionalt samarbete. ner i Lestijoki älvdal. Kommunerna bör genom
16023: Planen för en utveckling av naturahushåll- kommunalförbundet medverka tili att de olä-
16024: ningen är till sin natur en generalplan. Plane- genheter kraftverket medför avlägsnas, efter-
16025: ringen har sedermera vidareutvecklats med som en förbättring av Lestijokis tillstånd skulle
16026: bl.a. en plan gällande användningen av Lesti- öka möjligheterna att använda älven för re-
16027: joki för rekreationsändamål samt en plan kreationsändamål och förutsättningarna för en
16028: gällande landskapsskydd. Vidareplaneringen utveckling av turismen. De olika myndigheter-
16029: och verkställandet av de planer som hittills na bör i samråd med kommunerna i området
16030: uppgjorts har finansierats med de vatten- och klarlägga möjligheterna att förbättra fiskhus-
16031: miljöförvaltningens anslag för planeringen av hållningen i älven. Därvid bör möjligheterna
16032: vattenskyddet samt med ett forskingsanslag att avlägsna hindren för fiskarnas vandring
16033: som beviljats av jord- och skogsbruksministe- utredas.
16034: riet. Vatten- och miljömyndigheterna har i
16035:
16036: Helsingfors den 21 december 1990
16037:
16038: Miljöminister Kaj Bärlund
16039: 1990 vp.
16040:
16041: Kirjallinen kysymys n:o 648
16042:
16043:
16044:
16045:
16046: Sarapää: Simojokivarren postipalvelujen turvaamisesta
16047:
16048:
16049: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16050:
16051: Simojoen Ylijokikylän asukkaille on ilmoi- Ylijokikylä on Lapin läänin vahvimpia maa-
16052: tettu, että ns. Yli-Kärpän postiasema lakkau- talousalueita, jossa on nuoret yrittäjät ja uudet
16053: tetaan. Ylijokikylän asukkaat ovat päättäneet nykyaikaiset tuotantolaitokset. Lisäksi on suuri
16054: jyrkästi vastustaa mainitun postiaseman lak- sikala, lähistöllä toimivat turvesuot, vastara-
16055: kauttamista. kennettu rivitalo, metsähallituksen rivitalo, hil-
16056: Yli-Kärpän postiaseman jakelualueelia ovat jattain saneerattu kyläkauppa, baari, urheilu-
16057: Saarikosken, Yli-Kärpän ja Valajanaavan asu- seurantalo ja viime keväänä täysin remontoitu
16058: tusalueen kylät, jotka muodostavat Ylijokiky- kolmiopettajainen koulu, jossa on yli 40 oppi-
16059: län. Talouksia tällä alueella on 84. Näistä osa lasta. Yli-Kärpän postiaseman lakkautus olisi
16060: sijaitsee Simon-Ranuan tien, osa Yli-Kär- isku koko Jokivarrelle ja ennen kaikkea Ylijo-
16061: pän-Oijärven tien ja osa Valajanaavan asu- kikylän asukkaita vastaan.
16062: tustien varrella. Simon kuntakeskuksesta on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16063: matkaa tänne 45-60 kilometriä. Pitkästä mat- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16064: kasta asutuskeskuksiin johtuu, että postin pal· kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16065: veluja käytetään paljon, kuten esimerkiksi pos- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16066: timyyntiä, varaosien toimituksia, postipankin
16067: palveluksia ym. Jos postiasema lakkautetaan,
16068: päivän postin saanti talouksiin todennäköisesti Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16069: myöhästyy iltaan asti, jos varsinkin suunniteltu ryhtyä Simojokivarren postipalvelujen
16070: jakeluauto hoitaa jakelut ja asiakaspalvelut turvaamiseksi ja ennen kaikkea, aikoo-
16071: ovelta ovelle Simon kuntakeskuksesta Yli- ko Hallitus hyväksyä Yli-Kärpän elin-
16072: Kärppään asti. Tällöin reitti on yli 50 kilomet- voimaisen postitoimipaikan lakkautta-
16073: riä. Lisäksi viikonvaihteen postinjakelu on ko- misen?
16074: konaan suunnittelematta.
16075: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
16076:
16077: Kimmo Sarapää
16078:
16079:
16080:
16081:
16082: 200070S
16083: 2 1990 vp. - KK n:o 648
16084:
16085:
16086:
16087:
16088: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16089: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tarjotaan 1.6.1991 lukien 979 postikonttorissa.
16090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Posti järjestää postipalveluja ja pankkipalve-
16091: olette marraskuun 21 päivänä 1990 päivätyn lujen välitystehtäviä varten kiinteän toimipai-
16092: kirjeenne n:o 2285 ohella toimittanut valtioneu- kan esim. kaupan yhteyteen aina kun se on
16093: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen mahdollista. Niissä tapauksissa, joissa tämä ei
16094: kansanedustaja Sarapään näin kuuluvasta kir- ole mahdollista, postipalvelut ja pankkipalve-
16095: jallisesta kysymyksestä n:o 648: lujen välitystehtävät hoidetaan Postin jakelu-
16096: verkon avulla.
16097: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Simon kunnassa sijaitsevan Yli-Kärpän pos-
16098: ryhtyä Simojokivarren postipalvelujen tikonttorin tarjoamat postipalvelut on tarkoi-
16099: turvaamiseksi ja ennen kaikkea, aikoo- tus korvata kyläkaupan yhteyteen perustetta-
16100: ko Hallitus hyväksyä Yli-Kärpän elin- van asiamiespostin välityksellä. Samalla voi-
16101: voimaisen postitoimipaikan lakkautta- daan hoitaa myös pankkipalvelujen välitysteh-
16102: misen? tävät Muutos toteutetaan 1.6.1991 lukien.
16103: Postin jakelu suoritetaan tulevaisuudessakin
16104: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- päivittäin kello 14:ään mennessä. Jakelun yh-
16105: vasti seuraavaa: teydessä tarjotaan korvaavaa palvelua myös
16106: kaukana palvelupisteestä sijaitseviin talouksiin.
16107: Postipankki Oy on 11.4.1990 tehnyt periaa- Viikonlopun lehtien jakelu toimitetaan kuten
16108: tepäätöksen postipankkipalvelujen tarjoamises- tähänkin saakka noutopostina palvelupisteen
16109: ta noin tuhannessa postitoimipaikassa. Posti ja lehtilaatikosta.
16110: Postipankki Oy ovat laatineet suunnitelman Uusilla järjestelyillä pystytään turvaamaan
16111: niistä postikonttoreista, joissa postipankkipal- Yli-Kärpän postinsaajien palvelutaso hyvin ja
16112: veluja tullaan jatkossa hoitamaan. Tämän ja määrätyiltä osin sitä myös selvästi paranta-
16113: Postipankki Oy:n johtokunnan 11.10.1990 te- maan.
16114: kemän päätöksen mukaisesti pankin palveluja
16115: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
16116:
16117: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
16118: 1990 vp. - KK n:o 648 3
16119:
16120:
16121:
16122:
16123: Tili Riksdagens Herr Talman
16124: I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen kontor fr.o.m. den 1 juni I991.
16125: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse För postservice och förmedling av bankser-
16126: nr 2285 av den 2I november I990 tili vederbö- vice ordnar posten alltid när det är möjligt ett
16127: rande medlem av statsrådet översänt avskrift fast serviceställe, t.ex. i samband med en butik.
16128: av följande av riksdagsman Sarapää underteck- 1 de fall då detta inte är möjligt sköts postser-
16129: nade spörsmål nr 648: vicen och förmedlingen av bankservice med
16130: hjälp av postens utdelningsnät.
16131: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Avsikten är att den postservice som postkon-
16132: vidta för att trygga postservicen för toret i Yli-Kärppä i Simo kommun tillhanda-
16133: befolkningen längs Simojoki älv och, håller skall ersättas med ett postombud i
16134: framför allt, ämnar Regeringen accep- anslutning till bybutiken. Samtidigt kan också
16135: tera att den livskraftiga postanstalten i förmedlingen av bankservice skötas. Ändringen
16136: Yli-Kärppä dras in? genomförs den I juni 1991.
16137: Posten kommer också framdeles att delas ut
16138: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- varje dag före kl. I4.00. 1 samband med
16139: samt anföra följande: utdelningen kommer ersättande service att er-
16140: bjudas också sådana hushåll som Iigger långt
16141: Postbanken Ab fattade den II april I990 ett från servicepunkten.
16142: principbeslut om att tillhandahålla postbanks- Under veckosluten kommer tidningsutdel-
16143: service på ungefär tusen postanstalter. Posten ningen som nu att skötas så att tidningarna
16144: och Postbanken Ab har gjort upp en pian som kan avhämtas i en tidningslåda på servicepunk-
16145: anger de postkontor där postbanksservice i ten.
16146: fortsättningen kommer att ges. 1 enlighet med Genom de nya arrangemangen kan service-
16147: detta beslut och ett beslut som direktionen för nivån för dem som får post i Yli-Kärppä väl
16148: Postbanken Ab fattade den II oktober I990 tryggas och i vissa avs.eenden även klart för-
16149: skall bankservice tillhandahållas på 979 post- bättras.
16150: Helsingfors den 14 december 1990
16151:
16152: Trafikminister Ilkka Kanerva
16153: 1990 vp.
16154:
16155: Kirjallinen kysymys n:o 649
16156:
16157:
16158:
16159:
16160: Jääskeläinen: Iltaopiskelijoiden opintotuen lisäämisestä
16161:
16162:
16163: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16164:
16165: Valtion opintotukeen on oikeutettu perhee- Perheettämän ja perheellisen yli 30-vuotiaan
16166: tön alle 30-vuotias ja yli 30-vuotias, mikäli bruttotuloehdot eivät ole mielestäni oikeassa
16167: bruttotulot 1.7.1990---31.5.1991 ovat enintään suhteessa toisiinsa.
16168: 43 000 markkaa eli noin 3 900 markkaa kuu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16169: kaudessa opiskeluajalta. Alle 30-vuotiaalla per- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16170: heettömällä on useimmiten tuossa elämänvai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16171: heessa asuntovelkaa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16172: Perheellisen alle 30-vuotiaan bruttotulot saa-
16173: vat olla 94 000 markkaa opiskeluajalta. 30
16174: vuotta täyttäneiden bruttotulot saavat olla
16175: enintään 250 000 markkaa ja yksinhuoltajan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16176: bruttotulot enintään 77 000 markkaa. ryhtyä perheettömien iltaopiskelijoiden
16177: Perheellisen bruttotuloihin lasketaan opiske- ja perheellisten alle 35-vuotiaiden ilta-
16178: levan puolison tulot kuten perheettömälläkin opiskelijoiden opintotuen parantami-
16179: eli ajalta 1.7.1990---31.5.1991 ja työssä käyvän seksi?
16180: puolison tulot koko vuodelta.
16181:
16182: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
16183:
16184: Keijo Jääskeläinen
16185:
16186:
16187:
16188:
16189: 200070S
16190: 2 1990 vp. - KK n:o 649
16191:
16192:
16193:
16194:
16195: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16196: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Perheettömien ja perheellisten opiskelijoiden
16197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tulorajojen välillä tällä hetkellä oleva epäsuhta
16198: olette 21 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn on siirtymävaiheen ongelma, joka johtuu siitä,
16199: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston että aikuisopintotukea myönnettäessä puolison
16200: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tuloja ja varallisuutta ei oteta huomioon lain-
16201: edustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjalli- kaan. Aikuisopintotuki voidaan myöntää vain
16202: sesta kysymyksestä n:o 649: kahdeksi opintovuodeksi. Tämän johdosta 30
16203: vuotta täyttäneiden perheellisten tuloraja on
16204: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jouduttu nostamaan huomattavan korkeaksi,
16205: ryhtyä perheettömien iltaopiskelijoiden jotta yli kaksi vuotta opiskelevien kohdalla ei
16206: ja perheellisten alle 35-vuotiaiden ilta- jouduta tilanteeseen, jossa kahden aikuisopin-
16207: opiskelijoiden opintotuen parantami- totuen saantivuoden jälkeen opintotukea ei
16208: seksi? puolison tulojen vuoksi voitaisi myöntää lain-
16209: kaan opintojen loppuunsaattamiseen.
16210: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Hallituksen toimesta tilannetta ollaan muut-
16211: taen seuraavaa: tamassa siten, että lähiaikoina annettavana
16212: opintotukiasetuksen muutoksella puolison ta-
16213: Opintotukea myönnettäessä otetaan huo- loudelliseen asemaan perustuva tarveharkinta
16214: mioon hakijan omat ja hänen puolisonsa tulot on tarkoitus poistaa aikuisopintotuen saajien
16215: ja varallisuus. Vuosittain annettavassa valtio- lisäksi kaikilta ennen opintovuoden alkua 30
16216: neuvoston päätöksessä on vahvistettu täysi- vuotta täyttäneiltä hakijoilta, ja osittain edelli-
16217: määräiseen tukeen oikeuttava tuloraja erikseen seen liittyen, mutta myös muuten hakijoiden
16218: perheettömän henkilön kohdalta. Perheellisten samanarvoisuuden lisäämiseksi ehdotus opinto-
16219: henkilöiden osalta on vahvistettu hakijan ja vuodeksi 1991-92 annettavaksi valtioneuvos-
16220: hänen puolisonsa yhteenlasketun tulon raja. ton päätökseksi eräiden opintotukilaissa mää-
16221: Perheettömän iltaopiskelijan kohdalla tulo- rättyjen määrien vahvistamisesta on tarkoitus
16222: raja on vahvistettu korkeammaksi kuin muiden laatia siten, että vahvistetaan erikseen hakijan
16223: opiskelijoiden kohdalla. Perheellisten opiskeli- oma täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulora-
16224: joiden osalta iltaopiskelijan tuloraja on sama ja, joka on sama kaikilla opiskelijoilla, ja
16225: kuin päätoimisilla opiskelijoilla. erikseen puolison tuloja koskeva raja.
16226: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990
16227:
16228: Opetusministeri Ole Norrback
16229: 1990 vp. - KK n:o 649 3
16230:
16231:
16232:
16233:
16234: Till Riksdagens Herr Talman
16235: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med och utan familj är ett övergångsproblem,
16236: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse som beror på att det vid beviljandet av vuxen-
16237: av den 21 november 1990 tili vederbörande studiestöd inte tas hänsyn till makans inkoms-
16238: medlem av statsrådet översänt en avskrift av ter och förmögenhet. Vuxenstudiestödet kan
16239: följande av riksdagsman Jääskeläinen under- endast beviljas för två studieår. Av denna
16240: tecknade spörsmål nr 649: anledning har man blivit tvungen att höja
16241: inkomstgränsen för personer med familj som
16242: Vilka åtgärder ämnar Regeringen har fyllt 30 år till en så hög nivå för att
16243: vidta för att studiestödet åt ensamståen- personer som studerar över två år inte skall
16244: de kvällsstuderande och kvällsstuderan- komma i den situationen att man efter två års
16245: de under 35 år med familj skall förbätt- studier med vuxenstudiestöd på grund av ma-
16246: ras? kans inkomster inte alls kan beviljas studiestöd
16247: för att kunna slutföra sina studier.
16248: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt Från regeringens sida håller man på att rätta
16249: följande: till situationen så att genom en ändring i
16250: studiestödsförordningen, som snart skall ges,
16251: När studiestöd skall beviljas tas hänsyn till har man för avsikt att inte enbart avlägsna
16252: den sökandes egna och hans makas inkomster behovsprövningen i fråga om makans ekono-
16253: och förmögenhet. I statsrådets årliga beslut miska ställning för den som får vuxenstudie-
16254: fastställs den inkomstgräns som berättigar till stöd utan även för alla sökande som före
16255: fullt stöd skilt för ensamstående personer. När studieåret inleds har fyllt 30 år. Delvis med
16256: det gäller personer med familj fastställs gränsen anknytning till det tidigare anförda, men även
16257: för den sökandes och hans makas sammanlag- i syfte att öka jämställdheten mellan de sökan-
16258: da inkomster. de, finns ett förslag till statsrådsbeslut att för
16259: För ensamstående kvällsstuderande är in- studieåret 1991-92 fastställa vissa i studiestöds-
16260: komstgränsen fastställd till högre än för andra lagen bestämda belopp som går ut på att den
16261: studerande. Vad studerande med familj beträf- för alla studerande gemensamma gränsen för
16262: far är inkomstgränsen för kvällsstuderande den den sökandes egna till fullt stöd berättigande
16263: samma som för studerande på heltid. inkomster fastställs skilt och gränsen för ma-
16264: Obalansen i inkomstgränsen för studerande kans inkomster ski1t.
16265: Helsingfors den 21 december 1990
16266:
16267: Undervisningsminister Ole Norrback
16268: 1990 vp.
16269:
16270: Kirjallinen kysymys n:o 650
16271:
16272:
16273:
16274:
16275: Tennilä: Röyttän satamaan johtavan väylän syventämisestä
16276: Perämerellä
16277:
16278:
16279: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16280:
16281: Röyttän sataman liikennemäärä on tällä päätös väylän syventämisestä. Röyttän sata-
16282: hetkellä n. 200 000 tonnia vuodessa. Satama on maan johtavan väylän syventämistä ei saa estää
16283: elintärkeä Outokumpu Oy:n Tornion tehtaiden myöskään Perämeren kansallispuistosta säädet-
16284: kilpailukykyiselle toiminnalle niin tuonnin kuin tävällä lailla ja siihen liittyvällä asetuksella.
16285: vienninkin kannalta. Myös muun Tornionlaak- Niitä tulee täydentää siten, että väylän olemas-
16286: son teollisuuden meriliikenne tapahtuu Röyt- saolo ja kehittäminen on mahdollista senkin
16287: tän sataman kautta. Outokumpu Oy:n arvion jälkeen, kun luonnonsuojelullisesti tärkeä laki
16288: mukaan Tornion tehtaiden liikennemäärät kas- tulee voimaan.
16289: vavat lähivuosina kolminkertaisiksi eli noin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16290: 600 000 tonniin vuodessa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16291: Liikennemäärien kasvun myötä liikennöivä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16292: aluskoko suurenee ja Röyttään tarvitaan vä- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16293: hintään 8 metrin väylä. Väylän syventämistä
16294: vaativat esim. nestekaasukuljetukset ja uudem- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
16295: mat jäänmurtajat. Röyttän satamaan johtavan väylän sy-
16296: Valtiovallan onkin nopeasti tehtävä rahoitus- ventämiseksi Perämerellä?
16297:
16298: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
16299:
16300: Esko-Juhani Tennilä
16301:
16302:
16303:
16304:
16305: 200070S
16306: 2 1990 vp. - KK n:o 650
16307:
16308:
16309:
16310:
16311: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16312: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luokan jäänmurtajien poistuessa käytöstä lii-
16313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kennekausi rajoittuisi avovesikauteen. Tällai-
16314: olette 22 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn nen tilanne olisi Tornion tehtaan toimintaedel-
16315: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston lytysten kannalta erittäin haitallinen.
16316: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Edellä kuvatuista syistä liikenneministeriö
16317: edustaja Tennilän kirjallisesta kysymyksestä merenkulkuhallituksen esityksen pohjalta on
16318: n:o 650: ehdottanut Tornion väylän syventämistä 7 met-
16319: ristä 8 metriin vuoden 1991 tulo- ja menoar-
16320: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy vioehdotuksessaan. Hanke ei kuitenkaan sisäl-
16321: Röyttän satamaan johtavan väylän sy- tynyt valtion tulo- ja menoarvioesitykseen.
16322: ventämiseksi Perämerellä? Eduskunnalle on jätetty myös kyseistä väylä-
16323: hanketta koskeva raha-asia-aloite.
16324: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Outokumpu Oy on pitänyt tärkeänä kyseisen
16325: vasti seuraavaa: väylähankkeen toteuttamista kiireellisenä vuo-
16326: sina 1990-1992. Yhtiö on liikenneministeriölle
16327: Erityisesti Outokumpu Oy:n Tornion tehtai- viime syyskuussa lähettämässään kirjeessä si-
16328: den tuonti- ja vientikuljetusten kannalta Röyt- toutunut huolehtimaan väylätyön väliaikaisesta
16329: tän satamaHa on suuri merkitys. Raaka-aineet rahoituksesta sillä edellytyksellä, että meren-
16330: tuodaan Tornioon pääasiassa laivakuljetuksi- kulkuhallitus maksaa yhtiölle väylätyön joh-
16331: na. Tuotteista ferrokromi viedään aluskuljetuk- dosta aiheutuneet kustannukset vuosina 1993-
16332: sin. Kasvavat tuotantomäärät antavat mahdol- 1994 kahtena yhtä suurena eränä.
16333: lisuuden aluskuljetusten lisäämiseen viennissä. Merenkulkuhallituksen asettama työryhmä
16334: Outokumpu Oy:n tarkoituksena on lisätä tuo- on viime marraskuussa selvittänyt vielä pikai-
16335: tantokapasiteettia siten, että ferrokromin tuo- sesti Röyttän väylän syventämishanketta Outo-
16336: tanto tulee kasvamaan 200 000 tonniin vuodes- kumpu Oy:n rahoitustarjouksen johdosta. Työ-
16337: sa (nyt 150 000 tonnia vuodessa) ja terästuot- ryhmä on 15.11.1990 päivätyssä muistiossaan
16338: teiden tuotanto 370 000 tonniin vuodessa (nyt katsonut, että väylän syventäminen 8 metriin
16339: 200 000 tonnia vuodessa). Kuumavalssaamon on täysin perusteltua ja että hankkeen suunnit-
16340: kapasiteettia on käytetty ns. vuokravalssauk- telu ja toteutus voitaisiin aloittaa pikaisesti.
16341: seen, jossa teräsaihion valssaus kuumanauhaksi Hankkeen pikaisen toteuttamisen kannalta on
16342: suoritetaan tilaajan laskuun. Tornion terästeh- välttämätöntä, että Outokumpu Oy huolehtii
16343: taan kapasiteetti antaa mahdollisuuden vuok- hankkeen väliaikaisesta rahoituksesta vuosien
16344: ravalssauksen huomattavaan lisäämiseen. 1991-1992 aikana. Työryhmä esitti väylä-
16345: Tornion terästehtaan kilpailukykyyn vaikut- hankkeen osalta tilausvaltuutta jo vuoden 1991
16346: taa merkittävästi pitkä etäisyys asiakkaista, tulo- ja menoarvioon.
16347: joten kuljetusjärjestelmän tehokkuudelle ja ta- Liikenneministeriön saaman tiedon mukaan
16348: loudellisuudelle joudutaan asettamaan suuria eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen
16349: vaatimuksia. Suuret kuljetuserät (10 000 tonnia vuoden 1991 tulo- ja menoarvioksi sisältyy
16350: alusta kohden) edellyttävät nykyistä suurem- lausuma, jonka mukaan eduskunta katsoo, että
16351: pien alusten pääsyä suoraan Röyttän sata- on olemassa perustellut edellytykset Tornion
16352: maan, jolloin niitä ei tarvitsisi ohjata Ajoksen väylän syventämiselle 8,0 metrin kulkusyvyy-
16353: satamaan. teen ja että hankkeen suunnittelu ja toteutus
16354: Röyttän väylän syventäminen on kuljetusta- voitaisiin aloittaa pikaisesti. Hankkeen rahoi-
16355: loudellisesti kannattava hanke, jota erityisesti tuksen kannalta tämä edellyttää, että Outo-
16356: korostaa uhka siitä, että vanhimpien Tarmo- kumpu Oy antaa valtiolle 20 miljoonan markan
16357: 1990 vp. - KK n:o 650 3
16358:
16359: korottoman lainan väylätyön toteuttamiseksi osaltaan vaikuttaa Perämeren kansallispuiston
16360: vuosina 1991-1992 ja valtio maksaa laina- perustamista koskevaan lainsäädäntötyöhön si-
16361: pääoman takaisin vuosina 1993 ja 1994 kahte- ten, että Röyttän väylän syventämishanke voi-
16362: na yhtä suurena eränä. daan toteuttaa luonnonsuojelulliset näkökoh-
16363: Liikenneministeriön tarkoituksena on omalta dat asianmukaisesti huomioon ottaen.
16364:
16365: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
16366:
16367: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
16368: 4 1990 vp. - KK n:o 650
16369:
16370:
16371:
16372:
16373: Till Riksdagens Herr Talman
16374: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fiksäsongen begränsas till den tid vattnena är
16375: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse öppna. En sådan situation skulle vara oerhört
16376: av den 22 november 1990 till vederbörande skadlig med tanke på verksamhetsförutsätt-
16377: medlem av statsrådet översänt avskrift av ningen för fabriken i Torneå.
16378: följande av riksdagsman Tennilä underteckna- Utgående från de ovan anförda orsakerna
16379: de spörsmål nr 650: har trafikministeriet i sin budgetproposition på
16380: basis av sjöfartsstyrelsens framställning föresla-
16381: Vilka åtgärder ämnar Regeringen git att Torneå farled fördjupas från 7 m till 8
16382: vidta för att i Bottniska viken fördjupa m. Projektet ingick dock inte i statsbudgeten.
16383: farleden som leder till hamnen i Röyttä? En finansmotion som behandlar farledsprojek-
16384: tet har väckts i riksdagen.
16385: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Outokumpu Oy har ansett det vara viktigt
16386: samt anföra följande: att ifrågavarande farledsprojekt förverkligas
16387: under åren 1990-1992. Bo 1aget har senaste
16388: Röyttä hamn har speciellt stor betydelse för höst i ett brev till trafikministeriet bundit sig
16389: import- och exporttransporterna vid Outokum- vid att sköta den tillfälliga finansieringen av
16390: pu Oy:s fabriker i Torneå. Råmaterialet hämtas projektet förutsatt att sjöfartsstyre1sen i två lika
16391: till Torneå i huvudsak med båttransporter. stora rater under åren 1993-1994 ersätter de
16392: Ferrokrom transporteras med fartyg. Den väx- kostnader bolaget har haft för farledsarbetet.
16393: ande produktionsvolymen gör det möjligt att En av sjöfartsstyrelsen tillsatt arbetsgrupp
16394: öka fartygsleveranserna inom exporten. Det är har senaste november ännu i brådskande ord-
16395: meningen att Outokumpu Oy skall öka sin ning utrett möj1igheterna att förverk1iga farleds-
16396: proudktionskapacitet så att produktionen av projektet i Röyttä utgående från det finansie-
16397: ferrokrom ökar till 200 000 ton per år (för ringsanbud Outokumpu Oy givit. Arbetsgrup-
16398: tillfället är den 150 000 ton per år) och att pen konstaterar i sin promemoria, daterad
16399: produktionen av stålprodukter ökar till 370 000 15.11.1990, att fördjupning av farleden till 8 m
16400: ton per år (för tillfället är den 200 000 ton per är helt motiverad och att projektet kunde
16401: år). Varmvalsverkets kapacitet har använts för in1edas i skyndsam ordning. Det är nödvändigt
16402: s.k. hyresvalsning, då valsningen av stålmate- att Outokumpu Oy sköter projektets tillfälliga
16403: rialet till varmband görs för beställarens räk- finansiering under 1991-1992 om projektet
16404: ning. Torneå stålverks kapacitet möjliggör en skall kunna förverk1igas i skyndsam ordning.
16405: märkbar ökning av hyresvalsningen. Arbetsgruppen föreslog en beställningsfullmakt
16406: Det långa avståndet från kunderna inverkar för farledsprojektet redan i statsbudgeten för
16407: i hög grad på Torneå stålverks konkurrens- 1991.
16408: kraft, vilket medför att man måste ställa höga I en1ighet med de uppgifter trafikministeriet
16409: krav på transportsystemets effektivitet och lön- fått ingår i riksdagens svar på regeringspropo-
16410: samhet. Transport av stora partier (10 000 ton sitionen för statsbudgeten år 1991 ett uttalande
16411: per fartyg) förutsätter att större fartyg än de enligt vi1ket riksdagen anser att det finns
16412: som kommer in för tillfället får komma direkt förutsättningar för att fördjupa Torneå farled
16413: till Röyttä hamn, vilket betyder att fartygen till att b1i 8 m djup och att projektet kunde
16414: inte behöver dirigeras till hamnen i Ajos. in1edas i skyndsam ordning. Från finansierings-
16415: Projektet att fördjupa Röyttä hamn är trans- synpunkt sett förutsätter detta att Outokumpu
16416: portekonomiskt lönsamt, vilket speciellt under- Oy ger staten ett räntefritt 1ån på 20 mi1j. mk
16417: stryks av hotet att de gamla isbrytarna i för att förverkliga farledsarbetet under åren
16418: Tarmo-klassen avlägsnas ur trafiken och tra- 1991-1992 och att staten återbeta1ar 1åneka-
16419: 1990 vp. - KK n:o 650 5
16420:
16421: pitalet under åren 1993 och 1994 i två lika grundandet av Bottenvikens nationalpark så
16422: stora rater. att fördjupningsprojektet av Röyttä farled kan
16423: Trafikministeriet har för avsikt att för sin del förverkligas genom sakligt beaktande av natur-
16424: medverka i lagstiftningsarbetet beträffande skyddssynpunkter.
16425: Helsingfors den 20 december 1990
16426:
16427: Trafikminister Ilkka Kanerva
16428: 1990 vp.
16429:
16430: Kirjallinen kysymys n:o 651
16431:
16432:
16433:
16434:
16435: von Bell: Kuolintodistuksen antamiskäytännöstä
16436:
16437:
16438: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16439:
16440: Syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä an- oikeustoimia esimerkiksi aikaisemman valtuu-
16441: netun asetuksen (824/70) mukaan kuolintodis- tuksen nojalla. Julkisen rekisterin väärät tiedot
16442: tuksen tai kuolinselvityksen antajan on viipy- voivat johtaa oikeudellisiin epäselvyyksiin ja
16443: mättä lähetettävä toinen kappale kuolintodis- suoranaisiin väärinkäytöksiin. Nämä olisivat
16444: tusta tai -selvitystä sen väestörekisterin pitäjäl- vältettävissä, jos väliaikaisen kuolintodistuksen
16445: le, jossa vainaja on kirjoissa, taikka, jos tätä antaminen tällaisissa tilanteissa säädettäisiin
16446: rekisteriä ei tiedetä, kuolinpaikan väestörekis- pakolliseksi.
16447: terin pitäjälle. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16448: Kuolintodistuksen antaminen viivästyy eten- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16449: kin silloin, kun on selvitettävä lääketieteellistä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16450: tai oikeuslääketieteellistä kuolemansyytä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16451: Nämä tutkimukset voivat kestää jopa useita
16452: viikkoja. Tämä aika on eräänlaista oikeudellis- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16453: ta välitilaa, kun väestörekisteriin henkilö mer- kuolemansyyn selvittämisen aikana on
16454: kitään kuolleeksi vasta kuolintodistuksen pe- mahdollista toimia väestörekisteritieto-
16455: rusteella. jen nojalla vainajan nimissä, ja
16456: Käytännössä on ilmennyt tapauksia, missä aikooko Hallitus ryhtyä toimiin epä-
16457: henkilön kuoleman jälkeen hankittuihin virka- kohdan poistamiseksi esimerkiksi säätä-
16458: todistuksiin nojautuen on joko vilpittömässä mällä väliaikaisen kuolintodistuksen
16459: mielessä tai vilpillisesti tehty merkittäviäkin antamisen pakolliseksi?
16460:
16461: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
16462:
16463: Aarno von Bell
16464:
16465:
16466:
16467:
16468: 200070S
16469: 2 1990 vp. - KK n:o 651
16470:
16471:
16472:
16473:
16474: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16475: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen (948/73) 19 §:n nojalla annettava ruumiin
16476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hautaamista varten todistus eli kuolintodistus.
16477: olette 22 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Suoritettuaan välittömästi ruumiiseen liittyvät
16478: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tutkimukset lääkärin on annettava hautaamista
16479: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- varten väliaikainen kuolintodistus, mikäli lo-
16480: edustaja Aarno von Bellin näin kuuluvasta pullisen kuolintodistuksen antaminen viivästyy
16481: kirjallisesta kysymyksestä n:o 651: erikoistutkimusten, esimerkiksi kudosopillisten
16482: tai oikeuskemiallisten tutkimusten vuoksi tai
16483: Onko Hallitus tietoinen siitä, että muusta vastaavasta kuolemansyyn selvittämi-
16484: kuolemansyyn selvittämisen aikana on seen vaikuttavasta syystä. Väliaikaisen kuolin-
16485: mahdollista toimia väestörekisteritieto- todistuksen antaminen on siis jo säädetty pa-
16486: jen nojalla vainajan nimissä, ja kolliseksi tilanteissa, joissa lopullista kuolinto-
16487: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin epä- distusta ei voida antaa.
16488: kohdan poistamiseksi esimerkiksi säätä- Syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä an-
16489: mällä väliaikaisen kuolintodistuksen netun asetuksen (824/70) mukaan kuolintodis-
16490: antamisen pakolliseksi? tuksen antajan on viipymättä lähetettävä toi-
16491: nen kappale kuolintodistuksesta sen väestöre-
16492: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kisterin pitäjälle, jossa vainaja on kirjoissa,
16493: vasti seuraavaa: taikka jos tätä rekisteriä ei tiedetä, kuolinpai-
16494: kan väestörekisterin pitäjälle. Toinen kappale
16495: Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain kuolintodistuksesta on toimitettava vainajan
16496: (459/73) 1 §:n mukaan kuolemasta on viipy- lähimmälle omaiselle tai sille, joka on ilmoit-
16497: mättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Lain tanut huolehtivansa vainajan hautaamisesta.
16498: mukaan kuoleman olosuhteista riippuen lääkä- Tämä koskee yhtä lailla väliaikaista kuin lo-
16499: rin tai poliisin yhdessä lääkärin kanssa on pullistakin kuolintodistusta.
16500: selvitettävä kuolemansyy ennen kuin kuolleen Lääkintöhallituksen 1.1.1989 alkaen käyt-
16501: saa haudata tai ruumiin luovuttaa lääketieteen töön vahvistama kuolintodistuslomake on kol-
16502: opetusta ja tutkimusta varten yliopistolle tai miosainen. Lomakkeen osa 1 vastaa edellä
16503: korkeakoululle. tarkoitettua kuolintodistuksen kappaletta, joka
16504: Kuolemansyyn selvittäminen on prosessi, todistuksen antajan on viipymättä lähetettävä
16505: joka lääkintöhallituksen kuolemansyyn selvit- sen väestörekisterin pitäjälle, jossa vainaja on
16506: tämisestä antaman yleiskirjeen No 1789 mu- kirjoissa, osa 2 on edellisen toiste, joka talle-
16507: kaan alkaa kuoleman toteamisella ja päättyy tetaan sairauskertomukseen ja osa 3 on kap-
16508: kuolintodistuksen kirjoittamiseen. Selvittämis- pale, joka toimitetaan vainajan lähimmälle
16509: prosessi vaihtelee kuoleman olosuhteista riip- omaiselle tai sille, joka on ilmoittanut huoleh-
16510: puen. Jos henkilö esimerkiksi kuolee sairaalas- tivansa vainajan hautaamisesta. Kuolintodis-
16511: sa tutkimusten ja hoidon jälkeen, eikä ruumiin- tuslomakkeella välittyy siis tietoa lääkäriltä
16512: avausta tarvita, voidaan kuolintodistus kirjoit- ensinnäkin lääninhallituksen kautta tilastokes-
16513: taa käytännöllisesti katsoen välittömästi kuole- kukseen sekä toisaalta väestökirjaviranomaisel-
16514: man toteamisen jälkeen. Jos sen sijaan kuole- le. Sen lisäksi, että väestörekisterin pitäjä täyt-
16515: mansyyn selvittäminen edellyttää ruumiin- tää saamansa kuolintodistuksen perusteella re-
16516: avausta joko lääketieteellisistä tai oikeuslääke- kisteritoimistoon ja edelleen väestörekisterikes-
16517: tieteellisistä syistä, kuluu kuolemansyyn selvit- kukseen välittyvän kuolinilmoituksen, antaa
16518: tämiseen ja kuolintodistuksen antamiseen käy- väestörekisterin pitäjä kuolintodistuksen perus-
16519: tännössä aikaa muutamasta vuorokaudesta yh- teella myös hautauslupatodistuksen.
16520: teen viikkoon. Edellä esitettyyn viitaten sosiaali- ja terveys-
16521: Selvitettyään kuoleman syyn lääkärin on ministeriö toteaa, että terveydenhuoltoviran-
16522: kuolemansyyn selvittämisestä annetun asetuk- omaisen kannalta kuolintodistus on ennen
16523: 1990 vp. - KK n:o 651 3
16524:
16525: kaikkea oikeuslääketieteellinen asiakirja, jolla vanhoja virkatodistuksia. Niihin tilanteisiin,
16526: todistetaan, että kuolemansyy on säännösten ja joissa kuolleen henkilön vanha virkatodistus
16527: määräysten mukaan selvitetty ja joka käytän- esittäen käytetään väärin esimerkiksi kuolleen
16528: nössä on lupa hautaamiseen. Lopullista tai antamaa valtuutusta, soveltuvat yleiset oikeus-
16529: väliaikaistakaan kuolintodistusta, joilla molem- toimilain ja rikoslain säännökset.
16530: milla on sama oikeudellinen merkitys, ei lain Tavoitteena on, että kuolemaa koskevat re-
16531: mukaan anneta eikä voida ajatellakaan antaa kisteritiedot ovat mahdollisimman nopeasti ja
16532: ennen kuin kulloinkin tarvittavat, välittömästi oikeina tarvitsijoiden käytettävissä. Kun tieto
16533: ruumiiseen kohdistuvat tutkimukset on suori- kuolemasta nykyään siirtyy terveydenhuollosta
16534: tettu. Kuolemansyyn selvittäminen vie, kuten väestörekisteriin todistuslomakkeella, voita-
16535: edellä on esitetty, väistämättä tietyn ajan ja neen vastaisuudessa tiedon kulkua jonkin ver-
16536: vasta selvityksen perusteella voidaan kuolinto- ran nopeuttaa siirtymällä konekieliseen ilmoit-
16537: distus ja sitä kautta myös tieto kuolemasta tamistapaan. Väestörekisterikeskus on selvittä-
16538: antaa väestöviranomaisille. nyt tiedonkulun nopeuttamiseen liittyviä mene-
16539: Tieto henkilön kuolemasta on perustietoja, telmiä ja mahdollisuuksia. Tiedonkulun tapah-
16540: joita useat eri viranomaiset yhteiskunnassamme tuessa konekielisenä se nopeutuu ja samalla
16541: tarvitsevat. Viranomaiset ja tuomioistuimet hy- tässä kirjallisessa kysymyksessä esitetty epä-
16542: väksyvät käytännön syistä useitakin kuukausia kohta on poistumassa.
16543: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1990
16544:
16545: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
16546: 4 1990 vp. - KK n:o 651
16547:
16548:
16549:
16550:
16551: Till Riksdagens Herr Talman
16552: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen omedelbart ha verkställt de undersökningar
16553: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse som direkt hänför sig till liket skall läkaren
16554: av den 22 november 1990 till vederbörande utfärda en interimistisk attest för begravning
16555: medlem av statsrådet översänt avskrift av ifall utfärdandet av den slutgiltiga dödsattesten
16556: följande av riksdagsman Aarno von Bell un- fördröjs p.g.a. specialundersökningar, t.ex. his-
16557: dertecknade spörsmål nr 651: tologiska eller rättskemiska undersökningar el-
16558: ler av annan orsak som föranleder utredande
16559: Är Regeringen medveten om att det av dödsorsaken. Utfärdandet av en interimis-
16560: under den tid dödsorsaken utreds är tisk dödsattest har alltså redan blivit stadgat
16561: möjligt att med stöd av befolkningsre- såsom obligatoriskt i sådana situationer då en
16562: gisteruppgifter handla i den avlidnes slutgiltig dödsattest inte kan utfärdas.
16563: namn, och Enligt förordningen om registrering av födel-
16564: ämnar Regeringen vidta åtgärder för ser och dödsfall (824/70) skall den som utfår-
16565: att avskaffa olägenheten t.ex. genom att dar dödsattest ofördröjligen sända ett exemplar
16566: stadga att utfårdandet av en interimis- av dödsattesten till den befolkningregisterföra-
16567: tisk dödsattest blir obligatoriskt? re, i vars register den avlidne är införd eller, om
16568: uppgift rörande detta register inte föreligger,
16569: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- till befolkningsregisterföraren på dödsorten.
16570: samt anföra följande: Det andra exemplaret av dödsattesten skall
16571: tillställas den avlidnes närmaste anhöriga eller
16572: Enligt 1 § lagen om utredande av dödsorsak den som har meddelat att han kommer att
16573: (459/73) skall dödsfall ofördröjligen anmälas sörja för den avlidnes begravning. Detta gäller
16574: hos läkare eller polisen. Enligt lagen skall, såväl en interimistisk som en slutgiltig dödsat-
16575: beroende på förhållandena kring dödsfallet, test.
16576: antigen en läkare eller polisen tillsammans med Den dödsattestblankett som medicinalstyrel-
16577: en läkare utreda dödsorsaken innan den avlid- sen fastställt att skulle tas i bruk 1.1.1989 är
16578: ne får begravas eller liket får överlåtas till tredelad. Blankettens del 1 motsvarar det ovan
16579: universitet eller högskola för medicinsk forsk- avsedda exemplaret av dödsattesten, vilket den
16580: ning. som utfärdat attesten ofördröjligen skall sända
16581: Utredandet av dödsorsaken är en process till den befolkningsregisterförare i vars register
16582: som enligt medicinalstyrelsens cirkulär Nr 1789 den avlidne är införd. Del 2 är en kopia av det
16583: om utredande av dödsorsak börjar då dödsfal- föregående, som bevaras i sjukjournalen och
16584: let konstateras och slutar då dödsattesten del 3 är det exemplar som tillställs den avlidnes
16585: skrivs. Utredningsprocessen varierar beroende närmaste anhöriga eller den som har meddelat
16586: på förhållandena kring dödsfallet. Om en att han kommer att sörja för den avlidnes
16587: person t.ex. dör på sjukhus efter undersökning- begravning. På dödsattestblanketten förmedlas
16588: ar och vård och en obduktion inte är nödvän- således information från läkaren å ena sidan
16589: dig, kan dödsattesten skrivas praktiskt taget via länsstyrelsen till statisktikcentralen och å
16590: omedelbart sedan dödsfallet konstaterats. Om andra sidan till befolkningsregistermyndighe-
16591: däremot utredandet av dödsorsaken förutsätter ten. Förutom att befolkningsregisterföraren på
16592: obduktion, antigen av medicinska eller rättme- basis av den dödsattest han erhållit fyller i en
16593: dicinska orsaker, tar utredandet av dödsorsa- dödsattest som förmedlas till registerbyrån och
16594: ken och utfärdandet av dödsattesten i prakti- vidare till befolkningsregistercentralen utfärdar
16595: ken från några dygn till en vecka. han även på basis av dödsattesten ett begrav-
16596: Efter att ha utrett dödsorsaken skall läkaren ningstillstånd.
16597: med stöd av 19 § förordningen om utredande Med hänvisning till det ovan anförda kon-
16598: av dödsorsak (948/73) utfårda attest för begra- staterar social- och hälsovårdsministeriet att
16599: ving av liket, dvs. en dödsattest. Efter att dödsattesten ur hälsovårdsmyndigheternas syn-
16600: 1990 vp. - KK n:o 651 5
16601:
16602: punkt främst är ett rättsmedicinskt dokument, genom att visa upp en avliden persons gamla
16603: med vilket bevisas att dödsorsaken är utredd ämbetsbevis missbrukar t.ex. en fullmakt av en
16604: enligt stadganden och bestämmelser och som i avliden tillämpas de allmänna stadgandena i
16605: praktiken är ett tillstånd till begravning. Någon rättshandlingslagen och strafflagen.
16606: slutgiltig eller interimistisk dödsattest, vilka A vsikten är att registeruppgifterna om döds-
16607: båda har samma rättsliga betydelse, utfärdas fallet så snabbt som möjligt och i riktig form
16608: enligt lagen inte och kan inte ens tänkas bli står till förfogande för den som behöver dessa
16609: utfärdad förrän de nödvändiga, omedelbart till uppgifter. Då meddelandet om dödsfallet för
16610: liket hänförda undersökningarna har verk- närvarande övergår från hälsovården till be-
16611: ställts. Utredandet av dödsorsaken tar, såsom folkningsregistret på en dödsattestblankett tor-
16612: ovan har nämnts, oundvikligen en viss tid, och de man framöver kunna göra informations-
16613: först på basis av utredningen kan dödsattesten överföringen något snabbare genom att övergå
16614: och därigenom även meddelandet om dödsfal- till ett sätt att meddela sig på maskinspråk.
16615: let ges befolkningsmyndigheterna. Meddelandet Befolkningsregistercentralen har utrett de me-
16616: om en persons död hör till de basuppgifter som toder och möjligheter som finns för att göra
16617: flera myndigheter i vårt samhälle behöver. informationsöverföringen snabbare. När infor-
16618: Myndigheterna och domstolarna godkänner av mationen överförs i maskinspråkig form blir
16619: praktiska skäl ämbetsbevis som är flera måna- överföringen snabbare och samtidigt försvinner
16620: der gamla. På sådana situationer där någon den olägenhet som påtalas i spörsmålet.
16621: Helsingfors den 27 december 1990
16622:
16623: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
16624: 1990 vp.
16625:
16626: Kirjallinen kysymys n:o 652
16627:
16628:
16629:
16630:
16631: Jäätteenmäki: Laitoksessa asuvien vammaisten oikeudesta vam-
16632: maispalvelulain mukaisiin palveluihin
16633:
16634:
16635: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16636:
16637: Vammaispalvelulaissa (Laki vammaisuuden Pysyvästi laitoshoidossa oleva henkilö saat-
16638: perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoi- taa saada henkilökohtaiseen käyttöönsä kuu-
16639: mista 380/87) on useita vammaisen ihmisen kausittain pelkästään kansaneläkkeen pohja-
16640: aseman parantamiseen tähtääviä palveluita ja osan suuruisen summan. Täten heillä ei ole
16641: tukitoimia. taloudellisia mahdollisuuksia kustantaa tarvit-
16642: Laitoksessa asuvat saavat pääsääntöisesti semiaan palveluita omista varoistaan eikä heil-
16643: tarvitsemansa palvelut, esimerkiksi kuljetuspal- lä ole mahdollisuuksia edes omakustannus-
16644: velut, laitoksen toimesta ja sen määrärahojen osuuksiin.
16645: turvin. Laitosten määrärahat ovat tunnetusti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16646: niukat. Esimerkiksi kuljetuksia laitokset ovat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16647: tavanneet myöntää lähinnä silloin, kun matkat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16648: ovat olleet osa potilaan hoitoa ja huoltoa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16649: Laitoksessa asuvat vammaiset henkilöt kai-
16650: paavat osallistumismahdollisuuksia laitoksen
16651: ulkopuolisiin toimintoihin. On muistettava,
16652: että eri laitoksissa yhä edelleen asuu joukko Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16653: vaikeavammaisia sangen nuoria henkilöitä, jot- siin sen selvittämiseksi, miltä osin vam-
16654: ka kaipaavat kipeästi mahdollisuuksia osallis- maisella henkilöllä laitoksessa asues-
16655: tua muun yhteiskunnan toimintaan. Myös saan on oikeus käyttää vammaispalve-
16656: ikääntyneelle vammaiselle ihmiselle on tärkeää lulain mukaisia palveluita ja miltä osin
16657: päästä tapaamaan laitoksen ulkopuolella asu- hänellä on oikeus odottaa näitä palve-
16658: via ihmisiä. Hän saattaa toivoa mahdollisuutta luita laitokselta, samoin kuin tarpeellis-
16659: vierailla sukulaisissa tai viettää pari päivää ten määrärahojen varaamiseksi edellä
16660: omassa kotimökissään. mainittuihin palveluihin?
16661: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
16662:
16663: Anneli Jäätteenmäki
16664:
16665:
16666:
16667:
16668: 200070S
16669: 2 1990 vp. - KK n:o 652
16670:
16671:
16672:
16673:
16674: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16675: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mistaan, omatoimisuuttaan ja toimintaky-
16676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kyään. Henkilöltä, joka saa jatkuvaa, ympäri-
16677: olette 22 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn vuorokautista laitoshoitoa, peritään maksu so-
16678: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston siaalipalveluista annetun asetuksen 5 §:n 1 mo-
16679: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mentin (887/83) mukaan.
16680: edustaja Jäätteenmäen näin kuuluvasta kirjal- Voimassa olevassa valtakunnallisessa suunni-
16681: lisesta kysymyksestä n:o 652: telmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-
16682: misestä sekä ympäristönsuojelun hallinnosta
16683: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- vuosina 1990-1994 (samoin 1991-1995) on
16684: siin sen selvittämiseksi, miltä osin vam- todettu, että toimintaa kehitetään edelleen si-
16685: maisella henkilöllä laitoksissa asuessaan ten, että palvelujen ja hoidon inhimillisyyttä,
16686: on oikeus käyttää vammaispalvelulain joustavuutta sekä palveluhenkisyyttä kehite-
16687: mukaisia palveluita ja miltä osin hänel- tään. Samalla laitosten toimintaa monipuolis-
16688: lä on oikeus odottaa näitä palveluita tetaan ja niissä kehitetään myös avohuoltoa
16689: laitokselta, samoin kuin tarpeellisten tukevaa toimintaa.
16690: määrärahojen varaamiseksi edellä mai- Jatkuvaa, ympärivuorokautista laitoshoitoa
16691: nittuihin palveluihin? tarvitsevien henkilöiden tulee täten saada kaik-
16692: ki tarvitsemansa palvelut laitosten toimintoina.
16693: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Mitä erityisesti kuljetuspalveluihin tulee, niin
16694: taen seuraavaa: toistaiseksi niiden myöntäminen on kuntien
16695: harkinnassa, ja alustavat tiedot vuoden 1990
16696: Vammaispalvelulain tarkoituksena on edis- huhtikuulta osoittavat, että kuljetuspalveluja
16697: tää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja on kunnissa laitosten ulkopuolella oleville vai-
16698: toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteis- keavammaisille henkilöille myönnetty kunnan
16699: kunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vam- määrärahoista riippuen kovin eri tavoin, jois-
16700: maisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Pal- sakin vain alle kaksi yhdensuuntaista matkaa
16701: velujen ja tukitoimien saamisen ehtona ei ole koko vuodeksi ja joissakin jo nyt 18 yhden-
16702: vamma sinänsä, vaan vamman tai sairauden suuntaista matkaa kuukaudessa, mikä vuoden
16703: aiheuttama haitta. Lain tarkoittamia palveluita 1992 alusta tulee olemaan kuntien vähimmäis-
16704: voivat saada vammaiset henkilöt. Vaikeavam- velvoite. Laitosten talousarvioiden puitteissa
16705: maisilla on lisäksi oikeus tiettyihin palveluihin, kustannetut matkat tuskin poikkeavat kuntien
16706: joihin oikeus syntyy joko vuoden 1992 tai yleisestä käytännöstä.
16707: vuoden 1994 alusta. Mitkään ikärajat tai sai- Niin kuin edellä todettiin, vammaispalvelu-
16708: raudet eivät ole palvelujen saannin esteenä. lain säännökset eivät koske laitoksessa pysy-
16709: Näin vammaispalveluja voivat saada myös yli väishoidossa olevia. Mikäli henkilö kuitenkin
16710: 65-vuotiaat. Vammaispalvelulain palvelut ja esimerkiksi asunnon muutostöiden avulla voi
16711: tukitoimet eivät kuitenkaan koske laitoksissa kotiutua, on muutostyöt luonnollisesti suoritet-
16712: pysyväishoidossa olevia. tava henkilön ollessa vielä laitoshoidossa.
16713: Sosiaalihuoltoasetuksen 11 §:n 1 momentin Riippumatta siitä, onko henkilö vammais-
16714: mukaan (607 /83) laitoshuoltoa toteutettaessa palvelulain mukaisten palvelujen tai tukitoi-
16715: on henkilölle järjestettävä hänen ikänsä ja mien piirissä tai laitoksessa pysyväishoidossa,
16716: kuntonsa mukainen kuntoutus, hoito ja huo- tulee hänellä olla mahdollisimman tasavertaiset
16717: lenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestä- olosuhteet ja toimintamahdollisuudet suhteessa
16718: mään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä muihin kansalaisiin.
16719: antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuu- Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta selvi-
16720: den yksityisyyteen ja edistää hänen kuntoutu- tetään vammaispalvelulain toteutumista kun-
16721: 1990 vp. - KK n:o 652 3
16722:
16723: nissa. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee selvit- laitoksiin on sijoitettu henkilöitä, jotka selviäi-
16724: tämään, onko laitoksissa tarve tehdä vastaa- sivät itsenäisesti vammaispalvelulain mukaisilla
16725: vanlainen selvitys pysyväishoidossa olevien palveluilla ja tukitoimilla.
16726: osalta. Samalla voitaisiin selvittää, paljonko
16727: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990
16728:
16729: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
16730: 4 1990 vp. - KK n:o 652
16731:
16732:
16733:
16734:
16735: Tili Riksdagens Herr Talman
16736: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen privatliv och främjar klientens rehabilitering,
16737: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse initiativkraft och handlingsförmåga. Av person
16738: av den 22 november 1990 till vederbörande som erhåller kontinuerlig anstaltsvård dygnet
16739: medlem av statsrådet översänt avskrift av runt uppbärs en avgift enligt 5 § 1 mom.
16740: följande av riksdagsman Jäätteenmäki under- förordningen om social service (887 /83).
16741: tecknade spörsmål nr 652: 1 den gällande riksomfattande planen an-
16742: gående anordnandet av social- och hälsovård
16743: Tänker Regeringen vidta åtgärder för samt förvaltningen av miljöskyddet åren
16744: att få utrett i viiken utsträckning en på 1990-1994 (likaså 1991-1995) har konstate-
16745: anstalt boende handikappad har rätt att rats att verksamheten vidareutvecklas så att
16746: använda den service som avses i lagen större uppmärksamhet fästs vid mänsklighet,
16747: om service och stöd på grund av han- smidighet och hjälpsamhet inom servicen och
16748: dikapp samt i viiken mån den handi- vården. Samtidigt görs anstalternas verksamhet
16749: kappade har rätt att förvänta sig att mångsidigare varvid även en verksamhetsform
16750: denna service ges på ifrågavarande an- som stöder den öppna vården utvecklas.
16751: stalt ävensom för att reservera de an- Personer som behöver fortlöpande anstalt-
16752: slag som behövs för ovan nämnda vård dygnet runt skall därför få all den service
16753: service? de behöver som ett led i anstaltens verksamhet.
16754: Vad särskilt transportservicen beträffar så
16755: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- beviljas den tillsvidare enligt kommunernas
16756: samt anföra följande: prövning och förhandsuppgifterna för april
16757: 1990 visar att det sätt på vilket gravt handi-
16758: Syftet med lagen om service och stöd på kappade som inte bor på anstalt beviljats
16759: grund av handikapp är att främja en handi- transportservice varierat mycket beroende på
16760: kappads förutsättningar att leva och vara kommunens anslag. 1 en del kommuner har
16761: verksam som en jämbördig medlem av samhäl- färre än två enkelresor beviljats under hela
16762: let samt att förebygga och undanröja olägen- året, medan en del kommuner redan nu beviljat
16763: heter och hinder som handikappet medför. 18 enkelresor per månad, vilket från början av
16764: Villkoret för att servicen och stödet skall 1992 kommer att vara kommunernas minimi-
16765: beviljas är inte handikappet i sig, utan den sky1dighet. Resorna som bekostas inom ramen
16766: olägenhet handikappet medför. Handikappade för kommunernas budget avviker knappast
16767: kan få den service lagen avser. Gravt handi- från kommunernas allmänna praxis.
16768: kappade har därutöver rätt till vissa servicefor- Såsom ovan nämnts gäller stadgandena i
16769: mer. Rätten till dessa uppkommer i början av lagen om service och stöd på grund av handi-
16770: 1992 eller 1994. Servicen kan erhållas oberoen- kapp inte personer som får kontinuerlig an-
16771: de av ålder eller sjukdom. Sålunda kan även staltvårJ. Om en person dock kan flytta hem
16772: personer över 65 år få handikappservice. Den till exempel efter det ändringar gjorts i bosta-
16773: service och det stöd som avses i lagen om den, skall ändringsarbetena givetvis s1utföras
16774: service och stöd på grund av handikapp gäller medan ifrågavarande person vårdas på anstal-
16775: emellertid inte personer som erhåller kontinu- ten.
16776: erlig anstaltsvård. Oberoende av om en person har rätt till
16777: Enligt 11 § 1 mom. socialvårdsförordningen service och stöd en1igt lagen om service och
16778: (607 /83) skall vid anstaltsvård ges en sådan stöd på grund av handikapp eller erhåller
16779: behövlig rehabilitering, vård och omsorg som fortlöpande anstaltvård skall ifrågavarande
16780: är nödvändig med tanke på klientens ålder och persons levnadsförhållanden och verksamhets-
16781: tillstånd. Klientens livsmiljö skall dessutom möjligheter vara så jämbördiga som möjligt
16782: såvitt möjligt ordnas så att den är trygg, hemlik med de övriga medborgarnas.
16783: och stimulerande samt tillika möjliggör ett På initiativ av social- och hälsovårdsministe-
16784: 1990 vp. - KK n:o 652 5
16785:
16786: riet utreds hur kommunerna följt lagen om kunde man klarlägga hur många på anstalt
16787: service och stöd på grund av handikapp. boende personer som skulle kunna klara sig
16788: Social- och hälsovårdsministeriet kommer att själv med hjälp av den service och det stöd
16789: klarlägga huruvida det finns behov av en lagen om service och stöd på grund av handi-
16790: motsvarande utredning i anstalterna beträffan- kapp avser.
16791: de personer i kontinuerlig vård. Samtidigt
16792: Helsingfors den 28 december 1990
16793:
16794: Minister Tuulikki Hämäläinen
16795: 1990 vp.
16796:
16797: Kirjallinen kysymys n:o 653
16798:
16799:
16800:
16801:
16802: Jäätteenmäki: Kotihoidon tukea saavien hoitajien eläketurvan
16803: parantamisesta
16804:
16805:
16806: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16807: Vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissai- sessa mielessä tehtäväsuhteen. Kunnat suorit-
16808: raan hoidosta kotona maksettiin vuonna 1988 tavat palkasta ennakonpidätykset ja sosiaali-
16809: n. 16 000 hoitajalle kotihoidon tukea. Sosiaali- turvamaksut. Eläkemaksuja ei makseta.
16810: hallituksen ohjeiden mukaan tuki voi vuonna Vaikka kotihoidon tuki on saajalleen veron-
16811: 1989 olla korkeintaan 3 100 markkaa kuukau- alaista tuloa, ei hänellä kuitenkaan ole hoito-
16812: dessa. tuen perusteella mitään sosiaaliturvaa. Hänelle
16813: Kotihoidon tuen tavoitteena on mahdollistaa ei kerry hoitajana toimimisesta työeläkettä eikä
16814: hoitoa ja apua tarvitsevien vanhusten, vam- hänellä ole esimerkiksi työtapaturmavakuutus-
16815: maisten ja pitkäaikaissairaiden hoitaminen ko- ta eikä paikallista sairaus- tai vuosilomaa.
16816: tona. Tämä on yksi keino välttää tai siirtää Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16817: pysyväisluonteista laitoshoitoon sijoittamista. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16818: Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta tehdys- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16819: sä selvityksessä on arvioitu, että noin 10% jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16820: hoidettavista olisi välittömästi joutunut sijoit-
16821: tumaan laitokseen, ellei kotihoidontukitoimin- Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
16822: taa olisi ollut olemassa. toimenpiteisiin kotihoidon tuen perus-
16823: Kotihoidon tukea käsittelevissä yleiskirjeissä teella hoitajana toimivien henkilöiden
16824: sosiaalihallitus katsoo, että kyseessä ei ole työoikeudellisen aseman parantamiseksi
16825: työsopimuslain mukainen työsuhde. Sen sijaan sekä työsuhteeseen tavallisesti liittyvän
16826: kotihoidon tuki muodostaa verotusoikeudelli- sosiaaliturvan järjestämiseksi?
16827:
16828: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
16829:
16830: Anneli Jäätteenmäki
16831:
16832:
16833:
16834:
16835: 2000708
16836: 2 1990 vp. - KK n:o 653
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16842: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sottu, ettei hoitajan ja kunnan välille synny
16843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, työsuhdetta. Työneuvosto on kuitenkin eräissä
16844: olette 22 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn päätöksissään katsonut, että kunnan ja hoidet-
16845: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tavan kanssa kotihoitosopimuksen tehnyt hoi-
16846: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- taja on kuntaan työsuhteessa. Ratkaisuja on
16847: edustaja Jäätteenmäen näin kuuluvasta kirjal- perusteltu siten, että kunta on tehnyt sopimuk-
16848: lisesta kysymyksestä n:o 653: sen hoitajan kanssa, kunnalla on ollut oikeus
16849: työnjohtoon ja valvontaan ja kunta on maksa-
16850: Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti nut hoitopalkkion suoritetusta työstä. Päätök-
16851: toimenpiteisiin kotihoidon tuen perus- sissä tarkoitetuissa tapauksissa hoitaja on ollut
16852: teella hoitajana toimivien henkilöiden perheen ulkopuolinen henkilö eikä ole asunut
16853: työoikeudellisen aseman parantamiseksi yhteistaloudessa hoidettavan kanssa.
16854: sekä työsuhteeseen tavallisesti liittyvän Kysymys siitä, onko hoitaja työsuhteessa
16855: sosiaaliturvan järjestämiseksi? kuntaan, on laaja ja periaatteellinen. Mikäli
16856: kysymyksessä on työsuhde, koko työoikeudel-
16857: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- linen lainsäädäntö ja myös työehtosopimuksen
16858: vasti seuraavaa: määräykset tulevat sovellettaviksi. Eläketurva
16859: tulee tällöin järjestää kunnallisen eläkejärjestel-
16860: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai- män piirissä ja kunta on myös velvollinen
16861: den kotihoidon tuki on sosiaalihuoltolain (710/ vakuuttamaan hoitajan tapaturmavakuutuslain
16862: 82) mukaisen kotipalvelun toimintamuoto sel- mukaisesti. Sairausvakuutuslain mukainen päi-
16863: laisten vammaisten, vanhusten ja pitkäaikais- väraha samoin kuin muut sairausvakuutuslain
16864: sairaiden hoitamiseksi kotona, jotka kuntonsa perusteella maksettavat ansionmenetyskor-
16865: puolesta eivät tarvitse laitoshoitoa pysyvästi. vaukset määräytyvät vakuutetun verotettavan
16866: Kotihoidon tuki maksetaan sosiaalihuoltoase- työtulon perusteella. Koska työtulona otetaan
16867: tuksen 9 §:n mukaan sosiaalilautakunnan ja huomioon myös kotihoidon tuki, on hoitajan
16868: yksityisen henkilön välillä tehtävään sopimuk- toimeentuloturva sairauden varalta nykyisinkin
16869: seen perustuvana vammaisen, vanhuksen tai jo turvattu.
16870: pitkäaikaissairaan henkilön hoitajalle. Sopimus Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-
16871: voidaan tehdä sellaisen henkilön kanssa, joka den kotihoidon tuki on sosiaali- ja terveysmi-
16872: kykenee huolehtimaan vammaisen, vanhuksen nisteriön käsityksen mukaan tarpeellinen tuki-
16873: tai pitkäaikaissairaan hoidosta tai muusta huo- muoto, jonka avulla voidaan helpottaa apua
16874: lenpidosta. Sosiaalihallituksen tekemän selvi- tarvitsevien henkilöiden kotona asumista ja
16875: tyksen mukaan 96 prosentissa tapauksissa hoi- välttää epätarkoituksenmukaisia laitosratkaisu-
16876: tajana toimii yleensä hoidettavan kanssa yhteis- ja. Ministeriö pitää tärkeänä, että kotihoidon
16877: taloudessa asuva lähiomainen, aviopuoliso, tuen toteuttamiseen liittyvät ongelmat selvite-
16878: vanhempi tai täysi-ikäinen lapsi taikka muu tään ja hoitajan työoikeudellinen asema selkiy-
16879: sukulainen. tetään.
16880: Kotihoidon tuki ei ole luonteeltaan henkilön Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmiste-
16881: tai perheen taloudellista tukemista, vaan kor- lussa yleisesti lapsia, vanhuksia, vammaisia tai
16882: vausta vanhuksen tai vammaisen taikka pit- pitkäaikaissairaita hoitavien henkilöiden so-
16883: käaikaissairaan henkilön kotona tapahtuvasta siaali- ja eläketurvaan liittyvien ongelmien rat-
16884: hoidosta. Hoitajan asema on kuitenkin työoi- kaisuvaihtoehtojen selvitystyö, jonka päätyttyä
16885: keudellisesti selkiintymätön. Yleisesti on kat- ministeriö päättää tarpeellisista toimenpiteistä.
16886: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990
16887:
16888: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
16889: 1990 vp. - KK n:o 653 3
16890:
16891:
16892:
16893:
16894: Tili Riksdagens Herr Talman
16895: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vårdare som ingått hemvårdsavtal med kom-
16896: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse munen och med den som vårdas står i arbets-
16897: av den 22 november 1990 tili vederbörande förhållande tili kommunen. A vgörandena har
16898: medlem av statsrådet översänt avskrift av motiverats med att kommunen har ingått ett
16899: följande av riksdagsman Jäätteenmäki under- avtal med vårdaren, kommunen har haft rätt
16900: tecknade spörsmål nr 653: tili arbetsledning och övervakning och kommu-
16901: nen har betalat vårdarvode för utfört arbete. I
16902: Ämnar Regeringen vidta brådskande de fall som avses i besluten har vårdaren varit
16903: åtgärder för att förbättra den arbets- en utomstående person som inte har haft
16904: rättsliga ställningen för personer som gemensamt hushåll med den vårdade.
16905: fungerar som vårdare på grundval av Frågan om huruvida vårdaren står i arbets-
16906: stödet för vård i hemmet samt för att förhållande tili kommunen är omfattande och
16907: ordna sådant socialskydd som normalt principiell. Ifall det är fråga om ett arbetsför-
16908: ansluter sig tili ett arbetsförhållande? hållande måste hela den arbetsrättsliga lagstift-
16909: ningen och även bestämmelserna i kollektivav-
16910: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- talet tillämpas. Pensionsskydd måste då ordnas
16911: samt anföra följande: inom ramen för det kommunala pensionssyste-
16912: met och kommunen är även skyldig att försäk-
16913: Stöd för vård i hemmet av invalider, åldring- ra vårdaren enligt lagen om olycksfallsförsäk-
16914: ar och kroniker är en form av hemservice enligt ring. Dagpenning enligt sjukförsäkringslagen
16915: socialvårdslagen (710/82) för vård i hemmet av liksom andra ersättningar för förlorad inkomst
16916: invalider, åldringar och kroniker som är i som betalas med stöd av sjukförsäkringslagen
16917: sådan kondition att de inte behöver permanent bestäms på grundval av den försäkrades be-
16918: anstaltsvård. Hemvårdsstödet betalas enligt 9 § skattningsbara arbetsinkomst. Eftersom även
16919: socialvårdsförordningen på grundval av ett hemvårdsstödet beaktas som arbetsinkomst, är
16920: avtal mellan socialnämnden och en enskild vårdarens utkomstskydd i händelse av sjukdom
16921: person tili den som sköter en invalid, åldring redan nu tryggat.
16922: eller kroniker. Avtal kan ingås med en person Hemvårdsstödet för åldringar, invalider och
16923: som förmår sköta en invalid, åldring eller kroniker är enligt social- och hälsovårdsminis-
16924: kroniker eller svara för annan omsorg om teriets uppfattning en nödvändig stödform med
16925: denne. Enligt en utredning som socialstyrelsen hjälp av viiken man kan göra det lättare för
16926: gjort är vårdaren i 96 % av fallen någon personer som behöver hjälp att bo hemma och
16927: närstående som har gemensamt hushåll med med hjälp av vilka man kan undvika oända-
16928: den som vårdas, maken eller makan, en föräl- målsenligt anstaltslösningar. Ministeriet anser
16929: der eller ett fullvuxet barn eller någon annan det viktigt att de problem som ansluter sig tili
16930: släkting. hemvårdsstödet utreds och att vårdarens ar-
16931: Hemvårdsstödet är tili sin karaktär inte betsrättsliga ställning klarläggs.
16932: ekonomiskt stöd tili en person eller familj, utan Vid social- och hälsovårdsministeriet förbe-
16933: ersättning för vård i hemmet av en åldring, reds ett utredningsarbete om alternativa lös-
16934: invalid eller kroniker. Vårdarens ställning är ningar på problem som allmänt ansluter sig tili
16935: dock arbetsrättsligt sett inte klarlagd. I allmän- social- och pensionsskyddet för personer som
16936: het har det ansetts att inget arbetsförhållande sköter barn, åldringar och kroniker. Efter att
16937: uppstår mellan vårdaren och kommunen. Ar- det avslutats beslutar ministeriet om nödvändi-
16938: betsrådet har dock i vissa beslut ansett att den ga åtgärder.
16939:
16940: Helsingfors den 28 december 1990
16941:
16942: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
16943: 1990 vp.
16944:
16945: Kirjallinen kysymys n:o 654
16946:
16947:
16948:
16949:
16950: Renko ym.: Maatalouden toimintaedellytysten turvaamisesta
16951: Pohjois-Suomessa
16952:
16953:
16954: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16955:
16956: Maatalouden ylituotannon kustannusten vä- tavasti suuremmat hehtaarimaksut tai suurem-
16957: hentämiseksi hallitus on antanut lukuisia maa- mat velvoitekesannointialat. Samalla esitetään
16958: talouden tuotantoa koskevia supistus- ja rajoi- määriteltäväksi reunaehdot, joilla maatalouden
16959: tuslakeja. Ensi vuoden budjetin yhteydessä on tuet leikataan ns. suurituloisilta harrasteviljeli-
16960: mm. niin sanottu pakkokesannointilaki. Maa- jöiltä, jotka eivät asu tilalla ja saavat huomat-
16961: seudun asuttuna pitämisen kannalta pakkoke- tavan suuren toimeentulon muusta pääansios-
16962: sannointilaki on kohtalokas Pohjois-Suomelle. ta.
16963: Tilakoon pienuus ja karjan rehuomavaraisuu- Maaseudun autioituminen on tosiasia, mikäli
16964: den säilyttäminen tiloilla ei mahdollista pelto- nykyinen lainsäädäntölinja jatkuu ilman alueel-
16965: alan siirtämistä pois käytöstä. Sivuansiot ja lista porrastusta.
16966: lisätyöt eivät pitkien matkojen vuoksi ole mah- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16967: dollisia kaikilla paikkakunnilla. Näin ollen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16968: tilojen lähes ainoa toimeentulo tulee pieniltä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16969: tiloilta ja päätoimisten isäntä-/emäntäviljelijöi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16970: den toimesta.
16971: Samanaikaisesti maatilojen velka-aste on Mitä Hallitus aikoo tehdä maaseu-
16972: suhteellisesti lisääntynyt korkopolitiikan epäva- dun asuttuna pitämiseksi, ja
16973: kaisuuden takia. Tila- ja perhekohtaiset kon- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16974: kurssit ovat lisääntymässä. siin alueellisen porrastuksen aikaansaa-
16975: Pohjois-Suomen maatalousyrittäjät vaativat miseksi maatalouden ylituotantokustan-
16976: ylituotantokustannuksien maksuihin alueellista nuksien osalta sekä poikkeuslakien sää-
16977: porrastusta niin, että luonnonoloiltaan edulli- tämiseksi maatalousyrityskonkursseja
16978: sempi Etelä-Suomi maksaisi nykyistä huomat- varten?
16979: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
16980:
16981: Tellervo Renko Kauko Heikkinen
16982: Annikki Koistinen Juhani Alaranta
16983:
16984:
16985:
16986:
16987: 200070S
16988: 2 1990 vp. - KK n:o 654
16989:
16990:
16991:
16992:
16993: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16994: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yhtenäistä maaseutupoliittista ohjelmaa. Pro-
16995: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jekti tuottaa ohjelman kuluvan vuoden aikana.
16996: olette 22 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Tavoitteena on, että syntyvä ohjelma saa val-
16997: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tiovallan, kuntasektorin ja eri organisaatioiden
16998: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hyväksymisen.
16999: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli- Alueelliset erot on pyritty ottamaan huo-
17000: sesta kysymyksestä n:o 654: mioon maatalouden tukijärjestelmissä. Merkit-
17001: tävimpiä maatalouden tasapainoiseen alueelli-
17002: Mitä Hallitus aikoo tehdä maaseu- seen kehitykseen tähtääviä tukijärjestelmiä ovat
17003: dun asuttuna pitämiseksi, ja pinta-alalisä, maidon ja lihan tuotantoavustus
17004: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- ja kotieläinten luvun perusteella maksettava
17005: siin alueellisen porrastuksen aikaansaa- tuki. Viime vuosien tulonjako- ja verotustie-
17006: miseksi maatalouden ylituotantokustan- doista voidaan tehdä johtopäätös, jonka mu-
17007: nuksien osalta sekä poikkeuslakien sää- kaan viljelijätalouksien alueellisesta sijainnista
17008: tämiseksi maatalousyrityskonkursseja johtuvia tuloeroja on onnistuttu vähentämään
17009: varten? tehokkaasti.
17010: Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä toi-
17011: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- menpiteisiin poikkeuslain säätämiseksi maata-
17012: vasti seuraavaa: lousyrityskonkursseja varten, mutta konkurssi-
17013: lain kokonaisuudistusta valmistellaan parhail-
17014: Hallituksen pyrkimyksenä on maataloustuo- laan oikeusministeriössä.
17015: tannon toimintaedellytysten ja maaseudun pien- Maatalouteen liityviä investointeja pyritään
17016: yritystoiminnan tukeminen sekä muutoinkin suuntaamaan kannattavaan toimintaan. Mm.
17017: johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen maaseu- maaseutuelinkeinolain mukaisten tukien myön-
17018: tupolitiikan harjoittaminen maaseudun asutuk- tämiselle on asetettu jatkuvan kannattavan
17019: sen, viihtyvyyden ja elinvoiman säilyttämiseksi. toiminnan ehto. Myös maatalouden neuvon-
17020: Maaseudun kehittämistä varten sisäasiainmi- nassa painotetaan aiempaa enemmän kannat-
17021: nisteriön ja maa- ja metsätalousministeriön tavuutta ja rahoitusta koskevaa neuvontaa.
17022: yhteinen maaseutuprojekti on valmistelemassa
17023: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
17024:
17025: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
17026: 1990 vp. - KK n:o 654 3
17027:
17028:
17029:
17030:
17031: Tili Riksdagens Herr Talman
17032: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utveckling av landsbygden bereds ett enhetligt
17033: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse landsbygdspolitiskt program. Programmet fär-
17034: av den 22 november 1990 tili vederbörande digställs i år och målet är att det godkänns av
17035: med1em av statsrådet översänt avskrift av statsmakten, den kommunala sektorn och de
17036: följande av riksdagsman Renko m.fl. under- olika organisationerna.
17037: tecknade spörsmå1 nr 654: I stödsystemen för lantbruket har man för-
17038: sökt beakta de regionala skillnaderna. De mest
17039: Vad tänker Regeringen göra för att betydande stödsystemen för en balanserad re-
17040: förhindra en avfolkning av landsbygden gional utveckling är arealtillägget, produktions-
17041: och understödet för mjölk och kött och det stöd
17042: tänker Regeringen vidta åtgärder för som betalas ut på basis av antalet husdjur. Av
17043: en regional strukturering av kostnader- de senaste årens uppgifter om inkomstfördel-
17044: na för lantbrukets överproduktion samt ning och beskattning kan man dra den slutsat-
17045: för att undantagslagar stiftas angående sen att man effektivt lyckats minska de in-
17046: lantbruksföretagarnas konkurser? komstskillnader som beror på lanthushållens
17047: regionala läge.
17048: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Regeringen har inte för avsikt att vidta
17049: anföra följande: åtgärder i syfte att stifta en undantagslag
17050: gällande lantbruksföretags konkurser, men i
17051: Regeringen strävar efter att stödja småföre- justitieministeriet är en totalrevidering av kon-
17052: tagsverksamhet på landsbygden och förutsätt- kurslagen under beredning.
17053: ningarna för en lantbruksproduktion. För öv- Avsikten är att investeringarna i anknytning
17054: rigt är regeringens mål en konsekvent och tili lantbruket dirigeras tili en lönsam verksam-
17055: allomfattande landsbygdspolitik för att för- het. En fortlöpande lönsam verksamhet är ett
17056: hindra en avfolkning av landsbygden och för av vilikoren för att bl.a. de stöd som avses i
17057: att bevara landsbygdens trivsel och livskraft. landsbygdsnäringslagen skall beviljas. Ä ven i
17058: Inom inrikesministeriets och jord- och skogs- lantbruksrådgivningen betonas lönsamhet och
17059: bruksministeriets gemensamma projekt för en finansiell handledning mer än förut.
17060: Helsingfors den 20 december 1990
17061:
17062: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
17063: 1
17064: 1
17065: 1
17066: 1
17067: 1
17068: 1
17069: 1
17070: 1
17071: 1
17072: 1
17073: 1
17074: 1
17075:
17076: 1
17077: 1
17078: 1
17079: 1
17080: 1
17081: 1990 vp.
17082:
17083: Kirjallinen kysymys n:o 655
17084:
17085:
17086:
17087:
17088: Renko ym.: Ostopalvelujen käyttämisestä maatalouslomituksessa
17089:
17090:
17091: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17092: Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena on edullista kehittää maatalouslomittajien toimen-
17093: käynnistynyt kokeilu maatalouslomittajapalve- kuvaa kohti monitoimilomittajaa, jonka tehtä-
17094: lujen ostopalvelumahdollisuuksista. Kokeilulla väkenttään kuuluisi myös avohuollon ja sosiaa-
17095: on tarkoitus löytää vaihtoehtoja ja lisätä työ- lipuolen työpalvelujen antaminen. Näin ollen
17096: voimaa kunnallisen lomituspalvelun rinnalle. olisi tärkeätä, että kunnallisen virkarakenteen
17097: Maassa on suuri työvoimapula maatalouslomi- ohella pyrittäisiin kehittämään ostopalveluja
17098: tusalalla. kunnissa. Tämä olisi joustavaa ja myös edul-
17099: Kokeilu on käynnistynyt huonosti, koska lista työnantajalle, kunnille ja valtiolle.
17100: maatilojen isännät/emännät eivät ole saaneet Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17101: ennakkoverolippua käyttöönsä ja kokevat lo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17102: mitustyön kannattamattomana yritystoiminta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17103: na nykyverokäytännöllä. Valtion ja kuntien jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17104: kannalta lomiaajapulan poistaminen esimer-
17105: kiksi kokeilulain hengen mukaisesti olisi edul-
17106: lista ja joustavaa. Lomittajista olisi helposti Aikooko Hallitus antaa lakimuutos-
17107: kehitettävissä ns. maaseudun monitoimilomit- esityksen, jolla maatalouslomituspalve-
17108: tajia, jotka samalla suorittaisivat sosiaalipuolen luja tarjoava maatilan jäsen saisi oikeu-
17109: työpalveluja kuntalaisille. den ennakkoverokäytäntöön, ja ellei,
17110: Sopimuksilla tehdyt lomaetuudet eivät yleen- mm
17111: sä vähene millään alalla, joten maatalouslomit- miten Hallitus aikoo edesauttaa voi-
17112: tajatarvetta on jatkossakin vähintään samassa massa olevan kokeilulain käytännön
17113: mitassa kuin nykyään. Valtion kannalta olisi mahdollisuuksia?
17114: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
17115:
17116: Tellervo Renko Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen
17117: Annikki Koistinen Juhani Alaranta
17118:
17119:
17120:
17121:
17122: 200070S
17123: 2 1990 vp. - KK n:o 655
17124:
17125:
17126:
17127:
17128: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17129: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa käyttökorvaukset sekä verovelvollisen ja maa-
17130: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tai metsätaloutta varten palkattujen työnteki-
17131: olette 22 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn jöiden työstä käyttökorvausten yhteydessä saa-
17132: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston dut palkat ja muut korvaukset. Tällainen tulo
17133: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- on kysymyksessä silloin, kun maanviljelijä luo-
17134: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli- vuttaa vastiketta vastaan koneitaan toisten
17135: sesta kysymyksestä n:o 655: käyttöön. Veronalaista tuloa on myös maan-
17136: viljelijän itsenäisestä työstä saarnat käyttökor-
17137: Aikooko Hallitus antaa lakimuutos- vaukset eli jos palkataan sekä maatalouskone
17138: esityksen, jolla maatalouslomituspalve- että sen käyttäjä ja työtä tehdään muutoin kuin
17139: luja tarjoava maatilan jäsen saisi oikeu- työn teettäjän johdon ja valvonnan alaisena.
17140: den ennakkoverokäytäntöön ja ellei, Jos maanviljelijä tekee työsopimuksen töistä,
17141: niin joissa käytetään vain tavanomaisia maatalou-
17142: miten Hallitus aikoo edesauttaa voi- den käsityökaluja, tästä työstä saatu tulo on
17143: massa olevan kokeilulain käytännön hänen työtuloaan.
17144: mahdollisuuksia? Ennakkoperintälain 4 §:n mukaan työnanta-
17145: ja on velvollinen toimittamaan suorittamastaan
17146: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- palkasta ennakonpidätyksen. Jos työn tai teh-
17147: taen seuraavaa: tävän suorittaja on tässä tehtävässään itsenäi-
17148: nen yrittäjä, siitä suoritettavaa korvausta ei
17149: Valtioneuvoston päätös lomittajatoimintaa pidetä palkkana. Itsenäisen yrittäjän tunnus-
17150: koskevasta ostopalvelukokeilusta (585/90) on merkkejä ovat toimintaan liittyvät riskit, kuten
17151: heinäkuun 1990 alusta lukien mahdollistanut esimerkiksi sijoitetun pääoman menettämisen
17152: lomituspalvelujen järjestämisen myös ostopal- riski, toiminnan laajuus sekä toimintaan liitty-
17153: veluina. Maatalousyrittäjän lomituspalveluista vät yleiset kulut.
17154: annetun lain mukaan kunta yleensä järjestää Lomitustoimintaan ei kuulu välineiden vuok-
17155: lomituspalvelut kuntaan työsopimussuhteessa rausta, vaan maatalouslomittaja käyttää työs-
17156: olevien lomittajien avulla. Kokeilussa mukana sään lomituspaikkansa koneita ja kalustoa,
17157: olevat 12 kuntaa voivat hankkia lomituspalve- joten hänellä ei ole tähän toimintaan liittyvää
17158: luja myös itsenäiseltä ammatinharjoittajalta tai omasta pääomansijoituksesta johtuvaa riskiä.
17159: yhteisöltä. Ostopalveluina voidaan järjestää Sopimus lomituspalvelujen käytöstä tehdään
17160: enintään kymmenen prosenttia kunnassa edel- kunnan kanssa, ja kunnalla on työnantajalle
17161: lisen vuoden aikana toteutuneista palveluista. kuuluva johto ja valvonta. Näin ollen tästä
17162: Korvaus tavanomaisista lomituksista on 400 työstä saatu korvaus on maataloudenharjoitta-
17163: markkaa päivältä. Kaikkein vaativimmista lo- jan henkilökohtaista tuloa.
17164: mituksista voidaan maksaa 650 markan päivä- Lomittajatoiminnan ostopalveluiden verotus-
17165: korvaus. kysymyksiä on selvitetty sosiaali- ja terveysvi-
17166: Maatilatalouden tuloverolain 4 §:n mukaan ranomaisten ja veroviranomaisten kesken sekä
17167: maatalouden verovuoden puhdas tulo on maa- ennen kokeilupäätöksen tekemistä että kokei-
17168: taloudesta sekä siihen tai metsätalouteen liitty- lun käynnistyttyä. Kokeilukuntia varten on
17169: västä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole pidet- laadittu malleja ostopalvelujen tuottamisesta
17170: tävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoisena siten, että toiminta kuuluisi elinkeinoverolain
17171: etuutena verovuonna saatujen tulojen ja tulon soveltamisalaan. Viime kädessä verotuskohtelu
17172: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiden ratkeaa lopullisesta verotuksesta päätettäessä
17173: menojen erotus. Lain 5 §:n 8 kohdan mukaan erikseen kussakin yksittäisessä tapauksessa.
17174: maatalouden veronalaisia tuloja ovat koneista, Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiova-
17175: kalustosta ja laitteista, hevosista ja muista rainministeriön edustajat ovat neuvotelleet
17176: tuotantovälineistä saadut vuokrat ja muut myös mahdollisuudesta muuttaa maatilatalou-
17177: 1990 vp. - KK n:o 655 3
17178:
17179: den tuloverotusta ostopalvelukokeilua silmällä kuuluu työmarkkinaosapuolten kesken sovitta-
17180: pitäen. Neuvotteluissa, kuten myös valtiova- vaksi.
17181: rainministeriön kansanedustaja Rengon kysy- Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
17182: myksestä antamassa lausunnossa, on todettu, lomittajatoimintaa koskevan ostopalvelukokei-
17183: että jaolla liike- ja ammattituloihin ja henkilö- lun jatkamista vuonna 1991. Tässä valmistelus-
17184: kohtaisiin tuloihin on verolainsäädännössä tär- sa on esillä myös ostopalvelukokeilua koskevan
17185: keä merkitys. Tämän vuoksi ei voida pitää päätöksen muuttaminen niin, että yritysmuo-
17186: tarkoituksenmukaisena, että tulolajeja koskevia toisten palveluiden tarjontaa saataisiin lisätyk-
17187: säännöksiä muutettaisiin maatalousyrittäjiä Sl.
17188: koskevassa verolainsäädännössä muiden yrittä- Ostopalvelukokeilun seurannassa ja ohjauk-
17189: jien verotuksessa noudatettavista säännöksistä sessa kokeilukuntien edustajat ovat tuoneet
17190: poikkeavana tavalla. esiin, että kokeilu lyhyestä toteutusajasta huo-
17191: Kysymyksessä viitataan siihen, että maatilo- limatta on yleisesti ottaen lähtenyt alkuun
17192: jen isännät ja emännät kokevat lomitustyön varsin hyvin. Eräiden kuntien edustajat ovat
17193: kannattamattomana nykyverokäytännön mu- todenneet sen myönteisen kehityssuunnan, että
17194: kaan. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen kokeilun aikana on etsittäessä lomittajayrittäjiä
17195: mukaan ongelmana ei tällöin kuitenkaan ole saatu myös palkatuksi uusia työsuhteisia lomit-
17196: ensisijaisesti verotus, vaan lomituksesta mak- tajia. Kokeilu on osoittanut, että maaseudulla
17197: settava korvaus. Erityisesti tilapäisten työsuh- on lomituspalvelutoiminnasta kiinnostuneita
17198: teisten lomittajien palkkaustaso on edelleen työvoimaresursseja. Sosiaali- ja terveysministe-
17199: suhteellisen alhainen. Sosiaali- ja terveysminis- riön tavoitteena on, että nämä voimavarat
17200: teriö on eri yhteyksissä pyrkinyt vaikuttamaan lomituspalvelujärjestelmää edelleen kehittämäl-
17201: palkkauksen parantamiseksi, mutta tämä asia lä saadaan mukaan lomittajatoimintaan.
17202: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990
17203:
17204: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
17205: 4 1990 vp. - KK n:o 655
17206:
17207:
17208:
17209:
17210: Tili Riksdagens Herr Talman
17211: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inkomst är enligt 5 § 8 punkten i lagen bl.a.
17212: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse hyror och annat veder1ag för nyttjande av
17213: av den 22 november 1990 till vederbörande maskiner, redskap och anordningar samt häs-
17214: medlem av statsrådet översänt avskrift av tar ävensom annan produktionsmateriel samt i
17215: följande av riksdagsman Renko m.fl. under- samband med vederlag för nyttjande av pro-
17216: tecknade spörsmål nr 655: duktionsmateriel uppburna löner och andra
17217: ersättningar för arbete som utförts av den
17218: Ämnar Regeringen avlåta en propo- skattskyldige och för jord- eller skogsbruket
17219: sition tili riksdagen med ett 1agändrings- avlönade arbetstagare. Det är fråga om sådan
17220: förslag enligt vilket en medlem a v inkomst då en lantbrukare mot vederlag över-
17221: gårdsbruk, som erbjuder avbytarservice 1åter maskiner i andras bruk. Skattepliktig
17222: för lantbruksföretagare, får rätt att inkomst är också de vederlag som en jordbru-
17223: tillämpa förskottsbeskattning och om kare erhåller för självständigt arbete, dvs. om
17224: inte, både en lantbruksmaskin och dess förare avlö-
17225: hur ämnar Regeringen främja de nas och arbetet görs på annat sätt än under
17226: praktiska möjligheterna för den gällan- ledning eller uppsikt av någon annan än den
17227: de försökslagen? som 1åter utföra arbetet. Om en lantbrukare
17228: ingår avtal om arbete där endast sedvanliga
17229: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- handredskap som används i lantbruket nyttjas
17230: samt anföra följande: är den inkomst som erhålls av detta arbete
17231: hans arbetsinkomst.
17232: Med stöd av statsrådets beslut om försök Enligt 4 § 1agen om förskottsuppbörd är
17233: med köpta tjänster i samband med avbytarser- arbetsgivare skyldig att verkställa förskottsin-
17234: vice för lantbruksföretagare (585/90) har det nehållning på den lön han utbetalar. Är den
17235: varit möjligt att från och med juli 1990 ordna som utför arbetet eller uppdraget i denna sin
17236: avbytarservice även som köpt service. Enligt verksamhet en självständig företagare betraktas
17237: lagen om avbytarservice för lantbruksföretaga- den därför erlagda ersättningen likväl inte som
17238: re är det i allmänhet kommunen som ordnar lön. Kännetecknande för en självständig före-
17239: avbytarservice med hjälp av avbytare som står tagare är de risker som hänför sig tili verksam-
17240: i arbetsavtalsförhållande tili kommunen. De 12 heten, t.ex. risken att förlora investerat kapita1,
17241: kommuner som deltar i försöket kan skaffa verksamhetens omfattning samt de allmänna
17242: avbytarservice också hos en självständig yrkes- kostnader som hänför sig tili verksamheten.
17243: utövare eller ett självständigt företag. Som Tili avbytarverksamheten hör inte uthyrning
17244: köpta tjänster kan ordnas högst tio procent av av redskap utan en lantbruksavbytare använ-
17245: de tjänster som under föregående år användes der i sitt arbete avbytarplatsens maskiner och
17246: i kommunen. Ersättningen för sedvanlig avby- redskap, vilket innebär att denna verksamhet
17247: tarservice är 400 mark per dag. För den mest inte medför risker som hänför sig tili placering
17248: krävande avbytarservicen kan betalas 650 mark av eget kapital. Avtalet om nyttjande av
17249: per dag. avbytarservice ingås med kommunen och kom-
17250: Enligt 4 § inkomstskattelagen för gårdsbruk munen sköter den ledning och tillsyn som
17251: utgörs nettoinkomsten av lantbruk under skat- ankommer på arbetsgivaren. Således är den
17252: teåret av skillnaden mellan den under skatte- inkomst som lantbruksidkare erhåller som er-
17253: året av lantbruket samt av sådan till detta eller sättning för detta arbete hans personliga m-
17254: till skogsbruk ansluten verksamhet, som inte komst.
17255: skall anses såsom en särskild rörelse, i pengar Frågorna kring beskattningen av köp av
17256: eller pengars värde uppburna inkomster å ena avbytarservice för lantbruksföretagare har
17257: sidan och utgifter för inkomstens förvärvande utretts i samarbete mellan social- och hä1so-
17258: eller bibehållande å andra sidan. Skattepliktig vårdsministeriet och skattemyndigheterna såväl
17259: 1990 vp. - KK n:o 655 5
17260:
17261: innan beslutet om försöket fattades som efter dock inte i första hand beskattningen utan den
17262: det att försöket hade inletts. För försökskom- ersättning som betalas för avbytarservicen.
17263: munerna har gjorts upp modeller för produce- Särskilt är lönenivån för avbytare i tilifälligt
17264: rande av tjänster som kan köpas på så sätt att arbetsförhållande fortfarande relativt låg. Soci-
17265: verksamheten kan höra tili tiliämpningsområ- al- och hälsovårdsministeriet har i olika sam-
17266: det för lagen om beskattning av inkomst av manhang försökt förbättra lönen, men detta är
17267: näringsverksamhet. 1 sista hand avgörs behand- en angelägenhet som parterna på arbetsmark-
17268: lingen vid beskattningen när beslut om den naden avgör sinsemellan.
17269: slutliga beskattningen fattas särskilt i varje Inom social- och hälsovårdsministeriet håller
17270: enskilt fall. man på att förbereda en förlängning av försö-
17271: Representanter för social- och hälsovårdsmi- ket med köp av tjänster i anslutning tili
17272: nisteriet och finansministeriet har även för- avbytarverksamheten år 1991. 1 detta förbere-
17273: handlat om möjligheten att ändra inkomstbe- dande arbete tas även upp en ändring av
17274: skattningen för gårdsbruk med tanke på för- beslutet om försök med köp av tjänster så att
17275: söket med köp av avbytarservice. Förhandling- utbudet av tjänster av företagstyp ökar.
17276: arna och likaså i det utlåtande som finansmi- Vid uppföljning och styrning av försöket
17277: nisteriet har gett om riksdagsman Renkos med köp av tjänster har representanterna för
17278: spörsmål har konstaterats att indelningen i de kommuner som deltar i försöket uppgett att
17279: inkomster från näringsverksamhet och yrkesin- försöket trots den korta tiden för genomföran-
17280: komster samt personliga inkomster är av stor de av det har förlöpt synnerligen väl. Repre-
17281: betydelse i skattelagarna. På grund av detta sentanterna för vissa kommuner har konstate-
17282: kan man inte anse det vara ändamålsenligt att rat en positiv utveckling såtilivida att man då
17283: ändra stadgandena om typen av inkomst i den man under försöket har sökt efter avbytarfö-
17284: skattelagstiftning som gäller lantbruksföretaga- retagare samtidigt har kunnat anställa nya
17285: re på ett sätt som avviker från de stadganden avbytare i arbetsförhållande. Försöket har visat
17286: som iakttas vid beskattningen av andra företa- att det finns arbetskraftsresurser på landsbyg-
17287: gare. den som är intresserade av verksamheten med
17288: 1 spörsmålet hänvisas tili att jordbrukarna avbytarservice för lantbruksföretagare. Social-
17289: och lanthusmödrarna upplever avbytararbetet och hälsovårdsministeriet har satt som mål att
17290: som olönsamt under gällande beskattningsför- dessa resurser skall kunna utnyttjas i avbytar-
17291: hållanden. Enligt social- och hälsovårdsminis- verksamheten då systemet med avbytarservice
17292: teriets uppfattning gäller problemet härvid ytterligare utvecklas.
17293: Helsingfors den 28 december 1990
17294:
17295: Minister Tuulikki Hämäläinen
17296: 1990 vp.
17297:
17298: Kirjallinen kysymys n:o 656
17299:
17300:
17301:
17302:
17303: Jurva: Varautumisesta Neuvostoliitosta tulevien pakolaisten
17304: määrän kasvamiseen
17305:
17306:
17307: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17308:
17309: Julkisuudessa on viime aikoina ollut runsaas- lemään. Uhka on kuitenkin niin todellinen, että
17310: ti tietoja Ruotsissa käydystä laajasta keskuste- pikaiset päätökset tulisi tehdä ja ne tulisi
17311: lusta, joka on koskenut Neuvostoliitosta län- saattaa kaikkien kansalaisten tietoon.
17312: teen päin odotettavissa olevaa laajaa pakolais- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17313: virtaa. Tämän nälästä, epävakaista oloista ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17314: jopa paikallisista kahakoista johtuvan pako- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17315: laistulvan on ennustettu käsittävän jopa useita jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17316: miljoonia henkilöitä. Pakolaisvirran pääsuun-
17317: naksi on oletettu yleisesti Pohjoismaita ja näin Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt ja
17318: ollen ensimmäinen kohdemaa olisi lähes poik- millaisia suunnitelmia se on tehnyt sen
17319: keuksetta Suomi. tilanteen varalle, että Neuvostoliitosta
17320: Mikäli maamme rajoille ilmestyisi yhtäkkiä olisi tulevana talvikautena tulossa jopa
17321: kymmeniätuhansia tai satojatuhansia "nälkä- useita miljoonia nälkäpakolaisia pyrki-
17322: pakolaisia" oltaisiin maassamme todennäköi- mään edelleen muihin Pohjoismaihin tai
17323: sesti varsin vaikeassa tilanteessa, sillä ainakaan muualle Eurooppaan, ja
17324: julkisuuteen eikä edes kansanedustajien tietoon milloin Hallitus aikoo saattaa nämä
17325: ole tullut hallituksen päätöksiä siitä, miten tiedot kansalaisten tietoon paniikkimie-
17326: viranomaiset tulisivat tässä tilanteessa menette- lialan estämiseksi maassamme?
17327:
17328: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
17329:
17330: Marita Jurva
17331:
17332:
17333:
17334:
17335: 2000708
17336: 2 1990 vp. - KK n:o 656
17337:
17338:
17339:
17340:
17341: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17342: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa man. Tilanteen kehittymistä seurataan tehoste-
17343: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tusti ja yhteistyötä on lisätty muiden hallin-
17344: olette 23 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn nonalojen kanssa.
17345: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Hallitus käsittelee parhaillaan laadittua
17346: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- suunnitelmaa. Siitä aiotaan tiedottaa kansalai-
17347: edustaja Jurvan kirjallisesta kysymyksestä n:o sille heti, kun suunnitelma on hyväksytty.
17348: 656: Suomi pyrkii osaltaan avustamaan erityisesti
17349: maamme lähialueita taloudellisella alalla siten
17350: Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt ja kuin siitä Neuvostoliiton kanssa sovitaan.
17351: millaisia suunnitelmia se on tehnyt sen Avustus- ja muuta yhteistoimintaa varten ra-
17352: tilanteen varalle, että Neuvostoliitosta janylikulkuliikenne sallitaan tarvittaessa myös
17353: olisi tulevana talvikautena tulossa jopa tilapäisien rajanylityspaikkojen kautta.
17354: useita miljoonia nälkäpakolaisia pyrki- Luvattoman maahantulon ja muun laitto-
17355: mään edelleen muihin Pohjoismaihin tai man toiminnan ennalta ehkäisemiseksi Suomen
17356: muualle Eurooppaan, ja asettamia maahantuloehtoja käsitellään aktiivi-
17357: milloin Hallitus aikoo saattaa nämä sesti Neuvostoliiton viranomaisten kanssa.
17358: tiedot kansalaisten tietoon paniikkimie- Suomen ja Neuvostoliiton välinen rajajärjestys-
17359: lialan estämiseksi maassamme? sopimus velvoittaa molempia osapuolia estä-
17360: mään luvattomat rajanylitykset ja säilyttämään
17361: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- järjestyksen rajalla.
17362: vasti seuraavaa: Passintarkastus siirtyi 1.1.1991 maarajoilla
17363: poliisilta rajavartiolaitokselle. Poliisi jatkaa yli-
17364: Neuvostoliitossa ja itäisen Keski-Euroopan menokaudella rajavartiolaitoksen ohella pas-
17365: valtioissa tapahtuva kehitys lisää matkustamis- sintarkastusta kevääseen saakka.
17366: ta valtiosta toiseen. Erityisesti Neuvostoliitossa Rajavartiolaitoksen valmius- ja johtamisjär-
17367: valmisteilla oleva passilakiuudistus toteutues- jestelmä mahdollistaa rajanvartioinnissa maa-
17368: saan yhdistettynä taloudellisiin vaikeuksiin li- rajoilla ja merialueella joustavan valmiuden
17369: sää siirtolaishalukkuutta ja matkustamismah- kohottamisen normaalioloista poikkeustilantei-
17370: dollisuuksia Suomeen. Saatujen tietojen mu- siin saakka.
17371: kaan Neuvostoliitossa ei ole varsinaista nälän- Ulkomaalaislain 30 §:n nojalla valtioneuvos-
17372: hätää. Peruselintarvikkeita on lähes riittävästi. tolla on erityisen tilanteen vaatiessa valta antaa
17373: Niiden jako kansalaisille tosin kangertelee. ulkomaalaisten maahantulosta, maassa oleske-
17374: Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, että matkus- lusta, työnteosta ja maasta lähdöstä ulkomaa-
17375: taminen tapahtuisi hallitsemattomasti joukko- laislain säännöksistä poikkeavia määräyksiä.
17376: liikkeenä tai nälkäpakolaisuutena. Luvattomat Sisäasiainministeriön johdolla valmistellaan
17377: rajanylitykset eivät ole lisääntyneet. Todennä- tarvittavia toimenpiteitä todennäköisten ja rea-
17378: köisempää on, että Suomeen tullaan luvallisella lististen tilanteiden varalle.
17379: tavalla Suomen asettamin ehdoin ja siten kuin Hallitus seuraa tilanteen kehittymistä ja huo-
17380: siitä valtioiden välillä on sovittu. Viranomaiset lehtii poliisin ja rajavartiolaitoksen mahdolli-
17381: ovat varautuneet myös eriasteisiin erityistilan- suuksista hoitaa valvonta passintarkastuspai-
17382: teisiin. koilla sekä vartioida ja valvoa valtakunnan
17383: Sisäasiainministeriön turvallisuusasiain joh- rajoja.
17384: toryhmä on laatinut asiaan liittyvän suunnitel-
17385: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1991
17386:
17387: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
17388: 1990 vp. - KK n:o 656 3
17389:
17390:
17391:
17392:
17393: Tili Riksdagens Herr Talman
17394: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Man följer effektivt med situationens utveck-
17395: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ling och samarbetet med de andra förvaltnings-
17396: av den 23 november 1990 tili vederbörande grenarna har ökats.
17397: medlem av statsrådet översänt avskrift av Regeringen behandlar som bäst den gjorda
17398: följande av riksdagsman Jurva undertecknade planen. Man ämnar informera medborgarna
17399: skriftliga spörsmål nr 656: genast då planen är godkänd.
17400: Finland strävar för sin del att bistå de
17401: Vilka åtgärder ämnar Regeringen närliggande områden ekonomiskt och såsom
17402: vidta och hurudana planer har Rege- därom med Sovjetunionen avtalas. För bi-
17403: ringen gjort för det fall att det under stånds- och annat samarbete möjliggörs trafi-
17404: den kommande vintern från Sovjet- keringen över gränsen vid behov även vid de
17405: unionen skulle vara på kommande flere tillfälliga gränsövergångsställena.
17406: miljoner hungersflyktingar i syfte att För att man på förhand skulle kunna för-
17407: färda vidare tili de övriga nordiska hindra otillåtna inresor och annan olaglig
17408: länderna eller annorstädes i Europa och verksamhet behandlar man aktivt med de
17409: när ämnar Regeringen informera sovjetiska myndigheterna de av Finland tillsat-
17410: medborgarna om dessa planer för att ta inresevillkoren. Gränsordningsavtalet mellan
17411: förhindra panikstämningen i vårt land? Finland och Sovjetunionen förpliktar båda
17412: parterna att förhindra de olovliga gränsöver-
17413: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- trädelserna och att behålla ordningen vid grän-
17414: samt anföra följande: sen.
17415: Utförandet av passkontrollen förflyttades
17416: Utvecklingen i Sovjetunionen och de Östra den 1.1.1991 vid landsgränserna från polisen
17417: centraleuropeiska staterna ökar resandet från tili gränsbevakningsväsendet. Polisen fortsätter
17418: en stat tili en annan. Speciellt i Sovjetunionen under övergångsperioden vid sidan av gränsbe-
17419: ökar den under beredning varande passlagre- vakningsväsendet passkontrollen ända tili vå-
17420: formen då den förverkligas tillsammans med de ren.
17421: ekonomiska svårigheterna villigheten tili att Gränsbevakningsväsendets beredskaps- och
17422: flytta och ökar resemöjligheterna tili Finland. ledningssystem möjliggör vid bevakningen av
17423: Enligt erhållen information finns det i Sovjet- gränsen på landsgränser och sjögränser en
17424: unionen inget egentligt hungersnöd. Grundläg- smidig ökning av beredskapen både i normala
17425: gande livsmedelsförnödenheter finns nästan förhållanden och undantagsförhållanden.
17426: tillräckligt. Visserligen bereder dessas fördel- Med stöd av 30 § utlänningslagen har stats-
17427: ning medborgarna svårigheter. rådet då förhållandena det särskilt kräver makt
17428: För tillfållet är det inte synbart att resandet att ge från utlänningslagen avvikande direktiv
17429: skulle ske som en obehärskad massrörelse eller angående utlänningars inresa, vistelse i landet,
17430: hungersflyktinghet. Olovliga gränsöverträdelser arbetsmöjligheter och utresa från landet. Under
17431: har inte ökat. Mer sannolikt är att man inrikesministeriets ledning förbereds nödvändi-
17432: kommer tili Finland på ett tillåtet sätt och ga åtgärder i händelse av de sannalika och
17433: enligt de villkor Finland tillsätter och såsom realistiska situationerna.
17434: man har avtalat om saken mellan staterna. Regeringen följer med situationens utveck-
17435: Myndigheterna har dock berett sig för olika ling och ombesörjer polisens och gränsbevak-
17436: graders specialsituationer. ningsväsendets möjligheter att sköta bevak-
17437: Ledningsgruppen för inrikesministeriets sä- ningen på passgranskningsställena och att be-
17438: kerhetsärenden har utfårdat en pian i saken. vaka och utföra uppsikt över rikets gränser.
17439: Helsingfors den 3 januari 1991
17440:
17441: Inrikesminister Jarmo Rantanen
17442: 1990 vp.
17443:
17444: Kirjallinen kysymys n:o 657
17445:
17446:
17447:
17448:
17449: Nyby: Luonnonmukaisesti viljellyn viljan vapauttamisesta mark-
17450: kinoimismaksuista
17451:
17452:
17453: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17454: Luonnonmukainen viljely on laajenemassa ja minen luonnonmukaisesti viljellystä viljasta ei
17455: siihen tuntevat sekä tuottajat että kuluttajat ole perusteltua ja heikentää luonnonmukaisen
17456: kiinnostusta. Luonnonmukainen viljely jo kes- tuotannon edistämistä. Esimerkiksi luonnon-
17457: keisiltä periaatteiltaan olisi omiaan vähentä- mukaisesti viljellyn rukiin markkinoimismaksu
17458: mään Suomen maatalouden ylituotantoa. Sitä on johtamassa viljelyn vähenemiseen niin, että
17459: ei kuitenkaan ole riittävässä määrin otettu edessä on pian tällaisen rukiin tuonti muista
17460: huomioon maataloustuotannon rajoitustoimia maista.
17461: suunniteltaessa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17462: Luonnonmukaisesti viljellyillä tiloilla viljely- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17463: kierto merkitsee sitä, että 50 prosenttia pelto- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17464: alasta on nurmena. Näin ollen tiloilla tuotetut jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17465: leipä- ja rehuviljamäärät jäävät hyvin pieniksi,
17466: kun luomuviljelyn piirissä koko maassa lienee Aikooko Hallitus vapauttaa luonnon-
17467: vain noin 1 000 hehtaaria. Luonnonmukaista mukaisesti viljellyt tuotteet markkinoi-
17468: viljaa tai muitakaan tuotteita ei tarvitse viedä mismaksuista ja muutoinkin lainsää-
17469: yhteiskunnan tuella ulkomaille, vaan niillä riit- dännössä tehdä selvän eron luonnon-
17470: tää kysyntää kotimaassa. mukaisen viljelyn ja tavanomaisen vil-
17471: Näistä syistä markkinoimismaksujen kerää- jelyn välillä?
17472: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
17473:
17474: Mats Nyby
17475:
17476:
17477:
17478:
17479: 200070S
17480: 2 1990 vp. - KK n:o 657
17481:
17482:
17483:
17484:
17485: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17486: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Luonnonmukaista tuotantoa on myös pidet-
17487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tävä osana maatalouden kokonaistuotantoa,
17488: olette 23 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn jonka tavoitteena tulee olla maan oman elin-
17489: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tarviketarpeen tyydyttäminen. Luonnonmukai-
17490: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- selle tuotannolle on tyypillistä verrattaessa sitä
17491: edustaja Mats Nybyn näin kuuluvasta kirjalli- tavanomaiseen maataloustuotantoon, että suh-
17492: sesta kysymyksestä n:o 657: teellisesti alhaisempaa satotasoa kompensoi
17493: tuotteesta saatu korkeampi yksikköhinta. Osa
17494: Aikooko Hallitus vapauttaa luonnon- luonnonmukaisesti viljellystä viljasta ei joudu
17495: mukaisesti viljellyt tuotteet markkinoi- vientikustannusmaksuvelvollisuuden alaiseksi
17496: mismaksuista ja muutoinkin lainsää- sen vuoksi, ettei sitä markkinoida maidon,
17497: dännössä tehdä selvän eron luonnon- sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta an-
17498: mukaisen viljelyn ja tavanomaisen vil- netussa laissa (1062/90) tarkoitetulle maksuvel-
17499: jelyn välillä? volliselle, kuten on laita yleensä tavanomaises-
17500: sa viljakaupassa. Koska luonnonmukaisessa
17501: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- viljelyssä ei käytetä ostolannoitteita, eivät vil-
17502: vasti seuraavaa: jelijät joudu osallistumaan maataloustuotteiden
17503: vientikustannuksiin lannoiteveron kautta. Vil-
17504: Luonnonmukaista viljelyä tuetaan valtion jojen erilainen kohtelu niiden erilaisten viljely-
17505: varoin muun muassa neuvontatyön valtion- menetelmien vuoksi tulisi aiheuttamaan myös
17506: avulla, tutkimustoiminnalla sekä erityisellä asian taloudelliseen merkitykseen nähden suh-
17507: tuella luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseksi. teettoman suuria hallinnollisia valvontaongel-
17508: Luonnonmukaista maataloustuotantoa koske- mm.
17509: vissa sopimuksissa vuonna 1990 annetussa val- Nykyisessä tuotantotilanteessa on maata-
17510: tioneuvoston päätöksessä (44/90) tarkoitettua loustuotantoa katsottava yhtenä kokonaisuute-
17511: siirtymistukea koskevia sopimuksia on tehty na, johon vientivastuun on kohdistettava erot-
17512: noin 9 000 peltohehtaarin alalle ja tukeen ar- tamatta siitä mitään tuotannon osia esimerkiksi
17513: vioidaan tarvittavan vuositasolla kolmen vuo- tuotantotavasta riippuen.
17514: den aikana varoja noin 25 miljoonaa markkaa.
17515: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
17516:
17517: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
17518: 1990 vp. - KK n:o 657 3
17519:
17520:
17521:
17522:
17523: Tili Riksdagens Herr Talman
17524: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen duktionen, för vilken målet skall vara att
17525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tillfredsställa landets livsmedelsbehov. Typiskt
17526: av den 23 november 1990 till vederbörande för den naturenliga produktionen när den
17527: medlem av statsrådet översänt avskrift av jämförs med sedvanlig lantbruksproduktion är
17528: följande av riksdagsman Mats Nyby underteck- att den relativt sett lägre skördenivån kompen-
17529: nade spörsmål nr 657: seras av det högre pris per enhet som fås för
17530: produkten. Skyldigheten att erlägga export-
17531: Ämnar Regeringen befria naturenligt kostnadsavgift berör inte en del av den natur-
17532: odlade produkter från marknadsförings- enligt odlade spannmålen, eftersom den inte
17533: avgifter och i lagstiftningen i övrigt marknadsförs för sådana avgiftsskyldiga som
17534: göra klar skillnad mellan naturenlig avses i lagen om exportkostnadsavgift för
17535: odling och sedvanlig odling? mjölk, svinkött och spannmål (1062/90), såsom
17536: fallet vanligen är inom den sedvanliga spann-
17537: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- målshandeln. Eftersom köpta gödselmedel inte
17538: samt anföra följande: används i den naturenliga odlingen, behöver
17539: odlarna inte delta i exportkostnaderna för
17540: Naturenlig odling stöds med statsmedel lantbruksprodukter genom accisen på gödsel-
17541: bland annat genom statsbidrag för rådgivnings- medel. Ett olikartat bemötande av spannmålen
17542: arbete och forskningsverksamhet samt genom beroende på olika odlingsmetoder skulle även
17543: ett särskilt stöd för övergång till naturenlig medföra skäligt stora administrativa övervak-
17544: odling. A vtal gällande stöd för övergång till ningsproblem i förhållande till sakens ekono-
17545: naturenlig odling, som avses i statsrådets beslut miska betydelse.
17546: om avtal om naturenlig lantbruksproduktion år I den nuvarande produktionssituationen
17547: 1990 (44/90), har ingåtts beträffande ca 9 000 måste lantbruksproduktionen ses som en helhet
17548: hektar åker och det beräknas att för stödet och exportansvaret måste gälla hela produktio-
17549: behövs ca 25 milj. mk per år under tre års tid. nen utan att någon del av den särskiljs till
17550: Den naturenliga produktionen måste även exempel på grund av produktionssättet.
17551: anses som en del av den totala lantbrukspro-
17552: Helsingfors den 20 december 1990
17553:
17554: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
17555: 1990 vp.
17556:
17557: Kirjallinen kysymys n:o 658
17558:
17559:
17560:
17561:
17562: Mäkelä: Uuden sairausvakuutuskortin antamisesta eläkeläisille
17563: ilmaiseksi
17564:
17565:
17566: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17567: Kansaneläkelaitos on parhaillaan valmistele- le henkilöille. Menoerä olisi valtiolle taloudel-
17568: massa uutta kuvalla varustettua luottokortin lisesti pieni, mutta suuriarvoinen kortin ilmai-
17569: tyyppistä sairausvakuutuskorttia. Tämä tulisi seksi saaville eläkeläisille.
17570: korvaamaan nykyisen kortin, joka on ollut Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17571: mahdollista saada viralliseksi henkilöllisyysto- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17572: distukseksi liittämällä siihen kuva ja Ieimautta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17573: malla se sen jälkeen. Tällä tavoin mm. monet jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17574: eläkeläiset ovat käyttäneet tätä korttia henki-
17575: löllisyystodistuksenaan. Aikooko Hallitus omalta osaltaan
17576: Uuden kortin on suunniteltu maksavan 60 ryhtyä toimiin, jotta pelkkää kansan-
17577: markkaa, jota määrää voidaan pitää varsin eläkettä saavat ja rintamaveteraanitun-
17578: kalliina etenkin pientä eläkettä saaville henki- nuksen omaavat henkilöt saisivat ilmai-
17579: löille. Tämän takia tulisi vakavasti harkita seksi uuden valmisteilla olevan kuvalli-
17580: uuden kuvalla varustetun sairausvakuutuskor- sen sairausvakuutuskortin ja tätä kaut-
17581: tin antamista ilmaiseksi pelkkää kansaneläkettä ta itselleen virallisen henkilöllisyystodis-
17582: saaville ja rintamaveteraanitunnuksen omaavil- tuksen?
17583:
17584: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
17585:
17586: Tina Mäkelä
17587:
17588:
17589:
17590:
17591: 200070S
17592: 2 1990 vp. - KK n:o 658
17593:
17594:
17595:
17596:
17597: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17598: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa Kuvallinen kortti maksaa 60 markkaa. Kuva-
17599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ton sairausvakuutuskortti toimitetaan keväästä
17600: olette 22 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn 1991 alkaen maksutta automaattisesti kaikille
17601: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Suomessa asuville henkilöille, jotka eivät ole
17602: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- lunastaneet kuvallista sairausvakuutuskorttia.
17603: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal- Kansaneläkelaitos on Finnairin ja Valtion-
17604: lisesta kysymyksestä n:o 658: rautateiden kanssa luonut menettelyn, jolla
17605: uusi kuvallinen KELA-kortti kelpaa myös elä-
17606: Aikooko Hallitus omalta osaltaan keläisalennukseen mainittujen yhtiöiden liiken-
17607: ryhtyä toimiin, jotta pelkkää kansan- nevälineissä.
17608: eläkettä saavat ja rintamaveteraanitun- Sairausvakuutuskortti ei ole sellainen todis-
17609: nuksen omaavat henkilöt saisivat ilmai- tus henkilöllisyydestä kuin henkilökorttiasetuk-
17610: seksi uuden valmisteilla olevan kuvalli- sessa (867 /90) edellytetään. Sanotun asetuksen
17611: sen sairausvakuutuskortin ja tätä kaut- mukaan poliisi antaa hakemuksesta todistuk-
17612: ta itselleen virallisen henkilöllisyystodis- sen henkilöllisyydestä Suomen kansalaiselle ja
17613: tuksen? sellaiselle ulkomaalaiselle, jolla on kotipaikka
17614: Suomessa ja jonka henkilöllisyys voidaan luo-
17615: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tettavasti todeta. Poliisin antamasta henkilö-
17616: vasti seuraavaa: kortista, joka aina sisältää henkilötietojen li-
17617: säksi valokuvan, nimikirjoituksen ja Suomen
17618: Sairausvakuutusasetuksen 13 §:n mukaan jo- kansalaisella merkinnän kansalaisuudesta, peri-
17619: kaisella vakuutetulla tulee olla sairausvakuu- tään 70 markan suuruinen maksu. Jos kuvalli-
17620: tuskortti, josta käy ilmi kortin numero (vakuu- nen sairausvakuutuskortti annettaisiin ilmai-
17621: tetun sosiaaliturvatunnus), vakuutetun suku- ja seksi esimerkiksi ylimääräistä rintamalisää saa-
17622: etunimet, syntymäaika ja kotipaikka. Kortin ville veteraaneille, toimenpiteestä aiheutuvat
17623: antaa vakuutetulle hänen kotipaikkansa paikal- vuotuiset lisäkustannukset olisivat noin 10 mil-
17624: listoimisto. Sairausvakuutusasetuksen 13 §:n 2 joonaa markkaa.
17625: momentin mukaan paikallistoimiston on mer- Sairausvakuutuskortti on eläkkeensaajille il-
17626: kittävä korttiin, sairastaako vakuutettu sai- mainen. Kuvallinen sairausvakuutuskortti pal-
17627: rausvakuutusasetuksen 3 §:ssä mainittua vai- velee lähinnä matkustusliikenteen alennukseen
17628: keaa ja pitkäaikaista sairautta sekä ne muut oikeuttavana todisteena. Tästä syystä sosiaali-
17629: tiedot, jotka Kansaneläkelaitos määrää korttiin ja terveysministeriö pitää tässä vaiheessa perus-
17630: merkittäväksi. tellumpana suunnata käytettävissä olevat varat
17631: Kansaneläkelaitos vahvistaa sairausvakuu- mieluummin rintamaveteraanien etuuksien pa-
17632: tuskortin muodon ja antaa tarvittaessa tarkem- rantamiseen kuin henkilökorttien kustantami-
17633: pia määräyksiä. seen. Rintamaveteraanien etuuksia onkin tä-
17634: Nykyiset pahviset sairausvakuutuskortit kor- män hallituksen aikana parannettu merkittä-
17635: vataan uusilla muovisilla KELA-korteilla. Kor- västi.
17636: tin saa joko kuvallisena tai kuvattomana.
17637: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1990
17638:
17639: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
17640: 1990 vp. - KK n:o 658 3
17641:
17642:
17643:
17644:
17645: Tili Riksdagens Herr Talman
17646:
17647: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fotografi. Ett kort med fotografi kostar 60
17648: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse mark. Ett sjukförsäkringskort utan fotografi
17649: av den 22 november 1990 tili vederbörande skickas automatiskt fr.o.m. våren 1991 gratis åt
17650: medlem av statsrådet översänt avskrift av alla i Finland bosatta personer som inte löst
17651: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under- ut ett sjukförsäkringskort med fotografi.
17652: tecknade spörsmål nr 658: Folkpensionsanstalten har tillsammans med
17653: Finnair och Statsjärnvägarna skapat ett system
17654: Ämnar Regeringen för sin egen del enligt vilket det nya fotoförsedda FPA-kortet
17655: vidta åtgärder för att personer som också berättigar tili pensionärsrabatt i nämnda
17656: enbart får folkpension och personer företags trafikmedel.
17657: med frontmannatecken skall få gratis Sjukförsäkringskortet är inte ett sådant intyg
17658: det nya sjukförsäkringskortet med foto- över identitet som avses i förordningen om
17659: grafi som är under arbete och på så sätt identitetskort (867 /90). Enligt denna förordning
17660: få ett officiellt identitetskort? utfärdar polisen på ansökan ett intyg över
17661: identitet för en finsk medborgare och för en
17662: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- utlänning som har hemort i Finland och vars
17663: samt anföra följande: identitet kan konstateras på ett tillförlitligt sätt.
17664: För ett dylikt identitetskort utfårdat av polisen,
17665: Enligt 13 § sjukförsäkringsförordningen bör vilket alltid förutom personuppgifter är försett
17666: varje försäkrad ha ett sjukförsäkringskort, av med fotografi, namnteckning samt i fråga om
17667: vilket framgår kortets nummer (den försäkra- finska medborgare en anteckning om nationa-
17668: des socialskyddssignum), den försäkrades till- litet, uppbärs en avgift på 70 mark. Om t.ex.
17669: namn och förnamn, födelsetid och hemort. veteraner med extra fronttillägg fick gratis ett
17670: Kortet ges den försäkrade av den lokala byrån sjukförsäkringskort med fotografi skulle detta
17671: på hemorten. Enligt 13 § 2 mom. sjukförsäk- medföra årliga merkostnader på ca 10 miljoner
17672: ringsförordningen skall den lokala sjukförsäk- mark.
17673: ringsbyrån på kortet anteckna huruvida den Sjukförsäkringskortet är gratis för pensions-
17674: försäkrade lider av i 3 § sjukförsäkringsförord- tagare. Det fotoförsedda sjukförsäkringskortet
17675: ningen nämnd svår och långvarig sjukdom tjänar närmast som bevis på rätt tili rabatt
17676: samt de övriga uppgifter som folkpensionsan- inom passagerartrafiken. Social- och hälso-
17677: stalten föreskriver. vårdsministeriet anser därför att det i detta
17678: F olkpensionsanstalten fastställer sjukförsäk- skede är mera motiverat att hellre använda tili
17679: ringskortets form och meddelar vid behov buds stående medel tili att förbättra frontvete-
17680: närmare föreskrifter. ranernas förmåner än tili att bekosta identitets-
17681: De nuvarande sjukförsäkringskorten av papp kort. Frontveteranernas förmåner har under
17682: kommer att ersättas av nya FPA-kort i plast. denna regering förbättrats avsevärt.
17683: De nya korten kan fås både med och utan
17684: Helsingfors den 27 december 1990
17685:
17686: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
17687: 1990 vp.
17688:
17689: Kirjallinen kysymys n:o 659
17690:
17691:
17692:
17693:
17694: Mäkelä: Turvapaikkahakemusten käsittelyajan lyhentämisestä
17695:
17696:
17697: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17698:
17699: Hallituksen sopiessa tulo- ja menoarvioesi- ilmoittaa, ettei hän usko turvapaikkahakemus-
17700: tyksestään vuodelle 1991 oli esillä turvapaikka- ten käsittelyajan lyhenevän, vaikka ulkomaa-
17701: hakemusten määrän jyrkkä kasvu ja se, että laiskeskus saakin lisää henkilökuntaa ja kapa-
17702: hakemusten käsittelyaika oli venymässä jo lä- siteettia. Näin käy hänen mielestään huolimat-
17703: hemmäs yhtä vuotta jopa ilman valitusta. ta siitä, että lisää varoja tulee sekä lisämenoar-
17704: Tämän selitettiin pitkälti johtuvan sisäasiainmi- viossa että ensi vuoden budjetissa. Tämä on
17705: nisteriön ulkomaalaiskeskuksen liian pienestä jyrkästi vastoin sitä ilmoitusta, jonka hallitus
17706: henkilöstömäärästä ja puutteellisesta tietojen- on antanut esittäessään lisää virkoja ja määrä-
17707: käsittelykapasiteetista. rahoja ja vastatessaan aikaisempiin asiaa käsi-
17708: SMP:n neuvottelijat hallituksen budjettirii- telleisiin kysymyksiin. Mikäli sosiaali- ja ter-
17709: hessä vaativat jyrkästi, että virkoja tulee kes- veysministerin ilmoitus pitää paikkansa, ollaan
17710: kukseen lisätä yhteensä n. 20 kappaletta sekä eduskuntaa suoranaisesti hämäämässä tässä
17711: mahdollistaa uuden tietokonekaluston hankki- asiassa ja hallitus on syömässä sanansa täydel-
17712: minen mahdollisimman pikaisesti ulkomaalais- lisesti.
17713: keskukselle osoittamalla tähän määräraha. Si- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17714: säasiainministeriön ja valtiovarainministeriön tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17715: toimesta todettiin tuolloin, että kyseiset virat ja kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17716: tietokonekalusto tullaan hankkimaan jo kulu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17717: van vuoden lisämenoarviossa syksyn aikana.
17718: Kyseinen lisämenoarvio onkin nyt hyväksyttä-
17719: vänä eduskunnassa. Siinä on osoitettu ulko- Tietääkö Hallitus, että sosiaali- ja
17720: maalaiskeskukselle virkoja ja määrärahoja ky- terveysministeri on julkisuudessa ilmoit-
17721: seiseen tarkoitukseen. Budjetin perustelujen tanut, etteivät sisäasiainministeriön ul-
17722: mukaan näiden on määrä purkaa ulkomaalais- komaalaiskeskuksen lisävirat ja atk-lai-
17723: keskuksen turvapaikkahakemusten ruuhkaa si- tehankinnat lyhennäkään turvapaikka-
17724: ten, että käsittelyaika lyhenisi arviolta 2-3 hakemusten käsittelyaikaa nykyisestä
17725: kuukauteen. Tämä ei ole sitä, mitä SMP vaati jopa 8 kuukaudesta luvattuun 2-3
17726: esittäessään korkeintaan kuukauden pituista kuukauteen, ja
17727: käsittelyaikaa. mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17728: Julkisuudessa on viime päivinä ollut uutisia, tämän tulo- ja menorvion yhteydessä
17729: joissa sosiaali- ja terveysministeri Hämäläinen antamansa lupauksen lunastamiseksi?
17730:
17731: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
17732:
17733: Tina Mäkelä
17734:
17735:
17736:
17737:
17738: 200070S
17739: 2 1990 vp. - KK n:o 659
17740:
17741:
17742:
17743:
17744: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17745: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mahdollistavat erillisen turvapaikkajaoston pe-
17746: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rustamisen ulkomaalaiskeskukseen. Syksyn li-
17747: olette 23 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn sämenoarviossa on myös myönnetty määräraha
17748: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ulkomaalaiskeskuksen syyskuussa 1990 käyt-
17749: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- töön otetun atk-järjestelmän laajennukseen,
17750: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvan kirjalli- joka mahdollistaa tietotekniikan hyödyntämi-
17751: sen kysymyksen n:o 659: sen turvapaikka-asioiden hoidossa. Vuoden
17752: 1991 tulo- ja menoarviossa myös poliisi saa
17753: Tietääkö Hallitus, että sosiaali- ja viisi uutta virkamiestä turvapaikkatutkintaan.
17754: terveysministeri on julkisuudessa ilmoit- Lisäksi poliisi kohdentaa muuta henkilöstöään
17755: tanut, etteivät sisäasiainministeriön ul- turvapaikkatutkintaan. Ulkomaalaiskeskuksen
17756: komaalaiskeskuksen lisävirat ja atk-lai- ja poliisin edellä mainitut resurssilisäykset pa-
17757: tehankinnat lyhennäkään turvapaikka- rantavat nykyistä työtilannetta. Esimerkiksi ul-
17758: hakemusten käsittelyaikaa nykyisestä komaalaiskeskuksessa on kuluvana vuonna
17759: jopa 8 kuukaudesta luvattuun 2-3 turvapaikka-asioiden hoitoon käytetty työpa-
17760: kuukauteen, ja nos ollut vain noin 2-3 henkilötyövuotta.
17761: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Poliisin turvapaikkatutkinnassa ongelmana
17762: tämän tulo- ja menoarvion yhteydessä on ollut varsinkin Euroopan ulkopuolisten
17763: antamansa lupauksen lunastamiseksi? kielten tulkkien pula. Esimerkiksi Suomesta
17764: turvapaikkaa pyytäneiden yli 1 000 somalin
17765: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- puhutteluihin poliisilla on koko maassa ollut
17766: vasti seuraavan: käytettävissään vain 2-3 tulkkia. Tulkkipula
17767: on Suomessa rakenteellinen ongelma, joka voi-
17768: Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa oli daan pysyvärumin ratkaista vasta pitkän aika-
17769: vuonna 1990 yhteensä 2 725, kun se koko välin tehostetulla tulkkikoulutuksella. Myös
17770: vuonna 1989 oli kaikkiaan 179 ja kaikkina nopeampia ratkaisukeinoja on tutkittu. Poliisia
17771: aiempina vuosina huomattavasti alle sata. Tur- on kehotettu aktiivisesti etsimään maassa jo
17772: vapaikanhakijoiden nopean kasvun, resurssipu- asuvia kielitaitoisia ja muutoin tulkeiksi sovel-
17773: lan ja tulkkien hankintavaikeuden johdosta tuvia ulkomaalaisia tulkeiksi kurssitettaviksi.
17774: turvapaikka-asioiden käsittelyaika on samalla Sisäasiainministeriö on myös yhdessä sosiaali-
17775: pidentynyt aiemmasta noin kahdesta kuukau- hallituksen kanssa parhaillaan selvittämässä,
17776: desta nykyiseen noin kahdeksaan kuukauteen. mitä mahdollisuuksia olisi tehdä koulutusyh-
17777: Turvapaikkahakemuksen käsittely muodos- teistyötä Ruotsin kanssa ja lainata sieltä tulk-
17778: tuu poliisin suorittamasta puhuttelusta ja sisä- keja.
17779: asiainministeriön ulkomaalaiskeskuksessa ta- Poliisin turvapaikkapuhuttelujen nopeutta-
17780: pahtuvasta turvapaikkapäätöksen valmistelus- miseksi sisäasiainministeriössä on käynnistetty
17781: ta. Turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseksi on työ puhuttelupöytäkirjan mallin selkiinnyttämi-
17782: ryhdytty seuraaviin toimenpiteisiin: seksi ja yksinkertaistamiseksi. Turvapaikkapu-
17783: Vuoden 1990 II lisämenoarviossa ja vuoden huttelijoina toimivien poliisien koulutusta on
17784: 1991 tulo- ja menoarviossa sisäasiainministe- myös tehostettu.
17785: riön ulkomaalaiskeskuksen henkilöstöä on li- Turvapaikanhakijoiden ensivaiheen vastaan-
17786: sätty 27 uudella viralla. Lisäksi ulkomaalais- ottoyksiköiksi perustetaan erityiset vastaanot-
17787: keskuksen tehtäviin voidaan valtion virastoista toasemat Helsinkiin, Turkuun, Vaasaan, Tam-
17788: ja laitoksista asianomaisen henkilön suostu- pereelle sekä Valkealaan, joihin myös poliisi
17789: muksella ottaa lisähenkilökuntaa ruuhkien pur- kohdentaa resurssinsa. Siten turvapaikkapu-
17790: kamiseksi enintään 10 henkilöä. Turvapaikka- huttelut voidaan hoitaa keskitetysti ja pysty-
17791: asioihin näistä tullaan sijoittamaan noin 10 tään mm. ratianalisoimaan tulkkien käyttö,
17792: uutta virkaa. Edellä esitetyt henkilöstölisäykset jota aiemmin on vaikeuttanut ympäri maata
17793: 1990 vp. - KK n:o 659 3
17794:
17795: siJaitseviin vastaanottokeskuksiin matkustelu. mattavasti nouse nykyisestä, koska kuluvalta
17796: Turvapaikkapuhuttelujen päätyttyä turvapai- vuodelta siirtyy noin 2 200 keskeneräisen tur-
17797: kanhakijat siirrettäisiin eri puolilla maata sijait- vapaikka-asian käsittely vuodelle 1991. Näistä
17798: seviin noin kymmeneen vastaanottokeskukseen keskeneräisistä turvapaikkahakemuksista val-
17799: odottamaan turvapaikkapäätöstä. taosa eli noin 1 400 on vasta paikallispoliisin
17800: Uuteen ulkomaalaislakiin on esitetty sään- tutkintavaiheessa. Turvapaikka-asioiden käsit-
17801: nöstä, jonka mukaan kielteisen turvapaikka- telyn nopeuttaminen on lisäksi mahdollista
17802: päätöksen saanut turvapaikanhakija voidaan lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa turvapai-
17803: käännytysedellytysten ollessa olemassa kään- kanhakijan oikeusturva tai tutkinnalliset syyt
17804: nyttää rajalta sen estämättä, että hän on eivät edellytä käsittelyn lykkäämistä lisäselvi-
17805: hakenut turvapaikkapäätökseen muutosta. Niin- tysten hankkimiseksi.
17806: ikään poliisi pyrkii käynnistämään pikaisesti Turvapaikkakäsittelyn nopeuttaminen on
17807: karkotusprosessin kielteisen turvapaikka- ja myös muissa maissa yleensä ollut ongelmallista.
17808: oleskelulupapäätöksen saaneen turvapaikanha- Esimerkiksi Saksan Iiittotasavallassa ja Rans-
17809: kijan osalta, joka ei poistu maasta vapaaehtoi- kassa käsittelyaika on keskimäärin noin kaksi
17810: sesti. vuotta ja Ruotsissakin nopeuttamissuunnitel-
17811: Edellä esitettyjen toimenpiteiden käsittelyai- mista huolimatta keskimäärin kolme kuukaut-
17812: kaa lyhentävä vaikutus alkanee vuoden 1991 ta. Tosin näissä maissa turvapaikanhakijoita-
17813: keväällä, jolloin uuden henkilöstön rekrytointi kuten toisaalta tutkintaresurssejakin - on ol-
17814: ja koulutus on saatettu päätökseen. Periaattees- lut huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
17815: sa on mahdollista päästä tavoitteeksi asetet- On kuitenkin todennäköistä, että turvapaikan-
17816: tuun 2-3 kuukauden käsittelyaikaan, joka hakijoiden määrä, joka kansainvälisesti vertail-
17817: koostuisi seuraavan pituisista tapahtumajak- len on Suomessa edelleen varsin vähäinen,
17818: soista: paikallispoliisin turvapaikkapuhuttelu kasvaa edelleen. Suomen olosuhteiden kannalta
17819: 1-2 viikossa, turvapaikkapäätöksen teko val- vertailukelpoisen esimerkin turvapaikanhakijoi-
17820: misteluineen ulkomaalaiskeskuksessa 2 viikos- den määrän nopeasta kasvusta tarjoaa Norja,
17821: sa, päätöksen tiedoksianto turvapaikanhakijal- jossa turvapaikanhakijoita vuonna 1983 oli
17822: le poliisin toimesta 1 viikossa, turvapaikanha- vain 150 ja vuonna 1987 jo 8 600. Suomessa
17823: kijan vapaaehtoinen maastapoistuminen tai tuleekin varautua nopeuttamaan turvapaikka-
17824: kieltäytymisilmoitus 1 viikossa. Käsittelyajan hakemusten käsittelyä myös hakijamäärien
17825: nopeuttamisen edellytyksenä kuitenkin on, ettei huomattavan kasvun varalta, mitä koskevan
17826: turvapaikanhakijoiden määrä lähiaikoina huo- selvitystyön hallitus on käynnistänyt.
17827:
17828: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1991
17829:
17830: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
17831: 4 1990 vp. - KK n:o 659
17832:
17833:
17834:
17835:
17836: Tili Riksdagens Herr Talman
17837:
17838: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen beviljats ett anslag för utbyggnad av det
17839: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ADB-system som togs i bruk vid utlännings-
17840: av den 23 november 1990 tili vederbörande centralen hösten 1990. Denna utbyggnad gör
17841: medlem av statsrådet översänt avskrift av det möjligt att utnyttja datatekniken i skötseln
17842: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under- av asylärenden. 1 budgeten för 1991 får också
17843: tecknade spörsmål nr 659: polisen fem nya tjänstemän för asylundersök-
17844: ning. Dessutom anvisar polisen annan personai
17845: Är Regeringen medveten om att so- för asylundersökning. Utlänningscentralens
17846: cial- och hälsovårdsministern i offent- och polisens ovan nämnda resursökningar för-
17847: ligheten sagt att de nya tjänster och bättrar den nuvarande arbetssituationen. T.ex.
17848: ADB-anskaffningar som är aktuella vid vid utlänningscentralen har den arbetsinsats
17849: inrikesministeriets utlänningscentral in- som innevarande år använts för skötseln av
17850: te kommer att förkorta behandlingsti- asylärenden varit ca 2-3 årsverken.
17851: den i fråga om asylansökningar från 1 polisens asylundersökning har bristen på
17852: nuvarande 8 månader tili utlovade 2-3 tolkar särskilt i utomeuropeiska språk utgjort
17853: månader, och ett problem. T.ex. för förhör med de över 1 000
17854: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- somalier som begärt asyl i Finland har polisen
17855: ta för att infria det löfte som den gav i i hela Jandet haft endast 2-3 tolkar tili sitt
17856: samband med budgeten? förfogande. Tolkbristen i Finland är ett struk-
17857: turellt problem, som kan avhjälpas mera bestå-
17858: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ende endast med en effektiverad tolkutbildning
17859: samt anföra följande: på lång sikt. Man har även utrett om det finns
17860: snabbare metoder att lösa problemet. Polisen
17861: Antalet asylsökande i Finland var under har uppmanats att för tolkkurser aktivt försö-
17862: 1990 inalles 2 725 medan det under hela 1989 ka finna språkkunniga utlänningar, som redan
17863: var inalles 179 och under alla tidigare år bor i Jandet och som är lämpliga som tolkar.
17864: betydligt under hundra. På grund av den Inrikesministeriet utreder som bäst tillsammans
17865: snabba ökningen av antalet asylsökande, re- med socialstyrelsen vilka möjligheter det finns
17866: sursbristen och svårigheterna att få tolkar har att inleda utbildningssamarbete med Sverige
17867: behandlingstiden för asylärenden samtidigt för- och att låna tolkar från Sverige.
17868: längts från tidigare ca två månader tili ca åtta För att polisens asylförhör skall gå snabbare
17869: månader nu. har man vid inrikesministeriet inlett arbetet för
17870: Behandlingen av en asylansökan omfattar att förtydliga och förenkla modellen tili förhörs-
17871: förhör, som sköts av polisen, och beredning av protokoll. Utbildningen av poliser som sköter
17872: ett asylbeslut vid inrikesministeriets utlännings- asylförhör har också effektiverats.
17873: central. För att asylförfarandet skall bli snab- Som första mottagningsenheter för asylsö-
17874: bare har följande åtgärder vidtagits: kande inrättas särskilda mottagningsstationer i
17875: 1 den andra tilläggsbudgeten för 1990 och i Helsingfors, Åbo, Vasa, Tammerfors och Val-
17876: budgeten för 1991 har personalen vid utlän- keala. Ä ven polisen koncentrerar sina resurser
17877: ningscentralen ökats genom att 27 nya tjänster tili dessa. Därmed kan asylförhören skötas
17878: har inrättats. Dessutom kan extra personal, centraliserat. Vidare kan man bl.a. rationalise-
17879: dvs. högst tio frivilliga personer från statens ra användningen av tolkar, vilkas arbete tidi-
17880: ämbetsverk och inrättningar, anställas för att gare försvårats genom att de varit tvungna att
17881: sköta anhopningen av ärenden. Asylärendena resa tili mottagningscentralerna runtom i Jan-
17882: kommer att skötas av högst 10 personer. Ovan det. När asylförhören avslutats skall asylsökan-
17883: angivna personalökningar gör det möjligt att dena förflyttas tili ca tio mottagningscentraler
17884: inrätta en särskild asylsektion vid utlännings- på olika håll i Jandet för att invänta asylbeslu-
17885: centralen. 1 höstens tilläggsbudget har också tet.
17886: 1990 vp. - KK n:o 659 5
17887:
17888: Det har föreslagits att i den nya utlännings- merparten, dvs. ca 1 400, som bäst av den
17889: Jagen skall tas in ett stadgande enligt vilket en lokala polisen. Att göra behandlingen av asy-
17890: asylsökande som fått ett negativt asylbeslut lärenden snabbare är dessutom möjligt närmast
17891: kan avvisas vid gränsen när förutsättningarna i sådana fall där asylsökandens rättsskydd eller
17892: för avvisning föreligger utan hinder av att han tolkningsskäl inte förutsätter uppskov med
17893: sökt ändring i asylbeslutet. På samma sätt behandlingen för inhämtande av tilläggsutred-
17894: försöker polisen snabbt få i gång en utvisnings- ningar.
17895: process i fråga om en asylsökande som fått ett Att påskynda behandlingen av asylärenden
17896: negativt asyl- och uppehållstillståndsbeslut och har varit ett problem även i andra länder. T.ex.
17897: som inte lämnar Jandet frivilligt. i Tyskland och Frankrike är behandlingstiden i
17898: Effekten av de ovan anförda åtgärderna på genomsnitt ca två år och även i Sverige trots
17899: behandlingstiden torde börja synas våren 1991, planerna för snabbare behandling i genomsnitt
17900: då rekryteringen och utbildningen av ny per- tre månader. Visserligen har dessa Iänder haft
17901: sonai har slutförts. I princip är det möjligt att avsevärt mycket fler asylsökande - liksom å
17902: nå den eftersträvade behandlingstiden om 2-3 andra sidan också mycket större undersöknings-
17903: månader, som består av avsnitt av följande resurser - än Finland. Det är dock sannolikt
17904: längd: den lokala polisens asylförhör 1-2 att antalet asylsökande, som internationellt sett
17905: veckor, fattandet av asylbeslut jämte förbere- fortfarande är mycket 1ågt i Finland, alltjämt
17906: delser vid utlänningscentralen 2 veckor, polisen ökar. Ett exempel som kan jämföras med
17907: delger asylsökanden beslutet 1 vecka, asylsö- förhållandena i Finland ger Norge, där antalet
17908: kanden lämnar Jandet frivilligt eller anmäler att asylsökande var endast 150 år 1983, men redan
17909: han vägrar lämna Jandet 1 vecka. Förutsätt- 8 600 år 1987. Därför bör vi i Finland bereda
17910: ning för att behandlingstiden skall förkortas är oss på att göra behandlingen av asylansökning-
17911: dock att antalet asylsökande inte stiger nämn- ar snabbare även för den händelse att antalet
17912: värt under den närmaste tiden, eftersom be- asylsökande stiger avsevärt. Regeringen har
17913: hand1ingen av ca 2 200 icke slutförda asylären- inlett utredningar i detta hänseende.
17914: den överförs från 1990 tili 1991. Av dessa icke
17915: slutbehandlade asylansökningar undersöks
17916:
17917: Helsingfors den 3 januari 1991
17918:
17919: Inrikesminister Jarmo Rantanen
17920: 1990 vp.
17921:
17922: Kirjallinen kysymys n:o 660
17923:
17924:
17925:
17926:
17927: Lahti-Nuuttila ym.: Miehitetyn postivaunuliikenteen säilyttämi-
17928: sestä
17929:
17930:
17931: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17932: Postivaunukuljetuksilla on tärkeä sijansa postivaunukuljetukset jatkuvat silloisessa laa-
17933: maamme postinkuljetuksessa. Muihin postin- juudessa.
17934: kuljetus- ja -käsittelymuotoihin verrattuna pos- Tästä huolimatta ovat Posti ja VR:n Trans-
17935: tivaunulla on se etu, että posti saadaan käsit- point-yksikkö ryhtyneet valmistelemaan Hel-
17936: telyyn huomattavasti aikaisemmin ja sitä voi- singin, Tampereen ja Pieksämäen välisen pos-
17937: daan lajitella matkan aikana. Postivaunussa tivaunuliikenteen lakkauttamista. On syytä to-
17938: tapahtuvasta lajittelusta hyötyvät monet lajit- deta, että työntekijöiden ilmoituksen mukaan
17939: telukeskukset, mutta merkittävin etu siitä koi- tässä yhteydessä on myös rikottu yhteistoimin-
17940: tuu Helsingin postikeskukselle, joka potee sel- tamenettelyä. Kuitenkin postivaunuliikenteestä
17941: vää työvoimapulaa. luopuminen merkitsisi henkilöstön aseman ja
17942: Merkittävä etu postivaunuliikenteestä tulee etujen heikennyksiä.
17943: koko kansantaloudelle. Rautateiden peruspa- Mielenkiintoista on havaita, mitä tapahtuu
17944: rannukseen ja sähköistämiseen on viime vuosi- tältä osin Ruotsissa. Siellä postivaunuliikenne
17945: na investoitu mittavasti valtion varoja. Tässä aikanaan lakkautettiin, mutta nyt on tapahtu-
17946: tilanteessa tuntuu nurinkuriselta ohjata raskas- nut paluu postivaunujen käyttöön entisellään.
17947: ta postiliikennettä ympäristöystävällisiltä rau- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17948: tateiltä maanteille. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17949: Liikenneministeri Matti Luttinen on vuoden kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17950: 1987 helmikuussa vastannut kirjalliseen kysy- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17951: mykseen n:o 491/1986 vp. ja liikenneministeri
17952: Pekka Vennamo helmikuussa 1988 kirjalliseen Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17953: kysymykseen n:o 26/1988 vp., joissa molemmis- ryhtyä, jotta postinkululle ja palveluta-
17954: sa on painotettu postivaunukuljetusten merki- solle tärkeä postivaunuliikenne jatkuu
17955: tystä. Ministerit ovat vastanneet tuolloin, että nykyisessä laajuudessa?
17956: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
17957:
17958: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Myller Marja-Liisa Tykkyläinen
17959: Pentti Kettunen Matti Maijala Erkki Pulliainen
17960: Arto Lapiolahti Sakari Knuuttila Liisa Jaakonsaari
17961: Pekka Leppänen Jukka Gustafsson Kai Kalima
17962: Mirja Ryynänen Marjatta Stenius-Kaukonen Jouni Backman
17963: Matti Luttinen Mikko Elo Saara-Maria Paakkinen
17964: Lea Savolainen Kari Rajamäki Jouni J. Särkijärvi '
17965:
17966:
17967:
17968:
17969: 200070S
17970: 2 1990 vp. - KK n:o 660
17971:
17972:
17973:
17974:
17975: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17976:
17977: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa peuttamaan pikajunien kulkuaikoja, missä yh-
17978: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tenä keinona on lyhentää näiden junien pysäh-
17979: olette marraskuun 23 päivänä 1990 päivätyn tymisaikoja. Tässä yhteydessä joudutaan usein
17980: kirjeenne n:o 2333 ohella toimittanut valtioneu- myös harkitsemaan, mikä on junissa kulkevien
17981: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen posti- tai tavaravaunujen purkaus- ja lastausai-
17982: kansanedustaja Lahti-Nuuttilan ym. näin kuu- ka ja sen vaikutus junan kulkuaikaan.
17983: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 660: Valtionrautateiden Transpoint-yksikön il-
17984: moitettua 28.6.1990, että liikennejärjestelyissä
17985: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tapahtuvien muutosten vuoksi se joutuu näillä
17986: ryhtyä, jotta postinkululle ja palveluta- näkymin luopumaan postivaunujen 3 ja 4
17987: solle tärkeä postivaunuliikenne jatkuu kuljettamisesta yhteysväleillä Helsinki-Tam-
17988: nykyisessä laajuudessa? pere-Pieksämäki ja Pieksämäki-Tampere-
17989: Helsinki 1.1.1991 alkaen, asetti Postin kuljetus~
17990: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- verkon johtaja työryhmän selvittämään posti-
17991: vasti seuraavaa: vaunuliikenteen eri kehittämisvaihtoehdot.
17992: Työryhmässä on myös ao. henkilöstön edusta-
17993: Rautateitse postivaunuissa tapahtuva postin- ja.
17994: kuljetus ja -käsittely ovat osa lajittelukeskuspe- Väliraportissa työryhmä on selvittänyt pos-
17995: riaatteen mukaista postinkulkujärjestelmää. tivaunujen 3 ja 4 nykyisen liikenteen ja niiden
17996: Postin rautatiekuljetukset hoidetaan Valtion- kuljettamien postien vaihtoehtoisen käsittelyn
17997: rautateiden vahvistamien aikataulujen puitteis- ja kuljettamisen. Selvityksen perusteella voi-
17998: sa lähinnä sellaisissa junanrungoissa, joissa daan todeta, että postivaunuissa 3 ja 4 tehtävä
17999: postin toiminta, postimäärät, postiliikenneaika- työ on suhteessa kustannuksiin varsin vähäistä.
18000: taulut ja kalusto huomioon ottaen kuljetus on Siirtämällä po. tehtävät Postin muun kuljetus-
18001: postinkulun kannalta tarkoituksenmukaista. verkon suoritettavaksi saavutetaan vuositasolla
18002: Nykyisessä postinkuljetuksessa ja -käsittelys- pelkästään muuttuvien kustannusten osalta
18003: sä on postivaunujen merkitys tullut entistä (2 642 124 markkaa) lähes miljoonan markan
18004: vähäisemmäksi. Päivittäisistä postilähetyksistä säästö palvelutason pysyessä vähintään sama-
18005: on postivaunujen työn osuus korkeintaan na.
18006: 3 %:n luokkaa. Kiinteistä aikatauluista johtuva Liikenteen lakatessa vapautuu postivaunuis-
18007: postivaunuliikenteen soveltumattomuus Postin ta 3 ja 4 laskennallisesti 16 henkilöä: Joensuus-
18008: kuljetusverkon muuhun tuotantorytmiin, kirje- ta 8, Kuopiosta 6 ja Helsingistä 2. Vapautuvan
18009: lajittelun koneellistaminen ja Valtionrautatei- henkilöstön ammattitaitoista työpanosta tul-
18010: den kehityssuunnitelmat ovat pääasiassa syynä laan tarvitsemaan Postin muissa vastaavissa
18011: siihen, että postinkäsittely postivaunuissa tulee tehtävissä lähinnä lajittelukeskuksissa. Myös
18012: vastaisuudessakin vähenemään. Tulevaisuudes- sijoittamismahdollisuudet muihin postivaunui-
18013: sa postivaunuja voidaan käyttää lähinnä läm- hin tutkitaan tarvittaessa.
18014: minvaunukuljetuksissa ja erikoispalvelua vaati- Edellä olevan perusteella kuljetusverkon joh-
18015: vassa kuriiriliikenteessä. Tämäkin edellyttää taja teki 23.10.1990 päätöksen postivaunujen 3
18016: kilpailukykyä nopeiden auto- ja lentokuljetus- ja 4 liikenteen lakkauttamisesta ja korvaavista
18017: ten kanssa. kuljetuksista 1.1.1991 lukien. Tarkat suunnitel-
18018: Kirjallisen kysymyksen tarkoittamat posti- mat henkilöstön sijoittumisesta tehdään aloitet-
18019: vaunut kulkevat Valtionrautateiden henkilölii- tujen keskustelujen pohjalta Helsingin ja Kuo-
18020: kenteen pikajunissa. Kehittäessään matkustaja- pion kuljetusalueiden kesken YT -menettelyä
18021: liikenteen palveluja Valtionrautatiet pyrkii no- noudattaen.
18022: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
18023:
18024: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
18025: 1990 vp. - KK n:o 660 3
18026:
18027:
18028:
18029:
18030: Till Riksdagens Herr Talman
18031: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Statsjärnvägarna utvecklar servicen inom pas-
18032: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse sagerartrafiken är målet att förkorta körtiden
18033: nr 2333 av den 23 november 1990 tili vederbö- för snälltågen t.ex. genom att minimera tågens
18034: rande medlem av statsrådet översänt avskrift uppehållstider. I det sammanhanget blir man
18035: av följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila ofta tvungen att beräkna tiden för lossning och
18036: m.fl. undertecknade spörsmål nr 660: lastning av postkupeerna respektive godsvag-
18037: narna i tåget, och hur den tiden inverkar på
18038: tågens körtider.
18039: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Då Transpoint-enheten inom Statsjärnvägar-
18040: vidta för att den för postgången och na 28.6.1990 meddelade att den, såsom det nu
18041: servicenivån viktiga postkupetrafiken ser ut, blir tvungen att upphöra meä att
18042: skall fortsätta i sin nuvarande omfatt- transportera postkupeerna 3 och 4 på sträck-
18043: ning? orna Helsingfors-Tammerfors-Pieksämäki
18044: fr.o.m. 1.1.1991 till följd av förändringar i
18045: trafikregleringen, tillsatte chefen för postens
18046: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- transportnät en arbetsgrupp för att utreda de
18047: samt anföra följande: olika utvecklingsalternativen för postkupetrafi-
18048: ken. I arbetsgruppen finns också en represen-
18049: Postbefordran och postbehandling i post- tant för personalen.
18050: kupe med järnväg är en del av postgångssyste- I mellanrapporten har arbetsgruppen utrett
18051: met enligt sorteringscentralernas principer. Pos- den nuvarande trafiken med postkupeerna 3
18052: tens järnvägstransporter sköts inom ramen för och 4 samt hur posten i dessa postkupeer
18053: Statsjärnvägarnas tidtabeller främst i sådana alternativt kunde behandlas och befordras.
18054: tågsätt där det är ändamålsenligt med tanke på Utredningen visar att det arbete som utförs i
18055: postens verksamhet, postgången, mängden postkupeerna 3 och 4 är rätt obetydligt i
18056: post, tidtabellerna för posttrafiken och materi- förhållande tili kostnaderna. Genom att flytta
18057: el. ifrågavarande uppgifter till postens övriga
18058: Inom den nuvarande postbefordran och transportnät sparar man under ett år in när-
18059: postbehandlingen har postkupeerna fått en mare en miljon mark enbart då det gäller de
18060: allt mindre betydelse. Postkupeerna befordrar rörliga kostnaderna (2 642 124 mark) samtidigt
18061: högst 3 procent av alla postförsändelser under som servicen kan bibehållas åtminstone på
18062: en dag. De fasta tidtabellerna inom postkupe- nuvarande nivå.
18063: trafiken som inte passar in i det övriga tids- Då trafiken upphör frigörs sammanlagt 16
18064: schemat inom postens transportnät, mekanise- personer från postkupeerna 3 och 4: 8 från
18065: ringen av brevsorteringen och Statsjärnvägar- Joensuu, 6 från Kuopio och 2 från Helsingfors.
18066: nas utvecklingsplaner är de främsta orsakerna Dessa personers yrkeskunnighet och arbetsin-
18067: till att postbehandlingen i postkupeerna också sats kommer att behövas i motsvarande ar-
18068: framöver kommer att minska. I framtiden kan betsuppgifter inom posten, främst i sorterings-
18069: postkupeer användas främst i varmvagnstrans- centralerna. Man undersöker också vid behov
18070: porter och i kurirtrafik som kräver speciell möjligheterna att placera dessa personer i
18071: service. Ä ven detta förutsätter att postkupeerna andra postkupeer.
18072: är konkurrenskraftiga i jämförelse med de Med stöd av det som anförts ovan beslöt
18073: snabba bil- och flygtransporterna. chefen för transportnätet den 23.10.1990 att
18074: De postkupeer som åsyftas i spörsmålet går lägga ned trafiken med postkupeerna 3 och 4
18075: i Statsjärnvägarnas snälltåg i persontrafik. Då och att ordna ersättande transporter fr.o.m.
18076: 4 1990 vp. - KK n:o 660
18077:
18078: 1.1.1991. Exakta planer på hur personalen skall diskussioner som inletts i enlighet med lagen
18079: omplaceras i transportområdet för Helsingfors om samarbete inom statens ämbetsverk och
18080: respektive Kuopio görs upp på basis av de inrättningar.
18081: Helsingfors den 14 december 1990
18082:
18083: Trafikminister Ilkka Kanerva
18084: 1990 vp.
18085:
18086: Kirjallinen kysymys n:o 661
18087:
18088:
18089:
18090: Tiuri: Suomen Akatemian kehittämisestä
18091:
18092:
18093: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18094:
18095: Opetusministeriö on kesäkuussa 1990 asetta- kellä erityisen suuri juuri tekniikassa. Sitä
18096: nut työryhmän tekemään esityksen Suomen osoittaa teknillisten korkeakoulujen tilaustutki-
18097: Akatemian laaja-alaisesta kehittämisestä ja sen mustoiminnan jatkuva kasvu. Teknillisessä
18098: toimikuntarakenteen uudistamisesta. Työryh- korkeakoulussa ja Tampereen teknillisessä kor-
18099: män pohjana on perustutkimustyöryhmä 89:n keakoulussa tilaustutkimus ylittää jo muun
18100: mietintö, jossa esitettiin akatemian toimikun- tutkimusrahoituksen. Muusta tutkimusrahoi-
18101: tien vähentämistä mm. yhdistämällä teknistie- tuksesta huomattava osa on Tekesin rahoitta-
18102: teellinen ja luonnontieteellinen toimikunta. maa soveltavaa tutkimusta. Tilaustutkimus ja
18103: Suomen Akatemialla on tärkeä yhteiskunnal- soveltava tutkimus palvelevat korkeakoulujen
18104: linen tehtävä perustutkimuksen voimavarojen tutkimusta, mutta niiden perustaksi ja tutkija-
18105: ohjaajana ja erityisesti korkeakoulujen tutki- koulutukseen tarvitaan riittävästi teknistieteel-
18106: muksen ja tutkijakoulutuksen rahoittajana. listä ja luonnontieteellistä perustutkimusta, joi-
18107: Nykyisin tutkimus, myös perustutkimus, on ta akatemia ainoana rahoittaa.
18108: avainasemassa luotaessa yhteiskunnan sekä Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien
18109: henkisiä että aineellisia kehittymisedellytyksiä. teknistieteellisen perustutkimuksen resurssit
18110: Suomen Akatemian tärkeyden ja työryhmän ovat nykyisin selvästi liian pienet verrattuna
18111: tehtävät huomioon ottaen sen kokoonpano ko. korkeakoulujen tekemään soveltavaan tut-
18112: herättää ihmetystä. Työryhmään kuuluu vain kimukseen ja tilaustutkimukseen. Opetusminis-
18113: akatemian virkamiehiä ja luottamushenkilöitä teriössä ja Suomen Akatemiassa on väärinkä-
18114: sekä opetusministeriön virkamies. On kuitenkin sityksiä siitä, että soveltavan tutkimuksen kas-
18115: ilmeistä, että työn onnistumiseksi tarvitaan vun vuoksi teknistieteellistä tutkimusta ei tar-
18116: välttämättä ulkopuolisia asiantuntijoita mm. vitsisi lisätä. Todellisuudessa teknistieteellinen
18117: perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja perustutkimus ei tuota riittävästi uutta teknis-
18118: teollisuuden tuotekehitystoiminnan aloilta. tieteellistä tietoa nykyisen soveltavan tutkimuk-
18119: Työryhmän kokoonpano on hämmästyttävä sen tarpeisiin, joten myös teknistieteellistä ja
18120: myös siksi, ettei siinä ole lainkaan edustettuna luonnontieteellistä perustutkimusta tarvitaan li-
18121: teknistieteellisen tutkimuksen asiantuntemus, sää.
18122: vaikka työryhmä pohtii teknistieteellisen ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18123: luonnontieteellisen toimikunnan yhdistämistä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18124: Ko. toimikunnat ovat viime aikoina saaneet yli kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18125: kolmasosan toimikunnille jaetuista varoista. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18126: Jatkokoulutustyöryhmän mukaan tutkija-
18127: koulutuksen lisäystarve on suurin tekniikan
18128: alalla, jolla lähivuosina olisi pystyttävä koulut- Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
18129: tamaan kolminkertainen määrä tohtoreita ny- että Suomen Akatemiaa kehitettäessä
18130: kyiseen verrattuna. On vaarana, että toimikun- käytetään hyväksi välttämätöntä ulko-
18131: tia yhdistettäessä voimavarat pienenevät, koska puolista asiantuntemusta, jotta akate-
18132: akatemiassa eri toimikunnat ovat saaneet suun- mia voi uudistuksen jälkeen nykyistä
18133: nilleen yhtä suuret resurssit uusimpia toimikun- paremmin huolehtia yhteiskunnan tar-
18134: tia lukuun ottamatta. peista tieteellisessä tutkimuksessa ja tut-
18135: Tutkimustarve yhteiskunnassa on tällä het- kijankoulutuksessa?
18136:
18137: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
18138:
18139: Martti Tiuri
18140:
18141: 200070S
18142: 2 1990 vp. - KK n:o 661
18143:
18144:
18145:
18146:
18147: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18148: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toimikuntien tehtävien uudelleenarviointia sekä
18149: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, akatemiassa käsiteltävien asioiden tieteellisen
18150: olette 23 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn valmistelun kehittämistä.
18151: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Toimikuntarakenteen uudistuksen ensisijaise-
18152: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- na tarkoituksena oli tieteidenvälisen tutkimuk-
18153: edustaja Tiurin näin kuuluvasta kirjallisesta sen aseman vahvistaminen. Monet maailman-
18154: kysymyksestä n:o 661: laajuiset ongelmat, kuten ympäristön ja luon-
18155: nonvarojen säästäväisen käytön ja kestävän
18156: Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyt-
18157: että Suomen Akatemiaa kehitettäessä tävät uutta tietoa ja osaamista, joka perustuu
18158: käytetään hyväksi välttämätöntä ulko- yhä useammin eri alojen raja-alueille kehitty-
18159: puolista asiantuntemusta, jotta akate- vään tieteidenväliseen tutkimukseen. Perustut-
18160: mia voi uudistuksen jälkeen nykyistä kimustyöryhmän käsityksen mukaan tällaisen
18161: paremmin huolehtia yhteiskunnan tar- uuden tutkimuksen syntymistä tulisi tukea
18162: peista tieteellisessä tutkimuksessa ja tut- myös organisatorisilla ratkaisuilla. Suomen
18163: kijankoulutuksessa? Akatemiaa voidaan kehittää yhdistämällä tie-
18164: teellisiä toimikuntia suuremmiksi monitieteisik-
18165: si kokonaisuuksiksi.
18166: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Perustutkimustyöryhmän mietintö kävi läpi
18167: taen seuraavaa: laajan lausuntokierroksen. Kannanotot työryh-
18168: män tekemistä ehdotuksista saatiin eri ministe-
18169: Opetusministeriön asettama perustutkimus- riöiltä, korkeakouluilta, korkeakouluneuvostol-
18170: työryhmä 89 luovutti mietintönsä marraskuus- ta, tutkimuslaitoksilta, Suomen Akatemialta,
18171: sa 1989 (Komiteanmietintö 1989:42). Työryh- Teknologian kehittämiskeskukselta, Tieteellis-
18172: män tehtävänä oli luoda katsaus perustutki- ten seurojen valtuuskunnalta, Professoriliitolta,
18173: muksen alalla viime vuosina tapahtuneeseen Suomen korkeakoulujen rehtorien neuvostolta,
18174: kehitykseen sekä arvioida perustutkimuksen Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain lii-
18175: kehittämistarpeita tutkimusjärjestelmän eri tolta, Suomen ylioppilaskuntien liitolta ja Teol-
18176: OSISSa. lisuuden Keskusliitolta.
18177: Mietinnön laajakantoisimmat ehdotukset Mietintö ja siinä tehdyt ehdotukset saivat
18178: koskivat korkeakoulujen kehittämistä vuosina yksimielisen ja yleisesti ottaen myönteisen vas-
18179: 1992-1996 sekä Suomen Akatemian rakenteen taanoton. Suomen Akatemiaa koskevissa kan-
18180: ja toiminnan uudistamista. nanotoissaan lausunnonantajat olivat yksimie-
18181: Pääjohtaja Markku Mannerkosken johtama lisiä siitä, että tieteellisten toimikuntien toimin-
18182: työryhmä edusti laajalti suomalaista tiedeyhtei- taedellytyksiä tulee parantaa ja akatemiassa
18183: söä. Mukana oli sekä perustutkimuksen että käsiteltävien asioiden tieteellistä valmistelua
18184: soveltavan tutkimuksen asiantuntijoita korkea- kehittää. Myös toimikuntarakenteen uudista-
18185: kouluista ja tutkimuslaitoksista. Tekniikan alaa mista kannatti valtaosa lausunnonantajista.
18186: edusti puheenjohtajan lisäksi tutkijaprofessori Kesäkuussa 1990 opetusministeriö asetti työ-
18187: Yrjö Neuvo Tampereen teknillisestä korkea- ryhmän, jonka tehtäväksi annettiin perustutki-
18188: koulusta. mustyöryhmä 89:n mietinnön ja siitä annettu-
18189: Perustutkimustyöryhmän arvion mukaan jen lausuntojen pohjalta tehdä tarvittavat esi-
18190: Suomen Akatemian kehittäminen edellyttää tykset Suomen Akatemian kehittämiseksi. Työ-
18191: paitsi toimikuntarakenteen uudistamista myös ryhmän tehtävät perustuvat kaikilta osin perus-
18192: akatemian toimintaperiaatteiden ja tieteellisten tutkimustyöryhmän tekemiin ehdotuksiin ja
18193: 1990 vp. - KK n:o 661 3
18194:
18195: niiden käytännön toteuttamiseksi tarvittavien mimaan jatkossakin. Suomen Akatemian kehit-
18196: toimenpiteiden selvittämiseen. tämistyöryhmän toimikausi päättyy 31.1.1991.
18197: Suomen Akatemiaa koskevassa kehitystyössä Vasta tämän jälkeen ja kuultuaan eri tahojen
18198: opetusministeriö on eri vaiheissa kuullut mah- kannanotot päätetään Suomen Akatemian ke-
18199: dollisimman laajalti tiedeyhteisön ja koko tut- hittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
18200: kimusjärjestelmän edustajia. Näin tullaan toi-
18201: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990
18202:
18203: Opetusministeri Ole Norrback
18204: 4 1990 vp. - KK n:o 661
18205:
18206:
18207:
18208:
18209: Till Riksdagens Herr Ta1man
18210: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen missionernas sammansättning är att stärka den
18211: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se tvärvetenskapliga forskningens position.
18212: av den 23 november 1990 till vederbörande Många vär1dsomspännande problem, såsom ett
18213: med1em av statsrådet översänt en avskrift av varsamt nyttjande av mi1jön och naturtillgång-
18214: fö1jande av riksdagsman Tiuri undertecknade arna och att nå må1en för en bestående
18215: spörsmål nr 661: utveck1ing förutsätter nya kunskaper och nytt
18216: kunnande, som allt oftare baserar sig på den
18217: Hur ämnar Regeringen se till att
18218: tvärvetenskapliga forskning som håller på att
18219: nödvändig utomstående sakkunskap ut-
18220: utveck1as vid gräns1injerna mellan olika områ-
18221: nyttjas i utveck1ingen av Fin1ands Aka-
18222: den. Enligt arbetsgruppens för grundforskning
18223: demi så att akademin efter reformen åsikt bör uppkomsten av sådan ny forskning få
18224: bättre skall kunna tillgodose samhällets
18225: stöd även genom organisatoriska åtgärder.
18226: behov i den vetenskap1iga forskningen
18227: Fin1ands Akademi kan utvecklas genom att
18228: och forskarutbi1dningen?
18229: man sammans1år de vetenskapliga kommissio-
18230: Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt nerna till större tvärvetenskap1iga helheter.
18231: fö1jande: Betänkandet av arbetsgruppen för grund-
18232: forskning blev föremål för en omfattande
18233: Arbetsgruppen för grundforskning 89 som remissrunda. Ställningstaganden till arbets-
18234: tillsattes av undervisningsministeriet överlät sitt gruppens förs1ag inkom från o1ika ministerier,
18235: betänkande i november 1989 (Kommittebetän- högskolorna, högsko1erådet, forskningsinstitu-
18236: kande 1989:42). Arbetsgruppen hade till upp- ten, Finlands Akademi, Teknologiska utveck-
18237: gift att utarbeta en översikt angående utveck- lingscentralen, Delegationen för vetenskapliga
18238: 1ingen inom grundforskningen under de senaste sällskap, Professorsförbundet, Rådet för hög-
18239: åren samt att utvärdera grundforskningens skolerektorerna i Finland, Förbundet för hög-
18240: utvecklingsbehov inom forskningssystemets o1i- skolesektorns assistenter och forskare, Finlands
18241: ka sektorer. studentkårers förbund och Industrins Central-
18242: De mest vittgående förs1agen i betänkandet förbund.
18243: gällde utveck1ingen av högskolorna under åren Betänkandet och förs1agen i det rönte ett
18244: 1992-1996 samt reformen av uppbyggnaden enhälligt och i allmänhet positivt mottagande. 1
18245: och verksamheten vid Finlands Akademi. sina ställningstaganden till Finlands Akademi
18246: Den av generaldirektör Markku Mannerkos- var de som gav utlåtanden enhälliga om att
18247: ki ledda arbetsgruppen företrädde övergripan- verksamhetsbetinge1serna för de vetenskapliga
18248: de vetenskapssamfundet i Finland. Medlem- kommissionerna måste färbättras och att den
18249: marna var såväl sakkunniga inom grundforsk- vetenskapliga beredningen av de ärenden som
18250: ning som tillämpad forskning från högskolorna akademin behandlar måste utveck1as. Majori-
18251: och forskningsinstituten. Det tekniska området teten understödde även en reform av kommis-
18252: företräddes både av ordföranden och forskar- sionernas sammansättning.
18253: professor Yrjö Neuvo från Tammerfors tekni- I juni 1990 tillsatte undervisningsministeriet
18254: ska högskola. en arbetsgrupp med uppgift att utgående från
18255: Enligt arbetsgruppen för grundforskning för- betänkandet av arbetsgruppen för grundforsk-
18256: utsätter utvecklingen av Finlands Akademi ning 89 och utlåtandena om det göra behövliga
18257: förutom en reform av kommissionernas sam- framställningar om utveck1ingen av Finlands
18258: mansättning även en omvärdering av Akade- Akademi. Arbetsgruppens uppgifter baserar sig
18259: mins verksamhetsprinciper och de vetenskap1i- till alla delar på förslagen av arbetsgruppen för
18260: ga kommissionernas uppgifter samt en förbätt- grundforskning och utredningen av de åtgärder
18261: rad vetenskaplig beredning av de ärenden som som behövs för att genomföra dem i praktiken.
18262: behandlas i akademin. I utvecklingen av Fin1ands Akademi har
18263: Det primära syftet med reformen av kom- undervisningsministeriet under o1ika skeden så
18264: 1990 vp. - KK n:o 661 5
18265:
18266: omfattande som möjligt hört företrädare för 31.1.1991. F örst efter denna tidpunkt och
18267: vetenskapssamfundet och hela forskningssyste- sedan ställningstagandena från olika instanser
18268: met. Så kommer man att gå till väga även i har inkommit kan beslut fattas om de åtgärder
18269: fortsättningen. Mandatet för arbetsgruppen för som behövs för att utveckla Finlands Akademi.
18270: utveckling av Finlands Akademi löper ut
18271: Helsingfors den 28 december 1990
18272:
18273: Undervisningsminister Ole Norrback
18274: 1990 vp.
18275:
18276: Kirjallinen kysymys n:o 662
18277:
18278:
18279:
18280:
18281: Laine: Liikenneturvallisuuden parantamisesta Jäkärlän alueella
18282: Turussa
18283:
18284:
18285: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18286:
18287: Turun Jäkärlän tasoristeyksessä Liedon kun- kohdan korjaamistarpeeseen. Valtionrautatei-
18288: nan ja Turun kaupungin rajalla on sattunut den taholta ei toistaiseksi ole ryhdytty toimen-
18289: useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia piteisiin turvajärjestelyjen parantamiseksi.
18290: viime vuosien aikana. Viimeksi viime syyskuun Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18291: lopulla tapahtuneessa henkilöauton ja junan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18292: yhteentörmäyksessä sai surmansa kaksi henki- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18293: löä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18294: Paikkakunnan asukkaat ovat vaatineet Val-
18295: tionrautateiden toimenpiteitä onnettomuusris- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18296: kien vähentämiseksi. Myös Turun kaupunki on siin Maarian Jäkärlän alueella rautatien
18297: kiinnittänyt Valtionrautateiden huomiota epä- turvajärjestelyjen parantamiseksi?
18298:
18299: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
18300:
18301: Ensio Laine
18302:
18303:
18304:
18305:
18306: 200070S
18307: 2 1990 vp. - KK n:o 662
18308:
18309:
18310:
18311:
18312: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18313: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Luokitukseltaan edellä mainitut Turun kau-
18314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pungin ja Liedon alueella olevat tiet ovat
18315: olette 27 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn yksityisteitä. Väliiän tasoristeykselle johtavan
18316: kirjeenne n:o 2449 ohella toimittanut valtioneu- Jäkärläntien kunnossapito on kuitenkin Turun
18317: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kaupungin vastuulla. Kummassakaan tasoris-
18318: kansanedustaja Laineen näin kuuluvasta kirjal- teyksessä ei ole turvalaitteita, joiden rakenta-
18319: lisesta kysymyksestä n:o 662: minen olisi kuitenkin tarpeen.
18320: Väliiän tasoristeys on Turun kaupungin ja
18321: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tielaitoksen toimesta suunniteltu turvattavaksi
18322: siin Maarian Jäkärlän alueella rautatien puolipuomilaitoksella. Hanke on Turun tiepii-
18323: turvajärjestelyjen parantamiseksi? rin toimenpideohjelmassa vuodelle 1994. Sen
18324: kustannusarvio on 1,7 milj. markkaa.
18325: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Karhunojan tasoristeyksen poistamisesta on
18326: vasti seuraavaa: Turun kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta
18327: hyväksynyt suunnitelman 1988. Suunnitelman
18328: Rataverkolla on kaikkiaan yli 7 000 tasoris- mukaan Karhunojan tasoristeys poistetaan ra-
18329: teystä, joista valtion ja kuntien ylläpitämillä kentamalla korvaava tieyhteys Painalantielle ja
18330: teillä n. 1 000 kpl. Turvalaitteilla varustettuja lisäksi kevyen liikenteen alikäytävä nykyisen
18331: tasoristeyksiä oli vuoden 1989 lopussa 957 kpl. Karhunojan tasoristeyksen kohdalle. Hanketta
18332: Näiden määrä on 1980-luvulla lisääntynyt kun- ei ole nimetty Turun kaupungin lähivuosien
18333: tien, tielaitoksen ja Valtionrautateiden yhteis- rakentamisohjelmissa eikä neuvotteluja raken-
18334: työn ja yhteisrahoituksen ansiosta vuosittain n. tamisesta ole käyty Valtionrautateiden kanssa.
18335: 30 kappaleella. Tasoristeysonnettomuuksien Valtionrautatiet on parhaillaan tekemässä
18336: määrä vuosina 1985-1989 on ollut 87:n ja selvitystä koko Turun-Toijalan rataosan pa-
18337: 125:n välillä ja niissä on kuollut 13-27 hen- rantamistarpeesta ja turvallisuusjärjestelyistä
18338: kilöä vuosittain. Pitkällä ajanjaksolla onnetto- ennen 1990-luvun puolivälissä aloitettavaa säh-
18339: muuksien määrä on turvallisuustoimenpiteiden köistystyötä.
18340: seurauksena ollut vähenevä. Koko rataverkkoa ajatellen käynnissä ole-
18341: Turun kaupungin ja Liedon kunnan raja- vassa pääratojen kehittämistyössä rakentamis-
18342: alueella on tapahtunut viime vuosina kaksi ohjelmaan kuuluu useita tasoristeysten poista-
18343: kuolemaan johtanutta onnettomuutta, vuonna misia rakentamalla siltoja tai korvaavia tieyh-
18344: 1987 ns. Karhunojantien tasoristeyksessä ja teyksia tai vaihtoehtoisesti tasoristeysten varus-
18345: syyskuussa tänä vuonna Väliiän tasoristeykses- tamisia uusilla turvalaitoksilla.
18346: sä. Vuoden 1987 onnettomuudessa sai surman- Kuntien rahoitusosuuden helpottamiseksi
18347: sa kolme henkilöä ja tänä vuonna kaksi hen- valtion tulo- ja menoarviossa liikenneministe-
18348: kilöä. riön pääluokassa on momentti "Valtionapu
18349: Tasoristeyslen turvaamistoimenpiteistä vas- tasoristeysten poistamiseen". Sen suuruudeksi
18350: tuu on pääsääntöisesti tienpitäjillä, kuitenkin on esitetty ensi vuoden osalta 5,0 milj. mark-
18351: yhteistyössä Valtionrautateiden kanssa. Vähä- kaa. Tämän määrärahan nostaminen tulevai-
18352: liikenteisten tilus- ym. yksityisteiden paranta- suudessa ainakin kaksinkertaiseksi olisi eräs
18353: mistoimenpiteistä on Valtionrautatiet käytän- keino edesauttaa tärkeätä turvallisuusasiaa.
18354: nössä ottanut vastuun.
18355: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
18356:
18357: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
18358: 1990 vp. - KK n:o 662 3
18359:
18360:
18361:
18362:
18363: Till Riksdagens Herr Talman
18364: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vägar. Skötseln av Jäkärlä väg som leder till
18365: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Välilä plankorsning hör dock till Åbo stads
18366: nr 2449 av den 27 november 1990 till vederbö- ansvarsområde. lngendera plankorsningen har
18367: rande medlem av statsrådet översänt avskrift säkerhetsanordningar vilka borde installeras.
18368: av följande av riksdagsman Laine underteck- Åbo stad och vägverk har för att trygga
18369: nade spörsmål nr 662: säkerheten för Välilä plankorsning planerat att
18370: en halvbom skall anläggas. Projektet ingår i
18371: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för Åbo vägdistrikts verksamhetsplan för år 1994.
18372: att förbättra säkerhetsanordningarna i Kostnadsberäkningarna för projektet uppgår
18373: Jäkärlä-området i S:t Marie? till 1,7 milj. mk.
18374: Nämnden för fastighets- och byggnadsären-
18375: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- den i Åbo stad har 1988 godkänt en plan får
18376: samt anföra följande: avlägsnandet av Karhunoja plankorsning. En-
18377: ligt planen skall Karhunoja plankorsning av-
18378: Bannätet har inalles över 7 000 plankors- lägsnas genom anläggandet av en ersättande
18379: ningar av vilka staten och kommunerna uppe- väganslutning till Painalavägen och en under-
18380: håller ca 1 000. Plankorsningarna som har fart för lätt trafik vid nuvarande Karhunoja
18381: säkerhetsanordningar var i slutet av år 1989 plankorsning. Projektet ingår inte i de närmas-
18382: 957. Antalet plankorsningar av denna typ har te årens byggnadsprogram för Åbo stad och
18383: under 1980-talet till följd av kommunernas, några förhandlingar har inte heller förts med
18384: vägverkets och Statsjärnvägarnas samarbete Statsjärnvägarna.
18385: och gemensamma finansiering årligen ökat med Statsjärnvägarna håller för tillfället på med
18386: ca 30 st. Under perioden 1985-1989 skedde att reda ut behovet av förbättringsarbeten och
18387: 87-125 olyckor årligen i plankorsningar och anläggandet av säkerhetsanordningar för hela
18388: 13-27 personer dog. Under en längre tidspe- bansträckan Åbo-Toijala före elektrifieringen
18389: riod har antalet olyckor p.g.a. säkerhetsåtgär- av hanan in1eds i medlet av 1990-talet.
18390: der stegvis minskat. Med tanke på utvecklingsarbetet på hela
18391: På gränsområdet för Åbo stad och Lundo bannätet hör till byggnadsprogrammet avlägs-
18392: har det skett två dödsolyckor under de senaste nandet av många plankorsningar genom byg-
18393: åren, år 1987 vid Karhunojanties plankorsning gande av broar eller ersättande väganslutningar
18394: och i september i år i Välilä plankorsning. 1 eller alternativt genom anläggande av nya
18395: olyckan som skedde 1987 dog tre personer och säkerhetsanordningar.
18396: i olyckan i år två. För att underlätta kommunernas andel av
18397: Ansvaret för säkerhetsåtgärderna i plankors- finansieringen finns i statsbudgeten under hu-
18398: ningar är i huvudsak väghållarens, dock i vudklassen trafikministeriets förvaltningsområ-
18399: samarbete med Statsjärnvägarna, som bär an- de ett moment för "Statsunderstöd för avlägs-
18400: svar för säkerhetsåtgärderna i plankorsningar. nande av plankorsningar". För nästa år har en
18401: 1 praktiken har Statsjärnvägarna övertagit summa på 5,0 milj. mk föreslagits att reserveras
18402: ansvaret för förbättring av ägovägar och andra för detta ändamål. Ett medel för att i framtiden
18403: privatvägar med liten trafik. förbättra denna säkerhetsfråga vore att för-
18404: De ovan nämnda vägarna i trakten av Åbo dubbla detta anslag.
18405: stad och Lundo har klassificerats som privat-
18406: Helsingfors den 13 december 1990
18407:
18408: Trafikminister Ilkka Kanerva
18409: 1
18410:
18411: 1
18412:
18413:
18414:
18415:
18416: 1
18417:
18418: 1
18419:
18420:
18421:
18422:
18423: 1
18424:
18425: 1
18426:
18427:
18428:
18429:
18430: 1
18431:
18432: 1
18433:
18434:
18435:
18436:
18437: 1
18438:
18439: 1
18440:
18441:
18442:
18443:
18444: 1
18445:
18446: 1
18447: 1990 vp.
18448:
18449: Kirjallinen kysymys n:o 663
18450:
18451:
18452:
18453:
18454: T. Roos ym.: Lomakkeiden yksinkertaistamiseksi tarvittavista
18455: toimenpiteistä
18456:
18457:
18458: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18459:
18460: Huolimatta pyrkimyksistä vähentää byrokra- siville jo tehdään selkokielisiä oppi- ym. kirjoja.
18461: tiaa ja tuoda hallintoa alaspäin lähemmäksi Lomakkeet vain edelleen ovat entisellään.
18462: tavallista ihmistä, on viranomaisten ja tavallis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18463: ten kansalaisten kanssakäymisessä edelleen vai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18464: keuksia. Eräs niistä on erilaisten ja nyky- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18465: yhteiskunnassa lukumäärältään moninaisten jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18466: lomakkeiden täyttäminen ja käyttäminen. Ne
18467: on yleensä laadittu niin vaikeaselkoisiksi, että Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18468: erityisesti ikääntyneille ja paperisotaan tottu- ryhtyä hallinnossa tarvittavien lomak-
18469: mattomille niiden käyttö on vaikeata. Moni keiden määrän vähentämiseksi ja eri-
18470: asia ei juuri tämän vuoksi saa aina oikeata tyisten selkokielisten lomakkeiden saa-
18471: ratkaisua. miseksi aluksi vaikkapa vanhusväestön
18472: Lukemisvaikeuksista tai heikosta näöstä kär- tarpeita palvelemaan?
18473:
18474: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
18475:
18476: Timo Roos Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki
18477: Reijo Lindroos Lea Savolainen Raimo Vuoristo
18478: Marja-Liisa Tykkyläinen Mikko Elo
18479:
18480:
18481:
18482:
18483: 200070S
18484: 2 1990 vp. - KK n:o 663
18485:
18486:
18487:
18488:
18489: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18490: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hyväksikäyttö siten, että tietoja on voitu välit-
18491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tää aikaisempaa enemmän viranomaiselta toi-
18492: olette 27 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn selle ja näin vähentää lomakkeilla suoraan
18493: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kansalaisilta ja elinkeinoelämältä tapahtuvaa
18494: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tiedonkeruu ta.
18495: edustaja Timo Roosin ym. kirjallisesta kysy- Esimerkkinä mainitsen tässä joka kymmenes
18496: myksestä n:o 663, joka kuuluu seuraavasti: vuosi suoritettavat väestönlaskennat. Vuonna
18497: 1980 kerättiin lomakkeilla tietoja yksityisiltä
18498: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo henkilöiltä, kiinteistöiltä ja elinkeinoelämältä.
18499: ryhtyä hallinnossa tarvittavien lomak- Lomakkeita täytettiin laskennan suorittamisek-
18500: keiden määrän vähentämiseksi ja eri- si kaikkiaan 7 milj. kappaletta. Parhaillaan
18501: tyisten selkokielisten lomakkeiden saa- meneillään olevassa vuoden 1990 väestönlas-
18502: miseksi aluksi vaikkapa vanhusväestön kennassa samoilta kohderyhmiltä tietoja ei
18503: tarpeita palvelemaan? enää kerätä lomakkeilla, vaan kaikki tarvitta-
18504: vat tiedot saadaan eri viranomaisten rekiste-
18505: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- reistä.
18506: vasti seuraavaa: Päinvastaisena erimerkkinä mainitsen vero-
18507: tuksen toimittamisen, jota varten tietoja kerä-
18508: Hallinnon päätöksenteon ja toimeenpanon tään edelleen kansalaisilta lomakkeilla. Vero-
18509: toteuttaminen edellyttää tuekseen luotettavia tuksen uudistamisen yhteydessä lomakkeita py-
18510: tietoja, jotka on tätä varten hankittava. Tek- rittiin yksinkertaistamaan, mutta parantamisen
18511: niikan kehittymisen seurauksena myös tietojen varaa on edelleen. Erityisesti vanhusväestö voi
18512: hankintatavat ovat tuntuvasti monipuolistu- pitää edelleenkin lomakkeiden täyttää vaikeana
18513: neet. Hallinnossa käsiteltävään tietomäärään täyttää opastavista ohjeista huolimatta. On
18514: nähden tietojen hankinta lomakkeita käyttä- syytä todeta kuitenkin myös se, että hallinnossa
18515: mällä on erityisesti 1980-luvulla vähentynyt. kiinnitetään huomiota tähän epäkohtaan jär-
18516: Tämän on tehnyt mahdolliseksi tietotekniikan jestämällä säännöllisesti lomakkeiden suunnit-
18517: telua koskevaa koulutusta.
18518: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990
18519:
18520: Ministeri Ilkka Kanerva
18521: 1990 vp. - KK n:o 663 3
18522:
18523:
18524:
18525:
18526: Tili Riksdagens Herr Talman
18527: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen information än tidigare har kunnat förmedlas
18528: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse från en myndighet till en annan och sålunda
18529: av den 27 november 1990 tili vederbörande har uppgiftsinsamlingen på blanketter direkt
18530: medlem av statsrådet översänt avskrift av från medborgarna och näringslivet kunnat
18531: följande av riksdagsman Timo Roos m.fl. minskas.
18532: undertecknade spörsmål nr 663: Som exempel kan jag här lämna folkräkning-
18533: en som sker vart tionde år. År 1980 insamlades
18534: Vilka åtgärder ämnar Regeringen uppgifter om privatpersoner, fastigheter och
18535: vidta för att minska antalet blanketter näringslivet på blanketter. För räkningen ifyll-
18536: som behövs inom förvaltningen och för des inalles 7 milj. blanketter. Vid 1990 års
18537: att få fram särskilda lättlästa blanketter folkräkning som pågår som bäst samlas upp-
18538: som tili att börja med t.ex. kunde tjäna gifter om samma målgrupper inte längre in på
18539: den äldre befolkningens behov? blanketter, utan alla uppgifter som behövs fås
18540: ur olika myndigheters register.
18541: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Som motsatt exempel kan jag nämna verk-
18542: samt anföra följande: ställandet av beskattningen för viiken uppgifter
18543: från medborgarna fortfarande insamlas på
18544: Beslutsfattandet inom förvaltningen och blanketter. I samband med beskattningsrefor-
18545: verkställandet av besluten förutsätter tillförlit- men försökte man förenkla blanketterna men
18546: liga uppgifter som stöd och dessa uppgifter det finns fortfarande rum för förbättringar. I
18547: måste därför insamlas. Till följd av den tek- synnerhet den äldre befolkningen kan fortfa-
18548: niska utvecklingen har även sätten att skaffa rande anse det svårt att fylla i blanketterna
18549: information blivit avsevärt mångsidigare. 1 trots ifyllnadsanvisningarna. Det är dock även
18550: förhållande tili den mängd data som behandlas skäl att konstatera att man inom förvaltningen
18551: inom förvaltningen har insamlingen av uppgif- fåster uppmärksamhet vid detta missförhållan-
18552: ter genom användning av blanketter minskat i de genom att regelbundet ordna utbildning i
18553: synnerhet på 1980-talet. Detta har möjliggjorts planeringen av blanketter.
18554: genom utnyttjande av datatekniken så att mera
18555: Helsingfors den 28 december 1990
18556:
18557: Minister Ilkka Kanerva
18558: 1990 vp.
18559:
18560: Kirjallinen kysymys n:o 664
18561:
18562:
18563:
18564:
18565: Moilanen ym.: Taloudellisen tuen lisäämisestä uskonnollisille
18566: lehdille
18567:
18568:
18569: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18570: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa markasta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien
18571: on uskonnollisten lehtien tukemiseen varattu välttämätön tuen tarve olisi kuitenkin ollut
18572: 2 100 000 markkaa. Määräraha on huomatta- kaksinkertainen jaettavaan määrärahaan ver-
18573: vasti pienempi kuin vuoden 1988 tulo- ja rattuna. Määräraha on jaettu yhä useammalle
18574: menoarviossa, jossa eduskunta korotti hallituk- lehdelle ja näin yksittäisten lehtien osuus on
18575: sen esittämää määrää 2,45 miljoonaksi. Tuo- senkin vuoksi pienentynyt.
18576: hon asti määräraha oli pysynyt useita vuosia Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18577: lähes korottamattomana inflaatiokehityksestä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18578: sekä painatus- ja postituskustannusten nousus- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18579: ta huolimatta. Sen vuoksi määräraha on edel- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18580: leen täysin riittämätön.
18581: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18582: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia leh- siin uskonnollisten lehtien tuen lisäämi-
18583: tiä. Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2 000 seksi?
18584: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
18585:
18586: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
18587: Sauli Hautala Jorma Fred Kalevi Lamminen
18588: Matti Väistö
18589:
18590:
18591:
18592:
18593: 200070S
18594: 2 1990 vp. - KK n:o 664
18595:
18596:
18597:
18598:
18599: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18600: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa räsumman 2 450 000 markaksi. Sen jälkeen
18601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hallitus on ehdottanut tueksi jonkin verran
18602: olette 27 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn pienempiä summia (vuonna 1989 2 200 000
18603: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston markkaa ja 1990 2 000 000 markkaa), jotka
18604: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- eduskunta on hyväksynyt.
18605: edustaja Moilasen ym. näin kuuluvasta kirjal- Opetusministeriön päätöksen mukaisesti
18606: lisesta kysymyksestä n:o 664: (28.4.1988) avustusta voidaan myöntää tulo- ja
18607: menoarvion rajoissa tietyin edellytyksin talou-
18608: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- dellisesti vaikeassa asemassa olevan lehden
18609: siin uskonnollisten lehtien tuen lisäämi- tukemiseen. Koska huomattavalla osalla us-
18610: seksi? konnollisia lehtiä on taloudellisia vaikeuksia,
18611: ovat korkeammat avustukset hyvin perusteltu-
18612: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ja.
18613: taen seuraavaa: Monien yksittäisten lehtien suurempi tuen
18614: tarve samoin kuin inflaatiokehitys ja kustan-
18615: Uskonnollisten lehtien taloudellinen tuki on nusten nousu yleensä on pyritty jo seuraavassa
18616: vuonna 1986 ollut 1 750 000 markkaa ja vuon- budjetissa ottamaan huomioon. Uskonnollisten
18617: na 1987 1 800 000 markkaa. Vuonna 1988 lehtien tukea on siinä jonkin verran nostettu
18618: eduskunta korotti hallituksen esittämän mää- edellisvuodesta.
18619: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990
18620:
18621: Opetusministeri Ole Norrback
18622: 1990 vp. - KK n:o 664 3
18623:
18624:
18625:
18626:
18627: Tili Riksdagens Herr Talman
18628: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Sedan dess har de stödbelopp som regeringen
18629: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse föreslagit och som riksdagen godkänt varit
18630: av den 27 november 1990 tili vederbörande något mindre (2 200 000 mk år 1989 och
18631: medlem av statsrådet översänt avskrift av 2 000 000 mk år 1990).
18632: följande av riksdagsman Moilanen m.fl. under- Enligt ett beslut av undervisningsministeriet
18633: tecknade spörsmål nr 664: (28.4.1988) kan understöd under vissa förut-
18634: sättningar inom ramen för statsbudgeten bevil-
18635: Har Regeringen för avsikt att vidta jas för stödjande av en tidning som befinner sig
18636: åtgärder för att öka stödet tili religiösa i en ekonomiskt svår situation. Då en avsevärd
18637: tidningar? del av de religiösa tidningarna har ekonomiska
18638: svårigheter, är större understöd väl motiverade.
18639: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Redan i nästa budget har man försökt
18640: samt anföra följande: beakta att behovet av stöd kommer att öka för
18641: många enskilda tidningar liksom även infla-
18642: Det ekonomiska stödet tili religiösa tidningar tionsutvecklingen och kostnadsstegringen i all-
18643: var l 750 000 mk år 1986 och l 800 000 mk år mänhet. Stödet tili religiösa tidningar har där
18644: 1987. År 1988 höjde riksdagen det belopp som något höjts jämfört med föregående år.
18645: föreslagits av regeringen tili 2 450 000 mk.
18646: Helsingfors den 28 december 1990
18647:
18648: Undervisningsminister Ole Norrback
18649: 1
18650: 1
18651: 1
18652: 1
18653: 1
18654: 1
18655: 1
18656: 1
18657: 1
18658: 1
18659: 1
18660: 1
18661:
18662: 1
18663: 1
18664: 1
18665: 1
18666: 1
18667: 1990 vp.
18668:
18669: Kirjallinen kysymys n:o 665
18670:
18671:
18672: Pohjanoksa ym.: Vajaakuntoisten työllistämiseen osoitetuista
18673: määrärahoista
18674:
18675: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18676: Työministeriö on lähettänyt työvoimapiirien suhde jatkuu. Työministeriö on tehnyt asiasta
18677: toiroistoille kirjeen 12.9 .1990, jossa ilmoitetaan, esityksen valtiovarainministeriölle sekä budjet-
18678: että vajaakuntoisten työllistämiseen ei ole mää- tineuvottelujen yhteydessä että myös sen jäl-
18679: rärahoja vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk- keen. Asia on tullut esiin myös siinä yhteydes-
18680: sessä. Kirjeessä todetaan, että "esityksessä sä, kun työministeriön edustaja on ollut kuul-
18681: (TMAE 91) ei momenteilla 34.06.02 (palkkauk- tavana eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
18682: set), 34.06.30 (valtionapu kunnille ja kuntain- liikennejaostossa vuoden 1991 tulo- ja menoar-
18683: liitoille työttömyyden lieventämiseen) ja vioesityksen johdosta."
18684: 34.06.61 (valtionapu työttömyyden lieventämi- Sosiaalivaliokunnan työllisyyslain mietinnös-
18685: seen) ole otettu huomioon ennen työllisyyslain sä (SoVM n:o 94/1986 vp.) todetaan seuraavaa:
18686: voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa "Sosiaalivaliokunnan mielestä hallituksen esi-
18687: työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöi- tyksessä omaksuttu näkemys hämärtää vajaa-
18688: den työllistämiskustannuksiin tarvittavia mää- kuntoisten osalta sitä periaatetta, joka on
18689: rärahoja". ilmaistu esimerkiksi työttömyysturvalain säätä-
18690: Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle misen yhteydessä ja johon ehdotettavan työlli-
18691: työllisyyslain työvoima- ja sosiaalipoliittisista syyslain 16 §:n 3 momentissakin viitataan. Sen
18692: vaikutuksista sekä toimeenpanosta todetaan mukaan jokaisella työkykyisellä ja työhaJuisella
18693: näin: "Vajaakuntoisten työnhakijoiden määrä henkilöllä on oikeus olla työmarkkinoilla ja
18694: on työmarkkinoilla viime vuosina kasvanut, päästä niitä koskevien työvoimapalvelujen pii-
18695: mistä syystä vajaakuntoisten työttömyys ei ole riin. Vajaakuntoisten ei pidä joutua työllisyys-
18696: hyvästä suhdannetilanteesta eikä lisätyistä toi- lain säätämisen johdosta työllistämisessä muita
18697: menpiteistä huolimatta laskenut samassa mää- heikompaan asemaan. Työvoimaviranomaisille
18698: rin kuin muissa työnhakijaryhmissä. Työnväli- on siten asetettava erityinen työllistämisvastuu
18699: tyksessä asioi v. 1987 kaikkiaan 39 600 vajaa- myös vajaakuntoisten henkilöiden työllistämi-
18700: kuntoista työnhakijaa. Vuonna 1989 vastaava sessä."
18701: määrä oli noin 43 400 henkilöä." Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18702: Ministeri Puhakka on vastannut kansanedus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18703: taja Almgrenin samaa asiaa koskevaan kysy- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18704: mykseen 13. marraskuuta 1990. Ministeri to- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18705: teaa näin: "Työministeriö on pyrkinyt siihen,
18706: että ennen nykyisen työllisyyslain voimaantu-
18707: loa pysyvällä työllistämistuella työllistetyt va- Miten Hallitus aikoo menetellä, että
18708: jaakuntoiset voisivat edelleen jatkaa tehtävis- sosiaalivaliokunnan mietinnössä esitetty
18709: sään ja että heidän osaltaan työllistämistukea eduskunnan tahto otetaan huomioon
18710: voitaisiin maksaa niin kauan kuin sama työ- vajaakuntoisten työllistämisessä?
18711:
18712: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
18713:
18714: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Kalevi Lamminen
18715: Anssi Rauramo Martti Korkia-Aho Kerttu Törnqvist
18716: Tarja Kautto Eeva Turunen Kirsti Ala-Harja
18717: Sakari Valli Esko Almgren Jorma Fred
18718: Toimi Kankaanniemi Kaarina Dromberg Sirpa Pietikäinen
18719: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Matti Lahtinen
18720: Ritva Vastamäki Tuula Linnainmaa Päivi Varpasuo
18721: Annikki Koistinen Anneli Taina
18722:
18723: 200070S
18724: 2 1990 vp. - KK n:o 665
18725:
18726:
18727:
18728:
18729: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18730: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 34.06.30 (Valtionosuus kunnille ja kuntainlii-
18731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toille työttömyyden lieventämiseen) sekä
18732: olette 27 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn 34.06.61 (Valtionapu työttömyyden lieventämi-
18733: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston seen) perusteluihin maininnan siitä, että näiden
18734: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- momenttien määrärahoja saa käyttää myös
18735: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvas- ennen työllisyyslain voimaantuloa pysyvään
18736: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 665: työsuhteeseen työllistettyjen vajaakuntoisten
18737: työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin niin
18738: Miten Hallitus aikoo menetellä, että kauan kuin sama työsuhde jatkuu. Tämä mo-
18739: sosiaalivaliokunnan mietinnössä esitetty menttiperustelujen muutos mahdollistaa tässä
18740: eduskunnan tahto otetaan huomioon tarkoitettujen vajaakuntoisten henkilöiden
18741: vajaakuntoisten työllistämisessä? työllistämisen edelleen myös vuonna 1991 sa-
18742: malla tavoin kuin tähänkin asti. Näin ollen ei
18743: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ole tarpeellista ryhtyä enää muihin lisätoimen-
18744: vasti seuraavaa: piteisiin tässä asiassa. Työministeriö ilmoittaa
18745: asiasta työhallinnon piiri- ja paikallisviran-
18746: Eduskunta on käsitellessään hallituksen esi- omaisille heti, kun vuoden 1991 tulo- ja me-
18747: tystä vuoden 1991 tulo- ja menoarvioksi lisän- noarvio on vahvistettu.
18748: nyt momenttien 34.06.02 (Palkkaukset),
18749: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990
18750:
18751: Työministeri Matti Puhakka
18752: 1990 vp. - KK n:o 665 3
18753:
18754:
18755:
18756:
18757: Till Riksdagens Herr Talman
18758: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen (A vlöningar), 34.06.30 (Statsandel tili kommu-
18759: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ner och kommunalförbund för lindrande av
18760: av den 27 november 1990 tili vederbörande arbetslösheten) och 34.06.61 (Statsunderstöd
18761: medlem av statsrådet översänt avskrift av för lindrande av arbetslösheten) fogat ett om-
18762: följande av riksdagsledamot Aino Pohjanoksa nämnande om att anslagen under dessa mo-
18763: m.fl. undertecknade spörsmål nr 665: ment också får användas tili kostnaderna för
18764: sysselsättning av handikappade i permanenta
18765: Hur ämnar Regeringen förfara för att anställningsförhållanden även då dessa perso-
18766: riksdagens vilja sådan den uttrycks i ner anställts innan sysselsättningslagen trädde i
18767: socialutskottets betänkande beaktas vid kraft och så länge samma anställning varar.
18768: sysselsättning av handikappade? Denna ändring i momentmotiveringen möjlig-
18769: gör sysselsättningen av här avsedda handikap-
18770: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- pade personer också år 1991 på samma sätt
18771: samt anföra följande: som hittilis. Därför behövs det inga tiliäggsåt-
18772: gärder i detta ärende. Arbetsministeriet medde-
18773: Då riksdagen behandlade regeringens propo- lar arbetsförvaltningens distrikts- och lokal-
18774: sition angående statsförslaget för år 1991 har myndigheter genast då statsförslaget för år
18775: den tili motiveringen för momenten 34.06.02 1991 blivit stadfåst.
18776: Helsingfors den 21 december 1990
18777:
18778: Arbetsminister Matti Puhakka
18779: 1990 vp.
18780:
18781: Kirjallinen kysymys n:o 666
18782:
18783:
18784:
18785:
18786: Renko ym.: Opintotukijärjestelmän uudistamisesta
18787:
18788:
18789: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18790: Eduskunta on useaan otteeseen edellyttänyt teeksi opiskelijoiden opintotuen kehittämisen
18791: opintotukijärjestelmän kehittämistä niin, että perusturvatasolle. Sivistysvaliokunta on myös
18792: opintoraha on puolet tarvittavista opintokus- koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä omas-
18793: tannuksista. Hallitus ei ole kyennyt toteutta- sa mietinnössään asettanut tämän selkeän ta-
18794: maan eduskunnan hyväksymää, budjetin perus- voitteen.
18795: teluissa lausuttua pontta, vaan opiskelijoiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18796: oikeusturva ja lainamahdollisuus ovat tiuken- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18797: tuneet viime vuosina. Ns. Kurrin selvitystyö- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18798: ryhmän esitys on varsin niukka, eikä anna jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18799: lisäresursseja varsinaisen opintotukijärjestel-
18800: män kehittämiseksi. Kurrin esityksen mukaan Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18801: pankeille suunnattu korkotuki suunnattaisiin siin opintotukijärjestelmän kokonaisuu-
18802: opiskelijoiden opintorahan korottamiseen, distamiseksi niin, että perusturvataso
18803: mutta loppu lainarahoitus jäisi normaalin saavutetaan, ja ellei
18804: pankkilainakorkoprosentin varaan ja tämän niin miten Hallitus aikoo turvata
18805: korkoedun saanti riippuisi opiskelijan henkilö- opiskelijoiden oikeusturvan saada jat-
18806: kohtaisesta pankkisuhteesta. Eduskunta on kossakin korkotueitua lainaa varsinai-
18807: monessa eri yhteydessä myös asettanut tavoit- sen korotetun opintorahan lisäksi?
18808: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1990
18809:
18810: Tellervo Renko Pirkko Ikonen
18811: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä
18812: Kauko Heikkinen
18813:
18814:
18815:
18816:
18817: 200070S
18818: 2 1990 vp. - KK n:o 666
18819:
18820:
18821:
18822:
18823: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18824: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lainan osuus olisi 30 prosenttia kokonaistuesta.
18825: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Vaikka lainakorot jäisivät vapaasti määräyty-
18826: olette 28 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn viksi, olisi silti luonnollisesti tarpeen seurata
18827: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston lainajärjestelmän toimivuutta ja sen korkota-
18828: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- soa. Korkotason asettuminen kohtuulliselle ja
18829: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta tasapuolisesti määräytyvälle tasolle on kaikkien
18830: kirjallisesta kysymyksestä n:o 666: osapuolien etu.
18831: Hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin opin-
18832: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- totukijärjestelmän kokonaisuudistamiseksi si-
18833: siin opintotukijärjestelmän kokonaisuu- ten, että opintotuen kehittämistarpeita on sel-
18834: distamiseksi niin, että perusturvataso vitetty opetusministeriön asettamassa opintotu-
18835: saavutetaan, ja ellei kityöryhmässä ja mahdollisuuksia rahoitusjär-
18836: niin miten Hallitus aikoo turvata jestelmän uudistamiseen on selvitetty selvitys-
18837: opiskelijoiden oikeusturvan saada jat- miehen raportissa. Tarkoituksena on ollut mi-
18838: kossakin korkotueitua lainaa varsinai- toittaa tuki kansaneläkkeen pohjaosan ja
18839: sen korotetun opintorahan lisäksi? täyden lisäosan yhteenlasketun määrän perus-
18840: teella.
18841: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kannanotto uudistuksen toteuttamislinjoista
18842: vasti seuraavaa: voidaan tehdä lausuntokierroksen jälkeen tä-
18843: män vuoden alussa. Silloin on edellytyksiä
18844: Opintotuen kehittämisessä keskeisenä tavoit- arvioida, voidaanko uudistusta ryhtyä toteut-
18845: teena on ollut opintorahaosuuden kasvattami- tamaan selvitysmiehen esityksen pohjalta.
18846: nen tarkoitukseen osoitettujen voimavarojen Todettakoon, että jo nykyisellään opintotuen
18847: puitteissa. Nykyisen hallituksen aikana opinto- taso on vertailukelpoinen kansaneläkejärjestel-
18848: rahan osuus ateriaetu ja korkeakouluopiskeli- män tarjoamien etuuksien kanssa viime kesänä
18849: joiden ruokailutuki huomioon ottaen on nous- valmistuneen selvityksen mukaan. Järjestelmät
18850: sut noin 40 prosenttiin kokonaisopintotuesta. eivät kaikilta osin ole aivan yhteismitallisia,
18851: Opintotukimenojen osuus valtion kokonaisme- mutta etuuksien taso on suunnilleen samaa
18852: noista on noussut vuodesta 1987 vuoteen 1990 luokkaa.
18853: 0,9 prosentista 1,2 prosenttiin. Keskeisinä ongelmina nykyjärjestelmässä on
18854: Opetusministeriön asettaman selvitysmiehen ollut pitkään opiskelevien korkorasituksen kas-
18855: ehdotus opintojen rahoitusjärjestelmän uudis- vu ja velkaantuminen. Kuitenkin esimerkiksi
18856: tamisesta merkitsisi opintorahaosuuden nosta- korkeakouluopiskelijan opintotuki opiskelun
18857: mista 70 prosenttiin kokonaistuesta. Opinto- alkuvaiheessa ylittää jonkin verran kansanelä-
18858: tuen taso säilyisi nykyisellään. Ehdotuksen kejärjestelmän tarjoaman tuen. Opintojen lop-
18859: toteuttaminen vaatii huomattavia lisävoimava- puvaiheessa korkorasitus alentaa käyttöön jää-
18860: roja opintotuen kehittämiseen. Valtion vuoden vän tuen määrää. Korko-ongelman lieventämi-
18861: 1991 tulo- ja menoarvioesityksen mukaan opin- seksi on opintolainojen korko-osuus opiskelijan
18862: totuen kokonaismenot ovat hieman vajaat 2 osalta vahvistettu opiskeluajalta ja sen jälkei-
18863: miljardia markkaa ja uudistuksen toteuttami- seltä korkotukiajalta kiinteäksi valtion tulo- ja
18864: nen edellyttäisi siirtymäkautena useana vuote- menoarviossa määrätyksi prosenttiluvuksi.
18865: na yli 1 miljardin markan lisävoimavarojen Opintotukijärjestelmän uudistamiseen täh-
18866: osoittamista kunakin vuonna opintotukeen. täävän selvitysmiehen raportin perusajatuksena
18867: Siirtymäkauden jälkeen lisärasitukseksi selvi- on, että korkotuettua lainaa ei enää tarvita,
18868: tysmiehen arvion mukaan jäisi noin 400 mil- koska lainaosuus jää niin vähäiseksi. Kysymyk-
18869: joonaa markkaa vuositasolla. sessäkin todetuin tavoin tarkoituksena on ni-
18870: Lainajärjestelmän suhteellinen merkitys menomaan kohdistaa korkotukeen käytetyt va-
18871: opintotuen osana pienenisi ratkaisevasti, kun rat opintorahaan. Kilpailu opiskelija-asiakkais-
18872: 1990 vp. - KK n:o 666 3
18873:
18874: ta ja korkotason seuranta siihen liittyvine Opintotuen kehittäminen on niin keskeinen
18875: toimenpiteineen on katsottava riittäväksi ta- yhteiskunnallinen tehtävä, että siihen tarvitaan
18876: keeksi korkotason kohtuullisuudesta, jos uudis- kaikkien yhteiskuntaryhmien yhteisiä ponniste-
18877: tusesitys muilta osin voidaan toteuttaa. luja.
18878: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1991
18879:
18880: Opetusministeri Ole Norrback
18881: 4 1990 vp. - KK n:o 666
18882:
18883:
18884:
18885:
18886: Till Riksdagens Herr Talman
18887: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lagda stödet. Trots att låneräntan fastställs fritt
18888: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse är det dock naturligt att följa med hur lånesys-
18889: av den 28 november 1990 till vederbörande temet och räntenivån fungerar. Det är till
18890: medlem av statsrådet översänt en avskrift av fördel för alla parter att räntenivån blir skälig
18891: följande av riksdagsman Tellervo Renko m.fl. och drabbar alla jämlikt.
18892: undertecknade spörsmål nr 666: Regeringen har redan vidtagit åtgärder för
18893: en totalreform av studiestödet genom att be-
18894: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för hovet att utveckla det har utretts i den av
18895: en totalreform av studiestödssystemet undervisningsministeriet tillsatta arbetsgruppen
18896: så att nivån för basskyddet nås, och om för studiestödet. Vidare har möjligheterna att
18897: inte reformera finansieringen undersökts i utred-
18898: hur ämnar Regeringen säkerställa de ningsmannens rapport. A vsikten har varit att
18899: studerandes rättsskydd att även i fort- dimensionera stödet i enlighet med folkpensio-
18900: sättningen få lån med räntestöd utöver nens grunddel och den fulla tilläggsdelen på
18901: den egentliga förhöjda studiepenningen? basis av det sammanlagda beloppet.
18902: Det är möjligt med ställningstaganden om
18903: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt hur reformen kan genomföras efter en remiss-
18904: följande: runda i bötjan av detta år. Då finns det
18905: förutsättningar att bedöma om reformen kan
18906: Vid utvecklingen av studiestödet har det vidtas utgående från utredningsmannens för-
18907: centrala målet varit att öka andelen studiepen- slag.
18908: ning inom ramen för de resurser som anvisas Enligt en utredning som sammanställdes i
18909: för ändamålet. Under den nuvarande regering- somras bör det konstateras att redan i nuva-
18910: ens mandatperiod har andelen studiestöd inklu- rande omfattning är nivån på studiestödet
18911: sive måltidsförmån och måltidsstödet för hög- jämförbar med förmånerna i folkpensionssyste-
18912: skolestuderande stigit till ca 40 procent av det met. Till alla delar är systemen inte kommen-
18913: sammanlagda stödet. Av statens totala utgifter surabla, men nivån på förmånerna är av
18914: har andelen utgifter för studiestödet stigit från samma storleksklass.
18915: 0,9 procent år 1987 till 1,2 procent år 1990. De väsentliga problemen i nuvarande system
18916: Förslagen av en av undervisningsministeriet har varit att räntebelastningen har ökat och
18917: tillsatt utredningsman till en totalreform av skuldsättningen har blivit större för dem som
18918: systemet att finansiera studier innebär att har en lång studietid. Dock är studiestödet för
18919: andelen studiepenning höjs till 70 procent av högskolestuderande i början av studierna något
18920: det sammanlagda stödet. Nivån på studiestödet högre än folkpensionens stöd. 1 slutet av
18921: bibehålls oförändrad. Det fordras betydande studierna minskar räntebelastningen det stöd
18922: tilläggsresurser att genomföra förslaget till ett som står till förfogande. 1 syfte att minska
18923: utvecklat studiestöd. Enligt budgetpropositio- ränteproblemet har andelen ränta på studeran-
18924: nen 1991 är totalutgifterna för studiestödet des lån under studietiden och räntestödsperio-
18925: något under 2 miljarder mark. Om reformen den efter den fastställts till ett fast procenttal i
18926: genomförs förutsätter detta att årligen över 1 statsbudgeten.
18927: miljard anvisas i tilläggsresurser för studiestö- Grundtanken i utredningsmannens rapport
18928: det under en övergångsperiod på flera år. Efter som syftar till en reform av studiestödssystemet
18929: övergångsperioden blir den extra belastningen är att lån med räntestöd inte mera skall
18930: enligt utredningsmannen ca 400 miljoner mark behövas eftersom låneandelen blir så liten.
18931: per år. Även på det sätt som anförs i spörsmålet är
18932: Den relativa betydelsen av lånen som en del avsikten uttryckligen att anvisa medlen för
18933: av studiestödet minskar på ett avgörande sätt räntestödet till själva studiepenningen. Kon-
18934: när andelen lån är 30 procent av det samman- kurrensen om studerande som kunder och
18935: 1990 vp. - KK n:o 666 5
18936:
18937: uppföljningen av räntenivån med därtill höran- Utvecklingen av studiestödet är en så central
18938: de åtgärder måste anses vara tillräckliga som samhällelig uppgift att det behövs gemensam-
18939: en garanti för att nivån blir skälig, om förslaget ma ansträngningar av alla samhällsgrupper.
18940: till reform för övrigt kan genomföras.
18941: Helsingfors den 2 januari 1991
18942:
18943: Undervisningsminister Ole Norrback
18944: j
18945: j
18946: j
18947: j
18948: j
18949: j
18950: j
18951: j
18952: j
18953: j
18954: j
18955: j
18956: j
18957: j
18958: j
18959: j
18960: j
18961: j
18962: j
18963: j
18964: j
18965: j
18966: j
18967: j
18968: j
18969: j
18970: j
18971: j
18972: j
18973: j
18974: 1990 vp.
18975:
18976: Kirjallinen kysymys n:o 667
18977:
18978:
18979:
18980:
18981: Renko ym.: Ylioppilaskirjoitusten kehittämisestä
18982:
18983:
18984: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18985: Sivistysvaliokunta on koulutuspoliittisen se- päätteeksi ei vain kurssin koetta, vaan myös
18986: lonteon johdosta antamassaan mietinnössä ot- vastaavan sisällön hallintaan liittyvää ylioppi-
18987: tanut esille myös ylioppilaskirjoitusten kehittä- laskirjoituskoetta. Näin ollen ylioppilaskirjoi-
18988: mistarpeen. Valiokunta esittää valinnaisuuden tus muodostuisi ajallisesti varioituna myös osa-
18989: lisäämistä ylioppilaskirjoituksissa. Lisäksi esite- suorituksista.
18990: tään, että ylioppilaskirjoitukset voitaisiin suo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18991: rittaa jaksoittain ja myös osasuorituksina. Näin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18992: ollen ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18993: opiskelijat voisivat suorittaa vaadittavista jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18994: ylioppilasaineista osan ns. osatutkintoina ja
18995: myöhemmin työstä käsin aikuiskoulutuksen Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18996: muodossa suorittaa loput vaadittavista ylioppi- siin sivistysvaliokunnan esittämien nä-
18997: lastutkintoaineista. Varsinainen ylioppilaaksi kökantojen pohjalta myös ylioppilastut-
18998: julistaminen tapahtuisi sen jälkeen, kun minimi kinnon kehittämiseksi valinnaisen ja
18999: ainemäärä on kirjoitettu. Jaksoittain suoritta- osatutkintojärjestelmän mahdollistami-
19000: minen tarkoittaa kurssimuotoisen opiskelun seksi?
19001: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1990
19002:
19003: Tellervo Renko Pirkko Ikonen
19004: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä
19005: Kauko Heikkinen
19006:
19007:
19008:
19009:
19010: 200070S
19011: 2 1990 vp. - KK n:o 667
19012:
19013:
19014:
19015:
19016: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19017: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kelpoisuuden kannalta on tärkeää, että yliop-
19018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pilastutkinnon suorittamisessa sovelletaan yh-
19019: olette 28 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn denmukaisia periaatteita kaikkiin ylioppilasko-
19020: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kelaisiin koemuodosta riippumatta.
19021: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Eduskunnan sivistysvaliokunta korostaa
19022: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta mietinnössään n:o 11 Suomen koulutusjärjes-
19023: kirjallisesta kysymyksestä n:o 667: telmää, koulutuksen tasoa ja kehittämislinjoja
19024: koskevasta valtioneuvoston selonteosta kypsyy-
19025: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- den mittaamisen tärkeyttä ylioppilastutkinnos-
19026: siin sivistysvaliokunnan esittämien nä- sa. Tähän viitaten totean, että ylioppilastutkin-
19027: kökantojen pohjalta myös ylioppilastut- to, jossa on suoritettava vähintään neljä pakol-
19028: kinnon kehittämiseksi valinnaisen ja lista koetta yhdellä kertaa, mittaa hyvin nykyi-
19029: osatutkintojärjestelmän mahdollistami- sessä koulujärjestelmässä ylioppilaskokelaiden
19030: seksi? kypsyyttä ja laajojen kokonaisuuksien hallin-
19031: taa. Tässä suhteessa suomalainen ylioppilastut-
19032: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kinto on myös vertailukelpoinen valiokunnan
19033: taen seuraavaa: mietinnössään mainitseman kansainvälisen
19034: ylioppilastutkinnon kanssa. Tässä tutkinnossa,
19035: Ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen joka lähivuosina on mahdollista suorittaa myös
19036: mukaan tutkinnon tehtävien tulee olla lukioille Suomessa, suoritetaan normaalisti samalla ker-
19037: vahvistettujen oppimäärien alalta ja tehtävien taa kaikki kuusi pakollista koetta. Tietyin
19038: tulee läheisesti liittyä niihin. Siten lukiota ylei- edellytyksin voi näistä kaksi suorittaa etukä-
19039: sesti kehitettäessä myös ylioppilastutkintoa on teen, mutta silloinkin tulevat kyseeseen vain
19040: kehitettävä samansuuntaisesti, jotta se säilyisi lyhyeen oppimäärään perustuvat kokeet.
19041: relevanttina mittarina oppilaiden kypsyyttä ja Ylioppilastutkintolautakunta on eri oppiai-
19042: heidän saavuttamaansa tietomäärää tutkittaes- neiden kokeita viime vuosina ja yhä edelleen
19043: sa. Siinä vaiheessa kun lukiossa toteutetaan kehittäessään pyrkinyt siihen, että annetuilla
19044: luokattomuus ja suurempi valinnaisuus, tulee tehtävillä voidaan entistäkin paremmin tutkia
19045: ylioppilastutkinnon seurata tätä kehitystä siten, oppilaiden kypsyyttä. Tähän on tähdännyt
19046: että se edelleen toimii joustavasti lukion päät- kielikokeiden uudistaminen v. 1990 ja tähän
19047: teeksi suoritettavana tutkintona. pyritään äidinkielen kokeen uudistamisella
19048: Jo nykyisin on mahdollista myös lukioaikana vuodesta 1992 alkaen, reaalikokeen uudistami-
19049: suorittaa ylioppilastutkinnon erillisiä kokeita, sella vuodesta 1993 alkaen sekä matematiikan
19050: uusia tutkinnossa aiemmin hyväksyttyjä kokei- kokeen kehittämisellä siten, että soveltavien
19051: ta sekä täydentää jo suoritettua tutkintoa tehtävien osuutta kokeessa jatkuvasti lisätään.
19052: uusilla kokeilla. Näistä suorituksista annetaan Ylioppilastutkinnon periaatteet ja rakenne
19053: todistus. kytkeytyvät koulutusjärjestelmään. Edellä mai-
19054: Ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat nitut tutkinnon uudistukset on suunniteltu ny-
19055: myös tietyin edellytyksin osallistua joko koko kyistä koulutusjärjestelmää varten. Pitemmälle
19056: ylioppilastutkintoon tai sen erillisiin kokeisiin. meneviä muutoksia voidaan toteuttaa sen jäl-
19057: Ylioppilastutkintoon osallistuvien määrästä keen kun on ratkaistu, miten koulutusjärjestel-
19058: ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus mää nuorisoasteella kehitetään.
19059: on ollut tähän saakka verraten pieni. Vertailu-
19060: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1991
19061:
19062: Opetusministeri Ole Norrback
19063: 1990 vp. - KK n:o 667 3
19064:
19065:
19066:
19067:
19068: Tili Riksdagens Herr Talman
19069: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avlagt yrkesexamen. För att en jämförelse skall
19070: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse vara möjlig är det viktigt att enhetliga principer
19071: av den 28 november 1990 tili vederbörande oberoende av provets form tillämpas på alla
19072: medlem av statsrådet översänt avskrift av abiturienter.
19073: följande av riksdagsman Tellervo Renko m.fl. 1 sitt betänkande nr 11 angående statsrådets
19074: undertecknade spörsmål nr 667: redogörelse för utbildningssystemet samt ut-
19075: bildningens nivå och utveckling i Finland
19076: Ämnar Regeringen utgående från de betonar riksdagens kulturutskott vikten av att
19077: synpunkter kulturutskottet framlagt mäta mogenheten i studentexamen. Jag hänvi-
19078: vidta åtgärder för att utveckla även sar tili detta och framhåller att studentexamen,
19079: studentexamen i syfte att möjliggöra ett som består av fyra obligatoriska prov som skall
19080: valbart examenssystem och ett system avläggas på en gång, mycket väl i dagens
19081: med delexamina? skolsystem mäter abiturienternas mogenhet och
19082: hur de behärskar omfattande helheter. I detta
19083: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- avseende är studentexamen i Finland även
19084: samt anföra följande: jämförbar med den internationella studentexa-
19085: men, som utskottet nämner i sitt betänkande.
19086: Enligt förordningen angående studentexa- Vid denna examen, som inom en snar framtid
19087: men bör uppgifterna för de skriftliga proven även kommer att kunna avläggas i Finland,
19088: vara hämtade ur de i skolan genomgångna avläggs i normala fall alla sex obiligatoriska
19089: kurserna samt nära ansluta sig tili dessa. När prov på en gång. Under vissa förutsättningar
19090: gymnasiet utvecklas bör därför även student- kan två av dessa avläggas på förhand, men
19091: examen utvecklas i samma riktning för att också då kommer endast de prov som baserar
19092: fortfarande vara det mått som visar elevernas sig på en kort kurs i fråga.
19093: mogenhet och den kunskapsmängd de inhäm- När studentexamensnämnden utvecklar pro-
19094: tat. I det skede då gymnasierna blir klasslösa ven i de olika läroämnena är målet nu såsom
19095: och större valbarhet införs i dem bör student- alltid tidigare att de givna uppgifterna skall bli
19096: examen följa denna utveckling, så att den allt bättre mått på elevernas mogenhet. Detta
19097: fortfarande smidigt fungerar som en examen har eftersträvats med reformen av språkproven
19098: efter gymnasiet. år 1990 och det är målet med reformen av
19099: Redan nu är det möjligt att under gymna- modersmålsprovet år 1992, reformen av real-
19100: sietiden avlägga separata prov som hör tili provet år 1993 och utvecklingen av matematik-
19101: studentexamen, att förnya prov som tidigare provet så att inslagen i provet av sådana
19102: godkänts i examen och komplettera en redan uppgifter som innebär tillämpningar kontinu-
19103: avlagd examen med nya prov. Över dessa prov erligt ökar.
19104: ges intyg. Studentexamens principer och struktur är
19105: De som avlagt yrkesexamen kan även under kopplade tili skolsystemet. De ovan nämnda
19106: vissa förutsättningar delta antingen i hela examensreformerna är planerade för det nuva-
19107: studentexamen eller i separata prov inom den. rande skolsystemet. Längregående reformer
19108: Bland deltagarna i studentexamen har det kan genomföras först när det avgjorts hur
19109: tillsvidare funnits endast ett fåtal sådana som skolsystemet på ungdomsnivån skall utvecklas.
19110: Helsingfors den 2 januari 1991
19111:
19112: Undervisningsminister Ole Norrback
19113: 1990 vp.
19114:
19115: Kirjallinen kysymys n:o 668
19116:
19117:
19118:
19119:
19120: Elo ym.: Pori-Rauma-keskusalueen kehittämisohjelman toteut-
19121: tamisesta
19122:
19123:
19124: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19125: Sisäasiainministeriö käynnisti 15.11.1989 sille kaikki tämän tason vaatimat yhteiskunnal-
19126: maassamme 21 keskusalueella keskusten kehit- liset palvelut.
19127: tämisohjelmien laadinnan. Ohjelma tuli toimit- Sisäasiainministeriön ohjeiden mukaisesti
19128: taa ministeriölle toukokuun 1990 loppuun Pori-Rauma-keskusalueen projektiryhmä laa-
19129: mennessä. ti konkreettisen kehittämisohjelman, joka nyt
19130: Keskusalueen kehittämisohjelman laadinnal- odottaa toteuttamistaan. Tässä yhteydessä on
19131: la tuli sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan syytä korostaa kiireellisten toimenpiteiden mer-
19132: - tarjota vaihtoehtokasvualue pääkaupun- kitystä kehittämisohjelman toteuttamisessa.
19133: kiseudulle Koko Satakunnan ja erityisesti Porin sekä
19134: - mukauttaa alueellinen perusrakenne tie- Rauman talousalueiden kehitys on jo useiden
19135: toyhteiskunnan kehitykseen myös kansainväli- vuosien ajan ollut taantuvaa. Vuodesta 1985
19136: sesti lähtien Satakunnan väestö on vähentynyt noin
19137: - lisätä alueen elinkeinopoliittista aktiivi- tuhannella vuosittain, ja tästä vähenemisestä
19138: suutta ja omatoimisuutta Porin osuus on ollut 300-500 ja Rauman
19139: - lisätä keskustan ja keskusalueiden välisiä myös arviolta 300--400 viimeisten vuosien ai-
19140: yhteyksiä ja saada aikaan tarvittava työnjako kana. Alustavien tietojen mukaan Porin ja
19141: - luoda seudullisista lähtökohdista yhtei- Rauman kaupunkien väkiluvut ovat edelleen
19142: nen toimintastrategia. alentuneet tämän vuoden aikana. Myös Sata-
19143: Määrätyn ajan kuluessa laadittiin Pori- kunnan työttömyys on ollut merkittävästi
19144: Rauma-keskusalueen kehittämisohjelma. Ke- maan keskiarvoa korkeampaa jo useiden vuo-
19145: hittämisohjelmassa on pyritty tarkastelemaan sien ajan. Viimeisimmän tilaston (lokakuu
19146: Pori-Rauma-keskusaluetta kokonaisuutena, 1990) mukaan Porin työvoimatoimiston työt-
19147: Suomen läntisenä teollisuus-, energia-, satama- tömyys nousi 7,9 prosenttiin ja Rauman työ-
19148: ja liikennekeskuksena. Kansainvälistyminen voimatoimiston vastaavasti 5,6 prosenttiin.
19149: edellyttää keskusalueilta kasvavaa kykyä vas- Porin ja Rauman talousalueet ovat pitkälle
19150: tata ulkoisiin muutospaineisiin nopeasti ja teollistuneita, ja teollisuuden rakennemuutok-
19151: omista vahvuuksista lähtien. sen aiheuttamat ongelmat ovat koetelleet Porin
19152: Jättäessään Pori-Rauma-keskusalueen ke- ja Rauman alueita jo runsaan vuosikymmenen
19153: hittämisohjelman Sisäasiainministeriölie projek- ajan. Teollisuus on tuonut mukanaan näille
19154: tiryhmä korosti erityisesti seuraavia asioita: seuduille myös vakavia ympäristöongelmia.
19155: - on säädettävä laki Satakunnan korkea- Pori-Rauma-keskusalueen kehittämisen tulee-
19156: koulusta sekä aloitettava ammattikorkeakoulu- kin perustua lähivuosina koulutukseen sekä
19157: toiminta osaamiseen ja yhteiskunnallisten palvelujen, lä-
19158: - Satakuntaan on perustettava kaikki puut- hinnä hallintopalvelujen, kehittämiseen.
19159: tuvat piirihallintoviranomaiset Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19160: - valtiovallan on omissa toimenpiteissään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19161: huomioitava Rauman alueelle teollisuuden ra- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19162: kennemuutoksesta aiheutuvat vaikeudet jatka- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19163: malla erityisalue-etuuksia ainakin yhdellä vuo-
19164: della
19165: - Pori-Rauma-keskusalueesta on muo- Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
19166: dostettava valtakunnan osakeskus ja turvattava Hallitus aikoo osaltaan ryhtyä Pori-
19167: 200070S
19168: 2 1990 vp. - KK n:o 668
19169:
19170: Rauma-keskusalueen kehittämisohjel- Pori-Rauma-keskusalueen koulutusta-
19171: man toteuttamiseksi, ja son nostamiseen ja yhteiskunnallisten
19172: aikooko Hallitus erityisesti panostaa hallintopalvelujen kehittämiseen?
19173:
19174: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1990
19175:
19176:
19177: Mikko Elo Timo Roos
19178: Heikki Rinne Timo Laaksonen
19179: Raimo Vuoristo
19180: 1990 vp. - KK n:o 668 3
19181:
19182:
19183:
19184:
19185: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19186:
19187: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa järkevää työnjakoa koko maan aluerakenteen
19188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kehittämistä varten. Lisäksi pyritään yhteenso-
19189: olette 28 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn vittamaan seudulliset ohjelmat teknologiapoliit-
19190: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tisten ohjelmien, maaseudun kehittämisohje1-
19191: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mien ja muiden alueellisten erillisohjelmien
19192: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kanssa.
19193: kysymyksestä n:o 668: Pori--Rauma-keskusalueen koulutustason
19194: nostamiseen panostetaan alueen tarpeiden poh-
19195: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin jalta. Laki Satakunnan korkeakoulusta ei kui-
19196: Hallitus aikoo osaltaan ryhtyä Pori- tenkaan ole tällä hetkellä ajankohtainen. Kor-
19197: Rauma-keskusalueen kehittämisohjel- keakoulutusta kehitetään alueella muulta poh-
19198: man toteuttamiseksi, ja jalta. Diplomi-insinöörien koulutus Porin tek-
19199: aikooko Hallitus erityisesti panostaa nillisessä oppilaitoksessa yhteistyössä Tampe-
19200: Pori-~ Rauma-keskusalueen koulutusta- reen teknillisen korkeakoulun, Porin teknillisen
19201: son nostamiseen ja yhteiskunnallisten oppilaitoksen ja Turun kauppakorkeakoulun
19202: hallintopalvelujen kehittämiseen? kanssa jatkuu nykynäkymin niin kauan kuin
19203: alueella on edellytykset täyttävää koulutusha-
19204: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lukkuutta. Ekonomikoulutuksen aloittamiselle
19205: taen seuraavaa: Porissa ei toistaiseksi ole edellytyksiä.
19206: Poriin kaavailtu Satakunnan ammattikor-
19207: Hallitus otti keskusten kehittämisohjelmat, keakoulu on mukana opetusministeriön käyn-
19208: myös Pori-Rauma-keskusalueen ohjelman, nistämässä ammattikorkeakoulukokeilujen
19209: huomioon Jaatiessaan vuoden 1991 tulo- ja suunnittelussa. Varsinaiset kokeilut käynnisty-
19210: menoarvioesitystä. Siinä painotetaan maan eri nevät 1.8.1991.
19211: alueiden infrastruktuurin vahvistamista ja Valtio on johdonmukaisesti pyrkinyt peh-
19212: alueellisen osaamisen kehittämistä eri tahojen mentämään Rauman seudun rakennemuutosta
19213: yhteistyönä ja keskusten kehittämisohjelmien erityistoimin. Valtioneuvosto päätti 8.11.1990
19214: pohjalta. vuoden 1991 erityisa1ueista, joiden joukossa
19215: Ohjelmia toteutetaan jatkossa viemällä tär- ovat edelleen Rauma ja Rauman maalaiskunta
19216: keimmät hankkeet eri hallinnonalojen vuoden kuten myös vuonna 1990.
19217: 1992 tulo- ja menoarvioesityksiin ja vuosien Yhteiskunnan kehittäminen on tarkoitus pe-
19218: 1992-1995 toiminta- ja taloussuunnitelmiin. rustaa toiminnallistaloudellisiin alueisiin, jotka
19219: Erillisinä kysymyksinä sisäasiainministeriö ja pohjautuvat soveltuvin osin koko maan kes-
19220: vastuulliset sektoriministeriöt sekä muut asiaan kusten verkostoon ja perinteiseen maakuntaja-
19221: kuuluvat tahot käsittelevät liikenneinfrastruk- koon. Hallinnollisten palvelujen tarjoaminen
19222: tuurin sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kehit- saman jaon mukaan voi olla tarkoituksenmu-
19223: tämistyön tulevia linjauksia ja hankkeita alue- kaista. Kussakin tapauksessa on kuitenkin sel-
19224: politiikassa. Aluetasolla hankkeiden toteutta- vitettävä erikseen, miten palvelut organisatori-
19225: mista edistetään tiivistämällä keskusalueiden ja sesti hoidetaan. V<dtioneuvoston asettama alue-
19226: sektoriviranomaisten välisiä neuvotteluja. Oh- jakoneuvottelukunta käynnistää lähiaikoina
19227: jelmatyössä on siis selvästi siirrytty toimenpi- maakuntajaon määrittelyn jälkeen valtion alue-
19228: teiden toteuttamiseen. jakojen päätöksentekomenettelyn kehittämistä
19229: Sisäasiainministeriö antoi joulukuun alussa koskevan valmistelutyön.
19230: ohjeet kehittämistyön jatkosta. Tarkoituksena
19231: on etsiä eri keskusalueiden välille yhteistyötä ja
19232:
19233: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990
19234:
19235: Ministeri Matti Puhakka
19236: 4 1990 vp. - KK n:o 668
19237:
19238:
19239:
19240: Till Riksdagens Herr Talman
19241: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen strukturen i hela landet. Dessutom görs försök
19242: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse att samordna de regionala programmen med de
19243: av den 28 november 1990 till vederbörande teknologipolitiska programmen, utvecklings-
19244: medlem av statsrådet översänt avskrift av programmen för landsbygden och andra regio-
19245: följande av riksdagsman Elo m.fl. underteck- nala specialprogram.
19246: nade spörsmål nr 668: Satsningar på att höja utbildningsnivån i
19247: centralorten Björneborg-Raumo görs utgåen-
19248: Vilka brådskande åtgärder ämnar de från områdets behov. Någon lag om Sata-
19249: Regeringen för sin del vidta för att kunta högskola är emellertid inte aktuell i detta
19250: fullfölja utvecklingsprogrammet för skede. Högskoleutbildningen inom området ut-
19251: centralorten Björneborg-Raumo och vecklas på annan basis. Diplomingenjörsutbild-
19252: ämnar Regeringen särskilt satsa på en ningen vid Porin teknillinen oppilaitos i samar-
19253: höjning av utbildningsnivån i Björne- bete mellan Tammerfors tekniska högskola,
19254: borg-Raumo och en utveckling av den Porin teknillinen oppilaitos och Åbo handels-
19255: samhälleliga förvaltningsservicen? högskola fortsätter - såsom det ser ut i dag -
19256: så länge som det inom området finns ett sådant
19257: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- intresse för utbildningen som fyller förutsätt-
19258: samt anföra följande: ningarna. Tills vidare finns det inte förutsätt-
19259: ningar att inleda ekonomutbildning i Björne-
19260: Regeringen tog utvecklingsprogrammen för borg.
19261: centralorterna, även programmet för Björne- Satakunta yrkeshögskola, som planerats i
19262: borg-Raumo, i betraktande när budjetpropo- Björneborg, finns med i den planering av
19263: sitionen för 1991 utarbetades. Där betonades yrkeshögskoleförsök som undervisningsministe-
19264: en förstärkning av infrastrukturen i landets riet påbörjat. De egentliga försöken torde
19265: olika regioner och en utveckling av det regio- inledas 1.8.1991.
19266: nala kunnandet i samarbete mellan olika in- Staten har konsekvent strävat efter att däm-
19267: stanser och utgående från utvecklingsprogram- pa strukturomvandlingen i Raumo-trakten ge-
19268: men för centralorterna. nom specialåtgärder. Statsrådet fattade
19269: Programmen fullföljs i fortsättningen genom 8.11.1990 beslut om specialområdena 1991, och
19270: att de viktigaste projekten tas med i de olika bland dem finns fortfarande Raumo och Rau-
19271: förvaltningsområdenas budgetförslag för 1992 mo landskommun så som de var även under
19272: och i deras verksamhets- och ekonomiplaner 1990.
19273: för 1992-1995. Särskilda frågor som inrikes- Avsikten är att basera samhällsutvecklingen
19274: ministeriet och de ansvariga sektorministerier- på funktionsekonomiska områden, som i till-
19275: na samt andra instanser som berörs av saken lämpliga delar bygger på ett nätverk av hela
19276: behandlar är framtida linjedragningar och pro- landets centralorter och på den traditionella
19277: jekt för trafikinfrastruktur, utbildning, forsk- landskapsindelningen. Det kan vara ändamåls-
19278: ning och utvecklingsarbete inom regionalpoli- enligt att erbjuda den förvaltningsmässiga ser-
19279: tiken. På regional nivå främjas genomförandet vicen enligt samma indelning. I vartdera fallet
19280: av projekten genom att diskussionerna mellan måste man dock särskilt utreda hur servicen
19281: centralorterna och sektormyndigheterna inten- sköts organisatoriskt. Den regionindelningsde-
19282: sifieras. 1 programarbetet har man alltså klart legation som tillsatts av statsrådet startar inom
19283: övergått till att vidta faktiska åtgärder. den närmaste framtiden, sedan landskapsindel-
19284: Inrikesministeriet meddelade i början av de- ningen fastställts, ett beredningsarbete gällande
19285: cember anvisningar om det fortsatta utveck- utvecklandet av beslutsförfaranden rörande
19286: lingsarbetet. Avsikten är att söka samarbete statliga regionindelningar.
19287: och en förnuftig arbetsfördelning mellan olika
19288: centralorter för utvecklande av den regionala
19289: Helsingfors den 21 december 1990
19290:
19291: Minister Matti Puhakka
19292: 1990 vp.
19293:
19294: Kirjallinen kysymys n:o 669
19295:
19296:
19297:
19298:
19299: Tennilä: Lohinivan ja Ruokojärven välisen tien peruskorjauksesta
19300:
19301:
19302: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19303: Lohinivan ja Sieppijärven välillä oleva tie on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19304: osaksi korjattu ja päällystetty. Väli Lohiniva- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19305: Ruokojärvi on kuitenkin erittäin huonossa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19306: kunnossa edelleenkin. Tällä yli kahdenkymme- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19307: nen kilometrin matkalla on sekä paikallisen
19308: väestön jokapäiväistä liikennettä että läpikul-
19309: kuliikennettä. Tien huono kunto tuo muka- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19310: naan muun muassa sen, että autojen kunto ryhtyä Lohinivan ja Sieppijärven väli-
19311: huononee nopeammin. Tältäkin osin syrjäky- sen tieosuuden korjaamiseksi myös vä-
19312: lissä asuvat joutuvat siis huonompaan ase- lillä Lohiniva-Ruokojärvi?
19313: maan.
19314: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1990
19315:
19316: Esko-Juhani Tennilä
19317:
19318:
19319:
19320:
19321: 2000708
19322: 2 1990 vp. - KK n:o 669
19323:
19324:
19325:
19326:
19327: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19328: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa nemäärä on vain 130--140 autoa vuorokaudes-
19329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sa eli varsin vähäinen.
19330: olette 28 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn Yhteysvälin parantamiseen on varauduttu
19331: kirjeenne n:o 2451 ohella toimittanut valtioneu- laatimalla tie- ja rakennussuunnitelmat osuu-
19332: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen delle Hinttajärvi-Taapajärvi (pituus 13,2 km,
19333: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin kustannusarvio 9,3 Mmk) sekä osuudelle Taa-
19334: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 669: pajärvi-Lohiniva (pituus 9,4 km, kustannusar-
19335: vio 8,3 Mmk).
19336: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Lapin tiepiirin 5-vuotisohjelman mukaan tie
19337: ryhtyä Lohinivan ja Sieppijärven väli- on suunniteltu parannettavaksi vasta vuoden
19338: sen tieosuuden korjaamiseksi myös vä- 1995 jälkeen. Töiden aloittaminen suunniteltua
19339: lillä Lohiniva-Ruokojärvi? aiemmin ei ole tarkoituksenmukaista eikä pe-
19340: rusteltua muiden Lapin läänin kiireellisempien
19341: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hankkeiden vuoksi.
19342: vasti seuraavaa: Edellä mainitut suunnitelmat onkin aikanaan
19343: laadittu silmällä pitäen lähinnä työllisyyden
19344: Maantie n:o 936 välillä Lohiniva-Ruoko- hoitoa tarvittaessa kyseisellä alueella.
19345: järvi on pääosin sorapäällysteinen ja sen liiken-
19346: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1990
19347:
19348: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
19349: 1990 vp. - KK n:o 669 3
19350:
19351:
19352:
19353:
19354: Tili Riksdagens Herr Talman
19355: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen uppgår endast tili 130-140 bilar i dygnet,
19356: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse vilket betyder att trafiken är rätt så liten.
19357: nr 2451 av den 28 november 1990 tili vederbö- För att förbättra anslutningstrafiken har
19358: rande medlem av statsrådet översänt avskrift väg- och byggnadsplaner uppgjorts för väg-
19359: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten- avsnittet Hinttajärvi-Taapajärvi (längd 13,2
19360: nilä undertecknade spörsmål nr 669: km, kostnadsberäkning 9,3 Mmk) samt för
19361: vägavsnittet Taapajärvi-Lohiniva (längd 9,4
19362: Vilka åtgärder ämnar Regeringen km, kostnadsberäkning 8,3 Mmk).
19363: vidta för att på vägsträckan Lohiniva- Enligt 5-årsprogrammet för Lapplands väg-
19364: Sieppijärvi reparera även vägavsnittet distrikt har vägen planerats förbättras först
19365: Lohiniva-Ruokojärvi? efter år 1995. Det är inte ändamålsenligt att
19366: inleda arbetena tidigare än planerat eftersom
19367: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det finns mera brådskande projekt i Lapplands
19368: samt anföra följande: Iän.
19369: De ovan nämnda planerna har gjorts när-
19370: Landsväg nr 936 på vägsträckan Lohiniva- mast med tanke på sysselsättningsläget på
19371: Ruokojärvi är i huvudsak grusbelagd och nämnda område.
19372: antalet bilar som kör på denna vägsträcka
19373: Helsingfors den 12 december 1990
19374:
19375: Trafikminister Ilkka Kanerva
19376: 1990 vp.
19377:
19378: Kirjallinen kysymys n:o 670
19379:
19380:
19381:
19382:
19383: Kettunen: Postipalvelujen turvaamisesta Suomussalmen Perangan
19384: kylässä
19385:
19386:
19387: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19388: PTL-Posti on julkaissut suunnitelmansa eräi- kun Perangassa suoritteet lisääntyivät 95 kpl eli
19389: den Suomussalmen kunnan alueella olevien olivat 11 656.
19390: postikonttoreiden lopettamiseksi tai muuttami- Jo näiden lukujen valossa Perangan posti-
19391: seksi asiamiespostikonttoreiksi. Perangassa toi- konttorin toimintojen supistamissuunnitelma
19392: miva postikonttori on suunnitelmien mukaan tuntuu omituiselta.
19393: tarkoitus muuttaa asiamiespostikonttoriksi, jol- Mainittakoon edelleen, että Perangasta 15
19394: loin postin palveluista lakkaisivat pankkipalve- km:n säteellä on enemmän asukkaita ja talouk-
19395: lut. Piispajärvellä toimivassa konttorissa on sia kuin Piispajärveltä samalla etäisyydellä.
19396: tarkoitus säilyttää täydelliset pankki- ja posti- Perangan postikonttorin toimintasäde tulee yl-
19397: palvelut. tämään myös Taivalkosken puolelle sijaintinsa
19398: Perangan kylässä ja lähialueilla suunnitelma ja tieverkoston vuoksi.
19399: on herättänyt ihmetystä. Sijaitseehan Perangan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19400: nykyinen postikonttori alueellisesti ja matkai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19401: lullisesti merkittävien teiden risteyksessä. Li- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19402: säksi postikonttorin välittömään yhteyteen liit- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19403: tyvät kauppapalvelut, polttoaineiden myynti ja
19404: kahvilapalvelut. Perangan risteys on matkaili-
19405: joiden suosima pysähdys- ja levähdyspaikka. Kun liikenneministeriö on ilmoitta-
19406: Lisäksi postin yhteydessä ovat myös tallit nut seuraavansa tarkasti Posti-Telen
19407: kahdelle linja-autolle sekä autohenkilöiden ma- piirissä tapahtuvaa kehitystä ja ilmoit-
19408: joitustilat. Kun verrataan Perangan ja Piispa- tanut puuttuvansa havaittuihin epäkoh-
19409: järven postikonttoreita toisiinsa voidaan tode- tiin, niin aikooko Hallitus ja liikenne-
19410: ta, että vuonna 1989 asiakaspalvelusuoritteita ministeriö puuttua Suomussalmen kun-
19411: Piispajärvellä kertyi aukioloaikatuntia kohden nan Perangan postiasiaan niin, että
19412: 7,7, kun taas vastaava luku Perangassa oli 9,2. Perangan posti säilyisi täyden palvelun
19413: Piispajärvellä suoritteet kyseisenä vuonna vä- postikonttorina, johon sillä on täydet
19414: henivät 363 kpl eli olivat yhteensä 9 813 kpl, perusteet?
19415:
19416: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1990
19417:
19418: Pentti Kettunen
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: 200070S
19424: 2 1990 vp. - KK n:o 670
19425:
19426:
19427:
19428:
19429: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19430: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suomussalmen kunnan alueella Postilla on
19431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nykyisin 18 kiinteää postikonttoria ja kaksi
19432: olette marraskuun 28 päivänä 1990 päivätyn postipalveluautoa. Suunnitelmien mukaan kun-
19433: kirjeenne n:o 2460 ohella toimittanut valtioneu- taan jää 14 postikonttoria, joista seitsemän
19434: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tarjoaa täydelliset posti- ja pankkipalvelut.
19435: kansanedustaja Kettusen näin kuuluvasta kir- Seitsemässä asiamiespostissa tarjotaan posti-
19436: jallisesta kysymyksestä n:o 670: palvelut ja välitetään pankkipalvelut. Postipal-
19437: veluautot jatkavat toimintaansa nykyisellään.
19438: Kun liikenneministeriö on ilmoitta- Muiden konttoreiden palvelut korvataan jake-
19439: nut seuraavansa tarkasti Posti-Telen lun avulla.
19440: piirissä tapahtuvaa kehitystä ja ilmoit- Postipalvelujen järjestäminen Perangan ky-
19441: tanut puuttuvansa havaittuihin epäkoh- län osalta liittyy Suomussalmen kunnan poh-
19442: tiin, niin aikooko Hallitus ja liikenne- joisosan kokonaisjärjestelyihin. Alueella on ny-
19443: ministeriö puuttua Suomussalmen kun- kyisin kolme postikonttoria, Peranka, Kaikko-
19444: nan Perangan postiasiaan niin, että nen ja Piispajärvi. Lähtökohtana suunnittelussa
19445: Perangan posti säilyisi täyden palvelun on ollut, että alueella voidaan säilyttää yksi ns.
19446: postikonttorina, johon sillä on täydet täyden palvelun postikonttori. Koko alueen
19447: perusteet? kannalta keskeisin paikka on Piispajärvi. Lii-
19448: kenteellisesti Perangasta ja osittain Kaikkoses-
19449: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta kuljetaan Piispajärven kautta kuntakeskuk-
19450: vasti seuraavaa: sessa asioidessa. Piispajärven postikonttori pal-
19451: velee myös eteläpuolella olevia asiamiesposteik-
19452: Postipankki Oy on 11.4.1990 tehnyt periaa- si muuttuvia Ahjolan ja Kiannan postikontto-
19453: tepäätöksen postipankkipalvelujen tarjoamises- reiden asiakkaita.
19454: ta noin tuhannessa postitoimipaikassa. Posti ja Piispajärvellä nykyisten palvelujen määrä on
19455: Postipankki Oy ovat laatineet suunnitelman huomattavasti laajempi kuin Perangassa. Piis-
19456: niistä postikonttoreista, joissa postipankkipal- pajärvellä on tarjolla mm. terveydenhoitajan ja
19457: veluja tullaan jatkossa hoitamaan. Tämän ja neuvolapalvelut sekä lääkäripalvelut. Näitä
19458: Postipankki Oy:n johtokunnan 11.10.1990 te- palveluja käyttävät myös Perangan ja Kaikko-
19459: kemän päätöksen mukaisesti pankin palveluja sen asukkaat. Lisäksi Perangan alueen oppilaat
19460: tarjotaan 1.6.1991 lukien 979 postikonttorissa. käyvät Piispajärvellä olevaa koulua. Näin ollen
19461: Posti järjestää postipalveluja ja pankkipalve- myös Postin ja Postipankin palvelujen kysyntä
19462: lujen välitystehtäviä varten kiinteän toimipai- on suurempi Piispajärvellä.
19463: kan esim. kaupan yhteyteen aina, kun se on Postin suunnitelmissa on tarjota postipalve-
19464: mahdollista. Niissä tapauksissa, joissa tämä ei lut ja välittää pankkipalvelut Perangassa asia-
19465: ole mahdollista, postipalvelut ja pankkipalve- miespostin välityksellä. Näillä järjestelyillä tur-
19466: lujen välitystehtävät hoidetaan Postin jakelu- vataan kansalaisille Postin hoitamat peruspal-
19467: verkon avulla. velut palvelujen kysynnän mukaisesti.
19468: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
19469:
19470: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
19471: 1990 vp. - KK n:o 670 3
19472:
19473:
19474:
19475:
19476: Tili Riksdagens Herr Talman
19477: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen betjäningsbilar. Enligt planerna kommer 14
19478: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse postkontor att återstå i kommunen och av dem
19479: nr 2460 av den 28 november 1990 tili vederbö- erbjuder sju fullständiga post- och banktjän-
19480: rande medlem av statsrådet översänt avskrift ster. Sju postombud erbjuder posttjänster och
19481: av följande av riksdagsman Kettunen under- förmedlar banktjänster. Postbetjäningsbilarna
19482: tecknade spörsmål nr 670: fortsätter sin verksamhet som förut. De andra
19483: kontorens tjänster ersätts med hjälp av utdel-
19484: Eftersom trafikministeriet har medde- ningen.
19485: lat att det ingående följer utvecklingen Ordnandet av posttjänster i Peranka by hör
19486: inom Post-Tele och att det ingriper i tili helhetsarrangemangen för den norra delen
19487: konstaterade olägenheter så ämnar Re- av Suomussalmi kommun. Inom området finns
19488: geringen och trafikministeriet ingripa i för närvarande tre postkontor, dvs. Peranka,
19489: postfrågan i Peranka i Suomussalmi Kaikkonen och Piispajärvi. Utgångspunkten
19490: kommun så att posten i Peranka beva- vid planeringen har varit att ett postkontor
19491: ras såsom ett postkontor med fullstän- med s.k. fullständig service kan bevaras inom
19492: dig service, för vilket det för detta området. Med tanke på hela området är
19493: kontor finns fullständiga motiv? Piispajärvi den centralaste platsen. Trafikmäs-
19494: sigt rör man sig från Peranka och delvis från
19495: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Kaikkonen via Piispajärvi då ärenden uträttas
19496: samt anföra följande: i kommuncentret. Postkontoret i Piispajärvi
19497: betjänar även de kunder som anlitar postkon-
19498: Postbanken Ab fattade 11.4.1990 ett princip- toren i Ahjola och Kianta, vilka finns på den
19499: beslut om utbudet på postbankstjänster vid södra sidan och skall ändras tili postombud.
19500: cirka tusen postanstalter. Posten och Post- I Piispajärvi är det nuvarande antalet tjäns-
19501: banken Ab har gjort upp en pian över de ter betydligt mer omfattande än i Peranka. I
19502: postkontor vid vilka postbankstjänster kommer Piispajärvi finns bl.a. hälsovårdar- och rådgiv-
19503: att skötas i fortsättningen. Enligt detta beslut ningstjänster samt läkarservice. Dessa tjänster
19504: samt det beslut som Postbanken Ab:s direktion utnyttjas även av invånarna i Peranka och
19505: fattade 11.10.1990 erbjuds banktjänster fr.o.m. Kaikkonen. Därtill går eleverna från Peranka i
19506: 1.6.1991 vid 979 postkontor. skola i Piispajärvi. Således är efterfrågan på
19507: Posten anordnar alltid då detta är möjligt en Postens och Postbankens tjänster större i Piis-
19508: fast postanstalt för posttjänster och för för- pajärvi.
19509: medling av banktjänster, t.ex. i samband med Postens planer går ut på att erbjuda post-
19510: en butik. I de fall då detta inte är möjligt sköts tjänster och förmedla banktjänster i Peranka
19511: posttjänsterna och förmedlingen av banktjän- genom ett postombud. Med dessa arrangemang
19512: ster med hjälp av Postens utdelningsnät. tryggas för medborgarna Postens bastjänster i
19513: Inom Suomussalmi kommun har Posten för enlighet med efterfrågan på dem.
19514: närvarande 18 fasta postkontor och två post-
19515: Helsingfors den 14 december 1990
19516:
19517: Trafikminister Ilkka Kanerva
19518: 1990 vp.
19519:
19520: Kirjallinen kysymys n:o 671
19521:
19522:
19523:
19524:
19525: Heikkinen ym.: Karjanjalostustoiminnan turvaamisesta Kainuus-
19526: sa ja Pohjois-Karjalassa
19527:
19528:
19529: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19530: Maataloustuotannon ohjaaminen ja rajoitta- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
19531: minen on koskettanut Kainuuta monta muuta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19532: aluetta ankarammin ja maataloudesta luopumi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19533: nen on siellä keskimääräistä huomattavasti
19534: suurempaa. Uusia vaikeuksia on syntymässä
19535: karjanjalostuksen osalta. Keinosiemennystoi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19536: minnassa ollaan siirtymässä kustannusvastaa- ryhtyä keinosiemennystoiminnan tuke-
19537: vuuteen. Kainuussa ja eräissä Pohjois-Karjalan miseksi ja kustannusten tasaamiseksi
19538: kunnissa ovat keinosiemennyskustannukset yli niin, että sen edellytykset turvataan
19539: kolmanneksen korkeammat kuin muilla Itä- ja myös harvaan asutuilla seuduilla Kai-
19540: Keski-Suomen keinosiemennysyhdistyksen toi- nuussa ja Pohjois-Karjalassa ja että
19541: minta-alueilla. Tämän seurauksena keinosie- karjanjalostustoiminnassa maidon ras-
19542: mennystoiminta ja tätä kautta karjanjalostus vapitoisuuden alentamiseen tähtäävät
19543: tulee vaikeutumaan. tavoitteet toteutuisivat myös alueellises-
19544: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- ti?
19545:
19546: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1990
19547:
19548: Kauko Heikkinen Esko Jokiniemi
19549:
19550:
19551:
19552:
19553: 200070S
19554: 2 1990 vp. - KK n:o 671
19555:
19556:
19557:
19558:
19559: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19560:
19561: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Pohjois-Suomen keinosiemennysyhdistykselle,
19562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 260 000 markkaa Itä- ja Keski-Suomen keino-
19563: olette 29 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn siemennysyhdistykselle ja loput seitsemälle
19564: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston muulle yhdistykselle. Näiden eteläisten yhdis-
19565: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tysten saama valtionapu kattoi vain noin 0,3 %
19566: edustaja Kauko Heikkisen ym. näin kuuluvasta niiden kustannuksista.
19567: kirjallisesta kysymyksestä n:o 671: Sen johdosta, että keinosiemennysyhdistyk-
19568: set ja kotieläinjalostusyhdistykset ovat kehittä-
19569: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mässä yhteistyötään ja fuusioitumassa osuus-
19570: ryhtyä keinosiemennystoiminnan tuke- kunniksi, näille yhdistyksille aikaisemmin erik-
19571: miseksi ja kustannusten tasaamiseksi seen osoitetut määrärahat on vuoden 1991
19572: niin, että sen edellytykset turvataan tulo- ja menoarvioesityksessä yhdistetty yhdek-
19573: myös harvaan asutuilla seuduilla Kai- si karjan- ja sianjalostukseen osoitettavaksi
19574: nuussa ja Pohjois-Karjalassa ja että määrärahaksi.
19575: karjanjalostustoiminnassa maidon ras- Keinosiemennystoiminnan tukemiseen har-
19576: vapitoisuuden alentamiseen tähtäävät vaan asutuilla alueilla tarvittavat varat on
19577: tavoitteet toteutuisivat myös alueellises- tarkoitus myöntää momentin 30.31.41 määrä-
19578: ti? rahasta, josta muukin maatalouden aluetuki
19579: myönnetään. Tämän määrärahan käyttämises-
19580: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tä sovitaan valtion ja maataloustuottajain kes-
19581: vasti seuraavaa: ken käytävissä neuvotteluissa. Mainitun mo-
19582: mentin selvitysosassa todetaan, että määrära-
19583: Keinosiemennystoimintaa on maassamme haa on tarkoitus käyttää myös Pohjois-Suomen
19584: tuettu valtion avustuksin vuosikymmeniä. Val- keinosiemennystoiminnan tukemiseen. Neuvot-
19585: tionavun yleinen merkitys on viime vuosina teluissa voidaan sopia, että tukea myönnetään
19586: vähentynyt, kun tarkoitukseen osoitettua mää- myös kysymyksessä tarkoitetulla alueella.
19587: rärahaa ei vuosikausiin ole korotettu. Vuonna Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
19588: 1990 käytettävissä oleva 2 milj. markkaa jaet- mys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
19589: tiin niin, että 1,5 milj. markkaa myönnettiin
19590:
19591: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1991
19592:
19593: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
19594: 1990 vp. - KK n:o 671 3
19595:
19596:
19597:
19598:
19599: Tili Riksdagens Herr Talman
19600:
19601: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ja Keski-Suomen keinosiemennysyhdistys samt
19602: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse resten av bidraget till sju andra föreningar. Det
19603: av den 29 november 1990 till vederbörande statsbidrag som dessa sydliga föreningar erhöll
19604: medlem av statsrådet översänt avskrift av täckte endast ca 0,3 % av deras kostnader.
19605: följande av riksdagsman Kauko Heikkinen Eftersom seminföreningarna och husdjurs-
19606: m.fl. undertecknade spörsmål nr 671: avelsföreningarna håller på att utveckla sitt
19607: samarbete samt att fusioneras till andelslag, har
19608: Vilka åtgärder ämnar Regeringen de anslag som tidigare anvisades separat för
19609: vidta för att stödja inseminationsverk- var och en av dessa föreningar i 1991 års
19610: samhet och för att utjämna kostnader- budgetproposition sammanslagits till ett enda
19611: na så att förutsättningarna för denna anslag för boskaps- och svinavel.
19612: verksamhet säkerställs även i glesbygd- A vsikten är att de medel som behövs för
19613: en i Kajanaland och norra Karelen stödjande av inseminationsverksamhet i gles-
19614: samt så att målen att genom boskaps- bygden skall beviljas av anslaget under moment
19615: förädling sänka fetthalten i mjölken 30.31.41, av vilket även övrigt regionstöd för
19616: även uppnås regionalt? lantbruket beviljas. Överenskommelse om an-
19617: vändningen av detta anslag träffas i samband
19618: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med förhandlingar mellan staten och lant-
19619: samt anföra följande: bruksproducenterna. I förklaringen till nämnda
19620: moment konstateras att avsikten är att anslaget
19621: Insemination har i Finland understötts med även skall användas för att stödja insemina-
19622: statsbidrag i flera årtionden. Statsbidragets tionsverksamhet i norra Finland. Genom för-
19623: allmänna betydelse har under de senaste åren handlingar kan överenskommelse träffas om
19624: minskat, eftersom det anslag som anvisats för att stöd beviljas även det område som spörs-
19625: ändamålet inte höjts på ett antal år. År 1990 målet gäller.
19626: fördelades de 2 milj. mk som stod till förfo- Med anledning av det ovan anförda anser
19627: gande så att 1,5 milj. mk beviljades seminför- jag att frågan inte ger anledning tili vidare
19628: eningen Pohjois-Suomen keinosiemennysyhdis- åtgärder.
19629: tys, 260 000 mk gick till seminföreningen Itä-
19630:
19631: Helsingfors den 8 januari 1991
19632:
19633: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
19634: j
19635: j
19636: j
19637: j
19638: j
19639: j
19640: j
19641: j
19642: j
19643: j
19644: j
19645: j
19646: j
19647: j
19648: j
19649: j
19650: j
19651: j
19652: j
19653: j
19654: j
19655: j
19656: j
19657: j
19658: j
19659: 1990 vp.
19660:
19661: Kirjallinen kysymys n:o 672
19662:
19663:
19664:
19665:
19666: P. Leppänen ym.: Vihtajärven saastumisen estämisestä
19667:
19668:
19669: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19670:
19671: Laukaan kunnassa sijaitsevan Vihtajärven pohjavesien saastumisia jo syntynyt.
19672: tila on ollut pitkään erittäin huono. Järveen on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19673: laskenut Kemira Oy:n Vihtavuoren tehtaat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19674: jätevetensä kymmeniä vuosia. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19675: Järveen on lisäksi upotettu mm. räjähdysnal- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19676: leja.
19677: Vihtajärvestä vesi laskee Leppäveteen, josta Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19678: edelleen Päijänteeseen; mm. Helsinki ottaa juo- ryhtyä Laukaan kunnassa sijaitsevan
19679: mavetensä Päijänteestä. Vihtajärven luonnontilaan palauttami-
19680: Pitää tutkia välittömästi, onko mahdollisia seksi?
19681:
19682: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1990
19683:
19684: Pekka Leppänen Iiris Hacklin Tina Mäkelä
19685:
19686:
19687:
19688:
19689: 200070S
19690: 2 1990 vp. - KK n:o 672
19691:
19692:
19693:
19694:
19695: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19696: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kun vesioikeuden päätös sallisi vuodessa pääs-
19697: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tettävän enintään 10 kg. Tehtaiden fosforipääs-
19698: olette 30 päivänä marraskuuta 1990 päivätyn töt olivat 110 kg vuodessa sekä typpipäästöt
19699: kirjeenne n:o 2473 ohella toimittanut valtioneu- vesiin 65 tonnia vuodessa.
19700: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Vuoden 1990 loppuun mennessä vesioikeu-
19701: kansanedustaja P. Leppäsen ym. kirjallisesta delle jätettävään uuteen lupahakemukseen kuu-
19702: kysymyksestä n:o 672, jossa tiedustellaan: luvat selvitykset ovat vielä kesken. Käynnissä
19703: on neuvotteluja tehtaiden jätevesien johtami-
19704: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sesta käsiteltäviksi yhdessä yhdyskuntajäteve-
19705: ryhtyä Laukaan kunnassa sijaitsevan sien kanssa. Vaihtoehtoja ovat ainakin jäteve-
19706: Vihtajärven luonnontilaan palauttami- sien johtaminen Laukaan kunnan viemäriverk-
19707: seksi? koon ja edelleen Laukaan tai Jyväskylän kes-
19708: kuspuhdistamoon sekä uuden puhdistamon ra-
19709: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kentaminen tehtaiden ja Vihtavuoren taajaman
19710: vasti seuraavaa: jätevesille.
19711: Vihtajärven tila on parantunut ja sen odote-
19712: Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1985 anta- taan edelleen paranevan, jos järveä ei enää
19713: man päätöksen nojalla Kemira Oy:llä on lupa kuormiteta jätevesin. Tehtaiden jätevesien vai-
19714: johtaa jätevetensä Vihtajärveen ja siitä edelleen kutuksia on seurattu vuodesta 1975 lähtien.
19715: Vihtaojaa myöten Leppäveden Vihtalahteen. Vuoden 1989 tietojen mukaan järven veden
19716: Yhtiön on jätettävä vesioikeudelle jätevesiä johtokyky on huomattavasti pienentynyt ja
19717: koskeva uusi lupahakemus vuoden 1990 lop- nitraattitypen pitoisuus suuresti laskenut, mikä
19718: puun mennessä. osoittaa kuormituksen vähentyneen olennaises-
19719: Jätevesikuormitus on pienentynyt tehtaissa ti. Happamuutta kuvaava eli pH-arvo Vihta-
19720: tehtyjen prosessinmuutosten ja vesiensuojelu- järven vedestä oli vuonna 1987 yli 5,5, mikä
19721: toimien johdosta. Happojen talteenottoa on mahdollistaa kalojen elämisen järvessä. Jäteve-
19722: parannettu. Myös kuitujen talteenotto jäteve- det vaikuttavat Leppäveden Vihtalahden veteen
19723: sistä on parantunut. enää sangen vähän. Veden fosforipitoisuus on
19724: Teollisuusjätevesien keskitetyn käsittelyn kuitenkin edelleen suuri, mikä pääasiassa joh-
19725: mahdollistava viemäröinti valmistuu vuonna tunee peltoalueilta tulevasta hajakuormitukses-
19726: 1991. Lyijyn talteenottolaitos uusittiin 1980- ta.
19727: luvun puolivälissä. Vihtajärveen on upotettu Kemira Oy on Keski-Suomen vesi- ja ympä-
19728: nallijätteitä vuoteen 1971 asti. Lyijyä on arvioi- ristöpiirin kanssa sovitulla tavalla selvittänyt
19729: tu joutuneen järveen näissä upotuksissa 1-2 kesällä 1990 pohjavesien tilaa tehdasalueella.
19730: kiloa kuukaudessa. Selvityksen mukaan alueen pohjavesien raskas-
19731: Kemira Oy:n Vihtavuoren tehtailta päästet- metallipitoisuudet ovat normaaleja (eli samoja
19732: tiin vesiin vuonna 1989 noin 190 tonnia rikki- kuin alueilla, joiden pohjavesiin ihminen ei ole
19733: happoa, kun vesioikeuden luvan sallima päästö sanottavasti vaikuttanut). Keski-Suomen vesi-
19734: on enintään 300 tonnia vuodessa. Typpihappoa ja ympäristöpiirillä ei liioin ole havaintoja siitä,
19735: puolestaan päästettiin vuonna 1989 noin 240 että Vihtavuoren tehtaat olisivat lianneet teh-
19736: tonnia, kun vesioikeuden luvan sallima päästö dasalueen ulkopuolisia pohjavesiä.
19737: on enintään 300 tonnia vuodessa ja lyijyä 9 kg,
19738: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990
19739:
19740: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
19741: 1990 vp. - KK n:o 672 3
19742:
19743:
19744:
19745:
19746: Tili Riksdagens Herr Talman
19747: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning- gick tili 10 kg. Fosforutsläppen från fabrikerna
19748: en föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er uppgick tili 110 kg om året, kväveutsläppen i
19749: skrivelse nr 2473 av den 30 november 1990 tili vattnen tili 65 ton om året.
19750: vederbörande medlem av statsrådet översänt De utredningar som hör tili den nya till-
19751: avskrift av följande av riksdagsman P. Leppä- ståndsansökan som skali lämnas in tili vatten-
19752: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 672: domstolen pågår alitjämt. Som bäst under-
19753: handlar man om att avloppsvattnen från fabri-
19754: Vilka åtgärder avser Regeringen att ken eventuelit skaliledas så att de kan behand-
19755: vidta för att återstälia sjön Vihtajärvi i las tillsammans med det korumunala avlopps-
19756: Laukas kommun i naturtillstånd? vattnet. Det finns åtminstone de alternativen
19757: att avloppsvattnen leds tili Laukas kommuns
19758: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- avloppsnät och vidare tili Laukas elier Jyväs-
19759: samt anföra följande: kylä centralreningsverk och att ett nytt renings-
19760: verk byggs för avloppsvattnen från fabrikerna
19761: Enligt ett beslut av Östra Finlands vatten- och tätbebyggelsen i Vihtavuori.
19762: domstol år 1985 har Kemira Oy tilistånd att Tillståndet i sjön Vihtajärvi har förbättrats,
19763: leda sitt avlo)'psvatten tili sjön Vihtajärvi och och en ytterligare förbättring förutses under
19764: därifrån vidare längs Vihtaoja tili viken Vihta- förutsättning att någon vidare belastning med
19765: lahti i sjön Leppävesi. Bolaget skall före avloppsvatten inte sker. Verkningarna av fabri-
19766: utgången av år 1990 inlämna en ny tillstånds- kernas avloppsvatten på sjön har studerats
19767: ansökan tili vattendomstolen om utsläpp av sitt sedan år 1975. Enligt 1989 års uppgifter har
19768: avloppsvatten. den elektriska konduktiviteten i sjöns vatten
19769: A vloppsvattenbelastningen har minskat på avsevärt minskat och halten av nitratkväve
19770: grund av processomläggningar och vatten- betydligt avtagit, vilket tyder på en beaktans-
19771: vårdsåtgärder i fabrikerna. Tillvaratagningen värd minskning av belastningen. För vattnet i
19772: av syrorna har förbättrats. Också tillvaratag- Vihtajärvi var pH-värdet som anger surhetsgra-
19773: ningen av fibrer från avloppsvattnen har för- den år 1987 över 5,5, vilket gör det möjligt för
19774: bättrats. fiskar att leva i sjön. Avloppsvattnens verk-
19775: Nya avloppsanläggningar som gör det möj- ningar på vattnet i Vihtalahti i Leppävesi var
19776: ligt att behandla industriavloppsvattnen på ett helt obetydliga. Men fosforhalten i vattnet är
19777: stälie kommer att stå färdiga år 1991. Anlägg- alitjämt hög, vilket huvudsakligen torde bero
19778: ningen för tilivaratagning av bly byggdes om i på den diffusa belastningen från åkrarna.
19779: medlet av 1980-talet. Avfali från tändhattar har Kemira Oy har på det sätt som bolaget
19780: sänkts i Vihtajärvi ända fram tili år 1971. Man kommit överens om med vatten- och miljödi-
19781: räknar med att 1-2 kg bly har sänkts i sjön striktet i Meliersta Finland under sommaren
19782: varje månad. 1990 undersökt grundvattnens tillstånd inom
19783: Ar 1989 släpptes ca 190 ton svavelsyra ut i fabriksområdet. Enligt undersökningen är
19784: vattnen från Kemira Oy:s Vihtavuorifabriker, tungmetalihalterna i grundvattnet normala (det
19785: medan tillståndet från vattendomstolen stälier vill säga likadana som i områden där männi-
19786: upp en maximigräns på 300 ton om året. skan inte nämnvärt inverkat på grundvattnet).
19787: Utsläppen av salpetersyra uppgick år 1989 tili Mellersta Finlands vatten- och miljödistrikt har
19788: ca 240 ton, då det maximala tiliåtna utsläppet inte helier några observationer om att fabriker-
19789: var 300 ton, och blyutsläppen uppgick tili 9 kg, na skulie ha förorsakat förorening av grund-
19790: då det maximalt tiliåtna årliga utsläppet upp- vattnen utanför fabriksområdet.
19791:
19792: Helsingfors den 21 december 1990
19793:
19794: Miljöminister Kaj Bärlund
19795: 1990 vp.
19796:
19797: Kirjallinen kysymys n:o 673
19798:
19799:
19800:
19801:
19802: Viinanen: Maataloustuloneuvotteluissa tehdyn sopimuksen to-
19803: teuttamisesta
19804:
19805:
19806: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19807: Maataloustuottajien ja valtioneuvoston välil- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19808: lä on kuluvan vuoden keväällä tehty maata- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19809: loustuloratkaisu, johon sisältyy seuraava maa- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19810: tilatalouden ansiotulon verotusta koskeva koh- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19811: ta: "Maatilatalouden ansiotulon jakosäännök-
19812: siä esitetään muutettavaksi siten, että ansiotulo
19813: jaetaan tasan tilalla työskentelevien puolisoiden Miten Hallitus aikoo toteuttaa maa-
19814: kesken, mikäli molemmat puolisot työskentele- taloustuloneuvotteluissa sovitun koh-
19815: vät tilalla eikä heillä ole vakituista työtä tilan dan niin, että viljelijät ovat eri paikka-
19816: ulkopuolella ja mikäli puolisot eivät esitä jotain kunnilla tasa-arvoisessa asemassa?
19817: muuta jakosuhdetta oikeammaksi."
19818: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
19819:
19820: Iiro Viinanen
19821:
19822:
19823:
19824:
19825: 200070S
19826: 2 1990 vp. - KK n:o 673
19827:
19828:
19829:
19830:
19831: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19832: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Verohallituksen käsityksen mukaan ansiotu-
19833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lon jaossa noudatetaan yleisesti verovelvollisten
19834: olette 4 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn omaa ilmoitusta jakosuhteesta. Verohallituksen
19835: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston antamissa ohjeissa korostetaan, että ansiotulon
19836: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- jaon edellytyksiä ja jakoperustetta arvioitaessa
19837: edustaja Iiro Viinasen näin kuuluvasta kirjalli- on otettava tasapuolisesti huomioon kaikki
19838: sesta kysymyksestä n:o 673: asiassa esille tulleet seikat. Jos erillisverotus
19839: aiotaan evätä tai jos verovelvollisen esittämästä
19840: Miten Hallitus aikoo toteuttaa maa-
19841: jakovaatimuksesta aiotaan poiketa, verovelvol-
19842: taloustuloneuvotteluissa sovitun koh-
19843: liselle on varattava mahdollisuus tutustua pää-
19844: dan niin, että viljelijät ovat eri paikka-
19845: töksen perusteluihin ja lisäselvitysten antami-
19846: kunnilla tasa-arvoisessa asemassa? seen. Vain poikkeustapauksissa tulee sovellet-
19847: tavaksi verotuskäytäntö, jolloin ansiotuloa ei
19848: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- verovelvollisen vaatimuksesta jaeta tasan. Täl-
19849: vasti seuraavaa:
19850: löin ansiotulo jaetaan verotuksen yhteydessä
19851: Tulo- ja varallisuusverolain 28 §:n mukaan selvitettyjen työpanosten suhteessa.
19852: maatilatalouden ansiotulo voidaan jakaa puo- Voimassa oleva lain säännös ja verohallituk-
19853: lisoiden kesken tasan tai muun selvityksen sen ohjeet eivät ole esteenä ansiotulon puolit-
19854: perusteella toisinkin, jos puolison maataloudes- tamiselle, jos jakoedellytykset muutoin ovat
19855: sa työskentelyä ei ole pidettävä vähäisenä. olemassa. Verotuskäytäntö onkin muuttunut
19856: Säännöksen soveltamisesta on olemassa myös aikaisempaa joustavammaksi. Verotustyössä
19857: julkaistua oikeuskäytäntöä. Lisäksi verohallitus on myös havaittu, että verovelvollisten vaati-
19858: antaa ohjeet vuosittain julkaistavissa verotuk- mukset varsinaisesta yrittäjästä sekä ansiotulon
19859: sen käsikirjoissa. jakamisesta vaihtelevat vuosittain saatavilla
19860: Verohallitus on antanut Maatilatalouden ve- olevien sosiaalipoliittisten etuisuuksien myön-
19861: rotuksen käsikirjassaan verovuodelta 1989 yleis- tämisedellytysten mukaan.
19862: ohjeet erillisverotuksen edellytysten toteamises- Verovuotta 1990 koskevassa käsikirjassaan
19863: ta sekä ansiotulon jakamisesta puolisoiden verohallituksen tarkoituksena on korostaa an-
19864: kesken. Ohjeissa todetaan muun muassa: "Kun siotulon tasajaon mahdollisuutta ensisijaisena
19865: erillisverotuksen edellytykset ovat olemassa, jakoperusteena. Hallituksen käsityksen mu-
19866: ansiotulo jaetaan TVL 28 §:n mukaan puoliksi kaan verohallituksen ohjeiden mukainen vero-
19867: puolisoiden kesken, mikäli muuta selvitystä ei tuskäytäntö ansiotulon jakoa koskevan sään-
19868: esitetä. Oikeuskäytännön mukaan ansiotulon nöksen soveltamisessa merkitsee sitä, että vil-
19869: jakamisen perusteena on puolisoiden työpanos- jelijät ovat eri paikkakunnilla tasa-arvoisessa
19870: ten suhde, joka määritetään puolisoiden tilalla asemassa.
19871: suorittamien työtehtävien perusteella."
19872: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1991
19873:
19874: Ministeri Ulla Puolanne
19875: 1990 vp. - KK n:o 673 3
19876:
19877:
19878:
19879:
19880: Tili Riksdagens Herr Talman
19881: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt skattestyrelsens uppfattning iakttas
19882: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse vid fördelningen av förvärvsinkomsten allmänt
19883: av den 4 december 1990 tili vederbörande det som de skattskyldiga själva uppgett om
19884: medlem av statsrådet översänt avskrift av fördelningsförhållandet. 1 skattestyrelsens an-
19885: följande av riksdagsman Iiro Viinanen under- visningar betonas att man vid bedömingen av
19886: tecknade spörsmål nr 673: förutsättningarna för fördelning av förvärvsin-
19887: komsten och fördelningsgrunden rättvist skall
19888: Hur ämnar Regeringen förverkliga beakta alla de omständigheter som framkom-
19889: den punkt som överenskommits i lant- mit i ärendet. Om skattemyndigheterna ämnar
19890: bruksförhandlingarna så att jordbru- förvägra den skattskyldige särbeskattning eller
19891: karna behandlas jämbördigt på olika avvika från den skattskyldiges yrkande på
19892: orter? särbeskattning, skall den skattskyldige beredas
19893: möjlighet att ta del av motiveringen tili beslutet
19894: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- och att lämna tilläggsutredning. Endast i un-
19895: samt anföra följande: dantagsfall är det aktuellt att tillämpa sådan
19896: beskattningspraxis där förvärvsinkomsten inte
19897: Enligt 28 § lagen om skatt på inkomst och på den skattskyldiges yrkande fördelas jämnt.
19898: förmögenhet kan förvärvsinkomsten av gårds- Härvid fördelas förvärvsinkomsten i förhållan-
19899: bruk fördelas jämnt mellan makarna eller om de tili de arbetsinsatser om vilka utredning
19900: annat visas även på annat sätt, om makens lämnats i samband med beskattningen.
19901: arbete i gårdsbruket inte kan anses vara ringa. Stadgandet i den gällande lagen och skatte-
19902: Om tillämpningen av stadgandet har även styrelsens anvisningar utgör inte något hinder
19903: publicerats materia! ur rättspraxis. Dessutom för halvering av förvärvsinkomsten, om fördel-
19904: meddelar skattestyrelsen anvisningar i de hand- ningsförutsättningar annars föreligger. Beskatt-
19905: böcker rörande beskattningen som publiceras ningspraxis har blivit smidigare. 1 beskattnings-
19906: varje år. arbetet har man även observerat att de skatt-
19907: Skattestyrelsen meddelade i sin handbok skyldigas yrkanden beträffande den egentliga
19908: "Beskattning av gårdsbruk" för skatteåret 1989 företagaren samt fördelningen av förvärvsin-
19909: allmänna anvisningar om hur det konstateras komsten varierar årligen enligt de förutsätt-
19910: om förutsättningar för särbeskattning förelig- ningar som gäller för beviljande av tillgängliga
19911: ger samt hur förvärvsinkomsten skall fördelas socialpolitiska förmåner.
19912: mellan makar. I anvisningarna framhålls bl.a.: 1 sin handbok för skatteåret 1990 har skat-
19913: "Då förutsättningar för särbeskattning förelig- testyrelsen för avsikt att framhäva möjligheten
19914: ger, fördelas förvärvsinkomsten i enlighet med tili jämn fördelning av förvärvsinkomsten så-
19915: 28 § IFL jämnt mellan makar, om annan som primär fördelningsgrund. Enligt regering-
19916: utredning inte företes. Enligt rättspraxisen är ens uppfattning innebär en beskattningspraxis
19917: grunden för fördelningen av förvärvsinkomsten enligt skattestyrelsens anvisningar vid tillämp-
19918: förhållandet mellan makarnas arbetsinsatser, ning av stadgandet om fördelning av förvärvs-
19919: som bestäms på basen av arbetsuppgifter som inkomsten att jordbrukarna har en jämbördig
19920: makarna utfört på brukningsenheten." ställning på olika orter.
19921:
19922: Helsingfors den 8 januari 1991
19923:
19924: Minister Ulla Puolanne
19925: 1990 vp.
19926:
19927: Kirjallinen kysymys n:o 674
19928:
19929:
19930:
19931:
19932: Renko ym.: Sodanaikaisen palvelun ottamisesta huomioon eläk-
19933: keen määrää laskettaessa
19934:
19935:
19936: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19937: Maassamme on runsaasti henkilöitä, joiden sodan aikana tehty työ niin kotirintamalla kuin
19938: toimeentulo on alle 2 000 markan kuukausi- sotarintamallakin eläkkeisiin oikeuttaviksi vuo-
19939: eläkkeissä. Osa näistä on pelkän kansaneläk- siksi.
19940: keen varassa eläviä ja osa kansaneläkkeen ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19941: pienen työtulon varassa eläviä ihmisiä. Nämä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19942: henkilöt ovat pääsääntöisesti tehneet päivä- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19943: työnsä yhteiskunnalle ennen varsinaisen työ- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19944: eläkejärjestelmän voimaantuloa omilla työaloil-
19945: laan. Näiden kansalaisten joukossa ovat myös
19946: kotirintamanaiset ja sodanaikaista palvelua Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19947: suorittaneet rintamahenkilöt Olisi oikeuden- siin sodanaikaisten palvelusvuosien hy-
19948: mukaista, että pienten eläkkeiden tasokorotuk- väksymiseksi eläkeikään oikeuttavaksi
19949: seen pyrittäisiin myös siten, että luettaisiin palveluksi?
19950: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
19951:
19952: Tellervo Renko Pirkko Ikonen
19953: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen
19954: Annikki Koistinen
19955:
19956:
19957:
19958:
19959: 200070S
19960: 2 1990 vp. - KK n:o 674
19961:
19962:
19963:
19964:
19965: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19966:
19967: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nen eläketurvassa. Hallituksen esityksen perus-
19968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teluissa jatketaan: "Yksilöllisen rintamapalve-
19969: olette 4 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn lusajan huomioon ottaminen on erittäin vai-
19970: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston keaa. Tämä on käytännössä selvästi käynyt
19971: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ilmi toteutettaessa rintamaveteraanien varhais-
19972: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta eläkelakia (13/82), jossa selvityksiä tehtiin ai-
19973: kirjallisesta kysymyksestä n:o 674: noastaan noin 10 000--15 000 tapauksessa.
19974: Yksilöllisen rintamapalvelusajan selvittämi-
19975: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- nen noin 250 000 rintamaveteraanin kohdalta
19976: siin sodanaikaisten palvelusvuosien hy- aiheuttaisi huomattavia kustannuksia puolus-
19977: väksymiseksi eläkeikään oikeuttavaksi tushallinnon alalla. Naisten kohdalla yksilöllis-
19978: palveluksi? tä palvelusaikaa ei olisi edes mahdollista selvit-
19979: tää, koska tiedot puuttuvat.
19980: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Koska kuitenkin tavoitteena olisi löytää
19981: vasti seuraavaa: vaihtoehto, joka mahdollisimman hyvin vastai-
19982: si sitä tosiasiallisen eläketurvan menetystä, joka
19983: Rintamasotilaseläkelain (119/77) 9 ja 9 a §:n vuosien 1939-1945 sodista aiheutui, ylimääräi-
19984: mukaisella rintamalisää ja ylimääräistä rinta- nen rintamalisä tulisi pyrkiä määrittelemään
19985: malisää koskevilla järjestelyillä on ollut tarkoi- keskimääräisen menetyksen mukaan."
19986: tus nimenomaan hyvittää sota-ajalta menetet- Koska markkamääräinen korotus ei kuiten-
19987: tyä eläketurvaa. Ylimääräistä rintamalisää kos- kaan kaikille veteraaneille annettuna olisi otta-
19988: kevan hallituksen esityksen perusteluissa (HE nut huomioon sitä yksilöllistä eläkkeen vaja-
19989: n:o 46/1986 vp.) todetaan mm.: "Vuoden 1977 vuutta, joka rintamallaotosta on aiheutunut,
19990: lainmuutoksen valmistelutöiden yhteydessä oli päädyttiin siihen, että ylimääräinen rintamalisä
19991: jo selvitetty mahdollisuuksia yksilöllisten rinta- määriteltäisiin tiettynä prosenttina kansaneläk-
19992: mavuosien huomioon ottamiseen työeläkkeissä. keen lisäosan määrästä, osoittaahan lisäosa
19993: Asiaa oli tutkittu työmarkkinajärjestöjen vuon- nimenomaan eläketurvan tason. Tällä menette-
19994: na 1974 tekemän tulopoliittisen kokonaisrat- lyllä lisä saatiin käytännössä kohdistetuksi
19995: kaisun yhteydessä sovitulla tavalla. Selvityksen pientä työeläkettä saaville ja työeläkettä vailla
19996: mukaan työeläkejärjestelmään soveltuvana tek- oleville veteraaneille. Kun lisäksi vanhimmilla
19997: nisenä vaihtoehtona olisi ollut korottaa työelä- veteraani-ikäluokilla on yleensä pienimmät
19998: kettä tietyllä rintamapalvelusajasta riippuvalla työeläkkeet, ylimääräisestä rintamatisästä ai-
19999: prosenttimäärällä. Rintamasotilaseläkelakia heutuva hyöty kohdistui suurimpana näihin
20000: valmistellessaan hallitus ei kuitenkaan pitänyt ikäluokkiin, joilla myös rintamapalvelusaika on
20001: ratkaisua tarkoituksenmukaisena, koska järjes- yleensä pisin.
20002: telmä olisi antanut suurituloisille suuremman Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että
20003: korotuksen ja järjestelmän ulkopuolelle olisi vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan
20004: jäänyt noin 100 000 työeläkejärjestelmän ulko- tunnus sotaan osallistumisesta vain sellaisille
20005: puolella olevaa rintamasotilasta." Näillä perus- miehille, jotka joutuivat asevelvollisuuslain no-
20006: teilla rintamalisäjärjestelmään tehtiin muutos jalla puolustusvoimien joukoissa tai niihin rin-
20007: rintamalisän myöntämisestä vain kansaneläket- nastettavissa olosuhteissa osallistumaan sota-
20008: tä saaville. toimiin. Naisille myönnettävän rintamatunnuk-
20009: Koska työeläkettä vailla olevien ja pientä sen saamisen edellytykset on lainsäädännössä
20010: työeläkettä saavien veteraanien eläketurva määritelty soveltuvin osin samalla tavoin kuin
20011: koettiin edelleen riittämättömäksi, todettiin miesten tunnuksen saamisen edellytykset.
20012: 1.11.1986 alusta toteutetun ylimääräisen rinta- Sotiin osallistuneiden rintamaveteraanien
20013: malisän periaatteelliseksi tavoitteeksi rintama- eläketurvaa hallitus on erityisesti parantanut
20014: palvelusajasta johtuvan menetyksen hyvittämi- heikossa taloudellisessa asemassa olevien vete-
20015: 1990 vp. - KK n:o 674 3
20016:
20017: raanien osalta. Ylimääräisen rintamalisän Karjalan sotilashallinnossa palvelleet sekä so-
20018: markkamäärä on kolminkertaistettu sen alku- tatarviketeollisuudessa työskennelleet henkilöt.
20019: peräisestä määrästä siten, että 1.4.1991 lukien Työryhmä toteaa, että Suomen viime sodissa
20020: ylimääräinen rintamalisä nousee 22,5 prosent- useiden henkilöryhmien panos oli olennainen
20021: tiin rintamaveteraanille maksettavan kansan- Suomen puolustustaistelussa. Kuitenkin rinta-
20022: eläkkeen lisäosan määrästä. Tämän hetken malla taistelleille veteraaneille on tunnustettava
20023: rahan arvon mukaan rintamaveteraani tulee erityisasema. Heitä on yhä runsaasti ja heidän
20024: saamaan rintamalisiä enimmillään yhteensä 633 erityisetuutensa, erityisesti eläke-etuudet, vaati-
20025: markkaa verottomana kuukaudessa. vat edelleen paljon voimavaroja. Tästä syystä
20026: Rintamaveteraanien kansaneläketurvaa ja työryhmä ei pidä mahdollisena uusien henkilö-
20027: ylimääräistä rintamalisää tulee korottamaan ryhmien ottamista rintamaveteraanietuuksien
20028: eduskunnan vuoden 1990 syksyllä hyväksymä piiriin. Työryhmä painottaa erityisesti rintama-
20029: kansaneläkkeen lisäosan parannusehdotus, jos- sotilastunnusten saajien asemaa, koska he muo-
20030: sa puolisoiden lisäosaa korotetaan 1.9.1991 dostavat ainoan ryhmän, jolle on asetettu
20031: lukien 81 prosentista 85 prosenttiin. Veteraa- periaatteelliseksi vaatimukseksi osallistuminen
20032: nien eläketurvaa parantavat tuntuvasti myös taisteluihin. Sen vuoksi työryhmä suhtautuu
20033: 1.9.1991 lukien toteutettavat eläkkeensaajien kielteisesti myös erityisten uusien tunnusten
20034: asumistukijärjestelmän muutokset, jotka ovat myöntämiseen, vaikkei niiden mukana seuraisi
20035: olleet eduskunnassa käsiteltävänä samassa yh- oikeutta etuuksiin. Poikkeuksena ovat työryh-
20036: teydessä edellä mainitun kansaneläkkeen lisä- män mielestä ne ulkomaalaiset vapaaehtoiset,
20037: osauudistuksen kanssa. jotka todistettavasti ovat osallistuneet taistelui-
20038: Kysymys rintamatunnusten myöntämisedel- hin.
20039: lytysten laajentamisesta on ollut selvitettävänä Parhaillaan mainittu Rintamaveteraanitun-
20040: sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työ- nusten selvitystyöryhmän muistio (STM 1990:
20041: ryhmässä. Työryhmä luovutti muistionsa so- 19) on lausunnolla eri viranomaisilla ja etuus-
20042: siaali- ja terveysministeriölle 22.11.1990. järjestöillä. Lausuntoaika päättyy 15.3.1991.
20043: Työryhmä on sisällyttänyt muistionsa liit- Rintamaveteraanien eläketurvan ja kuntoutuk-
20044: teeksi laajahkon selvityksen useiden eri henki- sen parantamista ja kehittämistä jatketaan vuo-
20045: löryhmien osallistumisesta sodan aikana maan- den 1992 tulo- ja menoarvion valmistelun
20046: puolustuksen kannalta tärkeisiin toimintoihin yhteydessä. Rintamatunnuksen myöntämisen
20047: ja niiden sodan aikaisista olosuhteista. Tällaisia mahdolliseen laajentamiseen on tarkoituksen-
20048: henkilöryhmiä ovat mm. rautateiden henkilös- mukaista ottaa lopullinen kanta sen jälkeen
20049: tö, viestintä- ja ilmansuojelutehtävissä olleet kun työryhmän mietinnöstä on saatu lausunnot
20050: henkilöt, kauppalaivastossa palvelleet, miinan- sosiaali- ja terveysministeriölle.
20051: raivaukseen osallistuneet, Päämajan ja Itä-
20052: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
20053:
20054: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
20055: 4 1990 vp. - KK n:o 674
20056:
20057:
20058:
20059:
20060: Till Riksdagens Herr Talman
20061: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den förlust som föranleds av fronttjänsttiden. 1
20062: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse motiveringen till regeringens proposition kon-
20063: av den 4 december 1990 till vederbörande staterades följande: "Det är mycket svårt att
20064: medlem av statsrådet översänt avskrift av beakta den individuella fronttjänsttiden. Detta
20065: följande av riksdagsman Tellervo Renko m.fl. har i praktiken klart framgått vid tillämpning-
20066: undertecknade spörsmål nr 674: en av lagen om förtidspension för frontvetera-
20067: ner (13/82). 1 samband med den gjordes utred-
20068: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för ningar endast i 10 000-15 000 fall.
20069: att godkänna krigstida tjänsteår som En utredning av den individuella fronttjänst-
20070: tjänst som berättigar till pensionsår? tiden för ca 250 000 frontveteraner skulle med-
20071: föra avsevärda kostnader inom försvarsförvalt-
20072: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningen. För kvinnornas vidkommande vore det
20073: samt anföra följande: inte ens möjligt att utreda tjänstgöringstiden,
20074: då uppgifter saknas.
20075: A vsikten med de arrangemang som gäller Eftersom målet dock är att finna ett alter-
20076: fronttillägg och extra fronttillägg enligt 9 och nativ som på bästa möjliga sätt motsvarar den
20077: 9 a §§ lagen om frontmannapension (119/77) är faktiska förlust av pensionsskyddet som krigen
20078: uttryckligen att gottgöra det pensionsskydd åren 1939-1945 förorsakade, borde man för-
20079: som gått förlorat under krigstiden. I motive- söka fastställa det extra fronttillägget enligt en
20080: ringen till regeringens proposition om front- genomsnitt1ig förlust."
20081: mannapension (RP nr 42/1986 rd.) konstateras En höjning i markbelopp hade inte, om den
20082: bl.a. "I samband med beredningen av 1977 års hade givits alla veteraner, beaktat det under-
20083: lagändring hade man redan utrett möjligheter- skott i den individuella pensionen som föror-
20084: na att beakta de individuella frontåren i arbets- sakats av fronttjänsten. Därför kom man till
20085: pensionerna. Ärendet hade undersökts på det att det extra fronttillägget bestäms som en viss
20086: sätt som överenskommits i samband med ar- procent av beloppet av folkpensionens tilläggs-
20087: betsmarknadsorganisationernas inkomstpolitis- del, eftersom just tilläggsdelen anger pensions-
20088: ka helhetslösning från år 1974. Enligt utred- skyddets nivå. Genom detta förfarande kunde
20089: ningen skulle ett tekniskt alternativ, som gick tillägget i praktiken ges de veteraner som får en
20090: att anpassa till arbetspensionssystemet, ha varit liten arbetspension och de veteraner som inte
20091: att arbetspensionen hade höjts med en viss har arbetspension. Då dessutom de äldsta
20092: procentsats, som skulle ha varit beroende av veteranåldersklasserna i allmänhet har de mins-
20093: fronttjänsttiden. Vid beredning av lagen om ta arbetspensionerna, kom det extra fronttilläg-
20094: frontmannapension ansåg regeringen dock inte get att mest gagna dessa åldersklasser, som i
20095: lösningen vara ändamålsenlig, eftersom syste- regel också har den längsta fronttjänsten.
20096: met skulle ha givit personer med större inkoms- Den gällande lagstiftningen utgår från att det
20097: ter en större förhöjning och ca 100 000 front- på basis av deltagande i krigen 1939-1945 ges
20098: män, som stod utanför arbetspensionssystemet, ett särskilt teeken endast till sådana män som
20099: skulle ha blivit utanför systemet." På dessa med stöd av värnpliktslagen tvingades delta i
20100: grunder gjordes i systemet med fronttillägg en krigshandlingarna antingen i försvarsmaktens
20101: ändring, som innebar att fronttillägg beviljas trupper eller under därmed jämförbara omstän-
20102: endast dem som uppbär folkpension. digheter. Förutsättningarna för erhållande av
20103: Då pensionsskyddet för de veteraner som är det fronttecken som beviljats kvinnor har i
20104: utan arbetspension och för dem som får en lagstiftningen i tilllämpliga delar fastställts på
20105: liten arbetspension fortfarande upplevdes som samma sätt som förutsättningarna för erhållan-
20106: otillräckligt, konstaterades att det principiella de av fronttecken för män.
20107: målet för det extra fronttillägg som infördes Regeringen har förbättrat pensionsskyddet
20108: 1.11.1986 var att i pensionsskyddet gottgöra för frontveteraner som deltagit i krigen i
20109: 1990 vp. - KK n:o 674 5
20110:
20111: synnerhet i fråga om veteraner som är i en förvaltningen vid huvudstaben eller i Östra
20112: ekonomiskt svag ställning. Markbeloppet för Karelen samt de som arbetat inom krigsmate-
20113: det extra fronttillägget har tredubblats jämfört rielindustrin.
20114: med det ursprungliga beloppet så att det extra Arbetsgruppen konstaterar att den insats
20115: fronttillägget fr.o.m. 1.4.1991 stiger tili 22,5% som gjordes av flera finländska persongrupper
20116: av beloppet av den tilläggsdel för folkpensio- under de senaste krigen var väsentlig för
20117: nen som betalas tili frontveteraner. Enligt Finlands försvarsstrider. De veteraner som
20118: nuvarande penningvärde kommer en frontvete- stred vid fronten skall dock erkännas en
20119: ran att få fronttillägg tili ett skattefritt belopp specialställning. De är ännu många och deras
20120: av högst 633 mark per månad. specialförmåner, i synnerhet pensionsförmåner-
20121: Folkpensionsskyddet för frontveteraner och na, kräver alltjämt stora resurser. Av denna
20122: det extra fronttillägget kommer att höjas ge- orsak anser arbetsgruppen att det inte är
20123: nom det förslag till förbättring av folkpensio- möjligt att utsträcka frontveteranförmånerna
20124: nens tilläggsdel som riksdagen godkände hös- tili nya persongrupper. Arbetsgruppen betonar
20125: ten 1990. Enligt förslaget höjs tilläggsdelen för i synnerhet ställningen för dem som fått front-
20126: makar från 81% till 85% 1.9.1991. Pensions- mannatecken, eftersom de utgör den enda
20127: skyddet för veteraner förbättras avsevärt även grupp för viiken deltagande i strid har upp-
20128: genom ändringarna i bostadsbidragssystemet ställts som ett principiellt krav. Därför förhå1-
20129: för pensionstagare som genomförs 1.9 .1991. ler sig arbetsgruppen även negativt till bevil-
20130: Dessa har behandlats i riksdagen i samband jande av särskilda nya tecken, även om de inte
20131: med ovan nämnda reform av folkpensionens åtföljs av rätt tili förmåner. Ett undantag är
20132: tilläggsdel. enligt arbetsgruppen de utländska frivilliga som
20133: Frågan om en utvidgning av förutsättning- bevisligen har deltagit i strider.
20134: arna för beviljande av fronttecken har utretts Den nämnda promemorian (STM 1990: 19)
20135: av en arbetsgrupp som tillsatts av social- och av arbetsgruppen som utreder frontveteran-
20136: hälsovårdsministeriet. Arbetsgruppen lämnade tecknen är som bäst ute på remiss hos olika
20137: sin promemoria till social- och hälsovårdsmi- myndigheter och intresseorganisationer. Remiss-
20138: nisteriet 22.11.1990. tiden går ut 15.3.1991. Förbättrandet och
20139: Arbetsgruppen har tili sin promemoria fogat utvecklandet av frontveteranernas pensions-
20140: en rätt omfattande utredning om i viiken skydd och rehabilitering fortsätter i samband
20141: utsträckning flera olika persongrupper deltog i med beredningen av budgeten för år 1992. Det
20142: funktioner som var viktiga för landets försvar är ändamålsenligt att ta slutlig ställning tili en
20143: under kriget och om vilka förhållanden de eventuell utvidgning av beviljandet av front-
20144: levde i under kriget. Sådana persongrupper är tecken sedan social- och hälsovårdsministeriet
20145: t.ex. personalen vid järnvägarna, personer i har fått utlåtandena om arbetsgruppens pro-
20146: kommunikations- och luftvårdsuppgifter, per- memoria.
20147: soner i handelsflottan, de som deltagit i min-
20148: svepning, de som varit anställda inom militär-
20149: Helsingfors den 7 januari 1991
20150:
20151: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
20152: 1
20153: 1
20154: 1990 vp.
20155:
20156: Kirjallinen kysymys n:o 675
20157:
20158:
20159:
20160:
20161: Renko ym.: Kotona hoitotyötä tekevien henkilöiden sosiaali- ja
20162: eläke-etuisuuksien parantamisesta
20163:
20164:
20165: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20166:
20167: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilökun- työ ei tule onnistumaan. 1990-luvun yhteiskun-
20168: tapula on lisääntymässä kaikissa kunnissa. nassa puuttuu kotona ilmaista työtä tekevien
20169: Samanaikaisesti valtio siirtää palvelujen suori- naisten työpanos. Useimmat perheet joutuvat
20170: tevelvoitteita kunnille antamatta riittäviä lisä- hankkimaan joko kokonaan tai osittain mo-
20171: resursseja kyseisten tehtävien hoitoon. Eräänä lempien aikuisten voimin ansiota kodin, per-
20172: ratkaisuna on avattu keskustelu ns. hoitoalan heen, maatilan ja yrityksen ulkopuolelta. Näin
20173: ja sosiaalialan avohoitopalvelujen kehittämises- ollen yleistyvä työvoimapula kohtaa myös erit-
20174: tä. täin rajusti suunnitelmissa olevaa avohoitotyö-
20175: Keskustelun lomassa unohdetaan se, että tä. Samalla on otettava huomioon, että avo-
20176: myös avohoitotyö tarvitsee työntekijöitä. Hoi- hoitotyöhön nojataan sekä sosiaali- että tervey-
20177: to- ja sosiaalialan palkkaukset ovat varsin denhuoltoalan suunnittelussa.
20178: matalat, minkä johdosta ei myöskään alan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20179: koulutettua työvoimaa ole kaikkialla saatavis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20180: sa. Toisaalta virkojen lukumäärä ja myös kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20181: kuntien maksuosuuden kiristyminen vaikeutta- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20182: vat hoito- ja sosiaalialan jatkokehittelyä pel-
20183: kästään virkakiintiöitä lisäämällä. Jotta ajatus
20184: avohoitotyön lisääntymisestä toteutuisi, tarvi- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20185: taan samanaikaisesti keskusteluja avotyötä te- siin työkäsitteen uudelleen määrittele-
20186: kevien henkilöiden palkka- ja sosiaalieduista. miseksi, ja
20187: Tätä varten tulisi kotona tehtävä hoitotyö, aikooko Hallitus ryhtyä konkreetti-
20188: olipa se sitten lasten-, vanhusten-, vammaisten- siin toimenpiteisiin myös kotona tehtä-
20189: tai pitkäaikaissairaiden hoitotyötä, hyväksyä vän hoitotyön hyväksymiseksi palk-
20190: työkäsitteen piiriin ja kyetä sitä kautta pikai- kaus-, sosiaali- ja eläke-etuuksien piiriin
20191: sesti määrittelemään myös työstä maksettava ja ellei,
20192: palkkaus ja siihen liittyvät sosiaali- ja eläke- millä tavalla Hallitus ajattelee lisään-
20193: etuudet. Ilman kotona tehtävän hoitotyön tyvän avohoitotyön onnistuvan sosiaali-
20194: palkkausta ja sosiaali- ja eläke-etuja avohoito- ja terveydenhuoltoalalla käytännössä?
20195:
20196: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
20197:
20198: Tellervo Renko Jukka Vihriälä
20199: Kauko Heikkinen Pirkko Ikonen
20200: Annikki Koistinen
20201:
20202:
20203:
20204:
20205: 200070S
20206: 2 1990 vp. - KK n:o 675
20207:
20208:
20209:
20210:
20211: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20212: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vauksen enimmäismäärä. Vuonna 1991 hoito-
20213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, palkkion enimmäismäärä on 3 600 markkaa ja
20214: olette 4 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn kulukorvaus lisäosineen enintään 2 800 mark-
20215: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kaa kuukaudessa hoidettavaa kohti. Käynnis-
20216: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tämiskorvaus on enintään 11 000 markkaa.
20217: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli- Lastensuojelun perhehoitoa koskevat erityi-
20218: sesta kysymyksestä n:o 675: set säännökset sisältyvät lastensuojelulakiin
20219: (683/83) ja -asetukseen (1010/83). Lastensuoje-
20220: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- lun perhehoitoa voidaan järjestää huostaan
20221: siin työkäsitteen uudelleen määrittele- otetun lapsen sijaishuoltona, avohuollon tuki-
20222: miseksi, ja toimina ja jälkihuoltona.
20223: aikooko Hallitus ryhtyä konkreetti- Vuoden alusta voimaan tulleiden lain (139/
20224: siin toimenpiteisiin myös kotona tehtä- 90) ja asetuksen (546/90) muutokset toivat
20225: vän hoitotyön hyväksymiseksi palk- perhehoitajille lähtökohtaisen oikeuden kor-
20226: kaus-, sosiaali- ja eläke-etuuksien piiriin vausten ja palkkioiden saamiseen. Vuonna
20227: ja ellei, 1991 kulukorvauksen vähimmäismäärä lasta tai
20228: millä tavalla Hallitus ajattelee lisään- nuorta kohti on kalenterikuukaudessa 1 400
20229: tyvän avohoitotyön onnistuvan sosiaali- markkaa. Lisäksi korvataan lapsen tai nuoren
20230: ja terveydenhuoltoalalla käytännössä? tarpeista johtuvat terveydenhuollon ja opin-
20231: noista aiheutuvat erityiset kustannukset sekä
20232: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muita erityisiä kuluja. Käynnistämiskorvaukse-
20233: vasti seuraavaa: na maksetaan enintään 11 200 markkaa. Hoi-
20234: topalkkiota maksetaan lasta kohden vähintään
20235: Sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan kunnan 1 000 markkaa ja enintään 3 000 markkaa.
20236: on sosiaalihuoltoon kuuluvina velvollisuuksina Palkkion määrät on porrastettu hoitoon käy-
20237: huolehdittava muun muassa sellaisten tuettujen tettävän ajan perusteella. Erityisistä syistä hoi-
20238: sosiaalipalvelujen kuin kotipalvelujen ja perhe- topalkkion enimmäismääriä voidaan korottaa
20239: hoidon järjestämisestä asukkailleen. Valtio ja enintään kaksinkertaisiksi.
20240: kunnat rahoittavat toiminnan yhdessä. Perhehoitajien sosiaaliturvan parantamiseksi
20241: Perhehoito on tärkeä hoitomuoto erityisesti sekä perhehoidon järjestämisen yhdenmukais-
20242: järjestettäessä huostaanotetun lapsen tai kehi- tamiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä on
20243: tysvammaisen henkilön hoito kodin ulkopuo- valmisteltu uutta perhehoitoa koskevaa lain-
20244: lella. Perhehoitoa annetaan henkilölle, joka säädäntöä. Tarkoituksena on erottaa perhehoi-
20245: tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, to nykyistä selvemmin laitoshuollosta määrit-
20246: jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista telemällä perhehoidon sisältö ja tavoitteet ny-
20247: järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaa- kyistä selkeämmin. Eräänä keskeisenä tavoit-
20248: lipalveluita hyväksi käyttäen. teena on perhehoitajien saattaminen eläketur-
20249: Perhehoitoa voi antaa henkilö, joka kykenee van ja tapaturmavakuutuksen piiriin siinäkin
20250: huolehtimaan hoidettavasta ja jonka koti on tapauksessa, ettei perhehoitaja ole työssään
20251: olosuhteiltaan hoidolle sopiva. Perhehoitajan työ- tai virkasuhteessa hoidon järjestämisestä
20252: oikeudet ja velvollisuudet määritellään hoitajan vastaavaan kuntaan tai kuntainliittoon. Kun-
20253: ja sosiaalilautakunnan välisessä perhehoitoso- nan ja perhehoitajan välisen sopimussuhteen
20254: pimuksessa. luonteen määrittely on kuitenkin aiheuttanut
20255: Sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöhal- ongelmia.
20256: linnon valtakunnallisessa suunnitelmassa vah- Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-
20257: vistetaan vuosittain muusta kuin lastensuojelu- den kotihoidon tuki on kotipalvelun toiminta-
20258: lain mukaisesta perhehoidosta maksettavan muoto sellaisten vammaisten, vanhusten ja
20259: hoitopalkkion sekä kulu- ja käynnistämiskor- pitkäaikaissairaiden hoitamiseksi kotona, jotka
20260: 1990 vp. - KK n:o 675 3
20261:
20262: eivät tarvitse laitoshoitoa pysyvästi. Kotihoi- 3 700 markkaa kuukaudessa. Tuen suuruus
20263: don tuki ei ole luonteeltaan henkilön tai määräytyy hoidettavan avuntarpeen määrän ja
20264: perheen taloudellista tukemista, vaan korvaus- ajoittumisen mukaan. Enimmäismäärä voidaan
20265: ta vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissai- suorittaa silloin, kun hoidettava tarvitsee ym-
20266: raan henkilön kotona tapahtuvasta hoidosta. pärivuorokautista apua ja hoitoa.
20267: Hoitajan työoikeudellinen asema on kuitenkin Sekä perhehoito että vanhusten, vammaisten
20268: epäselvä. ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuki ovat
20269: Kotihoidon tuki maksetaan sosiaalilautakun- sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
20270: nan ja yksityisen henkilön välillä tehtävään kaan tarpeellisia toiminta- ja tukimuotoja, joi-
20271: sopimukseen perustuvana hoitotyötä tekevälle den avulla voidaan välttää epätarkoituksenmu-
20272: hoitajalle. Sopimus voidaan tehdä sellaisen kaisia laitosratkaisuja. Ministeriö pitää tärkeä-
20273: henkilön kanssa, joka kykenee huolehtimaan nä, että näiden tukimuotojen toteuttamiseen
20274: vanhuksen tai vammaisen hoidosta tai muusta liittyvät ongelmat selvitetään ja hoitotyötä te-
20275: huolenpidosta. Sopimuksissa määritellään hoi- kevien työoikeudellinen asema selkiytetään.
20276: toa antavan henkilön oikeudet ja velvollisuu- Tämän seurauksena myös hoitotyötä tekevien
20277: det. Vuonna 1988 kunnat suorittivat kotihoi- eläketurva tulisi järjestettäväksi luontevasti
20278: don tukea runsaan 18 000 henkilön hoitamises- kunnallisessa eläkejärjestelmässä.
20279: ta. Valtaosassa näistä hoitajana toimii hoidet- Sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan
20280: tavan kanssa yhteistaloudessa asuva lähiomai- vireillä olevan lapsia, vanhuksia, vammaisia tai
20281: nen. pitkäaikaissairaita haitavien henkilöiden so-
20282: Valtakunnallisen suunnitelman mukaan van- siaali- ja eläketurvaan liittyvän selvitystyön
20283: husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ko- päätyttyä ministeriö päättää tarpeellisista lain-
20284: tihoidon tuen määrä on vuonna 1991 enintään säädännöllisistä jatkotoimenpiteistä.
20285: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
20286:
20287: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
20288: 4 1990 vp. - KK n:o 675
20289:
20290:
20291:
20292:
20293: Till Riksdagens Herr Ta1man
20294: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen storleken av det vårdarvode samt den kost-
20295: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er s~rive1se nads- och startersättning som beta1as för annan
20296: av den 4 december 1990 till vederbörande än i barnskydds1agen avsedd fami1jevård. Max-
20297: med1em av statsrådet översänt avskrift av imistorleken av vårdarvodet är 3 600 mk år
20298: fö1jande av riksdagsman Renko m.fl. under- 1991 och kostnadsersättningen jämte tilläggs-
20299: tecknade spörsmå1 nr 675: de1ar högst 2 800 mk per månad och person
20300: som skall vårdas. Startersättningen är högst
20301: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för 11 000 mk.
20302: en ny definition av begreppet arbete, De specia1stadganden som berör fami1jevård
20303: och inom barnskyddet ingår i barnskydds1agen
20304: ämnar Regeringen vidta konkreta åt- (683/83) och -förordningen (1010/83). Fami1je-
20305: gärder för att även vårdarbete som vården inom barnskyddet kan anordnas såsom
20306: utförs i hemmet skall godkännas såsom vård utom hemmet, stödåtgärder inom den
20307: ett arbete som omfattas av 1öne-, socia1- öppna vården samt eftervård för det omhän-
20308: och pensionsförmåner, och om så inte dertagna barnet.
20309: sker Ändringarna i 1agen (139/90) och förord-
20310: på vi1ket sätt tänker Regeringen att ningen (546/90), vi1ka trädde i kraft från
20311: det ökande arbetet inom den öppna ingången av förra året, förde med sig en
20312: vården i praktiken skall 1yckas på soci- utgångsmässig rätt för fami1jevårdarna att er-
20313: a1- och hä1sovårdssektorn? hålla ersättningar och arvoden. År 1991 är
20314: minimistorleken hos kostnadsersättningen per
20315: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- barn eller ungdom 1 400 mk/ka1endermånad.
20316: samt anföra fö1jande: Därtill ersätts de särski1da kostnader samt
20317: andra särski1da utgifter för hä1sovård och
20318: En1igt socia1vårdslagen (71 0/82) ankommer studier som barnets eller den unga personens
20319: det på en kommun såsom dess till socia1vården behov förutsätter. Såsom startersättning beta-
20320: hörande sky1digheter att ombesörja anordnan- 1as högst 11 200 mk. Minst 1 000 mk och högst
20321: det av bl.a. sådana understödda socialtjänster 3 000 mk beta1as per barn i form av vårdarvo-
20322: som hemservice och fami1jevård för kommu- de. Storleken av arvodet har differentierats på
20323: nens invånare. Staten och kommunerna finan- basis av den tid som utnyttjas för vården. Av
20324: sierar verksamheten tillsammans. särski1da skä1 kan maximistorleken av vård-
20325: Fami1jevården är en viktig vårdform speciellt arvodet höjas till högst det dubb1a.
20326: vid anordnandet av vården om ett omhänder- För att fami1jevårdarnas socia1skydd skall
20327: taget barn eller en utveck1ingsstörd person förbättras samt för att anordnandet av fami1-
20328: utanför hemmet. Fami1jevård ges en person jevård skall kunna förenhetligas har inom
20329: som är i behov av hjä1p, vård eller annan socia1- och hä1sovårdsministeriet beretts en ny
20330: omvårdnad, som inte kan anordnas eller som 1agstiftning om fami1jevården. Avsikten är att
20331: det inte är ändamå1sen1igt att anordna i hans på ett tyd1igare sätt än vad nu är fallet avski1ja
20332: eget hem genom utnyttjande av annan socia1 fami1jevården från anstaltsvården genom att
20333: service. fastställa innehållet och må1et för fami1jevården
20334: Fami1jevård kan ges av en person som allt tyd1igare. Ett centra1t må1 är att göra
20335: förmår ta hand om den vårdbehövande och fami1jevårdarna de1aktiga av pensionsskydd
20336: som har ett hem där förhållandena 1ämpar sig och o1ycksfallsförsäkring även i det fall att
20337: för vård. Fami1jevårdarens rättigheter och sky1- fami1jevårdaren inte i sitt arbete står i arbets-
20338: digheter fastställs i fami1jevårdsavta1et mellan eller tjänsteförhållande till den kommun eller
20339: vårdaren och socia1nämnden. det kommuna1förbund som ansvarar för anord-
20340: 1 den riksomfattande p1anen för socia1- och nandet av vården. Definieringen av arten av
20341: hä1sovårdens mi1jöförva1tning fastställs årligen avta1sförhållandet mellan kommunen och fa-
20342: 1990 vp. KK n:o 675 5
20343:
20344: mi1jevårdaren har dock förorsakat prob1em. 1ångtidssjuka högst 3 700 mk år 1991. Stödets
20345: Hemvårdsstödet för åldringar, handikappade storlek bestäms av hur stort behovet av vård är
20346: och långtidssjuka är en verksamhetsform inom och hur det tidläggs. Det största be1oppet kan
20347: hemservicen för vård av sådana handikappade, utbetalas då den vårdbehövande fordrar hjä1p
20348: å1dringar och långtidssjuka i hemmet som inte och vård dygnet runt.
20349: behöver bestående anstaltsvård. Hemvårdsstö- Både familjevården och hemvårdsstödet för
20350: det är inte till sin karaktär ett ekonomiskt stöd åldringar, handikappade och långtidssjuka är
20351: för en person eller en familj, utan ersättning för enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
20352: vård av en å1dring, handikappad eller långtids- fattning nödvändiga verksamhets- och stödfor-
20353: sjuk person hemma. Vårdarens arbetsrätts1iga mer, med hjä1p av vilka oändamålsenliga an-
20354: ställning är emellertid diffus. staltslösningar kan undvikas. Ministeriet anser
20355: Hemvårdsstödet erläggs tili en vårdare som det vara viktigt att de problem som hör ihop
20356: utför sådant vårdarbete som grundar sig på ett med genomförandet av dessa stödformer reds
20357: avta1 mellan socialnämnden och en privatper- ut och de personer som utför vårdarbete får sin
20358: son. A vta1 kan ingås med en sådan person som arbetsrätts1iga ställning k1arlagd. Som en följd
20359: förmår ta hand om en å1dring eller en handi- av detta borde även pensionsskyddet för dem
20360: kappad och ombesörja dennes vård eller annan som utför vårdarbete bli naturligt ordnat inom
20361: omvårdnad. 1 avtalet fastställs rättigheterna det korumunala pensionssystemet.
20362: och skyldigheterna för den person som ger Då det utredningsarbete s1utförts som för
20363: vård. Ar 1988 beta1ade kommunerna hem- närvarande pågår vid social- och hälsovårds-
20364: vårdsstöd för vård av drygt 18 000 personer. 1 ministeriet beträffande social- och pensions-
20365: de flesta fall fungerar såsom vårdare en nära skyddet för personer som vårdar barn, åldring-
20366: anhörig, som bor i samma hushåll som den ar, handikappade eller 1ångtidssjuka kommer
20367: vårdbehövande. ministeriet att fatta bes1ut om nödvändiga
20368: Enligt den riksomfattande p1anen är hem- lagstiftningsmässiga åtgärder i fortsättningen.
20369: vårdsstödet för åldringar, handikappade och
20370: Helsingfors den 7 januari 1991
20371:
20372: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
20373: 1990 vp.
20374:
20375: Kirjallinen kysymys n:o 676
20376:
20377:
20378:
20379:
20380: Jokinen: Tupakan piilomainonnan estämisestä
20381:
20382:
20383: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20384:
20385: Tupakan mainonta Suomenkin TV:ssä on koska sen käyttö kasvaa. Mitä nuorempana
20386: jälleen lisääntynyt huolestuttavan monella eri tupakointi aloitetaan, sitä suuremmat ovat
20387: tavalla. Jopa suoranaista selvää mainontaakin sairastumisriskit sekä sitä vaikeampaa tupa-
20388: ilmenee, sen lisäksi, että monilla muilla mai- koinnista vapautuminen tiedosta huolimatta.
20389: nontaa lähentelevillä tavoilla tupakkaa on tar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20390: jolla. Samanaikaisesti saadaan huolestuneina tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20391: seurata, miten nuorison tupakointi lisääntyy kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20392: kaikista tiedotuksista huolimatta. Tässä kilpai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20393: lussa eivät terveydenhoitoviranomaiset pysty
20394: kamppailemaan voimistuvaa tupakan tarjontaa
20395: vastaan. Tarvitaan vihdoinkin sellaisia selkeitä Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
20396: otteita, joilla tupakanpolton lisääntymistä voi- ryhtyä sen vakavan tilanteen johdosta,
20397: daan vähentää. Tarvitaan myös varoja terveys- että tupakointi lisääntyy voimakkaasti
20398: kasvatuksen tehostamiseen, niin järjestöille, nuorison keskuudessa yhä kasvavan ja
20399: kunnille kuin erilaiseen valistustyöhönkin. monipuolistuvan ns. piilomainonnan ja
20400: Asia on todella vakava, sillä yhä nuoremmat osittain jopa lainvastaisen julkisenkin
20401: joutuvat tupakanpolttajiksi melkein pakolla, mainonnan seurauksena?
20402:
20403: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1990
20404:
20405: Anna-Liisa Jokinen
20406:
20407:
20408:
20409:
20410: 2000708
20411: 2 1990 vp. - KK n:o 676
20412:
20413:
20414:
20415: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20416: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa takieltoa koskevat säädökset ovat paaosin
20417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, asianmukaiset, ja ehdotti vain eräitä tarkistuk-
20418: olette 3 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn sia, jotka se katsoi riittäviksi lain kiertämisen
20419: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ehkäisemiseksi. Lisäksi työryhmä katsoi, että
20420: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mainontakiellon valvontaa tulisi tehostaa ja
20421: edustaja Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta ehdotti, että valvonta siirrettäisiin osittain ter-
20422: kysymyksestä n:o 676: veydenhuollon organisaatiosta kuluttajahallin-
20423: to-organisaatioon.
20424: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Työryhmän muistiosta pyydettiin laajasti
20425: ryhtyä sen vakavan tilanteen johdosta, lausunnot. Useimmissa lausunnoissa kannatet-
20426: että tupakointi lisääntyy voimakkaasti tiin tehtyjä säädösmuutosehdotuksia. Huomat-
20427: nuorison keskuudessa yhä kasvavan ja tava osa lausunnonantajista kannatti myös
20428: monipuolistuvan ns. piilomainonnan ja valvonnan siirtoa, mutta varsin monet halusi-
20429: osittain jopa lainvastaisen julkisenkin vat pitää sen ennallaan.
20430: mainonnan seurauksena? Työryhmämuistion ja siitä saatujen lausun-
20431: tojen pohjalta lääkintöhallitus teki 29.8.1990
20432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- esityksen tupakkalain muuttamiseksi. Sosiaali-
20433: vasti seuraavaa: ja terveysministeriössä on edelleen valmisteltu
20434: muutoksia muun muassa muita hallinnonaloja
20435: Tupakka on merkittävin yksittäinen, ehkäis- kuulemalla. Valmistelun yhteydessä on kuiten-
20436: tävissä oleva ennenaikaisten kuolemantapaus- kin ilmennyt monimutkaisia juridisia ongelmia,
20437: ten syytekijä maassamme. Tupakoinnin vähen- joita ei vielä toistaiseksi ole onnistuttu kaikkia
20438: tämistavoitteet sisältyvät kansalliseen terveys- osapuolia tyydyttävällä tavalla ratkaisemaan.
20439: poliittiseen ohjelmaamme. Vuodesta 1976 vuo- Valmistelutyö jatkuu edelleen. Tarkoituksena
20440: teen 1986 tupakan kokonaiskulutus laski kes- on antaa muutosesitys uudelle eduskunnalle
20441: kimäärin 0,8% vuodessa. Tämän jälkeen lasku mahdollisimman pian.
20442: on pysähtynyt tai jopa kääntynyt lievään nou- Osittain tupakan markkinointia tapahtuu
20443: suun. Erityisen huolestuttavaa on nuorten tu- kansainvälisen mainonnan välittymisessä Suo-
20444: pakoinnin lisääntyminen 1980-luvun jälkipuo- meen. Suomen rajojen ulkopuolella tapahtu-
20445: liskolla. Nuorten terveystapatutkimuksen mu- vaan toimintaan ei meidän lainsäädäntömme
20446: kaan vuonna 1989 14-18-vuotiaista pojista avulla ole mahdollisuutta vaikuttaa. Tämän
20447: 30 % ja tytöistä 24 % tupakoi päivittäin. takia sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt
20448: Yhtenä syynä epäedulliseen kehitykseen pi- kansainvälisen yhteistyön avulla vaikuttamaan
20449: detään tupakan markkinoijien käyttöön otta- tupakan markkinoinnin rajoittamiseen. Suomi
20450: mia uusia keinoja tuotteittensa myynnin edis- on ollut aktiivinen mm. Maailman terveysjär-
20451: tämiseksi. Tämän takia valmistellaan tupakka- jestön piirissä ja tukenut sen tupakoinnin vä-
20452: lakiin muutoksia, joilla pyrittäisiin estämään hentämiseen tähtääviä ohjelmia.
20453: lain tarkoituksen vastainen markkinointivies- Kansainvälisellä alueella onkin näköpiirissä
20454: tintä. Samanaikaisesti pyritään tehostamaan edistystä. Useissa maissa on lähdetty kehittä-
20455: voimassa olevan lain antamien mahdollisuuk- mään Suomen tupakkalainsäädännön mukaista
20456: sien käyttöä. lainsäädäntöä. Mm. Euroopan yhteisön piirissä
20457: Muun muassa tupakkalain mainontakiellon on valmisteltavana voimakkaita rajoituksia tu-
20458: toteutumisessa ja sen valvonnassa ilmenneiden pakkamainonnalle ja tupakkateollisuuden
20459: ongelmien takia sosiaali- ja terveysministeriö sponsorointitoiminnalle. Toteutuessaan nämä
20460: asetti keväällä 1988 alkoholi- ja tupakkamai- ehkäisisivät osaltaan tupakkamainonnan välit-
20461: nontatyöryhmän. Työryhmä jätti muistionsa tymistä Suomeen.
20462: kesällä 1989. Se katsoi, että tupakan mainon-
20463: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
20464:
20465: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
20466: 1990 vp. - KK n:o 676 3
20467:
20468:
20469: Tili Riksdagens Herr Talman
20470: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ren 1989. Den ansåg att stadgandena om
20471: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse förbud mot tobaksreklam till huvuddelen är
20472: av den 3 december 1990 till vederbörande sakenliga och föreslog endast vissa justeringar
20473: medlem av statsrådet översänt avskrift av som den ansåg vara tillräckliga för att förhind-
20474: följande av riksdagsman Jokinen underteckna- ra att lagen kringgås. Därutöver ansåg arbets-
20475: de spörsmål nr 676: gruppen att övervakningen av reklamförbudet
20476: skall effektiveras och föreslog att övervakning-
20477: Vilka åtgärder ämnar Regeringen en delvis överförs från hälso- och sjukvårds-
20478: vidta med anledning av den fara det sektorn till organisationen inom konsumentför-
20479: innebär att tobaksrökningen kraftigt valtningssektorn.
20480: tilltar bland ungdomen som en följd av Arbetsgruppens promemoria sändes på re-
20481: tilltagande och mångsidigare s.k. dold miss till många instanser. De flesta utlåtanden
20482: reklam och delvis även som en följd av innehöll stöd för förslagen till ändring av
20483: lagstridig offentlig reklam? stadgandena. En betydande del av remissin-
20484: stanserna understödde även en överföring av
20485: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- övervakningen, men rätt många ville bibehålla
20486: samt anföra följande: den som förut.
20487: På basis av arbetsgruppspromemorian och
20488: Tobaken är den mest betydande enskilda utlåtandena därom avlät medicinalstyrelsen
20489: orsaken till för tidiga dödsfall som kan före- 29.8.1990 ett förslag till ändring av tobaksla-
20490: byggas. De mål som syftar till att skära ned gen. Ändringar har fortfarande beretts vid
20491: rökningen i vårt land ingår i vårt nationella social- och hälsovårdsministeriet bl.a. så att
20492: hälsopolitiska program. Den totala tobakskon- andra förvaltningsområden har hörts. 1 sam-
20493: sumtionen sjönk med i medeltal 0,8 % per år band med beredningen har det emellertid upp-
20494: från 1976 till 1986. Härefter har minskningen stått invecklade juridiska problem som tillsvi-
20495: avstannat eller rentav vänts mot en svag dare inte har gått att lösa på ett sätt som
20496: ökning. Den tilltagande rökningen bland ung- tillfredsställer alla parter. Beredningsarbetet
20497: domen under senare delen av 1980-talet har fortgår. Avsikten är att avge propositionen till
20498: varit särskilt oroväckande. Enligt en undersök- den nya riksdagen så snabbt som möjligt.
20499: ning om ungdomens hälsovanor år 1989 röker Tobak marknadsförs till en del i och med att
20500: 30 % av pojkarna och 24 % av flickorna i internationell reklam förmedlas till Finland.
20501: åldern 14--18 år dagligen. Det finns ingen möjlighet att med hjälp av vår
20502: De nya medel som marknadsförarna av lagstiftning påverka sådan verksamhet som
20503: tobak börjat använda för att främja försälj- pågår utanför Finlands gränser. Därför har
20504: ningen av sina produkter anses vara en orsak social- och hälsovårdsministeriet strävat efter
20505: till den ogynnsamma utvecklingen. Av denna att begränsa marknadsföringen av tobak med
20506: anledning bereds ändringar av tobakslagen hjälp av internationellt samarbete. Finland har
20507: med hjälp av vilka man försöker förhindra en verkat aktivt bl.a. inom Världshälsoorganisa-
20508: marknadsföring som strider mot lagens syfte. tionen och gett stöd för dess program som
20509: Samtidigt är avsikten att effektivera utnyttjan- syftar till att skära ned rökningen.
20510: det av de möjligheter som den gällande lagen Vissa framsteg kan ses på det internationella
20511: medger. området. 1 flera Iänder har man börjat utveckla
20512: Bl.a. på grund av de problem som uppstått en lagstiftning som liknar den vi har i Finland.
20513: vid förverkligandet och övervakningen av det Kraftiga begränsningar för tobaksreklam och
20514: reklamförbud som ingår i tobakslagen tillsatte sponsorverksamheten inom tobaksindustrin be-
20515: social- och hälsovårdsministeriet på våren 1988 reds bl.a. inom Europeiska gemenskaperna. Då
20516: en arbetsgrupp för alkohol- och tobaksreklam. dessa genomförs förhindrar de för sin del att
20517: Arbetsgruppen avgav sin promemoria somma- tobaksreklam förmedlas till Finland.
20518:
20519: Helsingfors den 7 januari 1991
20520: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
20521: 1990 vp.
20522:
20523: Kirjallinen kysymys n:o 677
20524:
20525:
20526:
20527:
20528: Jokinen: Itsemurhien ehkäisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä
20529:
20530:
20531: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20532:
20533: Miksi itsemurhat Suomessa lisääntyvät, vaik- määrin mm. oikeusturvaa jaettaessa sellaisissa
20534: ka julkisuudessa jatkuvasti korostetaan miten tapauksissa kuin eläkeasioissa ja vakuutustur-
20535: hyvin Suomessa asiat ovat? Miksi johtavassa vaa hoidettaessa.
20536: asemassa olevien ihmisten tie päättyy itsemur- Verotuksen epäoikeudenmukaisuus koetaan
20537: haan yhä useammin? Miksi tämä ratkaisu on yleensä hyvin raskaana. Kansalaisten keskeiset
20538: myös yhä useammin, lääkärien elämän päätös? riita-asiat puolestaan hoidetaan sen puolen
20539: Miksi nuoret ihmiset ajautuvat itsemurhaan? voitoksi, kummalla on tehokkaammin lain kir-
20540: Syy tähän ratkaisuun olisi välttämättä selvitet- jainta käyttävä asianajaja. Edellä mainituista
20541: tävä tai ainakin pyrittävä hahmottamaan tähän syistä olisi selvitettävä, miten suuri epätoivon
20542: päätökseen johtavia syitä, jotta tämänsuuntai- ja epävarmuuden aiheuttama tekijä ovat tämän
20543: nen kehitys voitaisiin muuttaa. päivän suomalaisessa yhteiskunnassa lainsää-
20544: Onko mahdollisesti lainsäädännössämme ja däntömme heikot ja eri tavoin sovellettavat
20545: sen käytäntöön soveltamisessa sellaisia ristirii- kohdat.
20546: toja, jotka ajavat kansalaisia niin epätoivoisiin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20547: tekoihin, kuin oman elämänsä päättämiseen. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20548: Jatkuvasti julkisuudessakin käsitellään juuri kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20549: lainsäädäntömme aiheuttamia ongelmatilantei- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20550: ta, vääriä ja ihmisten oikeustajua syvästi louk-
20551: kaavia päätöksiä. Lain turvin tehdään nykyisin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20552: jopa lain hengen vastaisia päätöksiä. Eli lain ryhtyä epävarmuutta ja epätoivoa he-
20553: kirjainta tulkitaan asiantuntijain avulla niin, rättävien ja itsemurhia aiheuttavien on-
20554: että oikeus muuttuu vääryydeksi ja tuomion gelmien poistamiseksi ja niiden aiheut-
20555: saa syytön. Tätä tapahtuu huolestuttavassa tamien seurausten selvittämiseksi?
20556: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
20557:
20558: Anna-Liisa Jokinen
20559:
20560:
20561:
20562:
20563: 200070S
20564: 2 1990 vp. - KK n:o 677
20565:
20566:
20567:
20568:
20569: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20570: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyprojek-
20571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ti on tuottamassa tietoa, joka luo kuvaa itse-
20572: olette 4 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn murhaan johtavista elämänkuluista. Projektin
20573: kirjeenne n:o 2583 ohella toimittanut valtioneu- tulevat tutkimusraportit antanevat vastauksia
20574: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ainakin joihinkin kirjallisissa kysymyksissä esi-
20575: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuu- tettyihin kysymyksiin.
20576: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 677: Itsemurha-aineiston analyysi antaa viitteitä
20577: siitä, että itsemurhaongelman kautta on nähtä-
20578: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20579: vissä, että yhteiskunnassa muodostuu väestön-
20580: ryhtyä epävarmuutta ja epätoivoa he-
20581: osa, jonka elämänkulkuun kasautuu usein jo
20582: rättävien ja itsemurhia aiheuttavien on- nuoresta alkaen monenlaisia elämänoloihin ja
20583: gelmien poistamiseksi ja niiden aiheut-
20584: henkisiin kehitysehtoihin liittyviä puutteita.
20585: tamien seurausten selvittämiseksi?
20586: Nämä kumuloituvat henkilökohtaisiksi vau-
20587: rioittaviksi kokemuksiksi ja saattavat johtaa
20588: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tietyissä ympäristötilanteissa riskikäyttäytymi-
20589: taen seuraavaa: seen, joka päättyy itsemurhaan. Tyypillistä
20590: Itsemurhat ovat olleet pitkään vakava kan- tälle ryhmälle näyttää olevan niukka koulutus,
20591: santerveyden ongelma maassamme. Viimeisim- huono asema työmarkkinoilla ja usein syrjäy-
20592: pien tilastotietojen mukaan itsemurhien määrä tyminen työelämästä. Itsemurhan tehneistä
20593: oli Suomessa kolmanneksi korkein Euroopas- noin 40 prosenttia oli niukasti koulutettuja ja
20594: sa. Suomalaisten nuorten miesten itsemurhien työelämästä syrjäytyneitä oli 70 prosenttia nai-
20595: määrä on tällä hetkellä Euroopan korkein. sista ja 60 prosenttia miehistä. Suurin osa
20596: Maamme korkea itsemurhien määrä on johta- näistä oli eläkkeellä tai työttömänä. Hyvin
20597: nut itsemurhien ehkäisyn liittymiseen osaksi koulutetut, ylimpiin sosiaaliryhmiin kuuluvat
20598: kansanterveydellistä strategiaa, jolla pyritään henkilöt tekevät itsemurhan harvoin.
20599: eri sairaus- ja tautiryhmien ehkäisemiseen. Projektin havainnot osoittavat myös erityi-
20600: Vuonna 1986 lääkintöhallitus perusti itsemur- sen selvästi, että itsemurhille ei löydy yhden-
20601: hien ehkäisyn asiantuntijaryhmän, joka käyn- suuntaisia yleisiä syitä. Itsemurhaan johtanees-
20602: nisti sosiaalihallituksen ja Kansanterveyslaitok- sa elämänkulussa on kysymys lähes aina ka-
20603: sen kanssa yhteistyössä toteutettavan itsemur- sautuvasti vaikuttavien kuormittavien elämän-
20604: hien ehkäisyprojektin. Projektin ensimmäisessä olojen ja elämäntapahtumien ja niihin liittyvien
20605: vaiheessa toteutettiin koko maata kattava itse- yksilökohtaisten vaikeuksien kokonaisuudesta.
20606: murhien selvitystyö. Kaikki yhden vuoden ai- Itsemurhien ehkäisyn kannalta ilmeisesti kes-
20607: kana tapahtuneet itsemurhat ja niiksi epäillyt keisin ongelma onkin yhteiskuntapoliittisten
20608: kuolemantapaukset tutkittiin. Tiedon ja tutki- toimenpiteitten suunnittelu, joilla pyritään eh-
20609: muksen toteuttamisesta vastasi Kansanterveys- käisemään työstä ja sosiaalisista verkostoista
20610: laitoksen yhteydessä toimiva mielenterveystut- syrjäytymistä. Yhteiskunnallisessa kehityksessä
20611: kimusyksikkö ja tutkimustyö toteutettiin lää- tulee nimenomaan erilaatuisen yhteiskunnalli-
20612: nien projektiryhmien toimesta. Tutkimustyön sen toimintojen ulkopuolelle joutumisen torjun-
20613: käytännön toteuttamiseen osallistuivat terveys- ta olemaan itsemurhien ehkäisyn kannalta
20614: ja sosiaaliviranomaisten ohella myös poliisivi- olennaista. Hyvinvoinnin edellytysten takaami-
20615: ranomaiset. Saadun laajan tutkimusaineiston nen eri väestöryhmille on myös itsemurhien
20616: tulostus on tällä hetkellä käynnissä. Maamme ehkäisytyön kannalta keskeinen tavoite. Halli-
20617: kaikki läänit ovat erikseen raportoineet selvi- tuksen toimet useilla eri hallinnonaloilla perus-
20618: tystyönsä tuloksista keväällä 1990. Lääkintö- turvan parantamiseksi voivat johtaa tähän.
20619: hallituksen asiantuntijaryhmässä on parhail- Hoitojärjestelmien kehittäminen, itsemurharis-
20620: laan vireillä itsemurhien ehkäisyä koskevan kin tunnistaminen, hoito- ja siihen liittyvien
20621: valtakunnallisen suunnitelman teko. interventiotekniikoiden kehittäminen ovat
20622: 1990 vp. - KK n:o 677 3
20623:
20624: myös olennaisia palvelujärjestelmiin liittyviä Kun kuormitustekijöinä ja samalla osana
20625: tavoitteita. syrjäytymiskehitystä on korostettu taloudelli-
20626: Sosiaali- ja terveysministeriön alainen itse- sen ja sosiaalisen perusturvan puutetta etenkin
20627: murhien ehkäisyprojekti valmistelee tavoite- ja nuorilla ja lapsi perheillä, on lisättävä kokonais-
20628: toimintaohjelman, joka jäsentää itsemurhien valtaista, poikkihallinnollista yhteiskunnallista
20629: ehkäisyn kehittämistavoitteet ja niiden hyväksi otetta oikeiden toimenpiteiden löytämiseksi.
20630: tarvittavat toimenpiteet ja toimintaedellytykset Oikeusministeriön alainen perusoikeuskomitea,
20631: · maassamme. Projekti esittää vuoden 1991 al- jonka tulee saada työnsä valmiiksi syyskuun
20632: kupuolella ohjelman ensimmäisen vaiheen. Oh- 1991 loppuun mennessä, voi omalta osaltaan
20633: jelmaa toteutetaan eri hallinnonalojen, muiden esittää uudistuksia niihin oikeusvaltion käytös-
20634: tahojen ja eri ammattialojen yhteistyönä sekä sä oleviin keinoihin, joilla ihmisen perusturval-
20635: alueellisesti että valtakunnallisesti. lisuutta voidaan parantaa.
20636: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
20637:
20638: Oikeusministeri Tarja Halonen
20639: 4 1990 vp. - KK n:o 677
20640:
20641:
20642:
20643:
20644: Tili Riksdagens Herr Talman
20645: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det riksomfattande självmordsförebyggande
20646: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse projektet håller på att få fram information som
20647: nr 2583 av den 4 december 1990 tili vederbö- ger en bild av levnadslopp som leder tili
20648: rande medlem av statsrådet översänt avskrift självmord. De framtida undersökningsresulta-
20649: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen underteck- ten torde ge svar på åtminstone en del av de
20650: nade spörsmål nr 677: frågor som ställts i olika skriftliga spörsmål.
20651: Analysen av självmordsmaterialet ger vid
20652: Vilka åtgärder ämnar Regeringen handen att man genom självmordsproblemet
20653: vidta för att eliminera de problem som kan se att det i samhället finns en befolknings-
20654: orsakar osäkerhet och förtvivlan och grupp i vars Iiv det ofta redan i ungdomen
20655: självmord samt för att utreda följderna uppstår många slag av brister både beträffande
20656: av detta? levnadsförhållandena och den själsliga utveck-
20657: lingen. Dessa kumuleras och blir personliga
20658: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- upplevelser som skadar och i vissa levnadsmil-
20659: samt anföra följande: jöer kan leda tili ett riskbeteende som slutar
20660: med självmord. Typiskt för denna grupp tycks
20661: Självmorden har länge varit ett alivarligt vara bristande utbildning, dålig stälining på
20662: problem för folkhälsan i vårt land. Enligt de arbetsmarknaden och ofta har personen dragit
20663: senaste statistiska uppgifterna var antalet själv- sig undan arbetslivet. Av dem som hade begått
20664: mord i Finland det tredje största i Europa. 1 självmord hade ca 40 procent dålig utbildning
20665: Finland är antalet självmord bland unga män och 70 procent av kvinnorna och 60 procent av
20666: störst i Europa. Den höga självmordsfrekven- männen var inte ute i arbetslivet. Största delen
20667: sen i vårt land har lett tili att förebyggandet av av dessa var antingen pensionerade eller arbets-
20668: självmord anslöts tili folkhälsostrategin, genom lösa. Välutbildade personer i de högre social-
20669: viiken man försöker förebygga olika grupper grupperna begår sällan självmord.
20670: av sjukdomar. År 1986 tillsatte medicinalsty- Projektets upptäckter visar också särdeles
20671: relsen en expertgrupp för förebyggande av klart att det inte finns likriktade allmänna
20672: självmord. Gruppen startade ett projekt för att orsaker tili självmord. 1 levnadslopp som har
20673: förebygga självmord tillsammans med social- lett tili självmord är det så gott som alltid fråga
20674: styrelsen och Folkhälsoinstitutet. 1 projektets om en helhet av belastande omständigheter och
20675: första skede gjordes en utredning över själv- skeenden i livet och individuella svårigheter i
20676: morden i hela landet. Alla självmord elier anslutning tili dem.
20677: dödsfali som misstänktes ha varit självmord När det gäller förebyggande av självmord är
20678: och som begåtts under ett års tid undersöktes. uppenbarligen det centrala problemet plane-
20679: För inhämtande av fakta och genomförandet ringen av samhällspolitiska åtgärder för att
20680: av undersökningen svarade den enhet för un- förebygga att personer drar sig undan arbete
20681: dersökning av mental hälsa som är verksam i och sociala nätverk. 1 den samhälleliga utveck-
20682: samband med Folkhälsoinstitutet och under- lingen kommer just bekämpningen av att per-
20683: sökningsarbetet utfördes av projektgrupper i de soner faller utanför olika samhälleliga funktio-
20684: olika länen. 1 det praktiska undersökningsar- ner att vara väsentlig när det gäller att före-
20685: betet deltog såväl hälso- och socialvårdsmyn- bygga självmord. Viktiga mål för förebyggande
20686: digheterna som polismyndigheterna. Det om- av självmord är också att garantera förutsätt-
20687: fattande undersökningsmaterialet sammanställs ningen för välfärd för olika befolkningsgrup-
20688: för närvarande. Alla Iän i landet rapporterade per. Regeringens åtgärder på många olika
20689: våren 1990 separat resultaten av sina utred- förvaltningsområden för att förbättra grund-
20690: ningar. 1 medicinalstyrelsens expertgrupp pågår skyddet kan leda tili detta. Utveckling av
20691: arbetet med en riksomfattande självmordsföre- vårdprogram, identifiering av risken för själv-
20692: byggande pian. mord, utveckling av vård- och därtill ansluten
20693: 1990 vp. - KK n:o 677 5
20694:
20695: interventionsteknik är också väsentliga mål i ekonomisk och social grundtrygghet i synner-
20696: samband med serviceprogrammen. het hos unga och barnfamiljer utgör belastnings-
20697: Projektet för förebyggande av självmord vid faktorer och samtidigt är en del av den
20698: social- och hälsovårdsministeriet bereder ett utveckling som gör att personer drar sig undan
20699: mål- och verksamhetsprogram, som gestaltar arbetslivet måste det helhetsbetonade, tvärad-
20700: målen för utvecklingen av förebyggandet av ministrativa samhälleliga greppet för att hitta
20701: självmord och de åtgärder och verksamhetsfö- de riktiga åtgärderna stärkas. Kommitten för
20702: rutsättningar som i vårt land behövs för detta. de grundläggande rättigheterna som lyder un-
20703: Projektet lägger i början av 1991 fram det der justitieministeriet och som skall ha sitt
20704: första skedet av programmet. Det skall genom- arbete fårdigt i september 1991 kan för sin del
20705: föras såväl regionalt som riksomfattande i föreslå att de metoder som finns i en rättsstat
20706: samarbete mellan olika förvaltningsgrenar, öv- och genom vilka människans grundtrygghet
20707: riga intressegrupper och olika yrkesgrupper. kan förbättras reformeras.
20708: Eftersom det har poängterats att bristen på
20709: Helsingfors den 7 januari 1991
20710:
20711: Justitieminister Tarja Halonen
20712: j
20713: j
20714: j
20715: j
20716: j
20717: j
20718: j
20719: j
20720: j
20721: j
20722: j
20723: j
20724: j
20725: j
20726: j
20727: j
20728: j
20729: j
20730: j
20731: j
20732: j
20733: j
20734: j
20735: j
20736: 1990 vp.
20737:
20738: Kirjallinen kysymys n:o 678
20739:
20740:
20741:
20742:
20743: Tennilä: Tornion-Muonionjoen lohikannan lisäämiseksi tarvit-
20744: tavista toimenpiteistä
20745:
20746:
20747: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20748: Puualihaista kalaa on Lapissa osattu arvos- joella olisi mahdollistanut edellisvuosiin verrat-
20749: taa aina. Tornion-Muonionjoen lohikannan tuna jopa moninkertaisen kutukannan pääsyn
20750: ja taimenmäärien väheneminen huolettaakin kudulle. Lohikantaa olisi näin voitu saada
20751: syvästi jokivartisia ja koko maakuntaa. Onhan nopeasti ja kestävästi paremmaksi. Kalastuk-
20752: joki ollut kuuluisa juuri kolmesta asiasta: lo- sensääntely merialueella oli kuitenkin jopa
20753: hestaan, koskistaan ja siitä että se on kahden edellisvuosia lievempää ja joella edellisvuosien
20754: valtakunnan välinen rajajoki, joka ei ole väkeä tasolla.
20755: erottanut vaan enemmänkin yhdistänyt. Otteen lipsahtaminen ja lohikannan paranta-
20756: Lohensa menettänyt Tornionjoki ei ole "se mismahdollisuuden menetys johtui siitä, että
20757: sama" joki. Jokivartiset ja koko Lappi lähtevät säätelypäätöstä tehtäessä kalastusministeri
20758: siitä, että joesta on tehtävä uudelleen punali- pokkuroi lyhytnäköisesti vain omia äänestä-
20759: haisen kalan joki, jotta jokivartiset voisivat jiään. Ministereistä jotkut eivät tienneet edes
20760: pyytää kotikäyttöönsä arvokalaa. Samalla jo- sitä, mitä todella päättivät. Rajajokikomissios-
20761: kivarteen olisi mahdollisuus saada kalastusmat- ta taas ei tunnu olevan yleensäkään päättävien
20762: kailijoita, tehtyjen selvitysten mukaan hyvinkin toimien edistäjäksi, puuttuuhan siitä muun
20763: runsaasti. muassa jokivarren kuntien edustus kokonaan.
20764: Tornionjoen lohen jokisaalis oli vuosisadan Viime kevään lohen kalastuksen säätelypää-
20765: alussa yli 100 000 kiloa ja vielä 1970-luvun töstä tehtäessä arkailu, välinpitämättömyys ja
20766: alussa noin 20 000 kiloa, mutta viime vuosina jopa sekoilu estivät tilanteen korjaantumisen.
20767: enää 3 000-5 000 kiloa vuodessa. Romahdus Päätöksen "viisauden" osoitti se, että kesällä
20768: selittyy yhdellä asialla: liian voimakkaalla ka- merellä pyydettyä lohta myytiin pohjoisessakin
20769: lastuksella. toreilla vain parinkymmenen markan kilohin-
20770: Merkintätulosten mukaan 97-99 % Tor- nalla. Tämänkaltainen meno ei ole kenenkään,
20771: nionjoen kantaan perustuvasta lohisaaliista ka- ei merikalastajienkaan, etujen mukaista.
20772: lastetaan mereltä ennen lohien kutunousua. Monenlaisia ja vastakkaisiakin intressejä ja
20773: Näin voimakas lohen merikalastus on Itämeren etuja lohiasiaan ilman muuta liittyy. Kaikkien
20774: "erikoisuus". Tornionjoen meritaimenista 4/5 tahojen etu kuitenkin on se, että lohi pääsee
20775: pyydetään alamittaisina Perämerestä istutus- joelle kutemaan ja meritaimenkanta vahvistuu.
20776: vuonna tai sitä seuraavana vuonna. Myös Tämä pitäisi kalastuksesta vastaavien viran-
20777: meritaimenen kohdalla juuri liikakalastus on omaisten selkeästi kaikille tahoille tiedoksi
20778: siis aiheuttanut kannan romahtamisen. saattaa. On myös toimittava sen mukaisesti,
20779: Lohta rohmutaan Itämerellä valtaisilla uu- että tämä perimmäinen lohikannan pelastami-
20780: denlaisilla pyytövehkeillä. Jos lohiriepu niiden seen liittyvä ehto toteutuu.
20781: ohi jollakin ihmeen konstilla jokisuulle selviää, "Istuttakaa te joella, me ryöväämme istutuk-
20782: sitten sillä on edessään kammanpiikintiheä senne tulokset Itämerellä ja jokisuulla" -mei-
20783: pyyntilaitteiden suma. Tämän mahdollistaa ninki ei voi jatkua, se on kallista ja vastuutonta
20784: maaomistukseen perustuva oikeus asettaa ve- järjettömyyttä.
20785: teen vieri viereen pyyntilaitteita. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20786: Kesällä 1990 Pohjanlahdella lohta oli ennä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20787: tysmäisen paljon. Tehokas kalastuksensääntely kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20788: Pohjanlahdella, Tornionjokisuussa ja Tornion- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20789:
20790: 200070S
20791: 2 1990 vp. - KK n:o 678
20792:
20793: Aikooko Hallitus vielä ennen vaaleja riittävän tiukkojen rajoitusten määrää-
20794: ryhtyä radikaaleihin toimiin lohen Itä- miseksi myös joelle Tornion-Muo-
20795: merellä tapahtuvan liiallisen kalastuk- nionjoen lohikannan lisäämiseksi sekä
20796: sen vähentämiseksi, jokisuulla tapahtu- taimenkannan pelastamiseksi?
20797: van "rosvopyynnin" lopettamiseksi ja
20798: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
20799:
20800: Esko-Juhani Tennilä
20801: 1990 vp. - KK n:o 678 3
20802:
20803:
20804:
20805:
20806: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20807: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tänyt lohen suurimmasta sallitusta saaliista
20808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vuodelle 1991. Sallittu kokonaissaalis, joka on
20809: olette 4 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn jäsenmaita sitova, on n. 15 % pienempi kuin
20810: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston saalis vuonna 1989. Muiden merikalastusta
20811: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- säätelevien määräysten lisänä saaliskiintiöllä on
20812: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta huomattavaa merkitystä luonnonkantojen suo-
20813: kirjallisesta kysymyksestä n:o 678: jaamisessa.
20814: Eräs keskeinen ongelma on jokien suualuei-
20815: Aikooko Hallitus vielä ennen vaaleja den saavuttaneiden lohien pääsy itse jokeen.
20816: ryhtyä radikaaleihin toimiin lohen Itä- Simojoen suualueella ja Tornionjoen suualueen
20817: merellä tapahtuvan liiallisen kalastuk- Suomen puoleisella osalla asia on hoidettu
20818: sen vähentämiseksi, jokisuulla tapahtu- siten, että valtiolle kuuluvia lohenkalastuspaik-
20819: van "rosvopyynnin" lopettamiseksi ja koja on vähennetty lohennousun turvaamisek-
20820: riittävän tiukkojen rajoitusten määrää- si. Sen sijaan Tornionjoen suualueella Ruotsin
20821: miseksi myös joelle Tornion-Muo- puolella lohenkalastusoikeus kuuluu vesialueen
20822: nionjoen lohikannan lisäämiseksi sekä omistajille, ja seurauksena on lohirysien liian
20823: taimenkannan pelastamiseksi? suuri määrä. Suomen kalastusviranomaisten
20824: aloitteesta Ruotsissa selvitetään mahdollisuuk-
20825: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sia rysien lukumäärän vähentämiseksi.
20826: vasti seuraavaa: Tornionjoen lohen luonnonkantojen heikon
20827: tilan vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on
20828: Pohjanlahden rannikolla ja Tornionjoen esittänyt suomalais-ruotsalaiselle rajajokiko-
20829: suualueella on lohen kalastusta rajoitettu sen missiolle, että se rauhoittaisi lohen kokonaan
20830: nousuaikana keväällä vuodesta 1986 ensiksi kahdeksi vuodeksi toimialueellaan Tornionjoen
20831: mainitulla alueella vuosittain annetuilla asetuk- kalastusalueen kalastussäännön 22 §:n 2 mo-
20832: silla ja jälkimmäisellä alueella vuodesta 1984 mentin nojalla. Rajajokikomissio käsittelee
20833: suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission pää- asiaa tammikuussa 1991. Lisäksi ministeriö
20834: töksillä. Rajoitusten tarkoituksena on edistää selvittää mahdollisuuksia ja edellytyksiä kala-
20835: luonnonkantaa olevien lohien pääsyä jokeen ja väylän määräämiseksi Tornionjoen edustan
20836: siten elvyttää poikastuotantoa. Tornionjoessa merialueelle. Mikäli kalaväylä tullaan määrit-
20837: ja Simojoessa onkin havaittu lohennousun ja tämään ja merkitsemään, jäisivät nykyiset rau-
20838: poikastuotannon jossakin määrin lisääntyneen, hoituspiirit ennalleen.
20839: joten mainitulla kalastuksen säätelyllä on ollut Myös Tornionjoen taimenkanta on kriittises-
20840: menestystä. sä tilassa, mikä ensisijaisesti johtuu suualueen
20841: Koska pyynti merialueilla on tehokasta, ei ja Perämeren voimakkaasta siian verkkopyyn-
20842: rannikolla toteutettu säätely yksin turvaa luon- nistä. Siian kalastuksessa käytetyt verkot ovat
20843: nontilaisten jokien lohikantoja. Tämän vuoksi silmäkoolta sellaiset, että ne pyytävät tehok-
20844: säätelyn tehostaminen on tarpeen ennen kaik- kaasti kasvavaa taimenta. Tässä suhteessa ra-
20845: kea Tornionjoen suulla ja Itämeren pääaltaalla. jajokikomission voimaan saattaman syksyllä
20846: Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio tapahtuvaa pyyntiä koskevan verkkokalastus-
20847: on ensimmäistä kertaa, lähinnä Suomen ja kiellon odotetaan korjaavan tilannetta.
20848: Ruotsin voimakkaan esiintymisen vuoksi, päät-
20849: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1991
20850:
20851: Ministeri Ole Norrback
20852: 4 1990 vp. - KK n:o 678
20853:
20854:
20855:
20856:
20857: Tili Riksdagens Herr Talman
20858: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Östersjön har för första gången, närmast efter
20859: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse starka påtryckningar från Finlands och Sveri-
20860: av den 4 december 1990 tili vederbörande ges sida, fattat ett beslut om maximal tillåten
20861: medlem av statsrådet översänt avskrift av fångst av lax under år 1991. Den tiliåtna
20862: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä totalfångsten, som är bindande för medlems-
20863: undertecknade spörsmål nr 678: länderna, är ca 15 % lägre är fångsten år 1989.
20864: Den fastställda fångstkvoten har som ett kom-
20865: Ämnar Regeringen ännu innan stun- plement tili de övriga bestämmelser som regle-
20866: dande vai skrida tili radikala åtgärder, rar havsfisket en väsentlig betydelse för skyddet
20867: dels för att minska det alltför omfattan- av det naturliga laxbeståndet.
20868: de fiske av lax, som sker inom Öster- Ett centralt problem utgör möjligheten för
20869: sjön, dels för att få ett slut på det den lax som i sin vandring uppströms nått
20870: "rofferifiske" som sker vid älvmynning- områden utanför älvarnas mynning att kunna
20871: arna samt slutligen för att tillräckligt fortsätta upp i själva älven. Då det gäller
20872: stränga begränsningar skall införas äv- området utanför Simojoki älvs mynning och
20873: en för själva älven för att laxbeståndet området på den finska sidan utanför Torne
20874: kunde fås att öka och öringbeståndet älvs mynning har frågan skötts så att man
20875: räddas i Torne och Muonio älvar? minskat antalet staten tilihöriga laxfiskeplatser
20876: för att sålunda trygga laxens vandring upp-
20877: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ströms. På den svenska sidan tillhör däremot
20878: samt anföra följande: laxfiskerätten inom området utanför Torne älvs
20879: mynning vattenområdets ägare, vilket medfört
20880: Fisket på lax under den tid fisken stiger upp att laxryssjornas antal inom detta område är
20881: i älvarna om våren har då det gäller Bottniska alldeles för stort. På initiativ av de finländska
20882: vikens kustområde begränsats med stöd av fiskerimyndigheterna utreds för närvarande
20883: årligen givna förordningar ända sedan år 1986 möjligheterna att minska antalet ryssjor på den
20884: medan fisket på lax inom området vid Torne svenska sidan.
20885: älvs mynning ända sedan år 1984 på motsva- P.g.a det svaga tilistånd det naturliga laxbe-
20886: rande sätt har begränsats genom beslut av den ståndet i Torne älv befinner sig i för närvaran-
20887: finsk-svenska gränsälvskommissionen. Avsik- de har jord- och skogsbruksministeriet gjort en
20888: ten med begränsningarna har varit att under- framställning tili den finsk-svenska gränsälvs-
20889: lätta det naturliga laxbeståndets vandring upp i kommissionen om att denna med stöd av 22 §
20890: älven för att därigenom även främja yngelpro- 2 mom. i fiskeristadgan för fiskeområdet i
20891: duktionen. I såväl Torne älv som Simo älv har Torne älv skulle freda laxen totalt för en tid av
20892: man kunnat notera en i någon mån ökad två år inom sitt verksamhetsområde. Dessutom
20893: laxvandring uppför älvarna och även en ökad utreder mm1steriet möjligheter och för-
20894: yngelproduktion, vilket innebär att tidigare utsättningar att inrätta en fiskväg inom havs-
20895: nämnda åtgärder för reglering av fisket har området utanför Torne älvs mynning. De för
20896: burit frukt. närvarande inrättade fredningsområdena kom-
20897: Genom att fisket på havet bedrivs med stor mer att bibehållas även i det fall att denna
20898: effekt kan inte en enbart vid kusten verkställd tänkta fiskväg inrättas och markeras.
20899: reglering trygga laxbestånden i de älvar, som Även öringbeståndet i Torne älv befinner sig
20900: befinner sig i naturtilistånd. Därför föreligger i en kritisk situation, vilket i första hand beror
20901: det ett behov av att få tili stånd en effektivare på det omfattande fisket av sik med nät i
20902: reglering, framför allt vid mynningen av Torne området utanför Torne älvs mynning och i
20903: älv och inom Östersjöns huvudbassäng. Bottenhavet. Maskstorleken på de nät som
20904: Den internationella fiskerikommissionen för används vid sikfisket är sådan att näten även
20905: 1990 vp. - KK n:o 678 5
20906:
20907: fiskar växande öring effektivt. 1 detta avseende höstsäsongen skall resultera i en förbättring av
20908: väntar man att det av gränsälvskommissionen situationen.
20909: utfärdade förbudet mot fiske med nät under
20910: Helsingfors den 8 januari 1991
20911:
20912: Minister Ole Norrback
20913: 1990 vp.
20914:
20915: Kirjallinen kysymys n:o 679
20916:
20917:
20918:
20919:
20920: Pohjanoksa: Harkintaverotuksen poistumisen korvaamisesta voi-
20921: malaitoskunnille
20922:
20923:
20924: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20925: Hallituksen esityksen n:o 223 mukaan liiketu- tosin ole täsmennetty. Vaihtoehtoina ovat ol-
20926: lon harkintaverotus poistetaan vuoden 1991 leet esillä mm. harkinnanvarainen avustus ja
20927: alusta lukien. Harkintaverotuksella on joiden- jonkinlainen vesivoima- tai sähköntuotanto-
20928: kin kuntien kannalta ollut erittäin suuri mer- maksu taikka vero.
20929: kitys. Verotulojen kertyminen saattaa lainmuu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20930: toksen vuoksi pienentyä erittäin runsaasti. Vie- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20931: lä ei tarkoin tiedetä, mikä vaikutus harkinta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20932: verotuksella on kuntien verotuloihin, koska jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20933: ensi vuoden ajan ennakonpidätystä jatketaan
20934: vanhalla tavalla. Vasta myöhemmin on siis
20935: mahdollista saada tietää kuntien verotulova- Aikooko Hallitus ja missä aikataulus-
20936: jeen laajuus. On kuitenkin nyt jo selvää, että sa korvata liiketulon harkintaverotuk-
20937: voimalaitoskunnissa harkintaverotuksen pois- sen poistamisen aiheuttamat menetykset
20938: taminen aiheuttaa suuria menetyksiä. voimalaitoskunnissa kunnallisella vesi-
20939: Hallitus on luvannut seurata pahimpia ta- voima- tai sähköntuotantomaksulla tai
20940: pauksia erityisen tarkasti ja korvata kohtuut- sen luonteisella verolla taikka harkin-
20941: tomat menetykset tavalla tai toisella. Tapaa ei nanvaraisella avustuksella?
20942: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1990
20943:
20944: Aino Pohjanoksa
20945:
20946:
20947:
20948:
20949: 200070S
20950: 2 1990 vp. - KK n:o 679
20951:
20952:
20953:
20954:
20955: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20956: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sessa poistetaan vuoden 1991 alusta lukien.
20957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Harkintaverotusta voidaan kuitenkin edelleen
20958: olette 4 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn soveltaa myös liiketulolähteeseen kuuluvaan
20959: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kiinteistöön. Eduskunta on hyväksynyt halli-
20960: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tuksen esityksen laiksi verotuslain 72 §:n muut-
20961: edustaja Aino Pohjanoksan näin kuuluvasta tamisesta siten muutettuna, että vuoden 1991
20962: kirjallisesta kysymyksestä n:o 679: ennakot kannetaan ennakkoperintälain 37 §:n
20963: mukaisella normaalilla tavalla.
20964: Aikooko Hallitus ja missä aikataulus- Hallitus on päätynyt liiketulon harkintavero-
20965: sa korvata liiketulon harkintaverotuk- tuksen luopumisesta johtuvien verotulojen me-
20966: sen poistamisen aiheuttamat menetykset netysten korvaamiseen eräille voimalaitoskun-
20967: voimalaitoskunnissa kunnallisella vesi- nille vuodelta 1991.
20968: voima- tai sähköntuotantomaksulla tai Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa on va-
20969: sen luonteisella verolla taikka harkin- rattu määräraha avustuksen maksamista var-
20970: nanvaraisella avustuksella? ten. Korvaus suoritetaan vuoden 1989 verotuk-
20971: sen valmistuttua eli vuoden 1991 aikana. Val-
20972: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tioneuvosto päättää ne perusteet, joiden mu-
20973: vasti seuraavaa: kaan avustus suoritetaan voimalaitoskunnille.
20974: Liiketulon harkintaverotus kunnallisverotuk-
20975: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1991
20976:
20977: Valtiovarainministeri Matti Louekoski
20978: 1990 vp. - KK n:o 679 3
20979:
20980:
20981:
20982:
20983: Tili Riksdagens Herr Talman
20984: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen tili inkomst av rörelse slopas i kommunalbe-
20985: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse skattningen från början av år 1991. Beskatt-
20986: av den 4 december 1990 tili vederbörande ning enligt prövning kan dock fortfarande
20987: medlem av statsrådet översänt avskrift av tilllämpas på en fastighet som ingår i en
20988: följande av riksdagsledamot Aino Pohjanoksa förvärvskälla för rörelse. Riksdagen har god-
20989: undertecknade spörsmål nr 679: känt regeringens proposition med förslag tili
20990: ändring av 72 § beskattningslagen så ändrad att
20991: Ämnar Regeringen och enligt viiken förskotten för år 1991 uppbärs på normalt sätt
20992: tidtabell ersätta den förlust slopandet enligt 37 § lagen om förskottsuppbörd.
20993: av beskattning enligt prövning av rörel- Regeringen har kommit tili att vissa kraft-
20994: seinkomst förorsakar kraftverkskom- verkskommuner skall ersättas för förlorade
20995: munerna med en kommunal vatten- skatteinkomster tili följd av att beskattningen
20996: kraft- eller elproduktionsavgift eller enligt prövning av inkomst av rörelse slopas för
20997: med någon besläktad skatt eller med år 1991.
20998: understöd som beror på prövning? I statsbudgeten för år 1991 har reserverats
20999: ett anslag för utbetalning av understöd. Ersätt-
21000: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningen betalas sedan beskattningen för 1989
21001: samt anföra följande: blivit klar, dvs. under 1991. Statsrådet faststäl-
21002: ler grunderna för beviljandet av understödet tili
21003: Beskattning enligt prövning som hänför sig kraftverkskommunerna.
21004: Helsingfors den 2 januari 1991
21005:
21006: Finansminister Matti Louekoski
21007: 1990 vp.
21008:
21009: Kirjallinen kysymys n:o 680
21010:
21011:
21012:
21013:
21014: Rajamäki: Taksiautoilijoiden jäsenyydestä ulataksiosuuskunnissa
21015:
21016:
21017: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21018:
21019: Henkilöliikennelain 15 §:n mukaan läänin- Suunniteltuihin yhtiöihin on tarkoitus antaa
21020: hallitus vahvistaa ohjesäännöt. Ohjesäännöllä myös ns. yhdistysosakkeita, joilla yhdistykset ja
21021: voidaan mm. velvoittaa kaikki alueen autoilijat niiden etujärjestöt eli liitot saisivat pienellä
21022: kuulumaan samaan taksiradiovälityskeskuksen rahalla suuren äänivallan.
21023: piiriin. Em. velvoitteen teki asetustasolla vuon- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21024: na 1989 myös Kuopion lääni. Mikkelin ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21025: Hämeen läänien päätöksistä on valitettu kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21026: KHO:een. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21027: Kuopion läänissä ollaan yhtiöittämässä
21028: omaa ulataksiosuuskuntaa Kuopiossa. Läänin
21029: muiden osien autoilijat pelkäävät, että he jou- Mihin toimenp1te1s1m Hallitus aikoo
21030: tuvat eriarvoiseen asemaan ja että myöhemmin ryhtyä, jotta läänin alueen kaikki autoi-
21031: liittyville se tulee taloudellisesti kalliimmaksi. lijat saatetaan samaan asemaan talou-
21032: Kun lakitasolla syntynee velvoite liittyä näihin dellisissa rasituksissa sekä mahdollisuu-
21033: osuuskuntiin, korostuu tarve varmistaa autoi- dessa osallistua perustettavien ulatak-
21034: lijoiden samanarvoisuus ja mahdollisuus osal- siosuuskuntien hallinnon kehittämiseen
21035: listua myös asioiden hoitoon. ja valvontaan?
21036:
21037: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
21038:
21039: Kari Rajamäki
21040:
21041:
21042:
21043:
21044: 200070S
21045: 2 1990 vp. - KK n:o 680
21046:
21047:
21048:
21049:
21050: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21051: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tilauskeskuksen kautta lääninhallituksen vah-
21052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vistaman taksiradio-ohjesäännön mukaisesti.
21053: olette 4 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Lääninhallitus voi kuitenkin erityisistä syistä
21054: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta.
21055: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Liikenneministeriössä laaditun edellä mainittua
21056: edustaja Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta lakia täydentävän asetusluonnoksen mukaan
21057: kysymyksestä n:o 680: tällaisia syitä olisivat ainakin auton syrjäinen
21058: asemapaikka ja ajojen perustuminen pääasiassa
21059: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo pitkäaikaisiin sopimuksiin. Laki ei velvoita
21060: ryhtyä, jotta läänin alueen kaikki autoi- tilausvälitystoiminnan järjestämiseen.
21061: lijat saatetaan samaan asemaan talou- Tällä hetkellä voimassa olevien taksiradio-
21062: dellisissa rasituksissa sekä mahdollisuu- ohjesääntöjen mukaan taksiradiotilauskeskuk-
21063: dessa osallistua perustettavien ulatak- seen liittyneen on suoritettava kohtuullinen
21064: siosuuskuntien hallinnon kehittämiseen liittymismaksu, jonka suuruus määräytyy pe-
21065: ja valvontaan? rustamiskustannusten ja perustamisvaiheessa
21066: liittymisvelvollisten autojen lukumäärän perus-
21067: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teella. Myöhemmin liittyvien osalta voidaan
21068: vasti seuraavaa: myös kustannusten nousu ja omaisuuden olen-
21069: nainen lisäys ottaa huomioon.
21070: Taksien tilausvälitystoimintaa on harjoitettu Edellä mainittuihin säännöksiin perustuen
21071: jo 1950-luvulta lähtien. Toiminta on järjestetty voidaan todeta, että saman liikennealueen au-
21072: pääsääntöisesti osuuskuntapohjalta, jonka li- toilijat on mahdollista saattaa taloudellisesti
21073: säksi huomattava määrä taksipalveluja on han- tasa-arvoiseen asemaan tilausvälityskeskukseen
21074: kittu paikallisilta puhelinyhdistyksil.tä tai Posti- liittymisen suhteen. Maksut määräytyvät kaik-
21075: ja telelaitokselta. Posti- ja telelaitoksen välitys- kien osalta autoluvun mukaisin perustein. Jos
21076: palvelu on ollut läänikohtaista, jolloin samasta tilausvälityskeskus on osuuskunta- tai yhtiö-
21077: keskuksesta ovat useammat liikennealueet os- muotoinen, voi liikenteenharjoittaja myös os-
21078: taneet välityspalvelun. Autoilijat ovat tällöin taa välityspalveluja näiltä yhteisöiltä liittymättä
21079: olleet keskukseen sopimussuhteessa ilman eril- osakkaaksi. Myöhemmin liittyviä varten on
21080: listä organisaatiota tai taksiyhdistysten solmi- varattu osakkeita tai niitä voidaan antaa osa-
21081: milla sopimuksilla. Muutama aiemmin peruste- keannilla. Myöhemmin liittyvien maksut eivät
21082: tuista tilauskeskuksista on toiminut osakeyh- saa olla yhteisön tilan eikä toiminnan laadun
21083: tiöpohjalla. huomioon ottaen kohtuuttomia.
21084: Eduskunnan hyväksymän, vielä vahvistamat- Tilausvälityskeskusten hallinnon kehittämi-
21085: ta olevan, luvanvaraisesta henkilöliikenteestä seen ja valvontaan liikenteenharjoittaja pääsee
21086: tiellä annetun lain 16 §:n mukaan harjoitettaes- osallistumaan hankkimalla tilausvälitystä har-
21087: sa tilausliikennettä henkilöautoilla saa saman joittavan yhteisön osakkeen tai osuuden ja
21088: alueen autoille ajotilauksia välittää vain yksi liittymällä yhteisössä osakkaana olevan liiken-
21089: lääninhallituksen hyväksymä taksiradiotilaus- teenharjoittajia edustavan yhdistyksen jäsenek-
21090: keskus. Kaikkien autojen tulee olla tilattavissa si.
21091: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1991
21092:
21093: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
21094: 1990 vp. - KK n:o 680 3
21095:
21096:
21097:
21098:
21099: Tili Riksdagens Herr Talman
21100: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställts av länsstyrelsen. Länsstyre1sen kan dock
21101: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av särskilda skäl bevilja befrielse från anslut-
21102: av den 4 december 1990 tili vederbörande ningsplikten. Ett utkast tili förordning som
21103: medlem av statsrådet översänt avskrift av skall komplettera ovan nämnda lag har utar-
21104: följande av riksdagsman Rajamäki underteck- betats vid trafikministeriet och enligt det skulle
21105: nade spörsmål nr 680: åtminstone bilens avlägset belägna station och
21106: det att körturerna i huvudsak bygger på
21107: Vilka åtgärder ämnar Regeringen långfristiga avtal räknas som dylika särskilda
21108: vidta för att alla bilister inom länet skäl. Lagen förpliktar inte att ordna med
21109: skall bli jämställda i fråga om ekono- förmedling av beställningar.
21110: misk belastning samt ha lika möjlighe- Enligt nu gällande taxiradioreglementen bör
21111: ter att deltai utvecklandet och övervak- de som anslutit sig tili en taxiradiobeställnings-
21112: ningen av administrationen i de UKV- central betala en rimlig anslutningsavgift, vars
21113: taxiandelslag som håller på att grundas? storlek är beroende av anläggningskostnaderna
21114: och antalet anslutningsskyldiga bilar vid tiden
21115: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- för beställningscentralens etablering. För dem
21116: samt anföra följande: som ansluter sig senare kan även kostnadsök-
21117: ningen och en väsentlig förmögenhetsökning
21118: Förmedling av beställningar på taxibilar har beaktas.
21119: bedrivits alltsedan 1950-talet. Verksamheten Med stöd av ovan nämnda stadganden kan
21120: har vanligen skötts i form av andelslag och man konstatera att bilisterna inom ett och
21121: därtill har de lokala telefonföreningarna och samma trafikområde kan jämställas i ekono-
21122: Post- och televerket stått för ett betydande miskt hänseende när det gäller anslutning till
21123: antal taxitjänster. Post- och televerkets förmed- en beställningscentral. Antalet bilar bestämmer
21124: lingstjänst har gällt per Iän och flera trafikom- avgifternas storlek för alla bilister. Om beställ-
21125: råden har därför köpt förmedlingstjänster av ningscentralen har formen av ett andelslag eller
21126: samma central. Bilisterna har då stått i avtals- bolag kan trafikidkaren även köpa förmedlings-
21127: förhållande tili centralen utan någon separat tjänster hos dessa företag utan att bli delägare.
21128: organisation eller genom avtal som taxiföre- Aktier finns reserverade för dem som ansluter
21129: ningarna slutit. Några av de tidigare grundade sig senare eller också kan en aktieemission
21130: beställningscentralerna har skötts som aktiebo- anordnas. A vgifterna för dem som anluter sig
21131: lag. senare får inte vara oskäliga med hänsyn till
21132: Enligt 16 § lagen om tillståndspliktig person- företagets skick eller typen av verksamhet.
21133: trafik på väg, som riksdagen godkänt men som Trafikidkaren kan ta del i utvecklandet och
21134: inte ännu stadfästs, får, då beställningstrafik övervakningen av administrationen i beställ-
21135: bedrivs med personbilar, endast en taxiradio- ningscentralerna genom att förvärva sig en
21136: beställningscentral som godkänts av länsstyrel- aktie eller andel i det företag som bedriver
21137: sen förmedla körbeställningar för bilar inom förmedling av beställningar och genom att bli
21138: samma område. Alla bilar skall vara tillgäng- medlem i den förening som representerar tra-
21139: liga för beställning genom beställningscentralen fikidkarna och är delägare i företaget.
21140: enlighet med taxiradioreglementet som fast-
21141:
21142: Helsingfors den 8 januari 1991
21143:
21144: Trafikminister Ilkka Kanerva
21145: 1990 vp.
21146:
21147: Kirjallinen kysymys n:o 681
21148:
21149:
21150:
21151:
21152: Skinnari: Tasoristeysten liikenneturvallisuuden parantamisesta
21153:
21154:
21155: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21156:
21157: Lahdessa on useita tasoristeyksiä, mm. kau- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
21158: pungin keskustassa teollisuusratoja, joita ei ole Lahdessa ja muuallakin Suomessa eri-
21159: eristetty vilkasliikenteistenkään tieosuuksien tyisesti asutuskeskuksissa olevien taso-
21160: kohdalla tarvittavin puomein junan kulkiessa. risteyksien liikenneturvallisuuden pa-
21161: Muun muassa tästä syystä äskettäin Mukku- rantamiseksi, jotta mainituntaisilta va-
21162: lassa Isku Oy:n kohdalla juna ja linja-auto kavilta liikenneonnettomuuksilta vältyt-
21163: törmäsivät vakavin seurauksin. täisiin?
21164: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21165: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21166: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21167: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21168: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
21169:
21170: Jouko Skinnari
21171: 2 1990 vp. - KK n:o 681
21172:
21173:
21174:
21175:
21176: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21177: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valo- ja äänivaroitusmerkein varustettu tasoris-
21178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teys Lahden-Mukkulan radalla. Tasoristeys
21179: olette 4 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn on vilkas ajoneuvoliikenteen kannalta, mutta
21180: kirjeenne n:o 2587 ohella toimittanut valtioneu- junaliikenne siinä on vähäistä ja hidasta. Lah-
21181: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen den-Mukkulan radalla on tämän lisäksi kym-
21182: kansanedustaja Jouko Skinnarin näin kuulu- menen muuta tasoristeystä, joista kolme on
21183: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 681: turvalaittein varustettuja. Turvaamattomille ta-
21184: soristeyksille ei lähivuosien ohjelmissa ole
21185: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy suunniteltu turvallisuusparannuksia.
21186: Lahdessa ja muuallakin Suomessa eri- Pääpaino Valtionrautateillä on pääratojen ta-
21187: tyisesti asutuskeskuksissa olevien taso- soristeysten turvaamisessa. Käynnissä olevassa
21188: risteyksien liikenneturvallisuuden pa- pääratojen kehittämistyössä rakentamisohjel-
21189: rantamiseksi, jotta mainituntaisilta va- maan kuuluu useita tasoristeysten poistamisia
21190: kavilta liikenneonnettomuuksilta vältyt- rakentamalla siltoja tai korvaavia tieyhteyksiä
21191: täisiin? tai vaihtoehtoisesti tasoristeysten varustamisia
21192: uusilla turvalaitteilla. Uusilla radoilla Valtion-
21193: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rautatiet ei pääsääntöisesti hyväksy tasoristeyk-
21194: vasti seuraavaa: siä.
21195: Tasoristeysten turvaamistoimenpiteistä vas-
21196: Rataverkolla on kaikkiaan yli 7 000 tasoris- tuu on pääsääntöisesti tienpitäjillä, mutta kos-
21197: teystä, joista valtion ja kuntien ylläpitämillä ka tasoristeykset ovat turvallisuusriski myös
21198: teillä n. 1 000 kpl. Turvalaitteilla varustettuja rautatieliikenteelle, on Valtionrautatiet yhteis-
21199: tasoristeyksiä oli vuoden 1989 lopussa 957 kpl. työssä tielaitoksen ja kuntien kanssa poistanut
21200: Näiden määrä on 1980-luvulla lisääntynyt kun- ja turvannut tasoristeyksiä.
21201: tien, tielaitoksen ja Valtionrautateiden yhteis- Kuntien rahoitusosuuden helpottamiseksi
21202: työn ja yhteisrahoituksen ansiosta vuosittain n. valtion tulo- ja menoarviossa liikenneministe-
21203: 30 kappaleella. Tasoristeysonnettomuuksien riön pääluokassa on momentti "Valtionapu
21204: määrä vuosina 1985-1989 on ollut välillä tasoristeysten poistamiseen". Sen suuruudeksi
21205: 87-125 ja niissä on kuollut 13-27 henkilöä on esitetty ensi vuoden osalta 5,0 milj. mark-
21206: vuosittain. Pitkällä ajanjaksolla onnettomuuk- kaa. Tämän määrärahan nostaminen tulevai-
21207: sien määrä on turvallisuustoimenpiteiden seu- suudessa ainakin kaksinkertaiseksi olisi eräs
21208: rauksena ollut vähenevä. keino edesauttaa tärkeätä turvallisuusasiaa.
21209: Lahden Mukkulassa sijaitseva tasoristeys on
21210:
21211: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990
21212:
21213: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
21214: 1990 vp. - KK n:o 681 3
21215:
21216:
21217:
21218:
21219: Tili Riksdagens Herr Talman
21220: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ler på Lahtis-Mokulia-banan. Fordonstrafi-
21221: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ken är livlig i plankorsningen, men tågtrafiken
21222: nr 2587 av den 4 december 1990 tili vederbö- är ringa och långsam. Utöver denna korsning
21223: rande medlem av statsrådet översänt avskrift finns det ytterligare tio plankorsningar på
21224: av följande av riksdagsman Jouko Skinnari Lahtis-Mokulia-banan, av vilka tre har utrus-
21225: undertecknade spörsmål nr 681: tats med säkerhetsanordningar. I planeringen
21226: för de närmaste åren ingår inte säkerhetsför-
21227: Vilka åtgärder ämnar Regeringen bättring av de plankorsningar som saknar dylik
21228: vidta i Lahtis och på andra orter i utrustning.
21229: Finland för att förbättra trafiksäkerhe- Statsjärnvägarna lägger huvudvikten vid sä-
21230: ten särskilt i plankorsningar i stora kerhetsåtgärder i plankorsningarna på huvud-
21231: bosättningscentrum för att alivarliga banorna. I det pågående arbetet för att utveck-
21232: olyckor av ovan nämnda typ kunde la huvudbanorna avlägsnas i enlighet med
21233: undvikas? byggnadsprogrammet flera plankorsningar ge-
21234: nom brobyggen och ersättande vägförbindelser
21235: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- elier alternativt genom att utrusta plankors-
21236: samt anföra följande: ningarna med säkerhetsanordningar. Statsjärn-
21237: vägarna godkänner i huvudsak inte plankors-
21238: Bannätet har inalies 7 000 plankorsningar, av ningar på nya banor.
21239: vilka 1 000 finns på vägar som underhålis av Vägdelägarna, som står för väghåliningen,
21240: staten elier kommunen. Plankorsningar utrus- ansvarar i huvudsak för säkerhetsåtgärderna,
21241: tade med säkerhetsanordningar var 957 tili men eftersom plankorsningarna utgör en säker-
21242: antalet i slutet av 1989. Deras antal har på hetsrisk även för järnvägstrafiken har Stats-
21243: 1980-talet årligen ökat med ca 30 tili följd av järnvägarna i samarbete med vägväsendet och
21244: kommunernas, vägväsendets och Statsjärnvä- kommunerna avlägsnat plankorsningar elier
21245: garnas samarbete och samfinansiering. Olyck- utrustat dem med säkerhetsanordningar.
21246: orna i plankorsningar har under perioden För att underlätta kommunernas andel av
21247: 1985-1989 varit 87-125 tili antalet och 13- finansieringen finns i statsbudgeten under hu-
21248: 27 personer har förolyckats årligen. På en vudklassen för trafikministeriet ett moment för
21249: längre tidsperiod kan man skönja en minskning "Statsunderstöd för avlägsnande av plankors-
21250: i antalet olyckor tili följd av vidtagna säker- ningar". Understödet har för nästa år beräk-
21251: hetsåtgärder. nats tili 5,0 milj. mk. Ett av medlen för att i
21252: I Mokulia i Lahtis finns en plankorsning framtiden förbättra säkerheten är att höja
21253: som utrustats med ljus- och ljudvarningssigna- understödets storlek med det dubbla.
21254: Helsingfors den 21 december 1990
21255:
21256: Trafikminister Ilkka Kanerva
21257: 1990 vp.
21258:
21259: Kirjallinen kysymys n:o 682
21260:
21261:
21262:
21263:
21264: Vihriälä ym.: VR:n opiskelija-alennuksen myöntämisperusteista
21265:
21266:
21267: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21268: Valtionrautatiet on tehnyt päätöksen, jonka Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selon-
21269: mukaan vuoden 1991 alusta lukien poistetaan teossa kerrottiin eduskunnalle, että "aikuis-
21270: 30 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta oikeus opis- koulutuksen merkitystä korostavat tulevaisuu-
21271: kelija-alennukseen. dessa väestökehitys ja työelämän muutokset
21272: Aikuisopiskelija joutuu usein asumaan opin- sekä monet muut yhteiskuntakehityksen piir-
21273: tojensa vuoksi eri paikkakunnalla kuin hänen teet. Kiireellisimpiä kehittämiskohteita ovat ai-
21274: aviopuolisoosa ja lapsensa. Juuri heidän on vält- kuisopiskelijoiden toimeentulon järjestäminen,
21275: tämätöntä viikoittain matkustaa perheensä luok- uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestelmien kehittä-
21276: se. Nuoremmat opiskelijat sitä vastoin käyvät minen, koulutustarjonnan laajentaminen sekä
21277: vanhempiensa luona lähinnä !omiensa aikana. aikuisten elämäntilanteisiin sopivien ja jousta-
21278: Valtionrautatiet on pyynnöstä lähettänyt vien oppimismuotojen kehittäminen". Valtion-
21279: opiskelija-alennuksen kaventamisen perusteet. rautateiden päätös ei tunnu olevan sopusoin-
21280: Saamamme selvityksen mukaan päätös on teh- nussa koulutuspoliittisen linjauksen kanssa.
21281: ty sen vuoksi, että uudelleenkoulutus on lisään- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21282: tynyt merkittäväksi. Lisäksi VR:n tietojen pe- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21283: rusteella suurin osa valmistuu ammattiin alle kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21284: 30-vuotiaana. VR:n tarkoituksena on tukea jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21285: nimenomaan nuoria, ensimmäiseen ammattiin
21286: valmistuvia.
21287: Valtionrautateiden tiedottajat eivät kysyt- Hyväksyykö Hallitus Valtionrautatei-
21288: täessä osanneet kertoa, kuinka paljon VR den päätöksen, jonka mukaan opiskeli-
21289: arvioi saavansa säästöä uudistuksen johdosta. ja-alennus poistetaan 30 vuotta täyttä-
21290: Valtionrautateille aikuisopiskelijoiden matkat neiltä aikuisopiskelijoilta, ja
21291: tuskin aiheuttavat merkittävää menoerää. Sen aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21292: sijaan perheestään erossa asuvan aikuisopiske- siin perheellisten opiskelijoiden koti-
21293: lijan toimeentulo heikkenee olennaisesti alen- matkojen tukemiseksi?
21294: nuksen poiston johdosta.
21295: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1990
21296:
21297: Jukka Vihriälä Markku Lehtosaari Tytti Isohookana-Asunmaa
21298: Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta Matti Väistö
21299: Hannu Tenhiälä Tellervo Renko Kimmo Sarapää
21300: Eino Siuruainen Pauli Saapunki
21301:
21302:
21303:
21304:
21305: 200070S
21306: 2 1990 vp. - KK n:o 682
21307:
21308:
21309:
21310:
21311: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21312:
21313: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seen on vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
21314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sessä varattu 350,0 milj. markkaa. Se sisältää
21315: olette 5 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn omakustannushintaa alhaisemman tariffitason
21316: kirjeenne n:o 2588 ohella toimittanut valtioneu- tukea 170,0 milj. markkaa, matkustajamääril-
21317: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tään vähäisten junavuorojen tarvitsemaa tukea
21318: kansanedustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta 109,0 milj. markkaa sekä sosiaali- tai yhteis-
21319: kirjallisesta kysymyksestä n:o 682: kuntapoliittisin perustein myönnettävien alen-
21320: nusten edellyttämää tukea 71,0 milj. markkaa.
21321: Hyväksyykö Hallitus Valtionrautatei- Opiskelijoiden osalta valtion budjetissa oleva
21322: den päätöksen, jonka mukaan opiskeli- tuki antoi vuonna 1990 mahdollisuuden n. 30
21323: ja-alennus poistetaan 30 vuotta täyttä- prosentin alennuksen myöntämiseen Valtion-
21324: neiltä aikuisopiskelijoilta, ja rautateiden menolipun hinnoista. Tämän lisäk-
21325: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- si Valtionrautatiet on myöntänyt liiketaloudel-
21326: siin perheellisten opiskelijoiden koti- lisilla perusteilla lisäalennusta, jolloin opiskeli-
21327: matkojen tukemiseksi? joiden saama keskimääräinen alennus on ollut
21328: n. 43 prosenttia normaalihintaisista lipuista.
21329: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviokä-
21330: vasti seuraavaa: sittelyn aikana käyty keskustelu Valtionrauta-
21331: teiden henkilöliikenteen korvausten pienentä-
21332: Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden misestä on aiheuttanut painetta juuri opiskeli-
21333: 1991 tulo- ja menoarvioksi Valtionrautateiden ja-alennuksiin. Tässä vaiheessa kuitenkin, hen-
21334: palvelu- ja toimintatavoitteissa todetaan mm., kilöliikenteen korvausten säilyessä muuttumat-
21335: että rautateiden henkilöliikennettä on kehitet- tomana, on mahdollista säilyttää vuoden 1991
21336: tävä osana koko maan tarpeita palvelevasta alusta opiskelija-alennus ennallaan eli myös yli
21337: pitkämatkaisesta joukkoliikennejärjestelmästä 30-vuotiaat kattavana.
21338: sekä osana pääkaupunkiseudun lähiliikennettä Opiskelijoiden matkustusmäärät ovat kasva-
21339: yhteistyössä kuntien kanssa. neet laajennetun alennuslippujen kelpoisuuden
21340: Esityksen mukaan Valtionrautateiden on py- vuoksi. Tämä on tuonut mukanaan myös
21341: rittävä nostamaan joukkoliikenteen markki- valvontaongelmia. Niinpä Valtionrautatiet tu-
21342: naosuuksia palvelua parantamalla, liikenne- ja lee käynnistämään lähiaikoina neuvottelut
21343: yhteiskuntapoliittisin perustein tuetulla hinnoit- opiskelijajärjestöjen kanssa tavoitteena alen-
21344: telulla sekä parantamalla rataverkon tasoa. nuskäytännön ja opiskelijalippuihin liittyvien
21345: Valtionrautateiden henkilöliikenteen tukemi- menettelytapojen kehittäminen.
21346:
21347: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1991
21348:
21349: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
21350: 1990 vp. - KK n:o 682 3
21351:
21352:
21353:
21354:
21355: Tili Riksdagens Herr Talman
21356: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Statsjärnvägarna har i budgetförslaget för år
21357: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse 1991 reserverats 350,0 milj. mk. I densumman
21358: nr 2588 av den 5 december 1990 till vederbö- ingår 170,0 milj. mk för subventionering av
21359: rande medlem av statsrådet översänt avskrift tariffnivåer under självkostnadspriset, 109,0
21360: av följande av riksdagsman Vihriälä m.fl. milj. mk för tågturer med låga passagerarsiffror
21361: undertecknade spörsmål nr 682: samt 71,0 milj. mk för nedsatta pris, som
21362: beviljas på social- och samhällspolitiska grun-
21363: Godkänner Regeringen Statsjärnvä- der.
21364: garnas beslut, enligt vilket studentrabat- För studerandenas del möjliggjorde subven-
21365: ten för 30 år fyllda vuxenstuderande tioneringen i budgeten för år 1990 ca trettio
21366: avlägsnas och procents rabatt på priset på Statsjärnvägarnas
21367: ämnar Regeringen skrida till åtgärder enkelbiljett. Utöver detta har Statsjärnvägarna
21368: för att subventionera hemresorna för på företagsekonomiska grunder beviljat till-
21369: sådana studerande som har familj? läggsrabatt, varvid studerandena i medeltal har
21370: fått en rabatt på ca 43 procent av biljettens
21371: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- normalpris.
21372: samt anföra följande: Under budgetbehandlingen diskuterades
21373: minskningen av subventionerna för persontra-
21374: I regeringens budgetproposition för år 1991 fik inom Statsjärnvägarna vilket ledde till att
21375: till riksdagen konstateras om Statsjärnvägarnas uttryckligen studentrabatterna blev utsatta. I
21376: service- och verksamhetsmålsättningar bl.a. att detta skede, då ersättningarna för persontrafik
21377: persontrafiken inom järnvägarna skall utveck- förblir oförändrade, är det möjligt att bibehålla
21378: las inom ramen för ett landsomfattande kol- studentrabatten från början av 1991, vilket
21379: lektivtrafiksystem för fjärrtrafik samt som en betyder att den gäller även för 30 år fyllda
21380: del av närtrafiken inom huvudstadsregionen i personer.
21381: samarbete med kommunerna. Studerandenas resor har ökat till följd av att
21382: I enlighet med propositionen bör Statsjärn- rabattbiljetterna gäller i en så omfattande
21383: vägarna sträva till att höja kollektivtrafikens skala. Detta har även medfört problem med
21384: marknadsandelar genom förbättrad service, kontrollen. Följaktligen kommer Statsjärnvä-
21385: trafik- och samhällspolitiskt motiverad subven- garna inom den närmaste framtiden att inleda
21386: tionering av prissättningen samt genom att förhandlingar med studentorganisationerna i
21387: förbättra bannätet. avsikten att utveckla förfaringssättet i anknyt-
21388: För subventionering av persontrafiken inom ning till studentbiljetter.
21389: Helsingfors den 9 januari 1991
21390:
21391: Trafikminister Ilkka Kanerva
21392: 1990 vp.
21393:
21394: Kirjallinen kysymys n:o 683
21395:
21396:
21397:
21398:
21399: Lamminen ym.: Yleisen oikeusaputoimen toimintaedellytysten
21400: turvaamisesta
21401:
21402:
21403: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21404: Yleiset oikeusavustajat tekevät arvokasta siin muutoksiin. Jo yleisen oikeusavustajan
21405: työtä yhteiskunnan vähäosaisten oikeuksien virkanimike on joissakin tapauksissa yleisöä
21406: puolustamisessa ja toteuttamisessa. Tämän am- harhaanjohtava ja arkikäytössä epäonnistunut.
21407: mattikunnan kautta toteutuu pitkälti oikeus- Myös lakiin sisältyvä sivutoimikielto olisi har-
21408: valtioon olennaisesti kuuluva piirre, jonka mu- kittava uudestaan. Lakia maksuttomasta oi-
21409: kaan jokaisella on oikeus taloudellisesta ase- keudenkäynnistä tulisi tarkistaa myös siltä
21410: masta riippumatta saada asiantuntevaa apua osalta, että kustannusvastuuta muutettaisiin
21411: oikeudellisissa asioissa. niin, että oikeusaputoimistot voisivat toimia
21412: Viime vuosina on julkisessa keskustelussa tulosvastuullisina yksikköinä. Ilman nopeita
21413: tullut voimakkaasti esille ihmisoikeusnäkökul- lainsäädännöllisiä muutoksia on vaarana, että
21414: ma. Kansainvälisten sopimusten noudattami- yleisten oikeusavustajien asema kehittyy Suo-
21415: seksi ja valvomiseksi on erittäin tärkeää, että messa sellaiseen suuntaan, joka vaarantaa oi-
21416: jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada keusturvan toteutumisen.
21417: asiansa käsiteltäväksi. Kansainvälisten oikeu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21418: dellisten sopimusten ja ihmisoikeuksien toteut- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
21419: tamisessa yleisillä oikeusavustajilla on erityinen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21420: tehtävä yhteiskunnan vähäosaisten oikeuksien jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21421: puolustamisessa.
21422: Yhteiskunnan tehtävä on pitää huoli siitä, Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
21423: että myös yleisten oikeusavustajien oma asema nöllisiin toimenpiteisiin, jotta yleisen
21424: vastaa tehtävien merkitystä ja vaatimuksia. oikeusaputoiminnan saatavuus ja asema
21425: Tässä suhteessa laki yleisestä oikeusaputoimin- säilyvät oikeusturvan takaavalla tasol-
21426: nasta ei ole kyennyt mukautumaan tapahtunei- la?
21427: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1990
21428:
21429: Kalevi Lamminen Kari Häkämies
21430:
21431:
21432:
21433:
21434: 200070S
21435: 2 1990 vp. - KK n:o 683
21436:
21437:
21438: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21439:
21440: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hyväksymässään laissa edellyttänyt olevan. Sen
21441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vuoksi hallituksen vielä tälle eduskunnalle an-
21442: olette 5 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn tamassa esityksessä (HE n:o 241) edellytetään
21443: kirjeenne n:o 2608 ohella toimittanut valtioneu- vain eräitä vähäisiä muutoksia, joilla on tar-
21444: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen koitus varmistaa lain voimaantulo kaikissa
21445: kansanedustaja Kalevi Lammisen ym. näin maamme kunnissa.
21446: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 683: Kuntien ja valtion välinen suhde on laajalti
21447: harkittavana kuntien valtionosuusjärjestelmää
21448: Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän- koskevassa muutoshankkeessa. Kuntien omaa
21449: nöllisiin toimenpiteisiin, jotta yleisen päätösvaltaa on aikomus lisätä ja valtion oh-
21450: oikeusaputoiminnan saatavuus ja asema jausvaltaa vähentää nykyisestään. Tämän tul-
21451: säilyvät oikeusturvan takaavalla tasol- tua toteutetuksi on syytä harkita uudelleen
21452: la? myös oikeusavustajien sivutoimikieltoa. Kirjal-
21453: lisessa kysymyksessä esitettyjen etujen ohella
21454: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- voidaan epäillä sivutoimiluvasta aiheutuvan
21455: vasti seuraavaa: myös haittoja, kuten on tapahtunut terveyden-
21456: huollossa lääkäreiden sivutoimilupien osalta.
21457: Yleinen oikeusaputoiminta kattaa tällä het- Oikeusavustajan virkanimike on ollut käy-
21458: kellä lähes koko maan. Toiminnan ulkopuolel- tössä suhteellisen vähän aikaa, jonka vuoksi
21459: la on enää 20 kuntaa. Myös kyseiset kunnat ammattikunnan sille työllään antamaa painoar-
21460: ovat aloittamassa toimintaa lähiaikoina. Järjes- voa on hieman aikaista punnita. Oikeusminis-
21461: telmä on näin vuodesta 1973 lähtien vähitellen teriö on valmis omalta osaltaan seuraamaan ja
21462: rakennettu maan kattavaksi ja maksutonta ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin, jos
21463: oikeudenkäyntiä täydentäväksi järjestelmäksi, näyttää siltä, ettei oikeusavustajan nimike vas-
21464: jolla nimenomaan vähävaraisten oikeusturvaa taa muissa vastaavissa tehtävissä olevien nimi-
21465: on pyritty parantamaan. ' kekehitystä.
21466: Kysymyksen perusteluiden mukaan yleistä Maksuttomasia oikeudenkäynnistä annetun
21467: oikeusaputoimintaa tulisi kehittää yleisen oi- lain muuttaminen kysymyksen perusielussa tar-
21468: keusavustajan virkanimikettä muuttamalla, si- koitetulla tavalla merkitsisi yleisen oikeusapu-
21469: vutoimikieltoa lieventämällä sekä maksutto- toiminnan peruslähtökohtiin puuttumista ja
21470: masta oikeudenkäynnistä annettua lakia muut- edellyttää näin ollen perusteellista harkintaa.
21471: tamalla niin, että oikeusaputoimistot voisivat Yleistä oikeusaputoimintaa koskevaa lakia sää-
21472: toimia tulosvastuullisilla yksikköinä, jolla tar- dettäessä oli esillä erilaisia vaihtoehtoja toimin-
21473: koitettaneen sitä, että oikeusaputoimistot saisi- nan organisoimiseksi ja rahoittamiseksi. Silloin
21474: vat omaan käyttöönsä valtion varoista maksut- päädyttiin nyt käytössä olevaan voimakkaasti
21475: tomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojal- valtion verovaroilla tuettuun vaihtoehtoon eri-
21476: la maksettavat avustajan palkkiot samoin kuin tyisesti sen vuoksi, että näin voitaisiin turvata
21477: maksukykyiseltä asiakkaalta perittävät kor- syrjäisellä ja harvaan asutulla seudulla oikeus-
21478: vaukset. apupalvelut, jossa omarahoitteinen oikeusapu-
21479: Oikeusministeriössä seurataan tarkoin yh- toiminta ei ole kannattavaa. Toiminnan oma-
21480: teiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja harki- rahoitteisuutta on pyritty myöhemmillä lain-
21481: taan niiden mahdollisesti vaatimia muutoksia muutoksilla lisäämään, mutta valtion tuki toi-
21482: muun muassa yleiseen oikeusaputoimintaan. mintaan on harkittu toistaiseksi järjestää ny-
21483: Toisaalta on kuitenkin tärkeää saada nyt kyisten valtionosuussäännösten kautta, jota
21484: myös kokemuksia oikeusaputoiminnasta koko- koskevat säännökset uudistettiin viimeksi vuo-
21485: naisuudessaan sellaisena, kun eduskunta on sen den 1989 alusta lukien.
21486:
21487: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1991
21488:
21489: Oikeusministeri Tarja Halonen
21490: 1990 vp. - KK n:o 683 3
21491:
21492:
21493: Till Riksdagens Herr Talman
21494:
21495: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen (RP nr 241), som den gtvtt ännu till denna
21496: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse riksdag, förutsatt endast vissa smärre ändringar
21497: nr 2608 av den 5 december 1990 till vederbö- med vilka avsikten är att säkra lagens ikraft-
21498: rande medlem av statsrådet översänt en av- trädande i alla kommuner i landet.
21499: skrift av följande av riksdagsman Kalevi Lam- Förhållandet mellan stat och kommun är
21500: minen m.fl. undertecknade spörsmål nr 683: föremål för långtgående överväganden i sam-
21501: Ämnar Regeringen skrida till lagstift- band med ändringsförslaget till statsunder-
21502: ningsåtgärder för att allmänna rätts- stödssystem. A vsikten är att öka kommunernas
21503: hjälpsverksamhetens åtkomlighet och bestämmanderätt och att minska statens styr-
21504: ställning skulle bibehållas på en nivå ning från det nuvarande. Då detta har genom-
21505: som garanterar rättssäkerhet? förts är det skäl att på nytt överväga rättsbi-
21506: trädenas förbud att ha bitjänst. Utöver de
21507: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt fördelar som nämns i det skriftliga spörsmålet
21508: följande: kan man anta att ett tillstånd att inneha
21509: Den allmänna rättshjälpsverksamheten om- bitjänst även medför nackdelar såsom har skett
21510: fattar för tillfållet nästan hela landet. Utanför inom hälsovården för läkarnas tillstånd att
21511: verksamheten står nu endast 20 kommuner. inneha bitjänster.
21512: Ä ven dessa kommuner påbörjar verksamheten Rättsbiträdenas tjänstebenämning har varit i
21513: inom kort. Systemet har således från år 1973 bruk en förhållandevis kort tid varför det är
21514: småningom byggts ut att omfatta hela landet lite för tidigt att utvärdera den tyngd tjänste-
21515: samt att komplettera systemet med fria rätte- kåren genom sitt arbete har givit den. Justitie-
21516: gångar. På detta sätt har man strävat till att ministeriet är för egen del beredd att följa upp
21517: förbättra speciellt de mindre bemedlades rätts- och skrida till nödiga åtgärder om det förefaller
21518: säkerhet. vara så att rättsbiträdets tjänstebenämning inte
21519: Enligt motiveringarna till spörsmålet borde motsvarar den utveckling som skett för benäm-
21520: den allmänna rättshjälpsverksamheten utveck- ningarna för andra i motsvarande uppgifter.
21521: las genom att ändra allmänna rättsbiträdets En ändring av lagen om fri rättegång på det
21522: tjänstebenämning, genom att lindra förbudet sätt som nämns i motiveringen till spörsmålet
21523: att ha bitjänst samt genom att ändra lagen om skulle innebära ett ingripande i utgångspunk-
21524: fri rättegång sålunda att rättshjälpsbyråerna terna för allmän rättshjälpsverksamhet och
21525: kunde fungera som resultatansvariga enheter, förutsätter sålunda noggranna överväganden.
21526: med vilket uppenbarligen avses att rättshjälps- Då lagen om allmän rättshjälpsverksamhet
21527: byråerna skulle för eget bruk få de arvoden stiftades övervägdes olika alternativ för orga-
21528: som utbetalas till rättegångsombud med stöd niseringen och finansieringen av verksamheten.
21529: av lagen om fri rättegång liksom även de Då stannade man för det alternativ som nu är
21530: ersättningar som uppbärs av klienter som har i bruk och vilket innebär att staten med
21531: betalningsförmåga. skattemedel starkt stöder verksamheten speci-
21532: Vid justitieministeriet följer man noga med ellt med tanke på att man så kunde trygga
21533: förändringar som sker i samhället och man rättshjälpstjänsterna i avlägset belägna och
21534: överväger de ändringar dessa kräver bland glest bebodda trakter där rättshjälpsverksam-
21535: annat då det gäller allmän rättshjälpsverksam- het som skall finansiera sig själv inte är lönsam.
21536: het. Man liar strävat till att öka självfinansieringen
21537: A andra sidan är det nu även viktigt att få för verksamheten genom senare lagändringar,
21538: erfarenheter av rättshjälpsverksamheten i dess men statens stöd till verksamheten har tillsvi-
21539: helhet sådan som riksdagen har förutsatt den dare ansetts bäst skötas genom det nuvarande
21540: vara i den lag som den godkänt. Av den statsunderstödssystemet, vilka stadganden änd-
21541: orsaken har regeringen i den proposition rades senast från början av år 1989.
21542:
21543: Helsingfors den 3 januari 1991
21544:
21545: Justitieminister Tarja Halonen
21546: 1990 vp.
21547:
21548: Kirjallinen kysymys n:o 684
21549:
21550:
21551:
21552:
21553: Rajamäki: Eläkevalitusten käsittelyajan lyhentämisestä
21554:
21555:
21556: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21557:
21558: Eläkepäätöksistä tehtävät valitukset ovat li- kyetä oikaisemaan mahdollisimman nopeasti ja
21559: sääntyneet sekä käsittelyajat tarkastuslauta- mahdollisimman vähin kustannuksin. Eläkelai-
21560: kunnassa kasvaneet. Käsittelyajan venyminen toksen tulisi voida oikaista virheellinen päätös,
21561: on ilmeisesti myös työvoimakysymys. Työmää- vaikka siitä olisi valitettu. Nykyinen menettely,
21562: rään nähden on edelleen vajausta työvoimasta, jossa asia lähetetään muutoksenhakuasteen
21563: ja henkilökunta ei jaksa tai halua tehdä tarvit- tutkittavaksi vaikka eläkelaitos on valmis oi-
21564: tavassa määrin ylityötä. Tässä mielessä henki- kaisemaan päätöksen, aiheuttaa inhimillisesti
21565: lökunnan määrän lisäämisen ohella tulisi pikai- ja taloudellisesti kohtuutonta rasitusta ja viivy-
21566: sesti selvittää mahdollisuudet siirtää valitusten tystä.
21567: käsittelyä työvoimatilanteen kannalta parem- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21568: mille paikkakunnille. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21569: Tuntuvan parannuksen toisi nykyään noin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21570: puoli vuotta kestävään valitusten käsittelyyn, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21571: jos saataisiin aikaan Eläketurvan muutoksen-
21572: hakukomitean (1989:14) ehdotus ratkaisun it- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21573: seoikaisusta. Myös lausunnonannan nopeutta- ryhtyä, jotta eläkevalitusten käsittelyai-
21574: minen lyhentäisi vireilläoloaikaa. Muutoksen- ka nopeutuu sekä eläkelaitoksen pää-
21575: haun nopeuttamiseksi tulisi virheellinen päätös töksen oikaisumahdollisuus paranee?
21576:
21577: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1990
21578:
21579: Kari Rajamäki
21580:
21581:
21582:
21583:
21584: 200070S
21585: 2 1990 vp. - KK n:o 684
21586:
21587:
21588:
21589:
21590: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21591: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa periaatetta tutkiva toimikunta (Komiteanmie-
21592: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tintö 1988:45) sekä Ennakkoilmoitus- ja neu-
21593: olette 7 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn vottelumenettelyä kehittävä työryhmä (sosiaali-
21594: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ja terveysministeriö, työryhmämuistio 1989:5).
21595: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Mietinnöt ovat olleet laajalla lausuntokierrok-
21596: edustaja Kari Rajamäen näin kuuluvasta kir- sella, ja lausuntoyhteenveto näistä mietinnöistä
21597: jallisesta kysymyksestä n:o 684: on valmistunut 21.6.1990. Lausunnoissa kan-
21598: natettiin valitusmenettelyn yksinkertaistamista
21599: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo siten, että valitukset ohjattaisiin aina eläkepää-
21600: ryhtyä, jotta eläkevalitusten käsittelyai- töksen tehneen eläkelaitoksen kautta, joka olisi
21601: ka nopeutuu sekä eläkelaitoksen pää- samalla velvollinen tarkistamaan, onko sillä
21602: töksen oikaisumahdollisuus paranee? mahdollista oikaista päätöksensä valituksessa
21603: esitetyllä tavalla.
21604: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Mainittu eläkeasioiden oikeusturvauudistus
21605: vasti seuraavaa: on parhaillaan valmisteilla sosiaali- ja terveys-
21606: ministeriössä. Pisimmällä on osauudistus, joka
21607: Eläkepäätösten käsittelyajat ovat viimeaikoi- koskee niin sanotun viimeisen laitoksen periaa-
21608: na lyhentyneet edellisvuosien aikamääristä. Yk- tetta työeläkkeiden maksamisessa. Eläketurva-
21609: sityisen työeläkejärjestelmän ensimmäisen muu- keskus on laatinut uudistuksen teknistä valmis-
21610: toksenhakuasteen, eläkelautakunnan keskimää- telua koskevan ehdotuksen. Sosiaali- ja terveys-
21611: räinen valitusten käsittelyaika on ollut 4,17 ministeriö on saanut tästä väliraportin
21612: kuukautta. Sairausvakuutus- ja kansaneläke- 14.12.1990. Sen mukaan on tarkoituksenmu-
21613: asioiden tarkastuslautakunnassa keskimääräi- kaista, että työeläkelakien mukaisen eläkehake-
21614: nen käsittelyaika on noin 4--6 kuukautta ja muksen käsittelisi ja päätöksestä eläkeasiassa
21615: viimeisenä eläkeasioiden muutoksenhakuastee- sekä sitä koskevasta maksatuksesta huolehtisi
21616: na työeläke- ja kansaneläkeasioissa toimivan pääsääntöisesti se eläkelaitos, jonka järjestä-
21617: vakuutusoikeuden keskimääräinen valitusten män eläketurvan piiriin henkilö on viimeksi
21618: käsittelyaika on vuonna 1989 lyhentynyt 8,7 kuulunut. Loppuraportti teknisen valmistelun
21619: kuukauteen. Yksittäisen eläkkeenhakijan kan- toteuttamisesta on saatavissa 31.3.1991.
21620: nalta valitusaika tuntuu näissäkin rajoissa pit- Eduskunnan hyväksymä kuntoutuslainsää-
21621: kältä ja erityisen ongelmallista on valitusten dännön kokonaisuudistus tulee vaikuttamaan
21622: keskittyminen viimeiseen muutoksenhakuastee- eräiltä osin myös vireillä olevaan muutoksen-
21623: seen edelleenkin lähes vuodeksi. hakujärjestelmien kokonaisuudistukseen, joten
21624: Kysymys eläkeasioiden käsittelyn tehostami- asia tältäkin osin vaatii vielä valmistelua.
21625: sesta ja muutoksenhakujärjestelmän yksinker- Asian tärkeyden takia ministeriö pyrkii sii-
21626: taistamisesta on ollut laajan selvityksen koh- hen, että tarvittavat eläkeasioiden käsittelyn
21627: teena. Asiaa ovat tutkineet Eläketurvan muu- nopeuttamista koskevat lainmuutosehdotukset
21628: toksenhakukomitea (Komiteanmietintö 1989: olisivat valmiina keväällä 1991.
21629: 14), Ansioeläkejärjestelmän viimeisen laitoksen
21630:
21631: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1991
21632:
21633: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
21634: 1990 vp. - KK n:o 684 3
21635:
21636:
21637:
21638:
21639: Tili Riksdagens Herr Talman
21640:
21641: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen handsbeskeds- och förhandlingsförfarandet
21642: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse (social- och hälsovårdsriiinisteriet, arbetsgrupps-
21643: av den 7 december 1990 till vederbörande promemoria, 1989:5). Betänkandena har varit
21644: medlem av statsrådet översänt avskrift av på remiss och ett sammandrag av utlåtandena
21645: följande av riksdagsman Kari Rajamäki under- om dessa betänkanden blev färdigt den 21 juni
21646: tecknade spörsmål nr 684: 1990. 1 utlåtandena understöddes en förenkling
21647: av besvärsförfarandet så att besvären alltid
21648: Vilka åtgärder ämnar Regeringen styrs via den pensionsanstalt som fattat pen-
21649: vidta för att behandlingstiden i fråga sionsbeslutet. Denna pensionsanstalt borde
21650: om pensionsbesvär skall förkortas samt samtidigt vara skyldig att kontrollera om den
21651: för att möjligheten till rättelse av pen- har möjlighet att rätta sitt beslut på det sätt som
21652: sionsanstaltens beslut skall förbättras? anförs i besvären.
21653: Nämnda rättsskyddsreform i samband med
21654: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- pensionsärenden bereds som bäst i social- och
21655: samt anföra följande: hälsovårdsministeriet. Längst har man kommit
21656: med en delreform som gäller den s.k. principen
21657: Behandlingstiderna i fråga om pensionsbe- om den sista anstalten vid utbetalningen av
21658: slut har under senare tid blivit kortare än förut. arbetspensioner. Pensionsskyddscentralen har
21659: Den genomsnittliga behandlingstiden hos den berett ett förslag gällande den tekniska bered-
21660: första besvärsinstansen i det privata arbetspen- ningen av reformen. Social- och hälsovårdsmi-
21661: sionssystemet har varit 4,17 månader. 1 pröv- nisteriet fick en mellanrapport härom den 14
21662: ningsnämnden för sjukförsäkrings- och folk- december 1990. Enligt den är det ändamålsen-
21663: pensionsärenden är den genomsnittliga behand- ligt att en pensionsansökan enligt arbetspen-
21664: lingstiden ca 4--6 månader och hos försäkrings- sionslagarna i regel behandlas av den pensions-
21665: domstolen, som är sista besvärsinstans i arbets- anstalt vars pensionsskydd senast gällt för
21666: pensions- och folkpensionsärenden, har den personen i fråga. Denna pensionsanstalt bör
21667: genomsnittliga tiden för behandling av besvär även fatta beslut i pensionsärendet och sköta
21668: 1989 förkortats till 8,7 månader. För en enskild utbetalningen av pensionen. En slutrapport om
21669: pensionssökande känns besvärstiden lång också den tekniska beredningen kan ges den 31 mars
21670: inom dessa gränser. Särskilt problematiskt är 1991.
21671: att behandlingstiden i den sista rättsmedelsin- Den av riksdagen godkända totalrevisionen
21672: stansen alltjämt är nästan ett år. av rehabiliteringslagstiftningen kommer till vis-
21673: Frågan om en effektivering av behandlingen sa delar att även påverka den anhängiga
21674: av pensionsärenden och en förenkling av änd- totalreformen av fullföljdssystemen, vilket in-
21675: ringssökandet har varit föremål för en omfat- nebär att ärendet kräver ytterligare beredning
21676: tande utredning. Ärendet har undersökts av också i detta avseende.
21677: Kommitten för ändringssökande i pensions- På grund av ärendets stora betydelse har
21678: skyddsärenden (Kommittebetänkande 1989:14). ministeriet som mål att de förs1ag tili lagänd-
21679: Kommissionen för undersökning av förvärvs- ringar som behövs för en snabbare behand1ing
21680: pensionssystemets utveckling (1988:45) och en av pensionsärenden skall vara färdiga våren
21681: arbetsgrupp med uppgift att utveckla för- 1991.
21682:
21683: Helsingfors den 9 januari 1991
21684:
21685: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
21686: 1990 vp.
21687:
21688: Kirjallinen kysymys n:o 685
21689:
21690:
21691:
21692:
21693: Tiuri: Avaruusyhteistyöhön liittyvistä veroista ja tulleista
21694:
21695:
21696: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21697: Suomen ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn tajat joutuvat maksamaan vuosittain miljoonia
21698: välinen sopimus Suomen liitännäisjäsenyydestä markkoja heille kuulumattomia maksuja sekä
21699: ESAssa (SopS 97 /86) määrää, että ESAn viral- kärsimään tuontilisenssien aiheuttamista vii-
21700: lisen toiminnan yhteydessä Suomeen tuodut ja veistä.
21701: Suomesta viedyt tavarat ovat vapaita sekä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21702: veroista että tulleista ja myös tuontirajoituksis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21703: ta. Tulli- ja verolaitokset sekä ulkomaiset kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21704: lisenssiviranomaiset eivät kuitenkaan näytä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21705: tuntevan tai hyväksyvän tätä sopimusta, vaan
21706: ovat valmiit maksattamaan kaikki edellä mai-
21707: nitut maksut myös ESA-toiminnassa sekä ra- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21708: joittamaan eräiden komponenttien tuontia Suomen ja Euroopan avaruusjärjestön
21709: Suomeen. Tällöin suomalaiset avaruustutki- välisen sopimuksen toteuttamiseksi ve-
21710: muksen tekijät ja avaruuslaitteiden valmis- rojen ja tullien osalta?
21711:
21712: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1990
21713:
21714: Martti Tiuri
21715:
21716:
21717:
21718:
21719: 200070S
21720: 2 1990 vp. - KK n:o 685
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21726: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen viralliseen toimintaan tuoduille tai viedyille
21727: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tavaroille.
21728: olette 7 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Näin ollen Suomi, suomalaiset tutkimus- ym.
21729: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston laitokset tai yritykset eivät voi esittää vaati-
21730: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- muksia ulkomaiden viranomaisille puheena ole-
21731: edustaja Tiurin näin kuuluvasta kirjallisesta van sopimuksen perusteella. Mitä tulee sopi-
21732: kysymyksestä n:o 685: muksen piiriin kuuluvien tavaroiden verotuk-
21733: seen tai lisensiointikohteluun Suomessa, Suo-
21734: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä meen tuotaessa tai Suomesta vietäessä, sopi-
21735: Suomen ja Euroopan avaruusjärjestön muksen soveltaminen ja tulkinta kuuluu
21736: välisen sopimuksen toteuttamiseksi ve- maamme asianomaisille vero-, tulli- ja lisenssi-
21737: rojen ja tullien osalta? viranomaisille. Niiden verotusratkaisuista voi-
21738: daan valittaa aina korkeimpaan hallinto-oikeu-
21739: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teen saakka. Lisäksi voidaan hakemuksesta
21740: vasti seuraavaa: saada verotuskohtelusta sitova ennakkotieto,
21741: tulli- ja valmisteverotuksen osalta tullihallituk-
21742: Suomen ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) selta, liikevaihtoverotuksessa lääninveroviras-
21743: välinen sopimus Suomen liitännäisjäsenyydestä toilta. Jos näin vahvistettua Suomen viran-
21744: järjestössä on solmittu Suomen ja ESAn välillä. omaisten kantaa pidetään sopimuksen vastai-
21745: Verotuksen suhteen sopimus asettaa velvoittei- sena, asia voidaan sopimuksen 11 artiklan
21746: ta ainoastaan Suomelle: 8 artiklan mukaan mukal;l.n saattaa erityisen välitystuomioistuimen
21747: Suomi myöntää järjestön virallisessa toimin- ratkaistavaksi.
21748: nassaan ostamille, määrätyn arvorajan ylittä- Puheena olevan assosiaatiosopimuksen ja
21749: ville tavaroille ja palveluille vapautuksen veros- maamme oikeusjärjestyksen mukaan valtioneu-
21750: ta, samoin vapautuksen Suomen tuonti- ja vostolla ei ole mahdollisuutta puuttua sopi-
21751: vientimaksuista ja -veroista sekä kaikista Suo- muksen vero- ja lisenssimääräyksiä koskeviin
21752: men tuonti- ja vientikielloista ja -rajoituksista tulkintoihin, vaan ne on ratkaistava edellä
21753: järjestön tuomille tai viemille tai sen puolesta selostettua menettelyä käyttäen.
21754:
21755: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1991
21756:
21757: Ministeri Ulla Puolanne
21758: 1990 vp. - KK n:o 685 3
21759:
21760:
21761:
21762:
21763: Till Riksdagens Herr Talman
21764: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för dess räkning att användas i dess officiella
21765: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse verksamhet.
21766: av den 7 december 1990 till vederbörande Finland, finländska forskningsinrättningar
21767: medlem av statsrådet översänt avskrift av o.a. inrättningar eller företag kan således inte
21768: följande av riksdagsman Tiuri undertecknade på basis av den aktuella överenskommelsen
21769: spörsmål nr 685: framföra krav till utländska myndigheter. Till-
21770: lämpningen och tolkningen av överenskommel-
21771: Vilka åtgärder ämnar Regeringen sen till den del det är fråga om beskattning eller
21772: vidta för att överenskommelsen mellan licensmässig behandling i Finland av de varor
21773: Finland och Europeiska rymdorganet som omfattas av överenskommelsen, när såda-
21774: skall förverkligas i fråga om skatter och na varor införs till Finland eller utförs från
21775: tullar? Finland ankommer på vederbörande skatte-,
21776: tull- och licensmyndigheter i vårt land. Dessa
21777: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- myndigheters avgöranden i beskattningsfrågor
21778: samt anföra följande: kan överklagas ända till högsta förvaltnings-
21779: domstolen. Därutöver kan man på ansökan få
21780: En överenskommelse mellan Finland och bindande förhandsbesked om den skattemässi-
21781: Europeiska rymdorganet (ESA) om associerat ga behandlingen, i fråga om påförande av tull
21782: medlemskap för Finland i organet har ingåtts och accis hos tullstyrelsen och i fråga om
21783: mellan Finland och ESA. 1 fråga om beskatt- omsättningsbeskattningen hos länsskatteverket.
21784: ningen medför överenskommelsen skyldigheter Om finlänska myndigheters på detta sätt fast-
21785: endast för Finland. Enligt artikel 8 beviljar ställda ståndpunkt anses strida mot överens-
21786: Finland befrielse från skatt på de varor och kommelsen, kan ärendet enligt artikel 11 i
21787: tjänster som organet köper vid utövandet av överenskommelsen tas upp inför en särskild
21788: sin officiella verksamhet och vilkas värde över- skiljedomstol för avgörande. Enligt den aktu-
21789: stiger en viss gräns. Dessutom beviljar Finland ella överenskommelsen om associerat medlem-
21790: befrielse från finska avgifter och skatter vid skap och vårt lands rättsordning har statsrådet
21791: införsel och utförsel samt från alla förbud och ingen möjlighet att ingripa i tolkningen av
21792: restriktioner som i Finland gäller införsel och överenskommelsens skatte- och licensbestäm-
21793: utförsel av sådana varor som införts eller melser, utan denna tolkning skall ske i enlighet
21794: utförts av organet eller som införts eller utförts med det förfarande för vilket redogjorts ovan.
21795: Helsingfors den 3 januari 1991
21796:
21797: Minister Ulla Puolanne
21798: 1990 vp.
21799:
21800: Kirjallinen kysymys n:o 686
21801:
21802:
21803:
21804:
21805: Kohijoki: Hirvikolarien vähentämiseksi tarvittavista toimenpi-
21806: teistä
21807:
21808:
21809: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21810: Merkittävä osa Suomen tieliikenneonnetto- liikenneturvallisuutta kokonaisuudessaan pu-
21811: muuksista vuosittain on hirvieläinonnetto- heena olevilla tieosuuksilla.
21812: muuksia. Osa myös niistä on hyvin tuhoisia. Kun tievalaistuksen rakentaminen ja ylläpito
21813: Keinoina hirvieläinonnettomuuksien välttämi- saattaisi käytännössä osoittautua kustannuksil-
21814: seksi on käytetty ajoneuvojen kuljettajiin koh- taan hirviaitojen rakentamista ja kunnossapi-
21815: distettua valistusta sekä määrätyillä tieosuuk- toa halvemmaksi, mutta kuitenkin hyvin tehok-
21816: silla hirvieläinvaaraa osoittavia liikennemerk- kaaksi ratkaisuksi, kannattaisi sitä kokeilla.
21817: kejä. Onnettomuuksien välttämiseksi nämä kei- Tällainen tievalaistuskokeilu tulisi voida toteut-
21818: not ovat kuitenkin osoittautuneet riittämättö- taa joutuisasti, jotta voitaisiin selvittää sen
21819: miksi. vaikutukset ennen hirviaitojen jatkorakenta-
21820: Myöskään hirviaitojen rakentamisella ei on- missuunnitelmien toteuttamista.
21821: nettomuuksia ole kokonaan pystytty estämään. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21822: Ei edes niissä kohdissa, missä aitoja teiden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21823: varsille on rakennettu. Ja toisaalta korkeiden kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21824: kustannusten johdosta hirviaitoja ei ole voitu jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21825: rakentaa riittävästi.
21826: Hirviaitoja tehokkaampi keino onnetto-
21827: muuksien estämiseksi saattaisi olla kiinteä tie- Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
21828: valaistus. Onhan tunnettua, että tiejaksoilla, toimenpiteisiin tieliikenteen turvallisuu-
21829: joissa on riittävä valaistus, kaikki liike ja den parantamiseksi ja erityisesti hirvi-
21830: esineet, myös elävät olennot, erottuvat monin eläinonnettomuuksien vähentämiseksi
21831: verroin paremmin kuin pimeillä tieosuuksilla. ja välttämiseksi hirviaitojen sijasta tie-
21832: Paitsi sitä, että tievalaistus pimeän aikana valaistusta rakentamalla tämän kysy-
21833: mielestäni estäisi tehokkaasti hirvieläimiin tör- myksen perusteluosassa esitettyjä näkö-
21834: määmisen, se lisäksi tehokkaasti edesauttaisi kohtia huomioon ottaen?
21835: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
21836:
21837: Maunu Kohijoki
21838:
21839:
21840:
21841:
21842: 200070S
21843: 2 1990 vp. - KK n:o 686
21844:
21845:
21846:
21847:
21848: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21849:
21850: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tiekilometri. Tievalaistuksen käyttökustannuk-
21851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, set ovat lisäksi noin kymmenkertaiset hirviai-
21852: olette 10 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn dan kunnossapitokustannuksiin verrattuna. Tä-
21853: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ten ei tievalaistusta voida pitää kovin tehok-
21854: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kaana hirvieläinonnettomuuksien vähentämis-
21855: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta keinona.
21856: kysymyksestä n:o 686: Tievalaistus vähentää kuitenkin myös muita
21857: pimeän ajan onnettomuuksia mainitut 20-
21858: Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä 30 %. Tievalaistuksella varmistetaan lisäksi in-
21859: toimenpiteisiin tieliikenteen turvallisuu- formaation välittyminen tienkäyttäjille ja pa-
21860: den parantamiseksi ja erityisesti hirvi- rannetaan tienkäyttäjien turvallisuuden tunnet-
21861: eläinonnettomuuksien vähentämiseksi ta, mukavuutta sekä näkyvyyttä. Näin ollen
21862: ja välttämiseksi hirviaitojen sijasta tie- valaistujen tieosuuksien määrä yleisillä teillä
21863: valaistusta rakentamalla tämän kysy- kasvaakin vuosittain noin sadalla tiekilometril-
21864: myksen perusteluosassa esitettyjä näkö- lä.
21865: kohtia huomioon ottaen? Päätös jonkin tieosuuden varustamisesta va-
21866: laistuksella tehdään tielaitoksen tievalaistusoh-
21867: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jeen perusteella. Lähtökohtana ohjeessa on se,
21868: vasti seuraavaa: että tehdyn investoinnin tulee tuottaa yhteis-
21869: kunnalle vähintään samansuuruinen säästö.
21870: Poliisin raportoimista yleisillä teillä vuonna Tievalaistuksen osalta säästö koostuu pääasias-
21871: 1989 tapahtuneista tieliikenneonnettomuuksista sa onnettomuuksien vähenemisestä. Valaistavat
21872: voidaan todeta seuraavaa: Hirvieläinonnetto- tieosuudet sijoittuvat kannattavuusnäkökoh-
21873: muuksissa sai surmansa kuusi henkilöä, muissa tien vuoksi yleensä taajamien läheisyyteen, mis-
21874: onnettomuuksissa 510 henkilöä. Hirvieläinon- sä on tavallisesti paljon liikennettä, risteyksiä ja
21875: nettomuuksissa vammautui 220 henkilöä, muis- muita häiriötekijöitä sekä liikenneonnetto-
21876: sa onnettomuuksissa 6 391 henkilöä. Yhteensä muuksia. Hirvionnettomuudet puolestaan ta-
21877: hirvieläinonnettomuuksia ilmoitettiin tapahtu- pahtuvat pääasiassa muilla tieosuuksilla.
21878: neeksi 2 078, muita onnettomuuksia 12 909. Hirviaitojen rakentaminen on edullisinta lä-
21879: Koska liikenneonnettomuuksien kustannusvai- hinnä moottori- ja moottoriliikenneteillä alueil-
21880: kutukset painottuvat henkilövahinkoihin, ovat la, joilla liikkuu paljon hirvieläimiä. Edellä
21881: yleisillä teillä tapahtuneiden hirvieläinonnetto- mainituilla teillä on myös mahdollista rakentaa
21882: muuksien yhteiskunnalle aiheuttamat kustan- aidan toimivuuden kannalta riittävän pitkä
21883: nukset vain noin kolme prosenttia kaikista yhtenäinen hirviaita, koska niillä on liittymiä
21884: yleisten teiden onnettomuuskustannuksista. harvassa.
21885: Tievalaistuksen voidaan arvioida vähentävän Hallitus katsoo, että tieliikenteen turvallisuu-
21886: 20-30% pimeänajan onnettomuuksista. Hir- den joutuisa parantaminen liikenneympäristöä
21887: vieläinonnettomuuksista noin puolet tapahtuu muuttamalla ei ole mahdollista ilman suuria
21888: pimeään aikaan, joten tievalaistuksen koko- taloudellisia uhrauksia. Toisaalta liikenneym-
21889: naisvaikutukseksi kyseisen tienkohdan hirvi- päristön parantaminen antaa liikenneturvalli-
21890: eläinonnettomuuksiin saadaan siis 10-15 %. suudelle pysyväisluonteisia tuloksia.
21891: Vähintään noin viiden kilometrin mittainen Hirvieläinonnettomuuksiin voidaan vaikut-
21892: yhtenäinen hirviaita vähentää ko. tienkohdan taa sekä tievalaistuksella että hirviaitoja raken-
21893: hirvieläinonnettomuuksista jopa 80 %. Hirviai- tamalla. Tievalaistuksen lisääminen pelkästään
21894: dan ja tievalaistuksen rakentaminen maksaa hirvionnettomuuksien vuoksi ei kuitenkaan ole
21895: suunnilleen yhtä paljon eli noin 200 000 mk/ tarkoituksenmukaista.
21896:
21897: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1991
21898:
21899: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
21900: 1990 vp. - KK n:o 686 3
21901:
21902:
21903:
21904: Tili Riksdagens Herr Talman
21905: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lika mycket, dvs. ca 200 000 mk/vägkilometer.
21906: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Driftskostnaderna för vägbelysning är dess-
21907: av den lO december 1990 tili vederbörande utom ungefår tio gånger högre än underhålls-
21908: medlem av statsrådet översänt avskrift av kostnaderna för älgstängsel. Därför kan väg-
21909: följande av riksdagsman Kohijoki underteck- belysning inte anses som något särskilt effektivt
21910: nade spörsmål nr 686: sätt att minska antalet olyckor där hjortdjur är
21911: inblandade.
21912: Ämnar Regeringen vidta skyndsam- Vägbelysningen minskar dock även antalet
21913: ma åtgärder för att förbättra säkerheten andra olyckor under den mörka tiden med
21914: inom vägtrafiken och i synnerhet för att nämnda 20-30 %. Vägbelysningen säkrar dess-
21915: minska och undvika älgolyckorna ge- utom att informationen når väganvändarna
21916: nom att i stället för älgstängsel bygga ut och förbättrar deras trygghetskänsla, trivsel
21917: vägbelysningen med beaktande av de och sikt. Därför ökas antalet upplysta vägav-
21918: synpunkter som framförts i motivering- snitt på de allmänna vägarna med ungefår
21919: en tili detta spörsmål? etthundra vägkilometer i året.
21920: Beslut om att någon vägsträcka skall förses
21921: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med belysning fattas på grundval av vägverkets
21922: samt anföra följande: vägbelysningsdirektiv. Utgångspunkten för di-
21923: rektivet är att en investering skall medföra en
21924: Beträffande polisens rapportering om de minst lika stor inbesparing för samhället. Be-
21925: vägtrafikolyckor som inträffat på allmänna träffande vägbelysningen består inbesparingen i
21926: vägar 1989 kan man konstatera följande: 1 huvudsak i att antalet olyckor minskar. De
21927: olyckor med hjortdjur inblandade omkom sex vägavsnitt som upplyses finns på grund av
21928: personer och i andra olyckor 510 personer. 1 lönsamhetssynpunkterna i allmänhet i närheten
21929: olyckor med hjortdjur inblandade skadades 220 av tätorter, där det vanligen förekommer
21930: personer och i andra olyckor 6 391 personer. mycket trafik, många korsningar och andra
21931: Sammanlagt anmäldes 2 078 olyckor där störande faktorer samt trafikolyckor. Älgolyck-
21932: hjortdjur varit inblandade och 12 909 andra orna å sin sida inträffar i huvudsak på andra
21933: olyckor. Eftersom de kostnadsverkningar som vägsträckor.
21934: trafikolyckorna medför främst hänför sig tili Att bygga älgstängsel är förmånligast när-
21935: personskador, utgör de kostnader som åsamkas mast utmed motorvägar och motortrafikleder
21936: samhället av hjortdjursolyckor som inträffar på inom områden där det rör sig mycket hjortdjur.
21937: allmänna vägar endast ungefär 3 % av alla Utmed dessa vägar är det också möjligt att
21938: kostnader för olyckor på allmänna vägar. bygga tillräckligt långa sammanhängande älg-
21939: Det kan beräknas att vägbelysningen min- stängsel, eftersom anslutningarna ligger glest.
21940: skar olyckorna med 20-30% under den mör- Regeringen anser att det inte är möjligt att
21941: ka tiden. Av hjortdjursolyckorna inträffar un- snabbt förbättra säkerheten inom vä:)rafiken
21942: gefår hälften under den mörka tiden och genom ändringar i trafikmiljön utan stora
21943: vägbelysningens totala inverkan på hjortdjurs- ekonomiska uppoffringar. Å andra sidan ger en
21944: olyckorna på den aktuella vägsträckan blir förbättrad trafikmiljö bestående resultat för
21945: alltså 10-15 %. Ett sammanhängande älg- trafiksäkerheten.
21946: stängsel, som är minst fem kilometer långt, Hjortdjursolyckorna kan påverkas både med
21947: minskar hjortdjursolyckorna på den aktuella vägbelysning och älgstängsel. Att öka vägbe-
21948: vägsträckan med upp tili 80 %. Att bygga lysningen enbart på grund av älgolyckorna är
21949: älgstängsel och vägbelysning kostnar ungefår dock inte ändamålsenligt.
21950: Helsingfors den 11 januari 1991
21951:
21952: Trafikminister Ilkka Kanerva
21953: 1990 vp.
21954:
21955: Kirjallinen kysymys n:o 687
21956:
21957:
21958:
21959:
21960: Rinne: Energian säästämistä koskevien suunnitelmien julkaisemi-
21961: sesta
21962:
21963:
21964: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21965:
21966: Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan kaup- keskustelun mahdottomuus. Onko suunnitel-
21967: pa- ja teollisuusministeriöllä on valmiina salai- missa esimerkiksi asuinhuoneistojen lämpötilan
21968: nen suunnitelma energiansäästötoimista. Kaup- laskeminen? Onko suunnitelmissa suunnata
21969: pa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja kertoi säästövaatimuksia teollisuudelle ja jos on, niin
21970: 15.11.1990 Sähkölaitosyhdistyksen neuvottelu- mille teollisuudenaloille? Onko suunnitelmissa
21971: päivillä Helsingissä, että ministeriön kassakaa- kohdistaa vaatimuksia suurituloisille ja rikkail-
21972: pissa on tällainen suunnitelma. Suunnitelman le niiltä osin kuin se koskee tarpeetonta kers-
21973: sisällöstä ei ole saatavissa mitään tietoja. Täl- kakulutusta kakkosasuntoineen? Onko suunni-
21974: löin julkiselta keskustelulta puuttuvat asialliset telmissa kohdistaa vaatimukset pieni- ja keski-
21975: tiedot käydä keskustelua muista mahdollisista tuloisten jokapäiväiseen peruselämiseen? Onko
21976: säästötoimista. Kyseistä suunnitelmaa voitai- tarkoitus jatkaa moottoriteiden supervalaise-
21977: siin näin ollen käyttää kiristyskeinona viidettä mista, mutta samalla laskea reumatismisen
21978: ydinvoimalaa vaadittaessa. Päällimmäinen vaa- mummon mökin lämpötilaa?
21979: tija on juuri kauppa- ja teollisuusministeriö, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21980: joka ei löydä mitään muuta vaihtoehtoa perus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21981: voimakysymyksessä kuin ydinvoiman lisära- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21982: kentamisen. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21983: Ministeriöllä ei käsitykseni mukaan ole mi-
21984: tään oikeutta pitää näin merkityksellistä suun-
21985: nitelmaansa kassakaapissa. Kysymys on mei- Aikooko Hallitus esitellä energian-
21986: dän ja tulevien sukupolvien elämän peruseh- säästöä koskevat suunnitelmat julkiseen
21987: doista. Tietojen puutteesta seuraa asiallisen keskusteluun ja yleisesti arvioitaviksi?
21988:
21989: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
21990:
21991: Heikki Rinne
21992:
21993:
21994:
21995:
21996: 200070S
21997: 2 1990 vp. - KK n:o 687
21998:
21999:
22000:
22001:
22002: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22003: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa tulevat kysymykseen suositusten muuttaminen
22004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, määräyksiksi ja säännöstelyyn ryhtyminen.
22005: olette 11 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Kansanedustaja Rinteen tarkoittama "salai-
22006: kirjeenne n:o 2676 ohella toimittanut valtioneu- nen suunnitelma" energiansäästötoimista on
22007: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen siis suosituskokoelma, joka on laadittu nimen-
22008: kansanedustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjal- omaisesti sen varalta, että tilanne Persianlah-
22009: lisesta kysymyksestä n:o 687: della johtaa vakaviin häiriöihin öljymarkkinoil-
22010: la. Se, ettei säästösuosituksia ole julkistettu,
22011: Aikooko Hallitus esitellä energian- johtuu pelkästään siitä, että tällaisten lähinnä
22012: säästöä koskevat suunnitelmat julkiseen kuluttajakäyttäytymisen muuttamiseen tähtää-
22013: keskusteluun ja yleisesti arvioitaviksi? vien suositusten vaikuttavuus edellyttää, että
22014: kansalaiset ja elinkeinoelämä kokevat tilanteen
22015: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vaativan erityistoimenpiteitä energian säästämi-
22016: taen seuraavaa: seksi. Tällöinkin vaikutus on melko lyhytaikai-
22017: nen. Näin ollen suositusten ennenaikaisen jul-
22018: Persianlahdella viime elokuussa alkaneiden kistamisen seurauksena niiden teho vähenisi
22019: tapahtumien johdosta kauppa- ja teollisuusmi- poikkeustilannetta ajatellen.
22020: nisteriön toimesta ryhdyttiin pikaisesti arvioi- Edelleen on huomattava, että kyseiset suosi-
22021: maan tilanteen vaikutuksia maamme energia- tukset on tarkoitettu tiettyyn erityistilanteeseen,
22022: huoltoon sekä niitä toimenpiteitä, joilla valtio- eivätkä ne siten sisällöltään vastaa kaikkia niitä
22023: valta voi lieventää öljyn hinnan nopean nousun vaatimuksia, joita ennen kaikkea ympäristö-
22024: tai pahimmassa tapauksessa öljyn saatavuus- ajattelun pohjalta lähtevälle energiansäästötoi-
22025: vaikeuksien aiheuttamia ongelmia. minnalle tulee asettaa. Riippumatta Persianlah-
22026: Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä kriisiin va- den tulevasta kehityksestä kauppa- ja teolli-
22027: rautumiseksi katsottiin tarpeelliseksi laatia ylei- suusministeriö jatkaa energiansäästöön tähtää-
22028: set, kaikkia tärkeimpiä öljynkulutuskohteita vää tiedotustoimintaa mm. julkaisemalla eri
22029: koskevat säästösuositukset, jotka olisivat jul- energiankäyttäjäryhmille energiansäästöoppaita
22030: kaistavissa nopeasti tilanteen niin vaatiessa. ym. aineistoa, jossa asiaa käsitellään perusteel-
22031: Öljymarkkinatilanteen edelleen vaikeutuessa lisemmin kuin mainituissa suosituksissa.
22032:
22033: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1991
22034:
22035: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
22036: 1990 vp. - KK n:o 687 3
22037:
22038:
22039:
22040:
22041: Tili Riksdagens Herr Talman
22042: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tionen på oljemarknaden fortsättningsvis blir
22043: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse sämre blir det aktuelit att ändra rekommenda-
22044: nr 2676 av den 11 december 1990 tili vederbö- tionerna tili bestämmelser och vidta reglering.
22045: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Den "hemliga pian" över energisparåtgärder
22046: av följande av riksdagsman Rinne underteck- som riksdagsman Rinne avser är alitså en sam-
22047: nade spörsmål nr 687: ling rekommendationer som uttryckligen har
22048: utarbetats för den händelse att situationen vid
22049: Har Regeringen för avsikt att presen- Persiska viken leder tili svåra störningar på ol-
22050: tera sina planer i fråga om energispa- jemarknaden. Det att sparrekommendationerna
22051: randet så att de kan bli föremål för en inte har offentliggjorts beror enbart på att in-
22052: offentlig debatt och i alimänhet bedö- verkan av dylika rekommendationer, som
22053: mas? främst siktar på att ändra konsumentbeteendet,
22054: förutsätter att medborgarna och näringslivet
22055: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- upplever att situationen kräver särskilda åtgär-
22056: samt anföra följande: der för energisparandet. Också då är inverkan
22057: ganska kortvarig. Således minskar effekten av
22058: Med anledning av de händelser som började dylika rekommendationer med tanke på undan-
22059: vid Persiska viken i augusti i fjol gjordes tagstillståndet om de offentliggörs för tidigt.
22060: snabbt, på åtgärd av handels- och industrimi- Vidare bör det observeras att ifrågavarande
22061: nisteriet, en bedömning av de verkningar situa- rekommendationer är avsedda för en viss spe-
22062: tionen kommer att ha på landets energiförsörj- cifik situation och att de därför tili sitt innehåli
22063: ning samt de åtgärder genom vilka statsmakten inte motsvarar alla de krav som bör ställas på
22064: kan lindra den snabba prisstegringen på olja en energisparverksamhet som i främsta hand
22065: elier i värsta fali de problem som svårigheterna utgår från miljötänkandet. Oberoende av den
22066: med tiligången på olja leder tili. kommande utvecklingen vid Persiska viken
22067: Det ansågs nödvändigt att, som en central fortsätter handels- och industriministeriet med
22068: åtgärd då det gälier att förbereda sig för den den informationsverksamhet som syftar tili
22069: händelse att en kris uppkommer, utarbeta energisparande bl.a. genom att offentliggöra
22070: alimänna sparrekommendationer för de vikti- energisparguider och annat dylikt materia! som
22071: gaste oljekonsumerande objekten. Dessa re- är avsett för olika grupper av energiförbrukare
22072: kommendationer skulle snabbt kunna offent- och där detta ämne behandlas grundligare än i
22073: liggöras ifali situationen det kräver. Om situa- de nämnda rekommendationerna.
22074: Helsingfors den 10 januari 1991
22075:
22076: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
22077: 1990 vp.
22078:
22079: Kirjallinen kysymys n:o 688
22080:
22081:
22082:
22083:
22084: Kettunen: Postinjakelun turvaamisesta välillä Kuhmo-Suomus-
22085: salmi
22086:
22087:
22088: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22089:
22090: Kuhmon kaupungin ja Suomussalmen kir- den 1991 alusta alkaen on vastoin 29.6.1990
22091: konkylän välillä on 11.11.1990 saakka liiken- pidetyn palaverin vakuutteluja.
22092: nöinyt edestakaisin Postilinjat seitsemänä päi- Mm. Kalliojoen kylätoimikunnan alueelle
22093: vänä viikossa ja A. Kyllönen Oy arkisin maa- Viiksimon tien varrelle posti on jaettu koulu-
22094: nantaista perjantaihin. Matkustajien vähyyden päivinä kouluautoilla ja kesällä sekä lauantai-
22095: vuoksi kahden liikennöitsijän liikennöinti ko. sin taksilla. Sunnuntaijakelun kylätoimikunta
22096: välillä on ilmoitettu kannattamattomaksi. on järjestänyt talkootyönä siten, että jakelurin-
22097: Uusien liikennejärjestelyjen selvittämiseksi gissä mukana olleet taloudet ovat hakeneet
22098: ovat reitin liikennöitsijät ja Kuhmon kaupunki lehdet Kuhmon-Suomussalmen postiautolin-
22099: järjestäneet palaverin, johon osallistuivat Pos- jan varresta.
22100: tilinjojen edustajina Lauri Kylmäaho ja Mauri Mainitun postiautolinjan lakkauttamisen jäl-
22101: Holopainen, A. Kyllönen Oy:n edustajana keen postinjakelu tapahtuu viitenä päivänä
22102: Heikki Kyllönen sekä Kuhmon kaupungin viikossa Postin pienkalustolla esimerkiksi Kal-
22103: edustajana vs. suunnittelusihteeri Pentti Have- liojoen kylätoimikunnan alueelle tyydyttävästi.
22104: rinen. Kun kuitenkin Kuhmon ja Suomussalmen vä-
22105: Palaverissa liikennöitsijät ovat saamani tie- lillä ei nyt kulje viikonloppuisin vakiovuoroista
22106: don mukaan ilmoittaneet, että toisen liiken- linja-autoa, uhkaa sekä lauantain taksijakelu
22107: nöitsijän on lopetettava liikennöinti ko. välillä, että sunnuntain taikoojakelu loppua, sillä leh-
22108: minkä jälkeen toinen voi anoa tarvittaessa tien kuljetusmatka yhteen suuntaan mitattuna
22109: valtion ja kuntien tukea Kuhmon ja Suomus- jatkuisi noin 30 km.
22110: salmen välisen viimeisen suoran joukkoliiken- Nykyaikaan ajateltuna on täysin kohtuuton-
22111: neyhteyden säilyttämiseksi. ta, että näin voitaisiin menetellä. Ei ole ajatel-
22112: Saamani tiedon mukaan Postilinjat halusi tavissa, että kahden suurehkon taajaman väli-
22113: luopua linjasta A. Kyllösen hyväksi ja vakuutti nen alue jäisi kahtena päivänä viikossa koko-
22114: postinjakelun säilyvän muutoksesta huolimatta naan vaille postin normaaleja palveluja. Suo-
22115: nykyisellä tasolla eli seitsenpäiväisenä. mussalmen ja Kuhmon väli on noin 130 km.
22116: Edellä mainitulta pohjalta Kuhmon kaupun- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22117: ginhallitus on puoltanut kokouksessaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22118: 28.8.1990 Postilinjojen lakkautushakemusta. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22119: Samalla on kaupunginhallitus kuitenkin edel- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22120: lyttänyt, että postinjakelu muutoksesta huoli-
22121: matta säilyy nykyisellä tasolla.
22122: Postiautoliikenne Kuhmon ja Suomussalmen Onko Hallitus tietoinen Kuhmon
22123: välillä lakkasi 11.11.1990 alkaen. Nyt Posti on kaupungin ja Suomussalmen välisellä
22124: ilmoittanut, että sanomalehdet jaetaan myös alueella uhkaavasta postinjakelun heik-
22125: viikonloppuisin vuoden 1990 loppuun saakka, kenemisestä, ja
22126: minkä jälkeen postinjakelu supistetaan lain mihin toimenpiteisiin liikenneministe-
22127: edellyttämälle minimitasolle eli viisipäiväiseksi. riö aikoo ryhtyä, että tällaista heikke-
22128: Postin viikonloppujakelun lakkaaminen vuo- nemistä ei pääse tapahtumaan?
22129:
22130: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
22131:
22132: Pentti Kettunen
22133:
22134: 2000708
22135: 2 1990 vp. - KK n:o 688
22136:
22137:
22138:
22139:
22140: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22141: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keskustelussa pyritään löytämään mielekäs rat-
22142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaisu jakelun järjestämiseksi myös viikonlop-
22143: olette joulukuun 11 päivänä 1990 päivätyn puisin. Tässä tapauksessa Posti on tarjonnut
22144: kirjeenne n:o 2677 ohella toimittanut valtioneu- jakelua viikonlopun molemmille päiville kus-
22145: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tannukset kattavaan hintaan. Julkaisijan ja
22146: kansanedustaja Kettusen näin kuuluvasta kir- kunnan kannan mukaisesti jakelu turvattaisiin
22147: jallisesta kysymyksestä n:o 688: suurin piirtein nykyisellä tasollaan lauantaina.
22148: Sunnuntain jakelukustannusten kalleuden joh-
22149: Onko Hallitus tietoinen Kuhmon dosta jakelua ei sunnuntaina järjestettäisi. Ja-
22150: kaupungin ja Suomussalmen välisellä kelun kustannusten maksamiseen osallistuvat
22151: alueella uhkaavasta postinjakelun heik- julkaisijat (pääasiassa Kainuun Sanomat) ja
22152: kenemisestä, ja osin kunnat.
22153: mihin toimenpiteisiin liikenneministe- Kuhmossa joulukuussa käytyjen neuvottelu-
22154: riö aikoo ryhtyä, että tällaista heikke- jen pohjalta Posti on tehnyt tarjouksen jakelu-
22155: nemistä ei pääse tapahtumaan? palvelujen toteuttamiseksi lauantaisin Kuhmon
22156: ja Suomussalmen välillä.
22157: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Postin Lehtipalvelut tarjoaa aktiivisesti vii-
22158: vasti seuraavaa: konlopun jakelu- ja kuljetuspalveluja kustan-
22159: nukset kattavin hinnoin. Julkaisijoiden ja kun-
22160: Postin linja-autoliikenteen supistusten joh- tien positiivinen suhtautuminen on vaikuttanut
22161: dosta on lehtien kuljetus ja jakelu järjestettävä siihen, että viime vuonna järjestettiin viikon-
22162: uudelleen mm. Kuhmon ja Suomussalmen vä- loppujakeluja monilla sellaisilla paikkakunnil-
22163: lillä viikonlopun osalta. la, missä ei aikaisemmin ole ollut vastaavaa
22164: Julkaisijoiden, kuntien ja Postin välisessä palvelua.
22165:
22166: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1991
22167:
22168: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
22169: 1990 vp. - KK n:o 688 3
22170:
22171:
22172:
22173:
22174: Tili Riksdagens Herr Talman
22175: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tanke på utdelningen även under veckosluten. 1
22176: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse detta fali har Posten erbjudit utdelning för
22177: nr 2677 av den 11 december 1990 tili vederbö- veckoslutets båda dagar tili ett pris som täcker
22178: rande medlem av statsrådet översänt avskrift kostnaderna. Enligt utgivarens och kommu-
22179: av följande av riksdagsman Kettunen under- nens ståndpunkt skali utdelningen garanteras i
22180: tecknade spörsmål nr 688: stort sett på nuvarande nivå på lördagarna. På
22181: grund av att kostnaderna för söndagsutdel-
22182: Är Regeringen medveten om den ningen är höga kommer utdelning inte att
22183: hotande försämringen i postutdelningen ordnas på söndagar. Utgivarna (huvudsakligen
22184: på området mellan Kuhmo stad och Kainuun Sanomat) och delvis kommunerna
22185: Suomussalmi och deltar i betalningen av kostnaderna.
22186: vilka åtgärder ämnar trafikministeriet På basis av de förhandlingar som fördes i
22187: vidta för att en sådan försämring inte Kuhmo i december har Posten lämnat ett
22188: skali ske? anbud beträffande det praktiska genomföran-
22189: det av utde1ningsservicen på lördagar på
22190: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sträckan melian Kuhmo och Suomussalmi.
22191: samt anföra följande: Postens Tidningstjänster erbjuder aktivt ut-
22192: delnings- och transporttjänster för veckoslutet
22193: På grund av nedskärningarna i postbusstra- tili priser som täcker kostnaderna. Utgivarnas
22194: fiken måste transporten och utdelningen av och kommunernas positiva instälining har bi-
22195: tidningar omorganiseras bl.a. på sträckan Kuh- dragit tili att veckoslutsutdelning senaste år
22196: mo-Suomussalmi under veckosluten. ordnades på många sådana orter som inte
22197: Utgivarna, kommunerna och Posten försö- tidigare haft motsvarande service.
22198: ker i samråd finna en förnuftig lösning med
22199:
22200: Helsingfors den 9 januari 1991
22201:
22202: Trafikminister Ilkka Kanerva
22203: 1990 vp.
22204:
22205: Kirjallinen kysymys n:o 689
22206:
22207:
22208:
22209:
22210: Väänänen ym.: Muotovirheiden aiheuttamista kohtuuttomuuk-
22211: sista eläkepäätöksissä
22212:
22213:
22214: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22215:
22216: Maatalousyrittäjien eläkeasetuksen mukaan lan paikallinen asiamies piti valitusta vakuutus-
22217: tilan luovutuksen katsotaan tapahtuneen, kun oikeuteen turhana ja kehotti esittämään kor-
22218: luovutuskirja on allekirjoitettu. Eläkkeeseen on vausvaatimuksen pankille. Pankki myönsi vir-
22219: tilan luovuttajilla tällöin oikeus, mikäli ikärajat heen tapahtuneen, mutta kyseenalaisti sen,
22220: täyttyvät luovutushetkellä. kuka on asiaan syypää, pankinjohtajako, joka
22221: Sirkka ja Eino Siekkeli Valkealasta järjesti- sillä välin oli kuollut, vai eläkkeenhakijat
22222: vät tilansa myyntiä pojalleen vuonna 1988. Syyllisyys on hakijan todistettava.
22223: Isännän osalta ikäpykälä päti eläkeanomusta Sukupolvenvaihdosta harkitsevista tuskin
22224: vireille pantaessa, emäntä oli eläkkeeseen oi- kukaan haluaa tehdä kauppaa niin, että me-
22225: keutettu vasta luopuessaan vuonna 1989. nettäisi eläkeoikeutensa. Kyseisessä tapaukses-
22226: Paikallinen maataloussihteeri neuvoi hake- sa menetys on pääoma-arvolaskelman mukaan
22227: maan eläkkeestä etukäteispäätöstä luonnos- arvioitu 250 000 markaksi.
22228: kauppakirjalla. Kun Mela olisi antanut päätök- Kanne raastuvanoikeuteen on nyt vireillä.
22229: sen eläkeoikeudesta, tehtäisiin lopullinen kaup- Saatujen tietojen mukaan vastaavia tapauk-
22230: pakirja. sia sattuu vuosittain muutamia. Kihlakunnan-
22231: Toukokuussa 1988 Siekkelit ottivat yhteyttä oikeus voi purkaa kaupan, jos siihen sisältyy
22232: pankkiin, jonka kanssa olivat asiakassuhteessa ilmeinen virhe. Purku on kuitenkin työläs ja
22233: ja sopivat sen johtajan kanssa luonnoskauppa- aikaa vaativa ja sen lopputulos on epävarma.
22234: kirjan teosta. Tarpeellista olisi, että lakia muutettaisiin
22235: Tullessaan sittemmin allekirjoittamaan luon- siten, että erityisestä syystä voitaisiin poiketa
22236: noskauppakirjaa heitä odotti pankin konttoris- ikärajoista, mikäli kysymys on muotovirheestä
22237: sa kuitenkin lopullinen kauppakirja. tai tahattomasta erheestä.
22238: Siekkelit olivat tietoisia, että kaupanteko- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22239: vuonna toisen puolisoista oli oltava 55-vuotias tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22240: ja toisen puolison 51-vuotias. Pankissa asiaa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22241: hoitanut pankinjohtaja kuitenkin vakuutti, et- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22242: tei luonnoskauppakirjaa ja etukäteishakemusta
22243: tarvita, kunhan omistus- ja hallinto-oikeuden
22244: siirto on merkitty kauppakirjaan 1.1.1989 ta- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
22245: pahtuvaksi. Tämän jälkeen puolisot allekirjoit- kysymyksessä mainitun ja vastaavien
22246: tivat kauppakirjan. tapausten johdosta, jotta yksityinen
22247: Tammikuussa 1989 emännän uinuvan eläk- kansalainen ei joutuisi taloudellisesti ja
22248: keen ikäraja täyttyi ja pankissa tehtiin eläke- pitkällisen oikeudenkäynnin muodossa
22249: hakemus. Maatalousviranomaisten lausuntojen kärsimään viranomaisten virheellisen
22250: jälkeen asiakirjat tulivat heinäkuussa Maata- menettelyn tai esim. asiantuntijana käy-
22251: loustuottajien eläkelaitokseen. Asia käsiteltiin tetyn pankin aiheuttaman muotovir-
22252: siellä syyskuussa ja päätös asianomaisille tuli heen vuoksi, ja
22253: marraskuussa samana vuonna. aikooko Hallitus muuttaa ao. lakia
22254: Isäntä sai tällöin eläkkeen, emäntä ei. Päätös siten, että armahdus on mahdollinen
22255: oli yllätys asianomaisille ja asiaa hoitaneelle siten, että erityisestä syystä voitaisiin
22256: pankinjohtajalle. poiketa mm. ikää koskevasta rajoituk-
22257: Asiasta valitettiin eläkelautakuntaan. Kieltei- sesta, mikäli kysymys on muotovirhees-
22258: nen päätös asiasta tuli heinäkuussa 1990. Me- tä tai tahattomasta erheestä?
22259:
22260: 200070S
22261: 2 1990 vp. - KK n:o 689
22262:
22263: Helsingissä ll päivänä joulukuuta 1990
22264:
22265: Marjatta Väänänen Heikki Kokko Johannes Virolainen
22266: Taisto Tähkämaa Einari Nieminen Pirkko Ikonen
22267: Matti Maijala
22268: 1990 vp. - KK n:o 689 3
22269:
22270:
22271:
22272:
22273: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22274: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kirjallisessa kysymyksessä esiin tuodussa yk-
22275: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sittäisessä tapauksessa ei ole osittain ilmeisesti
22276: olette 11 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn väärinkäsitysten vuoksi ymmärretty käyttää
22277: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston hyväksi ehdollisen päätöksen hakemista. En-
22278: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- simmäisenä valitusasteena oleva eläkelautakun-
22279: edustaja Marjatta Väänäsen ym. näin kuulu- ta ei ole katsonut aiheelliseksi muuttaa maata-
22280: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 689: lousyrittäjien eläkelaitoksen kielteistä eläkepää-
22281: töstä. Toisaalta puolisot eivät ole halunneet
22282: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy valittaa vakuutusoikeuteen muutoksen saami-
22283: kysymyksessä mainitun ja vastaavien seksi eläkelautakunnan päätökseen. Näin on
22284: tapausten johdosta, jotta yksityinen ylimmän muutoksenhakuasteen kannanotto
22285: kansalainen ei joutuisi taloudellisesti ja eläkeoikeuden syntymiseen jäänyt saamatta.
22286: pitkällisen oikeudenkäynnin muodossa Kun sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmassä on
22287: kärsimään viranomaisten virheellisen kysymys maatalousyrittäjien erityisestä eläke-
22288: menettelyn tai esim. asiantuntijana käy- turvasta, lain tulkinta on perinteisesti ollut lain
22289: tetyn pankin aiheuttaman muotovir- sanamuotoon pitäytyvää, eikä laajentavia tul-
22290: heen vuoksi, ja kintoja ole juuri ollut mahdollista hyväksyä.
22291: aikooko Hallitus muuttaa ao. lakia Vuoden 1991 alusta tuli voimaan laki maa-
22292: siten, että armahdus on mahdollinen talousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä
22293: siten, että erityisestä syystä voitaisiin (HE n:o 209). Sen mukaan sukupolvenvaihdos-
22294: poiketa mm. ikää koskevasta rajoituk- tapahtumaa on joustavoitettu siten, että tilan
22295: sesta, mikäli kysymys on muotovirhees- voi lopullisesti myydä vuotta ennen varsinaisen
22296: tä tai tahattomasta erheestä? eläkeiän täyttämistä. Oikeus uinuvaan eläkkee-
22297: seen on silloin, kun lopullinen kauppakirja
22298: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- allekirjoitetaan aikaisintaan 50 vuoden iän
22299: vasti seuraavaa: täyttämisen jälkeen. Hallituksen esityksen pe-
22300: rustelujen mukaan luovutusajankohtana pidet-
22301: Ennen vuotta 1991 voimassa olleen maata- täisiin edelleenkin luovutuskirjan allekirjoitus-
22302: lousyrittäjien eläkelain 6 a §:n (1126/85) mukai- hetkeä, joka on tarvittaessa jälkikäteen yksise-
22303: sen sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edel- litteisesti todennettavissa julkisen kaupanvah-
22304: lytyksenä on ollut, että eläkkeenhakija on vistajan todistuksesta. Kirjallisessa kysymyk-
22305: maatilan luovutuksen hetkellä täyttänyt 55 sessä tarkoitettua menetystä ei uuden lain
22306: vuotta. Nuorempi puoliso on voinut saada mukaan olisi syntynyt, koska lopullisen kaupan
22307: sukupolvenvahdoseläkkeen uinuvana, jos hän voi tehdä niin kuin jo edellä todettiin ennen
22308: on luovutuksen tapahtuessa täyttänyt vähin- varsinaisen eläkeiän täyttämistä. Toisaalta lain-
22309: tään 50 vuotta. Uinuva eläke on tullut mak- säädännöllä ei ole mahdollista kattavasti eh-
22310: suun 55 vuoden täyttämisen jälkeen. Maatalous- käistä asiantuntijoiden antamista virheellisistä
22311: yrittäjien eläkeasetuksen 6 a §:n mukaan viljel- neuvoista aiheutuneita seuraamuksia. Uuden
22312: män luovutuksen on katsottu tapahtuneen sil- lain johdosta maatalousyrittäjien eläkelaitos
22313: loin, kun maatilan luovutuskirja on allekirjoi- tulee asiamiesverkostonsa kautta ohjaamaan
22314: tettu. Sukupolvenvaihdoseläkettä koskeva ha- henkilöitä etuuksien piiriin ja siinä yhteydessä
22315: kemus voitiin maatalousyrittäjien eläkelain kiinnittämään huomiota kaikkiin eläkkeen-
22316: 6 g §:n mukaan käsitellä myös ehdollisena, jol- saantiin liittyviin ehtoihin. Riittävällä tiedotta-
22317: loin kaupantekoon liittyviin eläkeoikeuteen misella ja yksilöllisellä eläkeasioiden käsittelyllä
22318: mahdollisesti vaikuttaviin muutoksiin voitiin pystytään yleensä kysymyksessä tarkoitetut vir-
22319: ennakolta varautua. hearvioinnit ehkäisemään. Tästä syystä ja uu-
22320: 4 1990 vp. - KK n:o 689
22321:
22322: den joustavamman 1.1.1991 lain voimaantulon poistaminen ei ministeriön käsityksen mukaan
22323: johdosta kysymyksessä tarkoitetun epäkohdan edellytä uusia lainsäädäntötoimia.
22324:
22325: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1991
22326:
22327: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
22328: 1990 vp. - KK n:o 689 5
22329:
22330:
22331:
22332:
22333: Tili Riksdagens Herr Talman
22334: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har man inte förstått att utnyttja ansökan om
22335: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse vilikorligt beslut, vilket delvis uppenbarligen
22336: av den 11 december 1990 tili vederbörande beror på missförstånd. Pensionsnämnden, som
22337: medlem av statsrådet översänt avskrift av är första besvärsinstans, har inte ansett det
22338: följande av riksdagsman Marjatta Väänänen vara motiverat att ändra det negativa pensions-
22339: m.fl. undertecknade spörsmål nr 689: beslut som fattats av lantbruksföretagarnas
22340: pensionsanstalt. Å andra sidan har makarna
22341: Vilka åtgärder ämnar Regeringen inte velat överklaga hos försäkringsdomstolen
22342: vidta med anledning av det fali som för att få en ändring i pensionsnämndens
22343: nämns i spörsmålet och motsvarande beslut. Således saknas den högsta besvärsin-
22344: fali så att den enskilda medborgaren stansens stäliningstagande i fråga om pensions-
22345: inte ekonomiskt elier genom en långva- rätten. Eftersom det i systemet med generations-
22346: rig rättegång måste lida för att myndig- växlingspension är fråga om ett särskilt pen-
22347: heterna har förfarit felaktigt elier t.ex. sionsskydd för lantbruksföretagare, har tolk-
22348: för att en bank, som anlitats som ningen av lagen traditionelit hållit sig tilllagens
22349: sakkunnig, begått ett formfel, och ordalydelse och några utvidgande tolkningar
22350: ämnar Regeringen ändra den aktuelia har inte just kunnat godkännas.
22351: lagen så att benådning är möjlig genom Vid ingången av 1991 trädde en lag om
22352: att man av särskilda skäl kan avvika generationsväxlingspension för lantbruksföre-
22353: bl.a. från åldersbegränsningen, om det tagare i kraft (RP nr 209). Enligt den har
22354: är fråga om ett formfel elier ett oupp- generationsväxlingspensionen gjorts flexiblare
22355: såtligt misstag? så att gårdsbruksenheten slutgiltigt kan säljas
22356: ett år före den egentliga pensionsåldern. Rätten
22357: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tili vilande pension föreligger då det slutliga
22358: samt anföra följande: köpebrevet undertecknas tidigast när överlåta-
22359: ren fylit 50 år. Som tidpunkt för överlåtelsen
22360: Uppbärande av generationsväxlingspension anses enligt motiveringen tili regeringsproposi-
22361: enligt 6 a § lagen om pension för lantbruksfö- tionen fortfarande det ögonblick då överlåtel-
22362: retagare (1126/85), som gälide före 1991, förut- sehandlingen undertecknas, vilket vid behov i
22363: satte att pensionssökanden fylit 55 år vid efterhand entydigt kan konstateras ur ett intyg
22364: överlåte1sen av brukningsenheten. Den yngre av ett offentligt köpvittne. Sådan förlust som
22365: maken har kunnat få vilande generationsväx- avses i spörsmålet skulie inte ha uppkommit
22366: lingspension om han vid överlåtelsen fylit minst enligt den nya lagen, eftersom den slutliga
22367: 50 år. Den vilande pensionen har börjat betalas försäljningen, så som redan konstaterades, kan
22368: när pensionstagaren fylit 55 år. Enligt 6 a § ske före den egentliga pensionsåldern. A andra
22369: förordningen om lantbruksföretagare anses sidan är det inte möjligt att genom lagstiftning
22370: överlåtelsen av brukningsenheten ha skett vid helt undgå följderna av att sakkunniga ger
22371: den tidpunkt då överlåtelseurkunden under- oriktiga råd. På grund av den nya lagen
22372: tecknats. Ansökan om generationsväxlingspen- kommer lantbruksföretagarnas pensionsanstalt
22373: sion kunde enligt 6 g § lagen om pension för att via sitt ombudsnät informera om förmåner-
22374: lantbruksföretagare även handläggas vilikor- na och i samband med det fästa uppmärksam-
22375: ligt, varvid det var möj1igt att på förhand het vid alla villkor som är förknippade med
22376: bereda sig på sådana ändringar i anslutning tili uppbärande av pension. Med hjälp av tillräck-
22377: köpslagningen som eventuelit påverkar pen- lig information och individuell behandling av
22378: sionsrätten. pensionsärenden kan sådana felbedömningar
22379: I det enskilda fali som framkom i spörsmå1et som avses i spörsmålet i alimänhet undvikas.
22380: 6 1990 vp. - KK n:o 689
22381:
22382: Därmed och på grund av att en ny och avses i spörsmålet inte förutsätter några lag-
22383: flexiblare lag träder i kraft anser ministeriet att stiftningsåtgärder.
22384: avhjälpande av ett sådant missförhållande som
22385: Helsingfors den 11 januari 1991
22386:
22387: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
22388: 1990 vp.
22389:
22390: Kirjallinen kysymys n:o 690
22391:
22392:
22393:
22394:
22395: Gustafsson: Verosaatavien perinnän tehostamisesta
22396:
22397:
22398: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22399:
22400: Yhteiskunnalta jää vuosittain saamatta vero- ritetään muutama vuosi. Ennen toiminnan lo-
22401: tuloja miljardeja markkoja, valtiontilintarkas- pettamista omaisuus siirretään toiselle yhtiölle.
22402: tajien mukaan peräti 7,7 miljardia. Verojäämät Kun konkurssi tai lopettamispäätös on ajan-
22403: kasvavat vuosittain. Useimmiten verojen lai- kohtainen, ei yhtiöstä enää löydykään omai-
22404: minlyöntiin syyllistyvät yritykset; luonnolliset suutta eikä muita varoja.
22405: henkilöt taas maksavat veronsa yleensä mää- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22406: räaikaan mennessä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22407: Verojen laiminlyönti johtaa siihen, että en- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22408: tistä suurempi osa veroista jää luonnollisten jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22409: henkilöiden maksettavaksi. Se, ettei yhteiskun-
22410: ta pysty huolehtimaan verosaatavistaan, hei-
22411: kentää yhteisöjen ja yritysten moraalia. Verot Onko Hallitus tietoinen kansalaisten
22412: voidaan jättää maksamatta jopa tietoisesti, oikeustajua ja tasavertaisuutta loukkaa-
22413: koska ei ole pelkoa siitä, että ne varmasti vasta tilanteesta yhteiskunnan verosaa-
22414: joutuu joskus maksamaan. Rahoja ei saada tavien kohdalta, ja
22415: pois, koska pakkoperintä ei toimi tehokkaasti. ja mitä Hallitus aikoo tehdä yritysten
22416: Kun suuria yhteiskunnan verosaatavia ei pak- verorästien poistamiseksi sekä veron-
22417: kokeinoin edes yritetä periä, niin silloin jotkut kierron estämiseksi erilaisten ns. pöytä-
22418: ovat käsittäneet tehtävänsä väärin. laatikkoyhtiöiden avulla, ja
22419: Miljardeja yhteiskunnan verosaatavien tilille miten perintäjärjestelmää aiotaan pi-
22420: kertyy myös veronkiertoon tarkoitettujen osa- kaisesti tehostaa, jotta yritysten maksa-
22421: keyhtiöiden ansiosta. Veronkiertäjä perustaa mattomat verot todella saataisiin mak-
22422: useita ns. pöytälaatikkoyhtiöitä. Yhtiöitä pyö- suun?
22423: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
22424:
22425: Jukka Gustafsson
22426:
22427:
22428:
22429:
22430: 2000708
22431: 2 1990 vp. - KK n:o 690
22432:
22433:
22434:
22435:
22436: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22437: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rojäämien kasvu on viime vuosina jäänyt alle
22438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kahden prosentin. Siten myös verojäämien ko-
22439: olette 11 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn konaiskasvu on ollut suhteessa vuosittain mak-
22440: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston suunpantujen verojen kasvuun.
22441: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Edellä mainituilta osin verojäämät ovat seu-
22442: edustaja Jukka Gustafssonin näin kuuluvasta rannan piirissä ja hallitus on tilanteesta tietoi-
22443: kirjallisesta kysymyksestä n:o 690: nen.
22444: Lääninverovirastoilla on käytettävissä useita
22445: Onko Hallitus tietoinen kansalaisten perimiskeinoja yritysten verojäämien perinnäs-
22446: oikeustajua ja tasavertaisuutta loukkaa- sä. Lääninverovirastot lähettävät verojäämät
22447: vasta tilanteesta yhteiskunnan verosaa- pääsääntöisesti ulosottotoimin perittäväksi.
22448: tavien kohdalta, ja Sen ohella tai sijasta lääninverovirastot voivat
22449: mitä Hallitus aikoo tehdä yritysten ryhtyä erikoisperintätoimenpiteisiin. Näitä ovat
22450: verorästien poistamiseksi sekä veron- muun muassa verojäämien julkaiseminen pro-
22451: kierron estämiseksi erilaisten ns. pöytä- testilistalla, yritysten kanssa sovittavat verovel-
22452: laatikkoyhtiöiden avulla, ja kojen maksujärjestelyt sekä konkurssiin hake-
22453: miten perintäjärjestelmää aiotaan pi- minen. Erikoisperinnän yhteydessä voidaan
22454: kaisesti tehostaa, jotta yritysten maksa- suorittaa velallistutkimus ja konkurssin yhtey-
22455: mattomat verot todella saataisiin mak- dessä lisäksi erikoistilintarkastus. Lisäksi voi-
22456: suun? daan ajaa erilaisia korvaus- ja takaisinsaanti-
22457: kanteita.
22458: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Lääninverovirastoissa käsitellään vuosittain
22459: vasti seuraavaa: yli 14 000 erikoisperintäasiaa, ja vuosittain on
22460: vireillä yli 3 000 verovelkojen maksamista kos-
22461: Verojäämiä oli vuoden 1989 lopussa 7 724 kevaa maksusuunnitelmaa. Lääninverovirastot
22462: miljoonaa markkaa. Jäämävelallisia oli kaik- käyttävät velkojan puhevaltaa vuosittain yli
22463: kiaan noin 134 000. Näistä osakeyhtiöitä, avoi- 1 300 uudessa konkurssissa.
22464: mia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä oli hie- Kysymyksessä on myös tiedusteltu, miten
22465: man yli 25 000. veronkiertoa ns. pöytälaatikkoyhtiöiden avulla
22466: Mainittuihin vuoden 1989 verojäämiin sisäl- voidaan ehkäistä. Tältä osin voidaan todeta,
22467: tyvät viideltä vuodelta maksuunpannut, maksa- että jo voimassa oleva osakeyhtiölaki sinänsä
22468: matta jätetyt verot ja konkurssitapauksissa sitä- rajoittaa osakeyhtiöltä toiselle tapahtuvia vas-
22469: kin vanhemmat perimiskelpoiset verot. Verojen tikkeettornia varallisuuden siirtoja. Viime vuo-
22470: maksamatta jättäminen johtuu monista syistä, sina toteutetuilla verotuksen rakennetta koske-
22471: joista muun muassa velallisen maksuhalutto- villä säädösmuutoksilla on myös pyritty enna-
22472: muuteen voidaan vaikuttaa perintää tehosta- kolta ehkäisemään ns. piilevän verovelan syn-
22473: malla. Toisaalta verojäämät johtuvat myös tymistä. Lisäksi keskinäiset yritysjärjestelyt tu-
22474: useista sellaisista syistä, kuten velallisen lopulli- levat usein selvitettäviksi verotarkastusten yh-
22475: seksi todettu maksukyvyttömyys tai maksuun- teydessä.
22476: pantujen verojen määrän kasvu, joihin perinnän Konkursseihin liittyvien väärinkäytösten sel-
22477: tehostamiskeinot eivät välittömästi vaikuta. vittämisessä on syytä korostaa erikoisperintä-
22478: Esimerkiksi juridisten henkilöiden verojää- toimenpiteiden käyttöä. Tältä osin verojen ker-
22479: mät olivat kokonaisverojäämistä vuonna 1985 tymistä konkurssissa tehostanee toteutuessaan
22480: yhteensä 56,3 prosenttia ja vuonna 1989 yh- muun muassa eduskunnassa vireillä oleva lain-
22481: teensä 50,6 prosenttia. Näin ollen juridisten säädäntöuudistus (HE n:o 102), jonka tarkoi-
22482: henkilöiden verojäämien osuus kokonaisvero- tuksena on lisätä mahdollisuuksia saada kon-
22483: jäämistä ei ole kasvanut. kurssipesään palautetuksi varoja velkojien saa-
22484: Suhteutettuna vuoden 1989 rahanarvoon ve- tavien suoritukseksi.
22485: 1990 vp. - KK n:o 690 3
22486:
22487: Tänä keväänä on myös suunniteltu käynnis- ilmoitusta työnantajasuoritusten laiminlyöntien
22488: tettäväksi oikeusministeriön, oikeuspoliittisen johdosta. Niistä johtuneissa oikeudenkäynneis-
22489: tutkimuslaitoksen, poliisin ja verohallinnon yh- sä tuomitut veivoitetaan vuosittain korvaa-
22490: teistyönä selvitys konkursseihin liittyvistä vel- maan valtiolle runsaat 100 miljoonaa markkaa.
22491: kojien oikeuksien loukkauksista. Tarkoitukse- Rikoslain kokonaisuudistukseen liittyvien vuo-
22492: na on saada tietoa muun muassa raukeavista den 1991 alusta voimaan tulleiden talous- ja
22493: konkursseista ja siitä, miten konkurssipesien verorikoksia koskevien uusien säännöksien vai-
22494: tutkintaa on tarkoituksenmukaista suunnata kutuksia verojen perintään tullaan erikoisesti
22495: velkojien oikeuksia loukkaavien toimenpiteiden seuraamaan.
22496: selvittämiseksi. Verojen perinnän tehostamissuunnitelmista
22497: Toisaalta veroJaamten kokonaiskertymän voidaan todeta, että verojäämien kehitystä ja
22498: kannalta verojen kertymisellä konkurssissa ei alueellista keskittymistä on tarkoitus selvittää
22499: ole kovin huomattavaa taloudellista merkitys- valtiovarainministeriön ja verohallinnon yhteis-
22500: tä, ja esimerkiksi vuonna 1987 päättyneissä työnä. Selvitystyö käynnistynee tämän vuoden
22501: konkursseissa veroja kertyi ainoastaan vajaa 30 alkupuolella ja saatujen tuloksien pohjalta on
22502: miljoonaa markkaa. tarkoitus laatia toimenpideohjelma verojää-
22503: Sen sijaan yhtiöiden omistajat tai yhtiöiden mien perinnän tehostamiseksi.
22504: puolesta toimivat henkilöt on voimassa olevien Lopuksi voidaan todeta, että valtiovarainmi-
22505: säännösten mukaan voitu tuomita vahingon- nisteriö ja verohallitus pyrkivät omalta osal-
22506: korvausvelvollisiksi yhtiön maksamatta jättä- taan verojen perinnän tehostamiseen erityisesti
22507: mistä työnantajasuorituksista, mikä on paran- verojen oma-aloitteista suorittamista helpotta-
22508: tanut laiminlyötyjen työnantajasuoritusten pe- villa toimenpiteillä. Asiaa koskevia säännös-
22509: rintämahdollisuuksia. Näillä säännöksillä voi- muutoksia on viime vuosina toteutettu ja on
22510: daan samalla estää yhtiöiden avulla tapahtuvaa parhaillaankin valmisteltavana valtiovarainmi-
22511: keinottelua verovastuun välttämiseksi. Läänin- nisteriössä.
22512: verovirastot tekevät vuosittain noin 1 000 rikos-
22513: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1991
22514:
22515: Ministeri Ulla Puolanne
22516: 4 1990 vp. - KK n:o 690
22517:
22518:
22519:
22520:
22521: Ti11 Riksdagens Herr Ta1man
22522: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ökningen av restskatterna stått i proportion till
22523: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se ökningen av de skatter som debiterats varje år.
22524: av den 11 december 1990 till vederbörande 1 ovan nämnda avseenden övervakas rest-
22525: med1em av statsrådet översänt avskrift av skatterna fortgående och regeringen är medve-
22526: fö1jande av riksdagsman Jukka Gustafsson ten om situationen.
22527: undertecknade spörsmå1 nr 690: Länsskatteverken har flera indrivningssätt
22528: till sitt förfogande när företagens restskatter
22529: skall indrivas. I rege1 sänder 1änsskatteverken
22530: Är Regeringen medveten om att situa- restskatterna för indrivning i utmätningsväg.
22531: tionen i fråga om samhällets skatteford- Utom det eller i stället för det kan 1änsskatte-
22532: ringar kränker medborgarnas rättsmed- verken vidta specia1inkassoåtgärder. Sådana är
22533: vetande och jämbördighet, och bl.a. att offentliggöra restskatterna på en pro-
22534: vad ämnar Regeringen göra för att testlista, att med företagen överenskomma om
22535: företagens restskatter skall avskrivas beta1ningssystem för skattesku1derna samt att
22536: samt skattesmitning med hjä1p av o1ika ansöka om konkurs. 1 samband med specia1in-
22537: s.k. pappersbo1ag hindras och kasso kan en gä1denärsundersökning göras och
22538: hur är det meningen att indrivnings- i samband med konkurs dessutom en specia1-
22539: systemet snabbt skall kunna effektiveras revision. Dessutom kan o1ika s1ag av ersätt-
22540: för att företagens obeta1da skatter verk- nings- och återvinningsta1an föras.
22541: 1igen skall b1i indrivna? Vid 1änsskatteverken behand1as år1igen över
22542: 14 000 specia1inkassoärenden och årligen är
22543: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- över 3 000 beta1ningsp1aner för beta1ning av
22544: samt anföra fö1jande: skattesku1der anhängiga. Länsskatteverken för
22545: borgenärens ta1an i över 1 300 nya konkurser
22546: Restskatterna uppgick i s1utet av 1989 till varje år.
22547: 7 724 mi1j. mk. Anta1et restskattep1iktiga var 1 spörsmå1et frågas också hur skattesmitning
22548: samman1agt ca 134 000. Av dessa var 1itet fler med hjä1p av s.k. pappersbo1ag kan förhindras.
22549: än 25 000 öppna bo1ag och kommanditbo1ag. 1 fråga om detta kan konstateras att den redan
22550: Restskatterna för 1989 omfattar skatter som gällande aktiebo1ags1agen i sig begränsar veder-
22551: debiterats för fem år och inte betalts och i 1agsfria överföringar av förmögenhet från ett
22552: konkursfall även ä1dre indrivbara skatter. Det aktiebo1ag till ett annat. A vsikten med de
22553: faktum att skatter har b1ivit obeta1da har författningsändringar som de senaste åren har
22554: många orsaker, av vi1ka bl.a. gä1denärens ovi1ja genomförts i fråga om beskattningens struktur
22555: att beta1a kan påverkas genom att indrivningen har också varit att förebygga uppkomsten av
22556: effektiveras. Å andra sidan beror restskatterna s.k. 1atent skattesku1d. Dessutom b1ir inbördes
22557: också på flera orsaker som inte direkt påverkas företagsarrangemang ofta utredda i samband
22558: av o1ika utvägar att effektivera indrivningen, med skattegranskningen.
22559: t.ex. av att gä1denärens inso1vens konstaterats När missbruk i ans1utning till konkurser
22560: vara s1utgi1tig eller att beloppet av de debite- utreds är det skä1 att betona användningen av
22561: rade skatterna ökat. specia1inkassoåtgärder. Härvid1ag torde bl.a.
22562: T.ex. juridiska personers restskatter var sam- den 1agstiftningsreform som är anhängig i
22563: man1agt 56,3 % av de tota1a restskatterna 1985 riksdagen (RP nr 102) och vars ändamå1 är att
22564: och samman1agt 50,6% 1989. Så1unda har den öka möj1igheterna att återvinna mede1 till
22565: ande1 som juridiska personers restskatter utgör konkursboet för beta1ning av borgenärernas
22566: av de tota1a restskatterna inte ökat. fordringar, när den genomförs komma att
22567: 1 proportion till penningvärdet 1989 har effektivera inflödet av skatter vid konkurs.
22568: restskatterna under de senaste åren ökat mind- 1 vår är det också p1anerat att en utredning
22569: re än två procent. Så1edes har även den tota1a om kränkningar av borgenärernas rättigheter i
22570: 1990 vp. - KK n:o 690 5
22571:
22572: samband med konkurser skall sättas i gång i letts av dem åläggs de dömda att årligen ersätta
22573: form av ett samarbete mellan justitieministeriet, staten med drygt 100 milj. mark. Hur skat-
22574: rättspolitiska forskningsinstitutet, polisen och teindrivningen påverkas av de nya stadgandena
22575: skatteförvaltningen. Syftet är bl.a. att få upp- om ekonomiska brott och skattebrott, som
22576: gifter om konkurser som avskrivs och om hur anslöt sig till totalreformen av strafflagen och
22577: undersökningen av konkursbon kan inriktas på trädde i kraft vid ingången av 1991, kommer
22578: ett ändamålsenligt sätt så att åtgärder som speciellt att följas.
22579: kränker borgenärernas rättigheter kan utredas. Om planen för en effektivare indrivning av
22580: A andra sidan har inflödet av skatter vid en skatter kan konstateras att avsikten är att
22581: konkurs inte någon större ekonomisk betydelse restskatternas utveck1ing och regionala koncen-
22582: i fråga om det totala beloppet influtna rest- trering skall utredas i samarbete mellan finans-
22583: skatter och t.ex. vid de konkurser som avslu- ministeriet och skatteförvaltningen. Utredning-
22584: tades 1987 inflöt endast knappt 30 milj. mk i en torde sättas i gång i början av detta år och
22585: skatter. Däremot har bolagsägare eller perso- avsikten är att det på grundval av resultaten
22586: ner som för bolagens talan enligt gällande skall utarbetas ett åtgärdsprogram för en ef-
22587: stadganden kunnat dömas skadeståndsskyldiga fektivare indrivning av restskatter.
22588: för arbetsgivaravgifter som bolaget inte betalat, Till slut kan konstateras att finansministeriet
22589: vilket har förbättrat möjligheterna att indriva och skattestyrelsen har för avsikt att i synner-
22590: obetalda arbetsgivaravgifter. Genom dessa het genom åtgärder som underlättar betalning-
22591: stadganden kan samtidigt smitning undan skat- en av skatter på eget initiativ för sin del
22592: teansvaret med hjälp av bolag förhindras. effektivera indrivningen av skatter. Ändringar
22593: Länsskatteverken gör varje år ca 1 000 anmäl- av stadgandena härom har genomförts under
22594: ningar om brott på grund av obetalda arbets- de senaste åren och bereds som bäst vid
22595: givaravgifter. Vid rättegångar som har föran- finansministeriet.
22596: Helsingfors den 11 januari 1991
22597:
22598: Minister Ulla Puolanne
22599: 1990 vp.
22600:
22601: Kirjallinen kysymys n:o 691
22602:
22603:
22604:
22605:
22606: Heikkinen: Oulujoki Oy:n toimintaperiaatteiden muuttamisesta
22607:
22608:
22609: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22610:
22611: Oulujoki Oy:n yhtiöjärjestyksen 1 §:n mu- liiketulosta kunnallisveroa lainkaan. Mikäli
22612: kaan yhtiön kotipaikka on Helsinki, vaikka mm. Oulujoki Oy:tä koskevaa uutta pysyvää
22613: koko yhtiön toiminta on keskittynyt Oulu- ja kunnallisvero- tai maksujärjestelmää ei luoda,
22614: Emäjokien vesistöalueelle Oulun läänissä. voitaisiin asia korjata yhtiöjärjestystä muutta-
22615: Yhtiöjärjestyksen 2 §:n mukaan yhtiön toi- malla tai siirtämällä koko yhtiön omistusoikeus
22616: miala on omistaa, hallita ja käyttää voimalai- toiminta-alueen kunnille kohtuullisella kauppa-
22617: toksia ja vesistön säännöstelylaitoksia Oulu- hinnalla. Yhtiöjärjestyksen 1 § tulisi muuttaa
22618: joen vesistöalueella niihin liittyvine voimajoh- siten, että yhtiön pääkonttori siirrettäisiin Ka-
22619: toineen ja maa- ja vesialueineen sekä harjoittaa jaaniin. 2 §:ään tulisi ottaa määräys, että Ou-
22620: voimantuotantoa, -siirtoa ja -myyntiä. Yhtiön lujoki Oy:n on perittävä Imatran Voima Oy:lle
22621: laitosten tuottama voima myydään Imatran luovuttamastaan sähköstä todellinen käypä
22622: Voima Oy:lle omakustannushintaan. markkinahinta. Tällöin ratkeaisi myös kunnal-
22623: 2 §:n sisällöstä seuraa, että yhtiö ei osoita lisverotusta koskeva asia. Oulujoki Oy tuottaisi
22624: tilinpäätöksessään todellista liiketaloudellista sen jälkeen niin suuren voiton, että se riittäisi
22625: tulosta ja voittoa. Yhtiön kulut on pystytty kunnallisverotuksen perusteeksi.
22626: kattamaan koko sen toiminnan ajan 2-4 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22627: pennin kilowattitunnin hinnalla, todellisen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22628: markkinahinnan ollessa vähintään 15-20 pen- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22629: niä. Mikäli yhtiön tuottaman sähkön hinta jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22630: määriteltäisiin ja laskutettaisiin todellisen käy-
22631: vän markkinahinnan mukaan, tuottaisi yhtiö
22632: vuosittain satojen miljoonien markkojen tulok- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22633: sen ja voiton. Oulujoen vesistöalueen valjasta- siin Oulujoki Oy:n yhtiöjärjestyksen
22634: misesta, luonnonvarojen hyödyntämisestä sekä muuttamiseksi niin, että yhtiön koti-
22635: liiketoiminnan harjoittamisesta saatava tuotto paikka muutetaan Helsingistä Kajaa-
22636: siirretään näin peitellysti Imatran Voima Oy:lle niin, yhtiön Imatran Voima Oy:lle luo-
22637: ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyväksi. vuttamasta sähköenergiasta on perittä-
22638: Harjoittamastaan liiketoiminnasta ei Oulujoki vä käypä hinta omakustannushinnan
22639: Oy ole maksanut koskaan todelliseen tuottoon asemesta ja mikäli omakustannushin-
22640: ja tulokseen perustuvaa kunnallisveroa. Kun- nasta ei luovuta, paikallisille jakeluyh-
22641: nallisverotus on aina toimitettu harkintavero- tiöille tapahtuva sähkön myynti tapah-
22642: tuksena ja oikea harkintaverotuksen taso on tuisi samalla hinnalla kuin Imatran
22643: jouduttu vuosikymmenien ajan hankkimaan Voima Oy:lle, sekä
22644: korkeimmalta hallinto-oikeudelta valitusteitse. aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22645: Liiketulon harkintaverotus poistuu verouu- siin Oulujoki Oy:n myymiseksi kohtuul-
22646: distuksen myötä 1.1.1991 lukien. Oulujoki lisella hinnalla niille Oulun läänin kun-
22647: Oy:n ei tarvitse tämän jälkeen maksaa saamas- nille, joissa yhtiö harjoittaa sähköener-
22648: taan satojen miljoonien markkojen todellisesta gian tuotantoa ja liiketoimintaa?
22649:
22650: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
22651:
22652: Kauko Heikkinen
22653:
22654:
22655: 2000708
22656: 2 1990 vp. - KK n:o 691
22657:
22658:
22659:
22660:
22661: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22662: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Oy:lle sen toimittamasta sähköstä korvauksen,
22663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jolla Oulujoki Oy:n kustannukset on peitetty.
22664: olette 11 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Voimalaitosten rakentamisaikana tämä kor-
22665: kirjeenne n:o 2010 ohella toimittanut valtioneu- vaus oli investointien pääomakustannusten
22666: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen vuoksi suhteellisen korkea eli sähkön kuluttajat
22667: kansanedustaja Heikkisen näin kuuluvasta kir- joutuivat osallistumaan rakentamiskustannuk-
22668: jallisesta kysymyksestä n:o 691: siin korkean sähkön ostohinnan välityksellä.
22669: Nyttemmin korvaus on laskenut, jolloin säh-
22670: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kön kuluttajat saavat Oulujoki Oy:n toimitta-
22671: siin Oulujoki Oy:n yhtiöjärjestyksen man sähkön hinnan alhaisuuden muodossa
22672: muuttamiseksi niin, että yhtiön koti- korvauksen aikaisemmin maksamistaan kor-
22673: paikka muutetaan Helsingistä Kajaa- keammista hinnoista.
22674: niin, yhtiön Imatran Voima Oy:lle luo- Oulujoki Oy:n pääkonttoritoiminnat hoide-
22675: vuttamasta sähköenergiasta on perittä- taan pääosin sen virallisessa kotikunnassa eli
22676: vä käypä hinta omakustannushinnan Helsingissä ja eräin osin Muhoksella. Verotuk-
22677: asemesta ja mikäli omakustannushin- sessa pääkonttorin sijaintikunta saa 3 % puh-
22678: nasta ei luovuta, paikallisille jakeluyh- taasta liiketulosta, ja 97 % puhtaan liiketulon
22679: tiöille tapahtuva sähkön myynti tapah- äyreistä on mennyt Oulujoki- ja Emäjokivarren
22680: tuisi samalla hinnalla kuin Imatran kunnille. Kun pääkonttorin sijaintikunnan saa-
22681: Voima Oy:lle, sekä ma osuus kuuluu sille paikkakunnalle, jolla
22682: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- pääkonttoritoiminnot hoidetaan, ei virallisen
22683: siin Oulujoki Oy:n myymiseksi kohtuul- kotipaikan siirtäminen Helsingistä vaikuttaisi
22684: lisella hinnalla niille Oulun läänin kun- verotulojen jakautumiseen, jollei hallintokus-
22685: nille, joissa yhtiö harjoittaa sähköener- tannuksia kasvatettaisi erottamalla Oulujoki
22686: gian tuotantoa ja liiketoimintaa? Oy:n pääkonttoritoiminnat kokonaan Imatran
22687: Voima Oy:n hallinnosta. Tätä ei kuitenkaan
22688: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- siitä aiheutuvien ylimääräisten kustannusten
22689: vasti seuraavaa: vuoksi voi pitää tarkoituksenmukaisena.
22690: Kansanedustaja Heikkinen esittää kysymyk-
22691: Imatran Voima Oy omistaa 99,72% Oulu- sensä perusteluissa, että Oulujoki Oy ei ole
22692: joki Oy:n osakkeista (valtio 0,28 %). Oulujoki koskaan maksanut todelliseen tuottoon ja tu-
22693: Oy:n sähköntuotanto on vähäistä paikallisjake- lokseen perustuvaa kunnallisveroa. Oulujoki
22694: lua lukuun ottamatta osa IVOn valtakunnallis- Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaisesta omakustan-
22695: ta sähkön tuotanto- ja jakeluverkkoa, ja IVO nushintaisesta sähkön myynnistä IVOlle aiheu-
22696: vastaa pääosin Oulujoki Oy:n tuottaman säh- tuvat kuntien verotulojen menetykset on kui-
22697: kön siirrosta ja toimittamisesta asiakkaalle tenkin korjattu harkintaverotuksen avulla:
22698: samoin kuin etenkin heikkoina vesivuosina KHO on vuosittain harkinnut sen menetyksen
22699: tarpeellisen varavoiman rakentamisesta tai suuruuden, joka Oulujoki Oy:n hyödyntämän
22700: hankkimisesta. Myös Oulujoki Oy:n hallinto- kansallisvarallisuuden sijaintikunnille on vuo-
22701: ja talousasioita hoidetaan suurelta osin IVOn sittain aiheutunut. Kunnat ovat siten saaneet
22702: organisaation toimesta. Siten Imatran Voima KHO:n päätöksen mukaisesti osuutensa Oulu-
22703: Oy maksaa käytännössä osan Oulujoki Oy:n joki Oy:n toiminnan hyödystä. Oulujoki Oy:n
22704: voimalaitoksilla tuotetun sähkön tuotantokus- harkintaveroprosentit liikevaihdosta ovat olleet
22705: tannuksista. Oulujoki Oy onkin teknis-talou- lähes kymmenkertaisia verrattuna emoyhtiöön
22706: dellisilta toiminnoiltaan itse asiassa osa Imat- Imatran Voima Oy:n voimalaitospaikkakunnil-
22707: ran Voima Oy:tä, joskin se edelleenkin on la sovellettuihin harkintaveroprosentteihin.
22708: juridisesti itsenäinen. Vuodelta 1988 kiristettiin lainmuutoksin ve-
22709: Imatran Voima Oy on maksanut Oulujoki sivoimalaitosten kiinteistöjen, rakenneimien ja
22710: 1990 vp. - KK n:o 691 3
22711:
22712: vesivoiman verotusarvot yli kaksikymmenker- läänin alueen kunnille, joissa yhtiö harjoittaa
22713: taisiksi aikaisempaan verrattuna. Vaikka luo- sähköenergian tuotantoa ja liiketoimintaa.
22714: puminen kunnallisesta tuloveron harkinnasta IVOn valvontatilintarkastajan joulukuussa
22715: muuttaa kuntien kannalta verotustilannetta ai- 1988 kauppa- ja teollisuusministeriön toimek-
22716: kaisempaan verrattuna, turvaa liikekiinteistö- siannosta tekemän arvion mukaan Oulujoki
22717: jen harkintaverotus ja tuleva kiinteistövero Oy:n voimalaitostoiminnan kannalta välttä-
22718: kunnille kohtuulliset verotulot myös vastaisuu- mättömän omaisuuden arvo oli 2,3 miljardia
22719: dessa. Nykyisten laskelmien mukaan Oulujoen markkaa. Koko yhtiön arvo muodostuisi olen-
22720: alueen kuntien verotulot jäisivät kuitenkin noin naisesti suuremmaksi. Korkeiden pääomakus-
22721: 30 % aikaisempaa tilannetta alhaisemmaksi. tannuksten vuoksi ei vaikuta tarkoituksenmu-
22722: Kuntien tulojen vähenemisen estämiseksi val- kaiselta eikä todennäköiseltä, että alueen kun-
22723: tion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa on nat tekevät näin mittavia sijoituksia sähköener-
22724: varauduttu tarvittaessa korvaamaan kunnille gian hankintaan.
22725: niille verouudistuksen yhteydessä koituvia me- Eräs hallituksen perustavoitteista verouudis-
22726: netyksiä. Toinen harkinnanarvoinen tapa eh- tuksessa on ollut ja on edelleenkin tasapuoli-
22727: käistä kuntien verotulojen väheneminen on suus erityyppisten kuntien suhteen. Siten halli-
22728: usein esillä ollut Oulujoki Oy:n fuusiointi Imat- tus tulee toiminnoissaan tähtäämään siihen,
22729: ran Voima Oy:öön. Tällöin kunnat saisivat että vesivoimalaitoskuntien verotulot eivät su-
22730: kiinteistöverotulojen ohella osuuden IVOn lii- pistu. Sen sijaan hallitus ei aio ryhtyä säätele-
22731: ketuloäyreistä. mään sähkön myyntihintoja yksittäistapauksis-
22732: Kansanedustaja Heikkinen kysyi myös, ai- sa eikä myöskään käynnistä toimenpiteitä, jois-
22733: kooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin Oulujoki ta saattaisi aiheutua tarpeetonta sähkön tuo-
22734: Oy:n myymiseksi kohtuuhintaan niille Oulun tantokustannusten nousua.
22735: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1991
22736:
22737: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
22738: 4 1990 vp. - KK n:o 691
22739:
22740:
22741:
22742:
22743: Till Riksdagens Herr Talman
22744: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen verket en del av Imatran Voima Oy, också om
22745: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse bolaget fortsättningsvis juridiskt är självstän-
22746: nr 2010 av den 11 december 1990 tili vederbö- digt.
22747: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Imatran Voima Oy har betalat Oulujoki Oy
22748: av följande av riksdagsman Heikkinen under- ersättning för den el som bolaget har levererat
22749: tecknade spörsmå1 nr 691: och med denna ersättning har Oulujoki Oy:s
22750: kostnader täckts. Under den tid då kraftverken
22751: Har Regeringen för avsikt att vidta byggdes var denna ersättning relativt hög p.g.a.
22752: åtgärder för att ändra Oulujoki Oy:s kapitalkostnaderna för investeringarna, d.v.s.
22753: bolagsordning så att bolagets hemort elkonsumenterna blev tvungna att delta i bygg-
22754: blir Kajana i stäliet för Helsingfors, så nadskostnaderna genom det höga elpriset. Se-
22755: att för den elenergi som överlåts tili dermera har ersättningen sjunkit, varvid elkon-
22756: Imatran Voima Oy skall betalas gängse sumenterna får ersättning för de höga priser de
22757: pris i stäliet för självkostnadspriset och, tidigare har betalt genom att priset på den e1
22758: i det fall att man inte avstår från Oulujoki Oy levererar nu är lägre.
22759: självkostnadspriset, så att elförsäljning- Oulujoki Oy:s huvudkontorsfunktioner sköts
22760: en tili de lokala distributionsbolagen huvudsakligen på dess officielia hemort, d.v.s. i
22761: skali ske enligt samma pris som tili Helsingfors och tili vissa delar i Muhos. I
22762: Imatran Voima Oy samt beskattningen får den kommun där huvudkon-
22763: har Regeringen för avsikt att vidta toret är beläget 3 % av de rena affärsinkom-
22764: åtgärder för att tili ett rimligt pris sälja sterna och kommunerna längs Ule älv och
22765: ut Oulujoki Oy tili de kommuner i Emäjoki 97 %. Eftersom den andel som hu-
22766: Uleåborgs Iän där bolaget bedriver pro- vudkontorets förläggningsort får tillfalier den
22767: duktion av och affärsverksamhet i fråga ort där huvudkontorets funktioner sköts inver-
22768: om elenergi? kar inte en eventuell förflyttning av den offi-
22769: cielia hemorten från Helsingfors på fördelning-
22770: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- en av skatteinkomsterna om inte förvaltnings-
22771: samt anföra följande: kostnaderna ökas genom att Oulujoki Oy:s
22772: huvudkontorsfunktioner helt avskiljs från Imat-
22773: Imatran Voima Oy äger 99,72% av aktierna ran Voima Oy:s förvaltning. Detta kan dock
22774: i Oulujoki Oy (staten 0,28 %). Med undantag inte anses ändamålsenligt p.g.a. de extra kost-
22775: av den lokala distributionen, som är ganska nader det skulle medföra.
22776: liten, utgör Oulujoki Oy:s elproduktion en del Riksdagsman Heikkinen säger i motivering-
22777: av IVOs riksomfattande nät för produktion arna tili sitt spörsmål att Oulujoki Oy aldrig
22778: och distribution av el. IVO svarar huvudsakli- har betalat kommunalskatt baserad på de
22779: gen för att den el som Oulujoki producerar verkliga intäkterna och det verkliga resultatet.
22780: överförs och levereras tili kunderna och det- De skatteinkomster som kommunerna har för-
22781: samma gäller byggandet eller anskaffandet av lorat genom elförsäljningen tili IVO tili själv-
22782: den reservkraft som är nödvändig i synnerhet kostnadspris i enlighet med Oulujoki Oy:s
22783: under svaga vattenår. De förvaltningsärenden bolagsordning har emeliertid korrigerats ge-
22784: och ekonomiska ärenden som gälier Oulujoki nom beskattning enligt prövning: HFD har
22785: Oy sköts också tili stor del på åtgärd av IVOs årligen prövat storleken på den förlust som den
22786: organisation. Således betalar Imatran Voima av Oulujoki Oy utnyttjade nationalförmögen-
22787: Oy i praktiken en del av produktionskostna- heten årligen har förorsakat förläggningskom-
22788: derna för den el som produceras vid Oulujoki munerna. Kommunerna har därmed i enlighet
22789: Oy:s kraftverk. Oulujoki Oy är följaktligen tili med HFD:s beslut fått sin andel av nyttan av
22790: sina teknisk-ekonomiska funktioner i själva Oulujoki Oy:s verksamhet. Oulujoki Oy:s pro-
22791: 1990 vp. - KK n:o 691 5
22792:
22793: center av omsättningen vid beskattningen enligt från IVOs affärsinkomster vid sidan av in-
22794: prövning har uppgått till nästan det tiofaldiga komsterna av fastighetsskatten.
22795: jämfört med de procenter som har tilllämpats i Riksdagsman Heikkinen frågade också om
22796: fråga om beskattning enligt prövning av mo- regeringen har för avsikt att vidta åtgärder för
22797: derbolaget Imatran Voima Oy på dess kraft- att tili ett rimligt pris sälja ut Oulujoki Oy tili
22798: verksorter. de kommuner i Uleåborgs Iän där bolaget
22799: Genom lagändringar skärptes fr.o.m. år 1988 bedriver produktion av och affärsverksamhet i
22800: beskattningsvärdena för vattenkraftverkens fråga om elenergi. Enligt den bedömning som
22801: fastigheter, konstruktioner och vattenkraft tili IVOs övervakningsrevisor på uppdrag av han-
22802: mer än det tjugofaldiga jämfört med tidigare. dels- och industriministeriet gjorde i december
22803: Också om slopandet av den kommunala pröv- 1988 var värdet av den egendom som är
22804: ningen av inkomstskatten ur kommunernas absolut nödvändig med tanke på Oulujoki Oy:s
22805: synvinkel ändrar beskattningsläget jämfört med kraftverksfunktioner 2,3 miljarder mark. Vär-
22806: det tidigare, tillförsäkrar beskattningen enligt det av hela bolaget vore väsentligt mycket
22807: prövning av affårsfastigheter och den komman- högre. På grund av de höga kapitalkostnaderna
22808: de fastighetsskatten kommunerna rimliga skat- verkar det inte ändamålsenligt eller troligt att
22809: teinkomster också i framtiden. Enligt nuvaran- kommunerna i området kommer att göra så
22810: de beräkningar skulle skatteinkomsterna för omfattande investeringar i anskaffandet av
22811: kommunerna i området vid Ule älv bli ungefår elenergi.
22812: 30% lägre än i det tidigare läget. För att Ett av regeringens grundläggande mål vid
22813: förhindra att kommunernas inkomster minskar skattereformen har varit och är fortsättningsvis
22814: har det i statsbudgeten för år 1991 gjorts en objektivitet i fråga om kommuner av olika slag.
22815: reservation som gör det möjligt att vid behov Följaktligen bör regeringen i sina funktioner
22816: ersätta kommunerna för de förluster de får i sträva efter att skatteinkomsterna för de kom-
22817: samband med skattereformen. Ett annat sätt muner där det finns vattenkraftverk inte krym-
22818: som är värt att pröva då det gäller att per. Däremot har regeringen inte för avsikt att
22819: förhindra att kommunernas skatteinkomster börja reglera försäljningspriserna på el i enskil-
22820: minskar är fusioneringen av Oulujoki Oy med da fall och inte heller vidta åtgärder som kunde
22821: Imatran Voima Oy, som ofta har diskuterats. medföra en onödig stegring av produktions-
22822: Då skulle kommunerna få en andel av örena kostnaderna på el.
22823: Helsingfors den 11 januari 1991
22824:
22825: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
22826: 1990 vp.
22827:
22828: Kirjallinen kysymys n:o 692
22829:
22830:
22831:
22832:
22833: Pietikäinen ym.: Ministeriöiden palkkausmenojen säästön koh-
22834: dentamisesta
22835:
22836:
22837: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22838:
22839: Valtioneuvosto teki 20.1.1989 periaatepää- Tämän määrärahan käytön edellytyksenä
22840: töksen toimenpiteistä julkisten menojen kasvun on, että viraston henkilöstö- ja palkkausmenot
22841: hidastamiseksi sekä kansantalouden tasapai- ovat vähentyneet. Käytettävissä olevan määrä-
22842: noisen kehityksen turvaamiseksi. Osana tätä rahan suuruus lasketaan palkkausmenojen
22843: päätöstä esitettiin valtion palveluksessa olevan säästöstä osuuksista, jotka valtiovarainministe-
22844: henkilöstön määrää vähennettäväksi luontaista riö vahvistaa.
22845: vaihtuvuutta hyväksi käyttäen. Periaatepäätök- Käytettävissä olevien tietojen mukaan palk-
22846: sen mukaan tässä tarkoituksessa jätetään vuo- kausmenojen säästö on lähes kokonaisuudes-
22847: sien 1989-1990 valtionhallinnossa liikelaitok- saan käytetty ministeriöittäin lisäpalkkioiden
22848: set poisluettuina täyttämättä yhteensä ainakin maksamiseen. On selvää, että henkilökohtai-
22849: 2 800 virkaa tai työsuhteista tehtävää, jotka seen palkkaukseen pääseminen on keskeinen
22850: lakkautetaan tulo- ja menoarvioiden yhteydes- osa ministeriöiden tulosvastuullisuuteen siirty-
22851: sä. mistä. Kuitenkin palkkausmenojen säästöstä
22852: 16.3.1989 tekemällään päätöksellä valtioneu- johtuva osuus tulisi budjettiesityksen mukaan
22853: vosto päätti hallinnonalakohtaisista virkojen käyttää laajasti ministeriöiden kehittämistyö-
22854: ja tehtävien lakkauttamista koskevista tavoit- hön eikä pelkästään lisäpalkkioiden maksami-
22855: teista. Niissä virastoissa, jotka ovat mukana seen.
22856: tulosbudjetoinnin kehittämishankkeessa, sekä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22857: liikelaitoksissa on voitu käyttää henkilöstön jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22858: vähentämisestä säästyviä budjetoituja menoja me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22859: toiminnan ja sen kehittämistyön rahoittami- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22860: seen. sen:
22861: Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioesi-
22862: tyksessä todetaan momentilla 28.80.21, että
22863: kyseistä määrärahaa saa käyttää virasto- tai Miten Hallitus on vaikuttanut ja ai-
22864: hallinnonalakohtaisten kehittämis- ja koulutus- koo vaikuttaa jatkossa siihen, että palk-
22865: palvelujen hankkimiseen tai tuottamiseen atk- kausmenojen säästö kohdentuu laajasti
22866: ja muun kaluston hankintamenoihin sekä ryh- virastojen kehittämistoimintaan eikä
22867: mä- tai henkilökohtaisten lisäpalkkioiden palaudu suoraan takaisin palkkausme-
22868: maksamiseen virkamies- ja virkaehtosopimus- noihin?
22869: lainsäädännön mukaisesti.
22870:
22871: Helsingissä II päivänä joulukuuta 1990
22872:
22873: Sirpa Pietikäinen Kari Häkämies Eeva Turunen
22874:
22875:
22876:
22877:
22878: 200070S
22879: 2 1990 vp. - KK n:o 692
22880:
22881:
22882:
22883:
22884: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22885: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa säästöstä osuuksina, jotka valtiovarainministe-
22886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, riö vahvistaa.
22887: olette 11 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Kysymyksen perusteluissa on lausuttu, että
22888: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston käytettävissä olleiden tietojen palkkausmenojen
22889: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- säästö on lähes kokonaisuudessaan käytetty
22890: edustaja Pietikäisen ym. näin kuuluvasta kir- ministeriöittäin lisäpalkkioiden maksamiseen.
22891: jallisesta kysymyksestä n:o 692: Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Vuoden 1989
22892: valtioneuvoston päätöksiä on voitu toteuttaa
22893: myös virkajärjestelyin, joissa henkilöstön luku-
22894: Miten Hallitus on vaikuttanut ja aikoo määrä on vähentynyt, mutta joissa lakkautettu-
22895: vaikuttaa jatkossa siihen, että palkkaus- jen virkojen ja tehtävien palkkasummasta osa
22896: menojen säästö kohdentuu laajasti vi- on käytetty uusien virkojen ja tehtävien perus-
22897: rastojen kehittämistoimintaan eikä pa- tamiseen. Kysymys ei ole siis lisäpalkkioista
22898: laudu suoraan takaisin palkkausmenoi- vaan virkarakenteen kehittämisestä.
22899: hin? Valtion henkilöstön määrään ja henkilöstö-
22900: menojen kehitykseen vuodesta 1991 alkaen
22901: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vaikuttaa merkittävästi myös valtioneuvoston
22902: vasti seuraavaa: 29.11.1990 tekemä periaatepäätös hallituksen
22903: toimenpiteistä julkisten menojen kasvun hidas-
22904: Kysymyksen perusteluissa on todettu, että tamiseksi sekä työllisyyden turvaamiseksi. Tä-
22905: valtioneuvoston 21.1.1989 tekemä periaatepää- män päätöksen mukaan on ensinnäkin vuoden
22906: tös toimenpiteistä julkisten menojen kasvun 1989 aikana määriteltyjen, edellä mainittujen
22907: hidastamiseksi sekä kansantalouden tasapai- vähentämistavoitteiden toteuttamistoimenpitei-
22908: noisen kehityksen turvaamiseksi ja 16.3.1989 tä tehostettava ja nopeutettava. Hallitus edel-
22909: asettama virkojen ja tehtävien vähentämista- lyttää lisäksi, että vuoden 1991 aikana kullakin
22910: voite edellyttävät henkilöstön määrän vähentä- hallinnonalalla avoimeksi tulevista viroista ja
22911: mistä vuoteen 1992 mennessä siten, että 2 800 tehtävistä 10 prosenttia jätetään täyttämättä.
22912: virkaa ja tehtävää jätetään täyttämättä ja Täten täyttämättä jäteitävät virat on tarkoitus
22913: lakkautetaan. lakkauttaa vuonna 1992. Vastaavaa määrära-
22914: Kysymyksen perusteluissa on viitattu vuoden hasäästöä tullaan myös edellyttämään.
22915: 1991 tulo- ja menoarvion momentilla 28.80.21, Hallitus ottaa lopullisen kannan vuosien
22916: Virastojen kehittämistoiminnan erityismenot, 1989 ja 1990 säästöpäätösten vaikutuksesta
22917: myönnetyn 5 miljoonan markan määrärahan vuoden 1992 henkilöstömäärien ja henkilöstö-
22918: käyttöperusteisiin virasto- tai hallinnonalakoh- määrärahojen mitoitukseen vahvistaessaan näi-
22919: taisten kehittämis- ja koulutuspalvelujen hank- tä koskevat kehykset helmikuun puolivälissä
22920: kimiseen tai tuottamiseen, atk- ja muun kalus- 1991.
22921: ton hankintamenoihin sekä ryhmä- tai henki- Valtiovarainministeriö tulee piakkoin mää-
22922: lökohtaisten lisäpalkkioiden maksamiseen vir- rittelemään virastojen kehittämistoiminnan eri-
22923: kamies- ja virkaehtosopimuslainsäädännön tyismenojen määrärahan perusteluissa tarkoite-
22924: mukaisesti. Määrärahan käytön edellytyksenä tut sen käytön edellytykset. Määrärahan käyttö
22925: on, että viraston henkilöstö- ja palkkausmenot tullaan kohdentaruaan asianmukaisella tavalla
22926: ovat vähentyneet. Käytettävissä olevan määrä- määrärahaperusteluissa mainittuihin tarkoituk-
22927: rahan suuruus lasketaan palkkausmenojen sun.
22928: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1991
22929:
22930: Ministeri Ulla Puolanne
22931: 1990 vp. - KK n:o 692 3
22932:
22933:
22934:
22935:
22936: Tili Riksdagens Herr Talman
22937: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 motiveringen tili spörsmålet sägs att
22938: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se en1igt tiligängliga uppgifter har inbesparing-
22939: av den 11 december 1990 tili vederbörande en av 1önekostnader nästan helt använts minis-
22940: med1em av statsrådet översänt avskrift av terievis för betalning av tilläggsarvoden. Denna
22941: fö1jande av riksdagsman Pietikäinen m.fl. un- uppgift stämmer inte. Statsrådets bes1ut 1989
22942: dertecknade spörsmå1 nr 692: har kunnat förverk1igas även genom tjänstear-
22943: rangemang, där anta1et anstälida har minskat
22944: Hur har Regeringen inverkat och hur men där en del av den 1önesumma som frigörs
22945: ämnar Regeringen i fortsättningen in- då tjänster och uppgifter indras har använts för
22946: verka på att inbesparingen av 1önekost- inrättande av nya tjänster och uppgifter. Det är
22947: nader i stor utsträckning kommer äm- alltså inte fråga om tiliäggsarvoden utan om en
22948: betsverkens utvecklingsverksamhet till utveck1ing av tjänstestrukturen.
22949: godo och inte återförs direkt till 1öne- På anta1et statsanstälida och på utveck1ingen
22950: kostnaderna? då det gäller persona1utgifterna inverkar
22951: fr.o.m. 1991 också i hög grad det principbes1ut
22952: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- som statsrådet fattade 29.11.1990 om regering-
22953: samt anföra fö1jande: ens åtgärder för minskande av ökningen av
22954: utgifterna för den offentliga förva1tningen och
22955: I motiveringen till spörsmå1et konstateras att för tryggande av sysse1sättningen. En1igt detta
22956: statsrådets principbes1ut 21.1.1989 om åtgärder bes1ut bör för det första åtgärderna för för-
22957: för minskande av ökningen av utgifterna för verk1igande av ovan nämnda må1, som fast-
22958: den offentliga förvaltningen och tryggande av stälits under 1989, effektiveras och påskyndas.
22959: en ba1anserad utveckling inom samhällsekono- Regeringen förutsätter dessutom att 10% av
22960: min och det må1 som stälides upp 16.3.1989 för de tjänster och uppgifter som under 1991 blir
22961: minskning av tjänster och uppgifter förutsätter vakanta inom varje förvaltningsområde 1ämnas
22962: att anta1et anstälida minskas fram tili 1992 så obesatta. Avsikten är att under 1992 indra de
22963: att 2 800 tjänster och uppgifter 1ämnas obesatta tjänster som på detta sätt 1ämnats obesatta.
22964: och indras. Man kommer även att förutsätta att det på
22965: 1 motiveringen tili spörsmå1et hänvisas till motsvarande sätt sker en inbesparing av ansla-
22966: det ans1ag om 5 mi1j. mk som i budgeten för get.
22967: 1991 bevi1jats under moment 28.80.21, Särski1- Regeringen tar slutlig stälining till den inver-
22968: da utgifter för ämbetsverkens utveck1ingsverk- kan som sparbes1uten 1989 och 1990 har på
22969: samhet. En1igt momentet får ans1aget användas anta1et anstälida och på dimensioneringen av
22970: tili anskaffning eller producering av utveck- anta1et anställda 1992, då ramen för antalet
22971: 1ings- och utbi1dningsservice ämbetsverksvis e1- anställda och för dimensioneringen faststälis i
22972: 1er för förvaltningsområde, till utgifter för mitten av februari 1991.
22973: anskaffning av ADB-anläggningar och andra Finansministeriet kommer snart att faststälia
22974: inventarier och tili betalning av tiliäggsarvoden förutsättningarna för användning av de särski1-
22975: tili personer elier grupper en1igt tjänstemanna- da utgifter för ämbetsverkens utveck1ingsverk-
22976: elier tjänstekoliektivavta1s1agstiftningen. En för- samhet som avses i motiveringen för ans1aget.
22977: utsättning för användningen av ans1aget är att Användningen av ans1aget kommer på behörigt
22978: ämbetsverkets persona1- och 1öneutgifter har sätt att inriktas på de ändamå1 som nämns i
22979: minskat. Storleken av det ans1ag som står tili motiveringen för anslaget.
22980: förfogande räknas på inbesparade 1öneutgifter i
22981: andelar som finansministeriet faststälier.
22982: Helsingfors den 14 januari 1991
22983:
22984: Minister Ulla Puolanne
22985: 1990 vp.
22986:
22987: Kirjallinen kysymys n:o 693
22988:
22989:
22990:
22991:
22992: Pelttari: Voin hinnan alentamisesta Lapissa
22993:
22994:
22995: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22996:
22997: Suomessa ostettiin voita vuonna 1989 noin saataisiin sama hinta kuin äskettäin Neuvosto-
22998: 6,5 kg asukasta kohti. Lapissa ostettiin voita liittoon viedystä voista.
22999: samana vuonna vain 2,6 kg asukasta kohti. Lisäksi valtio hyötyisi lisääntyneinä liike-
23000: Kulutustutkimusten mukaan Lapissa käytetään vaihto-, valmiste-, makeis- ja sokeriverojen tuot-
23001: kuitenkin voita vuodessa noin 1 kg enemmän toina, kun rasvamatkat Ruotsin puolelle vähen-
23002: henkilöä kohti kuin koko maassa keskimäärin. tyisivät. Ostosmatkallaan suomalaiset aina ylty-
23003: Lappiin tuotiin siis viime vuonna jokaista vät rajan takana monenlaisiin heräteostoksiin.
23004: lappilaista kohti laskettuna noin 5 kiloa voita Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23005: Ruotsista. Voi on Ruotsin puoleisen rajakau- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23006: pan suosituin artikkeli. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23007: Jos voin vientitukea suunnattaisiin Lapissa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23008: myytävään voihin niin, että voi maksaisi yhtä
23009: paljon kuin ruotsalaisten voi, niin suomalaisen Aikooko Hallitus alentaa voin hintaa
23010: voin myynti vuodessa lisääntyisi 1 000 000 kg. Lapissa voin vientituen säästämiseksi ja
23011: Samalla valtio säästäisi tämän voin osalta rajakauppaa rasittavan rasvamatkailun
23012: kolme markkaa kilolta vientituesta, jos voista hillitsemiseksi?
23013:
23014: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
23015:
23016: Seppo Pelttari
23017:
23018:
23019:
23020:
23021: 200070S
23022: 2 1990 vp. - KK n:o 693
23023:
23024:
23025:
23026:
23027: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23028: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa metsätalousministeriö on antanut päätöksen
23029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuottajamaidon samahintaisuudesta sekä laatu-
23030: olette 11 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn ja koostumushinnoittelun perusteista (1263/89).
23031: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Tuottajamaidon hinnoittelussa painopistettä
23032: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- on selvästi siirretty rasvasta valkuaiseen. Hin-
23033: edustaja Pelttarin näin kuuluvasta kirjallisesta noittelun muutoksella on pyritty lähinnä alen-
23034: kysymyksestä n:o 693: tamaan maidon rasvapitoisuutta. Samalla on
23035: myös luotu edellytyksiä maitovalmisteiden hin-
23036: Aikooko Hallitus alentaa voin hintaa noittelurakenteen kehittämiselle. Huomattava
23037: Lapissa voin vientituen säästämiseksi ja muutos hinnoittelussa tapahtui 1.1.1991, jolloin
23038: rajakauppaa rasittavan rasvamatkailun Valio Meijerien Keskusosuusliike ilmoitti alen-
23039: hillitsemiseksi? tavansa voin tukkuhintaa 6,21 mk/kg. Mikäli
23040: kauppa alentaa vastaavasti voin vähittäishintaa
23041: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja mikäli voita edelleen myydään tarjouksilla
23042: vasti seuraavaa: alennettuun hintaan, supistuu hintaero ruotsa-
23043: laiseen voihin verrattuna niin vähäiseksi, ettei
23044: Ruotsissa ravintorasvojen hintataso on ollut niin sanottu rasvamatkailu yksityistaloudelli-
23045: alhaisempi kuin Suomessa. Hintaero johtuu sestikaan enää liene edullista.
23046: osittain erilaisesta maitovalmisteiden hinnoitte- Suomessa myydään voita elintarviketeolli-
23047: lurakenteesta. Ravintorasvojen alhaisemmasta suudelle alennettuun hintaan vientitukivaroin.
23048: hintatasosta on ollut seurauksena, että yksityi- Tuen avulla voi on pystynyt säilyttämään
23049: set henkilöt ovat tullimääräysten puitteissa asemansa esimerkiksi leipomoteollisuuden raa-
23050: tuoneet ravintorasvoja Ruotsista Suomeen. ka-aineena. Hallitus ei pidä tarkoituksenmu-
23051: Tuontimääristä ei ole olemassa tilastoja. kaisena, että vastaavaa järjestelmää sovellettai-
23052: Suomessa valtiovalta ei ole suoranaisesti siin voin vähittäismyynnissä. Voin alennus-
23053: puuttunut hintavalvontalainsäädännön kumoa- myynti alueellisestikin rajattuna ilmeisesti häi-
23054: misen jälkeen maitovalmisteiden tukku- ja vä- ritsisi normaalihintaisen voin markkinoita il-
23055: hittäishinnoitteluun. Sen sijaan maitoraaka- man, että voin kulutus pysyvästi lisääntyisi.
23056: aine on maataloustulolain (736/89) mukainen Hallitus katsoo, että voin kilpailukyky tuonti-
23057: tavoitehintatuote, jonka hinnasta sovitaan val- voin ja myös kotimaisten ravintorasvojen kans-
23058: tion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen sa riippuu pääasiassa meijeriteollisuuden ja
23059: välisissä maataloustuloneuvotteluissa. Maata- kaupan toimenpiteistä.
23060: loustuloasetuksen ( 1081 /89) nojalla maa- ja
23061: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
23062:
23063: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
23064: 1990 vp. - KK n:o 693 3
23065:
23066:
23067:
23068:
23069: Tili Riksdagens Herr Talman
23070: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ning enligt kvalitet och sammansättning
23071: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse (1263/89).
23072: av den 11 december 1990 tili vederbörande Inom prissättningen av producentmjölken
23073: medlem av statsrådet översänt avskrift av har tyngdpunkten tydligt överförts från fett tili
23074: följande av riksdagsman Pelttari undertecknade proteiner. Genom en ändring av prissättningen
23075: spörsmål nr 693: har man främst velat sänka mjölkens fetthalt.
23076: På samma gång har man även skapat förut-
23077: Ämnar Regeringen sänka smörpriset sättningar för ett utvecklande av prissättnings-
23078: i Lappland för att spara in på export- strukturen i fråga om mjölkprodukter. En
23079: stödet för smör och för att stävja den betydande ändring i prissättningen inträffade
23080: smörturism som belastar gränshandeln? 1.1.1991, då Valio Mejeriernas Centralandels-
23081: lag meddelade att partipriset på smör sänks
23082: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med 6,21 mk/kg. Om detaljhandeln i motsva-
23083: samt anföra följande: rande grad kan sänka minutpriset och om smör
23084: fortsättningsvis säljs på erbjudanden till nedsatt
23085: I Sverige har prisnivån på näringsfetter varit pris minskar prisskillnaden jämfört med det
23086: lägre än i Finland. Prisskillnaden beror delvis svenska smöret och blir så liten att den s.k.
23087: på en annorlunda prissättningsstruktur på smörturismen inte längre torde löna sig, inte
23088: mjölkprodukter. Av den lägre prisnivån på ens sett ur privatekonomisk synvinkel.
23089: näringsfetter har följt att privatpersoner inom 1 Finland säljs smör tili livsmedelsindustrin
23090: ramarna för tullbestämmelserna har importerat tili nedsatt pris med hjälp av exportstödsmedel.
23091: näringsfetter från Sverige till Finland. Det Med hjälp av stödet har smöret förmått bevara
23092: saknas statistik över importmängderna. sin ställning t.ex. såsom bageriindustrins råva-
23093: I Finland har statsmakten inte direkt blandat ra. Regeringen anser inte att det är ändamåls-
23094: sig i parti- och minuthandelsprissättningen av enligt att ett liknande system tillämpas inom
23095: mjölkprodukter sedan prisövervakningslagstift- smördetaljhandeln. Ä ven en regionalt avgrän-
23096: ningen upphävdes. Däremot är mjölkråvaran sad realisationsförsäljning av smör skulie för-
23097: en riktprisprodukt i enlighet med lantbruksin- modligen störa smörmarknaderna till normal-
23098: komstlagen (736/89), och dess pris faststälis vid pris utan att smörkonsumtionen skulie öka
23099: lantbruksinkomstförhandlingarna melian sta- varaktigt. Regeringen anser att smörets kon-
23100: ten och lantbruksproducenternas centralför- kurrenskraft jämfört med importsmör, och
23101: bund. Med stöd av lantbruksinkomstförord- även med inhemska näringsfetter, i huvudsak
23102: ningen (1081/89) utfärdade jord- och skogs- beror på mejeriindustrins och handelns åtgär-
23103: bruksministeriet ett beslut om lika pris för der.
23104: producentmjölk samt grunderna för prissätt-
23105:
23106: Helsingfors den 7 januari 1991
23107:
23108: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
23109: 1990 vp.
23110:
23111: Kirjallinen kysymys n:o 694
23112:
23113:
23114:
23115:
23116: Saapunki: Polttonesteiden hinnantasausjärjestelmän säilyttämi-
23117: sestä
23118:
23119:
23120: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23121:
23122: Polttonesteiden valtakunnallisen yhtenäishin- lämmitys-, matkailu- ym. polttoaineesta riippu-
23123: tajärjestelmän ylläpitämisestä päättää kauppa- vat kustannukset nousevat rajusti. Tällöin Poh-
23124: ja teollisuusministeri Ilkka Suomisen eduskun- jois- ja Itä-Suomen asukkaiden elinkustannus-
23125: nassa antaman vastauksen mukaan Öljyalan indeksi muodostuisi huomattavasti korkeam-
23126: Keskusliitto. maksi kuin Etelä- ja Länsi-Suomen kohdalla.
23127: Mikäli yhtenäishintajärjestelmästä luovu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23128: taan, kuten julkisuudessa esiintyneet tiedot tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23129: kertovat, niin se vaikuttaa lähes kaaosmaisesti kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23130: harvaan asuttujen Pohjois- ja Itä-Suomen ih- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23131: misten jokapäiväiseen elämään.
23132: Hinnanero tulisi olemaan alueesta riippuen,
23133: verrattuna Etelä- ja Länsi-Suomeen, 20--50 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23134: penniä litralta. Tämä vaikuttaa mm. huolta- siin polttonesteiden yhtenäishintajärjes-
23135: moyritysten käyttöpääoman lisätarpeeseen ja telmän säilyttämiseksi joko nykyisen
23136: siten korkeakorkoisen vieraan pääoman käytön järjestelmän puitteissa tai tarvittaessa
23137: lisääntymiseen, jonka kustannukset maksaa luomalla lakiteitse rahdintasausjärjestel-
23138: luonnollisesti kuluttaja. Työmatka-, rahti-, män polttonesteille?
23139:
23140: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1990
23141:
23142: Pauli Saapunki
23143:
23144:
23145:
23146:
23147: 200070S
23148: 2 1990 vp. - KK n:o 694
23149:
23150:
23151:
23152:
23153: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23154: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tämän perusteella kauppa- ja teollisuusmi-
23155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nisteriö esitti vuoden 1988 joulukuussa öljy-
23156: olette 12 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn yhtiöille ja Öljyalan Keskusliitolle osoittamas-
23157: kirjeenne n:o 2701 ohella toimittanut valtioneu- saan kirjeessä toivomuksen, että öljyala huo-
23158: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lehtisi polttonesteiden kuljetuskustannusten ta-
23159: kansanedustaja Saapungin näin kuuluvasta kir- saamisesta alan kesken tehtävillä järjestelyillä.
23160: jallisesta kysymyksestä n:o 694: Öljy-yhtiöt solmivat tämän jälkeen uuden polt-
23161: tonesteiden kuljetuskustannusten tasaamista
23162: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- koskevan sopimuksen. Tässä sopimuksessa val-
23163: siin polttonesteiden yhtenäishintajärjes- tio ei ole sopijaosapuolena.
23164: telmän säilyttämiseksi joko nykyisen
23165: Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen ja
23166: järjestelmän puitteissa tai tarvittaessa
23167: Kymen lääneissä ei vuoden 1991 alusta lähtien
23168: luomalla lakiteitse rahdintasausjärjestel-
23169: män polttonesteille? saa käyttää raskasta polttoöljyä, jonka rikkipi-
23170: toisuus ylittää yhden prosentin. Vähärikkinen
23171: raskas polttoöljy ei ole kuulunut kuljetuskus-
23172: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tannusten tasausjärjestelmään. Muualla maassa
23173: vasti seuraavaa: tasausjärjestelmän piiriin kuulunutta ns. nor-
23174: Polttoaineiden yhtenäishintajärjestelmä luo- maalirikkistä raskasta polttoöljyä voidaan edel-
23175: tiin 1970-luvulla aluepoliittisin perustein. Jär- leen käyttää. Siten maassamme käytetään ku-
23176: jestelmän tavoitteena oli tasoittaa polttonestei- luvan vuoden alusta lähtien kahta erilaatuista
23177: den hintaerot maan eri osien välillä. Viran- ja -hintaista raskasta polttoöljyä. Öljyalan mu-
23178: omaisten vahvistama yhtenäishinta oli ylin kaan rahtien tasaus kahden eri tuotteen välillä
23179: hinta, jonka polttoaine sai maksaa. Öljy-yhtiöi- ei ole mielekästä eikä teknisesti mahdollista,
23180: den ja kauppa- ja teollisuusministeriön keski- minkä vuoksi öljy-yhtiöt ovat päättäneet luo-
23181: näisellä sopimuksella polttonesteiden kuljetus- pua raskaan polttoöljyn rahtien tasauksesta
23182: ja varastointikustannukset tasoitettiin siten, vuoden 1991 alusta lähtien.
23183: että päädyttiin valtakunnallisesti yhtenäisiin Kilpailun lisääntyessä etenkin bensiinin ja
23184: enimmäishintoihin. Järjestelmä oli sidottu hin- dieselöljyn kuluttajahinnat ovat paikkakunnit-
23185: nanvahvistusmenettelyyn. tain ja myyntipisteittäin eriytyneet siinä mää-
23186: Hinnanvahvistusmenettely siirtyi historiaan rin, että hinnat vaihtelevat ostopisteiden ja
23187: nykyisen kilpailulainsäädännön tultua voimaan -tapojen välillä olennaisesti enemmän kuin ta-
23188: 1.1 0.1988. Saman vuoden lopulla purkautui sausjärjestelmän puitteissa tasattavat rahdit.
23189: myös kauppa- ja teollisuusministeriön ja öljy- Siten voidaan todeta, että kuljetuskustannusten
23190: yhtiöiden välinen sopimus. tasausjärjestelmästä huolimatta maassamme ei
23191: Parlamentaarisesti valittu energiapolitiikan ole olemassa yhtenäistä hintaa öljytuotteilla.
23192: neuvosto totesi kokouksessaan 8.12.1988, ettei Hallitus on tietoinen siitä, että kuljetuskus-
23193: yhtenäishintajärjestelmästä ainakaan siinä vai- tannusten tasaamisesta luopuminen aiheuttaisi
23194: heessa ollut vielä syytä luopua. Neuvoston lisäkustannuksia maamme pohjois- ja itäosien
23195: mielestä järjestelmän purkamiseen tähtäävää polttonesteiden jakeluasemille. Kuitenkin olisi
23196: selvitystyötä tulisi kuitenkin jatkaa esimerkiksi todennäköistä, että kustannukset eivät koko-
23197: siten, että järjestelmä lakkautettaisiin vain eräi- naisuudessaan siirtyisi kuluttajahintoihin, kos-
23198: den tuotteiden osalta. Erityisesti neuvoston ka toisaalta järjestelmästä luopuminen tehos-
23199: mielestä tuli selvittää, miten raskaan polttoöl- taisi öljy-yhtiöiden välistä kilpailua. Kilpailusta
23200: jyn rikkipitoisuusvaatimusten voimaantulo hyötyvät kuluttajat, jotka aktiivisesti seuraavat
23201: vuoden 1991 alusta vaikuttaisi tämän tuotteen hintoja ja valitsevat edullisimman ostopaikan
23202: alueellisiin hintaeroihin ja miten yhtenäishinta ja -tavan.
23203: tämän jälkeen vaikuttaisi polttonesteiden Tasausjärjestelmän jatko riippuu öljyalan
23204: alueellisiin hintasuhteisiin. toimenpiteistä. Hallituksella ei ole keinoja pa-
23205: 1990 vp. - KK n:o 694 3
23206:
23207: kottaa öljy-yhtiöitä järjestelmän jatkamiseen, vaiheessa asiaa ainoastaan seurataan valtioval-
23208: mikäli ne päättävät siitä luopua. Sopimus on lan taholta. Öljyalan, samoin kuin muidenkin
23209: kuitenkin edelleen voimassa bensiinin, dieselöl- alojen, kilpailun lisääminen on hallituksen ta-
23210: jyn ja kevyen polttoöljyn osalta, joten tässä voitteena.
23211: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1991
23212:
23213: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
23214: 4 1990 vp. - KK n:o 694
23215:
23216:
23217:
23218:
23219: Till Riksdagens Herr Talman
23220: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hetspriset därefter skulle påverka de regionala
23221: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse prisförhållandena i fråga om flytande bränslen.
23222: nr 2701 av den 12 december 1990 till vederbö- På basis av detta framförde handels- och
23223: rande medlem av statsrådet översänt avskrift industriministeriet i ett brev till oljebolagen och
23224: av följande av riksdagsman Saapunki under- Oljebranschens Centralförbund i december
23225: tecknade spörsmål nr 694: 1988 en önskan om att oljebranschen skulle
23226: ombesörja utjämningen av transportkostnader-
23227: Har Regeringen för avsikt att vidta na för flytande bränslen genom arrangemang
23228: åtgärder för att bevara enhetsprissyste- inom branschen. Därefter träffade oljebolagen
23229: met för flytande bränslen antingen in- ett nytt avtal om utjämningen av transport-
23230: om ramarna för det nuvarande systemet kostnaderna för flytande bränslen. 1 detta avtal
23231: eller vid behov genom att lagvägen är staten inte avtalspart.
23232: skapa ett fraktutjämningssystem för fly- 1 Nylands, Åbo och Björneborgs, Tavastehus
23233: tande bränslen? och Kymmene län får tung brännolja med en
23234: svavelhalt som överstiger en procent inte an-
23235: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- vändas fr.o.m. början av år 1991. Lågsvavlig
23236: samt anföra följande: tung brännolja har inte omfattats av systemet
23237: för utjämning av transportkostnaderna. På
23238: Enhetsprissystemet för bränslen skapades på annat håll i landet kan den s.k. normalsvavliga
23239: 1970-talet på regionalpolitiska grunder. Avsik- tunga brännoljan som omfattades av utjäm-
23240: ten med systemet var att utjämna prisskillna- ningssystemet fortsättningsvis användas. Sålun-
23241: derna på flytande bränslen i olika de1ar av da används från början av detta år två tunga
23242: landet. Enhetspriset var det högsta priset på brännoljor med olika kvalitet och priser. Enligt
23243: bränslet och det fastställdes av myndigheterna. oljebranschen är det inte meningsfullt och inte
23244: Genom ett avtal mellan oljebolagen och han- heller tekniskt möjligt att utjämna frakterna
23245: dels- och industriministeriet utjämnades trans- mellan två olika produkter och därför har
23246: port- och lagringskostnaderna för flytande oljebolagen beslutat avstå från utjämningen av
23247: bränslen på ett sådant sätt att det resulterade i de frakter som gäller tung brännolja från
23248: enhetliga maximipriser i hela landet. Systemet början av år 1991.
23249: var bundet vid förfarandet med fastställelse av Samtidigt som konkurrensen har ökat har
23250: priser. konsumentpriserna i synnerhet på bensin och
23251: Detta förfarande gick till historien då den dieselolja differentierats på olika orter och
23252: nuvarande konkurrenslagstiftningen trädde i försäljningsställen i så hög grad att priserna
23253: kraft den 1 oktober 1988. Mot slutet av samma beroende på inköpsställe och -sätt varierar
23254: år hävdes även avtalet mellan handels- och väsentligt mer än de frakter som skall utjämnas
23255: industriministeriet och oljebolagen. inom ramen för utjämningssystemet. Således
23256: Det parlamentariskt valda energipolitiska kan man konstatera att det trots systemet för
23257: rådet konstaterade vid sitt möte den 8 decem- utjämning av transportkostnaderna inte finns
23258: ber 1988 att det inte fanns några skäl att avstå något enhetligt pris på oljeprodukter i vårt
23259: från enhetsprissystemet då. Enligt rådets åsikt land.
23260: skulle man dock fortsätta det utredningsarbete Regeringen är medveten om att det skulle
23261: som syftade till en hävning av systemet till medföra extra kostnader för servicestationerna
23262: exempel genom att upplösa det endast för i norra och Östra Finland om man avstod från
23263: några produkters del. Rådet ansåg i synnerhet utjämningen av transportkostnaderna. Ändå
23264: att man borde utreda hur ikraftträdandet av vore det sannolikt att kostnaderna totalt inte
23265: kraven i fråga om svavelhalten i tung brännolja skulle överföras till konsumentpriserna efter-
23266: fr.o.m. början av 1991 skulle påverka denna som konkurrensen mellan oljebolagen skulle bli
23267: produkts regionala prisskillnader och hur en- effektivare om man avstod från systemet. Den-
23268: 1990 vp. - KK n:o 694 5
23269:
23270: na konkurrens kan de konsumenter dra nytta för att avstå från det. Avtalet gäller dock
23271: av som aktivt följer med priserna och väljer det fortfarande i fråga om bensin, dieselolja och
23272: inköpsställe och -sätt som är förmånligast. lätt brännolja, vilket betyder att staten i detta
23273: Hur det går med utjämningssystemet beror skede endast följer med saken. Regeringens mål
23274: på åtgärderna inom oljebranschen. Regeringen är att öka konkurrensen inom oljebranschen,
23275: har inga medel att tvinga oljebolagen att liksom även inom de övriga branscherna.
23276: fortsätta med systemet om de bestämmer sig
23277: Helsingfors den 9 januari 1991
23278:
23279: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
23280: 1990 vp.
23281:
23282: Skriftligt spörsmål nr 695
23283:
23284:
23285:
23286:
23287: Nyby: Om bidrag vid adoption av utländska barn
23288:
23289:
23290: Tili Riksdagens Herr Talman
23291: Adoption av utländska barn medför stora tion från barnets ursprungsland, dock högst
23292: kostnader för adoptivföräldrarna. Mest be- t.ex. 15 000 mark. Bidraget skulle betalas för
23293: tungande är resekostnaderna. Allmänt anses att barn som inte fyllt tio år då adoptivföräldrarna
23294: det är viktigt att båda föräldrarna åker för att får barnet i sin vård.
23295: hämta barnet. På så sätt kan båda föräldrarna Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
23296: senare berätta för barnet om dess ursprungs- den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
23297: miljö. 1 vissa Iänder betalar samhället en del av föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
23298: kostnaderna för utländsk adoption, eftersom rådet ställa följande spörsmål:
23299: också barn som föds i landet förorsakar kost-
23300: nader åt samhället. En möjlighet kunde vara Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
23301: att samhället betalar ett bidrag som motsvarar att bidrag skall kunna betalas vid
23302: hälften av genomsnittskostnaden för en adop- adoption av utländska barn?
23303: Helsingfors den 12 december 1990
23304:
23305: Mats Nyby
23306:
23307:
23308:
23309:
23310: 200070S
23311: 2 1990 vp. - KK n:o 695
23312:
23313: Kirjallinen kysymys n:o 695 Suomennos
23314:
23315:
23316:
23317:
23318: Nyby: Avustuksen maksamisesta ulkomaisten lasten adoptoimi-
23319: sesta
23320:
23321:
23322: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23323: Ulkomaisten lasten adoptoimisesta aiheutuu tannuksista, jotka aiheutuvat lapsen adoptoin-
23324: suuria kustannuksia ottovanhemmille. Kustan- nista alkuperämaasta. Avustus olisi kuitenkin
23325: nuksista raskaimmat ovat matkakustannukset. enintään esim. 15 000 markkaa. Avustusta
23326: Yleisesti pidetään tärkeänä, että molemmat maksettaisiin lapsista, jotka eivät ole täyttäneet
23327: vanhemmat ovat noutamassa lasta. Tällä ta- 10 vuotta ottovanhempien saadessa lapsen
23328: voin molemmat vanhemmat voivat myöhem- huoltoonsa.
23329: min kertoa lapselle hänen alkuperäisestä elin- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23330: ympäristöstään. Eräissä maissa yhteiskunta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23331: maksaa osan ulkomaisen lapsen adoptoinnista kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23332: aiheutuneista kustannuksista, koska myös jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23333: omassa maassa syntyneet lapset aiheuttavat
23334: kustannuksia yhteiskunnalle. Yhtenä mahdolli- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23335: suutena voisi olla yhteiskunnan maksama avus- siin avustuksen maksamiseksi ulkomais-
23336: tus, joka vastaisi puolta keskimääräisistä kus- ten lasten adoptoimisesta?
23337: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1990
23338:
23339: Mats Nyby
23340: 1990 vp. - KK n:o 695 3
23341:
23342:
23343:
23344:
23345: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23346: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa maaliskuun alusta voimaan tulleen äitiysavus-
23347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuslain (424/41) muutoksen (muut. 86/90) jäl-
23348: olette 12 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn keen olleet oikeutettuja ottovanhemmat tai
23349: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston lapseksiottajat, joiden luokse on lapseksiotta-
23350: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mistarkoituksessa sijoitettu alle yksivuotias lap-
23351: edustaja Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta si.
23352: kysymyksestä n:o 695: Vuoden alusta voimaan tulleella sairausva-
23353: kuutuslain (364/63) muutoksella laajennettiin
23354: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- oikeus saada vanhempainrahaa koskemaan va-
23355: siin avustuksen maksamiseksi ulkomais- kuutettua, joka on ottanut hoitoonsa kuutta
23356: ten lasten adoptoimisesta? vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ot-
23357: taa hänet ottolapsekseen edellyttäen, että va-
23358: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kuutettu osallistuu lapsen hoitoon eikä ole
23359: taen seuraavaa: ansiotyössä eikä muussa kodin ulkopuolella
23360: suoritettavassa työssä. Aikaisemmin voimassa
23361: Laki lapseksiottamisesta (153/85) tuli voi- olleen säännöksen mukaan ikäraja oli kaksi
23362: maan 1 päivänä toukokuuta 1985. Lakiin vuotta. Lisäksi edellytettiin, että vakuutettu oli
23363: otettiin uutena kansainvälistä lapseksiottamista lapsen hoidon vuoksi poissa ansiotyöstä tai
23364: koskevat säännökset. Lain mukaan ulkomailla muusta kodin ulkopuolelta suoritettavasta
23365: kotipaikan omaavan alle 18-vuotiaan lapsen työstä. Uuden säännöksen mukaan ansiotyöstä
23366: adoptoimiseen tarvitaan erityinen lupa, jos poisjäämistä ei enää edellytetä, vaan vanhem-
23367: lapseksiottajalla on kotipaikka Suomessa. Lu- painrahan saamiseksi riittää, että vakuutettu
23368: paa on haettava ennen lapseksiottamisen vah- osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä
23369: vistamista sosiaali- ja terveysministeriön alai- tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa
23370: selta Suomen kansainvälisten lapseksiottamis- työssä. Vanhempainrahaa suoritetaan ottolap-
23371: asioiden lautakunnalta. Lisäksi henkilön, joka sen hoidon johdosta enimmillään aikaisemmin
23372: aikoo ottaa ulkomailla olevan alle 18-vuotiaan voimassa olleiden 234 arkipäivän sijasta niin
23373: lapsen ottolapseksi, tulee pyytää kansainvälistä pitkään, kunnes lapsen syntymästä on kulunut
23374: lapseksiottamispalvelua sosiaalihallituksen lu- 246 arkipäivää, aina kuitenkin vähintään 100
23375: van saaneelta palvelunantajalta. Tällä hetkellä arkipäivältä.
23376: kansainvälistä lapseksiottamispalvelua Suomes- Lapsen adoptoimisesta ulkomailta aiheutuu
23377: sa antavat Pelastakaa Lapset ry, Interpedia rf lapseksiottajille varsin merkittäviä kustannuk-
23378: ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta. sia. Kustannukset vaihtelevat riippuen siitä,
23379: Lapseksiottamisesta annetun lain voimaantu- mistä valtiosta lapsi adoptoidaan. Merkittä-
23380: lon ja kuluvan vuoden marraskuun 8 päivän vimmät kustannukset aiheutuvat mahdollisesta
23381: välisenä aikana on ulkomailta Suomeen saapu- lapsen noutamisesta hänen kotivaltiostaan.
23382: nut lapseksiottamistarkoituksessa yhteensä 256 Muita keskeisiä kustannuksia aiheutuu muun
23383: lasta. 161 lapsen kohdalla adoptio oli vahvis- muassa tarvittavien asiakirjojen hankkimisesta,
23384: tettu jo luovuttajamaassa. Lapsista enemmistö, kääntämisestä ja oikeaksitodistamisesta.
23385: 118 lasta, oli Suomeen saapuessaan alle yksi- Suomessa ei ole harkittu korvauksen maksa-
23386: vuotiaita. Alle kaksivuotiaita oli 65. 2-6- mista lapseksiottajille kansainvälisestä lapsek-
23387: vuotiaita lapsista oli 54 ja loput 19 olivat 7 siottamisesta aiheutuvista kustannuksista. Läh-
23388: vuotta täyttäneitä. tökohtana lapseksiottamisesta annettua lakia
23389: Ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten säädettäessä oli, ettei kansainvälisen lapseksiot-
23390: kohdalla suoritetaan Suomen lainsäädännön tamispalvelun antaminen ole sen laatuista so-
23391: mukaiset perhepoliittiset etuudet samoin perus- siaalipalvelua, jonka sosiaalihuoltolain (71 0/82)
23392: tein kuin muiden Suomessa asuvien lasten 28 §:n mukaan tulisi olla maksutonta. Laissa
23393: kohdalla. Äitiysavustukseen ovat vuoden 1990 onkin lähdetty siitä, että henkilö, joka aikoo
23394: 4 1990 vp. - KK n:o 695
23395:
23396: adoptoida lapsen ulkomailta, joutuu korvaa- Lisäksi palvelunantaja voi periä lapseksiottajal-
23397: maan palvelunantajalle lapseksiottamisesta ai- ta ne asetuksessa tarkemmin säädetyt kulut,
23398: heutuvat todelliset kustannukset. Lain 23 §:n jotka hänen asiassaan ovat aiheutuneet. Lap-
23399: mukaan palvelunantaja voi periä kansainväli- seksiottamisesta annetun asetuksen (154/85)
23400: sestä lapseksiottamispalvelusta maksun sen 7 §:ssä on tyhjentävästi lueteltu hyväksyttävät
23401: mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. kulut.
23402: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1991
23403:
23404: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
23405: 1990 vp. - KK n:o 695 5
23406:
23407:
23408:
23409:
23410: Till Riksdagens Herr Talman
23411: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen eller adoptanter hos vilka ett under ett år
23412: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse gammalt barn har placerats i adoptionssyfte
23413: av den 12 december 1990 tili vederbörande berättigade tili moderskapsunderstöd.
23414: medlem av statsrådet översänt avskrift av Genom ändringen av sjukförsäkringslagen
23415: följande av riksdagsman Nyby undertecknade (364/63), viiken trädde i kraft räknat från
23416: spörsmål nr 695: ingången av detta år, utvidgades rättigheten till
23417: föräldrapenning så att den gäller en försäkrad
23418: som har tagit ett barn under sex år i sin vård
23419: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för i syfte att adoptera barnet, förutsatt att den
23420: att bidrag skall kunna betalas vid
23421: försäkrade deltar i vården av barnet och inte är
23422: adoption av utländska barn?
23423: i förvärvsarbete eller annat arbete utanför
23424: hemmet. Enligt det tidigare stadgandet var
23425: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- åldersgränsen två år. En ytterligare förutsätt-
23426: samt anföra följande: ning var att den försäkrade haft ett förvärvs-
23427: arbete eller annat arbete utanför hemmet och
23428: Adoptionslagen (153/85) trädde i kraft den 1 har lämnat det på grund av vården av barnet.
23429: maj 1985. 1 lagen infördes nya stadganden som Enligt det nya stadgandet skall frånvaro från
23430: gäller internationell adoption. Enligt lagen arbete inte längre förutsättas, utan en tiliräcklig
23431: krävs ett särskilt tillstånd för adoption av barn förutsättning för erhållandet av föräldrapen-
23432: under 18 år med hemvist utomlands då adop- ning skall vara att den försäkrade deltar i
23433: tanten har hemvist i Finland. Tillståndet skall vården av barnet och inte är i förvärvsarbete
23434: sökas hos nämnden för internationella adop- eller annat arbete utanför hemmet. Föräldra-
23435: tionsärenden i Finland innan adoptionen fast- penning med anledning av vård av adoptivbarn
23436: ställs. Nämnden är underställd social- och betalas tills det har gått högst 246 vardagar
23437: hälsovårdsministeriet. Personer som ämnar sedan barnet fötts, gentemot tidigare 234 var-
23438: adoptera barn under 18 år från utlandet skall dagar, dock alltid för minst 100 vardagar.
23439: dessutom begära internationell adoptionstjänst Adoption av utländska barn medför känn-
23440: av ett adoptionstjänstorgan som har fått soci- bara kostnader för adoptanten. Kostnaderna
23441: alstyrelsens tillstånd. För tillfället ges interna- varierar beroende av från vilket land barnet
23442: tionell adoptionstjänst i Finland av Rädda ·adopteras. De mest betydande kostnaderna
23443: Barnen r.f., lnterpedia r.f. och socialnämnden uppkommer då barnet eventuellt hämtas från
23444: vid Helsingfors stad. sitt hemland. Övriga betydande kostnader upp-
23445: Under tiden mellan den 1 maj 1985 då står bl.a. på grund av att nödvändiga hand-
23446: adoptionslagen trädde i kraft och den 8 no- lingar skaffas, översätts och bestyrks.
23447: vember i år har sammanlagt 256 barn kommit 1 Finland har man inte övervägt att betala
23448: till Finland i adoptionssyfte. För 161 av barnen ersättning till adoptanterna för de kostnader
23449: fastställdes adoptionen redan i överlåtelselan- som uppstår på grund av internationell adop-
23450: det. Merparten av barnen, 118 st, hade inte tion. Då adoptionslagen stiftades var utgångs-
23451: fyllt 1 år och 65 st hade inte fyllt två år då de punkten att internationell adoptionstjänst inte
23452: kom tili Finland. 54 st av barnen var i åldern är sådan socialservice som enligt 28 § social-
23453: 2-6 år och de resterande 19 st hade fyllt 7 år. vårdslagen (710/82) skall vara avgiftsfri. 1 lagen
23454: Utländska barn som adopteras tili Finland har man utgått från att den som ämnar
23455: åtnjuter de familjepolitiska förmåner som avses adoptera ett barn från utlandet blir tvungen att
23456: i den finländska lagstiftningen på samma grun- ersätta adoptionstjänstorganet för de verkliga
23457: der som övriga barn som bor i Finland. Sedan kostnader som uppstår på grund av adoption-
23458: ändringen (ändr. 86/90) av lagen om moder- en. Enligt 23 § nämnda lag kan adoptionstjänst-
23459: skapsunderstöd (424/41) trädde i kraft vid organet uppbära en avgift för internationell
23460: ingången av mars 1990, är de adoptivföräldrar adoptionstjänst i enlighet med vad som närma-
23461: 6 1990 vp. - KK n:o 695
23462:
23463: re stadgas genom förordning. Dessutom kan uppkommit i det enski1da fallet. 1 7 § adop-
23464: adoptionstjänstorganet uppbära ersättning hos tionsförordningen (154/85) ingår en uttömman-
23465: adoptanten för de utgifter om vilka det när- de förteckning över godkända utgifter.
23466: mare stadgas genom förordning och vilka har
23467: Helsingfors den 16 januari 1991
23468:
23469: Minister Tuulikki Hämäläinen
23470: 1990 vp.
23471:
23472: Kirjallinen kysymys n:o 696
23473:
23474:
23475:
23476:
23477: Renko ym.: Sotaan osallistumisen huomioon ottamisesta invali-
23478: dien etuisuuksissa
23479:
23480:
23481: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23482: Maassamme on ryhmä sataprosenttisia sivii- velusta johtuvat sataprosenttiset siviili-invalidit.
23483: li-invalideja, joiden invaliditeetin perusaiheutta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23484: jana ovat sota-ajan heikot terveydelliset olo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23485: suhteet. Monet heistä ovat olleet sodassa viisi kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23486: vuotta. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23487: Iän karttuessa heidän terveydentilansa heik-
23488: kous korostuu ja sataprosenttinen siviili-invali- Aikooko Hallitus laajentaa tulkintaa
23489: diteetti on todettu lääkärin lausunnolla. Puut- sotainvalidien etuuksista koskemaan
23490: tuvien tietojen perusteella heitä ei kuitenkaan myös sota-ajan palveluksesta johtuviin
23491: lueta varsinaisiksi sotainvalideiksi. sataprosenttisiin siviili-invalideihin, ja
23492: Inhimillisistä syistä ja tapausten vähyyden ellei,
23493: vuoksi olisi kuitenkin kohtuullista saada sota- niin miten heidän oikeuksiaan invali-
23494: invalidien etuuksien piiriin myös sota-ajan pal- dietuuksiin voitaisiin kehittää?
23495:
23496: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1990
23497:
23498: Tellervo Renko Seppo Pelttari Jukka Vihriälä
23499: Kauko Heikkinen Aapo Saari Sirkka-Liisa Anttila
23500: Juho Sillanpää
23501:
23502:
23503:
23504:
23505: 200070S
23506: 2 1990 vp. - KK n:o 696
23507:
23508:
23509:
23510:
23511: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23512: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa edellyttäisi sotilasvammalain muuttamista niin,
23513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, että sen soveltamisalaa laajennettaisiin. Halli-
23514: olette 12 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn tuksen tarkoituksena ei ole esittää sotilasvam-
23515: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston malain soveltamisalan laajentamista.
23516: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Sotien aikana vammautuneiden tai sairastu-
23517: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli- neiden korvausturvaa on kehitetty ensisijaisesti
23518: sesta kysymyksestä n:o 696: rintamapalvelukseen osallistuneille. Korvauk-
23519: seen oikeutettujen piirin laajentaminen nostaa
23520: Aikooko Hallitus laajentaa tulkintaa aina esille kysymyksen siitä, mihin asti kor-
23521: sotainvalidien etuuksista koskemaan vausturva sota-ajan tapahtumien johdosta tulee
23522: myös sota-ajan palveluksesta johtuviin ulottaa.
23523: sataprosenttisiin siviili-invalideihin, ja Suomessa on viime vuosina kehitetty voi-
23524: ellei, makkaasti yleistä vammaishuollon lainsäädän-
23525: niin miten heidän oikeuksiaan invali- töä. Vuoden 1988 alusta lukien tuli voimaan
23526: dietuuksiin voitaisiin kehittää? laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä
23527: palveluista ja tukitoimista (380/87), jonka no-
23528: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jalla järjestettäviä palveluja ja tukitoimia voivat
23529: taen seuraavaa: käyttää myös sota-aikana vammautuneet, jotka
23530: eivät saa vastaavia toimenpiteitä sotilasvamma-
23531: Sotilasvammalain (404/48) nojalla voidaan lain nojalla. Henkilö, joka ei saa sotilasvam-
23532: myöntää korvauksia vain lain 2 §:ssä tarkoite- malain nojalla korvauksia, voi hakea myös
23533: tuissa olosuhteissa tapahtuneen vahingoittumi- vammaistukilain (124/88) mukaista vammaistu-
23534: sen tai sairastumisen johdosta. Sotilasvamma- kea tai eläkkeellä ollessaan kansaneläkelain
23535: laissa edellytetään, että vahingoittuminen on (347/56) mukaista hoitotukea. Mitään erityisiä
23536: tapahtunut asianomaiselle määrätyllä palvelus- toimenpiteitä sota-aikana vammautuneiden
23537: ja työpaikalla tai siihen kuuluvalla alueella henkilöiden osalta ei yleisen lainsäädännön
23538: taikka esimerkiksi tehtäviin kuuluvalla matkal- soveltaminen edellytä. Sosiaali- ja terveysminis-
23539: la. Sota-ajan palveluksesta johtuviin siviili- teriön mielestä yleisen lainsäädännön nojalla
23540: invalideihin ei sotilasvammalain korvauksia vammaisille henkilöille järjestetyt palvelut ja
23541: voida ulottaa lain tulkintaa muuttamalla, tämä tukitoimet ovat pääosin turvatut.
23542: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1991
23543:
23544: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
23545: 1990 vp. - KK n:o 696 3
23546:
23547:
23548:
23549:
23550: Tili Riksdagens Herr Talman
23551: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av lagen ändras. Detta förutsätter att lagen
23552: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ändras så att dess tiliämpningsområde vidgas.
23553: av den 12 december 1990 tili vederbörande Regeringen har inte för avsikt att föreslå en
23554: medlem av statsrådet översänt avskrift av vidgning av lagens tiliämpningsområde.
23555: följande av riksdagsman Renko m.fl. under- Ersättningsskyddet för dem som skadats elier
23556: tecknade spörsmål nr 696: ådragit sig en sjukdom under krigen har
23557: utvecklats i första hand för dem som deltagit i
23558: Ämnar Regeringen vidga tolkningen fronttjänst. Att vidga kretsen av personer som
23559: av krigsinvalidernas förmåner så att de är berättigade tili ersättning väcker alitid frå-
23560: gälier även dem som blivit civilinvalider gan hur långt ersättningsskyddet på grund av
23561: tili hundra procent på grund av tjänst- krigstidens händelser skali utsträckas.
23562: göring under kriget, och om så inte är I Finland har den alimänna lagstiftningen
23563: faliet, om handikappvård utvecklats starkt under de
23564: hur kunde deras rättigheter tili inva- senaste åren. Vid ingången av 1988 trädde
23565: lidförmåner utvecklas? lagen om service och stöd på grund av handi-
23566: kapp (380/87) i kraft. Den service och det stöd
23567: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som ordnas med stöd av lagen kan anlitas även
23568: samt anföra fö1jande: av dem som skadats under krigstiden, men som
23569: inte blir delaktiga av motsvarande åtgärder
23570: Med stöd av 2 § lagen om skada, ådragen i med stöd av militärskadelagen. En person som
23571: militärtjänst (404/48, nedan militärskadelagen) inte får ersättningar enligt militärskadelagen
23572: kan ersättningar beviljas endast på grund av kan även ansöka om handikappbidrag en1igt
23573: skada elier sjukdom som orsakats av förhål- lagen om handikappbidrag (124/88) elier, om
23574: landen som avses i lagens 2 §. I militärskade- han är pensionär, vårdbidrag enligt folkpen-
23575: lagen förutsätts att skadan har orsakats på en sionslagen (347 /56). Några särskilda åtgärder
23576: för personen i fråga bestämd tjänstgörings- beträffande dem som skadats under krigstid
23577: elier arbetsplats elier ett därtili hörande område förutsätts inte av tiliämpningen av den alimän-
23578: elier t.ex. på en resa som är förknippad med na lagstiftningen. Enligt social- och hälsovårds-
23579: uppgifterna. Ersättningarna enligt militärska- ministeriets uppfattning är den service och det
23580: de1agen kan inte utsträckas tili att gälia perso- stöd som ordnas för handikappade personer
23581: ner som ådragit sig en skada elier sjukdom i med stöd av den alimänna lagstiftningen tryg-
23582: tjänstgöring under krigstid utan att tolkningen gade tili stor del.
23583: Helsingfors den 16 januari 1991
23584:
23585: Minister Tuulikki Hämäläinen
23586: 1990 vp.
23587:
23588: Kirjallinen kysymys n:o 697
23589:
23590:
23591:
23592:
23593: Lapiolahti ym.: Osoitetietojen saannin helpottamisesta
23594:
23595:
23596: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23597:
23598: Tämän vuoden alussa voimaan tulleiden teyden usein vasta kymmenien yritysten jäl-
23599: väestökirjalain ja -asetuksen muutosten myötä keen. Vastaavia ongelmia on esimerkiksi kun-
23600: lopetettiin poliisilaitosten ja kaupunkien yhtei- tien sosiaaliviranomaisilla.
23601: sesti ylläpitämät osoitetoimistot. Käytännössä Käytännössä siis ilmeisesti rationalisoinniksi
23602: muutos on vaikeuttanut erityisesti poliisi-, syyt- tarkoitetut toimenpiteet ovat johtaneet kansa-
23603: täjä-, tiedoksianto- ja ulosottotointa, mutta laisten asioiden hoidossa, rikostutkinnassa ja
23604: myös kaupunkien hallintotoimia. Ennen polii- ulosotossa tehottomuuteen, kun toimenpiteitä
23605: sin omissa toimitiloissa olleita, päiväntasaisia ei voida suorittaa henkilön osoitteen jäädessä
23606: osoite- ja kiinteistötietoja jouduttiin organisaa- tuntemattomaksi tai sen selvittämisen viiväs-
23607: tiomuutoksen jälkeen hankkimaan puhelimitse tyessä.
23608: rekisteritoimistosta - enintään kolme tietoa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23609: kerrallaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23610: Tilanne paheni entisestään alkusyksyllä. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23611: Väestörekisterikeskus on 31.8.1990 lähettänyt jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23612: rekisteritoimistoille kirjeen, jossa se on kieltä-
23613: nyt rekisteritoimistoja antamasta viranomaisille
23614: osoitetietoja puhelimitse. Tällaiset tiedustelut Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-
23615: tulee kirjeen mukaan ohjata valtakunnalliseen koo ryhtyä viranomaisten tarvitsemien
23616: osoitepalvelupuhelimeen. Sinne pikaista tietoa osoitetietojen saannin nopeuttamiseksi
23617: tarvitseva ulosottomies tai rikostutkija saa yh- ja helpottamiseksi?
23618:
23619: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
23620:
23621: Arto Lapiolahti Reijo Lindroos Jukka Roos
23622:
23623:
23624:
23625:
23626: 200070S
23627: 2 1990 vp. - KK n:o 697
23628:
23629:
23630:
23631:
23632: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23633: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kasvoi vuoden 1990 loppupuolella suna maa-
23634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rin, että palvelunumero on ajoittain ruuhkaan-
23635: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn tunut. Palvelun tason nostamiseksi on muun
23636: kirjeenne n:o 2704 ohella toimittanut valtioneu- muassa kuluvan tammikuun aikana otettu
23637: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen käyttöön kaksi uutta palvelupistettä. Väestöre-
23638: kansanedustaja Lapiolahden ym. näin kuulu- kisterikeskus on ilmoittanut seuraavansa aktii-
23639: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 697: visesti palvelutasoa ja on myös varautunut
23640: nopeasti laajentamaan järjestelmää, mikäli
23641: Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai- ruuhkaantuminen edelleen jatkuisi.
23642: koo ryhtyä viranomaisten tarvitsemien Hallinnossa on hyväksytty periaatteeksi, että
23643: osoitetietojen saannin nopeuttamiseksi palvelusta aiheutuvat kustannukset tulee periä
23644: ja helpottamiseksi? sen käyttäjiltä myös viranomaisten välillä.
23645: Osoitepalvelusta perittävän maksun, joka on
23646: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tällä hetkellä 9,95 markkaa minuutilta, on
23647: taen seuraavaa: tarkoitus kattaa siitä aiheutuvat kustannukset
23648: omakustannusarvon mukaisesti laskettuna. Mi-
23649: Väestökirjanpidossa on vuoden 1991 lop- nuutin aikana on yleensä mahdollista saada
23650: puun saakka siirtymäkausi, jonka kuluessa useampia osoitteita, jos tiedusteltu henkilö pys-
23651: kaikkien 59 kihlakunnan rekisteritoimistojen tytään yksilöimään tarkasti.
23652: vanhentuneet tietojenkäsittelymenetelmät uu- Jos viranomaiset tarvitsevat työssään huo-
23653: distetaan. Jokaisesta rekisteritoimistosta saa mattavassa määrin osoitetietoja, ne on tarkoi-
23654: tämän jälkeen atk-pääteyhteyksin väestön kes- tuksenmukaista hankkia väestön keskusrekiste-
23655: kusrekisterin osoitetiedot kaikkialta maasta, ristä tietoliikenneyhteyksin tai muutoin koneel-
23656: jolloin viranomaisten tarvitsemien osoitetieto- lisesti käsiteltävässä muodossa. Esimerkiksi po-
23657: jen saanti nopeutuu ja helpottuu. liisihallinnolle on mahdollista luovuttaa osoite-
23658: Tietopalvelun parantamiseksi väestörekisteri- tietoja eri puolilla maata olevien noin 300
23659: keskus aloitti joulukuussa 1989 valtakunnalli- poliisin oman päätteen välityksellä, minkä me-
23660: sen puhelimitse annettavan maksullisen osoite- nettelyn on kuitenkin estänyt lähinnä poliisin
23661: palvelun. Osoitepalvelu on toiminut kahdeksas- atk-määrärahojen riittämättömyys. Sisäasiain-
23662: sa rekisteritoimistossa eri puolilla Suomea sekä ministeriö selvittää, miten poliisi-, syyttäjä- ja
23663: väestörekisterikeskuksessa. Osoitetietoa kysy- ulosottotoiminnassa ilmenneet ongelmat osoi-
23664: vän henkilön puhelu ohjautuu lähimpään osoi- tetietojen saannissa voidaan ratkaista ja miten
23665: tepalvelussa mukana olevaan rekisteritoimis- tietojenluovutuksen kustannukset tulee koh-
23666: toon ja tämän ollessa varattuna edelleen väes- dentaa.
23667: törekisterikeskukseen. Osoitepalvelun kysyntä
23668: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1991
23669:
23670: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
23671: 1990 vp. - KK n:o 697 3
23672:
23673:
23674:
23675:
23676: Tili Riksdagens Herr Talman
23677: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1990 så att servicenumret tidvis blev överbelas-
23678: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tat. För att höja servicenivån har man bland
23679: nr 2704 av den 13 december 1990 tili vederbö- annat under januari innevarande år tagit i bruk
23680: rande medlem av statsrådet översänt avskrift två nya serviceställen. Befolkningsregistercen-
23681: av följande av riksdagsman Lapiolahti m.fl. tralen har meddelat att den aktivt följer servi-
23682: undertecknade spörsmål nr 697: cenivån och den har också förberett sig på att
23683: snabbt utvidga systemet ifall anhopningen av
23684: Vilka åtgärder ämnar Regeringen förfrågningar fortsätter.
23685: vidta i brådskande ordning för att Inom förvaltningen har man godkänt som
23686: myndigheterna snabbare och lättare princip att de som använder servicen skall stå
23687: skall få de adressuppgifter de behöver? för de kostnader som den åsamkar, också när
23688: det är fråga om myndigheter. Avsikten är att
23689: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- den avgift som uppbärs för adresstjänsten, för
23690: samt anföra följande: närvarande 9,95 mk per minut, skall täcka de
23691: kostnader som den åsamkar enligt självkost-
23692: Inom folkbokföringen är tiden fram tili nadsvärdet. Under en minut är det i allmänhet
23693: slutet av 1991 en övergångsperiod, under viiken möjligt att få flera adresser om man noggrannt
23694: de föråldrade databehandlingsmetoderna vid kan individualisera den person som förfråg-
23695: alla registerbyråer i de 59 häraderna förnyas. ningen gäller.
23696: Därefter kan man från varje registerbyrå via Om myndigheterna i sitt arbete behöver en
23697: ADB-terminal få centrala befolkningsregistrets betydande mängd adressuppgifter är det ända-
23698: adressuppgifter för hela landet och myndighe- målsenligt att skaffa dem från centrala befolk-
23699: terna kan då snabbare och lättare få de ningsregistret via datakommunikation eller i
23700: adressuppgifter de behöver. annan form för maskinell behandling. Det är
23701: För att förbättra informationstjänsten star- t.ex. möjligt att överlåta adressuppgifter tili
23702: tade befolkningsregistercentralen i december polisförvaltningen via polisens ca 300 egna
23703: 1989 en riksomfattande avgiftsbelagd adress- terminaler i olika delar av landet. Detta förfa-
23704: tjänst per telefon. Adresstjänsten har fungerat rande har dock förhindrats närmast av polisens
23705: vid åtta registerbyråer på olika håll i Finland otillräckliga ADB-anslag. Inrikesministeriet ut-
23706: samt vid befolkningsregistercentralen. Ett sam- reder hur de problem som framkommit i polis-,
23707: tai från en person som frågar efter adressupp- åklagar- och utsökningsverksamheten beträf-
23708: gifter styrs tili närmaste registerbyrå som är fande tiligången på adressuppgifter kan lösas
23709: med i adresstjänsten och, om detta nummer är och hur kostnaderna för överlåtande av upp-
23710: upptaget, tili befolkningsregistercentralen. Ef- gifter skall fördelas.
23711: terfrågan på adresstjänster ökade i slutet av
23712: Helsingforsden 14 januari 1991
23713:
23714: Inrikesminister Jarmo Rantanen
23715: 1990 vp.
23716:
23717: Kirjallinen kysymys n:o 698
23718:
23719:
23720:
23721:
23722: P. Leppänen: Tietokonepäätteiden aiheuttamista terveyshaitoista
23723:
23724:
23725: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23726:
23727: Ihmisen terveyteen liittyvistä kysymyksistä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23728: tulee jatkuvasti uutta tieteellistä tutkimusta, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23729: tietokonepäätetyöskentely on valtavasti lisään- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23730: tynyt, mutta sen mahdollisista terveyteen liitty-
23731: vistä haittatekijöistä ei ole tietääkseni olemassa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23732: aukotonta tutkimusta. ryhtyä tietokonepäätetyöskentelyn ter-
23733: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- veyshaittojen selvittämiseksi?
23734:
23735: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
23736:
23737: Pekka Leppänen
23738:
23739:
23740:
23741:
23742: 200070S
23743: 2 1990 vp. - KK n:o 698
23744:
23745:
23746:
23747:
23748: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23749: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa olisi ollut kohonnut. Myöskään epämuodostu-
23750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mariskin nousua ei ole tullut esille tutkimuk-
23751: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn sissa.
23752: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
23753: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- että näyttöpäätetyön terveyshaittoja on tutkittu
23754: edustaja Pekka Leppäsen kirjallisesta kysymyk- ja tutkitaan runsaasti. Haitat tunnetaan hyvin.
23755: sestä n:o 698: Pääasiallisina terveyshaittoina ovat ergonomi-
23756: set ongelmat, joiden syntymistä voidaan oh-
23757: Mihin toimenpltelslm Hallitus aikoo jauksena, neuvonnalla ja työympäristöön koh-
23758: ryhtyä tietokonepäätetyöskentelyn ter- distuvilla toimenpiteillä tehokkaasti ehkäistä.
23759: veyshaittojen selvittämiseksi? Atk:n käytön yleistyminen on johtanut voi-
23760: makkaaseen työn sisällön muuttumiseen useis-
23761: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sa ammateissa. Tietokuormitus on kasvanut ja
23762: vasti seuraavaa: työn psyykkinen kuormittavuus lisääntynyt.
23763: Viranomaisten ja tutkimuslaitosten toimesta
23764: Näyttöpäätetyön mahdollisia terveyshaittoja seurataan jatkuvasti tutkimuksia, jotka ovat
23765: koskevia tutkimuksia ja selvityksiä on suoritet- käynnissä. Koska atk:hon ja näyttöpäätetyö-
23766: tu runsaasti maailmassa, erityisesti Pohjois- hön liittyvät ongelmat ovat voimakkaan tutki-
23767: maissa. Näyttöpäätetyön tiedetään aiheuttavan muksen kohteena, ei ole nähtävissä erityistä
23768: ergonomisia ongelmia sekä paljastavan piilevät tarvetta kyseisen tutkimusalueen lisäämiseen
23769: näköviat. Näyttöpäätetyössä on epäilty esiinty- tai erityispanostuksiin.
23770: vän raskaudelle haitallista säteilyä tai sähkö- ja Käytettävissä oleva tutkimustietous on sisäl-
23771: magneettikenttiä. Toistaiseksi ei mittauksissa lytetty työterveyshuollon ja muihin työelämän
23772: ole kuitenkaan voitu todeta mainittua haital- koulutusohjelmiin, joten tietokonetyöskente-
23773: lista säteilyä. Näyttöpäätteellä raskauden aika- lyyn ja erityisesti näyttöpäätetyöskentelyyn liit-
23774: na työskenteleviin kohdistuneissa monissa vii- tyvät ongelmat ovat hyvin tiedossa ja ne on
23775: me vuosina tehdyissä tutkimuksissa ei kesken- otettu huomioon sekä tutkimuksessa että vi-
23776: menoriskiä ole todettu lukuun ottamatta yhtä ranomaistoimenpiteissä. Niiden torjuminen
23777: ruotsalaista noin viisi vuotta sitten tehtyä kuuluu työpaikkojen työterveyshuollon arki-
23778: tutkimusta, jonka mukaan keskenmenoriski käytäntöön.
23779: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1991
23780:
23781: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
23782: 1990 vp. - KK n:o 698 3
23783:
23784:
23785:
23786:
23787: Till Riksdagens Herr Talman
23788: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Med anledning av det ovan anförda kan man
23789: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse konstatera att eventuella men för hälsan som
23790: av den 13 december 1990 till vederbörande arbete vid bildskärmsterminal kan medföra har
23791: medlem av statsrådet översänt avskrift av undersökts och undersöks i stor omfattning.
23792: följande av riksdagsman Pekka Leppänen un- De men som förekommer är välkända. De
23793: dertecknade spörsmål nr 698: huvudsakliga hälsoriskerna är ergonomiska
23794: problem, vilkas uppkomst kan effektivt före-
23795: Vilka åtgärder ämnar Regeringen byggas genom instruktion, rådgivning och åt-
23796: vidta för att utreda vilka men för gärder beträffande arbetsmiljön. Andra hälso-
23797: hälsan arbete vid dataterminal kan problem har arbete vid bildskärmsterminaler
23798: medföra? enligt undersökningarna inte konstaterats för-
23799: anleda.
23800: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Den ökade användningen av ADB har lett
23801: samt anföra följande: till att innehållet i arbetet ändrat radikalt inom
23802: flera yrken. Kunskapsbördan har vuxit och den
23803: Undersökningar av och utredningar om den psykiska belastningen på dem som arbetar har
23804: eventuella hälsovådligheten med arbete vid ökat. Myndigheterna och forskningsanstalterna
23805: bildskärmsterminal har genomförts i stora följer kontinuerligt upp de undersökningar som
23806: mängder världen över, framför allt i de nor- pågår. Eftersom problemen i anknytning till
23807: diska länderna. Det är känt att arbete vid ADB och arbete vid bildskärmsterminal under-
23808: bildskärmsterminal ger upphov till ergonomis- söks i stor omfattning, tycks det inte föreligga
23809: ka problem samt att dylikt arbete uppdagar något särskilt behov av ökad forskning eller
23810: dolda synfel. Man har misstänkt att det vid särskilda insatser inom området.
23811: terminalarbete förekommer antingen strålning De förefintliga forskningsrönen har införli-
23812: som inverkar skadligt på graviditet eller också vats med utbildningsprogrammen för företags-
23813: el- och magnetfält. Hittills har man dock inte hälsovård och övriga utbildningsprogram för
23814: kunnat uppmäta någon dylik skadlig strålning. förvärvslivet. Problemen i anknytning till arbe-
23815: Vid en företagen undersökning har en ökad te vid datorer och särskilt vid bildskärmstermi-
23816: risk för missfall konstaterats för dem som nal är därför välkända och har beaktats både
23817: under g_raviditet arbetar vid bildskärmstermi- inom forskningen och i samband med myndig-
23818: naler. Andå har flera andra undersökningar hetsåtgärder. Det ingår redan i arbetsplatsernas
23819: inte uppvisat någon risk för missfall. Under- vardagsrutiner att förebygga dessa problem
23820: sökningarna uppvisar inte heller någon ökad genom företagshälsovård.
23821: risk för missbildning.
23822:
23823: Helsingfors den 10 januari 1991
23824:
23825: Minister Tuulikki Hämäläinen
23826: 1990 vp.
23827:
23828: Kirjallinen kysymys n:o 699
23829:
23830:
23831:
23832:
23833: Almgren: Ulkomailla tapahtuneen työskentelyn ottamisesta huo-
23834: mioon eläkkeissä
23835:
23836:
23837: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23838: Suomen eläkelainsäädäntö on eräiltä osin keitto- ja kodinhoidollisista tehtävistä. On pää-
23839: tavattoman epäoikeudenmukainen. Ne vuodet, teltävissä, että hänen työnsä on suuressa mää-
23840: jotka työntekijä saa laskea eläkkeeseen oikeut- rin hyödyttänyt lähetysseuran kautta tehtävää
23841: taviksi vuosiksi, eivät nykyisten säädösten mu- kehitysyhteistyötä. On mielestäni kohtuutonta,
23842: kaan tule otettaviksi huomioon kaikkien työn- että eläkettä laskettaessa tällainen työntekijä
23843: tekijöiden kohdalla yhdenmukaisella tavalla. menettää ne etuudet, jotka normaalisti kuulu-
23844: Esimerkkinä voidaan pitää henkilöä, joka on vat jokaiselle työntekijälle.
23845: toiminut Suomen Lähetysseuran työntekijänä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23846: Namibiassa yli 7 vuotta. Hän menettää koko tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23847: sen ajan, jonka hän on toiminut arvokkaassa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23848: työssä lähetyskentällä ja samalla kehitysyhteis- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23849: työssä. Tämä henkilö on koulutukseltaan ko-
23850: titalousopettaja. Ollessaan Suomen Lähetysseu-
23851: ran palveluksessa hän on toiminut opettajana Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23852: pappisseminaarissa, poikakoulussa ja tyttökou- ryhtyä, jotta työntekijät saisivat yhtä-
23853: lussa. Lisäksi hän on pitänyt erilaisia kotita- läisen oikeuden eläkkeeseen oikeuttavia
23854: louskursseja ja laatinut paikalliselle väestölle vuosia laskettaessa riippumatta siitä,
23855: keitto- ja kodinhoito-oppaita. Parhaillaan on onko työ tehty Suomessa vai esim.
23856: painettavana hänen kirjoittamansa oppikirja lähetystyössä ulkomailla?
23857: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
23858:
23859: Esko Almgren
23860:
23861:
23862:
23863:
23864: 200070S
23865: 2 1990 vp. - KK n:o 699
23866:
23867:
23868:
23869:
23870: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23871: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suomalaisen työnantajan palveluksessa ulko-
23872: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mailla. Eläketurvakeskuksen antaman yleiskir-
23873: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn jeen mukaan ulkomailla suoritettavan työn
23874: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vakuuttamisen edellytyksenä on, että työnanta-
23875: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ja on joko Suomen kansalainen, jolla on
23876: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises- pysyvä kotipaikka Suomessa, tai yhteisö, jonka
23877: ta kysymyksestä n:o 699: kotipaikka on Suomessa ja joka ei ole ulko-
23878: maisen yhtiön tytäryhtiö, taikka suomalaisen
23879: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo yhtiön ulkomailla toimiva tytäryhtiö. Työnte-
23880: ryhtyä, jotta työntekijät saisivat yhtä- kijän tulee olla joko Suomen kansalainen tai
23881: läisen oikeuden eläkkeeseen oikeuttavia henkilö, jolla on pysyvä kotipaikka Suomessa
23882: vuosia laskettaessa riippumatta siitä, ja joka siis oleskelee ulkomailla vain tilapäises-
23883: onko työ tehty Suomessa vai estm. ti. Jos edellä mainitut vaatimukset täyttyvät
23884: lähetystyössä ulkomailla? sekä työnantajan että työntekijän osalta, elä-
23885: keturva järjestetään Suomessa siitä riippumat-
23886: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta, kuinka pitkään työ ulkomailla jatkuu.
23887: vasti seuraavaa: Tämä koskee myös kysymyksessä mainittuja
23888: lähetystyön tekijöitä.
23889: Eläketurva muodostuu Suomessa kahdesta Sosiaaliturvasopimusten tarkoitus on sovit-
23890: rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläketurvan taa yhteen sopijamaiden sosiaaliturvajärjestel-
23891: tehtävänä on taata työssäoloaikana saavutetun mät niin, että työntekijä ja hänen perheenjäse-
23892: toimeentulotason säilyminen myös eläkeaikana. nensä kuuluvat aina jommankumman maan
23893: Tämän mukaisesti työeläke määräytyy työssä- sosiaaliturvan piiriin. Näin estetään myös kak-
23894: oloajan ja työstä saadun ansion perusteella. sinkertainen vakuuttaminen ja kaksinkertaiset
23895: Työeläkettä pidetään osana palkkaa, jonka vakuutusmaksut Suomen solmimissa sosiaali-
23896: maksaminen on siirretty eläkkeelläoloajalle. turvasopimuksissa lähtökohtana on, että työ
23897: Työnantaja on velvollinen järjestämään palve- vakuutetaan siinä maassa missä se tehdään.
23898: luksessaan olevien henkilöiden eläketurvan, ja Poikkeuksen muodostavat niin sanotut lähete-
23899: työeläketurva rahoitetaan kokonaisuudessaan tyt työntekijät, jolloin suomalainen työnantaja
23900: työnantajilta perittävillä vakuutusmaksuilla. on lähettänyt työntekijän tilapäisesti yleensä
23901: Kansaneläkejärjestelmä turvaa toimeentulon noin 1-3 vuodeksi ulkomaille työskentele-
23902: silloin, kun työeläkettä ei ole kertynyt tai mään.
23903: työssäolo on syystä tai toisesta ollut vähäistä. Kysymys Suomen työeläkelainsäädännön so-
23904: Kansaneläkelain mukaiseen eläkkeeseen eivät veltamisalan laajuudesta ja ulkomailla työsken-
23905: vaikuta muut kuin eläkkeen saajan omat elä- televien suomalaisten työntekijöiden eläketur-
23906: ketulot van määräytymisestä on koettu jossain määrin
23907: Työeläkelainsäädännössä ei ole säännöksiä epäselväksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä on
23908: lakien soveltamisesta työsuhteisiin, joissa työ parhaillaan vireillä selvitystyö lainsäädännön
23909: suoritetaan ulkomailla. Pääsäännön mukaan täsmentämiseksi. Selvitystyön päätyttyä sosiaa-
23910: suomalaiseen työntekijään sovelletaan Suomen li- ja terveysministeriö päättää tarvittavista
23911: työeläkelainsäädäntöä hänen työskennellessään jatkotoimenpiteistä.
23912: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
23913:
23914: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
23915: 1990 vp. - KK n:o 699 3
23916:
23917:
23918:
23919:
23920: Till Riksdagens Herr Talman
23921:
23922: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gare när han är anställd i en finsk arbetsgivares
23923: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tjänst utomlands. Enligt Pensionsskyddscentra-
23924: av den 13 december 1990 tili vederbörande lens cirkulär är en förutsättning för försäkring
23925: medlem av statsrådet översänt avskrift av av arbete som utförs utomlands att arbetsgiva-
23926: följande av riksdagsman Almgren underteckna- ren antingen är finsk medborgare med stadig-
23927: de spörsmål nr 699: varande hemort i Finland eller ett samfund,
23928: som har hemort i Finland och inte är dotter-
23929: Vilka åtgärder ämnar Regeringen bolag tili ett utländskt bolag eller ett finskt
23930: vidta för att arbetstagarna skall få bolags dotterbolag som verkar utomlands. Ar-
23931: samma rätt vid uträkningen av de pen- betstagaren skall vara antingen finsk medbor-
23932: sionsberättigande åren, oberoende av gare eller en person som har stadigvarande
23933: om arbetet har utförts i Finland eller hemort i Finland och som således vistas utom-
23934: t.ex. under missionsarbete utomlands? lands endast tilifälligt. Om ovan nämnda krav
23935: uppfylls för såväl arbetsgivarens som arbetsta-
23936: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- garens vidkommande ordnas pensionsskyddet i
23937: samt anföra följande: Finland, oberoende av hur länge arbetet fort-
23938: går utomlands. Detta gäller även de missionä-
23939: Pensionsskyddet bildas i Finland av två rer som nämns i spörsmålet.
23940: parallella system. Arbetspensionsskyddets upp- Syftet med konventionerna om social trygg-
23941: gift är att garantera att den utkomstnivå som het är att sammanjämka de fördragsslutande
23942: uppnåtts under tiden i arbete bibehålls också ländernas socialskyddssystem så att en arbets-
23943: under pensionstiden. I enlighet härmed bestäms tagare och hans familj alltid blir delaktig av
23944: arbetspensionen på basis av tiden i arbete och någotdera landets socialskydd. Härigenom för-
23945: den arbetsförtjänst som den anställda fått hindras också dubbel försäkring och dubbla
23946: genom arbetet. Arbetspensionen betraktas som försäkringspremier. 1 de konventioner om so-
23947: en del av lönen, vars utbetalning framskjutits cial trygghet som Finland ingått har utgångs-
23948: tili pensioneringen. Arbetsgivaren är skyldig att punkten varit att arbetet försäkras i det land
23949: ordna pensionsskyddet för sina anställda och där det utförs. Ett undantag utgör s.k. utsända
23950: arbetspensionsskyddet finansieras helt med för- arbetstagare, för vilkas vidkommande en finsk
23951: säkringspremier som uppbärs hos arbetsgivar- arbetsgivare har utsänt en arbetstagare tilifäl-
23952: na. ligt för i allmänhet ca 1-3 år för att utföra ett
23953: Folkpensionssystemet garanterar utkomsten arbete utomlands.
23954: när arbetspension inte har förtjänats in eller Frågan om i viiken utsträckning Finlands
23955: när personen i fråga av en eller annan orsak arbetspensionslagstiftning skall tillämpas och
23956: haft arbete endast en kort tid. Pensionen enligt hur pensionsskyddet för finska arbetstagare
23957: folkpensionslagen påverkas inte av andra än som arbetar utomlands skall bestämmas har i
23958: pensionstagarens egna pensionsinkomster. någon mån upplevts som oklar. Vid social- och
23959: I arbetspensionslagstiftningen finns inte någ- hälsovårdsministeriet pågår som bäst ett utred-
23960: ra stadganden om tiliämpning av lagen på ningsarbete för precisering av lagstiftningen.
23961: arbetsförhållanden där arbetet utförs utom- När utredningsarbetet slutförts beslutar social-
23962: lands. Enligt huvudregeln tiliämpas Finlands och hälsovårdsministeriet om nödvändiga fort-
23963: arbetspensionslagstiftning på en finsk arbetsta- satta åtgärder.
23964:
23965: Helsingfors den 15 januari 1991
23966:
23967: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
23968: 1990 vp.
23969:
23970: Kirjallinen kysymys n:o 700
23971:
23972:
23973:
23974:
23975: Heikkinen ym.: Rajavartioasemien lakkauttamissuunnitelmien
23976: valmistelusta
23977:
23978:
23979: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23980: Rajavartiolaitos on tehnyt suunnitelmat ra- laajuista lakkauttamista ei voitane pitää perus-
23981: javartioasemien vähentämisestä ja lakkauttami- teltuna.
23982: sesta. Suunnitelmien toteuttaminen lienee jo Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23983: aloitettu ja ne saatettaneen päätökseen vuoden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23984: 1992 puoleen väliin mennessä. Lakkautettavak- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23985: si joutuu lähes puolet toiminnassa olevista jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23986: raja-asemista. Lakkautettavan rajavartioase-
23987: man henkilökunta joutuu muuttamaan useissa
23988: tapauksissa sekä asuin- että työpaikkaansa, Onko lakkautettavaksi suunniteltujen
23989: käytännössä hyvinkin kauas. Tämän vuoksi rajavartioasemien koko henkilökunnal-
23990: monet rajamiehet ja heidän perheensä ovat le tiedotettu yksityiskohtaisesti tehdyis-
23991: huolestuneita tulevasta kohtalostaan. He eivät tä suunnitelmista ja ovatko kaikki hen-
23992: katso saaneensa tarpeellista tietoa lakkautta- kilöstöryhmät olleet edustettuina lak-
23993: missuunnitelmien sisällöstä. Epätietoisuutta on kautussuunnitelmia tehtäessä ja johtaa-
23994: erityisesti tulevan työpaikan sijainnista, työpai- ko suunnitelmien toteuttaminen henki-
23995: kan siirtosuunnitelmista sekä suunnitelmien lökunnan maaran supistumiseen ja
23996: vaikutuksista palkkaukseen. palkkauksellisen aseman heikentymi-
23997: Itärajan kautta tuleva pakolais- ja muutto- seen, sekä
23998: virta on aivan viime aikoina lisääntynyt voi- pitääkö Hallitus oikeana ja tarpeelli-
23999: makkaasti. Tilanteen ennustetaan pahenevan sena syntyneessä tilanteessa rajavartio-
24000: hyvinkin nopeasti. Tämänkään vuoksi toimin- asemien määrän olennaista supistamis-
24001: nassa olevien rajavartioasemien suunnitellun ta?
24002: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1990
24003:
24004: Kauko Heikkinen Kimmo Sarapää Pekka Puska
24005:
24006:
24007:
24008:
24009: 200070S
24010: 2 1990 vp. - KK n:o 700
24011:
24012:
24013:
24014:
24015: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24016: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lakkauttamisesta. Kokemukset ovat olleet
24017: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, myönteisiä, minkä seurauksena suunnitelman
24018: olette 12 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn toteuttamista on osin nopeutettu. Merivartios-
24019: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston toissa toteuttamisen aloittaminen odottaa ran-
24020: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- nikkoviranomaistoimintaa koskevan selvitys-
24021: edustaja Heikkisen ym. kirjallisesta kysymyk- työn valmistumista. Siirryttäessä nykyistä suu-
24022: sestä n:o 700: rempiin toimintayksiköihin voidaan työpisteis-
24023: sä vähentää tehotonta päivystyspalvelua.
24024: Onko lakkautettavaksi suunniteltujen
24025: Vapautuva henkilöstö sijoitetaan pääsääntöi-
24026: rajavartioasemien koko henkilökunnal-
24027: sesti naapurivartioasemille. Työpaikka siirtyy
24028: le tiedotettu yksityiskohtaisesti tehdyis- yleensä muutamia kymmeniä kilometrejä, millä
24029: tä suunnitelmista ja ovatko kaikki hen-
24030: ei ole juuri käytännön merkitystä, koska hen-
24031: kilöstöryhmät olleet edustettuina lak-
24032: kilöstö asuu pääosin kirkonkylien taajamissa.
24033: kautussuunnitelmia tehtäessä ja johtaa-
24034: Lisäksi rajavartiolaitoksen virkamiehiä sitoo
24035: ko suunnitelmien toteuttaminen henki-
24036: siirtovelvollisuus.
24037: lökunnan määrän supistumiseen ja
24038: Rajavartiolaitoksen virkojen määrä tulee vä-
24039: palkkauksellisen aseman heikentymi-
24040: henemään nykyisestä noin 3 500 virasta jonkin
24041: seen, sekä
24042: verran. Vähennys johtuu osittain valtioneuvos-
24043: pitääkö Hallitus oikeana ja tarpeelli-
24044: ton päätöksestä 16.3.1989 valtion henkilöstön
24045: sena syntyneessä tilanteessa rajavartio-
24046: asemien määrän olennaista supistamis- määrän vähentämisestä (rajavartiolaitos 42
24047: henkilöä vuoden 1991 loppuun mennessä) sekä
24048: ta?
24049: vartioasemien yhdistämisistä johtuvista var-
24050: tioasemakohtaisten johto- ja ylläpitotehtävien
24051: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24052: vähenemisestä.
24053: vasti seuraavaa:
24054: Virkojen määrän vähentäminen luonnollisen
24055: Rajavartiolaitoksen organisaatiouudistus poistuman myötä on mahdollistanut henkilös-
24056: törakenteen ja palkkauksen kehittämisen raja-
24057: Rajavartiolaitoksessa käynnistettiin vuonna vartiolaitoksen palkkasumman puitteissa. Ke-
24058: 1989 toiminta- ja taloussuunnitteluun liittyen hittämistoimenpiteet ovat parantaneet kiinteää
24059: organisaatiouudistus. Sen keskeisenä tavoittee- palkkausta. Nykyistä suurempien työyksiköi-
24060: na on muuttaa kokoonpano vastaamaan ny- den mahdollistama töiden tarkoituksenmukai-
24061: kyistä tehokkaammin tehtävien hoitamista lak- sempi järjestely vähentää jonkin verran yksit-
24062: kauttamaHa sivusuuntien ja vahventamalla jäl- täistapauksissa haittatyöstä aiheutuvien kor-
24063: jelle jääviä vartioasemia, keventämällä esikun- vausten määrää.
24064: tien ja komentopaikkojen organisaatiota, irrot- Henkilöstön edustajat ovat osallistuneet
24065: tamalla huolto-organisaatiosta henkilöstöä suunnitelman perusteiden sekä itse suunnitel-
24066: päätehtävän hoitamiseen ja muuttamalla hen- man valmisteluun ja toteuttamiseen rajavartio-
24067: kilöstön virkarakenne tehtäviä vastaavaksi. laitoksen esikunnassa ja vartiostoissa valtion
24068: Tarkistuksella arvioidaan saavutettavan mer- yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla. Lisäk-
24069: kittävän työpanoksen kohdentuminen tukiteh- si palkkausta ja virkarakennetta on käsitelty
24070: tävistä päätehtävään, rajojen vartiointiin ja vuoden 1990 aikana valtiovarainministeriön
24071: valvontaan. asettamassa työryhmässä, johon on kuulunut
24072: Keskittämissuunnitelma sisältää vuosina myös edustajia henkilöstöä edustavista ammat-
24073: 1989-1994 yli 50 vartioaseman yhdistämisen tijärjestöistä. Suunnitelmasta on tiedotettu tie-
24074: naapurivartioasemiin. Vartioasemien yhteis- dotustilaisuuksissa, sisäisillä tiedotteilla, Ra-
24075: määrä laskee 125:stä lähes puolella. Tähän jamme vartijat -lehden palstoilla ja muiden
24076: mennessä on päätetty yli 20 rajavartioaseman tiedotusvälineiden kautta.
24077: 1990 vp. KK n:o 700 3
24078:
24079: Vaikutus rajojen vartiointiin ja valvontaan siitä valtioiden välillä on sovittu. Viranomaiset
24080: ovat varautuneet myös eriasteisiin erityistilan-
24081: Neuvostoliitossa ja itäisen Keski-Euroopan teisiin.
24082: valtioissa tapahtuva kehitys lisää matkustamis- Rajavartiolaitoksen valmius- ja johtamisjär-
24083: ta valtiosta toiseen. Erityisesti Neuvostoliitossa jestelmä mahdollistaa rajan vartioinnissa maa-
24084: valmisteilla oleva passilakiuudistus toteutues- rajoilla ja merialueella joustavan valmiuden
24085: saan yhdistettynä taloudellisiin vaikeuksiin li- kohottamisen normaalioloista poikkeustilantei-
24086: sää siirtolaishalukkuutta ja matkustamismah- siin. Passintarkastus siirtyi 1.1.1991 maarajoilla
24087: dollisuuksia Suomeen. Tällä hetkellä ei ole poliisilta rajavartiolaitokselle. Organisaatiotar-
24088: nähtävissä, että matkustaminen tapahtuisi hal- kistus toimintayksiköiden suurentuessa paran-
24089: litsemattomasti joukkoliikkeenä. Luvattomat taa rajavartiolaitoksen toimintamahdollisuuk-
24090: rajanylitykset eivät ole lisääntyneet. Todennä- sia erilaisissa nopeasti vaihtuvissa tilanteissa
24091: köisempää on, että Suomeen tullaan luvallisella valtakunnan rajoilla ja erityisesti rajanylityspai-
24092: tavalla Suomen asettamin ehdoin ja siten kuin koilla ja on siten tarkoituksenmukainen.
24093: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
24094:
24095: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
24096: 4 1990 vp. - KK n:o 700
24097:
24098:
24099:
24100:
24101: Till Riksdagens Herr Talman
24102: 1 det syfte 37 § 1 mom. rikdagsordningen med nästan hälften. Hittills har man beslutat
24103: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse att inställa över 20 bevakningsstationer. Erfa-
24104: av den 12 december 1990 till vederbörande renheterna har varit positiva, varför man delvis
24105: medlem av statsrådet översänt avskrift av har påskyndat verkställigheten av planen. På-
24106: följande av riksdagsman Heikkinen m.fl. un- börjandet av verkställigheten vid sjöbevak-
24107: dertecknade skriftliga spörsmål nr 700: ningsstationer väntar på att utredningsarbetet
24108: rörande kustmyndighetsverksamheten blir får-
24109: Har man i detalj informerat persona- digt. När vi går över till större verksamhetsen-
24110: len av de bevakningsstationer som har heter än de nuvarande kan man vid arbets-
24111: planerats att inställas om de gjorda platserna minska på den oeffektiva dejoure-
24112: planerna och har alla personalgrupper ringstjänsten.
24113: varit företrädda vid beredningen av Den personai som blir fri placeras i huvud-
24114: dessa inställningsplaner och leder verk- regel till grannbevakningsstationerna. Arbets-
24115: ställandet av dessa planer till minskning platsen flyttas vanligen några tiotals kilometer,
24116: av personalen och försämringar i per- vilket inte just har praktisk betydelse, eftersom
24117: sonalens lönemässiga ställning samt flertalet av personalen bor i kyrkbyarnas tätor-
24118: anser Regeringen det som en rätt och ter. Dessutom har gränsbevakningsväsendets
24119: nödvändig åtgärd att i den uppkomna tjänstemän flyttningsplikt.
24120: situationen avsevärt minska på antalet Antalet gränsbevakningsväsendets tjänster
24121: gränsbevakningsstationer? kommer att något minska från de nuvarande
24122: 3 500. Förminskningen beror delvis av statsrå-
24123: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- dets beslut den 16.3.1989 angående minskning
24124: samt anföra följande: av statens personai (gränsbevakningsväsendet
24125: 42 personer till årets 1991 lopp) samt de
24126: Organisationsreformen vid gränsbevakningsvä- bevakningsstationsmässiga lednings- och uppe-
24127: sendet hållsuppgifternas minskning på grund av be-
24128: vakningsstationernas sammanslagningar.
24129: Vid gränsbevakningsväsendet påbörjades Minskandet av antalet tjänster via naturligt
24130: 1989 en organisationsreform i anknytning till avdrag har möjliggjort utvecklingen av perso-
24131: verksamhets- och hushållsplaneringen. Dess naluppbyggnaden och avlöningen inom ramen
24132: centrala mål är att omändra sammansättningen för gränsbevakningsväsendets lönesumma. Ut-
24133: till att allt effektivare matsvara utförandet av vecklingsåtgärderna har förbättrat den fasta
24134: uppgifter genom att inställa sidoriktningars avlöningen. Det ändamålsenligare ordnandet
24135: bevakningsstationer och genom att förstärka de av arbetet, som möjliggörs av de större arbets-
24136: kvarblivande bevakningsstationer, genom att enheterna minskar i någon mån i enstaka fall
24137: lätta på stabernas och kommandoplatsernas mängden av ersättningar av särskilt besvärande
24138: organisationer, genom att frigöra personai från arbete.
24139: underhållsorganisationen till skötandet av hu- Företrädare för personalen har deltagit i
24140: vuduppgiften och genom att förändra tjänste- beredningen av grunderna för planen och själva
24141: konstruktionen så att den motsvarar uppgifter- planen samt verkställigheten av planen i staben
24142: na. Man uppskattar att man med justeringen för gränsbevakningsväsendet och vid bevak-
24143: erhåller en märkbar inriktning av arbetsmäng- ningssektionerna enligt statens samarbetslag.
24144: den från stöduppgifter till huvuduppgiften, dvs. Dessutom har man behandlat avlöningen och
24145: bevakningen och övervakningen av gränserna. tjänsteuppbyggnaden under året 1990 i den av
24146: Centraliseringsplanen innehåller under åren statsministeriet uppsatta arbetsgruppen i viiken
24147: 1989-1994 en förening av över 50 bevaknings- också har hört företrädare för personalen från
24148: stationer till grannbevakningsstationer. Bevak- de största yrkesförbunden. Om planen har
24149: ningsstationernas totalantal sjunker från 125 informerats vid särskilda informationstillfållen,
24150: 1990 vp. - KK n:o 700 5
24151:
24152: i inbördes meddelanden, i kolumner i tidningen kommer till Finland på ett tillåtet sätt och
24153: Rajamme vartijat och via andra informations- enligt de villkor Finland tillsätter och såsom
24154: medel. man har avtalat om saken mellan staterna.
24155: Myndigheterna har dock berett sig för olika
24156: Inverkan på bevakningen och övervakningen graders specialsituationer.
24157: Gränsbevakningsväsendets beredskaps- och
24158: av gränserna
24159: ledningssystem möjliggör vid bevakningen av
24160: Utvecklingen i Sovjetunionen och de östra gränsen på landsgränser och sjögränser en
24161: centraleuropeiska staterna ökar resandet från smidig ökning av beredskapen både i normala
24162: en stat till en annan. Speciellt i Sovjetunionen förhållanden och under undantagsförhållan-
24163: ökar den under beredning varande passlagre- den. Utförandet av passkontrollen förflyttades
24164: formen då den förverkligas tillsammans med de den 1.1.1991 vid landsgränserna från polisen
24165: ekonomiska svårigheterna villigheten till att till gränsbevakningsväsendet. Då verksamhets-
24166: flytta och ökar resemöjligheterna till Finland. enheterna blir större förbättrar organisations-
24167: För tillfållet är det inte synbart att resandet justeringen gränsbevakningsväsendets verksam-
24168: skulle ske som en obehärskad massrörelse eller hetsmöjligheter i olika snabbt växlande situa-
24169: hungersflyktinghet. Olovliga gränsöverträdelser tioner vid rikets gränser och särskilt vid över-
24170: har inte ökat. Mer sannolikt är att man gångsställen och är därför ändamålsenlig.
24171: Helsingfors den 7 januari 1991
24172:
24173: Inrikesminister Jarmo Rantanen
24174: j
24175: j
24176: j
24177: j
24178: j
24179: j
24180: j
24181: j
24182: j
24183: j
24184: j
24185: j
24186: j
24187: j
24188: 1990 vp.
24189:
24190: Kirjallinen kysymys n:o 701
24191:
24192:
24193:
24194:
24195: Vistbacka: Työvoiman vuokrauksen sallimisesta rakennusalalla
24196:
24197:
24198: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24199: Työnvälityksen 2 a §:n 3 momentin mukaan kohteet ovat tämän takia viivästyneet ja raken-
24200: työnvälitystä harjoittavalle yritykselle luvan nusten kustannukset ovat nousseet. Käytännös-
24201: myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että "sä juuri rakennusalan tilapäisestä työvoimasta
24202: työvoiman vuokrauksella voidaan tyydyttää olisi suurta kysyntää tällä alueella, ja näin ollen
24203: lupahakemuksessa tarkoitetun toimialan lyhyt- työvoimaa vuokraavan yrityksen toiminta toisi
24204: aikaisen ja tilapäisen työvoiman tarvetta tai jos tervetulleen lisän alan ammattihenkilöstön
24205: toimintaan on muu painava syy. Lupaharkinta saantimahdollisuuksiin pienille rakennuttajille.
24206: on siis yleensä lähtenyt työmarkkinoiden tar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24207: peista, ei yksittäisen elinkeinonharjoittajan tai tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24208: yrittäjän lähtökohdista. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24209: Tällä hetkellä maassamme toimii lukuisia jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24210: työvoimaa vuokraavia yrityksiä. Edellä mainit-
24211: tuja yrityksiä toimii mm. siivousalalla, kantto- Tietääkö Hallitus, että työministeriö
24212: rityöntekoalalla sekä monissa ruumiillista työtä ei ole myöntänyt lupia työvoiman vuok-
24213: suorittavilla aloilla. Uudenmaan alueella on raukseen rakennusalalla toimiville yri-
24214: tullut esiin tapaus, jolloin on hylätty rakennus- tyksille huolimatta alalla pitkään vallin-
24215: alalle työvoiman vuokraustoimintalupaa hake- neesta ammattimiespulasta ja sen pienil-
24216: neen yrittäjän anomus sen perusteella, ettei le rakennuttajille aiheuttamista lisäkus-
24217: tarvetta työvoiman vuokraukseen tällä alalla tannuksista ja ongelmista, sekä
24218: esiintyisi. Päätöksen perustelut ovat kuitenkin mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24219: ontuvia, sillä juuri Uudenmaan alueella on jotta myös rakennusalalle voitaisiin saa-
24220: vallinnut jo vuosikausia huutava pula raken- da työvoiman vuokrausta harjoittavia
24221: nusalan ammattimiehistä, ja useat rakennus- yrityksiä?
24222:
24223: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
24224:
24225: Raimo Vistbacka
24226:
24227:
24228:
24229:
24230: 200070S
24231: 2 1990 vp. - KK n:o 701
24232:
24233:
24234:
24235:
24236: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24237: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyydyttää yrityksen lyhytaikaisen ja tilapäisen
24238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, työvoiman tarvetta ja kun vuokrausliikkeiden
24239: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn työvoima pääasiassa koostuu sellaisista henki-
24240: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston löistä, jotka muutoin eivät olisi pysyvästi työ-
24241: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- markkinoiden käytössä. Tämä merkitsee sitä,
24242: edustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjallises- että vuokrauslupia myönnettäessä tulee ottaa
24243: ta kysymyksestä n:o 701: huomioon myös työvoimapoliittiset näkökoh-
24244: dat. Jos julkinen työnvälitys kattavasti palvelee
24245: Tietääkö Hallitus, että työministeriö alueen työmarkkinoita tai vuokraustoiminnalle
24246: ei ole myöntänyt lupia työvoiman vuok- ei muutoin ole tarvetta, vuokrauslupa voidaan
24247: raukseen rakennusalalla toimiville yri- evätä.
24248: tyksille huolimatta alalla pitkään vallin- Lupien myöntäminen on näin ollen harkin-
24249: neesta ammattimiespulasta ja sen pienil- nanvaraista. Yleisenä periaatteena lupia myön-
24250: le rakennuttajille aiheuttamista lisäkus- nettäessä on ollut, ettei lupamenettelyllä ole
24251: tannuksista ja ongelmista, sekä rajoitettu luvan haltijoiden määrää ja alalla
24252: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, vallitsevaa kilpailua. Poikkeuksen muodostaa
24253: jotta myös rakennusalalle voitaisiin saa- rakennusala, jolle työvoiman vuokrauslupia ei
24254: da työvoiman vuokrausta harjoittavia ole myönnetty vuoden 1989 keväästä lähtien.
24255: yrityksiä? Rakennusalalle vuokrauslupia ei ole myön-
24256: netty, koska rakennusala on tyypillisesti ala,
24257: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jolla on totuttu tilapäisiin ja lyhytaikaisiin
24258: taen seuraavan: työsuhteisiin. Lisäksi työhallinnolla on perin-
24259: teisesti ollut toimiva työnvälitys rakennusalalla,
24260: Merkittävässä määrin harjoitettu työvoiman ja työnvälityksen palveluja on totuttu myös
24261: vuokraus säädettiin luvanvaraiseksi 1.1.1986 käyttämään. Näin ollen rakennusalalla vuok-
24262: työnvälityslain 2 a §:n (652/85) ja työvoiman raustoiminta ei olisi julkista työnvälitystä pa-
24263: vuokrauksesta annetun asetuksen (908/85) mu- remmin pystynyt tyydyttämään yrityksen tila-
24264: kaan. Luvan myöntämisen yleisenä edellytyk- päisen työvoiman tarvetta.
24265: senä on, että työvoiman vuokrauksella voidaan Rakennusalan työvoimapulaa ei voida pois-
24266: tyydyttää lupahakemuksessa tarkoitetun toimi- taa työvoiman vuokraustoiminnan avulla.
24267: alan lyhytaikaisen ja tilapäisen työvoiman tarve Työntekijöiden puute on johtunut siitä, että
24268: tai että toimintaan on muu painava syy. rakennusalan työvoimaa on ollut riittämättö-
24269: Luvan työvoiman vuokrausliikkeen harjoit- mästi suhteessa alan voimakkaaseen työvoiman
24270: tamiseen myöntää työministeriö. Lupa voidaan kysyntään.
24271: myöntää yksityiselle henkilölle tai suomalaiselle Toisin kuin kansanedustaja Vistbacka kysy-
24272: rekisteröidylle yhteisölle. myksessään esittää rakennusalan ylikuumentu-
24273: Työvoiman vuokrauksesta säädettäessä hal- neessa tilanteessa työvoiman vuokraustoimin-
24274: lituksen esityksessä ilmaistiin kanta, jonka mu- nan laajentamisesta olisi aiheutunut palkkata-
24275: kaisesti työvoiman vuokraustoiminta on työ- son nousua entisestään, kun useampi työnan-
24276: markkinoiden kannalta tarkoituksenmukaista taja olisi kilpaillut samoista niukoista resurs-
24277: silloin, kun se julkista työnvälitystä paremmin seista.
24278: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
24279:
24280: Työministeri Matti Puhakka
24281: 1990 vp. - KK n:o 701 3
24282:
24283:
24284:
24285:
24286: Till Riksdagens Herr Talman
24287: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen än den offentliga arbetsförmedlingen tillgodo-
24288: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ser företagets behov av kortvarig eller tillfällig
24289: av den 13 december 1990 till vederbörande arbetskraft och då uthyrningsrörelsens arbets-
24290: medlem av statsrådet översänt avskrift av kraft huvudsakligen består av sådana personer
24291: följande av riksdagsman Vistbacka underteck- som annars inte skulle varaktigt stå till arbets-
24292: nade spörsmål nr 701: marknadens förfogande. Detta betyder att ock-
24293: så de arbetskraftspolitiska synpunkterna skall
24294: Är Regeringen medveten om att ar- beaktas då uthyrningstillstånd beviljas. Om den
24295: betsministeriet inte har beviljat tillstånd offentliga arbetsförmedlingen betjänar områ-
24296: till uthyrning av arbetskraft åt företag dets arbetsmarknad i sin helhet eller om det
24297: inom byggnadsbranschen trots den brist annars inte finns behov av uthyrning av arbets-
24298: på yrkesarbetare som länge rått inom kraft, kan uthyrningstillstånd förvägras.
24299: branschen och som medfört merkostna- Tillstånd beviljas således enligt prövning. En
24300: der och problem för små byggherrar, allmän princip vid beviljandet av tillstånd har
24301: samt varit att inte genom tillståndsförfarandet be-
24302: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- gränsa vare sig antalet innehavare av tillstånd
24303: ta för att företag som bedriver uthyr- eller konkurrensen inom branschen. Ett undan-
24304: ning av arbetskraft också tillåts inom tag är byggnadsbranschen, där uthyrningstill-
24305: byggnadsbranschen? stånd inte har beviljats sedan våren 1989.
24306: Byggnadsbranschen har inte beviljats uthyr-
24307: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningstillstånd, då den typiskt representerar en
24308: samt anföra följande: bransch där tillfälliga och kortvariga arbetsför-
24309: hållanden är vanliga. Dessutom har arbetsför-
24310: Sådan uthyrning av arbetskraft som bedrivs valtningen traditionellt haft en fungerande ar-
24311: i betydande utsträckning är enligt vad som betsförmedling för byggbranschen, vars tjänster
24312: stadgas i 2 a § lagen om arbetsförmedling man också har varit van vid att anlita. Alltså
24313: (625/85) och förordningen om uthyrning av skulle uthyrningsverksamheten inom byggbran-
24314: arbetskraft (908/85) tillståndsbelagd fr.o.m. schen inte bättre ha kunnat tillgodose behovet
24315: 1.1.1986. En allmän förutsättning för beviljan- av tillfällig arbetskraft hos företagen än vad
24316: de av tillstånd är att uthyrningen av arbetskraft den offentliga arbetsförmedlingen har gjort.
24317: gör det möjligt att tillgodose ett behov av Byggnadsbranschens arbetskraftsbrist kan
24318: kortvarig och tillfällig arbetskraft för en i inte avhjälpas genom uthyrning av arbetskraft.
24319: tillståndsansökan angiven bransch eller att det Bristen på arbetstagare har berott på att
24320: finns något annat vägande skäl för verksamhe- arbetskraften inom byggbranschen har varit
24321: ten. otillräcklig i proportion till den kraftiga efter-
24322: Tillstånd till uthyrning av arbetskraft beviljas frågan på arbetskraft inom branschen.
24323: av arbetsministeriet. Tillståndet kan beviljas en Tvärtemot än vad riksdagsman Vistbacka
24324: enskild person eller ett finskt registrerat sam- framför i sitt spör;>mål skulle i den överhettade
24325: fund. situation som råder inom byggbranschen en
24326: I den regeringsproposition där det stadgas utvidgning av uthyrningsverksamheten ha med-
24327: om uthyrning av arbetskraft kom det fram att fört en ytterligare höjning av lönenivån då flera
24328: uthyrningsverksamheten, med tanke på arbets- arbetsgivare hade konkurrerat om samma
24329: marknaden, är ändamålsenligast då den bättre knappa resurser.
24330:
24331: Helsingfors den 15 januari 1991
24332:
24333: Arbetsminister Matti Puhakka
24334: 1990 vp.
24335:
24336: Kirjallinen kysymys n:o 702
24337:
24338:
24339:
24340:
24341: Vistbacka: Varusmiesten lomamatkakustannusten korvaamisesta
24342:
24343:
24344: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24345: Varusmiesten lomat ovat tällä hetkellä suh- maisten lomamatkojen lisäämistä sekä keinoja,
24346: teellisen usein toistuvia varsinkin varusmiespal- joilla vanhemmille tai muille omaisille aiheutu-
24347: veluksen loppuaikoina. Mitenkään harvinaista via kustannuksia varusmiesten jatkokuljetuk-
24348: ei ole se, että varusmiehet pääsevät palvelusai- sista voitaisiin korvata. Tämä korvaus voisi
24349: kanaan ainakin joka toinen viikonloppu tai olla esimerkiksi kertaluonteinen kunnan sosiaa-
24350: jopa useammin lomalle. litoimiston lausunnon avulla saatava korvaus
24351: Tällä hetkellä tästä lomien määrästä johtuu koko varusmiesajalta suoritettavista kuljetuk-
24352: kaksi ongelmaa: Varusmiehillä on liian vähän sista.
24353: ilmaisia lomamatkoja käytettävinään verrattu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24354: na lomien määrään, ja toisaalta varusmiespal- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24355: veluksen painottuessa yhä enemmän kaukaisiin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24356: Pohjois-Suomen varuskuntiin varusmiehet jou- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24357: tuvat matkustamaan pitkiä matkoja ja ovat
24358: perillä kotipaikkakunnallaan usein öisin. Tä-
24359: män seurauksena taas useilla varusmiehillä on Tietääkö Hallitus varusmiesten li-
24360: oltava hakija vastassa lähimmällä rautatie- sääntyvien lomien aiheuttamista kus-
24361: asemalla, josta voi olla kotipaikkakunnalle tannuksista varusmiehille ja heidän van-
24362: matkaa kymmeniä, jopa satojakin kilometrejä. hemmilleen, ja
24363: Usein tämän kuljetuksen joutuvat suoritta- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24364: maan varusmiehen vanhemmat omalla kustan- varusmiesten ilmaisten lomamatkojen
24365: nuksellaan. lisäämiseksi ja omaisten lähimmältä
24366: Kehitettäessä varusmiesten palveluolosuhtei- rautatieasemalta suorittamien pitkien-
24367: ta ja heidän sosiaalisia etuuksiaan tulisi jatkos- kin liitäntäkuljetusten aiheuttamien
24368: sa entistä paremmin harkita varusmiesten il- kustannusten korvaamiseksi?
24369: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
24370:
24371: Raimo Vistbacka
24372:
24373:
24374:
24375:
24376: 200070S
24377: 2 1990 vp. - KK n:o 702
24378:
24379:
24380:
24381:
24382: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24383: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saavat yhden lisämatkan. Tällöin varusmiehillä
24384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on palvelusajastaan riippuen kotilomamatkoja
24385: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn käytettävissään seuraavasti:
24386: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston 240 vrk palvelevat 16 matkaa
24387: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Raimo 285 vrk palvelevat 19 matkaa
24388: Vistbackan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- 330 vrk palvelevat 22 matkaa.
24389: myksestä n:o 702: Lisäksi ulkomailta palvelukseen saapuneille
24390: on luotu oma lomamatkajärjestelmä. Julkisen
24391: Tietääkö Hallitus varusmiesten li- liikenteen palvelutasoa on eri toimenpitein py-
24392: sääntyvien lomien aiheuttamista kus- ritty kehittämään mm. kotipaikoille kulkevilla
24393: tannuksista varusmiehille ja heidän van- tilausajoneuvoilla.
24394: hemmilleen, ja Edelleen puolustusministeriön päätöksellä
24395: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä puolustusvoimissa on ollut kokeilu, jossa va-
24396: varusmiesten ilmaisten lomamatkojen rusmiehille on voitu maksaa erikseen korvaus
24397: lisäämiseksi ja omaisten lähimmältä vapailla lomamatkoilla, mikäli julkista reittilii-
24398: rautatieasemalta suorittamien pitkien- kennettä ei ole tai milloin matka-aika muutoin
24399: kin liitäntäkuljetusten aiheuttamien muodostuu kohtuuttoman pitkäksi.
24400: kustannusten korvaamiseksi? Edellä sanotun perusteella olisi voitu korvata
24401: esimerkiksi oman auton tai taksin käyttö kan-
24402: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sanedustaja Vistbackan kysymyksessä mainitse-
24403: taen seuraavaa: massa tapauksessa, jossa lähimmältä rautatie-
24404: asemalta ei ole reittiliikennettä varusmiehen
24405: Puolustusministeriön tavoitteena on ollut kotipaikalle tai matkustusaika yhteensopimat-
24406: saada jokaiselle varusmiehelle kaksi ilmaista toman reittiliikenteen vuoksi muodostuu koh-
24407: lomamatkaa kuukaudessa. Tavoite saavutetaan tuuttoman pitkäksi.
24408: 15.1.1991, jolloin 330 vuorokautta palvelevat
24409: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
24410:
24411: Puolustusministeri Elisabeth Rehn
24412: 1990 vp. - KK n:o 702 3
24413:
24414:
24415:
24416:
24417: Till Riksdagens Herr Ta1man
24418: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ringstid disponerar beväringarna efter det hem-
24419: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse permissionsresor en1igt fö1jande:
24420: av den 13 december 1990 tili vederbörande 240 dygns tjänstgöringstid 16 resor
24421: med1em av statsrådet översänt avskrift av 285 dygns tjänstgöringstid 19 resor
24422: fö1jande av riksdagsman Raimo Vistbacka un- 330 dygns tjänstgöringstid 22 resor.
24423: dertecknade spörsmå1 nr 702: Därutöver har man skapat ett system för
24424: permissionsresor för dem som kommer tili
24425: Är Regeringen medveten om att be-
24426: tjänstgöring från utlandet. Med o1ika åtgärder
24427: väringarnas ökade permissioner föror- har man strävat tili att utveck1a servicenivån på
24428: sakar kostnader för beväringarna och
24429: kollektivtrafiken bl.a. genom att abonnera for-
24430: deras förä1drar och don tili hemorterna.
24431: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
24432: Ytter1igare har försvarsministeriet bes1utat
24433: ta för att öka anta1et fria permissions-
24434: om ett experiment i vi1ket försvarsmakten skilt
24435: resor samt ersätta kostnader som de
24436: har kunnat ge ersättning åt beväringarna för
24437: anhöriga erlägger även för 1ånga ans1ut-
24438: fria permissionsresor där ingen kollektivtrafik
24439: ningstransporter från närmaste järn-
24440: finns eller där resetiden annars skulle b1i
24441: vägsstation? orim1igt 1ång.
24442: Som svar på spörsmå1et framför jag högakt- En1igt det som sagts ovan kunde användning
24443: ningsfullt fö1jande: av t.ex. egen bi1 eller taxi ersättas i det fall som
24444: riksdagsman Vistbacka nämner i sitt spörsmå1,
24445: Försvarsministeriets må1sättning har varit att och i vi1ket det inte finns någon 1injetrafik från
24446: erbjuda varje beväring två fria resor i månaden. närmaste järnvägsstation tili beväringens hem
24447: Må1et nås 15.1.1991, då de som tjänstgör 330 eller där resetiden på grund av o1ämp1ig för-
24448: dygn får en tilläggsresa. Beroende på tjänstgö- binde1setrafik b1ir orim1igt 1ång.
24449:
24450: Helsingfors den 3 januari 1991
24451:
24452: Försvarsminister Elisabeth Rehn
24453: 1990 vp.
24454:
24455: Kirjallinen kysymys n:o 703
24456:
24457:
24458:
24459:
24460: Vistbacka: Maatalous- ja puutarhaoppilaitosten henkilökunnan
24461: velvollisuudesta asua oppilaitoksessa
24462:
24463:
24464: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24465: Alajärvellä sijaitsevalla Alajärven koulutilal- paikalla asumista, sillä lauantai- ja sunnuntai-
24466: la on syntynyt kiistaa henkilökunnan velvolli- päivystysten hoito sujuu kauempanakin asu-
24467: suudesta asua oppilaitoksen yhteydessä sijait- vien toimesta häiriöttömästi. Poismuuttoa ano-
24468: sevassa asunnossa. Koulutilan henkilökunnasta neet henkilöt kokevat ammattikasvatushalli-
24469: on kolme puutarhuria anonut oikeutta muuttaa tuksen päätöksen kohtuuttomana ja epäoikeu-
24470: pois koulutilan työsuhdeasunnosta, mutta hei- denmukaisena verrattuna muiden vastaavan
24471: dän anomuksensa on ammattikasvatushallituk- laatuisten laitosten vastaavien henkilöiden osal-
24472: sen toimesta hylätty. Perusteluina AKH on ta tehtyihin päätöksiin.
24473: esittänyt, että puutarhurien työt ovat kouluti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24474: lan hoitoon läheisesti liittyviä kasvituotannon tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24475: tehtäviä ja asumisvelvollisuus on ollut heillä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24476: tiedossa työsopimusta tehtäessä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24477: Asumisvelvollisuuspykälän toisenlaista tul-
24478: kintaa toivovat puutarhurit ovat esittäneet pe- Tietääkö Hallitus, että ammattikas-
24479: rusteluinaan poismuuttoanomukselleen Rova- vatushallituksen alaisilla koulutiloilla ja
24480: niemen, Otavan ja Kokemäen maatalous- ja maatalous- ja puutarhaoppilaitoksilla
24481: puutarhaoppilaitoksissa sekä Haapaveden ko- on kirjavuutta koskien asumisvelvolli-
24482: titalousoppilaitoksessa omaksutut erilaiset tul- suuspykälän tulkintaa, ja
24483: kinnat asumisvelvollisuuspykälästä. Edellä mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24484: mainituissa oppilaitoksissa ainoastaan ne puu- erilaisten asumisvelvollisuuspykälien
24485: tarhurit, joille menee talon sisällä hälytys, on tulkintojen yhtenäistämiseksi ja sään-
24486: katsottu asumisvelvollisiksi. Alajärven kouluti- nösten muuttamiseksi niin, että ilman
24487: lan tapauksessa kenellekään edellä olevista hälytysvelvollisuutta oleva henkilökun-
24488: puutarhureista ei tule hälytyksiä eikä puutar- ta vapautettaisiin asumisvelvollisuuspy-
24489: hurien töiden hoito miltään osin edellytä työ- kälän määräyksistä?
24490: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
24491:
24492: Raimo Vistbacka
24493:
24494:
24495:
24496:
24497: 200070S
24498: 2 1990 vp. - KK n:o 703
24499:
24500:
24501:
24502:
24503: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24504: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 799/1093/89 20.6.1989 ja evännyt puutarhureil-
24505: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ta oikeuden muuttaa pois koulutilan työsuh-
24506: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn deasunnosta.
24507: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Perusteluna päätökselleen ammattikasvatus-
24508: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hallitus on esittänyt, että puutarhurien työt
24509: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta ovat koulutilan hoitoon läheisesti liittyviä kas-
24510: kirjallisesta kysymyksestä n:o 703: vituotannon tehtäviä. Lisäksi puutarhureilla on
24511: ollut tiedossa asumisvelvollisuus koulutilalla
24512: Tietääkö Hallitus, että ammattikas- työsopimusta tehdessään. Puutarhurien muutto
24513: vatushallituksen alaisilla koulutiloilla ja pois oppilaitoksesta lisäisi muun henkilökun-
24514: maatalous- ja puutarhaoppilaitoksilla nan vastuuta ja tehtäviä.
24515: on kirjavuutta koskien asumisvelvolli- Ammattikasvatushallituksen päätöksen pe-
24516: suuspykälän tulkintaa, ja rusteena ovat olleet valtion virkamieslain 26 §:n
24517: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä määräykset virkamiehen velvollisuudesta asua
24518: erilaisten asumisvelvollisuuspykälien hänelle varatussa asunnossa silloin, kun työteh-
24519: tulkintojen yhtenäistämiseksi ja sään- tävät sitä edellyttävät. Samoja periaatteita on
24520: nösten muuttamiseksi niin, että ilman sovellettu ammattikasvatushallituksen kouluti-
24521: hälytysvelvollisuutta oleva henkilökun- lojen työsopimussuhteiseen henkilöstöön. Asu-
24522: ta vapautettaisiin asumisvelvollisuuspy- misvelvollisuus koulutilalla koskee huomatta-
24523: kälän määräyksistä? vaa osaa koulutilojen työntekijöistä.
24524: Hallitus katsoo, että tulkintoja henkilökun-
24525: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nan velvollisuudesta asua oppilaitoksessa ei
24526: vasti seuraavaa: voida yhtenäistää, koska koulutilat ovat hyvin
24527: eriluonteisia ja jokainen asumisvelvollisuuden
24528: Alajärven maatalous- ja puutarhaoppilaitok- vapautus vaatii erillistä harkintaa. Koulutilojen
24529: sen kolme puutarhuria ovat anoneet ammatti- henkilökunnan vapauttaminen kokonaan asu-
24530: kasvatushallitukselta 17.5.1989 päivätyllä kir- misvelvollisuudesta johtaisi hallituksen mielestä
24531: jeellä oikeutta muuttaa pois koulutilan työsuh- koulutilojen valvonta- ja työtehtävien laimin-
24532: deasunnosta. Ammattikasvatushallitus on käsi- lyönteihin.
24533: tellyt asiaa ja antanut siitä päätöksensä nro
24534: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1991
24535:
24536: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
24537: 1990 vp. - KK n:o 703 3
24538:
24539:
24540:
24541:
24542: Tili Riksdagens Herr Talman
24543: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Som motivering tili sitt beslut anför yrkesut-
24544: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse bildningsstyrelsen att trädgårdsmästarna har
24545: av den 13 december 1990 tili vederbörande arbetsuppgifter som hänför sig tili växtodling
24546: medlem av statsrådet översänt en avskrift av med nära anknytning tili skötseln av skollägen-
24547: följande av riksdagsman Raimo Vistbacka un- heten. Vidare har trädgårdsmästarna varit
24548: dertecknade spörsmål nr 703: medvetna om boendeskyldigheten vid skollä-
24549: genheten när de slöt sina arbetsavtal. Om
24550: Är Regeringen medveten om att det trädgårdsmästarna skulle flytta från läroanstal-
24551: förekommer en mångfald av tolkningar ten, skulle detta öka den övriga personalens
24552: när det gäller paragrafen om boende- ansvar och arbetsuppgifter.
24553: skyldighet vid yrkesutbildningsstyrelsen Motiveringen tili yrkesutbildningsstyrelsens
24554: underställda skollägenheter och läroan- beslut har varit föreskrifterna i 26 § statstjän-
24555: stalter för lantbruk och trädgårdssköt- stemannalagen om tjänstemäns skyldighet att
24556: sel, och bo i för dem reserverade tjänstebostäder, när
24557: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- detta krävs för skötseln av tjänsterna i fråga.
24558: ta för att tolkningen av dessa paragra- Samma principer har tillämpats på personalen
24559: fer skall förenhetligas så att personalen i arbetsavtalsförhållande vid yrkesutbildnings-
24560: skall befrias från dessa föreskrifter? styrelsens skollägenheter. Skyldigheten att bo
24561: på en skollägenhet gäller en avsevärd del av
24562: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt arbetstagarna vid skollägenheterna.
24563: följande: Regeringen anser att tolkningen av persona-
24564: lens skyldighet att bo vid läroanstalter inte kan
24565: Tre trädgårdsmästare vid Alajärvi läroanstalt förenhetligas, eftersom skollägenheterna är av
24566: för lantbruk och trädgårdsskötsel har genom mycket olik karaktär, och att varje befrielse
24567: ett brev 17.5.1989 hos yrkesutbildningsstyrelsen från boendeskyldigheten fordrar särskild pröv-
24568: anhållit om rätt att flytta från skollägenhetens ning. Att helt befria personalen vid skollägen-
24569: tjänstebostäder. Y rkesutbildningsstyrelsen har heterna från skyldigheten att bo på dem skulle
24570: prövat ärendet och meddelat sitt beslut nr enligt regeringen leda tili att övervakningen och
24571: 799/1093/89 20.6.1989 och förvägrat trädgårds- arbetet vid skollägenheterna försummas.
24572: mästarna i fråga rätten att flytta från skollä-
24573: genhetens tjänstebostäder.
24574: Helsingfors den 18 januari 1991
24575:
24576: Minister Anna-Liisa Kasurinen
24577: 1990 vp.
24578:
24579: Kirjallinen kysymys n:o 704
24580:
24581:
24582:
24583:
24584: Kohijoki: Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusasemien toi-
24585: mintojen turvaamisesta Kokemäellä ja Mouhijärvellä
24586:
24587:
24588: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24589:
24590: Maatalouden tutkimuskeskuksen Satakun- Sata-Hämeen tutkimusasema Mouhijärvellä
24591: nan tutkimusasema Kokemäellä on toiminut on nurmi- ja viljakasvien lisäksi erikoistunut
24592: siellä yli 60 vuoden ajan ja Sata-Hämeen erityisesti viljalajiketutkimuksiin yhteistoimin-
24593: tutkimusasema Mouhijärvellä miltei yhtä nassa eri tahojen kanssa. Kotieläintutkimuksen
24594: kauan. Näiden kummankin tutkimusaseman osalta Sata-Hämeen tutkimusasema ainoana
24595: kiinteistöt ovat riittävät ja hyväkuntoiset, joten koko maassa on erikoistunut myös vuohitutki-
24596: mitään investointitarpeita niiltä osin ei ole. mukseen.
24597: Tämänhetkistä tutkimustoimintaa varten näillä Viljelytekniikan osalta Sata-Hämeen tutki-
24598: kummallakin tutkimusasemalla käytettävät ja musasema on toimintaympäristönsä mukaisesti
24599: tarvittavat laitteet niin ikään ovat laadultaan ja erikoistunut tutkimustoimintaan hiesu-savi-vil-
24600: myös määrältään jokseenkin riittävät vastaista jelysalueella. Sata-Hämeen tutkimusasema, ku-
24601: toimintaa varten. ten Kokemäenkin tutkimusasema toimivat
24602: Valtion palkkaamaa vankinaista henkilökun- kiinteässä yhteistyössä niiden läheisyydessä toi-
24603: taa Kokemäen tutkimusasemalla on yhteensä mivien ja ammattikorkeakoulutasoisiksi kehi-
24604: kahdeksan ja Sata-Hämeen tutkimusasemalla tettävissä olevien oppilaitosten kanssa.
24605: seitsemän henkilöä. Näiden lisäksi kumpainen- Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan
24606: kin tutkimusasema työllistää keskimäärin 5-6 valtion organisaation taholla on suunniteltu
24607: työsuhteessa olevaa henkilöä, joista osa alan molempien, sekä Kokemäellä sijaitsevan että
24608: harj oi ttelij oi ta. myös Mouhijärvellä sijaitsevan, tutkimusase-
24609: Satakunnan tutkimusasema on vilja- ja pal- mien muuttamista koepaikoiksi joihin jäisi hen-
24610: kokasvien lisäksi erikoistunut avomaan vihan- kilökunnaksi kumpaankin ehkä noin 2-3 hen-
24611: neskasvien viljelyä sekä myös viljelytekniikkaa kilöä ja myöhemmin näiden tutkimusasemien
24612: koskevaan tutkimustoimintaan. Koko Suomen toiminta kokonaan lopetettaisiin.
24613: avomaan vihanneskasvituotannosta yli puolet Tämänkaltaiset supistamis- ja lopettamis-
24614: tapahtuu Satakunnassa. Kokemäen tutkimus- suunnitelmat eivät tunnu tarkoituksenmukaisil-
24615: asema sijaitsee juuri tämän vihannesviljely- ta eivätkä edes järkeviltä, kun samaan aikaan
24616: alueen keskellä. Erikseen on syytä huomata, tiedetään muualle Suomeen suunniteltavan ko-
24617: että puheena olevalla vihanneskasvien viljelya- konaan uusien vastaavankaltaisten tutkimus-
24618: lueella tuotetaan 80 % koko Suomen elintarvi- asemien perustamista.
24619: keteollisuuden käyttämästä porkkanamäärästä Uusien tutkimusasemien perustamiselta voi-
24620: ja miltei yhtä suuri osuus punajuurimäärästä. daan välttyä kehittämällä ja tarpeellisilta osilta
24621: Uudemmiksi ja uusiksi katsottavien vihannes- uudistamalla tutkimustoimintaa Kokemäen
24622: kasvien viljelyn osuus Satakunnassa on koko sekä Sata-Hämeen tutkimusasemilla. Nämä
24623: ajan lisääntymässä erityisesti myös tutkimustoi- kumpainenkin tutkimusasema pystyvät maala-
24624: minnan tuloksellisuuden myötä, ja näin voi- jiensa ja toimintaympäristönsä perusteella eri-
24625: daan täydellä syyllä puhua jo nyt tuontia koistumaan myös luonnonmukaisen (LUO-
24626: korvaavasta vihanneskasvien viljelystä. MU) viljelyn tutkimuksiin. Samaten ne pysty-
24627: Paitsi uusia erikoistumisedellytyksiä, on Sa- vät aivan erinomaisesti erikoistumaan puutar-
24628: takunnan tutkimusaseman eräänä vahvuutena hakasvien viljelyä sekä mehiläisten hoitoa kos-
24629: mainittava myös se, että sen läheisyydessä kevaan tutkimustoimintaan.
24630: sijaitsee lukuisia vihanneskasveja jalostavia Olosuhteiltaan Satakunnan tutkimusasema
24631: teo llis u uslai to ksia. Kokemäellä sekä Sata-Hämeen tutkimusasema
24632:
24633: 200070S
24634: 2 1990 vp. - KK n:o 704
24635:
24636: Mouhijärvellä pystyvät parhaalla tavalla palve- Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
24637: lemaan sekä valtakunnallista että myös alueel- Maatalouden tutkimuskeskuksen Sata-
24638: lista tutkimustarvetta, jonka merkitys elinkei- kunnan ja Sata-Hämeen tutkimusase-
24639: nojen laatu- ja kehittämisedellytykset huo- mien toiminnot niitä tarpeen mukaan
24640: mioon ottaen entisestään tulee korostumaan. kehittämällä ja uudistamalla pysyvästi
24641: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- turvataan myös henkilökunnan osalta
24642: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän nykyisessä laajuudessa tämän kysymyk-
24643: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen sen perusteluosassa esitettyjä näkökoh-
24644: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tia huomioon ottaen?
24645: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
24646:
24647: Maunu Kohijoki
24648: 1990 vp. - KK n:o 704 3
24649:
24650:
24651:
24652:
24653: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24654: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa joita tarvitaan pääasiassa teknisinä kokeiden
24655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suorituspaikkoina, muodostettaisiin koepaik-
24656: olette 14 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn koja, kun taas vaativimpiin tutkimustehtäviin
24657: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston edellytykset omaavia tutkimusasemia vahvistet-
24658: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- taisiin mahdollisuuksien mukaan nykyisestään.
24659: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta Suunnitelmien mukaan Satakunnan tutkimus-
24660: kysymyksestä n:o 704: aseman toiminta tulisi jatkossa painottumaan
24661: yhä enemmän alueen erikoistarpeiden mukaan.
24662: Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
24663: Tärkeänä alana olisi vihannestutkimus yhteis-
24664: Maatalouden tutkimuskeskuksen Sata-
24665: työssä vihanneksia raaka-aineenaan käyttävän
24666: kunnan ja Sata-Hämeen tutkimusase-
24667: teollisuuden kanssa. Uusien peltokasvien sa-
24668: mien toiminnot niitä tarpeen mukaan
24669: moin kuin luomuviljelyn tutkimusta jatkettai-
24670: kehittämällä ja uudistamalla pysyvästi
24671: siin samoin kuin tavanomaisten peltokasvien
24672: turvataan myös henkilökunnan osalta
24673: tutkimusta tarvittavassa ja mahdollisessa laa-
24674: nykyisessä laajuudessa tämän kysymyk-
24675: juudessa.
24676: sen perusteluosassa esitettyjä näkökoh-
24677: Sata-Hämeen tutkimusaseman tehtävänä on
24678: tia huomioon ottaen? selvittää peltokasvien viljelytekniikkaa hiesu-
24679: mailla. Tutkimuskohteina ovat nurmet, viljat ja
24680: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- öljykasvit. Toisena toiminnan painoalueena on
24681: vasti seuraavaa: vuohitutkimus, jota tutkimusta ei harjoiteta
24682: Maatalouden tutkimuskeskuksen asettaman meillä muualla. Vuohien vähäisen merkityksen
24683: tutkimusasematyöryhmän tehtävänä on selvit- vuoksi tätä tutkimusta joudutaan kuitenkin
24684: tää tutkimusasemien tehtävät osana laitoksen tarkastelemaan kriittisesti tulevaisuudessa.
24685: toimintaa ja neuvontaa palvelevien tulosten Kaikki tutkimusasemajärjestelyt on suunni-
24686: tuottajina. Työryhmän työ on vielä kesken. teltu toteutettavaksi asteittain käyttäen henki-
24687: Työryhmän tämänhetkisen suunnitelman pe- löstöjärjestelyissä luonnollista poistumaa. Mi-
24688: riaatteena on, että tutkimusasemien työn tulok- käli henkilöitä joudutaan siirtämään toimipis-
24689: sellisuutta ja vaikuttavuutta lisätään muodos- teestä toiseen, tapahtuu se valtion yhteistoimin-
24690: tamaHa useasta tutkimusasemasta nykyistä laa- talakia ja tutkimuskeskuksen yhteistoimintaso-
24691: jempia tulosvastuullisia yksiköitä, joiden työ pimusta noudattaen.
24692: toteutetaan useassa toimipisteessä yhteisvas- Hallitus toteaa, kuten julkisuudessakin on
24693: tuullisesti. Tuloksellisuutta heikentäväksi teki- kerrottu, ettei se suunnittele tutkimustoiminnan
24694: jäksi on nykyisellään todettu toiminnan hajau- lopettamista Kokemäellä eikä Mouhijärvellä.
24695: tuminen moniin pieniin yksiköihin. Siitä seu- Suunnitteilla ei myöskään ole uusien tutkimus-
24696: raavat mm. laajan rakennuskannan ylläpito ja asemien perustamista. Hallitus katsoo kuiten-
24697: suuret ylläpitotoimintojen kustannukset. kin, että tutkimuskeskuksen toiminta on orga-
24698: Näistä syistä työryhmä on päätymässä eh- nisoitava ja rationalisoitava siten, että laitos
24699: dottamaan, että tutkimusasemista tulisi muo- selviytyy tulosvastuullisesti tehtävistään myös
24700: dostaa päätoimialansa mukaan neljä alueellista tulevina vuosina ja käytettävissä olevilla resurs-
24701: tutkimusyksikköä. Sellaisista tutkimusasemista, seilla.
24702: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1991
24703:
24704: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
24705: 4 1990 vp. - KK n:o 704
24706:
24707:
24708:
24709:
24710: Till Riksdagens Herr Talman
24711:
24712: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen där tekniska prov utförs ombildas till prov-
24713: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ningsplatser, medan sådana forskningsstationer
24714: av den 14 december 1990 till vederbörande som har förutsättningar för mera krävande
24715: medlem av statsrådet översänt avskrift av forskningsuppgifter i mån av möjlighet skall
24716: följande av riksdagsman Kohijoki underteck- rustas upp från sin nuvarande nivå.
24717: nade spörsmål nr 704: Enligt planerna skall verksamheten vid
24718: forskningsstationen i Satakunta i fortsättningen
24719: Ämnar Regeringen se till att man vid
24720: allt mera inriktas i enlighet med områdets
24721: Lantbrukets forskningscentrals forsk-
24722: specialbehov. En viktig bransch är grönsaks-
24723: ningsstationer i Satakunta och västra
24724: forskningen i samarbete med sådan industri
24725: Tavastland även tryggar personalens
24726: som utnyttjar grönsaker såsom råvara. Under-
24727: ställning i nuvarande omfattning genom
24728: sökningen av nya åkerväxter och naturenlig
24729: att vid behov utveckla och förnya dem
24730: odling fortsätts och likaså forskningen rörande
24731: enligt motiveringsdelen till detta spörs-
24732: traditionella åkerväxter i behövlig och möjlig
24733: mål?
24734: utsträckning.
24735: Forskningsstationen i västra Tavastland har
24736: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
24737: som uppgift att utreda tekniken för odling av
24738: samt anföra följande:
24739: åkerväxter på mjäljordar. Föremål för under-
24740: Lantbrukets forskningscentral har tillsatt en sökningen är vallar, sädesslag och oljeväxter.
24741: forskningsstationsarbetsgrupp, vars uppgift är Ett annat viktigt område för verksamheten är
24742: att utreda forskningsstationernas uppgifter i getforskningen, som inte bedrivs på annat håll
24743: form av en del av deras arbete med att i vårt land. På grund av getternas ringa
24744: tillhandahålla sådana resultat som tjänar ver- betydelse måste man emellertid i framtiden
24745: kets verksamhet och rådgivning. Arbetsgrup- bedöma denna forskning kritiskt.
24746: pens arbete är inte ännu slutfört. Principerna Alla forskningsstationsarrangemang har pla-
24747: för arbetsgruppens nuvarande pian är att re- nerats bli genomförda stegvis genom utnyttjan-
24748: sultatet och verkan av arbetet vid forsknings- de av naturlig avgång inom personalarrange-
24749: stationerna ökas genom att flera forskningssta- mangen. Om det blir nödvändigt att flytta
24750: tioner ombildas till resultatansvariga enheter, personer från ett verksamhetsställe till ett annat
24751: som är mer omfattande än vad som nu är fallet sker detta med iakttagande av lagen om sam-
24752: och vilkas arbete genomförs under solidariskt arbete inom statens ämbetsverk och inrättning-
24753: ansvar vid flera verksamhetsställen. En faktor ar och forskningscentralens samarbetsavtal.
24754: som försvagar resultatet är den omständigheten Regeringen konstaterar, vilket även har
24755: att verksamheten för närvarande är splittrad på framförts i offentligheten, att den inte planerar
24756: många små enheter. Därav följer bl.a. ett att upphöra med forskningsverksamheten i
24757: underhåll av ett omfattande byggnadsbestånd Kumo och Mouhijärvi. 1 planerna ingår inte
24758: och betydande kostnader för underhållsfunk- heller grundande av nya forskningsstationer.
24759: tionerna. Regeringen anser emellertid att verksamheten
24760: Med anledning av detta har arbetsgruppen vid forskningsstationen skall organiseras och
24761: beslutat föreslå att forskningsstationerna enligt rationaliseras så att verket även under kom-
24762: huvudsaklig bransch ombildas till fyra regio- mande år och med tillbudsstående resurser
24763: nala forskningsenheter. Sådana forskningssta- klarar av sina uppgifter vad resultatansvaret
24764: tioner som i huvudsak behövs såsom platser beträffar.
24765:
24766: Helsingfors den 18 januari 1991
24767:
24768: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
24769: 1990 vp.
24770:
24771: Kirjallinen kysymys n:o 705
24772:
24773:
24774:
24775:
24776: Tennilä: Terveydenhoitoalan henkilöstön palkkauksen paranta-
24777: misesta Lapissa
24778:
24779:
24780: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24781:
24782: Terveydenhoitoalan työntekijöiden työ on ta merkitsi juuri Lapin kunnille erityisen mer-
24783: tärkeätä, se on hyvin raskasta, mutta palkka kittäviä menetyksiä.
24784: on yleisesti riittämätön. Tästä syystä koulutet- Valtion on puututtava ajoissa asiaan ja
24785: tua henkilökuntaakin jää pois alalta hakeutuen estettävä pohjoisen terveyskeskukset ja sairaa-
24786: muihin töihin. lat tyhjentävä työvoiman siirtyminen etelään.
24787: Palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja myös siitä Terveyspalvelujen turvaamiseksi myös pohjoi-
24788: johtuvaa työntekijäpulaa on päätetty poistaa sessa tarvitaan korotuksia terveydenhoitoalan
24789: virkaehtosopimuksen mukaisilla ylimääräisillä työntekijöiden palkkoihin myös Lapissa ja
24790: korotuksilla. Näitä korotuksia kunnat ovat muualla Pohjois-Suomessa. Valtion taholta tä-
24791: kuitenkin maksaneet eri tavoin. Helsinki on hän pääsemiseksi tarvitaan sekä keppiä että
24792: korottanut palkkoja enemmän kuin esimerkiksi porkkanaa. Valtion on siis patistettava kuntia
24793: Lapin kunnat. Tästä voi seurata ja tulee seu- omatoimisuuteen, valvottava tiukemmin tehty-
24794: raamaan se, että työntekijöitä siirtyy pohjoises- jen sopimusten noudattamista ja lisättävä sa-
24795: ta etelään. malla tukea pohjoisen köyhille kunnille.
24796: Pohjoisessa palvelut ovat muutenkin hei- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24797: kommat, joten terveydenhoitoalan koulutettu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24798: jen työntekijöiden puutteesta johtuva terveys- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24799: palvelujen huonontuminen vain lisäisi ihmisten jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24800: välistä eriarvoisuutta. Uhkaamassa oleva kehi-
24801: tys onkin estettävä. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24802: Kuntien asenteissa on tarkistamista. Mutta ryhtyä terveydenhuoltoalan työntekijöi-
24803: kyse on myös kuntien voimavaroista. Valtio on den palkkoihin sovitun ylimääräisen
24804: supistanut kuntien valtionavustuksia suhteessa korotuksen maksamisen varmistamisek-
24805: siihen, mitä tehtäviä kunnille on osoitettu. si myös Lapissa ja muualla Pohjois-
24806: Viimeksi yritysten harkintaveron poisto kunnil- Suomessa?
24807:
24808: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
24809:
24810: Esko-Juhani Tennilä
24811:
24812:
24813:
24814:
24815: 200070S
24816: 2 1990 vp. - KK n:o 705
24817:
24818:
24819:
24820:
24821: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24822: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jestelyt ovat laajentuneet julkiselle sektorille
24823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vuoden 1989 alusta alkaen.
24824: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Työmarkkinajärjestöjen välillä viimeksi teh-
24825: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston dyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukai-
24826: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sesti on sovittu indeksiehdon ja ansiokehitysta-
24827: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kuun mukaiset palkankorotukset 1.3.1990 käy-
24828: kysymyksestä n:o 705: tettäväksi siten, että ne ovat keskimääräistä
24829: suuremmat palkkaluokissa Y 21- Y 29, joihin
24830: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo terveydenhuoltoalan hoitohenkilöstö on sijoit-
24831: ryhtyä terveydenhuoltoalan työntekijöi- tunut. Lisäksi sopimuksen mukaan 1.10.1990
24832: den palkkoihin sovitun ylimääräisen on hoitohenkilöstön alimpia palkkaluokkia
24833: korotuksen maksamisen varmistamisek- voitu korottaa vähintään yhdellä palkkaluokal-
24834: si myös Lapissa ja muualla Pohjois- la. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pal-
24835: Suomessa? kansaajajärjestöjen yhteisenä tavoitteena on
24836: palkkojen tarkistaminen keskimäärin kahdella
24837: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- palkkaluokalla.
24838: vasti seuraavaa: Viime vuoden maaliskuun alusta lähtien on
24839: lisätty myös tuntuvasti paikallista päätöksente-
24840: Terveydenhuoltoalan palkoista sovitaan työ- koa palkkausasioissa. Keskitettyjen sopimus-
24841: markkinaosapuolten kesken. Sosiaali- ja ter- korotusten lisäksi kunnat ja kuntainliitot voi-
24842: veysministeriö ei osallistu terveydenhuoltoalan vat tarvittaessa korottaa henkilöstönsä palkko-
24843: palkkaneuvotteluihin eikä sopimusten tekoon. ja kesken sopimuskauden. Mistään ns. ylimää-
24844: Sosiaali- ja terveysministeriön intressissä on räisistä korotuksista ei ole siis valtakunnallises-
24845: luonnollisesti seurata ja arvioida terveyden- ti sovittu, vaan näiltä osin on sovellettu kun-
24846: huollon toimivuutta, työvoimatilanteen kehi- tasektorin itse pitkään peräämää paikallista
24847: tystä sekä antaa lausuntoja muun muassa harkinta valtaa.
24848: koulutukseen otettavien määristä ja koulutuk- Hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat
24849: sen sisällöistä. kiinnittäneet erityishuomiota vallinneeseen ter-
24850: Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty veydenhuoltoalan vaikeaan työvoimatilantee-
24851: sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanteen seen ja palkkaratkaisujen vaikutukseen. Sosiaa-
24852: kehitystä monin tavoin, muun muassa vertaile- li- ja terveysministeriössä on laadittu toimenpi-
24853: malla pitkän aikavälin työvoiman tarjontaan ja deohjelma terveydenhuoltoalan työvoimatilan-
24854: kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Palvelutarpeen teen tasapainoon saattamiseksi. Hoitoalan
24855: tyydyttämiseen tarvittavia työvoimamääriä on palkkaus on saatava vastaamaan alan koulu-
24856: puolestaan verrattu kokonaistyövoiman kehi- tusta sekä työn vastuullisuutta ja vaativuutta.
24857: tykseen. Samalla on kehitetty työvoima- ja Hoitoalan kiinnostus ja vetovoima on turvat-
24858: koulutustarpeen yhteensovitusta palvelevia me- tava alalle aikavien nuorten, alalla työskente-
24859: netelmiä. levien sekä alalle paluuta harkitsevien keskuu-
24860: Terveydenhuoltoalan hoitohenkilöstön työ- dessa.
24861: voimatilanne on ollut kohtalaisessa tasapainos- Hallitus käsitteli 7.2.1990 iltakoulussaan so-
24862: sa aina viime vuosikymmenen loppupuolelle siaali- ja terveysministeriön laatiman toimenpi-
24863: saakka. Vuoden 1989 vajausselvityksen mu- demuistion pohjalta terveydenhuoltohenkilös-
24864: kaan sairaanhoitajien ja perushoitajien vajaus töpulan poistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja
24865: oli kääntynyt voimakkaaseen nousuun. Henki- antoi sosiaali- ja terveysministeriön, opetusmi-
24866: löstön tarvetta ovat lisänneet työajan lyhen- nisteriön ja työministeriön tehtäväksi selvittää
24867: nykset, lasten hoitovapaat sekä vanhempainlo- ja toteuttaa yhteistyössä työmarkkinaosapuol-
24868: mat, jotka nostavat kutakin virkaa kohti las- ten ja kunnallisten keskusjärjestöjen sekä sai-
24869: kettavaa sijaistarvetta. Myös varhaiseläkejär- raaloiden ja terveyskeskusten kanssa hoitohen-
24870: 1990 vp. - KK n:o 705 3
24871:
24872: kilöstön työ- ja asunto-olojen sekä koulutuksen henkilöstön 'työvoima- ja palkkaustilannetta
24873: kehittämiskeinoja terveydenhuollon työvoima- tarkastella laajemmin toimikunnan ehdotusten
24874: tasapainon saavuttamiseksi. mukaisista lähtökohdista.
24875: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7. 3.1990 Yhteenvetona voidaan todeta, että tervey-
24876: tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen laa- denhuoltoalan palkkojen jälkeenjääneisyyttä
24877: jasti eri tahoja edustavan toimikunnan, jonka on työmarkkinajärjestöjen tulopoliittisen koko-
24878: tehtävänä on selvittää kunnallisen terveyden- naisratkaisun puitteissa voitu korjata. Paikal-
24879: huoltoalan hoitohenkilöstön ansiotasot ja nii- lista päätöksentekoa palkkausasiassa on lisätty.
24880: den kehitys sekä tehdä selvitystensä perusteella Alueen maantieteellinen sijainti ei yhtenäisessä
24881: ehdotukset siitä, miten hoitohenkilöstön palk- palkkapolitiikassa ole niinkään merkittävä te-
24882: kausta tulisi kehittää 29.2.1992 päättyvän so- kijä kuin muut työntekijän sosiaaliseen ympä-
24883: pimuskauden jälkeen. Lisäksi toimikunnan tu- ristöön liittyvät tekijät. Maan eri osien välillä ei
24884: lee tehdä ehdotuksia hoitohenkilöstön työ- ja pienillä palkkauseroilla aiheuteta keskinäistä
24885: asunto-olojen sekä koulutuksen kehittämiseksi. kilpailua tai uhkaa työvoimakadosta. Työvoi-
24886: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tu- man työssäpysymisen ja työmotivaation säily-
24887: lopoliittisen toimikunnan määräaika on minen edellyttävät työnantajaa kohdentamaan
24888: 30.6.1991, jolloin se jättää ehdotuksensa siitä, kustannuksia palkkausta koskevien sopimusten
24889: miten hoitohenkilöstön palkkausta tulisi kehit- noudattamisen lisäksi myös muihin henkilöstö-
24890: tää 29.2.1992 päättyvän sopimuskauden jäl- poliittisiin toimenpiteisiin.
24891: keen. Tällöin voidaan terveydenhuollon hoito-
24892: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1991
24893:
24894: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
24895: 4 1990 vp. - KK n:o 705
24896:
24897:
24898:
24899:
24900: Tili Riksdagens Herr Talman
24901: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mangen har utvidgats att gälia även den
24902: anger har Ni, Herr talman, med Er skrivelse av offentliga sektorn från början av år 1989.
24903: den 13 december 1990 tili vederbörande med- Enligt den senaste inkomstpolitiska helhets-
24904: lem av statsrådet översänt avskrift av följande lösningen melian arbetsmarknadsorganisatio-
24905: av riksdagsman Tennilä undertecknade spörs- nerna har man kommit överens om att löne-
24906: mål nr 705: förhöjningen 1.3.1990 enligt indexvilikoret och
24907: förtjänstutvecklingsgarantin verkstälis så att
24908: Vilka åtgärder ämnar Regeringen förhöjningarna i löneklasserna Y 21-Y 29,
24909: vidta i brådskande ordning för att den där vårdpersonalen inom hälsovårdsbranschen
24910: extra förhöjningen av hälsovårdsperso- är placerad, är större än de genomsnittliga.
24911: nalens löner skali betalas även i Lapp- Enligt avtalet har dessutom vårdpersonalens
24912: land och annanstans i norra Finland? lägsta löneklasser 1.10.1990 kunnat höjas med
24913: minst en löneklass. Det gemensamma målet för
24914: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det kommunala arbetsmarknadsverket och lön-
24915: samt anföra följande: tagarorganisationerna är en justering av löner-
24916: na med i genomsnitt två löneklasser.
24917: Arbetsmarknadsparterna ingår avtal om lö- Från början av mars i fjol har även det
24918: nerna inom hälsovårdsbranschen. Social- och lokala beslutsfattandet i lönefrågor ökat känn-
24919: hälsovårdsministeriet deltar inte i förhandling- bart. Utöver de höjningar av lönerna som sker
24920: arna om lönerna inom hälsovårdsbranschen enligt de centraliserade avtalen kan kommuner-
24921: och inte helier i ingåendet av avtal. 1 social- na och kommunalförbunden vid behov ytterli-
24922: och hä1sovårdsministeriets intresse ligger givet- gare höja personalens löner under pågående
24923: vis att följa med och bedöma hur hälsovården avtalsperiod. Någon landsomfattande överens-
24924: fungerar och hur arbetskraftssituationen ut- kommelse om s.k. extra förhöjningar har såle-
24925: vecklas och att ge utlåtanden om bl.a. hur des inte ingåtts, utan vad dessa beträffar har
24926: många som skali antas tili utbildningen och om den inom den kommunala sektorn så länge
24927: utbildningens innehåli. eftertraktade lokala prövningsrätten tiliämpats.
24928: Vid social- och hälsovårdsministeriet har Regeringen och social- och hälsovårdsminis-
24929: utvecklingen av arbetskraftssituationen inom teriet har fäst särskild uppmärksamhet vid den
24930: hälsovården utretts på många sätt, bl.a. genom svåra arbetskraftssituationen och inverkan av
24931: att jämföra faktorer som på lång sikt inverkar löneuppgörelserna inom hälso- och sjukvården.
24932: på utbud och efterfrågan på arbetskraft. Den Vid social- och hälsovårdsministeriet har utar-
24933: arbetskraft som behövs för att tilifredsstälia betats ett åtgärdsprogram för att bringa arbets-
24934: servicebehovet har jämförts med utvecklingen kraftssituationen inom hälsovården i jämvikt.
24935: av arbetskraften i sin helhet. Samtidigt har A vlöningen inom vårdbranschen måste förmås
24936: metoder för en sammanjämkning av arbets- att motsvara både utbildningen inom bransch-
24937: kraftsbehovet och utbildningsbehovet ut- en och arbetets ansvarsfulihet och krävande
24938: vecklats. karaktär. lntresset för vårdbranschen och dess
24939: Arbetskraftssituationen beträffande vårdper- dragningskraft skali tryggas bland de unga som
24940: sonalen inom hälsovårdsbranchen har varit i ämnar söka sig tili branschen, dem som arbetar
24941: rätt god balans fram tili slutet av senaste inom branschen samt dem som överväger att
24942: årtionde. Enligt utredningen av arbetskraftsbris- återvända tili branschen.
24943: ten år 1989 hade bristen på sjukskötare och Utgående från social- och hälsovårdsministe-
24944: primärvårdare övergått i en kraftig stegring. riets åtgärdsprogram behandlade regeringen i
24945: Behovet av personai har ökat tili följd av den aftonskolan 7.2.1990 åtgärderna för att avhjäl-
24946: förkortade arbetstiden, vårdledigheten och för- pa bristen på hälsovårdspersonal och gav soci-
24947: äldraledigheten som ökar behovet av vikarier al- och hälsovårdsministeriet, undervisningsmi-
24948: inom de olika yrkena. Förtidspensionsarrange- nisteriet och arbetskraftsministeriet i uppdrag
24949: 1990 vp. - KK n:o 705 5
24950:
24951: att i samråd med arbetsmarknadsparterna och frist löper ut 30.6.1991, då den framlägger sitt
24952: de kommunala centralorganisationerna samt förslag tili hur vårdpersonalens lön skall ut-
24953: tillsammans med sjukhusen och hälsocentraler- vecklas efter den avtalsperiod som upphör
24954: na utreda vårdpersonalens arbets- och bostads- 29 .2.1992. Då kan hälsovårdspersonalens ar-
24955: förhållanden samt möjligheterna att utveckla betskrafts- och lönesituation undersökas mer
24956: utbildningen så att en balanserad arbetskrafts- omfattande utgående från kommissionens för-
24957: situation uppnås inom hälsovården. slag.
24958: Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte Sammanfattningsvis kan det konstateras att
24959: 7.3.1990 i anknytning tili den inkomstpolitiska eftersläpningen i hälsovårdsbranschens löner
24960: helhetslösningen en kommission med represen- har kunnat korrigeras inom ramen för arbets-
24961: tanter från ett stort antal sektorer. Kommis- marknadsorganisationernas inkomstpolitiska
24962: sionens uppgift är att klarlägga förtjänstnivån helhetslösning. Det lokala beslutsfattandet i
24963: för den kommunala hälsovårdssektorns vård- lönefrågor har ökats. Områdets geografiska
24964: personal och hur den utvecklats samt att läge är inte en faktor av lika stor betydelse i en
24965: utgående från utredningen framställa förslag enhetlig lönepolitik som de faktorer som hör
24966: tili hur vårdpersonalens löner skall utvecklas tili arbetstagarens sociala miljö. Små löneskill-
24967: efter den avtalsperiod som löper ut 29.2.1992. nader ger inte upphov tili konkurrens melian
24968: Dessutom skall kommissionen framlägga för- de olika delarna i landet och utgör helier inget
24969: slag om hur vårdpersonalens arbets- och bo- hot om arbetskraftsflykt. En förutsättning för
24970: stadsförhålianden och utbildning skali ut- att arbetskraften skali hålias kvar och arbets-
24971: vecklas. motivationen bestå är att arbetsgivaren styr
24972: Den av social- och hälsovårdsministeriet kostnaderna utom tili uppföljning av löneavta-
24973: tillsatta inkomstpolitiska kommissionens tids- len även tili andra personalpolitiska åtgärder.
24974: Helsingfors den 18 januari 1991
24975:
24976: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
24977: 1990 vp.
24978:
24979: Kirjallinen kysymys n:o 706
24980:
24981:
24982:
24983:
24984: Isohookana-Asunmaa ym.: Alueellisen tasa-arvon toteuttamisesta
24985: reumasairauksien hoidossa
24986:
24987:
24988: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24989: Reumapotilaita hoidetaan kuntien ja Kansan- kin siitä, että säätiön sairaalan käyttöaste
24990: eläkelaitoksen sairaansijoilla. Kansaneläkelai- halutaan turvata. Lääketieteellisiä perusteita
24991: toksen sairaansijalle sijoitettu potilas on hänen tähän ei ole.
24992: kotikuunalleen maksuton. Kansaneläkelaitos Potilaan edun mukaista on tarjota hoitopal-
24993: ohjaa kaikki potilaansa Heinolassa sijaitsevaan velut mahdollisimman lähellä hänen kotiaan.
24994: Reumasäätiön sairaalaan. Lapin perukoilta on hankala ja pitkä matka
24995: Reumasäätiön sairaala on ollut uranuurtaja Heinolaan. Sinne ei ole rautatieyhteyttä eikä
24996: reumasairauksien hoidossa. Reumasairauksia lentokenttää lähitienoillakaan. Liikuntavam-
24997: on kuitenkin ryhdytty hoitamaan myös muual- maisen potilaan rasitukset ovat kohtuuttomat
24998: la. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa Oulun yli- ja omaisten vierailumahdollisuudet vähäiset.
24999: opistollinen keskussairaala vastaa reumasai- Nykyisessä tilanteessa aluepolitiikka on
25000: rauksien hoidosta. Potilaita hoidetaan Päivä- kääntynyt päälaelleen. Köyhät Pohjois-Suomen
25001: rinteen sairaalassa, jossa on yli sata reumasai- kunnat maksavat asukkaidensa kuntoutuksen
25002: rauksien sairaansijaa. OYKS pystyy korkean Kansaneläkelaitoksen tuen ohjautuessa Etelä-
25003: tason hoitotoimenpiteisiin, joten vaativimmat- Suomen vauraille kunnille. Sosiaali- ja terveys-
25004: kin kirurgiset hoidot voidaan tuottaa sairaan- ministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan
25005: hoitopiirin omina toimintoina. Reumasäätiön asemaa. Tässä yhteydessä tulisi
25006: Päijät-Hämeen keskussairaalapiirin kunnat selvittää Kansaneläkelaitoksen sairaansijojen
25007: saivat vuonna 1987 Kansaneläkelaitoksen ra- aluepoliittinen vaikutus.
25008: hoittamista hoitopäivistä 21 %. Vastaavasti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25009: OYKS:n vastuualueelta Reumasäätiön sairaa- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25010: lassa oli vähiten hoitopäiviä. Tämä osoittaa, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25011: että hoitopaikan etäisyys vaikuttaa potilaiden jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25012: ohjautumiseen Kansaneläkelaitoksen sairaansi-
25013: joille.
25014: Kansaneläkelaitos on ollut perustamassa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25015: Reumasäätiötä ja on osaltaan vastuussa sairaa- ryhtyä alueellisen tasa-arvon toteutta-
25016: lan taloudesta. Kansaneläkelaitoksen kustanta- miseksi reumasairauksien hoidon kun-
25017: man hoidon keskittäminen Heinolaan johtuu- nille aiheuttamien kustannusten osalta?
25018: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
25019:
25020: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko
25021:
25022:
25023:
25024:
25025: 200070S
25026: 2 1990 vp. - KK n:o 706
25027:
25028:
25029:
25030:
25031: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25032: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kellä varsin hyvät valmiudet tutkia, hoitaa ja
25033: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuntouttaa reumapotilaita. Enää vain varsin
25034: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn harvassa tapauksessa joudutaan potilaita lähet-
25035: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tämään Reumasäätiön sairaalaan.
25036: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Reumasäätiön sairaala, joka aiemmin palveli
25037: edustaja Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu- koko valtakuntaa, on yhä enemmän siirtynyt
25038: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 706: palvelemaan Etelä-Suomen ja erityisesti sairaa-
25039: laa sivuavien Päijät-Hämeen, Etelä-Savon ja
25040: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kymenlaakson sairaanhoitopiirien väestöä.
25041: ryhtyä alueellisen tasa-arvon toteutta- Reumasäätiön sairaalan nykyinen asema pal-
25042: miseksi reumasairauksien hoidon kun- velujärjestelmässä ja sen suuntautuminen pal-
25043: nille aiheuttamien kustannusten osalta? velemaan Etelä-Suomen väestöä olivat keskei-
25044: siä perusteita sille, että sosiaali- ja terveysmi-
25045: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nisteriö asetti 27.4.1990 työryhmän selvittä-
25046: vasti seuraavaa: mään Reumasäätiön sairaalan asemaa ja toi-
25047: mintaa terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
25048: Ennen kansanterveyslain voimaantuloa eril- Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset
25049: liset reumatoimistot ja Reumasäätiön sairaala Reumasairaalan niveltämiseksi lainsäädännölli-
25050: vastasivat pääasiallisesti reumasairauksien hoi- sesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti nykyistä
25051: dosta ja sen edellyttämästä erityisasiantunte- paremmin terveydenhuollon palvelujärjestel-
25052: muksesta maassamme. Seuraavassa vaiheessa mään.
25053: reumatoimistot sulautettiin kansanterveystyö- Kansaneläkelaitos Reumasäätiön sairaalan
25054: hön ja terveyskeskukset ottivat vastuun reuma- yhtenä omistajana lähettää maksusitoumuksel-
25055: sairauksien perusterveydenhuollosta. Kehityk- la sairaalaan potilaita kuntoutukseen ja hoi-
25056: sen osana keskussairaalat ovat vastanneet reu- toon. Vuoden 1990 loppuun mennessä Kansan-
25057: masairauksien erikoissairaanhoidosta ja ovat eläkelaitoksen kustantamien hoitopäivien mää-
25058: tätä tarkoitusta varten lisänneet reumasairauk- räksi arvioitiin 15 878, mikä vastaa 30,3 pro-
25059: sien asiantuntemusta sisätautien osastoryhmiin. sentin osuutta kaikista hoitopäivistä. Myös
25060: Lisäksi keskussairaalat ovat perustaneet reu- Kansaneläkelaitoksen rooli ja osuus Reuma-
25061: masairauksien erityispoliklinikoita ja varanneet säätiön sairaalan käyttäjänä tulee tarkastelta-
25062: sisätautien sairaansijoja reumapotilaiden hoi- vaksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmäs-
25063: toon. Vastaavasti reumasairauksien operatiivi- sä, joskin Kansaneläkelaitos viime kädessä itse
25064: sen hoidon valmiuksia on lisätty kirurgisissa päättää suhtautumisestaan Reumasäätiön sai-
25065: osastoryhmissä. raalaan ja sen käyttöön.
25066: Lapin väestön reumasairauksien erityistason Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on
25067: konservatiivinen ja operatiivinen tutkimus, hoi- kehittää reumasairauksien hoitoa osana perus-
25068: to ja kuntoutus on keskitetty Oulun yliopistol- terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pal-
25069: lisen keskussairaalan vastuualueella Pohjois- velujärjestelmää terveydenhuollon suunnittelu-
25070: Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Päivärinteen järjestelmän puitteissa ja toteuttaa näin alueel-
25071: sairaalaan. Voidaan arvioida, että Lapin ja lisen tasa-arvon tavoitetta.
25072: Pohjois-Pohjanmaan sairaaloissa on tällä het-
25073: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
25074:
25075: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
25076: 1990 vp. - KK n:o 706 3
25077:
25078:
25079:
25080:
25081: Tili Riksdagens Herr Talman
25082:
25083: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sjukhus för närvarande har mycket god bered-
25084: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse skap att undersöka, sköta och rehabilitera
25085: av den 13 december 1990 till vederbörande reumapatienter. I ytterst få fall måste patienter
25086: medlem av statsrådet översänt avskrift av numera sändas till Reumastiftelsens sjukhus.
25087: följande av riksdagsman Isohookana-Asunmaa Reumastiftelsens sjukhus, som tidigare betjä-
25088: m.fl. undertecknade spörsmål nr 706: nade hela landet, betjänar nu allt mer befolk-
25089: ningen inom sjukvårdsdistrikten i södra Fin-
25090: Vilka åtgärder ämnar Regeringen land och särskilt i Östra Tavastland, södra
25091: vidta i syfte att åstadkomma jämlikhet i Savolax och Kymmenedalen som gränsar till
25092: fråga om de kostnader vården av reu- sjukhuset.
25093: masjukdomar åsamkar kommunerna? Den ställning Reumastiftelsen numera har
25094: inom servicesystemet och sjukhusets inriktning
25095: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- på att betjäna befolkningen i södra Finland var
25096: samt anföra följande: de viktigaste grunderna för att social- och
25097: hälsovårdsministeriet 27.4.1990 tillsatte en ar-
25098: Innan folkhälsolagen trädde i kraft svarade betsgrupp för att klarlägga viiken ställning
25099: särskilda reumabyråer och Reumastiftelsens Reumastiftelsens sjukhus har och hur det fun-
25100: sjukhus huvudsakligen för vården av reuma- gerar inom hälsovårdens servicesystem. Arbets-
25101: sjukdomar och stod för den sakkunskap denna gruppens uppgift är att framlägga förslag till
25102: krävde i vårt land. I följande skede införlivades hur reumasjukhuset i lagstiftnings-, administra-
25103: reumabyråerna med folkhälsoarbetet och häl- tivt och ekonomiskt hänseende bättre än förut
25104: socentralerna övertog ansvaret för primärvård- kunde kopplas till hälsovårdens servicesystem.
25105: en av reumasjukdomarna. Som ett led i utveck- I egenskap av delägare i sjukhuset sänder
25106: lingen har centralsjukhusen svarat för special- Folkpensionsanstalten patienter till sjukhuset
25107: sjukvården i fråga om reumasjukdomar och för rehabilitering och vård och använder då
25108: har för detta ändamål inkluderat sakkunnig- betalningsförbindelse. Fram till utgången av år
25109: vård av reumasjukdomar i grupperna av avdel- 1990 beräknades Folkpensionsanstalten ha be-
25110: ningar för invärtessjukdomar. Dessutom har kostat 15 878 vårddagar, vilket motsvarar en
25111: centralsjukhusen grundat specialpolikliniker för andel på 30,3 % av alla vårddagar. Social- och
25112: reumasjukdomar och reserverat vårdplatser för hälsovårdsministeriets arbetsgrupp kommer att
25113: invärtessjukdomar för vården av reumapatien- undersöka även Folkpensionsanstaltens roll
25114: ter. På samma sätt har beredskapen för opera- och ande1 i egenskap av en instans som
25115: tiv vård av reumasjukdomar ökats inom de använder sjukhuset, även om Folkpensionsan-
25116: kirurgiska a vdelningsgrupperna. stalten i sista hand själv beslutar hur den
25117: Den konservativa och operativa undersök- förhåller sig till Reumastiftelsens sjukhus och
25118: ningen, vården och rehabiliteringen på special- dess användning.
25119: nivå av reumasjukdomar hos befolkningen i Social- och hälsovårdsministeriets mål är att
25120: Lappland har koncentrerats till Päivärinne inom ramen för systemet för hälsovårdens
25121: sjukhus inom norra Österbottens sjukvårdsdi- planering utveckla vården av reumasjukdomar
25122: strikt som hör till ansvarsområdet för Uleå- som ett led i servicesystemet för primärvård
25123: borgs universitets centralsjukhus. Man kan och specialvård, och medverkar därigenom till
25124: anta att Lapplands och norra Österbottens att nå målet för den regionala jämlikheten.
25125:
25126: Helsingfors den 15 januari 1991
25127:
25128: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
25129: 1990 vp.
25130:
25131: Kirjallinen kysymys n:o 707
25132:
25133:
25134:
25135:
25136: Pohjanoksa ym.: Erivapausperusteiden määrittelystä opetusalalla
25137:
25138:
25139: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25140:
25141: Opetusalalla on opetustyötä tekevillä määrä- olemassa selviä ohjeita siitä, miten erilaisia
25142: tyt pätevyysvaatimukset kuhunkin opetustehtä- opetusalan tutkintoja pitää täydentää, jotta
25143: vään. Virallisten tutkintojen kohdentuminen ei opettajat voisivat lisäopiskelulla hakea sellaisen
25144: aina onnistu henkilökohtaisesti tai opetusalalla pätevyyden, jonka haluavat.
25145: vallitsevan kysynnän mukaan. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25146: Esimerkiksi teknisen työn opettajaksi (KK) tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25147: valmistunut haluaa suorittaa opetustehtävää kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25148: erityisopetuksessa luokanopettajana. Kyseisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25149: esimerkin opettaja on suorittanut Jyväskylän
25150: yliopiston mukaiset erityisluokanopettajan tut-
25151: kintoon sisältyvät opinnot. Erivapausanomus Miten Hallitus aikoo menetellä, että
25152: hylättiin, vaikka on osoitettavissa, että opinto- opetusalalle saadaan selvät määritteet
25153: kokonaisuudet vastaavat suuressa määrin toi- siitä, mitä ja miten voidaan täydentää
25154: siaan. erilaisia tutkintoja voimassa olevien pä-
25155: Ongelmalliseksi asian tekee se, että ei ole tevyysvaatimusten mukaisiksi?
25156:
25157: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1990
25158:
25159: Aino Pohjanoksa Tellervo Renko Keijo Jääskeläinen
25160: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Mirja Ryynänen
25161: Oiva Savela Aapo Saari Ben Zyskowicz
25162: Tapio Holvitie Heikki Perho Pentti Lahti-Nuuttila
25163: Liisa Jaakonsaari Håkan Malm Tytti Isohookana-Asunmaa
25164: Pirjo Rusanen Erkki Pulliainen
25165:
25166:
25167:
25168:
25169: 200070S
25170: 2 1990 vp. - KK n:o 707
25171:
25172:
25173:
25174:
25175: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25176: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saada erivapaus säädetyistä kelpoisuusvaati-
25177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muksista ja kelpoisuuden saamiseen edellytet-
25178: olette 15 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn täviä lisäopintoja.
25179: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Erivapauden myöntämisperusteet sekä mah-
25180: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- dollisuudet täydentää tutkintoja ja opintoja
25181: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvas- ovat sidoksissa säädettyihin kelpoisuusvaati-
25182: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 707: muksiin. Ne eivät näin ollen voi muodostua
25183: säännönmukaiseksi poikkeamiseksi asetuksella
25184: Miten Hallitus aikoo menetellä, että säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista. Näillä
25185: opetusalalle saadaan selvät määritteet menettelyillä ei myöskään saa heikentää kul-
25186: siitä, mitä ja miten voidaan täydentää loinkin voimassa olevan opettajankoulutusjär-
25187: erilaisia tutkintoja voimassa olevien pä- jestelmän toimintamahdollisuuksia. Pätevien
25188: tevyysvaatimusten mukaisiksi? opettajien riittävyys tulee turvata ensisijaisesti
25189: opettajankoulutusjärjestelmän kautta.
25190: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Opetusministeriö katsoo, että opettajien kel-
25191: taen seuraavaa: poisuuteen liittyviä ongelmia tulee tarkastella
25192: kokonaisvaltaisesti. Koska nämä ongelmat joh-
25193: Opettajan virkojen kelpoisuusvaatimuksista tuvat ensisijaisesti säädettyjen kelpoisuusvaati-
25194: säädetään asetuksella. Voimassa olevissa sään- musten eriytyneisyydestä ja yksityiskohtaisuu-
25195: nöksissä kelpoisuusvaatimuksista säädetään desta, tulee kelpoisuusvaatimuksia muuttaa ny-
25196: varsin yksityiskohtaisesti. Saman oppilaitos- kyistä joustavammiksi. Uusien kelpoisuusvaa-
25197: muodon erilaisiin opettajan virkoihin on omat timusten pohjalta voidaan arvioida muita toi-
25198: kelpoisuusvaatimuksensa. Eri oppilaitosmuoto- menpiteitä, kuten erivapauskäytäntöä ja tutkin-
25199: jen, kuten esimerkiksi lukion ja ammatillisten tojen täydentämistä.
25200: oppilaitosten, opettajan virkojen säädetyt kel- Opetusministeriö on 7.11.1 990 asettanut toi-
25201: poisuusvaatimukset poikkeavat toisistaan. mikunnan (Opettajien kelpoisuustoimikunta),
25202: Opettajan kelpoisuusvaatimuksia on usein pe- jonka tehtävänä on laatia ehdotus peruskou-
25203: rustellusti arvosteltu liian yksityiskohtaisiksi ja lun, lukion, ammatillisten oppilaitosten ja ai-
25204: kapea -alaisiksi. kuisoppilaitosten opettajien kelpoisuusvaati-
25205: Tiettyihin opettajan virkoihin ei ole ollut musten väljentämisestä ja yhtenäistämisestä si-
25206: riittävästi päteviä hakijoita. Varsinkin perus- ten, että eri oppilaitosmuotojen opettajat voi-
25207: koulun ja lukion musiikin ja kuvaamataidon sivat siirtyä nykyistä joustavammin eri oppilai-
25208: sekä peruskoulun erityisopetuksen virkoja on tosten opettajantehtäviin. Lisäksi toimikunta
25209: jouduttu usein täyttämään väliaikaisesti vailla laatii ehdotukset erivapausjärjestelmän kehittä-
25210: muodollista kelpoisuutta olevilla henkilöillä. misestä nykyistä joustavampaan suuntaan.
25211: Myös muodollisesti pätevistä luokanopettajista Edellä lausutun johdosta hallitus katsoo, että
25212: on ollut puutetta. Niiden henkilöiden määrä, opettajien kelpoisuusvaatimuksia tulee yhte-
25213: jotka ovat usean vuoden ajan hoitaneet opet- näistää ja väljentää siten, että erityisiin päte-
25214: tajan tehtäviä vailla säädettyä kelpoisuutta, on vöitymisjärjestelmiin, kuten tutkintojen täyden-
25215: näin muodostunut varsin suureksi. Näistä mo- tämiseen ja erivapauksiin ei olisi yhtä suurta
25216: nella on varsin pitkä opetusalaan liittyvä tai tarvetta kuin nykyisin. Aikaisemmin suoritet-
25217: muu koulutus. tujen opintojen hyväksilukeminen tavoiteltaes-
25218: Edellä mainituista syistä opetusministeriö sa opettajan kelpoisuutta tulisi tällöin olla
25219: käsittelee vuosittain runsaasti hakemuksia ja yliopistojen ja muiden opettajankoulutusyksik-
25220: tiedusteluja, jotka koskevat mahdollisuutta köjen päätösvallassa.
25221:
25222: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1991
25223:
25224: Opetusministeri Ole Norrback
25225: 1990 vp. - KK n:o 707 3
25226:
25227:
25228:
25229:
25230: Till Riksdagens Herr Talman
25231: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen pens från de stadgade behörighetsvilikoren
25232: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelser och från de tiliäggsstudier som är förutsätt-
25233: av den 15 december 1990 tili vederbörande ningen för att få behörighet.
25234: medlem av statsrådet översänt en avskrift av Grunderna för att bevilja dispens och möj-
25235: följande av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl. ligheterna att komplettera examina och studier
25236: undertecknade spörsmål nr 707: är bundna tili de stadgade behörighetsviliko-
25237: ren. De kan sålunda inte bli regelbundna
25238: avvikelser från de behörighetsvilikor som stad-
25239: Hur ämnar Regeringen gå tili väga gas genom förordning. Detta förfarande får
25240: för att undervisningssektorn skali få inte helier försvaga verksamheten inom gälian-
25241: klara definitioner av vilka och hur olika de lärarutbildningssystem. I första hand bör
25242: examina kan kompletteras så att de man genom lärarutbildningen se tili att det
25243: motsvarar gäliande behörighetsvilikor? finns tiliräckligt med kompetenta lärare.
25244: Undervisningsministeriet anser att problem-
25245: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt en i samband med lärares behörighet måste
25246: följande: granskas som en helhet. Eftersom dessa pro-
25247: blem i första hand beror på att de stadgade
25248: Om behörighetsvilikoren för lärartjänster behörighetsvilikoren är för differentierade och
25249: stadgas genom förordning. Det stadgas rätt detaljerade måste de göras smidigare. Utgående
25250: detaljerat om de gäliande behörighetsvilikoren. från de nya behörighetsvilikoren kan man
25251: För olika 1ärartjänster inom samma läroan- bedöma andra åtgärder, såsom dispens och
25252: staltsform gälier egna behörighetsvillkor. De kompletterande studier.
25253: behörighetsvilikor för lärartjänster som stadgas Undervisningsministeriet tilisatte 7.11.1990
25254: för olika läroanstaltsformer, som exempelvis en kommission för lärarbehörighet med upp-
25255: gymnasier och yrkesläroanstalter, avviker från drag att framlägga förslag tili att lindra och
25256: varandra. Behörighetsvilikoren för lärare har förenhetliga behörighetsvilikoren för lärare i
25257: ofta med skäl kritiserats för att vara alit för grundskolan, gymnasiet, yrkesläroanstalterna
25258: detaljerade och snäva. och läroanstalterna för vuxna så att lärare
25259: För vissa lärartjänster har det inte funnits inom olika läroanstaltsformer smidigare kan
25260: tiliräckligt med kompetenta sökande. Specielit flytta tili läraruppgifter vid olika läroanstalter.
25261: tjänster som musik- och teckningslärare i Vidare kommer kommissionen att utarbeta
25262: grundskolan och gymansiet samt specialiärare i förslag tili utveckling av dispensförfarandet så
25263: grundskolan har man ofta blivit tvungen att att det blir smidigare.
25264: besätta interimistiskt med personer som saknar Med anledning av det anförda anser reger-
25265: formeli behörighet. Det har även förekommit ingen att behörighetsvilikoren för lärare bör
25266: brist på forrnelit behöriga klasslärare. Antalet förenhetligas och lindras så att det inte finns ett
25267: personer som under flera år har skött lärarupp- så stort behov som nu av specielia kompetens-
25268: gifter utan stadgad behörighet har på så sätt givande arrangemang, såsom kompletterande
25269: blivit rätt stort. Av dem har många utbildning studier och dispens. När man strävar efter att
25270: som hänger samman med undervisningssektorn kunna tiligodoräkna sig tidigare slutförda stu-
25271: elier annan utbildning. dier, bör lärarnas behörighet kunna avgöras av
25272: Av dessa skäl behandlar undervisningsminis- universiteten och de övriga lärarutbildningsen-
25273: teriet årligen en avsevärd mängd ansökningar heterna.
25274: och förfrågningar om möjligheten att få dis-
25275: Helsingfors den 28 januari 1991
25276:
25277: Undervisningsminister Ole Norrback
25278: 1990 vp.
25279:
25280: Skriftligt spörsmål nr 708
25281:
25282:
25283:
25284:
25285: Wasz-Höckert m.fl.: Om åtgärder för att trygga undervisningen
25286: och forskningen i infektionssjukdomar
25287:
25288:
25289: Tili Riksdagens Herr Talman
25290:
25291: Infektionssjukdomarna såväl bland barn som Specialistutbildningen av läkare tillkommer
25292: vuxna är fortfarande ett problem också i vårt numera de medicinska fakulteterna. Av denna
25293: land trots god hygien, positiv inställning tili orsak, med hänvisande tili patienternas rätt tili
25294: vaccinationer, ökad klinisk kunskap och effek- möjligast adekvat vård vid svåra infektioner,
25295: tivare antibiotika. får vi i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-
25296: Undervisningen i och forskningsarbetet om ningen föreskriver tili vederbörande medlem av
25297: infektionssjukdomar är inte tillfredsställande i statsrådet ställa följande spörsmål:
25298: alla medicinska fakulteter. Sålunda har endast
25299: Helsingfors och Åbo fakulteterna var sin biträ- Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
25300: dande professorstjänst med infektionssjukdo- git eller ämnar den vidta för att säker-
25301: mar som undervisningsområde. ställa att läkar- och specialistutbildning-
25302: Olägenheterna av denna brist gäller både en samt forskningen som omfattar in-
25303: grundutbildningen för läkare och specialistut- fektionssjukdomar bör kunna ske vid
25304: bildningen - främst intern medicin och lung- landets fem medicinska fakulteter?
25305: sjukdomar- vid medicinska fakulteten i Uleå-
25306: borg, Kuopio och Tammerfors.
25307: Helsingfors den 12 december 1990
25308:
25309: Ole Wasz-Höckert Gustav Björkstrand Kirsti Ala-Harja
25310: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ritva Vastamäki Tapio Holvitie
25311: Sinikka Mönkäre Jorma Huuhtanen Riitta Jouppila
25312:
25313:
25314:
25315:
25316: 200070S
25317: 2 1990 vp. - KK n:o 708
25318:
25319: Kirjallinen kysymys n:o 708 Suomennos
25320:
25321:
25322:
25323:
25324: Wasz-Höckert ym.: Infektiotauteja koskevan opetuksen ja tut-
25325: kimuksen turvaamisesta
25326:
25327:
25328: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25329: Sekä lasten että aikuisten infektiotaudit ovat Lääkäreiden erikoistumiskoulutus on ny-
25330: edelleen ongelmana maassamme hyvästä hygie- kyään lääketieteellisten tiedekuntien tehtävänä.
25331: niasta, myönteisestä suhtautumisesta rokotuk- Potilaille tulisi turvata oikeus mahdollisimman
25332: siin, kliinisen tiedon lisääntymisestä ja tehok- asianmukaiseen hoitoon vaikeissa infektioissa.
25333: kaammista antibiooteista huolimatta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25334: Infektiotauteja koskeva opetus ja tutkimus ei tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25335: ole tyydyttävää kaikissa lääketieteellisissä tie- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25336: dekunnissa. Näin ollen ainoastaan Helsingin ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25337: Turun tiedekunnilla on kummallakin apulais-
25338: professorin virka, jonka opetusalana ovat in-
25339: fektiotaudit. Mihin toimenp1te1sun Hallitus on
25340: Tästä puutteesta aiheutuvat haitat koskevat ryhtynyt tai aikoo ryhtyä lääkäri- ja
25341: sekä lääkäreiden peruskoulutusta että erikois- erikoislääkärikoulutuksen sekä infektio-
25342: tumiskoulutusta - koskien lähinnä sisätauteja tauteja koskevan tutkimuksen turvaa-
25343: ja keuhkotauteja - Oulun, Kuopion ja Tam- miseksi maan viidessä lääketieteellisessä
25344: pereen tiedekunnissa. tiedekunnassa?
25345: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1990
25346:
25347: Ole Wasz-Höckert Gustav Björkstrand Kirsti Ala-Harja
25348: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ritva Vastamäki Tapio Holvitie
25349: Sinikka Mönkäre Jorma Huuhtanen Riitta Jouppila
25350: 1990 vp. - KK n:o 708 3
25351:
25352:
25353:
25354:
25355: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25356: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myös opetusvoimavaroja jokaiseen maamme
25357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lääketieteelliseen tiedekuntaan.
25358: olette 12 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Infektioala joutuu vastaamaan tällä hetkellä
25359: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston monista uusista opetus- ja tutkimusvelvoitteis-
25360: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ta. Näin ollen infektiotautien opetusta tulee
25361: edustaja Ole Wasz-Höckertin ym. näin kuulu- tehostaa lääketieteellisessä koulutuksessa. Vir-
25362: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 708: koja perustettaessa painopiste on viime vuosina
25363: kuitenkin ollut lääketieteellisen opetuksen ja
25364: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on tutkimuksen muiden kiireellisten tarpeiden tyy-
25365: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä lääkäri- ja dyttämisessä.
25366: erikoislääkärikoulutuksen sekä infektio- Lääketieteellisille tiedekunnille on viime vuo-
25367: tauteja koskevan tutkimuksen turvaa- sien tulo- ja menoarvioissa voitu osoittaa useita
25368: miseksi maan viidessä lääketieteellisessä sellaisia lääketieteen erikoisalojen opetusvirko-
25369: tiedekunnassa? ja, joilla on voitu tehostaa myös infektiotautien
25370: opetusta ja tutkimusta. Näistä mainittakoon
25371: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mm. keuhkosairauksien professuuri ja lasten-
25372: taen seuraavaa: tautien apulaisprofessuuri Kuopion yliopistoon
25373: vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa sekä lasten-
25374: Infektiotautien opetus on maamme lääketie- tautien apulaisprofessuuri Tampereen yliopis-
25375: teellisissä koulutusyksiköissä järjestetty eri ta- toon vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa.
25376: voin. Helsingin ja Turun yliopistojen lääketie- Infektiotauteihin liittyvästä tutkimuksesta
25377: teellisissä tiedekunnissa opetus on järjestetty voidaan todeta seuraavaa:
25378: alan varsinaisten opettajien, infektiotautien Valtioneuvoston tekemän eräiden keskeisten
25379: apulaisprofessorien ja apulaisopettajien toimes- määrärahojen 15 %:n vuosikasvusta lähtevän
25380: ta. Muissa lääketieteellisissä tiedekunnissa in- päätöksen seurauksena korkeakoulujen määrä-
25381: fektiotautien opetus toteutetaan lääkäreiden rahat ovat neljän vuoden aikana kasvaneet
25382: peruskoulutuksessa eri oppiaineiden yhteydes- nimellisesti lähes 80 %. Uudet voimavarat on
25383: sä, erityisesti lastentautien kliinisen, mikrobio- valtioneuvoston päätöksen mukaisesti osoitettu
25384: logian ja immunologian opetuksen sisätautien pääosin tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen
25385: sekä kirurgian opetuksen yhteydessä. Lisäksi edellytysten parantamiseen.
25386: joissakin tiedekunnissa järjestetään erillisen in- Korkeakoulujen taloudellista liikkumatilaa
25387: fektiotautien ja immunologian kurssi. Useissa on lisätty mm. poistamalla tulo- ja menoarvios-
25388: tiedekunnissa on toteutettu myös erillinen in- ta kiinteä momenttijako sekä määrärahojen
25389: fektiotautien teoriaopetuspäivä, johon kaikki käyttöä rajoittavat ns. korvamerkinnät Näin
25390: lääketieteen opiskelijat voivat osallistua. korkeakouluille on annettu paremmat mahdol-
25391: Infektiotaudeilla ei ole omaa erikoisalaa, lisuudet toimia joustavarumin tutkimustoimin-
25392: vaan erikoislääkärikoulutus toteutetaan lasten- nan edellytysten parantamiseksi. Määrärahojen
25393: tautien ja sisätautien suppean erikoisalan kou- kohdentaminen eri alojen tutkimustarpeisiin on
25394: lutuksena. Näiden alojen erikoistumiskoulutus- korkeakoulujen omassa harkinnassa.
25395: ta annetaan tällä hetkellä Kuopion yliopistoa Suomalaisen tieteenharjoittamisen edellytyk-
25396: lukuun ottamatta kaikissa maamme lääketie- set ovat 1980-luvulla kehittyneet myönteisesti,
25397: teellisissä tiedekunnissa. perustutkimuksen sekä soveltavan tutkimuksen
25398: Infektiosairauksien opetuksen tehostamista asema on vahvistunut kaikissa korkeakouluis-
25399: on pohdittu mm. sosiaali- ja terveysministeriön sa.
25400: Tartuntatautityöryhmän muistiossa vuodelta Infektiotautien tutkimusta harjoitetaan
25401: 1988. Muistion mukaan infektiosairauksien maamme kaikissa lääketieteellisissä tiedekun-
25402: koulutuksen järjestäminen ja toteuttaminen nissa sekä kansanterveyslaitoksessa. Alan tut-
25403: edellyttävät koulutusvirkojen lisäksi runsaasti kimustoiminta on varsin vireää ja saavutetut
25404: 4 1990 vp. - KK n:o 708
25405:
25406: tulokset ovat korkeatasoisia. Suomalainen in- hon osallistui tutkijaryhmiä maamme kaikista
25407: fektiotautien tutkimus edustaa kansainvälistä lääketieteellisistä tiedekunnista.
25408: huipputasoa. Tärkeää on, että korkeakoululaitoksen kehit-
25409: Tutkimuksen rahoituksessa on korkeakoulu- tämistyö ja 1980-luvulla käynnistynyt myöntei-
25410: jen oman rahoituksen ohella ulkopuolelta tule- nen kehitys voi jatkua myös tulevaisuudessa.
25411: van rahoituksen merkitys ollut tärkeä. Suomen Eri alojen kehitys, mukaan lukien infektiotau-
25412: Akatemian lääketieteellisen toimikunnan tien tutkimuksen tasapainoinen kehitys, voi-
25413: myöntämät tutkimusvarat ovat merkittävä ul- daan turvata vain, jos tieteellisen tutkimustoi-
25414: kopuolisen tutkimusrahoituksen lähde. Myös minnan keskeisten organisaatioiden, korkea-
25415: kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus on koulujen ja Suomen Akatemian osuus tutki-
25416: ollut keskeinen alan kehityksen kannalta. Suo- muksen voimavaroista voidaan säilyttää vähin-
25417: men Akatemian rahoituksella on saatettu juuri tään nykyisellä tasolla.
25418: päätökseen laaja AIDS-tutkimusohjelma, jo-
25419:
25420:
25421: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1991
25422:
25423: Opetusministeri Ole Norrback
25424: 1990 vp. - KK n:o 708 5
25425:
25426:
25427:
25428:
25429: Tili Riksdagens Herr Talman
25430: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tionssjukdomar skall kunna ordnas och genom-
25431: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse föras utbildningstjänster men dessutom avse-
25432: av den 12 december 1990 tili vederbörande värda undervisningsresurser tili varje medicinsk
25433: medlem av statsrådet översänt en avskrift av fakultet i vårt land.
25434: följande av riksdagsman Ole Wasz-Höckert För närvarande blir området infektionssjuk-
25435: m.fl. undertecknade spörsmål nr 708: domar tvunget att ansvara för en mängd nya
25436: skyldigheter i fråga om undervisning och forsk-
25437: Vilka åtgärder har Regeringen vidta- ning. Sålunda måste undervisningen i infek-
25438: git eller ämnar den vidta för att säker- tionssjukdomar effektiveras inom den medi-
25439: ställa att läkar- och specialistutbildning- cinska utbildningen. När tjänster inrättats har
25440: en samt forskningen som omfattar in- tyngdpunkten under de senaste åren dock legat
25441: fektionssjukdomar bör kunna ske vid vid att tillgodose andra brådskande behov
25442: landets fem medicinska fakulteter? inom medicinsk undervisning och forskning.
25443: I statsbudgeterna de senaste åren har man
25444: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt tili de medicinska fakulteterna kunnat anvisa
25445: följande: flera sådana undervisningstjänster inom medi-
25446: cinska specialområden genom vilka även un-
25447: Undervisningen i infektionssjukdomar vid dervisningen och forskningen i infektionssjuk-
25448: våra medicinska utbildningsenheter ordnas på domar har kunnat effektiveras. Av dem kan
25449: olika sätt. Vid de medicinska fakulteterna i bl.a. nämnas en professur i lungsjukdomar och
25450: Helsingfors och Åbo universitet ordnas under- en biträdande professur vid Kuopio universitet
25451: visningen av de egentliga lärarna inom områ- i statsbudgeten 1990 samt en biträdande pro-
25452: det, de biträdande professorerna och biträdan- fessur i barnsjukdomar vid Tammerfors univer-
25453: de lärarna i infektionssjukdomar. Vid de övriga sitet i statsbudgeten 1991.
25454: medicinska fakulteterna meddelas undervis- I fråga om forskningen i infektionssjukdo-
25455: ningen i infektionssjukdomar vid grundutbild- mar kan följande konstateras:
25456: ningen av läkare i samband med olika läroäm- Som en följd av statsrådets beslut om att
25457: nen, speciellt den kliniska undervisningen i vissa centrala anslag skall öka med 15 % per år
25458: barnsjukdomar, undervisningen i mikrobiologi har anslagen för högskolorna nominellt ökat
25459: och immunologi, invärtes sjukdomar och kirur- med nästan 80 % under fyra år. De nya
25460: gi. Vid vissa fakulteter ordnas dessutom fristå- resurserna har i enlighet med statsrådets beslut
25461: ende kurser i infektionssjukdomar och immuno- huvudsakligen anvisats tili förbättrade beting-
25462: logi. Vid många fakulteter har man även hållit elser för forskning och forskarutbildning.
25463: en fristående dag för teoretisk undervisning i Högskolornas ekonomiska rörelsefrihet har
25464: infektionssjukdomar. I den kan alla medicine- underlättats bl.a. genom att man slopat den
25465: studerande delta. fasta indelningen i moment i statsbudgeten och
25466: Infektionssjukdomar har inte något special- de s.k. öronmärkningarna som begränsar an-
25467: område, utan specialläkarutbildningen ges in- vändningen av anslagen. På detta sätt har
25468: om de snäva specialområdena barnsjukdomar högskolorna givits möjligheter att smidigt ar-
25469: och invärtes sjukdomar. Specialiseringsutbild- beta för bättre betingelser för forskningen.
25470: ning inom dessa områden ges för närvarande Högskolorna får själva pröva hur anslagen
25471: vid alla medicinska fakulteter i vårt land med inriktas på forskningsbehoven inom olika om-
25472: undantag av Kuopio universitet. råden.
25473: Effektivare undervisning i infektionssjukdo- Förutsättningarna i Finland att utöva veten-
25474: mar har dryftats bl.a. i en promemoria av skap har utvecklats i gynnsam riktning under
25475: hälsovårdsministeriets arbetsgrupp för smitto- 1980-talet. Situationen för grundforskning och
25476: samma sjukdomar 1988. Enligt promemorian tillämpad forskning har stärkts vid alla hög-
25477: är förutsättningen för att utbildningen i infek- skolor.
25478: 6 1990 vp. - KK n:o 708
25479:
25480: Forskningen i infektionssjukdomar bedrivs inom detta område. Med finansiering av Fin-
25481: vid alla medicinska fakulteter i vårt land och i lands Akademi har man nyligen fattat beslut
25482: hälsovårdsväsendet. Forskningen är rätt livlig om ett omfattande AIDS-program, i vilket
25483: och resultaten av hög klass. Den finländska forskargrupper från alla medicinska fakulteter i
25484: forskningen i infektionssjukdomar företräder vårt land deltar.
25485: internationellt sett den högsta nivån. Det är viktigt att utvecklingen av högskole-
25486: 1 forskningsfinansieringen har, vid sidan av väsendet och den positiva trend som begynte
25487: högskolornas egen finansiering, betydelsen av under 1980-talet får fortgå även i framtiden. En
25488: den externa finansieringen varit stor. De forsk- jämn utveckling inom olika områden, inklusive
25489: ningsmedel som medicinska kommissionen vid forskningen i infektionssjukdomar kan tillgo-
25490: Finlands Akademi har beviljat är en viktig doses endast om andelen resurser från de
25491: källa till extern forskningsfinansiering. Även centrala vetenskapliga forskningsorganisatio-
25492: andelen i internationell forskningsfinansiering nerna, högskolorna och Finlands Akademi kan
25493: har varit väsentlig med tanke på utvecklingen bibehållas åtminstone på nuvarande nivå.
25494:
25495: Helsingfors den 28 januari 1991
25496:
25497: Undervisningsminister Ole Norrback
25498: 1990 vp.
25499:
25500: Kirjallinen kysymys n:o 709
25501:
25502:
25503:
25504:
25505: Puisto ym.: Ammatillisten erityisoppilaitosten toiminnan jatku-
25506: vuuden turvaamisesta
25507:
25508:
25509: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25510:
25511: Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat tarkoi- välttämättömien menojen kattamiseen.
25512: tetut erityisesti opiskelijoille, joilla vamman, Valtion vuoden 1990 lisäbudjettiesityksessä
25513: sairauden tai muun niihin rinnastettavan syyn ei ammatillisten erityisoppilaitosten rahoitusva-
25514: johdosta on pitkäaikaisia vaikeuksia selviytyä jetta ole kuitenkaan huomioitu lukuun otta-
25515: ammatillisista opinnoista ilman erityistoimenpi- matta pakollisia eläkevakuutusmaksuja, jotka
25516: teitä tai -olosuhteita. 1.1.1990 siirtyivät valtiolta oppilaitosten suori-
25517: Ammatilliset erityisoppilaitokset hoitavat si- tettaviksi valtionosuuteen oikeuttavina menoi-
25518: ten tärkeää yhteiskunnallista koulutusvelvoitet- na. Eläkevakuutusmaksut eivät sisältyneet val-
25519: ta vammaisten nuorten ja aikuisten keskiasteen tion vuoden 1990 varsinaiseen tulo- ja menoar-
25520: opetukseen erikoistuneina yksikköinä. Oppi- vioon, eikä niitä niin ollen voitu sisällyttää
25521: laista yhä kasvava osa on vaikeasti vammau- oppilaitostenkaan varsinaisiin talousarvioihin,
25522: tuneita henkilöitä, joiden opiskelun onnistumi- joten ne olisi tullut hoitaa lisäbudjetissa.
25523: sen edellytys ovat yksilölliset opetussuunnitel- Ellei valtio huolehdi lakiin perustuvista vel-
25524: mat, riittävän pienet opetusryhmät ja opiske- voitteistaan, ajautuvat ammatilliset erityisoppi-
25525: luajaksi järjestetty kokonaisvaltainen kuntou- laitokset ja niiden ylläpitäjäyhteisöt kestämät-
25526: tus. Toiminta tapahtuu säädösten puitteissa tömään tilanteeseen. Ylläpitäjäyhteisöllä ei ole
25527: ammattikasvatus- ja opetusviranomaisten hy- mitään mahdollisuuksia vastata oppilaitosten
25528: väksymällä tavalla ja laajuudessa. käyttökustannuksista. Niin ollen ne eivät voi
25529: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvion puitteissa jatkaa toimintaansa, mikä merkitsee vammais-
25530: ammattikasvatushallitus vahvisti ammatilliselle ten opiskelumahdollisuuksien heikkenemistä,
25531: erityisoppilaitokselle talousarviot, jotka olivat opintojen keskeytymistä, henkilökunnan lo-
25532: riittämättömiä edes palkkojen sekä muiden mautuksia ja irtisanomisia.
25533: pakollisten ja välttämättömien menojen katta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25534: miseen. Palkat ja muut palvelussuhteen ehdot tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25535: määritetään yksityisten valtionapulaitosten toi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25536: miehtosopimuksessa, joka on minimi-maksimi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25537: sopimus, joten sen määräyksistä ei voi poiketa.
25538: Ammatillisten erityisoppilaitosten rahoitus-
25539: vaje oli tarkoitus kattaa lisätalousarviolla, ku- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25540: ten muinakin vuosina. Oppilaitokset tekivät ryhtyä ammatillisten erityisoppilaitosten
25541: esityksensä ammattikasvatushallitukselle sen käyttökustannusten kattamiseksi ja nii-
25542: antamien ohjeiden mukaisesti kesäkuussa 1990. den toiminnan jatkuvuuden takaami-
25543: Esityksissä pitäydyttiin palkkojen ja muiden seksi?
25544:
25545: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1990
25546:
25547: Virpa Puisto Sinikka Mönkäre Ilkka Joenpalo
25548: Arto Lapiolahti Tarja Kautto Lauri Metsämäki
25549: Raimo Vuoristo Antero Kekkonen Matti Vähänäkki
25550: Kyllikki Muttilainen Kai Kalima
25551:
25552:
25553:
25554: 200070S
25555: 2 1990 vp. - KK n:o 709
25556:
25557:
25558:
25559:
25560: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25561: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toksen oppilaitosten ylläpitäjille aiheuttamat
25562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lisäkustannukset. Erityisoppilaitokset ovat lisä-
25563: olette 15 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn määrärahojen johdosta saaneet toimintaansa
25564: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston varten tarvittavat valtionavustuksen ennakot,
25565: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- osan tosin vasta aivan vuodenvaihteessa.
25566: edustaja Virpa Puiston ym. näin kuuluvasta Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
25567: kirjallisesta kysymyksestä n:o 709: mainitulle momentille on varattu 116 200 000
25568: markkaa. Momentin loppusumma on
25569: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 19 700 000 markkaa eli noin 20 % suurempi
25570: ryhtyä ammatillisten erityisoppilaitosten kuin vuoden 1990 varsinaisessa menoarviossa
25571: käyttökustannusten kattamiseksi ja nii- ollut määräraha. Määrärahan mitoituksessa on
25572: den toiminnan jatkuvuuden takaami- otettu huomioon valtionavustuksen ennakoi-
25573: seksi? den mm. eläkekustannuksista johtuva lisä tarve.
25574: Momentin perustelujen mukaan vuonna 1991
25575: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- määrärahasta arvioidaankin tarvittavan
25576: taen seuraavaa: 115 100 000 markkaa valtionavustuksen enna-
25577: koihin. Lisäksi opetusministeriö on omissa
25578: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa vuoden 1991 rahoitustarvelaskelmissaan varau-
25579: momentilla 29.67.51, Valtionavustus ammatil- tunut 10 000 000 markan lisätarpeeseen asian-
25580: listen erityisoppilaitosten käyttökustannuksiin, omaisen momentin arviomäärärahaan.
25581: oli 96 500 000 markan määräraha. Vuoden Opetusministeriö tulee tarkasti seuraamaan
25582: 1990 lisämenoarviossa momentille myönnettiin myös vuoden 1991 osalta yhteistoiminnassa
25583: lisää 10 000 000 markkaa. Lisäksi opetusminis- ammattikasvatushallituksen kanssa ammatillis-
25584: teriö on myöntänyt oikeuden ylittää ko. mo- ten erityisoppilaitosten momentin määrärahati-
25585: mentin arviomäärärahaa 4 900 000 markalla eli lannetta, ja mikäli tarvetta on, ryhtyy pikaisesti
25586: lisäykset ovat yhteensä 14 900 000 markkaa. tarvittaviin toimenpiteisiin ko. momentin arvio-
25587: Vuonna 1990 määrärahaa on siten ollut käy- määrärahan ylittämiseksi siten, että oppilaitos-
25588: tettävissä yhteensä 111 400 000 markkaa. Lisä- ten toiminnan jatkuvuus ei tämän johdosta
25589: määrärahoilla on ensisijaisesti katettu 1.1.1990 vaarannu.
25590: lukien voimaan tulleen eläkejärjestelmän muu-
25591: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991
25592:
25593: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
25594: 1990 vp. - KK n:o 709 3
25595:
25596:
25597:
25598:
25599: Tili Riksdagens Herr Talman
25600: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för ändringarna i pensionssystemet som trädde
25601: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse i kraft 1.1.1990. Tack vare tilläggsanslagen har
25602: av den 15 december 1990 tili vederbörande specialyrkesläroanstalterna fått de för sin verk-
25603: medlem av statsrådet översänt en avskrift av samhet behövliga förskotten på statsunderstö-
25604: följande av riksdagsman Virpa Puisto m.fl. det, en del av dem dock först vid årsskiftet.
25605: undertecknade spörsmål nr 709: 1 statsbudgeten 1991 har 116 200 000 mark
25606: reserverats under nämnda moment. Slutsum-
25607: Vilka åtgärder ämnar Regeringen man i momentet är 19 700 000 mark eller ca 20
25608: vidta för att specialyrkesläroanstalter- procent större än anslaget i den egentliga
25609: nas driftskostnader skall kunna täckas statsbudgeten 1990. 1 utformningen av anslaget
25610: och att den fortsatta verksamheten vid har hänsyn tagits tili tilläggsbehovet av de
25611: dem skall kunna garanteras? förskott på statsunderstödet som bl.a. pensions-
25612: kostnaderna ger upphov tili. Enligt motive-
25613: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt ringen tili momentet förväntar man sig att det
25614: följande: behövs 115 100 000 mark av anslaget 1991 till
25615: förskott på statsunderstödet. Dessutom har
25616: 1 statsbudgeten 1990 fanns under moment undervisningsministeriet i sina egna beräkning-
25617: 29.67.51, Statsunderstöd för specialyrkeslä- ar av finansieringsbehovet för 1991 förberett
25618: roanstalters driftskostnader, ett anslag på sig pä ett tilläggsbehov på 10 000 000 mark av
25619: 96 500 000 mark. 1 tilläggsbudgeten 1990 be- förslagsanslaget i fråga.
25620: viljades ytterligare 10 000 000 mark under detta 1 samarbete med yrkesutbildningsstyrelsen
25621: moment. Dessutom har undervisningsministe- kommer undervisningsministeriet även under
25622: riet beviljat rätt att överskrida förslagsanslaget 1991 att noggrant följa situationen i fråga om
25623: under nämnda moment med 4 900 000 mark, anslaget under momentet för specialyrkeslä-
25624: dvs. tilläggen är sammanlagt 14 900 000 mark. roanstalter. Vid behov kommer ministeriet i
25625: De disponibla anslagen 1990 har således varit brådskande ordning att vidta behövliga åtgär-
25626: sammanlagt 111 400 000 mark. Tilläggsansla- der för att överskrida förslagsanslaget under
25627: gen har i första hand täckt de extra kostnader- detta moment så att den fortsatta verksamhe-
25628: na som åsamkades läroanstalternas huvudmän ten vid läroanstalterna i fråga inte äventyras.
25629: Helsingfors den 17 januari 1991
25630:
25631: Minister Anna-Liisa Kasurinen
25632: 1990 vp.
25633:
25634: Kirjallinen kysymys n:o 710
25635:
25636:
25637:
25638:
25639: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kuntien osallistumisesta hammashuol-
25640: lon sairausvakuutuksen kustannuksiin
25641:
25642:
25643: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25644: Ministeri Mauri Miettinen on marraskuun 7 sairausvakuutuksen korvausta voida pitää pe-
25645: päivänä 1990 antanut vastauksen kansanedus- rusteltuna eikä tarkoituksenmukaisena. Kun-
25646: taja Puskan kirjalliseen kysymykseen, jossa nilta saatujen yhteneväisten tietojen mukaan
25647: tiedusteltiin perusteluja sille, miksi hallitus ei järjestely on muodostunut esteeksi hammas-
25648: ole toteuttanut eduskunnan yksimielisesti hy- huollon tarkoituksenmukaiselle kehittämiselle.
25649: väksymää toivomusta purkaa järjestelmä, jolla Kunnalliset keskusjärjestöt ovat tuoneet epä-
25650: kunnat osallistuvat hammashuollon sairausva- kohdan useasti esille, mm. kuntien ja valtion
25651: kuutuksen kustannuksiin. Ministerin vastauk- välisissä tulo- ja menoarvioon liittyvissä neu-
25652: sen mukaan lakiesitystä kuntarahoituksen pois- votteluissa.
25653: tamisesta ei ole voitu vielä antaa, koska ongel- Ministerin vastauksessa todetaan, että so-
25654: ma kytkeytyy sairauskuluvähennyksessä mah- siaali- ja terveysministeriö on eduskunnan lau-
25655: dollisesti myöhemmin tehtäviin ratkaisuihin. suman johdosta selvittänyt mahdollisuuksia
25656: Tämä ei ole vastaus esitettyyn kysymykseen, purkaa hammashuollon kuntarahoitus. Tehty-
25657: koska kuntarahoituksen ongelmana on kuntien jen selvitysten mukaan yhtenä vaihtoehtona
25658: ja valtion välinen kustannusten jako eikä sai- olisi sairausvakuutuksen korvauskäytännön
25659: rausvakuutuksen rahoitus. muuttaminen siten, että tutkimus ja ehkäise-
25660: Kuten ministerin vastauksessa korostetaan, vien toimenpiteiden korvaus laskettaisiin 90:stä
25661: nuorten aikuisten järjestelmällisen hammas- 60:een prosenttiin. Tämä ei ole eduskunnan
25662: huollon korvaamisella pyrittiin siihen, että yk- kannan mukainen vaihtoehto. Eduskunta ko-
25663: sityisten hammaslääkärien ja terveyskeskusten rosti sairausvakuutuksen laajennuksesta päät-
25664: antama hammashuolto toimisivat yhdessä täessään sairauksien ehkäisyä ja järjestelmällis-
25665: mahdollisimman tarkoituksenmukaisella taval- tä hoitoa. Sairausvakuutuslain muutoksen yh-
25666: la. Uudistusta tehtäessä tahdottiin hyödyntää teydessä vuonna 1986 asetuksella säädettiin,
25667: sekä yksityisellä että julkisella sektorilla käy- että terveyskeskuksessa suoritettava tutkimus
25668: tössä olevat voimavarat ja estää epätaloudelli- ja ennalta ehkäisevä hoito on nuorille aikuisille
25669: set päällekkäisinvestoinnit. Sairausvakuutuksen täysin maksutonta.
25670: laajentamisella pyrittiin poistamaan hoitoon Toisena vaihtoehtona ministeri esittää, että
25671: hakeutumisen esteitä. Keskeisenä lähtökohtana sairausvakuutuksen kehittämistoimikunnan
25672: oli, että hammashoito tarjotaan potilaan kan- mallin mukaisesti sairausvakuutus maksaisi
25673: nalta parhaassa paikassa. Tarkoituksena oli kunnille korvausta perusvelvoitteen ylittävästä
25674: myös se, että hoitopalveluista aiheutuvat kus- hoidosta. Tämä vaihtoehto ei ole tyydyttävä
25675: tannukset olisivat lyhyellä aikajänteellä liki- ratkaisu ongelmaan. Komitean ehdotus oli
25676: main samansuuruiset riippumatta siitä, hank- ministeriön tiedossa jo silloin, kun päätös
25677: kiiko potilas palvelut julkiselta vai yksityiseltä kuntien maksuvelvollisuudesta sairausvakuu-
25678: sektorilta. tusrahastolle tehtiin vuonna 1987.
25679: Tätä taustaa vasten ei kunnilta perittävää
25680:
25681:
25682:
25683:
25684: 200070S
25685: 2 1990 vp. - KK n:o 710
25686:
25687: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- den 1991 tulo- ja menoarvioesityksen
25688: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme yhteydessä eduskunnan yksimielisesti
25689: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen hyväksymää toivomusta purkaa järjes-
25690: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: telmä, jonka mukaan kunnat osallistu-
25691: vat sairausvakuutuksen kustannuksiin
25692: Miksi Hallitus ei ole toteuttanut vuo- hammashuollon osalta?
25693: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1990
25694:
25695: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pirkko Ikonen
25696: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen
25697: 1990 vp. - KK n:o 710 3
25698:
25699:
25700:
25701:
25702: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25703: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saavat palvelujen käytöstä aiheutuneista kus-
25704: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tannuksista korvausta sairausvakuutuksen
25705: olette 15 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn kautta. Hammaslääkärin perimästä palkkiosta
25706: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston korvataan 60 prosenttia tai, jos peritty palkkio
25707: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- on suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu
25708: edustaja Kuuskoski-Vikatmaan ym. näin kuu- taksa edellyttää, 60 prosenttia taksan mukai-
25709: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 710: sesta määrästä. Laboratorio- tai röntgentutki-
25710: muksesta korvataan 75 prosenttia siltä osin
25711: Miksi Hallitus ei ole toteuttanut vuo- kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät
25712: den 1991 tulo- ja menoarvioesityksen yhteensä ylittävät 40 markkaa. Hammaslääkä-
25713: yhteydessä eduskunnan yksimielisesti rin suorittamasta järjestelmällisen hammas-
25714: hyväksymää toivomusta purkaa järjes- huollon periaatteita noudattavasta suun ja
25715: telmä, jonka mukaan kunnat osallistu- hampaiden tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoi-
25716: vat sairausvakuutuksen kustannuksiin dosta, oikomishoitoa sekä proteettisia toimen-
25717: hammashuollon osalta? piteitä ja hammasteknisiä töitä lukuun otta-
25718: matta, korvataan kuitenkin 90 prosenttia tai,
25719: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jos peritty palkkio on suurempi kuin noudatet-
25720: vasti seuraavaa: tavaksi vahvistettu taksa edellyttää, 90 prosent-
25721: tia taksan mukaisesta määrästä. Aikuisham-
25722: Suomessa hammashuoltopalveluja tuottaa mashuollosta aiheutuvia kustannuksia hyvite-
25723: kaksi järjestelmää, kunnalliset terveyskeskukset tään myös verotuksen kautta, jossa on oikeus
25724: ja yksityinen palvelujärjestelmä. Kunnallinen vähentää sairauskulut tiettyyn määrään saak-
25725: terveydenhuolto huolehtii ensi sijassa lasten ja ka.
25726: nuorten järjestelmällisestä hammashuollosta. Nuorten aikuisten järjestelmällisen hammas-
25727: Kansanterveystyöhön kuuluvina velvollisuuksi- huollon korvaamisella pyritään siihen, että
25728: naan kunnan tulee muun muassa ylläpitää yksityisten hammaslääkärien ja terveyskeskus-
25729: hammashuoltoa, johon luetaan valistus- ja eh- ten antama hammashuolto toimisivat yhdessä
25730: käisytoiminta sekä kunnan asukkaiden ham- mahdollisimman tarkoituksenmukaisella taval-
25731: paiden tutkimus ja hoito. Hampaiden tutkimus la. Vuoden 1988 alusta lukien on kuntien
25732: ja hoito on maksutonta alle 17-vuotiaille kun- varoista peritty sairausvakuutuksen korvaamia
25733: nan asukkaille. Kunnallinen hammashuolto an- nuorten aikuisten hammashuollon kustannuk-
25734: taa myös palveluja alennettuun hintaan kun- sia. Uudistusta on perusteltu sillä, että kunnas-
25735: nassa asuville nuorille aikuisille. sa asuvien nuorten aikuisten järjestelmällinen
25736: Vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneiden hammashuolto ja yksityislääkärien antama vas-
25737: kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja taava hammashuolto kehittyisivät tasapuolises-
25738: hoito on maksutonta, sikäli kuin on kysymys ti. Sairausvakuutuslain 59 §:ään lisätyn uuden 6
25739: hampaiden tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoi- momentin (1109/87) mukaan terveyskeskusta
25740: dosta. Muussa tapauksessa korvauksena peri- ylläpitävät kunnat tai kuntainliitot osallistuvat
25741: tään 60 prosenttia asetuksella vahvistettavista sairausvakuutukselle aiheutuvien kustannusten
25742: potilailta perittävistä maksuista ja korvauksis- rahoitukseen sen mukaan, kuinka paljon ham-
25743: ta. Lisäksi kunnallisen hammashuollon tehtä- mashuollon korvauksiin oikeutetut kunnan
25744: väpiiriin kuuluvat tietyt erityisryhmät, kuten asukkaat käyttävät yksityisen sektorin ham-
25745: odottavat äidit ja keskiasteen opiskelijat. Näis- mashuoltopalveluja. Tällä pyritään siihen, että
25746: tä tehtävistä ylijääväHä kapasiteetilla annetaan yksityisesti tai kunnan omana toimintana jär-
25747: palveluja muulle aikuisväestölle. jestetty hammashuolto olisivat kunnan talou-
25748: Yksityinen hammashuolto tuottaa pääosan den kannalta suunnilleen samanarvoiset Kun-
25749: aikuishammashuollon palveluista. Vuonna nat saavat kustannusten korvaamiseen valtion-
25750: 1956 syntyneet tai sitä nuoremmat henkilöt osuutta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
25751: 4 1990 vp. - KK n:o 710
25752:
25753: telusta ja valtionosuudesta annetun lain (677 j määrätystä ikärajasta lähtien nuorten aikuisten
25754: 82) nojalla samojen periaatteiden mukaisesti suun ja hampaiden tutkimuksesta sekä ehkäi-
25755: kuin ne saavat valtionosuutta itse järjestämään- sevästä hoidosta perityistä palkkioista korvaus-
25756: sä hammashuoltoon. ta 90 prosentin korvaustason sijasta yleisen 60
25757: Eduskunta on sittemmin vuoden 1990 tulo- prosentin korvaustason mukaan. Toisaalta sai-
25758: ja menoarviota käsitellessään edellyttänyt, että rausvakuutuksen kehittämistoimikunnan (Ko-
25759: hallitus purkaa vuoden 1991 tulo- ja menoar- miteanmietintö 1987:34) esittämän mallin mu-
25760: vioesityksen yhteydessä nykyisen järjestelmän, kaan sairausvakuutus maksaisi kunnille kor-
25761: jossa kunnat osallistuvat sairausvakuutuksen vausta silloin, kun kunta hoitaa perusvelvoit-
25762: kustannuksiin hammashuollon osalta. teensa ulkopuolisia henkilöitä.
25763: Kuten kansanedustaja Puskan kirjalliseen Koska tämä sairausvakuutuksen rahoituk-
25764: kysymykseen n:o 534 antamassani vastauksessa seen liittyvä kysymys kytkeytyy sairauskuluvä-
25765: totesin, sosiaali- ja terveysministeriö on edus- hennyksessä ja sairausvakuutuksen korvausta-
25766: kunnan lausuman johdosta selvittänyt mahdol- sossa mahdollisesti myöhemmin tehtäviin rat-
25767: lisuuksia purkaa hammashuollon kuntarahoi- kaisuihin ja kokonaisuuteen liittyy myös kysy-
25768: tus kuitenkin säilyttäen järjestämisvaihtoehto- mys uudesta valtionosuusuudistuksesta, ei
25769: jen taloudellinen yhdenmukaisuus. Tehtyjen asiassa ole vielä voitu tehdä lopullisia päätök-
25770: selvitysten mukaan ratkaisuvaihtoehtoja olisi siä. Asia tulee esille vuoden 1992 tulo- ja
25771: lähinnä kaksi. Ensiksikin voitaisiin suorittaa menoarvioesityksen yhteydessä.
25772:
25773: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
25774:
25775: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
25776: 1990 vp. - KK n:o 710 5
25777:
25778:
25779:
25780:
25781: Tili Riksdagens Herr Talman
25782:
25783: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen kostnader ersatta genom sjukförsäkringen. Av
25784: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tandläkararvodet ersätts 60 % eller, om arvo-
25785: av den 15 december 1990 tili vederbörande det är större än vad den fastställda taxan
25786: medlem av statsrådet översänt avskrift av förutsätter, 60% av det taxeenliga beloppet.
25787: följande av riksdagsman Kuuskoski-Vikatmaa Laboratorie- och röntgenundersökningar er-
25788: m.fl. undertecknade spörsmål nr 710: sätts tili 75 % tili den del som kostnaderna eller
25789: de taxeenliga beloppen tillsammans överstiger
25790: Varför har Regeringen inte förverkli- 40 mark. Sådan av tandläkare utförd under-
25791: gat riksdagens i samband med budget- sökning och förebyggande vård av mun och
25792: propositionen för 1991 enhälligt antag- tänder som följer principerna för systematisk
25793: na hemställan om att upphäva det tandvård ersätts dock tili 90 % eller, om
25794: system som innebär att kommunerna arvodet är större än vad den fastställda taxan
25795: deltar i sjukförsäkringskostnaderna i förutsätter, 90% av det taxeenliga beloppet.
25796: fråga om tandvården? Dessa ersättningar berör dock inte tandregle-
25797: ring samt protetiska åtgärder och tandtekniska
25798: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- arbeten. Kostnader för fullvuxnas tandvård
25799: samt anföra följande: gottgörs också genom beskattningen, där man
25800: har rätt att avdra sjukkostnader tili ett visst
25801: Tandvårdsservice tillhandahålls i Finland in- belopp.
25802: om två system, de kommunala hälsovårdscen- Avsikten med att ersätta kostnaderna för
25803: tralerna och det privata servicesystemet. Den unga vuxna personers systematiska tandvård är
25804: kommunala sjuk- och hälsovården sköter i att försöka få den tandvård som privata
25805: första hand den systematiska tandvården bland tandläkare erbjuder och den som hälsovårds-
25806: barn och ungdom. Kommunen är förpliktigad centralerna står för att fungera tillsammans så
25807: att som en del av folkhälsoarbetet bl.a. upp- ändamålsenligt som möjligt. Från ingången av
25808: rätthålla tandvård, vari ingår upplysningsarbe- år 1988 har de kostnader för unga fullvuxnas
25809: te och förebyggande verksamhet samt under- tandvård som ersätts av sjukförsäkringen upp-
25810: sökning och vård av kommuninvånarnas tän- burits från kommunala medel. Reformen har
25811: der. Granskning och vård av tänder är gratis motiverats med att den systematiska tandvård
25812: för kommuninvånare under 17 år. Den kom- som erbjuds i kommunen bosatta unga vuxna
25813: munala tandvården erbjuder också tjänster tili och motsvarande tandvård som ges av privata
25814: nedsatt pris för unga vuxna som bor i kom- läkare skall utvecklas på lika villkor. Enligt det
25815: munen. nya 6 momentet (1109/87) som fogats tili 59§
25816: Kommuninvånare födda år 1956 eller senare sjukförsäkringslagen skall de kommuner och
25817: får sina tänder gratis undersökta och skötta så kommunalförbund som upprätthåller hälso-
25818: länge det endast är fråga om undersökning och vårdscentraler delta i finansieringen av kostna-
25819: förebyggande vård av tänderna. 1 annat fall der som åsamkas sjukförsäkringen. Kommu-
25820: uppbärs i ersättning 60% av de genom förord- nens andel bestäms på basis av i hur stor
25821: ning fastställda avgifter och ersättningar som utsträckning de kommuninvånare som är be-
25822: uppbärs hos patienterna. Dessutom berör vissa rättigade tili ersättning för tandvård utnyttjar
25823: specialgrupper, t.ex. gravida kvinnor och mel- den privata sektorns tandvårdstjänster. Med
25824: lanstadiestuderande, av den kommunala tand- detta avses att de former av tandvård som
25825: vården. Då alla nämnda grupper fått sin vård, ordnas privat eller som kommunens egen verk-
25826: används den överblivna kapaciteten för att samhet skall vara ungefår likvärdiga sinsemel-
25827: betjäna den övriga vuxna befolkningen. lan med tanke på kommunens ekonomi. Med
25828: Den privata sektorn står för merparten av stöd av lagen om planering av och statsandel
25829: tjänsterna inom de vuxnas tandvård. Personer för social- och hälsovården (677 /82) får kom-
25830: födda år 1956 eller senare får sina tandvårds- munerna härvid i enlighet med samma princi-
25831: 6 1990 vp. - KK n:o 710
25832:
25833: per statsandel för att de ersätter kostnaderna för förebyggande vård ersatta endast tili den
25834: som då de får statsandel för den tandvård de allmänna nivån av 60 %, i stället för tili 90%
25835: själva ordnar. såsom nu är fallet. För det andra kunde, enligt
25836: Riksdagen har sedermera vid behandlingen en modell framlagd av kommissionen för ut-
25837: av budgeten för 1990 förutsatt att regeringen i vecklande av sjukförsäkringen (Kommittebe-
25838: samband med budgetpropositionen för 1991 tänkande 1987:34), sjukförsäkringen betala er-
25839: slopar det nuvarande systemet, som innebär att sättning tili kommunerna i de fall då kommu-
25840: kommunerna deltar i sjukförsäkringskostna- nen ger tandvård åt personer som kommunen
25841: derna vad gäller tandvården. inte primärt är förpliktigad att sköta.
25842: Så som jag konstaterade i mitt svar på Eftersom denna fråga som sammanhänger
25843: riksdagsman Puskas skriftliga spörsmål nr 534 med finansieringen av sjukförsäkringen är be-
25844: har social- och hälsovårdsministerief med an- roende av eventuella senare lösningar i frågor
25845: ledning av riksdagens uttalande utrett möjlig- som gäller sjukdomskostnadsavdragen och då
25846: heterna att slopa den kommunala finansiering- även frågan om en nyreform av systemet med
25847: en av tandvården dock så att den ekonomiska statsandelar hör ihop med detta frågekomplex
25848: likvärdigheten hos alternativen bevaras. Enligt har det ännu inte varit möjligt att fatta några
25849: utredningarna finns det närmast två alternativa definitiva beslut i frågan. Saken kommer tili
25850: lösningar. För det första kunde unga vuxna behandling i samband med budgetpropositio-
25851: personer från och med en viss ålder få kostna- nen för 1992.
25852: derna för undersökning av mun och tänder och
25853: Helsingfors den 15 januari 1991
25854:
25855: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
25856: 1990 vp.
25857:
25858: Kirjallinen kysymys n:o 711
25859:
25860:
25861:
25862:
25863: P. Leppänen: Verotustietojen viivästymisestä
25864:
25865:
25866: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25867: Verotietojen viivästyminen aiheuttaa kansa- tössä, onko ehkä vika mahdollisesti suna.
25868: laisille, kunnille sekä valtiolle suuren maaran Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25869: ylimääräistä työtä ja satojamiljoonia kustan- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25870: nuksia. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25871: Tämä on aiheuttanut epäilyksiä, miksi tä- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25872: mäntapainen voi yleensä sattua, onko asian
25873: takana jotain tahallista vai onko todella niin,
25874: ettei valtionhallinnossa saada tietokoneajoja Aikooko Hallitus selvittää Suomen
25875: niin nopeasti kuntoon kuin yksityisellä sekto- kansalaisille, mikä on tosiasiallinen syy
25876: rilla, muutamassa päivässä. verotietojen viivästymiseen, onko se
25877: Kansalaiset ovat myös kiinnostuneita, minkä jonkin tietynmerkkisen tietokoneen vai
25878: merkkinen tietokone on verohallituksen käy- ihmisten aikaansaama?
25879: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1990
25880:
25881: Pekka Leppänen
25882:
25883:
25884:
25885:
25886: 200070S
25887: 2 1990 vp. - KK n:o 711
25888:
25889:
25890:
25891:
25892: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25893: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa men verovelvollisia koskevan tietojenkäsittely-
25894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, järjestelmän suunnittelutyön vaikeudet ja vero-
25895: olette 15 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn tuslaskelmien uudistetun tuotantojärjestelmän
25896: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston käyttöönoton myöhentyminen ovat aiheutta-
25897: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- neet verotuksen valmistumisen viivästymisen.
25898: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kir- Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen
25899: jallisesta kysymyksestä n:o 711: ja tasavallan presidentti on vahvistanut lain
25900: (956/90) vuodelta 1989 toimitettavan verotuk-
25901: Aikooko Hallitus selvittää Suomen sen viivästymisestä johtuvista poikkeusjärjeste-
25902: kansalaisille, mikä on tosiasiallinen syy lyistä.
25903: verotietojen viivästymiseen, onko se Verotuksen viivästymisen syyt ja vastuuky-
25904: jonkin tietynmerkkisen tietokoneen vai symykset selvitetään tavanomaisessa järjestyk-
25905: ihmisten aikaansaama? sessä. Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä ve-
25906: rohallinnon atk-ongelmien ratkaisemista. Mi-
25907: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nisteriö on jo ryhtynyt selvittämään tietohallin-
25908: vasti seuraavaa: nossa esiintyneitä epäkohtia. Kun selvitys on
25909: valmistunut, siitä tiedotetaan normaalissa jär-
25910: Hallituksen esityksen perusteluissa laiksi jestyksessä asianmukaisella tavalla. Verohalli-
25911: vuodelta 1989 toimitettavan verotuksen viiväs- tus tulee lisäksi antamaan valtiontilintarkasta-
25912: tymisestä johtuvista poikkeusjärjestelyistä on jien tarkastuksen johdosta tietojenkäsittelyn
25913: todettu, että verohallinnon automaattisen tie- uudistamista koskevan selvityksen, joka tilin-
25914: tojenkäsittelyn uudistaminen on ollut arvioitua tarkastajien kertomuksen myötä tulee eduskun-
25915: laajempi ja vaikeampi tehtävä. Kaikkia Suo- nan ja kansalaisten tietoon.
25916:
25917: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1991
25918:
25919: Ministeri Ulla Puolanne
25920: 1990 vp. - KK n:o 711 3
25921:
25922:
25923:
25924:
25925: Tili Riksdagens Herr Taimao
25926: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbetet med planeringen av det databehand-
25927: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse lingssystem som gäller samtliga Finlands skatt-
25928: av den 15 december 1990 tili vederbörande skyldiga och dröjsmålet med införandet av det
25929: medlem av statsrådet översänt avskrift av reviderade systemet för produktion av beskatt-
25930: följande av riksdagsman Pekka Leppänen un- ningsuträkningar har gjort att beskattningen
25931: dertecknade spörsmål nr 711: inte blivit färdig i tid. Riksdagen har antagit
25932: regeringens proposition och republikens presi-
25933: Ämnar Regeringen klargöra för Fin- dent har stadfäst lagen om undantagsarrange-
25934: lands medborgare vad som är det fak- mang med anledning av att beskattningen för
25935: tiska skälet tili dröjsmålet med skat- 1989 fördröjs (956/90).
25936: teuppgifterna och om detta åstadkom- Orsakerna tili att beskattningen fördröjts och
25937: mits av en dator av något visst märke ansvarsfrågorna utreds i vanlig ordning. Fi-
25938: eller av människor? nansministeriet anser det vara viktigt att lösa
25939: skattestyrelsens adb-problem. Ministeriet har
25940: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- redan börjat utreda de missförhållanden som
25941: samt anföra följande: förekommit i dataförvaltningen. När utred-
25942: ningen är fårdig informeras därom i normal
25943: 1 motiveringen tili regeringens proposttion ordning på behörigt vis. Skattestyrelsen kom-
25944: med förslag tili lag om undantagsarrangemang mer dessutom att tili följd av statsrevisorernas
25945: med anledning av att beskattningen för 1989 inspektion lämna en utredning om revideringen
25946: fördröjs konstateras att revideringen av den av databehandlingen, viiken i och med statsre-
25947: automatiska databehandlingen inom skatteför- visorernas berättelse kommer tili riksdagens
25948: valtningen har varit en mera omfattande och och medborgarnas kännedom.
25949: svårare uppgift än beräknat. Svårigheterna i
25950: Helsingfors den 14 januari 1991
25951:
25952: Minister Ulla Puolanne
25953: 1990 vp.
25954:
25955: Skriftligt spörsmål nr 712
25956:
25957: Melin m.fl.: Om revidering av hörslagstiftningen
25958:
25959:
25960: Tili Riksdagens Herr Talman
25961: Börsen har hlivit en viktig ekonomisk faktor de hara erläggas, när fondhandlarnas "lagerre-
25962: i vårt näringsliv. Nu snurrar denna dynamo server" säljs tili placerare. Dessa två åtgärder
25963: emeliertid allt långsammare. Börsen riskerar att skulie säkert leda tili ökad hörsomsättning.
25964: falia tilihaka tili den undanskymda roli den 3) Slopa successivt den alimänna gränsen för
25965: ännu hade på 1970-talet. Detta vore ett hakslag fria aktier. Utlänningarnas intresse skulie öka
25966: för håde företagen och hörsen med tanke på och kursskillnaderna melian fria och hundna
25967: 1990-talets utmaningar. aktier skulie minska. Detta skulie i sin tur
25968: Ju mindre omsättningen är på hörsen, desto minska prohlemen när vi om något år helt
25969: mer ökar risken för att våra företag helt måste slopa de hundna aktierna.
25970: negligerar Helsingforshörsen och prövar sina 4) Öka aktiesparandet genom att slopa in-
25971: chanser på hättre marknader utomlands. Det skränkningarna i placeringsfondernas verksam-
25972: kommer att hli mycket svårt för hörsen att hetshetingelser. Ett färdigt lagutkast finns re-
25973: vinna tilihaka förlorade marknadsandelar då dan som horde kompletteras med en paralieli
25974: kapitalrörelserna snart liheraliserats i Europa. skattereform. Placeringsfonderna förutspås ju
25975: Därför måste något göras dessförinnan för att få en alit viktigare roli på de internationelia
25976: öka hörsens attraktion. kapitalmarknaderna.
25977: Börsen, emittenterna och fondhandlarna hål- 5) Ge hörsholagen en hegränsad möjlighet
25978: ler som häst på att utveckla hörsen tili en att handla med sina egna aktier. En sådan
25979: modernt fungerande marknadsplats. Börshan- lagändring kunde ha en stimulerande effekt på
25980: deln har redan automatiserats. ADB-system för kurserna. I många Iänder är detta tiliåtet utan
25981: clearing och värdepappershantering hyggs som att för den skuli ha lett tili misshruk.
25982: häst ut. Åtgärderna skali göra hörshandeln Svårigheterna med dessa förslag är att de
25983: ännu snahhare, enklare och hiliigare. Närings- alla förutsätter lagändringar. En tiliräckligt
25984: Iivets stora satsningar förfelar sin verkan om vi handlingskraftig regering kunde emellertid få
25985: inte får fart på hörsens omsättning. många av dessa reformer genomförda.
25986: En aktiemarknads främsta syfte är att vara Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
25987: kälia tili företagens försörjning med rikskapital ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
25988: och hehovet av sådant kapital är hetydande i skriver tili vederhörande medlem av statsrådet
25989: Finland med tanke på företagens modernise- stälia följande spörsmål:
25990: ring och internationalisering. Många klagar på
25991: det dystra läget, men konkreta åtgärder lyser Är Regeringen medveten om hörsens
25992: med sin frånvaro. Att få kurserna uppåt kan hetydelse för företagens kapitalförsörj-
25993: vara svårt i dagens ränteläge, men mycket ning, och om så är faliet,
25994: kunde göras för att få fart på omsättningen. är Regeringen heredd att vidta fram-
25995: Här anges några förslag tili åtgärder som synta reformer hl.a. i fråga om heskatt-
25996: kunde råda hot på hörsens anemi: ningen av hörshandeln samt genom
25997: I) Sänk stämpelskatten på hörshandel (nu Iiheralisering av hestämmelserna röran-
25998: 1 %) och OTC-handel (1,6 %). I EG finns de handeln med aktier vilket skulie öka
25999: redan ett förslag om totalt slopande av stäm- utländska placerares intresse för fin-
26000: pelskatten. Iändska aktier och skapa hättre förut-
26001: 2) Slopa stämpelskatten helt för interna sättningar för Helsingforshörsens verk-
26002: transaktioner melian fondhandlarna. Skatt hor- samhet?
26003: Helsingfors den 14 decemher 1990
26004:
26005: Ingvar S. Melin Jörn Donner Henrik Lax
26006:
26007: 200070S
26008: 2 1990 vp. - KK n:o 712
26009:
26010: Kirjallinen kysymys n:o 712 Suomennos
26011:
26012:
26013:
26014:
26015: Melin ym.: Pörssilainsäädännön uudistamisesta
26016:
26017:
26018: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26019:
26020: Pörssistä on tullut tärkeä taloudellinen tekijä kea. EY:ssä on jo valmis ehdotus leimaveron
26021: elinkeinoelämässämme. Nyt tämä dynamo pyö- poistamiseksi kokonaan.
26022: rii kuitenkin yhä hitaammin. Pörssi on joutu- 2) Leimavero tulee poistaa kokonaan pörs-
26023: massa siihen merkityksettömään asemaan, jos- sikauppiaiden välisiltä kaupoilta. Veroa jou-
26024: sa se oli vielä 1970-luvulla. Tämä olisi takaisku duttaisiin maksamaan vain silloin, kun pörssi-
26025: sekä yrityksille että pörssille 1990-luvun haas- kauppiaiden "varantoja" myydään sijoittajille.
26026: teiden kannalta. Nämä kaksi toimenpidettä johtaisivat varmasti
26027: Mitä pienempi on pörssin liikevaihto, sitä pörssin liikevaihdon kasvamiseen.
26028: suuremmaksi tulee vaara, että yrityksemme 3) Vapaiden osakkeiden yleinen raja tulisi
26029: sivuuttavat kokonaan Helsingin pörssin ja ko- asteittain poistaa. Asiaa valmistellaan parhail-
26030: keilevat mahdollisuuksiaan paremmilla mark- laan valtiollisessa selvityksessä. Ulkomaalaisten
26031: kinoilla ulkomailla. Pörssin on hyvin vaikea mielenkiinto lisääntyisi, ja vapaiden ja sidottu-
26032: saada takaisin menetettyjä markkinaosuuksia jen osakkeiden väliset kurssierot pienenisivät.
26033: pääomaliikkeiden pian liberalisoituessa Euroo- Tämä puolestaan vähentäisi ongelmia, kun
26034: passa. Siksi tätä ennen onkin ryhdyttävä toi- joidenkin vuosien kuluttua joudumme poista-
26035: menpiteisiin kiinnostuksen lisäämiseksi pörs- maan kokonaan sidotut osakkeet.
26036: siin. 4) Osakesäästämistä tulisi lisätä poistamalla
26037: Pörssi, liikkeellelaskijat ja arvopaperikaup- rajoitukset sijoitusrahastojen toimintamahdolli-
26038: piaat ovat parhaillaan kehittämässä pörssiä suuksilta. Lakiluonnos on jo valmiina. Sitä
26039: nykyaikaiseksi toimivaksi markkinapaikaksi. tulisi täydentää rinnakkaisella verouudistuksel-
26040: Pörssikauppa on jo automatisoitu. Clearingin la. Sijoitusrahastojenhall ennustetaan saavan
26041: ja arvopapereiden atk-käsittelyä ollaan parhail- yhä tärkeämmän roolin kansainvälisillä pää-
26042: laan kehittämässä. Näiden toimenpiteiden tulee omamarkkinoilla.
26043: tehdä pörssikauppa vielä nopeammaksi, yksin- 5) Pörssiyhtiöille olisi annettava rajallinen
26044: kertaisemmaksi ja halvemmaksi. Elinkeinoelä- mahdollisuus käydä kauppaa omilla osakkeil-
26045: män tekemät suuret panostukset jäävät vaille laan. Tällaisella lainmuutoksella olisi elvyttävä
26046: vaikutuksia, ellemme saa vauhtia pörssin liike- vaikutus kursseihin. Monissa maissa tämä on
26047: vaihtoon. sallittua ilman, että siitä olisi tämän vuoksi
26048: Osakemarkkinoiden ensisijaisena tarkoituk- aiheutunut väärinkäyttöä.
26049: sena on toimia yritysten riskipääomahuollon Näiden ehdotusten hankaluutena on, että ne
26050: lähteenä. Tällaisen pääoman tarve on merkit- kaikki edellyttävät lainmuutoksia. Riittävän
26051: tävä Suomessa ottaen huomioon yritysten ny- toimintakykyinen hallitus voisi kuitenkin saada
26052: kyaikaistamisen ja kansainvälistymisen. Monet monet näistä uudistuksista toteutetuiksi.
26053: valittavat synkkää tilannetta, mutta konkreet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26054: tiset toimenpiteet jäävät puuttumaan. Tämän tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26055: hetken korkotilanteessa kurssien saaminen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26056: nousuun voi olla vaikeaa, mutta paljon olisi jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26057: tehtävissä vauhdin saamiseksi liikevaihtoon.
26058: Seuraavassa esitetään joitakin ehdotuksia toi- Onko Hallitus tietoinen pörssin mer-
26059: menpiteiksi, joilla voitaisiin tervehdyttää pörs- kityksestä yritysten pääomahuollolle, ja
26060: sin anemiaa: jos on,
26061: 1) Pörssikaupan leimaveroa (nykyään 1 %) onko Hallitus valmis ryhtymään
26062: ja OTC-kaupan leimaveroa (1,6 %) tulee las- kauaskantoisiin uudistuksiin, jotka kos-
26063: 1990 vp. - KK n:o 712 3
26064:
26065: kevat mm. pörssikaupan verotusta sekä laisiin osakkeisiin ja loisi paremmat
26066: osakkeiden kauppaa koskevien mää- edellytykset Helsingin pörssin toimin-
26067: räysten liberalisointia, mikä lisäisi ulko- nalle?
26068: maisten sijoittajien kiinnostusta suoma-
26069: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
26070:
26071: Ingvar S. Melin Jörn Donner Henrik Lax
26072: 4 1990 vp. - KK n:o 712
26073:
26074:
26075:
26076:
26077: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26078: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ehdotusta pörssin anemian tervehdyttämiseksi.
26079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Nämä kaikki ovat jo tällä hetkellä eri vaiheissa
26080: olette 14 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn valmistelun alaisina. Pörssikaupan leimaveroa
26081: kirjeenne n:o 2571 ohella toimittanut valtioneu- koskevat kysymykset ovat olleet selvitettävinä
26082: voston asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi varainsiirtoverotusta kokonaisuudessaan kos-
26083: jäljennöksen kansanedustaja Melinin ym. näin kevan uudistushankkeen yhteydessä. Osakkei-
26084: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 712: den jakaminen vapaisiin ja sidottuihin osakkei-
26085: siin liittyy ulkomaalaisomistuskomitean käyn-
26086: Onko Hallitus tietoinen pörssin mer- nissä olevaan työhön. Ulkomaalaisten omistus-
26087: kityksestä yritysten pääomahuollolle, ja rajaa on myös jo lievennetty vuonna 1987
26088: jos on, toteutetulla lainmuutoksella, jolla tehtiin mah-
26089: onko Hallitus valmis ryhtymään dolliseksi yhtiön aloitteesta lisätä vapaiden
26090: kauaskantoisiin uudistuksiin, jotka kos- osakkeiden osuutta 40 %:iin osakepääomasta.
26091: kevat mm. pörssikaupan verotusta sekä Sijoitusrahastoja koskevan lainsäädännön
26092: osakkeiden kauppaa koskevien mää- muutosesitys on annettavissa uudelle eduskun-
26093: räysten liberalisointia, mikä lisäisi ulko- nalle vaalien jälkeen. Kysymyksessä viidentenä
26094: maisten sijoittajien kiinnostusta suoma- kohtana mainittu pörssiyhtiöiden mahdollisuus
26095: laisiin osakkeisiin ja loisi paremmat omistaa omia osakkeitaan rajoitetusti tulee
26096: edellytykset Helsingin pörssin toimin- selvitettäväksi oikeusministeriön asettamassa
26097: nalle? osakeyhtiölakitoimikunta 1990:ssä. Jokainen
26098: kysymyksessä mainittu asia on osa laajempaa
26099: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- uudistushanketta. Arvopaperimarkkinoiden
26100: taen seuraavaa: sääntely on lisäksi arvioinnin ja edelleen kehit-
26101: tämisen kohteena oikeusministeriön asettamas-
26102: Yritysten oman pääoman hankintamahdolli- sa arvopaperimarkkinatoimikunnassa. Tämän
26103: suuksiin vaikuttavat monet tekijät. Nyt vallit- työn yhteydessä on tarkoitus muun ohella
26104: sevaan tilanteeseen, jossa yrityksillä ei juuri ole selvittää voimassa olevasta lainsäädännöstä
26105: ollut mahdollisuuksia toimeenpanna osakean- osakekaupalle aiheutuvat ongelmat, kuten sisä-
26106: teja pääoman hankkimiseksi, lienee pääasialli- piirin laajuuden vaikutukset.
26107: sena syynä pidettävä yleisen taloudellisen tilan- Vastauksena erityisesti kysymyksen toiseen
26108: teen epävarmuutta. Sijoittavan yleisön luotta- osaan hallitus toteaa, että osakkeiden kauppaa
26109: mus tilanteen paranemiseen on heikko eikä koskevien määräysten liberalisoinnin osalta
26110: varoja näin ollen haluta sijoittaa riskipääomak- uudistustoimet ovat käynnissä. Pörssikaupan
26111: si yrityksiin. Myöskään yritykset eivät vallitse- verotusta koskevat kysymykset liittyvät varain-
26112: vissa oloissa välttämättä ole valmiit hankki- siirtoverotuksen uudistamiseen, jonka jatkotoi-
26113: maan varoja osakepääomana, jos lainapääoma mista päättäminen siirtyy seuraavan hallituksen
26114: käy edullisemmaksi. Huolimatta siitä, että syyt tehtäväksi. Kysymyksessä tarkoitettuja uudis-
26115: yritysten pääomahuollon ongelmille ovat siten tushankkeita ei hallituksen käsityksen mukaan
26116: tällä hetkellä enemmänkin muualla kuin kysy- ole tarkoituksenmukaista ryhtyä toteuttamaan
26117: myksessä luetelluissa kohdissa, hallituksen mie- asiayhteydestään erillisinä, vaan ne on syytä
26118: lestä on kuitenkin syytä pyrkiä poistamaan valmistella kukin osana omaa kokonaisuut-
26119: kaikki tarpeettomat esteet, jotka voivat perus- taan, jotta muutosten muutkin kuin kysymyk-
26120: teettomasti vaikeuttaa yritysten oman pääoman sessä käsitellyt vaikutukset tulisivat riittävästi
26121: hankintaa. selvitetyiksi.
26122: Kysymyksessä on esitetty viisi toimenpide-
26123:
26124: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991
26125:
26126: Oikeusministeri Tarja Halonen
26127: 1990 vp. - KK n:o 712 5
26128:
26129:
26130: Tili Riksdagens Herr Talman
26131: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen beredning. Frågorna om stämpelskatten på
26132: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse börshandeln har utretts i samband med helhets-
26133: nr 2571 av den 14 december 1990 tili vederbö- reformen av beskattningen vid överlåtelse av
26134: rande medlem av statsrådet översänt avskrift tiligångar. Indelningen av aktier i fria och
26135: av följande av riksdagsman Melin m.fl. under- bundna aktier hör samman med det pågående
26136: tecknade spörsmål nr 712: arbetet i kommitten för översyn av lagstiftning-
26137: en om utländskt ägande. Gränsen för hur
26138: Är Regeringen medveten om börsens mycket utlänningar får äga blev också mindre
26139: betydelse för företagens kapitalförsörj- strikt genom den lagändring som genomfördes
26140: ning, och om så är fallet, 1987, varigenom det blev möjligt att på före-
26141: är Regeringen beredd att vidta fram- tagens initiativ öka andelen fria aktier tili 40 %
26142: synta reformer bl.a. i fråga om beskatt- av aktiekapitalet. En proposition om ändring
26143: ningen av börshandeln samt genom av lagstiftningen om placeringsfonder kan av-
26144: liberalisering av bestämmelserna röran- ges tili den nya riksdagen efter valet. Börsbo-
26145: de handeln med aktier vilket skulle öka lagens möjlighet att i begränsad utsträckning
26146: utländska placerares intresse för fin- äga sina egna aktier, vilket tas upp som punkt
26147: ländska aktier och skapa bättre förut- 5 i spörsmålet, kommer att utredas i den
26148: sättningar för Helsingforsbörsens verk- 1990-års aktiebolagskommission som justitie-
26149: samhet? ministeriet har tillsatt. Alla frågor som nämns
26150: i spörsmålet utgör delar av större reformpro-
26151: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt jekt. Regleringen av värdepappersmarknaden
26152: följande: är dessutom föremål för utvärdering och vida-
26153: reutveckling i den värdepappersmarknadskom-
26154: Många faktorer inverkar på företagens möj- mission som har tillsatts av justitieministeriet. I
26155: ligheter att förvärva eget kapital. Den huvud- samband med detta arbete är det bl.a. mening-
26156: sakliga orsaken tili den rådande situationen, i en att utreda vilka problem inom aktiehandeln
26157: viiken företagens möjligheter att förvärva ka- som orsakas av den gällande lagstiftningen,
26158: pital genom aktieemissioner har varit mycket som t.ex. hur omfattningen av kretsen av
26159: begränsade, torde vara den allmänna ekonom- personer i insynsställning inverkar på handeln.
26160: iska osäkerheten. Den placerande allmänheten Som svar på framför allt den andra delen av
26161: hyser ingen större tilltro tili att situationen spörsmålet konstaterar regeringen att reformåt-
26162: skall förbättras och vili därför inte investera gärderna i fråga om liberalisering av bestäm-
26163: medel som riskkapital i företagen. Inte heller melserna om aktiehandeln pågår. Frågorna om
26164: företagen torde under rådande omständigheter beskattningen av börshandeln hänger samman
26165: vara redo att skaffa medel som aktiekapital, med reformen av beskattningen vid överlåtelse
26166: om det blir fördelaktigare med lånekapital. av tillgångar. Besluten om vidare åtgärder i
26167: Trots att orsakerna tili företagens kapitalför- detta hänseende blir nästa regerings uppgift.
26168: sörjningsproblem sålunda i detta nu snarare Det är enligt regeringens uppfattning inte
26169: står att finna på annat håll än i de uppräknade ändamålsenligt att lösryckta ur sitt samman-
26170: punkterna, anser regeringen emellertid att det hang börja vidta de reformer som avses i
26171: är skäl att försöka avlägsna alla onödiga spörsmålet, utan var och en av dem bör
26172: hinder som omotiverat kan försvåra företagens beredas som en del av sin egen helhet så att
26173: förvärv av eget kapital. också andra verkningar av ändringarna än de
26174: Fem förslag tili åtgärder för att råda bot på som behandlats i spörsmålet blir tillräckligt
26175: börsens anemi har framlagts i förslaget. Alla utredda.
26176: dessa befinner sig redan nu på olika stadier av
26177: Helsingfors den 17 januari 1991
26178:
26179: Justitieminister Tarja Halonen
26180: 1990 vp.
26181:
26182: Kirjallinen kysymys n:o 713
26183:
26184:
26185:
26186:
26187: Aaltonen: Kansainväliseen ylioppilastutkintoon tähtäävän koulu-
26188: tuksen toteuttamisesta
26189:
26190:
26191: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26192:
26193: Kasvava kansainvälinen kanssakäyminen olisi tarpeellista perustaa IB-opetukseen val-
26194: edellyttää, että suomalainen koulutuspolitiikka mistavia opetusryhmiä, joista oppilaat voisivat
26195: ottaa huomioon tapahtuvan muutoksen. Hyvä- joko pyrkiä läänissä toimivaan IB-lukioon tai
26196: nä avauksena voidaan pitää syyslukukauden jatkaa lukio-opintoja omassa koulussaan ta-
26197: 1990 alussa käynnistynyttä kansainväliseen pauksessa, ettei oppilasta ole hyväksytty IB-
26198: ylioppilastutkintoon (International Baccalau- tutkintoon.
26199: reate) tähtäävää opetusta kahdessa suomalai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26200: sessa lukiossa, Helsingin suomalaisessa yhteis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26201: koulussa ja Mattlidens gymnasiumissa. Koulu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26202: tuksellinen tasa-arvo edellyttää kuitenkin, että jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26203: muillekin kuin vain pääkaupunkiseudun teo-
26204: reettisesti lahjakkaille oppilaille mahdolliste- Aikooko Hallitus käynnistää suunnit-
26205: taan vastaavat mahdollisuudet IB-tutkinnon telutyön, jonka tarkoituksena olisi ulot-
26206: suorittamiseen. Käsitykseni mukaan jokaiseen taa IB-tutkintoon tähtäävä koulutus
26207: lääniin olisi pyrittävä luomaan sopivan lukion kaikkien lahjakkaitten suomenkielisten
26208: yhteyteen IB-tutkintoon mahdollistava linja tai ja ruotsinkielisten lukialaisten ulottuvil-
26209: opetusryhmä. Tämän lisäksi useaan lukioon le?
26210:
26211: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1990
26212:
26213: Markus Aaltonen
26214:
26215:
26216:
26217:
26218: 200070S
26219: 2 1990 vp. - KK n:o 713
26220:
26221:
26222:
26223:
26224: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26225: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vää, että tutkinto on varsin lyhyessä ajassa
26226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, levinnyt eri puolille maailmaa. Kiinnostus IB-
26227: olette 15 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn tutkintoa kohtaan on myös Suomessa hyvin
26228: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston suuri. On kuitenkin todettava, että IB-tutkinto
26229: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- on varsin vaativa korkeatasoinen tutkinto, jos-
26230: edustaja Markus Aaltosen näin kuuluvasta ta ei voida tehdä kovin yleistä ratkaisumallia.
26231: kirjallisesta kysymyksestä n:o 713: Myös suomalainen ylioppilastutkinto on kan-
26232: sainvälisesti hyväksytty tutkinto korkeakoului-
26233: Aikooko Hallitus käynnistää suunnit- hin pääsyä varten. Kun lisäksi otetaan huo-
26234: telutyön, jonka tarkoituksena olisi ulot- mioon, että opetusta voidaan uusien säännös-
26235: taa IB-tutkintoon tähtäävä koulutus ten mukaan antaa lisääntyvässä määrin muulla
26236: kaikkien lahjakkaitten suomenkielisten kielellä kuin koulun opetuskielellä missä tahan-
26237: ja ruotsinkielisten lukiolaisien ulottuvil- sa lukiossa, voidaan katsoa, että kansainvälis-
26238: le? tymispyrkimykset voivat tältä osin toteutua
26239: myös suomalaisessa lukiossa.
26240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Kansainväliseen ylioppilastutkintoon kuuluu
26241: taen seuraavaa: monta sellaista aspektia, jotka tekevät opin-
26242: noista mielenkiintoisen kokonaisuuden. Oppi-
26243: Lisääntynyt kansainvälinen kanssakäyminen laat keskittyvät valitsemiinsa kuuteen aineeseen
26244: ja ihmisten muutot maasta toiseen ovat asetta- ja suorittavat näissä ylioppilaskokeet. Kykyjen-
26245: neet uusia vaatimuksia Suomen koulunopetuk- sä ja harrastuneisuutensa pohjalta oppilas opis-
26246: selle. Syksystä 1991 lukien laajenevat mahdol- kelee valintansa mukaan puolet aineista laa-
26247: lisuudet käyttää vierasta kieltä opetuskielenä jemman oppimäärän ja puolet suppeamman
26248: oppilaitoksissamme. Kansainvälistymisen myö- oppimäärän mukaan. Vaikka oppilaan opetus-
26249: tä on käynyt tarpeelliseksi voida myös Suomes- ohjelma on verraten suppea, se on toisaalta
26250: sa suorittaa kansainvälisesti tunnustettu Inter- monipuolinen, koska aineet on luonteensa mu-
26251: national Baccalaureate -tutkinto (IB), eli kan- kaan koottu kuuteen eri ryhmään, joista kus-
26252: sainvälinen ylioppilastutkinto. Viime syksynä takin oppilaan on valittava yksi aine. Matema-
26253: on opetusministeriön päätöksen mukaan kah- tiikka on esimerkiksi aina pakollinen tutkin-
26254: dessa lukiossa alkanut IB-tutkintoon tähtäävän toaine. Opinto-ohjelmaan kuuluu opintoainei-
26255: opetuksen kokeilu. den lisäksi tutkielman laatiminen, joka edellyt-
26256: Opetusministeriön päätös perustui ministe- tää oppilaatta itsenäistä työskentelyä ja pereh-
26257: riön asettaman työryhmän muistiossa (OPM dyttää oppilaan tieteelliseen tutkimustyöhön,
26258: 1990:9) tehtyihin selvityksiin. Muistiossa oli sekä osallistuminen koulun ulkopuoliseen toi-
26259: pohdittu myös IB-lukioiden lukumäärää Suo- mintaan.
26260: messa ja todettu, että IB-kokeilusta saadun Edellä mainitut seikat sekä vaatimus verra-
26261: kokemuksen pohjalta voitaisiin käynnistää IB- ten pienistä opetusryhmistä edellyttävät kuiten-
26262: opetus myös muualla Suomessa. Mahdollisina kin huomattavasti suurempia resursseja kuin
26263: IB-paikkakuntina työryhmä mainitsi neljä suomalainen lukio. Työmenetelmät edellyttävät
26264: suurta kaupunkia, joille kaikille oli tunnus- myös hyviä opetusvälineitä ja -tiloja sekä laajaa
26265: omaista vireä teollisuus ja elinkeinoelämä sekä kirjastoa ja hyvin varustettuja laboratorioita.
26266: korkeakoululaitos. Paikkakuntien valinnassa IB-opettajien kansainvälinen täydennyskoulu-
26267: työryhmä oli ottanut huomioon myös maantie- tus vaatii myös lisäresursseja.
26268: teellisen sijainnin. Edellä olevaan viitaten totean, että monia
26269: IB-tutkinto on syntynyt nykyajan tarpeiden IB-opetukselle tunnusomaisia piirteitä tulisi
26270: tyydyttämiseksi ja on näin ollen ymmärrettä- voida ottaa käyttöön myös suomalaisessa lu-
26271: 1990 vp. - KK n:o 713 3
26272:
26273: kiossa. Tämän lisäksi IB-opetuksen rikastutta- muutamaan lukioon jo meneillään olevan ko-
26274: van vaikutuksen ja vallitsevan laajentamistar- keilukauden aikana.
26275: peen vuoksi IB-kokeilua tulisi voida laajentaa
26276: Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1991
26277:
26278: Opetusministeri Ole Norrback
26279: 4 1990 vp. - KK n:o 713
26280:
26281:
26282:
26283:
26284: Till Riksdagens Herr Talman
26285: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sig till olika delar av världen. Även i Finland är
26286: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse intresset för IB-examen stort. Det bör dock
26287: av den 15 december 1990 tili vederbörande konstateras att IB-examen är en rätt krävande
26288: medlem av statsrådet översänt en avskrift av högkvalificerad examen, som man inte kan
26289: följande av riksdagsman Markus Aaltonen göra någon särskilt allmängiltig modell av.
26290: undertecknade spörsmål nr 713: Också studentexamen i Finland är en interna-
26291: tionellt godkänd examen för inträde tili hög-
26292: Ämnar Regeringen sätta 1gang ett skolor. Eftersom undervisningen enligt de nya
26293: planeringsarbete som syftar till att den bestämmelserna i tilltagande omfattning kan
26294: utbildning som leder tili IB-examen meddelas på andra språk än skolans undervis-
26295: skali utvidgas till alla begåvade finsk- ningsspråk i vilket som helst gymnasium, kan
26296: och svenskspråkiga gymnasister? man anse att strävandena efter internationali-
26297: sering även till denna del kan genomföras i de
26298: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt finländska gymnasierna.
26299: följande: Till en internationell studentexamen hör
26300: många sådana aspekter som gör studierna till
26301: Det tilitagande internationella umgänget och en intressant helhet. Eleverna koncentrerar sig
26302: den omständigheten att människor flyttar från på de sex ämnen de valt och avlägger student-
26303: ett land tili ett annat har ställt nya krav på examensproven i dem. Utgående från sin för-
26304: skolundervisningen i Finland. Från hösten måga och intresseinriktning studerar eleverna
26305: 1991 kommer möjligheterna att använda främ- enligt eget vai hälften av ämnena i den längre
26306: mande språk som undervisningsspråk vid våra och hälften i den kortare lärokursen. Trots att
26307: läroanstalter att öka. I takt med internationa- elevernas undervisningsprogram är relativt be-
26308: liseringen har det blivit nödvändigt att även i gränsat, är det å andra sidan mångsidigt
26309: Finland kunna avlägga den internationellt er- eftersom ämnena enligt särart har samlats i sex
26310: kända International Baccalaureate-examen, olika kategorier. I varje kategori skall eleven
26311: dvs. en internationell studentexamen. Enligt välja ett ämne. Matematik är t.ex. alltid ett
26312: undervisningsministeriets beslut har senaste obligatoriskt examensämne. Utöver studieäm-
26313: höst ett försök inletts vid två gymnasier med nena hör till studieprogrammet en kortare
26314: undervisning som leder till IB-examen. avhandling som förutsätter självständigt arbete
26315: Undervisniugsministeriets beslut grundade av eleven, och som gör honom förtrogen med
26316: sig på utredningarna i promemorian av en vetenskaplig forskning. Vidare omfattar pro-
26317: arbetsgrupp som tilisatts av ministeriet (UVM grammet deltagande i annan verksamhet än
26318: 1990:9). I promemorian dryftade man även den som sker inom skolan.
26319: antalet IB-gymnasier i Finland och fastslog att Nämnda omständigheter och kraven på re-
26320: utgående från erfarenheterna av försöket kunde lativt små undervisningsgrupper förutsätter
26321: man inleda IB-undervisning även på andra håll dock betydligt större resurser än vad det
26322: i Finland. Som eventuella IB-orter nämnde finländska gymnasiet har. Arbetsmetoderna
26323: arbetsgruppen fyra större städer, för vilka alla fordrar även goda läromedel och lokaler samt
26324: den aktiva industrin, näringslivet och högsko- omfattande bibliotek och välförsedda laborato-
26325: leväsendet var kännetecknande. I valet av orter rier. Den internationella påbyggnadsutbild-
26326: hade arbetsgruppen även tagit hänsyn tili det ningen av IB-lärare fordrar också tilläggsresur-
26327: geografiska läget. ser.
26328: IB-examen har kommit tili för att tillgodose Med hänsyn till det anförda konstaterar jag
26329: nutidens behov, och det är således förståeligt att många drag som är kännetecknande för
26330: att examen inom en relativt kort tid har spritt IB-undervisning bör kunna anammas även vid
26331: 1990 vp. - KK n:o 713 5
26332:
26333: de finländska gymnasierna. Vidare bör IB- tack vare de berikande verkningarna av IB-
26334: försöken kunna breddas tili några andra gym- undervisningen och det rådande behovet av en
26335: nasier redan under pågående försöksperiod breddning.
26336: Helsingfors den 23 januari 1991
26337:
26338: Undervisningsminister Ole Norrback
26339: 1990 vp.
26340:
26341: Kirjallinen kysymys n:o 714
26342:
26343:
26344:
26345:
26346: Tiuri ym.: Ilmansaasteiden vähentämiseksi tarvittavista toimen-
26347: piteistä
26348:
26349:
26350: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26351:
26352: Ilmansaasteiden vähentämiseksi Suomessa sestä kannattaa maksaa vain 4 600 mk tonnia
26353: on päätetty alentaa rikkipäästöjä niin pitkälle, kohti, jos rikkidioksiditonnin vähentäminen
26354: että vähennetyn rikkidioksiditonnin hinta nou- maksaa 20 000 mk. Tällöin on oletettu, että
26355: see korkeintaan 5 000 markkaan. Siten Suomen happamoituminen on joka puolella Suomea
26356: rikkipäästöt vähenevät vuoteen 1993 mennessä yhtä vaarallista. Todellisuudessa se on vaaral-
26357: puoleen vuoden 1980 tasosta, mihin Suomi on lisinta siellä, missä se on voimakkainta. Siellä
26358: kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut. sen vähentämisen kustannukset saisivat olla
26359: Typenoksidien päästöjä on esitetty vähennet- suurimmat.
26360: täväksi niin, että vähennetyn typpidioksiditon- Oikeaa hintasuhdetta typpi- ja rikkidioksidin
26361: nin hinta nousee 20 000 markkaan. Siten ei vähentämisessä arvioitaessa lienee myös otetta-
26362: kuitenkaan pystytä alentamaan päästöjä 30 va huomioon, että typen oksidien päästöt
26363: prosentilla, kuten Suomi on kansainvälisen aikaansaavat ilman hiilivetyjen kanssa otsonia,
26364: sopimuksen yhteydessä luvannut tehdä. Päästöt joka on ihmisille ja puille hankala aine. Toi-
26365: alenevat vuoteen 2000 mennessä ainoastaan 15 saalta typpilaskeuma toimii ainakin toistaiseksi
26366: prosenttia. Suurempi vähentäminen nostaisi lannoitusaineena lisäten metsien kasvua.
26367: kustannuksia jyrkästi. Vielä mutkallisemmaksi asian tekevät ammo-
26368: Hallitus on ilmoittanut uusimpana tavoittee- niakkikaasupäästöt, jotka ovat pääosin peräi-
26369: naan olevan rikkipäästöjen vähentämisen 70- sin karjanhoidosta. Ammoniakkikaasu on vaa-
26370: 80 prosentilla vuoden 1980 tasosta. Suunnitel- rallista ihmisille ja metsille. Ammoniakkipääs-
26371: man toteuttamiseksi rikkipäästöjä aiotaan vä- töistä johtuva typpilaskeuma voi uusimpien
26372: hentää niin, että vähennetyn rikkidioksiditon- tietojen (HAPRO-raportti) mukaan happa-
26373: nin hinta nousee 20 000 markkaan. moittaa maaperää jopa kaksi kertaa niin paljon
26374: Suunnitelmia tehtäessä ei ilmeisesti ole kiin- kuin yhtä suuri oksidiperäinen typpilaskeuma.
26375: nitetty huomiota saasteiden vähentämisen hin- Ammoniakkipäästön vähentämisestä kannattaa
26376: tasuhteisiin. Rikki- ja typpipäästöjä vähennet- siten maksaa 76 000 mk ammoniakkitonnia
26377: täessä pitäisi ilmeisesti pyrkiä yhtä suureen kohti, jos rikkidioksiditonnin hinta on 20 000
26378: happamoitumisen vähenemiseen, jotta varat mk. Suomen ammoniakkipäästöistä ja rikki-
26379: tulisivat käytetyiksi mahdollisimman edullises- päästöistä laskeutuu kummastakin kolmasosa
26380: ti. Painon ja happamoittamiskyvyn perusteella omaan maahan, joten hintasuhde säilyy sama-
26381: 32 tonnia rikkidioksidia happamoittaa maape- na laskeumakin huomioon ottaen.
26382: rää yhtä paljon kuin 46 tonnia typpidioksidia, Ammoniakkipäästöjen vähentämistä ei ole
26383: joten typpidioksidin vähentämisestä kannattaa vielä lainkaan suunniteltu. Osa päästöistä voi-
26384: maksaa vain 14 000 mk tonnilta, jos rikkidiok- taneen estää suhteellisen halvalla esimerkiksi
26385: sidin vähentämisessä mennään 20 000 mk:n huolehtimalla, että lantaa pellolle levitettäessä
26386: tonnihintaan. se mullitetaan heti. Karjan ollessa laitumella
26387: Jos pyritään yhtä suureen Suomen maaperän lienee taas lähes mahdotonta pienentää pääs-
26388: happamoitumisen vähentymiseen, pitää ottaa töjä. Maidon ylituotannon välttäminen voisi
26389: huomioon, että (HAPRO-raportin mukaan) vähentää maaperän happamoitumista saman
26390: Suomen rikkipäästöistä omaan maahan jää verran kuin mitä aiheuttaa koko henkilöauto-
26391: kolmasosa, mutta typen oksidien päästöistä liikenne.
26392: vain kymmenesosa. Silloin happamoitumisen On ilmeistä, että ilmansaasteiden vähentämi-
26393: välttämiseksi typpidioksidipäästön vähenemi- sestä päätettäessä on otettava huomioon saman-
26394:
26395: 200070S
26396: 2 1990 vp. - KK n:o 714
26397:
26398: aikaisesti kaikki päästöt, jotta tehtävät inves- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26399: toinnit johtaisivat parhaaseen mahdolliseen tu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26400: lokseen. Edellä mainittujen päästöjen lisäksi on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26401: otettava mukaan ainakin hiilidioksidipäästöt jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26402: Osa rikki- ja typpipäästöjen vähentämiskeinois-
26403: ta, mm. ydinvoiman lisääminen, alentaa samal- Miten Hallitus aikoo huolehtia il-
26404: la hiilidioksidipäästöjä, joten ko. keinot ovat mansaasteiden vähentämisestä siten,
26405: edullisempia kuin samanhintaiset keinot, jotka että sijoitetuilla varoilla saadaan aikaan
26406: vähentävät vain rikki- tai typpipäästöjä. mahdollisimman hyvä tulos?
26407: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1990
26408:
26409: Martti Tiuri Eero Paloheimo
26410: 1990 vp. - KK n:o 714 3
26411:
26412:
26413:
26414:
26415: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26416: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyjen konsulttiselvitysten mukaan voidaan 70---
26417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 80 prosenttia vuoden 1980 päästömäärää pie-
26418: olette 14 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn nemmät rikkipäästöt saavuttaa toimilla, joiden
26419: kirjeenne n:o 2572 ohella lähettänyt valtioneu- kustannukset ovat alle 10 000 markkaa rikki-
26420: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen dioksiditonnilta. Hallitus aikookin tehdä pe-
26421: kansanedustaja Tiurin ym. kirjallisesta kysy- riaatepäätöksen rikkipäästöjen 80 prosentin
26422: myksestä n:o 714, jossa tiedustellaan: alentamisesta. Kymmenvuotisohjelma päästö-
26423: jen vähentämiseksi on tarkoitus viimeistellä
26424: Miten Hallitus aikoo huolehtia il- laajapohjaisessa toimikunnassa.
26425: mansaasteiden vähentämisestä siten, Suomen typenoksidipäästöjä on ryhdytty vä-
26426: että sijoitetuilla varoilla saadaan aikaan hentämään soveltamalla tiukimpia kansainväli-
26427: mahdollisimman hyvä tulos? sesti käyttöön otettuja henkilöautojen pako-
26428: kaasumääräyksiä muun muassa siksi, että typ-
26429: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pidioksidipitoisuudet ovat liikennealueilla kas-
26430: vasti seuraavaa: vussa ja lähenevät terveysperustein asetettuja
26431: ohjearvoja. Suomi on lisäksi pyrkinyt edistä-
26432: Happamoitumisen tutkimusohjelmaan käy- mään Euroopan typenoksidipäästöjen vähentä-
26433: tettiin 1980-luvun lopussa noin 50 miljoonaa mistä yhtymällä yhdessä tärkeimpien kilpailija-
26434: markkaa, vaikka Suomen ilmansuojelun voi- maidensa kanssa julkilausumaan, jonka mu-
26435: mavarat muutoin ovat verrattain pienet. Tut- kaan ne pyrkivät vähentämään päästöjä noin
26436: kimusohjelmassa on selvitetty happamoitumi- 30 prosenttia vuoteen 1998 mennessä.
26437: sen lisäksi myös ilman epäpuhtauksien muita Typenoksiditoimikunta on muun muassa lii-
26438: haitallisia alueellisia vaikutuksia. Tutkimusten kennetyppi- ja energiatyppityöryhmien valmis-
26439: ja selvitysten tulokset pyritään ottamaan huo- telun perusteella laatinut ohjelman, jossa esite-
26440: mioon ympäristönsuojelua koskevan päätök- tään tekniset keinot päästöjen vähentämiseksi
26441: senteon valmistelussa. vähintään noin 15 prosenttia vuoden 1980
26442: Ilmansuojelun suunnittelu on aina perustu- määrästä. Ohjelmaan on otettu ne keinot,
26443: nut parhaan käytettävissä olevan tiedon sovel- joiden kustannukset ovat enintään 20 000
26444: tamiseen. 1980-luvun alun rikkiselvitysten ja markkaa tonnilta, sekä eräitä kalliimpia toi-
26445: rikkitoimikunnan työn perusteella päätettiin mia, joilla samalla vähennetään karsinogeenis-
26446: rikkipäästöjä vähentää muun muassa siten, että ten aineiden pitoisuutta taajamailmassa. Ohjel-
26447: erityistä huomiota kiinnitetään terveydelle ja maa on tarkoitus täsmentää 1990-luvun puo-
26448: kasvillisuudelle haitallisten rikkidioksidin pitoi- leenväliin mennessä, jolloin arvioidaan olevan
26449: suuksien vähentämiseen asutuskeskuksissa. käytettävissä nykyistä täsmällisempiä tietoja
26450: Toisaalta ohjelma rakennettiin muun muassa tällöin käyttöön soveltuvista teknisistä keinois-
26451: siten, että kustannukset olisivat saavutettavaan ta ja niiden kustannuksista.
26452: kokonaispäästöjen vähennykseen nähden mah- Typpiyhdisteiden kemiallinen käyttäytymi-
26453: dollisimman pienet ja etteivät toimet vaikeut- nen ilmakehässä on monimutkaista ja alueelli-
26454: taisi suomalaisten tuotteiden vientiä ulkomaille. silla päästöjen vähennyksillä voidaan vähentää
26455: Ohjelma on toteutunut suunniteltua paremmin sekä kysymyksen perusteluissa tarkasteltuja
26456: ja Suomen rikkipäästöt ovatkin jo noin 60 happamia laskeumia että ilman otsonipitoi-
26457: prosenttia pienemmät kuin vuonna 1980. suutta asutuskeskuksissa ja metsissä. Säännöl-
26458: Noin puolet Suomen happamoittavasta las- lisesti toistuvia jaksoja, joiden aikana ilman
26459: keumasta aiheutuu rikkiyhdisteistä. Ympäristö- otsinipitoisuus ylittää terveydellisiksi ohjear-
26460: ministeriö on vuoden 1990 aikana valmistellut voiksi ehdotetut pitoisuudet ja jotka johtuvat
26461: kymmenvuotisohjelmaa, jolla Suomen rikki- typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten ainei-
26462: päästöjä saataisiin vuosikymmenen aikana den päästöistä, pidetäänkin OECD-maissa yh-
26463: edelleen pienennettyä. Ohjelmaa varten teetet- tenä alueen vaikeimmista ympäristöongelmista.
26464: 4 1990 vp. - KK n:o 714
26465:
26466: Suomessa on konsulttityönä selvitetty tekni- sovittaminen yhteen käy ajankohtaiseksi eten-
26467: siä ja taloudellisia mahdollisuuksia vähentää kin, jos harkitaan ryhtymistä koko yhteiskun-
26468: haihtuvien orgaanisten aineiden päästöjä. Vuo- taa koskeviin rakennemuutoksiin.
26469: den 1991 aikana valmistellaan ympäristöminis- Suomen ilmansuojelun kannalta on tärkeää,
26470: teriön johdolla vähentämisohjelma, jossa eri- että päästöjä vähennetään myös Suomen lähi-
26471: tyistä huomiota kiinnitetään typen oksidien alueilla. Ympäristöministeriö on sopinut kon-
26472: kanssa ilmakehässä reagoiviin aineisiin, niin sulttiselvityksestä, jolla arvioidaan ja suunnitel-
26473: sanottuihin oksidantinmuodostajiin. Jo aiem- laan ympäristönsuojelun edistämistä Itämerta
26474: min tehdyt päätökset, jotka käytännössä edel- lähellä olevilla, tarkemmin sanoen Itämeren
26475: lyttävät katalysaattorien käyttöä uusissa hen- valuma-alueeseen kuuluvilla Neuvostoliiton
26476: kilöautoissa, vähentävät näiden orgaanisten ai- alueilla. Myöhemmin on tarkoitus myöntää
26477: neiden sekä eräiden terveydelle vaarallisten tukimuotoista osittaisrahoitusta konkreettisiin
26478: monirenkaisten hiilivetyjen päästöjä. ympäristönsuojeluhankkeisiin muun muassa
26479: Maaperässä liittyy typpeen monenlaisia bio- näiden selvitysten perusteella.
26480: logisia ilmiöitä. Kemiallisesti typen reaktiot Mahdollisimman hyvä tulos ilmansuojelussa
26481: ovat sangen monimutkaisia. Ammonium- ja saavutetaan, kun ilman pilaantumisen ehkäisy
26482: nitraattityppi ovat kasveille välttämättömiä ra- vastedeskin perustuu asianmukaisiin tutkimus-
26483: vinteita, jotka sitoutuvat tehokkaasti kasvilli- tietoihin ja suunnitelmallisuuteen sekä toimien
26484: suuteen. Toisaalta myös sinänsä emäksinen täytäntöönpanaan mahdollisimman hyvissä
26485: ammoniumtyppi aiheuttaa happamoitumista, ajoin.
26486: koska se maassa nitrifioituu eli hapettuu nit- Myös toimenpiteiden aiheuttamiin kustan-
26487: raattitypeksi. Ammoniakki voi aiheuttaa pai- nuksiin kiinnitetään päästöjen vähennyskeino-
26488: kallisesti, esimerkiksi turkiseläintarhojen lähis- jen valinnassa huomiota. Mikäli mahdollisim-
26489: töllä myös puustovaurioita. Ympäristöministe- man suuren kustannustehokkuuden saavutta-
26490: riön asettama työryhmä pohtiikin parastaikaa miseen Suomen ympäristön tilan parantamisek-
26491: toimia ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. si tarvitaan toimia ulkomailla, olemme riippu-
26492: Toimet eivät koske samoja toimialoja kuin vaisia ulkomaisen tahon tai ulkomaisten osa-
26493: rikin ja typen oksidien vähentämistoimet. puolten halusta ryhtyä tehokkaisiin toimiin.
26494: Sen sijaan toimet, joita valmistellaan valtio- Tähän asiaan hallitus on pyrkinyt vaikutta-
26495: neuvoston kanslian asettamassa toimikunnassa maan solmimalla kahdenvälisiä ja monenkeski-
26496: ns. kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämi- siä sopimuksia sekä edistämällä ympäristön-
26497: seksi, saattavat vaikuttaa typen ja rikin oksi- suojeluinvestointeja Suomen lähialueilla.
26498: dien ja haihtuvien orgaanisten aineiden pääs-
26499: töjä aiheuttaviin toimintoihin. Suunnitelmien
26500: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
26501:
26502: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
26503: 1990 vp. - KK n:o 714 5
26504:
26505:
26506:
26507:
26508: Tili Riksdagens Herr Talman
26509: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen än 1980 uppnås med åtgärder som kostar
26510: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse mindre än 10 000 mk per ton svaveldioxid.
26511: nr 2572 av den 14 december 1990 tili vederbö- Regeringen ämnar fatta ett principbeslut om
26512: rande medlem av statsrådet översänt avskrift att svavelutsläppen skali minskas med 80 %.
26513: av följande av riksdagsman Tiuri m.fl. under- A vsikten är att fårdigstälia tioårsprogrammet
26514: tecknade spörsmål nr 714: för en minskning av utsläppen i en kommission
26515: på bred basis.
26516: Hur ämnar Regeringen se tili att Man har börjat minska Finlands kväveoxid-
26517: luftföroreningarna minskar så att bästa utsläpp genom att tiliämpa strängare interna-
26518: möjliga resultat nås med de investerade tionelia avgasbestämmelser för personbilar,
26519: medlen? bland annat därför att kvävedioxidhalterna
26520: hålier på att öka inom trafikområdena och
26521: Såsom svar på detta spörsmål fär jag vörd- närmar sig de riktvärden som uppstälits på
26522: samt anföra följande: hälsomässiga grunder. Finland har dessutom
26523: försökt främja en minskning av kväveoxidut-
26524: För forskningsprogrammet rörande försur- släppen i Europa genom att tillsammans med
26525: ningen användes i slutet av 1980-talet ca 50 de viktigaste konkurrentländerna instämma i
26526: milj. mk, fastän resurserna för luftvården an- ett uttalande enligt vilket de försöker minska
26527: nars är förhåliandevis små i Finland. 1 försk- utsläppen med ca 30 % fram tili 1998.
26528: ningsprogrammet har utom försurningen även K väveoxidkommissionen har bland annat på
26529: utretts andra skadliga regionala verkningar av grundval av trafikkväve- och energikvävear-
26530: luftföroreningar. Forsknings- och utredningsre- betsgruppernas beredning utarbetat ett pro-
26531: sultaten beaktas i mån av möjlighet vid bered- gram där man presenterar tekniska metoder för
26532: ningen av besluten rörande miljövården. att minska utsläppen med minst ca 15%
26533: Planeringen av luftvården har alitid byggt på jämfört med 1980. 1 programmet har upptagits
26534: tiliämpning av bästa tiligängliga information. sådana metoder som kostar mindre än 20 000
26535: På basis av de svavelutredningar som gjordes i mk per ton samt vissa dyrare åtgärder som
26536: början av 1980-talet och svavelkommissionens samtidigt minskar halten karcinogener i tätor-
26537: arbete beslöts att svavelutsläppen skulie mins- ternas luft. A vsikten är att precisera pro-
26538: kas bl.a. så att särskild uppmärksamhet fåsts grammet före mitten av 1990-talet, då det
26539: vid minskningen av svaveldioxidhalterna i bo- beräknas att man kommer att förfoga över
26540: sättningscentra, eftersom svaveldioxid är farligt mera exakta uppgifter än nu om de tekniska
26541: för hälsan och växtligheten. Å andra sidan lösningar som är lämpliga att användas då och
26542: byggdes programmet upp bl.a. så att kostna- om kostnader.
26543: derna skulie bli så små som möjligt med K väveföreningarnas kemiska beteende i at-
26544: hänsyn tili den avsedda minskningen av utsläp- mosfåren är komplicerat och genom minskade
26545: pen totalt, och att åtgärderna inte skulie regionala utsläpp kan man skära ner både det
26546: försvåra exporten av finländska produkter tili sura nedfallet, som granskas i motiveringen tili
26547: utlandet. Programmet har följts bättre än spörsmålet, och luftens ozonhalt i bosättnings-
26548: planerat och Finlands svavelutsläpp är redan centra och i skogarna. De regelbundet åter-
26549: ca 60 % mindre än 1980. kommande perioder då luftens ozonhalt över-
26550: Ungefår hälften av det nedfali som våliar stiger de halter som föreslagits som hälsomäs-
26551: försurning i Finland beror på svavelföreningar. siga riktvärden och som beror på utsläpp av
26552: Miljöministeriet har under 1990 utarbetat ett kväveoxider och flyktiga organiska ämnen an-
26553: tioårsprogram med syftet att ytterligare minska ses i OECD-länderna som ett av områdets
26554: Finlands svavelutsläpp under decenniet. Enligt svåraste miljöproblem.
26555: de konsultutredningar som gjorts för pro- 1 Finland har de tekniska och ekonomiska
26556: grammet kan 70--80% mindre svavelutsläpp möjligheterna att reducera utsläppen av flykt-
26557: 6 1990 vp. - KK n:o 714
26558:
26559: iga organiska ämnen utretts genom konsultar- organiska ämnen. Att koordinera planerna blir
26560: bete. Under 1991 utarbetas under mi1jöministe- aktuellt främst om man överväger struktur-
26561: riets ledning ett reduktionsprogram, där sär- förändringar som gäller hela samhället.
26562: skild uppmärksamhet fästs vid ämnen som För den finländska luftvården är det viktigt
26563: reagerar med kväveoxider i atmosfåren, de s.k. att utsläppen minskar även i områden som
26564: oxidantbildarna. Redan tidigare fattade beslut, ligger nära Finland. Miljöministeriet har avta-
26565: som i praktiken förutsätter användning av lat om en konsultutredning där man bedömer
26566: katalysatorer i nya personbilar, minskar utsläp- och planerar ett främjande av miljövården i de
26567: pen av dessa organiska ämnen samt av vissa områden inom Sovjetunionen som li_gger nära
26568: polyaromatiska kolväten som är farliga för Östersjön, närmare sagt hör till Ostersjöns
26569: hälsan. tillrinningsområde. Avsikten är att senare he-
26570: I marken är många slags biologiska fenomen vilja delfinansiering i form av stöd för konkreta
26571: förknippade med kväve. Kemiskt sett reagerar miljövårdsprojekt bl.a. på grundval av dessa
26572: kväve mycket komplicerat. Ammonium- och utredningar.
26573: nitratkväve är nödvändiga näringsämnen för Ett så gott resultat som möjligt inom luft-
26574: växterna och de binds på ett effektivt sätt vid vården uppnås då bekämpningen av luftför-
26575: växtligheten. Å andra sidan föranleder också oreningarna även i framtiden bygger på riktiga
26576: ammoniumkväve, som i sig är basiskt, försur- forskningsresultat och planmässighet samt på
26577: ning, eftersom det nitrifieras i marken, dvs. att åtgärderna vidtas i så god tid som möjligt.
26578: oxideras tili nitratkväve. Ammoniaken kan Också de kostnader som åtgärderna medför
26579: lokalt, till exempel i närheten av pälsdjursfar- beaktas vid valet av metoder att minska utsläp-
26580: mer, även åsamka skador på trädbeståndet. En pen. Ifall det krävs åtgärder utomlands för att
26581: arbetsgrupp som tillsatts av miljöministeriet åstadkomma en så stor kostnadseffektivitet
26582: dryftar som bäst åtgärder som kan minska som möjligt när det gäller att förbättra miljöns
26583: ammoniakutsläppen. Åtgärderna gäller inte tillstånd i Finland, är vi beroende av utlandets
26584: samma verksamhetsområden som åtgärderna i och de utländska parternas vilja att vidta
26585: syfte att minska svavel- och kväveutsläppen. effektiva åtgärder. Regeringen har försökt på-
26586: Däremot kan de åtgärder som bereds av den verka denna sak genom att sluta bilaterala och
26587: kommission som tillsatts av statsrådets kansli multilaterala avtal samt genom att främja
26588: för en minskning av utsläppen av s.k. drivhus- miljövårdsinvesteringar i områden som ligger
26589: gaser påverka den verksamhet som åsamkar nära Finland.
26590: utsläpp av kväve- och svaveloxider och flyktiga
26591: Helsingfors den 15 januari 1991
26592:
26593: Miljöminister Kaj Bärlund
26594: 1990 vp.
26595:
26596: Kirjallinen kysymys n:o 715
26597:
26598:
26599:
26600:
26601: Dromberg ym.: Taiteilijoiden verotusmenettelyn uudistamisesta
26602:
26603:
26604: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26605:
26606: Erityisesti kuvanveistotaidetta harjoittavan työnsä tuloksia useamman vuoden kausiin ja-
26607: taiteilijan työ on kustannus- ja tulorakenteen kautuvan investointioikeuden turvin. Yhdisty-
26608: vuoksi erikoislaatuista, eikä sitä voi rinnastaa neiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kult-
26609: muuhun työhön. Taiteilijan tulo on korvaus tuurijärjestö on myös ottanut kantaa taiteilija-
26610: suoritetusta työstä, käytetyistä materiaaleista, myönteisempään verotukseen.
26611: koneiden, työkalujen ja -tilojen käytöstä ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26612: siihen voi sisältyä myös alihankkijoiden osuuk- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26613: sia. Nykyisen verotuskäytännön mukaan toteen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26614: näytetyt kulut voi vähentää. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26615: Taiteen tekeminen on usein aikaa vaativa
26616: prosessi, jota ei voi käsitellä verovuoden jak- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26617: soissa. Verovuoden lyhyys aiheuttaa sen, että ryhtyä taiteilijan tulon verotuksen kor-
26618: taiteilijat joutuvat joskus kahteenkin kertaan jaamiseksi paremmin kansainvälistä
26619: verotetuiksi. käytäntöä vastaavaksi ja työn tulora-
26620: Useissa maissa taiteilijat voivat hyödyntää kenteeseen sopivaksi?
26621:
26622: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1990
26623:
26624: Kaarina Dromberg Riitta Uosukainen Martti Tiuri
26625: Riitta Jouppila Marjatta Väänänen Saara-Maria Paakkinen
26626: Jorma Fred Heli Astala Vappu Säilynoja
26627: Liisa Jaakonsaari Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko
26628: Riitta Saastamoinen Päivi Varpasuo Timo Roos
26629: Aino Pohjanoksa Marjatta Stenius-Kaukonen Jouni J. Särkijärvi
26630: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert
26631: Anneli Taina Erkki Pulliainen Eero Paloheimo
26632: Eino Siuruainen Sauli Hautala Esko Almgren
26633: Kirsti Ala-Harja Liisa Hilpelä Tuula Linnainmaa
26634: Jörn Donner
26635:
26636:
26637:
26638:
26639: 200070S
26640: 2 1990 vp. - KK n:o 715
26641:
26642:
26643:
26644:
26645: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26646: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tulot ovat pienet, on progressio muutoinkin
26647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lievää. Verouudistuksen yhteydessä progressii-
26648: olette 15 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn visen tuloveroasteikon alaraja on nostettu vuo-
26649: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston den 1988 15 900 markasta 40 000 markkaan
26650: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vuonna 1991, mikä sinänsä on edullista yleensä
26651: edustaja Drombergin ym. näin kuuluvasta kir- vähätuloisille taiteilijoille.
26652: jallisesta kysymyksestä n:o 715: Elinkeinoverolain mukaan verotettavat, joita
26653: kysymyksessä mainitut kuvanveistäjät varsin
26654: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo usein ovat, voivat käyttää elinkeinonharjoitta-
26655: ryhtyä taiteilijan tulon verotuksen kor- jan käytettävissä olevia tuloksentasauskeinoja.
26656: jaamiseksi paremmin kansainvälistä Taiteilijoilla tuloksentasausmahdollisuudet
26657: käytäntöä vastaavaksi ja työn tulora- ovat tosin yleensä muita elinkeinonharjoittajia
26658: kenteeseen sopivaksi? vähäisemmät. Toisaalta oikeuskäytännössä on
26659: katsottu mahdolliseksi soveltaa tulo- ja varal-
26660: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lisuusverolain tulontasausmenettelyä myös elin-
26661: vasti seuraavaa: keinoverolain mukaan verotettavien taiteilijoi-
26662: den saamiin tekijänoikeuskorvauksen luontei-
26663: Taiteilijoita verotetaan joko elinkeinotulon siin rojalteihin ja mallipalkkiokorvauksiin
26664: verottamisesta annetun lain säännösten mukai- (KHO 7.11.1983, taltio 4696), sekä myös var-
26665: sena ammatinharjoittajana - lähinnä silloin, sinaisten taideteosten myynnistä saatuun tu-
26666: kun taiteilijan ammatti on pääasiallinen toi- loon (KHO 1985 II 600), mikä merkitsee
26667: meentulon lähde - taikka tulo- ja varallisuus- taiteilijoita suosivaa laintulkintaa.
26668: verolain säännösten mukaisesti, milloin taitei- Jos taiteilijan menot jonakin verovuonna
26669: lija saa pääasiallisen toimeentulonsa muusta ovat poikkeuksellisesti tuloja suuremmat, on
26670: kuin varsinaisesta taiteilijan ammatistaan. hänellä muiden verovelvollisten tapaan oikeus
26671: Kummallakin taiteilijaryhmällä on nykyisen tappion vähentämiseen. Tulo- ja varallisuusve-
26672: verolainsäädännön mukaan käytettävissä kei- rolain mukaan verotettavat voivat vähentää
26673: noja, joilla kirjallisessa kysymyksessä tarkoitet- taiteilijan toiminnasta aiheutuneet menot myös
26674: tua tulojen ja menojen epätasaisesta jakautu- muista henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuulu-
26675: misesta eri verovuosille aiheutuvaa verotuksen vista tuloistaan, kuten palkkatuloista. Elinkei-
26676: progressiivisuutta voidaan tasoittaa. noverolain mukaan verotettavat voivat valtion-
26677: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan verotet- verotuksessa samoin vähentää erilliseksi tulo-
26678: tavilla taiteilijoilla on useammalta kuin yhdeltä lähteeksi katsottavan ammattitoiminnan tap-
26679: vuodelta kertyneen kertatulon osalta oikeus pion henkilökohtaisen tulolähteen tuloista.
26680: lain 149 §:n mukaiseen tuloksentasaukseen. Kunnallisverotuksessa viimeksi mainituille vah-
26681: Lainkohdan nojalla vähintään 6 000 markan vistetaan ammattitulolähteen tappio, joka voi-
26682: suuruinen tuloerä, joka on samalla vähintään daan vähentää myöhempien viiden vuoden
26683: neljännes veronalaisten tulojen yhteismäärästä, tulosta.
26684: jaetaan niiden vuosien lukumäärällä, joilta tu- Viittauksellaan taiteilijoihin, jotka joutuvat
26685: lon katsotaan kertyneen. Näin saaduista tulon kahteenkin kertaan verotetuiksi, kysyjä tarkoit-
26686: osista yksi lisätään verovuoden tuloon ja muille tanee sellaisia taiteen harjoittajia, joiden ei
26687: määrätään vero erikseen verovuoden progres- verotuksessa katsota harjoittavan toimintaansa
26688: siivisen veroasteikon mukaan. Vähimmäisvero ansiotarkoituksessa, vaan harrastuksena. Tai-
26689: on kuitenkin 15 prosenttia. Tulontasaussään- deharrastuksesta aiheutuvat kulut, kuten muus-
26690: nöstä on arvosteltu siitä, ettei se ota huomioon takin kiistattomasti harrastustoiminnaksi kat-
26691: pienituloisia taiteilijoita. Säännöksen tarkoitus sottavasta toiminnasta aiheutuvat kulut, ovat
26692: on kuitenkin lieventää progressiota silloin, kun tavanomaisina elantokuluina verotuksessa vä-
26693: se muutoin muodostuisi kohtuuttomaksi. Jos hennyskelvottomia. Jos harrastustoiminnasta
26694: 1990 vp. - KK n:o 715 3
26695:
26696: on tuloja, tulonhankkimismenoina voidaan vä- kohdasta. Tämä merkitsee sitä, että kulut on
26697: hentää myydyn taide-esineen valmistukseen vä- kokonaisuudessaan hyväksyttävä, jos niiden
26698: littömästi liittyneet kulut. osoitetaan kohdistuvan taiteelliseen toimin-
26699: Sellaiset aiemmin ongelmaksi koetut tapauk- taan. Verotusmenettelyssä taiteilijoiden asemaa
26700: set, joissa taiteilijan ammattia vakavassa mie- on parannettu ottamalla käyttöön tulo- ja
26701: lessä harjoittaneiden toiminta on verotuksessa varallisuusverolain mukaan verotettaville taitei-
26702: leimattu harrastustoiminnaksi siitä seuraavine lijoille laadittu oma verolomake yksityiskohtai-
26703: verotuksellisine haittoineen, ovat viime vuosina sine täyttöohjeineen, mistä on saatu hyviä
26704: vähentyneet. Tilanne on parantunut ennen kokemuksia.
26705: kaikkea sen johdosta, että veroviranomaisten Harkittaessa muutoksia taiteilijoiden vero-
26706: tietämys taiteellisen toiminnan luonteesta ja kohteluun olisi edettävä lähinnä olemassa ole-
26707: taiteen harjoittajien olosuhteista on lisääntynyt. via tulontasaus- ja varausmahdollisuuksia ke-
26708: Hallitus katsoo, että nykyinen verojärjestel- hittämällä. Verovelvollisten tasapuolisen kohte-
26709: mä ja oikeuskäytäntö ottavat jo melko hyvin lun vuoksi olisi tällöinkin vältettävä pelkästään
26710: huomioon taiteilijoiden erityisolosuhteet. Tai- taiteilijoihin sovellettavien erityissäännösten ot-
26711: teilijoiden asemaa on viimeksi verouudistuksen tamista lakiin. Mahdollisiin muutoksiin ei ole
26712: yhteydessä parannettu, kun tulo- ja varallisuus- kuitenkaan tarkoituksenmukaista ryhtyä ennen
26713: verolain (1043/74) 26 §:n 6 kohtaan sisältynyt kuin verouudistuksen yhteydessä toteutettujen
26714: taiteellisesta toiminnasta aiheutuneiden kulujen muutosten vaikutus taiteilijakunnan verorasi-
26715: kohtuullisuusarviointi on poistettu uuden tulo- tukseen on selvillä.
26716: ja varallisuusverolain 82 §:n 1 momentin 4
26717: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1991
26718:
26719: Ministeri Ulla Puolanne
26720: 4 1990 vp. - KK n:o 715
26721:
26722:
26723:
26724:
26725: Till Riksdagens Herr Ta1man
26726: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stadgandet är dock att 1indra progressionen då
26727: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse den annars skulie b1i oskä1ig. Om inkomsterna
26728: av den 15 december 1990 tili vederbörande är små är progressionen också annars 1indrig. I
26729: med1em av statsrådet översänt avskrift av samband med . skattereformen har den nedre
26730: fö1jande av riksdagsman Dromberg m.fl. un- gränsen för den progressiva inkomstskatteska-
26731: dertecknade spörsmå1 nr 715: 1an höjts från 15 900 mk år 1988 till 40 000 mk
26732: år 1991, vi1ket i sig är förmån1igt för konstnä-
26733: Vilka åtgärder ämnar Regeringen rer med små inkomster.
26734: vidta för att korrigera beskattningen av De som skall beskattas en1igt 1agen om
26735: konstnärer så att den bättre motsvarar beskattning av inkomst av näringsverksamhet,
26736: internationell praxis och passar arbetets till vi1ka de i spörsmå1et nämnda bildhuggarna
26737: inkomststruktur? mycket ofta hör, kan utnyttja de mede1 för
26738: resultatutjämning som står tili näringsidkarens
26739: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- förfogande. Möj1igheterna till resultatutjäm-
26740: samt anföra fö1jande: ning är visserligen i alimänhet mindre för
26741: konstnärer än för andra näringsidkare. Å
26742: Konstnärer beskattas antingen som yrkes- andra sidan har det i rättspraxis ansetts vara
26743: utövare en1igt stadgandena i 1agen om beskatt- möj1igt att även tillämpa inkomstutjämnings-
26744: ning av inkomst av näringsverksamhet - förfarandet en1igt 1agen om skatt på inkomst
26745: närmast då konstnärsyrket är den huvudsak1i- och förmögenhet på royaltyer och mönsterar-
26746: ga utkomstkällan - eller i en1ighet med stad- vodesersättningar av samma karaktär som
26747: gandena i 1agen om skatt på inkomst och upphovsrätts1iga ersättningar vi1ka betalts tili
26748: förmögenhet, då konstnären får sin huvudsak- konstnärer som skall beskattas en1igt 1agen om
26749: liga utkomst av annat än sitt egentliga konst- beskattning av inkomst av näringsverksamhet
26750: närsyrke. (HFD 7.11.1983, 1iggare 4696) samt också på
26751: Båda dessa grupper av konstnärer har enligt inkomst av försä1jning av egentliga konstverk
26752: den gällande skatte1agstiftningen tili sitt förfo- (HFD 1985 II 600), vi1ket innebär en to1kning
26753: gande medel genom vi1ka det är möj1igt att av 1agen som gynnar konstnärer.
26754: utjämna den progressivitet i beskattningen som Om en konstnärs utgifter under något skat-
26755: avses i spörsmå1et och som föran1eds av att teår är exceptionellt mycket större än inkoms-
26756: inkomster och utgifter förde1as ojämnt på o1ika terna, har han 1iksom andra skattsky1diga rätt
26757: skatteår. att avdra förlust. De som skali beskattas en1igt
26758: Konstnärer som skali beskattas en1igt 1agen 1agen om skatt på inkomst och förmögenhet
26759: om skatt på inkomst och förmögenhet har i kan även avdra utgifter som föran1etts av
26760: fråga om en engångsinkomst som influtit för konstnärsverksamheten från sina andra till en
26761: flera än ett år rätt till resultatutjämning en1igt personlig förvärvskälla hörande inkomster,
26762: 149 §. Med stöd av detta 1agrum delas en t.ex. 1öneinkomster. De som skali beskattas
26763: inkomstpost om minst 6 000 mk, som samtidigt en1igt 1agen om beskattning av inkomst av
26764: utgör minst en fjärdede1 av det samman1agda näringsverksamhet kan vid statsbeskattningen
26765: be1oppet av de skattep1iktiga inkomsterna, med 1ikaså avdra förlust av sådan yrkesverksamhet
26766: anta1et år till vi1ka inkomsten anses hänföra som bör anses som en separat förvärvskälia
26767: sig. En av de så1unda uträknade inkomstde1ar- från inkomsterna av en person1ig förvärvskälla.
26768: na 1äggs tili inkomsten för skatteåret och på de Vid kommuna1beskattningen fastställs för de
26769: övriga fastställs en skatt särskilt en1igt den sistnämnda förlust av yrkesförvärvskälla, som
26770: progressiva skatteska1an för året. Minimiskat- kan avdras från inkomsten för de fö1jande fem
26771: ten är dock 15 procent. Stadgandet om inkomst- åren.
26772: utjämning har kritiserats för att det inte beak- Med sin hänvisning tili konstnärer som
26773: tar konstnärer med små inkomster. Syftet med beskattas två gånger torde spörsmå1sställaren
26774: 1990 vp. - KK n:o 715 5
26775:
26776: avse sådana konstutövare som vid beskattning- närlig verksamhet som ingick i 26 § 6 punkten
26777: en inte anses utöva sin verksamhet i förvärvs- lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
26778: syfte utan som hobby. Kostoader vilka f6ran- (1043/74) slopades i 82 § 1 mom. 4 punkten i
26779: leds av konst som hobby, liksom även kostna- den nya lagen om skatt på inkomst och
26780: der för annan verksamhet viiken obestridligen förmögenhet. Detta innebär att kostnaderna i
26781: måste anses som hobbyverksamhet, är i likhet sin helhet är godtagbara, om det påvisas att de
26782: med vanliga levnadskostnader inte avdragbara inriktats på konstnärlig verksamhet. I beskatt-
26783: i beskattningen. Om hobbyverksamheten ger ningsförfarandet har konstnärernas ställning
26784: inkomster, kan som utgifter för inkomstens förbättrats genom att det för konstnärer som
26785: förvärvande avdras kostnader i omedelbar an- skall beskattas enligt lagen om skatt på in-
26786: slutning tili förfårdigandet av det sålda konst- komst och förmögenhet har uppgjorts och
26787: föremålet. ibruktagits en egen skatteblankett med detal-
26788: Sådana fall där verksamhet som idkats av jerade ifyllningsanvisningar. Detta har gett
26789: personer vilka i seriöst syfte utövat konstnärs- positiva erfarenheter.
26790: yrket vid beskattningen stämplats som hobby- Då ändringar övervägs i den skattemässiga
26791: verksamhet med därpå följande skattemässiga behandlingen av konstnärer bör utgångspunk-
26792: olägenheter upplevdes tidigare som ett problem ten närmast vara att utveckla de existerande
26793: men har under de senaste åren minskat. Läget inkomstutjämnings- och reserveringsmöjlighe-
26794: har förbättrats framför allt på grund av att terna. För en rättvis behandling av de skatt-
26795: skattemyndigheternas kännedom om den skyldiga bör det härvid undvikas att särskilda
26796: konstnärliga verksamhetens natur och konst- stadganden som endast skall tillämpas på
26797: utövarnas förhållanden har ökat. konstnärer upptas i lagen. Det är emellertid
26798: Regeringen anser att det nuvarande skatte- inte ändamålsenligt att göra eventuella änd-
26799: systemet och gällande rättspraxis redan tämli- ringar förrän det utretts vilka verkningar de
26800: gen väl beaktar konstnärernas speciella förhål- ändringar som genomförts i samband med
26801: landen. Konstnärernas ställning har senast skattereformen har på konstnärernas skatte-
26802: förbättrats i samband med skattereformen, då börda.
26803: den uppskattning av skäliga utgifter för konst-
26804: Helsingfors den 14 januari 1991
26805:
26806: Minister Ulla Puolanne
26807: 1
26808: 1
26809: 1
26810: 1
26811: 1
26812: 1
26813: 1
26814: 1
26815: 1
26816: 1
26817: 1
26818: 1
26819: 1
26820: 1
26821: 1
26822: 1
26823: 1
26824: 1
26825: 1
26826: 1
26827: 1
26828: 1
26829: 1
26830: 1990 vp.
26831:
26832: Kirjallinen kysymys n:o 716
26833:
26834:
26835:
26836:
26837: Kohijoki: Verotulomenetysten korvaamisesta seurakunnille liike-
26838: tulon harkintaverotuksesta luovuttaessa
26839:
26840:
26841: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26842:
26843: Liiketulon harkintaverotuksen poistamisen toisen rakennuskannan ylläpitäminen vievät
26844: taloudelliset vaikutukset kohdistuvat Suomen seurakuntien käytettävissä olevat tulot, eivätkä
26845: kirkon seurakuntiin samalla tavalla kuin kun- tulot suinkaan aina edes riitä, vaan on turvau-
26846: tiin. Kirkollisveroäyrien vähenemisen myötä duttava myös lainarahoitukseen välttämättö-
26847: kirkollisveron tuotto vähenee ja paine veroäy- mien investointien takia. Niinpä suuri osa
26848: rin hinnan nostamiseen on samanlainen kuin maamme noin 600 seurakunnasta on velkaan-
26849: kunnilla. tuneita. Jotta seurakunnat eivät joutuisi talou-
26850: Perinteisesti kirkollisveroäyrin hinta seura- delliseen ahdinkotilaan, tulisi niille liiketulon
26851: kunnissa on pidetty vakaana ja sen nostami- harkintaverotuksen poistumisesta aiheutuva ve-
26852: sesta pidättäydytty niin pitkälle kuin mahdol- rotulon väheneminen pysyvästi korvata valtion
26853: lista. Toisaalta on huomattava, että muita varoista.
26854: tulolähteitä kuin kirkollisvero ei seurakunnilla Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26855: juurikaan ole eikä niitä ole näköpiirissäkään. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26856: Näin seurakunnat ovat huomattavasti riippu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26857: vaisempia verotuloista kuin kunnat. Sen vuoksi jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26858: verotulojen väheneminen luo täydellä voimalla
26859: paineita veroäyrin hintaan. Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
26860: Käytännössä seurakuntien menorakenne on toimenpiteisiin liiketulon harkintavero-
26861: sellainen, ettei menoja hevin voida vähentää tuksen poistumisesta aiheutuvan vero-
26862: varsinaisen toiminnan siitä välittömästi kärsi- tulon menetyksen korvaamiseksi seura-
26863: mättä. Seurakuntien lakisääteisten virkojen kunnille pysyvällä lakisääteisellä järjes-
26864: palkkaus- ja eläkemenot sekä suuren ja kallishoi- telmällä?
26865: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
26866:
26867: Maunu Kohijoki
26868:
26869:
26870:
26871:
26872: 200070S
26873: 2 1990 vp. - KK n:o 716
26874:
26875:
26876:
26877:
26878: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26879: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityk-
26880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sen n:o 223 laiksi verotuslain 72 §:n muuttami-
26881: olette 18 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn sesta. Laki on vahvistettu tulemaan voimaan
26882: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vuoden 1991 alusta. Lainmuutoksen mukaan
26883: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- liiketulon harkintaverotus kunnallisverotukses-
26884: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta sa poistetaan. Kiinteistöjen harkintaverotusta
26885: kirjallisesta kysymyksestä n:o 716: ei ole poistettu. Harkintaverotusta voidaan
26886: edelleen soveltaa myös liiketulolähteeseen kuu-
26887: Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä luvaan kiinteistöön.
26888: toimenpiteisiin liiketulon harkintavero- Liiketulon harkintaverotuksen poistaminen
26889: tuksen poistumisesta aiheutuvan vero- liittyy yritysverotuksen kokonaisuudistukseen.
26890: tulon menetyksen korvaamiseksi seura- Tässä kokonaisuudistuksessa käy väistämättä
26891: kunnille pysyvällä lakisääteisellä järjes- niin, että toisten seurakuntien verotulot kasva-
26892: telmällä? vat ja toisten taas pienenevät jonkin verran.
26893: Hallituksen tarkoituksena ei ole esittää lainsää-
26894: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- däntöä, jolla näihin muutoksiin puututaan.
26895: vasti seuraavaa:
26896: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1991
26897:
26898: Ministeri Ulla Puolanne
26899: 1990 vp. - KK n:o 716 3
26900:
26901:
26902:
26903:
26904: Tili Riksdagens Herr Talman
26905: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen Riksdagen har antagit regeringens proposi-
26906: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tion nr 223 med förslag tili lag om ändring av
26907: av den 18 december 1990 tili vederbörande 72 § beskattningslagen. Lagen är stadfäst och
26908: medlem av statsrådet översänt avskrift av trädde i kraft vid ingången av 1991. Enligt
26909: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un- lagändringen frångås beskattningen enligt
26910: dertecknade spörsmål nr 716: prövning av inkomst av rörelse vid kommunal-
26911: beskattningen. Beskattningen enligt prövning
26912: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta av fastigheter avskaffas inte, och denna be-
26913: åtgärder för att genom ett permanent, skattningsform kan även i fortsättningen
26914: lagstadgat system ersätta församlingar- tiliämpas på fastigheter som ingår i en förvärvs-
26915: na de minskade skatteintäkter som för- kälia för rörelse.
26916: anleds av att beskattningen enligt pröv- Denna reform anknyter tili totalrevisionen
26917: ning av inkomst av rörelse avskaf- av beskattningen av företag. Denna revision
26918: fas? leder oundvikligen tili att skatteintäkterna för
26919: vissa församlingar ökar, medan andra försam-
26920: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- lingar får något mindre skatteintäkter. Rege-
26921: samt anföra följande: ringen avser inte föreslå sådan lagstiftning som
26922: påverkar dessa förändringar.
26923: Helsingfors den 16 januari 1991
26924: Minister Ulla Puolanne
26925: 1990 vp.
26926:
26927: Kirjallinen kysymys n:o 717
26928:
26929:
26930:
26931:
26932: Tykkyläinen: Eläkkeiden suojaosuuden korottamisesta ulosmit-
26933: tauksessa
26934:
26935:
26936: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26937: Vuoden 1990 alussa tulivat voimaan ulosot- erät peitä edes saataville juoksevia 16 prosentin
26938: tolain muutokset, joilla mahdollistettiin myös korkoja. Ikuinen velkaorjuus vain valtion ulos-
26939: eläkkeiden ulosmittaaminen. Tarkoituksena oli ottomaksujen ja korkosaatavien tähden tuntuu
26940: suojata vähintään täyttä kansaneläkettä vastaa- kovin epäoikeudenmukaiselta.
26941: va määrä kokonaan ulosmittaukselta. Suojaosuutta tulisikin tarkistaa ja mahdollis-
26942: Käytännössä on kuitenkin ilmennyt tapauk- taa ulosottotoimien jättäminen sikseen, mikäli
26943: sia, missä alle 2 000 markan nettomääräisistä perintä ei johda itse saatavien lyhentämiseen ja
26944: kuukausieläkkeistä ulosmitataan saamisia, kun aiheuttaa kuitenkin eläkeläiselle toimeentulo-
26945: eläkkeensaajana on vähäisiä muita tuloja. Täl- vaikeuksia.
26946: löin ulosmitattavat summat menevät herkästi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26947: pelkkien korkojen lyhentämiseen ja ulosotto- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26948: maksuihin, joita jokaisesta erästä peritään 20 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26949: markkaa. Pienen eläkkeen varassa elävälle jo jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26950: 100:n tai 200:n markan kuukausittainen ulos-
26951: mittaus tietää vakavia toimeentulo-ongelmia.
26952: Ulosmittauksen ulkopuolelle jäävän suoja- Onko Hallitus tietoinen ulosottolain
26953: osuuden tulisi olla riittävän suuri niin, ettei muutoksen eläkeläisille aiheuttamista
26954: eläkeläinen vanhojen velkojen perimisen tähden toimeentulo-ongelmista, ja
26955: joudu kohtuuttomiin toimeentulo-ongelmiin. mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
26956: Esimerkiksi konkurssiin joutuneiden yksityis- ryhtyä suojaosuuden korottamiseksi ja
26957: yrittäjien tilille jäävä velkataakka on usein niin ulosmittaustoimista luopumisen mah-
26958: suuri, etteivät vähäisestä eläkkeestä ulosmitatut dollistamiseksi sosiaalisista syistä?
26959:
26960: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
26961:
26962: Marja-Liisa Tykkyläinen
26963:
26964:
26965:
26966:
26967: 200070S
26968: 2 1990 vp. - KK n:o 717
26969:
26970:
26971:
26972:
26973: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26974: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen muutoksella. Eduskunta hyväksyi hallituk-
26975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sen kaavaileman tasokorotuksen.
26976: olette 18 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Ulosottolakiin otettiin lisäksi rajoittava
26977: kirjeenne n:o 2605 ohella toimittanut valtioneu- säännös, jonka mukaan velalliselta ei saa ulos-
26978: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen mitata enempää kuin 3/4 siitä tulon osasta,
26979: kansanedustaja Marja-Liisa Tykkyläisen näin joka ylittää suojaosuuden. Uudella rajoitus-
26980: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 717: säännöksellä estetään suojaosuuden ylittävän
26981: tulon kokomääräinen ulosmittaaminen. Rajoi-
26982: Onko Hallitus tietoinen ulosottolain tuksella on merkitystä erityisesti eläkeläisille,
26983: muutoksen eläkeläisille aiheuttamista joiden tulotaso usein jää alhaiseksi.
26984: toimeentulo-ongelmista, ja Sosiaaliset syyt otetaan ulosottolain mukaan
26985: mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo huomioon myös eläkkeiden ulosmittauksessa.
26986: ryhtyä suojaosuuden korottamiseksi ja Jos velallisen maksukyky on erityisen syyn,
26987: ulosmittaustoimista luopumisen mah- esimerkiksi sairauden johdosta, olennaisesti
26988: dollistamiseksi sosiaalisista syistä? alentunut, voidaan ulosmittaamatta jättää ta-
26989: vanomaista suurempi määrä. Mainittu sään-
26990: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nös, jota ulosottokäytännössä usein sovelle-
26991: taen seuraavaa: taan, tuo harkinnanvaraisuutta ulosmittaus-
26992: määriin velallisen eduksi.
26993: Eläkkeiden ulosmittauksen mahdollistavan Oikeusministeriössä on käynnissä ulosotto-
26994: lainmuutoksen yhteydessä parannettiin velalli- oikeuden kokonaisuudistus, jonka yhteydessä
26995: sen suojaa. Ulosottolain säännös, jonka mu- on mahdollista arvioida voimassa olevien ve-
26996: kaan ulosmittaamatta on jätettävä 2/3 eläkkeen lallisensuojanormien riittävyyttä palkan ja
26997: nettomäärästä, säilytettiin. Suojaosuuteen teh- eläkkeiden ulosmittauksessa.
26998: tiin tuntuva, lähes 45 o/o:n tasokorotus asetuk-
26999: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
27000:
27001: Oikeusministeri Tarja Halonen
27002: 1990 vp. - KK n:o 717 3
27003:
27004:
27005:
27006:
27007: Till Riksdagens Herr Talman
27008: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen godkände den nivåförhöjning som regeringen
27009: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse hade utarbetat.
27010: nr 2605 av den 18 december 1990 tili vederbö- I utsökningslagen fördes in ett begränsande
27011: rande medlem av statsrådet översänt avskrift stadgande enligt vilket av gäldenären inte får
27012: av riksdagsman Marja-Liisa Tykkyläinen un- mätas ut mer än 3/4 av den del av inkomsten
27013: dertecknade spörsmål nr 717: som överskrider det skyddade beloppet. Ge-
27014: nom det nya begränsande stadgandet förhind-
27015: Är Regeringen medveten om vilka ras utmätning av det totalbelopp som över&kri-
27016: problem med utkomsten ändringen av der det skyddade beloppet. Begränsningen är
27017: utsökningslagen har orsakat pensionä- av betydelse i synnerhet för pensionärer som
27018: rerna och ofta har en låg inkomstnivå.
27019: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Enligt utsökningslagen beaktas sociala skäl
27020: ta för att det skyddade beloppet höjs också då pensioner mäts ut. Om gäldenärens
27021: och för att göra det möjligt att på betalningsförmåga av någon särskild orsak,
27022: sociala grunder avstå från utmätning? t.ex. på grund av sjukdom, är väsentligen
27023: nedsatt kan ett större belopp än vad som är
27024: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- brukligt lämnas outmätt. Genom detta stad-
27025: samt anföra följande: gande, som ofta tillämpas i utsökningspraxis,
27026: blir de utmätningsgilla beloppen beroende av
27027: I samband med den lagändring som gör det prövning, viiken sker tili fördel för gäldenären.
27028: möjligt att mäta ut pensioner förbättrades Vid justitieministeriet pågår en totalrevide-
27029: gäldenärens skydd. Stadgandet i utsökningsla- ring av utsökningslagstiftningen. I samband
27030: gen enligt vilket 2/3 av pensionens nettobelopp med den är det möjligt att bedöma om de
27031: inte får utmätas hölls kvar. Det skyddade gällande normerna för skyddet av gäldenärer
27032: beloppet höjdes kännbart, med nästan 45 %, är tillräckligt vid utmätning av lön och pensio-
27033: genom en ändring av förordningen. Riksdagen ner.
27034: Helsingfors den 7 januari 1991
27035:
27036: Justitieminister Tarja Halonen
27037: 1990 vp.
27038:
27039: Kirjallinen kysymys n:o 718
27040:
27041:
27042:
27043:
27044: Tykkyläinen ym.: Lisätyövoiman saamisesta Vanhan Vaasan
27045: sairaalaan
27046:
27047:
27048: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27049: Valtion mielisairaalana toimivaan Vanhan tointa yhtä sairaansijaa kohti. Toiminta- ja
27050: Vaasan sairaalaan otetaan tutkittavaksi ja hoi- taloussuunnitelmassa vuosille 1991-94 sairaa-
27051: dettavaksi sellaisia mielisairaita tai muita mie- la on esittänyt yhteensä 21 hoito- ja huolto-
27052: lenterveyden häiriöitä potevia henkilöitä, joi- henkilön lisäystä, mikä peittäisi sekä vanhas-
27053: den hoito on erityisen vaikeaa tai vaarallista. taan ollutta henkilöstövajausta että uudisra-
27054: Sairaala on ensi vuonna saamassa käyttöönsä kennuksen myötä syntyviä tarpeita. Ensi vuo-
27055: ajanmukaiset tilat uudisrakennuksen ja perus- delle on kuitenkin luvassa vain yhden liikun-
27056: korjauksen valmistuessa, mutta henkilöstöva- nanohjaajan viran lisäys.
27057: jaus hoitotarpeeseen nähden on pahenemassa. Sairaalan hoito-osastojen määrän kasvami-
27058: Hoitopäiväkustannuksia vertailtaessa voi- nen neljästä kuuteen sekä hoidon ja valvonnan
27059: daan havaita, että Vanhan Vaasan sairaala tehostaminen edellyttävät pikaisesti etenkin
27060: toimii tehokkaasti. Vuonna 1987 hoitopäivä- mielisairaanhoitajan ja erikoissairaanhoitajan
27061: kustannukset psykiatrian hoidon osalta olivat virkojen lisäystä.
27062: 381 markkaa eli vajaat 30 prosenttia yliopistol- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27063: listen keskussairaaloiden keskimääräisistä hoi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27064: topäiväkustannuksista. Myös keskusmielisai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27065: raaloiden hoitopäiväkustannukset ovat olleet jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27066: selvästi korkeampia, vaikka potilasaines Van-
27067: han Vaasan sairaalassa on todella ongelmallis-
27068: ta. Mihin pikaisiin tmmun Hallitus ai-
27069: Edullisen kustannusrakenteen kääntöpuole- koo ryhtyä Vanhan Vaasan sairaalan
27070: na on, että potilaiden hoito jää puutteelliseksi hoitohenkilöstön lisäämiseksi sairaalan
27071: henkilöstövoimavarojen vuoksi. Vanhan Vaa- vaativien tehtävien edellyttämälle tasol-
27072: san sairaalassa on hoitohenkilöstöä vain 0, 72 le?
27073: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
27074:
27075: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen
27076:
27077:
27078:
27079:
27080: 200070S
27081: 2 1990 vp. - KK n:o 718
27082:
27083:
27084:
27085:
27086: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27087: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koamatta hoitoyksiköihin yksinomaan vaaral-
27088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lisia potilaita. Työryhmän mukaan sairaaloihin
27089: olette 18 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn pitäisi ottaa myös muita psykiatrisia potilaita.
27090: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Valtion sairaaloihin on kuitenkin jouduttu ot-
27091: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tamaan lähes yksinomaan erittäin vaikeahoitoi-
27092: edustaja Tykkyläisen ym. näin kuuluvasta kir- sia potilaita, joita vuonna 1988 oli sisällä 374.
27093: jallisesta kysymyksestä n:o 718: Työryhmä esitti laskelman riittävän suuresta
27094: henkilökuntamäärästä, joka takaisi asianmu-
27095: Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai- kaisen hoidon vaikeahoitoisille potilaille. Val-
27096: koo ryhtyä Vanhan Vaasan sairaalan tion mielisairaaloissa on henkilökuntaa yhteen-
27097: hoitohenkilöstön lisäämiseksi sairaalan sä 533,5 eli 0,85 sairaansijaa kohden. Niuvan-
27098: vaativien tehtävien edellyttämälle tasol- niemen sairaalassa on saneerauksen vuoksi
27099: le? osastoja suljettu ja henkilökuntaa on tämän
27100: vuoksi ollut enemmän potilasta kohden käy-
27101: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tössä kuin Vanhassa Vaasassa. Vanhan Vaasan
27102: vasti seuraavaa: sairaalassa saneerauksen ja uudisrakentamisen
27103: jälkeen sairaansijamäärä laskee nykyisestä
27104: Valtion mielisairaalaan otetaan tutkittavaksi 126:sta 107:ään, jolloin henkilökunnan suhde
27105: ja hoidettavaksi sellaisia mielisairaita tai muita potilasmäärään kohoaa nykyisestä.
27106: mielenterveyshäiriöitä potevia henkilöitä, joiden Valtion sairaaloihin sekä Niuvanniemen että
27107: hoito on erityisen vaikeaa tai vaarallista. Val- Vanhan Vaasan sairaalaan on yhteensä saatu
27108: taosa valtion mielisairaaloihin, Vanhan Vaasan vuosittain valtion budjetin mukaisesti henkilös-
27109: ja Niuvanniemen sairaaloihin, otetuista poti- töä seuraavasti:
27110: laista on henkilöitä, jotka oikeus on jättänyt
27111: rikoksesta tuomitsematta mielisairauden takia V. 1987 4 virkaa
27112: ja joita ei ole voitu ottaa hoidettavaksi vaikea- 1988 3 virkaa sekä 20 henkilöä pysyvaan
27113: hoitoisuuden vuoksi kunnalliseen sairaalaan. työsopimussuhteeseen + 1 tilapäinen
27114: Vuoden 1988 lopussa tähän ryhmään kuuluvia sekä 1 osapäiväinen työntekijä
27115: potilaita oli yhteensä valtion sairaaloissa 358. 1989 3 virkaa
27116: Muista laitoksista vaikeahoitoisuuden vuoksi 1990 2 virkaa
27117: oli siirretty 16 potilasta, 9 oli mielentilatutki- 1991 2 virkaa
27118: muksessa ja 5 muista syistä hoidettavana.
27119: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama val- Tarkoituksena on edelleen lisätä työvoimaa
27120: tion mielisairaaloiden siirtoa kuntainliiton valtion sairaaloihin. Sosiaali- ja terveysministe-
27121: omistukseen selvittänyt työryhmä arvioi vuon- riön kehittämisohjelmassa vuosille 1992-1994
27122: na 1984 valtion sairaaloissa tarvittavan kor- esitetään valtion sairaaloihin lisättäväksi kolme
27123: keintaan 420 sairaansijaa. Nyt on käytössä virkaa vuosittain. Virkojen lisäys vahvistetaan
27124: ainoastaan 387 sairaansijaa molempien sairaa- vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa.
27125: loiden saneerauksen vuoksi. Työryhmä arvioi Lisäksi voidaan todeta, että Vanhan Vaasan
27126: valtion sairaaloiden antamaa hoitoa tarvitta- sairaalan käynnissä olevan peruskorjauksen ja
27127: van noin 230 vaaralliselle ja vaikeahoitoiselle uudisrakennuksen valmistuminen omalta osal-
27128: potilaalle. Sen lisäksi työryhmä katsoi, että taan helpottaa potilaiden hoitoa ja henkilökun-
27129: hoidollisesti olisi tarkoituksenmukaista olla ko- nan työskentelyolosuhteita.
27130: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991
27131:
27132: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
27133: 1990 vp. - KK n:o 718 3
27134:
27135:
27136:
27137:
27138: Till Riksdagens Herr Talman
27139: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen centrera enbart farliga patienter tili vårdenhe-
27140: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse terna. Enligt arbetsgruppen borde även andra
27141: av den 18 december 1990 tili vederbörande psykiatriska patienter tas in vid sjukhusen.
27142: medlem av statsrådet översänt avskrift av Man har emellertid varit tvungen att ta in
27143: fö1jande av riksdagsman Tykkyläinen m.fl. nästan enbart mycket svårskötta patienter vid
27144: undertecknade spörsmå1 nr 718: statens sjukhus. År 1988 fanns det 374 svår-
27145: skötta patienter vid statens sjukhus.
27146: Vi1ka omede1bara åtgärder ämnar Arbetsgruppen lade fram en beräkning av en
27147: Regeringen vidta för att öka vårdper- tillräckligt stor personalstyrka, som skulle ga-
27148: sonalen vid Gam1a Vasa sjukhus tili den rantera en behörig vård för svårskötta patien-
27149: nivå som sjukhusets krävande uppgifter ter. Statens sjukhus har sammanlagt 533,5
27150: förutsätter? anställda, dvs. 0,85 anställda per bäddplats.
27151: Vid Niuvanniemi sjukhus har avde1ningar
27152: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- stängts på grund av sanering och därför har
27153: samt anföra fö1jande: där funnits en större personai per patient än
27154: vid Gamla Vasa sjukhus. Vid Gam1a Vasa
27155: Vid statens sinnessjukhus tas in sådana sjukhus kommer antalet bäddplatser att sjunka
27156: sinnessjuka personer och personer med andra efter saneringen och nybyggnadsarbetena från
27157: menta1a störningar som det är särski1t svårt nuvarande 126 till 107. Anta1et anställda ökar
27158: eller farligt att vårda. Största de1en av de då i förhållande tili anta1et patienter.
27159: patienter som b1ivit intagna på statens sinnes- Av statens sjukhus har såväl Niuvanniemi
27160: sjukhus, Gam1a Vasa sjukhus och Niuvanniemi som Gamla Vasa sjukhus årligen fått personai
27161: sjukhus, är personer som domsto1en har 1ämnat i motsvarighet tili statsbudgeten som följer:
27162: odömda för brott på grund av sinnessjukdom
27163: och som inte har kunnat tas in för vård vid ett År 1987 4 tjänster
27164: kommuna1t sjukhus på grund av att de är svåra 1988 3 tjänster samt 20 personer i bestående
27165: att sköta. Vid utgången av 1988 fanns det vid arbetsavta1sförhållande + 1 tillfällig
27166: statens sjukhus inalles 358 patienter som hörde och 1 de1tidsanställd arbetstagare
27167: till denna grupp. Från andra anstalter hade 16 1989 3 tjänster
27168: patienter flyttats tili statens sjukhus på grund 1990 2 tjänster
27169: av att de var svårskötta, 9 hade tagits in för 1991 2 tjänster
27170: sinnesundersökning och 5 var där för vård av
27171: andra orsaker. Avsikten är att alltjämt öka arbetskraften
27172: Den arbetsgrupp som socia1- och hälsovårds- vid statens sjukhus. 1 social- och hä1sovårdsmi-
27173: ministeriet tillsatt för att utreda överföringen nisteriets utvecklingsprogram för 1992-1994
27174: av statens sinnessjukhus i kommunalförbunds föreslås att statens sjukhus skall få tre nya
27175: ägo beräknade år 1984 att högst 420 bädd- tjänster per år. Ökningen av anta1et tjänster
27176: platser behövs vid statens sjukhus. Nu är fastställs årligen i c~atsbudgeten.
27177: endast 387 bäddplatser i bruk på grund av att Dessutom kan det framhållas att patientvår-
27178: båda sjukhusen saneras. Arbetsgruppen beräk- den och persona1ens arbetsförhållanden kom-
27179: nade att den vård som ges vid statens sjukhus mer att underlättas när de pågående renove-
27180: behövs för ca 230 farliga och svårskötta pati- rings- och nybyggnadsarbetena på Gam1a Vasa
27181: enter. Dessutom ansåg arbetsgruppen att det sjukhus s1utförts.
27182: vårdmässigt vore ändamålsenligt att inte kon-
27183:
27184: Helsingfors den 17 januari 1991
27185:
27186: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
27187: 1990 vp.
27188:
27189: Kirjallinen kysymys n:o 719
27190:
27191:
27192:
27193:
27194: P. Leppänen: Nuoria rikoksentekijöitä koskevista henkilötutkin-
27195: tatiedoista
27196:
27197:
27198: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27199: Minulle tulleen palautteen mukaan nuoria asioita, jotka yleensä on suojattu paitsi asian-
27200: rikoksentekijöitä kuulusteltaessa tulee esiin hy- osaisilta.
27201: vin paljon sellaista tietoa, joka ei saisi päästä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27202: julkisuuteen esim. sen vuoksi, että henkilökoh- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27203: taiset tiedot, joita kuulusteltava henkilö antaa, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27204: voivat vaikeuttaa hänen tai hänen perheensä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27205: elämään jatkossa.
27206: On käynyt ilmi, että lomakkeelle (nuoria
27207: rikoksentekijöitä koskeva lomake n:o l) kerä- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27208: tyt tiedot ovat ostettavissa mm. sensaatioleh- ryhtyä, etteivät ihmisten henkilökohtai-
27209: tien käyttöön, kun asia on käsitelty loppuun set asiat joutuisi julkiseen käsittelyyn,
27210: oikeudessa. joka voi olla usein paljon ankarampi
27211: Lomakkeella kysellään hyvin paljon sellaisia rangaistus kuin muu tuomio?
27212: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
27213:
27214: Pekka Leppänen
27215:
27216:
27217:
27218:
27219: 200070S
27220: 2 1990 vp. - KK n:o 719
27221:
27222:
27223:
27224:
27225: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27226: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Oikeudenkäyntiaineiston julkisuus maaray-
27227: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tyy oikeudenkäynnin julkisuuslain 9 §:n 1 mo-
27228: olette 18 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn mentin pääsäännön mukaan yleisten asiakirjo-
27229: kirjeenne n:o 2607 ohella toimittanut valtioneu- jen julkisuutta koskevien säännösten eli lähinnä
27230: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain
27231: kansanedustaja Pekka Leppäsen näin kuulu- (83/51) ja sen nojalla annetun asetuksen (650/
27232: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 719: 51) mukaan. Asiakirjain julkisuuslaista seuraa,
27233: että tuomioistuimen pöytäkirja ja siihen liittyvä
27234: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo aineisto tulee pääsääntöisesti julkiseksi asian
27235: ryhtyä, etteivät ihmisten henkilökohtai- käsittelyn päätyttyä. Tuomioistuin voi kuiten-
27236: set asiat joutuisi julkiseen käsittelyyn, kin oikeudenkäynnin julkisuuslain 9 §:n 2 mo-
27237: joka voi olla usein paljon ankarampi mentin nojalla päättää oikeudenkäyntiaineiston
27238: rangaistus kuin muu tuomio? määräajaksi salassa pidettäväksi muun muassa
27239: silloin, kun nuorta rikoksentekijää koskeva asia
27240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- on käsitelty suljetuin ovin tai kun oikeuden-
27241: taen seuraavaa: käynnissä on esitetty tieto, josta on säädetty
27242: vaitiolovelvollisuus.
27243: Oikeudenkäynnin julkisuus, jolle periaatteel- Nuoria rikoksentekijöitä koskevassa henkilö-
27244: le Suomen lainsäädäntö pohjautuu, on yksi tulkinnassa on pyrkimyksenä selvittää niitä
27245: prosessioikeuden johtavia periaatteita. Kan- seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet rikoksesta
27246: sainvälisesti tämä periaate on tunnustettu epäillyn nuoren kehitykseen, ja olosuhteita,
27247: YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia joiden vallitessa rikollinen teko on tapahtunut.
27248: koskevassa yleissopimuksessa (14 artikla) ja Tällöin joudutaan selvittämään tutkittavan ja
27249: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa tämän omaisten kannalta arkaluonteisiakin
27250: (6 artikla), joihin Suomikin on liittynyt. asioita, kuten terveydentilaa sekä sosiaalisia ja
27251: Oikeudenkäynnin julkisuus toteuttaa osal- taloudellisia olosuhteita. Ottaen huomioon,
27252: taan yhteiskuntamme omaksumaa viranomais- että tuomioistuimen päätöksessä on kysymys
27253: toiminnan julkisuusperiaatetta, joka on edelly- yksilön asemaan merkittävästi vaikuttavasta
27254: tyksenä sille, että kansalaiset voivat seurata ratkaisusta, päätöksen perusteluineen tulee läh-
27255: viranomaisten toiminnan asianmukaisuutta. tökohtaisesti olla julkinen. Kun oikeudenkäyn-
27256: Oikeudenkäynnin julkisuus tarkoittaa, että nin julkisuuslaki toisaalta antaa tarvittaessa
27257: yleisö saa olla läsnä seuraamassa asian käsit- mahdollisuuden päättää oikeudenkäyntiaineis-
27258: telyä tuomioistuimessa (käsittelyn julkisuus) ja to tuomiolauselmaa ja sovellettuja lainkohtia
27259: että yleisöllä on oikeus saada tietoja oikeuden- lukuun ottamatta määräaikaisesti salaiseksi, ei
27260: käyntiaineistosta (asiakirjajulkisuus). vallitsevassa tilanteessa ole havaittavissa sellai-
27261: Oikeudenkäynnin julkisuus ei kuitenkaan ole sia vaikeita epäkohtia, jotka vaatisivat välittö-
27262: poikkeukseton, vaan periaatetta on rajoitettu mästi lainsäädäntötoimenpiteitä.
27263: yhteiskunnan tai kansalaisten tärkeiden etujen Asiakirjojen julkisuuskysymyksiä koko laa-
27264: suojaamiseksi. Laissa oikeudenkäynnin julki- juudessaan pohditaan parhaillaan oikeusminis-
27265: suudesta (945/84) on pyritty sovittamaan yh- teriön asettamassa toimikunnassa, jonka tehtä-
27266: teen toisaalta julkisella oikeudenkäynnillä saa- vänä on valmistella julkisuuslainsäädännön ko-
27267: vuteltavat edut, ja toisaalta ne edut, joiden konaisuudistusta. Oikeusministeriössä on ase-
27268: suojaaminen edellyttää oikeudenkäynnin julki- tettu lisäksi työryhmä, joka valmistelee rikos-
27269: suuden rajoittamista. Tuomioistuin voi asian- asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamis-
27270: osaisen vaatimuksesta tai muutoin niin harki- ta. Uudistuksen yhteydessä tulee pohdittavaksi
27271: tessaan käsitellä asian yleisön läsnä olematta muun muassa se, miten esimerkiksi esitutkin-
27272: muun muassa silloin, kun alle 18-vuotias hen- tapöytäkirja ja muu ennen oikeudenkäynnin
27273: kilö on syytteessä rikoksesta. aloittamista syntynyt kirjallinen aineisto saate-
27274: 1990 vp. - KK n:o 719 3
27275:
27276: taan tuomioistuimen tietoon ja oikeudenkäyn- paljolti hoidettavissa sillä, että toimittajat hy-
27277: tiaineistoksi. vää lehtimiestapaa noudattaen jättäisivät jul-
27278: Esillä oleva kysymys liittyy paitsi asiakirja- kaisematta sellaisia oikeuden päätöksiin liitty-
27279: julkisuuteen, myös toimittajien ammattietiik- viä asioita, jotka saattavat loukata henkilön
27280: kaan ja hyvään lehtimiestapaan. Asia olisi yksityisyyden suojaa.
27281: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
27282:
27283: Oikeusministeri Tarja Halonen
27284: 4 1990 vp. - KK n:o 719
27285:
27286:
27287:
27288:
27289: Till Riksdagens Herr Talman
27290: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen allmänheten är närvarande, t.ex. då en person
27291: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse under 18 år står åtalad för brott.
27292: nr 2607 av den 18 december 1990 till vederbö- Angående rättegångsmaterialets offentlighet
27293: rande medlem av statsrådet översänt avskrift gäller enligt huvudregeln i 9 § 1 mom. lagen om
27294: av fö1jande av riksdagsman Pekka Leppänen offentlighet vid rättegång stadgandena om all-
27295: undertecknade spörsmål nr 719: männa handlingars offentlighet, dvs. närmast
27296: lagen om allmänna handlingars offentlighet
27297: Vilka åtgärder ämnar Regeringen (83/51) och förordningen som utfårdats med
27298: vidta för att hindra att människornas stöd av den (650/51). Av lagen om allmänna
27299: personliga angelägenheter kan bli utsat- handlingars offentlighet följer att ett domstols-
27300: ta för en offentlig behandling, som ofta protokoll och därmed sammanhängande mate-
27301: kan utgöra ett mycket strängare straff ria! i regel blir offentligt när behandlingen av
27302: än någon annan dom? ärendet är avslutad. Domstolen kan emellertid
27303: med stöd av 9 § 2 mom. lagen om offentlighet
27304: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt vid rättegång besluta att rättegångsmaterialet
27305: följande: skall hållas hemligt en viss tid bl.a. i sådana fall
27306: då ett ärende som har gällt en ung brottsling
27307: Principen om offentlighet vid rättegångar, på har behandlats inom stängda dörrar eller då
27308: viiken den finländska lagstiftningen bygger, är vid rättegången har yppats någon omständig-
27309: en av de ledande principerna inom processrät- het om viiken tystnadsplikt har stadgats.
27310: ten. Denna princip är internationellt erkänd i Syftet med personundersökningar rörande
27311: FN:s konvention om medborgerliga och poli- unga brottslingar är att utreda vilka omstän-
27312: tiska rättigheter (artikel 14) och Europarådets digheter som har inverkat på den unge miss-
27313: konvention om de mänskliga rättigheterna (ar- tänktes utveckling och vilka förhållanden som
27314: tikel 6), till vilka också Finland har anslutit sig. rådde då brottet begicks. Det är i detta
27315: De offentliga rättegångarna utgör en del av sammanhang nödvändigt att ta upp också
27316: den princip om offentlig myndighetsverksam- sådana frågor som är ömtåliga för den som
27317: het som vårt samhälle har godkänt och som är undersöks och för hans anhöriga, som t.ex.
27318: en förutsättning för att medborgarna skall frågor som gäller hälsotillstånd och sociala och
27319: kunna utöva tillsyn över behörigheten i myn- ekonomiska omständigheter. Med beaktande
27320: digheternas verksamhet. Det att en rättegång av att domstolens beslut är ett avgörande av
27321: är offentlig innebär att allmänheten får vara avsevärd betydelse för individens ställning bör
27322: närvarande vid behandlingen av ett ärende i utgångspunkten vara att beslutet och motive-
27323: domstolen (behandlingens offentlighet) och att ringen skall vara offentliga. Då lagen om
27324: allmänheten har rätt att få information om offentlighet vid rättegång å andra sidan vid
27325: rättegångsmaterialet (handlingarnas offentlig- behov gör det möjligt att besluta att rättegångs-
27326: het). materialet, med undantag av domslutet och de
27327: Rättegångarna är emellertid inte undantags- tillämpade lagrummen, skall hållas hemliga en
27328: löst offentliga, utan principen har begränsats viss tid, innebär den rådande situationen inte
27329: för att skydda samhällets och medborgarnas några sådana allvarliga olägenheter som skulle
27330: viktiga intressen. I lagen om offentlighet vid kräva omedelbara lagstiftningsåtgärder.
27331: rättegång (945/84) har man försökt jämka ihop Frågan om handlingars offentlighet be-
27332: å ena sidan de fördelar som uppnås genom en handlas för närvarande i sin helhet i den
27333: offentlig rättegång och å andra sidan sådana kommitte som justitieministeriet har tillsatt
27334: intressen som bör skyddas genom att offentlig- med uppgift att bereda en helhetsreform av
27335: heten vid rättegången begränsas. Domstolen offentlighetslagstiftningen. Justitieministeriet
27336: kan på yrkande av en part eller om den annars har dessutom tillsatt en arbetsgrupp som bere-
27337: finner det riktigt behandla ett ärende utan att der en reform av rättegångsförfarandet vid
27338: 1990 vp. - KK n:o 719 5
27339:
27340: brottmål. I samband med reformen kommer etik och god journa1istsed. Frågan kunde rätt
27341: bl.a. frågan om hur t.ex. förundersökningspro- 1ångt skötas genom att journa1isterna med
27342: tokollet och annat materia1 som uppkommit iakttagande av god journa1istsed skulle avstå
27343: före rättegången skall medde1as domsto1en tili från att pub1icera sådana omständigheter i
27344: kännedom och införlivas i rättegångsmaterial. rättens bes1ut som kan kränka någons integri-
27345: Spörsmå1et gäller inte bara hand1ingarnas tetsskydd.
27346: offent1ighet utan också journa1isternas yrkes-
27347: He1singfors den 15 januari 1991
27348:
27349: Justitieminister Tarja Halonen
27350: 1990 vp.
27351:
27352: Kirjallinen kysymys n:o 720
27353:
27354:
27355:
27356:
27357: Koistinen ym.: Opintotuen laajentamisesta koskemaan avoimessa
27358: korkeakoulussa opiskelevia
27359:
27360:
27361: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27362: Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selon- ammatillisia valmiuksiaan opiskelemalla kasva-
27363: teossa eduskunnalle todetaan, että suomalaisen tustieteitä yliopistossa päätoimisesti. Jatkossa
27364: koulutuspolitiikan johtoajatuksiin kuuluu jat- olisi ehkä mahdollisuus suorittaa myös loppu-
27365: kuvan koulutuksen periaate. Päämääräksi on tutkinto. Opintotukikeskus on kuitenkin il-
27366: asetettu kehittää Suomen koulutusjärjestelmää moittanut, ettei hänelle myönnetä aikuisopin-
27367: siten, että jokaisella ihmisellä on kaikkina totukea.
27368: ikäkausinaan mahdollisuudet oman persoonal- Aikuisopiskelijoille on tyypillistä, että heidän
27369: lisuutensa jatkuvaan, monipuoliseen kehittämi- koulutukselliset tarpeensa ovat hyvin yksilölli-
27370: seen järjestelmällisen ja joustavan opiskelun set. Ammatillinen kokemus ja erilaiset kurssit
27371: avulla. Lisäksi todetaan, että jatkuvan koulu- antavat vankan pohjan. Suoraan koulunpenkil-
27372: tuksen periaate edellyttää, että koulutuksen, tä tuleville nuorille suunnitellut opinto-ohjel-
27373: työelämän ja muun toiminnan vuorottelua hel- mat eivät ole heille mielekkäitä. Tämän vuoksi
27374: potetaan. Näihin selonteon hyviin ajatuksiin on tulisi opiskelijan itsensä laatimaa systemaattista
27375: helppo yhtyä. Käytännössä ei kuitenkaan ole opinto-ohjelmaa tukea myöntämällä aikuis-
27376: tehty joustavaa opiskelua taloudellisesti mah- opintotukea näihin opintoihin. Opintojen oh-
27377: dolliseksi. Selonteossa pidetäänkin kiireellisim- jaamisen voisi antaa korkeakoululle, joka myös
27378: pinä kehittämiskohteina aikuisopiskelijoiden vahvistaisi opintosuunnitelman.
27379: toimeentulon järjestämistä, uusien ohjaus- ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27380: rahoitusjärjestelmien kehittämistä ja koulutus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27381: tarjonnan laajentamista sekä aikuisten elämän- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27382: tilanteisiin sopivien ja joustavien oppimismuo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27383: tojen kehittämistä.
27384: Tällä hetkellä aikuisopintotuen ulkopuolelle Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27385: jäävät muun muassa avoimen korkeakoulun siin avoimessa korkeakoulussa syste-
27386: opiskelijat. Esimerkkinä väliinputoajasta on yli maattisesti opiskelevien opintojen tuke-
27387: kymmenen vuotta ammatissa toiminut nuori- miseksi laajentamalla opintotukijärjes-
27388: sotyöntekijä, joka olisi halunnut täydentää telmää koskemaan myös heitä?
27389: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990
27390:
27391: Annikki Koistinen Aino Pohjanoksa Tellervo Renko
27392: Jorma Fred Kauko Heikkinen Riitta Kauppinen
27393: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sirkka-Liisa Anttila Lea Mäkipää
27394: Pentti Kettunen Jukka Vihriälä Aapo Saari
27395: Heikki Kokko Pekka Puska Eeva-Liisa Moilanen
27396: Sauli Hautala Eino Siuruainen Toimi Kankaanniemi
27397: Esko Almgren Tina Mäkelä Pauli Saapunki
27398: Raimo Vistbacka Marita Jurva Heikki Rinne
27399: Raila Aho Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
27400: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Kalle Röntynen
27401: Markku Lehtosaari Kalevi Mattila Esko Jokiniemi
27402: Pertti Lahtinen Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine
27403: Esko Seppänen
27404:
27405: 200070S
27406: 2 1990 vp. - KK n:o 720
27407:
27408:
27409:
27410:
27411: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27412: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Opintotuen laajentaminen avoimeen korkea-
27413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kouluopetukseen ei ole tarkoituksenmukaista.
27414: olette 19 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Avoin korkeakouluopetus on tarkoitettu lähin-
27415: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nä opiskeluun, joka tapahtuu ilman vahvistet-
27416: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tua opetusohjelmaa tai opinto-ohjelmaa. Opin-
27417: edustaja Annikki Koistisen ym. näin kuuluvas- toja suoritetaan useimmiten työn ohessa taikka
27418: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 720: muuten osa-aikaisesti. Kokopäiväopintoihin
27419: tarkoitetun tuen osoittaminen tällaiseen opis-
27420: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- keluun olisi voimavarojen käytön ja valvonnan
27421: siin avoimessa korkeakoulussa syste- kannalta ongelmallista. Myöskään tuen tarvet-
27422: maattisesti opiskelevien opintojen tuke- ta ei pääsääntöisesti ole, koska opiskelu tapah-
27423: miseksi laajentamalla opintotukijärjes- tuu yleensä työn ohessa.
27424: telmää koskemaan myös heitä? Opintotukea voitaisiin periaatteessa myöntää
27425: vähintään kahdeksan viikon pituisiin kokopäi-
27426: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- väopintoihin. Tämä olisi mahdollista, jos kor-
27427: taen seuraavaa: keakoulut ottaisivat vastuun koulutuksen tuot-
27428: tamasta kelpoisuudesta ja opintojen kulun val-
27429: Yleisenä edellytyksenä opintotuen saamiselle vonnasta. Tällöin opintojen luonne kuitenkin
27430: on tuen hakijan opintomenestys ja tuen tarve. muuttuisi olennaisesti avoimista korkeakoulu-
27431: Opintojaan aloittavan osalta on opintotuki- opinnoista ja kysymys olisi itse asiassa varsinai-
27432: asetuksen 4 §:n mukaan riittävää, että hänet on sista päätoimisista opinnoista.
27433: hyväksytty oppilaitokseen. Myöhemmässä vai- Jos tukea laajennettaisiin avoimeen korkea-
27434: heessa edellytetään opinnoissa normaalia edis- kouluopetukseen, olisi myös opintotuen hallin-
27435: tymistä. Tuen tarpeessa katsotaan olevan hen- non voimavaroja lisättävä huomattavasti.
27436: kilö, jonka taloudelliset olosuhteet sitä edellyt- Opintotuen myöntämistoiminta ei olisi enää
27437: tävät. yhtä pelkistettyä kuin nykyisin, vaan vaatisi
27438: Opintotukea myönnetään opiskeluun, joka yksityiskohtaisempia selvityksiä ja tämä edel-
27439: tähtää tietyn tutkinnon suorittamiseen. A voi- lyttäisi huomattavaa työpanosta.
27440: men korkeakoulun opetus on luonteeltaan kan- Avoimen korkeakoulun tarkoituksena ei ole
27441: sanvalistustyötä. Opinto-oikeutta ei ole rajoi- muodostua varsinaista korkeakouluopetusta
27442: tettu ja opiskelijaksi hyväksymismenettelyä ei korvaavaksi opiskelumuodoksi. Onkin tarkoi-
27443: ole. Useimmiten opinnot tähtäävät eri arvosa- tuksenmukaisempaa kehittää kaikkien kansa-
27444: nojen suorittamiseen työn ohessa. Vastaavaa laisten mahdollisuuksia täydentää opintojaan
27445: opetusta antavat lukuisat kansalais- ja työväen- työn ohessa avoimen korkeakoulun opintojen,
27446: opistot yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. monimuotokoulutuksen sekä etäopintojen
27447: Nämäkään eivät kuulu opintotukilainsäädän- avulla. Tässä tarkoituksessa opetusministeriön
27448: nön piiriin. asettama aikuisopintotuen seurantatyöryhmä
27449: Avoimen korkeakoulun opiskelija voi saada on pyrkinyt selvittämään toteuttamiskelpoisia
27450: opintotukea, jos hänet hyväksytään korkea- mahdollisuuksia laajentaa opiskelun tukea eri-
27451: kouluun varsinaiseksi opiskelijaksi. Tällöin tyisesti lyhytkestoista jaksoHaista opiskelua
27452: edellytetään opintotuen saamiseksi myös sel- varten niin sanotulla kulukorvausjärjestelmällä.
27453: laista opintomenestystä kuin korkeakoulussa Tähän tähtäävä selvitystyö on vielä kesken.
27454: yleensäkin.
27455: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1991
27456:
27457: Opetusministeri Ole Norrback
27458: 1990 vp. - KK n:o 720 3
27459:
27460:
27461:
27462:
27463: Tili Riksdagens Herr Talman
27464: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen diestödet till att omfatta den öppna högsko-
27465: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Ieundervisningen. Den är närmast avsedd för
27466: av den 19 december 1990 tili vederbörande studier som bedrivs utan ett fastställt undervis-
27467: medlem av statsrådet översänt en avskrift av nings- eller studieprogram. Studierna bedrivs
27468: följande av riksdagsman Annikki Koistinen allt som oftast vid sidan av arbetet eller på
27469: m.fl. undertecknade spörsmål nr 720: deltid. Att anvisa stöd som är avsett för
27470: heltidsstudier för sådana studier skulle föra
27471: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för med sig problem med tanke på användningen
27472: att stödja personer som systematiskt och övervakningen av resurserna. Enligt hu-
27473: studerar vid den öppna högskolan vudregeln finns det inte heller något behov av
27474: genom att utvidga studiestödet tili att stöd eftersom studierna bedrivs vid sidan av
27475: omfatta även dem? arbetet.
27476: I princip kunde studiestöd beviljas för hel-
27477: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt tidsstudier som tar minst åtta veckor i anspråk.
27478: följande: Detta vore möjligt om högskolorna kunde ta
27479: på sig ansvaret för den behörighet som utbild-
27480: De allmänna förutsättningarna att få studie- ningen ger och för övervakningen av hur
27481: stöd är att den sökande har framgång i sina studierna framskrider. I en sådan situation
27482: studier och är i behov av stöd. skulle dock studierna till karaktären väsentligt
27483: För dem som inleder sina studier är det avvika från de öppna högskolestudierna, och
27484: enligt 4 § förordningen om studiestöd tiiiräck- det vore i själva verket fråga om egentliga
27485: Iigt att de har fått inträde tiii en Iäroanstalt. I heltidsstudier.
27486: ett senare skede är förutsättningen normal Om stödet utvidgas tili den öppna högsko-
27487: framgång i studierna. En person vars ekono- leundervisningen måste även resurserna för
27488: miska situation så betingar, anses vara i behov förvaltningen av studiestödet avsevärt ökas.
27489: av stöd. Beviljandet av studiestöd vore inte lika renod-
27490: Studiestöd beviljas för studier som syftar till lat som för närvarande utan skulle fordra mera
27491: att avlägga en viss examen. Undervisningen vid detaljerade utredningar och detta i sin tur
27492: de öppna högskolorna har karaktären av folk- betydande arbetsinsatser.
27493: bildningsarbete. Rätten till studier är inte be- Syftet med öppna högskolor är inte att
27494: gränsad, och något förfarande att godkänna utgöra någon studieform som ersätter den
27495: någon som studerande finns inte. Allt som egentliga högskoleundervisningen. Därför är
27496: oftast syftar studierna till att avlägga ett det mera ändamålsenligt att öka alla med-
27497: vitsord vid sidan av arbetet. Sådan undervis- borgares möjligheter att vid sidan av arbetet
27498: ning ger ett flertal medborgar- och arbetarin- komplettera sina studier genom öppen högsko-
27499: stitut i samarbete med högskolor. De omfattas leundervisning, flerformsutbildning och fjärr-
27500: inte av lagstiftningen om studiestöd. studier. I detta syfte har den av undervisnings-
27501: Studerande vid öppna högskolor kan få ministeriet tilisatta arbetsgruppen för uppfölj-
27502: studiestöd om de godkänns som egentliga ning av vuxenstudiestödet försökt reda ut
27503: studerande vid högskolan i fråga. Dä är förut- genomförbara åtgärder för att utvidga studie-
27504: sättningen för att få studiestöd även sådan stödet speciellt för kortvariga, periodiserade
27505: framgång i studierna som vid högskolorna i studier genom det så kallade systemet med
27506: allmänhet. kostnadsersättning. Utredningsarbetet med
27507: Det är inte ändamålsenligt att utvidga stu- denna fråga är ännu på hälft.
27508: Helsingfors den 28 januari 1991
27509:
27510: Undervisningsminister Ole Norrback
27511: 1990 vp.
27512:
27513: Kirjallinen kysymys n:o 721
27514:
27515:
27516:
27517:
27518: Pohjanoksa ym.: Opintolainan takaisinmaksun siirtämisestä ul-
27519: komailla tapahtuvan jatko-opiskelun vuoksi
27520:
27521:
27522: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27523:
27524: Kansainvälistyminen tulee olemaan yksi sen kasvava merkitys koulutuksessa ei kykene
27525: koulutuksen keskeisimpiä kehityspiirteitä seu- toteutumaan nykyisen opintotukilainsäädän-
27526: raavina vuosina. Valtioneuvoston koulutuspo- nön puitteissa.
27527: liittisessa selonteossa eduskunnalle todetaan Yhä useampi suomalainen suorittaa osan
27528: kansainvälistymisen osalta seuraavaa: "Hallitus opinnoistaan Suomen valtion rajojen ulkopuo-
27529: vie eteenpäin kansainvälistymiskehitystä tuke- lella. Jatko-opintoja ulkomailla suorittava jou-
27530: via toimia kaikilla koulutuksen tasoilla. Luo- tuu suorittamaan aikaisempien opintolainojen-
27531: daan edellytykset korkeakoulujen ja ammatil- sa takaisinmaksun jatko-opintojen vielä kes-
27532: listen oppilaitosten laajalle osallistumiselle kan- täessä. Tämä saattaa aiheuttaa taloudellisesti
27533: sainvälisiin yhteistyöohjelmiin ja -projekteihin. kestämättömän tilanteen.
27534: Opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vaihtoa Koska koulutuspoliittisesti on tärkeää, että
27535: lisätään merkittävästi. Laajennetaan yhteistyö- koulutuksen suorittamista ulkomailla rohkais-
27536: tä myös ulkomaisten yritysten kanssa harjoit- taan, tulisi ulkomailla tapahtuvan jatko-opis-
27537: telijavaihdon ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kelun takia opintolainan takaisinmaksu voida
27538: kehittämiseksi. Ulkomailla suoritettavat opin- siirtää siihen asti, kunnes opinnot on saatu
27539: tojaksot luetaan hyväksi ja opetussuunnitelmia suoritettua.
27540: kehitetään kansainvälisen yhteistyön lisäämisen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27541: edellyttämällä tavalla. Ulkomailla opiskelevien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27542: taloudellista tukea kehitetään." kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27543: Suomen opintotukea koskeva lainsäädäntö jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27544: on vuodelta 1972. Vaikka opintotukijärjestel-
27545: mään on tehty pieniä muutoksia koulutusuu- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ul-
27546: distusten vaikutukset ja yhteiskunnan muiden komailla jatko-opintoja suorittava voisi
27547: tukijärjestelmien tehtävät huomioon ottaen, on siirtää opintolainan takaisinmaksun sii-
27548: opintotukijärjestelmä jäämässä vanhanaikai- hen asti, kunnes on saanut opintonsa
27549: seksi ja jäykäksi. Esimerkiksi kansainvälistymi- suoritettua?
27550: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990
27551:
27552: Aino Pohjanoksa Sirpa Pietikäinen Eeva Turunen
27553: Matti Lahtinen Lea Kärhä Ritva Vastamäki
27554: Keijo Jääskeläinen Tuula Linnainmaa Liisa Hilpelä
27555: Pirjo Rusanen Tapio Holvitie Tellervo Renko
27556: Riitta Kauppinen Annikki Koistinen Sakari Valli
27557: Kalevi Lamminen Riitta Uosukainen Erkki Pystynen
27558: Jouni J. Särkijärvi Anssi Rauramo
27559:
27560:
27561:
27562:
27563: 200070S
27564: 2 1990 vp. - KK n:o 721
27565:
27566:
27567:
27568:
27569: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27570: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta. Toisena rajoituksena on, että enimmäislai-
27571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, na-aika voi olla 24 vuotta lainan nostamista
27572: olette 19 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn seuraavasta koronmaksupäivästä.
27573: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Opintolainan takaisinmaksun siirtäminen on
27574: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- siten jo tällä hetkellä mahdollista. Edellytykse-
27575: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvas- nä on, että pankki suostuu siirtoon. Pankkien
27576: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 721: suhtautuminen lainanlyhennysten siirtoon ei
27577: saatujen tietojen mukaan ole ollut viime aikoi-
27578: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ul- na kaikissa tapauksissa myönteistä. Tämä on-
27579: komailla jatko-opintoja suorittava voisi gelma koskee myös kotimaassa tapahtuvaa
27580: siirtää opintolainan takaisinmaksun sii- jatko- ja täydennysopiskelua.
27581: hen asti, kunnes on saanut opintonsa On myös huomattava, että jatko-opinnot
27582: suoritettua? ulkomailla tapahtuvat usein apurahan tai palk-
27583: katulojen turvin. Usein on myös mahdollista
27584: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hankkia kestokulutushyödykkeitä edullisem-
27585: vasti seuraavaa: paan hintaan kuin kotimaassa.
27586: Yleisesti ottaen voidaan todeta, että raha-
27587: Opintolainajärjestelmä on laaja ja sen joh- markkinatilanteen muutos on heijastunut myös
27588: dosta lainaehdot on pyritty mahdollisuuksien opintolainajärjestelmään. Opetusministeriön
27589: mukaan laatimaan yhdenmukaisiksi ja selkeik- asettaman selvitysmiehen ehdotuksen mukaan
27590: si. opintotuen opintorahaosuutta nostettaisiin ja
27591: Erilaisten elämäntilanteiden, kuten suurien opintolainaosuus laskisi noin 30 %:iin. Ehdo-
27592: asuntolainojen aiheuttaman rasituksen, opinto- tuksen toteuttaminen laskisi lainamääriä. Täl-
27593: matkojen tai sairauksien johdosta voi kuitenkin löin kysymyksessä tarkoitettu ongelma tulisi
27594: olla tarpeen muuttaa opintolainan takaisin- pitkällä tähtäimellä suurelta osin jo tätä kautta
27595: maksuaikataulua. Opintotukiasetuksen 11 §:n 2 ratkeamaan. Opetusministeriön tarkoituksena
27596: momentin nojalla lainansaaja ja pankki voivat on kuitenkin jo nyt kiinnittää huomiota tähän
27597: sopia takaisinmaksun lykkäämisestä. Takaisin- ongelmaan, kun pankkien kanssa neuvotellaan
27598: maksuaika saa olla kuitenkin enintään 14 opintolainojen myöntämisen turvaamisesta.
27599: vuotta ensimmäisen lyhennyksen suorittamises-
27600: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1991
27601:
27602: Opetusministeri Ole Norrback
27603: 1990 vp. - KK n:o 721 3
27604:
27605:
27606:
27607:
27608: Tili Riksdagens Herr Talman
27609:
27610: J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den kan vara 24 år efter den räntebetainings-
27611: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse dag som följer efter det lånet har lyfts.
27612: av den 19 december 1990 till vederbörande Sålunda är det redan nu möjligt att uppskju-
27613: medlem av statsrådet översänt en avskrift av ta återbetalningen av studielån. Förutsättning-
27614: följande av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl. en är att banken ger sitt samtycke. Bankernas
27615: undertecknade spörsmål nr 72I: inställning till att uppskjuta amorteringarna
27616: har enligt inkomna uppgifter inte varit positiv
27617: Vad ämnar Regeringen göra för att under den senaste tiden. Detta problem gäller
27618: de som bedriver påbyggnadsstudier även fortsatta studier och påbyggnadsutbild-
27619: utomlands skall kunna uppskjuta åter- ning i hemlandet.
27620: betainingen av sina studielån tills de har Det bör även observeras att fortsatta studier
27621: slutfört sina studier? utomlands ofta bedrivs tack vare stipendier
27622: eller löneinkomster. Ofta är det även möjligt
27623: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt att skaffa sig varaktiga konsumtionsförnöden-
27624: följande: heter fördelaktigare än i hemlandet.
27625: I allmänhet kan det konstateras att föränd-
27626: Studiestödssystemet är omfattande och av ringarna på penningmarknaden även avspeglar
27627: denna aniedning har man i mån av möjlighet sig på studiestödet. Enligt ett förslag av en
27628: försökt göra lånevillkoren enhetliga och tydli- utredningsman som undervisningsministeriet
27629: ga. har tillsatt bör andelen studiepenning av stu-
27630: På grund av olika levnadssituationer, såsom diestödet höjas och andelen studielån sänkas
27631: belastningen av stora bostadslån, studieresor tili ca 30 %. Om försiaget går igenom, sjunker
27632: eller sjukdom kan det dock finnas behov att lånebeloppen. I så fall skulle det problem som
27633: ändra återbetalningsplanen när det gäller stu- avses i spörsmåiet härigenom tili stor del Iösas
27634: dielånet. Med stöd av II § 2 mom. förordning- på längre sikt. Undervisningsministeriet har
27635: en om studiestöd kan låntagaren och banken dock för avsikt att redan nu fåsta uppmärk-
27636: komma överens om att återbetalningen upp- samhet vid detta problem, när förhandlingar
27637: skjuts. Tiden för återbetalningen får dock vara skall föras med bankerna om att trygga bevil-
27638: högst I4 år efter den första amorteringen. Den jandet av studielån.
27639: andra begränsningen är att den längsta låneti-
27640:
27641: Helsingfors den 28 januari I99I
27642:
27643: Undervisningsminister Ole Norrback
27644: 1990 vp.
27645:
27646: Kirjallinen kysymys n:o 722
27647:
27648:
27649:
27650:
27651: Urpilainen ym.: Koiraveron enimmäismäärän antamisesta kun-
27652: tien päätettäväksi
27653:
27654:
27655: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27656: Koiraverosta annettua lakia ollaan hallituk- luja koskeviin hankkeisiin viitaten koiraveron
27657: sen esityksen n:o 298 mukaisesti muuttamassa enimmäismäärän säätäminen lailla vaikuttaa
27658: siten, että kunnanvaltuusto voi verovuodesta perusteettomalta. Tuskinpa on pelättävissä,
27659: 1991 alkaen päättää, onko kunnassa suoritet- että jokin kunta lähtisi perimään niin kohtuut-
27660: tava koiraveroa. Muutos on perusteltu, kun tomia koiraveroja, että lainsäädäntövaltaa olisi
27661: koiraveron määrääminen, maksuunpano ja pe- tarpeen käyttää koiraveron enimmäismäärän
27662: rintä aiheuttavat monille kunnille veron tuot- säätämiseen ja tarkistamiseen muutaman vuo-
27663: toon nähden suhteettoman suuria kustannuk- den välein rahan arvon muuttuessa.
27664: sia. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27665: Koiravero on nyt ollut määrättävä vähintään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27666: 30 markaksi ja enintään 100 markaksi kunnan- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27667: valtuuston päätöksellä. Lain muutoksessa on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27668: enimmäismäärän sääntely vielä säilytetty, tosin
27669: 300 markaksi korotettuna. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27670: Käynnissä oleviin, kunnallisen päätöksen- koiraveron enimmäismäärää koskevan
27671: teon sääntelyn purkamista ja vapaakuntakokei- säännöksen poistamiseksi?
27672:
27673: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990
27674:
27675: Kari Urpilainen Lea Savolainen
27676:
27677:
27678:
27679:
27680: 200070S
27681: 2 1990 vp. - KK n:o 722
27682:
27683:
27684:
27685:
27686: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27687: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa ty muutettavaksi siten, että päätäntävalta koi-
27688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, raveron perimisestä olisi kunnanvaltuustolla ja
27689: olette 19 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn että koiraveron enimmäismäärä korotettaisiin
27690: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston 100 markasta 300 markkaan. Hallituksen esi-
27691: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tyksen perusteluissa on todettu, että koska
27692: edustaja Kari Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kunnalla edelleen olisi oikeus periä koiraveroa,
27693: kirjallisesta kysymyksestä n:o 722: siten kuin kunnanvaltuusto päättää, tulisi myös
27694: veron enimmäismäärää korottaa kantokustan-
27695: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä nusten kattamiseksi. Veron enimmäismäärää
27696: koiraveron enimmäismäärää koskevan on siten esitetty korotettavaksi kunnille veron
27697: säännöksen poistamiseksi? perimisestä aiheutuvien kustannusten nousua
27698: vastaavasti. Hallituksen esitys on käsiteltävänä
27699: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- eduskunnassa. Eduskunnan laki- ja talousva-
27700: vasti seuraavaa: liokunta (LtVM n:o 35) on sen hyväksynyt
27701: muuttamattomana. Hallituksen esityksen val-
27702: Hallituksen esityksessä n:o 298 eduskunnalle tiopäiväjärjestyksen mukaisen käsittelyn tässä
27703: laiksi koiraverolain 1 ja 3 §:n muuttamisesta on vaiheessa asia ei anna aihetta hallituksen enem-
27704: voimassa olevaa koiraverolakia (590/79) esitet- piin toimenpiteisiin.
27705:
27706: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1991
27707:
27708: Ministeri Ulla Puolanne
27709: 1990 vp. - KK n:o 722 3
27710:
27711:
27712:
27713:
27714: Till Riksdagens Herr Talman
27715: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen om uppbörd av hundskatt och att hundskat-
27716: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tens maximibelopp skall höjas från 100 mk till
27717: av den 19 december 1990 till vederbörande 300 mk. I motiveringen till regeringens propo-
27718: medlem av statsrådet översänt avskrift av sition har konstaterats att eftersom kommunen
27719: följande av riksdagsmännen Kari Urpilainen fortfarande skall ha rätt att uppbära hund-
27720: m.fl. undertecknade spörsmål nr 722: skatt, i enlighet med vad kommunfullmäktige
27721: beslutar, bör också skattens maximibelopp
27722: Vilka åtgärder ämnar Regeringen höjas för att uppbördskostnaderna skall kunna
27723: vidta för att avskaffa stadgandet om täckas. Skattens maximibelopp har sålunda
27724: hundskattens maximibelopp? föreslagits bli höjd för att matsvara de höjda
27725: kostnaderna som orsakas kommunerna av
27726: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skatteuppbörden. Regeringens proposition är
27727: samt anföra följande: under behandling i riksdagen. Riksdagens lag-
27728: och ekonomiutskott (LeUB nr 35) har godkänt
27729: I regeringens proposition nr 298 till riksda- den oförändrad. I detta skede av behandlingen
27730: gen med förslag till lag om ändring av 1 och av regeringens proposition i enlighet med riks-
27731: 3 §§ lagen om hundskatt har gällande lag om dagsordningen ger ärendet inte anledning till
27732: hundskatt (590/79) föreslagits bli ändrad så att vidare åtgärder från regeringens sida.
27733: kommunfullmäktige innehar beslutanderätten
27734: Helsingfors den 16 januari 1991
27735:
27736: Minister Ulla Puolanne
27737: 1990 vp.
27738:
27739: Kirjallinen kysymys n:o 723
27740:
27741:
27742:
27743:
27744: Helle: Liito-oravien kolopuualueen suojelemisesta Lopen Vojak-
27745: kalan kylässä
27746:
27747:
27748: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27749:
27750: Lopen Vojakkalan kylässä sijaitsee harvi- mys on tässä tapauksessa päätöksentekotilan-
27751: naislaatuinen, luonnonvarainen sekametsäalue. teesta, jossa on kaksi toisensa poissulkevaa
27752: Erityinen alue on siksi, että järeine haapoineen vaihtoehtoa: joko valitaan harvinaisen eläinla-
27753: alueesta on muodostunut kolopesijöille poik- jiston asuma-alueen suojelutavoite tai maan-
27754: keuksellisen suotuisa asuinympäristö. Metsä- omistajan ja voimayhtiön etu saada rakentaa
27755: alueella asustaa myös Suomen luonnossa har- sähkölinja myönnetyn luvan mukaisesti kolo-
27756: voin tavattavia lajeja, kuten liito-orava ja puualueelle.
27757: harmaapää tikka. Kiistaan on esitetty ratkaisuksi linjan raken-
27758: Metsän luonnontilaa uhkaavat kuitenkin tamista suojelun tarpeessa olevan alueen vierit-
27759: Imatran Voima, joka on rakentamassa sähkö- se, mutta tämän alueen maanomistaja ei va-
27760: linjaa alueen halki, ja alueen toisen maanomis- paaehtoisesti suostu tällaiseen muutokseen,
27761: tajan intressi. Linjaukselle haettiin lupaa kaup- vaan vetoaa jo tehtyyn lupapäätökseen.
27762: pa- ja teollisuusministeriöstä. Tällöin metsän Imatran Voiman puolesta on sen sijaan
27763: toinen omistaja Vilho Reinijoki teki asiasta ilmoitettu, että yhtiö on valmis linjauksen
27764: valituksen. muuttamiseen. Tapauksen ongelmaksi näyttäisi
27765: Hänet houkuteltiin kuitenkin perumaan va- siis lopulta täsmentyvän luonnonsuojelu- ja
27766: lituksensa lupaamalla suullisesti, että linjaus maanomistajaintressin vastakkainasettelu.
27767: muutetaan siten, että se ei aiheuta merkittävää Asiassa on vedottu myös ympäristöministe-
27768: vahinkoa kolopuualueelle. Kun lupa sitten tuli riöön, mutta ministeriö ei pyynnöistä huolimat-
27769: hyväksyttynä, olikin linjaa muutettu alkuperäi- ta ole ottanut asiaan kantaa. Rakennustyöt on
27770: sestä vain epäoleellisesti. jo aloitettu, mutta tehty työmäärä ja aiheutettu
27771: Vilho Reinijoki haki myös metsäalueen mää- vahinko ovat vielä vähäisiä.
27772: räämistä suojelualueeksi. Hämeen lääninhalli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27773: tus totesikin hakemuksesta, että alue on suoje- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27774: lun arvoinen. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27775: Lääninhallituksen päätöksessä oli kuitenkin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27776: maininta, että linja voidaan rakentaa, jos se ei
27777: tuhoa metsää. Lääninhallituksen päätös oli Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27778: sikäli ristiriitainen, ettei sähkölinjaa voida ra- ryhtyä Lopen Vojakkalan kylässä sijait-
27779: kentaa suunnitellulle paikalle kaatamatta puita sevan liito-oravien ja harmaapäätikko-
27780: juuri kaikkein tärkeimmältä osalta kolopuu- jen kolopuualueen suojelemiseksi ja ym-
27781: aluetta. päristöministeriön vuonna 1986 uhan-
27782: Viranomaisten menettely asiassa ei kestä alaiseksi toteaman liito-oravakannan
27783: arvostelua ja sen he myöntävät itsekin. Kysy- pelastamiseksi?
27784:
27785: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990
27786:
27787: Esko Helle
27788:
27789:
27790:
27791:
27792: 200070S
27793: 2 1990 vp. - KK n:o 723
27794:
27795:
27796:
27797:
27798: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27799: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tushakemusta 21.12.1989 antamassaan lausun-
27800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nossa ja Hämeen lääninhallitus teki rauhoitus-
27801: olette 19 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn päätöksen 25.6.1990. Päätöksessä todettiin, että
27802: kirjeenne n:o 2617 ohella toimittanut valtioneu- rauhoitus ei ole esteenä Vojakkalan-Rengon
27803: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sähkönsiirtojohdon rakentamiselle, jos se teh-
27804: kansanedustaja Helteen kirjallisesta kysymyk- dään valtioneuvoston 29.5.1989 Imatran Voi-
27805: sestä n:o 723, jossa tiedustellaan: ma Oy:lle myöntämän lunastusluvan mukaises-
27806: ti. Siten Imatran Voima Oy on saanut ennen
27807: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo rauhoituksen kuuluttamista oikeuden käyttää
27808: ryhtyä Lopen Vojakkalan kylässä sijait- rauhoitettua aluetta eikä sitä voida luonnon-
27809: sevan liito-oravien ja harmaapäätikko- suojelulain 12 §:n 1 momentin mukaan rauhoi-
27810: jen kolopuualueen suojelemiseksi ja ym- tusmääräyksin rajoittaa.
27811: päristöministeriön vuonna 1986 uhan- Ministeriö on ollut rauhoituspäätöksen jäl-
27812: alaiseksi toteaman liito-oravakannan keen yhteydessä Imatran Voima Oy:n kanssa.
27813: pelastamiseksi? Saatujen tietojen mukaan sähkönsiirtojohdon
27814: raivaustyössä on pyritty säästämään mahdolli-
27815: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- simman paljon arvokasta puustoa siirtämällä
27816: vasti seuraavaa: linjaa hieman suunnitellulta paikalta.
27817: Vojakkalan kolopuualueen tapaus osoittaa,
27818: Valtioneuvosto myönsi Imatran Voima kuinka tärkeää on jo erilaisten maankäyttö-
27819: Oy:lle lunastuslain 4 §:n nojalla luvan hankkia hankkeiden suunnitteluvaiheessa selvittää nii-
27820: pysyvän käyttöoikeuden Vojakkalan ja Rengon den ympäristövaikutukset. Vastaavanlaisten ti-
27821: välille rakennettavaa 110 kV:n sähkönsiirtojoh- lanteiden välttämiseksi tarvitaan entistä tiiviim-
27822: toa varten tarvittaviin alueisiin 25.5.1989. Lupa pää suunnittelijoiden, luonnontuntijoiden ja
27823: koski osittain myös Lopen Vojakkalassa sijait- virkamiesten sekä maanomistajien yhteistyötä
27824: sevaa Vilho Reinijoen omistamaa kolopuu- ja myös entistä parempaa tiedon saatavuutta ja
27825: aluetta. kulkua.
27826: Vilho Reinijoki haki alueensa luonnonsuoje- Ministeriössä kehitetään parhaillaan luon-
27827: lulain mukaista rauhoitusta Hämeen lääninhal- nonsuojelualuetietojärjestelmää ja uhanalaisten
27828: litukselta 5.12.1989, siis lunastusluvan antami- lajien rekisteriä, jotka tulevat olemaan vastai-
27829: sen jälkeen. Ympäristöministeriö puolsi rauhoi- suudessa mm. suunnittelun apuna.
27830: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1991
27831:
27832: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
27833: 1990 vp. - KK n:o 723 3
27834:
27835:
27836:
27837:
27838: Till Riksdagens Herr Talman
27839: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning- fridlysningen 25.6.1990. 1 beslutet konstateras
27840: en föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er att fridlysningen inte ställer hinder i vägen för
27841: skri velse nr 261 7 a v den 19 decem ber 1990 till att eltransmissionsledningen mellan Vojakkala
27842: vederbörande medlem av statsrådet översänt och Renko byggs, under förutsättning att det
27843: avskrift av följande av riksdagsman Helle sker med iakttagande av det inlösningstillstånd
27844: undertecknade spörsmål nr 723: som statsrådet 29.5.1989 beviljat Imatran Voi-
27845: ma Oy. Därigenom har Imatran Voima Oy
27846: Vilka åtgärder ämnar Regeringen innan fridlysningen kungjordes fått rätt att
27847: vidta för att skydda dungen med ihåliga använda det fridlysta området, och denna rätt
27848: träd i Vojakkala by i Loppi, där flyg- kan inte begränsas genom fridlysningsbestäm-
27849: ekorren och gråspetten har sina boplat- melser enligt 12 § 1 mom. lagen om natur-
27850: ser, och för att rädda beståndet av skydd.
27851: flygekorrar, som miljöministeriet år Miljöministeriet har efter fridlysningsbeslutet
27852: 1986 konstaterade vara hotat? haft kontakt med Imatran Voima Oy. Enligt de
27853: uppgifter som kommit in har bolaget genom
27854: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- flyttning av linjen inom det planerade området
27855: samt anföra följande: försökt spara så mycket som möjligt av den
27856: värdefulla dungen i samband med röjningen för
27857: Statsrådet beviljade 25.5.1989 med stöd av eltransmissionsledningen.
27858: 4 § inlösningslagen Imatran Voima Oy tillstånd Fallet med Vojakkaladungen visar hur vik-
27859: att förvärva permanent bruksrätt till de områ- tigt det är att redan i planeringen avolika slags
27860: den som behövs för en 11 0 k V eltransmissions- markanvändningsprojekt undersöka deras mil-
27861: ledning mellan Vojakkala och Renko. Tillstån- jökonsekvenser. För att motsvarande situatio-
27862: det täckte också delvis den dunge av ihåliga ner skall kunna undvikas behövs ett allt när-
27863: träd i Vojakkala i Loppi som ägs av Vilho mare samarbete mellan planerare, naturkänna-
27864: Heinijoki. re och tjänstemän samt markägare, likaså
27865: Vilho Reinijoki ansökte 5.12.1989 hos läns- måste informationen bli bättre tillgänglig och
27866: styrelsen i Tavastehus om fridlysning av sitt informationsgången smidigare.
27867: område enligt lagen om naturskydd. Ansökan Miljöministeriet utvecklar som bäst ett data-
27868: kom alltså in efter det att in1ösningstillståndet system för naturskyddsområden och ett register
27869: beviljats. Miljöministeriet förordade i sitt utlå- över hotade arter, som framgent kommer att
27870: tande 21.12.1989 fridlysningsansökningen, och betjäna bl.a. planeringen.
27871: länsstyrelsen i Tavastehus Iän fattade beslut om
27872: Helsingfors den 18 januari 1991
27873:
27874: Miljöminister Kaj Bärlund
27875: 1990 vp.
27876:
27877: (irjallinen kysymys n:o 724
27878:
27879:
27880:
27881:
27882: Tenhiälä: Hoitohenkilöstön lisäämisestä Kaunialan sotavamma-
27883: sairaalassa
27884:
27885:
27886: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27887: Kaunialan sotavammasairaalaan jonottaa kuitenkin niin pahassa ristiriidassa juhlapuhei-
27888: [Jääsyä yli 300 hyvin vaikeasti vammautunuHa den kanssa, ettei hallituksen uskottavuudesta
27889: ;otainvalidia. Kaikkiaan sotainvalideja on jäl- ole enää mitään jäljellä.
27890: iellä vielä runsaat 40 000 ja heidän keski-ikänsä Sotainvalidit ovat jo yli 70-vuotiaita, joten
27891: :.m 72 vuotta. Kaunialan sotavammasairaalassa kauan aikaa ei heidän poismenoaan ja ongel-
27892: :m hyvin paha hoitajapula, jonka vuoksi 50 man poistumista tarvitse nykyisen hallituksen
27893: l10itopaikkaa on tyhjillään. Tilanne on siis se, odotella. Tuntuu kuitenkin kauhealta nähdä,
27894: ~ttä sairaalaan jonottaa 300 vaikeavammaista ettei hallitus tällaisenkaan inhimillisen hädän
27895: ;otainvalidia ja paikkoja on vapaana sairaalas- vuoksi taivu ja ryhdy poistamaan epäkohtia,
27896: sa 50, mutta hoitajapulan takia sairaalaan ei vaan yleinen kopeileva linja ja käyttäytyminen
27897: saada henkilökuntaa. Kaikkein kummallisinta yhä jatkuu. Vähintä, mitä hallitus tässä tilan-
27898: on se, että hoitaja saa Kaunialassa 1 500 teessa voisi tehdä, olisi se, että se panisi
27899: markkaa pienempää palkkaa kuin kunnallises- Kaunialan sotavammasairaalan asiat kuntoon,
27900: sa sairaalassa. jotta ainakin kaikki hoitopaikat voitaisiin ottaa
27901: On luonnollista, että vaikeavammaiset so- välittömästi käyttöön.
27902: tainvalidit ja heidän perheensä tuntevat oikeu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27903: tettua katkeruutta asiantilan vuoksi. Erityisesti tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27904: nykyisen hallituksen aikana, jolloin maamme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27905: muutoinkin syrjittyjen ryhmien, kuten juuri jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27906: vammaisten, joiden pitäisi olla valtiovallan
27907: erityisessä suojeluksessa, asemaa ja elintasoa
27908: on heikennetty erilaisten verouudistuskeikailu- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Kau-
27909: jen ja jatkuvien hinnankorotusten takia. Kat- nialan sotavammasairaala voisi ottaa
27910: keruutta on erityisesti lisännyt se, että jostain vastaan ja hoitaa kaikki sairaalaan pää-
27911: syystä nykyinen hallitus on nimenomaan julki- syä jonottavat noin 300 sotainvalidia, ja
27912: suudessa pyrkinyt esiintymään erityisen isän- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
27913: maallisena ja itsenäisyytemme arvoja puolusta- jotta sairaalan vaikea hoitajapula voi-
27914: vana sinivalkoisena hallituksena. Teot ovat taisiin poistaa?
27915: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
27916:
27917: Hannu Tenhiälä
27918:
27919:
27920:
27921:
27922: 200070S
27923: 2 1990 vp. - KK n:o 724
27924:
27925:
27926:
27927:
27928: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27929: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yhdessä Sotainvalidien Veljesliiton sairaskoti
27930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, paikkojen kanssa noin 1 600 sairaskotipaikkaa
27931: olette 18 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn Todettakoon, että valtion vuoden 1991 tulo- j~
27932: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston menoarviossa on varattu 36,2 miljoonaa mark
27933: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kaa sairaskotipaikkojen lisäämisestä aiheutu
27934: edustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta vien menojen maksamiseen. Lisäksi myönne·
27935: kysymyksestä n:o 724: tään mainittuun tarkoitukseen Raha-automaat
27936: tiyhdistyksen voittovaroja.
27937: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Kau- Yksinomaan sairaskoteja perustamalla e
27938: nialan sotavammasairaala voisi ottaa ikääntyvien sotainvalidien hoidon tarvetta voi
27939: vastaan ja hoitaa kaikki sairaalaan pää- da ratkaista. Tämän johdosta niin sotainvali
27940: syä jonottavat noin 300 sotainvalidia, ja dien tutkimukseen kuin hoitoonkin ovat käy
27941: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, tettävissä kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuol
27942: jotta sairaalan vaikea hoitajapula voi- lon laitokset. Vuodesta 1986 lukien on vaiti<
27943: taisiin poistaa? korvannut kunnille kokonaisuudessaan kustan
27944: nukset, jotka aiheutuvat sellaisen sotainvalidit
27945: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- hoidosta, jonka haitta-aste on vähintään 30 %
27946: taen seuraavaa: Kaunialan sotavammasairaalassa on meneil
27947: lään saneeraus sairaalan vanhassa osassa
27948: Kaunialan sotavammasairaalaan jonottavista Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että nykyisii
27949: osa pääsee Kaunialaan, osa ohjataan kuntou- hoitopaikkoja ei voida täysimääräisesti käyt
27950: tukseen ja hoitoon muihin laitoksiin. tää. Lisäksi ongelmana Kaunialan sotavamma
27951: Kaunialan sotavammasairaalaan odotti tam- sairaalassa, niin kuin pääkaupunkiseudm
27952: mikuun alussa pääsyä noin 330 sotainvalidia. muissakin terveydenhuollon laitoksissa, 01
27953: Osalta puuttui maksupäätös, joten hoitoon henkilöstöpula. Näin ollen osa hoitohenkilös
27954: välittömästi pyrkivien jono oli 234 henkilöä. tön viroista on täyttämättä. Sairaalan mahdol
27955: Heidän joukossaan oli tutkimuspotilaita, kun- lisuuksia kilpailla pääkaupunkiseudulla käytet
27956: toutusasiakkaita ja sekä jaksoittaiseen että py- tävissä olevasta työvoimasta on heikentäny
27957: syvään hoitoon pyrkiviä henkilöitä. Hoitoa laitosta sitovan toimiehtosopimuksen palkka
27958: odottavien henkilöiden joukossa oli arviolta 20 hinnoittelu. Yksityisten valtionapulaitosten toi
27959: huonokuntoista ja vaikeavammaista sotainvali- miehtosopimuksen mukaiset terveydenhuolto
27960: dia, joilla on kiireinen hoidon tarve ja joille henkilöstön palkat ovat selvästi alhaisemma
27961: pyritään järjestämään hoitopaikka Kaunialas- kuin ne palkat, joita on voitu maksaa kunnai
27962: ta. lisen virkaehtosopimuksen perusteella.
27963: Sotainvalidien keski-ikä on noin 72 vuotta. Palkkauskysymys on pyritty ratkaisemaa1
27964: Sotainvalidien ikääntyminen on pyritty otta- erityisjärjestelyin. Yksityisten valtionapulaitos
27965: maan huomioon viime vuosina lainsäädäntöä ten sopimusvaltuuskunta antoi 6.11.1990 suos
27966: ja palveluja kehitettäessä. Kaunialan sotavam- tumuksen päättää yksittäistapauksessa toimi
27967: masairaala on keskeinen korkeatasoista sotain- henkilön palkkauksesta toisin kuin mitä toi
27968: validien tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta an- miehtosopimuksessa on sovittu, jos se on tar
27969: tava laitos. Sotainvalideille on perustettu pää- peen laitoksen toiminnan kannalta välttämät
27970: osin julkisin varoin kuitenkin muitakin hoito- ja tömän henkilökunnan saamiseksi.
27971: kuntoutuspaikkoja, sotainvalidien sairaskoteja. Kaunialan sotavammasairaalan tarkoitus 01
27972: Kattava sairaskotiverkosto on osittain vielä mahdollisesti jo kuluvan kuukauden aikan
27973: rakenteilla. Sen valmistuttua parin vuoden ku- tehdä sopimuksia lisäpalkkauksesta. Tällöi:
27974: luessa tulee sotainvalidien käytössä olemaan palkkaus on mahdollista saada vertailukelpoi
27975: 1990 vp. - KK n:o 724 3
27976:
27977: seksi pääkaupunkiseudun palkkaustason kans- kiseudulla ongelma, johon pyritään löytämään
27978: sa. Todettakoon kuitenkin, että terveydenhuol- sosiaali- ja terveysministeriössä tehokkaat rat-
27979: lon työvoimakysymys on erityisesti pääkaupun- kaisut.
27980: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
27981:
27982: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
27983: 4 1990 vp. - KK n:o 724
27984:
27985:
27986:
27987:
27988: Till Riksdagens Herr Talman
27989: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ett heltäckande nät av sjukhem är delvis
27990: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ännu under utbyggnad. När det inom ett par år
27991: av den 18 december 1990 till vederbörande blivit fårdigt kommer krigsinvaliderna att ha ca
27992: medlem av statsrådet översänt avskrift av 1 600 sjukhemsplatser, Krigsinvalidernas Bröd-
27993: följande av riksdagsman Tenhiälä underteckna- raförbunds sjukhemsplatser medräknade, till
27994: de spörsmål nr 724: sitt förfogande. Det kan nämnas att det i
27995: statsbudgeten för år 1991 reserverats 36,2
27996: Vad ämnar Regeringen göra för att miljoner mark för betalning av de kostnader
27997: Kauniala krigsinvalidsjukhus skall kun- som föranleds av ökningen av antalet sjuk-
27998: na ta emot och vårda alla de ca 300 hemsplatser. För nämnda ändamål beviljas
27999: krigsinvalider som köar för plats på dessutom pengar från Penningautomatför-
28000: sjukhuset, och eningens vinstmedel.
28001: vilka åtgärder tänker Regeringen vid- De åldrande krigsinvalidernas vårdbehov
28002: ta för att sjukhusets svåra brist på kan dock inte tillfredsställas enbart genom att
28003: vårdare skall elimineras? grunda nya sjukhem. Därför kan de kommu-
28004: nala social- och hälsovårdsinrättningarna anli-
28005: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tas för både undersökning och vård av krigs-
28006: samt anföra följande: invalider. Fr.o.m. år 1986 har staten ersatt
28007: kommunerna för de totala kostnaderna för
28008: En del av dem som köar till Kauniala vården av varje sådan krigsinvalid vars invali-
28009: krigsinvalidsjukhus får plats på sjukhuset, en ditetsgrad är minst 30 %.
28010: del dirigeras till rehabilitering och vård på I den gamla delen av Kauniala krigsinvalid-
28011: andra inrä ttningar. sjukhus pågår en sanering. Det är en av orsa-
28012: I början av januari väntade ca 330 krigsin- kerna till att alla vårdplatser inte kan utnyttjas.
28013: valider på vårdplats på Kauniala krigsinvalid- Dessutom är problemet vid Kauniala krigsin-
28014: sjukhus. För en del saknades beslut om ut- validsjukhus personalbrist precis som vid hu-
28015: betalning av ersättning. Kön till omedelbar vudstadsregionens övriga hälsovårdsinrättning-
28016: vård bestod därför av 234 personer. En del av ar. En del av vårdpersonaltjänsterna är därför
28017: dessa var patienter som skulle komma för obesatta. Sjukhusets möjligheter att konkurrera
28018: undersökning, klienter som skulle rehabiliteras om den arbetskraft som finns inom Helsing-
28019: och personer som behövde periodisk eller forsregionen har minskats av lönesättningen
28020: varaktig vård. Bland dem som väntade på vård enligt det funktionärskollektivavtal som bindet
28021: fanns uppskattningsvis 20 krigsinvalider i dåligt inrättningen. Hälsovårdspersonalens löner en·
28022: skick eller svårt skadade, som var i akut behov ligt funktionärskollektivavtalet för privata stats·
28023: av vård. A vsikten är att ordna vårdplatser för understödda institutioner är klart lägre än df
28024: dem på Kauniala. löner som kunnat betalas enligt det kommuna·
28025: Krigsinvalidernas medelålder är ca 72 år. la tjänstekollektivavtalet.
28026: Krigsinvalidernas tilltagande ålder har i mån Försök har gjorts att få lönefrågan lösl
28027: av möjlighet beaktats när lagstiftningen och genom specialarrangemang. A vtalsdelegationer
28028: servicen utvecklats under de senaste åren. för privata statsunderstödda institutioner ga'
28029: Kauniala krigsinvalidsjukhus är en central, 6.11.1990 sitt samtycke till beslut enligt vilka er
28030: högklassig inrättning som erbjuder krigsinvali- funktionärs lön i enskilda fall kan vara er
28031: derna undersökning, vård och rehabilitering. annan än den som överenskommits i funktio·
28032: Med i huvudsak offentliga medel har det närskollektivavtalet, om det med hänsyn til
28033: emellertid grundats även andra vård- och re- inrättningens verksamhet är nödvändigt för at
28034: habiliteringsplatser, sjukhem för krigsinvalider. få behövlig personal.
28035: 1990 vp. - KK n:o 724 5
28036:
28037: Kauniala krigsinvalidsjukhus har för avsikt gan om arbetskraften inom hälsovården är
28038: 1tt eventuellt redan denna månad ingå avtal särskilt inom huvudstadsregionen ett problem
28039: )ffi en tilläggslön. Då kan lönen bli jämförbar som social- och hälsovårdsministeriet söker
28040: ned lönenivån inom huvudstadsregionen. Frå- finna effektiva lösningar på.
28041: Helsingfors den 24 januari 1991
28042:
28043: Minister Tuulikki Hämäläinen
28044: 1990 vp.
28045:
28046: Kirjallinen kysymys n:o 725
28047:
28048:
28049:
28050:
28051: Heikkinen: Autoveron poistamisesta rintamaveteraanien hankki-
28052: milta autoilta
28053:
28054:
28055: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28056:
28057: Oma auto on monille sotaveteraaneille ainut maatit ja YK:n rauhanturvajoukot. Myös in-
28058: keino liikkumiseen. Varsinkin syrjäseuduilla validit voivat hankkia autonsa 80 prosentilla
28059: julkisia kulkumahdollisuuksia on supistettu alennetulla autoverolla.
28060: niin rajusti, ettei niillä ole merkitystä päivittäi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28061: sessä liikkumisessa. Monen sotaveteraanin ter- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28062: veydentila asettaa liikkumiselle lisärajoituksen- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28063: sa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28064: Veteraanien mahdollisuutta hankkia oma
28065: auto tulisi helpottaa poistamalla autovero rin-
28066: tamasotilastunnukseen oikeutetuilta henkilöil- Aikooko Hallitus ryhtyä auto- ja
28067: tä. Auto- ja moottoripyöräveroa koskevaan moottoripyöräverosta annetun lain
28068: lainsäädäntöön on tehty muutamia poikkeuk- muuttamiseen niin, että rintamasotilas-
28069: sia, jolloin auto voidaan hankkia verovapaasti. tunnukseen oikeutettu henkilö liikku-
28070: Tällaisia poikkeuksia ovat riittävän pitkään miskyvyn ja asuinpaikan sijainnin pe-
28071: ulkomailla työskentelevät, muun muassa diplo- rusteella voitaisiin vapauttaa verosta?
28072:
28073: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990
28074:
28075: Kauko Heikkinen
28076:
28077:
28078:
28079:
28080: 200070S
28081: 2 1990 vp. - KK n:o 725
28082:
28083:
28084:
28085:
28086: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28087: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vammaisten liikuntatuen kehittämistä on
28088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, valmisteltu eri ministeriöissä jo pitkään. Val-
28089: olette 19 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn tiovarainministeriössä on päädytty siihen, että
28090: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nykyistä veronpalautusjärjestelmää ei ole mah-
28091: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- dollista kehittää siten, että veronpalautusperus-
28092: edustaja Heikkisen näin kuuluvasta kirjallisesta teet laadittaisiin oleellisesti nykyistä väljemmik-
28093: kysymyksestä n:o 725: si ja enemmän tapauskohtaista harkintaa mah-
28094: dollistaviksi. Järjestelmän joustamattomuus
28095: Aikooko Hallitus ryhtyä auto- ja johtuu siitä, että veronpalautus kuitenkin aina
28096: moottoripyöräverosta annetun lain jouduttaisiin myöntämään laissa ratkaisijaa si-
28097: muuttamiseen niin, että rintamasotilas- tovasti luetelluissa tapauksissa ilman mahdolli-
28098: tunnukseen oikeutettu henkilö liikku- suutta asian käsittelijän vapaaseen harkintaan.
28099: miskyvyn ja asuinpaikan sijainnin pe- Tulli- ja veroviranomaisilla ei myöskään ole
28100: rusteella voitaisiin vapauttaa verosta? käytettävissä asianomaisten olosuhteista riittä-
28101: västi tietoa tuen tarpeen yksilökohtaiseksi ar-
28102: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vioimiseksi. Muun muassa näistä syistä on
28103: vasti seuraavaa: katsottu, ettei epäkohtia voida tehokkaasti
28104: poistaa nykyistä veronpalautusjärjestelmää ke-
28105: · Invaliditeetti on auto- ja moottoripyöräve- hittämällä.
28106: rosta annetun lain 17 §:n säännösten mukaan Autoveron palauttaminen tulisi korvata ko-
28107: perusteena autoveron palauttamiselle. Lain- konaan uudella järjestelmällä, jossa siirryttäi-
28108: kohdassa on annettu tarkat säännökset veron- siin myöntämään suoraa autonhankinnan tu-
28109: palautukseen oikeuttavasta haitta-asteesta, in- kea niille, joiden liikuntamahdollisuuksia yh-
28110: validiteetin laadusta ja muista asiaan vaikutta- teiskunnan on kohtuullista tukea. Sosiaali- ja
28111: vista tekijöistä. Autoveron palautuksen voi terveysministeriön asettama autoveron palau-
28112: säädettyjen edellytysten täyttyessä saada yhtä tusmenettelyn korvaamistyöryhmä teki tällaista
28113: hyvin rintamasotilastunnukseen oikeutettu uutta järjestelmää koskevan ehdotuksen
28114: kuin muukin henkilö. 31.1.1990 päivätyssä muistiossaan (työryhmä-
28115: Nykyiseen veronpalautusjärjestelmään on muistio 1990:6). Työryhmän ehdotuksen jatko-
28116: kohdistettu runsaasti arvostelua sen johdosta, valmistelu on käynnissä sosiaali- ja terveysmi-
28117: että autoverolain mukaisessa päätöksenteossa nisteriössä.
28118: voidaan liian vähän ottaa huomioon eri haki- Tarkoituksena ei siten ole auto- ja moottori-
28119: joiden yksilöllisiä olosuhteita. Tämä koskee pyöräverosta annetun lain mukaisen veronpa-
28120: sekä vamman laatua että muita säädettyjä lautusjärjestelmän laajentaminen, vaan uuden
28121: veronpalautusperusteita kuten haitta-asteen joustavamman tukimuodon kehittäminen.
28122: määrää. Laki ei anna nykyisen käsityksen Myös rintamasotilastunnukseen oikeutettujen
28123: mukaan mahdollisuutta riittävän joustavasti henkilöiden liikuntatuen kehittämisen tulee ta-
28124: kohdentaa tukea kaikissa tapauksissa juuri pahtua tämän uuden järjestelmän kehittämis-
28125: niille, jotka olisivat eniten yhteiskunnan liikku- työn yhteydessä. Muutosta, jonka mukaan rin-
28126: mismahdollisuuksien parantamiseen myöntä- tamasotilastunnus sellaisenaan, asianomaisen
28127: män tuen tarpeessa. henkilön liikuntamahdollisuuksiin vaikuttavista
28128: Kysymyksessä tarkoitettu rintamasotilastun- muista tekijöistä riippumatta, oikeuttaisi auto-
28129: nukseen oikeutettuja henkilöitä koskeva epä- veronpalautukseen, ei ole valmisteltavana.
28130: kohta on siten osa yleisempää kaikkia liikun-
28131: taesteisiä koskevaa epäkohtaa.
28132: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
28133:
28134: Ministeri Ulla Puolanne
28135: 1990 vp. - KK n:o 725 3
28136:
28137:
28138:
28139:
28140: Tiii Riksdagens Herr Taiman
28141:
28142: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Olika ministerier har redan Iänge arbetat
28143: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise med utveckling av stöd som främjar de handi-
28144: av den 19 december I990 till vederbörande kappades rörlighet. Finansministeriet har kom-
28145: mediem av statsrådet översänt avskrift av mit till att det nuvarande systemet med skat-
28146: fö1jande av riksdagsman Heikkinen underteck- teåterbäring inte kan utveckias så att grunder-
28147: nade spörsmåi nr 725: na för skatteåterbäring biir mycket vidare än
28148: för närvarande och sådana att de i större
28149: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för utsträckning möjliggör prövning från fall till
28150: att ändra Iagen om bii- och motorcy- fall. Systemet kan inte vara flexibeit eftersom
28151: kelskatt så att de som är berättigade till skatteåterbäringen ändå alltid måste beviijas i
28152: frontmannatecken kan befrias från de fall som räknas upp i Iagen och som binder
28153: skatt med hänsyn till röreiseförmåga den som fattar beslutet, och detta ger inte den
28154: och boningsort? som behandlar ärendet någon möjlighet till fri
28155: prövning. Tull- och skattemyndigheterna har
28156: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- inte heller tillgång till tillräckiiga uppgifter om
28157: samt anföra föijande: dem som saken gäller för att kunna bedöma
28158: behovet av stöd på individbasis. Bl.a. av dessa
28159: Eniigt stadgandena i 17 § Iagen om bii- och orsaker har det ansetts att missförhållandena
28160: motorcykeiskatt utgör invaiiditet grund för inte effektivt kan aviägsnas genom utveckiing
28161: återbäring av biiskatt. Lagrummet innehåller av det nuvarande återbäringssystemet.
28162: noggranna stadganden om viiken invaiiditets- Återbäringen av bilskatt bör ersättas med ett
28163: grad som berättigar till skatteåterbäring, arten heit nytt system med övergång till beviljande av
28164: av invaliditet och andra faktorer som påverkar direkt stöd för bilanskaffning till dem vars
28165: ärendet. Såväi de som är berättigade till front- möjligheter tili rörlighet det är skäligt att
28166: mannatecken som andra kan få återbäring av samhället stöder. Arbetsgruppen för ersättande
28167: biiskatt om de uppfyller de stadgade villkoren av systemet med återbäring av biiskatt, viiken
28168: för detta. tillsattes av social- och hälsovårdsministeriet,
28169: Det nuvarande återbäringssystemet har ut- framställde ett förslag till ett dylikt nytt system
28170: satts för omfattande kritik, eftersom det i i sin promemoria av den 31 januari 1990
28171: besiutsfattandet eniigt Iagen om bii- och mo- (arbetsgruppspromemoria 1990:6). Den fortsat-
28172: torcykeiskatt i alltför Iiten omfattning är möj- ta beredningen av arbetsgruppens försiag pågår
28173: Iigt att beakta de individuella omständigheter- vid sociai- och hälsovårdsministeriet.
28174: na för dem som ansöker om återbäring. Detta Avsikten är därmed inte att återbäringssyste-
28175: gäller både handikappets beskaffenhet och an- met enligt lagen om bii- och motorcykeiskatt
28176: dra stadgade grunder för skatteåterbäring, t.ex. skall utvidgas, utan att en ny, mer flexibei
28177: invaliditetsgraden. Lagen ger enligt det nuva- stödform skall utveckias. Även utveckiandet av
28178: rande synsättet ingen möjiighet att tillräckiigt röriighetsstödet för dem som är berättigade till
28179: flexibeit rikta in stödet på just dem som mest är frontmannatecken bör ske i samband med att
28180: i behov av samhällets stöd för förbättrade det nya systemet utveckias. En ändring eniigt
28181: möjiigheter att röra sig. viiken frontmannatecknet i sig, oberoende av
28182: Det i spörsmåiet avsedda missförhållandet de övriga faktorerna som påverkar röreisemöj-
28183: för dem som är berättigade till frontmanna- Iigheterna för dem saken gäller, skulle berättiga
28184: tecken utgör såiedes en del av ett mer allmänt till återbäring av bilskatt är inte aktuell.
28185: missförhållande som gäller samtliga rörelse-
28186: hindrade.
28187:
28188: Helsingfors den 25 januari 1991
28189:
28190: Minister Ulla Puolanne
28191: 1990 vp.
28192:
28193: Kirjallinen kysymys n:o 726
28194:
28195:
28196:
28197:
28198: Apukka ym.: Vesivoiman lisärakentamisen hyötyjen ja haittojen
28199: selvittämisestä
28200:
28201:
28202: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28203: Tulevien vuosien ja vuosikymmenien ener- työllisyysvaikutus. Allasjärjestelytkin ovat tuo-
28204: giahuollon turvaaminen askarruttaa kansalai- neet paikalliselle väestölle monia etuja.
28205: sia. Säästämistoimet eivät näytä hallituksen Energiarakentamisessa ollaan helposti ajau-
28206: piirissä nousseen ratkaisijan asemaan energia- tumassa tilanteeseen, jossa joudutaan tekemään
28207: kysymyksessä. Näyttää vahvasti siltä, että ny- nopeita ratkaisuja. Sen vuoksi asiaan tulisi
28208: kyinen hallitus näkee energiahuollon ratkaisi- valmistautua tutkimalla eri energiavaihtoehto-
28209: jana vain viidennen ydinvoimalan. jen hyöty- ja haittapuolet. Yhteiskunnassa e:i
28210: Vesivoima on ydinenergian ja fossiilisten saa ajautua tilanteeseen, jossa niin kansalaiset
28211: polttoaineiden ohella eräs merkittävä voiman- kuin päättäjätkin joutuvat tekemään tulevai-
28212: lähde. Se on edellä mainittuihin energialähtei- suuden kannalta kauaskantoisia päätöksiä tie-
28213: siin verrattuna turvallisin ja saastuttamattomin. tämättä eri vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia.
28214: Vesivoiman rakentamisella on kuitenkin vas- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28215: tustajansa muilla perusteilla. Hankkeita tulisi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28216: kin toteuttaa vain siellä, missä paikallinen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28217: väestö ja demokraattisesti valitut elimet sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28218: hyväksyvät. Merkittävä osa kansalaisista pitää
28219: nykytilanteessa vesivoiman rakentamista kui- Aikooko Hallitus panna vireille mah-
28220: tenkin parhaana vaihtoehtona. Se ei olekaan dollista vesivoiman lisärakentamista
28221: ihme, kun tiedetään, että esim. Pohjois-Suomen koskevan kokonaisselvityksen, jossa
28222: osittain jo rakennettujen vesistöjen käyttämät- energiapotentiaalin lisäksi selvitettäisiin
28223: tömät vesivarat vastaavat teholtaan yhtä ato- kaikki vesivoiman rakentamisesta joh-
28224: mivoimalaa. Vesivoiman etuja ovat saasteetto- tuvat edut ja haitat muihin energiavaih-
28225: muus ja uusiutuvuus sekä rakentamisaikainen toehtoihin verrattuna?
28226: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
28227:
28228: Asko Apukka Juhani Vähäkangas Eino Siuruainen
28229: Vappu Säilynoja Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
28230: Keijo Jääskeläinen Aimo Ajo
28231:
28232:
28233:
28234:
28235: 200070S
28236: 2 1990 vp. - KK n:o 726
28237:
28238:
28239:
28240:
28241: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28242: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maamme sähköntuotannossa koko ajan vähe-
28243: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nee, sen merkitys sähköhuoltomme osana säi-
28244: olette 20 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn lyy suurena. Vesivoima muodostaa käyttövar-
28245: kirjeenne n:o 2623 ohella toimittanut valtioneu- muutensa ja helpon säädettävyytensä ansiosta
28246: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen arvokkaan osan sähköntuotannossamme.
28247: kansanedustaja Apukan ym. näin kuuluvasta Sähköntuotannossa ympäristövaikutusten ja
28248: kirjallisesta kysymyksestä n:o 726: varmuusnäkökohtien merkitys korostuu enti-
28249: sestään. Varsinkin globaalisiin ympäristövaiku-
28250: Aikooko Hallitus panna vireille mah-
28251: tuksiin on kiinnitettävä yhä suurempaa huo-
28252: dollista vesivoiman lisärakentamista miota. Nämä seikat korostavat erityisesti vesi-
28253: koskevan kokonaisselvityksen, jossa voiman merkitystä, sillä sen ympäristövaiku-
28254: energiapotentiaalin lisäksi selvitettäisiin
28255: tukset ovat muihin energialähteisiin verrattuna
28256: kaikki vesivoiman rakentamisesta joh-
28257: vain paikallisia.
28258: tuvat edut ja haitat muihin energiavaih- Viime lokakuussa julkaistussa energiapolitii-
28259: toehtoihin verrattuna?
28260: kan neuvoston väliraportissa energiastrategian
28261: laatimisesta pidetään vesivoimaa yhtenä suota-
28262: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
28263: vana sähköntuotantotapana. Neuvoston mie-
28264: taen seuraavaa:
28265: lestä vesivoimaa tulisi lisätä jo rakennetuissa
28266: Maamme vesivoimalaitosten yhteenlaskettu vesistöissä. Lisäksi tulisi rakentaa vesivoiman
28267: teho on nykyään noin 2 600 megawattia. Viime käytettävyyttä parantavat altaat ottaen huo-
28268: vuosina on vesivoimalla katettu lähes neljännes mioon paikallisen väestön näkemykset.
28269: maamme sähkönkulutuksesta. Rakentamatto- Kauppa- ja teollisuusministeriössä on par-
28270: man vesivoiman määräksi on arvioitu yhteensä haillaan tekeillä vesivoimaan liittyviä selvityk-
28271: noin 1 800 megawattia. Pääosa rakentamatto- siä. Hankkeet koskevat sekä vesivoimapoten-
28272: masta vesivoimasta on kuitenkin suljettu pois tiaalin päivitystä että vesivoiman merkityksen
28273: sähköntuotannosta joko lainsäädännöllä tai sekä ympäristövaikutusten ja yhteiskunnallis-
28274: muuta kautta. Koskiensuojelulailla ja Ounas- ten vaikutusten selvittämistä. Ministeriöllä on
28275: joen suojelulailla on estetty vesivoiman raken- tarkoitus rahoittaa näitä hankkeita. Parhail-
28276: taminen noin 700 megawatin edestä. Voimalai- laan neuvotellaan, millainen ja kuinka laaja
28277: tosten rakentaminen rajajokiin, Tornionjokeen tutkimus vesivoimasta on hakemusten pohjalta
28278: ja Tenojokeen, ei myöskään näillä näkymillä tarkoituksenmukaista ja mahdollista energia-
28279: ole mahdollista. tutkimusmäärärahojen sallimissa puitteissa
28280: Vaikka vesivoiman suhteellinen osuus käynnistää.
28281:
28282: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
28283:
28284: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
28285: 1990 vp. - KK n:o 726 3
28286:
28287:
28288:
28289:
28290: Till Riksdagens Herr Talman
28291: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av elproduktionen i vårt land kontinuerligt
28292: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse minskar, har den fortfarande en stor betydelse
28293: nr 2623 av den 20 december 1990 till vederbö- som en del av vår elförsörjning. På grund av
28294: rande medlem av statsrådet översänt avskrift sin driftssäkerhet och lättreglerbarhet utgör
28295: av följande av riksdagsman Apukka m.fl. vattenkraften en värdefull del av vår elproduk-
28296: undertecknade spörsmål nr 726: tion.
28297: Miljöeffekterna och säkerhetssynpunkterna
28298: Har Regeringen för avsikt att ta
28299: håller på att få en allt större betydelse i
28300: initiativ till en helhetsutredning angåen-
28301: elproduktionen. 1 synnerhet de globala miljöef-
28302: de ytterligare utbyggnad av vattenkraf-
28303: fekterna bör beaktas i allt större utsträckning.
28304: ten, där förutom energipotentialen ock-
28305: Dessa omständigheter ökar vattenkraftens be-
28306: så alla fördelar och nackdelar förknip-
28307: tydelse, för dess miljöeffekter är endast lokala
28308: pade med utbyggnad av vattenkraften
28309: jämfört med de övriga energikällorna.
28310: jämfört med de övriga energialternati-
28311: Enligt den mellanrapport om utarbetandet
28312: ven skall klarläggas?
28313: av energistrategin som energipolitiska rådet
28314: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- avgav i oktober i fjol anses vattenkraften som
28315: en av de elproduktionsmetoder som bör prior-
28316: samt anföra följande:
28317: iteras. Rådet anser att vattenkraften bör ökas i
28318: Den sammanlagda effekten av vattenkraft- de redan utbyggda vattendragen. Dessutom bör
28319: verken i Finland är för tillfållet cirka 2 600 vattenkraftens användbarhet förbättras genom
28320: megawatt. Under de senaste åren har nästan en att bassänger byggs under iakttagande av den
28321: fjärdede1 av elförbrukningen i vårt land täckts lokala befolkningens synpunkter.
28322: med vattenkraft. Det har beräknats att effekten På handels- och industriministeriet utarbetas
28323: av den outbyggda vattenkraften är sammanlagt som bäst ett antal utredningar om vattenkraf-
28324: ungefår 1 800 megawatt. Huvuddelen av den ten. Projekten gäller både uppdatering av
28325: outbyggda vattenkraften har dock uteslutits vattenkraftspotentialen och kartläggning av
28326: från elproduktionen antingen genom lagstift- vattenkraftens betydelse samt dess miljöeffekter
28327: ning eller på andra sätt. Med stöd av fors- och samhälleliga effekter. Ministeriet har för
28328: skyddslagen och Ounasjoki-skyddslagen har avsikt att finansiera dessa projekt. Som bäst
28329: utbyggnad av vattenkraft för cirka 700 mega- förhandlas det om hurdan och hur omfattande
28330: watt förhindrats. Att bygga vattenkraftverk i undersökning av vattenkraften det är ända-
28331: Torne älv och Tana älv vid riksgränsen är inte målsenligt och möjligt att inleda på basis av
28332: heller möjligt enligt de nuvarande utsikterna. ansökningar inom ramen för energiforsknings-
28333: Ä ven om vattenkraftens proportionella andel anslagen.
28334:
28335: Helsingfors den 24 januari 1991
28336:
28337: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
28338: 1990 vp.
28339:
28340: Kirjallinen kysymys n:o 727
28341:
28342:
28343:
28344:
28345: Mönkäre ym.: Sotilasvammalain mukaisen työkyvyttömyysaste-
28346: luokituksen lieventämisestä
28347:
28348:
28349: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28350: Vuonna 1948 säädettyä sotilasvammalakia usein moninkertaistuu. Sotilasvammalain ny-
28351: (404/48) on ajanmukaistettu useaan otteeseen, kyinen työkyvyttömyysasteluokitus yhdistetty-
28352: mutta laissa on säilytetty sotainvalidien saa- nä tapaturmaviraston pitkiin käsittelyaikoihin
28353: mien etuuksien jäykkä luokittelu sen mukaan, kaventaa kohtuuttamaila ja epäoikeudenmu-
28354: minkä asteisen työkyvyttömyyden ruumiinvam- kaisella tavalla sotainvalidien etuuksia.
28355: ma tai sairaus on aiheuttanut. Ongelma on ratkaistavissa uudistamalla so-
28356: Sotainvalidille voidaan korvata esimerkiksi tilasvammalakia siten, että lääketieteellisen työ-
28357: asuntoon apuvälineitä tai muutostöitä tahi kyvyttömyysasteen ohella otetaan laajemmin
28358: kotipalveluita, jos henkilön työkyvyttömyysas- huomioon henkilön elämäntilanne ja työkyvyt-
28359: te on vähintään 30 prosenttia. Tämä 30 pro- tömyysasteen perusteella määrättyjä rajoja vä-
28360: sentin haitta-asteraja esiintyy sotilasvammalain hennetään sekä alennetaan. Ellei tällaiseen ko-
28361: 6, 13, 14, 16 a, 18 ja 30 pykälässä. Erilaisia konaisuudistukseen päästä, tulisi pikaisesti eril-
28362: etuuksia on sidottu myös 10, 20, 50, 60 ja 80 lislailla mahdollistaa sotilasvammalain tiukois-
28363: prosentin työkyvyttömyysasteeseen. ta rajoituksista poikkeaminen ainakin rintama-
28364: Yhteistä useimmille sotilasvammalain nor- palveluksessa olleiden sotainvalidien osalta.
28365: meille on se, että tietyn haitta-asteen määrittä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28366: minen on ehdoton edellytys etuuden saamiselle. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28367: Joustavaa harkintaa mahdollistavia säännöksiä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28368: on vain vähän. Kun toisaalta tiedetään työky- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28369: vyttömyysasteen objektiivisen määrittämisen
28370: vaikeudet, tiukat säännökset ovat omiaan joh-
28371: tamaan loputtomaan lääkärintodistus-, hake- Mihin toimenpiteiSIIn Hallitus aikoo
28372: mus- ja valituskierteeseen. ryhtyä sotilasvammalain uudistamiseksi
28373: Tilannetta pahentaa sotainvalidien ikäänty- ja työkyvyttömyysasteluokituksen tar-
28374: minen, jolloin alkujaan haitta-asteeltaan vähäi- kistamiseksi erityisesti rintamapalveluk-
28375: sestä vammasta aiheutuva tosiasiallinen haitta sessa olleiden sotainvalidien osalta?
28376: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1990
28377:
28378: Sinikka Mönkäre Jouni Backman Kerttu Törnqvist
28379: Kari Rajamäki Virpa Puisto Arto Lapiolahti
28380: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Mats Nyby
28381: Iiris Hacklin Matti Saarinen Matti Vähänäkki
28382: Reijo Lindroos Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson
28383: Tarja Kautto Riitta Myller Markku Pohjola
28384: Lauri Metsämäki Antero Kekkonen
28385:
28386:
28387:
28388:
28389: 200070S
28390: 2 1990 vp. - KK n:o 727
28391:
28392:
28393:
28394:
28395: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28396: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työkyvyttömyysasteen määrityksessä invalidien
28397: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tasapuolisen kohtelun. Lisäksi on huomattava,
28398: olette 13 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn että viraston päätöksistä voidaan valittaa va-
28399: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kuutusoikeuteen, ja tapauksissa, joissa on ky-
28400: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- symys oikeudesta korvaukseen, korkeimpaan
28401: edustaja Mönkäreen ym. näin kuuluvasta kir- oikeuteen asti.
28402: jallisesta kysymyksestä n:o 727: Myös sotainvalidien kuoltua omaisille mak-
28403: settavissa korvauksissa on erinäisiä prosentti-
28404: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo rajoja. Edellä mainitut prosenttirajat on mää-
28405: ryhtyä sotilasvammalain uudistamiseksi ritelty sotilasvammalaissa tai vakiintuneet ta-
28406: ja työkyvyttömyysasteluokituksen tar- paturmaviraston korvauskäytännössä, kuten
28407: kistamiseksi erityisesti rintamapalveluk- 10 §:n 2 momentin nojalla myönnettävä ns.
28408: sessa olleiden sotainvalidien osalta? korotettu sairausapulisä.
28409: Tällä hetkellä sotilasvammalain mukaista
28410: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- elinkorkoa suoritetaan noin 41 300 sotainvali-
28411: taen seuraavaa: dille. Heidän keski-ikänsä on 72,5 vuotta ja
28412: työkyvyttömyysasteen keskiarvo on noin 30 %.
28413: Sotilasvammalain (404/48) nojalla suorite- Elinkorko on sotavamman tai -sairauden
28414: taan korvausta myös osatyökyvyttömyydestä. perusteella suoritettava jatkuva peruskorvaus.
28415: Tämä merkitsee ns. työkyvyttömyysastejärjes- Myönnettyä peruskorvausta voidaan täydentää
28416: telmän noudattamista, jolloin vamman tai sai- lisäysosin, jotka sairausapulisiä lukuun otta-
28417: rauden aiheuttama yleinen haitta korvataan. matta kohdistuvat korvatuista vammoista ja
28418: Kysymyksessä tarkoitetulla työkyvyttömyysas- sairauksista aiheutuvien erityishaittojen hyvit-
28419: teella tarkoitetaan lukua, joka osoittaa, kuinka tämiseen. Näitä lisiä ovat avuttomuus- ja hait-
28420: paljon vahingoittuneelle tai sairastuneelle jää- talisä, vaatelisä, moottoriajoneuvolisä, opas-
28421: neen vajavuuden on yleensä katsottava vähen- koiralisä ja jo mainitut sairausapulisä ja koro-
28422: tävän mahdollisuuksia selviytyä elämässä. So- tettu sairausapulisä. Täydennyskorko on ni-
28423: tilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste- menomaan toimeentulon tueksi tarkoitettu
28424: järjestelmä ei siis perustu rajatumpaan amma- korvaus. Lisäksi elinkoron saajalle maksetaan
28425: tillisen työkyvyttömyyskäsitteen varaan. Näin omaiskorotusta elätettävänä olevan aviovai-
28426: nykyisessä järjestelmässä kyetään ottamaan mon tai lapsen perusteella. Edellä mainittuja
28427: huomioon etuuksien saajan elämäntilanteesta lisäysosia tai toimeentulon tueksi tarkoitettuja
28428: johtuvat tekijät. korvauksia myöntäessään tapaturmavirasto
28429: Sotilasvammalain mukaisena peruskorvauk- käyttää harkintaa ottaen huomioon korvatta-
28430: sena myönnetään elinkorkoa, mikäli korvauk- van vamman tai sairauden laadun sekä invali-
28431: sen saajan työkyvyttömyysaste on vähintään dien yleisen elämäntilanteen.
28432: 10 %. Elinkoron suuruus määräytyy työkyvyt- Sotilasvammalainsäädäntöä on viime vuosi-
28433: tömyysasteen mukaan. Myönnettävät etuudet kymmenien aikana kehitetty voimakkaasti pa-
28434: ja toimeentulokorvauslajit ;iippuvat siis henki- rantamalla jo olemassa olevia korvauslajeja tai
28435: lön työkyvyttömyysasteesta. luomalla uusia. Tällä on pyritty järjestämään
28436: Tapaturmaviraston eri alojen asiantuntijalää- ikääntyvien sotainvalidien toimeentulo, toimin-
28437: kärit määrittävät sotainvalidien työkyvyttö- takykyisyys ja asumisolosuhteet siten, että he
28438: myysasteen objektiivisesti lääkärinlausunnon ja mahdollisimman pitkään voisivat asua kotona.
28439: muun lääketieteellisen selvityksen perusteella Näin sotainvalidien ikääntyminen on sotilas-
28440: vakuutuslääketieteen alalla yleisesti noudatetta- vammalakia muutettaessa otettu huomioon. Ne
28441: vien arvioimisperusteiden mukaisesti. Vakiintu- invalidit, joilla on selvästi haittaava sotavamma
28442: nut korvauskäytäntö on sotainvalideja kohtaan tai -sairaus, ovat jo korvausturvan piirissä.
28443: tarkoituksenmukainen, koska se mahdollistaa Lievävammaisten sotainvalidien tilaan vaikut-
28444: 1990 vp. - KK n:o 727 3
28445:
28446: taa oleellisesti ikääntymisestä johtuva siviilisai- Sotilasvammalain uudistaminen kirjallisessa
28447: rauksien määrän lisääntyminen, kuten muulla- kysymyksessä esitetyllä tavalla olisi suuritöinen
28448: kin aikuisväestöllä. Näin heidän osaltaan ky- ja aikaa vievä toimenpide. Sosiaali- ja terveys-
28449: symys on ensi sijassa vanhuksille suunnattujen ministeriö katsookin, että korvausturvan pa-
28450: normaalipalvelujen kehittämisestä. rantamisen tulisikin tapahtua nykyisen sotilas-
28451: Eräitä sotilasvammalakiin perustuvia pro- vammalain puitteissa.
28452: senttirajoja on aiemminkin esitetty alennetta- Todettakoon lisäksi, että asevelvollisuutta
28453: viksi. Sotainvalidien vanhuudenhuoltotyöryh- suorittavien vahingoittumisia ja sairastumisia ei
28454: mä esitti muistiossaan 28.9.1990 (1990:21), että korvata enää sotilasvammalain nojalla, vaan
28455: asunnon muutostöiden korvaukseen oikeutta- 1.1.1991 voimaan tulleen sotilastapaturmalain
28456: van työkyvyttömyysasteen alarajaa alennettai- nojalla.
28457: siin 10 % :iin ja asumispalveluiden alarajaa vas- Kysymyksessä esitetyn erillislain säätämises-
28458: taavasti myös 10 %:iin. Täydennyskoron alara- tä rintamapalveluksessa olleille sotainvalideille
28459: jan alentaminen 20 %:sta 10 %:iin on ollut sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että käy-
28460: myös pitkään esillä. Tapaturmavirastossa on tännössä lähes kaikki sotilasvammalain nojalla
28461: arvioitu, että esimerkiksi täydennyskoron ala- korvausta saavat sotainvalidit ovat olleet rin-
28462: rajan alentaminen 10 %:iin merkitsisi kustan- tamapalveluksessa.
28463: nusten kasvua noin 20 000 000 markalla.
28464: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
28465:
28466: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
28467: 4 1990 vp. - KK n:o 727
28468:
28469:
28470:
28471:
28472: Till Riksdagens Herr Talman
28473: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bestämmande av invalidernas invaliditetsgrad.
28474: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse Dessutom bör man beakta att ämbetsverkets
28475: av den 13 december 1990 till vederbörande beslut kan överklagas hos försäkringsdomsto-
28476: medlem av statsrådet översänt avskrift av len. Beslut som gäller rätt till ersättning kan
28477: följande av riksdagsman Mönkäre m.fl. under- överklagas t.o.m. hos högsta domstolen.
28478: tecknade spörsmål nr 727: Vid en krigsinvalids död betalas ersättning
28479: till de anhöriga. Även för dessa ersättningar
28480: Vilka åtgärder ämnar Regeringen finns vissa procentuella gränser. Gränserna har
28481: vidta för revidering av lagen om skada, fastställts i lagen om skada, ådragen i militär-
28482: ådragen i militärtjänst och ändring av tjänst, eller blivit vedertagna i olycksfallsver-
28483: indelningen i invaliditetsgrader särskilt kets ersättningspraxis som t.ex. vid beviljande
28484: då det gäller krigsinvalider som varit i av s.k. förhöjt sjukhjälpstillägg enligt 10 § 2
28485: fronttjänst? mom.
28486: För närvarande betalas livränta enligt lagen
28487: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- om skada, ådragen i militärtjänst till ca 41 300
28488: samt anföra följande: krigsinvalider. Deras genomsnittliga ålder upp-
28489: går till 72,5 år och medeltalet för invaliditets-
28490: Med stöd av lagen om skada, ådragen i graden är ca 30 %.
28491: militärtjänst (404/48) betalas ersättning även Livränta är en fortlöpande basersättning
28492: för delinvaliditet. Det betyder att systemet med som betalas på basis av krigsskada eller krigs-
28493: invaliditetsgrader iakttas, varvid det allmänna sjukdom. Den beviljade basersättningen kan
28494: men som skadan eller sjukdomen föranleder kompletteras med tilläggsdelar som, med un-
28495: ersätts. Med invaliditetsgrad avses det tal, som dantag av sjukhjälpstillägg, inriktas på gottgö-
28496: utvisar, i viiken mån den vanförhet den skada- rande av särskilda men som föranleds av de
28497: de eller insjuknade ådragit sig i allmänhet bör skador och sjukdomar som ersätts. Dessa
28498: anses minska möjligheterna att reda sig i livet. tilläggsdelar är tillägg för hjälplöshet och men,
28499: Det system med invaliditetsgrader som ingår i tillägg för kläder, tillägg för motorfordon,
28500: lagen om skada, ådragen i militärtjänst baserar tillägg för ledarhund och de redan nämnda
28501: sig således inte på det mera begränsade begrep- sjukhjälpstilläggen och förhöjt sjukhjälpstill-
28502: pet förvärvsmässig invaliditet. På så sätt kan lägg. Tilläggsräntan är en ersättning som ut-
28503: man i det nuvarande systemet beakta olika tryckligen är avsedd som utkomststöd. Dess-
28504: faktorer som beror på förmånstagarens livssi- utom betalas förhöjd livränta till den som skall
28505: tuation. försörja sin maka och sina barn. Olycks-
28506: Enligt lagen om skada, ådragen i militär- fallsverket beviljar ovan nämnda tilläggsdelar
28507: tjänst beviljas som grundläggande ersättning eller ersättningar som är avsedda som utkomst-
28508: livränta, om den skadades eller insjuknades stöd enligt prövning med beaktande av skadans
28509: invaliditetsgrad är minst 10 %. Livräntans stor- och sjukdomens art samt invalidens allmänna
28510: lek bestäms enligt invaliditetsgrad. Beviljade livssituation.
28511: förmåner och typen av utkomstersättning beror Under det senaste decenniet har lagstiftning-
28512: således på en persons invaliditetsgrad. en som gäller skada, ådragen i militärtjänst
28513: Olycksfallsverkets sakkunniga läkare be- utvecklats kraftigt genom att de gamla slagen
28514: stämmer en krigsinvalids invaliditetsgrad ob- av ersättningar har förbättrats och nya ersätt-
28515: jektivt på basis av läkarutlåtande och annan ningar har skapats. Syftet med dessa åtgärder
28516: medicinsk utredning i enlighet med de beräk- har varit att ordna utkomsten, verksamhetsför-
28517: ningsgrunder som allmänt iakttas inom försäk- mågan och bostadsförhållandena för åldrande
28518: ringsmedicin. Den vedertagna ersättningsprax- krigsinvalider så att de så länge som möjligt
28519: isen är ändamålsenlig mot krigsinvaliderna, kan bo hemma. I samband med ändringar av
28520: emedan den möjliggör en jämlik behandling vid lagen om skada, ådragen i militärtjänst har det
28521: 1990 vp. - KK n:o 727 5
28522:
28523: faktum att krigsinvaliderna åldras således den undre gränsen för tiliäggsränta tili 10 %
28524: beaktats. De invalider som har en sådan skada skulie innebära en kostnadsökning om ca
28525: elier sjukdom som tydligt orsakar men har 20 000 000 mk.
28526: redan ett ersättningsskydd. Situationen för Den revidering av lagen om skada, ådragen
28527: krigsinvalider med lindrigare skador påverkas i i militärtjänst som föreslås i det skriftliga
28528: hög grad av att civilsjukdomarna ökar tili följd spörsmålet skulie vara en arbetsdryg och tids-
28529: av åldrandet, på samma sätt som för den ödande åtgärd. Därför anser social- och hälso-
28530: övriga befolkningen. Därför gälier det i första vårdsministeriet att förbättringen av ersättnings-
28531: hand att utveckla den normala servicen för skyddet bör därför ske inom ramen för gällan-
28532: åldringar. de lag om skada, ådragen i militärtjänst.
28533: Det har också tidigare föreslagits att vissa Det må ytterligare konstateras att beväring-
28534: procentgränser i lagen om skada, ådragen i ars skador och sjukdomar inte längre ersätts
28535: militärtjänst sänks. Arbetsgruppen för krigsin- med stöd av lagen om skada, ådragen i
28536: validernas åldringsvård föreslog i sin pro me- militärtjänst, utan med stöd av lagen om
28537: moria 28.9.1990 (1990:21) att den undre grän- olycksfall i militärtjänst, som trädde i kraft
28538: sen för invaliditetsgrad som berättigar tili 1.1.1991.
28539: ersättning for ändringsarbeten i bostad sänks I fråga det i spörsmålet föreslagna stiftandet
28540: tili 10 % och att den undre gränsen för av en särskild lag för krigsinvalider som har
28541: boendeservice på motsvarande sätt sänks tili varit i fronttjänst konstaterar social- och häl-
28542: 10 %. En sänkning av den undre gränsen för soministeriet, att i praktiken har nästan alla
28543: tiliäggsränta från 20 % tili 10 % har redan krigsinvalider som får ersättning enligt lagen
28544: länge varit aktuell. Man har vid olycksfalisver- om skada, ådragen i militärtjänst varit i front-
28545: ket beräknat att tili exempel en sänkning av tjänst.
28546:
28547: Helsingfors den 24 januari 1991
28548:
28549: Minister Tuulikki Hämäläinen
28550: 1990 vp.
28551:
28552: Kirjallinen kysymys n:o 728
28553:
28554:
28555:
28556:
28557: Riihijärvi: Rintamaveteraanien huomioon ottamisesta ohitusleik-
28558: kauspalveluissa
28559:
28560:
28561: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28562:
28563: Tuhansia vaikeasti sydänsairaita ihmisiä jo- Suomen Sotaveteraaniliitto on julkisuudessa
28564: nottaa jatkuvasti julkisten sairaanhoitopalvelu- myös kiinnittänyt valtiovallan huomiota vete-
28565: jen kautta pääsyä sydämen ohitusleikkaukseen. raanien syrjintään ohitusleikkauksissa. Liitto
28566: Monet potilaat ovat joutuneet odottamaan on niin ikään esittänyt, että sydämen ohitus-
28567: sairaalapaikkaa turhaan jopa useita vuosia. leikkauksesta koituneet kustannukset korvat-
28568: Tilanne on monen kohdalla ajautunut siihen, taisiin veteraaneille niissä tapauksissa, joissa
28569: että ainoa mahdollisuus saada nopeaa apua on veteraani ei ole päässyt keskussairaalaan leikat-
28570: käyttää kalliiden kotimaisten tai ulkomaisten tavaksi.
28571: yksityissairaaloiden leikkauspalveluja, joita sai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28572: rausvakuutus ei kuitenkaan korvaa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28573: Ohitusleikkausten tarve on lisääntynyt myös kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28574: ikääntyneiden sotiemme veteraanien keskuu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28575: dessa. Viime aikoina on kuitenkin havaittu,
28576: että julkisissa sairaanhoitopalveluissa on ryh-
28577: dytty syrjimään ohitusleikkaukseen hakeutuvia Tietääkö Hallitus, että maamme jul-
28578: veteraaneja yhtenä perusteluna mm. se, että kisissa sairaanhoitopalveluissa on ryh-
28579: leikkauspaikkoja järjestettäessä etusija on an- dytty syrjimään ikääntyneitä sotiemme
28580: nettava nuoremmille ja vielä työelämässä mu- veteraaneja sydämen ohitusleikkauksiin
28581: kana oleville. Tällainen tilanne on pakottanut paikkoja järjestettäessä, ja
28582: monen veteraaninkin etsiytymään ohitusleik- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
28583: kaukseen ulkomaille tai yksityissairaalaan ko- että veteraaneja kohdellaan leikkauksis-
28584: timaassa. ta päätettäessä tasapuolisesti ja että
28585: Ohitusleikkausta tarvitsevien veteraanien valtiovalta ryhtyisi taloudellisesti tuke-
28586: syrjintä ei voi olla oikein, vaan sotiemme maan niitä veteraaneja, jotka pakotta-
28587: kunniakkailla veteraaneilla on oltava vähintään vissa tilanteissa ovat joutuneet turvau·
28588: samat mahdollisuudet päästä leikkauksiin kuin tumaan yksityisen terveydenhuollon
28589: muillakin kansalaisilla. Lisäksi on muistettava, ohitusleikkauspalveluihin kotimaassa
28590: että monen veteraanin sydänvika on peräisin tai ulkomailla?
28591: raskailta sotavuosilta.
28592:
28593: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
28594:
28595: Heikki Riihijärvi
28596:
28597:
28598:
28599:
28600: 200070S
28601: 2 1990 vp. - KK n:o 728
28602:
28603:
28604:
28605:
28606: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28607: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tymisestä on angiografiatutkimusta ja ohitus-
28608: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, leikkausta jonottavien määrässä tapahtunut
28609: olette 20 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn kasvua. Jonon suuruus oli 2 009 potilasta
28610: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vuonna 1987, 2 072 potilasta vuonna 1988 ja
28611: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 2 242 potilasta vuonna 1990.
28612: edustaja Riihijärven näin kuuluvasta kirjallises- Leikkauskapasiteettia on lisätty vuosittain.
28613: ta kysymyksestä n:o 728: Vuonna 1982 leikattiin 400 potilasta. Vuonna
28614: 1989 leikkausten määrä oli noussut 2 200:aan.
28615: Tietääkö Hallitus, että maamme jul- Nousu on selvästi tasaantunut vuosina 1988-
28616: kisissa sairaanhoitopalveluissa on ryh- 1989. Angioplastioiden määrä on myös kasva-
28617: dytty syrjimään ikääntyneitä sotiemme nut viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 1988
28618: veteraaneja sydämen ohitusleikkauksiin tehtiin angioplastia 297 potilaalle ja vuonna
28619: paikkoja järjestettäessä, ja 1989 määrä oli kohonnut 430 potilaaseen.
28620: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, Angiografiatutkimusten määrä on kasvanut
28621: että veteraaneja kohdellaan leikkauksis- vuonna 1988 tehdystä 3 970 tutkimuksesta
28622: ta päätettäessä tasapuolisesti ja että vuonna 1989 tehtyyn 4 375 tutkimukseen. Kas-
28623: valtiovalta ryhtyisi taloudellisesti tuke- vu on ollut n. 10 %.
28624: maan niitä veteraaneja, jotka pakotta- Sepelvaltimoleikkaustoimintaan on eduskun-
28625: vissa tilanteissa ovat joutuneet turvau- nan toimesta budjetoitu myös ostopalvelumää-
28626: tumaan yksityisen terveydenhuollon rärahoja vuodesta 1987 lähtien. Näiden avulla
28627: ohitusleikkauspalveluihin kotimaassa on ollut mahdollista saada nopeaa apua myös
28628: tai ulkomailla? kotimaisten tai ulkomaisten yksityissairaaloi-
28629: den leikkauspalveluiden kautta.
28630: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Ohitusleikattujen potilaiden keski-ikä on ol-
28631: vasti seuraavaa: lut Suomessa vuosina 1973-1976 46 vuotta.
28632: Vuonna 1983 julkaistussa aineistossa keski-ikä
28633: Sepelvaltimo-ohitusleikkaustarpeeksi Suo- oli 51 vuotta ja vuonna 1989 eri keskussairaa-
28634: messa vuonna 1986 arvioitiin n. 2 400 leikkaus- lapiirissä 55-60 vuotta. Keski-ikä on siis ollut
28635: ta vuodessa. Lisäksi n. 360 potilasta vuosittain jatkuvasti nousussa ja näin ollen potilaiden
28636: hyötyy ns. angioplastiasta eli sepelvaltimoiden kalenteri-iän sijasta leikkausindikaation asette-
28637: laajentamisesta ilman varsinaista leikkausta. lulla on tärkein merkitys leikkauksesta päätet-
28638: Toimenpiteen tarpeellisuuden arvioimiseksi tar- täessä.
28639: vitaan vuosittain 3 600 koronaariangiografia- Mikäli potilas on joutunut hakeutumaan
28640: tutkimusta eli sepelvaltimoiden varjoaineku- yksityiseen terveydenhuoltoon sepelvaltimoleik-
28641: vausta. kausta varten, on sairausvakuutus korvannut
28642: Leikkausten hyöty johtuu osaksi oireiden lain määräämän osuuden hoidon kustannuksis-
28643: lievittymisestä ja osaksi tervehtymisestä. Ohi- ta. Veteraanit ovat olleet sairausvakuutuskor-
28644: tusleikkauksen avulla voidaan nostaa elämisen vausten suhteen samanlaisessa asemassa kuin
28645: laatua ja sillä on osaksi myös potilaan elämää muutkin potilaat. Tiettyjen kuntoutuspalvelu-
28646: pidentävä vaikutus. Kansainvälisten tutkimus- jen saamisessa veteraaneilla on terveydenhuol-
28647: ten mukaan 50-60 % tulee leikkauksen jäl- topalveluissa tiettyjä erityisetuja.
28648: keen oireettomaksi. Työikäiset voivat palata Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkaus-
28649: takaisin työelämään sen sijaan, että joutuisivat jonoissa potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjes-
28650: elämään sairaana lääkehoidon varassa. Kym- tyksessä lääketieteellisten kriteerien mukaisesti.
28651: menen prosenttia leikatuista ei yleensä hyödy Veteraanit eivät ole muita kansalaisia huonom-
28652: leikkauksesta. Selvä hyöty on todettu myös yli massa asemassa sepelvaltimoleikkauksien saa-
28653: 65-vuotiaiden, ts. veteraani-ikäisten ryhmässä. misessa, vaan he ovat muiden kansalaisten
28654: Huolimatta ohitusleikkausten määrän lisään- kanssa tasavertaisessa asemassa.
28655: 1990 vp. - KK n:o 728 3
28656:
28657: Terveydenhuollon valtakunnallisten suunni- tää myös sepelvaltimoleikkaustoiminnan ja so-
28658: telmien mukaisesti leikkaustoimintaa tehoste- taveteraanien hoidon muiden potilaiden kanssa
28659: taan ja leikkausjonoja pyritään lyhentämään. tasa-arvoisesti lääketieteen kriteerien mukaises-
28660: Yleinen leikkaustoiminnan tehostaminen sisäl- ti.
28661: Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1991
28662:
28663: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
28664: 4 1990 vp. - KK n:o 728
28665:
28666:
28667:
28668:
28669: Till Riksdagens Herr Talman
28670: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har det skett en ökning i antalet personer som
28671: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse står i kö tili bypassoperation och angiografiun-
28672: av den 20 december 1990 tili vederbörande dersökning. Kön bestod av 2 009 patienter år
28673: medlem av statsrådet översänt avskrift av 1987, 2 072 patienter år 1988 och 2 242 pati-
28674: följande av riksdagsman Riihijärvi underteck- enter år 1990.
28675: nade spörsmål nr 728: Operationskapaciteten har utökats årligen.
28676: År 1982 opererades 400 patienter. År 1989
28677: Är Regeringen medveten om att man hade antalet operationer stigit tili 2 200. Ök-
28678: inom vårt lands offentliga sjukvårdsser- ningen har tydligt jämnat ut sig under åren
28679: vice har börjat diskrimininera gamla 1988-1989. Antalet angioplastiingrepp har
28680: krigsveteraner då platser tili bypass-
28681: även ökat kraftigt under de senaste åren. År
28682: operationer ordnas, och 1988 utfördes angioplasti på 297 patienter och
28683: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- år 1989 hade antalet stigit tili 430 patienter.
28684: ta för att veteraner skali behandlas Antalet angiografiundersökningar har ökat
28685: rättvist då beslut om operationer fattas från 3 970 undersökningar år 1988 tili 4 375
28686: och för att statsmakten ekonomiskt undersökningar år 1989. Ökningen har varit ca
28687: skali börja stöda de veteraner som i 10%.
28688: svåra situationer har varit tvungna att
28689: Med tanke på kranskärlsoperationer har på
28690: anlita privat hälsovård i hemlandet elier
28691: riksdagens försorg även budgeterats anslag för
28692: utomlands i fråga om bypassoperatio-
28693: köpta tjänster från år 1987. Tack vare dessa
28694: ner?
28695: har det varit möjligt att snabbt få hjälp via
28696: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- inhemska eller utländska privatsjukhus och
28697: samt anföra följande: deras operationstjänster.
28698: Medelåldern för de patienter som genomgått
28699: Behovet av bypassoperationer uppskattades en bypassoperation var 46 år i Finland under
28700: år 1986 vara ca 2 400 operationer per år i åren 1973-1976. I materia! som publicerades
28701: Finland. Därtill utförs på ca 360 patienter 1983 var medelåldern 51 år och 1989 var den
28702: årligen s.k. angioplasti, dvs. en utvidgning av 55-60 år inom olika centralsjukhusdistrikt.
28703: koronarartärerna utan egentlig operation. För Medelåldern är således på ständig uppgång och
28704: en bedömning av hur nödvändig åtgärden är därför har i stäliet för patienternas kalenderål-
28705: behövs årligen 3 600 koronarangiografiunder- der uppstäliningen av operationsindikationen
28706: sökningar, dvs. röntgenundersökning av hjär- en viktig betydelse då beslut om operation skali
28707: tats blodkärl med kontrastvätska. fattas.
28708: Nyttan av operationerna beror delvis på att Om patienten har varit tvungen att söka sig
28709: symptomen lindras och delvis på att patienten tili privat hälsovård för kranskärlsoperation
28710: tilifrisknar. Med hjälp av en bypassoperation har sjukförsäkringen ersatt den i lag faststälida
28711: kan livskvaliteten höjas och den har delvis andelen av vårdkostnaderna. Veteranerna har i
28712: också en förlängande inverkan på patientens fråga om sjukförsäkringsersättningar stått i
28713: Iiv. Enligt internationella undersökningar blir samma stälining som andra patienter. I fråga
28714: 5Q-60% av patienterna symptomfria efter om vissa rehabiliteringstjänster har veteranerna
28715: operationen. Personer i arbetsför ålder kan vissa specialfördelar inom hälsovårdstjänster-
28716: återvända tili arbetslivet i stället för att behöva na.
28717: leva sjuka och vara beroende av läkemedel. Tio Sammanfattningsvis kan det konstateras att
28718: procent av de opererade drar i allmänhet ingen de patienter som står i operationskö vårdas i
28719: nytta av operationen. En tydlig nytta har skyndsamhetsordning i enlighet med medicins-
28720: konstaterats även i gruppen av personer i ka kriterier. Veteranerna står inte i en sämre
28721: veteranålder, dvs. 65-åringar och äldre. stälining än andra medborgare då det gälier
28722: Trots att antalet bypassoperationer har ökat kranskärlsoperationer, utan de står i en jäm-
28723: 1990 vp. - KK n:o 728 5
28724:
28725: bördig ställning tillsammans med andra med- möjlighet göras kortare. En allmän effektive-
28726: borgare. ring av operationsverksamheten omfattar även
28727: 1 enlighet med de riksomfattande planerna kranskärlsoperationer och vården av krigsvete-
28728: för hälsovården skall operationsverksamheten raner jämbördigt med andra patienter i enlighet
28729: effektiveras och operationsköerna i mån av med läkarvetenskapens kriterier.
28730: Helsingfors den 23 januari 1991
28731:
28732: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
28733: 1990 vp.
28734:
28735: Kirjallinen kysymys n:o 729
28736:
28737:
28738:
28739:
28740: Kekkonen: Kalastusmahdollisuuksien laajentamisesta Haapasaa-
28741: ren-Virolahden saaristoalueelia
28742:
28743:
28744: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28745: Haapasaaren-Virolahden saaristoalueen vesialueelia meressä, jossa jokaisella Suomen
28746: valtion vesien kalastusta on säädelty vuonna kansalaisella on oikeus harjoittaa kalastusta.
28747: 1982 kumotun vanhan kalastuslain (503/51) Ammattimaisen kalastuksen edut turvautuvat
28748: nojalla annetulla asetuksella (225/67). Julkisuu- sillä, että lohen ja taimenen pyyntipaikkojen
28749: dessa liikkuneiden tietojen mukaan maa- ja käyttö on valtion vesialueelia luvanvaraista.
28750: metsätalousministeriössä ollaan laatimassa uut- Lisäksi kalastuspiitiliä on mahdollisuus antaa
28751: ta Haapasaaren-Virolahden saaristoalueen yleisellä vesialueelia tapahtuvaa kalastusta kos-
28752: valtion alueella tapahtuvaa kalastusta ja met- kevia järjestysmääräyksiä. Kalastuslain mu-
28753: sästystä koskevaa asetusta, joka tulisi voimaan kaan myös ns. ylimuistoiset nautinnat tai eri-
28754: vuoden 1991 alusta lukien. tyiset kalastusoikeudet yleisellä vesialueelia säi-
28755: Nykyisessä asetuksessa kalastajan asuinpaik- lyvät.
28756: ka ratkaisee kalastusmahdollisuuden Haapa- Haapasaaren-Virolahden saaristoaluetta
28757: saaren-Virolahden saaristoalueella. Päätöksen koskevaa asetusta ei tulisi uusia, vaan kumota
28758: kalastusluvasta tekee suppea viiden hengen nykyinen asetus ja sen perusteella annetut
28759: muodostama hoitokunta. Saaristoalueen vesien päätökset. Tämän jälkeen kalastuksen asema
28760: laajuuden, sijainnin ja kalakantojen tilan huo- alueella olisi sama kuin muillakin valtion ylei-
28761: mioon ottaen ei ole perusteltua varata valtion sillä vesialueilla meressä.
28762: vesialueita vain tietylle väestöryhmälle. Suo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28763: menlahden rannikkoalueelia tulisi pikemminkin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28764: pyrkiä laajentamaan kansalaisten tätä nykyä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28765: varsin rajallisia kalastusmahdollisuuksia. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28766: Nykyinen tilanne asettaa kansalaiset eriar-
28767: voiseen asemaan Haapasaaren-Virolahden
28768: saaristoalueen valtion vesillä. Tätä korostaa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28769: myös se, että valtaosa itäisen Suomenlahden ryhtyä Haapasaaren-Virolahden saa-
28770: kalakantojen hoidosta rahoitetaan pääosin val- ristoalueen valtion vesillä tapahtuvan
28771: tion toimesta. kalastuksen saattamiseksi samaan ase-
28772: Haapasaaren-Virolahden saaristoalueen ka- maan kuin valtion yleisellä vesialueelia
28773: lastus tulisi järjestää kuten muullakin yleisellä meressä yleensä?
28774: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990
28775:
28776: Antero Kekkonen
28777:
28778:
28779: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28780:
28781:
28782:
28783:
28784: 200070S
28785: 1990 vp.
28786:
28787: Kirjallinen kysymys n:o 730
28788:
28789:
28790:
28791:
28792: Pekkarinen: Autokatsastuksen vakinaistamisesta Karstulassa
28793:
28794:
28795: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28796:
28797: Äänekosken katsastustoimisto suorittaa tällä Karstulan kunnan tavoitteena on katsastus-
28798: hetkellä noin 15 katsastusmatkaa vuodessa päivien lisääminen ja toiminnan vakinaistami-
28799: Karstulaan. Katsastustointa varten kunta on nen Karstulassa.
28800: rakentanut omat asianmukaiset tilat ja hank- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28801: kinut tarvittavat laitteet. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28802: Karstulan katsastuspiste palvelee erityisesti kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28803: lähikuntia Saarijärveä, Kannonkoskea, Kyyjär- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28804: veä, Kivijärveä ja Pylkönmäkeä. Harvat kat-
28805: sastuspäivät merkitsevät kuitenkin sitä, että Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28806: useat mainitun alueen autoilijat joutuvat kat- siin katsastustoiminnan vakinaistami-
28807: sastuttamaan autonsa muualla ja kauempana. seksi Karstulan kunnassa?
28808: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
28809:
28810: Mauri Pekkarinen
28811:
28812:
28813:
28814:
28815: 200070S
28816: 2 1990 vp. - KK n:o 730
28817:
28818:
28819:
28820:
28821: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28822: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Karstulan ja sen vaikutuspiirissä olevan alueen
28823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, (Kyyjärvi ja Kannonkoski osittain) katsastetta-
28824: olette 20 päivänä joulukuuta 1990 päivätyn va ajoneuvomäärä on n. 4 000 kpl, mikä ei ole
28825: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston riittävän suuri oman katsastusaseman perusta-
28826: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mista varten. Pienimmät katsastusasemat on
28827: edustaja Mauri Pekkarisen näin kuuluvasta perustettu vähintään 6 000 auton vaikutus-
28828: kirjallisesta kysymyksestä n:o 730: alueelle.
28829: Karstulaa lähinnä sijaitsee Alajärven katsas-
28830: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tusasema, jonne on matkaa n. 50 km Karstulan
28831: siin katsastustoiminnan vakinaistami- keskustasta. Välillä oleva lääninraja ei ole
28832: seksi Karstulan kunnassa? esteenä karstulalaisten asioinneille Alajärven
28833: katsastusasemalla.
28834: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Suolahdesta tehtävien katsastusmatkojen
28835: vasti seuraavaa: määrän riittävyyttä seurataan ja tarpeen vaa-
28836: tiessa matkoja voidaan jonkin verran lisätä.
28837: Katsastukset suoritetaan Karstulassa tarkoi- Hallitus katsoo, ettei katsastustoimipaikan
28838: tukseen hyvin sopivissa vuokratiloissa Suolah- perustaminen Karstulan kuntaan näin ollen ole
28839: den katsastustoimistosta tehtävin matkoin. lähivuosina ajankohtainen.
28840: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991
28841:
28842: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
28843: 1990 vp. - KK n:o 730 3
28844:
28845:
28846:
28847:
28848: Tili Riksdagens Herr Talman
28849: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen järvi och delar av Kannonkoski) är antalet
28850: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse fordon som besiktigas ca 4 000 fordon vilket
28851: av den 20 december 1990 tili vederbörande inte är ett tillräckligt stort antal för inrättande
28852: medlem av statsrådet översänt avskrift av av en egen besiktningsstation. De minsta be-
28853: följande av riksdagsledamot Mauri Pekkarinen siktningsstationerna har inrättats på orter där
28854: undertecknade spörsmål nr 730: influensområdet omfattat minst 6 000 bilar.
28855: Närmast Karstula ligger Alajärvi besiktnings-
28856: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
28857: station, ca 50 km från centrum av Karstula.
28858: att igångsätta varaktig besiktningsverk-
28859: Länsgränsen mellan orterna utgör inget hinder
28860: samhet i Karstula kommun?
28861: för invånarna i Karstula att anlita besiktnings-
28862: stationen i Alajärvi.
28863: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28864: Antalet besiktningresor från Suolahti följs
28865: samt anföra följande:
28866: upp och vid behov kan antalet resor något
28867: Besiktningarna i Karstula utförs medelst ökas.
28868: besiktningsresor från Suolahti besiktningsbyrå i Regeringen anser att det sålunda inte inom
28869: för ändamålet väl lämpade hyreslokaler. 1 de närmaste åren är aktuellt att inrätta ett
28870: Karstula och inom dess influensområde (Kyy- besiktningsställe i Karstula kommun.
28871: Helsingfors den 17 januari 1991
28872:
28873: Trafikminister Ikka Kanerva
28874: 1990 vp.
28875:
28876: Kirjallinen kysymys n:o 731
28877:
28878:
28879:
28880: Vuoristo: Merenkulun turvallisuuden parantamisesta Suomen
28881: rannikolla
28882:
28883:
28884: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28885:
28886: Jatkuvasti pinnalla oleva huhu merivartiotoi- tuntevien tahojen toimesta paljonkin kiinnitetty
28887: minnan voimakkaasta supistamisesta, merivar- huomiota. Veneilyväki on purjehdusseurojensa
28888: tioasemien sulkemisesta ja koko meripelastus- välityksellä kirjelmällään kääntynyt suoraan
28889: toiminnan painopisteen muuttamisesta va- sisäasiainministeriön puoleen merivartioase-
28890: paaehtoisuuden pohjalle on saanut aikaan laa- mien riittävän verkoston ja meripelastusval-
28891: jaa huolestuneisuutta asiaa tuntevien kansalais- miuden säilyttämiseksi. Merivartioston johto,
28892: ten keskuudessa. merivartioalueiden päälliköt sekä Merivartio-
28893: Ammattimaiset merenkulkijat ja jatkuvasti liitto ovat samoin toistuvasti esittäneet vakavan
28894: lisääntyneet veneilyn harrastajat ovat tottuneet huolestumisensa merivartioasemien lakkautus-
28895: luottamaan merivartioston kalustoon ja miehis- uhasta.
28896: tön ammattitaitoon. Vapaaehtoisuuteen perus- Tuntuu kuin ministeriössä ei olisi tarpeellista
28897: tuvalla tietynasteisella meripelastustoiminnalla tahtoa ja kokemukseen pohjaavaa tietämystä
28898: voidaan tietysti pieniä veneilyhaavereita hyvis- siitä, mihin käytännössä supistussuunnitelmat
28899: sä olosuhteissa lievittää ja haavereiden uhreiksi ja -määräykset tulevat johtamaan. Kaikki
28900: joutuneita ihmisiä kuljettaa turvaan, mutta asianomaiset tahot niin ammattimaiset meren-
28901: merivartioston perusyksikköä ei mikään järjes- kulkijat kuin veneilynharrastajat, merivartios-
28902: telmä pysty korvaamaan. ton johto, merivartioalueiden päälliköt ja Me-
28903: Muiden yhteistoimintayksiköiden, kuten pa- rivartioliitto odottavatkin, että sisäasiainminis-
28904: lokuntien, hyvän koulutuksen saaneita pelas- teriö peruisi yksipuolisen supistamispäätöksen
28905: tusmiehistöjä ei kriisitilanteissa voida täysimää- ja kävisi perusteellisen keskustelun merivartio-
28906: räisesti käyttää vartiolentueen jatkuvan miehis- ja meripelastustoiminnan kehittämisestä, jotta
28907: tövajauksen ja puuttuvan helikopterikaluston merenkulkuturvallisuuden toimintaedellytykset
28908: takia. voitaisiin Suomen rannikolla turvata parhaalla
28909: Kulunut veneilykausi osoitti (mm. Luvian mahdollisella tavalla merenkulun ja veneilyhar-
28910: edustalla tapahtunut neljän ihmisen kuolemaan rastuksen lisääntyessä.
28911: johtanut turma), ettei ilman riittävän tiheää Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28912: merivartioasemien verkostoa meripelastuspal- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28913: veluja Suomen rannikolla pystytä toteutta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28914: maan. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28915: Aivan viime päivien tapahtumat näyttivät
28916: konkreettisesti ja selvästi, ettei meripelastusval-
28917: miutta olisi ollut näissäkään oloissa riittävästi, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28918: jos Utön vesillä ja Hangon edustalla tapahtu- ryhtyä merenkulkuturvallisuuden toi-
28919: neet haaverit eivät olisi sattuneet "virka-aikaan mintaedellytysten turvaamiseksi Suo-
28920: arki päivänä", kuten pelastustöiden yhteydessä men rannikolla, merivartioasemien lak-
28921: sanottiin. Näissä tapauksissa vapaaehtoisuu- kauttamispäätösten purkamiseksi ja jär-
28922: teen pohjaavalla toiminnalla oli vain tukea kevään päätöksentekoon tarvittavan
28923: antava merkitys. meripelastuskeskustelun kä ynnistämi-
28924: Merenkulkuturvallisuuden toimintaedellytys- seksi kansalaisten ja asiaa tuntevien
28925: ten turvaamiseen Suomen rannikolla on asiaa tahojen keskuudessa?
28926:
28927: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1991
28928:
28929: Raimo Vuoristo
28930:
28931: 200070S
28932: 2 1990 vp. - KK n:o 731
28933:
28934:
28935:
28936:
28937: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28938: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toiminnallisia tai organisatorisia supistuksia.
28939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Liikenneministeriön asettama työryhmä on
28940: olette 2 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn laatinut lausuman edellyttämän selvityksen.
28941: kirjeenne n:o 2633 ohella lähettänyt valtioneu- Selvityksen perusteella on todettava, ettei lau-
28942: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sumassa edellytettyä tavoitetta koskevaa suun-
28943: kansanedustaja Vuoriston kirjallisesta kysy- nitelmaa ole laadittavissa, koska selvityksen
28944: myksestä n:o 731, jossa tiedustellaan: nojalla rannikolla toimivien viranomaisten
28945: kohdalla ei esiinny sellaisia toimivaltakysymyk-
28946: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo siä, jotka edellyttäisivät tehtävien siirtoja eri
28947: ryhtyä merenkulkuturvallisuuden toi- hallinnonalojen välillä, ja eri hallinnonalojen
28948: mintaedellytysten turvaamiseksi Suo- tehtävät voidaan tehokkaasti hoitaa nykyisellä
28949: men rannikolla, merivartioasemien lak- tehtäväjaolla. Edelleen selvityksessä todetaan,
28950: kauttamispäätösten purkamiseksi ja jär- että kunkin hallinnonalan palvelutaso sekä
28951: kevään päätöksentekoon tarvittavan keskeiset tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet
28952: meripelastuskeskustelun käynnistämi- tulee eduskunnan vahvistaa tulo- ja menoar-
28953: seksi kansalaisten ja asiaa tuntevien viossa. Tämän nojalla kunkin hallinnonalan
28954: tahojen keskuudessa? toimivaltaan tulee kuulua näin asetettujen ta-
28955: voitteiden toteuttamiseksi tarvittavista tuotan-
28956: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nontekijöistä sekä henkilö- ja aineellisten voi-
28957: vasti seuraavaa: mavarojen käytöstä päättäminen.
28958: Edellä kerrotun eduskunnan lausuman joh-
28959: Sisäasiainministeriön vahvistetussa toiminta- dosta rajavartiolaitoksessa ei ole vielä aloitettu
28960: ja taloussuunnitelmassa vuosille 1991-1994 on suunniteltujen merivartioasemien yhdistämisiä,
28961: rajavartiolaitoksen osalta suunnitelmana yhdis- vaikka kysymyksenkin perusteluissa mainitut
28962: tää nykyiset 34 merivartioasemaa suuremmiksi tapahtumat osoittavat, että alun perin suunni-
28963: ja siten toimintakykyisemmiksi 25 merivartio- teltua yhdistämisaikataulua olisi kiireellisesti
28964: asemaksi. Tämä keskittämistoimenpide on nopeutettava toiminnan tehostamiseksi. Maini-
28965: suunniteltu toteutettavaksi niin, että 9 merivar- tut tapahtumathan osoittivat, ettei nykyisten
28966: tioaseman ympärivuotinen toiminta lakkaa ja vahvuisilla merivartioasemilla ole juurikaan
28967: nämä merivartioasemat muuttuvat vain aika merkitystä suuronnettomuuksien torjunnassa.
28968: ajoin miehitettäviksi partiotukikohdiksi. Suun- Tässä yhteydessä voidaan todeta, että Ruotsis-
28969: nitellun toimenpiteen tuloksena voitaisiin saa- sa on suunniteltu oleellisesti samansuuntaisia
28970: vuttaa painopistealueille aikaa myöten ympäri- rannikkovartioston kehittämistoimenpiteitä,
28971: vuorokautinen johtamisvalmius sekä kyky te- vaikka rannikkovartioston toimintapisteet ovat
28972: hokkaisiin toimenpiteisiin näillä alueilla. Sanot- jo ennestään huomattavasti harvemmassa kuin
28973: tua suunnitelmaa tarkistetaan parhaillaan laa- Suomen merivartioasemat
28974: dittaessa toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuo- Hallituksen tarkoituksena on kuluvan vuo-
28975: sille 1992-1995 sekä valmisteltaessa vuoden den aikana antaa eduskunnalle lakiesitys meri-
28976: 1992 tulo- ja menoarvioesitystä. pelastuspalvelusta annetun lain muuttamisesta.
28977: Käsitellessään vuoden 1990 varsinaista tulo- Valtion liikelaitosuudistus on aiheuttanut laki-
28978: ja menoarviota eduskunta vastauksessaan teknisen muutostarpeen meripelastukseen osal-
28979: edellytti, että hallitus viipymättä selvittää meri- listuvien viranomaisten osalta ja toisaalta hal-
28980: alueilla toimivien viranomaisten toimintaa linnon kehittäminen, tulosohjaus ja tulosbudje-
28981: niin, että voitaisiin luoda kaikki alueet kattava tointimenettely edellyttävät, että myös meripe-
28982: ja ympäri vuorokauden toimiva järjestelmä lastuspalvelun osalta toteutetaan kustannusten
28983: sekä että hallitus esittäisi suunnitelman siitä, kattaminen jossain muodossa. Todettakoon
28984: miten tällainen tavoite voidaan saavuttaa ja tässä yhteydessä, että alun perin jo silloin, kun
28985: että sitä ennen pidättäydytään suorittamasta esitys laiksi meripelastuspalvelusta annettiin
28986: 1990 vp. - KK n:o 731 3
28987:
28988: eduskunnalle, tarkoitus oli selvittää mahdolli- liittymäsäännöksillä merilakiin niin, että ihmis-
28989: suudet kattaa meripelastuspalvelusta koituvat hengen pelastamisen yhteydessä tapahtuvan
28990: kustannukset merellä kulkevilta kannettavin omaisuuden pelastamisen osalta ei synny epä-
28991: maksuin. Meripelastuspalvelusta annettu laki selvyyttä omaisuuden pelastuspalkkioista.
28992: koskee ihmishengen pelastamista. Kokemukset Kysymyksessä esitetty keskustelu meripelas-
28993: lain voimassaoloajalta osoittavat kuitenkin, tuspalvelun järjestelyistä on näin toteutettavis-
28994: että pelastustoimiin kytkeytyy lähes poikkeuk- sa annettavan lakiesityksen käsittelyn sekä
28995: setta myös omaisuuden pelastamista tai turvaa- tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä koh-
28996: mista. Voimassa oleva merilaki sisältää tältä dennettaessa valtion menoja eri hallinnonaloille
28997: osin sinänsä soveliaat säännökset, mutta käy- ja ratkaistaessa järjestelmää, jolla katetaan
28998: tännön toimintaa varten on tarpeen täydentää meripelastuspalvelusta valtiolle koituvia kus-
28999: meripelastuspalvelusta annettua lakia riittävillä tannuksia.
29000:
29001: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
29002:
29003: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
29004: 4 1990 vp. - KK n:o 731
29005:
29006:
29007:
29008:
29009: Till Riksdagens Herr Talman
29010: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sig från funktionella eller organisationella in-
29011: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ställanden.
29012: nr 2633 av den 2 januari 1991 tili vederbörande Den av trafikministeriet tillsatta arbetsgrup-
29013: medlem av statsrådet översänt avskrift av pen har utfärdat den i yttrandet förutsatta
29014: fö1jande av riksdagsman Vuoristo underteckna- redogörelsen. På grund av redogörelsen bör det
29015: de spörsmå1 nr 731: konstateras att den plan rörande målet som
29016: förutsätts i yttrandet inte kan utarbetas efter-
29017: som det enligt redogörelsen inte bland de vid
29018: Vilka åtgärder ämnar Regeringen kusten fungerande myndigheterna förekommer
29019: vidta för att trygga verksamhetsförut- sådana befogenhetsfrågor vilka skulle förutsät-
29020: sättningarna för sjöfartssäkerheten vid ta uppgifternas överflyttningar mellan de olika
29021: den finska kusten, för att upphäva förvaltningsgrenarna och eftersom de olika
29022: besluten angående inställande av sjöbe- förvaltningsgrenarnas uppgifter kan skötas ef-
29023: vakningsstationer och för att påbö1ja fektivt med den nuvarande uppgiftsfördelning-
29024: en för förnuftigt beslutsfattande nöd- en. Vidare konstateras det i redogörelsen att
29025: vändig diskussion om sjöräddningen riksdagen i budgeten bör fastställa varje för-
29026: mellan medborgarna och de sakkunniga valtningsgrens tjänstenivå samt deras centrala
29027: kretsarna? produktivitets- och förmånlighetsmål. På grund
29028: av detta skall till varje förvaltningsgrens befo-
29029: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- genhet höra beslutsmakt angående de produk-
29030: samt anföra fö1jande: tionsfaktorer samt persanella och materiella
29031: kraftresurser som krävs för att förverkliga de
29032: I den för inrikesministeriet fastställda verk- uppsatta målen.
29033: samhets- och hushållningsplanen för åren På grund av det ovan nämnda yttrandet har
29034: 1991-1994 har man för gränsbevakningsvä- man ännu inte vid gränsbevakningsväsendet
29035: sendets del planerat att förena de nuvarande 34 påbörjat de planerade sammanslagningarna av
29036: sjöbevakningsstationer tili 25 större och där- sjöbevakningsstationerna, trots att de även i
29037: med funktionsdugligare sjöbevakningsstatio- spörsmålets motivering nämnda händelserna
29038: ner. Denna centraliseringsåtgärd har p1anerats visar att man snabbt borde påskynda den
29039: att utföras så att 9 året om fungerande sjöbe- ursprungliga sammanslagningstidtabellen för
29040: vakningsstationers verksamhet inställs och des- att effektivera verksamheten. De nämnda hän-
29041: sa sjöbevakningsstationer förändras till endast delserna visade ju att sjöbevakningsstationerna
29042: tidvis bemannade patrullstödjepunkter. Som med den nuvarande bemanningen inte just har
29043: resultat av den planerade åtgärden kunde man någon betydelse vid avvärjning av storolyckor.
29044: med tiden uppnå ledningsfärdighet dygnet runt 1 detta sammanhang kan det konstateras att
29045: samt en förmåga till effektiva åtgärder på dessa man i Sverige har planerat i huvudsak motsva-
29046: områden. Den sagda planen justeras för tillfäl- rande utvecklingsåtgärder av kustbevakningen,
29047: let i samband med utarbetningen av verksam- trots att kustbevakningens verksamhetspunkter
29048: hets- och hushållsplanen för åren 1992-1995 redan nu är avsevärt glesare placerade än de
29049: samt vid förberedelsen av budgeten för 1992. finska sjöbevakningsstationerna.
29050: När riksdagen behandlade 1990 års ordinarie Regeringen har som avsikt att under detta år
29051: budget förutsatte den i sitt svar att regeringen till riksdagen avlåta en lagproposition angåen-
29052: ofördröjligen undersöker på sjöområdet funge- de ändringen av lagen om sjöräddningstjänsten.
29053: rande myndigheters verksamhet så att man Statens affärsföretagsreform har förorsakat ett
29054: kunde skapa ett alla områden täckande och lagtekniskt ändringsbehov för de i sjöräddning-
29055: dygnet runt fungerande system samt att reger- en deltagande myndigheternas del och å andra
29056: ingen skulle framlägga en pian om hur detta sidan förutsätter utvecklandet av förvaltningen,
29057: mål kan uppnås och att man tili dess avhåller resultatstyrningen och resultatbudgeteringsför-
29058: 1990 vp. - KK n:o 731 5
29059:
29060: farandet att man också för sjöräddnings- men för den praktiska verksamheten är det
29061: tjänstens del verkställer täckandet av kostna- nödvändigt att komplettera lagen om sjörädd-
29062: derna i någon form. Det må vid detta sam- ningstjänsten med tillräckliga regler som anslu-
29063: manhang konstateras att man ursprungligen ter sig tili sjölagen så att det inte uppstår
29064: redan då propositionen angående lagen om oklarheter om räddningsarvoden angående
29065: sjöräddningstjänsten gavs åt riksdagen hade egendom då man vid samband med räddandet
29066: som avsikt att undersöka möjligheterna att av människoliv räddar egendom.
29067: täcka de av sjöräddningstjänsten föranledda Således är den i spörsmålet framställda
29068: kostnaderna med avgifter av sjöfarare. Lagen diskussionen angående ordnandet av sjörädd-
29069: om sjöräddningstjänsten gäller räddandet av ningstjänsten möjlig att föras i samband vid
29070: människoliv. Erfarenheterna från den tiden behandlingen av den kommande lagpropositio-
29071: lagen varit i kraft visar dock att det tili nen och budgetbehandlingen då statens utgifter
29072: räddningsåtgärderna så gott som utan undan- inriktas på de olika förvaltningsgrenarna och
29073: tag anknyter sig räddning eller säkring av vid lösningen av systemet, enligt vilket man
29074: egendom. Den ikraftvarande sjölagen innehål- täcker kostnader som förorsakas staten av
29075: ler som sådan tili denna del tillämpliga regler, sjöräddningstjänsten.
29076: Helsingfors den 12 februari 1991
29077:
29078: Inrikesminister Jarmo Rantanen
29079: 1990 vp.
29080:
29081: Kirjallinen kysymys n:o 732
29082:
29083:
29084:
29085:
29086: Särkijärvi: Koulutus- tai opintorahan maksamisesta pienyrittä-
29087: jille
29088:
29089:
29090: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29091:
29092: Kokemusten mukaan jo toimivien pienyritys- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29093: ten vetäjille annettu koulutus on erittäin teho- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29094: kasta työllisyysvaikutuksiltaan. Vaikka aikuis- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29095: koulutuksen tukijärjestelmiä onkin jatkuvasti
29096: parannettu, ovat yrittäjät jääneet väliinputoa- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29097: jiksi. ryhtyä erityisen pienyrittäjän koulutus-
29098: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- tai opintorahan aikaansaamiseksi?
29099: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1991
29100:
29101: Jouni J. Särkijärvi
29102:
29103:
29104:
29105:
29106: 200070S
29107: 2 1990 vp. - KK n:o 732
29108:
29109:
29110:
29111:
29112: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29113: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suuksien järjestämisestä aiheutuvista kustan-
29114: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nuksista. Julkinen osuus vaihtelee erityyppises-
29115: olette 2 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn sä koulutuksessa. Yrittäjäkoulutustilaisuuksien
29116: kirjeenne n:o 2634 ohella toimittanut valtioneu- osanottomaksuja on valtion tulo- ja menoar-
29117: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen viossa arvioitu kertyvän vuonna 1991 noin
29118: kansanedustaja Särkijärven näin kuuluvasta 8 000 000 mk. Yrittäjä ei saa koulutus- tai
29119: kirjallisesta kysymyksestä n:o 732: opintorahaa julkisista varoista osallistuessaan
29120: KTM:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
29121: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Työministeriön hallinnonalalla järjestetään
29122: ryhtyä erityisen pienyrittäjän koulutus- puolestaan työvoimapoliittista aikuiskoulutus-
29123: tai opintorahan aikaansaamiseksi? ta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on edis-
29124: tää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjon-
29125: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nan tasapainoa työmarkkinoilla sekä torjua
29126: taen seuraavaa: työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Tähän
29127: tarkoitukseen on valtion tulo- ja menoarviossa
29128: Kauppa- ja teollisuusministeriö järjestää eri- vuodelle 1991 osoitettu määrärahaa yhteensä
29129: tyisesti pienille ja keskisuurille yrityksille yrit- 497 400 000 mk.
29130: täjäkoulutusta valtion tulo- ja menoarviossa Kyseisessä työvoimapoliittisessa aikuiskoulu-
29131: tähän tarkoitukseen osoitetun määrärahan tuksessa koulutuksen koko rahoitusvastuu
29132: puitteissa. Vuonna 1991 tähän tarkoitukseen kuuluu työvoimaviranomaisille ja koulutus on
29133: on osoitettu 21 000 000 mk. Vuosittain järjes- näin ollen osanottajille maksutonta. Tässä kou-
29134: tetään keskimäärin 500 erilaista yrittäjäkoulu- lutuksessa koulutettavalle voidaan maksaa
29135: tustilaisuutta ja niihin liittyen noin 3 000 yri- koulutusaikaisen toimeentulon turvaamiseksi
29136: tyskohtaista konsultointipäivää. Kyseisiin tilai- perustukea tai ansiotukea ja muita opintoso-
29137: suuksiin osallistuu oma-aloitteisesti vuosittain siaalisia etuuksia. Näiden edellä mainittujen
29138: yli 8 000 osanottajaa erilaisista pienistä ja opintososiaalisten etuuksien maksamiseen on
29139: keskisuurista yrityksistä. valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
29140: Kyseisistä tilaisuuksista tulee kauppa- ja 1991 osoitettu määrärahaa yhteensä
29141: teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimis- 722 650 000 mk.
29142: tojen suoritteista perittävistä maksuista anne- Hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi ryhtyä
29143: tun asetuksen (860/90) nojalla periä osanotta- toimenpiteisiin erityisen pienyrittäjän koulutus-
29144: jamaksuja siten, että ne kattavat keskimäärin tai opintorahan aikaansaamiseksi.
29145: yhteensä vähintään 1/3 valtiolle koulutustilai-
29146: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1991
29147:
29148: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
29149: 1990 vp. - KK n:o 732 3
29150:
29151:
29152:
29153:
29154: Till Riksdagens Herr Talman
29155: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mangen arrangeras. Den offentliga andelen
29156: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse varierar beroende på typen av utbildning. I
29157: nr 2634 av den 2 januari 1991 till vederbörande statsbudgeten har det beräknats att det år 1991
29158: medlem av statsrådet översänt avskrift av kommer att inflyta ca 8 000 000 mk i deltagar-
29159: följande av riksdagsman Särkijärvi underteck- avgifter för utbildningsevenemangen för före-
29160: nade spörsmål nr 732: tagare. Företagaren får inte utbildnings- eller
29161: studiepenning av offentliga medel då han deltar
29162: Vilka åtgärder har Regeringen för i de utbildningsevenemang som HIM arrange-
29163: avsikt att vidta för att åstadkomma en rar.
29164: särskild utbildnings- eller studiepenning Inom arbetsministeriets förvaltningsområde
29165: för småföretagarna? ordnas det arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
29166: ning, där den huvudsakliga avsikten är att
29167: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- främja och upprätthålla balansen mellan utbud
29168: samt anföra följande: och efterfrågan på arbetskraft på arbetsmark-
29169: naden samt att bekämpa arbetslöshet och
29170: Handels- och industriministeriet anordnar avhjälpa bristen på arbetskraft. För detta
29171: företagarutbildning som är avsedd särskilt för ändamål har det i statsbudgeten för år 1991
29172: små och medelstora företag inom ramen för det anvisats anslag på totalt 497 400 000 mk.
29173: anslag som i statsbudgeten anvisats för detta I den arbetskraftspolitiska vuxenutbildning-
29174: ändamål. År 1991 har 21 000 000 mk anvisats en ligger hela finansieringsansvaret för utbild-
29175: för ändamålet. Årligen arrangeras i medeltal ningen på arbetskraftsmyndigheterna och ut-
29176: 500 olika utbildningsevenemang för företagare bildningen är sålunda gratis för deltagarna. För
29177: och i anslutning till dessa ca 3 000 konsulterings- denna utbildning kan den som skall utbildas få
29178: dagar som ordnas företagsvis. Till dessa eve- grundstöd eller förtjänststöd och andra studie-
29179: nemang kommer på eget initiativ årligen mer sociala förmåner för att utkomsten under
29180: än 8 000 deltagare från olika små och medel- utbildningstiden skall vara tryggad. För ut-
29181: stora företag. betalning av dessa studiesociala förmåner har
29182: För de ifrågavarande evenemangen skall med det i statsbudgetpropositionen för år 1991
29183: stöd av förordningen om avgifter för prestatio- anvisats anslag om totalt 722 650 000 mk.
29184: ner av handels- och industriministeriets dis- Regeringen har inte ansett det nödvändigt
29185: triktsbyråer för företagstjänst (860/90) debite- att vidta åtgärder för att åstadkomma en
29186: ras deltagaravgifter på så sätt att de i medeltal särskild utbildnings- eller studiepenning för
29187: täcker sammanlagt minst 1/3 av de kostnader småföretagare.
29188: som staten åsamkas av att utbildningsevene-
29189: Helsingfors den 7 februari 1991
29190:
29191: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
29192: 1990 vp.
29193:
29194: Kirjallinen kysymys n:o 733
29195:
29196:
29197:
29198:
29199: Tennilä: Urheilijoille annettavan taloudellisen tuen lisäämisestä
29200:
29201:
29202: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29203:
29204: Taloudellinen taantuma tulee vaikuttamaan, Myös huippu-urheilijoille tulee rakentaa ta-
29205: ja on vaikuttanutkin, myös urheilutoimintaan, loudellisista huolista vapaa turvattu harjoitte-
29206: sillä merkittävä osa urheilutoiminnasta seura- lumahdollisuus sekä siihen liittyvä mahdolli-
29207: tasolla ja huippu-urheilussa on yritysten tuke- suus valmistautua uran jälkeiseen aikaan esim.
29208: maa. Yritysten vähentäessä sponsorointiaan opiskelua urheilijan elämään sopivalla tahdilla
29209: vaikeutuvat erityisesti pienempien seurojen toi- harjoittaen. Kirjailijoille ja muille taiteilijoille
29210: mintamahdollisuudet. Myös aiempaa pienempi on saatu aikaan monivuotisetkin apurahat
29211: osa huippu-urheilijoista voi keskittyä taloudel- mahdollistava apurahajärjestelmä. Miksei vas-
29212: lisista huolista vapaana täysipainoisesti harjoit- taavaa kuukausittaista riittävää tukea voitaisi
29213: teluun. myöntää suoraan myös tietyn tason saavutta-
29214: Voidaan perustellusti asettaa kysymys siitä, neille, huipputuloksiin tähtääville urheilijoille?
29215: onko urheilutoiminnan rakentuminen sponso- Stipendijärjestelmä on olemassa, mutta siihen
29216: roinnin varaan ylipäätään mielekästä. Se näet liittyy erittäin tiivis riippuvuus välittömistä
29217: tuo mukaan myös epäterveitä piirteitä, kuten tuloksista. Stipendisysteemi on sitä paitsi kui-
29218: kaupallistumista, mainostulvan urheilualueille, tenkin paljolti kulujen peittämisestä lähtevä
29219: mainoskirjavuuden urheiluasuihin jne. Urheili- eikä se semmoisenaan takaa urheilijan kunnol-
29220: joille sponsorijärjestelmä tuo tietynlaisen riip- lista toimeentuloa.
29221: puvaisuuden rahoittajista, jotka eivät tieten- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29222: kään rahojaan pyyteettömästi urheilijaan sijoi- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
29223: ta. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29224: Suomessa onkin kehitettävä edelleen sellaista jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29225: urheilujärjestelmää, jossa päävastuun perus-
29226: työn eli seurojen toiminnan taloudellisesta tu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29227: kemisesta ottavat kunta ja valtio. Seuroille on ryhtyä urheiluseurojen ja huippu-urhei-
29228: annettava riittävästi suoraa tukea, jottei seura- lijoiden yhteiskunnalta saaman suoran
29229: aktiivien päätyöksi muodostu rahojen kerjuu tuen lisäämiseksi yritysten sponsorituen
29230: toimintaa varten. vähetessä taloudellisen laman vuoksi?
29231: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1991
29232:
29233: Esko-Juhani Tennilä
29234:
29235:
29236:
29237:
29238: 200070S
29239: 2 1990 vp. - KK n:o 733
29240:
29241:
29242:
29243:
29244: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29245: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja korkeakouluissa tai erilaisissa ammattioppi-
29246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, laitoksissa opiskeleville huippu-urheilijoille tai
29247: olette 3 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn jo aktiiviuransa lopettaneille entisille edustusur-
29248: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston heilijoille. Valtion tulo- ja menoarviossa on
29249: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vuosittain osoitettu määräraha Urheilijoiden
29250: edustaja Esko-Juhani Tennilän kirjallisesta ky- Ammattienedistämissäätiölie myönnettävää
29251: symyksestä n:o 733: valtionavustusta varten.
29252: Jyväskylän yliopiston yhteyteen perustettiin
29253: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vuonna 1990 Kilpa- ja huippu-urheilun tutki-
29254: ryhtyä urheiluseurojen ja huippu-urhei- muskeskus. Valtion kuluvan vuoden tulo- ja
29255: lijoiden yhteiskunnalta saaman suoran menoarviossa on osoitettu 4,5 miljoonaa mark-
29256: tuen lisäämiseksi yritysten sponsorituen kaa käytettäväksi avustuksena Kilpa- ja huip-
29257: vähetessä taloudellisen laman vuoksi? pu-urheilun tutkimuskeskuksen toimintamenoi-
29258: hin. Tutkimuskeskus luo huippu-urheilijoille
29259: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- entistä paremmat edellytykset valmistaudut-
29260: taen seuraavaa: taessa kansainvälisiin arvokilpailuihin.
29261: Urheiluopistojen yhteyteen perustetut val-
29262: Suomen Olympiayhdistys ry:lle myönnetään mennuskeskukset ovat myös kehittäneet huip-
29263: vuosittain valtionavustusta valtion tulo- ja me- pu-urheilun toimintamahdollisuuksia maassam-
29264: noarviossa olympiavalmennukseen osoitetun me.
29265: määrärahan rajoissa. Kuluvan vuoden tulo- ja Valtionosuuksiin kunnille urheiluseurojen
29266: menoarviossa on mainittuun tarkoitukseen toiminnasta sekä liikuntatoimen yleisestä toi-
29267: osoitettu 11,2 miljoonan markan määräraha, minnallisesta kehittämisestä ja kuljetuksista ai-
29268: josta 600 000 markkaa on tarkoitettu vammais- heutuviin kustannuksiin on kuluvan vuoden
29269: ten olympiavalmennukseen. Suomen Olym- tulo- ja menoarviossa osoitettu yhteensä 72
29270: piayhdistys jakaa saamastaan valtionavustuk- miljoonaa markkaa. Mainitusta määrärahasta
29271: sesta valmennusstipendejä huippu-urheilijoille. osoitetaan 21 markkaa asukasta kohden eli 63
29272: Urheilun keskusjärjestöillä Suomen Valta- miljoonaa markkaa kunnille käytettäväksi ur-
29273: kunnan Urheiluliitolla (SVUL), Työväen Ur- heiluseuroille myönnettävistä avustuksista ai-
29274: heiluliitolla (TUL) ja Suomen Palloliitolla sekä heutuviin kustannuksiin.
29275: monilla eri urheilumuotojen erikoisliitoilla on Kuntien urheiluseurojen toimintaan myön-
29276: omat stipendi- ja tukijärjestelmänsä huippu- nettävät valtionosuudet ovat olleet viime vuo-
29277: urheilijoille. sina yhtenä tärkeimmistä painopistealueista
29278: Urheilijoiden ammattikoulutuksen tukemista valtion tulo- ja menoarvioehdotusta valmistel-
29279: varten perustettu Urheilijoiden Ammattienedis- taessa ja urheiluseuroille myönnettävien avus-
29280: tämissäätiö myöntää vuosittain opintoapuraho- tusten osuutta on merkittävästi korotettu.
29281: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1991
29282:
29283: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
29284: 1990 vp. - KK n:o 733 3
29285:
29286:
29287:
29288:
29289: Tili Riksdagens Herr Talman
29290:
29291: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen idrottsmän bevi1jar årligen studiestipendier åt
29292: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse toppidrottare som studerar vid högskolor eller
29293: av den 3 januari 1991 tili vederbörande medlem olika yrkesläroanstalter eller åt representations-
29294: av statsrådet översänt en avskrift av följande idrottare som redan har avslutat sin aktiva
29295: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under- karriär. 1 statsbudgeten finns årligen ett anslag
29296: tecknade spörsmål nr 733: för statsbidrag som beviljas Urheilijoiden am-
29297: mattienedistämissäätiö.
29298: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Vid Jyväskylä universitet inrättades 1990
29299: vidta för att öka samhällets stöd tili Forskningscentret för tävlings- och toppidrott.
29300: idrottsföreningar och toppidrottare när 1 årets statsbudget anvisas 4,5 miljoner mark
29301: företagens sponsring håller på att mins- att användas som bidrag för utgifterna vid
29302: ka på grund av den ekonomiska depres- centret för tävlings- och toppidrott. Forsknings-
29303: sionen? centret skapar bättre förutsättningar för topp-
29304: idrottare när de förbereder sig för internatio-
29305: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt nella elittävlingar.
29306: följande: Träningscentren som har inrättats vid idrotts-
29307: instituten har även förbättrat verksamhetsbe-
29308: Finlands Olympiaförening rf beviljas årligen tingelserna för toppidrott i vårt land.
29309: statsbidrag inom ramen för det anslag som i 1 årets statsbudget har 72 miljoner mark
29310: statsbudgeten anvisas för olympiaträning. 1 anvisats i form av statsandelar åt kommunerna
29311: årets statsbudgetet har ett anslag på 11 ,2 för kostnader som föranleds av idrottsförening-
29312: miljoner mark anvisats för nämnda ändamål. arnas verksamhet, idrottsväsendets funktionella
29313: Av summan är 600 000 mark avsedda för uppbyggnad och olika transporter. Av nämnda
29314: olympiaträning av handikappade. Av sitt stats- anslag anvisas 21 mark per invånare, dvs. 63
29315: bidrag delar Finlands Olympiaförening ut trä- miljoner mark åt kommunerna att användas
29316: ningsstipendier åt toppidrottare. för kostnader i form av bidrag tili idrottsför-
29317: Av idrottens centralorganisationer har Fin- eningarna.
29318: lands Riksidrottsförbund rf (SVUL), Arbetar- Statsandelarna som beviljas för verksamhe-
29319: nas ldrottsförbund (TUL), Finlands Bollför- ten vid de kommunala idrottsföreningarna har
29320: bund och många specialförbund inom olika under de senaste åren varit ett av de viktigaste
29321: sportgrenar egna stipendie- och stödsystem för tyngdpunktsområdena vid beredningen av
29322: toppidrottare. statsbudgeten. Andelen bidrag som beviljas
29323: Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö som idrottsföreningarna har avsevärt höjts.
29324: har grundats för att stödja yrkesutbildning av
29325:
29326: Helsingfors den 14 februari 1991
29327:
29328: Ministf"r Anna-Liisa Kasurinen
29329: 1990 vp.
29330:
29331: Kirjallinen kysymys n:o 734
29332:
29333:
29334:
29335:
29336: Seppänen: Taloudellisten etuuksien turvaamisesta ammatillisten
29337: kurssikeskusten opiskelijoille
29338:
29339:
29340: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29341: Raahen Ammatillisen Aikuiskoulutuskes- auton kyydissä on useita oppilaita. Edelleen on
29342: kuksen oppilaskunnan selvityksen mukaan epäselvää, maksaako ammattikasvatushallitus
29343: mainitunlaisten kurssikeskusten opiskelijoiden entiseen tapaan sairauskulut.
29344: taloudellisia etuuksia on heikennetty seuraaval- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29345: la tavalla. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29346: Oppilaat, jotka ovat aloittaneet kurssinsa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29347: vuonna 1990, ovat saaneet 2 ateriaa ja aamu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29348: palan kurssipäiviltä. Vuonna 1991 tämä etu
29349: huononee niin, että maksettava ylläpitokorvaus
29350: riittää vain yhteen ateriaan päivässä. Siitä Onko Hallitus tietoinen, että amma-
29351: aiheutuu oppilaille lisäkustannuksia noin 600 tillisten kurssikeskusten opiskelijoiden
29352: markkaa kuukaudessa. etuuksia on edellä esitetyllä tavalla hei-
29353: Sen lisäksi on syntynyt tulkintaongelmia sen kennetty, ja jos on,
29354: suhteen, miten maksetaan matkakorvaukset mitä Hallitus aikoo tehdä mainittujen
29355: siinä tapauksessa, että jonkun oppilaan yksityis- etuuksien palauttamiseksi?
29356: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
29357:
29358: Esko Seppänen
29359:
29360:
29361:
29362:
29363: 200070S
29364: 2 1990 vp. - KK n:o 734
29365:
29366:
29367:
29368:
29369: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29370: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa paranevat koulutuksen mahdollisuudet toimia
29371: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ennal taehkäiseväs ti.
29372: olette 4 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Parannuksia saatiin aikaan myös ns. vähen·
29373: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston netyn koulutustuen osalta. Työllisyyskoulutus·
29374: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- lain mukaan opiskelijan muut veronalaiset tu·
29375: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjal- lot kuin palkka päätoimesta vaikuttivat koulu·
29376: lisesta kysymyksestä n:o 734: tustukeen siten, että jos nämä tulot oliva1
29377: suuremmat kuin kuukautta kohti laskettu työt·
29378: tömyysturvalain mukainen suurin korotettu pe·
29379: Onko Hallitus tietoinen, että amma- ruspäiväraha ( = 3 139 mk) ei koulutustukea
29380: tillisten kurssikeskusten opiskelijoiden myönnetty. Uudistuksen myötä voivat opiske·
29381: etuuksia on edellä esitetyllä tavalla hei- lijat saada näitä muita tuloja 3 139 markkaar
29382: kennetty, ja jos on, saakka tämän vaikuttamatta koulutustuer
29383: mitä Hallitus aikoo tehdä mainittujen määrään. Mikäli tulot menevät yli mainitur
29384: etuuksien palauttamiseksi? rajan, ei koulutustuki putoa kokonaan poi~
29385: kuten aiemmin, vaan vähennykset tehdäär
29386: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rajan yli menevältä osalta.
29387: vasti seuraavaa: Lisäksi on olemassa lukuisia sosiaalietuuk
29388: sia, jotka eivät vaikuta koulutustukea vähentä·
29389: Kansanedustaja Seppäsen kysymys perustuu västi. Näitä ovat mm. perhe-eläkkeet, vam
29390: muutoksiin opiskelijoiden ruokailun järjestämi- maistuki, eroraha, asumistuki, lapsilisä, toi·
29391: sessä sekä matkakustannusten ja eräiden sai- meentulotuki, sotilasavustus, lasten kotihoidor
29392: rauskulujen korvaamisessa. tuen perusosa ja sisaruskorotus. Myöskäär
29393: 1.1.1991 tuli voimaan laki työvoimapoliitti- koulutus- ja erorahaston maksama aikuiskou·
29394: sesta aikuiskoulutuksesta ja tällöin kumoutui lutuslisä ei vaikuta koulutustukea vähentävästi
29395: myös työllisyyskoulutuslaki. Lainmuutoksella Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, eW
29396: toteutettiin valtioneuvoston periaatepäätökset koulutusaikaiseen perustoimeentuloon eli kou
29397: ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituspe- lutustukeen saatiin parannuksia aikaan.
29398: riaatteista ja kehittämisestä. Uuden lain mu- Työvoimakoulutukseen osallistuville opiske
29399: kaan työvoimahallinto ostaa ammatillista ai- lijoille järjestetään tarvittaessa majoitus, jok~
29400: kuiskoulutusta eri koulutuksen järjestäjiltä työ- koulutuspalveluiden tuottajan järjestämänä or
29401: voimapoliittisin perustein. Opiskelijoiden kou- opiskelijalle maksutonta.
29402: lutusaikainen toimeentulo turvataan maksa- Lisäksi opiskelijoille maksetaan matka- j~
29403: malla koulutustukea sekä muita opintososiaa- ruokailukustannusten korvaamiseksi tarkoitet
29404: lisia etuuksia. tua verotonta ylläpitokorvausta. Aikaisemmir
29405: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa oppilaille järjestettiin ilmainen ruokailu. Ruo
29406: perustoimeentulon muodostaa koulutustuki. kailukustannusten korvaamiseen rahallisen:
29407: Koulutustuki on pääsääntöisesti työttömyys- etuutena ryhdyttiin seuraavista syistä: Koulu
29408: turvan suuruinen. Lain muutoksen yhteydessä tusta voidaan ostaa miltä tahansa koulutukser
29409: siirtyi koulutustuen maksaminen samojen taho- järjestämiseen soveltuvalta koulutuspalvelujer
29410: jen tehtäväksi kuin työttömyysturvakin eli tuottajalta. Tällöin on mahdollista, etteivä
29411: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille sekä kaikki koulutuksen järjestäjät voi tarjota opis
29412: työttömyyskassoille. Samalla paranivat työttö- kelijoille ruokailumahdollisuutta. Tällöin ot
29413: myyskassojen maksaman ansiosidonnaisen an- parempi, että korvaus maksetaan suoraan opis
29414: sio-osan saamisedellytykset, kun myös työttö- kelijalle. Lisäksi opiskelijat ovat nyt keskenäät
29415: myysuhan alaiset henkilöt otettiin tuen piiriin. tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, mi
29416: Aikaisemmin opiskelijan tuli olla kokonaan ten ruokailuolosuhteet koulutuksessa on järjes
29417: työtön, lomautettu, lyhennettyä työviikkoa tai tetty. Opiskelijan henkilökohtaiseen valintaat
29418: työpäivää tekevä taikka irtisanottu. Näin ollen jää missä tai miten hän ruokailee.
29419: 1990 vp. - KK n:o 734 3
29420:
29421: Työllisyyskoulutuslain ollessa voimassa op- korvauksia yksityisauton käytöstä. Sen sijaan
29422: pilaille maksettiin 25 mk:n suuruinen korvaus nykyisen maksujärjestelmän mukaan tällainen
29423: silloin kun ruokailua ei voitu järjestää. Nykyi- ei ole mahdollista, koska yhteisellä kyydillä
29424: sin maksetaan kaikille opiskelijoille joko 25 tai matkustavat oppilaat saattavat kukin saada
29425: 31 markkaa ruokailukustannusten korvauksena korvauksensa eri paikasta eivätkä maksajat ole
29426: riippuen siitä, majoittuvatko he koulutuksen selvillä muiden oppilaiden saamista korvauksis-
29427: järjestäjän järjestämässä asunnossa vai eivät. ta.
29428: Niille opiskelijoille, jotka eivät majoitu, kor- Työllisyyskoulutuksesta annetun asetuksen
29429: vaus on 31 markan suuruinen. mukaan opiskelijalle on voitu korvata sairau-
29430: Matkakustannukset korvataan kullekin op- den hoidosta aiheutuvat kulut siltä osin kuin
29431: pilaalle erikseen. Matkakustannusten korvaa- niitä ei ole korvattu sairausvakuutuslainsää-
29432: misen perusteena ovat julkisten liikennevälinei- dännön nojalla. Järjestelmä on ollut melko
29433: den mukaiset taksat lyhintä tietä ja halvinta ainutlaatuinen ja synnyttänyt runsaasti tulkin-
29434: matkustustapaa käyttäen. Silloin, kun kurssi- tavaikeuksia. Vuoden alusta alkaen sairauden
29435: keskukset maksoivat oppilaiden matkakor- hoidosta aiheutuneet kulut korvataan sairaus-
29436: vaukset, oli maksajalla tiedossa kunkin oppi- vakuutuslainsäädännön nojalla kuten muillekin
29437: laan matkustustapa, ja tällöin voitiin maksaa opiskelijoille.
29438: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
29439:
29440: Työministeri Matti Puhakka
29441: 4 1990 vp. - KK n:o 734
29442:
29443:
29444:
29445:
29446: Till Riksdagens Herr Talman
29447: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen permitterad, ha förkortad arbetsvecka elier
29448: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse arbetsdag elier vara uppsagd. Sålunda förbätt-
29449: av den 4 januari 1991 tili vederbörande medlem ras utbildningens möjligheter att fungera före-
29450: av statsrådet översänt avskrift av följande av byggande.
29451: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade Förbättringar åstadkomms också i fråga om
29452: spörsmål nr 734: s.k. sänkt utbildningsstöd. Enligt lagen om
29453: sysselsättningsfrämjande utbildning inverkade
29454: Är Regeringen medveten om att för- inte endast studerandens lön för huvudsysslan
29455: månerna för studerande vid yrkeskurs- utan också dennes andra skattepliktiga inkoms-
29456: centralerna försämrats på ovan anförda ter på utbildningsstödet så att om dessa in-
29457: sätt, och komster översteg den för en månad uträknade,
29458: vad ämnar Regeringen i så fall göra i lagen om utkomstskydd för arbetslösa angiv-
29459: för att återställa dessa förmåner? na maximala förhöjda grunddagpenningen ( =
29460: 3 139 mk), beviljades inget utbildningsstöd. I
29461: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- och med reformen kan en studerande få ända
29462: samt anföra följande: upp tili 3 139 mark i dessa andra inkomster
29463: utan att detta påverkar utbildningsstödets be-
29464: Riksdagsman Seppänens spörsmål baserar lopp. Ifall inkomsterna överstiger nämnda
29465: sig på ändringar i elevernas måltidsarrange- gräns, bortfalier inte utbildningsstödet helt och
29466: mang och i ersättningarna för resekostnader hållet såsom tidigare, utan avdragen görs från
29467: och vissa sjukkostnader. den del som överstiger gränsen.
29468: En lag om arbetskraftspolitisk vuxenutbild- Dessutom finns det ett flertal sociala förmå-
29469: ning trädde i kraft l.l.l99l och härvid upp- ner som inte inverkar reducerande på utbild-
29470: hävdes också lagen om sysselsättningsfrämjan- ningsstödet. Till dessa hör bl.a. familjepensio-
29471: de utbildning. Genom lagändringen verk- ner, handikappstöd, avgångsbidrag, bostadsbi-
29472: ställdes statsrådets principbeslut om finansie- drag, barnbidrag, utkomststöd, militärunder-
29473: ringsprinciperna för och utvecklandet av den stöd samt grunddelen och syskonförhöjningen
29474: yrkesinriktade vuxenutbildningen. Enligt den av stödet för vård av barn i hemmet. Det
29475: nya lagen köper arbetskraftsförvaltningen på vuxenutbildningstiliägg som utbildnings- och
29476: arbetskraftspolitiska grunder yrkesinriktad avgångsbidragsfonden utbetalar inverkar inte
29477: vuxenutbildning av olika utbildningsarrangö- helier reducerande på utbildningsstödet.
29478: rer. Studerandenas uppehälle under studietiden Allt som allt kan man således konstatera att
29479: tryggas genom utbetalning av utbildningsstöd förbättringar ficks tili stånd i fråga om grund-
29480: samt genom andra studiesociala förmåner. utkomsten under studietiden, dvs. i fråga om
29481: Vid arbetskraftspolitisk vuxenutbildning ut- utbildningsstödet.
29482: gör utbildningsstödet grundutkomsten. Utbild- För de studerande som deltar i arbetskrafts-
29483: ningsstödet är i regel lika stort som utkomst- utbildning anordnas vid behov inkvartering,
29484: skyddet för arbetslösa. I samband med lagänd- viiken i och med att den anordnas av utbild-
29485: ringen övergick ansvaret för utbetalningen av ningsproducenten är kostnadsfri för de stude-
29486: utbildningsstödet tili samma instanser som ut- rande.
29487: betalningen av utkomstskyddet för arbetslösa, Tili studerandena betalas dessutom skattefri
29488: dvs. tili folkpensionsanstaltens lokalbyråer och ersättning för uppehälie viiken ersätter rese-
29489: tili arbetslöshetskassorna. Samtidigt förbättra- och måltidskostnader. Förut anordnades gratis
29490: des förutsättningarna att få den av arbetslös- måltider för eleverna. Måltidskostnaderna bör-
29491: hetskassorna utbetalda förtjänstdelen som är jade ersättas i form av penningförmåner av
29492: avvägd enligt förtjänsten då stödet också kom följande skäl: Utbildning kan anskaffas från
29493: att gälia personer som hotas av arbetslöshet. viiken som helst utbildningsproducent som är
29494: F örut skulie studeranden vara helt arbetslös, lämpad att anordna utbildning. Härvid är det
29495: 1990 vp. - KK n:o 734 5
29496:
29497: möjligt att alla utbildningsarrangörer inte kan resesättet ligger tili grund för resekostnadser-
29498: erbjuda studerandena möjlighet tili måltider. sättningen. Då kurscentralerna betalade elever-
29499: Det är härvid bättre att ersättningen utbetalas nas resekostnader, hade betalaren kännedom
29500: direkt tili studeranden. Dessutom är studeran- om varje elevs resesätt och härvid kunde man
29501: dena nu sinsemellan i en jämbördig ställning, betala ersättningar för användandet av privat-
29502: oberoende av hur måltidsförhållandena i ut- bil. Enligt det nuvarande betalningssystemet är
29503: bildningen anordnats. Studeranden får själv detta däremot inte möjligt, eftersom envar av
29504: välja var och hur han äter. de elever som reser med gemensam skjuts
29505: Medan lagen om sysselsättningsfrämjande kanske får sin ersättning från olika håll, och
29506: utbildning var i kraft utbetalades åt eleverna en betalarna har inte reda på de övriga elevernas
29507: ersättning på 25 mark i de fall då måltider inte ersättningar.
29508: kunde anordnas. Numera betalas åt alla stude- Enligt förordningen om sysselsättningsfräm-
29509: rande antingen 25 eller 31 mark i ersättning för jande utbildning har det varit möjligt att åt en
29510: måltidskostnaderna, beroende på om de är studerande ersätta sjukvårdskostnader tili de
29511: inkvarterade i en av utbildningsarrangören delar de inte ersatts med stöd av sjukförsäk-
29512: anordnad bostad eller ej. För de studerande ringslagstiftningen. Systemet har varit tämligen
29513: som inte är inkvarterade är ersättningen 31 unikt och gett upphov tili talrika tolknings-
29514: mark. svårigheter. Fr.o.m. början av året ersätts
29515: Resekostnaderna ersätts skilt för varje elev. sjukvårdskostnaderna med stöd av sjukförsäk-
29516: Taxorna för offentliga trafikmedel genom an- ringslagstiftningen såsom också åt övriga stu-
29517: litande av den kortaste vägen och det biliigaste derande.
29518: Helsingfors den 13 februari 1991
29519:
29520: Arbetsminister Matti Puhakka
29521: 1990 vp.
29522:
29523: Kirjallinen kysymys n:o 735
29524:
29525:
29526:
29527:
29528: Seppänen: Joukkorokotusten järjestämisestä Persianlahden tilan-
29529: teen vuoksi
29530:
29531:
29532: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29533:
29534: Persianlahden alueella on uhattu käyttää Mihin toimenpiteisiin Suomen Halli-
29535: mahdollisen sodan syttyessä biologisia ja bak- tus on ryhtynyt Suomen kansan jouk-
29536: teorologisia aseita. Niihin kuuluu esimerkiksi korokotusten aloittamiseksi Persianlah-
29537: tiettyjen viljeltyjen tautibakteerien levittäminen. den mahdollisen sodan syttyessä tiettyjä
29538: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- tauteja, esimerkiksi pernaruttoa, vas-
29539: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän taan?
29540: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29541: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29542: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1991
29543:
29544: Esko Seppänen
29545:
29546:
29547:
29548:
29549: 200070S
29550: 2 1990 vp. - KK n:o 735
29551:
29552:
29553:
29554:
29555: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta varten tarvittavan määrän isorokkorokotet-
29557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ta.
29558: olette 4 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Tartuntataudit voivat levitä Persianlahdelta
29559: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sairaiden ihmisten mukana. Myös Suomeen
29560: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- saattaa sotatoimialueelta tulla sairastuneita ih-
29561: edustaja Esko Seppäsen kirjallisesta kysymyk- misiä, jotka ovat saaneet rutto- tai pernarutto-
29562: sestä n:o 735: tartunnan. B-aseena käytettynä tartunta on
29563: silloin tullut ilmateitse uhrien keuhkoihin. Il-
29564: man hoitoa tartunnan saaneet yleensä meneh-
29565: Mihin toimenpiteisiin Suomen Halli- tyvät. He voivat myös levittää yskimällä tautia
29566: tus on ryhtynyt Suomen kansan jouk- toisiin ihmisiin. Sekä ruttoa että pernaruttoa
29567: korokotusten aloittamiseksi Persianlah- vastaan on olemassa hyviä tehokkaita antimik-
29568: den mahdollisen sodan syttyessä tiettyjä robilääkkeitä. Tällaisen lääkehoidon saanut ih-
29569: tauteja, esimerkiksi pernaruttoa, vas- minen ei enää ole tartuttava. Tartunnan saa-
29570: taan? neet ovat helposti tunnistettavissa, sillä he ovat
29571: vaikeasti sairaita. Tällöin heidät voidaan myös
29572: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tarvittaessa eristää muusta väestöstä.
29573: vasti seuraavaa: Sekä pernaruttoa että ruttoa vastaan on
29574: myös olemassa rokote. Suomessa on ruttoa
29575: Mikrobeja, niiden osia ja niiden tuottamia vastaan varastoitu 400 ihmiselle rokotetta. So-
29576: myrkkyjä voidaan käyttää niin sanottuna bio- tatoimialueelle meneville esimerkiksi Punaisen
29577: logisena aseena eli B-aseena. B-asetta varten on Ristin työntekijöille on tarkoitus antaa rutto-
29578: tutkittu lukuisa joukko eri viruksia ja baktee- rokote. Samoin on tilattu 400 annosta perna-
29579: reita. ruttorokotetta, jota on tarkoitus käyttää sa-
29580: Asiantuntijoiden mukaan Suomen voi tavoit- maan tapaan kuin ruttorokotetta.
29581: taa Persianlahdelta ainoastaan sellainen mikro- Suomessa ei ole Persianlahden tilanteen
29582: bi, joka aiheuttaa maailmanlaajuisen epidemian vuoksi syytä ryhtyä laajoihin, kansalaisiin koh-
29583: eli pandemian. Tällaisia mikrobeja on jo huo- distuviin rokotuksiin. Niille henkilöille, jotka
29584: mattavasti vähäisempi määrä. Kyseeseen voisi menevät itse sotatoimialueelle, voidaan antaa
29585: tulla isorokkovirus. On kuitenkin hyvin epäto- tarvittavia lisärokotuksia. Samalta alueelta pa-
29586: dennäköistä, että sitä käytetään. Terveyden- laavat henkilöt, jotka ovat sairastuneet, voi-
29587: huolto on kuitenkin varautunut tällaiseen tilan- daan tarvittaessa eristää ja hoitaa lääkehoidol-
29588: teeseen varastoimaila koko kansan rokottamis- la.
29589: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
29590:
29591: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
29592: 1990 vp. - KK n:o 735 3
29593:
29594:
29595:
29596:
29597: Tili Riksdagens Herr Talman
29598: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Persiska viken med sjuka människor. Också tili
29599: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Finland kan från krigsoperationsområdet kom-
29600: av den 4 januari 1991 tili vederbörande medlem ma sjuka människor som har blivit smittade av
29601: av statsrådet översänt avskrift av följande av pest eller mjältbrand. Smitta som använts som
29602: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade B-vapen har då nått offrens lungor via luften.
29603: spörsmål nr 735: De som blivit smittade omkommer i allmänhet
29604: om de inte får vård. Genom hosta kan de
29605: Vilka åtgärder har Finlands Regering också sprida sjukdomen tili andra människor.
29606: vidtagit för inledande av massavaccina- Både mot pest och mjältbrand finns det goda
29607: tion av Finlands folk mot vissa sjukdo- effektiva antimikrobmediciner. Den som fått
29608: mar, t.ex. mjältbrand, om krig utbryter sådan läkemedelsbehandling är inte längre
29609: vid Persiska viken? smittbärare. Det är lätt att känna igen dem
29610: som blivit smittade, eftersom de är svårt sjuka.
29611: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- De kan då också vid behov iso1eras från den
29612: samt anföra följande: övriga befolkningen.
29613: Det finns också vaccin både mot mjältbrand
29614: Mikrober, delar av dem och gifter som de och pest. I Finland har lagrats vaccin mot pest
29615: producerar kan användas som s.k. biologiska för 400 människor. Avsikten är att vaccinera
29616: vapen eller B-vapen. Ett stort antal olika virus dem som reser tili krigsoperationsområdet, t.ex.
29617: och bakterier har undersökts för B-vapnet. Rödakorsarbetarna, mot pest. Likaså har man
29618: Enligt experterna kan Finland från Persiska beställt 400 doser mjältbrandsvaccin, avsett att
29619: viken nås endast av en mikrob som åstadkom- användas på samma sätt som pestvaccinet.
29620: mer en världsomfattande epidemi, en pandemi. Det finns inte orsak att i stor skala börja
29621: Dessa mikrober är dock betydligt fårre tili vaccinera befolkningen i Finland på grund av
29622: antalet. Det kunde bli fråga om smittkoppsvi- situationen vid Persiska viken. Personer som
29623: rus. Det är dock mycket osannolikt att det reser tili själva krigsoperationsomrädet kan få
29624: används. Inom hälsovården har man dock nödvändig extra vaccination. Sjuka personer
29625: berett sig på en dylik situation genom att lagra som återvänder från samma område kan vid
29626: den mängd smittkoppsvaccin som behövs för behov isoleras och vårdas med läkemedelsbe-
29627: vaccination av hela befolkningen. handling.
29628: Smittsamma sjukdomar kan sprida sig från
29629: Helsingfors den 5 februari 1991
29630:
29631: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
29632: 1990 vp.
29633:
29634: ;kriftligt spörsmäl nr 736
29635:
29636:
29637:
29638:
29639: Lax: Om beviljande av återflyttningsbidrag åt finländska familjer
29640: som är bosatta utomlands
29641:
29642:
29643: Till Riksdagens Herr Talman
29644: Med statsmaktens och i synnerhet arbets- inte iakttagits av arbetskraftsmyndigheterna.
29645: craftsmyndigheternas stöd har redan i flere års Hur skall ovan beskrivna syfte med hela
29646: .id i Västnyland pågått ett projekt för att få återvandringsprojektet kunna uppnås, om inte
29647: ;ärskilt i Sverige bosatta finländare eller per- alla barnfamiljer i vilka bara någondera föräl-
29648: ;oner med anknytning till Finland att återflyt- dern har finländskt ursprung kan få flyttnings-
29649: :a. Det har blivit allt viktigare för Finland att bidrag?
29650: cunna konkurrera om personer med erfarenhe- Det är dags för beslutsfattare och myndig-
29651: :er från andra Iänder för att klara de växande heter att inse att det stora problemet är att få
29652: k:raven som det internationella samarbetet och duktiga människor från det västliga Europa att
29653: llmgänget ställer. Utgående från de lärdomar överhuvudtaget flytta till vårt land, inte att
29654: wm det västnyländska återvandringsprojektet krångla till det för de få som har goda skäl och
29655: ger skall liknande åtgärder sättas in i andra ett genuint intresse för att komma hit.
29656: regioner. Hänvisande till det ovan anförda får jag i
29657: Ett medel med vilket staten försökt stimulera den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
29658: återflyttningen har varit att utbetala flyttnings- föreskriver till vederbörande medlem av stats-
29659: bidrag och ersättning för flyttningskostnader- rådet ställa följande spörsmål:
29660: na.
29661: Enligt uppgifter som nyligen förekommit i
29662: offentligheten verkar det som om reglerna för Vilka åtgärder ämnar Regeringen
29663: utbetalning av dylika ersättningar är på tok för vidta för att förhindra att utomlands
29664: snävt utformade och att elementära principer bosatta finländares familjer som står i
29665: för bemötande av återflyttare i samband med beråd att flytta till Finland diskrimine-
29666: handläggningen av deras bidragsansökningar ras vid beviljandet av flyttningsbidrag?
29667: Helsingfors den 4 januari 1991
29668:
29669: Henrik Lax
29670:
29671:
29672:
29673:
29674: 200070S
29675: 2 1990 vp. - KK n:o 736
29676:
29677: Kirjallinen kysymys n:o 736 Suomennc
29678:
29679:
29680:
29681:
29682: Lax: Paluumuuttoavustusten myöntämisestä ulkomailla asuvill
29683: suomalaisille perheille
29684:
29685:
29686: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29687: Valtiovallan ja erityisesti työvoimaviran- periaatteita paluumuuttajien kohtelussa käsite
29688: omaisten tuella Länsi-Uudellamaalla on usei- lessään heidän avustushakemuksiaan. Mite
29689: den vuosien ajan ollut käynnissä hanke erityi- koko paluumuuttohankkeen edellä kuvattu tm
29690: sesti Ruotsissa asuvien suomalaisten tai Suo- koitus voidaan saavuttaa, jolleivät kaikki lai
29691: meen siteitä omaavien henkilöiden saamiseksi siperheet, joissa ainakin jompikumpi vanherr
29692: muuttamaan takaisin Suomeen. Suomen on mista on suomalaista alkuperää, voisi saad
29693: yhä tärkeämpää pystyä kilpailemaan henkilöis- muuttoavustusta?
29694: tä, joilla on kokemusta muista maista, jotta Päätöksentekijöiden ja viranomaisten o
29695: maamme selviäisi kasvavista vaatimuksista, joi- aika oivaltaa, että suurena ongelmana on yl
29696: ta kansainvälinen yhteistyö ja kanssakäyminen päänsä saada kyvykkäitä ihmisiä muuttamaa
29697: asettaa. Niiden kokemusten perusteella, joita Länsi-Euroopasta maahamme, eikä tehdä tilar
29698: Länsi-Uudenmaan paluumuuttohankkeesta netta hankalaksi niille harvoille, joilla on hyv~
29699: saadaan, vastaaviin toimenpiteisiin on ryhdyt- syyt ja aito kiinnostus tulla tänne.
29700: tävä muilla alueilla. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje:
29701: Yhtenä keinona, jolla valtio on yrittänyt tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitä
29702: kannustaa paluumuuttoon, on ollut muutto- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaise
29703: avustuksen ja korvauksen maksaminen muu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29704: tosta aiheutuvista kustannuksista.
29705: Äskettäin julkisuudessa esiintyneiden tietojen Mihin toimenpiteisiin Hallitus aika
29706: mukaan vaikuttaa siltä, että kyseisten korvaus- ryhtyä estääkseen Suomeen muuttoa
29707: ten maksamista koskevat säännökset olisi muo- keissa olevien ulkomailla asuvien su<
29708: toiltu liian ahtaasti ja että työvoimaviranomai- malaisten perheiden syrjinnän muutt<
29709: set eivät olisi noudattaneet edes alkeellisia avustusta myönnettäessä?
29710:
29711: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1991
29712:
29713: Henrik Lax
29714: 1990 vp. - KK n:o 736 3
29715:
29716:
29717:
29718:
29719: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29720: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tusta saavat ainoastaan työhön Suomeen väli-
29721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tetyt nykyiset ja entiset Suomen kansalaiset.
29722: olette 4 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Lisäksi avustuksen myöntämiselle on olemassa
29723: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tiettyjä työvoimapoliittisia ehtoja, kuten se,
29724: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- että kyseisillä paikkakunnilla on oltava puutet-
29725: edustaja Henrik Laxin näin kuuluvasta kirjal- ta ko. alan työvoimasta. Tämän seikan totea-
29726: lisesta kysymyksestä n:o 736: miseksi edellytetään, että työpaikka, johon
29727: hakija sijoittuu, on työnvälityksen hänelle vä-
29728: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo littämä.
29729: ryhtyä estääkseen Suomeen muuttoai- Avustus kattaa muuttajan ja hänen perheen-
29730: keissa olevien ulkomailla asuvien suo- jäsentensä matka- ja muuttokustannukset
29731: malaisten perheiden syrjinnän muutto- muuttolaskujen perusteella sekä alkuavustuk-
29732: avustusta myönnettäessä? sen.
29733: Liikkuvuusavustusjärjestelmää koskevan
29734: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lainsäädännön uudistus on valmisteilla. Tavoit-
29735: taen seuraavaa: teena on, että paluumuuttajien muuttoturvasta
29736: säädettäisiin erikseen asetuksella. Tässä yhtey-
29737: Työvoiman liikkuvuuden edistämisestä anne- dessä on jo huomiota kiinnitetty kansanedus-
29738: tussa asetuksessa (n:o 575) säädetään, että taja Laxin kirjallisessa kysymyksessään esiin
29739: "työvoiman tarkoituksenmukaisen työhönsi- nostamaan epäkohtaan.
29740: joittumisen edistämiseksi ja työvoiman kysyn- Todettakoon kuitenkin, että Suomen valtion
29741: nän ja tarjonnan tasapainottamiseksi voidaan tuki on jo nykyisellään merkittävä paluumuu-
29742: työhön toiselle paikkakunnalle muuttaville tossa. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen,
29743: myöntää avustusta asuinpaikkakunnan vaih- että valtaosa paluumuutosta kanavoituu työ-
29744: dosta aiheutuvien kustannusten korvaamisek- voimatoimistojen kautta. Vuonna 1990 arviolta
29745: si". Avustusta myönnetään myös ulkomailta 1 000 Pohjoismaista palaavaa ja noin 200 Poh-
29746: palaaville Suomen kansalaisille ja entisille Suo- joismaiden ulkopuolelta Suomeen palaavaa sai
29747: men kansalaisille (mom. 1-3). muuttoavustusta. Avustuksiin käytetty määrä-
29748: Nykyisen lain ja asetuksen perusteella avus- raha kohosi noin 15 milj. markkaan.
29749: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
29750:
29751: Työministeri Matti Puhakka
29752: 4 1990 vp. - KK n:o 736
29753:
29754:
29755:
29756:
29757: Tili Riksdagens Herr Talman
29758: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Finland. Dessutom finns det vissa arbetskrafts-
29759: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse politiska villkor för beviljandet av understöd.
29760: av den 4 januari 1991 tili vederbörande medlem Ett sådant villkor är att det på orterna i fråga
29761: av statsrådet översänt avskrift av följande av måste råda arbetskraftsbrist inom den aktuella
29762: riksdagsman Henrik Lax undertecknade spörs- branschen. För konstaterande av denna om-
29763: mål nr 736: ständighet förutsätts det att den arbetsplats
29764: som sökanden placeras i har förmedlats via
29765: Vilka åtgärder ämnar Regeringen arbetsförmedlingen.
29766: vidta för att förhindra att utomlands Understödet täcker på basis av flyttningsräk-
29767: bosatta finländares familjer som står i ningarna rese- och flyttningskostnaderna för
29768: beråd att flytta tili Finland diskrimine- den flyttandes och dennes familjemedlemmar
29769: ras vid beviljandet av flyttningsbidrag? samt starthjälpen.
29770: Lagstiftningsreformen beträffande systemet
29771: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med rörlighetsunderstöd är under beredning.
29772: samt anföra följande: Syftet är att genom en förordning skilt stadga
29773: om utkomstskydd vid flyttning för återflyttare.
29774: 1 förordningen om främjande av arbetskraf- 1 detta sammanhang har uppmärksamhet redan
29775: tens rörlighet (nr 575) stadgas att man för att fästs vid det missförhållande som riksdagsman
29776: främja en ändamålsenlig placering av arbets- Lax tar upp i sitt spörsmål.
29777: kraften i arbete samt jämvikten mellan efter- Det må emellertid konstateras att finska
29778: frågan på och utbudet av arbetskraft kan statens stöd redan som det nu är är betydande
29779: bevilja den som flyttar eller tillfälligt övergår i samband med återflyttning. Detta har för sin
29780: tili arbete på annan ort understöd för ersättan- del bidragit tili att största delen av återflytt-
29781: de av kostnaderna för bytet av boningsort. ningen kanaliseras via arbetskraftsbyråerna. År
29782: Understöd beviljas även finska medborgare och 1990 erhölls flyttningsbidrag av uppskattnings-
29783: tidigare finska medborgare som från utlandet vis 1 000 personer som återvände från de
29784: återvänder tili Finland (1-3 mom.). nordiska 1änderna och av ca 200 personer som
29785: På basis av den nuvarande lagen och förord- återvände från utomnordiska länder. Det an-
29786: ningen ges understöd endast åt nuvarande och slag som beviljades för bidragen uppgick tili ca
29787: tidigare finska medborgare som fått arbete i 15 milj. mark.
29788: Helsingfors den 13 februari 1991
29789:
29790: Arbetsminister Matti Puhakka
29791: 1990 vp.
29792:
29793: Kirjallinen kysymys n:o 737
29794:
29795:
29796:
29797:
29798: Kohijoki: Työttömien työttömyyskortistoon ottamisen perusteista
29799:
29800:
29801: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29802:
29803: Vuodesta toiseen Suomessa on luokiteltu ja sopisivat he ensisijaisesti sosiaalihuollon eivät-
29804: kortistoitu työttömiksi huomattavan suuri kä työhallinnon toimenpiteiden piiriin.
29805: määrä sellaisia henkilöitä, jotka työhallinnon Esimerkiksi työvoimatoimistojen ja työvoi-
29806: toimenpitein eivät ole työllistettävissä. Nämä maneuvojien työajasta nykyisin kuluu huomat-
29807: nimellisesti työttömät eivät todellisuudessa ole tavan suuri aika nimellisesti työttömien palve-
29808: työmarkkinoiden käytettävissä. Työhallinnon luun ja aiheutuu kustannuksia, mutta todelli-
29809: toimesta tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty suudessa ei ollenkaan edistetä työllistämistä.
29810: sitä, miksi ansiotyö ei voi tulla kysymykseen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29811: nimellisesti työttömille. Sellaisiksi syiksi on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29812: todettu mm. tavanomaisen epäsäännölliset elä- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29813: mäntavat, alkoholin väärinkäyttö ja halutto- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29814: muus ottaa vastaan työtä eli työn vieroksumi-
29815: nen.
29816: Erityisesti näistä syistä työttömyyskortistoon Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
29817: ja -korvauksen saajien joukkoon kuuluminen toimenpiteisiin niin, että työttömyys-
29818: koetaan tavallisten kansalaisten, veronmaksa- kortistoista poistettaisiin nimellisesti
29819: jien, keskuudessa vakavaksi epäkohdaksi. Kun työttömät henkilöt, jotka eivät ole työl-
29820: kerran näihin ryhmiin lukeutuvilla ei todelli- listettävissä työvoimahallinnon toimen-
29821: suudessa ole näköpiirissä ansiotyöratkaisua, pitein?
29822:
29823: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
29824:
29825: Maunu Kohijoki
29826:
29827:
29828:
29829:
29830: 200070S
29831: 2 1990 vp. - KK n:o 737
29832:
29833:
29834:
29835:
29836: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29837: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sa mainituin perustein, vaikkei hänellä olisi-
29838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaan oikeutta työttömyyspäivärahaan. Tällai-
29839: olette 7 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn sia perusteita ovat ilmeinen työkyvyttömyys ja
29840: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston hakijan oman käytöksen johdosta asetettava
29841: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ns. toimistokarenssi. Henkilöä voidaan pitää
29842: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta ilmeisesti täysin työkyvyttömänä vain silloin,
29843: kirjallisesta kysymyksestä n:o 737: kun hän saa työkyvyttömyyden perusteella
29844: sosiaalietuutta, ts. sairausvakuutuslain mukais-
29845: Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä ta päivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä.
29846: toimenpiteisiin niin, että työttömyys- Käsitykseni mukaan ei ole realistista olettaa,
29847: kortistoista poistettaisiin nimellisesti että ns. nimellisesti työttömät voitaisiin koko-·
29848: työttömät henkilöt, jotka eivät ole työl- naan poistaa työnhakijoiden joukosta. Sen
29849: listettävissä työvoimahallinnon toimen- sijaan ongelmaryhmän pienentäminen eri hal-
29850: pitein? linnonalojen omilla ja yhteisillä toimenpiteillä
29851: on mahdollista. Tällaisia toimenpiteitä on val-
29852: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- misteilla ja toteutusvaiheessa lukuisia. Niistä
29853: vasti seuraavaa: mainittakoon tässä yhteydessä ainakin seuraa-
29854: vat:
29855: Eri viranomaisten asiakkaina on joukko hen- Eduskunnan hyväksymään kuntoutusta kos-
29856: kilöitä, joille heidän moniongelmaisuutensa tai kevan lainsäädännön uudistukseen sisältyvillä
29857: erityisominaisuuksiensa vuoksi on vaikeata löy- lailla kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä,
29858: tää soveltuvia toimenpiteitä ilman erityispon- kuntoutusrahalailla sekä lailla Kansaneläkelai-
29859: nisteluja ja kiinteää yhteistyötä eri viranomais- toksen järjestämästä kuntoutuksesta on vaiku-
29860: ten välillä. tuksia vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden
29861: Työhallinnossa on vuodesta 1989 selvitetty asemaan.
29862: työvoimatoimistojen asiakkaiden työhönsijoit- Eduskunnalle 23.11.1990 annettu hallituksen
29863: tumisedellytyksiä työvoimaneuvojien arvioiden esitys laiksi velvoitetyön poikkeuksellisesta
29864: pohjalta. Seurantaselvitys jatkuu kuluvan vuo- huomioon ottamisesta edistäisi osaltaan ikään-
29865: den huhtikuun loppuun, jonka jälkeen on tyneiden henkilöiden hakeutumista työhön.
29866: käytettävissä varsin kattavat tiedot asiasta. Kysymys eläkeasioiden käsittelyn tehostami-
29867: Alustavien tietojen mukaan selvästi suurimmal- sesta ja muutoksenhakujärjestelmän yksinker-
29868: la osalla, noin 75 prosentilla, kansanedustaja taistamisesta on ollut laajan selvityksen koh-
29869: Kohijoen kysymyksessä tarkoitetuista henki- teena. Eläkeasioiden oikeusturvauudistus on
29870: löistä työllistymisen esteenä on eläkkeen odot- parhaillaan valmisteltavana sosiaali- ja terveys-
29871: taminen, alkoholiongelma tai terveydellinen ministeriössä. Eläkemenettelyn nopeutuminen
29872: syy. vaikuttaisi oleellisesti eläkettä odottavien työn-
29873: Osaltaan po. henkilöiden työnhakijoina olo hakijoiden määrään.
29874: johtuu siitä, että heidän toimeentulonsa perus- Valtioneuvosto tullee lähiaikoina asettamaan
29875: tuu työttömyysturvalain mukaiseen työttö- toimikunnan valmistelemaan työvoimapalvelui-
29876: myyspäivärahaan, jonka saaminen edellyttää ta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus-
29877: ilmoittautumista työnhakijaksi työvoimatoi- ta. Tässä yhteydessä tulevat selvitettäväksi
29878: mistoon. Toisaalta henkilön oikeutta olla työn- myös ne perusteet, joilla henkilö voidaan ottaa
29879: hakijana voidaan rajoittaa vain työnvälityslais- työnhakijaksi työvoimatoimistoon.
29880: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1991
29881:
29882: Työministeri Matti Puhakka
29883: 1990 vp. - KK n:o 737 3
29884:
29885:
29886:
29887: Till Riksdagens Herr Talman
29888: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbetsoförmåga och s.k. byråkarens på grund
29889: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av sökandens eget uppförande. En person kan
29890: av den 7 januari 1991 tili vederbörande medlem anses uppenbart fullt arbetsoförmögen endast i
29891: av statsrådet översänt avskrift av följande av det fall då han på grund av arbetsoförmåga får
29892: riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade sociala förmåner, m.a.o. dagpenning i enlighet
29893: spörsmål nr 737: med sjukförsäkringslagen eller invaliditetspen-
29894: sion.
29895: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta Enligt min uppfattning är det inte realistiskt
29896: åtgärder för att ur arbetslöshetsregis- att anta att de s.k. nominellt arbetslösa helt
29897: tren avföra de nominellt arbetslösa per- kunde avlägsnas från gruppen arbetssökande.
29898: soner som inte kan sysselsättas genom Däremot är det möjligt att reducera problem-
29899: arbetsförvaltningens åtgärder? gruppen genom de olika förvaltningsgrenarnas
29900: egna och gemensamma åtgärder. Sådana åtgär-
29901: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- der är under beredning och ett flertal är i
29902: samt anföra följande: realiseringsskede. Av dessa må åtminstone föl-
29903: jande nämnas i detta sammanhang:
29904: Olika myndigheter har som kunder ett antal Lagen om samarbete gällande kundbetjä-
29905: personer för vilka det på grund av deras ningen inom rehabiliteringen, lagen om rehabi-
29906: mångartade problem eller säregenskaper är literingspenning samt lagen om rehabilitering
29907: svårt att finna lämpliga åtgärder utan särskilda anordnad av folkpensionsanstalten, vilka lagar
29908: ansträngningar och nära samarbete olika myn- ingår i den av riksdagen godkända reformen av
29909: digheter emellan. rehabiliteringslagstiftningen, påverkar läget för
29910: Inom arbetsförvaltningen har man alltsedan de arbetssökande som det är svårt att finna
29911: 1989 på basis av arbetskraftskonsulenternas sysselsättning åt.
29912: uppskattningar utrett förutsättningarna att få Regeringens proposition med förslag till lag
29913: arbetskraftsbyråernas kunder placerade i arbe- om exceptionellt beaktande av samhällsgaran-
29914: te. Uppföljningsutredningen pågår till slutet av terat arbete, avgiven till riksdagen 23.11.1990,
29915: april i år, varefter synnerligen omfattande skulle för sin del bidra till att äldre personer
29916: uppgifter står till förfogande. Enligt preliminä- skulle söka sig till arbete.
29917: ra uppgifter utgör väntande på pension, al- Frågan om att effektivera behandlingen av
29918: koholproblem eller hälsoskäl ett sysselsättnings- pensionsärendena och förenkla systemet vid
29919: hinder för den avgjort största delen, dvs. ändringssökande har varit föremål för en om-
29920: omkring 75 procent, av de personer som fattande utredning. Rättskyddsreformen i an-
29921: riksdagsman Kohijoki avser i sitt spörsmål. slutning till pensionsärendena är som bäst
29922: Att ifrågavarande personer är arbetssökande under beredning vid social- och hälsovårdsminis-
29923: beror delvis på det faktum att deras utkomst teriet. Ett snabbare pensionsförfarande skulle
29924: baserar sig på arbetslöshetsdagpenning i enlig- på ett väsentligt sätt påverka antalet arbetssö-
29925: het med lagen om utkomstskydd för arbetslösa. kande som väntar på pension.
29926: Erhållandet av denna penning förutsätter att Statsrådet torde inom den närmaste tiden
29927: personen i fråga anmäler sig som arbetssökan- tillsätta en kommission för att bereda en
29928: de hos arbetskraftsbyrån. A andra sidan kan totalreform av lagstiftningen gällande arbets-
29929: personens rättighet att vara arbetssökande be- kraftsservicen. I detta sammanhang kommer
29930: gränsas endast på de grunder som anförs i man också att utreda de grunder enligt vilka en
29931: lagen om arbetsförmedling, även om personen person kan antas som arbetssökande hos ar-
29932: i fråga inte skulle vara berättigad till arbetslös- betskrafts byrån.
29933: hetsdagpenning. Dylika grunder är uppenbar
29934: Helsingfors den 6 februari 1991
29935:
29936: Arbetsminister Matti Puhakka
29937: 1990 vp.
29938:
29939: Kirjallinen kysymys n:o 738
29940:
29941:
29942:
29943:
29944: Kohijoki: Nettoansion ottamisesta päiväsakon rahamäärän mää-
29945: rä ytymisperusteeksi
29946:
29947:
29948: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29949: Suomen sakkorangaistusjärjestelmässä päi- määrän määräytymisperusteena johtaa era1ssa
29950: väsakon rahamäärä on vuoden 1977 alusta tapauksissa niin korkeisiin sakkoihin, ettei kan-
29951: voimaan tulleen lain mukaan määräytynyt sa- salaisten keskimääräinen oikeuskäsitys pidä
29952: kotettavan henkilön kokonaispäivätulon (brut- sitä hyväksyttävänä sen paremmin kuin sitä-
29953: toansion) mukaan. Aikaisemmin määräytymis- kään, että ilmoittamalla ansiotulonsa todellista
29954: perusteena oli sakotettavan nettoansio. Heti pienemmiksi voi selvitä kohtuuttoman pienellä
29955: alun perin on nykyinen käytäntö, kokonaispäi- sakolla.
29956: vätulo (bruttoansio) päiväsakon rahamäärän Käytännön elämässä ihmiset yleensä muista-
29957: määräytymisperusteena, osoittautunut peräti vat käteen jäävän ansionsa. Sen he nähtävästi
29958: ongelmalliseksi. Käytännössä lain tarkoitus ei myös kokevat oikeaksi sakotusperusteeksi ja
29959: toteudu vaan päiväsakon rahamäärä ja siten sen he pystyisivät vaivattomimmin oikein muis-
29960: sakon loppusumma määräytyy sakotettavan tamaan esimerkiksi sakotustilanteessa. Kun
29961: henkilön ilmoituksen mukaan. Sakotettavien kerran nykyinen tehokas ja aukoton verotus-
29962: henkilöiden ilmoittamia ansiotasotietoja ei ran- järjestelmä progressiivisuudellaan tehokkaasti
29963: gaistusmääräysilmoituksia kirjoittavilla poliisi- tasaa tuloeroja, näyttäisi nettoansion ottami-
29964: miehillä ole mahdollisuutta tarkistaa käytän- nen päiväsakon rahamäärän määräytymispe-
29965: nön valvontatilanteissa, jolloin rikkomuksen rusteeksi tarkoituksenmukaisimmalta.
29966: tehneille välittömästi kirjoitetaan ja annetaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29967: tiedoksi rangaistusvaatimus. Poliisin suoritta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29968: missa eräissä tutkimuksissa on voitu osoittaa, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29969: että erittäin huomattava määrä sakotettavista jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29970: henkilöistä ilmoittaa tahallisesti kokonaispäi-
29971: vätulonsa todellisia ansioita paljon pienemmik-
29972: si ja osa ilmoittaa ettei tuloja ole ollenkaan. Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
29973: Rehellisesti tulonsa ilmoittavien henkilöiden toimenpiteisiin lain muutoksen aikaan-
29974: saamien sakkojen loppusummat saattavat saamiseksi niin, että päiväsakon raha-
29975: eräissä tapauksissa tuntua kohtuuttoman suu- määrän määräytymisperusteeksi otettai-
29976: rilta. Juuri ns. bruttoperiaate päiväsakon raha- siin sakotettavan nettoansio?
29977: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1991
29978:
29979: Maunu Kohijoki
29980:
29981:
29982:
29983:
29984: 200070S
29985: 2 1990 vp. - KK n:o 738
29986:
29987:
29988:
29989:
29990: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29991: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa loista määräytyvä sakko ei olisi oikeudenmu-
29992: mainitussa tarkoituksesa Te, Herra Puhemies, kainen eikä sellaiseen järjestelmään ole tarkoi-
29993: olette 7 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn tus palata.
29994: kirjeenne n:o 2639 ohella lähettänyt valtioneu- Uudistuksessa valittiin tällaisen progression
29995: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tekniseksi toteutustavaksi sakkojen määräämi-
29996: kansanedustaja Kohijoen näin kuuluvasta kir- nen bruttotuloista. Kysymys on ainoastaan
29997: jallisesta kysymyksestä n:o 738: teknisestä ratkaisusta. Vastaava progressio olisi
29998: toteutettavissa yhtä lailla käyttämällä sakotuk-
29999: Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
30000: sen perustana nettotuloja. Se edellyttäisi ai-
30001: toimenpiteisiin lain muutoksen aikaan-
30002: noastaan hieman mutkikkaampaa säätelyä.
30003: saamiseksi niin, että päiväsakon raha-
30004: Vuonna 1976 omaksuttu säännöstö on he-
30005: määrän määräytymisperusteeksi otettai-
30006: rättänyt arvostelua ainoastaan liikennerikosten
30007: siin sakotettavan nettoansio?
30008: yhteydessä. Vaikka huomattava osa sakoista
30009: tuomitaan liikennerikoksista, seuraamusta on
30010: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30011: arvioitava yleisesti. Pelkästään liikennerikok-
30012: vasti seuraavaa:
30013: siin kohdistuva arvostelu osoittaakin lähinnä,
30014: Ennen vuonna 1976 toteutettua päiväsakko- että näitä rikoksia on taipumus niiden vaaral-
30015: järjestelmän uudistusta sakot olivat menettä- lisuudesta huolimatta vähätellä. Tarkoitus ei
30016: neet merkityksensä taloudellisina rangaistuksi- kuitenkaan voi olla, että liikenneturvallisuutta
30017: na. Päiväsakon rahamäärän keskiarvo oli muu- mahdollisesti olennaisestikin vaarantavista
30018: tama markka eikä sakotettavien varallisuus- teoista seuraisi maksukehotus, jolta puuttuisi
30019: eroja otettu käytännössä riittävästi huomioon. riittävä taloudellinen vaikutus.
30020: Vuoden 1976 uudistuksen tarkoituksena oli Kysymyksen perusteluissakin bruttotuloista
30021: lisätä sakkorangaistuksen tehoa ja käyttökel- määräytyvää sakkoa arvostellaan sellaisistakin
30022: poisuutta. Tarkoituksena oli palauttaa sakko- syistä, jotka koskisivat yhtä lailla nettotulojen
30023: rangaistuksen arvo varallisuuteen kohdistuvana perusteella määräytyvää sakkoa. Pelkästään se
30024: seuraamuksena ja kehittää tuntuvista sakoista seikka, lasketaanko sakot brutto- vai nettotu-
30025: jopa vapausrangaistuksen vaihtoehto. Tämä lon perusteella, ei luonnollisesti vaikuta sakko-
30026: tavoite on edelleen ajankohtainen. Tuntuvaa Jen määrään.
30027: taloudellista rangaistusta pidetään tärkeimpänä Paluu nettotuloista määräytyvään sakkoon
30028: vapausrangaistusten vaihtoehtona. ei oleellisesti helpottaisi tulojen saiaarnisen on-
30029: Toiseksi sakkouudistuksessa haluttiin toteut- gelmaa. Osoittivathan ennen sakkouudistusta
30030: taa jo vuonna 1920 korkeimman oikeuden tehdyt selvitykset saiaarnisen olleen mahdolli-
30031: esittämä ajatus siitä, että sakon pitäisi olla sesti nykyistäkin yleisempää. Lisäksi on muis-
30032: nettopäivätuloon nähden progressiivinen. Kor- tettava, että ennakkoveropidätyksen jälkeen
30033: keimman oikeuden mukaan (netto)päivätulon käteen jäävä ansio ei välttämättä ole sama kuin
30034: menettäminen käy köyhälle raskaammaksi nettoansio, joka saattaa selvitä vasta lopullisen
30035: kuin rikkaalle. Vakio-osuutena nettopäivätu- veron vahvistamisen yhteydessä.
30036: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991
30037:
30038: Oikeusministeri Tarja Halonen
30039: 1990 vp. - KK n:o 738 3
30040:
30041:
30042:
30043:
30044: Tili Riksdagens Herr Talman
30045: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen andel av nettodagsinkomsten och avsikten är
30046: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse inte att återgå till det systemet.
30047: nr 2639 av den 7 januari 1991 till vederbörande I reformen valde man att tekniskt genomföra
30048: medlem av statsrådet översänt avskrift av progressiviteten så att böterna fastställs enligt
30049: följande av riksdagsman Kohijoki underteck- bruttoinkomsterna. Det är endast fråga om en
30050: nade spörsmål nr 738: teknisk lösning. Motsvarande progression skul-
30051: le lika väl kunna förverkligas genom att net-
30052: Ämnar Regeringen vidta brådskande toinkomsterna läggs till grund för böterna. Det
30053: årgärder för att få till stånd en lagänd- skulle endast förutsätta en något mera kompli-
30054: ring så att dagsbotens belopp fastställs cerad reglering.
30055: på grundval av den bötfälldes nettoin- Det regelsystem som antogs år 1976 har
30056: komster? väckt kritik endast i samband med trafikför-
30057: seelser. Även om en betydande del av bötes-
30058: Som svar på detta spörsmål får jag högakt- straffen utdöms i samband med trafikförseelser
30059: ningsfullt anföra följande: bör påföljden bedömas allmänt. Den kritik
30060: som enbart riktar sig mot trafikförseelser visar
30061: Innan dagsbotssystemet reformerades år närmast en tendens att förringa dessa brott
30062: 1976 hade bötesstraffen förlorat sin betydelse trots deras farlighet. Det kan knappast vara
30063: som ekonomiska straff. Dagsbotens belopp var meningen att påföljden för gärningar som
30064: i genomsnitt några mark och skillnaderna i de kanske t.o.m. väsentligt äventyrar trafiksäker-
30065: bötfälldas förmögenhetsförhållanden beaktades heten skall vara en betalningsuppmaning som
30066: inte tillräckligt i praktiken. saknar tillräcklig ekonomisk verkan.
30067: Avsikten med reformen år 1976 var att göra I motiveringen till spörsmålet kritiseras även
30068: bötesstraffet effektivare och mera användbart. bötesstraff som fastställs enligt bruttoinkom-
30069: Avsikten var att återupprätta bötesstraffets sten av orsaker som i lika hög grad gäller för
30070: betydelse som ekonomisk påföljd och att ut- böter som fastställs enligt nettoinkomsten. Hu-
30071: veckla ett system där kännbara böter t.o.m. ruvida böterna fastställs enligt brutto- eller
30072: kunde utgöra ett alternativ till frihetsstraff. nettoinkomsten inverkar naturligtvis inte i sig
30073: Denna strävan är fortfarande aktuell. En känn- på böternas storlek.
30074: bar ekonomisk påföljd anses vara det viktigaste En återgång till att fastställa böter enligt
30075: alternativet till frihetsstraff. nettoinkomsten löser inte problemet med att
30076: Dessutom ville man genom bötesreformen inkomster hemlighålls. De utredningar som
30077: förverkliga den tanke högsta domstolen lade gjordes före bötesreformen visade ju att det då
30078: fram redan år 1920, nämligen att böterna skall möjligen var ännu allmännare än nu att in-
30079: vara progressiva i förhållande till nettodagsin- komster hemlighålls. Dessutom är det skäl att
30080: komsten. Högsta domstolen ansåg att förlusten minnas att den del av inkomsten som blir kvar
30081: av en (netto )dagsinkomst drabbade den fattige efter förskottsinnehållningen inte nödvändigt-
30082: hårdare än den rike. Det kan inte anses vara vis är densamma som nettoinkomsten som kan
30083: rättvist att böter fastställs enligt en konstant bli klar först när den slutliga skatten fastställs.
30084: Helsingfors den 17 januari 1991
30085:
30086: Justitieminister Tarja Halonen
30087: 1990 vp.
30088:
30089: Kirjallinen kysymys n:o 739
30090:
30091:
30092:
30093:
30094: Vuoristo: Suomalaisen telakkateollisuuden rakenteesta
30095:
30096:
30097: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30098:
30099: Joulun alla viime vuonna länsirannikon te- sellista ja erityisesti säilytettävää suomalaista
30100: lakoilla aloitettiin yhteistoimintalain mukaiset osaamista.
30101: neuvottelut, jotka johtavat satojen henkilöiden Raumalla rakennettiin nimittäin Nesteen
30102: irtisanomiseen, lomautuksiin ja kenties erikois- edelliset kotimaiset tankkilaivat Palva ja Terhi,
30103: laivojen rakentamiskyvyn menetykseen taikka joiden pituus on 194m, leveys 30 m ja korkeus
30104: mahdollisesti toiminnan siirtämiseen ulkomail- 17 m. Nesteen nyt Masa-Yardsilta tilaamat
30105: le. Tilanne telakoilla on siis äärimmäisen va- alukset ovat hieman suurempia eli 240 m
30106: kava. pitkiä, 40 m leveitä ja 19 m korkeita. Muuten
30107: KTM ja VM jatkavat keskinäistä pallottelua niitten rakentamiseen ei liity mitään erityistä.
30108: ja politikointia - siltä tuntuu - mutta linjan- Syksyllä annettiin julkisuuteen käsitys, että
30109: vetoa ja johdonmukaista, tasapuolista, länsi- suomalaisten telakoiden yhdistäminen kaatui
30110: maista tasoa olevaa telakkatukiesitystä ei ole erimielisyyteen 150 Mmk:sta rakennetukea tai
30111: tullut eduskunnan päätettäväksi. edullisin ehdoin annettavasta lainasta. Nyt on
30112: Ulkomaiseen omistukseen siirtyvälle Masa- Nesteen tankkereitten kautta menossa enem-
30113: y ardsille sen sijaan suljetussa piirissä salaa, män valtion varoja kahden varsin tavallisen
30114: eduskunta jälleen ohittaen, räätälöitiin todelli- aluksen rakentamiseen ulkomaisomisteisella
30115: nen yllätysjoululahja valtion varoilla eli siis Masa-Yardsin telakalla, ja Suomen telakka-
30116: verovaroilla. teollisuuden rakenne on edelleen korjaamatta.
30117: Kasvoton "valtiovalta" päätti myöntää eri- Tällaisilla menettelyillä ei paljon puhuttu
30118: tyiskorkotuen Masa-Yardsille rakennettavaksi suomalainen kilpailukyky kyllä korjaannu eikä
30119: tarkoitetuille kahdelle Neste Oy:n tankkerille. maan teollisuuspolitiikka tunnu kovin järkeväl-
30120: Korkotuen ehdot on pidetty salaisina. Voidaan tä eikä se ole varmastikaan millään tavoin
30121: kuitenkin päätellä, että vapaavuodet, alhainen parlamentaarisessa hallinnassa. Kuitenkin ai-
30122: korko, pitkä luottoaika jne. merkitsevät n. 300 nakin minä uskon, että eduskunnan enemmistö
30123: Mmk:n menoa luottoaikana valtion varoista haluaisi tehdä päätöksen tasapuolisesta, suo-
30124: verrattuna lainamarkkinoiden luottoehtoihin. malaisesta telakkatuesta tarpeellisen ylimeno-
30125: Tuki on siis n. 40 % alusten hankintahinnasta. kauden ajaksi.
30126: Jos vertailupohjaksi otetaan laivarahoituksessa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30127: ns. OECD-luottoehdot, joita muille suomalai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30128: sille telakoille valtion taholta esitetään, on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30129: Nesteen tankkereihin liittyvä tuki suuruusluo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30130: kaltaan n. 150 miljoonaa markkaa. Tämä
30131: vastaa n. 20 % alusten hankintahinnasta. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30132: Julkisuuteen on annettu vaikutelma, että ryhtyä, että suomalaisen telakkateolli-
30133: Nesteen tankkilaivat olisivat jotenkin erikoisia suuden vääristynyt rakenne korjattai-
30134: rakentaa. Näin ei kuitenkaan asia ole. Alukset siin, ja edelleen,
30135: rakennetaan Rautaruukin laivateräksestä, ei mitä ja millä rahamäärällä Hallitus
30136: sen harvinaisemmasta materiaalista. Tällaisille aikoo tehdä raumalaisten ja porilaisten
30137: aluksille noteerataan markkinoilla metri- ja telakoitten toimintaedellytysten paran-
30138: kilohinta. Rakentamiseen ei siis liity poikkeuk- tamiseksi?
30139:
30140: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1991
30141:
30142: Raimo Vuoristo
30143:
30144: 200070S
30145: 2 1990 vp. - KK n:o 739
30146:
30147:
30148:
30149:
30150: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30151: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Näin ollen valtioneuvosto päättäessään Nes-
30152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, te Oy:n raakaöljytankkereiden korkotukilaino-
30153: olette 8 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn jen ehdoista käytti eduskunnan sille laissa
30154: kirjeenne n:o 2642 ohella toimittanut valtioneu- suomaa oikeutta hyväksyä laissa säädetyin
30155: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edellytyksin OECD:n suosittelemista laivaluot-
30156: kansanedustaja Raimo Vuoriston näin kuulu- toehdoista poikkeavat luottoehdot Samoin
30157: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 739: teki liikenneministeriö päättäessään kyseessä
30158: olleiden alusten saamasta vesikuljetuskaluston
30159: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo korkotuesta. Lainsäännöstön tarkoituksena on
30160: ryhtyä, että suomalaisen telakkateolli- merenkulun edistäminen ja suomalaisen tonnis-
30161: suuden vääristynyt rakenne korjattai- ton lisääminen.
30162: siin, ja edelleen, Alusten hankintaa koskevat tiedot ovat asia-
30163: mitä ja millä rahamäärällä Hallitus kirjain julkisuudesta annetun lain ja eräitä
30164: aikoo tehdä raumalaisten ja porilaisten poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuudesta
30165: telakoitten toimintaedellytysten paran- sisältävän asetuksen nojalla yksityistä liiketoin-
30166: tamiseksi? ta koskevana salaisia.
30167: Valtion Neste Oy:n tilaamista raakaöljytank-
30168: Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta- kereista maksettavaksi tulevan kokonaistuen
30169: vasti seuraavaa: määrä jää Euroopan talousyhteisössä päätök-
30170: siä tehtäessä sovellettavan 6. laivanrakennusdi-
30171: Eduskunnan säätämän lain mukaan Suomen rektiivin 20 %:n enimmäistuen määrää pienem-
30172: Vientiluotto Oy:n varoista on vuodesta 1986 mäksi ja pysyy siten Suomen ja EY:n komis-
30173: lähtien voitu myöntää Suomesta tapahtuvien sion välillä heinäkuussa 1990 allekirjoitetun
30174: alustoimitusten rahoittamiseen sellaisia lainoja, telakkateollisuuden valtion tukia koskevan kir-
30175: joiden osalta valtio maksaa yhtiöille hankekoh- jeenvaihdon asettamien raamien puitteissa.
30176: taisesti korkohyvitystä. Kauppa- ja teollisuus- Suomessa telakoille ei makseta suoraa tukea,
30177: ministeriö hyväksyy lain mukaan lainat korko- vaan valtion tuki on kanavoitu edellä esitetyn
30178: tukilainoiksi. Lainoihin sovelletaan niitä kulloin- mukaisesti kunkin alustoimituksen osalta mak-
30179: kin voimassa olevia ehtoja, jotka OECD:ssä on settavana korkotukena. Alustoimituksesta kor-
30180: alustoimitusten rahoituksessa hyväksytty (lai- kotukiluottojen rahoitusehdot, valtioneuvostol-
30181: naosuus enintään 80 % kauppahinnasta, laina- le myönnetty oikeus vuosina 1988-1990 poi-
30182: aika enintään 8,5 vuotta ja korko vähintään keta OECD-laivaluottoehdoista kotimaisten
30183: 8 %), kuitenkin siten, että suomalaisen varus- alustoimitusten osalta sekä perusteet poikkeus-
30184: tamon kotimaasta tilaaman (vuosina 1986- ehtojen käyttämiseen perustuvat hallituksen
30185: 1990) pienalukseksi katsottavan aluksen ja esitykseen eduskunnalle ja eduskunnan säätä-
30186: (vuosina 1988-1990 tilattavan) Suomen ulko- miin lakeihin, joten ne ovat samalla tavoin
30187: maankaupan kuljetuksissa käytettävän lasti- kaikkien telakoiden tiedossa ja ovat kaikkien
30188: aluksen rahoittamiseksi myönnetyn lainan kor- telakoiden käytettävänä.
30189: ko voi kuitenkin olla vähintään 6 %. Vuosina Viranomaiset ovat tehneet korkotukipäätök-
30190: 1988-1990 on lain mukaan edellä selostetuista set tapauskohtaisesti Suomen Vientiluotto Oy:
30191: lainaehdoista voitu kuitenkin valtioneuvoston lle tehtyjen hakemusten perusteella annettujen
30192: päätöksellä kotimaisten alustoimitusten osalta valtuuksien ja harkintavallan puitteissa. Kor-
30193: poiketa, milloin siihen on kansainvälisestä epä- kotuen määrää harkittaessa on jouduttu kiin-
30194: terveestä kilpailutilanteesta aiheutuvien haitta- nittämään huomiota mm. valtiontaloudellisiin
30195: vaikutusten torjumiseksi erityisen painavia syi- näkökohtiin, muissa vastaavissa hankkeissa so-
30196: tä. Tällöin valtion maksama korkotuki on vellettuihin ehtoihin ja ulkomaiseen kilpailuti-
30197: muodostunut asianomaisen alustoimituksen lanteeseen. Kukin hanke on käsitelty yksilölli-
30198: osalta vastaavasti suuremmaksi. sesti lain säännösten perusteella edellä mainitut
30199: 1990 vp. - KK n:o 739 3
30200:
30201: näkökohdat huomioon ottaen ja tasapuolisuu- ensisijaisesti riippuvatsm yritysten omista toi-
30202: teen pyrkien. menpiteistä. Mikäli kuitenkin valtiovallalta
30203: Viranomaisilla on päätöksentekovelvollisuus vaaditaan merkittäviä suojatukitoimia, on täl-
30204: kaikkien niille tehtyjen korkotukiluottohake- laisten toimien edellytykseksi valtiovallan ta-
30205: musten osalta. Toisaalta hakemusten vireilletu- holta asetettu tiettyjä rakennepoliittisia toimen-
30206: lo on riippuvainen yrityksistä ja niiden kilpai- piteitä. Yhden telakkayhtiön siirtyminen ulko-
30207: lukyvystä. Näin ollen, jos vuosittaisen korko- maiseen omistukseen ei sinänsä johda telakka-
30208: tukilainojen myöntämisvaltuuden puitteissa jol- teollisuuden rakenteen vääristymiseen. Integ-
30209: lekin yritykselle on kertynyt enemmän luotto- roituvassa Euroopassa tämäntyyppisiin yritys-
30210: päätöksiä kuin toiselle yritykselle, ei tästä ostoihin joudutaan sopeutumaan nykyistä
30211: voida tehdä sitä johtopäätöstä, että ensin mai- useammin.
30212: nittua yritystä on suosittu toisen kustannuksel- Ottaen huomioon telakkateollisuutta koske-
30213: la. van tilanteen Euroopan talousyhteisössä sekä
30214: Todettakoon, että myös muilla telakoilla telakkatukea koskevat sopimusneuvottelut
30215: kuin Masa-Yards Oy:n telakalla on rakennettu OECD:ssä on katsottu olevan perusteltua, että
30216: ja rakennetaan aluksia, joiden rahoittamiseksi vaalien jälkeen valittava eduskunta ja hallitus
30217: valtioneuvosto on myöntänyt OECD-laivaluot- päättävät mahdollisista telakkatuista.
30218: toehdoista poikkeavia korkotukiluottoja. Edellä olevan perusteella hallitus ei katso,
30219: Valtiovalta on lähtenyt siitä, että telakkateol- että telakkateollisuuden rakenne olisi jotenkin
30220: lisuuden rakenne ja sen kehittäminen ovat vääristynyt.
30221: Helsingissä 11 päivänä helmikuu ta 1991
30222:
30223: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
30224: 4 1990 vp. - KK n:o 739
30225:
30226:
30227:
30228:
30229: Till Riksdagens Herr Talman
30230: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Då statsrådet slog fast villkoren för ränte-
30231: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse stödslånen för Neste Oy:s råoljetankrar ut-
30232: nr 2642 av den 8 januari 1991 till vederbörande nyttjade det således den rätt riksdagen enligt
30233: medlem av statsrådet översänt avskrift av lag gett det att under de förutsättningar varom
30234: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo un- stadgas i lag godkänna kreditvillkor som avvi-
30235: dertecknade spörsmål nr 739: ker från de villkor för fartygskrediter som
30236: OECD rekommenderar. Det gjorde även tra-
30237: Vilka åtgärder ämnar Regeringen fikministeriet då det fattade beslut om ränte-
30238: vidta för att den finländska varvsindu- stöd för sjötransportmateriel beträffande de
30239: strins nedvridna uppbyggnad skall rät- aktuella fartygen. Syftet med lagstiftningen är
30240: tas till och att den skall främja sjöfarten och öka det
30241: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- finländska tonnaget.
30242: ta för att verksamhetsförutsättningarna Uppgifter om fartygsanskaffning är med
30243: för varven i Raumo och Björneborg stöd av lagen om allmänna handlingars offent-
30244: skall förbättras, samt med vilka medel lighet och förordningen innefattande vissa un-
30245: skall detta ske? dantag i fråga om allmänna handlingars offent-
30246: lighet hemliga då det gäller privat affärsverk-
30247: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- samhet.
30248: samt anföra följande: Beloppet av det sammanlagda stöd som
30249: staten skall betala för de råoljetankrar som
30250: Sedan 1986 har det enligt en lag varit möjligt Neste Oy har beställt blir mindre än 20 %, som
30251: att ur Finlands Exportkredit Ab:s medel bevilja är det maximala stödet enligt det sjätte direk-
30252: lån, för vilka staten betalar bolagen räntegott- tivet för fartygsbyggnad, vilket tillämpas då
30253: görelse projektvis, för finansiering av fartygsle- beslut fattas i Europeiska gemenskapen. Det
30254: veranser från Finland. Handels- och industri- håller sig således inom den ram som anges i
30255: ministeriet godkänner enligt lagen dessa lån den brevväxling beträffande statsstöd för
30256: som räntestödslån. På lånen tillämpas de vid varvsindustrin som undertecknades mellan Fin-
30257: ifrågavarande tidpunkt gällande villkor som land och EG-kommissionen i juli 1990.
30258: OECD har godkänt för finansiering av fartygs- I Finland betalas inte direkt stöd till varven,
30259: leveranser (låneandelen är högst 80 % av kö- utan statsstödet kanaliseras så som ovan
30260: pesumman, lånetiden högst 8,5 år och räntan nämnts i form av räntestöd som betalas för
30261: minst 8 % ). Räntan på sådana lån som beviljas varje fartygsleverans. Finansieringsvillkoren för
30262: för finansiering av fartyg, som något finländskt räntestödskrediter för fartygsleverans, den rätt
30263: rederi beställt i hemlandet (åren 1986--1990) som beviljats statsrådet att under åren 1988-
30264: och som skall betraktas som småfartyg, och för 1990 avvika från OECD:s villkor för fartygs-
30265: finansiering av lastfartyg (beställda åren krediter beträffande inhemska fartygsleveranser
30266: 1988-1990) som används vid transporter inom samt grunderna för utnyttjande av undantags-
30267: Finlands utrikeshandel, kan emellertid vara villkor baserar sig på regeringens propositioner
30268: minst 6 %. Under åren 1988-1990 har det till riksdagen och lagar som stiftats av riksda-
30269: enligt lag dock varit möjligt att avvika från gen. Alla varv torde således känna till och ha
30270: ovan nämnda lånevillkor för inhemska fartygs- tillgång till dessa.
30271: leveranser genom beslut av statsrådet, då det Myndigheterna har fattat besluten om rän-
30272: funnits synnerligen vägande skäl på grund av testöd separat för de olika fallen på basis av de
30273: att man försökt motarbeta de negativa verk- ansökningar som gjorts hos Finlands Export-
30274: ningar som ett osunt internationellt konkurrens- kredit Ab samt inom ramen för givna befogen-
30275: läge förorsakar. Härvid har statens räntestöd i heter och medgiven prövningsrätt. Vid faststäl-
30276: motsvarande grad blivit större för varje fartygs- landet av räntestödsbeloppet har man bl.a.
30277: leverans. varit tvungen att fästa uppmärksamhet vid
30278: 1990 vp. - KK n:o 739 5
30279:
30280: statsekonomiska aspekter, vid de villkor som Statsmakten har utgått ifrån att varvsindu-
30281: följts i andra motsvarande projekt och vid strins struktur och utvecklandet av den i
30282: konkurrensläget utomlands. Varje projekt har främsta hand är beroende av de åtgärder
30283: behandlats separat på basis av lagstadganden, företagen själva vidtar. Ifall det dock krävs att
30284: varvid ovan nämnda aspekter har beaktats och statsmakten vidtar betydande stödåtgärder,
30285: opartiskhet eftersträvats. förutsätter den i sin tur att vissa strukturpoli-
30286: Myndigheterna är skyldiga att fatta beslut tiska åtgärder vidtas. Ett varvsbolags övergång
30287: om alla ansökningar om räntestödskrediter i utländsk ägo leder inte i och för sig till att
30288: som inlämnas. Anhängiggörandet av ansök- varvsindustrins struktur snedvrids. I det sam-
30289: ningar beror däremot av företagen och deras gående Europa kommer det att bli nödvändigt
30290: konkurrenskraft. Om ett företag har fått flera att anpassa sig till liknande företagsköp i allt
30291: kreditbeslut än ett annat inom den årliga högre grad.
30292: fullmakten för beviljande av räntestödslån, kan Med beaktande av den situation varvsindu-
30293: man således inte dra den slutsatsen att det strin i Europeiska gemenskapen befinner sig i
30294: första företaget skulle ha gynnats på bekostnad samt de avtalsförhandlingar om varvsstöd som
30295: av det andra. förts i OECD, anses det motiverat att den
30296: Det är skäl att framhålla att det även vid riksdag och regering som utses efter valet
30297: andra varv förutom Masa-Yards Ab har byggts beslutar om eventuella varvsstöd.
30298: och byggs fartyg för vilkas finansiering stats- På basis av det ovanstående anser regeringen
30299: rådet har beviljat räntestödskrediter som avvi- inte att varvsindustrins struktur är på något
30300: ker från OECD:s villkor för fartygskrediter. sätt snedvriden.
30301: Helsingfors den 11 februari 1991
30302:
30303: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
30304: 1990 vp.
30305:
30306: Kirjallinen kysymys n:o 740
30307:
30308:
30309:
30310: Vuoristo: Valtion to1m1sta Masa-Yardsin ja norjalaisen Kvaer-
30311: ner-yhtiön kaupan yhteydessä
30312:
30313: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30314:
30315: Syksyllä 1990 neuvoteltiin Suomen telakoi- omistajana. Omistettu yhtiö on rahankäytön
30316: den omistuksellisesta yhteistyöstä. Tiettävästi verran köyhempi.
30317: Suomen Yhdyspankin vetämä ryhmä, joka Kysyttäessä ministerit ja virkamiehet kuiten-
30318: edusti enemmistöä Masa-Yardsin osakepää- kin vaikenevat. Asiaa niin sanotusti tutkitaan.
30319: omasta, edellytti suomalaisilta ostajilta 290-- On tutkittu jo pitkään. Kauppa- ja teollisuus-
30320: 330 Mmk:n hintaa Masa-Yardsin enemmistös- ministeriön yhteydessä toimiva ulkomaisten in-
30321: tä. Kauppahinta oli osittain muuttuva riippuen vestointien neuvottelukunta, jonka tulee käsi-
30322: ns. Birka-rungon tulevasta myyntihinnasta. tellä asia, ei tiettävästi ole edes kokoontunut
30323: Neuvottelujen lähtökohta oli Suomen lakien (8.1.1991 ).
30324: noudattaminen. Edellä luetellun julkisen tuen jälkeen Masa-
30325: Masa-Yardsin tiedotteen 9.11.1990 mukaan y ards on siis siirtymässä ulkomaiseen omistuk-
30326: norjalainen K vaerner A/S tulee hallitsemaan seen varsin arveluttavin menettelyin. Eduskun-
30327: enemmistöä Masa-Yardsista sijoittamalla osa- nan mielipidettä ei tässäkään asiassa - tiemmä
30328: kekauppaan n. 200 MNOK eli vain n. 120 - kysytä. Asialla ei myöskään näytä olevan
30329: Mmk. Järjestelyssä mitä ilmeisemmin pyritään kiirettä, vaikka ko. yhtiö on ostanut huutokau-
30330: kiertämään eduskunnan säätämää osakeyhtiö- passa kiinteistöjä, joiden omistukseen lain mu-
30331: lakia. kaan tarvittaisiin lupa.
30332: Osakeyhtiölain 7 luvun 1 pykälän 1 momen- Oman käsitykseni mukaan Masa-Yardsin
30333: tin mukaan "osakeyhtiö ei saa vastiketta vas- enemmistöä koskevan hakemuksen hylkäämi-
30334: taan hankkia eikä ottaa pantiksi omia osakkei- nen ulkomaisten investointien neuvottelukun-
30335: taan eikä emoyhtiönsä osakkeita. Tämän kiel- nassa ei olisi suinkaan vallitsevissa oloissa
30336: lon vastainen sopimus on pätemätön". kansainvälisen yhteistyön syrjimistä, vaan lail-
30337: Masa-Yardsin osakekannan enemmistön lisuuden edistämistä ja ulkomaisen omistuksen
30338: omistajaksi eli emoyhtiöksi on ilmoitettu suo- asiattoman suosimisen välttämistä.
30339: malainen Clavis Maris Finlandiae Oy ("Suo- Telakoiden rakennemuutos ja yhteistyö tulisi
30340: men meren avain") -niminen yhtiö, josta näin edes kerran saattaa todelliseen poliittiseen
30341: Kvaerner tulee omistamaan 72% ja Masa- käsittelyyn, jossa kansan valitsema eduskunta
30342: Yards Oy tytäryhtiönä emoyhtiöstään 28 %. saisi päättää tasapuolisesta telakkatuesta.
30343: Masa-Yardsin käteisvarojen käyttö Clavis Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30344: Maris -yhtiön osakkeiden maksuun on toisaalla tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30345: kerrottu olevan 60 Mmk, mutta voi ylikurssei- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30346: neen olla enemmänkin. Toisaalta on väitetty, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30347: että SYP-ryhmä sai samaa tasoa olevan hinnan
30348: kuin suomalaisesta ratkaisusta olisi saatu. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30349: Tämä merkitsisi Masa-Yardsin käteisvarojen ryhtyä Masa-Yardsin ja norjalaisen
30350: käyttöä järjestelyyn n. 170-210 Mmk. Kvaerner-yhtiön kauppaan ja omistuk-
30351: Menettelyä on joka suhteessa pidettävä kei- seen liittyvien epäselvyyksien selvittämi-
30352: notteluna, joka nimen valintaa myöten pitää seksi, ja
30353: valtiovaltaa pilkkanaan. Menettely loukannee aikooko Hallitus tuoda kauppaan
30354: osakeyhtiölain ohella myös Suomen valtion liittyviä asioita eduskunnan harkintaan
30355: taloudellista etua Masa-Yards Oy:n Osakkeen- ja päätettäväksi?
30356:
30357: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1991
30358:
30359: Raimo Vuoristo
30360:
30361: 200070S
30362: 2 1990 vp. - KK n:o 740
30363:
30364:
30365:
30366:
30367: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30368: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
30369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, että ristiinomistustilanne ei ole sinänsä Suomen
30370: olette 8 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn lain vastainen, vaan riippuu kunkin tapauksen
30371: kirjeenne n:o 2643 ohella toimittanut valtioneu- yksityiskohdista, miten siihen tulee oikeudelli-
30372: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sesti suhtautua. Omien osakkeiden hankkimis-
30373: kansanedustaja Raimo Vuoriston näin kuulu- kiellolla pyritään turvaamaan se, ettei yhtiön
30374: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 740: oma pääoma alene vastoin velkojien ja osak-
30375: kaiden etua. Viime kädessä ristiinomistustilan-
30376: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo teeseen tulee puuttua sellaisten tahojen, jotka
30377: ryhtyä Masa-Yardsin ja norjalaisen katsovat ristiinomistustilanteen heikentävän
30378: Kvaerner-yhtiön kauppaan ja omistuk- omaa oikeudellista asemaansa.
30379: seen liittyvien epäselvyyksien selvittämi- Koska valtio on Masa-Yards Oy:n osakkeen-
30380: seksi, ja omistaja, valtio on joutunut paneutumaan ky-
30381: aikooko Hallitus tuoda kauppaan symyksessä tarkoitettuun Masa-Yardsin ja Cla-
30382: liittyviä asioita eduskunnan harkintaan vis Maris Finlandiae Oy:n suunniteltuun ristiin-
30383: ja päätettäväksi? omistusjärjestelyyn. Suomessa omaksutun ylei-
30384: sen käytännön valossa ja ottaen huomioon
30385: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Masa-Yards Oy:n suunniteltuun ristiinomistus-
30386: vasti seuraavaa: tilanteeseen sisältyvät erityispiirteet valtio on
30387: omalta osaltaan lähtenyt siitä, ettei järjestelyn
30388: Osakeyhtiölain 7 luvun 1 §:ään sisältyvä johdosta ole osakeyhtiölain nojalla huomautet-
30389: säännös, jonka mukaan osakeyhtiö ei saa tavaa edellyttäen, että kaikki osakkaat antavat
30390: vastiketta vastaan hankkia eikä ottaa pantiksi järjestelyyn suostumuksensa.
30391: omia osakkeitaan eikä emoyhtiönsä osakkeita, Tässä yhteydessä on syytä tuoda myös esiin
30392: ei merkitse ristiinomistamiskieltoa. Ensinnäkin se, että valtio on käynyt neuvotteluja irrottau-
30393: jo itse osakeyhtiölakiin sisältyy eräitä poik- tumisestaan Masa-Yards Oy:stä. Taustana tälle
30394: keuksia kieltoon hankkia tai pantata omia tai irrottautumiselle on se, että muiden vastaavas-
30395: emoyhtiön osakkeita. Omien ja emoyhtiön sa asemassa olevien osakkeenomistajatahojen
30396: osakkeiden hankkimis- ja panttauskiellosta voi- irrottautuessa valtio jäisi vähemmistöasemaan
30397: daan poiketa osakeyhtiölain nojalla muun yhtiössä, jonka muut osakkeet olisivat yhden
30398: muassa milloin siitä on yhtiöjärjestyksessä eri- omistajatahon hallussa. Tällaista tilannetta ei
30399: tyinen maininta ja osakkeiden lunastaminen voida pitää valtion kannalta tarkoituksenmu-
30400: tapahtuu osakepääomaa alentamatta vapaalla kaisena. Tämän vuoksi valtion taholta on
30401: omalla pääomalla. Osakeyhtiölakiin nimen- päätetty luopua Masa-Yards Oy:n osakkeista,
30402: omaisesti sisältyvien poikkeusten lisäksi ristiin- koska yhtiön omistamiseen ei ole alun pitäen-
30403: omistustilanne voi laillisesti syntyä, milloin kään liittynyt varsinaisia teollisuuspoliittisia
30404: omistusjärjestely toteutetaan ajallisesti siten, perusteita, vaan omistusjärjestely liittyi Wärtsi-
30405: ettei omien osakkeiden hankkimis- tai pant- lä Meriteollisuuden konkurssin jälkeiseen tilan-
30406: tauskieltoa rikota. Näin ollen voidaankin tode- teeseen. Valtioneuvosto oikeutti 7.2.1991 kaup-
30407: ta, että kussakin ristiinomistustilanteessa tulee pa- ja teollisuusministeriön tekemään Kvaerne-
30408: tarkastella kyseiseen järjestelyyn liittyviä erityi- rin kanssa sopimuksen valtion omistamien
30409: siä piirteitä, ennen kuin voidaan päätellä, onko Masa-Yardsin osakkeiden myynniistä.
30410: järjestely osakeyhtiölain mukainen vaiko ei. Masa-Yards Oy:n siirtymistä norjalaisen
30411: Lisäksi on syytä huomauttaa, että nimenomaan Kvaernerin omistukseen on pidettävä Masa-
30412: tältä osin Suomen osakeyhtiölaki poikkeaa Yardsin tulevaisuuden kannalta onnistuneena
30413: esimerkiksi Ruotsin osakeyhtiölaista, jonka ratkaisuna. K vaernerillä on todellinen halu
30414: mukaan ristiinomistustilanne johtaa aina tällai- investoida telakkateollisuuteen eri puolilla
30415: sen järjestelyn purkamiseen. maailmaa. K vaernerin toiminnan lähtökohtana
30416: 1990 vp. - KK n:o 740 3
30417:
30418: on se, että 1990-1uvulla merenkulun suhdanteet Yardsin omistusta koskeva asia tulisi saattaa
30419: tulevat selvästi paranemaan ja tarvitaan run- eduskunnan käsiteltäväksi. Tältä osin on todet-
30420: saasti uutta alustonnistoa. Kvaerner on telak- tava, että ainoastaan sellaisten valtion omista-
30421: kateollisuuden lisäksi erittäin voimakkaasti mien osakkeiden luovutus, joiden hankinta on
30422: mukana öljyn- ja kaasunporaustoiminnassa tapahtunut eduskunnan nimenomaisen päätök-
30423: sekä merenkulussa. Näin ollen Kvaernerillä on sen nojalla, edellyttää eduskunnan suostumus-
30424: tarjottavanaan Masa-Yardsille merkittäviä sy- ta. Masa-Yardsin osakemerkintä ei ole kuiten-
30425: nergiaetuja. Lisäksi Masa-Yardsin toiminnan kaan tapahtunut eduskunnan nimenomaisen
30426: turvaamisen kannalta on tärkeää, että sen päätöksen nojalla. Näin ollen tässä tapauksessa
30427: epävakaaksi osoittautunut omistusrakenne saa- ei valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain
30428: daan vakiinnutettua. Merkittävänä on myös 24 §:n mukaan tarvitse pyytää eduskunnan
30429: pidettävä sitä, että Masa-Yardsin suomalainen suostumusta, vaan valtioneuvoston päätös on
30430: yritysjohto suhtautuu myönteisesti Masa-Yard- riittävä.
30431: sin siirtymiseen K vaernerin omistukseen. On selvää, että Masa-Yardsin siirtyminen
30432: K vaerner-kaupan toteutuminen edellyttää K vaernerin omistukseen ei ratkaise kaikkia
30433: kauppa- ja teollisuusministeriön ns. rajoituslain Suomen telakkateollisuuden ongelmia. Masa-
30434: nojalla myöntämää ulkomaalaislupaa. Ennen Yardsin toimintaedellytyksiä omistusratkaisu
30435: lupapäätöksen tekemistä kauppa- ja teollisuus- kuitenkin vahvistaa. Telakkateollisuuden uh-
30436: ministeriö voi pyytää asiasta ulkomaisten in- kaavasti vaikeutuvan työllisyystilanteen joh-
30437: vestointien neuvottelukunnan lausunnon. Neu- dosta valtio on pyrkinyt mm. aikaistamaan
30438: vottelukunnan lausunto on neuvoa-antava eikä eräitä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
30439: sido ministeriötä päätöstä tehtäessä. Tehdes- alustilauksia. Mahdollisten muiden tukitoimen-
30440: sään rajoituslain mukaista päätöstä kauppa- ja piteiden osalta on tässä vaiheessa tarkoituksen-
30441: teollisuusministeriö joutuu harkitsemaan ylei- mukaista jäädä odottamaan, miten vireillä ole-
30442: sen edun mukaisuutta. Tältä osin on otettava vat kansainväliset pyrkimykset mm. OECD:n
30443: huomioon, että valtioneuvosto on marraskuus- piirissä telakkatukien poistamiseksi tietyn siir-
30444: sa 1981 tehnyt periaatepäätöksen, jonka mu- tymäkauden aikana saadaan päätökseen. Vasta
30445: kaan valtioneuvosto suhtautuu ulkomaisiin in- sen jälkeen on syytä tarkastella Suomen telak-
30446: vestointeihin Suomeen yleisesti ottaen myöntei- kateollisuuden tilannetta kokonaisuudessaan.
30447: sesti. Näin ollen ulkomaalaisluvan epääminen Käytännössä tämän tarkastelun suorittaminen
30448: tulee kysymykseen ainoastaan siinä tapaukses- jäänee uudelle eduskunnalle ja hallitukselle.
30449: sa, että siihen on painavia kansallisia perustei- Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
30450: ta. K vaernerin tapauksen osalta ulkomaisten Masa-Yardsin ja norjalaisen K vaerner-yhtiön
30451: investointien neuvottelukunta antoi 31.1.1991 kauppaan ei sisälly osakeyhtiölain kannalta
30452: pitämässään kokouksessa puoltavan lausunnon sellaisia oikeudellisia epäselvyyksiä, jotka edel-
30453: luvan myöntämisestä. Kauppa- ja teollisuusmi- lyttäisivät valtion puuttumista siihen. Kaup-
30454: nisteriö teki neuvottelukunnan lausunnon mu- paan liittyvien asioiden käsittely ei myöskään
30455: kaisen myönteisen päätöksen asiassa 7 .2.1991. edellytä eduskunnan päätöksiä.
30456: Kysymyksessä on myös katsottu, että Masa-
30457: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
30458:
30459: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
30460: 4 1990 vp. - KK n:o 740
30461:
30462:
30463:
30464:
30465: Tili Riksdagens Herr Talman
30466: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Med anledning av vad som anförts ovan kan
30467: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse det konstateras att korsvist ägande inte i sig
30468: nr 2643 av den 8 januari 1991 tili vederbörande strider mot finländsk lag, utan att den juridiska
30469: medlem av statsrådet översänt avskrift av bedömningen beror på de enskilda omständig-
30470: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo un- heterna i varje särskilt fall. A vsikten med
30471: dertecknade spörsmål nr 740: förbudet mot att förvärva egna aktier är att
30472: säkerställa att bolagets eget kapital inte mins-
30473: Vilka åtgärder ämnar Regeringen kar i strid med kreditgivarnas och delägarnas
30474: vidta för att utreda oklarheterna med intressen. I sista hand är det sådana instanser
30475: affären mellan Masa-Yards och det som anser att deras egen juridiska ställning
30476: norska bolaget K vaerner samt oklarhe- försvagas av korsvist ägande som skall ingripa
30477: terna med ägarskapet i bolagen, och i dylika situationer.
30478: ämnar Regeringen ta upp frågorna i Eftersom staten äger aktier i Masa-Yards Ab
30479: anknytning tili affären i riksdagen för har den varit tvungen att sätta sig in i det
30480: behandling och beslut? planerade arrangemanget med korsvist ägande
30481: mellan Masa-Y ards och aktiebolaget Cia vis
30482: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Maris Finlandiae Oy som avses i spörsmålet.
30483: samt anföra följande: Om man beaktar den allmänna praxis som
30484: anammats i Finland och de särskilda drag som
30485: Det stadgande i 7 kap. 1 § lagen om aktie- ingår i det korsvisa ägande som planerats för
30486: bolag enligt vilket ett aktiebolag inte får Masa-Yards Ab, har staten för egen del utgått
30487: förvärva egna aktier eller aktier i sitt moder- från att det med stöd av lagen om aktiebolag
30488: bolag mot vederlag eller såsom pant ta emot inte finns något att anmärka om arrangemang-
30489: dylika aktier innebär inte ett förbud mot et, förutsatt att samtliga delägare ger sitt
30490: korsvist ägande. För det första innehåller lagen samtycke tili det.
30491: om aktiebolag redan i sig vissa undantag från I detta sammanhang är det även värt att
30492: förbudet att förvärva eller panta egna eller betona att staten förhandlat om att dra sig ur
30493: moderbolagets aktier. Detta förbud kan från- Masa-Yards Ab. Bakgrunden tili detta är att
30494: gås med stöd av lagen om aktiebolag bl.a. när om övriga aktieägare i motsvarande ställning
30495: bolagsordningen innehåller en särskild bestäm- drar sig ur, kommer staten att vara i minori-
30496: melse härom och såvida inlösen av aktierna tetsställning i bolaget, vars övriga aktier skulle
30497: sker med det fria egna kapitalet utan att ägas av en enda instans. En dylik situation kan
30498: aktiekapitalet nedsätts. Förutom de undantag inte anses vara ändamålsenlig för staten, och
30499: som särskilt nämns i lagen om aktiebolag kan därför har staten beslutat sälja sina aktier i
30500: korsvist ägande uppkomma lagligt, om ägandet Masa-Yards Ab, emedan det inte ens inled-
30501: tidsmässigt arrangeras så att förbudet att för- ningsvis har funnits några egentliga industripo-
30502: värva eller panta egna aktier inte överträds. litiska grunder för ägandet, utan arrangemang-
30503: Därmed kan det fastslås att man i vardera en beträffande ägandet hänförde sig tili situa-
30504: situation med korsvist ägande måste ge akt på tionen efter konkursen för Wärtsilä Marinin-
30505: de särskilda drag som hör tili arrangemanget i dustri. Den 7 februari 1991 gav statsrådet
30506: fråga innan det går att sluta sig tili huruvida handels- och industriministeriet rätt att ingå ett
30507: arrangemanget strider mot lagen om aktiebolag avtal med Kvaerner om försäljning av statens
30508: eller inte. Dessutom bör det beaktas att den aktier i Masa-Yards.
30509: finländska lagen om aktiebolag uttryckligen i Det faktum att Masa-Yards Ab övergår i det
30510: detta avseende avviker från bl.a. aktie- norska bolaget K vaerners ägo måste anses som
30511: bolagslagen i Sverige, enligt viiken situationer en lyckad lösning vad beträffar Masa-Y ards
30512: där korsvist ägande uppstår alltid leder tili att framtid. Kvaerner är verkligen viliigt att inves-
30513: ett dylikt arrangemang avvecklas. tera i varvsindustri på olika håll i världen.
30514: 1990 vp. - KK n:o 740 5
30515:
30516: Utgångspunkten för bolagets verksamhet är att vem som skall äga Masa-Yards borde under-
30517: konjunkturen för sjöfart kommer att bli avse- ställas riksdagen för behandling. Beträffande
30518: värt mycket bättre under 1990-talet och där- detta bör det konstateras att riksdagens med-
30519: med behövs rikligt med nytt tonnage. Kvaer- givande endast krävs för överlåtelse av sådana
30520: ners verksamhet omfattar förutom varvsindu- statsägda aktier som förvärvats med stöd av ett
30521: stri även en mycket stor delaktighet i olje- och uttryckligt riksdagsbeslut. Aktieteckningen i
30522: gasborrning samt sjöfart. Därmed kan bolaget Masa-Yards har dock inte skett med stöd av
30523: erbjuda Masa-Yards betydande synergiförmå- ett uttryckligt riksdagsbeslut. Därmed krävs
30524: ner. Det är dessutom med tanke på tryggande det inte i detta fall att riksdagens samtycke
30525: av Masa-Yards verksamhet viktigt att stabili- begärs enligt 24 § lagen om statsbudgeten, utan
30526: sera strukturen hos dess ägarskap, viiken visat det räcker med att statsrådet fattar beslut i
30527: sig vara instabil. Det bör också anses vara ärendet.
30528: viktigt att Masa-Yards finländska företagsled- Det är klart att Masa-Yards övergång i
30529: ning är positivt inställd visavi en övergång av K vaerners ägo inte löser alla problem för den
30530: Masa-Yards i Kvaerners ägo. finländska varvsindustrin. Masa-Y ards verk-
30531: För att affären med Kvaerner skall kunna samhetsförutsättningar kommer dock att för-
30532: genomföras krävs att handels- och industrimi- stärkas av denna lösning beträffande ägarska-
30533: nisteriet beviljar utlänningstillstånd med stöd pet. Med anledning av sysselsättningsläget
30534: av den s.k. begränsningslagen. Ministeriet kan inom varvsindustrin, vilket håller på att för-
30535: innan det fattar beslut om tillstånd begära sämras på ett oroväckande sätt, har staten
30536: utlåtande i saken av kommissionen för utländ- eftersträvat att bl.a. tidigarelägga vissa av
30537: ska investeringar. Kommissionens utlåtande är försvarsmaktens och gränsbevakningsväsendets
30538: rådgivande och förbinder inte ministeriet då fartygsbeställningar. Beträffande eventuella an-
30539: det fattar sitt beslut. Om handels- och indu- dra stödåtgärder är det i detta skede ändamåls-
30540: striministeriet fattar beslut enligt begränsnings- enligt att vänta och se hur de aktuella interna-
30541: lagen, bör det överväga vad som är förenligt tionella strävandena inom bl.a. OECD att
30542: med allmännyttan. Beträffande detta bör det avlägsna stödet för varvsindustrin inom en viss
30543: beaktas att statsrådet i november 1981 fattade övergångsperiod kommer att slå igenom. Först
30544: ett principbeslut enligt vilket statsrådet i all- därefter har man anledning att granska den
30545: mänhet förhåller sig positivt till utländska finländska varvsindustrins situation i dess hel-
30546: investeringar i Finland. Därmed blir det fråga het. 1 praktiken torde det ankomma på den nya
30547: om att förvägra någon ett utlänningstillstånd riksdagen och regeringen att genomföra denna
30548: endast om det finns vägande nationella grunder granskning.
30549: för detta. 1 fallet Kvaerner gav kommissionen Med anledning av vad som anförts ovan
30550: för utländska investeringar vid sitt möte den 31 konstaterar regeringen att affären mellan Ma-
30551: januari 1991 ett utlåtande som förordar att sa-Yards och det norska bolaget Kvaerner inte
30552: tillstånd beviljas. Handels- och industriministe- innehåller sådana juridiska oklarheter enligt
30553: riet fattade i överensstämmelse med kommis- lagen om aktiebolag som skulle kräva att
30554: sionens utlåtande ett jakande beslut i ärendet staten ingriper i saken. Behandlingen av ären-
30555: den 7 februari 1991. dena i anknytning till affåren förutsätter inte
30556: 1 spörsmålet ansågs det också att frågan om heller att riksdagen fattar några beslut.
30557: Helsingfors den 11 februari 1991
30558:
30559: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
30560: 1990 vp.
30561:
30562: Kirjallinen kysymys n:o 741
30563:
30564:
30565:
30566:
30567: Vuoristo: Suomalaisen telakkateollisuuden tasapuolisesta kohte-
30568: lusta
30569:
30570:
30571: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30572:
30573: Wärtsilä Marinen (WM) raunioille perustet- laina-aikana lisää noin 200 miljoonaa markkaa.
30574: tuun Masa-Yards Oy:hyn liittyy monia verova- - Valtio myönsi lisäksi 50 miljoonaa mark-
30575: roin ja/tai valtion edusta luopumalla suoritet- kaa tukea Masa-Yardsille alihankintasuhteiden
30576: tuja tukitoimia: hoitoon.
30577: - Suomen valtio meni heti lOO miljoonan Masa-Yards näyttää siis heti syntyessään
30578: markan rahapanoksella osakkaaksi Masa- perineen suosikkitelakan aseman. Kansanedus-
30579: Yardsiin. tajien eduskunnassa esittämät vaatimukset
30580: - Valtio konkurssipesän suurimpana velka- Suomen telakoiden tasapuolisesta kohtelusta
30581: jana myötävaikutti toistuvasti siihen, että ovat kylläkin saaneet sympatiaa, mutta eivät
30582: Masa-Yards sai ostaa WM:n konkurssipesän rahaa. Päätökset valtion varojen käytöstä yk-
30583: irtaimen ja kiinteän omaisuuden alle kirjanpi- sipuolisiin tarkoituksiin tehdään suljetussa pii-
30584: toarvojen. Mikäli hinnat olisivat olleet kor- rissä muualla kuin eduskunnassa, siltä tuntuu.
30585: keampia, olisi valtiovalta velkajana kyennyt Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30586: kattamaan edes osan tappioistaan WM:n kon- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
30587: kurssissa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30588: - Yksityiseltä WM:ltä keskeneräisiksi jää- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30589: neiden alusten loppuunsaattamiseksi hintoja
30590: nostettiin. Valtiovalta myönsi lisähinnoille sa- Mihin konkreettisiin ja todellisiin toi-
30591: mat lainaehdot (kotimainen alusrahoitus) kuin menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta
30592: alkuperäisissä sopimuksissa. Esimerkiksi Silja suomalainen telakkateollisuus nähtäi-
30593: Linen ja Johnson Linen autolauttojen 12 vuo- siin kokonaisvaltaisesti ja sitä valtioval-
30594: den luotot, joista 4 ensimmäistä vapaavuosia, lan toimenpiteissä kohdeltaisiin tasa-
30595: korko 6 %, maksoivat ja maksavat valtiolle puolisesti?
30596: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1991
30597:
30598: Raimo Vuoristo
30599:
30600:
30601:
30602:
30603: 200070S
30604: 2 1990 vp. - KK n:o 741
30605:
30606:
30607: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30608: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Silja Linen ja Johnson Linen autolauttojen
30609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, korkotukilainojen osalta todettakoon, etteivät
30610: olette 8 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn mainittuihin korkotukilainoihin myönnetyt
30611: kirjeenne n:o 2644 ohella toimittanut valtioneu- poikkeusehdot vastaa kaikilta osin kysymyk-
30612: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sessä esitettyjä lukuja.
30613: kansanedustaja Raimo Vuoriston näin kuulu- Valtioneuvosto ja kauppa- ja teollisuusminis-
30614: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 741: teriö ovat tehneet korkotukipäätöksiä alustoi-
30615: mitusten rahoitukseen eduskunnan säätämän
30616: lain nojalla ja laissa annettujen valtuuksien ja
30617: Mihin konkreettisiin ja todellisiin toi- harkintavallan puitteissa. Aluskohtaiset rahoi-
30618: menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta tuspäätökset ovat aina perustuneet yritysten
30619: suomalainen telakkateollisuus nähtäi- Suomen Vientiluotto Oy:lle tekemiin luottoha-
30620: siin kokonaisvaltaisesti ja sitä valtioval- kemuksiin. Voimassa olevat alustoimitusten ra-
30621: lan toimenpiteissä kohdeltaisiin tasa- hoitusta koskevat järjestelmät ovat samalla
30622: puolisesti? tavoin kaikkien telakoiden käytettävissä sekä
30623: säännösten että soveltamiskäytännön osalta.
30624: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Hakemusten vireilletulo on taas riippuvainen
30625: taen seuraavaa: yrityksistä. Viranomaisilla on päätöksenteko-
30626: velvollisuus kaikkien niille esitettyjen korkotu-
30627: Valtion sijoitus Masa-Yards Oy:n osakkei- kihakemusten osalta. Kukin hanke käsitellään
30628: siin oli Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurs- yksilöllisesti lain säännösten perusteella tasa-
30629: sista aiheutuva poikkeuksellinen toimenpide. puolisuuteen pyrkien. Hakemusten vireilletulo
30630: Valtion tarkoituksena oli ylimenokauden jäl- ei kuitenkaan ole valtion vallassa. Jos siten
30631: keen irrottautua yhtiöstä. Wärtsilä Meriteolli- eduskunnan myöntämän vuosittaisen luottoval-
30632: suus Oy:n konkurssissa kesken jääneiden alus- tuuden puitteissa jollekin yritykselle kertyy
30633: ten rakentamisen loppuunsaattaminen nähtiin enemmän hankkeita ja korkotukipäätöksiä
30634: valtion taholta välttämättömäksi sekä työllisyy- kuin jollekin toiselle yritykselle, tästä ei voida
30635: den että valtion merkittävien vastuiden kannal- tehdä sitä johtopäätöstä, että tätä yritystä
30636: ta. suositaan muiden kustannuksella. Todetta-
30637: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän koon, että kaikkiin vuonna 1990 tehtyihin
30638: irtain omaisuus myytiin velkojainkokouksen hakemuksiin on voitu antaa myönteinen pää-
30639: päätöksellä, mikä on normaali menettely kon- tös. Eräissä tapauksissa on kylläkin jouduttu
30640: kurssipesän irtaimiston myynnin osalta. Val- haettuja rahoitusehtoja valtiontaloudellisten
30641: tion valituksen johdosta irtaimiston hintaa näkökohtien johdosta jonkin verran tiukenta-
30642: saatiin jopa korotetuksi velkojainkokouksen maan.
30643: päätöksestä. Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kon- Alusten hankintaa koskevat tiedot ovat yleis-
30644: kurssipesän kiinteä omaisuus puolestaan myy- ten asiakirjain julkisuudesta annetun lain ja
30645: tiin julkisella huutokaupalla, eikä valtio voinut eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuu-
30646: vaikuttaa myyntihintojen määräytymiseen. desta sisältävän asetuksen nojalla liikesalai-
30647: Ennen Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kon- suuksina pidettävä salassa.
30648: kurssia tilattuja ja konkurssin johdosta kesken Edellä esitetyn perusteella hallitus pitää to-
30649: jääneitä aluksia koskevissa jatkorakentamisso- siasioihin perustumattomana väitettä, että eri
30650: pimuksissa nostettiin alusten hintoja, koska telakoita ei olisi kohdeltu tasapuolisesti. Val-
30651: toimituksilta edellytettiin kannattavuutta. Jat- tioneuvosto ja kauppa- ja teollisuusministeriö
30652: korakentamistilauksille myönnettyihin korko- ovat tehneet eduskunnan säätämän lain nojalla
30653: tukilainoihin valtioneuvosto hyväksyi OECD- korkotukipäätöksiä sen mukaisesti kuin hank-
30654: luottoehdoista poikkeavat ehdot konkurssiti- keita on tullut vireille. Telakkayhtiöillä itsel-
30655: lanteesta johtuvaan erityistilanteeseen liittyen. lään on vastuu toimintansa kilpailukyvystä.
30656:
30657: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
30658: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
30659: 1990 vp. - KK n:o 741 3
30660:
30661:
30662:
30663: Tili Riksdagens Herr Talman
30664:
30665: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lån inte i alla avseenden motsvarar de siffror
30666: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse som framförts i spörsmålet.
30667: nr 2644 av den 8 januari 1991 tili vederbörande Statsrådet och handels- och industriministe-
30668: medlem av statsrådet översänt avskrift av riet har fattat beslut om räntestöd för finansie-
30669: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo un- ring av fartygsleveranser med stöd av den lag
30670: dertecknade spörsmål nr 741: som riksdagen stiftat i saken samt inom ramen
30671: för de befogenheter och den prövningsrätt som
30672: Vilka konkreta och verkliga åtgärder
30673: lagen ger. Besluten om finansiering av ett
30674: ämnar Regeringen vidta för att den
30675: fartyg har alltid grundat sig på de kreditansök-
30676: finländska varvsindustrin skall ses som
30677: ningar som företagen gjort hos Finlands Ex-
30678: en helhet och behandlas opartiskt vad
30679: portkredit Ab. De gällande systemen för finan-
30680: beträffar de statliga åtgärderna?
30681: siering av fartygsleveranser finns tiligängliga
30682: för samtliga varv både vad beträffar stadgan-
30683: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
30684: den och tillämpningsförfarande. För anhängig-
30685: samt anföra följande:
30686: görandet av ansökningar svarar företagen själ-
30687: Statens investering i aktier i Masa-Yards Ab va. Myndigheterna är skyldiga att fatta beslut
30688: var en exceptionell åtgärd, som berodde på rörande samtliga ansökningar om räntestöd
30689: Wärtsilä Marinindustri Ab:s konkurs. Staten som tillställs dem. Varje projekt behandlas
30690: avsåg dra sig ur bolaget efter en övergångspe- särskilt för sig utgående från vad lagen stadgar
30691: riod. Staten ansåg det vara nödvändigt att och objektivitet eftersträvas. Staten kan dock
30692: slutföra de fartygsbyggen som avbröts i och inte påverka vilka ansökningar som inkommer.
30693: med Wärtsilä Marinindustri Ab:s konkurs. Om något företag därmed får in fler projekt
30694: Detta gällde både beträffande sysselsättningen och beslut om räntestöd inom ramen för den
30695: och statens avsevärda ansvarsförbindelser. kreditfullmakt som riksdagen årligen beviljar
30696: Lösegendomen i konkursboet efter Wärtsilä än något annat företag, kan man av detta inte
30697: Marinindustri Ab såldes genom ett beslut av dra den slutsatsen att det förstnämnda företa-
30698: borgenärsmötet, vilket är det normala för- get prioriteras på andra företags bekostnad.
30699: farandet beträffande försäljning av ett kon- Det bör påpekas att samtliga ansökningar som
30700: kursbos lösöre. Statens besvär ledde till att gjordes under 1990 kunde bifallas. 1 vissa fall
30701: priset på lösöret tili och med höjdes jämfört blev man dock tvungen att på grund av
30702: med vad borgenärsmötet beslutat. Konkurs- statsekonomiska synpunkter skärpa de finan-
30703: boets fasta egendom å sin sida såldes på sieringsvillkor som ansöktes.
30704: offentlig auktion och staten hade ingen möjlig- De uppgifter som gäller anskaffning av
30705: het att påverka försäljningspriserna. fartyg skall enligt lagen om allmänna handling-
30706: Priserna på de fartyg som hade beställts ars offentlighet och förordningen innefattande
30707: innan Wärtsilä Marinindustri Ab gick i kon- vissa undantag i fråga om allmänna handling-
30708: kurs, men vilka på grund av konkursen inte ars offentlighet hemlighållas som affärshemlig-
30709: blivit färdiga, höjdes i avtalen om fortsatt heter.
30710: byggande, eftersom det krävdes att leveranser- Med stöd av vad som anförts ovan anser
30711: na skulle vara lönsamma. Statsrådet godkände regeringen att påståendet att olika varv inte
30712: på grund av den särskilda situationen i och behandlas opartiskt inte grundar sig på fakta.
30713: med konkursen villkor som avviker från Statsrådet och handels- och industriministeriet
30714: OECD:s kreditvillkor för de räntestödslån som har med stöd av en lag som riksdagen stiftat
30715: beviljades för beställningarna om fortsatt byg- fattat beslut om räntestöd på basis av vilka
30716: gande. Det bör beträffande räntestödslånen för projekt som anhängiggjorts. Varvsbolagen an-
30717: Silja och Johnson Lines bilfärjor konstateras svarar själva för att deras verksamhet är
30718: att de undantagsvillkor som beviljats för dessa konkurrenskraftig.
30719:
30720: Helsingfors den 11 februari 1991
30721: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
30722: 1990 vp.
30723:
30724: Kirjallinen kysymys n:o 742
30725:
30726:
30727:
30728:
30729: Laine: Perustoimeentulon turvaamista koskevan YK:n sopimuk-
30730: sen noudattamisesta
30731:
30732:
30733: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30734:
30735: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hy- YK:n yleissopimuksen määräysten toteutta-
30736: väksyi 16.12.1966 yleissopimuksen kansalaisten matta jättämisen perusteluksi ei kelpaa se, että
30737: taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten Suomi ei ole ratifioinut ko. sopimusta eikä
30738: oikeuksien turvaamisesta. Tämä YK:n perus- hyväksynyt lakia sopimuksessa edellytettyjen
30739: kirjaan ja Ihmisoikeuksien julistukseen perus- oikeuksien turvaamisesta Suomessa. Päinvas-
30740: tuva yleissopimus edellyttää mm. kansalaisten toin voidaan kysyä, miksi 25 vuotta ei ole
30741: perustoimeentulon turvaamista kunkin maan riittänyt maamme lainsäädännön saattamiseksi
30742: omien voimavarojen mukaisesti. YK:n yleissopimusta vastaavaksi?
30743: Kansaneläkelaitoksen selvityksiin perustuen Suomi on aina ilmoittanut kunnioittavansa
30744: on todettavissa, että mm. työttömyysturvan ja tukevansa YK:n päätöksiä sekä YK:n arvo-
30745: peruspäiväraha ja sairaus- ja vanhempainpäi- vallan vahvistamista. Näitä perusteluja käytet-
30746: väraha ovat vuodesta 1972 alkaen aina 1980- tiin mm. äskeisen Persianlahden kriisin ratkai-
30747: luvun loppupuolelle saakka jääneet jälkeen suun pyrkineen päätöksen käsittelyn yhteydes-
30748: elinkustannusten noususta. Mainitut perustoi- sä. Sekä Suomen oman että YK:n arvovallan
30749: meentulon osat jäivät kyseisenä aikana yleisen vahvistaminen edellyttää myös kansalaisten ta-
30750: ansiotason kehityksestä jälkeen kymmeniä pro- loudellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten oi-
30751: sentteja ja bruttokansantuotteesta jopa yli 40 keuksien turvaamista koskevan YK:n yleisso-
30752: prosenttia. pimuksen hyväksymistä Suomessa voimassa
30753: Suomi on siis räikeästi rikkonut ja rikkoo olevaksi laiksi.
30754: ihmisoikeuksien kannalta keskeistä YK:n yleis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30755: sopimusta. Eihän kukaan voisi uskoa väitettä, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30756: jonka mukaan voimavarat eivät olisi sallineet kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30757: tai antaneet mahdollisuutta yleissopimuksen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30758: noudattamiseen. Pelkästään vuosien 1977-
30759: 1990 välisenä aikana teollisuuden tuottavuus Milloin Hallitus aikoo esittää edus-
30760: on kasvanut vuosittain keskimäärin 5,4 %. kunnan hyväksyttäväksi kansalaisten
30761: Voimavarat ovat riittäneet rikkaita ja suur- taloudellisia, sosiaalisia ja sivistykselli-
30762: yrityksiä suosiviin veroratkaisuihin, elinkeino- siä oikeuksia koskevan YK:n yleissopi-
30763: toiminnan laajamittaiseen tukemiseen, suurten muksen vuodelta 1966, ja
30764: moottoriteiden rakentamiseen ja asehankinta- milloin Hallitus aikoo toteuttaa mai-
30765: määrärahojen lisäämiseen. Jos voimavaroja ei nitun sopimuksen määräykset mm. kan-
30766: ole, kuinka voidaan vakavissaan ehdottaa 90 salaisten perustoimeentulon turvaami-
30767: miljardin markan uhraamista uusiin asehankin- sesta maamme voimavarojen mukaises-
30768: toihin kuluvan vuosikymmenen aikana. ti?
30769:
30770: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1991
30771:
30772: Ensio Laine
30773:
30774:
30775:
30776:
30777: 200070S
30778: 2 1990 vp. - KK n:o 742
30779:
30780:
30781:
30782:
30783: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30784: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa järjestelmässä seurataan yleisessä palkkatasossa
30785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tapahtuneita muutoksia.
30786: olette 9 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Näin sosiaaliturvan eri osa-alueilla toimitaan
30787: kirjeenne n:o 2650 ohella toimittanut valtioneu- juuri tälle sosiaaliturvan muodolle tarkoituk-
30788: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen senmukaiseksi harkitun indeksitarkistusmene-
30789: kansanedustaja Laineen näin kuuluvasta kirjal- telmän puitteissa. On sen vuoksi luonnollista,
30790: lisesta kysymyksestä n:o 742: että eri osa-alueilla etuudet, muun muassa
30791: vähimmäisetuudet, kehittyvät eri tavoin. Tätä
30792: Milloin Hallitus aikoo esittää edus- ei voida pitää virheenä, joskin on mahdollista,
30793: kunnan hyväksyttäväksi kansalaisten että syntyneitä eroja joudutaan aika ajoin
30794: taloudellisia, sosiaalisia ja sivistykselli- tasoittamaan. Voidaan kuitenkin todeta, ettei
30795: siä oikeuksia koskevan YK:n yleissopi- mikään vähimmäisetuuden taso ole noussut
30796: muksen vuodelta 1966, ja elinkustannusindeksiä hitaammin.
30797: milloin Hallitus aikoo toteuttaa mai- Kysymys indeksijärjestelmän kehittämisestä
30798: nitun sopimuksen määräykset mm. kan- on selvitettävänä 21.12.1989 asetetussa komi-
30799: salaisten perustoimeentulon turvaami- teassa, jonka tehtävänä on myös valmistella
30800: sesta maamme voimavarojen mukaises- toimenpide-ehdotukset kansaneläkejärjestel-
30801: ti? män kehittämistä tutkineen Eläkekomitea
30802: 1987:n tarkoittamasta eläkepolitiikan pitkän
30803: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aikavälin kehittämislinjasta ja mahdollisesti
30804: vasti seuraavaa: tarvittavista muista sosiaalipoliittisista toimen-
30805: piteistä. Tässä tarkoituksessa komitean tulee
30806: Kirjallisen kysymyksen ensimmäinen osa pe- erityisesti kiinnittää huomiota eläkkeiden tar-
30807: rustuu virheellisiin tietoihin, sillä hallituksen kistusmenettelyyn sekä kokonaiseläkkeen tar-
30808: esitys mainitun sopimuksen hyväksymisestä an- koituksenmukaiseen muodostamiseen ottaen
30809: nettiin eduskunnalle 30.4.1974 (HE n:o 43/1974 huomioon kokonaiseläkkeelle ja sen eri osille
30810: vp.) ja eduskunta hyväksyi sopimuksen asetetut tavoitteet. Komitean tulee ajoittaa ja
30811: 27.5.1975. Kysymyksen perusteluosassa sano- mitoittaa ehdotuksensa eläkemenojen pitkän
30812: taan myös, ettei Suomi olisi ratifioinut mainit- aikavälin kehitys ja kansantalouden tasapainoi-
30813: tua sopimusta. Tämäkin on virheellinen tieto, nen kehitys huomioon ottaviksi. Komitean
30814: sillä tasavallan presidentti ratifioi sopimuksen työlle eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kehit-
30815: 23.6.1975. tämissuunnitelmaksi on asetettu määräajaksi
30816: Sosiaaliturvan eri alueilla maassamme on 31.10.1991.
30817: vanhastaan noudatettu erilaisia menettelyjä Hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan kes-
30818: etuuksien rahanarvon turvaamiseksi. Kansan- keisin osa on kansalaisten perusturvan ja per-
30819: eläkejärjestelmässä etuudet tarkistetaan niin hepoliittisten tukimuotojen kehittäminen. Hal-
30820: sanotun kansaneläkeindeksin muutoksia vas- litus on parantanut olennaisesti toimeentulo-
30821: taavasti eli etuuksien tarkistamisessa seurataan turvaa sekä lisännyt sosiaali- ja terveyspalvelu-
30822: virallisen elinkustannusindeksin kehitystä. ja. Kehittämistoimenpiteiden laajuus käy ilmi
30823: Työeläkejärjestelmässä ja tapaturmavakuutus- siitä, että vuosina 1987-1990 tehdyt laajen-
30824: järjestelmässä seurataan niin sanottua TEL- nukset merkitsevät yhteensä runsaan 5 miljar-
30825: indeksiä, joka määritellään puoleksi elinkustan- din markan reaalista menojen lisäystä.
30826: nusindeksin ja puoleksi yleisessä palkkatasossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen reaalista lisäys-
30827: tapahtuneiden muutosten perusteella. Samaa tä kuvaavat seuraavat esimerkit:
30828: TEL-indeksiä sovelletaan myös sairausvakuu- - vuodesta 1988 vuoteen 1991 kansanter-
30829: tuksessa, muun muassa tarkistettaessa kalente- veystyössä lääkärien vastaanottokäyntien luku-
30830: rivuosittain sairausvakuutuslaissa säädetyn päi- määrän kasvu on noin 700 000;
30831: värahan vähimmäismäärää. Työttömyysturva- - vuodesta 1988 vuoteen 1991 kotisairaan-
30832: 1990 vp. - KK n:o 742 3
30833:
30834: hoidon käyntimäärän kasvu on noin 300 000; on parannettu työttömien asemaa siten, että
30835: - vuodesta 1988 vuoteen 1991 kodinhoito- peruspäivärahan määrä on 1.7.1991 alkaen 116
30836: apua saavien talouksien lukumäärän kasvu on markkaa päivältä. Lisäksi parannettiin pitkäai-
30837: noin 16 000; kaisesti työttömien työttömyysturvaa 1.1.1991
30838: - vanhainkotipaikkojen lukumäärän kasvu lukien siten, että henkilölle, joka on täyttänyt
30839: on noin 2 400. 55 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan
30840: Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääminen on täyttymistä, voidaan maksaa ansioon suhteu-
30841: ollut keskeinen osa perusturvan parantamista. tettua työttömyyspäivärahaa sanotun enimmäis-
30842: Resurssilisäysten ohella on lisätty kuntien har- ajan lisäksi enintään sen kalenterikuukauden
30843: kintavaltaa palvelujen järjestämisessä. Kunnilla loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta.
30844: on aikaisempaa joustavammat mahdollisuudet Kunnallisessa toimeentulotuessa siirryttiin
30845: omien erityistarpeidensa pohjalta kohdentaa vuoden 1990 alusta niin sanottuun laajaan
30846: voimavarojansa muun muassa kansanterveys- perusosaan. Se on merkinnyt tuen hallinnoin-
30847: työn, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon nissa selvää edistysaskelta ja tueusaajan oma-
30848: välillä. Tavoitteena on, että byrokratiaa purka- toimisuuden ja itsenäisyyden olennaista paran-
30849: malla mutta riittävä ohjaus säilyttäen jo käy- tamista. Hallitus on kiirehtinyt kuntien siirty-
30850: tettävissä olevilla voimavaroilla päästään entis- mistä laajan perusosan käyttöön. Näin onkin
30851: tä paremmin kuntalaisia palveleviin ratkaisui- tapahtunut runsaassa 200 kunnassa. Lisäksi on
30852: hin. meneillään kokeilu, jossa toimeentulotukipalve-
30853: Eri väliinputoajaryhmien sosiaaliturvaa on luja tarjotaan Kansaneläkelaitoksen toimitilois-
30854: parannettu seuraavasti: sa.
30855: Työttömyysturvan peruspäivärahan tasoa on Hallitus on sosiaaliturvaan, perusturvaan ja
30856: nostettu palkkatason nousun edellyttämien tar- vähimmäistoimeentuloon liittyvissä kehittämis-
30857: kistusten lisäksi kahdella erilliskorotuksella. toimissaan pyrkinyt tietoisesti myös ratkaisui-
30858: Vuodesta 1987 vuoteen 1991 peruspäivärahan hin, jotka edistävät kansalaisten omatoimista ja
30859: reaalinousu on yhteensä noin 15 prosenttia. omaehtoista elämän laadun parantamista ja
30860: Lisäksi osa-aikatyötä vastaanottaneiden ja si- toimintakyvyn säilymistä. Väite, että kansalais-
30861: vutyötä tekevien työttömyysturvaa on paran- ten perusturvan jälkeenjääminen YK:n sopi-
30862: nettu. Ansioon suhteutetun työttömyyspäivära- musten mukaisista etuuksista johtuu Suomen
30863: han 200 suorituspäivän jälkeinen alenema on laiminlyönneistä, on edellä esitetyillä perusteilla
30864: poistettu. Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa aiheeton.
30865:
30866: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
30867:
30868: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
30869: 4 1990 vp. - KK n:o 742
30870:
30871:
30872:
30873:
30874: Tili Riksdagens Herr Talman
30875: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen följer man förändringarna i den allmänna
30876: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse lönenivån.
30877: nr 2650 av den 9 januari 1991 tili vederbörande Detta betyder att man inom olika delområ-
30878: medlem av statsrådet översänt avskrift av den för social trygghet använder den metod för
30879: följande av riksdagsman Laine undertecknade indexjustering som har ansetts ändamålsenlig
30880: spörsmål nr 742: för den form av social trygghet som det gäller.
30881: Därför är det naturligt att förmånerna på olika
30882: delområden, bl.a. minimiförmånerna, utvecklas
30883: När har Regeringen för avsikt att för på olika sätt. Detta kan inte anses oriktigt,
30884: riksdagen för godkännande förelägga även om man kanske kan bli tvungen att
30885: FN-konventionen från år 1966 om ibland jämna ut de uppkomna skilinaderna.
30886: medborgarnas ekonomiska, sociala och Det kan dock konstateras att ingen minimiför-
30887: kulturella rättigheter och mån har ökat långsammare än levnadskost-
30888: när har Regeringen för avsikt att nadsindex.
30889: verkställa konventionens bestämmelser Frågan om utvecklande av indexsystemet är
30890: om bl.a. säkerställande av basutkomst under utredning i en kommitte som tillsattes
30891: för medborgarna i enlighet med vårt 21.12.1989. Denna kommitte skall dessutom
30892: lands resurser? bereda åtgärdsförslag angående de långsiktiga
30893: utvecklingslinjer inom pensionspolitiken som
30894: avsågs av den för utvecklandet av folkpen-
30895: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sionssystemet tilisatta Pensionskommitten
30896: samt anföra följande: 1987. Också eventuella andra nödvändiga
30897: socialpolitiska åtgärder skall beaktas. 1 detta
30898: Det första stycket i det skriftliga spörsmålet syfte skall kommitten fästa särskild uppmärk-
30899: baserar sig på oriktiga uppgifter. Regeringens samhet vid justeringsförfarandet för pensioner-
30900: proposition om godkännande av konventionen na samt vid en ändamålsenlig utformning av
30901: i fråga avläts tili riksdagen 30.4.1974 (RP nr pensionen som helhet, med beaktande av de
30902: 43/1974 rd.) och riksdagen antog konventionen mål som uppställts för den totala pensionen
30903: 27.5.1975. 1 spörsmålets motivering påstås även och dess olika delar. Kommitten skall beakta
30904: att Finland inte skulle ha ratificerat konventio- pensionsutgiftsutvecklingen på lång sikt och en
30905: nen. Också detta är oriktigt. Republikens balanserad samhällsekonomisk utveckling och
30906: president ratificerade konventionen 23.6.1975. föreslå tidpunkten för och omfattningen av
30907: På området för social trygghet har man av åtgärderna enligt detta. Kommitten skall ha sitt
30908: hävd iakttagit olika förfaranden i vårt land för arbete angående långsiktsplanen för utvecklan-
30909: att trygga förmånernas penningvärde. Inom de av pensionssystemet fårdigt senast
30910: folkpensionssystemet justeras förmånerna i 31.10.1991.
30911: överensstämmelse med förändringarna i det Det viktigaste området för regeringens soci-
30912: s.k. folkpensionsindexet, vilket betyder att jus- al- och hälsovårdspolitik är utvecklandet av
30913: teringen följer utvecklingen av det officiella medborgarnas grundtrygghet och familjepoli-
30914: levnadskostnadsindexet. lnom arbetspensions- tiska stödformer. Regeringen har väsentligt
30915: systemet och olycksfallsförsäkringssystemet föl- förbättrat utkomstskyddet samt ökat social-
30916: jer man det s.k. APL-indexet som fastställs på och hälsovårdsservicen. Omfattningen av dessa
30917: basis av förändringarna i levnadskostnadsindex åtgärder framgår av att den reella utgiftsök-
30918: (50%) och den allmänna lönenivån (50%). ningen åren 1987-90 varit sammanlagt drygt
30919: Detta APL-index tillämpas även inom sjukför- 5 mrd. mk.
30920: säkringen, bl.a. för den årliga justeringen av Den reella ökningen av social- och hälso-
30921: minimidagpenningen enligt sjukförsäkringsla- vårdsservicen framgår av följande exempel:
30922: gen. 1 systemet för utkomstskydd för arbetslösa - antalet besök på läkarmottagningarna
30923: 1990 vp. - KK n:o 742 5
30924:
30925: inom folkhälsovården ökade med ca 700 000 ningen har slopats. I statsbudgeten för år 1991
30926: från 1988 tili 1991, har de arbetslösas stälining förbättrats så att
30927: - antalet besök inom hemsjukvården ökade grunddagpenningen är 116 mk per dag från
30928: med ca 300 000 från år 1988 tili 1991, och med 1.7.1991. Dessutom förbättrades ut-
30929: - antalet hushåli som fick hemvårdshjälp komstskyddet för långtidsarbetslösa 1.1.1991 så
30930: ökade med ca 16 000 från år 1988 tili 1991, att en person som fylit 55 år innan maximitiden
30931: - anta1et p1atser på åldringshem ökade med om 500 dagar utgått kan erhålia förtjänstrela-
30932: ca 2 400. terad arbetslöshetsdagpenning, utöver den sag-
30933: Utbyggandet av socia1- och hälsovårdsservi- da maximitiden, högst tili utgången av det
30934: cen har utgjort en viktig del i arbetet på bättre kalenderår under vilket han elier hon fylier 60
30935: grundtrygghet. Vid sidan av resursökningarna år.
30936: har man ökat kommunernas prövningsrätt i Vid ingången av 1990 övergick man inom
30937: frågor som gälier anordnandet av service. systemet med kommunalt utkomststöd tili en
30938: Kommunerna har möjlighet att på ett smidig- s.k. omfattande grunddel. I förvaltningsarbetet
30939: are sätt än förut fördela resurserna melian bl.a. betydde detta klara framsteg och väsentlig
30940: folkhälsoarbetet, socialtjänsten och specialsjuk- förbättring av stödtagarens möjligheter tili ett
30941: vården, utgående från sina egna behov. Av- självständigt Iiv. Regeringen har påskyndat
30942: sikten är att man genom uppluckring av övergången tili denna grunddel i kommunerna.
30943: byråkratin, men med bevarande av tiliräcklig Drygt 200 kommuner har redan tagit systemet
30944: styrning, skali kunna få sådana resultat med i bruk. Dessutom pågår ett försök där ut-
30945: befintliga resurser som betjänar kommuninvå- komststödservice erbjuds i folkpensionsanstal-
30946: narna bättre än tidigare. tens kontor.
30947: För olika grupper som kommit i kläm i 1 sitt arbete med att utveckla den sociala
30948: systemet har den sociala tryggheten förbättrats tryggheten, grundtryggheten och minimiutkom-
30949: på följande sätt: sten har regeringen medvetet strävat efter
30950: Grunddagpenningen för arbetslösa har höjts lösningar som främjar aktiv och spontan för-
30951: två extra gånger utöver de justeringar som bättring av medborgarnas livskvalitet och be-
30952: förutsätts av lönenivåhöjningarna. Realökning- varar deras förmåga att fungera i samhäliet. På
30953: en av grunddagpenningen är sammanlagt 15 % basis av det ovan anförda är det alitså grund-
30954: från år 1987 tili år 1991. Dessutom har löst att påstå att försummelser i Finland skulie
30955: utkomstskyddet för arbetslösa som tagit emot ha lett tili att medborgarnas grundtrygghet är
30956: deltidsarbete elier innehar bisyssla förbättrats. sämre än de förmåner som tryggas genom
30957: Den sänkning efter 200 dagar som tiliämpats FN-konventionerna.
30958: på den förtjänstrelaterade arbetslöshetsdagpen-
30959: Helsingfors den 12 februari 1991
30960:
30961: Utrikesminister Pertti Paasio
30962: 1990 vp.
30963:
30964: Kirjallinen kysymys n:o 743
30965:
30966:
30967:
30968:
30969: Tennilä: Perustoimeentulon turvaamiseksi tarvittavista toimenpi-
30970: teistä
30971:
30972:
30973: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30974: Suomi on elänyt vauraammin kuin koskaan Teot ovat siis puuttuneet. Niihin siirtymisen
30975: ennen. Kuitenkin maassamme on yhä suuri aika on nyt, laman varjostaessa nimenomaisesti
30976: määrä hyvin pienillä tuloilla elämään joutuvia. pienituloisten ihmisten toimeentuloa ja lisätessä
30977: Heitä ovat opiskelijat, joille maksetaan hyvin samalla heidän määräänsä, onhan työttömyys
30978: vaatimatonta opintorahaa ja asumistukea ja voimakkaassa kasvussa.
30979: jotka velkaantuvat pahasti. Heitä ovat työttö- Hallituksen tulisikin asettaa välittömästi par-
30980: mät, onhan peruspäiväraha niinkin pieni kuin lamentaarinen toimikunta laatimaan esitys
30981: vähän yli sata markkaa päivässä. Heitä ovat 3 500 markan perusturvan toteuttamisesta vuo-
30982: monet eläkeläiset, täysi kansaneläkehän on den 1992 alusta lähtien. Esityksessä tulee osoit-
30983: vain jonkin verran yli 2 200 markkaa kuukau- taa myös opintotuen, eläkkeiden, päivärahojen
30984: dessa. Sairastuneista ja äitiyspäivärahan saajis- jne. korottamisen vaatimat rahoittamiskeinot.
30985: ta monet pientä palkkaa saaneet joutuvat Perusturvan maksajiksi tulee asettaa suurituloi-
30986: kituuttamaan suorastaan olemattoman pienellä set, joilla on varaa ja mahdollisuus myös
30987: tulolla. Hyvin pienen toimeentulotuen saajia oli turhanpäiväiseen kerskakuluttamiseen. Kyse
30988: viimeksi käytettävänä olevalta tilastovuodelta on siis myös veropolitiikasta.
30989: 1988 jo 288 000. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30990: Maahamme tarvitaan kunnollinen perustur- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
30991: va, se on ehdottomasti kiireeliisin uudistus kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30992: maassamme suuren asuntoreformin ohella. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30993: Kunnollisen toimeentulon jokaiselle suomalai-
30994: selle kaikissa elämänvaiheissa turvaava perus- Pitääkö Hallitus tarpeellisena asettaa
30995: turva tulee luoda korottamalla sosiaaliedut parlamentaarisen toimikunnan laati-
30996: vähintään 3 500 markaksi käteen jäävänä osa- maan esitys 3 500 markan perusturvan
30997: na kuukaudessa. luomisesta ja sen rahoittamisesta siten,
30998: Kunnollisen perusturvan tarpeesta tuntuvat että perusturvan tuntuva parantaminen
30999: kaikki olevan samaa mieltä. Eräät sosiaaliedut toteutetaan viimeistään vuoden 1992
31000: ovat reaalisesti kuitenkin jopa huonontuneet. alusta?
31001: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1991
31002:
31003: Esko-Juhani Tennilä
31004:
31005:
31006:
31007:
31008: 200070S
31009: 2 1990 vp. - KK n:o 743
31010:
31011:
31012:
31013:
31014: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31015: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa on se, että jos sosiaaliturvajärjestelmän vähim-
31016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mäisetuudet korotettaisiin kysymyksessä tar-
31017: olette 9 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn koitettuun 3 500 markkaan kuukaudessa, edel-
31018: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston lä mainitut esimerkkihenkilöt eivät hyötyisi
31019: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- uudistuksesta lainkaan.
31020: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta Pääministeri Harri Holkerin hallitusohjel-
31021: kysymyksestä n:o 743: massa pääpaino sosiaaliturvassa on erityisesti
31022: eri järjestelmien väliinputoajien aseman korjaa-
31023: Pitääkö Hallitus tarpeellisena asettaa
31024: misessa. Tähän liittyvien toimenpiteiden lisäksi
31025: parlamentaarisen toimikunnan laati-
31026: hallituksen toiminta on tähdännyt siihen, että
31027: maan esitys 3 500 markan perusturvan rajalliset voimavarat käytetään sosiaalipoliitti-
31028: luomisesta ja sen rahoittamisesta siten,
31029: sesti mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja
31030: että perusturvan tuntuva parantaminen vähävaraisimpien hyväksi.
31031: toteutetaan viimeistään vuoden 1992 Hallitus on parantanut erityisesti vähävarai-
31032: alusta? simmille eläkkeensaajille maksettavia etuuksia
31033: vuositasolla laskien lähes miljardilla markalla,
31034: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
31035: erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja on kehitet-
31036: taen seuraavaa: ty reaalisesti runsaalla 5 miljardilla markalla ja
31037: Sosiaali turvajärjestelmän vähimmäisetuuk- työttömyysturvan peruspäivärahan tasoa on
31038: sien ja kunnallisen toimeentulotuen yhteenso- korotettu reaalisesti noin 15 %. Opintotukime-
31039: vitustarvetta ja vähimmäisetuuksien tason not ovat tämän hallituksen aikana kaksinker-
31040: mahdollisen yhtenäistämisen vaikutuksia on taistuneet.
31041: selvitetty viime vuosina useaan otteeseen. Kunnallisessa toimeentulotuessa on vuodesta
31042: Muun muassa vuonna 1986 valmistui sosiaali- 1989 lukien asteittain siirrytty niin sanottuun
31043: ja terveysministeriön asettaman perustoimeen- laajaan perusosaan, joka merkitsee tueusaajan
31044: tulotyöryhmän muistio ja edelleen vuonna 1989 itsenäisyyden parantumista ja hallinnoinuin sel-
31045: ministeriön asettaman toimeentulotukityöryh- vää keventymistä. Sosiaali- ja terveysministe-
31046: män muistio. Myös eduskunnassa on perustur- riön asettaman työryhmän selvityksen mukaan
31047: vaa käsitelty hyvin monissa yhteyksissä. liki puolet kunnista on siirtynyt soveltamaan
31048: Sosiaali turvajärjestelmässä toimeen tulo tuki laajaa perusasaa vuoden 1990 loppuun men-
31049: on viimesijainen etuus, joka on mitoitettu nessä. Näissä kunnissa asuu 63 prosenttia
31050: turvaamaan kansalaisten vähimmäistoimeentu- väestöstä. Kuntien tulee valtioneuvoston pää-
31051: lo kaikissa tilanteissa. Toimeentulotukena töksen (1349/88) mukaan siirtyä soveltamaan
31052: maksetaan jo tällä hetkellä 3 500 markkaa laajaa perusosaa viimeistään vuoden 1994 alus-
31053: kuukaudessa esimerkiksi yksinäiselle vailla ta lukien. Lokakuun alusta lukien voimaan
31054: muita tuloja olevalle henkilölle, jolla on 1 700 tulevassa kuntoutusrahajärjestelmässä etuuden
31055: markan asumiskustannukset kuukaudessa ja vähimmäistasossa otetaan tarvittaessa huo-
31056: vailla muita tuloja olevalle yksinhuoltajalle, mioon kotitalouden rakenne ja asumismenot
31057: jolla on huollettavanaan yksi lapsi ja asumis- Kaikki toimeentulon turvaamiseksi tarkoite-
31058: menoja 500-600 markkaa kuukaudessa. tut etuudet on sidottu vähintään elinkustannus-
31059: Vähimmäistoimeentuloturvan kehittämisessä indeksiin, jolloin etuuden ostovoima tulee tur-
31060: on kysymys ennen kaikkea eri etuuksien yh- vatuksi.
31061: teensovituksen parantamisesta. Kaavamaiset Tehtyihin selvityksiin viitaten hallitus ei pidä
31062: ratkaisut ovat kalliita eivätkä kohdennu par- kysymyksessä tarkoitetun toimikunnan asetta-
31063: haalla mahdollisella tavalla. Eräs osoitus tästä mista nyt ajankohtaisena.
31064:
31065: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1991
31066:
31067: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
31068: 1990 vp. - KK n:o 743 3
31069:
31070:
31071: Tili Riksdagens Herr Talman
31072: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det tili det föreslagna beloppet av 3 500 mark i
31073: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse månaden inte alls skulle gagna de personer som
31074: av den 9 januari 1991 tili vederbörande medlem tidigare nämndes som exempel.
31075: av statsrådet översänt avskrift av följande av 1 statsminister Harri Holkeris regeringspro-
31076: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål gram är huvudvikten i den sociala tryggheten
31077: nr 743: lagd på att förbättra ställningen speciellt för
31078: dem som får sitta emellan de olika systemen.
31079: Anser Regeringen det vara nödvän- Utöver åtgärder som skall avhjälpa denna brist
31080: digt att tillsätta en parlamentarisk kom- i systemet har regeringen försökt använda de
31081: mission med uppgift att utarbeta förslag begränsade resurserna socialpolitiskt så rättvist
31082: tili ett grundsky~d pä 3 500 mark och som möjligt och så att de kommer de mindre
31083: tili finansiering av detta så att grund- bemedlade tili del.
31084: skyddet avsevärt kunde förbättras se- Regeringen har ökat förmånerna särskilt för
31085: nast från och med början av år 1992? mindre bemedlade pensionstagare med närmare
31086: 1 miljard mark under ett år. Vidare har olika
31087: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- social- och hälsovårdstjänster utvecklats reellt
31088: samt anföra följande: sett med drygt 5 miljarder mark och grunddag-
31089: penningen i utkomstskyddet för arbetslösa re-
31090: Behovet av att samordna minimiförmånerna ellt stigit med ca 15 procent. Anslagen för
31091: inom socialskyddet och det kommunala ut- studiestöd har fördubblats under denna rege-
31092: komststödet samt följderna av ett eventuellt rings tid.
31093: förenhetligande av nivån på minimiförmånerna 1 det kommunala utkomststödet har man
31094: har under de senaste åren utretts i flera från och med 1989 stegvis gått över till en s.k.
31095: repriser. Bl.a. blev arbetsgruppen för basut- utvidgad grunddel som innebär att understöds-
31096: komst, som tillsatts av social- och hälsovårds- tagarens möjligheter att klara sig själv har
31097: ministeriet, år 1986 färdig med sin promemoria förbättrats och att administrationen klart har
31098: och år 1989 blev den likaså av social- och lättats. Enligt en utredning av en av social- och
31099: hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp har
31100: för utkomststöd färdig med sin promemoria. nästan hälften av kommunerna börjat tillämpa
31101: Också riksdagen har behandlat grundskyddet i en utvidgad grunddel före utgången av år 1990.
31102: många olika sammanhang. 1 dessa kommuner bor 63 procent av befolk-
31103: lnom socialskyddet är utkomststödet den ningen. Kommunerna bör enligt statsrådets
31104: förmån som i sista hand skall trygga med- beslut (1349/88) börja tillämpa en utvidgad
31105: borgarnas minimiutkomst i alla situationer. grunddel senast från och med början av år
31106: Redan nu betalas ett utkomststöd på 3 500 1994. 1 det system med rehabiliteringspenning
31107: mark i månaden tili t.ex. ensamstående perso- som träder i kraft i början av oktober beaktas
31108: ner utan andra inkomster och med boendekost- hushållets struktur och boendekostnaderna vid
31109: nader på 1 700 mark i månaden och tili sådana behov då den längsta nivån på förmånen
31110: ensamförsörjare utan andra inkomster som har fastställs.
31111: ett barn att försörja och boendekostnader på Alla förmåner som syftar till att trygga
31112: 500-600 mark i månaden. utkomsten är bundna åtminstone tili levnads-
31113: Då minimiutkomstskyddet utvecklas gäller kostnadsindex och förmånens köpkraft är där-
31114: det framför allt att bättre samordna de olika med tryggad.
31115: förmånerna. Stereotypa lösningar är dyra och Med hänvisning tili de utredningar som
31116: det är svårt att fördela resurserna på bästa gjorts anser regeringen inte att det nu är
31117: möjliga sätt. Detta visar t.ex. det faktum att en aktuellt att tillsätta en sådan kommission som
31118: förhöjning av minimiförmånerna i socialskyd- avses i spörsmålet.
31119:
31120: Helsingfors den 14 februari 1991
31121:
31122: Minister Tuulikki Hämäläinen
31123: 1990 vp.
31124:
31125: Kirjallinen kysymys n:o 744
31126:
31127:
31128:
31129:
31130: Rajamäki: Kehitysvammaisten hoidon parantamisesta Savossa
31131:
31132:
31133: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31134: Suomen kehitysvammahuollossa on puuttei- Tulevaisuuden virkalisäykset on niin ikään
31135: ta. Erityisesti Savossa ovat vakavana ongelma- vedetty alhaisiksi. Hoitokotien perustamista
31136: na ne 500 keski-ikäistä kehitysvammaista, jotka Kuopion ja Mikkelin läänien alueille tulee
31137: asuvat iäkkäiden vanhempiensa kanssa. Vam- kiirehtiä ja huolehtia tässä suhteessa erityisesti
31138: maisten vanhemmat kokevat lisäksi, ettei ku- kahden läänin alueelle ulottuvan Varkauden
31139: kaan viranomainen ota selkeätä vastuuta ko- talousalueen tarpeista.
31140: konaistilanteesta, vaan asioiden vastuuta pom- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31141: potellaan viranomaiselta toiselle. On herännyt tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
31142: myös kysymys siitä, kuka keskusvirastossa tai kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31143: sosiaali- ja terveysministeriössä vastaa Suomen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31144: kehitysvammahuollosta. Savon erityinen ongel-
31145: ma on, ettei alueelle ole saatu vielä ainuttakaan Miten Hallitus on järjestänyt hallin-
31146: pientä, yövalvottua hoitokotia. Salpausselän nollisesti kehitysvammahuollon kehittä-
31147: eteläpuolella niitä on useita. Tällaiseen alueel- misen ja vastuunkannon sen tilasta,
31148: liseen eriarvoisuuteen ei voi olla olemassa sekä
31149: perusteita. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31150: Vaalijalan kuntainliitolle myönnettiin sito- ryhtyä Savon vaikean kehitysvammais-
31151: valla lääninhallituksen ennakkopäätöksellä ll ten hoitotilanteen nopeaksi helpottami-
31152: virkaa vuodelle 1990, joista toteutui vain kaksi. seksi?
31153:
31154: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1991
31155:
31156: Kari Rajamäki
31157:
31158:
31159:
31160:
31161: 200070S
31162: 2 1990 vp. - KK n:o 744
31163:
31164:
31165:
31166:
31167: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31168:
31169: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa merkitsee sekä investointeja että henkilöstövoi-
31170: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mavarojen hankintaa.
31171: olette 9 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
31172: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston siitä, että varsin monet kehitysvammaiset hen-
31173: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kilöt asuvat yhdessä iäkkäiden vanhempiensa
31174: edustaja Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kanssa, jotka huolehtivat heidän tarpeistansa.
31175: kysymyksestä n:o 744: Tämä ratkaisu on useimmiten hyvä ja inhimil-
31176: linen sekä kehitysvammaisen itsensä että hänen
31177: vanhempiensa kannalta niin kauan kuin van-
31178: Miten Hallitus on järjestänyt hallin- hempien voimavarat ovat riittävät. Sosiaali- ja
31179: nollisesti kehitysvammahuollon kehittä- terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitel-
31180: misen ja vastuunkannon sen tilasta, massa ohjataan kuntia tukemaan kotona vam-
31181: sekä maista, pitkäaikaissairasta ja/tai vanhusta hai-
31182: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tavaa henkilöä taloudellisen tuen lisäksi mm.
31183: ryhtyä Savon vaikean kehitysvammais- järjestämällä hoitajalle vähintään yksi vapaa-
31184: ten hoitotilanteen nopeaksi helpottami- päivä kuukaudessa.
31185: seksi? Valtakunnallisen suunnitelman mukaan ke-
31186: hitysvammahuollossa on tavoitteena laitospaik-
31187: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kojen vähentäminen ja pienten hoitokotien
31188: taen seuraavaa: perustaminen asiakkaiden kotikuntaan tai lä-
31189: helle, eikä laitosten saneeraamiseen enää tulisi
31190: Vastuu kuntalaisten, niin kehitysvammaisten varata resursseja. Kunnat ja kuntainliitot to-
31191: kuin muidenkin, palveluiden järjestämisestä teuttavat valtakunnallista suunnitelmaa paikal-
31192: kuuluu kunnalle, sen viranhaitijoille ja luotta- listen ja alueellisten tarpeiden ja voimavarojen
31193: muselimille. puitteissa, joten alueellisesti palvelujen kehittä-
31194: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta minen voi tapahtua eri aikoina.
31195: ja valtionosuudesta annetun lain mukaisesti Savon kuntien kehitysvammahuollon järjes-
31196: kunta voi järjestää palvelut 1) itse tai sopimuk- tää pääosin Vaalijalan kuntainliitto, jonka
31197: sin muiden kuntien kanssa, 2) olemalla jäsene- suunnitelmissa on hoitokotien perustaminen
31198: nä kuntainliitossa tai 3) hankkimalla palvelut vuodesta 1992 alkaen siten, että sen alueelle
31199: muulta palvelujen tuottajalta. Kehitysvammais- tulisi yksi hoitokoti vuosittain. Suunnitelma
31200: ten erityishuollon järjestämistä varten maa on vastaa näin ollen valtakunnallisia tavoitteita.
31201: jaettu 14 piiriin (kuntainliittoon), jotka huoleh- Laitoskuntainliittojen purkaminen avopalvelu-
31202: tivat erityishuollosta yhteistyössä kuntien kans- toimintaan merkitsee toiminnan siirtämisen
31203: sa. ohella myös voimavarojen siirtoa laitoksista
31204: Kehitysvammahuollossa on tapahtunut suuri avohuoltoon. Tässä suhteessa kuntainliitot
31205: periaatteellinen ajattelutavan muutos: vielä va- ovat edenneet eri tavoin tarpeidensa ja pyrki-
31206: jaat kaksikymmentä vuotta sitten kehitysvam- myksiensä mukaisesti.
31207: mahuolto pyrittiin keskittämään laitoksiin - Hallinnollinen vastuu sosiaalihuollossa -
31208: viimeisten kymmenen vuoden aikana suuntana myös kehitysvammahuollossa - jakaantuu
31209: on ollut laitosten purkaminen ja kehitysvam- valtion ja kuntien kesken. Sosiaali- ja terveys-
31210: maisten integroiminen muuhun yhteisöön. Lai- ministeriö pyrkii sovittamaan yhteen kuntien
31211: toshoitopainotteisuudesta siirtyminen avohoi- tarpeet ja käytettävissä olevat taloudelliset voi-
31212: topainotteisuuteen on asettanut yhteiskunnalle mavarat. Alueellinen ohjausvastuu on läänin-
31213: ja erityisesti kunnille suuria haasteita: on jär- hallituksella, joka jakaa sosiaali- ja terveysmi-
31214: jestettävä kehitysvammaisille kuntalaisille asun- nisteriön sille antamat resurssit kuntien ja
31215: to, henkilökohtainen huolenpito ja mahdolli- kuntainliittojen esittämien toteuttamissuunni-
31216: suus työ- tai muuhun päivätoimintaan. Tämä telmien pohjalta.
31217: 1990 vp. - KK n:o 744 3
31218:
31219: Kehitysvammaisten tarvitsemien palvelujen siaali- ja terveysministeriössä on jaettu eri
31220: samoin kuin muun kansalaisten sosiaaliturvan alueille, on erityistä huomiota kiinnitetty pal-
31221: kehittäminen tapahtuu käytettävissä olevien velujen tasapuoliseen kohteluun alueellisesti.
31222: voimavarojen suhteessa. Kun voimavaroja so-
31223: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1991
31224:
31225: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
31226: 4 1990 vp. - KK n:o 744
31227:
31228:
31229:
31230:
31231: Till Riksdagens Herr Talman
31232: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen dagsverksamhet. Detta innebär både investe-
31233: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ringar och anskaffning av personalresurser.
31234: av den 9 januari 1991 till vederbörande medlem Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
31235: av statsrådet översänt avskrift av följande av om att rätt många utvecklingsstörda personer
31236: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörs- bor tillsammans med sina ålderstigna föräldrar,
31237: mål nr 744: som sörjer för deras behov. Denna lösning är
31238: allt som oftast bra och mänsklig både för den
31239: Hur har Regeringen administrativt utvecklingsstörda själv och för hans föräldrar
31240: anordnat utvecklandet av omsorgen om så länge som föräldrarnas krafter är tillräckli-
31241: utvecklingsstörda och ansvaret för dess ga. 1 den riksomfattande planen för social- och
31242: tillstånd och hälsovården styrs kommunerna att förutom
31243: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- genom det ekonomiska stödet även stöda per-
31244: ta för att snabbt underlätta den svåra soner som hemma vårdar en handikappad, en
31245: situation som råder i Savolax inom långtidssjuk och/eller en åldring, bl.a. genom
31246: vården av utvecklingsstörda? att ordna minst en ledig dag i månaden för
31247: vårdaren.
31248: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Enligt den riksomfattande planen har man
31249: samt anföra följande: inom omsorgen om utvecklingsstörda som mål
31250: att minska antalet anstaltsplatser och grunda
31251: Ansvaret för anordnandet av tjänster för små vårdhem i klienternas hemkommun eller i
31252: kommuninvånarna, såväl för utvecklingsstörda närheten av den och för sanering av anstalterna
31253: som för andra, åligger kommunen, dess tjänste- borde resurser inte längre reserveras. Kommu-
31254: innehavare och förtroendeorgan. nerna och kommunalförbunden förverkligar
31255: 1 enlighet med lagen om planering av och den riksomfattande planen inom ramen för
31256: statsandel för social- och hälsovården kan en lokala och regionala behov och resurser. Där-
31257: kommun anordna service 1) själv eller på för kan ett utvecklande av servicen regionalt
31258: grundval av avtal tillsammans med andra ske under olika tider.
31259: kommuner 2) genom att vara medlem i kom- Omsorgen om utvecklingsstörda i de savolax-
31260: munalförbund eller 3) genom att anskaffa iska kommunerna anordnas i huvudsak av
31261: service från en annan serviceproducent. För Vaalijala kommunalförbund, i vars planer in-
31262: anordnandet av specialomsorger om utveck- går grundande av vårdhem fr.o.m. år 1992 så
31263: lingsstörda är landet indelat i 14 distrikt att på dess område tillkommer ett vårdhem per
31264: (kommunalförbund), vilka ombesörjer special- år. Planen motsvarar således de riksomfattande
31265: omsorgerna i samarbete med kommunerna. planerna. A vvecklandet av anstaltskommunal-
31266: lnom omsorgen om utvecklingsstörda har förbunden till förmån för den öppna vården
31267: det skett en betydande principiell förändring i innebär förutom en flyttning av verksamheten
31268: tänkesättet: ännu för knappt 20 år sedan även en flyttning av resurserna från anstalter
31269: försökte man koncentrera omsorgen om ut- till den öppna vården. 1 detta hänseende har
31270: vecklingsstörda till anstalter - under de se- kommunalförbunden gått till väga på olika sätt
31271: naste tio åren har riktningen gått mot en i enlighet med sina behov och strävanden.
31272: avveckling av anstalterna och en integrering av Det administrativa ansvaret inom socialvår-
31273: de utvecklingsstörda i det övriga samhället. den - även omsorgen om utvecklingsstörda -
31274: Övergången från en vård som varit anstaltsba- fördelar sig mellan staten och kommunen.
31275: serad till en vård som baserar sig på öppen Social- och hälsovårdsministeriet försöker jäm-
31276: vård har ställt stora krav på samhället och ka samman kommunernas behov och till buds
31277: speciellt på kommunerna: utvecklingsstörda stående ekonomiska resurser. Det regionala
31278: kommuninvånare bör få bostad, personlig om- styrningsansvaret finns hos länsstyrelsen, som
31279: vårdnad, möjligheter till arbets- eller annan fördelar de resurser som social- och hälsovårds-
31280: 1990 vp. - KK n:o 744 5
31281:
31282: ministeriet i sin tur gett länsstyrelsen på basis utvecklas i proportion till tillgängliga resurser.
31283: av de realiseringsplaner som kommunerna och Då resurserna vid social- och hälsovårdsminis-
31284: kommunalförbunden företett. teriet har fördelats på olika regioner, har
31285: Både de tjänster som utvecklingsstörda be- speciell uppmärksamhet fåsts vid en rättvis
31286: höver och medborgarnas övriga socialskydd behandling av tjänsterna regionalt.
31287: Helsingfors den 14 februari 1991
31288:
31289: Minister Tuulikki Hämäläinen
31290: 1990 vp.
31291:
31292: Kirjallinen kysymys n:o 745
31293:
31294:
31295:
31296:
31297: Sasi: Ns. tarraviisumin käyttöön ottamisesta viisumien luotetta-
31298: vuuden lisäämiseksi
31299:
31300:
31301: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31302: Suomen antama viisumi on nykyisellään ovat toimittaneet Moskovaan tällaisen valaisu-
31303: helposti väärennettävissä, koska viisumi merki- lampun, jonka avulla on jo voitu havaita mm.
31304: tään passiin tavanomaisella leimasimella. So- erään Moskovaan saapuneen joukon kaikkien
31305: siaalivaliokunnan Moskovan matkallaan esitettyjen Ruotsin viisumeiden olleen väären-
31306: 10.1.1991 Neuvostoliiton ulkoministeriön kon- nettyjä.
31307: sulihallinnoita saamien tietojen mukaan Suo- Koska on tärkeätä, että Suomen valtion
31308: men viisumeita mitä ilmeisimmin väärennetään antamia asiakirjoja ei voida helposti väärentää
31309: ja niitä lienee erityisesti Somaliasta Neuvosto- ja että myös ulkomaan viranomainen helposti
31310: liittoon transit-viisumeilla saapuneilla henki- voi tarkistaa suomalaiseksi väitetyn asiakirjan
31311: löillä. Ulkomaan viranomaiselle tällaisen viisu- oikeellisuuden, tulisi Suomen mitä pikimmin
31312: min oikeellisuuden tarkastaminen on käytän- siirtyä edellä kuvattuihin ns. tarraviisumeihin.
31313: nössä täysin mahdotonta, mikä johtaa mahdol- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31314: lisuuteen edelleen siirtyä Suomen rajalle. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31315: Ruotsin ja useiden muidenkin maiden viisu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31316: mit ovat huomattavasti suomalaista kehitty- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31317: neempiä ns. tarraviisumeita, jotka liimataan
31318: passiin ja jotka ovat paperi- ja painolaadultaan Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31319: vaikeasti väärennettävissä ja joiden oikeellisuus siin Suomen viisumin turvallisuuden pa-
31320: voidaan vielä värien puolesta tarkastaa erityi- rantamiseksi ns. tarraviisumiin siirty-
31321: sellä valaisulampulla. Ruotsin viranomaiset mällä?
31322: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1991
31323:
31324: Kimmo Sasi
31325:
31326:
31327:
31328:
31329: 200070S
31330: 2 1990 vp. - KK n:o 745
31331:
31332:
31333:
31334:
31335: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31336: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallitus on hyvin tietoinen siitä, että Suomen
31337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, viisumileimoja pystytään väärentämään ja että
31338: olette 14 päivänä tammikuuta 1991 päivätyllä niitä on väärennetty. Tämän vuoksi ulkoasiain-
31339: kirjeellänne toimittanut valtioneuvoston asian- ministeriö yhteistyössä sisäasiainministeriön ja
31340: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja työministeriön kanssa on suunnitellut viisumi-
31341: Sasin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses- tarran, jossa käyttökelpoisuuteen ja turvalli-
31342: tä n:o 745: suuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tar-
31343: raa voidaan käyttää niin turistiviisumin, kaut-
31344: takulkuviisumin, oleskeluluvan kuin työluvan-
31345: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kin myöntämiseen. Erilliset viisumileimasimet
31346: siin Suomen viisumin turvallisuuden pa- poistuvat käytöstä. Tarra on suunniteltu siten,
31347: rantamiseksi ns. tarraviisumiin siirty- että sitä voivat käyttää myös kotimaan poliisi-
31348: mällä? viranomaiset jatkolupia ulkomaalaisille myön-
31349: täessään.
31350: Tarran painatus on jo alkanut. Tarrat saa-
31351: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- daan edustustojen käyttöön vielä kevään ku-
31352: vasti seuraavaa: luessa.
31353: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
31354:
31355: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
31356: 1990 vp. - KK n:o 745 3
31357:
31358:
31359:
31360:
31361: Till Riksdagens Herr Talman
31362: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Regeringen är väl medveten om att Finlands
31363: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse visumstämplar kan förfalskas och att detta
31364: av den 14 januari 1991 tili vederbörande även har skett. Därför har utrikesministeriet i
31365: medlem av statsrådet översänt avskrift av samråd med inrikesministeriet och arbetsminis-
31366: följande av riksdagsman Sasi undertecknade teriet utarbetat ett visummärke, varvid man
31367: spörsmål nr 745: fäst särskild uppmärksamhet vid användbarhet
31368: och säkerhet. Märket kan användas för turist-
31369: visum, transitvisum, uppehållstilistånd och ar-
31370: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för betstilistånd. De olika visumstämplarna tas ur
31371: att förbättra säkerheten hos finska vi- bruk. Visummärket har planerats så att även
31372: sum genom övergång tili s.k. visummär- polismyndigheterna i Finland kan använda det
31373: ken? då de förlänger olika tilistånd som beviljats
31374: utlänningar.
31375: Märket har redan börjat tryckas. Beskick-
31376: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningarna kommer att kunna ta det i bruk redan
31377: samt anföra följande: denna vår.
31378: Helsingfors den 5 februari 1991
31379:
31380: Utrikesminister Pertti Paasio
31381: 1990 vp.
31382:
31383: Kirjallinen kysymys n:o 746
31384:
31385:
31386:
31387:
31388: Huuhtanen ym.: Yrityksille maksettavan kuljetustuen kehittämi-
31389: sestä
31390:
31391:
31392: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31393: Yritysten valtiolta saama kuljetustuki ei tee sitoutuessa uusiin kilpailumääräyksiin, se tar-
31394: oikeutta Sisä-Suomen yrittäjille. Kuljetustuen koittaa yritystoiminnan mahdollisuuksien enti-
31395: määräytymisperusteissa on perusvirhe; kilomet- sestään kaventumista laajoilla alueilla Suomes-
31396: rimäärät ja korvattavat kuljetuskustannusten sa.
31397: prosenttiosuudet on korjattava vastaamaan pa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31398: remmin todellisia yritysten kilpailutilanteeseen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31399: vaikuttavia kuljetuskustannuksia. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31400: Suomalaisia yrityksiä on rohkaistu kansain- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31401: välistymään. Yrityksen on kuitenkin mahdo-
31402: tonta toimia menestyksellisesti, jos jo Suomen
31403: rajojen sisällä sekä valmiiden tuotteiden että Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31404: raaka-aineiden kuljetukset asettavat eri puolilla ryhtyä yritysten toimintamahdollisuuk-
31405: maata sijaitsevat yritykset ratkaisevasti eriar- sien parantamiseksi myös Suomen ke-
31406: voiseen asemaan. hitysalueilla, ja
31407: Yrityksille myönnettävä aluepoliittinen tuki miten Hallitus aikoo kehittää yritys-
31408: on ollut Euroopan talousalueneuvottelujen esi- ten kuljetustukijärjestelmää niin, että se
31409: tyslistalla. Jos kehitysalueyrityksille välttämä- paremmin vastaa todellisia kustannuk-
31410: tön kuljetustuki entisestään heikkenee Suomen sia?
31411:
31412: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
31413:
31414: Jorma Huuhtanen Anneli Jäätteenmäki
31415: Esko Jokiniemi Hannu Tenhiälä
31416: Mirja Ryynänen
31417:
31418:
31419:
31420:
31421: 200070S
31422: 2 1990 vp. - KK n:o 746
31423:
31424:
31425:
31426:
31427: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31428: Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa töomaisuuden hankintaan ja käynnistysavus-
31429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuksena palkkakustannuksiin. Yritystoiminnan
31430: olette 15 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn aluetukilain mukaista kehittämisavustusta voi-
31431: kirjeenne n:o 2680 ohella toimittanut valtioneu- daan myöntää erityisesti tuotteiden ja tuotan-
31432: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen toteknologian kehitystyöhön, markkinointiin
31433: kansanedustaja Huuhtasen ym. näin kuuluvas- sekä johtamisen kehittämiseen. Lisäksi voidaan
31434: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 746: myöntää kuljetusten alueellisesta tukemisesta
31435: annetun lain (1111/89) nojalla toimintatuen
31436: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo luontaista tukea kehitysalueilla jalostettujen
31437: ryhtyä yritysten toimintamahdollisuuk- tuotteiden kuljetuskustannuksiin.
31438: sien parantamiseksi myös Suomen ke- Laki yritystoiminnan aluetuesta ja laki kul-
31439: hitysalueilla, ja jetusten alueellisesta tukemisesta ovat määräai-
31440: miten Hallitus aikoo kehittää yritys- kaisina voimassa vuoden 1993 loppuun. Sää-
31441: ten kuljetustukijärjestelmää niin, että se dösvaikutusten selvittämiseksi kauppa- ja teol-
31442: paremmin vastaa todellisia kustannuk- lisuusministeriö on käynnistänyt tutkimukset
31443: sia? valtion erityisrahoitustoimenpiteiden vaikutuk-
31444: sista ja tarpeesta yritysten investoinneissa sekä
31445: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- yhteyskustannusten merkityksestä yritystoimin-
31446: vasti seuraavaa: nan aluelliselle kehitykselle Suomessa. Tutki-
31447: mukset valmistuvat kuluvan vuoden aikana.
31448: Kehitysalueiden yritystoimintaa tuetaan tällä Kehitysalueiden yritystoiminnan edelleen
31449: hetkellä kauppa- ja teollisuusministeriön toi- turvaamisessa hallitus tulee aikanaan mm. edel-
31450: mesta mm. yritystoiminnan aluetuesta annetun lä mainittujen tutkimustulosten perusteella ar-
31451: lain (1297 /88) ja pienyritystoiminnan tukemi- vioimaan aluetukilakien kehittämistarvetta ja
31452: sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (177 / ottamaan ne huomioon määräaikaisten lakien
31453: 88) nojalla yrityksen toiminnan aloitus- ja uudistamistyössä.
31454: laajennusvaiheessa investointiavustuksina käyt-
31455: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
31456:
31457: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
31458: 1990 vp. - KK n:o 746 3
31459:
31460:
31461:
31462:
31463: Till Riksdagens Herr Talman
31464: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kan beviljas särskilt för sådant utvecklingsar-
31465: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse bete som gäller produkter och produktionstek-
31466: nr 2680 av den 15 januari 1991 tili vederbö- nologi, för marknadsföringen av dessa samt för
31467: rande medlem av statsrådet översänt avskrift utveckling av företagets ledning. Dessutom kan
31468: av följande av riksdagsman Huuhtanen m.fl. med stöd av lagen om regionalt stödjande av
31469: undertecknade spörsmål nr 746: transporter (1111/89) beviljas sådant stöd som
31470: har karaktären av verksamhetsstöd för trans-
31471: Vilka åtgärder har Regeringen för portkostnader för produkter som har föräd1ats
31472: avsikt att vidta för att förbättra verk- inom utvecklingsområdena.
31473: samhetsmöjligheterna för företagen Lagen om regionalt stödjande av företags-
31474: också inom utvecklingsområdena och verksamheten och lagen om regionalt stödjande
31475: hur har Regeringen för avsikt att av transporter har getts för en viss tid och de
31476: utveckla systemet med transportstöd tili gäller tili utgången av år 1993. För att utreda
31477: företagen så att det bättre motsvarar de inverkan av stadgandena har handels- och
31478: verkliga kostnaderna? industriministeriet satt i gång undersökningar
31479: av behovet av statliga specialfinansieringsåtgär-
31480: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- der och av vilka verkningar de har på företa-
31481: samt anföra följande: gens investeringar samt av hur mycket kostna-
31482: derna för upprätthållandet av kontakter bety-
31483: Företagsverksamheten inom utvecklingsom- der för den regionala utvecklingen av företags-
31484: rådena stöds i dagens läge på åtgärd av verksamheten i landet. Undersökningarna
31485: handels- och industriministeriet bl.a. genom kommer att bli klara i år.
31486: investeringsbidrag för anskaffning av an- Då det gäller att trygga företagsverksamhe-
31487: läggningstillgångar och startbidrag för löne- ten inom utvecklingsområdena i fortsättningen
31488: kostnader i det skede då företaget inleder eller kommer regeringen i sinom tid på basis av bl.a.
31489: utvidgar sin verksamhet. Dessa bidrag beviljas resultaten från de undersökningar som nämns i
31490: med stöd av 1agen om regionalt stödjande av det föregående att bedöma behovet av att
31491: företagsverksamheten (1297 /88) och statsrådets utveckla lagarna om regionalt stöd. Dessutom
31492: beslut om stödjande av småföretagarverksam- kommer resultaten att beaktas då de lagar som
31493: het (177 /88). Utvecklingsbidrag enligt 1agen om ges för en viss tid revideras.
31494: regionalt stödjande av företagsverksamheten
31495: Helsingfors den 15 februari 1991
31496:
31497: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
31498: 1990 vp.
31499:
31500: (irjallinen kysymys n:o 747
31501:
31502:
31503:
31504:
31505: Wasz-Höckert ym.: Ulkomailla asuvien suomalaisten maksuista
31506: suomalaisissa sairaaloissa
31507:
31508:
31509: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31510:
31511: Monet suomalaiset, etenkin eläkeläiset ja luku on pieni ja asianomaiset ovat työikäisinä
31512: 'itkäaikaissairaat, asuvat talvet lämpimissä maksaneet veronsa valtiolle ja omaan kuntaan-
31513: naissa, erityisesti Espanjassa. Ne, jotka ovat sa Suomessa, pitäisi erityislailla tai säädöksellä
31514: •irjoilla ulkomailla yli 6 kk, joutuvat, mikäli tehdä ulkosuomalaisten hoito mahdolliseksi.
31515: )Vat vaativan sairaalahoidon tarpeessa koti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31516: naassa, suorittamaan saman vuorokausimak- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31517: :un kuin muunmaalaisetkin. Koska osa näistä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31518: llkosuomalaisista elää eläkkeensä turvin, on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31519: .ällainen välttämätön sairaalahoito ylipääsemä-
31520: .ön taloudellisesti tai ainakin kohtuuttoman Onko Hallitus valmis erityislailla tai
31521: callis. säädöksellä tekemään mahdolliseksi ul-
31522: HYKSin vastaavan virkamiehen mukaan kosuomalaisten hoidon riippumatta sii-
31523: ruosittain noin 10 tällaista ulkosuomalaista tä, asuvatko he ulkomailla alle vai yli 6
31524: )Otilasta hoidetaan HYKSissä. Koska tämä kuukautta?
31525:
31526: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
31527:
31528: Ole Wasz-Höckert Sinikka Mönkäre Riitta Jouppila
31529:
31530:
31531:
31532:
31533: W0070S
31534: 2 1990 vp. - KK n:o 747
31535:
31536:
31537:
31538:
31539: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31540: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tayksiköitä käytetään ensisijaisesti kuntainlii·
31541: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ton jäsenkuntien asukkaiden sairaanhoitoon.
31542: olette 15 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Kuitenkin kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa
31543: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston olevalle henkilölle on aina annettava sairaan-
31544: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hoitoa. Samoin sairaanhoitopiirin on annettava
31545: edustaja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta sairaanhoitoa opiskelijalle sinä aikana, jonka
31546: kirjallisesta kysymyksestä n:o 747: hän opiskelunsa vuoksi joutuu oleskelemaan
31547: vieraan sairaanhoitopiirin alueella, ja sama
31548: Onko Hallitus valmis erityislailla tai koskee myös niitä, jotka työnsä vuoksi joutu-
31549: säädöksellä tekemään mahdolliseksi ul- vat oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla. Sa-
31550: kosuomalaisten hoidon riippumatta sii- man lain 37 §:n mukaan tutkimuksesta ja hoi-
31551: tä, asuvatko he ulkomailla alle vai yli 6 dosta sairaalassa ja erillisessä toimintayksikös-
31552: kuukautta? sä peritään potilaalta asetuksella säädetyt mak-
31553: sut tai siltä, joka hänen puolestaan on niiden
31554: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suorittamisesta vastuussa. Lisäksi annetaan
31555: vasti seuraavaa: mahdollisuus asetuksella säätää, mitä maksuja
31556: peritään muilta kuin Suomen kansalaisilta.
31557: Suomessa on asetuksella säädetty julkisen Tätä asetusta ei ole vielä valmisteltu. Tämä
31558: terveydenhuollon maksuista ja korvauksista. asetus ei siis tulisi koskemaan ulkomailla oles-
31559: Asetus erikoissairaanhoidosta perittävistä mak- kelevia Suomen kansalaisia.
31560: suista ja korvauksista (1248/90) tuli voimaan Suomen kansalaisella on Suomessa oleskel-
31561: 1.1.1991. Asetuksen mukaan potilaalta voidaan lessaan väestökirjalain mukaisesti Suomessa
31562: periä hoidosta vuodeosastolla hoitopäivämaksu kotikunta. Kuitenkin jos suomalaisen aiottu
31563: tai pysyvästi laitoshoidossa olevalta osittain oleskelu ulkomailla kestää yli kuukauden, tulee
31564: tuloihin suhteutettu kuukausimaksu, poliklinik- tehdä maastamuuttoilmoitus ja kansalainen
31565: kamaksu sekä eräitä muita erityismaksuja ja merkitään poissaolevaan väestöön. Kun kansa-
31566: erikoismaksuluokkamaksut. Asetuksen 7 §:ssä lainen palatessaan takaisin ilmoittaa asettu-
31567: erityisesti säädetään, että potilaalta ei voida neensa pysyvästi oleskelemaan Suomessa, mer-
31568: periä muita kuin ko. asetuksessa säädettyjä kitään hänet läsnäolevaan asuinväestöön. Asu-
31569: maksuja. Aikaisempi sairaalamaksuasetus oli misilmoitus on tehtävä 3 vrk:n kuluessa, jos
31570: sisällöltään vastaava. Vastaavasti on annettu aiottu oleskelu ylittää kuukauden ajan. Näin
31571: asetus terveyskeskuksessa perittävistä maksuis- ollen kirjallisessa kysymyksessä esitettyä kuu-
31572: ta ja korvauksista. den kuukauden aikarajaa ei terveydenhuollon
31573: Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 3 §:n mu- sairaalapalvelujen järjestämisessä tunneta.
31574: kaan kunnan, jossa henkilöllä on väestökirja- Edellä olevan perusteella ulkomailla oleske-
31575: laissa tarkoitettu kotipaikka, on huolehdittava levalla Suomen kansalaisella on periaatteessa
31576: siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissai- samanlaiset mahdollisuudet sairaalahoitoon
31577: raanhoidon sanotun lain mukaisesti. Jos Suo- kuin Suomessa asuvailakin hänen siirtyessään
31578: men kansalaisella ei ole Suomessa kotipaikkaa, takaisin oleskelemaan Suomessa. Myös poti-
31579: edellä mainittu velvollisuus on pykälän 2 mo- laalta perittävä! maksut määräytyvät samalla
31580: mentin mukaan kunnalla, jossa henkilö oleske- tavalla. Kuntaosuuden suorittaa se kunta, jossa
31581: lee. Sama velvollisuus kunnalla on Suomessa potilaalla on väestökirjalain mukainen koti-
31582: kotipaikkaa vailla olevan ulkomaan kansalai- paikka tai, jollei kotipaikkaa ole, oleskelukun-
31583: sen erikoissairaanhoitoon, kuitenkin vain kii- ta. Sen sijaan hoitoon ottamisessa on eroja
31584: reellisissä tapauksissa, ellei vastavuoroisesta riippuen hoidon kiireellisyyden tarpeesta, sillä
31585: järjestelystä ole valtioiden välillä toisin sovittu. sairaalan ylilääkäri tai hänen määräämänsä
31586: Lain 30 §:ssä todetaan edelleen, että sairaan- lääkäri päättää potilaan ottamisesta sairaalaan.
31587: hoitopiirin kuntainliiton sairaaloita ja toimin- Lain mukaan sairaanhoitopiirien on ensisijai-
31588: 1990 vp. - KK n:o 747 3
31589:
31590: sesti huolehdittava jäsenkuntiensa väestön sai- tämiä erikoissairaanhoidon tai perusterveyden-
31591: raalapalveluista. Ulkomailla asuva Suomen huollon julkisia palveluja. Näiden kohdalla
31592: kansalainen on oikeutettu näihin palveluihin menetellään kuten edellä on sanottu.
31593: jonotuksen mukaisessa järjestyksessä saavut- Tähän mennessä ei ole esiintynyt ongelmia
31594: tuaan oleskelemaan kotimaassaan. Säännösten sairaalahoidon järjestämisessä, koska kotimaa-
31595: hengen ja periaatteen mukaista ei ole, että han oleskelemaan palanneet suomalaiset, joilla
31596: Suomeen tullaan vain sairaalahoitoa varten. ei ole ollut väestökirjalain mukaista kotikun-
31597: Suomi on tehnyt sosiaaliturvasopimuksia eri taa, ovat saaneet hoidon oleskelukuntansa
31598: maiden, mm. Espanjan kanssa. Tämä koskee kautta tai sitten kotikuntansa perusteella palat-
31599: niitä, jotka on asianmukaisesti vakuutettu oles- tuaan sinne väestökirjoille. Nykyinen lainsää-
31600: kelumaassa. Periaatteessa vieraassa maassa däntö ja siihen liittyvät asetukset ovat riittävät
31601: oleskelun aikana vakuutettu saa esimerkiksi kuntien ja kuntainliittojen järjestämän tervey-
31602: sairaanhoidolliset palvelunsa ko. maassa tai denhuollon palvelujen osalta, eikä erityislakia
31603: siten kuin sosiaaliturvasopimuksessa on tar- kysymyksen edellyttämällä tavalla tarvita. Sen
31604: kemmin sanottu. Tämä ei koske niitä suoma- sijaan tulevaisuudessa on tarpeen valmistella
31605: laisia, joita ei ole ao. vieraassa maassa vakuu- asetus, jossa säädetään maksut, jotka voidaan
31606: tettu, vaan heillä on vastaavat oikeudet koti- periä muilta kuin Suomen kansalaisilta, ellei
31607: maassaan palattuaan takaisin oleskelemaan py- maiden välillä vastavuoroisesti muista järjeste-
31608: syvästi. Asetuksella Espanjan kanssa tehdystä lyistä ole sovittu. Tämä asetus ei tulisi koske-
31609: sosiaaliturvasopimuksesta johtuvista poikkeuk- maan ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia,
31610: sista sairausvakuutuslain säännöksiin (695/87) joilla ei ole kotipaikkaa Suomessa, vaan heidän
31611: on turvattu Espanjassa asuvalle sosiaaliturva- kohdallaan meneteltäisiin nykyisen käytännön
31612: sopimuksessa tarkoitettua suomalaista eläkettä mukaisesti. Tämän sääntelyn valmistelussa on
31613: saavalle Suomen kansalaiselle ja hänen per- kuitenkin otettava huomioon ne mahdolliset
31614: heenjäsenilleen sairaanhoitoetuudet samoin vaikutukset, joita EY/ET A-prosessilla on kah-
31615: edellytyksin kuin Espanjassa asuvalle (2 §). denvälisten sosiaaliturvasopimusten sisältöön.
31616: Tämä koskee siis sairausvakuutuslain mukaisia Asian valmistelu tältä osin on edelleen kesken.
31617: etuuksia eikä kuntien ja kuntainliittojen järjes-
31618: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1991
31619:
31620: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
31621: 4 1990 vp. - KK n:o 747
31622:
31623:
31624:
31625:
31626: Till Riksdagens Herr Talman
31627: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen överenskommits mellan staterna att gälla öm-
31628: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse sesidigt. 1 30 § lagen framhävs vidare att ett
31629: av den 15 januari 1991 till vederbörande kommunalförbunds sjukhus och verksamhets-
31630: medlem av statsrådet översänt avskrift av enheter i första hand skall användas för att
31631: följande av riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. bereda invånarna i kommunalförbundets med-
31632: undertecknade spörsmål nr 747: lemskommuner sjukvård. Den som är i bråd-
31633: skande behov av sjukvård skall dock alltid
31634: Är Regeringen beredd att genom en beredas sjukvård. På samma sätt skall sjuk-
31635: speciallag eller författning göra det möj- vårdsdistrikt ordna sjukvård för studerande
31636: ligt att utomlands bosatta finländare under den tid då de på grund av sina studier
31637: kan få vård oberoende av om de bor vistas inom ett främmande sjukvårdsdistrikt.
31638: utomlands kortare eller längre tid än 6 Detsamma gäller även dem som på grund av
31639: månader? sitt arbete vistas på främmande ort. Enligt 37 §
31640: samma lag uppbärs för undersökning och vård
31641: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- på ett sjukhus eller i en fristående verksamhets-
31642: samt anföra följande: enhet genom förordning stadgade avgifter hos
31643: patienten eller hos den som på hans vägnar
31644: 1 Finland stadgas det genom förordning om svarar för betalningen av dem. Dessutom kan
31645: avgifter och ersättningar i den offentliga hälso- genom förordning stadgas vilka avgifter som
31646: och sjukvården. Förordningen om avgifter och skall uppbäras hos dem som inte är finska
31647: ersättningar i den specialiserade sjukvården medborgare. Den förordningen har inte ännu
31648: (1248/90) trädde i kraft 1.1.1991. Enligt förord- beretts. Den kommer således inte att gälla
31649: ningen kan hos en patient uppbäras en vård- finska medborgare som vistas utomlands.
31650: dygnsavgift för vård på en bäddavdelning eller Finska medborgare skall enligt lagen om
31651: hos en patient i långvarig anstaltsvård en befolkningsböcker ha hemkommun i Finland
31652: månadsavgift som delvis avpassas efter patien- då de vistas i Finland. Om emellertid en
31653: tens inkomster, en poliklinikavgift samt vissa finländares planerade vistelse utomlands pågår
31654: andra särskilda avgifter och avgifter i special- längre tid än en månad skall han göra en
31655: avgiftsklass. Det stadgas särskilt i 7 § förord- utflyttningsanmälan och antecknas då som
31656: ningen att inga andra avgifter än de om vilka frånvarande. Då en medborgare vid sin åter-
31657: stadgas i den aktuella förordningen kan upp- komst uppger att han bosätter sig stadigvaran-
31658: bäras hos en patient. Den förra förordningen de i Finland antecknas han som hörande till
31659: om sjukhusavgifter hade motsvarande innehåll. den härvarande befolkningen. Anmälan om
31660: På motsvarande sätt har det getts en förord- boende skall göras inom 3 dygn om den
31661: ning om avgifter och ersättningar som skall planerade vistelsen blir längre än en månad.
31662: uppbäras vid hälsovårdscentral. Den tidsgräns om sex månader som omtalas i
31663: Enligt 3 § lagen om specialiserad sjukvård det skriftliga spörsmålet är således obekant i
31664: (1062/89) skall den kommun, i viiken en person fråga om ordnandet av sjukhustjänster inom
31665: enligt lagen om befolkningsböcker har sin hälso- och sjukvården.
31666: hemort, sörja för att han får behövlig speciali- Med stöd av det ovan nämnda har finska
31667: serad sjukvård i enlighet med nämnda lag. Har medborgare som vistas utomlands i princip
31668: en finsk medborgare inte hemort i Finland, samma möjligheter att få sjukhusvård då de
31669: åligger nämnda skyldighet enligt paragrafens 2 återvänder till Finland som i Finland bosatta
31670: mom. den kommun där han vistas. Kommunen medborgare. Ä ven de avgifter som uppbärs hos
31671: är på samma sätt skyldig att sörja för att en patienter fastställs på samma sätt. Kommunens
31672: utländsk medborgare som inte har hemort i andel betalas den kommun där patienten enligt
31673: Finland får specialiserad sjukvård, dock endast lagen om befolkningsböcker har sin hemkom-
31674: i brådskande fall, om inte något annat har mun, eller om hemkommun saknas, av den
31675: 1990 vp. - KK n:o 747 5
31676:
31677: kommun där patienten vistas. Däremot före- ar som i Spanien bosatta personer (2 §). Det
31678: kommer det skillnader vid intagning för vård, här gäller således de förmåner som avses i
31679: beroende av hur brådskande behovet av vård sjukförsäkringslagen och inte service i form av
31680: anses, eftersom överläkaren vid ett sjukhus specialiserad sjukvård, som ordnas av kommu-
31681: eller en av honom utsedd läkare avgör om ner och kommunalförbund, eller offentlig ser-
31682: patienten skall intas på sjukhuset. Enligt lagen vice som ordnas av primärvården. 1 fråga om
31683: skall sjukvårdsdistrikten i första hand sörja för dessa går man till väga så som ovan sägs.
31684: sjukhusservice för den befolkning som hör till Hittills har det inte förekommit några pro-
31685: deras medlemskommuner. Utomlands bosatta blem med ordnandet av sjukhusvård, eftersom
31686: finska medborgare är berättigade till denna de finländare som har återvänt till sitt hemland
31687: service enligt den plats de får i patientkön i den och som inte har hemkommun enligt lagen om
31688: ordning de kommer till sitt hemland. Det är befolkningsböcker har fått vård via den kom-
31689: inte förenligt med andan i och principerna för mun där de vistas eller på basis av sin
31690: stadgandena att man kommer till Finland hemkommun sedan de återvänt för att anteck-
31691: enbart för sjukhusvård. nas i befolkningsböckerna där. Gällande lag-
31692: Finland har ingått överenskommelser om stiftning och förordningarna i anslutning därtill
31693: social trygghet med olika länder, bl.a. Spanien. är tillräckliga för den social- och hälsovårds-
31694: Det här gäller dem som är vederbörligt försäk- service som ordnas av kommuner och kommu-
31695: rade i det land där de vistas. Den försäkrade nalförbund. Det finns således inget behov av
31696: får i princip t.ex. sjukvårdsservice i det främ- någon speciallag på det sätt som föreslås i
31697: mande land där han vistas, eller enligt vad som spörsmålet. Däremot är det nödvändigt att i
31698: närmare bestäms i överenskommelsen om so- framtiden bereda en förordning, där det stad-
31699: cial trygghet. Detta gäller inte de finländare gas om de avgifter som kan uppbäras hos dem
31700: som inte är försäkrade i landet i fråga, utan de som inte är finska medborgare, om inte något
31701: har motsvarande rättigheter i sitt hemland då annat har överenskommits ömsesidigt mellan
31702: de återvänder för att stadigvarande vistas där. staterna. Nämnda förordning kommer inte att
31703: Genom förordningen om de undantag från beröra utomlands bosatta finska medborgare,
31704: stadgandena i sjukförsäkringslagen som föran- som inte har hemort i Finland, utan i fråga om
31705: leds av överenskommelsen med Spanien om dem kommer man att följa nuvarande praxis.
31706: social trygghet (695/87) tryggas sjukvårdsför- Vid beredningen av denna reglering bör dock
31707: måner för i Spanien bosatta finska medborga- beaktas de eventuella verkningar som EG/EES-
31708: re, som erhåller i överenskommelsen om social processen får på innehållet i de ömsesidiga
31709: trygghet avsedd finländsk pension, och deras överenskommelserna om social trygghet. Ären-
31710: familjemedlemmar under samma förutsättning- dets beredning pågår fortfarande till denna del.
31711: Helsingfors den 14 februari 1991
31712:
31713: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
31714: 1990 vp.
31715:
31716: Kirjallinen kysymys n:o 748
31717:
31718:
31719:
31720:
31721: P. Leppänen: Ylijäämäviljan käyttötarkoituksen selvittämisestä
31722:
31723:
31724: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31725:
31726: Maassamme on hyvien satovuosien ansiosta selvittää miten käyttää ylituotantomme edulli-
31727: syntynyt maataloustuotannossa mm. ylimää- simmin.
31728: räistä rehuviljaa. Sen käyttäminen tai vienti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31729: aiheuttaa suuria kustannuksia yhteiskunnalle tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31730: eri tavoin. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31731: Tietojeni mukaan esim. Ruotsi on käyttänyt jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31732: ylijäämäviljaansa polttoaineena lämpölaitoksis-
31733: sa, mikä tuntuu aivan käsittämättömältä, kun
31734: samanaikaisesti miljoonat ihmiset näkevät näl- Aikooko Hallitus selvityttää, millä
31735: kää maapallolla. Kun on kysymyksessä koti- tavoin voitaisiin käyttää syntynyt yli-
31736: mainen tuote, jonka merkitys maamme työlli- määräinen rehuviljamme edullisimmin,
31737: syyteen on huomattava, olisi mielestäni syytä joko kotimaassa tai ulkomailla?
31738: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
31739:
31740: Pekka Leppänen
31741:
31742:
31743:
31744:
31745: 200070S
31746: 2 1990 vp. - KK n:o 748
31747:
31748:
31749:
31750:
31751: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31752: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa milj. kg. Tästä määrästä tähän mennessä bud-
31753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jetoiduin valtion varoin
31754: olette 15 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn - viedään maasta n. 800 milj. kg
31755: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston - myydään maailmanmarkkinahintaisena
31756: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kotimaassa n. 135 milj. kg.
31757: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kir- Syksyn 1990 viljasato on ennätyksellisen
31758: jallisesta kysymyksestä n:o 748: suuri. Kun lisäksi myös vuoden 1989 sato oli
31759: normaalia parempi, esiintyy viljan markkinoin-
31760: Aikooko Hallitus selvityttää, millä nissa ajoittaista tukkoisuutta. Rehuviljan käyt-
31761: tavoin voitaisiin käyttää syntynyt yli- töä pohtoaineeksi ei ole harkittu. Käytössä
31762: määräinen rehuviljamme edullisimmin, ovat kaikki ne keinot, joita rehuviljan markki-
31763: joko kotimaassa tai ulkomailla? noinnissa yleensäkin on käytetty. Viljan maail-
31764: mankauppaa on haitannut myös jossain määrin
31765: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- perinteisen viljanostajamme - Neuvostoliiton
31766: vasti seuraavaa: - taloudellisesti selkiintymätön tilanne. Halli-
31767: tus ei näe tarpeelliseksi erikseen selvityttää
31768: Syksyllä 1990 maassamme tuotetun viljasa- rehuviljatilannetta, koska Valtion viljavaraston
31769: don määrä on maatilahallituksen lopullisen välityksellä saadaan jatkuvasti tietoa viljamark-
31770: satoarvion mukaan 4 296 milj. kg, josta leipä- kinoista niin koti- kuin ulkomailla. Hallitus
31771: viljaa on n. 1/5 eli 871 milj. kg ja rehuviljaa pyrkii satovuoden loppuun mennessä siihen,
31772: 3 425 milj. kg. Ko. rehuviljamäärästä käytetään että kaikelle rehuviljalle löytyvät markkinat
31773: tiloilla vajaa puolet eli määräarviona n. 1 400 joko viennin tai varastoinnin avulla niin edul-
31774: milj. kg. Kaupalliseen kotimaan hintaiseen lisesti kuin se nykyisessä maailmanmarkkinati-
31775: käyttöön tarvitaan n. 620 milj. kg, joten kulu- lanteessa ylipäätään on mahdollista.
31776: van satovuoden rehuviljaylijäämäksi jää 1 160
31777: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1991
31778:
31779: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31780: 1990 vp. - KK n:o 748 3
31781:
31782:
31783:
31784:
31785: Tili Riksdagens Herr Talman
31786:
31787: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kommer med statsmedel som hittills budgete-
31788: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse rats
31789: av den 15 januari 1991 tili vederbörande - ca 800 miljoner kg att exporteras och
31790: medlem av statsrådet översänt avskrift av - ca 135 miljoner kg att säljas i Finland tili
31791: följande av riksdagsman Pekka Leppänen un- världsmarknadspris.
31792: dertecknade spörsmål nr 748: Spannmålsskörden hösten 1990 är rekord-
31793: stor. Då också året innan gav en skörd över
31794: Ämnar Regeringen låta utreda hur genomsnittet, är marknaden tidvis övermättad
31795: vårt överskott på fodersäd kunde an- med spannmål. Möjligheten att använda foder-
31796: vändas på ett mera fördelaktigt sätt, säd som bränsle har inte undersökts. Alla de
31797: antingen här i landet eller i utlandet? utvägar används som allmänt varit i bruk vid
31798: marknadsföringen av fodersäd. Världshandeln
31799: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med spannmål har också i viss mån försvårats
31800: samt anföra följande: av den oklara ekonomiska situationen i Sov-
31801: jetunionen, som varit vår främsta köpare.
31802: Enligt jordbruksstyrelsens slutgiltiga skörde- Regeringen anser inte att en särskild utredning
31803: kalkyl blev spannmålsskörden i Finland hösten av marknadsutsikterna för fodersäd är nödvän-
31804: 1990 4 296 miljoner kg, varav ungefär 1/5 eller dig, eftersom regeringen genom Statens spann-
31805: 871 miljoner kg är brödsäd och 3 425 miljoner målsförråd får fortlöpande information om
31806: kg fodersäd. Av mängden fodersäd används såväl hemmamarknaden som den utländska
31807: knappt hälften, dvs. uppskattningsvis ca 1 400 marknaden för spannmål. Regeringen har som
31808: miljoner kg, på gårdarna. Ungefär 620 miljoner mål att före utgången av skördeåret finna
31809: kg behövs tili försäljning på den inhemska marknad för all fodersäd, antingen genom
31810: marknaden enligt gängse priser i Finland. export eller lagring tili så fördelaktiga priser
31811: Detta skördeår utvisar således ett överskott på som det över huvud taget är möjligt i dagens
31812: 1 160 miljoner kg fodersäd. Av denna mängd världsmarknadsläge.
31813:
31814: Helsingforsden 14 februari 1991
31815:
31816: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31817: 1990 vp.
31818:
31819: Kirjallinen kysymys n:o 749
31820:
31821:
31822:
31823:
31824: Puska: Laktoosi-intoleranssin hoitoon liittyvän lääkityksen kor-
31825: vaamisesta
31826:
31827:
31828: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31829: Laktoosi-intoleranssi on yleinen vaiva suo- vähentämiseen selvästi vaikuttavia ja ainakin
31830: malaisessa väestössä. Se aiheuttaa toistuvia ja potilaiden selvästi lääkkeeksi kokemien valmis-
31831: hankalia vatsavaivoja noin 20 %:IIe väestös- teiden kuluja.
31832: tämme. Osittain sen vaikutuksia voidaan torjua On myös ihmetelty sitä, että kun markkinoil-
31833: käyttämällä normaalia ruokavaliota kalliimpia la on kaksi laktaasientsyymivalmistetta, niitä
31834: dieettivalmisteita. Tällöin laktoosi-intolerans- kohdellaan viranomaispäätöksissä eri tavoilla.
31835: sista kärsivä jää vaille maidon tarjoamaa kal- Lääkintöhallitus on luokituspäätöksellään
31836: sium-, proteiini- ja energia-annosta ja silti päättänyt, että toista laktaasientsyymivalmis-
31837: joutuu kuluttamaan rahaa normaalia enemmän tetta myytäessä peritään vielä liikevaihtovero,
31838: päivittäiseen ravintoonsa. toisen kohdalla ei. Kuitenkin liikevaihtoverolla
31839: Viime aikoina on kuitenkin tullut yleisön rasitetaan tuotetta, jonka vaikutus on tutki-
31840: saataville kaksi laktaasientsyymivalmistetta, musten mukaan ilmeisesti selvästi tehokkaampi
31841: joita käyttämällä laktoosi-intoleranssista kärsi- kuin ilman liikevaihtoveroa myytävän tuotteen.
31842: vä voi korvata omasta suolistostaan puuttuvan Näin lääkintöhallitus on päätöksellään asetta-
31843: laktaasientsyymin. Valmisteet sisältävät laktaa- nut näitä valmisteita käyttävät potilaat ja niitä
31844: sientsyymiä, joka on eristetty Aspergillus ory- myyvät yritykset eriarvoiseen asemaan.
31845: zae -sienestä. Näiden valmisteiden vaikutukset Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31846: tämän yleisen puutostilan erittäin hankalien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31847: vatsaoireiden torjunnassa on selvästi osoitettu kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31848: ja asianomaiset henkilöt kokevat vaikutukset jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31849: kiistattomasti.
31850: Kun laktoosi-intoleranssipotilaiden on usein
31851: hankala välttää kaikkia maitotuotteita, on näi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31852: den uusien laktaasientsyymivalmisteiden käyttö ryhtyä edellä olevien epäkohtien poista-
31853: varsin tarpeellista. Tämä aiheuttaa näille hen- miseksi ja laktoosi-intoleranssipotilai-
31854: kilöille ja heidän perheilleen huomattavia kus- den "lääkehoidon" kustannusten alen-
31855: tannuksia, kuten myös laktoosittomien elintar- tamiseksi, ennen kaikkea molempien
31856: vikkeiden valinta. Tämän vuoksi laktoosi-into- laktaasientsyymivalmisteiden myymi-
31857: leranssipotilaat ymmärrettävästi ihmettelevät, seen ilman ylimääräistä verorasitetta
31858: miksei sairausvakuutus korvaa tämän puutos- sekä jatkossa myös hoidon saattamisek-
31859: tilanjsairauden hoidossa oireiden poistamiseen/ si sairausvakuutuksen piiriin?
31860: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1991
31861:
31862: Pekka Puska
31863:
31864:
31865:
31866:
31867: 200070S
31868: 2 1990 vp. - KK n:o 749
31869:
31870:
31871:
31872: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31873: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa laiseksi eri aikoina markkinoille tulleille tuot-
31874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teille. Tuotteista vanhempi (Lactaid) on saanut
31875: olette 16 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn myyntiluvan apteekkitavaralain (374/35) voi-
31876: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston massa ollessa ja uudempi (Lactrase) lääkelain
31877: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- voimaantulon jälkeen. Lääkelain siirtymäsään-
31878: edustaja Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta nöksen mukaisesti (109 §) apteekkitavaralakiin
31879: kysymyksestä n:o 749: perustuvan luvan saaneita tuotteita on lupa
31880: edelleen myydä lääkelain tarkoittamina lääk-
31881: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo keenomaisina tuotteina. Näitä tuotteita on
31882: ryhtyä edellä olevien epäkohtien poista- kuitenkin lupa toisin kuin lääkelain perusteella
31883: miseksi ja laktoosi-intoleranssipotilai- luvan saaneita tuotteita myydä yleisölle vain
31884: den "lääkehoidon" kustannusten alen- apteekeista.
31885: tamiseksi, ennen kaikkea molempien Liikevaihtoverolain muuttamisesta annetun
31886: laktaasientsyymivalmisteiden myymi- lain (1047/88) mukaisesti ei liikevaihtoveroa
31887: seen ilman ylimääräistä verorasitetta kanneta apteekista myytävistä lääkkeenomai-
31888: sekä jatkossa myös hoidon saattamisek- sista tuotteista apteekin hankintahinnan (tuk-
31889: si sairausvakuutuksen piiriin? kuhinnan) osalta. Sen sijaan apteekin myynti-
31890: katteen osalta peritään näistä tuotteista kul-
31891: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- loinkin voimassa olevan suuruinen liikevaihto-
31892: vasti seuraavaa: vero. Sellaisista lääkkeenomaisista tuotteista,
31893: joita lääkintöhallitus ei ole määrännyt apteek-
31894: Sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n mukaan kimyyntiin, kannetaan liikevaihtoveroa sekä
31895: vakuutetulla on oikeus saada sairauden perus- vähittäismyynnin myyntikatteen että tukkuhin-
31896: teella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kus- nan osalta.
31897: tannuksista. Sairaanhoitona korvataan lain 5 ja Laktaasientsyymivalmistetta on kuluttajien
31898: 9 §:n mukaan osa lääkärin määräämien lääk- saatavilla apteekeissa ja elintarvikeliikkeissä
31899: keiden aiheuttamista kustannuksista. hintaerojen ollessa käytännössä merkityksel-
31900: Sairausvakuutuslain 5 a §:ssä säädetään, tään vähäisiä. Näiden valmisteiden suhteen ei
31901: mitä tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaan lainsäädännössä ole lääkintöhallitukselle annet-
31902: korvattavilla lääkkeillä. Niitä ovat lääkelain tu toimivaltaa hinnan vahvistamisen osalta
31903: (395/87) mukaiset lääkkeet, jotka on tarkoitet- siten kuin on säädetty lääkkeistä. Sekä tukku-
31904: tu joko sisäisesti tai ulkonaisesti käytettynä hinnan asettaminen että vähittäisportaan kat-
31905: parantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen teen määrittely tapahtuu täysin markkinaehtoi-
31906: oireita. Laktoosi-intoleranssihäiriön korjaami- sesti yrittäjien itsensä toimesta.
31907: seen käytettyjä valmisteita ei pidetä lääkelain Osa lääkkeenomaisten entsyymivalmisteiden
31908: tarkoittamina lääkevalmisteina vaan lääkkeen- aiheuttamista kustannuksista on mahdollista
31909: omaisina tuotteina tai elintarvikkeina, koska sisällyttää verotuksessa myönnettävään sairaus-
31910: niillä ei ole osoitettu olevan lääkkeiltä edelly- kuluvähennykseen ja osasta kustannuksista on
31911: tettävää lääkkeenomaista vaikutusta. Sen mahdollisuus yhdessä muiden lääkekustannus-
31912: vuoksi niistä ei ole mahdollista myöskään ten kanssa saada korvausta Kansaneläkelaitok-
31913: saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta. sen hoitamasta vammaistukijärjestelmästä. Ky-
31914: Mitä tulee kysymyksessä mainittuun laktaa- symys tällaisten erikoisvalmisteiden laajemmas-
31915: sientsyymivalmisteiden verotuskohteluun, lää- ta korvaamisesta julkisista varoista liittyy ve-
31916: kintöhallitus ei ole tehnyt päätöstä liikevaihto- rotuksen kokonaisuudistuksessa ja sairauskulu-
31917: veron perimisestä niiden osalta. Entsyymival- vähennyksessä mahdollisesti myöhemmin teh-
31918: misteiden verotuskohtelu on kuitenkin muuttu- täviin ratkaisuihin ja on tarkoituksenmukaista
31919: neen lainsäädännön johdosta muodostunut eri- ottaa uudelleen esille tässä yhteydessä.
31920:
31921: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
31922:
31923: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
31924: 1990 vp. - KK n:o 749 3
31925:
31926:
31927:
31928: Tili Riksdagens Herr Talman
31929:
31930: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som kommit ut på marknaden vid olika tider.
31931: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Den äldre av produkterna (Lactaid) fick för-
31932: av den 16 januari 1991 tili vederbörande säljningstillstånd medan apoteksvarulagen
31933: medlem av statsrådet översänt avskrift av (374/35) var i kraft och den nyare (Lactrase)
31934: följande av riksdagsman Puska undertecknade sedan läkemedelslagen hade trätt i kraft. Enligt
31935: spörsmål nr 749: läkemedelslagens övergångsstadganden (109 §)
31936: är det fortfarande tillåtet att sälja produkter
31937: Vilka åtgärder ämnar Regeringen som på basis av apoteksvarulagen fått försälj-
31938: vidta för att avhjälpa framförvarande ningstillstånd och som i läkemedelslagen defi-
31939: missförhållanden och för att sänka "lä- nieras som produkter av läkemedelstyp. Dessa
31940: kemedelskostnaderna" för laktosintole- produkter får, i olikhet med sådana produkter
31941: ranspatienter, framför allt för att bägge som på basis av läkemedelslagen erhållit för-
31942: laktasenzympreparaten skall kunna säl- säljningstillstånd, enbart säljas på apotek.
31943: jas utan särskild skattebörda samt för Enligt lagen om ändring av omsättningsskat-
31944: att vården i framtiden inordnas inom telagen (1047/88) uppbärs omsättningsskatt
31945: sjukförsäkringen? inte på inköpspriset (partipriset) på produkter
31946: av läkemedelstyp som säljs på apotek. På apo-
31947: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tekets försäljningsbidrag uppbärs däremot den
31948: samt anföra följande: för tillfället gällande omsättningsskatten för
31949: dessa produkter. På sådana produkter av läke-
31950: Enligt 4 § sjukförsäkringslagen (364/63) har medelstyp om vilka medicinalstyrelsen inte har
31951: den försäkrade rätt att vid sjukdom få ersätt- föreskrivit att de får säljas på apotek uppbärs
31952: ning för nödvändiga sjukvårdskostnader. Så- omsättningsskatt både på försäljningsbidraget
31953: som sjukvård ersätts i enlighet med lagens 5 av minutförsäljningen och på partipriset.
31954: och 9 §§ en del av de kostnader som de Laktasenzympreparat finns tillgängliga för
31955: läkarordinerade läkemedlen utgör. konsumenterna på apotek och i livsmedelsbu-
31956: I 5 a § sjukförsäkringslagen stadgas vad som tiker och prisskillnaderna är i praktiken av
31957: avses med läkemedel som enligt sjukförsäkrings- föga betydelse. I lagstiftningen har medicinal-
31958: lagen skall ersättas. Sådana är läkemedel, som styrelsen inte erhållit befogenhet att för dessa
31959: enligt läkemedelslagen (395/87) är avsedda att preparat bestämma priset såsom det stadgas
31960: vid antingen invärtes eller utvärtes bruk bota om läkemedel. Såväl bestämmandet av parti-
31961: eller lindra sjukdomar eller sjukdomssymptom. priset som fixeringen av minuthandelns täck-
31962: De preparat som används för att avhjälpa lak- ning sker fullständigt enligt marknadsvillkoren
31963: tosintoleransstörningar betraktas inte i läkeme- på företagarnas eget initiativ.
31964: delslagen som dylika läkemedelspreparat, utan En del av kostnaderna som enzympreparaten
31965: som produkter av läkemedelstyp eller som livs- av läkemedelstyp föranleder kan inrymmas i
31966: medel, eftersom de inte har visat sig ha sådan sjukdomskostnadsavdragen i beskattningen,
31967: verkan som läkemedel förutsätts ha. Därför är och ur Folkpensionsanstaltens handikappbi-
31968: det heller inte möjligt att få ersättning för dem dragssystem är det möjligt att i samband med
31969: på grundval av sjukförsäkringslagen. övriga läkemedelskostnader få ersättning för
31970: När det gäller de i spörsmålet omnämnda ytterligare en del av kostnaderna. Frågan om
31971: laktasenzympreparatens skattemässiga behand- att ersättning för dylika specialpreparat i större
31972: ling, har medicinalstyrelsen inte fattat beslut utsträckning skulle ges från allmänna medel
31973: om att indriva omsättningsskatt på dem. Den hänför sig tili totalreformen av beskattningen
31974: skattemässiga behandlingen av enzymprepara- och tili senare eventuella beslut om sjukdoms-
31975: ten har dock på grund av den förändrade kostnadsavdrag och det är ändamålsenligt att
31976: lagstiftningen blivit olikartad för produkter den tas upp ånyo i detta sammanhang.
31977:
31978: Helsingfors den 15 februari 1991
31979:
31980: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
31981: 1990 vp.
31982:
31983: Kirjallinen kysymys n:o 750
31984:
31985:
31986:
31987:
31988: Heikkinen ym.: Postipalveluiden turvaamisesta Kuhmon ja Suo-
31989: mussalmen välisellä tieosuudella
31990:
31991:
31992: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31993: Postiautoliikenne loppui Kuhmon ja Suo- Näin toimiessaan Postin johto jatkaa eduskun-
31994: mussalmen välillä 11.11.1990. Sunnuntaijakelu nan tahdon vastaista toimintaa.
31995: on lopetettu 1.1.1991. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31996: Sanomalehtien viikonloppujakelu koetaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31997: maaseudun asukkaiden keskuudessa erittäin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31998: tärkeäksi, koska viikonloppuisin ihmisellä on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31999: aikaa käytettävänä sanomalehtien lukuun.
32000: Viikonloppujakelun loppuminen heikentää Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32001: entisestään haja-asutusalueiden palveluja ja li- ryhtyä, jotta Postin johto saadaan nou-
32002: sää maaseudun autioitumista. Kyseisen tien dattamaan eduskunnan ilmaisemaa sel-
32003: varressa on elpyneitä, elinvoimaisia kyläyhtei- keää kantaa postipalvelujen turvaami-
32004: söjä, joiden peruspalveluihin Posti toimillaan seksi kaikille kansalaisille tasavertaises-
32005: on kajonnut. Postin lakkautuslinja näyttää ti, muun muassa Kuhmon-Suomussal-
32006: koko maan osalta olevan yhdenmukainen. men tien varren asukkaille?
32007: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991
32008:
32009: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
32010:
32011:
32012:
32013:
32014: 200070S
32015: 2 1990 vp. - KK n:o 750
32016:
32017:
32018:
32019:
32020: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32021: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tettävä toisin mm. välillä Kuhmo-Suomussal-
32022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mi viikonlopun osalta.
32023: olette tammikuun 17 päivänä 1991 päivätyn Posti pyrkii yhteistyössä postinsaajien, kun-
32024: kirjeenne n:o 2695 ohella toimittanut valtioneu- tien ja julkaisijoiden kanssa löytämään mielek-
32025: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen käät ratkaisut sanomalehtien jakelun järjestä-
32026: kansanedustaja Heikkisen ym. näin kuuluvasta miseksi myös viikonloppuisin.
32027: kirjallisesta kysymyksestä n:o 750: Posti tarjoaa aktiivisesti viikonlopun jakelu-
32028: ja kuljetuspalveluja kustannukset kattavin hin-
32029: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo noin. Kuntien ja julkaisijoiden positiivinen
32030: ryhtyä, jotta Postin johto saadaan nou- suhtautuminen on vaikuttanut siihen, että vii-
32031: dattamaan eduskunnan ilmaisemaa sel- me vuonna järjestettiin viikonloppujakeluja
32032: keää kantaa postipalvelujen turvaami- monilla sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ai-
32033: seksi kaikille kansalaisille tasavertaises- kaisemmin ole ollut vastaavaa palvelua.
32034: ti, muun muassa Kuhmon-Suomussal- Kuhmon-Suomussalmen tien varren asuk-
32035: men tien varren asukkaille? kaiden palvelujen osalta Posti on myös tarjon-
32036: nut sekä lauantai- että sunnuntaijakelua edellä
32037: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mainituin periaattein.
32038: vasti seuraavaa: Alueen kuntien ja ao. julkaisijan kanssa
32039: käytyjen neuvottelujen tuloksena on Kuh-
32040: Postin linja-autoliikenteen järjestelyjen yh- mon-Suomussalmen tien varren asukkaille
32041: teydessä eivät Postin peruspalvelut millään järjestetty lauantaijakelu.
32042: tavoin heikkene. Näin ollen Postin peruspalve- Sunnuntaijakelusta on sen sijaan päätetty
32043: lut säilyvät myös Kuhmon-Suomussalmen luopua kustannussyistä. Jakelun kustannusten
32044: tien varren asukkailla. maksamiseen osallistuvat julkaisijat (pääosin
32045: Postin linja-autoliikenteen supistusten joh- Kainuun Sanomat) ja osin kunnat.
32046: dosta lehtien kuljetus ja jakelu on ollut järjes-
32047: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
32048:
32049: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
32050: 1990 vp. - KK n:o 750 3
32051:
32052:
32053:
32054:
32055: Tili Riksdagens Herr Talman
32056: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på annat sätt bl.a. på sträckan Kuhmo-
32057: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Suomussalmi under veckoslut.
32058: nr 2695 av den 17 januari 1991 tili vederbö- Posten syftar till att i samarbete med post-
32059: rande medlem av statsrådet översänt avskrift mottagare, kommuner och utgivare finna vet-
32060: av följande av riksdagsman Heikkinen m.fl. tiga lösningar för hur utdelningen av dagstid-
32061: undertecknade spörsmål nr 750: ningar kunde ordnas även under veckoslut.
32062: Posten erbjuder aktivt utdelnings- och trans-
32063: Vilka åtgärder ämnar Regeringen portservice under veckoslut tili sådana priser
32064: vidta för att postens ledning skall iaktta som täcker kostnaderna. Kommunernas och
32065: riksdagens entydiga ståndpunkt om att utgivarnas positiva inställning medverkade tili
32066: alla medborgare, bl.a. invånarna vid att det ordnades veckoslutsutdelning senaste år
32067: vägen Kuhmo-Suomussalmi, skall på många sådana orter där det inte tidigare
32068: tryggas tiligång tili postservice på lika funnits motsvarande service.
32069: villkor? I fråga om servicen för de invånare som bor
32070: vid vägen Kuhmo--Suomussalmi har Posten
32071: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- även erbjudit lördags- och söndagsutdelning
32072: samt anföra följande: enligt ovan nämnda principer.
32073: Som resultat av de förhandlingar som förts
32074: I samband med de arrangemang som vidtas med kommunerna i området och ifrågavarande
32075: inom Postens busstrafik försvagas Postens utgivare har lördagsutdelning ordnats för invå-
32076: grundtjänster inte på något sätt. Postens narna vid vägen Kuhmo--Suomussalmi.
32077: grundtjänster bevaras således även för de invå- Däremot har man beslutat avstå från sön-
32078: nare som bor vid vägen Kuhmo-Suomussal- dagsutdelningen på grund av kostnadsfrågan.
32079: mi. Utgivarna (i huvudsak Kainuun Sanomat) och
32080: Med anledning av begränsningarna av delvis kommunerna deltar i kostnaderna för
32081: Postens busstrafik har det varit nödvändigt att utdelningen.
32082: ordna transporten och utdelningen av tidningar
32083: Helsingfors den 13 februari 1991
32084:
32085: Trafikminister Ilkka Kanerva
32086: 1990 vp.
32087:
32088: Kirjallinen kysymys n:o 751
32089:
32090:
32091:
32092:
32093: Jokinen ym.: Tupakoinnin vähentämiseksi tarvittavista toimen-
32094: piteistä
32095:
32096:
32097: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32098:
32099: Tupakanpolton lisääntyminen nuorison kes- Koska tupakan aiheuttamat terveysriskit jo
32100: kuudessa on saanut huolestuttavia piirteitä. tunnetaan riittävän laajasti, on eri puolilla
32101: Tupakan savun haitallisista vaikutuksista myös maailmaa rajoitettu tupakan mainontaa ja ra-
32102: ns. passiivisille tupakaitsijoille on puhuttu ja joitettu myös polttamista yhä useammissa ti-
32103: kirjoitettu paljon. Myös heille, jotka työnsä loissa. Kuitenkin Suomi kulkee tässä asiassa
32104: vuoksi joutuvat olemaan samassa huoneessa väärään suuntaan ja tupakointi lisääntyy.
32105: tupakoivien kanssa, on pyritty löytämään mah- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32106: dollisuuksia välttää oleskelua tupakan savussa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32107: Kaikesta valistustyöstä ja asiantuntijain va- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32108: roituksista huolimatta tupakointi lisääntyy. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32109: Asiasta on puhuttu ja kirjoitettu viime päivinä
32110: useasti. On todettu, että voimakas nuorisoon
32111: kohdistuva mainonta ja elokuvateollisuuden Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32112: osuus mainonnassa on tehostunut. Tämä toimii ryhtyä, jotta tupakoinnin lisääntymistä
32113: ns. piilomainonnan tavoin ja kaikilla mahdol- voidaan rajoittaa ja ohjata nuorison
32114: lisilla tavoilla. käyttäytyminen terveempään suuntaan?
32115: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1991
32116:
32117: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
32118: Esko Helle Ensio Laine
32119:
32120:
32121:
32122:
32123: 2000708
32124: 2 1990 vp. - KK n:o 751
32125:
32126:
32127:
32128:
32129: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32130: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teen nimen tai muun tunnusmerkin käyttämi-
32131: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nen mainonnassa. Ehdotuksen pohjalta valmis-
32132: olette 18 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn tellaan lain muutosta sosiaali- ja terveysminis-
32133: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston teriössä.
32134: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Terveyskasvatuksessa on kehitetty vuodesta
32135: edustaja Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli- 1989 Terve koulu -ohjelmaa, jossa kartoite-
32136: sesta kysymyksestä n:o 751: taan koulujen käytössä oleva tupakkaterveys-
32137: kasvatusaineisto, koordinoidaan kouluyhteisön
32138: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ja sen sidosryhmien toimintaa terveyskasva-
32139: ryhtyä, jotta tupakoinnin lisääntymistä tuksen kehittämisessä sekä tuotetaan uutta
32140: voidaan rajoittaa ja ohjata nuorison tupakoinnin haittoihin liittyvää aineistoa kou-
32141: käyttäytyminen terveempään suuntaan? luille. Hanke toteutetaan kouluyhteisön eri
32142: osapuolten ja viranomaisten yhteistyönä.
32143: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Hankkeeseen liittyy tehtyjen toimenpiteiden
32144: vasti seuraavaa: vaikutusten arviointi. Vuoden 1990 aikana
32145: valmistui peruskoulun kuudensille luokille tar-
32146: Nuorten tupakointi väheni maassamme koitettu materiaali ja tänä vuonna hanke
32147: 1970-luvun lopulla tupakkalain säätämisen jäl- jatkuu yläasteella.
32148: keen, pysyi tasaisena 1980-luvun alun ja lähti Aivan äskettäin käynnistyi lääkintöhallituk-
32149: nousuun 1980-luvun jälkipuoliskolla. Lääkintö- sen Tunne vastuusi -kampanja kaupoissa ja
32150: hallituksen teettämän nuorten terveystapatutki- kioskeissa. Kampanjan tarkoituksena on eh-
32151: muksen viimeksi suoritetussa kyselyssä vuonna käistä tupakan myyntiä ja välittämistä alle
32152: 1989 todettiin, että 14---18-vuotiaista pojista 16-vuotiaille ja samalla heidän tupakointiaan.
32153: tupakoi päivittäin 30% ja tytöistä 24 %. Syinä Kampanja näkyy kauppoihin ja kioskeihin
32154: nuorten tupakoinnin lisääntymiseen on pidetty toimitettujen julisteiden, hyllypuhujien ja tarro-
32155: nuorten ostovoiman kehittymistä tupakan hin- jen avulla. Erityistä huomiota on kohdistettu
32156: taa nopeammin, tupakkateollisuuden myynnin- koulujen lähellä oleviin myyntipisteisiin.
32157: edistämisen lisääntymistä sekä kansainvälisen Vuonna 1991 jatketaan nuoriin kohdistuvaa
32158: markkinoinnin vaikutusta nuoriin matkailun No Smoking Team -urheiluohjelmaa, joka ko-
32159: lisääntyessä ja tietoliikenteen ja viestinnän ke- rostaa tupakoimattomuuden myönteisiä puolia
32160: hittyessä nopeasti. käyttäen hyväksi urheilun myönteistä ilmettä.
32161: Nuorten tupakointiluvut ovat Suomessa kan- Tänä vuonna toteutetaan myös nuorisoon koh-
32162: sainvälisesti katsoen korkeita, vaikka aikuis- distuva laaja joukkotiedotuskampanja tupa-
32163: väestön tupakointi jää selvästi alle eurooppa- koinnin vähentämiseksi. Kampanjan suunnitte-
32164: laisen keskitason ja tupakan kokonaiskulutus lu on käynnistetty ja kampanja näkyy mahdol-
32165: on maassamme kääntynyt laskuun. Terveysvi- lisesti jo tämän kevään aikana. Lisäksi useita
32166: ranomaiset ovat sen vuoksi lisänneet erityisesti nuorille tarkoitettuja pienempiä kampanjoita,
32167: nuorten tupakoinnin vähentämiseen kohdistu- TV- ja radio-ohjelmia sekä videoita toteutetaan
32168: via toimenpiteitä. vuonna 1991.
32169: Tupakkateollisuus on viime vuosina nopeasti Tupakan hinta on edelleen tärkeä nuorten
32170: kehittänyt uusia myynninedistämiskeinoja, joi- tupakointiin vaikuttava tekijä. Tupakan hintaa
32171: den tarkoituksena on hankkia uusia tupakoit- on korotettu inflaatiota nopeammin. Kun os-
32172: sijoita, ja jotka sen takia kohdistuvat erityisesti tovoiman kasvu on taantunut, johtanee tämä
32173: nuoriin. Lääkintöhallitus ehdottikin elokuussa kysynnän vähenemiseen.
32174: 1990 tupakkalakiin muutosta, jonka perusteella Tupakkalaki kieltää tupakoinnin niissä ti-
32175: voitaisiin jo ennalta estää tupakkatuotteiden loissa, jotka on tarkoitettu oppivelvollisuus-
32176: nimeäminen markkinoilla olevien muiden tuot- ikäisten tai sitä nuorempien lasten käyttöön,
32177: teiden mukaan ja toisaalta kieltää tupakkatuot- lisäksi tupakointia on lailla rajoitettu julkisissa
32178: 1990 vp. - KK n:o 751 3
32179:
32180: tiloissa. Vuonna 1991 on tarkoituksena toteut- vät. Suunnitteilla on mm. Tupakansavu pilaa
32181: taa myös kampanjoita, jotka tähtäävät siihen, ilmasi -kampanja Keuhkovammaliiton ja Aller-
32182: että mahdollisuudet oleskella puhtaassa, savut- gialiiton kanssa sekä työterveyshuollon välityk-
32183: tomassa ilmassa työpaikalla, vapaa-aikana sekä sellä toteutettava julistekampanja savuttoman
32184: kulkuvälineissä ja julkisissa tiloissa lisääntyisi- työympäristön puolesta.
32185: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
32186:
32187: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
32188: 4 1990 vp. - KK n:o 751
32189:
32190:
32191:
32192:
32193: Till Riksdagens Herr Talman
32194: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stöd därav redan på förhand kan förhindra att
32195: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tobaksprodukter uppkallas efter andra produk-
32196: av den 18 januari 1991 till vederbörande ter som finns på marknaden och som å andra
32197: medlem av statsrådet översänt avskrift av sidan förbjuder att namnet eller andra känne-
32198: följande av riksdagsman Jokinen m.fl. under- tecken på en tobaksprodukt används i reklam.
32199: tecknade spörsmå1 nr 751: Utgående från förslaget utarbetas en lagänd-
32200: ring vid social- och hälsovårdsministeriet.
32201: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Inom hälsofostran har man från 1989 ut-
32202: vidta för att den ökade tobaksrökning- vecklat programmet Terve koulu ("sund sko-
32203: en skall kunna begränsas och ungdo- la"), där man kartlägger det materia! som
32204: mens beteende styras i en sundare rikt- skolorna använder för hälsofostran i tobaks-
32205: ning? frågan, koordinerar skolsamfundets och dess
32206: intressegruppers verksamhet vid utvecklande av
32207: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hälsofostran samt producerar nytt materia! för
32208: samt anföra följande: skolorna om tobaksrökningens skador. Projek-
32209: tet genomförs i samarbete mellan olika parter
32210: Tobaksrökningen bland unga i vårt land inom skolsamfundet och myndigheterna. Till
32211: rninskade i slutet av 1970-talet efter att tobaks- projektet ansluter sig en utvärdering av effek-
32212: lagen stiftats, förblev oförändrad under början terna av vidtagna åtgärder. Under 1990 fårdig-
32213: av 1980-talet och började öka mot slutet av ställdes materia! avsett för grundskolans sjätte
32214: 1980-talet. Vid den senaste förfrågningen från klasser och detta år fortsätter projektet på
32215: 1989 inom ramen för medicinalstyrelsens un- högstadiet.
32216: dersökning om ungdomarnas hälsovanor kon- F ör en kort tid sedan inleddes medicinalsty-
32217: staterades att av pojkarna mellan 14 och 18 år relsens kampanj "Känn ditt ansvar" i butiker
32218: rökte 30% dagligen och av flickorna 24 %. och kiosker. Avsikten med kampanjen är att
32219: Orsakerna till att tobaksrökningen bland ung- hindra att vuxna säljer och köper ut tobak till
32220: domar har ökat har ansetts vara att de ungas ungdomar under 16 år och samtidigt att ung-
32221: köpkraft har utvecklats snabbare än tobakspri- domarna röker. Kampanjen syns med hjälp av
32222: set stigit, att mera försäljningsfrämjande åtgär- affischer, s.k. hyllpratare, dvs. information som
32223: der vidtagits från tobaksindustrins sida samt fåsts på hyllkanten, och klistermärken som
32224: den internationella marknadsföringens påver- distribuerats till butiker och kiosker. Särskild
32225: kan på ungdomarna då turismen ökar och uppmärksamhet har fåsts vid försäljningsstäl-
32226: telekommunikationerna och andra kommuni- len som ligger i närheten av skolor.
32227: kationsformer utvecklas hastigt. Under 1991 fortsätter idrottsprogrammet No
32228: Siffrorna som beskriver tobaksrökningen Smoking Team, som riktar sig till unga och
32229: bland unga i Finland är höga internationellt som betonar de positiva sidorna med att låta
32230: sett, trots att tobaksrökningen bland vuxna bli att röka genom att utnyttja idrottens posi-
32231: ligger klart under europeisk medelnivå och den tiva image. Detta år genomförs även en om-
32232: totala tobakskonsumtionen i vårt land har fattande massinformationskampanj, som riktas
32233: börjat minska. Hälsovårdsmyndigheterna har till ungdomen i syfte att minska tobaksrökning-
32234: därför utökat sina åtgärder i syfte att minska en. Planeringen av kampanjen har inletts och
32235: tobaksrökningen i synnerhet bland ungdomar. kampanjen kommer eventuellt att synas redan
32236: Tobaksindustrin har under de senaste åren denna vår. Dessutom genomförs flera mindre
32237: snabbt utvecklat nya säljfrämjande metoder kampanjer och tillika produceras TV- och
32238: som syftar till att få nya människor att börja radioprogram samt videor som är avsedda för
32239: röka och som därför riktas i synnerhet till unga 1991.
32240: unga. Medicinalstyrelsen föreslog i augusti Tobakspriset är fortfarande en viktig faktor
32241: 1990 en ändring av tobakslagen så att man med som inverkar på ungdomarnas tobaksrökning.
32242: 1990 vp. - KK n:o 751 5
32243:
32244: Tobakspriset har höjts snabbare än inflationen att vistas i ren, rökfri luft på arbetsplatsen,
32245: fortgått. När tillväxten i köpkraften har avtagit under fritiden samt i kommunikationsmedel
32246: torde detta leda till minskad efterfrågan. och offentliga lokaler. Bland annat planeras en
32247: Tobakslagen förbjuder tobaksrökning i ut- kampanj mot tobaksrökning (Tupakansavu pi-
32248: rymmen som är avsedda att användas av barn laa ilmasi) tillsammans med Lungskadeförbun-
32249: i eller under läropliktsåldern. Dessutom be- det och Allergiförbundet samt en affischkam-
32250: gränsar lagen tobaksrökningen i offentliga lo- panj för rökfri arbetsmiljö, som genomförs via
32251: kaler. Avsikten är också att 1991 genomföra företagshälsovården.
32252: kampanjer med målet att utöka möjligheterna
32253: Helsingfors den 12 februari 1991
32254:
32255: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
32256: 1990 vp.
32257:
32258: Kirjallinen kysymys n:o 752
32259:
32260:
32261:
32262:
32263: Mattila ym.: Hierootahoidon saamisesta sairausvakuutuskor-
32264: vauksen piiriin
32265:
32266:
32267: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32268: Eduskunnan piiristä on useaan otteeseen nä hoitomuotona korvattavaksi osana sairaan-
32269: nostettu esiin hierootahoidon saattaminen sai- hoitoa silloin, kun se tapahtuu lääkärin mää-
32270: rausvakuutuskorvausten piiriin, koska hieronta räämänä. Lisäksi em. komiteanmietinnössä eh-
32271: on yksi varhaisimmista sairauksien ja kiputilo- dotettiin mm. hieroja mainittavaksi sairausva-
32272: jen hoitomuodoista. kuutusasetuksen 5 §:ssä asianmukaisen ammat-
32273: Nykyään hieronta ei kuulu sairausvakuutus- tikoulutuksen saaneena henkilönä nimenomaan
32274: korvausten piiriin, ellei lääkäri ole hoitomää- silloin, kun hän suorittaa lääkärin määräämää
32275: räykseen kirjoittanut potilaalle myös fysikaalis- sairauden hoitamiseksi tarpeellista kohdehie-
32276: ta hoitoa. Hieronnalla ei näin ollen ole itse- rontaa.
32277: näistä asemaa, vaan sitä käytetään muiden Kohdehieronnan liittäminen sairausvakuu-
32278: hoitomuotojen oheishoitona. Käytäntö on tuksen kautta korvattavaksi, ilman siihen liit-
32279: osoittanut, etteivät fysikaaliset hoitomuodot tyvää fysikaalista hoitoa, ei siis ole edennyt
32280: sovi kaikille tai niistä ei ole asianomaisen laajojen kansalaispiirien näkemysten mukaan.
32281: oireiden kokonaisuuden kannalta hänelle vas- Hieroota koetaan näet yhtenä tehokkaimmista
32282: taavaa hyötyä. Useat lääkärit katsovat kuiten- peruskuntoutuksen hoitomuodoista. Lisäksi
32283: kin ohjatessaan potilaan hierontahoitoon, että koulutettua hierojaakaan ei ole liitetty sairaus-
32284: juuri tämä hoitomuoto on potilaan kannalta vakuutusasetuksessa mainittujen ammattikou-
32285: tietyssä tilanteessa paras mahdollinen. Monissa lutuksen saaneiden henkilöryhmien joukkoon,
32286: tapauksissa lääkäreitten ja hierojien yhteistyö vaikka asiaa on selvitelty jo pitempään hallin-
32287: on muodostunut hyvinkin luottamukselliseksi non piirissä.
32288: ja konsultoivaksi. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32289: Voimassa olevan sairausvakuutusasetuksen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32290: 6 §:n mukaan sairausvakuutuslain mukaan kor- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32291: vattavaksi fysikaaliseksi hoidoksi katsotaan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32292: lääkärin määräämä fysikaalinen liikuntahoito
32293: ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä
32294: lääkärin määräämä muu fysikaalinen hoito. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32295: Hieroota voitaneen korvata siis edellä mainit- kohdehieronnan saattamiseksi sairaus-
32296: tuna esikäsittelynä, muttei ilman hoitomää- vakuutusasetuksen 6 §:n mukaan sai-
32297: räykseen liittyvää fysikaalista hoitoa. rausvakuutuslain mukaan korvattavak-
32298: Viime vuosina hieronnan korvattavuutta on si hoitomuodoksi ja koulutetun hiero-
32299: selvittänyt mm. sairausvakuutuksen kehittämis- jan saattamiseksi em. asetuksen 5 §:ssä
32300: toimikunta (Komiteanmietintö 1987:34), joka mainituksi ja asianmukaisen ammatti-
32301: ehdotti kohdehieronnan liitettäväksi itsenäise- koulutuksen saaneeksi henkilöksi?
32302: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
32303:
32304: Kalevi Mattila Timo Laaksonen
32305: Heikki Riihijärvi Matti Maijala
32306:
32307:
32308:
32309:
32310: 2000708
32311: 2 1990 vp. - KK n:o 752
32312:
32313:
32314:
32315:
32316: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32317: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dehieronnan korvattavaksi itsenäisenä hoito-
32318: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muotona. Se ehdotti myös, että hieroja ja
32319: olette 22 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn kuntohoitaja olisi mainittava sairausvakuutus-
32320: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asetuksen 5 §:ssä asianmukaisen ammattikoulu-
32321: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tuksen saaneena henkilönä silloin, kun hän
32322: edustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta suorittaa lääkärin määräämää sairauden hoita-
32323: kirjallisesta kysymyksestä n:o 752: miseksi tarpeellista kohdehierontaa.
32324: Sairauskuluvähennyksen korvaamista selvit-
32325: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä täneen toimikunnan tehtävänä oli tehdä ehdo-
32326: kohdehieronnan saattamiseksi sairaus- tus terveydenhoidosta aiheutuvien menojen ta-
32327: vakuutusasetuksen 6 §:n mukaan sai- saamiseen tarkoitettujen suorien tulonsiirtojen
32328: rausvakuutuslain mukaan korvattavak- muutoksista, jotka terveys- ja sosiaalipoliittiset
32329: si hoitomuodoksi ja koulutetun hiero- näkökohdat sekä verouudistukselle asetetut ta-
32330: jan saattamiseksi em. asetuksen 5 §:ssä voitteet huomioon ottaen tulisi toteuttaa, mi-
32331: mainituksi ja asianmukaisen ammatti- käli sairauskulujen verovähennysoikeudesta
32332: koulutuksen saaneeksi henkilöksi? luovutaan. Selvityksessään toimikunta katsoi,
32333: että sairauskuluvähennys olisi tarkoituksenmu-
32334: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaista korvata yksityisellä sektorilla syntyvien
32335: vasti seuraavaa: kustannusten osalta laajentamalla sairausva-
32336: kuutusjärjestelmää mm. siten, että eräänä sen
32337: Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n (233/72) mu- kehittämiskohteena olisi kohdehieronnan kor-
32338: kaan korvattavaksi fysikaaliseksi hoidoksi kat- vattavuus.
32339: sotaan lääkärin määräämä fysikaalinen liikun- Mahdollinen sairauskuluvähennyksen vero-
32340: tahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely vähennysoikeudesta luopuminen ja siihen liit-
32341: sekä lääkärin määräämä muu fysikaalinen hoi- tyvä sairausvakuutusjärjestelmän laajentami-
32342: to. Hieronta voidaan korvata edellä mainittuna nen kytkeytyvät kokonaisverouudistuksessa
32343: fysikaaliseen hoitoon liittyvänä esikäsittelynä. tehtäviin ratkaisuihin. Kohdehieronnan saatta-
32344: Viime vuosina hieronnan korvattavuutta minen korvattavaksi sairausvakuutusjärjestel-
32345: ovat pohtineet ensin sairausvakuutuksen kehit- mästä merkitsee järjestelmälle lisäkustannuksia.
32346: tämistoimikunta (KM 1987:34) ja myöhemmin Tämänkaltaiset uudistukset on tarkoituksen-
32347: sairauskuluvähennyksen korvaamista selvittä- mukaista toteuttaa edellä mainittujen kokonais-
32348: nyt toimikunta (KM 1989:29). Ensin mainittu uudistusten yhteydessä.
32349: toimikunta ehdotti lääkärin määräämän koh-
32350: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1991
32351:
32352: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
32353: 1990 vp. - KK n:o 752 3
32354:
32355:
32356:
32357:
32358: Tili Riksdagens Herr Talman
32359: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen separat vårdform. Den föreslog även att mas-
32360: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse sör och konditionsskötare bör nämnas i 5 §
32361: av den 22 januari 1991 tili vederbörande sjukförsäkringsförordningen som personer med
32362: medlem av statsrådet översänt avskrift av behörig yrkesutbildning, då han ger av läkare
32363: följande av riksdagsman Kalevi Mattila m.fl. föreskriven riktad massage som är nödvändig
32364: undertecknade spörsmål nr 752: för skötandet av en sjukdom.
32365: Den kommission som utredde frågan om
32366: Vilka åtgärder ämnar Regeringen kompensation för sjukdomskostnadsavdragen
32367: vidta för att riktad massage enligt 6 § hade tili uppgift att lägga fram ett förslag till
32368: sjukförsäkringsförordningen skall kun- ändringar i de direkta inkomstöverföringar
32369: na betraktas som en vårdform som kan som är avsedda att utjämna de utgifter som
32370: ersättas med stöd av sjukförsäkringsla- föranleds av hälsovården och som med beak-
32371: gen och en utbildad massör som en i 5 § tande av de hälso- och socialpolitiska aspek-
32372: ovanstående förordning nämnd person terna samt de mål som uppställts för skattere-
32373: med behörig yrkesutbildning? formen bör genomföras, om rätten till skatteav-
32374: drag för sjukdomskostnader slopas. 1 sin ut-
32375: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- redning ansåg kommissionen att det är ända-
32376: samt anföra följande: målsenligt att sjukdomskostnadsavdraget för
32377: de kostnader som uppstår inom den privata
32378: Som fysikalisk behandling anses enligt 6 § sektorn ersätts genom att sjukförsäkringssyste-
32379: (233/72) sjukförsäkringsförordningen av läkare met byggs ut, bl.a. så att utvecklingsprojekten
32380: föreskriven fysikalisk motionsbehandling och även kan omfatta kompensation för riktad
32381: därtill ansluten nödig förbehandling samt av massage.
32382: läkare föreskriven annan fysikalisk behandling. Eventuellt slopande av rätten tili skatteav-
32383: Massage kan ersättas som ovan nämnd förbe- drag för sjukdomskostnader och den därtill
32384: handling i anslutning tili fysikalisk vård. anslutna utbyggnaden av sjukförsäkringssyste-
32385: Möjligheterna att ersätta massage har under met är förknippade med de avgöranden som
32386: de senaste åren dryftats i kommissionen för träffas i samband med helhetsskattereformen.
32387: utvecklande av sjukförsäkringen (KB 1987:34) Om riktad massage skall ersättas genom sjuk-
32388: och senare i kommissionen för utredning av försäkringssystemet innebär det merkostnader
32389: frågan om kompensation för sjukdomskost- för systemet. Det är ändamålsenligt att refor-
32390: nadsavdragen (KB 1989:29). Den förstnämnda mer av detta slag verkställs i samband med
32391: kommissionen föreslog att av läkare föreskri- ovan nämnda helhetsreformer.
32392: ven riktad massage skall ersättas som en
32393: Helsingfors den 21 februari 1991
32394:
32395: Social- och hä1sovårdsminister Mauri Miettinen
32396: 1990 vp.
32397:
32398: Kirjallinen kysymys n:o 753
32399:
32400:
32401:
32402:
32403: Elo: Vuokratuloihin kohdistuvan verotuksen keventämisestä
32404:
32405:
32406: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32407:
32408: Pula vuokra-asunnoista jatkuu yhteiskunnan vat epävarmuutta vuokra-asuntosijoitusten
32409: lukuisista toimenpiteistä huolimatta. Arava- kannattavuudesta.
32410: vuokra-asuntojen tuotantomääriä on lisätty, Vuokra-asuntojen saatavuuden parantami-
32411: mutta samanaikaisesti vapaarahoitteiset vuok- seksi sekä eri omaisuustulojen yhtenäisemmän
32412: ra-asunnot ovat vähentyneet. Vuokra-asunto- verokohtelun vuoksi olisi perusteltua, että
32413: käytössä olleita asuntoja on koko ajan myyty luonnollisten henkilöiden vuokratulojen vero-
32414: omistusasunnoiksi, koska vuokraaminen ei ole tuksessa siirrytään samantyyppiseen tasaveroon
32415: riittävän tuottoisaa sijoittamista. kuin korkotulojen lähdeverotuksessa. Kun
32416: Vuokra-asuntojen suhteellinen asema sijoi- vuokraisäntiä on kymmeniätuhansia, veron pe-
32417: tuskohteena on edelleen heikkenemässä, kun rintää ei voitane järjestää samoin kuin korko-
32418: korkotulojen verotuksessa siirrytään alhaiseen, tulojen lähdeverotuksessa, vaan muun tulove-
32419: vain 10 prosentin lähdeveroon. Vuokratulojen rotuksen yhteydessä.
32420: verotuksessa taas progressiivisuus säilyy. Vuok- Vuokratulon veron suuruus tulisi määrätä
32421: ratulosta käteen tuleva reaalinen tuotto jää lähdeveron tapaan kymmeneksi prosentiksi
32422: vaatimattomaksi, kun vuokratulo ennen vero- vuokratulon määrästä. Yhdestä asunnosta saa-
32423: tusta lasketaan yhteen muihin tuloihin. tava vuokratulo tulisi jättää kokonaan verova-
32424: Nykyinen vuokratulojen verotuskäytäntö lie- paaksi.
32425: nee yksi tärkeä syy siihen, ettei tyhjiä asuntoja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32426: aina anneta vuokralle. Näin on erityisesti elä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32427: keläisten kohdalla, sillä vuokratulojen pelätään kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32428: pienentävän eläketulovähennyksen määrää ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32429: kiristävän siten eläketulon verotusta. Vuokra-
32430: tulon progressiivinen verotus yhdessä portait- Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-
32431: taisen omaisuustulovähennyksen kanssa on koo ryhtyä luonnollisten henkilöiden
32432: niin vaikeaselkoinen, etteivät kansalaiset pysty vuokratulojen verotuksen saattamiseksi
32433: ~nnakkoon arvioimaan vuokratulon lopullista korkotulojen lähdeverotusta vastaavak-
32434: veroa ja vuokratuloista saatavaa todellista si ja yhdestä asunnosta saatavien vuok-
32435: tuottoa. Myös asuntojen hintakehityksen tait- ratulojen vapauttamiseksi kokonaan ve-
32436: tuminen ja reaaliarvojen alentuminen aiheutta- rosta?
32437: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
32438:
32439: Mikko Elo
32440:
32441:
32442:
32443:
32444: W0070S
32445: 2 1990 vp. - KK n:o 753
32446:
32447:
32448:
32449:
32450: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32451: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1990 alusta 10 000 markasta 20 000 markkaan.
32452: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Kun vähennyksen piiristä jäivät pois sekä
32453: olette 22 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn yhtiöveron hyvitysjärjestelmään kuuluva osin-
32454: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kotulo että lähdeveron alainen korkotulo, vä-
32455: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hennys voi kuluvan vuoden alusta lukien vai-
32456: edustaja Mikko Elon näin kuuluvasta kirjalli- kuttaa koko määrälläänkin vuokratulon vero-
32457: sesta kysymyksestä n:o 753: tusta keventäen. Vähennys on edelleen porras-
32458: tettu siten, että se on suuruudeltaan 2 000
32459: Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai- markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä määrästä,
32460: koo ryhtyä luonnollisten henkilöiden jolla vähennykseen oikeuttavat omaisuustulot
32461: vuokratulojen saattamiseksi korkotulo- ylittävät 2 000 markkaa. Enimmäismäärä on
32462: jen lähdeverotusta vastaavaksi ja yhdes- 20 000 markkaa tai vähennyksen perusteena
32463: tä asunnosta saatavien vuokratulojen olevien tulojen yhteismäärä. Rakenteeltaan täl-
32464: vapauttamiseksi kokonaan verosta? laisena vähennys vaikuttaa 38 000 markan
32465: vuokratulotasolle saakka. Lisäksi vähennyksen
32466: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suuruus määrätään bruttovuokratulon perus-
32467: vasti seuraavaa: teella ja vähennetään kokonaistulosta, vaikka
32468: vuokratulo siihen kohdistuvien luonnollisten
32469: Korkotulon lähdeverotuksesta annetun lain vähennysten jälkeen ei vähennyksen tekemiseen
32470: voimaantulo on aiheuttanut kysymyksen perus- enää riittäisikään. - Säännellyt vuokrat huo-
32471: teluissakin esitettyjä arvioita siitä, onko eri mioon ottaen yhden asunnon vuokraamisen
32472: pääomatulojen keskinäinen verotuskohtelu osalta ollaan siten varsin lähellä kysymyksessä
32473: enää riittävän neutraali, ja olisiko erityisesti esitettyä tavoitetta.
32474: pääomatulojen verotuksessa perusteltua siirtyä Vuokratulon verokohtelun lieventämistä pe-
32475: progressiivisesta järjestelmästä yleisemminkin rustellaan, kuten kysymyksen perusteluissa,
32476: suhteellisesti määrättävään veroon. Korkotulo- myös asuntopoliittisin syin. Vapaarahoitteisten
32477: jen lähdeverotoimikunta on mietinnössään vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseen vaikut-
32478: (Komiteanmietintö 1990: 14) tarkastellut moni- tavat kuitenkin monet muutkin kuin verotuk-
32479: puolisesti eri pääomatulojen verotuskohtelua. sen piirissä toteutettavat toimenpiteet, kuten
32480: Korkotulon lisäksi tarkasteltiin osinko-, vuok- vuokrasääntelyn asteittainen purkaminen.
32481: ra- ja asuntotulon verotusta sekä vakuutussääs- Vaikka veropoliittisilla toimilla voitaisiinkin
32482: tämisen ja myyntivoittojen verotuskohtelua saavuttaa tämä tai jokin muu yleisesti hyväk-
32483: sekä niitä erilaisia vaikutuksia, joita ratkaisuil- sytty yhteiskuntapoliittinen tavoite, niitä ei
32484: la on tai voidaan odottaa olevan. Koska voida rajoittamattomasti toteuttaa verojärjes-
32485: korkotulot aikaisemmin ovat olleet suurelta telmän toimivuuden siitä kärsimättä tai pahim-
32486: osin verovapaita, siirtyminen korkotulon läh- massa tapauksessa lamaantumatta.
32487: deveroon ei lähdeveron tasosta huolimatta li- Suuntaus suhteellisiin verokantoihin vaikut-
32488: sännyt neutraliteettiongelmia vuokra- ja korko- tanee tulevaisuudessa tehtäviin veropoliittisiin
32489: tulon verotusta vertailtaessa, vaan osittain ratkaisuihin. Pääomatulojen yleinen matala
32490: myös tasoitti olemassa olleita epäkohtia. Kor- suhteellinen verokanta olisi kuitenkin varsin
32491: kotulon lähdeveron tasoon vaikutti edellä mai- ongelmallinen tuloverotuksen keskimääräiseen
32492: nitun lisäksi se, että sijoitus ei ole inflaatiolta tasoon verrattuna, vaikka tuloverotusta tai
32493: suojattu. ainakin marginaaliveroja edelleen alennettai-
32494: Sekä veronalaisen korko- että vuokratulon siin. Ratkaisujen tulisi olla paitsi tulolajien
32495: verokohtelua lievennettiin aikaisemmin omai- kesken neutraaleja, myös verovelvollisten nä-
32496: suustulovähennyksen avulla. Vähennyksen kökulmasta hyväksyttäviä ja veron tuotolla
32497: enimmäismäärä kaksinkertaistettiin vuoden mitattuina tarkoituksenmukaisia. Sen vuoksi
32498: 1990 vp. - KK n:o 753 3
32499:
32500: eri tulolajien verokohtelua joudutaan seuraa- kansainvälisesti kilpailukykyisten ratkaisujen
32501: valla vaalikaudella tarkastelemaan vielä monis- löytämiseksi.
32502: ta eri näkökulmista meille sopivien ja samalla
32503: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1991
32504:
32505: Ministeri Ulla Puolanne
32506: 4 1990 vp. - KK n:o 753
32507:
32508:
32509:
32510:
32511: Tili Riksdagens Herr Talman
32512: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Den skattemässiga behandlingen av både
32513: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse skattepliktig ränteinkomst och skattepliktiga
32514: av den 22 januari 1991 tili vederbörande hyresinkomst lindrades tidigare med hjälp av
32515: medlem av statsrådet översänt avskrift av förmögenhetsinkomsta vdraget. Maximibelop-
32516: följande av riksdagsman Mikko Elo underteck- pet för avdraget fördubblades, räknat från
32517: nade spörsmål nr 753: ingången av 1990 från 10 000 mk tili 20 000
32518: mk. Eftersom avdraget upphörde att omfatta
32519: Vilka brådskande åtgärder ämnar både dividendinkomsten, som hör tili gottgö-
32520: Regeringen vidta för att fysiska perso- relsesystemet för bolagsskatten, och sådan rän-
32521: ners hyresinkomster skali fås att mot- teinkomst som är underkastad källskatt, kan
32522: svara kälibeskattningen av ränteinkom- avdraget räknat från ingången av innevarande
32523: ster samt för att de hyresinkomster som år inverka tili hela sitt belopp och därmed
32524: fås av en bostad helt skali befrias från lindra beskattningen av hyresinkomster. Av-
32525: skatt? draget är dessutom differentierat så att det tili
32526: sin storlek är 2 000 mk ökat med 50 % av det
32527: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- belopp med vilket de förmögenhetsinkomster
32528: samt anföra följande: som berättigar tili avdrag överstiger 2 000 mk.
32529: Maximibeloppet är 20 000 mk eller det
32530: Ikraftträdandet av lagen om käliskatt på sammanlagda beloppet av de inkomster som
32531: ränteinkomst har orsakat liknande bedömning- ligger tili grund för avdraget. Ett avdrag som
32532: ar som även framförts i spörsmålets motivering är beskaffat på detta sätt kan inverka ända tili
32533: av frågan om den ömsesidiga skattemässiga en hyresinkomstnivå om 38 000 mk. Därtili
32534: behandlingen av olika kapitalinkomster längre faststälis storleken på avdraget på basis av
32535: är tiliräckligt neutral och om det specielit i bruttohyresinkomsten och avdras från totalin-
32536: fråga om beskattningen av kapitalinkomster komsten, fastän hyresinkomsten efter de natur-
32537: vore motiverat att övergå från ett progressivt liga avdragen inte längre är tillräckligt hög för
32538: system tili en skatt som även mera alimänt avdrag. - Med beaktande av reglerade hyror
32539: fastställs proportionelit. Kommissionen för frå- kommer man vad beträffar uthyrning av en
32540: gan om käliskatt på ränteinkomster (Kommit- bostad rätt nära det mål som angetts i spörs-
32541: tebetänkande 1990:14) har i sitt betänkande på målet.
32542: ett mångsidigt sätt granskat den skattemässiga En lindring av den skattemässiga behand-
32543: behandlingen av olika kapitalinkomster. För- lingen av hyresinkomster motiveras, liksom i
32544: utom ränteinkomsten granskades även beskatt- motiveringen tili spörsmålet, med bostadspoli-
32545: ningen av dividend-, hyres- och bostadsinkomst tiska orsaker. På en ökning av utbudet av fritt
32546: samt den skattemässiga behandlingen av försäk- finansierade hyresbostäder inverkar emeliertid
32547: ringssparande och försäljningsvinster samt de många andra åtgärder än de som genomförs
32548: olika verkningar som besluten har eller kan inom beskattningen, t.ex. ett successivt upphä-
32549: iänkas ha. Eftersom ränteinkomsterna tidigare vande av hyresregleringen. Fastän man med
32550: tili stor del varit skattefria ökade övergången skattepolitiska åtgärder kunde uppnå detta
32551: tili käliskatt på ränteinkomst trots nivån på elier något annat allmänt godkänt samhällspo-
32552: käliskatten inte neutralitetsproblemen vid en litiskt mål, kan dylika inte förverkligas obe-
32553: jämförelse melian beskattningen av hyresin- gränsat utan att skattesystemets funktionsdug-
32554: komst och beskattningen av ränteinkomst, utan lighet blir lidande eller i värsta fall lamslås helt.
32555: den jämnade delvis även ut existerande olägen- Inriktningen på proportionella skattesatser
32556: heter. På nivån för käliskatt på ränteinkomst torde komma att påverka de skattepolitiska
32557: inverkade förutom det ovan nämnda därtili det beslut som kommer att fattas framdeles.
32558: faktum att en investering inte är skyddad mot Kapitalinkomsternas allmänna låga proportio-
32559: inflation.
32560: 1990 vp. - KK n:o 753 5
32561:
32562: nella skattesats vore emellertid rätt problema- acceptabla och, mätta med skattevinsten, än-
32563: tisk jämfört med den genomsnittliga nivån damålsenliga. Därför måste den skattemässiga
32564: inom inkomstbeskattningen, även om inkomst- behandlingen av olika inkomstslag under föl-
32565: beskattningen eller åtminstone marginalskatter- jande valperiod ännu bedömas ur många olika
32566: na alltjämt skulle sänkas. Lösningarna borde synvinklar för att passande och på samma gång
32567: vara neutrala i förhållande till inkomstslagen internationellt konkurrenskraftiga lösningar
32568: och därtill ur den skattskyldiges synvinkel skall kunna hittas.
32569: Helsingfors den 19 februari 1991
32570:
32571: Minister Ulla Puolanne
32572: 1990 vp.
32573:
32574: Kirjallinen kysymys n:o 754
32575:
32576:
32577:
32578:
32579: Pelttari: Työeläkkeen maksamisesta Ruotsissa työskennelleelle ja
32580: Suomessa asuneelle työntekijälle
32581:
32582:
32583: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32584: Pohjois-Suomesta ja monista maamme syr- ovat huomanneet yllätyksekseen eläkepäätök-
32585: jäisistä osista siirtyi 1960-luvun molemmin sissään tai niistä kysellessään, että Ruotsissa
32586: puolin valtava määrä ihmisiä suuren työttö- ikänsä työssä olleina ja Suomessa asuvina ei
32587: myyden vuoksi Ruotsiin työtä hakemaan, jossa siellä tehtyä työaikaa hyväksytäkään työeläk-
32588: silloin oli kova työvoimapula. Suurin osa keeseen oikeuttavaksi kuin vuodesta 1969 läh-
32589: muuttaneista joutui jättämään kotinsa kylmil- tien. Yksityinen työeläkelaki on kuitenkin tul-
32590: leen muutettuaan koko perheensä kanssa asu- lut Ruotsissa voimaan jo 1960 ja Suomessa
32591: maan Ruotsiin, sinne mistä työtä löytyi. 1962, minkä vuoksi pahimmassa tapauksessa
32592: Useat Tornionjokilaaksosta kotoisin olevat Suomesta työssä kulkeva häviää Ruotsissa asu-
32593: pyrkivät löytämään työtä rajaseuduilta Ruot- valle suomalaiselle eläkkeensaajalle yhdeksän
32594: sissa, jolloin oli mahdollista omasta Suomen vuoden aikana kertyneen työeläkkeen määrän.
32595: kodista päin kulkea Ruotsissa töissä. Tuolloin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32596: oli tärkeätä löytää työpaikka, ei niinkään ottaa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32597: selville työ- ja sosiaalialan lainsäädäntöä. Myö- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32598: hemmin ovat monet siellä esiin tulleet työttö- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32599: myydestä, sairaudesta ja eläkkeelle joutumises-
32600: ta johtuneet epäkohdat paljastuneet. Pohjois- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32601: mainen sosiaaliturvasopimus on korjannut ryhtyä edellä mainitun epäkohdan pois-
32602: useita epäkohtia, mutta useat ongelmat ovat tamiseksi, jonka mukaan Suomessa asu-
32603: vielä jäljellä. neelle ja Ruotsissa työskennelleelle ei
32604: Ruotsiin 1960-luvulla muuttaneet ihmiset makseta työeläkettä Ruotsista ennen
32605: ovat jääneet tai kohta jäämässä eläkkeelle. He vuotta 1969 suoritetuilta työvuosilta?
32606: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
32607:
32608: Seppo Pelttari
32609:
32610:
32611:
32612:
32613: 200070S
32614: 2 1990 vp. - KK n:o 754
32615:
32616:
32617:
32618:
32619: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32620: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tulivat voimaan vuoden 1970 alusta. Muun
32621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muassa tästä syystä kysymyksessä tarkoitettu-
32622: olette 22 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn jen rajankävijöiden eläketurvaan on jäänyt
32623: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston aukkoja. Eläketurvaa kuitenkin tältä osin täy-
32624: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- dentää kansaneläkkeen lisäosa.
32625: edustaja Pelttarin näin kuuluvasta kirjallisesta Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on uu-
32626: kysymyksestä n:o 754: distettu kokonaisuudessaan vuoden 1982 alusta
32627: (SopS/81 /81 ). Uudistettu Pohjoismainen so-
32628: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo siaali turvasopimus rakentuu periaatteelle, jon-
32629: ryhtyä edellä mainitun epäkohdan pois- ka mukaan henkilö työskennellessään muussa
32630: tamiseksi, jonka mukaan Suomessa asu- Pohjoismaassa kuin missä hän asuu, kuuluu
32631: neelle ja Ruotsissa työskennelleelle ei tässä työssä työskentelymaan lainsäädännön
32632: makseta työeläkettä Ruotsista ennen piiriin, kun on kysymys oikeudesta etuuksiin,
32633: vuotta 1969 suoritetuilta työvuosilta? jotka riippuvat ansiotyöstä tai sen tuottamasta
32634: tulosta. Työeläketurvan lisäksi tällaisia etuuk-
32635: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sia ovat muun muassa sairaus- ja äitiyspäivä-
32636: vasti seuraavaa: raha, työvahinkoetuudet sekä työttömyysetuu-
32637: det. Kysymyksessä esitetty epäkohta liittyy nyt
32638: Sosiaaliturvasopimuksilla pyritään yhteenso- voimassa olevaa Pohjoismaista sosiaaliturvaso-
32639: vittamaan kahden tai useamman valtion sosiaa- pimusta edeltävään aikaan. Epäkohta korjat-
32640: liturvajärjestelmät siten, että henkilön muut- tiin erityismääräyksin vuonna 1969. Muutos ei
32641: taessa tai siirtyessä tilapäisesti maasta toiseen kuitenkaan ollut takautuva.
32642: hän kuuluu jommankumman maan sosiaalitur- Pohjoismaiden ministerineuvosto on vuonna
32643: van piiriin eikä ole kuitenkaan kaksinkertaises- 1989 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
32644: ti vakuutettu. Työeläketurvan osalta sopimuk- saattaa Pohjoismainen ·sosiaaliturvasopimus
32645: sin pyritään siihen, ettei työntekijän eläketurva . -. Jan tasalle sekä korjata sen soveltamisessa
32646: heikentyisi sen vuoksi, että hänellä on työsken- olevat puutteet. Työryhmä on kuitenkin katso-
32647: telyjaksoja useammassa sopimusvaltiossa. nut, ettei tässä vaiheessa Euroopan talousaluet-
32648: Etuuksien myöntämisessä ja maksamisessa ta koskevien neuvottelujen vuoksi ole aiheellis-
32649: noudatetaan kuitenkin aina kunkin maan omaa ta ottaa kantaa sopimuksen muuttamiseen.
32650: kansallista lainsäädäntöä. Mikäli Euroopan talousaluetta koskeva sopi-
32651: Pohjoismaiden kesken on ollut voimassa mus syntyy, myös Pohjoismaisen sosiaaliturva-
32652: sosiaaliturvasopimus jo vuodesta 1955 alkaen. sopimuksen asema ja sisältö on harkittava
32653: Sopimus sisältää muun muassa määräykset eri uudelleen sen vuoksi, että pääosa sen mukaan
32654: Pohjoismaiden eläkkeiden yhteensovittamisesta määräytyvistä etuuksista tulee säädellyksi jo
32655: ja maksamisesta. Työeläkkeet on otettu sosiaa- EY:n monenkeskisen EY:n asetuksen 1408/
32656: liturvasopimuksen soveltamispiiriin vuonna 71/EEC pohjalta.
32657: 1969 ja niitä koskevat yhdistämissäännökset
32658: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1991
32659:
32660: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
32661: 1990 vp. - KK n:o 754 3
32662:
32663:
32664:
32665:
32666: Tili Riksdagens Herr Talman
32667: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1970. Bl.a. därför finns det luckor i pensions-
32668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse skyddet för de gränsöverskridare som avses i
32669: av den 22 januari 1991 tili vederbörande spörsmålet.
32670: medlem av statsrådet översänt avskrift av Pensionsskyddet kompletteras dock tili den-
32671: följande av riksdagsman Pelttari undertecknade na del av folkpensionens tiliäggsdel.
32672: spörsmål nr 754: Den nordiska konventionen om social trygg-
32673: het har reformerats i sin helhet räknat från
32674: Vilka åtgärder ämnar Regeringen ingången av år 1982 (FördrS/81/81). Den re-
32675: vidta för att avhjälpa ovan nämnda formerade nordiska konventionen om social
32676: missförhåliande, enligt vilket personer trygghet bygger på principen att när en person
32677: som bott i Finland och arbetat i Sverige arbetar i ett annat nordiskt land än det där han
32678: inte får pension från Sverige för de är bosatt, omfattas han i arbetet av lagstift-
32679: arbetsår som utförts före år 1969? ningen i det land där han arbetar då det är
32680: fråga om rätt tili förmåner som beror på
32681: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- förvärvsarbete elier på resultatet av detta.
32682: samt anföra följande: Sådana förmåner är utom arbetspensionsskyd-
32683: det bl.a. sjuk- och moderskapspenning samt
32684: Syftet med konventionerna om social trygg- förmåner vid arbetsskada och arbetslöshet. Det
32685: het är att samordna två elier flera staters missförhåliande som framförts i spörsmålet
32686: socialskyddssystem med varandra så att en hänför sig tili tiden före den nu gäliande
32687: person som flyttar elier tillfäliigt förflyttar sig nordiska konventionen om social trygghet.
32688: från ett land tili ett annat omfattas av det Missförhåliandet avhjälptes med specialbestäm-
32689: socialskydd som tiliämpas i någotdera landet melser år 1969. Ändringen gjordes dock inte
32690: och inte är dubbelförsäkrad. Beträffande ar- retroaktivt.
32691: betspensionsskyddet är syftet med överens- Nordiska ministerrådet tillsatte år 1989 en
32692: kommelserna att förhindra att arbetstagarens arbetsgrupp som har tili uppgift att hålia den
32693: pensionsskydd försvagas på grund av att han nordiska konventionen om social trygghet
32694: arbetar periodvis i många av de avtalsslutande dagsaktueli och rätta tili de brister som finns i
32695: staterna. När förmånerna beviljas och betalas tiliämpningen. Arbetsgruppen har emeliertid
32696: iakttas dock alitid varje enskilt lands egen ansett att det i detta skede inte är skäl att fatta
32697: nationelia lagstiftning. ståndpunkt tili en ändring av avtalet på grund
32698: Melian de nordiska länderna har en konven- av förhandlingarna om den europeiska ekono-
32699: tion om social trygghet gälit redan från år miska sfåren. Om ett fördrag om en europeisk
32700: 1955. I konventionen ingår bl.a. bestämmelser ekonomisk sfär sluts, måste den nordiska kon-
32701: om hur pensionerna i de nordiska länderna ventionen om social trygghet, dess stälining och
32702: skali samordnas och betalas. Arbetspensioner- innehåli prövas på nytt därför att största delen
32703: na har tagits med i konventionen om social av de förmåner som faststälis enligt denna blir
32704: trygghet år 1969 och stadgandena om deras reglerad redan på basis av EG:s multilaterala
32705: samordnande trädde i kraft vid ingången av år EG-förordning 1408/71/EEC.
32706: Helsingfors den 21 februari 1991
32707:
32708: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
32709: 1990 vp.
32710:
32711: Kirjallinen kysymys n:o 755
32712:
32713:
32714:
32715:
32716: Jääskeläinen: Luontaistaloutta harjoittavien toimeentulon paran-
32717: tamisesta Enontekiöllä
32718:
32719:
32720: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32721: Enontekiöllä on tilanne luontaistalouden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32722: harjoittajien kohdalla muodostunut vaikeaksi. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32723: Riistaa ei ole riittämiin runsaan kettu- ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32724: minkkikannan vuoksi. Kalakannat ovat niin
32725: ikään vähentymistään vähentyneet. Niukka Katsooko Hallitus, että luontaista-
32726: metsä, joka luontaistiloille on osoitettu, ei louden harjoittajien toimeentulomah-
32727: sekään anna toimeentulomahdollisuuksia. dollisuudet ovat Enontekiöllä tämän
32728: Luontaistalouden harjoittajan olisi pystyttävä päivän mittasuhteiden mukaan riittävät,
32729: maksamaan myös korkoja ja kuoletuksia saa- ja
32730: mistaan lainoista, ja työtä pitäisi pystyä osoit- mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
32731: tamaan myös oman luontaistilan ulkopuolelta. luontaistalouden harjoittajien toimeen-
32732: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- tulomahdollisuuksien parantamiseksi?
32733: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
32734:
32735: Keijo Jääskeläinen
32736:
32737:
32738:
32739:
32740: 2000708
32741: 2 1990 vp. - KK n:o 755
32742:
32743:
32744:
32745:
32746: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32747:
32748: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rustuvasta luonnonvarojen hyödyntämisestä.
32749: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Jo luontaiselinkeinolakia säädettäessä oli il-
32750: olette 22 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn meistä, että yksistään luontaiselinkeinosta voi
32751: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston varsin harva henkilö porotaloutta lukuun otta-
32752: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- matta saada koko toimeentulonsa. Sen vuoksi
32753: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta on lakiin otettu mahdollisuus tukea jatkojalos-
32754: kirjallisesta kysymyksestä n:o 755: tusta sekä matkailua palvelevaa toimintaa.
32755: Luontaiselinkeinon harjoittajaa on tuettu
32756: Katsooko Hallitus, että luontaista- myymällä hänelle luontaiselinkeinotila sekä
32757: louden harjoittajien toimeentulomah- avustamaHa asuinrakennuksen rakentamista.
32758: dollisuudet ovat Enontekiöllä tämän Tuloista riippuen avustus on 20--60 %. Lop-
32759: päivän mittasuhteiden mukaan riittävät, puosalle hyväksyttävistä kustannuksista on
32760: ja voinut saada vielä valtionlainaa.
32761: mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy Luontaiselinkeinotilojen, lisäalueiden sekä
32762: luontaistalouden harjoittajien toimeen- asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pitkiä,
32763: tulomahdollisuuksien parantamiseksi? enintään 30 vuotta. Myös korko muuhun
32764: lainoitukseen nähden on varsin alhainen (4 %).
32765: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Luontaiselinkeinolain tavoitteena on aktivoi-
32766: taen seuraavaa: da yrittäjää ryhtymään harjoittamaan tai laa-
32767: jentamaan tukikelpoista luontaiselinkeinolain
32768: Enontekiö kuuluu luontaiselinkeinolain (610/ mukaista toimintaa.
32769: 84) soveltamispiiriin. Lain nojalla tuetaan luon- Edellä olevan perusteella on katsottava, että
32770: taiselinkeinon harjoittajia, jotka saavat koko- luontaiselinkeinolailla tuetaan riittävästi luon-
32771: naan tai pääasiallisesti toimeentulonsa maata- taistalouden harjoittajien toimeentulomahdolli-
32772: loudesta, kalastuksesta, metsästyksestä, porota- suuksia Enontekiölläkin eikä uusien tukimuo-
32773: loudesta, marjastuksesta, sienestyksestä ja tojen luominen ole tarkoituksenmukaista.
32774: muusta luonnon jatkuvaan tuottokykyyn pe-
32775:
32776: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
32777:
32778: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32779: 1990 vp. - KK n:o 755 3
32780:
32781:
32782:
32783:
32784: Tili Riksdagens Herr Ta1man
32785:
32786: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gen stiftades var det uppenbart att med undan-
32787: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se tag av renhushållningen kan endast ett fåta1
32788: av den 22 januari 1991 tili vederbörande personer få hela sin utkomst av enbart natur-
32789: med1em av statsrådet översänt avskrift av näring. Med an1edning härav har i 1agen
32790: fö1jande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen intagits en möj1ighet att stöda sådan verksam-
32791: undertecknade spörsmå1 nr 755: het som betjänar vidareföräd1ing och turism.
32792: Naturnäringsidkare har stötts genom att
32793: Anser Regeringen att naturnäringsid- man har så1t naturnärings1ägenheter tili dem
32794: karnas utkomstmöj1igheter i Enontekis samt genom att byggandet av bostadsbyggna-
32795: en1igt dagens måttstock är tiliräck1iga, der har understötts. Beroende av inkomsterna
32796: och är understödet 20--60 %. För den återstående
32797: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- delen av de godtagbara kostnaderna har stats-
32798: ta för att naturnäringsidkarnas ut- lån dessutom kunnat erhållas.
32799: komstmöj1igheter skall förbättras? Återbeta1ningstiderna för naturnärings1ägen-
32800: heterna, tiliäggsområdena samt bostads1ånen är
32801: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- långa, högst 30 år. Likaså är räntan för andra
32802: samt anföra fö1jande: lån re1ativt 1åg (4 %).
32803: Syftet med naturnärings1agen är att aktivera
32804: Stadgandena i naturnärings1agen (610/84) företagare att börja utöva eller utvidga sådan
32805: och deras tiliämpning berör Enontekis. Med verksamhet som en1igt naturnärings1agen kan
32806: stöd av 1agen stöds naturnäringsidkare som få bistånd.
32807: helt eller huvudsak1igen får sin utkomst från På basis av det ovan anförda kan det anses
32808: jordbruk, fiske, jakt, renhushållning, bärp1ock- att man med hjälp av naturnärings1agen i
32809: ning, svampp1ockning och annat sådant utnytt- tiliräck1ig utsträckning stöder naturnäringsid-
32810: jande av naturresurser som är beroende av karnas utkomstmöj1igheter även i Enontekis
32811: naturens fortlöpande produktionsförmåga. och att det inte är ändamå1sen1igt att inrätta
32812: Redan vid den tidpunkt då naturnärings1a- nya stödformer.
32813:
32814: Helsingfors den 13 februari 1991
32815:
32816: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32817: 1990 vp.
32818:
32819: Kirjallinen kysymys n:o 756
32820:
32821:
32822:
32823:
32824: Jääskeläinen: Tien rakentamisesta Kaaresuvannosta Norjan ra-
32825: jalle
32826:
32827:
32828: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32829:
32830: Enontekiön luontaiselinkeinojen, matkailun Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32831: ja poronhoidon, kannalta on välttämättä saa- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32832: tava tieyhteys Kaaresuvannosta Lavitunturin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32833: kautta Norjan rajalle ja siitä edelleen Kauto- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32834: keinoon. Suomen osuudeksi jää luonnollisesti
32835: tie Norjan rajalle saakka.
32836: Koska matkailu on käsivarren Lapin pää- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32837: elinkeino, on sen edellytyksiä kaikin tavoin ryhtyä tieyhteyden rakentamiseksi Kaa-
32838: tuettava. Esitetty tieyhteys noudattelee vanhan resuvannosta Lavivaaran kautta Norjan
32839: kirkko- ja postitien pohjalinjaa. rajalle?
32840:
32841: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
32842:
32843: Keijo Jääskeläinen
32844:
32845:
32846:
32847:
32848: 200070S
32849: 2 1990 vp. - KK n:o 756
32850:
32851:
32852:
32853:
32854: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32855:
32856: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hankkeesta 27.7.1990. Aloitteen käsittely on
32857: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kesken.
32858: olette 22 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Lavitunturissa sijaitsevaan laskettelu- ja hiih-
32859: kirjeenne n:o 2737 ohella toimittanut valtioneu- tokeskukseen johtaa Kaaresuvannosta 11,5 ki-
32860: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lometrin pituinen yksityinen tie. Enontekiön
32861: kansanedustaja Keijo Jääskeläisen näin kuulu- kunta on tehnyt 20.11.1990 aloitteen tien muut-
32862: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 756: tamisesta yleiseksi tieksi. Aloite on lausuntokä-
32863: sittelyssä. Lapin tiepiiri puoltanee aloitetta esit-
32864: tämällä tietä polkutieksi, jonka ylläpidosta
32865: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vastaisi Lapin tiepiiri valtion varoilla. Lopulli-
32866: ryhtyä tieyhteyden rakentamiseksi Kaa- nen päätös (tiehallitus ja liikenneministeriö)
32867: resuvannosta Lavivaaran kautta Norjan saataneen vuoden 1991 loppupuolella.
32868: rajalle? Tien jatkaminen edelleen Lavivaarasta Nor-
32869: jan rajalle ei toistaiseksi ole ajankohtaista.
32870: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tielle ei todennäköisesti tulisi yleistä liikennettä
32871: vasti seuraavaa: siinä määrin, että tien rakentaminen olisi pe-
32872: rusteltua. Sitä paitsi tien rakentamisen esteenä
32873: Kaaresuvannon kylätoimikunta on tehnyt on suojelu- ja erämaa-alueita, joiden läpi tietä
32874: aloitteen Kaaresuvannon-Kautokeinon tie- ei voida tehdä.
32875: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
32876:
32877: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
32878: 1990 vp. - KK n:o 756 3
32879:
32880:
32881:
32882:
32883: Tili Riksdagens Herr Talman
32884: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Tili slalom- och skidcentret i Lavitunturi går
32885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse från Kaaresuvanto en II ,5 km lång enskild
32886: nr 2737 av den 22 januari 1991 tili vederbö- väg. Enontekis kommun tog 20.11.1990 initia-
32887: rande medlem av statsrådet översänt avskrift tiv tili att vägen skulle ändras tili alimän väg.
32888: av följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen Initiativet har sänts på remiss. Lapplands
32889: undertecknade spörsmål nr 756: vägdistrikt torde förorda initiativet och föreslår
32890: att vägen blir en gångstig, vars underhåli
32891: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Lapplands vägdistrikt ansvarar för med statliga
32892: vidta för att det skali byggas en väg- medel. Ett slutgiltigt beslut (av vägstyrelsen och
32893: förbindelse från Kaaresuvanto via La- trafikministeriet) torde erhålias i slutet av 1991.
32894: vivaara tili norska gränsen? En fortsättning av vägen från Lavivaara tili
32895: norska gränsen är tillsvidare inte aktueli. En
32896: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sådan väg skulle troligtvis inte användas för
32897: samt anföra följande: allmän trafik i den mån att det vore motiverat
32898: att bygga den. Därtili förekommer hinder för
32899: Bykommitten i Kaaresuvanto tog 27.7.1990 byggande av en väg i form av skydds- och
32900: initiativ tili vägbygget Kaaresuvanto - Kau- ödemarksområden, genom vilka vägen inte kan
32901: tokeino. Behandlingen av ärendet är ännu inte dras.
32902: slutförd.
32903: Helsingfors den 12 februari 1991
32904:
32905: Trafikminister Ilkka Kanerva
32906: 1990 vp.
32907:
32908: Kirjallinen kysymys n:o 757
32909:
32910:
32911:
32912:
32913: Jääskeläinen: Riistanhoidon tehostamisesta Enontekiöllä
32914:
32915:
32916: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32917:
32918: Räjähdyksenomaisesti lisääntynyt kettu- ja maksamaan maalintujen petojen hävittäjille.
32919: minkkikanta johtaa Enontekiöllä siihen, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32920: maalintukanta vähenee kettujen ja minkkien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32921: hävittäessä niiden munia, poikasia ja itse lin- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32922: tuja. Paikallinen riistanhoitoväki teki erittäin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32923: merkittävää työtä riistan säilyttämisen puoles-
32924: ta. Myrkkylupien rajallisuus on myös eräs Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32925: tekijä, joka vaikuttaa siihen, ettei kettuja ja ryhtyä riistakannan suojelemiseksi
32926: minkkejä saada tapettua tarpeeksi. Päärahaa Enontekiöllä kettuja ja minkkejä vas-
32927: tapetusta minkistä ja ketusta pitäisi pystyä taan?
32928: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
32929:
32930: Keijo Jääskeläinen
32931:
32932:
32933:
32934:
32935: 200070S
32936: 2 1990 vp. - KK n:o 757
32937:
32938:
32939:
32940:
32941: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32942: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa na on osa riistanhoitotyötä. Maa- ja metsäta-
32943: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lousministeriön pääluokasta tällaista työtä oh-
32944: olette tammikuun 22 päivänä 1991 päivätyn jataan mm. riistantutkimuksen, riistanhoidon
32945: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kokeilutoiminnan sekä metsästyksen ja riistan-
32946: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hoidon neuvontatyön avulla. Varsinainen riis-
32947: edustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjalli- tanhoitotyö sen sijaan on katsottu metsästäjien
32948: sesta kysymyksestä n:o 757: omaksi asiaksi, eikä sitä valtion varoista yleen-
32949: sä ole tuettu. Kysymyksessä mainittuja tappo-
32950: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo rahoja ei valtion varoista myöskään ole suori-
32951: ryhtyä riistakannan suojelemiseksi tettu vuoden 1975 jälkeen. Näihin menettelyta-
32952: Enontekiöllä kettuja ja minkkejä vas- poihin ei ole suunnitteilla muutoksia.
32953: taan? Enontekiöllä on kuluvana talvena käytetty
32954: työllisyysvaroja metsästäjien palkkaamiseksi
32955: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ketun ja minkin pyyntiin. Vaikka tämä tehos-
32956: vasti seuraavaa: taakio riistanhoitotyötä, ovat toimenpiteen ta-
32957: voitteet kuitenkin ensisijaisesti työllisyyspoliit-
32958: Kettu- ja minkkikantojen, kuten muidenkin tisia.
32959: riistaeläinlajien, pysyttäminen oikean suuruisi-
32960: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
32961:
32962: Ministeri Ole Norrback
32963: 1990 vp. - KK n:o 757 3
32964:
32965:
32966:
32967:
32968: Till Riksdagens Herr Talman
32969: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen jord- och skogsbruksministeriets huvudtitel di-
32970: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse rigeras dylikt arbete bl.a. med hjälp av vilt-
32971: av den 22 januari 1991 tili vederbörande forskning, försöksverksamhet med viltvård
32972: medlem av statsrådet översänt avskrift av samt rådgivning i frågor som gäller jakt och
32973: följande av riksdagsman Jääskeläinen under- viltvård. Det rent praktiska viltvårdsarbetet har
32974: tecknade spörsmål nr 757: däremot ansetts vara en sak för jägarna själva
32975: och detta arbete har i allmänhet inte under-
32976: Vilka åtgärder ämnar Regeringen stötts med statsmedel. De skottpengar som
32977: vidta för att skydda viltstammen i nämns i spörsmålet har inte heller betalats av
32978: Enontekis mot räv och mink? statens medel efter år 1975. Inga planer finns
32979: på att ändra dessa förfaringssätt.
32980: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Under denna vinter har jägare med uppgift
32981: samt anföra följande: att fånga räv och mink anställts med syssel-
32982: sättningsmedel i Enontekis. Ä ven om detta
32983: Att hålla en lämplig storlek på räv- och effektiverar viltvårdarbetet är dessa åtgärder
32984: minkstammen, ock likaså på andra villebråds- dock i första hand att betrakta som sysselsätt-
32985: bestånd, är en del av viltvårdsarbetet. Under ningspolitiska.
32986: Helsingfors den 15 februari 1991
32987:
32988: Minister Ole Norrback
32989: 1
32990:
32991: 1
32992:
32993: 1
32994:
32995: 1
32996:
32997: 1
32998:
32999: 1
33000:
33001: 1
33002:
33003: 1
33004:
33005: 1
33006:
33007: 1
33008:
33009: 1
33010:
33011: 1
33012:
33013: 1
33014: 1990 vp.
33015:
33016: Kirjallinen kysymys n:o 758
33017:
33018:
33019:
33020:
33021: Kohijoki: Rauman ja Tampereen välisen tieosuuden määräämi-
33022: sestä valtatieksi
33023:
33024:
33025: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33026:
33027: Suurten liikenne- ja kuljetusmäärien perus- vienti- ja tuontisatamaksi sekä suurten ja voi-
33028: teella tieyhteys Rauman ja Huittisten välillä makkaasti laajennettavien puunjalostuslaitos-
33029: (kantatie n:o 42) ja Huittisten ja Tampereen ten sijainti Raumalla, Pirkanmaalla ja kyseisen
33030: välillä (kantatie n:o 41) kuuluu valtakunnalli- tieyhteyden vaikutusalueella Keski-Suomessa.
33031: sen merkityksensä mukaisesti maamme päätie- Satamaliikenteestä aiheutuvat vienti- ja tuonti-
33032: verkkoon kantatieksi luokiteltuna. Käytännös- kuljetukset samoin kuin laajenemassa olevien
33033: sä tämä sanottu tieyhteys on jo kauan toiminut puunjalostuslaitosten ja muun teollisuuden raa-
33034: sellaisena tieyhteytenä, joka palvelee tärkeiden ka-aineiden sekä valmiiden tuotteiden raskaat
33035: asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukolii- kuljetukset ovat kansantaloudellisesti ja kulje-
33036: kennettä ja toimii liikenteen kokoojatienä muo- tustaloudellisesti niin merkittäviä jo nyt tällä
33037: dostaen maantieverkon rungon. Näillä perus- tieosuudella Rauma-Huittinen-Tampere,
33038: teilla tieosuus Rauma-Huittinen-Tampere että sen määrääminen valtatieksi olisi varmuu-
33039: olisi jo tullut määrätä valtatieksi. Kun näin ei della perusteltua.
33040: ole tapahtunut, tulisi se määrätä valtatieksi nyt, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33041: kun valtakunnan päätieverkko tullaan uudes- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33042: taan määrittelemään. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33043: Kysymyksessä oleva tieyhteys, kantatiet n:ot jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33044: 42 ja 41, kulkee erittäin vireästi kehittyvien
33045: maakunnallisten keskusten kuten Euran, Huit-
33046: tisten ja Vammalan kautta, ja liikennetiheys Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33047: ylittää jo monien valtateiden liikennemäärät siin tieosuuksien Rauma-Huittinen
33048: Erittäin merkittävällä osuudella siihen ovat (kanta tie n:o 42) sekä Huittinen-Tam-
33049: vaikuttaneet Rauman sataman nopea kehitty- pere (kantatie n:o 41) määräämiseksi
33050: minen erääksi tärkeimmäksi koko valtakunnan valta tieksi?
33051:
33052: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
33053:
33054: Maunu Kohijoki
33055:
33056:
33057:
33058:
33059: 200070S
33060: 2 1990 vp. - KK n:o 758
33061:
33062:
33063:
33064:
33065: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33066: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa päättänyt useista muutoksista valta- ja kanta-
33067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tieverkkoon. Myös tuolloin oli esillä kysymyk-
33068: olette 24 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn sessä tarkoitettu muutosaloite. Ministeriö pää-
33069: kirjeenne n:o 2739 ohella toimittanut valtioneu- tyi kuitenkin lähinnä alueen valtatieverkon
33070: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tiheyden perusteella kielteiseen kantaan, vaikka
33071: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu- puoltaviakin näkökohtia oli olemassa.
33072: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 758: Tiehallituksessa on parhaillaan käynnissä
33073: valtatieverkon kokonaistarkastelu, jossa mm.
33074: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33075: kysymyksessä tarkoitettu muutos on jälleen
33076: siin tieosuuksien Rauma-Huittinen
33077: esillä. Koska suunnitelman käsittely on vielä
33078: (kanta tie n:o 42) sekä Huittinen-Tam-
33079: kesken, ei Rauman ja Tampereen väliin ole
33080: pere (kantatie n:o 41) määräämiseksi
33081: syytä eikä perusteita ottaa erikseen kantaa.
33082: valta tieksi?
33083: Asia tulee kuitenkin ajankohtaiseksi vielä ku-
33084: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- luvana vuonna, kun tiehallitus tekee valtatie-
33085: vasti seuraavaa: luokituksen tarkistamisesta kokonaisesityksen.
33086: Tämä päätieverkkoesitys koko maasta on tu-
33087: Liikenneministeriö on viimeksi 7.2.1989 lossa liikenneministeriöön ennen ensi kesää.
33088:
33089: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
33090:
33091: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
33092: 1990 vp. - KK n:o 758 3
33093:
33094:
33095:
33096:
33097: Tili Riksdagens Herr Talman
33098: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stamvägsnätet. Härvid behandlades även det i
33099: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse spörsmålet avsedda ändringsförs1aget. Ministe-
33100: nr 2739 av den 24 januari 1991 tili vederbö- riet kom dock tili ett negativt stäliningstagan-
33101: rande medlem av statsrådet översänt avskrift de, främst på grund av områdets täta huvud-
33102: av följande av riksdagsman Maunu Kohijoki vägsnät, även om vissa synpunkter talade för
33103: undertecknade spörsmål nr 758: projektet.
33104: I vägstyrelsen pågår en helhetsgranskning av
33105: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för huvudvägsnätet som gälier bl.a. den i spörsmå-
33106: att vägavsnittet Raumo-Huittinen let avsedda ändringen. Då behandlingen av
33107: (stamväg nr 42) samt Huittinen-Tam- planen ännu inte är klar, finns det varken skäl
33108: merfors (stamväg nr 41) skali kunna tili eller grund för ett separat stäliningstagande
33109: förklaras som huvudväg? beträffande avsnittet Raumo-Tammerfors.
33110: Ärendet blir dock aktuelit under innevarande
33111: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- år, då vägstyrelsen gör en framstälining om
33112: samt anföra följande: justering av klassificeringen av huvudvägarna.
33113: Denna framställning, som gälier huvudvägsnä-
33114: Senast 7.2.1989 fattade trafikministeriet be- tet i hela landet, kommer att tillstälias trafik-
33115: slut om ett antal ändringar i huvud- och ministeriet före nästa sommar.
33116: Helsingfors den 13 februari 1991
33117:
33118: Trafikminister Ilkka Kanerva
33119: 1990 vp.
33120:
33121: Skriftligt spörsmål nr 759
33122:
33123:
33124:
33125:
33126: Melin: Om ökat samarbete mellan utrikesministrarna och utri-
33127: keshandelsministrarna inom Nordiska ministerrådet
33128:
33129:
33130: Tili Riksdagens Herr Talman
33131:
33132: På senaste tid har det vid upprepade tilifållen ningslöst skulle utreda möjligheterna för en
33133: framförallt i Sverige, men även i andra nordis- gemensam nordisk ansökan om medlemskap i
33134: ka Iänder av massmedia och politiker hävdats EG. Ett sådant kartläggningsarbete av i stort
33135: att Finland alltmer håller på att isolera sig från sett samma karaktär som NORDEK-planen
33136: det övriga Norden. Påståendet förefaller till- för drygt tjugo är sedan skulle säkert kunna
33137: spetsat med tanke på att Finland i det tradi- bidra tili att stärka Nordens position i de
33138: tionella nordiska samarbetet spelar en mycket förhandlingar som eventuellt förestår med EG.
33139: aktiv roll. Med detta kan avses ansträngning- Då utvecklingen går mot ett federalt upp-
33140: arna att inom Norden genomföra en ekono- byggt Europa, där nationalstaternas Europa
33141: misk integration som skall syfta tili att bibe- kommer att utvecklas mot regionernas Europa
33142: hålla Norden som ett föredöme i Europa i bör det nordiska samarbetet förstärkas med
33143: fråga om regionalt samarbete. sikte på en nordisk union. Om vi tilisammans
33144: Från finländsk sida har man aktivt arbetat vore tre eller fyra Iänder som representerar en
33145: för att ett nytt program för det nordiska mycket köpkraftig marknad skulle vårt ord
33146: samarbetet efter 1992 skall läggas fram av väga tungt vid de förhandlingsbord där beslu-
33147: Nordiska ministerrådet. Man har även ställt ten fattas.
33148: konkreta krav på en effektivisering av Nordis- De nordiska samarbetsorganen som har tili-
33149: ka rådets och ministerrådets organisation och gång till välkvalificerade utredningsresurser har
33150: arbetsformer samt beträffande budgetökningar. förutsättningar att genomföra ett sådant utred-
33151: De farhågor för att Finland kan bli isolerat ningsarbete. Nordiska rådet och ministerrådet
33152: som man sett uttryck för t.ex. i nordiska media förefaller att vara en outnyttjad resurs för ett
33153: gäller emellertid i huvudsak inställningen tili arbete som syftar tili att stärka Norden i
33154: större europeiska och internationella skeenden. förhållande tili den europeiska marknaden.
33155: De frågor som i hög grad tagits upp tili Inom Nordiska rådet har en kommitte lagt
33156: behandling av nordisk tidningspress är Fin- fram ett förslag om en formalisering av såväl
33157: lands inställning tili EG, de baltiska länderna utrikes- som utrikeshandelsministrarnas samar-
33158: och flyktingpolitiken. Det bör medges att bete på nordiskt pian. Det är uppenbart, inte
33159: Finlands syn på dessa frågor inte alltid sam- minst efter det att informationen om Sveriges
33160: manfallit med t.ex. Sveriges. regeringsbeslut i oktober 1990 att eftersträva
33161: 1 förhållande tili de europeiska ekonomiska medlemskap i EG delgivits varken Finlands
33162: integrationssträvandena har emellertid Finland eller Norges regeringar på förhand, att en
33163: i fråga om innehåll nått i stort sett liknande sådan aktivering av samarbetet väl kunde
33164: avtal som Sverige, Norge och senare Island behövas. När de nordiska utrikesministrarna
33165: först med EFTA i början av 1960-talet och träffats har det som regel mest varit FN-frågor
33166: sedan i början av 1970-talet med EG. Det ter som fredsbevarande aktioner, inställningen tili
33167: sig därför naturligt att Finland med övriga Sydafrika etc. som behandlats.
33168: nordiska EFT A-länder - när EES-förhand- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
33169: lingarna slutförts - tilisammans förutsätt- den ordning 37 § l mom. riksdagsordningen
33170:
33171: 200070S
33172: 2 1990 vp. - KK n:o 759
33173:
33174: föreskriver tili vederbörande medlem av stats- nisternivå inom ramen för Nordiska
33175: rådet ställa följande spörsmål: ministerrådet och
33176: är Regeringen beredd att ta initiativ
33177: Har Regeringen för avsikt att verka tili nordiska toppmöten i likhet med de
33178: för ett ökat organiserat nordiskt sam- politiska toppmöten som årligen hålls
33179: arbete på utrikes- och utrikeshandelsmi- inom EG?
33180: Helsingfors den 23 januari 1991
33181:
33182: Ingvar S. Melin
33183: 1990 vp. - KK n:o 759 3
33184:
33185: Kirjallinen kysymys n:o 759 Suomennos
33186:
33187:
33188:
33189:
33190: Melin: Ulkoministerien ja ulkomaankauppaministerien yhteis-
33191: työn lisäämisestä Pohjoismaiden ministerineuvostossa
33192:
33193:
33194: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33195:
33196: Viime aikoina ennen kaikkea Ruotsissa mut- mahdollisuudet Pohjoismaiden yhteisen ano-
33197: ta myös muissa Pohjoismaissa tiedotusvälineet muksen tekemiseksi jäsenyydestä EY:ssä. Täl-
33198: ja poliitikot ovat toistuvasti väittäneet Suomen lainen kartoitus, joka olisi luonteeltaan pitkälti
33199: olevan yhä enemmän eristäytymässä muusta samanlainen kuin NORDEK-suunnitelma run-
33200: Pohjolasta. Väittämä vaikuttaa kärjistetyltä ot- saat 20 vuotta sitten, varmasti vaikuttaisi vah-
33201: taen huomioon Suomen hyvin aktiivisen roolin vistavasti Pohjolan asemaan EY:n kanssa mah-
33202: perinteisessä pohjoismaisessa yhteistyössä. Täl- dollisesti käytävissä neuvotteluissa.
33203: lä voidaan tarkoittaa ponnisteluja sellaisen Kun kehitys on menossa kohti liittovaltioista
33204: taloudellisen yhdentymisen toteuttamiseksi muodostuvaa Eurooppaa, jossa kansallisval-
33205: Pohjolassa, jonka tarkoituksena on säilyttää tioiden Eurooppa tulee kehittymään kohti
33206: Pohjola alueellisen yhteistyön esikuvana Eu- alueiden Eurooppaa, tulee pohjoismaista yh-
33207: roopassa. teistyötä vahvistaa tavoitteena pohjoismainen
33208: Suomen puolelta on tehty aktiivisesti työtä, unioni. Jos yhdessä muodostaisimme kolme tai
33209: jotta Pohjoismaiden ministerineuvosto esittelisi neljä maata, jotka edustavat hyvin ostovoimai-
33210: uuden ohjelman pohjoismaisesta yhteistyöstä sia markkinoita, sanallamme olisi merkittävää
33211: vuoden 1992 jälkeen. Myös konkreettisia vaa- painoa neuvottelupöydissä, joissa päätökset
33212: timuksia on esitetty Pohjoismaiden neuvoston tehdään.
33213: ja ministerineuvoston organisaation ja työ- Pohjoismaisilla yhteistyöelimillä, joilla on
33214: muotojen tehostamisesta sekä budjettilisäyksis- käytettävissään laadukkaat selvitysresurssit, on
33215: tä. edellytykset suorittaa tällainen selvitystyö. Poh-
33216: Pelot Suomen eristäytymisestä, joiden ilmai- joismaiden neuvosto ja ministerineuvosto näyt-
33217: suja on nähty esim. pohjoismaisissa tiedotus- tävät olevan käyttämätön voimavara työhön,
33218: välineissä, koskevat pääasiassa suhtautumista jonka tarkoituksena on vahvistaa Pohjolaa
33219: suurempiin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin suhteessa Euroopan markkinoihin.
33220: tapahtumiin. Pohjoismaisessa sanomalehdistös- Pohjoismaiden neuvostossa komitea on teh-
33221: sä pitkälti käsitellyt kysymykset koskevat Suo- nyt ehdotuksen niin ulkoministerien kuin ulko-
33222: men suhtautumista Euroopan yhteisöön, Bal- maankauppaministerien yhteistyön formalisoi-
33223: tian maihin ja pakolaispolitiikkaan. On myön- misesta pohjoismaisella tasolla. On ilmeistä,
33224: nettävä, ettei Suomen näkemys näistä kysy- varsinkin sen jälkeen kun tietoa Ruotsin halli-
33225: myksistä aina ole ollut yhtenevä esim. Ruotsin tuksen päätöksestä lokakuussa 1990 pyrkiä
33226: näkemyksen kanssa. EY:n jäsenyyteen ei ollut saatettu Suomen eikä
33227: Suhteessa Euroopan taloudellisiin yhdenty- Norjan hallitusten tietoon etukäteen, että täl-
33228: mispyrkimyksiin Suomi on kuitenkin sisällön laista yhteistyön aktivoimista voitaisiin tarvita.
33229: puolesta saavuttanut pitkälti vastaavat sopi- Pohjoismaiden ulkoministeritapaamisissa on
33230: mukset kuin Ruotsi, Norja ja myöhemmin yleensä enimmäkseen käsitelty YK-kysymyksiä
33231: Islanti ensin EFTAn kanssa 1960-luvun alussa kuten rauhanturvaamistoimia, suhtautumista
33232: ja sitten Euroopan yhteisön kanssa 1970-luvun Etelä-Afrikkaan jne.
33233: alussa. Tämän vuoksi on luonnollista, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33234: Suomi yhdessä muiden pohjoismaisten EFTA- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33235: maiden kanssa - kun ETA-neuvottelut on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33236: loppuunviety - puolueettomasti selvittäisi jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33237: 4 1990 vp. - KK n:o 759
33238:
33239: Onko Hallituksen tarkoituksena toi- onko Hallitus valmis tekemään aloit-
33240: mia järjestelmällisen pohjoismaisen yh- teen pohjoismaisista huippukokouksista
33241: teistyön lisäämiseksi ulkoministeri- ja EY:ssä pidettävien vuosittaisten poliit-
33242: ulkomaankauppaministeritasolla Poh- tisten huippukokousten tapaan?
33243: joismaiden ministerineuvoston piirissä,
33244: ja
33245: Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1991
33246:
33247: Ingvar S. Melin
33248: 1990 vp. - KK n:o 759 5
33249:
33250:
33251:
33252:
33253: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33254: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa siin kannanottoihin erilaisissa kansainvälisissä
33255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kysymyksissä varsinkin YK:ssa.
33256: olette 23 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Pää- ja ulkoministereiden tapaan myös Poh-
33257: kirjeenne n:o 2740 ohella toimittanut valtioneu- joismaiden ulkomaankauppaministereillä on ol-
33258: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lut säännöllisesti epävirallisia kokouksia. Ky-
33259: kansanedustaja Melinin näin kuuluvasta kirjal- symys Pohjoismaiden ulkomaankauppaministe-
33260: lisesta kysymyksestä n:o 759: reiden yhteistyön virallistamisesta on ollut esil-
33261: lä Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä jo
33262: Onko Hallituksen tarkoituksena toi- pitempään. Suomi on Norjan ja Ruotsin tavoin
33263: mia järjestelmällisen pohjoismaisen yh- kannattanut ajatusta. Hanke on kuitenkin kil-
33264: teistyön lisäämiseksi ulkoministeri- ja pistynyt Tanskan vastustukseen. Tanska ei ole
33265: ulkomaankauppaministeritasolla Poh- katsonut mahdolliseksi osallistua sitoviin poh-
33266: joismaiden ministerineuvoston piirissä, joismaisiin järjestelyihin kauppapolitiikan alal-
33267: ja la, koska Tanska katsoo, että se olisi ristirii-
33268: onko Hallitus valmis tekemään aloit- dassa maan EY-velvoitteiden kanssa. Pohjois-
33269: teen pohjoismaisista huippukokouksista maisessa kauppapoliittisessa yhteistyössä ja sen
33270: EY:ssä pidettävien vuosittaisten poliit- kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös ra-
33271: tisten huippukokousten tapaan? kenteilla olevat yleisemmät eurooppalaiset puit-
33272: teet.
33273: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Ulko- ja kansainvälisen politiikan kysymyk-
33274: vasti seuraavaa: siin liittyvän Pohjoismaiden hallitusten välisen
33275: yhteydenpidon perusedellytyksenä on kunkin
33276: Hallitus pitää ensiarvoisen tärkeänä hyvien Pohjoismaan suvereenin ja omista peruslähtö-
33277: suhteiden ja läheisen yhteistyön ylläpitämistä ja kohdistaan harjoittaman ulkopolitiikan kun-
33278: kehittämistä muiden Pohjoismaiden kanssa eri nioittaminen. Tätä periaatetta noudatetaan
33279: aloilla. myös parlamentaarisessa yhteistyössä Pohjois-
33280: Vallitseva kansainvälinen tilanne ja varsinkin maiden neuvostossa, mikä ei kuitenkaan ole
33281: Euroopan taloudelliset yhdentymispyrkimykset ollut esteenä laajalle kansainvälisten asioiden
33282: sekä lähialueittemme viimeaikainen kehitys käsittelylle neuvoston toiminnassa. Yhteispoh-
33283: ovat herättäneet Pohjoismaissa keskustelua joismainen linja monissa kansainvälisissä kysy-
33284: kansainvälisiä ja ulkopoliittisia kysymyksiä myksissä on muotoutunut pohjoismaisten hal-
33285: koskevan pohjoismaisen yhteistyön tiivistämi- litusten erillisten suvereenien poliittisten pää-
33286: sestä ja virallistamisesta. Pohjoismaiden neu- tösten summana, ei päinvastoin.
33287: voston nk. organisaatiokomitea on ehdottanut Hallitus arvostaa suuresti ja pitää tärkeänä
33288: Pohjoismaiden ulko-, ulkomaankauppa- ja ke- jatkaa nykykäytännön mukaista avointa ja
33289: hitysyhteistyöministereiden muodostamien mi- laaja-alaista kansainvälisten ja ulko- ja ulko-
33290: nisterineuvostojen perustamista. maankauppapolitiikkaan liittyvien kysymysten
33291: Pohjoismaiden hallitusten välillä pidetään tarkastelua ja tietojenvaihtoa Pohjoismaiden
33292: pää- ja ulkoministeritasolla säännöllisesti va- hallitusten välillä. Hallitus on valmis tarpeen
33293: paamuotoisia kokouksia ja tapaamisia, joissa mukaan edelleen kehittämään ja tehostamaan
33294: käsitellään laaja-alaisesti ajankohtaisia kan- nykypohjalle rakentuvaa yhteydenpitoa otta-
33295: sainvälisiä kysymyksiä. Nämä tapaamiset ja malla huomioon myös olemassaolevien poh-
33296: neuvonpidot ovat usein myötävaikuttaneet joismaisten instituutioiden tarjoamat palveluk-
33297: Pohjoismaiden samansuuntaisiin tai yhteneväi- set.
33298: 6 1990 vp. - KK n:o 759
33299:
33300: Hallitus katsoo edellä todetun pohjalta ny- edellytyksiä eikä pidä aiheellisena tämän yh-
33301: kyisten Pohjoismaiden hallitusten välisen yh- teistyön institutionalisointia Pohjoismaiden mi-
33302: teydenpidon muotojen edellä mainituissa kysy- nisterineuvoston tai pohjoismaisten huippuko-
33303: myksissä vastaavan nykytilanteen tarpeita ja kousten puitteissa.
33304:
33305: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
33306:
33307: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
33308: 1990 vp. - KK n:o 759 7
33309:
33310:
33311:
33312:
33313: Tili Riksdagens Herr Talman
33314: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nordiska länderna i olika internationella frågor
33315: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse och då framför allt i FN.
33316: nr 2740 av den 23 januari 1991 till vederbö- 1 likhet med stats- och utrikesministrarna har
33317: rande medlem av statsrådet översänt avskrift även utrikeshandelsministrarna i Norden regel-
33318: av följande av riksdagsman Melin underteck- bundet haft inofficiella sammanträden. Frågan
33319: nade spörsmål nr 759: om att officiellt formalisera samarbetet mellan
33320: de nordiska utrikeshandelsministrarna har re-
33321: dan under en längre tid behandlats i Nordiska
33322: Har Regeringen för avsikt att verka ministerrådet. Finland har i likhet med Norge
33323: för ett ökat organiserat nordiskt sam- och Sverige understött iden. Projektet har dock
33324: arbete på utrikes- och utrikeshandelsmi- strandat på motstånd från Danmark. Danmark
33325: nisternivå inom ramen för Nordiska har inte sett det möjligt att delta i nordiska
33326: ministerrådet och arrangemang på handelspolitisk nivå eftersom
33327: är Regeringen beredd att ta initiativ Danmark anser att detta skulle strida mot
33328: tili nordiska toppmöten i likhet med de landets förpliktelser mot EG. 1 det nordiska
33329: politiska toppmöten som årligen hålls handelspolitiska samarbetet och i utvecklandet
33330: inom EG? av detta bör även beaktas den mera allmänna
33331: europeiska ram som håller på att skapas.
33332: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Grundbetingelsen för den kontakt som re-
33333: samt anföra följande: geringarna i Norden upprätthåller och som
33334: ansluter sig tili frågorna inom utrikes- och
33335: Regeringen anser det vara av största vikt att internationell politik är dock en respekt för den
33336: upprätthålla och utveckla goda relationer och suveräna utrikespolitik som varje nordiskt land
33337: ett nära samarbete med de övriga nordiska bedriver utgående från sina egna grundförut-
33338: länderna inom olika branscher. sättningar. Denna princip efterlevs också i det
33339: Det rådande internationella läget och fram- parlamentariska samarbetet i Nordiska rådet,
33340: förallt de ekonomiska integrationssträvandena vilket dock inte har utgjort något hinder för
33341: i Europa samt utvecklingen inom våra närom- behandlingen av omfattande internationella
33342: råden under de senaste tiderna har i Norden ärenden i rådets verksamhet. Den samnordiska
33343: väckt diskussion om att det nordiska samarbe- linjen har i många utrikespolitiska frågor ut-
33344: tet i internationella och utrikespolitiska frågor formats som en sammanfattning av separata
33345: borde intensifieras och ges en officiell form. suveräna politiska beslut av de nordiska rege-
33346: Nordiska rådets s.k. organisationskommitte ringarna och inte tvärtom.
33347: har föreslagit att Nordens utrikes-, utrikeshan- Regeringen sätter stort värde på ett fullföl-
33348: dels- och utvecklingssamarbetsministrar skulle jande av nuvarande praxis, enligt viiken inter-
33349: bilda ministerråd inom respektive arbetsområ- nationella och utrikes- och utrikeshandelspoli-
33350: den. tiska frågor granskas öppet och vidsträckt och
33351: Regeringarna i Norden håller regelbundet anser det viktigt att så sker samt uppskattar
33352: icke-formbundna möten och sammanträden på mycket att ett informationsbyte upprätthålls
33353: stats- och utrikesministernivå, där man omfat- mellan de nordiska regeringarna. Regeringen är
33354: tande behandlar aktuella och internationella vid behov beredd att vidareutveckla och för-
33355: frågor. Dessa sammankomster och rådpläg- stärka nuvarande kontakter genom att ta i
33356: ningar har ofta bidragit till likriktade eller betraktande även de tjänster som de existeran-
33357: sammanfallande ställningstaganden från de de nordiska institutionerna erbjuder.
33358: 8 1990 vp. - KK n:o 759
33359:
33360: Utgående från vad som ovan konstaterats dagens behov och förutsättningar och ser det
33361: anser regeringen att de interna kontakter som därför inte vara påkallat att institutionalisera
33362: de nuvarande nordiska regeringarna upprätt- detta samarbete inom ramen för Nordiska
33363: håller i tidigare nämnda frågor motsvarar ministerrådet eller nordiska toppmöten.
33364: Helsingfors den 28 februari 1991
33365:
33366: Utrikesminister Pertti Paasio
33367: 1990 vp.
33368:
33369: Kirjallinen kysymys n:o 760
33370:
33371:
33372:
33373:
33374: Melin: Pankkien vakavaraisuuden selvittämisestä
33375:
33376:
33377: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33378:
33379: Viimeaikainen taloudellinen kehitys on tuo- luottosuhteet sekä pankkien sijoitukset niiden
33380: nut pankkien vakavaraisuuden uuden tarkaste- hallitsemiin eläkesäätiöihin ja yhtiöihin sekä
33381: lun kohteeksi mahdollisen todellisen likviditeet- päinvastaiset sijoitukset, jotka tosiasiallisesti
33382: tikriisin kohdatessa pankkeja. Erään keskus- negatoivat toisiaan, vaikka pankin taseissa
33383: pankin runsaasti julkisuutta saaneet taloudelli- näyttävät varallisuudelta.
33384: set vaikeudet antavat aihetta huoleen siitä, ettei Kyseessä olevan pankin taloudellinen tilanne
33385: ko. pankin maksuvalmius ole riittävän hyvä, ei nykytilassaan voi olla haittaamatta Suomen
33386: jotta tallettajat voisivat olla riittävän varmoja koko luottokelpoisuutta ja heikentämättä sääs-
33387: siitä, että heidän talletuksensa ovat todella täjien luottamusta pankkilaitokseen yleensä,
33388: turvattuja. mistä molemmista on huomattavaa taloudellis-
33389: Koska Suomessa ei viime sodan jälkeisenä ta haittaa koko kansantaloudelle. Nykyinen
33390: aikana ole kertaakaan jouduttu minkään pan- pankkien toimintaa harjoittava kontrollijärjes-
33391: kin kohdalla asiaa käytännössä selvittämään, telmä, joka tiettävästi on perinteisesti keskitty-
33392: on mahdollista, ettei ko. pankkiryhmää valvo- nyt ns. laillisuusvalvontaan, tulisi saattaa ny-
33393: va erikoispankkitarkastuselin ole todellisuudes- kyisen tilanteen vaatimalle tasolle siten, että
33394: sa riittävästi kontrolloinut sitä, että pankkiryh- koko kansantaloudelle haitallinen kehitys voi-
33395: mällä on keskuspankkia myöten riittävä vaka- daan estää mahdollisimman aikaisessa vaihees-
33396: varaisuus. Jokaisella pankkiryhmällä on oma sa. Koska pankkien ulkomainen bruttovelka
33397: lakisääteinen vakuusrahastonsa, jonka velvolli- on huomattavan suuri, aiheuttaa tämä sinänsä
33398: suutena on turvata tallettajien varat. Järjestel- jo huomattavan riskitekijän.
33399: mä perustuu nykyisellään ensisijaisesti kunkin Sinänsä pankkien toimintaa valvova lainsää-
33400: ryhmän sisäisen yhteisvastuun periaatteelle. däntö on ilmeisesti nykytilanteessa riittävän
33401: Nykyisen vakuusrahastojärjestelmän suurin pitkälle menevä, samoin kuin pankkien vaka-
33402: uhka on se, että koko pankkiryhmä samanai- varaisuudesta annetut säännökset.
33403: kaisesti joutuu vaikeuksiin. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33404: Koska kyseisen pankkiryhmän asiakkaina on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33405: todennäköisesti huomattava osa Suomen kan- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33406: salaisista, on erityisen tärkeää sekä yksityisille jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33407: kansalaisille että koko kansantaloudelle, ettei
33408: ko. pankkiryhmittymän taloudellinen tilanne Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33409: ajaudu täysin hallitsemattomaan likviditeetti- eräiden pankkiryhmittymien todellisesta
33410: kriisiin. Kyseisen pankkiryhmän toimintaa val- varallisuudesta on tarpeen saada luotet-
33411: vovien viranomaisten tulisi laatia pankin varal- tava selvitys, ja
33412: lisuuden todelliseen arvoon perustuva selvitys mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33413: pankin taloudellisesta tilasta. Selvitystä tehtäes- ryhtyä, mikäli luotettavan selvityksen
33414: sä tulee ottaa negatiivisina seikkoina huomioon perusteella käy ilmeiseksi, ettei vakava-
33415: erilaiset pankkien väliset ristikkäiset omistus- ja raisuudesta ole riittäviä takeita?
33416:
33417: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
33418:
33419: Ingvar S. Melin
33420:
33421:
33422:
33423: 200070S
33424: 2 1990 vp. - KK n:o 760
33425:
33426:
33427:
33428:
33429: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33430: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nan kohteena, jossa erityisesti sen maksuval-
33431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mius ja vakavaraisuus on näiden viranomaisten
33432: olette 24 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn toimesta tutkittu.
33433: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki on
33434: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- täyttänyt vanhan lain, mutta myös uuden
33435: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta talletuspankkien toiminnasta annetun lain aset-
33436: kysymyksestä n:o 760: tamat tiukemmat maksuvalmius- ja vakavarai-
33437: Onko Hallitus tietoinen siitä, että suusvaa timukset. Lisäksi säästöpankkijärjestö
33438: eräiden pankkiryhmittymien todellisesta on vahvistanut keskuspankkinsa omaa pää-
33439: varallisuudesta on tarpeen saada luotet- omaa 1 800 miljoonalla markalla. Tämä sum-
33440: tava selvitys, ja ma on jo yksistään suurempi kuin yleisön
33441: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo talletukset Säästöpankkien Keskus-Osake-Pan-
33442: ryhtyä, mikäli luotettavan selvityksen kissa.
33443: perusteella käy ilmeiseksi, ettei vakava- Tallettajien saamiset Säästöpankkien Kes-
33444: raisuudesta ole riittäviä takeita? kus-Osake-Pankissa ja säästöpankeissa eivät
33445: ole vaarassa eikä säästöpankkien vakuusrahas-
33446: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toon turvautuminen ole siten millään tavoin
33447: vasti seuraavaa: ajankohtaista.
33448: Voimassa olevan vakuusrahastojärjestelmän
33449: Kansanedustaja Melinin kirjoituksesta ilme- uudistamisen tarve on myös kokonaisuudes-
33450: nee, että kysymys koskee säästöpankkiryhmää saan parhaillaan valtiovarainministeriön asetta-
33451: ja erityisesti sen keskusrahalaitosta Säästö- massa rahoituslainsäädännön tarkistamistaimi-
33452: pankkien Keskus-Osake-Pankkia. kunnassa selvitettävänä.
33453: Pankkitarkastusvirasto ja Suomen Pankki Erityisen tärkeää on nykyisessä tilanteessa
33454: valvovat kumpikin osaltaan pankkiemme toi- sekä yksityisen kansalaisen että koko kansan-
33455: mintaa ja seuraavat jatkuvasti niiden taloudel- talouden kannalta, että ei tarpeettomasti hor-
33456: lisen tilan kehitystä. juteta luottamusta pankkilaitoksen vakauteen
33457: Viime kesästä lähtien Säästöpankkien Kes- ja sen luottokelpoisuuteen.
33458: kus-Osake-Pankki on ollut tehostetun seuran-
33459:
33460: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1991
33461:
33462: Ministeri Ulla Puolanne
33463: 1990 vp. - KK n:o 760 3
33464:
33465:
33466:
33467:
33468: Tili Riksdagens Herr Talman
33469: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tral-Aktiebank varit föremål för en intensifie-
33470: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse rad övervakning, under viiken speciellt dess
33471: av den 24 januari 1991 tili vederbörande likviditet och soliditet har undersökts på initia-
33472: medlem av statsrådet översänt avskrift av tiv av ovan nämnda myndigheter.
33473: följande av riksdagsman Melin undertecknade Sparbankernas Central-Aktiebank har upp-
33474: spörsmål nr 760: fyllt såväl förutsättningarna i den gamla lagen
33475: som de strängare likviditets- och soliditetskra-
33476: Är Regeringen medveten om att det ven i den nya lagen om depositionsbankernas
33477: är av behovet påkallat att vissa bank- verksamhet. Dessutom har sparbanksorganisa-
33478: grupperingars verkliga förmögenhet tionen ökat centralbankens eget kapital med
33479: utreds på ett tillförlitligt sätt, och 1 800 milj. mk. Detta belopp som sådant är
33480: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- större än allmänhetens depositioner i Sparban-
33481: ta om en tillförlitlig utredning obestrid- kernas Central-Aktiebank.
33482: ligt ger vid handen att det saknas Deponenternas tillgodohavanden hos Spar-
33483: tillräckliga garantier för soliditet? bankernas Central-Aktiebank och sparbanker-
33484: na äventyras inte och det är därför överhuvud-
33485: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- taget inte aktuellt att anlita sparbankernas
33486: samt anföra följande: säkerhetsfond.
33487: Behovet att revidera det gällande säkerhets-
33488: Av riksdagsman Melins skrivelse framgår att fondssystemet håller också på att utredas i sin
33489: spörsmålet gäller sparbanksgruppen och sär- helhet i den av finansministeriet tillsatta kom-
33490: skilt dess centralpenninginrättning, Sparban- missionen för ändring av finansieringslagstift-
33491: kernas Central-Aktiebank. ningen.
33492: Bankinspektionen och Finlands Bank över- Med tanke på den enskilda medborgaren och
33493: vakar var för sig bankernas verksamhet och hela samhällsekonomin är det i rådande läge
33494: följer kontinuerligt utvecklingen av deras eko- särskilt viktigt att förtroendet till bankväsen-
33495: nomiska läge. dets stabilitet och dess kreditvärdighet inte
33496: Sedan sommaren har Sparbankernas Cen- rubbas i onödan.
33497:
33498: Helsingfors den 18 februari 1991
33499:
33500: Minister Ulla Puolanne
33501: 1990 vp.
33502:
33503: Kirjallinen kysymys n:o 761
33504:
33505:
33506:
33507:
33508: Kohijoki ym.: Sotilasvammalakiin perustuvien hakemusten käsit-
33509: telyn nopeuttamisesta tapaturmavirastossa
33510:
33511:
33512: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33513: Heinäkuussa vuonna 1990 esittämässäni kir- tehtävissä sotainvalidien elämän helpottamisek-
33514: jallisessa kysymyksessä n:o 424 tiedustelin hal- si, tulisi tehdä enää yhtään viivyttelemättä nyt,
33515: litukselta toimenpiteitä sotilasvammalakiin pe- kun heitä vielä on. Se, mitä aikanaan on jätetty
33516: rustuvien hakemusasioiden käsittelyn nopeutta- tekemättä tai jätetään vastedes tekemättä, ei
33517: miseksi tapaturmavirastossa. Vastauksessaan ole kunniaksi maallemme ja niille, jotka on
33518: kysymykseeni asianomainen ministeri totesi on- pantu päättäjiksi.
33519: gelman ja sen syitä sekä mainitsi eräitä toimen- Kun viime vuosina Suomessa on monilla
33520: piteitä epäkohtien poistamiseksi. hallinnonaloilla pystytty käytettävissä olevin
33521: Tapaturmavirastosta saadun tiedon mukaan keinoin monissa tapauksissa erittäin merkittä-
33522: siellä edelleen on suuri asiaruuhka. Kuluvan västi tehostamaan hallinnon toimivuutta ja
33523: vuoden 1991 alussa oli vireillä 31 000 sotilas- siten parantamaan myös kansalaisten oikeus-
33524: vammalakiin perustuvaa korvaushakemusta. Se turvaa, tuntuu käsittämättömältä, jos tässä
33525: merkitsee sitä, että käytännössä sotainvalidien kysymyksen perusteluosassa lyhyesti esitettyjä
33526: korvaushakemusten käsittelyajat ovat edelleen vakavia epäkohtia ei pystytä poistamaan tai ei
33527: kohtuuttoman pitkiä. Parhaillaan em. asia- haluta poistaa. Tähän samaan asiaan ovat
33528: ruuhkaan tapaturmavirastossa sisältyy satoja vakavaa huomiota kiinnittäneet myös valtion-
33529: sotainvalidien sellaisia korvaushakemuksia, jot- tilintarkastajat todetessaan tarkastuskertomuk-
33530: ka ovat saapuneet ensikertaisina korvaushake- sessaan jo vuodelta 1987, että korvaushake-
33531: muksina tapaturmavirastoon jo vuonna 1988. musten käsittelyaikojen pitkittymistä tapatur-
33532: Kun sotainvalidien keski-ikä on jo paljon yli mavirastossa jopa kahden vuoden pituisiksi ei
33533: 70 vuotta, ehtii useita kymmeniä sotainvalideja voida pitää hyvän hallintotavan mukaisena
33534: vuosittain kuolla ennen heidän ensikertaisten eikä korvausten hakijoiden kannalta kohtuul-
33535: korvaushakemustensa käsittelyä ja päätöstä. lisena.
33536: Siten he eivät ehdi saada valtiolta vähintäkään Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33537: korvausta vuosikymmeniä sitten maamme itse- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33538: näisyyden puolustamiseksi käydyssä sodassa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33539: saamiensa vammojen johdosta. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33540: Vakavana lisäseurauksena sotainvalidien
33541: korvaushakemusten kohtuuttoman pitkistä kä-
33542: sittelyajoista on myös se, että korvauspäätösten Mitä Hallitus aikoo tehdä sotainvali-
33543: viipyessä estyy ja siirtyy sotainvalidien pääsy dien korvaushakemusten käsittelyn no-
33544: lainmukaiseen kuntoutukseen. Se taas omalta peuttamiseksi tapaturmavirastossa niin,
33545: osaltaan vaikuttaa haitallisesti sotainvalidien että kaikki kauan vireillä olleet hake-
33546: terveydentilaan, jota määräajoin tapahtuva musasiat tulisivat käsitellyiksi nopeasti
33547: kuntoutus voisi pitää yllä. ja kaikki uudet korvaushakemukset
33548: Sotien aiheuttamat kärsimykset jatkuvat jo- varmuudella tultaisiin käsittelemään
33549: kaisen sotainvalidin elämässä. Kaikki se, mitä kansalaisten oikeusturvan huomioon
33550: lainsäädännöllisin ja hallinnollisin keinoin on ottaen kohtuullisessa ajassa?
33551:
33552: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
33553:
33554: Maunu Kohijoki Henrik Westerlund
33555:
33556: 200070S
33557: 2 1990 vp. - KK n:o 761
33558:
33559:
33560: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33561: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tornia ensikertaisia korvaushakemuksia oli
33562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, noin 570 vähemmän ja elinkoron oikaisu- sekä
33563: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn uudelleentutkimushakemuksia noin 170 vähem-
33564: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston män kuin syyskuussa 1990.
33565: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Tapaturmavirastossa on viime aikoina siir-
33566: edustaja Kohijoen ym. näin kuuluvasta kirjal- retty henkilökuntaa ensikertaisten korvausha-
33567: lisesta kysymyksestä n:o 761: kemusten käsittelyyn, jotta näiden käsittelyajat
33568: saataisiin lyhyemmiksi. Virastossa on myös
33569: Mitä Hallitus aikoo tehdä sotainvali- tehty ja tehdään jatkuvasti ylitöitä niin paljon
33570: dien korvaushakemusten käsittelyn no- kuin on mahdollista vapaaehtoisuuden pohjal-
33571: peuttamiseksi tapaturmavirastossa niin, ta.
33572: että kaikki kauan vireillä olleet hake- Hakemusten käsittelyaikaan vaikuttavat
33573: musasiat tulisivat käsitellyiksi nopeasti myös viraston työvoimaongelmat, jotka erilai-
33574: ja kaikki uudet korvaushakemukset sista kehittämistoimenpiteistä huolimatta ovat
33575: varmuudella tultaisiin käsittelemään jatkuneet jo vuosia.
33576: kansalaisten oikeusturvan huomioon Henkilöstön vaihtuvuus oli viime vuonna 20
33577: ottaen kohtuullisessa ajassa? prosenttia. Lisäksi vapautuvien vakanssien
33578: täyttäminen on ollut vaikeaa mm. pääkaupun-
33579: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kiseudulla vallinneen työvoimapulan vuoksi.
33580: vasti seuraavaa: Arvioitaessa viraston hakemusten käsittely-
33581: tehokkuutta erityisesti ensikertaishakemusten
33582: Niin kuin edellisessä vastauksessani syys- osalta on muistettava, että tällöin kyseessä on
33583: kuussa 1990 kansanedustaja Kohijoen kysy- hyvin usein erittäin hankalasti selvitettäviä
33584: mykseen sotainvalidien hakemusruuhkan pur- asioita, jotka eivät aikaisemmin ole tulleet
33585: kamisesta tapaturmavirastossa totesin, on pit- esille. Kysymys on noin puoli vuosisataa sitten
33586: käjänteisesti ja monenlaisin toimenpitein vaiku- tapahtuneista asioista, joiden asianmukainen
33587: tettu virastossa käsiteltävien hakemusten pää- selvittäminen vie aina paljon aikaa. Tarvitaan
33588: töksenteon nopeuttamiseksi. monenlaisia lisäselvityksiä, kuten lääkärintodis-
33589: Koko korvaustoiminnan kattava atk-järjes- tuksia ja arkistotietoja. Hakijan oikeusturvan
33590: telmä saataneen täysitehoisesti käyttöön kui- kannalta tarvittavat aikaa vievät lisäselvitykset
33591: tenkin vasta tämän vuoden lopulla. Näin jär- ovat kuitenkin olleet välttämättömiä.
33592: jestelmä vaikuttaa nopeuttavasti korvauskäsit- Edellä lueteltujen toimenpiteiden lisäksi vi-
33593: telyyn vasta vuodesta 1992 lukien. Tilanne rastossa vallitsevaa ruuhkatilannetta on pyritty
33594: tapaturmavirastossa ei ole siis vielä voinut korjaamaan työn rationalisointitoimenpitein,
33595: oleellisesti helpottua siitä, mitä se oli syyskuun virkajärjestelyin ja päätösvaltaa delegoimalla.
33596: alussa 1990. On kuitenkin todettava, ettei varsinkaan ensi-
33597: Asiakaspalvelun osalta tilanne kuitenkin kertaisten oikaisuhakemusten ruuhkan purka-
33598: oleellisesti parani jo viime vuoden marraskuus- miseksi ole olemassa mitään nopeaa ratkaisua,
33599: sa, kun ns. asiakirjojen kulun seurantasysteemi vaan tilanne tulee paranemaan vähitellen. Tällä
33600: atk:lla saatiin käyttöön. hetkellä myös uuden, lähinnä esittelijätason
33601: Tällä hetkellä yli vuoden vanhoja ensikertai- henkilökunnan perehdyttäminen työhön vie
33602: sia hakemuksia on vireillä noin 1 500 ja elin- käytettävissä olevia voimavaroja.
33603: koron oikaisu- ja uudelleentutkimushakemuk- Valtioneuvoston nimeämä viraston johto-
33604: sia noin 1 950. Hakemusten ruuhkautuminen kunta on osaltaan lähiaikoina käsittelemässä
33605: koskee eniten juuri näitä hakemusryhmiä. Ti- viraston hakemusruuhkaa vuoden 1990 tilan-
33606: lanne on tältä osin kuitenkin jo nyt parane- teen pohjalta ja tulee tekemään asiassa tarpeen-
33607: massa, sillä tämän vuoden alussa ratkaisemat- mukaiset toimenpide-ehdotukset.
33608: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1991
33609:
33610: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
33611: 1990 vp. - KK n:o 761 3
33612:
33613:
33614:
33615:
33616: Tili Riksdagens Herr Talman
33617:
33618: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen läget dock på att förbättras, emedan antalet
33619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse obehandlade förstagångsansökningar vid in-
33620: av den 25 januari 1991 tili vederbörande gången av detta år var ca 570 färre och antalet
33621: medlem av statsrådet översänt avskrift av ansökningar om rättelse av livräntan och för-
33622: följande av riksdagsman Kohijoki m.fl. under- nyad undersökning ca 170 färre än i september
33623: tecknade spörsmål nr 761: 1990.
33624: Vid olycksfallsverket har personai under den
33625: Vilka åtgärder ämnar Regeringen senaste tiden flyttats över tili uppgifter i sam-
33626: vidta för att behandlingen av krigsinva- band med behandling av förstagångsansökning-
33627: lidernas ersättningsansökningar skall ar för att förkorta behandlingstiderna för
33628: kunna påskyndas vid olycksfallsverket, dessa. 1 mån av möjlighet och på basis av
33629: så att alla de ärenden som länge varit frivillighet har även övertidsarbete utförts vid
33630: anhängiga kan behandlas snabbt och verket och utförs fortfarande.
33631: alla nya ersättningsansökningar, med Behandlingstiderna för ansökningarna påver-
33632: beaktande av medborgarnas rättsskydd, kas också av verkets arbetskraftsproblem, som
33633: med säkerhet behandlas inom rimlig trots olika utvecklingsåtgärder redan har på-
33634: tid? gått i flera års tid.
33635: Omsättningen bland personalen var i fjol 20
33636: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- procent. Det har dessutom varit svårt att
33637: samt anföra följande: besätta de vakanser som uppstått, bl.a. med
33638: anledning av bristen på arbetskraft i huvud-
33639: Enligt vad jag i september 1990 i mitt stadsregionen.
33640: tidigare svar på riksdagsman Kohijokis spörs- Då man bedömer effektiviteten vid behand-
33641: mål konstaterade, har man på lång sikt genom lingen av ansökningarna vid verket bör man
33642: olika åtgärder försökt påskynda beslutsfattan- speciellt i fråga om förstagångsansökningarna
33643: det i de ansökningsärenden som behandlas vid beakta att det rätt ofta är fråga om ärenden
33644: verket. som är mycket besvärliga att utreda och som
33645: Ett fullt effektivt ADB-system, som täcker inte tidigare kommit fram. Då det härvid är
33646: hela ersättningsverksamheten, torde dock kun- fråga om ärenden som ligger ca ett halvsekel
33647: na införas först vid utgången av detta år. tilihaka i tiden, är en vederbörlig utredning av
33648: Behandlingen av ersättningarna med nämnda dessa alltid en lång process. Det behövs olika
33649: system påskyndas därför tidigast fr.o.m. år slags tilläggsutredningar, såsom läkarintyg och
33650: 1992. Därför har läget vid olycksfallsverket arkivuppgifter. Med avseende på den sökandes
33651: ännu inte väsentligt underlättats jämfört med rättsskydd har dock de erforderliga tidsödande
33652: läget i början av september 1990. tilläggsutredningarna varit nödvändiga.
33653: 1 fråga om kundbetjäning blev läget dock Försök har gjorts att utom med ovan nämn-
33654: väsentligt bättre redan i november förra året, da åtgärder minska anhopningen av ärenden
33655: då ett s.k. system för uppföljning av handling- vid verket även genom rationalisering av arbe-
33656: arnas väg överfördes på ADB. tet, tjänstearrangemang och delegering av be-
33657: För närvarande är antalet anhängiga, över slutanderätten. Det bör dock konstateras att
33658: ett år gamla förstagångsansökningar ca 1 500 det inte finns någon snabb lösning för att råda
33659: och antalet ansökningar om rättelse av livrän- bot på anhopningen av främst de förstagång-
33660: tan och förnyad undersökning ca 1 950. An- sansökningar som gäller rättelse, utan att läget
33661: hopningen av ansökningarna gäller främst des- förbättras efter hand. För närvarande behövs
33662: sa ansökningsgrupper. Tili denna del håller disponibla resurser även för introduktion av en
33663: 4 1990 vp. KK n:o 761
33664:
33665: ny personal, främst föredragande, i arbetet. vid verket utgående från läget år 1990 och
33666: Verkets direktion, som utnämnts av statsrå- kommer att framlägga förslag till erforderliga
33667: det, kommer inom en snar framtid i sin tur att åtgärder i ärendet.
33668: behandla frågan om anhopningen av ärenden
33669: Helsingfors den 27 februari 1991
33670:
33671: Minister Tuulikki Hämäläinen
33672: 1990 vp.
33673:
33674: Kirjallinen kysymys n:o 762
33675:
33676:
33677:
33678:
33679: Muttilainen: Sovitelluu työttömyyspäivärahan maksamisesta osa-
33680: aikatyötä hakeville
33681:
33682:
33683: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33684: Työttömänä olevan työntekijän ilmoittau- päivärahaa ja toimeentuloturvaa. Oikeudenmu-
33685: tuessa työvoimatoimistoon osa-aikatyön haki- kaisin ta tässä tilanteessa olisi maksaa soviteltua
33686: jaksi häneltä evätään mahdollisuus saada työt- työttömyyspäivärahaa.
33687: tömyyspäivärahaa, mikäli hän hakee ns. nor- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33688: maalilähtökohdista osa-aikatyötä ilman mitään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33689: rajoituksia terveytensä ja työkykynsä suhteen. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33690: Vallitseva käytäntö on epäoikeudenmukai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33691: nen. Osa-aikatyötä hakevat enimmäkseen jo
33692: iäkkäämmät henkilöt, jotka jaksaisivat hyvin Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
33693: hoitaa osa-aikatyönsä, mutta eivät selviä enää esitetystä väliinputoajaryhmästä ja
33694: kokoaikatyöstä. Selviytymismahdollisuutensa mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33695: tiedostaen nämä työnhakijat rehellisesti hake- osa-aikatyötä hakevien työttömyysajan
33696: vat osa-aikatyötä ja jäävät ilman työttömyys- toimeentuloturvan järjestämiseksi?
33697: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
33698:
33699: Kyllikki Muttilainen
33700:
33701:
33702:
33703:
33704: 200070S
33705: 2 1990 vp. - KK n:o 762
33706:
33707:
33708:
33709:
33710: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33711: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Soviteltu työttömyyspäiväraha, siinä merki-
33712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tyksessä kuin siitä on säädetty voimassa olevan
33713: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn työttömyysturvalain osa-aikatyön vastaanotta-
33714: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mista koskevissa säännöksissä, ei ole mahdol-
33715: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- lista. Ensinnäkin osa-aikatyössä olevankin hen-
33716: edustaja Kyllikki Muttilaisen näin kuuluvasta kilön on haettava kokoaikatyötä työttömyys-
33717: kirjallisesta kysymyksestä n:o 762: turvan saadakseen. Toiseksi soviteltu työttö-
33718: myyspäiväraha on määräaikainen. Sitä makse-
33719: Onko Hallitus tietoinen perusteluissa taan enintään 150 täyden työttömyyspäivära-
33720: esitetystä väliinputoajaryhmästä ja han suuruinen määrä, kuitenkin vähintään 18
33721: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä kuukautta. Lisäksi soviteltua päivärahaa mää-
33722: osa-aikatyötä hakevien työttömyysajan ritettäessä otetaan huomioon osa osa-aikatyön
33723: toimeentuloturvan järjestämiseksi? palkasta. Henkilön ollessa täysin työtön ei ole
33724: olemassa palkkaa, jonka perusteella sovittelu
33725: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- voitaisiin suorittaa.
33726: vasti seuraavaa: Työvoimatoimistot voivat tarjota kansan-
33727: edustaja Muttilaisen kysymyksessä tarkoitetuil-
33728: Työttömyyspäivärahaoikeuden keskeisenä le henkilöille koulutus- ja erityispalveluita, joi-
33729: edellytyksenä on, että työnhakija on työmark- den avulla mahdollisuuksia sopivan työn saa-
33730: kinoiden käytettävissä, ts. hän on valmis ja miseen ja säilyttämiseen voidaan parantaa.
33731: kykenevä ottamaan vastaan työtä työmarkki- Toimeentulomuodoista ikääntyneiden osalta
33732: noilla yleisesti sovellettavin ehdoin. Valtaosa viittaan erityisesti mahdollisuuteen saada osa-
33733: työmarkkinoilla tarjolla olevista työpaikoista aikatyön palkan ohella osa-aikaeläkettä.
33734: on kokoaikaisia. Tämän johdosta työttömyys- Kysymyksessä tarkoitetun väliinputoajaryh-
33735: turvalain 4 §:n mukaan työttömyyspäivärahan män toimeentuloa voitaisiin tarkoituksenmu-
33736: saamisen yleisenä edellytyksenä on, että työn- kaisimmin kohentaa kehittämällä eläkelakien
33737: hakija hakee kokoaikatyötä. osa-aikaeläkettä koskevia säännöksiä.
33738: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
33739:
33740: Työministeri Matti Puhakka
33741: 1990 vp. - KK n:o 762 3
33742:
33743:
33744:
33745:
33746: Tili Riksdagens Herr Talman
33747: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbets1ösa att den arbetssökande söker heltids-
33748: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse arbete.
33749: av den 25 januari 1991 tili vederbörande Jämkad arbetslöshetsdagpenning, i den be-
33750: medlem av statsrådet översänt avskrift av märkelse som avses i stadgandena i den gäll-
33751: följande av riksdagsledamot Kyllikki Muttilai- ande lagen om utkomstskydd för arbetslösa om
33752: nen undertecknade spörsmål nr 762: mottagande av deltidsarbete, kommer inte i
33753: fråga. För det första skall också den som
33754: deltidsarbetar söka heltidsarbete för att erhålla
33755: Är Regeringen medveten om den utkomstskydd för arbetslösa. För det andra är
33756: marginalgrupp som avses i motivering- den jämkade arbetslöshetsdagpenningen tidsbe-
33757: en och stämd. Den betalas högst tili ett belopp som
33758: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- motsvarar 150 fulla arbetslöshetsdagpenningar,
33759: ta för att ordna utkomstskyddet för de dock minst i 18 månader. Vid uträkning av den
33760: personer som söker deltidsarbete under jämkade dagpenningen beaktas dessutom en
33761: tiden för arbetslösheten? del av lönen för de1tidsarbetet. Då en person är
33762: helt arbetslös, finns det ingen lön som kunde
33763: Såsom svar på detta spörsmål anför jag ligga tili grund för en jämkning.
33764: vördsamt följande: Arbetskraftsbyråerna kan erbjuda dem som
33765: avses i riksdagsledamot Muttilainens spörsmål
33766: Den viktigaste förutsättningen för rätt tili utbildnings- och specialtjänster, genom vilka
33767: arbetslöshetsdagpenning är att den arbetssö- deras möjligheter att få och bevara lämpligt
33768: kande står tili arbetsmarknadens förfogande, arbete kan förbättras. Då det gäller utkomst-
33769: dvs. att han är beredd och förmögen att ta skyddsformer för de ålderstigna hänvisar jag
33770: emot arbete på samma villkor som allmänt särskilt tili möjligheten att vid sidan av lönen
33771: gäller arbetsmarknaden. Merparten av de ar- för deltidsarbete erhålla deltidspension.
33772: betsplatser som erbjuds på arbetsmarknaden är Det ändamålsenligaste sättet att förbättra
33773: heltidsarbeten. Därför är den allmänna förut- utkomstskyddet för den i spörsmålet avsedda
33774: sättningen för erhållande av arbetslöshetsdag- marginalgruppen är att utveckla pensionslagar-
33775: penning enligt 4 § lagen om utkomstskydd för nas stadganden om deltidspension.
33776:
33777: Helsingfors den 28 februari 1991
33778:
33779: Arbetsminister Matti Puhakka
33780: 1990 vp.
33781:
33782: Kirjallinen kysymys n:o 763
33783:
33784:
33785:
33786:
33787: Muttilainen: Kotimaankaupan professuurin perustamisesta
33788:
33789:
33790: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33791:
33792: Suomessa on lähes kaikilla aloilla oma pro- Vuoden 1970 jälkeen on kotimaankaupan
33793: fessuuri jossakin yliopistossa. Kuitenkin noin alalta valmistunut vain viisi tohtorinväitöskir-
33794: kymmenettä osaa kansantaloudesta hallitseva jaa ja niistäkin osa englanninkielisenä. Tämä
33795: kotimaankauppa on ilman professuuria. Kysy- kuvastaa kotimaankaupan tilaa korkeakouluis-
33796: mys on yhteiskunnallisesti varsin merkittävästä sa. Kotimaankaupan tutkimustoiminnan puut-
33797: toimialasta, jonka merkitys tulevaisuudessa teita onkin kiireellisesti korjattava.
33798: kasvaa, sillä yhdentyvässä Euroopassa on tar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33799: peen luoda kotimaankaupalle hyvät selviytymi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33800: sen mahdollisuudet. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33801: Viime aikoina on ilmestynyt useita tutkimuk- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33802: sia, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota
33803: kotimaankaupan tutkimustoiminnan tilaan.
33804: Tällaisia tutkijoita ovat olleet mm. Niilo Home Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33805: "Kyläkaupan kuolema ja eloonjääminen" kotimaankaupan korkeakouluopetus
33806: (1989), Jussi Raumolin "Suomalaisen kaupan jää vähäisen tutkimustoiminnan johdos-
33807: toimintamahdollisuudet Euroopan yhdentyes- ta puutteelliseksi, ja
33808: sä" (1990). Myös Saara Hyvösen tutkimus mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33809: "Vähittäiskaupan kilpailukäyttäytymisen puut- näiden puutteiden poistamiseksi ja ko-
33810: teet" (1990) paljastaa kotimaankaupan perus- timaankaupan professuurin perustami-
33811: tutkimuksen puutteet. seksi?
33812:
33813: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
33814:
33815: Kyllikki M uttilainen
33816:
33817:
33818:
33819:
33820: 200070S
33821: 2 1990 vp. - KK n:o 763
33822:
33823:
33824:
33825:
33826: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33827: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vien liiketaloustieteen professuurien opetusalo-
33828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jen suuntaaminen kotimaankauppaan on myös
33829: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn mahdollista.
33830: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Kotimaankaupan korkeakouluopetuksen ti-
33831: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- laa ja kehittämisen tarvetta on hiljattain selvi-
33832: edustaja Kyllikki Muttilaisen näin kuuluvasta tetty kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta.
33833: kirjallisesta kysymyksestä n:o 763: Työn tuloksena on julkaistu yksityiskohtainen
33834: raportti (Jaana Blomberg, Risto Hölttä ja
33835: Onko Hallitus tietoinen siitä, että Tuomas Santasalo: Kotimaankaupan opetus
33836: kotimaankaupan korkeakouluopetus korkeakouluissa. Tuomas Santasalo Ky, Hel-
33837: jää vähäisen tutkimustoiminnan johdos- sinki 1990). Raportissa todetaan mm., että
33838: ta puutteelliseksi, ja kotimaankaupan erityiskysymyksiä opetetaan
33839: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä kauppakorkeakouluissa vaihtelevassa määrin
33840: näiden puutteiden poistamiseksi ja ko- erillisillä kursseilla, mutta tätä ei pidetä riittä-
33841: timaankaupan professuurin perustami- vänä. Raportin mukaan voidaan nykyistä ope-
33842: seksi? tusta kehittämällä kotimaankaupan opetustar-
33843: ve hoitaa kaikissa korkeakouluissa, mutta alan
33844: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- varsinainen kehittämisvastuu pitäisi osoittaa
33845: taen seuraavaa: yhdelle korkeakoululle, johon tulisi perustaa
33846: alan professuuri.
33847: Suomessa annetaan kauppatieteellistä koulu- Suomessa on vuosina 1970-1989 julkaistu
33848: tusta seuraavissa seitsemässä korkeakoulussa: kotimaankaupan alalta viisi väitöskirjaa, kuten
33849: Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska han- kysymyksessäkin todetaan. Myönteistä kehi-
33850: delshögskolan, Turun kauppakorkeakoulu, tyksen suuntaa voi nähdä siinä, että kolme
33851: Aho Akademi, Vaasan yliopisto, Tampereen näistä väitöskirjoista on julkaistu kyseisen kau-
33852: yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Lisäksi kou- den kolmena viimeisenä vuonna.
33853: lutus aloitetaan Lappeenrannan teknillisessä Alan korkeakoulut eivät viime marraskuussa
33854: korkeakoulussa ja Oulun yliopistossa syksyllä esittämissään toiminta- ja taloussuunnitelmis-
33855: 1991. Käynnissä oleviin ekonomin tutkintoon saan ole kiinnittäneet erityistä huomiota koti-
33856: tähtääviin koulutusohjelmiin otetaan vuosittain maankaupan opetus- ja tutkimuskysymyksiin,
33857: noin 1 500 uutta opiskelijaa. eikä näin nimetylle alalle ole esitetty yhtään
33858: Nimenomaisesti kotimaankauppaan tähtää- uutta opetusvirkaa minkään korkeakoulun
33859: vää koulutusohjelmaa tai suuntautumisvaih- budjettiesityksessä vuodelle 1992.
33860: toehtoa ei tällä hetkellä korkeakouluissa ole Opetusministeriö katsoo, että em. selvityk-
33861: tarjolla, mutta useimmat kauppatieteelliset sessä tai muuten esiin tulleen kotimaankaupan
33862: koulutusohjelmat painottuvat paljolti koti- opetus- ja tutkimustarpeen arviointi ja mahdol-
33863: maankauppaan. Erityisesti tämä koskee mark- lisesti tarvittavien kehittämisehdotusten tekemi-
33864: kinoinnin koulutusohjelmia, jollainen on tarjol- nen kuuluvat kauppatiedettä edustaville kor-
33865: la useimmissa kauppatieteellisissä koulutusyk- keakouluille. Opetusministeriö ottaa mahdolli-
33866: siköissä. Kotimaankauppaa palvelee osaltaan siin esityksiin kantaa aikanaan laatiessaan
33867: myös yritystalouden tai yrittäjyyden koulutus, omaa toiminta- ja taloussuunnitelmaansa sekä
33868: jota on useissa yksiköissä. Eri yksiköissä ole- budjettiesitystään.
33869: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1991
33870:
33871: Opetusministeri Ole Norrback
33872: 1990 vp. - KK n:o 763 3
33873:
33874:
33875:
33876:
33877: Tili Riksdagens Herr Talman
33878: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen Situationen inom högskoleundervisningen i
33879: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse inrikeshandel och behovet att utveckla den har
33880: av den 25 januari 1991 tili vederbörande nyligen utretts av handels- och industriministe-
33881: medlem av statsrådet översänt en avskrift av riet. Resultatet publicerades i en detaljerad
33882: följande av riksdagsman Kyllikki Muttilainen rapport (Jaana Blomberg, Risto Hölttä och
33883: undertecknade spörsmål nr 763: Tuomas Santasalo: Kotimaankaupan opetus
33884: korkeakouluissa. Tuomas Santasalo Ky, Hel-
33885: Är Regeringen medveten om att hög- sinki). Rapporten fastslår bl.a. att specialfrågor
33886: skoleundervisningen i inrikeshandel blir i samband med inrikeshandel undervisas vid
33887: bristfällig på grund av den ringa forsk- högskolorna i varierande omfattning vid fristå-
33888: ningen, och ende kurser, men att detta inte anses vara
33889: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tillräckligt. Enligt rapporten kan behovet av
33890: ta för att avhjälpa dessa brister och för undervisning i inrikeshandel ses om för alla
33891: att inrätta en professur i inrikeshandel? högskolor genom att den nuvarande undervis-
33892: ningen utvecklas så att det egentliga ansvaret
33893: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt ges åt en högskola, där en professur bör
33894: följande: inrättas.
33895: I Finland har fem avhandlingar som gäller
33896: I Finland ges merkantil utbildning vid föl- inrikeshandel givits ut under åren 1970-1989,
33897: jande sju högskolor: Helsingfors handelshög- såsom det anförs i spörsmålet. En gynnsam
33898: skola, Svenska handelshögskolan, Åbo han- riktning i utvecklingen kan skönjas i att tre av
33899: delshögskola, Åbo Akademi, Vasa universitet, avhandlingarna publicerades under de tre se-
33900: Tammerfors universitet och Jyväskylä universi- naste åren under perioden i fråga.
33901: tet. Dessutom kommer utbildningen att inledas I sina verksamhets- och ekonomiplaner se-
33902: vid Villmanstrands tekniska högskola och naste november har de merkantila högskolorna
33903: Uleåborgs universitet hösten 1991. Tili pågåen- inte fåst någon särskild uppmärksamhet vid
33904: de utbildningsprogram som tar sikte på eko- frågorna om undervisning och forskning i
33905: nomexamen intas årligen ca l 500 nya stude- inrikeshandel, inte heller förekommer för det
33906: rande. nämnda området några nya undervisnings-
33907: För närvarande finns det inget utbildnings- tjänster i någon högskolas budgetförslag för
33908: program eller inriktningsalternativ som uttryck- 1992.
33909: ligen syftar tili inrikeshandel, men de flesta mer- Undervisningsministeriet anser att den utvär-
33910: kantila utbildningsprogrammen betonar i hög dering av undervisnings- och forskningsbeho-
33911: grad inrikeshandel. Speciellt gäller detta utbild- ven som gäller inrikeshandel, vilket framgår av
33912: ningsprogrammen för marknadsföring, som nämnda utredning eller för övrigt, och eventu-
33913: finns vid de flesta merkantila utbildningsenhe- ellt behövliga förslag tili utveckling hör tili de
33914: terna. Ä ven företagsekonomi eller utbildningen högskolor som företräder de ekonomiska ve-
33915: tili företagare, som finns vid de flesta enheterna, tenskaperna. Undervisningsministeriet kommer
33916: betjänar insikterna i inrikeshandel. Det är även i sinom tid att ta ställning tili eventuella förslag
33917: möjligt att inrikta undervisningsområdet inom i samband med sin egen verksamhets- och
33918: professurerna i företagsekonomi vid de olika ekonomipian samt sitt budgetförslag.
33919: enheterna på inrikeshandel.
33920: Helsingfors den 27 februari 1991
33921:
33922: Undervisningsminister Ole Norrback
33923: 1990 vp.
33924:
33925: Kirjallinen kysymys n:o 764
33926:
33927:
33928:
33929:
33930: Kettunen: Uusia hoitomuotoja koskevan lääketehtaiden välisen
33931: kilpailun turvaamisesta
33932:
33933:
33934: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33935:
33936: Saamani selvityksen mukaan on Lääketiede myynyt Pan-Suolan patenttihakemuksen
33937: -91 -tapahtuman yhteydessä esitelty "käytän- Orion-yhtiöille, eikä näin ollen voi olla sellai-
33938: nön" lääkäreille Antisait-niminen mineraalival- nen henkilö, joka voi ottaa uskottavasti objek-
33939: miste. tiivista ja tasapuolista kantaa kilpailevaan tuot-
33940: Samassa yhteydessä on esitelty myös välira- teeseen.
33941: portti tutkimuksesta, jonka mukaan Antisalt Antisalt-valmiste on siis vaarallinen kilpailija
33942: oli Oulussa, Helsingin yliopiston kanssa yhteis- Pan-Suolalle. Laaja Antisaltin käytön lisäänty-
33943: työssä suoritetussa pilot-luonteisessa tutkimuk- minen saattaisi vähentää myös merkittävästi
33944: sessa, osoittautunut lupaavaksi keinoksi alen- verenpainelääkkeiden menekkiä.
33945: taa merkittävästi verenpainetta. 18.1.1991 kello 8.15 MTV:n "Huomenta
33946: Tutkimuksella on eettisen lautakunnan lupa. Suomi" -ohjelman yhteydessä ruokatoimittaja
33947: Eettinen lautakunta on luvan myöntäessään Kati Nappa varoitti Suomen kansaa Antisal-
33948: tutustunut tuotteella mahdollisesti syntyviin tista väittäen sitä vaaralliseksi. Toimittaja ei
33949: sivuvaikutuksiin ja luvan myöntäessään toden- perustellut väitettään.
33950: nut sivuvaikutukset tutkimuksella saavuteita- Seuraavassa suora lainaus toimittaja Napan
33951: vaan mahdolliseen hyötyyn nähden merkityk- lausumasta:
33952: settömiksi. "Ensi viikolla puhumme sitten suolasta. Ha-
33953: Lääkäripäivien yhteydessä Antisalt herätti luan kuitenkin varoittaa teitä kaikkia, jotka
33954: positiivista kiinnostusta. Jopa verenpaineasian- olette ostaneet Antisait-nimistä tuotetta. Lää-
33955: tuntija, prof. Kalevi Pyörälä, on saamani sel- kintöhallituksen kanssa juttelin eilen, että An-
33956: vityksen mukaan lausunut luentonsa yhteydes- tisalttia ei missään nimessä saa syödä. Nämä
33957: sä myönteisiä kommentteja kyseisestä tuottees- mainokset ovat vähän kyseenalaisia (näyttää
33958: ta. Sinunkaupat-ketjun lehteä). Sillä on ihmeellisiä
33959: Kun nyt Antisalt-valmiste on joutunut viran- vaikutuksia. Se on ravitsemuksellisesti kyseen-
33960: omaisten toimien kohteeksi, on perusteltua alainen ja se voi olla erittäin vaarallinen ter-
33961: syytä epäillä, että kysymyksessä on kaupallis- veyden kannalta, Antisalttabletit kannattaa jät-
33962: ten tahojen, lähinnä eräiden lääketehtaitten, tää syömättä."
33963: masinoima kampanja, jolla pyritään eliminoi- Olen ollut yhteydessä MTV:oon ja pyytänyt
33964: maan kilpaileva tuote pois markkinoilta. heidän antamiensa ohjeiden mukaisesti kuva-
33965: Tekemissäni selvityksissä Antisaltista on py- nauhan kopiota kyseisestä ohjelmasta. Koska
33966: ritty tekemään terveydelle vaarallinen. en sitä ole saanut, kävin katsomassa kuvanau-
33967: Antisait-tuotteella on elinkeinohallituksen han Pasilan studiolla.
33968: myöntämä lupa. Pyysin myös lääkintöhallitukselta telefaxilla
33969: Saamani selvityksen mukaan on apul.prof. tietoa rekisteröityjä sivuvaikutustietoja ka-
33970: Heikki Karppanen pitänyt 17.1.1991 lehdistö- liumkloridivalmisteista. Vastauksessaan 24.1.
33971: tilaisuuden ruokatoimittajille. Tiettävästi tässä 1991 lääkintöhallitusjvs. toimistopäällikkö
33972: tilaisuudessa on apul.prof. Karppasen toimesta Hannes Wahlroos ilmoittaa, että "Lääkintöhal-
33973: esitelty kilpailevaa valmistetta, Pan-Suolaa ja lituksen lääkkeitä koskevan sivuvaikutusrekis-
33974: väitetty, että Antisalt-valmiste on terveydelle terin tietojen mukaan on lääkintöhallitukselle
33975: vaarallista. tehty neljä ilmoitusta v. 1973-1990 kalium-
33976: On kuitenkin syytä todeta, että saamani kloridi-lääkevalmisteen sivuvaikutuksista."
33977: selvityksen mukaan Karppanen on aikoinaan Puhelinkeskustelussamme ko. lääkintöhalli-
33978: 200070S
33979: 2 1990 vp. - KK n:o 764
33980:
33981: tuksen virkamies ilmoitti, että lääkintöhallituk- miljoonaa markkaa vuositasolla.
33982: selle ei ole tullut ilmoituksia sivuvaikutuksista, Kun kysymyksessä ovat suuret kaupalliset ja
33983: jotka koskisivat Antisalt-valmistetta. talousasiat ja kun Antisait-tuote mahdollisesti
33984: 24.1.1991 illalla olin seuraamassa lääk.lis. astuu eräiden lääkevalmisteiden varpaille, ei ole
33985: Markku Pirisen esitystä, jossa hän selvitti ollenkaan yllätys, että Antisaltia vastaan on
33986: Antisait-tutkimuksen nykyvaihetta ja välira- aloitettu voimakas julkinenkin hyökkäys. Ve-
33987: porttia. tämällä mukaan myös lääkintäviranomaiset py-
33988: Keskusteluissamme Markku Pirinen totesi, ritään hallinnollisiakin keinoja käyttäen estä-
33989: että viranomaiset eivät ole olleet yhteydessä mään kilpailijan laajempi tulo markkinoille.
33990: häneen Antisaltin epäiltyjen sivuvaikutusten Antisait-tuotteen mustaaminen julkisuudessa
33991: osalta, vaikka nimenomaan hän voisi antaa aloitettiin välittömästi lupaavien tutkimustulos-
33992: todellisia ja viimeisiä tietoja. Samoin hän ih- ten julkistamisen jälkeen. Tuote on ollut kui-
33993: metteli sitä, että kuinka televisiossa on voitu tenkin markkinoilla ja vapaasti ostettavissa jo
33994: antaa julkisuuteen tällaista tietoa ottamatta 24.10.1988 lähtien.
33995: yhteyttä häneen, joka tutkimusta suorittavana Minkäänlaisia huomautuksia tuotteen sivu-
33996: lääkärinä olisi voinut antaa todellisia tietoja. vaikutuksista ei ole esitetty.
33997: Verenpainetauti ja sen aiheuttamat kustan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33998: nukset ovat suuri taakka suomalaiselle yhteis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33999: kunnalle. Jo sairausvakuutuslaitoksen kor- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34000: vaukset ovat vuositasolla n. 400 miljoonaa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34001: markkaa. Tiettävästi verenpainetauti aiheuttaa
34002: myös muita sairauksia ja lisää siten yhteiskun- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
34003: nan terveydenhoitokustannuksia. jotta suuret lääkkeiden valmistajat,
34004: Yliopistollisen Antisait-tutkimuksen välira- mahdollisesti jopa viranomaisten myö-
34005: portti antaa aiheen olettaa, että verenpainetau- tävaikutuksella, eivät pystyisi estämään
34006: tia voidaan ehkäistä jo ennakolta. Käytäntö on tervettä kilpailua, uusien tuotteiden ja
34007: myös osoittanut, että kansalaiset ovat valmiit uusien ennalta ehkäisevien hoitomuoto-
34008: omalla kustannuksellaan ehkäisemään mahdol- jen markkinoille pääsyä suurien kan-
34009: lisesti puhkeavaa verenpainetautiaan. santautiemme hoidossa, ja
34010: Eräiden arvioiden mukaan sairaaloissamme mitä valtioneuvosto ja asianomainen
34011: suoritetaan vuosittain n. 5 miljoonaa verenpai- ministeriö aikoo tehdä asiantilan tutki-
34012: neenmittausta. Tämäkään toiminta ei ole il- miseksi, ja
34013: maista. aikooko ministeriö tehokkaasti val-
34014: Jos Antisait-tutkimus saadaan viedä rauhas- voa alaistensa virastojen ja virkamiesten
34015: sa loppuun ja jos voidaan tehdä vielä mahdol- toimia niin, että hallinnollisissa päätök-
34016: lisia lisäselvityksiä, on syytä olettaa, että tähän sissä tukeudutaan tosiasiatietoihin ei-
34017: tuotteeseen myönteisesti suhtautumalla on vätkä suuret lääkkeiden valmistajat
34018: mahdollista säästää yhteiskunnan verenpaine- pääse vaikuttamaan tehtäviin ratkaisui-
34019: sairauteen satsaamia kustannuksia 100---150 hin?
34020: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
34021:
34022: Pentti Kettunen
34023: 1990 vp. - KK n:o 764 3
34024:
34025:
34026:
34027:
34028: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34029: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vaksi keinoksi alentaa merkittävästi verenpai-
34030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, netta.
34031: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Antisalt-valmiste ei ole lääke, lääkevalmiste
34032: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston eikä lääkkeenomainen tuote. Antisait-valmis-
34033: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- teelle ei ole haettu eikä myönnetty lupaa
34034: edustaja Kettusen näin kuuluvasta kirjallisesta lääkkeenä eikä sille ole haettu eikä myönnetty
34035: kysymyksestä n:o 764: lupaa lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen il-
34036: moittamiseen. Lääkkeitä ja lääkkeenomaisia
34037: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, tuotteita saa myydä väestölle vain lääkintöhal-
34038: jotta suuret lääkkeiden valmistajat, lituksen luvalla.
34039: mahdollisesti jopa viranomaisten myö- Erityisvalmisteasetuksen 4 §:n mukaan eri-
34040: tävaikutuksella, eivät pystyisi estämään tyisvalmisteen on oltava käyttöohjeen mukaisi-
34041: tervettä kilpailua, uusien tuotteiden ja na määrinä käytettynä ihmisen terveydelle vaa-
34042: uusien ennalta ehkäisevien hoitomuoto- raton.
34043: jen markkinoille pääsyä suurien kan- Antisalt-valmistetta on esitelty mm. Lääke-
34044: santautiemme hoidossa, ja tiede-91 -päivillä, jolloin on esitelty myös eräitä
34045: mitä valtioneuvosto ja asianomainen tutkimusraportteja, joissa valmiste todetaan
34046: ministeriö aikoo tehdä asiantilan tutki- lupaavaksi keinoksi verenpaineen alentamises-
34047: miseksi, ja sa.
34048: aikooko ministeriö tehokkaasti val- Lääkintöhallitus on kiinnittänyt huomiota
34049: voa alaistensa virastojen ja virkamiesten valmisteeseen ja sen mahdollisiin terveysriskei-
34050: toimia niin, että hallinnollisissa päätök- hin, lähinnä sen vuoksi, että Antisalt-valmiste
34051: sissä tukeudutaan tosiasiatietoihin ei- sisältää kaliumkloridia, joka vapautuu tästä
34052: vätkä suuret lääkkeiden valmistajat valmisteesta nopeasti. Kaliumkloridilla on syö-
34053: pääse vaikuttamaan tehtäviin ratkaisui- vyttävä vaikutus, ja sen on raportoitu aiheut-
34054: hin? taneen syöpymiä ruokatorvessa, mahalaukussa
34055: ja ohutsuolessa. Riski on lääkintöhallituksen
34056: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- selvityksen mukaan erityisen suuri sellaisilla
34057: vasti seuraavaa: valmisteilla, joista kaliumkloridi vapautuu no-
34058: peasti, jolloin suuren paikallisen pitoisuuden
34059: Antisalt-valmiste on elintarvikelainsäädän- syntyminen on todennäköisempää. Tätä vaa-
34060: nön piiriin kuuluva erityisvalmiste. Erityisval- raa on pyritty vähentämään valmistamaila ny-
34061: misteasetuksen (349/89) mukaan erityisvalmis- kyisin kaupan olevat lääkkeet kaliumia hitaasti
34062: teella tarkoitetaan elintarvikelain (526/41) luovuttaviksi, jolloin suurien paikallisien pitoi-
34063: alaista valmistetta, joka on tarkoitettu ihmisten suuksien syntyminen on epätodennäköisem-
34064: nautittavaksi, mutta joka ei ole tavanomainen pää.
34065: elintarvike. Antisalt-erityisvalmiste sisältää ka- Lääkkeinä on rekisteröity seitsemän ka-
34066: liumkloridia 436 mg/puriste ja magnesiumsul- liumkloridia sisältävää tablettivalmistetta, jot-
34067: faattia 128 mg/puriste. Käyttöohjeena on esi- ka luovuttavat kaliumia hitaasti. Kaliumklori-
34068: tetty, että puristetta nautitaan ennen jokaista ditabletteja käytetään yleensä lääkärin valvon-
34069: ruokailua 2-3 kappaletta. nassa hypokalemian ehkäisyssä ja hoidossa.
34070: Antisalt-erityisvalmistetta on ollut Suomessa Lääkelaboratorion selvityksen mukaan Anti-
34071: saatavilla vuodesta 1988. Elinkeinohallitus on salt-puriste luovuttaa kaliumkloridista yli 90
34072: päätöksillään vuosina 1988 ja 1989 sallinut, prosenttia 15 minuutissa. Näin ollen Antisalt-
34073: että Selako Oy saa käyttää Antisalt-valmistees- valmiste on nopeasti kaliumkloridia vapauttava
34074: saan kaliumkloridia valmistusaineena. Kysy- ja todennäköisesti enemmän ruoansulatuskana-
34075: myksessä on viitattu tutkimuksiin, jonka mu- vaa ärsyttävä valmiste kuin lääkkeenä myynti-
34076: kaan kyseinen valmiste on osoittautunut lupaa- luvan saaneet kaliumkloridivalmisteet.
34077: 4 1990 vp. - KK n:o 764
34078:
34079: Antisait-valmisteen käyttöön liittyvien to- tehokkaat ja turvalliset lääkkeet siten, ettei
34080: dennäköisten terveydellisten riskien takia lää- uusien lääkkeiden markkinoilletulo tarpeetto-
34081: kintöhallitus on esittänyt 18.1.1991 elintarvike- masti esty tai viivästy.
34082: virastolle, että valmisteen myynti erityisvalmis- Lääkintöhallitus on ilmoittanut ryhtyneensä
34083: teena pitäisi kieltää. toimenpiteisiin Antisait-valmisteen osalta sen
34084: Elintarvikevirasto on 4.2.1991 päivätyllä kir- vuoksi, että sen tietoon on tullut, että Antisalt-
34085: jeellään Selako Oy:lle viitaten lääkintöhallituk- valmistetta markkinoidaan luontaistuotekau-
34086: sen 18.1.1991 antamaan lausuntoon katsonut, poissa lievän hypertension hoitoon ja ennalta
34087: että Antisalt-valmistetta voidaan pitää tervey- ehkäisyyn. Lääkelain mukaan lääkkeenä saa
34088: delle vahingollisena elintarvikkeena elintarvi- mainostaa tai markkinoida ainoastaan lääkkei-
34089: keasetuksen 9 §:n nojalla. Tästä syystä elintar- tä. Tämän johdosta lääkintöhallitus on kirjeel-
34090: vikevirasto on kehottanut ennen toimenpitei- lään 21.1.1991 SLK companies -nimiselle yh-
34091: siin ryhtymistä Selako Oy:tä antamaan elintar- tiölle kehottanut lopettamaan Antisaltin lain-
34092: vikevirastolle viimeistään 7.2.1991 kirjallisen vastaisen markkinoinnin.
34093: vastineensa kysymyksessä olevassa asiassa. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
34094: Asian käsittely elintarvikevirastossa on vielä mukaan Antisait-valmisteen markkinoillaoloon
34095: kesken. liittyvä päätöksenteko kuuluu elintarvikease-
34096: Lääkintöhallituksen tehtäviin kuuluu lääke- tuksen 9 §:n mukaisesti elintarvikevirastolle.
34097: lain mukainen valvonta. Antisait-valmisteen Koska asian käsittely elintarvikevirastossa on
34098: valmistaja Selako Oy ei ole lääketehdas eikä kesken ja elintarvikevirasto kuuluu hallinnolli-
34099: niin muodoin kuulu lääkintöhallituksen varsi- sesti kauppa- ja teollisuusministeriön toimi-
34100: naisen lääkevalvonnan piiriin. alaan, ei sosiaali- ja terveysministeriö ole toi-
34101: Kysymyksessä esitetään, että Antisait-val- mivaltainen ryhtymään kysymyksen johdosta
34102: misteen joutuminen viranomaisten toimien enempiin toimenpiteisiin.
34103: kohteeksi johtuisi eräiden lääketehtaiden kam- Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo lääkin-
34104: panjasta, jolla pyritään eliminoimaan kilpaileva töhallituksen ja 1.3.1991 muodostuvan sosiaali-
34105: tuote markkinoilta. Lisäksi kysymyksessä esi- ja terveyshallituksen toimintaa. Lääkintöhalli-
34106: tetään, että suuret lääkkeiden valmistajat mah- tuksella on lääkelain nojalla kuitenkin itsenäi-
34107: dollisesti viranomaisten myötävaikutuksella es- nen toimivalta lääkehuoltoa koskevissa asioissa
34108: tävät uusien ennalta ehkäisevien hoitomuotojen ja sen päätökset ovat muutoksenhakukelpoisia.
34109: markkinoille pääsyä suurien kansantautiemme Samalla tavoin elintarvikeviraston päätökset
34110: hoidossa. ovat muutoksenhakukelpoisia. Lääkintöhalli-
34111: Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole tuksen toiminta asiassa on saadun selvityksen
34112: saatettu sellaista asiakirja-aineistoa, mistä kä- mukaan ollut asianmukaista ja täyttänyt viran-
34113: visi ilmi, että lääkintöhallitus olisi toimenpitei- omaiselle asetettavat objektiviteettivaatimukset.
34114: siin ryhtyessään käyttänyt hyväkseen kilpaile- Sosiaali- ja terveysministeriö tulee seuraamaan
34115: van yrityksen tietoja tai läheisessä yhteydessä kysymyksessä esitetyn asian jatkokäsittelyä.
34116: kilpailevaan yritykseen olevien asiantuntijoiden Mikäli asiassa myöhemmin ilmenee jotain sel-
34117: antamia lausuntoja. Lääkintöhallituksen tehtä- laista, joka on ristiriidassa voimassa olevan
34118: vänä on viranomaistoiminnalta edellytettävää lainsäädännön kanssa, sosiaali- ja terveysminis-
34119: objektiivisuutta noudattaen lääkkeiden myynti- teriö tulee toimivaltansa puitteissa ryhtymään
34120: lupajärjestelmän kautta turvata suomalaisille tarpeelliseksi katsomiinsa toimenpiteisiin.
34121: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
34122:
34123: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
34124: 1990 vp. - KK n:o 764 5
34125:
34126:
34127:
34128:
34129: Till Riksdagens Herr Talman
34130: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen parat har visat sig vara ett lovande medel för
34131: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse märkbara sänkningar av blodtrycket.
34132: av den 25 januari 1991 tili vederbörande Preparatet Antisalt är inte ett läkemedel, ett
34133: medlem av statsrådet översänt avskrift av läkemedelspreparat eller en produkt av läkeme-
34134: fö1jande av riksdagsman Kettunen underteck- delstyp. Det har inte anhållits om eller beviljats
34135: nade spörsmål nr 764: tillstånd för preparatet Antisalt som läkemedel
34136: och för preparatet har inte anhållits om eller
34137: beviljats tillstånd för detta preparat för med-
34138: Vilka åtgärder ämnar Regeringen delande av ändamålet för en produkt av
34139: vidta för att stora läkemedelsproducen- läkemedelstyp. Läkemedel och produkter av
34140: ter, eventuellt t.o.m. under medverkan läkemedelstyp får säljas tili befolkningen en-
34141: av myndigheterna, inte skall kunna dast med tillstånd av medicinalstyrelsen.
34142: förhindra produkter och nya förebyg- Enligt 4 § förordningen om specialpreparat
34143: gande vårdformer tillträde tili markna- skall specialpreparatet, använt i de mängder
34144: den inom vården av våra stora folk- som bruksanvisningen anger, vara ofarligt för
34145: sjukdomar, och människans hälsa.
34146: vad ämnar statsrådet och ifrågava- Preparatet Antisalt har förevisats bl.a. på
34147: rande ministerium göra för att under- Medicin-91-dagarna varvid även vissa forsk-
34148: söka sakförhållandena, och ningsrapporter presenterats där preparatet
34149: ämnar ministeriet effektivt övervaka konstateras vara ett lovande medel för sänk-
34150: att underlydande ämbetsverks och ning av blodtrycket.
34151: tjänstemäns förfarande i administrativa Medicinalstyrelsen har fäst uppmärksamhet
34152: bes1ut stöder sig på faktabaserad infor- vid preparatet och dess eventuella hälsorisker,
34153: mation och att stora läkemedelsprodu- snarast på grund av att preparatet Antisalt
34154: center inte skall kunna inverka på de innehåller kaliumklorid, som frigör sig snabbt
34155: beslut som fattas? från detta preparat. Kaliumklorid har en frä-
34156: tande verkan och den har rapporterats åstad-
34157: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- komma frätningar i matstrupen, magsäcken
34158: samt anföra följande: och tunntarmen. Risken är enligt medicinalsty-
34159: relsens utredning speciellt stor hos sådana
34160: Preparatet Antisalt är ett specialpreparat, preparat från vilka kaliumkloriden frigörs
34161: som berörs av livsmedelslagstiftningen. Enligt snabbt, eftersom sannolikheten att stora lokala
34162: förordningen om specialpreparat (349/89) är ett halter uppkommer är större. Denna fara har
34163: specialpreparat ett preparat som omfattas av man försökt minska genom att tillverka de
34164: livsmedelslagen (526/41) och som är avsett att läkemedel som för närvarande finns tili salu så
34165: förtäras av människor men som inte är ett att de avger kalium långsamt, eftersom upp-
34166: vanligt livsmedel. Antisalt-specialpreparatet in- komsten av stora lokala halter då är mindre
34167: nehåller kaliumklorid 436 mg/komprett och sannolik.
34168: magnesiumsulfat 128 mgjkomprett. 1 bruksan- Det finns sju som läkemedel registrerade
34169: visningen anges att 2-3 kompretter skall tablettfabrikat som innehåller kaliumklorid
34170: förtäras före varje måltid. som avger kalium långsamt. Kaliumkloridtab-
34171: Specialpreparatet Antisalt har funnits till- letter används vanligen under en läkares tilisyn
34172: gängligt i Finland sedan år 1988. Näringssty- vid förebyggandet och vården av hypokalemi.
34173: relsen har i sina beslut åren 1988 och 1989 Enligt läkemedelslaboratoriets utredning av-
34174: tillåtit företaget Selako Ab att använda ka- ger Antisaltkompretten över 90 procent av
34175: liumklorid som tillverkningsämne i preparatet kaliumkloriden inom 15 minuter. Sålunda av-
34176: Antisalt 1 spörsmålet har man hänvisat till ger preparatet Antisalt snabbt kaliumkloriden
34177: undersökningar, enligt vilka ifrågavarande pre- och är sannolikt ett preparat som retar mat-
34178: 6 1990 vp. - KK n:o 764
34179:
34180: smältningskanalen mera än de kaliumkloridp- finländarna effektiva och trygga mediciner på
34181: reparat som fått försäljningstillstånd som läke- så sätt att inträdet av nya mediciner på
34182: medel. marknaden inte onödigt förhindras eller för-
34183: På basis av de sannolika hälsorisker, som dröjs.
34184: förknippas med användningen av preparatet Medicinalstyrelsen har meddelat att den äm-
34185: Antisalt, har medicinalstyrelsen 18.1.1991 nar vidta åtgärder mot preparatet Antisalt av
34186: framfört till 1ivsmedelsverket att försäljningen den anledningen att det kommit till dess
34187: av preparatet som specialpreparat borde för- kännedom att detta preparat i hälsokostaffårer
34188: bjudas. marknadsförs för vård och förebyggande av
34189: Livsmedelsverket har i sitt brev 4.2.1991 lindrig hypertension. Enligt läkemedelslagen får
34190: hänvisat till medicinalstyrelsens utlåtande endast läkemedel göras till föremål för reklam
34191: 18.1.1991, och konstaterat att preparatet Anti- som avser läkemedel eller marknadsföras som
34192: salt med stöd av 9 § livsmedelsförordningen läkemedel. På grund av detta har medicinalsty-
34193: kan anses vara skadligt för hälsan. Därför har relsen i sitt brev 21.1.1991 till företaget SLK-
34194: livsmedelsverket, innan det vidtar åtgärder, companies uppmanat det att upphöra med
34195: uppmanat Selako Ab att senast 7.2.1991 avge olaglig marknadsföring.
34196: ett skriftligt bemötande i frägan. Behandlingen Enligt social- och hälsovårdsministeriets
34197: av frågan i livsmedelsverket är ännu inte uppfattning ankommer beslutsfattandet om fö-
34198: slutförd. rekomsten på marknaden av preparatet Anti-
34199: Till medicinalstyrelsens uppgifter hör över- salt enligt 9 § livsmedelsförordningen på livs-
34200: vakning i enlighet med läkemedelslagen. Selako medelsverket. Eftersom behandlingen av ären-
34201: Ab, tillverkaren av preparatet Antisalt är inte det i livsmedelsverket ännu pågår och livs-
34202: en läkemedelsfabrik och hör härmed inte till medelsverket administrativt hör till handels-
34203: dem som berörs av medicinalstyrelsens egentli- och industriministeriets verksamhetsområde, är
34204: ga läkemedelsövervakning. social- och hälsovårdsministeriet inte behörigt
34205: I spörsmålet hänvisas till att preparatet att till följd av spörsmålet vidta ytterligare
34206: Antisalt har blivit mål för myndigheternas åtgärder.
34207: åtgärder på grund av en kampanj som genom- Social- och hälsovårdsministeriet övervakar
34208: förs av vissa läkemedelsfabriker och att man verksamheten vid medicinalstyrelsen och vid
34209: genom den strävar till att eliminera en konkur- social- och hälsovårdsstyrelsen, som upp-
34210: rerande produkt från marknaden. I spörsmålet kommer 1.3.1991. Medicinalstyrelsen har dock,
34211: hänvisas dessutom till att stora läkemedelspro- med stöd av läkemedelslagen, självständiga
34212: ducenter eventuellt under medverkan av myn- befogenheter i ärenden som rör läkemedelsför-
34213: digheterna förhindrar nya förebyggande vård- sörjning, och det är möjligt att söka ändring i
34214: former tillträde till marknaden inom vården av dess beslut. På samma sätt är det möjligt att
34215: våra stora folksjukdomar. söka ändring i livsmedelsverkets beslut. Medi-
34216: Till social- och hälsovårdsministeriets känne- cinalstyrelsens verksamhet i ärendet har enligt
34217: dom har något sådant dokumentmaterial inte erhållen utredning varit sakenligt och har
34218: bringats varav det skulle framgå att medicinal- uppfyllt de krav på objektivitet som förutsätts
34219: styrelsen, då den skridit till åtgärder, skulle ha av myndigheterna. Social- och hälsovårdsminis-
34220: använt sig av uppgifter från ett konkurrerande teriet kommer också att följa den fortsatta
34221: företag eller av utlåtanden från experter som behandlingen av spörsmålsärendet och såvida
34222: står i nära kontakt med ett konkurrerande det i ärendet framträder någonting sådant som
34223: företag. Det är medicinalstyrelsens uppgift att är i konflikt med rådande lagstiftning, kommer
34224: med iakttagande av den objektivitet som för- social- och hälsovårdsministeriet inom ramen
34225: utsätts av myndighetsutövning genom försälj- för sin kompetens att vidta de åtgärder som
34226: ningstillståndssystemet för mediciner garantera ministeriet finner påkallade.
34227: Helsingfors den 28 februari 1991
34228:
34229: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
34230: 1990 vp.
34231:
34232: Kirjallinen kysymys n:o 765
34233:
34234:
34235:
34236:
34237: Ajo ym.: Uuden postipalvelulinjan perustamisesta Tervolaan
34238:
34239:
34240: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34241:
34242: Lapin haja-asutusalueilla ollaan joutumassa kunnan alueiden osalta ja aJaiSI esim. reittiä
34243: postipalvelujen suhteen varsin hankalaan tilan- Tervolan kk. - Varejoki - Sihtuuna -
34244: teeseen. Tähän on syynä postipalvelujen laaja- Kätkävaara - kunnanraja - Keminmaa -
34245: mittainen supistaminen. Erityisen paljon kärsii Loue - Tervolan kk. Näin tervolalaisille saa-
34246: Postipankin toiminta. taisiin osoitteeksi Tervola. Nykyinen osoite
34247: Eräs tällainen suuresti kärsimään joutunut Petäjäinen on harhaanjohtava.
34248: seutu on Tervolan ja Rovaniemen kunnissa Petäjäisen palveluauto voisi ajaa reittiä Pe-
34249: sijaitseva Varejoen, Kätkävaaran, Pisan ja Lei- täjäinen - Jaatila - Leipee - Pisa -
34250: peen kylien alue. kunnanraja- Pisa - Louejärvi - Muurola
34251: Tällä alueella tähän asti vuoden 1990 lop- - Petäjäinen. Postilinja-auto 705 voisi jakaa
34252: puun on liikennöinyt postipalveluauto n:o 1. halukkaille myös postia. Näin aamun lehti
34253: Tämän vuoden alusta asukkaille täytenä yllä- saataisiin aikaisemmin. Kustannussäästöä saa-
34254: tyksenä tämän reitti muuttui niin, että Luppo- taisiin lopettamalla Varejoen ja Luppovaaran
34255: vaaran ja Varejoen kylien alue jäi palveluauton alueelle postia jakava linja.
34256: reitin ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34257: Varejoen kiinteä posti on lakkautettu ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34258: myös Kaisajoen posti tullaan lakkauttamaan kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34259: kuluvan vuoden aikana. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34260: Näin ollen asia tulisi myönteisesti ratkaistuk-
34261: si, jos alueelle perustettaisiin toinen postipalve-
34262: lulinja, jonka tukikohta olisi Tervolan postissa. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34263: Nykyisen linjan tukikohta jäisi edelleen Petä- siin uuden postipalvelulinjan perustami-
34264: jäskoskelle. seksi Tervolan kuntaan Varejoen, Kät-
34265: Uusi linja hoitaisi postipalvelut Tervolan kävaaran ym. kylien alueelle?
34266:
34267: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
34268:
34269: Aimo Ajo Asko Apukka Seppo Pelttari
34270: Kimmo Sarapää Esko-Juhani Tennilä Keijo Jääskeläinen
34271:
34272:
34273:
34274:
34275: 200070S
34276: 2 1990 vp. - KK n:o 765
34277:
34278:
34279:
34280:
34281: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34282: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Muutos koskee noin 30 taloutta, joista osalla
34283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on varsin lyhyen matkan päässä mahdollisuus
34284: olette 24 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn asioida postipalveluautossa.
34285: kirjeenne n:o 2748 ohella toimittanut valtioneu- Kaisajoelta lähtevää postinjakajalinjaa jat-
34286: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kettiin niin, että kaikki jakelun ulkopuolella
34287: kansanedustaja Ajon ym. näin kuuluvasta kir- olevat taloudet saatiin perusjakelun ja korvaa-
34288: jallisesta kysymyksestä n:o 765: vien palvelujen piiriin Varejoen - Luppovaa-
34289: ran alueella. Samalla saatiin postipalveluauto
34290: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- palaamaan jo Louen kautta takaisin ja näin
34291: siin uuden postipalvelulinjan perustami- postinjakaja välttyi liian pitkältä työpäivältä.
34292: seksi Tervolan kuntaan Varejoen, Kät- Kätkävaaran kyläläisille järjestettiin syksyllä
34293: kävaaran ym. kylien alueelle? 1990 kyläilta, jossa asukkaille kerrottiin mah-
34294: dollisesta muutoksesta postiautolinjalla 705
34295: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kemi - Kätkävaara - Rovaniemi. Muutok-
34296: vasti seuraavaa: sen toteuduttua olisi jouduttu edellä mainitun
34297: laiseen, vastaavan tyyppiseen linjamuutokseen.
34298: Jaatilan postikonttorista on kulkenut posti- Muutokset on toteutettu niin, että asiakkaille
34299: palveluauto linjalla Leipee, Pisa, Kätkävaara ja koituisi mahdollisimman vähän haittaa uudel-
34300: Luppovaara jakaen postia ja antaen myös leenjärjestelyistä. Keväällä 1991 tapahtuvat toi-
34301: pankkipalveluja. Se on palannut takaisin ajaen mipaikkaverkon muutokset aiheuttavat myös
34302: Varejoen kylän kautta Petäjäisen postikontto- lisää uudelleenjärjestelyitä. Postilinjojen aika-
34303: riin. taulu- ja reittimuutokset aiheuttavat samoin
34304: Varejoen pankkipalvelut on tarjottu Vare- tarkistuksia.
34305: joen postikonttorista ja peruspalvelu on hoidet- Postipalveluauto on haja-asutusalueen liik-
34306: tu Kaisajoen postikonttorista. kuva postitoimipaikka PSP-palveluineen. Pos-
34307: Kun postiautolinja 732 Rovaniemi - Mel- tipankin päätettyä vetää palvelunsa pois noin
34308: lakoski - Ylitornio - Tornio lakkasi, järjes- 2 000 postikonttorista ei uusia postipalvelulin-
34309: tettiin Louejärven ympäristössä sijaitsevalle 17 joja toistaiseksi perusteta. Uudet ns. korvaavat
34310: taloudelle perusjakelu. Osa tästä postipalve- palvelut kuten kuitattavien lähetysten perille
34311: luautolinjasta jouduttiin tällöin linjan loppu- toimittaminen, postimerkkien myynti, pankki-
34312: päästä lakkauttamaan. palvelujen välittäminen ja lähtevän postin vas-
34313: Tällöin osa Kätkävaaran - Luppovaaran taanotto tullaan suorittamaan postinjakajien
34314: asukkaista siirtyi posti- ja pankkipalvelujen toimesta.
34315: osalta ns. korvaavien palvelujen käyttäjiksi.
34316: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
34317:
34318: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
34319: 1990 vp. - KK n:o 765 3
34320:
34321:
34322:
34323:
34324: Tili Riksdagens Herr Talman
34325: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har möjlighet att uträtta sina ärenden i post-
34326: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse betjäningsbilen.
34327: nr 2748 av den 24 januari 1991 tili vederbö- Postutdelningslinjen som börjar i Kaisajoki
34328: rande medlem av statsrådet översänt avskrift förlängdes så att alla hushåll som inte omfat-
34329: av följande av riksdagsman Ajo m.fl. under- tades av utdelningen kunde fås med i basutdel-
34330: tecknade spörsmål nr 765: ningen och kunde åtnjuta de ersättande tjäns-
34331: terna inom området Varejoki - Luppovaara.
34332: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för Samtidigt fick man postbetjäningsbilen att åter-
34333: att en ny postbetjäningslinje skall upp- vända redan genom Lue och på detta sätt
34334: rättas i Tervola kommun inom Kätkä- kunde postutdelaren undvika allt för långa
34335: vaara m.fl. byar i Varejoki? arbetsdagar.
34336: För byborna i Kätkävaara arrangerades på
34337: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hösten 1990 en byakväll, under viiken invånar-
34338: samt anföra följande: na informerades om en eventuell ändring av
34339: postbilslinjen 705 Kemi - Kätkävaara -
34340: Från postkontoret i Jaatila har avgått en Rovaniemi. Sedan ändringen genomförts hade
34341: postbetjäningsbil på linjen Leipee, Pisa, Kätkä- det blivit nödvändigt att genomföra en ovan
34342: vaara och Luppovaara. Den har samtidigt nämnd motsvarande linjeändring.
34343: delat ut post och även gett bankservice. Bilen Ändringarna har genomförts så att kunderna
34344: har återvänt via Varejoki by tili postkontoret i skall orsakas så få olägenheter som möjligt av
34345: Petäjäinen. omregleringarna. På våren 1991 kommer änd-
34346: Postkontoret i Varejoki har erbjudit bank- ringarna i postkontorsnätet även att orsaka
34347: tjänster på orten och postkontoret i Kaisajoki flera nya arrangemang. Ändringarna i postlin-
34348: har skött bastjänsterna. jernas tidtabeller och rutter orsakar likaså
34349: Då postbilslinjen 732 Rovaniemi - Mella- j us teringar.
34350: koski - Övertorneå - Torneå drogs in ord- Postbetjäningsbilen med sina PSB-tjänster är
34351: nades basutdelning för de 17 hushåll som finns en rörlig postanstalt inom glesbygdsområdet.
34352: i trakten kring Louejärvi. En del av denna Sedan postbanken beslutat dra in sin service
34353: postbetjäningsbiliinje måste då dras in, räknat från ca 2 000 postkontor kommer nya postbe-
34354: från slutet av linjen. tjäningslinjer tilis vidare inte att upprättas. Nya
34355: Vid detta tillfälle övergick en del av invånar- s.k. ersättande tjänster, t.ex. leverans av för-
34356: na i Kätkävaara - Luppovaara tili att använ- sändelser som skall kvitteras, försäljning av
34357: da s.k. ersättande .tjänster vad beträffar post- frimärken, förmedling av bankservice samt
34358: och bankservicen. Andringen gäller ca 30 hus- mottagning av avgående post kommer att
34359: håll, av vilka en del på ett relativt kort avstånd handhas av postutdelarna.
34360: Helsingfors den 12 februari 1991
34361:
34362: Trafikminister Ilkka Kanerva
34363: 1990 vp.
34364:
34365: Kirjallinen kysymys n:o 766
34366:
34367:
34368:
34369:
34370: Kärhä: Kunnan maksamasta hoitotuesta perittävistä eläkevakuu-
34371: tusmaksuista
34372:
34373:
34374: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34375:
34376: Monissa kunnissa maksetaan kotona hoidet- vammaisen henkilön suoritettavaksi.
34377: tavien vanhuksien, vammaisten ja pitkäaikais- Edellä mainittu sosiaalihallituksen yleiskirje
34378: sairaiden hoitajille hoitotukea, jota ei kuiten- johtaa merkilliseen konstruktioon: Yksityinen
34379: kaan ole määrätty sosiaaliavustukseksi eikä henkilö maksaa hoitajan työeläkemaksut ja
34380: säädetty verovapaaksi, vaan se katsotaan ve- työtapaturmavakuutusmaksut, mutta kunta
34381: ronalaiseksi tueksi. suorittaa saman työntekijän kansaneläke- ja
34382: Sosiaalihallituksen yleiskirje syyskuun 6 päi- sairausvakuutus- sekä lapsilisämaksut. Epäsel-
34383: vältä 1985 katsoo, että tällainen "kotihoidon- väksi jää, kehen hoitotyötä tekevä on todelli-
34384: tuki muodostaa verotusoikeudellisessa mielessä suudessa työsuhteessa ja kuka joutuu vastaa-
34385: tehtäväsuhteen, mutta ei työsopimuslain mu- maan, jos työeläkevakuutus- tai työtapaturma-
34386: kaista työsuhdetta. Kunta on näin ollen velvol- vakuutusmaksut jäävät suorittamatta.
34387: linen suorittamaan työnantajan sosiaaliturva- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34388: maksun, joka sisältää kansaneläke-, sairaus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34389: vakuutus- ja lapsilisämaksun." Edelleen yleis- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34390: kirje jatkaa: "Näitä maksuja ei tule sisällyttää jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34391: hoitotuen markkamäärään". Tämän yleiskir-
34392: jeen ohjeen mukaisesti kunnat suorittavat van- Katsooko Hallitus, että sosiaalihalli-
34393: husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoi- tuksen perusteluissa selostetun hoito-
34394: tajille maksettavasta hoitotuesta kansaneläke-, tuesta perittäviä eläkevakuutusmaksuja
34395: sairausvakuutus- ja lapsilisämaksut, mutta ei- koskevan yleiskirjeen ohjeet ovat asian-
34396: vät suorita työeläkemaksua. Näin ollen hoita- mukaiset ja johtavat oikeudenmukai-
34397: jaksi palkatun henkilön työeläkemaksut jäävät seen lopputulokseen?
34398:
34399: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
34400:
34401: Lea Kärhä
34402:
34403:
34404:
34405:
34406: 200070S
34407: 2 1990 vp. - KK n:o 766
34408:
34409:
34410:
34411:
34412: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34413: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osoittaa myös sosiaalihallituksen kysymyksen
34414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perusteluissa tarkoitettu kirje. Yleisesti on kat-
34415: olette 22 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn sottu, ettei hoitajan ja kunnan välille synny
34416: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston työsuhdetta.
34417: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Työneuvosto on kuitenkin eräissä päätöksis-
34418: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjalli- sään katsonut, että kunnan ja hoidettavan
34419: sesta kysymyksestä n:o 766: kanssa kotihoitosopimuksen tehnyt hoitaja on
34420: kuntaan työsuhteessa. Ratkaisuja on perusteltu
34421: Katsooko Hallitus, että sosiaalihalli- siten, että kunta on tehnyt sopimuksen hoitajan
34422: tuksen perusteluissa selostetun hoito- kanssa, kunnalla on ollut oikeus työnjohtoon
34423: tuesta perittäviä eläkevakuutusmaksuja ja valvontaan ja kunta on maksanut hoitopalk-
34424: koskevan yleiskirjeen ohjeet ovat asian- kion suoritetusta työstä. Päätöksissä tarkoite-
34425: mukaiset ja johtavat oikeudenmukai- tuissa tapauksissa hoitaja on ollut perheen
34426: seen lopputulokseen? ulkopuolinen henkilö eikä ole asunut yhteista-
34427: loudessa hoidettavan kanssa.
34428: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kysymys siitä, onko hoitaja työsuhteessa
34429: vasti seuraavaa: kuntaan, on laaja ja periaatteellinen. Mikäli
34430: kysymyksessä on työsuhde, koko työoikeudel-
34431: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai- linen lainsäädäntö ja myös työehtosopimuksen
34432: den kotihoidon tuki on sosiaalihuoltolain (710/ maäräykset tulevat sovellettaviksi. Eläketurva
34433: 82) mukaisen kotipalvelun toimintamuoto sel- tulisi tällöin järjestää kunnallisen eläkejärjestel-
34434: laisten vammaisten, vanhusten ja pitkäaikais- män piirissä ja kunta olisi myös velvollinen
34435: sairaiden hoitamiseksi kotona, jotka kuntonsa vakuuttamaan hoitajan tapaturmavakuutuslain
34436: puolesta eivät tarvitse laitoshoitoa pysyvästi. mukaisesti. Jos hoitajan saama korvaus olisi
34437: Kotihoidon tuki maksetaan sosiaalihuoltoase- katsottava palkaksi, kunta olisi lain mukaan
34438: tuksen 9 §:n mukaan sosiaalilautakunnan ja velvollinen suorittamaan siitä työnantajan so-
34439: yksityisen henkilön välillä tehtävään sopimuk- siaaliturvamaksut.
34440: seen perustuvana vammaisen, vanhuksen tai Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-
34441: pitkäaikaissairaan henkilön hoitajalle. Sopimus den kotihoidon tuki on sosiaali- ja terveysmi-
34442: voidaan tehdä sellaisen henkilön kanssa, joka nisteriön käsityksen mukaan tarpeellinen tuki-
34443: kykenee huolehtimaan vammaisen, vanhuksen muoto, jonka avulla voidaan helpottaa apua
34444: tai pitkäaikaissairaan hoidosta tai muusta huo- tarvitsevien henkilöiden kotona asumista ja
34445: lenpidosta. Sosiaalihallituksen tekemän selvi- välttää epätarkoituksenmukaisia laitosratkaisu-
34446: tyksen mukaan 96 prosentissa tapauksista hoi- ja. Ministeriö pitää tärkeänä, että kotihoidon
34447: tajana toimii yleensä hoidettavan kanssa yhteis- tuen toteuttamiseen liittyvät ongelmat selvite-
34448: taloudessa asuva lähiomainen, aviopuoliso, tään ja hoitajan työoikeudellinen asema ja
34449: vanhempi tai täysi-ikäinen lapsi taikka muu siihen liittyvät sosiaaliturvamaksut selkiyte-
34450: sukulainen. tään.
34451: Kotihoidon tuki ei ole luonteeltaan henkilön Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitet-
34452: tai perheen taloudellista tukemista, vaan kor- tävänä yleisesti lapsia, vanhuksia, vammaisia ja
34453: vausta vanhuksen tai vammaisen taikka pit- pitkäaikaissairaita haitavien henkilöiden so-
34454: käaikaissairaan henkilön kotona tapahtuvasta siaali- ja eläketurvaan liittyvien ongelmien rat-
34455: hoidosta. Hoitajan asema on kuitenkin työoi- kaisuvaihtoehtoja, jonka jälkeen ministeriö
34456: keudellisesti selkiintymätön. Tätä näkemystä päättää tarpeellisista toimenpiteistä.
34457: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1991
34458:
34459: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
34460: 1990 vp. - KK n:o 766 3
34461:
34462:
34463:
34464:
34465: Tili Riksdagens Herr Talman
34466: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Arbetsrådet har dock i vissa av sina beslut
34467: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ansett att en vårdare, som ingått hemvårdsavtal
34468: av den 22 januari 1991 tili vederbörande med kommunen och med den som vårdas, står
34469: medlem av statsrådet översänt avskrift av i arbetsförhållande tili kommunen. Avgörande-
34470: följande av riksdagsman Lea Kärhä underteck- na har motiverats med att kommunen har
34471: nade spörsmål nr 766: ingått ett avtal med vårdaren, kommunen har
34472: hafl rätt till arbetsledning och övervakning och
34473: Anser Regeringen att anvisningarna i kommunen har betalat vårdarvode för utfört
34474: det cirkulär från socialstyrelsen vartill arbete. 1 de fall som avses i besluten har
34475: hänvisas i spörsmålets motivering och vårdaren varit en person utanför familjen och
34476: som gäller pensionsförsäkringspremier denna person har inte haft gemensamt hushåll
34477: som skall bäras upp för stöd för vård är med den vårdade.
34478: ändamålsenliga och leder tili ett rättvist Frågan om huruvida vårdaren står i arbets-
34479: slutresultat? förhållande tili kommunen är omfattande och
34480: principiell. lfall det är fråga om ett arbetsför-
34481: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hållande måste hela den arbetsrättsliga lagstift-
34482: samt anföra följande: ningen och även bestämmelserna i kollektivav-
34483: talet tiliämpas. Pensionsskydd måste då ordnas
34484: Stöd för vård i hemmet av åldringar, inva- inom ramen för det kommunala pensionssyste-
34485: lider och kroniker är en form av hemservice met och kommunen är även skyldig att försäk-
34486: enligt socialvårdslagen (710/82) för vård i ra vårdaren enligt lagen om olycksfallsförsäk-
34487: hemmet av invalider, åldringar och kroniker ring. Om den ersättning som vårdaren får
34488: som är i sådan kondition att de inte behöver betraktas som lön, är kommunen enligt 1ag
34489: ständig anstaltsvård. Hemvårdsstödet betalas skyldig att betala arbetsgivarens socialskydds-
34490: enligt 9 § socialvårdsförordningen på grundval avgifter med anledning av lönen.
34491: av ett avtal mellan socialnämnden och en Hemvårdsstödet för åldringar, invalider och
34492: enskild person tili den som sköter en invalid, kroniker är enligt social- och hälsovårdsminis-
34493: åldring eller kroniker. A vtal kan ingås med en teriets uppfattning en nödvändig stödform,
34494: person som förmår sköta en invalid, åldring med vars hjälp man kan göra det lättare för
34495: eller kroniker eller svara för annan omsorg om personer som behöver hjälp att bo hemma och
34496: denna. Enligt en utredning som socialstyrelsen genom viiken man kan undvika oändamålsen-
34497: gjort är vårdaren i 96 procent av fallen någon liga anstaltslösningar. Ministeriet anser det
34498: närstående, som har gemensamt hushåll med viktigt att de problem som ansluter sig tili
34499: den som vårdas, maken eller makan, en föräl- hemvårdsstödet utreds och att vårdarens ar-
34500: der eller ett fullvuxet barn eller någon annan betsrättsliga ställning samt den därmed sam-
34501: släkting. manhängande frågan om socialskyddsavgifter-
34502: Hemvårdsstödet är tili sin karaktär inte ett na klarläggs.
34503: ekonomiskt stöd tili en person eller familj utan Vid social- och hälsovårdsministeriet grans-
34504: ersättning för vård i hemmet av en åldring, kas som bäst olika alternativa lösningar på
34505: invalid eller kroniker. Vårdarens arbetsrättsliga problem som allmänt ansluter sig tili social-
34506: ställning är dock inte klarlagd. Detta visar och pensionsskyddet för personer som sköter
34507: också socialstyrelsens brev, som åsyftas i spörs- barn, åldringar, invalider och kroniker. Då
34508: målets motivering. 1 allmänhet har det ansetts denna utredning är fårdig beslutar ministeriet
34509: att inget arbetsförhållande uppstår mellan vår- om nödvändiga åtgärder.
34510: daren och kommunen.
34511: Helsingfors den 27 februari 1991
34512:
34513: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
34514: 1990 vp.
34515:
34516: Kirjallinen kysymys n:o 767
34517:
34518:
34519:
34520:
34521: Dromberg ym.: Aravatuotannon lisäämisestä Uudellamaalla
34522:
34523:
34524: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34525:
34526: Valtioneuvoston syksyllä 1990 hyväksymän läänissä oli 3 206 henkilöä keväällä 1990. Li-
34527: asunto-olojen kehittämisohjelman yleisenä ta- säksi tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona
34528: voitteena on turvata kohtuutasoinen asuminen asui 4 178 henkilöä. Tämä kaikki lisää tarvetta
34529: perusoikeutena kaikille väestöryhmille tulota- saada Uudellemaalle enemmän kohtuuhintaisia
34530: sosta ja asuinpaikasta riippumatta. Asuntopo- arava-asuntoja.
34531: litiikan tavoitteena on asumisedellytysten pa- Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
34532: rantaminen siten, että kohtuullisen asumisväl- on tavoitteeksi asetettu noin 21 750 alkavaa
34533: jyyden saavuttaminen kohtuullisin asumisme- uutta arava-asuntoa. Tämä on vain 1 750
34534: noin on mahdollista kaikilla tulotasoilla ja asuntoa enemmän kuin viime vuonna. Vielä
34535: kaikenkokoisille asuntokunnille. rakentamattomat vanhat aravakohteet tulee
34536: Uudenmaan läänissä oli vuonna 1989 haet- saattaa liikkeelle, mutta lisäksi on erittäin
34537: tavia valmistuneita tai vapautuneita arava- tärkeätä saada uudet aravakohteet alulle mah-
34538: vuokra-asuntoja 8 381. Hakemuksia julkisesti dollisimman nopeasti. Vuodelle 1991 budjetoi-
34539: haettaviin aravavuokra-asuntoihin tuli 38 292 tua tuotantoa ei missään tapauksessa saa lykä-
34540: eli 4,6 hakijaa asuntoa kohden. tä.
34541: Asunto-ongelmat Uudenmaan läänissä liitty- Asuntohallitus on lainajaossaan lähtenyt sii-
34542: vät pääasiassa asuntojen saatavuuteen. Asun- tä, että kokonaislainamäärästä varattaisiin eri-
34543: totilanne on vaikein nuorilla, nuorilla lapsiper- tyistarpeisiin 40 % ja kunnittain kiintiöitäisiin
34544: heillä, ensiasuntoaan hankkivilla ja pienituloi- 60 %. Uudenmaan läänin osalta kiintiön ko-
34545: silla väestöryhmillä. konaismäärä vuodelle 1991 on 1 136 miljoonaa
34546: Uudenmaan läänin väestö on kasvanut 1980- markkaa. Jätettyjen asuntolainahakemusten
34547: luvulla 108 000 hengellä eli yli 9 prosenttia. Sen perusteella Uudenmaan lääniin pitäisi kohden-
34548: lisäksi asuntokuntien määrä on Uudellamaalla taa 2 398 miljoonaa markkaa. Tämä merkitsisi
34549: kasvanut vieläkin nopeammin. Läänin asunto- 1 262 miljoonan markan erityistarvemäärära-
34550: kunnista vuonna 1988 oli 33,4% yhden hengen han osoittamista Uudenmaan lääniin.
34551: asuntokuntia. Asumisväljyyden ennustetaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34552: edelleen jatkavan kasvuaan. Asuntojen hinnat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34553: ovat selvästi korkeammat Uudellamaalla kuin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34554: muissa lääneissä. Asuntojen velaton m 2 -hinta jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34555: oli keskimäärin vuonna 1989 Uudenmaan lää-
34556: nissä 10 594 mk, kun toiseksi korkein hinta oli Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34557: Hämeen läänissä 6 504 mkjm 2 kaikista myy- ryhtyä aravatuotannon lisäämiseksi
34558: dyista asunnoista. Asunnottomia Uudenmaan Uudellamaalla?
34559:
34560: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
34561:
34562: Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman Päivi Varpasuo
34563: Lea Kärhä Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
34564: Henrik Lax Tuula Linnainmaa Jouni J. Särkijärvi
34565: Marjatta Väänänen Antti Kalliomäki Lauri Metsämäki
34566: Tarja Kautto Kai Kalima Marja-Liisa Löyttyjärvi
34567: Arja Alho Pirjo-Riitta Antvuori Eeva-Liisa Moilanen
34568: Tauno Valo Marita Jurva Jörn Donner
34569: Pauli Uitto
34570:
34571: 200070S
34572: 2 1990 vp. - KK n:o 767
34573:
34574:
34575:
34576:
34577: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34578:
34579: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lainamäärärahojen lisäksi on myös aravalainoi-
34580: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuksella aloitettavien asuntojen kokonaismäärä
34581: olette 24 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn noussut vuosina 1985-1989 alueella 3 900
34582: kirjeenne n:o 2750 ohella toimittanut valtioneu- asunnosta 5 000 asuntoon. Eniten on kasvanut
34583: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen alueen aravavuokra-asuntotuotanto eli 2 400
34584: kansanedustaja Drombergin ym. näin kuulu- asunnosta yli 3 700 asuntoon.
34585: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 767: Valtiovallalla on ollut jo usean vuoden ajan
34586: valmiudet lisätä alueen aravalainoitusta toteu-
34587: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tunuttakin enemmän. Esimerkiksi valtioneu-
34588: ryhtyä aravatuotannon lisäämiseksi voston 12.9.1989 tekemässä periaatepäätökses-
34589: Uudellamaalla? sä on tavoitteeksi asetettu, että yksinomaan
34590: pääkaupunkiseudulla aravatuotannon vuosit-
34591: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tainen taso tulisi nostaa 5 000 asuntoon vuo-
34592: taen seuraavaa: dessa. Valtioneuvoston 10.9.1990 vahvistamas-
34593: sa asunto-olojen kehittämisohjelmassa tode-
34594: Asuntotilanne Uudellamaalla, erityisesti pää- taan lisäksi, että valtiolla olisi mahdollisuudet
34595: kaupunkiseudulla ja sen ympäristökunnissa on ylittää tämä 5 000 asunnon taso 2 000 asunnol-
34596: koko maan keskimääräistä vaikeampi, kuten la.
34597: kysymyksessä esitetään. Erityisesti alueen asun- Lainoituksen lisäämistä Uudellemaalle on
34598: totilannetta ovat vaikeuttaneet vuokra-asunto- kuitenkin rajoittanut aravahakemusten vähäi-
34599: jen riittämätön tarjonta ja asuntorahoituksen syys erityisesti pääkaupunkiseudulla, joka osit-
34600: vapauttamisesta aiheutunut vapaarahoitteisten tain johtuu aravarakentamiseen soveltuvan ra-
34601: asuntojen hintojen nopea nousu. Hintataso on kennusmaan vähäisyydestä. Vuonna 1990 pää-
34602: kuitenkin jo laskenut ja tulee edelleen laske- kaupunkiseudun kunnista aravahakemuksia
34603: maan. tuli 4,3-6,3 asunnolle 1 000 asukasta kohden.
34604: Hallitus on lisännyt voimakkaasti arava- Koko maassa hakemusten määrä oli tuolloin
34605: vuokra-asuntolainoitusta ja pyrkinyt kohdenta- 6,9 hakemusta 1 000 asukasta kohden ja esim.
34606: maan lainoitusta enenevässä määrin niille Lappeenrannassa vastaava luku oli 14,9. Ra-
34607: alueille, joilla asuntotilanne on vaikein. Tämän joittavina tekijöinä eivät näin ole olleet myön-
34608: seurauksena Uudenmaan läänin osuus arava- tämisvaltuuden kiintiöinti eikä erityismäärära-
34609: lainoituksen myöntämisvaltuuden läänikiin- hojen alueellinen jakautuminen.
34610: tiöistä on noussut. Vuonna 1985 Uudenmaan Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on
34611: läänin osuus oli hiukan yli 24 prosenttia, kun tavoitteeksi asetettu 21 750 arava-asunnon ra-
34612: vuonna 1990 osuus oli 29 prosenttia. Kun kentamisen aloittaminen. Tämä määrä arava-
34613: myös erityismäärärahat otetaan huomioon, asuntoja tullaan myös tänä vuonna aloitta-
34614: niin vuonna 1990 oli Uudenmaan läänin osuus maan.
34615: koko aravalainoituksesta 36 prosenttia. Arava-
34616: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1991
34617:
34618: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
34619: 1990 vp. - KK n:o 767 3
34620:
34621:
34622:
34623:
34624: Tili Riksdagens Herr Talman
34625: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen slagen har också det totala antalet bostäder på
34626: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse området som påbörjats med aravabelåning
34627: nr 2 750 av den 24 januari 1991 tili vederbö- under åren 1985-1989 stigit från 3 900 bo-
34628: rande medlem av statsrådet översänt avskrift städer tili 5 000 bostäder. Mest har aravahy-
34629: av följande av riksdagsman Dromberg m.fl. resbostadsproduktionen ökat, från 2 400 bostä-
34630: undertecknade spörsmål nr 767: der tili mer än 3 700 bostäder.
34631: Statsmakten har redan under flera år haft
34632: Vilka åtgärder ämnar Regeringen beredskap att öka aravabelåningen i området
34633: vidta för att öka aravaproduktionen i utöver den redan beviljade. Så har t.ex. stats-
34634: Nyland? rådets principbeslut av 12.9.1989 uppstälit som
34635: mål att höja den årliga aravaproduktionsnivån
34636: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- enbart i huvudsstadsregionen till 5 000 bostä-
34637: samt anföra följande: der om året. I statsrådets program för utveck-
34638: lande av bostadsförhåliandena, vilket fast-
34639: Bostadssituationen i Nyland och särskilt i stälides 10.9.1990, konstateras det vidare att
34640: huvudstadsregionen med omgivande kommu- staten har möj1ighet att med 2 000 bostäder
34641: ner är svårare än i genomsnitt i landet, så som överskrida denna gräns på 5 000 bostäder.
34642: det framhålis i spörsmålet. Bostadssituationen En ökning av belåning för Nyland har dock
34643: har försvårats i synnerhet av det otiliräckliga begränsats av att antalet aravaansökningar i
34644: utbudet på hyresbostäder och den snabba synnerhet i huvudstadsregionen har varit litet,
34645: stegringen av de fritt finansierade bostädernas något som delvis beror på bristen på byggnads-
34646: pris tili följd av avregleringen av bostadsfinan- mark som lämpar sig för aravabyggen. Ar 1990
34647: sieringen. Prisnivån har dock redan sjunkit och kom det från kommunerna i huvudstadsregio-
34648: kommer ytterligare att sjunka. nen 4,3-6,3 ansökningar om aravabostad per
34649: Regeringen har kraftigt ökat belåningen av 1 000 invånare. I hela landet var antalet ansök-
34650: aravahyresbostäder och gått in för att i högre ningar då 6,9 per 1 000 invånare, t.ex. i
34651: grad destinera belåningen tili de områden där Villmanstrand var motsvarande siffra 14,9.
34652: bostadssituationen är som svårast. Som följd Kvoteringen av tillståndsfullmakterna elier den
34653: härav har Nylands läns andel av länskvoten för regionala fördelningen av specialanslagen har
34654: tiliståndsfulimakter för aravabelåning ökat. År således inte varit begränsande faktorer.
34655: 1985 uppgick Nylands läns andel tili något 1 detta års budget har man som mål slagit
34656: över 24 procent mot 29 procent år 1990. När fast att arbetet på 21 750 aravabostäder skali
34657: också specialanslagen beaktas, uppgick Ny- inledas. Detta antal aravabostäder kommer
34658: lands läns andel av hela aravabelåningen år också att påbörjas under året.
34659: 1990 tili 36 procent. Vid sidan av aravalånean-
34660: Helsingfors den 4 mars 1991
34661:
34662: Miljöminister Kaj Bärlund
34663: 1990 vp.
34664:
34665: Kirjallinen kysymys n:o 768
34666:
34667:
34668:
34669:
34670: Björklund ym.: Etiopian ja Eritrean välisen konfliktin käsittele-
34671: misestä YK:ssa
34672:
34673:
34674: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34675:
34676: Etiopian ja Eritrean välinen konflikti on gelman. Eritrean siviiliväestöön kohdistettujen
34677: pitkäaikaisin maailman tämänhetkisistä aseelli- kostotoimenpiteiden ja ilmapommitusten vuok-
34678: sista konflikteista. Sen juuret juontuvat 1950- si yli 500 000 eritrealaista on joutunut siirty-
34679: luvulle, jolloin keisari Haile Selassie miehitti mään rajan yli Sudaniin. Kaiken kaikkiaan on
34680: Eritrean, hajotti sen parlamentin, lakkautti eritrealaisia pakolaisia maailmalla 700 000--
34681: YK:n päätöksellä syntyneen federaation ja liitti 800 000. Lisäksi Eritrean sisällä noin 600 000
34682: Eritrean maakuntana Etiopiaan samaan tapaan maan 3,5 miljoonasta asukkaasta on joutunut
34683: kuin Saddam Hussein viime vuonna liitti Ku- muuttamaan asuinpaikkaa. Pakolaisongelmia
34684: waitin Irakiin. Seuraavina vuosina eritrealais- ei saada ratkaistuksi, ellei puututa myös niihin
34685: ten vaino kiihtyi ja nämä ryhtyivät aseelliseen syihin, jotka aiheuttavat pakolaisuutta. Senkin
34686: vastarintaan. Etiopiassa vuonna 1974 tapahtu- vuoksi kansainvälisen yhteisön on lisättävä
34687: neen vallankumouksen jälkeen maata hallitseva ponnistuksiaan sellaisen ratkaisun aikaansaa-
34688: sotilasjuntta - dergue - on jatkanut Haile miseksi, että pakolaiset voisivat turvallisesti
34689: Selassien politiikkaa. palata kotiseudulleen.
34690: Vallassa oleva sotilasjohtaja Mengistu Haile YK on viime vuosina puuttunut useaan
34691: Mariam on neuvostoliittolaisen aseavun turvin alueelliseen konfliktiin maailmassa. Varsin me-
34692: käynnistänyt lukuisia sotilasoperaatioita erit- nestyksellistä se on ollut esim. Namibian ta-
34693: realaisia vastaan saamatta kuitenkaan aikaan pauksessa. Samoin kuin Namibiassa myös Erit-
34694: pysyviä tuloksia. Viime vuosina on päinvastoin reassa on pohjimmaltaan kysymys kolonialis-
34695: Eritrean vapautusliike EPLF saavuttanut huo- min jäänteiden purkamisesta. Italian entisistä
34696: mattavaa menestystä. Etiopian miehitysjoukot siirtomaista Eritrea on ainoa, joka vielä ei ole
34697: pitävät tällä hetkellä hallussaan enää pääkau- saanut itsenäisyyttä.
34698: punkia Asmaraa lähiympäristöineen ja Assabin Koska Etiopian ja Eritrean federaatio aika-
34699: satamaa maan eteläosassa. Samaan aikaan naan syntyi YK:n päätöksellä, järjestöllä on
34700: Mengistun sotilasdiktatuuria vastustavat, de- erityinen vastuu ongelman ratkaisemisesta. Fe-
34701: mokratiaa vaativat vapautusliikkeet Etiopian deraatio epäonnistui osittain juuri siksi, että se
34702: pohjoisosissa ovat saaneet haltuunsa laajoja oli ulkoapäin pakotettu ratkaisu ilman, että
34703: alueita niin, että Etiopian Asmarassa olevat väestön ääntä olisi kuultu. Tänä päivänä kes-
34704: joukot ovat tulleet piiritetyiksi ja toimivat tävää, pysyvän rauhantilan alueelle tuovaa
34705: ilmahuollon varassa. ratkaisua tuskin voidaan saada aikaan ilman
34706: Aseellinen konflikti on jo kauan sitten kär- väestön myötävaikutusta. EPLF on esittänyt
34707: jistynyt täysimittaiseksi sodaksi, joka aiheuttaa kansainvälisesti valvotun kansanäänestyksen
34708: laajaa tuhoa ja mittaamattomia inhimillisiä järjestämistä, jossa eritrealaiset saisivat vapaas-
34709: kärsimyksiä niin hyvin sotilaille kuin siviiliväes- ti valita, haluavatko he liittyä Etiopiaan, muo-
34710: tölle. Sota on myös eräs keskeinen syy alueen dostaa sen kanssa federaation tai kokonaan
34711: nälänhätään, joka nyt uhkaa yli neljää miljoo- itsenäisen valtion. Vastaavanlaisessa Länsi-Sa-
34712: naa ihmistä Eritreassa ja Pohjois-Etiopiassa. haraa koskevassa kiistassa sekä YK että kiistan
34713: Toistuvien nälkäkatastrofien torjumisen ensim- osapuolet ovat hyväksyneet kansanäänestyksen
34714: mäinen edellytys on sodan lopettaminen. Kan- ratkaisukeinoksi. Onkin vaikea ymmärtää,
34715: sainvälisen yhteisön on sen vuoksi aktiivisesti miksei Eritrean väestöllä olisi samaa itsemää-
34716: pyrittävä edistämään konfliktin rauhanomaista räämisoikeutta kuin mm. Namibian ja Länsi-
34717: ratkaisemista. Saharan asukkailla.
34718: Sota on myös aiheuttanut laajan pakolaison- Ruotsin valtiopäivät on viime vuoden lopulla
34719:
34720: 200070S
34721: 2 1990 vp. - KK n:o 768
34722:
34723: hyväksynyt ulkoasiainvaliokunnan yksimielisen joittamiseen. YK:n puuttumista asiaan puoltaa
34724: mietinnön, jossa esitetään, että Ruotsin tulee myös se, että kiistan osapuolten käymät alus-
34725: vaikuttaa Eritrean kysymyksen esille ottami- tavat rauhanneuvottelut ovat juuttuneet pai-
34726: seksi YK:ssa. Mietinnössä katsotaan myös, että koilleen tuloksettomina, eikä sitä kautta näytä
34727: konfliktin pysyvän ratkaisun tulee rakentua olevan mahdollisuuksia edetä.
34728: Eritrean kansan itsemääräämisoikeudelle ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34729: että kansainvälisesti valvottu kansanäänestys tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34730: Eritrean tulevasta asemasta on sen vuoksi kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34731: looginen vaihe ongelman ratkaisussa. Edelleen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34732: mietinnössä tuomitaan Neuvostoliiton ja Israe-
34733: lin aseapu Etiopialle ja esitetään, että YK:n Tietääkö Hallitus, että Etiopian ja
34734: ihmisoikeuskomissio lähettäisi erityisen selvi- Eritrean välinen jo 30 vuotta jatkunut
34735: tysmiehen tutkimaan Etiopian ihmisoikeusti- täysimittaisen sodan asteelle kärjistynyt
34736: lannetta. Norjassa ja Tanskassa on jo aikai- konflikti aiheuttaa mittaamattomia in-
34737: semmin esitetty samansuuntaisia näkemyksiä. himillisiä kärsimyksiä, pahentaa alueen
34738: Tämän vuoksi näyttäisi nyt olevan edellytyk- nälänhätää ja on luonut valtavan pako-
34739: siä sille, että Pohjoismaat yhdessä ottaisivat laisongelman, ja
34740: Eritrean kysymyksen esille YK:ssa. Pohjois- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34741: maat voisivat myös tarjoutua osallistumaan siin Etiopian ja Eritrean välisen kon-
34742: alueelle mahdollisesti lähetettäviin rauhantur- fliktin ottamiseksi yhdessä muiden Poh-
34743: vajoukkoihin ja kansanäänestyksen valvonta- joismaiden kanssa esille YK:ssa ja pyr-
34744: tehtäviin. Tämänkaltainen aloitteellisuus kon- kiä siihen, että ongelma ratkaistaan
34745: fliktin rauhanomaisen ratkaisemisen edistämi- Eritrean väestön itsemääräämisoikeutta
34746: seksi ilmentäisi hyvin Suomen pyrkimyksiä kunnioittaen esimerkiksi kansainvälises-
34747: aktiivisen, rauhantahtoisen ulkopolitiikan har- ti valvotulla kansanäänestyksellä?
34748: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
34749:
34750:
34751: Ilkka-Christian Björklund Jouni J. Särkijärvi Pekka Haavisto
34752: Jarmo Wahlström Jörn Donner Esko Almgren
34753: Marjatta Väänänen
34754: 1990 vp. - KK n:o 768 3
34755:
34756:
34757:
34758: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34759: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa telyyn Afrikan sisäisiä vähemmistöongelmia.
34760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Etiopian hallitus vastustaa tiukasti asian käsit-
34761: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn telyä YK:ssa katsoen sen olevan maan sisäi-
34762: kirjeenne n:o 2751 ohella toimittanut valtioneu- nen asia. Eritrean vapautusliike puolestaan
34763: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen haluaa YK:n tulevan mukaan konfliktin rat-
34764: kansanedustaja Björklundin ym. näin kuulu- kaisupyrkimyksiin. Myös Afrikan yhtenäisyys-
34765: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 768: järjestö (OAU) on tähän asti välttänyt otta-
34766: masta kantaa Eritrean kysymykseen, koska
34767: Tietääkö Hallitus, että Etiopian ja järjestön periaatteena on, että siirtomaa-ajan
34768: Eritrean välinen jo 30 vuotta jatkunut jäljiltä olevat rajat ovat loukkaamattomat.
34769: täysimittaisen sodan asteelle kärjistynyt Tässä ristiriitatilanteessa YK:n tähänastinen
34770: konflikti aiheuttaa mittaamattomia in- rooli on rajoittunut humanitaarisen avun ka-
34771: himillisiä kärsimyksiä, pahentaa alueen navoimiseen. Pääsihteeri on pitänyt yllä kon-
34772: nälänhätää ja on luonut valtavan pako- takteja konfliktin osapuoliin, mutta ei ole
34773: laisongelman, ja nähnyt mahdolliseksi puuttua sen poliittiseen
34774: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- puoleen.
34775: siin Etiopian ja Eritrean välisen kon- Kysymyksessä perustellaan YK:n puuttumis-
34776: fliktin ottamiseksi yhdessä muiden Poh- ta asiaan sillä, että kiistan osapuolten käymät
34777: joismaiden kanssa esille YK:ssa ja pyr- alustavat rauhanneuvottelut ovat juuttuneet
34778: kiä siihen, että ongelma ratkaistaan paikoilleen tuloksettomina. Hallituksen tietojen
34779: Eritrean väestön itsemääräämisoikeutta mukaan tilanteessa on tällä hetkellä tapahtunut
34780: kunnioittaen esimerkiksi kansainvälises- muutos sikäli, että Yhdysvallat on päättänyt
34781: ti valvotulla kansanäänestyksellä? ryhtyä konfliktissa välittäjäksi. Päätös tästä on
34782: tehty viime joulukuussa etiopialaisen hallitus-
34783: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- valtuuskunnan vierailtua Washingtonissa.
34784: vasti seuraavaa: Myös Neuvostoliitto tukee Yhdysvaltain väli-
34785: tysyritystä.
34786: Hallitus on tietoinen niistä inhimillisistä kär- Välitysyrityksen tavoitteena on luoda pohja
34787: simyksistä, jotka ovat seurausta jo pitkään varsinaisille rauhanneuvotteluille. Lontoossa
34788: jatkuneesta konfliktista Etiopiassa, ja tulee vastikään käytyjen alustavien keskustelujen
34789: jatkossakin seuraamaan tilanteen kehitystä. pohjalta on parhaillaan arvioitavana, voiko
34790: Hallituksella on ollut yhteyksiä kiistan osapuo- Etiopian hallitus hyväksyä YK:llejonkin roolin
34791: liin ja se on saanut näin ensikäden tietoa rauhanprosessissa. Keskusteluja on jatkettu
34792: tilanteesta. Ongelman juuret ovat syvällä eikä helmikuussa 1991 Washingtonissa.
34793: siihen löydy yksinkertaista ratkaisua. Lievit- Hallitus jatkaa humanitaarista apuaan Etio-
34794: tääkseen konfliktista aiheutuvia kärsimyksiä pialie ja pyrkii myötävaikuttamaan sellaisiin
34795: sekä pakolaisongelmia hallitus on myöntänyt kestäviin ratkaisuihin, jotka ovat kaikkien kiis-
34796: Etiopialie viime vuonna humanitaarista apua tan osapuolten hyväksyttävissä. Kannamme
34797: yhteensä 15 550 000 mk, josta eritrealaisille huolta siitä, että ongelmat alueen lukuisten
34798: suoraan ohjautui 5,6 milj. mk. erikielisten ja eri uskontokuntia edustavien
34799: Eritrean kysymystä on käsitelty Pohjoismai- etnisten ryhmien välillä - erityisesti kysymys
34800: den kesken. Hallituksen arvion mukaan tällä eritrealaisten pyrkimyksestä itsemääräämisoi-
34801: hetkellä ei kuitenkaan näytä olevan edellytyk- keuteen - saadaan viipymättä rauhanomaises-
34802: siä saada yhteispohjoismaista aloitetta aikaan ti ratkaistuiksi. Annamme täyden tukemme
34803: asian ottamiseksi esille YK:ssa. YK:n on osapuolten väliselle neuvotteluprosessille tämän
34804: yleensäkin ollut vaikea ottaa viralliseen käsit- päämäärän saavuttamiseksi.
34805: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
34806:
34807: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
34808: 4 1990 vp. - KK n:o 768
34809:
34810:
34811:
34812:
34813: Till Riksdagens Herr Talman
34814: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen interna afrikanska minoritetsproblem till offi-
34815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ciell behandling. Etiopiens regering motsätter
34816: nr 27 51 av den 25 januari 1991 till vederbö- sig bestämt en behandling i FN och betraktar
34817: rande medlem av statsrådet översänt avskrift saken som en intern fråga för 1andet. Den
34818: av följande av riksdagsman Björklund m.fl. eritreanska befrielserörelsen vill däremot ha
34819: undertecknade spörsmål nr 768: med FN i strävandena efter ett slut på kon-
34820: flikten. Afrikanska enhetsorganisationen
34821: Är Regeringen medveten om att kon- (OAU) har tills vidare undvikit att ta ställning
34822: flikten mellan Etiopien och Eritrea, som till Eritreafrågan, eftersom organisationen har
34823: pågått i 30 år och tillspetsats till regel- som princip att gränserna från kolonialtiden är
34824: rätt krig, medför omätligt mänskligt okränkbara. I denna motstridiga situation har
34825: lidande, förvärrar hungersnöden i om- FN:s roll tills vidare endast gällt att kanalisera
34826: rådet och har åstadkommit ett enormt det humanitära biståndet. Generalsekreteraren
34827: flyktingproblem, och har upprätthållit kontakter till parterna, men
34828: ämnar Regeringen vidta åtgärder för har inte sett det möjligt att ingripa i den
34829: att tillsammans med de övriga nordiska politiska sidan av saken.
34830: länderna ta upp konflikten i FN och I spörsmå1et motiveras ett FN-ingripande
34831: sträva efter en lösning av problemet med att de preliminära fredsförhandlingarna
34832: som respekterar rätten till självbestäm- mellan parterna i tvisten har kört fast som
34833: mande för befolkningen i Eritrea, t.ex. resultatlösa. Enligt vad regeringen erfarit har
34834: genom en folkomröstning som bevakas en förändring av 1äget numera ägt rum så till
34835: internationellt? vida att USA beslutat uppträda som med1are i
34836: konflikten. Detta beslut fattades i december i
34837: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fjol i samband med att en etiopisk regerings-
34838: samt anföra följande: delegation besökte Washington. Även Sovjet-
34839: unionen stöder USA:s strävanden att medla.
34840: Regeringen är medveten om det mänskliga Medlingen syftar till att skapa en plattform
34841: lidande som följt av den sedan länge pågående för de egentliga fredsförhandlingarna. Som
34842: konflikten i Etiopien och kommer även i bäst försöker man, på basis av de preliminära
34843: fortsättningen att följa utvecklingen av läget. samtal som nyligen fördes i London, bedöma
34844: Regeringen har varit i förbindelse med parterna om Etiopiens regering kunde acceptera att FN
34845: i tvisten och på detta sätt erhållit första hands har en roll i fredsprocessen. Samtalen har
34846: information om läget. Problemets rötter ligger fortsatt i februari 1991 i Washington.
34847: djupt och det finns ingen enkel lösning. I syfte Regeringen fortsätter det humanitära bistån-
34848: att mildra det lidande som konflikten förorsa- det till Etiopien och strävar efter att medverka
34849: kar samt flyktingproblemen, har regeringen i till sådana bestående lösningar som kan antas
34850: fjol beviljat Etiopien humanitärt bistånd, sam- av alla parter i tvisten. Vi bekymrar oss om att
34851: manlagt 15 550 000 mk, varav 5,6 milj. mk problemen mellan de etniska grupperna i om-
34852: riktades direkt till eritreanerna. rådet, vilka företräder många olika språk och
34853: Eritreafrågan har behandlats av de nordiska religioner, ofördröjligen skall kunna lösas på
34854: länderna. Enligt regeringens bedömning verkar fredlig väg - i synnerhet frågan om eritrea-
34855: det dock för närvarande inte finnas förutsätt- nernas strävan efter självbestämmanderätt. Vi
34856: ningar för ett samnordiskt initiativ i syfte att få ger vårt fulla stöd åt processen med förhand-
34857: upp saken till behandling i FN. Det har också lingar mellan parterna för att dessa må1 skall
34858: allmänhet varit svårt för FN att ta upp kunna uppnås.
34859: Helsingfors den 28 februari 1991
34860:
34861: Utrikesminister Pertti Paasio
34862: 1990 vp.
34863:
34864: Kirjallinen kysymys n:o 769
34865:
34866:
34867:
34868:
34869: T. Roos ym.: Lohenkalastuksen edellytysten parantamisesta Sa-
34870: takunnan rannikolla
34871:
34872:
34873: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34874:
34875: Satakunnan rannikon kalastajien toimeentu- tää vanhoja 1980-luvun alun rysäsaalistietoja
34876: lo on vaarantunut lohenkalastuksen rajoitusten rinnan muiden pyyntimuotojen nyt dumppaa-
34877: kohdennuttua ankarimmin ja eriarvoisella ta- mien hintojen kanssa. Kalastajat ovatkin esit-
34878: valla juuri Selkämerellä kalastaviin. 1980-luvul- täneet uusien vertailukelpoisten saalistietojen
34879: la on Selkämerellä ensin vähennetty rysäpyyn- hankkimista ajalta l.-10.6.1990 kalastetusta
34880: nin paikkamääriä neljänneksellä, rajattu rysä- lohisaaliista, kun kalastus saatiin aloittaa kym-
34881: kalastusaikaa ja lohirysien määrää kalastajaa menen vuorokautta aiempaa varhaisemmin.
34882: kohden sekä toteutettu muitakin kalastusrajoi- Korvaukset tulisi maksaa täysimääräisinä.
34883: tuksia ilman korvauksia ja kuulematta kalas- Selkämeren kalastajille on esitetty, että pyyn-
34884: tajia. tikauden jatkuminen syksyyn istutusten ansios-
34885: Vuodesta 1986 on ollut voimassa lohen ta kompensoisi kevään saalismenetyksiä. Syk-
34886: kevätrauhoitus, minkä johdosta rysäpyynti on sypyynnin päiväsaaliit ovat kuitenkin erittäin
34887: Selkämerellä voitu aloittaa vasta 5.6. alkaen ja pieniä, jolloin kalastus jää tappiolliseksi.
34888: vuodesta 1989 10.6. alkaen. Näiden viisi vuot- Kuluneella vuosikymmenellä voimistunut lo-
34889: ta voimassa olleiden kalastusrajoitusten aikana hen istutustoiminta on antanut kalastajille toi-
34890: Selkämeren alueella rysäkalastukselta säästy- veikkaampia tulevaisuuden näkymiä. Selkäme-
34891: neet lohet on kalastettu Perämerellä sekä joki- rellä lohen rysäkalastuksessa nämä toiveet on
34892: suilla että joissa, eikä jokiin kudulle nousevien epäoikeudenmukaisilla rajoitustoimilla kuiten-
34893: lohien määrä ole tarkoitetulla tavalla lisäänty- kin romutettu ja vaarannettu ammattimaisten
34894: nyt. Toteutuneet saalismäärät osoittavat, että rysäkalastajien toimeentulo.
34895: kysymyksessä on itse asiassa tulonsiirto Selkä- Kun kalastuksen säätely tapahtuu lyhytjän-
34896: meren rysäkalastajilta Perämeren kalastajille. teisesti yhtä kalastuskautta koskevilla säädök-
34897: Selkämeren kalastajille maksetut korvaukset sillä, on kalastuksen suunnitelmallinen harjoit-
34898: eivät ole läheskään vastanneet saalismenetyk- taminen tuntuvasti vaikeutunut. Rajoituksia
34899: siä. Viime vuonna aikaisen kevään ja rajoitus- säädettäessä tulisi niiden vaikutukset kalasta-
34900: ten vuoksi rysäkalastajat menettivät 60--70 jien toimeentuloon selvittää, samoin kuin ta-
34901: prosenttia saaliistaan. Tästä huolimatta on loudellisten menetysten korvaaminen. Pidem-
34902: maa- ja metsätalousministeriössä tiettävästi mällä aikavälillä tulisi harkita nykyisen tyyp-
34903: valmisteltu kalastajille maksettavien korvaus- pisten kalastusrajoitusten poistamista Suomen
34904: ten alentamista 20 prosentilla vuoden 1989 kalastusalueelta, jotta kalakantoja_ voidaan
34905: tasosta. käyttää järkevästi hyväksi ja istutuksista saa-
34906: Korvausperusteina on aiemmin käytetty vuo- daan pa1;as mahdollinen hyöty.
34907: sien 1982-84 rajoitusten aikaisia saalismääriä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34908: ja tuolloista hintatasoa (42 mk/kg). Nyt ollaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34909: siirtymässä käyttämään vallitsevaa hintatasoa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34910: 17-18 mk/kg, joka on aiheutunut muiden jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34911: pyyntimuotojen moninkertaistuneista saaliista. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
34912: Kalastajille oikeudenmukaista ei voi olla käyt- lohen kalastusrajoitukset ovat epäoi-
34913: 200070S
34914: 2 1990 vp. - KK n:o 769
34915:
34916: keudenmukaisella tavalla rasittaneet ryhtyä säilyttääkseen ammattimaisen
34917: Selkämeren lohenkalastusta, ja lohenkalastuksen Satakunnan rannikol-
34918: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo la?
34919: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
34920:
34921: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen
34922: Raimo Vuoristo Mikko Elo
34923: 1990 vp. - KK n:o 769 3
34924:
34925:
34926:
34927:
34928: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34929: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavat myös ne säätelytoimenpiteet, joita toteu-
34930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tetaan kansainvälisin määräyksin avomeripyyn-
34931: olette 24 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn nissä.
34932: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Lohen kalastuksen säätely on vaikuttanut
34933: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kalastusta haittaavasti ja aiheuttanut saaliin
34934: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta menetyksiä pyynnin kieltoaikana. Tämä on
34935: kirjallisesta kysymyksestä n:o 769: koskenut kaikkia Pohjanlahden rannikon aluei-
34936: ta, joskin säätely luonnollisesti on mahdollista-
34937: Onko Hallitus tietoinen siitä, että nut suuremman lohimäärän vaelluksen pohjoi-
34938: lohen kalastusrajoitukset ovat epäoi- sille alueille ja jokisuiden läheisyyteen. Velvoi-
34939: keudenmukaisella tavalla rasittaneet teistutuksista peräisin oleva lohisaalis noudat-
34940: Selkämeren lohenkalastusta, ja taakin tuomioistuimen päätöstä, jonka mukaan
34941: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo istutukset määrättiin suoritettaviksi jokien ra-
34942: ryhtyä säilyttääkseen ammattimaisen kentamisesta johtuvien Perämeren saalismene-
34943: lohenkalastuksen Satakunnan rannikol- tysten kompensoimiseksi. Pohjanlahden am-
34944: la? mattikalastajille on säätelyn alusta saakka
34945: maksettu valtion varoista korvauksia saaliiden
34946: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- menetyksistä. Kun tämän lisäksi säätelyn ja
34947: vasti seuraavaa: istutusten yhteisvaikutus on lisännyt kalastet-
34948: tavaa lohikantaa Itämeressä, ei ammattimaisen
34949: Lohenkalastusta on jouduttu säätelemään lohenkalastuksen voida katsoa olevan vaarassa.
34950: luonnossa lisääntyvien lohikantojen heikon ti- Viime vuosina lohisaaliit ovat kasvaneet kaikil-
34951: lan vuoksi. Rannikkokalastuksessa säätely on la alueilla, mikä on johtanut lohen hinnan
34952: toteutettu siten, että kalastuksen kieltoaika voimakkaaseen alentumiseen. Tämä on johta-
34953: seuraa kutuvaelluksen rytmiä. Tätä varten Poh- nut myös korvausten perusteena olevan lohen
34954: janlahden rannikko on jaettu pyyntikiellon keskihinnan alenemiseen. Säätelystä huolimatta
34955: osalta ajallisesti kolmeen vyöhykkeeseen: Sel- Satakunnan rannikolla saaliit olivat viime
34956: kämeri, Merenkurkku ja Perämeri. Lisäksi vuonna yli kaksinkertaiset edelliseen vuoteen
34957: Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio sääte- verrattuna. Satakunnan rannikon lohenkalas-
34958: lee kalastusta vastaavasti toimialueellaan Tor- tusta on lisäksi tuettu valtion toimesta Nevan
34959: nionjoen suun edustalla. Säätelyn tarkoitukse- kantaa olevilla istutuksilla. Tämä lohikanta on
34960: na on saada osa kutuvaelluksella olevasta paikallinen eikä juuri vaella Selkämeren alueel-
34961: lohesta nousemaan jokiin ja näin elvyttää ja ta, joten istutusten antama hyöty tulee pää-
34962: vahvistaa luonnonkantoja, mistä viime kädessä asiallisesti Selkämerellä ja Satakunnan ranni-
34963: hyötyvät sekä laajamittainen lohenviljelytoi- kolla kalastavien hyväksi.
34964: minta että kalastajat. Samaan suuntaan vaikut-
34965: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1991
34966:
34967: Ministeri Ole Norrback
34968: 4 1990 vp. - KK n:o 769
34969:
34970:
34971:
34972:
34973: Till Riksdagens Herr Talman
34974: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Regleringen av laxfisket har haft negativa
34975: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse effekter för fisket och förorsakat fångstförlus-
34976: av den 24 januari 1991 tili vederbörande ter under tider av fångstförbud. Detta faktum
34977: medlem av statsrådet översänt avskrift av har gälit samtliga områden längs Bottniska
34978: följande av riksdagsman Timo Roos m.fl. vikens kust, men regleringen har naturligtvis
34979: undertecknade spörsmå1 nr 769: skapat möj1igheter för en större mängd lax att
34980: vandra upp tili de nordliga områden och
34981: Är Regeringen medveten om att be- närheten av älvmynningarna. Det kan konsta-
34982: gränsningarna av laxfisket på ett orätt- teras att den 1axfångst som har sitt ursprung i
34983: vist sätt har belastat 1axfisket i Botten- utförda ob1igationsplanteringar är en följd av
34984: ha vet och tili de domsto1sbes1ut som utgjorde grund för att
34985: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen de fångstförluster i Bottenviken utbyggnaden
34986: skrida för att upprätthålia yrkesfisket av ä1varna resulterade i skulie kompenseras
34987: av lax vid kusten av Satakunta? med utp1antering av laxyngel. Y rkesfiskarna i
34988: Bottniska viken har ända från det regleringen
34989: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- infördes erhåliit ersättning för förlust av fång-
34990: samt anföra följande: ster ur statliga medel. Då därtili den kombine-
34991: rade effekten av reg1ering och p1antering ökat
34992: P.g.a. den svaga situation de naturliga lax- det laxbestånd som varit föremål för fiske i
34993: bestånden befinner sig i har man varit tvungen Östersjön, kan man inte anse att det yrkesmäs-
34994: att reglera 1axfisket. För kustfiskets del har siga 1axfisket skulie vara hotat. Under de
34995: denna reg1ering genomförts på så vis att tiden senaste åren har laxfångsterna ökat inom samt-
34996: för förbud mot fiske fö1jer lekvandringens 1iga områden, vi1ket lett tili en kraftig sänkning
34997: rytm. 1 denna avsikt har kusten utmed Bottnis- av laxens pris. Detta i sin tur har lett tili att
34998: ka viken med avseende på fångstförbud tids- även laxens medelpris som ligger som grund för
34999: mässigt indelats i tre zoner: Bottenhavet, K var- ersättningar har sjunkit. Trots regleringar var
35000: ken och Bottenviken. Därutöver reglerar den fångsterna vid kusten av Satakunta senaste år
35001: finsk-svenska gränsä1vskommissionen fisket på över dubbelt så stora som föregående år.
35002: motsvarande sätt inom sitt verksamhetsområde Laxfisket vid Satakunta kust har dessutom på
35003: utanför Torne älvs mynning. Avsikten med åtgärd av staten skötts genom utplantering av
35004: regleringen är att få en del av den på lekvand- laxyngel från beståndet i Nevafloden. Detta
35005: ring stadda 1axen att stiga upp i älvarna för att bestånd är lokalt och företar just inte vand-
35006: på detta sätt stimulera och stärka de naturliga ringar bort från Bottenhavsområdet. Den nytta
35007: bestånden. De, som i sista hand drar nytta av utplanteringarna ger kommer därför i huvud-
35008: detta, är såvä1 den omfattande laxodlingsverk- sak dem som fiskar i Bottenhavet och vid
35009: samheten som fiskarna själva. De regleringsåt- kusten av Satakunta tiligodo.
35010: gärder som med stöd av internationelia bestäm-
35011: melser verkstälis för det på öppna havet idkade
35012: fiskets del verkar i samma riktning.
35013: Helsingfors den 25 februari 1991
35014:
35015: Minister Ole Norrback
35016: 1990 vp.
35017:
35018: Kirjallinen kysymys n:o 770
35019:
35020:
35021:
35022:
35023: Astala ym.: Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen opetuksen
35024: lisäämisestä
35025:
35026:
35027: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35028: Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus ovat vii- ole laaja-alaisesti tuottanut riittävää tulosta.
35029: me vuosikymmeninä olleet keskustelun kohtee- Koulun tavoite kasvattaa lapset suvaitsevaisuu-
35030: na. Nykyisessä maailmantilanteessa tulisi rau- teen ja rotuennakkoluuloista vapaiksi ei ole
35031: han- ja kansainvälisyyskasvatus nähdä kaikilla toteutunut. Väkivaltakäyttäytyminen on lisään-
35032: kasvatuksen tasoilla välttämättömänä, koulu- tynyt. Siksi kaikessa koulutuksessa on meillä-
35033: tukseen oleellisesti kuuluvana osana. Sodat kin syytä uudistaa ja vahvistaa rauhan- ja
35034: syntyvät ihmisten mielissä. Siksi myös rauhan kansainvälisyyskasvatuksen osuutta keskeisenä
35035: siemeniä on entistä enemmän kylvettävä ihmis- oppiaineena. Myös opettajankoulutus tulee täl-
35036: ten mieliin. Väkivallalla ei ratkaista erimieli- tä osin uudistaa. Mikäli opettajat itse tiedosta-
35037: syyksiä. Väkivalta ja sodat synnyttävät aina vat asian tärkeyden, saadaan jokaiseen oppiai-
35038: uusia ongelmia. Ihmiskunnan tulevaisuus edel- neeseen näitä kasvatuksen aineksia. Kasvatus
35039: lyttää tänä päivänä rauhan ja väkivallattomien tulee silloin ottamaan sille kuuluvan vastuun
35040: elämänihanteiden vahvistumista. ihmisten valmentamisesta rakentamaan inhi-
35041: UNESCOn suositus "Kasvatus kansainväli- millisempää, oikeudenmukaisempaa, väkivalla-
35042: seen ymmärtämykseen, yhteistyöhön ja rau- tonta rauhan maailmaa.
35043: haan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35044: opetus" vuodelta 1974 luo perustaa rauhankas- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35045: vatukselle. Edellä mainittua kasvatuksellista kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35046: kokonaisuutta nimitetään myös kansainväli- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35047: syyskasvatukseksi. Kaikki, mikä edistää kan-
35048: sainvälistä ymmärrystä ja yhteistyötä, palvelee
35049: myös rauhankasvatusta. Näin ollen kansainvä- Aiotaanko kaikessa koulutuksessa
35050: lisyys- ja rauhankasvatus ovat näiltä osin yh- voimistaa rauhan- ja kansainvälisyys-
35051: teneväiset. kasvatuksen osuutta ja uudistaa sen
35052: Suomessa kasvatus rauhaan ja kansainväli- sisältöä niin, että kasvatus tulee otta-
35053: syyteen on lailla säädetty sekä koulujen että maan sille kuuluvan vastuun suomalais-
35054: lastenpäiväkotien kasvatustavoitteeksi. Viimei- ten valmentamisesta rakentamaan inhi-
35055: simmät tutkimukset osoittavat, että Suomessa millisempää ja oikeudenmukaisempaa
35056: koulujen rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus ei rauhan maailmaa?
35057: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
35058:
35059: Heli Astala
35060: -
35061: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen
35062: Raila Aho Asko Apukka Lauha Männistö
35063: Esko Helle Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
35064: Marjatta Stenius-Kaukonen Vappu Säilynoja
35065:
35066:
35067:
35068:
35069: 200070S
35070: 2 1990 vp. - KK n:o 770
35071:
35072:
35073:
35074:
35075: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35076: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asenteisiin vaikuttaminen ja asenteiden muut-
35077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taminen on hidasta ja tulokset näkyvät vasta
35078: olette 21 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn pitkän ajan kuluessa. Merkittävä vaikutuksen-
35079: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sa on tässä yhteydessä myös lasten ja nuorten
35080: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kotien antamalla kasvatuksella ja vanhempien
35081: edustaja Astalan ym. näin kuuluvasta kirjalli- sekä ympäristön käyttäytymismalleilla.
35082: sesta kysymyksestä n:o 770: Koulujen kansainvälisyyskasvatusta tulee
35083: kuluvalla vuosikymmenellä edelleen kehittää
35084: Aiotaanko kaikessa koulutuksessa osana kaikkien koulumuotojen opetusta ja
35085: voimistaa rauhan- ja kansainvälisyys- kasvatusta sekä myös kodin ja koulun yhteis-
35086: kasvatuksen osuutta ja uudistaa sen työtä. Kouluhallituksen mukaan peruskoulun
35087: sisältöä niin, että kasvatus tulee otta- ja lukion opetuksen sisällön uudistamiseen täh-
35088: maan sille kuuluvan vastuun suomalais- täävät toimenpiteet, joihin kuuluu myös lisään-
35089: ten valmentamisesta rakentamaan inhi- tyvän kansainvälistymisen huomioon ottami-
35090: millisempää ja oikeudenmukaisempaa nen, on tarkoituksena käynnistää siten, että
35091: rauhan maailmaa? uudet opetussuunnitelmat ovat valmiina kulu-
35092: van vuosikymmenen puolivälissä. Tässä yhtey-
35093: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- dessä pyritään tehostamaan toimenpiteitä, joi-
35094: vasti seuraavaa: den avulla voidaan vahvistaa oppilaiden kult-
35095: tuuri-identiteettiä sekä kasvattaa heitä moni-
35096: Peruskoululain (476/83) ja lukiolain (477/83) kulttuuriseen yhteiskuntaan. Koulujen kansain-
35097: 2 §:n sekä ammatillisista oppilaitoksista anne- välistymistä tukeva koulutus otetaan huomioon
35098: tun lain (487/87) 3 §:n mukaan koulutuksen ja myös opettajien täydennyskoulutuksessa.
35099: kasvatuksen yhtenä tavoitteena on antaa oppi- Edellä olevan perusteella voi todeta, että
35100: laille kansainvälisen yhteistyön ja rauhan edis- kaikessa koulutuksessa jatketaan edelleen toi-
35101: tämisen kannalta tarpeellisia valmiuksia. Kan- menpiteitä kansainvälisyyskasvatuksen kehittä-
35102: sainvälisyyskasvatus kuuluu koulujen opetus- miseksi. Tarkoituksena on saada sekä koulu-
35103: suunnitelmaan aihekokonaisuutena ja sitä voi ikäiset että työelämässä toimivat paremmin
35104: lähestyä eri oppiaineiden näkökulmasta. ymmärtämään oman sekä ammattialansa vas-
35105: Kokemukset osoittavat, etteivät kansainväli- tuun yhteiskunnan kehittämisessä entistä oi-
35106: syyskasvatuksen tulokset näy vielä riittävästi keudenmukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi
35107: lasten ja nuorten käytöstavoissa, eikä opetus sekä samalla tiedostamaan kansainvälisen vuo-
35108: ole kattavasti vaikuttanut heidän tapoihin ja rovaikutuksen, erilaisten kulttuurien ymmärtä-
35109: tottumuksiinsa. Yleisesti tunnettua onkin, että misen sekä maailmanrauhan tarpeellisuuden.
35110:
35111: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
35112:
35113: Opetusministeri Ole Norrback
35114: 1990 vp. - KK n:o 770 3
35115:
35116:
35117:
35118:
35119: Tili Riksdagens Herr Talman
35120: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Resultaten syns först efter än längre tid. 1 detta
35121: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse sammanhang har även barnens och ungdomens
35122: av den 21 januari 1991 till vederbörande uppfostran i hemmen betydande verkningar
35123: medlem av statsrådet översänt en avskrift av liksom föräldrarnas och omgivningens hand-
35124: fö1jande av riksdagsman Astala m.fl. under- lingsmönster.
35125: tecknade spörmå1 nr 770: Under detta årtionde bör den orientering i
35126: internationella frågor som skolorna ger vidare-
35127: Är avsikten att inom all utbildning utvecklas som en del av undervisningen och
35128: öka andelen fredsfostran och oriente- fostran inom alla skolformer, men även som en
35129: ring i internationella frågor och revide- del av samarbetet mellan hem och skola. Enligt
35130: ra deras innehåll så att utbildningen tar skolstyrelsen är avsikten att vidta de åtgärder
35131: sitt vederbörliga ansvar för att förbere- som syftar till att förnya innehållet i grundsko-
35132: da finländarna på att bygga upp en lans och gymnasiets undervisning så att de nya
35133: mänskligare och rättvisare värld av läroplanerna är färdigställda i mitten av detta
35134: fred? årtionde. Till dessa åtgärder hör även att ta
35135: hänsyn till den tilltagande internationalisering-
35136: Som svar på spörsmålet anför jag vördsmt en. 1 detta sammanhang är avsikten att effek-
35137: följande: tivera sådana åtgärder genom vilka elevernas
35138: kulturidentitet blir starkare och att de kan
35139: Enligt 2 § grundskolelagen (476/83) och gym- fostras tili ett mångkulturellt samhälle. Den
35140: nasielagen (477 /83) samt 3 § lagen om yrkeslä- utbildning som stöder internationaliseringen
35141: roanstalter (487 /87) är ett av målen för utbild- beaktas även vid lärarnas påbyggnadsutbild-
35142: ningen och forstran att ge eleverna färdigheter ning.
35143: som bidrar till att främja det internationella Med anledning av det anförda kan det
35144: samarbetet och freden. Orientering i internatio- konstateras att inom all utbildning fortgår
35145: nella frågor hör till skolornas läroplan som åtgärderna för att utveckla orienteringen i
35146: temastudier och man kan närma sig den inom internationella frågor. Avsikten är att både
35147: olika ämnen. ungdomen i skolåldern och i arbetslivet bättre
35148: Erfarenheterna visar att resultaten av denna skall kunna förstå sitt eget och sitt yrkes-
35149: orientering ännu inte tillräckligt framgår av områdes ansvar för att utveckla samhället i en
35150: beteendet hos barn och unga och att undervis- rättvisare och mänskligare riktning, och att
35151: ningen inte helt har påverkat deras sätt och den samtidigt blir medveten om internationell
35152: vanor. Det är allmänt känt att man endast växelverkan, att den förstår olika kulturer och
35153: långsamt kan påverka och ändra attityder. nödvändigheten av fred i världen.
35154: Helsingfors den 28 februari 1991
35155:
35156: Undervisningsminister Ole Norrback
35157: 1990 vp.
35158:
35159: Kirjallinen kysymys n:o 771
35160:
35161:
35162:
35163:
35164: Riihijärvi: Lumituhojen takia hakattujen puiden korjuun järjes-
35165: tämisestä
35166:
35167:
35168: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35169:
35170: Talvella 1989-1990 tapahtui useilla alueilla lumivahinkojen takia hakattuja pieniä puuta-
35171: maassamme runsaasti lumituhoja metsissä. varaeriä, jotka toisaalta aiheuttavat vaaraa
35172: Näiden tuhojen seurauksena joutuivat metsän- metsille, tulisi asiassa ryhtyä jonkinlaisiin toi-
35173: omistajat korjaamaan puuta vuoden 1990 ai- menpiteisiin. Valtiovallan ja maa- ja metsäta-
35174: kana. Metsänomistajaa ja tiettyä metsäaluetta lousministeriön toimesta tulisi käydä keskuste-
35175: kohti lumituhopuita ei kuitenkaan kerry kovin luja puutavarayhtiöiden kanssa siitä, että ne
35176: suurta määrää, ja näin ollen metsänomistaja- ostaisivat maanomistajilta kyseiset pienehköt
35177: kohtainen myyntiin tuleva puutavaramäärä on puuerät ja saisivat siitä mahdollisesti jonkinlai-
35178: pienehkö. Tästä on seurannut se, että metsä- sen korvauksen kohonneina kuljetusmaksuina.
35179: nomistajilla on ollut syksyn 1990 aikana suuria Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35180: ongelmia saada hakkaamansa puutavara myy- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35181: dyksi puutavarayhtiöille, jotka ovat rajoitta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35182: neet hankintahakkuitaan ja karttavat pienten jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35183: puutavaraerien ostamista ja noutamista. Tästä
35184: on taas seurannut vaara, että metsässä tai
35185: metsäteiden varsilla olevat puutavaraerät ke- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35186: räävät tuhohyönteisiä ja levittävät niitä tätä talven 1989-1990 aikana tapahtunei-
35187: kautta terveisiin metsiin. Voimaan tullut uusi den lumituhojen takia hakattujen puu-
35188: lainsäädäntökin velvoittaa jo maanomistajat tavaraerien, jotka metsänomistajaa
35189: siirtämään puutavaran pois metsien läheisyy- kohden ovat pieniä, saamiseksi kaupak-
35190: destä. si ja poiskuljettamiseksi metsistä tuho-
35191: Kun puutavarayhtiöt kieltäytyvät ostamasta hyönteisten leviämisen ehkäisemiseksi?
35192:
35193: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
35194:
35195: Heikki Riihijärvi
35196:
35197:
35198:
35199:
35200: 200070S
35201: 2 1990 vp. - KK n:o 771
35202:
35203:
35204:
35205:
35206: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35207: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hoalueelle myöntää maatilatalouden tulovero-
35208: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lain 14 §:ssä tarkoitettu määräaikainen verova-
35209: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn paus. Jos tuhoutunut metsä joudutaan tuhon
35210: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston johdosta metsittämään viljelemällä, voidaan
35211: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- metsittämiseen myöntää metsänparannuslaissa
35212: edustaja Riihijärven näin kuuluvasta kirjallises- tarkoitettua valtion tukea.
35213: ta kysymyksestä n:o 771: Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjun-
35214: nasta, johon kysymyksessä viitataan, tulee voi-
35215: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä maan 1 päivänä heinäkuuta 1991. Laki ei
35216: talven 1989-1990 aikana tapahtunei- kuitenkaan koske sellaisen puutavaran metsä-
35217: den lumituhojen takia hakattujen puu- varastointia, joka on hakattu ennen lain voi-
35218: tavaraerien, jotka metsänomistajaa maantuloa. Laki ei myöskään velvoita maan-
35219: kohden ovat pieniä, saamiseksi kaupak- omistajia poistamaan metsästään tuhoutunuHa
35220: si ja poiskuljettamiseksi metsistä tuho- puustoa, mikäli tämä muodostuu kustannuksil-
35221: hyönteisten leviämisen ehkäisemiseksi? taan tai muutoin kohtuuttomaksi. Talven
35222: 1989-1990 lumituhojen johdosta hakatun
35223: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- puutavaran osalta voidaan myös todeta, että
35224: taen seuraavaa: puu tavarasta, joka on hakattu ennen syyskuuta
35225: 1990, ei metsätuhoa aiheuttavien hyönteisten
35226: Talvella 1989-1990 esiintyneet lumituhot leviämistä enää tapahdu.
35227: eivät ole olleet laajuudeltaan tavanomaisesta Kysymys tuhon johdosta pienten hankinta-
35228: poikkeavia. Tuhot ja niiden aiheuttamat vahin- erien kaupaksi saamisesta tulisi ratkaista met-
35229: got kuuluvat osana normaaliin metsätalouden sänomistajien keskinäisellä yhteistoiminnalla ja
35230: harjoittamiseen, ja niiden varalle on mahdollis- puumarkkinaosapuolten keskeisin neuvotteluin.
35231: ta ottaa vakuutus. Mikäli puustoa on lumitu- Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
35232: hossa tuhoutunut jonkin tilan alueella siten, etteivät talven 1989-1990 aikana tapahtuneet
35233: että metsämaan puuntuotos on määrältään tai lumituhot anna hallituksen taholta aihetta ryh-
35234: arvoltaan olennaisesti vähentynyt, voidaan tu- tyä erityisiin toimenpiteisiin.
35235: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1991
35236:
35237: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
35238: 1990 vp. - KK n:o 771 3
35239:
35240:
35241:
35242:
35243: Tili Riksdagens Herr Talman
35244: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen da området för en viss tid enligt 14 § inkomst-
35245: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse skattelagen för gårdsbruk. Om den förstörda
35246: av den 25 januari 1991 tili vederbörande skogen på grund av skadan måste beskogas
35247: medlem av statsrådet översänt avskrift av genom odling, kan i lagen om skogsförbättring
35248: följande av riksdagsman Riihijärvi underteck- avsett stadsbidrag beviljas för beskogningen.
35249: nade spörsmål nr 771: Lagen om bekämpning av insekt- och
35250: svampskador i skog träder i kraft den 1 juli
35251: Vilka åtgärder ämnar Regeringen 1991. Lagen gälier dock inte lagring i skog av
35252: vidta för att få de små partier virke som sådant virke som avverkats innan lagen trädde
35253: avverkades hos olika skogsägare tili i kraft. Lagen ålägger inte helier jordägarna att
35254: följd av snöskadorna under vintern avlägsna skadade träd från sina skogar om
35255: 1989-1990 sålda och borttransportera- kostnaderna elier åtgärderna annars blir oskä-
35256: de ur skogarna för att förhindra en liga. Beträffande det virke som avverkats på
35257: utbredning av skadeinsekter? grund av snöskadorna vintern 1989-1990 kan
35258: även konstateras att virke som avverkats före
35259: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- september 1990 inte längre sprider insekter som
35260: samt anföra följande: förorsakar skogsskador.
35261: Frågan om avsättningen av de små virkes-
35262: De snöskador som förekom vintern 1989- partierna, som uppkommit tili följd av skador-
35263: 1990 har inte varit mer omfattande än normalt. na, bör avgöras genom samarbete melian
35264: Dylika skador hör tili det normala skogsbruket skogsägarna och förhandlingar melian mark-
35265: och det är möjligt att gardera sig mot dem med nadsparterna inom trävarumarknaden.
35266: försäkringar. Om snön skadat trädsbeståndet På basis av det ovan anförda anser regering-
35267: på någon lägenhet så att skogsmarkens virkes- en att snöskadorna som uppkom vintern
35268: avkastning minskat väsentligt tili mängd och 1989-1990 inte föran1eder några särski1da
35269: värde, kan skattefrihet erhålias för det förstör- åtgärder från regeringens sida.
35270:
35271: Helsingfors den 21 februari 1991
35272:
35273: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
35274: 1990 vp.
35275:
35276: Kirjallinen kysymys n:o 772
35277:
35278:
35279:
35280:
35281: Sarapää ym.: MEKin Pohjois-Suomen toimiston toiminnan
35282: jatkamisesta
35283:
35284:
35285: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35286:
35287: Matkailun edistämiskeskuksen toimintaan työllisyyslain mukaisen työllistämisvelvoitteen.
35288: on olennaisesti liittynyt MEKin Pohjois-Suo- Vuodelle 1991 velvoite on määrätty 66 henki-
35289: men toimiston toiminta Oulun ja Lapin läänin löksi.
35290: alueella. Vaikka Pohjois-Suomen myönteiseksi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35291: koetun toimiston kokonaisbudjetti on vain tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35292: noin 1 Mmk, on toimiston lakkauttamisuhka kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35293: ollut jatkuvasti esillä. Tiettävästi viimeisimmän jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35294: organisaatiomuutoksen jälkeen lakkauttamis-
35295: uhka on aikomus toteuttaa 1.3.1992 lähtien.
35296: MEKin Pohjois-Suomen toimisto on aktiivi- Onko Hallitus tietoinen, että Matkai-
35297: sesti edistänyt mm. Lapin matkailua järjestä- lun edistämiskeskus suunnittelee Poh-
35298: mällä Pohjois-Suomen ryhmämatkailun myyn- jois-Suomen toimiston lakkauttamista,
35299: tipäiviä ja tutustumismatkoja matkailutoimis- ja
35300: tojen henkilökunnalle. Toimisto on omalta aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35301: osaltaan vaikuttanut myönteisesti Lapin ja siin, jotta tämä Pohjois-Suomen kan-
35302: Pohjois-Suomen matkailun kehittämiseen. Li- nalta haitallinen päätös saataisiin este-
35303: säksi MEK valtion virastona on saanut myös tyksi?
35304:
35305: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
35306:
35307: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen
35308: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka Paavo Väyrynen
35309: Aimo Ajo
35310:
35311:
35312:
35313:
35314: 200070S
35315: 2 1990 vp. - KK n:o 772
35316:
35317:
35318:
35319:
35320: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35321: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa määrän, joka vastasi Savonlinnan toimiston
35322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, budjettia. "Erityistukea" myönnettiin kolmen
35323: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn vuoden ajan.
35324: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Savonlinnan toimiston lopettamisen yhtey-
35325: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- dessä suunniteltiin myös Rovaniemen toimiston
35326: edustaja Sarapään ym. näin kuuluvasta kirjal- lopettamista. Tuolloin kuitenkin katsottiin, että
35327: lisesta kysymyksestä n:o 772: alueellinen matkailuyhteistyö Pohjois-Suomes-
35328: sa ei kuitenkaan ollut läheskään niin kehitty-
35329: Onko Hallitus tietoinen, että Matkai- nyttä kuin Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa ei
35330: lun edistämiskeskus suunnittelee Poh- ollut organisaatiota, jolle MEKin toimiston
35331: jois-Suomen toimiston lakkauttamista, tehtävät olisi voitu luontevasti siirtää. Tämän
35332: Ja vuoksi toimiston lopettamisesta tuolloin luo-
35333: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- vuttiin.
35334: siin, jotta tämä Pohjois-Suomen kan- Lapin matkailu on 1980-luvulla ja etenkin
35335: nalta haitallinen päätös saataisiin este- sen jälkipuoliskolla kehittynyt suotuisasti. Mat-
35336: tyksi? kailijamäärien kasvu on yleensä ollut koko
35337: maata suurempaa. Myös organisatorisesti on
35338: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tapahtunut merkittävää kehitystä. Lapin mat-
35339: taen seuraavaa: kailu Oy toimii koko läänin kattavana mark-
35340: kinointi- ja varausorganisaationa, läänin sisällä
35341: Kun Matkailun edistämiskeskus perustettiin toimivat alueelliset markkinointiorganisaatiot
35342: vuonna 1973, oli MEKin suunnitelmissa koko ja Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus on
35343: maan kattavan aluetoimistoverkoston perusta- perustanut aluetoimistonsa Sodankylään. La-
35344: minen. Suunnitelman toteuttaminen aloitettiin pin matkailu on kaikkiaan sellaisessa kasvuvai-
35345: v. 1974 perustamalla toimistot Rovaniemelle heessa, että valtion panostusta erityisesti mat-
35346: Pohjois-Suomea ja Savonlinnaan Itä-Suomea kailun elinkeinopoliittiseen kehittämiseen tarvi-
35347: varten. Alkuperäinen suunnitelma käsitti kaik- taan ja on syytä lisätä nykyisestä.
35348: kiaan 6 toimiston perustamisen. Näistä kuiten- MEKin organisaatiouudistuksen yhteydessä
35349: kin luovuttiin, koska MEKillä ei nähty olevan keskeisenä tavoitteena oli supistaa MEKin
35350: sellaisia tehtäviä, jotka vaatisivat aluehallin- hallintoa ja mieluummin ostaa palveluja ulko-
35351: non. Toisaalta maamme laaja matkailullisten puolisilta kuin lisätä omia kiinteitä kustannuk-
35352: alueorganisaatioiden verkko pystyi suurelta sia. Pohjois-Suomen toimiston osalta ollaan
35353: osin huolehtimaan muualla maassa niistä teh- tilanteessa, jossa Pohjois-Suomen organisaatiot
35354: tävistä, joita Rovaniemen ja Savonlinnan toi- pystyvät hyvin suorittamaan ne tehtävät, joita
35355: mistot suorittivat omilla alueillaan. MEKin toimisto tällä hetkellä tekee. MEKin
35356: Itä-Suomen osalta alueen matkailuyhteistyö tarkoituksena ei ole vähentää Pohjois-Suomeen
35357: käynnistyi 1980-luvun alussa erittäin tiiviisti kohdistamiaan resursseja, vaan käyttää tällä
35358: neljän läänin alueella toimivan Saimaan Mat- hetkellä palkka- ja muina kiinteinä kuluina
35359: kailu ry:n kautta. Tällöin todettiin, että yhdis- menevät varat aktiiviseen markkinointiin ja
35360: tys ja MEK tekevät hyvin paljon päällekkäis- kehittämistoimintaan Pohjois-Suomessa. Tar-
35361: työtä ja että oli tarpeetonta pitää kahta orga- koitus on, että toimiston lopettamisen jälkeen
35362: nisaatiota, joilla oli suunnilleen samat tehtävät. MEK kanavoi vähintään toimiston budjettia
35363: Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa lakkautet- vastaavat määrärahat Lapin osalta Lapin Mat-
35364: tiin MEKin Savonlinnan toimisto. Samalla kailu Oy:n kanssa tehtävien markkinointipro-
35365: MEK teki sopimuksen Saimaan Matkailu ry:n jektien ja Matkailun koulutus- ja tutkimuskes-
35366: kanssa, että yhdistys ottaa hoitaakseen myös kuksen Lapin yksikön kanssa tehtävien kehit-
35367: MEKin toimistolle kuuluneet tehtävät. MEK tämishankkeiden kautta. Vastaavaa yhteistyötä
35368: ohjasi yhdistyksen käyttöön valtionavustuksina on tarkoitus harjoittaa myös Oulun läänin
35369: 1990 vp. - KK n:o 772 3
35370:
35371: alueella siellä toimivien organisaatioiden kans- nistuneen päätehtävässään, sillä se on pystynyt
35372: sa. luomaan Pohjois-Suomeen sellaiset matkailulli-
35373: MEKin Pohjois-Suomen toimiston lopetta- set ja organisatoriset valmiudet, että toimiston
35374: minen on siis suora jatke MEKin toiminnan ja oma toiminta on käynyt tarpeettomaksi.
35375: organisaation uudistamisprosessille. Samalla Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
35376: voidaan katsoa Pohjois-Suomen toimiston on- kysymys ei sen taholta aiheuta toimenpiteitä.
35377: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1991
35378:
35379: Ministeri Pertti Salolainen
35380: 4 1990 vp. - KK n:o 772
35381:
35382:
35383:
35384:
35385: Tili Riksdagens Herr Talman
35386: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen motsvarade budgeten för distriktskontoret i
35387: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Nyslott. Detta "specialstöd" beviljades under
35388: av den 25 januari 1991 tili vederbörande tre år.
35389: med1em av statsrådet översänt avskrift av I samband med att distriktskontoret i Ny-
35390: följande av riksdagsman Sarapää m.fl. under- slott drogs in fanns det också planer på att dra
35391: tecknade spörsmål nr 772: in distriktskontoret i Rovaniemi. Då ansågs
35392: emellertid det regionala turistsamarbetet i nor-
35393: ra Finland inte på långt när vara lika väl
35394: Är Regeringen medveten om att cen- utvecklat som i Östra Finland. Det fanns inte
35395: tralen för turistfrämjande har p1aner på någon sådan organisation i norra Finland som
35396: att dra in sitt distriktskontor i norra på ett naturligt sätt hade kunnat ta över
35397: Finland och distriktskontorets uppgifter. Därför skrinlades
35398: ämnar Regeringen vidta åtgärder för planerna på att dra in distriktskontoret.
35399: att förhindra detta med tanke på norra På 1980-talet och i synnerhet under senare
35400: Finland ofördelaktiga beslut? hälften av det har turismen i Lappland ut-
35401: vecklats i en gynnsam riktning. Ökningen av
35402: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- antalet turister har allmänt taget varit större än
35403: samt anföra fö1jande: i det övriga landet. Också på det organisato-
35404: riska planet har det skett en betydande utveck-
35405: Då centralen för turistfrämjande grundades ling. Lapplandsresor Ab är en marknadsför-
35406: 1973 hade den p1aner på att grunda ett nät med ings- och bokningsorganisation som täcker hela
35407: distriktskontor som skulle täcka hela landet. länet, inom länet finns regionala marknadsfö-
35408: Genomförandet av planen inleddes 1974. Då ringsorganisationer och Utbildnings- och forsk-
35409: inrättades ett distriktskontor för norra Finland ningscentralen för turism har inrättat ett di-
35410: i Rovaniemi och ett distriktskontor för Östra striktskontor i Sodankylä. Turismen i Lapp-
35411: Finland i Nyslott. Den ursprungliga planen land är allt som allt i ett sådant expanderings-
35412: omfattade allt som allt 6 distriktskontor. De skede att statens insatser i synnerhet för ut-
35413: inrättades dock inte eftersom det ansågs att vecklande av den näringspolitiska sidan av
35414: CTF inte hade sådana uppgifter som skulle turismen behövs och med fog kan ökas.
35415: kräva en regionalförvaltning. De regionala Det centrala målet i samband med organisa-
35416: turistorganisationerna i vårt land kunde också tionsrevideringen inom CTF var att minska
35417: i de andra delarna av landet tili stora delar omfattningen av CTF:s förvaltning och hellre
35418: sköta de uppgifter som distriktskontoren i köpa tjänster av utomstående än att öka
35419: Rovaniemi och Nyslott skötte i sina delar av centralens egna fasta kostnader. Med tanke på
35420: landet. distriktskontoret i norra Finland är situationen
35421: I början på 1980-talet inleddes ett mycket den att organisationerna i norra Finland väl
35422: intensivt turistsamarbete i Östra Finland genom kan sköta de uppgifter som CTF:s distrikts-
35423: föreningen Saimaan Matkailu ry., som är kontor sköter för tilifållet. CTF har inte för
35424: verksam i fyra Iän. Härvid konstaterades att avsikt att minska de resurser som är avsedda
35425: föreningen och CTF utför en hei del överlap- för norra Finland utan att i stället använda de
35426: pande arbete och att det är onödigt att ha två medel som för tilifållet går åt tilllönekostnader
35427: organisationer med ungefår samma uppgifter. I och andra fasta kostnader till en aktiv mark-
35428: budgeten för 1984 drogs CTF:s distriktskontor nadsföring och utvecklingsverksamhet i norra
35429: i Nyslott in. Samtidigt ingick CTF ett avtal Finland. A vsikten är att CTF, efter att distrikts-
35430: med Saimaan Matkailu ry. om att föreningen kontoret har dragits in, kanaliserar ett anslag
35431: skulle sköta även de uppgifter som hade hört som minst motsvarar distriktskontorets budget
35432: tili CTF:s distriktskontor. CTF skötte om att tili Lappland genom de marknadsföringspro-
35433: föreningen i statsunderstöd fick ett belopp som jekt som kommer att genomföras tillsammans
35434: 1990 vp. - KK n:o 772 5
35435:
35436: med Lapplandsresor Ab och de utvecklings- sation. Samtidigt kan distriktskontoret i norra
35437: projekt som kommer att genomföras tillsam- Finland anses ha lyckats med sin huvuduppgift,
35438: mans med den enhet som Utbildnings- och eftersom det har kunnat skapa sådan bered-
35439: forskningscentralen för turism har i Lappland. skap med tanke på turismen och sådan orga-
35440: Avsikten är att ett liknande samarbete skall nisationsberedskap i norra Finland att det har
35441: bedrivas också i Uleåborgs Iän med de orga- gjort sig självt överflödigt.
35442: nisationer som är verksamma där. Med anledning av det som anförts ovan
35443: Indragningen av CTF:s distriktskontor i nor- anser regeringen att spörsmålet inte ger anled-
35444: ra Finland är således en direkt fortsättning på ning tili några åtgärder från regeringens sida.
35445: revideringen av CTF:s verksamhet och organi-
35446: Helsingfors den 21 februari 1991
35447:
35448: Minister Pertti Salolainen
35449: 1990 vp.
35450:
35451: Kirjallinen kysymys n:o 773
35452:
35453:
35454:
35455:
35456: Tennilä ym.: Suorien lentojen lisäämisestä Kemin lentokentälle
35457:
35458:
35459: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35460: Kemi-Tornion alue on erittäin vahva teolli- miin ei lentäen pääse lainkaan. Sunnuntai-
35461: suuden alue, se tuottaa kymmenisen prosenttia aamuna puolestaan puuttuu suora lento Hel-
35462: koko maan vientituotteista. Alueella ollaan sinkiin, yhteys on monen mutkan kautta tapah-
35463: huolestuneita siitä, että alue tahtoo jäädä lää- tuva.
35464: nin sisällä Rovaniemen jalkoihin. Tämä koskee Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35465: myös lentoliikenteen kehittämistä, joka voi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35466: makkaan vientiteollisuuden alueelle on hyvin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35467: tärkeä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35468: Ongelmana on erityisesti se, että viikonlop-
35469: puna yhteyksiä on riittämättömästi. Lauantai- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35470: sin Kemiin tulee Helsingistä vain yksi suora ryhtyä, jotta suoria lentovuoroja Kemin
35471: lento, varhain aamulla. Lauantaina illalla Ke- kentälle viikonloppuna lisätään?
35472: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
35473:
35474: Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari Aimo Ajo
35475:
35476:
35477:
35478:
35479: 200070S
35480: 2 1990 vp. - KK n:o 773
35481:
35482:
35483:
35484:
35485: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35486: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa liikenne on vahvasti turismipainotteista ja siksi
35487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kysyntä on voimakasta myös viikonvaihteessa,
35488: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn mikä taas luo edellytykset vuorojen kannatta-
35489: kirjeenne n:o 2756 ohella toimittanut valtioneu- vuudelle myös silloin.
35490: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Finnair Oy:n ilmoituksen mukaan lauantain
35491: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän ym. näin aamuvuoron matkustajamäärä Helsingin ja
35492: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 773: Kemin välillä on 40 matkustajaa, keskipäiväyh-
35493: teyttä Rovaniemen kautta on käyttänyt keski-
35494: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo määrin 5 matkustajaa. Vastaavasti sunnuntain
35495: ryhtyä, jotta suoria lentovuoroja Kemin aamupäiväyhteyttä Kemistä Helsinkiin on
35496: kentälle viikonloppuna lisätään? käyttänyt keskimäärin 10 matkustajaa, kun
35497: iltavuorossa on ollut vastaavasti 78 matkusta-
35498: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jaa. Kokemukset muualta Suomesta ovat hyvin
35499: vasti seuraavaa: samanlaisia; kysyntä lauantai-iltaisin Helsingis-
35500: tä pois päin ja sunnuntaiaamuisin Helsinkiin
35501: Helsingin ja Kemin välillä lennetään kolme putoaa murto-osaan viikon keskimääräisestä
35502: vuoroa päivässä lukuun ottamatta lauantaita, kysynnästä. Poikkeuksina ovat vahvat turisti-
35503: jolloin vuoroja on kaksi, näistä toinen on kohteet, kuten Rovaniemi. Niidenkin kysyntä
35504: Rovaniemen kautta. Kemin-Helsingin suun- saattaa pudota mainittuina aikoina, mutta on
35505: nassa vuoroja on samoin kolme paitsi sunnun- kuitenkin riittävä liikenteen ylläpitämisen kan-
35506: taisin, jolloin vuoroja on kaksi, joista toinen on nalta.
35507: Rovaniemen kautta. Kemi-Tornion alue on Finnair Oy tulee jatkamaan edellä mainittu-
35508: vahvaa teollisuuden aluetta. Tällaiselta alueelta jen Rovaniemen kautta rakentuvien yhteyksien
35509: lähtevä ja sinne suuntautuva liikenne on val- ylläpitoa lauantaisin ja sunnuntaisin. Jos niitä
35510: taosaltaan työmatkaliikennettä. Kysyntä on käyttävä Kemin matkustajamäärä alkaa mer-
35511: lauantai-iltaisin ja sunnuntaiaamuisin alhaisim- kittävästi nousta, on vuorojen suunnittelua
35512: mallaan. Riittävää määrää matkustajia vuoro- harkittava uudelleen. Nykytasolla ei toivottu-
35513: jen kannattavuutta ajatellen ei silloin ole. jen yhteyksien luomiselle ole riittäviä kannat-
35514: Rovaniemen kohdalla tilanne on toinen. Sen tavuusedellytyksiä.
35515: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
35516:
35517: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
35518: 1990 vp. - KK n:o 773 3
35519:
35520:
35521:
35522:
35523: Tili Riksdagens Herr Talman
35524: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen vilket i sin tur skapar förutsättningar för att
35525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse turerna blir lönsamma även då.
35526: nr 2756 av den 25 januari 1991 tili vederbö- Enligt ett meddelande från Finnair Oy är
35527: rande medlem av statsrådet översänt avskrift antalet passagerare på lördagens morgontur
35528: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten- mellan Helsingfors och Kemi 40 passagerare,
35529: nilä m.fl. undertecknade spörsmål nr 773: medan middagsförbindelsen via Rovaniemi har
35530: utnyttjats av i genomsnitt 5 passagerare. På
35531: Vilka åtgärder ämnar Regeringen motsvarande sätt har söndagens förmiddags-
35532: vidta för att antalet direkta flygturer tili förbindelse från Kemi tili Helsingfors utnyttjats
35533: flygfältet i Kemi skall utökas under av i medeltal lO passagerare och kvällsturen
35534: veckosluten? har utnyttjats av 78 passagerare. De erfarenhe-
35535: ter man har på annat håll i Finland är i stort
35536: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sett likadana; efterfrågan under lördagskvällar
35537: samt anföra följande: från Helsingfors och under söndagsmorgnar tili
35538: Helsingfors sjunker tili en bråkdel av den
35539: Mellan Helsingfors och Kemi flygs tre turer genomsnittliga efterfrågan under veckan. Tili
35540: per dag med undantag av lördagar, då turerna undant~_gen hör starka turistmål såsom Rova-
35541: är två tili antalet och den ena av dessa turer går niemi. A ven efterfrågan på resor från och tili
35542: via Rovaniemi. I riktningen Kemi-Helsingfors dem kan sjunka under sagda tider, men är trots
35543: är turerna likaså tre tili antalet utom på allt tiliräcklig för att trafiken skall kunna
35544: söndagar, då turerna är två tili antalet och den upprätthållas.
35545: ena av dem går via Rovaniemi. Området kring Finnair Oy kommer att fortsätta att under
35546: Kemi och Torneå är ett starkt industrialiserat lördagar och söndagar upprätthålla de turer
35547: område. Trafiken från och tili ett sådant som bygger på ovan nämnda förbindelse via
35548: område är i huvudsak arbetsresor. Efterfrågan Rovaniemi. Om antalet passagerare som är på
35549: är under lördagskvällar och söndagsmorgnar väg tili och från Kemi och som utnyttjar ovan
35550: som aUra lamast. Ett tillräckligt antal passage- nämnda förbindelser börjar stiga märkbart
35551: rare finns inte den tiden på dygnet för att måste planeringen av turerna på nytt ses över.
35552: turerna skall löna sig. Mätt med nuvarande mått finns det inte
35553: För Rovaniemis del är situationen en annan. tillräckliga lönsamhetsförutsättningar för ett
35554: Trafiken dit är starkt turistbetonad och därför upprättande av önskade förbindelser.
35555: är efterfrågan livlig även under veckosluten,
35556: Helsingfors den 15 februari 1991
35557:
35558: Trafikminister Ilkka Kanerva
35559: 1990 vp.
35560:
35561: Kirjallinen kysymys n:o 774
35562:
35563:
35564:
35565:
35566: Mönkäre ym.: Tupakkatuotteiden verotuksesta
35567:
35568:
35569: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35570: Tupakkaverolakia (875/79) täydennettiin ylimääräistä tukea tupakkateollisuudelle ja tu-
35571: eduskuntakäsittelyssä lain tarkoitusta täsmen- pakkatuotteiden myyjille vuosittain. Vaikuttaa
35572: tävällä nimenomaisella säännöksellä: "Tupak- kohtuuttomalta, että huomattava osa kulutta-
35573: kaveron tarkoituksena on muun ohella edistää jilta tupakkatuotteiden lisähintoina kootuista
35574: niitä tavoitteita, joista säädetään laissa toimen- varoista näin siirtyy tupakkateollisuudelle ja
35575: piteistä tupakoinnin vähentämiseksi." Tupak- kaupalle ylimääräisinä tuloina, joiden perusteet
35576: kavero tulee kohdentaa siten, että se mahdol- ovat jo vuosia sitten poistuneet.
35577: lisimman tehokkaasti vähentää tupakointia ja Tupakkaverojärjestelmä pitää samalla yllä
35578: sen terveyshaittoja. Käsitellessään viimeksi val- tupakan hintasäännöstelyä. Edellä viitatun tu-
35579: tioneuvoston päätöstä tupakkatuotteista suori- kimekanismin kautta tupakkateollisuus on ol-
35580: tettavasta lisäverosta (1055/88) eduskunta hy- lut kovin tuottoisaa. Tupakkaverolain tavoit-
35581: väksyi 29.3.1989 lausuman, jossa edellytettiin teiden toteuttamiseksi tulisikin tupakkateolli-
35582: tupakkaveroa korottamalla leikattavan tupak- suuden ja kaupan osuus tupakkatuotteiden
35583: kateollisuuden ja kaupan ylimääräisiä voittoja. vähittäishinnoista pikaisesti palauttaa alkuperäi-
35584: Näistä tavoitelinjauksista huolimatta tupak- selle tasolleen valtioneuvoston päätöstä uudis-
35585: kaveron osuus savukkeiden vähittäismyyntihin- tettaessa.
35586: nasta on nyt noin 6 prosenttiyksikköä pienempi Toinen merkittävä vääristymä tupakkavero-
35587: kuin vuonna 1970. Käytännössä tämä merkit- järjestelmässä on siinä, että itsekäärittyjen sa-
35588: see sitä, että tupakkateollisuudelle ja kaupalle vukkeiden hinta kuluttajalle on vain puolet
35589: on kertynyt kasvavaa ylimääräistä tuloa, kun tehdasvalmisteisten savukkeiden hinnasta. Kui-
35590: tupakan hintoja on korotettu kansanterveydel- tenkaan itsekäärittyjen savukkeiden suosimisel-
35591: lisistä ja fiskaalisista syistä keskimääräistä inf- le ei ole mitään lääketieteellisiä tai fiskaalisia
35592: laatiota enemmän. perusteita. Nykyisin valtio saa markkamääräi-
35593: Tupakkaveron osuuden aleneminen on joh- sesti itsekääritystä savukkeesta veroa vain noin
35594: tunut kahdesta seikasta. Ensinnäkin valtioneu- neljänneksen siitä, mitä tehdasvalmisteisesta
35595: vosto korotti 1970-luvun elvytysratkaisujen yh- savukkeesta.
35596: teydessä tuntuvasti kaupan osuutta tupakka- Samoin päivittäisen nuuska-annoksen hinta
35597: tuotteiden vähittäismyyntihinnoista. Elvytys- kuluttajalle on olennaisesti halvempi kuin teh-
35598: tarpeen poistuttua korotettu myyntipalkkio jäi dasvalmisteisten savukkeiden.
35599: lähes entiselleen. Kaupan osuus savukkeiden Sosiaali- ja terveysministeriö on puoltanut
35600: vähittäismyyntihinnasta oli vuonna 1970 noin terveydellisesti perusteltuna Suomen ASH ry:n
35601: 10,4 prosenttia, kymmenen vuotta myöhemmin (Action on Smoking and Health) ehdotusta
35602: 16,5 prosenttia ja nykyisin 15,2 prosenttia. savuke- ja piipputupakan sekä nuuskan veron
35603: Toiseksi, valtioneuvosto vähensi tupakkaveroa nostamisesta samalle tasolle kuin tehdasvalmis-
35604: kompensoidakseen tupakkateollisuuden raaka- teisten savukkeiden vero.
35605: ainekustannuksia dollarin kurssin noustua 7 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35606: markan tasolle 1980-luvun alussa. Valuutta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35607: kurssien ja raakatupakan hinnan tasaannuttua kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35608: ei teollisuuden osuutta ole vastaavasti palautet- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35609: tu ennalleen.
35610: Tämä tupakkaveron osuuden aleneminen Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35611: merkitsee asiallisesti noin 200 milj. markan tupakkaveron osuus tupakkatuotteiden
35612: 200070S
35613: 2 1990 vp. - KK n:o 774
35614:
35615: vähittäismyyntihinnoista on perusteet- ryhtyä osuuden palauttamiseksi entisel-
35616: tomasti alentunut, ja leen ja savuke- ja piipputupakan sekä
35617: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nuuskan tupakkaveron korottamiseksi?
35618:
35619: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
35620:
35621: Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen Liisa Jaakonsaari
35622: Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen
35623: Riitta Järvisalo Markku Pohjola Raimo Vuoristo
35624: Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo Ilkka Joenpalo
35625: Jukka Gustafsson Jussi Ranta Antti Kalliomäki
35626: Jouni Backman Lea Savolainen Arto Lapiolahti
35627: Virpa Puisto Matti Luttinen
35628: 1990 vp. - KK n:o 774 3
35629:
35630:
35631:
35632:
35633: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35634: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ssä mainitussa noin 22 % korkeammalla tasolla kuin vuonna
35635: järjestyksessä Te, Herra Puhemies, olette 29 1980. Tupakkavalmisteiden hintojen korotuk-
35636: päivänä tammikuuta 1991 päivätyn kirjeenne set ovat noudattaneet siten kulutuksen vähen-
35637: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- tämiseen pyrkiviä terveyspoliittisia tavoitteita.
35638: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Nykyinen vähittäismyyntihintaan perustuva
35639: Mönkäreen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta tupakkaverojärjestelmä säilyttää valtion, kau-
35640: kysymyksestä n:o 774: pan ja teollisuuden suhteellisen osuuden muut-
35641: tumattomana hinnankorotusten yhteydessä.
35642: Onko Hallitus tietoinen siitä, että Valtiovarainministeriön asettamassa tupakka-
35643: tupakkaveron osuus tupakkatuotteiden verotoimikunnassa selvitetään parhaillaan, tu-
35644: vähittäismyyntihinnoista on perusteet- lisiko nykyinen verojärjestelmä korvata tupak-
35645: tomasti alentunut, ja kavalmisteiden hinnoista riippumattomana yk-
35646: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sikköverojärjestelmällä vai mahdollisesti arvo-
35647: ryhtyä osuuden palauttamiseksi entisel- ja yksikköverojärjestelmän yhdistelmällä. Toi-
35648: leen ja savuke- ja piipputupakan sekä mikunnan työssä selvitetään yksistyiskohtaises-
35649: nuuskan tupakkaveron korottamiseksi? ti nykyisen verorakenteen perusteet sekä kau-
35650: pan ja teollisuuden osuuksissa ja kustannuksis-
35651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sa tapahtunut kehitys.
35652: taen seuraavaa: Tupakkaverotoimikunta selvittää myös eri
35653: tupakkavalmisteiden suhteelliset vero-osuudet.
35654: Tupakkavalmisteiden verotusta tarkasteltaes- Kirjallisessa kysymyksessä mainitun piipputu-
35655: sa ei voida ottaa huomioon pelkästään tupak- pakan ja nuuskan kulutus on laskenut 50 %:lla
35656: kaveron osuutta tupakkavalmisteiden hinnois- vuoden 1980 tasosta ja niiden osuus kokonais-
35657: sa. Nykyisen tupakkaverolain tullessa voimaan kulutuksesta on noin 10 %. Näiden tuotteiden
35658: vuoden 1980 alusta valtion verojen osuus sa- verotus on kuitenkin nykyisellään lievempää
35659: vukkeiden myynnin arvosta oli 70,39 %. Tällä kuin muiden tupakkavalmisteiden huolimatta
35660: hetkellä vastaava osuus on 69,90 %. Koska siitä, että nuuskan verotusta korotettiin
35661: tupakkavalmisteiden kulutus on tarkasteluaika- 20 % :lla vuoden 1989 alussa. On ilmeistä, että
35662: na siirtynyt lievemmin verotetuista piipputupa- toimikunta tulee ottamaan huomioon tämän
35663: kasta ja sikaareista korkeammin verotettuihin eron tehdessään esitystä tupakkaverojärjestel-
35664: savukkeisiin, on tupakkavalmisteiden koko- män uudistamisesta.
35665: naisverorasitus noussut yli vuoden 1980 tason. Tupakkaverotoimikunnalle on toimitettu jäl-
35666: Vastaavasti kaupan ja teollisuuden suhteellinen jennös hallitukselle osoittamastanne kirjallises-
35667: osuus on laskenut alle sen tason, mikä niillä oli ta kysymyksestä. Toimikunnan määräaika
35668: vuonna 1980. päättyy kuluvan vuoden huhtikuun lopussa.
35669: Tupakkavalmisteiden hintoja on korotettu Vasta tämän selvityksen valmistuttua on tar-
35670: viime vuosina huomattavasti yli yleisen hinta- koituksenmukaista päättää, miten tupakkave-
35671: tason nousun. Nykyiset hinnat ovat reaalisesti rotusta olisi muutettava.
35672: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1991
35673:
35674: Ministeri Ulla Puolanne
35675: 4 1990 vp. - KK n:o 774
35676:
35677:
35678:
35679:
35680: Tili Riksdagens Herr Talman
35681:
35682: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1980. Höjningarna av priset på tobaksproduk-
35683: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ter har sålunda varit anpassade till de hälso-
35684: av den 29 januari 1991 tili vederbörande politiska mål som har till syfte att minska
35685: medlem av statsrådet översänt avskrift av konsumtionen.
35686: följande av riksdagsman Mönkäre m.fl. under- Det nuvarande systemet för tobaksaccisen,
35687: tecknade spörsmål nr 774: som grundar sig på minutförsäljningspriset,
35688: bibehålier statens, handelns och industrins re-
35689: Är Regeringen medveten om att to- lativa andel oförändrad i samband med pris-
35690: baksaccisens andel av minutförsäljnings- höjningar. Den av finansministeriet tilisatta
35691: priset på tobaksprodukter utan grund kommissionen för tobaksaccis hålier för närva-
35692: har sjunkit, och rande på att utreda om det nuvarande skatte-
35693: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- systemet borde ersättas med ett enhetsskatte-
35694: ta för att andelen skali återstälias till sin system, som är oberoende av priset på tobaks-
35695: tidigare storlek och för att tobaksacci- produkter elier möjligen med ett kombinerat
35696: sen på cigarrett- och piptobak samt värde- och enhetsskattesystem. Kommissionen
35697: snus skali höjas? utreder i detalj grunderna för den nuvarande
35698: skattestrukturen samt utvecklingen i fråga om
35699: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- handelns och industrins andelar samt beträf-
35700: samt anföra följande: fande kostnaderna.
35701: Kommissionen för tobaksaccis utreder även
35702: Vid en granskning av beskattningen av to- de relativa skatteandelarna för olika tobaks-
35703: baksprodukter kan man inte enbart beakta produkter. Konsumtionen av piptobak och
35704: tobaksaccisens andel av tobaksprodukternas snus, vilka nämnts i spörsmålet, har sjunkit
35705: pris. Då den nuvarande lagen om tobaksaccis med 50 % från nivån för 1980 och deras andel
35706: trädde i kraft i början av 1980 var andelen av totalkonsumtionen är ca 10 %. Beskattning-
35707: statliga skatter 70,39 % av värdet av cigarrett- en av dessa produkter är emellertid, sådan den
35708: försäljningen. För närvarande är den motsva- är för tillfäliet, lindrigare än beskattningen av
35709: rande andelen 69,90 %. Eftersom konsumtion- andra tobaksprodukter, trots att beskattningen
35710: en av tobaksprodukter under observationstiden av snus höjdes med 20% i början av 1989. Det
35711: har övergått från piptobak och cigarrer, vilka är uppenbart att kommissionen kommer att
35712: beskattas lindrigare, till högre beskattade cigar- beakta denna skilinad då den gör sin framställ-
35713: retter har den totala skattebördan på tobaks- ning angående en reform av tobaksaccissyste-
35714: produkter ökats över nivån för 1980. På met.
35715: motsvarande sätt har handelns och industrins Kommissionen för tobaksaccis har tillstälits
35716: relativa andel sjunkit under den nivå som en avskrift av det spörsmål som ni riktat tili
35717: gällde för dem 1980. regeringen. Den tid som utsatts för kommissio-
35718: Priset på tobaksprodukter har under de nen går tili ända i slutet av april innevarande
35719: senaste åren höjts märkbart mer än stegringen år. Först då denna utredning blivit färdig är
35720: inom den alimänna prisnivån. De nuvarande det ändamålsenligt att besluta hur tobaksbe-
35721: priserna är reelit på en ca 22 % högre nivå än skattningen borde ändras.
35722:
35723: Helsingfors den 1 mars 1991
35724:
35725: Minister Ulla Puolanne
35726: 1990 vp.
35727:
35728: Kirjallinen kysymys n:o 775
35729:
35730:
35731:
35732:
35733: Paavilainen ym.: Työterveyshuoltojärjestelmän kehittämisestä
35734:
35735:
35736: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35737: Nykyinen usetsnn eri yksiköihin jaettu ja hin. Kalliiden suurten toimitalojen ja tutkimus-
35738: monia päällekkäisiä toimintoja sisältävä työter- laboratorioiden rakentaminen ei välttämättä
35739: veyshuoltojärjestelmä ei takaa toisaalta laaduk- lisää samassa suhteessa yhteiskunnalle laitok-
35740: kaan työterveyshuollon ja toisaalta työterveys- sista tulevaa hyötyä. Asialliset toimintaedelly-
35741: huollon tutkimuksen kehittämistä kustannuk- tykset täytyy luonnollisesti olla, mutta toimin-
35742: sia lisäämättä. Laitoksiahan löytyy julkishallin- nan hajauttamista muualle Suomeen jo valmii-
35743: nosta ja yliopistoista lukematon määrä, kuten siin erikoistuviin yksiköihin kannattaisi ajatel-
35744: Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, UKK- la.
35745: instituutti, työsuojelupiirit, kansanterveyslaitos, Pikaisesti tulisi myös selvittää, miten työter-
35746: kansanterveystieteen laitokset, työtieteen lai- veysalan tutkimus- ja etenkin palvelutoiminta
35747: tokset jne. Työterveyshuolto on eriytetty ym- saadaan sopeutetuksi yleiseurooppalaisiin nor-
35748: päristötutkimuksesta ja muusta sellaisesta, mistoihin ja millä aloilla aiotaan toteuttaa
35749: vaikka työperäiset sairaudet ovat sidoksissa tutkimuslaboratorioiden analytiikkapalvelujen
35750: pitkälti muuallekin kuin pelkästään työpaik- (lausunnot, kemialliset analyysit jne.) sertifioin-
35751: kaan (ympäristö, harrastukset jne.). Jaon mie- ti.
35752: lekkyydestä voidaan perustellusti esittää poik- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35753: keavia näkemyksiä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35754: Voidaan myös asettaa kyseenalaiseksi, vas- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35755: taako Työterveyslaitoksen nykyinen keskuslai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35756: tos/erikoistuneet aluelaitokset -rakenne nykyis-
35757: tä elinkeinorakennetta (mm. Oulussa on eri-
35758: koistumisalana kaivosteollisuus kaivosten lo- Mitä Hallitus aikoo tehdä peruste-
35759: pettaessa toimintaansa. Turussa vastaavasti luissa mainittujen ongelmien ratkaise-
35760: merenkulku ja telakat). Toiminta saattaisi te- miseksi ja työterveyshuoltojärjestel-
35761: hostua, jos tutkimus- ja palvelutoiminta erotet- mämme sekä toiminnalliseksi että orga-
35762: taisiin selvemmin omiksi osikseen eri yksiköi- nisatoriseksi kehittämiseksi?
35763: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
35764:
35765: Tuula Paavilainen Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen
35766: Liisa Jaakonsaari Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen
35767:
35768:
35769:
35770:
35771: 200070S
35772: 2 1990 vp. - KK n:o 775
35773:
35774:
35775:
35776:
35777: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35778: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yksiköksi. Nykyisin laitos toimii laajasti työ-
35779: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, elämän ongelmia, työsuojeluongelmia, työter-
35780: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn veyshuolto-ongelmia tutkivana laitoksena sekä
35781: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kehittää työterveyshuollon toimintasisältöä
35782: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- työterveyshuollon toteuttajia varten. Työter-
35783: edustaja Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kir- veyshuollon kehittäminen tapahtuu valtioneu-
35784: jallisesta kysymyksestä n:o 775: voston periaatepäätöksenä hyväksytyn työter-
35785: veyshuollon neuvottelukunnan julkaisun "Työ-
35786: Mitä Hallitus aikoo tehdä peruste- terveyshuollon valtakunnalliset kehittämislin-
35787: luissa mainittujen ongelmien ratkaise- jat" pohjalta. Työterveyslaitoksen työterveys-
35788: miseksi ja työterveyshuoltojärjestel- huolto-ohjelma on osa työterveyshuollon paris-
35789: mämme sekä toiminnalliseksi että orga- sa tapahtuvaa kehittämistoimintaa. Ohjelmassa
35790: nitoriseksi kehittämiseksi? hyödynnetään muuta laitoksen toimintaa, mui-
35791: den tutkimuslaitosten toimintaa ja koordinoi-
35792: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- daan toimintaa paremmin palvelujärjestelmän
35793: vasti seuraavaa: tarpeita vastaavaksi.
35794: Paitsi tutkimuslaitoksena Työterveyslaitos
35795: Työterveyshuolto on kehittynyt aikaisem- toimii myös kouluttajana. Työterveyshuollon
35796: masta sairauksien hoitoon keskittyneestä järjes- koulutus terveydenhuollon perustutkinnoissa
35797: telmästä vuosikymmenien aikana ennalta eh- on puutteellista. Tämän vuoksi Työterveyslai-
35798: käiseväksi monipuolisesti ja laajasti työnteki- tos hoitaa työterveyshuollon parissa työskente-
35799: jöiden terveydenhuollosta vastaavaksi toimin- levien terveydenhuollon ammattihenkilöiden
35800: naksi. Toiminta järjestetään työnantajan kus- kouluttamisen pääosin. Lääkäreiden koulutuk-
35801: tannuksella ja osa toiminnasta on lakisääteistä sesta vastuu on yliopistoilla, ja keskiasteen
35802: ja osa vapaaehtoista työpaikkakohtaisesti har- koulutuksen vastuu on terveydenhuoltoalan
35803: kittavissa olevaa toimintaa. oppilaitoksilla, vaikkakin ne joutuvat turvau-
35804: Työterveyshuolto tuli lakisääteiseksi 1.1.1979 tumaan koulutuksen järjestämisessä työterveys-
35805: ja on laajentunut runsaan kymmenen lakisää- laitoksen asiantuntemukseen suurelta osin.
35806: teisen toiminnan vuotena kattamaan n. Koulutuksen ja muun toiminnan järjestämises-
35807: 1 850 000 työntekijää. Lakisääteisen toiminnan sä käytetään myös muiden kysymyksessä mai-
35808: lisäksi saa suuri osa työterveyshuollon piirissä nittujen asiantuntijalaitosten asiantuntemusta.
35809: olevista jopa 30-70 % avosairaanhoidon pal- Tutkimuksen ja elinkeinoelämän vastaavuus
35810: veluistaan työterveyshuollon palvelujärjestel- on ongelmallista nykyisen tiedon valtavan li-
35811: mästä. Palvelujen laajuus riippuu työnantajan sääntymisen aikakautena. Aluelaitosten eri-
35812: halukkuudesta järjestää ns. vapaaehtoisia työ- koistuminen tarkoittaa eräänlaista koordinaa-
35813: terveyshuoltopalveluja. Edellä mainitusta syys- tiovastuuta toimialalla, ei sitä, että laitos toi-
35814: tä työterveyshuoltopalvelujen laajuus vaihtelee misi ainoastaan tällä erikoisalana.
35815: toimipaikoittain melko runsaasti. Sosiaali- ja Tutkimustoiminta tapahtuu yhteistyössä
35816: terveysministeriön asettama työterveyshuollon elinkeinoelämän kanssa ja sen painopiste vaih-
35817: neuvottelukunta selvittää parhaillaan mahdol- tuu työelämän kehityksen myötä. Suurin osa
35818: lisuuksia kehittää työterveyshuollon maksu- ja tutkimuksesta on ryhmätyötä, johon osallistuu
35819: rahoitusjärjestelmiä siten, että ne tukisivat työ- eri tavoin orientoituneita tutkijoita riittävän
35820: terveyshuollon tasaista järjestämistä korkealaa- laajan tutkimusotteen turvaamiseksi.
35821: tuisina sisällöllisesti sekä koko työikäisen väes- Työikäisen väestön terveysongelmat ovat
35822: tön kattavaksi. yhä harvemmin sidoksissa spesifisiin, yksin-
35823: Työterveyslaitos on perustettu 1940-luvulla omaan työstä johtuviin tekijöihin. Ongelmat
35824: ammattitautien tutkimuslaitokseksi sekä alussa liittyvät sen sijaan sekä työhön, työympäris-
35825: myös työterveyshuollon palveluja tuottavaksi töön, elin tapoihin, vapaa-ajan viettoon ja muu-
35826: 1990 vp. - KK n:o 775 3
35827:
35828: hun elinympäristöön. Perinteisesti työterveys- perusterveydenhuollon kokeiluhanke. Hank-
35829: huollon tavoitteena on ollut työperäisten ter- keen yhteydessä selvitetään työterveyshuollon
35830: veysvaarojen ja niistä aiheutuvien haittojen niveltämistä väestövastuiseen perusterveyden-
35831: torjuminen. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä huoltoon siten, että eri tyyppisten työterveys-
35832: laajempaa otetta työntekijöiden terveysriskien huoltoyksiköiden kykyä toimia väestövastuise-
35833: torjunnassa. Tästä seuraa tarve monitieteistää na perusterveydenhuollon yksikkönä varsinai-
35834: työterveyshuoltoa. Biolääketieteellisen tarkas- sen työterveyshuoltotehtävänsä ohella selvite-
35835: telutavan lisäksi tarvitaan myös muunlaisia tään. Mikäli kokeilusta saatavat tulokset ovat
35836: toimintamenetelmiä. Monitieteisyyden periaate myönteisiä, nivelletään työterveyshuolto sen
35837: asettaa suuria vaatimuksia työterveyshuollossa avulla perusterveydenhuollon olennaiseksi
35838: toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöi- osaksi samalla, kun se edelleen vastaa alkupe-
35839: den ammattitaidolle ja koulutukselle. Lisäksi räisistä työterveyshuollollisista tavoitteistaan.
35840: työterveyshuolto tarvitsee uusien ammattiryh- Tavoitteena on niveltää työterveyshuolto
35841: mien työpanosta. Valtakunnallisesti tarvitaan väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon siten,
35842: konsultaatiojärjestelmien kehittämistä, jotta että se edistää väestön terveydentilaa ja paran-
35843: voitaisiin taata työpsykologian, ergonomian, taa alueellista terveydentilan seurantaa. Tällöin
35844: työhygienian ja ympäristöterveydenhuollon tulee sairaanhoito nähdä lakisääteisen työter-
35845: asiantuntemus riittävässä laajuudessa. veyshuollon olennaisena osana. Sairaanhoito
35846: Työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehit- lisää yhteyksiä työpaikoille ja synnyttää toi-
35847: tämisessä keskeisessä asemassa on ns. väestö- mintatapoja, joilla voidaan tehostaa mm. eh-
35848: vastuinen perusterveydenhuollon järjestämista- käisevää työterveyshuoltoa. Työkykyä ylläpitä-
35849: pa. Parhaillaan on käynnissä sosiaali- ja ter- vän toiminnan käynnistämisessä sairaanhoito
35850: veysministeriön johdolla laaja väestövastuisen on myös keskeinen.
35851: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1991
35852:
35853: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
35854: 4 1990 vp. - KK n:o 775
35855:
35856:
35857:
35858:
35859: Tili Riksdagens Herr Talman
35860: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tjänster inom företagshälsovården. 1 dag be-
35861: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse drivs vid institutet en omfattande forskning i
35862: av den 29 januari 1991 tili vederbörande problemen inom arbetslivet, arbetarskyddet
35863: medlem av statsrådet översänt avskrift av och företagshälsovården. Dessutom utvecklas
35864: följande av riksdagsman Paavilainen m.fl. un- verksamheten inom företagshälsovården med
35865: dertecknade spörsmål nr 775: tanke på dem som tillhandahåller denna häl-
35866: sovård. Utgångspunkten vid utvecklandet av
35867: Vad ämnar Regeringen göra för att företagshälsovården är en publikation av dele-
35868: lösa de problem som nämns i motive- gationen för företagshälsovård som gäller de
35869: ringen och för att såväl funktionellt riksomfattande utvecklingslinjerna för företags-
35870: som organisatoriskt utveckla vårt sys- hälsovården och som getts i form av statsrådets
35871: tem för företagshälsovård? principbeslut. Det program för företagshälso-
35872: vård som institutet för arbetshygien har utar-
35873: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- betat är en del av den utveckling som pågår
35874: samt anföra följande: inom företagshälsovården. 1 programmet ut-
35875: nyttjas den övriga verksamheten vid institutet
35876: Under årtiondenas lopp har företagshälso- och verksamheten vid andra forskningsanstal-
35877: vården utvecklats från ett system som är ter. Dessutom koordineras verksamheten så att
35878: inriktat på att vårda sjukdomar tili en mång- den bättre motsvarar behoven inom service-
35879: sidig förebyggande verksamhet som i stor skala systemet.
35880: ansvarar för arbetstagarnas hälso- och sjuk- lnstitutet för arbetshygien fungerar som
35881: vård. Verksamheten, som bekostas av arbets- forskningsanstalt och ger dessutom utbildning.
35882: givaren, är dels lagstadgad och dels frivillig Utbildningen i företagshälsovård är bristfållig i
35883: verksamhet som varje arbetsplats själv kan grundexamina inom hälso- och sjukvården.
35884: besluta om. Därför sköter institutet för arbetshygien hu-
35885: Företagshälsovården blev lagstadgad den 1 vudsakligen utbildningen av de yrkesutbildade
35886: januari 1979. Under de drygt tio år som personer som arbetar inom företagshälsovår-
35887: verksamheten har varit lagstadgad har den den. Universiteten ansvarar för läkarutbild-
35888: utvidgats tili att omfatta ca 1 850 000 arbetsta- ningen och hälsovårdsläroanstalterna för ut-
35889: gare. Utöver den lagstadgade verksamheten får bildningen på mellanstadiet, trots att de vid
35890: en stor del av dem som omfattas av företags- anordnandet av utbildningen i hög grad är
35891: hälsovården upp tili mellan 30 och 70 % av sin tvungna att utnyttja sakkunskapen hos institu-
35892: sjukvård inom öppenvården ur systemet med tet för arbetshygien. Vid anordnandet av ut-
35893: företagshälsovård. Omfattningen av servicen bildning och annan verksamhet utnyttjas också
35894: beror på arbetsgivarens beredviliighet att ordna sakkunskapen hos de övriga inrättningar som
35895: frivillig företagshälsovård. Därför varierar om- nämns i spörsmålet.
35896: fattningen av företagshälsovården rätt kraftigt 1 dagens läge då kunskapen ökar oerhört
35897: mellan olika arbetsplatser. De1egationen för snabbt är det svårt att få forskningen och
35898: företagshälsovård, som tillsatts av social- och näringslivet att motsvara varandra. Specialise-
35899: hälsovårdsministeriet, utreder som bäst möjlig- ringen inom de regionala inrättningarna med-
35900: heterna att utveckla avgifts- och finansierings- för ett slags ansvar för koordineringen inom
35901: systemen inom företagshälsovården så att en verksamhetsområdet och innebär inte att en
35902: enhetlig och innehållsmässigt högklassig före- inrättning fungerar endast inom ett specialom-
35903: tagshälsovård som omfattar hela befolkningen i råde.
35904: arbetsför ålder kan ordnas med hjälp av dem. Forskningen sker i samarbete med närings-
35905: lnstitutet för arbetshygien inrättades på livet, och dess tyngdpunkt förflyttas i takt med
35906: 1940-talet. lnstitutet skulle forska i yrkessjuk- utvecklingen inom arbetslivet. Den största de-
35907: domar och till en början också producera len av forskningen är grupparbete, i vilket
35908: 1990 vp. - KK n:o 775 5
35909:
35910: forskare med olika inriktning deltar för att Som bäst pågår ett omfattande projekt med
35911: säkerställa att forskningen täcker ett tillräckligt försök med sådan vård. Projektet leds av
35912: brett fält. social- och hälsovårdsministeriet. 1 samband
35913: Hälsoproblemen hos befolkningen i arbetsför med projektet utreds hur företagshälsovården
35914: ålder är allt mer sällan förknippade med skall kunna knytas tili primärvården på befolk-
35915: specifika faktorer som beror enbart på arbetet. ningsansvarsbasis. Man undersöker om de oli-
35916: Problemen hänför sig däremot tili såväl arbetet ka enheterna för företagshälsovård kan fungera
35917: som arbetsmiljön, levnadsvanorna, verksamhe- som enheter som ger primärvård på befolk-
35918: ten under fritiden och den övriga livsmiljön. ningsansvarsbasis vid sidan av sina egentliga
35919: Traditioneill har målet för företagshälsovården uppgifter, dvs. att ge företagshälsovård. Om
35920: varit att förebygga de yrkesbetingade hälsoris- resultaten av försöket är positiva, kommer
35921: kerna och de men som de medför. 1 framtiden företagshälsovården med hjälp av det att kny-
35922: måste man beakta allt flera olika omständig- tas tili primärvården så att den blir en väsentlig
35923: heter vid förebyggandet av arbetstagarnas häl- del av denna, samtidigt som den fortfarande
35924: sorisker. Av detta följer ett behov att göra ansvarar för sina ursprungliga mål inom före-
35925: företagshälsovården tvärvetenskaplig. Förutom tagshälsovården.
35926: ett biomedicinskt synsätt behövs också andra Målet är att knyta företagshälsovården tili
35927: handlingssätt. Principen om tvärvetenskaplig- primärvården på befolkningsansvarsbasis så att
35928: het ställer stora krav på yrkeskunskapen hos befolkningens hälsotilistånd främjas och den
35929: och utbildningen av de yrkesutbildade personer regionala uppföljningen av hälsotiliståndet för-
35930: som arbetar inom företagshälsovården. Dess- bättras. Sjukvården skall då ses som en väsent-
35931: utom behöver företagshälsovården nya yrkes- lig del av den lagstadgade företagshälsovården.
35932: gruppers arbetsinsats. På det riksomfattande Genom sjukvården ökar kontakterna med ar-
35933: planet måste systemen för konsultation ut- betsplatserna, och detta medverkar tili upp-
35934: vecklas för att en tillräckligt stor sakkunskap komsten av handlingssätt genom vilka bl.a. den
35935: skall kunna garanteras inom arbetspsykologi, förebyggande företagshälsovården kan effekti-
35936: ergonomi, arbetshygien och miljöhygien. veras. Sjukvården är också central när den
35937: När företagshälsovårdssystemet utvecklas verksamhet som syftar tili upprätthållande av
35938: har ordnandet av den s.k. primärvården på arbetsförmågan inleds.
35939: befolkningsansvarsbasis en central ställning.
35940: Helsingfors den 5 mars 1991
35941:
35942: Minister Tuulikki Hämäläinen
35943: 1990 vp.
35944:
35945: Kirjallinen kysymys n:o 776
35946:
35947:
35948:
35949:
35950: Pelttari: Venejärven ja Kurtakon välisen tieyhteyden rakentami-
35951: sesta Kolarissa
35952:
35953:
35954: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35955: Kolarin kunnassa on viime vuosina voimak- keskukset voisivat entistä enemmän työllistää
35956: kaasti panostettu Ylläksen alueen matkailun paikallista väestöä.
35957: kehittämiseen. Ponnistelut ovatkin tuoneet mu- Edellä mainitun tiehankkeen toteuttaminen
35958: kanaan paljon myönteistä kehitystä. Alueen merkitsisi kylien säilymistä asuttuina ja elävinä.
35959: kehittämistoimenpiteet ovat kuitenkin vielä Pienin kustannuksin voitaisiin tehdä hyvää
35960: monelta osin kesken. Laajempaa huomiota ei aluepolitiikkaa. Aluksi tie voitaisiin tehdä tal-
35961: ole riittävästi vielä osoitettu Kolarin järvikylien vitienä sesonkiajaksi Naamijoen ollessa jäässä
35962: matkailun kehittämiseen. Eräänä keinona tässä ja mahdollisimman pian tielaitoksen tienä.
35963: suhteessa olisi tärkeää aikaansaada tieyhteys Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35964: Venejärven kylästä Kurtakkoon. Tämän tieyh- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35965: teyden rakentaminen merkitsisi ainoastaan 2- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35966: 3 kilometrin pituisen kokonaan uuden tien jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35967: rakentamista Ylijärvenvaaran länsipuolelta.
35968: Tieyhteys Venejärveltä Kurtakkoon paran-
35969: taisi järvikylien mahdollisuuksia maatilamat- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35970: kailun osalta tuntuvasti. Samalla upeat järvi- ryhtyä Venejärven-Kurtakan tieyhtey-
35971: maisemat tulisivat tutuiksi ympäri maata, syn- den rakentamiseksi Kolarin kunnassa
35972: tyisihän tällöin luonteva ja lyhyt tieyhteys alueen toimeentulomahdollisuuksien
35973: Ylläkselle ja Kittilän lentokentälle. Erittäin parantamiseksi ja rakennemuutoksen
35974: tärkeää olisi myös se, että paikkakuntalaisten aiheuttamien epäkohtien vähentämisek-
35975: kulkuyhteydet paranisivai ja samalla matkailu- si?
35976:
35977: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
35978:
35979: Seppo Pelttari
35980:
35981:
35982:
35983:
35984: 200070S
35985: 2 1990 vp. - KK n:o 776
35986:
35987:
35988:
35989:
35990: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35991:
35992: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavan tien kautta matkaa olisi noin 45 km eli
35993: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, matka lyhenisi noin 25 km.
35994: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Metsäautoteiden huonon kunnon vuoksi
35995: kirjeenne n:o 2789 ohella toimittanut valtioneu- matka-aika saattaisi olla samaa luokkaa mo-
35996: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lempia reittejä pitkin, joten uuden tien avaami-
35997: kansanedustaja Seppo Pelttarin näin kuuluvas- sella ei saavutettaisi juurikaan ajallista hyötyä.
35998: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 776: Metsäautotien parantaminen yleiseksi maan-
35999: tieksi puolestaan tulisi maksamaan yhtä paljon
36000: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kuin kokonaan uuden tien rakentaminen.
36001: ryhtyä Venejärven-Kurtakon tieyhtey- Venejärven kylän asukkaiden asiointi- ja
36002: den rakentamiseksi Kolarin kunnassa työmatkat suuntautuvat pääosin Sieppijärvelle
36003: alueen toimeentulomahdollisuuksien ja kunnan keskustaan, jonne matkat eivät
36004: parantamiseksi ja rakennemuutoksen lyhenisi uuden tieyhteyden myötä. Venejärven
36005: aiheuttamien epäkohtien vähentämisek- kylän kehittymistä ei saisikaan laskea Ylläksen
36006: si? varaan, vaan kehittää kylää itseään ja sen
36007: palveluita.
36008: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tienpidon seuraavien vuosien rahoitusnäky-
36009: vasti seuraavaa: mät huomioon ottaen tieyhteyden rakentami-
36010: nen ei tule kysymykseen lähivuosina tielaitok-
36011: Venejärven kylästä Ylläkselle nykyisiä teitä sen määrärahoin. Tämän vuoksi tiehanke ei
36012: pitkin on matkaa noin 70 km. Esitettyä reittiä sisälly lähimpien viiden vuoden suunnittelu-
36013: metsäautoteitä pitkin ja Ylijärvenvaaran länsi- eikä rakennusohjelmiin.
36014: puolitse noin 3 km:n pituisen uuden rakennet-
36015:
36016: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1991
36017:
36018: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
36019: 1990 vp. - KK n:o 776 3
36020:
36021:
36022:
36023:
36024: Till Riksdagens Herr Talman
36025: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ca 45 km, dvs. vägen blir ca 25 km kortare.
36026: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Skogsbilvägarna är i dåligt skick och därför
36027: nr 2789 av den 29 januari 1991 till vederbö- kan resetiden eventuellt vara i samma storleks-
36028: rande medlem av statsrådet översänt avskrift klass längs båda rutterna, varvid öppnandet av
36029: av följande av riksdagsman Seppo Pelttari en ny väg inte medför någon tidsmässig nytta
36030: undertecknade spörsmål nr 776: av nämnvärd betydelse. En förbättring av
36031: skogsbilvägen så att den blir allmän landsväg
36032: Vilka åtgärder ämnar Regeringen skulle för sin del kosta lika mycket som
36033: vidta för att en vägförbindelse skall byggandet av en helt ny väg.
36034: byggas mellan Venejärvi och Kurtakko Invånarna i Venejärvi by gör arbetsresor och
36035: i Kolari korumun i syfte att utkomst- resor för att uträtta ärenden främst till Sieppi-
36036: möjligheterna inom området skall för- järvi och kommunens centrum, och dit kommer
36037: bättras och de olägenheter som orsakats resorna inte att bli kortare i och med den nya
36038: av strukturändringen skall minskas? vägförbindelsen. Utvecklingen i Venejärvi by
36039: får inte bli beroende av Ylläs, utan själva byn
36040: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- och dess tjänster borde utvecklas.
36041: samt anföra följande: Med beaktande av finansieringsutsikterna
36042: för väghållningen under de närmaste åren
36043: Från Venejärvi by till Ylläs är det ca 70 km kommer byggandet av vägförbindelsen inte på
36044: längs den nuvarande vägen. Längs den före- fråga inom de närmaste åren med vägverkets
36045: slagna rutten längs skogsbilvägarna och via anslag. Med anledning härav ingår vägprojek-
36046: den nya ca 3 km långa vägen som skall byggas tet inte i planerings- eller byggnadsprogram-
36047: på västra sidan av Ylijärvenvaara är avståndet men för de närmaste fem åren.
36048: Helsingfors den 20 februari 1991
36049:
36050: Trafikminister Ilkka Kanerva
36051: 1990 vp.
36052:
36053: Kirjallinen kysymys n:o 777
36054:
36055:
36056:
36057:
36058: Pelttari: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Pellon kun-
36059: nassa
36060:
36061:
36062: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36063: Pellon kunnassa ns. Väylänvarrentiellä n:o vuonna samanaikaisesti, kun Havelan-Lem-
36064: 938 on meneillään tietyö välillä Havela- Lem- peän tien tulisi suunnitelman mukaan olla
36065: peä. Jostakin syystä kevyen liikenteen väylä valmis. Yhteiskunnalle aiheutuisi kevyen liiken-
36066: kuitenkin on suunniteltu päättymään 400 met- teen väylästä varsin mitättömät kustannukset
36067: riä ennen kylän päättymistä Pellon-Foodin verrattuna siihen yleiseen etuun, joka rakenta-
36068: risteykseen, vaikka risteyksen pohjoispuolella misesta syntyy Pellon kunnan Lempeän ja
36069: on asukkaita 12 talossa. Kevyen liikenteen Unholan kylän asukkaille.
36070: väylän rakentaminen noin 400 metriä Pellon- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36071: Foodin tienhaarasta pohjoiseen olisi myös las- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36072: ten liikenneturvallisuuden kannalta erittäin tär- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36073: keää. Lapset joutuvat nyt kulkemaan koulu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36074: tiensä kapealla ja liikenteellisesti vilkkaana
36075: tiellä, jossa puutavara- ym. raskas liikenne
36076: kulkee. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36077: On erittäin tärkeää, että edellä mainittu ryhtyä kevyen liikenteen väylän jatka-
36078: kevyen liikenteen väylän rakentaminen asian- miseksi noin 400 metrillä Pellon kun-
36079: mukaisesti loppuun saataisiin mahdollisimman nassa tieosuudella Havela-Lempeä lii-
36080: pian suunnitteluun ja toteutettua kuluvana kenneturvallisuuden parantamiseksi?
36081: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
36082:
36083: Seppo Pelttari
36084:
36085:
36086:
36087:
36088: 200070S
36089: 2 1990 vp. - KK n:o 777
36090:
36091:
36092:
36093:
36094: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36095: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lillä Havela-Lempeä on käynnistynyt syksyllä
36096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 1990 ja hanke valmistuu vuonna 1991. Hanke
36097: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn perustuu vahvistettuun suunnitelmaan, jonka
36098: kirjeenne n:o 2790 ohella toimittanut valtioneu- mukaan rakennettava väylä päättyy teollisuus-
36099: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen alueen risteykseen. Suunnitelmaa laadittaessa
36100: kansanedustaja Seppo Pelttarin näin kuuluvas- on tarkoin harkittu väylän päätepiste ja todettu
36101: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 777: kevyen liikenteen väylän tarpeen päättyvän
36102: mainitussa paikassa, koska asutus siitä jatkuu
36103: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo harvahkona pitkin jokivartta.
36104: ryhtyä kevyen liikenteen väylän jatka- Hankkeen kustannusarvio on 4,5 Mmk.
36105: miseksi noin 400 metrillä Pellon kun- Hanke toteutetaan työllisyysrahoituksella.
36106: nassa tieosuudella Havela-Lempeä lii- Hankkeen laajentaminen edellyttäisi lisärahoi-
36107: kenneturvallisuuden parantamiseksi? tusta ensiksikin suunnitteluun ja sitten myös
36108: toteutukseen. Tätä rahoitusta ei ole tiedossa.
36109: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Jatkosuunnittelua ei ole käynnistetty, koska
36110: vasti seuraavaa: jatkoa ei ole vielä todettu tarpeelliseksi. Lapin
36111: tiepiirissä on runsaasti muita tiekohtia, joissa
36112: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vä- kevyen liikenteen väylän tarve on suurempi.
36113: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1991
36114:
36115: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
36116: 1990 vp. - KK n:o 777 3
36117:
36118:
36119:
36120:
36121: Tili Riksdagens Herr Talman
36122: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen jektet grundar sig på en fastställd pian, eniigt
36123: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse viiken den led som skall byggas siutar vid
36124: nr 2790 av den 29 januari 1991 till vederbö- korsningen till industriområdet. Vid uppgöran-
36125: rande medlem av statsrådet översänt avskrift det av pianen övervägdes ledens siutpunkt
36126: av fö1jande av riksdagsman Seppo Pelttari noggrant och det konstaterades att behovet av
36127: undertecknade spörsmål nr 777: en Ied för Iätt trafik tar slut vid nämnda plats,
36128: eftersom bosättningen därifrån fortsätter gies
36129: Viika åtgärder ämnar Regeringen längs älvstranden.
36130: vidta för att Ieden för Iätt trafik skall Kostnadsförsiaget för projektet är 4,5 miij.
36131: förlängas med ca 400 m i Pello kom- mk, och det kommer att genomföras med hjäip
36132: mun på vägavsnittet Haveia-Lempeä i av sysseisättningsfinansiering.
36133: syfte att trafiksäkerheten skall förbätt- En utvidgning av projektet förutsätter till-
36134: ras? Iäggsfinansiering för det första för pianeringen
36135: och sedan även för genomförandet. Någon
36136: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- sådan finansiering finns inte att tillgå. Någon
36137: samt anföra föijande: fortsatt pianering har inte påbörjats, eftersom
36138: en förlängning inte ännu har ansetts vara
36139: Byggandet av Ieden för Iätt trafik mellan nödvändig. Inom Lappiands vägdistrikt finns
36140: Haveia och Lempeä började hösten 1990 och det rikligt med andra vägavsnitt vid viika
36141: projektet kommer att fårdigställas 1991. Pro- behovet av en led för lätt trafik är större.
36142: He1singfors den 20 februari 1991
36143:
36144: Trafikminister Ilkka Kanerva
36145: 1990 vp.
36146:
36147: Kirjallinen kysymys n:o 778
36148:
36149:
36150:
36151:
36152: Pelttari: Porojen laiduntamista koskevan säännöksen muuttami-
36153: sesta
36154:
36155:
36156: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36157: Aikaisemmin voimassa olleen vanhan poron- siten, että ristiriitoja voitaisiin välttää. Nyt on
36158: hoitolain mukaan porot eivät saaneet tulla kuitenkin uudella lailla aiheutettu merkittävä
36159: puutarhoihin, pihoihin tai muualle erityiseen epäkohta, vaikka paikkakunnan edustajat
36160: käyttöön otetuille alueille kylissä tai asumusten eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa
36161: läheisyydessä. Uusi poronhoitolaki muutti kui- ovat kiinnittäneet ongelmaan huomiota. Epä-
36162: tenkin tilannetta osassa poronhoitoaluetta. Uu- kohta onkin välttämättä korjattava muutta-
36163: den poronhoitolain 31 §:n mukaan muualla malla poronhoitolakia siten, että lakiin otetaan
36164: kuin saamelaisvaltuuskunnasta annetun asetuk- säännös, jonka mukaan poroja on hoidettava
36165: sen 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla saamelais- koko poronhoitoalueena siten, etteivät ne pää-
36166: ten kotiseutualueella poroja on lisäksi hoidet- se puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin
36167: tava siten, etteivät ne pääse puutarhoihin, ja muille erityiseen käyttöön otetuille alueille.
36168: vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36169: seen käyttöön otetuille alueille. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36170: Vaikka eduskunta karjasikin hallituksen esi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36171: tystä uudeksi poronhoitolaiksi monelta kohdin, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36172: jäi kuitenkin uuteen lakiin edellä mainittu
36173: epäkohta, mikä on merkinnyt selvää huonon- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36174: nusta aikaisempaan verrattuna. Länsi-Lapissa siin poronhoitolain 31 §:n muuttamisek-
36175: erityisesti Enontekiöllä on uusi pykälä aiheut- si siten, että poroja on koko poronhoi-
36176: tanut suuttumusta ja epäsopua poromiesten ja toalueena hoidettava niin, etteivät ne
36177: muun väestön kesken. Uuden lain eräänä pääse puutarhoihin, vakinaisten asunto-
36178: tavoitteena on ollut mm. porotalouden etujen jen pihoihin tai muille erityiseen käyt-
36179: ja muun väestön etujen yhteensovittaminen töön otetuille alueille?
36180: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
36181:
36182: Seppo Pelttari
36183:
36184:
36185:
36186:
36187: 200070S
36188: 2 1990 vp. - KK n:o 778
36189:
36190:
36191:
36192:
36193: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36194: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa:
36196: olette tammikuun 29 päivänä 1991 päivätyn
36197: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Nykyistä poronhoitolakia (848/90) valmistel-
36198: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- taessa olivat porojen aiheuttamien vahinkojen
36199: edustaja Pelttarin näin kuuluvasta kirjallisesta estämistä, vahinkojen arvioimista ja vahinkojen
36200: kysymyksestä n:o 778: korvaamista koskevat säännökset keskeisesti
36201: esillä. Ko. säännöksiä tarkistettiin vielä lain
36202: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- eduskuntakäsittelyn aikana, ja nykyisellään ne
36203: siin poronhoitolain 31 §:n muuttamisek- edustanevat jonkinlaista kompromissia eri int-
36204: si siten, että poroja on koko poronhoi- ressitahojen pyrkimysten kesken. Laki tuli voi-
36205: toalueena hoidettava niin, etteivät ne maan 1 päivänä lokakuuta 1990 ja kokemukset
36206: pääse puutarhoihin, vakinaisten asunto- sen soveltamisesta ovat vielä vähäiset. Suunnit-
36207: jen pihoihin tai muille erityiseen käyt- teilla ei ole toimenpiteitä lain muuttamiseksi.
36208: töön otetuille alueille?
36209: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
36210:
36211: Ministeri Ole Norrback
36212: 1990 vp. - KK n:o 778 3
36213:
36214:
36215:
36216:
36217: Tili Riksdagens Herr Talman
36218: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
36219: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse samt anföra följande:
36220: av den 29 januari 1991 tili vederbörande Vid beredningen av den nuvarande rensköt-
36221: medlem av statsrådet översänt avskrift av sellagen (848/90) intog stadgandena om före-
36222: följande av riksdagsman Pelttari undertecknade byggande av skador förorsakade av renar,
36223: spörsmål nr 778: värdering av och ersättning för skador en
36224: central plats. Stadgandena i fråga granskades
36225: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för ytterligare under riksdagsbehandlingen och i
36226: att få 31 § renskötsellagen ändrad på så sin nuvarande lydelse torde de representera ett
36227: sätt att renar på hela renskötselområdet slags kompromiss mellan olika intressegrupper.
36228: skall skötas så att de inte kommer in i Lagen trädde i kraft den 1 oktober 1990 och
36229: trädgårdar, på fasta bostäders gårdar erfarenheterna av dess tillämpning är än så
36230: eller på områden som används för länge få. Det finns inga planer på att ändra
36231: andra särskilda ändamål? lagen.
36232: Helsingfors den 15 februari 1991
36233:
36234: Minister Ole Norrback
36235: 1990 vp.
36236:
36237: Kirjallinen kysymys n:o 779
36238:
36239:
36240:
36241:
36242: Pelttari: Hiihtohissin rakentamisesta Enontekiön kunnan Pyhä-
36243: kerolle
36244:
36245:
36246: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36247: Enontekiön kunnan matkailun kehittämisek- tukee matkailua ja toisaalta estää luontaisen
36248: si on suunniteltu hiihtohissin rakentamista Py- matkailun kehittämisen. Enontekiölle on onnis-
36249: häkerolle. Rakentaminen on kuitenkin ympä- tuttu lopulta kovien ponnistelujen jälkeen saa-
36250: ristöministeriön toimesta perusteettomasti kiel- maan uusi lentokenttä. Nyt hiihtohissien puute
36251: letty sen johdosta, että alue kuuluu kansallis- osaltaan rajoittaa kentän käyttöasteen kasvua
36252: puistoon. Tätä perustetta vastaan puhuu mm. ja estää matkailun kehittymistä.
36253: se seikka, että Pallaksella hiihtohissit ovat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36254: kansallispuistoalueella. Muutoinkaan hisseistä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36255: ei olisi haittaa kansallispuiston alueelle ja sen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36256: kokonaisuudelle. Kysymys on hyvin keskeisesti jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36257: Enontekiön kunnan kehittämisestä ja toimeen-
36258: tulomahdollisuuksien parantamisesta, minkä Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36259: vuoksi hiihtohissin rakentamisen salliminen on siin hiihtohissin rakentamisen saliimi-
36260: välttämätöntä. On outoa, että toisaalta valtio seksi Enontekiön kunnan Pyhäkerolle?
36261: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
36262:
36263: Seppo Pelttari
36264:
36265:
36266:
36267:
36268: 2000708
36269: 2 1990 vp. - KK n:o 779
36270:
36271: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36272: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläimistön
36273: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, säilymiseen. Laskettelurinteen ja hiihtohissien
36274: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn rakentaminen on ristiriidassa luonnonsuojelu-
36275: kirjeenne n:o 2792 ohella toimittanut valtioneu- alueita yleensä ja Pallas-Ounastunturin kansal-
36276: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lispuistoa nimenomaisesti koskevien säännöstö-
36277: kansanedustaja Pelttarin kirjallisesta kysymyk- jen kanssa, vaikka niitä tätä nykyä onkin
36278: sestä n:o 779, jossa tiedustellaan: Pallastunturin alueella. Tämän on tehnyt mah-
36279: dolliseksi sangen väljä tapa tulkita valtion
36280: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- luonnonsuojelunvalvojalla aikoinaan ollutta,
36281: siin hiihtohissin rakentamisen saliimi- sittemmin maa- ja metsätalousministeriölle siir-
36282: seksi Enontekiön kunnan Pyhäkerolle? rettyä ja vuodesta 1983 alkaen ympäristöminis-
36283: teriölle kuuluvaa oikeutta sallia poikkeuksia
36284: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kansallispuiston rauhoitusmääräyksiin kuulu-
36285: vasti seuraavaa: vista kielloista. Koska luonnontilaisia vaaroja
36286: ja tuntureita on enää hyvin vähän muualla
36287: Vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastuntu-
36288: rin kansallispuisto, jonka pohjoiskärjessä Py- kuin luonnonsuojelualueilla, täytyy Pallas-Ou-
36289: häkero sijaitsee, on parhaiten säilynyt osa nastunturin kansallispuiston suojelussa tukeu-
36290: yhtenäisestä ja Suomessa ainutlaatuisesta tun- tua mahdollisimman tiukasti niihin tavoittei-
36291: turiketjusta. Tämä alkaa Käsivarresta Norjan siin, joiden saavuttamiseksi kansallispuisto on
36292: rajalta ja päättyy etelässä Ylläs- ja Aakenus- perustettu ja sitä koskevat säädökset annettu.
36293: tunturien seudulle. Ympäristönsuojelun neu- Eduskunnan säätämä laki Suomen viimeisten
36294: vottelukunta esitti vuonna 1973 ja kansallis- tiettömien erämaiden säilyttämiseksi, erämaala-
36295: puistokomitea vuonna 1976 muiden muassa ki, tuli voimaan helmikuun 1 päivänä 1991.
36296: kansallispuiston perustamista Pudasjärven Isol- Eräs lain säädöksin perustetuista erämaista on
36297: le-Syötteelle ja Pallas-Ounastunturin kansallis- Enontekiön kunnassa Hetan pohjoispuolella
36298: puiston laajentamista Ylläs- ja Aakenustuntu- oleva Pöyrisjärven alue. Hetan taajamaan ra-
36299: rien suuntaan. Sittemmin lsolle-Syötteelle, Suo- kennettavaksi ehdotetun opastuskeskuksen
36300: men eteläisimmälle tunturille, on rakennettu suunnittelu Jyppyrän rinteeseen Suomen Mat-
36301: suuri rinnehiihtokeskus. Myös Yllästunturi on kailuliiton omistaman hotellin tuntumaan on
36302: lähes kokonaan laskettelijoiden käytössä. Pal- myös aloitettu. Pöyrisjärven erämaa ja siitä
36303: las-Ounastunturin kansallispuiston merkitys etelään Jyppyrälle asti ulottuvat valtionmaat
36304: suurtunturien suojelualueena on kasvanut sitä antavat hyvät edellytykset erämatkailulle sekä
36305: mukaa kuin vaara ja tunturi toisensa jälkeen vaellus- ja murtomaahiihtoon perustuvien
36306: on otettu laskettelukäyttöön. oheismuotojen kehittämiselle. Tällaiseen toi-
36307: Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on lail- mintaan, joka ei myöskään ole ristiriidassa
36308: la (83/23) perustettu erityinen luonnonsuojelu- luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa, on mah-
36309: alue, joka on tarkoitus säilyttää näytteenä dollisuus saada valtion tukea useidenkin minis-
36310: alkuperäisestä ja mahdollisimman koskematto- teriöiden kautta. Enontekiön kunnasta ja mat-
36311: masta suurtunturiluonnosta. Tämän tavoitteen kailualan yrittäjien ammattitaidosta puolestaan
36312: saavuttamiseksi luontoa muuttava toiminta riippuu, miten tällaiset mahdollisuudet saadaan
36313: alueella on pääsäännöksen nojalla kielletty. hyödyttämään myös kunnan elinkeinoelämää.
36314: Eräistä valtion omistamille alueille perustetuis- Edellä esitetyn perusteella ympäristöministe-
36315: ta kansallispuistoista ja luonnonpuistoista an- riö katsoo, että hiihtohissin rakentaminen on
36316: netun asetuksen (932/81) 1 §:ssä kielletään mui- ristiriidassa Pallas-Ounastunturin kansallispuis-
36317: den muassa rakennusten, teiden ja laitteiden ton perustamistavoitteen ja nykyisten suojelu-
36318: rakentaminen sekä muut toimet, jotka saatta- säännösten kanssa, eikä hankkeella siten ole
36319: vat muuttaa alueen luonnontilaa tai vaikuttaa toteutumisedellytyksiä.
36320:
36321: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1991
36322:
36323: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
36324: 1990 vp. - KK n:o 779 3
36325:
36326: Tili Riksdagens Herr Talman
36327:
36328: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inverka ogynnsamt på bevarandet av dess
36329: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse växtlighet eller djurvärld. Anläggande av en
36330: nr 2792 av den 29 januari 1991 tili vederbö- s1alombacke och skidliftar strider mot de stad-
36331: rande medlem av statsrådet översänt avskrift ganden som allmänt gäller naturskyddsområ-
36332: av följande av riksdagsman Pelttari underteck- den och uttryckligen Pallas-Ounastunturi na-
36333: nade spörsmål nr 779: tionalpark. Det finns likväl slalombackar idag
36334: i trakten av Pallastunturi och dessa har varit
36335: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
36336: möjliga på grund av det mycket fria sätt hos
36337: att det skall bli tillåtet att bygga en
36338: först statens naturskyddsinspektör, sedan vid
36339: skidlift på Pyhäkera i Enontekis kom-
36340: jord- och skogsbruksministeriet och fr.o.m. år
36341: mun?
36342: 1983 vid miljöministeriet att tolka sin rätt att
36343: tillåta undantag från de förbud som ingår i
36344: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
36345: fredningsförordnandena för nationalparken.
36346: samt anföra följande: Eftersom det utanför naturskyddsområdena
36347: Pallas-Ounastunturi nationalpark, som inrät- just inte längre finns några skogbevuxna berg
36348: tades år 1938 och i vars norra del Pyhäkera och fjäll i naturtillstånd, bör man vid skyddan-
36349: ligger, är den bäst bevarade Iänken i en enhetlig det av Pallas-Ounastunturi nationalpark ytterst
36350: och för Finland unik fjällkedja. Denna kedja noga beakta de mål som man velat uppnå
36351: börjar uppe i Lapska armen vid norska gränsen genom att inrätta nämnda nationalpark och
36352: och slutar i söder i trakten av fjällen Yllästun- utfärda författningar angående parken.
36353: turi och Aakenustunturi. År 1973 föreslog Ödemarkslagen, som stiftades av riksdagen
36354: delegationen för miljövård och år 1976 natio- för att bevara de sista väglösa ödemarkerna i
36355: nalparkskommitten bl.a. att en nationalpark Finland, trädde i kraft den 1 februari 1991. En
36356: skulle inrättas vid Iso-Syöte i Pudasjärvi kom- av de ödemarker som avsatts med stöd av
36357: mun och att Pallas-Ounastunturi nationalpark lagen är Pöyrisjärviområdet norr om Hetta i
36358: skulle förstoras i riktning mot Yllästunturi och Enontekis kommun. Planeringen av det infor-
36359: Aakenustunturi. Sedermera har en stor slalom- mationscenter som förslagsvis skall byggas i
36360: backe byggts på Iso-Syöte, som är Finlands tätorten Hetta på Jyppyräs sluttning i omede1-
36361: sydligaste fjäll. Också fjället Yllästunturi är bar närhet av det hotell som ägs av Finlands
36362: nästan helt reserverat för slalomåkning. Pallas- Turistförbund har också kommit i gång. Pöy-
36363: Ounastunturi nationalpark har fått en allt risjärvi ödemarksområde samt de statsägda
36364: större betydelse som skyddsområde för högfjäll marker som sträcker sig därifrån söderut ända
36365: allteftersom det ena skogbevuxna berget och ner tili Jyppyrä har goda förutsättningar för
36366: fjället efter det andra bebyggts med slalom- vildmarksturism och att utveckla binäringar
36367: backar. som grundar sig på vandring och terrängskid-
36368: Pallas-Ounastunturi nationalpark är ett en- åkning. En dylik verksamhet, som inte heller
36369: ligt lag (83/23) inrättat särskilt naturskyddsom- strider mot målen för naturskyddet, kan få
36370: råde, som är avsett att bevaras som exempel på statsstöd t.o.m. via flera ministerier. Det beror
36371: en ursprunglig och så orörd högfjällsnatur som sedan på Enontekis kommun och på yrkes-
36372: möjligt. För att detta mål skall nås har sådan skickligheten hos företagarna inom turistnä-
36373: verksamhet som skulle förändra naturen i ringen hur man lyckas få dessa möjligheter att
36374: området förbjudits med stöd av huvudstadgan- tjäna även kommunens näringsliv.
36375: det. Enligt 1 § förordningen om nationalparker Med stöd av det ovan anförda anser miljö-
36376: och naturparker, som inrättats på staten till- ministeriet att anläggandet av en skidlift strider
36377: höriga områden (932/81) är det förbjudet bl.a. mot målen för inrättandet av Pallas-Ounastun-
36378: att anlägga vägar samt att uppföra byggnader turi nationalpark och mot gällande stadganden
36379: och anläggningar samt att vidta andra åtgärder om naturskydd och att det således inte finns
36380: som kan förändra områdets naturtillstånd eller förutsättningar att förverkliga projektet.
36381:
36382: Helsingfors den 6 mars 1991
36383: Miljöminister Kaj Bärlund
36384: 1990 vp.
36385:
36386: Kirjallinen kysymys n:o 780
36387:
36388:
36389:
36390:
36391: Jääskeläinen: Valtion metsien käytöstä Ja luonnonsuojelusta
36392: Pohjois-Suomessa
36393:
36394:
36395: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36396: Metsistä Pohjois-Suomessa on viime vuosiin toimivien Kemi Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n saho-
36397: asti valtaosan omistanut metsähallitus eli val- jen työvuorojen lyhennykset.
36398: tio. Laki on velvoittanut käsittelemään metsiä Parhaillaan muutetaan metsähallitusta bud-
36399: tavoitteena taloudellisesti edullinen kohoava jettisidonnaiseksi liikelaitokseksi. On todennä-
36400: puuntuotto. Perinteisesti metsähallituksen teh- köistä, että ylijäämän eli voiton tavoittelu
36401: tävänä ovat olleet metsien valvonta, luovutet- metsien hakkuista edelleen lisääntyy.
36402: tavien puumäärien leimaukset ja lupakirjakau- Aluemetsänhoitajien velvollisuutena on ollut
36403: pat paikallisen väestön tarpeisiin. Myös hakat- ja tullee todennäköisesti yhä lisääntyvässä mää-
36404: tujen alueiden uudistukset valtion mailla ovat rin olemaan pyrkimys mahdollisimman hyvään
36405: kuuluneet toiminnan piiriin. taloustulokseen. Tämä voi tapahtua ajoittain
36406: Vuosisadan alkupuolella hankinnat kuului- metsäluonnon kustannuksella.
36407: vat enimmäkseen yhtiöille. Nykyään myös puu- Luonnonsuojelu valtion mailla on kuulunut
36408: tavaran hankinnat ovat siirtyneet valtion met- ja tulee kuulumaan edelleenkin metsähallituk-
36409: sissä metsähallitukselle. selle. Enenevässä määrin yleinen arvostus met-
36410: Käytännössä liikelaitosperiaatteella 40-50 sien osalta painottuu tänään taloudellisuuden
36411: vuotta kasvavia hankintoja toteuttaneena val- asemesta metsien esteettisiin arvoihin.
36412: tion virastona metsähallituksen tavoitteena on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36413: ollut vuosittain yhä suuremman ylijäämän eli tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36414: voiton tavoittelu. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36415: Varttuneen tukkipuuston hakkuiden ohella jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36416: on kustannuksien säästämiseksi suoritettu 40-
36417: 50 vuoden aikana myös nuorten kasvavien Onko Hallituksen mielestä ollut tar-
36418: männiköiden hakkuita. Seurauksena tästä voi- koituksenmukaista ja onko jatkossakin
36419: daan nyt todeta Pohjois-Suomessa raju saha- tarkoituksenmukaista asettaa metsien
36420: puiden väheneminen: Röyttän, Martinniemen käyttö ja toisaalta luonnonsuojelu sa-
36421: ja Pateniemen suursahojen lakkautukset sekä man organisaation hoidettavaksi?
36422: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
36423:
36424: Keijo Jääskeläinen
36425:
36426:
36427:
36428:
36429: 200070S
36430: 2 1990 vp. - KK n:o 780
36431:
36432:
36433:
36434:
36435: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36436: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luonnonsuojelualuetoimiston sijaan. Sen tehtä-
36437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, viin tulee kuulumaan myös osallistuminen ta-
36438: olette kirjeellänne 29 päivänä tammikuuta 1991 lousmetsien luonnonsuojelutehtäviin.
36439: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- Luonnonsuojelualueiden hallinnossa ja hoi-
36440: nen vastattavaksi kansanedustaja Jääskeläisen dossa virkistyspalveluiden tuottamisen merki-
36441: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen tys kasvaa. Peruslähtökohdistaan tämä ei poik-
36442: n:o 780: kea metsähallituksen muiden alueiden yhä ene-
36443: nevästä monikäyttötoiminnasta.
36444: Onko Hallituksen mielestä ollut tar- Metsähallinnon kehittämistyöryhmä on
36445: koituksenmukaista ja onko jatkossakin muistiossaan MMM 1989:6 pitänyt valtion
36446: tarkoituksenmukaista asettaa metsien talouden kannalta tärkeänä sitä, että luonnon-
36447: käyttö ja toisaalta luonnonsuojelu sa- suojelualueiden hoito kuuluisi metsähallituksel-
36448: man organisaation hoidettavaksi? le. Myös maa- ja metsätalousministeriön hal-
36449: linnonalan kehittämistoimikunta on kiinnittä-
36450: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nyt huomiota siihen, että metsätaloustoimin-
36451: taen seuraavaa: nan piiriin kuuluvien valtion metsäalueiden
36452: tulisi olla saman viranomaisen hallinnassa ja
36453: Maa- ja metsätalousministeriön alaisena lai- käytössä. Luonnonsuojelualueita on myös Met-
36454: toksena metsähallitus hoitaa, käyttää ja suoje- säntutkimuslaitoksen hallinnassa. Metsähalli-
36455: lee hallinnassaan olevaa valtion metsä-, maa- ja tuksella ja Metsäntutkimuslaitoksella on val-
36456: vesiomaisuutta. Tähän tehtävään kuuluu myös tion viranomaisista paras asiantuntemus ja
36457: lakisääteisten luonnonsuojelualueiden hoito. ammattitaito käytännön luonnonsuojelutehtä-
36458: Metsähallitus on liikelaitos, jonka tulot ja viin.
36459: menot budjetoidaan valtion tulo- ja menoar- Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa on
36460: viossa. Metsähallituksen siirtyessä tulosbudje- suurin osa valtion maista ja vesistä. Hallitus
36461: tointiin vuonna 1992 eduskunta ja maa- ja katsoo, että luonnonsuojelu ja luonnonsuojelu-
36462: metsätalousministeriö asettavat metsähallituk- alueiden hoito sopii vastedeskin metsähallituk-
36463: selle tulos- ja palvelutavoitteet Siten eduskunta sen tehtäväksi. Tätä tehtävää varten metsähal-
36464: päättää metsähallitukselta vaadittavasta talou- litukselle tullaan asettamaan tulos- ja palvelu-
36465: dellisesta tuloksesta. Tämä päätös sisältää tavoitteet sekä osoitetaan henkilöstö- ja muut
36466: myös luonnon- ja ympäristönsuojelun asetta- resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi.
36467: mat reunaehdot. Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että
36468: Metsähallitukseen on perustettu 1.3.1991 lu- valtion metsätalouskäyttö ja luonnonsuojelu on
36469: kien luonnonsuojeluosasto nykyisen erillisen annettu saman organisaation hoidettavaksi.
36470:
36471: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
36472:
36473: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36474: 1990 vp. - KK n:o 780 3
36475:
36476:
36477:
36478:
36479: Till Riksdagens Herr Talman
36480: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lnom förvaltningen och vården av natur-
36481: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse skyddsområden kommer betydelsen av att re-
36482: av den 29 januari 1991 till vederbörande kreationstjänster produceras att växa. 1 fråga
36483: medlem av statsrådet översänt avskrift av om basutgångspunkterna avviker inte detta
36484: följande av riksdagsman Jääskeläinen under- från den allt mer ökande verksamheten till
36485: tecknade spörsmå1 nr 780: fromma för ett allsidigt utnyttjande av forst-
36486: styrelsens övriga områden.
36487: Har Regeringen ansett det vara än- Arbetsgruppen för utvecklande av skogsför-
36488: damålsenligt att samma organisation valtningen har isin promemoria MMM 1989:6
36489: skall handha både skogsanvändningen med tanke på den statliga ekonomin ansett det
36490: och naturvården? viktigt att vården av naturskyddsområden hör
36491: till forststyrelsens uppgifter. Ä ven kommitten
36492: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- för utvecklande av jord- och skogsbruksminis-
36493: samt anföra följande: teriets förvaltningsområde har fäst uppmärk-
36494: samhet vid det faktum att de statliga skogsom-
36495: Forststyrelsen vårdar, använder och skyddar råden som omfattas av skogshushållningsverk-
36496: i egenskap av ett verk som är underställt jord- samheten borde besittas och användas av en
36497: och skogsbruksministeriet sådan statlig skogs-, och samma myndighet. Ä ven skogsforsknings-
36498: jord- och vattenegendom som är i dess besitt- institutet besitter naturskyddsområden. Forst-
36499: ning. Till denna uppgift hör även vården av de styrelsen och skogsforskningsinstitutet hör till
36500: lagstadgade naturskyddsområdena. de statliga myndigheter som har den bästa
36501: Forststyre1sen är ett affärsverk vars inkoms- sakkunskapen och yrkesskick1igheten för prak-
36502: ter och utgifter budgeteras i statsbudgeten. 1 tiska naturskyddsuppgifter.
36503: och med att forststyrelsen 1992 övergår till Forststyrelsen har största delen av statens
36504: resultatbudgetering kommer riksdagen och mark och vatten i sin besittning och vård.
36505: jord- och skogsbruksministeriet att uppställa Regeringen anser att naturvården och skötseln
36506: resultat- och servicemål för forststyrelsen. Så- av naturskyddsområdena är en uppgift som
36507: 1unda kommer riksdagen att besluta om det även framdeles lämpar sig för forststyrelsen.
36508: ekonomiska resultat som skall krävas av forst- För forststyre1sen kommer för denna uppgift
36509: styrelsen. Detta bes1ut innefattar även de mar- att uppställas resultat- och servicemå1 samt att
36510: gina1villkor som natur- och miljövården upp- anvisas personal- och andra resurser för upp-
36511: ställer. nående av målen.
36512: Vid forststyrelsen har inrättats 1.3.1991 en Regeringen anser det ändamå1senligt att den
36513: naturskyddsavde1ning i stället för den nuvaran- statliga ekonomiskogsanvändningen och natur-
36514: de särskilda byrån för naturskyddsområden. 1 vården handhas av en och samma organisation.
36515: dess uppgifter kommer även att ingå deltagan-
36516: de i uppgifter som gäller naturvård i ekonomi-
36517: skogar.
36518: Helsingfors den 28 februari 1991
36519:
36520: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36521: 1
36522: 1
36523: 1
36524: 1
36525: 1
36526: 1
36527: 1
36528: 1
36529: 1
36530: 1
36531: 1
36532: 1
36533: 1
36534: 1
36535: 1
36536: 1
36537: 1
36538: 1
36539: 1
36540: 1
36541: 1
36542: 1
36543: 1
36544: 1
36545: 1990 vp.
36546:
36547: Skriftligt spörsmål nr 781
36548:
36549:
36550:
36551:
36552: Nordman: Om snabbare behandling i länsrätten av ärenden som
36553: gäller omhändertagande av barn
36554:
36555:
36556: Tili Riksdagens Herr Talman
36557: Antalet tvångsomhändertagande av barn är mycket större än i vårt land, ställer lagstift-
36558: tenderar öka. Ar 1988 redovisades 182 fall, där ningen krav på att "Länsrätten skall pröva
36559: den ena parten motsatte sig placering. Sedan beslutet så snart det kan ske. Om det inte finns
36560: rätten för barn som fyllt 12 år att föra talan i synnerliga hinder, skall prövningen ske inom
36561: barnskyddsärenden trätt i kraft kommer anta- en vecka från den dag, då beslutet och hand-
36562: let fall att öka ytterligare. lingarna kom in tili rätten".
36563: Socialnämnden försätts i svåra situationer. Mycket talar för att en snabbare behandling
36564: Till det bidrar den långsamma behandlingen i av underställning och ändringssökande bör
36565: överordnad myndighet. 1 många fall, där ett åstadkommas. I rätta former skulle detta gagna
36566: barn omhändertas mot föräldrarnas vilja, pla- parternas rättsskydd och barnets situation.
36567: ceras barnet på ett barnhem i väntan på Införande av en tidsfrist för behandlingen
36568: länsrättens utslag. Socialnämnden har enligt verkar vara motiverad.
36569: barnskyddslagen rätt att verkställa sitt beslut Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
36570: men vill ogärna placera barnet i en fosterfamilj, den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
36571: ifall länsrätten skulle upphäva beslutet och föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
36572: barnet igen överlämnas tili föräldrarna. rådet ställa följande spörsmål:
36573: Trots att det i barnskyddslagen heter att
36574: ärenden som gäller underställning och ändring Vad har Regeringen för avsikt att
36575: skall handläggas i brådskande ordning, räcker göra för att länsrättens behandling av
36576: behandlingen i medeltal ungefär fyra månader. tvångsomhändertagande enligt barn-
36577: I Sverige, där antalet tvångsomhändertagande skyddslagen skall bli snabbare?
36578: Helsingfors den 29 januari 1991
36579:
36580: Håkan Nordman
36581:
36582:
36583:
36584:
36585: 200070S
36586: 2 1990 vp. - KK n:o 781
36587:
36588: Kirjallinen kysymys n:o 781 Suomennos
36589:
36590:
36591:
36592:
36593: Nordman: Lasten huostaanottoa koskevien asioiden käsittelyn
36594: nopeuttamisesta lääninoikeudessa
36595:
36596:
36597: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36598: Tahdonvastaisesti huostaanotettujen lasten jossa tahdonvastaisesti huostaanotettujen mää-
36599: määrä on kasvamassa. Vuonna 1988 tapauksia rä on paljon suurempi kuin maassamme, lain-
36600: oli 182, joissa toinen osapuoli vastusti sijoitta- säädäntö asettaa vaatimuksen, jonka mukaan
36601: mista. Sen jälkeen kun 12 vuotta täyttäneen "Lääninoikeuden on tutkittava päätös mahdol-
36602: lapsen oikeus käyttää puhevaltaa lastensuoje- lisimman nopeasti. Jos erityisiä esteitä ei ole,
36603: luasioissa on tullut voimaan, tapausten luku- tutkinnan tulee tapahtua viikon kuluessa siitä
36604: määrä tulee kasvamaan entisestään. päivästä, jona päätös ja asiakirjat saapuivat
36605: Sosiaalilautakunta joutuu hankaliin tilantei- oikeuteen".
36606: siin. Tähän myötävaikuttaa hidas käsittely Monet seikat puhuvat sen puolesta, että
36607: ylemmässä viranomaisessa. Monissa tapauksis- alistamisen ja muutoksenhaun käsittelyä tulee
36608: sa, joissa lapsi otetaan huostaan vastoin van- nopeuttaa. Oikein toteutettuna tämä olisi hyö-
36609: hempien tahtoa, lapsi sijoitetaan lastenkotiin dyllistä osapuolten oikeusturvan ja lasten tilan-
36610: odottamaan lääninoikeuden päätöstä. Sosiaali- teen kannalta. Määräajan asettaminen käsitte-
36611: lautakunnalla on lastensuojelulain mukaan oi- lylle vaikuttaa perustellulta.
36612: keus panna päätös täytäntöön, mutta lauta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36613: kunta ei halua mielellään sijoittaa lasta kasva- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36614: tusperheeseen, siltä varalta että lääninoikeus kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36615: kumoaisi päätöksen ja lapsi annettaisiin jälleen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36616: vanhemmilleen.
36617: Siitä huolimatta, että lastensuojelulaissa to- Mitä Hallitus aikoo tehdä nopeut-
36618: detaan, että alistamista ja muutoksenhakua taakseen lastensuojelulain perusteella
36619: koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisinä, kä- tapahtuvan tahdonvastaisen huostaan-
36620: sittely kestää nelisen kuukautta. Ruotsissa, oton käsittelyä lääninoikeudessa?
36621:
36622: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
36623:
36624: Håkan Nordman
36625: 1990 vp. - KK n:o 781 3
36626:
36627:
36628:
36629:
36630: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36631: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pion lääninoikeudessa yli puolet edellä maini-
36632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuista asioista käsiteltiin alle kahdessa kuukau-
36633: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn dessa ja kaikki asiat alle kolmessa kuukaudes-
36634: kirjeenne n:o 2799 ohella toimittanut valtioneu- sa. Uudenmaan lääninoikeudessa vastaavasti
36635: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen käsiteltiin vajaat puolet asioista alle kolmessa
36636: kansanedustaja Håkan Nordmanin näin kuu- kuukaudessa ja muutamaa yksittäistapausta
36637: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 781: lukuun ottamatta muut alle viidessä kuukau-
36638: dessa. Käsittelyaikoja pyritään edelleen lyhen-
36639: Mitä Hallitus aikoo tehdä nopeut- tämään.
36640: taakseen lastensuojelulain perusteella Hallinto-oikeudelliset vapaudenriistoasiat tu-
36641: tapahtuvan tahdonvastaisen huostaan- lee käsitellä kiireellisinä. Lyhyt käsittelyaika ei
36642: oton käsittelyä lääninoikeudessa? kuitenkaan saa johtaa siihen, että asiaa ei
36643: tutkita riittävän huolellisesti. Käsittelyaikaan
36644: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vaikuttaa monta seikkaa. Sosiaalilautakunnan
36645: vasti seuraavaa: päätös tulee saada tiedoksiannettua kaikille
36646: asianosaisille. Monesti kaikkien asianosaisten
36647: Lääninoikeudet siirtyivät oikeusministeriön tavoittaminen tuottaa vaikeuksia. Jokaisella
36648: hallinnonalalle 1.11.1989. Ministeriö on tästä asianosaisella on kolmenkymmenen päivän va-
36649: lukien seurannut käsittelyaikojen kehitystä eri- litusaika laskettuna siitä, kun hän on saanut
36650: tyisesti niin kutsutuissa hallinto-oikeudellisissa sosiaalilautakunnan päätöksestä tiedon. Asiaa
36651: vapaudenriistoasioissa, joihin muun muassa ei voida ratkaista lääninoikeudessa, ennen kuin
36652: lasten huostaanottopäätöksistä tehdyt alistuk- valitusaika on kulunut umpeen kaikkien asian-
36653: set ja valitukset kuuluvat. Kesäkuussa 1990 osaisten osalta. Lääninoikeus hankkii vastineen
36654: ministeriö järjesti tilaisuuden, jossa sosiaali- ja sosiaalilautakunnalta ja saattaa joutua hankki-
36655: terveysministeriön, sosiaalihallituksen, lääkin- maan lisäselvityksiä valituksen tehneeltä tai
36656: töhallituksen, erään kunnan sosiaalilautakun- muilta asianosaisilta. Selvitysten hankkimisiin
36657: nan ja lääninoikeuksien edustajien kanssa sel- kuluu aikaa, mutta ne ovat välttämättömiä
36658: vitettiin, mitkä seikat vaikuttavat näiden asioi- lääninoikeuden päätöksenteossa.
36659: den käsittelyaikoihin ja miten niiden käsittelyä Oikeusministeriön tietojen mukaan lääninoi-
36660: olisi mahdollista nopeuttaa, kuitenkaan päätös- keudet ratkaisevat edellä mainittuja asioita
36661: ten laatua vaarantamatta. varsin nopeasti sen jälkeen, kun kaikki ratkai-
36662: Ministeriössä käytettävissä olevien tietojen semisen vaatimat valmistavat toimenpiteet on
36663: perusteella voidaan arvioida, että käsittelyajat suoritettu. Ministeriö seuraa myös jatkossa
36664: ovat hiukan lyhentyneet vuoden 1990 lopulla. erityisesti näiden asioiden käsittelyaikojen ke-
36665: Valtaosa lasten huostaanottoasioista käsiteltiin hitystä ja tekee tarvittaessa esityksiä, joilla
36666: alle neljässä kuukaudessa. Esimerkiksi Kuo- voidaan vaikuttaa niiden lyhentämiseen.
36667: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1991
36668:
36669: Oikeusministeri Tarja Halonen
36670: 4 1990 vp. - KK n:o 781
36671:
36672:
36673:
36674:
36675: Tili Riksdagens Herr Talman
36676: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen månader. Vid Kuopio länsrätt handlades exem-
36677: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse pelvis över hälften av de ovan nämnda ären-
36678: nr 2799 av den 29 januari 1991 tili vederbö- dena under kortare tid än två månader och alla
36679: rande medlem av statsrådet översänt en av- under kortare tid än tre månader. Vid Nylands
36680: skrift av följande av riksdagsman Håkan Nord- länsrätt handlades på motsvarande sätt knappt
36681: man undertecknade spörsmål nr 781: hälften av ärendena under kortare tid än tre
36682: månader och förutom något enstaka fall de
36683: Vad har Regeringen för avsikt att övriga under kortare tid än fem månader. Man
36684: göra för att länsrättens behandling av strävar till att ytterligare förkorta handlägg-
36685: tvångsomhändertagande enligt barn- nif!gstiderna.
36686: skyddslagen skall bli snabbare? Arendena som gäller förvaltningsrättsliga fri-
36687: hetsberövanden bör handläggas som skynd-
36688: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt samma. En kort handläggningstid får dock inte
36689: fö1jande: leda till att ärendet inte utreds tillräckligt
36690: noggrant. Många omständigheter inverkar på
36691: Länsrätterna överfördes 1.11.1989 tili justi- handläggningstiden. Socialnämndens beslut bör
36692: tieministeriets förvaltningsområde. Ministeriet delges alla parter. I många fall är det svårt att
36693: har sedan dess följt med utvecklingen av anträffa parterna. Varje part har en trettio
36694: handläggningstiderna speciellt då det gäller de dagars besvärstid räknat från den dag då han
36695: så kallade förvaltningsrättsliga frihetsberövan- fått del av socialnämndens beslut. Ärendet kan
36696: dena, till vilka bland annat underställningar inte avgöras vid länsrätten innan besvärstiden
36697: och besvär över beslut om omhändertagande har gått till ända för alla parter. Länsrätten
36698: av barn hör. 1 juni 1990 ordnade ministeriet en inbegär bemötande av socialnämnden och kan
36699: överläggning, vid viiken man tillsammans med vara tvungen att inbegära tilläggsutredning av
36700: representanter för social- och hälsovårdsminis- de övriga parterna. Det tar tid att skaffa fram
36701: teriet, socialstyrelsen, medicinalstyrelsen, en denna utredning, men den är nödvändig för
36702: kommuns socialnämnd och länsrätterna utred- beslutsfattandet vid länsrätten.
36703: de vilka omständigheter som inverkar på hand- Enligt de uppgifter justitieministeriet har
36704: läggningstiderna i dessa ärenden och på vilket avgör länsrätterna ovan nämnda ärenden myck-
36705: sätt handläggningen kunde påskyndas utan att et snabbt efter det att alla de förberedande
36706: avgörandenas kvalitet äventyras. åtgärder som behövs för avgörandet har ut-
36707: Enligt de uppgifter som ministeriet har kan förts. Ministeriet följer även i fortsättningen
36708: man uppskatta att handläggningstiderna under med utvecklingen av handläggningstiderna spe-
36709: slutet av 1990 något har förkortats. Största ciellt för dessa ärenden och gör vid behov
36710: delen av ärendena som gällde omhändertagan- framställningar vilkas avsikt är att förkorta
36711: de av barn handlades på kortare tid än fyra dem.
36712: Helsingfors den 20 februari 1991
36713:
36714: Justitieminister Tarja Halonen
36715: 1990 vp.
36716:
36717: Skriftligt spörsmål nr 782
36718: Melin m.fl.: Om åtgärder för att bringa straffen för grov
36719: narkotikabrottslighet på nordisk nivå
36720:
36721:
36722: Tili Riksdagens Herr Talman
36723: Grov narkotikahandel och -smuggling skiljer hänvisning tili Danmark. I Danmark är maxi-
36724: sig från praktiskt taget all annan brottslighet. mistraffet normalt tio år, men om det handlar
36725: Det är sällan fråga om spontan brottslighet, om stora mängder narkotika har man en lucka
36726: den förövas inte av samhällets olycksbarn, i strafftaket, som tillåter upp tili 15 år fängelse.
36727: bakom den står oftast högt begåvade personer, Även i Norge har man skärpt straffen för
36728: som planerar sin verksamhet utgående från de grov narkotikabrottslighet. Finland står i dag
36729: enorma vinster handeln kan inbringa. 1 många med de lägsta straffen i Norden för dessa brott.
36730: fall är de samhälleliga konsekvenserna värre än Enligt narkotikalagen 3 och 5 §§ (41/72) är
36731: av traditionell grov brottslighet. Ofta nog är maximistraffet 10 år. Den högsta straffsats
36732: siktet inställt inte blott på ungdom utan direkt (förutom livstids fängelse) vår lagstiftning kän-
36733: på minderåriga. Kort sagt, det torde vara svårt ner är 12 år (SL 2:2.1 ).
36734: att uppleta en mera avskyvärd brottslighet än Finland skiljer sig även i övrigt från grann-
36735: grov narkotikahandel. länderna. Enligt en förordning som gavs 1988
36736: Finland släpar enligt polis och tuli 2- 3 år (506/88), kan brottslingar friges hos oss då de
36737: efter utvecklingen i Europa, men redan nu suttit av halva strafftiden. Detta kan leda tili
36738: sköljer en narkotikavåg över vårt land, som direkt komiska konsekvenser såsom för de två
36739: myndigheterna har svårt att bemästra. Läget ester, som med maskinpistoler rånade banker
36740: förvärras av samhällets upplösning i öster, som och guldsmedsbutiker i början av 1980-talet.
36741: gör att narkotika nu strömmar in i Finland Den ena brottslingen valde att sitta av sitt
36742: från alla håll, tidigare var vår östgräns en straff i Sverige då han trodde att han skulle
36743: ganska pålitlig mur i detta avseende. Enligt komma lindrigare undan. Slutresultatet var
36744: vissa sakkunnigas uppfattning lär i dag narko- emellertid att han fick sitta något år längre i
36745: tikaströmmen från öster vara tili och med fängelse än medbrottslingen som valde ett
36746: större än den från väster. finländskt fängelse.
36747: Våra skandinaviska grannländer är kända Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
36748: för en liberal kriminalpolitik. Ä ven där har ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
36749: man dock insett att om hårda och långa straff skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
36750: har en inverkan någonstans så är det på den ställa följande spörsmål:
36751: grova narkotikabrottsligheten. Det är här fråga
36752: om brottslingar, som gör kalla avvägningar
36753: mellan vinst och straff. Är Regeringen medveten om att de
36754: 1 Sverige bestraffas grovt narkotikabrott straff som utmäts för narkotikabrotts-
36755: med fängelse i upp tili tio år. lngår det i domen lighet varierar mellan de olika nordiska
36756: även ansvar för narkotikasmuggling kan den länderna och att det synes som om
36757: sammanlagda påföljden bli högst tolv år. Tolv straffpåföljden av narkotikasmuggling
36758: år kan även bli följden för den som samtidigt och -handel i Norden vore lindrigast i
36759: ställs tili ansvar för flera grova narkotikabrott. Finland, och om så är fallet
36760: Om den en gång dömde återfaller i narkotika- är Regeringen för sin del beredd att
36761: brott kan strafftaket flyttas tili maximala 16 år. verka för att man ifråga om straffpå-
36762: Den möj1igheten har aldrig ännu utnyttjats följderna för narkotikabrottslighet i
36763: utan rekordet ligger på 14 år. 1 Sverige krävs Finland skulle eftersträva en nordisk
36764: nu ännu strängare straff, bland annat med nivå?
36765:
36766: Helsingfors den 29 januari 1991
36767:
36768: Ingvar S. Melin Gunnar Jansson
36769:
36770: 200070S
36771: 2 1990 vp. - KK n:o 782
36772:
36773: Kirjallinen kysymys n:o 782 Suomennos
36774:
36775:
36776:
36777:
36778: Melin ym.: Törkeää huumausainerikollisuutta koskevien rangais-
36779: tusten saattamisesta pohjoismaiselle tasolle
36780:
36781:
36782: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36783: Törkeä huumausaineiden kauppa ja salakul- useista törkeistä huumausainerikoksista. Jos
36784: jetus eroaa kaikesta muusta rikollisuudesta. kerran tuomittu syyllistyy uudelleen huumaus-
36785: Harvoin kyseessä on spontaani rikollisuus. Sitä ainerikokseen, rangaistuksen kattoa voidaan
36786: eivät harjoita yhteiskunnan kovan onnen lap- nostaa enimmillään 16 vuoteen. Tätä mahdol-
36787: set, sen takana ovat useimmiten lahjakkaat lisuutta ei ole vielä koskaan käytetty, vaan
36788: henkilöt, jotka suunnittelevat toimintansa aset- ennätys on 14 vuotta. Ruotsissa vaaditaan nyt
36789: taen lähtökohdaksi kaupasta mahdollisesti ker- ankarampia rangaistuksia mm. viittaamalla
36790: tyvien suunnattomien voittojen saamisen. Mo- Tanskaan. Tanskassa enimmäisrangaistus on
36791: nissa tapauksissa yhteiskunnalle koituvat seu- normaalisti 10 vuotta, mutta jos kyseessä ovat
36792: raukset ovat pahemmat kuin perinteisen tör- suuret huumausainemäärät, rangaistuskatossa
36793: keän rikollisuuden aiheuttamat seuraukset. on aukko, joka sallii aina 15 vuoden vankeu-
36794: Usein kohteena eivät olekaan pelkästään nuo- den.
36795: ret vaan suorastaan alaikäiset. Lyhyesti sanot- Myös Norjassa on tiukennettu törkeän huu-
36796: tuna lienee vaikeaa löytää vastenmielisempää mausainerikollisuuden rangaistuksia. Suomessa
36797: rikollisuutta kuin törkeä huumausaineiden on nykyään Pohjoismaiden lievimmät rangais-
36798: kauppa. tukset näistä rikoksista. Huumausainelain (41/
36799: Poliisin ja tullin mukaan Suomi on 2-3 72) 3 ja 5 §:n mukaan enimmäisrangaistus on
36800: vuotta jäljessä Euroopassa vallitsevasta kehi- l 0 vuotta. Lainsäädäntömme tuntema enim-
36801: tyksestä, mutta jo nyt viranomaisten vaikeasti mäisrangaistus (elinkautista vankeutta lukuun
36802: hallittavissa oleva huumeaalto pyyhkäisee ottamatta) on 12 vuotta (RL 2:2.1).
36803: maamme yli. Tilannetta pahentaa idässä tapah- Suomi eroaa myös muutoin naapurimaista.
36804: tuva yhteiskunnan hajoaminen, minkä vuoksi Vuonna 1988 annetun asetuksen (506/88) mu-
36805: huumeita virtaa Suomeen kaikista suunnista. kaan meillä rikolliset voidaan vapauttaa heidän
36806: Aikaisemmin itärajamme oli tässä suhteessa kärsittyään puolet rangaistusajasta. Tämä voi
36807: melko luotettava muuri. Eräiden asiantuntijoi- johtaa suoranaisesti koomisiin seurauksiin, ku-
36808: den käsityksen mukaan idästä tuleva huume- ten niiden kahden virolaisen tapauksessa, jotka
36809: virta kuuluu nykyään olevan jopa suurempi ryöstivät pankkeja ja kultasepänliikkeitä 1980-
36810: kuin lännestä tuleva. luvun alussa. Toinen rikollisista valitsi rangais-
36811: Skandinaaviset naapurimaamme ovat tun- tuksensa kärsimisen Ruotsissa, koska hän luuli
36812: nettuja liberaalista kriminaalipolitiikastaan. pääsevänsä vähemmällä. Lopputuloksena oli
36813: Myös siellä on kuitenkin havaittu kovien ja kuitenkin, että hän sai istua joitakin vuosia
36814: pitkien rangaistusten vaikuttavan juuri tär- pitempään vankilassa kuin hänen rikostoverin-
36815: keään huumausainerikollisuuteen. Kyse on ri- sa, joka valitsi suomalaisen vankilan.
36816: kollisista, jotka punnitsevat kylmästi voittoa ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36817: rangaistusta. tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
36818: Ruotsissa törkeästä huumausainerikoksesta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36819: on rangaistuksena vankeutta aina 10 vuoteen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36820: saakka. Jos tuomioon sisältyy lisäksi rangaistus
36821: huumausaineiden salakuljetuksesta, yhteisseu- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36822: raamus voi olla enintään 12 vuotta. Seuraa- huumausainerikollisuudesta tuomitta-
36823: muksena voi olla 12 vuotta myös henkilölle, vat rangaistukset vaihtelevat eri Poh-
36824: joka asetetaan samanaikaisesti vastuuseen joismaissa ja että vaikuttaa siltä kuin
36825: 1990 vp. - KK n:o 782 3
36826:
36827: huumausaineiden salakuljetuksen ja taruaan siihen, että Suomessa huumaus-
36828: kaupan rangaistusseuraamus Pohjois- ainerikollisuuden rangaistusseuraamuk-
36829: maissa olisi lievin Suomessa, ja jos on, sissa pyrittäisiin pohjoismaiselle tasolle?
36830: onko Hallitus osaltaan valmis vaikut-
36831: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
36832:
36833: Ingvar S. Melin Gunnar Jansson
36834: 4 1990 vp. - KK n:o 782
36835:
36836:
36837:
36838:
36839: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36840: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teen ja Suomessa nykyisen lain mukaan samoin
36841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 15 vuoteen (RL 2:2.1 ). Eduskunnassa juuri
36842: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn hyväksytyn rikosten yhtymistä koskevan lain-
36843: kirjeenne n:o 2800 ohella toimittanut valtioneu- säädännön muutoksen jälkeen enimmäisran-
36844: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen gaistus tällaisessa tapauksessa olisi 13 vuotta
36845: kansanedustaja Ingvar S. Melinin ym. näin vankeutta.
36846: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 782: Pelkästään eri maiden rikoslakien rangaistus-
36847: asteikoista ei saa oikeaa kuvaa rangaistuskäy-
36848: tännön suhteellisesta ankaruudesta. Tällainen
36849: Onko Hallitus tietoinen siitä, että vertailu edellyttää tietoa tuomituista rangais-
36850: huumausainerikollisuudesta tuomitta- tuksista. Rangaistuskäytäntöä on vertailtu
36851: vat rangaistukset vaihtelevat eri Poh- marraskuussa 1990 pidetyssä seminaarissa, jon-
36852: joismaissa ja että vaikuttaa siltä kuin ka järjesti Pohjoismainen huumeyhdysmieselin
36853: huumausaineiden salakuljetuksen ja (Nordiska kontaktmannaorganet för narkoti-
36854: kaupan rangaistusseuraamus Pohjois- kafrågor). Kunkin pohjoismaan rangaistuskäy-
36855: maissa olisi lievin Suomessa, ja jos on, tännön asiantuntijat arvioivat, miten heille
36856: onko Hallitus osaltaan valmis vaikut- esitetyt esimerkit huumausainerikoksista tuo-
36857: tamaan siihen, että Suomessa huumaus- mittaisiin. Huumausainerikosten rangaistus-
36858: ainerikollisuuden rangaistusseuraamuk- käytännön todettiin eroavan jonkin verran,
36859: sissa pyrittäisiin pohjoismaiselle tasolle? vaikka erot olivat pienempiä kuin joissakin
36860: muissa rikostyypeissä. Norjan käytäntö oli
36861: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- yleensä ankarin, erityisesti Tanskan mutta
36862: taen seuraavaa: myös Islannin käytäntö taas muita pohjoismai-
36863: la lievempi. Eri huumausainerikoksissa erot
36864: Törkeä huumausainerikollisuus on kansalai- eivät kuitenkaan aina olleet samanlaisia. Tör-
36865: sille ja yhteiskunnalle erittäin vaarallista ja keimmistä tekotyypeistä esitettäköön seuraavat
36866: varsinkin voimakkaiden huumausaineiden or- esimerkit: Rikoksentekijälle, joka tuo maahan
36867: ganisoidusta levittämisestä on säädettävä riit- 50 kg hasista, tuomittaisiin Ruotsissa ja Nor-
36868: tävän ankarat rangaistukset. Rangaistustasoa jassa 7 vuotta, Suomessa 6--7 vuotta, Islannis-
36869: harkittaessa on huomiota kiinnitettävä muiden sa 4--5 vuotta ja Tanskassa 2,5 vuotta van-
36870: rikosten rangaistustason ohella myös kansain- keutta. Kolmen kokaiinikilon välittäminen
36871: välisiin vertailuihin. Huumekauppa on kan- edelleen myytäväksi johtaisi Norjassa 12 vuo-
36872: sainvälistä toimintaa, ja siksi on estettävä den, Ruotsissa 10 vuoden, Suomessa 8,5-9
36873: sellaisen tilanteen syntyminen, jossa Suomi olisi vuoden ja Tanskassa ja Islannissa 6 vuoden
36874: lievien rangaistusten takia kansainväliselle huu- vankeuteen. Suomen rangaistuskäytäntö tör-
36875: mekaupalle otollinen saareke. keimmissä huumausainerikoksissa on siis poh-
36876: Tärkeimmät vertailukohdat ovat muut poh- joismaista keskitasoa.
36877: joismaat. Törkeistä huumausainerikoksista sää- Kysymyksen perusteluissa kerrotaan Suomen
36878: detyt rangaistukset ovat kaikissa pohjoismaissa eroavan muista pohjoismaista myös siinä suh-
36879: ankarat. Tätä nykyä Norjassa on poikkeuksel- teessa, että meillä vanki voi vuonna 1988
36880: lisen ankara enimmäisrangaistus, 21 vuotta annetun asetuksen nojalla vapautua suoritet-
36881: vankeutta. Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa tuaan puolet rangaistuksestaan. Todellisuudes-
36882: enimmäisrangaistus on 10 vuotta vankeutta. sa Suomessa on 1940-luvulta asti - ensin
36883: Rangaistus voi nousta tästäkin, mikäli kerralla nimenomaisen lainsäännöksen nojalla ja myö-
36884: olisi tuomittavana useampia törkeitä huumaus- hemmin vakiintuneen käytännön mukaan -
36885: ainerikoksia Goskin tällaiset tapaukset ilmeises- ollut voimassa järjestely, jonka mukaan ensi-
36886: ti arvioitaisiin aina yhdeksi rikokseksi), nimit- kertaiset vangit yleensä vapautuvat ehdonalai-
36887: täin Ruotsissa 14 vuoteen, Tanskassa 15 vuo- sesti suoritettuaan puolet rangaistuksestaan.
36888: 1990 vp. - KK n:o 782 5
36889:
36890: Myös muissa pohjoismaissa vanki voidaan ja siinä yhteydessä otetaan erityisesti huomioon
36891: päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on vuonna 1988 tehty kansainvälinen yleissopimus
36892: suorittanut puolet rangaistuksestaan, joskin huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden
36893: näiden maiden säännökset eroavat toisistaan ja kauppaa vastaan. Samalla tullaan myös selvit-
36894: myös Suomen käytännöstä. tämään, tarvitaanko tärkeimpien huumansai-
36895: Huumausainerikoksia koskeva lainsäädäntö nerikosten rangaistustasoon mahdollisesti muu-
36896: on uudistettavana. Asiaa selvitetään oikeusmi- toksia. Esitys annetaan seuraavalle eduskunnal-
36897: nisteriössä osana rikoslain kokonaisuudistusta, le.
36898:
36899: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
36900:
36901: Oikeusministeri Tarja Halonen
36902: 6 1990 vp. - KK n:o 782
36903:
36904:
36905:
36906:
36907: Till Riksdagens Herr Talman
36908: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fande av brott som riksdagen nyss har godkänt
36909: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse blir maximistraffet i dylika fall 13 år.
36910: nr 2800 av den 29 januari 1991 till vederbö- Enbart straffskalorna i olika länders straff-
36911: rande medlem av statsrådet översänt avskrift lagar ger inte rätt bild av hur sträng straff-
36912: av följande av riksdagsman Ingvar S. Melin praxis relativt sett är. En sådan jämförelse
36913: m.fl. undertecknade spörsmål nr 782: förutsätter kännedom om de straff som har
36914: dömts ut. Straffpraxis jämfördes i november
36915: Är Regeringen medveten om att de 1990 vid ett seminarium som arrangerades av
36916: straff som utmäts för narkotikabrotts- Nordiska kontaktmannaorganet för narkotika-
36917: lighet varierar mellan de olika nordiska frågor. Sakkunniga på straffpraxis i vart och
36918: länderna och det synes som straffpåfölj- ett av de nordiska länderna uppskattade hur
36919: den av narkotikasmuggling och -handel olika exempel på narkotikabrott skulle be-
36920: i Norden vore lindrigast i Finland, och dömas. Det konstaterades att straffpraxis vid
36921: om så är fallet narkotikabrott i någon mån var olika, även om
36922: är Regeringen för sin del beredd att skillnaderna var mindre än då det gäller en del
36923: verka för att man i fråga om straffpå- andra former av brott. Norsk praxis var i
36924: följderna för narkotikabrottslighet i allmänhet den strängaste medan i synnerhet
36925: Finland skulle eftersträva en nordisk dansk, men också isländsk, var mildare än i det
36926: nivå? övriga Norden. Skillnaderna var dock inte
36927: alltid likadana då det gällde olika slag av
36928: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt narkotikabrott. Av de grövsta typerna av
36929: anföra följande: gärningar kan följande exempel anföras: En
36930: gärningsman som för in 50 kg haschisch i
36931: Den grova narkotikabrottsligheten är mycket landet skulle i Sverige och Norge dömas till
36932: farlig för medborgarna och samhället och i fängelse i 7 år, i Finland i 6-7 år, på Island i
36933: synnerhet när det gäller den organiserade sprid- 4---5 år och i Danmark i 2,5 år. Att langa tre
36934: ningen av hård narkotika måste straffen vara kg kokain skulle i Norge leda till fängelse i 12
36935: tillräckligt stränga. Vid en prövning av straff- år, i Sverige i 10 år, i Finland i 8,5-9 år och
36936: nivån skall uppmärksamhet fästas dels vid i Danmark och på Island i 6 år. Straffpraxis i
36937: straffnivån för andra brott men också interna- Finland för de grövsta narkotikabrotten ligger
36938: tionella jämförelser måste göras. Narkotika- alltså på nordisk medelnivå.
36939: handeln är internationell verksamhet och där- I motiveringen till spörsmålet sägs att Fin-
36940: för måste det förhindras att Finland på grund land skiljer sig från det övriga Norden också i
36941: av lindriga straff blir en oas för den interna- att en fånge hos oss med stöd av en förordning
36942: tionella narkotikahandeln. av år 1988 kan friges då han har suttit av halva
36943: De viktigaste jämförelseobjekten är de övriga tiden. 1 själva verket har i Finland - först med
36944: nordiska länderna. Straffen för grova narkoti- stöd av ett uttryckligt stadgande i lag och
36945: kabrott är stränga i alla nordiska länder. I senare enligt hävdvunnen praxis - ända sedan
36946: detta nu har Norge ett exceptionellt strängt 1940-talet funnits ett arrangemang enligt vilket
36947: maximistraff, fängelse i 21 år. I Sverige, Dan- förstagångsförbrytare i allmänhet friges villkor-
36948: mark och Finland är maximistraffet fängelse i ligt sedan de har suttit av halva strafftiden.
36949: 10 år. Straffet kan stiga, om någon skall dömas Också i de övriga nordiska länderna kan en
36950: för flera grova narkotikabrott (även om dylika fånge friges villkorligt efter att ha suttit av
36951: fall sannolikt alltid skulle anses vara ett enda halva tiden, även om stadgandena i länderna
36952: brott), nämligen i Sverige till 14 år, i Danmark skiljer sig från varandra och också från finsk
36953: till 15 år och i Finland enligt gällande lag likaså prax1s.
36954: till 15 år (2 kap. 2 § 1 mom. strafflagen). Efter Lagstiftningen om narkotikabrott revideras.
36955: den ändring av lagstiftningen om sammanträf- Saken utreds vid justitieministeriet som en del
36956: 1990 vp. - KK n:o 782 7
36957:
36958: av tota1revideringen av strafflagen och i det digt kommer också att utredas om straffnivån
36959: sammanhanget beaktas särski1t den internatio- för de grövsta narkotikabrotten eventuellt krä-
36960: nella konventionen mot hande1 med narkotika ver ändringar. Propositionen kommer att över-
36961: och psykotropiska ämnen av år 1988. Samti- 1ämnas tili nästa riksdag.
36962:
36963: Helsingfors den 28 februari 1991
36964:
36965: Justitieminister Tarja Halonen
36966: 1990 vp.
36967:
36968: Kirjallinen kysymys n:o 783
36969:
36970:
36971:
36972:
36973: Tennilä: Maisemansuojelun huomioon ottamisesta Ylä-Kemi-
36974: jokivarren tiesuunnitelmissa
36975:
36976:
36977: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36978: Ylä-Kemijokivarsi on yksi maamme ja koko väylien lisääminen. Tielaitoksen alustavissa tö-
36979: maailmankin kauneimmista jokivarsista. Oika- keröissä suunnitelmissa paistoikin läpi maise-
36980: rainen, Tennilä, Viiri ja muut jokivarren kylät malliset arvot sivuuttava "teknokraattinen la-
36981: ovat rakentuneet joen, tien ja vaarojen muo- sisilmä" ja jopa suuruudenhulluuskin.
36982: dostaman yhteyden puitteisiin. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36983: Jokivarren asukkaita onkin aiheellisesti huo- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
36984: lestuttanut tielaitoksesta aiemmin julkitulleet kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36985: suunnitelmat rakentaa Rovaniemen - Pekka- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36986: lan - Pirttikosken välinen tie kokonaan uu-
36987: siksi siten, että kauniit kyläkokonaisuudet rik- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
36988: koutuisivat pahasti. Tällaiseen mullistukseen ei estääkseen tielaitosta rikkomasta Ylä-
36989: ole liikenteenisiä tarpeita, siltä osin riittää Kemijoen erittäin kauniita kyläyhteisö-
36990: nykyisen tien parantelu sekä kevyen liikenteen jä tiesuunnitelmaa laadittaessa?
36991: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
36992:
36993: Esko-Juhani Tennilä
36994:
36995:
36996:
36997:
36998: 200070S
36999: 2 1990 vp. - KK n:o 783
37000:
37001:
37002:
37003:
37004: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37005: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa uinhallituksen ja seutukaavaliiton kanssa. Ou-
37006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lun yliopisto on ollut mukana työssä konsult-
37007: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn tina.
37008: kirjeenne n:o 2794 ohella toimittanut valtioneu- Selvityksessä on kohdistettu huomiota mai-
37009: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen semallisiin arvoihin sekä muihin ympäristöön
37010: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin liittyviin tekijöihin, kuten melu ja päästöt sekä
37011: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 783: vaikutukset porotalouteen ja työpaikkoihin.
37012: Tarkastelu on tehty kolmelle eri päävaihtoeh-
37013: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy dolle, jotka on karsittu alun perin kuudesta
37014: estääkseen tielaitosta rikkomasta Ylä- suunta vaihtoehdosta.
37015: Kemijoen erittäin kauniita kyläyhteisö- Pääsuuntaselvitys on lausuntokierroksella,
37016: jä tiesuunnitelmaa laadittaessa? jonka perusteella valitaan vaihtoehto jatko-
37017: suunnittelun pohjaksi. Tähän asti saadut lau-
37018: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sunnot ovat asettuneet pääosin nykyiselle tie-
37019: vasti seuraavaa: linjalle pohjautuvan vaihtoehdon taakse.
37020: Nykyisen tien vaihtoehdossa, jota on siis
37021: Nykyisen suunnittelukäytännön mukaisesti eniten kannatettu, Tennilän ja Viirinkylän koh-
37022: kaikista merkittävistä tiehankkeista tehdään dalla tielinja siirtyy nykyiseltä kohdalta sivuun,
37023: erityinen ympäristöselvitys. Tielaitoksen tavoit- koska nykyistä tietä ei voida levittää kylien
37024: teena on teitä parantamalla edistää tie- ja kohdalla rikkomatta vielä enemmän kyläku-
37025: liikenneolojen kehitystä aiheuttamaila kuiten- vaa. Maisemallisesti tämä vaihtoehto on paras
37026: kin mahdollisimman vähän ympäristöön koh- tiellä liikkujan kannalta. Näin toteutettuna
37027: distuvia haittoja. myös muut tien ja liikenteen haittavaikutukset
37028: Lapin tiepiiri on laatinut pääsuuntaselvityk- ovat pienimmät. Tällä hetkellä suuntavaihtoeh-
37029: sen välille Rovaniemi-Vanttauskoski vuonna don valinta on kesken ja päätös tehdään sen
37030: 1990. Pääsuuntaselvitys on tehty erityistä huo- jälkeen, kun kaikki lausunnot on saatu ja
37031: lellisuutta noudattaen yhteistyössä kuntien, lää- käsitelty.
37032: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1991
37033:
37034: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
37035: 1990 vp. - KK n:o 783 3
37036:
37037:
37038:
37039:
37040: Tili Riksdagens Herr Talman
37041: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 utredningen har uppmärksamhet ägnats
37042: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse landskapet och dess värden samt olika andra
37043: nr 2794 av den 29 januari 1991 tili vederbö- miljöfaktorer, t.ex. buller och utsläpp samt
37044: rande medlem av statsrådet översänt avskrift inverkan på renhushållningen och arbetsplat-
37045: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten- serna. Tre huvudalternativ, som gallrats ut
37046: nilä undertecknade spörsmål nr 783: bland de ursprungliga sex riktningsalternativen,
37047: har granskats.
37048: Vilka åtgärder ämnar Regeringen Utredningen av huvudriktningen är på re-
37049: vidta för att hindra vägverket från att miss och på basis därav väljs ett alternativ som
37050: förstöra de synnerligen vackra bysam- grund för en fortsatt planering. De utlåtanden
37051: hällena vid Övre Kemi älv när vägpla- som hittills erhållits har i huvudsak stött det
37052: nen uppgörs? alternativ som baserar sig på den nuvarande
37053: väglinjen.
37054: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 1 alternativet för den nuvarande vägen, som
37055: samt anföra följande: alltså fått det största understödet, flyttas väg-
37056: linjen åt sidan från dess nuvarande läge vid
37057: Enligt rådande planeringspraxis görs en sär- Tennilä och Viirinkylä, eftersom den nuvaran-
37058: skild miljöutredning om alla betydande väg- de vägen inte kan breddas vid byarna utan att
37059: projekt. Vägverkets mål är att främja utveck- bybilden förstörs ytterligare. Landskapsmässigt
37060: lingen av väg- och trafikförhållandena genom är detta alternativ det bästa för dem som rör
37061: vägförbättringar så att omgivningen tar så litet sig på vägen. Om vägen förverkligas på detta
37062: skada som möjligt. sätt blir även de övriga skadeverkningarna av
37063: Lapplands vägdistrikt gjorde år 1990 en vägen och trafiken minst. Valet av riktningsal-
37064: utredning av huvudriktningen av sträckan Ro- ternativ har ännu inte gjorts och beslutet fattas
37065: vaniemi - Vanttauskoski. Utredningen har när alla utlåtanden har erhållits och be-
37066: gjorts med största omsorg i samarbete med handlats.
37067: kommunerna, länsstyrelsen och regionplaneför-
37068: bundet. Uleåborgs universitet har deltagit i
37069: arbetet som konsult.
37070: Helsingfors den 20 februari 1991
37071:
37072: Trafikminister Ilkka Kanerva
37073: 1
37074: 1
37075: 1
37076: 1
37077: 1
37078: 1
37079: 1
37080: 1
37081: 1
37082: 1
37083: 1
37084: 1
37085: 1
37086: 1
37087: 1
37088: 1
37089: 1
37090: 1
37091: 1
37092: 1
37093: 1
37094: 1
37095: 1
37096: 1
37097: 1
37098: 1
37099: 1990 vp.
37100:
37101: Kirjallinen kysymys n:o 784
37102:
37103:
37104:
37105:
37106: Väistö: Alueellisesti laajan työvoimapoliittisen koulutuksen jär-
37107: jestämisestä
37108:
37109:
37110: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37111: Työvoimapoliittista koulutusta koskeva uusi valtakunnallinen koulutus Outokummussa on
37112: laki tuli voimaan vuoden alusta. Koulutuksen täysin keskeytyksissä. Työministeriö on vasta
37113: ostopalvelujärjestelmä on kaikkinensa lähtenyt pyytämässä tarjouksia. Aikuiskoulutuskeskuk-
37114: kangerrellen liikkeelle ja koulutusta tarvitsevat sen kustannuksia muun muassa kalliiden eri-
37115: henkilöt samoin kuin koulutettua työvoimaa koislaitteiden vuokran osalta syntyy kuitenkin
37116: tarvitsevat yritykset ovat joutuneet tilanteesta koko ajan. Kustannuksia syntyy myös henki-
37117: kärsimään. Epävarmuus on heijastunut myös löstön palkkauksesta, vaikka koulutusta ei ole.
37118: aikuiskoulutuskeskusten opettajatilanteeseen ja Ongelmaksi on muodostumassa myös niin
37119: muuhunkin toimintaan. sanottu suuraluekoulutus. Pohjois-Karjalassa
37120: Työttömyyden lisääntyessä huolestuttavan tällaista koulutusta on esimerkiksi valokuvaus-
37121: nopeasti työvoimapoliittisen koulutuksen tär- alalla. Miten tällaisesta usean työvoimapiirin
37122: keys ja joustava järjestäminen korostuu. Myös koulutuksesta ylipäätänsä sovitaan? Entä kuka
37123: määräaikaiset lomautukset ovat lisääntymässä vastaa kustannuksista viiveestä johtuvan kou-
37124: ja perinteisesti lomautusten aikana on henki- lutuskatkon ajalta? Voisiko ratkaisu löytyä
37125: löstölle pyritty järjestämään ammattitaitoa ke- työministeriön maksamasta kurssin tai koulu-
37126: hittävää koulutusta. Tämän koulutuksen järjes- tusalan lopetusrahasta, jolla korvattaisiin päät-
37127: tämistä saattaa vaikeuttaa se, että kustannuk- tyneen koulutuksen jälkeen järjestäjälle aiheu-
37128: set lankeavat suurelta osin työnantajalle. Onko tuvat kustannukset?
37129: hallituksen tarkoituksena todella, että lomau- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37130: tuskoulutuksen kustannuksista työnantajan on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37131: kautta maan maksettava vähintään 50 prosent- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37132: tia? jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37133: Työvoimapiirien ostaman koulutuksen ohel-
37134: la on myös valtakunnallista ja suuraluekohtais-
37135: ta, usean työvoimapiirin kattavaa, työvoima- Katsooko Hallitus, että valtakunnal-
37136: poliittista koulutusta. Näiltä osin koulutuksen lista ja suuraluekohtaista työvoimapo-
37137: järjestämisessä alkuvaiheen pulmat ovat vielä- liittista koulutusta tarvitaan edelleen, ja
37138: kin suurempia kuin piirien järjestämän koulu- mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
37139: tuksen osalta. litus aikoo ryhtyä kyseisen työvoimapo-
37140: Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ammatillisen liittisen koulutuksen järjestämiseksi ja
37141: aikuiskoulutuskeskuksen järjestämä kaivosalan jatkuvuuden turvaamiseksi?
37142: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
37143:
37144: Matti Väistö
37145:
37146:
37147:
37148:
37149: 200070S
37150: 2 1990 vp. - KK n:o 784
37151:
37152:
37153:
37154:
37155: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37156: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nen. Määrittelyn lähtökohtana ei ole aikuis-
37157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koulutuskeskusten koulutustarjonta. Työhallin-
37158: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn nouhan on pyydettävä eri koulutuksen järjes-
37159: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston täjiltä tarjouksia, ja vasta tämän jälkeen vali-
37160: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- taan koulutuksen toteuttaja. Kansanedustaja
37161: edustaja Matti Väistön näin kuuluvasta kirjal- Väistön kysymykseen liittyvässä perustelumuis-
37162: lisesta kysymyksestä n:o 784: tiossa ongelmaksi suuraluekoulutuksen kohdal-
37163: la todetaan Pohjois-Karjalassa esimerkiksi va-
37164: Katsooko Hallitus, että valtakunnal- lokuvausala. Ongelma lienee aikuiskoulutus-
37165: lista ja suuraluekohtaista työvoimapo- keskuksen puolella, kun se ei ole vielä saanut
37166: liittista koulutusta tarvitaan edelleen, ja myydyksi ko. alan koulutusta. Koska aikuis-
37167: mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- koulutuskeskukset ovat hinnoitelleet koulutuk-
37168: litus aikoo ryhtyä kyseisen työvoimapo- sen aiempaa hintatasoa korkeammalle, ovat
37169: liittisen koulutuksen järjestämiseksi ja hintaneuvottelut vieneet kohtuuttomasti aikaa,
37170: jatkuvuuden turvaamiseksi? mikä taas on johtanut siihen, että v. 1991
37171: alkavasta koulutuksesta ei ole pystytty sopi-
37172: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maan riittävän ajoissa. Koska hintataso on
37173: vasti seuraavaa: aiempaa korkeampi, ei työhallinto pysty osta-
37174: maan määrärahoillaan yhtä paljon koulutusta
37175: Pääosan työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaa käytännös-
37176: tuksesta hankkivat työvoimapiirit. Usean lähi- sä sitä, että työhallinto hankkii sen koulutuk-
37177: työvoimapiirin määrältään pienten koulutus- sen mikä on työvoimapoliittisesti ensisijaista.
37178: tarpeiden tyydyttämiseksi (ns. suuraluekoulu- Valokuvausalan koulutuksen järjestämisestä on
37179: tus) koulutuksen hankkivat ao. piirit yhteis- neuvottelut työvoimapiirien, ministeriön, työn-
37180: työssä. Piirien yhteistyöllä voidaan koulutus antajaliiton ja kouluttajien välillä vielä kesken.
37181: hankkia tarpeisiin nähden oikein mitoitettuna Kansanedustaja Väistö esittää perustelu-
37182: ja myös taloudellisemmin kuin kunkin työvoi- muistiossa huolestuneisuuden myös siitä, että
37183: mapiirin erillishankinnoilla. Koko maan alueel- kaivosalan valtakunnallinen koulutus on Outo-
37184: le hajaantuvien määrällisesti pienten koulutus- kummussa täysin keskeytyksissä ja että työmi-
37185: tarpeiden (ns. valtakunnallinen koulutus) tyy- nisteriö on vasta pyytämässä tarjouksia. Työ-
37186: dyttämiseksi koulutuksen hankkii työministeriö ministeriö on pyytänyt tarjouksen ko. koulu-
37187: tai antaa ko. koulutushankintoihin erillistä tuksesta 8.2.1991 mennessä ja ministeriön tar-
37188: määrärahaa jollekin/joillekin työvoimapiireille. koituksena on hankkia ko. koulutusta välittö-
37189: Työministeriö katsoo, että valtakunnallista ja mästi tarjouksen hyväksymisen jälkeen. Kes-
37190: suuraluekohtaista työvoimapoliittista koulutus- keytyksissä kaivosalan koulutus on ollut
37191: ta tarvitaan edelleen, jotta määrällisesti pienet 23.1.1991 lähtien, jolloin päättyi kallioporaajan
37192: koulutustarpeet voidaan tyydyttää mahdolli- kurssi.
37193: simman laadukkaasti ja taloudellisesti. Valta- Kansanedustaja Väistö esittää perustelu-
37194: kunnallisen koulutuksen järjestämisestä huolen muistiossaan kysymyksen myös siitä, kuka
37195: kantaa työministeriö ja suuraluekoulutuksen vastaa kustannuksista siltä ajalta kun koulu-
37196: on työministeriö ainakin uudistuksen alkuvai- tusta ei järjestetä. Väistö kysyy, voisiko ratkai-
37197: heessa katsonut hoituvan työvoimapiirien yh- su löytyä työministeriön maksamasta kurssin
37198: teistyöllä. Työministeriö tähdentää, että niin tai koulutusalan lopetusrahasta, jolla korvat-
37199: valtakunnallisen kuin suuraluekoulutuksenkin taisiin päättyneen koulutuksen jälkeen järjestä-
37200: määrittelyn lähtökohtana ovat ensisijaisesti jälle aiheutuvat kustannukset. Työhallinto ei
37201: määrältään pienet työvoimapoliittisen aikuis- maksa koulutuksesta, jota ei järjestetä. Työhal-
37202: koulutuksen koulutustarpeet ja niiden mahdol- linto maksaa koulutuksesta aiheutuvat kustan-
37203: lisimman laadukas ja taloudellinen toteuttami- nukset hyväksytyn tarjouksen ja tehdyn sopi-
37204: 1990 vp. - KK n:o 784 3
37205:
37206: muksen perusteella. Työhallinnolle ei myös- vuonna hankitaan 10 000 lomautetulle koulu-
37207: kään kuulu lainsäädännön mukaan korvatta- tusta, jonka kustannuksista työnantajan osuus
37208: vaksi koulutuksen lopettamisen jälkeisiä kus- on keskimäärin 60 prosenttia.
37209: tannuksia. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osto-
37210: Kansanedustaja Väistö kysyy perustelumuis- järjestelmään siirtymisen tavoitteena on ollut
37211: tion osassa myös sitä, onko hallituksen tarkoi- hankintojen kohdentaminen työvoimapoliitti-
37212: tuksena, että lomautuskoulutuksen kustannuk- sesti tarkoituksenmukaisemmin kuin mitä aiem-
37213: sista työnantajan on kautta maan maksettava min sekä saada aikaan tehostumista myös
37214: vähintään 50 prosenttia. Työministeriö ei ole kustannuspuolella. Uudistus merkitsee koulu-
37215: määritellyt, millä osuudella työnantajan on tuksen järjestäjille riskinottoa, johon on totut-
37216: yhteishankinnassa osallistuttava koulutuksen tava. Työministeriö on valmis korjaamaan niin
37217: kustannuksiin. Työnantajan maksuosuudesta suuraluekoulutuksen kuin valtakunnallisenkin
37218: neuvotellaan kussakin tapauksessa erikseen koulutuksen hankintamenettelyä, mikäli työvoi-
37219: sekä sovitaan koulutuksen hankintasopimusta mapoliittisesti merkityksellistä koulutusta ei
37220: tehtäessä. Prosenttiosuudet voivat vaihdella hankintatavan johdosta pystytä järjestämään.
37221: huomattavastikin alle 50 tai myös yli 50 pro- Kansanedustaja Väistön esittämät ongelmat ei-
37222: sentin. Valtiovarainministeriön 7.2.1991 vahvis- vät vielä uudistuksen tässä vaiheessa anna ai-
37223: taman periaatepäätöksen mukaan kuluvana hetta perusteellisempiin uudelleenarviointeihin.
37224: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
37225:
37226: Työministeri Matti Puhakka
37227: 4 1990 vp. - KK n:o 784
37228:
37229:
37230:
37231:
37232: Tili Riksdagens Herr Talman
37233: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbetskraftsutbildningsbehoven är kvantitativt
37234: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse små och att de tillmötesgås så ekonomiskt och
37235: av den 29 januari 1991 tili vederbörande med så god kvalitet som möjligt. Vuxenutbild-
37236: medlem av statsrådet översänt avskrift av ningscentrernas utbildningsutbud är alitså inte
37237: följande av riksdagsman Matti Väistö under- utgångspunkten här. Arbetsförvaltningen skali
37238: tecknade spörsmål nr 784: ju först begära anbud av olika utbildningsar-
37239: rangörer, innan en utbildningsproducent väljs.
37240: Anser Regeringen att det fortfarande 1 motiveringen tili riksdagsman Väistös
37241: behövs riksomfattande och storområdes- spörsmål konstateras det att ett problem då det
37242: inriktad arbetskraftspolitisk utbildning gälier storområdesutbidningen i Norra Karelen
37243: och är t.ex. fotograferingsbranschen. Problemet
37244: vilka brådskande åtgärder ämnar Re- torde ligga vid vuxenutbildningscentret, som
37245: geringen vidta för att trygga fortsatt ännu inte lyckats sälja ifrågavarande utbild-
37246: arrangerande av sådan arbetskraftspo- ning. Då yrkesutbildningscentrer för vuxna har
37247: litisk utbildning? faststälit ett högre pris än tidigare för utbild-
37248: ningen, har prisöverläggningarna tagit oskäligt
37249: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- lång tid i anspråk, vilket i sin tur lett tili att
37250: samt anföra följande: man inte tillräckligt tidigt kunnat komma
37251: överens om den utbildning som börjar år 1991.
37252: Merparten av den arbetskraftspolitiska vux- Då prisnivån är högre än förut, kan arbetsför-
37253: enutbildningen anskaffas av arbetskraftsdistrik- valtningen inte för sina anslag köpa lika
37254: ten. För att tilimötesgå flera närliggande ar- mycket utbildning som förut. Detta betyder i
37255: betskraftsdistrikts kvantitativt små utbildnings- praktiken att arbetsförvaltningen anskaffar den
37256: behov (s.k. storområdesutbildning) anskaffas utbildning som ur arbetskraftspolitisk synvin-
37257: utbildningen av de berörda distrikten gemen- kel är av primär betydelse. Förhandlingarna
37258: samt. Genom samarbete melian distrikten kan melian arbetskraftsdistrikten, ministeriet, ar-
37259: utbildningen anskaffas i rätt proportion tili betsgivarförbundet och utbildarna om arrange-
37260: behovet och också mer ekonomiskt än om rande av utbildning för fotogaferingsbranschen
37261: varje distrikt gör separata anskaffningar. För har ännu inte slutförts.
37262: att tillmötesgå de kvantitativt små och över 1 motiveringen framför riksdagsman Väistö
37263: hela landet spridda utbildningsbehoven (s.k. också sin oro över att den riksomfattande
37264: riksomfattande utbildning), anskaffar arbetsmi- utbildningen inom gruvdrift i Outokumpu är
37265: nisteriet utbildningen elier ger något/några avbruten och att arbetsministeriet först nu
37266: arbetskraftsdistrikt särskilt anslag för sådana håller på att begära anbud. Arbetsministeriet
37267: utbildningsanskaffningar. Arbetsministeriet an- har begärt anbuden om ifrågavarande utbild-
37268: ser att riksomfattande och storområdesinriktad ning före 8.2.1991 och avsikten är att ministe-
37269: arbetskraftspolitisk utbildning fortfarande be- riet omedelbart efter det att ett anbud godkänts
37270: hövs för att de kvantitativt små utbildningsbe- anskaffar ifrågavarande utbildning. Utbild-
37271: hoven kan tillmötesgås så högklassigt och ningen inom gruvdriften är avbruten sedan
37272: ekonomiskt som möjligt. Ansvaret för arrange- 23.1.1991, då en kurs för gruvborrare avsluta-
37273: mang av den riksomfattande utbildningen lig- des.
37274: ger hos arbetsministeriet, som anser att storom- Vidare ställer riksdagsman Väistö i sin mo-
37275: rådesutbildningen åtminstone i inledningsske- tivering frågan vem som står för kostnaderna
37276: det sköts genom samarbete melian arbetskrafts- för den tid under viiken utbildning inte ordnas.
37277: distrikten. Arbetsministeriet poängterar att Väistö frågar om man kan finna en lösning i en
37278: man vid definiering av behovet av både den av arbetsministeriet utbetald nedläggningspen-
37279: riksomfattande utbildningen och storområde- ning för kurs eller utbildningsområde för att
37280: sutbildningen i första hand utgår från att ersätta de kostnader som arrangören föranleds
37281: 1990 vp. - KK n:o 784 5
37282:
37283: efter det att utbildningen upphört. Arbetsför- som finansministeriet fastställt 7.2.1991 anskaf-
37284: valtningen betalar inte för utbildning som inte fas innevarande år utbildning för 10 000 per-
37285: ordnas. Arbetsförvaltningen betalar för de mitterade. Arbetsgivarens andel av kostnader-
37286: kostnader som föranleds av utbildningen enligt na är i genomsnitt 60 procent.
37287: det godkända anbudet och det ingångna av- Avsikten med övergången tili köpta tjänster
37288: talet. Enligt lagstiftningen ankommer det inte inom arbetskraftspolitisk vuxenutbildning har
37289: på arbetsförvaltningen att ersätta för kostnader varit att inrikta anskaffningarna på ett ur
37290: som hänför sig tili tiden efter utbildningens arbetskraftspolitisk synpunkt ändamålsenligare
37291: upphörande. sätt än tidigare och samtidigt få tili stånd
37292: I motiveringen frågar riksdagsman Väistö effektivering också på kostnadssidan. För ut-
37293: vidare om regeringens avsikt är att arbetsgivar- bildningssarrangörerna innebär reformen en
37294: na i hela landet skall betala minst 50 procent risktagning, som man måste vänja sig vid.
37295: av kostnaderna för permitteringsutbildningen. Arbetsministeriet är berett att rätta tili systemet
37296: Arbetsministeriet har inte slagit fast den andel med anskaffning av såväl storområdesutbild-
37297: med viiken arbetsgivaren deltar i kostnaderna ningen som den riksomfattande utbildningen,
37298: för den gemensamt anskaffade utbildningen. I om ur arbetskraftspolitisk synpunkt motiverad
37299: varje enskilt fall förhandlar man skilt för sig utbildning inte kan arrangeras beroende på
37300: om arbetsgivarens betalningsandel och kommer anskaffningssystemet. I detta skede ger de
37301: överens om den då anskaffningsavtal ingås. problem som riksdagsman Väistö framfört inte
37302: Procentandelarna kan variera från klart under anledning tili grundligare omprövningar.
37303: 50 tili över 50 procent. Enligt det principbeslut
37304: Helsingfors den 28 februari 1991
37305:
37306: Arbetsminister Matti Puhakka
37307: 1990 vp.
37308:
37309: Kirjallinen kysymys n:o 785
37310:
37311:
37312:
37313:
37314: Väistö: Vaatetusalan aikuiskoulutuksen jatkuvuuden turvaami-
37315: sesta Pohjois-Karjalassa
37316:
37317:
37318: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37319: Vaatetusalan aikuiskoulutusta on Pohjois- tämä heikentää edelleen alan teollisuuden toi-
37320: Karjalassa järjestetty vuosittain niin, että kou- mintaedellytyksiä maakunnassa. Vaatetusalan
37321: lutusalan käytössä on ollut 60-80 oppilaspaik- työpaikkoja maakunnassa on nykyisellään noin
37322: kaa. Koulutusta on järjestänyt Pohjois-Karja- 800. Viime vuosina työpaikkamäärä on tuntu-
37323: lan ammatillinen kurssikeskus, nykyinen ai- vasti alentunut eikä työpaikkamenetyksiin enää
37324: kuiskoulutuskeskus. olisi varaa tilanteessa, jolloin työttömyys on
37325: Koulutuksessa on paneuduttu uusiin tuotan- kääntynyt jyrkkään nousuun.
37326: tomenetelmiin ja uuden tekniikan, erityisesti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37327: tietotekniikkaan perustuvan automaation käyt- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37328: töön. Selkeänä tavoitteena on ollut vahvistaa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37329: vaatetusalan työpaikkojen säilymistä työttö- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37330: myydestä kärsivässä Pohjois-Karjalassa ja lisä-
37331: tä myös alan kiinnostavuutta. Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
37332: Viimeisten tietojen mukaan näyttää kuiten- tus aikoo ryhtyä vaatetusalan aikuis-
37333: kin siltä, että vaatetusalan työvoimapoliittinen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi
37334: koulutus uhkaa loppua. Pidemmällä aikavälillä Pohjois-Karjalassa?
37335: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
37336:
37337: Matti Väistö
37338:
37339:
37340:
37341:
37342: 2000708
37343: 2 1990 vp. - KK n:o 785
37344:
37345:
37346:
37347:
37348: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37349: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tarpeet ja toisaalta oppilaiden ja työnhakijoi-
37350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den tarpeet saada heidän työllistymistään aut-
37351: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn tavaa koulutusta. Koulutustarpeiden määrittely
37352: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tapahtuu pääasiassa paikallisella tasolla, joten
37353: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- paikalliset olosuhteet pystytään ottamaan huo-
37354: edustaja Matti Väistön näin kuuluvasta kirjal- mioon.
37355: lisesta kysymyksestä n:o 785: Pohjois-Karjalan ammatillisessa aikuiskoulu-
37356: tuskeskuksessa on vuosittain vaatetusalan kou-
37357: Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli- lutuksen suorittanut 70--80 oppilasta. Viime
37358: tus aikoo ryhtyä vaatetusalan aikuis- aikoina koulutukseen on ollut vaikea saada
37359: koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi oppilaita, koska alan työllisyysnäkymät ovat
37360: Pohjois-Karjalassa? heikkoja mm. idänkaupan vaikeuksien vuoksi.
37361: Lisäksi alalla jo työskennelleitä joudutaan kou-
37362: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- luttamaan uusiin tehtäviin, kun he ovat joutu-
37363: vasti seuraavaa: neet työttömiksi yritysten toiminnan supistues-
37364: sa tai lakatessa. Tällä hetkellä maakunnassa on
37365: Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta järjes- työttömänä noin 100 vaatetusalan työntekijää.
37366: tetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasa- Avoimia työpaikkoja on vain neljä.
37367: painottamiseksi, työttömyyden torjumiseksi Näissä olosuhteissa ei ole tarkoituksenmu-
37368: sekä työvoimapulan poistamiseksi. Koulutusta kaista järjestää koulutusta entisessä laajuudes-
37369: suunniteltaessa pyritään mahdollisimman hyvin sa. Koulutusta ei ole kuitenkaan tarkoitus
37370: ottamaan huomioon oppilaiden työllistymis- lopettaa, vaan kyse on sen sopeuttamisesta
37371: mahdollisuudet koulutuksen jälkeen. Suunnit- muuttuneisiin olosuhteisiin. Todennäköisesti
37372: telun lähtökohtana ovat toisaalta elinkeinoelä- syksyllä järjestetään taas uutta koulutusta yri-
37373: mästä ja sen kehityksestä lähtevät työvoiman tysten työvoiman vaihtuvuuden korvaamiseksi.
37374: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
37375:
37376: Työministeri Matti Puhakka
37377: 1990 vp. - KK n:o 785 3
37378:
37379:
37380:
37381:
37382: Tili Riksdagens Herr Talman
37383:
37384: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ring av utbildningsbehoven sker huvudsakligen
37385: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse på lokal nivå, varför de lokala förhåliandena
37386: av den 29 januari 1991 tili vederbörande kan beaktas.
37387: medlem av statsrådet översänt avskrift av Norra Karelens yrkeskurscenter för vuxna
37388: följande av riksdagsman Matti Väistö under- har årligen 70-80 elever som genomgår utbild-
37389: tecknade spörsmål nr 785: ning för konfektionsbranschen. På senare tid
37390: har det varit svårt att få elever eftersom
37391: Vilka brådskande åtgärder ämnar sysselsättningsutsikterna för branschen är dåli-
37392: Regeringen vidta för att trygga fortsatt ga bl.a. på grund av svårigheterna inom öst-
37393: vuxenutbildning för konfektionsbran- handeln. Dessutom måste de redan anstälida
37394: schen i Norra Karelen? inom branschen utbildas tili nya uppgifter då
37395: de blivit arbetslösa när företagen skär ner elier
37396: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- upphör med sin verksamhet. I landskapet finns
37397: samt anföra följande: för närvarande inom konfektionsbranschen cir-
37398: ka 100 arbetslösa arbetstagare som är utan
37399: Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning anord- arbete. Lediga arbetsplatser finns det endast
37400: nas för att balansera efterfrågan och utbud på fyra av.
37401: arbetskraft, avvärja arbetslösheten och avhjäl- I en sådan situation är det inte ändamålsen-
37402: pa bristen på arbetskraft. Vid planering av ligt att anordna utbildning i samma utsträck-
37403: utbildningen försöker man så väl som möjligt ning som förut. Man har dock inte för avsikt
37404: beakta elevernas möjligheter tili sysselsättning att upphöra med utbildningen utan att anpassa
37405: efter utbildningen. Utgångspunkter för plane- den tili de förändrade förhåliandena. På hösten
37406: ringen är dels näringslivets behov av arbets- kommer man sannolikt att anordna ny utbild-
37407: kraft och dess utveckling och dels elevernas och ning som alternativ tili en omsättning av
37408: arbetssökandenas behov att få sådan utbild- arbetskraften vid företagen.
37409: ning som stöder deras sysselsättning. Definie-
37410:
37411: Helsingfors den 28 februari 1991
37412:
37413: Arbetsminister Matti Puhakka
37414: 1990 vp.
37415:
37416: Kirjallinen kysymys n:o 786
37417:
37418:
37419:
37420:
37421: Jäätteenmäki: Rintamalisän lukemisesta laitoshoidossa olevan
37422: käyttövaroihin
37423:
37424:
37425: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37426:
37427: Kun eläkeläinen on pysyvässä laitoshoidos- Kaikki laitokset eivät noudata Kelan ohjeita,
37428: sa, hänelle voidaan määrätä hoitomaksu tulo- vaan maksavat vain pohjaosan potilaille. Nämä
37429: jen mukaan. Laitokset ja lautakunnat ovat laitokset vetoavat sosiaaliministeriön antamaan
37430: ilmeisesti ottaneet kaikki eläkkeensaajan tulot ohjeistoon. Näin on syntynyt ristiriita kahden
37431: huomioon hoitomaksussa. Potilaalle itselleen valtion instituution ohjeiden kesken.
37432: pitää jäädä käyttövaroiksi omista tuloistaan Rintamaveteraanit kokevat epäoikeudenmu-
37433: vähintään kansaneläkkeen pohjaosaa vastaava kaiseksi, että rintamalisä ja ylimääräinen rinta-
37434: määrä. malisä voidaan heiltä periä laitoshoitomaksu-
37435: Sen sijaan, jos koko kansaneläke maksetaan na. Laitoksessa ollessaankin veteraanin tulisi
37436: laitokselle tai sosiaalilautakunnalle käytettä- saada rintamalisä kansaneläkkeen pohjaosan
37437: väksi eläkkeensaajan laitoshoitoon, on laissa tapaan käyttövaroikseen. Asiaan ovat veteraa-
37438: (KEL 43 §) selvä määräys siitä, että eläkkeen- nijärjestöt ja myös rintamaveteraaniasiain neu-
37439: saajalle itselleen on heti eläkkeen tultua mak- vottelukunta esittäneet useasti muutosta.
37440: settava omaan henkilökohtaiseen käyttöön ns. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37441: käyttövarat. Käyttövaroina on maksettava tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
37442: eläkkeen ja hoitomaksun erotus, aina kuitenkin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37443: kansaneläkkeen pohjaosan määrä. Myös rinta- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37444: malisä ja ylimääräinen rintamalisä edellytetään
37445: Kansaneläkelaitoksen ohjeessa annettavaksi Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37446: käyttövaroiksi kokonaisuudessaan laitoshoi- siin, ettei rintamalisää vastaisuudessa
37447: dossa oleville rintamamiehille. voitaisi periä laitoshoitomaksuna?
37448:
37449: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
37450:
37451: Anneli Jäätteenmäki
37452:
37453:
37454:
37455:
37456: 200070S
37457: 2 1990 vp. - KK n:o 786
37458:
37459:
37460:
37461:
37462: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37463:
37464: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kykenemättömäksi hoitamaan omia eläkeasioi-
37465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taan ja sijoitettu sen lisäksi laitoshoitoon,
37466: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn kunnallisen viranomaisen, joka on eläkkeen
37467: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nostaja, on annettava eläkkeensaajalle rintama-
37468: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- lisät käyttövaroina. Tällainen käytäntö on pe-
37469: edustaja Anneli Jäätteenmäen näin kuuluvasta rustunut muutoksenhakuasteena kansaneläke-
37470: kirjallisesta kysymyksestä n:o 786: asioissa toimivan tarkastuslautakunnan tulkin-
37471: taan. Sen mukaan rintamalisiä on pidettävä
37472: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- erillisinä eläkkeinä kansaneläkkeen pohjaosaan
37473: siin, ettei rintamalisää vastaisuudessa ja lisäosaan nähden.
37474: voitaisi periä laitoshoitomaksuna? Kysymys laitoshoitoaikaisesta käyttövarasta
37475: ja sen määrästä on ollut selvitettävänä sosiaali-
37476: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja terveysministeriön asettamassa niin sanotus-
37477: vasti seuraavaa: sa käyttövaratyöryhmässä, joka viimeistelee
37478: parhaillaan mietintöään. Työryhmän työ liittyy
37479: Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen Eläkekomitea 1987:n ehdotukseen kansaneläk-
37480: kysymyksessä esiin tuodusta ongelmasta. keen lisäosan laitoshoitorajoituksen poistami-
37481: Tällä hetkellä eläkkeensaajan ollessa laitos- sesta. Työryhmän ehdotusten pohjalta tehdään
37482: hoidossa on erilaista käytäntöä sen suhteen, lopulliset päätökset laitoksessa hoidettavana
37483: annetaanko hänelle niin sanottuna käyttövara- olevalle henkilölle maksettavien käyttövarojen
37484: na pelkästään 20 % hänen nettotuloistaan vai suuruudesta ja perusteista.
37485: tämän lisäksi rintamalisä ja ylimääräinen rin- Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena
37486: tamalisä. Jos henkilö on omatoimisesti mennyt on selkiinnyttää rintamalisän maksamista kos-
37487: laitoshoitoon, lainsäädäntö ei edellytä, että kevaa nykytilannetta, jotta rintamalisät koh-
37488: hänelle maksettaisiin rintamalisä tai ylimääräi- dentuisivat oikeudenmukaisella tavalla kaikille
37489: nen rintamalisä. Sen sijaan, jos hänet on veteraaneille rintamaveteraaniasiainneuvottelu-
37490: katsottu kansaneläkelainsäädännön mukaan kunnan esittämien periaatteiden mukaisesti.
37491:
37492: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1991
37493:
37494: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
37495: 1990 vp. - KK n:o 786 3
37496:
37497:
37498:
37499:
37500: Tili Riksdagens Herr Talman
37501: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lyfter pensionen ge pensionstagaren fronttilläg-
37502: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse gen som disponibla medel. Denna praxis har
37503: av den 29 januari 1991 till vederbörande baserat sig på den som rättsmedelsinstans i
37504: medlem av statsrådet översänt avskrift av folkpensionsärenden fungerande prövnings-
37505: följande av riksdagsman Anneli Jäätteenmäki nämndens tolkning. Enligt denna tolkning skall
37506: undertecknade spörsmål nr 786: fronttilläggen anses vara separata pensioner i
37507: förhållande till folkpensionens basdel och till-
37508: Ämnar Regeringen vidta åtgärder så läggsdel.
37509: att fronttillägg i framtiden inte kan Frågan om disponibla medel under tid i
37510: uppbäras som avgift för anstaltsvård? anstaltsvård samt om beloppet av dessa medel
37511: har utretts av en arbetsgrupp (den s.k. käyttö-
37512: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- varatyöryhmä) som tillsatts av social- och
37513: samt anföra följande: hälsovårdsministeriet. Denna arbetsgrupp håll-
37514: er som bäst på att färdigställa sitt betänkande.
37515: Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet Arbetsgruppens arbete ansluter sig till 1987 års
37516: om det problem som berörts i spörsmålet. Pensionskommittes förslag gällande ett slopan-
37517: 1 fråga om pensionstagare i anstaltsvård de av den begränsning som gäller folkpensio-
37518: råder för närvarande olika praxis beträffande nens tilläggsdel i anstaltsvård.
37519: huruvida pensionstagaren i s.k. disponibla me- På basis av arbetsgruppens förslag fattas de
37520: del skall ges endast 20 % av hans netto- slutliga besluten om storleken av och grunder-
37521: inkomster eller dessutom fronttillägg och extra na för de disponibla medel som betalas till
37522: fronttillägg. Om personen i fråga har sökt sig personer i anstaltsvård.
37523: till anstaltsvård på eget initiativ, förutsätter Social- och hälsovårdsministeriet har för
37524: inte lagstiftningen att till honom skall betalas avsikt att göra situationen klarare i fråga om
37525: fronttillägg eller extra fronttillägg. Om han betalningen av fronttillägg, så att fronttilläggen
37526: däremot enligt folkpensionslagstiftningen har på ett rättvist sätt skall omfatta alla veteraner
37527: ansetts oförmögen att sköta sina egna pensions- i enlighet med de principer som har föreslagits
37528: ärenden och dessutom har placerats i anstalts- av delegationen för frontveteranfrågor.
37529: vård, skall den kommunala myndighet som
37530: Helsingfors den 1 mars 1991
37531:
37532: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
37533: 1
37534: 1
37535: 1
37536: 1
37537: 1
37538: 1
37539: 1
37540: 1
37541: 1
37542: 1
37543: 1
37544: 1
37545: 1
37546: 1
37547: 1
37548: 1
37549: 1
37550: 1
37551: 1
37552: 1990 vp.
37553:
37554: Kirjallinen kysymys n:o 787
37555:
37556:
37557:
37558:
37559: Isohookana-Asunmaa: Taloudellisten etuuksien turvaamisesta
37560: työllisyyskoulutukseen osallistuville
37561:
37562:
37563: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37564: Ammatillisten kurssikeskusten opiskelijat Uusi tilanne aiheuttaa turvattomuutta oppi-
37565: ovat havainneet, että tämän vuoden alusta on laiden keskuudessa. He eivät ole saaneet tietoa
37566: työllisyyskoulutuksen taloudellisia etuuksia muutosten sisällöstä eikä heitä ole kuultu
37567: olennaisesti heikennetty. Oppilaat saivat vuon- ennen päätöksentekoa. Peruspäivärahan turvin
37568: na 1990 kurssipäiviltä kaksi ateriaa ja aamu- opiskelevien tilanne on niin tukala, että jo nyt
37569: palan. Vuonna 1991 noin 30 markan ylläpito- osa kurssilaisista on keskeyttänyt opintonsa
37570: korvaus riittää vain yhteen ateriaan päivässä. taloudellisten syiden vuoksi.
37571: Oppilas joutuu itse kustantamaan muut ate- Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selon-
37572: riansa, mistä aiheutuu 630 markan lisäkustan- teossa eduskunnalle todettiin, että yksi kiireel-
37573: nukset kuukaudessa. lisimmistä kehittämiskohteista on aikuisopiske-
37574: Aiemmin ammattikasvatushallitus maksoi lijoiden toimeentulon järjestäminen.
37575: työharjoittelumatkat kurssikeskuksesta myös Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37576: oppilaan autolla. Nyt korvaus maksetaan hal- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37577: vimman taksan mukaan. Matkalippujen tarkis- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37578: taminen ja edullisimman vaihtoehdon laskemi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37579: nen aiheuttavat enemmän kuluja kuin säästöä.
37580: Oppilaan sairaanhoitokulujen korvaamisesta
37581: ei ole tehty päätöstä. Aiemmin ammattikasva- Onko työllisyyskoulutuksen opiskeli-
37582: tushallitus korvasi äkillisen sairauden aiheutta- joiden sosiaalisia etuja heikennetty, ja
37583: mat lääkärinpalkkiot, lääkekulut sekä röntgen- mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
37584: ja laboratoriotutkimuksista sekä särkevän seen työllisyyskoulutuksen taloudellisia
37585: hampaan hoidosta aiheutuneet kulut. edellytyksiä?
37586: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
37587:
37588: Tytti Isohookana-Asunmaa
37589:
37590:
37591:
37592:
37593: 200070S
37594: 2 1990 vp. - KK n:o 787
37595:
37596:
37597:
37598:
37599: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37600: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa paranevat koulutuksen mahdollisuudet toimia
37601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ennalta ehkäisevästi.
37602: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Parannuksia saatiin aikaan myös ns. vähen-
37603: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston netyn koulutustuen osalta. Työllisyyskoulutus-
37604: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- lain mukaan opiskelijan muut veronalaiset tu-
37605: edustaja Tytti Isohookana-Asunmaan näin lot kuin palkka päätoimesta vaikuttivat koulu-
37606: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 787: tustukeen siten, että jos nämä tulot olivat
37607: suuremmat kuin kuukautta kohti laskettu työt-
37608: tömyysturvalain mukainen suurin korotettu pe-
37609: Onko työllisyyskoulutuksen oppilai- ruspäiväraha (3 139 mk) ei koulutustukea
37610: den sosiaalisia etuuksia heikennetty, ja myönnetty. Uudistuksen myötä voivat opiske-
37611: mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak- lijat saada näitä muita tuloja 3 139 markkaan
37612: seen työllisyyskoulutuksen taloudellisia saakka tämän vaikuttamatta koulutustuen
37613: edellytyksiä? määrään. Mikäli tulot menevät yli mainitun
37614: rajan, ei koulutustuki putoa kokonaan pois
37615: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuten aiemmin, vaan vähennykset tehdään
37616: vasti seuraavaa: rajan yli menevältä osalta.
37617: Lisäksi on olemassa lukuisia sosiaalietuuk-
37618: Kansanedustaja Isohookana-Asunmaan ky- sia, jotka eivät vaikuta koulutustukea vähentä-
37619: symys perustuu muutoksiin opiskelijoiden ruo- västi. Näitä ovat mm. perhe-eläkkeet, vam-
37620: kailun järjestämisessä sekä matkakustannusten maistuki, eroraha, asumistuki, lapsilisä, toi-
37621: ja eräiden sairauskulujen korvaamisessa. meentulotuki, sotilasavustus, lasten kotihoidon
37622: 1.1.1991 tuli voimaan laki työvoimapoliitti- tuen perusosa ja sisaruskorotus. Myöskään
37623: sesta aikuiskoulutuksesta ja tällöin kumoutui koulutus- ja erorahaston maksama aikuiskou-
37624: myös työllisyyskoulutuslaki. Lainmuutoksella lutuslisä ei vaikuta koulutustukea vähentäväs-
37625: toteutettiin valtioneuvoston periaatepäätökset ti.
37626: ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusperi- Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että
37627: aatteista ja kehittämisestä. Uuden lain mukaan koulutusaikaiseen perustoimeentuloon eli kou-
37628: työvoimahallinto ostaa ammatillista aikuiskou- lutustukeen saatiin parannuksia aikaan.
37629: lutusta eri koulutuksen järjestäjiltä työvoima- Työvoimakoulutukseen osallistuville opiske-
37630: poliittisin perustein. Opiskelijoiden koulutusai- lijoille järjestetään tarvittaessa majoitus, joka
37631: kainen toimeentulo turvataan maksamalla kou- koulutuspalveluiden tuottajan järjestämänä on
37632: lutustukea sekä muita opintososiaalisia etuuk- opiskelijalle maksutonta.
37633: sia. Lisäksi opiskelijoille maksetaan matka- ja
37634: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ruokailukustannusten korvaamiseksi tarkoitet-
37635: perustoimeentulon muodostaa koulutustuki. tua verotonta ylläpitokorvausta. Aikaisemmin
37636: Koulutustuki on pääsääntöisesti työttömyys- oppilaille järjestettiin ilmainen ruokailu. Ruo-
37637: turvan suuruinen. Lain muutoksen yhteydessä kailukustannusten korvaamiseen rahallisena
37638: siirtyi koulutustuen maksaminen samojen taho- etuutena ryhdyttiin seuraavista syistä: Koulu-
37639: jen tehtäväksi kuin työttömyysturvakin eli tusta voidaan ostaa miltä tahansa koulutuksen
37640: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille sekä järjestämiseen soveltuvalta koulutuspalvelujen
37641: työttömyyskassoille. Samalla paranivat työttö- tuottajalta. Tällöin on mahdollista, etteivät
37642: myyskassojen maksaman ansiosidonnaisen an- kaikki koulutuksen järjestäjät voi tarjota opis-
37643: sio-osan saamisedellytykset, kun myös työttö- kelijoille ruokailumahdollisuutta. Tällöin on
37644: myysuhan alaiset henkilöt otettiin tuen piiriin. parempi, että korvaus maksetaan suoraan opis-
37645: Aikaisemmin opiskelijan tuli olla kokonaan kelijalle. Lisäksi opiskelijat ovat nyt keskenään
37646: työtön, lomautettu, lyhennettyä työviikkoa tai tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, mi-
37647: työpäivää tekevä taikka irtisanottu. Näin ollen ten ruokailuolosuhteet koulutuksessa on järjes-
37648: 1990 vp. - KK n:o 787 3
37649:
37650: tetty. Opiskelijan henkilökohtaiseen valintaan kustustapa ja tällöin voitiin maksaa korvauksia
37651: jää, missä tai miten hän ruokailee. yksityisauton käytöstä. Sen sijaan nykyisen
37652: Työllisyyskoulutuslain ollessa voimassa op- maksujärjestelmän mukaan tällainen ei ole mah-
37653: pilaille maksettiin 25 markan suuruinen kor- dollista, koska yhteisellä kyydillä matkustavat
37654: vaus silloin, kun ruokailua ei voitu järjestää. oppilaat saattavat kukin saada korvauksensa eri
37655: Nykyisin maksetaan kaikille opiskelijoille joko paikasta, eivätkä maksajat ole selvillä muiden
37656: 25 tai 31 markkaa ruokailukustannusten kor- oppilaiden saamista korvauksista.
37657: vauksena riippuen siitä, majoittuvatko he kou- Työllisyyskoulutuksesta annetun asetuksen
37658: lutuksen järjestäjän järjestämässä asunnossa mukaan opiskelijalle on voitu korvata sairau-
37659: vai ei. Niille opiskelijoille, jotka eivät majoitu, den hoidosta aiheutuvat kulut siltä osin kuin
37660: korvaus on 31 markan suuruinen. niitä ei ole korvattu sairausvakuutuslainsää-
37661: Matkakustannukset korvataan kullekin op- dännön nojalla. Järjestelmä on ollut melko
37662: pilaalle erikseen. Matkakustannusten korvaa- ainutlaatuinen ja runsaasti tulkintavaikeuksia
37663: misen perusteena ovat julkisten liikennevälinei- synnyttänyt. Vuoden alusta alkaen sairauden
37664: den mukaiset taksat lyhintä tietä ja halvinta hoidosta aiheutuneet kulut korvataan sairaus-
37665: matkustustapaa käyttäen. Silloin kun kurssikes- vakuutuslainsäädännön nojalla kuten muillekin
37666: kukset maksoivat oppilaiden matkakorvaukset, opiskelijoille.
37667: oli maksajalla tiedossa kunkin oppilaan mat-
37668: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
37669:
37670: Työministeri Matti Puhakka
37671: 4 1990 vp. - KK n:o 787
37672:
37673:
37674:
37675:
37676: Till Riksdagens Herr Talman
37677: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Förut skulle studeranden vara helt arbetslös,
37678: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse permitterad, ha förkortad arbetsvecka eller
37679: av den 29 januari 1991 till vederbörande arbetsdag eller vara uppsagd. Sålunda förbätt-
37680: medlem av statsrådet översänt avskrift av ras utbildningens möjligheter att fungera före-
37681: följande av riksdagsledamot Tytti Isobaokana- byggande.
37682: Asunmaa undertecknade spörsmål nr 787: Förbättringar åstadkoms också i fråga om
37683: s.k. sänkt utbildningsstöd. Enligt lagen om
37684: Har de sociala förmånerna för stude- sysselsättningsfrämjande utbildning inverkade
37685: rande som genomgår sysselsättnings- inte endast studerandens lön för huvudsysslan
37686: främjande utbildning försämrats, och utan också dennes andra skattepliktiga inkom-
37687: vad ämnar Regeringen göra för att ster på utbildningsstödet så att om dessa
37688: förbättra de ekonomiska förutsättning- inkomster översteg den för en månad uträkna-
37689: arna för sysselsättningsfrämjande ut- de, i lagen om utkomstskydd för arbetslösa
37690: bildning? angivna maximala förhöjda grunddagpenning-
37691: en (3 139 mk), beviljades inget utbildnings-
37692: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- stöd. 1 och med reformen kan de studerande få
37693: samt anföra följande: ända upp till 3 139 mark i dessa andra inkom-
37694: ster utan att detta påverkar utbildningsstödets
37695: Riksdagsledamot Isohookana-Asunmaas belopp. Ifall inkomsterna överstiger nämnda
37696: spörsmål baserar sig på ändringar i elevernas gräns, bortfaller inte utbildningsstödet helt och
37697: måltidsarrangemang och i ersättningarna för hållet såsom tidigare, utan avdragen görs från
37698: resekostnader och vissa sjukkostnader. den del som överstiger gränsen.
37699: En lag om arbetskraftspolitisk vuxenutbild- Dessutom finns det ett flertal sociala förmå-
37700: ning trädde i kraft 1.1.1991 och härvid upp- ner som inte inverkar reducerande på utbild-
37701: hävdes också lagen om sysselsättningsfrämjan- ningsstödet. Till dessa hör bl.a. familjepensio-
37702: de utbildning. Genom lagändringen verk- ner, handikappstöd, avgångsbidrag, bostadsbi-
37703: ställdes statsrådets principbeslut om finansie- drag, barnbidrag, utkomststöd, militärunder-
37704: ringsprinciperna för och utvecklandet av den stöd samt grunddelen och syskonförhöjningen
37705: yrkesinriktade vuxenutbildningen. Enligt den av stödet för vård av barn i hemmet. Det
37706: nya lagen köper arbetskraftsförvaltningen på vuxenutbildningstillägg som utbildnings- och
37707: arbetskraftspolitiska grunder yrkesinriktad avgångsbidragsfonden utbetalar inverkar inte
37708: vuxenutbildning av olika utbildningsarrangö- heller reducerande på utbildningsstödet.
37709: rer. Studerandenas uppehälle under studietiden Allt som allt kan man således konstatera att
37710: tryggas genom utbetalning av utbildningsstöd förbättringar ficks till stånd i fråga om grund-
37711: samt genom andra studiesociala förmåner. utkomsten under studietiden, dvs. i fråga om
37712: Vid arbetskraftspolitisk vuxenutbildning ut- utbildningsstödet.
37713: gör utbildningsstödet grundutkomsten. Utbild- För de studerande som deltar i arbetskrafts-
37714: ningsstödet är i regel lika stort som utkomst- utbildning anordnas vid behov inkvartering,
37715: skyddet för arbetslösa. 1 samband med lagänd- viiken i och med att den anordnas av utbild-
37716: ringen övergick ansvaret för utbetalningen av ningsproducenten är kostnadsfri för de stude-
37717: utbildningsstödet till samma instanser som ut- rande.
37718: betalningen av utkomstskyddet för arbetslösa, Till studerandena betalas dessutom skattefri
37719: dvs. till folkpensionsanstaltens lokalbyråer och ersättning för uppehälle viiken ersätter rese-
37720: till arbetslöshetskassorna. Samtidigt förbättra- och måltidskostnader. Förut anordnades gratis
37721: des förutsättningarna att få den av arbetslös- måltider för eleverna. Måltidskostnaderna bör-
37722: hetskassorna utbetalda förtjänstdelen som är jade ersättas i form av penningförmåner av
37723: avvägd enligt förtjänsten då stödet också kom följande skäl: Utbildning kan anskaffas från
37724: att gälla personer som hotas av arbetslöshet. viiken som helst utbildningsproducent som är
37725: 1990 vp. - KK n:o 787 5
37726:
37727: 1ämpad att anordna utbi1dning. Härvid är det resesättet 1igger tili grund för resekostnadser-
37728: möj1igt att alla utbi1dningsarrangörer inte kan sättningen. Då kurscentra1erna beta1ade e1ever-
37729: erbjuda studerandena möj1ighet tili måltider. nas resekostnader, hade beta1aren kännedom
37730: Det är härvid bättre att ersättningen utbeta1as om varje e1evs resesätt och härvid kunde man
37731: direkt tili studeranden. Dessutom är studeran- beta1a ersättningar för användandet av privat-
37732: dena nu sinsemellan i en jämbördig ställning, bil. En1igt det nuvarande beta1ningssystemet är
37733: oberoende av hur måltidsförhållandena i ut- detta däremot inte möj1igt, eftersom envar av
37734: bi1dningen anordnats. Studeranden får sjä1v de e1ever som reser med gemensam skjuts
37735: vä1ja var och hur han äter. kanske får sin ersättning från o1ika håll, och
37736: Medan 1agen om sysselsättningsfrämjande beta1arna har inte reda på de övriga e1evernas
37737: utbi1dning var i kraft utbeta1ades åt e1everna en ersättningar.
37738: ersättning på 25 mark i de fall då måltider inte En1igt förordningen om sysse1sättningsfräm-
37739: kunde anordnas. Numera beta1as åt alla stude- jande utbi1dning har det varit möj1igt att åt en
37740: rande antingen 25 eller 31 mark i ersättning för studerande ersätta sjukvårdskostnader tili de
37741: måltidskostnaderna, beroende på om de är de1ar de inte ersatts med stöd av sjukförsäk-
37742: inkvarterade i en av utbi1dningsarrangören rings1agstiftningen. Systemet har varit täm1igen
37743: anordnad bostad eller ej. För de studerande unikt och gett upphov tili ta1rika to1knings-
37744: som inte är inkvarterade är ersättningen 31 svårigheter. Fr.o.m. början av året ersätts
37745: mark. sjukvårdskostnaderna med stöd av sjukförsäk-
37746: Resekostnaderna ersätts skilt för varje e1ev. rings1agstiftningen såsom också åt övriga stu-
37747: Taxorna för offentliga trafikmede1 genom an- derande.
37748: 1itande av den kortaste vägen och det biliigaste
37749: Helsingfors den 28 februari 1991
37750:
37751: Arbetsminister Matti Puhakka
37752: 1
37753:
37754: 1
37755: 1990 vp.
37756:
37757: Kirjallinen kysymys n:o 788
37758:
37759:
37760:
37761:
37762: Gustafsson ym.: Opintorahan maksamisesta työttömänä oleville
37763: iltalukio-opiskelijoille
37764:
37765:
37766: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37767:
37768: Viime syksystä lähtien työttömiltä iltakoulu- yhteiskunnan, se, että ihmiset opiskelevat ja
37769: laisilta on evätty opintoraha. Valtion opintotu- kehittävät itseään. Pidämme perusteltuna ja
37770: kikeskus on ilmoittanut syyksi sen, että kahden oikeudenmukaisena sitä, että henkilö esimer-
37771: sosiaalietuuden, työttömyyspäivärahan ja opin- kiksi iltaopiskelijana toimiessaan voisi työttö-
37772: torahan, maksaminen ei sovi yhteen. Iltalukios- myysturvan lisäksi saada melko pienehkön 300
37773: sa opiskeleminen katsotaan sivutoimiseksi opis- markan suuruisen opintorahan. Erityisen koh-
37774: keluksi, jolloin työtön saa opiskeluajalta työt- tuuttomaksi tilanteen on tehnyt se, että opin-
37775: tömyyspäivärahaa. Päätoimisesti opiskeleville totukikeskus ei ole tiettävästi informoinut py-
37776: työttömyyspäivärahaa ei makseta. kälän tulkinnasta työvoimatoimistoja eikä
37777: Opintorahan eväämistä on perusteltu opin- opinto-ohjaajia.
37778: totukilain 4 §:llä. Pykälässä sanotaan, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37779: opintotuki voidaan evätä tai sen määrää alen- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37780: taa, jos hakijalla on ylimääräisiä etuja. Työt- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37781: tömyyspäiväraha ei kuitenkaan ole mikään jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37782: ylimääräinen etu, vaan minimitoimeentulon eh-
37783: to. Tuntuu kohtuuttomalta, että opintoraha on
37784: evätty tilanteissa, joissa ihmisillä on toimeen- Onko Hallitus tietoinen työttömien
37785: tulona vain työttömyyspäiväraha. iltalukio-opiskelijoiden kohdalla tapah-
37786: Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipolitii- tuneista opintorahan eväämispäätöksis-
37787: kan pääperiaatteena on ollut se, että yhteiskun- tä, ja
37788: ta tukee kansalaisia pääsääntöisesti vain yhden mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
37789: tukijärjestelmän kautta. Tämä ajattelu ei kui- ryhtyä opintorahan maksamista koske-
37790: tenkaan välttämättä sovi tilanteisiin, joissa on vien säännösten ja päätösten muuttami-
37791: kaikkien etujen mukaista, niin yksilön kuin seksi?
37792:
37793: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
37794:
37795: Jukka Gustafsson Timo Roos
37796:
37797:
37798: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37799:
37800:
37801:
37802:
37803: 2000708
37804: 1990 vp.
37805:
37806: Kirjallinen kysymys n:o 789
37807:
37808:
37809:
37810:
37811: Helle: Taajamia koskevan viitoituskäytännön muuttumisesta
37812:
37813:
37814: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37815:
37816: Tielaitos on viime vuosien aikana ryhtynyt kaltaista epäjohdonmukaisuutta.
37817: hylkimään ja jopa muuttamaan kylien ja taa- Tielaitoksen toiminta näyttää johdetulta.
37818: jamien nimiä. Se on useissa tapauksissa jättä- Mutta tuntuu siltä, ettei se ole päätöksissään
37819: nyt viitoituksistaan pois suuret kuntien keskus- ottanut lainkaan huomioon historiallisia näkö-
37820: taajamat, jos niiden nimi poikkeaa kunnan kulmia, eikä se näytä välittävän myöskään
37821: nimestä. paikallisista mielipiteistä.
37822: Kunnan keskustaajama on usein eriniminen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37823: kuin asianomainen kunta. Mainittakoon muu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37824: tama esimerkki eteläisestä Hämeestä. Janakka- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37825: lan keskus on Turenki, Kalvolan keskus on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37826: Iittala, Hausjärven keskus on Oitti ja Kärkölän
37827: keskus on Järvelä. Mihin päätöksiin tielaitoksen viitoi-
37828: Muutamilla teillä on esim. ainoastaan viitta tuskäytännön muuttaminen perustuu ja
37829: "Janakkala xx", jossa kilometrimäärät osoitta- onko se tarkoituksenmukaista sekä ote-
37830: vat Turenkiin, eivätkä suinkaan Janakkalan taanko vastaisuudessa nimeämismuu-
37831: kirkonkylään. Parastaikaa keskustellaan Haus- toksia tehtäessä huomioon esim. mu-
37832: järvellä ja Kärkölässä keskustaajamien viitoi- seoviranomaisten, kielitoimiston ja pai-
37833: tuksesta, johon tielaitos esittää edellä mainitun kallisten asukkaiden mielipiteet?
37834:
37835: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1991
37836:
37837: Esko Helle
37838:
37839:
37840:
37841:
37842: 200070S
37843: 2 1990 vp. - KK n:o 789
37844:
37845:
37846:
37847:
37848: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37849: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nettä synnyttäviä paikkakuntia, normaalisti
37850: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuntakeskuksia.
37851: olette 30 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn Alemmalla tieverkolla tiepiirit valitsevat vii-
37852: kirjeenne n:o 2802 ohella toimittanut valtioneu- toitettavat kohteet. Alemmalla tieverkolla vii-
37853: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen toitettavat kohteet ovat yleensä lähikohteita,
37854: kansanedustaja Esko Helteen näin kuuluvasta jollaisia kysymyksessäkin on tarkoitettu.
37855: kirjallisesta kysymyksestä n:o 789: Lähikohteiden valinnassa periaatteena on
37856: ollut se, että kaikki kunnat, joiden kautta tie
37857: Mihin päätöksiin tielaitoksen vntm- kulkee ja jonka taajama tai keskus on tien
37858: tuskäytännön muuttaminen perustuu ja vaikutuspiirissä, on mahdollisuuksien mukaan
37859: onko se tarkoituksenmukaista sekä ote- otettu tien viitoituskohteeksi. Tapauksissa, jois-
37860: taanko vastaisuudessa nimeämismuu- sa keskustaajama on eri niminen kuin itse
37861: toksia tehtäessä huomioon esim. mu- kunta, viitoituskohteen nimi valitaan yhteis-
37862: seoviranomaisten, kielitoimiston ja pai- työssä kunnan kanssa.
37863: kallisten asukkaiden mielipiteet? Hämeen tiepiirin alueella on useita kuntia,
37864: joiden keskustaajama on eri niminen kuin itse
37865: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kunta. Tiepiirin ja kuntien välisissä keskuste-
37866: vasti seuraavaa: luissa kunnat ovat pitäneet tärkeänä kunnan
37867: virallisen nimen käyttöä viitoituksessa. Tiepiiri
37868: Tiehallitus on laatinut vntmtusta koskevat on pyrkinyt näiden kuntien kanssa siihen, että
37869: ohjeet, joilla pyritään turvaamaan yhtenäinen kunnan hallinnolliseen ja toiminnalliseen kes-
37870: ja tasapuolinen viitoituskäytäntö koko maassa. kustaan ohjataan kunnan virallisella nimellä.
37871: Yleisistä teistä annetun lain ja tieliikennelain- Jos kunta kuitenkin haluaa viitoituksessa esiin-
37872: säädännön mukaan teiden viitoitus kuuluu tyä keskustaajamansa nimellä, tätä on pyritty
37873: tielaitoksen tehtäviin. noudattamaan.
37874: Valta- ja kantateiden osalta tiehallitus yllä- Kärkölässä kunnanhallitus on käsitellyt
37875: pitää viitoituskohdeluetteloa, jossa on teittäin asiaa ja on päätynyt samalle kannalle kuin
37876: luetteloitu kauko-, väli- ja lähikohteet Luettelo Hämeen tiepiirin esitys.
37877: sisältää ne kohteet, joita viitoitetaan valta- ja Kärkölässä tullaan jatkossa viitoittamaan
37878: kantateiden suuntaan. Kohteet on valittu seu- kantatiellä n:o 54 Kärkölä-nimellä Järvelän
37879: raavien periaatteiden mukaan: sijasta ja viitoitus ohjataan kunnan keskustaan.
37880: Kaukokohteet ovat yleisesti tunnettuja tär- Järvelä-nimi esiintyy vasta keskustaajaman liit-
37881: keitä paikkakuntia. Kaukokohteita ovat useim- tymässä Kärkölä-nimen rinnalla. Hausjärvellä
37882: miten maakuntakeskukset sekä eräät kaupun- tekninen lautakunta on myös käsitellyt asiaa ja
37883: ki- ja kuntakeskukset Kaukokohteet esiintyvät hyväksynyt Hämeen tiepiirin esityksen.
37884: suunnistustauluissa, tienviitoissa ja etäisyystau- Tielaitos on pyrkinyt ja pyrkii vastaisuudes-
37885: luissa ylimpänä. sakin yhteistyössä kuntien kanssa saamaan
37886: Välikohteeksi voidaan tarpeen mukaan valita viitoituksen sellaiseksi, että yhdessä asianmu-
37887: kaupunkikeskuksia, joiden sijainti tieverkolla kaisen kartan kanssa tienkäyttäjä löytää etsi-
37888: on merkittävä, mutta joita ei ole valittu kau- mänsä kohteen. Kuntien mielipiteet ja kanta
37889: kokohteiksi. ovat siis tässäkin asiassa varsin merkittävässä
37890: Lähikohteet ovat tielle eniten paikallisliiken- asemassa.
37891: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
37892:
37893: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
37894: 1990 vp. - KK n:o 789 3
37895:
37896:
37897:
37898:
37899: Tili Riksdagens Herr Talman
37900: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de destinationer som skall utmärkas. De desti-
37901: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nationer som utmärks inom det lägre vägnätet
37902: nr 2802 av den 30 januari 1991 till vederbö- är oftast närdestinationer. Det är även de
37903: rande med1em av statsrådet översänt avskrift destinationer som avses i spörsmålet.
37904: av följande av riksdagsman Esko Helle under- Vid valet av närdestinationer har principen
37905: tecknade spörsmål nr 789: varit att alla kommuner genom vilka vägen går
37906: och vilkas tätorter elier centra ligger inom
37907: På vilka beslut grundar sig ändringen vägens influensområde i mån av möjlighet har
37908: av vägverkets vägvisningspraxis och är valts tili vägvisningsdestinationer för vägen. 1
37909: den ändamålsenlig samt beaktas t.ex. de fali där den centrala tätorten har ett annat
37910: museimyndigheternas, språkbyråns och namn än själva kommunen väljs vägvisnings-
37911: de 1okala invånarnas åsikter i fortsätt- destinationens namn i samråd med kommunen.
37912: ningen då benämningar ändras? Inom Tavastehus vägdistrikt finns flera kom-
37913: muner vilkas centrala tätorter har andra namn
37914: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- än själva kommunerna. 1 diskussioner som
37915: samt anföra följande: förts mellan vägdistriktet och kommunerna har
37916: kommunerna ansett det vara viktigt att kom-
37917: Vägstyrelsen har uppgjort anvisningar angå- munens officiella namn används vid vägvis-
37918: ende vägvisningen och dessa är avsedda att ningen. Vägdistriktet har i samråd med dessa
37919: säkerställa en enhetlig och objektiv vägvisnings- kommuner strävat tili att vägvisningen tili
37920: praxis i hela landet. Enligt lagen om alimänna kommunens administrativa och verksamhets-
37921: vägar och vägtrafiklagstiftningen hör vägvis- mässiga centrum sker med kommunens offici-
37922: ningen vid vägarna tili vägverkets uppgifter. elia namn. Om kommunen i vägvisningen ändå
37923: Vägstyrelsen upprätthåller en förteckning vill framträda under sin centrala tätorts namn,
37924: över vägvisningsdestinationer för huvud- och har vägmyndigheterna försökt beakta detta.
37925: stamvägar. 1 denna förteckning uppräknas J Kärkölä har kommunstyrelsen behandlat
37926: fjärr-, melian- och närdestinationerna i fråga ärendet och kommit tili samma ståndpunkt
37927: om varje väg. F örteckningen innehålier de som Tavastehus vägdistrikt i sitt förslag.
37928: destinationer som utmärks i huvud- och stam- 1 Kärkölä kommer vägvisningen på stamväg
37929: vägarnas riktning. Destinationerna har valts nr 54 i fortsättningen att ske med namnet
37930: enligt fö1jande principer: Kärkölä i stället för Järvelä och vägvisningen
37931: Fjärrdestinationerna utgörs av allmänt kän- styrs tili kommunens centrum. Namnet Järvelä
37932: da viktiga orter. Landskapscentra samt vissa förekommer först vid anslutningen tili den
37933: stads- och kommuncentra är ofta fjärrdestina- centrala tätorten vid sidan av namnet Kärkölä.
37934: tioner. Fjärrdestinationer förekommer överst 1 Hausjärvi har tekniska nämnden också be-
37935: på orienteringstavlor, vägvisare och avstånds- handlat ärendet och godkänt Tavastehus väg-
37936: tavlor. distrikts förslag.
37937: Till meliandestinationer kan efter behov väl- Vägverket har strävat och strävar även i
37938: jas stadscentra, som är belägna på en betydel- fortsättningen i samarbete med kommunerna
37939: sefuli plats inom vägnätet men som inte valts tili att få tili stånd en sådan vägvisning att
37940: tili fjärrdestinationer. vägtrafikanten med hjälp av en ändamålsenlig
37941: Närdestinationer är orter som skapar mest karta hittar den destination han söker. Kom-
37942: lokaltrafik på vägen, dvs. vanligen kommun- munernas åsikter och ståndpunkt har alitså
37943: centra. även i detta sammanhang en stor betydelse.
37944: lnom det lägre vägnätet väljer vägdistrikten
37945:
37946: Helsingfors den 28 februari 1991
37947:
37948: Trafikminister Ilkka Kanerva
37949: 1990 vp.
37950:
37951: Kirjallinen kysymys n:o 790
37952:
37953:
37954:
37955:
37956: P. Lahtinen: Kolesterolilääkkeiden sairausvakuutuskorvauksen
37957: lisäämisestä
37958:
37959:
37960: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37961:
37962: Veren kohonnut kolesterolipitoisuus on kes- syy liian korkeana, ja varsinkin tapauksissa,
37963: keinen syy verisuonten ahtautumiseen ja sitä joissa henkilön kokonaisriskiä lisäävät myös
37964: kautta vakaviin sydän- ja verisuonitauteihin, muut riskitekijät (esim. sokeritauti, verenpaine-
37965: jotka ovat tärkein kansantautiryhmämme. Ve- tauti, lihavuus) ja joissa hoitava lääkäri katsoo
37966: ren kolesterolia voidaan hyvin usein alentaa lääkityksen tarpeelliseksi. Tällaisella uudistuk-
37967: ruokavaliomuutoksilla, mutta kovin monessa sella olisi tärkeä merkitys sekä asianomaisille
37968: tapauksessa ruokavalio ei riitä, vaan tarvitaan potilaille että koko kansanterveydelle.
37969: lisäksi lääkkeitä, jotka nykyään ovat entistä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37970: tehokkaampia. tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
37971: Kolesterolia alentavat lääkkeet ovat huomat- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37972: tavan kalliita, mikä vaikeuttaa pienituloisten jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37973: tarpeellista lääkkeiden säännöllistä käyttöä.
37974: Kuitenkin voidaan todeta, että samantapaiset
37975: lääkkeet - verenpainelääkkeet - korvataan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37976: 90-prosenttisesti. Viime vuonna päätetyn uudis- ryhtyä lääkärin määräämän tarpeellisen
37977: tuksen jälkeen korvataan kolesterolilääkkeet kolesterolilääkityksen sairausvakuutus-
37978: henkilöille, joilla on perinnöllisesti hyvin kor- korvausprosentin nostamiseksi, jotta
37979: kea kolesteroli. Olisi kuitenkin tärkeätä saada säännöllinen lääkitys voisi nykyistä pa-
37980: samanlaisen korvauksen piiriin henkilöt, joiden remmin toteutua lääkäreiden hoitopää-
37981: kolesteroli ruokavaliomuutosten jälkeenkin py- tösten mukaisesti?
37982:
37983: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
37984:
37985: Pertti Lahtinen
37986:
37987:
37988:
37989:
37990: 200070S
37991: 2 1990 vp. - KK n:o 790
37992:
37993:
37994:
37995:
37996: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37997: Valtiopäiväjarjestyksen 37 §:n 1 momentissa toksen tutkimusten mukaan arviOitu olevan
37998: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Suomessa noin 10 000. Tämän sairaustyypin
37999: olette 29 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn diagnostiset kriteerit ovat selkeät. Saattaa olla,
38000: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston että myös muut sellaiset henkilöt, joilla veren
38001: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kolesterolipitoisuus on selvästi kohonnut, voi-
38002: edustaja Pertti Lahtisen näin kuuluvasta kirjal- vat merkittävästi hyötyä lääkehoidosta. Tällöin
38003: lisesta kysymyksestä n:o 790: kuitenkin tulee vaikeuksia niiden kriteerien
38004: määrittämisessä, joiden pohjalta oikeus erityis-
38005: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo korvattaviin lääkkeisiin olisi mahdollista
38006: ryhtyä lääkärin määräämän tarpeellisen myöntää.
38007: kolesterolilääkityksen sairausvakuutus- Kuten kysymyksessä todetaan, tällä hetkellä
38008: korvausprosentin nostamiseksi, jotta käytettävissä olevat kolesterolia alentavat lääk-
38009: säännöllinen lääkitys voisi nykyistä pa- keet ovat hyvin kalliita. Jos myös muista kuin
38010: remmin toteutua lääkäreiden hoitopää- perinnöllisistä syistä johtuvaan kolesterolisai-
38011: tösten mukaisesti? rauteen kohdistuva lääkehoito saatettaisiin eri-
38012: tyiskorvattavuuden piiriin, Kansaneläkelaitok-
38013: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen selvitysten mukaan korvauksia pitäisi mak-
38014: vasti seuraavaa: saa varovaistenkin arvioiden mukaan noin
38015: 100 000 potilaalle. Tämä merkitsisi sairausva-
38016: Vaikea-asteisten rasva-aineenvaihdunnan kuutukselle vuosittain noin 15 milj. mk:n lää-
38017: häiriöiden hoitoon käytettävien lääkkeiden eri- kekorvauskustannusten nousua.
38018: tyiskorvattavuuden tarvetta on seurattu Kan- Lääkärin määräämät kolesterolia alentavat
38019: saneläkelaitoksessa jo sairausvakuutusjärjestel- lääkkeet kuuluvat sairausvakuutuksen perus-
38020: män alusta lähtien. Kysymys on otettu useaan korvauksen piiriin. Lisäksi kolesterolia alenta-
38021: otteeseen esiin Kansaneläkelaitoksessa toimi- vien lääkkeiden aiheuttamaa kustannusrasitus-
38022: vassa, sairausvakuutukseen liittyviä lääketieteel- ta tasoittaa se, että sairausvakuutus korvaa ne
38023: lisiä kysymyksiä käsittelevässä sosiaalilääketie- läakekustannukset, jotka ylittävät saman ka-
38024: teellisessä neuvottelukunnassa. Tässä kysymyk- lenterivuoden aikana 3 051 mk (ind. 91).
38025: sessä on aina oltu yksimielisiä siitä, että vain Näyttää siltä, että nykytilanteessa ei ole
38026: periytyvää vaikeaa kolesterolisairautta hoidet- tarkoituksenmukaista laajentaa kolesterolia
38027: taessa kolesterolia alentava lääkehoito tulisi alentavien lääkkeiden erityiskorvattavuutta.
38028: saattaa erityiskorvattavuuden piiriin. Tältä poh- Jos yleiseen käyttöön saadaan tehokkaita, riit-
38029: jalta on valtioneuvoston 30.11.1989 tekemällä tävän vaarattornia ja hinnaltaan kohtuullisia
38030: päätöksellä (1059/89) saatettu familiaalisen hy- uusia lääkkeitä sekä voidaan riittävästi selvit-
38031: perkolesterolemian hoidossa käytettävät koles- tää ne kriteerit, joiden mukaan myönnetään
38032: terolia alentavat lääkkeet 90-prosenttisesti kor- oikeus erityiskorvattaviin kolesterolilääkkei-
38033: vattaviksi lääkeaineiksi 1. 7.1990 alkaen. siin, ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin sanotun
38034: Perinnöllistä familiaalista hyperkolesterole- lääkehoidon erityiskorvattavuuden laajentami-
38035: miaa sairastavia henkilöitä on Kansaneläkelai- seksi.
38036: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1991
38037:
38038: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
38039: 1990 vp. - KK n:o 790 3
38040:
38041:
38042:
38043:
38044: Till Riksdagens Herr Talman
38045: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ner i Finland som lider av ärftlig familjär
38046: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse hyperkolesterolemi. För denna sjukdomstyp
38047: av den 29 januari 1991 tili vederbörande finns det tydliga diagnostiska kriterier. Det kan
38048: medlem av statsrådet översänt avskrift av hända att också andra personer som har höga
38049: följande av riksdagsman Pertti Lahtinen under- halter av kolesterol i blodet i väsentlig grad
38050: tecknade spörsmål nr 790: skulle ha nytta av läkemedelsbehandling. Här-
38051: vid blir. det dock svårt att faststälia de kriterier
38052: Vilka åtgärder ämnar Regeringen enligt vilka rätt tili läkemedel för vilka betalas
38053: vidta för att höja sjukförsäkringsersätt- specialersättning kunde beviljas.
38054: ningsprocenten för nödvändiga koleste- Såsom det konstateras i spörsmålet är de
38055: roliäkemedel, som har ordinerats av läkemedel som sänker kolesterolhalten och som
38056: läkare, så att medicineringen bättre än för närvarande står tili buds synnerligen dyra.
38057: nu kan ske regelbundet och i enlighet Om specialersättning skulie betalas också för
38058: med läkarnas vårdbeslut? läkemedelsbehandlingen av andra kolesterol-
38059: sjukdomar än sådana som är ärftliga, borde
38060: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- enligt folkpensionsanstaltens utredningar och
38061: samt anföra följande: försiktiga beräkningar ersättningar betalas tili
38062: ca 100 000 patienter. För sjukförsäkringen
38063: Ända från det sjukförsäkringssystemet inför- skulle detta innebära att kostnaderna för läke-
38064: des har folkpensionsanstalten följt med behovet medelsersättningarna skulle stiga med ca 15
38065: av specialersättning för läkemedel som används milj. mk årligen.
38066: vid behandling av höggradiga störningar i För läkemedel som sänker kolesterolhalten
38067: fettämnesomsättningen. Frågan har behandlats och ordineras av läkare betalas sjukförsäkring-
38068: i flera repriser vid folkpensionsanstaltens so- ens basersättning. Den kostnadsbörda som
38069: cialmedicinska delegation. Delegationen har tili läkemedel som sänker kolesterolhalten medför
38070: uppgift att behandla medicinska frågor som utjämnas ytterligare av att sjukförsäkringen
38071: hänför sig tili sjukförsäkringen. 1 denna fråga ersätter de läkemedelskostnader som under ett
38072: har det alitid rått enighet om att specialersätt- kalenderår överstiger 3 051 mk (ind. 91).
38073: ning bör betalas för sådan läkemedelsbehand- Under nuvarande förhålianden förefalier det
38074: ling som sänker kolesterolhalten endast då det inte ändamålsenligt att utvidga specialersätt-
38075: är fråga om behandling av en ärftlig svår ningen för läkemedel som sänker kolesterolhal-
38076: kolesterolsjukdom. På denna grund har läke- ten. Om effektiva, tiliräckligt ofarliga nya
38077: mede1 som sänker kolesterolhalten och som läkemedel tili rimligt pris kommer ut på den
38078: används vid behandling av familjär hyperkoles- alimänna marknaden och om de kriterier enligt
38079: terolemi genom statsrådets beslut av den 30 vilka rätt tili kolesterolläkemedel för vilka
38080: november 1989 (1059/89) hänförts tili läkeme- betalas specialersättning beviljas kan redas ut i
38081: del som ersätts tili 90% räknat från 1.7.1990. tiliräckligt hög grad, kommer ministeriet att
38082: Enligt folkpensionsanstaltens undersökning- vidta åtgärder för utvidgandet av specialersätt-
38083: ar finns det uppskattningsvis ca 10 000 perso- ningen för nämnda läkemedelsbehandling.
38084:
38085: Helsingfors den 6 mars 1991
38086:
38087: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
38088: 1990 vp.
38089:
38090: Kirjallinen kysymys n:o 791
38091:
38092:
38093:
38094:
38095: Vihriälä ym.: Suomalaisten paluumuuttajien verotuksesta
38096:
38097:
38098: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38099: Ruotsi on vuoden 1991 alusta korottanut tamaan verolainsäädäntöään. Verotus ei saisi
38100: ulkomailla asuvien henkilöiden työeläkkeiden kuitenkaan syrjiä tiettyä väestönosaa. Uudis-
38101: veron 25 prosenttiin. Ennen uudistusta paluu- tuksen jälkeen Ruotsissa asuvan eläkeläisen
38102: muuttajat maksoivat veroa eläkkeestään noin verokohtelu on lievempi kuin kotimaahansa
38103: kymmenen prosenttia. Uudistuksesta ei tiedo- palanneen siirtolaisen. Ne tuhannet suomalai-
38104: tettu eläkeläisille etukäteen. Myöskään Suomen set, jotka ovat parhaan työikänsä työskennel-
38105: viranomaiset eivät olleet tietoisia veronkoro- leet ruotsalaisen yhteiskunnan hyväksi ja mak-
38106: tuksesta. Huolestuneita eläkeläisiä ei ole ku- saneet sinne veronsa, kokevat eriarvoisen vero-
38107: kaan osannut neuvoa, ei eläkelaitoksissa eikä kohtelun syrjinnäksi.
38108: verotoimistoissa. Muutokset ovat selvinneet Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38109: heille tammikuun tiliotteista. Tilille on eläk- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38110: keen korotuksen jälkeen tullut huomattavasti kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38111: vähemmän rahaa kuin aikaisemmin. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38112: Eläkeläisten paluumuutosta hyötyvät kaikki
38113: osapuolet. Vanheneva väestö palaa mielellään
38114: synnyinseudulleen. Maaseudun haja-asutus- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38115: alueet toivottavat tervetulleiksi oman seudun ryhtyä Ruotsista muuttaneiden eläke-
38116: väen, joka eläkeikäisenäkin on vireää ja toime- läisten eriarvoisen verokohtelun johdos-
38117: liasta. Vanhusten tarvitsemia hoitopalveluita ta, ja
38118: on helpompi järjestää heidän omalla äidinkie- miten paluumuuttajille tulisi tiedottaa
38119: lellään täällä kuin Ruotsissa. heidän toimeentuloaan koskevista lain-
38120: Ruotsi on luonnollisestikin oikeutettu muut- säädännön muutoksista?
38121: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
38122:
38123: Jukka Vihriälä Kalle Röntynen Tellervo Renko
38124: Pauli Saapunki Seppo Pelttari Eino Siuruainen
38125: Hannele Pokka Mirja Ryynänen Kauko Heikkinen
38126: Matti Väistö Kimmo Sarapää Seppo Kääriäinen
38127:
38128:
38129:
38130:
38131: 200070S
38132: 2 1990 vp. - KK n:o 791
38133:
38134:
38135:
38136:
38137: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38138: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osasta, joka ylittää 170 000 kruunua. Edellä
38139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olevat numerotiedot eivät vielä mahdollista
38140: olette 31 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn täsmällisten laskelmien tekemistä siitä, mikä on
38141: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Ruotsissa tuloveron keskimääräinen suuruus
38142: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- laskettuna sieltä saadun eläketulon veronalai-
38143: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal- sesta määrästä, toisaalta siellä asuvien henki-
38144: lisesta kysymyksestä n:o 791: löiden verotuksessa ja toisaalta ulkomailla asu-
38145: vien henkilöiden verotuksessa. Saatavilla olevat
38146: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo numerotiedot ovat kuitenkin suuntaa-antavia,
38147: ryhtyä Ruotsista muuttaneiden eläke- ja niiden perusteella voidaan päätellä, että
38148: läisten eriarvoisen verokohtelun johdos- Ruotsista eläketuloa saavien, ulkomailla asu-
38149: ta, ja vien henkilöiden verotus Ruotsissa ei keski-
38150: miten paluumuuttajille tulisi tiedottaa määrin ole ainakaan olennaisesti raskaampi
38151: heidän toimeentuloaan koskevista lain- kuin siellä asuvien henkilöiden verotus.
38152: säädännön muutoksista? Voimassa olevan Pohjoismaiden välillä tulo-
38153: ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen
38154: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- verotuksen välttämiseksi vuonna 1989 tehdyn
38155: vasti seuraavaa: sopimuksen (SopS 91/89) 18 artiklan 1 kappa-
38156: leen mukaan eläkkeestä, joka maksetaan sopi-
38157: Ennen vuotta 1991 olivat Ruotsissa pitkään musvaltiosta (tässä tapauksessa Ruotsista) toi-
38158: voimassa säännökset, jotka käytännössä mer- sessa sopimusvaltiossa (tässä tapauksessa Suo-
38159: kitsivät mm., että sieltä saamastaan eläkkeestä messa) asuvalle henkilölle, verotetaan vain en-
38160: ulkomailla asuva henkilö maksoi Ruotsin tulo- siksi mainitussa valtiossa (so. Ruotsissa). Täl-
38161: veroa vain kymmenen prosentin verokannan löin eläkkeestä ei siis veroteta Suomessa. Tämä
38162: mukaan. Ruotsin samanaikaiseen yleiseen tu- sopimusvaltioiden verottamisoikeuden jakamis-
38163: loveroasteeseen nähden tämän suuruinen vero ta koskeva sääntely vastaa sekä Suomen että
38164: oli poikkeuksellisen alhainen. Vuoden 1991 Ruotsin vakiintuneesti noudattamaa sopimus-
38165: alusta on ulkomailla asuvien, Ruotsista tuloa käytäntöä. Sopimuksen 27 artiklassa kielletään
38166: saavien henkilöiden tuloverotus uudistettu pa- verotuksessa tapahtuva syrjintä. Omassa val-
38167: remmin vastaamaan siellä vallitsevaa yleistä tiossa asuvan henkilön ja ulkomailla asuvan
38168: verotuksen tasoa niin, että esim. eläkkeestä on henkilön erilaista kohtelua verotuksessa ei kui-
38169: siellä maksettava tuloveroa kunnalle 25 prosen- tenkaan pidetä tässä tarkoitettuna syrjintänä,
38170: tin verokannan mukaan. Jos eläketuloon sisäl- koska näiden henkilöiden olosuhteet eroavat
38171: tyy kansaneläkettä, veroa maksetaan kuitenkin toisistaan olennaisesti ja heidän jossakin mää-
38172: vain siitä eläketulon osasta, jonka vuotuinen rin erilainen kohtelunsa verotuksessa on siten
38173: määrä ylittää 48 000 kruunua (milloin eläkkeen perusteltua.
38174: saajana on yksinäinen henkilö) tai 42 000 kruu- Mitä tulee verolainsäädännön muutoksia
38175: nua (milloin kysymyksessä ovat puolisot). Ul- koskevaan tiedottamiseen, tämä tehtävä kuu-
38176: komailla asuva henkilö ei ole velvollinen suo- luu erityisesti sille valtiolle, jonka lainsäädän-
38177: rittamaan valtiolle tuloveroa Ruotsista saamas- nöstä on kysymys. Voidaan edellyttää, että
38178: taan eläkkeestä. Ruotsissa asuvien henkilöiden Ruotsissa olevilla eläkkeen maksajilla on saa-
38179: arvioidaan maksavan tuloveroa kunnalle kes- jista riittävät osoite- ja muut tunnistetiedot,
38180: kimäärin n. 32 prosenttia verotettavasta tulos- joiden perusteella tiedottamisen kohteet ovat
38181: taan. Lisäksi Ruotsissa asuvat henkilöt maksa- tavoitettavissa. Ruotsista Suomeen palaavista
38182: vat valtiolle tuloveroa suhteellisen, 20 prosentin siirtolaisista ei Suomen viranomaisilla ole sel-
38183: verokannan mukaan siitä verotettavan tulon laisia tietoja, että näillä viranomaisilla olisi
38184: 1990 vp. - KK n:o 791 3
38185:
38186: käytännössä mahdollisuuksia tehokkaasti ta- l7.l.l99l no 12/35/91 lääninverovirastoille ja
38187: voittaa Suomessa asuvia, Ruotsista eläkettä verotoiroistoille selostanut Ruotsista saadun
38188: saavia henkilöitä. Verohallitus on kirjeessään eläkkeen Ruotsissa muuttunutta verotusta.
38189: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1991
38190:
38191: Ministeri Ulla Puolanne
38192: 4 1990 vp. - KK n:o 791
38193:
38194:
38195:
38196:
38197: Till Riksdagens Herr Talman
38198: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inkomsten som överstiger 170 000 kronor.
38199: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Ovanstående sifferuppgifter gör det ännu inte
38200: av den 31 januari 1991 till vederbörande möjligt att noggrant räkna ut inkomstskattens
38201: medlem av statsrådet översänt avskrift av genomsnittliga storlek i Sverige beräknad på
38202: följande av riksdagsman Vihriälä m.fl. under- det skattepliktiga beloppet av pensionsinkomst
38203: tecknade spörsmål nr 791: som betalas ut därifrån, å ena sidan vid
38204: beskattningen av personer bosatta där och å
38205: Vilka åtgärder har Regeringen för andra sidan vid beskattningen av personer
38206: avsikt att vidta med anledning av den bosatta utomlands. De tillgängliga sifferuppgif-
38207: olikvärdiga behandlingen vid beskatt- terna är emellertid riktgivande, och på grund-
38208: ningen av pensionärer som flyttat från val av dem kan man göra den slutledningen att
38209: Sverige och beskattningen i Sverige av personer som är
38210: hur borde återvandrarna informeras bosatta utomlands och erhåller pensionsin-
38211: om ändringar i sådan lagstiftning som komst från Sverige åtminstone i väsentlig mån
38212: gäller deras utkomst? inte är i genomsnitt mer tyngande än beskatt-
38213: ningen av personer som är bosatta där.
38214: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt Enligt artikel 18 stycke 1 i det gällande
38215: anföra följande: avtalet från år 1989 mellan de nordiska länder-
38216: na för att undvika dubbelbeskattning beträff-
38217: Före år 1991 gällde i Sverige under en lång ande skatter på inkomst och på förmögenhet
38218: tid regler som i praktiken innebar bl.a. att en (FördrS 91/89) beskattas pension som betalas
38219: person som var bosatt utomlands och erhöll från en avtalsslutande stat (i förevarande fall
38220: pension från Sverige betalade svensk inkomst- Sverige) till en person med hemvist i annan
38221: skatt på pensionen endast enligt en skattesats avtalsslutande stat (i förevarande fall Finland)
38222: på tio procent. 1 jämförelse med den allmänna endast i den förstnämnda staten (d.v.s. Sveri-
38223: inkomstskattegraden i Sverige vid samma tid ge). Härvid beskattas pensionen således inte i
38224: var en skatt av denna storlek exceptionellt låg. Finland. Denna reglering av fördelningen av
38225: Från början av år 1991 har inkomstbeskatt- beskattningsrätten mellan de avta1sslutande
38226: ningen av personer som är bosatta utomlands staterna motsvarar vedertagen avtalspraxis i
38227: och förvärvar inkomst från Sverige reformerats både Finland och Sverige. Diskriminering vid
38228: för att bättre matsvara den svenska beskatt- beskattningen förbjuds i artike1 27 i avtalet.
38229: ningens allmänna nivå så att där exempelvis på Olika behandling vid beskattnigen av en person
38230: pension utgår kommunal inkomstskatt enligt bosatt i den egna staten och en person bosatt
38231: en skattesats på 25 procent. Om folkpension utomlands anses emellertid inte vara sådan
38232: ingår i pensionsinkomsten, utgår skatt emeller- diskriminering som här avses, eftersom förhål-
38233: tid endast på den del av pensionsinkomsten landena för dessa personer skiljer sig från
38234: vars årliga belopp överstiger 48 000 kronor (i varandra väsentligt och en i någon mån olika
38235: fall då pensionstagaren är en ensamstående behandling av dem vid beskattningen sålunda
38236: person) eller 42 000 kronor (i fall då fråga är är motiverad.
38237: om makar). Person bosatt utomlands är inte Vad beträffar informerandet om ändringar i
38238: skyldig att erlägga statlig inkomstskatt på skattelagstiftningen, ankommer denna uppgift i
38239: pension från Sverige. Personer som är bosatta första hand på den stat vars lagstiftning det är
38240: i Sverige beräknas betala kommunal inkomst- fråga om. Man kan förutsätta att de som i
38241: skatt i genomsnitt ca 32 procent av den Sverige betalar ut pensioner har om mottagar-
38242: beskattningsbara inkomsten. Dessutom betalar na tillräckliga adressuppgifter och övriga iden-
38243: personer som är bosatta i Sverige statlig in- tifi.kationsdata, på grundval av vilka föremålen
38244: komstskatt enligt en proportionell skattesats på för informationen kan nås. De finska myndig-
38245: 20 procent på den del av den beskattningsbara heterna har inte sådana upplysningar om de
38246: 1990 vp. - KK n:o 791 5
38247:
38248: utvandrare som återvänder från Sverige tili nr 12/35/91 17.1.1991 tilllänsskatteverken och
38249: Finland att dessa myndigheter i praktiken skattebyråerna redogjort för den ändrade be-
38250: skulle ha möjligheter att effektivt nå de perso- skattningen i Sverige av pension som betalas ut
38251: ner som är bosatta i Finland och erhåller därifrån.
38252: pension från Sverige. Skattestyrelsen har i brev
38253: Helsingfors den 26 februari 1991
38254:
38255: Minister Ulla Puolanne
38256: 1990 vp.
38257:
38258: Kirjallinen kysymys n:o 792
38259:
38260:
38261:
38262:
38263: Mäkipää: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten oppilaiden ruo-
38264: kailu- ym. korvauksista
38265:
38266:
38267: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38268:
38269: Työllisyyskoulutusta koskevat säännökset Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten oppi-
38270: muuttuivat vuoden 1991 alussa siten, että mm. laat ovat useimmiten työttömiksi jääneitä uu-
38271: oppilaiden ruokailukustannuksien korvaukses- delleenkoulutukseen tulevia henkilöitä tai sitten
38272: sa tapahtui muutoksia. Aikaisemman käytän- koulun jälkeen työttömänä olleita ja itselleen
38273: nön mukaan oppilaille kustannettiin AKH:n ensimmäistä ammattia hankkivia. Tämän takia
38274: toimesta päivittäin kaksi ateriaa ja aamupala oppilaat ovat usein vähävaraisia, eikä heillä ole
38275: koulupäiviltä. Tämän lisäksi oppilaan omalla liiemmälti omaa rahaa käytettävänään työttö-
38276: autollaan suorittamat työmatkat kurssikeskuk- myyskorvauksen lisäksi. Tämän takia keski-
38277: sesta käsin, mikäli koulun järjestämää kuljetus- määräisesti kuukaudessa 700 markan suuruus-
38278: ta ei ollut saatavissa, sekä myös oppilaan luokkaa olevat lisäkustannukset tuntuvat todel-
38279: sairaanhoitokuluina korvatut sairausvakuutus- la kohtuuttomilta, ja tämän takia tulisi uuden
38280: lainsäädännön piiriin kuuluvat omavastuu- käytännön mukaisia etuisuuksia korjata siten,
38281: osuudet epidemian luonteisten tai äkillisten että ne tulisivat aikaisempaan vuonna 1990
38282: sairauksien aiheuttamista lääkärinpalkkioista käytössä olleeseen järjestelmään verrannollisik-
38283: ja lääkekuluista sekä röntgen- ja laboratorio- si.
38284: tutkimuksista korvattiin aikaisemmin AKH:n Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38285: toimesta. tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
38286: Uuden käytännön mukaan oppilas saa päi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38287: vittäin 30 markkaa ylläpitokorvausta, mikä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38288: ammattikurssikeskusten ruokaloiden normaali-
38289: hintojen mukaan merkitsee sitä, että oppilaalle
38290: jää aikaisemmasta poiketen omakustannusta Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38291: päivää kohti 26--30 markkaa.Tämä merkitsee ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten
38292: kuukaudessa 500--600 markan lisämenoa jo- oppilaiden ruokailu- ym. korvauksissa
38293: kaiselle kurssikeskuksen oppilaalle. Tämän li- ja kustannuksissa tapahtuneiden muu-
38294: säksi tulevat edellä mainitut oman auton käytön tosten korvaamiseksi oppilaille, jottei
38295: ja sairauskulujen etuisuuksien huonontamiset. heille tulisi kuukausittain keskimäärin
38296: Keskimäärin säännösten muuttuminen aiheut- n. 700 markan suuruista lisämenoerää
38297: taa siis oppilaalle kuukaudessa noin 700 markan itse maksettavakseen?
38298: lisämenoeron aikaisempaan verrattuna.
38299:
38300: Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
38301:
38302: Lea Mäkipää
38303:
38304:
38305:
38306:
38307: 200070S
38308: 2 1990 vp. - KK n:o 792
38309:
38310:
38311:
38312:
38313: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38314: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa si aikuiskoulutuskeskuksiksi siirrettiin koulu-
38315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tustuen ja muiden opintososiaalisten etuuksien
38316: olette 25 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn maksatus Kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
38317: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mistoille ja työttömyyskassoille.
38318: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Samalla ateria- ja matkakustannukset muu-
38319: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjal- tettiin rahallisena etuutena maksettavaksi ve-
38320: lisesta kysymyksestä n:o 792: rottomaksi ylläpitokorvaukseksi. Uudistuksen
38321: alkuperäinen tavoite oli koulutustuen lisäksi
38322: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä maksettava yhdenmukainen ylläpitokorvaus,
38323: ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten joka olisi ollut valtion virkamiesten osapäivä-
38324: oppilaiden ruokailu- ym. korvauksissa rahan suuruinen eli nykyisellään 69,50 mark-
38325: ja kustannuksissa tapahtuneiden muu- kaa. Tämä olisi merkinnyt valtion menojen
38326: tosten korvaamiseksi oppilaille, jottei kasvua noin 100 mmk vuositasolla, eikä tavoi-
38327: heille tulisi kuukausittain keskimäärin tetta saavutettu. Kompromissina päädyttiin yl-
38328: n. 700 markan suuruista lisämenoerää läpitokorvaukseen, joka koostuu ruokakor-
38329: itse maksettavakseen? vauksesta ja matkakustannusten korvauksesta.
38330: Opiskelijat, joille on hankittu majoitus, saavat
38331: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ateriakorvausta 31 markkaa ja muut opiskelijat
38332: vasti seuraavaa: 25 markkaa päivältä. Majoitus on maksutonta
38333: ja majoittujille korvataan kotimatka kerran
38334: Vuoden 1991 alusta tuli voimaan laki työ- kalenterikuukaudessa sekä mahdolliset päivä-
38335: voimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Vuo- matkat. Muille opiskelijoille korvataan päivit-
38336: denvaihteessa koulutuksessa olevat ja sitä täiset matkakustannukset. Korvausperusteena
38337: jatkavat opiskelijat siirtyivät uuden lain mu- käytetään julkisten liikennevälineiden mukaisia
38338: kaisten opintososiaalisten etuuksien piiriin. taksoja. Korvattavien matkustuskilometrien
38339: Lain muutos merkitsi työllisyyskoulutuksen ra- määrää ei ole rajoitettu. Myös työharjoittelu-
38340: hoitusjärjestelyjen muuttumista. Aikaisemmin matkat korvataan samoin perustein.
38341: koulutuksen rahoitus kulki ammattikasvatus- Ruokailukustannusten korvaaminen rahalli-
38342: hallituksen kautta, mutta nyt tulosvastuulliset sena etuutena nähtiin perusteltuna, koska kaik-
38343: aikuiskoulutuskeskukset kilpailevat koulutuk- ki koulutuksen järjestäjät eivät voi tarjota
38344: sensa markkinoinnissa muiden koulutuksen ruokalapalveluja ja opiskelu voi olla ilta- tai
38345: järjestäjien kanssa. Työvoimakoulutukseen tar- etäopiskelua taikka työharjoittelupaikoissa ei
38346: vittavat määrärahat ovat työvoimahallinnon ole mahdollisuutta ruokailuun. Näin opiskelija1
38347: käytössä ja koulutusta hankitaan sieltä, mistä ovat keskenään tasavertaisessa asemassa riip-
38348: se valtiontalouden kannalta on saatavissa edul- pumatta siitä, miten ruokailuolosuhteet koulu·
38349: lisimmin ja laadukkaimmin. Paitsi varsinaisen tuksen aikana on järjestetty. On myös muistet·
38350: koulutuksen hankintamääräraha myös opiske- tava, että työvoimakoulutukseen osallistuva1
38351: lijaruokailuun ja -majoitukseen tarvittavat ra- opiskelijat ovat aikuisia, joilla tulee olla mah·
38352: hat ovat nyt työvoimahallinnon käytössä eivät- dollisuus päättää itse ruokailustaan.
38353: kä kanavoidu ammattikasvatushallituksen Työllisyyskoulutuksesta annetun asetukser
38354: kautta kurssikeskuksille. mukaan opiskelijoille voitiin korvata sairauder
38355: Aikaisemmin ammatilliset kurssikeskukset hoidosta aiheutuvat kulut siltä osin kuin niitE
38356: huolehtivat koulutustuen maksatuksesta opis- ei ole korvattu sairausvakuutuslainsäädännör
38357: kelijoille. Ateriat ja majoitus tarjottiin maksut- nojalla. Näiden omavastuuosuuksien korvaa·
38358: ta opiskelijalle ja matkakustannukset korvattiin minen on ollut varsin tulkinnanvastaista j~
38359: lippuina tai rahallisesti. Samoin korvattiin eräi- työlästä. Vuoden alusta alkaen kyseiset kulUI
38360: tä sairausvakuutuslainsäädännön piiriin kuulu- korvataan sairausvakuutuslainsäädännön no·
38361: via omavastuuosuuksia. jalla kuten muillekin opiskelijoille.
38362: Kurssikeskusten muututtua tulosvastuullisik- Lisäksi on todettava, että parannuksia saa-
38363: 1990 vp. - KK n:o 792 3
38364:
38365: tiin aikaan varsinaisen koulutusaikaisen perus- ruspäiväraha (3 139 mk), ei koulutustukea
38366: toimeentulon eli koulutustuen osalta. Työttö- myönnetty. Uudistuksen myötä voivat opiske-
38367: myyskassojen maksaman ansiosidonnaisen an- lijat saada näitä muita tuloja 3 139 markkaan
38368: sio-osan saaruisedellytykset paranivat, kun saakka tämän vaikuttamatta koulutustuen
38369: myös työttömyysuhan alaiset henkilöt otettiin määrään. Mikäli tulot menevät yli mainitun
38370: tuen piiriin. Aikaisemmin opiskelijan tuli olla rajan, ei koulutustuki putoa kokonaan pois
38371: kokonaan työtön, lomautettu, lyhennettyä työ- kuten aiemmin, vaan vähennykset tehdään
38372: viikkoa tai työpäivää tekevä taikka irtisanottu. rajan yli menevältä osalta.
38373: Näin ollen paranevat koulutuksen mahdolli- Lisäksi on olemassa lukuisia sosiaalietuuk-
38374: suudet toimia ennalta ehkäisevästi. sia, jotka eivät vaikuta koulutustukea vähen-
38375: Parannuksia saatiin aikaan myös ns. vähen- tävästi. Näitä ovat mm. perhe-eläkkeet, vam-
38376: netyn koulutustuen osalta. Työllisyyskoulutus- maistuki, eroraha, asumistuki, lapsilisä, toi-
38377: lain mukaan opiskelijan muut veronalaiset tu- meentulotuki, sotilasavustus, lasten kotihoidon
38378: lot kuin palkka päätoimesta vaikuttivat koulu- tuen perusosa ja sisaruskorotus. Myöskään
38379: tustukeen siten, että jos nämä tulot olivat koulutus- ja erorahaston maksama aikuiskou-
38380: suuremmat kuin kuukautta kohti laskettu työt- lutuslisä ei vaikuta koulutustukea vähentä-
38381: tömyysturvalain mukainen suurin korotettu pe- västi.
38382: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1991
38383:
38384: Työministeri Matti Puhakka
38385: 4 1990 vp. - KK n:o 792
38386:
38387:
38388:
38389:
38390: Tili Riksdagens Herr Talman
38391: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 och med att kurscentralerna blev resultat-
38392: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ansvariga yrkeskurscentraler för vuxna över-
38393: av den 25 januari 1991 tili vederbörande gick utanordningen av utbildningsstödet och de
38394: medlem av statsrådet översänt avskrift av övriga studiesociala förmånerna tili Folkpen-
38395: följande, av riksdagsledamot Lea Mäkipää sionsanstaltens lokalbyråer och tili arbetslös-
38396: undertecknade spörsmål nr 792: hetskassorna.
38397: Samtidigt ändrades måltids- och resekostna-
38398: Vilka åtgärder ämnar Regeringen derna tili skattefri ersättning för uppehälle som
38399: vidta för att ersättning skall ges åt utbetalas i form av pekuniär förmån. Refor-
38400: eleverna vid yrkeskurscentralerna för mens ursprungliga mål var en enhetlig ersätt-
38401: vuxna för de ändringar som företagits i ning för uppehälle, som skulle utbetalas tiliika
38402: elevernas måltids- mm. ersättningar och med utbildningsstödet och som skulle ha varit
38403: kostnader så att de inte själva skall av samma storlek som det partiella dagtrakta-
38404: behöva betala ett genomsnittligt til- mentet för statstjänstemän, dvs. för närvarande
38405: läggsbelopp på ca 700 mark per månad? 69,50 mark. Detta skulle ha inneburit ca 100
38406: mmk ökning i statens utgifter på årsnivå och
38407: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- målet uppnåddes inte. Som en kompromiss
38408: samt anföra följande: beslöt man sig för en ersättning för uppehälle
38409: som består av måltidsersättning och resekost-
38410: En lag om arbetskraftspolitisk vuxenutbild- nadsersättning. De studerande för vilka det
38411: ning trädde i kraft i början av 1991. De elever ordnats inkvartering får 31 mark och övriga
38412: som vid årsskiftet genomgick utbildning och studerande 25 mark i måltidsersättning per
38413: som fortsätter denna kom härmed att beröras dag. lnkvarteringen är kostnadsfri och de
38414: av de studiesociala förmåner om vilka den nya inkvarterade får i ersättning en hemresa per
38415: lagen stadgar. Lagändringen innebar en för- kalendermånad samt eventuella dagsresor. Åt
38416: ändring i sysselsättningsutbildningens finansie- övriga studerande ersätts de dagliga resekost-
38417: ringsarrangemang. Förut finansierades utbild- naderna. Som ersättningsgrund tiliämpas tax-
38418: ningen via yrkesutbildningsstyrelsen, men nu orna för allmänna kommunikationsmedel. An-
38419: konkurrerar de resultatansvariga yrkeskurscen- talet resekilometrar som ersätts är inte begrän-
38420: tralerna för vuxna med andra utbildningsar- sat. Ä ven praktikresor ersätts på samma grun-
38421: rangörer om att marknadsföra sin utbildning. der.
38422: Arbetsförvaltningen förfogar över det anslag Ersättning för måltidskostnaderna i form av
38423: som behövs för arbetskraftsutbildningen, och penningförmåner ansågs motiverat, eftersom
38424: utbildning anskaffas där sådan kan fås förmån- alla utbildningsarrangörer inte kan erbjuda
38425: ligast och är lämpligast med tanke på statshus- matserveringsservice, studierna sker i form av
38426: hållningen. Utom anslag för anskaffning av kvälls- eller fjärrstudier eller det inte finns
38427: egentlig utbildning förfogar nu arbetsförvalt- måltidsmöjligheter på praktikplatserna. Sålun-
38428: ningen också över de pengar som behövs för da är studerandena sinsemellan i en jämbördig
38429: studerandenas måltider och inkvartering. Dessa ställning, oberoende av hur måltidsförhållande-
38430: kanaliseras således inte via yrkesutbildningssty- na är arrangerade under studietiden. Man bör
38431: relsen tili kurscentralerna. också komma ihåg att de studerande som
38432: Tidigare skötte yrkeskurscentralerna om utan- deltar i arbetskraftsutbildning är vuxna och bör
38433: ordningen av utbilningsstödet tili studerande- ha en möjlighet att själva besluta om var och
38434: na. Måltider och inkvartering erbjöds gratis åt hur de äter.
38435: studerandena och resekostnaderna ersattes i Enligt förordningen om sysselsättningsfräm-
38436: form av biljetter eller pengar. Likaså ersattes en jande utbildning kunde man åt studerandena
38437: del självriskandelar som hör tili sjukförsäkrings- ersätta sjukvårdskostnader tili de delar dessa
38438: lagstiftningen. inte ersatts med stöd av sjukförsäkringslagstift-
38439: 1990 vp. - KK n:o 792 5
38440:
38441: ningen. Ersättandet av dessa självriskandelar skattep1iktiga inkomster på så sätt att inget
38442: har lämnat synnerligen stort rum för tolkning utbi1dningsstöd bevi1jades om dessa inkomster
38443: och varit mycket mödosamt. Fr.o.m. början av översteg den för en månad uträknade, i lagen
38444: året ersätts dessa kostnader med stöd av om utkomstskydd för arbets1ösa angivna max-
38445: sjukförsäkringslagstiftningen såsom även åt öv- ima1a förhöjda grunddagpenningen (3 139 mk).
38446: riga studerande. 1 och med reformen kan studerandena få ända
38447: Dessutom bör konstateras att förbättringar upp tili 3 139 mark i dessa övriga inkomster
38448: ficks till stånd i fråga om den egentliga utan att detta påverkar utbi1dningsstödets be-
38449: grundutkomsten under studietiden, dvs. i fråga lopp. Ifall inkomsterna överstiger nämnda
38450: om utbildningsstödet. Förutsättningarna att få gräns, bortfaller inte utbildningsstödet helt och
38451: den av arbetslöshetskassorna utbetalda för- hållet såsom tidigare, utan avdragen görs från
38452: tjänstdelen som är avvägd enligt förtjänsten den del som överstiger gränsen.
38453: förbättrades då stödet också kom att gälla Därtill finns det ett flertal sociala förmåner,
38454: personer som hotas av arbetslöshet. Förut som inte inverkar reducerande på utbildnings-
38455: skulle studeranden vara helt arbetslös, permit- stödet. Till dessa hör bl.a. familjepensioner,
38456: terad, ha förkortad arbetsvecka eller arbetsdag handikappstöd, avgångsbidrag, bostadsbidrag,
38457: eller vara uppsagd. Sålunda förbättras utbild- barnbidrag, utkomststöd, militärunderstöd
38458: ningens möjligheter att fungera förebyggande. samt grunddelen och syskonförhöjningen av
38459: Förbättringar åstadkoms också i fråga om stödet för vård av barn i hemmet. Vuxenut-
38460: s.k. sänkt utbildningsstöd. Enligt lagen om bildningstillägget som utbildnings- och avgångs-
38461: sysselsättningsfrämjande utbildning inverkade bidragsfonden utbetalar inverkar inte heller
38462: inte endast studerandens lön för huvudsysslan reducerande på utbildningsstödet.
38463: på utbildningsstödet, utan också dennes övriga
38464: Helsingfors den 7 mars 1991
38465:
38466: Arbetsminister Matti Puhakka
38467: 1990 vp.
38468:
38469: Kirjallinen kysymys n:o 793
38470:
38471:
38472:
38473:
38474: Lahti-Nuuttila: Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus-
38475: palveluista
38476:
38477:
38478: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38479: Sekä sotainvalidien että muiden rintamave- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38480: teraanien kuntoutuspalveluissa törmätään yhä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38481: useammin säännöksien haitta-aste- ym. rajoi-
38482: tuksiin, jotka koetaan epäoikeudenmukaisiksi
38483: veteraanien joukon harventuessa. Näin ollen Aikooko Hallitus laajentaa sotainva-
38484: varsin perustellusti alkaa olla aika muuttaa lidien ja rintamaveteraanien oikeutta
38485: kuntoutukseen pääsyn "kirjavia" ehtoja. Jokai- kuntoutukseen yksinkertaisesti esimer-
38486: sella varsinkin molempiin sotiin osallistuneella kiksi niin, että molemmissa sodissa mu-
38487: on todellista kuntoutuksen tarvetta. kana olleet sotainvalidit pääsisivät 3-4
38488: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- viikon kuntoutukseen joka vuosi ja
38489: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän muut veteraanit joka toinen vuosi?
38490: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
38491:
38492: Pentti Lahti-Nuuttila
38493:
38494:
38495:
38496:
38497: 200070S
38498: 2 1990 vp. - KK n:o 793
38499:
38500:
38501: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38502: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Rintamaveteraanien kuntoutus järjestetään
38503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun
38504: olette 31 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn lain (1184/88) nojalla. Mainitun lain 2 §:n 2
38505: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston momentin mukaan rintamaveteraaneja kuntou-
38506: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tukseen valittaessa on otettava huomioon kun-
38507: edustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kir- toutuksen tarve ja kiireellisyys. Lisäksi edelly-
38508: jallisesta kysymyksestä n:o 793: tetään huomioitavaksi toimintakyvyn häiriötä
38509: aiheuttava vamma tai sairaus kuitenkin niin,
38510: Aikooko Hallitus laajentaa sotainva- että kuntoutukseen voidaan valita myös rinta-
38511: lidien ja rintamaveteraanien oikeutta maveteraani, jolle kuntoutuksen antaminen toi-
38512: kuntoutukseen yksinkertaisesti esimer- mintakyvyn edistämiseksi, säilyttämiseksi tai
38513: kiksi niin, että molemmissa sodissa mu- muusta syystä on tarpeellista.
38514: kana olleet sotainvalidit pääsisivät 3---4 Rintamaveteraanien kuntoutuksen perusta-
38515: viikon kuntoutukseen joka vuosi ja na on lääketieteellisesti yleensä lääkärinlausun-
38516: muut veteraanit joka toinen vuosi? nolla arvioitu kuntoutuksen tarve. Säännöksil-
38517: lä ei ole kuitenkaan rajattu ketään veteraa-
38518: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- neista pois kuntoutuksen piiristä. Kun rinta-
38519: taen seuraavaa: maveteraanien keski-ikä on noin 72 vuotta, on
38520: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntou- jonkinasteista kuntoutuksen tarvetta käytän-
38521: tuksen kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa. nössä kaikilla. Päätökset kuntoutukseen pää-
38522: Määrälliset tarpeet erityisesti rintamaveteraa- systä tehdään paikallistasolla, kunnissa, joissa
38523: nien kuntoutuksen osalta ovat vielä suuret. on parhaat mahdollisuudet arvioida kuntou-
38524: Yksinkertaista ratkaisua määrällisten tarpeiden tukseen hakeutuvien kuntoutuksen tarve.
38525: ja rajallisten voimavarojen yhteensovittamiseksi Perusteet rintamaveteraanien kuntoutukseen
38526: ei kuitenkaan ole. pääsylle eivät ole sen kirjavammat kuin tervey-
38527: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntou- denhuollon ja sairaanhoidon alalla yleensä-
38528: tuksen lainsäädäntöpohja eroaa olennaisesti kään. Kun kysymys on kuntoutuksesta, tulee
38529: toisistaan. Sotainvalidit pääsevät kuntoutuk- kuntoutukseen pääsyn perustua sosiaali- ja
38530: seen sotilasvammalain (404/48) nojalla. Sotilas- terveysministeriön mielestä yksilölliseen tarpee-
38531: vammalaki antaa oikeuden 4 viikon vuosittai- seen eikä ratkaisuun, jossa lähtökohtina olisi-
38532: seen kuntoutusjaksoon henkilölle, jonka soti- vat rintamapalvelusaika tai molempiin sotiin
38533: lasvammalaissa tarkoitettu haitta-aste on vä- osallistuminen.
38534: hintään 30 %. Henkilö, jonka haitta-aste on alle Keskeisenä ongelmana rintamaveteraanien
38535: 30 %, voi päästä vuosittain kuntoutukseen, jos kuntoutuksessa on koko järjestelmän olemas-
38536: kuntoutuksen tarve johtuu sotilasvammalain saolon ajan ollut määrärahojen riittämättö-
38537: nojalla korvattavasta vammasta. Muussa ta- myys suhteessa kuntoutuksen tarpeeseen ja
38538: pauksessa nämä ns. lievävammaiset henkilöt halukkuuteen hakeutua kuntoutukseen. Sosiaa-
38539: pääsevät kuntoutukseen kerran neljässä vuo- li- ja terveysministeriö on omalta osaltaan
38540: dessa. pitänyt veteraanikuntoutusmäärärahojen lisää-
38541: Sotilasvammalain nojalla järjestettävää kun- mistä tärkeänä. Rintamaveteraanien kuntoutus
38542: toutusta on harkittu laajennettavaksi kaikkien onkin lähes joka vuosi kasvanut kuntoutukseen
38543: lievävammaisten sotainvalidien osalta. Tämä pääsevien osalta. Lisäksi on tarkoitus kehittää
38544: ratkaisu toisi kuntoutuksen piiriin noin 20 000 avokuntoutusta niin, että se tarjoaisi olennai-
38545: henkilöä lisää. Sosiaali- ja terveysministeriö ei sen vaihtoehdon kalliimmalle laitoskuntoutuk-
38546: pidä tarkoituksenmukaisena kytkeä sotainvali- selle ja mahdollistaisi näin kuntoutukseen pää-
38547: dien kuntoutusta rintamapalvelusaikaan tai syn useammalle.
38548: molempiin sotiin osallistumiseen.
38549: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1991
38550: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
38551: 1990 vp. - KK n:o 793 3
38552:
38553:
38554:
38555:
38556: Tili Riksdagens Herr Talman
38557:
38558: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kommer att medföra att ytterligare ca 20 000
38559: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse personer omfattas av rehabiliteringen. Social-
38560: av den 31 januari 1991 tili vederbörande och hälsovårdsministeriet anser det inte vara
38561: medlem av statsrådet översänt avskrift av ändamålsenligt att koppla rehabiliteringen av
38562: följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila under- krigsinvalider tili tjänstgöringstiden vid fronten
38563: tecknade spörsmål nr 793: eller tili ett deltagande i båda krigen.
38564: Rehabiliteringen av frontveteraner ordnas
38565: Har Regeringen för avsikt att utvidga med stöd av lagen om rehabilitering av front-
38566: krigsinvalidernas och frontveteranernas veteraner (1184/88). Enligt 2 § 2 mom. skall då
38567: rätt tili rehabilitering så att den helt frontveteraner utses för rehabilitering beaktas
38568: enkelt fastställs t.ex. så, att sådana behovet av rehabilitering och den skyndsamhet
38569: krigsinvalider som varit med i båda som krävs. Därtili förutsätts att särskild upp-
38570: krigen skall ha en möjlighet tili 3-4 märksamhet skall fästas vid den skada eller
38571: veckor rehabilitering varje år och andra sjukdom som orsakar störning i funktionsför-
38572: veteraner vartannat år? mågan, dock så att för rehabiliteringen även
38573: kan väljas en frontveteran för viiken det är
38574: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nödvändigt att ge rehabilitering för att främja
38575: samt anföra följande: eller bevara funktionsförmågan eller av annan
38576: orsak.
38577: A vsikten är att arbetet med att utveckla Utgångspunkten för rehabilitering av front-
38578: rehabiliteringen av krigsinvalider och frontve- veteraner är ur medicinsk synvinkel i allmänhet
38579: teraner skall fortsätta. Det kvantitativa behovet behovet av rehabilitering bedömt i ett läkarut-
38580: av rehabilitering speciellt för frontveteraner är låtande. 1 stadgandena har emellertid ingen av
38581: fortfarande stort. Någon enkel lösning för en veteranerna uteslutits ur rehabiliteringen. Efter-
38582: sammanjämkning av de kvantitativa behoven som medelåldern för frontveteranerna är ca 72
38583: och de begränsade resurserna finns emellertid år har i praktiken alla något slags behov av
38584: inte. rehabilitering. Besluten om rätt tili rehabilite-
38585: Lagstiftningsgrunden för krigsinvalidernas ring fattas på loka! nivå i kommunerna, som
38586: rehabilitering skiljer sig i väsentlig grad från har de bästa möjligheterna att bedöma behovet
38587: frontveteranernas rehabilitering. Krigsinvali- av rehabilitering hos dem som söker sig tili
38588: derna har en möjlighet till rehabilitering med den.
38589: stöd av lagen om skada, årdagen i militärtjänst Grunderna för rätt tili rehabilitering för
38590: (404/48). Lagen om skada, ådragen i militär- frontveteraner är inte brokigare än grunderna i
38591: tjänst ger rätt tili en 4 veckor lång årlig allmänhet inom hälsovårdens och sjukvårdens
38592: rehabiliteringsperiod för en person som har en område. Då det är fråga om rehabilitering
38593: i lagen om skada, ådragen i militärtjänst måste möjligheten att få rehabilitering enligt
38594: avsedd invaliditetsgrad som är minst 30 %. En social- och hälsovårdsministeriets åsikt grunda
38595: person vars invaliditetsgrad understiger 30 % sig på ett individuellt behov och inte på ett
38596: har möjlighet till årlig rehabilitering, om beho- beslut, för vilket utgångspunkterna är tjänstgö-
38597: vet av rehabilitering beror på sådan skada som ringstiden vid fronten eller ett deltagande i
38598: med stöd av lagen om skada, ådragen i båda krigen.
38599: militärtjänst ersätts. 1 annat fall kan dessa s.k. Det centrala problemet inom rehabiliteringen
38600: lindrigt skadade personer få rehabilitering en av frontveteraner har under hela den tid som
38601: gång under fyra år. systemet funnits varit de otillräckliga anslagen
38602: Det har planerats att den rehabilitering som i förhållande tili behovet av rehabilitering och
38603: anordnas med stöd av lagen om skada, ådragen viljan hos en person att söka sig tili rehabili-
38604: i militärtjänst skall utvidgas beträffande alla tering. Social- och hälsovårdsministeriet har för
38605: lindrigt skadade krigsinvalider. Denna lösning sin del ansett det vara viktigt att anslagen för
38606: 4 1990 vp. - KK n:o 793
38607:
38608: rehabilitering av veteraner ökas. Rehabiliter- öppna rehabiliteringen skali utvecklas så, att
38609: ingen av frontveteraner har så gott som varje den kan utgöra ett väsentligt alternativ tili den
38610: år ökat beträffande dem som kommer tili dyrare anstaltsrehabiliteringen och på detta sätt
38611: rehabilitering. Därtill är det meningen att den ge flera personer möjlighet tili rehabilitering.
38612: Helsingfors den 7 mars 1991
38613:
38614: Minister Tuulikki Hämäläinen
38615: 1990 vp.
38616:
38617: Kirjallinen kysymys n:o 794
38618:
38619:
38620:
38621:
38622: Lahti-Nuuttila ym.: Pellonkuivatuksen rajoittamisesta
38623:
38624:
38625: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38626: Maassamme on tunnetusti liikaa peltopinta- hyväuskoisesti, ettei yksikkökustannuksiltaan
38627: alaa, mikä on johtanut kansantaloudelle kallii- korkeita kuivatushankkeita toteuteta, jolleivät
38628: siin ylituotanto-ongelmiin. Pellonraivausta on erityisen painavat syyt edellytä hankkeen toi-
38629: lopultakin saatu rajoitettua, ja viljelyalaa pyri- meenpanoa.
38630: tään vähentämään mm. kesannointipalkkion Kuivatustyöt kohdistuvat usein ekologisesti
38631: voimin. haitallisesti rantaniittyihin ja vastaaviin suoja-
38632: Samaan aikaan jatketaan kuitenkin entisel- vyöhykkeisiin, jotka luontaisesti vähentäisivät
38633: lään valtion tuen antamista maankuivatukseen lannoitteiden ja torjunta-aineiden valumia ve-
38634: eli uuden peltoalan muodostamiseen. Tulo- ja sistöihin. Uusien peltojen kuivattaminen on siis
38635: menoarviossa on edellisten vuosien tapaan va- vahingollista sekä kansantaloudellisesti että
38636: rattu 10 miljoonaa markkaa kuivatustöihin luonnon taloudellisesti.
38637: valtion osanotosta eräiden maa- ja vesiraken- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38638: nustöiden kustannuksiin annetun lain (433/63) tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38639: mukaisesti. Vielä suurempia summia käytetään kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38640: vesistöjärjestelyihin, joiden tosiasiallisena ta- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38641: voitteena on viljelyalan lisääminen.
38642: Avustuksia uusien peltojen kuivatukseen on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38643: saatettu maksaa jopa yli 50 000 markkaa pel- ryhtyä viljelyalaa lisäävien kuivatustöi-
38644: tohehtaarilta. Budjetissa kylläkin selvitetään den ja niiden tukemisen lopettamiseksi?
38645: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1991
38646:
38647: Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen Jussi Ranta
38648: Matti Vähänäkki Jouko Skinnari Lauri Metsämäki
38649: Jukka Gustafsson Kari Urpilainen Aimo Ajo
38650: Raimo Vuoristo Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne
38651: Jorma Rantanen Sinikka Mönkäre Kai Kalima
38652: Arto Lapiolahti
38653:
38654:
38655:
38656:
38657: 200070S
38658: 2 1990 vp. - KK n:o 794
38659:
38660:
38661:
38662:
38663: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38664: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hehtaarilta. Lisäksi vuosittain rahoitettujen pe-
38665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ruskuivatushankkeiden hyötyalat ovat olleet
38666: olette 30 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn alle 10 000 hehtaaria, joten niillä ei maan
38667: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kokonaispeltoalan kannalta ole suurtakaan
38668: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- merkitystä. Peruskuivatustoimenpiteillä ei näin
38669: edustaja Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuu- ollen muodosteta uutta peltoalaa valtion tuella.
38670: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 794: Kysymyksessä esitetty epäilys, että peruskui-
38671: vatukseen on saatettu maksaa avustusta yli
38672: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 50 000 markkaa peltohehtaaria kohti, ei voi
38673: ryhtyä viljelyalaa lisäävien kuivatustöi- pitää paikkaansa. Vuonna 1990 rahoitettujen
38674: den ja niiden tukemisen lopettamiseksi? kuivatushankkeiden avustus oli keskimäärin
38675: 1 700 markkaa peltohehtaaria kohti. Valtion
38676: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tulo- ja menoarviossa momentin 30.33.48 sel-
38677: vasti seuraavaa: vitysosassa esitetyt tiedot pitävät ehdottomasti
38678: paikkansa. Valtion myöntämien avustusten
38679: Viljelymaiden peruskuivatuksen kunnossapi- osuutta tullaan lisäksi vähentämään.
38680: to on välttämätön edellytys peltojen kasvukuu- Kunnossa oleva peruskuivatus ja sen mah-
38681: nolle ja nykyaikaisen viljelytekniikan käytölle. dollistama salaojitus ovat edullisia myös ve-
38682: Peruskuivatushankkeiden rahoituksessa var- siensuojelun kannalta, sillä ne estävät tulvien
38683: mistetaan eri tavoin, ettei tarpeeseen nähden syntymistä ja vähentävät ravinteiden huuhtou-
38684: niukkoja määrärahoja käytettäisi muiden kuin tumista pelloilta vesistöihin. Rahoitettavilta
38685: pysyvään käyttöön jäävien, nykyaikaiseen pel- hankkeilta edellytetään huuhtoutumisen vähen-
38686: toviljelyyn soveltuvien alueiden kuivatuksiin. tämiseksi riittävien viher- ja suojakaistojen
38687: Käytännössä valtaosa peruskuivatushankkeista perustamista kaikkien perattavien vesiuomien
38688: koskee keskeisiä pysyvään käyttöön jääviä pel- varsille. Rantaniittyjä ei peruskuivatustöiden
38689: toalueita. Rahoitettujen peruskuivatushankkei- yhteydessä muuteta pelloksi, kuten vastaukses-
38690: den hyötyalueisiin ei sisälly sellaisia metsä-, sa jo aikaisemmin on todettu.
38691: niitty- tai joutomaaksi luokiteltuja alueita, jot- Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
38692: ka kuivatustyö muuttaisi peltomaaksi. Jos näin ettei kysymys anna aihetta enempiin toimenpi-
38693: kävisi, joutuisi maanomistaja maksamaan täl- teisiin.
38694: laisista alueista raivausmaksua 30 000 markkaa
38695: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1991
38696:
38697: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
38698: 1990 vp. - KK n:o 794 3
38699:
38700:
38701:
38702:
38703: Till Riksdagens Herr Talman
38704: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för sådana områden betala 30 000 mk per
38705: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse hektar i röjningsavgift. Dessutom är de nytto-
38706: av den 30 januari 1991 till vederbörande arealer som berörs av de årligen finansierade
38707: medlem av statsrådet översänt avskrift av torrläggningsprojekten under 10 000 ha och
38708: följande av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila därför mindre betydelsefulla för landets
38709: m.fl. undertecknade spörsmål nr 794: sammanlagda åkerareal. Ny åkerareal bildas
38710: alltså inte genom grundtorrläggningsåtgärder
38711: Vilka åtgärder ämnar Regeringen som understöds av staten.
38712: vidta för att göra slut på de torrlägg- Den i spörsmålet framlagda misstanken om
38713: ningsarbeten som ökar odlingsarealen att understöd om drygt 50 000 mk per hektar i
38714: och att inte längre stöda dessa? vissa fall har erlagts för åker, kan inte stämma.
38715: Understödet för torrläggningsprojekt som fi-
38716: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nansierades år 1990 var i genomsnitt 1 700 mk
38717: samt anföra följande: per hektar åker. Uppgifterna i statsbudgeten i
38718: förklaringen till moment 30.33.48 är absolut
38719: Att underhålla grundtorrläggningen av odlad tillförlitliga. Andelen understöd som beviljas av
38720: jord är en nödvändig förutsättning för åkrar- staten kommer dessutom att minskas.
38721: nas kulturtillstånd och användningen av mo- En välfungerande grundtorrläggning och de
38722: dern odlingsteknik. Vid finansieringen av därmed förknippade täckdikningsmöjligheterna
38723: grundtorrläggningsprojekten säkerställs på oli- gynnar även vattenvården genom att uppkom-
38724: ka sätt att anslagen, som i förhållande till sten av översvämningar förebyggs och risken
38725: behovet är otillräckliga, inte används för torr- för att närsalter från åkrarna spolas ned i
38726: läggning av andra områden än sådana som vattendragen minskar. En förutsättning för
38727: kommer att odlas fortgående och som lämpar projekt som finansieras är att tillräckliga grön-
38728: sig för modern åkerodling. Den övervägande och skyddszoner upprättas vid samtliga bäddar
38729: delen av grundtorrläggningsprojekten omfattar som skall rensas. Enligt vad som redan tidigare
38730: centrala åkerarealer som kommer att odlas konstaterats förvandlas strandängar inte till
38731: fortgående. De nyttoområden som ingår i åkrar i samband med grundtorrläggningsarbe-
38732: finansierade torrläggningsprojekt omfattar inte ten.
38733: som skogsmark, ängsmark eller impediment Med stöd av det ovan anförda anser rege-
38734: klassificerade områden vilka genom torrlägg- ringen att spörsmålet inte ger anledning till
38735: ningsarbetet skulle förvandlas till åker. Om så ytterligare åtgärder.
38736: vore fallet skulle markägaren bli tvungen att
38737: Helsingfors den 6 mars 1991
38738:
38739: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
38740: 1990 vp.
38741:
38742: Kirjallinen kysymys n:o 795
38743:
38744:
38745:
38746:
38747: Paavilainen ym.: Suomea puolustaneiden ulkomaalaisten oikeu-
38748: desta veteraanietuuksiin
38749:
38750:
38751: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38752:
38753: Sotien aikana taisteli Suomen itsenäisyyden olivat Suomen puolella Neuvostoliittoa vas-
38754: puolesta rintamalla ulkomaalaisia vapaaehtoi- taan.
38755: sia. Esimerkiksi joukko-osasto JR 200 koostui Vähintäänkin rintamatisien osalta näiden ve-
38756: mm. eestiläisistä ja inkeriläisistä heimoveljistä, teraanien oikeudenmukainen kohtelu edellyttäi-
38757: jotka eivät tuolloin eivätkä myöhemminkään si kansalaisuusrajoituksen poistamista, niin että
38758: olleet Suomen kansalaisia. heille voitaisiin maksaa Suomen veteraani-
38759: Rintamasotilaseläkkeen, rintamalisän ja yli- etuuksia.
38760: määräisen rintamalisän saaminen edellyttää Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38761: rintamasotilastunnusta, jonka voi saada vain tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38762: henkilö, joka on Suomen kansalaisena osallis- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38763: tunut sotaan tai on nyt Suomen kansalainen. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38764: Tämä kansalaisuusvaatimus estää korvausten
38765: maksamisen esimerkiksi Eestissä asuville Neu- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38766: vostoliiton kansalaisille, jotka ovat osallistu- rintamasotilastunnuksen myöntämiseksi
38767: neet sotaan Suomen joukoissa. ja rintamatisien maksamiseksi myös sel-
38768: Monet näistä veteraaneista ovat kärsineet laisille Suomen puolesta sotaan osallis-
38769: pitkiä vankeustuomioita Neuvostoliitossa tul- tuneille henkilöille, jotka eivät silloin
38770: tuaan sinne luovutetuiksi. Muutoinkin he ovat olleet eivätkä ole nyt Suomen kansalai-
38771: joutuneet kokemaan kovia sen vuoksi, että sia?
38772:
38773: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1991
38774:
38775: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
38776: Sinikka Hurskainen Heikki Rinqe
38777:
38778:
38779:
38780:
38781: 200070S
38782: 2 1990 vp. - KK n:o 795
38783:
38784:
38785:
38786:
38787: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38788: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Työryhmä on sisällyttänyt mmstwnsa liit-
38789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teeksi laajahkon selvityksen useiden eri henki-
38790: olette 30 päivänä tammikuuta 1991 päivätyn löryhmien osallistumisesta sodan aikana maan-
38791: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston puolustuksen kannalta tärkeisiin toimintoihin
38792: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ja niiden sodan aikaisista olosuhteista. Tällaisia
38793: edustaja Tuula Paavilaisen ym. näin kuuluvasta henkilöryhmiä ovat muun muassa rautateiden
38794: kirjallisesta kysymyksestä n:o 795: henkilöstö, viestintä- ja ilmansuojelutehtävissä
38795: olleet henkilöt, kauppalaivastossa palvelleet,
38796: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä miinanraivaukseen osallistuneet, Päämajan ja
38797: rintamasotilastunnuksen myöntämiseksi Itä-Karjalan sotilashallinnossa palvelleet sekä
38798: ja rintamatisien maksamiseksi myös sel- sotatarviketeollisuudessa työskennelleet henki-
38799: laisille Suomen puolesta sotaan osallis- löt.
38800: tuneille henkilöille, jotka eivät silloin Työryhmä toteaa, että Suomen viime sodissa
38801: olleet eivätkä ole nyt Suomen kansalai- useiden henkilöryhmien panos oli olennainen
38802: sia? Suomen puolustustaistelussa. Kuitenkin rinta-
38803: malla taistelleille veteraaneille on tunnustettava
38804: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- erityisasema. Heitä on yhä runsaasti ja heidän
38805: vasti seuraavaa: erityisetuutensa, erityisesti eläke-etuudet, vaati-
38806: vat edelleen paljon voimavaroja. Tästä syystä
38807: Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että työryhmä ei pitänyt mahdollisena uusien hen-
38808: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan kilöryhmien ottamista rintamaveteraanitun-
38809: erityistä sosiaaliturvaa vain sellaisille miehille, nuksien piiriin. Työryhmä painotti erityisesti
38810: jotka joutuivat asevelvollisuuslain nojalla puo- rintamasotilastunnusten saajien asemaa, koska
38811: lustusvoimien joukoissa tai niihin rinnastetta- he muodostavat ainoan ryhmän, jolle on ase-
38812: vissa olosuhteissa osallistumaan sotatoimiin. tettu periaatteelliseksi vaatimukseksi osallistu-
38813: Naisille myönnettävän rintamatunnuksen saa- minen taisteluihin. Sen vuoksi työryhmä suh-
38814: misen edellytykset on lainsäädännössä määri- tautui kielteisesti myös erityisten uusien tun-
38815: telty soveltuvin osin samalla tavoin kuin mies- nusten myöntämiseen, vaikkei niiden mukana
38816: ten tunnuksen saamisen edellytykset. Lisäksi seuraisi oikeutta etuuksiin. Poikkeuksena ovat
38817: edellytetään, kuten kysymyksessäkin on tuotu työryhmän mielestä ne ulkomaalaiset vapaaeh-
38818: esiin, että henkilö on joko Suomen kansalaise- toiset, jotka todistettavasti ovat osallistuneet
38819: na osallistunut sotatoimiin tai sittemmin saanut taisteluihin.
38820: Suomen kansalaisuuden. Parhaillaan mainittu Rintamaveteraanitun-
38821: Kysymys erityisen sosiaaliturvan antamisesta nusten selvitystyöryhmän muistio (STM 1990:
38822: muille kuin varsinaisiin sotatoimiin puolustus- 19) on lausunnolla eri viranomaisilla ja etujär-
38823: voimien joukoissa osallistuneille yhdessä rinta- jestöillä. Lausuntoaika päättyy 15.3.1991. Rin-
38824: matunnusten laajentamisvaatimusten kanssa on tamatunnuksen myöntämisen mahdolliseen laa-
38825: erittäin monisäikeinen. jentamiseen otetaan lopullinen kanta sen jäl-
38826: Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä- keen, kun työryhmän mietinnöstä on saatu
38827: misedellytysten laajentamiseen ovat olleet sel- lausunnot sosiaali- ja terveysministeriölle.
38828: vitettävinä sosiaali- ja terveysministeriön aset- Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
38829: tamassa työryhmässä (Rintamaveteraanitun- mukaan veteraanien erityisetuudet on kohden-
38830: nusten selvitystyöryhmän muistio 1990: 19). neHava ensisijaisesti taloudellisesti vaikeimmas-
38831: Työryhmä luovutti muistionsa sosiaali- ja ter- sa asemassa oleville ja rintamalla taistelleille
38832: veysministeriölle 22.11.1990. veteraaneille. Tämän lisäksi ulkomaalaisten
38833: 1990 vp. - KK n:o 795 3
38834:
38835: taistelutehtäviin osallistuneiden vapaaehtoisten esille vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksen
38836: kohdalla on otettava käyttöön erityinen ulko- valmistelun yhteydessä.
38837: maalaisen rintamasotilastunnus. Kysymys tulee
38838: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1991
38839:
38840: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
38841: 4 1990 vp. - KK n:o 795
38842:
38843:
38844:
38845:
38846: Till Riksdagens Herr Talman
38847: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen promemoria tili social- och hälsovårdsministe-
38848: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse riet den 22 november 1990.
38849: av den 30 januari 1991 tili vederbörande Arbetsgruppen har tili sin promemoria fogat
38850: medlem av statsrådet översänt avskrift av en rätt omfattande utredning om i viiken
38851: följande av riksdagsman Tuula Paavilainen utsträckning flera olika persongrupper deltog i
38852: m.fl. undertecknade spörsmål nr 795: funktioner som var viktiga för landets försvar
38853: under kriget och om vilka förhållanden de
38854: levde i under kriget. Sådana persongrupper är
38855: Vilka åtgärder ämnar Regeringen t.ex. personalen vid järnvägen, personer i sig-
38856: vidta för att beviljandet av frontman- naltjänst och luftskyddsuppgifter, personer i
38857: natecken och utbetalningen av fronttili- handelsflottan, de som deltagit i minsvepning,
38858: lägg skall utvidgas att gälla även sådana de som tjänstgjorde vid högkvarteret eller inom
38859: personer som deltagit i kriget för Fin- militärförvaltningen i Östkarelen samt de som
38860: lands räkning men som inte vid den arbetade inom krigsmaterielindustrin.
38861: tidpunkten var och inte heller nu är Arbetsgruppen konstaterar att den insats
38862: finländska medborgare? som gjordes av flera persongrupper under
38863: Finlands senaste krig var väsentlig för Finlands
38864: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- försvarsstrider. De veteraner som stred vid
38865: samt anföra följande: fronten skall dock tilierkännas en specialställ-
38866: ning. De är ännu många och deras specialför-
38867: Den gällande lagstiftningen utgår från att det måner, i synnerhet pensionsförmånerna, kräver
38868: på basis av krigen 1939-1945 ges ett särskilt alltjämt stora resurser. Av denna orsak ansåg
38869: socialskydd endast tili sådana män som med arbetsgruppen att det inte är möjligt att ut-
38870: stöd av värnpliktslagen tvingades delta i krigs- sträcka frontveteranförmånerna tili nya person-
38871: handlingar i försvarsmaktens trupper eller un- kategorier. Arbetsgruppen betonade i synner-
38872: der därmed jämförbara omständigheter. Förut- het ställningen för dem som fått frontmanna-
38873: sättningarna för erhållande av det fronttecken tecken, eftersom de utgör den enda grupp för
38874: som beviljas kvinnor har i lagstiftningen i viiken deltagande i strid har uppställts som ett
38875: tiliämpliga delar fastställts på samma sätt som principiellt krav. Därför förhöll sig arbetsgrup-
38876: förutsättningarna för erhållande av frontteck- pen negativt även tili beviljande av särskilda
38877: net för män. Därtill förutsätts, såsom även har nya tecken, även om de inte skulle åtföljas av
38878: anförts i spörsmålet, att personen antingen i rätt tili förmåner. Ett undantag är enligt
38879: egenskap av finländsk medborgare har deltagit arbetsgruppens åsikt de utländska frivilliga
38880: i krigshandlingar eller senare fått finländskt som bevisligen har deltagit i strider.
38881: medborgarskap. Den nämnda promemorian (STM 1990: 19)
38882: Frågan om givandet av ett särskilt social- från den arbetsgrupp som utreder frågan om
38883: skydd tili andra personer än sådana som frontveterantecknen är som bäst ute på remiss
38884: deltagit i egentliga krigshandlingar i försvars- hos olika myndigheter och intresseorganisatio-
38885: maktens trupper och om de yrkandena på en ner. Remisstiden går ut den 15 mars 1991. Det
38886: utvidgning av beviljandet av fronttecken är är ändamålsenligt att ta definitiv ställning tili
38887: mycket mångfassetterad. möjligheterna att utvidga förutsättningarna för
38888: Möjligheterna att utvidga av förutsättning- beviljande av fronttecken sedan social- och
38889: arna för beviljande av fronttecken har utretts hälsovårdsministeriet har fått utlåtandena om
38890: av en arbetsgrupp som tillsatts av social- och arbetsgruppens promemoria.
38891: hälsovårdsministeriet (promemoria av arbets- Enligt social- och hälsovårdsministeriets
38892: gruppen för utredande av frontmannatecken uppfattning skall veteranernas specialförmåner
38893: 1990: 19). Arbetsgruppen överlämnade sin i främsta hand utsträckas tili de veteraner som
38894: 1990 vp. - KK n:o 795 5
38895:
38896: befinner sig i en mycket svår ekonomisk för de utländska frivilliga som har deltagit i
38897: situation och tili de veteraner som har kämpat stridsuppdrag. Frågan kommer upp tili be-
38898: vid fronten. Utöver detta skall man ta i bruk handling i samband med beredningen av bud-
38899: ett särskilt frontmannatecken för utlänningar getpropositionen för 1992.
38900: Helsingfors den 4 mars 1991
38901:
38902: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
38903: 1990 vp.
38904:
38905: Kirjallinen kysymys n:o 796
38906:
38907:
38908:
38909:
38910: Paavilainen ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen järjestämi-
38911: sestä
38912:
38913:
38914: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38915:
38916: Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 11/1990 ja, joilla voidaan edistää esiopetuksen ja alku-
38917: vp. Suomen koulutusjärjestelmää, koulutuksen opetuksen niveltämistä. Näin voidaan käyttää
38918: tasoa ja kehittämislinjoja koskevasta valtioneu- hyväksi myös lastentarhanopettajien kykyä
38919: voston selonteosta on kirjaus: auttaa lasta saavuttamaan koulunkäynnin edel-
38920: "Lastentarhanopettajakoulutuksen tulee olla lyttämiä tietoja ja taitoja. Mahdollisen korkea-
38921: kiinteässä yhteydessä muuhun opettajankoulu- koulujen välitutkintojen luomisen yhteydessä
38922: tukseen samanlaisen tieto- ja asennepohjan tulee selvittää lastentarhanopettajien koulutuk-
38923: turvaamiseksi kasvatusjärjestelmässä. Valio- sen asema. Samalla lastentarhanopettajakoulu-
38924: kunta katsoo, että pitkään venynyt väliaikai- tusta tulee kehittää yhteydessä muuhun opet-
38925: nen järjestely lastentarhanopettajakoulutukses- tajankoulutukseen. Varhaiskasvatuksen tieteel-
38926: sa tulee lopettaa ja koulutus tulee siirtää liselle tutkimukselle ja opetukselle on luotava
38927: yliopistojen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin. edellytyksiä laajentua ja syventyä jo nykyisin."
38928: Lastentarhanopettajan tutkinnon tulee olla kol- Nämä kannanotot ovat yksimielisiä. Sivistys-
38929: mivuotinen korkeakoulututkinto ja sen jatko- valiokunnan mietintö tuli eduskunnan yksimie-
38930: opintokelpoisuus tulee olla vastaava, kuin edel- lisenä vastauksena po. selontekoon.
38931: lä ammattikorkeakoulututkinnoista on todettu. Tietäen pitkään jatkuneen köydenvedon las-
38932: Esiopettajien koulutus on käynnistettävä jat- tentarhanopettajakoulutuksesta sekä monien
38933: ko- ja täydennyskouluttamalla lastentarhan- virkamiesten piintyneet kannat kyseisestä kou-
38934: opettajista ja alkuopetukseen erikoistuneista lutuksesta sopii kysyä, onko eduskunnan tah-
38935: opettajista esiopetukseen soveltuvia opettajia. donilmaisulla tässä asiassa ratkaiseva merkitys.
38936: Lastentarhanopettajien koulutusta kehitet- Valmius koulutusratkaisun käynnistämiseksi
38937: täessä tulee huolehtia myös alan työvoiman on jo esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.
38938: riittävyydestä, mikä on otettava huomioon Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38939: määrällisessä mi toituksessa." tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38940: Koulutuspoliittiseen selontekoon antamas- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38941: saan lausunnossa sosiaalivaliokunta lausuu: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38942: "Valiokunta korostaa päivähoidon piirissä
38943: työskentelevien ja erityisesti lastentarhanopet- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
38944: tajien koulutuksen karkeatasaisuuden merki- järjestääkseen lastentarhanopettajakou-
38945: tystä. Koulutuksessa tulee luoda luokanopetta- lutuksen kiireellisesti eduskunnan ilmai-
38946: jien koulutuksen kanssa yhteistoimintamuoto- seman tahdon mukaisesti?
38947:
38948: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1991
38949:
38950: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
38951: Sinikka Hurskainen Heikki Rinne
38952:
38953:
38954:
38955: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38956:
38957:
38958:
38959: 200070S
38960: 1990 vp.
38961:
38962: Kirjallinen kysymys n:o 797
38963:
38964:
38965:
38966:
38967: Löyttyjärvi: Laboratorioalan koulutuksen kehittämisestä
38968:
38969:
38970: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38971:
38972: Keskiasteen koulutus ja ammatillinen koulu- taholta estetty. Yritysten ja tutkimuslaitosten
38973: tus on ollut ja tulee olemaan voimakkaassa palvelukseen tähtäävä keskiasteen laboratorio-
38974: muutosprosessissa. Nuorisoasteen koulutusko- koulutus puolestaan annetaan ammatillisten
38975: keilussa tullaan testaamaan lukion ja ammatil- oppilaitosten kemian laborantti -linjoilla. Täl-
38976: listen oppilaitosten kurssi- ja ainevalikoimien lainen koulutuslinjojen eriyttäminen rajattuun
38977: yhdistämistä, yleissivistävän ja ammattiin täh- ammattiin ja tehtäväkenttään tähtääviksi ei
38978: täävän koulutuksen yhdistelmiä. Yritysten ja aina ole kemiasta ja laboratorioalasta kiinnos-
38979: yhteiskunnallisten laitosten tarpeista lähtevä tuneen, mutta toivomansa työkentän suhteen
38980: ammatillinen koulutus onkin johtanut usein vielä epävarman opiskelijan kannalta ja ehkä ei
38981: hyvin kapeisiin koulutuslinjoihin, mikä aiheut- aina yhteiskunnankaan kannalta tarkoituksen-
38982: taa jo nyt ongelmia sopeutumisessa muuttuviin mukaista.
38983: tarpeisiin. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38984: Tyypillinen kapea-alainen koulutuslinja on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38985: laboratoriohoitajalinja, jolla tähdätään yksin- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38986: omaan sairaaloiden ja muiden terveydenhoito- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38987: alan laitoksiin käytettävissä olevan henkilökun-
38988: nan koulutukseen. Laboratoriohoitajakoulu-
38989: tuksessa olevat opiskelijat muodostavat jo opis- Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
38990: keluaikanaan tärkeän työvoimareservin tervey- sena nykyistä laboratorioalalle tähtää-
38991: denhuollon laitoksille. Laboratoriohoitajakou- vää keskiasteen koulutusta ja linjaja-
38992: lutukseen liittyvä pakollinen ja palkaton koa, ja
38993: harjoittelu suoritetaan sairaaloissa ja tervey- onko olemassa suunnitelmia laaja-
38994: denhuollon laitoksissa. On tullut esille tapauk- alaisemmin laboratoriotehtäviin suun-
38995: sia, joissa esimerkiksi harjoittelun suorittami- taavasta koulutuksesta ja oppilaitosten
38996: nen osittainkin tutkimuslaitoksissa on koulun yhteistyöstä?
38997:
38998: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1991
38999:
39000: Marja-Liisa Löyttyjärvi
39001:
39002:
39003:
39004:
39005: 200070S
39006: 2 1990 vp. - KK n:o 797
39007:
39008:
39009:
39010:
39011: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39012: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen laboratoriotyön laaja-alainen hallinta edel-
39013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lyttää laboratoriohaitajalta tietoa ihmisestä,
39014: olette 1 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn ihmisen käyttäytymisestä, tietoja terveydestä ja
39015: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sairaudesta sekä hoitotieteen ja kliinisen labo-
39016: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ratorio-opin hallintaa.
39017: edustaja Marja-Liisa Löyttyjärven näin kuulu- Laboratoriohoitajat työskentelevät varsin
39018: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 797: laajalla alueella avoterveydenhuollossa ja sai-
39019: raalalaboratorioissa sekä muissa vastaavissa
39020: Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai- suurissa laboratorioissa ja tutkimuslaitoksissa
39021: sena nykyistä laboratorioalalle tähtää- kliinisen laboratoriotyön erikoisaloilla.
39022: vää keskiasteen koulutusta ja linjaja- Laboratoriohoitaja ei ole pelkästään labora-
39023: koa, ja toriotutkimusten tekninen toteuttaja, vaan laa-
39024: onko olemassa suunnitelmia laaja- ja-alaisen kliinisen laboratoriotyön asiantunti-
39025: alaisemmin laboratoriotehtäviin suun- ja, jonka koulutus sisältää kliinisen laborato-
39026: taavasta koulutuksesta ja oppilaitosten riotyön ohella terveydenhuollon ammatin yh-
39027: yhteistyöstä? teisiä opetussisältöjä.
39028: Laboratoriohoitajakoulutukseen kuuluu yh-
39029: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- teensä 1 880 tuntia käytännön opetusta, joka
39030: taen seuraavaa: toteutetaan terveydenhuollon sekä julkisissa
39031: että yksityisissä yksiköissä. Oppilaitos päättää
39032: Laboratorioalan ammatillista koulutusta jär- opiskelutavoitteiden perusteella opiskelupai-
39033: jestetään kouluasteisena 3 vuoden mittaisena koista ja neuvottelee käytännön opetusta kos-
39034: kemian laborantin ja opistoasteisena 3,5 vuo- kevat sopimukset asianomaisten laitosten kans-
39035: den mittaisena laboratoriotekniikan teknikko- sa. Käytännön opiskelu on ohjattua ja palka-
39036: koulutuksena prosessi- ja laboratoriotekniikan tonta opiskelua, josta oppilaitos maksaa opis-
39037: peruslinjalla sekä kouluasteisena elintarvikela- kelupaikkana toimivalle laitokselle ns. ohjaus-
39038: borantin 3 vuoden mittaisena koulutuksena vastuupalkkiota keskimäärin alle 100 mk/kk
39039: elintarviketeollisuuden peruslinjalla. Edellä opetusyksikköä kohti.
39040: mainitut koulutukset suuntautuvat lähinnä laa- Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
39041: dunvalvontaan, tuotekehittelyyn ja tutkimusla- että vaikka koulutuksen ja ammattirakenteen
39042: boratorioissa tapahtuvaan työhön. laaja-alaistaminen on keskeinen koulutuksen
39043: Terveydenhuollon peruslinjan koulutuksena kehittämistavoite, yleinen laboratorioalan kou-
39044: järjestetään opistoasteisena laboratoriohoitaja- lutus ei anna riittäviä valmiuksia terveyden-
39045: koulutusta, joka peruskoulupohjaisena kestää huollon kliinisen laboratoriotyön tehtäväalueil-
39046: 4,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 3,5 vuotta. le. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstön amma-
39047: Laboratoriohoitajakoulutuksen tavoitteena on tinharjoittamislainsäädäntö asettaa laboratorio-
39048: antaa valmiudet toimia terveydenhuollossa klii- hoitajakoulutukselle omat vaatimuksensa poti-
39049: nisen laboratoriotyön asiantuntijana, joka hoi- laiden ja asiakkaiden turvallisuuden takaami-
39050: toyhteisössä osallistuu potilaan hoitoon, vastaa seksi. Sen sijaan laboranttikoulutuksen opin-
39051: laboratoriotutkimusten suorittamisesta sekä tojen hyväksi lukeminen laboratoriohoitajakou-
39052: osaltaan valvoo ja ohjaa laboratoriotutkimus- lutuksessa on jo nyt mahdollista. Laboratorio-
39053: ten järkevää käyttöä. Terveydenhuollon labo- alan koulutuksen liittäminen muilta osin osaksi
39054: ratoriopalveluja käytetään terveydentilan seu- laajempaa kokonaisuutta joustavan koulutus-
39055: rantaan sairauksien syiden selvittämiseen, hoi- rakenteen mukaisesti on suunnitteilla. Lisäksi
39056: don määrittelyyn ja hoidon ja kuntoutuksen mainittakoon, että oppilaitosmuotojen välistä
39057: vaikutuksen tai työkyvyn arviointiin sekä ter- yhteistyötä on lisätty ja siihen tullaan kiinnit-
39058: veyden- ja sairaanhoidon kehittämiseen. Kliini- tämään tulevaisuudessakin erityistä huomiota.
39059: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
39060: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
39061: 1990 vp. - KK n:o 797 3
39062:
39063:
39064:
39065: Till Riksdagens Herr Talman
39066: 1 syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen teende, om hälsa och sjukdom och insikter i
39067: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse vårdvetenskap och klinisk laboratorielära.
39068: av den 1 februari 1991 till vederbörande med- Laboratorieskötarna arbetar på ett ganska
39069: lem av statsrådet översänt en avskrift av vitt område inom den öppna hälsovården, sjuk-
39070: följande av riksdagsman Marja-Liisa Löyttyjär- huslaboratorierna och vid andra motsvarande
39071: vi undertecknade spörsmål nr 797: större laboratorier samt forskningsinstitut inom
39072: specialområden för kliniskt laboratoriearbete.
39073: Anser Regeringen den utbildning som En laboratorieskötare utför inte endast tek-
39074: siktar på laboratoriebranschen och dess niska laboratorieundersökningar utan är sak-
39075: linjeindelning vara ändamålsenlig, och kunnig på kliniskt laboratoriearbete inom flera
39076: finns det planer på utbildning som områden. 1 utbildningen ingår såväl kliniskt la-
39077: inriktar sig på laboratorieuppgifter in- boratoriearbete som undervisningsinnehåll som
39078: om flera områden och på samarbete är gemensamma för olika yrken inom hälsovår-
39079: mellan läroanstalterna? den.
39080: Till utbildningen av laboratorieskötare hör
39081: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt samanlagt 1 880 timmar praktisk undervisning,
39082: följande: som genomförs både vid offentliga och privata
39083: hälsovårdsenheter. På basis av studiemålsätt-
39084: Yrkesutbildning inom laboratoriebranschen ningarna beslutar läroanstalten om studieplat-
39085: ordnas för kemilaboranter som 3 årig på serna och förhandlar sig till avtal om den
39086: skolnivå och för tekniker inom laboratorietek- praktiska undervisningen vid instituten i fråga.
39087: nik som 3,5 årig på institutnivå på grundlinjen Den praktiska undervisningen består av hand-
39088: för process- och laboratorieteknik samt för ledda och oavlönade studier, för vilka läroan-
39089: livsmedelslaboranter som 3 årig på skolnivå på stalten tetalar det institut som fungarar som
39090: grundlinjen för livsmedelsindustrin. Nämnda studieplats i genomsnitt under 100 mk/mån och
39091: utbildninsformer syftar närmast till kvalitets- undervisningsenhet i arvode för s.k. handled-
39092: kontroll, produktutveckling och arbete som ningsansvar.
39093: utförs vid forskningslaboratorier. Utgående från det anförda kan det konsta-
39094: På grundlinjen för hälsovård ordnas utbild- teras att trots att ett centralt mål för utveck-
39095: ning av laboratorieskötare på institutnivå, som lingen av utbildningen är att yrkesstrukturen
39096: baserad på grundskola tar 4,5 år och baserad på skall omfatta flera områden, ger allmän labo-
39097: studentexamen tar 3,5 år i anspråk. Syftet med ratorieutbildning inte tillräckliga fardigheter för
39098: utbildningen av laboratorieskötare är att ge fär- kliniskt laboratoriearbete inom hälsovården.
39099: digheter som sakkunnig på kliniskt laboratorie- Dessutom ställer lagstiftningen om yrkesutöv-
39100: arbete inom hälsovården. De sakkunniga deltar ning bland hälsovårdspersonalen egna krav på
39101: i skötseln av patienter, ansvarar för laboratorie- laboratorieskötarutbildningen i syfte att garan-
39102: undersökningar och övervakar och handleder tera säkerhet åt patienterna och kunderna.
39103: för sin del laboratorieundersökningar så att de Däremot är det redan nu möjligt att tillgodo-
39104: utförs förnuftigt. Laboratorieservice inom häl- räkna sig laborantstudier i utbildningen av
39105: sovården utnyttjas vid uppföljning av hälso- laboratorieskötare. Planer finns på att till övriga
39106: tillståndet, diagnos av olika sjukdomar, faststäl- delar ansluta laboratorieutbildningen till en del
39107: lande av vården, bedömning av vårdens och av en större helhet enligt en flexibel utbildnings-
39108: rehabibliteringens verkningar eller av arbetsför- struktur. Vidare kan det nämnas att samarbetet
39109: mågan samt utveckling av hälso- och sjukvår- mellan olika läroanstaltsformer har ökat och
39110: den. För att laboratorieskötare skall behärska speciell uppmärksamhet kommer även i fram-
39111: kliniskt laboratoriearbete inom flera områden tiden att fastas vid detta.
39112: fordras kunskaper om människan, hennes be-
39113: Helsingfors den 12 mars 1991
39114:
39115: Minister Anna-Liisa Kasurinen
39116: 1990 vp.
39117:
39118: Kirjallinen kysymys n:o 798
39119:
39120:
39121:
39122:
39123: Lamminen: Elintarvikkeiden hintojen alentamisesta
39124:
39125:
39126: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39127:
39128: Ruoan korkea hinta osoittaa, että maamme markkaa ja Suomessa yli kolminkertaisesti eli
39129: elintarvikeketjuun on kehittynyt epäkohtia. 4,55 markkaa sekä ruisjauhoista 1,63 markkaa
39130: Elintarviketeollisuus, niiden kauppa tai jakelu ja Suomessa 3,27 markkaa.
39131: tai nämä kaikki eivät toimi kansainvälisesti Oheinen luettelo on mitä selkein osoitus, että
39132: vertailukelpoisella tehokkuudella. Myös kilpai- Suomen elintarvikeketjussa on ylihinnoittelun
39133: lua rajoittavat esteet vaikuttavat ruoan hintaan tuomia ongelmia, mikä heijastuu kuluttajahin-
39134: korottavasti. toihin.
39135: Suomen Leipuriliiton antamien tietojen mu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39136: kaan maksavat raaka-aineet Suomessa huo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39137: mattavasti enemmän kuin esimerkiksi Saksas- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39138: sa. Leipurit maksavat Saksassa kilohintoina jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39139: sokerista 3,80 markkaa ja Suomessa 5,44 mark-
39140: kaa, voista 18,17 markkaa ja Suomessa 25,04
39141: markkaa, margariinista 7,14 markkaa ja Suo- Mihin toimenpiteisnn Hallitus aikoo
39142: messa 15,03 markkaa, munista 7,55 markkaa ja ryhtyä elintarvikkeiden hintojen alenta-
39143: Suomessa 13,04 markkaa, vehnäjauhoista 1,50 miseksi?
39144: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1991
39145:
39146: Kalevi Lamminen
39147:
39148:
39149:
39150:
39151: 200070S
39152: 2 1990 vp. - KK n:o 798
39153:
39154:
39155:
39156:
39157: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39158: Valtionpäiväjärjestyksen 37 §:n l momentis- tyksen seurauksena jouduttaneen muuttamaan
39159: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tähän asti harjoitettua elintarvikepolitiikkaam-
39160: mies, olette 1 päivänä helmikuuta 1991 päivä- me.
39161: tyn kirjeenne n:o 2818 ohella toimittanut val- Elintarvikepoliittinen selvitystyö on osoitta-
39162: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- nut, että tuontisuojan rakenne ja taso ovat
39163: sen kansanedustaja Lammisen näin kuuluvasta suurimmat yksittäiset esteet elintarvikeketjun
39164: kirjallisesta kysymyksestä n:o 798: rationalisoinnin käynnistymiselle ja kansainvä-
39165: lisen tehokkuustason saavuttamiselle. Elintar-
39166: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vikeraaka-aineiden ja -tuotteiden markkinat
39167: ryhtyä elintarvikkeiden hintojen alenta- ovat jakautuneet varsin selvästi suljettuihin ja
39168: miseksi? avoimiin markkinoihin. Elintarvikemarkkinoit-
39169: temme tuontisuoja, joka viime kädessa määrää
39170: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- markkinoilla vallitsevat hinnat, muodostuu toi-
39171: taen seuraavaa: saalta tuontilisensioinnista ja toisaalta erilaisis-
39172: ta tuontiveroista (tullit, tuontimaksut, valmis-
39173: Hallituksen elintarvikepoliittisen ohjelman teverot).
39174: tavoitteena on kuluttajahintojen nousun hillit- Elintarviketeollisuuden tuotteiden tuontisuo-
39175: seminen. Hallituksen kesäkuun 20 päivänä ja on hallituksen toimeenpanemassa selvitys-
39176: 1990 hyväksymän elintarvikepoliittisen kan- työssä esitetty jaettavaksi kahteen osaan.
39177: nanoton lähtökohtana on, että elintarvikealalle Muuttuvan osan muodostaisi elintarviketeolli-
39178: luodaan toimiva markkinamekanismi sekä riit- suuden valmistamiin tuotteisiin sisältyvän raa-
39179: tävä kilpailu tehokkaan toiminnan turvaami- ka-aineen hinnaneron tasaava markkamääräi-
39180: seksi ja hintatason kurissa pitämiseksi. Hallitus nen tuontimaksu tai sitä vastaava tulli (eli
39181: on kiinnittänyt huomiota elintarvikesektorin maataloussuojan mukainen tulli) ja teollisuus-
39182: tilaan ja tulevaisuuteen kahdestakin syystä. suojan muodostaisi prosentuaalinen tulli.
39183: Ensinnäkin kotimaisista syistä, sillä elintar- Hallituksen päätöksen mukaisesti elintarvi-
39184: vikkeittemme korkea hintataso on ollut ja on ketuotannon teollisuussuojan purkaminen to-
39185: edelleen ehkä tärkein syy muita maita kor- teutetaan pääosiltaan vuoteen 1996 mennessä.
39186: keampaan inflaatioon. Elintarvikkeiden hinta- Vapaakauppa-alueen tulleja alennetaan siten,
39187: kehitystä on viimeisten vuosien aikana nopeut- että ne vuonna 1996 vastaavat muissa euroop-
39188: tanut nimenomaan kotimaisten elintarvikkei- palaisissa maissa sovellettavia tulleja. Teolli-
39189: den hintojen nousu. Koska kotimaisten elintar- suussuojan poistaminen toteutetaan ET A-va-
39190: vikkeiden osuus elintarvikekulutuksesta on hal- paakauppajärjestelyjen puitteissa. Siirtymäai-
39191: litseva, voidaan elintarvikkeiden hintoihin ja kojen päätyttyä tuotteista kannetaan ainoas-
39192: hintakehitykseen vaikuttaa vain kotimaisten taan raaka-aineiden hinnaneron tasaavaa mak-
39193: elintarvikkeiden valmistuskustannuksiin koh- sua. Elintarvikkeiden jäännöstullit olisivat vuo-
39194: distuvin toimenpitein. Kotimaisten elintarvik- den 1996 alusta enintään tärkeimpien
39195: keiden valmistuskustannuksiin voidaan vaikut- eurooppalaisten kilpailijamaiden vastaavien
39196: taa vain markkinoiden avaamisella ja elintar- tuotteiden tullitasoa vastaavia.
39197: vikemarkkinoilla tapahtuvan kilpailun tehosta- Vapaakauppajärjestelyjen ulkopuoliseen
39198: misella. tuontiin sovelletaan teollisuuden suojatulleja,
39199: Toiseksi on Suomen talouden kansainvälinen joita alennetaan GA TTissa sovittavan alennus-
39200: toimintaympäristö muuttumassa kahden rin- aikataulun puitteissa. Suomen tekemän GATT-
39201: nakkain etenevän neuvottelu- ja kehitysproses- tarjouksen mukaan alennus olisi 30% vuoteen
39202: sin myötä. GATTin puitteissa käytävien Uru- 1996 mennessä. Elintarvikkeiden ja maatalous-
39203: guayn kierroksen neuvottelujen ja ET A-neu- tuotteiden tuontisuojaa on päätöksen mukaan
39204: vottelujen ja eurooppalaisen integraatiokehi- tarkoitus purkaa siten, että luovutaan pääosin
39205: 1990 vp. - KK n:o 798 3
39206:
39207: määrällisistä tuontirajoituksista ja samalla ke- riössä valmisteltu esitys elintarviketuotannon
39208: hitetään korvaava tuontisuoja maataloustuot- teollisuussuojan alentamisessa noudatettavista
39209: teille. perusperiaatteista. Elintarvikemarkkinoiden
39210: Teollisesti valmistettujen elintarvikkeiden ra- kilpailun parantamiseksi esitetään muutoksia
39211: jasuojan ja elintarviketeollisuuden tarvitsemien myös lisensiointikäytäntöön.
39212: siirtymäaikojen selvittämiseksi kauppa- ja teol- Maatalousperäisten raaka-aineiden hankin-
39213: lisuusministeriössä on laadittu selvitys elintar- takustannukset ovat niinikään selvityksen mu-
39214: viketeollisuuden kilpailuedellytyksistä. Selvi- ~ kaan merkittävästi korkeammat kuin vertailu-
39215: tyksen perusteella voidaan yleisesti todeta, että maissa; yleensä ne ovat kaksinkertaiset ja
39216: Suomen elintarviketeollisuuden mahdollisuudet eräissä tapauksissa kolminkertaiset. Raaka-
39217: sopeutua eurooppalaisiin markkinoihin edellyt- ainekustannukset tasataan tuonnissa ja viennis-
39218: tävät rakenteellisia muutoksia elintarviketeolli- sä vapaakauppajärjestelyiden puitteissa tai
39219: suudessa. Tarkastelluilla toimialoilla jalostus- yleisten tuontimaksujen avulla. Maataloustuot-
39220: kustannukset olivat useimmissa tapauksissa teiden hinnat Suomessa määräytyvät maata-
39221: vertailumaiden yritysten jalostuskustannuksia loustulolain määräysten nojalla. Maataloustu-
39222: korkeampia. Selvityksen valmistuttua tammi- lolain uudistamista varten on asetettu erillinen
39223: kuussa 1991 on kauppa- ja teollisuusministe- toimikunta.
39224: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1991
39225:
39226: Ministeri Pertti Salolainen
39227: 4 1990 vp. - KK n:o 798
39228:
39229:
39230:
39231:
39232: Till Riksdagens Herr Talman
39233: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen peiska integrationen blir vi antagligen tvungna
39234: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse att ändra den livsmedelspolitik som vi har
39235: nr 2818 av den 1 februari 1991 till vederböran- bedrivit hittills.
39236: de medlem av statsrådet översänt avskrift av Det livsmedelspolitiska utredningsarbetet har
39237: följande av riksdagsman Lamminens spörsmål visat att importskyddets struktur och nivå är
39238: nr 798: de största enskilda hindren för möjligheterna
39239: att få till stånd en rationalisering av livsmedels-
39240: kedjan och att uppnå en internationell effekti-
39241: Vilka åtgärder har Regeringen för vitetsnivå. Marknaderna för livsmedelsråvaror
39242: avsikt att vidta för att sänka livsmedels- och -produkter kan synnerligen klart indelas i
39243: priserna? slutna och öppna marknader. lmportskyddet
39244: för livsmedelsmarknaden, vilket i sista hand
39245: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bestämmer de priser som råder på marknaden,
39246: samt anföra följande: bildas å ena sidan av importlicensering och å
39247: andra sidan av olika importskatter (tullar,
39248: Målet för regeringens livsmedelspolitiska importavgifter, acciser).
39249: program är att hejda stegringen av konsu- Vid det utredningsarbete som regeringen har
39250: mentpriserna. Utgångspunkten för det livsme- satt i gång har det föreslagits att importskyddet
39251: delspolitiska ställningstagande som regeringen för livsmedelsindustrins produkter skall delas i
39252: godkände den 20 juni 1990 är att inom två delar. En föränderlig del skall enligt för-
39253: livsmedelsbranschen skall skapas en fungeran- slaget bildas av en importavgift i markbelopp
39254: de marknadsmekanism samt tillräckligt med eller motsvarande tull (d.v.s. en tull enligt
39255: konkurrens för att en effektiv verksamhet skall lantbruksskyddet) som utjämnar prisskillnaden
39256: kunna garanteras och prisnivån hållas i schack. för råvaran i de produkter som livsmedelsin-
39257: Regeringen har uppmärksammat livsmedelssek- dustrin tillverkar och industriskyddet skall bil-
39258: torns situation och framtid av två skäl. das av en procentuell tull.
39259: Det första skälet är inhemskt, d.v.s. den 1 enlighet med regeringens beslut kommer
39260: höga prisnivån på våra livsmedel har varit och hävandet av industriskyddet för livsmedelspro-
39261: är fortsättningsvis kanske den viktigaste orsa- duktionen huvudsakligen att genomföras fram
39262: ken till att inflationen är högre än i andra till år 1996. Frihandelsområdets tullar sänks så
39263: länder. Prisutvecklingen på livsmedlen har un- att de år 1996 motsvarar de tullar som tilläm-
39264: der de senaste åren gått snabbare uttryckligen pas i de andra europeiska länderna. Slopandet
39265: p.g.a. de stigande priserna på inhemska livsme- av industriskyddet genomförs inom ramen för
39266: del. Eftersom de inhemska livsmedlen domine- EES-frihandelsarrangemangen. Sedan över-
39267: rar livsmedelskonsumtionen kan livsmedelspri- gångstiderna har gått ut kommer endast en
39268: serna och prisutvecklingen bara påverkas ge- avgift som utjämnar prisskillnaden för råvaror-
39269: nom åtgärder som inriktas på tillverkningskost- na att uppbäras för produkterna. Resttullarna
39270: naderna för de inhemska livsmedlen. Dessa för livsmedlen kommer därmed från början av
39271: kostnader kan å sin sida endast påverkas år 1996 att uppgå till högst den tullnivå som de
39272: genom att marknaden öppnas och konkurren- viktigaste europeiska konkurrentländerna har.
39273: sen effektiveras. På den import som står utanför frihandels-
39274: Det andra skälet är att den internationella arrangemangen tillämpas industrins skyddstul-
39275: verksamhetsmiljön för den finska ekonomin lar och de sänks enligt en tidtabell som man
39276: håller på att förändras i och med två parallellt kommer överens om inom GATT. Enligt det
39277: framskridande förhandlings- och utvecklings- anbud som Finland har gett i GATT vore
39278: processer. Som en följd av förhandlingarna vid sänkningen 30% fram till år 1996. Avsikten är
39279: Uruguay-rundan, som pågår inom ramen för enligt beslutet att importskyddet för livsmedel
39280: GATT, EES-förhandlingarna och den euro- och lantbruksprodukter skall hävas på så sätt
39281: 1990 vp. - KK n:o 798 5
39282:
39283: att man i huvudsak avstår från kvantitativa nisteriet beretts en framställning om de grund-
39284: importbegränsningar och samtidigt utveckiar principer som skall iakttas då industriskyddet
39285: ett ersättande importskydd för Iantbrukspro- för Iivsmedeisproduktionen sänks. För att för-
39286: dukterna. bättra konkurrensen på Iivsmedeismarknaden
39287: För att utreda gränsskyddet för industriellt föresiås det ändringar också i Iicenseringsprax-
39288: tillverkade Iivsmedei och de övergångstider som isen.
39289: Iivsmedelsindustrin behöver har det på handeis- Anskaffningskostnaderna för råvaror från
39290: och industriministeriet gjorts en utredning av Iantbruket är också de eniigt utredningen av-
39291: Iivsmedeisindustrins konkurrensförutsättning- sevärt mycket högre än i de Iänder man jämfört
39292: ar. På basis av utredningen kan det rent med - i allmänhet är de dubbia och i vissa fall
39293: allmänt konstateras att den finska livsmedeis- trefaidiga. Råvarukostnaderna utjämnas vid
39294: industrins möjiigheter att anpassa sig tili den importen och exporten inom ramen för frihan-
39295: europeiska marknaden förutsätter strukturella deisarrangemangen eller med hjäip av allmänna
39296: förändringar i Iivsmedeisindustrin. Inom de importavgifter. Priserna på Iantbruksproduk-
39297: branscher som har granskats var förädiings- terna i Finland bestäms med stöd av bestäm-
39298: kostnaderna i de flesta fall högre än motsva- melserna i Iantbruksinkomstlagen. En särskiid
39299: rande kostnader för företagen i de Iänder man kommission har tillsatts för att revidera denna
39300: jämförde med. Sedan utredningen biivit kiar, i Iag.
39301: januari I991, har på handeis- och industrimi-
39302: Helsingfors den 4 mars I99I
39303:
39304: Minister Pertti Salolainen
39305: 1990 vp.
39306:
39307: Kirjallinen kysymys n:o 799
39308:
39309:
39310:
39311:
39312: Aittoniemi: Aikuiskoulutuskeskusten oppilaiden ruokailun järjes-
39313: tämisestä
39314:
39315:
39316: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39317: Kurssikeskusten toiminnan muututtua tietyl- koska asuntolaoloissa ei yleensä ole mitään
39318: lä tavalla tulosvastuulliseen suuntaan niissä astiastoa ruuan valmistusta varten, vaan yleen-
39319: opiskelevien oppilaiden ilmaisten aterioiden sä pelkkä keittolevy.
39320: muodossa saama tuki on merkittävästi heiken- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39321: tynyt. Aikaisemmin oppilas sai korvauksetta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39322: ilmaisen aamupalan, lounaan ja päivällisen. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39323: Nykyisin tämä ateriaetu korvataan rahallisesti jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39324: siten, että oppilasasunnossa asuville maksetaan
39325: 31 ,65 markkaa päivittäistä ateriatukea ja koto- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39326: na asuville vastaavasti 25 markkaa päivässä. siin perusteluissa esitetyn asiantilan
39327: Kyseisellä rahalla ei kukaan pysty hankkimaan korjaamiseksi siten, että aikuiskoulutus-
39328: itselleen aikaisempaa vastaavaa päivittäistä keskuksissa opiskeleville palautetaan ai-
39329: elintasoa. Kaiken lisäksi esimerkiksi oppilas- kaisempi ruokatuen muodossa annettu
39330: asuntoloissa asuville tilanne on erittäin huono, tuki?
39331: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1991
39332:
39333: Sulo Aittaniemi
39334:
39335:
39336:
39337:
39338: 200070S
39339: 2 1990 vp. - KK n:o 799
39340:
39341:
39342:
39343:
39344: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39345:
39346: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lain mukaan opiskelijan muut veronalaiset tu-
39347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lot kuin palkka päätoimesta vaikuttivat koulu-
39348: olette 1 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn tustukeen siten, että jos nämä tulot olivat
39349: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston suuremmat kuin kuukautta kohti laskettu työt-
39350: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tömyysturvalain mukainen suurin korotettu pe-
39351: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta ruspäiväraha (3 139 mk), ei koulutustukea
39352: kirjallisesta kysymyksestä n:o 799: myönnetty. Uudistuksen myötä voivat opiske-
39353: lijat saada näitä muita tuloja 3 139 markkaan
39354: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39355: saakka tämän vaikuttamatta koulutustuen
39356: siin perusteluissa esitetyn asiantilan
39357: määrään. Mikäli tulot menevät yli mainitun
39358: korjaamiseksi siten, että aikuiskoulutus-
39359: rajan, ei koulutustuki putoa kokonaan pois
39360: keskuksissa opiskeleville palautetaan ai-
39361: kuten aiemmin, vaan vähennykset tehdään
39362: kaisempi ruokatuen muodossa annettu
39363: rajan yli menevältä osalta.
39364: tuki?
39365: Lisäksi on olemassa lukuisia sosiaalietuuk-
39366: sia, jotka eivät vaikuta koulutustukea vähentä-
39367: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39368: västi. Näitä ovat mm. perhe-eläkkeet, vam-
39369: vasti seuraavaa:
39370: maistuki, eroraha, asumistuki, lapsilisä, toi-
39371: Kansanedustaja Aittoniemen kysymys perus- meentulotuki, sotilasavustus, lasten kotihoidon
39372: tuu muutoksiin opiskelijoiden ruokailun järjes- tuen perusosa ja sisaruskorotus. Myöskään
39373: tämisessä. koulutus- ja erorahaston maksama aikuiskou-
39374: 1.1.1991 tuli voimaan laki työvoimapoliitti- lutuslisä ei vaikuta koulutustukea vähentävästi.
39375: sesta aikuiskoulutuksesta ja tällöin kumoutui Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että
39376: myös työllisyyskoulutuslaki. Lainmuutoksella koulutusaikaiseen perustoimeentuloon eli kou-
39377: toteutettiin valtioneuvoston periaatepäätökset lutustukeen saatiin parannuksia aikaan.
39378: ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituspe- Opiskelijoille maksetaan matka- ja ruokailu-
39379: riaatteista ja kehittämisestä. Uuden lain mu- kustannusten korvaamiseksi tarkoitettua vero-
39380: kaan työhallinto ostaa ammatillista aikuiskou- tonta ylläpitokorvausta. Aikaisemmin oppilail-
39381: lutusta eri koulutuksen järjestäjiltä työvoima- le järjestettiin ilmainen ruokailu. Ruokailukus-
39382: poliittisin perustein. Opiskelijoiden koulutusai- tannusten korvaamiseen rahallisena etuutena
39383: kainen toimeentulo turvataan maksamalla kou- ryhdyttiin seuraavista syistä: Koulutusta voi-
39384: lutustukea sekä muita opintososiaalisia etuuk- daan ostaa miltä tahansa koulutuksen järjestä-
39385: sia. miseen soveltuvalta koulutuspalvelujen tuotta-
39386: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa jalta. Tällöin on mahdollista, etteivät kaikki
39387: perustoimeentulon muodostaa koulutustuki. koulutuksen järjestäjät voi tarjota opiskelijoille
39388: Koulutustuki on pääsääntöisesti työttömyys- ruokailumahdollisuutta. Tällöin on parempi,
39389: turvan suuruinen. Uuden lain myötä paranivat että korvaus maksetaan suoraan opiskelijalle.
39390: työttömyyskassojen jäsenten ansiosidonnaisen Lisäksi opiskelijat ovat nyt keskenään tasaver-
39391: ansio-osan saamisedellytykset, kun myös työt- taisessa asemassa riippumatta siitä, miten ruo-
39392: tömyysuhan alaiset henkilöt otettiin tuen pii- kailuolosuhteet koulutuksessa on järjestetty.
39393: riin. Aikaisemmin opiskelijan tuli olla koko- Opiskelijan henkilökohtaiseen valintaan jää,
39394: naan työtön, lomautettu, lyhennettyä työviik- missä tai miten hän ruokailee.
39395: koa tai työpäivää tekevä taikka irtisanottu. Työllisyyskoulutuslain ollessa voimassa op-
39396: Näin ollen ennalta ehkäisevät koulutusmahdol- pilaille maksettiin 25 mk:n suuruinen korvaus
39397: lisuudet paranevat. silloin, kun ruokailua ei voitu järjestää. Rahal-
39398: Parannuksia saatiin aikaan myös ns. vähen- linen korvaus on siis vähintään samansuurui-
39399: netyn koulutustuen osalta. Työllisyyskoulutus- nen kuin ennenkin.
39400:
39401: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
39402:
39403: Työministeri Matti Puhakka
39404: 1990 vp. - KK n:o 799 3
39405:
39406:
39407:
39408:
39409: Tili Riksdagens Herr Talman
39410: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Sålunda förbättras utbildningens möjligheter
39411: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse att fungera förebyggande.
39412: av den 1 februari 1991 till vederbörande med- Förbättringar åstadkomms också i fråga om
39413: lem av statsrådet översänt avskrift av följande, s.k. sänkt utbildningsstöd. Enligt lagen om
39414: av riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade sysselsättningsfrämjande utbildning inverkade
39415: spörsmål nr 799: inte endast studerandens lön för huvudsysslan
39416: på utbildningsstödet utan också dennes andra
39417: skattepliktiga inkomster så, att om dessa in-
39418: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för komster översteg den för en månad uträknade,
39419: att korrigera det sakförhållande som i lagen om utkomstskydd för arbetslösa angiv-
39420: framförts i motiveringen på så sätt att na maximala förhöjda grunddagpenningen
39421: studerandena vid yrkesutbildningscen- (3 139 mk), beviljades inget utbildningsstöd. 1
39422: trerna för vuxna återfår det tidigare och med reformen kan de studerande få ända
39423: stöd som beviljats i form av måltids- upp till 3 139 mark i dessa andra inkomster
39424: stöd? utan att detta påverkar utbildningsstödets be-
39425: lopp. lfall inkomsterna överstiger nämnda
39426: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- gräns, bortfaller inte utbildningsstödet helt och
39427: samt anföra följande: hållet såsom tidigare, utan avdragen görs från
39428: den del som överstiger gränsen.
39429: Riksdagsman Aittoniemis spörsmål grundar Dessutom finns det ett flertal sociala förmå-
39430: sig på ändringarna i studerandenas måltidsar- ner, som inte inverkar reducerande på utbild-
39431: rangemang. ningsstödet. Till dessa hör bl.a. familjepensio-
39432: En lag om arbetskraftspolitisk vuxenutbild- ner, handikappstöd, avgångsbidrag, bostadsbi-
39433: ning trädde i kraft 1.1.1991 och härvid upp- drag, barnbidrag, utkomststöd, militärunder-
39434: hävdes också lagen om sysselsättningsfrämjan- stöd samt grunddelen och syskonförhöjningen
39435: de utbi1dning. Genom lagändringen verk- av stödet för vård av barn i hemmet. Det
39436: ställdes statsrådets principbeslut om finansie- vuxenutbildningstillägg som utbildnings- och
39437: ringsprinciperna för och utvecklandet av den avgångsbidragsfonden utbetalar inverkar inte
39438: yrkesinriktade vuxenutbildningen. Enligt den heller reducerande på utbildningsstödet.
39439: nya lagen köper arbetsförvaltningen på arbets- Allt som allt kan man således konstatera att
39440: kraftspolitiska grunder yrkesinriktad vuxenut- förbättringar ficks till stånd i fråga om grund-
39441: bildning av olika utbildningsarrangörer. Stude- utkomsten under studietiden, dvs. i fråga om
39442: randenas uppehälle under studietiden tryggas utbildningsstödet.
39443: genom utbetalning av utbildningsstöd samt Till studerandena betalas skattefri ersättning
39444: genom andra studiesociala förmåner. för uppehälle viiken ersätter rese- och måltids-
39445: Vid arbetskraftspolitisk vuxenutbildning ut- kostnader. Förut anordnades gratis måltider
39446: gör utbildningsstödet grundutkomsten. Utbild- för eleverna. Måltidskostnaderna började ersät-
39447: ningsstödet är i regel lika stort som utkomst- tas i form av penningförmåner av följande skäl:
39448: skyddet för arbetslösa. 1 och med den nya Utbildning kan anskaffas från viiken som helst
39449: lagen förbättrades förutsättningarna för arbets- utbildningsproducent som är lämpad att anord-
39450: löshetskassornas medlemmar att få förtjänstde- na utbildning. Härvid är det möjligt att alla
39451: len som är avvägd enligt förtjänsten, då stödet utbildningsarrangörer inte kan erbjuda studer-
39452: kom att gälla också personer som hotas av andena möjlighet till måltider. Det är härvid
39453: arbetslöshet. Förut skulle studeranden vara bättre att ersättningen utbetalas direkt till
39454: helt arbetslös, permitterad, ha förkortad ar- studeranden. Dessutom är studerandena nu
39455: betsvecka eller arbetsdag eller vara uppsagd. sinsemellan i en jämbördig ställning, oberoende
39456: 4 1990 vp. - KK n:o 799
39457:
39458: av hur måltidsförhållandena under utbildning- utbildning var i kraft utbetalades åt eleverna en
39459: en anordnats. Studeranden får själv välja var ersättning på 25 mark i de fall då måltider inte
39460: och hur han äter. kunde anordnas. Penningersättningen uppgår
39461: Medan lagen om sysselsättningsfrämjande således till minst samma belopp som förut.
39462: Helsingfors den 12 mars 1991
39463:
39464: Arbetsminister Matti Puhakka
39465: 1990 vp.
39466:
39467: Kirjallinen kysymys n:o 800
39468:
39469:
39470:
39471:
39472: Alaranta ym.: Pyhäjoen Pirttikosken tien kunnostamisesta
39473:
39474:
39475: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39476:
39477: Teiden kunnostamisessa on määrärahojen nossa myös Pyhänkosken ja Pyhäjoen välillä.
39478: käytölle omaksuttu sellainen periaate, että val- Kyläläisten työpaikka- ja asiointiliikenteen
39479: takunnallisen normin mukaan tien Vuorokauti- kannalta tiellä on suuri merkitys.
39480: sen liikennemäärän tulee olla vähintään 350 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39481: liikennesuoritetta, ennen kuin tie otetaan tiepii- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39482: rin toimenpideohjelmaan. Tästä normista on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39483: seurannut esimerkiksi, että Oulaisten kaupun- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39484: gin ja Pyhäjoen kunnan keskustaajamien väli-
39485: nen, Pyhäjoen pohjoispuolta kulkeva tieosuus Onko Hallituksen tarkoitus lieventää
39486: on kunnostettu Oulaisten ja Merijärven kun- edellä mainittua ehtoa siten, että yksit-
39487: nan Pyhänkosken kylän välillä, mutta loppuosa täistapauksissa voitaisiin harkita raho-
39488: tiestä on edelleen kunnostamatta. Ko. tiellä jen käyttöä tien kunnostukseen nykyistä
39489: vuorokautinen liikennemäärä on yli 200 liiken- vapaammin, ja
39490: nesuoritetta vuorokaudessa. Koska huonokun- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39491: toinen tieosuus on mahdollista kiertää, luku ei siin em. maantien n:o 7891 kunnosta-
39492: anna oikeaa kuvaa tien käyttötarpeesta. Lii- miseksi loppuun saakka eli myös Py-
39493: kennettä olisi enemmän, jos tieosuus olisi kun- hänkosken ja Pyhäjoen välillä?
39494:
39495: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1991
39496:
39497: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
39498:
39499:
39500:
39501:
39502: W0070S
39503: 2 1990 vp. - KK n:o 800
39504:
39505:
39506:
39507:
39508: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39509: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asukkaiden, kuntien ja elinkeinoelämän tar-
39510: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, peet. Lisäksi kohteiden valinnassa painotetaan
39511: olette 1 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn tienkäyttäjien ns. liikennetaloudellisia hyötyjä,
39512: kirjeenne n:o 2816 ohella toimittanut valtioneu- joissa vaikuttavina tekijöinä ovat liikennemää-
39513: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen rän lisäksi mm. tien kantavuus, kunto ja
39514: kansanedustaja Juhani Alarannan ym. näin liikenneturvallisuus. Epätaloudellisia toimenpi-
39515: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 800: teitä pyritään välttämään. Toisin sanoen pel-
39516: kät liikennemäärät eivät nykyistenkään ohjei-
39517: Onko Hallituksen tarkoitus lieventää
39518: den mukaan yksinään ratkaise tien paranta-
39519: edellä mainittua ehtoa siten, että yksit-
39520: mista.
39521: täistapauksissa voitaisiin harkita raho-
39522: Maantie n:o 7891 Pyhänkoski-Pirttikaski
39523: jen käyttöä tien kunnostukseen nykyistä
39524: on pääasiassa sorapintainen tie, jota käyttää
39525: vapaammin, ja
39526: tielaitoksen virallisten liikennelaskentojen mu-
39527: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39528: siin em. maantien n:o 7891 kunnosta- kaan 130--270 ajoneuvoa vuorokaudessa.
39529: miseksi loppuun saakka eli myös Py- Tien kunnostaminen ei ole mahtunut Keski-
39530: hänkosken ja Pyhäjoen välillä? Pohjanmaan tiepiirin lähivuosien ohjelmaan
39531: muiden sitä kiireellisempien hankkeiden vuok-
39532: si ja erityisesti lähivuosien tiedossa olevat
39533: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39534: tiepiirin käyttöön saatavat tarpeeseen nähden
39535: vasti seuraavaa:
39536: riittämättömät tiemäärärahat huomioon ot-
39537: Teiden kunnostustoimenpiteiden suunnitte- taen.
39538: lussa otetaan aina huomioon paikallisten
39539: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
39540:
39541: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
39542: 1990 vp. - KK n:o 800 3
39543:
39544:
39545:
39546:
39547: Tili Riksdagens Herr Talman
39548:
39549: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen alltid de behov som den lokala befolkningen,
39550: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse kommunerna och näringslivet har. I valet av
39551: nr 2816 av den 1 februari 1991 tili vederböran- projekt betonas ytterligare användarnas s.k.
39552: de medlem av statsrådet översänt avskrift av trafikekonomiska fördelar, vilka står i relation
39553: följande av riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. tili trafikens mängd, vägens bärighet, skick och
39554: undertecknade spörsmål nr 800: trafiksäkerhet. Man försöker undvika oekono-
39555: miska åtgärder. Enbart trafikmängden är enligt
39556: Har Regeringen för avsikt att mildra
39557: nuvarande anvisningar inte ensamt avgörande
39558: de ovan nämnda villkoren på sådant
39559: om vägen skall förbättras.
39560: sätt att penningbeloppen för underhåll
39561: av vägar i enskilda fall kunde användas Landsväg nr 7891 Pyhänkoski-Pirttikaski
39562: friare än för närvarande, och är huvudsakligen en grusbelagd väg, som
39563: ämnar Regeringen vidta åtgärder för enligt vägverkets officiella trafikräkningar an-
39564: att slutföra reparationen av ovan nämn- vänds av 130--270 fordon per dygn. Mellersta
39565: da landsväg nr 7891, dvs. att reparera Österbottens vägdistrikt har p.g.a. mera bråd-
39566: avsnittet mellan Pyhänkoski och Pyhä- skande projekt inte kunnat inkludera repara-
39567: joki? tion av vägen i sitt program för de närmaste
39568: åren. Då bör speciellt beaktas att vägdistriktet
39569: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- för de närmaste åren beviljats i relation tili
39570: samt anföra följande: behovet otillräckliga anslag för vägunder-
39571: håll.
39572: I planeringen av vägreparationer beaktas
39573:
39574: Helsingfors den 28 februari 1991
39575:
39576: Trafikminister Ilkka Kanerva
39577: 1990 vp.
39578:
39579: Kirjallinen kysymys n:o 801
39580:
39581:
39582:
39583:
39584: Pelttari: Jäätieyhteyden toteuttamisesta Pellon kunnan Turtolan
39585: kylästä valtakunnan rajan yli Ruotsiin
39586:
39587:
39588: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39589:
39590: Pellon kunnan Turtolan kylän läheisyyteen den myötä syntyisi Turtolaan mahdollisuus
39591: on Ruotsiin avattu uusi hiihtokeskus. Matka aikaansaada uusia työpaikkoja matkailuelin-
39592: Turtolasta Pullingin hiihtokeskukseen olisi suo- keinon pariin, ja näin voitaisiin saada 400
39593: rinta tietä noin 6 kfl?., mikäli Tornionjoen yli asukkaan kylän väkiluku kasvamaan. Jääyh-
39594: saataisiin jäätie Turtolasta Svansteiniin. Olisi teys toisi lisää matkailijoita Länsi-Lappiin.
39595: tärkeää, että tie saataisiin käyttöön jo kuluva- Uusi yhteys ei aiheuttaisi muille menetyksiä,
39596: na talvena vasta-avatun hiihtokeskuksen seson- vaan olisi koko länsirajan hyödyksi. Uusi
39597: giksi. Ellei yhteiskunnan toimesta ylläpidettä- jäätieyhteys merkitsisi Turtolan lisäksi myön-
39598: vän jäätien saaminen ole mahdollista jo täksi teistä kehitystä koko lähialueille, mm. Juoksen-
39599: talveksi, tulisi tie voida toteuttaa aluksi yksi- gin kylälle. Mikäli jäätien liikenne kasvaisi ja
39600: tyisenä tienä ja ensi talvena yhteiskunnan kehittyisi, ehkäpä tulevaisuudessa kannattaisi
39601: toimesta ylläpidettävänä jäätienä. Alustavan harkita kiinteän sillankin rakentamista Tor-
39602: tiedon mukaan tulli- ja rajaviranomaiset suh- nionjoen yli.
39603: tautuvat myönteisesti hankkeeseen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39604: Uusi jäätie parantaisi Turtolan kylän kehit- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
39605: tymismahdollisuuksia. Tällä hetkellä kylässä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39606: tuotetaan maitoa seitsemällä tilalla ja yksi tila jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39607: on porotalouden piirissä. Alkutuotantoa on
39608: yhteensä kahdeksassa yrityksessä ja muita yri- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39609: tyksiä toimii kylässä yhteensä 23. Kaikkiaan ryhtyä jäätieyhteyden toteuttamiseksi
39610: nämä yritykset työllistävät 94 henkeä. Pellon kunnan Turtolan kylästä valta-
39611: Kylässä ovat olemassa peruspalvelut, mutta kunnan rajan yli Ruotsiin Turtolan
39612: niiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan kylän ja sen lähialueiden toimeentulo-
39613: tehokkaita toimenpiteitä. Uuden jäätieyhtey- mahdollisuuksien parantamiseksi?
39614:
39615: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
39616:
39617: Seppo Pelttari
39618:
39619:
39620:
39621:
39622: 200070S
39623: 2 1990 vp. - KK n:o 801
39624:
39625:
39626:
39627:
39628: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39629: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Jäätien avaaminen Suomesta Turtolan kylän
39630: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kohdalta Ruotsiin lyhentäisi matkaa Pullingin
39631: olette 5 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn laskettelukeskukseen ja edesauttaisi paikallisten
39632: kirjeenne n:o 2865 ohella toimittanut valtioneu- matkailupalvelujen kehittämistä Turtolan ky-
39633: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lässä. Lapin tiepiiri on asettunut asiassa myön-
39634: kansanedustaja Seppo Pelttarin näin kuuluvas- teiselle kannalle.
39635: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 801: Hankkeeseen liittyvät valmistelut ja aloitteen
39636: käsittely ovat vielä kesken. Kyseessä on valta-
39637: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kunnan rajan ylittävä hanke, jossa osapuolina
39638: ryhtyä jäätieyhteyden toteuttamiseksi ovat tieviranomaisten lisäksi tulli- ja rajavar-
39639: Pellon kunnan Turtolan kylästä valta- tioviranomaiset. Lisäksi tieyhteyden toteutta-
39640: kunnan rajan yli Ruotsiin Turtolan misesta on vielä erikseen tehtävä sopimus
39641: kylän ja sen lähialueiden toimeentulo- Suomen ja Ruotsin kesken, mikäli asiassa
39642: mahdollisuuksien parantamiseksi? päädytään myönteiseen ratkaisuun.
39643:
39644: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39645: vasti seuraavaa:
39646: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
39647:
39648: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
39649: 1990 vp. - KK n:o 801 3
39650:
39651:
39652:
39653:
39654: Till Riksdagens Herr Talman
39655: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Öppnande av en 1svag från Finland, från
39656: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Turtola by, tili Sverige förkortar vägen tili
39657: nr 2865 av den 5 februari 1991 tili vederböran- Pullinki slalomcentrum och främjar utveckling-
39658: de medlem av statsrådet översänt avskrift av en av de lokala turisttjänsterna i Turtola by.
39659: följande av riksdagsman Seppo Pelttari under- Vägdistriktet i Lappland har intagit positiv
39660: tecknade spörsmål nr 801: ståndpunkt i frågan.
39661: Förberedelserna och behandlingen av initia-
39662: Vilka åtgärder ämnar Regeringen tivet i anslutning tili projektet är fortfarande
39663: vidta för att förverkliga isvägen från under arbete. Det är fråga om ett projekt över
39664: byn Turtola i Pello kommun över riks- riksgränsen, i vilket förutom vägmyndigheterna
39665: gränsen tili Sverige för att på detta sätt deltar även tuli- och gränsbevakningsmyndig-
39666: förbättra utkomstmöjligheterna i när- heterna. Om frågan avgörs tili projektets fördel
39667: områdena? skall därtili ett skilt avtal mellan Finland och
39668: Sverige ingås.
39669: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
39670: samt anföra följande:
39671: Helsingfors den 28 februari 1991
39672:
39673: Trafikminister Ilkka Kanerva
39674: 1990 vp.
39675:
39676: Kirjallinen kysymys n:o 802
39677:
39678:
39679:
39680:
39681: Pelttari: Rattosjärven-Nuasjärven yhdystien rakentamisesta
39682: Pellon kunnassa
39683:
39684:
39685: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39686: Tällä hetkellä Nuasjärven molemmille puo- ja vesistöineen. Uusi tieyhteys parantaisi alueen
39687: lille on tieyhteys kahdelta suunnalta. Kuitenkin asukkaiden asiointimahdollisuuksia ja lisäisi
39688: Nuasjärven eri puolet yhdistävä noin 3 km:n palveluja. Reitti tukisi jo olevia matkailuyrityk-
39689: mittainen tieyhteys puuttuu. Tosin talvisin on siä ja mahdollistaisi uusien yritysten perustami-
39690: järvellä pidetty tilapäistä jäätietä. sen sekä lisäksi edesauttaisi suunnitteilla olevan
39691: Rattosjärven-Nuasjärven yhdystien raken- Rattostunturi-hankkeen toteuttamista.
39692: taminen avaisi läpikulkuliikenteen toisaalta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39693: Pellon ja Meltauksen suuntaan sekä toisaalta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39694: Songan ja Rovaniemen suuntaan. Uusi tieyh- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39695: teys vaikuttaisi laajalla alueella joukkoliiken- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39696: teen, koululaiskuljetusten ja puutavarankul-
39697: jetusten kannattavuuteen sekä mahdollistaisi
39698: uudelleenjärjestelyjä. Myös mm. myymäläau- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39699: toreitit saataisiin entistä paremmin alueen ryhtyä Rattosjärven-Nuasjärven yh-
39700: asukkaita palveleviksi. dystien rakentamiseksi alueen kaikin-
39701: Alue on maisemallisesti kaunista vaaroineen puoliseksi kehittämiseksi?
39702: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
39703:
39704: Seppo Pelttari
39705:
39706:
39707:
39708:
39709: 200070S
39710: 2 1990 vp. - KK n:o 802
39711:
39712:
39713:
39714:
39715: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39716: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39717: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa:
39718: olette 5 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn
39719: kirjeenne n:o 2866 ohella toimittanut valtioneu- Kyseisestä tiestä on ollut tiealoite yleisistä
39720: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen teistä annetun lain ja asetuksen mukaisessa
39721: kansanedustaja Seppo Pelttarin näin kuuluvas- käsittelyssä. Liikenneministeriö on hylännyt
39722: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 802: aloitteen 21.1.1987, koska tien rakentamiselle ei
39723: ole ollut yleisistä teistä annetun lain mukaisia
39724: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo liikenteenisiä perusteita. Olosuhteet tien raken-
39725: ryhtyä Rattosjärven-Nuasjärven yh- tamisen suhteen eivät ole edellä mainitun ajan-
39726: dystien rakentamiseksi alueen kaikin- kohdan jälkeen muuttuneet.
39727: puoliseksi kehittämiseksi?
39728:
39729: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1991
39730:
39731: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
39732: 1990 vp. - KK n:o 802 3
39733:
39734:
39735:
39736:
39737: Till Riksdagens Herr Talman
39738: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
39739: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse samt anföra följande:
39740: nr 2866 av den 5 februari 1991 till vederböran-
39741: de medlem av statsrådet översänt avskrift av En framställning om ifrågavarande väg har
39742: följande av riksdagsman Seppo Pelttari under- behandlats enligt lagen och förordningen om
39743: tecknade spörsmål nr 802: allmänna vägar. Trafikministeriet har 21.1.1987
39744: förkastat framställningen eftersom det inte
39745: Vilka åtgärder ämnar Regeringen fanns trafikmässiga grunder för byggande av
39746: vidta för att inleda byggnadsarbetena denna väg som överensstämde med lagen om
39747: av förbindelsevägen Rattosjärvi- allmänna vägar. Omständigheterna i anslutning
39748: Nuasjärvi för att på detta sätt främja en till vägbygget har inte ändrats efter den ovan
39749: mångsidig utveckling i området? nämnda tidpunkten.
39750: Helsingfors den 28 februari 1991
39751:
39752: Trafikminister Ilkka Kanerva
39753: 1990 vp.
39754:
39755: Kirjallinen kysymys n:o 803
39756:
39757:
39758:
39759:
39760: Lamminen: Maatalouden tutkimuskeskuksen Satakunnan tutki-
39761: musaseman toiminnan turvaamisesta
39762:
39763:
39764: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39765:
39766: Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimus- Satakunnassa vilja- ja vihannestuotannon
39767: asemaverkon kehittäminen on lähtenyt käyn- tutkimus- ja lajikekokeet ovat voimakkaasti
39768: tiin. Tarkoitus on selkeyttää toiminnan orga- maatalouteen nojaavalle maakunnalle elintär-
39769: nisointia niin, että tuottavuus ja tuloksellisuus keitä. Tutkimuksen kautta on mahdollista löy-
39770: paranevat. Osana tätä kehittämistyötä on vah- tää sellaisia ratkaisuja, jotka turvaavat maata-
39771: vistettu uudet tulosyksiköt, joihin kuuluu sekä louden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn no-
39772: koepaikkoja että tutkimusasemia. Tämä kehit- peasti muuttuvassa kilpailutilanteessa. Siksi on
39773: tämistyö ja tuottavuuden ja tuloksellisuuden erittäin tärkeää, että maatalouden tutkimustoi-
39774: parantaminen on varmasti tarpeen. minta turvataan Satakunnassa tulevaisuudessa-
39775: Yksi maatalouden tutkimuskeskuksen tutki- kin.
39776: musasemista sijaitsee Kokemäen Järilässä ja on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39777: nimeltään Satakunnan tutkimusasema. Maata- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39778: louden tutkimuskeskuksen alainen työryhmä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39779: on esittänyt Satakunnan tutkimusaseman jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39780: muuttamista koepaikaksi. Samalla tutkimus-
39781: aseman henkilöstöä vähennettäisiin jyrkästi. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39782: Nämä toimet ovatkin herättäneet alueella pe- ryhtyä, jotta maatalouden tutkimuskes-
39783: lon siitä, että henkilöstön vähentäminen mer- kuksen Satakunnan tutkimusaseman
39784: kitsee Satakunnan tutkimusaseman kannalta olemassaolo ja toiminta turvataan myös
39785: lopun alkua. tulevaisuudessa?
39786: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1991
39787:
39788: Kalevi Lamminen
39789:
39790:
39791:
39792:
39793: 2000708
39794: 2 1990 vp. - KK n:o 803
39795:
39796:
39797:
39798:
39799: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39800: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yksiköihin. Siitä seuraa mm. laajan rakennus-
39801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kannan ylläpito ja suuret ylläpitotoimintojen
39802: olette 1 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn kustannukset.
39803: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Näistä syistä työryhmä on päätynyt ehdot-
39804: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tamaan, että tutkimusasemista tulisi muodos-
39805: edustaja Lammisen näin kuuluvasta kirjallises- taa päätoimialansa mukaan neljä alueellista
39806: ta kysymyksestä n:o 803: tutkimusyksikköä. Sellaisista tutkimusasemista,
39807: joita tarvitaan pääasiassa teknisinä kokeiden
39808: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suorituspaikkoina, muodostettaisiin koepaik-
39809: ryhtyä, jotta Maatalouden tutkimuskes- koja, kun taas vaativimpiin tutkimustehtäviin
39810: kuksen Satakunnan tutkimusaseman edellytykset omaavia tutkimusasemia vahvistet-
39811: olemassaolo ja toiminta turvataan myös taisiin mahdollisuuksien mukaan nykyisestään.
39812: tulevaisuudessa? Suunnitelmien mukaan Satakunnan tutkimu-
39813: saseman toiminta tulisi jatkossa painottumaan
39814: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- yhä enemmän alueen erikoistarpeiden mukaan.
39815: vasti seuraavaa: Tärkeänä alana olisi vihannestutkimus yhteis-
39816: työssä vihanneksia raaka-aineenaan käyttävän
39817: Maatalouden tutkimuskeskuksen asettaman teollisuuden kanssa. Uusien peltokasvien sa-
39818: tutkimusasematyöryhmän tehtävänä on ollut moin kuin luomuviljelyn tutkimusta jatkettai-
39819: selvittää tutkimusasemien tehtävät osana lai- siin samoin kuin tavanomaisten peltokasvien
39820: toksen toimintaa ja neuvontaa palvelevien tu- tutkimusta tarvittavassa ja mahdollisessa laa-
39821: losten tuottajina. Työryhmän valmisteleman juudessa.
39822: suunnitelman periaatteena on ollut, että tutki- Hallitu~ toteaa, kuten julkisuudessakin on
39823: musasemien työn tuloksellisuutta ja vaikutta- kerrottu, ettei se suunnittele tutkimustoiminnan
39824: vuutta lisätään muodostamaila useasta tutki- lopettamista Satakunnan tutkimusasemalla.
39825: musasemasta nykyistä laajempia tulosvastuulli- Hallitus katsoo kuitenkin, että tutkimuskes-
39826: sia yksiköitä, joiden työ toteutetaan useassa kuksen toiminta on organisoitava ja rationali-
39827: toimipisteessä yhteisvastuullisesti. Tulokselli- soitava siten, että laitos selviytyy tulosvastuul-
39828: suutta heikentäväksi tekijäksi on nykyisellään lisesti tehtävistään myös tulevina vuosina ja
39829: todettu toiminnan hajautuminen moniin pieniin käytettävissä olevilla resursseilla.
39830: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1991
39831:
39832: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
39833: 1990 vp. - KK n:o 803 3
39834:
39835:
39836:
39837:
39838: Tili Riksdagens Herr Talman
39839: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen underhåll av ett omfattande byggnadsbestånd
39840: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse och betydande kostnader för underhållsfunk-
39841: av den 1 februari 1991 tili vederbörande med- tionerna.
39842: lem av statsrådet översänt avskrift av följande Med anledning av detta har arbetsgruppen
39843: av riksdagsman Lamminen undertecknade beslutat föreslå att forskningsstationerna enligt
39844: spörsmål nr 803: huvudsaklig bransch ombildas tili fyra regio-
39845: nala forskningsenheter. Sådana forskningssta-
39846: Vilka åtgärder ämnar Regeringen tioner som i huvudsak behövs såsom platser
39847: vidta för att existens- och verksamhets- där tekniska prov utförs ombildas tili prov-
39848: möjligheterna för lantbrukets forsk- ningsplatser, medan sådana forskningsstationer
39849: ningscentrals forskningsstation i Sata- som har förutsättningar för mera krävande
39850: kunta skall tryggas också i framtiden? forskningsuppgifter, i mån av möjlighet skall
39851: rustas upp från sin nuvarande nivå.
39852: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Enligt planerna skall verksamheten vid
39853: samt anföra följande: forskningsstationen i Satakunta i fortsättningen
39854: allt mera inriktas i enlighet med områdets
39855: Lantbrukets forskningscentral har tillsatt en specialbehov. En viktig bransch är grönsaks-
39856: forskningsstationsarbetsgrupp med uppgift att forskningen i samarbete med sådan industri
39857: utreda forskningsstationernas uppgifter i form som utnyttjar grönsaker såsom råvara. Under-
39858: av en del av deras arbete med att tilihandahålla sökningen av nya åkerväxter och naturenlig
39859: sådana resultat som tjänar verkets verksamhet odling fortsätts och likaså forskningen rörande
39860: och rådgivning. Principerna för den pian som traditionella åkerväxter i behövlig och möjlig
39861: arbetsgruppen har förberett har varit att resul- utsträckning.
39862: tatet och verkan av arbetet vid forskningssta- Regeringen konstaterar, vilket även har
39863: tionerna ökas genom att flera forskningsstatio- framförts i offentligheten, att den inte planerar
39864: ner ombildas tili resultatansvariga enheter, som att upphöra med forskningsverksamheten vid
39865: är mer omfattande än vad som nu är fallet och forskningsstationen i Satakunta. Regeringen
39866: vilkas arbete genomförs under solidariskt an- anser emellertid att verksamheten vid forsk-
39867: svar vid flera verksamhetsställen. En faktor ningsstationen skall organiseras och rationali-
39868: som försvagar resultatet är den omständigheten seras så att verket även under kommande år
39869: att verksamheten för närvarande är splittrad på och med tillbudsstående resurser klarar av sina
39870: många små enheter. Därav följer bl.a. ett uppgifter vad resultatansvaret beträffar.
39871: Helsingfors den 26 februari 1991
39872:
39873: Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
39874: j
39875: j
39876: j
39877: j
39878: j
39879: j
39880: j
39881: j
39882: j
39883: j
39884: j
39885: j
39886: j
39887: j
39888: j
39889: j
39890: j
39891: j
39892: j
39893: 1990 vp.
39894:
39895: Kirjallinen kysymys n:o 804
39896:
39897:
39898:
39899:
39900: Huuhtanen ym.: Valtion varoista todistajille maksettavista palk-
39901: kioista
39902:
39903:
39904: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39905: Oikeudessa todistajana toimiminen on ylei- ja rikosasioiden käsittelyä joudutaan lykkää-
39906: nen kansalaisvelvollisuus. Oikeudenkäymiskaa- mään useitakin kertoja todistajien tavoittami-
39907: ren 17 luvun 40 §:n mukaan todistajana on seksi. Todistajien korvausten tulisi olla riittä-
39908: oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisis- vät, jottei kukaan kieltäytyisi todistamisesta
39909: ta matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisten seikkojen vuoksi.
39910: taloudellisesta menetyksestä. Valtion varoista Eduskunnan oikeusasiamies on 15.11.1990
39911: maksettavat todistelukustannukset on määritel- lähettänyt oikeusministeriölle kirjeen, jossa hän
39912: ty asetuksella. Taloudellisena menetyksenä kor- on kiinnittänyt ministeriön huomiota siihen,
39913: vattava ansio- tai muun tulon menettäminen on että 200 markan ansionmenetyskorvaus on
39914: rajoitettu 200 markkaan. Lain tarkoitus ei nykyiseen ansiotasoon nähden liian alhainen.
39915: vanhentuneen asetuksen vuoksi toteudu. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39916: Oikeudenkäynnissä todistaminen vie lähes tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39917: aina kokonaisen työpäivän. Todistaja ei itse voi kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39918: määrätä oikeudenkäynnin ajankohtaa. Hänen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39919: on monesti hankittava työpaikalle sijainen tai
39920: lapselle hoitaja. Tästä vaivannäöstä ei suoriteta Onko Hallitus tietoinen, että oikeu-
39921: erikseen korvausta. denkäynnissä todistaminen aiheuttaa
39922: Nykyiseen tulotasoon nähden korvaus on suurelle osalle todistajista taloudellisia
39923: niin alhainen, että todistajana toimiminen ai- menetyksiä, ja
39924: heuttaa useissa tapauksissa taloudellista mene- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39925: tystä työelämässä oleville henkilöille. Tämä ei ryhtyä valtion varoista todistajille mak-
39926: ole prosessitaloudellisesti järkevää, koska riita- settavien korvausten tarkistamiseksi?
39927: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
39928:
39929: Jorma Huuhtanen Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi
39930:
39931:
39932:
39933:
39934: 200070S
39935: 2 1990 vp. - KK n:o 804
39936:
39937:
39938:
39939:
39940: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39941: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa majoituskustannusten korvaukset (päivärahat,
39942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hotellikorvaukset) sidottiin valtion virkamiehil-
39943: olette 5 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn le maksettaviin korvauksiin ja taloudellisesta
39944: kirjeenne n:o 2868 ohella toimittanut valtioneu- menetyksestä suoritettavan korvauksen ylära-
39945: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen jaksi määrättiin 200 mk. Todistelukustannusten
39946: kansanedustaja Jorma Huuhtasen ym. näin korvaukset ovat tulo- ja varallisuusverolain
39947: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 804: mukaan verottomia, mistä syystä korvausta ei
39948: voi verrata bruttoansioihin. Korvauksen enim-
39949: Onko Hallitus tietoinen, että oikeu- mäisraja tulee tämän vuoksi verrattain harvoin
39950: denkäynnissä todistaminen aiheuttaa sovellettavaksi: noin 2/3 kaikista maksetuista
39951: suurelle osalle todistajista taloudellisia todistajanpalkkioista jää päivärahoineen ja
39952: menetyksiä, ja matkakulujen korvauksineen alle 200 markan.
39953: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Tarkkaa tilastolukua, kuinka monessa tapauk-
39954: ryhtyä valtion varoista todistajille mak- sessa ansionmenetyksen korvauksen yläraja on
39955: settavien korvausten tarkistamiseksi? muodostunut esteeksi täyden korvauksen suo-
39956: rittamiselle, ei ole.
39957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Matka- ja majoituskustannusten sekä päivä-
39958: taen seuraavaa: rahojen osalta uudistus merkitsi sitä, että jäl-
39959: keenjääneisyyttä ei ole tapahtunut, koska vir-
39960: Valtion varoista suoritettavista todistelukus- kamiehille suoritettavia korvauksia tarkistetaan
39961: tannuksista on säädetty laissa valtion varoista vuosittain virkaehtosopimuksin.
39962: maksettavista todistelukustannuksista (666/72) Sen sijaan taloudellisesta menetyksestä suo-
39963: ja sitä täydentävässä asetuksessa (813/72) sekä ritettavan korvauksen osalta ei ole em. kaltais-
39964: korvauksen suorittamisesta toisesta pohjois- ta automatiikkaa, vaan enimmäisrajaa tulee
39965: maasta Suomen tuomioistuimeen kutsutulle aika ajoin tarkistaa asetuksella.
39966: henkilölle annetussa asetuksessa (446/75). Vuoden 1990 kuluttajahintaindeksillä mitat-
39967: Syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen kutsus- tuna ansionmenetyskorvauksen tulisi olla
39968: ta taikka tuomioistuimen muussa kuin riita- 237,72 markkaa ja ansiotasoindeksillä mitattu-
39969: asiassa antamasta määräyksestä tuomioistui- na 258,52 markkaa, jotta korvaus pysyisi reaa-
39970: meen saapuneella todistajalla on oikeus saada liarvoltaan vuoden 1987 tasolla. Ansionmene-
39971: valtion varoista kohtuullinen korvaus tarpeel- tyksen enimmäismäärän korottaminen tulee
39972: lisista matka- ja toimeentulokustannuksista ajankohtaiseksi kuluvana vuonna.
39973: sekä taloudellisesta menetyksestä. Oikeusministeriö on lisäksi päättänyt selvit-
39974: Edellisen kerran todistajille suoritettavia kor- tää, onko mahdollisuuksia ryhtyä suorittamaan
39975: vausmääriä korotettiin asetuksen muutoksella valtion varoista täysi korvaus niissä tapauksis-
39976: (469/87) 1.5.1987 lukien. Tuolloin matka- ja sa, joissa nykyinen korvausraja sen estää.
39977: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1991
39978:
39979: Oikeusministeri Tarja Halonen
39980: 1990 vp. - KK n:o 804 3
39981:
39982:
39983:
39984:
39985: Till Riksdagens Herr Talman
39986: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen logikostnader (dagtraktamenten, hotellersätt-
39987: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ningar) bands vid de ersättningar som betalas
39988: nr 2868 av den 5 februari 1991 tili vederböran- åt statens tjänstemän, och den Övre gränsen för
39989: de medlem av statsrådet översänt avskrift av en ersättning för ekonomisk förlust fastställdes
39990: följande, av riksdagsman Jorma Huuhtanen tili 200 mk. Enligt lagen om skatt på inkomst
39991: m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 804: och förmögenhet är ersättningarna för bevis-
39992: ningskostnaderna skattefria, varför ersättning-
39993: Är Regeringen medveten om att en arna inte kan jämföras med bruttoinkomster.
39994: stor del av dem som uppträder som Maximigränsen för ersättningarna behöver där-
39995: vittnen vid en rättegång lider ekono- för relativt sällan tillämpas: ca 2/3 av samtliga
39996: misk förlust av att inställa sig vid vittnesarvoden, inkl. dagtraktamenten och er-
39997: rättegången, och sättningar för resekostnader, stannar under 200
39998: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- mk. Något exakt statistikta1 som anger i hur
39999: ta för att justera de ersättningar som många fall den Övre gränsen för ersättningen
40000: betalas åt vittnen av statens medel? för inkomstbortfall har utgjort ett hinder för
40001: full ersättning finns inte.
40002: Såsom svar på spörsmålet anför jag vörd- I fråga om rese- och logikostnader samt
40003: samt följande: dagtraktamenten innebar reformen att efter-
40004: släpning inte har ägt rum, emedan de ersätt-
40005: I lagen om bestridande av bevisningskostna- ningar som betalas åt tjänstemännen justeras
40006: der med statens medel (666/72) och den komp- varje år genom tjänstekollektivavtal.
40007: letterande förordningen (813/72) samt i förord- Däremot förekommer ingen automatik av
40008: ningen om utgivande av ersättning tili den som ovannämnt slag i fråga om ersättningar för
40009: inkallats tili finsk domstol från annat nordiskt ekonomisk förlust, utan maximigräsen för dem
40010: land (446/75) stadgas om de bevisningskostna- måste justeras genom förordning.
40011: der som skall betalas av statens medel. Ett Mätt med 1990 års konsumentprisindex bör
40012: vittne som på kallelse av åklagaren eller förun- ersättningen för ekonomisk förlust vara 237,72
40013: dersökningsmyndigheten eller i något annat mark och mätt med förtjänstnivåindex 258,52
40014: må1 än tvistemål på förordnande av domstolen mark, för att ersättningens realvärde skall
40015: inställt sig vid domsto1, har rätt att av statens bibehållas på 1987 års nivå. Den första höj-
40016: medel få skä1ig ersättning för nödvändiga ningen av ersättningen för ekonomisk förlust
40017: kostnader för resa och uppehälle samt för blir aktuell detta år.
40018: ekonomisk förlust. Justitieministeriet har dessutom beslutat ut-
40019: Beloppen av vittnesersättningarna höjdes se- reda möjligheterna för att börja betala full
40020: naste gång 1.5.1987 genom en förordningsänd- ersättning av statens medel i de fall där den
40021: ring (469/87). Ersättningarna för rese- och nuvarande ersättningsgränsen hindrar det.
40022: Helsingfors den 5 mars 1991
40023:
40024: Justitieminister Tarja Halonen
40025: 1990 vp.
40026:
40027: Kirjallinen kysymys n:o 805
40028:
40029:
40030:
40031:
40032: P. Leppänen ym.: Lasten syöpäsairauksien hoidon tehostamisesta
40033:
40034:
40035: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40036:
40037: Useita vuosia on ollut esillä lasten syöpäsai- Tällä hetkellä ei ole tiedossamme mitään
40038: rauksien hoitamiseen liittyvät ongelmat, joita suunnitelmia, joilla tätä tärkeää ongelmaa aiot-
40039: ovat riittämättömät resurssit, mutta kaikkein taisiin helpottaa lähiaikoina.
40040: eniten ovat eri tahot kiinnittäneet huomiota Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40041: puutteellisiin hoitotiloihin ja niiden epäkäytän- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
40042: nöllisyyteen. me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
40043: Kuopion KYKS:ssä hoidetaan Jyväskylän, sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
40044: Mikkelin, Savonlinnan, Joensuun ja Kuopion sen:
40045: keskussairaalapiirien lapsisyöpäpotilaita, las-
40046: tentautien klinikan osasto kolmella.
40047: Klinikka sijaitsee useiden kilometrien päässä Aikooko Hallitus esittää seuraavaan
40048: KYKS:n pääsairaalasta, eikä sitä ole alun perin valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
40049: rakennettu lapsisyöpäpotilaiden hoidon erityis- riittävät määrärahat lapsisyöpäpotilai-
40050: tarpeita silmällä pitäen. den hoidon parantamiseksi sekä resurs-
40051: Välimatka aiheuttaa erittäin paljon kustan- sien lisäämiseksi?
40052: nuksia sekä hankaloittaa hoitoja myös hidas-
40053: taen niitä.
40054: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
40055:
40056: Pekka Leppänen Reijo Lindroos
40057: Asko Apukka Pertti Lahtinen
40058: Raila Aho
40059:
40060:
40061:
40062:
40063: 2000708
40064: 2 1990 vp. - KK n:o 805
40065:
40066:
40067:
40068:
40069: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40070: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vaitimotaudin ja aivohalvausten, tuki- ja lii-
40071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuntaelinsairauksien sekä dementian hoidossa
40072: olette 5 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn tulee kehittää ja toteuttaa alueelliset hoitojär-
40073: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston jestelmät sairaanhoitopiirikohtaisesti yhteis-
40074: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- työssä alueen terveyskeskusten kanssa. Sosiaa-
40075: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta li- ja terveysministeriö alueellistaa ko. uudet
40076: kirjallisesta kysymyksestä n:o 805: voimavarat läänikohtaisesti.
40077: Sairaanhoitopiirien kuntainliitot laativat
40078: Aikooko Hallitus esittää seuraavaan vuosittain seuraavaksi 5-vuotiskaudeksi eri-
40079: valtion tulo- ja menoarvioesitykseen riit- koissairaanhoidon alueellisen suunnitelman.
40080: tävät määrärahat lapsisyöpäpotilaiden Sen tulee olla valtakunnallisen suunnitelman
40081: hoidon parantamiseksi sekä resurssien mukainen, jonka lääninhallitus vahvistaa. Ter-
40082: lisäämiseksi? veydenhuollon toiminnan kehittäminen sekä
40083: voimavarojen ohjaaminen toiminnan tehosta-
40084: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- miseen liittyy siten alueellisen suunnittelujärjes-
40085: vasti seuraavaa: telmän piiriin. Toimintojen ohjaamisessa on
40086: valtion viranomaisten taholta kiinnitetty eri-
40087: Maamme terveyden- ja sairaanhoitopalvelu- tyista huomiota olemassa olevien voimavarojen
40088: jen järjestäminen on lakisääteisesti kuntien ja uudelleen kohdentamiseen ja siihen, että toi-
40089: kuntainliittojen vastuulla. Erikoissairaanhoito- minnassa korostetaan palvelun ja hoidon inhi-
40090: lain 3 §:n mukaan kunta on myös velvollinen millisyyttä, joustavuutta sekä palveluhenkisyyt-
40091: huolehtimaan erikoissairaanhoidon järjestämi- tä.
40092: sestä. Sairauksien harvinaisuuden, sairaanhoi- Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että
40093: don vaativuuden tai sairaanhoidossa vaaditta- lapsisyöpäpotilaiden hoito ja siihen liittyvät
40094: vien erityisten edellytysten perusteella osa sai- palvelut ovat osa kuntien ja kuntainliittojen
40095: raanhoidosta on määrätty erityistason sairaan- järjestämää kunnallista terveydenhuoltoa eri-
40096: hoidoksi, mikä on keskitetty yhteen, useam- koissairaanhoitolain mukaisesti. Valtakunnalli-
40097: paan tai kaikkiin viiteen yliopistolliseen keskus- sesti ei ole erillisiä määrärahoja joillekin poti-
40098: sairaalaan. Lasten syöpäsairauksien hoito las- tai sairausryhmille. Palvelujen tehostumi-
40099: kuuluu pääosin erityistason sairaanhoitoon. sen on havaittu olevan pysyvämpää silloin, kun
40100: Valtioneuvoston vuosittain vahvistamassa se toteutetaan osana sairaanhoitopiirin vuotui-
40101: terveydenhuollon järjestämistä koskevassa val- sesta budjetista. Toiminnan tehostamiseksi ja
40102: takunnallisessa suunnitelmassa osoitetaan ne palvelujen lisäämiseksi tarvittavat saneeraukset
40103: uudet voimavarat, joilla erikoissairaanhoidon ja hankinnat voidaan siis toteuttaa alueellisesti
40104: palveluja voidaan kehittää tai lisätä. terveydenhuollon järjestämistä koskevassa val-
40105: Syövän hoidon tehostaminen on eräs erikois- takunnallisessa suunnitelmassa osoitettavien
40106: sairaanhoidon palvelujen kehittämisen paino- voimavaralisäysten ja niiden uudelleen suun-
40107: pistealue valtakunnallisessa sosiaali- ja tervey- taamisen rajoissa, jotka vuosittain määräytyvät
40108: denhuollon suunnitelmassa vuosille 1991- eduskunnan hyväksymän valtion tulo- ja me-
40109: 1995. Sen mukaan syövän, skitsofrenian, sepel- noarvion mukaisesti.
40110:
40111: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1991
40112:
40113: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
40114: 1990 vp. - KK n:o 805 3
40115:
40116:
40117:
40118:
40119: Tili Riksdagens Herr Talman
40120: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen schizofreni, koronarsjukdomar, hjärnförlam-
40121: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse ning, sjukdomar i stödje- och rörelseorganen
40122: av den 5 februari 1991 tili vederbörande med- samt demens utvecklas och genomföras för
40123: lem av statsrådet översänt avskrift av följande varje sjukvårds- och centralsjukhusdistrikt i
40124: av riksdagsman P. Leppänen m.fl. underteck- samarbete med hälsovårdscentralerna inom
40125: nade spörsmål nr 805: området. Social- och hälsovårdsministeriet för-
40126: delar ifrågavarande nya resurser länsvis.
40127: Ämnar Regeringen i nästa budget- Sjukvårdsdistriktens kommunalförbund upp-
40128: proposition föreslå tillräckliga medel gör årligen en regional pian för den speciali-
40129: för förbättring av vården av barnpa- serade sjukvården för följande femårsperiod.
40130: tienter med cancer samt för att öka Den bör följa den riksomfattande planen och
40131: resurserna? den fastställs av länsstyrelsen. Utvecklandet av
40132: hälsovårdsverksamheten samt inriktningen av
40133: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- resurserna på en effektivering av verksamheten
40134: samt anföra följande: anknyter således tili det regionala planerings-
40135: systemet. I fråga om styrningen av verksamhe-
40136: Anordnandet av vårt lands hälso- och sjuk- ten har de statliga myndigheterna fäst särskild
40137: vårdsservice åligger enligt lag kommunerna uppmärksamhet vid en omfördelning av redan
40138: och kommunalförbunden. Enligt 3 § lagen om existerande resurser och vid att vårdens huma-
40139: specialiserad sjukvård är kommunen även skyl- nitet, flexibilitet och serviceinriktning betonas
40140: dig att sörja för anordnandet av specialiserad vid verksamheten.
40141: sjukvård. På basis av sjukdomarnas sällsynt- Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
40142: het, sjukvårdens krävande natur eller de sär- att vården av barnpatienter med cancer och
40143: skilda förutsättningar som krävs vid sjukvår- servicen i samband med den är en del av den
40144: den har en del av sjukvården definierats som hälsovård som i enlighet med lagen om speci-
40145: högspecialiserad sjukvård, som är koncentre- aliserad sjukvård anordnas av kommunerna
40146: rad tili ett, flera eller alla fem universitetscen- och kommunalförbunden. På riksnivå finns det
40147: tralsjukhus. Vården av barnpatienter med can- inte särskilda anslag för enskilda patient- eller
40148: cer hör i huvudsak tili den högspecialiserade sjukdomsgrupper. Det har visat sig att effekti-
40149: sjukvården. veringen av verksamheten har varit mera be-
40150: 1 den riksomfattande planen för anordnande stående då den förverkligats som en del av
40151: av social- och hälsovården, som statsrådet sjukvårdsdistriktets ärliga budget. De sanering-
40152: årligen fastställer, anvisas de nya resurser ar och anskaffningar som behövs för effektive-
40153: genom vilka servicen inom den specialiserade ringen av verksamheten och utökandet av
40154: sjukvården kan utvecklas eller utökas. servicen kan således genomföras regionalt inom
40155: Effektiveringen av vården av cancer är ett av ramen för den ökning av resurserna och den
40156: preferensområdena för utvecklandet av den omfördelning av dem som anvisas i den riks-
40157: specialiserade sjukvården i den riksomfattande omfattande planen för anordnande av social-
40158: planen för anordnande av social- och hälsovår- och hälsovården. Denna ram bestäms årligen i
40159: den åren 1991-1995. Enligt planen skall re- överensstämmelse med den av riksdagen god-
40160: gionala vårdsystem vid vården av cancer, kända statsbudgeten.
40161:
40162: Helsingfors den 6 mars 1991
40163:
40164: Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
40165: 1990 vp.
40166:
40167: Kirjallinen kysymys n:o 806
40168:
40169:
40170:
40171:
40172: Kietäväinen: Saaristonosakunnille maksettavien rahoitusavustus-
40173: ten lisäämisestä
40174:
40175:
40176: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40177:
40178: Hirvensalmen ja Rääkkylän kunnat ovat kyluokkaa kohtaan. Mikäli kunnan kantoky-
40179: muuttumassa ensi vuoden alussa saaristokun- kyluokka tämän vuoksi kohoaa, merkitsee se
40180: nista saaristonosakunniksi. Tällaisia saariston- kunnan valtionosuuksien pysyvää menetystä.
40181: osakuntia on muitakin, mm. Anttolan kunta. Tämä ei voi olla saaristolain tai kantokykyluo-
40182: Saaristonosakunnissa saaristoisuus aiheuttaa kituslain hengen mukaista, koska tällöin saa-
40183: lukuisia ongelmia, mutta esim. kuntien verotu- ristokuntaa jopa rangaistaisiin siitä, että se on
40184: lojen täydennysjärjestelmä ei tunne niitä. Kun saaristoaluetta.
40185: Hirvensalmi ja Rääkkylä muuttuvat saariston- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40186: osakunniksi, menettävät ne verotulojen täyden- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40187: nysosan, mikä merkitsee miljoonaluokan me- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40188: netyksiä näille kunnille. Näille kunnille tulisi jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40189: korvata tavalla tai toisella saaristoluokan muu-
40190: toksesta aiheutuva menetys. Eräs tällainen kei-
40191: no olisi korvata menetys täysimääräisenä har- Aikooko Hallitus antaa sellaiset val-
40192: kinnanvaraisen rahoitusavustuksen avulla. misteluohjeet kuntien valtionosuuksien
40193: Valtionosuusuudistuksen yhteydessä on saa- maksatuksesta ja valtionosuusuudistuk-
40194: ristonosakunnille luotava oma luokkansa vero- sen valmistelusta, että ensi vuoden alus-
40195: tulojen täydennysjärjestelmään. Viimeinen kan- ta saaristonosakunniksi muuttuville
40196: tokykyluokitus osoitti osaltaan, että verotulo- Hirvensalmelle ja Rääkkylälie korva-
40197: jen täydennysjärjestelmän ja kantokykyluoki- taan täysimääräisinä niiden verotulojen
40198: tusjärjestelmän keskinäistä päällekkäisyyttä oli- täydennyksen menetykset esim. harkin-
40199: si vähennettävä. Erityisesti tämä on tärkeää, nanvaraisten rahoitusavustusten avulla,
40200: kun siirrytään uuden valtionosuusjärjestelmän että valtionosuusuudistuksen valmis-
40201: käyttöön, jossa on kaavailtu korotettavaksi telussa järjestelmään sisällytetään oma
40202: verotulojen täydennysjärjestelmän tasoitusrajo- luokka saaristonosakunnille, ja
40203: ja. Tämä lisäisi mm. saaristokuntien verotulo- että verotulojen täydennysjärjestel-
40204: jen täydennyksiä. Kun verotulojen täydennys män ja kuntien kantokykyluokitusjär-
40205: otetaan kantokykyluokituksessa huomioon ve- jestelmän välillä vallitseva köyhien kun-
40206: rotuloihin verrattavina tuloina, merkitsee nii- tien kannalta haitallinen sidossuhde
40207: den kasvu tarkistuspainetta kunnan kantoky- korjattaisiin?
40208:
40209: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1991
40210:
40211: Timo Kietäväinen
40212:
40213:
40214:
40215:
40216: 200070S
40217: 2 1990 vp. - KK n:o 806
40218:
40219:
40220:
40221:
40222: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40223: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa kunnilla ei ole saaristokunnille tyypillisiä olo-
40224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suhteita.
40225: olette 6 päivänä helmikuuta päivätyn kirjeenne Kunnan menotalouden leikkaamista yhdellä
40226: n:o 2870 ohella lähettänyt valtioneuvoston kertaa sillä määrällä, mitä saaristokuntaetuus
40227: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- verotulojen täydennyksessä on näille kunnille
40228: edustaja Kietäväisen kirjallisesta kysymyksestä merkinnyt, voidaan pitää kohtuuttomana. Tie-
40229: n:o 806, jossa tiedustellaan: tyn siirtymäajan puitteissa voidaankin vuosit-
40230: Aikooko Hallitus antaa sellaiset val- tain harkinnanvaraisten rahoitusavustusten
40231: misteluohjeet kuntien valtionosuuksien myöntämisen yhteydessä selvittää Hirvensal-
40232: maksatuksesta ja valtionosuusuudistuk- men ja Rääkkylän absoluuttinen tulokehitys ja
40233: sen valmistelusta, että ensi vuoden alus- mahdollisesti lieventää tulojen vähentymistä
40234: ta saaristonosakunniksi muuttuville harkinnanvaraisilla avustuksilla.
40235: Hirvensalmelle ja Rääkkylälie korva- Kuntien valtionosuusuudistuksen keskeisiä
40236: taan täysimääräisenä niiden verotulojen periaatteita on valtion ja kuntien välisen kus-
40237: täydennyksen menetykset esim. harkin- tannustenjaon säilyttäminen sekä kuntakohtai-
40238: nanvaraisten rahoitusavustusten avulla, sen valtionosuuksien jakauman säilyttäminen.
40239: Ja Pääosalla kuntia järjestelmän muutos ei siis saa
40240: että valtionosuusuudistuksen valmis- aiheuttaa olennaisia kunnallistaloudellisia muu-
40241: telussa järjestelmään sisällytetään oma toksia. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmu-
40242: luokka saaristonosakunnille, kaista tässä yhteydessä tietoisesti ryhtyä muut-
40243: että verotulojen täydennysjärjestel- telemaan kuntien tai kuntaryhmien välisiä ta-
40244: män ja kuntien kantokykyluokitusjär- loudellisia suhteita.
40245: jestelmän välillä vallitseva köyhien kun- Nyt tehtyjen koelaskelmien perusteella järjes-
40246: tien kannalta haitallinen sidossuhde telmän muutos kohtelee saarintonosakuntia sa-
40247: korjattaisiin? malla tavalla kuin muitakin kuntia. Tämän
40248: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vuoksi järjestelmän muutoksen yhteyteen ei ole
40249: taen seuraavaa: tarpeen ottaa omaksi valtionosuuden määräy-
40250: tymisperusteeksi saarintonosakuntaa osoitta-
40251: Verotulojen täydennyksen määrä porraste- vaa tekijää.
40252: taan kunnan asukastiheyden ja saaristoisuuden Jos voidaan osoittaa, että valtion pitää tukea
40253: perusteella siten, että valtioneuvoston nimeä- saaristonosakuntien taloutta jollain erityisellä
40254: mät saaristokunnat rinnastetaan asukastihey- lisäpanoksella, se on selvitettävä muussa yhtey-
40255: deltään harvimmin asuttuihin kuntiin. Täyden- dessä. Tällä hetkellä erityisen lisätuen tarvetta
40256: nyksen porrastaminen perustuu siihen, että ei ole todettu.
40257: kunnan kustannustaso on sitä korkeampi, mitä Tavoitteista huolimatta uudessakaan valtion-
40258: pienempi on kunnan asukastiheys. Porrastami- osuusjärjestelmässä tuskin voidaan luopua kan-
40259: sella on siis tarkoitus tasoittaa kuntien välisiä tokykyluokituksesta. Olennainen osa kuntien ja
40260: kustannustasoeroja. valtion välisten taloudellisten suhteiden uudis-
40261: Kun Hirvensalmi ja Rääkkylä eivät enää tamista on kantokykyluokituksen uudistami-
40262: 1.1.1992 lähtien ole saaristokuntia, ei niille nen. Selvitystyö laskennalliseen valtion-
40263: myöskään kuulu niitä valtion tuen muotoja, osuusjärjestelmään soveltuvasta kantokykyluo-
40264: jotka on tarkoitettu nimenomaan saaristoisuu- kituksesta on parhaillaan meneillä.
40265: desta aiheutuvan kustannusten korkeuden Lienee kuitenkin realistista lähteä siitä, että
40266: kompensointiin. Kuntien poistaminen saaristo- uuden valtionosuusjärjestelmän voimaan tulles-
40267: kuntien joukosta merkitsee sitä, että näillä sa kantokykyluokat on tarkoituksenmukaista
40268: 1990 vp. - KK n:o 806 3
40269:
40270: jäädyttää 2-3 vuodeksi. Täten kantokykyluo- Kantokykyluokituslain muuttaminen ennen
40271: kituksesta ei ole välttämätöntä säätää uutta laskennallisen valtionosuusjärjestelmän voi-
40272: lakia samassa yhteydessä laskennallisten valtion- maantuloa ei myöskään ole tarkoituksenmu-
40273: osuusperusteiden kanssa. kaista.
40274: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1991
40275:
40276: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
40277: 4 1990 vp. - KK n:o 806
40278:
40279:
40280:
40281:
40282: Till Riksdagens Herr Talman
40283: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen storleken på de kostnader som orsakas av
40284: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse storleken av den del av kommunen som är
40285: nr 2870 av den 6 februari 1991 till vederböran- skärgård. När kommunerna utesluts från grup-
40286: de medlem av statsrådet översänt avskrift av pen skärgårdskommuner innebär detta att det i
40287: följande av riksdagsman Kietäväinen under- dessa kommuner inte finns sådana förhållan-
40288: tecknade spörsmål nr 806: den som är typiska för skärgårdskommuner.
40289: En nedskärning av den kommunala utgifts-
40290: Ämnar Regeringen ge sådana bered- ekonomin på en gång med ett sådant belopp
40291: ningsdirektiv angående utbetalningen som skärgårdskommunsfördelen vid komplet-
40292: av statsandelar till kommuner samt teringen av skatteintäkterna har inneburit för
40293: angående beredningen av statsandelsre- dessa kommuner kan anses vara oskälig. Inom
40294: formen att Hirvensalmi och Rääkkylä, en bestämd övergångstid kan man årligen i
40295: som från början av nästa år blir skär- samband med beviljandet av finansieringsun-
40296: gårdsdelskommuner, får ersättning till derstöd som är beroende av prövning utreda
40297: fullt belopp för den förlorade komplet- den absoluta inkomstutvecklingen inom Hir-
40298: teringen av skatteintäkterna, t.ex. med vensalmi och Rääkkylä och eventuellt lindra
40299: hjälp av finansieringsbidrag som är minskningen av inkomsterna med hjälp av
40300: beroende av prövning, understöd som är beroende av prövning.
40301: att det vid beredningen av statsan- En av de centrala principerna vid reformen
40302: delsreformen tas in i systemet en egen av de kommunala statsandelarna är ett bevar-
40303: klass för skärgårdsdelskommuner, och ande av kostnadsfördelningen mellan staten
40304: att det referensförhållande som råder och kommunerna samt ett bevarande av för-
40305: mellan kompletteringssystemet för skat- delningen av statsandelar per kommun. För de
40306: teintäkter och kommunernas bär- flesta kommuner får en ändring av systemet
40307: kraftsklassificeringssystem och som är således inte orsaka väsentliga kommunalekono-
40308: skadligt för fattiga kommuner skall miska ändringar. Med anledning härav är det
40309: korrigeras? inte ändamålsenligt att i detta sammanhang
40310: medvetet börja ändra de ekonomiska förhål-
40311: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- landena mellan kommunerna eller kommun-
40312: samt anföra följande: grupperna.
40313: På grundval av utförda provuträkningar
40314: Storleken av kompletteringen av skatteintäk- kommer en ändring av systemet att behandla
40315: terna differentieras på basis av folktätheten i skärgårdsdelskommunerna på samma sätt som
40316: kommunen och storleken av den del av kom- den behandlar andra kommuner. Med anled-
40317: munen som består av skärgård, så att de ning härav är det i samband med ändringen av
40318: skärgårdskommuner som statsrådet har utsett systemet inte nödvändigt att lägga en faktor
40319: likställs med kommuner som i fråga om folk- som tyder på att det är fråga om en skärgårds-
40320: tätheten är glest befolkade. Differentieringen delskommun till egen grund för fastställandet
40321: av kompletteringen grundar sig på det faktum av statsandelen.
40322: att kommunens kostnadsnivå är desto högre ju Om det kan påvisas att staten bör understö-
40323: mindre folktätheten i kommunen är. Avsikten da skärgårdsdelskommunernas ekonomi med
40324: med differentieringen är således att jämna ut hjälp av någon speciell tilläggsinsats skall detta
40325: skillnaderna i kostnadsnivån mellan kommu- utredas i annat sammanhang. För närvarande
40326: nerna. har inget behov av ett speciellt tilläggsstöd
40327: Eftersom Hirvensalmi och Rääkkylä inte kunnat konstateras.
40328: längre efter 1.1.1992 är skärgårdskommuner Trots de goda avsikterna kan man knappast
40329: har de inte heller rätt till de former av statsstöd heller inom det nya statsandelssystemet frångå
40330: som uttryckligen är avsedda att kompensera bärkraftsklassificeringen. En reform av bär-
40331: 1990 vp. - KK n:o 806 5
40332:
40333: kraftsklassificeringen är en väsentlig del av de träder i kraft vore ändamålsenligt att frysa
40334: förnyade ekonomiska relationerna mellan kom- bärkraftsklasserna för 2-3 år framöver. Med
40335: munerna och staten. En utredning om en anledning härav är det inte nödvändigt att en
40336: bärkraftsklassificering som lämpar sig för ett ny lag om bärkraftsklassificeringen stiftas i
40337: kalkylerat statsandelssystem är för närvarande samband med de kalkylerade statsandelarna.
40338: under arbete. Det är inte heller ändamålsenligt att ändra
40339: Det torde emellertid vara realistiskt att utgå lagen om bärkraftsklassificering förrän det
40340: från att det när ett nytt statsandelssystem kalkylerade statsandelssystemet träder i kraft.
40341: Helsingfors den 1 mars 1991
40342:
40343: Inrikesminister Jarmo Rantanen
40344: 1990 vp.
40345:
40346: Kirjallinen kysymys n:o 807
40347:
40348:
40349:
40350:
40351: Rantanen: Opintorahan maksamisesta työttömänä oleville ilta-
40352: opiskelijoille
40353:
40354:
40355: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40356:
40357: Viime syksystä lähtien työttömille iltalukio- kanssa 94 000 markkaa ja yli 30-vuotiaalla
40358: laisille ei ole maksettu lainkaan opintorahaa. yhdessä puolisonsa kanssa 250 000 markkaa
40359: 300 markan opintorahan leikkaaminen työttö- vuodessa. Työttömyysjaksojen aiheuttama
40360: mäksi jääneeitä iltaopiskelijalta vaikuttaa koh- eriarvoisuus vaikuttaa sitten vielä näiden lisäk-
40361: tuuttomalta, jos hän joutuu elämään esimerkik- si.
40362: si työttömyysturvan peruspäivärahan varassa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40363: eli verotuksen jälkeen alle 2 000 markalla kuu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40364: kaudessa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40365: Iltaopiskelijoiden oikeus opintotukeen vaih- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40366: telee toimeentulon kannalta varsin oudolla
40367: tavalla. Opintorahan saadakseen iltaopiskelijan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40368: vuosiansiot opiskelukuukausien ajalta saavat ryhtyä opintorahan maksamiseksi tasa-
40369: nousta perheettömällä alle 30-vuotiaalla 20 000 vertaisesti iltaopiskelijoille myös työttö-
40370: markkaan ja yli 30-vuotiaalla 43 000 mark- myysjaksoilta ja muutoinkin opintora-
40371: kaan. Perheellisellä iltaopiskelijana vastaavat han maksamiselle säädettyjen edellytys-
40372: rajat ovat alle 30-vuotiaalla yhdessä puolisonsa ten tarkistamiseksi?
40373:
40374: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
40375:
40376: Jorma Rantanen
40377:
40378:
40379: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
40380:
40381:
40382:
40383:
40384: 200070S
40385: 1990 vp.
40386:
40387: Kirjallinen kysymys n:o 808
40388:
40389:
40390:
40391:
40392: Tennilä: Porotalouskoulutuksen aloittamisesta Kittilässä
40393:
40394:
40395: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40396:
40397: Porotalous on tärkeä elinkeino Lapissa. Po- kannalta kaikkien toimintojen SIJOittaminen
40398: ronhoidon kehittäminen ja porotuotteiden ja- Rovaniemelle on perin väärin. Tässä tapauk-
40399: lostaminen alueella mahdollisimman pitkälle sessa myös sekä elinkeinolliset (Kittilä on
40400: edellyttävät nykyaikana tehostuvaa koulutusta. Rovaniemeä sopivampi poronhoidon harjoitta-
40401: Kittilän maatalousoppilaitoksen yhteydessä on- jien jakauman kannalta) että taloudelliset sei-
40402: kin ollut kymmenisen vuotta porotalouden kat puoltavat Kittilää. Kittilässä, toisin kuin
40403: opetusta. Nyt on ajankohtaista se, että saadaan Rovaniemellä, on näet valmiit opetustilat ja
40404: aikaan myös opistotasoista koulutusta. Kitti- opettajakunta olemassa. Ja niin kuin on jo
40405: lässä on olemassa valmius aloittaa kolmivuoti- sanottu, poronhoitajan ammattikoulutasoista
40406: nen opistotasoinen koulutus jo ensi syksynä. opetusta Kittilässä jo annetaan.
40407: Aluksi se voisi tapahtua kokeiluluonteisesti. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40408: Jatkossa toimittaisiin suunnitelman mukaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40409: siten, että 12-16 oppilaan ryhmä saisi koulu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40410: tuksen, ja sitten kolmen vuoden päästä otettai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40411: siin uusi ryhmä kouluun. Näin alalle tulisi
40412: sopiva määrä opistotasaisesti koulutettua vä-
40413: keä. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40414: Kittilän kanssa kilpailee Rovaniemi, jota ryhtyä porotalouden opistotasoisen
40415: Helsingin virkamiehistö tuntuu suosivan. Lapin koulutuksen aloittamiseksi Kittilässä?
40416:
40417: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1991
40418:
40419: Esko-Juhani Tennilä
40420:
40421:
40422:
40423:
40424: 200070S
40425: 2 1990 vp. - KK n:o 808
40426:
40427:
40428:
40429:
40430: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40431: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa opistokoulutuksen saaneilla tulee olla mahdol-
40432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lisuus sijoittua työelämään laaja-alaisemmin.
40433: olette 7 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn Laaja-alaista peruskoulutusta on helppo täy-
40434: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston dentää myöhemmin työelämän tarpeiden mu-
40435: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kaan aikuiskoulutuksena.
40436: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta Opetusministeriö pitää tarkoituksenmukaise-
40437: kirjallisesta kysymyksestä n:o 808: na opistoasteisen agrologikoulutuksen aloitta-
40438: mista Lapin läänissä ja on tätä varten varau-
40439: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tunut yhden aloitusryhmän koulutuksen aloit-
40440: ryhtyä porotalouden opistotasoisen tamiseksi Rovaniemen maatalous- ja puutar-
40441: koulutuksen aloittamiseksi Kittilässä? haoppilaitoksessa vuonna 1992. Opistoasteinen
40442: opetus edellyttää mahdollisimman monipuoli-
40443: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sia, koulutusta tukevia yhteistyömahdollisuuk-
40444: taen seuraavaa: sia lähiympäristön ja alueen muiden oppilaitos-
40445: ten ja elinkeinoelämän kanssa.
40446: Kittilän maatalousoppilaitoksessa on JarJes- Tässä suhteessa Rovaniemi tarjoaa parem-
40447: tetty poronhoitajan kouluasteiseen tutkintoon mat edellytykset kuin Kittilä nimenomaan ag-
40448: johtavaa ammatillista koulutusta jo noin 10 rologikoulutusta silmällä pitäen. Samalla ope-
40449: vuoden ajan. Kittilän maatalousoppilaitoksen tusministeriö tähdentää Kittilän maatalousop-
40450: lisäksi porotalousalan opetusta annetaan Saa- pilaitoksen kaikkien voimavarojen hyväksi-
40451: melaisalueen ammatillisessa koulutuskeskuk- käyttöä porotaloutta koskevassa opetuksessa
40452: sessa Inarissa luontais- ja metsätaloudenhar- myös opistoasteella. Porotalouden opetus on-
40453: joittajan opintolinjalla. kin tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Rovanie-
40454: Maatalousalan koulutusrakenteessa siirry- men maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen ja
40455: tään 1.8.1991 lukien asteittain peräkkäiseen Kittilän maatalousoppilaitoksen kanssa.
40456: järjestelmään. Tämä merkitsee opistoasteen Edellä mainituista syistä opetusministeriö ei
40457: opintojen jatkumista kouluasteisten opintojen katso tarkoituksenmukaiseksi perustaa opistoa
40458: pohjalta. Poronhoitajan koulutuksen saaneet yksinomaan porotaloutta varten. Porotalou-
40459: voivat jatkaa maatilatalouden peruslinjalla ja teen erikoistuvaa opetusta annetaan alkutuo-
40460: valmistua sen opistoasteelta agrologiksi. Po- tannon alalla kouluasteen lisäksi osana agrolo-
40461: ronhoitajan tutkinnon tavoin muita opistoon gikoulutusta. Porotalouden peruskoulutus an-
40462: oikeuttavia tutkintoja ovat viljelijä, maatalous- netaan edelleen Kittilän maatalousoppilaitok-
40463: lomittaja-karjanhoitaja sekä turkiseläintenhoi- sessa kouluasteella. Suunnitelmissa on aloittaa
40464: taja ja hevostenhoitaja. Opistoasteella opinnot agrologikoulutus Rovaniemen maatalous- ja
40465: yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi eikä puutarhaoppilaitoksessa ja toteuttaa porota-
40466: jatketa kouluasteen jäljiltä kapea-alaisina eri- louden opistoasteinen opetus yhteistyössä Kit-
40467: koistumislinjoina. Opinnot järjestetään pää- ja tilän maatalousoppilaitoksen kanssa. Näiden
40468: sivuaineopintoina ja ne sisältävät pakollisia, lisäksi Kittilän maatalousoppilaitoksessa on
40469: vapaaehtoisia ja valinnaisia oppiaineita. Ope- toteutettu ja voidaan edelleen toteuttaa poro-
40470: tusministeriö ei pidä perusteltuna opiston pe- talouden alalta monipuolista jatko- ja täyden-
40471: rustamista pelkästään porotalouteen, koska nyskoulutusta.
40472: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
40473:
40474: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
40475: 1990 vp. - KK n:o 808 3
40476:
40477:
40478:
40479:
40480: Tili Riksdagens Herr Talman
40481: I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning- i arbets1ivet. En grundutbildning som omfattar
40482: en anger har Ni, Herr Talman, med Er flera områden är lätt att i form av vuxunut-
40483: skrivelse av den 7 februari 1991 tili vederbö- bildning komplettera senare enligt fordringarna
40484: rande medlem av statsrådet översänt en av- i arbetslivet.
40485: skrift av följande av riksdagsman Esko-Juhani Undervisningsministeriet anser det vara än-
40486: Tennilä undertecknade spörsmål nr 808: damålsenligt att inleda agrologutbildning i
40487: Lapplands Iän och har i detta syfte förberett sig
40488: Vilka åtgärder ämnar Regeringen på att 1992 inleda utbildningen av en nybör-
40489: vidta för att utbildning på institutnivå i jargrupp vid Rovaniemi läroanstalt för lant-
40490: renskötsel skall kunna inledas i Kittilä? bruk och trädgårdsskötsel. Undervisningen på
40491: institutnivå förutsätter mångsidiga samarbets-
40492: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt möjligheter med närmiljön, de övriga läroan-
40493: följande: stalterna och näringslivet i regionen. Samarbe-
40494: tet utgör ett stöd i utbildningen.
40495: Vid lantbruksläroanstalten i Kittilä har det 1 detta hänseende har Rovaniemi bättre
40496: redan under 10 års tid ordnats yrkesutbildning möjligheter att erbjuda än Kittilä, i synnerhet
40497: som leder tili renskötarexamen på skolnivå. med tanke på agrologutbildningen. Samtidigt
40498: Förutom vid lantbruksläroanstalten i Kittilä poängterar undervisningsministeriet vikten av
40499: ges utbildning i renskötsel vid Sameregionens att lantbruksläroanstalten i Kittilä utnyttjar
40500: yrkesutbildningscentral i Enare på studielinjen alla sina resurser i samband med undervisnin-
40501: för utövare av naturhushållning och skogsbruk. gen i renskötsel även på institutnivå. A vsikten
40502: I lantbrukets utbildningsstruktur kommer är att undervisningen i renskötsel skall genom-
40503: man 1.8.1991 att övergå tili ett system där föras i samarbete mellan Rovaniemi läroanstalt
40504: nivåerna följer på varandra. Detta innebär att för lantbruk och trädgårdsskötsel och Kittilä
40505: studierna på institutnivå följer efter studierna lantbruksläroanstalt.
40506: på skolnivå. De som har fått utbildning som Av de anförda skälen anser undervisnings-
40507: renskötare kan fortsätta på grundlinjen för ministeriet det inte vara ändamålsenligt att
40508: lantbruk och från dess institutnivå utexamine- inrätta ett insitut enbart för renskötsel. Under-
40509: ras som agrolog. Liksom renskötarexamen är visning som specialiserar studerande i rensköt-
40510: de övriga examina som berättigar tili institut- sel meddelas dessutom inom primärproduktio-
40511: studier jordbrukare, lantbruksavbytarejkrea- nens område både på skolnivå och som en del
40512: tursskötare, pälsdjursskötare och hästskötare. av agrologutbildningen. Grundutbildning i ren-
40513: På institutnivå kombineras studierna tili större skötsel ges fortfarande vid Kittilä lantbrukslä-
40514: helheter, och de fortgår inte som begränsade roanstalt på skolnivå. Det finns planer på att
40515: specialiseringslinjer som på skolnivå. Studierna inleda agrologutbildning vid Rovaniemi lä-
40516: ordnas i form av huvud- och biämnesstudier roanstalt för lantbruk och trädgårdsskötsel och
40517: och de omfattar obligatoriska, friviliiga och att genomföra undervisningen på institutnivå i
40518: valfria ämnen. Undervisningsministeriet anser renskötsel i samarbete med Kittilä lantbruks-
40519: det inte vara motiverat att inrätta ett institut läroanstalt. Dessutom kan vid Kittilä lantbruk-
40520: som enbart är baserat på renskötsel, eftersom släroanstalt fortfarande ordnas mångsidig fort-
40521: de som har fått institututbildning bör ha bildning och kompletterande utbildning inom
40522: möjligheter att placera sig inom flera områden renskötsel.
40523: Helsingfors den 12 mars 1991
40524:
40525: Minister Anna-Liisa Kasurinen
40526: 1990 vp.
40527:
40528: Kirjallinen kysymys n:o 809
40529:
40530:
40531:
40532:
40533: Tennilä: Voimalaitosrakentamisen aiheuttamista vahingoista Ke-
40534: mijoella
40535:
40536:
40537: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40538:
40539: Kemijoki Oy:n Kemijokeen rakentamat voi- voittoja valtiolle pelaamalla yhteen tukkumyy-
40540: malaitokset ovat muuttaneet jokea ja myös jänä toimivan Imatran Voiman kanssa. Siksi
40541: rantamaisemia suuresti. Haittana on veden on vain kohtuullista, että valtio velvoittaa
40542: korkeuden tiheä ja suurikin vaihtelu ja se, että valtioenemmistöisen yhtiön toimiin rantojen
40543: rannat tämän johdosta vyöryvät. vyörymien estämiseksi sekä korvauksiin silloin,
40544: Kemijoki Oy kuitenkin hyvin vastahakoisesti kun vahinkoja on jo tapahtunut.
40545: tunnustaa säännöstelytoimiensa seuraamukset Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40546: ja on haluton vyörymien estävien tehokkaiden tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
40547: toimien suorittamiseen ja korvausten maksami- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40548: seen silloin, kun vahinkoa on jo aiheutettu. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40549: Kiistat ovat jatkuvia ja tavallinen asukas on
40550: '
40551: niissä heikoilla yhtiön pystyessä käyttämään Mitä Hallitus aikoo tehdä veivoit-
40552: juristeja ja lakien viidakkoa asukkaita vastaan. taakseen valtioenemmistöisen Kemijoki
40553: Kyse on kuitenkin paitsi lakien kirjaimesta Oy:n toimimaan tehokkaammin veden
40554: myös hengestä: mikään laki ei lähde siitä, että korkeuden vaihtelusta aiheutuvien ran-
40555: iso ja vahva kiemurtelee vastuustaan. tojen vyörymien estämiseksi ja korvaa-
40556: Tähän liittyy se, että yhtiö tuottaa valtavia maan jo tapahtuneet vahingot?
40557:
40558: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1991
40559:
40560: Esko-Juhani Tennilä
40561:
40562:
40563:
40564:
40565: 200070S
40566: 2 1990 vp. - KK n:o 809
40567:
40568:
40569:
40570:
40571: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40572: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jattaviksi, vaan mahdollisista vyörymistä aiheu-
40573: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuvat vahingot korvataan rahakorvauksella.
40574: olette 7 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn Kemijoki Oy:n toimesta on Kemijoen pääuo-
40575: kirjeenne n:o 2879 ohella toimittanut valtioneu- malla tehty rannansuojauksia ja -vahvistuksia
40576: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen yli 150 rantakilometriä. Tonttien ja rakennus-
40577: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir- paikkojen rantojen lisäksi yhtiö on suojannut
40578: jallisesta kysymyksestä n:o 809: muitakin rantoja, mm. maisemallisista syistä.
40579: Vahinkojen selvittämiseksi Kemijoki Oy:n on
40580: Mitä Hallitus aikoo tehdä veivoit- lupaehtojen mukaisesti määräajoin kartoitetta-
40581: taakseen valtioenemmistöisen Kemijoki va vyöryvät rannat. Velvoitteiden suorittamista
40582: Oy:n toimimaan tehokkaammin veden valvoo Lapin vesi- ja ympäristöpiiri.
40583: korkeuden vaihtelusta aiheutuvien ran- Valtioneuvosto teki 6.10.1988 periaatepää-
40584: tojen vyörymien estämiseksi ja korvaa- töksen vesiensuojelun tavoiteohjelmasta vuo-
40585: maan jo tapahtuneet vahingot? teen 1995. Siinä on esitetty eräitä toimenpiteitä
40586: myös vesistöjen säännöstelyjen haittojen torju-
40587: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- miseksi. Näitä koskevat selvitystyöt ovat par-
40588: taen seuraavaa: haillaan käynnissä.
40589: Kauppa- ja teollisuusministeriö lähtee siitä,
40590: Voimalaitosten ja vesistöjen säännöstelyjen että Kemijoki Oy:n on tinkimättä täytettävä
40591: aiheuttamien haittojen ehkäisemisestä ja kor- sille asetetut velvoitteet ja pyrittävä muutenkin
40592: vaamisesta määrätään voimalaitosten lupaeh- mahdollisuuksien mukaan vähentämään sään-
40593: doissa. Rannansuojaukset määrätään pääsään- nöstelyjen haittoja. Ministeriön tiedossa ei ole
40594: töisesti tehtäväksi erityiseen käyttöön otettujen yhtiön taholta sellaisia laiminlyöntejä, että mi-
40595: rantojen, kuten tonttien ja rakennuspaikkojen nisteriön olisi tässä vaiheessa tarpeen puuttua
40596: rantojen kohdalle. Maa- ja metsätalouskäytös- asiaan.
40597: sä olevia rantoja ei ole yleensä määrätty suo-
40598: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1991
40599:
40600: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
40601: 1990 vp. - KK n:o 809 3
40602:
40603:
40604:
40605:
40606: Till Riksdagens Herr Talman
40607: 1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning- ersätts genom att betalning erläggs.
40608: en anger har Ni, Herr Talman, med Er På åtgärd av Kemijoki Oy har det längs
40609: skrivelse nr 2879 av den 7 februari 1991 tili Kemi älvs huvudfåra anlagts strandskydd och
40610: vederbörande medlem av statsrådet översänt -förstärkningar på en sträcka av mer än 150
40611: avskrift av följande av riksdagsman Tennilä strandkilometer. Utöver sådana stränder som
40612: undertecknade spörsmål nr 809: sammanhänger med tomter och byggnadsplat-
40613: ser har bolaget också skyddat andra stränder
40614: Vad ämnar Regeringen göra för att av bl.a. landskapsmässiga skäl. För att utreda
40615: förpliktiga statsbolaget Kemijoki Oy att skadorna har Kemijoki Oy i enlighet med
40616: verka effektivare för att förhindra det tillståndsvillkoren med jämna mellanrum kart-
40617: strandras som är en följd av växlingar- lagt strandrasen. Lapplands vatten- och miljö-
40618: na i vattennivån och att ersätta de distrikt övervakar att förpliktelserna uppfylls.
40619: skador som redan skett? Statsrådet fattade 6.10.1988 ett principbeslut
40620: om ett målprogram för vattenvården fram tili
40621: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- år 1995. 1 det har också framlagts vissa
40622: samt anföra följande: åtgärder för bekämpning av olägenheterna vid
40623: regleringen av vattendragen. Utredningsarbeten
40624: 1 kraftverkens tillståndsvillkor bestäms om gällande detta pågår som bäst.
40625: förhindrande och ersättning av de olägenheter Handels- och industriministeriet utgår ifrån
40626: som kraftverken och regleringen av vattendra- att Kemijoki Oy utan att pruta måste uppfylla
40627: gen förorsakar. Om strandskydd bestäms i de förpliktelser som ställts på bolaget och även
40628: regel för sådana stränder som är i speciellt i övrigt i mån av möjlighet sträva efter att
40629: bruk, såsom tomters och byggnadsplatsers minska de olägenheter regleringarna medför.
40630: stränder. 1 allmänhet har det inte bestämts att Ministeriet har inte fått vetskap om sådana
40631: stränder som används för jord- och skogsbruks- försummelser från bolagets sida som skulle
40632: ändamål skall skyddas, utan skador som even- medföra att ministeriet i detta skede borde
40633: tuella ras förorsakar på dessa stränder ingripa i saken.
40634:
40635: Helsingfors den 8 mars 1991
40636:
40637: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
40638: 1990 vp.
40639:
40640: Kirjallinen kysymys n:o 810
40641:
40642:
40643:
40644:
40645: Hilpelä: Suullisen käsittelyn toteuttamisesta muutoksenhakutuo-
40646: mioistuimissa
40647:
40648:
40649: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40650:
40651: Tallettaessaan Roomassa 4.11.1950 ihmisoi- keuksia. Meillä tämä kaikki on toteutunut
40652: keuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi teh- varsin vaillinaisesti, koska muutoksenhakutuo-
40653: dyn yleissopimuksen hyväksymistä koskevan mioistuimet ovat pääsääntöisesti ratkaisseet
40654: ratifioimisasiakirjan Euroopan neuvoston pää- asioita kirjallisessa menettelyssä näkemättä
40655: sihteerin huostaan 10.5.1990 on Suomi tehnyt asianosaisia tai todistajia. Puute on ihmisoi-
40656: oikeutta suulliseen käsittelyyn koskevan varau- keuksien kannalta ilmeinen.
40657: man. Sen mukaan Suomi ei voi toistaiseksi Jotta oikeus tapahtuisi, on asianosaisia ja
40658: taata oikeutta suulliseen käsittelyyn edellä mai- todistajia kuultava niin pian kuin mahdollista,
40659: nitun Rooman sopimuksen edellyttämässä laa- koska ihmiset ajan kuluessa unohtavat asioita
40660: juudessa. Varauma koskee meidän muutoksen- tai, mikä vielä pahempaa, muistavat väärin.
40661: hakutuomioistuimiamme eli siis Tästä seuraa väistämättömästi, että mitä myö-
40662: 1. hovioikeuksia, korkeinta oikeutta, vesioi- hemmin suullinen käsittely toimitetaan, sitä
40663: keuksia ja vesiylioikeutta, epävarmempaa on totuuden löytäminen. To-
40664: 2. lääninoikeuksia ja korkeinta hallinto-oi- tuutta vastaavat ratkaisut ovat oikeusvaltion
40665: keutta, tärkeimpiä kulmakiviä.
40666: 3. vakuutusoikeutta ja Tästä kaikesta seuraa, että muutoksenha-
40667: 4. tarkastuslautakuntaa. kuasteissa ei saa olla asioiden ratkaisuja viivyt-
40668: Varauman syinä ovat Suomen lainsäädän- täviä ruuhkia. Juttujen käsittely täytyy saada
40669: nön rajoitukset tai oikeammin riittävän sään- lähes reaaliaikaan. Ruuhkien poistaminen on
40670: nöstön puuttuminen ja jutturuuhkista johtuva resurssikysymys. Tämä taas on pääsääntöisesti
40671: käytännön mahdottomuus. vain rahakysymys.
40672: Miksi sitten jutturuuhkat ovat esteinä suul- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40673: listen käsittelyjen toimittamiselle? Suullisten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40674: käsittelyjen ensisijaisena ja olennaisena tehtä- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40675: vänä on tosiseikkojen selvittäminen tuomiois- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40676: tuimessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomiois-
40677: tuimen on itse kuultava suullisesti asianosaisia,
40678: todistajia, asiantuntijoita yms., jotta tuomiois- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
40679: tuin voisi välittömän selvityksen perusteella menpiteisiin resurssien luomiseksi muu-
40680: muun muassa päättää, mitä jutussa on pidet- toksenhakutuomioistuimille, jotta niissä
40681: tävä totena, millainen rangaistus syylliselle on voitaisiin taata oikeus suulliseen käsit-
40682: mitattava yms. Tämä on tärkeä osa ihmisoi- telyyn ilman pitkää odotusaikaa?
40683:
40684: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1991
40685:
40686: Liisa Hilpelä
40687:
40688:
40689:
40690:
40691: 200070S
40692: 2 1990 vp. - KK n:o 810
40693:
40694:
40695:
40696:
40697: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40698: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lisäksi ehdotetaan, että hovioikeus ei ilman
40699: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, erityistä syytä tutkisi alioikeuden ratkaisun
40700: olette 7 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn oikeellisuutta muulta kuin valituksessa tai vas-
40701: kirjeenne n:o 3880 ohella toimittanut valtioneu- tauksessa ilmoitettujen seikkojen ja perusteiden
40702: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen osalta. Toimikunta ehdottaa myös eräiden
40703: kansanedustaja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta muutoksenhakumenettelyssä tapahtuneiden lai-
40704: kirjallisesta kysymyksestä n:o 810: minlyöntien johdosta tehtävien ratkaisujen siir-
40705: tämistä alioikeudelle. Toimikunnan mietintö on
40706: Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- parhaillaan lausuntokierroksella.
40707: menpiteisiin resurssien luomiseksi muu- Korkeimman oikeuden osalta vaatimus suul-
40708: toksenhakutuomioistuimille, jotta niissä lisen käsittelyn toimittamisesta koskee lähinnä
40709: voitaisiin taata oikeus suulliseen käsit- niitä asioita, jotka on käsitelty ensimmäisenä
40710: telyyn ilman pitkää odotusaikaa? asteena hovioikeudessa ja niitä verraten harvo-
40711: ja tapauksia, joissa valitusluvan myöntämisen
40712: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jälkeen korkeimmassa oikeudessa on kysymys
40713: taen seuraavaa: näytön arvioimisesta. Sellaisten asioiden luku-
40714: määrä on erittäin vähäinen ja menettelyn saat-
40715: Asianosaisen oikeutta saada asiansa suulli- taminen vastaamaan ihmisoikeussopimusta
40716: seen käsittelyyn muutoksenhakutuomioistui- saattaa olla mahdollista oikeuskäytäntöä muut-
40717: messa ei meillä ole mahdollista taata siinä tamalla. Muutos ei juurikaan aiheuta tarvetta
40718: laajuudessa kuin Euroopan neuvoston ihmisoi- resurssien lisäykseen.
40719: keustuomioistuimen yleissopimuksen 6 artiklan Hovioikeusmenettelyyn tehtävät muutokset
40720: 1 kappaletta koskeva oikeuskäytäntö edellyt- tulevat soveltuvin osin vesilain 15 luvun 23 §:n
40721: tää, vaikka suullinen käsittely muutoksenhaus- nojalla koskemaan myös menettelyä vesiylioi-
40722: sa onkin Suomessa usein mahdollista ja toisi- keudessa. Vesioikeuksissa ja eräiden vesiylioi-
40723: naan jopa pakollista. Parhaillaan on kuitenkin keudessa käsiteltävien asioiden osalta tullaan
40724: meneillään useita uudistushankkeita, joiden erikseen selvittämään, minkä yksittäisten asioi-
40725: tarkoituksena on saattaa sisäinen lainsäädän- den osalta menettelyä tulisi muuttaa siten, että
40726: tömme sellaiseksi, että yleissopimukseen tältä se vastaa yleissopimusta.
40727: osin tehty varauma voitaisiin poistaa. Oikeusministeriössä on myös valmisteilla me-
40728: Hovioikeuksien osalta oikeudenkäyntimenet- nettelyä hallintolainkäytössä sääntelevä yleisla-
40729: telyn uudistamista pohditaan parhaillaan oi- ki (ns. hallintoprosessilaki). Laki tulisi koske-
40730: keusministeriön asettamassa toimikunnassa. maan muun muassa menettelyä lääninoikeuk-
40731: Toimikunta on antanut välimietinnön, johon sissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tä-
40732: sisältyy ehdotus oikeudenkäymiskaaren muut- män lain valmistelun yhteydessä selvitetään,
40733: tamisesta siten, että rikosasioiden käsittely millaisia säännöksiä tarvitaan suullisesta käsit-
40734: suullisesti hovioikeuksissa olisi mahdollista ny- telystä hallintolainkäytössä, jotta ihmisoikeus-
40735: kyistä useammin. Koska ehdotettavasta muu- sopimuksen velvoitteet täyttyisivät tältä osin.
40736: toksesta aiheutuu hovioikeuksille lisätyötä, on On ilmeisesti tarkoituksenmukaista, että suul-
40737: samalla ehdotettu sellaisia hovioikeuksien työ- lista käsittelyä koskevat uudistukset toteute-
40738: tilannetta helpottavia osittaisuudistuksia, jotka taan samalla kun hallintolainkäytön menette-
40739: parantaisivat hovioikeuksien mahdollisuuksia lyn muukin kehittäminen.
40740: selvitä suullisista käsittelyistä. Nykyistä oikeu- Hallitus pitää tärkeänä Suomen lainsäädän-
40741: denkäyntimenettelyä ehdotetaan yksinkertais- nön saattamista vastaamaan Euroopan neuvos-
40742: tettavaksi siten, että hovioikeudessa yksi jäsen ton ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaa-
40743: voisi muun muassa päättää suullisen käsittelyn misesta tehtyä yleissopimusta siten, että sen
40744: toimittamisesta sekä tehdä muutkin siihen liit- hyväksymistä koskevaan ratifioimisasiakirjaan
40745: tyvät ratkaisut. tehty varauma oikeudesta suulliseen käsittelyyn
40746: 1990 vp. - KK n:o 810 3
40747:
40748: muutoksenhakutuomioistuimessa voidaan valmistelemaan myös sellaisia ehdotuksia, joilla
40749: mahdollisimman pian poistaa. Kun lainsäädän- voitaisiin kehittää tuomioistuinten työtapoja ja
40750: töuudistukset saadaan valmistelluiksi, joudu- osittain myös organisaatiota niin, että nykyi-
40751: taan aikanaan ratkaisemaan myös niihin liitty- setkin resurssit saataisiin mahdollisimman te-
40752: vät resurssikysymykset Useimpien edellä esitel- hokkaasti kohdennetuiksi.
40753: tyjen uudistusten yhteydessä pyritään kuitenkin
40754: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1991
40755:
40756: Oikeusministeri Tarja Halonen
40757: 4 1990 vp. - KK n:o 810
40758:
40759:
40760:
40761:
40762: Tili Riksdagens Herr Talman
40763: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen underrätts avgörande annat än tili de delar som
40764: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse gäller de omständigheter och grunder som
40765: nr 3880 av den 7 februari 1991 tili vederböran- meddelats i besvären eller svaret. Kommissio-
40766: de medlem av statsrådet översänt avskrift av nen föreslår även att sådana avgöranden som
40767: följande av riksdagsman Liisa Hilpelä under- skall fattas på grund av vissa försummelser i ett
40768: tecknade skriftliga spörsmål nr 810: fullföljdsförfarande skall överföras tili under-
40769: rätten. Kommissionens betänkande är på re-
40770: Ämnar Regeringen vidta brådskande miss.
40771: åtgärder för att skapa resurser för Beträffande högsta domstolen gäller kravet
40772: fullföljdsdomstolarna så att rätt tili på muntlig behandling närmast de ärenden som
40773: muntlig behandling kan garanteras vid behandlats i hovrätten som första instans och
40774: dem utan lång väntetid? de relativt få fall där det efter beviljat fullföljds-
40775: tilistånd i högsta domstolen är fråga om
40776: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bevisvärdering. Det finns mycket få sådana
40777: samt anföra följande: ärenden och det kan vara möjligt att få
40778: förfarandet att motsvara konventionen om
40779: Hos oss kan en part inte garanteras rätt tili mänskli~a rättigheter genom att ändra rätts-
40780: muntlig behandling av ett ärende i en fullföljds- praxis. Andringen ökar inte resursbehovet.
40781: domstol i den omfattning som rättspraxis vid Ändringarna i förfarandet vid hovrätterna
40782: Europarådets domstol i fråga om artikel 6 kommer med stöd av 15 kap. 23 § vattenlagen
40783: stycke 1 i konventionen om de mänskliga att i tiliämpliga delar även gälla förfarandet vid
40784: rättigheterna förutsätter, även om muntlig be- vattenöverdomstolen. Beträffande de ärenden
40785: handling vid ändringssökande ofta är möjlig som behandlas vid vattendomstolarna och vissa
40786: och ibland t.o.m. obligatorisk i Finland. ärenden som behandlas vid vattenöverdomsto-
40787: Många reformprojekt utarbetas dock som bäst len kommer det att göras en separat utredning
40788: och meningen är att vår interna lagstiftning av hur förfarandet i vissa enskilda ärenden
40789: skall reformeras så att den reservation i fråga skall ändras för att det skall motsvara konven-
40790: om detta som gjorts i konventionen skall tionen.
40791: kunna upphävas. 1 justitieministeriet är även en allmän lag
40792: En reform av rättegångsförfarandet vid hov- (s.k. förvaltningsprocesslag) som reglerar för-
40793: rätterna är under beredning i en kommission farandet vid förvaltningsrättslig lagskipning
40794: som tillsatts av justitieministeriet. Kommissio- under beredning. Lagen skulle komma att gälla
40795: nen har lagt fram ett delbetänkande som bl.a. förfarandet vid länsrätterna och vid hög-
40796: innehåller ett utkast tili ändring av rättegångs- sta förvaltningsdomsto1en. 1 samband med
40797: balken så att det blir möjligt att oftare än beredningen av denna lag klarläggs vilka stad-
40798: hittills behandla brottmål muntligt vid hovrät- ganden om muntlig behandling vid förvaltnings-
40799: terna. Eftersom den ändring som föreslås ökar rättslig lagskipning det behövs för att förplik-
40800: hovrätternas arbetsbörda, har även sådana telserna i konventionen om de mänskliga rät-
40801: delreformer föreslagits som underlättar hovrät- tigheterna skall uppfyllas tili denna del. Det är
40802: ternas arbetssituation och ger hovrätterna bätt- förmodligen ändamålsenligt att de reformer
40803: re möjligheter att klara av muntliga behand- som gäller muntlig behandling genomförs sam-
40804: lingar. Det föreslås att det nu gällande rätte- tidigt med att den förvaltningsrättsliga lagskip-
40805: gångsförfarandet förenklas så att en ledamot i ningen även tili övriga delar utvecklas.
40806: hovrätten bl.a. kunde besluta om muntlig Regeringen anser det vara viktigt att Fin-
40807: behandling av ett ärende och avgöra även lands lagstiftning fås att motsvara Europarå-
40808: andra frågor i samband därmed. dets konvention om tryggandet av de mänsk-
40809: Dessutom föreslås att hovrätten inte utan liga rättigheterna och de grundläggande frihe-
40810: särskilt skäl skall undersöka riktigheten i en terna så att reservationen angående rätt tili
40811: 1990 vp. - KK n:o 810 5
40812:
40813: muntlig behandling vid fullföljdsdomstolar som de flesta av de ovan beskrivna reformerna
40814: ingår i ratifikationsinstrumentet för konventio- strävar man efter att bereda även sådana
40815: nens godkännande kan upphävas så snart som förslag som möjliggör en utveckling av dom-
40816: möjligt. När lagstiftningsreformerna är klara stolarnas arbetssätt och dels även deras orga-
40817: måste även de därmed sammanhängande re- nisation så att de nuvarande resurserna utnytt-
40818: sursfrågorna i sinom tid lösas. I samband med jas och fördelas så effektivt som möjligt.
40819: Helsinfors den 18 februari 1991
40820:
40821: Justitieminister Tarja Halonen
40822: 1990 vp.
40823:
40824: Kirjallinen kysymys n:o 811
40825:
40826:
40827:
40828:
40829: Ala-Harja ym.: Päihdehuollon kuntoutumiskeskusten toiminnan
40830: kehittämisestä
40831:
40832:
40833: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40834: Suomalaiset juovat alkoholia vuosi vuodelta ta saa valtionosuuden molempiin kustannuk-
40835: enemmän. On muistettava, että neuvola- ja siin.
40836: kouluikäisten lasten isistä 97 % on alkoholin Viime kesänä Lapinjärven päihdehuoltolai-
40837: käyttäjiä, ja heistä noin joka kymmenes sen tos, jossa on 65 paikkaa, ja 1.1.1991 alkaen
40838: väärinkäyttäjä. Suomessa on 300 000 alkoholin Perniön kuntoutumiskeskus, 60 paikkaa, muu-
40839: suurkuluttajaa, joista suurin osa on työelämäs- tettiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
40840: sä. Tämä näkyy lisääntyneinä rattijuoppouslu- vastaanottokeskuksiksi. Perusteena on ollut al-
40841: kuina. Myös liikennekuolemat ovat lisäänty- hainen käyttöaste. Ennen VALTAVAa, siis
40842: neet ja yhä useampi rattijuoppo on vahvassa vuonna 1983, valtion päihdehuollon kuntoutu-
40843: juopumustilassa. miskeskuksissakin oli pitkiä jonoja ja asiak-
40844: Suomalaisilta näyttää puuttuvan näkemys kaista yksi kolmasosa itse maksavia. Valtion
40845: alkoholismista sairautena, joka alkaa yhteis- maksuasetuksen voimaan tultua valtion päih-
40846: kunnan tapakäyttöön piiloutuneena ja joka dehuollon kuntoutumiskeskus voi ottaa asiak-
40847: luonteeltaan on etenevä ja krooninen. Riittä- kaita vain kuntien maksusitoumuksella, ei itse
40848: vän pitkälle kehittyneenä sillä on psykiatrisessa maksavia. Tämä on alentanut jonkin verran
40849: mielessä vastustamaUoman pakkotoiminnan käyttöastetta, joka nyt on noussut keskimää-
40850: luonne, johon liittyy etenevä aivoelimellinen räisen laitoksen käyttöasteen tasolle eli
40851: sairaus. Se vaikuttaa yksilön käytökseen, sätei- 75 o/o:iin.
40852: lee lähiympäristöön, perheeseen, työpaikalle ja Kun nyt on poistunut 125 päihdehuollon
40853: lopulta vaikuttaa ihmisen sosiaaliseen kokonai- kuntoutumislaitospaikkaa käytöstä, herää pel-
40854: suuteen, myös hoitavaan järjestelmään. Tämä ko siitä, että laitoskuntoutusta vaativien alko-
40855: kehityksen kulku sanelee alkoholismin huonon holistien ja päihteiden väärinkäyttäjien hoito ja
40856: ennusteen. kuntoutus jäävät osittain toteutumatta. Jäävät-
40857: Niin päihdehuoltolaki kuin laki sosiaali- ja kö nämä henkilöt hoitamatta, on vaikea tode-
40858: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu- ta. Kuitenkin jo päihdehuoltolain voimaantu-
40859: desta määrittelee terveydenhuollon osavastuul- lon jälkeen on tapahtunut selvä nousu alkoho-
40860: liseksi päihdehuollon toteuttamisesta, ja vastuu lin haittoihin kuolleitten määrässä.
40861: hoidon järjestämisestä on kunnalla. Laitoskun- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40862: toutusta vaativaa päihdehuoltoa kunta hankkii tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40863: palveluja ostamalla valtiolta, toiselta kunnalta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40864: tai kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40865: yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
40866: Kuitenkin kuntatasolla, vaikka terveyden-
40867: huolto on todennut hoidon tarpeen, sosiaalitoi- Mitä Hallitus aikoo tehdä varmis-
40868: mi voi evätä maksusitoumuksen. Kunnat ovat taakseen alkoholin ja päihteiden väärin-
40869: eriarvoisia, koska ne eivät ole varanneet riittä- käyttäjien laitoshoidon ja kuntoutuksen
40870: västi varoja päihdehuollon ostopalveluihin. alkoholin kulutuksen lisääntyessä, ja
40871: Kunnat pyrkivät ostamaan halvemmalla ja miten Perniön ja Lapinjärven päihde-
40872: monet kunnat luottavat enemmän valtion lai- huollon kuntoutumiskeskusten henkilö-
40873: toksiin kuin yksityisiin, joissa hoitomaksu on kunnan ammattitaito ja työkokemus
40874: valtion laitosta hieman korkeampi, vaikka kun- hyödynnetään?
40875:
40876: 2000708
40877: 2 1990 vp. - KK n:o 811
40878:
40879: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1991
40880:
40881: Kirsti Ala-Harja Päivi Varpasuo Reijo Lindroos
40882: Oiva Savela Esko Almgren Kaarina Dromberg
40883: Gustav Björkstrand Toimi Kankaanniemi Kalevi Lamminen
40884: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala Ritva Vastamäki
40885: Keijo Jääskeläinen Ole Wasz-Höckert Jukka Roos
40886: Matti Saarinen Kyllikki Muttilainen Virpa Puisto
40887: Sinikka Mönkäre Markku Pohjola Tarja Kautto
40888: Anneli Taina Jorma Fred Sauli Niinistö
40889: Johannes Virolainen
40890:
40891:
40892: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
40893: 1990 vp.
40894:
40895: Kirjallinen kysymys n:o 812
40896:
40897:
40898:
40899:
40900: Mäkelä: Rintamatunnuksen myöntämisestä Suomen puolella
40901: sotiin osallistuneille virolaisille
40902:
40903:
40904: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40905: Maamme viimeksi käyneissä sodissa oli suo- maamme vapautta puolustaneet miehet eriar-
40906: malaisten sotilaiden joukossa vapaaehtoisena voiseen asemaan heidän syntyperänsä johdosta.
40907: taistelemassa myös joukko heimokansojemme Näin ei kuitenkaan tulisi menetellä, sillä jokai-
40908: edustajia, kuten mm. virolaisia miehiä. Nämä sen rintamalla taistelleen miehen panos oli yhtä
40909: miehet vaaransivai vapaaehtoisesti henkensä tärkeä maamme vapauden säilyttämisessä.
40910: puolustaakseen Suomen itsenäisyyttä ja koske- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40911: mattomuutta. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40912: Suomalaisille veteraaneille sekä myös ulko- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40913: mailla asuville veteraaneille on myönnetty rin- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40914: tamasotilastunnus, jonka myöntämisen kautta
40915: heillä on ollut oikeus saada tunnuksen oikeut- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
40916: tamia sosiaalisia etuisuuksia, kuten mm. rinta- suomalaisissa joukoissa talvi- ja jatko-
40917: masotilaseläkettä. Suomen joukoissa taistelleil- sotien aikana taistelleiden suomalaisten
40918: le vapaaehtoisille veljeskansojemme edustajille heimokansojen, kuten mm. virolaisten
40919: ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollisuutta miesten, oikeuttamiseksi saamaan rinta-
40920: myöntää rintamaveteraanitunnusta. Tämä on maveteraanitunnus ja tätä kautta heille
40921: merkittävä puute käytännössä, sillä se saattaa kuuluvat sosiaaliset etuudet?
40922: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
40923:
40924: Tina Mäkelä
40925:
40926:
40927: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
40928:
40929:
40930:
40931:
40932: 200070S
40933: 1990 vp.
40934:
40935: Kirjallinen kysymys n:o 813
40936:
40937:
40938:
40939:
40940: Mäkelä: Suomalaisten elintarvikkeiden markkinoinnin tehosta-
40941: misesta Euroopassa
40942:
40943:
40944: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40945: Maatalouden tutkimuskeskuksen useita vuo- tuotetuille elintarvikkeille tätä kautta mahdol-
40946: sia jatkuneessa kokeessa on selkeästi saatu linen markkinarako myös ulkomailla niiden
40947: näyttöjä siitä, että kotimaisten maataloustuot- puhtauden ansiosta. Tämä vaatisi kuitenkin
40948: teiden puhtaus on merkittävästi ulkomailta valtiovallan tuella tiedotus- ja markkinointi-
40949: tuotuja parempi. Tutkimuksen merkittävimpiä kampanjaa Euroopassa, jolloin sikäläiset kulut-
40950: tuloksia on se, että kotimaisessa tuotteessa tajat saisivat tiedon suomalaisista puhtaista
40951: syöpää aiheuttavien pcb-yhdisteiden pitoisuu- elintarvikkeista ja tätä kautta syntyisi näille
40952: det ovat huomattavasti alhaisempia kuin ulko- tuotteille kysyntää.
40953: mailta tuoduissa tuotteissa. Myös raskasmetal- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40954: leja on kotimaisissa peruselintarvikkeissa ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40955: kokonaisravinnossa selvästi vähemmän kuin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40956: vastaavissa Keski- tai Etelä-Euroopasta tuo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40957: duissa tuotteissa.
40958: Suomalainen elintarviketeollisuus ei tällä het-
40959: kellä pysty viemään tuotteitaan merkittävästi Mihin tmmun Hallitus aikoo ryhtyä
40960: ulkomaille. Osittain tämä johtuu siitä, että suomalaisten puhtaiden elintarvikkei-
40961: Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden hinnat den myyntikampanjan järjestämiseksi
40962: ovat keski- ja eteläeurooppalaisten tuotteiden valtion tuella Keski- ja Etelä-Euroopas-
40963: hintoja korkeammat. Kun kuitenkin kiistatto- sa suomalaisten elintarvikkeiden mark-
40964: mat tutkimukset osoittavat suomalaisen ruuan kinoinnin käyntiin saamiseksi mainitul-
40965: ylivoimaisen puhtauden, avautuisi Suomessa la alueella?
40966: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
40967:
40968: Tina Mäkelä
40969:
40970:
40971:
40972:
40973: 200070S
40974: 2 1990 vp. - KK n:o 813
40975:
40976:
40977:
40978:
40979: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40980: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa parhaillaan menossa Saksassa kolmivuotisen
40981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Frisches Finnland -kampanjan kolmas vuosi.
40982: olette 11 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn Tämän kampanjan markkinointikonseptissa
40983: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston suomalaisten elintarvikkeiden raaka-aineiden
40984: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- puhtaus on ollut keskeinen argumentti. Kulu-
40985: edustaja Tina Mäkelän kirjallisesta kysymyk- neen kolmivuotiskauden aikana Suomen elin-
40986: sestä n:o 813: tarviketeollisuus on kyennyt lisäämään myyn-
40987: tejään Saksan markkinoilla nimenomaan vilja-
40988: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä valmisteissa, näkkileivässä, hapankorpuissa ja
40989: suomalaisten puhtaiden elintarvikkei- kekseissä sekä myös makeisissa.
40990: den myyntikampanjan järjestämiseksi Suomalaisten elintarvikkeiden puhtausargu-
40991: valtion tuella Keski- ja Etelä-Euroopas- menttia kansainvälisessä markkinoinnissa käy-
40992: sa suomalaisten elintarvikkeiden mark- tettäessä on kuitenkin muistettava, ettei yksin-
40993: kinoinnin käyntiin saamiseksi mainitul- omaan sen varaan voida rakentaa koko toimin-
40994: la alueella? taa ja että eri maissa kuluttaja on hyvin eri
40995: tavoin kiinnostunut puhtausteemasta. Mainon-
40996: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- taa ja elintarvikkeita koskevat säädökset voivat
40997: taen seuraavaa: myös estää suomalaisten elintarvikkeiden puh-
40998: tautta koskevien vertaavien väittämien käytön
40999: Suomen Ulkomaankauppaliiton yhteydessä mainonnassa tai tuotepäällyksissä. Yhdentyvis-
41000: on toiminut vuodesta 1989 lähtien Elintarvike- tä Euroopan markkinoista huolimatta Euroop-
41001: vientikeskus - Fresh Finland Center, jonka paa ei voida pitää imagomarkkinoinnin kan-
41002: päätehtävänä on suomalaisen elintarviketeolli- nalta yhtenäisenä alueena, vaan markkinointi
41003: suuden tuotteiden viennin edistäminen. Fresh on rakennettava maittain ja kulttuurialueittain,
41004: Finland -teemaa pyritään saamaan kansainvä- eikä samaa konseptia voida käyttää samanlai-
41005: liseen tietoisuuteen maakampanjoiden avulla, sena useassa maassa. Elintarvikevientikeskuk-
41006: kansainvälisillä elintarvikemessuilla sekä to- sen Saksan kampanjaan käytetty vuosittainen
41007: teuttamalla lehdistö- ja ostajavierailuja Suo- rahamäärä on ollut noin 1,5-2 miljoonaa
41008: meen. markkaa. Vähintään tämä markkamäärä olisi
41009: Fresh Finland -teemaan on rakennettu sisään varattava vuosittain suomalaisten elintarvikkei-
41010: markkinointikonsepti, jonka yhtenä osana on den vientikampanjointiin valituissa painopiste-
41011: suomalaisen raaka-aineen puhtaus. Fresh Fin- maissa. Hallitus pitää tarpeellisena elintarvik-
41012: land Center rahoittaa myös Maatalouden tut- keiden vientimarkkinointiin kohdistamaansa
41013: kimuskeskuksessa tehtävää suomalaisten elin- tukea ja pyrkii lisäämään sitä käytettävissä
41014: tarvikkeiden puhtaustutkimusta. olevat taloudelliset resurssit huomioon ottaen.
41015: Suomalaisella elintarviketeollisuudella on
41016: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1991
41017:
41018: Ministeri Pertti Salolainen
41019: 1990 vp. - KK n:o 813 3
41020:
41021:
41022:
41023:
41024: Tili Riksdagens Herr Talman
41025: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen treårig kampanj under sloganen "Frisches
41026: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Finnland". 1 marknadsföringskonceptet tili
41027: av den 11 februari 1991 tili vederbörande denna kampanj har det centrala argumentet
41028: medlem av statsrådet översänt avskrift av varit att råvarorna i de finska livsmedlen är
41029: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under- rena. Under den gångna treårsperioden har den
41030: tecknade spörsmål nr 813: finska livsmedelsindustrin kunnat öka sin för-
41031: säljning på den tyska marknaden uttryckligen i
41032: Vilka åtgärder har Regeringen för fråga om spannmålsprodukter, knäckebröd,
41033: avsikt att vidta för att med statligt stöd surskorpor och kex samt också sötsaker.
41034: arrangera en försäljningskampanj för de Då man vid internationeli marknadsföring
41035: finska rena livsmedlen i Melian- och använder sig av argumentet att de finska
41036: Sydeuropa för att få i gång marknads- livsmedlen är rena bör man dock komma ihåg
41037: föringen av finska livsmedel i detta att hela verksamheten inte kan bygga enbart på
41038: område? detta argument och att konsumenterna i de
41039: olika länderna i mycket olika hög grad är
41040: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- intresserade av renhetstemat. Måliändernas
41041: samt anföra följande: författningar om reklam och livsmedel kan
41042: också förhindra att påståenden om att finska
41043: 1 anslutning tili Finlands Utrikeshandelsför- livsmedel är renare än andra används i reklam
41044: bund har sedan år 1989 verkat ett center för elier på försäljningshöljen tili produkter. Trots
41045: livsmedelsexport - Fresh Finland Center - den alitmer integrerade europeiska marknaden
41046: vars huvudsakliga uppgift är att främja expor- kan Europa inte anses vara ett enhetligt om-
41047: ten av produkter från den finska livsmedelsin- råde då det gälier sådan marknadsföring som
41048: dustrin. Fresh Finland-temat försöker man få bygger på image, utan marknadsföringen måste
41049: in i det internationelia medvetandet genom att byggas upp per land och kulturområde och
41050: arrangera kampanjer i olika länder, delta i samma koncept kan inte helier användas som
41051: internationelia livsmedelsmässor samt ge press sådant i flera länder. Centret för livsmedelsex-
41052: och köpare möjligheter att besöka Finland. port har årligen använt ca 1,5-2 miljoner
41053: 1 Fresh Finland-temat finns inbyggt ett mark för kampanjen i Tyskland. Minst detta
41054: marknadsföringskoncept där en del utgörs av markbelopp borde årligen reserveras för ex-
41055: de finska råvarornas renhet. Fresh Finland portkampanjer om de finska livsmedlen i valda
41056: Center finansierar också en undersökning som prioritetsområden. Regeringen anser att det
41057: utförs av Lantbrukets forskningscentral och stöd den har kanaliserat för exportmarknads-
41058: med viiken syftet är att kontroliera hur rena de föring av livsmedel är nödvändigt och försöker
41059: finska livsmedlen är. utöka det med beaktande av de ekonomiska
41060: 1 Tyskland har den finska livsmedelsindu- resurser som står tili buds.
41061: strin som bäst på gång det sista året av en
41062: Helsingfors den 8 mars 1991
41063:
41064: Minister Pertti Salolainen
41065: 1990 vp.
41066:
41067: Kirjallinen kysymys n:o 814
41068:
41069:
41070:
41071:
41072: Mäkelä: Kolikkojen ja seteleiden tunnistettavuuden parantami-
41073: sesta
41074:
41075:
41076: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41077: Suomessa on ryhdytty uusimaan kolikkokan- sekä merkittävästi nykyistä syvemmän kuvioin-
41078: taa ja ensimmäiseksi on vaihdettu l 0 ja 50 nin avulla voitaisiin myös suomalaiset rahat
41079: pennin kolikoiden ulkomuotoa ja kokoa. Tu- tehdä helpommin tunnistettaviksi. Tästä olisi
41080: levaisuudessa on lähivuosina tarkoitus uusia hyötyä niin näkövammaisille kuin normaalisti
41081: myös muut maamme kolikkorahat samantyyp- heikkonäköisille vanhuksillekin. Myös setelei-
41082: pisellä uudistuksella. den tunnistaminen tuottaa näkövammaisille
41083: Näkövammaiset ovat ilmaisseet tyytymättö- vaikeuksia, ja tämäkin olisi otettava huomioon
41084: myytensä uusittujen kolikoiden ulkomuotoon tulevaisuudessa nykyistä enemmän.
41085: ja ominaisuuksiin. Uudet kolikot ovat merkit- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41086: tävästi aikaisempia kevyempiä ja pienikokoi- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
41087: sempia ja tätä kautta vaikeammin tunnistetta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41088: via pelkän koskettelun avulla. Tämän takia jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41089: näkövammaisilla on ollut suuria vaikeuksia
41090: tunnistaa tällä hetkellä liikkeellä olevia kolikoi- Tietääkö Hallitus, että näkövammai-
41091: ta toisistaan. silla on ongelmia tunnistaa uusitut ko-
41092: Ulkomailla on kolikoissa huomattavasti laa- likot ja setelit toisistaan, ja
41093: jempi ulkomuotoero kuin Suomessa. Käytössä mihin toimiin Hallitus aikoo omalta
41094: on mm. keskeltä rei'itettyjä ja kulmikkaita osaltaan ryhtyä rahojen tunnistettavuu-
41095: kolikkomalleja. Rei'ittämisen, kulmikkuuden den parantamiseksi jatkossa?
41096: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1991
41097:
41098: Tina Mäkelä
41099:
41100:
41101:
41102:
41103: 200070S
41104: 2 1990 vp. - KK n:o 814
41105:
41106:
41107:
41108:
41109: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41110: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tannussyistä 5 ja 10 pennin rahojen materiaali
41111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jouduttiin muuttamaan alumiiniksi, joka on
41112: olette 11 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn muutoin rahametalliksi sopimaton.
41113: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Uuden metallirahasarjan pienin, 10 pennin
41114: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kolikko, on silti halkaisijaltaan hieman suu-
41115: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta rempi kuin entisen alkuperäisen sarjan pienin
41116: kysymyksestä n:o 814: eli 1 markan, sittemmin pennin raha ja yli
41117: kolme kertaa sen alumiiniversion painoinen.
41118: Tietääkö Hallitus, että näkövammai- Uusi 50 penniä on jo huomattavasti suurempi
41119: silla on ongelmia tunnistaa uusitut ko- kuin vanhan sarjan toiseksi pienin, 5 pennin
41120: likot ja setelit toisistaan, ja raha. Myöskään kansainvälisesti uudet raham-
41121: mihin toimiin Hallitus aikoo omalta me eivät ole erityisen pieniä, mm. kaikkien
41122: osaltaan ryhtyä rahojen tunnistettavuu- muiden pohjoismaiden pienimmät metallirahat
41123: den parantamiseksi jatkossa? ovat selvästi uutta kymmenpennistämme pie-
41124: nempiä.
41125: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Uusien metallirahojen kokoerot on saatu
41126: vasti seuraavaa: entistä selvemmiksi ja rahat suurenevat johdon-
41127: mukaisesti arvon kasvaessa. Kokoeroja täyden-
41128: Setelirahoista, niiden arvoista ja ulkonäöstä tää värien erilaisuus: 5 markan rahasta on
41129: päättää rahalain mukaan Suomen Pankki, eikä tarkoitus tehdä kullanvärinen, 10 markan ra-
41130: hallituksella ole niiden suhteen määräysvaltaa. hasta kaksivärinen (keskus kullan-, reuna ho-
41131: Kun kolikkojen erottamisessa seteleistä ei toi- peanvärinen); kolmesta pienimmästä, hopean-
41132: saalta liene ongelmia, vastaus koskee ainoas- värisestä rahasta keskimmäisen, 50-pennisen
41133: taan eri metallirahojen erottamista toisistaan. reuna on hammastettu, muissa sileä. Kysyjän
41134: Osittain tätä koskevaan kansanedustaja Aitta- mainitsemat korostustavat, rei'itys, kulmikkuus
41135: niemen kirjalliseen kysymykseen n:o 612 olen tai syvä kuviointi eivät siten enää liene tarpeen
41136: vastannut jo 10 päivänä joulukuuta 1990. erottumisen parantamiseksi, ainakaan suhtees-
41137: Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1987 periaa- sa niiden aiheuttamiin valmistus- ja käsittely-
41138: tepäätöksen metallirahasarjan uudistamisesta. kustannusten lisäyksiin.
41139: Vanhan sarjan runko oli peräisin vuodelta Erottamisvaikeuksia näyttää esiintyneen
41140: 1951. Inflaation takia sarjaa on jouduttu myö- uuden 10-pennisen ja vanhan 5-pennisen sekä
41141: hemmin täydentämään 1 markan ja 5 markan uuden 50-pennisen ja vanhan 10-pennisen vä-
41142: rahoilla ja toisaalta 1 pennin raha on poistettu lillä. Nämä ongelmat ovat kuitenkin jo nopeas-
41143: käytöstä. Rahojen keskimääräinen koko kasvoi ti poistumassa, kun uusia kolikoita saadaan
41144: näin epäkäytännöllisen suureksi suhteessa nii- riittävästi liikkeeseen ja vanhat, niihin sekoitet-
41145: den reaaliarvoon. Vuodesta 1951 Suomen ra- tavat rahat voidaan poistaa kokonaan ainakin
41146: han ostovoima elinkustannus/kuluttajahintain- jokapäiväisestä käytöstä.
41147: deksillä mitattuna on laskenut vajaaseen kah- Uusiin rahoihin tottuminen vaatii luonnolli-
41148: denteentoistaosaan. Näin ollen nyt pienimmäk- seti aikansa, mutta setelien vaihdossa saadut
41149: si käyttörahaksi jäävä 10 penniä on ostovoi- kokemukset osoittavat senkin tapahtuvan no-
41150: maitaan jo alempi kuin silloinen 1 markka peasti, ja tottumista helpottaa edellä mainittu
41151: Goka vastaa vuoden 1963 rahanuudistuksen koko-, väri- ja muiden erojen parempi johdon-
41152: huomioon ottaen nykyistä yhtä penniä). Kus- mukaisuus.
41153: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
41154:
41155: Ministeri Ulla Puolanne
41156: 1990 vp. - KK n:o 814 3
41157:
41158:
41159:
41160:
41161: Till Riksdagens Herr Talman
41162: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Diametern hos 10-pennis slanten, det minsta
41163: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse myntet bland de nya metallmynten, är i alla fall
41164: av den 11 februari 1991 tili vederbörande något större än den var hos det minsta myntet i
41165: medlem av statsrådet översänt avskrift av den förra ursprungliga serien, dvs. 1-marken,
41166: följande av riksdagsman Mäkelä underteckna- sedermera 1-pennin, och den väger tre gånger så
41167: de spörsmål nr 814: mycket som den gam1a 1-pennin i aluminium.
41168: Den nya 50-pennis slanten är redan betydligt
41169: Är Regeringen medveten om att syn- större än det nästminsta myntet i den gamla
41170: skadade har problem med att skilja på
41171: serien dvs. 5-pennis slanten. Våra nya mynt är
41172: de nya slantarna och sedlarna och inte heller internationellt sett speciellt små, bl.a.
41173: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- är de minsta metallmynten i alla de övriga nor-
41174: ta för att det i fortsättningen skall bli
41175: diska länderna klart mindre än vår nya 10-
41176: lättare att känna igen pengarna? penni.
41177: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Skillnaderna i storlek mellan de nya metall-
41178: samt anföra fö1jande: mynten har b1ivit ännu tydligare än de var förr
41179: och mynten blir konsekvent större ju högre
41180: Enligt myntlagen beslutar Finlands Bank om va1ör de har. Skillnaderna i fårg komp1etterar
41181: sedlarnas valörer samt utseende och regeringen skillnaderna i storlek: 5-marks slanten skall
41182: har ingen bestämmanderätt i den frågan. Då en1igt planerna bli guldfärgad, 10-marks slant-
41183: det inte torde finnas några svårigheter att skilja en tvåfårgad (guldfärgad i mitten, kanten si1-
41184: slantarna från sedlarna, gäller detta svar endast verfärgad); av de tre minsta si1verfärgade myn-
41185: hur man kan hålla isär de olika metallmynten. ten har det mittersta, dvs. 50-pennin, en ojämn
41186: Jag har redan tidigare den 10 december 1990 kant, de två övriga slät kant. Ytterligare
41187: svarat på ett skriftligt spörsmål av riksdagsman igenkänningstecken såsom perforering, kantig-
41188: Aittoniemi (nr 612), som delvis gällde samma het eller djup mönstring, vilka nämns av
41189: sak. spörsmålsställaren, torde följaktligen inte vara
41190: Statsrådet fattade i juni 1987 ett principbeslut nödvändiga, åtminstone inte i förhållande tili
41191: om att förnya metallmyntsserien. Stommen för de merkostnader för tillverkning och behand-
41192: den gamla serien härrörde från år 1951. På ling som dessa skulle medföra.
41193: grund av inflationen har serien sedermera Det verkar ha uppstått svårigheter med att
41194: kompletterats med 1-marks och 5-marks s1an- skilja mellan den nya 10-pennin och den gamla
41195: tar, medan 1-pennis s1anten tagits ur bruk. 5-pennin samt mellan den nya 50 pennin och
41196: S1antarna blev sålunda i medeltal onödigt stora den gamla 10-pennin. Dessa problem är emel-
41197: i förhållande till sitt realvärde. Mätt med lev- lertid snart ur världen, då tillräckligt med nya
41198: nadskostnads/konsumentprisindex har köp- slantar kommer i cirkulation och de gam1a som
41199: kraften hos de finländska pengarna sjunkit tili dessa kan förväxlas med helt kan tas ur
41200: en knapp tolftedel av vad den var år 1951. åtminstone dagligt bruk.
41201: Således har 10-pennis slanten, som nu b1ir det Det tar givetvis sin tid att vänja sig vid nya
41202: minsta myntet i bruk, redan nu lägre köpkraft pengar, men erfarenheterna av övergången tili
41203: än den dåtida 1-marks slanten (som motsvarar nya sedlar visar att också det går snabbt och i
41204: den nuvarande 1-pennis slanten då man beaktar fråga om metallmynten underlättar den ovan
41205: myntreformen år 1963). Av kostnadsskäl blev nämnda större konsekvensen i skillnaderna i
41206: det nödvändigt att byta materialet för 5-pennis fråga om t.ex. storlek och fårg denna vänjnings-
41207: och 10-pennis s1antarna tili aluminium, soman- process.
41208: nars är en olämp1ig metall för mynt.
41209:
41210: Helsingfors den 12 mars 1991
41211:
41212: Minister Ulla Puolanne
41213: 1990 vp.
41214:
41215: Kirjallinen kysymys n:o 815
41216:
41217:
41218:
41219:
41220: Mäkelä: AIDS-tukikeskusten toiminnan tukemisesta
41221:
41222:
41223: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41224: Maassamme toimii tällä hetkellä AIDS-poti- isku HIV-tartunnan saaneiden tai sen saamista
41225: laiden neuvontaan ja palveluun erikoistuneita pelkäävien henkisessä hoidossa ja tukemisessa.
41226: AIDS-tukikeskuksia. Niiden tehtävänä on neu- Tämän takia tulisi valtiovallan toimesta var-
41227: voa henkilöitä, jotka pelkäävät sairastuneensa mistaa kyseisten laitosten jatkuminen taloudel-
41228: AIDSiin tai saaneensa HIV-tartunnan. Lisäksi lisesti samalla kuitenkin tehostaen kyseisten
41229: keskukset toimivat sosiaalisina ja henkisinä organisaatioiden varojen käytön valvontaa.
41230: auttamispisteinä tautia sairastaville henkilöille. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41231: AIDS-tukikeskusten taloudellinen tilanne on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41232: ollut viimeisinä parina vuotena erittäin huono. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41233: Valtiovalta on tukenut keskuksia jossain mää- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41234: rin ja ne ovat saaneet avustuksia myös Raha-
41235: automaattiyhdistykseltä. Tästä huolimatta on Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41236: mm. vuoden 1990 syksyn aikana tukikeskuksia maassamme toimivien AIDS-tukikes-
41237: uhannut sulkeminen rahapulan johdosta. Mi- kusten toiminnan taloudelliseksi turvaa-
41238: käli näin kävisi, olisi tämä erittäin suuri taka- miseksi myös jatkossa?
41239: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
41240:
41241: Tina Mäkelä
41242:
41243:
41244: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
41245:
41246:
41247:
41248:
41249: 2000708
41250: 1990 vp.
41251:
41252: Kirjallinen kysymys n:o 816
41253:
41254:
41255:
41256:
41257: Mäkelä: Kaunialan sotavammasairaalan henkilöstöpulan poista-
41258: misesta
41259:
41260:
41261: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41262:
41263: Kaunialan sotavammasairaala on pelkästään simman pikaisesti tarkistamaan ylöspäin. Näin
41264: sotaveteraanien ja -invalidien hoitoon ja kun- menettelemällä voitaisiin turvata riittävän hen-
41265: toutukseen erikoistunut hoitolaitos. Tämän ta- kilökuntaresurssin saaminen sairaalan palve-
41266: kia laitos on erittäin merkittävä sotiemme lukseen ja saataisiin sotaveteraanien kuntout-
41267: veteraaneille ja heidän tulevaisuudelleen. Viime tamisen ja hoitamisen täysitehoinen jatkuminen
41268: aikoina on kuitenkin tapahtunut niin, että varmistettua.
41269: Kaunialan sotavammasairaala ei ole saanut Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41270: riittävää henkilökuntamäärää palkatuksi lai- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
41271: toksen heikon palkkatason johdosta. Tämän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41272: suuntainen kehitys on vaarallista, sillä useasti jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41273: vaikeavammaiset ja heikossa kunnossa olevat
41274: laitokseen hoidettavaksi tulevat sotaveteraanit Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41275: tarvitsevat normaalia hoitolaitosta suuremman Kaunialan sotavammasairaalan henki-
41276: henkilökunnan tullakseen toimeen ja jotta hoi- lökuntapulan poistamiseksi palkkatasoa
41277: to olisi tehokasta. korottamalla ja tätä kautta varmista-
41278: Jotta tilanne Kaunialan sotavammasairaalas- malla sotiemme veteraanien häiriöttö-
41279: sa saataisiin pikaisesti kuntoon, tulisi laitoksen män hoitamisen ja kuntoutuksen kysei-
41280: työntekijöiden palkkatasoa pystyä mahdolli- sessä hoitolaitoksessa?
41281:
41282: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1991
41283:
41284: Tina Mäkelä
41285:
41286:
41287: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
41288:
41289:
41290:
41291:
41292: 200070S
41293: 1990 vp.
41294:
41295: Kirjallinen kysymys n:o 817
41296:
41297:
41298: Kohijoki: Rintamalisän maksamisesta sotiin osallistuneille ulko-
41299: maalaisille vapaaehtoisille
41300:
41301:
41302: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41303:
41304: Rintamasotilaseläkelain mukaista rintamali- siin myöntää sellaiselle rintamasotilaalle ja rin-
41305: sää maksetaan eläkkeensaajille, joilla on rinta- tamapalvelukseen osallistuneelle henkilölle,
41306: masotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai vete- joka ei ole Suomen kansalainen. Kun sota-
41307: raanitunnus. Lisäksi rintamalisä voidaan arkistossa on jokseenkin täydelliset tiedot esi-
41308: myöntää sellaiselle 65 vuotta täyttäneelle edellä merkiksi jatkosodan aikana Suomen puolustus-
41309: mainitun tunnuksen omaavalle henkilölle, joka voimissa palvelleista inkeriläisistä ja virolaisis-
41310: asuu tai on asunut ulkomailla ja jolla ei sen ta, ei sen selvittäminen, ketkä ulkomaalaisista
41311: vuoksi ole oikeutta kansaneläkelain mukaiseen vapaaehtoisista osallistumalla maamme itsenäi-
41312: kansaneläkkeeseen. Myös muu ulkomailla asu- syyden puolustamiseksi käytyihin taisteluihin
41313: va ulkomaan kansalainen, joka saa Suomesta olisivat oikeutettuja rintamalisään, muodostuisi
41314: kansaneläkettä sosiaaliturvasopimuksen nojal- vaikeaksi. Ottaen huomioon, että ulkomaalai-
41315: la, saa tunnuksen perusteella rintamalisän. sista vapaaehtoisista on elossa ilmeisesti kor-
41316: Ulkomaille maksettavan rintamalisän ulko- keintaan muutama tuhat, eivät myöskään ta-
41317: puolelle jäävät kuitenkin ne ulkomaalaiset va- loudelliset seikat voi olla tämän asian hoitami-
41318: paaehtoiset, jotka vuosien 1939-1945 sotien sen esteenä.
41319: aikana taistelivat puolustusvoimiemme joukois- Kun talvisodan päättymisestäkin tulee kohta
41320: sa, kuten esimerkiksi virolaiset, inkeriläiset, kuluneeksi 51 vuotta ja jatkosodan alkamisesta
41321: ruotsalaiset ja tanskalaiset vapaaehtoiset. pian 50 vuotta, olisi jo korkea aika antaa
41322: Jo talvisodassa ruotsalainen vapaaehtois- konkreettinen tunnustus niille ulkomaalaisille
41323: joukko kantoi rintamavastuun Sallan rintaman- vapaaehtoisille, jotka olivat taistelemassa
41324: osalla vapauttaen siellä suomalaisia joukkoja maamme itsenäisyyden puolesta.
41325: ratkaisutaisteluihin muille rintamanosille. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41326: Myös jatkosotaan osallistui ruotsalaisia va- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41327: paaehtoisia. Heidän lisäkseen merkittävän pa- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41328: noksen jatkosodassa antoivat ne yli 2 500 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41329: virolaista vapaaehtoista, jotka palvelivat jalka-
41330: väkirykmentti (JR) 200:ssa sekä lähes tuhat
41331: heimopataljoonassa taistellutta inkeriläistä. Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
41332: Monet heistä myös haavoittuivat taisteluissa toimenpiteisiin sellaisten säädösten ai-
41333: rintamalla, mutta vain harva heistä, vapaaeh- kaansaamiseksi, jotta rintamasotilaselä-
41334: toisista, on saanut kiitosta maamme puolesta kelain mukaisen rintamalisän ulkopuo-
41335: tekemistään uhrauksista. lelle jääneille ulkomaalaisille vapaaeh-
41336: Rintamalisän myöntäminen myös edellä mai- toisille, jotka vuosien 1939-1945 sotien
41337: nituille ulkomaalaisille vapaaehtoisille voitai- aikana taistelivat puolustusvoimiemme
41338: siin helpoiten toteuttaa ottamalla käyttöön joukoissa, alettaisiin maksaa rintamali-
41339: vapaaehtoistunnus. Vapaaehtoistunnus voitai- sää?
41340:
41341: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
41342:
41343: Maunu Kohijoki
41344:
41345:
41346: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
41347:
41348:
41349:
41350: 200070S
41351: 1990 vp.
41352:
41353: Kirjallinen kysymys n:o 818
41354:
41355:
41356:
41357:
41358: Kohijoki: Neuvottelukunnan asettamisesta Satakunnan kehittä-
41359: misohjelman laatimiseksi
41360:
41361:
41362: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41363:
41364: Satakunta, eraana maamme vanhimmista non puuttuminen Satakunnasta. Oman yliopis-
41365: historiallisista maakunnista, on selkeä taloudel- ton tai tiedekorkeakoulun avulla voitaisiin
41366: lis-toiminnallinen alue eli talousmaakunta suu- väestön koulutustasoa ja huippuosaamista nos-
41367: ren Turun ja Porin läänin pohjoisosassa. Noin taa sekä pystyttäisiin pitämään satakuntalaiset
41368: 25 vuotta lakiin kirjoitettuna ollut Satakunnan nuoret omassa maakunnassa. Se tietenkin edel-
41369: läänihanke kariutui eduskunnassa vuonna 1986 lyttäisi myös koulutusta vastaavien työpaikko-
41370: kahden äänen enemmistöpäätöksellä, mutta jen lisäämistä Satakuntaan.
41371: Satakunnan läänin tarvetta tuo ratkaisu ei Vuoden 1991 alusta Satakuntaliittoon sulau-
41372: suinkaan poistanut. tuneen Satakunnan seutukaavaliiton vuonna
41373: Viralliset tiedot Satakunnan aluekehityksen 1990 tekemien selvitysten mukaan väestön tu-
41374: tilasta ja kehityspiirteistä ovat jo usean vuoden lotasoerot äyrimäärillä asukasta kohden mitat-
41375: ajan olleet erittäin huolestuttavia. Satakunta tuna ovat pysyneet suurina Satakunnan tap-
41376: koki 1980-luvulla erittäin voimakkaan tuotan- pioksi vertailualueisiin nähden. Näin mitatut
41377: totoiminnan muutoksen, jonka seurauksena keskitulot Satakunnassa ovat vain 86 % asuk-
41378: työvoiman kysyntä laski nopeasti teollisuudes- kaiden keskimääräisistä tuloista Varsinais-Suo-
41379: sa, mutta myös alkutuotannossa. Teollisuus messa. Erikseen Pohjois-Satakunnassa tuloerot
41380: supisti työvoimaansa noin 8 800 työntekijällä. kärjistyvät.
41381: Vaikka palveluelinkeinojen kasvulla on teolli- Vertailua monilta muilta aloilta voisi jatkaa,
41382: suuden työpaikkapoistumia onnistuttu kom- mutta lopuksi kaikkein vakavimpana aluekehi-
41383: pensoimaan, on työvoiman kokonaiskysynnän tyksen piirteenä joudutaan toteamaan, että
41384: saldo ollut miinusmerkkinen. Satakunta on maamme pahin väestötappioalue.
41385: Satakunnan työttömyysaste on kovin kauan Satakunnan väestötappio on jatkunut usean
41386: ja parhaillaankin useita prosenttiyksiköitä vuoden ajan. Vuodesta 1985 vuoteen 1989
41387: maan keskitasoa korkeammalla. Pahin on ti- Satakunnan väestömäärä on vähentynyt 4 900
41388: lanne edelleen Raumalla, Porissa ja monissa asukkaalla. Satakunnan kehittämisen kannalta
41389: Pohjois-Satakunnan kunnissa. Satakunnan ra- vakavin ongelma on poismuuton kohdistumi-
41390: kenteellisen työttömyyden oikaisu valtakunnal- nen eniten nuoreen työikäiseen ja ammattitai-
41391: liselle tasolle edellyttää tehokkaita toimenpitei- toiseen ikäryhmään. Yhä enenevässä määrin
41392: tä myös valtion taholta. nuoret joutuvat hakemaan korkeakoulutasoi-
41393: Väestön koulutusasteen osalta Satakunta on sen koulutuksen ja myös työn sekä toimeentu-
41394: sitä selvemmin vertailualueista jäljessä, mitä lon oman kotimaakuntansa ulkopuolelta.
41395: korkeammasta tutkinnosta on kyse. Ja erot Mielestäni tarvittaisiin nyt nopeasti ja vält-
41396: Satakunnan tappioksi näyttävät vuosittain vain tämättä erityistoimenpiteitä Satakunnan kehi-
41397: kärjistyvän. Esimerkiksi tutkijakoulutuksen tyksen parantamiseksi ja vauhdittamiseksi. Sii-
41398: suorittaneita on Varsinais-Suomessa kuusi ker- nä onnistuttaisiin parhaiten, jos valtioneuvosto
41399: taa ja pääkaupunkiseudulla peräti neljätoista asettaisi neuvottelukunnan laatimaan kehittä-
41400: kertaa enemmän kuin Satakunnassa. Näissä misohjelman Satakunnan maakunnan kehityk-
41401: luvuissa heijastuu selvästi oman yliopiston tai sen turvaamiseksi. Neuvottelukunnassa tulisi
41402: tiedekorkeakoulun sekä alan työpaikkojen olla maamme aluepolitiikan kannalta keskeis-
41403: puuttuminen Satakunnasta. Erittäin merkittä- ten ministeriöiden sekä Satakunnan maakun-
41404: västi tilannetta huonontaa valtion tutkimuslai- nan, elinkeinotoiminnan ja työmarkkinaorgani-
41405: tosten, tärkeiden virastojen kuten lääninhallin- saation edustus. Satakunnan kehittämishank-
41406:
41407: 200070S
41408: 2 1990 vp. - KK n:o 818
41409:
41410: keiden määrittelyn, ajoituksen ja rahoituksen Aikooko Hallitus asettaa enty1sen
41411: määrittelyn lisäksi neuvottelukunnan tulisi neuvottelukunnan laatimaan kehittämis-
41412: huolehtia myös kehittämishankkeisiin liittyvien ohjelman Satakunnan kehityksen vauh-
41413: toimenpiteiden käynnistämisestä. dittamiseksi sekä kehi ttämishankkeisiin
41414: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- liittyvien toimenpiteiden käynnistämi-
41415: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän seksi myös tämän kysymyksen peruste-
41416: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen luosassa esitettyjä näkökohtia huo-
41417: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: mioon ottaen?
41418: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
41419:
41420: Maunu Kohijoki
41421: 1990 vp. - KK n:o 818 3
41422:
41423:
41424:
41425:
41426: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41427: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tarpeet. Ohjelman pohjalta valtio kohdistaa
41428: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tehostettuja toimia ongelma-alueille.
41429: olette 11 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn Lääneissä on tehty myös teknologiaohjelmat,
41430: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston joilla pyritään osaamisen parantamiseen lää-
41431: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- neissä. Satakunta on vahvasti mukana Turun
41432: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta ja Porin läänin ohjelmassa.
41433: kysymyksestä n:o 818: Pori-Rauma-keskusalueelle on laadittu ke-
41434: hittämisohjelma, jonka toteuttaminen ja tar-
41435: Aikooko Hallitus asettaa erityisen kistaminen on paraikaa meneillään. Pori-Rau-
41436: neuvottelukunnan laatimaan kehittämis- man -keskusalueen koulutustason parantami-
41437: ohjelman Satakunnan kehityksen vauh- seen panostetaan alueen tarpeiden pohjalta.
41438: dittamiseksi sekä kehittämishankkeisiin Laki Satakunnan korkeakoulusta ei ole tällä
41439: liittyvien toimenpiteiden käynnistämi- hetkellä ajankohtainen, vaan korkeakoulutusta
41440: seksi myös tämän kysymyksen peruste- kehitetään alueella muulta pohjalta. Diplomi-
41441: luosassa esitettyjä näkökohtia huo- insinöörien koulutus Porin teknillisessä oppi-
41442: mioon ottaen? laitoksessa yhteistyössä Tampereen teknillisen
41443: korkeakoulun, Porin teknillisen oppilaitoksen
41444: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa jatkuu
41445: niin kauan kuin alueella on edellytykset täyt-
41446: Satakunta on voimakkaan rakennemuutok- tävää koulutushalukkuutta. Ekonomikoulu-
41447: sen aluetta. Sen ongelmat ovat hallituksen tuksen aloittamiselle Porissa ei tällä hetkellä
41448: tiedossa ja sen kehittämiseen on panostettu ole edellytyksiä.
41449: monin erityistoimenpitein. Poriin kaavailtu Satakunnan ammattikor-
41450: Työministeriön rakennemuutosmäärärahaa keakoulu on mukana opetusministeriön käyn-
41451: myönnettiin vuosina 1988-1990 paljon mm. nistämässä ammattikorkeakoulukokeilujen
41452: Poriin, Kankaanpäähän, Harjavaltaan ja Rau- suunnittelussa. Varsinaiset kokeilut käynnisty-
41453: malle. Yhteensä Satakuntaan on annettu 7,5 nevät 1.8.1991.
41454: miljoonaa markkaa eli 5,6 prosenttia myönne- Rakenneongelmaisia läänejä on viime vuosi-
41455: tyistä rakennemuutosavustuksista. na pyritty auttamaan ohjelmin, joiden valmis-
41456: Satakunta on otettu huomioon myös erityis- telu on tapahtunut sitä varten nimetyissä neu-
41457: alueita määrättäessä. Pori oli erityisalueena vottelukunnissa, joita ovat vuosina 1986---1988
41458: vuosina 1988-89. Rauma ja Rauman maalais- toiminut Kymi-neuvottelukunta, vuoden vaih-
41459: kunta sekä Kankaanpää on määrätty erityis- teessa työnsä päättänyt Vaasan läänin kehittä-
41460: alueiksi vuodesta 1990 lähtien. Lisäksi erityis- misneuvottelukunta sekä paraikaa toimiva
41461: alueina ovat olleet vuoden 1988 jälkeen Hä- Mikkelin läänin kehittämisneuvottelukunta.
41462: meenkyrö, Karvia, Parkano ja tämän vuoden Neuvottelukuntien työn painopiste on siirty-
41463: alusta lukien Kihniö. Näille alueille on tehty nyt yhä enemmän toimenpiteiden määrittelyyn
41464: kehittämisohjelmat, joita toteutetaan ja joiden ja käynnistämiseen sitä mukaa, mitä enemmän
41465: toteuttamiseen valtio osallistuu. ja parempia erillisohjelmia lääneissä on valmis-
41466: Kaikissa lääneissä laadittiin viime vuoden teltu. Kuten edellä tuli ilmi, Turun ja Porin
41467: aikana lääninhallitusten johdolla maaseudun läänissä on tehty varsin monia kehittämisohjel-
41468: kehittämisohjelmat. Osittain niitä hyväksi käyt- mia, jotka kohdistuvat joko koko lääniin tai
41469: täen sisäasiainministeriön ja maa- ja metsäta- pelkästään Satakuntaan. Lisäksi aluepolitiikan
41470: lousministeriön yhteinen Maaseudun kehittä- kokonaisuudistus on käynnissä ja siinä nousee
41471: misprojekti työstää valtakunnallisen Maaseutu keskeiselle sijalle myös kysymys maakuntien
41472: 2010 -ohjelman. Turun ja Porin lääniä varten asemasta aluepolitiikan kohteina.
41473: on myös laadittu oma ohjelma, jossa on otettu Edellä olevaan viitaten hallitus ei tässä vai-
41474: huomioon Satakunnan maaseudun kehittämis- heessa näe tarpeelliseksi perustaa erillistä neu-
41475: 4 1990 vp. - KK n:o 818
41476:
41477: vottelukuntaa Satakunnan kehittämisohjelman esillä, kun hallitus käsittelee teollisuus- ja alue-
41478: tekoa ja kehittämistoimenpiteiden käynnistä- poliittisia toimia osana tämänhetkisen taantu-
41479: mistä varten. Satakunta on osaltaan vahvasti man hoitoa.
41480: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1991
41481:
41482: Ministeri Matti Puhakka
41483: 1990 vp. - KK n:o 818 5
41484:
41485:
41486:
41487:
41488: Tili Riksdagens Herr Talman
41489: I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen utarbetats, i vilket utvecklingsbehoven på
41490: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Iandsbygden i Satakunta har uppmärksam-
41491: av den 11 februari 1991 till vederbörande mats. Utgående från programmet inriktar sta-
41492: med1em av statsrådet översänt avskrift av ten effektiverade åtgärder på problemområde-
41493: följande av riksdagsman Kohijoki underteck- na.
41494: nade spörsmål nr 818: I länen har man även utarbetat teknologi-
41495: program viika syftar till att förbättra kunnan-
41496: Ämnar Regeringen tillsätta en sär- det i länen. Satakunta är på ett framträdande
41497: skild delegation för att utarbeta ett sätt med i programmet för Åbo och Björne-
41498: utvecklingsprogram i syfte att sätta fart borgs Iän.
41499: på utvecklingen i Satakunta samt i syfte För centralorten Björneborg-Raumo har det
41500: att vidta åtgärder i anslutning till ut- utarbetats ett utveckiingsprogram som just nu
41501: vecklingsprojekten även med beaktande fullföljs och justeras. Satsningar på att höja
41502: av de synpunkter som framförts i mo- utbildningsnivån i centralorten Björneborg-
41503: tiveringen till detta spörsmål? Raumo görs utgående från områdets behov.
41504: Någon lag om Satakunta högskola är inte
41505: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- aktuell för närvarande, utan högskoleutbild-
41506: samt anföra följande: ningen inom området utvecklas på annan basis.
41507: Diplomingenjörsutbildningen vid läroanstalten
41508: Satakunta är ett område som genomgår en Porin teknillinen oppilaitos så som ett samar-
41509: kraftig strukturomvandling. Regeringen känner bete mellan Tammerfors tekniska högskola,
41510: till problemen och man har satsat på en Porin teknillinen oppilaitos och Åbo handels-
41511: utveckling av landskapet genom många special- högskola fortsätter så länge de inom området
41512: åtgärder. finns ett sådant intresse för utbildningen som
41513: Av arbetsministeriets strukturomvandlings- motsvarar förutsättningarna. För närvarande
41514: anslag beviljades 1988-1990 bl.a. Björneborg, finns det inte förutsåttningar av att inied
41515: Kankaanpää, Harjavalta och Raumo ansenliga ekonomutbilning i Björneborg.
41516: belopp. Totalt har Satakunta fått 7,5 milj. mk, Satakunta yrkeshögskoia, som enligt planer-
41517: dvs. 5,6 % av de beviljade strukturomvandlings- na skulle förläggas till Björneborg, finns med i
41518: understöden. den pianering gällande yrkeshögskoieförsök
41519: Satakunta har uppmärksammats även när som undervisningsministeriet påbörjat. De
41520: specialområdena har utsetts. Björneborg var egentliga försöken torde iniedas 1.8.I991.
41521: specialområde åren I988-89. Raumo ochRau- Man har under de senaste åren försökt
41522: mo landskommun samt Kankaanpää har ut- hjäipa Iän med strukturprobiem genom pro-
41523: setts tills specialområden från 1990. Efter I988 gram, som utarbetats i deiegationer viika till-
41524: har dessutom Tavastkyro, Karvia, Parkano och satts för uppgiften. Sådana delegationer är
41525: från början av detta år Kihniö varit special- Kymmene-delegationen, som verkade åren
41526: områden. För dessa områden har det utarbe- I986-88. Deiegationen för utveckiande av
41527: tats utvecklingsprogram, viika fullföljs och i Vasa Iän, som avsiutade sitt arbete vid årsskif-
41528: vilka staten deltar. tet, samt Delegationen för utveckiande av S:t
41529: I alla Iän utarbetades i fjol under länsstyrel- Micheis Iän, som sitter som bäst.
41530: sens ledning utvecklingsprogram för landsbyg- Tyngdpunkten i delegationernas arbete har
41531: den. Delvis genom att utnyttja dessa program allt mera förskjutits i riktning mot ett definie-
41532: bereder inrikesministeriets och jord- och skogs- rande och vidtagande av åtgärder allteftersom
41533: bruksministeriets gemensamma utvecklings- flera och bättre på specialprogram har utarbe-
41534: projekt för landsbygden det riksomfattande tats i Iänen. Såsom ovan framgick har det i
41535: programmet Landsbygd 20IO. Även för Åbo Åbo och Björneborgs Iän utarbetats rätt många
41536: och Björneborgs Iän har ett eget program utvecklingsprogram som gäller antingen hela
41537: 6 1990 vp. - KK n:o 818
41538:
41539: länet eller enbart Satakunta. Dessutom pågår digt att tillsätta en särskild delegationen med
41540: en totalrevidering av regionalpolitiken, och i uppgift att göra upp ett utvecklingsprogram för
41541: denna revidering intar även frågan om land- Satakunta och vidta utvecklingsåtgärder. Sata-
41542: skapen såsom objekt för regionalpolitiken en kunta intar en central ställning då regeringen
41543: central ställning. behandlar frågan om de industri- och regional-
41544: Med hänvisning till vad som ovan sagts politiska åtgärderna såsom medel att komma
41545: anser regeringen det inte i detta skede nödvän- tillrätta med den pågående recessionen.
41546: Helsingfors den 8 mars 1991
41547:
41548: Minister Matti Puhakka
41549: 1990 vp.
41550:
41551: Kirjallinen kysymys n:o 819
41552:
41553:
41554:
41555:
41556: Saapunki: Kiiminkijoen saastumisen estäruisestä
41557:
41558:
41559: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41560:
41561: Kiiminkijoki virtaa Puolangan, Utajärven, koko tämän tärkeän Akfa-vesiensuojeluohjel-
41562: Ylikiimingin, Kiimingin ja Haukiputaan kun- maan kuuluvan joen luonnonmukainen hyö-
41563: tien kautta Perämereen. Kyseinen joki kuuluu dyntäminen lopullisesti uhattuna.
41564: kansainväliseen Akfa-vesiensuojeluohjelmaan. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41565: Kiiminkijoki on vaelluskalan nousujoki, josta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41566: puiden uitto on lopetettu ja joki uiton jäljiltä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41567: entisöity. Joen humuspitoisuus on turvetuotan- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41568: non ja metsäojitusten johdosta kohonnut siten,
41569: ettei joesta kesäaikana pyydettyjä kaloja voi
41570: syödä niiden mudanmaun johdosta. Lisäksi Mihin toimenpttetsnn Hallitus aikoo
41571: joen humuspitoisuuden nousun vuoksi kalojen ryhtyä Kiiminkijoen luonnonvaraisen
41572: kutupaikat ovat hävinneet. tilan palauttamiseksi ja sen edelleen
41573: Mikäli asiaan ei saada pikaista korjausta, on likaamisen estämiseksi?
41574:
41575: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
41576:
41577: Pauli Saapunki
41578:
41579:
41580: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
41581:
41582:
41583:
41584:
41585: 200070S
41586: 1990 vp.
41587:
41588: Kirjallinen kysymys n:o 820
41589:
41590:
41591:
41592:
41593: Vistbacka: Kotimaisten huopien antamisesta katastrofiapuna
41594:
41595:
41596: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41597:
41598: Suomi lähettää suhteellisen paljon katastro- Toiminta on varsin nurinkurista, mikäli se
41599: fiapua lähinnä Suomen Punaisen Ristin toimes- pitää paikkansa. Suomessa olisi runsaasti ka-
41600: ta ulkomaille. Avun kohteena ovat useimmiten pasiteettia erilaisissa vaatetusteollisuuden tuo-
41601: joko luonnonkatastrofin tai sodan ja pakolais- tantolaitoksissa katastrofihuopien valmistami-
41602: ongelmien aiheuttamat tilanteet, jolloin tarvi- seen. Vaikka niiden valmistus tulisi mahdolli-
41603: taan nopeasti ja runsaasti majoitusta ja lämpi- sesti hieman kalliimmaksi kuin ulkomailta os-
41604: miä peitteitä johonkin maahan maailmassa. taminen, tukisi toiminta kotimaista varsin hei-
41605: Esimerkiksi huopien tarve on vuosittain kym- kossa tilanteessa olevaa tekstiiliteollisuutta.
41606: meniätuhansia kappaleita. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41607: Tällä hetkellä maailmassa on useita sellaisia tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41608: alueita, joissa on runsaasti pakolaisongelman kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41609: takia tilapäismajoitusta kaipaavia henkilöitä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41610: Tällaisia alueita on Afrikan nälänhätäalueella
41611: sekä ennen kaikkea Lähi-idässä käynnissä ole- Tietääkö Hallitus, että maahamme
41612: van sodan takia. Oletettavissa on, että lähikuu- tuodaan katastrofihuopia vuosittain
41613: kausina tullaan myös Suomesta jälleen pyytä- suuria määriä ulkomailta, samalla kun
41614: mään runsaasti telttoja ja huopia alueille. kotimainen tekstiiliteollisuus näivettyy
41615: Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, että Suo- ja kärsii työn puutteesta, ja
41616: men ulkomaille toimittamat katastrofihuovat mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41617: on tehty ulkomailla ja ostettu ensin Suomeen tilanteen korjaamiseksi ja katastrofi-
41618: ~nnen niiden viemistä edelleen katastrofiapuna. huopien tuottamiseksi kotimaassa?
41619:
41620: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
41621:
41622: Raimo Vistbacka
41623:
41624:
41625:
41626:
41627: !00070S
41628: 2 1990 vp. - KK n:o 820
41629:
41630:
41631:
41632:
41633: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41634: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa valtion varoilla (ulkoasiainministeriön kehitys-
41635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, yhteistyöosasto) toimitettavat huovat, ne han-
41636: olette 11 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn kitaan kotimaisilta valmistajilta.
41637: kirjeenne n:o 2959 ohella toimittanut valtioneu- Toimiessaan omilla varoillaan suomalaiset
41638: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen organisaatiot hankkivat katastrofiapuna toi-
41639: kansanedustaja Vistbackan näin kuuluvasta mittamansa huovat yleensä ulkomailta, koska
41640: kirjallisesta kysymyksestä n:o 820: ne ovat siellä yleensä selvästi halvempia eli
41641: maksavat kolmasosan tai korkeintaan puolet
41642: Tietääkö Hallitus, että maahamme suomalaisten huopien hinnoista. Tämä menet-
41643: tuodaan katastrofihuopia vuosittain tely säästää myös kuljetuskustannuksissa, sillä
41644: suuria määriä ulkomailta, samalla kun huovat toimitetaan valmistajalta suoraan käyt-
41645: kotimainen tekstiiliteollisuus näivettyy tökohteisiinsa. Suomessa ei edes ole mainitta-
41646: ja kärsii työn puutteesta, ja vasti huopakangastuotantoa, sillä ns. kotimai-
41647: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä set huovatkin tuodaan ulkomailta ja vain nii-
41648: tilanteen korjaamiseksi ja katastrofi- den reunat tavallisesti ommellaan Suomessa.
41649: huopien tuottamiseksi kotimaassa? Katastrofihuovat ovat villakangasta, eikä niitä
41650: voida korvata muilla kotimaassa valmistettavil-
41651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- la peitteillä. Tällaisessa markkinatilanteessa ei
41652: taen seuraavaa: ole teollisuuspoliittisesti järkevää ryhtyä tuke-
41653: maan kotimaista valmistusta.
41654: Suomalaisin varoin toimitetaan ulkomaille Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa, ettei
41655: huopia joko kotimaasta tai suoraan ulkomailta kysymys anna aihetta toimenpiteisiin.
41656: käyttökohteisiin. Silloin kun kysymyksessä on
41657: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1991
41658:
41659: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
41660: 1990 vp. - KK n:o 820 3
41661:
41662:
41663:
41664:
41665: Tili Riksdagens Herr Talman
41666: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen är fråga om statliga medel (utrikesministeriets
41667: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse avdelning för utvecklingssamarbete) skaffas fil-
41668: nr 2959 av den 11 februari 1991 tili vederbö- tarna av inhemska tillverkare.
41669: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Då finska organisationer verkar med egna
41670: av följande av riksdagsman Vistbacka under- medel skaffar de i allmänhet de filtar som skali
41671: tecknade spörsmål nr 820: levereras som katastrofhjälp i utlandet, efter-
41672: som filtarna alimänt taget är klart biliigare där,
41673: Är Regeringen medveten om att ka- d.v.s. de kostar en tredjedel elier högst hälften
41674: tastroffiltar i stora mängder importeras av vad en finsk filt kostar. Detta förfarande
41675: varje år medan den inhemska textilin- sparar också transportkostnader, eftersom filt-
41676: dustrin torkar in och lider av brist på arna levereras från tiliverkaren direkt tili an-
41677: arbete, och vändningsplatsen. Här i Finland finns det inte
41678: vilka åtgärder har Regeringen för ens någon nämnvärd filtproduktion, eftersom
41679: avsikt att vidta för att reparera situa- också de s.k. inhemska filtarna importeras och
41680: tionen och åstadkomma produktion av endast deras kanter sys här i Finland. Kata-
41681: katastroffiltar här i landet? stroffiltarna är av ylietyg och de kan inte
41682: ersättas med andra täcken som tiliverkas hos
41683: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- oss. I ett dylikt marknadsläge är det inte
41684: samt anföra följande: industripolitiskt förnuftigt att börja stöda in-
41685: hemsk produktion.
41686: Med finska medellevereras filtar tili utlandet Med hänvisning tili det ovanstående konsta-
41687: antingen från Finland eller från utlandet direkt terar regeringen att spörsmålet inte föranleder
41688: tili de områden där de skall användas. Då det åtgärder.
41689: Helsingfors den 8 mars 1991
41690:
41691: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
41692: 1990 vp.
41693:
41694: Kirjallinen kysymys n:o 821
41695:
41696:
41697:
41698:
41699: Vistbacka: Pysäköintivirhelain vastaisten pysäköintikiekkojen
41700: markkinoinnin estämisestä
41701:
41702:
41703: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41704: Pysäköintikiekkolaki eli laki pysäköintivirhe- mahdollista, sillä se hämärtää kansalaisten
41705: maksun muuttamisesta hyväksyttiin eduskun- luottamusta lakiin ja niistä annettuihin mää-
41706: nassa vuonna 1990 ja ohjeet lain pohjalta räyksiin.
41707: valmistuivat 11.10.1990. Näiden ohjeiden tulisi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41708: olla selkeät ja sisältää ne määräykset, joita tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41709: pysäköintikiekosta ja sen ominaisuuksista lais- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41710: sa on määritelty. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41711: Määräyksissä tai niiden soveltamisissa on
41712: kuitenkin epäselvyyksiä, sillä vielä nyt yli puoli
41713: vuotta lain voimaantulon jälkeenkin on mark- Mitä Hallitus aikoo tehdä, että ohjei-
41714: kinoilla runsaasti kiekkoja, jotka ovat mää- den vastaiset pysäköintikiekot vedetään
41715: räysten vastaisia. Lisäksi on esiintynyt lukuisia pois markkinoilta ja että pysäköinnin-
41716: tapauksia, joissa poliisiviranomainen on toden- valvojat, pysäköintikiekkojen myyjät ja
41717: nut kiekon olevan kelvollinen, vaikka asia ei kuluttajat tietävät, minkälainen on lain
41718: ole näin ollutkaan. Tämänkaltainen epäselvyys ja liikenneministeriön ohjeiden mukai-
41719: lain käytännön toteuttamisessa ei tulisi olla nen virallinen pysäköintikiekko?
41720: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
41721:
41722: Raimo Vistbacka
41723:
41724:
41725:
41726:
41727: 200070S
41728: 2 1990 vp. - KK n:o 821
41729:
41730:
41731:
41732:
41733: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41734: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rokratia kiekkojen valmistuksessa, ja niinpä
41735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuka hyvänsä voi esimerkiksi itse valmistaa
41736: olette 12 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn oman kiekkonsa.
41737: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Pysäköintikiekkoja koskevista määräyksistä
41738: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- liikenneministeriö on tiedottanut yleisölle nor-
41739: edustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjallises- maaliin tapaan eli lähinnä lehdistötiedotteilla.
41740: ta kysymyksestä n:o 821: Viime syksynä ministeriö lähetti määräyksistä
41741: kirjeen tiedossaan oleville valmistajille ja mark-
41742: Mitä Hallitus aikoo tehdä, että ohjei- kinoijille. Kunnalliset pysäköinninvalvojat ovat
41743: den vastaiset pysäköintikiekot vedetään itse järjestäneet tarpeellisen koulutuksen valvo-
41744: pois markkinoilta ja että pysäköinnin- jille.
41745: valvojat, pysäköintikiekkojen myyjät ja Vääräntyyppisiä kiekkoja on liikenneminis-
41746: kuluttajat tietävät, minkälainen on lain teriön tietojen mukaan ollut markkinoilla hy-
41747: ja liikenneministeriön ohjeiden mukai- vin vähän. Lähinnä on ollut kysymys käyttöoh-
41748: nen pysäköintikiekko? jeen puuttumisesta. Silloin kun tällainen kiekko
41749: on tullut viranomaisten tietoon, siihen on
41750: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- puututtu ja kiekkoa markkinoivaa on pyydetty
41751: vasti seuraavaa: poistamaan tuotteensa tai esimerkiksi korjaa-
41752: maan se tarralla.
41753: Pysäköintikiekon ulkonäköä koskevat mää- Vääräntyyppisen kiekon käyttämisestä ei lii-
41754: räykset ovat 11 päivänä lokakuuta 1990 anne- kenneministeriön tietojen mukaan ole vielä
41755: tussa liikenneministeriön päätöksessä pysä- tarvinnut vahvistaa yhtään pysäköintivirhe-
41756: köintikiekon käyttämisestä (924/90). Päätös si- maksua. Tämä osoittaa, että nykyinen menet-
41757: sältää kaavakuvat pysäköintikiekon etukannes- tely on toiminut ainakin toistaiseksi hyvin.
41758: ta ja sen takana pyörivästä kiekosta sekä mitat Liikenneministeriön mielestä pysäköintikiek-
41759: ja kiekon taakse painettavat käyttöohjeet. kojen markkinoinnissa ja käytössä ei ole ollut
41760: Ulkonäköä koskevat määräykset ovat varsin sellaisia epäselvyyksiä, että joihinkin erityisiin
41761: väljiä, eikä pysäköintikiekkomalli tarvitse vi- uusiin toimenpiteisiin olisi aihetta. Tilannetta
41762: ranomaisen hyväksymismenettelyä. kuitenkin seurataan ja asiaan puututaan, jos
41763: Tällä järjestelyllä on haluttu minimoida by- aihetta on.
41764: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1991
41765:
41766: Liikenneministeri Ilkka Kanerva
41767: 1990 vp. - KK n:o 821 3
41768:
41769:
41770:
41771:
41772: Tili Riksdagens Herr Talman
41773: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen efter att minimera byråkratin vid tillverkingen
41774: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av skivorna. Sålunda kan vem som helst t.ex.
41775: av den 12 februari 1991 till vederbörande själv tiliverka sin egen skiva.
41776: medlem av statsrådet översänt avskrift av Trafikministeriet har informerat allmänheten
41777: följande av riksdagsman Vistbacka underteck- om bestämmelserna för parkeringsskivan på
41778: nade spörsmål nr 821: sedvanligt sätt, d.v.s. främst genom pressmed-
41779: delanden. Senaste höst skickade ministeriet ett
41780: Vilka åtgärder ämnar Regeringen brev om bestämmelserna tili de tiliverkare och
41781: vidta för att avlägsna parkeringsskivor marknadsförare som det hade kännedom om.
41782: som strider mot föreskrifterna från De kommunala parkeringsövervakarna har
41783: marknaden och för att parkeringsöver- själva ordnat behövlig utbildning för överva-
41784: vakarna, försä1jarna av parkeringsski- karna.
41785: vor och konsumenterna skall känna Enligt uppgifter från trafikministeriet har
41786: igen de parkeringsskivor som uppfyller förekomsten av fel slags parkeringsskivor på
41787: kriterierna enligt lagen och trafikminis- marknaden varit mycket liten. Närmast har det
41788: teriets anvisningar? varit fråga om att bruksanvisningen saknats.
41789: Då en sådan skiva kommit tili myndigheternas
41790: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kännedom har dessa ingripit och den som
41791: samt anföra följande: marknadsfört skivan blivit ombedd att avlägs-
41792: na sin produkt från marknaden eller t.ex.
41793: Bestämmelserna om parkeringsskivans utse- korrigera den med ett självhäftande märke.
41794: ende finns i trafikministeriets beslut av den 11 Enligt uppgifter från trafikministeriet har
41795: oktober 1990 om användning av parkeringsski- ännu inte en enda parkeringsbot utfärdats tili
41796: va (924/90). Beslutet innehåller schematiska följd av användning av fel slags parkeringsski-
41797: bilder av parkeringsskivans främre lock och av va. Detta tyder på att nuvarande tillvägagångs-
41798: den vridbara skivan bakom locket samt måtten sätt åtminstone hittills har fungerat bra.
41799: och den bruksanvisning som placeras på ski- Trafikministeriet anser att det inom mark-
41800: vans baksida. nadsföringen och användningen av parkerings-
41801: Bestämmelserna för parkeringsskivans utse- skivan inte har förekommit sådana oklarheter
41802: ende är synnerligen fria och parkeringsskivmo- att det skulle finnas skäl att vidta nya special-
41803: dellen behöver inte godkännas av myndigheter- åtgärder. Man följer dock med situationen och
41804: na. Med detta arrangemang har man strävat ingriper om det finns skäl därtill.
41805: Helsingfors den 6 mars 1991
41806:
41807: Trafikminister Ilkka Kanerva
41808: 1
41809: 1
41810: 1
41811: 1
41812: 1
41813: 1
41814: 1
41815: 1
41816: 1
41817: 1
41818: 1
41819: 1
41820: 1
41821: 1
41822: 1
41823: 1
41824: 1
41825: 1
41826: 1990 vp.
41827:
41828: Kirjallinen kysymys n:o 822
41829:
41830:
41831:
41832:
41833: M. Lahtinen: Vakuussitoumusten täyttämisestä aiheutuvien koh-
41834: tuuttomien verovaikutusten poistamisesta
41835:
41836:
41837: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41838:
41839: Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vieraan muuksiin sekä ulkopuolisten vakuudenantajien
41840: pääoman osuus on varsin korkea. Rahoitusjär- että yrittäjien kannalta. Vakuudenantajilla ei
41841: jestelyt edellyttävät, että lainoilla on riittävät ole mahdollisuuksia saada verotustaan lieven-
41842: vakuudet. Erityisesti pienyrityksillä henkilö- tai nettyä toisin kuin alkuperäisenä velallisella olisi
41843: esinevakuuden antajat kuuluvat usein yrittäjän ollut, mikäli maksuvaikeuksiin ei olisi jouduttu.
41844: lähipiiriin, minkä lisäksi esimerkiksi pienissä Pienyritysten kannalta seuraukset voivat muo-
41845: osakeyhtiöissä yrittäjän itsensäkin on annetta- dostua pitkälläkin aikavälillä kohtuuttomiksi:
41846: va lainojen vakuudeksi henkilökohtaisia sitou- toiminnan rahoittaminen voi käydä mahdotto-
41847: muksia. maksi, mikäli nyt tapahtuvien kohtuuttomuuk-
41848: Tämänhetkisen huonon taloudellisen tilan- sien johdosta on tulevaisuudessakin hyvin vai-
41849: teen vuoksi saatavia voidaan joutua perimään keaa saada vakuuksia erilaisille rahoitusjärjes-
41850: vakuussitoumusten perusteella velallisen jou- telyille.
41851: duttua maksuvaikeuksiin. Tällöin vakuuden Lainsäädäntöä tulisi nyt muuttaa siten, että
41852: antajat joutuvat ottamaan vastatakseen sekä kohtuuttomuudet voitaisiin estää joko suoraan
41853: pääoman että korot. Maksuvelvoitteen täyttä- lain säännösten nojalla tai eri hakemuksesta,
41854: minen saattaa tällöin aiheuttaa esinevakuuden jota varten luotaisiin oma menettelytapasään-
41855: realisoinnin velkojen vaatimuksesta tai tilan- nöstönsä. Verolainsäädännön sisältämien huo-
41856: teen, jossa takaajan on pakko myydä omai- jennussäännösten soveltamiskynnys on niin
41857: suuttaan pystyäkseen täyttämään maksuvelvol- korkea, ettei niistä saada ratkaisua tähän tär-
41858: lisuutensa. keään ongelmaan.
41859: Nykyisen verolainsäädännön mukaan vakuu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41860: den antajat eivät voi omassa verotuksessaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41861: vähentää vakuussitoumusten perusteella mak- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41862: samiaan suorituksia, ja korkojen vähennysoi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41863: keus on rajoitettu. Sen sijaan he voivat joutua
41864: verotuksen kohteeksi luovutusvoiton johdosta, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41865: mikäli heidän omaisuuttaan realisoidaan suori- ryhtyä vakuussitoumusten täyttämisen
41866: tusvelvollisuuden täyttämiseksi. aiheuttamien kohtuuttomien verovaiku-
41867: Edellä kuvattu tilanne johtaa kohtuutto- tusten poistamiseksi?
41868:
41869: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
41870:
41871: Matti Lahtinen
41872:
41873:
41874:
41875:
41876: 200070S
41877: 2 1990 vp. - KK n:o 822
41878:
41879:
41880:
41881:
41882: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41883: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myyntivoitosta veron. Myös korkein hallinto-
41884: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oikeus on ottanut asiaan kantaa (KHO
41885: olette 12 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn 3.6.1975 n:o 2299), eikä pakkohuutokaupan
41886: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston katsottu olevan pakkolunastukseen rinnastetta-
41887: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- va menettely, jolloin voitto on verosta vapaa.
41888: edustaja Matti Lahtisen näin kuuluvasta kirjal- Verolainsäädännön muuttaminen siten, että
41889: lisesta kysymyksestä n:o 822: takaaja vapautuisi myyntivoiton perusteella
41890: kertyvästä verosta tai voisi takaajan ominai-
41891: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suudessa vähentää korkoja rajoittamattoman
41892: ryhtyä vakuussitoumusten täyttämisen määrän, johtaisi väärinkäytöksiin, koska tällai-
41893: aiheuttamien kohtuuttomien verovaiku- siin järjestelyihin olisi varsin helppo ryhtyä.
41894: tusten poistamiseksi? Takaajan ja velallisen välillä vallitsee useimmi-
41895: ten taloudellinen intressiyhteys, perheyhteys tai
41896: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muu sukulaisuus, mikä monimutkaistaisi tilan-
41897: vasti seuraavaa: teen arviointia. Kun lisäksi takaajalla on yleen-
41898: sä oikeus velkoa saataviaan alkuperäiseltä ve-
41899: Sitoutuminen vastaamaan toisen omistaman lalliselta, ja liiketoiminnassa takaussitoumuk-
41900: yrityksen tai toisen henkilön velasta tai velvoit- seen liittyy myös oikeus takausprovisioon, ei
41901: teesta saattaa johtaa tilanteeseen, jossa takaaja kohtuuttomia veroseuraamuksia kovin usein
41902: joutuu maksuvelvolliseksi. Vastuun laajuus on ilmenne. Huomioon tulisi ottaa sekin, että
41903: kussakin sopimustilanteessa erilainen ja voi myyntivoitot edelleenkin ovat varsin lievästi
41904: vaatia esimerkiksi velan vakuutena olleen ta- verotettuja, eikä korkojen vähentämistä liike-
41905: kaajan omistaman kiinteistön tai muun omai- toiminnassa ole rajoitettu. Myyntivoiton saajan
41906: suuden realisointia velvoitteen täyttämiseksi. veronmaksukykyyn ei myöskään vaikuta se,
41907: Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) myynti- missä menettelyssä luovutus on tapahtunut.
41908: voittoverotussäännöstö ei anna mahdollisuutta Jos vakuussitoumuksen täyttäminen yksit-
41909: voiton verottamatta jättämiseen, jos esimerkik- täistapauksessa johtaa taloudellisesti kohtuut-
41910: si kiinteistö myydään, tapahtuipa se sitten tamaan tilanteeseen, voidaan verotusta harkin-
41911: vapaaehtoisin kaupoin tai pakkohuutokauppa- nan mukaan lieventää. Verolainsäädännön
41912: na. Sekä alkuperäinen velallinen että takaaja muuttamiseen ei näiden poikkeustilanteiden
41913: joutuvat edellytysten täyttyessä suorittamaan vuoksi ole perusteltua syytä ryhtyä.
41914: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1991
41915:
41916: Ministeri Ulla Puolanne
41917: 1990 vp. - KK n:o 822 3
41918:
41919:
41920:
41921:
41922: Tili Riksdagens Herr Talman
41923: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ta förvaltningsdomstolen har fattat ståndpunkt
41924: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse i saken (HFD 3.6.1975 nr 2299) och exekutiv
41925: av den 12 februari 1991 tili vederbörande auktion har inte ansetts vara ett förfaringssätt
41926: medlem av statsrådet översänt avskrift av som kan jämföras med expropriation, vid
41927: följande av riksdagsman Matti Lahtinen under- viiken vinsten är skattefri.
41928: tecknade spörsmål nr 822: En ändring av lagstiftningen så att borgens-
41929: mannen befrias från skatt på försäljningsvins-
41930: Vilka åtgärder ämnar Regeringen ten eller i egenskap av borgensman kan avdra
41931: vidta för att undanröja de oskäliga räntor tili obegränsat belopp, skulle leda tili
41932: skattepåföljder som ett fullgörande av missbruk, emedan det är mycket enkelt att
41933: garantiförbindelser får? vidta sådana arrangemang. Mellan borgens-
41934: mannen och gäldenären råder oftast en ekono-
41935: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- misk intresseförbindelse, familjegemenskap el-
41936: samt anföra följande: ler någon annan släktskap, viiken skulle kom-
41937: plicera en bedömning av situationen. När
41938: En förbindelse att svara för en skuld eller en borgensmannen i allmänhet dessutom har rätt
41939: förpliktelse, som åvilar ett företag som ägs av att kräva sina fordringar av den ursprungliga
41940: någon annan eller belastar en annan person, gäldenären och det inom affårsverksamhet
41941: kan leda tili en situation där borgensmannen även finns rätt tili en garantiprovision i anknyt-
41942: blir betalningsskyldig. I varje avtalssituation är ning tili en garantiförbindelse, är oskäliga
41943: ansvarets omfattning olika och det är möjligt skattepåföljder rätt sällsynta. Det bör även
41944: att kräva att t.ex. den fastighet eller egendom observeras att försäljnigsvinster fortfarande be-
41945: borgensmannen äger och som ställts som sä- skattas mycket lindrigt och att ränteavdraget
41946: kerhet för en skuld skall realiseras för fullgö- inte är begränsat i affårsverksamhet. Tiliväga-
41947: rande av förpliktelsen. Stadgandena om be- gångssättet vid en överlåtelse inverkar inte
41948: skattning av försäljningsvinst i lagen om skatt heller på skattebetalningsförmågan hos den
41949: på inkornst och förmögenhet (1240/88) ger som får försäljningsvinst.
41950: ingen möjlighet att lämna vinsten obeskattad Om uppfyllelsen av garantiförbindelsen i ett
41951: om t.ex. fastigheten säljs, oberoende av om enskilt fall leder tili en ekonomiskt oskälig
41952: affären sker frivilligt eller genom exekutiv situation, kan beskattningen lindras enligt
41953: auktion. Både den ursprungliga gäldenären och prövning. Sålunda är det inte motiverat att
41954: borgensmannen måste betala skatt .På försälj- ändra lagstiftningen på grund av dessa undan-
41955: ningsvinsten när villkoren uppfylls. A ven högs- tagssituationer.
41956: Helsingfors den 7 mars 1991
41957:
41958: Minister Ulla Puolanne
41959: 1990 vp.
41960:
41961: Kirjallinen kysymys n:o 823
41962:
41963:
41964:
41965:
41966: Vastamäki ym.: Vaikeiden hammasvikojen hoidon kustannusten
41967: korvaamisesta
41968:
41969:
41970: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41971: Samanaikaisesti, kun useiden eri lakien pe- Kolmas vaikea ja kalliiksi potilaalle tuleva
41972: rusteella korvataan lukuisia sairauksista tai hammashoito on hampaiden implantaatiohoi-
41973: vammasta johtuvia toimenpiteitä tai apuväli- to, jota joudutaan tekemään tapauksissa, joissa
41974: neitä potilaille, on vaikeiden, potilasta monesti koko alaleuan ien katoaa proteesin alta ja tekee
41975: pitkään invalidisoivien hampaistosta tai sen alaproteesin käytön mahdottomaksi.
41976: muusta kuin synnynnäisestä puutteesta johtu- Esimerkkipotilas on 44-vuotias rouva, joka
41977: vien, hammaslääkärin suorittamien hoitotoi- toimii yleisönpalvelutehtävissä liikealalla toi-
41978: menpiteiden korvaaminen jäänyt jälkeen kor- miston johtajana. Hänelle on jouduttu laitta-
41979: vauskäytännöstä. Eräät harvinaisista hammas- maan molemminpuolinen hammasproteesi jo
41980: vioista kärsivät potilaat joutuvat kohtuutto- 20-vuotiaana, mikä nykyään on enää erittäin
41981: mien kustannusten maksajiksi. harvinaista nuorten parantuneen hammashoi-
41982: Nuorten hammashoito ennalta ehkäisevänä don ansiosta. Muutaman viimeisen vuoden
41983: hoitona on maksutonta ja tuottaa tulevaisuu- aikana potilaan alaien on kadonnut eikä hän
41984: dessa onnistuneen tuloksen purenta- ym. vir- pysty enää käyttämään proteesia. Ainoaksi
41985: heistä kärsivien potilaiden vähenemisenä. vaihtoehdoksi jäi hampaiden implantointi ala-
41986: Hammashoito korvataan sairausvakuutus- leukaan. Toimenpiteen kustannus potilaalle on
41987: lain mukaan potilaalle, jos se parantaa perus- 60 000 markkaa. Toimenpidettä pystytään te-
41988: taudin tai jos esim. limakalvojen kuivumisesta kemään vain muutamassa leukakirurgisessa yk-
41989: johtuva hammasvaurio on sädehoidon vaiku- sikössä. Hoito kestää pitkään ja aiheuttaa
41990: tuksesta syntynyttä. potilaalle myös runsaasti matka- ja majoitus-
41991: On kuitenkin olemassa muutamia harvinaisia kustannuksia.
41992: sairauksia, kuten mm. Sjögrenin syndroomana Edellä mainittujen kolmen esimerkin lisäksi
41993: tunnettu sairaus, jonka johdosta limakalvot on myös muita harvinaisia hammassairauksia,
41994: kuivuvat aiheuttaen jatkuvia hammasvaurioita joiden korjaaminen tulee potilaalle kohtuutto-
41995: potilaalle. Koska itse sairaus ei parane ham- man kalliiksi, mutta korjaamaHa jättäminen
41996: mashoidosta, ei tätä ole laskettu korvattavien aiheuttaa potilaan invalidisoitumisen ja lukui-
41997: sairauksien piiriin. Näitä potilaita on maassam- sia työpäivien menetyksiä jo suhteellisen nuo-
41998: me vain muutamia satoja ja he joutuvat koh- rella iällä.
41999: tuuttomasti kärsimään kustannuksia hankkies- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42000: saan hammashoitoa. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
42001: Toinen vastaava ryhmä on potilaat, joilla me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
42002: pureotavirheen seurauksena on pitkällisiä tois- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
42003: puoleisia kasvokipuja ja leukanivelkipuja ja sen:
42004: kulumaa. Kun hammaslääkäri on korjannut
42005: tämän, ei hoitoa lueta sairausvakuutuslain mu-
42006: kaan korvattavaksi, vaikka se selvästi vähentää Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42007: leukanivelkuluman lisääntymistä ja usein jopa ryhtyä, jotta harvinaisista, vaikeista ja
42008: työkykyyn vaikuttavia kasvosärkyjä. kallishoitoisista hammasvaurioista kär-
42009:
42010: W0070S
42011: 2 1990 vp. - KK n:o 823
42012:
42013: sivät potilaat voisivat saada korvausta estää usein potilaan invalidisoitumisen?
42014: hoidosta, mikä on heille välttämätön ja
42015: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
42016:
42017: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja Riitta Jouppila
42018: Anneli Taina Pekka Puska Sinikka Mönkäre
42019: Virpa Puisto Anna-Kaarina Louvo Esko Helle
42020: Keijo Jääskeläinen Tuula Linnainmaa
42021:
42022:
42023: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
42024: 1990 vp.
42025:
42026: Kirjallinen kysymys n:o 824
42027:
42028:
42029:
42030:
42031: Mäkelä: Hoitotoimenpiteenä tehtävästä työstä maksettavan
42032: palkkion verottamisesta
42033:
42034:
42035: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42036:
42037: Sairaaloissa maksetaan potilaille kehotusra- den hoitoa, tulisi valtiovallan paremminkin
42038: haa tehdystä työstä. Maksetut rahamäärät tukea tätä toimintaa kuin rangaista sitä verot-
42039: vaihtelevat nollasta n. 1 600 markkaan. Sairaa- tamalla. Käytännössä työnteko säästää yhteis-
42040: lat eivät maksa näistä palkoista sosiaaliturva- kunnan kustannuksia eikä lisää niitä.
42041: maksuja, mutta sen sijaan potilas maksaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42042: tuloveroa kuntaansa, mikäli summat nousevat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42043: merkityksellisiksi. Koska kysymyksessä on hoi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42044: totoimenpide, verottaminen on nurinkurista ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42045: koetaan rangaistuksena valtiovallan taholta.
42046: Vallitseva epäkohta ei ole ainoastaan mielen- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
42047: terveyskentän ongelma, vaan yleensäkin laitok- sairaaloissa hoitotoimenpiteinä tehtä-
42048: sissa tehtävässä työssä esiin noussut. Kun västä työstä maksettavan kehotusrahan
42049: kuitenkin työnteko on merkittävä osa potilai- saattamiseksi verovapaaksi potilaille?
42050:
42051: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
42052:
42053: Tina Mäkelä
42054:
42055:
42056:
42057:
42058: 2000708
42059: 2 1990 vp. - KK n:o 824
42060:
42061:
42062:
42063:
42064: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42065: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa siitä ei toi.miteta ennakonpidätystä.
42066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Kehotusrahan määrä vuosittain on saaja-
42067: olette 12 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn kohtaisesti niin vähäinen, ettei se yleensä nouse
42068: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston edes kunnallisverotuksessa verotettavaan mää-
42069: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- rään. Jos saaja kuitenkin samanaikaisesti saa
42070: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal- eläketuloa, voi kannossa maksettavaa lisäveroa
42071: lisesta kysymyksestä n:o 824: kehotusrahankin perusteella kertyä.
42072: Sosiaalipoliittisin perustein maksettavien tu-
42073: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä kimuotojen verokohtelu on nykyisin varsin
42074: sairaaloissa hoitotoimenpiteinä tehtä- vakiintunut. Verotuksessa omaksuttu linja on,
42075: västä työstä maksettavan kehotusrahan että ansiotulot ja niihin rinnastettavat tulot
42076: saattamiseksi verovapaaksi potilaille? samoin kuin ansionmenetyskorvaukset ovat ve-
42077: ronalaisia, kun taas kustannusten korvaukset
42078: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- voivat olla verovapaita. Tulojen vähäisyys ei
42079: vasti seuraavaa: ole peruste verovapaudelle, sillä vähäisten tu-
42080: lojen verottomuus toteutetaan veroasteikon
42081: Niin sanottua kehotusrahaa maksetaan esi- alarajan ja kunnallisverotuksen perusvähen-
42082: merkiksi pitkäaikaisessa hoidossa oleville poti- nyksen avulla. Myös eläketulovähennyksen tar-
42083: laille, joiden työskentely on lähinnä terapeut- koituksena on pitää verotettavan tulon alarajaa
42084: tista. Kehotusrahaa maksavat kunnat. niin korkealla, ettei kansaneläkkeen pohja- ja
42085: Tulo- ja varallisuusverolain säännösten mu- lisäosa tai muu niiden suuruinen eläke johda
42086: kaan kehotusraha on veronalaista tuloa, kuten veron suorittamiseen. Kehotusraha vaikuttaa
42087: kaikki rahana tai rahan arvoisena etuutena eläketulovähennyksen määrään samoin kuin
42088: saadut tulot. Korkein hallinto-oikeus on vuon- muutkin tulot. Vaikka se maksetaan terapeut-
42089: na 1981 tekemässään ratkaisussa (KHO tisin perustein, ei verosta vapaaksi säätämiselle
42090: 9.9.1981 n:o 4007) kuitenkin katsonut, että ole perusteita.
42091: kehotusrahaa ei ole pidettävä palkkana, joten
42092: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1991
42093:
42094: Ministeri Ulla Puolanne
42095: 1990 vp. - KK n:o 824 3
42096:
42097:
42098:
42099:
42100: Till Riksdagens Herr Talman
42101: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen liten att den i regel inte uppgår till ett vid
42102: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse kommunalbeskattningen beskattningsbart be-
42103: av den 12 februari 1991 tili vederbörande lopp. Får mottagaren däremot pensionsin-
42104: medlem av statsrådet översänt avskrift av komst samtidigt, kan det bli aktuellt att upp-
42105: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under- bära tilläggsskatt även på basis av flitpenning-
42106: tecknade spörsmål nr 824: en.
42107: Den skattemässiga behandlingen av de stöd-
42108: Vilka åtgärder ämnar Regeringen former som utgår på socialpolitiska grunder är
42109: vidta för att den flitpenning som vid för närvarande så gott som vedertagen. Enligt
42110: sjukhusen betalas för arbete som utförs den linje som följts vid beskattningen är för-
42111: som behandlingsåtgärder skall bli skat- värvsinkomsterna och med dessa jämförbara
42112: tefri för patienterna? inkomster liksom ersättningen för förvärvsför-
42113: lust skattepliktiga, medan ersättningar för kost-
42114: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nader kan vara skattefria. Ringa inkomster
42115: samt anföra följande: utgör inte någon grund för skattefrihet, eme-
42116: dan skattefriheten i fråga om ringa inkomster
42117: S.k. flitpenning betalas exempelvis tili pati- förverkligas med hjälp av skatteskalans undre
42118: enter som är intagna för långtidsvård och som gräns och ett grundavdrag vid kommunalbe-
42119: arbetar främst i terapeutiskt syfte. Flitpenning- skattningen. A vsikten med pensionsinkomst-
42120: en betalas av kommunerna. avdraget är även att den undre gränsen för den
42121: Enligt stadgandena i lagen om skatt på beskattningsbara inkomsten skall kunna hållas
42122: inkomst och förmögenhet är flitpenningen så hög att folkpensionens bas- och tilläggsdel
42123: skattepliktig inkomst på samma sätt som alla eller någon annan pension av samma storlek
42124: inkomster i form av pengar eller pengars värde. inte skall leda tili erläggandet av skatt. Flitpen-
42125: Högsta förvaltningsdomstolen har dock i sitt ningen inverkar på beloppet av pensionsin-
42126: avgörande av år 1981 (HFD 9.9.1981 nr 4007) komstavdraget på samma sätt som övriga
42127: ansett att flitpenning inte skall betraktas som inkomster. Trots att den betalas på terapeutis-
42128: lön, vilket innebär att förskottsinnehållning ka grunder finns det inte skäl att göra den
42129: inte verkställs på den. skattefri.
42130: Flitpenningen per år och mottagare är så
42131: Helsingfors den 7 mars 1991
42132:
42133: Minister Ulla Puolanne
42134: 1990 vp.
42135:
42136: Kirjallinen kysymys n:o 825
42137:
42138:
42139:
42140:
42141: Mäkelä: Sairaaloiden pitkäaikaispotilaiden määrän vähentämi-
42142: sestä vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla
42143:
42144:
42145: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42146:
42147: Tilastojen mukaan n. 4 % sairaaloissa hoi- sairaaloiden poistoilmoitusten tiedoista koottu
42148: dettavista potilaista kuluttaa yli puolet kaikista Poisto 88 -tutkimus todistaa juuri päinvastais-
42149: sairaanhoidon kustannuksista. Tämä ilmenee ta. Esimerkiksi yli kuukauden kestävä hoito-
42150: lääkintöhallituksessa valmistuneesta selvityk- jakso perushoitotasoisessa sairaalassa maksaa
42151: sestä. Kalleimmaksi tulevat yli kuukauden sai- keskimäärin 188 000 markkaa potilasta koh-
42152: raaloissa olevat psykiatriset ja yleissairauksia den. Taasen sepelvaltimon ohitusleikkauksesta
42153: potevat potilaat. selvitään keskimäärin 60 000-90 000 markan
42154: Tutkijoiden mukaan sairaalapaikka on erit- kustannuksilla. Näin ollen perushoitotasoisen
42155: täin kallis palveluasuntojen korvike. Suomessa sairaalan hoitojakso tulee merkittävästi kal-
42156: sairaaloissa vietetään merkittävästi pitempiä liimmaksi kuin potilaan pikainen hoitaminen
42157: jaksoja kuin esimerkiksi OECD-maissa keski- vaikeallakin operaatiolla. Tästä huolimatta po-
42158: määrin. Suomessa hoitojaksot kestävät keski- tilaat usein viipyvät sairaaloissa kuukausi- jopa
42159: määrin n. 20 vuorokautta, kun muissa maissa vuosikaupalla.
42160: potilaat hoidetaan ulos sairaaloista jo n. 13- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42161: 15 vuorokauden kuluessa. Tämä johtuu siitä, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42162: että Suomesta puuttuu palveluasuntojen ver- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42163: kosto. Vanhuksia ja muita pitkäaikaissairaita jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42164: makuutetaan sairaaloissa usein muun hoitopai-
42165: kan puuttuessa jopa vuosia. Myös vanhusten ja
42166: muiden pitkäaikaissairaiden itsensäkin kannal- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
42167: ta tilanne on huono ja heidän toipumistaan sairaaloidemme pitkäaikaispotilaiden
42168: heikentävä tekijä. Rajallinenkin toimintakyky määrän vähentämiseksi siten, että heille
42169: yleensä häviää pitkän sairaalassa makaamisen rakennetaan palveluasuntoja tai sairaus
42170: aikana. hoidetaan nykyistä nopeammin esimer-
42171: Myös käsitys siitä, että sairauksien, jopa kiksi kirurgisin toimenpitein kuntoon ja
42172: varsin vaikeasti parannettavienkin, hoitaminen tätä kautta valtion terveydenhoitoon
42173: olisi kalliimpaa kuin potilaan pitäminen pit- sijoittamien määrärahojen säästämisek-
42174: käaikaissairaana, on väärinkäsitys. Esimerkiksi si?
42175:
42176: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
42177:
42178: Tina Mäkelä
42179:
42180:
42181: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
42182:
42183:
42184:
42185:
42186: 200070S
42187: 1
42188: 1
42189: 1
42190: 1
42191: 1
42192: 1
42193: 1
42194: 1
42195: 1
42196: 1
42197: 1
42198: 1
42199: 1
42200: 1
42201: 1
42202: 1
42203: 1
42204: 1
42205: 1
42206: 1
42207: 1
42208: 1
42209: 1
42210: 1
42211: 1
42212: 1
42213: 1
42214: 1
42215: 1
42216: 1
42217: 1990 vp.
42218:
42219: Kirjallinen kysymys n:o 826
42220:
42221:
42222:
42223:
42224: Mäkelä: Maataloustuottajalta suoraan kuluttajalle tapahtuvan
42225: suoramyynnin edistämisestä
42226:
42227:
42228: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42229:
42230: Kuluttajien ja maataloustuottajien keskuu- ku- ja jalostusportaan toiminnan tukeminen,
42231: dessa on virinnyt yhteinen innostus nk. maata- vaan kuluttajien ja tuottajien etujen ajaminen.
42232: loustuotteiden eli ruuan suoramyyntiin maati- Maataloustuotteiden suoramyynnin esteet
42233: loilta kuluttajille. Tämän järjestelmän avulla tulisi mahdollisimman pikaisesti poistaa. Suu-
42234: voisivat kuluttajat saada merkittävästi nykyistä rin osa säännöksillä aiheutetuista rajoituksista
42235: edullisemmalla hinnalla huomattavasti puh- on varsin teennäisiä, ja ne on säädetty ainoas-
42236: taampaa ja käsittelemättömämpää ruokaa. taan elintarviketeollisuuden ja kaupan etujen
42237: Suoramyynnin ansiosta jäisi ruuan hinnasta ajamiseksi. Mitään todellisia perusteellisia syitä
42238: pois kaikki välittäjäportaan aiheuttamat kus- mainitun kaltaisen suoramyynnin laajaksi mah-
42239: tannukset sekä kuljetuskustannukset Samalla dollistamiseksi ei ole olemassa. Toimintaa voi-
42240: tuottaja voisi saada tuottamistaan elintarvik- taisiin myös organisoida siten, että viljelijät ja
42241: keista jopa aikaisempaa korkeamman hinnan pienyrittäjät voisivat kokoontua yhteisiin kaup-
42242: ja toisaalta kuluttaja saisi ruokatavaransa jopa papaikkoihin, josta kuluttajat tekisivät ostok-
42243: alle puolella kaupassa maksettavista hinnoista. sensa keskitetysti kuitenkin ilman teollisuuden
42244: Istuvan hallituksen budjettineuvotteluissa ja kaupan väliporrasta. Tämän tyyppiseen toi-
42245: elokuussa 1990 kirjattiin SMP:n vaatimuksesta mintaan on mm. tällä hetkellä tarpeettomia
42246: valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon esteitä ja rajoituksia olemassa.
42247: päätös siitä, että maataloustuotteiden suora- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42248: myyntiä rajoittavia säännöksiä ruvetaan karsi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42249: maan ja muitakin esteitä poistamaan. Tämän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42250: jälkeen on kuitenkin maa- ja metsätalousminis- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42251: teriön virkamiesten toimesta esitetty täysin
42252: päinvastaisia lausuntoja. Asia on varsin tärkeä Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
42253: ja periaatteellinen siksi, että valtiovallan tulisi maataloustuotteiden nk. suoramyynnin
42254: tukea kaikkia sellaisia hankkeita, joiden avulla mahdollisimman nopeaksi vapauttami-
42255: kansalaiset voisivat alentaa elinkustannuk- seksi kaikenlaisista rajoituksista ja tätä
42256: siaan, ja toisaalta viljelijät voisivat hankkia kautta maataloustuotteiden kuluttaja-
42257: tuottamistaan elintarvikkeista elantonsa ilman hintatason merkittäväksi alentamiseksi
42258: valtion tukiaisia. Valtion maatalous- ja elintar- ja samalla tuottajien markkinoinnin ke-
42259: vikepolitiikan tarkoituksena ei voine olla tuk- hittämiseksi?
42260:
42261: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
42262:
42263: Tina Mäkelä
42264:
42265:
42266: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
42267:
42268:
42269:
42270:
42271: 200070S
42272: 1990 vp.
42273:
42274: Kirjallinen kysymys n:o 827
42275:
42276:
42277:
42278:
42279: Mäkelä: Kehitysavun suuntaamisesta suomalais-ugrilaisten kan-
42280: sojen auttamiseen Neuvostoliitossa
42281:
42282:
42283: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42284: Suomessa, hyvinvointivaltiossa, tunnetaan ten moraalista, sivistyksellisiä ja aineellista tu-
42285: huolta paitsi oman yhteiskuntamme puutteista keamme, jotta ne välttyisivät sukupuuttoon
42286: myös suuren maailman hädästä. Kun väestö- kuolemiselta. Juuri tässä olisi meille suomalai-
42287: massamme ja taloudelliset voimavaramme ovat sille omin ja luontevin tehtävä kehitysavun
42288: kuitenkin rajalliset, olisi harkittava tarkoin antamisessa. Mittavankin kehitysapuosuutem-
42289: kansainvälisen kehitysapumme oikeata koh- me suuntaamiseen suomalais-ugrilaisille vä-
42290: dentamista. hemmistökansoille luulisi olevan mahdollisuuk-
42291: Tämänhetkinen kehitysapumääritelmä rajaa sia Neuvostoliiton nykyisen glastnostin aika-
42292: avun toimittamisen kohteet liian tiukasti. Mää- kaudella.
42293: ritelmää tulisi muuttaa siten, että Suomi voisi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42294: suunnata huomattavan osan omasta ulkominis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42295: teriön pääluokkaan kuuluvasta kehitysavus- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42296: taan hätää kärsivien ja jopa menehtymässä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42297: olevien pienten suomalais-ugrilaisten vähem-
42298: mistöjen hyväksi. Nämä laajassa Neuvostolii-
42299: tossa sijaitsevat kansalliset ja kielelliset eli Mihin tmmnn Hallitus aikoo ryhtyä
42300: etniset vähemmistöt - erityisesti hantit ja kehitysavun suuniaarniseksi merkittä-
42301: mansit eli ostjagit ja vogulit, mordvalaiset ja västi nykyistä enemmän Neuvostoliiton
42302: marit eli tseremissit, udmurtit eli votjakit ja alueella asuvien suomalais-ugrilaisten
42303: komit eli syrjäänit sekä lähinnä meitä inkeri- kansojen auttamiseksi ja täydelliseen
42304: läiset - tarvitsevat kiireesti meidän suomalais- sukupuuttoon kuolemisen estämiseksi?
42305: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
42306:
42307: Tina Mäkelä
42308:
42309:
42310:
42311:
42312: 200070S
42313: 2 1990 vp. - KK n:o 827
42314:
42315:
42316:
42317:
42318: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42319: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kehitysyhteistyövaroin. Teollisuusmaassa asuva
42320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vähemmistökansallisuus ei kansainvälisesti
42321: olette 12 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn sovittuun kriteeristöön luonnu. Tämä aivan
42322: kirjeenne n:o 2976 ohella toimittanut valtioneu- siitä riippumatta, että kysymyksessä julkituotu
42323: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen huoli vähemmistökansallisuuksien oman iden-
42324: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta titeetin säilymisestä on sinänsä arvokasta.
42325: kirjallisesta kysymyksestä n:o 827: Suomalaisten kiinnostus kehitysmaiden väes-
42326: tön elinolosuhteita ja myös muiden hädänalais-
42327: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ten ihmisten asemaa kohtaan on kiitettävästi
42328: kehitysavun suuntaamiseksi merkittä- lisääntynyt. Itäisen ja Keski-Euroopan sekä
42329: västi nykyistä enemmän Neuvostoliiton Neuvostoliiton muutosprosessien tuotua näi-
42330: alueella asuvien suomalais-ugrilaisten den alueiden ongelmat yleisempään tietoisuu-
42331: kansojen auttamiseksi ja täydelliseen teen haluavat kansalaiset auttaa myös näillä
42332: sukupuuttoon kuolemisen estämiseksi? alueilla asuvia. Vapaaehtoistyönä ja vapaaeh-
42333: toisin avustuksin on mm. kirkon ja eri kansa-
42334: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- laisjärjestöjen kautta voitu avustaa myös kysy-
42335: vasti seuraavaa: myksessä mainittuja suomensukuisia vähem-
42336: mistökansoja.
42337: Kehitysyhteistyömäärärahat, joiden suuntaa- Hallitus on myös käynnistänyt useita toi-
42338: mista kysymys koskee, on kansainvälisten si- menpiteitä Itä-Euroopan avustamisen ja näillä
42339: toumustemme mukaisesti tarkoitettu kehitys- alueilla meneillään olevan uudistumisprosessin
42340: maiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tueksi. Ne sisältyvät vuonna 1990 julkistettuun
42341: edistämiseen. Tätä periaatetta on noudatettu Itä-Eurooppa-toimintaohjelmaan, joka on par-
42342: kehitysyhteistyön alusta lähtien, ja se on vuo- haillaan uusittavana viimeaikaisen kehityksen
42343: sittain vahvistettu mm. tulo- ja menoarviossa. ja eri ministeriöiden valmisteltavina olevien
42344: Kehitysavun määritelmistä sovitaan kansainvä- toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä tulo- ja
42345: lisissä järjestöissä, YK:ssa ja kehitysavun anta- menoarvioesitysten valossa. Siihen sisältyy
42346: jamaiden kesken OECD:n kehitysapukomiteas- useita sekä monenkeskisiä että kahdenvälisiä
42347: sa (DAC). DAC:sta on myös peräisin julkiseksi yhteistyöhankkeita, joista osa saattaa koitua
42348: kehitysavuksi hyväksyttävien avustusten tai myös kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettujen
42349: muiden suoritusten (ODA, Official Develop- tahojen hyväksi.
42350: ment Assistance) määritelmä. Näiden määritel- Itä-Eurooppa-toimintaohjelman koordinaa-
42351: mien mukaan lasketaan myös kansainväliseen tiota on tarkoitus hoitaa valtioneuvoston kans-
42352: 0,7 %:n bruttokansantuotetavoitteeseen hyväk- liasta ja ulkoasiainministeriön kauppapoliitti-
42353: syttävät varainsiirrot. selta osastolta käsin sekä tehtävää varten ase-
42354: Kun Neuvostoliitto ja sitä kautta kirjallisessa tettavan erillisen toimikunnan avulla. Tähän
42355: kysymyksessä tarkoitetut alueet eivät kuulu ohjelmaan kuuluvien hankkeiden rahoitus tulee
42356: määriteltyjen kehitysmaiden joukkoon, ei nii- muista kuin kehitysyhteistyöhön varatuista
42357: den avustamiseen nykyisin ole mahdollisuutta määrärahoista.
42358: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1991
42359:
42360: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
42361: 1990 vp. - KK n:o 827 3
42362:
42363:
42364:
42365:
42366: Tili Riksdagens Herr Talman
42367:
42368: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vecklingssamarbete. Ett minoritetsfolk i ett
42369: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse industriland passar inte in i de kriterier som
42370: av den 12 februari 1991 nr 2976 tili vederbö- fastställts internationellt. Detta helt oberoende
42371: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av att den oro som spörsmålet uttrycker för
42372: av följande av riksdagsman Tina Mäkelä un- bevarandet av minoritetsfolkens egen identitet
42373: dertecknade spörsmål nr 827: har ett värde i sig.
42374: Finländarnas intresse för levnadsförhållan-
42375: Vilka åtgärder har Regeringen för dena för befolkningen i utvecklingsländerna
42376: avsikt att vidta för att i betydligt högre och även för andra människor i nödställt läge
42377: grad än för närvarande rikta utveck- har ökat på ett tacknämligt sätt. Då omvand-
42378: lingsbistånd tili finsk-ugriska folk i Sov- lingsprocesserna i Östra Europa och Mellaneu-
42379: jetunionen i syfte att hjälpa dem och ropa samt i Sovjetunionen har tagit fram
42380: förhindra att de dör ut? problemen i dessa områden och gjort dem
42381: allmännare bekanta, vili finländarna hjälpa
42382: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- också dem som bor i dessa områden. Bl.a. via
42383: samt anföra följande: kyrkan och olika medborgarorganisationer har
42384: man kunnat bistå också de minoritetsfolk som
42385: Spörsmålet gäller inriktningen av anslagen omnämns i spörsmålet genom friviliigt arbete
42386: för utvecklingssamarbete. 1 enlighet med våra och frivilliga bidrag.
42387: internationella förbindelser är dessa anslag Regeringen har också initierat flera åtgärder
42388: avsedda att främja den ekonomiska och sociala som skall utgöra ett stöd för biståndet tili
42389: utvecklingen i u-länderna. Denna princip har Östeuropa och den förnyelseprocess som pågår
42390: följts allt sedan utvecklingssamarbetet inleddes i dessa områden. De ingår i det handlingspro-
42391: och den har årligen bekräftats i bl.a. statsbud- gram för Östeuropa som publicerades 1990 och
42392: geten. Principerna för utvecklingsbiståndet som man som bäst ser över i ljuset av den
42393: fastställs i internationella organisationer, i FN senaste tidens utveckling och ministeriernas
42394: och, givarländerna emellan, i OECD:s bistånds- handlings- och ekonomiplaner samt budgetför-
42395: kommitte (DAC). Från DAC härrör också slag. I handlingsprogrammet ingår många såväl
42396: definitionerna enligt vilka bidrag eller andra bilaterala som multilaterala samarbetsprojekt,
42397: prestationer godkänns som offentligt bistånd av vilka en del kan komma även de i spörs-
42398: (ODA, Official Development Assistance). Des- målet avsedda grupperna tili godo.
42399: sa definitioner används också för att fastställa Avsikten är att samordningen av handling-
42400: vilka bidrag som inräknas i det internationella sprogrammet för Östeuropa skall skötas av
42401: målet om 0, 7 % av bruttonationalprodukten. statsrådets kansli och av utrikesministeriets
42402: Sovjetunionen har inte definierats som ett handelspolitiska avdelning samt av en för
42403: u-land och följaktligen räknas inte heller de i ändamålet särskilt tillsatt kommission. Finan-
42404: spörsmålet avsedda områdena hit. För närva- sieringen av projekt som ingår i detta program
42405: rande är det därför inte möjligt att bistå kommer ur andra anslag än de som reserverats
42406: områdena med medel som reserverats för ut- för utvecklingsbistånd.
42407:
42408: Helsingfors den 8 mars 1991
42409:
42410: Utrikesminister Pertti Paasio
42411: 1990 vp.
42412:
42413: Kirjallinen kysymys n:o 828
42414:
42415:
42416:
42417:
42418: Mäkelä: Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien eläketur-
42419: van parantamisesta
42420:
42421:
42422: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42423: Aikuisopetus on jatkuvasti lisääntyvä ja laa- jat, jotka ovat eronneet opetustyöstä ennen 63
42424: dullisesti monipuolistuva ja kehittyvä opetuk- ikävuotta. Ongelmana on kuitenkin se, että
42425: sen muoto maassamme. Aikuisopetusta on tähän ryhmään kuuluvat myös ne tuntiopetta-
42426: mahdollista saada useissa eri oppilaitoksissa, jat, joiden syntymäpäivä sattuu syksyyn. Sää-
42427: kuten yliopistoissa, iltaoppikouluissa ja lukiois- dösten mukaan tuntiopettajan olisi pitänyt olla
42428: sa, kansalais- ja työväenopistoissa, kansankor- työsuhteessa neljä kuukautta ennen ratkaisevaa
42429: keakouluissa jne. Edellä mainituista oppilaitok- 63 vuoden täyttämisajankohtaa. Mikäli näin ei
42430: sista kansalais- ja työväenopistotoiminta on kuitenkaan ole, opettaja voi siirtyä eläkkeelle
42431: eräs olennaisimpia ja pitkäaikaisimpia osia vasta täytettyään 65 vuotta ja saa silloinkin
42432: kansansivistystyöstämme. Edellä mainituissa vain peruseläkkeen. Lisäksi ennen vuotta 1966
42433: oppilaitoksissa aikuisopetuksesta vastaa n. 700 tehtyjä töitä ei lasketa mukaan eläkekerty-
42434: päätoimista ja n. 25 000 tuntiopettajaa. Toi- mään. Myöskään useammissa oppilaitoksissa
42435: minnasta on n. 4/5 pelkästään tuntiopettajien yhtä aikaa opettaminen ei takaa lisäeläkkeen
42436: varassa. saamista.
42437: Tämänhetkisen käytännön ja säännöstön Saadakseen korkeamman lisäeläkkeen kan-
42438: mukaan tuntiopettajien työsuhde alkaa vuosit- salais- ja työväenopistoissa opettavan henkilön
42439: tain kansalais- ja työväenopistojen työn käyn- olisi pitänyt olla viimeisten viiden vuoden
42440: nistyessä syyskuun 10. päivän jälkeen ja työ- aikana vähintään kolme vuotta sellaisessa työs-
42441: suhde päättyy koulutustoiminnan loppuessa sä, josta karttuu eläkettä, sekä lisäksi edellä
42442: huhtikuun loppupuolella. Näin ollen työsuhde mainittu neljä kuukautta juuri välittömästi
42443: kestää reilut seitsemän kuukautta vuodessa ennen eläkeiän saavuttamista. Kansalais- ja
42444: siitä huolimatta, että sama opettaja useimmiten työväenopistoissa toimivien tuntiopettajien
42445: jatkaa samassa oppilaitoksessa seuraavana vuotuisesta työajasta ja työsuhteen katkonai-
42446: vuonna. Tämä tilanne on saattanut saman suudesta johtuu se, että vain sattumatapauksis-
42447: opettajan ja saman oppilaitoksen kohdalla kes- sa opettaja voi saavuttaa viidessä vuodessa lain
42448: tää jo vuosikymmeniä. Edellä mainitun kaltai- vaatimat kolme palvelusvuotta.
42449: nen vajaavuotinen työsuhde aiheuttaa monia Edellä esitetty kansalais- ja työväenopistojen
42450: käytännön epäkohtia, jotka tekevät kansalais- tuntiopettajien eläkeongelma johtuu siitä, että
42451: ja työväenopistojen tuntiopettajat eriarvoisiksi heidän työsuhteensa katkeaa joka vuosi kesän
42452: muiden oppilaitosten opettajiin verrattuina ajaksi ja tämä katko kestää yli neljä kuukautta.
42453: sekä myös eriarvoistavat kansalais- ja työväen- Näin tapahtuu siitä huolimatta, että monet
42454: opistojen opettajia keskenään. tuntiopettajista ovat opiston palveluksessa käy-
42455: Eläkkeelle jäädessään kansalais- ja työväen- tännössä pysyvästi vuodesta toiseen jopa kym-
42456: opistojen opettajat ovat siis eriarvoisessa ase- menien vuosien ajan. Esiin tullut epäkohta
42457: massa keskenään. Eläkkeen saamisen ehtona pystyttäisiin korjaamaan tulkitsemalla työsuh-
42458: opettajilla on, että työsuhde on jatkunut vähin- de kokovuotiseksi siitä huolimatta, että opet-
42459: tään kuukauden ja alkanut ennen 65-vuotispäi- taja on käytännössä irtisanottuna yli neljä
42460: vää. Saatava eläke on joko lisäeläke tai perus- kuukautta vuodessa. Pysyväksi työsuhteeksi
42461: eläke. Edellä mainituista eläkelajeista lisäeläke hänen opettajantoimensa voitaisiin tulkita esi-
42462: on merkittävästi peruseläkettä suurempi. Pel- merkiksi silloin, kun opettaja jatkaa samassa
42463: kän peruseläkkeen saavat tuntiopettajat, joiden opistossa seuraavan työkauden alusta sekä
42464: työsuhde päättyy ennen säädettyä 63 vuoden rinnakkaistamaHa tuntiopettajan työsuhteet eri
42465: ikää. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset opetta- opistoissa siten, että eri työnantajilta saadut
42466:
42467: 2000708
42468: 2 1990 vp. - KK n:o 828
42469:
42470: eläketulot laskettaisiin yhteen ja eläke määräy- vien n. 25 000 henkilön eläketurva muo-
42471: tyisi niistä yhteisesti. Tämä oli varsin luonnol- dostuu puutteelliseksi sen takia, että
42472: lista siksi, että työnantaja on maksanut eläke- heidän työsuhteensa katkeaa vuosittain
42473: vakuutuksen kaikista suoritetuista työsuhteista. yli neljäksi kuukaudeksi oppilaitosten
42474: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- kesälomien takia ja tämän takia heillä
42475: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän ei ole mahdollisuutta saada kuin perus-
42476: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen eläkettä jopa vuosikymmeniä säännölli-
42477: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: sesti saman oppilaitoksen palveluksessa
42478: suoritetusta työstään, ja
42479: Tietääkö Hallitus, että kansalais- ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
42480: työväenopistoissa tuntiopettajina toimi- tämän ongelman korjaamiseksi?
42481: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
42482:
42483: Tina Mäkelä
42484:
42485:
42486: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
42487: 1990 vp.
42488:
42489: Kirjallinen kysymys n:o 829
42490:
42491:
42492:
42493:
42494: Jäätteenmäki ym.: Korkotukilainojen lisäämisestä nuorille asun-
42495: nonostajille
42496:
42497:
42498: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42499: Talouspolitiikan epäonnistuminen on johta- kaan on lähdeverosta kertynyt ennakoitua
42500: nut kestämättömän korkeaan korkotasoon. enemmän tuottoa valtiolle. Nämä varat tulisi
42501: Lähdevero ja pankkien kova kilpailu talletuk- suunnata nuorten asunnonostajien ja opiskeli-
42502: sista on vain kärjistänyt tilannetta. joiden korkotukeen.
42503: Pankit maksavat rahasta markkinahinnan, Asuntomarkkinoiden toimivuutta tulee lisä-
42504: eivätkä ne ole halukkaita myöntämään opinto- tä. Kaikki osapuolet kärsivät tempoilusta, joka
42505: lainoja eivätkä ASP-lainoja. Korkotukilainojen vuoroin nostaa hinnat pilviin ja vuoroin pysäh-
42506: myöntäminen onkin vähentynyt hälyttävästi. dyttää asuntokaupan kokonaan. On käsittämä-
42507: Valtiovarainministeriö on ehdottanut korkotu- töntä, että osa kotitalouksista pyristelee kah-
42508: kilainojen koron tuntuvaa nostoa. Ministeriö ei den asunnon loukussa toisen osan kärsiessä
42509: ole kuitenkaan valmis nostamaan samanaikai- asunnottomuudesta. Valtion tulisi viivytyksettä
42510: sesti korkotukea, joten koronnousu jäisi koko- vauhdittaa asuntokauppoja tukemalla ASP-
42511: naan lainansaajalle. Ennen vaaleja ei hallitus lainan tarvitsijoita.
42512: ole ymmärrettävästi ollut innokas ajamaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42513: ehdotettua muutosta. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42514: Nuoret asuntosäästäjät on ajettu todella kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42515: kohtuuttomaan tilanteeseen. Aiemmin asunto- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42516: jen hintataso oli niin korkea, ettei ehdot
42517: täyttäviä asuntoja löytynyt. Nyt kun markki- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42518: noilla on ASP-hintaisia asuntoja, eivät pankit ryhtyä, jotta nuoret saisivat korkotuet-
42519: suostu myöntämään ASP-lainoja. Samaan ai- tuja ASP- ja opintolainoja?
42520: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
42521:
42522: Anneli Jäätteenmäki Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
42523:
42524:
42525: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
42526:
42527:
42528:
42529:
42530: 2000708
42531: 1990 vp.
42532:
42533: Skriftligt spörsmål nr 830
42534:
42535:
42536:
42537:
42538: Melin: Om beskattningen av hemförsel av dividender
42539:
42540:
42541: Tili Riksdagens Herr Talman
42542:
42543: De finländska företagens internationalise- dan dividend av en avsevärd skattepåföljd. När
42544: ring innebär, att hos vissa koncerner över beskattningen i Finland och källandet räknas
42545: hälften av omsättningen skapas av funktioner i samman, uppgår den totala skattepålagan tili
42546: utlandet. Med direkta investeringar har man ca 55-80 procent beroende på källand. Detta
42547: skapat nya marknader för industrin och betyd- kan inte anses som skäligt.
42548: ligt stärkt förutsättningarna för exponen. Fin- Hemförsel av dividenderna kräver en änd-
42549: ländska koncerner har inte möjlighet tili fram- ring av beskattningsprinciperna. Det är inga-
42550: gång på den internationella marknaden, om de lunda fråga om ett smärre beskattningstekniskt
42551: är tvungna att verka enbart i hemlandet. problem, utan om en för hela folkhushållet
42552: Investeringarna i utlandet håller på att mog- positiv ändring av lagen om gottgörelse av
42553: na tili det stadium när utdelning av dividender bolagsskatt.
42554: blir aktuell, och man bör på alla tänkbara sätt Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
42555: främja hemförseln av dividenderna tili Finland. den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
42556: Vårt lands skattelagstiftning har emellertid föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
42557: blivit ett allvarligt hinder för hemförsel av rådet ställa följande spörsmål:
42558: dividender.
42559: Systemet för gottskrivning av bolagsskatt
42560: leder tili det, att då dividender som erhållits Vilka åtgärder ämnar Regeringen
42561: från ett utländskt dotterbolag ges vidare tili skrida tili för att avlägsna skattehindren
42562: moderbolagets dividendtagare, drabbas en så- för hemförsel av dividender?
42563:
42564: Helsingfors den 13 februari 1991
42565:
42566: Ingvar S. Melin
42567:
42568:
42569:
42570:
42571: 200070S
42572: 2 1990 vp. - KK n:o 830
42573:
42574: Kirjallinen kysymys n:o 830 Suomennos
42575:
42576:
42577:
42578:
42579: Melin: Osinkojen kotiuttamisen verottamisesta
42580:
42581:
42582: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42583:
42584: Suomalaisten yritysten kansainvälistymisen taessa tällaiseen osinkoon kohdistuu huomat-
42585: myötä eräiden konsernien liikevaihdosta yli tava veroseuraamus. Verorasituksen suuruus
42586: puolet kertyy ulkomaisista toiminnoista. Suo- on Suomen verot ja lähdemaan verot yhteen-
42587: rilla sijoituksilla on luotu uusia markkinoita laskettuna n. 55-80 prosenttia lähdemaasta
42588: teollisuudelle sekä parannettu merkittävästi riippuen. Tätä ei voida pitää kohtuullisena.
42589: viennin edellytyksiä. Suomalaisilla konserneilla Osinkojen kotiuttaminen vaatii verotuspe-
42590: ei ole mahdollisuutta menestyä kansainvälisillä riaatteiden muuttamista. Kyseessä ei ole vähäi-
42591: markkinoilla, jos niiden toimintaa harjoitetaan nen verotekninen ongelma, vaan koko kansan-
42592: vain kotimaassa. talouden edun mukainen muutos yhtiöveron
42593: Sijoitukset ulkomaille ovat kypsymässä osin- hyvityslakiin.
42594: gonjakokelpoisiksi, ja osinkojen kotiuttamista Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42595: Suomeen tulisi edistää kaikin mahdollisin ta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42596: voin. Suomen verolainsäädännöstä on kuiten- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42597: kin muodostunut vakava este osinkojen kotiut- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42598: tamiselle.
42599: Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä johtaa siihen, Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
42600: että ulkomaiselta tytäryritykseltä saatuja osin- osinkojen kotiuttamisen veroesteiden
42601: koja edelleen emoyhtiön osingonsaajille jaet- poistamiseksi?
42602:
42603: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
42604:
42605: Ingvar S. Melin
42606: 1990 vp. - KK n:o 830 3
42607:
42608:
42609:
42610:
42611: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42612: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osinkoina osakkailleen. Tällöin ulkomaisen ty-
42613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, täryhtiön vieraalle valtiolle maksamaa yhtiöve-
42614: olette 13 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn roa ei rinnasteta vertailuveroa laskettaessa Suo-
42615: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston messa maksettuun yhtiöveroon. Emoyhtiön on
42616: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- siten eräissä tapauksissa maksettava täydennys-
42617: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta veroa. Jos ulkomaisen tytäryhtiön vieraalle
42618: kirjallisesta kysymyksestä n:o 830: valtiolle maksama yhtiövero rinnastettaisiin
42619: vertailuveroa laskettaessa Suomessa makset-
42620: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä tuun yhtiöveroon, suomalaiset veronsaajat
42621: osinkojen kotiuttamisen veroesteiden maksaisivat suomalaisen emoyhtiön osingon-
42622: poistamiseksi? saajille yhtiöveron hyvityksenä sellaista, mitä
42623: he eivät ole saaneet. Osinkotulon yhdenkertai-
42624: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nen verotus Suomessa ei siten toteutuisi. Ky-
42625: vasti seuraavaa: symys olisi osingonjakoon kohdistuvasta tues-
42626: ta.
42627: Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän tavoitteena Hallitus pitää tärkeänä, että suomalaisten
42628: on toisaalta osinkotulon kahdenkertaisen vero- yritysten ulkomaisista sijoituksista saadut voi-
42629: tuksen poistaminen ja toisaalta osinkotulon tot kotiutetaan Suomeen. Sen vuoksi ulkomai-
42630: yhdenkertaisen verotuksen toteuttaminen. sen tytäryhtiön suomalaiselle emoyhtiölle mak-
42631: Osinkotulon kahdenkertaisen verotuksen pois- samat osingot on vapautettu yhtiöverosta. Ul-
42632: taminen toteutetaan siten, että osingonsaajalle komaisen tytäryhtiön osinkoina jakaman voi-
42633: hyvitetään täysimääräisesti osinkotuloon koh- ton ja suomalaisen emoyhtiön saaman osinko-
42634: distuva yhtiövero. Osinkotulon yhdenkertainen tulon verotuksen kahdenkertaisen verotuksen
42635: verotus turvataan täydennysverolla. Yhtiön on estäminen on siten toteutettu. Kirjallisessa ky-
42636: maksettava täydennysveroa, jos osinkoina symyksessä on otettu esille suomalaisen emoyh-
42637: maksettavasta erästä ei ole maksettu yhtiöve- tiön osinkoina jakaman voiton ja sen osingon-
42638: roa. Periaatteena on, että veronsaajille kertyy saajan saaman osinkotulon verotuksen integ-
42639: yhtiön maksamana yhtiöverona se, mitä ne rointi. Kahdenkertainen verotus on tällöin es-
42640: maksavat yhtiöveron hyvityksenä osingonsaa- tetty siten, että osingonsaajat saavat yhtiöveron
42641: jille. hyvityksen. Jos yhdenkertaista verotusta ei
42642: Hallitus on pyrkinyt edistämään ulkomaisten tässä toisen portaan osingonjaossa turvattaisi,
42643: osinkojen kotiuttamista. Elinkeinotulon verot- suomalaiset veronsaajat maksaisivat yhtiöveron
42644: tamisesta annettuun lakiin on otettu säännös, hyvityksenä osingonsaajille sellaista, minkä
42645: jonka mukaan suomalainen emoyhtiö ei maksa osinkoa jakavan suomalaisen emoyhtiön ulko-
42646: yhtiöveroa niistä osingoista, jotka se on saanut mainen tytäryhtiö on maksanut vieraan valtion
42647: ulkomaiselta tytäryhtiöltään. veronsaajille. Hallitus katsoo, että tällaista
42648: Kirjallisessa kysymyksessä esitetty ongelma kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuista
42649: liittyy toisen portaan osingonjakoon eli siihen, menettelyä ei voida ainakaan tässä vaiheessa
42650: että suomalainen emoyhtiö jakaa ulkomaiselta toteuttaa verojärjestelmän puitteissa.
42651: tytäryhtiöitään saamaansa osinkotuloa edelleen
42652: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1991
42653:
42654: Ministeri Ulla Puolanne
42655: 4 1990 vp. - KK n:o 830
42656:
42657:
42658:
42659:
42660: Tili Riksdagens Herr Talman
42661: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sina delägare i form av dividender. När jäm-
42662: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse förelseskatten beräknas jämställs då inte sådan
42663: av den 13 februari 1991 tili vederbörande bo1agsskatt som det utländska dotterbolaget
42664: med1em av statsrådet översänt avskrift av betalat tili en främmande stat med sådan
42665: följande av riksdagsman Ingvar S. Melin un- bolagsskatt som betalats i Finland. Moder-
42666: dertecknade spörsmål nr 830: bolaget måste sålunda i vissa fall betala komp-
42667: letteringsskatt. Om bolagsskatt som ett ut-
42668: Vilka åtgärder ämnar Regeringen ländskt dotterbolag betalar tili en främmande
42669: skrida till för att avlägsna skattehindren stat vid beräkningen av jämförelseskatt jäm-
42670: för hemförse1 av dividender? ställs med bolagsskatt som betalas i Finland,
42671: betalar de finska skattetagarna tili det finska
42672: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- moderbolagets dividendtagare såsom gottgörel-
42673: samt anföra följande: se för bolagsskatt sådant som de inte har fått.
42674: Således verkställs inte enkel beskattning på
42675: Systemet med gottgörelse för bolagsskatt dividendinkomsten i Finland, utan det vore
42676: syftar å ena sidan tili ett slopande av dubbel- fråga om stöd för dividendutdelning.
42677: beskattningen av dividendinkomst och å andra Regeringen anser det vara viktigt att vinster-
42678: sidan till ett genomförande av enkel beskatt- na av finska bolags utländska placeringar
42679: ning av dividendinkomst. Dubbelbeskattningen hemförs tili Finland. Därför har dividender
42680: av dividendinkomst slopas genom att dividend- som ett utländskt dotterbolag betalat tili det
42681: tagaren till fullt belopp gottgörs för bolagsskat- finska moderbolaget befriats från bolagsskatt.
42682: ten på dividendinkomst. Enkel beskattning av Sålunda har dubbelbeskattning av vinst som ett
42683: dividendinkomst tryggas med hjälp av komp- utländskt dotterbolag delar ut som dividender
42684: letteringsskatt. Bolaget skall betala komplette- och av det finska moderbolagets dividendin-
42685: ringsskatt, om bolagsskatt inte har betalats på komst förhindrats. 1 spörsmålet berörs en
42686: de belopp som utbetalas såsom dividender. integrering av beskattningen av sådan vinst
42687: Principen är att det som skattetagarna betalar som ett finskt moderbolag delar ut som divi-
42688: tili dividendtagarna såsom gottgörelse för bo- dender och beskattningen av sådan dividendin-
42689: lagsskatt, erhåller skattetagarna i form av komst som bolagets dividendtagare får. Dub-
42690: bolagsskatt som bolaget betalar. belbeskattning har i detta fall hindrats genom
42691: Regeringen har arbetat för att främja hem- att dividendtagarna får gottgörelse för bolags-
42692: förseln av utländska dividender. I lagen om skatt. Om enkel beskattning inte säkerställs vid
42693: beskattning av inkomst av näringsverksamhet denna dividendutdelning i andra hand, är det
42694: har intagits ett stadgande enligt vilket ett finskt de finska skattetagarna som, såsom gottgörelse
42695: moderbolag inte betalar bolagsskatt för divi- för bolagsskatt, tili dividendtagarna betalar
42696: dender som det har fått från sitt utländska sådant som ett dividendutdelande finskt mo-
42697: dotterbolag. derbolags utländska dotterbolag har betalat tili
42698: Det problem som berörs i spörsmålet anslu- skattetagare i främmande stat. Regeringen an-
42699: ter sig tili dividendutdelningen i andra hand, ser att ett dylikt förfarande, som även interna-
42700: dvs. tili den situation då ett finskt moderbolag tionellt sett är unikt, åtminstone inte i detta
42701: vidarebefordrar sådan dividendinkomst som skede kan genomföras inom ramen för skatte-
42702: bolaget får av sitt utländska dotterbolag tili systemet.
42703:
42704: Helsingfors den 7 mars 1991
42705:
42706: Minister Ulla Puolanne
42707: 1990 vp.
42708:
42709: Kirjallinen kysymys n:o 831
42710:
42711:
42712:
42713:
42714: Pulliainen: Pohjaveden ottamisesta Kurikasta ja Kauhajoelta
42715: Seinäjoen tarpeisiin
42716:
42717:
42718: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42719: Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on tiettävästi puuttumalla alaisensa viraston toimintaan tässä
42720: ryhtynyt tukemaan hanketta Seinäjoen raaka- asiassa.
42721: veden tarpeen tyydyttämiseksi siirtämällä poh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42722: javettä Kurikasta ja Kauhajoelta Seinäjoelle. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42723: Tämä on aiheuttanut sekä huolestuneisuutta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42724: että ärtymystä erityisesti Kauhajoella, jossa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42725: katsotaan, että mainitulla raakaveden pump-
42726: pauksella alennetaan pohjaveden pintaa ja
42727: vaikutetaan siten mm. kasvillisuuteen Kauha- Mitä mieltä Hallitus on Vaasan vesi-
42728: nevan luonnonsuojelualueella, Lauhanvuoren ja ympäristöpiirin tukemasta hankkees-
42729: kansallispuistossa ja myös erikoislaatuisesta ta siirtää pohjavettä Kurikasta ja Kau-
42730: kasvistostaan tunnetulla Pahalähteen alueella. hajoelta Seinäjoelle sen vedentarpeen
42731: Asiantilaan hallitus voinee vielä vaikuttaa tyydyttämiseksi?
42732: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
42733:
42734: Erkki Pulliainen
42735:
42736:
42737: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
42738:
42739:
42740:
42741:
42742: 2000708
42743: 1990 vp.
42744:
42745: Kirjallinen kysymys n:o 832
42746:
42747:
42748:
42749:
42750: Sasi: Verovelvollisen oikeuksien saattamisesta kansainväliselle
42751: tasolle
42752:
42753:
42754: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42755: Läntisten teollisuusmaiden järjestön verovelvollinen kuitenkin voi valittaa", kun sen
42756: OECD:n tuore selvitys veronmaksajien oikeuk- sijaan useimmissa muissa maissa noudatetaan
42757: sista ja velvollisuuksista 22:ssa OECD-maassa ns. suotuisimman verotuskohtelun periaatetta,
42758: toteaa mm.: jonka mukaan viranomaisen on aina tehtävä
42759: - Suomi on ainoa maa, jossa verovalmiste- verovelvollisen kannalta mahdollisimman edul-
42760: lija voi arvioverottaa vain sillä perusteella, että linen päätös lain sallimissa puitteissa.
42761: yrityksen tai yksityisen ilmoittama tulo näyttää Kansainvälisissä verotusta koskevissa konfe-
42762: keskiarvoihin verrattuna liian pieneltä. Muual- rensseissa on keskusteltu viime vuosina vero-
42763: la edellytetään veroilmoituksen puutteellisuut- velvollisen oikeusaseman kohentamisesta. Eri-
42764: ta. tyisen veronmaksajien oikeuksien julistuksen
42765: - Suomi on ainoa maa, jossa tuomioistuin ovat antaneet Kanada, Uusi Seelanti, Yhdisty-
42766: voi aina määrätä verovalittajan maksamaan nyt kuningaskunta, Ranska ja Yhdysvallat.
42767: omat oikeudenkäyntikulunsa, vaikka valittaja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42768: voittaisi jutun. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42769: - Suomessa verotarkastuksessa todistus- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42770: taakka on verovelvollisella eikä verottajalla, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42771: kun sen sijaan useimmissa muissa maissa to-
42772: distustaakka on tarkastusta tekevällä verotta-
42773: jalla. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42774: - Suomessa verotuksessa ratkaisut pää- ryhtyä suomalaisen verovelvollisen oi-
42775: asiassa tehdään epäselvissä tapauksissa verovel- keuksien saattamiseksi kansainvälisesti
42776: vollisen vahingoksi "varmuuden vuoksi, koska hyväksyttävälle tasolle?
42777: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1991
42778:
42779: Kimmo Sasi
42780:
42781:
42782:
42783:
42784: 200070S
42785: 2 1990 vp. - KK n:o 832
42786:
42787:
42788:
42789:
42790: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42791: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taneita päteviä syitä. Lainkohta ei oikeuta
42792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toimittamaan arvioverotusta ylimalkaisen viit-
42793: olette 14 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn teen perusteella, vaan veroilmoituksesta poik-
42794: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston keamiseen on oltava perusteltu aihe, ja vero-
42795: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- velvolliselle on annettava tilaisuus esittää selvi-
42796: edustaja Kimmo Sasin näin kuuluvasta kirjal- tys tulon vähäisyyteen johtaneista syistä. Lain-
42797: lisesta kysymyksestä n:o 832: kohdan soveltaminen on pitkälti rajautunut
42798: poikkeuksellisiin tapauksiin sen jälkeen, kun
42799: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuomioistuimet takavuosina kumosivat run-
42800: ryhtyä suomalaisen verovelvollisen oi- saasti vertailuarvioon perustuneita arviovero-
42801: keuksien saattamiseksi kansainvälisesti tuksia.
42802: hyväksyttävälle tasolle? Kysymyksen perustelujen mukaan Suomi on
42803: ainoa OECD-maa, jossa tuomioistuin voi aina
42804: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- määrätä verovalittajan maksamaan oikeuden-
42805: vasti seuraavaa: käyntikulunsa, vaikka valittaja voittaisi jutun.
42806: Verotuslain 138 §:n mukaan lääninoikeus ja
42807: Kysymyksen perusteluissa viitataan verovel- korkein hallinto-oikeus voivat määrätä valtion,
42808: vollisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaan kunnan, seurakunnan tai Kansaneläkelaitoksen
42809: OECD:n selvitykseen vuodelta 1990 (Tax- taikka verovelvollisen suorittamaan oikeuden-
42810: payers' Rights and Obligations). Tämän rapor- käyntikulujen korvausta noudattaen oikeuden-
42811: tin valossa suomalaisen verovelvollisen oikeu- käymiskaaressa säädettyjä perusteita. Tuo-
42812: det ovat yleisesti hyvällä kansainvälisellä tasol- mioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäyntikulu-
42813: la. Suomessa on pyritty ottamaan huomioon jen korvaamisesta vain, jos korvausta on vaa-
42814: verovelvollisten edut jo siinä periaatteellisessa dittu. OECD:n mainitun raportin mukaan
42815: lähtökohdassa, että verolautakuntamenettely Ruotsissa, Espanjassa ja Italiassa verovelvolli-
42816: pohjautuu ns. itseverotusajatukseen vtran- sella ei ole vastaavaa mahdollisuutta korvauk-
42817: omaisverotuksen sijasta. sen saamiseen, ja eräissä muissa maissa kor-
42818: Kysymyksen perustelujen mukaan Suomi on vaus on harkinnanvarainen kuten Suomessa.
42819: ainoa OECD-maa, jossa verovalmistelija voi Näin ollen Suomen järjestelmä ei ole kansain-
42820: arvioverottaa vain sillä perusteella, että ilmoi- välisesti katsoen poikkeuksellisen ankara. Käy-
42821: tettu tulo näyttää keskiarvoihin verrattuna liian tännössä verovelvolliset vaativat melko harvoin
42822: pieneltä. Verotuslain (482/58) 72 a §:n ja vero- kulujensa korvaamista verotuslain 138 §:n no-
42823: tusasetuksen (530/59) 39 a §:n mukaan arviove- jalla, ja myös tuomioistuinten noudattama käy-
42824: rotus on saatettava verolautakunnan ratkaista- täntö on ollut melko säästeliästä.
42825: vaksi, jos poikkeaminen veroilmoituksesta ylit- Kysymyksen perusteluissa lausutaan, että
42826: tää 6 000 markkaa. Muussa tapauksessa asian useimmista muista maista poiketen todistus-
42827: ratkaisee 1.3.1991 voimaan tulleen verohallin- taakka on Suomessa verotarkastuksessa vero-
42828: toasetuksen (223/91) 21 §:n mukaan verojohta- velvollisella. Verotarkastukseen perustuvan jäl-
42829: ja, jollei ratkaisuvaltaa ole työjärjestyksessä kiverotuksen toimittaa verolautakunta sovel-
42830: annettu muulle virkamiehelle. taen verotuksessa yleisesti ja jälkiverotuksessa
42831: Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohdan erityisesti noudatettavia perusteita. Verolauta-
42832: mukaan arvioverotus toimitetaan muun muas- kunnan on lain mukaan ratkaistava asia sekä
42833: sa, jos osoittautuu, että verovelvollisen ilmoit- veronsaajien että verovelvollisen etua silmällä
42834: tama tulo muiden samalla alalla ja vastaavasti pitäen, eikä todistustaakka ole erityisesti vero-
42835: samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien vero- velvollisella. Todistustaakkakysymys ratkais-
42836: velvollisten vuosituloon verrattuna on ilmeisesti taan siten verolautakunnassa. Verovelvollisella
42837: liian vähäinen eikä verovelvollinen vaadittaes- on oikeus lausua käsityksensä verotarkastuk-
42838: sakaan voi esittää vuositulon vähäisyyteen joh- seen perustuvasta jälkiverotusehdotuksesta, ja
42839: 1990 vp. - KK n:o 832 3
42840:
42841: käytännössä verovelvolliselle varataan tavalli- Lainkohdan mukaan tällöin tulee päätökseksi
42842: sesti tilaisuus antaa vastine jo verotarkastajien se mielipide, jota useimpien on katsottava
42843: laatimaan alustavaan tarkastuskertomukseen. kannattaneen, sekä äänten jakautuessa tasan se
42844: Kysymyksen perustelujen mukaan Suomessa mielipide, Joka on verovelvolliselle edullisempi,
42845: tehdään verotusratkaisut useimmista muista jos tätä perustetta on mahdollista soveltaa.
42846: maista poiketen epäselvissä tapauksissa vero- Huolimatta siitä, että verovelvollisen oikeu-
42847: velvollisen vahingoksi. Verotuslain 55 §:n mu- det ovat yleisesti kansainvälisellä tasolla, oi-
42848: kaan verotettavan tulon ja omaisuuden määriä keussuojaan liittyy edelleen kehittämistarpeita.
42849: vahvistettaessa on tunnollisesti sekä valtion Oikeusministeriö onkin 24.1.1990 asettanut toi-
42850: että kunnan sekä verovelvollisen etua silmällä mikunnan kehittämään verotuksen oikaisu-
42851: pitäen harkittava, mitä on oikeaksi katsottava. ja muutoksenhakujärjestelmää. Toimikunnan
42852: Tätä periaatetta on korostettu myös käytännön työn tavoitteena on, että verotuksessa syntyvät
42853: verotustyössä keskeisessä asemassa olevassa virheet voidaan korjata mahdollisimman aikai-
42854: verohallinnon käsikirjassa. Samantyyppistä sessa menettelyn vaiheessa ja että oikaisu- ja
42855: puolueettomuusperiaatetta sovelletaan myös muutoksenhakumenetelmä on muutoinkin sel-
42856: useissa muissa maissa. keä ja tehokas. Toimikunnan tulee saada tehtä-
42857: Verovelvollisen aseman kannalta on merki- vänsä valmiiksi 31.1.1992 mennessä. Verovel-
42858: tystä myös verotuslain 58 §:llä, jota sovelletaan, vollisten oikeussuojan kehittäminen on näin
42859: kun verotusta toimitettaessa tai muutoksenha- ollen laaja-alaisen kehittämistyön kohteena.
42860: kuasiaa ratkaistaessa ilmaantuu eri mieliä.
42861: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1991
42862:
42863: Ministeri Ulla Puolanne
42864: 4 1990 vp. - KK n:o 832
42865:
42866:
42867:
42868:
42869: Till Riksdagens Herr Talman
42870: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gas årsinkomst, uppenbarligen är alltför ringa
42871: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse och den skattskyldige icke ens på anfordran
42872: av den 14 februari 1991 till vederbörande kan framlägga giltiga skäl till den ringa årsin-
42873: medlem av statsrådet översänt avskrift av komsten. Lagrummet berättigar inte till att
42874: följande av riksdagsman Kimmo Sasi under- verkställa beskattning enligt uppskattning på
42875: tecknade spörsmål nr 832: basis av ett approximativt påstående, utan det
42876: måste finnas motiverade skäl till avvikelser från
42877: Vilka åtgärder ämnar Regeringen skattedeklarationen och den skattskyldige mås-
42878: vidta för att en finländsk skattskyldigs te ges tillfålle att framlägga en utredning över
42879: rättigheter skall kunna bringas på en de orsaker som lett till den ringa inkomsten.
42880: internationellt acceptabel nivå? Tillämpningen av lagrummet har till stor del
42881: begränsats till avvikande fall sedan domstolar-
42882: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- na för ett antal år tillbaka upphävde ett stort
42883: samt anföra följande: antal fall av beskattning enligt uppskattning,
42884: vilka grundade sig på jämförande uppskatt-
42885: 1 motiveringen till spörsmålet hänvisas till ning.
42886: OECD:s utredning från 1990 (Taxpayers' Enligt spörsmålets motivering är Finland det
42887: Rights and Obligations) om skattskyldigas rät- enda OECD-landet, i vilket en domstol alltid
42888: tigheter och skyldigheter. 1 ljuset av denna kan ålägga den som söker ändring i ett
42889: rapport ligger en finländsk skattskyldigs rättig- skattemål att betala sina rättegångskostnader,
42890: heter i allmänhet på en god internationell nivå. fastän den som söker ändring vinner målet.
42891: 1 Finland har man försökt beakta de skattskyl- Enligt 138 § beskattningslagen kan länsrätt och
42892: digas fördelar redan i den principiella utgångs- högsta förvaltningsdomstolen ålägga staten,
42893: punkten, som går ut på att skattenämndsför- kommun, församling eller folkpensionsanstal-
42894: farandet grundar sig på en s.k. självbeskatt- ten eller ock den skattskyldige att erlägga
42895: ningstanke i stället för på myndighetsbeskatt- ersättning för rättegångskostnaderna med iakt-
42896: mng. tagande av i rättegångsbalken stadgade grund-
42897: Enligt spörsmålets motivering är Finland det er. En domstol fattar beslut om ersättning av
42898: enda OECD-land, i vilket en skatteberedare rättegångskostnaderna endast om ersättning
42899: kan beskatta enligt uppskattning enbart med har krävts. Enligt den nämnda OECD-rappor-
42900: den motiveringen att den uppgivna inkomsten ten har skattskyldiga i Sverige, Spanien och
42901: verkar vara för liten, jämförd med medeltalet. Italien inte någon motsvarande möjlighet till
42902: Enligt 72 a § beskattningslagen (482/58) och ersättning, och i några andra länder är ersätt-
42903: 39 a § beskattningsförordningen (530/59) skall ningen beroende av prövning på samma sätt
42904: beskattning enligt uppskattning avgöras av som i Finland. Sålunda är det finländska
42905: skattenämnden om avvikelsen från skattedek- systemet inte internationellt sett exceptionellt
42906: larationen överstiger 6 000 mk. 1 annat fall strängt. 1 praktiken kräver de skattskyldiga rätt
42907: avgörs ärendet enligt 21 § förordningen om sällan ersättning för sina utgifter med stöd av
42908: skatteförvaltningen (223/91), viiken trädde i 138 § beskattningslagen, och även den praxis
42909: kraft den 1 mars 1991, av skattedirektören om som domstolarna tillämpar har följt en rätt
42910: inte beslutanderätten genom arbetsordningen sparsam linje.
42911: har uppdragits åt någon annan tjänsteman. 1 spörsmålets motivering sägs, att avvikande
42912: Enligt 72 § 1 mom. 3 punkten beskattnings- från många andra länder ligger bevisbördan i
42913: lagen verkställs beskattningen enligt uppskatt- Finland på den skattskyldige vid skattegransk-
42914: ning bl.a. om det visar sig, att den av den ningen. Skattenämnden verkställer den efterbe-
42915: skattskyldige uppgivna inkomsten, jämförd skattning som grundar sig på skattegranskning-
42916: med andra på samma område och under en med tillämpning av sådana grunder som
42917: liknande förhållanden verksamma skattskyldi- allmänt följs vid beskattningen och speciellt vid
42918: 1990 vp. - KK n:o 832 5
42919:
42920: efterbeskattningen. Skattenämnden skall enligt även 58 § beskattningslagen viktig. Den tilläm-
42921: lagen avgöra ärendet med iakttagande av både pas då det uppstår olika åsikter vid verkstäl-
42922: skattetagarens och den skattskyldiges fördel landet av beskattningen eller vid avgörandet av
42923: och bevisbördan ligger inte speciellt på den frågor angående ändringssökande. Enligt la-
42924: skattskyldige. Frågan om bevisbördan avgörs grummet blir beslutet härvid den åsikt som de
42925: sålunda av skattenämnden. Den skattskyldige flesta anses ha understött, samt då rösterna
42926: har rätt att säga sin uppfattning om förslaget faller lika den åsikt som är fördelaktigare för
42927: till efterbeskattning som grundar sig på skat- den skattskyldige om det är möjligt att tillämpa
42928: tegranskningen, och i praktiken bereds de denna motivering.
42929: skattskyldiga vanligen tillfålle att avge genmäle Trots att den skattskyldiges rättigheter all-
42930: redan till den preliminära granskningsberättelse mänt är pä en internationell nivå finns det
42931: som uppgjorts av skattegranskarna. fortfarande behov att utveckla rättsskyddet.
42932: Enligt spörsmålets motivering fattas i Fin- Justitieministeriet har 24.1.1990 tillsatt en kom-
42933: land besluten om beskattningen i oklara fall, mitte, som har såsom uppgift att utveckla
42934: avvikande från de flesta andra länder, till systemet för rättelse- och ändringssökande in-
42935: förfång för den skattskyldige. Enligt 55 § be- om beskattningen. A vsikten med kommittens
42936: skattningslagen skall vid fastställande av den arbete är att de fel som uppkommer i samband
42937: beskattningsbara inkomstens och förmögenhe- med beskattningen skall kunna korrigeras i ett
42938: tens belopp samvetsgrant med avseende fåst vid så tidigt stadium av förfarandet som möjligt
42939: såväl statens som kommunens som den skatt- och att metoden för rättelse- och ändringssö-
42940: skyldiges fördel prövas, vad som bör anses kande även i övrigt är tydlig och effektiv.
42941: riktigt. Denna princip har framhävts även i den Kommitten bör få sin uppgift klar senast
42942: handbok för skatteförvaltningen som innehar 31.1.1992. Utvecklandet av de skattskyldigas
42943: en central ställning i det praktiska beskattning- rättsskydd är sålunda föremål för ett omfatt-
42944: sarbetet. En liknande neutralitetsprincip tilläm- ande utvecklingsarbete.
42945: pas även i de flesta andra länder.
42946: Med tanke på den skattskyldiges ställning är
42947: Helsingfors den 7 mars 1991
42948:
42949: Minister Ulla Puolanne
42950: 1990 vp.
42951:
42952: Kirjallinen kysymys n:o 833
42953:
42954:
42955:
42956:
42957: Aittoniemi: Opintorahan maksamisesta työttömänä oleville ilta-
42958: opiskelijoille
42959:
42960:
42961: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42962: Viime syksystä lähtien Valtion opintotuki- sia tehden opintorahan myöntämisen tarpeet-
42963: keskus on evännyt työttömyyspäivärahaa saa- tomaksi.
42964: viha iltaopiskelijoilta opintorahan. Työssäole- Niiltä osin kuin Valtion opintotukikeskus
42965: ville iltaopiskelijoille opintotuki on myönnetty perustelee ko. päätöstään valtioneuvoston pää-
42966: täysimääräisenä. töksellä eräiden opintotukilaissa tarkoitettujen
42967: Työttömien opintorahan eväämistä Valtion määrien vahvistamisesta, on myös tämä valtio-
42968: opintotukikeskus on perustellut opintotukilain neuvoston päätös selvästi ristiriidassa opinto-
42969: 4 §:llä ja eräiden opintotukilaissa tarkoitettujen tukilain 3 ja 4 §:n kanssa.
42970: määrien vahvistamisesta annetun valtioneuvos- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42971: ton päätöksen 3 §:llä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42972: Opintotukilain 3 §:ssä määritellään opinto- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42973: tuen myöntämisen edellytyksiksi opintomenes- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42974: tys ja vähävaraisuus. Pykälän mukaan vähäva-
42975: raisuutta harkittaessa on otettava huomioon
42976: opiskelijan tulot ja omaisuus. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
42977: Työttömyyspäiväraha on työttömän minimi- siin opintorahan saamista koskevan
42978: toimeentulon ehto. Se ei ole opintotukilain epäoikeudenmukaisen tilanteen korjaa-
42979: 4 §:n tarkoittama ylimääräinen etuus, joka pa- miseksi työttömyyspäivärahaa saavien
42980: rantaisi opiskelijan toimeentulomahdollisuuk- iltaopiskelijoiden osalta?
42981: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1991
42982:
42983: Sulo Aittoniemi
42984:
42985:
42986: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
42987:
42988:
42989:
42990:
42991: 200070S
42992: 1990 vp.
42993:
42994: Kirjallinen kysymys n:o 834
42995:
42996:
42997:
42998:
42999: Tykkyläinen ym.: Postin henkilöstöä koskevista eläkejärjeste-
43000: lyistä
43001:
43002:
43003: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43004: Postitoimipaikkoja ja muutoinkin postin ole lähdetty toteuttamaan läheskään riittävässä
43005: henkilöstöä vähennettäessä on sekä Posti- ja määrin, ja yksilöllisen varhaiseläkkeen hake-
43006: telelaitoksen että hallituksen puolelta luvattu muksia on hylätty kiinnittämättä lainkaan huo-
43007: hoitaa välttämättömät henkilöstövähennykset miota postitoimen ja työtehtävien muutoksiin
43008: mahdollisimman pehmeästi ja ilman irtisanomi- sekä niistä aiheutuvaan työkyvyn alenemiseen
43009: sia. Jo henkilöstön ikärakenteen johdosta on pitkällisen palveluksen jälkeen. Tällaisia perus-
43010: eläkejärjestelyjä pidetty tärkeänä keinona so- teettornia eläkejärjestelyjen laiminlyöntejä on
43011: peutua vähenevään työvoimatarpeeseen. tullut esiin kymmeniä ellei satoja.
43012: Esimerkiksi postikonttorin hoitajina on pit- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43013: kään postia palvelleita toimihenkilöitä, jotka tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43014: pian saavuttaisivat täyteen eläkkeeseen oikeut- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43015: tavat vuodet ja eläkeiän. On myös 55 vuotta jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43016: täyttäneitä toimihenkilöitä, jotka ovat hakeneet
43017: heikentyneen työkykynsä vuoksi yksilöllistä
43018: varhaiseläkettä. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43019: Nyt on valitettavasti jouduttu havaitsemaan, ryhtyä postitoimipaikkaverkoston muu-
43020: etteivät eläkejärjestelyt näiden ryhmien osalta tosten edellyttämien eläkejärjestelyjen
43021: ole edenneet. Täydentäviä eläkejärjestelyjä ei pikaiseksi toteuttamiseksi?
43022: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
43023:
43024: Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson Kari Urpilainen
43025: Matti Vähänäkki Jouni Backman Liisa Jaakonsaari
43026: Markku Pohjola Mikko Elo Iiris Hacklin
43027: Kerttu Törnqvist Timo Roos Antti Kalliomäki
43028:
43029:
43030: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
43031:
43032:
43033:
43034:
43035: 200070S
43036: 1990 vp.
43037:
43038: Kirjallinen kysymys n:o 835
43039:
43040:
43041:
43042:
43043: Urpilainen: Työllisyyslain mukaisen työllistämisjakson pituudesta
43044:
43045:
43046: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43047:
43048: Uutta työllisyyslakia (275/87) sovelletaan nyt tuksesta sekä toimeenpanosta. Eduskunta edel-
43049: koko maassa ja siitä on saatu pääosin myön- lytti jo lausumassaan työllisyyslakia säädettäes-
43050: teisiä kokemuksia. Keskeiseksi ongelmaksi sekä sä selvitettäväksi, miten erityisesti nuorten osal-
43051: työpaikkojen järjestäjille että itse työllistetyille ta tukijakso voitaisiin pidentää yhteen vuoteen.
43052: on osoittautunut tuetun työllistämisjakson Mainitussa selonteossa viitataan siihen, että
43053: kiinteästi määritelty pituus, kuusi kuukautta. erityisesti nuorten osalta olisi tarkoituksenmu-
43054: Kun ns. velvoitetyöpaikkoja osoitetaan vaa- kaista pyrkiä joustavampiin työllistämisjaksoi-
43055: tivampiin tehtäviin usein pitkähkön työttömyy- hin, jotka voisivat vaihdella 3:n ja 9 kuukauden
43056: den jälkeen, tehtävään harjaannuttaminen vie välillä. Jakson joustavoittaminen ei merkitsisi
43057: pitkään ja velvoitetyöllistetystä yksityiselle tai välttämättä lisäystä työllistämiskustannuksiin,
43058: julkiselle työnantajalle koituva hyöty jää tar- jos keskimääräinen työllistämisjakso säilyisi
43059: koitettua pienemmäksi. Joissakin tilanteissa kuuden kuukauden pituisena. Laajemman har-
43060: taas kuuden kuukauden jakso joko työn seson- kintavallan antaminen työvoimatoimistoille
43061: kiluonteen tai työntekijälle toisaalla avautuvien työllisyyslain velvoitteita toimeenpantaessa
43062: työmahdollisuuksien takia on liian pitkä ja osaltaan tukisi paikallisen ja alueellisen työvoi-
43063: työmarkkinoita jäykistävä. Myös valtaosa va- mapolitiikan harjoittamisen edellytyksiä.
43064: jaakuntoisista tukityöllistetyistä sijoitetaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43065: kuuden kuukauden velvoitetyöhön, vaikka tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43066: heille ehdottomasti parempia olisivat pysyväm- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43067: mät työjärjestelyt esimerkiksi harkinnanvarai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43068: sin työllistämismäärärahoin.
43069: Jäykän kuuden kuukauden jakson ongelmal- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43070: lisuus on todettu myös marraskuussa 1990 siin työllisyyslain muuttamiseksi siten,
43071: annetussa valtioneuvoston selonteossa työlli- että työllistämisjaksot voisivat vaihdella
43072: syyslain työvoima- ja sosiaalipoliittisesta vaiku- esimerkiksi 3:sta 12 kuukauteen?
43073:
43074: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
43075:
43076: Kari Urpilainen
43077:
43078:
43079:
43080:
43081: 200070S
43082: 2 1990 vp. - KK n:o 835
43083:
43084:
43085:
43086:
43087: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43088: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Mahdolliset työllisyyslain muutostarpeet olisi
43089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tarkoituksenmukaista selvittää kokonaisuudes-
43090: olette 15 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn saan samanaikaisesti. Tämä laki muodostaa
43091: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston täytäntöönpanosäännöksineen ja määräyksi-
43092: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- neen tietyn kokonaisuuden, jonka yhden osan
43093: edustaja Kari Urpilaisen näin kuuluvasta kir- muuttaminen voi johtaa koko järjestelmän
43094: jallisesta kysymyksestä n:o 835: heikentymiseen. Näin ollen ei työn oikeuden
43095: keston muuttamista nykyisestä ole perusteltua
43096: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- toteuttaa yksittäisenä uudistuksena irrallaan
43097: siin työllisyyslain muuttamiseksi siten, työllisyyslain mukaisesta toimenpiteiden koko-
43098: että työllistämisjaksot voisivat vaihdella naisjärjestelmästä.
43099: esimerkiksi 3:sta 12 kuukauteen? Velvoitetyön jälkeen työllistämisjaksoa voi-
43100: daan harkinnanvaraisesti jatkaa, mikäli käytet-
43101: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tävissä on määrärahoja tähän tarkoitukseen.
43102: vasti seuraavaa: Työministeriö on omalta osaltaan painottanut
43103: Kuten hallitus eduskunnalle viime vuoden sitä, että niukat harkinnanvaraiset määrärahat
43104: marraskuussa työllisyyslain työvoima- ja so- kohdennettaisiin ennen kaikkea vajaakuntois-
43105: siaalipoliittisista vaikutuksista sekä toimeenpa- ten työllistämiseen sekä kunnallissektorin kan-
43106: nosta antamansa selonteon loppupäätelmässä nalta välttämättömien työsuunnittelijoiden
43107: on todennut, työllisyyslain toimintaa ja vaiku- palkkaamiseen. Työllisyysasetuksen nykyisten
43108: tuksia tulee arvioida edelleen; keskeistä on säännösten mukaan työllistämisjakso voi mai-
43109: luoda edellytykset tehokkaille työvoimapalve- nittujen henkilöryhmien osalta olla enintään
43110: luille, työnhakijan yksilölliselle palvelulle ja kaksi vuotta.
43111: pitkäaikaistyöttömyyden katkaisulle. Lisäksi Mikäli harkinnanvaraisia määrärahoja lisä-
43112: selonteossa todetaan, että työllisyyslailla on tään on myös velvoitetyöllistettyjen työllistä-
43113: monia yhteiskuntaan, erityisesti työmarkkinoi- misjaksoja mahdollista pidentää ja myös työl-
43114: hin, kunnallis- ja valtiontalouteen, alueelliseen lisyysasetusta tarvittaessa muuttaa siten, että
43115: kehitykseen ja yritystoiminnan edellytyksiin pidennysmahdollisuus tulee koskemaan kaikkia
43116: liittyviä vaikutuksia, joiden seurannassa on eri henkilöryhmiä. Sen sijaan työllisyyslaissa sää-
43117: tutkimuksia jatkettava kyetäksemme tekemään detyn työttömyyden katkaisun kuuden kuu-
43118: riittävän täsmällisiä johtopäätöksiä työllisyys- kauden pituista kestoa ei ainakaan tässä vai-
43119: lain mahdollisista muutostarpeista. Kokemuk- heessa ole syytä muuttaa.
43120: sia on saatava myös laskusuhdanteen ja kasva-
43121: van työttömyyden ajalta.
43122: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1991
43123:
43124: Työministeri Matti Puhakka
43125: 1990 vp. - KK n:o 835 3
43126:
43127:
43128:
43129:
43130: Tili Riksdagens Herr Talman
43131: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tid av lågkonjunktur och ökande arbets-
43132: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse löshet.
43133: av den 15 februari 1991 tili vederbörande Det vore ändamålsenligt att samtidigt i sin
43134: medlem av statsrådet översänt avskrift av helhet utreda behoven av eventuella ändringar
43135: följande av riksdagsman Kari Urpilainen un- i sysselsättningslagen. Denna lag utgör med
43136: dertecknade spörsmål nr 835: sina verkställighetsstadganden och bestämmel-
43137: ser en bestämd helhet, där ändrandet av en
43138: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för enda del kan leda tili att hela systemet försva-
43139: en ändring av sysselsättningslagen på så gas. Sålunda är det inte motiverat att som en
43140: sätt att sysselsättningsperioderna kunde enskild reform lösryckt från sysselsättningsla-
43141: variera t.ex. mellan 3-12 månader? gens hela åtgärdssystem ändra varaktigheten
43142: vad gäller rätten tili arbete.
43143: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Efter perioden av samhällsgaranterat arbete
43144: samt anföra följande: kan sysselsättningsperioden fortgå enligt pröv-
43145: ning, ifall det finns anslag för detta ändamål.
43146: Såsom regeringen konstaterat i slutsatsen tili Arbetsministeriet har för sin del poängterat att
43147: sin i november i fjol tili riksdagen avgivna de knappa anslagen enligt prövning framför
43148: redogörelse för sysselsättningslagens arbets- allt skulle användas tili sysselsättning för han-
43149: krafts- och socialpolitiska effekter samt verk- dikappade samt tili avlöning av för den koru-
43150: ställande, bör sysselsättningslagens funktion munala sektorn nödvändiga arbetsplanerare.
43151: och verkningar ytterligare bedömas; det cen- Enligt de nuvarande stadgandena i sysselsätt-
43152: trala är att skapa förutsättningar för effektiv ningsförordningen kan sysselsättningsperioden
43153: arbetskraftsservice, för individuell betjäning av för nämnda persongrupper uppgå tili högst 2
43154: arbetssökande och för avbrytande av långtids- år.
43155: arbetslöshet. Dessutom konstateras det i redo- Ifall anslagen enligt prövning ökas, blir det
43156: görelsen att sysselsättningslagen har många möjligt att förlänga sysselsättningsperioderna
43157: samhälleliga verkningar, speciellt verkningar också för de personer som skall sysselsättas
43158: som hänför sig tili arbetsmarknaden, kommu- enligt sysselsättningsskyldigheten. Likaså blir
43159: nal- och statshushållningen, den regionala det möjligt att vid behov ändra sysselsättnings-
43160: utvecklingen och företagsverksamhetens förut- förordningen så att förlängningsmöjligheten
43161: sättningar, för vilkas uppföljning olika under- kommer att gälla alla persongrupper. Däremot
43162: sökningar bör fortgå för att vi skall kunna är det åtminstone i detta skede inte skäl att
43163: dra tillräckligt noggranna slutsatser om beho- ändra den 6 månader långa sysselsättningspe-
43164: ven av eventuella ändringar i sysselsättningsla- riod som sysselsättningslagen stadgar om för
43165: gen. Man måste även få erfarenheter från en avbrytande av arbetslöshet.
43166:
43167: Helsingfors den 5 mars 1991
43168:
43169: Arbetsminister Matti Puhakka
43170: 1990 vp.
43171:
43172: Kirjallinen kysymys n:o 836
43173:
43174:
43175:
43176:
43177: Rinne: Valtiovarainministeriön talousennusteiden luotettavuuden
43178: lisäämisestä
43179:
43180:
43181: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43182: Kansantaloutemme yhteinen osa toimii Suo- Yksityisten investointien arvio, joka on rat-
43183: messa pitkälle valtiovarainministeriön ylemmän kaisevaa laatuaan työllisyyttä arvioitaessa, oli
43184: virkamiehistön ennusteiden, suunnitelmien ja virheeltään sitä luokkaa, että se ei ole nieltä-
43185: kaavailujen mukaan. Noudatettu hallituskuri ja vissä. Yksityisen investointitoiminnan arveltiin
43186: oppositiokuri takaavat sen, että tahto pääsään- nousevan noin neljä prosenttia, mutta se laski
43187: töisesti toteutuu valtiovarainministeriön piirus- lähes saman verran. Tapahtunut virhearvio on
43188: tusten mukaan. Näin on tapahtunut jo Kepun kansantaloutemme suunnittelun kannalta suur-
43189: valtiovarainministerikaudella. Valtiovarainmi- ta epävarmuutta ruokkivaa tietotuotantoa.
43190: nisteriö solidarioituu rikkaisiin ja suurituloisiin. Hallituspuolueiden kansanedustajat, jotka
43191: Vähäisinkin korjausesitys syrjäytyneen ihmisen joutuvat tukeutumaan valtiovarainministeriön
43192: asiassa kohtaa valtiovarainministeriön johdos- tietotuotantoon, joutuvat jatkuvasti naurun-
43193: sa säännöllisesti ja aina ankaraa vastarintaa. alaisiksi uskoessaan valtiovarainministeriön ta-
43194: Suunnitelmia tehdään konsensuksella, joka louslukuja.
43195: rakentuu hyväosaisten ehdoille. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43196: Tätä politiikkaa tukevat välillisellä tavalla tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
43197: valtiovarainministeriön raskaasti pieleen men- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43198: neet ennusteet. Virheet ovat niin raskaita, että jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43199: pelkän ammattitaidon sortumisen tiliin niitä ei
43200: enää voida lukea. Budjetit pettävät kohtuutto-
43201: man suurilla miljardimäärinä liian pienellä ai- Aikooko Hallitus ryhtyä välittömiin
43202: kajänteellä. Tämä ei palvele yhteiskunnallisen toimiin valtiovarainministeriön ylim-
43203: oikeudenmukaisuuden asiaa, vaan antaa tilaa män virkamiehistön taloussuunnittelun,
43204: keinottelijoille ja pelimiehille, jotka ovat pa- budjettitoimen ja muun taloudellisen
43205: remmin perillä taloudellisista käänteistä ja linjaustoiminnan saattamiseksi säällisil-
43206: mahdollisuuksista. le raiteille?
43207: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
43208:
43209: Heikki Rinne
43210:
43211:
43212: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
43213:
43214:
43215:
43216:
43217: 200070S
43218: 1990 vp.
43219:
43220: Kirjallinen kysymys n:o 837
43221:
43222:
43223:
43224:
43225: Renko: Veteraanien hammashoitomahdollisuuksien lisäämisestä
43226:
43227:
43228: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43229: Yhteiskunnan varoja ohjataan ensisijaisesti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43230: lasten ja nuorten hammashoitoon. Hammas- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43231: hoidon taso on korkea ja on tuottanut hyviä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43232: tuloksia. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43233: Käytännössä on kuitenkin ilmennyt ham-
43234: mashoidon palvelujen hukkakäyntiä, koska Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43235: nuoret eivät muista tai eivät välitä käydä siin yhteiskunnan tukeman hammashoi-
43236: hoidossa eivätkä myöskään peru varausaiko- don uudelleen järjestämiseksi niin, että
43237: jaan. hoitotoimet kohdistettaisiin ajoittain
43238: Samanaikaisesti on paineita veteraanien ja määräaikaisesti eri ikäluokkiin, ja ellei,
43239: vanhusikäluokkien hammashoidon järjestämis- aikooko Hallitus lisätä avustuksia ve-
43240: tarpeista, mikä samalla olisi ennalta ehkäisevää teraanien ja vanhusikäluokkien ham-
43241: terveydenhoitoa. mashoitoon?
43242: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
43243:
43244: Tellervo Renko
43245:
43246:
43247: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
43248:
43249:
43250:
43251:
43252: 2000708
43253: 1990 vp.
43254:
43255: Kirjallinen kysymys n:o 838
43256:
43257:
43258:
43259:
43260: Renko: Taide- ja kulttuurialojen aseman vahvistamisesta opetus-
43261: hallinnossa
43262:
43263:
43264: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43265: Uuden opetushallituksen sisäinen työnjako tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43266: on määritelty toisin kuin eduskunta lakia kos- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43267: kevassa vastauksessa on todennut. Vastaus jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43268: perustuu sivistysvaliokunnan mietintöön n:o
43269: 17/23.11.1990, missä edellytetään kulttuuri- ja Aikooko Hallitus ryhtyä sivistysva-
43270: taidealojen koulutuksen aseman selvittämistä ja liokunnan mietinnön (SiVM n:o 17/
43271: pitää tärkeänä yleissivistävän ja ammatillisen 1990 vp.) mukaisiin toimenpiteisiin tai-
43272: koulutuksen taide- ja kulttuurialojen kehittä- de- ja kulttuurialojen kehittämiseksi ja
43273: mistä. aseman vahvistamiseksi myös opetus-
43274: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- hallituksen sisäisessä linjajaossa?
43275: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
43276:
43277: Tellervo Renko
43278:
43279:
43280:
43281:
43282: 2000708
43283: 2 1990 vp. - KK n:o 838
43284:
43285:
43286:
43287:
43288: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43289: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen toimintayksiköistä määrätään työjärjestyk-
43290: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sessä, jonka hyväksyy opetushallituksesta an-
43291: olette 15 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn netun asetuksen (183/91) 23 §:n mukaan ope-
43292: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tushallituksen pääjohtaja. Opetushallituksen si-
43293: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- säinen organisaatio jää näin ollen opetushalli-
43294: edustaja Tellervo Rengon näin kuuluvasta kir- tuksen itsensä päätäntävaltaan.
43295: jallisesta kysymyksestä n:o 838: Edellä lausutusta poiketen opetusministeriö
43296: voi opetushallitusasetuksen 26 §:n mukaan hy-
43297: Aikooko Hallitus ryhtyä sivistysva- väksyä ennen opetushallituksen perustamista
43298: liokunnan mietinnön (SiVM n:o 17/ eli ennen 1.4.1991 opetushallituksen työjärjes-
43299: 1990 vp.) mukaisiin toimenpiteisiin tai- tyksen, joka tulee voimaan 1.4.1991. Tässä
43300: de- ja kulttuurialojen kehittämiseksi ja työjärjestyksessä on tarkoitus määrätä yleissi-
43301: aseman vahvistamiseksi myös opetus- vistävän koulutuksen linjan tehtäväksi asiat,
43302: hallituksen sisäisessä linjajaossa? jotka koskevat taiteen perusopetuksen yhteen-
43303: sovittamista. Ammatillisen koulutuksen linjan
43304: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tehtäväksi on tarkoitus määrätä puolestaan
43305: taen seuraavaa: tehtävät, jotka koskevat käsi- ja taideteollisuu-
43306: den sekä taide- ja viestintäkulttuurin ammatil-
43307: Opetushallituksesta annetun lain (182/91) lista peruskoulutusta.
43308: 4 §:n mukaan opetushallituksessa on yleissivis- Hallitus katsoo, että taide- ja kulttuurialojen
43309: tävän koulutuksen linja, ammatillisen koulu- koulutukseen liittyvien asioiden organisointi
43310: tuksen linja, aikuiskoulutuksen linja ja ruotsin- opetushallituksen sisäisessä linjajaossa on ope-
43311: kielisen koulutuksen linja. Lisäksi opetushalli- tushallituksesta annetun lain (182/91) 4 §:n
43312: tuksessa on hallinto- ja palvelutoiminnot sekä nojalla asia, joka kuuluu opetushallituksen
43313: suunnitteluryhmä. Tarkemmin opetushallituk- toimivaltaan.
43314: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
43315:
43316: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
43317: 1990 vp. - KK n:o 838 3
43318:
43319:
43320:
43321:
43322: Tili Riksdagens Herr Talman
43323: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen generaldirektören för utbildningsstyrelsen god-
43324: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse känner enligt 23 § förordningen om utbildnings-
43325: av den 15 februari 1991 till vederbörande styrelsen (183/91). Den interna organisationen
43326: medlem av statsrådet översänt en avskrift av vid utbildningsstyrelsen beslutar utbildningssty-
43327: följande av riksdagsman Tellervo Renko un- relsen således själv om.
43328: dertecknade spörsmål nr 838: Avvikande från vad som anförts kan under-
43329: visningsministeriet enligt 26 § förordningen om
43330: Ämnar Regeringen i enlighet med utbildningsstyrelsen innan den inrättas, dvs.
43331: kulturutskottets betänkande (KuUB nr före 1.4.1991, godkänna utbildningsstyrelsens
43332: 17/1990 rd.) vidta åtgärder för att låta arbetsordning, som träder i kraft 1.4.1991.
43333: utveckla konsten och kulturen och be- A vsikten är att i denna arbetsordning bestäm-
43334: fåsta deras ställning även i utbildnings- ma om att linjen för allmänbildande utbildning
43335: styrelsens interna linjedelning? skall få till uppgift att sköta sådana ärenden
43336: som gäller samordningen av den grundläggan-
43337: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt de undervisningen i konstämnen. A vsikten är
43338: följande: vidare att bestämma om att linjen för yrkesut-
43339: bildning skall ha till uppgift att sköta om
43340: Enlig 4 § lagen om utbildningsstyrelsen ärenden som hänför sig till grundläggande
43341: (182/91) finns vid utbildningsstyrelsen en linje yrkesutbildning inom hemslöjd och konstindu-
43342: för allmänbildande utbildning, en linje för stri samt konst och mediekultur.
43343: yrkesutbildning, en linje för vuxenutbildning Regeringen anser att organiseringen av frå-
43344: och en linje för svenskspråkig utbildning. Ut- gor som gäller utbildningen inom konst och
43345: bildningsstyrelsen har dessutom förvaltnings- kultur i den interna linjedelningen inom utbild-
43346: och servicefunktioner samt en planeringsgrupp. ningsstyrelsen hör till utbildningsstyrelsens be-
43347: Om verksamhetsenheterna vid utbildningssty- fogenheter med stöd av 4 § lagen om utbild-
43348: relsen bestäms närmare i en arbetsordning, som ningsstyrelsen (182/91).
43349: Helsingfors den 12 mars 1991
43350:
43351: Minister Anna-Liisa Kasurinen
43352: 1990 vp.
43353:
43354: Kirjallinen kysymys n:o 839
43355:
43356:
43357:
43358:
43359: Tennilä: Kemijoki Oy:n osakkeiden siirtämisestä Lapin sähkö-
43360: laitoksille
43361:
43362:
43363: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43364:
43365: Kemijoki Oy:tä kohtaan tunnetaan Lapissa alentamalla sähkön hintaa Lapissa. Nyt Lapin
43366: epäluuloa ja tyytymättömyyttä sekä vesivoiman alennus on kuitenkin uhattuna, kuten kauppa-
43367: rakentamiseen liittyvien seikkojen että yhtiön ja teollisuusministeri Ilkka Suomisen vastauk-
43368: etelää suosivan luonteen vuoksi. set eduskunnan kyselytunnilla 14. helmikuuta
43369: Vesivoiman rakentamista sodan jälkeen aloi- 1991 osoittivat.
43370: tettaessa koskiosuudet vietiin hyväuskoisilta Lapin alennuksen jatkaminen on välttämä-
43371: Lapin ihmisiltä pilkkahintaan. Kemijoki Oy on töntä, mutta perusvääryyden oikaisemiseksi tu-
43372: myös myöhemmin mm. Kitistä valjastaessaan lee tehdä niin, että Suomen valtion osakesal-
43373: ottanut maita haltuunsa erittäin alhaisella hin- kusta siirretään merkittävä osa Kemijoki Oy:n
43374: nalla luokittelunsa perusteella. Läheskään osakkeita Lapin sähkölaitoksille. Näin Lappi
43375: kaikkia maisemahaittoja ei ole korjattu eikä saa edustajiaan myös yhtiön tärkeimpään eli-
43376: korvattu. Myös veden korkeuden alituisesta meen, johtokuntaan. Tärkeintä on se, että
43377: vaihtelusta johtuvien vyörymien estämiseen tai Lappi saa osakassähköä käyttöönsä. Vaatimus
43378: korvausten maksamiseen niistä on ollut pidät- ei ole kohtuuton, onhan kyse Lapissa virtaavan
43379: tyvä asenne. joen tuottamasta sähköstä. Ja pitää muistaa se,
43380: Kemijoki Oy herättää Lapissa närää ennen että Lappi on kärsinyt menetyksiä, kun vesi-
43381: muuta siksi, että yhtiön suurimmat osakkeen- voimaa on rakennettu. Lohi menetettiin, ran-
43382: omistajat ovat valtion lisäksi etelässä toimivat nat vyöryvät veden korkeuden alituisen vaihte-
43383: Imatran Voima, Yhtyneet Paperitehtaat ja Hel- lun vuoksi jne.
43384: singin kaupunki. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43385: Helsingin kaupunki kelpuutettiin alusta läh- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43386: tien yhtiön osakkaaksi, mutta Lapin sähkölai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43387: tokset jätettiin yhtiön ulkopuolelle. Tästä on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43388: seurannut se, että Helsingin kaupunki on saa-
43389: nut ja saa Kemijoen osakkaana ns. osakassäh-
43390: köä. Sen hinta on vain seitsemän penniä/kWH. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43391: Lapin sähkölaitokset joutuvat maksamaan sa- ryhtyä, jotta Suomen valtion omista-
43392: masta Kemijoen sähköstä kaksi kertaa enem- mista Kemijoki Oy:n osakkeista siirre-
43393: män. tään merkittävä osa Lapin sähkölaitok-
43394: Vääryyttä on yritetty korjata ns. Lapin sille edullisen osakassähkön saamiseksi
43395: alennuksella, joka onkin tilannetta parantanut pohjoisen käyttöön?
43396:
43397: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
43398:
43399: Esko-Juhani Tennilä
43400:
43401:
43402:
43403:
43404: 2000708
43405: 2 1990 vp. - KK n:o 839
43406:
43407:
43408:
43409:
43410: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43411: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 87 keskimäärin 39 milj. mk vuodessa eli 18 %
43412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ostetun sähkön arvosta.
43413: olette 15 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn Kauppa- ja teollisuusministeriössä selvite-
43414: kirjeenne n:o 9044 ohella toimittanut valtioneu- tään Lapin aluealennuksen ja Kemijoki Oy:n
43415: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tuottaman sähkön ns. kohtuulliseen käypään
43416: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin hintaan tapahtuvan myynnin jatkamiseen liit-
43417: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 839: tyviä kysymyksiä silmälläpitäen tilannetta vuo-
43418: den 1992 lopussa, jolloin nykyisin sovellettavan
43419: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo periaatepäätöksen voimassaolo päättyy. Kan-
43420: ryhtyä, jotta Suomen valtion omista- nan ottaminen tähän kysymykseen kuuluu
43421: mista Kemijoki Oy:n osakkeista siirre- eduskuntavaalien jälkeen nimitettävälle halli-
43422: tään merkittävä osa Lapin sähkölaitok- tukselle.
43423: sille edullisen osakassähkön saamiseksi Lapin läänin sähkölaitosten kiinnostukseen
43424: pohjoisen käyttöön? hankkia omistukseensa Kemijoki Oy:n osakkei-
43425: ta vaikuttanee mitä suurimmassa määrin se,
43426: miten kysymys Lapin alueen sähkönhinnan
43427: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- alennuksista ja Kemijoki Oy:n tuottaman säh-
43428: taen seuraavaa: kön myynnistä Lapin sähkölaitoksille ratkais-
43429: taan. Toistaiseksi kolme sähkölaitosta on alle-
43430: Kemijoki Oy:n osakepääoma jakautuu yh- kirjoittanut kauppasopimukset osasta Helsin-
43431: tiön yhtiöjärjestyksen mukaan ns. vesivoima- gin kaupungin aikanaan Kemi Oy:ltä osta-
43432: osakkeisiin ja ns. rahaosakkeisiin. Vesivoima- miaan vesioikeuksia vastaan saamistaan Kemi-
43433: osakkeet, jotka jakautuvat osakkaiden kesken joki Oy:n osakkeista, ja kaksi näistä kaupoista
43434: niiden yhtiöön sen perustamisvaiheessa sijoit- on saatettu päätökseen.
43435: tamien koskiosuuksien suhteessa, oikeuttavat Eduskunnan vastikään hyväksymän ja ensi
43436: osakkaat ostamaan yhtiöltä sähköä omakus- kesäkuun alusta voimaan tulevan valtionyhtiöi-
43437: tannushintaan. Valtio omistaa näistä osakas- den hallintoa koskevan yleislain mukaan halli-
43438: hintaiseen sähköön oikeuttavista vesivoima- tus voisi ilman eduskunnan erillistä päätöstä
43439: osakkeista 37,29% ja koko yhtiön osakepää- myydä valtion osakkeita siihen saakka, kunnes
43440: omasta 77,26 %. Helsingin kaupunki osti 1950- valtion osuus olisi alentunut kahteen kolman-
43441: luvun lopussa Kemi Oy:n omistuksessa tuolloin nekseen osakepääomasta eli vajaat 10% omis-
43442: olleet Kemijoen vesioikeudet tamistaan Kemijoki Oy:n osakkeista. Ilman
43443: Valtion Kemijoki Oy:ltä osakashintaan osta- eduskunnan suostumusta osakkeiden myynti
43444: maa sähköä on myyty ns. kohtuulliseen käy- olennaisesti käypää arvoa alemmalla hinnalla
43445: pään hintaan vuodesta 1985 alkaen Lapin ei kuitenkaan olisi mahdollista. Hinnanasetan-
43446: alueen sähkölaitoksille. Lisäksi voimalaitosten taa rajoittaa myös osaltaan se, että vanhoilla
43447: rakentamisesta Lapin asukkaille aiheutuneiden osakkailla on osakekaupoissa Kemijoki Oy:n
43448: haittojen korvaamiseksi sähkön tukkumyynnis- yhtiöjärjestyksen mukaan lunastusoikeus.
43449: sä Lapin sähkölaitoksille on sovellettu Lapin Kysymys Lapin alueen sähkönhinnan alen-
43450: alennusta, joka nousi vai tioneuvoston 5. 5.1983 nuksen jatkamisesta ja Lapin läänin sähkölai-
43451: tekemän periaatepäätöksen mukaan 15 %:iin. tosten mahdollisuus ostaa valtion omistamia
43452: Lapin alueen sähkölaitoksille aluealennuksista Kemijoki Oy:n osakkeita kuuluvat seuraavan
43453: ja valtion Kemijoki Oy:ltä ostaman sähkön hallituksen ja seuraavan eduskunnan käsiteltä-
43454: saamisesta ns. kohtuulliseen käypään hintaan viin asioihin.
43455: koitunut hyöty oli esimerkiksi vuosina 1986-
43456: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1991
43457:
43458: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
43459: 1990 vp. - KK n:o 839 3
43460:
43461:
43462:
43463:
43464: Tili Riksdagens Herr Talman
43465: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anskaffningen till ett s.k. rimligt gängse pris av
43466: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse den elektricitet som staten köpt av Kemijoki
43467: nr 9044 av den 15 februari 1991 till vederbö- Oy i genomsnitt 39 milj. mk per år, dvs. 18 %
43468: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av den inköpta elektricitetens värde.
43469: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten- Handels- och industriministeriet håller på att
43470: nilä undertecknade spörsmål nr 839: utreda frågor i anslutning till fortsatt Lapp-
43471: landsrabatt och fortsatt försäljning av den
43472: Vilka åtgärder har Regeringen för elektricitet som Kemijoki Oy producerar till ett
43473: avsikt att vidta för att en betydande del s.k. rimligt gängse pris med tanke på situatio-
43474: av de Kemijoki Oy:s aktier som ägs av nen i slutet av år 1992, då det nuvarande
43475: finska staten skall kunna överlåtas till principbeslutets giltighetstid går ut. Den reger-
43476: elverken i Lappland, så att norra Fin- ing som tillsätts efter riksdagsvalet kommer att
43477: land kan utnyttja den förmånliga el som ta ställning till denna fråga.
43478: aktionärerna har tillgång till? De lappländska elverkens intresse för att
43479: förvärva Kemijoki Oy:s aktier torde i högsta
43480: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- grad bero på lösningen av frågan om nedsatt
43481: samt anföra följande: elpris i Lapplands län och om försäljning av
43482: den elektricitet som Kemijoki Oy producerar
43483: Enligt Kemijoki Oy:s bolagsordning indelas till de lappländska elverken. Hittills har tre
43484: bolagets aktiekapital i s.k. vattenkraftsaktier elverk undertecknat köpeavtal som angår en
43485: och s.k. penningaktier. Vattenkraftsaktierna, del av de Kemijoki Oy:s aktier som Helsingfors
43486: vilka fördelas mellan aktionärerna i proportion stad på 1950-talet fått mot de rättigheter till
43487: till de forsandelar som dessa har placerat i vatten som köpts av Kemi Oy, och två av dessa
43488: bolaget när detta har grundats, berättigar köp har avslutats.
43489: aktionärerna till att av bolaget köpa elektricitet Enligt en allmän lag angående förvaltning av
43490: till självkostnadspris. Staten äger 37,29 % av statsägda bolag som riksdagen nyligen antagit
43491: dessa vattenkraftsaktier som berättigar till och som kommer att träda i kraft från början
43492: elektricitet till aktionärspris och 77,26 % av av juni kunde regeringen utan ett särskilt
43493: bolagets hela aktiekapital. 1 slutet av 1950-talet riksdagsbeslut sälja statsägda aktier tills statens
43494: köpte Helsingfors stad de rättigheter till vatten andel av aktiekapitalet har minskat till två
43495: i Kemi älv som då ägdes av Kemi Oy. tredjedelar, vilket skulle betyda försäljning av
43496: Från år 1985 har sådan elektricitet som knappa 10% av Kemijoki Oy:s statsägda
43497: staten köpt av Kemijoki Oy till aktionärspris aktier. Utan riksdagens samtycke vore det dock
43498: sålts till s.k. rimligt gängse pris till elverken i inte möjligt att sälja aktier till ett pris som
43499: Lappland. Dessutom har en Lapplandsrabatt väsentligen underskrider deras gängse värde.
43500: tillämpats vid partiförsäljningen av elektricitet Prissättningen begränsas också delvis av att de
43501: till elverken i Lappland för att de olägenheter gamla aktionärerna enligt Kemijoki Oy:s
43502: som byggandet av kraftverken medfört för bolagsordning har inlösningsrätt vid aktieköp.
43503: invånarna i Lappland skall ersättas. Enligt Det ankommer på följande regering och
43504: statsrådets principbeslut av 5.5.1983 höjdes riksdag att handlägga frågan om fortsatt sänkt
43505: Lapplandsrabatten till 15 %. Exempelvis åren elpris i Lappland och om möjligheten för de
43506: 1986-87 var den nytta som elverken i Lapp- lappländska elverken att köpa statsägda Kemi-
43507: land drog av de regionala rabatterna och joki Oy:s aktier.
43508: Helsingfors den 8 mars 1991
43509:
43510: Handels- och industriminister Ilkka Suominen
43511: 1990 vp.
43512:
43513: Kirjallinen kysymys n:o 840
43514:
43515:
43516:
43517:
43518: Linnainmaa: Opintolainojen lyhennysten saamisesta verovähen-
43519: nyskelpoisiksi
43520:
43521:
43522: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43523: Opiskelijoiden taloudellista tilannetta on pa- opintotuesta nostetaan huomattavasti. Opetus-
43524: rannettu nykyisen hallituksen aikana lisäämällä ministeriön asettaman opintotuen selvitysmie-
43525: opintorahan määrää suhteellisesti eniten 1980- hen esityksen pohjalta tällaiseen uudistukseen
43526: luvulla. Tästä kehityksestä huolimatta opiske- on hyvät lähtökohdat. Samalla olisi harkittava,
43527: lijoiden taloudellisen tuen ei voida vielä sanoa miten opintotukijärjestelmä saataisiin sellaisek-
43528: olevan hyvällä tasolla. Opintotukijärjestelmä si, että se ei olisi esteenä opintojen nopealle
43529: nojaa vielä pitkälti sen lainapainotteisuuteen, läpiviemiselle, vaan kannustaisi opiskeluun.
43530: mikä johtaa huomattavaan taloudelliseen rasi- Yhtenä tähän suuntaan toimivana mahdolli-
43531: tukseen siinä elämänvaiheessa, jolloin myös suutena olisi tehdä opintolainojen lyhennykset
43532: perheen perustaminen ja asunnon hankkiminen verovähennyskelpoisiksi. Näin voitaisiin panos-
43533: vaativat taloudellista panostusta. taa Suomen kannalta keskeiseen korkeaan kou-
43534: Lainan takaisin maksaminen ja suuret lai- lutustasoon ja samalla vähentää nuoruusikään
43535: nanhoitokulut asettavat koulutukseen panosta- kohdistuvaa taloudellista taakkaa. Opintolai-
43536: neen nuoren valmistuttuaan taloudellisesti nan lyhennysten verovähennyskelpoisuuteen
43537: heikkoon asemaan. Korkeakouluopiskelijan siirtyminen heijastuisi myös parannuksena
43538: keskimääräinen opintov<elan määrä tutkinnon nuorten mahdollisuuteen hankkia oma asunto.
43539: valmistuttua on 51 500 markkaa. Noin 2 700 Samassa yhteydessä, jossa opintotukijärjestel-
43540: opiskelijana opintovelan määrä on yli 60 000 mää uudistetaan, tulee opintolainojen lyhen-
43541: markkaa. Opintolainan takaisinmaksu alkaa nysten verovähennyskelpoisuus selvittää.
43542: tällä hetkellä kaksi vuotta opintojen päättymis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43543: kuukautta seuraavasta koronmaksupäivästä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43544: Takaisinmaksuaika on kaksi kertaa se aika, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43545: jolle opintotuki on myönnetty, kuitenkin enin- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43546: tään 14 vuotta. Lyhennykset maksetaan puoli-
43547: vuosittain koronmaksupäivinä tasaisin lyhen- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43548: nyserin. ryhtyä selvittääkseen mahdollisuuden
43549: Opintotukijärjestelmä vaatii sellaista koko- tehdä opintolainan lyhennykset verovä-
43550: naisuudistusta, jossa opintorahan osuutta koko hennyskelpoisiksi?
43551: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1991
43552:
43553: Tuula Linnainmaa
43554:
43555:
43556:
43557:
43558: 200070S
43559: 2 1990 vp. - KK n:o 840
43560:
43561:
43562:
43563:
43564: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43565: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mään ehdotetaan huomattavia muutoksia lisää-
43566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mällä opintorahapainotteisuutta, luopumalla
43567: olette 22 päivänä helmikuuta 1991 päivätyn korkotuesta ja veronalaistamaHa opintoraha.
43568: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Ehdotuksen valtiontaloudelliset vaikutukset,
43569: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- joita raporttiin ei sisältynyt, ovat huomattavat.
43570: edustaja Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta Selvitysmiehen ehdotus vaikuttaisi myös val-
43571: kirjallisesta kysymyksestä n:o 840: tion ja kuntien väliseen rahaliikenteeseen. Eri-
43572: tyisiä ongelmia aiheutuisi myös siirtymävaiheen
43573: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo järjestelyistä. Hallitus ei ole ottanut ehdotuk-
43574: ryhtyä selvittääkseen mahdollisuuden seen kantaa, ja sen jatkovalmistelu siirtyy
43575: tehdä opintolainan lyhennykset verovä- seuraavalle vaalikaudelle.
43576: hennyskelpoisiksi? Opintolainan koron verovähennysoikeus on
43577: korkotuen ohella myönnettynä päällekkäinen
43578: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tukimuoto, ja sellaisena epätarkoituksenmukai-
43579: vasti seuraavaa: nen. Kokonaistuen määrä on verovähennyksen
43580: vuoksi hankalasti hahmotettavissa. Kysymyk-
43581: Opintotuki sisältää valtion varoista makset- sessä ehdotettu lainapääoman saattaminen vä-
43582: tavan opintorahan sekä opintolainan valtion- hennyskelpoiseksi verotuksessa vaikeuttaisi
43583: takauksen ja korkotuen. Opiskelijan maksetta- tuen kokonaismäärän arviointia entisestään ja
43584: vaksi jäävä korko-osuus on verotuksessa vä- kohdistaisi suurimman tuen sinne, missä sitä
43585: hennyskelpoinen koron vähentämistä koske- vähiten tarvitaan eli suurituloisille. Menettely
43586: vien tulo- ja varallisuusverolain säännösten avaisi mahdollisuudet myös väärinkäytöksiin,
43587: mukaisesti. Opintorahan määrää on asteittain sillä lainan käyttötarkoitusta ei ole mahdollista
43588: nostettu, mikä vähentää lainoituksen tarvetta. riittävästi valvoa.
43589: Opintotuen kokonaistaso on nykyisin suurempi Kokonaisverouudistuksen eräänä tavoitteena
43590: kuin toimeentuloturva ja muut vähimmäistur- oli erilaisista verotuista luopuminen ja siirtymi-
43591: vaetuudet. nen suoriin tukiin. Myös opintotuki olisi sel-
43592: Opintojen rahoitusjärjestelmää pyritään edel- väpiirteisimmin järjestettävissä siten, että opin-
43593: leenkin uudistamaan. Opetusministeriö pyysi torahan määrää lisättäisiin opintolainan ja sen
43594: tässä tarkoituksessa vuoden 1990 elokuussa koron vähennyskelpoisuuden merkitystä vä-
43595: selvitysmiehen laatimaan tilannearvion ja teke- hentäen.
43596: mään ehdotuksensa. Sen mukaan nykyjärjestel-
43597: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
43598:
43599: Ministeri Ulla Puolanne
43600: 1990 vp. - KK n:o 840 3
43601:
43602:
43603:
43604:
43605: Tili Riksdagens Herr Talman
43606: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ändringar som går ut på att studiepenningen
43607: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse får ökad vikt, räntestödet slopas och studie-
43608: av den 22 februari 1991 tili vederbörande penningen blir beskattningsbar. Förslaget får
43609: medlem av statsrådet översänt avskrift av betydande statsekonomiska verkningar som in-
43610: följande av riksdagsman Tuula Linnainmaa te framgår av rapporten. Utredarens förslag
43611: undertecknade spörsmål nr 840: skulle även inverka på betalningsrörelsen mel-
43612: lan staten och kommunerna. Dessutom skulle
43613: Vilka åtgärder ämnar Regeringen arrangemangen under övergångstiden medföra
43614: vidta för att utreda möjligheten att göra särskilda problem. Regeringen har inte tagit
43615: amorteringarna på studielån avdragsgil- ställning tili förslaget, och den fortsatta bered-
43616: la vid beskattningen? ningen av förslaget kommer att uppskjutas tili
43617: nästa valperiod.
43618: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Skatteavdragsrätten i fråga om räntan på
43619: samt anföra följande: studielånet är vid sidan av räntestödet en
43620: överlappande stödform. På grund av skat-
43621: Studiestödet omfattar studiepenning som be- teavdraget är det sammanlagda stödbeloppet
43622: talas av statens medel samt statlig borgen och svårt att överblicka. Skulle lånekapitalet bli
43623: räntestöd för studielånet. Den ränteandel som avdragsgillt vid beskattningen, enligt vad som
43624: studeranden skall betala är avdragsgill vid föreslås i spörsmålet, försvåras bedömningen
43625: beskattningen i enlighet med stadgandena om av det sammanlagda stödbeloppet ytterligare,
43626: ränteavdrag i lagen om skatt på inkomst och varvid det största stödet går tili dem som minst
43627: förmögenhet. Studiepenningsbeloppet har steg- behöver det, dvs. höginkomsttagarna. Detta
43628: vis höjts, vilket minskar behovet av lån. Stu- förfarande kunde även leda tili missbruk då det
43629: diestödet är för närvarande tili sin totala nivå inte är möjligt att tillräckligt effektivt överva-
43630: högre än utkomstskyddet och andra minimi- ka, för vilket ändamål lånet har använts.
43631: stödsförmåner. Ett av de mål som uppställdes för totalskat-
43632: A vsikten är att systemet för finansiering av tereformen var att olika slag av skattestöd
43633: studierna fortgående skall reformeras. 1 detta skulle slopas och direkta stöd införas. Även
43634: syfte begärde undervisningsministeriet i augusti studiestödssystemet skulle bli överskådligare
43635: 1990 en utredare att göra en bedömning av om studiepenningsbeloppet kunde ökas och
43636: läget och komma med sina förslag. Enligt dessa betydelsen av studielånets och räntans avdrags-
43637: föreslås i det nuvarande systemet väsentliga gillhet minskas.
43638:
43639: Helsingfors den 12 mars 1991
43640:
43641: Minister Ulla Puolanne
43642: 1990 vp.
43643:
43644: Kirjallinen kysymys n:o 841
43645:
43646:
43647:
43648:
43649: Löyttyjärvi ym.: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten oppilai-
43650: den ruokailu- ym. korvauksista
43651:
43652:
43653: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43654: Holkerin hallitus on puhunut säästötoimien kaisempaan käytäntöön tai maksettava riittä-
43655: tarpeellisuudesta. Kuten olemme varoittaneet, vää, normaalia päivärahaa vastaavaa ylläpito-
43656: säästötoimien kohteiksi joutuvat kaikkein huo- korvausta. Myös matkakustannusten osalta tu-
43657: noimmassa asemassa olevat. Ammatillisessa lee saada sellainen muutos nykykäytäntöön,
43658: aikuiskoulutuksessa olevien ruokailuetujen hei- että kursseilla oleville maksetaan normaalia
43659: kentäminen vahvistaa epäilymme oikeaksi. 144 pennin kilometrikorvausta henkilöautoa
43660: Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa eli am- käytettäessä.
43661: mattikursseilla olevat saivat aiemmin aamiai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43662: sen, lounaan ja päivällisen. Nyt etu on poistet- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43663: tu ja tilalle on annettu ylläpitokorvaus, joka on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen .
43664: vain 25-31 markkaa riippuen siitä, asuuko jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43665: majoituksessa vai kotona. Ylläpitokorvausta
43666: saa vain viideltä päivältä viikossa. Mitä Hallitus aikoo heti tehdä am-
43667: Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa oleville matillisessa koulutuksessa olevien ruo-
43668: muutos merkitsee noin 600 markan menetystä kailuetujen huononousten peruuttami-
43669: kuukaudessa. Tätä koulutuksessa olevat eivät seksi ja matkakustannusten korvaami-
43670: tietenkään voi hyväksyä. Onkin palattava ai- seksi normaalitasoisesti?
43671: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1991
43672:
43673: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
43674:
43675:
43676: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
43677:
43678:
43679:
43680:
43681: 200070S
43682: 1990 vp.
43683:
43684: Kysymys valtioneuvostolle n:o 1
43685:
43686:
43687:
43688:
43689: Lamminen ym.: Lentoturvallisuuden parantamiseksi tarvittavista
43690: toimenpiteistä
43691:
43692:
43693: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43694:
43695: Viime viikkojen tapahtumat ovat osoittaneet hallinto ei kuitenkaan ole järjestänyt lentokentil-
43696: todeksi ilmailuliikenteen turvallisuusjärjestelyi- le nykyisiä vaatimuksia vastaavia lennonvarmis-
43697: den puutteellisuuden lentokentillä. Vanhentu- tusjärjestelmiä. Nykyaikaisella tekniikalla ja
43698: neet tai riittämättömät lennonvarmistusjärjestel- asianmukaisestijärjestetyllä valvonnalla olisi on-
43699: mät ovat jo aiheuttaneet mm. kuolemaan johta- nettomuuksilta ja niiden uhkilta voitu välttyä.
43700: neen pienkoneonnettomuuden ja useita vaarati-
43701: lanteita. Suuronnettomuuksilta on vältytty vain Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
43702: sattumalta. litus aikoo ryhtyä asianmukaisen ilmailu-
43703: Kotimainen ja kansainvälinen lentoliikenne liikenteen turvallisuuden järjestämiseksi
43704: on lisääntynyt viime vuosina runsaasti. Ilmailu- lentokentillemme?
43705:
43706: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
43707:
43708: Kalevi Lamminen Oiva Savela
43709: Sakari Valli Riitta Saastamoinen
43710: Aino Pohjanoksa
43711:
43712:
43713: Ei vastausta, rauennut
43714:
43715:
43716:
43717:
43718: 210061C
43719: 2 1990 vp.
43720:
43721: Kysymys valtioneuvostolle n:o 2
43722:
43723:
43724:
43725:
43726: Pokka ym.: Kemiran asekauppojen vaikutuksesta Suomen mai-
43727: neelle
43728:
43729:
43730: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43731:
43732: Valtionyhtiö Kemira Oy:n työntekijöitä vas- Onko Hallitus huolissaan, mitä vaiku-
43733: taan on vireillä syyte aseiden salakuljettamisesta tuksia tästä aiheutuu jatkossa Suomen
43734: sotaa käyviin maihin. Kemiran mukaan kaikkiin ulkomaankaupalle, ja
43735: vientikauppoihin on ollut olemassa asianmukai-
43736: set luvat. Kemiran mielestä viranomaiset ovat aikooko Hallitus selvittää Kemiran
43737: koko ajan olleet tietoisia siitä riskistä, että räjäh- asekaupat perusteellisesti, jotta vastai-
43738: demateriaalia saatetaan viedä eteenpäin. suudessa voidaan välttyä tällaisilta Suo-
43739: Kemiran asekauppojen tulo julkisuuteen meil- men mainetta tahraavilta tapahtumilta?
43740: lä ja muualla on jo nyt aiheuttanut korvaama-
43741: tonta vahinkoa Suomen kansainväliselle mai-
43742: neelle.
43743:
43744: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
43745:
43746: Hannele Pokka Gunnar Joutsensaari Sirkka-Liisa Anttila
43747: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Lauha Männistö
43748:
43749:
43750:
43751: Ei vastausta, rauennut
43752: 1990 rd. 3
43753:
43754: Spörsmål tili statsrådet nr 3
43755:
43756:
43757:
43758:
43759: Relm m.fl.: Om miljövårdshjälp till Östeuropa och Sovjetunionen
43760:
43761:
43762: Till Riksdagens Herr Talman
43763:
43764: Det råder en bred enighet i vårt land om utvecklingshjälp och bistånd i traditionell me-
43765: nödvändigheten att Finland skall hjälpa länder- ning till utvecklingsländer. För Finlands trovär-
43766: na i Östeuropa och Sovjetunionen med satsning- dighet som ett humanitärt land är det oundgäng-
43767: ar för att förbättra miljön. Detta framgick även ligt, att denna verksamhet fortsätter med minst
43768: i interpellationsdebatten i riksdagen nyligen. För samma andel av BNP även i framtiden.
43769: såväl teknik för att minska utsläpp som sanering
43770: av förorenade områden behövs det akuta och På vilket sätt ämnar Regeringen finan-
43771: omfattande insatser. Däremot har frågan om hur siera miljövårdshjälpen till Osteuropa
43772: vårt lands insatser skall finansieras berörts bara och Sovjetunionen, utan att den tillåts
43773: i förbifarten. Det är emellertid en viktig fråga. inskränka på vårt egentliga utvecklings-
43774: Finland har genom målmedvetna satsningar bistånd?
43775: nått upp till målet att 0, 7 % av BNP anslås till
43776:
43777: Helsingfors den 20 februari 1990
43778:
43779: Elisabeth Rehn Ole W asz-Höckert Henrik Lax
43780: Håkan Malm Håkan Nordman Gustav Björkstrand
43781: Boris Renlund Gunnar Jansson Henrik Westerlund
43782: Jörn Donner
43783:
43784:
43785: Svar 8.3.1990
43786: 4 1990 vp.
43787:
43788:
43789: Kysymys valtioneuvostolle n:o 3 Suomennos
43790:
43791:
43792:
43793:
43794: Rehn ym.: Itä-Euroopalle ja Neuvostoliitolle annettavasta ympäris-
43795: tönsuojeluavusta
43796:
43797:
43798: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43799:
43800: Maassamme vallitsee laaja yksimielisyys siitä, santuotteesta osoitetaan kehitysmaille annetta-
43801: että Suomen on välttämätöntä avustaa Itä-Eu- vaan perinteiseen kehitysapuun ja näiden mai-
43802: roopan maita ja Neuvostoliittoa ympäristön pa- den avustamiseen. Suomen uskottavuuden kan-
43803: rantamiseen tähtäävissä toimissa. Tämä kävi nalta humanitaarisena maana on välttämätöntä,
43804: ilmi myös eduskunnassa äskettäin käydyssä väli- että tämän toiminnan osuus bruttokansantuot-
43805: kysymyskeskustelussa. Sekä päästöjen vähentä- teesta pysyy vähintään samana myös tulevaisuu-
43806: mistekniikkaan että saastuneiden alueiden kun- dessa.
43807: nostamiseen tarvitaan kiireellisiä ja mittavia toi-
43808: menpiteitä. Sen sijaan kysymystä maamme anta-
43809: man avun rahoituksesta on sivuttu vain ohimen- Miten Hallitus aikoo rahoittaa Itä-Eu-
43810: nen. Kyse on kuitenkin tärkeästä asiasta. roopalle ja Neuvostoliitolle annettavan
43811: Suomi on määrätietoisin toimin saavuttanut ympäristönsuojeluavun antamatta tämän
43812: tavoitteen, jonka mukaisesti 0,7% bruttokan- vähentää varsinaista kehitysapuamme?
43813:
43814: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
43815: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
43816: Håkan Malm Håkan Nordman Gustav Björkstrand
43817: Boris Renlund G@aJ;J.ar Jansson Henrik Westerlund
43818: J i:JUri)onner
43819:
43820:
43821: Vastaus 8.3.1990
43822: 1990 vp. 5
43823:
43824: Kysymys valtioneuvostolle n:o 4
43825:
43826:
43827:
43828:
43829: Seppänen ym.: Ulkomaalaisten sijoittajien sijoitusmahdollisuuk-
43830: sien lisäämisestä suomalaisissa yhtiöissä
43831:
43832:
43833: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43834:
43835: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan halli- Tämä linja poikkeaa siitä snellmanilaiseen pe-
43836: tus on vapauttamassa ulkomaista omistusta Suo- rinteeseen kuuluvasta kansallisten etujen puolus-
43837: messa niin, että ollaan valmiita antamaan myös tamisen linjasta, jonka perustalle Suomen itse-
43838: metsäteollisuuden omistus ulkomaisten keinot- näisyys ja itsemääräämisoikeus on rakennettu.
43839: telijoiden käsiin, jos ulkomaiset sijoittajat mak-
43840: savat osakkeista suomalaisille omistajille ulko- Onko Hallitus nykyisestään vapautta-
43841: maisesta näkökulmasta alhaisen mutta suoma- massa ulkomaalaisten sijoittajien portfo-
43842: laisesta näkökulmasta korkean hinnan. liosijoituksia suomalaisissa yhtiöissä?
43843:
43844: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
43845:
43846: Esko Seppänen Esko-Juhani Tennilä
43847: Timo Laaksonen Pauli Uitto
43848:
43849:
43850: Ei vastausta, rauennut
43851: 6 1990 rd.
43852:
43853: Spörsmål tili statsrådet nr 5
43854:
43855:
43856:
43857:
43858: Westerlund m.fl.: Om de ökade svavelutsläppen i Nyland
43859:
43860:
43861: Tili Riksdagens Herr Talman
43862:
43863: De mätningar som brukar göras för att mäta ningar ger vid handen. Den verkliga egna in-
43864: mängden svavel i våra skogar ger en missvisande hemska belastningen av svavelutsläppen i Ny-
43865: bild av den verkliga situationen, konstateras i de land är alltså inom lokala områden t.o.m. fler-
43866: senaste forskningsrönen från östra Nyland. Tidi- dubbelt högre än vad man tidigare trott.
43867: gare undersökningar beaktar inte det svavel som
43868: närliggande källor producerar: det som lägger Vilka åtgärder kommer Regeringen
43869: sig på lövverk och barr. Om man även mäter att vidta med anledning av de senaste
43870: detta nedfall blir de inhemska lokala industrian- miljöforskningsrönen i östra Nyland som
43871: läggningarnas andel av svavelbelastningen på påvisar avsevärt högre volymer av sva-
43872: skogarna avsevärt högre än tidigare uppskatt- velutsläpp än man tidigare arttagit?
43873:
43874: Helsingfors den 22 februari 1990
43875:
43876: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Håkan Malm
43877: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax Gustav Björkstrand
43878: Gunnar Jansson Håkan Nordman
43879:
43880:
43881: Inget svar, förfallit
43882: 1990 vp. 7
43883:
43884: Kysymys valtioneuvostolle n:o 5 Suomennos
43885:
43886:
43887:
43888:
43889: Westerlund ym.: Rikkipäästöjen lisääntymisestä Uudellamaalla
43890:
43891:
43892: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43893:
43894: Tavallisesti rikin määrän selvittämiseksi met- suuremmaksi. Todellinen oma, kotimainen rik-
43895: sissämme tehtävät mittaukset antavat harhaan- kipäästöjen kuormitus on siis Uudellamaalla
43896: johtavan kuvan todellisesta tilanteesta. Näin paikallisesti jopa moninkertaisesti aikaisemmin
43897: todetaan viimeisimmissä Itä-Uudeltamaalta saa- luultua suurempi.
43898: duissa tutkimustuloksissa. Aikaisemmissa tutki-
43899: muksissa ei ole otettu huomioon lähellä sijaitse- Mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee
43900: vien lähteiden tuottamaa rikkiä: lehdille ja neu- ryhtymään Itä-Uudeltamaalta saatujen
43901: lasille kerääntyvää rikkiä. Jos myös tämä laskeu- viimeisimpien ympäristötutkimustulos-
43902: ma mitataan, muodostuu kotimaisten, paikallis- ten johdosta, jotka osoittavat rikkipääs-
43903: ten teollisuuslaitosten osuus metsien rikkikuor- tämäärien olevan huomattavasti aikai-
43904: mituksesta huomattavasti aikaisempia arvioita semmin oletettua suuremmat?
43905:
43906: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
43907:
43908: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Håkan Malm
43909: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax Gustav Björkstrand
43910: Gunnar Jansson Håkan Nordman
43911:
43912:
43913: Ei vastausta, rauennut
43914: 8 1990 vp.
43915:
43916:
43917: Kysymys valtioneuvostolle n:o 6
43918:
43919:
43920:
43921:
43922: Jääskeläinen ym.: Saasteiden ihmisille aiheuttamien terveydellisten
43923: vaurioiden selvittämisestä
43924:
43925:
43926: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43927:
43928: Ilman ja veden saasteet ovat lisääntymistään Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43929: lisääntyneet viime vuosina. Metsien ja maape- ryhtyä saastuneen ilman ja veden aiheut-
43930: rän tilasta ollaan huolestuneita. Samalla tavoin tamien terveydellisten vaurioiden tutki-
43931: huolestuneita tulisi olla saasteiden aiheuttamis- miseksi maamme kansalaisten keskuu-
43932: ta vaurioista ihmisille. dessa?
43933:
43934: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
43935:
43936: Keijo Jääskeläinen Oiva Savela
43937: Tuula Linnainmaa Ritva Vastamäki
43938: Martti Korkia-Aho
43939:
43940:
43941: Ei vastausta, rauennut
43942: 1990 vp. 9
43943:
43944:
43945: Kysymys valtioneuvostolle n:o 7
43946:
43947:
43948:
43949:
43950: R. Aho ym.: Kansaneläkkeen ja lapsilisän myöntämisperusteita
43951: koskevista säännöksistä Euroopan yhdentyessä
43952:
43953:
43954: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43955:
43956: Hallitus on uskonut tai uskotellut, ettei yh- rahoittamatta. Toimeentuloturvamme on mark-
43957: dentyminen vaikuta Suomen sosiaalipolitiik- kamäärältään parempi kuin EY:n eteläisten mai-
43958: kaan. Kuitenkin useissa sosiaaliturvan muo- den turva, mikä johtaa sosiaaliturvamuuttoihin.
43959: df'issa kuten kansaneläke, lapsilisät ja sairaus-
43960: vakuutus syntyy suuria kustannusongelmia, Ilmoittaako Hallitus EY:lle, että Suo-
43961: jotka johtavat niiden murentamiseen. Esim. mi vastoin EY:n asetusta 1408 ei myönnä
43962: kansaneläke on myönnettävä heti kenelle tahan- kansaneläkettä tai lapsilisiä EY:n kansa-
43963: sa EY :n kansalaiselle, joka etuuden saatuaan laisille nykyistä helpommin?
43964: voi palata kotimaahansa eli saa etuuden sitä
43965:
43966: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
43967:
43968: Raila Aho Vappu Säilynoja
43969: Heli Astala Lauha Männistö
43970: Pekka Leppänen
43971:
43972:
43973: Ei vastausta, rauennut
43974:
43975:
43976:
43977:
43978: 2 21006JC
43979: 10 1990 vp.
43980:
43981: Kysymys valtioneuvostolle n:o 8
43982:
43983:
43984:
43985:
43986: Kankaanniemi ym.: Avioliitossa elävien taloudellisten etujen paran-
43987: tamisesta
43988:
43989:
43990: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43991:
43992: Tulo- ja varallisuusverolaki suo avosuhteessa Eräissä muissakin etuuksissa avioliitossa elä-
43993: eläville Iapsettomille pariskunnille lähes kaksin- vät ovat avosuhteessa asuvia selvästi huonom-
43994: kertaisen korkojen verovähennysoikeuden ver- massa asemassa.
43995: rattuna vastaavassa asemassa oleviin avioliitossa
43996: eläviin pareihin. Tämä merkitsee vuodessa usei- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
43997: den tuhansien markkojen lisärasitetta avioliiton menpiteisiin avioliitossa elävien Suomen
43998: johdosta. kansalaisten saattamiseksi verotuksen
43999: Kansaneläkelain perusteella saa avioliitossa sekä eläke- ja muiden etuuksien suhteen
44000: elävä eläkeläispariskunta eräissä tapauksissa tasa-arvoiseen asemaan muiden kansa-
44001: peräti 8 326 markkaa vähemmän eläkettä vuo- laisten kanssa?
44002: dessa kuin vastaavassa asemassa olevat avosuh-
44003: teessa elävät eläkeläiset.
44004:
44005: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
44006:
44007: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
44008: Esko Almgren Juhani Alaranta
44009:
44010:
44011: Ei vastausta, rauennut
44012: 1990 vp. 11
44013:
44014:
44015: Kysymys valtioneuvostolle n:o 9
44016:
44017:
44018:
44019:
44020: Paakkinen ym.: Telakkateollisuuden tulevaisuuden turvaamisesta
44021:
44022:
44023: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44024:
44025:
44026: Suomalainen laivanrakennus on yksi harvois- Mitä Hallitus aikoo tehdä telakkateol-
44027: ta teollisuudenaloistamme, jolla ammattitaito ja lisuuden akuuttien ongelmien ratkaise-
44028: osaaminen kiistatta ovat maailman huippuluok- miseksi, toimintaedellytysten saattami-
44029: k..ta ja jonka tuotannosta yli puolet menee vien- seksi Euroopassa yleisesti vallitsevalle
44030: tiin. Elinvoimaisen telakkateollisuuden pelasta- tasolle ja Neuvostoliiton viennin vauh-
44031: minen edellyttää nykyisten työpaikkojen säilyt- dittamiseksi?
44032: tämistä sekä toimialan koulutuksen, tutkimuk-
44033: sen ja tuotekehittelyn tukemista.
44034:
44035: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
44036:
44037: Saara-Maria Paakkinen Raimo Vuoristo Risto Ahonen
44038: Pertti Hietala Tuula Paavilainen Liisa Jaakonsaari
44039: Kerttu Törnqvist Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti
44040: Seija Karkinen Markku Pohjola Jukka Gustafsson
44041:
44042:
44043: Vastaus 8.3.1990
44044: 12 1990 vp.
44045:
44046:
44047: Kysymys valtioneuvostolle n:o 10
44048:
44049:
44050:
44051:
44052: Astala ym.: Naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisäämisestä
44053:
44054:
44055: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44056:
44057: Naiset, jotka muodostavat palkansaajaväes- vallankäyttöselvitys naisnäkökulmasta. Naisten
44058: tön enemmistön, ovat työelämässä edelleen tois- vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnallisessa ja
44059: sijaisessa asemassa. Ammatissa toimivien nais- taloudellisessa päätöksenteossa ovat edelleen vä-
44060: ten palkat ovat 73 prosenttia miesten palkoista. häisiä.
44061: Palkkaerot ovat 1980-luvulla kasvaneet. Tasa-
44062: arvoasiain neuvottelukunta on vastikään vaati- Mihin toimiin Hallitus ryhtyy tasa-
44063: nut, että "naispalkoista" on päästävä eroon arvon lisäämiseksi työelämässä, yhteis-
44064: vuoteen 1995 mennessä. On laadittava uudet, kunnallisessa ja taloudellisessa päätök-
44065: nykyistä tasa-arvoisemmat työn arviointikritee- senteossa?
44066: rit Olisi syytä käynnistää myös monipuolinen
44067:
44068: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
44069:
44070: Heli Astala Esko Seppänen
44071: Raila Aho Pertti Lahtinen
44072: Vappu Säilynoja
44073:
44074:
44075:
44076: Vastaus 8.3.1990
44077: 1990 vp. 13
44078:
44079: Kysymys valtioneuvostolle n:o 11
44080:
44081:
44082:
44083:
44084: Puisto ym.: Vammaispalveluille asetettujen tavoitteiden toteuttami-
44085: sesta
44086:
44087:
44088: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44089:
44090: Hallituksen esityksessä laiksi vammaisuuden jen avustajien määrässä sekä palkkaukseen ja
44091: perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoi- muihin kustannuksiin varatuissa määrärahoissa
44092: mista (380/87) korostetaan vammaisten henkilöi- esiintyy huomattavia kuntakohtaisia eroja.
44093: den tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia. Nykytilanne lain tulkinnan suhteen on vam-
44094: Vammaispalvelulain toteutuksessa kuntakohtai- maisia eriarvoistava. Myös lääninoikeuksien lau-
44095: set erot ovat kasvaneet huolestuttavan suuriksi. sunnot kunnille ovat toisistaan poikkeavat.
44096: Liikkumisen vaikeus on eriarvoistava tekijä.
44097: Joissakin kunnissa vapaa-ajan matkoihin myön- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44098: netty tuki ei riitä edes yhteen edestakaiseen mat- ryhtyä vammaispalvelulain tavoitteiden
44099: kaan kuukaudessa. toteuttamiseksi ja vammaisten tasa-ar-
44100: Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa voisuuden takaamiseksi asuinpaikasta
44101: vammaisen ihmisen itsenäisen elämän ja yhteis- riippumatta?
44102: kunnan toimintoihin osallistumisen. Koulutettu-
44103:
44104: Helsingissä l päivänä maaliskuuta 1990
44105:
44106: Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
44107: Antti Kalliomäki Osmo Soininvaara
44108: Jouni Backman
44109:
44110:
44111: Ei vastausta, rauennut
44112: 14 1990 vp.
44113:
44114:
44115: Kysymys valtioneuvostolle n:o 12
44116:
44117:
44118:
44119:
44120: Rusanen ym.: Lyijyttömän bensiinin hinnan alentamisesta
44121:
44122:
44123: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44124:
44125: Viime vuoden kesäkuussa eduskunta esitti Polttoaineiden hinnankorotuksella oli tarkoi-
44126: kannanoton haitta verosta. Eduskunta totesi, että tus siirtää kulutuksen painopistettä lyijyttömään
44127: luonnonvarojen käytön rajoittamiseen ja elin- bensiiniin. Käytännössä kuitenkin moottoriben-
44128: ympäristömme suojaamiseen tulee käyttää oi- siinin verotusta muutettiin siten, että kaikille
44129: keudellisen ja hallinnollisen ohjauksen lisäksi laaduille säädettiin korotettu taso. Vaikka lyijyt-
44130: myös taloudellisen ohjauksen keinoja. Tämä tömän bensiinin kulutusosuus onkin noussut, ei
44131: tarkoittaa sitä, että haittaveron tuotto tulisi sen verokohtelu vastaa haittaverotuksen tavoi-
44132: kanavoida sellaiseen toimintaan, joka on vähem- tetta. Hallituksenkin piirissä on todettu, että
44133: män haitallista ympäristölle kuin haittaverotettu uuden polttoaineveron vaikutus lyijyttömän
44134: toiminta. Muunlainen verotuoton käyttö ei joh- bensiinin hintaan ei ollut toivottu.
44135: da verovelvollisten osalta todelliseen valintati-
44136: lanteeseen, eikä haittaverolla ole silloin toivottua Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44137: ohjausvaikutusta. ryhtyä lyijyttömän moottoribensiinin
44138: hintatason alentamiseksi?
44139:
44140: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
44141:
44142: Pirjo Rusanen Ben Zyskowicz Eeva Turunen
44143: Sakari Valli Matti Viljanen Liisa Hilpelä
44144: Ritva Laurila
44145:
44146:
44147: Ei vastausta, rauennut
44148: 1990 vp. 15
44149:
44150: Kysymys valtioneuvostolle n:o 13
44151:
44152:
44153:
44154:
44155: Haavisto ym.: Nuorison asuntotilanteen parantamiseksi
44156: tarvittavista toimenpiteistä
44157:
44158:
44159: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44160:
44161: Asuntojen hintojen nopeasti noustua ja asun- Vuokra-asuntojonoihin ei nuoria, kodista pois
44162: topulan pahennuttua suurissa keskuksissa ja eri- muuttoa suunnittelevia edes kelpuuteta. Niinpä
44163: tyisesti pääkaupunkiseudulla on nuorten asun- kotonaan asuvien aikuisten nuorten määrä on-
44164: nontarvitsijoiden tilanne käynyt kestämättömäk- kin koko 1980-luvun ajan voimakkaasti kasva-
44165: SI. nut.
44166: Tavallisilla vuosituloilla saa tänään vähem-
44167: män asuinneliöitä kuin parikymmentä vuotta Mihin totmun Hallitus aikoo ryhtyä
44168: sitten. Nuorille suunnattu ASP-järjestelmä on nuorison asuntotilanteen helpottamisek-
44169: vaikeuksissa neliöhintojen karattua käsistä. Sitä si, ja
44170: paitsi ASP-järjestelmä palvelee vain sitä osaa aikooko Hallitus tarjota omistus-
44171: nuorisosta, jolla esimerkiksi vanhempien tuen asumisen vaihtoehtoina nuorisolle suun-
44172: turvin on mahdollisuus oman asunnon säästämi- nattuja osuuskunta- tai vuokra-asuntoja?
44173: seen.
44174: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
44175:
44176: Pekka Haavisto Eero Paloheimo
44177: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
44178:
44179:
44180: Ei vastausta, rauennut
44181: 16 1990 vp.
44182:
44183:
44184: Kysymys valtioneuvostolle n:o 14
44185:
44186:
44187:
44188:
44189: Hacklin ym.: Naisten ja miesten välisten palkkaerojen pienentämi-
44190: sestä
44191:
44192:
44193: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44194:
44195: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on esittänyt, sen tasa-arvosuunnitelman tekemisestä. Suosi-
44196: että työmarkkinajärjestöjen tulee toimia niin, tuksessa ei ole mainittu naisten ja miesten palk-
44197: että naisten ja miesten palkkaerot poistetaan kaerojen pienentämistä tavoitteena. Valtiotyön-
44198: vuoteen 1995 mennessä. Valtiotyönantajana antajan tulisi toimia esimerkkinä tasa-arvon edis-
44199: naisten ja miesten palkkaerot ovat samanlaiset tämisessä ja palkkaerojen poistamisen edelläkä-
44200: kuin muillakin sektoreilla. Kuitenkin valtiolla on vijänä.
44201: käynnissä työnarviointi ja luokitus, jossa ei ole
44202: otettu huomioon töiden samanarvoisuuden mää- Miten valtio työnantajana tulee pois-
44203: rittämistä. Valtiovarainministeriö on lähettänyt tamaan naisten ja miesten palkkaerot
44204: ministeriöille, virastoille ja laitoksille suosituk- vuoteen 1995 mennessä?
44205:
44206: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
44207:
44208: Iiris Hacklin Liisa Jaakonsaari Riitta Myller
44209: Virpa Puisto Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
44210: Reijo Lindroos
44211:
44212:
44213: Vastaus 8.3.1990
44214: 1990 vp. 17
44215:
44216: Kysymys valtioneuvostolle n:o 15
44217:
44218:
44219:
44220:
44221: Löyttyjärvi ym.: Naisten ja miesten välisten palkkaerojen pienentä-
44222: misestä
44223:
44224:
44225: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44226:
44227: Yli puolet Suomen tämänhetkisestä työvoi- vuonna 1988. Tällöin miesten keskitulot olivat
44228: masta on naisia. Tunteina laskien naiset tekevät 77 668 mk ja naisten 53 145 mk. Laskelman
44229: Suomessa enemmän palkkatyötä kuin missään perustana ovat kaikki valtion veronalaiset tulot,
44230: muussa länsimaassa. Naisten keskipalkka-ansiot kuten palkat, eläkkeet, veronalainen sosiaalitur-
44231: ovat kuitenkin alle 75 prosenttia miesten keski- va ja omaisuustulot
44232: ansioista.
44233: Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44234: kaan miesten keskimääräiset kokonaistulot oli- ryhtyä naisten ja miesten välisten palkka-
44235: vat 46 prosenttia suuremmat kuin naisten tulot erojen tasaamiseksi?
44236:
44237: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
44238:
44239: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
44240: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
44241:
44242:
44243: Vastaus 8.3.1990
44244:
44245:
44246:
44247:
44248: 3 2!0061C
44249: 18 1990 vp.
44250:
44251:
44252: Kysymys valtioneuvostolle n:o 16
44253:
44254:
44255:
44256:
44257: Aittoniemi ym.: Elintarvikeavun antamisesta Neuvosto-Karjalassa
44258: asuville
44259:
44260:
44261: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44262:
44263: Suomi tOimittaa elintarvikeapua Neuvosto- valmius, jota tarvittaisiin elintarvikkeiden osta-
44264: liittoon osin korvauksetta, osin normaalin kau- miseksi Suomesta.
44265: pan muotoja noudattaen. Tätä toimintaa koske-
44266: vien yhteyksien ja neuvottelujen aikana on käy- Millä tavoin Hallitus aikoo toimia Itä-
44267: nyt todennäköiseksi, että myöskin Itä-Karjalas- Karjalassa asuvien heimokansojen elin-
44268: sa asuva, osin suomensukuinen väestö kärsii tarvikepulan lieventämiseksi, ottaen
44269: merkittävästä ruokapulasta. Tältä väestönosalta huomioon avuntarvitsijan heikot talou-
44270: kuitenkin puuttuu tiettävästi sellainen maksu- delliset olosuhteet?
44271: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
44272:
44273: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
44274: Marita Jurva Gunnar Joutsensaari
44275:
44276:
44277: Ei vastausta, rauennut
44278: 1990 vp. 19
44279:
44280: Kysymys valtioneuvostolle n:o 17
44281:
44282:
44283:
44284:
44285: P. Leppänen ym.: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentämiseksi
44286: tarvittavista toimenpiteistä
44287:
44288:
44289: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44290:
44291: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on kas- van viimeisten Kansaneläkelaitoksen tilastojen
44292: vanut 20 vuodessa yli 100 prosenttia. Niitä on mukaan.
44293: hoidettu perinteisin keinoin eikä näin ennaltaeh-
44294: käisevän työn osuus ole saanut sille kuuluvaa Mihin tmmnn Hallitus ryhtyy, jotta
44295: osaa. Diagnoosit, sairaanhoito, kuntoutus ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä
44296: sosiaaliturva ovat tuoneet yli 5 miljardin markan saataisiin laskuun?
44297: kustannukset vuodessa. Tilanne ei näytä parane-
44298: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990
44299:
44300: Pekka Leppänen Raila Aho Timo Laaksonen
44301: Asko Apukka Juhani Vähäkangas Pertti Lahtinen
44302: Jarmo Wahlström Claes Andersson Heli Astala
44303: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Esko Seppänen
44304: Lauha Männistö
44305:
44306:
44307: Ei vastausta, rauennut
44308: 20 1990 vp.
44309:
44310: Kysymys valtioneuvostolle n:o 18
44311:
44312:
44313:
44314:
44315: Isohookana-Åsunmaa ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen to-
44316: teuttamisesta
44317:
44318:
44319: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44320:
44321: Huolimatta yleisestä taloudellisesta nousu- eläkkeiden jälkeenjääneisyys on riittävän taso-
44322: kaudesta kansaneläkkeiden varassa elävien toi- korotuksen ohella tehtävä indeksijärjestelmän
44323: meentulo on tasaisesti huonontunut. Heikon muutos niin, että kansaneläkkeet sidotaan työ-
44324: indeksisuojan vuoksi kansaneläkkeiden taso suh- eläkeindeksiin.
44325: teessa TEL-eläkkeisiin huononee jatkuvasti.
44326: Kansaneläkettä on jouduttu korottamaan erilli- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
44327: sillä lainmuutoksilla. Viimeinen tasokorotus siin kansaneläkelain uudistamiseksi niin,
44328: tehtiin kuusi vuotta sitten 1984. että kansaneläkkeiden tasoa nostetaan ja
44329: Laskettuna vuoden 1984 tasosta kansaneläk- indeksijärjestelmä sidotaan TEL-indek-
44330: keiden jälkeenjääneisyys työeläkkeisiin ja mui- siin ja kansaneläkkeiden vähimmäisetuu-
44331: hin sosiaalivakuutusetuuksiin on vuoden 1990 det yhdenmukaistetaan myös avioliitossa
44332: alkuun mennessä jo 8,5 prosenttia. elävien osalta yksinäisen eläkeläisen ta-
44333: Yksinkertaisin ja selkein tapa korjata kansan- solle?
44334: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
44335:
44336: Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Juhani Alaranta
44337: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jorma Huuhtanen Matti Maijala
44338: Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen
44339:
44340:
44341: Ei vastausta, rauennut
44342: 1990 vp. 21
44343:
44344: Kysymys valtioneuvostolle n:o 19
44345:
44346:
44347:
44348:
44349: Vähäkangas ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttami-
44350: sesta
44351:
44352:
44353: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44354:
44355: Indeksin takia kansaneläkkeet jäävät jälkeen Antaako Hallitus pikaisesti lakiesityk-
44356: työeläkkeistä. Viimeksi jälkeenjääneisyyttä kor- sen puolisoiden erillisistä kansaneläkkeis-
44357: jattiin vuonna 1984. Vakava ongelma on, että tä (ns. IV vaihe) ilman eläkkeiden alenta-
44358: kansaneläke pienenee puoliso ilta, vaikka kyse on mista Eläkekomitea 1987:n tapaan, kan-
44359: juuri pienestä peruseläkkeestä; tämä ilmenee saneläkkeen tasokorotuksesta ja indeksin
44360: jälkimmäisen puolison jäädessä eläkkeelle. Elä- muuttamisesta?
44361: keuudistuksen IV vaiheessa puolisoiden oli tar-
44362: koitus saada toisistaan riippumaton eläke. Rat-
44363: kaisuksi ei käy Eläkekomitea 1987:n esitys puo-
44364: lisoiden eläkkeiden alentamisesta valmiiksi.
44365: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1990
44366:
44367: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Raila Aho
44368: Pauli Uitto Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
44369: Esko Helle Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
44370: Esko Seppänen Lauha Männistö Heli Astala
44371:
44372:
44373: Ei vastausta, rauennut
44374: 22 1990 vp.
44375:
44376: Kysymys valtioneuvostolle n:o 20
44377:
44378:
44379:
44380:
44381: Vuoristo ym.: Aikamme arvoista ja yhteiskunnan tilasta
44382:
44383:
44384: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44385:
44386: Hallitus määrittelee ohjelmassaan toimiensa Kysymyksemme taustalla on huoli ja epäilys
44387: keskeiseksi lähtökohdaksi "pyrkimyksen omalta siitä, että - kuten on sanottu - "arvoton ja
44388: kansalliselta pohjaltamme uudenaikaiseen ja järjetön meininki" (John Vikström) on ajallem-
44389: tasa-arvoiseen hyvinvointiyhteiskuntaan". me leimaa antava piirre materiaalisesta hyvin-
44390: Pääministeri Harri Holkerin hallitus tullee voinnista huolimatta.
44391: kohta toimineeksi ja hallinneeksi kolme vuotta.
44392: Lienee paikallaan pysähtyä pohtimaan "pyr- Niinpä kysymmekin, jakaako Hallitus
44393: kimyksen" onnistumista. Teemme sen tällä ker- huolemme ja epäilyksemme? Ja jos ja-
44394: taa poikkeavasta - joskaan ei vähemmän tär- kaa, mihin konkreettisiin pyrkimyksiin
44395: keästä - näkökulmasta kysymällä hallituksen Hallitus aikoo ryhtyä, että ihmiset ja
44396: arviota aikamme ja suomalaisen yhteiskuntam- erityisesti nuoret voisivat myös henkises-
44397: me henkisestä ja kulttuurisesta tilasta sekä ar- ti hyvin "uudenaikaisessa ja tasa-arvoi-
44398: voista, jotka siihen tilaan vaikuttavat ja edelleen sessa yhteiskunnassamme"?
44399: arvoista, jotka ovat hallituksen toimien ponti-
44400: mena.
44401:
44402: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44403:
44404: Raimo Vuoristo Erkki Pulliainen Tuula Paavilainen
44405: Pekka Leppänen Pauli Uitto Kerttu Törnqvist
44406:
44407:
44408: Ei vastausta, rauennut
44409: 1990 vp. 23
44410:
44411: Kysymys valtioneuvostolle n:o 21
44412:
44413:
44414:
44415:
44416: Savolainen ym.: Huumeiden torjumisesta ja huumeiden käyttäjien
44417: hoitomahdollisuuksista
44418:
44419:
44420: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44421:
44422: Kansainvälisen matkustamisen ja matkailun myös monia muita esteitä, toisaalta omaa tilaa ei
44423: lisääntyminen on myönteinen asia sinänsä, mut- pystytä tunnistamaan, toisaalta erilaiset uhkate-
44424: ta siihen liittyy myös kielteisiä kehityspiirteitä. kijät estävät hoitoon hakeutumista.
44425: Rajojen avautuessaja matkustajamäärien kasva- Tarkoituksenmukaisia hoitopaikkoja on vä-
44426: essa ovat huumetakavarikot lisääntyneet. Rajo- hänja hoitomuotojen kehittämiseen on suunnat-
44427: jen avautuminen merkinnee valvonnan vaikeu- tu liian vähän voimavaroja.
44428: tumista ja huumeiden tulo maahan lisääntyy.
44429: Huumeiden saanti näyttää helpottuneen, mikä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44430: lisää käyttömahdollisuuksia. Samanaikaisesti ryhtyä huumeiden maahantuonnin estä-
44431: eivät hoitojärjestelmät ja hoitoonohjaus ole miseksi ja huumeiden käyttäjien hoitoon
44432: kehittyneet vastaavasti. Huumeiden käytön kri- ohjautumisen tukemiseksi mm. sellaisin
44433: minalisoinnilla on pyritty ehkäisemään huume- järjestelyin, ettei rangaistuksen pelko ole
44434: ongelman pahenemista, mutta käytön rangaista- esteenä hoitoon hakeutumiselle sekä laa-
44435: vuus ilmeisesti myös nostaa hoitoon hakeutu- dullisesti ja määrällisesti tarkoituksen-
44436: misen kynnystä. Hoitoon hakeutumisella on mukaisten hoitopaikkojen lisäämiseksi?
44437: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44438:
44439: Lea Savolainen Sinikka Mönkäre Pirjo-Riitta Antvuori
44440: Liisa Jaakonsaari Lauri Metsämäki Timo Roos
44441:
44442:
44443: Vastaus 5.4.1990
44444: 24 1990 vp.
44445:
44446:
44447: Kysymys valtioneuvostolle n:o 22
44448:
44449:
44450:
44451:
44452: Anttila ym.: Verouudistukselle vuonna 1991 asetettavista tavoit-
44453: teista
44454:
44455:
44456: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44457:
44458: Hallitus on ilmoittanut jatkavansa verouudis- kuin kertaakaan 1980-luvulla. Tulopoliittisen
44459: tusta mm. alentamalla v. 1991 tuloveroasteikko- kokonaisratkaisun hyväksymiseen liittyi myös
44460: ja ja marginaaliveroprosentteja. Hallitusohjel- vuoden 1991 verotusta koskevia lupauksia ja
44461: man mukaan verouudistus tulee toteuttaa siten, odotuksia.
44462: että tulonjako ei muutu pieni- ja keskituloisten
44463: asemaa heikentävällä tavalla. Mitä tavoitteita Hallitus asettaa ve-
44464: Kokonaisveroaste eli valtion perimien kaik- rouudistuksen v. 1991 toteutettavalle
44465: kien verojen määrä on noussut v. 1987 36,6 osalle ja kuinka paljon tuloveroasteikko-
44466: prosentista 37,5 prosenttiin eli korkeammaksi ja tullaan alentamaan eri tuloluokissa?
44467:
44468: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44469:
44470: Sirkka-Liisa Anttila Pauli Saapunki
44471: Timo Laaksonen Pekka Leppänen
44472: Pirkko Ikonen
44473:
44474:
44475: Ei vastausta, rauennut
44476: 1990 vp. 25
44477:
44478: Kysymys valtioneuvostolle n:o 23
44479:
44480:
44481:
44482:
44483: Viinanen ym.: Asuntovelallisten vaikeuksista ja asumisoikeusjärjes-
44484: telmästä
44485:
44486:
44487: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44488:
44489: Asuminen on tämän päivän Suomessa koh- nisteriö valmistelee lakiesitystä asuntolainoite-
44490: tuuttoman kallista. Erityisen vaikean ongelman tuista asumisoikeusasunnoista. Asumisoikeusjär-
44491: eteen ovat joutuneet suurten asuntolainojen jestelmän pääperiaatteina on oltava avoimuus,
44492: kanssa kamppailevat. Asuntohallituksen arvion laajamuotoisuus sekä joustavuus. Tänrä on to-
44493: mukaan ylivelkaantuneita ovat ne, joilla asumis- teutettava sekä asuntojen rakennuttamisessa että
44494: menojen jälkeen jää käteen pienempi rahamäärä asunnon käyttöoikeuden hankkimisessa.
44495: kuin toimeentulotuen saajilla. Kahden asunnon Korkeiden lainakorkojen ja kalliiden asunto-
44496: loukkuun jääneet ovat erittäin vaikeassa tilan- jen johdosta kansalaisten keskuudessa on suuret
44497: teessa. odotukset asumisoikeusjärjestelmästä.
44498: Kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa. Tällä
44499: hetkellä on suuri tarve uudelle asumisvaihtoeh- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
44500: dolle omistus- ja vuokra-asumisen väliltä. Asu- koo ryhtyä suurten asuntolainojen kans-
44501: misoikeusasunnot tarjoaisivat kohtuuhintaisen sa kamppailevien velallisten aseman hel-
44502: asumisvaihtoehdon. Suunnitelmien mukaan pottamiseksi ja asumisoikeusjärjestelmän
44503: asumisoikeusjärjestelmä pitäisi ottaa käyttöön toteuttamiseksi?
44504: vuoden 1991 alussa. Parhaillaan ympäristömi-
44505:
44506: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44507:
44508: Iiro Viinanen Anneli Taina
44509: Sirpa Pietikäinen Liisa Hilpelä
44510:
44511:
44512: Vastaus 5.4.1990
44513:
44514:
44515:
44516:
44517: 4 210061C
44518: 26 1990 vp.
44519:
44520: Kysymys valtioneuvostolle n:o 24
44521:
44522:
44523:
44524:
44525: Gustafsson ym.: Sapattivapaauudistuksen toteuttamisesta
44526:
44527:
44528: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44529:
44530: Työelämän asiantuntijoista koostunut sapat- nen heikkous. Itserahoitettu sapattivapaa mer-
44531: tivapaatoimikunta on tuoreessa mietinnössään kitsee monien pieni- ja keskituloisten jäämistä
44532: yksimielisesti esittänyt sapattivapaan toteutta- sapattivapaan ulkopuolelle. Yhteiskunnallinen
44533: mista. Myös eri ammattiliitot ja puolueet pitävät oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo edellyttäisivät
44534: sapattivapaata kiireellisenä uudistuksena. sitä, että uudistuksen käynnistämisvaiheessa
44535: Sapattivapaalla on yleisten hyvinvointitavoit- myös ne työntekijäryhmät, joilla työn fyysinen ja
44536: teiden rinnalla merkittäviä työvoimapoliittisia, psyykkinen rasitus on suuri ja joilla useasti on
44537: aikuiskoulutukseen ja itsensä kehittämiseen liit- myös pienimmät tulot, voivat sapattia hyödyn-
44538: tyviä tavoitteita sekä terveydellistä ja työsuoje- tää. Pitäytyminen pelkästään sapattivapaakomi-
44539: lullista merkitystä. tean esityksiin on vaarassa johtaa hyvätuloisten
44540: Sapattivapaatoimikunta on ehdottanut sapat- sapatteihin.
44541: tivapaan toteuttamista mm. säästämällä vuosilo-
44542: ma-ja eräitä muita vapaita ja lomarahoja, käyt- Miten Hallitus aikoo käynnistää sa-
44543: tämällä ennakkoon vanhuuseläkkeitä, opintova- pattivapaauudistuksen ja kuinka on tar-
44544: paata ja laajentamalla työvoiman työ- ja virka- koitus turvata sen oikeudenmukainen ja
44545: vapaata. tasa-arvoinen toteuttaminen?
44546: Ehdotuksissa on yksi olennainen periaatteelli-
44547: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44548:
44549: Jukka Gustafsson Timo Roos Raimo Vuoristo
44550: Kerttu Törnqvist Heikki Riihijärvi Osmo Soininvaara
44551: Reijo Lindroos Heli Astala Jouko Skinnari
44552: Marja-Liisa Tykkyläinen Anneli Jäätteenmäki
44553:
44554:
44555: Ei vastausta, rauennut
44556: 1990 vp. 27
44557:
44558: Kysymys valtioneuvostolle n:o 25
44559:
44560:
44561:
44562:
44563: Almgren ym.: Hallituksen suhtautumisesta Baltian maiden itsenäis-
44564: tymispyrkimyksiin
44565:
44566:
44567: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44568:
44569: Baltian maat ovat selkeästi ilmaisseet itsenäi- oikeuden mukanaan tuomat edut. Samaa val-
44570: syystahtonsa. Niiden mielestä Molotovin-Rib- tiollista asemaa Suomen on toivottava kaikille
44571: bentropin sopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja, kansoille.
44572: jolla toteutettiin eräiden suurvaltojen etupiirija-
44573: ko Euroopassa, on laiton. Onko Suomen valtiollinen johto il-
44574: Jokaisella kansalla on oikeus itsemääräämis- maissut kantansa Baltian maiden itsenäi-
44575: oikeuteen. Liettuan kansa on ilmaissut tahtonsa syyspyrkimyksiä ajatellen ja erityisesti
44576: yksiselitteisesti. Näyttää siltä, että Liettuassa Liettuan tapauksen huomioon ottaen
44577: käytetään asevoimia painostuskeinona liettua- niin, että ei ole syntynyt epäselvyyttä
44578: laisten itsenäistymispyrkimyksiä vastaan. Suomi siitä, että Suomi antaa täyden tukensa
44579: on pystynyt turvaamaan suvereniteettinsa, joten näiden maiden itsenäisyyspyrkimyksille?
44580: se pystyy arvioimaan kansallisen itsemääräämis-
44581:
44582: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44583:
44584: Esko Almgren Tapio Holvitie
44585: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
44586:
44587:
44588: Vastaus 5.4.1990
44589: 28 1990 vp.
44590:
44591:
44592: Kysymys valtioneuvostolle n:o 26
44593:
44594:
44595:
44596:
44597: Löyttyjärvi ym.: Kolin vaaramaiseman suojelemisesta
44598:
44599:
44600: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44601:
44602:
44603: Kolin ainutlaatuista, usean vaaran ja Pielisen ja lomarakentaminen hotelleineen, mökkikyli-
44604: muodostamaa jylhää maisemakokonaisuutta on neen ja laskettelurinteineen tulisi ratkaisevasti
44605: ansaitusti kutsuttu kansallismaisemaksi. Alueen muuttamaan alueen luonnetta. Kansallismaise-
44606: suojeluarvo on paitsi maiseman myös eläin- ja ma ja luonto ei tätä kestä ja retkeily kärsii.
44607: kasvilajiston puolesta kiistaton.
44608: Koli on ihanteellinen retkeilyn ja luonnossa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44609: liikkumisen kohde ja sellaisena sitä tulisi kehit- ryhtyä Kolin arvokkaan vaaraluonnon
44610: tää. suojelemiseksi?
44611: Alueelle suunniteltu laajamittainen matkailu-
44612:
44613: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44614:
44615: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
44616: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
44617:
44618:
44619: Ei vastausta, rauennut
44620: 1990vp. 29
44621:
44622: Kysymys valtioneuvostolle n:o 27
44623:
44624:
44625:
44626:
44627: Andersson ym.: Helsingin yliopiston hallinnonuudistuksesta
44628:
44629:
44630: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44631:
44632: Maamme korkeakouluissa Helsingin yliopis- Millä tavoin Hallitus aikoo turvata
44633: toa lukuun ottamatta on toteutettu jo yli kym- Helsingin yliopiston kaikille henkilöstö-
44634: menen vuoden ajan hallinnonuudistusta,joka on ryhmille yhtäläisen osuuden yliopiston
44635: perustunut eri yliopistoryhmien edustukselliseen päätöksenteossa valmisteilla olevassa
44636: demokratiaan eli ns. kolmikantamalliin. Tässä ehdotuksessa uudeksi laiksi Helsingin
44637: mallissa koko yliopiston henkilökunta on valin- yliopiston hallinnosta?
44638: nut yleisillä vaaleilla yhtä suurin osuuksin omat
44639: edustajansa yliopiston hallintoelimiin. Järjestel-
44640: mä on puutteineenkin ollut periaatteessa askel
44641: kohti demokraattisempaa yliopistoa.
44642:
44643: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44644:
44645: Claes Andersson Asko Apukka
44646: Esko Seppänen Pekka Leppänen
44647:
44648:
44649: Ei vastausta, rauennut
44650: 30 1990 vp.
44651:
44652:
44653: Kysymys valtioneuvostolle n:o 28
44654:
44655:
44656:
44657:
44658: Mäkipää ym.: Työvoimavaltaisten yritysten sosiaaliturvamaksujen
44659: alentamisesta
44660:
44661:
44662: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44663:
44664: Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ten sosiaaliturvamaksurasitusten keven-
44665: aikoo ryhtyä työvoimavaltaisten yritys- tämiseksi?
44666: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44667:
44668: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
44669: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
44670:
44671:
44672: Ei vastausta, rauennut
44673: 1990 vp. 31
44674:
44675:
44676: Kysymys valtioneuvostolle n:o 29
44677:
44678:
44679:
44680:
44681: Haavisto ym.: Nuorison asuntotilanteen parantamiseksi tarvittavis-
44682: ta toimenpiteistä
44683:
44684:
44685: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44686:
44687: Asuntojen hintojen nopeasti noustua ja asun- Vuokra-asuntojonoihin ei nuoria, kodista pois
44688: topulan pahennuttua suurissa keskuksissa ja muuttoa suunnittelevia edes kelpuuteta. Niinpä
44689: erityisesti pääkaupunkiseudulla on nuorten kotonaan asuvien aikuisten nuorten määrä on-
44690: asunnontarvitsijoiden tilanne käynyt kestämät- kin koko 1980-luvun ajan voimakkaasti kasva-
44691: tömäksi. nut.
44692: Tavallisilla vuosituloilla saa tänään vähem-
44693: män asuinneliöitä kuin parikymmentä vuotta Mihin tOimun Hallitus aikoo ryhtyä
44694: sitten. Nuorille suunnattu ASP-järjestelmä on nuorison asuntotilanteen helpottamisek-
44695: vaikeuksissa neliöhintojen karattua käsistä. Sitä si, ja
44696: paitsi ASP-järjestelmä palvelee vain sitä osaa aikooko Hallitus tarjota omistusasu-
44697: nuorisosta, jolla esimerkiksi vanhempien tuen misen vaihtoehtoina nuorisolle suunnat-
44698: turvin on mahdollisuus oman asunnon säästämi- tuja osuuskunta- tai vuokra-asuntoja?
44699: seen.
44700:
44701: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
44702:
44703: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
44704: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
44705:
44706:
44707: Vastaus 5.4.1990
44708: 32 1990 vp.
44709:
44710: Kysymys valtioneuvostolle n:o 30
44711:
44712:
44713:
44714:
44715: Vihriälä ym.: Haja-asutusalueiden palvelujen turvaamisesta
44716:
44717:
44718: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44719:
44720: Yksityisten ja julkisten palvelujen ero on nii- tään pääasiassa suurimpien asutuskeskusten
44721: den tavoitteissa. Julkisia palveluja kehitettäessä osalta. Muun maan junayhteyksiä heikennetään
44722: on etusijalla vastuu yhteiskunnan toimivuudesta tuomatta tilalle korvaavaa julkista liikennettä.
44723: ja kansalaisille välttämättömistä peruspalveluis- Näitä päätöksiä on perusteltu vain liiketaloudel-
44724: ta. Yksityisen sektorin ensisijainen tavoite on lisilla syillä arvioimatta ratkaisujen kohtalokkai-
44725: hyvän taloudellisen tuloksen saavuttaminen. ta yhteiskunnallisia seurauksia.
44726: Valtionrautatiet sekä Posti- ja telelaitos ovat
44727: jo muuttuneet liikelaitoksiksi, jotka ovat vas- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44728: tuussa taloudestaan ja organisaatiostaan. Uusi- ryhtyä varmistaakseen, että valtion omis-
44729: muotoiset valtion liikelaitokset ovat toimintansa tamat liikelaitokset muistavat yhteiskun-
44730: alkuvaiheessa supistaneet haja-asutusalueiden nallisen tehtävänsä ja huolehtivat perus-
44731: palveluja. Syrjäseudun postikonttoreita on lak- palvelujen tuottamisesta tasapuolisesti
44732: kautettu ja tulevaisuudessa konttoriverkosto koko maassa?
44733: supistuu olennaisesti. Rautatieyhteyksiä kehite-
44734:
44735: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
44736:
44737: Jukka Vihriälä Kimmo Sarapää Pauli Saapunki
44738: Sirkka-Liisa Anttila Esko Almgren Seppo Kääriäinen
44739: Juho Sillanpää Matti Maijala
44740:
44741:
44742: Ei vastausta, rauennut
44743: 1990 vp. 33
44744:
44745: Kysymys valtioneuvostolle n:o 31
44746:
44747:
44748:
44749:
44750: Lahti-Nuuttila ym.: Haja-asutusalueiden postipalvelujen turvaami-
44751: sesta
44752:
44753:
44754: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44755:
44756: Postipankki aikoo poistaa pankkipalvelunsa Mitä Hallitus aikoo tehdä posti- Ja
44757: 1900 postitoimipaikasta vuoden kuluessa. Osak- pankkipalveluiden saatavuuden turvaa-
44758: si tähän vedoten Posti- ja telelaitos on ilmoitta- miseksi maaseudulla ja erityisesti niin
44759: nut suunnitelmistaan lakkauttaa tuhat postitoi- kutsutuilla haja-asutusalueilla sekä hen-
44760: mipaikkaa parin vuoden kuluessa. Suljettavista kilöstön palvelussuhteiden jatkamiseksi
44761: konttoreista valtaosa olisi maaseudulla, missä heidän omilla kotiseuduillaan?
44762: postipalveluilla ja postitoimipaikasta saatavilla
44763: pankkipalveluilla on jokapäiväisessä elämässä
44764: edelleen suuri merkitys.
44765:
44766: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
44767:
44768: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Timo Roos
44769: Lauri Metsämäki Sakari Knuuttila Virpa Puisto
44770: Jorma Rantanen Jukka Roos Kerttu Törnqvist
44771: Kari Rajamäki
44772:
44773:
44774: Ei vastausta, rauennut
44775:
44776:
44777:
44778:
44779: 5 210061C
44780: 34 1990 vp.
44781:
44782:
44783: Kysymys valtioneuvostolle n:o 32
44784:
44785:
44786:
44787:
44788: Pulliainen ym.: Haja-asutusalueiden palvelujen turvaamisesta
44789:
44790:
44791: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44792:
44793: Jos käynnistyvät neuvottelut johtavat Euroo- tuhansista postitoimipaikoista. Isku olisi luon-
44794: pan talousalueen muodostamiseen, on vielä en- nollisesti kovin kyläposteihin. Tässä tilanteessa
44795: tistäkin tärkeämpää, että maamme haja-asutus- odotetaan tasavallan hallitukselta voimallisia
44796: alueiden elinvoima on turvattu tehokkailla kan- toimenpiteitä posti- ja muiden peruspalvelujen
44797: sallisilla toimilla. Kehitys kulkee kuitenkin kehittämiseksi haja-asutusalueilla.
44798: monilla alueilla parhaillaan päinvastaiseen suun-
44799: taan. Kylissä niin koulu, kauppa kuin postikin Mihin erityisiin toimiin Hallitus välit-
44800: ovat lakkauttamisuhan alaisia tai niistä osa on jo tömästi ryhtyy haja-asutusalueiden posti-
44801: menetetty. Tuorein uhkatekijä on muodostunut ja muiden peruspalveluiden kehittämi-
44802: kasinopelissään epäonnistuneesta Postipankista, seksi?
44803: joka aikoo lakkauttaa palvelunsa sadoista, jopa
44804:
44805: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
44806:
44807: Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
44808: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
44809:
44810:
44811: Ei vastausta, rauennut
44812: 1990 vp. 35
44813:
44814: Kysymys valtioneuvostolle n:o 33
44815:
44816:
44817:
44818:
44819: Puisto ym.: Vammaispalvelujen toteuttamisesta
44820:
44821:
44822: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44823:
44824: Hallituksen esityksessä laiksi vammaisuuden jen avustajien määrässä sekä palkkaukseen ja
44825: perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoi- muihin kustannuksiin varatuissa määrärahoissa
44826: mista (380/87) korostetaan vammaisten henkilöi- esiintyy huomattavia kuntakohtaisia eroja.
44827: den tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia. Nykytilanne lain tulkinnan suhteen on vam-
44828: Vammaispalvelulain toteutuksessa kuntakohtai- maisia eriarvoistava. Myös lääninoikeuksien
44829: set erot ovat kasvaneet huolestuttavan suuriksi lausunnot kunnille ovat toisistaan poikkeavat.
44830: Liikkumisen vaikeus on eriarvoistava tekijä.
44831: Joissakin kunnissa vapaa-ajan matkoihin myön- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44832: netty tuki ei riitä edes yhteen edestakaiseen ryhtyä vammaispalvelulain tavoitteiden
44833: matkaan kuukaudessa. toteuttamiseksi ja vammaisten tasa-ar-
44834: Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa voisuuden takaamiseksi asuinpaikasta
44835: vammaisen ihmisen itsenäisen elämän ja yhteis- riippumatta?
44836: kunnan toimintoihin osallistumisen. Koulutettu-
44837:
44838: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
44839:
44840: Virpa Puisto Jukka Roos Claes Andersson
44841: Reijo Lindroos Riitta Jouppila Ritva Vastamäki
44842: Jorma Huuhtanen Pekka Puska Pirkko Ikonen
44843: Riitta Kauppinen Osmo Soininvaara Jukka Gustafsson
44844:
44845:
44846: Vastaus 3.5.1990
44847: 36 1990 vp.
44848:
44849:
44850: Kysymys valtioneuvostolle n:o 34
44851:
44852:
44853:
44854:
44855: lsohookana-Asunmaa ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen to-
44856: teuttamisesta
44857:
44858:
44859: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44860:
44861: Huolimatta yleisestä taloudellisesta nousu- eläkkeiden jälkeenjääneisyys on riittävän taso-
44862: kaudesta kansaneläkkeiden varassa elävien toi- korotuksen ohella tehtävä indeksijärjestelmän
44863: meentulo on tasaisesti huonontunut. Heikon muutos niin, että kansaneläkkeet sidotaan työ-
44864: indeksisuojan vuoksi kansaneläkkeiden taso eläkeindeksiin.
44865: suhteessa TEL-eläkkeisiin huononee jatkuvasti.
44866: Kansaneläkettä on jouduttu korottamaan erilli- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
44867: sillä lainmuutoksilla. Viimeinen tasokorotus siin kansaneläkelain uudistamiseksi niin,
44868: tehtiin kuusi vuotta sitten 1984. että kansaneläkkeiden tasoa nostetaan ja
44869: Laskettuna vuoden 1984 tasosta kansaneläk- indeksijärjestelmä sidotaan TEL-indek-
44870: keiden jälkeenjääneisyys työeläkkeisiin ja mui- siin ja kansaneläkkeiden vähimmäisetuu-
44871: hin sosiaalivakuutusetuuksiin on vuoden 1990 det yhdenmukaistetaan myös avioliitossa
44872: alkuun mennessä jo 8,5 prosenttia. elävien osalta yksinäisen eläkeläisen ta-
44873: Yksinkertaisin ja selkein tapa korjata kansan- solle?
44874:
44875: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
44876:
44877: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä
44878: Esko Aho AI\Iil.eli Jäätteenmäki Kauko Heikkinen
44879:
44880:
44881: Vastaus 3.5.1990
44882: 1990 vp. 37
44883:
44884: Kysymys valtioneuvostolle n:o 35
44885:
44886:
44887:
44888:
44889: Vähäkangas ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttami-
44890: sesta
44891:
44892:
44893: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44894: Indeksin takia kansaneläkkeet jäävät jälkeen Antaako Hallitus pikaisesti lakiesityk-
44895: työeläkkeistä. Viimeksi jälkeenjääneisyyttä kor- sen puolisoiden erillisistä kansaneläkkeis-
44896: jattiin vuonna 1984. Vakava ongelma on, että tä (ns. IV vaihe) ilman eläkkeiden alenta-
44897: kansaneläke pienenee puolisoilta, vaikka kyse on mista Eläkekomitea 1987:n tapaan, kan-
44898: juuri pienestä peruseläkkeestä; tämä ilmenee jäl- saneläkkeen tasokorotuksesta ja indeksin
44899: kimmäisen puolison jäädessä eläkkeelle. Eläke- muuttamisesta?
44900: uudistuksen IV vaiheessa puolisoiden oli tarkoi-
44901: tus saada toisistaan riippumaton eläke. Ratkai-
44902: suksi ei käy Eläkekomitea 1987:n esitys puolisoi-
44903: den eläkkeiden alentamisesta valmiiksi.
44904:
44905: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
44906:
44907: Juhani Vähäkangas Pertti Lahtinen Timo Laaksonen
44908: Claes Andersson Raila Aho Asko Apukka
44909: Pekka Leppänen Heli Asta1a Anna-Liisa Jokinen
44910: Lauha Männistö Esko Seppänen Esko Helle
44911:
44912:
44913: Vastaus 3.5.1990
44914: 38 1990 vp.
44915:
44916: Kysymys valtioneuvostolle n:o 36
44917:
44918:
44919:
44920:
44921: Vuoristo ym.: Aikamme arvoista ja yhteiskuntamme tilasta
44922:
44923:
44924: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44925:
44926: Ohjelmassaan hallitus sanoo toimiensa kes- aineellisesta hyvinvoinnista huolimatta ja että
44927: keiseksi lähtökohdaksi "pyrkimyksen omalta kyltymättömästä kuluttamisesta on tullut sen
44928: kansalliselta pohjaltamme uudenaikaiseen ja keskeinen arvo.
44929: tasa-arvoiseen hyvinvointiyhteiskuntaan".
44930: Pääministeri Harri Holkerin hallitus on nyt Kysymmekin, jakaako Hallitus huo-
44931: toiminut kolme vuotta. lemme ja epäilyksemme? Ja jos jakaa,
44932: On paikallaan pysähtyä pohtimaan "pyrki- mihin konkreettisiin pyrkimyksiin Halli-
44933: myksen" onnistumista ja "hyvinvointiyhteiskun- tus aikoo ryhtyä yhteiskuntamme henki-
44934: nan" tilaa. Haluamme tehdä sen poikkeavasta senja kultturellisen arvopohjan vahvista-
44935: -joskaan ei vähemmän tärkeästä näkökulmas- miseksi, etteivät ihmiset voisi niin pahoin
44936: ta. Taustalla on huoli ja epäilys, että- kuten on kuin suuri osa nyt voi "uudenaikaisessa
44937: sanottu- "arvoton ja järjetön meininki" (John ja tasa-arvoisessa hyvinvointiyhteiskun-
44938: Vikström) on ajallemme leimaa antava piirre nassamme"?
44939:
44940: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
44941:
44942: Raimo Vuoristo Erkki Pulliainen
44943: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Helle
44944:
44945:
44946: Ei vastausta, rauennut
44947: 1990 vp. 39
44948:
44949: Kysymys valtioneuvostolle n:o 37
44950:
44951:
44952:
44953:
44954: Laine ym.: Verouudistuksen jatkamiselle asetettavista tavoitteista
44955:
44956:
44957: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44958:
44959: Tähän mennessä verouudistus on suosinut hy- Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
44960: vätuloisia ja osinkotulojen saajia. Yritysten tulo- verouudistusta jatkettaessa pieni- ja kes-
44961: verojen osuus kokonaisverotuksessa on selvästi kituloisten osuus kokonaisverotuksessa
44962: alle kansainvälisten keskiarvojen. Varallisuus on kevenee ja verotuksen painopistettä
44963: erittäin lievästi verotettua. Kunnallisverotuksen suunnataan varallisuuteen, myyntivoit-
44964: ja liikevaihtoverotuksen sekä muun kulutusvero- toihin ja suuriin yritys- ja henkilötuloi-
44965: tuksen kiristyminen on kohdistunut suhteellisesti hin?
44966: raskaimmin pieni- ja keskituloisiin. EES-neuvot-
44967: teluissa nousevat esille paineet verotuksen har-
44968: monisoimisesta.
44969:
44970: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
44971:
44972: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
44973: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
44974:
44975:
44976: Ei vastausta, rauennut
44977: 40 1990 vp.
44978:
44979:
44980: Kysymys valtioneuvostolle n:o 38
44981:
44982:
44983:
44984:
44985: Uitto ym.: Ilmavoimien hävittäjäkonehankintojen perusteista
44986:
44987:
44988: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44989:
44990: Suurvaltojen välisissä suhteissa on viimeisten supistamisesta on niin ikään edistytty. Tästä
44991: vuosien aikana tapahtunut merkittävää lämpe- huolimatta pieni Suomi varustautuu edelleen
44992: nemistä. Aseistusta vähennetään ja Euroopasta hankkimalla 10-12 miljardilla markalla 60
44993: on jo poistettu keskimatkan ydinohjukset. Myös uutta hävittäjäkonetta ilmavoimille.
44994: Wienissä käytävissä neuvotteluissa päästäneen
44995: tämän vuoden aikana sopimukseen keskisen Mihin uhkaennusteisiin Hallitus nojaa
44996: Euroopan alueella olevasta tavanomaisesta aseis- näiden koneiden hankintapäätöstä teh-
44997: tuksesta. Myös johtavien suurvaltojen kesken dessään ja mihin tarkoitukseen Suomi
44998: käytävissä neuvotteluissa strategisten aseiden tarvitsee hävittäjäkoneita?
44999:
45000: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
45001:
45002: Pauli Uitto Claes Andersson
45003: Juhani Vähäkangas Esko Helle
45004: Asko Apukka
45005:
45006:
45007: Ei vastausta, rauennut
45008: 1990 vp. 41
45009:
45010:
45011: Kysymys valtioneuvostolle n:o 39
45012:
45013:
45014:
45015:
45016: Rusanen ym.: Ympäristöyhteistyön laajentamisesta Itä-Euroop-
45017: paan
45018:
45019:
45020: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45021:
45022: Suomi joutuu ottamaan vastaan ilman epä- taan. Sen tarkoituksena on rahoituksen takaa-
45023: puhtauksia huomattavasti enemmän kuin mitä minen sellaisille investoinneille Itä-Euroopassa,
45024: se itse aiheuttaa. Tästä kuormituksesta Itä-Eu- jotka perustuvat taloudellisesti kannattavaan
45025: rc'Jpan osuus on merkittävin. Itä-Euroopan liiketoimintaan. Kehityspankki ei vielä ratkaise
45026: ongelmana on korkean tekniikan puute ja van- kaikkea, vaan jäljelle jäävät sellaiset ympäris-
45027: hentunut teollisuus. Ympäristövahingot, joita töinvestoinnit, joiden tuloksena ei synny vientiin
45028: puutteellinen teknologia aiheuttaa, ulottuvat kelpaavia tuotteita. Tällaisia ovat muun muassa
45029: lähes koko Eurooppaan. Jotta teollisuuden yhdyskuntien jäteveden puhdistus, jätehuolto ja
45030: nykyaikaistaminen saataisiin nopeasti käyntiin, energian tuotanto. Niitä varten on luotava oma
45031: on lännessä luovuttava viimeisistäkin korkean kansainvälinen järjestelmä, jonka puitteissa on
45032: tekniikan viennin esteistä ja idässä ryhdyttävä mahdollisuus suoriin avustuksiin.
45033: purkamaan esteitä ulkomaisten investointien
45034: tieltä. Aikooko Hallitus ryhtyä kansainväli-
45035: Ympäristöyhteistyön laajentaminen yleiseu- siin ponnisteluihin, että Itä-Euroopan
45036: rooppalaiselle tasolle on välttämätöntä. Itä- teollisuuden uudistamishankkeiden edis-
45037: Euroopan maiden uudistamishankkeiden no- tämistä varten perustetaan kansainväli-
45038: peuttamiseksi perustettu Euroopan jälleenraken- nen järjestelmä, rahasto, jonka puitteissa
45039: nus- ja kehityspankki on askel oikeaan suun- on mahdollisuus suoriin avustuksiin?
45040:
45041: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
45042:
45043: Pirjo Rusanen Sakari Valli
45044: Eeva Turunen Anssi Rauramo
45045:
45046:
45047: Ei vastausta, rauennut
45048:
45049:
45050:
45051:
45052: 6 210061C
45053: 42 1990 vp.
45054:
45055: Kysymys valtioneuvostolle n:o 40
45056:
45057:
45058:
45059:
45060: Gustafsson ym.: Työelämän uudistamisesta sapattivapaan avulla
45061:
45062:
45063: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45064:
45065: Työelämän uudistamisen jatkaminen on vält- ma-ja eräitä muita vapaita ja lomarahoja, käyt-
45066: tämätöntä. Pienen kansakunnan kannalta on tämällä ennakkoon vanhuuseläkkeitä, opintova-
45067: erityisen tärkeää kansalaisten työkyvyn ja -halun paata ja laajentamalla työvoiman työ- ja virka-
45068: säilyminen mahdollisimman pitkään. Ihmisten vapaata.
45069: uudet tarpeet työssä ja muussa elämässä on Sapattivapaan lisäksi tarvitaan muitakin toi-
45070: otettava vakavasti. menpiteitä erityisesti 40-55-vuotiaiden henki-
45071: Työelämän asiantuntijoista koostunut sapat- löiden työssä pitämiseksi; kuntoutus, työolojen
45072: tivapaatoimikunta on tuoreessa mietinnössään kaikinpuolinen kehittäminen sekä taloudellisesti
45073: yksimielisesti esittänyt sapattivapaan toteutta- turvattu koulutus vaativat kehittämistoimia.
45074: mista. Sapattivapaalla on yleisten hyvinvointita-
45075: voitteiden rinnalla merkittäviä työvoimapoliitti- Miten Hallitus aikoo käynnistää sa-
45076: sia, aikuiskoulutukseen ja itsensä kehittämiseen pattivapaauudistuksen ja tehostaa mui-
45077: liittyviä tavoitteita sekä terveys- ja työsuojelul- takin toimenpiteitä työolojen parantami-
45078: lista merkitystä. seksi erityisesti vanhempien ikäluokkien
45079: Sapattivapaatoimikunta on ehdottanut sapat- osalta?
45080: tivapaan toteuttamista mm. säästämällä vuosilo-
45081:
45082: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
45083:
45084: Jukka Gustafsson Jouko Skinnari Raimo Vuoristo
45085: Sakari Knuuttila Matti Vähänäkki Heli Astala
45086: Anneli Jäätteenmäki
45087:
45088:
45089: Vastaus 3.5.1990
45090: 1990 vp. 43
45091:
45092: Kysymys valtioneuvostolle n:o 41
45093:
45094:
45095:
45096:
45097: Pietikäinen ym.: Opintotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen to-
45098: teuttamisesta
45099:
45100:
45101: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45102:
45103: "Opiskelijoiden opintotukea parannetaan pe- Opintotukijärjestelmän lainapainotteisuus ja
45104: rustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi", sano- korkotason kohoaminen edellyttävät hallituksel-
45105: taan hallitusohjelmassa. Opiskelijat ovat tällä ta opintotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen
45106: h..;tkellä ainut väestöryhmä, joka joutuu elä- käynnistämistä pikaisesti. Opintotukiasiat on
45107: mään velaksi. Opintorahan osuus on tällä het- siirrettävä välittömästi pois opetusministeriön
45108: kellä vain neljäsosa koko opintotuesta. Pankkien alaisuudesta sosiaali- ja terveysministeriön hoi-
45109: vaatimuksesta opintolainojen korko nousee ensi dettavaksi Kansaneläkelaitoksen kautta. Opis-
45110: heinäkuun alusta prosentilla 9,75 prosenttiin. kelijoiden asumisen tukeminen on järjestettävä
45111: Opintolainojen koron nostaminen vaikeuttaa eri- kunnallisen yleisen asumistuen kautta.
45112: tyisesti muutenkin vaikeassa taloudellisessa ah-
45113: dingossa elävien vastavalmistuneiden asemaa, Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
45114: koska heidän korkojaan ei valtio tue. Opiskeli- koo ryhtyä jäljellä olevalla eduskunta-
45115: joiden asumisen tukeminen on sidottu tällä het- kaudella hallitusohjelman toteuttamisek-
45116: kellä opintomenestykseen eikä se ole ympärivuo- si opintotuen kehittämiseksi perustoi-
45117: tista. meentulon turvaavaksi etuudeksi?
45118:
45119: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
45120:
45121: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa
45122: Anssi Rauramo Anneli Taina
45123: Keijo Jääskeläinen
45124:
45125:
45126: Ei vastausta, rauennut
45127: 44 1990 vp.
45128:
45129:
45130: Kysymys valtioneuvostolle n:o 42
45131:
45132:
45133:
45134:
45135: Mäkelä ym.: Opintolainojen korkojen korottamisen vaikutuksesta
45136: opiskelijoiden toimeentuloon
45137:
45138:
45139: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45140:
45141: Valtioneuvosto on julkisuudessa esiintyneiden markkinakorkojen tasolle eli n. 15 %:iin. Tämä
45142: tietojen mukaan sopinut pankkien kanssa siitä, merkitsisi nykyisen opintososiaalisen lainamah-
45143: että ne suostuvat pitämään vuoden 1990 ajan dollisuuden poistumista täysin ja saattaisi opis-
45144: opintolainojen korot 9,75 %:ssa. Näin ollen ~~lijat ennennäkemättömän vaikeisiin tilantei-
45145: opintolainojen korot nousevat prosenttiyksiköl- snn.
45146: lä. Pankit ovat kuitenkin ilmoittaneet, että ne
45147: tyytyvät tähän ratkaisuun ainoastaan väliaikai- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
45148: sena ja vaativat jatkoneuvotteluja opintolaino- opiskelijoiden toimeentulon turvaami-
45149: jen korkojen tulevaisuudesta vuodesta 1991 al- seksi vuoden 1990 jälkeen, koska pankit
45150: kaen. Näin ollen nykyisen kaltaisten opintolai- ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä perimään
45151: nojen tulevaisuus on varmistettu ainoastaan opintolainoista markkinakoron suuruis-
45152: vuodeksi. Pankkien julkisuuteen antamien kan- ta korkoa vuoden 1991 alusta alkaen?
45153: tojen mukaan ne ovatkorottamassa opintolainat
45154:
45155: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
45156:
45157: Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi
45158: Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi
45159:
45160:
45161: Ei vastausta, rauennut
45162: 1990 vp. 45
45163:
45164: Kysymys valtioneuvostolle n:o 43
45165:
45166:
45167:
45168:
45169: Uitto ym.: Ilmavoimien hävittäjäkonehankintojen perusteista
45170:
45171:
45172: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45173:
45174: Suurvaltojen välisissä suhteissa on viimeisten ta on niin ikään edistytty. Tästä huolimatta pieni
45175: vuosien aikana tapahtunut merkittävää lähene- Suomi varustautuu edelleen hankkimalla 10-12
45176: mistä. Aseistusta vähennetään ja Euroopasta on miljardilla markalla 60 uutta hävittäjäkonetta
45177: jo poistettu keskimatkan ydinohjukset. Wienissä ilmavoimille.
45178: käytävissä neuvotteluissa päästäneen tämän
45179: vuoden aikana sopimukseen keskisen Euroopan Mihin uhkaennusteisiin Hallitus nojaa
45180: alueella olevasta tavanomaisesta aseistuksesta. näiden koneiden hankintapäätöstä teh-
45181: Myös johtavien suurvaltojen kesken käytävissä dessään?
45182: neuvotteluissa strategisten aseiden supistamises-
45183:
45184: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
45185:
45186: Pauli Uitto Esko Seppänen Esko-Juhani Tennilä
45187: Ilkka Joenpalo Pertti Lahtinen Raimo Vuoristo
45188: Riitta Myller
45189:
45190:
45191: Vastaus 31.5.1990
45192: 46 1990 vp.
45193:
45194:
45195: Kysymys valtioneuvostolle n:o 44
45196:
45197:
45198:
45199:
45200: Rajamäki ym.: Virkistyskalastusmahdollisuuksien laajentamisesta
45201:
45202:
45203: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45204:
45205: Vuotta 1986 ja vuoden 1988 jälkipuoliskoa lastusoikeus toteutuessaan mahdollistaisivai vie-
45206: koskevan kotitarve-ja virkistyskalastusselvityk- hekalastuksen monilla sellaisilla kalavesillä, joi-
45207: sen mukaan Suomessa on yli 1 500 000 kalastus- den kalatuotto on näiltä osin lähes käyttämätön.
45208: ta vapaa-aikanaan harrastavaa kansalaista. Kalastuslupatuloja merkittävämpää on maaseu-
45209: Heistä valtaosa kalastaa virkistyksekseen ja dulle tulevaisuudessa virkistyskalastuksen palve-
45210: kuuluu kalastusasetuksessa määriteltyyn virkis- lutoimintoihin perustuvat ansiomahdollisuudet.
45211: tyskalastajaryhmään.
45212: Suomen Kalamiesten Keskusliitto keräsi ad- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45213: ressin viehekorttikalastusjärjestelmän aikaansaa- ryhtyä viehekorttijärjestelmän aikaansaa-
45214: miseksi ja luovutti sen eduskunnalle keväällä miseksi sekä vapaa-ajankalastuksen ja
45215: 1989. Viehekalastuksen täydellinen tai osittainen samalla maaseudun ansiomahdollisuuk-
45216: jokamiehenoikeus tahi ns. maksullinen yleiska- sien laajentamiseksi?
45217:
45218: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
45219:
45220: Kari Rajamäki Pertti Hietala
45221: Timo Laaksonen Erkki Pystynen
45222:
45223:
45224: Vastaus 31.5.1990
45225: 1990 vp. 47
45226:
45227: Kysymys valtioneuvostolle n:o 45
45228:
45229:
45230:
45231:
45232: Seppänen ym.: Neuvostoliitosta muuttavien juutalaisten kauttaku-
45233: lusta
45234:
45235:
45236: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45237:
45238: Suomi on sallimassa juutalaisten siirtolaisten miehitettyjen alueiden juutalaistamiseen kanta-
45239: läpimuuton Neuvostoliitosta Israeliin. väestön muuttaessa heidän tieltään miehitetyille
45240: Maastamuuttajat joutuvat luovuttamaan alueille.
45241: Neuvostoliiton passinsa, mikä estää heidän ta-
45242: kaisinmuuttonsa. He eivät myöskään voi viiden
45243: vuorokauden aikana Suomessa (ja vielä pääkau- Mitä Hallitus aikoo tehdä, että läpi-
45244: pungin ulkopuolella) järjestellä asioitaan niin, kulkumuuttajille turvataan humanistisin
45245: että he voisivat muuttaa muualle kuin Israeliin. perustein muuttomahdollisuus muihinkin
45246: On ilmeistä, että monet muuttajat eivät halua maihin tai mahdollisuus jäädä Suomeen?
45247: muuttaa Israeliin, jossa he välillisesti osallistuvat
45248:
45249: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
45250:
45251: Esko Seppänen Arvo Kemppainen
45252: Raila Aho Asko Apukka
45253:
45254:
45255: Ei vastausta, rauennut
45256: 48 1990 vp.
45257:
45258:
45259: Kysymys valtioneuvostolle n:o 46
45260:
45261:
45262:
45263:
45264: Vihriälä ym.: Elintarviketeollisuutemme toimintaedellytysten tur-
45265: vaamisesta
45266:
45267:
45268: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45269:
45270: Maailmanlaajuisen elintarviketilanteen kehi- mat toimikunnan esitykset toteutettaisiin sa-
45271: tysnäkymät, kasvavat ympäristöongelmat sekä manaikaisesti, ei maataloutemme pystyisi nor-
45272: elintarvikkeiden laatukysymykset korostavat maaliksi hyväksyttävän rakenneuudistuksen
45273: riittävän kotimaisen elintarviketuotannon mer- aikataulussa sopeutumaan toimintaympäristön-
45274: kitystä. sä muutoksiin ilman vakavia seurauksia. Seu-
45275: Elintarvikepoliittista ohjelmaa valmistelleen raukset voisivat olla kohtalokkaita kotimaiselle
45276: toimikunnan mietinnössä (28.2.1990) kuvattu elintarviketeollisuudelle sekä koko suomalaiselle
45277: elintarvikkeiden tuonnin vapauttaminen lisäisi maaseudulle.
45278: elintarviketeollisuuden käyttämien maatalous-
45279: peräisten raaka-aineiden, siis maataloutemme Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45280: päätuotteiden, tuonnin kasvua ja sitä kautta ryhtyä turvatakseen suomalaisen elintar-
45281: niiden lisääntyvää vientitarvetta. Tuonnin va- viketeollisuuden toimintaedellytykset
45282: pauttamisen lisäksi toimikunta esittää vientituen kotimaiseen maataloustuotantoon perus-
45283: poistamista 1990-luvun aikana. tuen, ja
45284: Olennaista toimikunnan esityksessä on se, miten Hallitus aikoo huolehtia elintar-
45285: että niillä tulisi todennäköisesti olemaan raskain viketeollisuuden kilpailukyvystä ja sen
45286: vaikutus peruselintarvikkeita tuottavan alkutuo- mahdollisuuksista selviytyä yhdentyväs-
45287: tantomme toimintaedellytyksiin. Mikäli molem- sä Euroopassa?
45288:
45289: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1990
45290:
45291: Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila Esko Aho
45292: Henrik Westerlund Mauri Pekkarinen Erkki Pulliainen
45293: Esko Almgren Juho Sillanpää Tellervo Renko
45294: Einari Nieminen Pekka Leppänen
45295:
45296:
45297: Ei vastausta, rauennut
45298: 1990 vp. 49
45299:
45300: Kysymys valtioneuvostolle n:o 47
45301:
45302:
45303:
45304:
45305: Pulliainen ym.: Kesämökkirakentamisen rajoittamisesta järvien
45306: rannoilla
45307:
45308:
45309: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45310:
45311: Vuoden lomailukausi lähestyy. Samalla kiih- taan pikaisia lainsäädännöllisiä toimia rannoille
45312: tyy kesämökkitonttikauppa. Vaikka maamme rakentamisen pysäyttämiseksi.
45313: on lähes 200 000 järven maa, on rantaviivaa
45314: kuitenkin rajallisesti. Kansalaisten vaurauden Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
45315: kasvamisen myötä yhä useampi haluaa itselleen ryhtyä, että kesäasuntojen sisävesien
45316: kesäasunnon vesistön äärelle. Tämä on uhka rannoille rakentaminen saadaan hallin-
45317: lukuisille eläinlajeille, ei vähiten saimaanhylkeel- taan ja esimerkiksi saimaanhylkeen hen-
45318: le, jonka tulevaisuudelle kesämökkien lukumää- gissä säilymisen kannalta tärkeiden vesis-
45319: rän kasvu lajin kotivesien rannoilla muodostaa töjen rannat rauhoitetaan mökkirakenta-
45320: kevytöljyvaaran ohella pahimman uhan. Tarvi- miselta?
45321:
45322: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1990
45323:
45324: Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
45325: Osmo Soininvaara Eero Paloheimo
45326:
45327:
45328: Ei vastausta, rauennut
45329:
45330:
45331:
45332:
45333: 7 210061C
45334: 50 1990 vp.
45335:
45336: Kysymys valtioneuvostolle n:o 48
45337:
45338:
45339:
45340:
45341: Anttila ym.: Eduskunnalle annettavista lainsäädäntöhankkeista
45342: tällä vaalikaudella
45343:
45344:
45345: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45346:
45347: Nykyisen hallituksen toiminnalle on ollut tun- pitkät luettelot eduskunnalle annettaviksi suun-
45348: nusomaista asioiden pilkkominen pieniksi osit- nitelluista hallituksen esityksistä. Näiden kat-
45349: taisuudistuksiksi. Selkeänä esimerkkinä voidaan teettomien luetteloiden takia hallituksen tulisi-
45350: todeta ns. verouudistuksen toteuttaminen. kin esimerkiksi valtioneuvoston kyselytunnilla
45351: Hallituksen viimeaikaisen toiminnan perus- selkeästi ilmoittaa jäljellä olevan toimikautensa
45352: teella näyttävät hallituksen toimenpiteet ja ta- tärkeimmät lainsäädäntötavoitteet
45353: voitteet lopullisesti hämärtyneen. Esimerkiksi
45354: kelvannee taas verouudistukseen liittyvä kan- Mitkä laajemmat lainsäädäntökoko-
45355: nanotto tuloveroasteikkojen alentamisesta. naisuudet Hallitus on suunnitellut anta-
45356: Kuitenkin valtioneuvoston puolelta kansan- vansa eduskunnalle vielä tällä vaalikau-
45357: edustajille toimitetaan aina istuntokausittain della?
45358:
45359: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45360:
45361: Sirkka-Liisa Anttila Pauli Saapunki Erkki Pulliainen
45362: Taisto Tähkämaa Asko Apukka Einari Nieminen
45363:
45364:
45365: Ei vastausta, rauennut
45366: 1990 vp. 51
45367:
45368: Kysymys valtioneuvostolle n:o 49
45369:
45370:
45371:
45372:
45373: Lahti-Nuuttila ym.: AIDSin leviämisen estämiseksi tarvittavista
45374: toimenpiteistä
45375:
45376:
45377: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45378:
45379: Maassamme on ollut kansainvälisesti ottaen Mitä Hallitus aikoo tehdä pysäyttääk-
45380: hyvä tilanne HI-virusinfektiotartunnan saanei- seen nyt ennakoitavissa olevan Hl-virus-
45381: den määrän suhteen. Uusien tartuntojen määrä infektioiden määrän lisääntymisen maas-
45382: oli alimmillaan alkuvuodesta 1989, jonka jäl- samme?
45383: keen uusien tautitapausten löytyminen on lisään- Aikooko Hallitus suunnata erityisiä
45384: tynyt selvästi. Tämän vuoden neljän ensimmäi- toimenpiteitä sukupuoliteitse tarttuvan
45385: sen kuukauden löydösten perusteella tautita- HI-viruksen leviämisen estämiseksi nuo-
45386: pausten määrän ennakoidaan lisääntyvän rajus- risossa?
45387: ti. Maassamme on myös syntynyt HI-virusinfek- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
45388: tiota sairastavia lapsia. Nykyisten havaintojen siin järjestääkseen muiden länsimaiden
45389: perusteella HI-virusinfektion lisääntymistä on tapaan suonensisäisiä huumeita käyttä-
45390: odotettavissa nuorissa ikäluokissa sekä suonen- ville korvaavan lääkehoidon mahdolli-
45391: sisäisiä huumeita käyttävillä etenkin vankila- suuden, jolla voitaisiin vähentää tartun-
45392: oloissa. tariskejä ja huumausaineiden käyttöön
45393: liittyvän rikollisuuden haittoja niin van-
45394: kiloissa kuin vapaassa yhteiskunnassa?
45395:
45396: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45397:
45398: Pentti Lahti-Nuuttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ritva Vastamäki
45399: Virpa Puisto Tuula Paavilainen Pekka Puska
45400: Ole Wasz-Höckert Sinikka Mönkäre
45401:
45402:
45403: Ei vastausta, rauennut
45404: 52 1990 vp.
45405:
45406: Kysymys valtioneuvostolle n:o 50
45407:
45408:
45409:
45410:
45411: Pietikäinen ym.: Perusturvan kehittämisestä
45412:
45413:
45414: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45415:
45416: Edellisissä eduskuntavaaleissa yleinen vaali- Keskeisintä siinä on kattavan perusturvan ai-
45417: teema oli perusturvajärjestelmän luominen. Hal- kaansaaminen, vähimmäistulojen korottaminen
45418: litusohjelman lisäpöytäkirjan mukaan hallitus ja kulutustason nykyistä parempi tasoittaminen
45419: parantaa kansalaisten perusturvaa kehittämällä elämän eri vaiheiden kesken. Esimerkiksi opiske-
45420: nykyisiä toimeentulojärjestelmiä sellaisiksi, että lijat joutuvat vielä tänä päivänä pääasiassa elä-
45421: ne turvaavat vähimmäistoimeentulon sekä ta- mään velaksi.
45422: kaavat eri elämäntilanteissa tarvittavat palvelut.
45423: Kansalaisten aineellinen, henkinen ja fyysinen Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
45424: turvallisuus ja tasa-arvoisuus ei ole riittävässä koo ryhtyä jäljellä olevalla eduskunta-
45425: määrin parantunut. Hallitus ei ole tuonut edus- kaudella hallitusohjelman toteuttamisek-
45426: kunnalle puitelakia, jossa nykyinen hajanainen si perusturvan kehittämisessä?
45427: sosiaaliturva yhdistetään ja sen aukot paikataan.
45428:
45429: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45430:
45431: Sirpa Pietikäinen Päivi Varpasuo Ritva Vastamäki
45432: Heikki A. Ollila Sauli Niinistö Pirjo-Riitta Antvuori
45433: Kaarina Dromberg
45434:
45435:
45436: Ei vastausta, rauennut
45437: 1990 vp. 53
45438:
45439: Kysymys valtioneuvostolle n:o 51
45440:
45441:
45442:
45443:
45444: Paakkinen ym.: Neuvostoliitosta muuttavien juutalaisten kautta-
45445: kulusta
45446:
45447:
45448: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45449:
45450: Neuvostoliiton juutalaisten muuton sallimista Israelin presidentin Chaim Herzogin ilmoi-
45451: Suomen kautta Israeliin perustellaan ihmisoi- tuksen mukaan 220 Neuvostoliiton juutalaista
45452: keuksilla, vapaalla liikkumisoikeudella ja huma- on jo asettunut asumaan Israelin miehittämille
45453: nitäärisillä syillä. Lisäksi Suomi on toistanut alueille. Lukuun eivät sisälly Itä-Jerusalemiin
45454: kantanaan, että Neuvostoliitosta Suomen kautta asettuneet muuttajat. Moni Neuvostoliitosta läh-
45455: Israeliin muuttavia juutalaisia ei saa asuttaa mie- tevistä juutalaisista haluaisi muuttaa Yhdysval-
45456: hitetyille alueille. toihin.
45457: Vapaa liikkumisoikeus merkitsee mahdolli-
45458: suutta itse valita määränpäänsä ja mahdollisuut-
45459: ta palata lähtömaahansa. Onko Hallitus hyväksynyt muita teitä
45460: Lehtitietojen mukaan pääkonsuli Markus kuin Suomen kautta matkustaneiden
45461: Lyra Suomen Leningradin konsulaatista on asettumisen miehitetyille alueille, ja
45462: sanonut, että kauttakulkua varten konsulaatti miten Hallitus turvaa sen, että Neu-
45463: myöntää viiden vuorokauden viisumin. Ehtona vostoliiton juutalaiset voivat Suomesta
45464: on, että hakijalla on Neuvostoliiton myöntämä matkustaa haluamaansa maahan?
45465: maastapoistumislupa sekä lentolippu Suomesta
45466: Israeliin.
45467:
45468: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45469:
45470: Saara-Maria Paakkinen Marjatta Stenius-Kaukonen
45471: Timo Kietäväinen Reijo Lindroos
45472:
45473:
45474: Ei vastausta, rauennut
45475: 54 1990 vp.
45476:
45477: Kysymys valtioneuvostolle n:o 52
45478:
45479:
45480:
45481:
45482: Zyskowicz ym.: Rikoksen uhrin aseman parantamisesta
45483:
45484:
45485: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45486:
45487: Yhteiskunnassa esiintyvän rikollisuuden on liokunta viimeisimmässä mietinnössään valtio-
45488: todettu monessa yhteydessä lisääntyneen. Vaik- varain hoidosta ja tilasta.
45489: ka tilastot joihain osin todistavat tämän väit- "Rikoksista kärsimään joutuneiden asemaa
45490: teen liioitelluksi, yleinen käsitys asiasta osoittaa, parannetaan", todetaan hallitusohjelman lisä-
45491: että kansalaisten keskuudessa rikollinen käyt- pöytäkirjassa.
45492: täytyminen koetaan entistä ongelmallisemmaksi.
45493: Asiaan voidaan vaikuttaa myös niillä keinoilla, Millaisiin toimenpitelSlm Hallitus ai-
45494: joita yhteiskunnalla on tarjottavanaan rikoksen koo ryhtyä jäljellä olevalla eduskunta-
45495: uhrin aseman parantamiseksi. Asiaan ovat kiin- kaudella hallitusohjelman toteuttamisek-
45496: nittäneet huomiota valtiontilintarkastajat viimei- si rikoksen kohteeksi joutuneiden ase-
45497: simmässä kertomuksessaan sekä valtiovarainva- man parantamiseksi?
45498:
45499: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45500:
45501: Ben Zyskowicz Martti Tiuri
45502: Eeva Turunen Kimmo Sasi
45503:
45504:
45505: Vastaus 31.5.1990
45506: 1990 vp. 55
45507:
45508: Kysymys valtioneuvostolle n:o 53
45509:
45510:
45511:
45512:
45513: Jäätteenmäki ym.: Tulliniemen alueen suojelemisesta Hangossa
45514:
45515:
45516: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45517:
45518: Hangon Tulliniemessä on tänä keväänä käyty nisteriön ja Uudenmaan lääninhallituksen toi-
45519: kiistaa Suomen eteläisimmän kärjen suojelusta. mesta keskeytetty siksi ajaksi, jona lääninhalli-
45520: Kiista sai alkunsa, kun Hangon kaupunki ryhtyi tus käsittelee kiistaa koskevia valituksia. Ruop-
45521: parhaaseen vesilintujen pesintäaikaan valmiste- paustyöt Hangossa kuitenkin jatkuvat.
45522: lemaan uuden satamalaiturin rakentamista ruop- Viime syksynä valtion omistamat alueet Tulli-
45523: paamalla ja niemen ulkoluotoja räjäyttämällä. niemen länsiosassa rauhoitettiin asetuksella
45524: Hangon Tulliniemi on rauhoitettu vuonna Uddskatanin suojelualueeksi. Niemen kärjessä
45525: 1933. Siitä huolimatta Hangon kaupunki on sijaitsee lähinnä muuttolintuja tutkiva lintuase-
45526: laatinut alueelle asemakaavan, jossa osa alueista ma, jolle olisi turvattava kulkureitti.
45527: on piirretty satama- ja varastoalueeksi. Viime
45528: syksynä kaupunki allekirjoitti yksityisen yrityk- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45529: sen kanssa sopimuksen, jossa kaupunki sitoutui ryhtyä Suomen eteläisimmän kärjen suo-
45530: rakentamaan uuden junalauttalaiturin autoja jelualueen turvaamiseksi ja räjäytystöi-
45531: kuljettaville suuremmille rahtilaivoille. den estämiseksi suojelualueen läheisyy-
45532: Ulkoluotojen räjäytystyöt on ympäristömi- dessä?
45533:
45534: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45535:
45536: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen Pekka Haavisto
45537: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Pekka Puska
45538: Ilkka Joenpalo Marja-Liisa Tykkyläinen
45539:
45540:
45541: Ei vastausta, rauennut
45542: 56 1990 vp.
45543:
45544: Kysymys valtioneuvostolle n:o 54
45545:
45546:
45547:
45548:
45549: Aittoniemi ym.: Maatalouselinkeinon turvaamiseksi tarvittavista
45550: toimenpiteistä
45551:
45552:
45553: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45554:
45555: Maatalouselinkeinon harjoittaminen on kan- kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla tulevat
45556: sallisesti tärkeä tuotantomuoto, jonka kautta saattamaan maataloustuottajan entistä vaike-
45557: varmistetaan tuotettavien ja korkeatasoisten ampaan asemaan ja jatkuvan arvostelun koh-
45558: elintarvikkeiden omavaraisuus niin normaaleis- teeksi. Kuitenkaan näköpiirissä ei ole kokonais-
45559: sa oloissa kuin mahdollisissa poikkeusolosuh- valtaisia ratkaisumalleja näiden ongelmien hoi-
45560: teissakin. Maatalouselinkeinon harjoittajat ovat tamiseksi.
45561: kuitenkin joutuneet vuosia, jopa vuosikymme-
45562: niä olemaan kielteisen arvostelun kohteena mm. Minkälaisia kokonaisvaltaisia suunni-
45563: ylituotannon ja siihen liittyvien tukitoimien sekä telmia Hallituksella on maatalouselinkei-
45564: elintarvikkeiden kalleuden vuoksi. non saamiseksi vakaalle pohjalle edellä
45565: Tuleva kansainvälistyminen sekä tuotannon mainitut tulevaisuuden näkymät huo-
45566: suhde kotimaiseen kulutukseen yhdistettynä mioon ottaen?
45567: maataloustuotteidemme hinnallisesti heikkoon
45568:
45569: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45570:
45571: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
45572: Tina Mäkelä Pentti Kettunen
45573: Lea Mäkipää
45574:
45575:
45576: Ei vastausta, rauennut
45577: 1990 vp. 57
45578:
45579: Kysymys valtioneuvostolle n:o 55
45580:
45581:
45582:
45583:
45584: Aittoniemi ym.: Neuvostoliitossa asuvien inkeriläisten mahdolli-
45585: suuksista muuttaa Suomeen
45586:
45587:
45588: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45589:
45590: Neuvostoliitossa asuvien inkerinsuomalaisten pääsy maahamme on mahdollista vasta pitkän
45591: halusta ja mahdollisuuksista muuttaa Suomeen odottelun jälkeen.
45592: on olemassa varsin ristiriitaisia tietoja. Julkisuu-
45593: dessa olleiden tietojen mukaan lukuisa määrä Miten Hallitus suhtautuu inkerinsuo-
45594: näitä heimoveljiämme jonottaa mm. Leningra- malaisten haluun muuttaa maahamme ja
45595: dissa ja Tallinnassa sijaitsevissa Suomen konsu- mitä se aikoo tehdä viisumihakemusten
45596: laateissa viisumia ainakin vieraillakseen Suomes- käsittelyn nopeuttamiseksi asianomaises-
45597: sa ja mahdollisesti valmistellakseen Suomeen sa Suomen konsulaatissa?
45598: muuttamista. Syystä tai toisesta viisumihake-
45599: musten käsittely on varsin hidasta ja tästä syystä
45600:
45601: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45602:
45603: Sulo Aittaniemi Lea Mäkipää
45604: Marita Jurva Pentti Kettunen
45605: Tina Mäkelä
45606:
45607:
45608: Ei vastausta, rauennut
45609:
45610:
45611:
45612:
45613: 8 210061C
45614: 58 1990 vp.
45615:
45616: Kysymys valtioneuvostolle n:o 56
45617:
45618:
45619:
45620:
45621: Huuhtanen ym.: Energian säästämisen lisäämiseksi tarvittavista toi-
45622: menpiteistä
45623:
45624:
45625: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45626:
45627: Energian tuottaminen käy kokonaiskustan- säämällä reippaasti voimavaroja tutkimus- ja
45628: nuksiltaan yhä kalliimmaksi: tällä hetkellä käy- koulutustoimintaan. Syntyvien uusien tuotanto-
45629: tössä olevat tärkeimmät energianlähteet ovat tekniikoiden, pohtoprosessien ja kulutustavaroi-
45630: kaikki uusiutumattomia luonnonvaroja ja ener- den laadun paranemisen vaikutukset energian
45631: gian tuotanto ja kulutus ovat suurin ympäris- kulutukseen olisivat myös merkittäviä.
45632: töön kohdistuva rasitus.
45633: Suomessa julkinen valta, lähinnä kauppa- ja Minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo
45634: teollisuusministeriö, ei ole ryhtynyt ponnekkaas- ryhtyä energiansäästön edistämiseksi, sii-
45635: ti toteuttamaan ohjelmaa energian säästämisek- hen liittyvän tutkimustoiminnan tehosta-
45636: si. Toteutetuilla laihoilla mainoskampanjoilla on miseksi ja uuden vähemmän energiaa si-
45637: lähinnä vain kosmeettinen arvo. tovan tuotantoteknologian käyttöön ot-
45638: Merkittävään energiansäästöön päästäisiin Ii- tamiseksi?
45639: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45640:
45641: Jorma Huuhtanen Eero Paloheimo Toimi Kankaanniemi
45642: Ole Wasz-Höckert Raimo Vuoristo Mauri Pekkarinen
45643:
45644:
45645: Ei vastausta, rauennut
45646: 1990 vp. 59
45647:
45648: Kysymys valtioneuvostolle n:o 57
45649:
45650:
45651:
45652:
45653: Kankaanniemi ym.: Päihdepoliittisen toimintaohjelman laatimises-
45654: ta alkoholin kulutuksen vähentämiseksi
45655:
45656:
45657: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45658:
45659: Kansaneläkelaitoksen tuoreen tutkimuksen sijat pienensivät vapaaehtoisesti alkoholiannos-
45660: mukaan maassamme yli 60% 30 vuotta täyttä- ten kokoa ja nostivat asiakkaiden ikärajan 20
45661: neistä potee jotakin pitkäaikaista sairautta. vuoteen. Panimot laimensivat A-olutta. Kolmen
45662: Huomattava osa kaikista sairauksista johtuu seuraavan vuoden aikana päätettiin alkoholin
45663: välillisesti tai välittömästi päihteiden käytöstä. hintaa nostaa 20 % ja raittiustyön arvostusta
45664: Suomessa, jonka pitäisi olla WHO:n mallimaa, alettiin määrätietoisesti parantaa. Ruotsissa tut-
45665: ainoana läntisen Euroopan maana alkoholin ku- kittiin alkoholin yhteiskunnalle aiheuttaman
45666: lutus yhä kasvaa joka vuosi. Maamme tervey- laskun määrää, joka osoittautui erittäin suurek-
45667: denhuollon menot uhkaavat riistäytyä ja ikään- si. Inhimillistä hätää ei voi edes rahassa mitata.
45668: tyvistä ja pian myös vähenevistä työntekijöistä
45669: uhkaa tulla hoitoa tarvitsevia pitkäaikaissairai- Aikooko Hallitus pikaisesti laatia
45670: ta, joille ei riitä hoitajia. Huolestuttavinta on se, päihdepoliittisen toimintaohjelman kas-
45671: että lasten, nuorten ja työikäisten päihteiden- vavan alkoholinkulutuksen kansanter-
45672: käyttö lisääntyy nopeimmin. veydelle ja kansantaloudelle aiheuttaman
45673: Ruotsissa julistettiin sosiaalihallituksen aloit- uhan torjumiseksi ja kulutuksen saami-
45674: teesta tämän vuoden alusta alkaen sota alkoho- seksi laskuun WHO:n asettaman tavoit-
45675: lin kulutuksen kasvua vastaan. Mm. ravintoloit- teen mukaisesti?
45676: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
45677:
45678: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
45679: Esko Almgren Sauli Hautala
45680:
45681:
45682: Ei vastausta, rauennut
45683: 60 1990 vp.
45684:
45685: Kysymys valtioneuvostolle n:o 58
45686:
45687:
45688:
45689:
45690: E. Aho ym.: Hallituksen suhtautumisesta Länsi-Euroopan talou-
45691: delliseen yhdentymiseen
45692:
45693:
45694: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45695:
45696: Hallituksen keväällä 1990 eduskunnalle anta- hallituksen integraatiolinjasta. Tämä on heiken-
45697: man integraatioselonteon mukaisesti Suomi tänyt Suomen neuvotteluasemaa ja mahdolli-
45698: yhdessä muiden EFTA-maiden kanssa osallistuu suuksia saada ETA-sopimukseen hallituksen ja
45699: neuvotteluihin, joilla EFTA ja EY pyrkivät eduskunnan edellyttämiä kansallisia poikkeuk-
45700: muodostamaan Euroopan talousalueen. Edus- sia ja siirtymäsäännöksiä.
45701: kunnan suuri enemmistö antoi, samalla neuvot-
45702: telutavoitteita tarkentaen, hallituksen peruslin- Mikä on Hallituksen kanta Suomen
45703: jalle tukensa. täysjäsenyyteen EY:ssä? Pitääkö Hallitus
45704: Kuluneen kesän aikana hallituksen piiristä on täysjäsenyyttä mahdollisena tai tavoitel-
45705: kuitenkin esitetty, että ETA-sopimus olisi vain tavana vai onko Hallituksen tavoitteena
45706: lyhyt välivaihe Suomen liittymiselle EY:n täysjä- järjestää Suomen suhteet EY:n kanssa
45707: seneksi. Hallituksen sisältä esitetyt ristiriitaiset pysyvästi ETA-sopimuksen pohjalta?
45708: kannanotot ovat synnyttäneet epätietoisuutta
45709: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1990
45710:
45711: Esko Aho Osmo Soininvaara
45712: Esko Seppänen Eino Siuruainen
45713: Jukka Vihriälä
45714:
45715:
45716: Vastaus 4.10.1990
45717: 1990 vp. 61
45718:
45719: Kysymys valtioneuvostolle n:o 59
45720:
45721:
45722:
45723:
45724: P. Leppänen ym.: Autoveron palauttamisesta invalideille
45725:
45726:
45727: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45728:
45729: Vuonna 1983 arvioitiin yli 80 o/o:n haitta-as- Hylkäyspäätösten määrä on jatkuvasti lisäänty-
45730: teen vammaisia olleen hiukan yli 12 000, joista nyt, vaikka vammaispalvelulaki ei takaa riittäviä
45731: sai tuolloin oman auton hankinnassa autoveron kuljetuksia.
45732: palautuksen vain noin 29 %. Lukumäärän alhai-
45733: suus selittyy lain väljistä harkintasäännöksistä ja Milloin ja miten Hallitus aikoo paran-
45734: tulliviranomaisten penseästä suhtautumisesta taa vammaisten autonhankintatukijärjes-
45735: vammaisten autoveron palautushakemuksiin. telmää?
45736: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
45737:
45738: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka
45739: Jarmo Wahlström Vappu Säilynoja Heli Astala
45740: Anna-Liisa Jokinen
45741:
45742:
45743: Ei vastausta, rauennut
45744: 62 1990 vp.
45745:
45746:
45747: Kysymys valtioneuvostolle n:o 60
45748:
45749:
45750:
45751:
45752: Holvitie ym.: Postitoimipaikan säilyttämisestä eduskuntatalossa
45753:
45754:
45755:
45756: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45757:
45758: Virkamiestaholta saamamme tiedon mukaan kaan ja monipuolisen postiliikenteen lisäksi.
45759: postitoimipisteiden lopettamisen yhteydessä on Lopetettavissa kyläposteissa asiakasmäärät saat-
45760: tarkoitus lopettaa myös Eduskunnan postitoi- tavat olla vain 3-10 asiakasta päivässä.
45761: misto, 00102 Eduskunta.
45762: Menettely tuntuu perustelemattomaita jo sik- Erikoisleimalla varustettu parlament-
45763: si, että yhden virkailijan hoitamassa postipistees- tiposti toimii kaikissa pohjoismaisissa
45764: sä käy päivittäin n. 90-110 asiakasta, ruuhka- parlamenteissa, miksi ei siis Suomessa,
45765: aikoina jopa lähes 200. Lisäksi postipiste on kuten on ollut tapana jo 60 vuoden ajan?
45766: toiminut muunkinlaisena palvelupisteenä vilk-
45767: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
45768:
45769: Tapio Holvitie Kalevi Lamminen Martti Korkia-Aho
45770: Sulo Aittaniemi Anna-Liisa Jokinen Pirkko Ikonen
45771: Kaarina Dromberg
45772:
45773:
45774: Ei vastausta, rauennut
45775: 1990 vp. 63
45776:
45777: Kysymys valtioneuvostolle n:o 61
45778:
45779:
45780:
45781:
45782: Seppänen ym.: Korkojen alentamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
45783:
45784:
45785: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45786:
45787: Hallitusohjelmassaan hallitus julisti toimivan- soon, mutta se ei ole lainanottajien syy. Siitä
45788: sa yhdessä Suomen Pankin kanssa korkotason huolimatta velalliset ovat ajautuneet korkolouk-
45789: alentamiseksi. Kaikki korot ovat sittemmin kuun, kun pankit ovat yksipuolisilla päätöksillä
45790: nousseet ilman, että hallitus on tehnyt mitään. korottaneet heidän lainojensa korkoja. Näin
45791: Pankit ovat tehneet viime vuosina ennätyksel- pankit ovat panneet kansalaisille maksuun
45792: liset luottotappiot. Ne ovat olleet miljardiluok- omien virheidensä seuraukset.
45793: kaa. Pankit ovat myös keinotelleet muiden yh-
45794: tiöiden osakkeilla, ja tappiot ovat olleet miljar- Mitä Hallitus aikoo tehdä hallitusoh-
45795: diluokkaa. Pankit ovat - markkinaosuuksista jelman toteuttamiseksi niin, että korot
45796: kilpaillessaan - sitoneet lainakantansa osta- alenevat?
45797: mansa rahan hintaan nähden väärään korkota-
45798:
45799: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1990
45800:
45801: Esko Seppänen Claes Andersson
45802: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen
45803:
45804:
45805: Vastaus 4.10.1990
45806: 64 1990 vp.
45807:
45808: Kysymys valtioneuvostolle n:o 62
45809:
45810:
45811:
45812:
45813: Almgren ym.: Hallituksen suhtautumisesta Länsi-Euroopan talou-
45814: delliseen yhdentymiseen
45815:
45816:
45817: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45818:
45819: Kauppa- ja teollisuusministeri on todennut, Onko ministereiden erilainen asennoi-
45820: että Suomi anoo EY-jäsenyyttä tällä vuosikym- tuminen vaikeuttanut Suomen asemaaja
45821: menellä, jos Euroopan kehityksen suunta ei vaikuttanut EY:n neuvottelijoihin, koska
45822: dramaattisesti muutu. on annettu ymmärtää, että Suomen tulee
45823: Ulkoministeri on huomauttanut, että kysy- unohtaa se varaumin esitetty linja, jonka
45824: mys EY-jäsenyydestä on poliittinen valinta. eduskunta hyväksyi viime keväänä?
45825: Samalla ulkoministeri on todennut, että valittu
45826: ET A-neuvottelulinja on oikea.
45827: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1990
45828:
45829: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
45830: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
45831:
45832:
45833: Vastaus 4.10.1990
45834: 1990 vp. 65
45835:
45836: Kysymys valtioneuvostolle n:o 63
45837:
45838:
45839:
45840:
45841: Vuoristo ym.: Yhteiskuntamme henkisestä asennoitumisesta tule-
45842: vaisuuteen
45843:
45844:
45845: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45846:
45847: Professori Ilkka Niiniluoto sanoi Helsingin ja painopisteensä, mihin nyt Suomessa olisi pa-
45848: yliopiston 350-vuotisjuhlapuheessaan, jota tääl- nostettava.
45849: läkin on useasti lainattu, että "me elämme aikaa, Jos ajatus ja analysointi valomerkin jälkeises-
45850: jossa kulutusjuhla on saanut valomerkin, ehdot- tä ajasta ja yhteiskunnan tilasta hyväksytään oi-
45851: toman varoituksen ympäristön sietokyvyn ja sen keaksi tai oireelliseksi, niin sen täytyy askarrut-
45852: myötä 'tarjoilun' loppumisesta. Maailma jatkaa taa myös hallitusta kuin myös meitä kansan-
45853: silti optimistisesti eteenpäin virvatulen tavoitte- edustajia, siksi kysymmekin,
45854: lua niin kuin mikään ei olisi muuttunut ... ".
45855: Ja edelleen, että "neonvaloissa leikkivä post-
45856: moderni sukupolvi puolestaan käyttäytyy niin mikä on Hallituksen arvio yhteiskun-
45857: kuin ravintolayleisö valomerkin tullessa: tilataan tamme - sanoaksemme - henkisestä ti-
45858: nopeasti lisää ja pidetään hauskaa, kunnes valot lasta ja mihin olisi panostettava, jotta
45859: kokonaan sammuvat". elämän edellytykset säilyisivät tuleville-
45860: Tunnetusti Niiniluoto esitti myös ajatuksensa kin sukupolville?
45861: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1990
45862:
45863: Raimo Vuoristo Heli Astala Lea Savolainen
45864: Jukka Vihriälä Matti Väistö Juhani Alaranta
45865: Erkki Pystynen Matti Vähänäkki Pauli Uitto
45866: Gustav Björkstrand Juhani Vähäkangas
45867:
45868:
45869: Ei vastausta, rauennut
45870:
45871:
45872:
45873:
45874: 9 210061C
45875: 66 1990 vp.
45876:
45877:
45878: Kysymys valtioneuvostolle n:o 64
45879:
45880:
45881:
45882:
45883: Lahti-Nuuttila ym.: Elintarvikkeiden hintojen alentamisesta
45884:
45885:
45886: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45887:
45888: Elintarvikkeiden korkeat hinnat ja erityisesti säännöllisesti nousevan. Tuontielintarvikkeiden
45889: kotimaisista raaka-aineista valmistettujen tuot- hinnat taas ovat jopa laskeneet.
45890: teiden muita nopeampi hintojen nousu herättää
45891: kuluttajissa niin ärtymystä kuin useita kysymyk- Mitä Hallitus aikoo tehdä sen varmis-
45892: siä. Elintarviketalouteen suunnatusta runsaasta tamiseksi, että elintarviketalouteen suun-
45893: yhteiskunnan tuesta huolimatta ruuan kuluttaja- nattu miljardien markkojen tuki todella
45894: hinnat ovat maailman korkeimpia. Mitä sään- alentaisi kuluttajahintoja, sekä kilpailun
45895: nellymmästä ja suojatummasta elintarvikkeesta lisäämiseksi elintarvikealalla?
45896: on kysymys, sitä varmemmin hinnat näyttävät
45897: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
45898:
45899: Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila Timo Roos
45900: Kari Rajamäki Virpa Puisto Ilkka Joenpalo
45901:
45902:
45903: Ei vastausta, rauennut
45904: 1990 vp. 67
45905:
45906: Kysymys valtioneuvostolle n:o 65
45907:
45908:
45909:
45910:
45911: Kankaanniemi ym.: Korkojen alentamiseksi tarvittavista toimenpi-
45912: teistä
45913:
45914:
45915: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45916:
45917: Suomen korkotaso on jo melko pitkään ollut Tavallisten kansalaisten, yritysten ja kuntien
45918: korkea. Tämä on aiheuttanut vakavia ongelmia oikeusturva velkasuhteissa on puutteellinen ja
45919: monille ihmisille, perheille, yrityksille ja kunnille. vaatii pikaista lainsäädännöllistä parantamista.
45920: Korkotason alentamisella ja sen aiheuttamien
45921: ongelmien ehkäisemisellä on kiire. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45922: Vaikeimmassa asemassa ovat ne ihmiset ja ryhtyä korkotason pikaiseksi alentami-
45923: perheet, joiden vanhojen lainojen korkotasoa seksi erityisesti asuntovelallisten sekä yri-
45924: pankit ovat yksipuolisesti korottaneet. Näistä tystoimintaa harjoittavien velallisten
45925: tapauksista on tehty useita oikeusjuttuja. Yksi- osalta, ja
45926: puolisten koronkorotusten lisäksi pankit ovat mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45927: kiristäneet mm. pienyritysten lainojen vakuus- ryhtyä velallisten oikeusturvan paranta-
45928: vaatimuksia ja ovat näin aiheuttaneet kasvavia miseksi suhteessa pankkeihin?
45929: vaikeuksia yrityksille. Edelleen pankit joissakin
45930: tapauksissa kuittaavat saataviaan yksipuolisesti
45931: yritys- ja muiden asiakkaittensa tileiltä.
45932: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
45933:
45934: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
45935: Jorma Fred Esko Almgren
45936:
45937:
45938: Vastaus 4.10.1990
45939: 68 1990 vp.
45940:
45941: Kysymys valtioneuvostolle n:o 66
45942:
45943:
45944:
45945:
45946: Mönkäre ym.: Tupakkatuotteiden piilomainonnan estämisestä
45947: urheilua koskevassa viestinnässä
45948:
45949:
45950: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45951:
45952: Tupakointi Suomessa on lisääntynyt viime vat tupakkalain tarkoitusta ja toimivat Maail-
45953: vuosina. Tupakan mainontakiellosta huolimatta man terveysjärjestön Terveyttä kaikille -ohjel-
45954: lehtien ja television urheiluviestinnässä on päi- man Suomelle antaman erityistehtävän mukai-
45955: vittäin savukemainoksia, joita välittävät suoma- sesti.
45956: laiset moottoriurheilijat. Valtionyhtiöistä varsin-
45957: kin Neste ja Finnair tukevat sellaisia urheilijoita, Mitä Hallitus aikoo tehdä urheiluvies-
45958: jotka saavat runsaasti tukea tupakkateollisuu- tinnässä valtionyhtiöiden myötävaiku-
45959: delta, ja samalla myötävaikuttavat myös suoma- tuksella tapahtuvan savukemarkkinoin-
45960: laisiin kohdistuvaan savukemarkkinointiin. Ter- nin estämiseksi ja tupakkaterveyskasva-
45961: veyden edistämisen ja Suomen maineen kannalta tuksen edellytysten parantamiseksi?
45962: tavoitteena tulee olla, että valtionyhtiöt toteutta-
45963: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
45964:
45965: Sinikka Mönkäre Pekka Puska
45966: Virpa Puisto Timo Roos
45967: Ben Zyskowicz
45968:
45969:
45970: Ei vastausta, rauennut
45971: 1990 vp. 69
45972:
45973: Kysymys valtioneuvostolle n:o 67
45974:
45975:
45976:
45977:
45978: Pietikäinen ym.: Opintotukijärjestelmän uudistamisesta
45979:
45980:
45981: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
45982:
45983: "Opiskelijoiden opintotukea parannetaan pe- misen tukemisessa. Tuki on sidottu tällä hetkellä
45984: rustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi", sano- muun muassa opintomenestykseen, eikä se ole
45985: taan hallitusohjelmassa. Opintotukeen tehdyistä ympärivuotista.
45986: parannuksista huolimatta opintotuen taso on Opintotukijärjestelmän lainapainotteisuus ja
45987: riittämätön, tarveharkintasäännökset monimut- korkotason kohoaminen edellyttävät hallituksel-
45988: kaiset ja lainapainotteisuus liian suuri. Pankki- ta opintotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen
45989: miehet ja valtiovarainministeriön virkamiehet käynnistämistä pikaisesti. Opintotukiasiat voi-
45990: ovat esittäneet, että opintolainat sidottaisiin taisiin siirtää opetusministeriön alaisuudesta
45991: markkinakorkoon. Tämänsuuntaisia tietoja on sosiaali- ja terveysministeriön hoidettavaksi.
45992: tullut julkisuuteen valtiovarainministeriön aset- Yhdenmukaisen perusturvatavoitteen vuoksi
45993: tamaita työryhmältä, jonka tehtävänä on selvit- opintotuen myöntäjäksi soveltuisi erittäin hyvin
45994: tää eri korkotukilainojen tulevaisuutta. Opinto- Kansaneläkelaitos.
45995: lainojen sitominen markkinakorkoihin merkit-
45996: see koron heilahtelua vallitsevan markkinatilan- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
45997: teen mukaan. Opintolainojen koron nostaminen koo ryhtyä jäljellä olevalla eduskunta-
45998: vaikeuttaa erityisesti muutenkin vaikeassa talou- kaudella hallitusohjelman toteuttamisek-
45999: dellisessa ahdingossa elävien vastavalmistunei- si siten, että opintotuesta kehitetään pe-
46000: den asemaa, koska heidän korkojaan ei valtio rustoimeentulon turvaava etuisuus?
46001: tue. Suuria puutteita on myös opiskelijoiden asu-
46002: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
46003:
46004: Sirpa Pietikäinen Heikki A. Ollila
46005: Anna-Kaarina Louvo Pirjo Rusanen
46006: Erkki Pystynen
46007:
46008:
46009: Ei vastausta, rauennut
46010: 70 1990 vp.
46011:
46012: Kysymys valtioneuvostolle n:o 68
46013:
46014:
46015:
46016:
46017: Rusanen ym.: Kilpailun lisäämisestä elintarvikealalla
46018:
46019:
46020: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46021:
46022: Elintarviketeollisuus ja koko elintarvikeketju sioinnista ja tuontiluvista pitäisi harkitusti ja hal-
46023: eivät tänä päivänä toimi tehokkaasti, sillä kilpai- litusti asteittain luopua kokonaan. Elintarvik-
46024: lu- ja sopimusvapaus ei näytä alalla täydellisesti keiden ja näiden raaka-aineiden tuonnin ja vien-
46025: toteutuneen. Elintarvikealalla jos missä toimi- nin yksinoikeuksista pitäisi luopua.
46026: taan kartellien Iuvatulla alueella. Elintarvikkei-
46027: den tuonnin vapauttamisen aloittaminen on sel- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
46028: ~eäja myönteinen toimi hintatason alentamisek- koo ryhtyä jäljellä olevalla eduskunta-
46029: SL kaudella elintarviketeollisuuden ja koko
46030: Kilpailunäkökohtien perusteella tuontisuojaa elintarvikeketjun kilpailu- ja sopimusva-
46031: tulisi jo nyt selvästi enemmän purkaa. Lisen- pauden edistämiseksi?
46032:
46033: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
46034:
46035: Pirjo Rusanen Ben Zyskowicz
46036: Keijo Jääskeläinen Anneli Taina
46037:
46038:
46039: Ei vastausta, rauennut
46040: 1990 rd. 71
46041:
46042: Spörsmål tili statsrådet nr 69
46043:
46044:
46045:
46046:
46047: Donner m.fl.: Om åtgärder för ekonomisk, politisk och strategisk
46048: kris beredska p
46049:
46050:
46051: Tili Riksdagens Herr Talman
46052:
46053: Mellanösternkrisen har uppstått vid en tid- tili rikare Iänder är sannolik. Alternativet tili
46054: punkt av stor osäkerhet i Europa. detta vore stängda gränser.
46055: Tidigare centralstyrda europeiska stater har Kristecknen har nått Finland i form av för-
46056: övergått tili demokratiska mångpartisystem, och sämrade ekonomiska utsikter och försvagad
46057: möter samtidigt stora sociala och ekonomiska konkurrenskraft på nästan alla områden.
46058: svårigheter. Läget i Sovjetunionen är oklart.
46059: Försörjningsläget är svårt. De centrifugala själv- Vilka åtgärder för ekonomisk, politisk
46060: ständighetssträvandena har ökat i omfattning. och strategisk krisberedskap ämnar Re-
46061: En stor folkvandring i Europa från fattigare geringen vidta eller har den vidtagit?
46062: Helsingforsden 27 september 1990
46063:
46064: Jörn Donner Henrik Lax Per-Henrik Nyman
46065: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Henrik Westerlund
46066: Håkan Nordman Gunnar Jansson Gustav Björkstrand
46067:
46068:
46069: Svar 4.10.1990
46070: 72 1990 vp.
46071:
46072: Kysymys valtioneuvostolle n:o 69 Suomennos
46073:
46074:
46075:
46076:
46077: Donner ym.: Taloudellisen, poliittisen ja strategisen kriisivalmiuden
46078: luomisesta
46079:
46080:
46081: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46082:
46083: Lähi-idän kriisi on syntynyt ajankohtana, jol- Kriisin merkit ilmenevät Suomessa talousnä-
46084: loin Euroopassa vallitsee suuri epävarmuus. kymien ja kilpailukyvyn heikkenemisenä lähes
46085: Aikaisemmin keskusjobtoiset Euroopan val- kaikilla aloilla.
46086: tiot ovat siirtyneet monipuoluejärjestelmään
46087: kohdaten samanaikaisesti suuria sosiaalisia ja
46088: taloudellisia vaikeuksia. Tilanne Neuvostoliitos- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46089: sa on epäselvä ja huoltotilanne vaikea. Keskipa- ryhtyä tai on ryhtynyt taloudellisen, po-
46090: koiset itsenäisyyspyrkimykset ovat lisääntyneet. liittisenja strategisen kriisivalmiuden luo-
46091: Suuri kansainvaellus Euroopassa köyhistä rik- miseksi?
46092: kaisiin maihin on todennäköinen. Vaihtoehtona
46093: olisi rajojen sulkeminen.
46094: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
46095:
46096: Jörn Donner Henrik Lax Per-Henrik Nyman
46097: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Henrik Westerlund
46098: Håkan Nordman Gunnar Jansson Gustav Björkstrand
46099:
46100:
46101: Vastaus 4.10.1990
46102: 1990vp. 73
46103:
46104: Kysymys valtioneuvostolle n:o 70
46105:
46106:
46107:
46108:
46109: Tennilä ym.: Opintotukijärjestelmän uudistamisesta
46110:
46111:
46112: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46113:
46114: Opintotukijärjestelmä kaipaa kokonaisuudis- tamalla parlamentaarisen komitean teke-
46115: tusta, koska tuen taso on nyt liian matala ja mään lyhyellä toimeksiannolla esityksen
46116: lainan osuus aivan liian suuri. opintotukijärjestelmän kehittämisestä
46117: tuen määrää korottamalla ja lainan
46118: Onko Hallitus valmis ryhtymään osuutta pienentämällä?
46119: asiassa pikaisiin toimiin esimerkiksi aset-
46120: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
46121:
46122: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka Pekka Leppänen
46123: Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen
46124: Råila Aho Marja-Liisa Löyttyjärvi
46125:
46126:
46127: Ei vastausta, rauennut
46128:
46129:
46130:
46131:
46132: 10 210061C
46133: 74 1990 vp.
46134:
46135: Kysymys valtioneuvostolle n:o 71
46136:
46137:
46138:
46139:
46140: Kettunen ym.: Polttonesteiden verotuksen alentamisesta
46141:
46142:
46143: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46144:
46145: Valtioneuvosto teki 1986 päätöksen poltto- den hintojen korotuksia tuntuvasti. Valtioneu-
46146: nesteiden veron korottamisesta 6 %:lla perustel- vosto on kuitenkin veronalennusesityksen sijaan
46147: len korotusta raakaöljyn maailmanmarkkina- esittänyt polttoaineiden veron korotusta edel-
46148: hinnan jyrkällä alenemisella ja sillä, ettei alene- leen.
46149: misen tuomaa hyötyä kannattanut täysimääräi-
46150: sesti antaa kuluttajille. Samalla valtioneuvosto Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46151: kuitenkin lupasi, että raakaöljyn kallistuessa ryhtyä toteuttaakseen aikaisemman pää-
46152: olennaisesti alennetaan veroa vastaavasti poltto- töksensä polttonesteiden verotuksen
46153: nesteiden hintojen liian suuren nousun estämi- alentamisesta nyt, kun raakaöljyn hinta
46154: seksi. on rajusti noussut muodostaen edellytyk-
46155: Viime kuukausina öljyn maailmanmarkkina- set veronalennukselle?
46156: hinta on noussut rajusti aiheuttaen polttonestei-
46157: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
46158:
46159: Pentti Kettunen Sulo Aittaniemi Heikki Riihijärvi
46160: Tina Mäkelä Marita Jurva Lea Mäkipää
46161: Raimo Vistbacka
46162:
46163:
46164: Ei vastausta, rauennut
46165: 1990 vp. 75
46166:
46167: Kysymys valtioneuvostolle n:o 72
46168:
46169:
46170:
46171:
46172: Sasi ym.: Pörssin toiminnan elvyttämisestä
46173:
46174:
46175: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46176:
46177: Helsingin pörssissä osakkeilla tapahtuva vaih- son odotettavan nousun, yritysten heikkenevien
46178: to on romahtanut tänä vuonna. Osakkeiden tulosten, talletusten lähdeveron edullisuuden ja
46179: hinnat ovat pudonneet vuoden alusta 38 %. osakkeiden "sementoinnin" vuoksi.
46180: Suomen pörssille tyypillisiä ongelmia ovat Vaihtotaseemme vajeen heikkeneminen joh-
46181: m ~rkkinoille osallistuvien meklarien määrän ja tuu paljolti suuresta pääoman viennistä ja vähäi-
46182: merkittävämpää osakekauppaa käyvien tahojen sistä ulkomaisista sijoituksista Suomeen.
46183: pienuus. Tällöin jo muutaman henkilön ratkai-
46184: sut voivat ohjata pörssin kehitystä. Ongelmana
46185: on myös keskittynyt valtarakenne, jossa tär- Aikooko Hallitus elvyttää pörssin toi-
46186: keämpää on omistaminen kuin osake sijoitukse- mintaa esimerkiksi sallimalla osakkeiden
46187: na sen tuoton vuoksi. rajoittamattoman ulkomaalaisomistuk-
46188: Pörssin kehitys ei vaikuta lupaavalta korkota- sen?
46189: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
46190:
46191: Kimmo Sasi Oiva Savela
46192: Riitta Saastamoinen Anneli Taina
46193:
46194:
46195: Ei vastausta, rauennut
46196: 76 1990 vp.
46197:
46198: Kysymys valtioneuvostolle n:o 73
46199:
46200:
46201:
46202:
46203: Aittoniemi ym.: Neuvostoliiton elintarvikepulan vaikutuksista raja-
46204: asemien toimintaan
46205:
46206:
46207: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46208:
46209: Elintarvikepula Neuvostoliitossa kasvaa koko saattaa muuttua tietyllä tavoin kaaosmaiseksi
46210: ajan. Saatujen tietojen mukaan tilanne saattaa raja-asemien henkilöliikenteessä.
46211: paikoittain ensi talven aikana kehittyä nälänhä-
46212: dän Juonteiseksi. Tämä taas saattaa johtaa pai- Miten Hallitus aikoo varautua Neu-
46213: neiden kasvamiseen Neuvostoliiton ja Suomen vostoliiton puolelta ensi talven aikana
46214: välisessä rajaliikenteessä Neuvostoliiton kansa- mahdollisesti suuntautuvaan, merkittä-
46215: laisten pyrkiessä hankkimaan elintarvikkeita ja västi kasvavaan henkilöiden rajanylitys-
46216: apua toimeentuloansa Suomen puolelta. Tilanne määrään?
46217: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1990
46218:
46219: Sulo Aittoniemi Marita Jurva Pentti Kettunen
46220: Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä Lea Mäkipää
46221: Raimo Vistbacka
46222:
46223:
46224: Ei vastausta, rauennut
46225: 1990 vp. 77
46226:
46227: Kysymys valtioneuvostolle n:o 74
46228:
46229:
46230:
46231:
46232: Paloheimo ym.: Kehitysavun antamisen sitomisesta saavutettaviin
46233: tuloksiin
46234:
46235:
46236: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46237:
46238: Suomi on muiden Pohjoismaiden ja Hollan- syistä avusta huolimatta huolestuttavalta tai vä-
46239: nin lisäksi maa, jonka kehitysapu on korkea hintään epävarmalta. Vastuullisempaa politiik-
46240: bruttokansantuotteeseen verrattuna. Kehitys- kaa pitkällä tähtäyksellä olisi ehkä sitoa kehitys-
46241: apuamme on sen määrästä huolimatta arvosteltu apu perhesuunnittelussa ja ympäristön säilyt-
46242: viime aikoina monissa eri yhteyksissä sen pirs- tämisessä saavutettuihin tuloksiin.
46243: toutuneisuuden, lyhytjänteisyyden ja lopputu-
46244: losten väliaikaisuuden vuoksi. Erityisesti tulok- Aikooko Hallitus jollain tavoin ehdol-
46245: set näyttävät vaarantuvan väestönkasvun ja listaa apumme tulevaisuudessa tai var-
46246: ympäristön tuhoutumisen johdosta. mistaa muuten antamamme avun myön-
46247: Monien avunsaajien tulevaisuus näyttää em. teiset vaikutukset pitkällä tähtäyksellä?
46248:
46249: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
46250:
46251: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
46252: Jukka Gustafsson Claes Andersson Timo Kietäväinen
46253: Sulo Aittoniemi Sauli Niinistö Per-Henrik Nyman
46254:
46255:
46256: Ei vastausta, rauennut
46257: 78 1990 vp.
46258:
46259: Kysymys valtioneuvostolle n:o 75
46260:
46261:
46262:
46263:
46264: J. Roos ym.: Päihdeongelmaisten kuntoutuksen kehittämisestä
46265:
46266:
46267: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46268:
46269: Alkoholin kulutus kääntyi Suomessa selvään keskuksia turvapaikanhakijoiden vastaanotto-
46270: kasvuun 1980-luvun lopulla. Sen myötä ovat yksiköiksi.
46271: mm. alkoholisairauskuolemat ja rattijuopumus-
46272: onnettomuudet lisääntyneet tuntuvasti. Alkoho- Mitä Hallitus aikoo tehdä päihdeon-
46273: lin käyttöön liittyvien haittojen kustannukset gelmien vähentämiseksi ja alkoholiongel-
46274: voidaan arvioida 3-5 miljardiksi markaksi vuo- maisten hoito- ja kuntoutuslaitosten ke-
46275: dessa. Tällaisessa tilanteessa ollaan kuitenkin hittämiseksi?
46276: muuttamassa päihdeongelmaisten kuntoutumis-
46277:
46278: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
46279:
46280: Jukka Roos Pekka Puska Ritva Vastamäki
46281: Arto Lapiolahti Ole Wasz-Höckert Reijo Lindroos
46282: Riitta Kauppinen Esko Almgren Ensio Laine
46283: Raimo Vuoristo Kai Kalima Erkki Pulliainen
46284: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Matti Saarinen
46285:
46286:
46287: Ei vastausta, rauennut
46288: 1990 vp. 79
46289:
46290: Kysymys valtioneuvostolle n:o 76
46291:
46292:
46293:
46294:
46295: Anttila ym.: Maatalouspolitiikkaa koskevista tavoitteista GATT-
46296: ja ETA-neuvotteluissa
46297:
46298:
46299: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46300:
46301: Suomen hallitus on tehnyt oman tarjouksensa maatalouden tuotantoedellytyksiään loppuun
46302: maataloustuen vähentämisestä GATT -neuvotte- asti. Suomen hallituksen suora sitoutuminen tiet-
46303: luihin. Tässä tarjouksessa Suomi sitoutuu alen- tyihin alennusprosentteihin on perääntymistä jo
46304: tamaan sekä vientitukea että muuta tukea il- etukäteen.
46305: moittamansa prosentin mukaisesti vuoteen 1996
46306: mennessä. Samanaikaisesti käydään ETA-sopi- Miten Hallitus aikoo turvata Suomen
46307: musneuvotteluja, jotka nyt ovat eräänlaisessa kansalliset edut, mm. elintarvikeomava-
46308: ajanpeluuvaiheessa. Ajanpeluuvaiheessa on raisuudesta huolehtimisen, GATT-tar-
46309: myös EY:n tarjous GATT -neuvottelijoille, mikä jouksen toteutuessa?
46310: kertoo EY:n kovasta halusta puolustaa omia
46311:
46312: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
46313:
46314: Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko
46315: Heikki Kokko Jarmo Wahlström
46316:
46317:
46318: Vastaus 8.11.1990
46319: 80 1990 vp.
46320:
46321: Kysymys valtioneuvostolle n:o 77
46322:
46323:
46324:
46325:
46326: Vuoristo ym.: Telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaami-
46327: sesta
46328:
46329:
46330: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46331:
46332: Vuoden ajan vakavasti neuvoteltu hanke suo- Missään nimessä hanketta ei lopullisesti saa
46333: malaisten telakoiden yhdistämisestä uudeksi hol- päästää kariutumaan valtion eri tahojen erimie-
46334: ding-tyyppiseksi yhtiöksi ja samalla laivanraken- lisyyteen, vaan fuusioneuvotteluja on jatkettava.
46335: nusteollisuuden turvaamiseksi Suomessa tulevai-
46336: suudessa kariutui. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46337: Syyt hankkeen kariutumiseen ovat epäselvät ryhtyä telakkateollisuuden toimintaedel-
46338: ja kulloisistakin selittäjistä riippuvia. lytysten varmistamiseksi tulevaisuudes-
46339: sa?
46340: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
46341:
46342: Raimo Vuoristo Pekka Leppänen
46343: Lea Savolainen Jukka Roos
46344:
46345:
46346: Ei vastausta, rauennut
46347: 1990 vp. 81
46348:
46349: Kysymys valtioneuvostolle n:o 78
46350:
46351:
46352:
46353:
46354: Ahonen ym.: Rajavartiolaitoksen meripelastuspalvelujen paranta-
46355: misesta
46356:
46357:
46358: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46359:
46360: Luvialla tapahtui 20.10.1990 järkyttävä vene- lisävoimia Pirskerin merivartioasemalta. Avun
46361: onnettomuus, jossa menehtyi neljä henkilöä ja paikalletulo kesti noin puoli tuntia. Kahdeksan-
46362: yksi pelastui uimalla läheiselle luodolle. Onnet- asteisessa vedessä hypotermia tulee nopeasti ja
46363: tomuuden tapahtuessa merialueella puhalsi n. 18 ihminen menettää tajuntansa noin 45 minuutin
46364: m/s:n luoteismyrsky. Tällaiset myrskyt ovat -2 tunnin kuluessa. Jos veneessä olisi ollut mie-
46365: varsin yleisiä merialueillamme syksyisin. histönä kolme henkilöä, on mahdollista, että
46366: Noin puoli tuntia onnettomuudenjälkeen pai- joku onnettomuuden uhreista olisi voitu pelas-
46367: kalle osui Pirskerin mv-aseman kelirikkovene. taa.
46368: Veneen miehitys oli kuitenkin vain kaksi henki-
46369: löä, mikä on rajavartiolaitoksen nykyisin voi- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
46370: massa olevien ohjeiden mukainen. Vene ei kui- rajavartiolaitoksen meriturvallisuutta
46371: tenkaan pystynyt pelastustoimiin, koska toinen olennaisesti heikentävien uusien toimin-
46372: veneen miehistä oli kovassa merenkäynnissä taohjeiden johdosta, ja
46373: sidottu veneen ohjailuun. Toinen henkilö ei miten Hallitus aikoo jatkossa paran-
46374: yksinään pystynyt nostamaan merestä pelastet- taa pelastustoiminnan tehokkuutta ja
46375: tavia henkilöitä. Paikalle jouduttiin hälyttämään varmuutta merialueillamme?
46376: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
46377:
46378: Risto Ahonen Kari Rajamäki
46379: Heikki Rinne Kai Kalima
46380: Seija Karkinen
46381:
46382:
46383: Ei vastausta, rauennut
46384:
46385:
46386:
46387:
46388: II 210061C
46389: 82 1990 vp.
46390:
46391: Kysymys valtioneuvostolle n:o 79
46392:
46393:
46394:
46395:
46396: Kettunen ym.: ETA-neuvottelujen tämänhetkisestä tilanteesta
46397:
46398:
46399: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46400:
46401: Valtioneuvosto antoi kevättalvella 1990 edus- tioneuvotteluissa ja eduskunnan päättämien ra-
46402: kunnalle selonteon Suomen suhtautumisesta joitusten ja poikkeusten menestymisessä neuvot-
46403: Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen. Ulko- telujen jatkuessa.
46404: asiainvaliokunta antoi asiasta mietintönsä 5
46405: päivänä kesäkuuta 1990.
46406: Ulkoasiainvaliokunnan mietintö sisältää jou- Aikooko Hallitus ja sen valitsemat
46407: kon veivoittavia poikkeuksia, jotka sitovat halli- neuvottelijat pitää tiukasti kiinni niistä
46408: tusta. Tärkeimpiä näistä poikkeuksista lienevät rajauksista ja poikkeuksista, jotka edus-
46409: rajaukset ulkomaalaisomistuksessa, kansallises- kunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
46410: sa aluepolitiikassa, pienten ja keskisuurten yri- kunnan Euroopan yhdentymisselonteos-
46411: tysten toiminnan turvaamisessa, sosiaaliturvaan ta 5 päivänä kesäkuuta 1990 antamassa
46412: liittyvissä asioissa sekä ympäristönsuojelussa. mietinnössä, ja
46413: Viime aikojen tapahtumat ja mm. ministeri mitä Hallitus aikoo tehdä siinä ta-
46414: Salolaisen julkiset lausunnot antavat aiheen pauksessa, että neuvottelutilanne muut-
46415: huolestua Suomen asemasta Euroopan integraa- tuu Suomelle epäedulliseksi?
46416:
46417: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
46418:
46419: Pentti Kettunen Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
46420: Marita Jurva Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
46421: Tina Mäkelä
46422:
46423:
46424: Vastaus 8.11.1990
46425: 1990 vp. 83
46426:
46427: Kysymys valtioneuvostolle n:o 80
46428:
46429:
46430:
46431:
46432: Mäkipää ym.: Maatiloilta suoraan kuluttajille tapahtuvan elintar-
46433: vikemyynnin edistämisestä
46434:
46435:
46436: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46437:
46438: Hallitus on valtion vuoden 1991 tulo- ja me- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
46439: noarvioesityksessään maa- ja metsätalousminis- kun valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
46440: teriön pääluokan yleisperusteluissa luvannut vioesityksen maa- ja metsätalousministe-
46441: tutkia mahdollisuuksia helpottaa suoraan tiloil- riön pääluokan perusteluissa on luvattu
46442: ta tapahtuvaa elintarvikemyyntiä eli nk. suora- ryhtyä purkamaan maatiloilta tapahtu-
46443: myyntiä. Tätä tarkoittavina toimenpiteinä tulisi- vaa elintarvikkeiden suoramyyntiä han-
46444: vat kysymykseen lähinnä suoramyyntiä rajoitta- kaloittavia rajoituksia ja samalla maa- ja
46445: vien turhien säännösten purkaminen. metsätalousministeriö on julkisuuteen
46446: Julkisuudessa on kuitenkin viime päivinä kertonut edelleenkin lisäävänsä niitä, ja
46447: esiintynyt tietoja, että maa- ja metsätalousminis- mihin toimiin Hallitus aikoo todelli-
46448: teriö suunnittelisi lisärajoituksia maidon ja lihan suudessa ryhtyä elintarvikkeiden suora-
46449: suoraan tilalta tapahtuvalle myynnille. myynnin helpottamiseksi?
46450: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
46451:
46452: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
46453: Marita Jurva Raimo Vistbacka
46454:
46455:
46456: Ei vastausta, rauennut
46457: 84 1990 vp.
46458:
46459: Kysymys valtioneuvostolle n:o 81
46460:
46461:
46462:
46463:
46464: Puska ym.: Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä
46465:
46466:
46467: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46468:
46469: Tupakka on useiden arvioiden mukaan tär- Kun 1980-luvulla useissa terveyspoliittisissa
46470: kein yksittäinen muutettavissa oleva kansanter- strategiapapereissa korostettiin terveiden elinta-
46471: veyttä vaurioittava tekijä. Se aiheuttaa päivittäin pojen edistämistä, miksi tilanteen on usealla
46472: 10-15 kuolemantapausta sekä huomattavan tavalla annettu heikentyä. Miksi ei ole ryhdytty
46473: määrän muuta sairastavuutta. Kun 1970-luvulla tarvittaviin ja asiantuntijoiden osoittamiin te-
46474: säädettiin tupakkalaki ja toteutettiin useita tupa- hokkaisiin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on
46475: koinnin vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, auttaa tupakoivia lopettamaan ja nuoria kasva-
46476: väheni tupakointi sekä aikuisten että nuorten maan aikuisiksi tupakoimattomina?
46477: parissa. Sen jälkeen 1980-luvulla on tupakointi
46478: nuorten parissa kuitenkin taas lisääntynyt ja Mihin tehokkaisiin toimenpiteisiin
46479: kehitys aikuistenkin parissa on pysähtynyt, vaik- Hallitus aikoo ryhtyä tupakoinnin vä-
46480: ka valtaosa tupakoivista edelleen itse haluaisi hentämiseksi Suomessa?
46481: lopettaa.
46482: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
46483:
46484: Pekka Puska Ole Wasz-Höckert Esko Helle
46485: Pekka Haavisto Lea Kärhä Sauli Hautala
46486: Tina Mäkelä
46487:
46488:
46489: Ei vastausta, rauennut
46490: 1990 vp. 85
46491:
46492: Kysymys valtioneuvostolle n:o 82
46493:
46494:
46495:
46496:
46497: Mönkäre ym.: Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävistä toimenpi-
46498: teistä
46499:
46500:
46501: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46502:
46503: Tupakan vuoksi kuolee Suomessa vuosittain pakkateollisuuden voittojen moninkertaistumi-
46504: 6 000 ihmistä ennenaikaisesti. Myös passiivinen seen viime vuosina, kun tupakkateollisuuden
46505: eli pakkotupakointi aiheuttaa kymmeniä keuh- osuutta tupakan hinnasta ei ole pienennetty,
46506: kosyöpäsairastumisia vuosittain Suomessa. vaikka raakatupakan hinta on laskenut. Yhteis-
46507: Tupakan yhteiskunnalle aiheuttamat kustannuk- kunta maksaa tupakan aiheuttamat kulut. Tu-
46508: set sairauksina ja ennenaikaisina eläkkeinä ovat pakkateollisuus ei osallistu laskujen maksuun.
46509: valtavat. Tupakkateollisuus piilomainonnassaan
46510: vetoaa mielikuvilla erityisesti nuoriin. Valtio ja Mitä Hallitus aikoo tehdä tupakan-
46511: valtion yhtiöt myös tukevat urheilijoita, jotka polton lisääntymisen estämiseksi, tupa-
46512: mainostavat näkyvästi tupakkaa. Nuorten ja kan hinnanmuodostuksen vääristymien
46513: naisten tupakointi onkin viime vuosina hälyttä- korjaamiseksi ja urheilijoiden välityksellä
46514: västi lisääntynyt. tapahtuvan valtion tukeman tupakan pii-
46515: Tupakan hinnankorotukset ovatjohtaneet tu- Jomainonnan lopettamiseksi?
46516: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
46517:
46518: Sinikka Mönkäre Raimo Vuoristo
46519: Timo Roos Sakari Knuuttila
46520: Ilkka-Christian Björklund
46521:
46522:
46523: Ei vastausta, rauennut
46524: 86 1990 vp.
46525:
46526: Kysymys valtioneuvostolle n:o 83
46527:
46528:
46529:
46530:
46531: Aittoniemi ym.: Ydinvoimaloissa syntyvän ydinjätteenjatkokäsitte-
46532: lystä
46533:
46534:
46535: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46536:
46537: Suomeen on suunnitelmissa perustaa viides dollisuutta. Näin ollen jäte jouduttaneen jatkos-
46538: ydinvoimala, jota koskevat päätökset tulevat sa varastoimaan maanpäällisiin varastoihin
46539: ilmeisesti seuraavan eduskunnan tehtäviksi. Suomessa.
46540: Sähkön tuottamisessa ydinvoimalla syntyy run-
46541: saat määrät vaarallista jätettä, jonka varastoin- Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
46542: nista ei ole päästy lopulliseen päätökseen. Tähän että ydinjätteen jatkokäsittelystä huoleh-
46543: saakka Neuvostoliitto on ottanut vastaan sieltä ditaan tulevaisuudessa riittävän varmalla
46544: tuodusta uraanista syntyneen jätteen, mutta on ja turvallisella tavalla?
46545: todennäköistä, että tähän ei olisi jatkossa mah-
46546: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
46547:
46548: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
46549: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
46550:
46551:
46552: Ei vastausta, rauennut
46553: 1990 vp. 87
46554:
46555: Kysymys valtioneuvostolle n:o 84
46556:
46557:
46558:
46559:
46560: Aittoniemi ym.: Maakaasun saatavuuden varmistamisesta
46561:
46562:
46563: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46564:
46565: Neuvostoliiton öljy- ja todennäköisesti myös tavasta maakaasusta. Toimitusten väheneminen
46566: maakaasutuotanto on vaikeuksissa. Merkkinä ja mahdolliset katkokset saattavat aiheuttaa
46567: tästä on mm. se, että Neuvostoliiton Suomeen merkittäviä haittoja.
46568: toimittama öljy vähenee ensi vuonna ainakin
46569: miljoonalla tonnilla. Tämä vajaus todennäköi- Miten Hallitus on varautunut mahdol-
46570: sesti pystytään kuitenkin helposti korvaamaan liseen kaasuntoimitusten vähenemiseen
46571: muualta ostettavalla öljyllä. ja ehkä merkittäviin toimituskatkoihin
46572: Suomen teollisuus- ja energiatuotanto on kui- ensi vuoden ja erityisesti talven aikana?
46573: tenkin riippuvainen myös Neuvostoliitosta tuo-
46574: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
46575:
46576: Sulo Aittaniemi Pentti Kettunen
46577: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
46578:
46579:
46580: Ei vastausta, rauennut
46581: 88 1990 vp.
46582:
46583:
46584: Kysymys valtioneuvostolle n:o 85
46585:
46586:
46587:
46588:
46589: Aittoniemi ym.: Irakissa olevien suomalaisten vapauttamisesta
46590:
46591:
46592: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46593:
46594: Irakissa on pidetty panttivankeina Suomen maan kansalaistensa vapauttamisesta. Suomen
46595: kansalaisia Persianlahden tapahtumiin liittyen. taholta ei vastaaviin toimiin ole ryhdytty, vaan
46596: Hiljattain heitä vapautettiin viisi suomalaisen esimerkiksi kansanedustajaryhmä toimi omasta
46597: kansanedustajaryhmän Irakiin tapahtuneen vie- aloitteestaan, edustamansa järjestön nimissä.
46598: railun yhteydessä.
46599: Useat maat, joiden kansalaisia on mainitussa Mitä toimenpiteitä Hallitus on tehnyt
46600: maassa vastaavassa tilanteessa, ovat tehneet mit- maan kansalaisten vapauttamiseksi pant-
46601: tavia diplomaattisia ponnisteluja heidän vapaut- tivankeudesta, ja mihin toimenpiteisiin se
46602: tamisekseen. Maat ovat lähettäneet virallisia tai aikoo asiassa jatkossa ryhtyä?
46603: puolivirallisia neuvottelijoita Irakiin neuvottele-
46604:
46605: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
46606:
46607: Sulo Aittaniemi Pentti Kettunen
46608: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
46609:
46610:
46611: Ei vastausta, rauennut
46612: 1990 vp. 89
46613:
46614: Kysymys valtioneuvostolle n:o 86
46615:
46616:
46617:
46618:
46619: Moilanen ym.: ETA-neuvottelujen tämänhetkisestä tilanteesta
46620:
46621:
46622: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46623:
46624: Eduskunta on viime keväänä päättänyt ETA- asema ETA-sopimusta ajatellen näyttää vaikeu-
46625: neuvottelijoille annettavista ohjeista. Vahvaa tuneen.
46626: EFTA-maiden yhteisrintamaa on pidetty yhtenä
46627: takeena siitä, että voidaan saavuttaa Suomea Onko maamme asema ETA-neuvotte-
46628: tyydyttävä neuvottelutulos. luja ajatellen siinä määrin vaikeutunut,
46629: Ruotsin ulkoministeri on ehdottanut, että että on haettava uusia neuvotteluvaltuuk-
46630: pohjoismaat voisivat aloittaa neuvottelut yh- sia eduskunnalta, ja millä tavoin Ruotsin
46631: teisen EY-jäsenhakemuksen tekemisestä. On ulkoministerin ehdotukset voidaan Suo-
46632: myös ilmoitettu, että EY:n eri elimet ovat torju- men alkuperäisiä neuvottelupyrkimyksiä
46633: neet pysyvät poikkeukset. Maamme neuvottelu- ajatellen toteuttaa?
46634:
46635: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
46636:
46637: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
46638: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
46639: Jorma Fred
46640:
46641:
46642: Vastaus 8.1 Ll990
46643:
46644:
46645:
46646:
46647: 12 210061C
46648: 90 1990 vp.
46649:
46650: Kysymys valtioneuvostolle n:o 87
46651:
46652:
46653:
46654:
46655: Vähäkangas ym.: Aluepolitiikan tehostamiseksi tarvittavista toi-
46656: menpiteistä
46657:
46658:
46659: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46660:
46661: Asiantuntijoiden mukaan talousnäkymät ovat auttaa vaihtoehtoisten työpaikkojen saamista
46662: maassamme heikkenemässä lähes kaikilla aloil- kehitysalueille.
46663: la. Tämä tietää suuria vaikeuksia varsinkin kehi-
46664: tysalueilla. Taantuman vaikutus kohdistuu ki- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46665: peimmin Pohjois- ja Itä-Suomen alueille. ryhtyä aluepolitiikan tehostamiseksi niin,
46666: Taantuman lisäksi maatalouden supistustoi- että maan eri alueilla voidaan harjoittaa
46667: menpiteet koskettavat pahiten kehitysalueiden sellaista hallitusohjelman mukaista alue-
46668: väestöä. Maatalouden ja kaupan piirissä mene- politiikkaa, että se turvaa ihmisille työn
46669: tetään kymmeniätuhansia työpaikkoja. Nykyi- ja asunnon sekä peruspalvelut maan eri
46670: nen aluepolitiikka ei voi tarpeellisessa määrin puolilla?
46671: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
46672:
46673: Juhani Vähäkangas Erkki Pulliainen Eino Siuruainen
46674: Vappu Säilynoja Asko Apukka Tellervo Renko
46675:
46676:
46677: Ei vastausta, rauennut
46678: 1990 vp. 91
46679:
46680: Kysymys valtioneuvostolle n:o 88
46681:
46682:
46683:
46684:
46685: Apukka ym.: Maatalousväestön toimeentulon turvaamisesta haja-
46686: asutusalueilla
46687:
46688:
46689: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46690:
46691: GATT-neuvotteluja varten hallitus antoi jaa, kun hallitus ei samaan aikaan suunnittele
46692: 22.10.1990 ohjeet, että sisäistä tukea alennettai- tehokkaita toimia muiden elinkeinojen elvyttä-
46693: siin 20-30 %, kokonaistuki jäädytettäisiin ja miseksi ja maatalousväestön säilyttämiseksi
46694: tullien ulkopuoliset rajaesteet muutetaan tulleik- kehitysalueilla.
46695: si. Rajasuojan arvioidaankin laskevan 5-10 %.
46696: Maatalousväestö on merkittävästi vähentynyt Muuttaisika Hallitus tuotantoon pe-
46697: kuluneina vuosina. Vaikka samaan aikaan työ- rustuvan tuen tilakohtaiseksi tueksi ja
46698: paikkoja onkin syntynyt kehitysalueille, halli- lisäisikö se toimia kehitysalueiden mui-
46699: tuksen tarjous uhkaa kehitysalueiden väestöpoh- den elinkeinojen elvyttämiseksi?
46700:
46701: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
46702:
46703: Asko Apukka Juhani Vähäkangas
46704: Erkki Pulliainen Vappu Säilynoja
46705: Marja-Liisa Löyttyjärvi
46706:
46707:
46708: Vastaus 8.11.1990
46709: 92 1990 vp.
46710:
46711: Kysymys valtioneuvostolle n:o 89
46712:
46713:
46714:
46715:
46716: Jurva ym.: Uusia energiamuotoja koskevan tutkimuksen tukemi-
46717: sesta
46718:
46719:
46720: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46721:
46722: Maamme energiapolitiikan suunnasta käy- ja. Linja on varsin nurinkurinen, sillä kaikki
46723: dään tällä hetkellä varsin laajaa keskustelua ja nämä edellä mainitut uusiutuvat ja vaihtoehtoi-
46724: kysymyksessä tullee olemaan eräs merkittävim- set energiamuodot ovat täysin kotimaisia, toisin
46725: mistä asioista vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. kuin pitkälti tuontitekniikkaan ja täysin tuonti-
46726: Lähinnä keskustelua on käyty mahdollisesti li- pohtoaineeseen kytkeytyvä atomienergia. Lisäk-
46727: säydinvoimalakapasiteetista tai tämän vaihtoeh- si vaihtoehtoiset ja uusiutuvat energiamuodot
46728: don tullessa tyrmätyksi vaihtoehtoisista ener- ovat merkittävästi turvallisempia kuin erittäin
46729: gianlisäysmuodoista sekä energian säästämises- riskialtis ja onnettomuustilanteessa laajan ja
46730: tä. tuhoisan ympäristökatastrofin aiheuttava ydin-
46731: Maassamme on tähän saakka käytetty asian- voima.
46732: tuntijoiden arvioiden mukaan useita miljardeja
46733: markkoja ydinvoimalakapasiteetin lisäämisen Mihin tmmnn Hallitus aikoo ryhtyä
46734: markkinointiin sekä ydinvoimatekniikan tutki- uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energia-
46735: mukseen. Sen sijaan vaihtoehtoisten ja uusiutu- muotojen tutkimukseen käytettävien
46736: vien energiamuotojen kuten turpeen, aurinko- määrärahojen ja kapasiteetin merkittä-
46737: voiman, tuulivoiman, aaltovoiman, maaläm- väksi lisäämiseksi maassamme todellisen
46738: mön, vesilämmön, bioenergian ja erilaisten puu- vaihtoehdon turvaamiseksi lisäydinvoi-
46739: hakkeiden energiataloudellisen hyödyntämisen malakapasiteetin rakentamiselle?
46740: kehittämiseen on uhrattu varsin rajallisesti varo-
46741: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
46742:
46743: Marita Jurva Sulo Aittoniemi
46744: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
46745:
46746:
46747: Ei vastausta, rauennut
46748: 1990 vp. 93
46749:
46750: Kysymys valtioneuvostolle n:o 90
46751:
46752:
46753:
46754:
46755: Uosukainen ym.: Kansainvälisesti kilpailukykyisten valtakunnallis-
46756: ten taide- ja kulttuuritapahtumien tukemisesta
46757:
46758:
46759: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46760:
46761: Yhdentyvässä Euroopassa eri valtioiden väli- kansallisia kulttuuritaustoja, nousevat kulttuu-
46762: set vastakohtaisuudet, erilaiset ajattelutavat ja rin kehittymisen kannalta keskeiseen asemaan.
46763: kulttuurien ilmenemismuodot hioutuvat entistä Kilpailun kiristyessä tarvitaan erityisiä panos-
46764: yhdenmukaisemmiksi. Tällaisessa yhteisössä voi tuksia kulttuuriin, jotta suomalaiset kansainväli-
46765: menestyä vain sellainen kansakunta, jolla on sesti arvostetut taide- ja kulttuuritapahtumat
46766: voimakas kansallinen identiteetti ja siihen liitty- pysyisivät kilpailukykyisinä myös uudessa kil-
46767: vä vahva kansallinen kulttuuri. Suomella on pailutilanteessa. Tämä edellyttää sekä valtion
46768: hyvät kulttuuriedellytykset säilyä tällaisena että elinkeinoelämän lisääntyvää ja pitkäjänteis-
46769: kansakuntana. tä panostusta näiden tapahtumien tukemiseen.
46770: Pienen kansan elinvoimaisuus ja henkinen it-
46771: senäisyys on siinä, että vaikutteita otetaan vas- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
46772: taan monelta taholta valikoidusti, yhteistyössä ja koo ryhtyä jäljellä olevalla eduskunta-
46773: vuorovaikutuksessa. Tällaisessa tilanteessa val- kaudella kansainvälisesti kaikkein tun-
46774: takunnalliset taide- ja kulttuuri tapahtumat, jois- netuimpien taide- ja kulttuuritapahtu-
46775: sa sekä esiintyjät että yleisö edustavat erilaisia mien elinvoimaisuuden turvaamiseksi?
46776: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
46777:
46778: Riitta Uosukainen Jouni J. Särkijärvi Riitta Jouppila
46779: Eeva Turunen Tuula Linnainmaa Ritva Vastamäki
46780: Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Valli Heikki A. Ollila
46781: Kirsti Ala-Harja Martti Tiuri Kaarina Dromberg
46782: Sauli Niinistö Timo Roos Pekka Haavisto
46783: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Heli Astala
46784: Eeva-Liisa Moilanen Erkki Pulliainen Sirpa Pietikäinen
46785: Päivi Varpasuo Keijo Jääskeläinen Tellervo Renko
46786: Jukka Gustafsson Aarno von Bell Ole Wasz-Höckert
46787: Tapio Holvitie Iiris Hacklin Esko Almgren
46788: Aino Pohjanoksa
46789:
46790:
46791: Vastaus 8.11.1990
46792: 94 1990 vp.
46793:
46794: Kysymys valtioneuvostolle n:o 91
46795:
46796:
46797:
46798:
46799: Mäkelä ym.: Työvoimavaltaisten yritysten toimintaedellytysten
46800: parantamisesta
46801:
46802:
46803: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46804:
46805: Suomen talouselämä rakentuu pitkälle pienen paan asemaan. Käytännössä tämä voisi merkitä
46806: ja keskisuuren teollisuuden ja muun yritteliäisyy- työllistävyyden ottamista alentavana tekijänä
46807: den varaan. Tätä yritteliäisyyden muotoa ei huomioon määrättäessä sosiaaliturva- ja eläke-
46808: valtiovallan toimesta kuitenkaan merkittävästi maksuja. Korkeampia maksuja voitaisiin taas
46809: tueta tällä hetkellä, vaan päinvastoin useimmat vastaavasti periä pääomavaltaisilta ja runsaasti
46810: valtiovallan perimät maksut ja verot kohdistuvat automatisoiduilta yrityksiltä.
46811: kaikkein rankimmin juuri pieneen ja keskisuu-
46812: reen työvaltaiseen teollisuuteen. Hyvinä esimerk- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
46813: keinä tällaisista maksuista ovat sosiaaliturva- pienen ja keskisuuren yritteliäisyyden
46814: maksut ja TEL-maksut. Nämä muodostavat nykyistä tehokkaammaksi tukemiseksi ja
46815: merkittävän menoerän pienissä ja keskisuurissa valtion vero- ja palkkaperusteisten työn-
46816: yrityksissä. antajan sosiaaliturvamaksujen muutta-
46817: Valtiovallan tulisi mielestämme muuttaa suh- miseksi sellaisiksi, että ne suosivat työ-
46818: tautumistaan PKT-yrityksiin siten, että ne ase- valtaisia yrityksiä ja ovat suuremmat
46819: tettaisiin runsaan työllistämisvaikutuksensa an- pääomavaltaisilla ja automatisoiduilla
46820: siosta suuria pääomavaltaisia yrityksiä parem- yrityksillä?
46821: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
46822:
46823: Tina Mäkelä Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
46824: Pentti Kettunen Marita Jurva Lea Mäkipää
46825:
46826:
46827: Ei vastausta, rauennut
46828: 1990 vp. 95
46829:
46830: Kysymys valtioneuvostolle n:o 92
46831:
46832:
46833:
46834:
46835: Rauramo ym.: Urheilun keskusjärjestöjen yhdistymisen tukemi-
46836: sesta
46837:
46838:
46839: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46840:
46841: Suomalainen urheilutoiminta on jakaantunut distaa ne entistä paremmin palvelemaan urheilu-
46842: useamman keskusjärjestön organisaatioksi, joka seurojen paikallista toimintaa ja lajitoimintaa.
46843: on aikansa elänyt ja hajauttaa muutenkin rajal- Kansainvälisesti Suomi esiintyisi entistä yhtenäi-
46844: lisia resursseja turhaan. Suomen Valtakunnan sempänä, kun parhaimmat voimavarat voitaisiin
46845: Urheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton tahoil- valita erilaisiin tehtäviin.
46846: laan tekemän arvokkaan toiminnan keskeiset
46847: tavoitteet ja tavat ovat samat. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46848: Jos Suomessa olisi kansainväliseen tapaan ryhtyä jäljellä olevalla eduskuntakaudel-
46849: vain yksi urheilun keskusjärjestö, rajallisia re- la urheilun keskusjärjestöjen yhdisty-
46850: sursseja voitaisiin vähentää hallinnosta ja koh- misen tukemiseksi?
46851: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
46852:
46853: Anssi Rauramo Sauli Niinistö Seppo Pelttari
46854: Heikki A. Ollila Kari Häkämies Pekka Haavisto
46855: Raimo Vistbacka
46856:
46857:
46858: Ei vastausta, rauennut
46859: 96 1990 vp.
46860:
46861:
46862: Kysymys valtioneuvostolle n:o 93
46863:
46864:
46865:
46866:
46867: Vähänäkki ym.: Rikollisuuden lisääntymisestä itärajan rajanylitys-
46868: paikkojen poliisipiireissä
46869:
46870:
46871: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46872:
46873: Tunnettu tostasia on, että kuluvan vuoden den torjuntaan ensi vuoden alusta lukien lisää
46874: aikana on matkustaja- ym. liikenne eräillä Neu- 3-4 poliisivakanssia, jos passintarkastusta hoi-
46875: vostoliiton rajanylityspaikoilla lisääntynyt huo- tamaan siirtyvä rajavartiostohenkilökunta ei hoi-
46876: mattavasti aikaisempiin vuosiin nähden. Vilkas- da henkilö- ja ajoneuvovalvontaa. Toisaalta on
46877: tunut liikenne on tuonut mukanaan myös rikol- sisäasiainministeriöstä kantautunut tietoja, että
46878: lisuuden miltei räjähdysmäisen lisääntymisen Kymen läänin poliisivakansseja tullaan vähentä-
46879: asianomaisissa poliisipiireissä. Esimerkiksi Viro- mään 15 kappaletta.
46880: lahden nimismiespiirissä, jonka alueella on Vaa-
46881: limaan rajanylityspaikka, on rikollisuuden ar- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46882: vioitu lisääntyvän noin 30 %:lla edellisvuoteen ryhtyä, jotta Neuvostoliiton rajanylitys-
46883: nähden. Rikostyypistö sisältää mm. viisuminyli- paikkoja sisältävien poliisipiirien poliisi-
46884: tyksiä, kortitta ajoa, epäkuntoisia ajoneuvoja, vakanssivahvuus suhteutettaisiin jatku-
46885: laitonta alkoholin myyntiä, mutta joukossa on vasti vilkastuvaan rajaliikenteeseen ja sen
46886: myös vakavampaa rikollisuutta. Arvion mukaan mukanaan väistämättömästi tuomaan li-
46887: tarvitaan Virolahden nimismiespiiriin rikollisuu- sääntyneeseen rikollisuuteen?
46888: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
46889:
46890: Matti Vähänäkki Kai Kalima
46891: Kyllikki Muttilainen Ben Zyskowicz
46892: Raimo Vuoristo
46893:
46894:
46895: Ei vastausta, rauennut
46896: 1990 vp. 97
46897:
46898: Kysymys valtioneuvostolle n:o 94
46899:
46900:
46901:
46902:
46903: Laaksonen ym.: Telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaa-
46904: misesta
46905:
46906:
46907: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46908:
46909: Valtioneuvoston välinpitämättömyys on vaa- Mikä on Hallituksen linja maamme te-
46910: rantamassa maamme telakkateollisuuden kehit- lakkateollisuuden turvaamiseksi, ja
46911: tymisen. Valtioneuvoston jäsenten kiistellessä eri mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
46912: telakoiden yhdistämisen ehdoista kykenemättä työllisyyden turvaamiseksi Rauman tela-
46913: päätöksiin on norjalainen Kvaerner-yhtiö hank- koilla, joilla jo nyt uhkaavat lomauttami-
46914: kinut enemmistön Masa-Yardsissa. Masa- set ja irtisanomiset?
46915: Yardsin siirtyminen ulkomaiselle omistajalle
46916: saattaa merkitä sen telakoiden säilymistä, mutta
46917: selvää on ainakin, että samalla muut telakat
46918: joutuvat uhanalaisiksi.
46919:
46920: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
46921:
46922: Timo Laaksonen Pertti Lahtinen
46923: Raimo Vuoristo Jukka Roos
46924:
46925:
46926: Ei vastausta, rauennut
46927:
46928:
46929:
46930:
46931: 13 2l006IC
46932: 98 1990 vp.
46933:
46934:
46935: Kysymys valtioneuvostolle n:o 95
46936:
46937:
46938:
46939:
46940: Lahti-Nuuttila ym.: Taloudellisen yhteistyön jatkumisen turvaami-
46941: sesta Neuvostoliiton kanssa
46942:
46943:
46944: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46945:
46946: Kylmän sodan päättyminen sekä Itä-Euroo- tyisesti hyödyttäneet suomalaista työtä ja toi-
46947: pan ja itäisen Keski-Euroopan nopeat muutok- meentuloa. Neuvostoliiton kauppamme oli
46948: set, mutta myös samanaikaisesti alueellisten krii- monia vuosia korkealla tasolla. Nyt tilanne on
46949: sien ja laajentuvien ympäristöongelmien uhkat ratkaisevasti muuttunut.
46950: sekä kehitysmaiden vaikeudet ovat olennaisia
46951: nyt kansainväliselle tilanteelle. Millä tavoilla Hallitus aikoo kiirehtiä
46952: Suomella säilyy merkittäviä tehtäviä myöntei- taloudellisten suhteidemme varmuutta
46953: sen kehityksen varmistamiseksi rauhanomaisesti Neuvostoliiton ja myös sen eri tasavalto-
46954: kaikessa meihin vaikuttavassa. jen kanssa?
46955: Hyvät suhteemme naapurimaihimme ovat eri-
46956:
46957: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
46958:
46959: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Lea Savolainen
46960: Raimo Vuoristo Tuula Paavilainen Heli Astala
46961: Riitta Saastamoinen Seppo Kääriäinen Matti Vähänäkki
46962: Heikki Riihijärvi Martti Tiuri Hannele Pokka
46963: Aimo Ajo Timo Laaksonen Asko Apukka
46964: Sauli Niinistö
46965:
46966:
46967: Ei vastausta, rauennut
46968: 1990 vp. 99
46969:
46970: Kysymys valtioneuvostolle n:o 96
46971:
46972:
46973:
46974:
46975: Mönkäre ym.: Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävistä toimenpi-
46976: teistä
46977:
46978:
46979: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
46980:
46981: Tupakan vuoksi kuolee Suomessa vuosittain pakkateollisuuden voittojen moninkertaistumi-
46982: 6 000 ihmistä ennenaikaisesti. Myös passiivinen seen viime vuosina, kun tupakkateollisuuden
46983: eli pakkotupakointi aiheuttaa kymmeniä keuh- osuutta tupakan hinnasta ei ole pienennetty,
46984: kosyöpäsairastumisia vuosittain Suomessa. vaikka raakatupakan hinta on laskenut. Yhteis-
46985: Tupakan yhteiskunnalle aiheuttamat kustannuk- kunta maksaa tupakan aiheuttamat kulut. Tu-
46986: set sairauksina ja ennenaikaisina eläkkeinä ovat pakkateollisuus ei osallistu laskujen maksuun.
46987: valtavat. Tupakkateollisuus piilomainonnassaan
46988: vetoaa mielikuvilla erityisesti nuoriin. Valtio ja Mitä Hallitus aikoo tehdä tupakan-
46989: valtion yhtiöt myös tukevat urheilijoita, jotka polton lisääntymisen estämiseksi, tupa-
46990: mainostavat näkyvästi tupakkaa. Nuorten ja kan hinnanmuodostuksen vääristymien
46991: naisten tupakointi onkin viime vuosina hälyttä- korjaamiseksi ja urheilijoiden välityksellä
46992: västi lisääntynyt. tapahtuvan valtion tukeman tupakan
46993: Tupakan hinnankorotukset ovatjohtaneet tu- piilomainonnan lopettamiseksi?
46994:
46995: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
46996:
46997: Sinikka Mönkäre Kerttu Törnqvist
46998: Timo Roos Riitta Myller
46999:
47000:
47001: Ei vastausta, rauennut
47002: 100 1990 vp.
47003:
47004:
47005: Kysymys valtioneuvostolle n:o 97
47006:
47007:
47008:
47009:
47010: Savolainen ym.: Sosiaali- ja terveyshallinnon sekä opetushallinnon
47011: organisaatiouudistusten toteuttamisesta
47012:
47013:
47014: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47015:
47016: Hallitus on toteuttamassa laajaa hallinnon ke- luun tilanteessa, jossa jokaisen asema on epäsel-
47017: hittämisohjelmaa, jonka osana tehdään sekä vä.
47018: sosiaali- ja terveyshallinnon että opetushallinnon Hallitus on hallinnonuudistusta valmistelles-
47019: osalta vuosikymmenten suurimmat organisaa- saan verrannut julkisen ja yksityisen sektorin toi-
47020: tiouudistukset. mintakykyä, mutta jättänyt toteuttamatta yksi-
47021: Näitä organisaatiouudistuksia on valmisteltu tyisen sektorin käyttämät hyvät toimintamallit
47022: valtionhallinnon perinteisen toimintatavan poh- kuten vastuullisenjohdon nimittämisen riittävän
47023: jalta: ensin komiteavalmistelu, sitten periaate- aikaisin.
47024: päätös, sen jälkeen budjettivalmistelu ja edus-
47025: kunnan budjettikäsittelyn jälkeen tapahtuvat Mitä Hallitus aikoo tehdä sosiaali- ja
47026: virkojen 1akkauttamiset ja uusien perustamiset. terveyshallinnon sekä opetushallinnon
47027: Tämä toimintatapa murentaa uuden organi- organisaatiouudistusten tehokkaaksi to-
47028: saation asianmukaisen ja tehokkaan käynnisty- teuttamiseksi ja pitkällisen epävarmuu-
47029: misen. Vastuullisen johdon nimittäminen tapah- den sekä vastuullisen johdon puuttumi-
47030: tuu liian myöhään, eikä henkilöstö pysty tehok- sesta jo nyt aiheutuneiden vahinkojen
47031: kaasti osallistumaan tulevien tehtävien valmiste- korjaamiseksi?
47032:
47033: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
47034:
47035: Lea Savolainen Sinikka Mönkäre Aarno von Bell
47036: Pentti Lahti-Nuuttila Raimo Vuoristo
47037:
47038:
47039: Ei vastausta, rauennut
47040: 1990 vp. 101
47041:
47042: Kysymys valtioneuvostolle n:o 98
47043:
47044:
47045:
47046:
47047: Vuoristo ym.: Parlamentarismin toimivuuden parantamisesta Suo-
47048: messa
47049:
47050:
47051: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47052:
47053: Tämän vuoden valtiopäivien avajaisissa hel- telmämme eri osapuolia, erityisesti tietysti edus-
47054: mikuun 6 päivänä puhemies Sorsa arvioi parla- kuntaa itseään mutta myös maan hallitusta,
47055: mentarismin tilaa ja tulevaisuutta sekä muualla onhan järjestelmämme muodostunut käytännös-
47056: että erityisesti meillä täällä Suomessa. sä hyvin hallitusvetoiseksi.
47057: Puhemies totesi, että eduskunnan, eduskunta-
47058: työn ja kansanedustajan arvostus tavoittelee Jos parlamentaarisen järjestelmämme
47059: kansanedustuslaitoksemme pohjalukemia, ken- tila ja tulevaisuus ylipäätänsä Hallitusta
47060: ties sotavuosia lukuun ottamatta, vaikkakin askarruttaa, kysymme vaikkapa kolmea
47061: parlamentarismiin kohdistunut periaatteellinen sellaista keinoa eduskunnan ja Hallituk-
47062: poliittinen epäilys ja arvostelu onkin käytännöl- sen välisissä suhteissa, joilla Hallituksen
47063: lisesti katsoen kokonaan tyrehtynyt. mielestä poliittisen järjestelmämme toi-
47064: Tilanne tässä suhteessa ei ole parantunut ja mivuutta voidaan parantaa parlamenta-
47065: sen täytyykin askarruttaa kansanvaltaisenjärjes- rismin idean tasolle?
47066: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1990
47067:
47068: Raimo Vuoristo Timo Roos
47069: Matti Vähänäkki Kalle Röntynen
47070: Sulo Aittoniemi
47071:
47072:
47073: Vastaus 29.11.1990
47074: 102 1990 vp.
47075:
47076: Kysymys valtioneuvostolle n:o 99
47077:
47078:
47079:
47080:
47081: Jaakonsaari ym.: Suomalaista vallankäyttöä koskevan selvityksen
47082: tekemisestä
47083:
47084:
47085: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47086:
47087: Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan roopan integraatio haastaa suomalaisen demo-
47088: suomalaiset tuntevat itsensä ulkopuolisiksi kratian rakenteet. Suomi uhkaajäädä esimerkik-
47089: omassa yhteiskunnassaan, mikä näkyy mm. ää- si maaksi, jossa Turkin lisäksi ei ole minkäänlais-
47090: nestysprosentin alhaisuutena. Myös prof. Heikki ta demokraattista väliportaan hallintoa.
47091: Ylikangas väitti eduskunnan ja Helsingin yli-
47092: opiston seminaarissa suomalaisen kansanvallan Minkälaiseksi Hallitus arvioi suoma-
47093: olevan pelkkä myytti. laisen kansanvallan, ja
47094: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta esitti runsas pitääkö Hallitus Ruotsin esimerkin
47095: vuosi sitten "Olennainen työssä" -raportissaan mukaista, laajaa valtatutkimusta tarpeel-
47096: erityisen valtatutkimuksen tekemistä. Myös Eu- lisena Suomessa?
47097:
47098: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47099:
47100: Liisa Jaakonsaari Claes Andersson
47101: Sauli Niinistö Ritva Vastamäki
47102:
47103:
47104: Vastaus 29.11.1990
47105: 1990 vp. 103
47106:
47107: Kysymys valtioneuvostolle n:o 100
47108:
47109:
47110:
47111:
47112: Almgren ym.: Tulo- ja menoarvioesityksen tasapainottamiseksi
47113: tehtävistä muutoksista
47114:
47115:
47116: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47117:
47118: Saatujen tietojen mukaan valtion tulo- ja me- Mihin seikkoihin valtiovarainministe-
47119: noarvio, joka on eduskunnan käsittelyssä, ei ole rin eduskuntaan kohdistama lausunto
47120: oikeaan osunut sen enempää välillisten kuin perustuu ja onko tarkoituksena budjettia
47121: välittömienkään verojen osalta. Tulokertymäjää karsittaessa puuttua myös niihin meno-
47122: paljon arvioitua pienemmäksi. On esitetty ajatus kohtiin, joissa on varattu määrärahat
47123: budjettiesityksen karsimiseksi. kaikkein heikoimmassa asemassa oleville
47124: Julkisuudessa valtiovarainministeri on lausu- kansalaisille sosiaali- ja terveysministe-
47125: nut, että tämä talo- eduskunta- ei tunnu kä- riön pääluokassa?
47126: sittävän missä mennään. Kuitenkin budjettiesi-
47127: tys on vasta valtiovarainvaliokunnan käsittelys-
47128: sä, eikä vielä ole selvyyttä siitä, millaisen esityk-
47129: sen se valmistelee.
47130: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47131:
47132: Esko Almgren Jorma Fred
47133: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
47134: Eeva-Liisa Moilanen
47135:
47136:
47137: Ei vastausta, rauennut
47138: 104 1990 vp.
47139:
47140: Kysymys valtioneuvostolle n:o 101
47141:
47142:
47143:
47144:
47145: T. Roos ym.: Lomakkeiden yksinkertaistamiseksi tarvittavista toi-
47146: menpiteistä
47147:
47148:
47149: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47150:
47151: Huolimatta pyrkimyksistä vähentää byrokra- Lukemisvaikeuksista tai heikosta näöstä kär-
47152: tiaa ja tuoda hallintoa alaspäin lähemmäksi siville jo tehdään selkokielisiä oppi- ym. kirjoja.
47153: tavallista ihmistä, on viranomaisten ja tavallisten Lomakkeet vain edelleen ovat entisellään.
47154: kansalaisten kanssakäymisessä edelleen vaikeuk-
47155: sia. Eräs niistä on erilaisten ja nyky-yhteiskun- Edellä olevaan viitaten kysymmekin,
47156: nassa lukumäärältään moninaisten lomakkeiden mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-
47157: täyttäminen ja käyttäminen. Ne on yleensä laa- tyä lomakkeiden määrän vähentämiseksi
47158: dittu niin vaikeaselkoisiksi, että erityisesti ikään- ja erityisten selkokielisten lomakkeiden
47159: tyneille ja paperisotaan tottumattomille niiden saamiseksi aluksi vaikkapa vanhusväes-
47160: käyttö on vaikeata. Moni asia ei juuri tämän tön tarpeita palvelemaan?
47161: johdosta saa aina oikeata ratkaisua.
47162: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47163:
47164: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
47165: Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo Ilkka-Christian Björklund
47166: Reijo Lindroos
47167:
47168:
47169: Ei vastausta, rauennut
47170: 1990 vp. 105
47171:
47172: Kysymys valtioneuvostolle n:o 102
47173:
47174:
47175:
47176:
47177: Andersson ym.: Pohjoismaiden yhteistyön jatkumisen turvaami-
47178: sesta
47179:
47180:
47181: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47182:
47183: Pohjoismaiden neuvoston 12.-14.11.1990 pi- nykyisellä tasolla. Pohjoismaista yhteistyötä lei-
47184: detyssä kokouksessa kävi ilmi, että vuoden 1991 kataan Euroopan yhdentymisen kustannuksella.
47185: PN:n talousarvioon aiotaan tehdä huomattavia
47186: supistuksia. Suurimmat supistukset tapahtuvat Aikooko Hallitus vähentää ratkaise-
47187: teollisuuden, kaupan ja energiayhteistyön alueil- vasti Pohjoismaiden yhteistyötäjuuri nyt,
47188: la. Lisäksi on päätetty lopettaa laaja ja kattava kun Euroopan yhdentymisen kannalta
47189: toimintaohjelma "Pohjola Euroopassa". Poh- perusteltua olisi Pohjoismaiden yhteis-
47190: joismaiden valtiovarainministerit ilmoittivat työn tiivistäminen ja laajentaminen myös
47191: PN:n talousvaliokunnan yhteiskokouksessa, et- muiden Itämeren maiden suuntaan?
47192: tei enää ensi vuonna rahoitusta voidajatkaa edes
47193: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47194:
47195: Claes Andersson Juhani Vähäkangas Pauli Uitto
47196: Gustav Björkstrand Per-Henrik Nyman Esko Seppänen
47197:
47198:
47199: Ei vastausta, rauennut
47200:
47201:
47202:
47203:
47204: 14 210061C
47205: 106 1990 vp.
47206:
47207:
47208: Kysymys valtioneuvostolle n:o 103
47209:
47210:
47211:
47212:
47213: Aittoniemi ym.: Irakissa olevien suomalaisten vapauttamisesta
47214:
47215:
47216:
47217: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47218:
47219: Irakissa on edelleen yhdeksän suomalaista ns. ta on ollut varsin hengetöntä, vaikka panttivan-
47220: panttivankeina. Muut valtiot, vaikkakin ovat kien omaiset ovat hädässään toistuvasti käänty-
47221: mukana YK:n pakoteohjelmassa Irakia vastaan, neet valtiovallan edustajien puoleen. Tämän
47222: ovat erilaisin toimenpitein pystyneet vapautta- johdosta kysymme,
47223: maan kansalaisiaan merkittäviä määriä. Tässä
47224: on onnistuttu siten, että asialla ovat olleet mai- aikooko Suomen Hallitus ryhtyä mi-
47225: nittujen valtioiden selvällä tuella merkittävät hinkään todellisiin toimiin Irakissa ole-
47226: poliittiset henkilöt, mm. entiset valtionpäämie- vien suomalaisten panttivankien saami-
47227: het, mutta myös tällä hetkellä virallisessa ase- seksi turvaan mahdollisesti alkavan so-
47228: massa olevat vaikuttajat. Suomen osalta toimin- dan jaloista?
47229: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47230:
47231: Sulo Aittaniemi Pentti Kettunen
47232: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
47233:
47234:
47235: Ei vastausta, rauennut
47236: 1990 vp. 107
47237:
47238: Kysymys valtioneuvostolle n:o 104
47239:
47240:
47241:
47242:
47243: Aittoniemi ym.: Kehitysapumäärärahojen käyttämisestä elintarvi-
47244: keapuna Neuvostoliittoon
47245:
47246:
47247: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47248:
47249: Naapurimaamme Neuvostoliitto on tällä het- mittavan elintarvikeavun toimittamista mainit-
47250: kellä selkeästi tietynlaisen kehitysmaan tunnus- tuun maahan.
47251: merkit omaava valtio, koska sen kansalaisia
47252: ul.kaa nälkä. Jos tätä ei pystytä tietynlaisen Aikooko Hallitus vähentää vuoden
47253: ylimenokauden aikana torjumaan, mainittua 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä perin-
47254: maata tulevat koskemaan myös muut tyypilliset teiseen kehitysapuun ehdotettuja määrä-
47255: kehitysmaan piirteet. Tilanne tulee kielteisen rahoja ja suunnata ne vastaavasti Neu-
47256: kehityksen kautta olemaan todennäköisesti vostoliiton nälänhädän torjumiseen?
47257: hankala myös Suomelle, jonka tulisi harkita
47258: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47259:
47260: Sulo Aittaniemi Pentti Kettunen
47261: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
47262:
47263:
47264: Ei vastausta, rauennut
47265: 108 1990 vp.
47266:
47267:
47268: Kysymys valtioneuvostolle n:o 105
47269:
47270:
47271:
47272:
47273: Aittoniemi ym.: Saamelaisten ja romaanien kieli- ja kulttuuriperin-
47274: nön säilyttämisestä
47275:
47276:
47277: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47278:
47279: Suomessa on kolme varsinaista vähemmistöä, Ien ja kulttuurin vaalimisen osalta asiat on val-
47280: suomenruotsalaiset, saamelaiset sekä mustalais- tion taholta laiminlyöty. Sekä kulttuuri- että
47281: eli romaniväestö. Heistä suomenruotsalaiset kieliperinne on heidän osaltaan uhanalaisessa
47282: suurimpana ja perinteisesti vahvana vähemmis- asemassa.
47283: tönä on kyennyt säilyttämään erittäin hyvin sekä
47284: kielen että keskeiset kulttuuriperinteet. Aikooko Hallitus ryhtyä mihinkään
47285: Saamelaisten ja mustalaisväestön osalta on toimiin mainittujen kahden vähemmis-
47286: toisin. Vaikka heidän sosiaalisista tarpeistaan tön kieli- ja kulttuuriperinteen säilyttä-
47287: lienee huolehdittu kohtuullisesti, alkuperäiskie- miseksi?
47288: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47289:
47290: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
47291: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
47292:
47293:
47294: Ei vastausta, rauennut
47295: 1990 vp. 109
47296:
47297: Kysymys valtioneuvostolle n:o 106
47298:
47299:
47300:
47301:
47302: Aittoniemi ym.: Euroopan taloudellisen yhdentymisen vaihtoehto-
47303: ja koskevasta keskustelusta
47304:
47305:
47306: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47307:
47308: Ainakin erään valtioneuvoston jäsenen tahol- käymisessä. Yleiseen sananvapauteen puuttumi-
47309: ta on arvosteltu sitä, että korkeassa asemassa nen on herättänyt yleistä närkästystä.
47310: oleva sotilashenkilö on esittänyt näkemyksiään
47311: Suomen mahdollisen Euroopan yhteisöön liitty- Pyrkiikö Hallitus estämään julkista
47312: misen vaikutuksista. Yleisen näkemyksen mu- keskustelua niiltä osin kuin se koskee
47313: kaan mainitun sotilashenkilön näkemykset eivät maan tulevaisuudessa mahdollisesti teke-
47314: ole millään tavoin vaarantaneet Suomen asemaa miä kansainvälisiä sopimuksia, kuten
47315: vireillä olevissa talousaluetta koskevissa neuvot- EY- tai ETA-jäsenyyttä?
47316: teluissa, eikä myöskään kansainvälisessä kanssa-
47317: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47318:
47319: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
47320: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
47321:
47322:
47323: Ei vastausta, rauennut
47324: 110 1990 vp.
47325:
47326:
47327: Kysymys valtioneuvostolle n:o 107
47328:
47329:
47330:
47331:
47332: Valli ym.: Kuolan ilmansaasteiden vähentämiseksi tarvittavista toi-
47333: menpiteistä
47334:
47335:
47336: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47337:
47338: Suomi on epäedullisessa asemassa ilmansaas- on kuitenkin viimeaikaisten tietojen perusteella
47339: teiden kaukokulkeutumisen suhteen. Jopa kaksi entisestään viivästymässä Neuvostoliiton sisäis-
47340: kolmasosaa happamasta laskeumasta saapuu ten vaikeuksien johdosta.
47341: Suomeen rajojen ulkopuolelta. Kuolan, Karja- Ympäristönsuojelutekniikkaan investoiminen
47342: lan, Leningradin alueen ja Viron rikkipäästöt onnistuu suurten hankkeiden kohdalla yhteis-
47343: ylittävät Suomen aiheuttamat kokonaispäästöt. työssä muiden maiden kanssa.
47344: Syynä on näiden alueiden vanhentunut tuotan-
47345: totekniikka ja ympäristönsuojeluinvestointien Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
47346: laiminlyönti. koo ryhtyä Kuolan teollisuussaasteiden
47347: Holkerin hallitus on aloittanut toimenpiteet vähentämisen nopeuttamiseksi ja varmis-
47348: Kuolan ilmansaasteiden vähentämiseksi. Nikke- tamiseksi nyt muuttuvassa tilanteessa?
47349: lisulattojen uusiminen nykytekniikalla toimiviksi
47350: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47351:
47352: Sakari Valli Riitta Uosukainen
47353: Tauno Valo Kalevi Lamminen
47354:
47355:
47356: Vastaus 29.11.1990
47357: 1990 vp. 111
47358:
47359: Kysymys valtioneuvostolle n:o 108
47360:
47361:
47362:
47363:
47364: Jäätteenmäki ym.: Asuntovelkojen vuoksi vaikeuksiin joutuneiden
47365: tilanteen helpottamisesta
47366:
47367:
47368: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47369:
47370: Nopeasti nousseiden korkojen vuoksi talou- alussa. Helibor-korkoisten lainojen korkojen
47371: dellisiin vaikeuksiin ovat viime aikoina joutuneet tarkistukset tapahtuvat useammin. Lainojen
47372: etenkin asuntovelalliset ja nuoret lapsiperheet. koronkorotuksesta tulevat saamaan ilmoituksen
47373: Ihmiset eivät osanneet ennakoida lainasitou- kymmenettuhannet kotitaloudet, sillä pelkästään
47374: muksia tehdessään korkojen nopeaa nousua ja vuonna 1988 pitkäaikaisia markkinakorkoihin
47375: toisaalta tapahtuneita korkojen verovähennysoi- sidottuja lainoja myönnettiin 4,5 miljardin mar-
47376: keuksien muutoksia. Monissa perheissä lasket- kan edestä.
47377: tiin asuntoa ostettaessa, että lainoista juuri ja Tyypillinen ylivelkaantunut henkilö on 30--
47378: juuri selviydytään. Korkojen noustua moni yritti 40-vuotias, ja vaikeuksia aiheuttanut velka on
47379: selvitä uudesta tilanteesta ylitöitä tekemällä. noin 50 000-100 000 markkaa. Monissa tilan-
47380: Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollista saada teissa vaikeuksiin ovat velallisen lisäksi joutu-
47381: lyhytaikaista lisätyötä ja joillakin perheillä sai- neet myös takaajina olevat sukulaiset ja tuttavat.
47382: raus on vienyt mahdollisuudet lisäansioiden
47383: hankkimiselta. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
47384: Suomen Pankin viitekorkosidonnaisia kolmen ylivelkaantuneiden ja nopean korkojen
47385: ja viiden vuoden lainoja alettiin myöntää vuoden nousun taloudelliseen ahdinkoon aja-
47386: 1988 alussa, joten näiden kolmen vuoden laino- mien perheiden tilanteen helpottamisek-
47387: jen korkojen tarkistukset alkavat ensi vuoden si?
47388: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47389:
47390: Anneli Jäätteenmäki Jorma Huuhtanen
47391: Markku Lehtosaari Mirja Ryynänen
47392: Pauli Saapunki
47393:
47394:
47395: Ei vastausta, rauennut
47396: 112 1990 vp.
47397:
47398:
47399: Kysymys valtioneuvostolle n:o 109
47400:
47401:
47402:
47403:
47404: Vähäkangas ym.: Aluepolitiikan tehostamiseksi tarvittavista toi-
47405: menpiteistä
47406:
47407:
47408: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47409:
47410: Asiantuntijoiden mukaan talousnäkymät ovat auttaa vaihtoehtoisten työpaikkojen saamista
47411: maassamme heikkenemässä lähes kaikilla aloil- kehitysalueille.
47412: la. Tämä tietää suuria vaikeuksia varsinkin kehi-
47413: tysalueilla. Taantuman vaikutus kohdistuu ki- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47414: peimmin Pohjois- ja Itä-Suomen alueille. ryhtyä aluepolitiikan tehostamiseksi niin,
47415: Taantuman lisäksi maatalouden supistustoi- että maan eri alueilla voidaan harjoittaa
47416: menpiteet koskettavat pahiten kehitysalueiden sellaista hallitusohjelman mukaista alue-
47417: väestöä. Maatalouden ja kaupan piirissä mene- politiikkaa, että se turvaa ihmisille työn
47418: tetään kymmeniätuhansia työpaikkoja. Nykyi- ja asunnon sekä peruspalvelut maan eri
47419: nen aluepolitiikka ei voi tarpeellisessa määrin puolilla?
47420: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1990
47421:
47422: Juhani Vähäkangas Eino Siuruainen Asko Apukka
47423: Erkki Pulliainen Vappu Säilynoja Tellervo Renko
47424:
47425:
47426:
47427: Vastaus 29.11.1990
47428: 1990 vp. 113
47429:
47430: Kysymys valtioneuvostolle n:o ll 0
47431:
47432:
47433:
47434:
47435: Kohljoki ym.: Maanpuolustuskoulutuksen järjestämisestä naisille
47436:
47437:
47438:
47439: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47440:
47441: Hallitusmuodon 75 §:n mukaan maanpuolus- sa voidaan naisia tarvita kymmenintuhansin ja
47442: tusvelvollisuus koskee kaikkia Suomen kansalai- jopa sadointuhansin maanpuolustustehtäviin,
47443: sia, sekä miehiä että naisia. Kuitenkin Suomesta kuten evakuointi- ja muihin väestönsuojeluteh-
47444: puuttuvat säännökset naisten maanpuolustus- täviin, lääkintä- ja sosiaalitehtäviin, viestityk-
47445: koulutuksesta. Aseellisesta koulutuksesta tässä seen, ilma valvontaan, kuljetustehtäviin jne. Täl-
47446: ei ole kysymys. laisiin tehtäviin valmentavan koulutuksenjärjes-
47447: Jos ja kun naiset haluavat tietoja esimerkiksi täminen naisille olisi välttämätöntä.
47448: kansainvälisistä sopimuksistamme ja niiden vai-
47449: kutuksista, on tiedon hankkiminen omatoimi- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
47450: suuden ja vapaaehtoisuuden varassa. Varsin siin maanpuolustuskoulutuksen järjestä-
47451: hyvin tiedetään, että mahdollisen kriisin sattues- miseksi naisille?
47452: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
47453:
47454: Maunu Kohijoki Riitta Saastamoinen Pirjo Rusanen
47455: Anna-Kaarina Louvo Ritva Laurila Sakari Valli
47456: Riitta Jouppila Tapio Holvitie Einari Nieminen
47457: Erkki Pystynen Päivi Varpasuo
47458:
47459:
47460: Ei vastausta, rauennut
47461:
47462:
47463:
47464:
47465: 15 210061C
47466: 114 1990 vp.
47467:
47468: Kysymys valtioneuvostolle n:o 111
47469:
47470:
47471:
47472:
47473: Aittoniemi ym.: Eduskunnan osuuden lisäämisestä ulkopoliittisessa
47474: päätöksenteossa
47475:
47476:
47477: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47478: Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää tasa- asiaan muodostettiin ulkopoliittisen johdon ta-
47479: vallan presidentti hallitusmuodon 33 §:n anta- holta eduskunnan ollessa myötävaikuttamatta
47480: min valtuuksin. Myös maan hallitus käyttää asiaan.
47481: varsin itsenäistä ulkopoliittista valtaa, kun on
47482: kysymys esimerkiksi YK:n ja sen turvallisuus- Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että
47483: neuvoston tekemistä päätöksistä. Esimerkkinä eduskunnan vaikutusmahdollisuutta li-
47484: tästä turvallisuusneuvoston taannoin tekemä sätään tehtäessä tärkeitä kansainvälisiä
47485: päätös voimakeinojen käyttämisen mahdollisuu- päätöksiä esimerkiksi juuri esitetyn esi-
47486: desta Persianlahden alueella. Suomen kanta merkin mukaisissa tapauksissa?
47487: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
47488:
47489: Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää Pentti Kettunen
47490: Marita Jurva Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka
47491:
47492:
47493: Ei vastausta, rauennut
47494: 1990 vp. 115
47495:
47496: Kysymys valtioneuvostolle n:o 112
47497:
47498:
47499:
47500:
47501: P. Leppänen ym.: Laman ja työttömyysuhan torjumisesta
47502:
47503:
47504:
47505: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47506:
47507: Suomi on ajautunut syvään lamaan. Ulko- nut teollisuuspolitiikka. Hallituspuolueet valmis-
47508: maankauppa on vaikeuksissa ja teollisuuden in- tautuvat vaalien jälkeen heikentämään laman
47509: vestointihuuma on johtanut vaikeaan vaihtota- oloissa työllisyyslakia ja kuntien palveluja aja-
47510: seen vajeeseen. Työttömien määrä uhkaa nousta malla ns. säästölakeina hyvinvointivaltion pur-
47511: 200 OOO:teen, kenties ylikin. Tietoisesti korkealla kamista.
47512: pidetyt korot pahentavat työttömyyttä ja lisää-
47513: vät konkursseja. Hallituksen propagoima raken- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47514: nemuutos onkinjohtanut teollisuuden rakenteen ryhtyä laman ja työttömyysuhan torju-
47515: yksipuolistumiseen, kun hallitukselta on puuttu- miseksi?
47516: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
47517:
47518: Pekka Leppänen Raila Aho
47519: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas
47520: Asko Apukka
47521:
47522:
47523:
47524: Ei vastausta, rauennut
47525: 116 1990 vp.
47526:
47527: Kysymys valtioneuvostolle n:o 113
47528:
47529:
47530:
47531:
47532: Lahti-Nuuttila ym.: Työttömyyden ja kansantalouden velkaantu-
47533: misen torjumisesta
47534:
47535:
47536: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47537:
47538: Vuosina 1988-1989 koimme ennakoitua voi- tapahtuneiden muutosten vuoksi, mutta hallitus
47539: makkaamman noususuhdanteen. Nousua vauh- joutuu kantamaan vastuun niin tapahtuneesta
47540: ditti erityisesti rahamarkkinoiden ja rahan saata- kuin tulevaisuudesta. Hallitukselta odotetaan
47541: vuuden vapautuminen eli toimenpiteet, jotka järeitä toimia laman välttämiseksi.
47542: eivät olleet hallituksen välittömän päätöksente-
47543: on piirissä ja joiden hyödyllisyydestä voimme Millaisia toimenpiteitä Hallitus on
47544: nyt tässä taloudellisessa tilanteessa olla erimieli- ottamassa käyttöön torjuakseen työttö-
47545: siä. Nyt talous on joka tapauksessa ajautumassa myyden rajun kasvun sekä kansantalou-
47546: lamaan paljolti myös maan rajojen ulkopuolella den velkaantumisen jatkumisen?
47547: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
47548:
47549: Pentti Lahti-Nuuttila Ilkka-Christian Björklund Antero Kekkonen
47550: Risto Ahonen Jussi Ranta Antti Kalliomäki
47551: Kari Rajamäki Arja Alho Tarja Kautto
47552: Jouko Skinnari Lauri Metsämäki Mats Nyby
47553: Sinikka Hurskainen Ilkka Joenpalo Aimo Ajo
47554: Raimo Vuoristo Mikko Elo Tuula Paavilainen
47555: Timo Roos Mlldja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne
47556: Liisa Jaakonsaari Jot~ Rantanen Arto Lapiolahti
47557: Matti Saarinen Markku Pohjola
47558:
47559:
47560:
47561: Ei vastausta, rauennut
47562: 1990 vp. 117
47563:
47564: Kysymys valtioneuvostolle n:o 114
47565:
47566:
47567:
47568:
47569: Aittoniemi ym.: Talouselämän elvyttämiseksi tarvittavista toimen-
47570: piteistä
47571:
47572:
47573: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47574:
47575: Suomen talouselämä on kääntynyt jyrkkään alenemaan. Eri syistä johtuva epävarma tilanne
47576: laskuun ja edessä oleva lama saattaa olla pitem- maailmalla on johtamassa kaiken lisäksi siihen,
47577: piaikainen ja syvempi kuin missään ennusteissa ettei pitävien ja kauaskantoisten suunnitelmien
47578: on osattu laskea. Yhtenä syynä on Neuvostolii- tekeminen ole mahdollista.
47579: ton kauppa, joka saattaa tyrehtyä lähes koko-
47580: naan. Toisaalta suhdanteiden kehitys länsikau- Aikooko Hallitus vielä jäljellä olevan
47581: passa on johtamassa siihen, että Neuvostoliiton eduskuntakauden aikana ryhtyä toimiin,
47582: kaupassa syntyviä menetyksiä ei pystytä sillä joiden tarkoituksena on pelastaa maa
47583: suunnalla osaksikaan korvaamaan. Päinvastoin uhkana olevalta talouselämän vakavalta
47584: vienti länsimaihin tulee jo itsessään merkittävästi vaurioitumiselta ja suurtyöttömyydeltä?
47585: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
47586:
47587: Sulo Aittaniemi Marita Jurva Pentti Kettunen
47588: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
47589:
47590:
47591: Ei vastausta, rauennut
47592: 118 1990 vp.
47593:
47594: Kysymys valtioneuvostolle n:o 115
47595:
47596:
47597:
47598:
47599: Rinne ym.: Ympäristövahinkojen huomioon ottamisesta kansan-
47600: tuotelaskelmissa
47601:
47602:
47603: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47604:
47605: Taloudellinen toiminta tuo mukanaan ympä- tilinpidon korjaaminen luonnontalouden huo-
47606: ristövaikutuksia, joista huomattava osa on kiel- mioivaksi on äärimmäisen vaikea ja työläs tehtä-
47607: teisiä. vä, mutta jostain on työ aloitettava.
47608: Haittoja, vaurioita tai suoranaisia tuhoja ei
47609: kuitenkaan kansantuotelaskelmissa oteta huo- Aikooko Hallitus käynnistää esityön
47610: mioon vähentävinä tekijöinä. Kansantalouden mainitussa asiassa?
47611: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
47612:
47613: Heikki Rinne Erkki Pulliainen Kari Rajamäki
47614: Eero Paloheimo Raimo Vuoristo Timo Laaksonen
47615: Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen
47616:
47617:
47618: Ei vastausta, rauennut
47619: 1990 vp. 119
47620:
47621: Kysymys valtioneuvostolle n:o 116
47622:
47623:
47624:
47625:
47626: Sasi ym.: Hallituksen suhtautumisesta Baltian kansojen itsenäi-
47627: syyspyrkimyksiin
47628:
47629:
47630: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47631:
47632: Baltian maiden kansat ovat valinneet vapaissa toliitolta selvityksen Latvian ja Liettuan ihmisoi-
47633: vaaleissa itselleen demokraattiset edustuselimet keustilanteesta. Suomi on kannattanut Baltian
47634: Näiden parlamenttienjohdolla maat ovat asetta- tilanteen käsittelyä ETYK:ssa.
47635: neet tavoitteekseen itsenäisyyden.
47636: Baltian tilanne on johtanut sotilaallisen voi- Katsooko Hallitus, että olisi käytettä-
47637: man käyttöön, joka on vaatinut viattomia sivii- vissä muitakin keinoja, joilla Suomi voisi
47638: liuhreja. ilmaista tukensa väkivallattomalle rat-
47639: Suomi on selvästi ilmoittanut, ettei se hyväksy kaisulle ja Baltian kansojen pyrkimyksil-
47640: väkivallan käyttöä ratkaisukeinona. Suomi on le?
47641: ETYKin sääntöjen perusteella pyytänyt Neuvos-
47642: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
47643:
47644: Kimmo Sasi Päivi Varpasuo Tuula Linnainmaa
47645: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Ben Zyskowicz
47646:
47647:
47648: Vastaus 7.2.1991
47649: 120 1990 vp.
47650:
47651:
47652: Kysymys valtioneuvostolle n:o 117
47653:
47654:
47655:
47656:
47657: Tennilä ym.: Asumistuen lisäämisestä
47658:
47659:
47660:
47661: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47662:
47663: Ilmoitetut vuokrien korotukset rasittavat Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
47664: monissa tapauksissa suorastaan kohtuuttomasti asumistuen korottamiseksi ja asumistuen
47665: asukkaita. tulorajojen tarkistamiseksi siten, että
47666: tukea saavat nykyistä useammat?
47667: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
47668:
47669: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka
47670: Marja-Liisa Löyttyjärvi Pertti Lahtinen
47671:
47672:
47673: Ei vastausta, rauennut
47674: 1990 vp. 121
47675:
47676: Kysymys valtioneuvostolle n:o 118
47677:
47678:
47679:
47680:
47681: Skinnari ym.: Hallituksen suhtautumisesta Baltian tapahtumiin
47682:
47683:
47684:
47685: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47686:
47687: Eestin, Latvian ja Liettuan tilanne kiinnostaa vallan käyttö Baltian maissa ETYKin päätösten
47688: suomalaisia hyvin paljon. Eduskuntakin on tii- vastaisina ihmisloukkauksina.
47689: vistämässä yhteyksiään Baltian maihin. Myös
47690: m .met kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalai- Mikä on Suomen Hallituksen kanta
47691: set Suomessa haluaisivat auttaa, mutta eivät Baltian tapahtumiin sekä sosiaalisiin ja
47692: tiedä millä tavoin. Sosiaalisten ja taloudellisten taloudellisiin ongelmiin, jotka tällä het-
47693: ongelmien lisäksi suomalaisia huolestuttaa Väki- kellä ovat Baltian maissa?
47694: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47695:
47696: Jouko Skinnari Arto Lapiolahti
47697: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen
47698:
47699:
47700: Ei vastausta, rauennut
47701:
47702:
47703:
47704:
47705: 16 21006IC
47706: 122 1990 vp.
47707:
47708: Kysymys valtioneuvostolle n:o 119
47709:
47710:
47711:
47712:
47713: Juhantalo ym.: Laman torjumiseksi tarvittavista toimenpiteistä
47714:
47715:
47716:
47717: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47718:
47719: Talouden voimakkaan kasvun vuosina Hol- NeuvoUoman hallituksen ainoa taloudellinen
47720: kerin hallitus löi laimin kansalaisten perusturvan ohjauskeino on sietämättömän korkea korkota-
47721: kehittämisen, mutta kasvatti tuloeroja toteutta- so. Tuotannon kilpailukyvyn mentyä elinkeino-
47722: malla verouudistuksen suurituloisia suosivasti. elämämme uhkaa tyystin pysähtyä. Päähallitus-
47723: Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat puolueet keskittyvät vain syyttelemään toisiaan.
47724: eivät ole päässeet osallisiksi yleisestä hyvinvoin-
47725: nin kasvusta. Miten Hallitus aikoo estää taloutem-
47726: Syvenevä taloudellinen lama, suurtyöttömyys me ja elinkeinoelämämme täydellisen
47727: ja konkurssit koskettavat kipeimmin jo ennes- pysähtymisen ja turvata lamasta kipeim-
47728: tään heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. min kärsivien pienituloisten perusturvan
47729: Eriarvoisuus kasvaa ja ihmisten lisääntyvä tur- kehittymisen ottaen huomioon, että ensi
47730: vattomuus aiheuttaa vakavia henkisiä ja sosiaa- vuoden budjettiesityksen valmistelu on
47731: lisia ongelmia. ministeriöissä käynnissä?
47732: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1991
47733:
47734: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
47735: Kalle Röntynen Einari Nieminen
47736: Jukka Vihriälä
47737:
47738:
47739: Vastaus 7.2.1991
47740: 1990 vp. 123
47741:
47742: Kysymys valtioneuvostolle n:o 120
47743:
47744:
47745:
47746:
47747: Haavisto ym.: Hallituksen suhtautumisesta Persianlahden tapahtu-
47748: miin
47749:
47750:
47751: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47752:
47753: USA:njohtaman liittoutuman ja Irakin väli- on romahduttanut YK:n arvovallan joissakin
47754: sen sodan inhimilliset ja ympäristölle aiheutta- arabimaissa, ja YK:n toimintakyvyn turvaami-
47755: mat tuhot ovat nyt selkeästi nähtävissä. Pommi- nen rauhanratkaisua etsittäessä on tällä hetkellä
47756: tu ':sissa on kuollut ja loukkaantunut myös sivii- tärkeä tehtävä. YK:n asema kriisin sovittelijana
47757: liväestöä, pakolaismäärät ovat kasvaneet no- on vaarantunut myös siksi, että se ei vuosikym-
47758: peasti ja Persianlahdelle aiheutettujen öljytuho- meniä Lähi-itää vaivanneeseen palestiinalaisky-
47759: jen korjaamiseen arvioidaan menevän vuosi- symykseen ole kyennyt löytämään ratkaisua.
47760: kymmeniä.
47761: YK:n turvaneuvostonjäsenenä Suomi hyväk- Miten Suomen Hallitus aikoo lähitule-
47762: syi sotatoimiin ryhtymisen Irakin Kuwaitista ve- vaisuudessa toimia edistääkseen rauhan
47763: täytymiselle annetun takarajan 15.1. mentyä syntymistä Persianlahdella, auttaakseen
47764: umpeen. Suomen YK-suurlähettilään mukaan sodasta kärsivää siviiliväestöä, osallis-
47765: Suomen kanta perustui arvioon, että Irak nou- tuakseen sodan ympäristötuhojen kor-
47766: dattaisi vetäytymiselle asetettua takarajaa. Näin jaamiseen ja edistääkseen palestiinalais-
47767: ei kuitenkaan käynyt. kysymyksen ratkaisua osana pysyvää
47768: PakoHeiden sijaan sotatoimiin sitoutuminen rauhanratkaisua Lähi-idässä?
47769: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47770:
47771: Pekka Haavisto Osmo Soininvaara
47772: Erkki Pulliainen Eero Paloheimo
47773:
47774:
47775: Ei vastausta, rauennut
47776: 124 1990 vp.
47777:
47778: Kysymys valtioneuvostolle n:o 121
47779:
47780:
47781:
47782:
47783: Paloheimo ym.: Suhtautumisesta Baltiasta saapuviin turvapaikan
47784: hakijoihin
47785:
47786:
47787: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47788:
47789: Suomi on allekirjoittanut ns. Geneven sopi- meen on hakeutunut asevelvollisia, jotka anovat
47790: muksen ja sitoutunut pakolaisten vastaanotta- poliittisin perustein turvapaikkaa edellisiin nä-
47791: miseen siinä mainituilla ehdoilla. kökohtiin vedoten. Suomen ensimmäiset kan-
47792: Baltian maissa on syntynyt kiistoja asevelvol- nanotot viittaavat siihen, että turvapaikkaa ei
47793: listen kieltäytyessä Neuvostoliiton asepalveluk- mainituin perustein myönnetä. Käytännössä ha-
47794: sesta. Kieltäytymistä on perusteltu ainakin kah- kijoille olisi etua oleskeluluvastakin, jolloin he
47795: della eri syyllä. Ensinnäkin on esitetty, että vä- voisivat Suomessa odottaa tilanteen selkiinty-
47796: hemmistökansallisuuksiin kuuluvien kohtelu mistä ja aikavien neuvottelujen mahdollista ja
47797: neuvostoarmeijassa ei ole tasapuolista, vaan toivottavaa myönteistä kehitystä.
47798: kohtuuttoman ankaraa ja julmaa. Toiseksi kiel-
47799: täytyjät ovat kavahtaneet mahdollisuutta, että Edelliseen viitaten kysymme kunnioit-
47800: joutuisivat sotimaan omaa kansaansa kuuluvia taen valtioneuvoston asianomaiselta jä-
47801: vastaan. Neuvostoarmeijan oleskelua Baltiassa seneltä, aikooko Suomi myöntää Baltian
47802: on perusteltu juuri kutsuntojen valvonnalla. maista tulleille muuttajille oleskeluluvan
47803: Tilanne on johtanut siihen, että myös Suo- em. syiden perusteella?
47804: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47805:
47806: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
47807: Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
47808:
47809:
47810: Ei vastausta, rauennut
47811: 1990 vp. 125
47812:
47813: Kysymys valtioneuvostolle n:o 122
47814:
47815:
47816:
47817:
47818: Paloheimo ym.: Kehitysavun antamisen sitomisesta saavutettaviin
47819: tuloksiin
47820:
47821:
47822: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47823:
47824: Suomi on muiden Pohjoismaiden ja Hollan- syistä avusta huolimatta huolestuttavalta tai
47825: nin lisäksi maa, jonka kehitysapu on korkea vähintään epävarmalta. Vastuullisempaa poli-
47826: bruttokansantuotteeseen verrattuna. Kehitys- tiikkaa pitkällä tähtäyksellä olisi ehkä sitoa
47827: apuamme on sen määrästä huolimatta arvosteltu kehitysapu perhesuunnittelussa ja ympäristön
47828: viime aikoina monissa eri yhteyksissä sen pirs- säilyttämisessä saavutettuihin tuloksiin.
47829: toutuneisuuden, lyhytjänteisyyden ja lopputu-
47830: losten väliaikaisuuden vuoksi. Erityisesti tulok- Aikooko Hallitus jollain tavoin ehdol-
47831: set näyttävät vaarantuvan väestönkasvun ja listaa apumme tulevaisuudessa tai var-
47832: ympäristön tuhoutumisen johdosta. mistaa muuten antamamme avun myön-
47833: Monien avunsaajien tulevaisuus näyttää em. teiset vaikutukset pitkällä tähtäyksellä?
47834: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47835:
47836: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara
47837: Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
47838:
47839:
47840: Ei vastausta, rauennut
47841: 126 1990 vp.
47842:
47843:
47844: Kysymys valtioneuvostolle n:o 123
47845:
47846:
47847:
47848:
47849: Saastamoinen ym.: Alueellisen kuljetustuen kehittämisestä
47850:
47851:
47852:
47853: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47854:
47855: Alueellisen kuljetustuen tarkoitus on tasapai- maksetaan harvoin ja tukiprosentit ovat liian
47856: nottaa maan eri alueiden yritysten kustannuspai- alhaisia. Runsaiden kuljetuskustannusten rasit-
47857: neita ja kilpailukykyä. Tämä on erityisen tär- tamaa yritystoimintaa olisi mahdollista tukea
47858: keätä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, kun myös yritysverotuksen vähennysjärjestelmän
47859: tuotannollinen toiminta on jopa supistumassa. kautta.
47860: Kehitysalueilla sijaitseva yritys maksaa kor-
47861: keammat rahtikulut kuljettaessaan ensin raaka- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
47862: aineet etelärannikolta tai satamista ja vastaavas- siin kuljetusten alueellisen tuen kehittä-
47863: ti valmiin tuotteen takaisin vientisatamiin. miseksi erityisesti tuotannollisen yritys-
47864: Nykyisen lain mukainen alueellisen tuen mak- toiminnan osalta?
47865: sutaulukko ei ole osuva. Korkeampaa tukea
47866: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47867:
47868: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Pirjo Rusanen
47869: Oiva Savela Kirsti Ala-Harja Riitta Uosukainen
47870:
47871:
47872: Ei vastausta, rauennut
47873: 1990 vp. 127
47874:
47875: Kysymys valtioneuvostolle n:o 124
47876:
47877:
47878:
47879:
47880: Helle ym.: Asuntopulan poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
47881:
47882:
47883:
47884: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47885: Hallitusohjelman mukaan hallituksen oli Vähäosaisimmat ja nuoret perheet ovat maksa-
47886: määrä poistaa asunnottomuus. Asunnottomia neet samalla suuremman osan asumiskustannus-
47887: tällä hetkellä on yhtä paljon kuin vuonna 1987. ten kallistumisesta.
47888: Asuntojen hintavyöry lähti liikkeelle vuonna
47889: 1987. Tämäjohtui Suomen Pankin ja hallituksen Mitä Hallitus aikoo tehdä asumiskus-
47890: onnettomasti ajoittamista päätöksistä vapauttaa tannusten alentamiseksi ja aravavuokra-
47891: rahamarkkinat. Asumiskustannukset ovat ko- asuntojen lisäämiseksi, nuorten perhei-
47892: honneet sietämättömälle tasolle. Asumistuen den asuntotarpeiden tyydyttämiseksi
47893: suuntaaminen korkotukena on merkinnyt hyvä- sekä asunnottomuuden poistamiseksi?
47894: osaisimpien asumiskustannusten alentamista.
47895: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47896:
47897: Esko Helle Raila Aho
47898: Jarmo Wahlström Asko Apukka
47899:
47900:
47901: Ei vastausta, rauennut
47902: 128 1990 vp.
47903:
47904:
47905: Kysymys valtioneuvostolle n:o 125
47906:
47907:
47908:
47909:
47910: Rusanen ym.: Suomen markan sitomisesta Euroopan valuuttayk-
47911: sikköön
47912:
47913:
47914: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47915:
47916: Suomi elää muun Länsi-Euroopan tapaan las- set valtion oman valuutan sitomisesta eurooppa-
47917: kevan talouden aikaa. Suomen tilanne poikkeaa laiseen valuuttaan ovat viime vuosina olleet
47918: Länsi-Euroopan muista valtioista korkeamman myönteisiä. Vaikutukset ovat näkyneet korkota-
47919: markkinakoron osalta. Nyt tarvitaan kaikkia son laskunaja inflaation saamisena kuriin.
47920: keinoja Suomen korkean markkinakoron saami-
47921: seksi aiemmalle tasolle. Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
47922: Valuuttakurssiyhteistyöhön osallistuvien koo ryhtyä jäljellä olevalla eduskunta-
47923: EMS-maiden valuutat ovat sidoksissa toisiin kaudella Suomen markan sitomiseksi eu-
47924: järjestelmään kuuluviin valuuttoihin. Kokemuk- rooppalaiseen valuuttaan?
47925: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47926:
47927: Pirjo Rusanen Riitta Saastamoinen
47928: Heikki Järvenpää Päivi Varpasuo
47929:
47930:
47931: Ei vastausta, rauennut
47932: 1990 vp. 129
47933:
47934: Kysymys valtioneuvostolle n:o 126
47935:
47936:
47937:
47938:
47939: Pietikäinen ym.: Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon lisää-
47940: misestä
47941:
47942:
47943: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47944:
47945: Nykyiseen asuntotilanteeseen ja suomalaisten va lisää. Hallitus ei ole riittävässä määrin edistä-
47946: asuntomarkkinoiden perusvinoutumiin on syitä nyt vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa.
47947: haettava 1960- ja 1970-luvuilta. Asuntomarkki- Yksityisen vuokranantajan vuokratulo on saata-
47948: noilta on kadonnut viime vuosikymmeninä tu- va määräaikaisesti verovapaaksi, jotta vuokraa-
47949: hansia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Vuok- minen olisi kannattavaa. Myös vuokrasääntelyn
47950: rasääntelyllä ja vahvan irtisanomissuojan kautta purkua on jatkettava.
47951: asuntojen vuokraaminen on tehty vähän hou-
47952: kuttelevaksi. Suuret vuokranantajat kuten va-
47953: kuutusyhtiöt ovat vähentäneet osuuttaan asun- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
47954: tomarkkinoilla. koo vielä ryhtyä edistääkseen vapaara-
47955: Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on saata- hoitteista vuokra-asuntotuotantoa?
47956: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47957:
47958: Sirpa Pietikäinen Anna-Kaarina Louvo
47959: Pentti Mäki-Hakola Pirjo Rusanen
47960: Ben Zyskowicz
47961:
47962:
47963: Ei vastausta, rauennut
47964:
47965:
47966:
47967:
47968: 17 210061C
47969: 130 1990 vp.
47970:
47971: Kysymys valtioneuvostolle n:o 127
47972:
47973:
47974:
47975:
47976: Kankaanniemi ym.: Perhe- ja sosiaalipolitiikan tehostamisesta syn-
47977: tyvyyden lisäämiseksi
47978:
47979:
47980: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
47981:
47982: Väestökehitys on Suomen suurimpia yhteis- raskailla hoitoaloilla, joilla jo nyt on puutetta
47983: kunnallisia ongelmia tulevaisuudessa. Syntyvyys työvoimasta.
47984: on parin viime vuosikymmenen ajan ollut niin al- Syntyvyys on saatava selvään kasvuun. Tä-
47985: hainen, että väestön määrä alkaa pienentyä noin män johdosta tarvitaan tehokkaita perhe-, asun-
47986: 10 vuoden kuluttua. Jo tätä ennen väestömme to- ja sosiaalipoliittisia toimenpiteitä sekä elä-
47987: ikääntyy ja eläkeläisten osuus kasvaa. Syntyvyys män kunnioituksen palauttamistoimenpiteitä.
47988: on alentunut 1950-luvun noin 100 OOO:sta nykyi- Ellei pikaisia muutoksia saada aikaan, on edes-
47989: seen noin 60 OOO:een vuodessa ja alenee edelleen sämme tulevina vuosikymmeninä erittäin syvä
47990: jopa alle 50 000 lapseen vuodessa. Kehitys on väestö- ja työvoimapoliittinen kriisi.
47991: huolestuttava ja epäterve.
47992: Sosiaalimenojen osuus BKT:sta oli vuonna Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47993: 1989 25% ja nousee noin 35 %:iin vuoteen 2030 ryhtyä syntyvyyden saamiseksi kasvuun
47994: mennessä ilman uusia sosiaalietuuksia. Vanhus- sekä perhe- ja sosiaalipolitiikan tehosta-
47995: väestön nopeasti lisääntyessä ja työikäisten sa- miseksi niin, että sosiaalimeno-ja työvoi-
47996: manaikaisesti vähentyessä joudumme syvään makehitys saadaan kääntymään tervee-
47997: rakenteelliseen työvoimapulaan, joka kärjistyy seen suuntaan?
47998: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
47999:
48000: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
48001: Jorma Fred Esko Almgren
48002: Sauli Hautala
48003:
48004:
48005: Ei vastausta, rauennut
48006: 1990 vp. 131
48007:
48008: Kysymys valtioneuvostolle n:o 128
48009:
48010:
48011:
48012:
48013: Mäkelä ym.: Työvoimavaltaisten pienyritysten toimintaedellytys-
48014: ten turvaamisesta
48015:
48016:
48017: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48018:
48019: Viime vuodet ovat olleet elinkeinoelämän pii- Korkea korkotaso aiheuttaa työvoimavaltai-
48020: rissä voimakkaan investoinnin aikaa. Useat yri- sessa yrityksessä dramaattisempia seurauksia
48021: tykset ovat noususuhdanteeseen luottaen inves- kuin pääomavaltaisessa yrityksessä. Työvoima-
48022: toineet yli todellisen kantokykynsä. Syy ilmei- valtaisen yrityksen rahoitusrakenteen sietomar-
48023: seen ylioptimismiin on ollut talousasiantuntijoi- ginaali on kapeampi kuin pääomavaltaisen yri-
48024: den luoma kuva noususuhdanteen jatkuvuudes- tyksen.
48025: ta.
48026: Velkarahalla suoritetut investoinnit ovat nyt Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
48027: osoittautumassa monelle yritykselle liian ras- turvatakseen työvoimavaltaisten pienyri-
48028: kaiksi kantaa. Jo synkistä suhdanne-ennusteista tysten elinkelpoisuuden mahdollisesti
48029: syntynyt ilmapiirimuutos on aiheuttanut irtisa- edessä olevassa poikkeuksellisen heikos-
48030: nomisia ja liiketoiminnan supistuksia. sa taloussuhdanteessa?
48031: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
48032:
48033: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
48034: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen Marita Jurva
48035: Raimo Vistbacka
48036:
48037:
48038: Ei vastausta, rauennut
48039: 132 1990 vp.
48040:
48041: Kysymys valtioneuvostolle n:o 129
48042:
48043:
48044:
48045:
48046: Mäkelä ym.: Laman ja joukkotyöttömyyden torjumisesta
48047:
48048:
48049: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48050:
48051: Maamme teollisuus ja muu elinkeinoelämä pikaisesti tehostaa taloudellisia toimenpiteitään
48052: elää tällä hetkellä vakavan laman kynnyksellä. suomalaisen elinkeinoelämän tukemiseksi ja
48053: Odotettavissa on lukuisia konkursseja, joukkoir- työllisyyden edistämiseksi. Mikäli nopeisiin toi-
48054: tisanomisia ja niiden seurauksena suurtyöttö- menpiteisiin ei ryhdytä, toteutuvat eri järjestöjen
48055: myys vuosien 1991 ja 1992 aikana. Tilanne julkaisemissa ennusteissa kaavaillut synkät uh-
48056: johtuu osittain maailmanlaajuisesta laskusuh- kakuvat.
48057: danteesta, useista maailmalla käynnissä olevista
48058: kriiseistä sekä Neuvostoliiton kaupan tyrehtymi- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
48059: sestä. maatamme uhkaavan syvän laman ja
48060: Jotta uhkaamassa olevasta suurtyöttömyy- joukkotyöttömyyden torjumiseksi tulevi-
48061: destä selvittäisiin kunnialla, tulisi valtiovallan na vuosina?
48062:
48063: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
48064:
48065: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi
48066: Pentti Kettunen Sulo Aittaniemi Marita Jurva
48067: Raimo Vistbacka
48068:
48069:
48070: Ei vastausta, rauennut
48071: 1990 vp. 133
48072:
48073: Kysymys valtioneuvostolle n:o 130
48074:
48075:
48076:
48077:
48078: Stenius-Kaukonen ym.: Hallituksen toimenpiteistä Persianlahden
48079: sodan lopettamiseksi
48080:
48081:
48082: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48083:
48084: Mihin aktiivisiin toimenpiteisiin Halli- pauttamiseksi sekä kansainvälisen Lähi-
48085: tus aikoo ryhtyä, jotta YK kaikin mah- idän rauhankonferenssin pikaiseksi kool-
48086: dollisin keinoin toimisi Persianlahden lekutsumiseksi koko alueen ongelmien
48087: sodan lopettamiseksi ja Kuwaitin va- ratkaisemiseksi?
48088:
48089: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
48090:
48091: Marjatta Stenius-Kaukonen Arja Alho
48092: Pekka Haavisto Sirpa Pietikäinen
48093: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
48094:
48095:
48096: Ei vastausta, rauennut
48097: 134 1990 vp.
48098:
48099: Kysymys valtioneuvostolle n:o 131
48100:
48101:
48102:
48103:
48104: Järvenpää ym.: Ydinvoiman lisärakentamiseen liittyvistä valmiste-
48105: lutoimista
48106:
48107:
48108: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48109:
48110: Suomen energiatilastoja selaillessa tuntee täysin siitä, kun hallitusohjelma aikanaan kirjoi-
48111: olonsa epämukavaksi. Energiapolitiikkamme tettiin. Persianlahden sodan seurauksena öljyn
48112: eräitä kulmakiviä on ollut energiarakenteen ha- korvaaminen, mahdollisuuksien mukaan, muilla
48113: jauttaminen eri lähteille ja eri toimittajille. Kui- pohtoaineilla on tullut välttämättömäksi. Lisäk-
48114: tenkin viime vuonna tuli Neuvostoliitosta kaksi si Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuk-
48115: kolmannesta öljystä, 100% maakaasusta ja säh- silla ennakoitua tiukempiin päästärajoituksiin ja
48116: köä yhden suurvoimalan verran. ympäristötavoitteisiin. Näin ollen ydinvoiman
48117: Neuvostoliitossa vallitseva epävarmuus aset- lisärakentaminen on keskeinen osa lähitulevai-
48118: taa Suomen energiahuollonjatkuvuuden ja ener- suuden energiaratkaisua.
48119: gian häiriöttämän saannin kokonaan uuteen
48120: valoon.
48121: Hallituksen suositukset energian säästöstä Mitä toimenpiteitä Hallitus on aiko-
48122: ovat oikeita toimenpiteitä, mutta ne eivät ratkai- nut vielä lähikuukausien aikana tehdä
48123: se sähkön tuotantokapasiteetin riittävyyttä, var- varmistaakseen sen, että vaalien jälkei-
48124: sinkin kun kysynnän kasvu jatkuu voimakkaa- nen eduskunta saa mahdollisimman pi-
48125: na. kaisesti käsiteltäväkseen ehdotuksen
48126: Energiapolitiikan perusteet ovat muuttuneet ydinvoimakapasiteetin lisäämisestä?
48127:
48128: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
48129:
48130: Heikki Järvenpää Olli Ikkala
48131: Kirsti Ala-Harja Oiva Savela
48132:
48133:
48134: Ei vastausta, rauennut
48135: 1990 rd. 135
48136:
48137: Spörsmål tili statsrådet nr 132
48138:
48139:
48140:
48141:
48142: Nordman m.fl.: Om regeringens inställning tili baltiska medborga-
48143: re som söker asyl i Finland
48144:
48145:
48146: Tili Riksdagens Herr Talman
48147:
48148: Den finländska befolkningen känner sympati ligger nära tili hands att baltiska ungdomars
48149: för de baltiska folkens kamp för frihet och själv- vägran att avtjäna sin värnplikt kan leda tili att
48150: bestämmande och ser med oro på de våldsten- de blir utsatta för förföljelse.
48151: denser som förekommer. Den flykt undan
48152: värnplikt som sker kan tas som teeken på att Ar Regeringen beredd att bevilja bal-
48153: unga från de baltiska republikerna inte får en tiska vapenvägrare asyl eller uppehålls-
48154: korrekt behandling under militärtjänstgöringen. tillstånd i Finland, tills frågan om de bal-
48155: Internationella människorättsöverenskommelser tiska ungdomarnas militärtjänst fått en
48156: innehåller rätt tili alternativ tjänstgöring, som lösning som accepteras också av de bal-
48157: likväl inte införts i sovjetisk lagstiftning. Det tiska republikernas valda parlament?
48158:
48159: Helsingforsden 31 januari 1991
48160:
48161: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
48162: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
48163: Jörn Donner
48164:
48165:
48166: Inget svar, förfallit
48167: 136 1990 vp.
48168:
48169: Kysymys valtioneuvostolle n:o 132 Suomennos
48170:
48171:
48172:
48173:
48174: Nordman ym.: Hallituksen suhtautumisesta Baltiasta saapuviin
48175: turvapaikanhakijoihin
48176:
48177:
48178: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48179:
48180: Suomen väestö tuntee sympatiaa Baltian kan- balttinuorien kieltäytyminen asepalveluksen
48181: sojen taistelua kohtaan vapauden ja itsemäärää- suorittamisesta voi johtaa siihen, että he joutu-
48182: misoikeuden puolesta ja seuraa huolestuneena vat vainon kohteeksi.
48183: esiintyviä väkivaltapyrkimyksiä. Pakoilua ase-
48184: velvollisuudesta voidaan pitää merkkinä siitä, Onko Hallitus valmis myöntämään
48185: että Baltian tasavaltojen nuoret eivät saa asian- Baltiasta tuleville aseistakieltäytyjille tur-
48186: mukaista kohtelua asepalveluksen aikana. Kan- vapaikan tai oleskeluluvan Suomessa sii-
48187: sainväliset ihmisoikeussopimukset sisältävät hen saakka, että kysymys Baltian nuor-
48188: oikeuden vaihtoehtoiseen palveluun, jota ei kui- ten asepalveluksesta on saanut ratkaisun,
48189: tenkaan ole sisällytetty Neuvostoliiton lainsää- jonka hyväksyvät myös Baltian tasaval-
48190: däntöön. Nyt ollaankin lähellä tilannetta, jossa tojen valitut parlamentit?
48191:
48192: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
48193:
48194: Håkan Nordman· Per-Henrik Nyman
48195: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund
48196: Jörn Donner
48197:
48198:
48199: Ei vastausta, rauennut
48200: 1990 vp. 137
48201:
48202: Kysymys valtioneuvostolle n:o 133
48203:
48204:
48205:
48206:
48207: Almgren ym.: Hallituksen suhtautumisesta Baltian kansojen itse-
48208: näisyyspyrkimyksiin
48209:
48210:
48211: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
48212:
48213: Baltian maiden tapahtumat, erityisesti ns. mielipiteen ja virallisen tahon käsitykset ja lau-
48214: mustabarettien siviiliväestöön kohdistamat sunnot ovat kaukana toisistaan.
48215: raa'at otteet, ovat herättäneet kansalaiskeskuste-
48216: lun myös Suomessa. Onko maamme virallisissa kannan-
48217: Maamme ulkopoliittisen johdon lausunnot otoissa asetuttu yksiselitteisesti ja va-
48218: ovat herättäneet oikeutettuja kysymyksiä siitä, rauksetta tukemaan Baltian maiden kan-
48219: onko Suomen toimesta lausuttu selkeä tuomio soja ja niiden pyrkimystä kansalliseen it-
48220: tapahtumista vai ei. Näyttää siltä, että kansalais- semääräämisoikeuteen?
48221:
48222: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
48223:
48224: Esko Almgren Sauli Hautala
48225: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
48226: Jorma Fred
48227:
48228:
48229: Ei vastausta, rauennut
48230:
48231:
48232:
48233:
48234: 18 210061C
48235:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025